Kiuruvesi-lehti 25.10.2023

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

18 » Seppo Remekseltä kirja Venäjästä Seppo Remes on toiminut monen alan yrityksissä Venäjällä. 012138-2343 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 25.10.2023 70. 4–5 » Kaupungin talous vaatii välittömiä toimia Taajaman kouluinvestointia varten on laskettu useita eri skenaarioita.. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko Heti tuoreet uutiset Digipalvelun kestotilaus 75 euroa/vuosi Digitaalinen näköislehti 1,47/viikko LEHTI OY 22 » Katariina Riikonen ratsasti hienon saavutuksen Kiuruveden Ratsastajien Katariina Riikonen ja hänen hevosensa Finette van de Rietvenne olivat esteratsastuksen 110 cm:n Tasotuoppi-finaalin kakkosia Helsinki International Horse Showssa. VUOSIKERTA, NRO 43. JAANA SELANDER 6-7 » Museo on kiuruvetisille erittäin tärkeä Museossa on vieraillut vuosien varrella koululaisia tutustumassa historiaamme
Yritysmyönteisyyskin on parantunut ja ensi kesänä suuret karavaanaritapahtumat tuovat Kiuruvedelle satoja kuluttajia. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kunnissa ei tarvitse enää odottaa pelon sekaisin tuntein sitä, millainen lasku pamahtaa erikoissairaanhoidosta, siinä suhteessa ennustettavuus on parempi. Taseessa on ylijäämää, vakavaraisuutta riittää ja konsernivelatkaan eivät ylitä kriisilukemia. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Minne muualle vieraita veisi. Kirjoituksia ei palauteta. Lopullisesti. Kuva vuodelta 2016. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Kyseessä on yksi sivistyneiden kuntien ja kaupunkien perustoiminta – aivan kuten Kiuruveden sivistyspalveluiden toimintastrategiassa edelleenkin todetaan: ”Huolehditaan paikallisen perinteen säilyttämisestä ja esilletuonnista muun muassa museotoiminnan kautta.” JOS Kiuruveden kaupungin talous on todella vaakalaudalla, olisi syytä etsiä vaikuttavampia säästöjä. Kertoo uutinen. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kiuruvesi on tehnyt edellisinä vuosina ylijäämäisen tuloksen, kiitos koronatukien. 2 Keskiviikko 25. Vuosittain toistuva 35 000 euron rahallinen tuki viisipäiväiselle tapahtumalle on melkoinen satsaus köyhältä kaupungilta. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Elinvoimasta on nyt pidettävä huolta. MITÄ rakennuksille tehdään, jos museon toiminta lakkaa. Myös vuonna 2022 museolle oli varattu noin 10 000 euroa, josta toteutui 6 780 euroa. Jos valtuusto hyväksyy, ensi vuonna myönnetään avustusta elinvoimaa vahvistaville ideoille samaan tyyliin kuin tänä juhlavuonna ojennettiin kaupungin varoista avustusta 150-juhlavuoden tapahtumiin. Kiuruvedellä on onneksi vireillä hienoja hankkeita liittyen biokaasutuotantoon ja tuulivoimaan. Jos rakenteellisia uudistuksia ei tehdä, eikä tuloja saada lisää, Kiuruveden kaupungin alijäämä on 13,9 miljoonaa euroa 2032. Mikäli kulttuurin alalta säästöjä halutaan, eittämättä suurin säästö tulisi, mikäli kaupunki tukisi Iskelmäniittyjä vain esimerkiksi antamalla tiloja käyttöön ilman vuokramaksuja ja antamalla ilmaisia uimahallikäyntejä, niin kuin se käsittääkseni jo tekeekin. Mikäli lopettaminen toteutuu, se kertoo paljon arvoista. Mutta nyt koronajuhlat ovat ohi. Arvostammeko omia juuriamme, mistä olemme lähtöisin, vai kiellämmekö ja unohdammeko ne. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 98 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 130 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Talouden kantokyvylle myös rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä, juustohöylätie on kuljettu loppuun, sillä ennusteen mukaan vuoden 2032 loppuun mennessä Kiuruveden kaupungille kertyy 13,9 miljoonaa alijäämää, jos ei tehdä mitään. Joka tapauksessa kaupungin tulojen ja menojen epäsuhta vaatii kriittisen tarkastelun, konkreettisia säästöja elinvoimatoimenpiteitä. Alunperin museolle oli budjetoitu noin 10 000 euroa vuodelle 2024, ja yhtäkkiä sivistyslautakunta päättikin kokouksessaan esittää museon toiminnan lopettamista ja 3 500 euron varaamista ”esineistön loppuselvittelyyn” ja ”sijoitteluun”. Perinteinen pihapiiri on tarjonnut myös oivan, sopivan ympäristön niin kotiseutupäivälle kuin monille näytelmille. Siellä olemme nähneet Niskavuoren, Seitsemän veljestä ja viimeisimpänä Eemelin – kaikki mahtavia toteutuksia. Jälkikäteen voi sanoa, että jos vuonna 2019 olisi tehty leikkauksia, kouluja pantu kiinni, tässä ei oltaisi. Siitä ei lautakunta sano mitään. Tosin uusi kysymysmerkki on, jatkaako Pohjois-Savon hyvinvointialue Kiuruvedellä terveyskeskuksen tilojen vuokraamista, kun hyvinvointialueella on hoidettavanaan noin 91 miljoonan euron alijäämä. ON suorastaan irvokasta, että ilotulituksella ( hinta tuhansia vai kymmeniätuhansia?) alkanut Kiuruveden 150-vuotisjuhlavuosi päättyy tällaiseen näköalattomaan esitykseen. Meidän kesävieraille, myös lapsille, museo on ollut mieluisa vierailukohde, samoin Hyvärilän talo. RAIJA HÄGGMAN Kiuruvesi Museon pihapiirin navetassa on pysyvästi esillä Maidon tie -näyttely. Hanke nostaa alijäämää edelleen, mutta lasten ja opettajien olisi päästävä terveellisiin tiloihin, terveysongelmat eivät ole helpottaneet. lokakuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kriisikunta ei olla, mutta kovat ovat haasteet K iuruvedellä, kuten monessa muussakin kunnassa riittää taloushaasteita, vaikka sosiaalija terveydenhuollon menot ovat hyvinvointialueen vastuulla. (jälkimmäisestä oli taannoin hyvä kirjoitus Liisa Merenheimolta, kiitos!) Kiuruveden museossa on käynyt koronavuonna 2022 liki 700 vierailijaa, mikä on hyvä saavutus vain lyhyen aikaa avoimelle paikallismuseolle. Siis vajaa 7 000 euroa! Melkoinen paniikkijarrutus, jos kunnan talous on kaatumassa museotoiminnan vaatimattomaan summaan. Talouden hallintaan vaikuttaa niin ikään verotulojen kehitys ja valtionosuudet, joiden suhteen Kiuruvesi on häviäjä. Suuriin päätöksiin liittyy myös ratkaisu uudesta koulusta. Kiuruvesi pyrkii tänä vuonna tekemään tasapainoisen budjetin ja tilinpäätös osoittaa ylijäämää, mutta tästä eteenpäin miinusmerkit kasvavat huikeisiin lukemiin, ellei tehdä säästöjä, leikkauksia ja lisätä tuloja. Ne pienimuotoiset, hauskat, toimintatapahtumat, joihin meidänkin lapsivieraat ovat osallistuneet, eivät varmaankaan ole vaatineet suuria summia. Esityslistalla tullee olemaan muun muassa tuloverojen ja kiinteistöverojen kiristys. Hyvää on kuitenkin se, että kriisikuntakriteerit eivät täyty. Kaiken tämän päälle Kiuruvesi tarvitsee vielä uuden koulun. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Eli osa roskiin ja loput mikä minnekin. Museon lakkautus – häpeällinen ehdotus POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Annetaanko museon ja siihen kuuluvan komean Hyvärilän talon piharakennuksineen rapistua, kuten historiallisen Suojan talon ja kauniin Bössilän. TIINA KILVENSALMI MUSEON toiminta lakkautetaan. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Kiuruvesi on mukana myös kolmen kunnan yhteishankkeessa, jossa selvitetään vihreän vedyn investointimahdollisuuksia
Erkki Rintakuusi Kermoo. Leena Pöksyläinen En laita kahviin kumpaakaan, juon kahvin mustana. Anniina Simonen Pontikalla terästetty kahvi on parasta. Testailin sitä joku aika sitten, muttei ole mun juttu. Arja Vatanen En laita kahviin mitään vaalennusta, mutta tietysti ruuan kanssa juon oikeaa maitojuomaa, en mitään tekojuttuja, joiden hintakin on suoraan tähtitaivaasta. Kaurajuoman voi juottaa sioille tai vasikoille. Oatlyn kampanja lehmänmaitoa vastaan joku aika sitten oli tosi mauton tempaus, mutta kotimainen kauramaito on varmaan ihan hyvä tuote. Nyt se ei onnistu, kun on sama työnantaja. Jokainenhan tietää jo nyt, mitä se pitää sisällään. Kauramaito lienee hyvä korvike esimerkiksi, jos elimistö ei kestä lehmänmaitoa tai sitten eettiset syyt estävät lehmänmaidon käytön. Iisalmessa nähdään Ylä-Savo vain Iisalmena ja tienoona, ei itsenäisinä kuntina. Jorma Rissanen Minä laitan mantelijuomaa kahviin. Aluehallituksen sisäisistä keskusteluista en tiedä, Markku varmaan valaisee niistä, mutta aluehallituksen puheenjohtajan keskustalaisen Raatikaisen kannanotot ja päätökset tiedän. Marko Huuskonen Ei kumpaakaan ja kummatkin. En juo kahvia, joten en käytä kumpaakaan. Uolevi Kärkkäinen Valion vanhanajan luomutäysmaitoa. Matti Lappalainen Kahviin laitan pelkästään lusikan. Minna Lepistö Kauramaito on parempi vaihtoehto, mutta itse juon kahvin mustana. Lisäansiot he saivat yrittäjinä listaamattomien yritysten kevyen verotuksen kautta, jolloin kustannukset eivät olleet mahdottomat Ylä-Savon Sotellekaan. Eila Niskanen Minä laitan kaurajuomaa kahviin. Lilltax Lotta Wegelius kaurajuomaa. Asiakas halusi tehdä Riddarin, mutta tällä kertaa pehmeästä langasta ja rohkean värikylläisissä syksyn väreissä. Jos sinne kahvin sekaan täytyy jotain laittaa, niin jallua. Mutta lehmänmaito ehdottomasti on minun vaihtoehto. lokakuuta 2023 Somepoiminta #kiuruvesi @lanka_kaisa 11.8.2023 Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Airi Autio Ai kun sain upean kuvan. Eero Tuorilainen Maitoa käytin ennen kahvissa, enää en juo kahvia.Maitoa käytän muuten tietysti. Tämän asian on tuonut julki myös ” hyvinvointialueen” toimitusjohtaja, keskustalainen Marko Korhonen, puhuen pakkovuokrasopimuksista. Leena Haapalainen Kokeilin kauramaitoa, kun joku kehui kahvin kanssa. Kalevi Kokkonen Tottumiskysymys. Tämän jutun myötä en varmaan saa kannatusta vaaleissa Iisalmesta, mutta minulle onkin tärkeämpää Kiuruveden etu. Muutoin kauratuotteet jää kaupan hyllylle ja ruoanlaitossa käytän lehmänmaitotuotteita. Nyt varsinkin, kun odotetaan sairaalaselvitysraportin valmistumista. Jorma Rissanen Maitoa tai kahvikermaa todellakin, kun kaurajuoma kahvissa maistuu kuin joku olisi nesteyttänyt vanhan pahvilaatikon kuppiin. tuotteista en ole löytänyt luotettavista lähteistä. Pasi Tiihonen Mustana, jauhetuista pavuista omalla kahvikoneella. Tarja Juntunen Ainoastaan kerma kelpaa kahviin. Henka Marjavaara Viimeiset vuodet ensisijaisesti kaurajuomaa, mutta vain tiettyjen merkkien, sillä osa merkeistä on liian makeita ja esanssisia. Ei iskenyt muhun, vaan rasvattomalla maidolla edetään.. Juho Lappi Laktoositonta kermaa tai mustana. Molemmille on varmasti kuluttajakuntansa ja kukin valitkoon mitä tykkää. 3 Keskiviikko 25. Iisalmen kuntayhteistyötahto nähtiin Ylä-Savon Kehityksen alasajossa. HYI!! Hirveen makuista, joskus maistoin sitä. Syy siihen on yksinkertaisesti se, että mielestäni kahvi on hyvää kauramaidon kanssa. Kauramaitoa vain, jos muuta ei ole tarjolla. Tiina Piippo Punasta maitoa ja täällä syrjäkylällä asuvana, ostetaan näitä punaisia maitotuotteita, koska niillä on pitempi päiväys. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Samalla on tullut esiin halu jättää vuokraamatta pienten kuntien terveyskeskusten tiloja. Tai vielä jotain muuta esimerkiksi kermaa tai vettä, jota minä lisään. Maistuu paremmalta. kaura-, manteliyms. Matti Komulainen Liraus vettä jäähykkeeksi, ei muuta. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymässä oli järkevää peruskorjata sairaala, koska saatiin lääkäreitä Kuopiosta yrittäjinä, varsinainen virka heillä oli KYS:ssa. Outi Nousiainen Ei kumpaakaan. Tuolloin alkoi pienten sairaaloiden alasajo, jolloin niissä voi tehdä vain kevyttä päiväkirurgiaa. Anja Haimivaara Lopetin valkaisun käytön 60 vuotta sitten. Vaihtoehdot ovat joko erikoissairaanhoito tai perusterveydenhoito. Jouni Heiskanen Ehdottomasti maito, en myöskään laita kahvia kaurapuurooni. Lehmänmaitoa käytetään meidän taloudessa, kun siihen on totuttu. Tilojen valmistumisen jälkeen Juha Sipilän hallituksen keskittämisasetus pakotti muun muassa tahdonvastaisen hoidon keskittämisen Kuopioon sisäilmaongelmaisiin tiloihin. Mikko Lappalainen Lehmän maitoa. Langaaksi valittiin Ulrika ja siitä olikin helppo napata sopivaiset värit. Mervi Kananen-Kärkkäinen Kauraa lautaselle ja aetoo maetoo kahviin. Mitään todellista ”terveysvaikutusta” maito vs. Katriina Hyvönen Aamukahvini nautin aina kerman kanssa ja siihen lisään pikkuhippusen vaniljasokeria. MARKKU SIPOSELLE haluan sanoa, ettei raha kasva puussa ja terveydenhoitoa ei voi järjestää tukien ja toiveiden varaan. Mirja Siidorov-Qvintus Maito on maitoa ja kasvisversio on Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Korvikkeista tulee kyllä tuutin täydeltä mitä ihmeellisimpiä väitteitä. Sekin menettelee. Kiuruvesi ei omista enää Iisalmen sairaalaa, mutta Kiuruveden terveyskeskuksen me omistamme, ja jos siihen tulee tyhjiä tiloja, se on poissa Kiuruveden kukkarosta. Tämäkin on asia, josta on saatu aikaan vastakkainasettelua. Jokainen siis ihan oman makunsa mukaisesti. VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Kauramaitoa vai lehmänmaitoa kahviin. Kaurajuoma on täyteläistä ja sopii kahvin makumaailmaan hyvin. Hän puhui Kiuruvedellä käydessään muun muassa terveyskeskusten säilymisen puolesta pikkukunnissa, mutta aluehallituksessa äänesti palveluiden karsimista ja terveyskeskusten toimintaedellytyksen heikentämistä seutukunnissa. Ei se kaurakura ole edes maitoa. Lopuksi totean Markulle vähän epäasiallisestikin, että älä myy nahkaasi liian halvalla! RAUNO PIKKARAINEN Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutettu ja kaupunginvaltuutettu (vasemmistoliitto) Keskustan pahoinvointialue loraus, jos ei ole kermaa tarjolla, niin sitten täysmaitoa, kauramaidosta ei ole kertynyt minkäänlaisia kokemuksia. Maitoa muuten juon kyllä. Juha Lappalainen Ei kumpaakaan, vaan kermaa reilu. Kaurajuoma nostanut suosiota varsinkin Etelä-Suomessa. Pentti Hakonen Tankkimaitoa lisään kahviin. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Hänen äänensä on muuten ratkaiseva tasatilanteessa. Karsimista tulee varmasti, ainut epätietoisuus on mistä
– Tätä edeltävänä toimena maapohjalle määrättäisiin oma veroprosenttinsa, jonka vaihteluvälin alarajaa nostettaisiin 0,93:sta 1,30:een. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Kiuruveden talous on ollut ylijäämäinen kolmena edellisenä vuonna ja tältäkin vuodelta odotetaan ylijäämää noin puolen miljoonan euron verran. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN sillä tällä hetkellä vuoden 2024 talousarvioraami on vielä pakkasella, kertoo kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Uudistus toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoo, että talouden tervehdyttäminen vaatii vahvaa korjausliikettä ja välittömiä toimenpiteitä jo ensi vuoden talousarvioon sekä taloussuunnitteluvuosille. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Kiuruveden kaupunki tavoittelee ensi vuoden talousarviossaan nollatai plusmerkkistä tulosta. – Kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja sote-uudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Myöhemmin, vuoden 2025 alusta voimaan tulee uusi rakennuslaki, joka tuo tullessaan suuren määrän uusia velvoitteita rakentamiseen ja rakentamisen luvitukseen, Rusanen sanoo. lokakuuta 2023 UUTISET Keskiviikko 25. Lisäksi hallitus toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistuksen, jolla korjataan kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan. – Myös verotulojen kehitys on kysymysmerkki, koska epävarmuustekijöitä on paljon: talouden taantuma, rakennusalan viimeaikaiset signaalit ja niin edelleen, Rusanen luettelee. – Harkitsemme säästöjen lisäksi myös tuloja kiinteistöveroprosentin sekä taksojen korottamista, Enää ei riitä pelkkä juustohöylällä sively Kiuruveden kaupungin talousennusteet näyttävät karuja lukuja. Kiuruveden kaupunki suunnittelee myös liikuntapuolen siirtämistä kokonaisuudessaan teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen. – Nyt niin sanotut koronajuhlat ovat kuitenkin ohi, sillä valtionosuusjärjestelmästä tuli tämän vuoden alusta alkaen soteuudistuksen jakojäännös. Kysymys kuuluu, että millainen on lopulta vaikutus. Jos mitään ei tehdä, täyttyvät kriisikuntakriteerit jo ennen vuotta 2032.. Osana uudistusta arvioidaan muun muassa verotulojen tasauksen piirissä olevien verojen tarkoituksenmukaisuutta ja tasauksen tasoa. 4 Keskiviikko 25. Pohjois-Savoon on muodostumassa kolme aluetta: Ylä-Savo, Kuopio ja Varkaus. Helppo työmaa tämä ei tosin ole, vaan tavoitteen saavuttamiseksi on saatava aikaan säästöjä. Yksi tulevaisuuden askarruttavista asioista on sekin, että TE-palvelut siirtyvät kunnille vuonna 2025. Asia oli käsittelyssä edelliKiuruveden kaupungin talous vaatii vahvaa korjausliikettä. Maapohjan veroprosentin kiristys astuu näillä näkymin voimaan 1.1.2024. Ylä-Savo saa poikkeusluvan, koska se ei aivan täytä 20 000 henkilön työvoimapohjaa. Uudistuksen myötä valtionosuuksien laskenta muuttui niin, että monella kunnalla on ollut vaikeuksia pysyä perässä, Rusanen sanoo ja lisää, että Kiuruveden valtionosuudet (euroa per asukas) pienenevät ennusteen mukaan ensi vuonna. lokakuuta 2023 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh
Taseen kertynyt ylijäämä (2,3 miljoonaa euroa vuonna 2023) kääntyy alijäämäksi vuonna 2026. Joka tapauksessa sen voin sanoa, että nyt on vihoviimeinen hetki toimia, Rusanen linjaa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Vahva korjausliike vaaditaan Nykyinen tulojen ja menojen epäsuhta edellyttää Rusasen ja Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tommi Tikan (kesk.) mukaan vahvaa korjausliikettä, mihin kuuluvat konkreettiset säästötoimenpiteet sekä taloutta vahvistavat elinvoimatoimet. – Sitä varten on laskettu jo useita eri skenaarioita, että miten voisimme toteuttaa kouluinvestoinnin ja pitää samalla taloutemme kurissa. Lisäksi Kiuruvedellä menee vielä ihan kohtalaisesti, kun sen tilannetta vertaa muihin Suomen kuntiin. 5 Keskiviikko 25. Tästä varmastikin pystymme sanomaan enemmän ensi vuoden alussa. – Tässä on riskinä, että kuntien sotekiinteistöt eivät välttämättä sijainneiltaan palvele hyvinvointialueiden tulevia tarpeita, kun hyvinvointialueet suunnittelevat ja toteuttavat omia palveluverkkoratkaisuitaan. – Enää ei voida niin sanotusti juustohöylällä hipsutella vähän sieltä sun täältä. – Jos taloutta saadaan tervehdytettyä tällä tavalla, on tuottavuuspaine sen jälkeen maltillisempi, noin 0,20 prosenttia per vuosi eli noin 60 000 euroa. – Nyt on todellakin tarkasteltava hyvin kriittisesti, että miten saataisiin tulohanaa suuremmaksi ja menohanaa pienemmäksi. – Yrittäjämyönteisyytemme on parantunut, on suuri biokaasuhanke, tuulivoimahankkeita ja aurinkoenergian potentiaalistakin käydään keskusteluita. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI Ostaessasi Ostaessasi silmälasit silmälasit edun arvo jopa edun arvo jopa 744 € 744 € sessä kaupunginhallituksen kokouksessa. – Hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitus on riittämätön, sillä alijäämäennuste vuodelle 2023 on 91,6 miljoonaa euroa. Lisäksi selvitämme mahdollisuutta vetytalousinvestoinneille. Aikaa tyhjiin puheisiin ei ole, vaan on toimittava. Eri toimijat ovat järjestäneet paljon tapahtumia ja tällainen useiden pienten, pitkin vuotta jakaantuneiden tapahtumien sarja on ollut parempi ratkaisu kuin se, että oltaisiin pidetty vain yksi iso pönötysjuhla. – Se on ollut mielestäni onnistunut. Pilvien raosta kajastaa myös valoa Talouden madonlukujen keskellä Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.) haluavat muistuttaa kuntalaisia, ettei Kiuruvesi suinkaan ole taloushaasteidensa kanssa yksin, vaan muuallakin Suomessa painitaan samojen asioiden kanssa. Rusanen lisää vielä, että synkkien ja utuisten tulevaisuusnäkymien raosta kajastaa valoakin. – Lisäksi sotekiinteistöt tulee yhtiöittää, mistä aiheutuu jälleen kustannuksia ja työtä. Kiuruveden kaupunki jakoi tälle vuodelle 10 000 euroa tapahtuma-avustuksia. Tällä on suuri taloudellinen vaikutus kuntien käyttötalouteen, mikäli tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon. JAANA SELANDER AKU LAATIKAINEN Taloutensa osalta Kiuruvesi on Suomen mittakaavassa keskiverto kunta. Rusasen mukaan kokemus osallistavasta budjetoinnista on ollut sen verran hyvä, että saman verran rahaa aiotaan panna avoimeen hakuun myös ensi vuodelle, jos vain kaupunginvaltuusto asian hyväksyy. – Nykyinen kaupunginvaltuusto ja tulevat ovat todella isossa roolissa. Lisäksi kuntien sotekiinteistöt ovat osin jo ikääntyneitä, ja tilat eivät vastaa nykyisiä tai tulevia tilatarpeita. Rusanen sanoo, että rakenteelliset muutokset ovat tulevaisuuden tosiasia. Ensi viikon Kiuruvesi-lehdessä avaamme koulutilannetta tarkemmin. Tämä on kohtalon kysymys kaikille Suomen kunnille, sanoo Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Kaupunginvaltuustokin aikoo taas tarkastella lähiaikoina, että kuinka strategia on toistaiseksi toteutunut. Juha-Pekka Rusanen ei halua vaipua liikaan synkkyyteen. Oman suuren pohdintansa taloussuunnitteluun aiheuttaa taajaman kouluinvestointi. Kuvassa Nivan koulu. Rusanen haluaa painottaa, että mikäli Kiuruvesi jatkaa nykyisellä linjallaan tekemättä mitään, on kaupungilla alijäämää vuoden 2032 lopussa noin 13,9 miljoonaa euroa. Elämme nyt Kiuruveden talouden suhteen sellaisten ratkaisujen äärellä, jotka ovat suurimpia moniin vuosiin tai jopa vuosikymmeniin. Jotta talous saadaan käännettyä paremmalle uralle, suosittelemme sopeutustoimien käynnistämistä jo vuoden 2024 taloussuunnittelussa. – Tällainen on siis skenaario, jossa ei ole mukana välttämätöntä kouluinvestointia eikä taloutta vahvistavia toimenpiteitä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Se tuo myös paineita taloussuunnitteluun. Se tie on kuljettu loppuun. Kouluinvestointi on tehtävä Talouden tasapainon saavuttaminen vaatii Rusasen ja Tikan mukaan kaupungilta noin 4,1 miljoonan euron vuosikatteen. Esimerkiksi palvelulupaukset on arvioitava tarkasti tälle ja ensi vuosikymmenelle ja lisäksi investointien osalta on tehtävä huolellista suunnittelua ja priorisointia. – Ja kun toteutamme tämän asteittain, mahdollistuu se hallitummin ja kivuttomammin, kuin että jos alettaisiin toimia vasta joskus myöhemmin. Jos mitään ei tehdä, kriisikuntakriteerit täyttyvät jo ennen vuotta 2032. Tehostamistarve vuosina 2024–2025 on yhteensä 5,8 prosenttia eli noin 2,4 miljoonaa euroa. Entä mitä tapahtuu kuntien kanssa tehdyille vuokrasopimuksille 3+1 -vuotisen sopimuskauden jälkeen. Osalle kunnista on tulossa haasteita tyhjenevien sote-kiinteistöjen kanssa. Rusasen mukaan tätä on saatu toteutettua hyvin, mikä on hänen mielestään välttämätöntä, kun ajatellaan taloudellisia haasteita. AKU LAATIKAINEN Jos on kunnilla taloudessaan haasteita, on niitä myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Oma lukunsa on tosin vielä taajaman kouluinvestointi, mikä on Rusasen mukaan välttämätöntä toteuttaa. Kiuruvesi on myös suuri maatalouden suunnannäyttäjä Suomessa. – Emme ole luokan priimus, mutta emme pahin ongelmatapauskaan. Jos jatkaisimme näin, tulevaisuudessa siintäisi hyvin karuja näkymiä. Tällä kertaa avustuksia voisi hakea muutakin toimintaa kuin pelkästään tapahtumia varten. Strategian mukaan Haastavista ajoista huolimatta Kiuruvedellä halutaan toimia vuosille 2022–2025 laaditun kaupunkistrategian mukaisesti. – Eikä pidä unohtaa, että matkailupuolella on positiivisia juttuja, kuten vaikkapa ensi kesän Pohjoismaiset Karavaanipäivät. Kaupungin talouden ennustetaan olevan alijäämäinen vuodesta 2024 vuoden 2032 loppuun saakka. Osa tapahtumista on mahdollistunut osallistavan budjetoinnin myötä. – Veto-, pitoja elinvoimasta on pyrittävä pitämään laaja-alaisesti huolta. lokakuuta 2023 VIIKON KYSYMYS Kauramaito vai lehmänmaito. Samalla on mietittävä henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista. Eli isolle talousremontille on tarve, Rusanen ja Tikka tähdentävät. Kuntien sotekiinteistöjen vuokrasopimukset ovat siirtyneet hyvinvointialueille ja ne ovat voimassa vuoden 2025 loppuun, minkä jälkeen sopimuksia voi alkaa irtisanomaan. Rusanen nostaa esiin myös Kiuruveden 150-vuotisjuhlavuoden. Olemme keskitasoa, Tikka sanoo. Sotekiinteistöt aiheuttavat työtä ja kustannuksia. KAURAMAITO 36% LEHMÄNMAITO 64% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitääkö museo säilyttää
– Yritämme viranhaltijoina tehdä tehtävämme mahdollisimman hyvin, eikä tämä päätös tietenkään auta minua siinä. Kulttuurisihteeri ja kirjastotoimen vastaava Heidi Huhtilainen sanoo kyllä ymmärtävänsä päättäjien vaikean tilanteen säästöjen edessä, mutta on tietysti pahoillaan päätöksestä lopettaa museotoiminta. – Suurin osa esineistä on lahjoitettu museolle ja lahjoitetut esineet pitäisi ensisijaisesti palauttaa alkuperäisille lahjoittajille, jos museo suljetaan. Osastoa päivitettiin viime kesänä. Museoiden hyvinvointivaikutukset tunnistetaan ja esimerkiksi Kuopion kaupungissa museot kuuluvat Omatoimisen hyvinvoinnin palvelualueeseen. Lisäksi tapahtumista tulee jonkun verran kustannuksia. Uutiset Puheenaihe. Väisänen jatkaa, että museot tukevat alueen hyvinvointia monella tavalla. Kekäläisen mukaan paikallisella yhteisöllä tulisi olla oikeus oman kulttuuriperintönsä säilyttämiseen ja vaalimiseen. Millainen sopimus kaupungilla on museon esineistön suhteen. Jokainen varmasti toivoo, etteivät säästöt kohdistuisi omalle alueelle, koska kyllähän se toimintaa vaikeuttaa. Kotiseutumuseoalue ja -esineistö kertoo käytännössä nykyisille ja tuleville sukupolville paikallisesta talonpoikaiselämästä sekä alueen kulttuuriperinnöstä. – Tänä vuonna kustannukset ovat olleet noin 7 4000 euroa. Huomioon tulisi ottaa myös aluetaloudelliset menetykset ja vaikutukset hyvinvointiin sekä kunnan imagoon. – Museon lakkauttaminen uhkaa yhteisön identiteettiä vahvistavan kulttuuriperinnön säilyttämistä ja siitä kertomista niin nykyisille kuin tuleville sukupolville. Tämä koostuu museonhoitajan kahden kuukauden palkasta sivukuluineen sekä siivousja jätehuoltomaksuista. Museon sulkeminen olisi vakava menetys Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa ollaan huolissaan siitä, että Kiuruveden museota ollaan sulkemassa säästösyistä. – Yleisellä tasolla tarkasteltuna museon lakkauttaminen on vaativa, monialainen ja ajallisesti pitkäkestoinen tapahtuma, jossa kokoelmien poistaminen tehdään hallitusti ja museoeettisesti kestävästi. – Paikallismuseoalueen ja -kohteen säilyminen mahdollistaa alueen asukkaille kulttuurin kuluttamisen lähipalveluna. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT TIINA KILVENSALMI, KIURUVESI-LEHTI Museonjohtaja Helka Väisänen Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta on huolissaan siitä, että Kiuruveden museota ollaan sulkemassa säästösyistä. Tämä olisi vakava menetys alueen paikallishistorian ja alueen kulttuuriperinnön tallentamiselle. lokakuuta 2023 Museon kesäopas Jenna Ruotsalainen esinemuseon niin sanotulla miesten osastolla. 6 Keskiviikko 25. Museon tehtäviin kuuluvat museotoiminnan edistäminen Pohjois-Savon alueella sekä alueelliset kulttuuriympäristötehtävät. Entä mitkä ovat museon kulut. Alueellisen museotoiminnan intendentti Tarja Kekäläinen korostaa, että Kiuruveden kotiseutumuseolla ja sen kokoelmalla on alueellista ja kulttuurihistoriallista arvoa erityisesti sen alueen ihmisille ja yhteisölle. – Alueellinen vastuumuseo on huolissaan tilanteesta, jossa hyvin toimivan museo-organisaation toimintamahdollisuudet ollaan mahdollisesti ajamassa alas kustannussäästösyistä. Paikallisella yhteisöllä tulisi olla oikeus oman kulttuuriperintönsä säilyttämiseen ja vaalimiseen, Väisänen sanoo. Museoihin panostetaan hyvinvointia edistävinä toimijoina. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo toimii Pohjois-Savon alueellisena vastuumuseona Opetusja kulttuuriministeriön päätöksen mukaan (1.1.2020 alkaen). – Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) edellyttää pykälässä 3 kuntia edistämään kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa, sanoo Helka Väisänen. Esimerkiksi lahjoitetut esineja/tai asiakirja-aineistot tulisi ensisijaisesti pyrkiä palauttamaan alkuperäiselle lahjoittajalle, mikäli lahjoittajatieto on olemassa, Kekäläinen sanoo. Lyhytkestoiset ja kuntatalouden mittakaavassa suhteellisen pienet säästöt ovat koitumassa pitkäjänteisesti toimivan muistiorganisaation toiminnan lopettajaksi. Kiuruvesi on ollut keskiajalta lähtien maatalousaluetta, joka on yksi maamme suurimmista maitopitäjistä, Kekäläinen kuvaa. Viime kesänä museolla järjestettiin lasten päivä, jossa oli eläimiä ja poniratsastusta sekä lettukahvila
Huhtikuun 24. Muut museon kulut koostuvat muun muassa esinemuseon lämmityskuluista, kiinteistönhuollon palkoista ja kunnossapidon materiaalikuluista. Jouduttiin etsimään pitäjältä puuttuvia tavaroita ja silloin huomattiin, että sieltähän saattaisi löytyä kokonainen uusi museo. päivänä Kiuruvesi-lehti uutisoi, että Kiuruvedellä meneillään oleva museoesineiden keräysrynnäkkö on ainutlaatuista koko Suomessa. Esimerkiksi kotitekoinen riihiryöppä on tulossa, hevoskierteinen puimakone, puinen silppumylly vuodelta 1883, 3 hengen kiikkustuoli, 4-hankainen kirkkovene, nuotta, kirkkokiesit”, lehti kirjoittaa. ”Museoesineiden keräys on tuottanut Rytkyllä muun muassa kaksi mielenkiintoista esinettä. Matti Mehtonen luovutti Rytkynkoskesta löydetyn sikapyssyn. Pariinkymmeneen kuormaan eivät kaikki luetteloidut lähes 2000 esinettä mahtuneet. 7 Keskiviikko 25. Se on löydetty pellosta ja painaa lähes 7 kiloa. ”Ei pitäisi ujostella – esineet voivat olla kaikilta elämän aloilta, myös valokuvat, tekstiilit ym. Samalla Paavo Ruotsalaisen suuri elämäntyö saisi jatkoa. Kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen pitää sisäisiä vuokria mielenkiintoisena kysymyksenä. Ehkäpä vähän samanlaista fiilistä kuin museorallin aikaan, on ollut ilmassa. lokakuuta 2023 Toiminta oli perheille maksutonta. Aamulla aloitettiin talkoot. Keräys huipentuu 28.4. ”Ne oli erikoisen tärkeitä meille, koska esineet oli täältä kerätty.” Museo-Paavo lohdutti toteamalla: ”Menihän se kirkkokin vuonna 1937.” Kotiseutuja kulttuurilautakunnan sekä Kiuruveden Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Alpo Säisä sanoi, että museoharrastus ei saa loppua museon paloon Kiuruvesi-lehdessä 18.4.1973. Televisio on tästä kiinnostunut ja saapuu tekemään ohjelmaa ensi sunnuntaina, jolloin ajetaan keräyksen päättäjäisiksi suunniteltu Museoralli. ilmestyneessä lehdessä, että taloissa ei aina tiedetä, millaisia esineitä keräykseen kelpuutetaan. Ne, jotka esineitään uudelle museolle lahjoittivat, ajattelivat, että nämä esineet jäävät jälkipolville säilöön kotiseutumuseoon. Lahjoituksia on otettu Huhtilaisen mukaan vastaan vielä viime kesänäkin. – Kiuruvetiset ovat kotiseuturakkaita, sen olen tiennyt aina. Kuva Kiuruvesi-lehdessä 2.5.1974 Kaksi jännää esinettä löytyi museoitavaksi Rytkyltä: reikäkivi ja sikapyssy. Millaista palautetta Heidi Huhtilainen sinulle on tullut suunnitelmista sulkea museo. Kaksi jännää esinettä museon kokoelmiin Rytkyltä, uutisoi Kiuruvesi-lehti 3.4.1974. On saatu runsaasti arvokasta esineistöä talteen. Matti Luttinen kertoi 19.4. – Sisäinen vuokra on käytännössä rahan siirtämistä yhdestä taskusta toiseen, eli tässä tapauksessa sivistyspuolen rahoista rahaa on siirtynyt tekniselle puolelle ja tekninen puoli on sillä rahalla maksellut maanvuokria ja hoitanut kunnossapitoa. – Lämmityskulut poistuvat, jos esinemuseota ei pidetä edes peruslämmöllä talvella ja muut kulut poistuvat, mikäli rakennuksille ei tehdä mitään huoltotai korjaustoimia koko vuoden aikana. Museon tontti on vuokrattu seurakunnalta, eli sinne suuntaan pitäisi edelleen maksaa vuokraa, ellei vuokrasopimusta irtisanota, Koivunen sanoo. Nuoret maataloustuottajat ottivat asian omakseen ja organisoivat koko homman, tekivät töitä lähes 50:n kerääjän voimalla. Kiuruvesi-lehti kirjoitti 18.4.1973 uutisessa museon palosta, että tuhoutuneita esineitä ei korvaa mikään. Kävijöitä oli noin 200. Väkeä oli mahdottomasti. Tempaus osoittaa, että Kiuruvedellä ei olla kiinnostuneita yksinomaan leivästä, vaan täällä vaalitaan myös henkisiä arvoja, Kiuruvedellä eletään, kirjoitti Kiuruvesi-lehti 49 vuotta sitten. Niin mahdottomasti, että TV2.n kameramies ihmetteli Onko Kiuruvedellä näin mahdottomasti väkeä!” ”Rallia oli edeltänyt koko kevättalven jatkunut esineiden kerääminen. Lieripää painetaan sian otsaan ja vasaralla nallipiikkiin napauttamalla panos laukeaa. Nyt sitten on käyty lähes jokaisella ovella ”Museoesineiden keräys meni kansanjuhlaksi” Uutiset ja esineitä on saatu enemmän kuin osattiin odottaakaan, kaikki aitoon kiuruvetiseen elämänmenoon liittyviä. En tiedä häviävätkö ne kustannukset, jos rakennukset jäävät kuitenkin. Toisaalta on saatu näyttö siitä, että Kiuruvedellä kunnioitetaan esi-isien työtä ja perinnettä. Kysymyksessä lienee riippakivi, ehkä savupirtin rissasulkija. Ihmiset ovat olleet todella pahoillaan tilanteesta ja moni on kertonut haluavansa auttaa. Niihin joutui Museo-Paavokin, kun savupirttimuseo paloi. Monilla on vielä henkilökohtaisiakin muistoja tästä ”museorallista”, joksi sitä silloin kutsuttiin. Joukossa on hyvinkin erilaisia esineitä, esimerkiksi viljanpohdin vuodelta 1830 ja yhdestä puusta koverrettu iso suola-astia. Olen saanut paljon yhteydenottoja museoon liittyen. ”Museoralli sai vahvan Kiuruvesi-päivän luonteen. Millainen merkitys museolla oikein on. ”Museoesineiden keräys meni kansanjuhlaksi ”Melekeen kaekki” kiuruvetiset rallissa”, otsikoi Kiuruvesi-lehti etusivulla 2.5.1974. ovat haluttuja. Reilun vaaksan mittainen pyssy avautuu jengoilla ja sisälle laitetaan 9 millin panos. Joka tapauksessa väkeä oli mahdottomasti ja esineet kiinnostivat. Ja lisää ovat luvanneet. Museoralli-juhlassa toukokuussa Säisä muistutti, että uutta ei voida oppia, jos ei ymmärretä vanhaa. Sikapyssy on ollut käytössä Rytkyllä ja Viljo Kastarinen ampui sillä vielä muutama vuosi sitten”, lehti kirjoittaa. miettii Huhtilainen. Toinen on reikäkivi Rasinmäeltä Ryhäseltä. Museoesineiden keräys oli jo täydessä vauhdissa huhtikuun puolessa välissä. Sellaisiakin esineitä on tullut kuin vanha uurrehöylä, väärävartinen viikate ja muuta pientä aina 1800-luvun alkupuolelta lähtien. pidettävään Museoralliin, jolloin kaikki esineet tuodaan kyliltä kirkolle karavaanissa”. Otetaanko ne kulut sitten sivistyspuolen rahoista vai teknisen puolen rahoista, en tiedä, vastaa Koivunen. Muuten Aittojärveltä on tullut esineitä mukavasti. ”Nuoret tuottajat, jotka ovat tämän kuukauden ajan suorittaneet kylillä esineiden keräystä, olivat koolla perjantaina.Viikonvaihteeseen mennessä oli luetteloitu lähes 1 500 esinettä. Kaksituhatta vai kolmetuhatta henkeä oli saapunut torille katsomaan keräyksen tulosta. – Minut on yllättänyt se, miten paljon museo on kiuruvetisille merkinnyt. Tähän ajatukseen oli kiuruvetisten vaikea tottua, kirjoitti Kiuruvesi-lehti vuonna 1973 huhtikuussa.. Aino Kärkkäinen Salmenkylästä kertoi saaneensa jo kuutisenkymmentä esinettä. – Ja jos irtisanotaan, niin silloin varmaankin rakennuksetkin pitäisi siirtää tontilta pois jollain aikataululla, Koivunen tuumaa. – Lisäksi tulee 20 000 euroa rakennuksista perittäviä sisäisiä vuokria. Vaikka museo suljettaisiin, niin kohteen kulut eivät putoa nollaan ainakaan ihan heti, vaan jotain kuluja syntyy vielä jonkin aikaa. – Viime vuonna museon tuhoutuminen itketti meitä kaikkia. – Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta sanotaan, että kunnan tulee edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa, Huhtilainen sanoo. Huhtilainen muistuttaa, että kun alkuperäinen museo paloi vuonna 1973, alettiin keräämään uutta kokoelmaa ympäri Kiuruvettä. – Ensimmäinen idea tähän esineiden keräämiseen saatiin jo kesällä surullisen museopalon jälkeen, kuulutti nuorten tuottajain puheenjohtaja Pentti Remes. Museon raunioista on näin sydäntä lämmittävällä tavalla kohonnut uusi museo
– Suurin euromääräinen hinnan nousu tuli siis vuodelle 2023, sanoo teknisen palvelukeskuksen johtaja Kimmo Karoluoto. Kaukolämmön hinta nousee edellisestä vuodesta noin 6 prosenttiyksikköä, Karoluoto sanoo. Kiuruveden kaupungin suurin sähköja lämpösyöppö on terveyskeskus, lämmityskulut ovat 100 000 euroa vuodessa ja sähkökulut 75 000 euroa vuodessa. Muutoin valot ovat pois päältä. Uimahallin sähkölasku on noin 35 000 euroa ja lämmityskustannukset 50 000 euroa, jäähallin lämmitys maksaa noin 25 000 euroa ja sähkö 40 000 euroa. Kiinteistöihin asennettiin antureita, jotka mittaavat sisäilman lämpötilaa ja kosteutta. Valaistusta vaihdettiin led-tekniikkaan. Ennen katuvalot sytytti hämäräkytkin illalla, kun oli tarpeekViime vuonna kaupunki maksoi sähköstä ja siirrosta 760 000 euroa.. Yksittäisissä sähkölämmityskohteissa hyödynnettiin lisälämpönä esimerkiksi ilmalämpöpumppuja. Kaupunki kuluttaa sähköä muun muassa valaistukseen ja ilmanvaihtoon, lämmitys pelaa kaukolämmöllä, joka on melkein 100-prosenttisen biopohjaista. Ainoa asia, missä ollaan mahdollisesti palailtu takaisinpäin, on tilojen lämmitys, mutta sitäkään ei ole tehty kuin mahdollisesti joidenkin tilojen kohdalla. 8 Keskiviikko 25. Lämpötilojen pudotukset säilytettiin tämän takia maltillisina. Samalla katsottiin, etteivät valot ole päällä, mikäli tilassa ei ole toimintaa. Liikenneväylillä katuvalaistuksen yöaikaista polttoa vähennettiin pääosasta taajamaa arkisin kello 00.00–04.30 välisenä aikana. Kaupunki maksoi vuonna 2021 sähköenergiasta siirtoineen 590 000 euroa. Kysyimme teknisestä palvelukeskuksesta ja liikuntapalveluista, ovatko toimenpiteet jääneet pysyviksi. lokakuuta 2023 Uutiset Viime vuonna esimerkiksi liikuntapuolella latuvalot olivat päällä kello 7.30–21.00, entisen kello 6–22 sijaan. – Poikkeuksena Asematie-Nivankadun, Torin ja Niemistenkadun katuvalot, jatkaa Piippo. silloin, kun tilaa käytetään. Valaistukseen asennettiin myös liiketunnistimia soveltuviin paikkoihin, jolloin valot syttyvät vain Energian säästäminen jatkuu Viime vuoden loppupuolella Kiuruveden kaupungissa käynnistettiin monenlaisia energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä, kun sähkön hinta pompsahti hirmuisiin lukemiin. Kiuruveden kaupunki on Lumme Energian asiakas JAANA SELANDER Kiuruveden kaupungin energiasopimustoimittaja on Lumme Energia. – Joistain tiloista pudotettiin sisälämpötilaa hieman, mutta sitäkään ei voi tehdä kovin paljoa käyttömukavuuden huonontumatta ja rakenteiden ja järjestelmien toimintaa vaarantamatta. – Rakennusten energiansäästötoimenpiteet mitoitetaan siten, että rakennuksiin ei muodostu olosuhderiskejä, se tarkoittaa maltillisia lämpötilalaskuja sekä ilmanvaihdon pitämistä riittävänä. Vuodelle 2023 varattiin sähkön siirtomaksuihin ja sähköenergiaan yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen energiansäästötoimenpiteitä mitoitettiin siten, ettei rakennuksiin muodostu olosuhderiskejä. Katuvalaistuksen lyhennettyjä käyttöaikoja jatketaan tänä vuonna ja valaistusta vaihdetaan led-tekniikkaan määrärahojen puitteissa. Kiuruveden kaupunki osti aikaisemmin sähkön Väreeltä. Kiuruveden kaupunki varautui viime vuoden syyskuussa siihen, että kaupungin sähkölasku nousee tänä vuonna noin 400 000 euroa. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, ADOBE Pääväylilä, kuten Nivankadulla, palavat katuvalot yötä päivää. – Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole menneen talven tapaista energiapulaa, mutta kustannussäästöjä varmasti haetaan niin kunnallisella kuin yksityisellä puolella kotitaloudet mukaan lukien, Karoluoto toteaa. Myös ulkojäiden valot sammutetiin jo kello 21. Karoluodon mukaan ensi vuonna energian hinta laskee kuluvaan vuoteen nähden. Öljyä varalämmitysmuotona käytetään Luupuveden, Lahnajoen ja Rytkyn kouluilla, pääosin nämä koulut lämpiävät maalämmöllä. Kiuruveden kaupungin sähkösopimus on kilpailutettu yhdessä suurien kaupunkien kuten Iisalmen ja Kuopion kanssa julkisyhteisöjen omistaman Sansian kautta. Yhdyskuntateknikko Tapio Piippo kertoo, että katuvalot eivät ole päällä maanantaista perjantaihin kello 00.00–04.30 kaupungin energiansäästöohjelman takia. Kaupungin kiinteistöissä säästötoimenpiteet ovat edelleen pääosin voimassa, mistään ei ole erikseen luovuttu. Vuonna 2022 kaupunki maksoi sähköstä ja sähkönsiirrosta noin 760 000 euroa. Antureista saadun datan perusteella voidaan rakennusten ilmanvaihtoa ja lämmitystä säätää, optimoida olosuhteita sekä säästää energiaa. Sopimuskausi kestää vuoteen 2025 saakka. Joitakin laitteita myös uusittiin energiatehokkaampiin malleihin, kuten esimerkiksi kompressoreihin. – Valaisimien uusimiset ovat tietysti pysyvämpiä ratkaisuja ja ohjeistusta toivottavasti noudatetaan jatkossakin. Uimahallissa saunaa ei lämmitetty päivällä muun muassa koululaisuintien aikaan. Valojen päällä olemista vaiheistettiin eli esimerkiksi pitkällä käytävällä pidetään vain joka toista lamppua päällä tai pyritään muuten sammuttamaan lamppuja tiloista, joissa valoa ei tarvita paljoa. Liikuntahallin valot paloivat 50 prosentin teholla harjoituksissa ja harrastepeleissä. Teknisen palvelukeskuksen johtaja Kimmo Karoluoto sanoo, että energiansäästöohjelma on edelleen voimassa ja samoja toimenpiteitä jatketaan. – Vuonna 2023 sähköenergian hinta kaupungille on ollut 12,74 snt/kwh ja hintaennuste vuodelle 2024 on noin 7,60 snt/kwh. Tuleva sähköenergian hinta on siis edelleen vuosia 2021–2022 korkeampi (vuosi 2022 noin 4,5 snt/ kwh). Kaupungin sähkönkulutus on noin 5 000 megawattituntia vuodessa. Säädöt voimassa Kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen sanoo, että kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien vaihtoja ei tehty, eikä lämmöneristeitä lisätty taloihin tarkoituksellisesti
Keskeinen kysymys tässä on, laajentaako vai supistaako teksti lukijan käsitystä mahdollisuuksistaan. Yksi kirjallisuudentutkimuksellinen lähtökohta olisi kysyä vaikkapa sitä, onko kirjailijoiden otettava vastuuta kirjoituksistaan ja siitä, millaisia mahdollisuuksia ne näyttävät lukijoille, jotka samaistuvat tekstiin. Kertomuksemme vaikuttavat siihen, miten kuulijamme jatkossa suhtautuvat vaikka jääkiekkoon tai hammaslääkäriin. 9 Keskiviikko 25. Siksi niillä on merkitystä ja niitä on syytä tutkia monesta näkökulmasta ja monien ihmisten toimesta. Teknisen palvelukeskuksen johtaja Kimmo Karoluoto sanoo, että Kiuruveden torin kuusi valaistaan tänä vuonna. OLEN kandidaatintutkielmassani kiinnostunut kertomusten vaikutuksesta meidän ymmärrykseemme siitä, keitä olemme ja mahdollisuuksiimme siitä, mitä voisimme olla ja mitä voimme tehdä. Liikuntasihteeri Lassi Myllylä kertoo, että valaistujen kuntopolkujen ja latujen valojen palamisaikaa viime vuonna vähennettiin ja sitä jatketaan edelleen. Kaikenlaiset kertomukset, suulliset ja kirjalliset, ovat keskeisiä ihmisten kulttuurille. He voivat saada positiivisemman tai negatiivisemman kuvan näistä asioista kertomustemme kautta. He saattavat itsekin kokeilla harrastusta tai päättää, etteivät ikinä aloita sitä, ja voivat päästä yli hammaslääkärin kammostaan tai taaskin, päättää eivät ikinä mene sinne. Vaikkapa mielenterveysongelmista kärsivälle nuorelle voi olla hyvin tärkeää se, millaista kertomusta hän kuulee omista tulevaisuuden mahdollisuuksistaan. Siinä tutkittaisiin nimenomaan sitä, miten ihmiset kertovat tarinoita toisilleen ja vaikuttavat toisiinsa sillä tavoin. ESIMERKIKSI jos aloittaa uuden harrastuksen tai käy hammaslääkärillä, kerromme siitä lähipiirillemme. ETENKIN nuoret ovat vaikutuksille alttiita ja heidän kuluttamillaan teksteillä on paljon merkitystä heidän kehittyville arvoilleen ja ajatusmaailmoilleen itsestään ja muista. Laduilla on valaistus tänä vuonna kello 7.30–21, tällä linjalla jatketaan, koska valaistuksesta ei tullut sen kummempaa palautetta. Joulunavaus on tänä vuonna 25.11. Vastakohtana kirjailijan vastuulle on hänen vapautensa tuottaa sellaista taidetta kuin hän on itse inspiroitunut tekemään, hällä väliä valmiin tuotoksen vaikutuksesta maailmaan ja ihmisiin. – Muuta kausivalaistusta, vanhat pylväisiin sijoitettavat valot, todennäköisesti vähennetään aivan kuten vuosi sitten, Karoluoto toteaa. AIHETTA voisi tutkia monesta eri näkökulmasta. Kertomukset voivat inspiroida tiedettäkin, kun jotkin aiemmin vain scifi-elokuvista tutut keksinnöt muuttuvat osaksi arkipäiväämme. Kertomuksia on uskonnoissa ja niillä on valtaa politiikassa. Koululaiset käyttävät uimahallia noin 10 tuntia viikossa, Myllylä sanoo. Asematie-Nivankadulla, Torilla ja Niemistenkadulla katuvalot syttyvät ja sammuvat hämäräkytkimen kautta, koska ne ovat pääväyliä ja niiden varrella sijaitsee paljon kauppaliikkeitä. Kertomusten voima OLEN juuri kirjoittamassa kandidaatintutkielmaa, ja samalla työkaveri ilmoitti kolumnivuorostani. KERTOMUKSET liittyvät myös siihen, miten me vaikka suomalaisina käsitämme itsemme ja muut. Tätä olisi mielenkiintoista lähteä tutkimaan ”kentälle” maisterivaiheen opinnoissani, mikäli en keksi parin vuoden aikana tutkimuskysymystä, joka kiinnostaa minua enemmän. Hämäräkytkin sammuttaa ne taas, kun on tarpeeksi valoisaa. Katuvalopylväiden jouluvaloja ei poikkeuksellisesti asennettu viime vuonna, mutta torin joulukuusi valaistiin kokonaan. TAUSTALLANI on myös yhteiskuntatieteiden opiskelua, joten mieleeni tulee toinenkin lähtökohta tutkimukseen. Liikuntahallissa harjoitellaan edelleen ”puolivaloilla”, sarjapelit pelataan täydessä valaistuksessa. Tämän kertomuksen voimme jakaa eteenpäin toisille, jolloin kertomisesta tulee sosiaalista kanssakäymistä. Kun koemme jotakin, muodostamme siitä mielessämme kertomusmuotoisen selostuksen. Kun en pitkänkään miettimisen jälkeen keksinyt muutakaan aihetta, päätin sitten kertoa kandidaatintutkielmastani. Kertomuksilla on valtaa liikuttaa yksilöitä, yhteisöjä ja yhteiskuntia. Nyt hämäräkytkin sytyttää katuvalot illalla ja kellokytkin sammuttaa ne maanantaista perjantaihin kello 00.00 ja sytyttää uudelleen kello 04.30. Kertomuksemme siis vaikuttavat suoraan toisiin vahvoillakin tavoilla. Kiuruveden torin joulukuusi on saanut valaistuksen perinteisesti koko kaupungin joulunavauksen alla ja valopylväskoristeet joulunavauksen yhteydessä. Puolivalot tarkoittaa sitä, että kattovalaisimia sytytetään vain puolet harjoitustilanteessa. Torin kuusi valaistaan si hämärää ja sammutti aamulla, kun tuli tarpeeksi valoisaa. Kiuruveden kaupungin joulukuusi. Niiden avulla käydään tavallisia ruokapöytäkeskusteluja. lokakuuta 2023 Pääväylilä, kuten Nivankadulla, palavat katuvalot yötä päivää. KOLUMNI NOORA LUKKARINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka toivoo joululahjaksi korkeakoulututkintonsa valmistumista.. – Uimahallin saunat eivät olleet viime vuonna koululaisille päällä koulu-uinneissa, mutta tänä vuonna ne ovat taas päällä koulu-uinneissakin. Se kun on ainakin aihe, joka on päässä melkein koko ajan
Vapepan paikallistoimikunnat järjestävät koulutuksia alueillaan. Kouluttajana on Osmo Tolonen. Lisätehtävänuorisotyön puolelta, kun asiakkaiden määrä kasvaa, joten leikkauksia ei voi tehdä. Kuvassa etsintöjen johtopaikka. Näin esittää sivistyslautakunta ensi vuoden budjetissaan. – Hiiret hyppii esineistön seassa, pelkona on, että esineet menevät pilalle. Sivistyslautakunnan alaisuudessa toiminut liikuntapuoli on siirtymässä teknisen palvelukeskuksen alle, missä työnjohdollista osaamista on jo ennestään, erillistä kenttämestaria ei näin ollen tarvita. – Uimahalli on niin tärkeä eri-ikäisille ja ihmiset pysyvät kunnossa liikkumalla. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa auttaa viranomaisia esimerkiksi etsinnöissä ja onnettomuustilanteissa. Etsinnän peruskurssi 11.11. Mitään palvelua ei kuitenkaan lopeteta kokonaan. Vapepa avustaa viranomaisia etsinnöissä ja muissa hälytystehtävissä. Kirjastopuolella ei ole luvassa varsinaisia leikkauksia. Heikinmaan mukaan sivistystoimen budjettiesityksen leikkaukset sattuvat kipeästi kaikkiin ja se näkyy palveluissa. Nuorisopuolelle ei ole luvassa isompia leikkauksia. TEKSTI KIRSI HAAPEA KUVA SEPPO MÄÄTTÄ Vapaaehtoiset harjoittelivat etsintää viime keväänä. Lukio-opetus hoidetaan olemassa olevilla opettajilla ja tekemällä yhteistyötä Yläkoulun kanssa. Mietinnässä on miten palveluun kyetään vastamaan, resurssia jouduttaneen hyödyntämään etsivän JAANA SELANDER Uimahallin ja jäähallin palveluista ei ole haluttu tinkiä.. Useimmat marjastajat ja sienestäjät pitävät puhelinta mukanaan ja käyttävät karttasovelluksia. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä etsintöjä on ollut 8. Kunnan omana työnä kuntoportaiden hinta pompsahtaa korkeaksi. Liikuntahallin korjaussuunnitelman tekeminen oli tarkoitus aloittaa tänä vuonna, mutta sekin on pantu jäihin. – Jos esimerkiksi etsintöihin tulee sellaisia vapaaehtoisia, joilla ei ole Vapepan koulutusta, heille annetaan pikakoulutus ja he lähtevät kokeneemman etsijän mukaan. Seppo Määtän vetämään kurssiin sisältyy käytännön harjoittelua maastossa. Siksi maastoetsinnät ovat vähentyneet. Lehtiosasto on tärkeä kuntalaisille, sillä kirjasto voi olla ainoa paikka missä käydään lehtiä lukemassa. Paitsi museotoiminta ellei sille löydy muuta ratkaisua.. Kiuruveden sivistyslautakunta ei ole täyttämässä kenttämestarin toimea, toimi on ollut määräaikainen. Rutakko-kirjastoverkon ohjelmisto muuttuu, se vie joitakin tuhansia euroja. Jos kirjastosta leikataan, lehtija kirjavalikoima kärsii, ei voida puhua enää kirjastosta ja lehtilukusalista. 10 Keskiviikko 25. – Nykyään yli puolet etsinnöistä sijoittuu taajamiin. Kansalaisopistoilta maan hallitus on pienentämässä rahoitusta, joten kansalaisopiston tarjontaan tulee leikkauksia. Etsintöjä johtaa aina poliisi. Museon tilannetta on mietitty ja pähkäilty, rakennukset ovat huonossa kunnossa, eikä investointeihin ole varaa. Perusopetuksen puolella Rytkyn koulu muuttuu kaksiopettajaiseksi syksystä 2024. – Odotamme valtakunnallista ekirjastoverkkoa, jonka piti jo startata, mutta se on siirtynyt. Sivistyksen investoinnit nollassa nä on tullut ensi vuodelle kuntouttava työtoiminta myös muille kuin nuorille. Hallitus ja valtuusto arvottavat lopullisen päätöksen, rakennus on ollut pidempään huonokuntoinen, pitää joko luovuttaa tai keksiä uusi ratkaisu. Kuntoportaat oli tarkoitus pitää investointilistalla, mutta urheiluseuroista ei löydy seuraa, joka ottaisi vetovastuun ja tätä kautta hankkeeseen olisi mahdollista saada avustusta. Lukiossa vararehtori jää eläkkeelle, mikä tarkoittaa yhtä opettajan vähennystä. Paikallistuntemusta tarvitaan etsinnöissä ja omaisten, läheisten ja kyläläisten apu on tervetullutta. kestää 8 tuntia. Myös Kiuruvedellä on ollut tehtäviä. Kun valtakunnallinen verkko toimii, se tuo lisää materiaalia kirjaston asiakkaille. – Se on ikävä juttu, ei tiedetä mihin se johtaa, kunta on raskaasti tukenut kansalaisopiston toimintaa. Vapepalaisilla on muitakin tehtäviä kuin etsintä, esimerkiksi ensihuolto onnettomuustilanteissa. Kiuruveden koulutukset järjestää Vapepan Ylä-Savon paikallistoimikunta yhdessä SPR:n Savo-Karjalan piirin ja Korpijoki-Ohenmäki -kylät ry:n kanssa. Se voi käsittää evakuointia, majoitusta, muonitusta, liikenteenohjausta ynnä muita viranomaisten määräämiä tehtäviä. Myös tenniskentän korjaus on poistettu investointilistalta. Nivan koulussa on yksi perusopetusryhmä vähemmän, mistä tulee säästöä. Pohjois-Savossa Vapepa hälytetään etsintöihin keskimäärin kymmenkunta kertaa vuodessa. Jos jäät sulatettaisiin kesken vuotta, se olisi kuolinisku jääkiekkoilijoille, jotka karkaisivat muihin kuntiin tai lopettaisivat harrastuksen. lokakuuta 2023 Uutiset Vapepa kouluttaa Korvikossa Korvikon kylätalossa järjestetään loka-marraskuussa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun peruskurssi ja etsintäkurssi. Nelituntisella peruskurssilla 30. Vapepasta tulee ensimmäiseksi mieleen kadonneiden etsinnät metsästä. Sivistyslautakunnalla ei ole ohjelmassa juurikaan investointeja, sillä urheilukenttä vei ison osan palvelukeskuksen liikkumavarasta. Hän toimii Vapepassa useissa eri tehtävissä ja on SPR:n Iisalmen osaston ensiapuja valmiusryhmän vetäjä. Kevätkaudella katsotaan onko kursseilla osallistujia ja jos ei ole, tiettyjä kursseja ei käynnistetä. Kaikille avoimet kurssit ovat maksuttomia. Vapepalaiset johtavat vapaaehtoisten toimintaa. lokakuuta käydään läpi Vapepan toimintaa ja tutustutaan Vapepan jäsenjärjestöjen ylläpitämiin hälytysryhmiin ja vapaaehtoisten toimintaan viranomaisten tukena. Valtion rahoitus on kattanut pidetyistä tunneista 57 prosenttia ja loput menevät kunnan kukkarosta. Sama on jäähallin suhteen. Esimerkiksi virtuaalinen museo, jossa paikallista kulttuuria tuodaan esille. Sivistyspalvelukeskuksen johtaja Matti Heikinmaa sanoo, että uimahallia ja jäähallia ei suljeta, eikä käyttöaikoja rajoiteta. Muistisairaiden etsinnät taajamissa ovat lisääntyneet, Seppo Määttä kertoo
Virmanen muistelee aikaansa kirpputoriyrittäjänä lämmöllä. Odotan innolla esimerkiksi Iskelmäviikkoa ja sitä edeltäviä Pohjoismaisia Karavaanipäiviä, jotka varmasti tuovat tähän hyvin vipinää, kuten koko Kiuruvedelle. – On vanhempaa ja nuorempaa väkeä, joista etenkin jälkimmäisiä käy yhä enemmän. Myyjiä ja ostajia on Mämmin mukaan laidasta laitaan. – Kirppiksellä kävi sopivasti vakioasiakkaita ja vanhoja tuttuja, joiden kanssa tuli parannettua maailmaa ja sitten pääsi myös tutustumaan säännöllisesti uusiin ihmisiin. Itselläni se oli yksi syy lopettamiseen, kun en oikein löytänyt enää motivaatiota uudistua. – Edellä mainittujen lisäksi en ole muutoin nyt ottanut mitään suurempia suunnitelmia tai aikatauluja elämääni. Hän on aiemmilta vuosilta kiuruvetisille tuttu kasvo S-Marketista, jossa Mämmi työskenteli myyjänä edelliset 15 vuotta. – Omien kokemusteni mukaan etenkin syksy ja kevät ovat sellaisia aikoja vuodesta, jolloin ihmiset tekevät isoja siivouksia kotonaan ja vaikkapa mökillään. Otti kuitenkin hetken, ennen kuin uusi yrittäjä löytyi. Ihmisille pitää kehitellä säännöllisesti jotain uutta, että heidän mielenkiintonsa pysyy yllä. lokakuuta 2023 Riitun kirppis sai uuden yrittäjän Satu Mämmi jatkaa Riitta Virmasen työtä. Täytyy olla kiitollinen siitä, olen vielä näinkin hyvässä kunnossa. Positiivinen alku Kiuruvedeltä kotoisin oleva ja paikkakunnalla koko ikänsä asunut Mämmi on nyt ensimmäistä kertaa elämässään yrittäjänä. – Tähän on helppo tulla niin kävellen, pyöräillen kuin autollakin ja ihmiset ovat myös tottuneet, että Riitun kirppis on juuri tällä paikalla. – Minähän olen tunnettu siitä, että keksin vaikka mitä tekemistä, mutta nyt olen pyrkinyt ottamaan vihdoin vähän rauhallisemmin, naurahtaa Virmanen, jolla oli parhaimmillaan kolme yritystä Kiuruvedellä: Palopaikka, Pikku-Kiuru ja Honkapirtin juhlatila. Lisäksi menen pian Kelan kuntoutusjaksolle ja kerran viikossa käyn keilaamassa. Virmanen alkoi etsiä Riitun kirppikselle jatkajaa jo viime vuonna. Työ oli hyvin sosiaalista. Toki osa tykkää myös neuloa esimerkiksi ihan uusia lapasia tai villasukkia ja myydä niitä täällä. Hän on tiloissa vuokralla. Se oli kiva reissu. Tykkään matkustelusta, ja esimerkiksi aiemmin tänä vuonna sain lapsiltani 70-vuotislahjaksi risteilyn. – Etenkin työssäkäyvät ovat toivoneet, että voisiko tämä paikka olla iltapäivällä pidempään auki, Mämmi sanoo. Hän kertoo haaveilleensa yrittäjyydestä jo jonkin aikaa. Lisäksi olen tykännyt kiertää kirpputoreja koko ikäni ja kierrättäminen on ollut aina lähellä sydäntäni. – Kiva, kun Satu ilmoittautui. – Sitä puolta on tarkoitus kehittää viimeistään ensi kesäksi, kuten myös myymälää. Olenkin äskettäin aloittanut Voimaa vanhuuteen -tehojakson, jossa yli 65-vuotiaat pääsevät harrastamaan liikuntaa kahdesti viikossa. Riitun kirppiksellä on tällä hetkellä myyntipöytiä 33 ja lisäksi kaksi myyntihuonetta, jotka kaikki ovat parhaillaan vuokrattuina. – Alku on lähtenyt hyvin liikkeelle. Riitun kirppis aukeaa jokaisena edellä mainittuna päivänä kello 10. – Apuna minulla on tässä muutamia vapaaehtoisia eläkeläisiä, jotka ovat yhtä intohimoisia kirpputori-ihmisiä kuin minäkin. – Olenkin saanut ihmisiltä tosi kivan vastaanoton – monet ovat kiitelleet, että Riitun kirppiksen toiminta jatkuu ja sanoneet, että tällaista tarvitaan, koska tämä on Kiuruveden ainoa ympäri vuoden auki oleva kirpputori, johon kuka tahansa voi tulla myymään tavaroitaan vuokrapöydälle. Haluan toivottaa hänelle onnea ja menestystä. Palopaikasta vuonna 2016 eläkkeelle jäätyään hän pyöritti vielä Riitun kirppistä. – Nyt työura on kuitenkin minun osaltani takana ja on aika tehdä jotain muuta. Maanantaisin ja tiistaisin aukiolo on edelleen kello 16 saakka ja lauantaisin kello 15:een. – Aiemminhan tämä oli ainoastaan perjantaisin kello 17 saakka avoinna, mutta nyt sama pätee myös keskiviikkoon ja torstaihin. Asiakkaiden toiveesta hän on päättänyt laajentaa aukioloaikoja. Kiitos vain kaikille hyvistä asiakassuhteista ja ystävyyksistä vuosien varrella, Virmanen sanoo lopuksi. AKU LAATIKAINEN ja syödä jotain pientä sekä vaihtaa kuulumisia keskenään. Yhden uudistuksen Mämmi on ottanut käyttöön jo nyt. On paljon ihmisiä, jotka tykkäävät käydä tässä säännöllisesti ostoksilla ja myös myydä omia tavaroitaan. Vaikka yrittäjä on uusi, vanha nimi kuitenkin säilyy. Myös nykyisellä taloustilanteella lienee osuutensa siihen, että ihmiset suosivat kirpputorilöytöjä. Riitun kirppiksen entinen yrittäjä Riitta Virmanen nauttii eläkepäivistään.. Näen, että kirpputoreille on paikkansa nyt ja tulevaisuudessa, koska kierrättäminen on ihmisille koko ajan tärkeämpi arvo. – Siellä tuli tosiaan oltua melko monta vuotta, ja olinkin jo pidemmän aikaa pohtinut, että olisi kiva saada vaihtelua elämään. 11 Keskiviikko 25. Tähän Riitun kirppikselle oli siinä mielessä helppo tulla, että asiakaskunta oli jo hyvin vakiintunutta. Uskon, että Satulla AKU LAATIKAINEN JAANA SELANDER on nuorena ihmisenä hyviä tuoreita näkökulmia. Eläkeläisen arkea Riitun kirppistä ennen Satu Mämmiä pyörittänyt Riitta Virmanen sanoo viettävänsä nyt normaalia eläkeläisen arkea. Jospa tämä pysyisikin tällaisena, niin jaksaisin harrastaa. Riitun kirppiksen yhteydessä palvelee lisäksi Café Marjaana, jossa monet ihmiset tykkäävät kahvitella Satu Mämmi on nyt ensimmäistä kertaa elämässään yrittäjänä. Silloin yleensä löytyy vuosien saatossa kertyneitä erilaisia tavaroita, joille ei itsellä ole käyttöä, mutta jollain toisella voisi olla, ja niinpä tavaroita päädytään myymään kirpputorille. Niinpä tämä kirpputoriyrittäjyys oli minulle juuri sopiva homma ja olen kyllä nauttinut ensimmäisistä viikoista. Yksi asiakas toi minulle äskettäin kukkiakin ja toivotti onnea, se tuntui erityisen mukavalta, Mämmi hymyilee. Kiuruveden Asematiellä sijaitsevan Riitun kirppiksen toiminta on saanut jatkoa, kun uutena yrittäjänä on aloittanut lokakuun alussa Satu Mämmi. – Halusin pitää nimen ennallaan, koska Riitun kirppis on kuitenkin jo sen verran tunnettu Kiuruvedellä ja ympäryskunnissakin usean vuoden ajalta. Sitten näin Riitun kirppiksen aiemman yrittäjän Riitta Virmasen ilmoituksen, jossa hän etsi työlleen jatkajaa ja päätin tarttua tilaisuuteen, Mämmi kertoo. Tai no ensi kesänä varmastikin tulee kierreltyä paikkoja asuntoautolla. Vaikka tässä on nyt jotain uutta, niin hyvä on säilyttää jotain vanhaakin, Mämmi sanoo. Sijaintia ydinkeskustassa Asematiellä Mämmi pitää hyvänä. – Ylipäätään minulla oli ollut haaveena, että jonain päivänä voisin perustaa oman pienen yrityksen
lokakuuta 2023 Uutiset Raija Hyvärinen lukee lehtiä suurennuslasin kanssa, kirjoja hän kuuntelee äänikirjoina kirjaston Celia-palvelun kautta. – Eikä minua voinut päästää kotiin ennen kuin verensokeri asettuu. Kaupassa erottuvat hintalaput, mutta ei välttämättä onko hinta paprikan vai tomaatin. Kokeita tehtiin lisää. Kun verenpaine ja verensokeri tasoittuivat, Hyvärinen pääsi kotiin. Hyvärisellä on nyt vain verenpainelääkitys. On hyvä miettiä, mitä hyvää on tapahtunut joka päivä, ja hyviä asioita tapahtuu, isoja asioita ei tarvita, esimerkiksi Thaimaan reissua, ajattelee Hyvärinen. Olen oma itseni, tämä näkövammaisuus on vain yksi lisäominaisuus. Tutkimukset osoittivat, että Hyvärisellä on jättisolutulehdus. tiede on kehittynyt ja ihmisiä voidaan monessa auttaa, en tosin ollut asiasta itse kovinkaan peloissani. Televisiota Hyvärinen katsoo nyt suuremmasta televisiosta melkein kuin ennenkin ja yrittää lukea suurennuslasin kanssa. Jättisolutulehdus aiheutti näön heikkenemisen. Aloitettiin verenpainelääkitys. – Kun on oikein huono päivä, ajattelen, että olin melkein 76-vuotias, kun sairastuin. Hän ei näe tiessä olevia kuoppia ja kohoumia. Hyvärinen siirrettiin sisätautipoliklinikalle. JAANA SELANDER Eniten Raija Hyväristä harmittaa se, ettei hän pysty kunnolla lukemaan kirjoja, suurennuslasin kanssa se kuitenkin onnistuu. 12 Keskiviikko 25. – Kortisoni aiheutti sen, että olin kuin ”duracelpupu”, heräsin jo aamukolmelta suunnittelemaan mitä teen tulevan päivän aikana. Hyvärinen sai päivystyksestä lähetteen silmälääkärille Iisalmeen, muutaman päivän päästä Hyvärinen oli vastaanotolla, missä tehtiin erilaisia testejä. Hyvärinen palasi takaisin harrastuksiinsa lukuun ottamatta taiteen tekemistä. Kortisonilääkitys jatkui 1,5 vuotta. Kysistä minut siirrettiin Iisalmen sairaalaan. Reumatologi hoiti tulehdusta, silmälääkäriä Hyvärinen näki harvemmin. Television katseleminen onnistuu suuresta taulutelevisiosta. Myös valtimosta otettiin koepala. Sairaalareissu kesti alle viikon. – Juttelin eläkkeellä olevan sairaanhoitajakaverini kanssa asiasta ja hän neuvoi soittamaan uudelleen. Sain lähetteen Kysiin. Autolla hän ei voi enää ajaa, vaikka hänellä on ollut ajokortti 50 vuotta, pyöräileminenkin on mahdotonta. Suonensisäinen kortisonilääkitys muuttui tableteiksi. Hän selviää reuman aiheuttamasta aamukankeudesta liikkumalla. Hyvärinen soitti Iisalmeen päivystykseen. Hyvärinen sai kortisonia tiputuksessa suoraan suoneen. Silmälääkäri teki taas testejä, verikokeita otettiin. Jos yleiskunto heikkenee vaikka flunssan takia, se vaikuttaa myös näköön. Hyvärinen toivoo, että näkö pysyisi edes nykyisellään, mutta ei pidä ihmeenä, jos se huononee. Raija Hyvärinen huomasi yllättäen lauantaiaamuna 2020 helmi-maaliskuun vaihteessa, että hän näkee hirveän paljon huonommin. Hyvärisen näkövammaisuus johtuu reumasta. Raija Hyvärinen kävi tiistaina kertomassa Martoille, mitä on näkövammaisuus, sillä Hyvärisen mukaan suurin osa ihmisistä ajattelee, että on ”joko näkeviä tai sokeita, mutta todellisuus on siinä välimaastossa”. Hyvärinen kuuluu myös Pohjois-Savon näkövammaisiin. Olin hirmu energinen. – Huomasin silmälääkärin käytöksestä, että en olekaan mikään läpihuutojuttu, sillä hän vinkkasi toisen ohikulkeneen lääkärin katsomaan tietojani. Mielialan kannalta tärkeää oli ruuanlaitto, jossa sai käsitellä värikkäitä kasviksia. Ihmisten tapaamiset ovat hienoja. Olen jo saanut osani. Olin tyytyväinen, kun oli niin paljon penkkejä, jännitin kuitenkin kävelyä, kun kompastelin. – Minulta kyseltiin olenko laihtunut, onko ollut yöhikoilua ja päänsärkyä, mitään näistä ei minulla ollut. – Olin kaatunut sillä välillä, polvet olivat turvoksissa, mietin miten selviän Kysissä, kun näen huonosti ja kävelen huonosti. Meni muutama päivä ja Hyvärinen oli Kysin silmätautipoliklinikalla. – Kyllähän tämä kaikki vaikutti minun jaksamiseen, mutta tein kesän aikana pitkiäkin kävelylenkkejä. Itse asiassa Hyvärinen kaatui jonkun kerran niin pahasti, että piti mennä lääkäriin. Sain olla aika terve siihen asti. Verenpainetta ja verensokeria mitattiin, kun molemmat arvot paukahtivat ylös. Raija Hyvärinen on ollut aina positiivinen ihminen, myös sairauteensa hän suhtautuu kokemuksena, joka avaa ovia ihan uuteen maailmaan. – Selvisi, että jään sairaalaan, en pääse kotiin. Seuraavana päivänä Hyvärinen vietiin viipalekuvaukseen ja reumatologi tutki ultralla pään. Sieltä ei vastattu eikä kukaan soittanut takaisin. JAANA SELANDER. Soitin sunnuntaina, sain yhteyden ja pyysivät tulemaan Iisalmeen. Joka päivässä hyvää Hyvärinen rupesi ottamaan selvää näkövammaisuudesta ja liittyi näkövammaisten liittoon, mistä hän sai näkövammakortin, sen saa kun näkövamman haitta-aste on vähintään 50 prosenttia. Hoitaja lohdutti, että lääkeRaija Hyväriselle näkövammaisuus avasi ovet ihan uuteen maailmaan Raija Hyvärinen on näkövammainen, näin ilmoitti silmälääkäri Hyväriselle keväällä 2020 Kysissä
Toivon, että saisin vielä pitkään elää, etten tulisi kipeäksi tai sairaaksi, jaksaisi käydä kaikissa jutuissa ja olla lastenlasten kanssa, näkisin mitä pienimmistäkin tulee, sanoo Laukkanen. Pertin kuoleman jälkeen Laukkaselle on tullut monenlaisia sairauksia, joiden kanssa on koetettava tulla toimeen. – Tykkäsin olla lasten kanssa. – Koti muistuttaa koko ajan Pertistä, mutta siellä haluan olla ja asua niin pitkään kuin se on vain mahdollista, Laukkanen tuumaa. Anja Laukkanen sai opetella huoltamaan omakotitaloaan, kun mies kuoli. Juttusarjassa haastatellaan tänä vuonna 70 vuotta täyttäviä sen kunniaksi, että Kiuruvesi-lehti juhlii tänä vuonna 70-vuotistaivaltaan. – Voi tehdä tai olla tekemättä. Mieluisimpia ovat Jamppa Tuomisen kappaleet. Lasten kanssa olemisessa tärkeää on lasten huomioonottaminen, että pitää jokaista lasta kuin omanaan. – Niiden kanssa pitää vain tulla toimeen. Anja Laukkasen harrastuksiin kuuluu karaokelaulu kansalaisopiston ryhmässä, myös Puistonkulmalla Anja käy laulamassa tangoa ja valssia. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Anja Laukkanen juhli 70-vuotispäiviään Puistonkulmalla, juhlissa oli mukana koko joukko omaa perhettä, ystäviä ja tuttavia. Kiuruvedellä hän pääsi perhepäivähoitajaksi vuonna 1974. – Melko isku se oli, Pertin lähtö. Ei ole aikatauluja. Enemmän niitä on takanapäin. – Omille ja muillekin lapsille olen opettanut toisen ihmisen kunnioittamista. En noussut, sillä joku sanoi, että älä nouse. En osannut siihen varautua, kun hän lähti viimeiselle reissulleen sairaalaan. Anja ja Pertti tapasivat toisensa vuonna 1969, he menivät kihloihin vuonna 1971 ja naimisiin tammikuussa 1972, Laukkaset ennättivät olla avioliitossa himppua vaille 47 vuotta. Laukkanen sanoo menevänsä eteenpäin päivä kerrallaan. Elämä on tosin aika yksinäistä, kun aviomies Pertti kuoli joulukuussa 2019. Anja Laukkanen yrittää edelleen totutella elämään ilman aviomies Perttiä, joka kuoli neljä vuotta sitten.. Takkaja leivinuuniyhdistelmä antavat elävän tulen tunnelmaa. lokakuuta 2023 Saisi elää vielä pitkään Anja Laukkasen Pertti-mies kuoli neljä vuotta sitten. 13 Keskiviikko 25. Jos lastenlapsilla on kiireitä, tulevat sitten, kun on aikaa. Anja Laukkanen käy ahkeraan myös Riitun kirppiksellä juttelemassa, siellä menee helposti useita tunteja hyvässä seurassa. Voi sanoa, että Laukkanen on siinä onnistunut, lapsenlapsetkin ovat kovia työntekijöitä. Ja olen opettanut heitä työntekoon. KUKA. Lämpöpumppu auttaa ja sähköpatterit. – Juhlien järjestäminen oli helppoa senkin takia, että Maarit-tytär ne touhusi, kiittelee Laukkanen. Suuri perhe on Laukkasesta rikkaus. Soitin Maaritille ja Maarit sanoi, että soita ambulanssi. Kun ambulanssi ja pelastuslaitos saapuivat, oli huoneissa häkää. Laukkanen teki elämäntyönsä perhepäivähoitajana. Kyllä he sieltä ennen pitkää tulevat. – Lapset antavat voimaa. Pertiltä puhkesi paksusuoli 2008 ja häntä leikeltiin sen jälkeen. On mukava seurata, kun lapset käyvät äidin, mummun ja isomummun luona kylässä ja aika paljon käyvät. Viimeisellä kerrallakin yrittivät leikata, mutta se ei tuottanut tulosta. – Kerran sattui kuitenkin niin, että kun aamulla heräsin, oli tunne, etten jaksa sängystä nousta. – Sairaus kun etenee, sille ei mahda mitään. Kun ihminen tulee 70 vuoden ikään, siinä parasta on se, että saa tehdä mitä haluaa, kun on eläkkeellä. Laukkanen toivoo, että hän saisi elää vielä pitkään, laulaa karaokea ja nähdä lastenlasten ja lastenlastenlasten kasvavan. Hoidossa saattoi olla keralla kuusikin lasta. Alkuun hän oli kotiapulaisena Iisalmessa. 70 VUOTTA 70 VUOTTA varoittimet. Nyt Laukkasella on häkäja paloAnja Laukkanen u Täytti 70 vuotta 16.10. u Perhe: lapset: Mika, Maarit ja Merja sekä lastenlapsia ja lastenlastenlapsia. Omista lapsista Kiuruvedellä asuvat Maarit ja Mika, Merja asuu Hämeenlinnassa. Jotkut muistavat minut vielä kun tulevat kadulla vastaan, se on ihanaa. Lapset tuovat iloa Laukkasen elämään iloa tuovat kolme lasta, Mika, Maarit ja Merja, kaikki 1970-luvulla syntyneitä, sekä lastenlapset ja lastenlastenlapset, tätä lapsikatrasta on noin parikymmentä tyttöä ja poikaa. Laukkanen joutui opettelemaan myös maksamaan laskuja, kun mies kuoli, nyt tytär hoitaa senkin puolen. Anjalle ja Pertille yhteinen, rakas kappale oli Kaunis maa: Sun silmäs armain on peilini mun/ Sun luotasi löydän mä kadotetun/Mä kauas kuljin jo korpea päin/Ennen kuin hohteen silmäsi näin – Jampan kappaleet ovat kyllä hyviä. Valitettavasti miehen kuoleman jälkeen Laukkaselle on tullut monia sairauksia, joista ei kaikista voi parantua. Syntymäpäiväsankarin ei tarvinnut kuin ilmaantua paikalle. u Koti ja työ: Asuu omakotitalossa taajamassa, toiminut perhepäivähoitajana. Pertti-aviomies kuoli 4.12.2019. Laukkanen halusi järjestää juhlat, sillä edessä ei ehkä ole enää kovin monta syntymäpäivää
Jakauma oli suunnilleen samanlainen jo vuosituhannen alussa. Tuotantoa jatkoi ensin Karelia Tuotteet Oy ja vuosina 2010–2017 Arctic Milk Oy. Kunnallispolitiikan kuvioihin vaikutti osaltaan se, että juuriltaan satakuntalainen Kokoomuksen kansanedustaja Kalevi Lamminen muutti vuonna 2004 Kiuruvedelle puolisonsa Anne Knaapi-Lammisen tultua valituksi kaupungin perusturvajohtajaksi. Äänestysprosentti laski 56,2 prosenttiin. Keskustan valtavuodet Vuoden 2000 kuntavaaleissa Keskustalle sai 20 (+2), Vasemmistoliitolle 7 ja Yhtä köyttä -listalle 6 (-1) paikkaa. Suuri murros oli tapahtunut 1990-luvulla, jolloin maaja metsätalouden osuus työpaikoista liki puolittui ja myös teollisuuden osuus pieneni selvästi. Hallituksen puheenjohtajaksi nousi Lamminen, joka sai vapautuksen luottamustoimesKIURUVESI TÄNÄ VUONNA 150 VUOTTA Tässä juttusarjassa Jouko Kokkonen käy läpi Kiuruveden kunnan 150-vuotishistoriaa. Tilakoko kasvoi ja lehmäluku nousi tuotantoa jatkavilla tiloilla, mikä vaati suuria navettainvestointeja. Talous & politiikka. Todellinen ääniharava oli vuonna 2008 Vasemmistoliiton Rauno Pikkarainen, jota äänesti 272 kiuruvetistä. Repkoilla on uusi navetta. Naisten osuus oli kasvanut jo 1990-luvulla. Valtuuston puheenjohtajaksi nousi Keskustan Eero Tikkanen. Kuva Repkojen navetasta Koskenjoelta. Ensimmäinen osa ilmestyi 18.1.2023 Tilakoko kasvoi ja lehmäluku nousi, mikä vaati suuria navettainvestointeja. Kokoomus ja SDP vaalitulos riitti yhteen valtuutettuun. Kaupungissa oli vuonna 2008 viljelyksessä yhteensä 21 000 hehtaaria peltoa, joten peltoa tuli lisää lyhyessä ajassa nelisenkymmentä prosenttia. Raakapuun jalostusta entisellä ”Timon sahalla” jatkoi vuodesta 2001 Aulis ja Olavi Kärkkäisen Lunatimber IPO:n keskitettyä sahauksensa Iisalmeen. Lamminen sai puolueen ehdokkaista eniten ääniä vuoden 2008 vaaleissa. Vuonna 2010 luku oli jo 46 miljoonaa litraa. lokakuuta 2023 Maitomäärä nousi vauhdilla vuosituhannen alussa Kiuruvedellä tuotetun maidon määrä kasvoi 2000-luvulla yli viidenneksellä. Kiuruvedellä tuotettiin vuosituhannen alussa maitoa 38 miljoonaa litraa. Vuonna 2000 valituista valtuutetuista oli naisia 13. Kristillisdemokraattien Lauri Tossavaisen keräsi 232 ääntä. Nivan koulun rehtori Minna Lilja oli ensimmäinen nainen valtuuston puheenjohtajana. Luku oli alhaisin sitten vuoden 1945. Vuonna 2010 palveluiden osuus työpaikoista oli 56,3, alkutuotannon 25,7 ja jalostuksen 16,2 prosenttia. Sosiaalidemokraateista ja Perussuomalaisista meni läpi yksi valtuutettu. Kokonaisuudessakin muutos oli merkittävä, sillä neljä vuotta aiemmin valtuustoon oli päässyt yhteensä kahdeksan naista. Aiemmin hyvin miesvaltaiseen Keskustan valtuustoryhmään kuului seitsemän naista. Minna Liljasta tuli ensimmäinen puhetta valtuustossa johtanut nainen. Vuonna 2010 sahan osti viitasaarelaisen Poutasen perheen omistama ER-Saha Oy, joka jatkaa tuotantoa Kiurutimber nimellä. Kiuruveden peltoala kasvoi runsaassa vuosikymmenessä 6 000 hehtaarilla. Kokkola ohitti kuitenkin kuntaliitosten seurauksena maan suurimpana maitokaupunkina Kiuruveden. Alle 15-vuotiaiden osuus kuntalaisista pieneni (17,7 prosenttiyksiköstä 15,5 prosenttiyksikköön) ja yli 64-vuotiaiden nousi (21,3 prosenttiyksiköstä 23,6 prosenttiyksikköön) vuosikymmenen kuluessa. Vuoden 2004 vaaleissa Keskusta sai 18 (-2), Vasemmistoliitto 7, Yhtä köyttä 6 ja Kokoomus 3 (+ 2) valtuutettua. Wärtsilä Oy osti yrityksen neljä vuotta myöhemmin. Luomujuustojen valmistus alkoi vuonna 2001 Lumolan meijerissä. Maan keskiarvon 55,9 prosenttia Kiuruvesi vielä ylitti äänestysaktiivisuudessa. Heinäseipäät olivat kadonneet pelloilta kokonaan 1990-luvulla. SDP:n paikkaluku oli yksi. Meijeriyhtiö teki konkurssin neljä vuotta myöhemmin. Valtuustoa alkoi johtaa Lämsä. Palvelut suurin työllistäjä Kiuruveden asukasluvun aleneminen jatkui 2000-luvulla. Vuonna 2013 omistajaksi tuli KPA Unicon, jonka liiketoiminnan osti kesällä 2023 VKK Power. Suomen maidosta tuotettiin vuonna 2010 Kiuruvedellä 2,1 prosenttia. 14 Keskiviikko 25. Saman puolueen Jouko Tenhunen jatkoi hallituksen johdossa vuoden 2009 alkuun asti. Maidontuottajien määrä väheni 2000-luvun kuluessa nopeasti. Vuonna 2000 kiuruvetisiä oli 10 358 ja kymmenen vuotta myöhemmin 9 157. Suomi kumosi EU-jäsenyyden toteuduttua vuonna 1995 lain pellonraivausmaksusta, minkä jälkeen karjatalousvaltaisilla alueilla ryhdyttiin tekemään konevoimalla peltoa. TEKSTI JOUKO KOKKONEN KUVAT KIURUVESI-LEHTI Maitotiloja oli Kiuruvedellä 2000-luvun alussa vielä yli 300. Yhtä köyttä -listan toiminta oli päättynyt ja sen edellisvaaleissa läpimenneitä valtuutettuja oli ehdolla sekä kokoomuksen että kristillisdemokraattien listoilla. Äänestämässä kävi 58,8 prosenttia äänioikeutetuista. Työttömien määrä oli Kiuruvedellä korkeimmillaan vuonna 2000, jolloin ilman työtä oli 18,8 prosenttia työvoimasta. Vuonna 2010 työttömyysaste oli 13,6 prosenttia. Keskusta sai 16 (-2), Kokoomus 7 (+4), Vasemmistoliitto 7 ja Kristillisdemokraatit 3 (+3) valtuutettua. Myös eläkeläisten osuus kasvoi ja vuonna 2010 jo joka kolmas kiuruvetinen oli eläkkeellä. Kuntavaaleissa 2008 Keskusta menetti 28 vuotta jatkuneen ehdottoman enemmistönsä valtuustossa. Valtuutetuista oli naisia vuosituhannen ensikymmenellä 12–13. Myös naudanlihantuotanto lisääntyi. Lämpökeskusvalmistaja Sermet Oy:n perustaja Eino Tuppurainen myi yrityksen vuonna 1997 toimivalle johdolle. Vuonna 2010 lypsylehmiä oli 186 tilalla. Perussuomalaisia ei kuulunut vuosina 2001–2004 valtuustoon. Uutta peltoa tehtiin ennätysvauhdilla. Nurmirehunkorjuussa yleistyivät pyöröpaalit, joista tuli maalaismaiseman täplittäjiä. Samaan aikaan maidontuotanto kasvoi vauhdilla. Myös kolme kautta kansanedustajana toiminut Eero Lämsä palasi valtuustoon
Raivaajapuisto sai nykyisen ilmeensä 2000-luvulla Katri Väyrysen laatiman yleissuunnitelman pohjalta. Kiurusali soveltuu elokuvanäytäntöihin, konsertteihin, kokouksiin ja teatteriesityksiin. Halli siirtyi kokonaan kaupungille vuonna 2011. Valtuusto valitsi hänen seuraajakseen melko tiukassa vaalissa kaupungin sosiaalijohtajana pitkään toimineen Erkki Strömmerin, joka sai 18 ääntä. Hallin omisti aluksi Lauri Tossavaisen johtama Kiuruveden jäähalli Oy, jonka 600 000 euron lainan kaupunki takasi. Kiuruveden peltoala kasvoi runsaassa vuosikymmeneesä 6000 hehtaarilla. Ratkaisuna oli yläsavolaisen sosiaalija terveysyhteistyön tiivistäminen, johon Kiuruvesi päätti lähteä valtuuston päätöksellä niukimmalla mahdollisella enemmistöllä 18–17. Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän muodostama Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa. Kyläkouluista jäivät jäljelle Kalliokylän, Lahnajoen, Luupuveden ja Rytkyn koulut. Lahnajoen koululla opetus jatkuu, mutta moni muu kyläkoului joutui sulkemaan ovensa.. Kaupunki keskellä Suomea. lokakuuta 2023 Maitomäärä nousi vauhdilla vuosituhannen alussa ta toukokuussa 2012. Paljon tunteita herättäneet kyläkoulujen lakkauttamiset jatkuivat 2000-luvulla. Lähteet: Juha Pohjonen, Kiuruvesi. Opetus loppui Aittojärvellä, Korpijoella, Niemiskylässä, Rapakkojoella, Heinäkylässä ja Turhalassa. Kiuruveden kaupunki 2021. Avoimin virkoihin ei tullut enää lainkaan hakemuksia. Kyläkoulujen lakkauttamiset jatkuivat 2000-luvulla. Puitelaki ei velvoittanut pakkoliitoksiin, mutta se tähtäsi perusterveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa vähintään noin 20 000 asukkaan kuntiin tai yhteistoiminta-alueisiin. Äkkijyrkän patsas oli päätynyt jo toisaalle ja taideteos tilattiin Kirsi Siposelta, jonka veistämä patsas paljastettiin torin kupeella heinäkuussa 2004. 15 Keskiviikko 25. Sote-yhteistyö alkoi Lääkäripulasta tuli arkea Kiuruvedellä 2000-luvun alussa. Kiuruvesi joutui lukuisien muiden kuntien tavoin pohtimaan olemassaolonsa edellytyksiä kuntaja palvelurakenneuudistuksen puitelain tultua voimaan vuonna 2007. Melkoinen kulttuurimylläkkä nousi myös vasikkapatsaasta. Keskustassa jatkoi toimintaansa kouluista oppilasluvultaan ylivoimaisesti suurin Nivan ala-aste. Timo Halonen siirtyi Kuusamon kaupunginjohtajaksi vuonna 2003. Valtuusto hylkäsi kuitenkin esityksen äänin 19–16 huhtikuussa 2002. Ylä-Savon Ammattiopiston Kiuruveden toimipisteen entiset tilat muuttuivat muutostöiden tuloksena kulttuuritaloksi kaupungin ostettua rakennuksen tontteineen vuonna 2005. Lähtökohtana oli Kiuruveden kaupungin säilyminen itsenäisenä kuntana. Kaupunki suunnitteli tilaavansa taiteilija Miina Äkkijyrkältä patsaan 130-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Lopulta valtuusto teki kuitenkin rakentamispäätöksen. Ongelma oli yleinen muuallakin kuin Kiuruvedellä, ja ratkaisua haettiin sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä useamman Ylä-Savon kunnan yhteistyöllä. Kuorevirran urheilualueen liikuntapalvelut täydentyivät jäähallilla vuonna 2004. Kulttuuritalon tarpeellisuudesta käytiin kovaa keskustelua. Kulttuuritalo ja kirjasto vihittiin käyttöön helmikuun alussa 2009. Hänen seuraajakseen tuli Katariina Pekkala. Raakapuun jalostusta entisellä ”Timon sahalla” jatkoi vuodesta 2001 Aulis ja Olavi Kärkkäisen Lunatimber IPO:n keskitettyä sahauksensa Iisalmeen. Päivi Kuljukkaa kannatti 15 valtuutettua. Strömmer toimi kaupunginjohtajana vuoteen 2013. Kulttuuritalo ja jäähalli Kaupungin 2000-luvun rakennushankkeista suurin oli kulttuuritalo. Suomessa elettiin tuolloin 1990-luvulla alkaneen jäähallirakentamisen aikaa, jota vauhditti vuoden 1995 jääkiekon MM-kulta. Lauri Remes käynnisti kansalaiskeräyksen ja lahjoitti myös 70-vuotispäivänään elokuussa 2003 saamansa onnittelurahat tarkoitukseen
Koivujärvellä on mökki, vaan talvi asutaan keskustassa. Milma kertoo sotaleskitädistään, joka lypsäessään pimeässä lehmää pelästyi heinäkasassa nukkujaa, tuli sisälle ja odotti, että kulkija lähtee. Länkimäellä majaili ripaskaa tanssiva sotavanki tai -karkuri, Asko kertoo ja laulaa Elämää juoksuhaudoissa. ”Jos ei löydy Pyhäjärveltä, laita mitat, niin Nivalasta löytyy”, veistelivät kylän ukot. Samassa Asko, omasta mielestään huonomuistinen, kajauttaa laulun. Pekan kanssa valmistettiin kelkkoja, suksia, pärekontteja ja -vakkoja, sekä leikkikaluja. Askolla on kaksoissisar Asta. Asko on syntynyt vuonna 1936 ja tottunut esiintymään jo aikoinaan Seitsemässä veljeksessä Pihlajamäen koululla, jossa opettajat Abel Ritvanen ja poikansa Pentti Ritvanen ohjasivat näytelmiä. Metsometsällä Asko kävi naapurin Korte-Sepon kanssa, mies lainasi pojalle pyssyä kehottaen osumaan saalista silmään. Asko pyysi Leaa pysymään kauempana, mutta Lea oli tilanteen tasalla kysellen ”onko tiellä piti” aivan kuten laulussa ”piti piti lampaitani”. Askolla on huonoja muistoja väsäämästään jousipyssystä, joka viritettiin jalalla. Urheiltuakin tuli, Asko mainitsee kylien väliset kisat, sekä korkeusja seiväshypyn. Metsällä Asko kulki Saara-siskon kanssa. ”Se jos lipsahti jalan alta, paukku tuli munille.” Kohdassa ”emme tienneet kun läksimme silloin” Milma miettii, että se on kyllä totta, emme tienneet. lokakuuta 2023 Kulttuuri 1940 MONEN VUOSIKYMMENEN IHMISET Yhdysvalloissa Saastamot asuivat Woodlandin kaupungissa Washingtonin osavaltiossa, missä heidän poikansa Petri jatkaa saha-alan insinööritöiden sivussa maatilan pitoa. Pariskunta muistaa myös pommikoneiden varalta pimeällä ikkunoihin laitetut karteenit eli gardiinit, voin antamisen kunnalle, ruuan jakamisen ja salaa tapetut eläimet. Länkimäen Asko Atlantin takaa Sarja tarkastelee lapsuutta Kiuruvedellä eri vuosikymmeninä. “ 70 VUOTTA Kulkumiehiä talossa kävi töitä tekemässä ja yöpymässä. Tansseista löytyi hulanmäkinen Milmakin. Ja Asko osui, kuin vahingossa. Ja Milma näkemänsä sotilaat, jotka kulkivat kodin ohi pyssyt olalla. Mount St. Likeisellä Kangasjärvellä paitsi uitiin, myös kalastettiin särkeä ja ahventa. Milma toppuuttaa taas painottaen, että Asko kävi traktorilla auttamassa kyläläisiä. ”Kun painia lyötiin, Asta oli riskimpi kuin minä”, Asko kertoo huvittuneena. Se oli ”out of this world”, poissa tästä maailmasta, Milma selventää. Kohdassa ”emme tienneet kun läksimme silloin” Milma miettii, että se on kyllä totta, emme tienneet. Kotona asui kolme polvea, heitä lapsia oli kahdeksan tyttöä ja kolme poikaa. Alun alkaen lypsykarjatilan ohella pariskunta on käynyt töissä, pisimpään sahalla. Jostain syystä, Milma miettii, ihminen vanhetessaan tahtoo palata synnyinseudulle, aivan kuten Kotiseutuni-tangossa sanotaan ”pääsen kai helmaasi sun”. Kalaa suolattiin niin että sitä riitti koko talveksi. Unissasaarnaaja heittäytyi penkille pitkäkseen, risti kätensä ja alkoi saarnaamaan Raamatusta. Hillapuuro kermalla ja sokerilla ja mykyrokka, Asko luettelee lapsuuden lempiruokiaan. ”Alkeellinen se oli, vaan kyllä sillä tansseissa kulki”, Asko juttelee. Askon kotitila Länkimäki sijaitsi koulun vieressä. Woodlandissa pyörösahoja kimmoisaksi asentanut Asko Saastamo vietti lapsuutensa Pihlajamäen Länkimäellä. Kotona tehtiin töitä ja iltaisin puhdetöitä. Länkimäelle ostettiin nimittäin Takra-traktori Tampereen konepajalta. TEKSTI & KUVA HEIDI JAATINEN, KIRJAILIJA Asko ja Milma Saastamo (aikaisemmin Saastamoinen) muuttivat Kiuruvedelle toukokuussa. Kun Pekka-setä äkkäsi kaksoset katolla, käski hän heidät heti pois. Lapsuuteen osui sota-aika. Milma muistaa perunapadan päälle laitetut särjet. Paitsi kerran, kun loukkuun oli jäänyt naapurin lammas, mukaan sattuikin kuopus Lea. Vanhemmat eivät lapsia pelotelleet vaan neuvoivat kotoa lähtiessään, että jos tulee venäläisiä karkureita, antakaa näille ruokaa. Taakse jäi poika, miniä ja kolme pojanpoikaa. Asuttuaan 61 vuotta Washingtonissa, missä talvi on kuin syksy täällä, harvoin sataa lunta, he palasivat Suomeen. Toivottavasti ei siihen tilanteeseen tarvitse täällä enää joutua.. Vaan kaksikerroksisen puimalan katolle kiipesi ensin Asko. Ennen lapsuusmuistoja, he kertovat tulivuoresta, joka työnsi sisuksistaan tulta ja tuhkaa, synnytti järven ja kadotti ihmisiä. ”Ja syrjähypyn”, Asko kujeilee Milman toppuuttaessa samoin kuin traktorista kerrottaessa. 16 Keskiviikko 25. Matti-setä muistutti viimeiseksi jääneessä kirjeessä Askoa olemaan ahkera ja poimimaan talveksi marjoja. Mikä auttoi, huimaa vauhtia Asko vyöryi alas olkikattoa ja Asta perässä. Helensin purkaus vuonna 1980 oli Yhdysvaltojen tuhovoimaisin
ISKELMÄVIIKKO Raimo Kukkoselta ensimmäinen single Kiuruvetisjuurisen Raimo Kukkosen ensimmäinen single Viet hetkiin kauneimpiin on julkaistu. Kiuruvetisten delegaatio Kuusamossa: oikealta Iskelmäviikon tapahtumapäällikkö Marjut Nousiainen, tapahtumajohtaja Timo Marjoniemi, Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka ja Ruka Nordicin ja Kuusamon kaupungin tapahtumapäällikkö Jarkko Ruhanen. Kukkonen on voittanut muun muassa Laila ja Olavi -laulukilpailun yleisen sarja vuonna 2018. Yhteistyön jatkoaskelista sovittiin 19.–20.10. Kenties lajirepertuaari tulee myös laajentumaan, vihjaa Ruhanen. Lajeina ovat maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty. Hän soitti ja juttelimme puhelimessa todella pitkään ja sen juttelun perusteella hän teki tekstin tähän lauluun (Viet hetkiin kauneimpiin). torstaina ja perjantaina Kuusamossa, mukana olivat Kiuruveden Iskelmäviikon ja Rukan maailmancupin edustajat. Lisäksi paikalla olivat Kiuruveden ja Kuusamon kaupungin edustajat. JAANA SELANDER Musiikkipiireistä Raimo Kukkoselle tutuksi tullut kouvolalainen Päivi Pihlavuori oli jo muutamien vuosien ajan ehdotellut yhteistyötä ja tarjonnut Kukkoselle sanoitusta laululle. Kiuruveden Iskelmäviikon tapahtumajohtaja Timo Marjoniemi iloitsee, että viime vuonna aloitettu yhteistyö jalostuu ja kehittyy. World Cup Ruka Nordic tuo Iskelmäviikolle oheisohjelmaa ensi kesänä, virallisen kilpailun ja huumoripitoisen kilpailun, kertoo Ruka Nordicin & Kuusamon kaupungin tapahtumapäällikkö Jarkko Ruhanen. Laulu äänitettiin Lapinlahdella Ari Auvisen studiolla. Kiurusalissa yhdessä Kasma-orkesterin kanssa. Laulun on sovittanut kalajokinen säveltäjä ja muusikko Ville Palin. Raimo Kukkonen. IskelmäMestarit -laulukilpailun 2023 voittajat Katariina Keinänen ja Jere Toivonen esiintyvät Rukan maailmancupin yhteydessä kisaravintola Karhunkierroksessa 24.-25.11.2023. – Mitään varsinaista julkkaritilaisuutta ei ole tulossa, mutta luulen, että laulu kuullaan livenä lauantaina 4.11. Luvassa on kolme päivää talviurheilua. – Yhteistyö luo kasvua ja jatkuvuutta IskelmäMestarit -laulukilpailulle ja esiintymismahdollisuuksia laulukilpailun voittajille kansainvälisessä urheilutapahtumassa, Marjoniemi sanoo. Kukkonen sijoittui viime kesänä Tangomarkkinoiden Tangoseniorikilpailussa hopealle. Säestyksestä vastaa Pekka Juntusen IskelmäOrkesteri. Esimerkiksi Sydämeeni joulun teen, Tähti tähdistä kirkkain, Tulkoon joulu, Taivas sylissäni, Avaruus, Loistakoon liekki, Mielenrauhaa, Jouluntarina. Kukkosen laulu on nyt kuunneltavissa noin 40 radioasemalla ja netissä. Teksti oli valmis noin viikon sisällä, minkä jälkeen se siirtyi lahtelaiselle laulaja, säveltäjä, sanoittaja Robin Bergille, Kukkonen kertoo. Kukkonen valittiin vuoden 2019 SenioriMestariksi Iskelmäviikolla Kiuruvedellä. 17 Keskiviikko 25. Iskelmä ja urheilu käskynkkää TOIMITUS FIS World Cup Ruka Nordic, Kuusamo Finland jatkavat huippu-urheilun ja iskelmämusiikin kehitystyötä. – Kiuruvedellä on jälleen kovatasoiset heinähiihtokisat heinäkuussa 2024. lokakuuta 2023 Kiuruveden Iskelmäviikon tapahtumapäällikkö Marjut Nousiainen kertoo ajatuksena olevan, että Kiuruveden Iskelmäviikko tuottaa oheisohjelmaa World Cup Ruka Nordicille ja vastaavasti maailmancup tekee oheisohjelmaa sekä markkinointiyhteistyötä Iskelmäviikon kanssa. Laulusta tehdään myös karaokeversio nettikaraokeen ja otetaan myös erä cd-versiota. Siilinjärvellä asuva Kukkonen osallistui tuolloin ensimmäistä kertaa SenioriMestarit-laulukilpailuun. FIS Ruka Nordic 2023 on maailman suurin talvilajien maailmancuptapahtuma. Kulttuuritoimi järjestää konsertin sillä periaatteella, että kaikki voisivat siihen osallistua. Raimo Kukkonen järjestää joulukonsertin 10.12. Konsertissa kuullaan hieman enemmän uudempia iskelmätyyppisiä joululauluja, toki vanhoja tuttujakin on mukana ja muutama tuttu joululaulu lauletaan yhteisesti. – Saatesanani säveltäjälle oli tehdä herkkä, mutta kuitenkin mahtipontinen iskelmä/balladi ja kyllä se minun mielestäni onnistui hyvin. Kuusamosta oli mukana kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Heikkilä, Kiuruveden Iskelmäviikon tapahtumajohtaja Timo Marjoniemi, tapahtumapäällikkö Marjut Nousiainen, laulukilpailun tuottaja/markkinointivastaava Maiju Nousiainen, Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka. Muutamia kohtia tekstissä sitten kävimme yhdessä läpi. – Nyt loppukesästä tuntui, että on oman laulun aika ja otin yhteyttä Päiviin. Noin viikon päästä sävel oli Kukkosella kuunneltavana ja arvioitavana. Kalliokylän Jukolassa tansseissa, jotka järjestämme yhdessä Kalliokylä viihtyisäksi ry:n kanssa, Kukkonen kertoo
Kaupasta ja sen kehityksestä tunnetaan yleensä kokonaisluvut ja lisäksi on luettu yksittäisiä kertomuksia ja tarinoita, mutta Remeksen haastatteluaineisto tuo tiedon aivan uudelle tasolle. En ole sellaista nähnyt vaikkapa Ruotsin, Saksan, USA:n tai Intian kaupasta. – Jälkeenpäin tulin vasta ajatelleeksi, että tällainen 30 vuotta kattava kuvaus kaupasta ja investoinneista yhden maan kanssa on todennäköisesti ainut laatuaan. – Kirja – jota pidän hänen henkisenä testamenttina suomalaiselle liike-elämälle – ei ole vain aikamatka menneisyyteen, vaan se on myös näyttö siitä, kuinka suomalaisyritykset onnistuivat selviytymään turbulentissa liiketoimintaympäristössä. –Venäjällä kasvaisi kansa, joka vihaa länttä ja se olisi aika vaarallista, noin pitkällä tähtäimellä. lokakuuta 2023 Kirjan takakannessa EU:n komissaari, ministeri ja Suomen Pankin pääjohtaja emeritus Erkki Liikanen kirjoittaa, että Seppo Remes on tehnyt poikkeuksellisen tutkimustyön Suomen ja Venäjän kaupasta. Vain Remeksen pitkä kokemus Venäjän kaupasta sekä maan ja sen talouden tuntemus ovat tehneet tämän tutkimuksen mahdolliseksi, kommentoi Liikanen. – Toistuva huomio kolmelta vuosikymmeneltä on bisneksen ”ainainen riski” – devalvaatio, joka toteutui sekä 1990-, että 2000ja 2010-luvuilla. Kauppa elpyy jossakin vaiheessa, samoin finanssisijoitukset joltain osin. Jos vertaa Venäjää ja Suomea, on ero ehkä vähän suurempi; suomalainen toimintaympäristö on joustamattomampi, mutta toisaalta helpompi. –Nyt kun kirja on tullut ulos, on helpottunut ja tyytyväinen olo. Olen kokopäivätoiminen eläkeläinen. Pidän yhteyttä osaan kollegoista ja tuttavista, mutta ei siinä kovin syvällisiä keskustella, paitsi lähimpien ystävien kanssa. Remes on asunut ja työskennellyt Venäjällä usean vuosikymmenen ajan. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto tuo esiin, että Remeksellä on liki viiden vuosikymmenen kokemus itänaapurin poliittisesta ja taloudellisesta järjestelmästä. Remeksen mielestä kontakteja pitäisi pitää yllä eri tavoin, myös liike-elämän. Mitä tulee investointeihin Venäjällä: paljon täytyy virrata vettä Nevassa ennen kuin ne elpyvät. – Ne voivat joissain tilanteissa olla hyvinkin tärkeitä. Tuntui siltä, että se pitäisi tehdä ennen kuin asiat tietävät ja osaavat henkilöt poistuvat aktiivipalveluksesta. Hän sai karkotuspäätöksen palattuaan Suomesta lomamatkalta takaisin Venäjälle. Suuri osa sanktioista kuitenkin jää sen jälkeenkin. Remes sanoo, että suurin osa suomalaisista Venäjällä toimineista yrityksista, ehkä 70 prosenttia, jäi selvästi plussan puolelle Venäjällä toimiessaan, kun katsoo koko ajanjaksoa. Suomalaisyrityksistä kirjan kirjoittanut Remes uskoo Venäjän kaupan vielä elpyvän Kiuruvetisjuurinen liikemies Seppo Remes on kirjoittanut kirjan Ruplarallista kasvuboomiin – ja pakotteiden maailmaan Suomalaisyritysten Venäjän valloitus, kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Millaisia yhteyksiä sinulla on Venäjälle, onko sinulla asunto vielä Moskovassa. Kokonaisvaltaista kuvausta ja arviota ei ole tehty. Suurlähettiläs Rene Nyberg huomauttaa, että Seppo Remes hyödyntää ensimmäisenä kansainvälisenä tutkijana Gaidar-säätiön laajaa venäjänkielistä tutkimusaineistoa. Kenties joskus tulevaisuudessa sen opit nousevat uudelleen pinnalle. Millainen tulevaisuus häämöttää Venäjällä, loppuuko sota. Eli lyhyesti sanottuna, yritykset pääosin onnistuivat. Karkotuspäätös oli viisivuotinen. – Venäjän-kaupasta on kirjoitettu paljon makrotasolla sekä kerrottu muutamia erillisiä tarinoita. – Kysymyksessä on laatuaan ensimmäinen kattava kuvaus menestyksistä ja epäonnistumisista sekä analyyttinen kuvaus siitä, miten Venäjä muuttui, kunnes ”tolkku katosi kokonaan” hyökkäyksellä Ukrainaan”, kirjoittaa Nyberg. Tuliko sota sinulle yllätyksenä vai osasitko odottaa, että näin ikävästi käy. Miksi kirjoitit kirjan suomalaisten yritysten Venäjän valloituksesta. Nybergin mukaan kirja on aarreaitta Venäjää seuraaville ja siitä kiinnostuneille. Saa nähdä, kuinka pitkään se on mahdollista. 18 Keskiviikko 25. Yritykset pitivät Remeksen mukaan suurimpana toistuvana riskinä devalvaatiota. JAANA SELANDER Seppo Remes on lähtöisin Koskenjoen Murennoksesta, hänen jo edesmennyt isänsä oli talousneuvos Lauri Remes. Uskotko, että suomalaiset yritykset vielä voivat toimia Venäjällä. Hallitusjäsenyyksiä Remeksellä on ollut Venäjällä: Sollers (autojen sopimusvalmistus) Rossetti (sähköyhtiö), OMZ (raskas konepajateollisuus), MRSK Holding (sähkönjakelu), OKG6 (sähköntuotanto), SIBUR (petrokemian teollisuus), Rusnanon (nanotekonologia). Mutta sodan loppumisen jälkeen jonkun verran kyllä Venäjän linja helpottunee; se riippuu ratkaisevasti uudesta johtajasta, kansa ei tässä näyttele keskeistä osaa. Jos tarkastellaan vain vuoden 2020 loppuun, on tuo luku varmaan 80–85 prosenttia yrityksistä. – Nyt sitten toteutui riski, jota kukaan ei ennakoinut. Remes on ollut mukana lukuisissa venäläisissä yhtiöissä yli 20 vuoden ajan. Miten Venäjä poikkeaa toimintaympäristönä verrattuna vaikkapa Eurooppaan. Hän oli muun muassa Rosatomin konsulttina, kun Olkiluoto 3:sta suunniteltiin, Remes työskenteli aikanaan myös Fortumille. Seppo Remes on työskennellyt Nesteellä 1991–1993, Neste-Fortumilla 1993–2001, Vostok Energossa 2001–2003, Vostok Naftassa 2003–2004, RAO EES useissa tehtävissä 2001–2008. Mitä sinulle kuuluu eli mitä teet. Tärkeä havainto on tyytyväisyys sitoutettuun ja motivoituneeseen venäläiseen työvoimaan. Seppo Remes nimettiin huhtikuusta 2017 alkaen Lappeenrannan teknillisen yliopiston professoriksi. Käyn maassa ehkä 2–3 kertaa vuodessa. Remes on hallitusammattilainen ja kunniatohtori. Eihän sitä hyväksyä tarvitse. Henkilökontaktit ovat Venäjällä selkeästi tärkeämpiä kuin Euroopassa; asiat eivät kerta kaikkiaan ratkea sähköpostitse. – Henkilöyhteyksiä on paljonkin, tosin kovin monet ystävistä ovat muuttaneet länteen. Remes ajatteli, että hänellä on Venäjän asioista tuntemusta ja että hän osaa tehdä oikeita kysymyksiä sekä myös sen verran tunnettuutta, että ihmiset suostuvat haastatteluihin ja vastaavat rehellisesti. JAANA SELANDER Kulttuuri. Aluksi tavoite oli luoda neuvoja tulevaisuuteen, mutta kävi niin, että siitä tuli historian kuvaus. Seppo Remes on kauppatieteiden lisensiaatti, Suomen johtavia Venäjän talouden, politiikan ja liike-elämän asiantuntijoita. Aivan kokonaan. Perustaja ja hallituksen puheenjohtaja EOS Russia -sijoitusrahastossa. Ja on aina hyvä käsittää, mitä venäläiset miettivät, mikä on heidän logiikkansa. Ja tässähän kaikki onnistuivat. Pientä bisnestä on, mutta se on enemmän harrastusta. Sota tietenkin loppuu joskus; miten se loppuu, riippuu Ukrainasta. Mutta useat haastatelluista pitivät tärkeänä rajoittaa Venäjän bisneksiä tasolla, jossa niiden yllättävä kaatuminen ei kaada koko yritystä. Miksi kirja Venäjästä. Remeksestä kaikkein pahin skenaario olisi se, että Venäjä täysin eristäytyisi ja eristettäisiin. – Jopa ottaen huomioon tämä nykyinen pakkotilanne ja Venäjältä poistuminen. – Ero Eurooppaan on vähäisempi kuin yleisesti luullaan. – Kyllä hyökkäys Ukrainaan oli täydellinen yllätys, tolkku meni kokonaan. – Kyllä tästä pitkä tauko tulee... Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ehkä byrokratia on rankempaa, mutta toisaalta se on myös joustavampaa. Vuonna 2015 Remeksestä tuli yllättäen ei toivottu henkilö Venäjällä. Kaikenlaista kuvitteli, mutta tämä oli kaikkien kuvitelmien ulkopuolella. – Yksityisten yritysten johtajat ovat antaneet tietoa, joka olisi muiden ollut vaikeaa saada. Omaisuutta ei minulla Venäjällä enää ole
Harvester-Pena sai uniikin ristin Maija Hyvönen-Hossain on tehnyt veljelleen Pena Hyvöselle erikoisen ristin Sulkavanjärven hautausmaalle, Roviomäelle. Musta Maija -nimi tuli Maijan pitkistä, mustista hiuksista. Kotona sodasta ei puhuttu. Hyvönen-Hossainin mielestä hautausmaat on laatikoita ja koska hän on omien sanojen mukaan ”kuvahullu”, hän mielellään näkisi hautausmailla piristäviä veistoksia ja kuvia. Hyvönen-Hossain pokkasi toisen palkinnon Tuntematon sotilas -rahakilpailussa mitalillaan Kovennettu, se on korkeimman käres. Hyvönen-Hossain on tehnyt taidetta koko ikänsä, hän on käynyt Taidekoulu Maan ja työväenopiston kursseja. Myös Hyvönen-Hossainin isä oli jatkosodassa Ihantalan taistelussa. Pena Hyvönen kuoli elokuun 20. 102-vuotiaalle Hynyselle Hyvönen-Hossain teki mitalin Hevosmies sodassa. Elämä ei ollut helppoa maaseudulla 1950–1960-luuvilla. Hyvönen-Hossain suunnitteli veljensä kanssa, että he tekevät videon Pien-Sulkavan ihmisistä ja kertovat videon kautta kuinka upeita ihmisiä kylällä asuu, valitettavasti se jäi tekemättä. Maija Hyvönen-Hossain on tehnyt myös veistoksia, huumekoira Dani on Helsinki-Vantaan lentolentällä. Vesi haettiin avannosta ja kuskattiin lehmille navettaan, muistaa Hyvönen-Hossain. Hyvönen-Hossainille taide on mielekästä ja ja hauskaa ihmisiä yhdistävää puuhaa. päivänä 1957. – Pena ei koskaan mieltäni pahoittanut, häneltä löytyi aina myönteisyyttä ja huumoria. Ja kun nyt katsoo Penan tyttöä Ullaa, Ulla on perinyt saman huumorintajun. Mitalissa ratsastava mies vetää köydellä lumipuvussa hiihtäviä sotilaita. Pena Hyvönen hoiteli pientilaa kuolemaansa saakka, lehmiä oli tilalla puolenkymmentä. Hyvönen-Hossainin taidetta voi kuvailla käsitteellä pielismi, se juontaa kotiseudulle Pielavedelle ja ajatukseen ”pieleen män ja mänköön vuan”. Maija Hyvönen-Hossain piti Helsingissä Herttoniemessä Musta Maija -taidekahvilaa 45 vuotta. Pena Hyvönen tunnettiin Kiuruvedellä Harvester Rockin järjestäjänä, hän tarjosi pientilansa festivaalialueeksi. Keskellä Harvester Rockin isäntä Pena Hyvönen ja oikealla taiteilija Maija Hyvönen-Hossain. Ensimmäinen Harvester Rock pidettiin 2007. Maija Hyvönen-Hossainin tekemä risti reliefeineen veli Pena Hyvösen haudalla Sulkavanjärvellä. Harvester Rock Penana tunnetun Hyvösen hautaristissä on kaksi reliefiä. Hyvönen-Hossain sanoo, että Pena itse oli taitava kertoja ja aina iloinen. – Oltiin vahvoja ja elettiin potulla ja soossilla. Harvester Rockia järjestettiin useita vuosia. Mitaleista löytyy muistomerkki poliisille, joka jäi auton alle, Birgitte Bardotin eläimien suojelutyön kunniaksi tehty mitali ja Anna Bolitkovskajan muistomitali. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KIURUVESI-LEHTI, MAIJA HYVÖNEN-HOSSAIN Sisarella ja veljellä on 9 vuotta ikäeroa, Hyvönen-Hossain on vanhempi. Hyvönen-Hossain kävi tuomassa ristin hautausmaalle muutama viikko sitten. – Hämmästyin vähän, sillä hän tykkäsi kulkea lauantaitansseissa, Hyvönen-Hossain muistelee. Pena Hyvönen lähti aikuistuttuaan töihin Helsinkiin, hän oli huoltoasemilla töissä. Kun Maijan ja Penan isä kuoli kaupan pihalle ihan yllättäen, lähti Pena niiltä sijoiltaan takaisin kotitilalle. Kahvilassa oli muun muassa nalkutuksen MM-kisat. Hyvönen-Hossainilla on ollut taidenäyttely Kiuruvedellä ja hän suunnittelee, että voisi tuoda taidettaan esille Kiuruvedelle uudelleen. Hänellä oli hyvä huumorintaju. lokakuuta 2023 Hautareliefissä on meidän kotitalo Järvenpää Pien-Sulkavalla, Harvester Rock, mitä Pena puuhasi ja lehmät maanviljelyksineen, Penan tytär Ulla ja Ullan kaverit, kuvaa Maija Hyvönen-Hossain tekemiään reliefejä. – Millainen meno onkaan päällä Meksikossa hautausmaalla, siellähän kulkee kulkeita, ilahtuu Hyvönen-Hossain. Useita mitaleita Hyvönen-Hossain on tehnyt ämpärillisen kipsija pronssimitaleja. Hyvönen-Hossain on tehnyt mitalin myös Hannes Hynyselle, hän oli viimeisiä veteraaneja presidentin itsenäisyyspäivän juhlassa. päivänä 2022. 19 Keskiviikko 25. Hän oli syntynyt syyskuun 2. Suomalaisyrityksistä kirjan kirjoittanut Remes uskoo Venäjän kaupan vielä elpyvän. Pena Hyvösen tavaramerkki olivat pitkässä parrassa olevat parasta ennen -klipsit, joita käytetään leipäpussin sulkimina. Hynysen kuoltua Hanneksen lapset lähettivät Hyvönen-Hossainille kirjeen, jossa oli isän sanat mitalista: Se meni just noin
Viimevuotisen äänikirjan 24 tarinaluukun lisäksi mukaTEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Paikallislehti=demokratia Kun olit selaamassa Kiuruvesi-lehtiä, mitä ajattelet paikallislehdestä. Äänikirjoiksi lukeminen on mukavaa hommaa, etenkin kun en enää muista läheskään kaikkea, mitä silloin tuli kirjoitettua. Kiuruvesi-lehti on Pehkosen mukaan 1970-luvun kuvaukseen hyvä väline, koska lehti on lapsuudesta tuttu ja siksi helposti heti haltuun otettava. Viime tammikuussa Eerika ilmoitti palaavansa Suomeen ja tulevansa mukaan kylän tarinaan ja siitä se sitten lähti. Hän opettaa Toivalan koulussa Siilinjärvellä ”kivaa kutosluokkaa”. Pehkonen palaa takaisin opettajan työhön syksyllä 2024. kirjailija Kirsi Pehkonen “ Kirsi Pehkonen kävi selaamassa Kiuruvesi-lehden vuosikertaa vuodelta 1974. – Neljä ensimmäistä kirjaa (Aloituskiekko, Punaviiva, Vieraskentillä, Ketjukaverit) ovat jo purkissa ja viidennen (Voittolaukaus) kanssa menen studioon marraskuussa. Toisaalta huomion kiinnittää monien nykyajalle tuttujen asioiden poissaolo, eihän kauaa ole siitäkään, kun ei kaikilla välttämättä ole ollut kotona lankapuhelinta. Talventaikaa on 8. Faus; nicaver fecit. Niissä kunnissa, joissa ilmestyy oma paikallislehti, demokratia toteutuu paremmin. – Kun mediakenttä keskittyy, paikallislehtien arvo nousee entisestään. – Eerika on ollut säästössä erityistilanteita varten. Selailtu tunnelma ja tehdyt muistiinpanot suodattuvat aikanaan kirjan tekstiin, Kahdeksas Jylhäsalmi Viime viikolla Pehkoselta ilmestyi Jylhäsalmi-sarjan kahdeksas kirja, Talven taikaa Jylhäsalmella. Paikallislehti tukee käsitystä ”me” ja ”meidän” yhteisen asiat. na on nyt yllätysluukku 25, aivan uusi ja ennen julkaisematon tarina nimeltä Joulupostia. – Aika yllättävää oli se, kuinka monet sanonnat ja sanat olivat olemassa ja käytössä jo tuolloin, olin luullut niitä nuoremmiksi. 1-2 riviä. Mistä kuntalaiset muutoin saavat jatkuvasti tietoa oman paikkakunnan asioista, ellei niistä voi lukea lehdestä. Loppujen lopuksi kieli on muuttunut vähemmän kuin voisi kuvitella. – Yhden paikkakunnan omana lehtenä siinä on ollut hyvin monipuolinen ajankuva. Päähän mahtuu laajempia, pidempiä ja syvempiä ajatuksia, Pehkonen sanoo. Kirsi Pehkonen kävi selaamassa Kiuruvesi-lehden vuosikertoja hakeakseen tuntumaa vuosikymmenten takaisen ajanjakson kieleen ja ajankohtaisiin asioihin Pohjois-Savossa. 24 joulutarinaa on nyt myös painettuna kirjana.. Pehkonen ajattelee, että ehkä ei oikein ole ymmärretty sitäkään, mikä merkitys paikallislehdellä on yhteisön ja yhteisöllisyyden kannalta. – Tämä on todennäköisesti sellainen kerran-elämässä-kokemus ja jo reilun parin kuukauden kokemuksella osoittautunut todella hyödylliseksi kirjoitustyötä ajatellen. Toinen kirja, 24 joulutarinaa, ilmestyi viime vuonna äänikirjana, nyt kirja tulee saman Icasos-kustantamon kautta myös painettuna kirjana. Välillä yllätyn, että tällaistako täällä tapahtui tai että noinko olen tosiaan kirjoittanut, Pehkonen kuvailee. Kun ei tarvitse repiä ajatuksia ja voimia moneen suuntaan, kirjoittajana kehittyminen saa aivan uutta puhtia. – Mielestäni niissä kunnissa, joissa ilmestyy oma paikallislehti, myös paikallinen demokratia toimii paremmin. Ja jos oli, niin ei taatusti jokaisen henkilökohtaista ja omaa, Pehkonen sanoo. – Se on sarjan joulukirja, tapahtumat sijoittuvat joulun aikaan. Paikallislehti sisältää niin paljon enemmän, elämän ja arjen kirjon. Se on lisätty myös lukuaikapalveluiden äänikirjaan. Pehkonen on lukenut tänä syksynä myös äänikirjoiksi vuosina 2011–2015 ilmestyneen viisiosaisen nuortenkirjasarjan. 20 Keskiviikko 25. Kuinka ollakaan, kirjassa on 24 lukua... – Paikallislehti tukee käsitystä ”me” ja ”meidän yhteiset asiamme”. Jylhäsalmi. Talven taikaa oli sellainen. lokakuuta 2023 Kulttuuri Kiuruvesi-lehdestä piirtyvä 1970-luvun ajankuva siirtyy Pehkosen romaaniin Kirjailija Kirsi Pehkonen oli Kiuruvesi-lehdessä tutkimassa 1970-luvulla ilmestyneitä Kiuruvesi-lehtiä tekeillä olevaa kirjaansa varten. Esimerkiksi sitä, mitä kaupassa oli tarjouksessa, mitä sivukylillä tapahtui, mistä oltiin huolissaan, mitä uutta oli tullut tuona ajanjaksona. – Tämänkin kirjan voi lukea joulukalenterina tarina kerrallaan, tai ahmaista kerralla, miten tykkää, Pehkonen sanoo ja lisää olevansa jouluihminen. Isojen lehtien sivuille ei yksittäisen pitäjän asioita juuri mahdu ja usein toimittaja kiitää paikalle vain silloin, kuin tapahtuu jotain dramaattista ja ikävää. Apurahalla kirjoittamassa Tällä hetkellä Pehkonen on päätoiminen kirjailija Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston apurahan turvin aina ensi vuoden loppukesään saakka. Kirjan päähenkilö, Eerika, on mainittu jo Jylhäsalmi-sarjan ensimmäisessä kirjassa, Sydämenasioita Jylhäsalmella, ensimmäisellä sivulla vuonna 2017. Pehkonen haki tuntumaa muun muassa ajanjakson henkeen. Luvassa on tuolloin pitkään suunniteltu leirikoulu. Joten sen voi lukea joulukalenterina tai kerralla, kuinka vain, esittelee Pehkonen
– Toivotaan, että saadaan hyvä tapahtuma aikaan: hyvätasoinen peli sekä paljon yleisöä ja tunnelmaa, sanoi Help, jolle kotikaupungin hallissa pelaaminen on erityinen asia. Lisäksi paikkakunnalta löytyy lajin erikoisseura Luomu-Wolley, mikä on hyvä asia. Samalla kyseessä ovat EM-karsintapelit ensi vuoden arvokisoja silmällä pitäen. Veera Help jakoikin koululaisille ilmaislippuja otteluun harjoitusten jälkeen ja moni kävi sellaisen itselleen hakemassa. – Minustakin se on paras lyönti, virnisti pelaajaurallaan hakkurina takonut Leikas, joka on lähtöisin Varkaudesta. Kyllä minulla on uskoa siihen, että kohta niitä voittojakin alkaa enemmän tulla, Help pohtii. Liigapeli Kiuruvedellä Yksi agenda Puijo Wolleyn kouluvierailussa oli myös se, että samalla saatiin markkinoitua naisten Mestaruusliigan ottelua, joka pelataan Kiuruveden liikuntahallissa lauantaina 11.11. Timo Leikas on Puijo Wolleyn nykyinen apuvalmentaja ja entinen liigatason pelaaja. Timo Leikas sanoo panneensa merkille, että etenkin iskulyönnit ovat usein lasten mieleen. Siinä mielessä voi olla tyytyväinen, ettemme ole olleet yhdessäkään pelissä selkeästi huonompia. Nykyään on niin paljon lajeja ja ylipäätään kilpailua ihmisten vapaa-ajasta. Innostamista Puijo Wolley on tehnyt aiemminkin kouluvierailuja Pohjois-Savon alueella. AKU LAATIKAINEN pienentyneet, mikä vaikuttaa etenkin joukkuelajien harrastusmahdollisuuksiin, vaikka Pohjois-Savossa onkin lentopalloon kovat perinteet ja olosuhteet usein hyvät, kuten vaikkapa täällä Kiuruvedellä. Kiuruvetiset koululaiset saivat liikunnallisen alun syysloman jälkeiseen arkeen, kun oppilaat pääsivät harjoittelemaan maanantaina lentopalloa liikuntahallissa. Esimerkiksi Kiuruveden Luomu-Wolleyssa on pyritty siihen, että lasten vanhemmat olisivat aktiivisesti mukana jälkikasvunsa harrastuksessa. Kaikki ottelut ovat olleet tiukkoja vääntöjä ja hyvin pienestä kiinni. Timo Leikas kannusti oppilaita menemään rohkeasti kokeilemaan lentopalloa lisää esimerkiksi Luomu-Wolleyn harjoituksiin, mikäli pienikin kipinä maanantain harjoitusten perusteella jäi. Kiuruvedeltä ponnistanut Veera Help on yksi esimerkki kyseisestä polusta lentopallon pariin. Siinä sitten tuli itsekin kokeiltua ja laji vei saman tien mennessään. Vaikka lentopallo on todella suosittu maailmanlaajuinen peli, on se monissa maissa kuten esimerkiksi Suomessa tunnettu usein ennen kaikkea pienten paikkakuntien lajina ja sellaisena, joka siirtyy niin sanotusti verenperintönä isiltä pojille ja äideiltä tyttärille. – Ja toki haluamme tuoda lentopalloa tutuksi oppilaille ja saada heitä innostumaan lajista. Voisikin sanoa, että juniorimäärät ovat pysyneet melko samana jo monta vuotta, mutta poikien osuus on jostain syystä vähentynyt samaan aikaan kun tyttöjen on kasvanut, Leikas kertoo. Myös Plokin eräsuhde on varsin tasainen ja sekin on Mestaruusliigan keskikastissa. – Pienestä pitäen tuli pyörittyä paljon hallilla, kun muu perhe oli niin innokas harrastamaan lentopalloa. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN. Päinvastoin, he tykkäävät tosi paljon lentopallosta, mikä on ilahduttavaa nähdä. Lisäksi ikäluokat ovat Veera Help seurasi, miten Nivan koulun nelosluokkalaisilta sujui sormilyönti. – Lentopalloa ei kovinkaan usein koulun liikuntatunneilla ole, joten kiva oli päästä nyt taas kokeilemaan, muutama Nivan koulun oppilas totesi harjoitusten päätteeksi. – Vaikka tappioita on toistaiseksi enemmän, niin muutama niistä on tullut vasta viiden erän jälkeen. Opettaja Minna Kärkkäinen seurasi ilolla lasten liikunnan riemua. Tuolloin vastakkain ovat viime kauden maakuntaottelun tapaan Luomu-Wolleyn kasvattien joukkueet eli libero Veera Helpin edustama Puijo Wolley ja Pihtiputaan LiigaPloki, jonka kokoonpanoon kuuluu kiuruvetislähtöinen yleispelaaja Sara Piippo. Tämän viikon lopulla Veera Help on taas vaihteeksi myös maajoukkuetehtävissä, kun Suomen alle 20-vuotiaat tytöt pelaavat NEVZA-turnauksessa Rovaniemellä Pohjois-Euroopan mestaruudesta. Lapset saivat myös asiantuntevaa opastusta, sillä paikalla olivat kuopiolaisen Puijo Wolleyn naisten liigajoukkueen apuvalmentaja, entinen miesten liigapelaaja Timo Leikas sekä Puijon liberona tällä hetkellä pelaava Veera Help, joka on kotoisin Kiuruvedeltä ja saanut lentopallo-oppinsa Luomu-Wolleyssa. Puijo on toistaiseksi pelannut tämän kauden Mestaruusliigassa kuusi ottelua, joista saaliina on kaksi voittoa ja neljä tappiota. Lentopallon hyvinä puolina on usein pidetty myös sosiaalisuutta ja sitä, että se on tapa liikkua monipuolisesti. Lisäksi muun muassa naisten maajoukkueen entinen pelaaja Pauliina Vilponen on sanonut, että innostui aikoinaan lentopallosta, koska kyseessä ei ollut kontaktilaji. Vastustaja LiigaPlokilla otteluita on viisi, joista voittoja kaksi ja tappioita kolme. Timo Leikas ja Veera Help kertovat, että ajatuksena on ensinnäkin innostaa lapsia ja nuoria liikunnan pariin. lokakuuta 2023 Urheilu Kiuruvesi-lehdestä piirtyvä 1970-luvun ajankuva siirtyy Pehkosen romaaniin Liigatason lentopallo-oppia Puijo Wolleyn pelaaja Veera Help ja apuvalmentaja Timo Leikas tekivät kouluvierailun Kiuruvedelle. – Vaikka lentopallo ei ole helppo laji, se ei oppilaita useinkaan haittaa. Joukkue on sarjan keskikastissa. – Paljon työtähän se vaatii, että lapsia ja nuoria saadaan innostumaan. Päivän harjoitusten aikana käytiin läpi lentopallon perussuorituksia sormija hihalyönnistä iskulyöntiin ja monet lapset näyttivät nauttivan poikkeuksellisesta ohjelmasta. Toki lentopallon pariin voi päätyä myös esimerkiksi kavereiden kautta ja aloittelevan juniorin myötä lentopallosta voi tulla koko perheen yhteinen juttu, vaikka laji olisikin alkuun hieman vieras. – Niin, tai jokuhan voi ajatella sen sitenkin, että eipähän tule kohkattua liikaa vastustajien kanssa, kun välissä on verkko, värikkäänä persoonana tunnettu Leikas letkauttaa itseensä viitaten. 21 Keskiviikko 25. Ennen kaikkea poikia kaivattaisiin lisää lentopallon pariin, tyttöjunioreitahan Suomessa on enemmän
Niinpä pelejä kertyi viisi per joukkue. Ice-Bowlingin joukkueessa keilasivat avauskierroksella Arttu Reinikainen, Joona Kumpulainen, Pasi ja Veijo Tossavainen sekä Ilkka Nissinen. Voitot Ice-Bowling nappasi selvällä erolla Oulun NBC:stä (820–659), vaasalaisesta VIS:stä (938–774) sekä Kemin Jämistä (801–687). Niinpä pelin jo ratkettua viimeinen erä mentiin ilman tilastomerkintöjä. Maalinteossa KK:n joukkueesta onnistuivat Topias Tikkanen (2+1), Juuso Pesonen (2+0), Joona Hyvärinen (1+1) sekä Niilo Matsi ja Aleksanteri Svärd (1+0). Sarjakärki jätti KK:n miehet tylysti nollille Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkueen tappiollinen alkukausi jääkiekon Savo-Karjalan kolmosdivarissa sai jatkoa viime lauantaina kotihallissa Kiuruveden Aamulypsy Areenalla. Näitä hieman edellä neljässä pisteessä on PiPS, jota vastaan KK seuraavaksi yrittää pistetilinsä avaamista. kävi tylyllä pisteidenhakureissulla: loppulukemat kirjattiin nimittäin tennislukemin 0–6. Näistä Ice-Bowling onnistui voittamaan kolme ja kahdesta tuli tappiot. KK onnistui saamaan vieraiden Joonatan Virkkalan torjuttavaksi 28 kiekkoa. Allisille pronssia Historic-sarjasta Kiuruveden Urheiluautoilijoiden kuljettaja Niko Allinen ja hänen kartanlukijansa Marko Allinen ajoivat toissa viikolla päätökseen tämän kauden valtakunnallisen Historic-rallisarjan. Hopeaa otti Vuorisen seuratoveri Ilkka Haljala, jonka pistemäärä oli 70,5. Tosin nämäkin olivat sarjakärkeä vastaan liikaa, sillä PoU rokotti niistä jokaisesta armottomalla tehokkuudella ylivoimamaalit. Ice-Bowlingia kotikentällä edustivat Juha Tossavainen, Esa Niskanen, Pirjo Palo ja Matti Qvick. Syöttöpisteille pääsivät Viola Kärkkäinen (0+2) sekä Juho Pennanen ja Miro Nukari (0+1). Riikonen oli Helsingin jäähallissa käydyn finaalin selvästi nopein ratsastaja, mutta uusintaradalla tuli kuitenkin harmillinen yhden puomin pudotus, mikä vei häneltä voiton. IITA-MARIA AHTIAINEN AKU LAATIKAINEN Kiuruvetinen esteratsastaja ja hänen hevosensa Finette van de Rietvenne sijoittuivat toiseksi 110 cm:n Tasotuoppi-finaalissa Helsinki International Horse Showssa. Silver Grand Prix’n 135 cm:n luokassa Riikosen hevosena oli puolestaan Dino de Longpre. Katariina Riikonen ja Finette van de Rietvenne Helsingin jäähallin esteradalla. Paikallissarja jatkuu 23.11., jolloin lohko 1:n joukkueet keilaavat Kiuruvedellä ja lohko 2:n joukkueet Iisalmessa.. Ice-Bowlingin lohkossa pelaa tällä kaudella kuusi joukkuetta ja jokainen kohtasi Vaasassa toisensa kertaalleen. PoU:n osumista kolme syntyi avauserässä ja kolme toisessa erässä. Niinpä lopputulos kirjattiin kiuruvetisille 3–7. KK onnistui pelaamaan ottelussa varsin kurinalaisesti, sillä jäähyjä kotijoukkue sai ainoastaan kolme. Vieraspeli Pieksämäellä pelataan lauantaina 28.10. KK:n saldo kauden kolmesta ensimmäisestä ottelusta on kolme tappiota ja nolla pistettä. Sen sijaan lohkon ennakkosuosikkeihin lukeutuva Rovaniemen BC016 oli kiuruvetisiä parempi (787–831), samoin kuin paikallisvastustaja Iisalmen BC Liike, jota vastaan käytiin tiukka kamppailu. Sijat olivat lopulta kuudes ja 18:s. Lohko 2:ssa Ice-Bowling avasi myös mukavasti, sillä se voitti Piebo 1:n 623–573 ja Iibo 2:n 649–495. Sen sijaan PoU porskuttaa lohkon piikkipaikalla napattuaan neljästä pelistä täydet 12 pistettä Kontiolahden Kajastuksen tapaan. Ykköseksi ratsasti Etelä-Pohjanmaan Urheiluratsastajien Sofia Kallio hevosellaan Vicky Z. Ice-Bowlingin alku päivään oli kehno, sillä joukkue koki tappiot kertaalleen Mikkelin St. Viimeksi KK oli kotonaan parempi maalein 2–1 ja nytkin näytti, että luvassa on maalin kamppailu suuntaan tai toiseen, sillä ensimmäisen erän jälkeen tulostaulussa olivat lukemat 1–1. Ennen finaalia piti pärjätä kahdessa osakilpailussa, joista ensimmäisestä tuli kuudes sija ja toisesta ensimmäinen sija. Tällä kertaa pelit järjestettiin Jyväskylässä, jossa lohkon neljä joukkuetta kohtasivat jokaisen vastustajansa kahdesti, eli pelejä kertyi kuusi per joukkue. Lisäksi Niko Allinen nousi Historicin sarjassa yleiskilpailussa palkittavien kuljettajien joukkoon eli kolmanneksi. Hänen edellään Sami Vuorinen oli toinen ja Anjalankosken Urheiluautoilijoiden Janne Kanerva ensimmäinen. Ratsukko oli kilpailun ainoa, joka suoritti radan virheettömästi. KK:n maalivahtina pelasi Renne Järvelä, joka torjui 38 kertaa. Kiuruvedellä ja 28.1. Ice-Bowlingin miehet kolmeen voittoon Kiuruveden Ice-Bowlingin miesjoukkue aloitti viime lauantaina keilailussa valtakunnansarjan, kun joukkue matkusti kakkossarjan ensimmäisen kierroksen peleihin Vaasaan. Samalla KK jäi pitkästä aikaa ilman tehtyä maalia. lokakuuta 2023 Urheilu Katariina Riikonen menestyi Helsingissä Kiuruveden Ratsastajien 15-vuotias Katariina Riikonen ja hänen hevosensa Finette van de Rietvenne onnistuivat hienosti viime viikolla Helsinki International Horse Showssa, kun ratsukko sijoittui esteratsastuksessa toiseksi 110 cm:n Tasotuoppi-finaalissa. Vieraille ei merkitty ottelussa yhtään jäähyminuuttia. Veteraaneilla hyvä alku paikallissarjaan Viime viikolla aloiteltiin myös veteraanien keilailun paikallissarja Ylä-Savon alueella. Bronze Grand Prix’n 125 cm:n luokassa Riikonen ja Chance-Breaker suorittivat ensimmäisen osakilpailun virheettömästi, mutta toisessa virhepisteitä kertyi 16. Ainoa tappio tuli BC Liike 1:n joukkuetta vastaan pistein 557–612. Molemmat kilpailut menivät esteiden osalta virheettömästi, mutta ensimmäisessä ratsukolle tuli kolme aikavirhepistettä. Iisalmessa. Joukkue joutui tunnustamaan vieraana olleen sarjakärjen Polvijärven Urheilijat paremmakseen, joka KK:n U15-joukkue taas KalPaa parempi KK-81:n U15-joukkue kävi sunnuntaina pelaamassa Toivalan tuplajäillä, jossa vastassa oli tuttu KalPa Keltainen, sillä edellinen pelikin oli kyseistä joukkuetta vastaan. Siinä missä KK:n miesjoukkueen kausi on alkanut mollivoittoisesti, on U15 pelannut mallikkaasti. Naisten ei tarvitse odottaa seuraavaa kierrostaan ihan niin kauan kuin miesten, sillä pelit jatkuvat Kiuruvedellä joulukuun alussa 2.12. Riikosella riitti Helsingissä ohjelmaa, sillä hän osallistui kisoihin kahdella muullakin hevosella. He keräsivät kauden aikana 66 pistettä. KK:n ohella sarjan tyvipäässä nollakerholaisina ovat Lieksan Hurtat ja Rantasalmen Urheilijat. Iibo 1 kukistui pistein 530– 522, Piebo 2 583–516 ja BC Liike 2 558–515. Joukkue on AA-alkusarjan lohkossaan kolmantena, voitettuaan viidestä pelistä neljä. BC Liike voitti pistein 836–828. Päivän päätteeksi Ice-Bowling kukisti JoKen niukasti 520– 515 sekä St. Askolassa järjestetyssä tämän vuoden viimeisessä osakilpailussa he sijoittuivat Historic-75 -luokassa toiseksi ja yleiskilpailussa neljänneksi Ford Escort -autollaan. Lohko 1:ssä keilattiin Pielavedellä ja lohko 2:ssa Kiuruvedellä. 22 Keskiviikko 25. KalPan maalivahtien vastaava lukema oli 26. PoU oli ottelussa kaikkinensa hallitseva osapuoli, sillä se pommitti KK-81:n maalivahtia Miska Ruotsalaista kohti yli 50 laukausta. Toinen erä oli kuitenkin puhtaasti KK:n maalein 0–3, eikä kolmannessakaan KalPa saanut suuria aikaan. Molemmissa osakilpailuissa tuloksena oli kahdeksan virhepistettä ja ratsukon sijoitukset olivat 14:s ja 13:s. Ice-Bowlingin joukkueessa keilasivat Riitta Huuskonen, Pirjo Palo ja Riitta Varis. Seuraavaksi miesten kakkossarjassa on luvassa pitkä tauko, sillä pelit jatkuvat vasta ensi vuoden puolella 27.1. Luokan mestariksi ajoi Mäntsälän Moottorikerhon kuljettaja Sami Vuorinen, joka keräsi 73,5 pistettä. Kauden yhteispisteissä Allisten loppusijoitus oli tällä kertaa Historic-75 -luokan kolmas. – Kiitoksia kaikille kaudella tukeneille ja huollossa ynnä muussa auttavassa toiminnassa olleille henkilöille, Alliset kiittelevät Egypti Racing Teamin Facebook-sivulla. Naisille kaksi voittoa nihkeän alun jälkeen Ice-Bowlingin naisjoukkue keilasi viime lauantaina tämän kauden toisen kierroksen ykkössarjassa. Riikonen voi kuitenkin olla tyytyväinen suoritukseensa, sillä jo pelkkä Helsinki International Horse Showhun pääseminen oli saavutus sinänsä, puhumattakaan siellä menestymisestä. Lohko 1:ssä pelaava Kiurun Keilan joukkue (Terho Räty, Taina Tossavainen, Pentti Tuhkanen ja Lauri Tossavainen) sai paikallissarjalle hienon alun, sillä se voitti kaikki kolme vastustajaansa. Michel Bowlersille (447–485), kahdesti Jyväskylä Bowling Clubille (505– 547 ja 499–565) sekä kerran Joensuun Keilailuliitolle (414–495), ennen kuin peli alkoi kulkea voitokkaasti. Michel Bowlersin selvemmin 544–434
– Minkälaista on tuo luopuminen. – Eikä olisi minuakaan...mutisi Juntunen kämmenensä suojassa. – Kuka ruokkii jokaisen lehmän erikseen. Pääseekö meijeri lähellekään tavoitehintaa. Meijerit yleensä taitavat jäädä prosentin verran alle. Lähivuosina tietokone järjestää jokaiselle lehmälle sopivat sapuskat. on kansalaisopistossa ollut paljon opiskelijoita ja opettajia. Tarkoittaako se sitä, että maitoa ei saa enää lähettää. Sitten paljon porukkaa mukaan – tieto on tuoretta. Meijeri ei toimi nykyään kahtena viikonpäivänä, sunnuntaina ja keskiviikkona. – Ilman minun rahojani meillä ei olisi tilalla tuollaista hevosta, vaimo tokaisi. – Tuottajain järjestäytyminen on pullonkaula. Mukana ovat Rytkyn pelimannit Raimo Jokisalmen johdolla. Tuohon talvituotantoon kannattaisi muuten kiinnittää huomiota. Mutta koska Kiuruvesi on tunnetusti huonovetinen paikka, tullenee joustoväli niin pitkäksi, että entisillä systeemeillä pääsee eläkkeelle. Meidän tuottajien väliin lyödään liian paljon kiiloja. Viime vuosina se 50vuotta sitten Nuoria maataloustuottajia ei syksy nukuta Elämä muistuttaa kirjaa. Jäähdytys, säilytys, kuuman veden saanti, kylmän veden laatu – näitäkin tarkastellaan. Siinä on paljon hyvää. Vain 55% suosii omia teurastamoita. – Ei sitä huoli jännittää. JEAN PAUL Viikon miete Vitsikästä Juntunen katseli hevosaitauksen vierellä vaimonsa kanssa tilan uutta hevosta, täysveri-oria. Solupitoisuus (utaretulehdus), antibioottijutut, bakteeripitoisuus – viljelijän itsensäkin on oltava kaikesta tietoinen. Hintaero on 4–5 pennin luokkaa ja meijerin tuotannon tasaamisella, sillä on suuri merkitys. KIURUVESI 150 VUOTTA -NÄYTTELY 2.11.–29.11. Tämän tiimoilta järjestetään kansanlaulumessu sunnuntaina 29.10. 23 Keskiviikko 25. Tuotannon lisäys vilkuttaa tältä vuodelta tuommoista 8–9%. Meilläkin on pitänyt pyrkiä supistamaan keräilykertoja. Kuka vastaa tähän. lokakuuta 2023 Viikosta viikkoon Salmenkylän Purolla puhuttiin viime perjantaina karjasta, keskusteltiin viljelijöiden järjestäytymisestä ja suunniteltiin opintopiirin aloittamista. Tänä vuonna tähän mennessä on riisunut kintaansa 32 viljelijää. Kuitenkin tarkkailu on välttämätöntä jalostuksen kannalta ja siitoseläimet eivät ilman tarkkailua kelpaa muuta kuin jauhelihaksi. – Suunniteltu opintopiiri alkaa luennoilla maatalouden tuotantosuunnista ja katetuottolaskennasta. Oikea vastaus on – ei kukaan. Kyseessä on Päiväkeskus Poijun tekemä aikasuora vuodelta 1950 nykypäivään 2000-luvulle. Mutta hyvin todennäköisesti. – Tässä pitäisi jokaisen ryhdistäytyä henkilökohtaisesti ja ottaa itsensä puhutteluun. – Pahimpina vuosina n. on tasoittunut 60–70:een. Nyt järjestetään tupailtoja pitäjän kulmakunnilla. – Tuossa välillä oli ihan totista juttua. Miten eläimiä myydään ilman tarkkailua. Toivottavasti mahdollisimman moni voi tulla ja osallistua kirkkopyhään. Ajattelematon selailee sitä pintapuolisesti, mutta viisas lukee harkiten, sillä hän tietää, että sen voi lukea vain kerran. Lauri Remes. kello 10 Kiuruveden evankelis-luterilaisessa kirkossa. Puhtaus tulee palkituksi. Ei karja ole siis häviämässä. Tarkkailun perusteella on mahdollista saada ruokintaelukoita. MENOVINKIT Kansalaisopistossa vietetään kirkkopyhää opiston 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Nuoret tuottajat eivät nuku, vaikka peltomaat ovatkin lumen alla. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita kansanlaulumessuun.. Maitoa meijeriin – Meijeri on nousemassa Ylä-Savon suurimmaksi meijeriksi. – Monien vuosikymmenien aikana on kansalaisopiston kursseilla tehty kansallispukuja ja olisi hienoa nähdä näitä juhla-asuja mahdollisimman paljon kirkossa, sanoo Kiuruveden kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen. – Vuosikymmenien aikana Kiuruveden kirjastossa on marraskuussa (2.11.–29.11.) Kiuruvesi 150 vuotta -näyttely. Purolla separoitiin maitoa ja muutakin. – Sitä ei vielä voida tarkalleen sanoa, kausihinnoittelu sotkee laskelmia. Näyttelyssä näkyy huippuhetkiä ja ihmisiä eri vuosikymmeniltä. Keskittäminen kaikessa on tuloksellista. Järki käteen Karjantarkkailusta väitettiin ihan tosissaan, että se on jäänyt polkemaan paikallaan johtuen ennen kaikkea siitä, että nykyisessä teollismaisessa tuotannossa herkästi oijotaan kuvioita, jotka eivät ole pakollisia. Ihan tarkkaan sitä ei tiedetä, mutta systeemissä kunta joka tapauksessa ottaa maitonäytteet ja tarkastaa tilat. Navettahommaa voidaan kehittää, mutta kannattaa harkita, mikä on järkevää. 100 tilan vauhtia. Meillä täällä se on vain 58%, kun sen pitäisi olla 90%. Esillä on myös asiakkaiden käsitöitä ja askarteluja sekä ”Poijun puu”, joka kuvastaa yhdessä olemisen ja tekemisen riemua. Tärkeintä on jutella, väitelläkin. Puhuttiin järjestöuskollisuudesta. Tuotannon nostamisessa pitäisi aina välillä ottaa järkikulta käteen ja näyttää sitä herroillekin. -näyttely on avoinna kirjaston aukioloaikoina ja omatoimikirjaston aikana. – Karjantarkkailuun ei saisi väsähtää, vaikka mittalypsyt tuottavatkin omat kiusansa. –Tuo kustannuspaine on kova. – Mikä se on tämä maitolaki. Purolla oli mukana toimitusjohtaja Touko Heinonen ja mv. Asiantuntijat tuovat ”vettä myllyyn”. (Kiuruvesi-lehti 24.10.1973) Sketsit kuuluvat tupailtojen ohjelmaan. Kiuruvesi 150 vuotta KANSANLAULUMESSU 29.10. Jos omissa järjestöissä on puutteita, niin tehköön ne hyviksi – omiin järjestöihin voidaan vaikuttaa
Onko toivon tilalle tullut epätoivo ja pelko kriisin kiihtymisestä. 017 770 0421 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. klo 18.30 LauluseuLauluseurat ja raamattuluokka ry:llä. klo 18 To 2.11. klo 13 OmaishoitaOmaishoitajienja hoidettavien kohjienja hoidettavien kohtauspaikka, monitoimisali. iso sali. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO, kasvatuksen , kasvatuksen tilat. klo 15 Ke 1.11. klo 10 La 28.10. Me kiitämme sinua ristiinnaulitsemisestasi Jerusalemissa, samaistumisestasi kaikkiin, jotka kärsivät ja elävät miehistysvallan ja epäoikeudenmukaisuuden alla. Sydäntä kouristaa sekä israelilaisten, että palestiinalaisten hätä erityisesti Gazassa. Samalla tuemme näitä kouluja, joiden opetussuunnitelmassa rauhankasvatus on keskeistä. ja ja 7.11. Länsirannalla sijaitseva Ramallah on palestiinalaishallinnon keskuspaikka ja sijaitsee vain noin 10 kilometriä Jerusalemista pohjoiseen. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, teemana Israel EU:n aineellisen avun ostokortteja saatavana, erityisesti lapsiperheet ja työttömät, myös muut, tiedustelut p.044 5053869 Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 21.10.2023. Ti 31.10. Rakkaudella kaivaten Katja ja Jari perheineen Seija ja Marko Soini perheineen Raili perheineen Marja perheineen Pirjo muut sukulaiset Hartaus Toivon koulussa Muutamia vuosia sitten Kiuruvedellä vieraili ryhmä nuoria opiskelijoita Toivon koulusta Ramallahista. To 26.10. joentie 770. To 2.11. klo 18 – 20 Lasten MIXilta 6 – 13 vuotiaille Su 29.10. Hamasin hyökkäyksestä ja Israelin kostotoimista kärsivät eniten viattomat siviilit kummallakin puolella. Palestiinan kysymyksen rauhanomainen ratkaisu siirtyy hamaan tulevaisuuteen. klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, Kirkkokuoron harjoitukset, iso sali. Kristillinen toivo elää, koska se ei riipu meistä, vaan nousee Kristuksen työstä ja pääsiäisen sanomasta. Mukana Varapäre, Helmiinat ja EläVarapäre, Helmiinat ja Eläkeliitto. 24 Keskiviikko 25. keliitto. klo 18.30 Pe 27.10. seurat srk-talolla. Ei ole. kirkon emerituspiispa Mounib Younan vieraillessaan kesällä Kuopiossa oman piispamme kutsumana. Toivon koulun opiskelijoiden vierailu Kiuruvedellä oli kuin toivon tuulahdus Pyhältä maalta. Raija Anneli Dahlgren 74 v. klo 18.30 klo 18.30 Niemiskylän kinNiemiskylän kinkerit kerit DIAKONIA DIAKONIA Päivystys ma ja to 9-11 diakoPäivystys ma ja to 9-11 diakoniatoimistolla niatoimistolla Ma 30.10. 017 770 0421 p. klo 18 To 2.11. 19.06.1949 Kiuruvesi k. 80-vuotiaille. Ti 31.10. klo 18 Virsistä virtaa, Virsistä virtaa, iso sali. Perinteisten ja vauhdikkaiden kansantanssien lomassa nuoret kertoivat Kiurusalissa lukiolaisille, yläkoululaisille ja muulle yleisölle elämästään. Sinä olet ainoa turvapaikkamme levottomassa maailmassa. klo 11 Jumalanpalvelus, Pirjo Siponen ym. kynttilämessu. ja ja 1.11. Rakkaamme Raija Anneli DAHLGREN s. Miehityshallinto näyttäytyy palestiinalaisille epäinhimillisinä kokemuksina tarkastuspisteillä, omaisuuden takavarikointeina, asuntojen tuhoamisina ja Itä-Jerusalemin israelilaistamisena”, kertoi Jordanian ja Pyhän maan ev.lut. Ti 31.10. Nyt jännitämme ja pelkäämme Lähi-Idän kriisin osapuolten seuraavia siirtoja. klo 19 La 4.11. Helsinki Mikaelin seurakunHelsinki Mikaelin seurakunnasta nasta KASTETTU KASTETTU Noel Emil Tallgren Espoon Noel Emil Tallgren Espoon tuomiokirkkoseurakunnasta tuomiokirkkoseurakunnasta Kuolleet Seurakunnat Hautakivet p. ja 1.11. tilat. Mekin olemme Toivon koulussa. ”Tämä vähemmistö on merkittävä ja olennainen osa arabimaiden ja Lähi-idän rakennetta ja tasapainottava voima miehityksen keskellä. La 28.10. Tämä muisto tuli mieleen, kun yhtäkkiä viime perjantaina osuimme Helsingin rautatieasemalla keskelle palestiinalaisten mielenosoitusta. Su 5.11. Ke 25.10. ”Free, free Palestine! Vapaa, vapaa Palestiina!” -huudot raikuivat, liput liehuivat ja kulkue lähti kohti Mannerheimintietä. tilat. kansalaisopisto ja pelimannit. (Saima Harmaja) KUVA JAANA SELANDER. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho. ja 7.11. Me kiitämme sinua turvapaikastasi Egyptissä, samaistumisestasi niihin, joka elävät pakolaisina ja poliittisten voimien uhreina. Auta meitä näkemään, että yhden ihmisen turvallisuus ja vapaus riippuu muiden turvallisuudesta ja vapaudesta. Poikasi Jeesuksen Kristuksen syntymässä Betlehemissä sinä tulit yhdeksi meistä, jakamaan ja ymmärtämään ihmisyyttämme, kärsimyksiämme ja ongelmiamme. Su 29.10 Su 29.10.. To 2.11. 4-5 vuotiaat ti 31.10. Mieltä on osoitettu myös Israelin puolesta, joka pari viikkoa sitten joutui Hamasin järkyttävän hyökkäyksen kohteeksi. 0400 152 784 ajade@ajade.fi www.kiuruvedenhelluntaisrk.. ho. klo 10 klo 10 Ry:n kirkkopyhä ja Ry:n kirkkopyhä ja klo klo 13 13 seurat srk-talolla. klo 12 klo 12 Aivohalvaus-AfasiakerAivohalvaus-Afasiakerho, monitoimisali ho, monitoimisali klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka paikka MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 25.10. KUOLLUT KUOLLUT Raija Anneli Dahlgren 74 v. 4-5 vuotiaat ti 31.10. ARJA PENTIKÄINEN Hengelliset LUONNON MUKANA ”Tänä yönä jäätyy järvi.Kuu pysähtynyt on. La 4.11. klo 19 Pyhäinpäivän Pyhäinpäivän kynttilämessu. dekerho. klo 13 Ma 30.10. perjantaisin Rinnekodilla. 3-vuotiaat ke 25.10. Siitä itään on Jeriko ja vähän etelämpänä Betlehem, kumpikin raamatunhistoriasta meille tärkeitä ja tuttuja paikkoja. klo 9.30 klo 9.30 3-vuotiaat ke 25.10. Su 5.11. Ke 1.11. tauspaikka, monitoimisali. klo 10 klo 10 Kansanlaulukirkko Kansanlaulukirkko (Häyrynen, Huuskonen, Pirk(Häyrynen, Huuskonen, Pirkkalainen). klo 9.30 klo 9.30 VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ, , kasvatuksen tilat kasvatuksen tilat Ti 31.10. PERHETYÖ PERHETYÖ, kasvatuksen , kasvatuksen tilat. To 2.11. ja 7.11. klo 10 klo 10 Seurakuntakerho ja Seurakuntakerho ja Porinapuuro, iso sali. Mukana Porinapuuro, iso sali. klo 10 SulkavanSulkavanjärven hautausmaan siivousjärven hautausmaan siivoustalkoot (säävarauksella), talkoot (säävarauksella), kahvitarjoilu. klo 18 Arkiretriitti, Arkiretriitti, takkahuone. klo 16 To 2.11. Pidä kädestäni kiinni”. ja 1.11. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, Pirjo Siponen ym., kahvitarjoilu Pe 27.10. iso sali. Messun jälkeen srk-talolla Messun jälkeen srk-talolla syntymäpäiväjuhla 75ja syntymäpäiväjuhla 75ja 80-vuotiaille. klo 18 1.11. Ramallahin asukkaat ovat arabeja, pääosin muslimeja, mutta noin neljännes heistä on arabikristittyjä, jotka ovat olleet kristittyjä jo alkukirkon ajoista lähtien. Se on kaikkea ymmärrystä ylempi: Kristus on ylösnoussut! Kristukseen, Rauhan ruhtinaaseen luottaen rukoilemme rauhaa piispa Mounib Younanin tavoin: Kaikkivaltias ja iankaikkinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki, me kunnioitamme ja ylistämme sinua. xxxxkuuta 2021 Pe 27.10. Ristillä sinä kannoit kaikkien ihmisten synnin ja kärsimyksen, ja sovitit meidät itsesi ja lähimmäistemme kanssa. Vastuuryhmänä kalainen). klo 13 klo 13 Korpijoki-Ohenmäki Korpijoki-Ohenmäki kinkerit Korvikossa Korpikinkerit Korvikossa Korpijoentie 770. Me kiuruvetiset tuemme Suomen Lähetysseuran kautta tämän kirkon kaikkea työtä oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta. Lämmin kiitos osanotosta. klo 15 TaiTaidekerho. Vei Herra kotiin väsyneen, otti syliin sairaan ja uupuneen, hänet taivaan rauhaan kantoi. klo 15 7.11. rat ja raamattuluokka ry:llä. Toivon koulu on yksi kolmesta Jordanian ja Pyhän maan kirkon koulusta Palestiinassa. Vastuuryhmänä kansalaisopisto ja pelimannit. takkahuone. Me rukoilemme että avaisit maailman, israelilaisten ja palestiinalaisten silmät näkemään oikeuden ja sovituksen. Mukana PSHVA:n hoivakoorMukana PSHVA:n hoivakoordinaattori Susanna Ålander dinaattori Susanna Ålander Ti 31.10. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone, raamattupiiri, takkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. 29.07.2023 Helsinki Aamuna kauniin kesäisen hiljeni sydän kultainen. lokakuuta 2023 2 Keskiviikko xx. kahvitarjoilu
Kuvassa Remeksen kaksoset. Jutussa kerrotaan: ”Vaikka viime kesänä kylälle ei kunnolla päässyt, mutta nyt maantie eroaa koulun kohdalta ja kiertää 2,3 kilometriä pitkänä kaikkien 15 asumuksen kautta sekä tulee jälleen vanhalle tielle Rinnemäen kohdalla. Siskolla on yksi lapsi ja Sirkalla kaksi lasta. Erikoista kylälle on kaksossarusten runsaus. – Mistähän se tämä asutus tänne on pudonnut. Remes kertoi, että kalenterin etusivulla olevat kaksoset ovat hänen sisarensa Sisko ja Sirkka. Väki palasi uupuneena heinäpellolta. Ja sitten tuolla on se vapaa-aikojen harrastus. Meille kerrottiin, että muutaman kilometrin alalla on neljät kaksoset. – Eihän se työ lopu, mainitsi isäntä ja kertoi, että elonkorjuuta odotellessa on aituutyötä vaikka kuinka paljon. Viimeiset oli saatu latoon ennen sadetta. Eläimiä joutuu siirtelemään ... Sisarukset kalenterin etusivulla Eero Remes kävi ostamassa Kiuruvesi-lehden kalenterin vuodelle 2024 viime viikolla toimituksesta. – Sirkka sai sairauskohtauksen yöllä ja nukkui pois. Kiuruvesi-lehti jatkaa: ”Jokaisella on pyrkimys elää omillaan, vaikka pinta-alat ovat pieniä. Näistä tiloista täällä suurin osa on entisiä Tapa-ahon torppia.”, lehti kirjoittaa. Molemmat tekivät elämäntyönsä konttorissa. ”Hän on tuttu mies kyntökilpailuissa, joissa on voittanut monia palkintoja. Siitä on noin 10 vuotta. Eero Remeksen nuorempi veli työskentelee edelleen Kiuruvedellä lehtorina lukiolla. Uusi tie antaa uusia mahdollisuuksia. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Eero Remes osti Kiuruvesi-lehden kalenterin vuodelle 2024, etulehdellä on kuva hänen kaksoissisaruksistaan. Kiuruvesi-lehden toimittaja teki matkan ”Osmangin Mökkiperälle tai Koperonperälle tai Lamminperälle tai Nuutilanperälle – niillä kaikilla nimillä kyläryhmää nimitetään”. –Laitumet kasvavat hienosti... Lamminperäläiset Osmangilla ovat nyt tienvarsiasukkaita, otsikoi Kiuruvesi-lehti. Eero Remes oli töissä Sermetillä, hän matkusti ympäri maailmaa tekemässä lämpökeskuksia. Kaksoset syntyivät 1950-luvulla, Remes ei muista tarkkaa syntymävuotta, Eero Remes on sisaruksiaan 10 vuotta vanhempi. Mäntylän pihalle näkyi komeasti koko Jouhtenuslampi. – Ensimmäiset 10 vuotta olin autojen kanssa tekemisissä, huolsin ja korjasin, pari vuotta myös myin autoja, Sermetillä olin eläkkeelle jäämiseen saakka. Tällä harrastuksella isäntä tarkoitti uudisraivausta, josta hän toisen puolen on saanut jo traktorilla kynnetyksi” Jutussa on haastateltu Eero Remeksen ja kaksostyttöjen isää Kalevi Remestä, joka on ”muuten kätevä koneen käsittelijä”. Hän oli silloin noin 50-vuotias. Kaksosista Sirkka on kuollut. Remesten perhe oli iso, lapsia oli kaikkiaan kahdeksan. Sisko ja Sirkka lähtivät Helsinkiin heti rippikoulun käytyään, he menivät pääkaupunkiin piikomaan. Kiuruvesi-lehti 11.8.1962 “. Kuva on jutussa, jossa kerrotaan lamminperäläisistä. Niin kuin siihen aikaan oli tapana. – Pikkusiskoihin ei tullut niin kiinnitettyä huomiota, kun olivat sen verran pienempiä, lapsuudessa 10 vuoden ikäero on suuri, sanoo Remes. 25 Keskiviikko 25. Meille kerrottiin, että muutaman kilometrin alalla on neljät kaksoset.”, lehti uutisoi 61 vuotta sitten. – Mitäs nyt tehdään. lokakuuta 2023 Eero Remes kertoi, että Sisko ja Sirkka ovat identtiset kaksoset. – Tuo Tapa-aho on vanha paikka ja sen osuuksia tämäkin on. Erikoista kylälle on kaksossisarusten runsaus. Lamminperäläisiä Kiuruvesi-lehdessä on kuva Remeksen kaksosista 11.8.1962. Kiuruvesi-lehden juttu 11.8.1962
Martti Ahtisaarelle järjestetään valtiolliset hautajaiset 10.11. Tämän tyyppisiä yrityksiä kuin Sermet tarvittaisiin tavattoman paljon enemmän, sanoi Ahtisaari. Tie on 4,25 kilometriä pitkä ja tien varressa kolmen pihan auraus, josta laskutus suoraan asukkaille. Mukana Rytkyn pelimannit Raimo Jokisalmen johdolla. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Kansallispukujen käyttöä toivotaan. Ahtisaari sanoi vierailullaan ongelmana olevan sen, että mistä löytyy rohkeita ihmisiä yrittämään. klo 10 ev.lut. Senioreille suunnattu maksuton digineuvonta Kiuruveden kirjastossa ke 1.11. 0400 945544 -----------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Vieraana kaupunginjohtaja J-P Rusanen. karaoke ja pelit. Toinen tutustumiskohde oli Hingunniemen hevostietokeskus. Yrittäviä ihmisiä ei koskaan ole liikaa. klo 19-22 Puistonkulmalla. 0600 900 900 ( 2€ / MIN + PVM ) RYHMÄT & TIEDUSTELUT: p. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Hän toimi virassa vuosina 1994–2000. KLO 18:00 Kustaa Aadolfin kirkko Kirkkotie 20, Iisalmi LIPUT A L K . KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Niemisjoentien aurauksesta ja liukkauden torjunnasta 2023-2024. Tienhoitokunta Terho Luttinen 0400 485978 terho.luttinen@gmail.com LUMITYÖ TARJOUSPYYNTÖ Tapahtumia Kutsumme maanvuokraajat, naapuriseurojen edustajat ja seuramme jäsenet perheineen HIRVIROKALLE Lauantaina 4.11.2022 klo 14.00-16.00 Korvikon kylätalolle, Korpijoentie 770 Osmangin Metsästysseura ry KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Torilla Kerran joulukuun aikaan J O U L U K O N S E R T T I K I E R T U E KE 29.11. ei kerhoa, 1.11. 25.10. leivonnaisia. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Tervetuloa! Järjestää Savonetti. klo 11-13. 050 307 5439 Ahtisaari vieraili Kiuruvedellä Presidentti Martti Ahtisaari vieraili Kiuruvedellä lokakuun lopussa vuonna 2019. Kaupunki KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Tapahtumat: Kansanlaulumessu 29.10. ( + K U L U T ) 36€ LIPUT: R-KIOSKIT & LIPPU.FI p. Presidentti vastasi tiedostusvälineiden edustajien kysymyksiin tasapuolisesti. Martti Ahtisaari oli Suomen kymmenes tasavallan presidentti. 040 668 5748 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 26.10. Silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Tenhunen sanoi, että presidentti oli aidon kiinnostunut luomusta ja kestävän keJAANA SELANDER Martti Ahtisaaren otti vastaan Hingunniemen oppilaitoksen rehtori Tapani Kouvalainen. Tervetuloa! Kiuruveden Rintamaveteraanit ry:n kerho SRK-talon isossa salissa to 26.10. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Martti Ahtisaari oli silmin nähden tyytyv0äinen vierailuunsa Kiuruvedellä. Itse olin vierailulla mukana. Mitat 35 ja 50 cm. Presidentti Ahtisaari oli kuollessaan lokakuun 16. Vietämme kansalaisopiston kirkkopyhää 60-juhlavuoden kunniaksi. 044 7050 443 Muistilista Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. kirkko. (muutokset mahdollisia) Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Tiedustelut sekä tarjoukset 31.10.2023 mennessä. päivänä 86-vuotias.. klo 14 Seurakuntatalon monitoimisalissa. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vk 44: ma: mangoista broilerikastiketta, täysjyväriisiä, kaali-kasvissalaattia, tomaattia, ti: ohrapuuroa, sekamarjakiisseliä, sekaleipä, kalkkunaleikkelettä, kananmunaa, omena, ke: vehnähernemuru-pastakastiketta, tummaa pastaa, kiinankaali, persikkakuutio, kurkku, to: haukimureketta, perunasosetta, punajuurta, suvisalaatti, kurkku, pe: kinkkukiusausta, valkokaali, ananaspala, herne, tomaatti. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Tervetuloa! MYYNTI JA KULJETU S KULJETUSLIIKE PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Ympärivuotista majoitusta. -----------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. lokakuuta 2023 4 Keskiviikko xx. 040 7530 370 -----------------------------------------------Karaoketanssit pe 27.10. Kiuruvesi-lehti oli mukana koko visiitin ajan ja kertoi Ahtisaaren maakuntamatkasta 29.10.1997. Varaukset puh 040 182 44 33. 26 Keskiviikko 25. klo 10.00. Lopuksi hän sanoi, että jos sallitte, hän lähtisi nyt saunomaan Mäntyniemeen. (muutokset mahdollisia) Ateriapalvelun ruokalista vk 44: ma: mangoista broilerikastiketta, peruna, parsakaalia, kaali-kasvissalaattia, puolukkakiisseliä, ti: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, vadelmapuuroa, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, puolukkahillo, kiinankaali-paprika-persikkasalaattia, aprikoosikiisseliä, to: tomaattista uunikalaa, peruna, punajuurta, jäävuori-kurkkusalaattia, herukkakiisseliä, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, kaali-ananas-hernesalaattia, mansikkajogurttimoussea, la: nakkikastiketta, peruna, parsakaalia, kaali-kurpitsapikkelsisalaattia, ruusunmarjakiisseliä, su: bordelaiskalaleikettä, yrttikastiketta, peruna, porkkanaa, rapea kasvissalaatti, PROfeel suklaavanukas. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. Heikki Lång p. JAANA SELANDER hityksen periaatteista ja kyseli muun muassa maatalouden sopeutumisesta EU-aikaan. Hän luonnehti matkaansa suoranaiseksi piristysruiskeeksi. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Liput 5€, tervetuloa! Kiuruveden eläkeläiset ry. Sydänkerho kokoontuu to 2.11. Tiedotustilaisuuden Ahtisaari piti Sermetillä
050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Cut`riina on ollut 11 vuotta. Olemme Parturi-kampaamo/kauneushoitola. 3. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 2. 3 3. Mikä Kiuruvedellä on parasta. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki • • • P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. lokakuuta 2023 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. ja 6 lapsen äiti. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kirjoja 1.Kuka olet / yrityksen nimi ja kauanko olet ollut yrittäjänä. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. Palveluihin kuuluu parturi-kampaamopalvelut, ripsienpidennykset, kestotaivutus, kulmien laminointi, ripsien ja kulmien värjäys, rakennekynnet ja kestopigmentoinnit. Ihanat ja mukavat ihmiset, hyvät palvelut, monipuoliset liikuntamahdollisuudet, täällä on hyvä olla yrittäjänä. Annette Honkajärvi, 38 v. Yrittäjänä tulee täyteen ensi kesänä 20 vuotta. Mitä tuotteita / palveluja yrityksesi tarjoaa. 27 Keskiviikko 25
p. Poistoerä 15-16” Nokian HKPL 10 renkaita, kysy tarjous! LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Niemistenkatu 1, p. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Sekalaista Huvit Kokous Teippaukset ja muut mainospalvelut Mainonnan kaikki kuviot www.kiuruvesilehti.fi Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. ROMULUX Kiuruvedellä p. Edullisesti Hankook, Continental, Michelin, Nokia, Bridgestone, Triangle ym. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! Asuntoja Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt ja renkaidenvaihdot. Bablo & Ottopoika Liput 7€ Tervetuloa! Kiuruveden Latu Ry Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ keskustasta. MELROSE KLO 23:00 HOTELLI PELTOHOVI KESKIVIIKKOISIN BAARIPÄHKINÄ KLO 19 15€ ovelta MYKYROKKAA , ruisleipää, rieskaa,pullapitkoja ym. klo 12-14 Tehtä viä Kasv omaa laus Lahjakortti arvonta! Asematie 9, Hotelli Peltohovi Herkkubuffa ! Pukeudu karmaisevaa n asuun ! • • • • • Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus. 28 Keskiviikko 25. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. 56 m² 31 m² TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. 0440 752 980 posti@pubhavanna.com Perjantaina 27.10. Hovin Lasten Halloween 28.10. klo 10 12 Museokatu 20 as 1 p. 0400 327 750 LA 4.11. lokakuuta 2023 6 Keskiviikko xx. leivonnaisia to 26.10. 050-438 7665/Sinikka Tilauksesta leivonnaiset VUOKRATAAN yksiöt 30 m² ja 35 m² kaksio 42 m² kolmiot 82 m² ja 83 m² 163 m² + 120 m², alakerta jaettavissa