4-5 » Yläkoulussa kännykät ovat repuissa oppituntien aikana 10 » Yrittäjäyhdistys kritisoi Osuuspankkia Tuuli Kärkkäinen (vas.), Peppi Reinikainen, Helmi Huttunen, Sofia Ruotsalainen viihtyvät hyvin kännykän parissa, mutta ymmärtävät, että oppitunnilla pääasia on opiskella. VUOSIKERTA, NRO 34. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 17 » Seiväshypystä uusi laji Kiuruvedelle. JAANA SELANDER 12 » Heikki Nousiainen on ammattinäyttelijä 012138-2334 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 21.8.2024 71
Lindberg saa 112 000 euron erokorvauksen. Niillä on huoltovarmuudenkin kannalta suuri rooli, varsinkin meidän alueellamme. Ei riitä pelkkä ystävyys tuulimyllyä kannattaviin ihmisiin, se ei ainakaan teille tuo rahaa laskujen maksuun. Siitäkin on puhuttu, pitäisikö hyvinvointialueille antaa verotusoikeus. Näin ajatellen johtajat ovat ikävässä asemassa. Levittäessä taajuuttaan läpäisten kaikki elävän. Tarvitaanko enää kolmatta tahoa, moni miettii. Näin kertovat metsästäjät, jotka tietävät tapahtuneen. Rahaa kun ei ole ja pitäisi leikata, mutta silti lakisääteiset palvelut on hoidettava ja uudistaakin pitäisi. elokuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Hyvinvointialueilla kuohuu H yvinvointialueilla kuohuu. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Sama näkyy ongelmana olevan muuallakin päin Suomea. Suomalaisilta valtio kantaa jo veroja, samoin kunta. Suurin syy kriiseihin taitaa olla hyvinvointialueiden kasvavat alijäämät, joiden hoitaminen vaatii sopeutusta ja leikkaamisia. Oletteko tietoisia, että Etelä-Suomessa on hevostiloja joutunut lopettamaan, kun myllyt ovat tulleet alueelle. Metsästysseurojahan ei varmaan hetkauta, jos hirvet hiippailee tuulimyllyttömille alueilla. Siitä ei voi tinkiä. “ Puh. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Voipa koskettaakin, kun tutkii. JA luonnon eläimet, nyt luemme hirvien epämääräisistä liikehdinnästä, susien oudoista toiminnoista, lintujen laulun muutoksista. Ottakaa selvää, paljonko on matkaa lähimpään suunniteltuun tuulimyllyyn, sillä lähellä voimaloita asutus on lähellä. Ottakaa selvää yrittäjät. Pohjois-Savon hyvinvointialue on jäämässä tänä vuonna 93 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Huoltovarmuus Suomessa huutaa pian ongelmia. Pohjois-Savossa on väestö on ikääntynyttä ja sairasta. Hyvinvointialueiden johtajanimityksistä päättää hyvinvointialueen valtuusto, joka koostuu politikoista. Olemmeko näin itserakkaitta, ettemme halua tarttua asiaan, kun se ei nyt ihan minua kosketa. Ja mikäpä muu kuohuttaa kuin talous. Joka tapauksessa ihmisten pitää saada hoivaa ja hoitoa. Joka suunnalta yrityksen kannattavuus heikkenee. Uutisista olemme saaneet lukea, että Kainuun hyvinvointialueen johtaja Jukka Lindberg erosi kesäkuussa hänen ja Kainuun aluehallituksen välisen luottamuspulan takia. Hyvinvointialueen talous voi mennä epätasapainoon jo yhden ihmisen vaativasta hoidosta. (Yle). Harmi, että ihmiset ovat ruususen unessa. Ei ole hiljaista metsässä, vaikka hirvet kaikkoavat. Menoja on lisännyt palveluiden ostaminen. Koirat ovat tulleet aggressiiviisemmiksi ja kissat ovat saaneet poikkeuksellisen rajujakin raapimiskohtauksia. Onhan siellä rahan kahinaa jollekin. Myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Minna Korkiakoski-Västi erosi hyvinvointialueen kriisiytymisen vuoksi sekä Keski-Uusimaan hyvinvointialueen johtaja Mikko Komulainen irtisanoutui luottamuspulan takia helmikuussa. Hyvinvointialueiden johtamisen tekee haasteelliseksi se, että johtajilta odotetaan paljon, suoranaisia ihmeitä, mutta sopeuttamistoimista päättää aluevaltuusto. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Kaleva media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI ADOBE. Eivätkä herää. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Money makes the world go round. Vaikka kaikki on kaikkien nähtävillä jokaisen tuntemassa netissä. Kirjoituksia ei palauteta. Esimerkiksi lehmät eivät tule kunnolla kantaviksi ja jos vasikka syntyy, tulee liian iso prosentti menehtyneitä vasikoita vuosittain. Vuoden 2024 talousarviossa ennakoitiin 36 miljoonan euron alijäämää (SS). Hevonen on herkkä. Milläpä se Taavetti linkkuveitsen ostaisi. KUINKAS nämä alueemme karjatilat. UNILUKKARI Metsässä ei ole kohta hiljaista, siellä kuuluu rahan kahina joillekin ihmisille. Kuristusnyöri hyvinvointialueiden ympärillä kuitenkin kiristyy, sillä alijäämät olisi saatava kurottua kiinni vuoden 2026 loppuun mennessä. Kansa nukkuu ja kuorsauksen hurina kuuluu .Pian ei kuulu, kun ei pääse nukkumaan myllyjen äännellessä. Peruspalvelut voisi Erholan mukaan säilyttää lähipalveluina. ADOBE EMME ole yksin täällä Laulurämeen alueella näissä tuulivoimaongelmissa Kiuruveden alueella, vaan joka puolella Kiuruvettä, minne työnnytään ihmisten elämää häiritsemään, näillä massiivisen kokoisilla myllyillä alueineen ja suurine sähkölinjoineen. Pienikokoisen hyvinvointialueen talous voi mennä epätasapainoon jo yhden ihmisen vaativasta hoidosta, lasku voi olla miljoona euroa. ENTÄ nämä ratsutilat ja muutenkin hevosen omistajat. Muut jakeluhäiriöt: puh. Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen on pysynyt vielä virassaan, hän tuli hyvinvointialueen johtajaksi Pohjois-Savon liitosta. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. 2 Keskiviikko 21. Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola on ehdottanut, että hyvinvointialueiden määrää vähennettäisiin, se edesauttaisi perustehtävistä suoriutumista. Harmi, että ihmiset ovat ruususen unessa POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Hevoset pakkaantuvat nurkkiin. Ja riittävätkö alueiden veroeurot. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi varhaisjakelupaivystys@posti.com Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) tai varhaisjakelupaivystys@posti.com. Saahan muutamana vuotena pölvästyneet hirvet patoihinsa helpommin, kun kävelevät kohti ammuttaviksi. Hevoset hyökkäilevät aivan salamana suuntaa muuttaen yllätyksellisesti, kun taajuudet virtaavat voimakkaammin. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Rahat eivät riitä kasvavaan palveluiden pyörittämiseen. Kiuruvedellä on erilainen väestöpohja kuin Kauniaisissa
NIITÄ hankkeita, jotka ovat huonoja, me puolestaan vastustamme vimmatusti viimeiseen saakka. Enimmäkseen kuitenkin itse kokkailen. Kun käyn Kiuruvedellä, aion kokeilla muitakin lounaspaikkoja .Tähtihetki, kun ei aina tarvitse ruokaa laittaa itse. Käyn lounaalla Peltohovissa, Kookissa ja ABC:llä useita kertoja kuukaudessa, pizzaakin tulee tilattua Kotipizzasta ainakin kerran kuussa! Lounasruokana hyvä kotiruoka ja hyvät salaatit ihan parasta! Kirsi Tenhunen Kiuruveden ruokailutarjonnasta tietääkseni lähes kaikkia kokeiltu ja odotuksiin nähden ei valittamista! Kokeilematta vielä tämä uusin, sinne heti kun sopiva tilaisuus tulee. Siitäkin huolimatta, että myös EU katsoi hankkeen kannattamattomaksi. Olemme eduskunnassa sitä varten, että teemme parempaa lainsäädäntöä, jos nykyinen ei toimi. Juho Lappi Tulee toisinaan käytyä, Apsilla aika ahkeraan sekä Keilahallilla Rollsissa. Paula Hagelberg Kotiruokaa , ei eläkeläisillä ole varaa ravintoloihin. Kiuruvedeltäkin löytyy monta huonossa kunnossa olevaa tietä ja siltaa, jotka odottavat korjausta. Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. Näin teimme myös rajakysymyksessä, joka ei ollut helppo, mutta vaati kansallista yksituumaisuutta turvallisuutemme takaamiseksi. Aika harvoin kuitenkin hyödynnetään ravintoloiden tarjontaa. Sitten jos ilman lapsia lähtee, niin Peltohoviin käy askeleet. Vuokko Niemelä Peltohovissa joskus syömässä ja joskus kunnon tumu. METSÄSTYS on Kiuruvedellä suosituimpia harrastuksia myös nuorten keskuudessa, joten mahdollistetaan tämäkin hieno harrastus ja huolehditaan sen jatkuvuudesta. Annetuista kaatoluvista valitetaan ja luvat kumotaan. Lounaspöydät kanssa hyviä. Nyt kannattaisi ottaa järki käteen ja satsata nykyisiin raiteisiin ja teihin sorateitä myöten. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. Hallitusohjelman mukaan kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä, joten nyt on siirryttävä sanoista tekoihin. Ruoka oli hyvää. Moni metsästäjä miettiikin, uskaltaako koiria päästää syksyn tullen metsään. Näin on käynyt myös Kiuruvedellä. Uusimmassa en ole vielä ennättänyt käydä, mutta muissa kyllä. SUURPETOJEN kannanhoidollinen metsästys on tällä hetkellä täysin juntturassa. Peltohovissa on myös hyvä ruoka. SYKSYN metsästyskausi on pyörähtänyt käyntiin ja metsästäjiä huolestuttaa suurpetotilanne, kuten viime syksynäkin, jolloin pedot tekivät tuhojaan nautaja lammastiloilla sekä päättivät monen metsästyskoiran päivät. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme. TUNNIN junan hintalappu liikkuu noin neljässä miljardissa eurossa, joka vastaa koko Suomen väyläverkon eli maan kaikkien teiden ja raiteiden tämänhetkistä korjausvelkaa. Ruoka ja palvelu aina loistavaa. Kaikista olen saanut hyvää ruokaa. Me keskustalaiset olemme luvanneet tukea hyviä hallituksen esityksiä oppositiosta käsin. Pekka Mäyrä Kävin syömässä Bistro Kookissa, oli hyvä ruoka. Pitäähän se pitsaperjantai pitää, vaikkakin meillä se on yleensä sunnuntai. Tuula Pesonen Kesällä Iskelmäviikon aikaan lounastin Peltohovissa. Suosittelen. Eveliina Lappalainen Kyllä kerran kuukaudessa tulee käytyä syömässä Blue Skyn herkulliset pitsat. elokuuta 2024 Somepoiminta #kiuruvesi Riitta Mehtonen 12.8.2024 Paikka: Niemisjärvi Kuvaaja: Riitta Mehtonen Rannassa taas kytiksellä, tuleeko tänne joku karvaturri kaveriksi uida molskimaan.. Pääsee pyörätuolilla, ja rollaattorilla ja vaikka lastenvaunujen kanssa. Myös Iltalypsyssä Kulttuuritalolla olen käynyt lounaalla. Kävin myös testaamassa kesällä ravintola Kookin ja oikein oli maistuvat ruuat ja palvelu myös loistavaa, vaikka silloin oli Iskelmäviikon kiirusta. Kaija Laaksonen Monesti tulen Iisalmesta asti ruokailemaan Peltohoviin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Petri Veteli Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Riitta Salo Tykätään koko perhe Keilahallin tarjonnasta, joten siellä tulee käytyä. Henttu Tikka Muutamia kertoja vuoteen tulee käytyä, tai noutoruokaa ostettua. OLET TÄSSÄ Niin on tämä lehtikin. Hyviä hankkeita tuetaan EDUSKUNNASSA väännettiin pitkälle kesään niin sanotusta rajalaista, jolla parannetaan rajaturvallisuutta. Sisälle ei ole rappuja, ei kynnyksiä, luiska-asetusten mukainen ystävällinen palvelu. Niina Knuutinen Bistro Kookissa käytiin syömässä, oli hyvä ruoka ja on esteetön paikka. Bistroa ei ole tullut vielä koeponnistettua. Sellainen on esimerkiksi Turun tunnin juna, joka edelleen puksuttaa eteenpäin. Tiina Piippo Syön aina kotona. VIERASKYNÄ MARKKU SIPONEN Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Käytkö syömässä paikallisissa ravintoloissa. Matikaine Hartsa Muutaman kerran vuodessa on ihana istahtaa rauhassa syömään toisen tekemää ruokaa. Pertti Ruotsalainen Lastenlapset on helppo viedä Keilahallille, pääsee mummu vähemmällä. ELÄMME vasta elokuuta ja jo nyt olemme kuulleet ensimmäiset karjatilojen petovahingot. NIIN metsästäjät, reserviläiset kuin kilpaharrastajatkin hyödyntävät ampumaratoja taitojensa kehittämisessä. Peltohovissa tuli käytyä miehen kanssa syömässä vakioannos aina hääja kihlapäivänä, mutta ikävä kyllä uudistuksen myötä se ihana annos katosi menusta. Monet radat ovat kuitenkin törmänneet lupaprosesseihin ja tärkeitä harjoittelupaikkoja on jouduttu jopa sulkemaan. Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. 3 Keskiviikko 21. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä. Resque-ruokaa useasti Hovista ja joskus Kotipizzasta, helppoa ja halpaa kahdelle aikuiselle. Riitta Remes Blue Skyssä on parhaat pizzat. Voi aina välillä käydä syömässä, ei tarvitse kotona laittaa. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa
Monia sääntöjä on tehty, esimerkiksi nopeusrajoituksia, mutta niitä kierretään. ”sähköiset systeemit”, vaikuttavat keskittymiseen ja jaksamiseen niin koululaisilla kuin aikuisilla. Viime keväänä muutamille oppilaille jouduttiin huomauttamaan kännykän esiin kaivamisesta oppitunnin aikana useilla eri tunneilla. Kiellon rikkomisesta oppilaalle tulee tuntimerkintä, sitten puhuttelu, jos kännykänkäyttö jatkuu, ja lopulta otetaan yhteys kotiin ja keskustellaan, mikä voisi olla yhteinen käytäntö. Ensin tulivat tietokoneet, läppärit ja tabletit ja sitten puhelimet ja edelleen älypuhelimet. elokuuta 2024 Puhelin voi olla väliin repussa, eikä siihen kuo le Viime aikoina on puhuttu lasten ja nuorten kännykänkäytöstä kouluissa. – Puhelinongelma jyrähti käsiin 2000-luvulla. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Puhuminen kännykän käytöstä on Amperin mukaan joka tapauksessa aiheellista, sillä sosiaalinen media, UUTISET Keskiviikko 21. elokuuta 2024 JAANA SELANDER Tuuli Kärkkäinen, Peppi Reinikainen, Helmi Huttunen, Sofia Ruotsalainen laittavat kännykät reppuun oppitunnin ajaksi. – Olen sitä mieltä, että jos aikuiset eivät pysty tähän, on kännykän täyskielto kova vaatimus lapsille ja nuorille. Maarit Amper kehottaa meitä kaikkia kokeilemaan olemaan esimerkiksi yksi päivä niin, että kännykkä on kiinni, virta pois päältä. – Välitunnilla näkee, että oppilaat seisovat piirissä puhelimet käsissään, mutta emme mekään omana kouluaikanani paljon liikuttu, puhuttiin keskenään piirissä, Amper sanoo. Amper sanoo, että puhelimen käyttö on lisääntynyt kovasti siitä, kun hän tuli Kiuruvedelle vuonna 1995. JAANA SELANDER Yläkoulun rehtori Maarit Amper sanoo, että koulun järjestyssäännöissä lukee, että kännykkä on äänettömänä repussa oppitunneilla. Amper ei usko täyskieltoon, sillä kieltoa pitäisi pystyä valvomaan ja jos kieltoa rikkoo, siitä tulisi olla jokin seuraus. Älykännykällä oleminen on aina jostain muusta pois. Tarvitaan paljon voimia, ettei kännykkää noteeraa, kun se alkaa ”elää”. Se on eri tilanne, sillä silloin opettaja antaa luvan puhelimen käyttämiseen. Yhdeksäskuokkalaiset Helmi Huttunen, Tuuli Kärkkäinen, PepÄlypuhelimen kautta nuoret keskustelevat keskenään. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Kiuruveden yläkoulussa kännykkä ei suuremmin häiritse opetusta. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Puhelimen tulo kouluun liittyi tietotekniikkaan, jota piti lisätä ja opettaa. Kännykkä ei saa olla pulpetilla, sillä se vie huomion, kun se värähtelee. 4 Keskiviikko 21. – Kun minä olin nuori, puhuttiin ruutuajasta, että sitä pitää rajoittaa, Amper jatkaa. – Semmoisia asioita ei kannata kieltää, mistä ei voi tulla seurauksia, sekin on väärin, että toinen saa rangaistuksen ja toinen ei. Ja samalla henkilöllä saattaa olla useita puhelimia, joten yhden puhelimen poisottamisella ei ole paljoa vaikutusta. Suurimmalle osalle yläasteen oppilaista kännykän käyttö ei ole ongelma. Silloin ei edes ollut oppilailla puhelimia. Amper jatkaa, että kännykkä on myös tarpeellinen, sitä käytetään opetuksessa, tiedon etsimisessä, mutta yksittäisillä tunneilla
Kaupunki myös viestitti Kelalle, että Kiuruveden kaupunki on valmis neuvottelemaan pienemmästä tilasta/ tilaratkaisusta tai vaihtoehtoisista ratkaisuista Kelan kanssa, että lähipalvelut saataisiin turvattua Kiuruvedellä. – Nuorille kehittyvät toisenlaiset ilmaisutaidot. Mielestäni puhutaan liian mustavalkoisesti älypuhelimista, etsitään vain vaikeuksia ja haasteita. Palvelupiste on avoinna tiistaista torstaihin klo 12– 15. Viestit näkyvät minun työssäni, kun saan oppilailta Wilman viestejä. Joonatan Nuutinen sanoo, että kun hän oli kolmannella luokalla koulussa, kotona sovittiin, että kännykkää ei käytetä koko loman aikana. Lähin Kelan palvelupiste on Iisalmessa. Helmi Huttunen jatkaa, että on oppilaan oma vika, jos hän ei älyä sitä, että kännykällä roikkuminen oppitunnilla vaikuttaa oppimiseen heikentävästi. Rajoitukset ok Sofia Ruotsalaisen mielestä kännykän käyttöä koulussa on syytäkin rajoittaa. Kelan asiointipalvelussa eli OmaKelassa voi hakea etuuksia, lähettää liitteitä ja ilmoittaa muutoksista. Asia on monisyinen. Suurin osa asiakkaista on hoitanut Kela-asiansa verkossa, puhelimessa, postitse tai Kelan muissa palvelupisteissä, Kela tiedottaa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Kasvokkain tapahtuva palvelu Kelan Kiuruveden toimistopisteessä loppuu syyskuun alussa. Kelan puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä klo 9–16. – Jos lukujärjestys ei ole mukana, kännykästä sen voi tarkistaa, koska lukujärjestys löytyy Wilman kautta, Kärkkäinen sanoo. OmaKelaan kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Ehkä voisin olla 2–3 tuntia ilman kännykkää, jos sinä aikana on mieleistä tekemistä. Sofia Ruotsalainen miettii, kuinka kauan hän voisi olla erossa kännykästä. Ensin pitää mennä verkkoon ja sieltä etsiä terveystiedon sivut, tytöt komppaavat. Toisaalta tiedän, että on oppilaita, jotka osaavat tietokoneella kirjoittaa aineen paremmin, mutta mitä se vaikuttaa hienomotoriikan, kun ei enää käsin kirjoiteta. Esimerkiksi, että puhelin voi olla välillä repussa, eikä siihen kuole, Kuronen huomauttaa. Kirjasta ymmärtää asiat paremmin, netti on sekava. Maarit Amper sanoo, että oppilaat ovat kyllä keskittyneitä, kun ovat puhelimella, mutta jos oppilas joutuu kuuntelemaan niin, että ei tee mitään, se tuo osalle oppilaista haastetta. Monessa asiassa tekniikka on apuna. Palvelupiste korvataan muilla palveluilla syyskuun alusta alkaen. Nuutinen kertoo lukevansa kirjoja ja kuuntelee äänikirjoja. Kelasta muistutetaan, että lähes kaikki Kela-asiat voi hoitaa verkossa tai puhelimessa. Helmi Huttusen puhelimenkäyttöä ei kotona rajoiteta. Ruotsalaisen mielestä on hyvä oppia itse kännykän käytön rajat. pi Reinikainen ja Sofia Ruotsalainen ovat kaikki sitä mieltä, että kännykkä on erittäin tärkeä, koska siinä ovat muistot, yhteystiedot ja kuvat. KYLLÄ 35% EN 65% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Luetko kirjoja. Kela-asioita voi 2.9. elokuuta 2024 Kasvokkain asiointi loppuu Kelassa Kelan palvelupiste Kiuruvedellä korvataan muilla palveluilla. Kela kertoo, että ajanvarauksella on Kiuruvedellä vuonna 2023 asioinut 1–19 asiakasta kuukaudessa. –Kirjoissa asiat kerrotaan tarkemmin ja kirjan kautta pääsee kuvittelemaan kertomuksen omalla tavallaan. Nuorille pitäisi opettaa järkevää puhelimenkäyttöä. – Viestintäkin on muuttunut lyhyemmäksi, koska se on somen tyyli. Maarit Amper kertoo, että toisella asteella on sähköistä oppimateriaalia, sillä sitä kautta niitä opetetaan käyttämään. – Menee ainakin vartti ennen kuin on päässyt kirjautumaan terveystiedon sivuille. VIIKON KYSYMYS Käytkö syömässä paikallisissa ravintoloissa. Nuutinen on veljiensä kanssa paljon ulkona ja muissa puuhissa. Kelan palvelupiste Kiuruvedellä on palvellut asiakkaita ajanvarauksella, ja asiakaskäyntien määrä on ollut vähäinen. Joonatan Nuutinen sanoo, että hänelle riittää päivässä tunti puhelimella. Jatkoa toivottiin Kiuruveden kaupunginhallitus käsitteli Kelan toimipisteen lakkautusta toukokuussa. Amper sanoo, että nyt ollaan menossa takaisin paperiin, 2000-luvulla mentiin sähköiseen suuntaan. Ei ole isoja ja pieniä alkukirjaimia, eikä välimerkkejä. – Mutta kännykänkäytön rajoittaminen on hyvä juttu, ettei mene opiskelu sivu suun. – Jos puhelin menisi rikki ja kaikki tiedot häviäisivät, se olisi ärsyttävää. – Opettajalla on oikeus ottaa puhelin pois, jos puhelin on käytössä ilman lupaa, eikä kuulu opetukseen, pojat sanovat. Mutta en missään nimessä vuorokautta voi olla ilmanpuhelinta, koska en tiedä mitä tekisin sinä aikana. Amper miettii. – Kirja on siinä mielessä parempi, että sitä voi selata. Kuronen kertoo, että tänä päivänä nuoret eivät kirjoita eivätkä lue pitkiä tekstejä muualla kuin koulussa. – Jotkut opettajat ottavat kännykän aika raskaasti, vaikka sitä ei käyttäisi ja sanovat, että laitapa kännykkä laukkuun. Hyvin paljon myös käydään kavereiden kanssa keskustelua puhelimessa, sanoo Peppi Reinikainen. Koulu ei voi olla linnake, jossa toimitaan erilailla kuin muussa yhteiskunnassa. Kaupunginhallituksesta viestitettiin Kelalle, että Kela-palveluja tulee jatkossakin olla tarjolla lähipalveluna Kiuruvedellä. Kirjautumiseen voi olla iso kynnys, jos vaikka pitää lukea kokeeseen. Kiuruvetiset saavat jatkossa asioida Kela-asioissa verkossa ja puhelimiessa tai matkata Iisalmen toimispiteeseen. Eikä hänen mielestään kännykkää tarvitsisi laittaa reppuun, jos siitä joutuu tunnilla etsimään tietoa. Ehkä luokassaan 1–2 on lukenut kirjan kesälomalla. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Asiakkaita palvellaan jatkossa verkossa, puhelinpalvelussa ja muissa Kelan palvelupisteissä. Äidinkielen opettaja Sanna Kuronen sanoo, että toisaalta kirjoittaminen on helpompaa tietokoneella, kun voi muokata tekstiä. Yläkoulussa tiedottaminen tapahtuu puhelimen kautta. Elämäntilannekohtaiset palvelunumerot löytyvät Kelan verkkosivuilta. Kirjojen lukeminen on vähentynyt. 5 Keskiviikko 21. Puhelinpalvelussa asiakas saa henkilökohtaista neuvontaa verkkoasiointiin ja hakemuksen tekemiseen. Sofia Ruotsalainen ei kannata ajatusta, että kännykät laitettaisiin erilliseen boksiin koulupäivän ajaksi. Kela on tarjonnut 1.2.2021 lukien Kiuruvedellä oman palveluasiantuntijansa toimesta ajanvarauspalvelua yhtenä päivänä viikossa. Kotona kännykän käyttöä ei rajoiteta. OmaKelassa voi myös tarkastaa hakemuksensa tilanteen ja etuuksien maksupäivät. Sähköisessä materiaalissa selaaminen on vaikeaa, kirjaan voi laittaa myös merkinnän ja palata sille haluamalleen sivulle helpommin. Nuutisen kotona puhelin ei hallitse elämää. alkaen hoitaa Kiuruvedellä verkossa, puhelimessa ja lähimmässä Kelan palvelupisteessä Iisalmessa. – Sen huomaa itse sitten myöhemmin oppimistuloksistaan. Kirjaa voi selata Maarit Amper pitää itse enemmän paperisista kirjoista kuin sähköisistä. Tuuli Kärkkäinen näkee, että liiallinen kännykänkäyttö tuo ongelmia, mutta se on syytä itse tiedostaa. Kahdeksasluokkalaiset Nestori Kärkkäinen ja Joonatan Nuutinen eivät ole niin kiinni puhelimissaan kuin tytöt. Paljon puhutaan nuorten keskittymiskyvyn heikkenemisestä ja syyllistä haetaan älykännyköistä. Nykyoppilaat ihmettelevät, miten ennen kirjoitettiin, kun ei voinut kirjoittamaansa leikata ja siirtää toiseen kohtaan tai lisätä tekstiä alkuun, Amper sanoo. Nestori Kärkkäinen sanoo, että kännykkää hän ei tarvitse koulussa ollenkaan, vapaa-ajalla kännykkä on tärkeä. Keskimäärin 9,5 asiakasta kuukaudessa TOIMITUS Yläkoulun rehtori Maarit Amper pitää paperisia kirjoja parempina kuin sähköistä materiaalia. Lauseet viesteissä eivät ole täydellisiä. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Puhelinpalvelussa voi myös jättää suullisen hakemuksen, jos mikään muu asiointitapa ei ole mahdollinen. – Nykyiset säännöt ovat jes, jotkut opettajat ovat tarkempia kännykän käytön suhteen kuin toiset. 08 764 990 Torstai 9–13 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI Ostaessasi Ostaessasi silmälasit silmälasit edun arvo jopa edun arvo jopa 744 € 744 €. Peppi Reinikaisesta kännykkä on parempi väline tiedon etsimiseen kuin koulun läppäri, joka pitää erikseen hakea latauksesta. Se vie aikaa ja on hidasta. – Jos olen jalkapalloharkoissa, ei minulla siellä ole kännykkää, en myöskään nuku kännykän kanssa
12 vuotta sitten hän kastoi lapAnja-Riitta ja Jarkko Nurmi ovat olleet naimisissa 53 vuotta. Tyttären perheellä on Porvoossa omakotitalo ja Nurmet rakensivat samalle tontille mummonmökin. Puheenaihe. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Nurmet muuttivat Porvooseen, sillä Susanna-tyttären perhe asuu siellä. Anja-Riitta ei ole tehnyt papin hommia eläkkeelle jäämisensä jälkeen. Anja-Riitta Nurmi kertoo, että Kiuruvedeltä muuton jälkeen aika meni Susannan kahta tyttöä paimentaessa. Eläkkeellä olevat kihlakunnantuomari Jarkko Nurmi ja rovasti Anja-Riitta Nurmi pitävät edelleen yhteyttä Kiuruvedelle, vaikka he ovat asuneet Porvoossa jo 17 vuotta. – Kun olimme asuneet pitkään Kiuruvedellä, Porvoon miljööseen asettuminen oli aluksi hankalaa, Anja-Riitta sanoo. elokuuta 2024 Uutiset Nurmille Kiuruvesi on rakas Rovasti Anja-Riitta Nurmi ja kihlakunnantuomari Jarkko Nurmi ovat säilyttäneet yhteyden Kiuruvedelle, he viihtyvät Koivujärven mökillään. 6 Keskiviikko 21. Tosin ajomatka Porvoosta Kiuruvedelle ottaa voimille. Samoin hän kertoo ajaneensa lukuisia kertoja Porvoosta Helsinkiin hoitamaan Johanna-tyttären poikaa ja tyttöä
Silti Nurmesta on ymmärrettävää, että kun venäläiset eivät toimi lain mukaan, suomalaistenkin on toimittava laittomasti. Naimisiin pariskunta meni 1971. – Ei myöskään välttämättä tiedetä, mikä on se tuomioistuin, mihin joudutaan. – Tiesin, että oikeuslaitokseen oli tulossa käräjätuomarin virkoja. Pieni on kaunista Puhumme myös Jarkko Nurmen kanssa nyt agendalla olevasta käännytyslaista, joka on Nurmen mukaan perustuslainvastainen laki. Ja nämäkin omaiset olivat rannikolta. Anja-Riitta varsinkin oli kaikki vapaapäivänsä ja lomansa mökillä. Pariskunta rupesi heti pitämään yhteyttä. He olivat kihloissa vain muutaman kuukauden. Valtio ei siihen aikaan korvannut vihkimismatkoihin liittyviä matkakuluja. 7 Keskiviikko 21. Nurmi sanoo, että jos lautamiehet ovat hyvin koulutettuja, he ovat suuri tuki tuomareille. Jarkolla oli 4668 ja Anja-Riitalla 4558. Anja-Riitta oli työskennellyt Varkauden seurakunnan lehtorina ja pääsi Kiuruvedellä heti ensimmäisenä kesänä pitämään rippikoulua. Jarkko Nurmi kertoo, että heidän ostaessaan kesämökkiä hän sai pankista lainaa mökin ostoon ihan silloisen kotirouva Anja-Riitta Nurmen takausta vastaan. – Korkeintaan olisimme lähteneet Kuopioon, Anja-Riitta kun on Kuopiosta, Jarkko Nurmi sanoo. – Muita takaajia ei tarvittu, se kieltämättä vähän hirvitti minua entisenä pankkimiehenä. Soitamme Lasolle, kun tulemme tänne ja hän hoitaa asiat niin, että sisällä on tarpeeksi lämmintä. Nurmen mukaan oikeuslaitoksen tulisi olla yhteiskunnassa paremmin näkyvillä. Nurmi sanoo, että monet valtiota tai puolueita palvelevat juristit ovat tässä tapauksessa valmiita venyttämään lakia, mutta asiantuntijajuristit ovat kauhuissaan. Paljon on puhuttu viime aikoina myös siitä, että tarvitaanko lautamiehiä. Anja-Riitta pääsi myös uskonnon tuntiopettajaksi yläkouluun. Että joku haaste on tullut Pohjois-Savon käräjäoikeudesta. Olin kirkkovaltuustossa ja päiväkerhotyö yhdisti meitä. Mielestäni rauhantuomarisysteemi sopisi Suomeenkin eli että pienet rikokset ratkaistaisiin pikaisesti. Malmivaara oli tuttu myös Jarkko Nurmelle. Ennen tiedettiin, että Kiuruvedellä on Pielaveden tuomiokuntaan kuuluva kanslia ja tuomaritkin tunnettiin. Ne olivat hänestä mukavia tilaisuuksia, varsinkin kotikäynnit. kanssa vuonna 1975. Jarkko Nurmi vihki aikanaan kihlakunnantuomarina paljon pareja siviiliavioliittoon virkapaikalla ja avioparin kotona tai helluntaiseurakunnan kirkossa. – Peruslämpö on päällä ympäri vuoden tässä mökissä. Näin saatiin kaikkien, hierarkiassa alempienkin työntekijöiden, palkkoihin järjestys. Mökillä käyntien lisäksi he kertovat pitävänsä puhelimitse tai tekstiviestillä yhteyttä kiuruvetisiin ystäviin ja entisiin työtovereihin. Anja-Riitta Nurmi vihittiin papiksi vuonna 1988 ensimmäisten naispappien joukossa. – Koko vouhkaaminen lain suhteen on hassua. – Oikeuslaitoksen tulisi olla lähellä kansaa. Vuonna 1979 seurakuntaan perustettiin lehtorin virka, sillä Malmivaara tiesi, ettei Kiuruvedelle saada neljättä pappia, mutta lehtori voitaisiin saada. Koivujärvi ja Kiuruvesi on molemmille rakas paikka. Jarkko Nurmi valmistui juristiksi vuonna 1969. Ja kun tulee talvi ja pakkanen, eikä Venäjä ota käännytettyjä turvapaikanhakijoita vastaan, on Suomen huolehdittava rajalla olevista ihmisistä. “ tä ihmiset eroavat kirkosta sen takia, että samaa sukupuolta olevia ei vihitä. Nurmi oli työskennellyt opiskeluaikanaan harjoittelijana Laitilan Osuuspankissa ja haki Varkauden Osuuspankkiin, missä oli lakimiehen paikka auki. Nurmi muistelee, että kerran erään morsiamen isä halusi välttämättä korvata matkakulut. Kiuruveden kirkkoherra Jukka Malmivaara kysyi Nurmea seurakuntaan töihin pyhäkoulusihteeriksi. Tilanne ei miksikään muutu, jos Venäjä tekee mitä tekee, me emme voi sille mitään. – Kaikille kirkon työntekijöille tuli silloin työja virkaehtosopimukset. Malmivaaran esityksestä Jarkko Nurmi valittiin kirkolliskokouksessa kirkon sopimusvaltuuskuntaan Kuopion hiippakunnan edustajaksi, missä tehtävässä hän oli 22 vuotta. Anja-Riitta johti päiväkerhotyötä ja minä olin johtokunnan puheenjohtaja, oltiin usein samoissa kokouksissa, Jarkko Nurmi selittää. Nurmet sanovat, että he ehkä asuisivat eläkeläisinä Kiuruvedellä, jos kohtalo ei olisi puuttunut perheen elämään. Perhe tuli Kiuruvedelle yhdessä vuoden ikäisen Susanna-tyttären. Vain kerran Anja-Riitalta kysyttiin, että olisiko toista pappia, mutta kun ei ollut, omaiset tyytyivät naispappiin. Pitkäaikainen yhteistyö käräjätuomari Erkki Kuvajan kanssa oli Nurmesta hyvä esimerkki pienen tuomioistuimen yhteisestä rangaistuskäytännöstä. Nykyään sopimusvaltuuskunta on kirkon työmarkkinalaitos. Virkaa ei hakenut kuin Anja-Riitta, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 1988. On väärin, että joku ihmisryhmä ei saa siunausta elämään, vaikka sitä pyytää. Anja-Riitta Nurmen mukaan piispainkokouksen esitys on hyvä välimuoto. – Havaitsin, että Varkauden seurakuntaan oli tullut lehtori. – Tuskinpa tässä tapahtui lahjuksen ottamista. Valitsin Pielaveden tuomiokunnan Kiuruveden kanslian, koska koin, että siellä pääsee tekemään monipuolisia töitä, koska oli vain yksi käräjätuomari ja yksi kihlakunnantuomari. – Joskus, kun soitin Anja-Riitalle ilmoitin, että agentti 4668 täällä. Nimittäin vuonna 1975 kirkkoon tulivat virkaja työehtosopimukset. Erään kerran kokous oli Anja-Riitan pienessä asunnossa. Nurmi on mielellään auttanut avaamaan oikeuslaitoksen päätöksiä toimittajille. Oikeuslaitoskin on palvelulaitos. Mainittakoon vielä, että Jarkko Nurmi sai Savo-Kainuun journalistiyhdistykseltä tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1999. – Nykyjärjestelmässä lautamies käy muutaman kerran vuodessa oikeutta istumassa, hänelle ei synny kokemusta lautamiehen työstä. Minutkin tunnettiin. – Venäjän toiminnan takia emme voi lakia noudattaa. – Harmi vain kun ajomatka Porvoosta on pitkä Kiuruvedelle. Minä puhuin ja keskustelin paljon lautamiesten kanssa, eivätkä päätökset menneet koskaan äänestykseen lautamiesten kanssa. senlapsensa Kertun ja samalla vihki tyttärensä, Kertun äidin Johannan ja tämän miehen Peetun Kiuruveden kirkossa. Eikä kahvipannussa ollut enää kuin pieni liru kahvia. Hän itse on Laitilasta. Se on heille molemmille tärkeä paikka. Jarkko Nurmen ideana oli oikeustieteitä lukemaan lähtiessään, että hänestä tulee tuomari. – Minua pidettiin kahelina, kun olin jättämässä hyväpalkkaisen apulaispankinjohtajan työn ja menossa pienemmälle palkalle hovioikeuteen esittelijäksi. Toisaalta jotkut päätöksiä odotellessaan harmittelivat, että taas se Nurmi keskustelee liian pitkään lautamiesten kanssa. – Mielessäni ajattelin, että olisi ollut hiljaa, olin nyrpeissäni ja niin tutustuin Jarkkoon. Suomalaisessa systeemissä, isoissa yksiköissä, oikeudenkäynnit venyvät. Anja-Riitta oli laskenut, että jokainen kokoustaja ottaa kaksi kuppia kahvia, mutta Jarkko pyysikin yllättäen kolmannen kupin. Naislehtori oli saanut vain saarnata, mutta hän ei saanut vihkiä, ei kastaa eikä hautaan siunata, vaikka oli suorittanut samanlaisen teologin tutkinnon kuin miehet. Kun hän sai varatuomarin tittelin, pääsi hän hovioikeuteen vuonna 1973. Tapasimme seurakunnan nuorten aikuisten piirissä. Mutta tuohon aikaan tuomariksi ei päässyt suoraan. Nurmi päätyy siihen, että hänen mielestään maalaiskunnissa voisi olla pienissä rikosasioissa rauhantuomarijärjestelmä, se helpottaisi poliisinkin työtä. Puhelinnumerotkin olivat melkein samat. – Kiuruvesi on joustava yhteiskunta kaikin puolin, Jarkko Nurmi kiittelee. Nurmi muistuttaa, että yksi syy siihen, miksi hän aikanaan halusi tulla Kiuruvedelle, oli juuri se, että hän pääsi toteuttamaan toisen ammattituomarin kanssa näkemystä, että esimerkiksi nuorisorikollisten kohdalla asian käsittely aloitetaan ensin helpommista keinoista, esimerkiksi sakotuksella tai ehdollisella vankeudella usein puhuttelun kera eli jos syyllistyy rikkomukseen toistamiseen rangaistaan ankarammin. Englantilainen systeemi olisi loistava, mellakoitsijat, jos heidän toimintansa näytetään toteen, istuvat jo kahden tai kolmen päivän päästä vankilassa. Kaikki on pelannut hyvin, Nurmet kiittelevät. Se vie aikaa. Jarkko Nurmi suoritti Varkaudessa käräjäharjoittelun ja istui työn ohessa käräjiä. Johannan aviomies Timo Kärkkäinen kuoli vakavaan sairauteen. Joustava paikka Nurmilla on ollut kesämökki Koivujärven rannalla vuodesta 1975. Ìisalmeenkin kun on pitkä matka. Anja-Riitasta on surullista, etMökillä käyntien lisäksi Nurmet pitävät yhteyttä puhelimitse ja tekstiviesteillä kiuruvetisiin nystäviin ja entisiin työtovereihin. Nurmi koulutti aikanaan lautamiehiä. Varkaus on se paikka, joka yhdisti Jarkon ja Anja-Riitan. Hietaniemen isäntä pitää omaisuudestamme hyvää huolta. Jos Timo ei olisi kuollut, Johanna mahdollisesti asuisi Kiuruvedellä tai Iisalmen alueella. Että on miehen ja naisen vihkimiskaava ja kahden henkilön vihkimiskaava. Rakastuin nopeasti Anja-Riittaan. Jarkko Nurmi perustelee Porvooseen muuttoa myös sillä, että lapsille on tärkeää käydä vanhempiensa luona. Kiuruvetiset ottivat naispapin hyvin vastaan. Kirkossa hyväksyttiin nelisenkymmentä vuotta sitten naispappeus ja nyt väännetään samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Nurmi kuitenkin jatkaa, että on ihan sama mitä systeemiä käytetään tässä ihmisten käännyttämisessä, niin ongelmia tulee muodostamaan se, että turvapaikanhakijat jäävät pakkasessa Suomen ja Venäjän väliselle rajavyöhykkeelle. Jarkko Nurmi käy mökillä pari kertaa kesässä, Anja-Riitta käy Johannan kanssa joskus kahdestaankin. Alkuun oltiin mökillä paljon, kun Kiuruvedellä asuttiin, Nurmet sanovat. Poliittisista syistä ymmärrän, miksi tämä on tehty Venäjän osalta, mutta tämän lain hyväksymisen jälkeen Suomi ei voi ryhtyä Unkaria hirveästi moittimaan oikeusvaltiorikkomuksista, koska samanlaisia rikollisia ollaan molemmat. elokuuta 2024 Uutiset Anja-Riitta ja Jarkko Nurmella on kesämökki Koivujärven rannalla. Kiuruvetisten pitää mennä Kuopioon, eivätkä ihmiset ole sinne asti valmiita lähtemään, vaikkapa todistajaksi. Nurmi pelkää, että muutaman vuoden päästä Iisalmessa ei enää käydä oikeusistuntoja. Jarkko Nurmi on surullinen siitä, että Kiuruvedellä ei enää istuta käräjiä, koska hänen ”maailmassaan pieni on kaunista”
8 Keskiviikko 21. Puheenaihe. Puhelimien käyttökielto on ollut Nivan koululla voimassa vuosikaudet. – Ja minä tykkään leikkiä ulkona, Elias Kainulainen lisää. Opettajat eivät myöskään voisi valvoa kännykästä välitunnilla katsotun sisällön sopivuutta lapsille. Meillä oppilaat ovat aika pieniä, ja se mikä sopii 6.-luokkalaiselle, ei välttämättä sovi 1.-luokkalaiselle, Kuonanoja perustelee. – Minä ainakin keskityn ennemmin matikanja enkuntuntiin, Lari Niskanen toteaa. Lapsista repussa odottava kännykkä ei yleensä houkuttele oppitunnin aikana. He muun muassa pelaavat, kuuntelevat musiikkia, katsovat elokuvia ja viestittelevät kavereiden ja vanhempien kanssa. Miksi puhelimet reppuun. – Mediakasvatus on osa koulun opetussuunnitelmaa. Nivan koululla opetustarkoitukseen on käytettävissä myös tabletteja. 6.-luokkalaiset olivat samoilla linjoilla. Kännykästä voidaan myös etsiä tietoa, Korhonen kertoo. Tiedon etsiminen ja kriittinen arviointi kuuluu siihen, Nivan koulun rehtori Pauliina Kuonanoja sanoo. Hänen mukaansa osa vanhemmistakin toivoo, että lapsen puhelimen käyttöä rajoitetaan koulussa. Kännykkä osaksi opetusta Luokanopettaja Mira Korhonen kertoo, että koulussa on kannustettu siihen, ettei kännykkää käytettäisi koulupäivän aikana. Poikkeustilanteita ovat ne, kun puhelinta käytetään osana opetusta. Pauliina Kuonanoja kertoo, että koululla on lakiin kirjattu velvollisuus järjestää opetus niin, ettei puhelimien piippailu aiheuta häiriötä. Hyvä, että sääntöjä tiukennetaan valtakunnallisellakin tasolla, Kuonanoja sanoo. – Minä leikin ennemmin kissan kanssa tai käyn kavereilla tai mummon luona, Lari Niskanen kertoo. Jos puhelinta saisi käyttää välitunnilla vapaasti, iso joukko kavereita voisi äkkiä kerääntyä katsomaan sen sisältöä. Nivan alakoululla kännykälle on selvät sävelet. Moni kertoo, että heidän puhelinaikansa on kotonakin rajoitettua. Puhelin pysyy koulupäivän ajan repussa äänettömällä, myös välitunneilla. – Kännykkää käytetään joskus videoidessa tai kuvatessa esimerkiksi kuvaamataidon tunnilla. Säännölle on monia syitä. He ovat tottuneet siihen, että koulupäivän aikana puhelin pysyy repussa. – Minusta on hyvä idea, että kännykkää ei saa käyttää tunnilla, mutta se saa kuitenkin olla koulussa mukana, Elias Kainulainen sanoo. Oma puhelin ei siis ole välttämätön. Vapaa-ajalla on heistä paljon muutakin mukavaa tekemistä kuin kännykän äärellä kökkiminen. – Puhelimelta voitaisiin katsoa sellaista sisältöä, joka ei sovellu sen ikäiselle lapselle. 6.-luokkalaiset kertovat käyttävänsä kännykkää sitten vapaa-ajalla. elokuuta 2024 Uutiset Nivan koulun 6.-luokkalaisten Lari Niskasen (vas.) ja Elias Kainulaisen mielestä koulun kännykkäsääntöjä on helppo noudattaa. – Aina joskus joku rikkoo sääntöä, mutta siihen myös puututaan. Mira Korhonen ja Pauliina Kuonanoja kertovat, että kännykät eivät yleensä häiritse alakoululaisten keskittymistä oppitunnin aikana. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Kännykän käyttö kouluissa on puhuttanut viime aikoina Suomessa. Nivan koulun 6.-luokkalaiset tuumivat, että on parempi, ettei kännykkää käytetä tunnilla, vaan kuunnellaan opettajaa. Koululaisista on hyvä, että kännykkää saa opettajan luvalla käyttää, jos tulee vaikkapa kipeäksi ja tarvitsee soittaa vanhemmille. Kaikilla pienimmillä koululaisilla ei älylaitetta edes ole. – Alaja yläkoululaisten itsesääntelytaidot eivät riitä siihen, että he tietäisivät, milloin puhelinta on sopiva aika käyttää ja milloin ei, Kuonanoja sanoo. Kännykkä saa pysyä repussa Nivan alakoululla puhelinta käytetään opettajan luvalla erityistapauksissa. Lapsista olisi hyvä, jos kännykkäsääntö pysyisi koulussa samanlaisena kuin nytkin
9 Keskiviikko 21. Hankkeella on tarkoitus rakentaa kansallinen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus ja se kysyy kaikkien yhteistyötä. Kokonaisturvallisuus on varautumista tulevaisuuteen ja perustuu kumppanuuteen, Lonka sanoo. elokuuta 2024 Lehmät ovat osa huoltovarmuutta, sillä ne tuottavat maitoa ja lihaa. Kuopion kaupungilla henkilöstöjohtajana ja Lapinlahdella hallintojohtajana, Rusanen kertoo. Tämä vaatii laaja-alaista verkostomaista yhteistyötä, painotti Lonka. Hänet valittiin Kärsämäen kunnanjohtajaksi. Siellä on rakennettu systeemi niin, että kauppa toimii aina, mutta ei se välttämättä toimikaan. Lehmä turvallisuuden keskiössä Kokonaisturvallisuuden konsepti on Harriet Longalle tuttu, sillä hänellä on pitkä kokemus varautumisen, riskienhallinnan ja monialaisen turvallisuustyön alalla. – Osaamiskeskus olisi solmukohta mihin kaikki tuodaan yhteen ja mistä tarjoillaan. kaasutuotanto, mitkä turvaavat ruuantuotannon pohjaa, kannattavuutta, tuotantovarmuutta eli jatkuvuuden hallintaa. Kaikki ovat vahvoja, kun koko Pohjois-Savo on mukana. – Ajatuksena on nostaa alueen profiilia, eikä olla ruikutusmentaliteetilla, tuodaan mahdollisuudet esiin, Rusanen sanoo. Ruotsalaisten omavaraisuus ei ole samalla tasolla. hallintoja talousjohtajaksi Kiuruveden kaupunginhallitus on valinnut väliaikaiseksi hallintoja talousjohtajaksi Terttu Ruotsalaisen. Kokonaisturvallisuuden klusterin rakentaminen on itäisen Suomen ydintä, kuntien kannalta merkityksellistä. Rusanen sanoo ilahtuneensa, kun hän näki yhdellä Lonkan hankekalvolla lehmän keskellä, lehmä oli kokonaisturvallisuuden keskiössä. Se on hyvä. Rusanen on kontaktoinut sopivia nimiä ja lopputulos on se, että Terttu Ruotsalainen Varpaisjärveltä on ilmoittanut olevansa käytettävissä Kiuruveden kaupungin va. hallintoja talousjohtajan tehtävään määräajaksi. Rusanen jatkaa edelleen, että kokonaisturvallisuus on kilpailuvaltti, joka voisi tuoda lisää investointeja niin Kiuruvedelle kuin koko Pohjois-Savon alueella ja koko alue olisi houkuttelevampi ja näkyisi näin paremmin valtion päätöksenteossa. Mitä enemmän meillä on karjataloutta ja se menestyy ja voi hyvin, sekin on kokonaisturvallisuuden perusta, kiteytti Rusanen. tävän väliaikaisjärjestelyjä. Kokonaisturvallisuuteen kuuluvat kiertotalous, lantakaasu, bioJAANA SELANDER JAANA SELANDER Harriet Lonka on valittu kokonaisturvallisuuden klusterin vetäjäksi Pohjois-Savon liittoon. Aikaisemmalle hallintoja taTerttu Ruotsalainen va. Rusasen mukaan väliaikaisjärjestelyyn ei ole järkevää avata julkista hakua, vaan paras tapa on ollousjohtaja Juho Jukkolalle on myönnetty ero Kiuruveden hallintoja talousjohtajan virasta 1.8.2024 alkaen. Välikaikaiselle hallintoja talousjohtajalle maksetaan palkkaa 7 600 euroa kuukaudessa. Kokonaisturvallisuus kytkeytyy turvallisuuteen ja yhteisöllisyyteen ja elinvoimaan. Lonkan mukaan karjatalous ja lehmä on samaa mieltä, lehmä ja karjatalous ovat Kiuruveden ja Pohjois-Savon sekä koko Suomen keskeinen ruokaturvan perusta. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen näkee, että kokonaisturvallisuushanke kytkeytyy Kiuruveden elinkeinoihin ja ruokaomavaraisuuteen, biokaasun ympärille ja energiantuotantoon. JAANA SELANDER. – Kiuruvedellä biokaasun ja biokiertotalouden edistämisen ja lut ns. – Terttu Ruotsalainen on juuri jäänyt eläkkeelle. Tarkoitus on saada vaikuttavuutta kokonaisturvallisuuden verkostomaiselle yhteistyölle, että se ulottuu koko itäiseen Suomeen ja kattaa alueen maakunnat ja kunnat. Tänä aikana pitäisi olla hahmotella ja käyttöönotettava toimintamalli kokonaisturvallisuuden klusterille, joka on osaamisen kehittämistä ja sitä kautta elinvoiman vahvistamista yhteistyössä. – Jos olisi tässä kohtaa valkoinen läntti ja menisi rajat kiinni, Itämeren kuljetukset eivät toimisi, sitten täällä syötäisiin naudanlihaa, perunaa ja juotaisiin piimää. Kokonaisuuteen kuuluvat myös kaikki alueen oppilaitokset. Hallintosäännön 54 pykälä sanoo, että ”palvelussuhteeseen ottaminen mukaan valtuuston valitsemien viranhaltijoiden viransijaiset ottaa enintään vuoden ajaksi kaupunginhallitus ja tätä pidemmäksi ajaksi valtuusto”. Väliaikainen hallintoja talousjohtaja valittiin 20.8.2024– 10.11.2024. Kiuruveden kaupunginhallitus käsitteli valintaa maanantaina. siinä keskiössä lehmä, joka on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Hän on väitöskirjassaan tutkinut valtioneuvoston turvallisuusstrategiatyön toimeenpanoa lainsäädännön kautta. Itäisen Suomen elinvoima on se, joka turvaa meidän tulevaisuutta kaikenlaisia kriisejä ja häiriöitä vastaan. Näkemys on, että Kiuruveden kaupunki tarvitsee väliaikaisjärjestelyn hallintoja talousjohtajan tehtävään joksikin aikaa, jolloin on mahdollisuus miettiä, miten hallintoja talousjohtajan tehtävät tulevaisuudessa järjestetään, kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoo. Rusasen mukaan tekeillä on hieno malli ja konsepti, johon liittyvää osaamista pitäisi Suomessa laajemminkin hyödyntää. Keskus tarvitsee meitä kaikkia. – Olemme käyneet keskustelua, miten Kiuruvesi voisi olla mukana Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. On päivän aikana tasattu tietoja ja käyty läpi mahdollisuuksia, Rusanen viestittää. Hän vieraili Kiuruvedellä maanantaina. Hän on työskennellyt mm. ”headhuntata” sopiva henkilö, sillä Kiuruvedelle ei tarvita harjoittelijaa. Ruotsalainen on yhteiskuntatieteiden tohtori. – Itäisen Suomen elinvoima on se, joka turvaa meidän tulevaisuutta kaikenlaisia kriisejä ja häiriöitä vastaan. Harriet Lonka hankevetäjä “ Hankevetäjä Harriet Lonka Pohjois-Savon liitosta ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. – Tarvitsemme henkilön, jolla on kokemusta hallintoja talousjohtajan tehtävistä. Harriet Lonka sanoo puolestaan, että hankkeen ytimessä on Pohjois-Savo, mukaan lukien Kiuruveden kaupunki, alueen yritystoiminta ja elinvoiman kehittäminen. – Johtoryhmässä on pohdittu hallintoja talousjohtajan tehKokonaisturvallisuushanke on kolmivuotinen ja päättyy 2026 lokakuussa. Hankkeen tiimoilta on tarkoitus saada yrityksiä ja oppilaitoksia tekemään yhdessä, saada ihmisiä oivaltamaan se lisäarvo, mitä kokonaisturvallisuuden edistäminen tuo, se tuo myös uutta liiketoimintaan, tutkimusta ja kehittämistä. Kiuruvesi voi Rusasen mukaan tuoda koko maakunnan kokonaisuuteen oman lisäarvon. Lonka jatkaa, että suomalaisten kannattaisi huomata, miten omavaraisuus on Suomessa hyvällä tasolla
– Asiakastyytyväisyyden (NPS) säännöllinen mittaaminen kuuluu tärkeänä osana toimintaamme. Pankki edistää elinvoimaa Paananen vakuuttaa, että Ylä-Savon Osuuspankki edistää yläsavolaisten yritysten elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä koko seutukunnan alueella – näin myös pankin kotipaikalla Kiuruvedellä. – Olemme tältä osin toisinajattelija. Facebookin päivityksen mukaan Kiuruveden yrittäjiä puhuttaa pankkien rahoituspolitiikka. Kuva viime vuodelta. Hyvä sijoitus pohjaa siihen, että Kiuruvesi ja sen yrittäjät päättivät ryhtyä tositoimiin toimintaympäristön parantamiseksi. Erityisesti suurten hankkeiden kohdalla korostuu riittävän valmisteluajan merkitys, Paananen perustelee. – Joudumme ottamaan nämä vaatimukset toiminnassamme huomioon, vaikka Ylä-Savon näkökulmasta tarkasteltuna monet valvonnan kiristymisen taustalla olevat ilmiöt, kuten terrorismin rahoitus ja rahanpesu, ovatkin harvinaisia. Sääntelyn tavoitteet ovat hyviä, mutta samanaikaisesti on todettava, että se koetaan usein pankkiasiointia vaikeuttavana. Valinnan tekivät Pohjois-Savon liitto ja Savon yrittäjät. OP vielä Kiuruvedellä Paananen huomauttaa, että monet heidän kilpailijoistaan ovat vetäytyneet Ylä-Savosta konttoriverkostoaan karsimalla ja vähintäänkin lopettamalla kassapalvelujen tarTEKSTI JAANA SELANDER KUVA AKU LAATIKAINEN Kiuruveden elinkeinojaosto on vieraillut useissa yrityksissä. Sääntely lisääntynyt Ylä-Savon osuuspankin toimitusjohtaja Mikko Paananen kertoo, että pankkitoiminta on luvanvaraista ja yleisellä tasolla voi todeta, että pankkien toimintaa ohjaavan sääntelyn määrä on lisääntynyt huomattavasti finanssikriisin jälkeen. – Yhdistyksellä eivät suuret rahasummat liiku, kannanotossa on kysymys jäsenkunnan viesteistä, Kärkkäinen sanoo. – Tästä konkreettisena esimerkkinä kaikkien asiakkaiden tunnistamiseen liittyvät velvoitteet tilejä avattaessa. Poissaolotilanteiden varalta yhteydenottopyynnöt on reititetty siten, että ne välittyvät henkilön oman tiimin hoidettavaksi. Kärkkäisen mukaan yrittäjät ovat muun muassa olleet närkästyneitä siitä, että tilin avaaminen tuottaa haasteita ja ihan normaali pankkitoiminta, ihmisiä ei tahdo saada kiinni. Paananen sanoo, että pankin yritystiimissä oli alkuvuonna resurssivajetta ennakoimattomien poissaolojen vuoksi ja tämä aiheutti ruuhkautumista. joamisen. Siksi yrittäjäyhdistys otti asiaan kantaa, koska on yrittäjien äänitorvi. Seuraamme asiakkaidemme antamaa palautetta kuukausittain ja reagoimme poikkeamiin. Mikäli hanke ei täytä rahoittamisen edellytyksiä, avaamme asiakkaalle sen, millä keinoin tilannetta voidaan korjata. Kiuruveden Yrittäjien Facebook-sivuilla kerrottaan, että Kiuruveden Yrittäjäyhdistys kokoontui lomien jälkeen. – Eniten puhututti ja keskustelua aiheutti nykyinen pankkien rahoituspolitiikka, eritoten OP Ylä-Savon viime vuosien toiminta. – Jos ei saa lainaa, siitä tietysti harmistuu. Kiristyneiden vaatimusten taustalla ovat Paanasen mukaan pankkien valvonnasta vastaavat viranomaiset ja viime kädessä poliittista valtaa käyttävät päätöksentekijät. Tältä osin tilanteemme on tällä hetkellä parempi. – Valtaosa yritysrahoitushankkeista voidaan toteuttaa sujuvasti. Kärkkäisen mukaan he ovat halukkaita keskustelemaan pankin kanssa. Usein käy niin, että ensi alkuun toteuttamiskelvottomalta vaikuttanut hanke saadaan vietyä myönteiseen ratkaisuun tarkennusten toteuttamisen jälkeen. Vuoden Yrittäjäystävällisin kunta -kisaan osallistuivat kaikki Pohjois-Savon 19 kuntaa. Tilanne on hyvä tällä hetkellä: Asiakkaamme arvostavat saamaansa palvelua ja pankkimme tarjoamia ratkaisuja. Toimimme tällä hetkellä viidellä paikkakunnalla ja marraskuusta alkaen kahdeksalla OP Nilakan Seudun ja OP Vesannon liityttyä osaksi uutta OP Ylä-Savoa. Tämä kaikki paransi merkittävästi kaupungin yrittäjäimagoa ja näkyvyyttä. 10 Keskiviikko 21. elokuuta 2024 Talous Yrittäjät irrottautui Osuuspankista, Paananen: ”Sääntelyn määrä lisinyt” Kiuruveden Yrittäjät on sanoutunut Facebook-sivuillaan irti OP Ylä-Savon asiakkuudesta. Tietoisuus paikkakunnan yrityksistä lisääntyi, kun Kiuruvesi-lehtikin oli mukana useilla vierailuilla. Jokaisella pankkimme työntekijällä on suora puhelinnumero, johon voi jättää yhteydenottopyynnön hänen ollessaan varattuna. – Yritysja maatalousasiakkuuksien hoitaminen vaatii syvää erikoisosaamista eikä tilanteen nopea paikkaaminen ollut mahdollista. Yrittäjäystävällisin kunta Kiuruveden kaupunki sijoittui yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi Pohjois-Savossa vuonna 2022. Yrittäjien puheenjohtaja Ari Kärkkäinen sanoo, että parin viimeisen vuoden aikana paikallisilta yrittäjäyhdistyksen jäseniltä on tullut yrittäjäyhdistykseen palautetta pankin palvelusta. Tehokkaista yhteydenottotavoista Paananen mainitsee myös Op.fi –sivujen tai OP-mobiilin kautta jätetyn verkkoviestin. Vuonna 2022 yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajana toimi Tomi Rönkkö, hän kiitteli sijoittumisesta nykyisen kunnallisjohdon lisäksi kaikkia nykyisiä ja entisiä yrittäjiä, jotka osaltaan ovat pitämässä paikkakuntaa elinvoimaisena. Kiuruvetiset ovat vierailleet aktiivisesti yrityksissä, on jalkauduttu kymmeniin ja kymmeniin yrityksiin elinkeinojaoston johdolla. Tämän vuoksi päätimme yksimielisesti yhdistyksenä päättää OP Ylä-Savon asiakkuuden. Yrittäjien ajatukset ja toiveet jalkautettiin uuteen elinkeinoja yritysohjelmaan.. Kuvassa yrittäjä Teijo Niskanen (vas.), kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja Yrittäjäyhdistyken puheenjohtaja Ari Kärkkäinen. Mielestämme ja lukuisten yrittäjien yhteydenottojen perusteella edellä mainittu pankki näivettää viimeisenkin elinvoiman ja vähäisetkin kasvun mahdollisuudet. Ajatus, että ennen kaikki oli yksinkertaisempaa ja helpompaa, on täysin ymmärrettävä, Paananen jatkaa
– Jos pidän ja tai fanitan ja muuten tyyli saa kiinnostumaan henkilöstä, Lång vastaa. ”räjähtämällä.” Ne painettiin T-paitoihin myyntiin. Myös The Francine-yhtyeen järjestämässä T-paitakuvakilpailussa Långin kuva tuli yhtyeen fanipaitaan. Kulttuuri. Piirtämisellä osoitettu kannanotto on sananvapautta demokratiassa. Trump. – Tein tussityönä soittimien kuvan. Ukrainan presidentti. Lång on piirtänyt pienestä pitäen ja aikoo jatkaa piirtämistä niin kauan, kun vain kädet toimivat. Monet tuttuni ovat sanoneet, että miten osaan piirtää ja samalla he ovat sanoneet, että kuvani elävät paperilla ja jopa liikkuvat. Feija Grönfors. 11 Keskiviikko 21. Keskellä kirkasta päivää saatan saada mahtavan kuvaidean ja sitten äkkiä rustaamaan se paperille! Myös mielenkiintoisia, erilaisia ihmisiä on koko ajan taitelijan ympärillä, josta hän saa inspiraation. Ja myös taanoin Tuska-festivaalien T-paitakuva-aiheisessa piirroskilpailussa tein rummun sisästä ulos tulemaan luurangon ns. – Joskus on pidempi väli piirtämisessä ja joskus puraisee piirtäjän kärpänen. Aira Samulin. Lång huomauttaa, että piirtäminen on myös sananvapautta. Martti Ahtisaari JAANA SELANDER Usain Bolt. – Kuten se kuuluisa sanonta kuuluu – kynä on miekkaa vahvempi. – Sain palkinnoksi toistatuhatta markkaa. elokuuta 2024 Tanja Lång piirtää ihmisiä, joiden tyyli kiinnostaa tai joita hän fanittaa Tanja Lång on taitava piirtäjä. Pohjois-Korea. – Itse pidän tätä taitoa ns. Miten valitsen piirrettävät ihmiset. Pate Mustajärvi. Tanja Lång on voittanut vuosien varrella paljon erilaisia kilpailuja. Långille piirtäminen on ”kutsumus” ja synnynnäinen taito. – Aiheet tulevat kuvana mieleen, jonka näen sitten, kun katson esimerkiksi piirustuspaperia, myös unessa saan ideoita tai televisioita katsoessa, Lång kertoo. Mutta Tanja Långin piirrokset puhukoot puolestaan. lottovoittona, joka tuo iloa myös muille. Paleface. Lång voitti kilpailussa kaikki kolme ”mitalisijaa”, sillä tuomaristo ei tiennyt, että tekijä on yksi ja sama. Putin. Lång on vaatimaton, eikä halua kuvaansa lehteen. Aku Laatikainen, Kiuruvesi-lehden toimittaja. – Ihan mikä vaan voi antaa idean päähäni. Hän on jo vuosikausia piirtänyt erilaisia julkisuuden henkilöitä. Esimerkiksi Itsenäisyyspuolue järjesti kilpailun siitä, miltä näyttää, kun Suomi saa oman rahan (tulevaisuuden markan) takaisin
Gangsterit uhkailevat ja työntävät päähenkilön päätä vessanpönttöön. Kiuruvedellä lomailua Valmistumisensa jälkeen Heikki on lomaillut muutaman kuukauden, työnhaku on käynnissä. Sisko Maija kyseli veljeltään, joka etsi tietä eteenpäin, että kiinnostaisiko Heikkiä teatterin tekeminen. Vuonna 2018 Heikki haki Lahden kansanopistoon teatterikoulutukseen kakkosvuosikurssille. He kirjottivat, että Rajarikossa pääsee kasvamaan hyvässä ympäristössä, tutkimaan itseään hyvän ryhmän keskellä. Niin paljon, ettei kaikkea osaa vielä sanoittaa. elokuuta 2024 Kulttuuri Heikki läpäisi tiukan seulan, kuuluu 1%:iin Kiuruvetinen Heikki Nousiainen on valmistunut juuri Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta, hänet valittiin näyttelijäkouluun 12 joukossa, kaikkiaan 1 200 hakijasta. Sai kokea kaikki tunteet. Kun on hyvä työryhmä ja juttu pelaa yhteen, on vaikea irtaantua siitä. Teatteri on yhdessä tekemistä. Näyttelijän ammatti ei ollut Heikki Nousiaisen lapsuuden eikä nuoruudenkaan haaveammatti. Löysin koulussa itsevarmuutta. – Mutta olo oli sellainen, että muutosta pitää saada, yksin metsässä istuminen ei antanut elämään sisältöä. – Laitoin sinne hakemuksen, viikonloppuna oli pääsykokeet ja maanantaina sain tietää, että pääsen sisään, keskiviikkona alkoivat harjoitukset. Iltapäivällä kukin teki valitsemastaan elokuvasta kohtauksen teatterimuotoon. Jäljellä oli 26 hakijaa. – Koin, että tein sen kohtauksen aika hyvin, muistan, että näyttelijä Tiina Pirhonen raadissa nauroi. – Valinta vuonna 2019 oli sitten ihan uskomaton juttu! Olin postilla kesätöissä, työparini opetti minulle uutta reittiä, kuljetin lääkkeitä. Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Keho alkoi tärisemään. Sieltä se kärpänen puraisi. Heikki haki ja pääsi kouluun ja koki, että vuosi oli kasvattava. Testattiin paineensietokykyä, dialogitaitoja. Heikkiä kiinnostaa jatkossa kaikenlainen näyttelemiseen ja esiintymiseen liittyvä tekeminen, elokuvaroolit ja äänikirjojen lukeminen. Piti opetella laulu, tekstiä, runo. Hän haki Teatterikorkeakouluun 3–4 kertaa. Valmistumisensa jälkeen, 2010-luvun alkupuolella, Heikki ajoi metsäkonetta pari vuotta. Faus; nicaver fecit. Heikki sanoo kasvaneensa paljon ihmisenä kouluvuosinaan. Tärkeintä läsnäolo Mikä on tärkeintä näyttelijän työssä. Muutin Helsinkiin, vuodet 2017–2018 olin ylioppilasteatterissa. Ensimmäisessä vaiheessa piti kirjoittaa oma elämänkerta. Kun tekee teatteria ja näyttelee, se antaa pohjaa mitä kohti on menossa. Kurssilaiset tekivät monta projektia ja kiersivät pitkin Suomea. Oli tanssia, laulua, improvisaatiota ja taas välikarsinta ja viimeinen, neljäs vaihe. Toisessa vaiheessa oli opeteltava dialogiteksti, jota esitettiin huoneessa, jossa raatilaiset kiersivät antamassa ohjeita. Heikki sai töitä kaupunginteatterista ja oli siellä näyttelijä-harjoittelijana vuoden. Heikki sanoo, ettei ollut lapsuudessaan tai nuoruudessaan erityisen taiteellinen, joskus hän haaveili kitaransoitosta ja ala-asteella hän oli teatterikerhossa. Heikki Nousiainen kesäteatteri Eerolassa, mistä näytteleminen alkoi.. – En kouluaikana hakenut töitä, kolmas vuosi oli sen verran raskas. Jokainen esitys on harjoituskerta, aina löytää uusia asioita ja tarkennuksia, ei esitys näyttämöltä käsin tunnu valmiilta. – Sekin oli kasvattavaa, intensiivistä ja opettavaista, senkin takia, että asuin opiskelijakavereiden kanssa. Vuonna 2017 Heikki ajatteli lähtevänsä reppureissaamaan, mutta kaveri vinkkasi, että Helsingissä olisi yksi Ylioppilasteatteri, minne olisi pääsykokeet. Heikki Nousiainen on ihan tavallisesta perheestä Hallaperältä, hänen isänsä on metsäkoneen kuljettaja Jarmo Nousiainen ja äiti Ritva Nousiainen, hän on henkilökohtainen avustaja. – Teatterikoulussa itse on instrumentti ja kun on sen instrumentin äärellä, on enempi sinut itsensä kanssa, tuntee itseään paremmin. Onneksi olkoon, sanoi työkaverini. Heikki valitsi elokuvan, jossa päähenkilö tulee kotiinsa, johon kaksi gangsteria tulee perimään velkoja, he ovat kuitenkin tulleet väärän henkilön luo. Polttelin tupakkaa ja pyörin parkkipaikalla, kuvaa Heikki fiiliksiään. Mitä näytteleminen vaatii. Kun nimeni oli hyväksyttyjen listalla, piti monta kertaa käynnistää puhelin uudelleen, että uskoin tulleeni valituksi. Maija on asuu Ranskassa ja hän on opiskellut siellä näyttelijäksi. – En ollut teatteria tehnyt sitten ala-asteen. Meillä oli hyvä ryhmä, joka toimi yhteen, vaikka välillä oli niin poikki, ettei olisi jaksanut avata silmiäkään, mutta ryhmän kautta jaksoi. Vuonna 2015 Heikki oli ensimmäisessä näyttelijän roolissa Maalaiskaupunginteatterin kesäteatterissa Peräkammarinpojat. Oli myös laulutehtävä, jossa katsottiin, miten hakija kestää painetta. Opin Joensuussa paljon itsestäni ja näyttelemisestä. Tunsin, että tein oikein. Olin toki kauhutarinoita kuullut, mitä joutuu tekemään. Vuonna 2014 Heikki teki tekniikan Maalaiskaupunginteatterin näytelmään Ronja Ryövärintytär. – Menin takki auki katsomaan, mitä tulee vastaan. 1-2 riviä. Pitää myös osata luopua, työryhmään tulee aina uudet ihmiset. Heikki oli mukana vuonna 2017 Pölösen Oma maa -elokuvassa, pienessä puheroolissa. 12 Keskiviikko 21. Luin netistä eri kouluista ja löysin kansanopiston teatterilinjan Rajarikko Joensuusta. Lisäksi hän on ollut mukana lyhytelokuvissa. Tavoite oli selvä, mutta pääsy tuntui epätodennäköiseltä. Koulu on antanut minulle tosi paljon. Keväällä 2015 Joensuun kaupunginteatterin johtaja Iiristiina Varilo kävi katsomassa Rajarikon esitystä ja bongasi Heikin sillä seurauksella, että Varilo pyysi Heikkiä Koukussa-farssiin kaupunginteatterille. Tavoite oli selvä Joensuun Rajarikon jälkeen Heikki ajatteli, että näyttelijän työstä voisi tulla hänelle ammatti. Heikki mietti ja tuumasi, että miksipä ei. Yläasteen jälkeen hän hakeutui Iisalmeen autonasentajakoulutukseen, kun jotakin piti tehdä, eikä muuta keksinyt. – Keskeneräisyyden sietämistä, vaikka kuinka harjoittelee ja harjoittelee, esitys ei ole ikinä valmis. Löysin entisten opiskelijoiden blokitekstejä opiskelusta. Ja seuraavana perjantaina tulivat tulokset. Syysja kevätkaudella Heikki oli roolissa Joensuun kaupunginteatterissa. En halunnut ottaa montaa asiaa päällekkäin. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, MIKKO KELLONIEMI, ROBERT SEGER Heikki ei oikein osaa sanoa, mitä hän odotti näyttelijäkoulutuksesta. – Esityksessä tuntui mukavalta olla mukana ja se antoi lisäpontta Rajarikkoon. Mitä näytteleminen vaatii. Nousiaisella on kolme siskoa ja veli, sisko Maija Nousiainen on näyttelijä ja tuottaja juuri Kiurusalissa nähdyssä ja koetussa La Route du Mont Finnäytelmässä. Perjantaina tuli sitten kutsu kolmanteen vaiheeseen. Pysähdyttiin huoltoasemalle, tiesin, että kello 9 tulevat nettiin tiedot valituista. Vuosina 2016 ja 2017 Heikki oli kiinnitettynä Enon kesäteatterissa, jossa tehtiin musiikkiteatteria. Aika ajoin koulutus olikin raskasta ja intensiivistä, mutta se oli elämäni parasta aikaa. Se ei tuntunut merkittävältä, halusin löytää elämää ja kasvaa ihmisenä. Ohjaajina olivat sisko Maija ja serkku Maiju Nousiainen. – Läsnäolo, ja että osaa kuunnella ohjeistukset ja tekee täysillä. Istuin, etten ala huutaa ja hyppiä onnesta. Se kesti kolme päivää. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa on monta vaihetta. Aamupäivän jälkeen oli välikarsinta. Heikki oli Teatterikorkeakoulussa viisi vuotta ja valmistui tänä vuonna taiteen maisteriksi
Esitys: KaniJaniKani, ohjaaja Otto Nyberg. Maalittaminen vahingoittaa demokraattista yhteiskuntaa, koska se vähentää halukkuutta tai uskallusta osallistua demokraattisiin prosesseihin ja ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Olen tyytynyt osaani. TOIMITTAJAN työtä pitääkin arvostella ja kritisoida. Toimittajien maalittaminen on hyökkäys sananvapautta kohtaan aivan riippumatta siitä, miltä taholta tämä painostus tulee.” Valitettavasti vihakampanjat saavat jatkua ilman että niihin kukaan puuttuu miltään taholta. ”Kun yksittäisiin toimittajiin kohdistetaan laajamittaista masinoitua häirintää, kyse on pyrkimyksestä rajoittaa sananvapautta ja puuttua toimitukselliseen riippumattomuuteen”, vetoaa päätoimittajien yhdistys. – Autoa olen korjaillut. MaiHabenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Heikki Nousiainen kesäteatteri Eerolassa, mistä näytteleminen alkoi. Faus; nicaver fecit. Kortin allekirjoittajaksi oli merkitty kolme henkilöä Kiurujoen varrelta. Se oli kirjoitettu väärinpäin. Kyse on humoristisesta kertomuksesta, ihmisistä ja kaneista, jotka tahoillansa kokevat olevansa häkissä. Teatteri Vanha Juko, 2024. 13 Keskiviikko 21. Joulun alla sain mystisen postikortin. ”Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu toisten työn ja turvallisuuden kunnioittaminen. Kortti piti lukea peilin kautta. ”Maalittaminen tarkoittaa, että yhden ihmisen kimppuun usutetaan toisia ihmisiä, esimerkiksi lähettämällä vihapostia”, on muun muassa Keskustan kansanedustaja Antti Kurvinen kiteyttänyt. Heikki painottaa, ettei Teatterikorkeakouluun pääsy tuo puhdasta onnea, koska siitä se vasta kasvaminen näyttelijäksi alkaa, eikä kasvaminen lopu ikinä. ”Maalittaminen loukkaa kohteensa oikeutta sananvapauteen ja muihin perusja ihmisoikeuksiin. elokuuta 2024 KUVAAJA Heikki sanoo, että tulee jäämään eteläiseen Suomeen, hänellä on asunto Herttoniemessä. Kiuruvedellä Heikki on nähnyt kavereitaan ja ollut kotonaan. Koska kortin teksti oli kirjoitettu väärinpäin, siinä oli nähty paljon vaivaa. Uhkailemalla, häirinnällä, mustamaalaamalla saatetaan uhri suuren yleisön silmissä huonoon valoon. Hieman ennen tämän postikortin saamista eräs henkilö kävi vihan puuskassa työhuoneessani ja pyyhkäisi tietokonetta lukuun ottamatta (onneksi) kaikki tavarat pöydältäni lattialle. Olen kuitenkin jopa ylpeä siitä, miten viime vuosina minulla on mennyt, Heikki Nousiainen sanoo. Episodi oli ohi muutamassa minuutissa. Oikeustieteen maisteri Antti Kurvinen esittää, että verkkohäirintä ja maalittaminen tulisivat virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Ja että toivottavasti minun tyttäreni eivät käyttäydy niin kuin minä. Kurvinen muistuttaa, että maalittamisen vaikutuksista tehtäväänsä hoitavien virkamiesten jaksamiseen ja osaajien haluun hakeutua maalittamiselle alttiisiin tehtäviin ovat olleet huolissaan muun muassa poliisien ja syyttäjien järjestöt, Lakimiesliitto ja Journalistiliitto. ”Maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet Suomessa erityisesti tuomarit, syyttäjät, poliisit ja toimittajat heidän käsitellessään laajaa julkisuutta ja suuria tunteita herättäneitä tapauksia”, kirjoittaa Kurvinen. Maalittaminen myös kaventaa yleisön oikeutta saada tietoa siitä, mitä yhteiskunnassa ajatellaan ja tapahtuu.” (Mika Ilman: Valtioneuvoston kansalian strategiaosasto) KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka kokee elämänsä välillä turvattomaksi.. ja-siskon esityksen läpimenoja olen käynyt katsomassa Kulttuuritalossa ja antanut vinkkejä omasta näkökulmastaan. Mutta vainoaminen, häirintä ja uhkailu eivät kuulu terveeseen kanssakäymiseen. – Elämä on jatkuvaa oppimista ja kasvua. MAALITTAMISELLA tarkoitetaan järjestelmällistä häirintää, jonka tavoite on vaientaa uhri ja vaikuttaa hänen yhteiskunnalliseen tai ammatilliseen toimintaansa. Näin ihminen voidaan kuitenkin pahimmassa tapauksessa murskata. Eikä tässä kaikki. Ymmärtäähän kyllä tuon, ollut neljäkymmentä vuotta leipäpappina kuolevan kunnan läpyskän toimittajana! Harmittaa vaan jos vielä muut toimittajat ovat sätkynukkeja hänen edessään! Sinähän olet ollut näitten Kiuruveden hienojen asioitten keppihevonen! Kannattaisi ottaa käyttöön tutkiva journalismi, mitä ei ole lehdessä ollut ikinä.” Näitä viestejä iolen saanut lukea puhelimestani heti aamulla ja viimeisenä illalla. Ristuksen morsian ja ääliö ”LUULETKO olevasi kaupungin kermaa, mutta hapanta on! Vittu mikä ääliö olet! Selander on kerännyt semmoisen hapanneen kylän kerman itsensä ympärille ja luulee olevansa oikea ”ristuksen morsian” tehdessään päätöksiä mistä kirjoitetaan. Kortissa kritisoitiin minua siitä, että en kesällä ole vienyt vanhempieni haudalle kukkia (olen vienyt). Teemmehän julkista työtä. Julkisen vallan on turvattava näiden oikeuksien toteutuminen. 1-2 riviä
– Mahdollisesti, ja erittäin mieluusti, jos aikataulut vaan saadaan natsaamaan. Uutta materiaalia on luvassa enemmänkin, sillä seuraavat singlejulkaisut ovat valmistumassa kovaa tahtia, tuottajana ja kitaristina toimiva Ruotsalainen kertoo. Voisiko bändi tulla soittamaan Kiuruvedelle. Hänen yrityksensä nimi on Raato Custom Guitars. Useammalla on perhettä ja osalla myös työt ovat erittäin hektisiä ja vievät välillä maailmallekin, Ruotsalainen sanoo. – Erittäin hyvillä mielin, se on kuitenkin itselle paras puoli bänditoiminnassa. elokuuta 2024 Kulttuuri Skatepunk-pioneereilta single, edellisestä äännitteestä 28 vuotta Legendaarinen skatepunk-bändi Against It All on tehnyt singlen ja esiintyy Helsingissä skatepunk-festivaaleilla syyskuussa. – Biisi on suora jatkumo siitä, mihin vuonna 1998 jäätiin. Bändiläisistä vain basisti Jukka-Pekka Lappalainen asuu Kiuruvedellä. Against It All: Jukka-Pekka Lappalainen (vas.), Risto Kumpulainen, Jani Haimakainen, Mika Ruotsalainen ja Hena Blomberg. Mika Ruotsalainen itse on soitinrakentaja ja valmistaa mittatilaustöinä sähkökitaroita ja -bassoja. Bassoa soittaa nykyisin Jukka-Pekka Lappalainen. Aikoinaan myös Kimmo Torssonen ja Heikki Siponen olivat mukana bändissä. Tuleva keikka toi. Täysin horroksessa bändi ei ole väliaikaa ollut, sillä he ovat palanneet pariin otteeseen keikkalavoille. Bändi perustettiin Kiuruvedellä 1990-luvulla. Tämän viestin olemme kuulleet nykyiseltä skatepunk-skeneltä, Ruotsalainen kertoo. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA AGAINST IT ALL mi myös kimmokkeena sille, että aloimme työstää aikanaan julkaisematta jääneitä biisejä. Kiuruvedelle keikalle. Vuonna 1996 bändi julkaisi Echoes of out time EP-levyn ja myöhemmin samana vuonna täyspitkän levyn Blank. Laulaja on Jani Haimakainen, rummuissa Hena Blomberg, kitarassa Risto Kumpulainen ja Mika Ruotsalainen. Against It All esiintyy kaksipäiväisessä Skepufest VI -tapahtumassa Helsingin Tiivistämöllä lauantaina 28.9. Millä mielin lähdette syyskuussa pitkästä aikaa keikalle. – Keväällä meidät houkuteltiin Skepu-festeille ja kuinka ollakkaan ajankohta sopi kaikkien almanakkaa. Bad Religion liitetään yleisesti 1980-luvun lopun punkrockin esiinmarssin esitaistelijoihin. Vuonna 1993 perustetun kiuruvetisen bändin kokoonpano on pysynyt lähes samana. Against It Allilla keikkoja kertyi 1990-luvun aikana lähemmäs 150. Bändi ei ole sitten 1990-luvun julkaissut uutta musiikkia. Festareilla mukana ovat myös mm. Against It Allilta jäi paljon julkaisematonta materiaalia, mutta myös uutta on kertynyt. – Ahteri edellä puuhun, eli vuosien omatoimisen opiskelun, suunnittelun, tekemisen ja ideoiden kehittämisen jälkeen saavuin siihen pisteeseen, että oli aika kokeilla siipiä ja muuttaa harrastus kokopäiväiseksi soitinrakentajan työksi. Snuff (UK), CF98 (POL), Malvina (BR), Uphill Struggle (DK) sekä Terasa Banks. Syyskuussa bändi palaa jälleen keikkalavoille. Keikkailu on yhteistoimintaa ja hauskanpitoa. Tuotanto ja soundimaailma tosin on aivan toisissa sfääreissä kuin tuolloin. On ollut hämmentävää myös huomata, että meitä pidetään yhtenä suomalaisen skatepunkin pioneereista. Vuonna 2006 he lämmittelivät Millencolinia Nosturissa ja 2019 oli vuorossa minirundi No Fun At All ja No Wayn kera. Alun perin vuosina 1993– 1998 toiminut bändi levytti Spinefarmille ”Echoes of our time” EP:n (1995) ja ”Blank” albumin (1996). Bändi keikkaili reilusti ympäri Suomen ja ennätti lämmittelemään muun muassa Bad Religionin ja Rancidin. Tämä on vienyt hänet tutkimusmatkalle, kuinka saavuttaa soittimeen vertaansa vailla oleva soitettavuus, sointi ja yksilöllinen ulkonäkö. Single löytyy jo kaikista suoratoistopalveluista. Mika Ruotsalainen suhtautuu musiikkiin ja soittamiseen hyvin intohimoisesti. Skatepunkkiin keskittyvällä Skepufestillä nähdään tänä vuonna 9 kotimaista ja 4 Suomessa harvoin (jos koskaan) vieraillutta ulkomaista artistia sekä muuta oheisohjelmaa. Näinpä ensimmäinen single on nyt ulkona ja seuraava on tulossa suoratoistopalveluihin 30.8., Ruotsalainen kertoo. 14 Keskiviikko 21. Bändin kitaristi Mika Ruotsalainen kertoo, että singleen päättyi bändin 28 vuotta kestänyt julkaisutauko. Against It All on julkaissut uuden ”Grey Suburbia” -nimeä kantavan singlen 8.8
Sitähän ei tietenkään voi tietää, myönnetäänkö avustusta, Jenna Ruotsalainen sanoo jatkosuunnitelmista. Museon ensi vuoden toimintaan varattavat rahat selviävät kaupungin tulevan vuoden talousarviosta. Meillä on vielä digitointikin kesken. Kaikki museon esineet eivät kuitenkaan mahdu sinne, joten osaa säilytetään kylmissä varastotiloissa. Ne sotkevat jätöksillään ja lisäksi pulujen jättämät vanhat pesät ovat otollinen paikka tuhohyönteisille, jotka tuhoavat rakennuksia. Kuluja koituisi silti myös museorakennuksista, sillä ne jäisivät tyhjilläänkin kaupungin ylläpidettäviksi. Mutta inventaario voitaisiin tehdä samalJenna Ruotsalainen on työskennellyt Kiuruveden museolla liki kymmenen vuotta. Sivistyslautakunta esitti vuonna 2023 museon sulkemista vuodesta 2024 alkaen. Rautaesineet taas hapettuvat ja ruostuvat, museonhoitaja Jenna Ruotsalainen kertoo. – En voi kuvitella museon lakkauttamisesta tulevan merkittävää säästöä, Matti Heikinmaa sanoo. Museo saanee jatkoa Museon toiminnasta on väännetty kättä aiemmin Kiuruvedeltä. – Minusta varastotilojen puute aiheuttaa enemmän kuluja, sillä silloin esineiden hoitamiseen tarvitaan enemmän työntekijöitä ja enemmän työaikaa, Ruotsalainen sanoo. Sinne viedään talveksi muun muassa herkimpiä esineitä, kuten kankaita ja papereita. Varastorakennusten katonrajaan tulisi laittaa metalliverkot, etteivät pikkueläimet pääsisi ujuttautumaan sisätiloihin. – Puutteelliset tilat kyllä näkyvät puuesineissä. Kuluneena kesänä ensimmäistä kertaa ongelmaksi muodostuivat varastorakennukseen päässeet pulut. Museorakennuksiin kuuluu vanhaan viljamakasiiniin tehty kotiseutumuseo sekä Hyvärilän talo piharakennuksineen. Hänen mukaansa esineiden varastotiloissa ei ole tapahtunut juurikaan kehitystä, vaikka joihinkin rakennuksiin on toki vaihdettu vuosien varrella paremmat katot. Siksi esineiden poistot ovat tärkeä osa kokoelman hoitoa. Siellä järjestetään perusnäyttelyiden lisäksi vaihtuvia näyttelyitä sekä tapahtumia. – Se olisi iso prosessi. Sirppejäkin on parikymmentä. Kokoelmassa on perikuntien lahjoituksia ja esineiden omistajien selvittämiseksi saisi tehdä sellaisen salapoliisintyön, että järjestelyihin menisi yhdeltä ihmiseltä puoli vuotta, Heikinmaa toteaa. – Siinä mielessä olemme onnekkaita, että meillä on edes yksi lämmin rakennus esineille. – Pulut olivat tänä kesänä hoksanneet varastorakennuksen. Kiuruvedellä museoesineiden säilyttämiseen on yksi lämmitetty tila: päämuseorakennus, joka on tehty vanhaan viljamakasiiniin. Tapahtumissakin oli paljon väkeä esimerkiksi paikallismuseopäivänä, ja lastenpäiväkin oli suosittu, Ruotsalainen kertoo. Hänen mukaansa museon varastotilojen puute on valitettava, mutta yleinen ongelma pienissä kunnissa. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla kokoelman harkittu karsiminen. Kylmissä ulkorakennuksissa esineitä uhkaavat lämpötilanvaihtelut, pöly, roskat ja tuholaiset. Esineitä voitaisiin myös luovuttaa takaisin niiden lahjoittajille. Osa Kiuruveden museoesineistä kärsii puutteellisista säilytystiloista. – Hyvissä museovarastoissa esineet laitetaan esimerkiksi hapottomaan silkkipaperiin ja sitten laatikoihin ja kaappeihin, ettei niihin pääse pölyä ja roskaa, eikä niitä silloin tarvitse puhdistaa jatkuvasti. Sen lisäksi pitäisi tarkkaan harkita, mitkä esineet voitaisiin poistaa ja miten. Mutta sielläkin varastotila on pieni. – Joka kesä kaikki rakennukset pitää käydä läpi ja esineet tarkistaa, mikä on hirveän työlästä. Mitä voisi tehdä. Yleensä sillä tarkoitetaan esineen siirtämistä yhdestä kokoelmasta toiseen. Niissä tapahtuu lämpölaajenemista, minkä vuoksi esimerkiksi astioiden vanteet saattavat lähteä irtoamaan ja tippuvat. Kyseessä on resurssikysymys. Museolle on tarkoitus rakentaa myös ensi vuonna jonkinlainen vaihtuva näyttely. Tällä hetkellä kiireellisimpänä Ruotsalainen pitää sitä, että linnut saadaan pidettyä pois varastorakennuksista. Ruotsalainen huomauttaa, että tiloissa säästäminen toisaalta lisää henkilöstökuluja, sillä työntekijät joutuvat jatkuvasti puhdistamaan ja tarkkailemaan esineistöä. Sen ei tarvitsisi välttämättä sijaita museon läheisyydessä. – Olemme miettineet hakevamme museovirastolta avustusta joko rakennusten kunnostamiseen tai kokoelman digitoimiseen. Toistaiseksi kaupunki ei ole varannut museon toimintaan tai rakennusten parantamiseen lisärahoitusta. Esineiden jatkuva puhdistaminen ja käsittely myös rasittaa niitä ajan mittaan. Jenna Ruotsalainen toivoo, että museoesineille saataisi kunnasta toinenkin lämmitetty tila. Jos esineissä on tuholaisia, siihen on heti puututtava, mutta se on hyvin haastavaa, jos resurssit ovat pienet. Kiuruveden kaupungin sivistystoimen vastaava, Matti Heikinmaa, uskoo, että museo saa jatkaa toimintaansa Kiuruvedellä tuttuun tapaan jatkossakin. elokuuta 2024 Museon esineet kärsivät puutteellisista varastotiloista Etenkin lämpötilavaihtelut vaivaavat esineitä Tänä kesänä ongelmia aiheuttivat myös pulut. 15 Keskiviikko 21. – Hyvin paljon esineitä on varastossa, sillä ne ovat keskenään samantyylisiä. Siihen kuuluu reilusti yli 3000 esinettä. Kokoelma kertoo kattavasti arjen historiasta, talonpoikaiselämästä ja herännäisyydestä. Joskus esineisiin voi esimerkiksi tulla tuholaisia, jotka vaarantavat muun kokoelman. – Tänä kesänä museolla vieraili paljon kävijöitä heti kesäkuun alussa, vaikka se on tavallisesti hiljaista aikaa. Esineiden lahjoittaminen muualle vaatisi Kiuruvedellä ensin niiden kattavan luetteloinnin sekä tietojen kirjaamisen sähköiseen arkistoon. la digitoinnin kanssa, Ruotsalainen pohtii mahdollisuuksia. Päätös kuitenkin kumottiin sen saaman vastustuksen myötä ja museon toiminta sai jatkua toistaiseksi. Siihen varattiin määräraha tälle vuodelle, mutta jatko on vielä auki. Siksi tilanne oli hälyttävä ja pesät piti poistaa heti. Silloin se pääsisi näyttelyyn, Ruotsalainen miettii. HANNA SOINI JAANA SELANDER. – Olisi valtava operaatio lakkauttaa museo ja listata kaikki esineet. Jos joku toinen museo tarvitsisi esimerkiksi sirpin, voisimme lahjoittaa sellaisen varastosta. Hän painottaa, että esineiden poistaminen ei tarkoittaisi niiden hävittämistä. Laaja kokoelma Kiuruveden museon kokoelma on laaja. Museo on auki kesäisin. Poistoihin vaadittaisiin lupa Kuopion museolta. – Esineen pitäisi olla hyvin huonossa kunnossa, että se tuhotaan. – Meillä on upeita esineitä, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta, Ruotsalainen sanoo. Se tulee yleensä joulukuussa kaupunginvaltuuston päätettäväksi. – Kun esinemäärää saataisiin karsittua, jäljelle jääville esineille jäisi enemmän resursseja ja niitä voitaisiin hoitaa hyvin. Arkistokuva
16 Keskiviikko 21. elokuuta 2024
Nuoret urheilijat ovat jo löytäneet lajin pariin. elokuuta Turkin, Puolan, Italian ja Belgian kesken. Serbia kaatui lukemin 3–1. Seiväshyppypaikka on ollut käytössä tämän vuoden kesäkuun alusta asti. – Halusin testata seiväshyppyä, kun se tuli Kiuruvedelle. – Kiuruvesi on ollut seiväshypytön paikkakunta ainakin 25 vuotta, Myllylä laskeskelee, sillä hänen uransa aikana seiväshyppymahdollisuutta ei ole ollut. Kilpailuista jäi motivoitunut fiilis, koska nyt tiedämme, että voimme pelata Italian tasolla, Help sanoo. – Meillä on kova porukka kasassa. 17 Keskiviikko 21. Välineet lahjoituksena Seiväshyppypatjan Kiuruvedelle lahjoitti Kaarinan kunta. Seiväshypyn ovat aloittaneet muun muassa 12-vuotiaat Aino Myllylä ja Miia Nousiainen. – Henkilökohtaisesta pelaamisestani olen ihan tyytyväinen, mutta emme saaneet omaa peliämme oikein kulkemaan joukkueena. MM-paikka jäi tällä kertaa haaveeksi.. – Jos on puoli tuntia yrittänyt, niin tuntuu kivalta, kun epäonnistumisten jälkeen pääsee vihdoin yli, nuoret sanovat. Loppusijoitus koko turnauksessa oli kymmenes. Tällaisella kuntayhteistyöllä saimme napattua uuden lajin Kiuruvedelle. Alkavalla seurakaudella Veera Help jatkaa lentopallon pelaamista Kuopion Puijo Wolleyn riveissä. Kaupunki rakennutti Kuorevirran kentälle hyppykuopan ja vauhtiradan seiväshyppyä varten jo viime vuonna tehdyn kentän peruskorjauksen yhteydessä. Tappio Ukrainalle vei Suomelta mahdollisuuden MM-kilpailupaikkaan. Ukraina pelasi paljon paremmin, eikä tehnyt lainkaan virheitä, joten se kyllä ansaitsi siitä pelistä voiton. Patjat kuitenkin paloivat tulipalossa ja kenttä pääsi huonoon kuntoon, jolloin laji pääsi unohtumaan. Suomi kuitenkin hävisi Puolalle 3–1. – Kaarinaan hankittiin uudet ja isommat patjat, joten me saimme vanhat patjat ja telineet kuljetuspalkalla. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI CEVU20 Suomen joukkue sijoittui EM-kilpailuissa kymmenenneksi. – Käymme harjoittelemassa ainakin kerran viikossa, Aino Myllylä ja Miia Nousiainen kertovat. – Ensi kesänä jatkamme sitten siitä mihin jäimme, Miia Nousiainen suunnittelee. – Siinä mielessä olen ylpeä joukkueestamme, että se pystyi haastamaan Italian ja Serbian kaltaisia kärkimaita. Portugalista ja Irlannista Suomi nappasi puhtaat 3–0-voitot. Patjat ja välineet ovat hyväkuntoisia, vaikka ne ovatkin käytettyjä. Ukrainaa vastaan Suomi hallitsi peliä, mutta Ukraina vei lopulta voiton 3–0 tiukin eräpistein. rehdyttämässä seiväshypystä kiinnostuneita nuoria sekä Kiuruveden Urheilijoiden valmentajia lajin saloihin. Uutena ostetut patjat eivät olisi mahtuneet kaupungin liikuntapalvelujen budjettiin. Help harmittelee häviötä Ukrainaa vastaan, sillä MM-kilpailupaikka oli tavoitettavissa, mutta se pääsi karkaamaan hyppysistä. Aino Myllylän (vas.) ja Miia Nousiaisen mielestä seiväshypyssä parasta on se, kun pääsee ylittämään uuden korkeuden pudottamatta rimaa. Heidän mukaansa Kiuruvedelle on muotoutunut porukka, joka käy kentällä hyppäämässä. Suomi sijoittui Dublinin lohkossa viidenneksi. Mikäs sen mukavampaa kuin että ne pääsevät käyttöön, Myllylä sanoo. Onhan seiväshyppy yksi tärkeä yleisurheilun laji, iloitsee Kiuruveden kaupungin liikuntasihteeri Lassi Myllylä. Hyppäämään pääsee edelleen, mutta talvikelien saapuessa välineet viedään varastoon. Italia vei Suomesta voiton lukemin 3–1. Seiväshyppykouluttaja Pasi Pitkänen kävi aiemmin kesällä peKuorevirran urheilukentän uusi seiväshyppypaikka on päässyt ahkeraan käyttöön. Lohkossa pelasivat isäntämaa Irlannin lisäksi Suomi, Puola, Tšekki, Italia, Serbia, Portugali ja Ukraina. He aloittivat seiväshypyn ensimmäisten joukossa lajin saavuttua Kiuruveden valikoimaan. Seipäiden lainaus tapahtuu Kiuruveden Urheilijoiden kautta turvallisuussyistä. EM-mitalipelit ratkaistaan 16.– 17. Suomen lentopalloilijat ottelivat Euroopan mestaruudesta HANNA SOINI Kiuruvedeltä lähtöisin oleva Veera Help, 19, otteli lentopallon Euroopan mestaruudesta. Kyseessä oli heille aivan uusi urheilulaji. Välineet saatiin Kiuruvedelle lahjoituksena. Heitä seiväshypyssä kiinnostaa itsensä haastaminen. elokuuta. elokuuta 2024 Urheilu Nuoret ovat löytäneet Kiuruvedelle rantautuneen seiväshypyn pariin Kiuruvedellä on päästy harrastamaan uutta urheilulajia kesän aikana. Kuorevirran urheilukentälle on saatu vuosien – ellei vuosikymmenten – jälkeen seiväshyppypaikka varusteineen. Myllylän ja Nousiaisen mukaan opeteltavaa oli esimerkiksi hyppytekniikassa. – Onhan Kuopiossakin seiväshyppypaikka, niin kiva, että sellainen saatiin Kiuruvedellekin. Tavoitteena on Suomen mestaruus, Help toteaa. Samaan tulokseen oli tyytyminen Tšekki-pelissä. – Olemme kovin tyytyväisiä tähän, että saimme patjat tällä tavalla kierrätettynä. – Tavoitteenani on kehittyä hyppäämisessä, että pääsee korkeammalle ja korkeammalle, Aino Myllylä toteaa. Seiväshyppypaikkaa voivat käyttää myös aikuiset, mutta Kiuruveden Urheilijoilla on tarjota lainaksi pelkästään lapsille tarkoitettuja seipäitä. Seiväshyppypatja ja -teline ovat Kuorevirran kentällä kesäkauden. Lassi Myllylä kertoo, että Kiuruvedellä on aikoinaan ollut seiväshyppymahdollisuus. Se oli todella harmillista meille, Veera Help kertoo pelin jälkeen. Saamme tälle lajille nyt lisää kilpailijoita Kiuruvedeltä, nuoret jatkavat. – Teimme liikaa omia virheitä, mistä vastustaja sai tasoitusta. Siitä se innostus lähti, Myllylä sanoo. Joukkueensa kapteenina toiminut Help kilpaili alle 20-vuotiaiden tyttöjen lentopallon EM-kilpailuissa Irlannin Dublinissa 5.– 13. Suomi pelasi viimeisenä lohkokärki Italiaa vastaan. Pari heistä on käynyt edustamassa Kiuruveden Urheilijoita kilpailuissakin
Seuraavan kerran paikallislehden ilmestymisen jälkeen voi KiuPan otteluista nautiskella kotikylillä elokuun laitimmaisena päivän. T13-sarjan kuulantyönnössä ensimmäisen sijan nappasi Enni Pennanen tuloksella 9.88. Lauantaina P11 kohtasi kotonaan tutut vieraat naapurikaupungista, kun KiuPa mittaili osaamistaan PK-37:n joukkueita vastaan. KiuPan T12 tuplavoitolla sarjakärkeen PEKKA KATTAINEN. Vaikka Toni Kakkosen maalivahtikoulun oppilaat tehtävissään onnistuivat, voitti SuPa/Oranssi 7–1 ja mitään väriä tunnustamaton SuPa 7–0. Näytöksissä ovat tavallisesti olleet mukana sekä ensikertalaiset että kokeneet esiintyjät. Lehdistön käyttäessä avustajasopimukseen kirjattuja liukumiaan oli lauantain ensimmäinen KiuPan ottelu PK-37:n Sinistä vastaan jo lukemissa 1–1 avustajan saapuessa Kuorikkaalle. Seurapisteissä KiurU juniorit saavuttivat suorituksillaan sijan 3. Vartti ennen loppua Anna Siponen lopulta onnistui tekemään ottelun ainoan ja KiuPan voittomaalin katkaistuaan ToUn lyhyen maalipotkun. elokuuta Iisalmessa, Kiuruveden Urheilijat tiedottaa. Kiuruveden taitoluisteluryhmien kausi on käynnistynyt oheisharjoittelulla ja leireillä elokuun alussa, tiedottaa United Northern Skaters ry (UNS ry). Pari joukkuetta käväisi myös reissuhommissa. osakilpailu yleisurheiltiin 13. UNS ry kannustaa luistelijoita tutustumaan kilpailutoimintaan ja osallistumaan kilpailuihin. PEKKA KATTAINEN Taitoluistelu alkanut Kiuruvedellä TOIMITUS Taitoluistelu on alkanut Kiuruvedellä. Siilinjärven Ponnistus ja Kuopion Reipas veivät kaksi ensimmäistä sijaa. Jäälle luistelijat pääsevät, kun Aamulypsy Areena avaa ovensa syyskuussa. Kaksi maalia per nenä pöytäkirja merkitsee Aino Myllylän ja Aada Rytkösen piikkiin. Kiuruveden Urheilijat menestyi Pohjola Seuracupissa. Kiuruvedellä järjestetään taitoluisteluryhmiä kaikenikäisille lapsille ja aikuisillekin. Liki urkkaruutukamaa edustava osuma nähtiin Kabinetti Arskan sukulaispojan jengutettua vaparista iisalmelaisten avausosuman. KiuPa hallitsi kenttätapahtumia Nykäs Masan ja serkun matikalla jokseenkin 70/50, mutta Toivalan maalivahti roikotti joukkuettaan mukana pistekisassa liki loppuun saakka. Hyvän vastuksen KiuPa tarjosi, mutta PalloKerho oli vielä kaistaleen matkaa edellä. Päivän avausottelussaan KiuPa ei antanut syötönmurtoa LaPa-95:lle ja vei puoliajat lukemin 6–0, 6–0, ja koko ottelun siis lukemin 12–0. Päivän toisessa ottelussa KiuPa kohtasi PK-37:n Valkoisen. Kertaalleen verkkoa pöläyttivät Essi Rankinen, Lily Räty ja Kerttu Pehkonen. Uutterointi jatkuu heti alkaneella viikolla. KiurU:n kovimmasta kilpailutuloksesta vastasi 13-vuotias Anna Siponen, joka voitti N17-sarjan 800 metrin juoksun. Sunnuntainen T12-joukkueen esitys Kuorevirralla tarjosi mainiota viihdettä asiantuntevalle yleisölle. Lauantaina seuran naisten harrastejoukkue FC Aidot Helmet taas matkasi turnaamaan Riistavedelle. KiuPan ainokaisen T12-joukkueen Anna Siponen osui sunnuntain kahdessa pelissä yhteensä kuudesti. Aino Myllylä taas sijoittui ensimmäiseksi T13-sarjan 1 000 metrin kävelyssä ajalla 5.49,35. Kiuruveden Palloilijoilla oli pelintäyteinen ja menestykseltään vaihteleva viikonloppu. Kuluvan kauden aikana Aamulypsy Areenalla nähdään myös jääshow, jonka tarkoitus on innostaa lajin pariin uusia harrastajia. Seuracupin 2. Vastatuuli, vastamäki ja vastustajat, SuPan kaksi joukkuetta, osoittautuivat kuitenkin KiuPalle liian koviksi. Hän paransi lähes puolella sekunnilla T13-sarjan 800 metrin Pohjois-Savon piirinennätystä lukemiin 2.24.27. Maalivahti Viivi Hyvärinen venyi loppuhetkillä pariin loistotorjuntaan, ja KiuPa kimposi syyskierroksen kärkeen neljällä voitolla yhtä monesta pelistä. Päivän toinen vastustaja ToU oli huomattavasti kovempi pala purtavaksi. KiuPan toinen puolikas starttasi mainiosti kavennusosuman myötä, mutta lopulta PalloKerho käänsi ottelun 5–2 voitokseen. Silloin Kuorevirralle pyrähtää P9-joukkue omaan miniturnaukseensa. Reissussa oli myös KiuPan nuorin sarjaa pelaava joukkue, P9, joka matkusti sunnuntaina Suonenjoelle. elokuuta 2024 Urheilu Elokuun puolivälin lämmin viikonloppu tarjosi kiuruvetiselle jalkapalloyleisölle karkkia sekä lauantaina että sunnuntaina Kuorevirran samettisella nurmella. Ja tuskin sitä aivan kaikki organisaation silloiset jäsenet edes muistivat. Peräti viisi KiuPan maaleista teki Anna Siponen. – Mukaan Kiuruveden alueen ryhmiin mahtuu runsaasti uusia innokkaita harrastajia kaikille eri ikäja taitotasoille, tiedotteessa sanotaan. 18 Keskiviikko 21. Seuracupista kolme sarjavoittoa maalin teki tuulennopean vastahyökkäyksen päätteeksi Juhani Tikka. KiuPan maalit tekivät puoliksi Paavo Lähderinne ja Juhani Tikka. KiurU:n junioriyleisurheilijat saavuttivat Seuracupista kolme sarjavoittoa, neljä kakkossijaa, kuusi kolmossijaa sekä 13 pistesijaa. – Kynnystä osallistua kilpailutoimintaan madalletaan myös järjestämällä niin sanottuja harjoituskilpailuja kotihallissa Kiuruvedellä sekä lähialueilla, tiedotteessa kerrotaan. Yhdistyksen mukaan aluillaan olevan kauden painopiste on innostamisessa esiintymisja kilpailutoimintaan. Puoliaikojen välissä vietetyllä tauolla KiuPan valmentaja Pekka Lähderinne tonki kaniinia hatustaan 1–3-takaa-ajossa joukkueenjohtaja TumuHenkan avustuksella. Lopputulema oli jokseenkin sama, sillä tällä kertaa naapuri vei voiton lukemin 3–1. Joukkueen tavoite toteutui, eli hauskaa oli, ja sijoitus 7/8 tuntui kotimatkalla jo voitolta. KiuPan päivän ainokaisen maalin teki Jare Pappila. Matkakertomus palautti mieleen takavuosien edustusjoukkueen pelimatkat Kuopion korkeudelle, joista ei enää paluumatkan Reppumiehen varikkopysähdyksellä huomannut, oliko voitettu vai hävitty. T12-joukkue otti vastustajasta murskavoiton
Poika kehotti valittamaan isälle. (Kiuruvesi-lehti 21.8.1974) Juho ja Lyyti Hyvärinen kuuntelevat kiinnostuneena maailman uutisia radiosta. P. – Kun vanhaks ellää, sitä näkköö jos mitä. RUGBY-KURSSI ALOITTELEVILLE AIKUISILLE 26.8. Hyvärisen pariskunta sanoo viihtyvänsä hyvin Koivurinteellään. – Minua tinkii tuo keuhkoastma vaivoomaan. konemiehenä Kiuruveden kerrallisella sähkölaitoksella. Järjestäjänä toimii Kiuruveden kaupunki. Terveperäinen Lyyti emäntä kertoo olleensa koko ikänsä. Mm. Talvella, jolloin tiilitehdas ei ollut käynnissä, hän suoritteli sähköasennuksia. HELMEN VENETSIALAISET 30.–31.8. Eilen viimeksi kävin mustikassa. – Marjat ja sienetkin haen itse metsästä. – Itse minä leivoin viime vuonna kahdeksankymmenvuotispäivillenikin. Ja sitä ei moni kahdeksankymmeninen tee. Emäntä aikoo suorittaa nekin työt. Ja hinaajan nimeltä Matti. Hän on toiminut mm. Jääkiekkokautta aloitellaan elokuun lopulla, kun Mestiksen harjoitusottelu IPK-Hokki järjestetään Kiuruveden Aamulypsy Areenalla. – Oon minä matkustellut, huomauttaa emäntä. Ja liikkuisin ulkonakin ahkerammin kun olis paremmat ilmat. Karsinut ja kuljettanut. kentasoisille ja -kokoisille liikkujille ja sekä miehille että naisille. Helpompaa kuin käydä kauppa-autossa, sillä kolme vuotta sitten loukkaantuneella jalalla on vaikea nousta auton jyrkkiä rappusia. Itse hän sanoo keittävänsä ruoat, pesevänsä pyykit ja tekevänsä kaikki muutkin taloustyöt. Hän on suorittanut myös perämiehen tutkinnon Oulussa. Seitsemän vuotta Miettisen leipomolla nuoruudessa jätti kipinän. Mutta tuskimpa monikaan olisi uskonut jos hän olisi sen sanonut, 81 vuotta! Pukkikankaalla kodikkaassa kahden huoneen mökissä miehensä kanssa asusteleva Lyyti Hyvärinen kertoo, minkä mustikansäilönnältä ehtii, että kaupassa käynti on hänelle vaivatonta puuhaa. Veri vetää leipomaan. – Enkä kysele. Juho Hyvärisellä, kiuruvetisen poliisin pojalla, on takanaan vuosikymmenien työ eri laitosten palveluksessa. – Mutta viherkaihi on heikentänyt näköä. Kiuru Rugby Club järjestää uusien kurssin rugbyn aloittamisesta kiinnostuneille aikuisille. elokuuta 2024 Viikosta viikkoon Ikävystyminen Tällaista tapahtuu pitkin elämää; ikävystyminen on luonnollista sokeutta. ERKKI AHONEN Viikon miete Vitsikästä Poika kinusi isältä autoa tultuaan ajokortti-ikään 70-luvulla. MENOVINKIT Kiuruvedellä pääsee kokeilemaan rugbya. 19 Keskiviikko 21. Tuvan nurkalla odottaa kaksi melkoista perunamaan pokaletta nostajataan. Ei Skodalla tuon parempaa naista saa. – Minä taas lukisin enemmän, murehtii isäntä. Myös leipomiset emäntä sanoo suorittaneensa näihin asti itse. Muuten Lyyti-emäntä kertoo olevansa ”elämänsä kunnossa”. Perämies ja aviomies Mies, Juho, ei ole aivan yhtä 50vuotta sitten Pukkikankaan Lyyti Hyvärinen poimii itse marjansa terveoloinen ja ketterä kuin emäntänsä, vaikka on tätä seitsemän vuotta nuorempi. IPK-HOKKI AAMULYPSY AREENALLA 30.8. Liikkuisin kyllä vähän enempi jos tuo sivutie ei olis sateitten jäleltä noin huonossa kunnossa. Poika löysi morsiamen ja meni naimisiin. Lie tullut mieleen ajatus kulkijan iästäkin. Kurssi pidetään Kiuruveden terveyskeskuksen viereisellä harjoituspallokentällä kahtena peräkkäisenä maanantai-iltana 26.8. Eivät kaipaa edes eläkeläisten rientoihin. Ja ite kestihin vieraat. He seuraavat muutenkin hyvin tiiviisti elämän menoa.. Rugby sopii kaiHelmen venetsialaisissa kesäkauden päätöstä juhlitaan laajalla artistikattauksella. Isä osti takatuuppari-Skodan. JA 2.9. Säännöllinen elämä. – Viimeksi pari vuotta sitten Nilsiässä, Paavo Ruotsalaisen saaressa. Hotelli Sinisen Helmen järjestämässä kaksipäiväisessä tapahtumassa lavalle nousevat muun muassa Oku Luukkainen, Faija, Hasta La Vista Social Club ja Kotiteollisuus. Osallistua voivat kaikki 17-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Hän muistaa sellaisen kuin ”Kiuruvesi” laivan, onpa kuvakin siitä seinällä. Ennen Kiuruvedelle tuloaan Hyvärinen oli toiminut konemiehenä eri laivoissa Iisalmen ja Kiuruveden vesillä. Lyyti emäntä toteaakin, että hän ei ole kahdeksassakymmenessäyhdessä elämänsä vuodessa nähnyt tällaista kesää. Aina saa olla nuevomassa. kärrylaukun kanssa köpittävän vanhan emännän. Eikä sillä hyvä, että hän toimittelisi vain talouspuuhia, hän on kesän mittaan kerännyt suuren rankaläjän metsästä pihaan. Vain sappikivet on kerran leikattu ja kerran oli iskenyt ”kongilainen”, mutta ei hän silloinkaan ollut kotiavustajia kysellyt. Enempi niistä on vastusta kuin hyötyä. Lappalainen tarvitsi tiilitehtaalaan lokomopiilin kuljettajaa, siirtyi Juho hänen palkkalistoilleen, jossa puuhassa oli kymmenkunta vuotta, kesät. Useampi lienee Asematiellä liikuskellessaan huomannut nk. Illat tulevat asiaansa kuluttaen, päivät pärryttävä, laajakankaan levittävät mustahattuiset yöt. Kurssin avulla halutaan tuoda rugbya tutuksi ja houkutella uusia harrastajia lajin pariin. Pukkikankaalle hän muistelee asentaneensa melkein jokaisen vanhemman talon sähköt. Äiti ei oikein tykännyt miniästä ja valitti pojalle tästä. Kun ihmettelen emännän rautaista kunnon salaisuutta, hän toteaa: – Hyvä ruokahalu, makeat unenlahjat ja kova työinto, ne ne ovat jotka ikkee jatkavat. ja 2.9. Kun K
takkahuone. 045 ja-Leena Jauhiainen p. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. klo 12 klo 12 Ry:n seurat srk-talolRy:n seurat srk-talolla (Martti Sallinen ja Reijo la (Martti Sallinen ja Reijo Malmberg). 045 6652 888. 93 v. Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus 25.8 klo 15.00 kirjaston Opintolukusalissa. klo 10–10.30 ruoruoka-apu Helluntaiseurakunnan ka-apu Helluntaiseurakunnan parkkipaikalla. ICEJ SUOMEN OSASTO www.icej.fi Puh: 040 740 6166 Kiuruveden helluntaisrk, Nivankatu 12 • Jani Salokangas (ICEJ) • Hannu Halonen • miesten lauluryhmä • ICEJ:n myyntipöytä • tarjolla hierontaa, jalkahoitoa, hiustenleikkuuta, verenpaineen mittausta, auton pesua, pyörähuoltoa & runonurkka. Maija-Leena Jauhiainen p. Aino-Maria Väisänen 85 v. Viskaalintupa Maarit menn. klo 10–10.30 Ma 26.8. Tuolloin oli tärkeää pitää yhtä. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 27.8. Erilaisuudesta huolimatta olemme kaikki yhtä Kristuksessa. Voisi jopa sanoa, että tapoja olla kristitty on yhtä monta, kuin maailmassa on kristittyjä. menn. Tällöin voi tuntea lähimmäisen rakkauden aidoimmillaan. Niiden seurauksena keskinäinen hyväksyntä, kuuntelu ja armeliaisuus heikkenevät. Jeesus jopa varoitti seuraajiaan, että he tulisivat kohtaamaan hyljeksintää uskonsa vuoksi. To 22.8. Tervetuloa! Hartaus Ulkopuolisuus ja rakkaus Hengelliset Ulkopuolisuuden tunne on monelle meistä tuttu kokemus. Su 25.8. Porttilan väki Kukkakauppa Ajaden muistorahaston rahat 305 € tilitetään Elämä ja Valo ry:n kautta Itä-Euroopan romanilasten tukemiseen. Malmberg). klo 10 klo 10 Messu, Ry:n kirkkoMessu, Ry:n kirkkopyhä (Martti Sallinen, Kivelä, pyhä (Martti Sallinen, Kivelä, Pirkkalainen). 12.09.1930 Kiuruvesi k. Hänen edessään saamme olla aidoimmillamme ja juuri sellaisina kelpaamme. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Kristinuskon perusperiaatteisiin kuuluu erilaisuuden hyväksyminen ja rakkaus kaikkia ihmisiä kohtaan. xxxxkuuta 2021 www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 10 KuulonhuolKuulonhuollon kerho, takkahuone. Pyhä Henki antaa meille voimaa ja rohkeutta ylittää ennakkoluulomme ja pelkomme, ja kohdata toiset avoimin sydämin. Tämän lisäksi tähän tarkoitukseen on Elämä ja Valo ry:n tilille tullut 7008 €. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee Su 25.8. parkkipaikalla. 28.8.–30.8. Tied. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, teemana Israel Haluaisitko tulla Torintuvalle Haluaisitko tulla Torintuvalle vapaaehtoistyöhön. sopii. Millään muulla ei tullut olla merkitystä, ei varallisuudella, taustalla eikä ihmisen ominaisuuksilla. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 21.8. Nykyajassamme osa kristityistä voi tuntea ulkopuolisuutta yhteisössämme. luokka ja seurat Ry:llä. DIAKONIA DIAKONIA Ma 26.8. 6652 888. Tied. klo 18.30 RaamattuRaamattuluokka ja seurat Ry:llä. klo 11 Raamattutunti, Ari Palmroth, aihe: ”Sairaiden parantuminen” Ma 26.8. 017 770 0421 Hautakiviä • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. MaiSinua tarvitaan. Puhuu Eija Mulari. Samat ilmiöt ovat ulottuneet kristittyjen yhteisöön. klo 18.30 Pe 30.8. KUOLLUT KUOLLUT Katri Eliisa ”Kaisa” Tenhunen Katri Eliisa ”Kaisa” Tenhunen 93 v. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale. Jokainen yhteisöön kuuluva on ainutlaatuinen yksilö. To 29.8. Kristuksen opetus kutsuu meitä rakentamaan yhteisöjä, joissa jokainen saa kokea olevansa arvokas ja hyväksytty. elokuuta 2024 2 Keskiviikko xx. Viskaalintuvan ja Viskaalintuvan ja diakoniatyön yhteinen leiri diakoniatyön yhteinen leiri Hyvölänniemessä. klo 10 To 29.8. NORA KORKKONEN, kesäteologi Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Jopa oman yhteisön sisällä voi itsensä tuntea ulkopuoliseksi. Aino-Maria Väisänen 85 v. Kuten Galatalaiskirjeessä sanotaan: ”Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.” Polarisoituminen, eli jakautuminen ”meihin” ja ”heihin”, sekä kuplautuminen samanmielisten kanssa ovat nykyaikamme vahvistuvia ilmiöitä. Ryhmään kuulumisen tunne on ihmiselle tärkeää kaikissa elämänvaiheissa. Sinua tarvitaan. 25.07.2024 Kiuruvesi Pitkän elämäsi loppuun kuljit, uneen rauhalliseen silmäsi suljit. Su 25.8. Jumala ei erottele ihmisiä. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. Varpaisjärven seurakunnasta Varpaisjärven seurakunnasta KASTETTU KASTETTU Venni Pekka Huttunen Venni Pekka Huttunen Seurakunnat Perheuutiset Kuolleita Seurakunnat Muistokiitos Onnea! Soini p. Hienointa on, kun voi tuntea itsensä hyväksytyksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on. Eeva-Liisa Hiltunen 89 v. Päinvastoin, sillä kristityn tuli vain uskoa. Kokemus voi syntyä monista syistä, kuten siitä, ettei löydä paikkaansa yhteisössä, tai ettei ole samanlainen kuin muut. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka olette monin eri tavoin tukeneet ja kunnioittaneet isämme Feija Grönforsin muistoa ja ottaneet osaa suureen suruumme. Roomalaiskirjeessä sanotaankin: ”Hyväksykää siis toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt teidät Jumalan kunniaksi.” Rakkaus kaikkia ihmisiä kohtaan ei kuitenkaan ole aina helppoa, mutta se on mahdollista Jumalan armon kautta. Jeesus vietti aikaa hyljeksittyjen, syrjittyjen ja syrjäytyneiden kanssa, samalla ilmentäen Jumalan rakkautta. LA 31.8. Lämpimät kiitokset kaikille äitiä eri tavoin muistaneille. 28.8.–30.8. Eeva-Liisa Hiltunen 89 v. Kahvio, myyntipöytä & arpajaiset •ajanvaraus: 040 506 8992 Palvelevat kädet -tapahtuma klo 10-14 Israel-ilta klo 18 Rakkaamme Katri Eliisa (Kaisa) TENHUNEN o.s. niemessä. Jumalan rakkaus ylittää kaikki rajat ja muurit ihmisten välillä. Su 1.9. Kerran viikossa tai niin kuin sinulle viikossa tai niin kuin sinulle sopii. klo 13 Ke 28.8. Kerran vapaaehtoistyöhön. Ensimmäisten vuosisatojen kristityt tiesivät mitä on olla ulkopuolinen, jopa vihattu. Pe 30.8. lon kerho, takkahuone. klo 13 Veisuupiiri, Veisuupiiri, takkahuone. Pesonen s. klo 10 klo 10 Messu Messu klo 13 klo 13 Jumalanpalvelus Jumalanpalvelus Sulkavanjärven kyläkirkossa, Sulkavanjärven kyläkirkossa, uusitun kirkon käyttöönotuusitun kirkon käyttöönottojuhla, jonka jälkeen kirkon tojuhla, jonka jälkeen kirkon 60-vuotisjuhla. ja ilmoittautumiset 21.8. Ma 2.9. Lisätiedot Hyvölänniemessä. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että olisi pitänyt olla yhdenlainen. Su 1.9. 60-vuotisjuhla. klo 14 Ma 2.9. Pirkkalainen). Viskaalintupa Maarit 041 319 7290. 20 Keskiviikko 21. 041 319 7290. Ke 28.8. Rakkaudella kaivaten Matti perheineen Juha Liisa perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus tomitettu läheisten läsnä ollessa 17.8.2024. klo 14 KohtauspaikKohtauspaikkojen virkistyspäivä Hyvölänkojen virkistyspäivä Hyvölänniemessä. 017 770 0421 p. Kun me aidosti hyväksymme toisemme, heijastamme Jumalan rakkautta maailmaan, luoden tilaa jokaiselle tuntea itsensä kotiin palanneeksi. Myös erilaisuuden kunnioitus vähenee. Näin toteutamme vainajan toivomusta. Olet mennyt, on surumme suunnaton, mutt´ tiedämme, sun hyvä olla on. Kristittyjen yhteisö on maailmanlaaja ja siihen kuuluu valtava määrä erilaisia kristittyjä
Jutussa oli virhe Elli Juntusen (kuvassa) syntymäja kuolinvuodessa. Siispä, jos sinäkin rakastat omaa hetkeäsi luotettavan uutismedian parissa, jaat saman rakkauden sananvapauteen kuin me täällä tämän lehden toimituksessa. – Tämä on luultavasti jonkun täysin oma keksintö, Ruotsalainen arvelee kyseisestä rotanloukusta. Martti Multala Mysteeriesine on entisajan rotanloukku. Juttusarjassamme arvuutellaan Kiuruveden museon esineitä. Arvostat elämää, vapautta, valintojen mahdollisuutta, demokratiaa, avautuvia ovia. Lähetä arvauksesi toimituksen sähköpostiin osoitteeseen toimitus@kiuruvesilehti.fi tai kommentoi Kiuruvesi-lehden somessa. Jos rakastat…. Siispä, jos sinäkin rakastat omaa hetkeäsi luotettavan uutismedian parissa, jaat saman rakkauden sananvapauteen kuin me täällä tämän lehden toimituksessa. Mikä alla olevan kuvan esine on. KUVA SEIJA KÄRKKÄINEN Viime Kiuruvesi-lehdessä oli juttua Kiuruveden kadunnimistä. Kyljen tekstistä selviää, että se on nikkaroitu vanhasta ammuslaatikosta. @hyvareetta Puristin. Pahaa-aavistamaton jyrsijä laukaisi loukun mennessään päässä olevasta pienestä aukosta, jolloin ylös nostettu puulevy putosi sen päälle liiskaten sen. Erkki Partanen Museon mysteeriesine on ruhmu eli rotanloukku. Hannu Kemppainen Rotan/hiirenloukku. Se lahjoitettiin Kiuruveden museolle vuonna 1986. klo 0.30. Esine kuuluu Kiuruveden Hyvärilän museorakennuksen kokoelmaan. Sarjan viime osassa kysyimme, mikä tämä museoesine on ja mihin sitä on käytetty. tammikuuta 1990. Siispä, jos sinäkin rakastat omaa hetkeäsi luotettavan uutismedian parissa, jaat saman rakkauden sananvapauteen kuin me täällä tämän lehden toimituksessa. Monet rotat ja hiiret jäi loukkupyydykseen. Oikaisu Jos rakastat sananvapautta, rakastat rauhaa. @helenanarhi MUSEON MYSTEERIESINE Oikea vastaus: Juttusarjan edellisessä osassa arvuutteluun tullut puinen esine on rotantai hiirenloukku. Sen valmistusvuosi ei ole tiedossa, mutta museon arkistokirjoista selviää, että esine lienee peräisin Kiuruvedeltä. Mikä yllä oleva esine voisi olla. Myös aittojen ja maakellareiden herkut houkuttelivat niitä pihapiiriin. Elisabet Walta Hyväkuntoinen rotanloukkuhan tuo on. Voi toki olla muitakin nimityksiä. Kiuruveden museovastaava Jenna Ruotsalainen arvelee, että erilaiset rotanloukkuviritelmät olivat ennen yleisiä, sillä tuholaisjyrsijöitä oli paljon navetoissa. Arvostat elämää, vapautta, valintojen mahdollisuutta, demokratiaa, avautuvia ovia. Pirjo Kärkkäinen Hiirenloukku. Halutessasi voit lähettää tai tuoda vastauksen myös paperilla. Isäni tekemä loukku oli vilja-aitassa. 21 Keskiviikko 21. Elli Juntunen syntyi 27. elokuuta 2024 LUKIJAN KUVA Kännykkäkuva revontulista Pielavedellä 18.8. Muun muassa näin lukijat vastasivat: Jos rakastat sananvapautta, rakastat rauhaa. Sai tuolla pyydystettyä rottiakin, mut jos eivät jääneet kokonaan alle, ei välttämättä kuolleet. Jos rakastat… Jos rakastat sananvapautta, rakastat rauhaa. Arvostat elämää, vapautta, valintojen mahdollisuutta, demokratiaa, avautuvia ovia. Voimme käyttää vastauksianne juttusarjan ensi osassa. Näin loukku toimii: laatikon sisälle laitettiin syötti. Jos rakastat… Rotanloukku. Kerromme silloin myös oikean vastauksen. Lapsena asuin lähellä koskenrantaa, jonka toisella puolella oli mylly, jota ei käytetty talvella, jolloin nälkiintyneet rotat uivat kosken yli ja ne pyydystettiin tällaisilla loukuilla. huhtikuuta 1901 ja kuoli 18
Heikki Lång p. tilausten perusteella. Lähetä muistosi tästä kuvasta lehden toimituksen osoitteeseen: toimitus@kiuruvesilehti.fi Abram Lämsä LUKIJAN KUVA Auringonkukat kurkottavat yli talon katon. Abram Lämsä toimi kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1895–1903. perinteinen posti lähetä allekirjoitettu hakemus liitteineen osoitteeseen Kiuruveden kaupunki Maataloustoimisto PL 28, 74701 KIURUVESI. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 10–11.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). 040 7530 370 VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTON KÄTKÖISTÄ Tällä palstalla julkaisemme Kotiseutuyhdistyksen arkistosta löydettyjä kuvia Kiuruvedeltä. Avustusehdot löytyvät kaupungin kotisivuilta osoitteesta www.kiuruvesi.fi. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. -----------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 35: ma: jauhelihakastiketta, perunaa, parsaja kukkakaalia, punajuurisalaatti, ananaskiisseliä, ti: broileripyöryköitä, currykastiketta, perunaa, porkkanaa, maustekurkkuviipale, mansikka-raparperikiisseliä, ke: mantelikalaa, sitruunaista kastiketta, perunaa, punajuurta, punajuurisalaatti, vadelmakiisseliä, to: jauheliRivi-ilmoitukset Muistilista Mykyrokkaa seuraavan kerran 29.8. klo 9–15 Seurakuntatalon parkkipaikalla. Toimita meille vapaamuotoinen hakemus, sekä tilinpäätös tai viimeisin tiliote 20.9.2024 klo 15:00 mennessä. KYLÄTOIMINTA-AVUSTUKSET HAETTAVANA Avustusta voidaan myöntää kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin, ilmoituksiin ja pieniin investointeihin. Vakaumukseltaan hän kuului heränneisiin. KUVA JUHA TOSSAVAINEN. sähköposti lähetä skannattu, allekirjoitettu hakemus liitteineen sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@kiuruvesi.fi 2. Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KUULOAUTO KIERTÄÄ maanantaina 26.8. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. -----------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 35: ma: jauhelihakastiketta, peruna, parsaja kukkakaalia, punajuurisuikaleet, sellerisalaatti, ti: perunavelliä, palvikinkkuleikkele, ruisleipä, appelsiini, ke: kapteenin kalakuivioita, kermaviilikastiketta, peruna, kiinankaali, mandariinilohko, kurkku, to: hernekeittoa, ruisvuoka, edamjuusto, maustekurkkuviipale, pe: broilerikiusausta, jäävuorisalaatti, ananaspala, tomaatti (muutokset mahdollisia). Abram Lämsä (1833–1915). -----------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Mitat 35 ja 50 cm. Lisätiedot: maaseutusihteeri Nella Pietilä p. xxxxkuuta 2021 hakeittoa, italiansalaatti, ohukaisia, mansikkahilloa, pe: broilerikiusausta, herne-porkkanaa, kurkkuraastesalaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, la: kookos-inkiväärikalaa, perunaa, papuja, kurkkuinen salaatti, vadelmavispipuuro, su: suikalepossua, perunaa, kukkakaali-maissilisäkettä, perunasalaatti, mbanaanijogurtti (muutokset mahdollisia). 22 Keskiviikko 21. 040 5272 133 tai maatalous@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Syntyi Lapinsalon Pihlajamäkeen ja muutti Niemiskylän Lahteen 1850-luvulla. 0400-945544. Voit myös jättää hakemuksen liitteineen kirjekuoressa kaupungin ulkopostilaatikkoon. Tapoja on kaksi: 1. elokuuta 2024 4 Keskiviikko xx. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan
elokuuta 2024 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 23 Keskiviikko 21. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh
Kennelkerholle ei myönnetty ajolupia. 050 307 5439 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. 040 8258 600 Hautakylä-Niemiskylän Erästäjät päättivät 15.8.2024 pidetyssä kokouksessaan seuraavaa: Jäsenmaksu 30€/jäsen, vieraslupa 15€/vrk isännän mukana. Joulurauha kaikelle riistalle 20.–26.12.2024. Hirviporukka päättää itsenäisesti jäsenen hyväksymisestä. Pohjois-Savon ELY-keskus saattaa asian tiedoksi julkisesti kuuluttamalla siten, kuin julkisesta kuulutuksesta säädetään hallintolaissa, sekä julkaisemalla kuulutuksen vähintään yhdessä alueella yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä. 0295026124, linda.niskanen(at)ely-keskus.fi. MAKEA Vapa a pääs y ! Ilmoitus Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuulutuksesta Vt 27 jalankulkuja pyöräilyväylä välillä Rantakylä Kotajoki, Kiuruvesi, tiesuunnitelma Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) julkaisee kuulutuksen, joka koskee otsikossa mainitun tiesuunnitelman suunnittelun ja maastotöiden aloittamista. päivittäin klo 9-21 Sekalaista Asuntoja Tiedotteita Tiedoksi Myydään Torilla Huveja Matkoja Palveluita Kokouksia Myynti huolto TENHO KANERVA p. KYSY TARJOUS! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, ilmastoinnin täyttöhuolto ym. Seuran tilinumero on Pekka Kärkkäisen nimissä, FI56 4600 0011 1115 45. 0400 218 745 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 22.8. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. p. Lasitettu parveke. 0400 495 781 Siisti ja luotettava pariskunta haluaa vuokrata asunnon Kiuruvedeltä. VUOKRATAAN yksiö 30 m² kaksio 42 m² kaksio 45 m² 30 m² 200 m², liiketiloja keskustassa, jaettavissa Myydään saunallinen KT-KAKSIO 49 m² , Torikatu 8, 1 krs. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Laaja valikoima edullisista renkaista aina premium-renkaisiin. elokuuta 2024 6 Keskiviikko xx. Rauhoitusalueena Mäenpään maat. 24 Keskiviikko 21. Metso rauhoitettiin, teeri ja pyy asetuksen mukaan. Kalliokylän Eräpojat ry:n PELTOHOVI LA 7.9. alan työt. 1 kauris/jäsen. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. p. Kiintiö: 2 teertä/jäsen, jänis ja pyy ilman kiintiötä. Talossa invaliuska. (LjMTL 108§, HL 62 a §) Kuulutus julkaistaan 19.8.2024 osoitteessa https://vayliensuunnittelu.fi/s/ p7vh/aloituskuulutus Kuulutus on nähtävillä 19.8.2024 18.9.2024 välisen ajan Lisätietoja antaa Linda Niskanen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. xxxxkuuta 2021 AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. Hirviporukkaan pääsee jäsen, kenellä asianmukaiset luvat kunnossa