J = Journalismi. Muuttuneeseen mediamaailmaan suunniteltu Medialukutaidon aapinen nyt yläkouluissa ja verkossa: tunnistajournalismi.fi LEHDEN LOGO 16 » Lukion yleislinjalle vain 10 hakijaa Miten käy Kiuruveden lukion, jos hakijamäärät tippuvat. Ensi vuonna United Northern Skaters aikoo pitää välivuoden näytöksistä ja panostaa kilpailutoimintaan.. UUDESTAAN. 012138-2313 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 2.4.2025 72. VUOSIKERTA, NRO 13. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko OPI LUKEMAAN. Opi itse ja opeta lasta lukemaan – uudestaan. 28–29 » UNS:n näytös vei rakkauden äärelle Nuoret kiuruvetiset taitoluistelijat näyttivät yleisölle parasta osaamistaan. Siiri Koljonen on hirmuisen tyytyväinen eloonsa ja oloonsa hoitokoti Veikkolassa. Mutta mitä se tarkoittaa. Palveluesihenkilö Leena Kärkkäinen sanoo, että asukkaiden elämä halutaan tehdä mahdollisimman laadukkaaksi. JAANA SELANDER 4-5 » Veikkolassa on kaikki mitä Siiri tarvitsee 7 » Lauluräme etenee hallitukseen Tekninen lautakunta peukutti Laulurämeen tuulipuistolle. Tänä päivänä puhutaan paljon ikäihmisten hoivasta
Eihän ne siellä turhan takia pyöri, vaan tuottavat puhdasta energiaa. Sitten kun ne on rakennettu, ne eivät ole niin pelottavia. AKULAATIKAINEN NYT lienee tulossa kaikkien aikojen mielenkiintoisimmat kuntavaalit. Pyhäjoella on nyt huolta myös siitä, miten käy tuulivoimayhtiöltä saatavien kiinteistöverotulojen, jos niistä osa ohjataan verotulojen tasausjärjestelmään. Tuloveroprosenttia on voitu laskea, kun tuulivoimayhtiöt maksavat kiinteistöveroa. Että tällaistakin voi olla kunnassa, jossa on tuulivoimaa. Kiuruvedellä tapahtuu ja ihmiset vaihtavat paljon mielipiteitä. Kolmentuhannen asukkaan Pyhäjoella on kaikkiaan 114 tuulivoimalaa. Pitäjä vaikuttaa lehden perusteella kovin rikkaalta. Tuntuu, että kenenkään mielessä ei käy se, että saataisiin joku entisistä yrityksistä pärjäämään oikein kunnolla. Mitään uutta Kiuruvedelle ei tunnuta hyväksyvän. Hyvällä tuurilla rahat riittävät koulun lisäksi muihinkin palveluihin mitä kaupungilta odotetaan. Ikääntynyt nainen sanoi, että hän lukee mielellään Kiuruvesi-lehteä. Verotuloilla voi kehittää parempia palveluja kuntaan. Mutta Pyhäjoella tuulimyllyt tuovat kunnan kassaan kiinteistöverotuloja melkein yhtä paljon kuin ansioverotulot. Pienillä asioilla on merkitystä.Käytetään niitä olemassa olevia yrittäjiä, jotka on kirjoilla täällä, maksavat verot tänne, hankkivat raaka-aineen täältä ja työllistävät meikäläisiä paikkakunnalla ja lähialueella toimivia yrityksiä. Kun tuulimyllyjä suunniteltiin, pinnalla olivat negatiiviset asiat. 2 Keskiviikko 2. – Pentti, ovatko tuulivoimalat häirinneet sinua. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Hyvällä yhteistyöllä saatiinkin nostettua yrittäjäbarometrin sijoitusta, mutta homma jäi vähän puoleen väliin. M eille Kiuruvesi-lehteen soitti viikko sitten tiistaina aktiivinen lukija. Ja silloin saattaa syntyä uusia yrityksiäkin. OLEN kulkenut kymmenet vuodet Lapissa ja aina ihaillut siellä olevia tuulimyllyjä, joita on paljon, varsinkin Iin ja Rovaniemen välillä – miten mahtava näky. Kaikkien aikojen mielenkiintoisimman vaalit tulossa POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Hyvällä tuurilla liikevaihto kasvaa hiukan, tulosta jää viivan alle ja ehkä syntyy uusia työpaikkoja. juttu kysyy. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. NYT LÄHES YHDEKSÄN KYMPPINEN LEENA Pyhäjoelle on tuulivoima tuonut myönteisiä asioita. Alueella on 33 voimalaa. Sadan vuoden palkka. “ Puh. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kuitenkin ihan hyvää porukkaa on joka puolueessa. Rakentakaa meIlekin. MATTI LAPPALAINEN Eivät tuulimyllyt ole maisemanpilaajia Elinkeinojaosto vierailulla rakennusliike Jouni Piipolla (vas.), keskellä kuvassa elinkeinojaoston puheenjohtaja Matti Lappalainen. Helsingin Sanomissa oli viime viikon perjantaina (28.3.2025) juttu Pentti Överestistä, joka elää tuulivoimaloiden keskellä, mutta niistä ei ole hänelle häiriötä. Riittäisiko meille viidentoista miljoonan koulu vai pitääkö tienata enemmän. Kunnassa kuitenkin nähdään ja tiedostetaan, että maisema on muuttunut ja metsästäminen ei ole sitä mitä ennen. Pyhäjoella on pidetty tärkeänä, että tuulivoima on kuntalaisille hyväksyttävä energiamuoto. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Kunnassa etäisyys tuulimyllystä vakituiseen asuntoon on kaksi kilometriä. Jutussa Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen sanoo, että tuulivoimalat olivat paljon pelottavampia ennen niiden rakentamista. Tuulivoima työllistää Pyhäjoella paikallisia aliurakoitsijoita ja alihankkijoita huollossa ja tieverkoston ylläpidossa. Yrittäjänä on tottunut tekemään ratkaisut vähän omin päin ja joskus nopeastikkin. Se on mahdollistanut sellaisen vuosikatteen, jolla on investoitu uuteen kouluun ja uuteen liikuntahalliin, kehitetty urheilukenttää ja lähiliikunta-alueita. Kymmenen vuoden liikevaihto. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Botnia Print, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Kirjoittajan mielestä tuulimyllyt eivät pilaa maisemaa Lapissa. Joka tapauksessa iso summa. Hänen kotiinsa tulee paperinen Kiuruvesi-lehti, koska mies on kiuruvetisjuurinen, itse hän on muualla kasvanut. Varmasti tarvitaan, mutta onko meillä varaa kahdenkymmenen miljoonan investointiin?Tuo summa on sen verran suuri, että sen mittasuhteita ei oikein yrittäjänäkään käsitä. Lukija kertoi suoraan, että hänen silmissään Kiuruvesi näyttäytyy takapajulana. Silloin verotuloista hyötyisivät ne kunnat, joissa tuulivoimaa ei ole. Liikuttava yksimielisyys on siitä, että uusi koulu tarvitaan. Kirjoituksia ei palauteta. Mutta hän sanoi myös suoraan, että miksi kummassa Kiuruvedellä vastustetaan kaikkea. Porukkaa loikkii puolueesta toiseen ja kolmanteen. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Esimerkiksi nyt tuulivoimaa. Ja tuon kielteisen äänen hintana on sitten se, että lähdetään yhdessä talkoisiin järjestämään kunnon pöhinää kylälle ja yhdessä nostamaan kaupungin taloutta kuntoon. Sain olla kaksi vuotta elinkeinojaoston puheenjohtaja. – Ei ollenkaan, vastaa Pentti Hesarin toimittajalle. Neljä vuotta sitten minulla oli vähän lapsellinen ajatus, että kääritään hihat ja laitetaan asiat kuntoon. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Muun muassa verotusta on voitu laskea. En tule kannattamaan tuulimyllyjen tekemistä, mutten aio lähteä kapinoimaankaan asiasta. Ei ne mitään maiseman pilaajia ole. Tuloveroa on kunnassa laskettu 7,9:ään, kun Kiuruvedellä tuloveroprosentti on 9,50. Överestin talo on melkein piiritetty tuulimyllyillä. huhtikuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Onko Kiuruvesi takapajula. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Varhaiskasvatusmaksut on poistettu, lastenkotihoidon kuntalisä (500 euroa) on otettu käyttöön. Kunnassa rakennetaan parasta aikaa ikäihmisille palveluasuntoja, suunnitelmissa on myös uusi päiväkoti ja uusi kunnantalo. YKSIMIELISYYS tuntuu olevan myös siitä, että uusia yrityksiä pitäisi saada. Tuulivoimakeskustelu käy nyt kuumana. Samoilta jalansijoilta voi laskea 28 tuulimyllyä, kirjoittaa Hesari. ADOBE
Meillä on vaihtoehtoja kyllä tuottaa energiaa järkevämmin. Meluhaittoja en usko merkittävästi syntyvän ja niihin tottunee, kuten moniin muihinkin, esimerkiksi teollisuuden ääniin. Mutta oli vaikea aika menneisyydessä, jolloin ihmiset joutuivat sodan edessä jättämään kotinsa ja kaiken omistamansa rosvovaltion käsiin. TOIVOISIN , että asioista pystyttäisiin keskustelemaan tarvittaessa reippaastikin. Melu, välke maisemassa ja mikromuovin leviäminen, kauheaa! Kunta on kaikkia varten, ei vain keskustassa asuvia, meitä ei saa riistää muiden hyväksi. Metsä kyllä voi tuottaa moninkertaisesti hyvää. Onnea ja menestystä ehdokkaille kampanjoinnin loppukiriin. KUN vaalit on käyty, uudet ja kokeneemmat valituiksi tulleet kuntaja aluehallinnonpäättäjät tarttuvat toimeen ja alkaa uusien, vaalikauden mittaisten strategioiden teko. Putket ja piuhat ovat nykyään herkkiä katkeilemaan. 3 Keskiviikko 2. Myös itse tuulimyllyalueelta tutkitusti metsäneläimet kaikkoavat ja petoeläimet siirtyvät lähemmäksi taajamia. Sen tuottoja elinkaaritutkimusten mukaan ei välttämättä ole taloudellisestikaan kannattavaa. Jarmo Muiniekka Infraääni sairastuttaa ajan mittaan ihmiset ja eläimet vielä herkemmin. Mutta sitä ei saa haaskat.. Kai Ruhanen Kiuruvedellä tarvitaan työtä, yrittäjille mahdollisuuksia ja kiinteistöja yhteisöverotuloja palvelujen rahoittamiseksi. Eiköhän myös elukat osanne siirtyä uusille reviireille ja tuskin linnutkaan osuvat melko rauhallisesti pyöriviin siipiin. Turvallisuus ja omavaraisuus ovat energiasaannissa kaikkien etu, joten kompromissit ja yleinenkin huomiointi punnittava. Massiiviset voimalat tuhoaisivat kauniita luontomaisemia, häiritsisivät eläimistöä ja vaikuttaisivat kielteisesti alueen luonnonrauhaan. Valtuusto päättää aina tuulivoimayleiskaavan hyväksymisestä. Tuulipuistottomuus voi olla tulevaisuudessa hyvä houkutin ihmisille, jotka haluaisivat muuttaa tänne. Tästä syystä vastustan tuulivoimaa hamaan loppuun asti. Meidän ei pidä pilata kaunista kansallismaisemaamme. Alkuhuuman jälkeen, konkurssin myötä, luontoon jää pelkkää paskaa muiden vaivoiksi. Ennenkin on tultu toimeen rehellisellä työllä, eikä vippaskonsteilla. Toivon valtuustolle myötätuulta päätöksentekoon. Käydään aktiivisesti äänestämässä ja hyödynnetään oma mahdollisuus vaikuttaa. Esko Bergqvist Tuulivoimaloiden rakentaminen Kiuruvedelle olisi haitallista sekä luonnolle että paikallisille asukkaille. Hyödyt ja haitat on osattava nyt laittaa tärkeysjärjestykseen punnitessanne kyllä tai ei ratkaisuja. Elinkaarensa päässä siihen mennessä keksittäneen kyllä kierrätyskäyttöä rungoille ja lavoille ja betoniperustat voidaan myös maisemoida huomaamattomiksi. Investointien suuruus pelottaa, palveluiden katoaminen huolestuttaa ja uudet asiat puhututtavat, pelottavat ja jakavat vahvasti mielipiteitä. Olen metsäkoneyrittäjä ja metsänomistaja. Vaaleissa tulen antamaan ääneni sille, joka vastustaa äänekkäimmin tuulivoimaa. Pohjanmaalla tehtiin yksityisen toimesta kotieläintiloille kysely, johon vastasi 21 karjakotieläintilaa. ”Tuulivoimalat ovat tuoneet lehmille ja hevosille tiineysongelmia, keskenmenoja ja muuttaneet käytöstä. Mira Huttunen ADOBE 73–52+47=?. Eivätkä vahvista, etsi ja korosta jakolinjoja ja eripuraa, vaan hakevat yhdistäviä tekijöitä ja niitä keinoja, joilla lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä turvataan eläminen, toimeentulo ja palvelut kiuruvetisille, myös häiriötilanteissa. Myös metsiä pitää pysyvästi hakata myllyjen ja sähkönsiirtolinjojen alta pois teollisuusalueeksi. Pidetään yhdessä huolta siitä, että kuntapäättäjät uskaltavat ja voivat tehdä päätöksiä ja viranhaltijat tehdä työtään, ilman pelkoa tikun nokkaan nostamisesta. Elinvoimaisen maaseudun tulee olla kaikkien yhteinen tavoite. Tämä on vain minun näkemys Suomen valtion omistussuhteista. Niille rakennettavat tieverkostot palvelevat samalla eri tarkoituksissa luonnossa liikkuvia sekä puutavarakuljetuksia. Suomen Lantakaasun rakenteilla oleva biokaasulaitos on yksi sellainen mahdollisuus Kiuruvedelle. Suuri määrä metsää hakataan surutta ja arvotta pois sellaisen tieltä, mikä ei meitä hyödytä sen vertaa, että siitä olisi jotain asiaa pelastamaan. Ei voi muuta sanoa kuin että paljon on Rusanen kestänyt ja toivottavasti kestää eteenpäinkin. Myös kanojen käytöksessä ja niiden munissa on havaittu muutoksia, kertoo tehty kartoitus tuulivoimaloiden melun ja infraäänen mahdollisista vaikutuksista tuotantoeläimiin.” (Siikajokilaakso lehti 26.6.2017). Väestösuojat ja uunit unohtuivat aikanaan, tiedä vaikka tarvitaan lähituotantoa. Luonnolle ja ihmiselle aiheutuvat haittavaikutukset ovat suuremmat kuin hyödyt. Ymmärrän myös näkökannan, kun katsoo kotimaisemaa ja sen muutosta, eikä sitä ole aina helppo hyväksyä. Taru Anttila Oli lopputulos mikä tahansa, niin aikuisten ihmisten käytöstavat keskusteluissa ovat kadonneet kokonaan. Lisäksi meluhaitat ja välke heikentävät asukkaiden elämänlaatua, ne aiheuttavat unihäiriöitä, stressiä ja samalla pilaavat kodin maisemat ja kiinteistöjen arvot. Kunnioitetaan maanomistajan oikeuksia, eikä lähdetä sanelemaan ulkopuolelta saako omalla maallaan metsän uudistaa, rakentaa aurinkopaneelikentän tai muuta vastaavaa. Minusta eri puolilla reissatessani ’puistot’ koetaan jopa nähtävyyksinä ja sijainnit ovat monasti melko lähellä asutusta ja pääteitä. Ja kyllä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden lähiasukkaiden kiinteistöjen arvot ovat jo romahtaneet ja vakuusarvot ovat jyrkästi laskeneet. Katja Myllynen Mielestäni pitäisi olla ensisijaisesti maanomistajan sekä yhtiön välinen asia tehdäänkö esimerkiksi minun maalleni jotain vai ei. huhtikuuta 2025 Vaaleista ja elämästä KUNTAJA ALUEVAALIT ovat käsillä. Asiat riitelevät, eivät ihmiset. Näillä myllyillä pilataan sekä luontoa, ihmisten ja eläinten elämä sekä kerätään metsiin ongelmajätettä. Asioista voidaan keskustella myös asiallisesti ilman kiihkoilua. Toivon, että valituiksi tulevat päättäjät kykenevät rakentamaan ja vahvistamaan luottamusta tulevaisuuteen. Johtuu siitä, kun ihan itse olen hankkinut ne maat ja päätösvallan niiden osalta. Varautuminen ”kotivaralla” olisi liityttävä myllyihin, sillä muutkin tuotannot ovat hyvinkin epävarmoja maailman ”uusjärjestelyissä” ja energiarajoituksista. VIERASKYNÄ KAISA HUTTUNEN Kirjoittaja on MTK-Kiuruveden puheenjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö Kiuruvedelle rakentaa tuulivoimaa. Aki Pennanen Vastustus ja haittavaikutukset tuntuvat osin kyllä liioitelluilta. Myös myllyjen mikromuovi ja myllyissä olevat muut aineet sekä perustusbetoni on ongelmajätettä, joka saastuttaa luonnon. MTK:N vaaliohjelmassa nostetaan esiin kuntien omien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja maalaisjärjen käyttö. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Kiuruveden kaunis ja rauhallinen maaseutu ansaitsee parempaa kuin teollisten tuulipuistojen hallitseman maiseman. Vahvasti epäilen, ettei tuulivoimalla ainakaan ihmisiä saada muuttamaan Suomen luomupääkaupunkiin vaan päinvastoin…. He eivät voineet valittaa ympäristön muutoksesta. Vertailun vuoksi normaaleihin sähkölinjoihin kuolee Ylä-Savossa vuosittain noin satakunta joutsenta. Elämä kuitenkin jatkuu ja toivottavasti äänestyspäätöksiä tehdessä muistetaan, että valtaosa kuntapäättäjiksi valittujen päätöksistä koskee ihan kaikkea muuta arkista kuin tällä hetkellä kuntalaisia jakavia asioita. Ihmiset eivät halua asua lähellä myllyjä ja kiinteistöjen arvo laskee. Olavi Kärkkäinen En kannata tuulivoimaa. Monet mieliä kuohuttavat asiat ovat olleet viime viikkoina lehtien otsikoissa ja ihmisten huulilla, kuten kouluratkaisut, terveyspalvelut ja tuulivoima. Julkiset hankinnat ja erityisesti julkiset elintarvehankinnat tulee huomioida, millä perusteella ja mistä niitä tehdään. Vaalien ennakkoäänestys alkaa tänään 2.4., kun luet tätä Vieraskynä-palstaa Kiuruvesi-lehdestä. Metsää voi käyttää virkistykseen ja ottaa talouskäyttöön. Kari Nousiainen Yhtään tuulivoimateollisuusaluetta ei Kiuruvedelle tarvita. Ellei kompromissia synny, myllyt siirtyvät jonnekin muualle. Maatilainvestointeihin ei saa enää pankeista rahoitusta, jos tuulivoimalahankealue on vieressä. VAIKKA nyt saattaa tuntua, että vaalien jälkeen ei ole elämää. Siinä vaiheessa, kun joku muu tulee päättämään minun puolesta, niin tehdään maakaupat. Jukka Manninen Tuulivoima ei luo kestävää ratkaisua. Toisiamme kunnioittavasti ja reilusti niin vaaliteltoilla, lehtien palstoilla kuin sosiaalisen median kanavissa. En halua nähdä mökkirappusilta tuulimyllyjen siipiä. Tässä maailman ajassa ei myöskään sovi unohtaa, että maaseudulla tuotettu ruoka ja energia ovat huoltovarmuuden kulmakiviä. Vaikeutetaan ihmisten asumista ja elämistä. Järkevä ja onnistunut kaavoitus mahdollistaa myös muiden energiamuotojen tuottamista. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Kaikilla alueilla asuvat tarvitsee energiantuotantoa joko lähellä tai kaukana, omilla tai toisten mailla tuotettuna. Näin ollen se vaikuttaa hiilinielujen vähenemiseen. Pitää ottaa vaan huomioon riittävästi etäisyydet ja sijoittelut. Ympäristövaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon etäisyydet asutukseen ja luonnonarvot. Tuulivoima sopii hyvin biokaasulaitoksen kanssa uusiutuvan energian lähteeksi ja nämä yhdessä voivat poikia taas uusia mahdollisuuksia. Ollaan vain niin sähköriippuvaisia. Merja Repka Tämä tuulimyllykiima on pelkkää sijoitusyhtiöiden unelmaa. Tuotantomenetelmät ja jäljitettävyys ovat myös tiedossa kotimaista ja paikallista valitessa. Meluhaitta on merkittävä ja tutkitusti infraäänet ovat terveysriski ja äänet kantavat kauas tuuliteollisuusalueelta. Talojen ja maatilojen arvo romahtaa lähelle nollaa. Hankkimalla Suomessa ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita veroeurot jäävät Suomeen, tuovat elinvoimaa ja myös veroeuroja takaisin kuntien ja kaupunkien kassaan. Ehdottomasti ei tuulivoimaa! Pilataan luonto ja maaseudun rauha. Jussi Lappalainen Lähteenä aurinko ja tuuli ovat alueellisesti kaikkialla energialähteenä
Kiuruvesi kuuluu hyvinvointi-alueen pohjoiseen alueeseen ja pohjoisella alueella vuoden 2024 aikana asumispalvelupaikkaa odotti keskimäärin 38 henkilöä kuukaudessa. – Harmillista, että tarpeeksi niIisalmen yöpäivystys lakkaa tämän vuoden lopulla. huhtikuuta 2025 JAANA SELANDER Siiri Koljonen viihtyy hoitokoti Veikkolassa. Mutta kaikkiaan nimiä saatiin kyllä kokoon hyvä määrä, Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kommentoi. huhtikuuta 2025 Kiuruvedellä ympärivuorokautiseen, pitkäaikaiseen asumispalvelupaikkaan on sijoitettu tämän vuoden aikana 10 asiakasta, joista Kiuruvedelle 7 asiakasta, Iisalmeen 2 asiakasta ja Vieremälle yksi asiakas. Sen läpimenoon olisi tarvittu vähintään 50 000 allekirjoitusta. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. – Meidän täytyy määrätietoisesti yhtenä rintamana jatkaa vaikuttamista maan hallitukseen ja päätAKU LAATIKAINEN täjiin ja pyrkiä isossa kuvassa vaikuttamaan alueen elinvoimaisuuteen, Rusanen sanoo. maaliskuuta. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Nimien keruu päättyi 25. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 2. Heistä 80 prosenttia sai paikan kolmen kuukauden sisällä, kerAsumispalvelupaikan saa usein kolmeen kuukauteen Kiuruvedellä odotti ympärivuorokautista asumispalvelupaikkaa seitsemän asiakasta maaliskuun puolessa välissä, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluyksikön johtaja Hanna Jokinen. Palveluesihenkilö Leena Kärkkäinen kertoo, että Veikkolassa asukkaiden elämä pyritään tekemään turvalliseksi ja mukavaksi. – Meillä ei ole saatavilla kuntakohtaista tilastoa asumispaikan odottajista. Kansalaisaloitteeseen tuli 33 794 allekirjoitusta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten lakkauttamisesta viime joulukuussa. Yöpäivystysten on tarkoitus lakata vuoden loppuun mennessä.. miä ei tullut kasaan, vaikka asia koskettaa koko valtakuntaa. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Yöpäivystykset eivät saaneet tarpeeksi kannatusta HANNA SOINI Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten säilyttämisen puolesta tehnyt kansalaisaloite ei saanut tarpeeksi allekirjoituksia määräaikaan mennessä. 4 Keskiviikko 2. Kansalaisaloitteessa pyrittiin vetoamaan Iisalmen ja Varkauden yöpäivystyksen säilyttämisen puolesta ja saamaan aihe uudelleen eduskunnan käsittelyyn
Mitä vähemmällä rahalla kaupunki selviää talvikunnossapidosta, sen enemmän rahaa jää kesän kunnostustöihin. Kaupunki on tänä vuonna joutunut ostamaan huomattavasti tavallista enemmän hiekoitussepeliä: 400 tonnia. Lähtökohtana on, että ihminen voidaan hoitaa kotona mahdollisimman pitkään, sillä koti on kuitenkin ihmisille paras paikka. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVI ALE Silmälasit -40% sis. Se kävi sammuttamassa henkilöauton moottoritilaan oikosulun vuoksi syttyneen tulipalon. Tavoitteena on tehdä viimeisistä vuosista mahdollisimman turvallisia ja että asukkaalla on hyvä olla, Kärkkäinen sanoo. Joskus esimerkiksi vaikean käytöshäiriön vuoksi joudumme järjestämään paikan sellaiseen yksikköön, jossa on erityistä osaamista vastata tarpeeseen. huhtikuuta 2025 too Hanna Jokinen. Koljonen kehuu Veikkolan elämää hyväksi, hoitajat pitävät huolta. Vesisateella sepeli häviää jään sisään ja seuraavana päivänä joutuu hiekoittamaan uudestaan, kertoo yhdyskuntateknikko Tapio Piippo kaupungilta. Nyt rahaa näyttää jäävän mukavasti kesän teiden kunnostuksiin. Huoneen saa sisustaa itse, jos niin haluaa, säädettävä vuode on talon puolesta. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Tätä aikaisempaa vertailutietoa ei ole käytettävissä. Hyvinvointialueen aikana olemme pystyneet paremmin vastaamaan asiakkaiden toiveisiin tarvittaessa saada asumispalvelupaikka eri puolelta hyvinvointialuetta. Veikkolassa on ympärivuorokautisen palveluasumisen pitkäaikaispaikkoja. – Onneksi maatilalla oli riittävä määrä alkusammutuskalustoa, jotta palo saatiin rajattua. Hän arvelee, että katujen lakaisu kestää tavallista pidempään, sillä sepelin paljouden vuoksi lakaisukoneiden säiliöitä joudutaan tyhjentämään tiuhempaan. Minkä tasoinen ikäihminen pitää olla, että pääsee palvelukotiin. Savuvahingot jäivät vähäisiksi. Aina myös arvioidaan, että onko asiakkaalla jokin yksilöllinen tarve, jonka mukaan paikkaa pitäisi miettiä. Hiekkaa ajetaan ajoradoille. Suurin osa Veikkolan asukkaista on hoidossa useita vuosia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Hiekoitussepeliä käytetään pyöräteille ja jalkakäytäville. Asumisyksiköissä pyritään kodinomaisuuteen. Käyvät yölläkin kasomassa. Pelastuslaitoksella oli tiistaina toinenkin tehtävä Kiuruvedellä. Kuitenkin lähtökohtana paikan järjestämisessä on asiakkaan toive palvelun järjestämisestä. – Yksittäisten asiakkaiden osalta emme voi antaa tarkkaa syytä siihen, että miksi palvelu on järjestynyt toisen kunnan alueelle. Pelastuslaitos kävi varmistamassa, että kytevät pesäkkeet saatiin sammutettua, Marjoniemi kommentoi. – Monelle Hoitokoti Nivassa ja Veikkolassa eläminen on turvallista ja turvattua. Toivon, että edes tässä terveydessä pysyisin. Hän kaatui kotonaan Salahmilla ja käsi särkyi. – Kelit ovat olleet tänä talvena hurjia. Salahmilla Siiristä pitivät huolta hänen omat poikansa. Hoitosuhde on pitkä Leena Kärkkäinen toimii palveluesihenkilönä hoitokoti Nivassa ja Hoitokoti Veikkolassa Kiuruveden terveyskeskuksen tiloissa. Kaupunki hiekoittaa edelleen paikka paikoin tarpeen vaatiessa. Että suu kääntyisi ja puhe säilyisi, Siiri Koljonen sanoo. Nivassa on myös viisi paikkaa jatkohoitopaikkaa odottaville. – Kaikki täällä on hyvin. Paali ehti sytyttää seinärakenteita, mutta omistaja sai palon rajattua alkusammutuksella. Kriteerit hoitopaikan saamiseen eivät ole Kärkkäisen mukaan kiristyneet. Asukkaan luona voi käydä milloin vaan ja olla jopa yötä. sairauksista johtuva toimintakyky on heikentynyt ja kotona ei pärjää ilman ympärivuorokautista apua. – Sen mikä on mennyt hiekoitukseen, lumenajo on antanut takaisin, Piippo summaa. Seuraakin on, kun ollaan syömässä, jutellaan päivän asioista. Lämpötila on seilannut nollan molemmin puolin ja välillä on satanut alijäähtynyttä vettä. Lähtökohta siis on, että asumispalvelupaikka järjestyy silloin, kun kotihoito ei ole enää mahdollista. Hoitopaikka tulee kysymykseen, kun esim. – Usein paikka tarjotaan yksiköstä sen perusteella, että yksikössä on vapaa paikka. Eläintai henkilövahinkoja ei aiheutunut. HANNA SOINI Kaupunki on joutunut satsaamaan hiekoitukseen poikkeuksellisen paljon.. Ikäihmisiä on paljon ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, muistisairaudet ovat lisääntyneet, joten hoivakotipaikoille on tarvetta. Ne eivät tänä vuonna ole olleet yhtä liukkaat kuin pyörätiet ja jalkakäytävät, joten hiekkaa ei ole jouduttu ajamaan yhtä paljon kuin sepeliä. Hiekoitussepelin lisäksi kaupunki on ostanut tämän vuoden puolella noin 150 tonnia hiekoitushiekkaa, mikä on tavanomainen määrä. Lumien ja polanteiden sulamisen myötä alkaa katujen lakaisu hiekasta ja sepelistä. 5 Keskiviikko 2. Viime vuonna vastaava määrä oli 150 tonnia. Aina toivetta ei voida toteuttaa ja silloin paikkaa tarjotaan muista mahdollisista asumisyksiköistä. Lunta ei viime aikoina ole enää tarvinnut aurata, toisin kuin viime talvena, jolloin maaliskuun lopulla aurakuskit huhkivat vielä täysi höyry päällä. Turhalantiellä noin 300 neliön navetan rehuvaraston seinä syttyi palamaan rehua tehdessä. Niillä, jotka pääsevät palveluasumisyksikköön ja pitkäaikaishoitoon, on usein sairautta ja huonoutta. Nivassa on yksi ”lyhkipaikka”, mikä tarkoittaa paikkaa, kun omaishoitaja on lomalla ja hoidettava tulee Nivaan. Nivassa on 21 asukasta ja Veikkolassa 22 asukasta, hoitokodit ovat täynnä. Hiekoitussepelistä on siis aiheutunut kaupungille tavanomaista enemmän rahanmenoa. HANNA SOINI Liukkaat kelit aiheuttavat kaupungille työtä, sillä liukkauden torjunta on aloitettava nopeasti, Tapio Piippo kertoo. Olo on turvalllinen. – Vanhuspalvelulain lähtökohta on, että palveluiden järjestäminen toteutetaan ensisijaisesti kotiin ja avopalveluiden turvin. VIIKON KYSYMYS Pitääkö Kiuruvedelle rakentaa tuulivoimaa. Palo saatiin Marjoniemen mukaan nopeasti sammutettua, mutta auto vaurioitui. Jokinen sanoo, että jos ikäihmisille tarjotaan paikkaa muualta kuin Kiuruvedeltä, huomioidaan muun muassa asiakkaan luona vierailevien läheisten mahdollisuus vierailla toisen kunnan alueella. Tulipalon aiheutti todennäköisesti rehumurskaimessa ollut rehupaali. KYLLÄ 52% EI 48% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Äänestätkö ennakkoon. Hoitopaikoille on tarvetta, sillä ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, muistisairaudet ovat lisääntyneet ja ikäihmisiä on paljon. Veikkolan ja Nivan henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, lähihoitajia ja hoiva-avustaja, vakinaista henkilöstöä on tällä hetkellä noin 15, suurin osa sijaisista on vakinaisia. – Rahallisesti talvikunnossapidosta aiheutuneet kustannukset eivät siis ole kovin pahat, mutta talvi on ollut silti vaikea, koska meidän pitää reagoida nopeasti liukkauteen. Lunta sen sijaan on tarvinnut aurata vähemmän kuin viime vuonna, joten aurauspuolella kaupunki on säästänyt viime vuoteen verrattuna. Asiakaskohtaisesti vaihtelee, että miten hänen yksilölliseen avuntarpeeseensa voidaan vastata kotihoidolla ja muilla kotiin annettavilla palveluilla. kehykset ja linssit Kiuruvedellä syttyi kaksi tulipaloa tiistaina 25. Siiri Koljonen (91) on asunut Veikkolassa kaksi vuotta. Kaksi tulipaloa Kiuruvedellä Hiekoitussepeliä kului ja katupöly pöllyää Poikkeuksellisen liukas talvi on vaatinut poikkeuksellisen paljon hiekoitusta. Lakaisuajan pidentyminen puolestaan saattaa näkyä katupölyn pöllyämisenä pidemmän aikaa kuin yleensä. Veikkolassa ja Nivalla käy paljon omaisia. maaliskuuta. – Usein toisen kunnan alueelle sijoittumisessa on esimerkiksi omaisten toive palvelun järjestämiseksi lähellä heitä. Miksi nämä muutamat ikäihmiset on sijoitettu Iisalmeen ja Vieremälle. Jokinen sanoo, että ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen jono ei ole paljon muuttunut vuodesta 2023 alkaen. Siinä riittääkin Piipon mukaan hommaa sepelin määrän vuoksi. Palotarkastaja Marko Marjoniemi Kiuruveden pelastusasemalta arvelee, että rehupaali oli siirrettäessä aiheuttanut kipinän ja siksi syttynyt palamaan
– Yksi mylly tuottaa 35 vuoden elinkaarensa aikana 40 miljoonaa euroa kiinteistöveroina kaupungille, Kilvensalmi sanoi. Vastaamassa olivat Pentti Ahponen, joka vaihtoi Vasemmistoliitosta SDP:hen, Vasemmistoliiton Leena Leskinen, Marita Grönfors Kristillisdemokraateista, Lassi-Pekka Pöksyläinen Kokoomuksesta, Jussi Lappalainen Liike Nytistä, Ahti Kilvensalmi, Uutiset Puheenaihe joka vaihtoi Kokoomuksesta Keskustaan sekä Perussuomalaisten Oona Kanteleenmäki. Kuntavaali on Kiuruvedellä tuulivoimavaali, mutta yrittäjäyhdistys halusi keskustelua muistakin aiheista. Yhtiöjärjestelyillä tuulivoimayhtiöt pelaavat itsensä pois jälkihoidosta, Ruotsalainen arveli. Poljetaanko mylly suohon ja laitetaanko vain sammalta päälle, kun käyttöikä täyttyy. Panelisteista tuulivoiman rakentamista kannattivat Ahponen, Pöksyläinen ja Kilvensalmi. Koulutkin tärkeitä Kukin ehdokas sai nostaa esiin kyi paljon Ei tuulivoimaa -tarroja, mutta vaalipaneeli sujui maltillisesti. – Millaiset sopimukset on tehty. Timo Marjoniemi hoiti tilaisuuden striimauksen nettiin. Muutakin kuin tuulimyllyjä Yrittäjäyhdistyksen vaalipaneelissa keskusteltiin elinvoimaisuudesta ja elinkeinoista Kiurusalissa torstaina. Leskinen, Grönfors, Lappalainen ja Kanteleenmäki vastustivat. Tomi Rönkkö tenttasi seitsemältä ehdokkaalta muun muassa sitä, mitä he pitävät keskeisinä tehtävinä tulevalla valtuustokaudella. Paneeli keskittyi kuntavaaliin, koska aluevaalin teemat eivät yhtä paljon kosketa elinkeinoelämää. Kaupunki ei todennäköisesti tiedä sopimusehdoista. Jokaiselle tuli myös räätälöity kysymys. huhtikuuta 2025 Yrittäjien vaalipaneeli keräsi keskustelutilaisuuteen myös paljon ehdokkaita. Ahti Kilvensalmi totesi, että näihin ei kukaan voi vastata, voi vain spekuloida. Tuulivoimakantaakin kysyttiin. Ehdokkaat saivat kertoa, miten he syventäisivät kunnan, yrittäjien ja oppilaitosten yhteistyötä. Kuntavaaliehdokkaat: Jussi Lappalainen (vas.), Leena Leskinen, Ahti Kilvensalmi, Pentti Ahponen, Oona Kanteleenmäki, Maritta Grönfors ja Lassi-Pekka Pöksyläinen.. Tuulivoimasta maltilla Kulttuuritalon parkkipaikalla näYleisöstä Leo Ruotsalainen peräsi tietoa tuulivoiman kuluista ja tuotoista pitkällä tähtäimellä. 6 Keskiviikko 2. TEKSTI & KUVAT KIRSI HAAPEA Yrittäjien vaalipaneelissa torstai-iltana hiostettiin puolueiden valitsemia kuntavaaliehdokkaita yrittämisen ja Kiuruveden elinvoimaisuuden aihepiireistä
Vaatelahjoituksista saaduilla varoilla UFF tekee kotimaan ilmastotyötä rahoittamalla vaatteiden keräyspalvelun kautta Suomen. Kaava-alue sijaitsee noin 15 kilometriä lounaaseen Kiuruveden keskustasta ja noin 12 kilometriä kaakkoon Pyhäjärven keskustasta. Kunnan ja yritysten välillä pitäisi tiedon kulkea, Jussi Lappalainen totesi. Tekla: Vihreää Laulurämeelle Winda Energy suunnittelee Laulurämeen alueelle voimaloiden kokonaiskorkeudeksi enintään 320 metriä, yksikköteho olisi 6–10 MW. huhtikuuta 2025 kaksi tärkeintä painopistealuetta vaalikaudella. Maakuntakaavasta on tehty kolme valitusta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitukset eivät kuitenkaan koskeneet Laulurämeen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa, joten maankuntakaava on siltä osin voimassa ja Laulurämeen tuulivoimakaava on siten hyväksymiskelpoinen. Tekstiilien elinkaaren jatkuminen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vähentää ympäristökuormitusta ja hillitsee ilmastonmuutosta, koska ei tarvita ympäristöä kuormittavaa uutta valmistusprosessia. Se halutaan säilyttää, vaikka oppilasmäärä vähenee. Määrällisesti eniten lahjoitusvaatteita Pohjois-Savossa kertyi Kuopiossa, yli 170 000 kiloa. Kyseessä on 110 kV-ilmajohto, joka muuttuu maakaapeliksi noin 1,9 kilometriä ennen Kiuruveden keskustaajaman taajama-alueen alkamista. Pyhäjärven puolella 1,3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan rakennuksen osalta hanketoimija on tehnyt kiinteistön omistajan kanssa sopimuksen käyttötarkoituksen muutoksesta ja käyttötarkoituksen muutos on vireillä Pyhäjärvellä. Kaavaalue on pääosin metsätalouskäytössä eikä alueella sijaitse asuintai lomarakennuksia. Kaavakarttaan on lisätty kasvillisuusja luontotyyppiselvityksessä kesällä 2024 tehdyt havainnot valkolehdokkiesiintymistä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina alueina. Kaikkiaan maakunnassa laitettiin yli 541 000 vaatekiloa kierrätykseen, 2,2 kiloa asukasta kohti, mikä vastaa koko Suomen keskiarvoa. Hingunniemessä nähtiin mahdollisuuksia houkutella opiskelijoita kauempaakin, esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyvä koulutus kiinnostaa nuoria ja metsätalousalan opetuskin voisi sopia sinne. Uusia keskustan kouluja piti tärkeinä moni ehdokas. Kiuruvedellä vaatteita kierrätettiin 3,4 kiloa per asukas. Tuulivoimapuisto liitetään Savon Voiman verkkoon Kiuruveden sähköasemalta. Hankealue on kokonaisuudessaan noin 1 680 hehtaaria, Pohjois-Savossa ykkösinä olivat Iisalmi ja Rautavaara, joissa kierrätettiin vaatteita 4,1 kiloa per asukas. Lähimmät asuin ja lomarakennukset sijoittuvat kaava-alueen koillisja lounaispuolille noin 2 kilometrin päähän Kiuruveden puoleisen osayleiskaavan suunnittelualueen ja Pyhäjärven hankealueen rajoista. Kyse oli UFF.n vaatekeräyksestä. Säätiön vaatekeräys palvelee koko Suomessa, 280 kunnan alueella. Pohjois-Savossa kerättiin yli 541 000 kiloa vaatteita viime vuonna. – Ympäristölle on aina paras vaihtoehto, että vaatteet päätyvät sellaisenaan uudelleen käytettäviksi. Tekninen lautakunta hyväksyi Laulurämeen tuulivoimaosayleiskaavan yksimielisesti. Lukion rakennuskin on tulossa teknisen käyttöikänsä päähän. Hankintojen kilpailutus on koettu jopa paikallisia pienyrityksiä sorsivana. kaan ja käynteihin, eri lajien huomioimatta jättämiseen. Hän panostaisi elinkeinopolitiikassa aloihin, jotka ovat Kiuruvedellä aitoja pysyviä, kuten metsätalous, luonto ja matkailu. Nuorille ja lapsiperheille Kiuruvesi tarjoaa hyvät harrastusmahdollisuudet ja turvallisen ympäristön, panelistit sanoivat. ADOBE josta Kiuruveden osayleiskaavoitettava alueen on noin 770 hehtaaria. Kiuruvedelle on saatava Pohjanmaan mentaliteettia, kannustusta ja tukea eikä kampitusta. Lisäksi säätiö tukee yli 30 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa ja Aasiassa. Suomalaiset ovat aktiivisia ja osaavia kierrättäjiä, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee. Lisäksi sähkönsiirtoreitille esitettiin vaihtoehtoja ja nähtiin haittojen kohdistuvan Kiuruveden maanomistajille. Paikallisia suosittava Panelistit joutuivat kertomaan reseptinsä siitä, miten kaupunki voi tukea paikallisia yrityksiä, jotta ne olisivat elinvoimaisia. Esimerkiksi Business Finlandin tukia haetaan koko Itä-Suomessa vähemmän kuin lännessä. Yleisöstä korostettiin, että 20 miljoonan euron koulu-urakoihin pitää saada paikallisia tekijöitä ja työtä omaan pitäjään. Liityntäjohdon pituus on noin 20 kilometriä. Kari Nousiainen ihmetteli, miksi lumitöihin otetaan ulkopaikkakuntalainen euroa halvemmalla tuntihinnalla, eikä paikallista, joka ostaa polttoaineet ja huollot paikkakunnalta. Kaavaluonnoksessa suunnittelualueen voimalamääräksi on esitetty yhteensä 11 tuulivoimalaa. Pentti Ahtonen ehdotti erilaisen ajatustavan omaksumista. UFF keskittyy keräämään sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaavia vaatteita. Ne, ketkä toimivat, tekevät ja näkyvät, niitä kampitetaan. Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa ja yksi muistutus. Oona Kanteleenmäki vaati kokonaistaloudellisuuden painottamista. Myös susikanta-arvio ja metsäkanalintujen ja suurpetojen sekä kasvillisuusja luontotyppiselitys on täydennetty kaavaselostukseen. Maisemakuvassa näkyy kaikkialla ihmisen kädenjälki metsänhoidon, ojitusten ja teiden vuoksi. UFF. Kysymykseen mistä voi karsia kaikki vastasivat, että tarpeettomista ja huonokuntoisista rakennuksista. Lähimaakunnissa laitettiin vähän paremmaksi, sillä koko Suomen TOP3:ssa olivat Etelä-Karjala (4,0 kg/as), Etelä-Savo (3,4) ja Pohjois-Karjala (3,1). Lassi-Pekka Pöksyläisen mielestä yrityksillä olisi petrattavaa tukien hakemisessa. Aito maaseutu ja puhdas luonto nähtiin Kiuruveden vetovoimatekijöinä. Pyhäjärven kaupunginvaltuusto on tehnyt kaavoituspäätöksen 30.9.2024 Pyhäjärven puoleisen osan kaavoittamisesta. Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen lähes 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita vuonna 2024. Lähimmät tiiviimmin rakennetut alueet sijoittuvat koko tuulivoimahankkeen kaakkoisja luoteispuolille noin 2–5 kilometrin etäisyydelle Kiuruveden Kalliojärven ja Pyhäjärven Komujärven ranta-alueille. Lahjoituksen soveltuvuutta keräykseen ei tarvitse ratkaista itse: vaatteet kannattaa laittaa UFF:n keräykseen. Asia menee edelleen kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon päätettäväksi. – Kunta pystyy pilkkomaan tarjouspyyntöjä niin, että pienet ja mikroyritykset pystyvät tarjoamaan, Marita Grönfors sanoi. Edelleen turhan paljon käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen, Töyrynen sanoo. Muistutuksessa kiinnitettiin huomioita siihen, ettei tuulivoimapuiston rakentamiselle ole yleistä tarvetta, luontoselvitysten rajalliseen aiJAANA SELANDER Laulurämeen tuulivoimaosayleiskaava menee teknisestä lautakunnasta kaupunginhallitukseen. UFF:n kierrätyspisteet erottuvat hyvin katukuvasta. Peruskoulun päättävistä isompi osa hakee ammattiopintoihin kuin lukioon. – Täällä on pieniä yrityksiä, joista kunnassa ei tiedetä. Uutiset malla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Kiuruveden pysyminen itsenäisenä ja sotepalveluiden säilyminen mainittiin, samoin perhekeskeisyys ja yrittäjämyönteisyys. Käyttökelpoisuuden arviointi voi kuitenkin joskus olla hankalaa. UFF huolehtii vaatteiden ohjaamisesta lajitteluun ja uudelleenkäyttöön. Sonkajärvi oli kakkonen 3,8 kilolla ja Varkaus 3,8 kilolla. 7 Keskiviikko 2. – On hienoa, että itselle tarpeettomaksi käyneet vaatteet voivat saada uuden elämän ja luonnonvaroja säästyy. Lukiostakin puhuttiin. Suomalaisten UFF:lle lahjoittamien vaatteiden määrä säilyi saKiuruvetinen kierrätti ”rätei ja lumpui” 3,4 kiloa TOIMITUS Kiuruvedellä kierrätettiin vaatteita neljänneksi eniten Pohjois-Savon alueella viime vuonna. Tämän jälkeen lähin Kiuruvedellä sijaitseva kiinteistö on noin 2 kilometrin etäisyydellä. Kaikki valitukset koskevat tuulivoimateemaa
Päätöksiä ei tule tehdä mututuntumalla, vaan sillä, että tiedämme, mistä puhutaan, Jonna Kumpulainen puolestaan sanoo. Minulla on se kanta, että jos kaupunki mahdollistaa rakentamisen, on maanomistajan asia, tekeekö sopimuksen tuulivoimayhtiöiden kanssa, Rauno Pikkarainen sanoo. Häntä arveluttaa se, kenen kontolle käytöstä poistuneiden myllyjen purkukustannukset jäävät. Nivan koulun lisäksi pahoja sisäilmaongelmia on yläkoululla, Rauno Pikkarainen perustelee. Minkä takia emme siis voisi tuoda tyhjään kassaan rahaa tuulivoimalla. Entä tuulivoima. Kuntotarkastukset on kyllä tehty, Pikkarainen toteaa. Hänestä on ensisijaisen tärkeää tarkastella, minne tuulivoimalat sijoittuisivat ja mitkä niiden vaikutukset ovat. Täällä on monenlaista harrasteryhmää: lentopalloa, taitoluistelua, jääkiekkoa, tanssia, voimistelua, harkkakerhoja sekä tietysti uimahallin palvelut. Tuulivoima jakaa ehdokkaiden mielipiteet SDP:n sisällä. Vilho Ruotsalaisen suhtautuu tuulivoimaan kriittisesti. Se on kohta yli kymmenen prosenttia Kiuruvedellä. Hän painottaa, että kunta ei saa jäädä maksumieheksi purkamaan myllyjä, jos ne omistava yritys tekee konkurssin. – Täällä Kiuruvedellä on valtavat harrastusmahdollisuuden näin pieneksi paikkakunnaksi. – Nuoret ovat yhteiskuntamme voimavara. Tulee huomioida etäisyys lähellä SDP: Tuloverotus tapissa SDP:lle tärkeää on uuden koulun rakentaminen ja tuloverotuksen pysyminen aisoissa. Ehdokkaat kertovat suuntaavansa hyvin ja luottavaisin mielin vaaleihin. Ne myös tukevat ihmisten terveyttä ja siten ennaltaehkäisevät sairauskuluja. 8 Keskiviikko 2. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI asuviin ihmisiin, sillä ne vaikuttavat asuntojen arvoihin ja lainojen saamiseen. Ehdokkaat nostavat esiin nuorten hyvinvoinnin muillakin osa-alueilla. Heidän mielestään uimahalli ja liikuntapalvelut lisäävät Kiuruveden vetoja pitovoimaa. – Mitenpä homeista koulua pystyy korjaamaan. – Pyhäsalmessa ja Pyhännällä tuulivoima-alueita on jo kaavoitettu ihan Kiuruveden rajalle eli joka tapauksessa tuulivoiman haitat tulevat Kiuruvedelle. – Tuulivoiman rakentamista pitäisi tarkastella paikkakohtaisesti. – Tuloverotusta ei enää pysty koUuden koulun rakentaminen ja tuloverotus nousevat tärkeiksi vaaliteemoiksi SDP:n Rauno Pikkaraisella, Tiia Hyvärisellä, Jonna Kumpulaisella ja Vilho Ruotsalaisella. Se rupeaa kohta vaikuttamaan meidän pitovoimaamme, Tiia Hyvärinen ja Rauno Pikkarainen sanovat. Ruotsalaisesta on tärkeää, että mikäli tuulivoimaa päätetään rakentaa Kiuruvedelle, rakentamiseen pitää olla kunnan suostumus. Verotus tapissaan Yhtenä tärkeänä asiana ehdokkaat tuovat esiin tuloverotuksen. SDP:llä on tavoitteena yltää toiseksi suurimmaksi puolueeksi Kiuruveden kaupunginvaltuustossa.. rottamaan. Myös alueen luonto ja eläimet on otettava huomioon, Hyvärinen sanoo. Heille on tarjottava työtä ja mielekästä tekemistä, Vilho Ruotsalainen sanoo ja jatkaa, että Kiuruvedelle on saatava lisää työpaikkoja ja lisää opiskelumahdollisuuksia. – Se on tärkeää, että nuorille on rakentavaa toimintaa. Heidän mielestään tuloverotus on Kiuruvedellä tapissaan. Pikkarainen kertoo itse suhteutuvansa tuulivoimaan myönteisesti. Heistä nuorten hyvinvointi on turvattava. Tiia Hyvärinen ja Jonna Kumpulainen peräänkuuluttavat, että lasten pitäisi saada opiskella terveessä ympäristössä, jossa he eivät sairastu ja voivat keskittyä opintoihin. – Koulut [keskustassa] ovat yksinkertaisesti epäterveitä ja ne on ylipaineistettu, joten se pystyy olemaan toiminnassa enää korkeintaan viisi vuotta. Pikkaraisen, Ruotsalaisen, Hyvärisen ja Kumpulaisen mielestä korjaaminen ei tule kysymykseenkään. SDP:n kuntavaaliehdokkaat Vilho Ruotsalainen, Rauno Pikkarainen, Tiia Hyvärinen ja Jonna Kumpulainen toteavat, että uusi taajamakoulu on rakennettava. Nuorille suunnattujen palveluiden on säilyttävä ja heidän on saatava tukea ongelmiin esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollon puolelta koulupsykologilta ja kuraattorilta, Hyvärinen sanoo. Välillä nykyisessä valtuustossa väläytellään ajatusta koulujen peruskorjaamisesta. – Kaikilla on tuulivoimasta oma mielipide, joten päätöksenteossa pitää kuulla myös asiantuntijoita. Tiia Hyvärinen suhtautuu tuulivoimaan jokseenkin kriittisesti, mutta näkee myös sen hyvät puolet. Pikkaraisen mukaan kaikenlaiset mielipiteet sallitaan, ja uuden valtuuston aloittaessa on tarkoitus katsoa, löytyykö valituilta sosiaalidemokraateilta yhteistä linjaa tuulivoimaan. Kattavat liikuntapalvelut SDP:n ehdokkaat nostavat esiin liikuntapalveluiden tärkeyden Kiuruvedellä, muun muassa uimahallin. Ne lisäävät pitovoimaa, Jonna Kumpulainen ja Tiia Hyvärinen sanovat. Nivan koululla ja yläkoululla on todettu laajoja sisäilmaongelmia, joita kaupunki on pyrkinyt ratkaisemaan ylipaineistuksella. huhtikuuta 2025 Talous & politiikka Taajamakoulu on Kiuruveden sosiaalidemokraattien ykkösteema kuntavaaleissa
Tikkanen miettii myös, mitä on tehty väärin, kun Kiuruvedellä koulut ovat huonossa kunnossa. Nyt koko ajan juostaan asioita kiinni, ei löydy rohkeutta lähteä kulkemaan edellä. Pölkki on työskennellyt Ponssella kohta 18 vuotta, tällä hetkellä palveluratkaisujen päällikkönä. Se oli luonnollinen ympäristö, tilat olivat sopivan kokoiset, samoin ryhmät. Ihmisten arjen tulee sujua ja sen tulee olla turvallista sekä hyvinvoivaa, Lappalainen sanoo ja alleviivaa, että ”ihan ykkösprioriteetti on pitää Kiuruvesi itsenäisenä kuntana. Pölkki peräänkuuluttaa myös yrittäjäfoorumia, jossa paikallisten yritysten olisi mahdollisuus verkostoitua sekä käydä avointa vuoropuhelua yrittäjien ja päättäjien kesken. Hyvönen on toiminut autokoulualalla ja ajanut rekkaa. Entä meneekö jäähalli kiinni. – Jos ihmisillä ei ole työn vastapainoksi mitään, emme saa pidettyä ihmisiä Kiuruvedellä, kun on olemassa etätyömahdollisuus. Tikkanen on yrittänyt kumota pahimpia ja hänet on leimattu tuulivoimalobbariksi, mitä hän ei ole. Jos rahoitus myönnetään, hankekoordinaattori ottaa rahoista tietyn osuuden itselleen, mutta jos rahoitusta ei myönnetä, koordinaattori tutkii mikä oli vikana rahoituksen eväämiselle, ja hakee rahaa muualta. Onpa joku perhe ilmoittanut muuttavansa pois kunnasta, jos luistelumahdollisuus poistuu. Tai jos omaa lautakuntaa ei ole, voisi miettiä asian hoitamista ylikunnallisesti. Myös nuorten yrittäjien potentiaali pitäisi nähdä, Väisänen puhelee ja on sitä mieltä, että on hupsimista sanoa, ettei ole töitä. – Kiuruvesi ei tule valmiiksi, pitäisi osata haistella mitä maailma tarjoaa. Myös Sawo Growta pitäisi tutkia uudelleen. Omia turvetuotantoalueita on Vieremällä, Nilsiässä, Varpaisjärvellä ja Juukassa. Hyvönen kävi koulunsa Turhalan kyläkoulussa. Yritys ei siis maksa mitään ennen kuin saa rahoituksen. Siihen on pyrittävä kaikilla keinoilla”. Meillä on tieto ja näkemys mitä tehdä, mutta onko rohkeutta tehdä päätöksiä tai niitä olisi jo pitänyt tehdä. Lassi-Pekka Pöksyläinen pitää tärkeänä, että maatilat voivat hyvin, sillä Suomen Lantakaasun tehdas ei voi toimia ilman riittävää raaka-aineen määrää. Eveliina Pölkillä tulee 20 vuotta täyteen kuntapolitiikassa, sivistyslautakunnan jäsenenä 16 vuotta ja viimeiset neljä vuotta varavaltuutettuna. – Näen hienona tulevaisuuden, itsessään Kiuruvedellä eläminen on hyvää, tuskin on eletty niin hyvää elämää kuin nyt.. Kiuruvedellä elinkeinotoimintaa pitäisi käsitellä elinkeinolautakunnassa, ei elinkeinojaostossa, sillä jaostolla ei ole rahoitusta eikä päätäntävaltaa. Pöksyläinen komppaa, että Itä-Suomessa ei oikein osata hyödyntää muun muassa Business Finlandin tarjoamia mahdollisuuksia. Tikkanen ottaisi tuulivoimalan tonttinsa läheisyyteen nykyisillä etäisyyksillä ja näkee myllyt jopa kauniina. Pölkeille syntyy toinen lapsi kesäkuussa, sitäkin silmällä pitäen hän näkee tärkeänä, että Kiuruvedellä on toimivat neuvola-, varhaiskasvatusja koulupalvelut. Hyvönen uskoo, että hanke olisi toteutettavissa pienellä budjetilla. 9 Keskiviikko 2. Voisi meillä olla joku kyläkoulukin. Hyvösellä on viisi lasta, nuorin on 1-vuotias Pihla ja vanhin on 12-vuotias. Hän itse möi vastaikään kauralastin Eurooppaan. Olisiko paikallisilla kuljetusyrityksille tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Yritys kuljettaa turvetta, haketta, puuta ja energiapuuta. Väisäsen yritys on kasvanut tässä ajassa kymmenkertaiseksi, täysperävaunurekkoja on kahdeksan ja yritys työllistää keskimäärin 25 työntekijää. – Onko Kiuruvesi meidän alue, vai koko Suomi. Tätä kautta saataisiin oman kaupungin elinvoimaa kasvatettua. Jari Tikkasta harmittaa, että tuulivoimasta levitetään väärää tietoa. Pölkin mukaan Vieremän kunnassa on ymmärretty, miten jo olemassa olevia yrityksiä voidaan olla tukemassa ja käydä aktiivista vuoropuhelua. Esimerkiksi Suomen Lantakaasu Oy:n ympärille. Pöksyläinen sanoo, että muualla on ”hankeasiaintuntijoita”, jotka hakevat yrityksille rahoituksen. Eveliina Pölkki miettii, että pitäisikö meillä olla hankekoordinaattori, jolla olisi hallussaan ydinosaaminen rahoituksen hakemisen neuvontaan. Jari Tikkanen on kolmannen kerran ehdokkaana. – Olen ajanut tyynellä ja myrskyllä Oulaisiin kuuntelemaan myllyjen ääntä kahden kilometrin päähän turbiinista. Kiuruvedellä kunnan yritysneuvoja on toiminut koordinaattorina, mutta hänen työnsä on loppunut maaliskuussa yt-neuvotteluiden myötä. Eveliina Pölkki jatkaa, että Kiuruveden Kokoomus on esittänyt jo 8 vuotta sitten kiinteistöselvityksen tekemistä, mutta se ei ole saanut kannatusta. Laskettelua Paloiselle. Peltola muistuttaa lopuksi, että politiikka on aina joukkuepeliä. Jos yhdellä maatilallisella on mahdollisuus myydä suoraan Eurooppaan, mitkä mahdollisuudet ovatkaan kunnalla! Janne Peltola esittää, että yhteistyötä voisi tehdä vaikkapa Oulun kaupungin kanssa. – Kompromisseja varmaan pitää tehdä kouluratkaisussa. huhtikuuta 2025 Hyvinvointia ja sujuvaa arkea Kuntavaaliehdokas Sari Lappalainen iloitsee, että vaalitorilla on ollut porukkaa, enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Johdossa pitää olla ymmärrys siitä, mikä yritys on kannattava ja mikä ei. Kiinteistöjen tarkoituksenmukaisuus ja kunto liittyy vahvasti talouden tasapainottamiseen ja myös siihen, onko Kiuruvedellä tarjota soveltuvia kiinteistöjä yrityksille. – Yrityskenttää pitäisi katsoa ylhäältä alaspäin, voidaanko niiden yhteenliittymiä hyödyntää, jatkaa Pöksyläinen. Pölkki haluaa tuoda kuntapolitiikkaan ruohonjuuritason kokemuksensa lapsiperhearjesta, johon kuuluvat erilaiset harrastukset. Jani Hyvönen teki vastikään kuntalaisaloitteen laskettelurinteestä Palosmäelle, se toisi kahvoineen elämää Kiuruvedelle. Jani Hyvönen on ensimmäistä kertaa ehdolla, häntä kiinnostaa tulevaisuuden Kiuruvesi. Perhe tykkää asua Kiuruvedellä maaseutumaisessa ympäristössä. Puheenaiheina ovat tuulivoima ja koulut. Onko välttämättä hyvä ratkaisu yksi iso koulu, jossa on eri-ikäisiä lapsia ja nuoria sekaisin. Harrastustoiminnasta on kokemusta niin yhdistysaktiivin kuin ohjaajan ja valmentajan näkökulmasta. Pöksyläinen näkee kaiken kaikkiaan Kiuruvedellä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiseksi. Kiuruvedelle ei pidä ottaa sellaisia yrityksiä, jotka nyhtää kaupungilta rahaa. JAANA SELANDER Kiuruveden Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaat: Aimo Väisänen (vas.), Jari Tikkanen, Lassi-Pekka Pöksyläinen, Joni Hyvönen, Janne Peltola, Sari Lappalainen ja Eveliina Pölkki. Tyynellä ilmalla jo ampiainen peitti äänen ja myrskyllä tuuli kohisi metsässä. Eveliina Pölkki jatkaa, että varmaan laskettelurinteelle löytyisi ulkopuolisia rahoituskanaviakin. Väisänen ei saanut kaupungita yritystukea 1990-luvulla kaluston hankintaan, kun kaupungissa nähtiin, ettei paikkakunnalle tarvita turvekalustoa. – Kiuruvedellä pitää pystyä kehittämään liiketoimintaa niin uusien ja nykyisten yritysten ympärille. – Tukiraporttien mukaan viisi maakuntaa, jotka ovat saaneet eniten tukia Business Finlandilta, keräsivät 73 prosenttia tuista, joukossa ei ollut Itä-Suomi. – Kiuruvesi on yrittäjäystävällinen kunta, josta kannattavat yritykset ajetaan pois. Kaupungin elinkeinopuolella täytyy olla koko ajan hereillä ja kartoittaa uusia mahdollisuuksia yhdessä yrittäjien kanssa, miettii Pölkki ja jatkaa, että kaupungin johto on jo hereillä toki ollutkin, ei muutoin Lantakaasu ei olisi sijoittunut Kiuruvedelle. Kiuruveden tulevaisuudesta ollaan huolissaan, samoin sosiaalija terveyspalveluista, riittävätkö hoitopaikat. Töitä on, esimerkiksi kuljettajista on pulaa. Huoli veroeuroista Aimo Väisänen on huolissaan veroeurojen heittämisestä ”tyhjyyteen”. Pöksyläinen sanoo, että JAANA SELANDER Kiuruveden Kokoomus haluaa turvata peruspalvelut ja tuoda kaikkien arkeen hyvinvointia. Ponssen ympärille Vieremällä on rakentunut vuosien varrella laaja yritysverkosto
Ollaan puun ja kuoren välissä aluepäättäjinä, kun ei ole muuta rahaa kuin mitä valtio antaa. Tästä samaisesta syystä Kiuruveden kaupungin verotus on korkeampi kuin kaupungeissa, hyvinvointialue toisi kiuruvetisille lisäverorasitusta, väestörikkaat ja terveiden alueiden Markku Siponen sai kolmanneksi eniten ääniä viime aluevaaleissa Pohjois-Savossa. Nyt pitää hyvinvointialueilla edistää omalääkärija omahoitajamallia. Siponen sanoo, että sosiaalija terveyspalveluiden siirto kunnilta ja kuntayhtymiltä isommille harteille, tehtiin myöhässä. Liian usein viranhaltijat ennakoivat palvelujen alasajoa ennen kuin päättäjät ovat tehneet päätöksiä. – Valitettavasti tässä ei ole vielä täysin onnistuttu. Siponen sanoo, että kaikkien yhteinen tavoite on, että satsataan perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon integraatioon, koska aikaisemmin erikoissairaanhoito vei paljon rahaa ja loppuvuodesta tuli kunnille vain lasku maksettavaksi. Jopa valtuuston linjausten vastaisesti on toimittu. Kiuruvedellä olisi oltava myös hammaslääkäripalvelut sekä näytteenotto, joka on tärkeä erityisesti ikäihmisille. Siponen suhtautuu myönteisesti ulkomaisiin hoitajiin, sillä on arvioitu, että vaikka kaikki nuoret Ylä-Savon alueella lähtisivät hoitajiksi, se ei riittäisi palveluntarpeeseen. Peruspalveluista on haluttu pitää kiinni. Myös riippumaton talouspoliittinen arviointineuvosto antaisi alueille lisäaikaa. 10 Keskiviikko 2. – Ainakin siinä, että monista puheista huolimatta terveyskeskuksessa Kiuruvedellä palavat valot. Siksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella on linjattu, niin aluehallituksessa kuin aluevaltuustossa, ettei vuoteen 2026 edes pyritä, koska se tarkoittaisi rajuja säästöjä, palvelujen alasajoa. Toisaalta minun työni eduskunnassa on vaikuttaa siihen, että rahoitus alueille on riittävä. Myös ikäihmisten yksinäisyyteen pitäisi vastata järjestämällä hoitajille enemmän aikaa kohtaamisiin hoivakodeissa ja kotihoidossa. Myös ryhmärahoja sietää alentaa ja hallinnon kustannuksista säästää. Myös henkilöstön esille tuomaan palautteeseen pitää pystyä paremmin vastaamaan. En usko, että kiuruvetisten ääni kuuluisi paremmin, jos Pohjois-Savo liitettäisiin Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueisiin. Myös omaishoitajien jaksamista pitäisi tukea tarjoamalla heille vapaata ja työssäkäyville verohuojennusta, sillä omaishoiva on taloudellisesti edullisinta hoivaa. Sitten tuli korona ja Venäjän sota ja kustannukset nousivat, taloudellisesti oli vaikeaa. – Valitettavasti väestö keskittyy Kuopioon, samoin päättäjät, mutta me, jotka asumme reuna-alueella, etäällä palveluista, näemme, että lähipalveluita tarvitaan myös täällä, Siponen sanoo. Pohjois-Savon hyvinvointialueella lasten ja nuorten kuraattoripalvelut vielä toimivat, mutta psykologipalvelut eivät, psykologeista on pula. Se on aika hankala hallita. Terveyskeskuksessa valot Missä koet aluevaltuustossa onnistuneesi. Siponen ei kannata verotusoikeutta hyvinvointialueille, koska esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella väestö ikääntyy, vähenee ja sairastaa. Se johtunee pitkälle siitä, että Kiuruvesi on kaukana maakuntakeskuksesta. – Hyvinvointialueen budjetti on 1,2 miljardia euroa ja työntekijöitä on 12 000. Siitä huolimatta kaikessa ei ole onnistuttu. Toki lääkäritilanne on mikä on, mutta sitä kannattaa tavoitella. Keskusta on esittänyt, että talouden tasapainottamiseen, alijäämien kattamiseen, annettaisiin aikaa vuoteen 2028 saakka. Markku Siponen haluaa tehdä edelleen töitä hyvinvointialueen eteen, sillä hän on nähnyt muutaman viime vuoden aikana, kuinka tärkeäitä päätöksiä hyvinvointialueella tehdään lähipalveluista, jotka koskettavat kiuruvetisiä. Eduskunnassa asia törmäsi lakeihin ja vastuuta oltiin viemässä liikaa yksityiselle puolelle. Siponen kannattaa vastuullista taloudenpitoa, mutta sanoo, että tavoite kattaa alijäämät vuoteen 2026 mennessä, on epärealistinen. Siponen sanoo, että esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialue on jo nyt ”aika iso laitos” ja melko suuri siivous kävi organisaatioissa, kun sotepalvelut siirtyivät 250 kunnalta hyvinvointialueille. Tietopohjaa ja osaamista sotepalveluista on karttunut myös sosiaalija terveysvaliokunnasta. – Nuorten mielenterveysongelmiin ja jaksamiseen tulisi vastata mahdollisimman nopeasti ja lähellä. Nyt aika paljon ohjataan rahaa Kela-korvauksiin, yksityiseen terveydenhoitoon. Lähipalvelut läheltä Kiuruvedellä tulisi Siposen mukaan säilyttää neuvolapalvelut, sillä jokaisesta syntyvästä lapsesta on pidettävä hyvä huoli, syntyvyys kun koko ajan laskee. Siponen sanoo, että taloudellisesti alue on ahtaalla, mutta jos sitä verrataan muihin alueisiin, niin kuitenkin Pohjois-Savo on keskikastissa taloudenhoitonsa kanssa. Kiuruvetisten kannalta on kuitenkin tärkeää, että hyvinvointialueella on Kuopion huipputasoinen yliopistollinen sairaala, josta saa apua moneen vaivaan ja isoon hätään. – Ja totta kai sairaanhoitajapalvelu ja lääkärinvastaanotto sekä ikäihmisille hoivapaikkoja. Omalääkärimallissa ajatuksena on, että syntyisi hoitosuhde kuten ennen vanhaan, mallissa lääkäri tuntee potilaansa. Siponen näkee hyötyvänsä hyvinvointialueen päättäjänä myös eduskuntataustastaan, eduskunnassa kun säädetään lakeja, joita noudatetaan hyvinvointialueella. Parannettavaa Siponen näkee luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyössä. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Siponen sanoo, että hyvinvointialueen pomojen määrää pitää edelleen alentaa, mutta toisaalta johtajien määrä on vähentynyt paljon siitä, mitä se oli silloin kun toiminnassa olivat sotekuntayhtymät ja sotepalvelut kunnilla. Siponen näkee tärkeänä, että kiuruvetisillä on peruspalvelut saatavilla omasta kunnasta ja että Iisalmessa on vahva aluesairaala erikoislääkäreineen. Pidätkö hyvänä, että Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. – Nykyinen hyvinvointialuerakennelma oli ensimmäinen, joka meni seulasta läpi. Jatkokausi on nyt hakusessa. huhtikuuta 2025 Hyvinvointialueella riittää työtä Kansanedustaja, Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja hyvinvointialueen valtuutettu Markku Siponen (kesk.) haluaa jatkaa työtään Pohjois-Savon hyvinvointialueella vielä seuraavat neljä vuotta. Toki lääkärin saamiseen vaikuttavat palkkaus, työolot ja työmäärä, sekä byrokratian karsiminen, että lääkäri voi keskittyä ydintyöhönsä. Siponen harmittelee, että Kiuruvedellä on ollut asukaslukuun nähden poikkeuksellisen hankala lääkäritilanne. Talous & politiikka. Valtiolta tuleva rahoitus ei vastaa palvelutarpeiden kasvuun ja siksi joudumme säästämään. Iso alijäämä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on alijäämää pitkälle toistasataa miljoonaa euroa. Jos sama summa ohjattaisiin omalääkärimalliin kuin Kela-korvauksiin, omalääkärimalli saataisiin toimimaan. – Siihen nähden, että alueellamme on iäkäs ja sairastava väestö, taloutta on hoidettu vähintään tyydyttävästi. Jotkin lähipalvelut ovat heikentyneet, mutta on lähipalveluita kyetty puolustamaankin. On epäinhimillistä, että elämän loppuvaiheessa ikäihmisiä kuskataan toiseen kuntaan ja jopa puolisot erotetaan toisistaan. Yöpäivystyksen lakkauttaminen on erittäin ikävää, eikä sille voitane tehdä enää mitään
– Jonossa ei kukaan parannu. Sari Lappalainen puolestaan kokee, että hänellä on tuntemus ja annettavaa sosiaalija terveyspalveluihin, sillä hän toimi Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän luottamushenkilönä koko kuntayhtymän toiminnan ajan ja oli sitä ennen Kiuruveden perusturvalautakunnassa. Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy aloitti tammikuussa 2017 perusterveydenhuollon lääkäripalvelut osana Ylä-Savon Soten sekä sosiaalija terveysministeriön perusterveydenhuollon valinnanvapauskokeilua. Pikkarainen puolestaan kokee, että on tärkeää estää osa-aikaisesti auki olevien pienten terveyskeskusten lakkauttaminen. Tekoäly toimisi Lappalaisen mukaan myös potilaskirjauksissa, näin lääkärille vapautuisi aikaa potilastyöhön. Markku Siponen sai kolmanneksi eniten ääniä viime aluevaaleissa Pohjois-Savossa. huhtikuuta 2025 ihmiset voittaisivat, heille verotus olisi kevyempää. Markku Siponen sai kolmanneksi eniten ääniä hyvinvointialueen vaalissa vuonna 2021. Lääkäripulaankin pitäisi hänestä saada helpotusta, sillä lääkäreitä ei riitä Kiuruvedellekään tarpeeksi. Kokoomuksella on Kiuruvedellä kolme Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaaliehdokasta: Sari Lappalainen, Janne Peltola ja Lassi-Pekka Pöksyläinen. – Meiltäkin Kalliokylästä Kysiin on 140 kilometriä. Ei ole itseisarvo kuka sen tuottaa, yksityinen vai julkinen, pääasia on, että se toimii. Kotipalvelu ja omaishoito ovat tärkeitä. – En usko, että julkinen sektori pystyy tuottamaan lääkäripalveluja. Yksityinen kulkisi siinä rinnalla, ajattelee Lappalainen. Hänelle tärkeää on myös terveyskeskuksen ja sen palveluiHANNA SOINI den säilyminen Kiuruvedellä. Omalääkärimallissa potilas asioisi aina saman yleislääkärin kanssa. Kokoomuksen aluevaaliehdokkaat suosisivat yksityisiä lääkäripalveluja julkisen rinnalla JAANA SELANDER Kokoomuksen aluevaaliehdokkaat: Lassi-Pekka Pöksyläinen, Sari Lappalainen ja Janne Peltola. Ruotsalainen taas on ehdolla ensimmäistä kertaa. Hän haluaa myös turvata ensihoidon saatavuuden seutukunnissa. Lappalainen sanoo, että Kiuruvedellä on ikääntyvä väestö, ja jono palveluihin on pitkä, hoivaan ja hoitoon pitäisi päästä oikeanaikaisesti. Sitäkin edesauttaisi hänestä omalääkäripalvelu, joka vähentäisi kuluja. 11 Keskiviikko 2. Pöksyläinen sanoo, että yksityinen tarjoaa lääkäripalveluja tätä nykyä myös Nilsiässä, missä ei ole ollut lääkäripalveluja kahteen vuoteen. Että Kiuruvedellä olisi laboratorio, neuvola, vakituisia lääkäreitä. Kotona asumiseen tulisi panostaa, sillä hoivapaikat eivät riitä kaikille. Kiuruvedellä ollaan siinä mielessä hyvässä asemassa, että henkilökuntaa on ja paloasema on hyvässä kunnossa. – Palvelu pelaa ja lääkäriasema tuo vielä elinvoimaa Sieviin Kela-korvauksen kautta. Hänestä seutukuntien terveyspalveluiden alasajo on suuri ongelma. Kuljettavia ambulansseja pitäisi olla riittävästi. Lappalainen hehkuttaa myös valinnanvapautta ja sitä, että hyvinvointialueella tulee olla yhdenvertaiset palvelut. Lassi-Pekka Pöksyläinen lähti aluevaaliehdokkaaksi sillä ajatuksella , että Kiuruvesi ja muut ”syrjäseudut” pysyisivät asuttuina ja palvelut säilyisivät. – Kyllä hyvinvointialueille annetaan niin valtava rahamäärä palveluihin, että niillä pitäisi pystyä perusterveydenhuolto pyörittämään. Tämä päätös pitää saada peruttua, Pikkarainen sanoo. Tämänhetkisessä aluevaltuustossa istuva Pikkarainen tavoittelee toiselle kaudelleen. Omalääkärimallilla vahvistetaan perusterveydenhoitoa. Se on pitkä matka. Yritys tarjosi ensimmäisenä Suomessa perusterveydenhuollossa kaikille kansalaisille vaihtoehdon julkiseen terveydenhuoltoon. Ykkönen oli Sari Essayah ja kakkonen Hannu Tsupari. Näin osa niitä käyttävistä ovat jo jonosta pois. – Nyt erikoissairaanhoidon säästöohjelma kohdistuu vain Iisalmen ja Varkauden terveyskeskuksiin, koska päätöksenteko on Kuopio-vetoista, koska enemmistö aluevaltuuston päättäjistä on Kuopiosta, Pikkarainen kritisoi ja luonnehtii hyvinvointialuetta pahoinvointialueeksi. Omalääkärimalli ja ambulanssit vaaliaiheina SDP:n Rauno Pikkarainen tavoittelee toiselle kaudelle aluevaaleissa. Omalääkäri ja omahoitaja olisivat meidän juttu, siihen ei tarvita edes lisärahoitusta, se on tehtävissä jo nyt. Hyvinvointialueen lääkäripulaa aiheuttaa se, että lääkärit tekevät hyvinvointialueella osa-aikatyötä ja voivat samaan aikaan olla töissä yksityisyrityksessä kalliina ostopalvelulääkäreinä. Digipalvelut, etäpalvelut ja chatti-linja, mahdollistavat nopean palvelun kenelle ne sitten sopivatkin. – Samaan tyyliin kun aikanaan Kiuruvedellä toimivat Kunnanlääkärit. Annetaan yksityisille täytettäväksi lääkärin mentävä aukko, mikä on syntynyt syrjäseudulle, Pöksyläinen sanoo ja nostaa esimerkiksi 4 500 asukkaan Sievin, minne on perustettu toimiva yksityinen lääkäriasema. Toivoisin, että ihmiset voisivat luottaa siihen, että palvelut ovat ja pysyvät. Lappalainen pitää hyvänä, että Kela-korvauksella yli 65-vuotiaat pääsevät valitsemalleen lääkärille. Pikkaraisen mielestä sosiaalija terveyspalvelut keskitetään liiaksi keskisuuriin ja suuriin kaupunkeihin. Tai lääkärityöpari, jossa lääkäri toimii yrittäjänä, mikä ei myöskään poissulje julkista puolta. Siponen pitää myös tärkeänä, että ensihoito, paloja pelastustoimi toimii 24/7. Työväestöllä on työterveyshuolto ja opiskelijoilla opiskelijahuolto. Vilho Ruotsalainen kertoo lähtevänsä ajamaan omalääkärimallia, jos pääsee aluevaaleissa läpi. Koska Pohjois-Savon hyvinvointialue päättää Kiuruveden kunnan sosiaalija terveyspalveluista, kannattaa Pöksyläinen palvelusetelimallia, jolla terveyspalveluja saataisiin kohennettua myös Kiuruvedellä. Silloin palvelu paranisi ja kustannukset vähenisivät, Ruotsalainen sanoo. Lääkärikäyntejä kertyi noin 25 000. Kiuruveden sosiaalidemokraattien riveistä aluevaltuustoon pyrkii kaksi ehdokasta: Vilho Ruotsalainen ja Rauno Pikkarainen. Nähtäväksi jää mitä yöpäivystyksen lakkauttaminen Iisalmesta merkitsee ensihoidolle. Peltola puolustaa lähipalveluita. Palvelua käyttäneitä asiakkaita oli Kiuruvedellä ja Sonkajärvellä kokeilun aikana noin 5000. – Pohjois-Savossa on asukaslukuun suhteutettuna eniten lääkäreitä koko Suomessa, mutta lääkäreiden edunvalvonta on mennyt liian pitkälle. Tätä harvoin nostetaan esiin, että kun yritys perustetaan kuntaan, yhtiöveronpalautus tulee kuntaan ja kovapalkkaiset lääkärit maksavat vielä kuntaveroa, palvelut saataisiin rahoitettua sitäkin kautta. Janne Peltola oli myös viime vaaleissa aluevaaliehdokkaana. – Ylä-Savossa on nyt neljä kuljettavaa ambulanssia, joista yksi siirtyy alueambulanssiksi, joka ei kuljeta ihmisiä. Pelastustoimi on tärkeä myös sen takia, että Kiuruvedellä on paljon isoja maatiloja, muistuttaa Siponen. Jatkokausi on nyt hakusessa. HANNA SOINI JAANA SELANDER. Ruotsalaisen mukaan se nopeuttaisi hoidon saantia sekä vähentäisi turhia päivystyskäyntejä ja päällekkäisarvioita. Se tarkoittaa 25 prosentin heikennystä kuljettaviin ambulansseihin. Vilho Ruotsalainen (oik.) on ensimmäistä kertaa ehdolla
Näitä asioita puolustamaan asetuin ehdolle. Hajautettu tuotanto on koko maakunnan etu. Tähän liittyy kuntien ja hyvinvointialueiden osaajapula, joka on ratkaistava. Petri Veteli tekee omille Facebook-sivuilleen livepäivityksiä. – Haluan säilyttää Kiuruveden lähipalveluina nykyiset sote-keskuspalvelut. Niin lastensuojelussa kuin vanhustenhoidossa tulee myös laajentaa ja kehittää perhehoitoa vaihtoehdoksi. Lopulta ajattelin, että jos nyt nähdään, että kertyneestä kokemuksesta ja kuntatiedosta olisi yleistä hyötyä kaupungille ja demokratialle, niin miksipä ei, kun virtaa tuntuu riittävän. Väisänen haluaa säilyttää julkiset palvelut ja ajaa hyvää, toimivaa ja ennaltaehkäisevää hoiLeena Pöksyläinen pyrkii jatkokaudelle. Pöksyläinen takaisi myös hoitoja laitospaikkojen resurssit ikäihmisten palveluissa. Toiminnan ja talouden tulee olla läpinäkyvää. Mihinkäs kuntaukko taipumuksestaan pääsee, tuumaa Muiniekka ja jatkaa, että kansa sitten aikanaan päättää ja pulinat pois. Myös perussuomalaisilta on Kiuruvedellä yksi aluevaaliehdokas, Petri Veteli. Kokemuksesta hyötyä Kiuruveden emerituskaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka (kesk.) on ehdolla niin ikään Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaalissa sekä kuntavaaleissa. Hän muiden ehdokkaiden tavoin haluaan turvata lähipalvelut. – Kun pyydettiin ehdokkaaksi, harkitsin pitkään. Erikoisalat, leikkaustoiminta ja yöpäivystys, kuvantaminen ja laboratorio, tarvitaan seutukunnalla. Ajan perheystävällistä politiikka. Myös perusopetusta pitää vahvistaa ja säilyttää paikkakunnalla nuorisotyö. Hoidon taso ja riittävät resurssit tulee turvata, niin kotikuin laitoshoitoon, sillä jokainen ansaitsee arvokkaan ja turvallisen vanhuuden. – KD:n kautta pääsee ihan eri tavalla vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin ja kieltämättä näin ehdokkaana pääsee kerrankin vähän helpommalla, kun taustoja, tukea ja tekijöitä on mukana paljon etenkin alueella, koko Pohjois-Savon laajuisesti. – Puolueena arvot KD:ssa kohtaavat ajatukseni täysin perhepolitiikassa, sosiaalipolitiikassa, maaja metsätalouden ja yrittäjyyden arvostamisessa kuin hyvinvointialueiden ryhmärahojen lakkauttamisessa. Erkki Väisänen on JHL:n luottamushenkilö. Kahden erityisnuoren isänä Veteli ajaisi myös erityisnuorten riittäviä palveluja, kuten psykologin ja kuraattorin palveluja. Myös Muiniekka puolustaa hyvinvointialueella Kiuruveden lähipalveluja ja seutukunnan palveluja. huhtikuuta 2025 Leena Pöksyläinen pyrkii jatkokaudella Pohjois-Savon hyvinvointivaltuustoon Hän nostaa esiin kaksi Kiuruveden kannalta tärkeää teemaa lähipalveluista: Omatiimi-mallin kehittämisen ja käyttöönoton sote-palveluihin, sekä ikäihmisten palvelut. JAANA SELANDER JAANA SELANDER TIINA KILVENSALMI AKU LAATIKAINEN Talous & politiikka. – Asiakasta tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti juoksuttamatta palveluverkossa edestakaisin. Hyvät julkiset palvelut Vasemmistoliitosta Kiuruvedellä aluevaaliehdokkaana on Erkki Väisänen. – Lähden lähipalveluita puolustamaan, että olisi lääkäreitä, omalääkärimalli olisi hyvä ehdotus. – Yhteistyökykyä tarvitaan yli puoluerajojen ja viranhaltijoiden, valmistelijoiden, kanssa. – Minä olen minä, vaikka voissa paistaisi, eikä puoluemuutos minua muuta. KD on isompi ja perinteinen puolue, jolta löytyy taustalta vahva organisaatio ja linjaukset kaikille politiikan aloille. Kuntavetoiset palvelut, koulut, perhepalvelut ja vapaa-ajan palvelut, ovat vetoja pitovoimaa. Keskustalla on Muiniekan lisäksi ehdokkaana Sisko Kostiainen ja Markku Siponen. Myös kouluterveydenhuollon ja koulupsykologien riittävät resurssit on turvattava. Muiniekka katsoo edukseen, että tuntee varsin hyvin sotetoimialan, pelastustoimen ja hyvinvointialueen toiminnan ja päätöksenteon. Painopisteen on oltava ennaltaehkäisevissä palveluissa. Väisänen nostaa myös esiin kysymyksen, miten parhaiten tuetaan ikäihmisten hyvinvointia ja jaksamista. Jarmo Muiniekalla on paljon kokemusta hallinnoinnista. On yhteisöllisyys ja selvät toimintatavat ja säännöt. Vihaan anarkiaa ja epävarmuutta, jonka vuoksi minulle säännöt ja niiden noudattaminen ovat tärkeitä. Hoitoon on päästävä ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Aluevaaleissa on Kiuruvedellä yhteensä 11 ehdokasta. Pöksyläisen mielestä hyvinvointialueen tulee kehittää Omatiimi-mallia niin Oma lääkärinä kuin laajemmin myös integroiden tiimiin sosiaalihuollon palveluita. Ikäihmisten on Grönforsin mukaan saatava arvokas vanhuus ja tarvittava hoito – tapahtuipa se kotona tai laitoksessa. Puolustan lähipalveluita, enkä ole valmis leikkauksiin näytteenottopalveluiden tai neuvolapalveluiden verkkoon, vaikka siihen painetta varmasti on. – Meillä on Kiuruvedellä hyvä, peruskorjattu ja yhteisölliseen asumiseen laajennettu Virranranta, jonka tarve ei tule poistumaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelupaikkana. Pöksyläinen vaihtoi puoluetta kesken valtuustokauden Liike Nytistä Kristillisdemokraatteihin. Lääkäritilanne on ollut todella huono ja tämä johtuu Pohjois-Savon hyvinvointialueen 20 prosentin lääkärivajeesta. Kristillisdemokraateissa tukea, koulutusta ja materiaalia on tarjolla. – Työntekijöitä on kuunneltava. 12 Keskiviikko 2. Tärkeää on niin ikään talouden hallinta ja että peruspalvelut säilyvät lähellä ihmisiä. Minut on toivotettu lämpimästi ja kannustaen mukaan osaksi KD:n topolkua niin, että käytössä ei ole viivettä. Grönforsin teesinä on ”enemmän hyvinvointia – vähemmän hallintoa”. Neuvolapalveluiden tulee olla saatavissa omasta kunnassa. Pöksyläinen on aluevaaliehdokkaana Kristillisdemokraattien listalla sitoutumattomana. – Ei piilopuoluetukea (ryhmärahoja) eikä poliittisia virkanimityksiä. ehdokaspoppoota. Kaikilla on sama matka ja suunta, siitä syntyy yhteisöllisyys ja menestyksen avaimet, Pöksyläinen perustelee. Miksi lähdit ehdokkaaksi. Grönfors ei myöskään kannata maakuntaveroa. Kiuruvedellä lähipalveluista hän mainitsee lääkärija sairaanhoitajapalvelut, kouluterveydenhuollon, ikäihmisten hoivaja tuetun asumisen palvelut ja näytteenoton. Arvokas vanhuus Maritta Grönfors on kristillisten aluevaaliehdokas. – Hoidon on oltava laadukasta vauvasta vaariin. Hajautettu tuotanto on koko maakunnan etu. – Kaikkea ei pidä keskittää Kuopioon. Maritta Grönfors Kristillisdemokraatit Sari Lappalainen Kokoomus 79 Tommi Tikka Keskusta 56 Pentti Ahponen SDP 2 Juha Tapaninen Perussuomalaiset 100 Marko Huuskonen Liike Nyt 62 Yhteistyötä yli puoluerajojen 20 90 Erkki Väisänen Vasemmistoliitto Aluevaaliehdokkaat: Ei kaikkea Kuopioon JAANA SELANDER KD:n, Keskustan, Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat pitäisivät riittävät palvelut Kiuruvedellä. Lääkärija hoitajapalvelut tulee hyvinvointialueen järjestää, vaikka se tarkoittaisi ostopalveluiden ja/tai palveluseteleiden lisäämistä
13 Keskiviikko 2. huhtikuuta 2025 JANI HYVÖNEN Asentaja, Liikenneopettaja (AMK) 77 JENITA LAHTINEN Yrittäjä, SKY-kosmetologi 78 SARI LAPPALAINEN Perhepäivähoidon ohjaaja, Varhaiskasvatuksen opettaja 79 JANI LEIVISKÄ Ammatinohjaaja, Yrittäjä 80 MINNA NISKANEN Linja-autonkuljettaja, Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 81 JANNE PELTOLA Yrittäjä 82 EVELIINA PÖLKKI Palveluratkaisujen päällikkö, Tradenomi (YAMK) 83 VESA PÖLKKI Erikoishammasteknikko 84 LASSI-PEKKA PÖKSYLÄINEN Maatalousyrittäjä 85 JARI TIKKANEN Yrittäjä 86 AIMO VÄISÄNEN Yrittäjä 87 OIKEALLA ASIALLA. Kun on työtä, yrittäjyyttä ja elämää, olemme Kiuruveden elinvoiman ylläpito vaatii osaavia valtuutettuja, valitse seuraavista: Ma ks aja : Ki ur uv ed en Ko ko om us Ry 2071 2094 2098
Julkaistuista tuloksista selviää, keitä nuoret olisivat äänestäneet valtaan, jos olisivat saaneet äänestää virallisissa vaaleissa. Vaalivirkailijana toimivalle Kaapo Manniselle kuntavaaleissa tärkeää on Kiuruveden elinvoimaisuuden säilyminen. Äänestämässä kävi 63,8 prosenttia äänioikeutetuista. köspuolue oli keskusta. Samalla se muistutti äänestämisen tärkeydestä demokratialle. Minusta nykynuoret ovat todella valveutuneita politiikan suhteen. Äänestysaktiivisuus jäi aluevaalien osalta 48,9 prosenttiin. Hän ei äänestänyt nuorten vaaleissa, sillä 18 vuotta täyttäneenä hän voi äänestää virallisissa vaaleissa. En väitä, että kaikki kivet pitäisi kääntää, mutta on hyvä, jos on valveutunut yhteiskunnallisista asioista, Kettunen sanoi. Yhteiskuntaopin opettaja Pertti Remes kertoo, että äänestys oli hyvä lisä yhteiskuntaopin opintoihin, sillä nuoret pääsivät harjoittelemaan äänestystilannetta. MIKÄ?. HANNA SOINI Kaapo Manninen, Venja Huhtala ja Aino Lindlöf toimivat vaalivirkailijoina ilmoittautumisessa. Opettaja Petri Remes muistutti nuoria hiljaisuudesta äänestyssalissa [toim. SDP sai yhden äänen. Myös muut lukiolaiset kertovat medioiden vaalikoneet helpoksi tavaksi tutustua ehdokkaisiin. Osaa äänestämään tulleista nuorista mietitytti tilanteessa se, miten äänestyslipuke palautetaan. Samalla kertaa järjestetyissä aluevaaleissa äänestysaktiivisuus oli matalampi. Vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit saivat 2 ääntä kukin. Mikä kiinnostaa. Kuntavaaleissa ylivoimaiseksi voittajapuolueeksi nousi keskusta 24 äänellä. Kokoomukselle annettiin 3 ääntä. Liike nyt sai nuorilta 2 ääntä ja kokoomus ja perussuomalaiset yhden äänen kumpainenkin. Vaaliehdokkaisiin he olivat tutustuneet etukäteen vaalikoneesta. Koulut voivat itse päättää, järjestävätkö ne nuorten vaalit osana opintoja. – Nuorten vaalit ovat hyvä homma, koska nuoret pääsevät näin jyvälle vaaleista ja äänestämisestä. Kiuruvedellä nuorten vaalit järjestettiin torstaina lukion juhlasalissa äänestyskoppeineen ja leimasimineen kaikkineen. Aluevaaleissa Miina Kettunen nostaa itseään mietityttäväksi aiheeksi sosiaalija terveyspalvelut, muun muassa Iisalmen yöpäivystyksen. huom. hän muistutti siitä myös toimittajaa]. Äänestys ei ollut opiskelijoille pakollista – eihän se muissakaan vaaleissa ole – mutta Kettunen halusi ehdottomasti äänestää monen muun lukiolaisen tavoin. u Markku Siponen (kesk.): 4 ääntä u Jarmo Muiniekka (kesk.): 2 ääntä u Johanna Heinonen (kesk.): 2 ääntä MIKÄ. Remes muistelee, että on ollut järjestämässä nuorten vaalit jokaisten valtakunnallisten vaalien aikaan, paitsi kesäisin, kun koulusta ollaan lomilla. 14 Keskiviikko 2. huhtikuuta 2025 Talous & politiikka Lukiolaisten suosikkiehdokkaat selvillä Nuoret saivat äänestää lukiolla heille järjestetyissä alueja kuntavaaleissa. Ääniharavat nuorten kuntavaaleissa u Tommi Tikka (kesk.): 7 ääntä u Jami Salminen (kesk.): 6 ääntä. Ja voihan tämä herättää jonkun kiinnostuksen politiikkaan, totesi vaalivirkailijana nuorten vaaleissa toiminut lukiolainen Venja Huhtala. – Politiikka on oma mielenkiinnonkohteeni. Vastaavia nuorten vaaleja, joissa alle 18-vuotiaat lukiolaiset voivat äänestää, järjestetään ympäri Suomen. Myös Leena Toivanen ja Meeri Räty kertoivat, että heille Kiuruvedellä on tärkeää erilaiset harrastusmahdollisuudet. Nuorten vaaleissa annettiin kuntavaalien osalta 30 ääntä. Politiikka kiinnostaa 16-vuotiasta Miina Kettusta. – Valitettavaksi en vielä voi äänestää virallisissa vaaleissa, mutta äänestäisin, jos voisin, Miina Kettunen sanoo, ja tarkentaa, että pitää kyllä äänioikeuden 18 vuoden ikärajaa sopivana. Sen ehdokkaat saivat 7 ääntä. Kuntavaaleissa Kettuselle tärkeitä aiheita ovat tuulivoima, harrastusmahdollisuudet ja kyläkoulut. Nuorten vaalien tulokset Nuorten vaalien tulokset selvisivät saman päivän aikana. Nuoret antoivat aluevaaleissa 23 ääntä, joista hylättyjä oli 6. Aluevaaliehdokkaiden nimilista taas osoittautui yllättävän pitkäksi, ja sopivan ehdokkaan valintaa sai pähkäillä tovin jos toisenkin. Ääniharavat nuorten aluevaaleissa u Markku Siponen (kesk.): 3 ääntä u Arja Eeva (kesk.): 2 ääntä u Muille ehdokkaille annettiin 0–1 ääntä. Hylättyjä ääniä oli 2. – Hyvähän se on harjoitella, koska eivät kaikki nuoret tiedä, miten äänestäessä toimia, komppasi toinen vaalivirkailija, lukiolainen Aino Lindlöf. – Toivon, että kaikki ottavat äänestyksen tosissaan, sillä tämä on hyvä oppimistilanne ja tuloksista saamme hyvän kuvan siitä, mitä nuoret valtakunnallisesti ajattelevat, sanoi ensimmäisen vuoden lukio-opiskelija Miina Kettunen, vaalivirkailija hänkin. Leena Toivanen ja Meeri Räty kertoivat halunneensa tulla äänestämään, kun kerran oli mahdollisuus, ihan harjoituksenkin vuoksi. Yhteiskuntaopin opiskelijat ohjeistivat muita nuoria tarvittaessa ehdokaslistojen, vaalilipukkeen ja sen palauttamisen suhteen. Politiikasta kiinnostunut Kettunen kertoo valmistautuneensa nuorten vaaleihin etukäteen perehtymällä ehdokkaisiin, tekemällä vaalikoneita ja lueskelemalla vaalilupauksia. Aino Lindlöf puolestaan nosti tärkeäksi aiheeksi kouluasiat, ja sen, että syrjäkylilläkin päästään helposti kouluun. Myös aluevaaleissa nuorten ykHANNA SOINI Kiuruveden lukion nuoret pääsivät äänestämään omissa vaaleissaan
Onhan potkurit tuotteissanikin pääkomponentit. Järki leikkaa, keksintöjä syntyy. huhtikuuta 2025 kansanedustaja & maatalousyrittäjä www.markkusiponen.fi M A A S E U T U K O U L U T P E R H E E T 54 2439 Nuorten jaksaminen Ikäihmisten yksinäisyys Arjen lähipalvelut Kokenut monen alan yrittäjä vuosikymmenten ajalta. maaja metsätalousyrittäjä, kaupunginvaltuuteettu Kiuruveden keskusta JUHA NIEMINEN Maksaja: tukijoukot JÄRJELLÄ JA SYDÄMELLÄ Sari Lappalainen Perhepäivähoidon ohjaaja, varhaiskasvatuksen opettaja 79 2071 Kai Ruhanen Kai Ruhanen Vaihda keskelle 51 Tietoa, Taitoa, Osaamista 29 Luukas Hyytiäinen Nuorten ääni päätöksentekoon Talous kuntoon Järkivihreys Vaihda keskelle. Jari ”Seppä” Tikkanen 86 MIKKO TIKKA VALTUUSTOON 55 Maksaja: Tukiryhmä. 15 Keskiviikko 2. Kädentaidot huippua. Siksi kannatan tuulivoimaa kunhan suojaetäisyys on yli 2-2,5km. parjatusta tuulivoimasta. Esim. Talousosaamista päätöksentekoon! 76 YRJÖ WAARNA KOKEMUKSELLA JA LUOTTAMUKSELLA Janne Peltola yrittäjä 82 2094 Maksaja: Janne Peltola 47 Pidetään kylät elinvoimaisina pitämällä kyläkoulut hengissä! JUHA NIEMI EVELIINA PÖLKKI ITSENÄISIÄ AJATUKSIA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI 83 Sujuva ja laadukas arki Elinvoimaa yhteistyöllä ja yhditystoiminnalla Hyvät harrastusmahdollisuudet Ma ksa ja: Eve liin a Pölk ki 2 PENTTI AHPONEN Rakentavaa yhteistyötä Kiuruveden hyväksi kokemuksella MARKO HUUSKONEN K U N T A V A A L I T 62 E M M I T I K K A N E N Kiuruvesi K U N T A V A A L I T 2 2 5 Sanojensa mittainen! Vaihda keskelle. Tietoa ja kokemusta on laajalta sektorilta
Kiuruveden lukioon on hakenut yleislinjalle 10 hakijaa (aloituspaikkoja 50). Ikäluokka on nyt kooltaan 70 ihmistä, jotka olisivat voineet hakea lukioon. – Selvitystyön lähtökohtana oli, että säästöjä pitää löytää ja esittää malleja säästöiksi. Kalliokylän koulun oppilasmäärä on nyt 20 oppilasta, samoin ensi vuonna ja ennuste on edelleen laskeva. Vain 10 hakijaa JAANA SELANDER Kuva on lukion vanhojen tansseista. Näistä vaihtoehdoista huonoiten toteuttamiskelpoinen ja pois suljettava tässä vaiheessa on kolmas malli, jossa lakkautettaisiin kaikki kyläkoulut yksi kerrallaan peräkkäisinä vuosina. Esimerkiksi Kalliokylän koululla on kuluvana vuonna vain 20 oppilasta ja Lahnajoen koululla 31 oppilasta. Talousarvio miinuksella Kiuruveden kaupungin vuoden 2025 talousarvion raami on tällä hetkellä 700 000 euroa alijäämäinen lisääntyneiden henkilöstökulujen ja pienentyneiden valtionosuuksien vuoksi. Lakkautuksesta tuleva säästö olisi Kalliokylän osalta tänä vuonna 86 511 euroa ja seuraavasta kokonaisesta vuodesta alkaen 208 775 euroa /vuosi. Oppilaaksiottoalueiden mahdolliset muutokset käsitellään sivistyslautakunnassa valtuuston päätöksen jälkeen. Kiuruveden kaupungissa on jo käyty yt-neuvottelut. Sivistyslautakunta on päättänyt 23.10.2024 kokouksessaan käynnistää palvelurakenteen muutoksen selkiyttämiseksi kouluverkkoselvityksen. Lukion ratsastuslinjalle hakijoita oli 1–4 (aloituspaikkoja 10). Hevostalouden perustutkintoon Ylä-Savon ammattiopistoon Hingunniemeen oli ensisijaisia hakijoita 26, aloituspaikkoja on 34. Äänestyksessä Grönforsin esitystä kannattivat myös Leena Pöksyläinen (oma valtuustoryhmä), Harri Hyvönen (Liike Nyt), Vesa Niskanen (ps), Sami Piippo (vasemmistoliitto) ja Teemu Kattainen (kesk.). Lisäksi taajaman uusi koulu tai entisen peruskorjaus vie hankesuunnitelTEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Kalliokylän koulussa on 20 oppilasta, oppilasmäärä on laskeva. Näiden opiskelijoiden kouluttamiseen ei myönnettäisi jatkossa valtionosuusrahoitusta, vaan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin lukukausimaksuilla. Oppilasennusteen mukaisesti oppilasmäärä ei olisi merkittävästi kasvamassa tulevinakaan vuosina. Lisäksi kahden viimeisen koulun lakkautumisvaiheessa säästö kertyisi lähinnä tilakuluista kyläkouluilla ja voisi aiheuttaa lisäkuluja, koska henkilöstö siirrettäisiin oppilaiden mukana ja opetusryhmiä olisi perustettava lisää. – Sitä on pohdittu, mistä tämä johtuu. Esittävän taiteen linjalle oli 10 hakijaa (aloituspaikoja 25) ja luonnontieteellis-matemaattiselle linjalle hakijoita oli 1–4 (aloituspaikkoja 30). Siinä vaiheessa kun taajamakoulu olisi valmis, Kalliokylässä on enää 12-13 oppilasta, sivistysjohtaja Heikinmaa sanoo. Grönforsia kannatti Petri Veteli (ps). Sivistysjohtajan mukaan syksyllä 2026 talousarviota tehdessä syntyy paineita aloittaa uudet yt-menetellyt ja karsia sivistyspuolen toimintoja. Kouluverkkoselvityksessä on tuotu esille kolme perusvaihtoehtoa: 1.) Lakkautetaan yksi kyläkoulu eli Kalliokylän koulu 1.8.2025 alkaen, 2) Lakkautetaan yksi kyläkoulu eli Kalliokylän koulu 1.8.2025 alkaen ja tehdään alustava päätös toisen koulun lakkautuksesta 1.8.2027. Tuolloin hakijamäärän pienuutta selitti pieni ikäluokka, mutta ei tänä vuonna. Hallitus valmistelee maksuja toisen asteen koulutukseen (YLE).. Opetusja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtäviin kuuluu valmistella esitys täysikatteisista lukukausimaksuista opiskelijoille, jotka tulevat Suomeen ammatilliseen tai lukiokoulutukseen EUja Eta-maiden ulkopuolelta. Grönforsin mukaan taajamakouluverkkoa tulee tarkastella uudestaan vuonna 2027, mikäli taajamakouluratkaisu etenee kuten on suunniteltu. huhtikuuta 2025 Talous & politiikka Siva ei puutu kouluverkkoon, Kalliokylän koulua ei lakkauteta Sivistyslautakunta piti kokousta viime viikon keskiviikkona. Jos nyt ei tehdä mitään, se on pään pistämistä pensaaseen. On mieittty kansainvälisiä opsikelijoita, mutta ensi vuonna tulee heille lukukausimaksut, joten hakijoiden määrään se vaikuttaisi. Sivistyslautakunnan kouluverkkoselvityksen perusteella tekemä päätös (26.3.2025) ei toteuta tavoitteeksi asetettuja rakenteellisia muutoksia ja niiden mukanaan tuomia säästöjä perusopetukseen. Kristillisdemokraattien Maritta Grönfors esitti, ettei perusopetuksen kouluverkkoon tule muutoksia. JAANA SELANDER sanoo. Kiuruveden sivistyslautakunta ei ole lakkauttamassa Kalliokylän koulua toisin kuin oli sivistysjohtajan esitys, jonka mukaan Kalliokylän koulu olisi lakkautettu 1.8.2025 alkaen. Lukion rehtori Matti Heikinmaa sanoo, että viime vuonna ensisijaisia hakijoita oli 30. Perusopetuksen oppilasmäärä on Kiuruvedellä edelleen laskeva kaikilla perusopetuksen kouluilla, myös monella kyläkoululla. Sivistysjohtaja Matti Heikinmaa jätti eriävän mielipiteen. Grönforsin mukaan lakkautettavista kyläkouluista päätetään vasta sitten kun oppilaat voidaan sijoittaa pysyviin oppimistiloihin. Suunnitelmana oli, että osa Kalliokylän oppilaaksiottoalueesta (Pihlajamäki/Kortekylä) olisi mahdollista liittää Rytkyn oppilaaksiottoalueeseen ja muu osa liittyisi Nivan koulun oppilaaksiottoalueeseen. Kouluverkko menee sivistyslautakunnasta edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi huhtikuussa. Tämä vaihtoehto toisi suuria tilahaasteita taajamaan 1.8.2027 alkaen, koska joidenkin vuosien ajan olemassa olevia tiloja ei olisi tarpeeksi. Ammattikoulutus näyttää vetävän nyt paremmin, Heikinmaa KIURUVESI-LEHTI Mistä johtuu. Pitäisi olla rohkea tekemään päätöksiä. Tässä vaiheessa perustelluin ja säästöä tuova vaihtoehto olisi lakkauttaa Kalliokylän koulu 1.8.2025. Nyt tiedetään esimerkiksi, että ensi elokuussa on tulossa oppimisentuen uudistus, siihen menee lisää resurssia todella paljon, noin 100 000 euroa. 16 Keskiviikko 2. Sivistysjohtajan esityksen kannalla olivat Arja Pentikäinen (kesk.), Tiina Jauhiainen (kesk.) ja Juha Nieminen (kesk.) Grönforsin esitys voitti äänin 8–3. man mukaisesti 18 miljoonaa euroa. Säästö koostuu pääosin henkilöstön vähenemisestä sekä kiinteistökulujen pienenemisestä. Ajatuksena on, että Rytkyn ja Lahnajoen kouluille tehdään ajantasaiset kuntoselvitykset vuoden 2025 aikana. Toinen koulu valitaan kuntoarvion ja tarkentuvan oppilasmäärän perusteella, 3) Lakkautetaan kyläkoulut porrastetusti 1.8.2025 Kalliokylä, 1.8.2026 Lahnajoki, 1.8.2027 Rytky ja 1.8.2028 Luupuvesi
Pihtiputaan ja Pyhäjärven kanssa on selvitetty mahdollisuutta luoda vetytalouden keskittymä, ja vihreän siirtymän esiselvityshanke päättyi syksyllä. JTF-rahaston toimilla edistetään mm. Nytjäkkeet valtuustoryhmä esittää, että selvitetään vesimaksujen porrastamisen mahdollisuus siten, että kulutuskohteet saisivat määräalennusta veden kuutiohinnasta porrastetusti. Hankkeen alustava toteutusaika: 1.10.202530.9.2027. elinkeinojen monipuolistamista, yritysten kasvua ja kansainvälistymistä ja elinkeinoelämälähtöistä TKI-toimintaa huomioiden maakunnan älykäs erikoistuminen, vihreän talouden työpaikat ja vihreän teknologian uudet ratkaisut ja niiden mukanaan tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet. 17 Keskiviikko 2. Hankehakemusta ollaan parhaillaan viimeistelemässä. Kiuruvesi on ollut aktiivinen myös ylimaakunnallisen yhteistyön kehittämisessä. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen toteaa katsauksessaan, että esiselvityshankkeen tulokset osoittavat, että alueella voisi olla keskeinen rooli Suomen vetytaloudessa. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen toteaa, että tulos on ennakoitua parempi. Kiuruvesi nousi viime vuonna valtakunnallisessa Yrittäjäbarometrissa sijalle 11. Kiuruvedellä on edistetty ”järkivihreää” taloutta. Myös Kuntalaisaloite.fi -palveluun tehty kuntalaisaloite monipuolisen treeni, talviurheilu ja laskettelupaikan rakentamisesta Palosmäen alueelle, joka menee teknisen lautakunnan valmisteltavasi. Se on suurinvestointi Kiuruvedelle ja koko maakuntaan. Hakijoita haastattellaan 16.4. ja 17.4. Heinäkuussa järjestettiin useita suuria tapahtumia, kuten Pohjoismaiset karavaanipäivät, SF-Caravan ry:n 60-vuotisjuhla, valtakunnallinen kuorotapahtuma ja Iskelmäviikko, joka saavutti uuden yleisöennätyksen. Laskettelurinne tarjoaisi varsinkin lapsiperheille ja nuorille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia erityisesti talvikaudella. Tämä hanke edistäisi paikallisten lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia sekä lisäisi alueen vetovoimaa. Taustalla on odotettua vahvempi verotulojen kertymä. Vuoden 2024 kesä oli Kiuruvedellä superkesä. Laskettelurinne/rinteet voisivat lisäksi houkutella kävijöitä lähialueilta, mikä edistäisi paikallista elinkeinoelämää ja palveluiden kysyntää. Hallintojohtaja vastaa kaupungin hankintojen ohjeistuksesta ja kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta yhdessä kaupungin johtoryhmän jäsenten kanssa sekä laatii sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa koskevat ohjeet yhdessä johtoryhmän kanssa. Kaupunginhallitus päätti kutsua haastateltavaksi yhteiskuntatieteiden maisteri Tiia Väänäsen Vieremältä, hallintotieteiden maisteri Maarit Ojavuon Kajaanista, kauppatieteiden lisensiaatti Päivi Vauhkosen Angelniemeltä ja filosofian maisteri Tuomo Pesosen Tampereelta. Säästöksi tavoiteltiin 1,5 miljoonaa euroa. Hanke on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä. Lupa laulaa: 5000 euroa Suomen Naiskuoroliitto (SNKL) on järjestämässä tulevana kesänä Lupa laulaa -tapahtumaa Kiuruvedellä 13.-16.7.2025. Hallintojohtajan keskeinen tehtävä on vastata kaupungin talousarvion ja tilinpäätöksen valmisteluprosessista yhteistyössä johtoryhmän kanssa. Pisimmällä on Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoshanke. Aloitteessa esitetään, että Kiuruveden kaupunki käynnistää selvityksen hankkeen toteutettavuudesta, mukaan lukien tarvittavat investoinnit, ylläpitokustannukset sekä mahdolliset yhteistyökumppanit. Suomen Lantakaasu teki viime vuoden lopussa investointipäätöksen Kiuruvedelle. Hankehakemus keskittyy uusiutuvaan energiaan ja vihreään siirtymään. Paikka voitaisiin myös kytkeä yhteen latuverkoston kanssa. Lisäksi rinnettä voitaisiin hyödyntää monipuolisesti kesällä treenipaikkana, johon myös kuntoportaat voitaisiin sijoittaa. Lisäksi luodaan kumppanuusverkosto tukemaan alueen investointeja ja edistämään kuntien välistä yhteistyötä. Hankkeen kokonaissuuruus noin 240 000 euroa. Rahoitusta vihreydelle Kiuruveden kaupunginhallitus hakee rahoitusta Vihreän siirtymän investointien edistäminen aluetalouden uudistajana kolmeen kuntaan (3K) hankkeelle. Kyse on Pohjois-Savon liiton JTF-hausta kehittämisja investointihankkeille. Kunnassa on käynnissä useita uusiutuvan energian hankkeita. Sopimuksen tavoitteena on yhteistyössä kehittää Kiuruvedellä järjestettävää kuorotapahtumaa elämyksellisenä matkailutuotteena ja tapahtumana, jonka markkina-alueena on koko Suomi. Tavoitteena edistää vihreän siirtymän investointien saamista kolmeen kuntaan. Uusi hallintojohtaja aloittaa 1.8.2025. Suomen Naiskuoroliitto liittää kaikkeen tapahtuman markkinointiin ja tiedottamiseen kaupungin logon tai nimen. huhtikuuta 2025 Kiuruveden hallintojohtajaksi tuli 12 hakemusta. Hankkeen tavoitteena on rakentaa muun muassa 3K-alueen yhteinen Invest In -portaali, joka tuo esille alueen vetovoimaisuutta uusille vihreän siirtymän investoinneille, kuten tuuli-, aurinkoja biokaasuhankkeille. Kiuruveden kaupunkia on pyydetty tekemään esiselvitys perustaa lapsiystävällinen laskettelurinne, mahdollisine huoltoja kahvio-/retkeilytiloineen sekä kuntoportaineen Palosmäki-alueelle. Kiuruveden kaupunki on tapahtuman yksi pääyhteistyökumppani, josta Suomen Naiskuoroliitto laskuttaa Kiuruveden kaupunkia 5000 euroa (alv 0%) toukokuussa 2025. – Taloushaasteisiin kannattaa varautua ennakoivalla talousstrategialla. HANNA SOINI. Asia menee teknisen palvelukeskuksen valmisteltavaksi. Konsernitaseen loppusumma on noin 73,3 miljoonaa euroa. Hankkeen tuotosten kautta kasvatetaan potentiaalisten investoijien tietoisuutta alueen mahdollisuuksista. Hallintojohtaja vastaa myös kaupungin henkilöstöhallinnosta, työsuojeluasioihin liittyvästä yhteistyöstä ja tietohallinnosta ja toimii toimii kaupunginjohtajan sijaisena. Alustava arvio on, että yksittäisen kunnan ja kaupungin rahoitusosuus olisi noin 16 000 euroa / per kunta hankkeen aikana, mikäli rahoitus myönnetään. Maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa Kiuruvesi sai kunniamaininnan. Kiuruveden kaupunki on valmistellut hankehakemusta yhdessä Pihtiputaan kunnan ja Pyhäjärven kaupungin kanssa. Taseeseen muodostuu 3,1 miljoonaa euroa ylijäämää. Tämä tukisi heidän fyysistä hyvinvointiaan, sekä tarjoaisi paikan viettää aikaa yhdessä, lisäten yhteisöllisyyttä. TOIMITUS Hallintojohtajaksi haki 13, neljä kutsutaan haastatteluun Suomen Lantakaasun biokaasulaitos valmistuu Pyhäjärventien varteen. Hallintojohtaja toimii kaupunginhallituksen, valtuuston ja johtoryhmän sihteerinä, vastaa valtuuston ja kaupunginhallituksen asioiden valmistelusta sekä hallinnollisesta toimeenpanosta ja tiedottamisesta. Yhteistyötä selvitetään muiden kuntien kanssa muun muassa rakennusvalvonnassa, kansalaisopistotoiminnassa ja talousja palkkahallinnossa. Kiuruveden kaupungin investointien nettomenot olivat viime vuonna noin 1,3 miljoonaa euroa. Kaupungin tilinpäätös odotettua parempi Kiuruveden kaupungin viime tilikauden ylijäämä on 846 659 euroa. Aloitteet teklaan Nytjäkkeet valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 24.3.valtuustoaloitteen, jossa esitetään vesimaksujen porrastamisen mahdollisuutta. Kaupungin taseen loppusumma on noin 57,4 miljoonaa euroa. Työllisyyspalvelut hoidetaan kuntayhteistyönä. Matkailun kehittämiseen panostettiin aktiivisesti, ja tammikuussa kaupunki oli yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa Matkamessuilla. Syksyllä 2024 kaupungissa käytiin yhteistoimintaneuvottelut, jotka johtivat kuuden ihmisen irtisanomiseen ja kolmen työntekijän osa-aikaistamiseen. Aloitteen perusteluna on, että maataloudella on Kiuruvedellä taloudellisia haasteita, mitkä johtuvat kustannusten jatkuvasta noususta. Työ tulee jatkumaan myös tulevalla valtuustokaudella
Hingunniemeenkin riitti tänä keväänä jonkin verran edellisvuotta enemmän hakijoita. Hakijamäärien nousu luo uskoa tekemiseen, Kari Puumalainen sanoo. – Se pelottaa, tekeekö hallitus lisäleikkauksia koulutukseen ja miten ne vaikeuttaisivat meidän toimintaamme. Silti tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Etenkin hevostalous, maatalous ja maanrakennus houkuttelevat opiskelijoita kauempaakin. TEKSTI HANNA SOINI KUVA YSAO Ilmakuvassa näkyy YSAO:n Hingunniemen kampus ja sen ympäristöä. Tulevaisuus sumea Vaikka YSAO:n tilanne näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä, synkkiä pilviä taivaanrantaan luovat Talous & politiikka. Kiuruvedellä sijaitsee hevostalouden yksikkö Hingunniemi. Hakijoita kaikilla hakusijoilla oli yhteensä 1 209. Tulevaisuuteen epävarmuutta tuo myös väestön väheneminen Itä-Suomessa ja Kainuussa. Kiinnostukseen vaikuttaa alojen suosio. Nuoria, jotka jatko-opintoihin yleensä hakevat, oli tänä vuonna Ylä-Savossa 60 enemmän kuin viime vuonna. Puumalaisen mukaan nyt jännitetään sitä, tehdäänkö ammatilliseen koulutukseen lisää leikkauksia tulevaisuudessa. Vielä YSAO:lla ei ole tutkittu, mistä kasvanut hakijamäärä johtuu. 18 Keskiviikko 2. YSAO:lle hakeutuu opiskelijoita muualtakin Suomesta. – Ehkä talouden taantumalla on jonkinlainen merkitys asiassa. – YSAO:lla menee tällä hetkellä kuitenkin sinällään hyvin. Pesula-, avustus ja siivouspalvelut myös Kiuruvedellä Pyykkien noutopisteenä Riitun kirppis, Asematie 12 www.arjenavuxi.fi Ennätysmäärä hakijoita ammattiopistoon Ylä-Savon ammattiopisto YSAO teki kaikkien aikojen hakijaennätyksen tänä keväänä. Ammattikoulutus vetää nyt hakijoita. YSAO:n rehtori ja kuntayhtymänjohtaja Kari Puumalainen arvelee, että syitä on useita. Opinahjon suosioon vaikuttaa myös sen maine ja aiempien opiskelijoiden eteenpäin kertomat kokemukset. Se on aina vähän mystistä, miksi johonkin kouluun haetaan yhtenä vuotena enemmän kuin toisena. Viime vuonna hallitus leikkasi ammatillisen koulutuksen rahoituksesta 120 miljoonaa euroa. Kasvanut hakijamäärä selittyy osittain ikärakenteella. – Meillä on vetovoimaisia aloja, mutta niidenkin vetovoima vaihtelee vuosittain. Ylä-Savon ammattiopistoon haki kevään yhteishaussa 387 ensisijaista hakijaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. – Tänä keväänä hyvä asia oli, että hakijoita oli paljon metallija sähköteollisuuden ja maatalouden puolella. Voisi kuvitella, että kun taloudessa menee heikomammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ja rahoitusjärjestelmän muutokset. Kun YSAO:lla käy koulun, pääsee siirtymään suoraan työelämään. Harvoin tässä vaiheessa vuotta on näin sumea näkymä tulevaisuudesta, Puumalainen sanoo. huhtikuuta 2025 Ota yhteyttä 044 291 5554 (parhaiten tavoitat viestillä) Pyykit pesemme ja siivoukset teemme hyvin siedetyillä HomCaren Swipe ja BioSwipe tuotteilla, joita meiltä saa myös ostettua. Aika ajoittain jotkin alat ja koulut voivat myös nousta pinnalle sosiaalisessa mediassa. min, haetaan varmuutta työpaikan löytymiseen, Puumalainen aprikoi. Pompanneisiin hakijamääriin vaikuttanee moni asia, pohtii YSAO:n rehtori. – Toki meiltä voi halutessaan jatkaa opintoja eteenpäin korkealle asteelle. Se myös poisti aikuiskoulutustuen, mikä vaikeuttaa uudelle alalle opiskelua. Hänen mukaansa ammattikoulutus kiinnostaa nyt entistä enemmän koko Suomessa. Se voi näkyä oppilasmäärän vähenemisenä tulevaisuudessa, mikä loisi opistolle säästöpaineita. Niillä aloilla on paljon töitä Ylä-Savossa, Kari Puumalainen sanoo. YSAO järjestää ammatillista koulutusta viidellä paikkakunnalla: Kiuruvedellä Iisalmessa, Vieremällä, Siilinjärvellä ja Liperissä
MAKKARAT. 19 Keskiviikko 2. huhtikuuta 2025 Teemu Kattainen työnjohtaja, 50 33 Tiina Jauhiainen sosiaalityöntekijä, plm, mv, 47 30 Luukas Hyytiäinen opiskelija 20 29 Johanna Heinonen luokanopettaja, 47 27 Visa Jokitalo maatalousyrittäjä, 26 31 Risto Juntunen maanviljelijä, 60 32 Henri Huttunen johdon ja tuotannon assistentti, 42 28 Mikko Remes yrittäjä, 48 50 Arja Pentikäinen teologian maisteri, 70 49 Juha Niemi yrittäjä, 54 47 Juha Nieminen maaja metsätalousyrittäjä, 50 48 Kai Ruhanen Agrologi YAMK, mv, 59 51 Jami Salminen opiskelija, 18 52 Eija Savolainen farmaseutti, TtM, 37 53 Tommi Tikka matematiikan lehtori, 53 56 Sisko Toivanen yrittäjä, 59 Jari Tikkanen maanviljelijä, 60 59 Tuomo Tikka maanviljelijä, 61 57 Mikko Tikka maatalousyrittäjä, 38 55 Markku Siponen kansanedustaja, maatalousyrittäjä, 45 54 2439 Emmi Tikkanen eduskunta-avustaja, agrologi, 34 58 60 Eero Kyllönen maanviljelijä, eläkeläinen, 68 40 Jouni Mähönen raudoittaja, 46 46 Arja Kärkkäinen lähihoitaja, opiskelija, 56 41 Tiia-Maria Malinen karjanhoitaja, 30 44 Miia Laukkanen ensihoitaja, 31 Pasi Lonkila (sit.) hitsaaja, 32 43 2408 Jarmo Muiniekka (sit.) kaupunginjohtaja emeritus, 67 45 42 Laura Kauranen arkkitehti, omaishoitaja, 39 34 Maija-Leena Kemppainen kansalaisopiston rehtori, 63 36 Ahti Kilvensalmi kiinteistöpäällikkö, 55 37 Elmeri Kinnunen musiikkituottaja, yrittäjä, 37 38 Sisko Kostiainen 2392 Jyrki Kemiläinen lomituspalveluohjaaja, 59 35 Johanna Korolainen tuotantoja varastotyöntekijä, 37 39 sairaanhoitaja, osastonhoitaja, 71 Kiuruveden Keskustan klo 18 Vaalikahvila klo 12 Vaalikahvila LA 5.4. Mäkipirtti, Lahnastentie 386 11.00 LAHNANEN Nuorisoseurantalo, Salahmintie 1114 12.30 LUUPUVESI Eräkeskus, Kaarteenperäntie 692 14.00 RYTKY Jukolan piha, Pahkamäentie 12 15.30 KALLIOKYLÄ M ak sa ja : Ki ur uv ed en Ke sk us ta klo 10 Tori TO 3.4. KARAOKE MA 7.4. BINGO Kuntaja aluevaaliehdokkaat klo 18 Vaalikahvila Tapahtumat TO 3.4. KOULU-ILTAMA Vaalikahvila Avoinna MA-LA 10-13 (entinen Säästöpankki) Kyläkierros SU 6.4
Mikäli viittaat verbaaliseen sanailuun somessa, on tuulivoimaryhmissä ja poliittisilla foorumeilla kyllä käyty vilkasta keskustelua. JAANA SELANDER Talous & politiikka. Samalla Nivan epäterveestä tilasta saadaan luokallinen pois terveisiin tiloihin. Ainoana perusopetuksen opetustiloista. Jos tällaista arviointikykyä ei ole, on parempi pysyä poissa kuntapolitiikasta. Tämä nostaisi Kalliokylän koulun käyttöastetta ja siellä olevat 0-2-luokan oppilaat sopisivat samaan opetusryhmään, joten säästöinä tulisi 1 opettajan palkkakustannusten verran. Tällöin 1-2-luokallista Nivalta sopisi väistötiloihin jokaiselle kyläkoululle, myös Kalliokylän koululle. Arin syytökset ovat kovia niitä ihmisiä kohtaan, jotka puolustavat kotejaan, elinpiiriään, elinkeinoaan ja Kiuruveden luontoa. KUN opetuspuolen henkilöstöstä halutaan hakea säästöjä, on se tehtävissä myös toisella tapaa. Tuulivoimakriittisillä keskustelijoilla on myös tietoa aiheesta, ja tiedolla voidaan oikaista virheellisiä käsityksiä. SEISON ylpeänä sivistyslautakunnan päätöksen takana ja puolustan sitä myös valtuustossa, mikäli se vielä halutaan sinne tuoda. Nyt on aika turvata terveitä väistötiloja ja laajentaa niiden käyttöä. huhtikuuta 2025 Mielipiteet VAALIEHDOKKAIDEN JA KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. He yrittävät tuoda tietoa päättäjille aiheesta, jota ovat tutkineet jo pitkään – parhaimmat jopa vuosia. Sivistyslautakunnan päätös on perheja lapsiystävällinen päätös, joka huomioi perusopetuksen tilanteen kokonaisuudessaan. KUN keskustassa on terveet oppimistilat, suunnitellulla aikataululla 1.8.2028 on enemmän kuin ajankohtaista miettiä kouluverkkoa ja lakkauttaa kyläkouluista ja väistötiloista ne, joissa ei ole riittävästi oppilaita omaksi yksikökseen ja/tai koulun kunto vaatisi mittavia peruskorjauksia. Esityksenä oli Kalliokylän koulun lakkauttaminen 1.8.2025 alkaen. Tämän vuoksi ympäristöministeriö on säätänyt tuulivoimamelusta oman asetuksensa. Sivistyslautakunnan mukaan, ei ole. Päätös lakkautettavista kyläkouluista ja poistuvista väistötilaratkaisuista tulee tehdä silloin, kun oppilaat pystytään sijoittamaan terveisiin pysyväisluontoisiin oppimistiloihin. Tuulivoimamelua ei todellakaan voi rinnastaa ”naapurin navetan ilmanvaihtoon”, kuten Ari haastattelussa esittää. Oppilaat olisi ripoteltu ylipaineistettuun Nivan kouluun, sekä väistötiloihin Hingunniemen, jäähallin ja niin ikään ylipaineistetun yläkoulun tiloihin. 20 Keskiviikko 2. On siis hyvinkin todennäköistä, että Nivan oppilaat ja henkilökunta joutuvat vielä väistötiloihin kokonaisuudessaan. Pohjaesityksen kannalla olivat: Juha Nieminen (kesk), Tiina Jauhiainen (kesk) ja Arja Pentikäinen (kesk). Tuulivoimamelua ei voi verrata tieliikenne-, raideliikennetai lentoliikennemeluun, sillä tuulivoimamelu on erityisen häiritsevää. Nyt ei ole aika lakkauttaa kyläkouluja. Hyökkäätkö sinä, Ari, tässä lehtiartikkelissa tuulivoimakriittisten ihmisten kimppuun mustamaalataksesi heitä tahallisesti. LEENA PÖKSYLÄINEN Sivistyslautakunnan puheenjohtaja ARI KÄRKKÄISEN haastattelu Kiuruvesi-lehdessä 26.3.2025 oli hämmentävää luettavaa. Sen pohdinnan aika on vuonna 2027, ei nyt. KALLIOKYLÄN lakkautuksella olisi saatu kiistatta taloudellisia säästöjä, jotka koostuvat henkilöstöja kiinteistökuluista. KALLIOKYLÄN koulun kunnon tekninen puoli on arvioinut kouluverkkoselvityksessä hyväkuntoiseksi. Esitänkin, että selvitetään mahdollisuus ja halukkuus siihen, että Nivalta siirretään tulevana syksynä luokallinen 1 tai 2 luokan oppilaita Kalliokylän koululle. Miksi turvaudut muunneltuun totuuteen. Kalliokylän koulun luokasta kuva vuodelta 2020. NIVAN ylipaineistus on tehty lokakuussa 2024 ja rakennukselle on sitä kautta annettu 1-4 vuoden aika, jolloin se on vielä jotenkin kurantti opetuskäytössä. PUHUTAAN rakenteellisesta muutoksesta, mutta tosiasiassa säästö perustui hyvin pitkälle henkilöstösäästöön kahden opettajan ja yhden koulunkäynnin ohjaajan työpaikkojen vähentämisenä perusopetuksesta. Hän kuvailee tuulivoimakriittisiä ihmisiä seuraavasti: ”Ehdokkaat eivät uskalla kertoa, että he äänestävät kyllä tuulivoimalle valtuuston kokouksessa, koska tuulivoimaa vastustavat hyökkäävät kimppuun.” Lisäksi Kärkkäinen väittää, että tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvat ihmiset laittavat ”kapuloita toimeentulon rattaisiin” ja toteaa, että ”tällainen asenne pilaa hyvän kunnan.” Montako fyysistä päällekarkausta sinulla, Ari, on tiedossasi tämän syytöksesi tueksi. Näiden julkaisujen kommenttikentissä näkyi pelkästään onnentoivotuksia vaaleihin. JAANA SELANDER Talon kuva julkaistiin lehden Mielipide-palstalla. Kouluverkkoasiaa oli valmisteltu jo kuukausia ja lautakunta piti pitkän suunnittelukokouksen asiasta jo muutama viikko sitten. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaupungin Kouluverkko ja terveet oppimistilat opetuskäytöstä olisi poistettu terve opetustila ja kasvatettu luokkakokoja Nivan koululla. Poliittisessa päätöksenteossa on kyettävä avoimesti punnitsemaan hyötyjä ja haittoja. REIJO RANTONEN, yrittäjä Kiuruveden keskusteluilmapiiristä vastuu on meillä kaikilla – myös Ari Kärkkäisellä Pahoittelu PAHOITTELEMME, että Kiuruvesi-lehdessä julkaistiin (19.3.2025) kyseisen talon kuva. Materiaalia päätöksentekoon oli paljon, lähes 200 sivua. Tämä riittäisi kattamaan nousevia kuljetuskustannuksia. Tuulivoima-asiassa on huomioitava lukuisia näkökulmia, eikä keskustelua pidä typistää pelkkään kannatan–vastustan-asetelmaan. Heillä on täysi oikeus turvalliseen elinympäristöön ja omaisuutensa suojaan. Taajamakouluratkaisun edetessä kouluverkkoa tulee tarkastella uudelleen vuonna 2027, jos kouluratkaisu etenee suunnitellusti. SIVISTYSLAUTAKUNTA päätyi äänestyksen jälkeen äänin 8-3 kannattamaan Maritta Grönforssin (KD) vastaesitystä: Perusopetuksen kouluverkkoon ei esitetä muutoksia. Meidän täytyy uskaltaa ajatella tässä tilanteessa eri tavalla ja uida ”vastavirtaan”. Kaupungin YT-menettelyjen jälkeen työpaikkojen vähentäminen ja etenkin perusopetuksesta, tuntuu kuin työpaikkoja kaupungilta vähennettäisiin uudelleen, mutta tällä kertaa henkilöstöä kuulematta ja ilman YT-menettelyä. Esityksen puolesta olivat minun ja Maritan lisäksi Petri Veteli (PS), Sirpa Piippo (vas), Vesa Niskanen (PS), Teemu Kattainen (kesk), Harri Hyvönen (Liik) ja Sami Piippo (vas). Kuvan julkaisemiminen pahoitti talon omistajien mielen. Talo on heidän rakas kotitalonsa. Kävin tarkastelemassa Kiuruveden ehdokasesittelyjä, ja moni ehdokas on avoimesti ilmoittanut kannattavansa tuulivoimaa. Nämä ”kunnan pilaajat” ovat ystäviänne, naapureitanne, sukulaisianne, kunnan veronmaksajia ja useat myös yrittäjiä. SIVISTYSLAUTAKUNTA käsitteli 26.3.2025 kokouksessaan esitystä kouluverkkoon. Ei tässä tilanteessa. Onko näistä terveistä opetustiloista tosiaan järkeä siirtää oppilaat ja opettajat epäterveisiin keskustan tiloihin tai väistötiloihin, joista Kalliokylän/Koivujärven suunnan oppilaista katsoen Hingunniemi sijaitsee toisella puolen kaupunkia
päivänä maaliskuuta, sali oli melkein täynnä. Ohjelma tuo periaatteellisen linjauksen, jonka tavoitteena on luoda yhteinen näkemys tuulivoimarakentamisen tulevaisuudesta pitkällä aikavälillä. Se sisältää avoimen ohjeistuksen kunnanvaltuustoille, hankkeiden valmistelijoille, tuulivoimayhtiöille sekä kuntalaisille, määrittäen periaatteet, joilla tuulivoimarakentamista ohjataan kunnassa. Samalla tavalla kiinteistöjen arvon alenema syrjäseuduilla. TUULIVOIMAILLASSA 18.3. KAIKISSA hankkeissa on tärkeää tehdä kuntalaisille läpinäkyvä ja kattava vaikutusten arviointi – ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Toisinajattelijoita ja uusille ideoille myötämielisiä katsotaan kieroon. JAANA SELANDER MARITTA SINGH 25 Kristillisdemokraatit Kristdemokraterna. Tai näinhän sen pitäisi mennä… Kiuruvesi on kuitenkin jostain syystä aina ollut vähän änkyrä kaikelle uudelle. Maksajaksi ei voi laittaa kolmatta osapuolta, eikä kaupunki ole velvollinen lunastamaan tuulivoima-alueella olevia maatiloja tai muitakaan kiinteistöjä. VETOANKIN siis äänestäjiä valitsemaan ehdokkaan, joka laittaa kunnan taloudellisen edun yksilön edun edelle. KUNTALAISTEN , päättäjien ja viranhaltijoiden tiedonsaanti tuulivoimasta on ratkaisevan tärkeää. Väärän lihatalon teurastamo ei ole ollut tervetullut eikä väärän konsernin meijeri. Ajat kuitenkin muuttuvat ja maailma kehittyy myös täällä Kiuruvedellä. Vaikutusalueiden läheisyydessä asuu huomattava määrä Kiuruveden väestöstä, mikä tekee perusteellisista arvioinneista entistä tärkeämpiä. TUULIVOIMAN edistämisessä tulee noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja varmistaa sosiaalinen hyväksyttävyys sekä eettisyys. Niin se olikin vielä silloin. Asutuskeskusten ja haja-asutusalueiden tulee olla tasavertaisia, ja eri hankealueiden toteutumiskriteerien on oltava yhdenvertaisia kunnan alueella. IHMETYSTÄ herätti myös se, miksi tilaisuuden masinoija oli kutsuttu paikkakunnalle liki 500 klometrin päästä ja kaksi muuta ”kokemusasiantuntijaa” kaukaa Kiuruvedeltä. tuli ilmi, että tuulivoimalat tullessaan torppaa mahdollisen sukupolvenvaihdoksen, koska pankki ei Lisää vettä myllyyn ”tuulimyllyyn”… myönnä tuon takia rahoitusta laajennukseen. Tätä mantraa hoetaan myös, että tuulivoimaloiden takia kiinteistöjen arvo romahtaa. Suojaetäisyyksissä tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden koko ja useiden hankealueiden yhteisvaikutukset. Tuulivoima voi olla kannattavaa liiketoimintaa vuosikymmeniksi, mutta päätösten tulee olla harkittuja ja kestäviä. TUULIVOIMAN kaavoituksen keskeinen ohjaava tekijä on suojaetäisyys, joka Sievissä on uusissa hankkeissa määritelty 2,5 kilometriin. TOTUUS on kuitenkin se, että Kiuruvedellä ei nykyisellä veropohjalla ylläpidetä liikunta-, eikä muitakaan palveluja, puhumattakaan, että rakennettaisiin uusi koulu. Kiuruvesi on muuttotappiokunta, eikä rahaa projekteihin ja kuntatalouden pyörittämiseen tule tyhjästä. Yksittäinen pankki saattaa kertoa tuon syyksi, vaikka tosiasiassa luotottaminen ei sovi heidän strategiaansa. Tuohon minä en täysin usko. Tuulivoimahankkeet rakentavat infrastruktuuria, joka vaikuttaa useisiin sukupolviin tulevaisuudessa. Toisekseen maatalous on monen muun toimen ohella yritystoimintaa, johon liittyy yrittäjäriski. Vastuullista tuulivoimaa Kiuruvedelle SIEVIN kunta on laatinut esimerkillisen tuulivoimaohjelman ja -strategian, joka voisi toimia mallina myös Kiuruvedellä. Esimerkiksi melumallinnukset on toteutettava yhteismallinnuksena, jossa otetaan huomioon kaikki lähialueen hankkeet. Velan ja investointien on oltava riittävän suuria, että korkotuotto kasvattaisi pankin omaa tulosta ja luoton antaminen pankille olisi kannattavaa. ONKO kukaan koskaan miettinyt sitä, miten paljon tuulivoimalat työmaineen toisi paikkakunnalle työllisyyttä ja loisi yrityksiä. Pienimuotoinen maatalous pienellä velkapääomalla ei ole pankeille kannattavaa liiketoimintaa. Ikävä sanoa, mutta pankkien luototushaluttomuuteen on myös tuossa. Tätä kuntaa ei kehitetä ja pidetä elinkelpoisena eikä itsenäisenä ajamalla vain omaa etua. On olennaista, että kaikki osapuolet perehtyvät tuulivoimateollisuuteen kokonaisvaltaisesti ja arvioivat sekä sen hyödyt että haitat. Tuulivoimakielteisyydelle perusteena lähtökohtaisesti oma (taloudellinen) etu . Lähekkäin sijaitsevia hankealueita tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti siten, ettei asutus jää ympäröidyksi useilla hankkeilla, joiden kielteiset vaikutukset voivat olla merkittäviä. JUSSI SIPONEN Tuulivoimasta keskusteltiin Kiurusalissa 18. Toinen niistäkin mustana hevosena survottuna muutenkin tiukkaan aikatauluun, toisen taas pahoittaessa mielensä ajan loppumisesta kesken, kun yhteydet eivät pelanneet mieluisasti, vaikka puhujan ääni kuului ja kuva näkyi… Myönteisen kannan esiintuovia oli vain yksi, joka sekin taputettiin kesken puheen ulos keskustelusta. ENNEN EHKÄ NYKYÄÄN KYLLÄ TUULIVOIMALLE KIURUVEDELLE suunnitellaan merkittäviä tuulivoimahankkeita, jotka toteutuessaan muuttavat pysyvästi alueiden elinympäristöä ja maisemaa laajojen, kymmenien kilometrien alueiden osalta. Arvioinnissa on huomioitava taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset. huhtikuuta 2025 EIKÄ vieläkään tuulivoimaa, tuulivoimaa, tuulivoimaa, lauloi Ultra Bra vuonna 1999. Kiinteistöjen reaaliarvo paikkakunnalla on muutenkin jopa taajamassa pohjalukemissa, eikä niillä haja-asutusalueilla ole kuin käyttöarvo. Täällä puhutaan vahvasta kotiseutuhengestä. Paikkakunnan liika teollistuminenkin on koettu aikoinaan poliittiseksi uhaksi… MUTTA palataanpa nykyaikaan. VAIKKA tuulivoima tuo kunnalle tuloja, mikä on erittäin positiivista, päätöksenteossa tulee huomioida vastuullisen ja eettisen liiketoiminnan periaatteet, sosiaaliset vaikutukset ja ympäristövaikutukset. Jokainen varmaan tietää senkin, että kuntaliitoksen tullessa meidän mielipiteillä ei ole enää mitään väliä. Olemassa olevaa laajamittaista, ympärivuotista matkailutoimintaa alueella ei ole, eikä sijaintinsa ja maisemallisten vetovoimatekijöiden puuttuessa tule olemaankaan, eli sekään elinkeinona ei tulisi kärsimään. 21 Keskiviikko 2. Jäi väkisinkin kuva, että puolueeton tilaisuus oli valjastettu tarkoituksella vain yhden agendan kritiikittömään ajamiseen. Tätä henkeä tarvitsemme, mikäli aiomme pysyä itsenäisenä kuntana, ja edes säilyttää olemassa olevat vetovoimatekijät. Tämä mahdollisuus on torpattu vastustajien suulla useaan otteeseen, vaikka olemassa olevat yrityksetkin tulisi hyötymään tuulivoiman rakentamisesta. Kuten kaikessa teollisuudessa, tuulivoima tarvitsee selkeitä ja yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Menee perinnemaisema pilalle kun metsät hakataan… No metsänhoidon olleessa kestävällä pohjalla päätehakkuu on tehtävä jossain vaiheessa, ja metsänomistajan ollessa suuri metsäyhtiö tai valtio, maisema-arvoja ei ole edes olemassa, ja se maisema kasvaa hakkuun jälkeen seuraavat kymmen vuotta pelkkää horsmaa ja vadelmaa. Nyt näyttää vain sille, että ”kotiseutuhenki” on täällä sitä, että ollaan valmiita maksamaan satanen, jopa kaksi ettei naapuri saa viittäkymppiä. Näissä hankkeissa, huomioiden tuulivoimaloiden määrän ja mittakaavan, vaikutukset elinympäristöön ovat merkittäviä
Me, jotka muutimme nimemme Vasemmiston uusi suunta, kokoustimme syksyllä kunnallisjärjestön kanssa menettelytavoista uudessa tilanteessa. NYT kun sivistyslautakunta poikkesi esityksestä, joka pysyi asetetussa rahallisessa raamista, vaarannetaan uuden koulun rakentaminen. Mutta Niemiskylän koulu piti uhrata muiden intohimojen takia, ei kuntalaisten ja oppilaiden edun mukaisesti. Se oli rakennettu kouluksi ja sinne olisi sopinut 120 oppilasta eli jopa kuusi luokkaa. Taajamakouluihin on tehty useita kuntotarkastuksia ja kaikissa ne on todettu terveiksi. Ei voida enää mennä menneisyyteen, jolloin osattiin vain korottaa kunnan tuloveroprosenttia. Ainut kyläkoulu, joka olisi voinut pienentää taajamakoulun kokoa, olisi ollut Niemiskylän kyläkoulu. Ilokseni totesin, että kaikkia ehdokkaitanne ei löytynyt allekirjoittaneiden listalta; tulkitsen tämän tervehdyttäväksi kriittisyydeksi puolueenne sisällä. KIURUVESI-LEHDEN Vieraskynässä 26.2.2025 Mikko Paananen Ylä-Savon Osuuspankista ilmoitti, ettei hänen edustamallaan pankilla ole kaavamaista alennuskerrointa tai prosenttia, jota käytetään vakuuskohteen ollessa tuuliteollisuusalueen läheisyydessä. Alle kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevien kiinteistöjen arvon alenemaksi on saatu tutkimuksen perustella -26 prosenttiyksikköä. Vasta nyt aloitettiin TEKNOLOGIAOSAAMISEN johtaminen opintojeni yhteydessä olemme keskustelleet aikamme megatrendeistä. päätettäessä kaavoituksen käynnistämisestä. Tämä on pöytäkirjassa. – Ovatko nämä tiedot olleet käytössä tuulivoimaan liittyvässä päätöksenteossa, esim. SANNA-MARIA RÖNKKÖ Rakennusinsinööri, YAMK-opiskelija Kirjoittaja kysyy keskustalaisilta, kuinka pitkäksi puolueessa on arvioitu yhden tuulivoimalan käyttöikä. KERROITTE kirjoituksessanne, ettei tuulivoimalla ole pankista saamanne tiedon mukaan vaikutusta investointirahoituksiin, ja että kiinteistöjemme arvon kehitykseen tuulivoiman vaikutusta on vaikea arvioida. 22 Keskiviikko 2. KIURUVESI-LEHDEN 26.3.2025 mielipideosastolla joukko Kiuruveden keskustapuolueen kunnallisvaaliehdokkaita oli kirjoittanut tuulivoimasta. Sen sijaan Pyhäntä on nostanut tuloveroprosenttiaan vuonna 2024 ja jatkanut samalla korotetulla prosentilla kuluvana vuonna. Myös Mikko Paananen Vieraskynässään kertoi, että tuulivoimaloista saatavat verotulot ovat mahdollistaneet veroprosentin alentamisen tai investoinnit, ja mainitsi tässä esimerkkinä Pyhännän kunnan. LISÄKSI Paananen mainitsee perustuslakiin pohjautuvan kuntien itsehallinnon ja kaavoitusmonopolin keskeisinä voimatekijöinä tuulivoimateollisuusalueiden sijoittumisen ohjaamisessa. – Onko laskelmassanne huomioitu kiinteistöveron alenema vuosittain eli ikävähennys. Huomautan tässä yhteydessä vahvasti, viitaten niin ikään perustuslakiin, että tuulivoiman sijoittumiseen liittyen kansalaisilla on perustuslaillinen oikeus turvallisuuteen ja omaisuuden suojaan. Pyhännän kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia on nostettu 2018 ja sen jälkeen kiinteistöverotus on verottajan tilaston mukaan pysynyt samana. Asiakkaan hakiessa lainaa pankki katsoi lähelle sijoittuvilla tuulivoimasuunnitelmilla olevan kiinteistön arvoon niin suuri negatiivinen vaikutus, ettei suositellut edes arvioinnin tekemistä. Tuulivoimakeskusteluissa olen törmännyt tähän ilmiöön. Sovittiin puolin ja toisin menettelytavoista ja sitoumuksista. Ahti eroanomuksensa sivistyslautakunasta hallituksen edustajana käsitellään vasta tällä viikolla. Ihmettelen myös Ahti Kilvensalmen tietämättömyyttä edellisessä valtuustossa. ADOBE Talous & politiikka. Useimmiten kyse on onneksi vain tiedon puutteesta. ESITÄN lopuksi kysymyksen keskustapuolueen Tuulivoima-mielipidekirjoituksen allekirjoittaneille: kuinka aiotte huolehtia kuntalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta ja perustuslaillisten oikeuksien turvaamisesta. Verottajalta saatavan tiedon mukaan vuosien 2022–23 vaihteessa soteuudistus laski kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosenttia 12,65 prosenttiyksikköä. huhtikuuta 2025 TAAJAMAN oppilaat ovat joutuneet kärsimään yhden vähäoppilaisen koulun säilyttämisestä. Mielipiteet VAALIEHDOKKAIDEN JA KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. – Mihin perustuu arvionne yhden voimalan vuosituotosta, mitä kiinteistöveroprosenttia on käytetty ja mikä on euromääräinen summa. Lisäksi taajaman koulu on kärsinyt poliittisista virkanimityksistä. Aiotteko esimerkiksi esittää ja vaatia suojaetäisyyttä ja/tai ympäristölupaa, joka on ainoa lain keino puuttua mahdollisiin tuulivoiman aiheuttamiin ongelmiin. Yksi sellainen on vaihtoehtototuudet. Taajamasta on leikattu tuntikehystä useasti, joka on johtanut mm. Eli kaksitoistaportaisella asteikolla, jossa kaksitoista on läpimätä, yläaste on yksitoista ja ala-aste kahdeksan. Myös tuulivoimakeskustelu ihmetyttää. Edelliset kommentit eivät yksistään torpedoi uutta taajaman yhtenäiskoulua, mutta yhdessä ne kaatavat kunnan talouden. Tämä on erikoista, sillä pankista saamani tiedon mukaan vakuusarvostuksen isot linjaukset ovat yhtenäiset Paanasen edustamalla pankkiryhmällä, josta Ilta-Sanomien artikkelissa mainittu lausuntokin on saatu. – Kuinka purkuvakuudet on huomioitu. Kysyisin tarkennusta kirjoituksessanne esitettyyn 400 000 euron tuottoon yhden tuulivoimalan elinkaaren aikana, eli pyytäisin nähtäville laskelman, jossa olisi esitetty ainakin seuraavat seikat: – Kuinka pitkäksi olette tässä arvioineet yhden tuulivoimalan käyttöiän. Edessäni on Kiuruvedellä sijaitsevasta kiinteistöstä tehty arvio kauppaa varten, ja siinä laillistettu kiinteistövälittäjä katsoo läheisen tuulivoimateollisuusalueen toteutuessa sen alentavan kiinteistön arvoa 30 prosenttiyksikköä ”tuulivoimateollisuusalueen läheisyyden vuoksi”. Meillä on jo tuulivoimahaitat, kun Pyhäsalmi ja Pyhäntä ovat kaavoittaneet rajallamme tuulivoimaloita, niin eikö meidänkin kannata ottaa voimaloiden kiinteistöverot kassaamme. Ehkä myös ymmärryksen puutteesta. Pyhännällä ei näiden tietojen perusteella näyttäisi olevan tapahtunut verotuksen alenemista tuulivoiman seurauksena, toisin kuin Paanasen tekstistä saattaa ymmärtää – sen sijaan korotuksia on tullut. Tämä on ainoa Pyhännän kunnan verotuksessa tapahtunut veroalennus tilastojen alkaessa vuodesta 2011 ja tuulivoima ei ole tähän alenemaan vaikuttanut. Tähän asti taajaman koululaiset olivat sairaissa tiloissa, jotta kyläkoulut säästyvät. Tuulivoimakirjoituksessanne mainitsitte, että energiarakentamisesta saatavien kiinteistöverotulojen rahoittaessa palveluita, pienenee paine nostaa Kiuruvedellä kunnallisveroprosenttia tai kiinteistöverotusta. Ruotsissa teknillinen korkeakoulu on tehnyt tutkimuksen tuulivoimalan vaikutuksesta lähikiinteistöjen arvoon. Viimeisen selvityksen mukaan koulut ovat purkukuntoisia. Oppilaat olisivat tulleet Korpijoelta, Lavapurolta, Aittojärveltä, Koivujärveltä, Kalliokylästä, Rapakkojoelta ja mahdollisesti osa Rytkyn oppilaista. Vastuun pakoilua koulujen siirtymävaiheen korjaus. Toinen esimerkkitapaus Kiuruvedeltä on luettavissa Ilta-Sanomista (pvm.18.3.2025). Tämän jälkeen kunnallisjärjestö on laillisesti kokoon kutsuttu ja pitänyt kokouksen, jossa se on päättänyt, että valtuutettu voivat pitää luottamuspaikkansa. Koen todella tarpeelliseksi jatkaa keskustelua ja tiedon lisäämistä tuulivoimasta. Se tarkoittaa, että tutkittua tietoa ei enää uskota, vaan etsitään omaa mieltä miellyttävä, vaihtoehtoinen ”totuus”. jakotuntien vähenemiseen. Eipä ole kovin kummoista taloudellista osaamista. RAUNO PIKKARAINEN aluevaalija kuntavaaliehdokas (SDP Tieto, tutkimus, totuus – Miten olette huomioineet kunnalle tulevan mahdollisen tuulivoimarakentamisesta aiheutuvan muuttotappion, jos määrä x kuntalaisia ja/tai yrityksiä siirtää kirjansa toisaalle. Erikoiseksi tämän tekee se, että ne, jotka ovat valtuustossa eniten huutaneet rakenteellisia muutoksia, itse vastustavat niitä
23 Keskiviikko 2. huhtikuuta 2025 KIURUVEDEN PERUSSUOMALAISET KUNTAJA ALUEVAALIEHDOKKAAT 91 93 94 92 95 97 98 96 100 101 99 KESTÄVÄLTÄ PERUSTALTA KOTIKUNTASI PARHAAKSI Uusi taajamakoulu, KYLLÄ Tuulivoima, KYLLÄ Talous kuntoon, KYLLÄ Käytössänne Kiuruveden parhaaksi Ahti Kilvensalmi Mikko 48 vuotta, yrittäjä Niistä on minun kuntani tehty! Remes 50 Lapsille ja nuorille hyvät eväät elämään Työtä Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Ikäihmisistä välittämistä Kuntaja aluevaalien ENNAKKOÄÄNESTYS käynnistyy TÄNÄÄN
klo 9-15 Pohjolankatu 9 Kakkukahvitarjoilu Arvontoja Hautakivipäivä Loimaan Kivi edustaja paikalla Avajaistarjouksia kukkakaupassa Toiminta jatkuu entiseen tapaan Kiuruveden liikkeessä. Elämänikäinen oppiminen, heikompien tukeminen on yhteiskunnan mittari. Perusopetuksen kustannukset nousevat muutenkin valtiovallan päätösten perustella. Uudet aukioloajat Kiuruvesi & Iisalmi Ma-Pe 8.30 16.30, La 8 14 Talous & politiikka Mielipiteet VAALIEHDOKKAIDEN JA KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi KIURUVEDEN sivistyslautakunnassa äänestettiin 26.3.2025 Kiuruveden kouluverkosta. Työttömyys väheni. Ihanteellisessa tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit antaisivat mahdollisuuden, totta kai säilyttäisimme kaikki neljä kyläkoulua. Pohjois-Savossa oli enemmän työttömyyttä kuin koko Suomessa keskimäärin. Aiemmin Kiuruvedellä on tehty päätös, jonka mukaan koulun lakkauttamista ryhdytään selvittämään, kun oppilasmäärä laskee 25 oppilaaseen. Huoletonta arkea kaikille, ei harvoille. Lisäksi osa Kalliokylän oppilaaksiottoalueesta olisi voitu siirtää Rytkyn alueeseen. Se on 1 268 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten. Koulussa on kaksi opettajaa ja osa-aikainen koulunkäynnin ohjaaja. Tämä ei mielestämme kuitenkaan ollut vastuullista päätöksentekoa. KIURUVEDEN kaupungin hallintosäännön 29 §:n mukaan kaupungin kouluverkosta päättää valtuusto. OPPILASENNUSTEEN mukaan ensi elokuussa on Kalliokylässä lukuvuotta aloittamassa 20 ja seuraavana vuonna 16 oppilasta. Teimme kuitenkin ratkaisumme raskain mielin. Sivistysjohtajan päätösehdotus koski Kalliokylän koulun lakkauttamista 1.8.2025 alkaen sekä kuntoselvitysten tekemistä Rytkyn ja Lahnajoen kouluille kuluvan vuoden aikana. Työttömiä oli yksi prosenttiyksikkö enemmän kuin vuosi sitten. Kalliokylän koulun lakkauttaminen olisi nyt ollut tässä tilanteessa rakenteellinen ratkaisu. huhtikuuta 2025 Työttömyys väheni Kiuruvedellä roimasti vuoden takaisesta. Näin pienellä oppilasmäärällä koulunpito ei ole enää taloudellisesti järkevää. SYKSYLLÄ 2024 käytyjen YT-neuvotteluiden seurauksena kaupungin henkilöstöä jouduttiin vähentämään. Helmikuussa Kiuruvedellä työttömiä työnhakijoita oli 11,5 prosenttia työvoimasta. Mikäli viime keskiviikkoisesta päätöksestä tulee myös valtuuston päätös, tulee sivistyslautakunnan ensi syksyn talousarvion teosta todella vaikeaa, ellei mahdotonta. Yrittäjyys kunniaan Arvo ikäihmisille ja heidän tekemälleen työlle M ak sa ja : tu kir yh m ä 90 89 88 2187 Erkki Väisänen Tiina Piippo Leena Leskinen Laura Kauranen 34 Arkkitehti Yrittäjä Omaishoitaja Ammatillinen osaaminen rakentamishankkeisiin. Heitä oli 37 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys väheni siis Kiuruvedellä peräti yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Kouluverkkoelvityksessä huomioitiin muun muassa Kiuruveden väestönkehitys, oppilasennusteet, koulujen nykytila sekä kouluverkon vaikutukset kunnan elinvoimaisuuteen ja väestökehitykseen. Liikkeen avajaiset Iisalmessa Lauantaina 5.4. Naapurikuntiin verrattuna Kiuruvedellä oli vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin Iisalmessa ja Pielavedellä, mutta enemmän kuin Vieremällä. Rakentava yhteistyö henkilöiden ja puolueiden välillä. Sivistyslautakunnan jäsenet: TIINA JAUHIAINEN JUHA NIEMINEN ARJA PENTIKÄINEN Näkemyksemme kouluverkkopäätökseen Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Vaikka Kiuruveden työllisyystilanne vaikuttaa parantuneen, koko Pohjois-Savossa työttömyys on noussut. Lasten ja nuorten hyvinvointi. Luontoarvot ja kestävä kehitys. Tämä ei ole enää reilua kaikkia Kiuruveden lapsia kohtaan! ME allekirjoittaneet kannatimme sivistysjohtajan esitystä. SIVISTYSJOHTAJAN päätösehdotuksen vastaisesti, äänin 8–3 sivistylautakunnan päätökseksi tuli, ettei kouluverkkoon tehdä muutoksia. Ymmärrämme perheiden huolen nykyisessä taajaman koulujen kuntotilanteessa sekä huolen pitenevistä koulumatkoista. Ymmärrämme, että kyläkoulut ovat enää harvoja konkreettisia palveluita, joita sivukylillä on. 24 Keskiviikko 2. PÄÄTÖSEHDOTUS perustui uuteen kouluverkkoselvitykseen, jota sivistysjohtajan lisäksi olivat tekemässä perusopetuksen tulosaluevastaavana toimiva rehtori Pauliina Kuonanoja sekä kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Pohjois-Savossa oli helmikuussa 12,6 prosenttia. Työllisyyskatsauksen mukaan Kiuruvedellä oli helmikuun lopulla 356 työtöntä työnhakijaa. Lisäksi tuntikehystä joudutaan pienentämään, eli luokkaryhmiä suurennetaan, jakotunteja poistetaan, henkilöstöä vähennetään, opetuksen laatua ja oppimisen tukea heikennetään. Lisäksi meille on tärkeää, että asuminen koko kaupungin alueella on mahdollista. Kysymys on myös siitä, missä vaiheessa koulun säilyttäminen ei enää ole mielekästä. Kiuruvesi on elävä maalaiskaupunki, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vaativat tekoja. Helmikuun lopulla Pohjois-Savossa oli 14 310 työtöntä työnhakijaa mukaan lukien lomautetut. Neuvotteluissa painotettiin myös, että rakenteellisia ratkaisuja on tehtävä. Alkuopetuksen opettajalla tulisi olemaan kolme oppilasta ja toisella opettajalla 17; tasajaolla kummallakin 10 oppilasta
Syntymäaika: 11.7.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Vanhemmat: Anna ja Mikko Kärki Hertta Myy Aukusta Sorvali. huhtikuuta 2025 2024 Vauvat Alma Fredrika Elovaara Syntymäaika: 5.8.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Vanhemmat: Aleksandra Heikkinen ja Antti Elovaara Kummit: Anna, Ella-Maria, Ella-Riina ja Jatta Eetu Martti Elmeri Marjoniemi Syntymäaika: 28.11.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Vanhemmat: Riikka Honkaviita ja Teemu Marjoniemi Sisarukset: Isla Marjoniemi Helmi Hanna Elisabet Heikinmaa Syntymäaika: 19.9.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Vanhemmat: Jaakko ja Vuokko Heikinmaa Hugo Onni Eemeli Martikainen Syntymäaika: 3.10.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Sisarukset: Sinna, Saga ja Seela Vanhemmat: Martikainen Harto ja Remes Sini Hertta Elma Kyllikki Auvinen Syntymäaika: 11.3.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Vanhemmat: Armi ja Janne Auvinen Eelis Leo Mikael Linnilä Syntymäaika: 25.10.2024 Asuinpaikka: Kuopio Vanhemmat: Venla Pasanen ja Elmeri Linnilä Kummit: Sara Pasanen, Emilia Linnilä ja Aku Tiihonen Syntymäaika: 9.8.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Vanhemmat: Annika ja Kosti Sorvali Sisarukset: Reino ja Eemeli Nicolas Sami Artturi Humaloja Syntymäaika: 4.10.2024 Asuinpaikka: Ohenmäki Vanhemmat: Nicol Roots ja Jari Humaloja Sisarukset: Lucian, Lisette, Vanessa, Miikael ja Markus Kummit: Sami Räisänen, Heidi Lång ja Tomi Humaloja Juuli Minna Lyydia Piippo Syntymäaika: 24.10.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi, Luupuvesi Vanhemmat: Heidi ja Jani Piippo Sisarukset: Moona ja Joona Toivo Eino Sakari Sisso Syntymäaika: 9.8.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi, Koivujärvi Vanhemmat: Teemu Sisso ja Kaisa Luttinen Kummit: Veera, Sini ja Tuija Topi Nooa Johannes Ruhanen Syntymäaika: 26.5.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Vanhemmat: Taneli Ruhanen ja Janni Toivanen Isosisko: Peppi Ruhanen Kummit: Aino Jauhiainen, Elina Komu, Antti Marin ja Henry Partanen Lila Angelina Isabella ja Vili Vinski Velinpoika Hyvärinen Syntymäaika: 1.5.2024 Asuinpaikka: Kiuruvesi Vanhemmat: Krista ja Veli-Matti Hyvärinen Sisarukset: Iida, Jasper, Amanda, Hilma ja Veikko. Kummit: Sanna Rissanen, Mikko ja Anne, Marko Hyvärinen, Tiina Mehtonen, Marko Siponen. Alva Viliina Kärki Yllätyskassin voitti Hertta Elma Kyllikki Auvinen, paljon onnea! Palkinnon voi noutaa konttoriltamme Niemistenkatu 4. 25 Keskiviikko 2
Jospa toiminta voisi jatkua. Alkuaikoina käsityökeskuksessa oli vastaavan neuvojan lisäksi ompeluneuvoja, kudonnan neuvoja ja neuvonta-aseman apulainen, neljä työntekijää. Nyt on tapahtumassa vastaavaa. Nyt helmikuussa meille tuli tieto, että liitos toiseen taitoyhdistykseen ei onnistu, Winberg kertoo. He kertoivat, että käsityökeskuksen perustaminen lähti liikkeelle siitä, että Kiuruveden maatalousnaiset voittivat talousseuran järjestämän kilpailun, jossa etsittiin ideoita kunnan kehittämiseksi vuonna 1968, idea oli perustaa neuvonta-asema Kiuruvedelle. Kiuruvetisten oman neuvonta-aseman perustamista edesauttoi se, että kunta halusi avustaa neuvonta-asemaa, sitä ei haluttu antaa kuopiolaisten perustettavaksi. Kuvassa Kiuruvesi-shaali ja Kiuruvesi-matto. Kiuruvesi-sukkia on kahta väriä: siniset (petroli, sininen, harmaa ja valkoinen) ja keltaiset (okra-ruskea-valkoinen). Taitokeskus Ylä-Savon yhdistys toimii Taitoliiton alaisuudessa. – Onhan tämä ikävä asia käsityökulttuurin ja lasten taiteen perusopetuksen kannalta. Raanun kutominen vei kaksi viikkoa, kun kutoo 8-tuntisia työpäiviä. Sillä halutaan välttää konkurssi ja selvitä ”mahdollisimman kuivin jaloin”. Taitokeskuksessa on järjestetty muun muassa monenlaisia kursseja, opetusta ja työpajoja kaikenikäisille, tuotemyyntiä, kudontaa ja kudontaneuvontaa sekä näyttelyitä. Kilpailun voitti Johanna Kouvalainen vuonna 2014. Taitokeskuksen juuret ulottuvat Tyyne Huttusen aikanaan Kiuruvedelle perustamaan käsityökouluun, joka toimi nykyisessä rakennuksessa. Taitokeskus Kiuruveden ovi ollaan laittamassa säppiin. Kiuruvedellä on vireää toimintaa ja käsityöneuvojamme ovat olleet sydämellään mukana keittämässä Kiuruveden käsityökulttuuria kehittämällä monenlaisia Kiuruvesi-aiheisia tuotteita, Riitta Winberg sanoo. Yksinäisyyttä ei välttämättä tarvitse kokea, kun menee käsityökeskukseen näpräämään jotain”, sanoi Heinonen. Kiuruvesi-matosta on kesäja talviversio. Taitokeskuksen palveluja käyttävä Laina Heinonen vertasi osuvasti Taitokeskus Kiuruveden 50-vuotisjuhlassa lokakuussa 2023 Kulttuuritalossa taitokeskusta ”huoltoasemaan, jossa käydään tankkaamassa polttoainetta säännöllisesti. Monet kutoivat käsityökoulussa raanun ja kansallispuvun jo 16-vuotiaina. Kiuruvesi-shaalia on ollut haluttu lahja muun muassa eläkkeelle jäävälle, ylioppilaalle. Käsityökeskuksessa kudottiin 500 körttishaalia Kiuruvedellä järjestetyille Herättäjäjuhlille vuonna 2010. Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin panna ovet kiinni, kertoo Taito Ylä-Savon hallituksen puheenjohtaja Riitta Winberg. Paikallinen herättäjäyhdistys sai kunniamaininnan varojen keräämisestä Herättäjäjuhlille juuri näillä körttishaaleilla Kun käsityöneuvoja Silja Ruotsalainen tuli töihin käsityökeskukseen 1980-luvulla, tuolloin asiakkaat kutoivat paljon Kiuruvesi-raanua. Se on ollut aina luovuuden, ilon ja rauhan tyyssija. Arvostamme juuriamme. Meni neljä vuotta ennen kuin neuvonta-aseman asia lähti liikkeelle. Myös sen tiloissa oleva kutomo sulkee ovensa. JAANA SELANDER Suuri osa kiuruvetistä käsityöperinnettä ja identiteettiämme on vaarassa kadota Silja Ruotsalainen Taitokeskus Kiuruveden 50-vuotisjuhlanäyttelyä kokoamassa. – Meillä oli tarkoitus, että olisimme liittyneet toiseen yhdistykseen, kun viime vuonna näytti siltä, että tästä tulee taloudellisesti tiukka vuosi ja työntekijöitäkin on vain kolme. Lukemattomat kerrat olen ollut jutunteossa Käsityökeskuksessa. 26 Keskiviikko 2. Ruotsalainen pääsi käsityökeskukseen harjoittelijaksi 1978, muutamaan vuotta myöhemmin hänet vakinaistettiin. Minna Lapveteläinen teki mallisukkia, joista toimikunta yhdisti lopullisen mallin. Kiuruvesi-lapasetkin on tehty, ne on suunnitellut Anitta Pölkki. Myös Iisalmen ja Lapinlahden Taitokeskukset suljetaan keväällä koko Taito Ylä-Savon lopettaessa toimintansa. HANNA SOINI JAANA SELANDER M e kiuruvetiset olemme kotiseuturakkaita. Kiuruveden käsityökeskuksen 50-vuotisjuhlassa olivat mukana neuvonta-aseman alullepanijat Anneli Lämsä ja Sylvi Kärkkäinen. Tälle vuodelle valtionapu on pienentynyt 20 prosenttia viime vuodesta, ja se luultavasti pienenee edelleen. Taitokeskuksessa on vaalittu museon tapaan kiuruvetistä identiteettiä kympin arvoisesti. Esimerkiksi Kiuruvesi-raanu on suunniteltu silloisessa käsityökoulussa 1950-luvulla vanhojen raanumallien pohjalta. JAANA SELANDER. Se oli kylmää kyytiä, heittää nyt oma historiamme, perintömme ja juuremme romukoppaan. Kiuruveden käsityökeskuksen voimasta ja kiuruvetisen käsityöperinteen vaalimisesta saamme kiittää vastaava neuvoja Helena Turusta ja kudontaneuvoja Silja Ruotsalaista, he tekivät työtä sydämellään, olivat taitavia ja taiteellisia. Sinisten sukkien nimi on Puronsolina ja vaaleampien sukkien Lähteensilmä, nimet on keksinyt Minna Lapveteläinen. Siitä esimerkkinä oli tässä taannoin, kun museo oltiin panemassa kiinni säästösyihin vedoten. Kiuruveden juhlavuoden kuviota on ikuistettu muun muassa tarjottimiin ja tekstiileihin. Körttishaalin Ruotsalainen suunnitteli vanhojen kiuruvetisten käsitöiden pohjalta kevään ja syksyn väreissä. Kiuruvesi-sukat on suunnitellut Taitokeskuksen Kiuruveden toimipisteen toimikunta: Wilma Harmoinen, Mervi Kananen-Kärkkäinen, Pirkko Jaakola-Juntunen, Tanja Mähönen ja Minna Lapveteläinen. huhtikuuta 2025 Kulttuuri Kiuruveden Taitokeskus lopettaa toimintansa Taitokeskus Kiuruvesi sulkeutuu kevään aikana. Arkistokuvassa käsityöohjaaja Henna Kortelainen (oik.) ja aiemmin Kiuruveden Taitokeskuksella työskennelleet vastaava neuvoja Helena Turunen sekä kudonnan neuvoja Silja Ruotsalainen. Sukkien väritys ja kuvio on otettu Kiuruvesi-shaalista. Silja Ruotsalainen on taidokkuudessaan ihan uskomaton. Alkuun neuvonta-asema toimi pienteollisuustalolla ja nykyiselle paikalle siirryttiin 1976. Kiuruvedellä kaupunki on tukenut omalta osaltaan Taitokeskuksen toimintaa tarjoamalla sen käyttöön sopivat tilat. Kiuruvesi-shaalin talven värit tulevat Kiuruvesi-liinasta. Alkuun järjestettiin kudontakursseja Seuratuvalla ja vankituvalla, koska muuhun ei ollut rahaa. Käsityökeskuksessa järjestettiin myös kilpailu Kiuruvesi-matosta. Hänen mukaansa Taitokeskus Ylä-Savo ei ole saanut parannettua omia tulojaan siitä huolimatta, että henkilöstö oli vähentynyt muun muassa eläköitymisten myötä. – Meillä ei ole enää taloudellisia edellytyksiä jatkaa. Ylä-Savon Taitokeskusten suljetaan siis melko nopealla aikataululla. Helena Turunen oli Kiuruveden käsityökeskuksen palveluksessa 34 vuotta. Hän on suunnittelut muun muassa suuren suosion saaneen Kiuruvesi-shaalin körttishaalin innoittamana. Taitokeskuksessa on tehty aktiivisesti Kiuruvesi-aiheisia käsitöitä. Kiuruvesi-lapasiin kuvio on otettu Kiuruvesi-raanusta. Körttishaalien kysyntä oli niin kova, että shaaleja kudottiin vielä juhlien jälkeenkin ja niitä lähetettiin ympäri maailmaa. Käsityökeskuksessa suunniteltiin niin ikään Kiuruveden 140-juhlavuoden kuvio ja Kiuruvesi-villasukat, joista ensimmäisen parin sai tuore kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen
Kameraseuran vuoden parhaat valokuvat ovat nähtävillä Kulttuuritalolla. Jokainen voi tietenkin ajatella kuvien aiheen omalla tavallaan, Niskanen sanoo. – Näyttelyssä on edellisvuoden Kuukauden kuva -kilpailujen ykköspaikalle tulleet kuvat sekä toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneita kuvia tasaisesti kaikilta jäseniltä, kertoo Kiuruveden kameraseuran puheenjohtaja Mikko Niskanen. huhtikuuta 2025 Kameraseuran näyttely kokoaa yhteen vuoden parhaat valokuvat Kiuruveden kameraseuran valokuvanäyttelyssä hehkuu luonto. Seurassa on alle 15 jäsentä, vaikka he ovatkin aktiivisia. Kiuruveden kameraseuralaiset ovat koonneet näyttelyyn viime vuoden parhaat otoksensa jokaiselta kuukaudelta. Näyttelyssä nähdään muun muassa vauhdikkaita urheilutilanteita, kauniita muotokuvia, esineitä, maisemia, eläimiä ja luonnonilmiöitä eri tekniikoilla kuvattuna. Monipuolisessa näyttelyssä on esillä kolmisen kymmentä kuvaa eri teemoilla. Kuvausaiheita on mukava miettiä, sillä kaikki ajattelevat ne omasta näkökulmastaan. Kameraseuralaiset pystyttivät näyttelyä tiistaina. Hänen mukaansa yksi kattava näyttely vuodessa sopii pienelle kameraseuralle paremmin. 27 Keskiviikko 2. Kameraseura on järjestänyt kaksi näyttelyä vuosittain: kuukauden kuvat -koostenäyttelyn vuoden parhaista kuvista sekä teemanäyttelyn joulukuussa. Suurin osa kuvista on tehty Kiuruvedellä, mutta näyttelyssä on myös naapurikunnissa ja ulkomailla asti otettuja kuvia. Ensi vuonna luvassa on kuitenkin muutoksia. Ritva Pietikäinen kiinnitti kuvien alle nimiä. – Kuvissa on paljon vaihtelua, sillä niissä on 12 teemaa, yksi joka kuukaudelta. Seija Kärkkäinen asettelee lintukuvaansa esille. Seuran aktiivi, valokuvaaja Jorma Kärkkäinen, kertoo, että ensi vuonna näyttelyitä pystytetään vain yksi. Häneltä on monta teosta näyttelyssä.. päivään saakka. Kuvia on sekä harrastekuvaajilta että ammattilaisilta. HANNA SOINI Luonto on vahvasti esillä kameraseuran näyttelyissä. Seija Kärkkäinen on kuvannut krookuksia ja Ritva Pietikäinen tippuvaa vettä. Vasta auenneeseen näyttelyyn on koottu edellisvuoden parhaat kuvat. Jorma Kärkkäinen asetteli tytöstä ja hevosesta ottamaansa muotokuvaa seinälle. Mission impossible -niminen otos kuvastaa työelämän organisaatiomuutoksia. Muuten ei välttämättä tulisi kuvattua niin paljon. Kuukauden kuvat 2024 -näyttely on avoinna huhtikuun 24. Valokuvausta harrastava Pietikäinen on aktiivinen kameraseurassa. Pietikäinen on ikuistanut kuvaan kävelykadun Espanjassa. – Kameraseurassa kuvaaminen on hyvä harrastus. Tässäkin näyttelyssä on monipuolinen kattaus kuvia, kertoo seuran jäsen Seija Kärkkäinen
– Teema oli mielessä jo vuosia, mutta vasta nyt aika tuntui oikealta sen toteuttamiseksi, kertoo UNS:n valmentaja Tarja Kunnas. Hyppyjä ja muita taitavia kiemuroita jäällä esittäneillä Tuuli Laitisella ja Kerttu Utriaisella oli esityksen jälkeen hymy herkässä. Tulevana syksynä moni seuran vanhemmista luistelijoista lähtee opiskelemaan muille paikkakunnille. Vanhimmat esiintyjät olivat teinejä, nuorin vasta kaksivuotias. Vaikka tältä talvelta UNS:n jääkausi on ohi, toiminta jatkuu kesätreenien ja leirien merkeissä. – Pidämme hieman hengähdystaukoa näytöksistä. Tätä kaikkea nähtiin perjantaina Aamulypsy-areenalla, kun kiuruvetisen taitoluisteluseura United Northern Skatersin nuoret luistelijat näyttivät parasta osaamistaan Rakkaudella-taitoluistelunäytöksessä. Ensi vuonna seura aikoo pitää välivuoden näytöksistä ja panostaa kilpailutoimintaan. Yhteensä jäällä nähtiin kolmisenkymmentä kiuruvetistä nuorta. huhtikuuta 2025 Tanssin taikaa luistimilla Rakkaudella-taitoluisteluesityksessä nähtiin esiintyjiä suloisista taaperoista taitaviin teineihin. TEKSTI JA KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Tähdet tähtikuviossa eli Vilja Tikka, Pihla Virolainen, Veera Niskanen, Saana Jauhiainen ja Kerttu Utriainen. – Vanhimmat luistelijat ovat olleet opissani jo 15 vuotta, joten olemme itkeneet monet itkut, kun yhteiset luistelut nyt päättyvät. Onnea, mustasukkaisuutta ja kaihoa. Tummassa puvussa Tuuli Laitinen ja vaaleansinisessä Veera Niskanen. Esityksessä haluttiin antaa katsojien tulkita esityksen tapahtumia ja syy-seuraussuhteita omalla tavallaan. Kunnas oli myös käsikirjoittanut ja ohjannut esityksen sekä tehnyt siihen koreografian. Ryhmä urakoi perjantain aikana kaksi näytöstä. 28 Keskiviikko 2. Kilpaileminen on tärkeä osa taitoluistelua, joten haluamme ylläpitää myös sitä puolta, Kunnas toteaa. Onneksi Kiuruvedellä on kuitenkin saatu mukavasti jatkuvuutta toimintaan, kun mukaan on tullut uusia pieniä luistelijoita, Kunnas toteaa. – Aikansa etsittyään lapsen vanhemmat olivat jostakin löytäneet niin pieniin jalkoihin sopivat luistimet, Kunnas kertoo. Pihla Virolainen (vas.) ja Vilja Tikka taituroivat paritanssiosuudessa. Kaulinta heiluttaa Kerttu Utriainen. Urheilu. Esitysten väliajoilla nähtiin Harkka-kerhon luistelijoiden esitys
Sen voitti ja samalla sarjanousua pääsee yrittämään Pieksämäen Tikkaklubi. Tämä tarkoittaa sitä, että LiigaPloki on muiden tämän kauden liigajoukkueiden tapaan oikeutettu hakemaan liigalisenssiä kaudelle 2025–2026. Veera Helpillä välierät alkoivat tasaisesti. keilailun Ylä-Savon mestaruuskisat. Kiuru DC sijoittui kolmanneksi Dartsissa heitettiin SM-liigan tämän kauden seitsemäs ja samalla viimeinen runkosarjakierros lauantaina 29.3. SM-finaaleihin pääsi välieräturnauksista yhteensä 12 Suomen parasta B-tyttöjoukkuetta. Säestäjänä toimi Emmi Kärkkäinen, joka on UNS:n entinen luistelija. Nykyään hän opiskelee toisella paikkakunnalla. LiigaPlokissa on pelannut Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti Sara Piippo. Sitä keilattiin tänä talvena neljän joukkueen voimin. Hopealle heitti Piela Bowlingin Arto Turkka ja pronssille Iisalmi Bowlingin Raimo Kumpulainen. B-tytöt lentopallon SM-finaaliturnaukseen Vieremän Lentopallo-92:n B-tytöt varmistivat viime viikonloppuna paikan ikäluokkansa SM-finaaliturnaukseen, joka pelataan Salossa 26.4.–27.4. Naisissa kultaa juhli Kiurun Keilan Anja Kolehmainen. AKU LAATIKAINEN Ylä-Savon keilamestarit selvillä Kiuruvedellä järjestettiin sunnuntaina 23.3. ViLe pelasi oman välieräturnauksensa Savonlinnassa, jossa se kohtasi Lempäälän Lempo-Volleyn, Raision Loimun sekä Mikkelin Passarit. Kolmannessa divisioonassa Kiuru Darts Clubin ykkösjoukkue (Ari Varpamäki, Sauli Tenhunen, Jarmo Piippo, Henri Autio ja Pasi Tossavainen) kohtasi kuopiolaisen Elevis DC 3:n. Ne ovat käynnistyneet hyvin tasaisissa merkeissä, sillä Puijo ja Pölkky Kuusamo pelasivat kahdessa ensimmäisessä pelissä molemmissa viisieräiset ottelut. Paras kiuruvetinen oli kuudenneksi sijoittunut Ice-Bowlingin Pasi Tossavainen. Veteraaneissa kultaa keilasi Ice-Bowlingin Juha Tossavainen. Maaliskuussa saatiin päätökseen myös Ylä-Savon veteraanijoukkueiden paikallissarja. Hopeaa sai Ice-Bowlingin Pirjo Palo ja pronssia Kiurun Keilan Taina Tossavainen. Voitot menivät tasan 1–1 ja finaaleihin pääsee neljällä voitolla. Molemmista otteluista tuloksena oli tappio lukemin 2–6. Nuorissa BC Liikkeen Peetu Korhonen oli ykkönen ja Piela Bowlingin Peetu Hartikainen kakkonen. Kiuru DC 2 (Arttu Reinikainen, Jarmo Väisänen, Arttu Saharinen ja Miska Missonen) kohtasi Pieksämäen Tikkaklubin. ViLe voitti Loimun ja Passarit suoraan erin 2–0 ja Lempo-Volleyn 2–1 ja otti välieräturnauksen ykkössijan. 1-sarjan voittanut Raision Urheilijat ilmoitti liigalle, että se on kykenemätön pelaamaan karsintaotteluita liigan huonoimmaksi jäänyttä Pihtiputaan LiigaPlokia vastaan. Pelien myötä lohko tuli päätökseen. Yleisessä sarjassa tarkimmin heitti Iisalmen BC Liikkeen Niklas Sahlström ennen seuratovereitaan Peetu ja Timo Korhosta. Pienimmät UNS:n eli United Northern Skatersin luistelijat olivat K4ja Tintit/Muksut-ryhmäläisiä. 29 Keskiviikko 2. LiigaPlokin kausi päättyi Naisten Mestaruusliigasta kuultiin äskettäin yllätysuutinen: liigakarsintaa ei nimittäin pelata tänä keväänä ollenkaan. Sara Piipon joukkue säilyy Mestaruusliigassa ilman karsintoja. Ykkönen oli Ice-Bowling ja seuraavilla sijoilla olivat Iisalmi Bowlingin kaksi joukkuetta sekä Piela Bowling. Ottelut päättyivät tasan 4–4 ja Kiuru DC 1:n voittoon 7–1. Raision Urheilijat puolestaan jatkaa ensi kaudella toiseksi korkeimmalla tasolla 1-sarjassa. huhtikuuta 2025 Tähdet tähtikuviossa eli Vilja Tikka, Pihla Virolainen, Veera Niskanen, Saana Jauhiainen ja Kerttu Utriainen. Joukkuekisassa Ice-Bowling sai hopeaa. Liigan välierät vauhtiin Kuopion Puijo Wolleyssa pelaava LuoWo-kasvatti Veera Help on puolestaan aloittanut Mestaruusliigan välierät. Kultaa vei BC Liike ja pronssia Pyhäjärven Salmi-Bowling. Seuralla on toimintaa kymmenellä paikkakunnalla. Toinen oli Jyväskylän Pressure DC 1 ja kolmas Kiuru DC 1. Hänen kautensa tuli siis nyt päätökseen, vaikkei se tapahtunutkaan pelikentällä, vaan kabinetissa. Lohkon jumboksi eli kahdeksanneksi sijoittui Kiuru DC 2.. ViLe:n joukkueessa pelaavat myös kiuruvetisille urheilun seuraajille tutut nimet Eveliina Väänänen, Salla Ryytty ja Emilia Jauhiainen. Ohjaaja Tarja Kunnas lauloi Lauri Tähkän Sinä olet minun -laulun
Näistä tuloksena oli kuusi voittoa, yksi tasapeli ja viisi tappiota maalierolla 62–60. M100kg-sarjassa kilpaili puolestaan Marko Tapaninen ja myös hän oli neljäs. KalPan vastustaja siihen ei ole vielä selvillä. 30 Keskiviikko 2. Luokka 6 | 120 cm | A.2.0 (Alue | Hevonen | Esteratsastus): 1) Katariina Riikonen, Kiuruveden Ratsastajat – Dino de Longpre 0/60.76. Mäki jäi Kouvalaisesta minuutin ja 23,5 sekuntia, Selin minuutin ja 34,7 sekuntia. Luokka 13 | 50 | A.0.0 Kat. 1, /, 2, /, H (Seura | Poni | Hevonen | Esteratsastus): 1) Anni Niiranen, Kiuruveden Ratsastajat – Pilvet 8.5/51.95…3) Emma Kauhanen, Hirvijärven Ratsastajat – Tangokingi 7.8/51.40. 1, /, 2, /, H (Alue | Poni | Hevonen | Esteratsastus): 4) Anni Niiranen, Kiuruveden Ratsastajat – Pilvet 8/47.60. Hyökkääjä Roope Tossavainen on pelannut tämän kevään pudotuspeleissä 10 ottelua ja tehnyt niissä tehot 2+4. Näissä syntyivät tehot 3+7. Ohessa tulokset: Rokua: P8 1 km: 2) Kasperi Holopainen. Joukkueen parhaat maalintekijät olivat Elias Nuutinen ja Otso Kiviranta, jotka molemmat viimeistelivät 16 maalia eli yhteensä 32. ja sunnuntaina 23.3. Luokka 12 | 70 | A.0.0 (Seura | Hevonen | Esteratsastus): 1) Salla Ryytty, Kiuruveden Ratsastajat – Pilvet 4/57.52. Knuutinen pelasi tällä kaudella Liigassa 51 ottelua runkosarja ja pudotuspelit mukaan lukien. Viime viikonloppuna kansallisissa Rokuan hiihdoissa sekä Lapin kisoissa Sodankylässä saldoksi tuli yhteensä yksi sarjavoitto sekä kolme kakkossijaa. 1, /, H (Seura | Poni | Hevonen | Esteratsastus): 1) Jenni Anttila, Kiuruveden Ratsastajat – Kingsty Jump 0/52.63. 1, /, 3, /, H (Seura | Poni | Hevonen | Esteratsastus): 2) Salla Ryytty, Kiuruveden Ratsastajat – Magic Dancer 4/70.61, 2) Saana Jauhiainen, Kiuruveden Ratsastajat – Jefferson 4/63.77…5) Sara Humaloja, Kiuruveden Ratsastajat – Muumikko 12/92.20. M50 2 km: 1) Ari Säisä 6.31. 1, /, H (Alue | Poni | Hevonen | Esteratsastus): 2) Emma Kauhanen, Hirvijärven Ratsastajat – Galion 0-0/39.30. Plusmiinustilasto näytti lukemaa –8. Lohkon voitti ja ainoan jatkopaikan nappasi PU-62. TPS johti jo voitoin 2–0, mutta SaiPa kiri rinnalle ja ohi. 1, /, 3, /, H (Seura | Poni | Hevonen | Esteratsastus): 1) Saana Jauhiainen, Lupiksella oli esteratsastuskisat Kiuruveden Ratsastajat – Jefferson 0/65.64. KiuPan ainokaisen viimeisteli Onni Leinonen. Ensi talvena poikien on tarkoitus lähteä pelaamaan futsalia uudestaan, sillä sen verran hyvät kokemukset joukkue debyyttikaudeltaan sai. sekä Äänekosken Huiman. Kiuruvetinen Niilo Kouvalainen voitti Kontiolahdella järjestetyissä ampumahiihdon SM-kilpailuissa sunnuntaina 30.3. Pieni joukkue menestyi kisoissa hienosti ja saaliina oli kolme mitalia. T10 1 km: 1) Anni Kemiläinen, Haapakumpu 6.18. Luokka 2 | 80 cm | Taitoarvostelu lyhyt 2024 Kat. Toisen KK-kasvatin, hyökkääjä Henri Knuutisen kausi tuli päätökseen viime viikolla, kun Turun Palloseura hävisi pudotuspelien avauskierroksella Lappeenrannan SaiPalle voitoin 2–3. Aada Rytkönen ja Lily Räty eivät onnistuneet turnauksessa maalinteossa. Ohessa tulokset: P6 200 m: 1) Lauri Niiranen 1.27, 2) Lenni Manninen, Kalliokylä 1.47, 3) Anton Siponen, Kalliokylä 1.51. M60 2 km: 1) Martti Tenhunen, Toiviaiskylä 7.23. Viidenteen osakilpailuun osallistui yhteensä 20 hiihtäjää. Äänekosken Huimaa vastaan päädyttiin tasapeliin 0–0 ja häviöön 0–1. Kultaa voitti miesten Masters-sarjassa Jouni Mähönen ja lisäksi miesten avoimessa yli 100 kg:n sarjassa Juha Vuorikoski saavutti hopeaa ja Jouni Mähönen pronssia. Tomi Kämäräinen sijoittui neljänneksi. Pronssiottelu pelataan sunnuntaina 6.4. KIURUVEDEN URHEILIJAT AKU LAATIKAINEN Jouni Mähönen saavutti kultaa ja pronssia, Juha Vuorikoski hopeaa. Lisäksi Onni Leinonen osui kertaalleen myös FC NurKiuruveden Kiekko-81:n kasvatti Roope Tossavainen pelaa tällä kaudella jääkiekon U20 SM-sarjan pronssiottelussa. miesten viestissä nuorella joukkueella, kun Iisalmessa hiihdettiin Suomen Cupin osakilpailu. T14 2 km: 1) Aino Myllylä, Kirkonkylä 6.47, 2) Silja Auvinen, Laukkala 6.52, 3) Emilia Siponen, Kalliokylä 7.09. Ohessa sijoittuneiden ratsukoiden tulokset: Lauantai 22.3.: Luokka 1 | 70 cm | A.0.0 Kat. Sunnuntai 23.3.: Luokka 9 | 100 | 367.1(A2/A2) Kat. Sunnuntaina 23.3. Luokka 11 | 120 | AM5 (Alue | Hevonen | Esteratsastus): 2) Katariina Riikonen, Kiuruveden Ratsastajat – Dino de Longpre 0-0/42.08. Kaikkinensa KiuPa pelasi kauden aikana P14 Ykkösessä 12 futsalpeliä. SPL Itä A:ta vastaan tuloksina olivat tappiot maalein 0–1 ja 1–2, ja PU-62:n kanssa pelattiin tasapeli 1–1 ja toisesta kohtaamisesta tuli tappio 0–2. Samalla varmistui, että KiuPa sijoittui lohkossaan kolmanneksi ja sai pronssia, joten joukkue voi olla tyytyväinen lopputulemaan. Ylivoimainen ykkönen lohkossa oli kuopiolainen AC Barca ja hopeaa sai ToU. Hiihdosta neljä palkintopallisijaa Niilo Kouvalaiselle nuorten SM-kultaa Maastohiihdon kilpailukausi lähenee loppuaan, mutta Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjät ovat hyvässä kevätkunnossa. Pisteitä KiuPa keräsi 19. Ylivoimaisen Kouvalaisen jälkeen hopealla oli Iisalmen Visan Joel Mäki (3+1+1+2) ja pronssilla Ounasvaaran Hiihtoseuran Okko Selin (0+0+4+3). T8 1 km: 1) Vilma Siponen, Kalliokylä 6.44, 2) Bonita Bergqvist, Honkaranta 8.16, 3) Ella Tikkanen, Luupuvesi 10.16. Päivän ensimmäisessä ottelussa KiuPa koki tappion, kun ToU oli parempi maalein 1–4. Iiro Säisä, Olli Kouvalainen ja Arttu Ritvanen olivat Puijon Hiihtoseuran voittamassa viestissä sijalla 25. KiuPan joukkueessa pelasi kauden mittaan 13 pelaajaa. Futsalissa debytoinut KiuPa aikoo osallistua sarjaan myös ensi talvena.. Näin ollen tehokaksikko teki KiuPan maaleista yli puolet. Luupuveden koulun peltolenkillä +2 asteen keväisessä säässä vapaalla tyylillä. Luokka 14 | 60 | A.0.0 Kat. Viimeisiin peleihinsä KiuPa matkusti Nurmekseen, missä se kohtasi isäntäseura FC Nurmeksen sekä siilinjärveläisen Toivalan Urheilijat. Kiuruveden Urheilijoiden joukkue otevoiman SM-kisoissa. SPL Itä B kohtasi päivän mittaan tuplapeleissä SPL Itä A:n, mikkeliläisen Porrassalmen Urheilijat-62:n Kiuruveden Palloilijoiden 14-vuotiaiden poikien joukkue päätti viime viikonloppuna futsalin sarjakautensa ikäluokan Ykkösessä. P10 1 km: 1) Emil Mäki 4.28, 2) Kaapo Laukkanen, Luupuvesi 7.01. kultaa M17-sarjan 7,5 kilometrin yhteislähtökilpailuissa. Ylämyllyn Yllätys oli neljäs, FC Nurmes viides, Suonenjoen Pallo kuudes ja FC Siilin T10-joukkue jäi viimeiselle eli seitsemännelle sijalle. Hiihtokeli oli erittäin raskas ladun pehmetessä lähes sohjoksi. N45 2 km: 1) Terhi Mäki 6.41, 2) Maarit Knuutinen, Lahnanen 11.40. P8 1 km: 1) Kasperi Holopainen, Kalliokylä 5.03. Tossavaisen KalPa pronssiotteluun mesta vastaan. M70 3 km: 1) Aito Pennanen, 2) Martti Tenhunen. Luokka 3 | 90 cm | Taitoarvostelu lyhyt 2024 Kat. T12 2 km: 1) Miitta Huttunen, Kirkonkylä 7.29, 2) Iida Siponen, Kalliokylä 7.51. Samalla kyseessä olivat avoimet seuranmestaruushiihdot. – Kiitos myös yhteistyökumppaneille, ilman heitä tämä ei olisi ollut mahdollista, joukkueen valmentaja Markku Kamunen kiittelee. Kiuruveden Urheilijoista oli tällä kertaa lähtenyt kilpailemaan neljä otevoimailijaa. Helmariliiga jatkui Mikkelissä Jalkapallossa 13-vuotiaiden tyttöjen valtakunnallinen Helmariliiga jatkui viime viikolla toisen kierroksen otteluilla. P14 2 km: 1) Eetu Herranen, Honkaranta 6.54. Niilo Kouvalainen edustaa ampumahiihdossa Iisalmen Visaa. Sodankylä: T12 3 km: 2) Miitta Huttunen. Tulokset tiesivät sitä, ettei SPL Itä B selvinnyt turnauksesta jatkoon. Kaikki kuusi peliä olivat äärimmäisen tiukkoja, mutta tällä kertaa voitot jäivät kuitenkin kiupalaisten edustamalta joukkueelta ottamatta. Vasemmalta oikealle Marko Tapaninen, Jouni Mähönen, Juha Vuorikoski ja Tomi Kämäräinen. Itäisen Suomen alueen yhdistelmäjoukkue SPL Itä B pelasi Mikkelissä ja joukkueessa olivat mukana myös Kiuruveden Palloilijoiden Aada Rytkönen ja Lily Räty. Mukana oli myös kiuruvetisten seurojen ratsukoita. Otevoimasta kolme SM-mitalia Hiihdon Kylä-cup tuli päätökseen KiuPan P14-joukkue pronssille futsalissa Kiuruveden Kylä-cupin viides ja tämän talven viimeinen osakilpailu hiihdettiin tiistaina 25.3. Asia varmistui, kun Kuopion KalPa hävisi välieräsarjassa Rauman Lukolle otteluvoitoin 1–3. Sakkoja hän ampui kilpailun aikana yhteensä kuusi (2+0+2+2). KiuPan suurin sankari oli Elias Nuutinen, joka viimeisteli peräti neljä maalia. huhtikuuta 2025 Urheilu Kiuruveden Ratsastuskeskus Lupiksen maneesissa järjestettiin kaksipäiväiset esteratsastuskilpailut lauantaina 22.3. Lisäksi Kiuruveden Urheilijat oli mukana sunnuntaina 30.3. järjestettiin otevoiman SM-kisat Jämsässä. KiuPa sai kuitenkin lopettaa voittoon, kun FC Nurmes kukistui kuumien tunteiden maalijuhlassa niukasti 6–5
Se oli kyllä etupäässä mäenlaskua. Tulomatkalla käytiin Ruotsin puolella jopa Haaparannassa asti. Ja että ainakin jokunen kyläkoulu joutaisi panna kiinni. Esimerkiksi nyt tuulivoimasta ja kyläkouluista. Parhaat palkittiin Viikko vierähti nopeasti ja kovan siivouspalvelun jälkeen lähdettiin paluumatkalle. Pelkällä nimimerkillä lähetettyä mielipidettä emme julkaise, aidon kirjoittajan nimi tulee olla toimituksen tiedossa. Partiotaitoja kehitettiin suurin osa ajasta. Suuri osa porukasta vuokrasi slalom-sukset ja niin päivät kuluivat mukavasti lasketellen toisille aivan uuden lajin piirissä. Vesi sirisi silmistä kun jyrkkiä tunturin rinteitä laskettiin alas. On tuulivoimaa puoltavia mielipiteitä ja tuulivoimaa vastustavia mielipiteitä. Parinkymmenen asteen pakkanen ei tuntunut missään. Parhaiksi leiriläisiksi valittiin Marja-Liisa Kastarinen ja Juha Kauhanen, jotka palkittiin komeilla Lapin puukoilla. Lisäksi oli kuljettaja Vilho, joka joutui pakosta elelemään partiomaiseen tyyliin viikon verran. Kun tutustuu oman ajatusmaailmansa ulkopuolella oleviin mietteisiin, se rakentaa ymmärrystä maailmasta ja toivottavasti auttaa hyväksymään ja näkemään, että olemme erilaisia ihmisiä ja meillä on erilaisia mielipiteitä, eikä sen takia tarvitse käyttää väkivaltaa tai ryhtyä sotimaan. (Kiuruvesi-lehti 3.4.1975) Ylläksen jylhissä maisemissa letutkin maistuivat aivan erilaiselta.. Eläköön erilaisten mielipiteiden runsaus ja sananvapaus! KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka ihmettelee koko ajan tätä maailmanmenoa Jo perinteelliseksi tavaksi on tullut Kiuruvedenkin partiolaisille mennä viettämään talvileiri Lappiin, tarkemmin kolarin kuntaan Äkäsjoen varteen likelle Yllästunturia. JOTKUT kirjoitukset ovat olleet ehkä liiankin pitkiä. Sellaista ei ole vielä tapahtunut. Retken johtajina toimivat Jaakko Pehkonen, Hannu Jumpponen ja Eeva Cajan. Kaikella on hintansa. Nuorin leiriläinen Pasi, 5 vuotta, laski Ylläksen rinteen huipulta asti. On kirjoituksia kyläkoulujen puolesta ja sen puolesta, että lapset keskitetään taajamakouluun. Mielipiteiden runsaudessa ja monipuolisuudessa kyse on sananvapaudesta. Mutta pojat totesivat, että Lapin kelopuu lämmittää ihmeellisesti. Kymmenet sukset menivät poikki. Ruoka oli hyvää, vaikka Jaska käski olla katselematta lampulla mitä syö. Toivottavaa tietenkin on, että kirjoitetaan omalla nimellä. Lukemisen vähenemisestä ollaan huolissaan. Jännittävimpiä hetkiä olivat öiset partiotaitosuunnistukset pimeässä tunturimetsikössä, jossa oudot varjot ja äänet saivat vartiot hiihtämään hyvin lähellä toisiaan. Koska kattiloita ei ollut nyt mukana, keitettiin vesi pape50vuotta sitten Onnistunut Ylläs-retki Kiuruveden partiolaisilla rimukiseissa kiehumispisteeseen. Se on suuri rikkaus. Paitsi jos sattuisi olemaan kyse rikollisesta toiminnasta, silloin nimi olisi kerrottava poliisille. Joka puhuikaan koulusta, sai särettäväkseen ison pinon halkoja. SE, että lehti julkaisee erilaisia mielipiteitä, esimerkiksi kyläkouluista ja tuulivoimasta, ei tarkoita, että kumpikaan kanta olisi Kiuruvesi-lehden linja. Kuitenkin sivun mittainen mielipide on kyllä maksimi ja siihen samalle sivulle pitää mahtua vielä kuvakin. Vartiojohtajaan opittiin luottamaan silloin, kun hän viilletti tuntureita alas täysin pimeässä ja toiset seurasivat perässä suksikopelolla. 31 Keskiviikko 2. Mielipide kun voi vaikuttaa toimeentuloon ja ihmisten asenteisiin. huhtikuuta 2025 Viikosta viikkoon Lukijan mielpide on tärkeä NÄIN vaalien alla lehdessä on paljon ehdokkaiden ja muun lukijakunnan kirjoituksia. Lehden tehtävä on olla yksi saareke demokratian ylläpitämisessä, tarjotin ja alusta sille, että kaikki äänet pääsevät kuuluviin. Retkeläisiä oli 27, joista tyttöjä 9. Suosittu ruokalaji oli velttohyppelys. Keskittymiskyky ja asioiden laaja-alaisempi ymmärtäminen on hakusessa, kun luetaan vain muutaman rivin kommentteja sosiaalisesta mediasta. Yöteetä ja erätaitoja Eräällä tunturin huipulla juotiin yöteet. Toimitusta koskee lähdesuoja, nimeä emme paljasta ulkopuolisille. Viikko autiossa erämaakämpässä on kokemus, josta puhutaan paljon jälkeenpäin ja aina hymyssä suin. Tosi erämiehen hommia tekivät ne pojat, jotka viettivät yönsä ulkona laavulla. Tulo kotiin teki mielen iloiseksi, mutta iloisemmiksi tultiin vielä, kun kuulimme millainen sää täällä etelässä oli ollut, sillä meillä paistoi koko ajan aurinko ja pakkasta oli pikkusen. Kaikki partiolaiset soveltuivat tällaiseen partiolaismaiseen elämiseen loistavasti ja niinpä parhaan leiriläisen valinta ei ollut helppoa. Kauhas-Heikki otti saman liikesarjan, mutta sukset säilyivät ehjinä (vaikeuskerroin 2,5). Hiihtämiseen innostuivat kaikki näissä maisemissa. Mutta kun linja-auto nousi ylös tunturin juurelle, olimme niin korkealla, että pilvet jäivät alapuolelle ja saimme viettää nämä päivät täydellisessä auringonpaisteessa. Menee kuulemma paremmin alas. JOITAKIN kirjoituksia olemme julkaisseet nimimerkillä. Jotkut katsoivat parhaaksi esiintyä huomaamattomina ja pistivät lumipuvun ylle (tarkoittaa vara-alusvaatekertaa). Erilaisten mielipiteiden tuominen samalle foorumille, tässä tapauksessa Kiuruvesi-lehden paperiversioon ja verkkoon, on mielestäni erittäin arvokasta siinäkin mielessä, että sosiaalisessa mediassa elämme kukin omassa kuplassamme, samanmielisten kanssa, vastakkaiset mielipiteet eivät kohtaa. Sää suosi Retkipäivät itse Yllästunturille alkoivat sumuisissa merkeissä. Retken ohjelma oli pyritty saamaan hyvin virkistäväksi ja koulu päätettiin esimerkiksi unohtaa kokonaan. On hienoa, että on monia ääniä ja että ne pääsevät kuuluviin. Se vaarantaa demokratian ja tarjoaa alustaa diktaattoreille ja helpoille ratkaisuille. Ei sekään huono juttu ole. Nimimerkki on perusteltavissa pienellä paikkakunnalla, ei haluta leimautua työpaikalla, esimerkiksi kunnan virassa tai toimessa tai yrittäjinä. Se, mitä lehdessä julkaistaan, perustuu toimitukselliseen päätökseen, emme aja siis kenenkään yksittäisen tahon etua tai päämääriä, vaan pyrimme tuomaan keskusteluun erilaisia kantoja ja näkökulmia Kiuruveden kehittämiseksi. Harmi vain kun ihmiset eivät enää lue, eivät jaksa paneutua pidempään tekstiin. Joistakin asioista on haastavaa ilmaista lyhyesti, jos haluaa eritellä monet nyanssit. Erityisesti nyt tämä puoli on noussut esiin tuulivoimasta keskusteltaessa, jotkut tuulivoiman puoltajat ovat kertoneet, että eivät uskalla ottaa asiaan kantaa omalla nimellään. Ruuanlaittotaito kehittyi hurjasti, sillä jokainen joutui laittamaan sapuskansa itse. Itse asiassa erilailla ajattelvat ihmiset ovat mukavia. Nimimerkin käyttäminen on ymmärrettävää siinäkin tapauksessa, että kirjoittajaa pelottaa mahdollinen kirjoituksen aikaansaama viha. Se on erittäin harmillista
PERHETYÖ PERHETYÖ To 10.4. Iltaperhekerho Iltaperhekerho klo 16. Elias Simojoki teki kaikkensa ihmisten auttamiseksi 2 Keskiviikko 15. Malmivaaran rukousvirsiä. viim. Lähde: Leo Huovinen: Kiuruvesi 1873–1980. 11.4. Tilaisuuden juontaa Tuomo Ruuttunen. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5-vuotiaat tiistaisin klo 9.30 4-5-vuotiaat tiistaisin klo 9.30 ja 3-vuotiaat keskiviikkoisin, ja 3-vuotiaat keskiviikkoisin, paitsi 9.4. Rovasti, teologian to, iso sali. Pappina hän oli itseään säästämätön. Apuasi tarvitaan, set la 12.4. Kerrankin hän moottoripyörällään ajoi pitäjän pohjoiskulmille. Srk-kerho, iso sali. Hän kaatui talvisodassa. To 3.4. 017 770 0421 p. Hiljainen viikko: Hiljainen viikko: Ma 14.4. paikka. Simojoen monet toimet ovat saaneet jo legendaarisen luonteen. lu alk. Varttikirkko. Tilaisuuden Esa Ruuttunen. huhtikuuta 2025 Hengelliset Sony-digipokkarilla otettu kiikarin+suodattimen läpi auringonpimennyskuvia ja kasattu ”laataksi”. Iisalmen rovastikunnan lähetystoimikunta ja Suomen lähetystoimikunta ja Suomen Lähetysseura Lähetysseura MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukKirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30 set keskiviikkoisin klo 17.30 srk-talolla. klo 19 Ma 14.4. paitsi 9.4. Ti 15.4. Ti 8.4. Ke 9.4. (Matti Vuohtoniemi, Unto Niskanen, Petoniemi, Unto Niskanen, Pesälä). klo 17 SeuratupayhSeuratupayhdistyksen kevätkokous Seuradistyksen kevätkokous Seuratuvalla. Kahvitarjoipi-piispa-sotilas. Iltakirkko. Simojoki oli todellakin varsin antelias. Iisalmen rovastikunnan Järj. Ilmoittaudu Minnalle 0400 981 069. Koulutus ruokailuineen on maksuton. Rippikoululaisia vuodelta 1930. Kahvitarjoilu alk. juontaa Tuomo Ruuttunen. Ilmoittaumyytävää pöytään. Ti 8.4. 0447335262 Järj. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee To 3.4. Jari Nousija ilm. 0447335262 aiselle p. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, kahvi ja teetarjoilu Pe 4.4. Kodinpäivä Ry:llä. Kajaanin mieslaulajat, johtaa Kajaanin mieslaulajat, johtaa Harri Komulainen, baritoni Harri Komulainen, baritoni Esa Ruuttunen. Yhteisvastuukeräyksen hyYhteisvastuukeräyksen hyväksi tulossa pääsiäismyyjäiväksi tulossa pääsiäismyyjäiset la 12.4. 017 770 0421 HAUTAKIVET PERHEUUTISET www.kiuruvedenhelluntaisrk.. nen 80 v. 32 Keskiviikko 2. klo 16.30 Varttikirkko. To 10.4. maailmalta. klo 12 klo 12 Invalidikerho, moniInvalidikerho, monitoimisali. 17.30. Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. Rinnekodilla. KUVA KARI TIKKANEN VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUARKISTON KÄTKÖISTÄ Tällä palstalla julkaisemme Kotiseutuyhdistyksen arkistosta löydettyjä kuvia Kiuruvedeltä. 11.4. Ry:n seurat, iso sali. Ma 7.4. KASTETTU KASTETTU Jalo Oiva Kristian Heino Jalo Oiva Kristian Heino Neela Jerika Henni Aurora Neela Jerika Henni Aurora Tuononen Tuononen p. maaliskuuta 2025 Hengelliset SEURAKUNNAT Ke 2.4. 17.30. Monitoimisali. Su 6.4. srk-talolla. klo 10 klo 10 Messu. Elias Simojoki toimi Kiuruveden seurakunnan pitäjänapulaisena 1929– 1940. voimana. tuvalla. Kun pappilaan tuli mies, joka luotettavasti osoitti olevansa housujen tarpeessa, Simojoki antoi miehelle omat housunsa. Jari Nousiaiselle p. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka. Kuultuaan, että erään runsaslapsisen perheen asunto aiottiin pakkohuutokaupata, hän kysyi toimitusta suorittaneelta nimismieheltä mökin hintaa. Varttikirkko. klo 13 klo 13 Kodinpäivä Ry:llä. To 3.4. Ensimmäinen kuva on ladonreiän heittämistä säteistä paperille, jossa näkyy auringon reunahaukattu kuvajainen. 26.-27.4. Rovasti, teologian tohtori Reijo Virolaisen luentohtori Reijo Virolaisen luento: Jukka Malmivaara, papto: Jukka Malmivaara, pappi-piispa-sotilas. Kuvassa muun muassa pastori Eljas Simojoki ja kanttori Siren. Apuasi tarvitaan, haluatko tulla mukaan leihaluatko tulla mukaan leipomistalkoisiin tai lahjoittaa pomistalkoisiin tai lahjoittaa myytävää pöytään. Aiheena lukutaitotyö muutosAiheena lukutaitotyö muutosvoimana. Kun oli kysymys lähimmäisen auttamisesta, Elias Simojoki teki kaikkensa minkä voi ja vähän enemmänkin. Koulutus ruokailuikaalla. (Kivelä, Svärd). klo 17 To 3.4. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Ari Palmroth ja kuoro ym. Ohjelmamaksu 15 €, ohjelmaOhjelmamaksu 15 €, ohjelmamaksu + cd 20 €. sälä). Su 13.4. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 8.4. Ti 15.4. Monitoimisali. klo 10 klo 10 Messu ja lounas. DIAKONIA DIAKONIA Ti 8.4. Su 6.4. Messu ja lounas. klo 16.30 Ke 9.4. klo 17.30 YleisöluenYleisöluento, iso sali. klo 17.30 Ti 8.4. Lopussa pilvet peittiväy taivaan kokonaan. klo 19 klo 19 Iltakirkko. Hänen viimeinen leposijansa on sankarihaudassa, palaneen kirkon saarnatuolin kohdalla. Ke 2.4. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. klo 13 klo 13 Ry:n seurat, iso sali. Lisätietoja ja ilm. Lisätietoja neen on maksuton. Palmusunnuntai klo 10 klo 10 Messu Messu klo 11.30 klo 11.30 seurat Seuratuvalla seurat Seuratuvalla (Kivelä, Svärd). 26.-27.4. klo 17 To 10.4. Kuultuaan sen Simojoki antoi rahat ja perhe sai pitää asuntonsa. La 12.4. Luonteensa mukaisesti hän antautui kokonaan oikeaksi katsomalleen asialle oli sitten kyseessä seurakunta, isänmaa tai köyhän auttaminen. klo 16. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi LUKIJAN KUVA. klo 15 klo 15 Naisten raamattupiiri, Naisten raamattupiiri, takkahuone ja perjantaisin takkahuone ja perjantaisin Rinnekodilla. du Minnalle 0400 981 069. Palmusunnuntai Su 13.4. maksu + cd 20 €. (Matti VuohMessu. viim. klo 13 Kirkossa Väinö Väinö Malmivaaran rukousvirsiä. klo 19 Iltakirkko. klo 18 Filmi-ilta, tarjoilua Su 6.4. klo 16.30 klo 16.30 Varttikirkko. Lähde liikkeelle Lähde liikkeelle -koulutus Sukevan Hirsikan-koulutus Sukevan Hirsikankaalla. klo 17 Terveisiä Terveisiä maailmalta. klo 13 Kirkossa La 12.4. toimisali. KUOLLUT KUOLLUT Jaakko Urpo Kalevi KnuutiJaakko Urpo Kalevi Knuutinen 80 v. Iltakirkko. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ To 10.4. klo 18 Sanan ja rukouksen ilt • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Isänmaallisen intonsa vuoksi hän sai kokea myös vastustusta
Tuulivoima nousee esiin myös kuntavaaleissa. Niin tai näin, Kiuruvedellä tuulivoimakeskusteluilta on mahdoton välttyä, vaikka Kiuruvedellä ei pyöri yhtäkään tuulimyllyä. Oikeastaan en ole kotikonnuillani juurikaan törmännyt tuulivoimaan liittyviin keskusteluihin muuta kuin satunnaisesti Facebookin keskusteluryhmissä. Tarjolla pullakahvit. Tällä kertaa pohdin tuulivoimaa. Sitä en tiedä, mikä mielipide lähempänä asuvilla niistä on. Kiuruveden tapaisia suuria yleisötilaisuuksia ja kaupunginjohtajan puheenvuoroja tuulivoiman en ole nähnyt Sievissä kirvoittavan. 33 Keskiviikko 2. Kuvituskuva. 040 511 0659 Tervetuloa varmistamaan sammuttimesi toimivuus! Sammutintarkastuspäivä toimistollamme Kiuruvedellä perjantaina 11.4.2025 klo 10 – 16. Olennaisen tärkeää Sievissäkin vaikuttaa olevan se, ettei tuulimyllyjä rakenneta asutuksen välittömään läheisyyteen, vaan metsäalueille.. Aakealla laakealla ne näkyvät melko kauas, mutta kunta ja maanomistajat saavat niistä tuloja. Toki nyt vaalien alla ainakin naapurikunnassa Alavieskassa tietyt puolueet vaikuttavat aktivoituneen vastustamaan tuulivoimaa. Vastustajia löytyy varmasti muistakin alueen kunnista, mutta siitä huolimatta reaktiot tuulivoimaan vaikuttavat vaisummilta kotiseuduillani. JÄTTITALOUSPYYHE 5€/rulla, KUITUPYYHE 200 kpl 10 €, KORJAAMOPAPERIA USEITA KOKOJA TERVETULOA! T. suuksiin. En edes silloin, kun työskentelin paikallisessa lehdessä, jossa toki uutisoitiin uusien kaavojen vireille tulosta. Tuulivoimaa on sittemmin rakennettu kauemmas keskustasta. Onhan tietenkin mahdollista, että olen elänyt omassa kuplassani, ja paikallinen media on unohdettu kutsua suuriin tuulivoimatilaiKIURUVESI UUSILLA SILMILLÄ Kiuruvesi uusilla silmillä -sarjassa kerron oman mielipiteeni aiheesta kuin aiheesta Kiuruvedelle muualta muuttaneen näkökulmasta. Torikauppiaat p. Kotikonnuillani Sievissä, Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, tuulivoima ei vaikuta herättävän keskustelua vastaavassa mittakaavassa. Tuulivoimaa ruoditaan yleisötilaisuuksissa, sosiaalisessa mediassa ja Kiuruvesi-lehdenkin mielipidepalstalla. SUOMEN SUURIN KEKSITARJOUSKASSI, METRILAKUT, KARKIT YM. RAUDASKALAN KYLMÄJA LÄMMINSAVULOHTA, GRAAVILOHTA, GRAAVIJA KYLMÄSAVUSIIKAA LETTUKAHVIO, GRILLIMAKKARAA HYVÄ VALIKOIMA NAISTEN JA MIESTEN KÄVELYKENKIÄ; KUOMA, RIEKER, SKECHERS YM. Tarkastus on asiakkaillemme ilmainen asiakasetu. Ilmapiiri vaikuttaa maltilliselta myös naapurikunnissa Ylivieskassa ja Kalajoella. Tuulivoimakiihkoilu jaksaa yllättää TEKSTI HANNA SOINI KUVA ADOBE STOCK SEKALAISTA TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 3.4. Tuulimyllyt eivät kuitenkaan ole minua häirinneet. Tuulivoima kiinnosti ihmisiä, mutta harvoin siitä repesi someraivoa. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Tervetuloa! Petterintie 8 74200 Vieremä info@kellopuoti.fi Ma-Pe 10-17 La 10-14 017 820 3640 -20% Kaikki Lempikoru PUUKOT VUOLU Etsitkö näyttävää puukkoa kaiverruksella. Aluksi vastustettiin Tuulivoima vaikutti herättävän Ehkä Pohjanmaalla tuulimyllyihin on alettu tottua. KORUT, HUIVIT, KÄNNYKKÄLAUKUT, NEULEPIPOT YM. Ihmiset tottuneet Arvelen, että tuulivoimaa ei enää vastusteta kotiseudullani yhtä paljon kuin Kiuruvedellä, koska ihmiset ovat tottuneet siihen – tai ainakin suurin osa. 050 307 5439 TORIKAUPPIAAT Kiuruveden torilla la 5.4. Ropelleja pyörii myös Ylivieskassa, ja etenkin merenrantaja matkailukaupunki Kalajoki käärii vuosittain muhkeat kiinteistöverotulot tuulivoimasta. klo 9–15 PERINTEISET KUKOT, LÖRTSYT, LEIVÄT, PULLAT, KAKUT, KALASÄILYKKEET, VIIPURINRINKELIT YM. METSÄSTÄJÄ 4050800210 151,20€ 189€ 4052000210 151,20€ 189€ Kaiverrus puukkoon VELOITUKSETTA Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com 0400 68 59 68 0400 68 59 68 Sievissä enemmän vastustusta silloin, kun ensimmäiset kaavat tulivat vireille. Enintään 2 sammutinta / asiakas. NAISTEN JA MIESTEN TALVIJA KEVÄTVAATTEITA, SUKKIA, PIPOJA, HANSKOJA KORITUOTTEET, TAIKINATIINUT, PUUNKANTOKASSIT YM. huhtikuuta 2025 Yllätyn kerta toisensa jälkeen siitä, miten tulikivenkatkuista keskustelua tuulivoimasta käydään Kiuruvedellä. Kukkomäentie 17, Kiuruvesi. Silloin, muistaakseni vajaa kymmenen vuotta sitten, Sievissä keskustan liepeille kaavailtu tuulivoimahanke sai osakseen kovasti vastustusta ja torpattiinkin lopulta. Lavat näkyvät ikkunasta, ja ehkä välkekin – enpä ole tiirannut niin tarkkaan. Sievissä myllyt hyrräävät muutaman kilometrin päässä kotitalostani
klo 18 Kiurusalissa, vapaa pääsy! UUSI! Ikääntyminen ja ajokyky yleisöluento 24.4. Pehmoeläin-ehdokkaat ovat nähtävissä kirjaston aulassa sekä Kiuruveden kaupungin YouTube -kanavalla. Kulttuuritalon näyttely/kahviotilassa. Kevätmatinea on 28.4. klo 12, luennoitsijana fysioterapeutti Elisa Kangaskokko UUSI! Tutkimusmatkalla tieteisiin (7-12 v.) -tiedeleiri on 5.-6.6.2025. 34 Keskiviikko 2. Liikuntapalveluselvitys: Tekninen lautakunta päättää kevään aikana Kiuruveden, liikuntapalveluiden tasosta tulevaisuudessa. Linkki kohteeseen on https://huutokaupat.com/kohde/5322195/omakotitalo-6h-k-kh-wc-et-198m2-koulukkaantie-3-kiuruvesi LIIKUNTAFOORUM 1/2025 Kaikille avoin keskustelutilaisuus. Toivotaan, että näyttelyyn tuotaisiin runsaasti eri kursseilla valmistuneita töitä. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi @kiuruvesilehti www.facebook.com/kiuruvesilehti Seuraa meitä somessa! KOKOUKSIA TIEDOTTEITA Koivujärven metsästysseuran Kiuruveden Latu Ry Peltomäen yksikkötien § § Tihilänseudun vesiosuuskunnan Koivujärvi ry:n Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10 Puistonkulmalla. HUOM poikkeuksellinen aika. Ma 7.4.2025 klo 18.00 Valtuustosali, kaupungintalo Asialistalla: 1. Kohde on nähtävillä huutokaupat.com palvelussa. 9.4. Kohde sulkeutuu su 13.4.2025 klo 19.05. Tervetuloa! Kiuruveden Rintamaveteraanit ry:n kerho 10.4.2025 klo 11.00 Bistro Kookissa. 040 4848929 KIURUVEDEN KAUPUNKI MYY OMAKOTITALON Kiuruveden kaupunki myy omakotitalon osoitteessa Koulukkaantie 3, Kiuruvesi (entinen päiväkoti Leppäkerttu/Varapäre). Urheilukentän katsomo Lisätiedot: Lassi Myllylä 040 759 5005 KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. 040 712 6971 AVOKUNTOUTUSPALVELUT • Kiuruvesi: palveluajat ma–to klo 8–16, pe klo 8–15, puhelinnumerot pshyvinvointialue.fi/aikuistenfysioterapiapalvelut Asioi digitaalisesti omasavo.fi Laukkalan Osakaskunnan § Johtokunta MTKKiuruveden KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Hyvän olon olohuone to 3.4. 017 174 020 • muina aikoina Päivystysapu 116117 LABORATORIOPALVELUT • islab.fi/ajanvaraus tai puhelimitse arkisin kello 8–14, puh. jatkuuko jäähallin toiminta?, Pärjäänkö vähemmillä laduilla?, Jatkuuko Voimaa ja tasapainoa teho-jaksot ikäihmisille jne.) 3. Puistonkulmalta klo 12. KIRJASTO Kiurumetsän leikkivaalit lapsille. Koulutuksen järjestäjänä Snellman Lasten ja nuorten yliopisto. klo 13.30 yhteislaulua kirjaston monitoimisalissa. huhtikuuta 2025 4 Keskiviikko 15. Ilmoittautuminen snellmanedu.fi, hinta 70 €. ELÄKELIITTO ke 9.4. Vapaa pääsy! Kevätnäyttelyyn voi tuoda valmiita töitä ajalla 23.-24.4. klo 10-12, etäluennon aiheena on Aistit – Matka omaan arkeen Emilia Jantunen, erikoistuva geriatri, pshva ja Henna Jalkanen, Martat Tavataan kahvikupposen äärellä kirjaston monitoimitilassa klo 9.30. Kevätnäyttely on avoinna 26.-28.4. opiston toimistoon. 017 272 4222 Reseptin uusimispyyntö sähköisesti omakanta.fi SUUN TERVEYDENHUOLTO • keskitetty ajanvaraus ja neuvonta, arkisin kello 7.45–16.00, puh. Etäluento on Kiurusalissa. (017) 273 4500 • arkipyhinä ja viikonloppuisin alueellinen hammaslääkäripäivystys Kuopiossa, ajanvaraus kello 8–9, puh. KULTTUURI Jos olet kiinnostunut järjestämään ohjelmallisen iltatorin kesällä 2025, ota yhteys huhtikuun loppuun mennessä: heidi.huhtilainen@kiuruvesi.fi p. (esim. Yhteistyökumppanina on kansalaisopisto. Kiuruveden Invalidiyhdistys ry:n jäsenet, kerho ti 8.4.2025 kevätkokouksen jälkeen n. 017 273 4170 APUVÄLINEPALVELUT • Kiuruvesi, soittoaika ma, ke ja pe klo 12–13, puh. Liikuntatoimen ajankohtaiset asiat 2. MUISTILISTA. klo 10. kirjastolla. 044 717 8888 HOITOTARVIKEJAKELU • arkisin klo 8-10, puh. Koulujen ruokalista vk 15: ma: broileri Tikka Masalaa, täysjyväriisiä, mangoiset kurpitsapalat, tomaattia, kiinankaalia, ti: ohrapuuroa, sekamehukeittoa, kalkkunaleikkelettä, hedelmää, ke: kirjolohipyöryköitä, sinappi-kermaviilikastiketta, perunaa, paprikaa, punaisia kidneypapuja, kiinankaalia, to: jauheliha-makaronilaatikkoa, lämpimiä porkkanaviipaleita, kurkkua, tomaattia, jäävuorisalaattia, pe: pinaattiohukaisia, perunasosetta, porkkanaraastetta, kananmunaa, puolukkasurvosta (muutokset mahdollisia). kerhohuoneella (Asematie 27) pääsiäisaskartelua. ELÄKELIITTO pe 4.4. karaoke ja pääsiäisjuttuja. klo 12., luennoitsijana Tarja Siltanen Vanhustyönkeskusliitto UUSI! Kaatumisen ehkäisy yleisöluento 5.5. klo 13.00 srk-talon monitoimisalissa. Ateriapalvelun ruokalista vk 15: ma: mangoista broilerikastiketta, perunaa, parsakaalia, kurkkuinen salaatti, puolukkakiisseliä, ti: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, vadelmavispipuuro, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, perunasalaatti, puolukkahilloa, aprikoosikiisseliä, to: tomaattista uunikalaa, perunaa, punajuurta, jäävuori-kurkkusalaattia, herukkakiisseliä, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, punajuurisalaatti, mansikkamoussea, la: nakkikastiketta, perunaa, parsakaalia, kaali-kurpitsapikkelsisalaattia, ruusunmarjakiisseliä, su: kalaleikettä, yrttikastiketta, perunaa, lämpimiä porkkanaviipaleita, maalaispastasalaattia, hedelmämoussea (muutokset mahdollisia). Kohdenumero on 5322195 ja löytyy hakusanoilla Kiuruvesi, Koulukkaantie. Eläkeläiset ry Rauhalahteen lähtö ma 7.4. Äänestysaika 7.–11.4. maaliskuuta 2025 pshyvinvointialue.fi Puhelinvaihde 017 173 311 • arkisin klo 7–17, muulloin klo 9–16 PÄIVYSTYSAPU 116117 (neuvonta ja ohjaus) • soita ensin ennen kuin tulet päivystykseen Hätänumero 112 Le ik ka a ta lte en LÄÄKÄRIJA HOITAJAVASTAANOTOT 7.4.2025 ALKAEN Iisalmi arkisin klo 8–16, la-su ja arkipyhinä klo 9–17 Kiuruvesi arkisin ma–to klo 8–16, pe klo 8–15.30 • ajanvaraus ja neuvonta arkisin klo 8–12, viikonloppuna ja arkipyhinä klo 9–12, puh. Tervetuloa! Marttailta / yritysvierailu ti 8.4.2025 klo 16.00 Siluettiverstas-liikkeessä Harjukadulla, lähellä kaupungintaloa
Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Myös määrämittaan. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO TAKSIPALVELUT Anne Niskanen Anne Niskanen Ilmoita edullisesti palveluhakemistossa! Ilmoitukset alkaen 12,00 € + alv / kerta (sopimus min. huhtikuuta 2025 PALVELUHAKEMISTO ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Varaa ilmoitustilasi 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. 3 kk). 35 Keskiviikko 2. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 0400 674 271 www.kauhanenoy.
huoltotyöt p. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Pahkamäentie 10, Kiuruvesi La 5.4.2025 klo 19-22 TAPANI HEINONEN & RAIMO KUKKONEN Liput 12 € Fine dine ilta Pe 4.4. alan työt. Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET Valmistaudu kesään ostamalla budgettai premium-luokan kesärenkaat nyt edullisesti. Tervetuloa! T: Varapäreen hallitus ELÄKELIITTO ma 7.4. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Karaoketanssit Tervetuloa * Kalliokylä viihtyisäksi ry * kalliokylä.fi TANSSIT KALLIOKYLÄN JUKOLASSA Os. Klo 18.30 www.hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi puh. Tule kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan työllisyysalueen palveluista. Paikalla myös Pohjois-Savon vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaita. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. • MYYNTI • ASENNUS • HUOLTO •LVI-asennukset •Bosch-lämpöpumput •IV-kanavien puhdistus/desin?ointi LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 2,8% Ostetaan RT-KOLMIO kaukolämmöllä. 040 7530 370 Kiuruveden Varapäre ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 23.4. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. www.lvisawo.. 050 352 2271 Työllisyysalueen ajankohtaiset / iltapäiväkahvit yrittäjille ja yhdistystoimijoille Social Media Managers Marketing Strategists Graphic Designers Illustrators Video Editors tiistaina 29.4.2025 klo 16.00 Kiuruveden kaupungintalolla, valtuustosalissa Yrittäjille ja yhdistystoimijoille suunnattu tilaisuus. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. Myynti huolto TENHO KANERVA p. p. Heikki Lång p. Kiuruveden kaupungin yritysneuvonnan palveluista kertoo Juha-Pekka Rusanen. 010 340 7735 Lounas arkisin klo 10:30-14.00 À la carte ma-to klo 14:00-19:30 pe-la klo 14:00-20:30 su klo 14:00-17:30 Tule tapaamaan Vasemmistoliiton ehdokkaita Kiuruveden torille! Lauantaina 5.4. maaliskuuta 2025 SEKALAISTA HUVEJA • • • • • • Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 • kylpyhuoneremontit • huoneistoremontit • sisäja ulkomaalaukset • vesikattoremontit • uudisrakentaminen • kourujen puhdistus ym. 0400 945 544. Tiistaina 8.4. Kysy tarjous! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. klo 16–19 KARAOKE kerhohuoneella (Asematie 27, kellari). 050 5511 592 • palvelusetelillä omaishoitajien vapaiden tuuraus sekä vammaisten henk. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. Ylä-Savon työllisyysalue tarjoaa laadukkaat ja tehokkaat palvelut henkilöja työnantaja asiakkaille. huhtikuuta 2025 6 Keskiviikko 15. Mitat 35 ja 50 cm. klo 10–11.30 aamukahvit. Kahvitarjoilu. Leena Leskinen 88, Tiina Piippo 89, Erkki Väisänen 90/2187. klo 11.00, Harjukatu 2. 36 Keskiviikko 2. 050 5311 874 ASUNTOJA PALVELUITA RIVI-ILMOITUKSET Mykyrokkaa seuraavan kerran 10.4.2025. Kahvitarjoilu klo 15.30 alkaen. Ruokalista Facebookissa. TAKSI KIURUVESI 017 752 112 050 400 9437 Rinnekatu 1, 74700 Kiuruvesi karimatti@lvisawo.. kohtainen avustaminen • kaikki siivoukset ja asioinnit p. Ylä-Savon työllisyysalueen työnantajapalveluista kertovat työllisyysasiantuntijat Pinja Putkonen ja Katja Pekkala. klo 9–12 vaaliteltalla tarjolla kahvia ja pullaa. Ylä-Savon työllisyysalue vastaa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä Iisalmessa, Kiuruvedellä, Vieremällä, Sonkajärvellä sekä Pielavedellä