HANNA SOINI teema. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko 9 » Yläkoulun sisäilma ajaa oppilaat ja opettajat ympäri Kiuruvettä Moni oppilaista kokee yläkoulun sisäilman huonoksi, mutta on niitäkin, joilla ei ole oireita. Yläkoululaiset Anni Salminen (vas.), Eevi Knuutinen, Peppi Reinikainen ja Jessica Partanen kertovat, että yläkoulussa ikävää on ajoittain leijaileva viemärin lemu, jonka vuoksi luokkia joudutaan tuulettamaan pakkasellakin. 4-5 » Pelastusasemalla palvelu paranee 6-7 » Mika maksoi naapurinkin sähkölaskun 8 » Nopeita päätöksiä tehtävä kyläkouluista 012138-2503 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 22.1.2025 72. VUOSIKERTA, NRO 3. Siksi kannattaa pukeutua lämpimästi
Me Kiuruvesi-lehdessä toteutamme Uutisten viikon teeman ennakoivasti, jo tällä viikolla. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Tehtävä on vaativa, hoidetaan tätä tehtävää yhdessä, rakkaat lukijamme. Myös virhe on korjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun virhe on tullut toimituksen tietoon. VUOSI 2023 ei sijoituspaikasta ollut tietoa, joten 22 miljoonaan on lisättävä vielä esim. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. “ Puh. Mikä on uuden koulun hinta. Journalistin ohjeet muun muassa määrittävät, että toimituksellinen aineisto on erotettava mainonnasta. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Nivan koulu on jo ylipaineistettu. Kiuruvesi-lehti toimii tai kaatuu sen mukaan, uskovatko lukijat sisältöön. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Rapsu tuli, koska kyseinen tapaus voi kieliä siitä, että yritys olisi ostanut lehdeltä myös jutun. Tontin korkeuserot on mainittu selostuksessa yhtenä uudisrakennuksen miinuspuolena. siihen verrattuna, että rakennettaisiin kokonaan uusi yhtenäiskoulu vanhojen koulujen tilalle.” Tämän lausuman tueksi ei selostus esitä mitään numerotietoa, ei faktoja. Kiuruvesi-lehtikin on saanut JSN:ltä kerran tuomion. Kirjoituksia ei palauteta. Sisältöön ei saa vaikuttaa raha, ei valta, ei politiikka. Uutisten viikko antaa lapsille ja nuorille työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Tiedot tulee tarkistaa ja riita-asioissa molempia osapuolia on kuultava tasapuolisesti. JAANA SELANDER KAAVAHARJUN laatima kouluja koskeva kaavaselostus 8.11.2024 vertailee nykyisiä Nivan koulua ja Yläkoulua vs. Kuinka mittavat tulevat perustamiskustannukset olemaan, isojen rakennusten purkukustannusten lisäksi. Kiuruvedellähän suunnitellaan nyt myös Yläkoulun ylipaineistusta sisäilmaongelmien takia. Kaikki Uutismedian liiton jäsenlehdet ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita ja Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. Sisältöön ei saa vaikuttaa raha, ei valta, ei politiikka. Hyvän journalistisen tavan rikkomisesta voi kuka tahansa kannella Julkisen sanan neuvostoon. Jos yrityksestä tehdään mainosjuttu, sivulle on merkittävä selkeästi merkintä: mainos tai sisältömarkkinointi. Jotain on kuitenkin tehtävä. Lausuma on luvun 6 johdannossa kuitenkin esitetty ikäänkuin faktana, painokkaasti, selvästi erottuen tummennettuna muusta tekstistä. uusi yhtenäiskoulu (sis. Viikko on uutismedian ja koulujen tärkein yhteinen kampanja ja yksi suurimmista mediakasvatustapahtumista Suomessa. tammikuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Totuus on viestinnän kivijalka U utisten viikkoa vietetään kouluissa ja päiväkodeissa 27.–31.1. Osallisia olemme me kaikki kaupungin asukkaat. Oikeassa journalismissa päämääränä on aina pyrkimys asioiden ja tapahtumien kuvaamiseen mahdollisimman totuudenmukaisesti. PS Seuraavaksi on tulossa kaavaehdotus, josta pyydetään kirjallisia mielipiteitä osallisilta. euroa. Toimittajien tulee olla tarkkoja, että lukijoiden luottamus säilyy sisällön itsenäisyyteen, että se on syntynyt yksinomaan Journalistisin perustein. Nyt uuden koulun paikaksi on ehdotettu kaavaselostuksessa nykyisten koulujen välistä aluetta, joka on ahdas, kuten kaavaselostuksessakin mainitaan rakennuksen tieltä joudutaan heti purkamaan osa yläkoulua (iso sali) ja että ”Nivan koulun ja yläkoulun säilyttäminen on hankalaa uuden yhtenäiskoulun sijoittuessa samalle alueelle.” Esitetyssä kuvassa uusi kolmisiipinen koulu on todella jättiläinen vieressä oleviin kouluihin verrattuna. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Uutisten viikon kampanjan sloganina on ”Kun selaat, tunnista luotettavat lähteet”. Uutismedian liiton kampanjaviikko haastaa tunnistamaan journalismin ja luotettavan tiedon. Ihmisillä on oikeus tietää, miten asiat ovat. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. 2 Keskiviikko 22. Näin ei ollut. uutta yhtenäiskoulua seuraavasti: ” Rakennuksilla on myös kulttuurihistoriallisia arvoja, jolloin tulee punnittavaksi kulttuuriarvojen suojelu suhteessa korjausja kunnostuskustannuksiin, jotka ovat huomattavia mm. KOSKA minulla ei muuta tietoa kuin ylläkerrottu ole, kysynkin paremmin asian tuntevilta kaupungin virkahenkilöiltä ja/ tai poliittisilta päättäjiltä: Mihin tietoihin perustuu väite, että uusi yhtenäiskoulu tulee halvemmaksi kuin olemassaolevien koulujen peruskorjaus. Journalismin kohteena ovat erityisesti yhteiskunnallisesti tärkeät, ajankohtaiset ja kiinnostavat asiat ja ihmiset. Sen jälkeen en julkisuudessa muita arvioita ole nähnyt, korkeintaan kommentteja siitä, että uuden koulun hinnasta pitäisi saada muutama miljoona viilattua alaspäin. Päätös ei ole helppo, kun vaakakupissa on toisaalta elinvoima ja lasten, opettajien ja muun henkilökunnan terveys ja toisessa vaakakupissa investointi, joka vie Kiuruveden rahavarat tiukille. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Vain faktojen pohjalta he voivat ymmärtää todellisuutta ja muodostaa oman mielipiteensä. Mielipiteen voi jättää kirjallisesti tai sähköisesti. rinnetontista aiheutuvat maanrakennuskulut. TUO noin 22 miljoonaa ei sisältänyt alaeikä yläkoulujen purkukustannuksia. Toimittaja Hanna Soini on käynyt jututtamassa Yläkoulun nuorisoa sisäilmaongelmista. Journalismin tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa ja esittää se esimerkiksi uutisten muodossa. euroa (”Kiuruvesi”-lehti 31.5.2023). PARI vuotta sitten kaupunki esitteli arvioita kustannuksista seuraavasti: entisten yläja alakoulujen peruskorjaus yhteensä 16,8 milj. RAIJA HÄGGMAN Kiuruvesi Raija Häggman kysyy, mihin tietoihin perustuu väite, että uusi yhtenäiskoulu tulee halvemmaksi kuin olemassa olevien koulujen peruskorjaus. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Tämän kevään ja ehkä jopa koko Kiuruveden historian suurin investointipäätös tehdään tänä vuonna siitä, rakennetaanko Kiuruvedelle uusi koulu vai korjataanko vanhaa. Silti kaavaselostus väittää, että uudisrakennus tulee halvemmaksi kuin entisten peruskorjaus. Toimittajien tulee olla tarkkoja siitä, että lukijoiden luottamus säilyy. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Kyse oli siitä, että samalle aukeamalle oli sijoitettu yrityksestä kertova juttu ja yrityksen mainos. alaja yläkoulun luokat) 21,9 milj
Kunnanvaltuustoissa syntyi takavuosina vilkkain keskustelu koiraverosta. Haluan, että meillä kaikilla on kotikunnassamme hyvä olla ja asua paikasta riippumatta. Voi kunpa kansalaiset ymmärtäisivät luonnontuhon ja ihmisten oikeuksien polkemisen määrän näissä hankkeissa. Toinen sen sijaan aluksi kieltää olleensa häiriöksi, sitten pyytää anteeksi ja vähän ajan päästä epäsuorasti väittää rajavartiolaitoksen valehtelevan. EU:n itäisten raja-alueiden asema tulee huomioida erillisratkaisuna tulevassa EU:n rahoituskehyksessä, mutta se ei saa heikentää muuta Itäja Pohjois-Suomen maakuntien koheesiorahoituksen saantoa. Sinun tulee uhrautua ” yhteisen ” edun hyväksi. SUOMEN EU-liittymissopimuksessa on tunnistettu Itäja Pohjois-Suomen erityisolosuhteet, joita ovat harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto. MITTAKAAVAAN. Tuulivoimateollisuuden toteutuessa kaikki elinpiirissämme tulee järkkymään. Voitko Sinäkin päättävä viranhaltija, johtava luottamushenkilö, luottamushenkilö päättävissä elimissä Kiuruvedellä ja valtionhallinnossa vaieta. Päättäjämme eivät vain uskalla tunnustaa tekemiään virhearviointeja. Piste asian ruotimiselle. Pekka Mäyrä. tammikuuta 2025 Asioita mittakaavaan, ne jyrää meitin ” … NE jyrää meitin ”. Päätös syntyi ilman keskustelua. Esimerkkinä vaikkapa Sanna Marinin toilailut, ei vaikuttanut puolueen arvosteluihin. Konkreettinen esimerkki yhteistyöstä oli tiiviissä aikataulussa tehty yhteinen kannanotto maakuntien lentokenttien puolesta. Jos valtio ei asiaa jarruta, niin asia lienee Ok. Elinpiirimme muuttuu vääjäämättömästi tämän valinnan seurauksena. Jotkut vielä vuosikausia tapahtuneen jälkeen ja surutta syytetään teoista, joita eivät ole tehneet. TOINEN vielä radikaalimpi tunkeutuminen ihmisten itsemääräämisoikeuden tontille tulee tuulivoimainvestointien kautta. Saati että nousisi valtakunnanvastarinta. Vastaukseni on, ei varmasti! Kaikkien puolueiden edustajat ovat vuoronperään silmätikkuna. Siksi, että minä haluan kaikilla kuntaisille tasa-arvoa. Näiden kahden herran tapauksessa on aiheellista nostaa toilailut tikunnokkaan. Maaseudun kehittämisen rahoitus on puolestaan 5,8 miljardia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Maakuntien liitot ovat sopineet muodostavansa tiiviin viestintäverkoston, jossa panostetaan sidosryhmäja vaikuttamisviestintään. Vai voitko Sinäkin vaieta. Hirveää, kauheaa, luonnontuhoamista, piittaamatonta toimintaa. Mikäli ei tähän kykene, on hakenut mandaatin väärään virkaan. Mutta harva älähtää. Milloin viimeksi Suomessa ihmisten perustuslaillisia oikeuksia on loukattu näin räikeästi. 3 Keskiviikko 22. Haluan, että kotikuntamme säilyy itsenäisenä ja voimme kasvattaa tulevat sukupolvet ymmärtämään samat arvot, mitä meille on opetettu. Miksi siis minä viitsin asiaan paneutua, tuumii mattimeikäläinen. Lauluräme, Lapinsalo, Tihilä, Tulppo, Rillankivi, Vuorimäki. Näin parahti Pentinkulmalainen punasotilas vuonna 1918, kun ymmärsi, että vastassa on vahvempi vihollinen. Valtio ei turvaa lainsäädännöllä edes omaisuuttamme. Korvissamme suhisee tuulipuistojen alitaajuusmelu ja sen seuraukset. Jere Hakkarainen Täytyy nostaa kyseiselle henkilölle hattua, hän kuitenkin päivitti anteeksipyynnön asiasta jälkikäteen. Itäja Pohjois-Suomen yhteiselle edunajamiselle on nyt todellakin tilausta: heikkoudet tulee kääntää vahvuuksiksi ja ratkaisuiksi, jotta turvaamme EU-rahoituksen myös seuraavalla rahoituskaudella. Se kun oli kaikkien valtuutettujen käsitettävissä. Kenties saamme uuden koulun, mutta menetämme itsenäisen kotikunnan. Nämä molemmat pilarit tarvitaan erillisinä myös tulevalla kaudella eikä kummastakaan ole vara menettää. VIERASKYNÄ MIRA KOKKONEN Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja (kesk.), joka toimii alkuvuoden myös Itäja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien puheenjohtajana VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Syyllistetäänkö perussuomalaisia turhaan. Voitko sinä kuntavaaleissa ehdolla oleva vain vaieta. Jos joudut tuuliteollisuusalueen vuoksi luopumaan jopa ammatistasi, kukaan ei korvaa. Sen sijaan, että keskitytään persuedustajien kännisekoiluihin, seksuaaliseen häirintään, pahoinpitelyihin ynnä muihin, tulisi syyllistämisen kärjen kohdistua harjoitetun politiikan ja annettujen vaalilupauksien välisiin räikeisiin ristiriitoihin. Tästä kaikesta meidän on muistutettava niin EU:ssa kuin valtakunnankin tasolla. Monelta suunnalta. On kai todettava, ettei tällainen olisi mahdollista ilman valtiovallan myötävaikuttamista – ja täydellistä sokeutta. Vain osa ihmisistä haluaa nähdä ja ymmärtää nämä vieraan pääoman hyökkäykset ja käsittää sen, että ne köyhdyttävät ja pilaavat elinpiiriämme kymmeniksi vuosiksi – monille loppuiäksi. MAATALOUDEN suorat EU-tuet koko Suomeen vuosina 2023 –2027 ovat yhteensä 2,6 miljardia euroa. Kansalaisillamme meni muutama vuosisata siihen, että elämän eri osa-alueille saatiin kutakuinkin tasa-arvoiset oikeudet lähes kaikille. Alueelta myös nähdään kauas: siellä on 30 kappaletta yli kilometrin korkeaa huippua. Haluan, että kotikuntamme luontoarvot säilyvät tuleville sukupolville. Tätä tukea olemme osanneet hyödyntää ja käyttää tehokkaasti, ja olemmekin saaneet paljon hyvää kehitystä aikaan ja kurottua jonkin verran eroa muuhun Suomeen verrattuna. Raakkutuho on itikan pissi valtameressä verrattuna siihen luontotuhoon, jonka tuulivoimarakentaminen metsäisessä Keskija Pohjois-Suomessa aiheuttaa. On jo aiheuttanut. Ei ole alueemme etu, että esimerkiksi koheesiopolitiikan rahoitusta voidaan peukaloida valtakunnan hallituksessa. Koko maan alkutuotannon työpaikoista 40 prosenttia sijaitsee Itäja Pohjois-Suomessa. Oman kuntamme kaavoittajat ja ELY-keskukset viisveisaavat luonnonsuojelualueista, kun alueelle on tulossa ”kaiken pelastavia” tuulitorneja. Koheesiopolitiikalla ja -rahoituksella muun muassa vahvistetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä korjataan maiden ja alueiden välistä epätasapainoa. Taannoin Kainuussa metsäkoneurakoitsija ylitti koneillaan raakkupuron ja sai aikaan valtakunnanpöyristymisen. Maire Niiranen Perussuomalaiset ovat suurennuslasin alla puolueena, vaikka yksilö olisi tekijänä. Siellä on 2400 kilometriä Suomen valtakunnanrajaa. ”Kokoomus haluaa leikata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tuista, se ei meille käy”, kääntyikin muotoon ”leikkaamme kaikista heikoimmassa asemassa olevien tuista, palveluista ja aivan kaikesta”. Koko Suomen matkailijamäärästä Itäja Pohjois-Suomen osuus on 40 prosenttia. Näin aluksi nämä tuli mieleen ja lisää pulpahtelee joka viikko. Kun seuraa tämän hetken kehityskulkua, niin näin pitäisi meidän kaikkien kiurukkaiden nyt parahtaa! Nykyisenkaltainen elinpiirimme näyttää kohtaavan suuria voimia, jotka polkevat meidät jalkoihinsa. Jos ja kun kiinteistöjen arvot tippuvat niin kukaan ei korvaa. NE jyrää meitin.... Kun puhuttiin miljoonainvestoinneista, ei puheenvuoroja ollutkaan. Ne aiheuttavat meille kilpailukykyhaittaa, ja siksi olemme saaneet muuta maata korkeampaa EU-tukea. Kansanedustajan pitää osata käyttäytyä tahdikkaasti. Niiden elinpiiri on järkytetty ja mitä muuta järkkyy, jos ei ole hyönteisiä. ENNEN kaikkea Itäja Pohjois-Suomi kantaa vastuuta koko Suomen turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Muutamien vuosien päästä korvissamme ei surise enää hyönteiset. KANSALAISET uskovat ja luottavat, että Suomi on vakaa demokraattinen maa. Alueellamme on Brysselissä oma EU-toimisto, joka yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa ajaa alueen etua erityisesti elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja toimintaedellytyksien puolesta. Sinua pidetään hulluna, jos edes puhut asiasta. Ulkomaalaisten tuulivoimayhtiöiden vyöryessä elinpiiriimme, silmiimme, korviimme, maillemme ja harrasteisiimme kansalaisilla ei näytä enää olevan voimassa mitään oikeuksia. Hannu Kärkkäinen Kaikki julki vaan, meidän pitää tietää keneen tässä enää voi luottaa, kun äänestää. Silmissämme välkkyy tuulipuistojen valosaaste. On muuten tulossa tuulivoimaja kouluvaalit!!! SEPPO ENSIO PIIPPO Vasemmistoliitto kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen, jolla on sydän ja järki Itäja Pohjois-Suomi on suurin osa Suomea ITÄ JA POHJOIS-SUOMEN metsänkattavuus on 77 prosenttia maa-alasta ja Suomen suoalueista 79 prosenttia sijaitsee Itäja Pohjois-Suomen alueella. Näyttää, että Kiuruvetemmekin löytyy jatkossa kartalta Suomen tiheimmän tuulivoimakeskittymän kohdalta. Ei syyllistetä turhanpäiten. Mutta mielestäni vääristä asioista. OMAN kotikuntamme päätöksentekokoneisto on sokeasti lähtenyt hiihtämään upporikkaiden latua ja huomannut, ettei taloutemme kestäkään suurinvestoinnin kaltaista satsausta. Näin voitaneen todeta viimeaikaisista talouden näkymien uutisoinnista. POHJOIS-SAVON liiton järjestämä Itäja Pohjois-Suomen huippukokous pidettiin viime viikolla Tahkolla, jonne kokoontui noin 80 henkilöä edistämään alueen tulevaisuutta ja edunajamista. Suuri metsäyhtiö sai vaivoin keskustelun hiljenemään. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Toiselle kaikki kunnia, että myönsi virheensä, eikä ole öyhöttänyt asiasta sen enempää. Asko Humaloja Vastaus riippuu tietysti, keneltä kysytään. Viimeisimpänä Rillankiven hienon luontokohteen viereen on suunnitteilla yli sadan tuulivoimalan keskittymä
Pelastusasemilla on menty vuosien saatossa budjetilla, jossa ei ole liikkumavaraa, Marjoniemi kertoo ja jatkaa, että budjettia on kyllä pyritty kasvattamaan, mutta hyvinvointialueen organisaatiosta tiedetään, että se menee pakkaselle. Tälle vuodelle on Pohjois-Savon hyvinvointialue kohdistanut vielä 900 000 euron lisäsäästövaateet pelastuslaitokselle, säästötavoite aiheuttaa isoja haasteita pelastusasemille. tammikuuta 2025 JAANA SELANDER Kiuruveden pelastusasemalla on 12 pelastajan virkaa. Kiuruvedellä tavoitetaso on kolme pelastajaa vuoroonsa ja nyt pelastusasema saa päteviä pelastajia. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Pelastusasemalle saadaan kolme uutta vakinaista pelastajaa. Kiuruvedelle tämä lisäsäästötavoite ei aiheuta uusia säästötavoitteita. Tähän saakka pelastajan virkoihin ei ole saatu päteviä hakijoita. tammikuuta 2025 Marko Marjoniemi sanoo, että Kiuruveden pelastusasemalla, samoin kuin muillakin hyvinvointialueen pelastusasemilla, toimitaan poliittisten päättäjien palvelutasopäätöksen 2024–2027 mukaisesti. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 22. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Asemavastaava Marko Marjoniemi sanoo, että tilanne on Kiuruvedellä nyt hyvä, vaikka Pohjois-Savon hyvinvointialueella on kovastikin säästöpainetta. Aluevaltuusto päätti palvelutasosta vuosi sitten. Kun Kiuruveden pelastusasema muuttui 24/7 -asemaksi vuonna 2022, oli työvuorossaan neljä pelastajaa. Kun hyvinvointiKiuruveden pelastusasemalle oli päteviä hakijoita ja nyt heitä saadaan riviin kolme lisää. – Kiuruvedellä päinvastoin palvelu paranee, kun pelastusasemalle saadaan palkattua kolme uutta pelastajaa, Marjoniemi kertoo. – Muutenkin budjetti on ollut jo entisen aluepelastuslaitoksen aikaan hyvinkin minimaalinen, juuri ja juuri on pystytty toimintaa pyörittämään. – Olemme tähän saakka tulleet hyvin toimeen määräaikaisilla pelastajilla, millä systeemillä on saatu homma toimimaan, Marjoniemi kertoo. Tänä vuonna hyvinvointialueen pelastuslaitokselle on annettu muun muassa 9 henkilötyövuoden vähennysvaade. – Ja nyt tulee vielä lisäsäästöjä, jotka aiheuttavat erittäin suuria haasteita koko pelastuslaitokselle, Marjoniemi arvioi. Pelastusasemalle kolme uutta pelastajaa Kiuruveden pelastusasemalla on hyviä uutisia kerrottavanaan. 4 Keskiviikko 22. BISTRO KOOK | ASEMAKATU 4 KIURUVESI MA-PE KLO 10:30-14:00 KOTI11,70€ ELÄKELÄISET 10,70 LAPSET 6,50€ LOUNARIT & LOUNASPASSI LOUNAS OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh
Monenlaiset yhteiskunnalliset uhat edellyttävät kaikkia Suomen pelastuslaitoksia varautumaan erilaisiin vaaroihin, onnettomuuksiin ja uhkiin. Tilat koostuvat kahdesta sadan neliön kokoisesta huoneistosta, joissa molemmissa on monenlaista historiaa henkilökunnan asuntolana, kauppana, meijeriautojen tallina, edustustiloina ja sukupolvikotina sekä pienestä kaksiosta, joka on aikanaan ollut meijerin etumiehen perheen asunto. Kiinteistö on remontoitu laitostoiminnan vaatimilla tavoilla, mutta alkuperäinen ilme on monelta osin vielä tallessa niin julkisivussa kuin sisätiloissakin. Asemavastaava Marko Marjoniemi ottaisi pelastusasemalle lisää sopimuspalokuntalaisia. – Jos tämä homma kiinnostaa vapaa-ajalla ja on halua aktiiviseen toimintaan ja halua auttaa muita ihmisiä hädässä sekä halua osallistua harjoituksiin, koulutuksiin ja kurssituksiin, pääsee pelastushälytysryhmiin mukaan. Sopimuspalokunta tärkeä Marko Marjoniemi painottaa sopimuspalokuntalaisten merkitystä, sillä pelastustehtäviin tarvitaan sopimuspalokuntalaisia vakinaisten rinnalle. Marko Marjoniemi toivoo, että tulevaisuudessa pelastusasemalle voidaan palkata sijaisia, viime vuonna siihen ei ollut lupaa. Kun tehtävä on isompi, myös vapaavuorolle ja sopimuspelastajille tulee hälytys, siinä suhteessa tilanne on Kiuruvedellä hyvä, että on aktiivista porukkaa, voidaan miehittää toinenkin pelastusyksikkö. Kiuruveden pelastusasemalle tarvitaan sijaisia jo vuosija kesälomien tuuraamisen takia. Marjoniemi sanoo, että viranhaltijoiden ei auta kuin mennä tehtyjen päätösten, annettujen ohjeiden ja edellytysten mukaan. Myös kunnan taloudellinen tilanne tuo epävarmuutta, Tikkanen kertoo. 5 Keskiviikko 22. Minimivahvuus on kaksi pelastajaa vuorossaan. KYLLÄ 31% EI 69% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Luotatko uutismediaan. Marjoniemi uskoo, että uudempi kalusto motivoi sopimuspalokuntalaisiakin pelastustehtäviin. – Sijaisuustarpeita määritellään jo tulevalle vuodelle, sijaisia olisi kohtuu hyvin saatavilla, mutta kysymys kuuluu, saako heitä palkata. Sittemmin Kiuruvesi-lisä vaihtui palveluseteliin, Tikkanen kertoo. Varallaolo loppui Pelastuslaitoksella ei ole enää varallaoloa, ne ovat muuttuneet vuodenvaihteessa. Näin tehdään Kiuruveden pelastusasemallakin. Marko Marjoniemi viestittää, että sopimuspalokuntaan rekrytoidaan koko ajan uusia sopimuspalokuntalaisia. Päivänkakkaran yrittäjinä ovat toimineet Sanna Tikkasen lisäksi Katariina Kotkas ja Marika Lasanen. JAANA SELANDER Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Jonoa vapaisiin paikkoihin on ollut toiminnan alusta alkaen. – Meiltä lähtee auto liikkeelle 60 sekunnissa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Yrittäjät omistavat päiväkotikiinteistön. kehykset ja linssit. Marjoniemi sanoo, että sopimuspalokuntalaisuudesta on etua, jos hakee pelastusopistoon. – Syynä toiminnan lopettamiseen on vähenevä lapsimäärä. Uusi pelastusyksikkö Kiuruveden pelastusasema saa uuden, vähemmän käytetyn pelastusyksikön tällä viikolla. Yrittäjät toimivat aikaisemmin lastensuojelussa. Kiuruveden Yrittäjät palkitsi Kiuruveden ensimmäisen yksityisen päiväkodin vuoden nuorena yrittäjänä (2013) sekä vuoden yrittäjänä (2022). Myös hälytystehtävät korvataan. Neuvottelut päivystysjärjestelmistä ovat kesken, Marjoniemi kertoo. Kun Kiuruveden pelastusasema on osa hyvinvointialueen pelastuslaitoskokonaisuutta, tarkastellaan koko pohjoisen toimialueen pelastajien vuorovahvuutta joka aamu. Tavoitteena on kaksi päivystävää palomestaria. Pelastusyksikkö tulee Iisalmesta, Kiuruveden vanha pelastusyksikkö lähtee Peltosalmen vpk:lle. Yksityinen, kolmen äidin perustama, pieni päiväkoti aloitti toimintansa Kiuruvedellä vuonna 2012. Viimeinen palomestaria koskeva varallaolo pohjoisella tai eteläisellä hyvinvointialueella loppui tällä viikolla. Tämä on meille normiarkea. – Missä vain tapahtuu onnettomuus, on sopimuspelastajalla toimintaedellytykset erilaiset kuin normikansalaisella. Kiuruveden pelastusasemalta voi aamulla lähteä pelastaja paikkaamaan vaikkapa Iisalmen pelastusaseman vuorovahvuutta, jos siellä on tullut yllättäen sairaustapaus. – Kiuruvedellä otettiin silloin käyttöön Kiuruvesi-lisä yksityisen hoidon tueksi. Koulutuksista ja harjoituksista maksetaan. Palkka nousee koulutustason mukaan, Marjoniemi kertoo. Kiuruveden paloasemalla on 12 pelastajan virkaa. Kiinteistö myynnissä Päiväkoti on toiminut Kiuruveden vanhan meijerin kiinteistössä aivan Kiurujärven rannan tuntumassa, 2-kerroksisessa, 1954 rakennetussa kivitalossa. Maaliskuussa 13 vuotta toiminut yksikkö on ollut suosittu päiväkoti Kiuruvedellä. Eli minkä verran pelastajia on kullakin pelastusasemalla vuorossaan. – Virka-aikana toki lähin töissä oleva palomestari reagoi hälytyksiin. – Sopimuspelastajien määrä vaihtelee vuosittain, aina tulee mukaan uusia nuoria kavereita, kun entisiä lähtee armeijaan ja opiskelemaan. Kun vuorossa on kolme vakinaista, isoihin tehtäviin tarvitaan mukaan sopimuspelastajia. Ainoa tällä hetkellä 24/7 päivystävä mestari on Kuopiossa. Sopimuspalokuntalaisia on Kiuruvedellä reilu parikymmentä. VIIKON KYSYMYS Syyllistetäänkö perussuomalaisia turhaan. Siksi koko ajan rekrytoidaan uusia. Sopimuspelastajat koulutetaan toimimaan erilaisissa onnettomuustilanteissa. Päivänkakkara lopettaa toimintansa Päiväkoti Päivänkakkaran yrittäjä Sanna Tikkanen kertoo, että toiminnan loppumisen myötä Päivänkakkaran kiinteistö meijerin rannassa tulee myyntiin. Kaupungin omia päiväkoteja suljettiin samaan aikaan sisäilmaongelmien vuoksi. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVI ALE Silmälasit -40% sis. Sanna Tikkanen sanoo, että varhaiskasvatusta koskevat lakimuutokset sekä Kiuruveden vähenevä syntyvyys eivät viitoita vakaita tulevaisuusnäkymiä lähivuosille, joten nyt on aika panna peli poikki. Päiväkoti on 30-paikkainen. Kiuruvesi-lehden haastattelussa yrittäjät ovat sanoneet aikaisemmin, että heidän menestyksensä salaisuus on vahva jaetun johtamisen malli. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Maalaiskaupungin päiväkoti Päivänkakkara Oy lopettaa toimintansa elokuussa. Sopimuspalokuntaan otetaan mukaan, jos on 18-vuotias ja perusterve, myös naisia on sopimuspalokunnassa. Tilanne elää koko ajan. Myös viemärija käyttövesiputkistot on saneerattu viime vuosina. Kuvassa yrittäjät Sanna Tikkanen (vas.), Marika Lasanen ja Katariina Kotkas. Päivänkakkaran yrittäjät valittiin vuoden yritykseksi vuonna 2022 Kiuruvedellä. Kiuruvedellä sijaisuuskysymys ei kuitenkaan tuota suurta ongelmaa, sillä sijaisuus saadaan paikattua määräaikaisilla, joita työllistetään tarpeen mukaan, mikäli lupa saadaan työnantajalta. tammikuuta 2025 alue aloitti, vahvuus tiputettiin kolmeen pelastajaan keskisuurilla paloasemilla kuten Kiuruvedellä. Marjoniemi sanoo, että yksi päivystäjä ei voi johtaa samaan aikaan kahta eri suurta tehtävää. – Viime vuonna Kiuruvedellä mentiin yli 50 prosenttia työvuoroista niin, että pelastajia oli vuorossaan kolmen sijasta kaksi
Näin ei ollut. Väisänen kysyi asiasta tämän vuoden alussa Savon Voimalta, koska yhtiö ilmoitti Väisäsen sähkönsiirtosopimuksen päättymisestä. tammikuuta 2025 Vilho Väisänen (vas.) ja Mika Väisänen tutkivat sähkölaskuja. – Soitin kesällä Savon Voimalle ja Lumpeelle, että miksi en ole saanut sähkölaskuja. Asia paljastui, kun Väisänen alkoi selvittämään, miksi hänen vapaa-ajan asunnollaan kuluu niin paljon sähköä. Asiakaspalvelusta tutkittiin asiaa ja sanottiin, että Mika Väisäsellä on kaksi sähkömittaria samassa osoitteessa. Minulle vastattiin, että kaikki on kunnossa. Vilho Väisänenkin oli itse asiassa jossain vaiheessa ihmetellyt, että kun hänelle ei tule sähkölaskuja. Kun Väisänen tarkasteli laskuja, niissä olikin eri sähkömittarin numero pienellä präntillä laskun alareunassa. – Sanoin, että ei varmasti ole kuin yksi. Sanoin, että pidättekö minua ihan tyhmänä. Miehillä on sama sukunimi ja sama osoite. Väisänen oli luottanut, että sähköyhtiö veloittaa häntä oikein. Puheenaihe Mika maksoi naapurinkin sähköt Nuohousalan yrittäjä Mika Väisänen maksoi naapurinsa Vilho Väisäsen sähköt tietämättään. Vilho Väisänen maksoi Mikalle tämän maksamat laskut, kun Savon Voima ei lähtenyt korvaamaan Mika Väisäselle kahden mittarin laskutusta. Olin aina laskut maksanut tunnollisesti. Mietin, että josko olen vahingossa pannut laskut muun postin mukana roskiin. Siinä vaiheessa ihmettelin asiakaspalvelijalle, että miten laskuni voi olla niin suuri. Mika Väisäselle ei ole tänä päivänäkään selvinnyt, miksi tällainen sekaannus on päässyt syntymään. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Mika Väisänen oli vuoden ajan ihmetellyt, miksi hänen vapaa-ajan asunnollaan Remeskylässä kuluu paljon sähköä, se ei tuntunut olevan mahdollista. Yhtään laskua ei ollut kuitenkaan rästissä, Vilho Väisänen kertoo ja oli tyytyväinen saamaansa vastaukseen Uutiset. Asiakaspalvelussa väitettiin toista ja siinä kauan keskusteltiin niin, että ihan kimpaannuin. 6 Keskiviikko 22. En ollut vuokrannut, eikä minulla ole kahta mittaria. Eli siis myös 400 merin päässä asuvan Vilho Väisäsen ja oman vapaa-ajan asuntonsa sähkölaskut. –Aika paljon siinä Villen kanssa sitten soiteltiin, Mika Väisänen sanoo. Sitten selvisi, että jostain syystä Mika Väisäselle tuli oman vapaa-ajanpaikkansa sähkölasku sekä toisella puolella tietä, 400 metrin päässä asuvan Vilho Väisäsen pysyvän asunnon sähkölaskut. Mika Väisäsen vapaa-ajan asunnon ja Vilho Väisäsen omakotitalon osoite on sama Kökönahontie 90. Mika Väisänen oli tunnollisena vain maksanut sähkölaskunsa kolmen kuukauden välein. – Savon Voimalta sanottiin, että sopimus jatkuu. – Asiakaspalvelussa vielä kysyttiin, että olenko vuokrannut Vilho Väisäselle kiinteistön, kun maksan kahdesta mittarista
Jakeluverkkoyhtiö toimittaa niin ikään asiakkaan sähkönkäyttöpaikan osalta mitatut kulutustiedot datahubiin, josta myyntiyhtiö saa ne omaa laskutustaan varten. Väärään käyttöpaikkaan kohdistetut sopimukset tulee korjata sähkönmyyjän toimesta. Ampumahiihdon yhtäkkinen piristyminen on itse asiassa tapahtunut niin nopeasti ja varkain, ettei Suomen valtakunnallinen mediakaan ole vielä oikein kunnolla herännyt meikäläisten menestykseen, vaikka syytä olisi. Vilho oli itse maksanut helmikuussa 2024 viimeisen Lumpeen laskun ja ihmetellyt, että sopimus on irtisanottu, mikä johtui siitä, että Mika Väisänen oli siirtynyt Fortumille. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka odottaa mielenkiinnolla helmikuussa pidettäviä ampumahiihdon MM-kisoja.. Vilho Väisänen on asunut omakotitalossaan vuodesta 1957. Mika Väisänen sai asian sovittua Vilho Väisäsen kanssa ja Vilho maksoi sähkönsiirrot Mikalle. Nyt molemmat Väisäset toivovat, että sähkölaskut rupeavat kulkemaan oikein, vaikka heidän osoitteensa on sama Remeskylässä. Meinasi mennä hermo Mika Väisänen tunnustaa, että häneltä meinasi tapauksen setvimisessä mennä hermot, soittelu ja selvittely kun vei useita tunteja kiireisen työn ohessa. Olen miettinyt, että jos olisin oman kesäpaikkani vaikka myynyt, olisinko siinä kaupassa myynyt myös Vilhon sähkösopimuksen, kun asiakaspalvelussa minulle kiven kovaan väitettiin, että omistan kaksi mittaria. Jakeluverkkoyhtiö, kuten Savon Voima Verkko, on tällöin velvollinen laskuttamaan asiakasta sähkönmyyjän datahubiin toimittamilla yhteysja laskutustiedoilla. tammikuuta 2025 ja asia oli sillä siisti. Kaiken lisäksi koko homma tuntui ihan absurdilta. LISÄKSI kilpailut – olivatpa ne yhteislähtöjä tai väliaikalähtöjä – ovat ampumahiihdossa mielenkiintoisia lähdöstä maaliin saakka ja aika niiden parissa sujuu rattoisasti. Jakeluverkkoyhtiö eli Savon Voima Verkko saa tiedot asiakkaan uudesta sähkönmyyjästä sekä asiakkaan yhteysja laskutustiedoista datahubin välityksellä sähkönmyyjältä tulevasta ilmoituksesta. Tästä Tarkka-järjestelmästä kävi ilmi, että kun Mika Väisänen oli siirtänyt oman kesäpaikkansa Tarkkaan, myös naapurin sähkölasku oli tullut Mika Väisäselle maksettavaksi. Sähkön myyntisopimusta solmittaessa sähkönmyyjä tarvitsee asiakkaan sähkönkäyttöpaikan käyttöpaikkatunnuksen, jonne sopimus kohdistetaan. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, johon tallennetaan tietoa Suomen noin 3,9 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Mika Väisäsen oma kesäpaikan sähkölasku sitä vastoin oli jäänyt Väreelle ja Mika Väisänen sai siitä laskun vielä syksyllä. Jakeluverkkoyhtiöt eivät siis erikseen toimita laskuja tai laskutietoja myyntiyhtiöille. Kaiken lisäksi yllätyksiä nähdään kohtalaisen tasaiseen tahtiin, koska laji on niin arvaamaton ja herkkä. MUTTA vaikka suomalaiset ovat nyt ampumahiihdossa menestyneet, ei kuitenkaan pidä vielä liikaa innostua esimerkiksi tämän talven MM-kisoista ja ensi talven olympialaisista. Kuten jo edellä mainitsin, on ampumahiihto hyvin herkkä laji. Edellinen suomalainen maailmancupin osakilpailuvoitto oli viiden vuoden takaa Kaisa Mäkäräisen toimesta ja edellisestä suomalaisesta ampumahiihdon maailmancupin viestivoitosta ehti kulua lähes 35 vuotta, kun Tuija Vuoksiala, Pirjo Aalto (o.s. Mika Väisänen oli vain joka kuukausi hyväksynyt Tarkka-järjestelmässä laskunsa. Tähän ei Savon Voimassa lähdetty, vaan kysyttiin, onko naapuri hyväkin tuttu. Savon Voiman tiedotus vastaa Ilahduttavia onnistumisia OLEN viime aikoina katsonut pitkästä aikaa ampumahiihdon maailmancupia televisiosta. Mika Väisäsellä on ollut Remeskylässä kesäpaikka jo vuosia. – Eihän tällaisen pitäisi olla mitenkään mahdollista! Mika Väisänen pyysi Savon Voiman asiakaspalvelua selvittämään asiaa, koska hän oli saanut yhtiöltä vuoden ajan naapurinsa Vilho Väisäsen sähkönsiirron maksettavakseen ja pyysi yhtiötä selvittämään sotkua, koska hän ei ollut tarjoutunut maksamaan naapurin sähköistä. – Mutta asia ei ollut vielä tässä. Asiakkaan ollessa yhteydessä meihin Savon Voimalle esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa sopimus on tehty väärään osoitteeseen, pyrimme mahdollisimman selkeästi ohjeistamaan asiakasta, että hänen tulisi olla yhteydessä myyntiyhtiöönsä. Parhaiten tänä talvena on pärjännyt Suvi Minkkinen, joka on maailmancupin kokonaispisteissä aivan kärkipäässä – peräti neljäntenä – ja hänellä on myös palkintopallisijoja plakkarissaan. Eri kilpailijoilla kun on erilaisia vahvuusalueita. AMPUMAHIIHTOKISOJA katsoessa väkisinkin kiinnittää usein huomiota myös suuriin yleisömääriin ja hyvään tunnelmaan, mikä välittyy kotisohvalle saakka. Kiinteistö on talviasuttava ja sähköt on päällä ympäri vuoden. Henkilökohtaisilla matkoilla useampi edustajamme on päässyt maailmancupin pisteille ja lisäksi on tullut sijoituksia kymmenen parhaan joukkoon ja jopa palkintopallille eli lontooksi sanottuna podiumille. Mika Väisänen jatkoi asian selvittelyä ja selvisi, että hän oli siirtänyt vuosi sitten Fortumin Tarkkaan myös oman kesäpaikkansa. Seuraavana aamuna tuli Fortumilta tietoa, että Mika Väisäsen Fortumin sopimus on päättymässä. – Eli tässä sotkussa oli mukana neljä yhtiötä: Fortum, Väre, Lumme ja Savon Voima, Väisänen kiteyttää. Kaiken kruunasi toissa viikonloppuna parisekaviesti, jossa Tero Seppälä ja Suvi Minkkinen ottivat voiton kotiin ensimmäisinä suomalaisina koskaan kyseisessä kilpailumuodossa. Savon Voimalta ohjattiin selvittämään asiaa naapurin kanssa kasvokkain. Olemme ottaneet tämän käyttöön myös siksi, että asiakkaat olisivat herkemmin yhteydessä tilanteissa, joissa he eivät tunnista vaihtaneensa sähkönmyyjää. Jotta voi menestyä, on monen asian osuttava nappiin kovassa kilpailussa. 7 Keskiviikko 22. Emme voi kommentoida yksittäisen asiakkaan tapausta, mutta haluaisimme yleisellä tasolla valottaa sähkön vähittäismarkkinoiden menettelytapoja ja eri toimijoiden rooleja asiakkaan sähköntoimituksessa. Kaiken lisäksi arvokisoista ainoastaan mitalistit muistetaan – tai kun vuodet kuluvat, niin oikeastaan vain ne kultamitalistit. Etenkin ammunnat ovat piinaavan jännittävää katsottavaa, vaikka kiinnostavaa on myös seurata, että ketkä ovat nopeimpia hiihtäjiä. Mattila) ja Seija Hyytiäinen ylsivät voittoon tammikuun lopussa 1990 naisten viestissä. Mutta onhan tämä mukavaa, kun nyt on sentään jotain toivoa niistä mitalisijoista. Savon Voima Verkko lähettää tässä tilanteessa asiakkaalle tekstiviestin, jossa todetaan, että asiakkaan verkkopalvelusopimus on päättymässä. – Onneksi tarinalla on onnellinen loppu, tuumaavat miehet. Ja kylläpä on kannattanut katsoa, sillä kisat ovat olleet todella jännittäviä ja suomalaisetkin pärjänneet. – Jos vastakkain olisi ollut kaksi ärhäkkää ihmistä, siitä olisi voinut syntyä mielenkiintoinen tapaus, ajattelee Vilho Väisänen. Tämä on varoitus Tällä jutulla Mika Väisänen haluaa varoittaa ihmisiä tarkkailemaan laskujaan, joka sinällään on hullua, koska palveluun luotetaan. miettii Mika Väisänen. – Jännä olisi tietää, onko muille sattunut vastaavaa ja kuinka paljon mahtaa tällaisia sekaannuksia tulla. Myyntiyhtiön, eli asiakkaan sopimuskumppanin vaihtuessa, myös verkkopalvelusopimus päättyy ja uusi verkkopalvelusopimus muodostuu voimaan sähkönmyyjän toimittaessa datahubiin kyseistä käyttöpaikkaa koskevat sopimustiedot. Kyseistä asiakasta yksilöivän käyttöpaikkatunnuksen asiakas löytää selkeimmin laskulta. Näitä tietoja sähkön myyntiyhtiöt tuovat asiakkaan tietoon erilaisilla omilla kulutusseurannan sovelluksillaan, kuten vaikkapa Fortum, Lumme tai Väre omillaan. Myyntiyhtiöillä on myös mahdollinen virheen vastuu tällaisessa tilanteessa. Vilho Väisänen on sitä mieltä, että laskuttajan olisi pitänyt korvata oma erheensä. – Savon Voimalta ei ole kuulunut mitään, siihen ole pettynyt, Mika Väisänen sanoo. Pahimmassa tapauksessa laskunmaksaja voisi joutua perintään ja menettää jopa luottotietonsa, jos laskuja ei olisi varaa maksaa, vaikka maksajalle laskut eivät edes kuulu, kuten tässä tapauksessa. Sähkömarkkinoilla on lainsäädännöstä johdetut ja sähkönvähittäismarkkinan osapuolia velvoittavat toimintatavat, jotka määrittävät kunkin toimijan (sähkönmyyjän ja jakeluverkkoyhtiön) roolin ja velvoitteet asiakkaan sähköntoimituksen ja laskutuksen osalta. KYSEESSÄ ei edes ole ollut mikään muutaman kisaviikonlopun ihme, vaan suomalaiset ampumahiihtäjät – etenkin naiset – ovat olleet yllättävän hyvässä vireessä koko kuluneen talven. – Voi sanoa, että koko elämä olisi mennyt persiilleen, vaikka vika ei olisi ollut maksajassa, koska häneltä peritään toisen sähkölaskua. Tämän on huomattu auttavan tilanteissa, joissa myyntiyhtiö on vahingossa kohdistanut uuden sopimuksen väärään käyttöpaikkaan. Laji on selkeästi hyvin suosittu maailmalla, enkä ihmettele, sillä ampumahiihdossa tapahtuu koko ajan jotain mielenkiintoista joko ladulla tai vähintään ampumapenkalla. Asiakkaan tulisikin kirjallisesta sopimusvahvistuksesta varmistaa, että sopimustiedot ovat oikein. Ja onhan se mukavaa, kun mahdollisten voittajien ja mitalistien lista on niin pitkä ja maiden kirjo laaja. – Eli minun uuden sähkösopimuksen teko meni naapurille, mikä ei pitäisi olla mahdollista. Kaikki tieto näiden markkinaosapuolien välillä liikkuu kansallisen datahubin kautta. Jo viime kaudella oli väläyksiä, mutta nyt etenkin ammunnassa on kehitytty, vaikka kyllä hiihtokin kulkee varsin mallikkaasti. Mutta entä jos virheellisen laskun maksajalla ei olisi ollut resurssia selvittää asiaa tai jos maksaja olisi varaton. Sähkön myyjän velvollisuutena on siis tarkistaa asiakkaalta oikea tunnus, ja esimerkiksi puhelinmyynnissä tehdystä sähkösopimuksesta tulee sähkönmyyjän toimittaa asiakkaalle kirjallinen vahvistus. Mikäli asiakkaalla tai asiakkailla olisi siis sama osoite, esimerkiksi paritalossa, niin eri huoneistoilla eli mittauskohteilla on kuitenkin erilliset käyttöpaikkatunnukset. Savon Voimalta oli saatu Väisäsen maksamat sähkölaskut Fortumin Tarkka-järjestelmään. Mika Väisänen sai Fortumilta kaikki maksatetut laskut pdf-muodossa ja niitä tarkasteltiin yhdessä Vilhon kanssa. Vilho Väisänen ja Mika Väisänen sopivat, että Vilho Väisänen maksaa vuoden sähkölaskut Mika Väisäselle, siitä kertyi maksettavaa noin 100 euroa kuussa, siirtomaksut ja sähköt kaikkineen maksoivat Vilho Väisäselle noin 2 500 euroa. Ampumahiihdossa on myös varsin isot palkintorahat urheilijoille, kiitos etenkin Keski-Euroopan suurten maiden kiinnostuksen lajia kohtaan. Tarkka-järjestelmässä sähkön tuntihinta pysyy samana niin halutessaan, hinta ei laske tai nouse, vaikka tuntihinta nousisi kuinka korkeaksi
Kouluverkkoselvitys koskee Kiuruveden neljää kyläkoulua: Kalliokylän, Lahnajoen, Luupuveden ja Rytkyn koulua. Lahnajoen ja Rytkyn kouluilla oppilaita on reilut 30. Kouluverkkoselvitys on paraikaa meneillään. – Jos kyläkouluja päätetään lakkauttaa yhden sijaan kaksi, silloin on jo aika tiukkaa, joudutaanko irtisanomaan työntekijöitä, Heikinmaa sanoo. Eri ikäisten ja kokoisten lasten kanssa on hankala pelata turvallisesti lajeja, joissa kamppaillaan pallosta tai kiekosta. Sen jälkeen asia etenee kaupunginhallitukseen. Miten kouluasia etenee. Se varautui 15 prosentin kuljetuskustannusten nousuun, mutta huomattiinkin että kustannukset pienenivät. Kaupunki aikoo kuulostella oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä kyläkouluista. Kaupunki punnitsee nyt kyläkoulujen kohtaloa. Matti Heikinmaa ei usko, että Kiuruvedellä voitaisiin lakkauttaa kaikkia kyläkouluja yhtä aikaa, mutta päätöksiä koulujen tulevaisuudesta voidaan jo tehdä. Aina pienestä koulusta ei välttämättä löydy kaikille samanhenkisiä tai omanikäisiä kavereita. Kyläkouluja lakkauttamalla suurin säästö kertyisi henkilöstökuluista. Siinä arvioidaan alakoulujen oppilasmääriä, koulumatkojen pituuksia, kustannuksia ja koulukokonaisuutta yleisesti. Ne ovat alakouluja. Koulu on lisäksi vanha, sillä se on rakennettu vuonna 1905. Päätöksiä ei vielä ole tehty, mutta niitä on tarkoitus tehdä nopealla aikataululla. Näiden syiden vuoksi kouluverkolle on pakko tehdä jotain, Matti Heikinmaa sanoo. 8 Keskiviikko 22. – Kouluverkkoselvitykseen on kaksi pääsyytä. Eniten päänvaivaa aiheuttavat koulukyyditykset. Alakoulujen lisäksi Kiuruvedellä on erityiskoulu, yläkoulu, lukio ja Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen kampus. Heikinmaan mukaan ihmiset ajattelevat usein, että pieni kyläkoulu on idyllinen. Väestön vanhetessa myös lasten määrä vähenee. Heikinmaa kertoo, että jo nyt jotkut kulkevat kouluun pitkän matkan takaa. Kouluverkkoselvitys alkoi lokakuussa. Tällä hetkellä Kalliokylän koululla on parikymmentä oppilasta. – Selvityksen valmistuttua meillä on vaihtoehtoja siitä, miten kouluverkkoa viedään eteenpäin. Kulujen karsimiseen ajavat myös tulevaisuuden suuret investoinnit, kuten uuden yhtenäiskoulun rakentaminen keskustaan. Aivan mutkatonta kyläkoulujen lakkauttaminen ei ole. Pienissä kouluissa on puolensa, mutta niissä on myös ongelmansa. Lasten vähenemisen myötä joillain kyläkouluilla on jouduttu tilanteisiin, joissa kaikilla vuosiluokilla ei ole lainkaan oppilaita tai heitä voi olla vain yksi. Kiuruveden viides ja suurin alakoulu on keskustassa sijaitseva Nivan koulu. Matti Heikinmaa “ HANNA SOINI. Se näkyy myös taajaman kouluissa, Matti Heikinmaa sanoo. Tällä viikolla oppilaille ja vanhemmille on tarkoitus lähettää sähköinen kysely, jossa kysytään heidän mielipiteitään kouluihin liittyvistä asioista. Matkoihin käytetty aika ei kuitenkaan välttämättä pitenisi paljoa, jos linja-auton reitti saadaan suunniteltua mahdollisimman suoraksi. Se on Heikinmaasta liian vähän koulun ylläpitämiseen. – Luupuveden koulu on melko uusi, terve ja hyväkuntoinen. – Nyt koetamme tehdä monipuolisen selvityksen, jotta päätöksenteko etenisi mahdollisimman nopealla aikataululla, Heikinmaa sanoo. Eli lakkautetaanko kouluja ja millä aikataululla. – Kun oppilaita on vähän, on myös vaikea pelata joukkuepelejä ja urheilulajeja. Muiden kyläkoulujen kunto on välttävä, mutta kyllä niissä pystyy oleskelemaan. – Esimerkiksi Pyhäjärvi teki rajun liikkeen ja lakkautti kaikki kyläkoulut. – Arvion mukaan 20 vuoden päästä Kiuruvedellä on noin 2 000 asukasta vähemmän. Sivistyslautakunta käsittelee kyläkouluasiaa luultavasti helmikuussa. Lapset vähenevät Kyläkoulujen ylläpito on käynyt entistä tukalammaksi pienentyneen väestömäärän vuoksi. Nykyäänkin moni koululaisista on koulukyydityksen piirissä ja osa viedään kouluun taksilla. Toivon, ettei kukaan lähde tekemään kyläkouluilla politiikkaa. Kaupunki aikoo järjestää huoltajille kuulemistilaisuuden kouluverkkomuutoksista ja -suunnitelmista asioiden edetessä. Kiuruveden sivistysjohtaja ja rehtori Matti Heikinmaa pitää todennäköisenä, että kyläkouluja lakkautetaan. Kaupungille aiheutuu kuluja myös kyläkoulun ylläpitokustannuksista: sähköstä, lämmityksestä, vedestä ja kiinteistöhuollosta. Vakituiset työntekijät pyrittäisiin siirtämään töihin jäljelle jääviin kouluihin. Heikinmaan mukaan yleinen oletus on, että kyläkouluja lakkauttamalla kuljetuksiin uppoaisi entistä enemmän rahaa. Vielä päätöksiä ei ole tehty, mutta koulujen ylläpito käy yhä tukalammaksi. – Kyläkoulujen tiimoilta käydään varmaankin vilkasta keskustelua kevään kuntavaaleissa. Lasten koulumatkoihin ei saisi kulua kohtuuttomasti aikaa. Ensimmäiset muutokset, eli kyläkoulujen mahdolliset lakkautukset, voisivat tulla voimaan jo tämän vuoden elokuussa, jos aikatauluissa pysytään. Kiuruvedellä on paraikaa menossa kouluverkkoselvitys. Heikinmaa arvelee, että kyläkoulujen kohtalo herättää kuntalaisissa paljon mielipiteitä ja tunteita. Se ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. tammikuuta 2025 Uutiset Sivistysjohtaja pitää todennäköisenä, että kyläkouluja lakkautetaan Kaupunki hakee säästöjä kyläkouluista. Jos taksirallin sijaan voitaisiin järjestää suurempia yhteisiä linja-autokyydityksiä, kustannukset eivät välttämättä nousisi. Hän toivoo, että koulujen suhteen voitaisiin tehdä järkeviä ja realistisia päätöksiä. Tavoitteena on saada lopulliset päätökset tehtyä huhtikuun lopulla kaupunginvaltuuston kokouksessa. HANNA SOINI Toivon, ettei kukaan lähde tekemään kyläkouluilla politiikkaa. Yksi on kaupungin taloustilanne ja toinen on pienentynyt oppilasmäärä. Sivistysjohtaja Matti Heikinmaan mukaan kouluverkon tulevaisuudesta on tehtävä päätöksiä. Kyläkouluja lakkauttamalla henkilöstökuluja säästyisi, kun määräaikaisten työntekijöiden työsuhde päättyisi. Rakennuksia olisi aika ajoin myös remontoitava. Kyläkoulujen kohtalosta päättää lopulta kaupunginvaltuusto. Jos kyläkouluja lakkautettaisiin, Heikinmaa arvelee, että rakennukset tulisivat myyntiin. Luupuvedellä oppilaita on kyläkouluista eniten: yli 50. Hänen mukaansa kaupungin syksyllä alkaneiden yt-neuvottelujen yhteydessä todettiin, että taloustilanteen parantamiseksi vaaditaan suuria rakenteellisia muutoksia, joilla saadaan pitkäaikaisia säästöjä
Se tekee myös koulun sisäisen tiedottamisen vaikeaksi, sillä koulun kaiuttimista on turha kuuluttaa asioita, kun kaikki eivät ole kuuloetäisyydellä. Se ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla mahdollista 240 oppilaan koulussa. Silloin 15 minuutin välitunneista tulee minuuttiaikataulutettuja. Osa oppilaista kertoo, että sisäilmaoireista on tullut heille melko normaaleja, koska he ovat opiskelleet alakoulun ensimmäisistä luokista asti yläkoulun tiloissa. Moni haastatelluista oppilaista toivoo, että Kiuruvedelle saataisiin parempi, terveempi koulu. Oppilaat pakenevat yläkoulun sisäilmaa. Ongelmia aiheutuu lähinnä siitä, että oppilaille voi tulla kiire kävellä alueelta toiselle välitunnin aikana. Heistä voi olla vaikeaa tietää, johtuvatko väsymys ja epämääräiset oireet juuri koulun sisäilmasta vai onko syy jokin muu. – Tänään pääsin seitsemän minuuttia myöhässä tunnilta, niin minun piti juosta, että ehdin lukiolle tunnille, 9.-luokkalainen Moona Siponen sanoo. Sen sijaan yläkoululaisten opetusta on siirretty yhä enemmän lukiolle ja kotitaloustunnit käydään Virranrannassa. KuoKoululaiset harmittelevat rakennushumpan aiheuttamaa kiirettä. – Hakijat kysyvät, onko koulussa sisäilmaongelmia. Eihän sitä voi kieltääkään, ja sitten he eivät tule tänne töihin, Amper sanoo. – Ärsyttäähän se, kun tänäänkin joudumme joka toinen tunti siirtymään lukion ja yläkoulun välillä. Yksi luokka on täytynyt siirtää kokonaan lukiolle opetukseen, koska osa oppilaista ei pysty olemaan yläkoulun tiloissa. Sen lisäksi oppilaat käyvät liikuntatunneilla Kuorevirran alueella, muun muassa jäähallilla. Yläkoulun 9.-luokkalaiset kertovat, että huono sisäilma aiheuttaa sisäilmaoireita sekä ramppaamista eri rakennusten välillä, sillä opetus on jouduttu hajauttamaan pitkin Kiuruvettä kehnojen tilojen vuoksi. Yläkoulun rehtori Maarit AmOpetusta on hajautettu yläkoululta muihin toimipisteisiin, mikä tietää oppilaille kilometrien kävelyä ja juoksemistakin. Opetuksen hajauttaminen kuitenkin näkyy yhä vahvemmin oppilaiden ja henkilökunnan arjessa. 9.-luokkalainen Tuukka Eskelinen tuumii, että kävely itsessään on hyvää kuntoilua, joten hän yrittää ottaa siitä hyödyn irti. Hän kertoo, että opetuksen hajauttaminen aiheuttaa turhaa kiireen tuntua sekä oppilaiden että opettajien päivään. – Olen yrittänyt suunnitella lukujärjestykset niin, että siirtymiset tehtäisiin ruokatauolla, joka on pidempi. – Minusta tuntuu, että yläkoulun sisäilma vain pahenee vuosi vuodelta, Maarit Amper sanoo. – Silloin kun täällä haisee, täytyy pitää ikkunoita auki, ja luokissa tulee kylmä. Osa opettajista on tosi tiukkoja siinä, jos tunnilta myöhästyy, 9.-luokkalainen Peppi Reinikainen kertoo. – Välitunneilla ei jää yhtään ylimääräistä aikaa, jos pitää siirtyä muualle. Samalla osa harmittelee sitä, etteivät itse enää ehdi nauttia uudesta koulusta, jossa olisi hyvä olla. Osa oppilaista kertoo täyttäneensä sisäilmaoireilmoituksia koulun ohjeen mukaan. per tunnistaa ongelman. Muutoksia on jouduttu tekemään välitunteihinkin: enää ei voida järjestää lyhyistä viiden minuutin välitunteja, koska oppilaat eivät ehtisi kipaista rakennuksesta toiseen. Monenlaisia oireita Sisäilmaongelmista seuraa sisäilmaoireita. Kaikki eivät sisäilmaoireita saa, vaan kokevat koulun ihan normaaliksi. revirran liikuntapaikkoja on hyödynnetty liikuntatunneilla ahkerasti ennenkin, eikä se johdu sisäilmasta. Opettajat tai oppilaat eivät voi viettää yhteistä aikaa, kun opetus on hajautettu ympäriinsä. Seuraava Teema Kiuruvesi-lehdessä on koulutus 12.2.2025. Täytyy pukeutua lämpimästi, kertoo 9.-luokkalainen Eevi Knuutinen. Oppilaat kertovat, että opiskelua häiritsee myös yläkoulun tiloissa toisinaan leijaileva viemärin haju. Heistä tuntuu turhauttavalta, että he joutuvat täyttämään ilmoituksia, mutta ne eivät johda konkreettisiin toimiin. tammikuuta 2025 teema Uutisten viikko Tässä Teema-liitteessä on aiheena Uutismedialiiton Uutisten viikko. Osa opettajistakin oireilee. Olen kävellyt tänään jo kolme kilometriä, kertoo 9.-luokkalainen Elias Rantonen aamupäivällä. Osa heistä kokee koulun sisäilman huonoksi, mutta on niitäkin, jotka eivät oireile. Pahimmillaan oppilaat kävisivät päivän aikana kaikissa toimipisteissä, Amper kertoo. Sisäilmaongelmien vuoksi vakituista opetusta ei järjestetä yläkoulun kolmannessa kerroksessa enää lainkaan. Sisäilmaongelmista on raportoitu monenlaisia oireita: päänsärkyä, silmäoireita, tukkoisuutta, väsymystä ja jopa nenäverenvuotoa. 9 Keskiviikko 22. Ne voivat haitata oppilaiden jaksamista ja opiskelua ja aiheuttaa poissaoloja. Kiireen lisäksi sinne tänne hajautettu opetus vähentää hänen mielestään koulun yhteisöllisyyttä. Yläkoululaisten mukaan kävelyä voi tulla koulupäivän aikana muutama kilometri. TEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI Yläkoulun sisäilmaongelmat haittaavat monen oppilaan sekä henkilökunnan arkea. Yläkoulun luokkiin on asennettu viitisentoista ilmanpuhdistuskonetta, joista saadaan apua ilman parantamiseksi. Tänäänkin olin minuuttia vaille koulun pihalla. Amper kertoo, että sisäilmaongelmat vaikeuttavat uuden henkilökunnan rekrytointia
Mielestäni koulun huono sisäilma on erittäin vakava ongelma ja siihen täytyy saada muutos! KASILUOKKALAINEN KIURUVEDELTÄ Yläkoulun nuorten kirjoituksia Miksi Kiuruvedelle pitäisi rakentaa uusi yläkoulu. Mielipiteet ovat lehden lukijoiden kirjoittamia, subjektiivisia näkemyksiä eri asioista.. Osa oppilaista ei myöskään noudata liikennesääntöjä, mikä vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen. Uusi koulu tuo myös vastuuta oppilaille olla likaamatta sitä, jonka takia oppilaita pitäisi muistuttaa ajatella miltä muista tuntuu, kun yhteisiä sääntöjä ja paikkoja turmellaan. Huono sisäilma vaikuttaa huomattavasti oppilaiden koulunkäyntiin sekä terveyteen. MIELESTÄNI paras ratkaisu ongelmaan olisi uuden koulun rakennuttaminen. On myös mahdollista, että uusi koulu parantaa oppilaiden opiskelumotivaatiota, eivätkä he halua tuhota sitä heti. tammikuuta 2025 Uutisten viikko teema Huono sisäilma on haitaksi koulunkäynnille KIURUVEDEN Yläkoulun huono sisäilma on merkittävä ongelma koulurakennuksessamme. Kavereiden kesken olemme myös huomanneet tukkoisen ja raskaan sisäilman vaikuttavan ihon laatuun. Tämä on todettu laajojen sisäilmaja kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella. 10 Keskiviikko 22. Koulussa myös haisee homeelta ja muutamissa luokissa, esimerkiksi alakerran kotitalousluokassa, haisee vahvasti viemäriltä. Vaikuttaa siltä, että oppilaat eivät välitä vanhan koulun voinnista ja sotkevat sitä liimaamalla purkkia seinille ja naulakoihin, sylkevät lattialle ja tuhoavat koulun omaisuutta. Kiuruveden Yläkoulun kohdalla huono sisäilma johtuu rakenteellisista virheistä sekä koulun iästä. Valtiolla ja kaupungilla olisi kyllä varmasti rahaa uuteen kouluun, jos he oikeasti välittävät oppilaiden ja kouluhenkilökunnan hyvinvoinnista. Koulun remontoiminen ei voi korjata kaikkia ongelmia, esimerkiksi pulpetteja. Tällä hetkellä oppilaat joutuvat siirtymään koulupäivän aikana eri opiskelupaikkoihin. Tässä niistä muutamia. Esimerkiksi seinät halkeilevat ja pulpetit ja tuolit ovat sotkettuja piirroksilla ja kaiverruksilla. Olisiko sinun mielestäsi hauskaa opiskella huonossa sisäilmassa. TYTTÖ 8C-LUOKALTA Pyysimme Yläkoulun oppilaita kirjoittamaan Kiuruvesi-lehteen mielipiteitä. Tiedän, että uuden koulun rakentaminen tulisi maksamaan paljon, mutta haluaisin vihdoin käydä koulua ilman huolia ja oireita sisäilmasta. Ajattelepa, jos sinun ihosi kunto huonontuisi vain koulussa istumalla. Itse olen huomannut silmieni ärsyyntyvän tiloissa: ne punoittavat kuin tomaatit vihersalaatissa. Sisäilmasta vakavasti sairastuneet voivat saada oireita myös muissa rakennuksissa. Oppilaat saavat siirtymissä oivallisen mahdollisuuden kaupassa käymiseen, mikä on tällä hetkellä kiellettyä. Sisäilmaoireet vaikeuttavat tunnilla keskittymistä ja osa oppilaista saattaa jäädä niiden takia pois koulusta, jolloin oppimisesta jää jälkeen. Toinen vaihtoehto on koulumme remontoiminen, mutta se ei luultavasti korjaisi ongelmaa. Opetus vanhan koulun purkamisen ja uuden rakentamisen aikana oppilaat voisi esimerkiksi siirtää lukiolle opiskelemaan tai voitaisiin järjestää etäkoulu uudestaan. Olisiko sinusta kiva ravata koulupäivän aikana paikasta toiseen. JOS Kiuruvedelle ei rakenneta uutta koulua, tilanne vain pahenee ja pian remontointi on mahdotonta. Siksi meidän pitää toimia hyvissä ajoin koulun oppilaiden ja henkilökunnan vuoksi. Koulujen remontoiminen saattaisi olla turha sijoitus. Rakennuksen huono sisäilma oireilee muun muassa nenän, silmien ja kurkun ärsytysoireina sekä väsymyksenä. ASTUN sisään luokkaan ja istahdan pulpettiin. Vaadin, että tämä asia viedään eteenpäin ja vanha koulu puretaan pian. Olen vahvasti sitä mieltä, että uusi koulu on välttämätön Kiuruveden kehitykselle. MONI oppilas kärsii jostakin haitasta. Koulu on myös vanha ja ränsistynyt, eikä se miellytä kenenkään silmää. MIELESTÄNI oppilailla pitäisi olla mahdollisuus opiskella puhtaassa ympäristössä. Muutaman minuutin kuluttua päähäni alkaa sattua, enkä voi keskittyä opiskeluun. Joudumme monesti viikossa kävelemään Kiuruveden lukion ja Kuorenvirran tiloihin, sillä yläkoulun luokkia on jouduttu poistamaan käytöstä. Homeen ja sisäilmaongelmien takia oppilaat ja opettajat ovat joutuneet pitämään tunteja Virranrannassa ja lukiolla, joille siirtyminen saattaa viedä paljon aikaa ja tämän takia tunnilta saatetaan myöhästyä. Kiuruvedelle pitäisi rakentaa uusi Yläkoulu, koska nykyisessä rakennuksessa on ilmennyt hometta ja paljon sisäilmaongelmia, jotka aiheuttavat oppilaille ja koulun henkilökunnalle erilaista oireilua, esimerkiksi päänsärkyä sekä kurkkukipua, joihin ilmanpuhdistimet eivät auta
MIELESTÄNI nuoret ovat aivan liikaa puhelimella. Joskus saatan itsekin melkein itkeä matematiikan tunneilla koska en voi keskittyä ja äänen määrä aiheuttaa ahdistusta. AINAKIN joillekin tunneille voisin ehdottaa itsenäisiä tunteja. Ongelma siis on se, että nuoret eivät tee kohta enää mitään muuta, kun selaavat puhelinta. ITSELLÄNI ainakin on kamalat keskittymisvaikeudet, jos luokassa on jatkuvaa melua, en usko, että moni väittäisi, ettei se vaikuttaisi mihinkään. Nuorten puhelinaika voi olla jopa yli 9 tuntia päivässä. KOULUSSA pitäisi saada kunnolla opiskeltua rauhassa, ja kotona rentoutua rauhassa. Osa nuorista voi myös stressaantua ja ahdistua somen sisällöstä, ja heitä jää vaivaamaan näkemä sisältö jälkikäteen. Itse en saa kotonakaan minkäänlaista rauhaa, kun pikkusisarukset vain huutavat, kun pelaavat tietokoneella. 8A:N OPPILAS Käyttävätkö nuoret liikaa puhelinta. Jos oppilaat päästettäisiin kauppaan, niiden pitää käyttäytyä asiallisesti ja tunneille on tultava ajoissa. Kouluruokaa olisi kuitenkin tarjolla ja sitä syötäisiin, kun on ruokaa, mistä tykkää. Kaupassa käynti ei myöskään saa häiritä koulunkäyntiä niin että tunneilta on kauhea kiire pois, koska pitäisi keretä kauppaan. Kun oppilaat päästetään kauppaan, he ovat virkeämpiä ja jaksavat keskittyä tunneilla ja oppilaiden ei tarvitsisi kärsiä koko päivää nälässä. Oppilaiden pitäisi myös muistaa, että oppitunnit eivät ole aika kertoa muille ihmissuhde ongelmistasi, vaan pitäisi opiskella, jos aihe ei kiinnosta voisit ainakin antaa muille rauhan vain olla olemassa. Yritän vähentää omaa puhelimen käyttöäni, yleensä aika menee siihen, kun jään selaamaan Tiktokkia, tai puhun Snapchatissa kaverin kanssa monta tuntia. LUOKKA . Mehän kaikki kuulemme päivittäisesti, kun opettajat yrittävät epätoivoisesti saada oppilaat kunnioittamaan luokan työrauhaa, mutta siinähän kestää vain viisi minuuttia, kunnes tätäkään ei enää noudateta. Näin ehkä voisimme vähentää jatkuvaa äänen määrää edes yhdellä oppitunnilla viikossa. RONJA KÄMÄRÄINEN, 8. Olen itse huomannut, miten paljon kouluaikana syöminen vaikuttaa jaksamiseen ja miten paljon tekisi mieli käydä ostamassa välitunnilla vähän syötävää, että jaksaisi loppupäivän. Joka ikinen päivä tuntuu, että melu ei vain lopu. Tosi moni nuori valvoo öisin ja katsoo puhelinta eivätkä nuku kunnon yöunia, jolloin heidän koulumenestyksensä heikkenee huomattavasti, kun he eivät saa tarpeeksi unta. Välillä on 8–9 tuntia päivässä, joskus taas 5–6 tuntia. OPPILAS 8A-LUOKALTA. Osalla jää jopa aamupala väliin. Edes pieni määrä melua, tai edes se, että joku puhuu samaan aikaan kuin toinen, sattuu suoraan sieluun. Opettajien pitäisi muistaa kunnolla pitää huolta luokan työrauhasta, eikä sanota, että istumapaikat vaihtuisivat, ilman että kyseinen uhkaus toteutuisi. 11 Keskiviikko 22. Sitä on koulussa, kotona ja liikenteessäkin, aivan kaikkialla. Melu voi myös aiheuttaa jatkuvaa päänsärkyä, korvissa soimista, ahdistusta ja ärtyneisyyttä. Oma puhelimenkäyttöni on vaihtelevaa. Voi lukea kirjoja, ulkoilla, olla perheen kanssa. Jos en itse syö koko päivän aikana se näkyy niin, että en jaksa keskittyä, tulee huono olo ja rupeaa väsyttämään tosi paljon. Osalla se on vain 2–3 tuntia, joka on hyvä määrä. Juuri kun olisi kauhea nälkä, onkin ruokana inhokkiruokaasi. Päästäkää oppilaat kauppaan EN tiedä, miten te muut ajattelette, mutta itse olen ollut hyvin herkkä äänille pienestä asti. tammikuuta 2025 Uutisten viikko teema Yläkoulun nuorten kirjoituksia MONET Kiuruveden yläkoulun oppilaista eivät syö kouluruokaa joka päivä. Kauppaan tekisi mieli, vaikka tiedät, että se onkin kiellettyä. Joka päivä ei kuitenkaan ole suositeltava käydä kaupassa, jotta et tuhlaa kaikkia omia rahoja ruokaan, kun koulussa on kuitenkin aina ruokaa tarjolla ilmaiseksi. MIELESTÄNI oppilaat pitäisi päästää kauppaan, koska syöminen on todella tärkeää, että jaksaa koko koulupäivän. Muistan tällaisia joskus olevan alakoulussa, jolloin opettaja vain kirjoitti tehtävälistan taululle ja kaikki tekivät tehtävänsä hiljaisesti omaan tahtiin, eikä tarvinnut jatkuvaa ohjausta tehtävien tahdin kanssa, tai ei koko ajan vaihdettu esimerkiksi kirjoitustehtävistä kuuntelutehtäviin. Siellä käydään vain, jos kerkeää. Tiktokkia katson yleensä, jos minulla on tylsää ja sitten on jo mennyt kaksi tuntia ja kotona olisi muitakin hommia. On myös erityisen turhauttavaa, kun melun aiheuttaa keskustelu, joka ei edes liity kyseiseen oppiaineeseen, vaan sen sijaan jutellaan siitä, mitä naapurin Martti teki Hiljaisuuden puute häiritsee viime tiistaina. Nuorten puhelinten käyttöä pitäisi rajoittaa, vanhemmat voivat rajoittaa käyttöä, tai nuoret voivat itse yrittää vähentää sitä, vaikka tekemällä jotain muuta. Joillakin ihmisillä se voi lähteä käsistä, sen takia osalla nuorista voi olla ruutuaika puhelimessa, esimerkiksi Familylink. Mutta tiedät myös sen, että jos et syö, et pysty keskittymään tunneilla ja loppupäivän joutuisit kestämään kauheassa nälässä
Useita postilaatikoita päin ajettiin tai luisuteltiin Yhtylässä. Joskus häiritsevä ajaminen yleistyy yhdessä kunnassa, sitten toisessa, ja välillä tilanne rauhoittuu. Tammikuun alkupuolella postilaatikot saivat kyytiä. – Se on valitettavan yleistä kaikissa kaupungeissa ja kunnissa. – Se on sitten tuurista kiinni, missä lähimmät poliisipartiot ovat ja ehtivätkö ne paikalle. – Jos ajaminen katsotaan törkeäksi, voidaan harkita jopa ajokiellon määräämistä, Esko Salo kertoo. – Jos syntyy akuutti vaaraa aiheuttava tilanne, siitä voi ilmoittaa hätäkeskukseen ja pyytää poliisia paikalle, Esko Salo sanoo. Kiuruvesi nousi rälläyspitäjäksi Poliisi on ryhtynyt toimiin liikenteen rauhoittamiseksi, mutta ongelmia on edelleen. Joka tapauksessa kaahailua esiintyy edelleen. Autojen luisuttelua harrastetaan talvella siihen otollisten kelien aikaan. – Se on kiistatonta, että viime vuonna Kiuruvedellä oli suurempi liikenneongelma kuin muualla. Salo pitää tärkeänä sitä, että poliisi puuttuu huonoon ajotapaan valvomalla liikennettä myös Kiuruveden kaltaisissa pienissä kunnissa ja kaupungeissa. Kaahailu ja luisuttelu ei ole ainoastaan Kiuruveden ongelma. Poliisi on ryhtynyt toimeen puuttuakseen häiritsevään ja vaaralliseen ajamiseen Kiuruvedellä. – Marrasja joulukuun aikana poliisipartio on ollut useamman kerran valvomassa liikennettä Kiuruveden keskustassa ja kirjoittanut useamman sakon auton peräluisuttelusta. Ei ole tiedossa, onko postilaatikoihin törmäily tahallista vai onko auto kenties karannut kuljettajalta vaarallisen ajotavan vuoksi. 12 Keskiviikko 22. Niitä rysäyteltiin autolla kumoon ainakin Kiuruveden Välipolulla, Karhuntiellä ja Salmisentiellä. Hänen mukaansa on tyypillistä, että häiritsevän ja vaarallisen ajelun yleisyys vaihtelee eri vuosina. Teoista on seurauksia Mitä voi tehdä, jos näkee vaarallista ajoa, kuten sivuluisuttelua. Yritimme viime vuoden puolella panostaa mahdollisimman paljon valvontaan Kiuruvedellä, kertoo rikoskomisario Esko Salo Itä-Suomen poliisilaitokselta Kuopion toimipisteeltä. Salo kertoo, että poliisi kävi etsimässä Salmisentiellä postilaatikoita kumoon ajanutta autoilijaa, mutta ei löytänyt tätä. Jos taas on tahallaan luisuttelemalla aiheuttanut vahinkoa muiden omaisuudelle, kuten postilaatikoille, on tekijä korvausvelvollinen. Poliisi pyrkii partioimaan kaikissa alueensa kunnissa. Auton sivuluisuttelua on ilmennyt iät ja ajat. Tällaisia kiireellisiä tilanteita voivat olla esimerkiksi se, jos epäilee kuljettajan ajavan päihtyneenä tai arvioi huonon ajotavan aiheuttavan vaaraa muille. Poliisi rapsauttaa siitä sakot. Salo ei vielä tässä vaiheessa vuotta osaa sanoa, onko liikenteenvalvonta rauhoittanut tilannetta Kiuruvedellä. Poliisi pyrkii parhaansa mukaan käymään eri kunnissa, ei pelkästään pyörähtämässä, vaan tekemässä liikennevalvontaa. Autolla luisuttelija tai muuten vaarallisesti ajava kuljettaja voi syyllistyä liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Kaahailu ja auton luisuttelu ovat jatkuneet myös tänä vuonna. – Kansalaisetkin kaipaavat sitä, että poliisi näkyy ja on paikalla liikenteessä. tammikuuta 2025 Uutiset Yhtylässä ajettiin postilaatikkorivi kumoon aiemmin tammikuussa. Tällaista jälkeä tehtiin Karhuntiellä toissa viikolla.. Salon tietojen mukaan Kiuruvedelle ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa kohdentaa tehostettua liikenteenvalvontaa kaahailun vuoksi. TEKSTI HANNA SOINI KUVAT MIKA RIMPILÄINEN, SOILI MARIN Kiuruvesi nousi Pohjois-Savon ja Itä-Suomen rälläyspitäjäksi viime vuonna. Hätäkeskukseen voi ilmoittaa myös vaarallisesta ajamisesta, jonka ihminen kokee itselleen erityisen häiritseväksi tai kuormittavaksi. – Käytännössä yritämme kohdistaa liikennevalvontaa sinne, mistä tulee eniten ilmoituksia häiriökäyttäytymisestä. En usko, että se poistuu koskaan kokonaan, Esko Salo sanoo. Kesällä ilmiö vaihtuu moporälläykseen. Esko Salo toivoo, että hätäkeskusta ei kuitenkaan kuormitettaisi kiireettömillä ilmoitusasioilla
Viljelystä on poistunut pelkästään viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 20 000 peltohehtaaria”. Käytännössä nurmentai viljantuotannossa olevan korvauskelvottoman pellon viljelyyn saa peltotukia noin 1/3 siitä summasta, minkä samanlaisessa viljelyssä oleva korvauskelpoinen pelto saa, Lohva sanoo. Yleensä tällaiset pellot ovat joko metsästä raivattuja tai muusta käytöstä, esim. Maailma kehittyy ja tuotantoa pitää pystyä kehittämään, että tulotaso pysyisi ja että yritys pystyisi toimimaan. Isommassa kuvassa Harmoisesta olisi ihanteellista, että peltoa olisi tasaisemmin käytössä ympäri maan, jossain päin Suomea voi olla, että peltoa käyttämättä ja josTEKSTI JAANA SELANDER KUVAT AKU LAATIKAINEN, JAANA SELANDER Kiuruvedellä on peltoa viljelyssä 23 600 hehtaaria. Korjauskelvotonta 2 900 ha Kiuruvetisillä maatiloilla oli vuonna 2024 viljelyssä peltomaata yhteensä noin 23 600 hehtaaria. Siponen jatkaa, että: ”CAP-suunnitelman mukaiset luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvauksen rahoitustasot ovat molemmat alittuneet Suomessa viime vuosina noin 10 miljoonalla eurolla vuodessa viljelyssä olevien peltohehtaarien vähetessä”. – Kokonaan tukijärjestelmien ulkopuolella raiviopellot eivät kuitenkaan ole, vaan niille maksetaan joitakin tukia, esimerkiksi perustulotukea ja ekojärjestelmätukea. Siponen huomauttaa kysymyksessään, että: ”Hallitusohjelman mukaan viljelystä poistuneiden lohkojen korvauskelpoisuus jaetaan takaisin korvauskelvottomille lohkoille. Maatalous työllistää Kiuruvedellä suuren osa väestä. Peltoraivioita aiotaan ottaa tukioikeuksien piiriin vain murusia kerrallaan, vaikka Suomen CAP-suunnitelman mukainen peltohehtaariala on alittunut noin 40 000 hehtaarilla vuodessa ja vaikka EU:n puolelta ei ole rajoitteita raiviopeltojen tukioikeuksille, Siponen kirjoittaa kysymyksessään. – Asetusluonnoksen mukaan kuitenkin esimerkiksi Pohjois-Savon tukikelvottomista noin 8 500 peltohehtaarista arviolta vain parisataa olisi pääsemässä ensi vaiheessa tukioikeuden piiriin. 13 Keskiviikko 22. Se on ongelma paikkakunnalla. Korvauskelvottomille pelloille ei makseta luonnonhaittakorvausta, ympäristökorvausta, kansallisia peltotukia eikä luonnonmukaisen tuotannon korvausta. – Kehittyvillä karjatalousalueilla on pyritty turvaamaan rehuntuotantoja lannanlevitysala. Kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) teki aiheesta kirjallisen kysymyksen maaja metsätalousministeri Sari Essayahille (KD). Vastaus kansanedustaja Markku Siposen kirjalliseen kysymykseen annetaan 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys toimitettiin valtioneuvostolle. Kiuruvedellä tätä peltoalaa oli vuonna 2020 12 prosenttia koko peltoalasta, se on merkittävä ala. sain pellosta on puutetta. Tilat ovat eri lähtökohdissa peltoalan suhteen, Harmoinen sanoo. Peltoala kasaantuu MTK-Kiuruveden puheenjohtaja Bartje Harmoinen sanoo, että Kiuruvedellä on ”todellakin tehty paljon peltoa”. tammikuuta 2025 Kiuruvedellä joka kymmenes viljelty peltohehtaari on korvauskelvoton Kiuruvedellä joka kymmenes viljelty peltohehtaari on korvauskelvoton. Peltoala on kasaantunut, joillakin tiloilla peltoa voi olla merkittävästi. Kansanedustaja Markku Siponen on huolissaan maatalouden kannattavuudesta. Lohva kertoo, että korvauskelvottomuus tarkoittaa sitä, että pelto ei ole oikeutettu saamaan kaikkia viljelyä varten maksettavia peltotukia. – Siellä, missä on nähty maatalous tärkeänä, on panostettu peltoon ja sitä on tehty, pelto on resurssi, jota ei voi siirtää. kysyy Siponen maaja metsätalousministeriltä. turpeen tuotannosta vapautuneita alueita, kertoo maataloussihteeri Niina Lohva Luoteus-Savon maaseutupalveluista. Talous & politiikka. – Korjauskelpoisuusasiaa on pyritty ratkaisemaan viimeiset parikymmentä vuotta. Vastaus kysymykseen tulee viimeistään helmikuun alkupuolella. – Miksi tukioikeuksia aiotaan jakaa niukasti korvauskelvottomille peltohehtaareille, vaikka Suomen CAP-ohjelman tavoitteet sekä peltohehtaarien määrän että rahoituksen osalta alittuvat, ja miksi ruoantuotannolta käytännössä leikataan rahoituksen jäädessä alle maksimitason, vaikka hallituksen tuli kohdentaa toimia ruoantuotannon kannattavuuteen. – Peltojen korvauskelvottomuuden aiheuttamat menetykset peltotukien maksussa kohdistuvatkin lähes yksinomaan sellaisille aktiivisille tiloille, jotka ovat oleellisia Suomen elintarviketuotannossa ja ruuan huoltovarmuuden ylläpidossa. – Korvauskelvoton-statuksen ovat saaneet sellaiset pellot, jotka on otettu viljelykäyttöön vuoden 2004 jälkeen. Lohvan mukaan korvauskelvottomista pelloista valtaosa on tiloilla, joilla on aktiivista karjataloutta ja lisäpeltoa on tarvittu/raivattu rehuntuotantoja lannanlevitysalaksi. Korvauskelvottomia peltoja tästä alasta oli noin 2 900 hehtaaria eli 12 %, mikä tarkoittaa, että useampi, kuin joka kymmenes viljelty peltohehtaari oli korvauskelvoton. Kansanedustaja Markku Siponen (kesk) on tehnyt kirjallisen kysymyksen peltoravioiden korjauskelvottomuudesta maaja metsätalousministeri Sari Essayahille (KD). Kysymys on jätetty 14.1. Pelto tulisi voida hyödyntää järkevässä käytössä. Jos tila lopettaa jossain päin Suomea, sitä ei saa siirrettyä
– Ehdokkaiden erilaiset taustat ja kokemukset varmistavat, että jokainen kuntalainen voi löytää itselleen sopivan edustajan. Pitkät työvuorot otetaan käyttöön jälleen 27.1.2025 alkaen. Aiemmin olivat käytössä 24 tunnin työvuorojärjestelmät. Tämä vaihtuvuus ei ole ainoastaan luonnollinen osa demokratiaa, vaan myös välttämätön keino tuoda mukaan uusia ajatuksia ja erilaisia näkökulmia. Tämä heijastaa paikallisen päätöksenteon ydintä: yhdessä tehtyjä, kaikkia palvelevia päätöksiä. on kuljettamassa potilasta KYSiin), lähettää hätäkeskus lähimmän yksikön Kiuruvedelle. tammikuuta 2025 Talous & politiikka Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutettu Rauno Pikkarainen esitti alkuvuodesta huolensa ensihoidosta, joka siirtyi vuodenvaihteessa 24 tunnin työvuoroista kahdeksan tunnin työvuoroihin. Pikkaraisen ajatus Savon Sanomien kirjoituksessa oli, että koulutettu henkilökunta siirtyy töihin muualle, jossa on järkevämpi työvuorojärjestelmä. – Mikäli syystä tai toisesta jollekin alueella on ambulanssityhjiö (esimerkiksi Kiuruveden yksikkö Kokoomus starttasi vaaleihin sunnuntaina Kiuruveden Kokoomuksen vaalistartissa Bistro Kookissa oli mukana Kokoomuksen Pohjois-Savon piirin toiminnanjohtaja Sari Hintikka-Varis. Ensihoito takaisin 24 tunnin työvuoroihin Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoidossa siirrytään uudelleen 24 tunnin työvuoroihin 27.1. Pikkarainen kysyi myös Savon Sanomien mielipidepalstalla, oliko Kiuruvedellä ambulanssia alkuvuodesta. Lappalaisen mukaan uudet ehdokkaat edustavat tulevaisuuden toivoa, mutta samalla he muistuttavat siitä, kuinka tärkeää on pitää yhteisön ääni elävänä. –Muutokset ehdokaslistoisVaalipäälliköt Jari Tikkanen (vas.) ja Lassi-Pekka Pöksyläinen, Kokoomus-yhdistyksen puheenjohtaja Sari Lappalainen ja piirin toiminnanjohtaja Sari Hintikka-Varis. Aiempi paikallinen sopimus päättyi määräaikaisena 31.12.2024. Osa taas haluaa mukaan muun muassa nyt akuutin kouluasian takia, Lappalainen selittää. AVI tarkasteli tilannetta uudelleen ja antoi 15.1.2025 uuden tulkinnan poikkeusluvan käytöstä. Lappalainen muistuttaa, että kuntaja aluevaalit eivät ole vain politiikan ammattilaisten pelikenttä, vaan myös Kiuruveden asukkaiden keino ottaa kantaa siihen, millaisessa kunnassa haluamme elää. Henkilöstöjärjestöjen kanssa työnantaja on käynyt neuvottelua marraskuusta lähtien. Työaikajärjestely muuttui, kun työaikalain mukaiseen poikkeuslupaan, joka oli myönnetty ajalle 1.1.2025 – 31.12.2026, haki yksi henkilöstöjärjestöistä muutosta. Listoille nousee nuoria ja aktiivisia toimijoita sekä eri ikäisiä ja eri alojen osaajia, jotka lähtevät mukaan vaikuttamaan yhteisiin asioihimme, Lappalainen sanoo. – Aivan sama asia koskee muitakin alueita Pohjois-Savossa ja koko valtakunnassa. Kiuruvetiset saavat siis apua aivan kuten ennenkin soittamalla äkillisessä sairastapauksessa tai loukkaantumisessa 112. JAANA SELANDER sa tarjoavat tilaisuuden tarkastella paikallista päätöksentekoa uusin silmin, kun pitkään politiikassa mukana olleet siirtyvät syrjään ja tekevät tilaa uusille ehdokkaille. – Tämä ei ollut työnantajan tahtotila, sillä tavoitteena on ollut mahdollistaa pitkät työvuorot ensihoidossa, tiedotetaan hyvinvointialueelta. Poikkeusluvan lisäksi työaikamallia varten on solmittu paikallinen sopimus. Lappalainen kannustaa ihmisiä lähtemään mukaan politiikkaan, jos tuntee vähänkin motivaatiota ja intohimoa politiikkaan sekä kiinnostusta oman kylän asioihin, halua vaikuttaa ja oppia uutta sekä verkostoitua. Tahtotilana on ollut turvata ensihoidon mahdollisuus tehdä pitkiä työvuoroja, edistää työhyvinvointia ja varmistaa kansalaisten turvallisuus. Tavoite 3 valtuutettua Kokoomuksen tavoite kuntavaaleissa on, että saadaan vähintään kolme valtuutettua, mikä on nykyinen puolueen kaupunginvaltuutettujen määrä. alkaen. Nimiä ei tässä vaiheessa kerrota. Kenttäjohtajat tekevät myös jatkuvasti yhteistyötä muiden alueiden ensihoidon kenttäjohtajien kanssa, Kiuruvedelläkin saattaa vierailla esimerkiksi Pyhäjärven ambulanssi. Kokoomuksen vaalipäälliköiksi on valittu Lassi-Pekka Pöksyläinen ja Jari Tikkanen. 15.1.2025 kaikki henkilöstöjärjestöt ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä uuden työaikasopimuksen. Uutta poikkeuslupaa ei voitu ottaa käyttöön heti vuodenvaihteessa, mikä pakotti työnantajan siirtymään ensihoidossa kolmivuorotyöhön 1.1.2025 alkaen. Kiuruvedellä on ambulanssi Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoidon vastuulääkäri Tero Martikainen sanoo, että Kiuruvedellä on ensihoitoyksikkö, kuten tähänkin asti. KOKOOMUS Kiuruveden Kokoomuksella oli vaalistartti kuntaja aluevaaleihin sunnuntaina. JAANA SELANDER Pitkät työvuorot otetaan ensihoidossa käyttöön jälleen 27.1.2025 alkaen. Huoli oli siitä, että ensihoitajan työpaikka voi olla alueen reunakunnissa, mutta työntekijä asuu muualla, näin päivittäiseksi työmatkaksi voi tulla jopa 300 kilometriä päivässä. Tämä muutos aiheutti paljon ylimääräistä työtä sekä ylitöiden ja varahenkilöstön käyttöä poissaolojen paikkaamiseksi alkuvuoden aikana. Tämä inspiroi myös äänestäjiä: muutokset ovat mahdollisia, kunhan uskomme yhteiseen tekemiseen. – Ehdokkuudessa ihmisiä askarrutta, että riittääkö ymmärrys politiikkaan ja onko tarpeeksi tietoa paikallisista asioista. Maksimaisen mukaan ensihoidon kenttäjohtajat seuraavat ja johtavat ensihoidon tilannekuvaa 24/7 ja pyrkivät ehkäisemään mahdollisia ambulanssityhjiöitä esimerkiksi valmiussiirroilla. Toimenpiteet niiden käyttöönoton varmistamiseksi on aloitettu välittömästi. Myös se mietityttää, riittääkö aika sitoutumiseen poliittiseen työhön perheen ja muiden velvoitteiden takia. ADOBE. Lappalainen kannustaa ihmisiä asettumaan ehdolle kuntaja aluevaleissa. Tämä tulkinta ja solmittu paikallinen sopimus antavat työnantajalle mahdollisuuden pitkiin työvuoroihin palaamiseksi. Moninaisuus vahvuus Ehdokaslistojen monimuotoisuus on Sari Lappalaisen mukaan vahvuus, kun mukana on niin kokeneita ammattilaisia kuin uusia kasvoja, jotka tuovat mukanaan paikallisyhteisön äänen. Työnantaja sai tiedon poikkeusluvan muutoksenhausta joulua edeltävällä viikolla, mikä johti kolmivuorotyöhön siirtymiseen heti vuoden alussa. Kiuruveden Kokoomuksen puheenjohtaja Sari Lappalainen kertoo, että ehdokasasettelu on hyvässä käynnissä, joitakin istuvia valtuutettuja jää pois, osa jatkaa ja uusia nimiä on saatu listoille. – He osoittavat, että kuka tahansa meistä voi tarttua toimeen ja vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä. Kun Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoidon työaikajärjestelyiden muutokset ja poikkeusluvan mukainen työaikamalli saadaan uudelleen voimaan, se mahdollistaa 24 tunnin työvuorot, näin tiedotti Pohjois-Savon hyvinvointialue torstaina. 14 Keskiviikko 22. Martikaisen mukaan ensihoitoyksiköiden valmius ei ole muuttunut mitenkään. Työneuvosto tekee oikaisuvaatimuksesta päätöksen myöhemmin
Syksyllä uutisoitiin, että kaupungin talousennusteet näyttävät karuja lukuja. Loppuvuodesta ministeriö näytti vihreää valoa Ylä-Savon työllisyysalueelle. Senioriasunnot valmistuivat Senioriasunnot valmistuivat Virranrantaan, Nivan koulu päätettiin ylipaineistaa ja taajamakouluratkaisun suunnittelurahaksi merkittiin 300 000 euroa vuodelle 2024. Niin pahoja, että todettiin molempien rakennusten olevan laajan korjauksen tarpeessa tai sitten pitää miettiä uudisrakentamista. JAANA SELANDER KUNTAVAALIT 2025 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.), kuvassa oikealla ja perussuomalaisten Erkki Rintakuusi luovuttivat kiuruvetisten keräämän adressin röntgenpalveluiden säilymisen puolesta Pohjois-Savon hyvinvointialueen puheenjohtaja Riitta Raatikaiselle vuonna 2023. Nytjäkkeet esittivät kokouspalkkioiden poistamista valtuutetuilta. Röntgen sai jatkoaikaa jonkin aikaa, mutta sitten palvelu loppui kesällä 2024. Elinkeinojaoston puheenjohtaja Matti Lappalainen (Liike Nyt) oli luvannut vaaleissa, että Kiuruvesi nousee toiseksi viimeiseksi ja tulikin voitto. Tuloveroprosentti nostettiin 9,50:een, kiinteistövero pysyi 0,93:ssa. Nivan koulun ja Yläkoulun sisäilmatutkimuksissa paljastui lukuisia epäkohtia. Kaupungintalon tilojen todettiin olevan ylisuuret kaupungin omille toiminnoille. Kiuruveden museota suunniteltiin suljettavaksi vuonna 2024, mutta mahdottoman vilkkaan keskustelun jälkeen budjettiin saatiin muutos ja museo sai jatkaa. Tulivoimahankkeet Laulurämeellä ja Lapinsalon suunnalla etenivät. TE-palvelujen siirtyminen kunnille askarrutti ja valtionosuuksien pieneneminen sekä verotulojen kehitys. Kiinteistöselvityksen loppusaldona oli, että Kiuruvedellä on 23 myytävää kiinteistöä. Työllisyydenhoitoalueen valmistelu käynnistyi. Uuden kouluinvestoinnin suunnittelu käynnistyi maaliskuussa 2023. tammikuuta 2025 Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen totesi Kiuruvesi-lehden vuoden 2023 ensimmäisessä numerossa, että: ”Draivi on ollut Kiuruvedellä hyvä”. Se huoletti Kiuruvedellä myös paikallisia politikkoja. Kiuruvedellekin kaupasta tuli sievoinen summa, kun kauppahinta oli 22 miljoonaa euroa. Suunnitelma kaatui edellisenä vuonna asemakaavaan ja vastustukseen, mutta suunnitelma olisi ollut sitten mahdollista toteuttaa myöhemmin. Kaupunginhallitus esitti valtuustolle, että kaupunki ostaa 21,2 hehtaaria 350 000 eurolla ja myy aikanaan 15,3 hehtaaria Lantakaasulle 280 000 eurolla. Toukokuun lopussa paikkakunnalla vieraili Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.) kuulemassa päättäjien huolta. Tässä juttusarjassa kerromme kuluneesta vaalikaudesta. Kunnaneläinlääkärit muuttivat Hingunniemeen. Rinnekodin asuntoja purettiin kesäkuussa. Tehostamisen tarve vuosina 2024–2025 on yhteensä 5,8 prosenttia eli noin 2,4 miljoonaa euroa. Iisalmen kaupunki lunasti Ylä-Savon Soten omistamat sairaalakiinteistöt. Suomen Lantakaasu solmi sopimuksia maataloustuottajien kanssa lannantoimituksista. Kiuruvetisten keräämä 2 694 nimen kansalaisadressi tehosi ja röntgen sai jatkoaikaa, mutta ei pitkään. 15 Keskiviikko 22. Yksi asia, joka siivitti Kiuruveden voittoon, oli aktiivinen vierailu paikallisissa yrityksissä. Kiuruveden kaupunki on Ylä-Savon ammattiopiston tiloissa vuokralaisena. Kiuruvesi oli yrittäjäystävällisin kunta vuonna 2022 ja se palkittiin helmikuussa 2023 Savon yrittäjien maakunnallisessa yrittäjäjuhlassa. Biokaasulaitoksen tonttipaikka ratkesi ja kaavoitus lähti käyntiin. Työllisyyden siirtymistä kuntien vastuulle ennakoitiin vuoden alussa, kun Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk.) tutustui Tanskan työllisyyden hoitoon. Vaikka talousarvion laadintaan lähdettiin erilaisissa tunnelmissa kuin aiempina vuosina ja alkusyksystä talousarvioraami oli pakkasen puolella lähes 700 000 euroa, budjettiesitys oli kuitenkin ylijäämäinen reilu 100 000 euroa. Tammikuun numerossa kerrottiin, että tekninen palvelukeskus on teettänyt Yläkoululle ja Nivan koululle laajat sisäilmaja kosteustekniset kuntotutkimukset, sillä opettajat, henkilökunta ja oppilaat ovat havainneet puutteita sisäilmassa. Kisaan osallistuivat kaikki Pohjois-Savon 19 kuntaa. Terveyspalvelut huolettivat ja Kiuruvesi oli yrittäjämyönteisin Kiuruveden päättäjät kantoivat vuonna 2023 huolta terveyspalveluista, museokin meinattiin lakkauttaa, mutta Kiuruvesi oli yrittäjämyönteisin kunta. Koronajuhlat olivat ohi. Kiuruveden kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevien rakennusten toimitilojen ja huoneistojen kerrosala oli noin 75 000 neliötä. 23 myytävää kiinteistöä Kiuruveden tilikauden tulos vuonna 2022 oli liki miljoona euroa plussalla. Opetusministeri Li Andersson kävi avajaisissa. JAANA SELANDER ADOBE. Vastaanottotoiminta eläinsairaalan entisissä, remontoiduissa tiloissa käynnistyi. Suomipopin Aamulypsy Areena valittiin vuoden radio promootioksi. Kuntaja aluevaalit järjestetään 13.4.2025. Markku Siposesta tuli valtuuston puheenjohtaja ja Tommi Tikasta (kesk.) hallituksen puheenjohtaja. Kiuruvetiset maatalouslomittajat siirtyivät Pohjois-Savon lomituspalveluiden alaisuuteen, isäntäkunnaksi vaihtui Iisalmesta Kuopio. Kansalaisopisto täytti 60 vuotta huhtikuussa ja varhaiskasvatus juhli 50-vuotistaivaltaan. Hienosta sijoituksesta kertova Kiuruvesi-lehden otsikko toitotti: ”Haluamme nostaa rimaa edelleen ylös”. Syksystä kävi sitten niin, että röntgenpalvelun ilmoitettiin päättyvän Kiuruvedellä, se herätti huolen Kiuruvedellä ja sen puolesta lähdettiin taistelemaan. Tikka ja Rusanen sanoivat, että talouden tasapainon saavuttaminen vaatii kaupungilta noin 4,1 miljoonan euron vuosikatteen. Puistolan asemakaavamuutos puhutti, kun yrittäjä Mika Grönfors suunnitteli kesäravintolaa Puistolaan. Tulosta selittivät hyvät valtionosuudet ja verotulot. Kiuruvesi-lehti uutisoi 8.3., että yksi lääkäri hoitaa Kiuruvedellä neljän lääkärin työt. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.) valittiin eduskuntaan. Rusanen toivoi samaisessa jutussa, että koulukysymyksessä päästään tällä valtuustokaudella eteenpäin
1 kerran -10 % alennus á la carte ruokailusta (max. Ei koske tilaustuotteita. tammikuuta 2025 KESTOTILAAJAN EDUT VUODELLE 2025 Nouda etukortti toimistoltamme. Ei koske juomia. -10 % alennus Stihl– ja Husqvarna tuotteista. 16 Keskiviikko 22. 044 7050 443 | konttori@kiuruvesilehti.fi -15 % alennus yhdestä puolihieronnasta. -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. -10 % alennus normaalihintaisesta jalkahoidosta. Kiuruvesi Lehti Oy | Niemistenkatu 4 | 74700 Kiuruvesi | p. Edun voi käyttää vain kerran. asti. -10 % alennus normaalihintaisista valaisimista. Edun voi käyttää vain yhteen näytökseen vuoden 2025 aikana. Ei koske töitä eikä korjauksia. Etu voimassa vain kivijalkamyymälässä. asti, 129 € 31.5. HIEROJA Tuula Ruotsalainen -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. -10 % alennus, kun ostat normaalihintaista apteekkikosmetiikkaa yli 40 €. LEHTI OY Normaalihintaiset sisustustuotteet -10 %. 4 hlö). 2 €:n alennus / lippu mistä tahansa näytöksestä. -10 % alennus yli 20 € normaalihintaisista ostoista. -10 % hyllyssä olevista normaalihintaisista tuotteista.. 1 €:n alennus lounaasta. Iskelmäpassi 109 € 31.1. -10 % alennus normaalihintaisista vaatteista. -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. asti, 119 € 30.4. 20 €. -10 % alennus normaalihintaisista toimistoja askartelutarvikkeista, kun ostos väh. -10 % alennus normaalihintaisesta keilaratatunnista. Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi! Kotimaan kestotilaus 12 kk paperilehti 108 € Digipalvelu kestotilaus 12 kk 75 € 5 €:n alennus Kiuruvesi Kuvia vuosilta 1991-2010, Tuokiokuvia kotirintamalta tai Kylien kirjasta. Ei koske postimerkkejä. kaikkea pukeutumiseen Palveleva vaatekauppa -10 % alennus muotokuvauksesta. Edut saat voimaan etukorttia näyttämällä
Jos hallitus olisi hereillä, se kiirehtisi tuulivoimalainsäädännön valmistumista. JUKKA TENHUNEN janahus Mielipiteet KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA Itsekkyyden ajan tuotos Talous & politiikka On mittaamattoman arvokasta voida luottaa mediaan. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! www.arvokulta.. En malta olla lukijoilta kysymättä: Luetko sinä itsesi ulkopuoliseksi, jota asia ei hetkauta, vaikka suuri joukko kotikunnan asukkaista ilmaisee vastustavansa tämänkaltaista ”edistystä”. tammikuuta 2025 VASTINE nimimerkille Kiuruveden Maaseudun Tulevaisuus, Itsekkyyden ajan tuotos. Suomi on tuulivoima-asiassa siirtomaa, jossa vieras pääoma voi melskata niin kuin haluaa. Pääosin ulkomaalaiset energiajobbarit ovat näiden tuulivoimahankkeiden takana – vihreän siirtymän nimissä. Vain heillä on vara pahoittaa mielensä. Kiinteistöjen arvot laskevat. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. Kirjoittaja lähestyi asiaa paikallisesta näkökulmasta, vaikka tuulivoimailmiö on karmea kupla kansainvälisesti ja kansallisesti. Siitäkö kyläläisten pitäisi kiittää kaupunkia. todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 0800150150 Liikkuvat KultaHopea ostopisteet ympäri Suomen. Valtuuston puheenjohtajahan se itse asiassa on ”kaupungin isäntä”. Kaipasin myös yksilökohtaista näkökulmaa. Tämä jos mikä on itsekkyyden huippu. Ahneimmat osaavat aina käyttää tilanteita hyväkseen. Ja maaseudun rauha on mennyttä heidän elinajakseen. Vanhempamme joutuivat pakon edessä jälleenrakentamaan Suomen sodan kurimusten jälkeen. Tietää, että se kertoo maailmasta totta. He rakensivat maan ja käynnistivät kasvavan hyvinvoinnin – aina näihin päiviin asti kasvaneen. Eikä vieläkään aiota kysyä kyläläisiltä mitään! Paikallisesti tämä yksilöihin ja heidän omaisuuteensa kohdistunut haitta ja oikeuksien loukkaus olisi kirjoituksessa ansainnut tulla huomioiduksi. Kirjoittajalle vielä kiitos kuumaan perunaan tarttumisesta. Miltä kylien asukkaista tuntuu. Toki, jos reilua ja rehellistä peliä pelattaisiin, olisi kaupunki anteeksipyynnön velkaa asukkaittensa edun törkeästä polkemisesta. KANNANOTTOONI kannusti myös se jälkipeli, jota kirjoituksesta käytiin Facebookissa. Kirjoittajaa muistuttaisin, ettei johtava virkamies uskaltane toimia luottamusmiesten tahdon vastaisesti. SIMO, K-market Simontori Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) 24.01.2025 perjantai 09:30-10:15 Kaavi, tori 11:00-12:20 Kuopio, S-Market Vuorela 13:00-14:00 Maaninka, K-Market 14:45-16:00 Keitele, tori 17:00-18:00 Pyhäjärvi, S-Market 25.01.2025 lauantai 09:30-11:00 Kiuruvesi, K-Supermarket 11:40-13:10 Iisalmi, Prisma 13:40-14:40 Sonkajärvi, tori 15:20-16:20 Vieremä, K-Market 26.01.2025 sunnuntai 10:00-11:30 Iisalmi, tori 12:00-13:00 Lapinlahti, tori 14:10-15:30 Siilinjärvi, ABC 15:50-17:20 Kuopio, Citymarket Päiväranta 17:30-18:30 K-Market Puijon Pähkinä. Ehkä kirjoittaja osoitti kaupuginjohtajaa sormella kaupungin epäonnistuneesta valmistelusta. Pyydän saada kommentoida nimimerkille hänen hyvin merkittävää mielipidekirjoitustaan ja sen jälkipeliä. KUNTALAISILLE tiedoksi, niillekin, jotka eivät aihetta seuraa, parasta aikaa on suunnitteilla noin 500 tuulivoimalan rakentaminen 70 kilometrin säteellä Kiuruveden torilta. Suomessa on paljon laadukkaita uutismedioita, jotka pitävät meidät kiinni faktoissa. Löydät meidät ostoautosta. Somekommenteissa hän totesi kirjoituksen arvottomaksi nimimerkin takaa tehdyksi hyökkäykseksi hänen henkilöään kohtaan. Tilaa, jos et jo tilaa: www.url.fi/tilaus Tähän lehden logo Tiedä mitä tiedät PE 12.3. Oletko sinäkin yhtä itsekäs kuin kaupungin johto. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta! OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA, HOPEAA, kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, Moneta, vinyylilevyt, postimerkkejä ja rihkamaa yms. Mitä hän kuvitteli. 17 Keskiviikko 22. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! www.arvokulta.. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. Siinä sivussa he kasvattivat ja kouluttivat uuden itsekkään sukupolven, joka suhtautuu lähimmäisen hätään nyt nähtävällä tavalla. Uskoisin, että aihe alkaa liipata läheltä meistä jokaista. Viranhaltijaja luottamushenkilöjohto ovat malliesimerkkejä itsekkyyden sukupolvesta. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. Näin pahastumisella saatiin käännettyä huomio asiasta aidan seipääseen. – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 044 347 2332 PE 12.3. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. Hurraa-huutojako siitä, että kaupunki organisaationa painoi heille puukon selkään ja valmisteli asiaa salassa asukkailta. Me 1950ja -60-luvuilla syntyneet olimme hyvin onnekas sukupolvi. Sitä en ymmärrä, miten Suomen poliittinen johto on saatu ummistamaan silmänsä kaikilta niiltä haitoilta, jota tuulivoimarakentaminen tuo. – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 044 347 2332 www.kultahopea. SIMO, K-market Simontori OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, öljyvärimaalaukset/taulut, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Liikkuvat arvokulta ostopisteet ympäri Suomen. Siellä kaupunginjohtaja, aikaansa seuraavana julkkiksena, ilmaisi pahoittaneensa mielensä. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. Heitä ei hetkauta edes omien kuntalaisten tai äänestäjien hätä. Löydät meidät ostoautosta. Yhtälailla siis valitettavasta asiaintilasta ovat vastuussa teknisen lautakunnan jäsenet ja luottamushenkilöjohto. Kirjoituksen arvokkaasta sisällöstä ei siellä puhuttu halaistua sanaa. Uskon, että sormi osoitti myös koko kaupungin organisaatiota kohtaan. He korjaavat suurimmat hyödyt riistäen Suomen syrjäseutujen lähes ainoan valtin, luonnonrauhan, sadaksi vuodeksi. SIMO, K-market Simontori OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, öljyvärimaalaukset/taulut, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Liikkuvat arvokulta ostopisteet ympäri Suomen. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. Esimerkiksi kun kaupunginjohtaja poistuu tuulivoimatiedotustilaisuudesta, kun kyläläiset ovatkin rakentamista vastaan. Nenä omassa navassa. Kirjoittaja avaa yhtä tämän ajan räikkeimmistä itsekkyyden ilmentymistä – tuulivoimarakentamista Suomessa. Korkeat tornit vilkkuvat naapurikuntienkin puolelta pitkälle meidän asukkaittemme silmiin. Ja valtuusto sitten aikanaan. Löydät meidät ostoautosta. PE 12.3
u Torstai 17.7. Kiuruveden Iskelmäviikon juontaja Klaus Thomasson oli mukana niin ikään Matkamessuilla. Erityisesti naiskuoro Aiolis ja viime vuoden IskelmäMestarit Johanna Tuominen ja Joonas Berg pysäyttivät ihmiset osastolle. IskelmäMestarit -laulukilpailun finaalin karsinta (Televisionti Eveo TapahtumaTV) , Mikko Alatalo , Pasi Kivimäki & NYT TanssiAreenalla , Suvi Teräsniska, Juha Tapio (kuvassa). Messuosastolla esiteltiin tulevan kesän Kiuruveden Iskelmäviikon ohjelmaa. – Ylipäätään kysyttiin, mitä Kiuruvedelle kuuluu, maataloudestakin riitti puhetta. Monella kun on koiria mukana matkatessa. KIURUVEDEN KAUPUNKI Kulttuuri. Rusanen sanoo, että Pyhäjärven kaupungin kanssa oli hyvä tehdä yhteistyötä, siitä on hyvä jatkaa. Mukavaa oli, että myös Kiuruvesi-seura oli vahvasti hengessä mukana osastolla. Paljon kuultiin osastolla ”ihania musiikkiesityksiä”. u Lauantai 19.7. 18 Keskiviikko 22. Kiuruveden Iskelmäviikon markkinointija mediavastaava Maiju Nousianen-Marjoniemi oli niin ikään tyytyväinen messuantiin. Osastolla oli mukana Pyhäjärven elinkeinojen kehittäjä Regis Rouge-Oikarinen Pyhäjärven Kehitys Oy:stä ja Tapio Rannanmaa Pyhäjärven Suurlavalta, missä järjestetään Kiuruveden Iskelmäviikon avajaistanssit. – Ihan uusia varauksiakin tuli, olivat kuulleet ystäviltään kaikkea hyvää Kiuruveden Iskelmäviikosta, iloitsee Nousiainen-Marjoniemi. Moni tietää, että Kiuruvesi on vanha maatalouspitäjä. Maaseutumatkailu, maatilamatkailu ja kotimaan matkailu ovat nosteessa. SenioriMestarit -laulukilpailun finaali (suora radiointi Radio Sandelsissa & televisiointi Eveo) , Joel Hallikainen , IskelmäMestarit 2024 Johanna Tuominen ja Joonas Berg TanssiAreenalla , Arja Koriseva , Teleks , Tuure Kilpeläinen. tammikuuta 2025 Ohjelma 2025 u Keskiviikko 16.7. Niin ikään biokaasulaitos kiinnosti. IskelmäMestarit -laulukilpailun finaali (Televisiointi Eveo TapahtumaTV), Toivo Kärki -juhlakonsertti, Juha Vartiainen, Virpi Piippo, Mia Leivo ja Jarno Kokko , Aki Samuli & Oskar Lehtonen TanssiAreenalla, Laura Voutilainen, Robin Packalen (kuvassa). MAGNUMLIVE TAPION FACEBOOK Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoo, että Kiuruveden ja Pyhäjärven kaupunkien sekä Kiuruveden Iskelmäviikon yhteisosastolla kävi paljon porukkaa. Majoituksistakin kyseltiin. Lauantai oli kiireinen päivä messuilla, kiireisempi kuin edellisenä vuonna. MITÄ. Iskelmäviikon 2025 avajaiset , Lupa Laulaa! -kuorokonsertti , SenioriMestarit -laulukilpailun finaalin karsinta , Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva Orkesteri TanssiAreenalla , Komiat , Marita Taavitsainen (kuvassa). Kiuruveden Iskelmäviikon toimitusjohtaja Timo Marjoniemi tarjoili Matkamessuilla ihmisille Iltalypsyn Horsmankukka-juomaa. Rusasen mukaan Matkamessuilla kannattaa olla mukana. JAANA SELANDER Paikalla kävi myös hevosalan ihmisiä, jotka halusivat kuulla Hingunniemen mahdollisuuksista. Useimmille, jotka tulevat Kiuruveden Iskelmäviikolle, tärkeää on se, että tapahtuma on ”luonnon keskellä”. Samalla tuotiin esiin, missä muualla kannattaisi Kiuruvedellä käydä. – Matkamessut on tässä suhteessa tärkeä tapahtuma. Iskelmäviikko ja Kiuruvesi kiinnostivat Matkamessuilla Kiuruveden Iskelmäviikko ja Kiuruvesi kiinnostivat Helsingin Matkamessuilla viikonvaihteessa. u Perjantai 18.7. Messuvieraat vahvistivat karavaanaripaikkojaan. Nousiainen-Marjoniemi sanoo, että paljon tuli kyselyjä majoituksista ja karavaanaripaikoista, myös alueen kesätapahtumat, pyöräilyreitit ja nähtävyydet kiinnostivat messuvieraita. – Oltiin kiinnostuneita myös laulukilpailuista, että miten niihin pääsee osallistumaan, Nousiainen-Marjoniemi kertoo. Myös Iskelmäviikon juontaja Klaus Thomasson oli mukana osastolla. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen keskusteli osastolla ihmisten kanssa muun muassa maataloudesta, moni tietää, että Kiuruvesi on Suomen suurimpia maatalouspitäjiä. – Myös Iltalypsyn Horsmankukka-juomasta tuli hyvää hyvää palautetta, kun sitä osastolla tarjoiltiin
Kirkkoon kuulumisaste Kiuruvedellä on noin 81 prosenttia (31.12.2023). Vuodesta 2027 alkaen 15 prosenttia seurakuntiin jaettavasta summasta perustuu kulttuuriperintöindeksin suhteelliseen osuuteen, 15 prosenttia edellisen vuoden vahvistettuun väkilukuun, 35 prosenttia kuolleiden määrään ja 35 prosenttia haudattujen ihmisten määrän. Kunnan väkiluku lasketaan 31.12.2023 perusteella. Jäsenistö vähenee noin 2,4 prosentin vuosivauhtia. Uurnapaikka maksaa 32 euroa ja ulkopaikkakuntalaiselta 132 euroa, hautaoikeuden jatkaminen uurnan osalta maksaa 1,30 euroa/ vuosi. Koivujärven ja Lapinsalon hautausmaalla hautapaikkamaksu on 32 euroa ja ulkopaikkakuntalaiselta 148 euroa ja hautapaikkaoikeuden jatkaminen 1,30 euroa. Valtion rahoitusta lakisääteisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin Kiuruveden seurakunta sai kuluneena vuonna 156 194 euroa. Kiuruveden seurakunnan talous on niin hyvässä kunnossa, että hautamaksuja ei tarvitse korottaa. Kirkkovaltuusto päätti vuoden 2025 kirkollisveroprosentiksi 1,50. Noin joka kymmenes tuhkataan. Kiuruveden seurakunnalla on myös hyvin tilaa vainajille kylmiössä, tilanteeseen vaikuttaa se, että vainaja voidaan tuoda Kuopion yliopistollisesta sairaalasta aika lähellä hautajaispäivää. Taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää 1,29 miljoonaa euroa. Seurakunnalla itselläänkään ei ole paineita hautausmaksujen korotuksiin. Seurakuntien palvelut tuotetaan kaikille, myös kirkkoon kuulumattomille, minkä vuoksi tehtävien kokonaiskulut katetaan yksinomaan valtionrahoituksella ja palveluista perittävillä maksuilla. Hautaamisen maksuista päättää kukin seurakunta itse. Kivelän mukaan uurnaaminen on ollut lisääntymään päin. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut verouudistus tuo Kiuruveden seurakunnalle arviolta 1,36 miljoonaa euroa kirkollisverotuloja vuonna 2025, joka on samalla tasolla vuoteen 2024 verrattuna. Kiuruveden seurakunnalla on tilaa vainajille ja hautausmaallakin on hyvin hautapaikkoja. 19 Keskiviikko 22. Vuodet 2025 ja 2026 ovat siirtymävuosia, jolloin puolet seurakunnille suoraan jaettavasta osuudesta määräytyy nykyisen euroa/kunnan jäsen -perusteella ja puolet uudella jakoperusteella. Hautaaminen rahoitetaan valtion rahoituksella ja hautaustoimesta perittävillä maksuilla. Vuoden 2025 talousarvion tulos on 10 460,00 euroa alijäämäinen, poistoerojen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämä on 51 390,00 euroa. JAANA SELANDER kenut 12,20 % viiden vuoden aikana (1.1.2019–14.11.2023). Kirkkoherra Kimmo Kivelä kertoo, että uurnaaminen lisääntyy. Seurakunnan jäsenmäärä on lasKiuruveden seurakunta ei nosta hautapaikkamaksuja Monessa seurakunnassa hautaamisen hintaa on nostettu, sillä valtio on leikannut evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisten tehtävien hoitoon tarkoitettua valtionrahoitusta noin 20 miljoonalla eurolla. Yleensä hautaamaan päästään kahden viikon sisään. Jäsenmäärän laskuun vaikuttaa voimakkaasti jäsenistön ikääntyminen ja alueen muuttotappio. Perusteena leikkaukselle on kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen poistamisesta ja työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta johtuva kirkollisverotuottojen kasvu. Kiuruveden seurakunnan jäsenmäärä oli 6 053 (31.12.2023). Henkilöstökulut ovat noin puolet toimintakuluista. Hautapaikka 64 euroa Kiuruveden seurakunta perii hautapaikkamaksua kiuruvetiseltä päähautausmaalla ja Tuonelanharjussa 64 euroa ja ulkopaikkakuntalaiselta 370 euroa. Kiuruvedellä on ajoittain ollut ruuhkaa vainajista ja jossain vaiheessa kuolemasta hautaamiseen on voinut kestää kuukauden. “ JAANA SELANDER. Valtion rahoitus jaettiin vuoteen 2024 saakka euroa/kunnan jäsen -jakoperusteella. Hautaoikeuden jatkaminen 25 vuoden luovutusajan jälkeen maksaa 2,50 euroa vuodelta. Yleensä hautaamiseen päästään kahden viikon sisään. Siirtymäkautena, mitä nyt eletään, Kiuruveden seurakunnalle kriteerien muuttumisella ei ole merkitystä, itse asiassa avustuksen määrä hieman nousee ensi vuonna. tammikuuta 2025 Kiuruveden seurakunnassa hautaaminen ei maksa sen enempää kuin ennenkään, korotuksia ei tule, sanoo Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Kimmo Kivelä. Taloustilanne vakaa Kiuruveden seurakunnan taloudellinen tilanne on vakaa. Jäsenennusteen mukaan jäsenmäärä on 5 139 vuonna 2030. Rahoituksella hoidetaan myös väestökirjanpitoa ja kulttuurihistoriallisesta arvokkaita rakennuksia ja esineistöä. Kiuruveden seurakunnassa vakituiset hautauspäivät ovat perjantai ja lauantai. Seurakunta teki mittavat investoinnit vanhassa pappilassa remontoimalla koko kellarikerroksen ja muuttamalla öljylämmityksen maalämpöön. Kivelä kertoo, että valtion rahoitus kirkon lakisääteisiin tehtäviin siirtyy valtiolta ensin kirkolle ja kirkko jyvittää avustuksen puolestaan seurakuntiin. Investointien nettokulut olivat 131 000 euroa, josta tulorahoituksella rahoitettiin 95 %. Investoinnin kulut olivat ennakoitua suuremmat ja kirkkovaltuusto myönsi investointiin lisätalousarviossa 19 630 euroa. Kirkollisverotuloa ei käytetä lakisääteisten, yhteiskunnallisten tehtävien kulujen kattamiseen. Myös hautausmaalla on tilaa
Leena Saastamoinen (vas.), kultamitalisti Mira Lahtinen ja pronssimitalisti Jenna Laitinen. Vuorela oli 19,4 sekuntia nopeampi kuin Tossavainen. Siinä eroa alkoi tulemaan muihin. Ensimmäinen ykkössija tuli lauantaina ylivoimaisen esityksen jälkeen kymmenen kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa. Säisä hiihti kaksi kultamitalia 17-vuotiaiden poikien sarjassa. Saastamoinen sijoittui kilpailussa hopealle hyvällä tuloksella 120 kiloa. Eroa hopeaa saaneeseen Kemppiin tuli lopulta 2,3 sekuntia. – Hyvin on toiminut isänä pojan valmentaminen, ainakin vielä. Kyseessä on kokeneen ja hyvin menestyneen voimanaisen oma henkilökohtainen ennätys. Pronssia saavutti Haminan FPC:n Jenna Laitinen, jonka tulos oli 112,5 kiloa. Kiuruveden Urheilijoiden Iiro Säisä oli 17-vuotiaiden hiihtokuningas, kun Hämeenlinnassa kilpailtiin nuorten SM-hiihdot. Säisä jätti toiseksi hiihtäneen Pakilan Vedon Eero Haikolan 37,5 sekunnin päähän. Säisän tavoitteena oli voitto, sillä kilpailu oli tärkeä arvokisavalintojen kannalta. tammikuuta 2025 Urheilu Iiro Säisälle kaksi nuorten SM-kultaa Myös kiuruvetisjuurinen Kalle Tossavainen hiihti Hämeenlinnassa tuplamestariksi. Tuplakulta ja yksi hopea Hämeenlinnassa nähtiin muitakin tuplamestareita viikonlopun mittaan ja yksi heistä oli Hollolan Urheilijat-46:ta edustava kiuruvetisjuurinen Kalle Tossavainen. Lopussa oli vara jo hieman tuulettaakin. KIURUVEDEN URHEILIJAT. Kisassa Tossavainen, Anton Kemppi ja Topias Vuorela karkasivat muilta. Lisäksi hän saavutti yhden hopean. Hieman takkuisen alkukauden hiihtänyt Kouvalainen onnistui hyvin Iiro Säisän voittamassa kymmenen kilometrin Leena Saastamoinen punnersi SM-hopealle AKU LAATIKAINEN Kiuruveden Urheilijoiden kilpailumenestys viime viikonloppuna ei rajoittunut pelkästään hiihtoladulle, vaan myös voimailusta seura saavutti SM-mitalin. Kiuruveden Urheilijoiden edustaja menestyi klassisessa penkkipunnerruksessa. Iiro on helppo ja oma-aloitteinen valmennettava, Ari Säisä kuvaili. Siihen sitten ratkaisin pelin, kertasi Tossavainen loppuratkaisuaan. Kolmas oli Pargas IF:n Amos Korin, joka jäi Säisästä 40,1 sekuntia. Säisä kypsytti muuta ryhmää pitkällä vedolla keulapaikalla ja viimeisellä 2,5 kilometrin lenkillä hän pystyi irtautumaan voittoon. 20 Keskiviikko 22. Ensimmäisen kultansa Tossavainen hiihti perjantaina M18-sarjan sprintissä perinteisellä hiihtotavalla. Sunnuntaina Tossavainen palasi kultakantaan 15 kilometrin yhteislähtökilpailussa perinteisellä hiihtotavalla. Hän lähti finaalissa alusta alkaen pitämään vauhtia ja se tuotti ykkössijan. Nousuihin sain pidettyä hyvin kuitenkin painetta yllä, Säisä totesi kilpailun jälkeen Suomen Hiihtoliiton haastattelussa. Kolmikosta Vuorela oli epäonninen, sillä loppumatkasta tulleen sauvarikon jälkeen hän ei enää aivan päässyt mukaan kärTEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA MARI KUKKONEN kitaisteluun. Säisän voittokulku jatkui sunnuntaina 15 kilometrin yhteislähtökilpailussa, joka käytiin perinteisellä hiihtotavalla. Ratkaisu ei jäänyt aivan loppukirin varaan, sillä Säisä teki ratkaisevan iskun viimeisen kierroksen ensimmäisessä noussa. – Pidin radasta, kun oli kerrankin hiihdettävä latu. – Iskin viimeisen kierroksen niin kovaa kuin pääsin, kommentoi Sotkamossa ensimmäistä lukuvuottaan urheilulukiossa opiskeleva Säisä. Hopealle sijoittunut Espoon Hiihtoseuran Joona Soininen hävisi Säisälle 1,5 sekuntia ja Soinisen seuratoveri Evert Ikonen jäi Säisästä 2,8 sekuntia. Rannikon Voima ry sekä Suomen Voimanostoliitto ry järjestivät klassisen penkkipunnerruksen Suomen mestaruuskilpailut Littoisten monitoimitalolla, jossa kisoihin osallistui yhteensä yli 300 punnertajaa kaikki sarjat huomioiden. Nyt Topias Vuorelan vuoro oli ottaa kultaa ja pronssille sijoittui Espoon Hiihtoseuran Anton Kemppi. Lauantainakin Tossavainen hiihti mitaleille. Myöhemmin tänä talvena hiihdetään esimerkiksi nuorten olympialaiset. Myös Säisän valmentaja ja isä Ari Säisä iloitsi viikonlopun menestyksestä. Kouvalaiselle pistesija Hämeenlinnnassa oli kilpailemassa myös Kiuruveden Urheilijoiden Niilo Kouvalainen. Tällä kertaa tuloksena oli SM-hopea kymmenen kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa. Sunnuntaina kilpalavalla nosti Kiuruveden Urheilijoita edustava Leena Saastamoinen, joka kilpaili avoimessa ikäluokassa alle 84-kiloisten naisten painosarjassa. – Taktiikkana oli lähteä liikkeelle tasaisella kovalla vauhdilla ja se onnistui aika hyvin, vaikka perjantain sprinttipäivä hieman alkoi tuntumaan viimeisillä kierroksilla. Siinä oli pari kunnon vuorohiihtonousua ja loppusuorakin oli pitkä, Tossavainen sanoi kisan jälkeen. – Taktiikkana oli roikkua kärjen peesissä ja iskeä viimeiseen nousuun, jos vain olen mukana. Kiuruveden Urheilijoiden Iiro Säisä (oik.) oli kymmenen kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa ylivoimainen ykkönen. Kultaa vei tällä kertaa Savonlinnan Jyryn Mira Lahtinen, jonka tulos oli 130 kiloa. Tossavaisen perässä hopeaa hiihti IF Minkenin Topias Vuorela ja pronssia Ski Jyväskylän Lauri Sakki
Helpolla voitto ei kuitenkaan tullut, sillä kahden erän jälkeen Hurtat johti peliä 2–3. AKU LAATIKAINEN Kaikki voittotulokset ovat niin sanottuja A-luokan tuloksia, jotka oikeuttavat SM-kilpailuihin osallistumiseen. Arttu Ritvanen hiihti M18-sarjassa sijalle 21. Vastassa on nimittäin lohkon kärkijoukkue Kajastus. Tasoituksessa KK onnistui kolmannen erän alkupuolella, kun joukkue pääsi ylivoimalle. Sunnuntaina Niilo Kouvalainen oli Iiro Säisän voittamalla matkalla 15 kilometrin perinteisen yhteislähtökilpailussa M17-sarjan 14:s. 21 Keskiviikko 22. Ensin hän onnistui tasakentällisin ja perään ylivoimalla. KK:lla on 13 ottelusta pisteitä 24, saman verran kuin neljäntenä olevalla, joskin yhden ottelun vähemmän pelanneella Joensuun PeTolla. T14-sarjassa Enni Pennanen oli keihäänheiton kakkonen ja lisäksi hän sijoittui 60 metrin juoksussa toiseksi. Kiuruveden Urheilijoiden juniorit kilpailivat viime viikonloppuna Joensuu Areenassa yleisurheilun hallikisoissa, jotka keräsivät osallistujia laajasti koko Itä-Suomen alueelta. KK:n maalivahtina pelasi tällä kertaa Mikko Tiirikainen, joka torjui 25 kertaa. Hallikisoista kolme sarjavoittoa KK-81:n miehille kolmas voitto putkeen Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkue otti viime lauantaina kolmannen peräkkäisen voittonsa jääkiekon kolmannessa divisioonassa, kun Savo-Karjalan lohkon jumbojoukkue ja nollakerholainen Lieksan Hurtat kaatui Kiuruveden Aamulypsy Areenassa maalein 6–3. Veteraanihiihtäjille mitalisijoja KK on lohkossaan viidennellä sijalla.. Hurttien Peetu Pyykkö joutui puolestaan urakoimaan 57 torjunnan edestä. Lopullisesti peli ratkesi viiden viimeisen minuutin aikana Jerry Ahosen kahdella maalilla. Silja Auvinen puolestaan oli sekä 60 metrin juoksussa että kuulantyönnössä neljäs. Päätöserän neljän maalin kimara kuitenkin takasi pisteet KK:lle. Jännittävä tilanne KK on tällä hetkellä lohkossaan sijalla viisi ja se kamppailee tiukasti pudotuspelien ensimmäisen kierroksen kotiedusta, joka myönnetään runkosarjan neljälle parhaalle. Maaleihin syötöt kirjauttivat Joona Kumpulainen, Oskari Kärkkäinen ja Ilmari Heinonen. Anna Siponen hyppäsi korkeudessa viidenneksi. T13-sarjassa kilpailleen Emilia Siposen parhaat sijoitukset viikonloppuna olivat keihäänheiton neljäs ja korkeushypyn viides sija. Kahta viimeistä sijaa miehittävät Kangasniemen Palloilijat-51 (6 pistettä) ja nollakerhossa yhä oleva Lieksan Hurtat. KK:lla on runkosarjaa jäljellä viisi peliä, joista neljä on vieraissa ja yksi kotona. Toisen erän alussa Hurtat karkasi jo 1–3 johtoasemaan, mutta KK sai melko pian kavennuksen, kun Arttu Pietikäinen viimeisteli KK:lle illan toisen maalin. KK on viidentenä heikomman maalieronsa vuoksi. Kiuruveden Urheilijoista sarjavoittoihin ylsivät 14-vuotiaiden tyttöjen sarjassa Silja Auvinen keihäänheitossa tuloksella 34,46, Enni Pennanen kuulantyönnössä (10,55) ja Anna Siponen 800 metrin juoksussa (2.33,39). Niin ikään Sotkamossa urheilulukion viime syksynä aloittanut Kouvalainen hävisi Säisälle reilun minuutin. Lisäksi Martti Tenhunen sijoittui M70-sarjassa 2,5 kilometrin matkalla toiseksi Saarijärven Pullistuksen kansallisissa hiihdoissa vapaalla tyylillä. Lisäksi 18-vuotiaiden vapaan hiihtotavan kymmenellä kilometrillä Kiuruveden Urheilijoiden Arttu Ritvanen oli suunnilleen listan puolessavälissä sijalla 28. tammikuuta 2025 Urheilu vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa ja sijoittui pistesijalle kahdeksanneksi. Savo-Karjalan lohkon kolmospaikkaa pitää hallussaan Outokummun Ookoo (28 pistettä) ja kärjessä ovat Kontiolahden Kajastus ja Polvijärven Urheilijat 30 pisteellä. KK:n seuraava ottelu on tulevana lauantaina vieraskentällä, jossa joukkueen voittoputki joutuu kovaan testiin. Voittomaalin viimeisteli Aleksi Myöhänen Niko Nuutisen ja Arttu Pietikäisen tarjoilusta, kun pelikellossa oli 51.17. Muitakin hyviä sijoituksia tuli. Atte Rissanen iski lukemat 3–3:een Jerry Ahosen ja Joona Kumpulaisen esityöstä. Kiuruveden Urheilijoiden kolmas edustaja samaisessa M17-sarjan kilpailussa oli Joel Mäki, joka hiihti reilun 60 hiihtäjän kilpailussa sijalle 33. M20-sarjassa Olli Kouvalainen puolestaan hiihti 33:nneksi. Kiuruveden Urheilijoiden veteraanihiihtäjä Aito Pennanen hiihti viime viikonloppuna M70-sarjassa kolmen kilometrin vapaan tyylin kilpailun voittoon Polvijärven Kaivoshiihdoissa. Erän puolivälin jälkeen Niko Nuutinen tasoitti ylivoimalla Aleksi Myöhäsen syötöstä, mutta tauolle luisteltiin tilanteessa 1–2, kun Hurtat onnistui vuorostaan ylivoimalla. Hurtat tuli terävänä ottelun alkuun, sillä vain reilut kaksi minuuttia oli pelattu, kun vieraat siirtyivät jo 0–1 johtoon. Kajastus on ykkösenä paremman maalieron turvin. RIITTA AIRAKSINEN Lohkojumbo ja nollakerholainen Lieksan Hurtat kukistui kotikaukalossa maalein 6–3. KK:n takana seuraavilla sijoilla ovat Pieksämäen Pallo-Sepot (22 pistettä), Nurmeksen Sepot (18 pistettä) ja viimeistä pudotuspelipaikkaa hallussaan pitävä Rantasalmen Urheilijat (10 pistettä)
Delfiinit pelasi tuolloin Kuopiossa, jossa se kohtasi sonkajärveläisen Kalliosuon Sisun, juvalaisen Hatsolan Dynamon ja kuopiolaisen Puijo Wolley/Keltaisen. V.G. LuoWon peli ei tällä kertaa kulkenut, sillä jokaisesta ottelusta tuloksena oli tappio erin 0–2. Päivän avausottelussa KiuPa koki tappion, kun ToU oli parempi maalein 3–8. Voitto palkittiin Ravigaalassa Vuoden hevosena ja Vuoden vanhempana suomenhevosoriina. LuoWon D-tyttöjen joukkueet Dominot ja Delfiinit aloittavat kevätkauden pelinsä lauantaina 25.1. V.G. Lisäksi V.G. Kiteellä ja Mikkelissä pelattavissa aluesarjan otteluissa. Päivän ensimmäisessä ottelussa sinipaitainen ToU oli keltaisissa liiveissä pelannutta KiuPaa parempi. Joukkueiden edelliset pelit käytiin hieman ennen joulutaukoa. 22 Keskiviikko 22. LuoWon C-pojille kotitappioita Kiuruveden Luomu-Wolleyn C-pojat pelasivat lauantaina 11.1. Voitto ja ohjastaja Ari Moilanen. Dominoiden oli määrä pelata myös Kerimäen Lentopallo-86:ta vastaan, mutta vastustaja joutui luopumaan turnaukseen osallistumisesta. Tämän jälkeen kotijoukkuekin alkoi päästä pikkuhiljaa peliin mukaan, mutta se ei riittänyt lohkon kärkipään taistossa pisteisiin saakka. Lohkossa pelaa yhteensä seitsemän joukkuetta. Päivän toiseen otteluun KiuPa sisuuntui ja voittokin saatiin otettua plakkariin. Kotijoukkueesta maalinteossa kunnostautuivat Juho Kamunen kolmesti ja Otso Kiviranta kahdesti. RIITTA AIRAKSINEN AKU LAATIKAINEN Seura järjesti P14 Ykkösen kotiturnauksen Kiuruveden liikuntahallissa. KiuPan maalintekijät ottelussa olivat Otso Kiviranta kahdesti ja Elias Nuutinen kertaalleen. Etenkin alussa KiuPa oli kohmeessa, sillä ToU karkasi 0–4 johtoasemaan vain seitsemässä ja puolessa minuutissa. V.G. Seuraavat ottelut ovat edessä 1. Lisäksi raatiin kutsutJukka ja Soile Grönforsin kasvatti palkittiin Ravigaalassa myös Vuoden vanhempana suomenhevosoriina. kevätkauden ensimmäiset lentopallopelinsä. Yksi viime vuoden kohokohta oli myös Lahden Suur-Hollola-ajon ykköspalkinto. Arkistokuva. Tällä kertaa vuorossa oli kotiturnaus Kiuruveden liikuntahallissa, jonne vastustajiksi olivat saapuneet Toivalan Urheilijat Siilinjärveltä sekä FC Nurmes. Kiuruveden liikuntahallissa pelattuun turnaukseen vastustajiksi saapuivat Kempeleen Lentopallo/Citius, Lapin NarAlakouluikäisille alkaa pingiskerho Kiuruvedellä alkaa alakouluikäisille suunnattu pöytätenniseli pingiskerho 21.1. KiuPan oma sijoitus Savo-Karjalan alueen lohkossa on tällä hetkellä kolmas heti AC Barcan ja ToUn jälkeen. Michel -ravien Suurmestaruusajossa uudella absoluuttisella suomenhevosten Suomen ennätysajalla 18,2a. Dominot puolestaan starttaa kevätkauden peleihin kolmen ottelun voittoputkessa. Yhden maalin tililleen saivat Elias Nuutinen, Juho Nousiainen ja Tiitus Kumpulainen. Voitto palkittiin viime viikolla Tampereella pidetyssä Ravigaalassa, jossa muistettiin viime vuoden parhaita hevosia, kasvattajia, ohjastajia, valmentajia ja muita toimijoita raviurheilun saralta. vi-Pallo ja Pirkkalan Pirkat/White. Vuoden hevonen valittiin yleisöäänestyksen perusteella. Delfiinit voitti KallSin 2–0, mutta hävisi HD:lle 0–2 ja PuWolle 1–2. Voiton komeimpia saavutuksia viime vuonna oli Ravinkuninkaan titteli, jonka hevonen saavutti Jyväskylässä pidetyissä Kuninkuusraveissa. Voitto on Vuoden hevonen AKU LAATIKAINEN Kiuruvetislähtöisten Jukka ja Soile Grönforsin kasvattama ori V.G. Joukkue kohtasi syyskauden päätöspeleissään Kiuruvedellä Kuopion Puijo Wolley/Mustan, Ristiinan Urheilijoiden Kuutit ja Mikkelin Passarit, joista jokaisesta Dominot nappasi puhtaat 2–0 voitot. Runsasmaalisessa pelissä KiuPa oli FC Nurmesta parempi 10–6. Pelejä riittää Markku Kamusen valmentamalla KiuPalla on vielä useita futsalpelejä jäljellä kevättalven aikana ennen kesän jalkapallokautta. MAISA HYTTINEN. tiin yksi ulkopuolinen jäsen. Esityksen palkittavista teki valitsijaraati, joka koostui Ravitoimittajat ry:n, Suomen Hippoksen sekä Suomen Ravivalmentajien edustajista. Voitto juoksi Turun raveissa kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruuden ja oli ykkönen Mikkelissä St. tammikuuta 2025 Urheilu KiuPan pojille voitto ja tappio futsalissa KiuPan P14-joukkue jatkoi viime viikonloppuna futsalkauttaan ikäluokkansa Ykkösessä. Grönfors Training Oy:n omistama ja Seppo Suurosen valmentama V.G. Marraskuussa alkaneessa sarjassa KiuPa on toistaiseksi pelannut kolmessa turnauksessa kuusi peliä, joista se on voittanut neljä ja hävinnyt kaksi. helmikuuta, jolloin joukkue matkustaa Kuopion uutuuttaan kiiltävään sisäpalloiluhalliin Luolaan. Siellä vastassa ovat turnausta isännöivä lohkokärki AC Barca sekä häntäpäässä majaileva Ylämyllyn Yllätys. Kerhoa järjestetään tiistaisin yläkoulun ison salin aulassa kello 14.30– 15.30 ja paikalla on kaksi ohjaajaa
– Onko komea. Koko viime yönkin isä maalasi sitä autotallissa ja vaihtoi uudet rekisterikilvetkin. Rahaa on liossa 400 000 markkaa. Kun isä Kossi viljeli tilaa, oli se aikanaan uutta. – On, upea Mersu. Tuntuu konstikkaalta, mutta kuulema ei niin typerää kanaa ole vielä munasta kuoriutunut, joka ei tätä olis oppinut. Rehu tilataan tehtaalta ja se toimitetaan suoraan siiloihin. Kanala on uutta. kanojen ruokintaan ei missään vaiheessa tarvitse puuttua, hoitaja tuskin näkee mitä kanat syövät. Ovat perustaneet munituskanalan, johon verrattavaa ei toista löydy tästä maakunnasta. Kello 14.30 ja 18.30 luvassa on Klaus Härön ohjaama kotimainen uutuus Ei koskaan yksin, jonka ikärajat ovat K12/9. Näytelmä on maksullinen ja siihen voi varata paikkoja MLL Kiuruveden paikallisyhdistyksen kautta.. Kossin kohdalla on vielä semmoinenkin seikka, että poika, Kalervo, on tullut vuoroon veistämään omaa puumerkkiään suvun historiaan. Kolmikerroksiset häkkivarastot ovat 34 metriä pitkiä. Valojen toiminta on niin ikään mekaanisesti ohjattua. Muniminen alkaa nyt helmikuun alkupuolella, jolloin laitos saa asukkaansa, 6 200 kanaa. – Sitäpaitsi se on helpoin ja ehkä riskittömin maatalouden tuotantokeino, huomautti Turun munan piiriedustaja Tauno Raukko. Se on koottu elementeistä, jotka ovat Hankkijalta, samoin kuin Ruotsissa tuotetut Alfa-Laval -ilmastointilaitteet. Töissä jatkuvasta on ollut 6–7 miestä. Miten vakaiset Lahnajoen miehet innostuvat näin rajuun yritykseen. JAROD KINTZ Viikon miete Vitsikästä – Meidän isä hankki eilen uuden auton, poika kehui koulussa. Uutta kujetta on keksittävä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiuruveden Kiuruveden paikallisyhdistys aloittaa 100-vuotisjuhlavuotensa juhlimisen tarjoamalla näytelmän Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa lauantaina 25.1. Turun Munan suunnittelema laitos edustaa alallaan joka suhteessa viimeistä huutoa. tammikuuta 2025 Viikosta viikkoon Lahnajoella Väinö Riikonen ja Veikko Kossi ovat lähteneet pelaamaan kovaa peliä. Näiden välissä kello 16.30 voi nähdä animaatioelokuvan Paddington seikkailee, jonka ikärajat ovat K7/4. ELOKUVIA 24.1. – Kanalassa päästään suureen liikevaihtoon. Sähköllä automaattisesti toimivat ruokavankkurit liikkuvat ylhäällä kiskoja pitkin. Riikonen tietää kanahommat, sillä hän on alalla ammattilainen, toimi viisi vuotta Ylitorniossa suuren kanalan osakkaana ja työntekijänä. Sen jälkeen ohjelmoitu automatiikka huolehtii siitä, että kanat saavat säännöllisesti ruokansa. NÄYTELMÄ 25.1. – Työnteko alko tympästä, totesi Veikko Kossi ja nauratteli voitonpäälle päässeen naurua. MENOVINKIT Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa esitetään elokuvia perjantaina 24.1. Rahoituksen oli järjestänyt Osuuspankki. Näytelmän ohjauksesta ja dramaturgiasta vastaa Sami Rannila ja pääosissa nähdään Nestori Kyyrä ja Kalle Tulander. Kolmantena yhtiömiehenä on Riikosen poika Kalervo. Automatisointi pelaa niin pitkälle, että esim. Raukko, Riikonen ja Kossi. (Kiuruvesi-lehti 22.1.1975) Piirustuksia ei selata ensimmäistä kertaa. Vas. Se perustuu Aino Havukaisen ja Sami Toivosen alkuperäisteokseen. Laitteet pystyvät suhteuttamaan lämmityksen sekä tuloettä menoilman niin, että lämmön vaihtelu liikkuu asteen marginaalilla. kello 15–16. – Pienen tilan pieniltä tiluksilta ei sua irti niin paljon kuin pitäisi. Muita vaihtoehtoja olisivat olleet navetan teko tai kertakaikkiaan löttötuoheen teko. 50vuotta sitten Leppälän Kanala repäisee kerralla – 6 200 päätä Suu on tehty viestintää varten, eikä mikään kerro enempää kuin suudelma. Näytelmän nimi on Tatun ja Patun outo uninäytelmä. – On vietävä tosiksi tai ei mitään. Uuden ottaminen ohjelmaan sattuu sopivasti sukupolvien vaihtumiseen. Kanalan rakentamisessa näkyvää alkoi tapahtua viime elokuussa, kun Leppälän maalle ryhdyttiin pystyttämään 10 metriä leveää ja 40 metriä pitkää rakennusta. – Suomesta ei sellaisia löytynyt. Samoin hälytysjärjestelmä. Silloin markkojenkin pitäisi alkaa pyörimään kotiin päin. Nyt siinä on entisen keittämisen maku. – Jos tälle kanalinjalle lähtee, niin näpertelyt eivät paljon meinaa, sanoi Väinö Riikonen. Toinen ihmejuttu on laitoksen ilmastointi. 6 000 kanan laitos vastaa summittaisesti laskettuna 60 lehmän navetan liikevaihtoa. Tässä selittyy paljon, miksi tuotantolaitokseksi otettiin juuri kanat. Jokaisessa häkissä on suutin, josta nokkaamalla tulee pisara vettä. Kohta se on vielä paremmassa kunnossa. Jos jotakin menee vialle, alkavat summerit soida asuinrakennuksen puolella. 23 Keskiviikko 22
Ke 29.1. Su 2.2. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset ke Kirkkokuoron harjoitukset ke 22. KASTETTU KASTETTU Juuli Minna Lyydia Piippo Juuli Minna Lyydia Piippo Kuolleita Perheuutiset Seurakunnat p. ja 29.1. Rinnekodilla. klo 16. misali. klo 13 Ke 29.1. Kun katsomme ympärillemme, pimeys ja lumi ovat kuin peitto, joka kietoo meidät suojaansa. Jumala on kanssamme, jopa silloin, kun emme itse aktiivisesti tunnista hänen läsnäoloaan. Srk-talon ryhmärukouspiiri. Jumalan ääntä. klo 14 Ma 27.1. Pitkä joulun ja uudenvuoden juhla on takana, ja loppiaisen jälkeen arki on alkanut rauhoittua. Ehkä se on lahja, jota emme aina huomaa. Ti 28.1. Iso sali. klo 13 klo 13 Ry:llä pyhäkoulu ja Ry:llä pyhäkoulu ja seurat. tuukerääjät. Iso sali. Katri Eliisa Ahonen 96 v. Iltaperhekerho to 30.1. Hän on kanssamme silloinkin, kun emme tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Koko ajan tapahtuu jotakin uutta, ja olemme kiinni monenlaisissa velvollisuuksissa. Osallistumme vammaisjärjesOsallistumme vammaisjärjestöjen tapahtumaan Peltohotöjen tapahtumaan Peltohovissa 29.1. Tänä aikana hiljaisuus on läsnä aivan erityisellä tavalla. klo 18.30 Pe 31.1. Monitoimisali. klo 18.30 Ry:llä RaaRy:llä Raamattuluokka ja seurat. mattuluokka ja seurat. 017 770 0421 p. Su 26.1. Psalmien kirja puhuu hiljaisuudesta Jumalan edessä: ”Hiljenny Herran edessä ja odota hänen apuaan” (Ps. Takkahuone. 12.12.2024 Saata Herra lepoon nukkuneen palvelijasi sielu. klo 11 Jumalanpalvelus, Marjut Lindholm-Holopainen ym. Ti 28.1. Su 2.2. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Rakkaamme Harri Antero MANU s. Häyrynen, Pesälä). Ma 27.1. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 28.1. Ehkä löydämme sieltä uuden voiman, uuden toivon tai syvemmän yhteyden Jumalaan. Srk-kerho. kirkko. rynen, Pesälä). seurat. Monesti elämässämme unohdamme hiljaisuuden arvon. klo 11.30 klo 11.30 YhteisvastuukeräYhteisvastuukeräyksen aloituskahvit ja -info. huoneessa. klo 16. (Häyrynen, Pesälä). DIAKONIA DIAKONIA Ti 28.1. lonkerho. Marja Riitta Nousiainen 62 v. Iso sali. Su 26.1. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 10 klo 10 Kynttiläpäivän perheKynttiläpäivän perhemessu. Rauhallista tammikuun hiljaisuutta toivottaen. yksen aloituskahvit ja -info. klo 10 To 30.1. Pennanen s. Aivohalvaus-ja Aivohalvaus-ja afasiakerho monitoimisalissa afasiakerho monitoimisalissa PERUTTU. Rakkaamme Katri Eliisa AHONEN o.s. Srk-talon ryhmähuoneessa. Kiitos osanotosta suruumme. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka. Ma 27.1. Ke 22.1. klo 18. Käynti yläpihalta. (HäyVarttikirkko. Lämmin kiitos osanotosta. Hiljaisuuden keskellä Jumala kutsuu meitä luottamaan hänen huolenpitoonsa. LEHDEN LOGO TÄHÄN 2 Keskiviikko xx. To 30.1. To 23.1. tammikuuta 2025 Hartaus Hiljaisuuden lahja Suomessa loppiaisen jälkeen monet ihmiset purkavat joulukoristeet ja päättävät joulukauden. 22.12.2024 Vei kotiin Herra jo uupuneen, elon pitkän kulkea antoi. Hiljaisuudessa saamme laskea taakkamme hänen eteensä ja löytää rauhan, joka ylittää ymmärryksemme. Maailma ympärillämme on täynnä toimintaa ja informaatiota. vissa 29.1. klo 13 OmaishoitaOmaishoitajien kohtauspaikka. xxxxkuuta 2021 Ke 22.1. klo 10 klo 10 Messu. Marja Riitta Nousiainen 62 v. Voimme vain hiljentyä hänen edessään ja antaa hänen johdattaa. klo 16.30 VarttiVarttikirkko. (Huuskonen, Häyrynen, Pesälä). Hiljaisuus ei ole tyhjyys, vaan tila, jossa Jumala voi puhua meille tavalla, jota emme ehkä muuten kuulisi. 17.10.1967 k. Meidän ei tarvitse aina tietää suuntaa tai ratkaisuja, sillä Jumala tietää. 22. Tammikuun lopussa luonto on pysähtynyt hiljaisuuteen. Monitoijien kohtauspaikka. klo 16.30 klo 16.30 Varttikirkko. Takkahuone. Siunataan yhteisvasmessu. Rakkaudella kaivaten Äiti ja Miro sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu 21.12.2024. klo 18. PERHETYÖ PERHETYÖ Iltaperhekerho to 30.1. Käynti yläpihalta. Ehkä se muistuttaa meitä siitä, että emme ole yksin. Ke 29.1. Loppiaisen jälkeen monet suomalaiset valmistautuvat tammi-helmikuun kylmiin säihin sekä odottavat talven muita juhlia, kuten ystävänpäivää ja laskiaista. ARI PALMROTH helluntaiseurakunnan pastori Hengelliset UUTISTEN VIIKKO 27.–31.1.2025 KUN SELAAT, TUNNISTA LUOTETTAVAT LÄHTEET Opettaja, tilaa lehdet maksutta opetuskäyttöön! Lehden yhteystiedot, tilausohjeet, tilauksen deadline. klo 15 klo 15 Naisten raamattupiiri, Naisten raamattupiiri, takkahuone, perjantaisin takkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. 37:7). Ympärillämme on paljon kiirettä, melua ja hälinää, mutta tammikuun syvä talvi kutsuu meidät hiljentymään – kuulemaan sen, mitä emme muuten kuule. Siunataan yhteisvastuukerääjät. KUOLLUT KUOLLUT Katri Eliisa Ahonen 96 v. Mutta tänä tammikuun päivänä voimme pysähtyä ja kuulla, mitä hiljaisuus meille kertoo. 24 Keskiviikko 22. Tämä tammikuun päivä voi olla meille mahdollisuus löytää hiljaisuuden lahja. Riitta Maria Hukkanen 90 v. Se merkitsee myös talven keskivaiheen aikaa, ja arki alkaa usein uudelleen loman jälkeen. PERUTTU. 17.07.1928 k. Riitta Maria Hukkanen 90 v. Pe 31.1. Hiljentyminen ei ole passiivisuutta, vaan aktiivista odotusta ja luottamusta siihen, että Jumala toimii ajallaan ja tavallaan. klo 10 KuulonhuolKuulonhuollonkerho. paikka. niityntie 120. Otti syliinsä vanhan ja väsyneen, hänet rauhan rantahan kantoi. (Huuskonen, Messu. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. klo 10 klo 10 Srk-kerho. klo 14 Kaikille avoin Kaikille avoin rukouspiiri. Raamatussa hiljaisuudella on merkittävä rooli. Ti 28.1. Iso sali. klo 13 klo 13 Aittojärven kinkerit, Aittojärven kinkerit, Jari ja Heidi Jaatisella, IsonJari ja Heidi Jaatisella, Isonniityntie 120. 017 770 0421 Hyvää 40-vuotisHÄÄPÄIVÄÄ 6.4! Sydämelliset kiitokseni Kutsu tai kiitä Perheuutisissa! Kiuruvesi-lehti p. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee Su 26.1. ja 29.1. klo 16.30 Ke 29.1. Sydämellinen kiitos Harrin hoitoon osallistuneille.. Kaivaten Sinikka ja Reijo Martti ja Arja Niina perheineen Ville perheineen Juha perheineen Anne perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa
Ne tuhoavat otsonia ja ovat merkittävä otsonikadon aiheuttaja. Auringon viimeiset säteet heijastuivat pilvistä.. – Helmiäispilvet syntyvät polaaripyörteen sisälle ja pystyvät muodostumaan vain, jos lämpötila on alle –78 °C, kerrotaan Forecan verkkoartikkelissa. EMMI KAURALA HEIDI NOUSIAINEN Heidi Nousiainen kuvasi helmiäispilven koko komeudessaan KIuruveden Honkarannalla. Helmiäispilvet loistivat taivaalla Kiuruveden taivaalla nähtiin perjantaina ja lauantaina harvinainen ilmiö. Emmi Kaurala ikuisti pilvet ja koiran Turhalantien varrella. Taivasta nimittäin värittivät pastellin ja sateenkaaren väreissä loistavat helmiäispilvet, joihin auringonlaskun tulenoranssit säteet lisäsivät oman väriloistonsa. Helmiäispilvissä erottuu yleensä pastellinsävyjä. Heidi Nousiainen sai ikuistettua pilven sateenkaaren värit Kiuruveden Rantakylässä. Eniten niitä muodostuu EMMI KAURALA HEIDI NOUSIAINEN SANNA MANNINEN HANNA SOINI Länsi-Lapin seutuvilla, tosin sielläkin vain muutaman kerran vuodessa. Forecan mukaan helmiäispilvet ovat parhaimmillaan ennen auringonnousua ja auringonlaskun jälkeen, mutta niitä saattaa näkyä myös auringonpaisteella. 25 Keskiviikko 22. Helmiäispilviä esiintyy Suomessa tyypillisimmin tammi–helmikuussa. Pastellisen suloisesta ulkomuodostaan huolimatta helmiäispilvillä on haitallinen sivuvaikutus. Artikkelin mukaan helmiäispilvien koostumus on melko erikoinen. tammikuuta 2025 Laskeva aurinko heijastui helmiäispilvistä jäiseen hankeen. Ne koostuvat jääkiteiden lisäksi rikkija typpihaposta
alv 25,5 %) Ilmoituksen jättäneiden kesken arvomme YLLÄTYSKASSIN Kaupunki Muistilista KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Kansalaisopiston toimisto suljettu 29.1. ---------------------------------------------Kuulonhuollon kerho torstaina 30.1. klo 12 Digiturvallisuus, 20.2. klo 10.00 SRK-talon takkahuoneessa. 29.1. klo 11.00 Bistro Kookissa. Voit myös jättää hakemuksen liitteineen kirjekuoressa kaupungin ulkopostilaatikkoon. 040 5272 133 tai maatalous@kiuruvesi.fi Seinäkalenteri 2025 1 kpl 15 € 3 kpl 35 € LEHTI OY 044 7050 443 | Niemistenkatu 4 | konttori@kiuruvesilehti.fi Teemanumeron aiheena: Koulutus ILMESTYY 12.2. – 23.3., Voileipäkakkukurssi, 22.3. – 16.3., Sandaalikurssi 21. klo 12 Digitestamentti ja -jäämistö, kouluttajana järjestökoordinaattori Annmarit Puustjärvi, kirjaston monitoimitila. Lisätietoja antaa: maaseutusihteeri Nella Pietilä p. liikuntaa (tuolitanssi) ja pelit (sylilentopallo, curling ym.) ---------------------------------------------Kiuruveden Rintamaveteraanit ry:n kerho to 30.1. 040 670 7097 Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona Puistonkulmalla. Avustusta voidaan myöntää vuoden 2025 aikana toteutettaviin kylätapahtumiin kattamaan tapahtumakuluja. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Koulutus on kaikille avoin. tammikuuta 2025 4 Keskiviikko xx. Tervetuloa! ---------------------------------------------P-S Muisti Muistikahvila ti 28.1. xxxxkuuta 2021 VUODEN VAUVAT 2024 JULKAISTAAN 5.4. – 23.3., Sisustajan kevät 21. Iskelmäviikolle tulevat järjestyksenvalvojat saavat tämän koulutuksen Iskelmäviikko -tapahtuman maksamana (vaaditaan kaksi järjestyksenvalvontavuoroa/kahtena kesänä). LEHTI OY VARAA ILMOITUSTILASI Sanna Manninen, 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi. Vielä ennättää ilmoittautua maaliskuun kursseille: Korupaja 14. KIURUVESI-LEHDESSÄ Lähetä ilmoituksen materiaalit viimeistään 19.3. Selvitä hakemukseen toteutettavan tapahtuman tarkoitus, kuluarvio sekä hakijan yhteystiedot. Tervetuloa! ---------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 5: ma: mangoista broilerikastiketta, täysjyväriisiä, kaali-kurpitsasalaattia, tomaattia, voipapu, ti: ohrapuuroa, sekamehukeittoa, tomaattia, hedelmää, palvikinkkua, ke: tomaattista pastakastiketta, cappeli-pastaa, persikka-raejuustosalaattia, jäävuorisalaatti, kurkkua, to: kirjolohipyöryköitä, sinappi-kermaviilikastiketta, perunaa, punajuurta, kiinankaali-kurkkusalaattia, paprikaa, pe: kinkkukiusausta, kaali-ananas-hernesalaattia, tomaattia (muutokset mahdollisia). konttori@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY Kuva vauvasta Vauvan koko nimi Syntymäaika Asuinpaikka Vanhempien nimet Sisarusten nimet Kummien nimet (halutessasi) Ilmoituksen hinta 40 € (sis. klo 13-14.30, Kiuruveden kirjaston monitoimitilassa, Lähteentie 10 A. ---------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 5: ma: mangoista broilerikastiketta, perunaa, parsakaalia, kurkkuinen salaatti, puolukkakiisseliä, ti: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, vadelmavispipuuro, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, perunasalaatti, puolukkahilloa, aprikoosikiisseliä, to: tomaattista, uunikalaa, perunaa, punajuurta, jäävuori-kurkkusalaattia, herukkakiisseliä, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, punajuurisalaatti, mansikkamoussea, la: nakkikastiketta, perunaa, parsakaalia, kaali-kurpitsapikkelsisalaattia, ruusunmarjakiisseliä, su: kalaleikettä, yrttikastiketta, perunaa, lämpimiä porkkanaviipaleita, maalaispastasalaatti, hedelmämoussea (muutokset mahdollisia). Uusi! Argentiinalaisen tangon perusteita 1.4. klo 12 Älypuhelin arjen turvana, 20.3. Toimita meille vapaamuotoinen hakemus 17.3.2025 klo 15:00 mennessä. Uutena yhteistyössä Savonetti ry:n kanssa maksuttomat yleisöluennot: 23.1. 26 Keskiviikko 22. klo 18.15-21.15 Uusi! Järjestyksenvalvojakoulutus 25.4.-17.5. Tarkemmat avustusehdot löytyvät kaupungin kotisivuilta osoitteesta: www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Kuntatietoa/ Kylat . Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KYLÄTOIMINTA-AVUSTUKSET HAETTAVANA – UUSI MALLI Kylätoiminta-avustusten jakomalli on uudistunut vuodelle 2025. ja 8.4. Lähetä hakemus allekirjoitettuna joko sähköpostilla kirjaamo@kiuruvesi.fi tai perinteisellä postilla Kiuruveden kaupunki / maataloustoimisto, PL 28, 74701 KIURUVESI
050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Juhlaja majoitus Metallia Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Myös määrämittaan. tammikuuta 2025 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 27 Keskiviikko 22. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 044 555 8909 Sulkavanjärvi ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!
Suoraan soppatykistä 10 €/litra. Ks. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. 050 590 3395 www.moviecompanyalatalo.. Tervetuloa herkkutarjousten pariin ! Keskiviikkoisin klo 19:00 torilla to 23.1. ---------------------------------------------Talvipäivät 21.-23.2.2025 Spa Hotel Runnilla. Varaukset puh. Mykyrokkaa seuraavan kerran 30.1.2025. ---------------------------------------------ELÄKELIITTO Äijät ja Mimmit pe 24.1. lisätiedot ylasavonnuorisoseura.fi/talvipaivat. klo 11 keilahallille ampumasimulaattorille. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. 050 307 5439 EDULLISESTI Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot ym. 040 182 4433. Laulamisen riemua, pe-su 16h, kouluttaja Kaisu Tajakka. alan työt. NYT 140 LITRAN ERÄ! ROKKA MATTI 0440-272 224 Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ hissitalosta. 28 Keskiviikko 22. p. 0400 945 544. KIURUSALI Klo 14.30 ja 18.30 Klaus Härön Ei Koskaan Yksin -k12/9Klo 16.30 Baddington seikkailee, puhuttu suomeksi -k7/4Liput 10€ ovelta, käteismaksu Suussa sulavat laskiaispullat ja runebergin tortut Näytelmän ohjaaja Pekka Räsänen kertoo lisää Hella Wuolijoen näytelmästä Niskavuoren Heta Kesän 2025 kaikille avoin kesäteatterirekry! SU 26.1 klo 16 Koskentie 2, 74700 Kiuruvesi Tervetuloa mukaan! Mainonnan kaikki kuviot harri@mainostuuli.com 0400 68 59 68 www.mainostuuli.com Kiuruvesi-lehden 10€ KANGASKASSI KANGASKASSI. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Huveja Elokuvat maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 23.1. Rivi-ilmoitukset Teatteri PELTOHOVI Ystävänpäivä 14.2. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Tapahtumia Asuntoja Torilla Mainospalvelua KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Ruokalista Facebookissa. Helena Ukkola p. leivonnaisia. ---------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. Uusia toivotaan mukaan ja suunnitellaan yhdessä seuraavia aiheita. Erityistä tukea tarvitsevien soittotupa su klo 11-15, kouluttaja Petra Lisitsin-Mantere. p.0400 570 482 pe 24.1. tammikuuta 2025 6 Keskiviikko xx. 045-1264030. alkaen klo 10.00. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. Jaetaan kulut/nenä. Lavatanssi jive, rumba ja cha-cha la klo 13-17, kouluttajat Mirja ja Seppo Rönkkö. Kurssit: Kansantanssi aikuiset, pe-su 16h, kouluttaja Jukka Saari, Teatteri-ilmaisu pe-su 16h, kouluttaja Topi Marin, Kansanmusiikin soittotupa, pe-su 16h, kouluttaja Antti Järvelä