012138-2511 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 19.3.2025 72. Ilmainen arviointi. klo 10-17 IISALMEN TORI 74100 Iisalmi Rakennamme valokuitua Kiuruveden keskustaan! » kaisanet.fi/valokuitu. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko Ostamme kultaa, hopeaa, kolikoita, seteleitä, kelloja, militariaa, kunniamerkkejä ja hammaskultaa. Suomen Arvo-Ostot Oy p. klo 10-17 K-SUPERMARKET KIURUVESI Asematie 10, Kiuruvesi To 27.3. Kotimainen perheyritys Ke 26.3. 040 758 7499 www.arvo-ostot.fi OSTAMME KULTAA JA HOPEAA! TERVETULOA OSTOAUTOLLE! Maks u heti kätee n tai tilille. VUOSIKERTA, NRO 11
Pysähtyminen on pahasta. Hitaasti uusiutuvan turpeemme tulevaisuutta tulisi edelleen tarkastella Brundtlandin opin mukaan. Tähän mennessä aloitteen on allekirjoittanut 26 792 henkilöä. Niihinkin liittyvä kehitystyö näyttää pysähtyneen, ilmastopoliittisista syistä. Nyt on meillä äänestäjillä vaikuttamisen paikka. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten puolesta lanseerattu kansalaisaloite on kirjoitettavissa 25.3 saakka kansalaialoite.fi-sivustolla. Kuntavaaleissa on Kiuruvedellä 99 ehdokasta ja aluevaaleissa on 11 ehdokasta. professori Joensuun yliopistossa 1990-1998, Kuusamo ”Valtiomme velkaantumisen nousulla ja kotimaisen polttoturpeen alamäellä on mielenkiintoinen aikayhteys. Että aloite otetaan eduskunnan käsittelyyn, siinä tulisi olla 50 000 nimeä kuuden kuukauden aikana. Turve rinnastettiin uusiutuviin energialähteisiin. Kannattaa tentata ja kysellä niin aluevaaliehdokkaiden kuin kuntavaaliehdokkaiden ajatuksia, miten he veisivät aluetta ja kuntaa eteenpäin niin, että meidän kaikkien olisi hyvä jatkaa elämäämme eteenpäin ja saada kuntaan ja alueelle vielä lisää elinvoimaa, koska eteenpäin on mentävä. Vaaleissa keskustellaan hyvinvointialueiden verotusoikeudesta, siihen eivät puolueet ole oikein syttyneet, sillä se olisi epäoikeudenmukainen eri puolilla Suomea asuville ihmisille. Esimerkiksi Pohjois-Savossa sairastavuus on suurta niin kehon kuin mielen osalta, joten kuluja riittää, toisaalta taas alue ei ole mikään ”Kauniainen”, verotulot eivät ole suuret, joilla palveluja rahoitetaan, joten verotus olisi mahdollisesti muuta Suomea kireämpi ilman valtiota. AKU LAATIKAINEN PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Ota vaalit vakavasti K untaja aluevaaleissa Kiuruvedellä ykköspuheenaiheet ovat koulut, lähinnä uuden koulun rakentaminen sekä kyläkoulut, ja tietenkin tuulivoima, josta eilen järjestettiin keskustelutilaisuus Kiurusalissa. Valtiomme velkaantumisen nousulla ja kotimaisen polttoturpeen alamäellä on mielenkiintoinen aikayhteys. Vai profiloidummeko tuulivapaaksi vyöhykkeeksi, joka ei taida enää olla mahdollista. Turvetaloutemme noudatti myös kestävän kehityksen oppia. Muun muassa se, millaisia palveluja Kiuruveden terveyskeskuksessa on tarjolla tulevaisuudessa ja missä on lähin päivystys. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. VELI POHJONEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa, Energiapuuja turvetuotannon vs. Turvegeologian dosentti Kimmo Virtanen määritteli 1998 turpeen hitaasti uusiutuvaksi maalajiksi. Raaka-ainetta riitti. Puh. Kotimainen turvetalous voisi osaltaan jarruttaa valtion velkaantumista. 2 Keskiviikko 19. Kirjoituksia ei palauteta. Huippunsa turve saavutti 2007. Tuotantoa ja työllisyyttä levisi laajalti maassamme. Nehän koskettavat meitä kaikkia. Etenkin talouden taantuman aikoina sen voi yksinkertaistaa: ulkomainen energia rahoitetaan ulkomaan velalla. Molemmat trendit käynnistyivät samaan aikaan. TURPEELLA oli raaka-aineena myös monia muita mahdollisuuksia kuin energia. Sen teki tunnetuksi Norjan taannoinen pääministeri Gro Harlem Brundtland. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. maaliskuuta 2025 POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Geologian tutkimuskeskus kertoi puolestaan laskelmassaan 2009, että keskimäärin suomme kasvavat turvetta vuodessa kaksi kertaa enemmän kuin silloinen polttoturpeen vuosikäyttö. Tyyppiesimerkki on kaikkein paras puutarhojen kasvualusta, kasvuturve. Saimme siitä seitsemän prosenttia koko energiastamme. Kotimaisesta, hitaasti uusiutuvasta turpeestahan ei itse asiassa luovuttu. Sen jälkeen velkaantuminen kääntyi nousuun. Tuskin kukaan haluaa taloutemme historioitsijoiden myöhemmin kertovan, että mitä tiukemmin paketoimme uusiutuvan kotimaisen turpeen, sitä ahdistavammaksi kasvoi ulkomaan velka. Kuntavaaleissa ei voida vaikuttaa sosiaalija terveyspalveluihin, sillä ne ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastuulla. Uusiutuvuuden ja kestävyyden pohdinta etenivät poliitikoille ja sittemmin eduskuntaan. Se vain paketoitiin. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Hyvinvointialueen valtuustossa vaikuttaa vielä tällä hetkellä neljä kiuruvetistä, joka on huikea määrä suhteessa asukaslukuumme. Tänään turpeen käyttö on kuitenkin Ruotsissakin hiipunut. Polttoturpeen käyttö on puolestaan laskenut, nyt jo neljännekseen vuoden 2007 huipustaan. Hyvinvointialue on kaavaillut, että Kiuruvedellä säilyy kohtuullisen palvelun terveyskeskus ainakin toistaiseksi. Vaaleissa puhutaan siitä, mikä on kunnan kanta tuulivoimaan, kaavoitetaanko tuulivoimalle uusia alueita ja kuinka lähelle myllyt tulevat lähintä asutusta. Ulkomaista energiaa ei tarvinnut ostaa niin paljon kuin öljylämmityksen kuumaan aikaan. Äänestäjä, ota vaalit vakavasti ja tenttaa makkarakojulla ehdokkaalta, mikä olisi hänen mielestään parasta Kiuruvedelle. Valtionvelkamme oli hiljalleen vähenemässä aina silloiseen pohjavuoteensa 2008 asti. Hän totesi YK:ssa 1987 että ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa”. Molemmat trendit käynnistyivät samaan aikaan”. Kansantaloudellemme polttoturpeella oli merkittävä osansa. Myös terveysja sosiaalipalvelut puhuttavat. Sosiaalija terveyspalveluiden rahoitus kun tulee valtiolta, joten päättäjät ovat eduskunnassa. “. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kaikella ulkomaalta tuotavalla energiallahan on kansantalouden taakka. RUOTSI päätyi 2003 päinvastaiseen kantaan. Ei houkuttele. Sen sijaan kaukolämmön kattilalaitoksissa turve sijoitettiin EU:n päästökaupan piiriin. Hyvinvointialue saa tietyn määrän rahaa palveluiden järjestämiseen, palvelut on järjestettävä lakien puitteissa, joten liikkumavara on kapea. Jo seuraava eduskunta voisi sitä harkita. Jostain syystä kansanedustajat päättivät 5.12.2000 että turvettamme ei voi luokitella uusiutuvaksi luonnonvaraksi. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Turve on hitaasti uusiutuvaa, turvetalous täyttää silti kestävän kehityksen ehdot NYT vuosittain hiipuva, kotimainen polttoturpeemme oli puolen vuosisadan ajan melkoinen helmi kansantaloudelle. Turpeen uusiutuvuus ja kestävä kehitys pohdituttivat tutkijoita. Uusiutuvan sähkön tuotannossa ruotsalaisen turpeen käyttöä aluksi jopa tuettiin. Tänään se on kasvanut jo kolminkertaiseksi. Paketin voi aina avata. Aluevaltuustonkin päätäntävalta sosiaalija terveyspalveluista on kuitenkin rajallinen. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Turpeesta oli määrä valmistaa myös muun muassa turvekoksia, aktiivihiiltä, vahoja ja hartseja
Pikemminkin kuntalaisia pitäisi saada houkuteltua enemmän liikuntapalveluiden pariin. Jää nyt uinnit vähiin. Nykyään kaikki vaivat yritetään hoitaa lääkepillereillä. Se, että otammeko me avosylin vastaan nykyajan teollisuutta, jota ei 25 vuotta sitten ollut kuin lähinnä ydinvoiman ja vesivoiman muodossa, eli energiateollisuutta. Lopputulema on, että siksi meille ei tule mitään, kun silloin ennen tehtiin jotain väärin. Sähköteollisuutta meillä isoimpana toimijana edustaa Fibox, joka on Team Halosten alullepanema liiketoiminta. Sitä on ollut myös Kiuruveden synnyinajoilta lähtien, kyläsepän aurantaonnasta kasvaen monimuotoiseen yrityskenttään. Kaksi tuntia koululiikuntaa viikossa ei riitä alkuunkaan – kaikki eivät liiku edes sitä! Oppilaat eivät kohta jaksa opiskella, jos asialle ei tehdä mitään! Vähäinen liikunta vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen negatiivisesti. KEVÄÄN vaaleissa valittavalle valtuustolle haaste, kaavoittakaa Jänteen hallilta Pyhäsalmeen päin niin pitkälle teollisuustontteja kuin kovaa maata riittää. Kun keskustellaan tulevaisuudesta, käytetääniso osa ajasta vuosikymmenten aikana tapahtuneeseen “ei tullut sekään”-keskusteluun. Tekstiiliteollisuus oli aikoinaan hyvinkin vahva ja siitä ajasta muistomerkkeinä ovat Kamajan ja Villasen hallit. Koululiikunta parantaa myös ryhmähenkeä ja sosiaalisia taitoja. Nuorissa on tulevaisuus, joten siihen kannattaa panostaa. Tuo fyysistä hyvää oloa ja kohentaa mielenterveyttä, luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka on nykyisin kiven alla. Sahateollisuus on säilynyt kunnan alkuajoilta, pienistä sahalaitoksista nykyiseen kokoonsa kasvaen. Historia toistaisi itseään. Mitä enemmän käyttäjiä, sitä vähemmän tarvitaan kaupungin tukea.Tässä on iso rooli myös seuratyöllä. Se on kivaa vaihtelua sisällä istumiseen ja tekee päivästä mieluisemman. Tarja Räty Ei pidä säästää. maaliskuuta 2025 VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö kaupungin säästää liikuntapalveluistaan. Anneli Remes Koululaiset liikkeelle! SAAVUN kouluun ja näen, miten käytävällä kaikki ovat puhelimella. Jotkut saattavat jopa kiinnostua uudesta lajista. Energiateollisuus on harvaan asutun alueen mahdollisuus. Ajatellaan isosti ja pidetään ääntä. Nuoret voivat koko ajan huonommin ja huonommin. Me voimme jurputtaa pienen kylän, pienen huoltoaseman pöydässä, pienen kahvin kanssa sitä, että vihreä siirtymä on höpötystä ja valittaa muutaman kymmenen vuoden päästä, kun oli niin tyhmiä päättäjiä, etteivät silloin ottaneet, kun olisi ollut mahdollisuuksia. Ne eivät korvaa kaikkea vaan liike on lääke. Minna Piippo Ei pitäisi säästää. Kun keskustelee torilla ihmisten kanssa, melkein aina tuodaan esille, että jos olisi vaan otettu, niin meillä olisi nyt Ponsse, teurastamo, meijeri, mutta kun eivät ole kiurukkaat huolineet. Liikuntapalveluista on säästetty viime vuosienkin aikana. Kunta säästää terveydenhoitokuluissa silloin kun ihmiset pitävät itsestään huolta liikkumalla. Ennen peleihin osallistuivat kaikki. Käyttöastetta nostamalla ja talkootyöllä. Pidän itse liikunnasta myös koulussa. Liikuntapaikkahoitajien määrä on vähentynyt ja lisäksi liikuntapuoli yhdistettiiin tekniseen palvelukeskukseen tehokkuuden lisämiseksi esim. työntekijöiden osalta. Valinnaisainevaihtoehtojakin saisi olla enemmän. Vilma Lohva Minä en lähtökohtaisesti säästäisi liikuntapalveluista. Ollaan valmiina muuttuvassa maailmassa, niin uusien teollisuussovellusten suhteen kuin sen hektisyydenkin. Maailma on niitä täynnä ja koko ajan tulee lisää. Markkinointia naapurikuntiin ja yhteistyötä naapurikuntien seurojen kanssa tehostettava! Arja Kärkkäinen Uimahallin suurkuluttajana tiedän, että se on monille ainoa liikuntamuoto. Ennen koululaiset olivat teräksisessä kunnossa eikä kaikki aika kulunut puhelimen selailuun. Tässä muutama alansa suurin toimija Kiuruveden historiasta. Markku Siponen Yritetään pitää olemassaolevat liikuntapalvelut ja lisäksi joku ulkokuntosali ja kuntoportaat olis hyvä olla olemassa. Ulkomuistista kaupungille kalleimmat liikuntapaikat ovat uimahalli, jäähalli ja liikuntahalli. Liikuntatunnilla osa ryhmästä istuu penkillä ja muut pelaavat. Sermetin jalanjäljillä oleva VKK tekee varsin isoa liiketoimintaa. Tämän takia pitää yrittää aktivoida ihmisiä liikkumaan ja käyttämään olemassaolevia palveluita. hiihtoladut ja jäähalli. Tekstiiliteollisuus tuli aikoinaan työvoiman perässä, tulevaisuus näyttää, että työvoimasta tulee pula, jolloin yritysten on taas siirryttävä sinne missä on tekijöitä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Pakollisia liikuntatunteja viikossa voisi olla neljä. Kamppailulajeille olisi myös hyvä olla treenipaikka. Voimme olla avoimin silmin kartoittamassa mahdollisuuksia, mitä ja mihin väliin pystymme iskemään Kiuruvesi-kiilaa ja saamaan sitä paljon puhuttua teollisuutta kuntaan. Koulujen pitäisi kannustaa nuoria liikkumaan enemmän. Paremminkin kaupungin pitäisi taloudellisesti tukea perheitä, niin että kaikilla lapsilla olisi mahdollista harrastaa liikuntaa monipuolisesti varallisuudesta riippumatta. OLEN harmitellut sitä, että Kiuruvedellä jäädään makaamaan poteroihin ja valitetaan, kun ei ole mahdollisuuksia. Koulussani on hyvät liikuntamahdollisuudet. Koululaisten liikuntasuoritukset huononevat vuosi vuodelta, sillä peruskoulun oppilaat liikkuvat aivan liian vähän. Asiaan pitää saada muutos. Laura Kauranen Ei pidä säästää. Ennemminkin esim. Eikä alasajettua palvelua enää takaisin saada. Pitäisi olla myös brikettitehdas ja liimapuutehdaskin, vaan ei ole. uimahallille edes yksi arkipäivä viikossa, jolloin se on aamusta iltaan auki. 3 Keskiviikko 19. Silloin oli monta 3000 metrin tulosta, mutta nykypäivänä ne ovat harvassa. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Jari Reinikainen Varmaan vähemmillä laduilla pärjäis. Meillä on teollisuutta, mutta se on taitavasti piilotettu. Uskon, että nämä voidaan säilyttää, kun yhdessä mietitään, että miten. Toisinaan siinä on onnistuttu, toisinaan ei. Eivät isot toimijat vuositolkulla mieti, että saako rakentaa vai ei, kun ne menevät jo muualle. 90-LUVULLA Cooper-testitulokset olivat ihan eri luokkaa kuin nykyään. Henttu Tikka Liikuntapalveluita käyttävät ihmiset kuormittavat terveydenhoitoa keskimäärin vähemmän. AKU LAATIKAINEN Teollisuutta, teollisuutta! TEOLLISUUTTA on huudettu iät ajat Kiuruvedelle. Matti Lappalainen Erittäin huono idea ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on säästää liikuntapalveluista. Siirtää ikäihmisten palveluasumisen tarvetta. Määrätkää koululiikuntaa enemmän, niin nuoret pysyvät terveenä ja Suomella on tulevaisuus. Liikunnan jälkeen olo on paljon virkeämpi. Tekstiiliteollisuus, joka koki idänmarkkinan muuttuessa suuren murroksen, väheni koko Suomessa merkittävästi. Isojen yritysten ympärille syntyy yleensä menestyviä pienempiä, joista joku voi kasvaa vaikka kuinka paljon isommaksi kuin se mistä idea alun perin syntyi. Mutta entäs tulevaisuus. HARRIKKA, kasiluokkalainen Kiuruvedeltä Kirjoittajan mielestä koululiikuntaa pitäisi olla nykyistä enemmän. Enpä usko, että meistä päättäjistä löytyy halua näitä lopettaa, mutta käyttöaste pitäisi saada mahdollisimman korkealle. Menestyviä yrityksiä on syntynyt ja syntyy Kiuruvedellä siinä missä muuallakin. Ovat varmasti yksi paikkakunnan pitoja vetovoimatekijöitä. Nykyään puhelimien parissa menee helposti monta tuntia. Nyt meillä on komealle paikalle nousemassa uutta teollisuutta, joka näkyy ohikulkijoille, että nyt on ihan oikea työmaa Kiuruvedellä. Nuorten keskuudessa suosiossa on nyt kuntosalilla treenaaminen, siinä on yksi hyvä kohde mihin panostaa. Minulle paras aika lähteä uimaan olisi aamupäivä. Varsin merkittävä yritys alallaan sekin. Kaupungit käyttävät, muu maa tuottaa. On tuurista kiinni, mikä alkaa todella kasvamaan. Nämä ovat hitaasti tapahtuvia asioita, mutta jos vaan odotetaan ja valitetaan, niin voimme jatkaa sitä sen kahvinjuonnin lomassa maailman tappiin ja jännittää, kuka saa olla se viimeinen, joka sammuttaa valot VIERASKYNÄ ARI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja. Talkootyötä pitää hyödyntää siinä, että saadaan säilytettyä esim. Metalli on juhlapuheissa esillä siihen tyyliin, että Kiuruvedellä on vahva metalliteollisuus. On vain ihmisistä kiinni, ketkä niihin tarttuvat tai yleensä niitä näkevät. Eli varatkaa rahaa myös markkinointiin, kun ei kukaan suuressa maailmassa kuule sitä huutoa sieltä pienen kahvin ääreltä. Liikunta on erinomainen ja halpa keino terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Kaverini ovat myös sanoneet, että liikuntavalinnaisaineet olivat hyvä valinta. Ennen pihalla pelattiin jalkapalloa toisten oppilaiden kanssa. Nuorille pitää pystyä tarjoamaan hyviä harrastuksia kuten jääkiekko, lentopallo, jalkapallo ja kuntosalit. Liikuntapäiviä pitäisi olla useammin. Kurjaa on jos liikuntapalveluistakin säästetään. Liikuntapalveluiden lakkauttaminen ajaa pahimmillaan väkeä pois paikkakunnalta sellaisille paikkakunnille, missä palvelut on saatavilla ja torppaa paikkakunnalle mahdollisesti muuttavien muuttoaikeita. Pekka Mäyrä Parasta ennaltaehkäisevää toimintaa, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Enkä muutoinkaan säästäisi mistään liikuntapalveluista, edistää kaupungin vetovoimaa. Otetaan hallittuja riskejä ja tehdään töitä sen eteen, että olemme valmiit ja maailma myös tietää sen
Harri Laukkanen arvelee, että ilveksistä tehdään vähemmän ilmoituksia, koska ne ovat niin arkipäiväisiä, etteivät ihmiset koe ilmoittelua tarpeelliseksi. 4 Keskiviikko 19. – Myös petoyhdyshenkilöiden määrä on vähentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Sudet taas ovat Lapinsalossa kuin kotonaan. HANNA SOINI ADOBE STOCK Ilveskanta on runsas. Ilveksistä tehdään ilmoituksia etenkin Korkeakankaalla ja Yhtylässä. – Ilveksistä kannattaa ilmoittaa petoyhdyshenkilöille. Niitä liikkuu keskustankin tuntumassa ja ihmisten pihoilla. Sen on tarkoitus valmistua toukokuun alussa. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Hänestä on todennäköistä, että tosiasiassa kanta kasvoi. – Yhtylästä tuli eilen kaikkiaan seitsemän ilmoitusta ilveksistä. Nuoret ja kokemattomat ilvekset voivat tulla pihapiiriin sinne jätetyn haaskan, kuten metsästysjätteiden, Ilveksiä taajamassa, susia Lapinsalossa Kiuruvedellä on runsaasti ilveksiä. – Ilveskanta on kasvanut todella paljon. Niitä näytti olevan kahdessa porukassa, yksi ilves kävi useammassa paikassa, Laukkanen kertoi viime keskiviikkona. Petoyhdyshenkilö Petri Rönkkö Lapinsalosta kertoo, että jäniksiä ja metsäkanalintuja on taajaman ulkopuolella nyt vähänlaisesti, mutta leuto talvi lienee auttanut ilveksenpentuja selviämään. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Kiuruvedellä on paljon ilveksiä. Luken tutkija Annika Herrero vahvistaa, että ilveksiä vaikuttaa olevan tänä vuonna runsaasti Pohjois-Savossa ja muuallakin Suomessa viime vuoden tapaan. Riistakeskus ei voi myöntää kaatolupia, jos Tassu-järjestelmään ei ole merkitty, että tällä alueella on suurpetoja, Laukkanen jatkaa. maaliskuuta 2025 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Luken viime vuoden kanta-arviossa ilveksiä todettiin olevan Pohjois-Savossa vähintään 220. Kuvituskuva.. Ilveksen nenään voi vedota myös ulos jätetty lemmikinruoka. Laukkasen mukaan kylän tuntumassa asustelee kauriita. Annika Herreron ja Harri Laukkasen mukaan ilveksiä ihmisen läheisyyteen houkuttelee ruoka, etenkin kauriit. Laukkanen käy muiden petoyhdyshenkilöiden tapaan vahvistamassa ihmisten tekemiä ilmoituksia suurpedoista ja ilmoittaa havainnoista eteenpäin Luonnonvarakeskukselle (Luke) sen ylläpitämään suurpetorekisteriin. Ilves on ihmisarka eläin, joten se, että niitä nähdään paljon kylällä, kertoo niiden suuresta määrästä, sanoo Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja petoyhdyshenkilö Harri Laukkanen. Noin puolet pennuista selviää aikuisuuteen. Havainnot kirjataan Luken ylläpitämään julkiseen karttapalveluun. Myös jäniksiä ja rusakoita on taajamassa runsaasti. Niitä nähdään paljon taajamassa ihmisasutuksen läheisyydessä. Aikuisella ilveksellä ei ole juurikaan luontaisia vihollisia. Luke aloittaa ilveksen vuotuisen kanta-arvion laatimisen tällä viikolla. Viime vuoden kanta-arviossa ilvesten määrä väheni edeltävästä vuodesta, mutta Herreron mukaan se johtunee siitä, että ilmoituksia ilveshavainnoista tehtiin huomattavasti aiempaa vähemmän. Miksi ilveksiä näkyy. Ilves on arka eläin, joten siitä ei ole navettakissaksi. Se johtuu tyytymättömyydestä suurpetopolitiikkaan, Laukkanen sanoo. Viimeisen kahden kuukauden aikana ilveksistä on tehty Kiuruvedellä noin sata varmistettua havaintoa. Miksi se sitten tassuttelee niin rohkeasti jopa ihmisten pihoille. maaliskuuta 2025 UUTISET Keskiviikko 19. Ilveskanta on kasvanut suureksi, koska ilveksiä ei ole metsästetty poronhoitoalueen ulkopuolella kahteen vuoteen poikkeustapauksia lukuun ottamatta
Väyläviraston tiekartan perusteella esimerkiksi Niemiskylällä kulkeva Kalliokyläntie on suurimmaksi osaksi huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Muita petoja vähemmän Susia ja karhuja Kiuruvedellä on vähemmän. Ahma on karhuakin harvinaisempi Kiuruvedellä. Petoyhdyshenkilöt ovat saaneet koulutuksen jälkien tunnistamiseen ja havainnoista ilmoittamiseen. Tilanne on sama kuin muuallakin maakunnassa: vilkkaasti liikennöidyt tiet ovat hyvässä kunnossa ja pikkutiet huonommassa kunnossa. kehykset ja linssit VIIKON KYSYMYS Pitäisikö kaupungin säästää liikuntapalveluistaan. Kesäaikaan teille voidaan tehdä kestävämpiä päällystyksiä ja paikkauksia. Mutta jos olosuhteet ovat hyvät, se voi kestää koko kesän. Hänen mukaansa Lapinsalossa liikkui syksyllä kolmen aikuisen ja viitisen pennun lauma. Kiuruvedellä liikkuvista susista ei tiettävästi ole aiheutunut vahinkoa. Karhurintamalla on hiljaista. Kuoppaista kyytiä Kiuruveden teillä Varma kevään merkki on ilmestynyt maanteille, nimittäin kuopat ja reiät. – Varsinainen sorateiden kelirikko ei vielä ole alkanut täällä [Pohjois-Savossa], Tiikkainen lisää. Herrero uumoilee poliittisen ilmapiirin perusteella, että ilveksen kannanhoidollinen metsästys aloitetaan uudestaan lähivuosina. Rönkkö pohtii, että lauma on saattanut siirtyä kauemmas Lapinsalosta, tai ehkä susista on tullut arempia. Viimeisen kahden kuukauden aikana susista on tehty Kiuruvedellä kymmenen vahvistettua havaintoa. Jos autosta sattuu vaikkapa puhkeamaan rengas huonokuntoisen tien takia, siitä voi tehdä vahingonkorvaushakemuksen Lapin ely-keskukselle. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi perässä. Tielle on ilmestynyt teräväreunaisia monttuja. Sudet painottuvat Lapinsalon alueelle. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVI ALE Silmälasit -40% sis. – Pohjoispitäjässä on vuosien saatossa muutaman kerran parista yksilöstä jäljet havaittu, Laukkanen kertoo ahmoista.. Ilvekselle on riittänyt toistaiseksi mielin määrin ruokaa kauriissa ja jäniksissä. Kyläläisillä alkoi jo olla huoli lapsista ja koulumatkoista, Rönkkö kertoo. En kuitenkaan usko, että ilves kävisi lenkillä kytketyn koiran päälle, Laukkanen pohtii tulevaisuuden skenaarioita. Ely-keskuksen hoitourakoitsijat tekevät Pohjois-Savonkin teillä paraikaa paikkaushommia. Laukkasta kuitenkin arveluttaa, miten lemmikeille käy, jos ruoka käy jonain vuonna vähiin. Loppusyksystä yhdestä karhusta saatiin näköhavainto, kun metsästyskoira sattui menemään sen pesään, Laukkanen kertoo. maaliskuuta 2025 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Uutta pintaa ei kuitenkaan ole luvassa Kalliokyläntielle tänä kesänä. Tien ylläpito on ely-keskuksen vastuulla. Ei vahinkoja Ilvekset eivät tiettävästi ole aiheuttaneet Kiuruvedellä vahinkoa aikoihin. Petoyhdyshenkilö Petri Rönkkö Lapinsalosta kertoo, että susia nähtiin Lapinsalossa usein viime syksynä, myös liki asutusta. Karhut alkavat vasta heräillä talviunilta, ja muutenkin niitä havaitaan Kiuruvedellä harvoin. – Meillä on tiedossa pari yksittäistä karhua ja yksi pentue. Herrero suositteleekin, että pihapiiriin ei jätettäisi haaskoja houkuttelemaan suurpetoja. – Päällysteisillä teillä tällainen nollan molemmin puolin oleva keli vaikuttaa niin, että tie alkaa reikiintyä, kertoo ylläpitovastaava Kimmo Tiikkainen Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (ely-keskus). Talven aikana susia on näkynyt Lapinsalossa vähemmän. Hän arvelee, että ilves saattaa rohkaistua ihmisiä kohtaan, kun metsästys on kielletty. Myös yksittäisiä nuoria susia saattaa harhailla Kiuruveden puolelle reviiriä etsimään. Teitä paikataan Tiikkaisen mukaan tarpeen vaatiessa. Petoyhdyshenkilöt toimivat linkkinä tavallisten ihmisten ja Luken välillä. Metsästä jälkiä löytyy edelleen. Nekin lienevät kauriiden perässä. – Tällöin olisi tärkeää kohdistaa metsästys oikein. Ihminen on ilvekselle suurin uhka, joten ilveksen elinvoimaisuus riippuu siitä, minkä verran sitä saa metsästää. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. HANNA SOINI Harri Laukkanen on yksi Kiuruveden 14 petoyhdyshenkilöstä. Mutta muun muassa Kiuruveden ja Pielaveden välillä kulkeva maantie 561 uudelleenpäällystetään tänä kesänä. Reikiä paikataan tilapäisesti mahdollisuuksien mukaan. – Tällaisissa olosuhteissa ei voida tehdä kovin kestäviä paikkauksia, koska talvi on vielä päällä. HANNA SOINI Laukkanen kävi tunnistamassa ilveksenjäljet viime viikolla Kiuruveden vesitornin luona. Ilveshavaintoja tehdään läheltä asutusta runsaasti myös siksi, että siellä ilvekset huomataan todennäköisemmin kuin syvällä metsässä, jossa ihmisiä ei juuri liiku. LUKIJAN KUVA Teitä rasittaa nollan molemmin puolin sahaava lämpötila. Kiuruvedeltä löytyy sekä hyväettä huonokuntoisia teitä. 5 Keskiviikko 19. Taajaman läheisyydessä susia käy Harri Laukkasen mukaan parin viikon välein. Kalliokyläntie on kehnossa kunnossa. Kaikkiaan Herrero näkee kerran Suomesta lähes hävitetyn ilveksen tulevaisuuden valoisana. HARRI LAUKKANEN – Syksyllä, kun autolla lähti ajelemaan, oli ihme, jos ei nähnyt sutta. Pahimpia vaurioita paikataan väliaikaisesti lapioimalla niihin paikkausmassaa, joka tiivistetään. – Jos joku yksilö alkaa nääntyä ja ihmisarkuus on hävinnyt, tarhassa oleva koira voi olla silloin uhattuna. Jos on kovin sateista ja paljon liikennettä, voi olla, ettei paikka kestä kuin pari päivää. Jos tiellä havaitsee ongelmia, puutteita tai vaurioita, niistä voi ilmoittaa tienkäyttäjän linjaan puhelimitse tai ely-keskuksen verkkosivuilla. – Riippuu olosuhteista ja liikenteestä kauanko tilapäinen paikka kestää. Ilveksistä aiheutuu harmia lähinnä poronhoitoalueella. Teitä ovat rasittaneet erityisesti viime viikkojen sääolosuhteet. Ihmisille ilves ei ole vaarallinen, mutta se saattaa napata matkaansa ulkona harhailevan kotikissan. – Kaukana ihmisestä olevat elinpiirit ovat täyttyneet, joten osa joutuu tulemaan lähemmäs ihmisiä, Annika Herrero sanoo. KYLLÄ 32% EI 68% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Käytkö puolueiden kahvija makkarakojuilla. Esimerkiksi naarasta, jota pennut seuraavat, ei tulisi metsästää. Myös ilveskannan koko tuo ilveksiä lähemmäs ihmistä
Lennokkimittaukset jatkuvat tällä viikolla Pieksämäellä. Vasta varsinaisia tutkimuksia varten haetaan malminetsintäluvat, geofyysikko Katri Vaittinen sanoi. Oranssi-valkoiset lennokit painavat 12 kiloa ja niiden siipien kärkiväli on kaksi ja puoli metriä. Alueella ei ole torneja tai mastoja, jotka vaikuttaisivat lentosuunnitelmiin. Nykyään malminetsijät eivät välttämättä tee isoja varausalueita, sillä ne voivat antaa vääriä signaaleja alueen asukkaille. Pieniä kohteita voidaan kattaa maanpintamittauksilla. KIRSI HAAPEA on koneista löydetty petolinnun kynnen raapaisuja. Maan pintaa lähellä olevat esiintymät ovat jo tiedossa varsinkin eteläisessä ja keskisessä Suomessa, mutta nyt haasteena on etsiä syvemmältä. Lennokkitoimintaa saa seurata omalla vastuulla ja kypärä päässä. Muuttolinnut voivat vaikuttaa työhömme. Mittauslennokin kalibrointi on tarkkaa puuhaa. Vasta kairaus kertoo, onko kohteessa mineralisoitumia. Geologi Sanna Rötsä (oik.) ja geofyysikko Katri Vaittinen Bolidenilta seurasivat lennokkimittausten valmisteluja. Tavoitteena on löytää uusia esiintymiä, ei niinkään jatkoa Pyhäsalmen malmioille. – Lennokkimittauksella saa tarkemmin selvän niistä kohteista, jotka GTK:n aineistossa näyttävät epäselviltä. Paljon valmistelua Lennokkimittaukset vaativat isot valmistelut. Jos on satojen lintujen parvi lähellä, joutuu miettimään mitä tekee, pilotit sanoivat. Pilotit Timo Åman ja Marko Kumpula kertoivat, että hyvänä lentopäivänä lennokit kattavat tuhatkunta kilometriä lentolinjaa. Joskus Pilotit Marko Kumpula (vas.) ja Timo Åman valmistelevat lennokkeja mittauslennolle. Noin yksi tuhannesta etsintäkohteesta johtaa kaivoksen perustamiseen. Bolidenilla tutkitaan sitten mihin kannattaa suunnata jatkotutkimuksia. – Lennokkimittausta voi tehdä etsintätyönä jokaisen oikeuksin. Meillä on tiukat turvaetäisyydet. Lennokkien magneettisten mittausten perusteella tutkitaan, missä kannattaa tehdä jatkotutkimuksia, geologi Sanna Rötsä kertoi. Malmi on taloudellinen käsite, mineralisaatio geologinen, Sanna Rötsä selvensi. – Ulkopuoliset ihmiset voivat olla riski. Lennokit eivät kuvaa vaan ne mittaavat magneettikenttiä. 6 Keskiviikko 19. Jalkaisin mittalaite repussa kertyisi kilometreja noin 10. – Magneettimittauksilla voi löytyä myös pelkkiä rautakiisuja, jotka johtavat sähköä ja ovat magneettisia. Pelätään luonnon tuhoutumista, vaikka kyseessä olisi vain lennokkimittaus, josta ei jää jälkiä. Kiuruvedellä etsittiin viime viikolla malmia lennokeilla eli drooneilla. On hankittava luvat ja otettava huomioon esimerkiksi Puolustusvoimien lentokieltoalueet ja linnut. Autopilotilla lentävien koneiden reitit ohjelmoitiin kiertämään asuinrakennukset. Jos mineralisaatiolla on taloudellista merkitystä, siitä tulee malmia. Kiuruvedellä etsintöjä teettää Boliden. KIRSI HAAPEA. Haukat saattavat kokea lennokin uhkana. Lennokkiharrastajien pitää pysytellä ajan tasalla lentokieltoalueista, Åman ja Kumpula muistuttivat. Lennokkeja operoi oululainen Dronnair. Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita. Lennokki nousee suoraan ylöspäin ja lähtee mittaamaan lentoaluetta automaattiohjauksella. Pilottina Marko Kumpula. Kiuruveden ja Pyhäjärven alueilla etsitään sinkkiä ja kuparia. Lennokkimittauksilla tarkennetaan aiempia tutkimuksia, joita Geologian Tutkimuskeskus GTK on tehnyt kattavasti koko maassa. Lennokit eivät kuvaa Toiviaiskylän Huttumäen maastossa lennätettiin kolmea lennokkia, joista ilmassa oli yhtä aikaa kaksi. maaliskuuta 2025 Uutiset Lennokit etsivät sinkkiä ja kuparia Tavoitteena on löytää uusia esiintymiä Kiuruvedeltä ja Pyhäjärveltä. Tänä keväänä mittauksia ei voitu tehdä Pyhäjärvellä aiotussa kohteessa, koska lintujen pesimärauhoitus alkoi. Pilotit ajoivat alueen ympäri ennen mittausten aloitusta yleiskuvan saamiseksi. Ne lentävät noin 40 metrin korkeudessa. Niissä jaetaan karttoja, joista voi katsoa, kuinka magneettiset kivilajit vaihtelevat vaikka oman kiinteistön alueella. Kiuruvetiset tuskin huomasivat lennokkien työskentelyä, sillä ne lensivät etupäässä asumattomilla seuduilla. Lennokeissa on laitteet maan magneettikentän mittaukseen, mutta ei kameroita, eli ne eivät kuvaa lentoaluetta. Tutkimuksista kerrotaan asukkaille muun muassa kyläilloissa. Yksi tuhannesta Lennokkien tuottaman raakadatan käsittelee Radai Oy
TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. HANNA SOINI sä. maaliskuuta ja päättyy 3. Hän on ollut mukana järjestämässä veteraanikeräystä Kiuruvedellä sen alusta saakka eli pitkälti toista kymmentä vuotta. SEL:n tavoitteena on lakolla vauhdittaa uusien työehtosopimusten syntymistä, SEL kertoo verkkosivuillaan. Auton kyydissä oli viisi henkilöä. Asemavastaava Marko Marjoniemi Kiuruveden pelastusasemalta kertoo, että onnettomuus saatiin hoidettua Kiuruveden aseman pelastusyksiköiden voimin. PE 12.3. Meillä on ollut siinä rinnalla myös omapaistotuotteita, myyjä Tarja Marjoniemi Kiuruveden K-Supermarketista kertoo ja jatkaa: – Tietysti valikoima on ollut suppeampi. SIMO, K-market Simontori Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) 21.03.2025 Perjantai 09:30-10:15 Kaavi, tori 11:00-12:20 Kuopio, S-Market Vuorela 13:00-14:00 Maaninka, K-Market 14:45-16:00 Keitele, tori 17:00-18:00 Pyhäjärvi, S-Market 22.03.2025 Lauantai 09:30-11:00 Kiuruvesi, K-Supermarket 11:40-13:10 Iisalmi, Prisma 13:40-14:40 Sonkajärvi, tori 15:20-16:20 Vieremä, K-Market 23.03.2025 Sunnuntai 10:00-11:30 Iisalmi, tori 12:00-13:00 Lapinlahti, tori 14:10-15:30 Siilinjärvi, ABC 15:50-17:20 Kuopio, Citymarket Päiväranta 17:30-18:30 K-Market Puijon Pähkinä Leipähyllyt ammottivat tyhjyyttään Leipomoalan lakot näkyivät leipähyllyillä. – Kiuruvetiset osallistuvat keräykseen varsin hyvin. Toisen lakon piirissä 23.–28.3. K-Supermarketissa varauduttiin lakkoon tilaamalla isompia kuormia leipää ennen lakkoa ja ottamalla valikoimiin enemmän niitä leipiä, joita oli saatavilla. Auto suistui pellolle HANNA SOINI Pyhännän suuntaan Pyhännäntiellä ajanut auto suistui pellolle kyljelleen sunnuntaina. Jos he ostaisivat tasaisesti, tuotteet eivät loppuisi, Tarja Marjoniemi sanoo. Lisäksi SEL on antanut maaliskuulle lakkovaroituksia, jotka koskevat liha-alaa sekä panimoja virvoitusjuoma-alaa ympäri Suomen. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. Veteraanikeräys Kiuruvedellä HANNA SOINI Kiuruvedellä järjestetään veteraanikeräys keskiviikkona 26. Hän kertoo kuulleensa leiväntoimittajilta, että kaikkiin kauppoihin rajallisesti tarjolla olevaa leipää ei riittänyt. Marjoniemi K-Supermarketista kertoo, että leivän saatavuus alkoi normalisoitua tiistaina, kun leipää aletaan toimittaa kauppoihin tavalliseen tapaan lakon päätyttyä. Keräyksen kattojärjestönä toimii Veteraanivastuu. Saadut lahjoitukset käytetään lyhentämättömänä kiuruvetisten veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä lottien hyväksi. Onnettomuuspaikalla aiheutui hetkittäistä liikennehaittaa pelastusyksiköistä. Myymäläpäällikkö Riina Koivistoinen S-marketista kommentoi, että leipää saatiin kauppaan viime viikolla vähiinsä, mutta se ei riittänyt kysyntään. maaliskuuta. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. Maanantaina hyllyyn saatiin täytettä ja tiistaina kauppaan toimitettiin Koivistoisen mukaan runsas kuorma leipää. Löydät meidät ostoautosta. Paikalle saapuneet pelastusyksiköt avustivat kuljettajan pois autosta. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. SIMO, K-market Simontori OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, öljyvärimaalaukset/taulut, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Liikkuvat arvokulta ostopisteet ympäri Suomen. Paahtoleipää ei ole saanut kuin kahta tai kolmea lajia. – Meillä leipä ei ole loppunut missään vaiheessa, sillä olemme paikanneet valikoimaa pikkuleipomoiden tuotteilla. – Ihmisillä oli ehkä sellainen käsitys, että kaikki leipomot olisivat lakossa, vaikka pienet leipomot olivat toiminnassa. Löydät meidät ostoautosta. todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 0800150150 Liikkuvat KultaHopea ostopisteet ympäri Suomen. Heistä neljä pääsi omin avuin ulos autosta. Lakko näkyi puutteina suurten leipomoiden, Fazerin ja Vaasan leipomon, tuotteissa. Jos sopimukseen ei päästä, leipomoiden seuraava lakko alkaa 31. SEL on antanut lisää lakkovaroituksia. – Keräyksellä voimme avustaa ja tukea heitä. – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 044 347 2332 www.kultahopea. Sittemmin tilanne on parantunut. Lakkoiluun osallistui konsernien 150 leipomoa ja lähes 2 000 työntekijää. Varat käytetään esimerkiksi heidän hyvinvointiinsa, sairauskuluihin ja virkistykseen, kertoo Seppo Räihä Kiuruveden Rotaryklubista. Lisäksi paikalla oli ensihoidon yksiköitä. SIMO, K-market Simontori OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, öljyvärimaalaukset/taulut, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Liikkuvat arvokulta ostopisteet ympäri Suomen. 7 Keskiviikko 19. maaliskuuta. Riina Koivistoinen arvelee, että tarjonnan pitäisi palata normaaliin tämän viikon aikana. Valikoima on ollut rajattu myös erikoisemmissa leivissä, vaaleissa leivissä ja sämpylöisLeipomoalan lakko näkyi Kiuruveden kaupoissa. Se koski Fazerja Lantmännen-konserneja. Löydät meidät ostoautosta. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta! OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA, HOPEAA, kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, Moneta, militariaa, vinyylilevyt, postimerkkejä ja rihkamaa yms. Hänen mukaansa Kiuruvedellä on enää kaksi veteraania, mutta leskiä ja lottia on useampia. S-marketissa lakko näkyi viikonloppuna lähes tyhjänä leipähyllynä. – Omasta mielestäni olemme pärjänneet suhteellisen hyvin lakosta huolimatta, Marjoniemi sanoo. Paikalla oli liikenteenohjaus.. Määräänsä enempää leipää ei kuitenkaan voi tilata varastoon, ettei se ehdi vanhentua. Kiuruvedelle saapuu Kainuun prikaatista 27 varusmiestä, jotka jalkautuvat keräyslippaineen kauppojen edustoille ja asuinalueille kello 16–19.30. HANNA SOINI nimo. – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 044 347 2332 PE 12.3. Kiuruvedellä keräyksen käytännönjärjestelyitä hoitaa Kiuruveden Rotaryklubi. SEL ja Elintarviketeollisuuden liitto ETL eivät ole päässeet sopuun elintarvikealan työntekijöiden uusien työehtosopimusten sisällöstä. Seppo Räihä arvelee, että jatkossa veteraanikeräys järjestetään yhä enenevissä määrin nykyteknologiaa hyödyntäen. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on antanut uuden lakkovaroituksen leipomoalalle. Viime vuosi oli paras vuosi, joka meillä on ollut, sillä lahjoitusmäärät olivat nousseet, Räihä kertoo. Kiuruveden S-marketissa leipähyllyt ammottivat viikonloppuna tyhjyyttään, ja K-Supermarketinkin valikoimassa oli vajetta. Aina, kun lakko on päällä, ihmisillä tulee tarve ostaa enempi. Hän uumoilee, että jo ensi vuonna se siirtyy perinteisestä lipaskeräyksessä yhä enemmän Internetiin. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! www.arvokulta.. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. Heille tuli paniikki, että leipä loppuu. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! www.arvokulta.. maaliskuuta 2025 PE 12.3. huhtikuuta. Lisää lakkovaroituksia Leipomoalan lakko toteutettiin 11.–16. Leivän vajetta vauhditti myös hamstraaminen lakon alussa. olisi muun muassa Iisalmessa sijaitseva Olvin paS-market Kiuruveden leipähylly oli lähes tyhjä viikonloppuna
Laajempaa remonttia rakennukselle on tehty käyttötarkoitusmuutoksen yhteydessä 1980-luvulla. Kuntotarkastusta ei ole tehty. Ari ja Lea Luttinen sanovat, että puolisot ovat vieneet bingopalkintoja kolmeen eri hoitokotiin ja myös Varapäreelle. Sen jälkeen on tehty vain yksittäisiä kunnostusja parannustoimenpiteitä. Kaikki klubilaiset pitivät ideaa hyvänä ja saimme lopulta mukavan potin kerättyä, kun puolisotkin lähtivät vielä mukaan. Kauppahinta ei ole pinta-alaperusteinen. Muitakin hyviä tekoja LC Kiuruvesi/Niva on viime aikoina tehnyt muutenkin hyvää. Ostajan tulee varautua kaupan käsittelyyn kuluvaan aikaan ja mahdolliseen kielteiseen myyntipäätökseen. Rakennus sijaitsee kaupungin maalla, ja tontista tehdään maanvuokrasopimus 50 vuodeksi rakennuksen ostajan kanssa. maaliskuuta 2025 Uutiset LC Kiuruvesi/Nivalta ja puolisoilta suuri lahjoitus vähävaraisille vanhuksille Kiuruveden seurakunnan diakonit saivat mieluisia vieraita viime torstaina, kun seurakuntatalolle saapuivat LC Kiuruvesi/Nivan Ari ja Lea Luttinen. Myynti-ilmoituksen mukaan rakennuksen ottaminen takaisin asuinkäyttöön vaatii rakennusluvan kaupungin rakennusvalvonnalta, mutta on helposti toteutettavissa. Lopulta saatetaan tinkiä jopa ruoasta, lääkkeistä, lämmityksestä tai muusta perustarpeesta. – Lisäksi olemme olleet mukana sotaa käyvän Ukrainan ambulanssija aggregaattikeräyksissä, vaikka pääasiassahan meidän klubin rahat jäävät kuitenkin Kiuruvedelle. Esimerkiksi joulun aikaan tuimme jo paikallista nuorisoa, Ari Luttinen sanoo. Avun hakemiselle on korkea kynnys. kello 19.05 tai kolme minuuttia viimeisen tarjouksen jälkeen. – Ja kyllähän moni vanhus on myös saanut kotoa sellaisen opin, että viimeiseen saakka yritetään pärjätä omillaan. Rakennuksessa on viimeksi ollut Varapäreen päivätoimintakeskus. Elämästä tulee sinnittelyä ja sopeutumista ja koko ajan joutuu miettimään, että mihin rahat riittävät ja mihin eivät. Apu tulee tarpeeseen Diakonit Minna Heinonen ja Salla Leinonen ottivat lahjoituksen avosylin vastaan. Kaksikolla oli antaa 1600 euron arvoinen lahjoitus vähävaraisten vanhusten hyväksi. – Olimme pohtineet klubimme kokouksissa, että voisimmeko jotenkin muistaa vähävaraisia vanhuksia ja ennen kaikkea kuinka voisimme kontaktoida heitä. Diakonien mukaan vanhuusköyhyys on erityisen iso riski naisille ja yksin asuville. – Nämä lahjakortit ovat vieläpä siitä hyviä, ettei niitä tarvitse käyttää yhdellä kertaa, vaan ostoksensa voi jakaa useampaan osaan. Tämä osuu kaikista pahimmin vähävaraisiin, jotka joutuvat tekemään valintoja entistä enemmän. Tavoitteena oli 40 korttia ja saimme sen täyteen, Ari Luttinen kertoo. Rakennus myydään remontoitavassa tai purkukunnossa. HANNA SOINI. – Monet kustannukset ovat nousseet, kuten ruoka, lääkkeet, sähkö, terveyspalvelut ja niin edelleen. Tämä sidotaan elinkustannusindeksiin ja tarkastetaan vuosittain. Lahjakorttien yhteisarvo on 1600 euroa. Kiuruveden seurakunnan diakoni Minna Heinonen vastaanottamassa 41 lahjakorttia LC Kiuruvesi/Nivan Ari ja Lea Luttiselta. – Eikä eläkeläisen ole enää niin helppoa nostaa omaa elintasoaan. 8 Keskiviikko 19. Huutokauppa päättyy sunnuntaina 13.4. Taajamassa sijaitseva kohde on myynnissä huutokaupat.com -verkkohuutokaupassa. – Nykyiset ikäihmiset ovat sukupolvea, jonka naiset eivät ole välttämättä tehneet pitkää työuraa ja täten eläkettä ei ole heille ehtinyt kertyä kovinkaan paljon. Viimeksi rakennuksessa on toiminut mielenterveysyhdistys Varapäreen päivätoimintakeskus, joka muutti tammikuun 2025 alussa kaupungintalolle entisen Kelan tiloihin. Rakennus on rakennettu alunperin asuinrakennukseksi vuonna 1944, mutta käyttötarkoitusmuutos lasten päiväkodiksi on tehty 1984. Lisäksi tarkoitus on viedä vielä myöhemmin bingopalkintoja Virranrannan päivätoimintaan. Rakennus on kahdessa kerroksessa ja kerrosala rakennuspiirustusten mukaan on yhteensä 198 neliömetriä, mutta mittoja ei ole tarkastusmitattu. Mutta onneksi on auttamishaluisia ihmisiä ja nämä lahjakortit tulevat todellakin tarpeeseen. He ovat työssään AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Moni ikäihminen on nykyään taloudellisesti tiukilla. Rakennuksen myynti hyväksytetään kaupunginhallituksella korkeimman tarjouksen selvittyä. Vähävaraisuus voi kaventaa ikävällä tavalla elämää. Sähkönkulutus on ollut noin 7 000 kilowattituntia ja vedenkulutus 80 kuutiota päiväkeskustoiminnassa. Rakennuksen lämmityskustannukset olivat vuonna 2024 noin 1700 euroa (alv %), lämmitysmuotona oli kaukolämpö ja kulutus noin 20 megawattituntia. Minulle tuli sitten ajatus, että diakonithan varmasti tietävät hyvin ihmisiä, joilla on tarvetta tällaisille lahjakorteille. Kiuruveden kaupunki myy omakotitalon verkkohuutokaupassa AKU LAATIKAINEN Kiuruveden kaupunki myy omakotitalon ja pihavaraston osoitteessa Koulukkaantie 3, 74700 Kiuruvesi. – Vanhusten ohella olemme pohtineet seuraavaksi lapsiperheiden auttamista ja tässäkin kohtaa diakoniatyö ja sosiaalitoimi ovat varmasti hyviä kanavia saada avustuksemme niitä kipeimmin kaipaaville. – Nivan hoitokotiin on annettu villasukkia ja samoin päivätoimintaan niitä on tarkoitus lahjoittaa, Lea Luttinen jatkaa. Myynti-ilmoituksen mukaan myyjä ei vastaa mahdollisista piilevistä vioista. Lahjoitus annettiin lahjakortteina, joilla vanhukset voivat ostaa itselleen ruokaa ja muita arjen perustarvikkeita. nähneet, kuinka moni vanhus on nykyään taloudellisesti tiukilla. Tontin koko on 900 neliömetriä ja vuosivuokra tulee olemaan 0,15 euroa per neliömetri, eli 135 euroa per vuosi. Hallitus käsittelee asian seuraavassa mahdollisessa kokouksessaan. Lahjakortteja on yhteensä 41 kappaletta. Se on aika pysyvä tila, jos ihminen on pelkän pienen kansaneläkkeen varassa. Myös eläkkeet ja erilaiset tuet ovat pieniä eikä niihin ole tehty riittäviä indeksikorotuksia. Meillä diakoniatyössä on paljon ikäihmisiä avustusten saajissa, Heinonen ja Leinonen sanovat
Seurakunnalle etsitään paraikaa toistakin nuorisotyönohjaajaa, sillä tekemistä riittää. Kiuruvetiset vaikuttavat hänestä aktiivisilta, avoimilta ja välittömiltä ihmisiltä, joten heidän kanssaan on helppo alkaa juttusille. Esa Ahtiaisen on tarkoitus työskennellä Kiuruvedellä ainaEsa Ahtiaisen työ on monipuolista. nuorisotyönohjaajana. Etenkin rippikoulun järjestämisessä on paljon organisoitavaa. Mikkeliläinen teologian opiskelija Esa Ahtiainen, 45, on jo tullut monelle seurakuntalaiselle tutuksi. maaliskuuta 2025 Kiuruvedelle on helppo kotiutua Vs. Työskentelyään hän haluaa kehittää miettimällä, miten seurakunnan tapahtumista, kerhoista, leireistä ja isostoiminnasta voisi kehittää paikallisille lapsiperheille ja nuorille vielä nykyistäkin kiinnostavampia. Ahtiainen itse on erityisen innostunut flipperin pelaamisesta ja kilpailee lajissa. Kiinnostuksesta peleihin on hyötyä esimerkiksi seurakunnan nuorille suunnatuissa lautapeliryhmissä ja muissa illanistujaisissa. Hän pitää monenlaisista peleistä, muun muassa lauta-, konsolija tietokonepeleistä. KUKA. Kokemusta hänellä on myös Mikkelin seurakunnalla työskentelystä. u Kotoisin Mikkelistä, mutta muutti Kiuruvedelle töiden perässä. Nuorisotyönohjaajana hän työskentelee lasten ja nuorten parissa muun muassa kerhoja ryhmätoiminnassa, tapahtumissa, rippikoulussa, partiossa ja tekee yhteistyötä koulujen kanssa. – Kipinä teologiaan ja nuorten kanssa työskentelyyn lähti rippikoulusta, jossa innostuin valtavasti Mikkelin seurakunnan toiminnasta. – Nuorisotyö on valtava osa seurakunnan toimintaa. nuorisotyönohjaaja Esa Ahtiainen kertoo, että hänet on otettu hyvin vastaan. Koko maassa seurakunnan budjetista kolmasosa käytetään lapsiin ja nuoriin, Ahtiainen kertoo. u Harrastaa pelaamista. Kiuruvedeltä löytyy hänestä esimerkiksi aktiviinen nuorisoteatteri sekä hyvät urheilukentät ja -hallit sekä lenkkipolut. Työssään hän voi hyödyntää kiinnostustaan peleihin. 9 Keskiviikko 19. – Keväällä on tulossa reilusti esimerkiksi viikonloppuleirejä. Etenkin flipperi on vienyt mennessään. Koen tämän työn todella merkitykselliseksi, Esa Ahtiainen sanoo. Kiuruvedessä hän on ollut positiivisen yllättynyt siitä, kuinka aktiivista ja laadukasta kulttuurisekä urheilutoimintaa Kiuruvedellä järjestetään. Tekemistä riittää Kiuruveden seurakunnalla Ahtiaisella on pitänyt kiirettä. kin tämän vuoden loppuun asti kunnes sijaisuus päättyy. u Teologian opiskelija. u 45-vuotias. HANNA SOINI ESA AHTIAINEN Ahtiainen harrastaa flipperin pelaamista. – Eteläja Pohjois-Savossa vallitsee samanlainen savolainen mielenmaisema, joten tunnen oloni kotoisaksi Kiuruvedellä. nuorisotyönohjaajana viime syksynä. Seuraavaan flipperiturnaukseen hän osallistuu ensi viikonloppuna Tampereella. Myös urheilu kiinnostaa, kuten lentopallon pelaaminen. Ahtiaisen mielestä Kiuruvedelle on ollut helppo kotiutua. Seurakunnan nuorisotoimeen on saatu vahvistusta. Olin siellä useamman vuoden isosena. – Haluan, että seuraavakin sukupolvi saisi vastaavanlaisia hyviä kokemuksia ja mahdollisuuksia. Töissä nuoret ovat ottaneet hänet hyvin vastaan. Hän aloitti evankelisluterilaisen seurakunnan vs. Sen jälkeen suunnitelmat ovat vielä avoinna, mutta hän ei pelkää muuttaa sinne, minne työ vie.. Seurakunnan nuorille tarkoitetussa oleskelutilassa hän järjestää esimerkiksi illanistujaisia. Seurakunnan tiloista löytyy nuorille monenlaisia pelejä aina lautapeleistä Playstationiin ja biljardiin. Onneksi minun paras osaamiseni on tapahtumaja leiritoiminnassa. HANNA SOINI Esa Ahtiainen u Työskentelee Kiuruveden evankelisluterilaisen seurakunnan vs. Ahtiainen on lisäksi ahkera penkkiurheilija. Työtehtävissäkin on paljon entuudestaan tuttua, mutta vielä on myös uuden opettelua, Ahtiainen kertoo. Oma osaaminen näkyy Nuorisotyönohjaajan työssä on Ahtiaisen mukaan se viehättävä puoli, että työssä voi melko luovasti hyödyntää omaa monipuolista osaamista ja kiinnostuksenkohteita. Nuoriin panostetaan Ahtiainen on työskennellyt viimemmäksi lastensuojelussa Mikkelissä
Nuoria pitäisi saada mukaan myös kamppailulajeihin. Matti Lappalainen “ Matti Lappalainen on ollut vastaajana Pohjois-Savon käräjäoikeudessa joulukuussa 2023. – Toivoisin, että asioissa pysytään totuudessa. Uutisoimme Matti Lappalaisesta, sillä aikaisemmin kerroimme keskustan valtuutettu ja kuntavaaliehdokas Risto Juntusen toiminnasta lentokoneessa. Olo oli väsynyt. Lappalainen oli omien sanojensa mukaan mennyt väliin havaitsemaansa tappeluun. – Samoin muut urheiluseurat tekevät hyvää työtä. Kukaan meistä ei tainnut olla tässä tapauksessa mitään pyhäkoulupoikia. Matti Lappalainen sai pahoinpitelystä 2000 euroa sakkoa. – Kaveri soitti mulle pari päivää kahakan jälkeen ja sovittiin asia, vihoja ei jäänyt. Ei mikään pyhäkoululainen Matti Lappalainen sanoo, ettei hän ole ”pyhäkoulupoika” itsekään, mutta huumeita hän ei hyväksy. Liike Nytin Matti Lappalainen sai sakkoa pahoinpitelystä, syynä: puuttui tappeluun JAANA SELANDER Elinkeinojaoston puheenjohtaja, valtuutettu Matti Lappalainen (Liike Nyt) on saanut sakkorangaistuksen pahoinpitelystä, joka tapahtui Kiuru edellä huhtikuussa 2022. Tapahtumasta on olemassa videokuvaa. Epäilys tuli, että yksi on huumeissa. Arvostan korkealle, että hän otti yhteyttä ja halusi sopia. Matti meni väliin Matti Lappalaisen tapauksessa kyse on kahakasta, joka sattui Kiuruveden taajamassa olevan kaupan pihapiirissä ja jossa oli mukana useita ihmisiä. Lappalainen on kertonut, ettei hän lähtenyt puolustamaan ketään, vaan tarkoitus oli keskeyttää tappelu. 10 Keskiviikko 19. Hän on saanut pahoinpitelystä 2000 euron sakkorangaistuksen. Väkivalta kahakassa oli voimakasta. Matti Lappalainen on ”voimamies”. Matti Lappalainen on siemenviljelijä ja mukana vetämässä Turpaanvetotalkoita. En tiedä ihan tämänhetkistä tilannetta, mutta ongelmia on ollut, muun muassa Teboilille on murtauduttu useaan kertaan, Lappalainen sanoo. Siellä harrastuksissa on rehti meininki ja ollaan huumeista erillään. Uusi koulu joudutaan tekemään, mutta sen lisäksi pitäisi olla varaa tervehenkisiin harrastuksiin, Lappalainen ajattelee. Epäilys tuli, että yksi on huumeissa. Hän harrastaa kahvakuulailua. Otin kaveria hartioista kiinni ja heitin menemään. Hän harrastaa kahvakuulailua. –Auton taustapelistä huomasin, että tappelu oli käynnissä. Matti Lappalainen on myönteinen jutunteolla ja harmittelee, että Kiuruvedellä on ”iso huumeongelma” ja viittaa tapahtuneeseen kahakkaan. Onko niin, että itse kukin hoitakoon omat asiansa vai mennäkö väliin. Tässä käynnissä Viljo Tavaratalon Maailman Vahvin Viljelijä -kisa 2014 JAANA SELANDER. Siinä istuessaan Lappalainen oli havainnut tappelun. Käskin hänet pois, mutta kaveri tuli takaisin ja rupesi lyömään toista. Kahakan seurauksena yhdelle väkivallan uhrille aiheutui kipua, särkyä ja kasvojen alueella voimakasta turvotusta ja mustelmia. Lappalainen kertoo, että hänellä oli huhtikuussa 2022 ”huono päivä töistä”. Hän vitsaili lentohenkilökunnalle pommista ja tämän takia Juntunen poistettiin lentokoneesta. Minulta paloi yksinkertaisesti pinna, kun kaveri ei ensin uskonut. Oma kynnys puuttua, jos jotain muksitaan, on noussut. Yhdellä kahakassa mukana olleella henkilöllä oli hallussaan nyrkkirauta. Lappalainen nostaa esiin myös Aki Ruotsalaisen vetämän mopokerhon, joka oli aikanaan hyvin suosittu. Juntusesta kertovan uutisoinnin jälkeen saimme tiedon, että Matti Lappalainen on ollut vastaamassa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa pahoinpitelysyytteeseen. Lappalainen on sopinut sen kaverin kanssa, jonka hän laittoi kenttään huhtikuussa 2022. – Ymmärrän, että nuorten pitää juhlia, itsekin olin villi nuori ja alkoholi kuului silloin juhlimiseen. maaliskuuta 2025 Talous ja politiikka Auton taustapeilistä huomasin, että tappelu oli käynnissä. Lappalainen sanoo, että viime vaalien alla kiersi huhu, että Lappalainen itse levittää huumeita. – Minua on ärsyttänyt, että huumeongelma on päästetty karkaamaan käsistä. Lappalaisen mielestä nuoriin pitäisi nyt Kiuruvedellä panostaa, pitää huolta harrastusmahdollisuuksista, muun muassa jäähallia ei saisi sulkea, koska KK-81 tekee nuorten kanssa erinomaista työtä. Lappalaisen mukaan lyöntien tarkoitus ei ollut satuttaa, vaan saada riitapukari poistumaan paikalta. Lappalainen oli istunut autossa odottamassa, kun vaimo oli ollut kaupassa. Lappalainen oli ensin käskenyt poistumaan pahinta riitapukaria ja kun kaveri oli tullut uudestaan paikalle, Lappalainen oli heittänyt kaverin käsiotteella pois. Lappalaisen lyönnit osuivat vastapuolen kasvoihin ja henkilö kaatui maahan
11 Keskiviikko 19. maaliskuuta 2025 Ota yhteyttä 044 291 5554 (parhaiten tavoitat viestillä) Pyykit pesemme ja siivoukset teemme hyvin siedetyillä HomCaren Swipe ja BioSwipe tuotteilla, joita meiltä saa myös ostettua. 050 398 0586, 050 384 1094 Maitosuomi netissä: www.maitosuomi.fi Kirk ko kat u M eije rik atu Me ije rik at u Ma itok uja Maksutapoina pankkikortti, laskutus tai maitotili. Seuraathan meitä jo Facebookissa. Pesula-, avustus ja siivouspalvelut myös Kiuruvedellä Pyykkien noutopisteenä Riitun kirppis, Asematie 12 www.arjenavuxi.fi Maitosuomi Kiuruveden myymälä palvelee ma-pe klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. @ValmakauppaKiuruvesi KINUSKIPIIRAKKA 1,25 kg (L) (30 pv alin hinta 24,00 €) kpl (16,48€/kg) KINKKUPIIRAKKA 1,4 kg (L) (30 pv alin hinta 35,00 €) kpl (22,00 €/kg) Meijerimyymälä Valmakaupasta maaliskuussa Valmakaupasta maaliskuussa RIITAN HERKUN LEIVONNAISPAKASTEET VALION KOTIMAISET PAKASTEET Hinnat voimassa 31.3.2025 saakka SITRUUNALEVYPIIRAKKA 1,25 kg, paloiteltu 24 palaan (G,L) (30 pv alin hinta 27,20 €) OMENAKAMPA Raaka pakaste, 105 g x 40 / 4,2 kg (L) (30 pv alin hinta 43,20 €) PERUNAKUUTIO 2,5 kg (30 pv alin hinta 8,00 €) ISOT JUURESPALAT 2,5 kg (30 pv alin hinta 9,50 €) kpl (17,44€/kg) kpl (8,76€/kg) kpl (2,72€/kg) kpl (3,24€/kg) KLAPISÄKKI 96x96x135 cm nostokorvakkeilla HAKKURI PUULLE max 100 mm (30 päivän alin hinta 899€) RUOHOMATTO leveys 91 cm (30 päivän alin hinta 19,90€) TERÄKETJUÖLJY 10 L (30 päivän alin hinta 29,50€) kpl kpl kpl 1313 90 90 1616 90 90 24 24 90 90 kpl metri Gluteeniton 21 21 80 80 20 20 60 60 30 30 80 80 36 36 80 80 66 80 80 88 10 10 899 899 €€ 10 KPL HINTAAN 9,99€/kpl
Toivon, että voimme yhdessä rakentaa Kiuruvedestä paikan, jossa on hyvä elää, työskennellä ja kasvattaa perhe. Kiuruvesi tarvitsee nuoria ja heidän ideoitaan. Meidän täytyy varmistaa, että Kiuruvesi on paikka, jossa on mahdollisuus elää, työskennellä ja kasvaa. Meidän on edistettävä kestävää maataloutta, luontoa kunnioittavaa kaavoitusta ja samalla pyrittävä vähentämään omaa hiilijalanjälkeämme. Itse asiassa valtaosa oppilaista pitää koululiikunnasta, osa suhtautuu siihen neutraalisti ja vain harvat eivät pidä. Se on luonteeltaan innostava ja yhteisöön vetovoimainen, tavoitellen kiuruvetisten yhteishenkeä ja kunnan kehittämistä yhdessä. Meidän täytyy myös kehittää matkailua ja hyödyntää upeaa luontoamme ja kulttuuriperintöämme, sillä Kiuruvesi on täynnä mahdollisuuksia. Eduskunnassa ollaan juuri tiukentamassa lakia kännyköiden käytöstä oppituntien aikana, mutta tämä ei koskisi muuta koulupäivää kuten välitunteja. Vähemmän ruutuaikaa ja enemmän liikuntaa olisi varmasti hyvä ohjenuora meille kaikille. kauppoihin kuin palveluihinkin, olipa kyse sitten julkisista kulkuyhteyksistä tai tieverkoston kunnossapidosta. Meidän on tarjottava enemmän tukea nuorille, jotta Kuntaja aluevaaleista he voivat löytää omat polkunsa ja unelmansa. Meidän on varmistettava, että alueen asukkailla on helppo pääsy niin työpaikoille, Mielipiteet KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kiuruvesi on paikkakunta, jossa toivon että ääni kuuluu kaikilta, niin nuorilta kuin vanhoiltakin. Kiitos teille kaikille, jotka tuette valintaani. Harrikka kertoo, että hän pitää koululiikunnasta. Kiuruvedellä on tärkeää, että meillä on helposti saavutettavat ja laadukkaat palvelut kaikille. Harrikan mielestä kaksi tuntia viikossa koululiikuntaa on liian vähän. Haluan olla mukana tekemässä Kiuruvedestä entistä paremman paikan meille kaikille. Liikenne ja infrastruktuuri. Palvelut ja hyvinvointi. Koulutus ja nuorten hyvinvointi. Liikuntakerhoihin ja mukaan välituntiliikuntaan tarvitaan entistä useammat. AKU LAATIKAINEN Miten lisää liikettä kouluihin. Meidän täytyy vain hyödyntää niitä. Ei kai tämäkään huono asia ole, mutta pitäisikö kuitenkin hyödyntää enemmän koulujen omia ”trainereita” luokanopettajia ja liikunnanopettajia lisäämällä liikuntatunteja. Olen samaa mieltä, toki osalla on hieman enemmän, mutta Harrikan ehdottama neljä tuntia viikossa olisi hyvä tavoite kaikille. Oppilaat myös valitsevat mielellään liikuntaa valinnaisaineeksi. VILHO RUOTSALAINEN kuntaja aluevaaliehdokas (sd.) Kirjoittajan mukaan Kiuruvedelle tärkeitä teemoja ovat elinvoimaisuus, palvelut, ympäristönsuojelu ja yhteisön vahvistaminen. Kiuruvesi on upea paikkakunta, jossa on vahva yhteisön tunne. Tämä tarkoittaa työpaikkojen luomista ja tukemista, erityisesti pienille yrityksille ja maataloudelle, jotka ovat paikkakuntamme sydän. Olemme ihmisiä, jotka arvostavat toisiamme, autamme toisiamme ja rakennamme yhdessä tulevaisuutta. Tarvitsemme laadukasta koulutusta, mahdollisuuksia jatko-opintoihin omassa maakunnassa, ja ennen kaikkea paikan, jonne nuoret haluavat jäädä asumaan ja työskentelemään. Elinvoimainen Kiuruvesi. Onneksi Harrastamisen Suomen mallia jatketaan, joka on ollut Kiuruvedelläkin menestys. AKU LAATIKAINEN Talous ja politiikka. Vähemmän ruutuaikaa ja enemmän liikuntaa olisi varmasti hyvä ohjenuora meille kaikille, kirjoittaa Markku Siponen. Meidän Kiuruvesi on yhteisö, jossa kaikki voivat vaikuttaa. Ympäristö ja kestävä kehitys. Mutta kuten kaikilla kunnilla, on meilläkin omat haasteemme, jotka voimme yhdessä voittaa. Luulen, että tämä lisäisi oppilaiden liikettä ja sosiaalista kanssakäymistä. Eduskunta on aiemmin linjannut, että liikuntatuntien määrää tulisi koulussa lisätä, mutta valitettavasti näin ei tule nykyisen hallituskauden aikana tapahtumaan. Kiuruvesi on täynnä kauniita metsiä, järviä ja avaraa maaseutua, ja meillä on vastuu suojella tätä kaikkea myös tuleville sukupolville. Harrikkakin nostaa esille kännyköiden haitallisen vaikutuksen lasten liikkumiseen ja fyysiseen kuntoon. Meidän tulee tarjota tilaa erilaisille tapahtumille, kulttuurille ja yhteisön rakentamiselle, jotta voimme olla ylpeitä kotikunnastamme. Tämä vaatii meiltä yhteistyötä ja rohkeutta katsoa tulevaisuuteen. Tämä tarkoittaa terveydenhuollon turvaamista, erityisesti vanhustenhoitoa, mutta myös kaikkien kiuruvetisten hyvinvointia, niin nuorten kuin vanhempienkin. MARKKU SIPONEN isä, kaupunginvaltuuston pj. KASILUOKKALAINEN Harrikka kirjoittaa Kiuruvesi-lehdessä oivallisesti koululaisten liikkumisesta ja siitä, kuinka kunto on heikentynyt ja mitä vaikutuksia sillä on terveyteen ja hyvinvointiin. Meidän on huolehdittava siitä, että Kiuruvesi on paikka, jossa nuoret voivat kasvaa ja kehittyä. Tässä tekstissä olen tuonut esiin Kiuruvedelle tärkeitä teemoja, kuten elinvoimaisuus, palvelut, ympäristönsuojelu ja yhteisön vahvistaminen. 12 Keskiviikko 19. Hyvät kiuruvetiset, meillä on kaikki edellytykset tehdä Kiuruvedestä elinvoimainen, turvallinen ja viihtyisä paikka. maaliskuuta 2025 HYVÄT kiuruvetiset. Terveyskeskusten ja päivystysosastojen ylläpitäminen on elintärkeää. Tällä hetkellä moniin Suomen kouluihin palkataan personal trainereitä tukemaan oppilaiden hyvinvointia ja kunnon kohotusta. Joten olkaamme valmiit tekemään töitä sen eteen, että Kiuruvesi voi kasvaa ja kehittyä yhdessä kanssanne. Toki on tärkeää, että myös huoltajat kiinnittävät enemmän huomiota lasten ja nuorten puhelinaikaan. Meidän on myös panostettava ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen. Ehkäpä kannattaisi puuttua samalla myös välituntien kännykän käyttöön. Meidän on huolehdittava siitä, että saamme leikatut päivystysosastot takaisin, niin että kiuruvetiset saavat tarvitsemansa palvelut kotikunnassaan, eikä kenenkään tarvitse lähteä pitkälle päästäkseen hoitoon. Kiuruvedellä monilla voi olla haasteita liikkumisessa, ja meidän täytyy kehittää yhteyksiä ja infrastruktuuria, jotta kukaan ei jää yksin
Ehkä kaikkein aiheellisin ja hyväksyttävin peruste. MIKSI Kiuruveden kannattaisi hyödyntää tuulivoimapotentiaali, jota meillä on. Hyvin on ihmissilmä tottunut myös hylättyihin rakennelmiin pitkin maaseutua. DISINFORMAATION työkaluihin kuuluu runsaan toiston ja jokaisen mahdollisen tilaisuuden hyödyntäminen omien tavoitteiden saavuttamiseksi. maaliskuuta 2025 Hyväuskoiset hölmöt oikealla asiallako. Heitä ei myöskään vaivaa kylien autiotalot, romahtaneet navetat ja niiden purkamattomat perustukset, järvien tila, takametsissä lojuvat koneenraadot ja piikkilangat tai poltettavat käärintämuovikasat, viikonlopun jälkeen kaduilla pyörivät roskat, tai loputon rekkaralli biokaasulaitokselle, puhumattakaan mikromuovista tai ylikansoituksesta. Lähes jokainen meistä pelkää, rohkeimmat hallitsee pelkonsa, käsittelevät sen järjellä ja kykenevät sen kanssa elämään. Ja sitä on ihan pakko tuijottaa, kuten tuijotamme aurinkoa! Aurinko pahalainen sen välkkeenkin aiheuttaa, ja suurin migreenin aiheuttaja on liplattava järven selkä. Miten olisi kilpailevan energiamuodon tuottajat. Ei ole synnin tunnustajia kirkossa jonoksi asti ja silti jokainen tiedämme, että tunne asuu meissä. Kun ei se naapuri vaan pärjäisi liian hyvin! Pelko on muutoksen pelkoa, epävarmuutta tulevasta, se inhimillinen tekijä. Esimerkkinä ultraäänet, joita ei siis ihmiskorvin voi kuulla. Disinformaation tarkoituksena on muokata yleistä mielipidettä ja sitä kautta päättäjien asennetta tuulivoimaa kohtaan. Totuuden pahin vihollinen ei ole kuitenkaan suora valhe, vaan huolellisesti muotoiltu epäilys tai pelko. Samalla tavalla luonto tuhoutuu raivatessamme peltoa ja turvesoita, rakentaessamme teitä, vesijohtoja, asuintaloja, kaupunkeja tai vaikkapa kasvimaata. Mahtaisiko olla Venäjälle eduksi, ettei meillä ole vahvaa, monipuolista energiasektoria mahdollisen kriisin varalle. Totta, että melua tulee. Muuttuu kyllä, mutta ei kuole! JOSTAIN kumman syystä Kiuruvedelle on syntynyt yhtäkkiä luonnonystävien populaatio, joka tosin ei ole vaivautunut toimimaan aikaisemmin paikallisissa yhdistyksissä. Ei ole! Se on lillukanvarsi! Piste! SITTEN varsinaiseen asiaan eli kriitikoiden pääargumentteihin. Pinnanmuodostus ja puusto akustiikkaelementtien tapaan imevät ääniaallot. MIKSI sitten tuulivoimaa vastustetaan. Heille luonto on pelkkä keppihevonen tuulivoimaa vastaan. Onko meillä varaa jättää tilaisuutta käyttämättä. Kunta kiinteistöveron muodossa kenties rakentaa meidän lapsillemme uuden yhtenäiskoulun. Lapojen humina häviää tuulen itsensä huminaan! Koska päivämme täyttyy koneiden, liikenteen, ihmisten äänistä ja vapaa-ajallakin täytämme sen vapaaehtoisesti tv:llä, radiolla, kännyköillä ym. PERIAATE on yksinkertainen. Vapaa-ajasta tuulen vallitessa, jolloin siis melua syntyy, olemme ehkä 1 tunti ulkona sellaisessa paikassa, jonne ääniaallot voivat langeta ja siitä vielä murto-osa ehkä sellaisessa mielen lepotilassa, jossa äänimaisema saattaa olla häiriöksi, koska ulkona yleensä touhutaan jotain. Aivan samalla tavalla kuin tavallinen dieselmoottori tekee sitä! TOINEN valhe, että luonto tuhoutuu. Samoin käy kasvien. Oudosti näiden rakennelmien purkamisesta tuulivoimakriitikot eivät ole millään tavalla huolissaan. elämöinnillä tai vähintään ilmastoinnin, jääkaapin tai tietokoneen hurinalla; ei nykyisten suojaetäisyyksien (1,5 km) käyttämisellä melusta aiheudu sanottavaa haittaa. KIRJOITTAJAT ovat ryhmä kunnan nuoria tulevaisuuden rakentajia ja veronmaksajia. Homman juju on siinä, että ollakseen uskottavia, propagandistit eivät ole suoraan energia-alan toimijoita, vaan kohdealueen hyväuskoisia hölmöjä, jotka toimivat varsinaisen taustavoiman päämäärien hyväksi, toki omista itsekkäistä tarkoitusperistään lähtien. VÄLKE! Totta, varmaan välkkyy. Totta, maisema muuttuu! Niin kuin muuttuu koko ajan muutenkin, on tehty peltoa, laskettu järviä, ojitettu metsiä, tehty lentokenttiä, ampumaratoja, hiihtolatuja ja keskelle Kiuruvettä pystytetty asfaltoitu rakennusrykelmä, jota kirkonkyläksi kutsutaan. Totuutta ei vaan uskalleta sanoa, koska kysymys on kahdesta hyvin yksinkertaisesta ja inhimillisestä tunteesta, kateus ja pelko! Onko joku jossain kuullut jonkun tehneen jotain puhtaasti kateudesta. sekä vasta-argumenttien tai väitteiden tukahduttava lukumäärä. Yhdenkään tuulimyllyn ympärillä ei ole 1,5 kilometrin kuollutta vyöhykettä, jossa ei olisi elämää! Totta asiassa on, että luonto muuttaa muotoaan. Ainakaan noissa tuulivoimakuulemisissa, eikä iskelmäviikolla ole melu häirinnyt ketään kriitikkoa! Me työssäkäyvät nukumme 8 tuntia, käymme töissä 8 tuntia. Ei ole! Hyvin lyhyesti ja yksinkertaisesti, ei ole! Ainutkertainen tilaisuus edes vähän hidastaa kunnan taantumuksen syöksykierrettä. Totta, että myllyistä aiheutuu osalle väestöstä haittaa, 100 % psykologista, mutta haittaa kuitenkin, tosin vuoden päästä asia ei heitäkään hetkauttaisi mihinkään, koska ihmiset ovat tottuneet kaikkialla muuallakin Suomessa ja maailmalla. Vyöryttämällä väitettä väitteen jälkeen saadaan hämärrettyä yhden yksittäisen väitteen suuruusluokka, jolloin mitättömänkin asian painoarvoa saadaan kasvatettua. Rahan takia, kyllä! Rahan takia käydään töissä, myydään metsää, nostetaan eläkettä ja saadaan kelan tukia, jotta niillä voidaan hankkia jokapäiväiseen elämiseen tarvittavia hyödykkeitä. Harvoin kylläkään kuulee kenenkään yöunien menneen pilalle kirkon tornin tai Jänteen hallin linkkimaston näkymisestä. Totta asiassa on, että tuulivoima tuottaa ultraääntä. Totuus on kuitenkin, että maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti, halusimme tai emme. Unohtakaa pirujen seinälle maalailu, painostus, uhkailu ja kiristys ja tehkää niin kuin on hyväksi Kiuruvedelle! EHDOTTOMASTI KYLLÄ TUULIVOIMAA KIURUVEDELLE –RYHMÄ Unohtakaa pirujen seinälle maalailu, painostus, uhkailu ja kiristys ja tehkää niin kuin on hyväksi Kiuruvedelle! “ Näitä on kylät täynnä, mutta niiden perustukset tai maisemahaitta ei tuulivoimakriitikoita häiritse. Suhteellista, mikä melun määrä on kellekin häiritsevää. Jopa paljaalla soratiellä elää hyönteisiä, kasveja, leviä, sammalia, jäkäliä, mikrobeja, joten luonnon ja maaseudun tuhoutuminen tuulimyllyn vaikutuksesta on mitä suurin valhe. Maanomistaja maksaa vuokratuloistaan veroa, käyttää sitä alueella ja pistää sen kiertoon. Samalla loputon väitteiden määrä saa itse asian näyttämään kokoaan suuremmalta. Joku eläinlaji voi väistyä, mutta toinen tulee tilalle. Öljy, kivihiili tai vesivoima jolloin sylttytehtaat löytyvät kauempaa tai vaikkapa biokaasu, turve tai metsähake, jolloin hyötyjiä ei tarvitse etsiä Kiuruvettä kauempaa. JOS haluaa välttyä disinformaatiolta, täytyy ymmärtää, miten se toimii. Pelkoja viljellään kaikesta mahdollisesta kuten Jukka Tenhunen ansiokkaasti tekee 12.3. Kirjoituksen tarkoitus on avata silmiä tolkun kiuruvetisissä, jotka vielä miettivät suhtautumistaan. Ehdottomasti sellaiset liplattavat selät on kiellettävä tai ainakin korvaus saatava! MAISEMA . Kiuruvesi-lehdessä. Valheen tulee olla osittain totta, mutta riittävän iso ollakseen uskottava. Taustavoimien tehtävänä on tuottaa ”tutkimuksia”, artikkeleita, ”asiantuntijoita” ja somemateriaalia näiden hölmöjen käyttöön. 13 Keskiviikko 19. Kuolemisen sijaan alueelle muodostuu erilaisia reunavyöhykkeitä, jotka mahdollistavat niihin erikoistuneiden lajien leviämisen. Noin kymmenen vuoden myllyjen kiinteistöveroilla meillä on uusi koulu, pistämättä tikkua ristiin. Tai miten olisi rakas itänaapurimme, mikä näkyy Ukrainassa massiivisena energiatuotantoon hyökkäämisenä. Kysymys kuuluu, että kuka tästä tuulivoiman vastustamisesta hyötyy. Suuri ja tuntematon uhkaa minua ja nykyistä vakiintunutta, turvallista olotilaani. TUULIVOIMAA KIURUVEDELLE –RYHMÄ. Esimerkkinä, että viitasammakoiden elinympäristöjen ”mahdollinen” väheneminen olisi painoarvoltaan yhtä merkityksellinen kuin myllyjen aiheuttama maisemahaitta. Melu. Väitteen mukaan ultraäänet aiheuttavat terveysvaikutuksia jopa tuhannen kilometrin päähän. TUULIVOIMAKRIITIKOT ovat ryhtyneet ”tarkoitus pyhittää keinot” näkemyksen varjolla vaikuttamiseen, jossa henkilöön hyökkääminen, asioiden vääristely ja suoranainen valehtelu kuuluvat repertuaariin. Ihminen on asiassa ulkopuolelta tulevan tiedon varassa, kun asia ei ole aistein havainnoitava
Ylä-Savon Veturin hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Kaisa Kiiskisen Iisalmesta. AKU LAATIKAINEN ustilanteisiin varautumista, Partanen kuvailee. maaliskuuta 2025 Talous ja politiikka Kiuruveden kaupungin elinkeinojaosto jakoi maanantaina osallistavan budjetoinnin kautta 10 000 euroa erilaisiin ideoihin ja hankkeisiin elinvoimaja yhteisöllisyys teemalla. Tarkoitus on hakea hankkeeseen tukea myös Veturilta. Kiuruveden Yrittäjille myönnettiin 2000 euroa, millä selvitetään, miten edistetään kuntoportaiden saamista Kiuruvedelle. Hallituksen puheenjohtaja on Jukka Mulari Kiuruvedeltä. Yrittäjät edistämään kuntoporrashanketta Kuntoportaita on toivottu Kiuruvedelle pitkään, nyt on valoa tunnelin päässä. Pienille yrityksille on tarjolla paljon erilaisia tukimuotoja yritystoiminnan aloittamiseen ja toimiville yrityksille kehittämiseen. 14 Keskiviikko 19. Hakemuksia elinkeinojaostolle tuli 43. Rönkkö tarttuu hankeneuvojan monipuolisiin tehtäviin innostuneena. Hankkeelle, jossa rakennetaan ABC-aseman läheisyyteen maitolaituri ja puu-ukko myönnettiin 3000 euroa. Näissä hankkeissa useampi toimija kehittää esimerkiksi kylien ja kunnan yhteistyötä, sekä poikkeKyse on Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturin kanavoimista kehittämisja investointihankkeista. euroa kehittämishankkeisiin Maaja metsätalousministeriö myönsi Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturille paikallisiin kehittämisja investointihankkeisiin 768 000 euroa tälle vuodelle. Hyviä ideoita oli niin paljon, ettei 10 000 euron budjetti riitä. Esimerkiksi leikkipaikkojen kunnostuksista tuli ehdotuksia, joita pitää miettiä kaupungin budjettiin, Rusanen sanoo Elinkeinojaosto jakoi 5000 euroa kunnan asumisviihtyvyyden kehittämistoimiin ja 5000 euroa tapahtumien järjestämiseen. Vanhusneuvosto sai 1000 euroa ikäihmisten digineuvontaan yhteistyössä lukion kanssa. Leader-rahaa haettavissa 1,2 milj. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mukaan tosi runsaasti. Erityisesti yhdistykset ovat innostuneet kehittämään toimintaansa ja juuri päättynyt harrastamisen teemahaku tuotti hyvän määrän hakemuksia, kertoo toiminnanjohtaja Minna Partanen Ylä-Savon Veturilta. Rahoitusta on siis tänä vuonna haettavissa kaikkiaan vajaa 1,2 miljoonaa euroa. 5000 euroa myönnettiin erilaisiin tapahtumiin, joissa huomioidaan eri ikäryhmät, Voimistelijat sai 1000 euroa vapputapahtuman järjestämiseen lapsille ja lapsiperheille. Uusi hankeneuvoja Ylä-Savon Veturin uutena hankeneuvojana on aloittanut tradenomi Sanna Rönkkö Iisalmesta. On ilo tukea hankkeiden toteuttajia heidän tärkeässä työssään Ylä-Savon elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi, Rönkkö sanoo ja kannustaa olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä. Laituri puu-ukkoineen olisi näyteikkuna Kiuruveteen, toisi näkyvyyttä ja ilmentäisi Kiuruvettä. Nuorille muusikoille annettiin 1000 euroa sen tukemiseen, että he viihdyttävät palvelutaloissa ja päiväkodeissa. Hankeneuvoja vastaa yleishyödyllisten hankkeiden neuvonnasta ja valmistelusta. – Käynnistymässä on myös suurempia Älykkäät kylät -hankkeita. Lisäksi käytettävissä on edelliseltä vuodelta siirtyvää myöntövaltuutta vajaa puoli miljoonaa. Yritysten investointituki on tarkoitettu koneja laiteinvestointeihin. Ylä-Savon maaseutualueilla sijaitsevan yrityksen ostaja voi saada tukea ostamiseen liittyvien asiakirjojen valmisteluun. Yrityksen investointituki on tarkoitettu koneja laiteinvestointeihin tai pieniin rakentamishankkeisiin. – Elinkeinojaostossa todettiin, että kuntalaiset ja järjestöt ovat olleet aktiivisia, erilaisia ideoita tuli paljon ja ideoita jäi myös jatkomietintään. ADOBE ADOBE. Mannerheimin Lastensuojeluliitto sai tapahtuman järjestämiseen niin ikään 1000 euroa ja 4 H -yhdistys toimintaansa 1000 euroa. – Vuosi on alkanut vilkkaasti ja olemme saaneet rahoituskyselyitä ennätysmäärän jo alkuvuodesta. – Pienen yläsavolaisen kylän kasvattina maaseudun kehittäminen on minulla lähellä sydäntä
– Mutta vaikka rakkaus kotikuntaa kohtaan on tärkeää, ei pidä sulkea pois yhteistyömahdollisuuksia naapurikuntien kanssa, Winberg muistuttaa. – Vaikka juuri tällä hetkellä oloni on hyvä, on minulla jo välillä ollut terveysmurheita ja niiden tiimoilta on pitänyt sairaalassakin käydä. u Perhe: Vaimo Kirsti, lapset Asko (1957–2001), Arja (syntynyt 1960) ja Tomi (syntynyt 1973). Winbergin mielestä Kiuruveden itsenäisyys on hyvä asia ja että kunnasta on kuulunut positiivista kaikua viime vuosina. Varsinkin vaimo Kirsti saa Lassilta vuolaat kehut. Hän kävi kansakoulun Rapakkojoella ja keskikoulun Kiuruveden yhteiskoulussa. Siispä aion juhlia maltillisesti. Se vetää mielen surulliseksi, sillä pitkälti lääkäripalveluiden takia tuli aikoinaan 2000-luvun alussa Iisalmeen muutettua. Kuopioon Winberg ei aio kuitenkaan siirtyä, vaan aikoo pysyä Ylä-Savossa. u Opettaja, kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. u Luottamustehtäviä: Kansalaisopiston johtokunnan jäsen 1963–1964, kunnanvaltuutettu 1969– 1972, kunnanhallituksen jäsen 1981–1984, Osuusliike Elon sekä Osuuskauppojen Koljonvirta ja PeeÄssä hallintoneuvoston jäsen 1969–1997, Kiuruveden Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen 1970–2000, Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja 1977–1989. Lisäksi Lauri Winberg palkittiin Kotiseutuliiton kultaisella ansiomerkillä, mikä avasi tien myöhemmälle kotiseutuneuvoksen arvonimelle, jonka hän sai vuonna 1990. – Kiuruvedellä tulee sitten aikanaan olemaan viimeinen leposijani ja hautapaikkani. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä, sillä kihloihin pariskunta meni jo seuraavan vuoden helmikuussa ja naimisiin syyskuussa. KUKA. Lopulta kotiseutupäivät onnistuivat hienosti ja ihmiset muistavat tapahtuman ennen kaikkea Kiuruveden kotiseutupäivinä. Hienoimmaksi muistokseen Winberg nostaa laajan, vuosikausien mittaisen uurastuksensa Kiuruveden kotiseutuja historiatyössä sekä kulttuurin edistäjänä ja tunnetuksi tekijänä. He ovat olleet naimisissa jo 68 vuotta. Lapsia heille syntyi kolme ja lastenlapsia on siunaantunut seitsemän. Suuria juhlia ei ole tiedossa. Monitoimimies Lauri Winberg syntyi itse 25.3.1935 Juho ja Johanna Winbergin maanviljelijäperheeseen Rapakkojoen Rinteelään. u Kotoisin Kiuruvedeltä. Erityisesti valtakunnalliset kotiseutupäivät Kiuruvedellä ja Ylä-Savossa vuonna 1988 saavat miehen innostumaan vieläkin. u Tunnustuksia: Suomen leijonan ritarikunnan ansioristi 1978, Suomen Kotiseutuliiton ansiomitali 1988, kotiseutuneuvos 1990, Kiuruvesi-mitali 1992, Paikallislehtien Antti-patsas 2013, Kiuruveden kulttuuripalkinto 2022. Lisäksi hän ehti opettaa Rautavaaralla. Lajeina olivat 60 metrin juoksu, pituushyppy ja kuulantyöntö, sanoo Winberg, joka on juossut 100 metriäkin aikaan 11,9 sekunLauri Winberg aikoo juhlia 90-vuotissyntymäpäiviään pienessä perheja ystäväpiirissä. Kulttuuri. – Opettajana ja entisenä kunnanvaltuutettuna olen tietysti seurannut myös Kiuruveden kouluverkkokeskustelua. Winberg oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että kotiseutupäivät saatiin pidettyä näillä seuduin ja että Kiuruveden kuntaan perustettiin kulttuurisihteerin virka. Tosin kyläkoulut säilyttäisin ainakin vielä ja samoin lukion, Winberg pohtii. Pitkän ikänsä salaisuutena hän pitää perhettä. Vuosien varrelta löytyy muun muassa luottamustehtäviä, kuoronjohtamista, lehtiavustamista, Kiuruvesi-päivien suunnittelua, juhlien ja tapahtumien juontamista, luennointia, puheiden ja saarnojen pitoa, kirjojen kirjoittamista ja niin edelleen. Lapsista Asko-poika on edesmennyt. maaliskuuta 2025 Kotiseutuneuvos uudelle kymmenluvulle Lauri Winberg täyttää 90 vuotta. – Olen lisäksi seurannut Iisalmen sairaalan palveluiden karsimista ja keskitystoimia Kuopioon. Yksin kun ei kukaan voi kaikkea tehdä. – Kunnanjohtaja Esko Rautio ehdotti, että nimenomaan minä alan markkinoida kotiseutupäiviä ja puhua niiden puolesta, Winberg sanoo, ja muistaa samalla kiitellä muitakin lukuisia ystäviään ja yhteistyökumppaneitaan vuosien varrelta. – Nuoruudessani voitin Iisalmessa Ylä-Savon kansakouluopettajien mestaruuden kolmiottelussa. Lauri Winberg u Syntynyt 25.3.1935. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN – Tunnen itseni hyvin iloiseksi, ja joka päivä muistan kiittää Jumalaa siitä, että olen saanut elää näin pitkän elämän, sanoo kotiseutuneuvos Lauri ”Lassi” Winberg 90-vuotissyntymäpäivänsä kynnyksellä. Onpa hän pitänyt myös opastettuja kierroksia Kiuruvedellä ja kunnostautunut urheilunkin saralla. Lisäksi seitsemän lastenlasta. tia, joten häntä voi todella sanoa ehtiväiseksi mieheksi. Nykyään eläkkeellä. Mielestäni uusi keskuskoulu, joka yhdistäisi Nivan koulun ja yläkoulun, pitäisi saada pikaisesti pystyyn. Armeijakin tuli käytyä ja sittemmin Winberg on ylentynyt kapteeniksi saakka. 15 Keskiviikko 19. Asuu Iisalmessa. Hän pitää esimerkiksi Iskelmäviikkoa hyvänä asiana Kiuruveden kulttuurielämälle, vaikka mies tunnustaakin alkuaikoina vastustaneensa tapahtumaa. Opettajan työ ei kuitenkaan ole ainoa, mistä Winberg muistetaan ja hänen elämästään saisi kirjoitettua vaikka kokonaisen kirjasarjan. Lisäksi Oriveden Klemetti-opistossa Winberg suoritti kuoronjohtajakurssin 1962. Opettajana Winberg toimi pääosin Kiuruvedellä vuodesta 1955 eläköitymiseensä eli vuoteen 1990 saakka. Kansakoulunopettajaksi hän valmistui Raumalta vuonna 1958. Kaikki alkoi, kun he tapasivat toisensa Toiviaiskylässä joulukuussa 1955 pidetyssä puurojuhlassa. Kiuruvetisyys merkitsee minulle todella paljon ja se on voimaannuttava asia elämässäni. Yhä ajan hermolla Lauri Winberg sanoo edelleen seuraavansa ajankohtaisia asioita
Kiuruvedellä esiintyneet ei-suomenkieliset nimet ovat Paikkalan tutkimusten mukaan olleet useimmiten sotilastai käsityöläisnimiä, joskus myös oppineistonimiä, kuten Svärd, Lind, Lång, Malmberg ja Sirén. Elsan suku on puolestaan vanhaa savolaista Hyvösten sukua. Kun kirkonkirjat laadittiin vielä 150 vuotta sitten ruotsiksi, kiuruvetistenkin etunimet kirjoitettiin ruotsinkielisinä. Kerrotko omasta suvustasi, ukistasi Pekka Laitisesta (s. Suvun päämiehen mukaan Mistä sukunimet ovat kummunneet. 16 Keskiviikko 19. – Samulin tultua Kiuruvedelle tuo lähtötalon nimi alettiin kirjata hänelle savolaiseen tapaan sukunimeksi. Pohjanmaan puolella oli tapana käyttää asuintalon nimeä sukunimenkaltaisena lisänimenä, Paikkala selittää. Hän oli kotoisin Ol. Juuri julkaistussa nimioppaassa Paikkala on esimerkeissä käyttänyt paljon kiuruvetistenkin sukujen nimiä, koska niistä on kertynyt Paikkalan kotiarkistoon runsaasti tietoa. Osansa saavat myös etu nimet ja hieman paikannimetkin. Opas on laadittu vastaamaan keskeisiin sukuja, nimiä ja sukututkimusta koskeviin kysymyksiin. Sukututkijan nimioppaassa kohtaavat mennyt aika ja nykyaika henkilönnimien kautta. – Omaa sukuaan tutkiva joutuu tekemisiin eri aikakausien, eri säätyjen tai yhteiskuntaluokkien ja erilaisten sukunimikäytäntöjen ja -käsitysten viidakossa. Talonnimi Laitinen kyllä palautuu Savosta tulleen asukkaan sukunimeen Laitinen, mutta tälle talolle aikoinaan nimensä jättänyt Laitinen ei kuulunut Samulin esi-isiin. Sukukuntaa alettiin nimittää suvun vanhimman, suvun päämiehen mukaan. Luonnosta. 1888, sylissään Tauno, keskellä Milma, Pekan sylissä Liisa ja oikealla Eljas, joka oli saatu suostumaan kuvaan, kun oli lainattu äidiltä kello kaulaan.. Mitä uutta tietoa siinä on. Paikkalan mukaan itäsuomalaiset talonpoikaiset sukunimet ovat alkuaan perheja sukukuntien nimiä, Länsi-Suomessa ihmisiä on kutsuttu asuintalojen ja torppien mukaan. Savossa oli toisin. Itäsuomalaiset sukunimet ovat jo syntytavaltaan poikkeus eurooppalaisesta sukunimiperinteestä sikäli, että ne ovat syntyneet omaehtoisesti, ilman ylemmiltä säädyiltä omaksuttua esikuvaa. Oman lisänsä tuovat eri aikoina vaihtelevat kirjoitusasut ja asiakirjojen kielen vaikutus. Mukana on myös käytännön asiaa uusimman etuja sukunimilain tuomista mahdollisuuksista sukunimen käyttöön ja muuttamiseen. Itäsuomalaisia sukunimiä voisi perustellusti esittää UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ja Museoviraston Elävän perinnön kansalliseen luetteloon, Paikkala sanoo. 1888), Hautakylän Pennalasta. – Sotilasnimet eivät Savossakaan automaattisesti muuttuneet sukunimiksi, vaan ruotuajan jälkeen palattiin siviilinimeen, ja sotilasnimen saattoi periä ruodun seuraava sotilas. Jatkoa on seurannut, kun Pöksyläistä on vaihdettu lukuisiin eri nimiin, Paikkala vastaa. Paikkalan kirja koostuu artikkeleista, jotka ovat syntyneet kysymysten pohjalta, joita sukututkijat ovat vuosikymmenten saatossa esittäneet. Etukannen kuvassa Alexander Reichsteinin valoteos He olivat täällä LUX Helsinki -festivaaleilta Sofiankadulta tammikuussa 2016.. Paikkala jatkaa, että kun Kiuruvesi on sijainnut itäsuomalaisen sukunimialueen ja länsisuomalaisen talonnimialueen rajalla, missä eri nimikäytännöt ovat olleet vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, voi Kiuruveden sukunimistössä havaita samoja nimiä eri suvuilla, mikä muualla Savossa olisi poikkeuksellista. – Sitä on mahdoton sanoa ainakaan yleisvaltakunnallisella tasolla, kun sukunimistömme on niin monipuolinen ja kokenut monia eri vaiheita. Teoksessa on artikkeleita, jotka ovat olleet hajallaan eri julkaisuissa tai vaikeasti saatavissa. Vasemmalla on Elsa Hyvönen, s. Niinpä se jatkui myös ukilleni Pekka Laitiselle, joka syntyi Hautakylän Jaakkolassa (nro 15), Samulin pojan Eljaksen jälkeläisenä 1876. Hautakylän Jaakkolassa) ja mummustasi Elsa Hyvösestä Hautakylän Pennalasta. – Heissä kohtaa kaksi eri tavalla sukunimensä saanutta sukua. maaliskuuta 2025 Kulttuuri Kiuruvetisiä sukuja voisi esittää Unescon luetteloon Kiuruvetisjuurinen FT, dosentti Sirkka Paikkala on koonnut teoksen Nimet, kieli ja aika. Sirkka Paikkalan Sukututkijan nimiopas julkistettiin 5.3. Maataloudesta. Esi-isäni Samuli Heikki Laitinen muutti 1859 Pohjanmaan puolelta Savoon Kiuruvedelle. Rikas sukunimiperintö Mitä kerrot kiuruvetisistä sukunimistä, kuten Remes, Kärkkäinen, Tikkanen. Sukututkimuksissa tulisi kuitenkin käyttää todellisia, suomalaisia nimiä, Paikkala kertoo. Sukututkijan nimiopas. Sirkka Paikkalan teos Nimet, kieli ja aika. Pyhäjärveltä Laitinen-nimisestä talosta. Entä mikä sukunimi on kokenut suurimman muutoksen aikojen saatossa. Mutta jos pelkästään Kiuruvettä tarkastellaan, niin aikamoisiin määriin on päästy jo vaikkapa nimestä Kärkkäinen, joka on vaihtunut muun muassa nimiksi Kallioinen, Kastari, Kärkström, Pöksyläinen, Quick, Räty ja Tabell. Tieteiden talolla Helsingissä. Suomen Sukututkimusseura julkisti teoksen maaliskuun alussa. Sukututkijan nimiopas on suunnattu ensisijaisesti sukututkijoille, joille henkilönja paikannimien oikea tulkinta on olennainen osa tutkimustyötä. Paikkalan kirjan mukaan sukunimien kehitys Suomessa on ollut monivaiheinen ja heijastaa Euroopan laajempia kulttuurisia ja hallinnollisia muutoksia. kunimiperintöön, jonka vanhimmat nimet ovat syntyneet jo keskiajalla. – Kirja on tehty antamaan yleiskuvaa suvuista ja nimistä kiinnostuneille maamme sukunimistön moninaisuudesta, ja apuneuvoksi sukututkimusta ja paikallishistoriaa harrastaville, Paikkala sanoo. – Ja nehän ovat usein vaihtuneet. Pekka löysi vaimon, Paikkalan mummun, Elsa Hyvösen (s. Samaan sukutai perhekuntaan kuuluvat saivat sukuun kuulumista ilmaisevan nen-loppuisen nimen. – Nämä nimet kuuluvat siihen rikkaaseen itäsuomalaiseen suTEKSTI JAANA SELANDER KUVAT AKU LAATIKAINEN, SIRKKA PAIKKALAN KIRJA Kirjan takakannessa maanviljelijä Pekka Laitinen perheineen 1915. Siten Toivian jälkeläisistä tuli luonnollisesti Toiviaisia, Nousian jälkeläisistä Nousiaisia ja Tenhun jälkeläisitä Tenhusia. Se kertoo, mistä nykypäiviin säilyneet sukunimet kertovat, miten ne ovat syntyneet ja muuttuneet, miten niiden vanhoja kirjoitusasuja on tulkittava ja mitä uusia nimiä luotaessa on otettava huomioon. Nimijärjestelmien tunnistaminen auttaa yksittäisenkin nimen tulkinnassa ja sen sijoittamisessa oikeaan yhteyteen. On erilähtöisiä Heinosia, Laitisia, Rätyjä ja Rönkköjä. Yleiskuva suvuista Sirkka Paikkala, miksi teit tuon kirjan
Ehkä hän pelkää itsekin lihomista, parjaa itseään omista ”virheistään” tai on muuten hyvin ankara itselleen, että voisi elää ihanteensa mukaisesti. Ihminen voi ajatella, että opastaa ja auttaa toista ottamaan itseään niskasta kiinni. – Itä-Suomessa sukunimien käyttö alkoi jo 1200-luvulla, mikä on harvinaista kansainvälisessä mittakaavassa. Kyllä lihava ihminen tietää olevansa lihava ja tietää parhaiten myös omasta terveydestään. Hämäläiset ja läntiset sukunimet puolestaan viittaavat usein taloihin tai maantieteellisiin paikkoihin. Sen on tarkoitus parantaa esimerkiksi lihavien tai transihmisten tai muiden marginaalisten ryhmien tasa-arvoa ja edistää heidän oikeuttaan olla olemassa sellaisina kuin he ovat. Omaa kehoa verrataan huomaamattakin mainosten siloteltuihin malleihin, sosiaalisessa mediassa filteröityihin videoihin tai salikuviin. Yhteiskunnassa vallitsee kauneusihanteita, jotka ovat kaukana realismista. KEHOPOSITIIVISUUDEN aatteessa ei oteta kantaa siihen, onko joku keho terveellinen vai ei. 1888, sylissään Tauno, keskellä Milma, Pekan sylissä Liisa ja oikealla Eljas, joka oli saatu suostumaan kuvaan, kun oli lainattu äidiltä kello kaulaan.. Se jos mikä on epäterveellistä. Etenkin naisten pitäisi mahtua kirjaimellisesti kapeaan muottiin ollakseen kauneusihanteen mukaisia. MUIDEN ulkonäön arvostelussa on lisäksi surullinen kääntöpuoli. Kuvassa Sirkka Paikkala ja vieressä Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P. Sitä pitäisi tietoisesti harjoittaa enemmän. Se, että joku huomauttelee asiasta, ei auta eteenpäin, vaan luo turhaa henkistä pahaa oloa, häpeää, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia. Se kielii arvostelijan ankarasta suhtautumisesta myös omaan kehoonsa. TOISTEN vartaloiden arvosteleminen on ikävää, mutta siihen on erittäin helppo sortua. Toki myös miehille on omanlaisensa kauneusihanteet ja muut oletukset. Ehkä se suututtaisi, ja samalla ehkä tuntisit häpeää itsestäsi, siitä että oletkin jotenkin vääränlainen, että et kelpaa omana itsenäsi. Sukututkijan nimioppaassa käsitellään laajasti nimien alueellisia eroja Suomessa. Kaupallisessa mielessä tavoitteena onkin vahvistaa, ehkä jopa luoda, itsetunto-ongelmia. Tosiasiassa kehopositiivisuus tarkoittaa kaikenlaisten kehojen hyväksymistä ja tavallista kunnioittavaa kohtelua, vaikka kehot eivät vastaisikaan kapeaa kauneusihannetta. KEHOPOSITIIVISUUS on hyvä asia. Täällä sukunimet syntyivät talonpoikaisväestön tarpeista ja periytyivät sukupolvelta toiselle toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, missä ne aluksi liittyivät ylimpiin säätyihin. T. Kehopositiivisuus kunniaan MILTÄ tuntuisi, jos kanssaihmiset arvostelisivat sinua toistuvasti ulkonäöstäsi. Ihminen, joka kokee olevansa väärännäköinen todennäköisemmin käyttää rahaa ”korjatakseen” itsensä. Toisten hyväntahtoisetkin kommentit – joita suurin osa kommenteista tuskin on – tekevät kuitenkin enemmän vahinkoa kuin hyvää. MONI varmaankin suhtautuu kriittisesti omaan kehoonsa ilman, että joku huomauttelee siitä. Siksi ihmisten pitäisikin muistaa olla kanssaihmisiä kohtaan vähän armollisempi. Mielestäni epäterveellisistä elämäntavoista voidaan aina puhua, mutta yksilön oman terveyden arvioiminen kuuluu itselle sekä lääkärin vastaanotolle – ei puolitutuille ja tuntemattomille. Häpeä omasta kehosta on valtavan voimakas tunne. Eihän kukaan ole täydellisen rypytön, siloteltu, kapoinen tai lihaksikas, eivät mallitkaan. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka koettaa olla armollisempi omaa sekä muiden kehoa kohtaan.. Länsi-Suomessa sukunimien käyttö yleistyi paljon myöhemmin, ja ne liittyivät usein talonnimiin tai sijaintipaikkoihin, eivätkä periytyneet sukupolvelta toiselle yhtä johdonmukaisesti. Vasemmalla on Elsa Hyvönen, s. SUOMESSA on kansantapa arvostella lihavuutta. Jos on lihava, se koetaan jotenkin pöyristyttävänä ja vääränä. Kuusiluoma. Kehopositiivisuus ymmärretään kuitenkin usein tahallaan tai tahattomasti väärin esimerkiksi lihavuuden ihannointina ja epäterveellisyytenä. 17 Keskiviikko 19. Esimerkiksi savolaiset -nen-loppuiset sukunimet, kuten Kettunen ja Korhonen, ovat Itä-Suomessa yleisiä ja kertovat paikallisista kaskikulttuurin juurista. Kuvan on ottanut Maarit Toivonen. Omaan kehoon kohdistuvat arvostelut voivat haavoittaa syvästi, etenkin nuoria ihmisiä, mutta miksei vanhempiakin. maaliskuuta 2025 Kiuruvetisiä sukuja voisi esittää Unescon luetteloon Kirjan takakannessa maanviljelijä Pekka Laitinen perheineen 1915
Kovin kauas eivät siis kirkkaammatkaan mitalit Niilo Kouvalaisella jääneet. Limingassakin hiihdettiin Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjiä oli lisäksi lauantaina Limingan kansallisissa hiihdoissa, jossa hiihdetiin vapaalla tyylillä. Näissä hän on tehnyt kolme maalia ja antanut neljä maaliin johtanutta syöttöä. Hyökkääjä Kokora on toistaiseksi tehnyt pudotuspeleissä yhdeksään otteluun tehot 3+1. 18 Keskiviikko 19. Tossavainen jatkoon Alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa Kiuruveden kasvatin Roope TosJääkiekkokevät alkaa huipentua. Eikä huonosti sivakoinut Iiro Säisäkään, joka sijoittui neljänneksi viitisentoista sekuntia Kouvalaisen perässä. Hänen sijoituksensa 20-vuotiaiden miesten sarjassa oli 18:s. Jatkoon eli puolivälieriin pääsee kolmella voitolla ja runkosarjassa viidenneksi sijoittuneella SaiPalla on ottelusarjassa kotietu. Viesteillä vauhtiin Kilpailut alkoivat perjantaina 3x5 kilometrin viesteillä, joissa avausosuus oli perinteisellä ja kaksi seuraavaa vapaalla hiihtotavalla. savaisen pudotuspelikevät alkoi viime viikolla ensimmäisen kierroksen peleillä, kun hänen joukkueensa Kuopion KalPa kohtasi Porin Ässät. Heistä Kouvalainen sijoittui 25:nneksi, Säisä oli 29:s ja Ritvanen 35:s. Sen sijaan Kemppi oli ylivoimainen, kun eroa Tossavaiseen kertyi yli minuutti. Haapajärvellä Someron hiihtokeskuksessa pidetty tapahtuma sujui kiuruvetisittäin hyvin, sillä tuloksena oli useampi mitalija pistesija. Kalle Tossavainen oli jälleen hyvässä vauhdissa, kun hän sijoittui hopealle 18-vuotiaiden miesten sarjassa. Niilo Kouvalainen (oik.) saavutti henkilökohtaisen pronssimitalin lisäksi viestistä viidennen sijan nuorten SM-kisoissa. Knuutinen siirtyi TPS:n riveihin syksyllä Mestiksen Iisalmen Peli-Karhuista.. lissä yhden. Kiuruvetislähtöisen hyökkääjän Henri Knuutisen edustama Turun Palloseura selvisi nipin napin pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle oltuaan runkosarjassa 12:s. Kuortane on pelissä kotijoukkue, koska se sijoittui runkosarjassa Ilvestä korkeammalle. Kultaa sarjassa voitti Teuvan Rivakan Santtu Mylläri ja hopealle hiihti Pargas IF:n Amos Korin. KalPa oli otteluvoitoin 2–0 parempi ja eteni kahdeksan parhaan joukkoon eli puolivälieriin, jossa vastaan asettuu Helsingin Jokerit. Pudotuspelien avausvastus on mielenkiintoinen, kun TPS kohtaa tämän kauden yllättäjäjoukkueen Lappeenrannan SaiPan. Kuortane onnistui voittamaan ensimmäisen kohtaamisen maalein 2–1, mutta tämän jälkeen HPK oli neljä kertaa niukasti parempi. Välieriin pääsee kolmella voitolla ja kotietu on Jokereilla. Tossavainen hiihti joukkueensa ankkurina ja jäi hopeamitalista vain kaksi sekuntia. Asia varmistui, kun Kokoran edustama Team Kuortane hävisi Auroraliigan välieräsarjassa Hämeenlinnan Pallokerholle otteluvoitoin 1–4. Finaaleissa HPK saa vastaansa Kiekko-Espoon. Henri Knuutinen on tällä kaudella pelannut TPS:n riveissä 46 ottelua. Olli Kouvalainen puolestaan hiihti 20-vuotiaiden sprintissä ja hän pääsi välieriin saakka. 18-vuotaiden miesten sarjassa Kalle Tossavainen voitti kultaa ennen Ristijärven Pyryn Konsta Juutista ja Hollan Urheilijoiden Juho Koskista. Mylläri oli noin 12 sekuntia Kouvalaista nopeampi ja Korin päihitti Kouvalaisen vajaalla kolmella sekunnilla. Kultaa vei Espoon Hiihtoseuran Anton Kemppi ja pronssille sijoittui Ounasvaaran Hiihtoseuran Elmeri Helander, jonka Tossavainen voitti seitsemällä sekunnilla. Ykköseksi hiihti Martti Tenhunen 70-vuotiaiden miesten kahden kilometrin matkalla ja hopeaa saavuttivat Kasperi Holopainen 8-vuotiaiden poikien yhden kilometrin kilpailussa ja Aino Myllylä 14-vuotiaissa tytöissä kolmen kilometrin matkalla. Myös Kiuruveden Urheilijoiden Niilo Kouvalainen sai yhden mitalin palkintokaappiinsa, kun hän saavutti pronssia. Kymppi huipensi kisat Päätöspäivänä sunnuntaina sivakoitiin 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailut väliaikalähtöinä. Se voitti kaksi peliä 4–2, kertaalleen Niilo Kouvalainen ja Kalle Tossavainen hiihtivät nuorten SM-mitaleille Maastohiihdossa kilpailtiin viime viikonloppuna tämän talven toiset nuorten SM-hiihdot. Pronssiottelu pelataan Kuortaneella tulevana lauantaina 22.3. KolAKU LAATIKAINEN MARI KUKKONEN Heidi Kokora ja Team Kuortane pronssiotteluun AKU LAATIKAINEN Roope Tossavaisen KalPa eteni puolivälieriin U20 SM-sarjassa. 20-vuotiaissa miehissä Hollan Urheilijoiden Leevi Passila, Juho Koskinen ja Kalle Tossavainen saavuttivat pronssia Teisko SkiTeamin ja Espoon Hiihtoseuran jälkeen. Lisäksi pistesijoille ylsivät Emil Mäki (viides 10-vuotiaiden poikien kahdella kilometrillä) ja Miitta Huttunen (neljäs 12-vuotiaiden tyttöjen kolmella kilometrillä). Lisäksi seuralle tuli kolme pistesijaa, vaikka riesana oli välinerikkoja ja kaatuminen. Joukkueensa tehokkaimpiin pelaajiin tämän kauden runkosarjassa kuulunut Tossavainen avasi pistetilinsä saman tien myös pudotuspeleissä, sillä hän syötti ensimmäisessä pelissä Ässiä vastaan kaksi maalia ja toisessa peADOBE STOCK me parasta olivat järjestyksessä Pakilan Veto, Espoon Hiihtoseura ja Ski Jyväskylä. Knuutinen kohtaa SaiPan Miesten Liigassa saatiin viime viikolla runkosarja päätökseen. Samaisessa 18-vuotiaiden sarjassa Arttu Ritvanen hiihti sijalle 18. Myllylän takana pistesijoille hiihtivät Emilia Siponen viidenneksi ja Anna Siponen kuudenneksi. Lopullinen sijoitus oli kahdeksas. Lisäksi SM-hiihdoista tuli kolme pistesijaa. Pronssimitali jäi parinkymmenen sekunnin päähän. KalPa kukisti Ässät ensin vieraissa 3–6 ja kotonaan 2–0. Kuortane kohtaa yksiosaisessa pronssiottelussa Tampereen Ilveksen. Lauantaina ohjelmassa olivat 1,3 kilometrin sprinttihiihdot vapaalla tyylillä. Yhteissaaliina kisoista oli yksi sarjavoitto, kaksi kakkossijaa sekä neljä pistesijaa. Samassa sarjassa Kiuruveden Urheilijoista kilpailemassa olivat Niilo Kouvalainen, Iiro Säisä ja Arttu Ritvanen. Kiuruveden Urheilijoiden Iiro Säisä, Arttu Ritvanen ja Niilo Kouvalainen osallistuivat 18-vuotiaiden viestiin ja tuloksena oli viides sija. Arkistokuva. Niilo Kouvalainen pääsi mitalin makuun 17-vuotiaiden miesten kisassa, kun hän hiihti pronssille. jatkoajalla 2–1 ja ratkaiseva ottelu päättyi 1–0. Myös Olli Kouvalainen kilpaili päätöspäivänä. Parhaiten pärjäsi kiuruvetisjuurinen, nykyään Hollolan Urheilijat-46:ta edustava Kalle Tossavainen, joka saavutti kisoista värisuoran: henkilökohtaisilta matkoilta tuli kultaa ja hopeaa ja viestistä pronssia. maaliskuuta 2025 Urheilu Kiuruvetislähtöinen Heidi Kokora pelaa tänä keväänä naisten jääkiekon SM-pronssiottelussa. Ensi viikonloppuna Kiuruveden Urheilijoiden juniorihiihtäjien kuuden henkilön joukkue kilpailee Jyväskylässä Hopeasomman loppukilpailuissa
Friis vastasi, että kyseessä ovat jalkapalloilulliset seikat. Pirkanmaalla Ikaalisissa järjestettiin viime viikonloppuna kädenväännön Suomen mestaruuskilpailut. – Uskon myös, että hän on ottanut opikseen ja tulevaisuudessa Huuhkajien ovi on Ilmarille edelleen avoinna, mikäli katson hänen pelillisen tasonsa riittävän maajoukkueeseen, Friis sanoi toimittajille.. Ilmari on ajokieltonsa ja sakkonsa saanut ja asia on siltä osin loppuunkäsitelty. Joukkueiden välisessä kisassa Kiurun Viäntäjät oli neljäs. maaliskuuta 2025 Kiurun Viäntäjät nappasi komean mitalisaaliin kädenväännön SM-kisoista AKU LAATIKAINEN Kuudesta mitalista yksi oli kultainen, yksi hopeinen ja neljä pronssisia. Friisiltä kysyttiin lehdistötilaisuudessa, että mistä Niskasen hyllyttäminen johtuu. Vahvimmassa vireessä oli Marko Huuskonen, joka voitti SM-kultaa Masters-sarjan alle 86-kiloisissa oikealla kädellä. Seuraavaksi EM-kisat Kiurun Viäntäjien kultamitalisti Marko Huuskonen kertoo, että kilpailut olivat erittäin rankat. – Olen kyllä tietoinen Ilmarin tilanteesta ja on ikävää mitä hänelle tapahtui kentän ulkopuolella. Hän ei aivan yltänyt mitaleille, sillä Hukkanen sijoittui neljänneksi alle 70-kiloisissa oikealla ja vasemmalla kädellä. Lisäksi Martti Knuutinen väänsi yleisen sarjan alle 70-kiloisissa viidenneksi sekä oikealla että vasemmalla kädellä, ja Marko Huuskonen täydensi hyvää kisaviikonloppuaan sijoittumalla viidenneksi alle 86-kiloisissa oikealla kädellä. Suomi aloittaa piakkoin vuoden 2026 MM-kisojen karsinnat ja ensimmäiset pelit ovat Maltaa ja Liettuaa vastaan vieraissa. Mitalinsa hän väänsi vasemmalla kädellä. Malta AKU LAATIKAINEN Päävalmentaja Jacob Friisin mukaan syyt KiuPa-kasvatin pois jättämiselle olivat pelillisiä. Kämäräinen oli lisäksi vasemmalla kädellä kuudes. KIURUN VIÄNTÄJÄT Kädenväännön SM-kisoissa oli ennätyksellisen paljon osallistujia, yhteensä 162 kilpailijaa. Myllynen osallistui myös Grand Masters-sarjaan, jossa hän väänsi pronssia alle 70-kiloisissa sekä oikealla että vasemmalla kädellä. Topias Riikonen oli puolestaan pronssilla alle 105-kiloisissa. Mukana oli myös Kiurun Viäntäjien edustajia hyvällä menestyksellä, sillä saaliina oli yhteensä kuusi mitalia (yksi kulta, yksi hopea ja neljä pronssia). Voin kuitenkin vakuuttaa, että arvioin häntä puhtaasti peliesitysten mukaan. – Olen niin loppu henkisesti ja fyysisesti, etten muista yhtään mitään omista suorituksistani. Huuskosen seuraava tähtäin on EM-kisoissa, jotka pidetään toukokuun lopulla Viron Pärnussa. Suomen pelaajistossa ei ole ainakaan toistaiseksi suuria muutoksia verrattuna edellisen päävalmentajan Markku Kanervan aikaan. Helsingin olympiastadionilla järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Kiurun Viäntäjien ainoa naiskilpailija oli Henna Hukkanen. Ilmari Niskasta ei valittu Huuhkajiin Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen uusi päävalmentaja, tanskalainen Jacob Friis nimesi ensimmäisen Huuhkajat-ryhmänsä keskiviikkona 12.3. kello 21.45 Suomen aikaa, minkä jälkeen Huuhkajat kohtaa Liettuan maanantaina 24.3. isännöi Suomea perjantaina 21.3. Hienosti väänsi myös Raimo Myllynen, joka sai yleisen sarjan hopeaa alle 63-kiloisissa oikealla kädellä ja lisäksi pronssia vasemmalla kädellä. – Sinne on muitakin Kiurun Viäntäjien kilpailijoita lähdössä. Myös Kiurun Viäntäjät oli useamman vääntäjän voimin kilpailemassa. 19 Keskiviikko 19. Mukavaa, kun kerrankin on kansainväliset kisat noin lähellä, ettei tarvitse edes lentokonetta. Muitakin kelpo sijoituksia Kiuruvedelle tuli runsaasti muitakin sijoituksia kymmenen parhaan joukkoon. Raskaassa sarjassa yli 105-kiloisissa väänsivät Santeri Hukkanen ja Henry Niskanen. Muut sitten onneksi huusivat minulle, että ”Huuskonen hei, kisa päättyi jo, ja sinä voitit”. Minulle hänen ei tarvitse sakkoja maksaa. Muutama viime vuosilta tuttu nimi on kuitenkin poissa ja yksi heistä on KiuPan kasvatti Ilmari Niskanen, joka syyllistyi äskettäin rattijuopumukseen eikä ole viime viikkoina päässyt paljonkaan pelaamaan seurajoukkueessaan, englantilaisessa Exeter Cityssä. Suomen aikaa kello 19 alkaen. Itse asiassa olin jo kisapaikalla niin kaikkeni antanut ja pöllämystynyt, etten meinannut edes tajuta voittaneeni kultaa ja odottelin vain, että milloinkas se seuraava matsi on. Topias Riikonen oli alle 105-kiloisissa viides oikealla kädellä ja hänen edelleen sijoittui Markus Kämäräinen neljänneksi. Esimerkiksi Valtteri Tolonen oli alle 21-vuotiaiden junioreiden alle 70-kiloisissa kuudes vasemmalla kädellä ja seitsemäs oikealla kädellä. Hukkanen oli vasemmalla kädellä viides ja Niskanen oikealla kädellä seitsemäs
Valitus on Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Nivan koulun hopeajoukkueessa hiihtivät Teemu Tossavainen, Petra Hyvönen, Aleksi Vitri, Miitta Huttunen, Pihla Virolainen, Aada Rytkönen, Eetu Herranen ja Aino Myllylä. Haapakummun ampumarata sai ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan viime syyskuussa pitkän odottamisen jälkeen. Kuulaa Pennanen työnsi lukemiin 10,25, sijoittuen 37 kilpailijan joukossa seitsemänneksi. Avauskierroksella vastassa on Nurmon JymyVolley ja Ploki onnistui voittamaan ensimmäisen pelin kotonaan erin 3–0, mutta tämän jälkeen Jymy oli kahdesti parempi. P14 2,4 km: 1) Eetu Herranen, Honkaranta 6.53,2. Aloite lähti valmisteluun Kiuruveden kaupunginhallitus käsitteli viime viikon kokouksessaan Ylä-Savon kunnille tehtyä kuntalaisaloitetta talviliikuntaolosuhteiden yhteisestä parantamisesta. Passarit aloitti Nurmon Jymyä vastaan, josta irtosi voitto erin 2–1 (18–25, 25–20, 15–7). Käsittelyajat voivat venyä jopa vuosien mittaisiksi. TARJA HELP-VÄÄNÄNEN AKU LAATIKAINEN Luomu-Wolleyn Cpoikien taival katkesi välieriin. – Riistanhoitoyhdistykseltä pyydettiin vastine valitukseen, ja annoimme sen helmikuussa, kommentoi Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Laukkanen. Kotikenttäetu ei auttanut Kiuruveden Luomu-Wolleyn C-pojat saivat pelata oman välieräturnauksensa lauantaina kotihallissaan, mutta tämä etu ei siivittänyt luowolaisia finaaliturnaukseen. Samalla odotetaan, että Vaasan hallinto-oikeus saa valituksen käsiteltyä ja tekee päätöksen ampumaradan jatkosta. Eveliina Väänänen SM-finaaliturnaukseen Taitoluistelunäytöksiä tulossa N45 2,4 km: 1) Terhi Mäki 6.45,9. T14 2,4 km: 1) Aino Myllylä, Kirkonkylä 6.49,0, 2) Emilia Siponen, Kalliokylä 7.06,7, 3) Miia Nousiainen 7.15,3, 4) Anna Siponen, Kalliokylä 7.24,8 Nyl 2,4 km: 1) Mari Tikka 7.56,7. 20 Keskiviikko 19. Taitoluisteluseura United Northern Skaters järjestää jo perinteeksi muodostuneet taitoluistelunäytökset Aamulypsy Areenalla. Kylä-cupin viides ja samalla tämän talven viimeinen osakilpailu hiihdetään lumitilanteen salliessa Luupuveden koulun ladulla tiistaina 25.3. Voiton kyseisessä sarjassa vei Hatsalan koulu Kuopiosta ja hopealla oli Vieremän kirkonkylän yläkoulu. Ei ole tiedossa, kauanko asian käsittelyssä kestää. Kuortaneella. Luistelijoiden taidonnäytteitä elävöittävät ja lisätunnelmaa luovat musiikki, värit ja valot. Mukana on ikäluokan 16 parasta tyttöjoukkuetta. Kiuruveden Urheilijoiden junioriyleisurheilija Enni Pennanen kilpaili Tampereella T14-sarjan keihäänheitossa sijoittuen neljänneksi uudella henkilökohtaisella ennätyksellään 38,95. Alakoululaisten sarjassa kiuruvetisen Nivan koulun ykkösjoukkue sijoittui toiseksi Suonenjoen yhtenäiskoulun ykkösjoukkueen jälkeen. LuoWo-kasvatti Veera Help ja Kuopion Puijo Wolley avasivat viime viikolla puolivälierät Salon LP Viestiä vastaan, ja kahden ottelun jälkeen voitot ovat Puijolle 2–1. vapaalla tyylillä Kalliokylän koulun ladulla keväisessä kolmen pakkasasteen poutasäässä 19 kilpailijan voimin. Ampumarata on oikeuskäsittelyssä Kiuruvedellä sijaitsevan Haapakummun ampumaradan ympäristöluvasta on tehty valitus. Rakkaudella-taitoluistelunäytöksen käsikirjoituksesta, koreografioista ja ohjauksesta on vastannut UNS:n päävalmentaja Tarja Kunnas. Kiuruveden turnauksesta 12 parhaan finaalipeleihin etenivät PuMa ja Isku-Veikot. Enni Pennanen arkistokuvassa.. Pohjois-Savon koululaisten maakuntaviesti. T12 2,4 km: 1) Miitta Huttunen, Kirkonkylä 7.44,6, 2) Iida Siponen, Kalliokylä 8.34,9. vapaalla tyylillä. Yhteensä alakoululaisten viestissä hiihti 12 joukkuetta, joista jokaisessa oli kahdeksan hiihtäjää, joten ladulla nähtiin peräti 96 kilpailijaa. Myös kaksi muuta peliä sujuivat mallikkaasti, kun Väänänen teki niissä molemmissa kahdeksan pistettä ja oli joukkueensa parhaimmistoa. Näytösten aiheena on rakkaus ja tuttuun tapaan estradilla nähdään UNS:n luistelijoita, jotka ovat Kiuruvedellä asuvia lapsia ja nuoria. Asia varmistui, kun Väänäsen joukkue Mikkelin Passarit voitti viime lauantaina pelatussa välieräturnauksessa Hämeenlinnassa kaikki kolme peliään. Välieriin on vielä molemmilla joukkueilla matkaa, sillä sinne päästäkseen pitää saada neljä voittoa. T8 500 m: 1) Vilma Siponen, Kalliokylä 2.18,7, 2) Bonita Bergqvist, Honkaranta 2.45,0. Nurmolaiset voittivat kotipelinsä 3–0 ja lisäksi he hakivat Pihtiputaalta vierasvoiton 0–3. Sarjapaikan säilyttämiseen ja kesälomalle pääsemiseen vaaditaan kolme voittoa, joten keskiviikkona Nurmossa sarja on jo Jymylle katkolla. Ohessa tulokset: T6 150 m: 1) Anni Huttunen, Kalliokylä 1.47,3. Vastustajiksi saapuivat Valkeakosken Isku-Veikot, helsinkiläinen PuMa-Volley ja Kempeleen Lentopallo/Citius. Hän oli avausottelussa Passareiden selvästi tehokkain pelaaja 16 pisteellään. osallistujamäärältään Suomen suurimmat junioreiden yleisurheilun hallikisat Tampere Indoor Junior Games (TJIG). M60 2,4 km: 1) Martti Tenhunen, Toiviaiskylä 7.18,9. Päärooleissa mukana ovat keväällä opiskelujen kautta näillä näkymin jo maailmalle lähtevät K1-ryhmän kokeneet esiintyjäkonkarit. Keskeinen sijoituspaikka voisi olla Iisalmen Paloisvuoren alue. Samaisessa alakoululaisten viestissä Kiuruveden kyläkoulujen joukkue sijoittui kahdeksanneksi ja Nivan koulun kakkosjoukkue oli yhdeksäs. Ikäluokkansa maajoukkueryhmässäkin mukana ollut Eveliina Väänänen pelasi onnistuneen turnauksen. Otteluparin häviäjällä karsintapelit sen sijaan jatkuvat vielä 1-sarjan voittajaa vastaan, joka on Lempäälän Lempo-Volley, Helsingin PuMa-Volley tai Raision Urheilijat. Lisäksi luistelemassa ovat seuran pienimpien luistelijoiden K4-ryhmä sekä Tintitja Muksut -ryhmät. LuoWo hävisi Isku-Veikoille 0–2 (23–25, 19–25) ja samoin kävi myös PuMan (24–26, 21–25) ja Kempeleen kanssa (10– 25, 20–25). Hänen mukaansa valituksessa otettiin kantaa lähinnä ampumaradalta kantautuvaan meluun. 60 metrin pikajuoksussa Pennanen oli omalla ennätysajallaan 8,96 sijalla 49. Tampereen Pirkka-hallissa kilpailtiin 7.3.–9.3. Toinen LuoWo-kasvatti Sara Piippo ja Pihtiputaan LiigaPloki pelaavat tänä keväänä liigakarsinnoissa. Alakouluikäisten K3-ryhmä sekä muodostelmaryhmä niin ikään esiintyvät aiempaa useammissa rooleissa. P6 150 m: 1) Anton Siponen, Kalliokylä 1.51,6, 2) Lenni Manninen, Kalliokylä 1.59,8. Liigan jatkopelit alkoivat Naisten Mestaruusliigassa ovat käynnistyneet kevään jatkopelit runkosarjan jälkeen. Nivan koulu pärjäsi maakuntaviestissä Vieremällä Iivon Areenalla hiihdettiin keskiviikkona 12.3. Päivän toinen koitos oli Espoo Lentiksen kanssa, joka kaatui selvästi 2–0 (25–17, 25–16). Sitä vastoin yläkoululaisten maakuntaviestissä ei joukkueiden ja hiihtäjien määrällä päästy todellakaan hurraamaan, sillä mukana oli vain kaksi joukkuetta ja yhteensä 12 hiihtäjää. Kaiken kaikkiaan TJIG-kilpailut keräsivät viikonlopun aikana yhteensä 1618 kilpailijaa eri sarjat huomioiden. P8 500 m: 1) Kasperi Holopainen, Kalliokylä 1.44,1. P10 1,5 km: 1) Emil Mäki 5.51,8. Asian tiimoilta käydään myös tarvittava keskustelu naapurikuntien kanssa. T10 1,5 km: 1) Kaisa Riipinen, Kalliokylä 7.30,4, 2) Anni Kemiläinen, Haapakumpu 7.33,8. Avauspelin Kuopiossa vei Viesti erin 1–3, mutta sen jälkeen Puijo voitti tuplapelit Salossa 0–3 ja 2–3. Haapakummun ampuradan toimintalupa on edelleen voimassa valituksesta huolimatta. Lopullinen sinetti finaaliturnauspaikalle tuli, kun Passarit voitti päivän päätösottelussaan Häme-Lentiksen 2–1 (22–25, 25–18, 15–12). Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti, yleispelaaja Eveliina Väänänen pääsee tänä keväänä pelaamaan lentopallossa C-tyttöjen SM-finaaliturnaukseen. maaliskuuta 2025 Urheilu Kylä-cup jatkui Kalliokylässä Enni Pennanen teki ennätyksiään Kiuruveden Kylä-cupin neljäs osakilpailu hiihdettiin tiistaina 11.3. Pronssimitaleita ei päästy ollenkaan jakamaan. Toiminta jatkuu toistaiseksi normaalisti. Tänä keväänä näytökset pidetään perjantaina 28.3. Pronssia nappasi Suonenjoen yhtenäiskoulun kakkosjoukkue. Aloitteessa esitetään, että Ylä-Savossa olisi järkevää tutkia mahdollisuutta kuntien yhteisesti rahoittaman ensilumen talviliikunta-alueen perustamiselle. C-tyttöjen SM-finaaliturnaus Eveliina Väänänen on Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti. Kiuruveden kaupunginhallitus merkitsi aloitteen tiedokseen ja lähetti sen teknisen palvelukeskuksen ja liikuntatoimen valmisteltavaksi. Lisää vastuuta soololuistelusta ovat näytöksessä saaneet K2ryhmän nuoret kasvavat luistelutähdet. Aamupäivällä kello 9–10 on näytös päiväkodeille ja kouluille, ja lisäksi pidetään iltanäytös kaikelle kansalle kello 18.00–19.30. pelataan 5.4.–6.4
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Nykyisin keittelevät Hanna Mehtonen ja Aili Hiltunen. Maailman hankalin asia taas on olla jotain, mitä muut haluavat sinun olevan. Oppilasvahvuus Rytkyn pääkylän koululla on pysytellyt aina yli 30:n. Rytky ja Niemiskylä olivat aktiivisimpia anomaan omaa kouluaan. Keittäjistä Iida Laukkanen on pitkäaikaisin. Miten uusi suuri koulupiiri muodostui. 1917 Toiviaiskylä oli irronnut omaksi piirikseen. kello 18 alkaen. 21 Keskiviikko 19. Niemiskylä oli saanut koulutason paria vuotta aikaisemmin. Kouluasiassa Rytky on taas vahvoilla. Talon isäntä toimi johtokunnan puheenjohtajana ja muina jäseninä Roobert Kärkkäinen, Pekka Tenhunen, Juho Kärkkäinen (Pentti) sekä sihteerinä opettaja Maria Thurén. tehty musiikkiseikkailu kiidättää katsojat takaisin ajattomaan tarinaan ja sen käänteisiin. Jo ennen näitä muutoksia v. Pisimpään opetti opetti Annikki Laukkanen 1928– 1969. Yhtä valoisa oli tilanne 80 vuotta sitten, jolloin Rytky pääsi ensimmäisenä Kiuruveden sivukylistä aloittamaan oman koulunsa. Kello 17 alkaen esitetään uusi live-action-musikaali Lumikki, joka perustuu vuoden 1937 Walt Disneyn klassikkoanimaatioon. Mikäli tilaisuutta ei pääse seuraamaan paikan päälle, on sitä mahdollista myös kuunnella Radio Sandelsista suorana lähetyksenä.. Puheenjohtajista Roobert Makkonen ja Oskari Kastarinen ovat toimineet yli 10 vuotta. Paneelissa eri puolueiden ehdokkaat väittelevät ajankohtaisista aiheista. Oman koulurakennuksen Rytky sai viiden vuoden kuluttua. Paneelin juontaa Radio Sandelsin päätoimittaja Reijo Glad. maaliskuuta 2025 Viikosta viikkoon Rytkyn koululla on ensi sunnuntaina tuplajuhlat – vihitään uusi rakennus ja samalla vietetään koulun 80–vuotisjuhlaa. Seppo Vehviläinen 8 vuotta, Mirja Hänninen 6 vuotta ja Maija Sahlstöm 1 vuoden. Toisaalta Rytkyn entinen koulurakennus oli aikansa elänyt ja tarvittiin uusi rakennus. Rytkyn ensimmäinen koulu alkuperäisessä hahmossaan – myöhemmin sitä laajennettiin. Nyt jälleen yksi. Nykyisistä opettajista Hely Tikkanen on ollut opettajana 20 vuotta. Myös Iina Tulla on tuttu nimi 1920– 1947. Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa järjestetään kevään kuntaja aluevaalien vaalipaneeli tiistaina 25.3. Rytkyn koulutalossa oli luokka, veistosali ja opettajan asunto. ALUEJA KUNTAVAALIEN VAALIPANEELI 25.3. Se on 1930-luvun Tornionjokilaaksoon sijoittuva historiallinen draama ja tositapahtumien innoittama tarina yhdestä Suomen lähihistorian merkittävimmästä uskonlahkosta ja ihmisistä, jotka se ajoi joukkohurmoksen kautta tuhon partaalle. Oppilaita ilmoittautui ensimmäisenä lukuvuonna 49. Päivän ensimmäinen elokuva alkaa kello 15 ja silloin esitetään kotimainen elokuva Valitut. Koulu on ollut siis elinvoimainen. Johtokunnassa on pisimmän ajan toiminut Freedrick Rantonen. MENOVINKIT Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa esitetään elokuvia lauantaina 22.3. 50vuotta sitten Rytkyn koulu 80 vuotta: ympäri on käyty ja yhteen tultu Maailman helpoin asia on olla oma itsensä. Lumikkielokuvan ikärajat ovat K12/9. Myöhemmin samalla alueella toimi 4–5 koulua. Kansakoululautakunnan puheenjohtaja Tauno Konttinen, kouluneuvoston puheenjohtaja Matti Laitinen ja opettaja Seppo Vehviläinen kertoivat, että yhteistä tuolle koulun alkamisajalle ja tälle päivälle on jotensakin samanlaiset koulupiirin rakentajat. Opettajalistasta erottuu muutamia pitkäaikaisia ja oman leimansa koko kylän sivistyselämään jättäneitä opettajia. Ennen Rytkyn koulua toimi Kiuruvedellä vain 1877 perustettu koko kunnan kansakoulu. Älä anna heidän saattaa sinua siihen tilanteeseen. Nykyisin kouluneuvostoon kuuluvat Matti Laitinen, Eila Turpeinen, Helga Keränen, Olavi Hyvönen ja Esko Rantonen. (Kiuruvesi-lehti 19.3.1975) Rytkyn koululla on tuplajuhlat sunnuntaina. Pienet naapurikoulut alkoivat kärsiä oppilaiden vähyydestä ja joutuivat lakkautuslistalle. Vuonna 1929 tehtiin toinen luokka lisää ja vielä 1933 rakennusta muutettiin. Siihen muutettiin 2.11.1900. Salmenkylä 1920 ja myöhemmin 1939 muodostettiin Savijärven koulupiiri ja 1948 Viitalampi, joka toimi koko ajan vuokrahuoneissa. Helma Kustaava Hypén oli opettajana vuosina 1900–1912. Saman vuoden syyskuussa koulu aloitti Alapekkalassa (Alapihassa), jonka omisti Juho Kärkkäinen. Koulun aloittaessa kuului Rytkyn piiriin koko ympäristö Salmenkylää ja osittain Toiviaiskylää myöten. Kuntakokous myönsi kuntaa tulevista viinaverovaroista 200 markan avustuksen vuokriin ja kalusteiden hankkimiseen. Rytkyn kohdalla tämä toteutui 1895. Loppujen lopuksi uusi koulupiiri syntyi lähes yhtä kitkattomasti kuin 80 vuotta sitten. LEO BUSCAGLIA Viikon miete Vitsikästä Pikku-Kallelta kysyttiin pyhäkoulussa, miksi rukouksessa pyydettiin Jumalalta jokapäiväinen leipä, eikä leipää koko elämäksi. Elokuvan ikärajat ovat K16/13. Nyt ELOKUVIA 22.3. Siihen Kalle: – Tietenkin siksi, että saisimme joka päivä tuoretta leipää. Kauko Tikkanenkin oli 20 vuotta, 1954–1974
Ma 31.3. maaliskuuta 2025 Hengelliset KUOLLEET SEURAKUNNAT Su 23.3. Messu. Jeesus sanoo: ”Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. keskiviikkoisin klo 17.30. klo 11 Rapakkojoen Rapakkojoen porinapiiri entisellä Rapakporinapiiri entisellä Rapakkojoen koululla. Se leviää sisätiloihinkin. Ei tunnu tuska, ei vaiva mainen, on rauha sydämessä nukkuneen. Ma 24.3. Hän on voimallinen kaatamaan kaikki vihollisemme, Häneltä saamme avun. Mauri Ensio Piippo 64 v. Su 30.3. Su 30.3. 22 Keskiviikko 19. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 25.3. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka. klo 16 To 27.3. Ti 25.3. Hänen ovat kullat ja hopeat, Hänen on kaikki. Vaarallista hengittää. Ke 26.3. paikka. Saammehan turvautua Pyhään Henkeen! Kun kuljemme rukoillen Herran viitoittamaa tietä, emme voi eksyä. Valkea usva leijailee auringon säteitä vasten. Jumala ei tee kompromisseja synnin kanssa, eikä siunaa sitä. kerho, monitoimisali. Fyysisen sodan uhka maailmassa on kasvanut. Kaivaten Lapset Christian Aino-sisar muut sukulaiset Matti siunattiin 15.3.2025 Kiuruveden kirkossa. On vaikea nähdä. Jos et, niin tee se jo tänään. 99 v. Joko sinulla on sydämessäsi tämä ihmeellinen neuvonantaja. Niin moni on eksynyt. klo 11.30 YhteisvasYhteisvastuulounas, srk-talo. Sillä Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.” (Joh:3:3) Henkivaltojen taistelu Suomessa kiihtyy. Lopuksi kahvit kirkossa. Joko sinä olet antanut elämäsi Jeesukselle. To 27.3. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman.” (Joh16:33). Yhä useammasta kodista löytyy taikakaluja ja epäjumalien patsaita. ”Voi paimenia, jotka hukuttavat ja hajottavat minun laitumeni lampaat!”(Jer23:1) Suomen seurakunnan täytyy tehdä parannus ja palata Jumalan Sanaan. PERHETYÖ PERHETYÖ To 27.3. Tutustutaan lasten ja nuorten hyväksi tehlasten ja nuorten hyväksi tehtävään työhön sekä nimikkotävään työhön sekä nimikkolähettiimme Jukka Helteeseen lähettiimme Jukka Helteeseen Hongkongissa (Huuskonen). takkahuone. Jaakko Löytyn 70-vuotisjuhJaakko Löytyn 70-vuotisjuhlakiertue Elämä piirtyy pienlakiertue Elämä piirtyy pientareelle Kiuruveden kirkossa tareelle Kiuruveden kirkossa la 22.3. klo 10 Su 23.3. ko. klo 13 Ke 26.3. Okkultismi on aina ollut kansamme synti ja heikkous. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, teemana Israel, Teuvo ja Lea Tikkanena Rakkaamme Mauri Ensio PIIPPO s. Meidän ei tarvitse kysellä neuvoa tietäjäja vainajahengiltä! Meidän ei tarvitse etsiä apua universumista! Miksi avaisimme ovet pimeyden voimille. ”Jo lapsikin helposti langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois.” Suojelusenkeli-laulun sanojen voidaan tulkita puhuvan Jumalan lapsista ja siitä miten helposti uskovatkin lankeavat. klo 11 Seurakunnan ja helluntailähetys ry: n vuosikokoukset Ma 24.3. klo 13 OmaishoitaOmaishoitajien kohtauspaikka, monitoijien kohtauspaikka, monitoimisali. rit, iso sali. Sana rohkaisee meitä: ”Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan. kojoen koululla. Hengellinen kuolema tapahtuu pikkuhiljaa. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Ohjelmamaksu la 22.3. klo 10 klo 10 Messu. To 28.3. Ihmiset kulkevat kuin sumussa, eivätkä näe mihin ansaan ovat joutumassa. Katso, sellaiseksi minä olen sen havainnut, sanoo Herra.”(Jer7:11) Jumalan Sana ei muutu ihmismieltymysten mukaan. (Huuskonen, Kivelä, Ellen Jaakkokonen, Kivelä, Ellen Jaakkola). klo 16.30 Ke 26.3. 017 770 0421 p. klo 13 Ma 31.3. la). klo 14 klo 14 Torintupa ry:n kevätTorintupa ry:n kevätkokous pidetään Torintuvalla. Kiitokset Kallionsydämen hoivakodille isämme hyvästä hoidosta. Hongkongissa (Huuskonen). klo 13 Veisuupiiri, Veisuupiiri, takkahuone. 24.05.1960 k. 044 7050 443 Hartaus Kiuruvetisessä elämänmenossa mukana vuodesta 1953.. Ry:llä. klo 18. klo 13 klo 13 Pyhäkoulu ja seurat Pyhäkoulu ja seurat Ry:llä. Siunattua kevättä! ELISA HUTTUNEN 2 Keskiviikko 15. ”Pysykää minussa niin minä pysyn teissä!”(Joh15:4) Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niin kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat.” (Joh15:6) ”Ryövärien luolaksiko te katsotte tämän huoneen, joka on otettu minun nimiini. KASTETTU KASTETTU Eetu Martti Elmeri Eetu Martti Elmeri Marjoniemi Marjoniemi KUOLLUT KUOLLUT Matti Aleksanteri Soininvaara Matti Aleksanteri Soininvaara 99 v. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee To 20.3. klo 13 klo 13 Terveisiä maailmalta!, Terveisiä maailmalta!, monitoimisali. Moni kristitty etsii elämälleen suuntaa horoskoopeista ja ennustajilta, tai käy erilaisissa itämaisiin uskontoihin perustuvissa hoidoissa. klo 11.30 Su 30.3. Mitä enemmän tämä kansa on luopunut Jumalasta, sitä syvemmälle saastaan se on vajonnut. kokous pidetään Torintuvalla. Ei siis epäillä vaan luotetaan Herraan Jeesukseen! Mennään yhdessä USKOSSA eteenpäin; silloin Isä siunaa meitä. Sumu on myrkyllistä ja tuhoaa ihmisiä pikkuhiljaa. Mauri Ensio Piippo 64 v. Ke 26.3. Lopuksi kahvit kirkossa. klo 16.30 VarttikirkVarttikirkko. klo 10 klo 10 Kuulonhuollon kerho, Kuulonhuollon kerho, takkahuone. Mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?” (2.Kor6:14) Herran armosta saamme tehdä parannuksen synneistämme. Kaikille avoin ruKaikille avoin rukouspiiri joka toinen ma klo kouspiiri joka toinen ma klo 14 srk-talon ryhmähuonees14 srk-talon ryhmähuoneessa, käynti yläpihan puolelta. saus-keräyksen hyväksi. Se on iljetys Jumalalle. klo 10 Messu. 15 €, myynti alkaa klo 17. DIAKONIA DIAKONIA Ti 25.3. Sumua on joka puolella. klo 11 To 28.3. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, kahvi ja tee tarjoilu Su 23.3. Rakkaudella muistaen Alisa ja Markku Eero Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten saattamana. ho. 017 770 0421 PERHEUUTISET Rakkaamme Matti Aleksanteri SOININVAARA s. misali. 20.02.2025 Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin. Mutta anokoon USKOSSA, ollenkaan epäilemättä; sillä, joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.” (Jaak1:5-6). Ohjelmamaksu 15 €, myynti alkaa klo 17. Tutustutaan monitoimisali. To 20.3. takkahuone. Kiitos osanotoista. Herra odottaa, että käännymme Hänen puoleensa. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho. To 20.3. Su 30.3. p. klo 18. Lämmin kiitos osanotosta. klo 9 klo 9 torilla myynnissä tuotorilla myynnissä tuoreita sämpylöitä ja pullia sekä reita sämpylöitä ja pullia sekä käsitöitä ja pika-arpoja Takäsitöitä ja pika-arpoja Tasaus-keräyksen hyväksi. Ma 24.3. ”Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään ja turvautuvat hevosiin, luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ratsumiehiin, koska niitten luku on ylen suuri, mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta.” (Jes:31:1) Ongelmia yritetään ratkoa ihmisjärjellä. To 27.3. Jeesus ajaa väärintekijät ulos temppelistään. klo 12 klo 12 Aivohalvausja afasiaAivohalvausja afasiakerho, monitoimisali. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ To 20.3. Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Kutsu, kiitä tai onnittele perheuutisissa! Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5-vuotiaat tiistaisin klo 9.30 4-5-vuotiaat tiistaisin klo 9.30 ja 3-vuotiaat keskiviikkoisin. ja 3-vuotiaat keskiviikkoisin. 26.02.2025 Kiuruvesi Kun aamu saapui, niin matka päättyi ja uneen uuvutti väsyneen. klo 12.30 klo 12.30 Kirkonkylän kinkeKirkonkylän kinkerit, iso sali. 11.02.1926 Kiuruvesi k. (HuusMessu. sa, käynti yläpihan puolelta. Monet seurakuntien johtajat ovat heikkoudessa ja ihmispelossa luopuneet Jumalan Sanasta ja rikkovat sitä vastaan. tuulounas, srk-talo. Raamattu varoittaa: ”Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä. Kaupunkimme on suurien päätösten edessä. Srk-kerho, iso sali. maaliskuuta 2025 Hengelliset Ihmeellinen neuvonantaja On kaunis kesäilta kaupungissamme. Sitten herään
Terttu arvosti sosiaalidemokraatti Lassinanttia, vaikka suomalaisista sosiaalidemokraatteja hän arvosteli aika purevasti. Terttu toi myös Annan, Me Naisten ja Suomen Kuvalehden numeroita, joita luin innolla. Terttu luki mielellään. Rovaniemen kunnallispolitiikassa Terttu oli tärkeimpiä päätöksentekijöitä 1970–1980-luvuilla. Hän kuului siihen sukupolveen, jonka tytöille koulutus oli mahdollinen. Tuliaisina saattoi olla Antellin leipomon viinereitä, kampanisua, leipäjuustoa ja lakkoja, keittokinkkua tai graavilohta. Hän kuului kaupunginvaltuustoon 28 vuotta. Konsertteja järjestetään 19 paikkakunnalla ja loppuhuipennus on heinäkuussa Salossa järjestettävillä herättäjäjuhlilla. Hän suositteli osakuntaan liittymistä minulle ja niin tein. Terttu halusi opiskella historiaa. Hän aloitti sanomalla ”saanko sanoa yhden asian?”. Tärkein tehtävä oli laatia osakunnan vuosikertomus. Huoliteltu olemus ja tyylikkäät vaatteet poikkesivat siitä, mitä Kiuruvedellä oli keskimäärin totuttu näkemään. Ei hänkään kovin paljon kehuja Tertulta saanut. Me Tertun sisarten Ainon, Annikin ja Aunen lapset pääsimme vuorollamme hänen mukanaan Helsinkiin kymmenvuotiaina. Kesäyliopistosta kasvoi myös yliopisto. Hän sai Liberaalisen kansanpuolueen varapuheenjohtajana paljon tietoa valtakunnan huipulta. Hän järjesti sukutapaamisia niin kauan kuin voimat antoivat myöten, viimeksi vuonna 2022. kello 18 Kiuruveden kirkkoon. Kymmenesosa kiertueen tuotosta ohjataan lähetystyölle Herättäjä-Yhdistyksen kansainvälisen työn kautta. Jo lapsuusvuosinaan hän oli nähnyt Järvenpäässä monenlaisia kulkijoita, kuljettiinhan talon kautta metsäpolkuja Rytkyn ja Salmenkylän suuntaan. maaliskuuta 2025 Jaakko Löytty konsertoi Suomi-gospelin ”isovanhamies” Jaakko Löytty on aloittanut 70-vuotisjuhlakiertueensa ja se pysähtyy lauantaina 22.3. Matkoilla piti olla jokin teema, pelkkiä turistimatkoja etelän aurinkoon Terttu ei harrastanut. JOUKO KOKKONEN Terttu Kärkkäinen oli Rovaniemen kunnallispolitiikassa tärkeimpimä päätöksentekijöitä 1970–1980-luvuilla. Omaan elämäntaipaleeseeni Tertulla voi sanoa vaikuttaneen ratkaisevasti. Meitä yhdisti syvä kiinnostus historiaan. Olimme nuorisoa, jota Terttu halusi tukea eri tavoin. Terttu kertoi myös matkoistaan ja tapaamisistaan Pohjoiskalotin yhteistyön merkeissä. Onni-isä oli ihmetellyt hänen asetuttuaan ehdolle ensimmäisen kerran, että eikö siellä muka ole miehiä. Puheissa vilahti usein Norrbottenin läänin maaherran Ragnar Lassinantin nimi. Niitäkin hän jätti Järvelään, jonka kirjahyllystä löytyy myös Tertun isälleen jouluksi 1959 lahjaksi ostama Täällä Pohjantähden alla -trilogia. Vuosien varrella puhuimme monesti ajankohtaisista asioista ja niiden yhteydestä historiaan. Hän suostui 1970-luvulla yhdeksi vuodeksi väliaikaiseksi rehtoriksi, kun Korkalovaaran lukion rehtorista tuli Lapin urheiluopiston ensimmäinen rehtori. 23 Keskiviikko 19. Hänelle olivat jääneet hyvät muistot Tertusta yhtä aikaa kannustavana ja vaativana opettajana. 1980-luvun puolivälissä Terttu otti vastaan rehtorin viran ja hoiti sitä eläkkeelle jäämiseensä asti. Terttu oli opettanut yhtä haastateltavistani. In memoriam Jaakko Löytty on ensimmäisiä suomalaisia gospelmuusikoita.. Tulossa ulkoiluja pilkkipäivä Hyvölänniemessä on keväinen ulkoiluja pilkkipäivä tiistaina 25.3. Hän hoiti historioitsijan tehtävää, tämän huomasin kirjoittaessani osakunnan historiaa. Terttu osasi olla ihminen ihmiselle. Kun tieto Tertun kuolemasta tuli, niin yhteydenotot kertoivat, että opettajana hän oli pidetty. Arvonsa tunteva Terttu oli ja hän osasi olla tarvittaessa myös tiukka, muutoin pitkä ja menestyksekäs ura politiikassa ja koulumaailmassa ei olisi ollut mahdollinen. Hänen vanhempansa Onni ja Hilja olivat toivoneet suuntautuvan käytännönläheisemmin maaja metsätieteisiin, mutta Terttu piti päänsä. Nämä kohtaamiset vaikuttivat varmasti häneen. Matkoista tuli tärkeä osa Tertun eläkevuosia. Konsertit toteutetaan duo-pohjalta Sami Aspin kanssa. Juttelin hänen lukemistaan kirjoista toisinaan puhelimessa. Opiskeluvuosinaan Terttu toimi jonkin verran Savolaisessa Osakunnassa. Terttu ei tyrkyttänyt neuvojaan, mutta oli niitä valmis antamaan. Pyrin ja pääsin opiskelemaan poliittista historiaa. Paavo Väyrynen oli uransa alussa ja liikkui samoilla vaalikentillä. Muistan elävästi, miten Terttu toi vierailuillaan Kiuruvedelle suuren maailman tuulahduksen. Uskallan sanoa, että Terttu oli perinteinen edistysmielinen liberaali. Kotimaa-lehden verkkoäänestyksessä vuonna 2007 Jaakko Löytty valittiin yhdessä Pekka Simojoen kanssa Suomen merkittävimmäksi gospelvaikuttajaksi. Tuon sukupolven naisista monet etenivät merkittäviin tehtäviin, niin Terttukin. Sen jälkeen Terttu kertoi mielipiteensä, joka osui yleensä asian ytimeen tai ainakin antoi ajattelemisen aihetta. Arvokysymyksissä Terttu melko liberaali, mutta tapakulttuurin suhteen aika konservatiivinen. Ohjelmassa on ulkoilua, pilkkimistä ja eväiden syöntiä. Hän sai opetusneuvoksen arvon vuonna 1992. Hänestä tuli hyvässä mielessä suvun matriarkka. Se taisi olla useimmille ensimmäinen Helsingin-matka. Sitä hän ei tehnyt. Yhteiskunnan on pidettävä huolta kaikista ihmisistä, joilla on kuitenkin myös vastuu tekemistään, ja joilta voi edellyttää omaa vastuuta. Toisinaan Terttu teki myös kriittisiä huomioita. Terttu johti Lapin korkeakouluseuraa vuosina 1974–92. Kovin paljon Tertulla ei ollut aikaa osallistua osakuntarientoihin. kello 10– 13. Tuo palaute lämmitti. Kysymys oli retorinen, oletettu vastaus oli kyllä. Hän järjesti Rovaniemen seudun ruskakerholle lyhyempiä ja pitempiä matkoja. Saimme jotain vihiä tasavallan presidentti Urho Kekkosen heikentyneestä terveydestä. Konserteissa esitetään aikajärjestyksessä Löytyn tunnettua tuotantoa. Terttu oli hyvin lähellä päästä kansanedustajaksi vuonna 1975. Hän oli hyvin kiinnostunut sisartensa lasten kuulumisista. Terttu pääsi sisaruspolven vanhimpana kouluttautumaan ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1957. Samassa vaaliliitossa olleen keskustapuolueen Pekka Vilmi voitti Tertun lopulta parilla sadalla äänellä. Hän arvosti hyviä käytöstapoja ja välitti niitä myös sisartensa lapsille. Terttu oli tottunut johtamaan – ja aluksi ehkä enemmänkin joutunut. Tertusta tuli lappilainen – voi sanoa, että henkeen ja vereen. Kahvija ruokapöydässä kuulimme kiinnostavia juttuja aktiivisesti politiikassa mukana olleella Tertulta. Tapahtumaan tulee ilmoittautua perjantaihin 21.3. Muistan vaalivalvojaisista, että Terttua pidettiin pitkään todennäköisenä läpimenijänä. Hän syntyi Järvenpään taloon. Täsmällinen ja tarkka siitä tulikin, kuten Tertulta saattoi odottaa. Konserteissa on ohjelmamaksu. Puoluevalintakin taisi olla maalaisliittolaiselle ukille hiukan kiikasteena, hänelle lipilaarit kalskahtivat vähän herraskaisilta. Muistaakseni lukion toisella luokalla hän sanoi, että olet oppinut kirjoittamaan hyvin, olet tehnyt ison harppauksen. Hän muisteli vuonna 2005, että kesäyliopiston toiminta imaisi mukaansa. Päivä järjestetään yhteistyössä evankelis-luterilaisen seurakunnan, Varapäreen ja Viskaalintuvan kanssa. Olen ollut pienestä pitäen innostunut historiasta ja politiikasta. kello 12 mennessä. Kotoa saatu sydämen sivistys piti jalat maassa. Mukaan tulee ottaa omat pilkkivälineet sekä säänmukainen vaatetus ja iloista mieltä. Nykyisessä virsikirjassa virsi 954 ’Lahjoillasi meitä siunaat’ on Löytyn säveltämä ja sanoittama. Terttu olisi voinut jättää yhteydenpidon sukuun vähäiseksi valmistuttuaan yliopistosta ja noustuaan herrain ja rouvain sekaan keskiluokkaan. Lukioluokilla Terttu luki koevastauksiani ja ainekirjoituksiani – ja antoi niistä täsmällistä palautetta. Kävin helmikuun puolivälissä Rovaniemellä työasioissa. Terttu Kärkkäinen 2.8.1930–18.1.2025 Terttu Kärkkäisen pitkä elämäntaival ulottui 1930-luvulta 2020-luvulle. Hän luki paljon dekkareita, joita tuohon aikaan sanottiin vielä salapoliisiromaaneiksi. Toisen perimmäistä poliittista vakaumusta on vaikea tietää. Järvenpäässä asui myös monta sukupolvea ja oli palvelustyöväkeä. Terttu oli yksi niistä, joiden ansiosta Rovaniemelle perustettiin Lapin korkeakoulu, nykyinen yliopisto, vuonna 1979. Työuransa Terttu teki historian ja yhteiskuntaopin opettajana, 1960-luvun luvun alusta alkaen Rovaniemellä. Hän esitteli eläkevuosinaan lukuisan määrän kirjoja ruskakerholaisille, erityisesti elämäkertoja ja historiaa käsitteleviä teoksia
ELÄKELIITTO pe 21.3. Ero luottamustoimesta 16. 050 307 5439 Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla 19.3.2025 lähtien. Istekki Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen päivitys 4. MUISTILISTA Annetaan vuokralle vasta remontoituja yksiöitä, kaksioita ja kolmioita keskustasta. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla tiistaina 25.3.2025. Ero luottamustoimesta 12. Ero luottamustoimesta 8. Jos saunavuoroa ei ole käytössä, mennään ryhmäpukuhuoneeseen ja sieltä pyyhe tai kylpytakki päällä käytävän kautta allastiloihin, jossa on peseytymistä varten käytössä inva-WC:n suihku. Valtuustoaloitteet 2024 19. Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona Puistonkulmalla. Uuden varavaltuutetun määrääminen 5. Koulujen ruokalista vk 13: ma: jauhelihakastiketta, perunaa, parsaja kukkakaalia, tomaattia, porkkanaraastetta, ti: makkarakeittoa, kurkkua, hedelmää, ke: texmex perunalaatikkoa, paprikaa, persikkaa, kiinankaalia, to: mykyrokkaa, maustekurkkuviipale, edamjuusto, ruissihtivuokaleipä, sekamehutiiviste, pe: riisipuuroa, mustikkamehukeittoa, paprikaa, kalkkunaleikkelettä (muutokset mahdollisia). 044 7050 443. 0400 271143. Ero luottamustoimesta 14. Luennoimassa Kiuruveden apteekista proviisori Sanna Siponen. Vahva suositus sandaaleille, joilla on helppo kulkea ryhmäpukuhuoneesta allastiloihin! Tarkat aikataulut saunavuoroista löytyy uimahallilta, liikuntapalveluiden nettisivulta sekä Facebookista. Kokoukselle mahdollisesti esitettävät muut asiat KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Kiuruvesi 17.3.2025 Markku Siponen valtuuston puheenjohtaja UIMAHALLI TIEDOTTAA: Miesten puolen pesuhuoneremontti alkaa ma 31.3., josta alkaen naisten pukuhuoneen ja saunan käyttöä vuorotellaan päivittäin naisten ja miesten välillä. Lisätietoja saa myös soittamalla uimahallille, p. Ero luottamustoimesta 9. maaliskuuta 2025 4 Keskiviikko 15. 26.3. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Kuulonhuollon kerho to 27.3.25 klo 10.00 srk:n takkahuoneessa. Ero luottamustoimesta 15. Ylä-Savon Vesi Oy:n takaushakemus 3. klo 10 jumppa, bingo, pelit ym. klo 10 askartelua Pirkon ja Helenan kanssa kerhohuoneella, Asematie 27. Valtuuston kokousta voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä Kiuruveden kaupungin YouTube-kanavalla. Ateriapalvelun ruokalista vk 13: ma: jauhelihakastiketta, perunaa, parsaja kukkakaalia, punajuurisalaatti, ananaskiisseliä, ti: broileripyöryköitä, currykastiketta, perunaa, porkkanaa, maustekurkkuviipale, mansikka-raparperikiisseliä, ke: mantelikalaa, sitruunaista kastiketta, perunaa, punajuurta, punajuurisalaatti, vadelmakiisseliä, to: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, ohukaisia, mansikkahilloa, pe: broilerikiusausta, herne-porkkanaa, kurkkuraastesalaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, la: kookos-inkiväärikalaa, perunaa, papuja, kurkkuinen salaatti, vadelmavispipuuro, su: suikalepossua, perunaa, kukkakaali-maissilisäkettä, perunasalaatti, banaanijogurtti (muutokset mahdollisia). Ero luottamustoimesta 17. Osta ilmoitus! Kiuruvesi-lehti p. Remekselän Osakaskunnan Hoitokunta Aittokorven Riistaukot ry:n TERVETULOA! Kiuruveden Eläkeläiset ry:n Tervetuloa! Honkarannan kyläyhdistyksen Tervetuloa! Kiuruveden JHL 232:n Hallitus Kalliokylä viihtyisäksi ry:n Hallitus Paajakan Erämiesten Johtokunta Remeskylän Korvenkävijät Ry Johtokunta Niinimäen Korpi-Veikot ry:n Hallitus Myydään / vaihdetaan KT-KAKSIO 55 m² Rinnekatu 3, 3. kerros. Ero luottamustoimesta 7. Myös vapaita liiketiloja 30-300 m² . Tervetuloa. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi SEKALAISTA SEKALAISTA ASUNTOJA ASUNTOJA Seuraa meitä somessa! DIGIPALVELU 12 KK KESTOTILAUS 75 € Digitilaus sisältää kiuruvesilehti.fi uutisvirran, näköislehden ja muun digitaalisen sisällön. Ero luottamustoimesta 13. Yhteystiedot: 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Avoinna: ma–ke 8-16, to etäasiakaspalvelu klo 8–12 LEHTI OY Tilaa Kiuruvesi-lehden digipalvelu ja tiedät mistä puhutaan! KOKOUKSIA TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 20.3. 24 Keskiviikko 19. Käsiteltävät asiat: 1. Ero luottamustoimesta 6. Digipalvelu kulkee näppärästi mukanasi kaikkialla ja on käytössäsi vuoden jokaisena päivänä. 050 400 9437 Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com 0400 68 59 68 0400 68 59 68 Oletko myymässä tai vuokraamassa asuntoa vai etsitkö kenties itsellesi kotia. Petipaikat 6:lle henkilölle. Ero luottamustoimesta 10. 044 7262 952 juha.saastamoinen@ kiuruvesilehti. Tiedustelut p. Kokouksen järjestäytyminen 2. Ero luottamustoimesta 11. Kuntalaisaloitteet vuonna 2024 18. maaliskuuta 2025 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS maanantaina 24.3.2025 klo 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa. Vuokra 540,00 € Lisätietoja ja varaukset: Juha Saastamoinen p. 040-7073876 § VUOKRATTAVANA Viikko-osake Vuokatti Country Club la 29.3.2025 klo 16 – la 5.4.2025 klo 12 Hintaan sisältyy kylpyläliput Katinkultaan 2 x 7 käyntiä -Ennakkomaksu Huoneisto on täysin varustettu; keittiö/oleskelutila + mh + parvi + sauna/kylpyhuone
0400 674 271 www.kauhanenoy.. 25 Keskiviikko 19. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO TAKSIPALVELUT Anne Niskanen Anne Niskanen Ilmoita edullisesti palveluhakemistossa! Ilmoitukset alkaen 12,00 € + alv / kerta (sopimus min. maaliskuuta 2025 PALVELUHAKEMISTO ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 3 kk). 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. Varaa ilmoitustilasi 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi. Myös määrämittaan. Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh
maaliskuuta 2025 Hyvitämme vanhat sohvakalustot vaihdossa HYVÄLLÄ HINNALLA! ILMAISET KULJETUKSET 200 KM SÄTEELLÄ! H Huuoonneekkaalluutteehhddaass SSooffttnneessss TTeeuuvvaa -V Vaallm miissttuussttaa jjoo 5500 vvuuoottttaa -SSK KM M pp.. 004400 558888 66446622 Nahkasohvat alk. 110000,,-KIURUVEDELLÄ, PUISTONKULMA TOIMITALON ISOSSA JUHLASALISSA, ASEMATIE 16 MYYNTI VAIN LAUANTAINA 22.3 KLO 10 14 LOPETAMME JA JÄÄMME ELÄKKEELLE! HALVALLA! HALVALLA! REKKALASTI TYHJÄKSI ÄKKIÄ, HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ! SUORAAN POHJANMAAN TEHTAALTA! LOPPU HÄÄMÖTTÄÄ, TULE JA TEE TARJOUS!. 229955,,-ELÄMÄSI TILAISUUS! NYT OSTA! ÄLÄKÄ AIKAILE! UPEAT LEPOTUOLIT TAI KAHDENISTUTTAVAT SOHVAT KANKAISENA TAI NAHKAISENA. 26 Keskiviikko 19. SAAT MUKAAN ILMAN VELOITUSTA! EI MAKSA MITÄÄN! SUOMEN KOVIN LOPPUUNMYYNTI TARJOUS! Kangassohvat alk
339900,,-. 27 Keskiviikko 19. maaliskuuta 2025 L LU U O OT T E E T T T TA AV VA A A A K KO OT T II M M A A II S S T TA A L L A A A AT T U UA A !! NYT SUOMEN HALVIMMAT LAADUN MUKAAN! RAJUT TARJOUKSET! VIIMEISEN KERRAN! MEILLÄ VOIT MAKSAA MYÖS LUOTOLLA! EIKÄ MAKSA PALJON! ANTIIKKI-AITONAHKAA RAJU TEHTAAN LOPPUUNMYYNTI! KAIKKI MYYDÄÄN POIS ÄKKIÄ HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ! KIURUVEDEN TALOUSALUEELLE SOHVAN HINNALLA KOKO KALUSTO POLTTOAINEKULUINA. ELÄMÄSI KOVIN TARJOUS! HALVALLA! HALVALLA! HALVALLA! HALVALLA! HAL VAL LA! HALVALL A! Nahkakalustot alk
Tule ja ota kaverisikin mukaan, voit ottaa mukaan myös käsityön. 15.15-16 Kiuruvesi, tori Makkaragrilli kuumana! Tervetuloa tapaamaan kuntaja aluevaaliehdokkaitamme Ma ks aja : Sa vo -K ar jal an ko ko om us ry www.moviecompanyalatalo.. Maanantaina mukana MEP Elsi Katainen PE 21.3. Tervetuloa! Myynti huolto TENHO KANERVA p. Kerhossa vieraana fysioterapeutti Elisa Kangaskokko, arpajaiset. MA 24.3. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. klo 18 Nuorten ilta M ak sa ja : Ki ur uv ed en Ke sk us ta Kepun Vaalikahvilassa klo 14 Lasten karaoke klo 10 Maaseutuaamu, LA 22.3. Tervetuloa maistamaan teemaviikkomme antimia! Lounas arkisin klo 10:30-14.00 À la carte ma-to klo 14:00-19:30 pe-la klo 14:00-20:30 su klo 14:00-17:30 www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. maaliskuuta 2025 6 Keskiviikko 15. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 010 340 7735 Kansanedustaja Teemu Keskisarja paikalla klo 14-15. maaliskuuta 2025 SEKALAISTA • • • • • • LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. p.0400 570 482 la 22.3. seurakuntatalon monitoimisalissa. alan työt. 050 5511 592 • palvelusetelillä omaishoitajien vapaiden tuuraus sekä vammaisten henk. Kiuruveden Sydänyhdistyksen vuosikokous to 3.4.2025 klo 14 Ev.lut. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. huoltotyöt p. Kahviraha 3 € (sisältää yhden arvan), lisäarvat 2 €/ kpl. 050 5311 874 HUVEJA TAPAHTUMIA RIVI-ILMOITUKSET Mykyrokkaa seuraavan kerran 27.3.2025. Tarjolla vapaata keskustelua ja toivomme myös osallistujilta toiveita toiminnan suhteen. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 • kylpyhuoneremontit • huoneistoremontit • sisäja ulkomaalaukset • vesikattoremontit • uudisrakentaminen • kourujen puhdistus ym. KIURUSALI Klo 15.00 Valitut -k16/13Klo 17.00 Lumikki -k12/9Liput ovelta 10€, käteismaksu Makumatkalla italiaan viikko 18.-23.3.2025 Ravintolassamme vietetään kuluvalla viikolla italiaviikkoa. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Tervetuloa torille. Kahvit ja arpajaiset. Ruokalista Facebookissa. 28 Keskiviikko 19. Kokoomus kiertää KESKIVIIKKONA 26.3. Tarjolla paikkakunnan omaa makkaraa ja hyviä ju uja. kohtainen avustaminen • kaikki siivoukset ja asioinnit p. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. OIKEALLA ASIALLA. Kiuruveden Perussuomalaiset torilla la 22.3 kello 13-16.. TERVETULOA! Marttailta ke 26.3.25 klo 18.00 Urheilijoiden tiloissa Kiurukatu 3. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET Valmistaudu kesään ostamalla budgettai premium-luokan kesärenkaat nyt edullisesti. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. 0400 945 544