VUOSIKERTA, NRO 17. Biisissä kuvattiin sitä, kuinka aikuistuttua lähdetään pois kotipaikkakunnalta ja kuinka sinne on ikävä takaisin. Katso video verkkosivuiltamme. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko 4-5 » Esinemuseo on taas auki kesällä teema 21 » Henri Knuutisella ja IPK:lla oli kultajuhlat. KIRSI HAAPEA 8-17 » Teemaliitteessä: Suomalainen työ 012138-2417 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 24.4.2024 71. 18 » Nuoret räätälöivät sketsin ja laulun 70-vuotiaalle lehdelle Lukion luovan taiteen ryhmä teki oivallisen sketsin kuvitellusta Kiuruvesi-lehden toimituksesta ja vielä päälle saatiin kuulla sydäntä särkevän hieno biisi, joka kertoi Kiuruvedestä ja Kiuruvesi-lehdestä
Enin osa etsiytyi Etelä-Suomeen ja sieltä sitten Ruotsiin. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Myös henkilökuntamitoitusta ollaan laskemassa raskaammissa ikäihmisten asumismuodoissa. Tällä hetkellä meitä on täällä vielä vähän yli seitsemän tuhatta asukasta. He lähtivät etsimään paikkaansa maailmalta. Säästöjä, leikkauksia ja sopeuttamisia varmasti tarvitaan valtiontalouden hoitamiseen, mutta näissä edellä mainituissa säästöissä ja leikkauksissa vaikuttaa olevan yhtäläisyyksiä harakkaan tervatulla katolla. Täällä kiersi myös pestaajia, jotka etsivät halukkaita Ruotsiin muuttajia. Yöpäivystyksen lopettaminen liittyy valtiovallan säästötoimenpiteisiin. Nähtäväksi jää myös se, miten vanhusten ja ikäihmisten yhteisöasumiseen panostaminen tulee toimimaan, ympärivuorokautista laitoshoitoa kun ollaan vähentämässä. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Väestö siis vähenee edelleen, näin luulen minä. Se on hyvä kädenojennus, mutta valitettavasti kaikilla ei ole varaa yksityislääkärille. Ei siis näille vanhemmille naisille kertynyt eläkettä ja nyt tuntuvat monet olevan sitä mieltä, että turhaan jurputtavat pientä eläkettä, kun eivät ole olleet verotettavissa töissä, jossa eläkettä olisi kertynyt. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Tässä vaiheessa olimme aallon harjalla. Julkisuudessa on esiintynyt tieto, että hyvinvointialueet voivat toki järjestää iltaja viikonloppuihin kiirevastaanottoa niin halutessaan. Hoitotakuu tarkoittaa sitä aikaa, missä asiakkaan on viimeistään päästävä hoitoon. Niinpä 1960-luvulla meitä oli täällä Kiuruvedellä jo 16 500. Sama lienee kaupungissakin, että monet naiset hoitivat lapsensa kotona. MONET muistelevat Kekkosen aikoja, miten mukavaa se oli, kun Kekkonen hoiti työllisyyden ja kaikki muunkin. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Maailma on paljon muuttunut meidänkin elinaikana POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Apuna heillä oli vain pienet lapsilisät, jotka varmasti menivät oikeaan osoitteeseen. Kun suuret ikäluokat alkoivat aikuistua, ensin täältä alkoivat lähteä nuoret naiset. Vanhukset ovat lisääntymässä ja syntyvyys laskee. Sodan jälkeen on pitänyt lisätä ihmisiä. Lie ollut mieluista touhua. Nyt kannattaisikin satsata perusterveydenhoitoon, ettei ihmisten tarvitsisi hoitamattomien sairauksien takia päätyä raskaaseen ja kalliiseen päivystykseen. Kiuruvedellä on joskus 1700-luvulla ollut joku 1000 asukasta. Iisalmen sairaalassa yöpäivystys on toiminut ministeriön poikkeusluvalla. Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Antti Hedman on todennut Ylelle, että yöpäivystyksessä haasteena on henkilöstön riittävyys. Talossa/mökissä saattoi olla vähän eläimiä, jotka kotona olevat hoitivat. PENTTI HAKONEN Augus Tossavainen Paajakkaperältä on taivaltanut jalkaisin satoja kilometrejä työmaille kulkiessaan. Metsätyöt alkoivat koneellistumisen myötä loppua ja ”virkeimmät” lähtivät maailmalle. 2 Keskiviikko 24. Miten meidän käy. Saattoi välillä olla viikkokausia kotoa poissa. KIURUVESI-LEHTI MAAILMA on paljon muuttunut meidänkin elinaikana. Nyt ne on unohdettu. TUOLLA ulkona mietin tätä maailmanmenoa ja Kiuruveden kehitystä. Ikärakenne on mikä on. Pohjois-Savon hyvinvointialue tiedotti viime viikolla, että iltavastaanotto kello 22:een asti Iisalmessa voisi olla yksi tapa hoitaa kiireellisiä potilaita jo illalla ja näin vähentää painetta KYSin yöpäivystyksessä. Yhteisöasumisyksikössä kun ei ole apua saatavissa kuten ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. MYEL-ELÄKE tuli vasta 1970-luvulla ja taisi naisten eläke tulla vasta vuosikymmen myöhemmin. Maatalouden murros, maidon ylituotanto, lehmien tapporahat ja peltojen paketointi osaltaan mahdollistivat mökkipaikkojen autioitumisen. On vähän samanlaista kuin ilmasto. Kirjoituksia ei palauteta. Mitä lie nämä maalta/maasta muuttajat asiasta ajatelleet ja ajattelevat. Yleensä mies kulki hankkeessa, joskus kauempanakin. Kun avuntarve pitenee, sairaus pahenee ja kun ei ole päivystystä lähellä, käy huonosti. Yhteisöasuminen edellyttää melko itsenäistä kykyä tulla toimeen. Eipä ole kauan siitä, kun uutisotsikot huusivat vanhusten hoidon puutteista, epäpätevästä henkilökunnasta ja liian vähäisestä hoitajien määrästä. Hallitus nosti kyllä yleisja erikoislääkäreiden Kela-korvauksia vuoden alussa. Lisäksi karjalaisia on muuttanut tänne, kun heiltä vei velivenäläinen kodit. Perustereydenhoitoa ollaan kuitenkin heikentämässä, kun hoitotakuu pitenee 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Jatkossa yöpäivystys on Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, minne siis kiuruvetisetkin joutuvat matkaamaan 1,5 tunnin mittaisen matkan. Tällä välin perheen äiti hoiti lapset ja talon asiat. Yöpäivystys siirtyy Kysiin, hoitotakuu pitenee, vanhusten laitoshoitoa puretaan. Pisin tossumatka on Piippolasta Kemiin. Itse kuitenkin nostan hattua näille pieneläkeläisille, jotka mahdollistivat yhteiskunnan kehittymisen pieneltä osaltaan, kasvattamalla synnyttämänsä lapset itse. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. 1900-luvulla jo lähes viisituhatta. Jonkin verran on näihin autiotaloihin tullut takaisin ainakin vapaa-ajan asukiksi. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Lapsuudessani täällä maaseudulla perheissä oli paljon lapsia, jotka hoidettiin kotona. Sitten kiihtyi maaltamuutto, joka täällä oli kiihkeimmillään 1970-luvun vaihteessa. Ilmat vaihtelevat ja sama on tässä kotikaupunkini kehityksessä. Siinä vaiheessa monet talot/ mökit autioituivat, kun vanhempi väkikin lähti nuorten perässä kotoaan. En kuitenkaan tunne kaupungin historiaa. Kela-korvauksen pitäisi olla niin tuntuva, että siihen on varaa kaikilla, jos lääkäriin ei pääse julkisella puolella. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. huhtikuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Hoivaa ja hoitoa heikennetään Y öpäivystys Iisalmen sairaalassa loppuu vuoden 2025 loppuun. Näin päätti hallitus. Kun muita palveluja ei ole saatavilla, yöpäivystyksestä haetaan apua. MIELESTÄNI nämä, pääsääntöisesti, naiset tekivät yhteiskunnallisesti tärkeää työtä, kun kasvattivat lapset kotona yhteiskunnalle tarpeellista työväkeä
Tietyt artikkelit luen paperilehdestä kynää käyttäen. Pekka Kattainen Kyllä se paperilehti on paras aamukahvin seurana. ELÄMÄSSÄ tulee varmasti vastaan asioita, jotka eivät ole mieluisia ja vaativat vaivannäköä. Liiallisen ruudun katsomisen sanottiin aiheuttavan keskittymisvaikeuksia ja olevan poissa “kunnollisesta” vapaa-ajan toiminnasta, esimerkiksi ulkoilusta. Kaikilla ole digivehkeitä vieläkään eikä moni haluakkaan. NYKYÄÄN opiskelussa painotetaan asian ymmärtämistä ja ennen kaikkea tiedonhaun merkitystä. Minusta omana kouluaikanani kiusaaminen oli enemmän ns. Anneli Waarna Diginä luen jo tiistai-iltaisin. Niina Knuutinen Paperiversio mieluisampi. Raija Knuutinen Paperilehti, mutta vanhoja Kiuruvesi-lehtiä alkuvuosista saakka lukisin erittäin mielelläni netistä digiversioina, jos sellainen mahdollisuus olisi tarjolla. Koen kuitenkin, että joidenkin asioiden ulkoa opettelulla on ollut minulle paljon hyötyä. Kriittinen asenne jaettuun tietoon on myös opetettava asia. Pirjo Schröder Molemmat käy. Anja Hartikainen Paperilehti luetaan tarkemmin ja digilehteä yleensä vain silmäillään. Sari Klemetti Paperilehti on hieno juttu.Sitä odottaa kuin kuuta nousevaa. Siihen on myös aina yritetty puuttua ja koskaan se ei tietenkään ole ollut hyväksyttyä toimintaa. Sitä odottaa käsi sydämmellä. Heikki Rautio Paperilehti, on niin mukava aamutuokio istahtaa lukemaan kaikessa rauhassa Kiuruvesi-lehteä. Matkoilla ollessa digi. Kalevi Kokkonen Eihän tuossa ole enää mitään lukemista. Ennen opettajajohtoisessa opetuksessa opiskeltiin opettajan ja oppikirjan asioita kyselemättä. Tekniikan kehityttyä tietoteknisten härpäkkeiden läsnäolo on tullut jäädäkseen. Lehti pysyy koko viikon esillä ja voi tarkistaa mainokset ja jutut sekä tapahtumien ajankohdat. Esko Kaikkonen Paperilehti tuntuu parhaalta, sitä on tottunut lukemaan vuosikymmeniä. Voisiko suodattaa viestintää, niin sanallista kuin kirjallista. KOULUNKÄYNTI on muuttunut paljon. Maija Rajakangas Paperilehti ehdottomasti. Paperilehti ehdottomasti, kiitos! Carola Valle-Vartiainen Paperilehti tietenkin, tullut 45 vuotta. Nettikiusaaminen on laajeneva ilmiö ja muutenkin nimettömänä tapahtuva toiminta on hyvin yleistä. Alli Huovinen Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi.. Matti Komulainen Paperilehti ehdottomasti! Nettiä tulee muuten käytettyä jo liikaakin. Harrastusmahdollisuuksia on enemmän ja harrastusten kustannukset ovat nousseet kuten kaikki muutkin elämisen kulut. Mitä tarvitsen. Suosittuja olivat lentopallo, jääkiekko ja erilaiset käsityöja ilmaisukerhot. huhtikuuta 2024 Somepoiminta #kiuruvesi @robertgrunds 2.4.2022 Paikka: LavapuroKaupinsaari Kuvaaja: Robert Grundström Teeri ruokailemassa pajunkissoja. Koronan jälkeen ei ruutuajasta ole puhuttu. Ihan hyvä paperisena, mutta voisihan netistäkin lukea, jos laatikolle ei kehtaisi kävellä. Onko liian helppo laukoa, mitä mieleen tulee. Helmi Väyrynen Digi. Kyllä lastenkin takia pitäisi tulla koteihin ainakin yksi paperilehti viikossa. Myös internetin ja etenkin somekanavien käytön laajuus ja määrä huolestuttaa. Netin kautta tulee luettua Iltiksen uutisia, sekään ei ole huono vaihtoehto. Opeteltavan tiedon määrä on myös kasvanut huimasti. Kielenkäyttö myös aikuisia ja esimerkiksi aivan tuntemattomia henkilöitä kohtaan on välillä aivan kauheaa. Diginä myös lehtiarkisto on aina tallessa, mukana ja järjestyksessä, jos tarvitsee hakea jotakin vanhasta lehdestä. Kuinka ohjeistettiin, että ruutua ei saa katsoa liian läheltä näön mahdollisen vaurioitumisen vuoksi. KIUSAAMISTA on ollut aina koulussa ja myös vapaa-ajalla. 3 Keskiviikko 24. Myös varoitettiin väkivaltaisista ohjelmista ja runsaasta ruutuajasta. Juttu hahmottuu paremmin ja painotekniikan kehityksen ansiosta kuvat toistuvat komeasti. Jorma Rissanen Paperilehti ilman muuta, vaikka vasta illalla posti sen tuokin. Regina Tuorilainen Viikon otsikot diginä, mutta tarkempi luku aamuteetä juodessa paperisena, versiona miellyttävämpi. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Oi, ihana nuoruus! KUN olen saanut elää nuorten rinnalla jo pitkän ajan, on väistämättä tullut myös verrattua tämän päivän nuorten elämää omaan nuoruuteen. VIERASKYNÄ MAARIT AMPER Kirjoittaja on Yläasteen rehtori VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Kumpi mieluisampi, paperilehti vai digi. Digilehti nykyään ja arkistojen aarteet luettavissa. Riitta Airaksinen Digilehti. Mistä on minulle hyötyä. Joskus asiat ovat niin kuin opettaja tai huoltaja ne määrää kaikesta ei pidä eikä tarvitse neuvotella. Petri Remes Aikakauslehteä itsekin toimittavana olen niin tekijänä kuin lukijana ehdottomasti paperilehden kannalla. Eila Niskanen Kyllä paperi on ehdottomasti toimivin käyttöliittymä. Sari Luosola Ehdottomasti paperiversio. suoraa toimintaa: lyömistä, tavaroiden piilottelua ja haukkumista päin naamaa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Jotkut asiantuntijat varoittelevat nykyäänkin etenkin lasten ja nuorten runsaasta ruutuajasta. Nykyään opeteltavaa tietoa kyseenalaistetaan jonkin verran. Jouko Kokkonen Yksi sanomalehti edes tulee ja se on tietysti Kiuruvesi-lehti. Lukukokemuksena paperinen versio on paljon kokonaisvaltaisempi kuin putken tuijottelu. Maija Helena Kekäläinen Paperilehti on oikea lehti. Tietokonetta ja etenkin älypuhelimia käytetään koko ajan. Näiden kaikkien muutosten keskellä voisimme sekä nuoret että me varttuneet aina ennen päätöksen tekemistä pohtia: Mitä haluan. Jos pystyisi, niin ostaisin kaupastakin kaiken paperipussissa. Myös joukkuelajeissa korostuvat yksilösuoritukset. MUISTAN , kun teroitettiin television katsomisen vaaroista. Terhi Tikkanen Paperilehti. LAPSET ja nuoret ovat harrastaneet aina. Paljon on samoja haasteita ja mahdollisuuksia, paljon myös on maailma muuttunut. Välttämättä en näe ihanteena niiden kaikkien asioiden ulkoa opettelua, mitä silloin opeteltiin. Nykyään kiusaaminen tapahtuu enemmän piilossa. Koulussa, vapaa-ajalla ja myös kotona olisi tätäkin asiaa hyvä oppia. Digi on lehden kuva. Kiusaamismuodot ovat muuttuneet. Voi lukea missä ja milloin vaan. Merja Kristiina Ruotsalainen Kuinkahan vanhukset lukisivat diginä. Toimia siis hyvien tapojen mukaisesti ja näin tulla toimeen hyvin erilaisten henkilöiden kanssa. Minun muistaakseni yläkouluni aikana suosituimmat harrastukset olivat erilaiset joukkueja ryhmälajit. Viikon kohokohta. Reijo Kortelainen Paperilehti vuodesta 1971. Tarja Räty Paperilehti. Mikko Lahdensaari Paperiversio on keskiviikon kohokohta. Lisäksi vielä: Miten tämä vaikuttaa ympäristööni ja/tai ympärilläni oleviin ihmisiin. Mielestäni nykyään korostuvat enemmän yksilölajit
huhtikuuta 2024 Kiuruveden esinemuseolla ja savolaisessa pihapiirissä jo vuosikymmenen kesäoppaana toiminut yleistä historiaa Oulun yliopistossa lukeva Jenna Ruotsalainen on iloinen siitä, että Kiuruveden esinemuseo aukeaa taas tänä kesänä yleisölle. Iltavastaanotto kello 22:een asti Iisalmessa voisi olla yksi tapa hoitaa kiireellisiä potilaita jo illalla ja näin vähentää painetta KYSin yöpäivystyksessä. Nyt kartoitetaan mahdollisuutta, jossa Iisalmen uuden vuodeosastojen päivystävä lääkäri toimisi vastaavalla tavalla oman alueensa konsulttilääkärinä yöaikaan. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. alueen palvelutalot ja ensihoito ovat voineet konsultoida yöpäivystysten lääkäriä. Valmistelun tavoitteena on varmistaa, että muutos vuoden 2025 lopussa on hallittu ja siitä ei koituisi haittaa potilaille tai kohtuutonta kuormitusta hyvinvointialueen UUTISET Keskiviikko 24. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. klo 14 mennessä osoitteeseen konttori@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY. Nyt käynnistyy yöpäivystysten sulkemisen suunnittelu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kiuruvedellä on todella iso esinekokoelma ja museolla on rikas historia, tämän kaiken pitäisi olEsinemuseo auki kesäksi Pimpparauta Erkki esillä Kiuruvedellä syntyi melkoinen kansanliike, kun sivistyslautakunta kaavaili esinemuseon sulkemista viime vuonna. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % VIIKOLLA 18 KIURUVESI-LEHTI ILMESTYY POIKKEUKSELLISESTI TIISTAINA 30.4. 4 Keskiviikko 24. Esinemuseo ja savolainen pihapiiri ovat tänä kesänä avoinna kesäkuussa ja heinäkuussa. Seuraavien kuukausien aikana kartoitetaan yöpäivystysten toimintaa ja erityisesti yöpäivystysten potilaiden hoidontarpeita. Se tyrmättiin. Tähän asti kotisairaala, kotihoito, Museon kesäopas Jenna Ruotsalaisella on käsissään lestit, joiden mukaan suutari teki kengät pieneen ja isoon jalkaan. huhtikuuta 2024 JAANA SELANDER Kiuruvetiset joutuvat menemään yöpäivystykseen Kysiin 2026 alusta. – Kiuruveden museon tulevaisuus ei ole vieläkään sataprosenttisen varmaa, mutta teemme kulttuurisihteeri, kirjastonjohtaja Heidi Huhtilaisen kanssa kaikkemme, että museo saisi jatkaa. Vuoden 2026 alusta Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimisi yöpäivystys vain Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. henkilöstölle. Iisalmen vuodeosasto on keskeinen osa nyt valmistelussa olevaa palvelujärjestelmän uudistusta. Ilmoitusaineistot tulee jättää viimeistään perjantaina 26.4. JAANA SELANDER Yöpäivystyksen loppuminen hoidetaan hallitusti Hallitus on päättänyt yöpäivystysten lakkauttamisesta Iisalmessa viimeistään 31.12.2025
Vesi haittaa peltoja Rikkajoentielle ja paikoittain Pyhännäntielle nouseva vesi on jokakeväinen ilmiö. – Tilaisuudessa toivottiin, että jatkossakin vastaavia matalan kynnyksen tapahtumia järjestettäisiin kaupungin toimesta. Heinäkuussa, kun on juhlaviikko, museo on avoinna viitenä päivänä Iskemäviikolla. Vedenpinta on sittemmin laskenut pakastuneiden kelien takia. Museo aukeaa kesäkuussa ja on avoinna heinäkuun loppuun. Jari Knuutisen lasten koulumatka taittui osittain traktorilla tielle nousseen veden takia. Seppä Erkki Saastamoinen oli kyläseppä ja kansanpelimanni. Erkki Saastamoinen asui Koivujärvellä, hän oli kyläseppä ja kansanpelimanni. Nuori pääsee kokemaan, mitä on museotyö, Ruotsalainen sanoo. Jari Knuutinen joutui viemään viikon ajan joka koulupäivä lapsensa linja-autopysäkille traktorilla, jotta he pääsivät ylittämään tulvivan tien. Seuraava kuntalaisilta järjestetään tiistaina 7. Saastamoisesta tehtiin Martti Kakon ohjaama dokumenttielokuva Soittava seppä vuonna 1981 sekä muistojulkaisu Seppä ja rauta vuonna 1990. Museo oli auki neljänä päivänä viikossa aiemman viiden päivän sijaan. Häntä kutsuttiin Koivujärven Väinämöiseksi. Tälle kesälle on suunniteltu suutarin työstä kertovaa näyttelyä. Talonpoikaisesineistöä Kiuruveden esinemuseo esittelee savolaista talonpoikaiselämää, erikoisuutena ovat herännäisyys ja maitotalous. Vielä ei ole päätetty, onko museo avoinna neljänä päivänä viikossa kuten viime vuonna keskiviikosta lauantaihin. Hyvinvoinvointialue julkisti luonnoksen palvelujärjestelmän uudistamisesta alkuvuodesta. Jenna Ruotsalainen kertoo, että tuo Seppä Saastamoinen -teeman idea tuli museon asiakkaalta. Kuntalaisilta toukokuussa VIIKON KYSYMYS Paperivai digilehti. Kiuruveden kaupunki järjesti tammikuussa 2024 kuntalaisillan kaupungin ajankohtaisista asioista. Viimekertaisessa kuntalaisillassa puhuttivat paljon ajankohtaiset soteasiat, Rusanen viestittää. – Otan mielellään nuoria töihin museolle. Nyt Rikkajoentietä voi jälleen kulkea kuivin jaloin. Nyt esinemuseoon kaupunki on palkkaamassa nuorten työllistämistuella nuoren töihin heinäkuuksi. Muut alueen ihmiset käyttivät Knuutisen mukaan hekin maataloustyökoneita tien ylittämiseen tulvan aikaan. Saastamoinen valmisti pajassaan suuren määrän pimpparautoja. Voimme tehdä yhdessä myös kokoelman ylläpitoa. Saastamoisen soittimena oli itse valmistettu pimpparauta. Ne saavat olla teiden varrella ympäri vuoden joka kevät toistuvien tulvien vuoksi. Iltapäivällä hänen täytyi hakea lapset pysäkiltä traktorilla parikin kertaa, sillä lapset pääsevät eri aikoihin koulusta. Rikkajokeen laskeva Pilpanpuro tulvi Rikkajoentietä ympäröivälle peltoaukealle Kiuruveden Pietilässä viime ja toissa viikon aikana. PAPERI 53% DIGI 47% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Antaako Kiuruvesi-lehti liian kauniin kuvan Kiuruvedestä. Tilaisuudessa ovat mukana Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ylilääkäri Jarno Rieppo sekä alue-esihenkilö Satu Juttula-Moilanen. Jenna Ruotsalainen aloitti huhtikuussa kaupungin kulttuuritoimessa ja siirtyy museolle kesä-heinäkuuksi. Jari Knuutinen arveli, että kelien lämmetessä vesi nousee uudestaan pelloille ja Rikkajoentiellekin, sillä lunta ja jäätä riittää edelleen metsissä. Suutariin liittyvää tavaraa on esineistössä paljon. – Asiakkaat pääsisivät näkemään millainen kokoelma meiltä löytyy, mitä on sen ylläpito ja hoito, ihmiset pääsisivät kokeilemaan myös esineiden puhdistusta ja luettelointia, Ruotsalainen sanoo ja uskoo sen olevan todella mielenkiintoista. Kiuruvedellä on ollut aikanaan paljon suutareita. Museon alakerrassa on vaihtuva näyttely. – Eli jos tällaisia tapahtuma-, näyttely-, teemaideoita ja toiveita tulee mieleen, niin otan niitä mielelläni vastaan ja palautetta ylipäätänsä. Ruotsalainen miettii, että josko järjestettäisiin vielä kesän mittaan yleisölle mahdollisuus tutustua museon laajaan kokoelmaan ja sen hoitoon. Paikalle tulee seppä antamaan takomanäytöksen. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Kun Kiuruvedellä kaavailtiin museon sulkemista ja oltiin varaamassa 3 500 euroa siihen, että esineille mietitään uudet paikat, otti asiaan kantaa Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Saastamoinen työskenteli myös joulupukkina ja Johan af Grann suunnitteli hänestä Joulupukki-elokuvaa, joka ei kuitenkaan toteutunut. Lapset tykkäävät katsella vedessä uivia sorsia ja joutsenia, Jari Knuutinen kertoi viime viikolla. Museo ottaa vastaan esineitä, joita ei ole vielä kokoelmassa. Museoalueella järjestetään juhannuksen jälkeisenä päivänä (29.6.), paikallismuseopäivänä, pimpparautamies, kansanmuusikko Erkki Saastamoisen (1911–1989) teemalla koko päivä. Saastamoinen ei tarvinnut tekopartaa. Vastikään museoon on saatu lahjoituksena Puolakasta paljon esineitä, muun muassa leivänleikkuri, pursotin laatikkoineen, lihamylly, iso tuohikori. toukokuuta klo 18 alkaen Kiuruveden kaupungintalolla, valtuustosalissa. Museoon tulee vuosittain uusia esineitä. Sen lisäksi se pyyhkäisee mennessään Rikkajoentien sepelit, mikä vaikeuttaa tien kunnossapitoa. Kuva viime keskiviikolta. – Korkeimpien tulvien aikaan maitoautokaan ei pääse ylittämään tietä, Knuutinen sanoi aiempien vuosien tilanteesta. Voidaan sitten näiden pohjalta lähteä suunnittelemaan erilaisia tapahtumia, Ruotsalainen viestittää. – Tämän johdosta Kiuruveden kaupunki on kutsunut Pohjois-Savon hyvinvointialueen edustajia kertomaan ja keskustelemaan ajankohtaisista soteasioista Kiuruveden näkökulmasta. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KIURUVESI-LEHTI Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 Linssit -50% Silmälääkäreiden reseptillä lisäale -30 € Osa koulumatkasta on taitettava traktorilla Kevättulvilta ei säästytty Kiuruvedelläkään. HANNA SOINI. 5 Keskiviikko 24. – Rikkajoentietä on korotettukin tulvimisen takia, mutta se painuu aina alaspäin, Knuutinen kertoi yrityksistä parantaa keväiden tilannetta. Luvassa on myös pelimannimusiikkia ja kansantanssia. Kansanmusiikkia on luvassa myös heinäkuussa, silloin museon alueelle tulevat esiintymään Anna Fält ja Susanna Leppänen. Toisaalta hän mietti, että pakkasvaiheet voivat tänä keväänä myös hillitä tulvimista. Myös museoliiton puheenjohtaja Pekka Sauri piti kotiseutumuseon sulkemissuunnitelmia harvinaisena ja lakkauttamista ikävänä. Viime vuonna museossa kävi 610 ihmistä. Museosta todettiin, että ”lyhytkestoiset ja kuntatalouden mittakaavassa suhteellisen pienet säästöt ovat koitumassa pitkäjänteisesti toimivan muistiorganisaation toiminnan lopettajaksi”. huhtikuuta 2024 la kaikkien nähtävillä, Ruotsalainen sanoo. Kaikki lapset eivät olisi päässeet kouluun ilman traktorikyytiä. HANNA SOINI Vesi lainehti peltoaukealla ja teillä Kiuruveden Pietilässä. Rikkajoentien ja Pyhännäntien varrelle on pystytetty vedestä varoittavat kyltit. Peltoaukealle nouseva vesi viivästyttää heinän viljelyä. Jari Knuutisen mukaan myös Näläntöjärven lähettyvillä olevat Talvilahdentie ja Tuliniemi ovat alttiita tulvimaan. Hän esiintyi myös joulupukkina. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mukaan tilaisuus sai runsaasti positiivista palautetta. Yksi päivä viikosta on varattu kokoelman hoitamiseen. – Nuorempi istuu hytissä ja vanhempi kärryssä. Rikkajoentien varrella on vähän asutusta. Auttamaan museon aukipitämisessä, opastamisessa ja ylläpidossa
Kiuruveden vanhusneuvosto on pyytänyt kaupunkia lähtemään mukaan Gubbe-toimintaan, jossa vanhuksille palkataan nuoria avustajia, jotka avustavat kaksi tuntia viikossa arjen askareissa ja tuovat ikäihmisille seuraa. Kaupungin omistamien sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelukäytössä olevien kiinteistöjen tulevaisuus ja hallinnointi vaikuttavat monella tavalla kaupungin toimintaan, huomautetaan kaupunginhallituksen esityslistalla. Selvityksen hinta-arvio on 14 900 euroa (+ alv 24 %). Kiuruveden kaupunkistrategiasta oli avoin kysely henkilöstölle, luottamushenkilöille sekä kuntalaisille tammikuun 2024 aikana. Kiuruvetisten mielestä Pohjois-Savossa perustason kattavuus ei saa olla ensilinjan leikkauskohde. Näin palvelutarjonta voidaan toteuttaa tavalla, joka on tasapuolinen maakunnan ihmisille ja yrityksille. Strategiasta ollaan poistamassa kohta ”turvaamme lähipalvelut taajamassa ja haja-asutusalueella” ja voimavaroihin on lisätty/korjattu kohdat ”esimiestaitojen kehittäminen ja huoltovarmuudesta huolehtiminen”. Strategiasta käytiin yhteistä keskustelua kauKaupunkistrategiaa viilataan ja höylätään JAANA SELANDER Kiuruveden kaupungin straregiaa (2022–2025) päivitetään Kaupunginhallitus päätti, ettei se puolla kuntalaisaloitteessa tehtyä suorahankintaesitystä Gubbe-toiminnasta. Päivitetty kaupunkistrategia tulee kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn touko-kesäkuussa 2024. Kuntalaisaloitteessa tehty suorahankintaesitys koko vuodelta 68 240 euroa ylittää hankintalain kansallisen kynnysarvon 60 000 euroa. Lisäksi sosiaalija terveyspalvelut, joihin myös Gubbe-palvelu voidaan katsoa kuuluvan, kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastattaviin palveluihin, esityslistalla huomautetaan. Hankintaesitys kun ylittää hankintalain kansallisen kynnysarvon. Kaupunginhallitus käsitteli Kiuruveden kaupunkistrategian (2022–2025) päivitystä maanantaina. Lisäksi talousarvio ei tälle vuodelle eikä suunnitelmavuosille mahdollista hankintaa. huhtikuuta 2024 Uutiset Sotekiinteistöistä yhtiöittämisselvitys Kiuruveden kaupunki hankkii KPMG Oy Ab:ltä Kiuruveden kaupungin sotekiinteistöjä koskevan yhtiöittämisselvityksen. Kiuruvesi edistää hyvinvointia ja varmistaa turvallisen ja viihtyisän ympäristön.. Sekä ”tiivistämme yhteistyötä naapurikuntien kanssa”. Kiuruveden kaupunkia tehdään näkyväksi rohkealla ja erottuvalla ”viestinnällä sekä markkinoinnilla”. henkilöstöä, alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Kaupunkistrategia määrittää tärkeimmät linjaukset tulevaisuuden tahtotilasta ja toimii kaupungin arkijohtamisen kulmakivenä. punginvaltuuston talousja strategiapäivillä 24.–25.1.2024. Kuntien itsensä omistamat soteja pelastustoimen toimitilat jäivät hyvinvointialueuudistuksessa kuntien omistukseen, kunnat vuokraavat tiloja hyvinvointialueille 2025 tai 2026 loppuun. Samalla aluehallitus on käynnistänyt sidosryhmien osallistamisen, jossa kuullaan kevään aikana mm. Määrärahaa ei ole olemassa ilman, että leikataan muihin kaupungin lakisääteisiin toimintoihin varattuja määrärahoja, kaupunginhallituksen esityslistalla todetaan. luonnoksessa todetaan, että Kiuruvesi edistää hyvinvointia ja varmistaa viihtyisän ja turvallisen kasvuja elinympäristön ja lisätty/korjattu jatkoksi ”mahdollisimman hyvät palvelut huomioiden väestörakenne ja talous”. Kiuruveden kaupungilla on omistuksessaan soteja pelastustoimen kiinteistöjä, jotka on vuokrattu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Kiuruveden kaupungin tavoitteena on taloudenhallinnan ja kaupungin tulevan kehityksen suunnittelun näkökulmasta selvittää ja huomioida vuoden 2026 alusta voimaan astuvan lainsäädännön mukaan tuoman soteja pelastuskiinteistöjen yhtiöittämisvelvoitteen vaikutukset ja vaihtoehdot. 6 Keskiviikko 24. Sotekeskus joka kunnassa Kiuruveden kaupunginhallitus jakaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmäuudistuksesta saman näkemyksen Pohjois-Savon kuntajohtajien ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa siitä, että palveluverkko tulee rakentaa siten, että jokaisessa maakunnan kunnassa on sotekeskus, jossa on tarpeen mukaiset vastaanKiuruveden kaupunginhallituksessa käsiteltiin maanantaina sotekiinteistöjen yhtiöittämisselvityksen hankintaa. Kaupunkistrategia ohjaa vuosittaisten toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden laadintaa. Toiminnan aloittamisja ylläpitokustannukset ovat puolelta vuoGubbe-toiminta pitäisi kilpailuttaa, aloite ei siis etene ottopalvelut. Lisäksi tammikuussa järjestettiin kuntalaisilta aiheeseen liittyen. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on pyytänyt Pohjois-Savon kunnilta lausuntoa palvelujärjestelmäuudistuksesta huhtikuun loppuun mennessä. Ympärivuorokautinen päivystys voidaan toteuttaa alueellisesti niin, että se tukeutuu Iisalmen, Kuopion ja Varkauden sairaaloihin. Vuodeosastojen hallittu keskittäminen Iisalmeen, Kuopioon, Varkauteen ja mahdollisesti Siilinjärvelle on järkevää. Aloitteessa pyydetään kaupunkia varaamaan vuodelle 2025 talousarvioon määräraha sopimuksen tekemiseksi Gubbe Sydänystävät Oy:n kanssa. Eli käytännössä hankinta tulisi hankintalain ja Kiuruveden kaupungin hankintaohjeen mukaisesti kilpailuttaa ja hankintalain mukaista suorahankintaperustetta suorahankinnalle asiassa ei ole esitetty. JAANA SELANDER Kaupungin tulee näin ollen selvittää, mitä vaihtoehtoja soteja pelastustoimen kiinteistöjen hallinnoinnin osalta on olemassa ja miten kiinteistöjen yhtiöittäminen olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa. Hyvinvointialueelta on viestitetty, ettei kaikkia sotekiinteistöjä tarvita jatkossa varsinkin kun toimintaa voidaan tarjota etänä ja digitaalisena. Kiuruveden kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.4.2022 pitämässään kokouksessa kaupunkistrategian vuosille 2022–2025. Sote-uudistuksen valtakunnallisiin päätavoitteisiin kuuluvat panostaminen perusterveydenhoitoon, tasavertainen tarpeen mukaiseen hoitoon pääsy ja sujuvat hoitoketjut. Johtoryhmässä myös todettiin, että Kiuruveden kaupunki ei tässä vaiheessa voi lähteä yksittäisenä hankintana viemään eteenpäin myöskään sen takia, että tämänhetkinen talousarvio ei tälle vuodelle eikä suunnitelmavuosille mahdollista Gubbe-hankintaa. Kiuruveden kaupunginhallituksen lausunnossa todetaan, että liikkuvilla palvelumalleilla voidaan tuoda erikoispalvelut lähelle asukkaita. Strategian päivitys lähetetään vielä työstettäväksi kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajien, valtuustoryhmien puheenjohtajien sekä kaupunginjohtajan yhteiseen tapaamiseen. Kaupunkistrategian päivitysdelta 34 120 euroa. JAANA SELANDER Kiuruveden päättäjien mielestä sotekeskus pitää olla joka kunnassa, hyvinvointialue ei välttämättä enää vuokraa ainakaan kaikkia terveyskeskuksen tiloja. Avoin kuntalaisilta järjestettiin kaupungintalolla 8.1. Kun vuokrausta siirtymäajan päätyttyä joudutaan harjoittamaan kilpailutilanteessa markkinoilla, edellyttää kuntalaki toiminnan yhtiöittämistä (yhtiöittämisvelvollisuus). Tarvittaessa Kiuruveden kaupunki pyrkii edistämään vanhusten hyvinvointia muilla sopivimmilla keinoilla muun muassa palvelukeskus Virranrannan remontoinnin yhteydessä. Yksi sellainen on Kiuruveden terveyskeskus
Se vaikuttaa jonkin verran junaliikenteeseen, mutta vaikutukset henkilöliikenteelle jäävät vähäisiksi. 7.5. Väylävirasto aikoo kesän aikana vaihtaa radan sähköistyksen yhteydessä vaurioituneet turvalaitekaapelit. 17.00 Yhdistysfoorumi kesätapahtumiin liittyen 3.5. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! www.arvokulta.. Vanhat järjestelmät on päivitettävä uusiin ennen kolmioraiteen käyttöönottoa. SIMO, K-market Simontori OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, öljyvärimaalaukset/taulut, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Liikkuvat arvokulta ostopisteet ympäri Suomen. HANNA SOINI KIURUVEDEN KULTTUURITALO Lähteentie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. Musiikkiopiston kevätkonsertti 19.5. 18.00 Pähkinäsaari 1323 -näytelmä Kiurusalissa. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. Lavalla nähdään näyttämötaiteilijat Timoi Munne ja Henry Räsänen sekä muusikko Janne Vänskä. 18.00 Vappua, vappua! Hulluviiman improvisoitu näytelmä. Se on saatu rakennettua valmiiksi, mutta sen turvalaitejärjestelmät ovat vielä kesken. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. Turvalaitejärjestelmien uusiminen on parhaillaan käynnissä. Löydät meidät ostoautosta. – Radan sähköistysurakan aikana vaurioitui sen verran kaapeleita, että niihin tulee myöhemmin vikoja, jos niitä ei uusita, kertoo projektipäällikkö Harri Sakki Väylävirastolta. Liput 15e ovelta. 7 Keskiviikko 24. Se lisää teollisuuden kilpailukykyä, sillä tavaran kuljettaminen sähkön voimin tulee dieselpolttoainetta halvemmaksi. Ylivieskan ja Iisalmen välisen radan sähköistys palvelee lähinnä teollisuutta. Ylivieskan ja Iisalmen välisen radan sähköistäminen alkoi vuonna 2019. Kolmioraide on tarkoitus saada käyttöön tämän vuoden marraskuussa. 1 h. – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 044 347 2332 www.kultahopea. 27.4.-29.4. 18.00 Kansalaisopiston kevätmatinea, vapaa pääsy 30.4. Löydät meidät ostoautosta. Kolmioraide yhä kesken Työ jatkuu myös Iisalmen kolmioraiteen parissa. Kaapelityöt on tarkoitus aloittaa kesällä. Löydät meidät ostoautosta. 18.00 Nuori vapaa nainen Eevi Huttusen lukion musiikkidiplomikonsertti 11.5. Turvalaitejärjestelmien valmistumisen jälkeen alkavat niiden testaukset. Hanuri ja Antti konsertti kevät 2024. Harri Sakin mukaan sähkön käyttö dieselin sijaan on lisäksi ympäristöystävällisempää. 18.00 Mandi Kärkkäisen kevätkonsertti Varjoista kevään valoon. Ne ovat alkaneet liikennöidä jo maalis–huhtikuun vaihteessa. Kansalaisopiston kevätnäyttely, Kulttuuritalon näyttelytila, aukioloajat la-su klo 10-15 ja ma klo 10-20 29.4. 10.5. Iltalypsyn kahvila palvelee ennen esityksen alkua. Sähköjunat on otettu käyttöön Ylivieskan ja Iisalmen välisellä radalla. Sillä halutaan minimoida junaliikenteelle aiheutuvat häiriöt. Samalla se rauhoittaa Iisalmen ratapihan liikennettä. todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 0800150150 Liikkuvat KultaHopea ostopisteet ympäri Suomen. Esityksen kesto n. Liput 10 e. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta! OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA, HOPEAA, kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, vinyylilevyt, postimerkkejä ja rihkamaa yms. HANNA SOINI – Kaapelityöt kestävät pari kolme kuukautta, Sakki arvelee. TORNIO, Hallituskadunpääty Rajalla På Gränsen LA 13.3. Sähköjunien lisäksi raiteilla ajavat toistaiseksi myös dieselillä kulkevat junat. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. Sähköjunat ovat aloittaneet liikennöinnin Ylivieskan ja Iisalmen välillä. Ne sulkevat käytännössä kaiken liikenteen joka suunnasta Iisalmeen, Sakki kertoo. 040 484 8929 ja 040 5271798 kiuruvesi.fi/kulttuuritalo 25.4. – Kolmioraidetta ei voida toistaiseksi liikennöidä. 6.-31.5.Silmä kirkas, sydän puhdas, harmaa puku ylläNäyttely Kiuruveden lotista ja pikkulotista. 2.5. 18.00 Kansalaisopiston karaokeryhmien ja päiväkuoron konsertti 15.5. PE 12.3. 18.00 Kansalaisopiston järjestämä Kevään kaikuja -konsertti. – todennäköisesti aina paras hinta KOTIKÄYNNIT 044 347 2332 PE 12.3. Urakoitavaa kuitenkin edelleen riittää Kiuruveden ratapihalla. Vapaa pääsy. Kyseessä on verrattain pieni urakka. SIMO, K-market Simontori OSTAMME KULTAA, HOPEAA, vanhoja kolikoita/seteleitä, Arabiaja Iittala-astiastot, öljyvärimaalaukset/taulut, kellot & kuolinpesät, kysy tarjous! Liikkuvat arvokulta ostopisteet ympäri Suomen. Urakka tehdään junaliikenteen ehdoilla joka toinen viikonloppu yöaikaan. Vapaa pääsy. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. 13.00 Kiuruveden voimistelijoiden kevätnäytös ‘ 16.5. 11:20-12:20 Siilinjärvi, Lidl 13:10-14:30 Pielavesi, tori 15:30-17:00 Kiuruvesi, K-Supermarket 17:40-19:10 Iisalmi, Prisma 5.5.2024 Sunnuntai 08:30-9:30 Iisalmi, tori 10:00-10:45 Sonkajärvi, tori 11:30-12:00 Rautavaara, tori 13:00-14:00 Juankoski, Juicen tori 14:30-15:45 Nilsiä, tori 16:30-17:45 Lapinlahti, tori 18:45-20:00 Kuopio, ABC Pitkälahti Kiuruveden ratapihalle tulossa uusi urakka Iisalmen ja Ylivieskan välisen radan sähköistys on saatu valmiiksi, mutta työtä on vielä tehtävänä. Tervetuloa peremmälle ilman ajanvarausta klo 10–17! www.arvokulta.. Töitä tehdään viikonloppuisin. Radan sähköistys aiheutti vaurioita, joita korjataan kesällä. huhtikuuta 2024 PE 12.3. KEMI, K-Citymarket SU 14.3. SIMO, K-market Simontori Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) 3.5.2024 Perjantai 09:30-10:45 Suonenjoki, Osuuspankki 11:10-12:00 Rautalampi, tori 12:50-13:50 Vesanto, Grilli 14:15-15:15 Tervo, tori 15:30-16:30 Karttula, S-Market 17:15-18:45 Kuopio, tori 4.5.2024 Lauantai 09:30-11:00 Kuopio, Citymarket Päiväranta. Se helpottaa junien kulkua Ylivieskan ja Kontiomäen välillä. Nyt Väylävirasto kilpailuttaa kaapeliurakkaa
toukokuuta järjestämässään yritystapahtumassa. Yrittäjäkurssin myötä 5 A -luokkalaisilla on herännyt monenlaisia ajatuksia yrittäjyydestä. Se on kuitenkin ollut myös hauskaa. Lisäksi oli mietittävä kokonaisuutta, jottei saman alan yritysten välille synny liiaksi kilpailua. – Minä odotan tapahtumassa eniten sitä, että siellä olisi paljon asiakkaita ja saisimme paljon rahaa, lisää luokkakaveri Lari Niskanen Herkkupojat-yrityksestä. HANNA SOINI – Monet olisivat halunneet myydä mokkapaloja, mutta keksimme sitten enemmän erilaisia ideoita. Tällä hetkellä 5 A -luokalla on täysi höyry päällä esimerkiksi mainoskylttien askartelussa sekä tietenkin myytävien tuotteiden valmistamisessa tai keräämisessä. 8 Keskiviikko 24. Kiva, että pääsee järjestämään sitä, sanoo 5.-luokkalainen Petra Partanen Bestisten vohvelit ja korut -yrityksestä. Esimerkiksi yrityksen logoa ja mainoksia taiteillessa koululaiset oppivat kuvaamataitoa ja talouspuoli opettaa matematiikkaa. – Kaiken suunnittelun lisäksi yritysvierailut ovat olleet kivoja. Leipominen ja talousasioiden opettelu on myös ollut monen mieleen. Omat taidot yritykseksi Lasten oma yritysidea muodostui omien kiinnostustenkohteiden sekä taitojen perusteella. Sama teema ilmestyy Suomen paikallismedioiden lehdissä ympäri Suomen. Moni heistä tulee siihen tulokseen, että kaikista hankalinta oli oman yrityksen nimen keksiminen. Lasten järjestämästä yritystapahtumasta kertyvästä voitosta puolet kilahtaa heidän luokkaretkikassaansa. Tykkään enemmän urheilusta ja tanssista, kertoo Essi Rankinen. Sitä koululaiset joutuvat miettimään hetken. Kainulaisen mielestä yrittäjäkurssissa parasta on se, että saa itse päättää, minkälaisen yrityksen perustaa ja minkälaisen logon sille suunnittelee. Monenlaista opittavaa Monipuolisesta kurssista on löytynyt kaikille jotain mieluista. Kynsien lakkaus tuli mukaan toimintaan, kun saimme kynsilakkoja sponsoreilta, Vanja Tenhunen ja Taimi Nykänen kertovat. huhtikuuta 2024 teema Suomalainen työ Tässä lehdessä on teemana suomalainen työ. Tunnilla he taiteilivat logon ja mainoksen omalle yritykselleen 7. Omassa yrityksessä saa päättää itse – Ajattelin, että kurssi sopii tälle luokalle. Osana kurssia lapset ovat saaneet Pikkuyrittäjät-paidat. Yhteistä lehdissä ovat Kivikylän ja Kaskipuun mainokset. Varoja luokkaretkelle Opettaja Mira Korhosen tietojen mukaan yrittäjäkurssi järjestetään Nivan koululla ensimmäistä kertaa. Suurin osa heistä aikoo säästää ainakin osan rahoista. – Ja vohveleiden paistamista, Petra Partanen lisää. Tapahtuma on Korhosen mukaan lapsille hyvä mahdollisuus ottaa itse vastuuta luokkaretkirahojensa kartuttamisesta. Päätimme sitten myydä suklaaseen kuorrutettuja vaahtokarkkeja. Niissä pääsee haastattelemaan ihmisiä, Vanja Tenhunen lisää. Herkkujen leipojat taas oppivat kotitaloustaitoja. toukokuuta koululla järjestettävää tapahtumaa varten. He pyörittävät omia yrityksiään Nivan koululla 7. Nivan koulun 5 A -luokkalaisista yrittäjyydessä parasta on vapaus valita itse oma yritysidea ja suunnitella yritykselle haluamansa logo. Olen tehnyt niitä ennenkin, kertoo puolestaan Elias Kainulainen Herkkupojat-yrityksestä. Kotiseutunsa asioista lukee tälläkin viikolla paikallislehdistä lähes pari miljoonaa lukijaa. Kurssi on ollut hänestä selkeä järjestää, sillä opettaja saa valmiin ja selkeän opetusmateriaalin Pikkuyrittäjät-opetuksen järjestäjältä, Nuorten yrittäjyys ja talous ry:ltä. Koruja, herkkuja, kynsienlakkausta, Pokémon-kortteja ja sytykesipsejä. Tietenkin yrittäjyystaitoja, he vastaavat. He aikovat matkustaa Vuokattiin. Lari Niskanen (vas.) ja Elias Kainulainen halusivat valmistaa herkkuja suklaasta. Lasten yritystoimintaa tukevat Kiuruveden yrittäjät. – Voisin lähteä maatalousyrittäjäksi. – Minä ajattelin, että suklaa olisi kiva juttu. – Minua yrittäjyys ei oikein kiinnosta. Kaikki eivät ryhtyisi isona yrittäjäksi, mutta joitakin se kiinnostaa. Hän innostui kurssista törmättyään siihen Internetissä. – Minulla on hyvät odotukset tapahtumasta. Oppikurssilla 5 A -luokkalaiset ovat tehneet myös sloganeita, hissipuheita ja yritysvierailuja. Tulossa on vielä vierailu laseja valmistavaan PL-Glass-yritykseen. Entä mikä yritystoiminnassa on HANNA SOINI. Siitä syntyi Herkkupojat-yritys. Oppitunnilla on vieraillut myös yrittäjävieraita, muun muassa sorkkahoitaja Jani Nykänen. Moni on ideoinut yrityksensä itse, Korhonen sanoo. He ovat sponsoreineet lasten yritystoimintaa antamalla jokaiselle pienen rahallisen avustuksen, jolla lapset voivat hankkia liiketoimintaan tarvittavia materiaaleja. Oppilaat ovat toimeliaita ja voin luottaa siihen, että he ottavat vastuun yritystoiminnasta, Korhonen kertoo. ollut vaikeinta. – Me tykkäämme tehdä koruja ja leipoa. Luokka on vieraillut muun muassa Hannun vaatekaupassa, Viljo tavaratalolla ja Kiuruveden kirjakaupassa. Entä mitä 5.-luokkalaiset kokevat oppineensa tunneilla. Petra Partanen (vas.) ja Julianna Jauhiainen ovat perustaneet yrittäjyyskurssilla Bestisten vohvelit ja korut -yrityksen, sillä heiltä sujuu vohveleiden paistaminen ja korujen askartelu. Siinä saa olla tekemisissä eläinten kanssa, miettii Elias Kainulainen. Tällaisia yritysideoita Nivan koulun 5 A -luokkalaiset Pikkuyrittäjät ovat keksineet. Lapset miettivät, että säästämisen jälkeen osan rahoista voisi käyttää vaikkapa karkkiin, tietokonepeleihin tai suksiin. Luokanopettaja Mira Korhonen kertoo, että yrittäjäkurssin tarkoitus on opettaa koululaisille yrittäjyystaitoja ja samalla muita kouluaineita. Toisen puolen yritysten voitosta lapset saavat palkkana itselleen. Yrittäjät ovat kertoneet koululaisille yrittäjänä toimimisesta ja omasta alastaan
huhtikuuta 2024 Suomalainen työ teema. 9 Keskiviikko 24
Suunnitelmia on myös edelleen laajentaa ja lähiajoille suunnitteilla on uusi palvelu. huhtikuuta 2024 Suomalainen työ teema Koneet kuntoon Huoltokolmosilla Palkitun yrityksen toiminta on ollut nousujohteista. Asiakkaalle emme ole aikeissa antaa aineita omatoimista työtä varten, sillä homma vaatii sen verran paljon ammattiosaamista. Huoltokolmosten nykyisistä työntekijöistä suurin osa on käynyt oppisopimuskoulutuksen. Yrittäjät ovat tunnustuksesta luonnollisesti mielissään ja korostavat kunniakirjan olevan koko työporukan yhteinen aikaansaannos. Yrityksellämme on kaksi isoa huoltoautoa ja tarvittaessa mennään useammankin miehen voimin paikalle, jotta kone saadaan taas kuntoon mahdollisimman nopeasti, Heikki Marin sanoo. 10 Keskiviikko 24. Toimitilat löytyvät Iisalmesta ja Kiuruvedeltä. Antti Marinin mukaan pinnoituksen etuna on helppous ja edullisuus verrattuna maalaamiseen. Heikki Marin sanoo, että maatalouden ahdingosta huolimatta työtä riittää, sillä moni on viime aikoina halunnut perusteellisen kunnostuksen vanhalle kalustolleen. Lisäksi Kiuruvedellä tilat ovat vuokratut, kun taas Iisalmessa yrityksellä on omistuskiinteistö. Kun puimuri, traktori tai heinätyökone on kaivannut huoltoa tai korjausta, on moni kiuruvetinenkin saanut vuosien mittaan apua Iisalmen Huoltokolmoset Oy:ltä, jonka taustalla on vahvaa kiuruvetistä osaamista. – Ja vaikka pienet maatilat ovat vähentyneet, ovat suuret sitä vastoin kasvaneet entisestään ja samalla myös koneet ja niiden teholuokat. Äskettäin uutisoitiin, että esimerkiksi autonasentajista on nykyään Suomessa huutava pula. – Vanhoissa koneissa on usein haalistunut maalipinta, mutta pinnoitustyön avulla väripigmentti saadaan taas uudenveroiseksi, kun kiilto ja alkuperäinen värisävy tulevat takaisin. – Ja koko ajan on työn ohessa mahdollisuus kouluttautua ja kehittyä lisää. Yrittäjät Antti ja Heikki Marin sekä Jarkko Pitkänen kertovat, että he ovat viime aikoina haeskelleet Kiuruvedeltä parempia tiloja yritystoiminnalleen. Kasvava yritys Huoltokolmosten toiminta on ollut koko ajan nousujohteista, kun liikevaihto ja henkilökunnan määrä ovat kasvaneet. – Aiomme kouluttaa muutaman työntekijän tekemään pinnoituksia. – Kyllähän niitä työntekijöitä on yleisesti ottaen aika huonosti tarjolla näihinkin hommiin, ainakin jos tilannetta arvioi valtakunnallisesti. – Heitä olisi kaikkiaan seitsemän, mutta kaksi on tällä hetkellä valtion palveluksessa eli armeijassa suorittamassa varusmiespalvelustaan, yrittäjäkolmikko kertoo. – Meidän lisäksemme yrittäjänä on Jarkko Pitkänen, joka on lähtöisin Maaningalta, isä ja poika Marin selvittävät. Yrityksellä on toimintaa myös Kiuruvedellä, mistä Marinit ovat kotoisin. Perinteisten huoltotöiden ohella teemme koneille ohjelmointeja, kalibrointeja ynnä muuta tietokoneella, vaikka toki nykyteknologia myös helpottaa työtä. Nykyisestä yrittäjäkolmikosta kaksi eli Heikki ja Antti Marin ovat kotoisin Kiuruvedeltä. – Lisäksi arvioinnissa katsottiin liikevaihtoa ja kyllähän sekin vaikutti, että olemme kouluttaneet itseämme ja työntekijöitämme säännöllisesti, Marinit kertovat. Paitsi uusille koneille, voidaan pinnoitusta tehdä myös vanhemmille malleille. Mitä isompia koneet ovat, sitä enemmän niiden huoltamiseen ja korjaamiseen menee aikaa. sen jälkeen kone on myös aiempaa helpompi pitää puhtaana, Antti Marin kertoo. Simo Väätäinen työn touhussa.. – Tavoitteenamme on, että nyt ensi kesänä pääsisimme aloittamaan Iisalmessa ja Kiuruvedellä kovien pinnoitusten tekemisen traktoreiden maalipinnoille. Lisäksi Antti Marinilla on kotipihassaan pieni halli, jossa on niin ikään mahdollisuus tehdä jonkin verran huoltoja korjaustöitä. Työtä riittää Huoltokolmosille kevät, kesä ja syksy ovat kiireisintä aikaa, jolloin työpäivät venyvät helposti pitkiksi. Etenkin kesällä jonot tahtovat kasvaa pitkiksi. Millainen tilanne on maatalouskonehuoltajien kohdalla. Kaiken lisäksi uudet koneet ovat aiempaa isompia ja paljon tekniikkaa sisältäviä, joten nekin vievät oman aikansa. Iisalmen Huoltokolmosilla on asiakkaita ympäri Ylä-Savoa. Jos ja kun Kiuruvedellä toimintaa saadaan lähitulevaisuudessa laajennettua, tulee ajankohtaiseksi mahdollisesti myös palkata yritykselle lisää työntekijöitä. – Sitten vielä tehdään paljon niin sanottua pitäjäkeikkaa käymällä siellä, minne asiakas pyytää meitä tulemaan. Suomessa vastaavanlaisia pinnoituksia tehdään traktoreiden ohella esimerkiksi laivoihin ja juniin. Pinnoitus estää maalipinnan naarmuuntumisen ja Iisalmen Huoltokolmoset Oy:n yrittäjinä toimivat Heikki Marin, Antti Marin ja Jarkko Pitkänen. – Paljonhan niihin on tullut elektroniikkaa lisää vuosien mittaan, mikä osaltaan kasvattaa työmäärää. Moni on ollut tyytyväinen Huoltokolmosten tekemään työhön ja äskettäin tämä huomioitiin myös valtakunnan tasolla, kun Huoltokolmoset palkittiin vuoden 2023 Suomen parhaana Valtra-huoltopisteenä. Mutta me olemme onneksi olleet siitä onnellisessa asemassa täällä Ylä-Savossa, että olemme yllättävänkin hyvin löytäneet osaavaa henkilökuntaa, Antti Marin kertoo. – Ihan tässä lähitulevaisuudessa on tarkoitus tehdä liikkeitä asian suhteen, koska sen verran meillä on Kiuruvedelläkin työnsarkaa. Esimerkiksi vian etsiminen tapahtuu nykyisin tietokoneen avulla ja meidän on mahdollista ottaa koneisiin etäyhteyksiäkin, joiden avulla joitakin tilanteita saadaan ratkaistua, kertoo yli 40 vuoden kokemuksen alalta omaava Heikki Marin. Vuonna 1987 perustettu yritys työllistää tällä hetkellä yrittäjien itsensä lisäksi viisi työntekijää. – Toki on sitten uudempiakin koneita, mutta täydellisesti toimivia ja kestäviä laitteita ei ole kuitenkaan AKU LAATIKAINEN vieläkään keksitty, joten kyllä huollolle ja korjaukselle tarvetta on. Palkinnon saadakseen yrityksellä tulee olla korkea asiakastyytyväisyys. Uudet tilat haussa Iisalmen Huoltokolmoset Oy:llä on toimitilat myös Kiuruvedellä, mutta ne ovat pienemmät kuin Iisalmessa
Ilmoittautuminen ja lisätietoja 28.4.2024 mennessä laari. Tule kuulemaan tuoreimpia kuulumisia täsmäviljelystä että vesienhallinnasta. klo 9-13.30 Savonian Iisalmen kampuksella (Haukisaarentie 2) Miten viljelijä voi varautua sään ääri-ilmiöihin pelloillaan kestävästi ja kannattavasti. Keskustelevassa seminaarissa sekä pilottiyrittäjän että asiantuntijoiden puheenvuoroja, että näyttelyosasto. Järjestäjä: SMAGRI, Hiiltä Peltoon ja Vaku -hankkeet Rahoittaja: Opetusja kulttuuriministeriö, Maaja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö 050 4009437 www.lviraty.fi, karimatti@lviraty.fi Suuret säästöt, lisää mukavuutta Maalämpöä Boschilta 050 4009437 www.lviraty.fi, karimatti@lviraty.fi Suuret säästöt, lisää mukavuutta Maalämpöä Boschilta. info>koulutukset>Savolainen peltopolkka Seminaari on tarkoitettu maatalousyrittäjille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. 11 Keskiviikko 24. huhtikuuta 2024 Suomalainen työ teema Savolainen peltopolkka – ilmastoviisaat askelsarjat varautumiseen ja sopeutumiseen -seminaari ma 6.5. Kahvitarjoilu
huhtikuuta 2024 Suomalainen työ teema Taitavan puusepän perintö elää ikkunoissa vuosikymmenestä toiseen Kaskipuu panostaa kaikessa huippulaatuun Varaa maksuton esittelykäynti: 040 646 2014 Olli Holopainen Valitse laatua ja kotimaisuutta Kaski ikkunat ja ovet www.kaski.fi Lempääläinen Kari Pusa katsoo tyytyväisenä Kaskipuu Oy:n ikkunoita, jotka hän asennutti lähes satavuotiaaseen omakotitaloonsa viitisen vuotta sitten. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ystävälliseen myyntitiimiimme, joka kertoo mielellään myös tarjoamistamme rahoitusvaihtoehdoista, ja asennuksen osalta saa myös kotitalousvähennyksen, Ruotsalainen vinkkaa. Halutessaan oviin saa asennettua myös älylukkojärjestelmän, joka on käytännöllinen esimerkiksi lapsija lemmikkieläinperheissä. Remontin Pirkkalassa kotitalossaan teettänyt Vesa Rönkkö vahvistaa Ruotsalaisen lausunnon. Olemme olleet tyytyväisiä lopputulokseen, tuotteet ovat nyt olleet asennettuina vuoden verran, eikä mitään huolenaiheita ole ilmennyt. Nykyisin Kaskipuu Oy:n jämerät, modernit ja elegantit puuovet valmistetaan mittatilauksena sertifioidusta tiukkasyisestä männystä. Asiakas on aina meille se tärkein. Ennen remonttia Rönkköä mietitytti eniten se, kuinka vanhojen ikkunoiden ja oven purku sujuu ja mitä rakenteista paljastuu. Ikkunamme on tehty voittamaan kaikki pohjoisen haasteet ja ne tarjoavat kotiin valoa ja lämpöä. Puudesignovet ovat lisäksi hiilineutraaleja ja niille on myönnetty arvostettu Design from Finladsekä avainlippumerkki. Menin seuraamaan, miten työt saadaan käyntiin. Älylukkojärjestelmät eivät tänä päivänä enää maksa maltaita, vaan puhutaan muutaman satasen lisähinnasta tavallisiin lukkoihin verrattuna, kertoo myyntipäällikkö Janne Ruotsalainen. Asentajat olivat todella ammattimaisia. Siitä olemme ylpeitä. Olemme olleet tyytyväisiä Kaskipuun tuotteisiin, kertoo Arto Lammintaus Pirkkalasta. Kaski halusi taloonsa myös laadukkaat ulko-ovet ja kun korkeat kriteerit täyttäviä ulko-ovia ei löytynyt, hän päätti valmistaa ovetkin taloonsa itse. Kaskipuu Oy sai alkunsa 1970-luvun lopulla, kun taitava puuseppä Eero Kaski rakennutti perheelleen omakotitalon. Itselleni laadukas lopputulos oli tärkein asia ja se toteutui, Rönkkö sanoo. Annoin asentajien tehdä työnsä ja poistuin itse kauemmas, itsekin remontteja tehnyt Rönkkö hymyilee. Kaskipuun ovien ja ikkunoiden eristystehokkuus pienentää sähkölaskua, saa kodin tuntumaan kodilta ja pitää myös melun kodin ulkopuolella. – Sillä kokemuksella en enää lähde itse tekemään. Ensimmäinen kriteerini oli, että valmistaja on kotimainen. Myönnämme ikkunoillemme markkinoiden pisimmät takuut. Meille oli tärkeää, että ikkunoiden myyjä antoi meille aikaa pohtia tarpeitamme ja teimmekin muutoksia tilaukseen pariinkin otteeseen, Lammintaus kehuu. Mottomme onkin, että se, minkä teemme ja asennamme, se toimii ja kestää. Ikkunoiden ja oven vaihto kesti noin puolitoista päivää. Kaikki sujui systemaattisesti ja remonttijätteen pois viemistä myöten. Työnjälki oli niin kaunista ja laadukasta, että pian Kaski alkoi saada yhteydenottoja ulkopuolisilta tahoilta, jotka toivoivat saavansa omaan kotiinsa yhtä omaleimaiset Kasken tekemät ulko-ovet. Talo on rakennettu vuonna 1973. MAINOS. Ennakkoselvittelyn perusteella kilpailutimme useamman yrityksen, Kaskipuu valikoitui kotimaisuuden ja tuotteiden laadun perusteella. Näitä ikkunoita ei voi kuin suositella. Maalikin on pysynyt ikkunoissa hienosti. Ammattilaiset osaavat homman. Suuret lämpötilaerot eri vuodenaikoina vaativat suomalaisilta ovilta ja ikkunoilta paljon ja eristyskyvyn on oltava talvipakkasillakin kohdillaan. Kaski-ikkunoissa valikoimamme on laaja ja ikkunat valmistetaan Suomessa Viitasaaren tehtaallamme, Ruotsalainen kertoo. Halusin talooni laatua ja sen vuoksi ehdottomasti Kaskipuun tekemät vanhan talon kuusiruutuiset ikkunat, Pusa kertoo. Erinomaista ja laadukasta työtä, kokemus oli todella positiivinen, Rönkkö kiittelee. Heti asentajien tultua huomasin, että homma sujuu. Vaikka työ tehtiin pakkaspäivinä, ei siitä aiheutunut kohtuutonta haittaa. Pirkkalan Lepomoisiossa Vesa Rönkkö tilasi omakotitaloosa ensin viitisen vuotta sitten ulko-oven Kaskipuu Oy:ltä ja kun vuonna 2023 oli ikkunaremontin vuoro, tekijäksi valikoitui hyvien kokemusten perusteella taas Kaskipuu. 12 Keskiviikko 24. Kaskipuu Oy on noussut merkittäväksi ikkunaja ovitoimittajaksi pitkäjänteisellä työllä ja aidolla halulla tarjota asiakkailleen vain parasta. Tehtaamme laitteet ovat viimeisen päälle modernit ja huippulaadukkaat ja tämä laatu siirtyy aina myös ikkunoihimme. Rönkkö kertoo aiemmin asentaneensa yhden ulko-oven itse. Ikkunoidenkin käyttöikä oli jo täynnä ja lämpötaloutta oli syytä parantaa. Myyntipäällikkö Janne Ruotsalainen toteaa, että erinomainen asiakaspalvelu on Kaskipuulle kunnia-asia. Ikkunat ovat edelleen mainiossa kunnossa, ne ovat pitäneet muotonsa ja mekanismit toimivat moitteettomasti
13 Keskiviikko 24. huhtikuuta 2024 Suomalainen työ teema
Seljeslettin tila on perustettu 1940-luvulla. huhtikuuta 2024 Suomalainen työ teema Töissä Euroopan pohjoisimmalla tilalla Niilo-Aleksi Lappalainen toimi Kiuruvedellä maidontuottajana vuoteen 2021 asti. – Omaa teurastustoimintaa ei ole, mutta lihat tilataan omista eläimistä palautuslihoina ja myydään asiakkaille kotiovelle. Norjalaisessa lihanleikkuutavassa lihoihin pyritään saamaan mahdollisimman paljon läskiä. Olemme vaimoni kanssa hyvin työorientoituneita ihmisiä. Kistrandin tilalle on tehty kuluvana talvena muutostöitä ja sinne on tarkoitus siirtää yhden lypsyrobotin yksikköön lypsävä karja kesällä 2024. Sovimme, että työt alkavat tammikuun alussa 2022, Lappalainen kertoo sähköpostitse. Tilaa isännöivät tilan pääyrittäjä Grete-Liv Olaussen ja hänen puolisonsa Jan Håland. – Ja jos naudalta menee jalka poikki, ja liha saadaan vielä hyödynnettyä, teurastamolta on mahdollista tilata teurastaja paikan päälle. Pitkien välimatkojen ja huonon kelin vuoksi maitoauton kuljettaja joutuu joskus yöpymään tilalla omassa autossaan. Meijeriin 500 kilometriä Tine-meijerin tankkiauto hakee maidon kolmen päivän välein Seljeslettin tilalta. – Työ ei juurikaan poikkea suomalaisesta työstä. Peltosesonki heinäkuussa Norjan maatalousyrittäjyyteen vaikuttaa lyhyt kesä, peltosesonki ajoittuu heinäkuulle. Vaikka yritykset ovat verrattain pieniä, niillä on silti ostovoimaa, mahdollisuus palkata työvoimaa. Yrittäjät itse asuvat Kistrandin tilalla. – Lähes kaikilla tiloilla on ulkopuolista työvoimaa. – Samassa työpaikkailmoituksessa haettiin kahta työntekijää kahteen eri työpaikkaan. – Tällä korkeudella on mahdollista lyhyen kesän vuoksi tehdä vain yksi säilörehusato, jonka korjuuajankohta on heinäkuun puolessa välissä. Lypsykarja ja teurassonnit syövät teollista täysrehua. – Turistsenterillä on tynnyrisauna, jota suomalaisena on mukava käyttää. Lähimpään meijeriin, Tanaan, on Seljeslettin tilalta matkaa yli Ryönänjoelta kotoisin oleva Niilo-Aleksi Lappalainen on töissä Euroopan pohjoisimmalla maatilalla Norjassa, Porsangerin kunnassa, Finnmarkissa. Vaimoni Sinin kanssa haettiin työpaikkoja ja meidät valittiin. Porsangerin kunnassa on useita lypsyrobottitiloja, joiden lehmämäärä on maksimissaan kolmekymmentä. Turistsenterissä toimii ympärivuotinen majoituspalvelu ja kesäkautena a la carte ravintola. – Työtehtäviin on kuulunut matkailukeskuksen monipuoliset tehtävät, siivouksesta matkamuistomyymälässä työskentelyyn ja majoituspuolen tehtäviin, lisäksi jonkin verran on ruoanlaittoa ryhmille ja aamupalavieraille, Lappalainen kertoo. Sini Lappalainen työskentelee Olderfjord Turistsenterillä, jonka omistaja on suomalaislähtöinen Heli Korhonen. Kistrandissa, 7 kilometrin päässä päätilasta on toinen, myöhemmin hankittu maatila. Teurastamo on Karasjoella, ja sieltä on mahdollista tilata spesiaaleja lihanleikkauksia ja esimerkiksi rasvanlisäystä jauhelihaan. Tie numero E69 vie Honningsvågiin, missä on turistikohde Nordkapp. Viljaa Pohjois-Norjassa ei viljellä. Tilalla on kaksi erillistä tilakeskusta, joista itse kantatila sijaitsee Olderfjordin kylässä. Kuten brisket, culotten ja flank steak, Lappalainen luettelee. Peltolohkot ovat Lappalaisen kertoman mukaan verrattain pieniä ja säilörehu korjataan pyöröpaaleihin, nurmi on perinteistä Timotei-nurminataseosta. Satunnaisesti Lappalainen on tehnyt lypsykeikkaa myös 30 kilometrin päähän Billefjordissa sijaitsevalle lypsykarjatilalle, jossa navetan ikkunasta avautuu näkymä Gåradakvannet-nimiselle rautujärvelle. Päätyö karjanhoito Lappalainen toimii tilalla tilatyöntekijänä, päätyönä on karjanhoito ja lisäksi erilaiset avustavat rakennustehtävät muutostöissä Kistrandin tilalla. Päätilalla on vielä toistaiseksi lypsykarja, 30 lypsylehmää, Lappalainen kertoo. Lihajalosteista löytyy myös erikoisempia lihoja, joita Suomessa ei ole niin helposti saatavilla. Norjassa saa ajella traktorilla komeissa maisemissa.. Lappalaisten asuinpaikasta Nordkappiin on 110 kilometriä. Maatila, jossa Lappalainen työskentelee sijaitsee Olderfjord-vuonon kauniissa maisemissa. – Siemennystoimilupakursseja ei haluta käydä, vaan halutaan TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT NIILO-ALEKSI LAPPALAINEN Niilo-Aleksi ja Sini Lappalainen viihtyvät Norjassa hyvin. Jopa tilalla myytävään jauhelihaan on lisätty 25 prosenttia lisää rasvaa, joka takaa hyvän maun. Norjalainen maatalous on Suomea perinteisempää maataloutta, jossa ei välttämättä haeta niin maksimaalista tulosta, ainakaan täällä pohjoisessa, kuvailee Lappalainen. Samaan teurastamoon menevät porot, naudat ja lampaat. Myös kalusto ja laitteisto on mahdollista pitää uudehkona. On myös mahdollista, että tankkikuski on jäänyt useiksi tunneiksi tiesulun taakse talvimyrskyllä. Toinen oli norjalainen maatila ja toinen osittain suomalaisomisteinen Olderfjord Turistsenter. Porsangerin kunnan alueella ei ole erillistä siementäjää, vaan eläinlääkäri hoitaa siemennykset. Lappalainen kertoo, että Kistrandin tilalla on myös lihan suoramyyntiä. Matkailualan yritys on toiminut myös hiljaisempina talvikausina läheisen tunnelityömaan rakennussiivouksesta vastaavana alihankkijana. Tila on manner-Euroopan pohjoisin lypsykarjatila. – Minun silmääni Finnmarkin elinkeinoelämä näyttää aktiiviselta ja toimivalta. Teurastamossa toimii myös liitännäisfirmoja, esimerkiksi lampaiden taljat on mahdollista saada takaisin valmiiksi käyttöön tehtyinä. – Molemmat tilat sijaitsevat Jäämeren rannalla hienossa vuonomaisemassa. Näin ollen Suomea vastaaviin tuotosmääriin ei päästä. Yrityksellä on myös laajentamissuunnitelmia lähitulevaisuudessa. 14 Keskiviikko 24. Maidon hinta on täällä kuitenkin kaksinkertainen Suomeen verrattuna, Lappalainen sanoo. Samoihin aikoihin, kun lypsykarjasta luopuminen tuli Lappalaiselle ajankohtaiseksi, huomasi hän Facebookissa työpaikkailmoituksen Norjaan. Norjassa ei ole käytännössä ollenkaan lomitusjärjestelmää. 500 kilometriä, jonne Olderfjrordin maidot menevät. Toukokuusta heinäkuun puoleenväliin aurinko ei laske ollenkaan, mutta heinäkuussa päivä alkaa taas pian lyhentyä. Tilalla on 30 teurassonnia, 50 lammasta ja 25 Herefordja Galloway-rotuista emolehmää. Karjatalous on Lappalaisen mukaan silti hyvinkin kannattavaa
Pääsiäinen on Lappalaisen mukaan Norjassa iso juhla. Suomen taloutta tai terveydenhuoltojärjestelmää ei pelkillä herkkuveroilla pelasteta, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Kun nälänhätä iski, geenit säikähtivät ja pitivät viimeiseen asti kiinni vyötärölle kertyneestä vararavinnosta. – Yleisesti Finnmarkin elinkeinoelämään vaikuttaa se, että Finnmark halutaan pitää elinkelpoisena ja asuttuna. IHMINEN voi jossain ainakin jossain määrin valita itse ruokansa ja elintapansa, mutta hän on koko ajan alakynnessä itseään vastaan. Taipumus himoita epäterveellistä ruokaa kuuluu ihmisen luonteeseen. – Kun turskat palaavat takaisin vuonoihin, syödään turskan filettä, mätiä ja maksaa. Se olisi panostus ihmisten terveyteen ja säästötoimi, jolla valtion kassaan kilahtaisi lisää rahaa. Vesivoiman takia sähkö on täällä halpaa, joskus jopa ilmaista, Lappalainen sanoo. Vastaavasti hallitus voisi höllentää terveellisten ruokien, kuten kasvisten ja hedelmien, verotusta. Miten nyt käy viikonloppumässyjen. Ei niinkään verotulojen muodossa, vaan pienenevinä terveydenhoitokuluina, kun epäterveellisten ruokien kulutus vähenisi. Ennaltaehkäistyt sairaudet parantavat sekä taloustilannetta että ihmisten elämänlaatua. Ehkä, mutta joskus tarvitaan rohkeita päätöksiä. ASIA kun on niin, että me älykkäät ja sivistyneet nykyihmiset omaamme luolaihmisten aivot ja geenit. Lämminhenkinen kylä Olderfjord on Lappalaisen mukaan pieni, lämminhenkinen kyläyhteisö, jossa järjestetään vuoden aikana useita yhteisöllisiä tapahtumia muun muassa bingoiltoja satunnaisesti, yhteinen jouluruokailu, lauantaikahvit. Kevättalvella on yhteisruokailuperinne ”möljadinner”. Onhan makeisvero ollut käytössä viimeksi vuosina 2011–2016, mutta se kaatui EU:n komission todettua sen kilpailua vääristäväksi. – Henkilökohtainen mielipiteeni on, että koska Norja ei ole EUmaa, on se luonut merkittävästi paremmat edellytykset olla yrittäjä ja tehdä töitä Norjassa. Ja ymmärrettävästi voittoa tavoittelevat herkkuyritykset kehittävät tuotteistaan jatkuvasti houkuttelevampia. Ihmiset ovat todella ystävällisiä. Se mahdollistaa vain yhden säilörehusadon. Suomen terveydenhuolto on kriisissä. Luolaihminen osasi niiden ansiosta suosia energiapitoisia ruokia ja säilyi hengissä, kun ravintoa oli niukasti. LUOLAIHMISET taistelivat villieläimiä vastaan, kun taas nykyihminen taistelee arjessa lähinnä toimimattomien tietokoneohjelmien kanssa. Verotuksessa on tietenkin omat kiemuransa, mutta Suomi ei voi jäädä pyörittelemään peukaloitaan. Terveydenhuoltokulut kasvavat, väestö ikääntyy, hoitajat pakenevat alalta ja asiakkaiden oikeus hyvään hoitoon inhimillisessä ajassa vaarantuu. Neuvottelut viljelijöiden ja edustajien kanssa käydään parin vuoden välein. Kokemukseni mukaan Norja on erittäin hyvä maa asua ja tehdä töitä. Yltäkylläisyys ja prosessoitu ja kaloripitoinen ruoka yhdistettynä liikkumattomuuteen vie ihmisiä ennenaikaiseen hautaan kerryttämällä liikakiloja ja aiheuttamalla elintapasairauksia, kuten diabetesta ja sydänsairauksia. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka pitää etenkin leivoksista, suklaasta ja kekseistä.. 15 Keskiviikko 24. Minä sanon, että tehdään sama veronnosto sipseille, limsalle, kekseille, jäätelölle ja muulle epäterveelliselle hötölle. Ne ovat evoluution myötä kehittyneet himoitsemaan rasvaista, makeaa ja suolaista ruokaa. Suomalaisia arvostetaan töissä paljon ahkeruuden ja luotettavuuden johdosta, Lappalainen sanoo. Työllistyminen on helppoa ja englannilla pärjää. Silloin ihmiset viettävät paljon aikaa tunturissa hiihtäen, pilkkien ja kelkkaillen. Työmarkkinat ovat hyvät ja töitä on tarjolla lähes kaikilla ammattialoilla. Norjassa saa ajella traktorilla komeissa maisemissa. Verotusta pitäisi kiristää Karkkiveron nostamisesta kohautti viime viikolla. Kylässä on pieni, mutta kattava kyläkauppa ja sähköautojen tankkausasema. Norjassa on lyhyt kesä. Hallitus nimittäin ilmoitti viime tiistaina nostavansa suklaan ja makeisten arvonlisäveron 14 prosentista 25,5 prosenttiin. TULEVAISUUDESSA yhä tärkeämmäksi nousee sairauksien ennaltaehkäisy ja terveiden vuosien lisääminen. Lähin eläinlääkäri löytyy Lakselvista, 60 kilometrin päästä. Nyt, kun aloittaa pikadieetin, luolaihmisen keho painaa jarrua. Kuulostaako radikaalilta. Nykyihmisen metsästysreissu suoritetaan hyllyviidakoissa, joissa on kymmeniä metrejä ihanan epäterveellisiä herkkuvaihtoehtoja. Valtio on antanut erilaisia kevennyksiä niin työntekijöiden verotukseen kuin työnantajien työntekijämaksuihin ja tuki näkyy myös huomattavissa investointiavuissa. Energiapitoisten ruokien ympäröivälle nykyihmiselle kilot kertyvät kuin yhdessä hujauksessa, mutta niiden karistaminen on vaikeaa. Sopeutuvaisena pidetty ihminenkään ei pysy nopean kehityksen kelkassa. Ihmislajin selviytymisen kannalta tärkeät epäterveellisiä ruokia himoitsevat geenit ovat kääntyneet itseään vastaan. Olderfjordin kylässä paikallinen yrittäjä aloitti vastikään kelkkasafarit turisteille viidellä kelkalla ja naapuri huskysafarit 14 koirallaan. MINUN mielestäni Suomessa voitaisiin mennä makeisja herkkuveroa pidemmälle. Toivottavasti huonosti. huhtikuuta 2024 Suomalainen työ teema Töissä Euroopan pohjoisimmalla tilalla varmistaa toimivat eläinlääkäripalvelut. Siksi hallituksen pitäisi ohjata ihmisiä terveellisempien vaihtoehtojen pariin, vaikkapa sitten verotuksella. Voisimme esimerkiksi kieltää epäterveellisten ruokien markkinointi lapsille ja poistaa paljousalennuksen suurista herkkupakkauksista, kuten limsoista. Viljelijä voi vaikuttaa Lappalaisen mukaan viljelijät pystyvät hyvin paljon vaikuttamaan myymiensä tuotteiden hintaan. Maitoauto hakee maidon kolmen päivän välein tilalta
Jos on kyse erityisryhmästä, se täytyy totta kai huomioida, ettei retki ole liian rankka ja että reitti on helposti saavutettavissa, Kukkonen sanoo. – Luontoon on hyvä mennä välillä ilman suorituspaineita. 16 Keskiviikko 24. JAANA SELANDER Mari Kukkonen viihtyy erinomaisesti kaikenlaisissa metsissä.. Kukkonen on työskennellyt Kiuruvedellä uimahallissa uimaopettajana ja viimeksi hän on ollut töissä varhaiskasvatuksessa, mutta on toiminut nyt helmikuusta lähtien hyvinvointipalveluyrittäjänä. Luonnontie Oy:n koordinoimassa hankkeessa on hyödynnetty paitsi Luonnonvarakeskuksen luonnon hyvinvointija terveystutkimuksessa kertynyttä tietoa myös verkostohankkeen kokeilualueilta kertyneitä kokemuksia ja ajatuksia. Reittiä voidaan sitten suunnitella maaston ja ryhmän tason mukaan, kuinka pitkän matkan ryhmä jaksaa kulkea. Kun terveysmetsäretkellä pysähdytään luonnon äärelle, kuuntelemaan, tutkimaan ja aistimaan, silloin stressitaso ja verenpaine laskevat, aistit aukeavat, kun päästään tutkimaan luontoa ja sen kaikkia yksityiskohtia. – Hyvässä terveysmetsässä voi olla erilaisia elementtejä, vesistöä, puroja, korkeuseroja, kallioita, erilaisia metsätyyppejä. Terveysmetsäkonsepti on täysin uutta Kiuruvedellä ja Pohjois-Savossa. Toki terveysmetsäretki sopii kaikille, erityisryhmille, työyhteisöille ja kaikenlaisille kuntoutujille, lapsille, koululaisille. Kukkosen mielestä Kiuruvedellä on paljon terveysmetsäretkeen sopivaa maastoa, luontopolkuja. Kukkonen tarjoaa palvelujaan myös muualla, muun muassa Kiuruvedellä. Paljakalla on tarjolla monenlaisia elementtejä ja valmis polku on vielä useimmille sopivan mittainen kuljettava, Kukkonen ajattelee. Kun aivot ovat kovilla, tietoa on paljon, silloin tarvitaan välillä nollausta. Myös Kukkonen näkee, että terveysmetsäretket ovat kuntouttavia, virkistäviä, voimaannuttavia monelle ihmisryhmälle, erityisesti kiireistä aivotyötä tekeville. Terveysmetsäkonsepti hyödyntää sosiaalija terveyspalveluissa luonnon aikaansaamia, tutkittuja hyvinvointivaikutuksia. Paljon hyvää maastoa Hyvä terveysmetsä on Kukkosen mukaan sellainen, missä pääsee metsän tunnelmaan. Kukkonen opiskeli Kainuun ammattiopistossa luonnonvaratuottajaksi viime keväänä, koulutuksen osana oli terveysmetsäopaskoulutus. – Kun lähdetään liikkeeseen, pysähdytään johonkin paikkaan, johon on mahdollisesti suunniteltu harjoitus. Maaja metsätalousministeriö on rahoittanut Kolme terveysmetsän mallia -verkostohanketta vuosina 2014–2016. Mitä metsäretkellä oikein sitten tapahtuu. Hän perusti terveysmetsäkonseptin tiimoilta hyvinvointialan yrityksensä helmikuussa. EsimerTerveysmetsäopas kuljettaa luonnon syliin Kiuruvetinen liikunnanohjaaja Mari Kukkonen tarjoaa terveysmetsäpalveluja. Paljakanpolku Kiuruvedellä taas ei ole esteetön, mutta on rauhallinen. Tarkoitus kuitenkin on, että metsäretkellä ollaan, ei vain piipahdeta pikaiseen. huhtikuuta 2024 Suomalainen työ teema Mari Kukkosella on Keiteleellä Kalliorannan lomapirtti -niminen paikka, missä hän järjestää hyvinvointitapahtumia. Terveysmetsäretkelle kaksi tuntia on sopiva aika, mutta toki retki voi olla pidempikin tai lyhempi. Retket räätälöidään ja suunnitellaan kohderyhmän mukaan. Kukkosen yritystoiminnan keskiössä ovat ohjatut terveysmetsäretket tai retkisarjat. Terveysmetsäretkellä Paljakalla luonto tulee tutuksi sekä tarinat, mitä Paljakkaan sisältyy. Otetaan esimerkki luuppi, jonka kautta tarkastellaan luonnon yksityiskohtia ja mitä luonnosta oikein löytyykään. Kukkonen on erikoistunut luontoliikuntaan. Esimerkiksi Kajaanin terveysmetsä terveyskeskuksen takana on esteetön, tosin keskittymistä siellä voi häiritä liikenteen melu. Kolme verkostohankkeen kokeilukohdetta olivat Espoossa sijaitsevan Kylpyläkartano Kaisankodin lähiympäristön hyödyntäminen työhyvinvointitoiminnassa, Sipoon terveyskeskuksen kokeilu luontokäyntien terveyshyödyistä osana mielenterveyskuntoutujien ja 2-tyypin diabetesasiakkaiden hoitoa sekä Helsingin edustalla sijaitsevan Vallisaaren ympäristön mahdollisuudet toimia terveyttä edistävässä luontomatkailussa. Terveysmetsäoppaita ei ole Suomessa vielä monta. – Paljakka on siinä mielessä erinomainen kohde terveysmetsäretkeen, että terveysmetsän yksi idea on kotiseudun luonnon tuntemus. Paljakanpolku pitää pystyä kävelemään, se ei sovi liikuntarajoitteisille. Metsä on viime vuosina löydetty uudelleen paikkana, minne mennä lataamaan akkuja, kirjoittavat Liisa Tyrväinen, Eira-Maija Savonen, Jenni Simkin Kohti suomalaista terveysmetsämallia -julkaisussa vuonna 2017
KOLUMNI MATTI REMES Kirjoittaja on rehtori emeritus Helsingin Myllypurosta, hänen juurensa ovat Kytölässä Niemiskylässä JAANA SELANDER. – Olen aivan vakuuttunut, että meillä Suomessa löytyy metsiä, mihin pääsee rauhoittumaan. – Se kuiskii. Kukkoselle terveysmetsäretken ajankohdalla ei ole väliä, kaikki vuodenajat käyvät. Art House. Retkeilyssä Kukkosen mielestä tärkeintä ovat hyvät kengät ja että kulkee kuntoon ja jaksamiseensa sovitetun matkan, että retkestä tulisi miellyttävä. Tampere 2013. On tutkimuksia, joiden mukaan puilla ja kasveilla on ajatuksia, ne keskustelevat keskenään. Moniammatillisuus ei silloin ollut yleisessä tietoisuudessa. TÄNÄ päivänä moniammatillisuus, siis monet tulolähteet/sivuelinkeinot, ovat arkipäivää esimerkiksi Ahvenanmaalla – ja juuri Etelä-Pohjanmaalla. Kiuruvedellä ei ole sitä ongelmaa, täällä pääsee äkkiä metsään. Kukkosella on yrityksessään myös muita luontopalveluja kuin terveysmetsäretket, muun muassa retkija liikunnanohjauspalvelua. Väitöskirja/Acta Universitas Tamperensis 1865. SOPIVAA luettavaa aiheesta olisivat esimerkiksi: – Petri Rekonen: Raha, aika,itsekuri – modernin maailman synty paikallisena ilmiönä. Modernisaatio Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 1870–1917. Tarkoituksena on, että ensimmäisellä kerralla tutustutaan terveysmetsäkonseptiin ja siihen, mitä on kulkeminen metsässä. Helsingin Sanomat su 13.8.2023/Samuli Niinivuo. Siellä on teollisuuskylän/tai kunnan yritystoimen johdossa nainen, joka on kuulema Kiuruvedeltä kotoisin! MINULLA on se käsitys, että kun Kiuruvedellä 1970–1980-luvuilla yritettiin virkistää elinkeinoja, se suuntautui liian yksipuolisesti maatalouteen ja erityisesti karjatalouteen. JOSKUS tuntuu jopa siltä, että Kiuruvesi-lehti antaa Kiuruvedestä paremman kuvan kuin mitä todellisuus on. Suomalainen työ teema Oppia Pohjanmaalta. Mitä metsä sinulle puhuu. Ensimmäisenä ei kannata valita 30 kilometrin lenkkiä. – Heikki Ylikangas: Aina sitä jokin naula vetää – Erityispiirteet Etelä-Pohjanmaan historiassa. Joskus on ihan hyvä lähteä sellaiselle retkelle, joka ei ole ihmisen koskema. MIKSI kiuruvetinen eivät voisi hoitaa ne hommat . Ryhmä voi olla ennalta tuttu, esimerkiksi työporukka, ryhmä voi olla myös avoin. Kansalaisopisto järjestää kaikille avoimen, kolmen terveysmetsäretken sarjan Paljakalle tiistaisin 7.–21.5. Kannattaisiko Kiuruvesi-lehden järjestää yhdessä kunnan kanssa korkeatasoinen elinvoiman kasvattamisen seminaariviikonloppu, johon kutsuttaisiin johtavia pienja keskisuuren yritysmaailman kokeneita johtajia ja talousja yhteiskuntatieteiden tutkijoita sekä esimerkiksi perheyritysten johtajia/omistajia, joilla olisi käytännön komeustietoa siitä, miten yrityksiä synnytetään ja kehitettään uusien – tai vanhojen – ideoiden pohjalta. Minulle tulee mieleen poikani appivanhempien pitäjä, Kauhajoki, jossa on tavattoman monipuolinen elinkeinoelämä ja yrittäjyyshenki. Kukkonen jatkaa, että terveysmetsäretken voi järjestää merkityille poluille, mutta myös koskemattomassa maastossa. Tämähän ei ole moite lehdelle, joka on tehnyt parhaansa mielialan nostamiseksi ! ON monia tai ainakin muutamia maalaiskuntia, joissa on saatu aikaiseksi jarruja väestökadolle ja elinkeinoelämän näivettymiselle. Toki kevät on ihanaa aikaa, kun ei ole ötököitä. Retkelle voi ilmoittautua kansalaisopistoon. Säällä kuin säällä Kukkonen sanoo itse viihtyvänsä metsässä erinomaisesti, hänen kaikki harrastuksena liittyvät luontoon, muun muassa kuntosuunnistus, hiihto ja marjastus sekä luonnonyrttien keräily. Terveysmetsäretkellä voi olla nuotio makkaranpaistoineen ja nimenomaan Paljakalla tutustuminen Pirunpesään. En ole siihen syventynyt, mutta kun pysähtyy ja lähtee huomioimaan kaikkea mitä sieltä metsästä löytyy, kaarnanreunakin voi olla mielenkiintoinen, mihin ei ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota. Kukkonen jatkaa, että Pohjois-Savon alueella on toki muitakin hyviä paikkoja metsäretkille, esimerkiksi Vieremällä Linnaharjun luontopolku, Hällämönharjun takana. Tiedän, että Kiuruvedelle tulee maatalouskoneyrittäjiä naapuriläänien puolelta, siis monialayrittäjiä suorittamaan esimerkiksi puintia tai paalutusta ynnä muuta vastaavaa. Mielestäni isojen kaupunkien kieppeille pitäisi jättää metsäalueita, että ihmisten ei tarvitsisi ajaa tuntisotalla metsään. Kun ajattelen, miten kunnan väkiluku laskee koko ajan eikä sille ole läydetty jarruja, miten työpaikkoja ei vaan saada lisää ja niin edelleen, niin mieleen tunkee vain epäilys, ettei kaikki ole aivan niin hyvin kuin esimerkiksi lehden perusteella voisi kuvitella. LISÄKSI voisi järjestää opintoretkiä esimerkiksi juuri Nivalaan ja Kauhajoelle (yleensä Etelä-Pohjanmaalle) kokemusten keräämiseksi ja yritysrohkeuden kasvattamiseksi. Pohjois-Savolle on tosin luonteenomaista tiheä metsä, jos vertaa vaikkapa Kainuuseen, siellä näkymät ovat laajemmat. – ”Yritteliäs maakunta” – Pohjalainen yrittäjähenki nousi satoja vuosia sitteen pelloilta, joilla vilja kasvoi... huhtikuuta 2024 kiksi muurahaisia, jotka ovat mielenkiintoisia, nehän tekevät valtavia polkujakin. Kukkosen mukaan Kiuruveden alueelta löytyy hyvin erilaisia metsiä. – Metsä on rauhoittava ympäristö, missä on tilaa ajatuksille. Lapset katsovat mielellään suurennuslasilla, mutta myös aikuiset. 2017. Onhan niitä esimerkiksi Pyhäntä, Keitele, Iisalmen-Vieremän alue, Sievi. Retken luonne riippuu porukasta. 17 Keskiviikko 24. Talvella terveysmetsäretkelle voi mennä suksilla ja/tai lumikengillä. Kukkonen tarjoaa myös ulkoiluapua ikäihmisille Kiuruvedellä tarvittaessa liikunnallisella ohjauksella. Viimeisellä kerralla voidaan käydä myös Pirunpesässä ja sytyttää Terveysmetsäopas kuljettaa luonnon syliin nuotio. Voi olla kiva puhua, miten oma luontosuhde on muuttunut vuosien varrella. Toisella kerralla otetaan perusharjoituksia ja tutustutaan toisiin retkeläisiin. Tarvittaessa voi olla yksinkin, eikä tarvitse välttämättä edes ajatella mitään, silloin palauttava vaikutus on suurin. Sadekaan ei haittaa ja se on itse asiassa hyvä syy mennä metsään, sillä luonto tarjoaa erilaiset äänet ja tuoksut. TAI Nivala, jossa parhaillaan rakentuu toinen teollisuuskylä, asukasmäärä on kuulema nousussa ja työllisyys nousussa. Terveysmetsäretkessä ryhmä on keskinäinen voimavara. Kolmannella kerralla syvennytään omaan luontoyhteyteen, sillä ihmisillä on paljon muistoja lapsuuden metsistä. Ei nähty maatalouden tulevaisuuden suuntaa eikä sitä, että sen rinnalle olisi pitänyt kehittää pienyrittäjyyttä Pohjanmaan tapaan
Edvin Autio, 7, ei vielä lue paikallisuutisia, mutta juhlan käsiohjelmasta hän lukaisi kahvitarjoilut ja muut tedot sujuvasti. Lukiolaiset esiintyivät Kiuruvesi-lehden 70-vuotisjuhlan ohjelmaksi haluttiin paikallista ja nuorten esittämää. Ei ole pulaa vastustajista, vastaan voi tulla piittaamattomuutta, pulaa ajasta ja rahastakin. Se on side kotiseutuun monelle muualle muuttaneelle kiuruvetiselle. – Kiuruvesi-lehden toimituksen linja noudattaa tarinan periaatteita. huhtikuuta 2024 Paikallislehti on viikon kohokohta Kulttuuri Paikkakunnan oma lehti on monelle viikon kohokohta. Perhe matkustelee maailmalla ja sielläkin luetaan omaa paikallislehteä digitaalisena. Päätoimittaja Jaana Selander ja lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Eero Lämsä toivottivat vieraat tervetulleiksi ovella. Heitä kiinnostavat lehdessä esimerkiksi hartauskirjoitukset. – Se on tullut ilman katkoja niin kauan kuin muistan, ensin maalle kotipaikalle ja nyt tänne kaupunkiin, Kalevi kertoi. Nelisen vuotta sitten vaihdettiin digiversioon ja se riittää hyvin. Kahvitarjoiluun ja juhlaan osallistui vajaat parisataa henkeä. Ohjelman toteutti lukion esittävän taiteen linja. Hänellekin paikkakunnan oma lehti on tärkeä. Halme puhui yhdestä tämän ajan muotisanasta, tarinasta. – Asuttiin ennen syrjäkylällä ja sinne posti tuli myöhään. – Journalistilla tulee olla mahdollisuus ajatella ja toimia riippumattomasti. Musiikkia kuultiin monessa eri kokoonpanossa. Painettu lehti elää yhä Uutismedian liiton tervehdyksen tuonut Sirpa Kirjonen muisteli vierailuaan Kiuruvesi-lehden 60-vuotisjuhlassa kymmenen vuotta sitten. Perhe viettää aikaa myös Raunon puolison kotimaassa Filippiineillä, ja Kiuruvesi-lehti on sielläkin mukana. Nyt Kiuruvesi-lehti on Savon ainoa itsenäisenä säilynyt paikallislehti. Firmoilla, kunnilla, kaikilla on oltava oma tarina. Kolmas hyvän tarinan ainesosista on karisma. Seitsemänvuotias Edvin Autio tuli juhlaan isänsä Raunon kanssa. Ensimmäinen on poikkeus. – Lehdessä kiinnostaa uutiset ja se, mitä on suunnitteilla. Yleisöä viehätti ja liikuttikin erityisesti Venla Sahlbergin tekstittämä laulu Kiuruvedestä. Sisältö kulkee mukanamme kännykässä ja jo nyt yli puolet 60 vuotta täyttäneistäkin lukee lehteä myös verkossa. Kesätoimittaja meni ja haastatteli lehmää. Juhlapuhe videolla Juhlapuhujaksi pyydetty mediapersoona Jani Halme oli kiinni muissa töissä ja esiintyi Kiuruvesi-lehden juhlassa videotallenteella. Se on voittanut valtakunnallisen paikallislehtikilpailun 12 kertaa, viimeksi vuonna 2019, joten laatutuotetta juhlittiin. Tarinaa on kaikkialla. – Joka viikko luen sen ja paperisena, en verkkoversiota. Pojan isä Rauno Autio kertoi, että hän lukee Kiuruvesi-lehteä digitaalisena. Lehtiaiheisessa sketsissä paikallislehti päätti ottaa nuoria töihin tyyliin vaatimuksina ikää 20 vuotta, kokemusta 30 vuotta ja taskussa muutama korkakoulututkinto. Toki joku pakenee ja väki vanhenee, mut sen kun Valmetilla ajelee. Yksi nuori haki paikkaa, hänet pestattiin ja lähetettiin Remeskylään tekemään juttua kasvisruokailusta. – Siellä Kiuruveden asiat vasta kiinnostavatkin ja on aikaa lukea lehti tarkemmin kuin täällä kotona. Tarina elää ja hengittää poikkeuksista. TEKSTI & KUVAT KIRSI HAAPEA Saara Kastari ja Liisa-Inkeri Keskitalo aloittivat täytekakun. – Elokuvissa, kirjoissa, tietokonepeleissä, biiseissä tapahtuu vähintään yksi asia, joka menee yllättävään suuntaan, siis poikkeaa totutusta. Mielipiteitä saa ja tulee esittää, painostaa ei saa. Lehti luetaan tarkkaan Zoja ja Kalevi Huovinen ovat lähes samanikäisiä kuin Kiuruvesi-lehti. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen keskustelivat Kiuruvesi-lehden juhlakahveilla.. Anne Kärkkäinen huomasi netissä tiedon lehden juhlasta ja tuli mukaan. Silloin sitä luetaan enemmän digitaalisena kuin nyt, mutta myös paperisena. – Luen takasivun ensin, että tiedän mitä torilla tapahtuu viikolla, Kalevi Huovinen lisäsi. Pyrkimys tarinoittamiseen viestinnässä on hyvä asia ja tarina onkin tehokkain viestinnän muoto. – Uskon Kiuruvesi-lehden voivan hyvin myös 80-vuotiaana. Työ ei miellyttänyt toimituksessa, mutta sai somessa miljoonayleisön. Sen tuloa postilaatikkoon keskiviikkoisin odotetaan. Juhlan aluksi nautittiin kahvit ja Iltalypsyn leipomia täytekakkuja. Kiuruvesi oli Savon pitäjistä etukynnessä perustamassa omaa lehteä 70 vuotta sitten. Heille lehti on tärkeä ja sen sisältö kiinnostaa. Halmeen mukaan tarinassa on salaisia ainesosia. Kahvikuppien ääressä tavattiin tuttuja ja juteltiin. Puhelimesta lukeminen on hieman haastavaa, mutta tabletilla se onnistuu. Toinen ainesosa on pyrkimys ja sen vastustaminen. – Tarinan taitaminen on yksi ihmiselämän tärkeimmistä asioista. Hän on se tyyppi, joka tilasi kaikki Suomen paikallislehdet yhtenä vuonna. Kertosäkeessä nuoret lauloivat, että Kiuruvedellä ei kiireitä, ei murheita, vaan ihmisiä urheita. Sirpa Kirjonen totesi, että 136 paikallislehden verkosto on tärkeä paikKiuruvesi-lehti juhli 70-vuotista taivaltaan perjantaina Kiurusalissa kaiken kansan yleisötapahtumana. Etusivulta aloitan ja luen pikkujutut, kuolinilmoitukset ja muut. Sitä lukee painettuna säännöllisesti 11 700 ihmistä ja digitaalisena lukijat mukaan luettuna 12500. Luen lehden kahteen kertaan, ensin nopeasti ja sitten luen tarkemmin kiinnostavimmat kohdat, Zoja sanoi. Kiinnostavia tarinoita saa sellaisista ihmisistä, organisaatioista ynnä muista, joilla on rohkeutta pyrkiä ja joita joku toinen yrittää vastustaa. Kalevi Huovinen ja hänen vaimonsa Zoja lukevat Kiuruvesi-lehden tarkkaan. Se lähtee riippumattomuudesta ja vapaudesta toimia. 18 Keskiviikko 24. Organisaation nimi oli silloin Sanomalehtien liitto. Hän sai Suuren Journalistipalkinnon vuonna 2016. Onnistutte siinä viikottain. – Kiuruvesi-lehdellä on lukijoita enemmän kuin paikkakunnalla on asukkaita
Lehti perustettiin jo ennen kuin Urho Kekkosesta tuli presidentti. He olivat laatineet monipuolisen ohjelman, johon kuului ihan Kiuruvesi-lehdelle räätälöity kappale. – Lehteä painetaan 4180 kappaletta ja paperia kuluu 250 kiloa per painos, vuodessa 13-14000 kiloa. Hallitukseen kuuluvat Eero Lämsä, Arja Saastamoinen ja toimitusjohtaja Juha Saastamoinen. Hän kunnioitti lehden perustajia, Aarne Rantalaa, Reino Mustamoa ja Heikki Pursiaista, jotka kokosivat ensimmäisen numeron joulukuussa 1953 ja perustivat osakeyhtiön kustantamaan lehteä vuonna 1954. Nyt lehti tehdään painovalmiiksi toimituksessa, ennen piti koneella kirjoitettu teksti ja valokuvat viedä Iisalmeen, jossa niistä koottiin sivut. Lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Eero Lämsä arvioi, että printtilehdellä on tulevaisuutta yhdessä digitaalisuuden kanssa. – Yhtiöllä on ollut nousuja ja laskuja. – Maailman väestöstä valtaosa elää autoritäärisesti johdetuissa maissa. Valeuutiset sen sijaan leviävät somessa, samoissa kyselyissä on todettu. huhtikuuta 2024 kakuntien päätöksenteon seuraajana ja oikean tilannekuvan välittäjänä lukijoille nyt, kun vastakkaisasettelu ja turvattomuuden tunne lisääntyvät. Päävastuun säveltämisestä ja sanoittamisesta on kantanut opiskelija Venla Sahlberg.. Värivalokuvia alettiin painaa 1996. Jami Salminen juonsi juhlan. 1990-luvun alussa lehden ilmoituksissa alettiin käyttää tehostevärejä. Paperi tulee UPM:n Jämsänkosken tehtaalta ja se on kotimaista. 19 Keskiviikko 24. Sirpa Kirjonen toi Uutismedian liiton tervehdyksen 70-vuotiaalle Kiuruvesi-lehdelle. Pidämme niistä huolta täällä Suomessa. Painaminen kestää 15 minuuttia. Ensimmäinen numero ilmestyi 12.12.1953 nelisivuisena. – Kyselyissä suomalaiset ovat vastanneet, että yleissivistyksen kannalta painetut sanomalehdet ja digitaaliset lehdet ovat tärkeitä. Ennusteet printin kuolemasta ovat nyt siirtyneet noin vuoteen 2035. Lukion esittävän taiteen linja esitti paikallislehtiaiheisen sketsin, jossa käsiteltiin nuorten mediasuhdetta. Saara Kastari ja Liisa-Inkeri Keskitalo aloittivat täytekakun. Se ei puutu lehden sisältöön, mikä on yksi lehden voimavaroista. Meitä lähellä on Venäjä, jossa sananvapaus on tukahdutettu eikä demokratiasta ole tietoakaan. Niin, että paperilehden sivuilla, verkossa ja sosiaalisessa mediassa olisi kaikkien miellyttävää ja turvallista vaihtaa mielipiteitä, kehittää yhteistä Kiuruvettä. Ennen Kekkosen aikaa Juhlaohjelman lomassa juontaja Jami Salminen kertoi tietoja Kiuruvesi-lehden tiimoilta. Lehdessä on päätoimittajan lisäksi kaksi toimittajaa, ilmoituspuolella yksi henkilö ja toimitusjohtaja. Lukion esittävän taiteen linjan opiskelijat vastasivat juhlan ohjelmasta. – Se on tärkeää tässä ajassa, kun sotaa käydään Ukrainassa ja Israelin suunnalla, aseet puhuvat ja vihaa on paljon, myös sosiaalisessa mediassa. Jaana Selander korosti tervehdyssanoissaan haluavansa niin, että Kiuruvesi-lehti olisi yhteinen foorumi, joka mahdollistaa suuren joukon kokoontumisen ”yhteisen pöydän ääreen” kirjoittamaan, puhumaan, ottamaan kantaa ja keskustelemaan hyvässä ja rakentavassa hengessä
Karaokeryhmät ja päiväkuorot konsertoivat 16. – Haaveenani on mennä ystävättäreni kanssa Ruotsiin käymään. Hänellä on käytössään yli sata paria omin käsin tehtyjä villasukkia ja monta villaneuletta. – Ehkä käsityöt ovat tulleet verenperintönä äidiltäni. 20 Keskiviikko 24. Kevätmatineassa maanantaina 29.4. Siellä on tuttuja ihmisiä, ja jos ei ole, niin sitten tutustumme, Keskitalo sanoo. – Meillä on hirvittävän hauskaa kursseilla. huhtikuuta 2024 Kulttuuri Liisa-Inkeri Keskitalon kotona on paljon hänen itse tekemiään lasikoristeita. Käsityöt tuovat iloa ja uusia ystäviä Paljon kansalaisopiston kursseja suorittanut Liisa-Inkeri Keskitalo nauttii kurssien yhteishengestä. Vielä on opeteltavaa Kansalaisopiston kevätlukukausi on tulossa päätökseensä tällä viikolla. Hän harkitsee osallistuvansa myös nahkatyökurssille, jossa voisi tehdä vaikka laukkuja. Kurssien ansiosta hänen kotiaan värittävät lukuisat lasiesineet, posliiniesineet, taulut, koristetyynyt ja itse verhoillut huonekalut. Käsitöistä saa itsellekin nättejä esineitä ja niitä katsellessa näkee, mitä kaikkea on oppinut. Hänestä käsityöt ovat viime vuosina nostaneet suosiotaan myös nuorten keskuudessa. Keskitalon käsitöissä näkyvät luontoaiheet: kukat, perhoset ja Lapin maisemat. Esillä on käsitöitä. Liisa-Inkeri Keskitalo odottaa jo syyslukukauden alkamista. – Aivot pysyvät virkeinä, kun koko ajan saa suunnitella uusia käsitöitä. Yhdessä tekemistä Iloa kansalaisopiston kursseille tuo osallistujien kesken vallitseva yhteishenki. Porukkaan mahtuu monen ikäisiä ihmisiä. Tapahtumia tulossa Kansalaisopiston Kevätnäyttely on avoinna 26.–29. Samalla menisin Ylläkselle mökkeilemään, Keskitalo suunnittelee. Ikkunassa esillä oleva lasityö on tehty tiffanytekniikalla kansalaisopiston kurssilla. – Lehdistäkin huomaa, että nyt uuden ja muovisen sijaan muodikkaiksi ovat tulleet esimerkiksi puiset ja vanhat huonekalut. Heitä säestää Opebändi BBT. Keskitalo arvelee, että siihen vaikuttaa se, että eläkeläisillä on enemmän aikaa käydä kursseilla. Syksyllä hän aikoo osallistua myös ompelukurssille. toukokuuta. – Lappi on tullut minulle rakkaaksi, sillä mieheni oli kotoisin Kittilästä, hän kertoo. Hän aikoo jatkaa tuttujen käsityötaitojen harjoittamista. Sitä seuraa kansalaisopiston näyttelyitä ja konsertteja. Voisimme hankkia sieltä nahkoja käsitöitä varten. Keskitalo kertoo laittaneensa edesmenneen miehensä kauluspaidat talteen ja toivoo, että voisi ommella niistä kurssilla kauniin tilkkutäkin. Ja on mukava nähdä kättensä jälki, Keskitalo kertoo. Kevään kaikuja -konsertissa 7. Nyt hän verhoilee pojalleen nojatuolia. – Ystävättäreni harrastaa nahkatöitä, Keskitalo sanoo ja näyttää tämän tekemiä nahkatossuja. Kurssien lisäksi Keskitalo on kova neulomaan. huhtikuuta. Kaikki tapahtumat järjestetään Kulttuuritalolla.. Liisa-Inkeri Keskitalo on käynyt kansalaisopistolla pitkän listan kursseja. esiintyvät muun muassa viulun, kanteleen ja pianon soittajat sekä kuorot ja ranskan kielen opiskelijat. Hän antaakin paljon käsitöitään lahjaksi lapsilleen. Hän on opetellut posliininmaalausta, lasiesineiden ja hopeakorujen tekoa, korukivenhiontaa sekä huonekalujen entisöintiä ja verhoilua. Sen vuoksi kiuruvetinen Liisa-Inkeri Keskitalo on käynyt kansalaisopiston käsityökursseilla jo noin 16 vuoden ajan. TEKSTI & KUVA HANNA SOINI Uuden oppiminen tuo iloa ja samalla saa uusia ystäviä. Suurin osa kansalaisopiston käsityökursseille osallistujista on Keskitalon tavoin eläkeläisiä. Uusia malleja hän etsii internetistä ja norjalaisista käsityölehdistä. Hänkin teki paljon käsitöitä ja osallistui kansalaisopiston kursseille. toukokuuta taas esiintyvät Mieskuoro Kiurun laulu, Lauluyhtye naisille, sekakuoro ja yksinlaulua opiskelleet
Toinen erä oli maaliton, mutta kolmannessa Henri Knuutinen kruunasi hyvän ottelunsa tekemällä ratkaisevan tuntuisen 3–0 -maalin, minkä jälkeen kotiyleisö alkoi jo virittäytyä voitonjuhliin. Ensi kaudelle Knuutisella ei ole vielä sopimusta minnekään. Mutta onneksi maltoin välillä parannella itseäni, jotta pääsin sitten taas kentällekin ja onnistumaan. Ja kyllähän hänellä on myös hieno laukaus, kuten tässä ratkaisupelissäkin nähtiin. AKU LAATIKAINEN taklauksen päähänsä puolivälierissä. Yhteensä IPK pelasi Mestis-kauden aikana peräti 68 ottelua. IPK:n kausi oli pitkä ja mestaruus ei tullut helpolla, vaikka lopulta voidaan kuitenkin sanoa sen olleen sarjan paras joukkue ja ansainneen kultamitalinsa. Vain joitakin sekunteja ennen ensimmäistä erätaukoa Leo Ring teki vielä 2–0 -osuman, minkä jälkeen IPK oli ottelussa kuskin paikalla nollapelin pelanneen maalivahtinsa Paavo Kohosen johdolla. – Aleksi Soijärven kanssa saatiin taisteltua kiekko laidassa meille, pääsin hyvään vetopaikkaan b-pisteiden väliin ja onneksi tällä kertaa upposi, Knuutinen kertasi maaliaan, joka tuli komealla rannelaukauksella ylänurkkaan. Periksiantamaton työmyyrä Kultajuhlien keskeltä tavoitettu IPK:n puheenjohtaja Mika Salonen oli myös mielissään mestaruudesta ja Henri Knuutisen hyvästä pelistä. Kyseisen tällin vuoksi hän pelasi välierissä ja finaaleissa molemmissa vain yhdessä ottelussa, joskin ratkaisevassa finaalissa hän onnistui mainiosti. IPK:lle tähän asti paras saavutus oli Suomen toiseksi korkeimman sarjatason Mestiksen pronssimitali vuodelta 2021. Hyökkääjänä pelaava 26-vuotias Knuutinen on aiemmin urallaan voittanut alle 20-vuotiaiden SM-pronssia, miesten SM-hopeaa ja kansainvälisen Spengler Cupin, kaikki kuopiolaisen KalPan riveissä. – Kyllähän sen voisi sinnekin tuoda, myhäili onnellinen Knuutinen, joka esimerkiksi maaliskuussa kävi Kiuruvedellä KK-81:n junioreiden harjoituksissa innostamassa lapsia ja tekemässä kiusaamisen vastaista työtä. – Takki on nyt aika tyhjä, mutta tätä kyllä juhlitaan ja varmasti pitkään, ratkaisupelissä hienosti onnistunut ja maalinkin tehnyt Henri Knuutinen tunnelmoi ottelun jälkeen saatuaan kultamitalin kaulaansa ja nosteltuaan mestaruuspokaalia. Jännitti ja ahdisti hirveästi, kun ei itse päässyt kaukaloon vaikuttamaan peliin. Pudotuspeleissä Knuutinen sai Kultamitalin saanut Henri Knuutinen nostelemassa Mestiksen mestaruuspokaalia. – Henri on hyvä esimerkki monelle juniorille. 190-senttinen voimahyökkääjä Knuutinen pelasi tämän kauden runkosarjassa 30 ottelua tehoin 9+15=24. Melkeinpä kuvailisin sitä sivusta seuraamista jopa kovemmaksi suoritukseksi kuin pelaavassa kokoonpanossa olemista. IPK:lla oli lukuisia muitakin loukkaantumishuolia ennen kaikkea pudotuspeleissä, mutta sitkeä joukkue taisteli silti itsensä mestariksi saakka ja sai parsittua viimeiseen finaaliin riittävän hyvän joukkueen jalkeille. Tyytyväinen täytyy olla, vaikka ne loukkaantumiset toki harmittivat ja hieman sotkivat kautta. Maali maistui makealta IPK:n alku ratkaisevaan finaaliin ei ollut helppo, kun Ketterä hallitsi peliä. LASSI MYLLYLÄ Henri Knuutisen kaudesta osa meni loukkaantuneena, mutta kentälle päästyään hän oli yleensä varsin tehokas. Saadaanko siis Mestiksen mestaruuspokaali nähdä lähiaikoina Kiuruvedelläkin. – Katsellaan ihan rauhassa, että missä pelaan. – Se oli pakon sanelemaa, mutta kieltämättä aivan kauheaa. LASSI MYLLYLÄ Urheilu. Hän on työmyyrä, joka jaksaa puurtaa illasta toiseen antamatta koskaan periksi. Ensi kausi avoinna Knuutinen näkee, että IPK:n mestaruus tuli ennen kaikkea kovan harjoittelun, hyvien pelaajien, osaavan valmennuksen sekä loistavan yhteishengen ansiosta. Toki myös kotiyleisön kova kannustus siivitti IPK:ta mestaruuteen. Mestiksen mestaruus on sekä Knuutiselle että IPK:lle ensimmäinen. IPK:n päävalmentajana toimi maajoukkueessakin aikoinaan pelannut ja arvokisamitaleille yltänyt kuopiolaislähtöinen Marko Tuomainen. huhtikuuta 2024 Henri Knuutisesta Mestiksen mestari Kiuruvetinen laukoi maalin ratkaisevassa finaalissa. Tuntuu, että häntä eivät paljoa maailman murheet paina, vaikka varmasti se oli vaikeaa seurata suurin osa pudotuspeleistä ja osa runkosarjastakin loukkaantuneena kaukalon laidalla. Pian IPK sai kuitenkin ylivoiman ja siirtyi sen myötä 1–0 -johtoon Austin Algerin maalilla. – Kaikki mitalit ovat toki hienoja muistoja, mutta ehkä tämä on jopa makein kaikista, kun tuli kultaa ja olen saanut olla IPK:ssa niin isossa roolissa, mietiskeli Knuutinen, joka on ollut viime vuosina yksi harvoista IPK:n yläsavolaiskasvateista. Kiuruveden Kiekko-81:n kasvatti Henri Knuutinen pääsi juhlimaan lauantaina jääkiekon Mestiksen mestaruutta, kun hänen joukkueensa Iisalmen Peli-Karhut voitti ratkaisevassa seitsemännessä finaalissa Imatran Ketterän maalein 3–0 Iisalmen Kankaan montun jäähallissa. – Pelattiin todella pitkät pudotuspelit verrattuna Ketterään, joka pääsi puolivälierissä ja välierissä meitä helpommalla kuormalla, mutta fyysinen kuntomme ja päämme kesti. Pudotuspeleissä saldona oli seitsemästä pelistä 3+2=5. Loukkaantumisia Tällä kaudella Knuutinen joutui välillä seuraamaan pelejä sivusta loukkaantumisten vuoksi. 21 Keskiviikko 24. On tämä upea joukkue, Knuutinen tunnelmoi. IPK on pelannut Mestiksessä vuodesta 2016 alkaen. IPK voitti runkosarjan ja pudotuspelien puolivälierissä kaatui Rovaniemen Kiekko voitoin 4–2, välierissä Kokkolan Hermes 4–3 ja loppuotteluissa runkosarjan kakkonen Imatran Ketterä 4–3. Mutta hienoa, että hän pääsi pelaamaan tässä viimeisessä pelissä ja onnistui. Sitä ennen kuitenkin juhlitaan! Jääkiekossa on usein perinteenä, että pelaajat vievät mestaruuspokaalin käymään paitsi saunassa myös kotikonnuillaan. – Lisäksi Henri on sellainen iloinen ja huumorintajuinen velikulta. – Ja kyllähän tässä muutenkin kauden mittaan tuli ihan hyvin onnistumisia silloin kun olin kentällä
Pronssiottelussa kohtasivat alkusarjan kolmas Oulun Kärpät ja neljänneksi sijoittunut Kiekko-Espoo. T9: 1) Enni Hyvönen 4,54, 2) Saaga Kärkkäinen 4,30, 3) Annikki Tikkanen 4,29. T15: 1) Iida Pennanen 11,49, 2) Marttiina Auvinen 6,95. Ensimmäinen kerta on helatorstaina 9.5. Kuortaneen joukkueen sisäisen pistepörssin Kokora voitti. T13: Anna Siponen 2,15, 2) Emilia Siponen 1,96, 3) Aino Myllylä 1,95. Sara Piipolle uusi sopimus ja pelirooli Kiuruvedeltä kotoisin oleva lentopalloilija Sara Piippo jatkaa pelaamista Mestaruusliigan LiigaPlokissa myös ensi kaudella. Helsingin IFK:n kanssa Kuortane pelasi harvinaisen 0–0 -tasapelin. Jäsentenvälisissä kilpaili 13 voimailijaa Kiuruveden Urheilijat järjesti viime lauantaina yhteistyössä Iisalmen Ote ja Voiman kanssa jäsentenväliset klassiset penkkipunnerruskilpailut. M66: 1) Kari Tuominen IOV 102,5 kg. P13: 1) Akseli Huttunen 5,64. Yleisurheilukoulun pitopaikkana on Kuorevirran urheilukenttä. Hyökkääjänä pelaava Heidi Kokora oli alkusarjan pistepörssissä kolmas, kun hän teki kuudessa pelissä viisi maalia ja syötti kolme. Alkusarjan kaksi parasta joukkuetta eli Kuortane ja HIFK pää18-vuotiaalle Heidi Kokoralle alle 20-vuotiaiden SM-mitali oli uran toinen. M105: 1) Mikko Kortelainen KiurU 142,5 kg. Voitot tulivat Hämeenlinnan Pallokerhosta maalein 2–0, Panelian Raikkaasta 9–0, Kiekko-Espoosta 2–0, Oulun Kärpistä 2–0 ja Tampereen Ilveksestä 7–0. Mikko Hyväriselle Suomen mestaruus Kiuruvedeltä kotoisin oleva ja NHB Iisalmea edustava potkunyrkkeilijä Mikko Hyvärinen kruunattiin viime viikolla Suomen mestariksi Full Contact 75 kg -sarjassa. Myös tämä ratsukko pääsi mitaleille, kun tuloksena oli hopeaa. Kilpailijoita oli mukana ennätykselliset 32. Kouluratsastuksen juniorisarjassa Emma Kauhanen ja Lumen komia olivat pronssilla ja sama mitali tuli suomenhevosten puolella Tiina Piipolle ja Lumen Komialle. Ratsukko voitti suomenhevosten esteratsastuksessa kultaa. Vauhditon pituus: T7: 1) Vilma Siponen 1,16, 2) Alma Pietikäinen 1,06, 3) Bonita Bergqvist 0,98. 120M50: 1) Alpo Karppinen KiurU 160 kg. Senioreiden esteratsastuksessa Kiuruveden Ratsastajien Jenni Anttila kilpaili Dolly Jumperin kanssa. P15: 1) Joonatan Nuutinen 2,33. 105M40: 1) Antti Immonen IOV 112,5 kg. kello 18 Jänteen hallilla ja seuraavatkin kerrat ovat aina torstaisin 27.6. Tämän jälkeen peritään maksua. Ilmoittautua voi Maarit Knuutiselle, jolta voi myös kysyä lisätietoja. HIFK oli finaalissa parempi maalein 3–1, eikä Heidi Kokora päässyt tehopisteille. 83M18: 1) Ilmari Kukkonen KiurU 105 kg. Myös viime kaudella hän saavutti hopeaa. Samassa kilpailussa Hirvijärven Ratsastajien Sanni Tuorilainen ja Koivukallion Wiola olivat pronssilla. sivät suoraan loppuotteluun, jossa Kuortane päästi turnauksen ainoat maalinsa ja koki samalla myös ainoan tappionsa. Kuortaneen alkusarja sujui todella hienosti, sillä joukkue voitti kuudesta pelistään viisi ja pelasi kertaalleen tasan, maalieron ollessa komea 22–0. P13: 1) Elias Nuutinen 1,95, 2) Onni Leinonen 1,94, 3) Akseli Halonen 1,83. Ohessa mitalisijoille yltäneet: 60 metriä: T7: 1) Alma Pietikäinen ja Vilma Siponen 13,3, 3) Bonita Bergqvist 16,0. Viidennen kautensa Pihtiputaalla aloittava 21-vuotias ja 173-senttinen Piippo sanoo olevansa innoissaan uudesta pelipaikastaan liberona. Varapaikkana esimerkiksi huonon sään sattuessa on liikuntahalli. kello 17–18 välisenä aikana 5–9 -vuotiaille. Myös tämä ratsukko edusti Hirvijärven Ratsastajia. T9: 1) Alisa Tikkanen 11,0, 2) Enni Hyvönen 11,6, 3) Annikki Tikkanen 11,9. Ratsastajille aluemestaruusmitaleita Suonenjoella järjestettiin viime viikolla kouluja esteratsastuksen aluehallimestaruuskilpailut, joihin osallistui Kiuruvedeltä Hirvijärven Ratsastajien ja Kiuruveden Ratsastajien ratsukoita. Avoimessa 95 cm estekilpailussa Kauhanen ja Galion olivat ykkösiä. Samalla hänen roolinsa vaihtuu yleispelaajasta liberoksi. Ohessa tulokset: 63N14: 1) Aada Roivas KiurU 35 kg. HIFK:n joukkuetta turnauksessa tähditti muun muassa naisten maajoukkueestakin tuttu hyökkääjä, MMja olympiamitalisti Sanni Vanhanen, joka teki finaalissa tehot 1+1. T13: 1) Enni Pennanen 8,9, 2) Anna Siponen 9,1, 3) Aino Myllylä 9,9. 66M18: 1) Jasse Saastamoinen KiurU 45 kg. Ilmoittautua voi Anna Rädylle ja ensimmäinen osallistumiskerta on maksuton. Kuulantyöntö: T7: 1) Vilma Siponen 2,16, 2) Bonita Bergqvist 1,91, 3) Alma Pietikäinen 1,57. M93: 1) Tuomas Korkatti IOV 142,5 kg. Molemmat ryhmät kokoontuvat yhtä aikaa samassa paikassa. Parhaiten sijoittuivat Hirvijärven Ratsastajien Tiina Piippo ja Lumen Komia. Heidi Kokoralle nuorten SM-hopeaa Kiuruvetinen jääkiekkoilija Heidi Kokora saavutti viime viikonloppuna alle 20-vuotiaiden naisten SM-hopeaa. M120: 1) Mika Peiponen IOV 140 kg. T15: 1) Iida Pennanen 9,1, 2) Marttiina Auvinen 10,5. Ensimmäinen kerta on 2.5. P13: 1) Elias Nuutinen 9,7, 2) Onni Leinonen 9,7, 3) Sampo Hyvärinen 10,2. Pienimmille toivotaan vanhempaa mukaan koulun ajaksi. – Koen, että pääsen keskittymään nyt täysillä vahvuuksiini eli hihapelaamiseen. Ryhmissä liikutaan erilaisissa maastoissa ja erilaisilla reiteillä, tehden lajiin liittyviä harjoituksia. P11: 1) Miro Lonkila 1,53. Viidenneksi sijoittui HPK, kuudenneksi Ilves ja jumbosijalle seitsemänneksi Panelian Raikas. Yleisurheilukoulu toukokuussa Kiuruveden Urheilijat järjestää toukokuun jokaisena torstaina lapsille ja nuorille yleisurheilukoulun. T9: 1) Saaga Kärkkäinen 1,57, 2) Alisa Tikkanen ja Enni Hyvönen 1,50. Jännittävää nähdä, mihin tuleva kausi meidät vie. SAMULI HUIKURI AKU LAATIKAINEN Kiuruveden kasvatti oli joukkueensa paras pistenainen. 84+N40: 1) Terhi Karppinen KiurU 82,5 kg. saakka, paitsi 22.5. Himmeimmät mitalit nappasi tällä kertaa espoolaisjoukkue maalein 6–3. T15: 1) Iida Pennanen 2,05, 2) Marttiina Auvinen 1,68. 69N18: 1) Sini Hautajoki KiurU 42,5 kg. Polkujuoksu ja -kävely alkamassa Kiuruveden Latu järjestää toukoja kesäkuussa polkujuoksua sekä -kävelyä. T13: 1) Anna Siponen 8,85, 2) Enni Pennanen 8,73, 3) Aino Myllylä 8,01. P7: 1) Tatu Pennanen 1,20, 2) Lenni Knuutinen 1,14. P11: 1) Miro Lonkila 5,05. 22 Keskiviikko 24. Hyvärisen mestaruus tuli tällä kertaa kansainvälisen menestyksen perusteella, koska hänen sarjaansa ei saatu lainkaan vastustajia mukaan.. Tarjolla on oma ryhmä hölkkääjille ja juoksijoille ja toinen ryhmä kävelijöille. Junioreiden esteratsastuksessa Emma Kauhanen ja Galion sijoittuivat hopealle. 84+N50: 1) Tiina Karppinen IOV 50 kg. T11: 1) Lily Räty 1,85, 2) Aada Rytkönen 1,77, 3) Martta Kattainen 1,55. huhtikuuta 2024 Urheilu Yleisurheilun PeeÄssä-hallikisacupin viimeinen osakilpailu pidettiin huhtikuun alussa Kiuruveden liikuntahallilla. T11: 1) Lily Räty 6,38, 2) Aada Rytkönen 4,64, 3) Miitta Huttunen 3,91. Näillä tilastoilla Kuortane oli alkusarjan ykkönen. P11: 1) Miro Lonkila 10,3. P7: 1) Johannes Nuutinen 4,59, 2) Tatu Pennanen 4,49, 3) Lenni Hallikisa-cupissa oli päätösosakilpailu Knuutinen 4,37. järjestettävä harjoituskerta on keskiviikkona. T11: 1) Lily Räty 9,3, 2) Aada Rytkönen 9,9, 3) Miitta Huttunen ja Martta Kattainen 11,0. Kokora pelasi Hämeenlinnassa järjestetyssä lopputurnauksessa Kuortaneen joukkueen riveissä. 83M23: 1) Tuomas Nissinen KiurU 100 kg. P15: 1) Joonatan Nuutinen 10,90. P15: 1) Joonatan Nuutinen 8,6. P7: 1) Lenni Knuutinen 12,4, 2) Johannes Nuutinen 12,6, 3) Tatu Pennanen 13,0. Seuraavien harjoituskertojen pitopaikat ilmoitetaan myöhemmin. 10–15 -vuotiaat kokoontuvat kello 18.00–19.15. Olen tosi kiitollinen tästä mahdollisuudesta ja on mukavaa päästä jatkamaan tutussa ympäristössä uudessa roolissa
SP määrää ulkomaan luottojen myöntämisestä itsenäisesti. KESÄLEHTI JAETAAN VIIKOLLA 22 Kiuruvedellä, Iisalmessa, Vieremällä, Pielavedellä, Pyhännällä ja Pyhäjärvellä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Olavi Kärkkäinen ihmetteli, miten kaksi instanssia valtakunnassa voivat vaikuttaa niin paljon – Suomen Pankki ja Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto. Siihen on luotettu ja se on ollut kaikkien muidenkin suunnitelmien taustana – kuntamuodon muutos, asuntotuotanto, tiestön parantaminen. (Kiuruvesi-lehti 24.4.1974) Ministeri Virolaiselle luovutettiin dipl. Kiuruvesi-lehden tuleva teema: LEHTI OY Varaukset 15.5. huhtikuuta 2024 Viikosta viikkoon Kiuruveden lastulevytehdashanke on kuin raketti, joka vaatii jatkuvasti taakseen räjähdysvoimaa päästäkseen kitkasta irti. Levytehdashankkeessa jututettiin nyt ministeri Johannes Virolaista. Palaverissa kunnan edustajain kanssa ei selvinnyt ratkaisevaa, mutta se päästiin tietämään, että Suomen Pankki on avainasemassa. Yrittäjä, nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa uusia asiakkaita sekä tuoda tuotteesi ja palvelusi suuren joukon tietouteen edulliseen teemahintaan. Olavi Kärkkäinen ja kunnanjohtaja Esko Rautio. Ja viimeistään silloin nähdään kuka Suomessa määrää, kansa vaiko muutamat virkamiehet. Ministeri Virolainen vakuutti käsitysten hallituksessa olevan myönteisiä ja jos hallitus tekee päätöksen, johon SP ei myönnä tarvittavaa ulkomaan luottoa, syntyy Virolaisen mukaan ”kummallinen tilanne”. Kesälehteä jaetaan myös karavaanarialueella heinäkuun tapahtumien aikana. Nämähän keskinäisellä sopimuksellaan päättävät, mihin suurempi puunjalostusteollisuus maassa sijoittuu. Ministeri Virolainen sanoi, että hallituksessa odotetaan Suomen Pankilta pyydettyä lausuntoa. Siis tästä ei voi olla kiinni. Lauri Kärkkäisen laatima Kiuruveden historiallinen kuvakartta. ins. Kaikki poliittiset ryhmät ovat nähneet yrityksen hyväksi ja ryhtyneet sitä puoltamaan. Jos SP lähtee julkisesti eriteilleen, on asetelmassa kaksi kovaa vastakkain – meidän poika ja Jumala. 50vuotta sitten Lankeaako Manulta illallinen. Kiuruveden kunnan miesten seuraava ”raketti” lukuisten Helsingin matkojen ja korkean tason vieraitten informoinnin jälkeen on pyrkiä vaikuttamaan hallitukseen, että päätös siellä ennen kesää tehtäisiin. Kesälehden levikki on huikeat 62 500 eli yli viisinkertainen määrä normaaliin Kiuruvesi-lehden levikkiin nähden. On kuitenkin mahdollista, että voima löytyy voimallekin. 23 Keskiviikko 24. Juuri edellisellä viikolla Kiuruvedellä pidetyssä kokouksessa Iisalmen, Pielaveden, Pyhäjärven, Vieremän ja Kiuruveden metsänhoitoyhdistykset menivät sitoumukseen Kiuruveden lastulevytehtaan puuraaka-aineen kokonaishankinnasta. mennessä: Sanna Manninen, 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY LEHTI 70 V. Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka muistitte meitä kauniilla ja kannustavilla onnentoivotuksilla! Teemme taas parhaamme seuraavat 70 vuotta.. Tilanne on edelleen epäselvä. Kiuruvesi on uhrannut tehdashankkeen toteuttamisen hyväksi paljon aikaa ja vaivaa. Todennäköisesti Kiuruvedelle odotettu ”illallinen” tulee olemaan tiukassa. Pelloksen tulo Kiuruvedelle yritetään estää raaka-ainepulan varjolla – metsätase ei muka kestä 300 000 kuutiometrin raaka-aineen keräämistä. Sunnuntai-iltana saatiin Kiuruvedelle vieraaksi valtiovarainministeri Johannes Virolainen. Vas. rouva Maija Kärkkäinen, ministeri Virolainen, kunnanvaltuuston pj. Kuitenkin kyse on 80 % jätepuuta ja sahausjätteitä käyttävästä laitoksesta. Jos lausunto on kielteinen, voi hallitus silti tehdä päätöksen kehitysalue-etuisuuksien myöntämisestä Kiuruveden tehtaalle – muutahan hallitus ei pystykään päättämään
Sen hän teki useimmiten arvoituksellisilla vertauksilla – niin usein, että opetuslapsetkin välillä kiukuttelivat, miksi Jeesus puhuu heille aina vain vertauksilla. (Kivelä). Monitoivaus-afasiakerho. klo 10 Su 28.4. sinulle sopii. Arja Pentikäinen 20 € ovelta. Usko jää kerran tarpeettomaksi, toivo muuttuu toteutuneeksi – vain rakkaus säilyy. klo 12 Kevätmyyjäiset Kevätmyyjäiset Ry:llä. Ti 30.4. klo 9–11 KuulonKuulonhuollon kerho. 017 770 0421 p. Voit tulla siksi aikaa kun Voit tulla siksi aikaa kun sinulle sopii. Auta meitä näkemään naamioiden taakse ja kohtaamaan toisemme sinun luomina arvokkaina ihmisinä. Kirkkoisillä perhevertaukset menivät vielä pidemmälle: ”Jolle kirkko ei ole Äiti, sille ei Jumalakaan voi olla Isä!” Seuravirressä puolestaan pyydetään Vapahtajalta: ”Anna veljenkätesi olla aina korjaamassa.” Kielikuvat perheväestä kertovat huolenpidosta ja läheisyydestä. klo 15 Ke 17.4. Ti 7.5. Äidin ja isän haudalla sain muistella kiitollisena lapsuudenkotia, sen rakkautta ja huolenpitoa. Kerran näemme kuitenkin Jumalan kasvotusten.” (1.Kor. joilu. Emma Mustaniemi, sopraano Emma Mustaniemi, sopraano Annastiina Tahkola, altto Annastiina Tahkola, altto Tuomas Miettola, tenori Tuomas Miettola, tenori Niklas Spånberg, basso, Niklas Spånberg, basso, Ylä-Savon Messias-kuoro, Ylä-Savon Messias-kuoro, Ylä-Savo Sinfonietta johtajaYlä-Savo Sinfonietta johtajanaan Rauno Tikkanen. Kahvitarjoilu klo 18. klo 18 Lauluseurat ja Lauluseurat ja raamattuluokka Ry:llä. klo 10 Messu. 23.03.2024 Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. Veljemme Lauri Harri PIETIKÄINEN s. tervetuloa palaveriin. Sanamme ja käsitteemme eivät riitä salatun selittäjiksi. Silmämme ovat hämäriä. Rakkaamme Olavi Heikki LAPPALAINEN s. klo 18.30 klo 18.30 Sukelluksia RaaSukelluksia Raamattuun. F. Heidänkin kasvonsa ovat siis Jumalan naamioita. Liput naan Rauno Tikkanen. Ti 30.4. (Kivelä). Siis jotakin niin erilaista kaikkeen muuhun verrattuna, ettei Häntä voi tarkasti sanoilla ja käsitteillä määritellä. (HuusMessu. Jumala on salattu, iätön, näkymätön, kuvaamaton, kuolematon, muuttumaton. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 29.4. klo 10 To 25.4. 01.08.1934 Kiuruvesi k. klo 17.30 Vanhempainilta kulttuuritalolla To 25.4. Valkeakosken Kappelikirkossa omaisten ja sukulaisten läsnä ollessa. Jos voit tarjota tukeasi ja aikaasi, voit tarjota tukeasi ja aikaasi, tervetuloa palaveriin. Jumala lähetti Jeesuksen maailmaan, jotta me Hänen kauttaan oppisimme tuntemaan Jumalan rakkauden. Messu. klo 10 Kevätkauden Kevätkauden viimeinen aamuperhekerho. Lauri Harri Pietikäinen 78 v. klo 12 AivohalAivohalvaus-afasiakerho. misali. Liput 20 € ovelta. klo 11 Jumalanpalvelus, ”Ristin kantaminen?” Ti 30.4. Olavi Heikki Lappalainen Olavi Heikki Lappalainen 78 v. Diakoniatoimistolla Diakoniatoimistolla ei ole päivystystä ei ole päivystystä To 25.4. Jeesus opetti teoillaan. Su 5.5. Se oli tämä: ”Äidin kasvot ovat Jumalan naamio.” Jumala on rakkaus. (Kivelä, Lappalainen). Vanhan virren mukaan täällä katsellaankin Jumalaa ”silmillä hämärillä”. To 2.5. Muistaen ja kaivaten Vuokko perheineen Martti perheineen Siunattu läheisten saattamana. Häntä voi oppia tuntemaan luomistyön ihmeistä ja oman elämän vaiheissa tunnetusta johdatuksesta. Händel Osia Messias-oratoriosta. klo 12 La 4.5. Iro Research Oy:n Europarlamenttivaalit 2024 -tutkimus, Uutismedian liitto. klo 19 Vappuaaton Vappuaaton seurat Hyvölänniemessä. huhtikuuta 2024 2 Keskiviikko xx. To 2.5. Raamatun vaikutus mattuun. F. (Kivelä, Lappalainen). Hän opetti monesti myös sanoillaan. klo 9.30. viimeinen aamuperhekerho. Su 28.4. srk & MLL PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5 vuotiaat ti 7.5. 3-vuotiaat ke 8.5. Osia Messias-oratoriosta. raamattuluokka Ry:llä. Aino Maria Pietikäinen 93 v. Joskus niistä poimitaan yksi ainut ydinajatus, johon koko muu kertomus tähtää. klo 10 Ti 30.4. klo 16 To 2.5. Kaikille avoin kuulokojekoulutus. klo 10 Su 5.5. virkistysilta Hyvölänniemessä. klo 15 PERHETYÖ PERHETYÖ To 25.4. Niitä tulkitaan hyvin monella tavalla. Arja Pentikäinen 0407605300 0407605300 VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Taidekerho ti 30.4. Ne ovat olleet Jumalan hyvyyden väylänä ja välittäjänä joskus jokaisen elämässä. Ymmärtämättöminäkin saamme olla hänen rakkautensa kohteita ja vastaanottajia.” Rukoilemme: Jumala, anna jokaiselle ihmiselle ainakin yhdet rakastavat kasvot kertomaan sinun huolenpidostasi. 78 v. xxxxkuuta 2021 Ke 17.4. Äidin kasvot ovat Jumalan naamio. Ti 7.5. 13) Jumala tunnetaan teoistaan ja tahdostaan. 24 Keskiviikko 24. To 2.5. 017 770 0421 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Rosa Koivula perh. Mahdollisuus saunomiseen. 14.01.1946 k. KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Kiuruveden kirkossa Su 28.4. klo 9.30 ja 3-vuotiaat ke 8.5. klo 18–20 Lasten MIX ilta Su 28.4. Joskus taas kertomus on hyvä nähdä kokonaisuutena, jonka eri osille löytyy omat merkityksensä. klo 9.30 ja 4-5 vuotiaat ti 7.5. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, kahvitarjoilu Pe 26.4. klo 16–21 La 4.5. Jeesus muistuttaa, että hänet kohdataan jokaisessa kärsivässä, syrjään jäävässä, vähänä pidetyssä ja unohdetussa ihmisessä. Kahvitarjoilu. Muistosi säilyy ain. Kuultavissa Radio Sandelsissa. EERO SVÄRD Hengelliset Painetut ja digitaaliset sanomalehdet antavat suomalaisille merkittävimmän tuen europarlamenttiehdokkaan valinnassa. srk & MLL järj. Kaikille avoin huollon kerho. Kuultavissa Radio Sandelsissa. Kuva Jumalasta huolehtivana Isänä on monelle turvallinen. Lauri Harri Pietikäinen 78 v. klo 15 Taidekerho ti 30.4. kieleen ja kulttuuriimme. Saman asian Paavali totesi: ”Nyt me katselemme kuin vääristävän peilin kautta, ja kaikki näyttää meistä arvoitukselta. konen, Kivelä, Ylikoski). Mahdollisuus saunomiseen. klo 10 Messu. To 25.4. Kiitos osanotosta. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. La 4.5. klo 12 Ti 30.4. Pehkonen s. Tuula, Reijo ja Sari Smolander Vesa, Atte, Tatu ja Mika Partanen Meri Smolander perh. Jos vanhusten ulkoilutuksista. 26.03.2024 Valkeakoski Väsynyt sydän levon sai, valkeni ikuinen sunnuntai. klo 9.30. Kahvitarkuulokojekoulutus. Äitiä, mummua ja isomummua kaivaten Veijo, Arja, Laura ja Hansku Partanen Siunaus toimitettu 12.4. takkahuone. seurat Hyvölänniemessä. klo 12 Lähetyspiiri, Lähetyspiiri, takkahuone. (Huuskonen, Kivelä, Ylikoski). Lämmin kiitos Pihlajakodin ohjaajille Lassin hyvästä huolenpidosta. Niin salattu on Jumala. DIAKONIA DIAKONIA To 25.4. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Rakkaamme Tyyne Marjatta Partanen os. Rippikoulukirjassa muistutetaankin: ”Me emme ymmärrä emmekä kykene selittämään Jumalan salaisuuksia. klo 15 Pe 26.4. klo 15 G. Vertaukset olivat monesti arkielämästä otettuja ja siis kaikille tuttuja ja ymmärrettäviä kertomuksia. klo 9–11 To 25.4. klo 10 Munkkija Munkkija simamyyjäiset Torintuvalla simamyyjäiset Torintuvalla MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Su 28.4. Siunaus toimitettu 19.4.2024. klo 10 Liturgia To 9.5. Sen tarkempaa likiarvoa tuskin löytyy. Yksi Jeesuksen opetuksia käsittelevä kirja onkin nimeltään ”Kaikki on vertausta”. Raamatun vaikutus kieleen ja kulttuuriimme. klo 16–21 MaatalousMaataloustuottajien ja heidän perheiden tuottajien ja heidän perheiden virkistysilta Hyvölänniemessä. Ke 24.4. klo 19 Ti 30.4. Eilen oli minun syntymäpäivä. perjantaina. Kiitos Kiuruveden kotipalvelulle, hoitokoti Nivalle ja Veikkolalle hyvästä hoidosta. Luetusta jäi näissä tunnelmissa mieleeni yksi lause. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, teemana Israel Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Hengelliset Hartaus Jumalan naamiot Ruotsalainen Jonas von Essen voitti ulkomuistin maailmanmestaruuden. Händel G. Kuolleet Seurakunnat Hautakiviä p. Luin myös Tuomo Mannermaan kirjaa ”Pieni kirja Jumalasta”. 28.03.2024 Kiittäen ja kaivaten Kaija Olli, Outi ja Leevi Sukulaiset ja ystävät Jätit meille muiston valoisan. Ry:llä. klo 10 Liturgia www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 18 Pe 26.4. 06.01.1946 k. Kahvitarjoilu klo 18. Hän osasi ulkoa piin 100 000 ensimmäistä desimaalia! Koko sen valtavan litanian jälkeen on silti sanottava: tuo luku ei ole pii, vaan sen likiarvo, jotakin sinne päin… Likiarvoihin on tyydyttävä myös Jumalasta puhuttaessa. Sovitaan vanhusten ulkoilutuksista. Niin kauniin, rakkaan ja hyvän. Herra, käännä kasvosi meidän puoleemme. KUOLLUT KUOLLUT Aino Maria Pietikäinen 93 v. Monitoimisali. klo 14 klo 14 Kesän ulkoiluringin Kesän ulkoiluringin palaveri, iso sali. Ti 30.4. klo 15 Su 28.4. klo 16 Iltaperhekerho, Iltaperhekerho, järj. klo 12 Ma 29.4. Aamen. Sovitaan palaveri, iso sali. klo 17.30 klo 17.30 Ilosanomapiiri, Ilosanomapiiri, takkahuone. klo 15 klo 15 Naisten raamattupiiri, Naisten raamattupiiri, takkahuone, Rinnekodilla takkahuone, Rinnekodilla perjantaina. La 4.5. takkahuone
Kiuruvesi 24.4.2024 Rakennusvalvonta UIMAHALLI Uimahallin viimeinen lauantaiaukiolo la 27.4. KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Tapahtumia: Kevätmatinea on maanantaina 29.4. Vapaa pääsy! Karaokeryhmien ja päiväkuoron konsertti 16.5. Vapaa pääsy! Ihania kursseja vielä tarjolla, tule mukaan! Terveysmetsä, Metsäkuntosali, Viljele hyötykasveja helposti, Maistuvia herkkuja ja hyvää oloa villikasviksista, Kasvivärjäys, Keramiikan kesäkurssi. Vapaa pääsy. klo 14 seurakuntatalon isoon saliin. 2.5. Kassa suljetaan klo 18.00 ja uintiaika päättyy klo 18.30. Matka on edustava läpileikkaus Norjan luontoa: upeita vuonoja, jääkylmiä vuoristojärviä, vuorten karuja tasankoja, kapeita ja kiemuraisia vuoristoteitä sekä merellinen pääkaupunki Oslo. asiakaspalvelu suljettu Hauskaa vappua! KIRJASTOJA KULTTUURITALO 25.4. Vappuaattona 30.4. Iltalypsyn kahvio myös avoinna. Naapureille ja muille osallisille varataan mahdollisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen hankkeen johdosta ja ilmoitetaan samalla hakemuksen vireille tulosta. Hakuaika 15.4 – 13.5.2024 klo 15.00. 25 Keskiviikko 24. klo 18 Kiurusalissa. klo 10-15 ja 29.4. Vk 18 alkaen uimahalli avoinna vain arkisin klo 15–21. Suunnitellaan kesätapahtumia. Puistojumpat ovat kevyitä kaikille soveltuvia ilmaisia jumppia, joissa mukana myös eri välineitä. 0405271633. Nuorten musiikkileiri 12-18 -vuotiaille, järjestetään Hyvölänniemessä, opettajat: Riina Peltola, Iina Happonen, Elliina Tikka ja Perttu Gråsten, ilmoittautumiset Anna-Mari Svärd 0414367416 tai toimistoon p. klo 1020 Kulttuuritalolla Kevään kaikuja -konsertti 7.5. klo 18, Kiurusali. KUULUTUS HAKEMUKSEN VIREILLE TULOSTA JA NAAPURIEN KUULEMISESTA Fu-Gen Energia Oy hakee suunnittelutarveratkaisua aurinkovoimalan, energiavaraston ja tarvittavien sähkörakennusten sekä sähköliittymän rakentamiseen Luupuvedelle Taivallahden käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille. 3.5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset netin kautta tai p. Tervetuloa ulkoilutoiminnan yhteiseen kahvihetkeen ti 7.5. Tervetuloa nauttimaan musiikkija tanssiesityksistä. Matkanjärjestäjätunnus: K211/22/Mj Varaukset: 017 386 3223 tai myynti@ykkosmatkat.fi Avoinna: Ykkösmatkat Lakeissuontie 13 B 5 70420 KUOPIO ma-pe 9-16 Varaukset 10.6.2024 mennessä Matkan kohokohdat: -Geiranger vuono -Ihastuttava Leon -Oslon kaupunkikierros -Kiemuraiset tiet HAETAAN PÄÄKIRJANPITÄJÄÄ Kiuruveden kaupungille haetaan pääkirjanpitäjää. 040 5925695 tai sonja.karkkainen@kiuruvesi.fi. 18.00 Varjoista kevään valoon -Mandi Kärkkäisen kevätkonsertti Kiurusalissa. Opiskelijat ja kuoro esiintyvät Juha Remeksen johdolla. Iro Research Oy:n Europarlamenttivaalit 2024 -tutkimus, Uutismedian liitto Lähde Kiuruvesi-lehden LUKIJAMATKALLE 28.8.–3.9.2024 Norjan vuonoille Hinta sisältää: • Linja-autokuljetuksen ilmastoidulla turistibussilla Kiuruvedeltä Kiuruvedelle • Laivamatkat Viking Line sisähytissä • Hyvätasoiset hotellimajoitukset jaetussa 2 hengen huoneessa • Matkaohjelman mukaiset ruokailut (6 aamiaista, 2 lounasta, 4 illallista) • Lauttamatkan Norjassa • Opastetun kaupunkikierroksen Oslossa • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta: • Ikkunallinen hytti laivoille menopaluu 60 €/hytti Lisämaksulliset retket: • Näköalahissi-retki 55 €/hlö • Risteily 80 €/hlö Hinta: 999 € / hlö/2hh 1hh lisä 250 € 7 päivää Tämän vuonomatkan ajelemme bussilla ja näemme Norjan suosituimpia ja kauneimpia luonnonnähtävyyksiä. Hankealue koostuu kolmesta eri alueesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 100 ha. Konsertissa esiintyvät Popista polkkaan yksinlaulun opiskelijat sekä Mieskuoro Kiurun laulu, Lauluyhtye naisille ja sekakuoro Katja Aminoff-Tynin johdolla, säestää Opebändi BBT. ja 29.7.–28.8. 040527163 KIRJASTO Kirjaston vapun aukioloajat: ti 30.4. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä virka-aikana Kiuruveden kaupungin rakennusvalvonnassa, josta saa myös lisätietoja hankkeesta. Jumpat järjestetään 6.5.–19.6. uimahalli avoinna klo 15–19. 18.00 Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali teatteriesitys Kiurusalissa, liput 15 e ovelta. mennessä erityisliikunnanohjaajalle p. asiakaspalvelu klo 10–16 ke 1.5. Vapaa pääsy! Kevätnäyttely avoinna 27.-28.4. Mahdolliset muistutukset on toimitettava 10.5.2024 klo 15.00 mennessä Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaan, osoitteella Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi, tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@kiuruvesi.fi. Lue lisää Kuntarekrystä, työavain 585637. Ohjaajina toimivat liikunnanohjaajamme. uimahalli suljettu! Kevään/kesän puistojumpat: Ma klo 14–14.30 Kaukon kuntopuisto ja ke klo 14–14.30 uimahallin hiekkakenttä. Norjan majesteetilliset kauniit vuonot, lumihuippuiset vuorenhuiput ja hedelmälliset laaksot viehättävine maatiloineen muodostavat unohtumattomat kontrastin. huhtikuuta 2024 Painetut ja digitaaliset sanomalehdet antavat suomalaisille merkittävimmän tuen europarlamenttiehdokkaan valinnassa. Kokoontumisessa sovitaan kesälle palvelutalojen ulkoilutusvastuut, jotta pystymme järjestämään toimintaa mahdollisimman monessa paikassa. klo 18, Kiurusali. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Vappuna 1.5. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi. 17.00 Yhdistysfoorumi kulttuuritalolla. Hankealue sijaitsee noin 10 km päässä kaupungin keskustasta Vieremän suuntaan Saarisjärventien varrella. Kuntoilukampanja lapsille ja nuorille: Kaikki alle 18-vuotiaat pääsevät toukoja kesäkuun ajan 2 €:lla uimaan ja kuntosalille! VAPAAEHTOISTOIMINTA Haluaisitko tulla mukaan vapaaehtoisporukkaan järjestämään palvelutaloihin ulkoilutoimintaa. Ilmoittautuminen kahveille ti 30.4
-------------------------------------------Torilla 30.4. 26 Keskiviikko 24. 040 566 9472 Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ keskustasta. 040 527 3014 Ylä-Savon jätekeskus p. p. -------------------------------------------Luupuveden kyläyhdistyksen kevätkokous 5.5. Pöytäkirja nähtävillä Kukkomäentie 48. 10-18 30.4. Perillä kahviosta ostettavissa suolaista ja makeaa. Äijä -ryhmä kutsuu kaikki kiinnostuneet mukaan. Aukioloajat ma–to 8–16 Kiuruvesi-lehden 70–vuotisjuhlissa arvonnassa voittivat: LEHTI OY Mykyrokkaa torstaisin varauksesta klo 9.30–13 noutona tai kotiinkuljetus taajamassa tarvittaessa. KIURUVESI LEHTI OY:N YHTIÖKOKOUS on päättänyt jakaa osinkoja. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi KIURUVEDEN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT TOUKOKUUSSA Kiuruveden jäteasema Kirkkoharjuntie 36 Kiuruvesi Avoinna ma klo 7.30-12.30 ja to klo 12.00-17.00 HUOM! avoinna myös la 11.5. Lupia myy Jari Niskanen, Risto Väisänen ja Mikko Juntunen koppeloharjun kaupalta. Luupuveden ja Kämärän osakaskunnan vuosikokouksessa päätetty vesikasvillisuuden poistoa jatketaan luupujärvistä umpeenkasvun takia. Jos tilinumeronne on muuttunut tai sitä ei ole meille ilmoitettu, niin otattehan yhteyttä: Juha Saastamoinen 044 7262 952 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi HALLITUS OSTETAAN -Hytillinen leikkuupuimuri -Kovapaalain/ pyöröpaalain -Kuivalantavaunu ja muita maatalouskoneita p. huhtikuuta 2024 4 Keskiviikko xx. klo 12.00-14.00 Suljettu to 9.5. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–11.30. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. klo 10 srk-talolla Tavataan taas -kerhossa iloista vappu-ohjelmaa, sekä arpajaiset. Tervetuloa! -------------------------------------------Eläkeliitto ke 1.5. • • • • •. xxxxkuuta 2021 Kokouksia Kuulutuksia Ostetaan Asuntoja Kiuruvesi-lehden 10€ KANGASKASSI KANGASKASSI Tapahtumia Muistilista Tiedotteita Kuulutuksia Sekalaista Rivi-ilmoitukset § Hae kevään kausituotteet! Ennakkotilaukset 040 1824433 29.4. 10-18 10.5. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. 0400 327 750 Kiuruveden Teräs ry:n Koivujärven vesialueen TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA -KIRJAN Irja Tikka, Eero Svärd, Leena Remes, Miikka Huuskonen, Terttu Kämäräinen, Teijo Niskanen ja Marketta Lähderinne KIURUVESI KUVIA VUOSILTA 1991–2010 -KIRJAN Marjaana Rantala, Helena Vartiainen, Marjut Lipponen, Anne-Mari Rantala, Leena Pietikäinen, Leena Svärd ja Lahja Saastamoinen Palkinto tulee noutaa konttoriltamme Niemistenkatu 4. -------------------------------------------Sydänkerho kokoontuu to 2.5. klo 11.30 lähtö ABC-ltä kimppakyydein Nissilän Rahajoelle käsinkalastus tapahtumaan. Eläkeläiset ry keskiviikkona 1.5. Kalastus ja metsästys Lapinniemen osakaskunnan kanssa ristiin. Kaikki osingot maksetaan suoraan tilille 26.4.2024 mennessä. Minkistä 10 euron tapporaha/kpl. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. 10-18 3.5. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 11–12.15 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). 10-15 Munkkeja ja simaa Simaa ja munkkeja Rieskaa ja pullaa Leivoksia ja kakkuja Kahvila avoinna YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Neuvoja-tiedottaja p. klo 14 EVL Seurakuntatalon monitoimisalissa. Eläkeliitto ti 30.4. Katiskaan 1 merkki, verkkoon 2 merkkiä: 1 molempiin päihin. Merkkien määrää ei rajoiteta. munkkeja ja simaa / Meeri. Osakkaille kalastusluvat 20 €/10 merkkiä ja metsästys kuuluu lupamaksuun. -------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 18: ma: porsaspalapaistia, peruna, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, punajuuri-omena-raejuustosalaattia, ananas-päärynäkiisseliä, ti: lindströminpihvejä, kermaista ruskeakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, italiansalaatti, hedelmäsalaattia, ke: kalakeittoa, kiinankaali-ananassalaattia, vappumunkki, to: kermaista kalkkunakastiketta, peruna, porkkana-maissilisäkettä, punakaali-mustaherukkasalaattia, vadelmakiisseliä, pe: kalapyöryköitä pieniä, keltaista tillikastiketta, peruna, punajuurta, jäävuori-tomaatti-ananassalaattia, omena-riisipuuroa, la: naudanliha-kasviskastiketta, peruna, parsakaalia, kiinankaali-kurkkusalaattia, sekamarjakiisseliä, su: uunilohi, sitruunakastiketta, peruna, papuja, punajuurisalaatti, suklaamousse (muutokset mahdollisia). Vierailijana: Yleisten palveluiden palvelupäällikkö Helena Laitinen, suunnitellaan kesän toimintaa ja jaetaan tuetun loman hakulomakkeet. Ulkopuolisille myydään 20 merkkiä, hinta 20 €/10 merkkiä ja metsästyslupa 50 €/kausi. Tervetuloa! -------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 18: ma: porsaspalapaistia, peruna, kukkakaalia, punajuurikuutio, raejuusto, omena, ti: Nakkeja, perunasosetta, dippikastiketta ja kasviksia, vappumunkki, to: kermaista kalkkunakastiketta, peruna, porkkanaa, kurkku, persikkakuutio, pe: jauheliha-makaronilaatikkoa, jäävuorisalaatti, tomaatti, ananaspala (muutokset mahdollisia). klo 16 nuorisoseurantalolla Salahmintie 1114. ei viikkokerhoa. 0400-945544
Toivetaksitilauksessa kannattaa ensin varmistaa soittamalla, että olen käytettävissä. 3 3 3.Mikä Kiuruvedellä on parasta Kaunis ja monimuotoinen luonto ja hyvät liikuntaja liikkumismahdollisuudet unohtamatta monipuolista kulttuuritarjontaa. Pienten tavaroiden kuljetus myös mahdollista. 2.Mitä tuotteita / palveluja yrityksesi tarjoaa. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. kuvaukset p. 27 Keskiviikko 24. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Tarjoan laadukasta taksipalvelua henkilöautolla arkisin ja viikonloppuisin. Palveluun kuuluu myös Kelan hyväksymät taksikuljetukset ja Kelan toivetaksitilaukset. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. huhtikuuta 2024 Palveluhakemisto Kiuruvesi-lehti p. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Tmi Eija Pietikäinen Jalkahoitaja Kotikäynnit 050 5054 106 JALKAHOIDOT • • Valokuvaukset 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi 1.Kuka olet / yrityksen nimi ja kauanko olet ollut yrittäjänä. Olen Tapani Lahti ja yritykseni on Tapsan Taksi. Yritys on perustettu elokuussa 2023 ja toiminta alkoi 12.3.2024
28 Keskiviikko 24. OLLIE KLO 23 TORILLA torstaina klo 9–11.30 tarkistettua ruokaja siemenperunaa Kalajoelta. alan työt. p. HANKKIJA KIURUVESI TEOLLISUUSTIE 3 AVOINNA MA PE 9 17, LA 1.5. 0400 218 745 Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Myynti huolto TENHO KANERVA p. TL-Maistuvat Oy Vapputervehdys HANKKIJAN KESÄKAUDEN AVAJAISET TORSTAINA 25.4. 3 P Ö Y T Ä V A R A U K S E T ; 1 3 4 7 7 3 5 K A K K U B U F F A L , * G V A P P U S I M A J A M U N K I T L , * G K A H V I / T E E HOTELLI PELTOHOVI VAPPU ! TI 30.04. 3,99/SK 0,05 €/L 5 SK CLAAS JA NORCAR KOEAJOA TAPIO JA HEIKKI KAIKKI STIHLIN TUOTTEET 15 % Stihlin edustaja Pekka paikalla klo 9-15. klo 18 Kiuruveden Kulttuuritalolla Konsertissa mukana Timo Turunto ja Kuopion Taidelukion Lumitin bändi. huhtikuuta 2024 6 Keskiviikko xx. klo 9–12 Kiuruveden torilla kotim. 3 1 5 . MANDI KÄRKKÄISEN Varjoista kevään valoon –konsertti pe 3.5. pakastemarjoja, -kantarelleja, mehuja, kotisimaa, ternimaitoa, puolukkasurvosta ym. OLLIE & KÄTFISH 30.4.KÄTFISH KLO 01 30.4. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 25.4. KYSY TARJOUS! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. ALK. 050 307 5439 KARAOKETANSSEIHIN. xxxxkuuta 2021 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET Sekalaista Torilla Tapahtumia Tapahtumia LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Luotettavaa LVI-palvelua lvikainulainen@co.inet.fi Koskentie 6 017-752 667 0400 178 964 www.lvikainulainen.fi Valmistaudu tulevaan kesään ostamalla renkaat nyt edullisesti! Laaja valikoima edullisista renkaista aina premium-renkaisiin. Konserttiin on ilmainen sisäänpääsy. K L O 1 1 1 3 & K L O 1 3 . 050 3280 840 Myydään to 25.4. Useita lajikkeita. S A V U M U I K U T L , G K Y L M Ä S A V U L O H I T A H N A L , G V I H E R S A L A A T T I L , G H E L M I M O Z Z A R E L L A S A L A A T T I J A B A S I L I K A V I N A I G R E T T E G K A N A C A E S A R S A L A A T T I V L , G P E R U N A R Ö S T I T L , G M U N A K O K K E L I L , G N A K I T L , G M I N I B R A T W U R S T I T L , G C H O R I Z O P Y Ö R Y K Ä T L , G P E K O N I L , G L E I P Ä L A J I T E L M A L J A M I N I C R O I S S A N T I T V L R E M E S K Y L Ä N P A L V I K I N K K U , K A L K K U N A L E I K E J A M E E T V U R S T I L , G J U U S T O K E K S I T A R J O T I N L , * G V A N I L J A R A H K A J A M A R J A S E K O I T U S L , G M A R J A G R A N O L A L , G H I L L O T J A A P P E L S I I N I M A R M E L A D I L , G C H I A V A N U K A S L , G M A N G O S M O O T H I E L , G H E D E L M Ä T L , G VAPPUBRUNSSI 2 9 , 9 € / H L Ö A L L E 1 2 V U O T I A A T 5 % H O T E L L I P E L T O H O V I , A S E M A T I E 9 K E 1 . 9 15 MULTASORMI PUUTARHA MULTA 40 L 9 99 NORM. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 5 . LETTUKIOSKI KLO 9 14 100 ENSIMMÄISELLE ILMAISET LETTUKAHVIT