Ratoja on haulikolle, kiväärille ja pistoolille.. 10 » Kosteikko puhdistaa Toiviaisjärveä 16 » Ampumarata avattiin tauon jälkeen uudelleen Haapakumpuun saatiin ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa. VUOSIKERTA, NRO 39. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko Kosteikolle on rakennettu poikkeuksellisen suuri puupuhdistamo. Kiuruveden kolme ensimmäistä maatalousnäyttelyä vuosina 1905, 1924 ja 1951 olivat perusvireeltään vakavahenkisiä kansanjuhlia. Matti Poutvaaran 1960-luvulla ottama lypsykuva ei poikkea 1950-luvun alun tilanteesta monilla tiloilla. Uudistetulla ampumaradalla voi sekä harjoitella että kilpailla. MATTI POUTVAARA / MUSEOVIRASTO 12-13 » Maatalousnäyttelyt olivat vakavahenkisiä 6-7 » Kuulampi on Singaporen tasoa Kuulammen koulun rehtori Jaakko Niskanen. 012138-2439 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 25.9.2024 71
Ehkä Toiviaisjärveenkin saadaan parannustöiden myötä enemmän arvokalaa kalastuksesta innostuneille. Samalla kosteikko tarjoaa monipuolisen elinympäristön muun muassa linnuille ja hyönteisille. Ajan perusyksikkö on sekunti. Kirjoituksia ei palauteta. Ne eivät sulje toisiaan pois, vaan voivat olla olemassa käsi kädessä. Suomalaiset ihmiset eivät ole niin lisääntymiskykyisiä kuin raakut. Metsänkorjuuketjussa tapahtui surkea moka, joka ei saa enää uusiutua. Tuliko tuosta tiedosta sen hurskaammaksi. syyskuuta 2024 Ajatuksia ajasta POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Paikalliset talkoolaiset – joista suurin osa muuten on eläkeläisiä – ovat jo vuosia tehneet töitä esimerkiksi Toiviaisjärven eteen omalla ajallaan ja työllään. Toiveena on, että Toiviaisjärven uuden kosteikon myötä järven vesi kirkastuu, kalakanta monipuolistuu ja sinilevää esiintyisi vähemmän. Onko tämä kaikki todellakin tarpeellista. Se johtuu osaksi luonnollisista syistä, esimerkiksi siksi, että monet niistä ovat luonnostaan matalia, jolloin vesi vaihtuu hitaasti. Seuraavassa suoria lainauksia netistä: ”Tupakointi on Syöpärekisterin tilastojohtajan, Helsingin yliopiston dosentin Janne Pitkäniemen mukaan parhaiten tunnettu elämäntapoihin liittyvä syövän riskitekijä.” ”Tupakkakuolemien määrä käy ilmi The Lancet -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa oli 6760 tupakoinnista aiheutunutta kuolemaa vuonna 2019 (naiset 2180, miehet 4580). Saman verran jää lapsia syntymättä raskauden keskeytysten takia. Työvoimapula raastaa Suomea. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aiemmin arvioinut, että tupakkakuolemia olisi vuosittain yhteensä 4300–4500.” ”Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi vuoden 2020 aikana noin 1 700 henkeä.” ”THL:n oikeuskemian tilaston mukaan vuonna 2022 huumemyrkytyksiin kuoli 192 henkilöä, joista 53 oli alle 25-vuotiaita.” Aineisiin kuolee siis noin 8000 suomalaista vuosittain. Joskus mainittiin, että raakkuja olisi kuollut arviolta neljä ja puoli tuhatta. Sitten olisi mukavaa odotella sitä oman elämän jatkumon katkeamista, jolloin oma kello soi viimeisen kerran. Nyt sitten kaikki radiot, televisiot ja kaikki palvelujen aukioloajat perustuvat kellonaikoihin, joiden mukaan orjuutetaan ihmiset elämään ja tekemään työnsä kellon määrämien aikataulujen mukaan. Tämä kello on oikeastaan kehitetty yhteiskunnan tarkoitukseen, jolla yhteiskunta voi orjuuttaa kansalaisiaan. Ei siinä oikeastaan tarvitse kelloa. 2 Keskiviikko 25. Samalla toivotaan, että omassa kunnassa voidaan tuottaa puhdasta lähiruokaa. Teollisuus ja maatalous ovat kuitenkin elintärkeitä Suomelle ja suomalaisille. Tuntuu jotenkin turhalta tuo kellon vahtaaminen, varsinkin nyt eläkeläisenä. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16 To etäasiakaspalvelu (puh. Tämä oli kotvan aikaa valtakunnan ykkösuutinen. Rehevöitymistä vauhdittaa maaja metsätalous eli pelloilta ja ojitetuista metsistä valuvat ravinteet: typpi ja fosfori. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Toiviaisjärven kunnostaminen on yksi esimerkki siitä, kuinka ympäristön hyvinvointia arvostetaan Suomessa ja Kiuruvedellä. Luultavasti kiuruvetisetkin toivovat, että oman kotikylän luonto voi hyvin nyt ja vielä paremmin tulevaisuudessa. Teollisuuden ja maatalouden ei tarvitse olla ristiriidassa ympäristöasioiden kanssa. Monet järvistä ovat kuitenkin rehevöityneet ja samentuneet. Kuka lienee kellon keksinyt, hän taisi olla joku hollantilainen joskus 1500-luvulla. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Sitä emme me kiireiset eläkeläiset kerkiä juuri tajuta, kun se jo pakeni paikalta. Uuden kosteikkoalueen rakentamalla paikalliset talkoolaiset, Savonian ammattikorkeakoulu ja muut mukana olevat toimijat ovat tehneet jälleen suuren työn Kiuruveden luonnon eteen. Ihmisen edesauttamia ympäristövahinkoja voidaan korjata ja ennaltaehkäistä. Vastuu jää lukijalle, miten suhtautuu kaikkiin kuolettavien aineiden laillistamiseen ja vapauttamiseen tähtääviin pyrkimyksiin. Puh. On odotettavaa ja ymmärrettävää, että kaikesta ihmisen toiminnasta aiheutuu jonkinlaista kuormitusta ympäristölle. Jossainhan ruokaa täytyy tuottaa ja materiaaleja jalostaa. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Veden kirkastuessa järvestä voisi tulla myös vaikkapa mukava veneilytai SUP-lautailupaikka. “. AJAN kanssa kilpaillessa tämä ihmisen elo taitaa mennä. HEIKKI KUMPULAINEN puskatimpuri PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Luonnon arvostaminen näkyy Kiuruvedellä T oiviasjärven kosteikkoalueen rakennustyöt on saatu valmiiksi. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin AKU LAATIKAINEN Raakkutuho ”METSÄHALLITUKSEN mukaan Hukkajoessa on kuollut arviolta jopa tuhansia jokihelmisimpukoita eli raakkuja, kun joen yli on ajettu metsätyökoneilla”, kertoo netti haulla ”raakkukuolemat Hukkajoessa”. Muitakin kuolemia Suomessa on, mutta ne eivät saa niin räväkkää uutisointia ja tuomiota. Ei tainnut tulla. Ne ovat erinomaisia, luonnollisia virkistysalueita. Järvet tarjoavat suoraa hyvinvointia myös ihmisille. Molemmat onnistuvat. Onneksi vielä ei ole saatu määriteltyä digitaalisesti tarkkaa yksilöllistä elinaikaa jokaiselle ihmiselle. Toisaalta elokuun ja huhtikuun välillä emme oikeastaan täällä Suomessa kelloa tarvitse. Onneksi nuo elukat ovat lisääntymiskykyisiä. Kiuruvesi on järvien paikkakunta. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. PENTTI HAKONEN Kirjoittajan mukaan kello on oikeastaan kehitetty yhteiskunnan tarkoitukseen, jolla yhteiskunta voi orjuuttaa kansalaisiaan. Lähtee nukkumaan, kun pimenee ja aamulla voi aamun kajastaessa nousta ylös. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) tai varhaisjakelu.ita@posti.com Muut jakeluhäiriöt: puh. Suomalaisten määrä on lähtenyt laskuun. Esimerkiksi Toiviaisjärven uusi kosteikkoalue raivattiin järven rannan tuntumaan metsämaasta maanomistajien luvalla. Joskus poikasena kun kysyi että paljonko kello on, niin saattoi saada vastaukseksi ”varttia vaille housunkauluksen”. Tämän ajan laskemisen lisäksi vielä kaikkien pitää pysyä ajan mukana digitaalisesti tietokoneen ja älykännyköiden määräämän tahdin mukaan. Teollisuuden ja maatalouden ei tarvitse olla ristiriidassa ympäristöasioiden kanssa
Samalla olemme menettämässä etätyön maaseutuasumisen mahdollisuudet. Tilanne vaatii korjausliikettä ja toimia, jotta tulevaisuutemme on kestävällä pohjalla niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. VIERASKYNÄ JUHA-PEKKA RUSANEN Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginjohtaja.. syyskuuta 2024 VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Onko tekoälyn kehitys hyvä vai huono asia. Oltiinpa ihan maalaisina siinä suut auki (mutta ei vielä syömisestä). OLEMME viime vuosina tehneet ylijäämäisiä tilinpäätöksiä ja hoitaneet talouttamme hyvin, mutta tulevaisuuden näkymät eivät ole niin valoisia. Uhka vai mahdollisuus. Kaikkeen ei ole varauduttu, eikä täysin varmasti pystytäkään. Sen sijaan kiinteistöverot ovat pääosin alle maakunnan keskiarvon. Vanhus tarvitsee muutakin kuin päivittäiset lääkkeet. VUODEN 2025 talousarvion raami osoittaa tällä hetkellä 0,7 miljoonaa euroa alijäämää. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Henkilöstökulujen kasvun hillitsemiseksi, talouden vakauttamiseksi ja taseen kumulatiivisen ylijäämän vahvistamiseksi on käynnistetty yhteistoimintamenettely enintään 30 henkilötyövuoden vähentämiseksi, jolla tavoitellaan pysyviä 1,5 miljoonan euron säästöä henkilöstökuluissa vuodessa. Vähän olen huolissani kehityssuunnasta, vaikka en nyt tekoälyn sytyttämään ydinsotaan uskokaan. sote-uudistuksen vähennyksistä vuodelle 2025. Ilman TE-uudistuksen valtionosuusrahoitusta kaupungin valtionosuudet olisivat noin 8,5 miljoonaa euroa, eli oikeasti valtionosuudet pienenevät noin 756 000 euroa vuoteen 2024 nähden, johtuen mm. Jyrki Kemiläinen Olipa kerran tietoliikenneyhteyksien mallimaa KANSALAISPALAUTETTA nettiyhteyksien hitaudesta ja puheluiden pätkimisestä tulee tänä päivänä yhä enemmän. Taina Pekkala Varmaan todellisuutta lähitulevaisuudessa. Oli erikoinen kokemus. Sitten alkoi naurattamaan ja tuli jo epäilys piilokamerasta. Samaan aikaan juuri Suomessa on todettu Euroopan suurimmat erot yhteysnopeuksissa kotitalouksien välillä kaupungeissa ja maaseudulla. Tästäkin selvitään, ennakoivalla otteella. Tällä hetkellä kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit eivät täyty. Hoitaja voi olla päivän ainut sosiaalinen kontakti. Alijäämäinen tulos heikentää kaupungin taloudellista kantokykyä ja liikkumavaraa. Lähetin komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka se aikoo varmistaa riittävien, turvallisten ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien toimivuuden harvaan asutuilla seuduilla Euroopan itäisellä reunalla, Venäjän rajan vastaisilla alueilla. Kiuruveden kaupungin taseessa on kumulatiivista ylijäämää reilut kaksi miljoonaa euroa vuoden 2023 jälkeen, mutta ylijäämä on nopeasti käytetty ja vaarana on kriisikuntamenettely, jos emme tee mitään. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot, tulos oli noin 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Järkevä sopeutuminen on aloitettava. Emme ole yksin. Kaupungin tuloveroprosentti on Pohjois-Savon kuntien neljänneksi korkein, ollen 9,50 %. Lapsuudesta 1970-luvulta muistan Jetsonin perheen, joka oli piirrossarjana tv:ssä sekä sarjakuvalehdessä Retu ja ystävät. Vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan kaupungilla oli lainaa 3140 €/asukas, vuosikate oli 599 €/asukas. Pekka Mäyrä Kävimme syömässä Hankasalmen Jari-Pekassa ja tilaamamme ruoat meille toi robotti Pikku-Pekka. Kaupungin tulevien vuosien suurinvestointi on keskustan alaja yläkoulun kouluratkaisu. Vastaavan edessä ovat kaikki muutkin Suomen kunnat ja kaupungit. Perheellä oli robotti kotiapulaisena nimeltään Roosa. Komissio on aiemmin luvannut kaikille EU-talouksille gigabitin yhteydet Gigabit Society 2025 -aloitteessaan. Kiuruveden kaupungin toimintakulut rahoitetaan pääosin kuntalaisilta kerätyillä veroilla ja valtion maksamilla valtionosuuksilla. Siinäpä kysymys. Kommentteja tulee ympäri Suomea, mutta erityisesti harvaan asutulta seudulta, joissa mm. 3G-verkon alasajolla aiotaan vapauttaa vanhan tekniikan käytössä olleet taajuudet ja resurssit turvallisemmille ja tehokkaammille 4Gja 5G-teknologioille. Tekniikan uusimisen rinnalla oman haasteensa soppaan lisää Venäjän aiheuttama häirintä ja epäilty ilkivalta yhteystorneihin sekä vaikuttaminen laajemmin tietoliikenneinfraan. Jo nyt jutellaan liikaa tabletin välityksellä. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon erityisesti kaupungin tulevien vuosien oppilasmäärän kehittyminen sekä tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys tulevien vuosikymmenten tarpeita vastaavaksi. KULUVAN vuoden talousarvio laadittiin 95 313 euroa ylijäämäiseksi ja tämän hetken ennusteen mukaan arvioidaan, että tilinpäätös on 79 395 euroa ylijäämäinen. Se on minun mielipiteeni. Huolta herättävät myös sairastapaukset ja muut hätätilanteet. Alustavan hankesuunnitelman mukaan investoinnin kustannus on noin 18 miljoonaa euroa, ellei tarkemmalla tilatarkastelulla saada tilojen neliömäärää ja siten kustannuksia pienennettyä. Se tuntui tositosi erikoiselta lapsen mielessä, toisaalta jännittävältä. TILANNE ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Ilman toimivia yhteyksiä, haja-asutusalueita myöten, ei voida puhua tasavertaisista mahdollisuuksista tai reilun investointiympäristön toteutumisesta. Ongelmat ovat jo käsillä: puhelut pätkivät, ajossa olevia takseja ei tavoiteta ja lypsyrobottien yhteyksien kanssa on ongelmia. 3G-verkkoja on purettu ”nopeampien” yhteyksien tieltä. Pekka Mäyrä En kannata sitä alkuunsakaan, että tekoäly korvaa ihmisen. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. KYSEESSÄ on Kiuruveden kaupungin tulevaisuus ja itsenäisyys. Vie ihmisiltä työpaikat ja niin edelleen... Vaikka operaattorit asiakaspalvelunumeroissaan muuta väittävätkin, uudet yhteydet eivät kanna enää entiseen tapaan maaseutukoteihin ja yrityksiin. Tavoitteena on, että työtehtäviä organisoidaan uudelleen ja virkojen ja tehtävien täyttölupamenettelyä tiukennetaan. Tämä korostaa entisestään riittävien ja luotettavien yhteyksien turvaamista, myös haja-asutusalueilla. 3 Keskiviikko 25. Vielä ollaan siitä kaukana.” Tästäkin selvitään OLEMME valmistelleet Kiuruveden kaupungin tulevan vuoden talousarviota haastavassa tilanteessa. Fiktiivisissä Terminator-elokuvissa on pahin skenaario, miten voi käydä jos tekoälylle antaa vallan. Tämän takia Kiuruveden kaupungissa on käynnistetty yhteistoimintaneuvottelut. ELSI KATAINEN Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) ADOBE STOCK ”Komissio on aiemmin luvannut kaikille EU-kotitalouksille gigabitin yhteydet. Pohjois-Savon kuntien tuloveroprosentin keskiarvo on 8,46 %. Selittävänä tekijänä ovat uudet velvoitteet kunnille/kaupungeille TE-uudistuksen myötä sekä valtionosuudet. Kyllä sosiaaliseen seuranpitoon ihminen ihmiselle eikä robotti. Mautonta laittaa esimerkiksi jokin robotti pitämään seuraa vanhuksille, ei voi alkuunsakaan korvata toista ihmistä. Niina Knuutinen Niina Knuutinen, oikeassa olet. Heikentynyt tietotekninen saavutettavuus ei ole ainoastaan alueiden ja kansallinen huoli, vaan muuttuneen turvallisuusympäristön ja Venäjän vaikutustoimien myötä ongelmaan pitäisi tarttua myös EU:ssa. Vielä ollaan siitä kaukana. Tavoitteena on, että valtuusto päättää kouluinvestoinnista kuluvan valtuustokauden aikana
syyskuuta 2024 UUTISET Keskiviikko 25. Samalla Juntunen kertoi yhteistyömahdollisuuksista Ylä-Savon ammattiopiston kanssa. Hanke kestää kesään 2026 saakka. syyskuuta 2024 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Toimi-säätiön hankepäällikkö Sari Karhu kertoi lyhyesti Täsmät-hankkeesta, joka on tukena yritysten rekrytoinneissa. Hanke kestää maaliskuun loppuun 2026 saakka. pidetyn Osaamisverkosto tutuksi -tilaisuuden, jossa monet eri toimijat esittäytyivät paikalle saapuneille yritysten Yrittäjät saivat aimo annoksen tietoa Kulttuuritalolla pidetyssä tilaisuudessa kiuruvetisiä yrittäjiä kannustettiin hyödyntämään lukuisia, jopa maksuttomia palveluita. Moni tietää esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen, mutta työpaikkaohjaajakoulutustakin Ysaolta on saatavilla. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Savonia-ammattikorkeakoulun tki-asiantuntija Reijo Hynynen kertoi kiuruvetisille yrittäjille KesTech-hankkeesta. Myös yli 18-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden työttömyys on jatkunut pitkään, voivat hyödyntää palvelua. Ensimmäisenä puhunut Ylä-Savon ammattiopiston asiakkuuspäällikkö Hannu Juntunen muistutti Ylä-Savon alueen Yhessä-osaamisverkostosta, jonka tarkoituksena on turvata alueen elinkeinoelämän ja työntekijöiden osaamistarpeita nyt ja tulevaisuudessa. kustelemaan Ylä-Savon nykytilasta ja tulevaisuuden visioista. – Hankkeen avulla luodaan uusia työpaikkoja, lisätään yritysten osaamisen kehittämisen panostuksia ja edistetään yritysten vihreän siirtymän investointeja sekä kestävän keopiskelijan työssäoppimista työpaikalla. Hankkeella tuetaan teollisuuden elinvoimaisuutta ja toteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Ylä-Savon ammattiopisto ja Iisalmen Teollisuuskylä. – Kaiken lisäksi se on ilmaista ja sitä voi suorittaa etänäkin. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % – Kiuruvetisillekin yrityksille on tarjolla monia hyödyllisiä, hyvin edullisia ja jopa täysin maksuttomia palveluita, joista he eivät ole välttämättä tietoisia. KesTech ja TechSavo Ylä-Savon alueella toimii tällä hetkellä myös KesTech-niminen kestävän teknologian osaamiskeskittymä. Näitä kannattaa hyödyntää, yrittäjän ei todellakaan tarvitse olla arjessaan yksin. Tarjolla on työkyvyn ja osaamisen kartoitusta sekä tukea edustajille. Työpaikkaohjaaja on työnantajan nimeämä henkilö, joka ohjaa ammatillista perustutkintoa suorittavan työja toimintakyvyn edistämiseen ja työllistymismahdollisuuksien löytämiseen. – Hankkeen kautta yritys saa tietoa työnhakijan työja toimintakyvystä sekä osaamisesta, arvion työntekijän soveltuvuudesta työtehtävään ja tietoa työkokeilusta ja työllistämisen tuista sekä tukea työsuhteen onnistuneeseen aloitukseen. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Näillä sanoilla Kiuruveden kaupungin yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen avasi kulttuuritalossa tiistaina 17.9. Ja kannattaa ilmoittaa meille avoinna olevista harjoittelupaikoistakin, se viesti tavoittaa laajan joukon opiskelijoita. 4 Keskiviikko 25. Verkoston toimintaa ohjaavat yritysten tarpeet ja Juntunen halusi kutsua kiuruvetisiä yrityksiä myös avoimeen kumppanuuspöytään, joka tuo yhteen elinkeinoelämän, kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja oppilaitosten osaajia kes. Hän toimii myös yhteistyössä opiskelijan opettajan kanssa. – Kannustan yrityksiä rohkeasti kertomaan ajatuksiaan siitä, kuinka Ysaon koulutusten sisältöjä voisi parantaa
HYVÄ 53% HUONO 47% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiina. Tarvittaessa apua saa lisäksi rekrytointitilaisuuksiin osallistumisessa. – Sekä henkilöettä yritysasiakkaat saavat paikallisiin tarpeisiin räätälöityä neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen. KESTÄVÄT KYLÄT -HANKE Pohjois-Savossa on alkanut Kestävät kylät -hanke, johon etsitään parhaillaan osallistujia. Työ kohti uudistusta on edennyt aikataulussaan ja lähiaikoina asiakkaita tiedotetaan esimerkiksi palvelupaikoista ja -ajoista. Kyläkehittäjä Hannele Tiitto toteaa, että koko Pohjois-Savon maakunnassa tavoitellaan mukaan vähintään 45 kehittämishaluista kylää tai paikallisyhteisöä. Ympäristöja ilmastoasiat painottuvat paikallisessa Leader-kehittämisohjelmassa, aivan kuten kuntien ilmastosuunnitelmissa, joita Kestävät kylät -hanke edistää ruohonjuuritasolla. 85 € 85 € MONITEHOLASIT MONITEHOLASIT alk alk.. Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jolloin kunnille tulee kokonaisvastuu maahanmuuttajien sujuvan kotoutumisen edistämisestä. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. AKU LAATIKAINEN Ylä-Savon ammattiopiston asiakkuuspäällikkö Hannu Juntunen kutsui kiuruvetisiä yrittäjiä mukaan Yhessä-osaamisverkostoon. Ylä-Savon työllisyysalueen yhteiseksi toimielimeksi perustetaan 1.1.2025 alkaen Ylä-Savon työllisyysja yrityspalvelulautakunta, joka toimii TE-palvelujen järjestämisestä vastaavana toimielimenä ja työvoimaviranomaisena. – TE-uudistus vahvistaa kuntien peruspalveluja ja tuo kunnille toivottuja työkaluja työllisyyden edistämiseen. AKU LAATIKAINEN hityksen ja vastuullisuuden mukaisia ratkaisuja, kertoi Savonia-ammattikorkeakoulun tki-asiantuntija Reijo Hynynen. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan kunnan ja työllisyysalueen verkkosivuilla ja asiakkaisiin otetaan yhteyttä tarvittaessa myös henkilökohtaisesti. – Nykyisten TE-palveluiden tai työllisyyden kuntakokeilun asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään erityistä, vaikka palveluntarjoaja ja osin myös fyysisten palvelupisteiden sijainnit vaihtuvat. Kansainvälisyyttä Jos työnantaja etsii eurooppalaisia työnhakijoita, on tähänkin apua saatavilla. – Digitaalisten palveluiden lisäksi myös kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia aiotaan lisätä.. Hankkeen toiminta-aika on vuoden 2026 loppuun asti. Erityisenä painopisteenä on teollisuuden pk-yritysten kasvun tukeminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien innovointi. Myös toteutukseen on mahdollista hakea rahoitusta sekä asiantuntija-apua. Monia toimia Ympäristöteot toteutetaan käytännönläheisesti, kylän omia tarpeita ja toiveita ajatellen. TE-uudistus lähestyy – iso muutos luvassa Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 1.1.2025 alkaen. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. syyskuuta 2024 VIIKON KYSYMYS Onko tekoälyn kehitys hyvä vai huono asia. 08 764 990 Torstai 9–13 LUKUTAI KAUKOLASIT LUKUTAI KAUKOLASIT alk alk.. Valmisteluvaihetta vuonna 2024 on ohjannut Ylä-Savon työllisyysalueen ohjausryhmä. Kiuruvesi kuuluu jatkossa Ylä-Savon työllisyysalueeseen, joka vastaa Iisalmen, Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden työvoimapalveluista vastuukuntamallilla, jossa Iisalmi on hallinnoijana. – Ennen kaikkea haluamme auttaa yritysten investointija kehittämishankkeiden aktivoinnissa yritysten toiveiden ja tarpeiden mukaan, sanoi Markku Penttinen, Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n projektijohtaja. Hankkeen toimenpiteet käynnistyvät Ylä-Savosta, jossa hanketta on jo esitelty Vieremällä. Töitä tai työntekijöitä hakiessa tulee jatkossakin kirjautua Työmarkkinatorille, joka on töiden ja tekijöiden kohtaamispaikka. Kaikki nämä tekijät tukevat työntekijöiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät koko alueen elinvoimaa, todetaan Iisalmen kaupungin tiedotteessa. Portaalissa olevasta CV-pankista voi myös etsiä sopivia eurooppalaisia työnhakijaehdokkaita. Odotankin innolla, että kyläläisten idearikkaus pääsee kukoistamaan tässä hankkeessa, iloitsee kyläkehittäjä Stefan Lecler. – Työpaikkailmoitus voidaan julkaista EURES-portaalissa, joka on yhteiseurooppalainen työnantajien ja -hakijoiden kohtauspaikka. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin maaseuturahasto. Hankkeen toiminta-alue on Pohjois-Savo ja hanke käynnistyy Ylä-Savon alueella. Hankkeen kohderyhmiä ovat alueen teknologiateollisuuden sekä puuja rakennustuotealan yritykset sekä niille palveluja tuottavat pk-yritykset. Yhteistyössä mukana on myös Pohjois-Savon kylät ry. – Kehittämistyön ohella haluamme tiivistää entisestään yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja kuntien sekä kauppakamarin kanssa. Parin vuoden hanke Kestävät kylät -hankkeen toteuttajina toimivat Maaseudun Sivistysliitto sekä Kehittämisyhdistys Kalakukko ry yhdessä Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n ja Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturin kanssa. Maaseudun Sivistysliitto toteuttaa Kestävät kylät-hankkeita myös muissa maakunnissa. Mittavan uudistuksen myötä sekä henkilöettä yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Juuri käynnistyneen hankkeen työntekijöinä toimivat kyläkehittäjät Stefan Lecler ja Hannele Tiitto. Mukaan lähtevät kylät ja paikallisyhteisöt päättävät itse, millaisia ympäristötekoja kylillä toteutetaan. Pohjois-Savon TE-toimiston EURES-asiantuntija Seliina Varis kertoi, että yritys voi saada apua rekrytoinnin suunnitteluun ja käynnistämiseen, soveltuvan kohdemaan valintaan ja yhteydenpitoon, hakemusten vastaanottoon ja esivalintaan sekä työyhteisön monikulttuurisuusperehdytykseen. – Lisäksi tarjoamme muun muassa mahdollisuuden osallistua opiskelijoiden lopputöihin, kursseihin ja harjoitteluihin, joissa he voivat soveltaa oppimaansa käytännössä yritysten hyväksi. – Hienoa, että Vieremän kyläja yhdistysparlamentissa on jo herännyt kiinnostusta paikallisille ympäristöteoille. Lopuksi Varis muistutti vielä Ratkaisuja työvoimapulaan -valmennuksesta, joka tarjoaa pk-yrityksille matalan kynnyksen mahdollisuuden oppia kansainvälisestä rekrytoinnista. Yhteistyön kautta haetaan uusia ideoita ja avauksia, joiden avulla alueen työpaikkoja ja elinvoimaisuutta voidaan lisätä. Hanke on saanut 100 % rahoituksen Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturin toiminnanjohtaja Minna Partanen on tyytyväinen, että Maaseudun Sivistysliiton ympäristöosaamista saadaan Ylä-Savoon. Pohjois-Savon alueella on meneillään lisäksi TechSavo-hanke, joka edistää pk-yritysten kasvu-, uudistumisja innovaatiovalmiuksia. Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. – Hanke innostaa toimenpiteisiin, joita Leader-ryhmät voivat kylille rahoittaa, muistuttaa Partanen. Suomeen tulee 45 työllisyysaluetta tai -kuntaa. Valtion työja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan ja näiden yli 4000 työntekijää siirtyvät liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. 5 Keskiviikko 25. Hankkeen työntekijöinä toimivat kyläkehittäjät Hannele Tiitto sekä Stefan Lecler. 185 € 185 € Kyliä kannustetaan ympäristötekoihin Kylätoimijoilla on nyt hyvä hetki toteuttaa ympäristötekoja kyläkehittäjien ja asiantuntijoiden avustuksella juuri käynnistyneessä Kestävät kylät -hankkeessa. Toimia ovat esimerkiksi maisemanhoito, energiaremontti, yhteisöpuutarha, kierrätys, kimppakyytijärjestelmä tai vesistökunnostus. Aiheesta löytää lisätietoa Work in Finland -sivustolta. – Valmennus on vieläpä maksuton eikä se sido mihinkään. Lisäksi ammatillista koulutusta suunnataan tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita ja kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa lisätään
Kuulammen koululla sekä tytöt että pojat sijoittuivat korkeimpaan kansalliseen neljännekseen jokaisessa kolmessa kategoriassa myös erikseen tarkasteltuna. Pisan parhaiten pärjänneitä oppilaitoksiamme oli Kuulammen koulu Tyrnävällä. – Opettajat ja oppilaat ovat tämän tuloksen tehneet. Oppilaat uskaltavat viitata ja mokata. – Kiuruvedellä arvostetuista ja arvostamistani rehtoreista, Tatu Malmivaarasta, Hanne Kärkkäisestä Puheenaihe. – Kun lähdin Kiuruvedeltä Ouluun vuonna 2005 ja Tyrnävälle töihin, koulu oli silloin pieni. Kuulammen tyttöjen ja poikien keskiarvot olivat matematiikassa 505 ja 538, lukutaidon osalta 542 ja 528 sekä luonnontieteissä 536 ja 577. Niskanen peilaa kouluelämää 50 vuoden perspektiivillä. TAVOITA-malli on motivoinut niin oppilaita kuin opettajia, oppimistulokset ovat parantuneet, samoin työrauha. Oma osuuteni lienee se, että tietty rentous ja toisaalta jämäkkyys on ollut toimintatapani. Puheenjohtaja Tuula Haataisen (SDP) johdolla toteutetulla vierailulla valiokunta tutustui TAVOITA-malliin sekä koulun hyviin Pisa-tuloksiin. Singaporen tulokset olivat lukutaidossa 543 ja luonnontieteissä 561. Kuulammen koulun mallista on käyty puhumassa myös Opetushallituksessa. Hyvä ilmapiiri Mainittakoon, että Jaakko Niskanen jää eläkkeelle 1.2.2025, kun Niskanen pitää lomansa pois, jään hän koulutyöstä pois 17.10.2024. PISA 2022 -tutkimus mittaa myös tyttöjen ja poikien suoriutumista erikseen. Eduskunnan sivistysvaliokunta tutustui Kuulammen koulun erinomaisiin oppimistuloksiin, sivistysvaliokuntaan kuuluu myös kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) Kuulammen koulu maailman parhaita Kuulammen koulussa Tyrnävällä opitaan ja viihdytään. Nyt oppilaita on 450 ja opettajia noin 40, Niskanen kertoo. Kirjailija Aleksis Salusjärvi on todennut Ylelle, että ”Suomen parhaat koulut sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla. Ajankäyttö on kaiken kaikkiaan tehokasta. Niskanen sanoo olevansa koulun oppilaista ylpeä, sillä Tyrnävällä lasten vanhemmilla ei ole korkea koulutuseikä tulotaso. Kuulammen koulun rehtorina toimii kiuruvetisjuurinen Jaakko Niskanen. syyskuuta 2024 Uutiset Kuulammen koulun kiuruvetisjuurinen rehtori Jaakko Niskanen ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (SDP) Kuulammen koulussa syyskuun 11.päivänä. Kuulammen koulu on ollut eri medioissa esillä viime keväästä saakka, pääasiassa Pisa-tuloksista johtuen. 6 Keskiviikko 25. Niskanen vaatimattomana sanoo, että hänen osuutensa hyviin Pisa-tuloksiin on pieni. Ryhmät ovat joustavia, ryhmästä toiseen voi vaihtaa vaikka kesken lukuvuoden. Miten tällaisiin huikeisiin tuloksiin on päästy, Jaakko Niskanen. Koulussa on kaikkien niin hyvä olla, että se käy malliksi muillekin. Kaikki tietävät, miten talossa toimitaan, se luo luottamusta ja hyvän ilmapiirin, se säteilee oppilaisiin. Kuulammen koulun tulokset olivat matematiikassa 519, lukutaidossa 536 ja luonnontieteissä 554. Pönöttämistä inhoan, huppari päällä tykkään tulla töihin, tykkään myös siitä, että minua oppilaat kutsuvat Jaskaksi. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAAKKO NISKASEN KOTIALBUMI Eduskunnan sivistysvaliokunta vieraili pari viikkoa sitten Tyrnävällä Kuulammen koulussa. Kuulammen koulussa opiskelee koko kunnan yläasteikäinen ikäkuokka. Ensimmäisen opettaja lähti muualle vuonna 2020, kun olin ollut töissä täällä 15 vuotta. – Yksi tärkeä tekijä on se, että henkilökunta ei ole vaihtunut. Lukutaidossa ja luonnontieteissä Kuulammen koulun tulokset hipoivat PISA 2022 -tutkimuksen maailman kärkeä kaikissa kategorioissa edustavan Singaporen lukuja. Lieneekö Kuulammen koulun hyvien Pisa-tulosten taustalla TAVOITA-malli, jossa perusideana on, että oppilas saa valita itselleen oman tavoitetason mukaista opetusta. Se on yksi koko maapallon parhaista kouluista.” Tyrnävän Kuulammen koulu sijoittui PISA 2022 -tutkimuksen keskiarvoissa korkeimpaan kansalliseen neljännekseen jokaisessa testin mittaamassa kategoriassa, matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä, merkittävällä marginaalilla suomalaisten peruskoulujen keskiarvoa korkeammalle. Niskanen kertoi delegaatiolle, että Pisa-tulokset ovat Singaporen tasoa, vaikka Kuulammen koulussa on järjestetty perusopetus maan halvimpaan hintaan
On digitaalisia tehtäviä, vihkotehtäviä, digitaalisia testejä, paperitestejä, pelejä ja muistikortteja. – Yksi sähköisen materiaalin keskeisistä eduista on joustavuus. – Kuitenkin haikeilla mutta iloisilla mielin lopetan 36-vuotisen työurani. FT, Oulun yliopiston koulutuspäällikkö, entinen koulun opettaja Elina Palola selittää, että: ”Kuulammen huikean PISA-tuloksen ovat mahdollistaneet johdon ja opetushenkilökunnan saumaton yhteistyö ja innostus. Ammattitaitoiset opet Hyviin Pisa-tuloksiin Kuulammen koulussa ovat Niskasen mukaan vaikuttaneet ammattitaitoisten opettajien lisäksi Tavoita-malli äidinkielessä ja matematiikassa sekä Taagi-opetuspohja matematiikassa. Pakkoruotsi kaventaa suomalaisten kielitaitoa, sillä harva opiskelija pystyy opiskelemaan englannin ja ruotsin lisäksi kolmatta vierasta kieltä. Ruotsi pakollisena oppiaineena ei yksinkertaisesti kestä kriittistä tarkastelua. Eniten Niskasta on työssään stressannut koulun resurssien puolesta puhuminen, ilman riittäviä määrärahoja ei voi toteuttaa laadukasta opetusta. Raha ei ratkaissut Niemiskylän Kukkuran kasvattina Niskanen voi ”kaiken kukkuraksi” todeta, että Pisa-tuloksissa ei ole ratkaissut raha. Oppilaat voivat valita oman oppimistason mukaisia kursseja ja tehtäviä. Jaakko on myös erittäin hauska mies, kunnon savolainen. Uudet asiat opiskellaan katsomalla interaktiivisia videoita ja lukemalla teoriaa sekä esimerkkejä. RUOTSIN opettamista perustellaan usein sillä, että kaikki kielitaito on hyvästä. Ja vetää vielä sählypallonkin verkkoon melkoisella onnistumisprosentilla. Ei ole helppo rasti tänä päivänä, huomauttaa Palola. Samalla lahjakkaat oppilaat saavat siivet, kun ylöspäin eriyttäminenkin mahdollistuu. – Kuulampi on ilman muuta maailman paras koulu, jonne on ilo omatkin lapset lähettää ja josta oli todella haikea ja vaikea lähteä. Taagi opettaa opiskelutaitoja ja vastuunottoa omasta oppimisesta; lisäksi se patistaa opiskelemaan aktiivisesti opetussuunnitelman velvoittamalla tavalla. Sähköisestä oppimateriaalista huolimatta vihkotyöskentely on tärkeässä osassa. Mikä pakollisen ruotsin opiskelun tavoite on. – Jaakko Niskasen luokse pystyi menemään asian kuin asian kanssa. Muutamia opettajia on lähtenyt muualle osaksi liian tiukkojen resurssien vuoksi, Niskanen kertoo. Niskanen on ylpeä myös THL:n terveyskyselystä: Kuulammen koulussa koulukiusaaminen on vähäistä, vuonna 2020 kiusaamista oli toiseksi vähiten koko Suomen 300 kunnasta. Mutta jos oppilailla olisi ruotsin lisäksi enemmän muita kielivaihtoehtoja, suomen kansalle kehittyisi nykyistä valtavasti monipuolisempi kielitaito. Tyrnävällä vanhempien koulutusja tulotaso ei ole keskimääräisesti kovin korkea. Ei ole mitään mieltä takoa koko Suomen kansan päähän ruotsinkieltä vain, jotta ihmiset voisivat mahdollisesti jonain päivänä työelämässä tarjota ruotsinkielistä palvelua. Mustiakin pilviä Niskanen nostaa esiin, että hyvistä tuloksista kannattaa nyt nauttia, sillä mustia pilviä on tullut taivaanrannalle. Siksi olisi hyvä, jos oppilaat voisivat valita englannin lisäksi jonkin toisen vieraan kielen, jonka ei tarvitsisi olla ruotsi. Monesti ajatellaan, että vain eliittialueen koulut menestyvät hyvin. Jaakko on esihenkilönä kuunteleva, empaattinen ja kannustava. Varmasti joillekin ruotsintaidosta on etua työnhaussa, ja jotkut tarvitsevat ruotsia työssään. Sanoisin, että opetusjärjestelmä on rikki, mitä ruotsiin tulee, ja vaatisi pikaista päivittämistä. NYKYÄÄN ruotsia on opiskeltava alakoulusta korkeakouluun asti. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka olisi halunnut opiskella koulussa ruotsin sijaan japania tai espanjaa.. Koko henkilöstö soutaa samaan suuntaan tavoitteena oppilaiden etu”. Tarjolla on eritasoisia kursseja räätälöidyillä tuntijaoilla, 2000 opetusvideota, josta suurin osa interaktiivisia. Eihän kansainvälisillä markkinoilla ja Pohjoismaiden ulkopuolella puhuta sellaisia marginaalikieliä kuin suomi ja ruotsi. Ei tarkoita. Matikkaa uudella tavalla Kuulammen koulun apulaisrehtori, Taagin kehittäjä Miikka Mattila sanoo Taagin ideana olevan opiskella matikkaa uudella tavalla. Palola kertoo, että moni oppilas on pystynyt nostamaan numeroitaan, työrauha on parantunut, tuntiaktiivisuus ja tavoitteellinen työskentely on lisääntynyt ja oppijoiden itsetunto on vahvistunut. – Oppilaat valitsevat tavoitetasonsa, jota tarkistetaan jaksoittain ja mietitään yhdessä parasta tapaa oppia. Kyseessä on poliittinen jäänne, jolla ei enää nykymaailmassa ole samanlaista tarvetta kuin silloin, kun Suomi yritti epätoivoisesti erottautua idästä ja päästä samaan kerhoon lännen ja muiden pohjoismaiden kanssa. u Filosofian maisteri Oulun yliopistosta 1988. Siinäkin mielessä tulos on huikea, tavallinen maalaiskoulukin voi pärjätä. Oma tuntumani on, että koulujärjestelmästä valmistuu suuri joukko nuoria aikuisia, jotka osaavat hädin tuskin sanoa oman nimensä ruotsiksi. Jaakko Niskanen u Tyrnävän Kuulammen koulun rehtori vuodesta 1.8.2005. Materiaalissa opetellaan itseohjautumaan turvallisessa ympäristössä, mikä tarkoittaa, että on melko tiukasti määritelty, kuinka voi edetä oman tason mukaisesti. – Korona on jättänyt jälkeensä oppilaisiin, tukea tarvitsevia on tosi paljon. Oppilaat tekevät 2–6 nettitehtävää. Opettajalla on mahdollisuus keskittyä tehokkaammin oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. – Sekin on hyvä mittari koulun opettajien ammattitaidosta ja koulumme ilmapiiristä. Saadaanko verorahoille vastinetta. – Parissa vuodessa äidinkielen opettajamme Elina Palola teki laadukkaita hankeanomuksia, joista saatiin noin miljoona euroa. Onko sen tarkoitus todella opettaa koko Suomen kansalle virkamiesruotsia niin, että he voivat käyttää sitä työelämässä tai tarjota ruotsinkielistä palvelua ruotsia äidinkielenään puhuville. Palola kertoo, että PISA-tuloksen taustalla ovat ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat ja ohjaajat, Tavoita-malli, Taagi, rehtori Jaakko Niskanen, joka on kaiken mahdollistanut, ja runsas hankerahoitus, jonka turvin etenkin lukutaitotyötä on voitu tehdä innovatiivisesti ja isolla volyymilla. Hankerahaa Kuulammella on hankerahoituksella toteutettu äidinkielessä ja matematiikassa joustavia tavoitetasoryhmiä ja jakotunteja hyödyntävää TAVOITA-mallia, jossa yksilöllisen eriyttämisen avulla tuetaan heikosti suoriutuvia ja taataan jokaisen oikeus oppia. Se takaisi yrityksille eri kielten osaajia eri tarpeisiin. – Tavoita-malli toteuttaa onnistunutta inkluusiota parhaimmillaan, kun oppimisen ja osallistumisen esteitä poistetaan niin, että turvataan jokaisen oikeus opiskella kaikille yhteisessä koulussa, jossa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja osallisuus toteutuvat kaikille oppilaille. Monien kuntien talous on tiukilla, niin myös Tyrnävällä. Vertailuksi sanottakoon, että edes matematiikkaa ei ole pakko opiskella enää korkeakoulussa. Hyötyykö Suomi ja hyötyvätkö ihmiset ja yritykset ruotsin opiskelusta. Globaalissa maailmassa työelämässä voisi olla hyötyä esimerkiksi espanjasta, saksasta, kiinasta, venäjästä tai vaikka arabiasta. Taagin tuntityöskentely menee niin, että oppilaat aloittavat heti luokkaan tullessaan opiskelun, ellei heillä ole kotitehtävistä kysyttävää. Siitä huolimatta, että he ovat lukeneet ruotsia vuosikaudet alaja yläkoulussa, lukiossa ja vielä yliopistossa. Huikeita kavereita, kiittelee Niskanen. HERÄÄ kysymys, mikä on se hyöty, joka ruotsin opettamiseen käytetyistä resursseista saadaan. Näin oppilaita voidaan tukea varhain ja tuen vaiheiden eri tasoille kyetään kohdentamaan parasta tukea. Meilläkin on tällä hetkellä puoli kymmentä eri syiden takia perustettua pienryhmää. – Jäädessäni eläkkeelle, kirkonkylän kouluihin tulee yhteinen rehtori noin 1100 oppilaalle ja yli sadalle opettajille. Hän on turvallinen perälauta, joka yhtä aikaa onnistuu toimimaan sekä oppilaiden, henkilökunnan, huoltajien että työnantajan parhaaksi. 7 Keskiviikko 25. Pakkoruotsi ei kestä tarkastelua PAKKORUOTSI pitäisi poistaa kouluista. – Oppilaat kopioivat lyhyen teorian vihkoon ja tekevät vihkotehtäviä vihkoon sekä tarkistavat tehdyt tehtävät. Olen samaa mieltä. Taagilla opiskeltaessa sisältö ei vain kirja digimuodossa. Juuri siksi ruotsin kielen opiskelusta pitäisi tehdä vapaaehtoista. Toimi matemaattisten aineiden lehtorina Kiuruveden yläasteellla 1990–2004. Minusta ruotsinkielen laajamittaisesta opettamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Apulaisrehtorimme Miikka Mattila on kehittänyt Taagi-opetuspohjaa noin 10 vuotta, tehnyt lähes 2000 opetusvideota. En halua verrata itseäni näihin herroihin, nykyrehtorina haluan juhlistaa eläkkeelle siirtymistä huumorin keinoin: muotokuvaani ei maalata vaan jäädytän sählypelipaitani ja nostatan sen koulumme kattoon viimeisenä työpäivänäni, Niskanen suunnittelee. Oppilaat osallistetaan tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan sekä kehittämään niitä. Jaakko antaa sopivasti vastuuta ja vapautta, luottaa ammattitaitoisiin alaisiinsa eikä tyrmää hullujakaan ideoita, joista onkin usein sitten syntynyt jotakin todella suurta, kiittelee Palola. Nuoret voisivat halutessaan opiskella myös ruotsia ja lukea sitä sellaisilla aloilla, jossa ruotsin osaaminen on välttämätöntä. Hyvin harvassa ovat ne ruotsia vieraana kielenä opiskelleet, joiden ruotsi on niin erinomaista, että he voisivat käyttää sitä työelämässä. Ruotsinkielen opettamista kouluissa perustellaan mitä moninaisimmin keinoin, ja kaikki perustelut ovat toinen toistaan kummallisempia. Ei lähellekään. Jos tämä on tavoite, siihen ei päästä. Ruotsinopiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi olisi investointi Suomen tulevaisuuteen. – OPH:n tilaston mukaan Tyrnävän kunta käytti vähiten määrärahoja perusopetuksessa oppilasta kohden vuonna 2023 koko Suomessa. KUKA. Lisäksi he tekevät usein kontrolloivia valinnanpaikkatestejä, joiden tulokset opettaja näkee reaaliaikaisesti omalta päätteeltään. Mutta tarkoittaako se sitä, että kaikille suomalaisille olisi opetettava ruotsia. syyskuuta 2024 ja tohtori, serkkuni Martti Heinosesta taidettiin maalata muotokuvat eläkkeelle siirtymisen kunniaksi. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä pakollinen ruotsin opiskelu on pitkään jatkunut kiistelyn aihe. Tulokset ovat erittäin lupaavia ja oppilaat kiittelevät mallia sekä toivovat sille jatkoa. “Väärät sivut” tai puhelimen väärinkäyttö on minimissään, Mattila sanoo
Suomen Lantakaasu Oy kuitenkin kaipaa kiuruvetisiltä maatalousyrittäjiltä ripeyttä päätöksissä lähteä mukaan hankkeeseen, kertoo projektipäällikkö Janika Keinänen Valiolta. Biokaasulaitos etenee aikataulussa Hanke odottaa vielä kiuruvetisten maatalousyrittäjien allekirjoituksia sopimuksiin. Biokaasulaitosten on sijaittava lähellä syötteenä käytettyä lantaa, sillä lantaa ei voi kuljettaa pitkiä matkoja. Niissä tuotettu paineistettu biokaasu on tarkoitus kuljettaa Kiuruvedelle nesteytettäväksi. Biokaasulaitoksen rakennuspaikaksi valikoitui Kiuruvesi kunnan vahvan maatalouden vuoksi. – Lähes 90 prosenttia syötteestä on lantaa eli maatalousyrittäjien rooli on Kiuruvedellä suuri. Ne ovat edenneet loppusuoralle. St1 vastaa biokaasun jakelusta. Esimerkiksi Seinäjoelle tulevasta biokaasulaitoksesta on tehty vastikään myönteinen investointipäätös. Kyse on enemmänkin siitä, minkälaisilla ehdoilla ympäristölupa hyväksyttäisiin. Sen hintalappu on yli 60 miljoonaa euroa, ja Keinäsen mukaan Kiuruveden hieman suurempi biokaasulaitos kustantaisi arviolta hieman enemmän.. Kyseessä on Valion ja St1:n yhteinen hanke. Nesteytetty biokaasu soveltuu erityisesti raskaan liikenteen ja meriliikenteen käyttöön. Tällä hetkellä hanke odottaa ympäristöluvan hyväksymistä. – Hanke on edennyt aikataulussa eli biokaasulaitoksen on tarkoitus aloittaa toiminta vuonna 2026, Keinänen kertoo. Kesän aikana alueelle on tehty maanrakennustöitä. Valiolla ja St1:llä on meneillään neljä biokaasulaitoshanketta. Keinäsen mukaan tässä vaiheessa hanketta lupia hylätään harvoin. Mikäli investointipäätös on positiivinen, rakennustyöt saattaisivat alkaa jo tulevana talvena, Keinänen kertoo. – Yleisesti vastaanotto on ollut todella positiivista, ja tilanne näyttää hyvältä. Se tuottaisi vuodessa 125 gigawattitunnin edestä nesteytettyä biokaasua. Sopimuksia kaivataan Keinäsen mukaan investointipäätöksen kypsyyden arvioinnissa vaikuttaa vahvasti se, miten paljon maatalousyrittäjien kanssa on tehty sitovia sopimuksia syötteen toimittamisesta. Janika Keinänen kertoo, että Kiuruvedellä sopimukset syötteen tuottamisesta olisi tehtävä noin sadan maatalousyrittäjän kanssa. Toivomme kuitenkin aktivoitumista sopimusten allekirjoittamisessa, koska ne ovat keskeisiä hankkeen edistymiselle, Keinänen sanoo. Suomen Lantakaasu aikoo rakennuttaa Kiuruvedelle biokaasulaitoksen Pyhäsalmentien varteen. Tällä hetkellä sitovan sopimuksen ovat allekirjoittaneet noin puolet tarvittavasta määrästä. Lannan lisäksi syötteenä voidaan käyttää nurmea ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Vaikka lupaja investointipäätökset ovat vielä kesken, rakennustyöt ovat alkaneet Pyhäsalmentien biokaasulaitoksen alueella. Sen lisäksi Suomen Lantakaasulle on tullut tuottajilta suullisia vahvistuksia mukaan lähtemisestä, mutta Keinäsen mukaan mustaa valkoiselle pyritään saamaan syyskuun loppuun mennessä. TEKSTI HANNA SOINI KUVA SITOWISE/SUOMEN LANTAKAASU OY Kiuruvedelle tuleva biokaasulaitos etenee suunnitelmien mukaan. Suomen Lantakaasun Kiuruvedelle rakenteilla oleva biokaasulaitos tuottaisi biokaasua sekä nesteyttäisi sen. Luvitusten mentyä läpi biokaasulaitoksen suhteen tehdään investointipäätös. Minkälainen laitos. syyskuuta 2024 Uutiset Biokaasulaitoksen maanrakennustyöt on saatu hyvälle mallille. 8 Keskiviikko 25. – Tämän syksyn aikana on tarkoitus tehdä lopullinen investointipäätös biokaasulaitoksen rakentamisesta. Kokonaisuuteen liittyvät Nurmekseen, Varpaisjärvelle ja Sonkajärvelle rakenteille olevat pienemmät biokaasulaitokset. Hän toivoo, että maatalousyrittäjät ehtisivät tutustua sopimuksiin nyt, kun kesän kiireet ovat hellittämässä. Määrä vastaa noin 12,5 miljoonaa litraa dieselpolttoainetta
– Ympärivuorokautisen päivystyksen saatavuus Iisalmessa on keskeinen osa yhdenvertaista ja tasapuolista hoitoa. Tämä tarkoittaisi alueella noin 360 alkavaa työkyvyttömyyseläkettä lähivuosina. Samalla kavennettaisiin merkittävästi yläsavolaisen vahvan vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä. Äkillisten tilanteiden arviointi ja hoito eivät aina vaadi erikoissairaanhoitoa, jolloin yöpäivystys väliportaan palveluna vähentäisi erikoissairaanhoidon kuormitusta ja resurssitarvetta. Kuntien, kaupunkien, alueen asukkaiden, elinkeinoelämän ja järjestöjen lisäksi toivon, että Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa tähän asiaan nyt suoran ja selkeän kannan, että kolminapainen sairaalaverkko (Iisalmi,Varkaus, Kuopio) on koko maakunnan etu. Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysasia on koko Pohjois-Savon yhteinen asia. – Laskelmassa ei ole huomioitu välillisiä kulueriä, joita ovat lisätyövoiman tarve KYS:n päivystyksessä sekä kuljetuskustannusten kasvu. Pohjois-Savo esillä Kevan ennusteessa AKU LAATIKAINEN Hyvinvointialueen henkilöstön työkyvyttömyysriski on muuta maata korkeampi. Lisäksi on arvioitu, että vuodeosastokustannukset kasvavat: KYS:n vuodeosastoilla jatkohoitopaikkaa odottavien määrä kasvaa ja vaihtuva vuodeosastokapasiteetti vähenee, millä on suora vaikutus alentaen leikkaustoiminnan volyymia. Vetoomuksessa sanotaan, että Iisalmen sairaalan yöpäivystyksen sulkeminen syksyllä 2025 aiheuttaisi noin 50 000:lle Ylä-Savon seutukunnan asukkaalle merkittävän heikennyksen sosiaalija terveyspalveluihin sekä turvallisuuteen. Tämä on täysin vastoin hyvinvointialueuudistuksen tavoitteita. Vetoomuksessa huomautetaan, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa on todettu, että Iisalmessa säilyvät kolme akuuttivuodeosastoa vaativat myös jatkossa ympärivuorokautisen lääkärin fyysisesti paikalle. – Toivottavasti ministeri ei pysy piilossa, vaan tulisi avoimesti keskustelemaan kanssamme. Iisalmen kaupunginhallitus on esittänyt valtioneuvostolle sekä sosiaalija terveysministeriölle vetoomuksen, jonka mukaan Iisalmen sairaalan päivystys tulee säilyttää ympärivuorokautisena. syyskuuta 2024 Suomen suurin työeläkevakuuttaja Keva on laatinut julkisen sektorin henkilöstön työkyvyttömyysriskiä mittaavan ennusteen. Nyt tarvitaan maakuntahenkeä alueen puolesta! Kiuruvetinen kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) pääsi kysymään aiheesta Juusolta eduskunnan kyselytunnilla. Ministeri ei ollut paikalla Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kommentoi Facebookissa olleensa pettynyt siihen, ettei sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) osallistunut Helsingin Kuntamarkkinoilla pidettyyn tapaamiseen, jossa oli mukana Ylä-Savon kuntajohtoa sekä alueen kansanedustajia. Päätöksellä olisi kauaskantoiset vaikutukset koko seudun elinvoimaan. Hoitoa on saatava nopeasti riippumatta asuinpaikasta. Mikäli hyvinvointialueilla onnistuttaisiin vähentämään 10 prosenttia kaikista sairauspoissaolojaksoista, sekä lyhyistä että pidemmistä, olisi säästö välittömissä kustannuksissa arviolta 38 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä ei tule nyt antaa periksi. Keskimäärin hyvinvointialueilla sairauspoissaolopäiviä oli 15,6 henkilöä kohden vuonna 2023. AKU LAATIKAINEN Iisalmen yöpäivystyksen puolesta vetoomus kat ovat pitkiä ja tiestön heikko kunto osaltaan vielä pidentää matka-aikaa Kuopioon. Kuva on otettu Helsingissä Kuntamarkkinoilla. Lisäksi välimatKuvassa vasemmalta oikealle: Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen, Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, kansanedustaja Markku Siponen (kesk.), Sonkajärven kunnanjohtaja Simo Mäkinen, kansanedustaja Timo Suhonen (sd.), kansanedustaja Tuula Väätäinen (sd.), Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kati Åhman (sd.), Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ja Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Ryhänen (kesk.). Iisalmen yöpäivystyksen lakkauttaminen tarkoittaisi todellisuudessa kustannusten kasvua 0,1 miljoonalla eurolla. – Tämä pienentää merkittävästi yöpäivystyksen lopettamisesta saatavia säästöjä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella henkilöstön työkyvyttömyysriski on hieman muuta maata korkeammalla tasolla, 3,0 prosenttia. Ensihoidon arvion mukaan yöpäivystyksen lopettaminen johtaa siihen, että Iisalmeen joudutaan lisäämään yksi ensihoidon yksikkö 24/7, mikä lisää kustannuksia noin 700 000 euroa. Julkista liikennettä ei iltaja yöaikaan ole tarjolla. Puolet kustannuksista aiheutui pitkistä, yli 30 päivän poissaoloista, vaikka niitä oli vain noin 14 prosentilla hyvinvointialueiden henkilöstöstä. – Seutukunnan väestö ikääntyy muuta maata nopeammin, mistä seuraa, että hoitoa tarvitsevia potilaita on runsaasti. Pitkällä aikavälillä hoidon heikompi saavutettavuus lisää terveyseroja ja sosiaalista huono-osaisuutta, sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon tarvetta ja siten kustannuksia. Työkyvyttömyysriskiennusteen taustalla vaikuttavat useat henkilöstöön ja organisaatioon liittyvät tekijät, kuten työntekijän ikä, sukupuoli ja ammatin luonne, mutta myös esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehistoria, vanhuuseläkeiän läheisyys sekä sairauspoissaolojen määrä ja laatu. Määrät eivät jakaudu tasaisesti: viidenneksellä henkilöstöstä ei ollut vuoden aikana yhtään päivää sairauden vuoksi poissaoloja, ja yli neljänneksellä sairauspoissaoloja oli vain 1–5 päivää vuoden aikana. Varsin hiljaista on vain ollut hyvinvointialueen suunnalta. Lisäksi yöpäivystyksen katsotaan olevan keskeinen osa jatkuvaa ja toimivaa hoitoketjua, ja sillä voidaan varmistaa hoitohenkilöstön osaamisen kehittäminen. Iisalmen kaupunki vaatiikin perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä koskevan hallituksen esityksen uudelleenarviointia. IISALMEN KAUPUNKI. Sen mukaan keskimäärin 2,8 prosenttia kaikkien hyvinvointialueiden henkilöstöstä on vaarassa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle seuraavien kolmen vuoden aikana. – Oletteko valmis harkitsemaan näitä päivystyspäätöksiä uudelleen, jos ja kun näyttää siltä, ettei tavoiteltuja säästöjä tulla saavuttamaan. Samanlaisesta päätöksestä Kemin kaupunki on jo kannellut oikeusasiamiehelle ja todennut, että lakiesityksen vaikutusten arviointi on puutteellinen. Näistä sairauspoissaolojen välittömien kustannusten osuus oli 70 prosenttia, 380 miljoonaa euroa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella riskitekijöistä työkyvyttömyyseläkehistoria painaa, ja ennusteeseen vaikuttaa myös se, että niin lyhyitä kuin keskipitkiä poissaoloja on keskimääräistä enemmän kuin muualla Suomessa. Kiuruveden kaupunki, Vieremän kunta ja Sonkajärven kunta ovat yhtyneet vetoomukseen. Henkilöstön työkyvyttömyysriskin pienentyessä tämä voisi merkitä 61 miljoonan euron säästöä tulevissa eläkemaksuissa. Yöpäivystyksen lopettamisen ei katsota olevan toiminnallisesti tai taloudellisesti järkevää. Ikäryhmissä eroja Hyvinvointialueiden välillä on eroja henkilöstön rakenteessa sekä näiden sairastamisja eläkehistoriassa, mikä tuo eroja myös alueiden riskiennusteisiin. Se on lähetetty eteenpäin lainsäädännön arviointineuvostoon, jonka jälkeen se tulee eduskuntaan ja valiokuntiin ihan piakkoin ja pääsette sitä sitten täällä käsittelemään. Juuso vastasi näin: – Sairaalaverkkoesitys on nyt loppuunkäsitelty sosiaalija terveysministeriössä ja kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmässä. Monta perustelua Vetoomuksessa jatketaan, että Ylä-Savon kunnat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja kehittäneet sote-palveluja määrätietoisesti kustannustehokkaaseen suuntaan. 9 Keskiviikko 25. Kevan arvion mukaan työkyvyttömyydestä aiheutui hyvinvointialueille yhteensä noin 544 miljoonan euron kustannukset vuonna 2023. Tämä merkitsisi arviolta 6 400 alkavaa työkyvyttömyyseläkettä lähivuosina (täysiä tai osatyökyvyttömyyseläkkeitä, määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia)
Kosteikosta ja puupuhdistamosta on hyötyä jo ensi keväänä, kun ne alkavat sitoa kiintoaineista. Uutta innovaatiota Vettä valuu kosteikolle 150 hehtaarin peltoja metsäalueelta. Rehevöitymistä vauhdittaa ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta ja metsistä sekä Toiviaisjärven runsas särkikanta. Toiviaisjärven parannukset tehdään yhteistyössä Toiviaisjärven seutu -yhdistyksen talkoolaisten kanssa. Kosteikko vaatinee ainakin kasvillisuuden niittoa aika ajoittain. Kosteikon rakennustyöt kestivät reilut pari viikkoa. – Särki olisi hyvää ihmisravinnoksikin, mutta logistiikan pitäisi toimia ja kylmäketjun säilyä koko ajan, mikä ei ole meille mahdollista, Jukka Väätäinen kertoo. Toiviaisjärvi on ottanut harppauksen kohti kirkkaampaa tulevaisuutta. Tällaisia puupuhdistamoita näkee pienemmässä mittakaavassa metsäpuolella, mutta näin suuret puupuhdistamot ovat erikoisuus, kertovat Rantala sekä Toiviaisjärven seutu -yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Väätäinen. Järveen päätyessään vesi olisi siis niukkaravinteisempaa. Kosteikkoon on rakennettu altaita ja niiden keskelle saarekkeita pesäpaikoiksi. – Tämä hanke on yhdistänyt kyläläisiä. Ennen järveen päätymistä vesi valuu puualtaaseen, johon on asennettu 70 kiintokuutiota tukkeja ja rankoja. Saalis viedään biokaasulaitokseen energianlähteeksi. Toiviaisjärvi on yksi Savonian Vaku-hankkeeseen kuuluvista parannuskohteista. Rantalan mukaan Ylä-Savon järvet rehevöityvät luonnostaan herkästi, sillä ne ovat matalia. Urakoitsija Aimo Tikkanen kertoo, että kaivuutyöt ovat sujuneet hyvin töiden ajankohtaan sattuneista rankkasateista huolimatta. Eläimet ovat jo löytäneet kosteikolle. Vaikka työmaa on vielä karun näköinen, ovat eläimet jo osoittaneet kiinnostusta aluetta kohtaan. Tämä sammakko pomppi alueella, vaikka vielä siellä ei kasvillisuutta olekaan. – Menee kuitenkin useita vuosia, ehkä kolme vuotta, ennen kuin kasvillisuus vakiintuu, Teija Rantala sanoo. Kosteikko ei ole ainut keino järven tilan parantamiseksi, mutta se on merkittävä panostus, sanoo Valuma-alueet kuntoon -hankkeen (Vaku) projektipäällikkö Teija Rantala Savonia-ammattikorkeakoulusta. Vasta valmistuneen kosteikon on tarkoitus napata itseensä ravinteita ja kiintoainesta. Puuta ei peitetä maalla, sillä mikrobit tarvitsevat auringonvaloa. Siinä olisi hyvä kotipaikka vaikka sorsaperheelle.. Vahvasti mukana hankkeessa ovat myös Metsäkeskus ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys. Sen uuden kosteikkoalueen rakennustyöt saatiin valmiiksi viime viikolla. Toiveena on, että ravintoaineiden vähentyessä Toiviaisjärven vesi kirkastuu, kalakanta monipuolistuu ja järvi eliöineen voi kaikkiaan paremmin. Toiviaisjärvi on pitkään kaivannut lisätoimia sen tilan parantamiseksi. Kosteikon rakennesuunnittelun teki Maplan oy. – Tämä on maraton, eikä pikajuoksu. Se on suunniteltu niin, että vesi virtaa järveen hitaasti mutkittelevan kosteikon läpi. Noin 1,3 hehtaarin kosteikkoalueesta erityisen tekee sen poikkeuksellisen suuri puupuhdistamo, jonka tarkoitus on puhdistaa vettä tehokkaasti. Kai se on eräänlaista kotiseuturakkautta, että toivomme, että järvi säilyisi tulevaisuuden sukupolvillekin. Kohti terveempää järveä Toiviaisjärven seutu -yhdistys on tehnyt paljon muutakin järven eteen, onhan yhdistys perustettu juuri sitä varten. Toiviaisjärven vedenlaatua aletaan nyt tutkia viiden vuoden seurannalla, Väätäinen sanoo. Talkoolaiset muun muassa pyrkivät hillitsemään särkien määrää kalastamalla niitä rysillä. Väätäinen miettii, että veden kirkastuessa järvestä voi tulevaisuudessa tulla houkuttelevampi virkistyspaikka ihmisillekin. maanpintaa, mutta lähitulevaisuudessa sinne siirretään lähialueilta kasveja, jotka nekin ottavat vedestä ravinteita. Syys-lokakuun vaihteessa Toiviaisjärvellä särkeä aiotaan pyytää nuottaamalla. Vielä kosteikko on paljasta TEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI Teija Rantala ja Jukka Väätäinen kertovat, että puuta on kosteikossa noin 40 senttimetrin paksuinen kerros. Kosteikkoon on rakennettu altaita ja niiden keskelle saarekkeita vesilintujen pesimäpaikoiksi. – Tämä on uutta innovaatiota. Puuaines ei kirjaimellisesti suodata vettä, vaan se muodostaa otollisen elinympäristön mikrobeille, leville ja sienille sekä niitä hyödyntäville vesieliöille, jotka käyttävät vedestä ravinteita. Kosteikosta erityisen tekee suuri puupuhdistamo. Samalla se tarjoaa monipuolisen elinympäristön eliöille, kuten kasveille, vesilinnuille ja hyönteisille. Järvi on rehevöitynyt ja liettynyt ja siinä esiintyy paljon sinilevää. Mutavellissä pomppii pulska sammakko, ja västäräkit käyvät kosteikon veden äärellä pesulla työkoneista piittaamatta. – Tarkastelimme aluetta ja pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka vähentäisivät ravinnekuormitusta. Tulevaisuudessa elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kanssa on sovittava kosteikon huoltosuunnitelmasta. syyskuuta 2024 Uutiset Poikkeuksellinen puupuhdistamo astuu Toiviaisjärven apuun Toiviaisjärven kosteikon rakentaminen valmistui viime viikolla. 10 Keskiviikko 25
Viime perjantaina Kiuruvedellä nimittäin järjestettiin avoimet metsätaitokilpailut. – Lähdin mittaamaan metsää aikoinaan isän mukaan pienenä poikana. Kilpailijoiden tuli muun muassa arvioida puuston pohjapinta-alaa, puun pituutta, ikää ja tilavuutta sekä taimikon hoitotarvetta ja metsätyyppiä. Kilpailijat keskittyivät tehtävään, sillä kyseisestä osiosta sai paljon pisteitä. – Hintataso on nyt huipussaan. Mukana oli yli 50 osallistujaa useista eri kunnista, Kiteeltäkin asti. Savotta palkitsi voittajat mitalein ja tuotepalkinnoin. HANNA SOINI HANNA SOINI HANNA SOINI ennen kilpailua. Pielavetiset Anja Huuskonen ja Pasi Pietikäinen olivat hekin tulleet verestämään vanhoja taitoja. Lisäksi kilpailussa arvottiin moottorisaha. 11 Keskiviikko 25. Savotta oli tapahtuman pääjärjestäjänä. Alle 18-vuotiaiden sarjaan ei tällä kertaa riittänyt ainuttakaan osallistujaa. Kilpailun arvontapalkintona oli moottorisaha. Virheetkin opettavat. Vielä puun hinta ei ole lähtenyt laskemaan, mutta tuskin se nouseekaan. Metsätaitokilpailu koostui monesta osiosta. Kilpailussa mitattiin esimerkiksi puuston pohjapinta-alaa. Tämä jäi sitten harrastukseksi, Rokkamäki kertoi. Pitihän tämä kilpailu järjestää taas Kiuruvedellä, kun ulkopaikkakunnillakin järjestetään, Saastamoinen sanoi. Kilpailua ei ollut järjestetty Kiuruvedellä vuosiin. Tapahtuman yhteydessä Aleksi Pölkki kertoi puukaupan tilanteesta. Sen voitti Kati Millar. Naisten sarjassa voiton nappasi Eila Laakko 149 pisteen tuloksella. Toiseksi tuli Hannu Pääkkö 153 pisteellä ja kolmanneksi Mika Hanhimäki 148 pisteellä. Ostomäärät ovat hyvät, ja kesäja kelirikkoleimikoille on nyt kysyntää, Pölkki kertoi.. Toiseksi selvisi Marinella Hänninen 137 pisteellä ja kolmanneksi Vuokko Pietarila 125 pisteellä. Miesten sarjassa voittajaksi selviytyi Pekka Kallio-Könnö 155 pisteen saaliilla. Metsätaitokilpailut vaativat hahmottamiskykyä ja laskemista. – Varmaan tulee kova kisa, kun mukana on SM-kilpailuissakin menestyneitä, Huuskonen tuumi HANNA SOINI Leimaustehtävässä kilpailijoiden oli arvioitava sitä, mitkä puut kaadettaisiin harvennuksessa ja mitkä jätettäisiin metsään. – Tarkoitus on ylläpitää metsänmittaamisen taitoa ja tehdä metsäasioita tutummiksi ihmisille, etteivät he vieraantuisi luonnosta. Kilpailun jälkeen osallistujat kokoontuivat metsästysmajalle rupattelemaan ja paistamaan makkaraa. Pielavetiset Pasi Pietikäinen ja Anja Huuskonen olivat tulleet kokeilemaan, vieläkö taidot ovat hallussa. Metsä harrastuksena Uuraisilta asti kilpailemaan lähteneet Ville Rokkamäki ja Keijo Sivill sekä Varkaudesta tullut Hannes Loikkanen kertoivat ennen kilpailua, että he olivat rennolla mielellä kisaamassa. syyskuuta 2024 Metsänmittaajat kilpailivat Kiuruvedellä Kiuruvedellä mittailtiin porukalla metsää jos mistäkin kulmasta. Huuskonen ja Pietikäinen painottivat kokemuksen, aktiivisen kilpailuihin osallistumisen ja matematiikan osaamisen tärkeyttä kilpailussa pärjäämisessä. Kilpailu järjestettiin Pihlajamäellä lähellä Isonkannon Erän metsästysmajaa. Ville Rokkamäki (vas.), Hannes Loikkanen ja Keijo Sivill miettivät, että voittaminen ei ole tärkeintä. – Takavuosina tämä oli jokasyksyinen tapahtuma. Heillä oli pitkä kokemus aiemmista metsätaitokilpailuista. Kilpailurataa tekemässä olleiden puuhamiesten Tuomo Saastamoisen ja Arvo Kokkosen mukaan metsätaitokilpailut järjestettiin ihmisten pyynnöstä. HANNA SOINI Metsätaitokilpailut vetivät Kiuruvedelle väkeä yli kuntarajojen. Molemmat kertoivat kuitenkin olevansa liikkeellä harrastusmielessä ja itseään haastamassa. Kilpailu on lisäksi yhteisöllinen, lisäsi Metsänhoitoyhdistys Savotan metsäpalvelupäällikkö Aleksi Pölkki. Tapahtumassa kisattiin naisten ja miesten sarjassa
On näet tultu lääkärien y. ”Kasvitarhan hoidolla on ollut täällä Pohjois-Savossa jokseenkin syrjäytetty sija ja ettei täällä puutarhanhoidolle ole pantu vielä sitä arvoa maataloudessa, mikä sille tulisi antaa. Kansakoulun pihalla järjestetyssä avajaisjuhlassa L. Heiniä syötettiin liikaa ja ne olivat huonoja. Hänen mukaansa huomio oli suunnattava karjanjalostukseen. O. He tiesivät, että tuleville polville olisi leipä sitä pehmeämpää, mitä enemmän he ponnistavat. Huomattava osa juhlavieraista pääsi paikalle syksyllä 1923 käyttöönotettua rautatietä pitkin. TEKSTI JOUKO KOKKONEN KUVAT METSÄMUSEO, VALVATTI REMES-SIIK, MUSEOVIRASTO, SARKA Tukkisumaa puretaan Jylänginkosken alapuolella 1910tai 1920-luvulla. Nykyaikaa edusti traktorin vetämä leikkuukone. asian tuntevien kautta huomaamaan, että kasvitarhan hoito on yksi ruumiillisen hyvinvointimme elinehtoja.” Lagus neuvoi viljelemään kaalia, sipulia, pinaattia, porkkanoita, juurisikuria, eri juurikasveja, herneitä ja papuja. Hingunniemen karjaa 1900-luvun alussa. Roos käsitteli esitelmässään maatalouden epäkohtia, joista tärkein oli huono lannanhoito. Kiuruveden maamiesseuran puheenjohtaja, pastori Albin Viljakainen moitti Pohjois-Savo -lehden mukaan (22.9.1905) päätössanoissaan liian monien kiuruvetisten lähteneen etsimään onneaan Amerikasta. “. Junalla saapui paljon vieraita ja linja-autoliikenne oli elpymässä sotavuosien jälkeen. Liikkeellä oli paimenpoika tuohitorvineen. Viljakaisen mukaan asiantilan häpeällisyyttä korosti lännen ”kultalasta” palanneiden arvio siitä, että ”kyllä sitä olisi Amerikkaa täälläkin, kun vaan tehtäisiin niin paljon työtä kuin Amerikassa pitää tehdä”. Monet tulivat paikalle polkupyörällä. m. Monet vieraat tulivat paikalle hevoskyydillä ja jalan. Paikalle rautateitse Helluntaina 1924 Kiuruvedellä pidettiin maataloudelliset maakuntajuhlat. Tunnelmat olivat Salmetar-lehden (23.9.1905) mukaan isänmaalliset. Siitä on suuressa määrin haihtunut ilmaan kasvin ravintoaineita ja ne eivät tule enää sieltä meidän käytettäviksemme.” Epäkohdaksi Roos luki myös peltojen kyntämisen ja muokkaamisen väärään aikaan ja liian kevyesti. ”Täytyy jo päästä siitä harhakäsityksestä, että suuri karja on talon ylpeys ja tultava siihen että kaikki karjan lehmät ovat hyviä ja tuottavia. Juuri valmistuneelta uudelta paloasemalta lähtenyt kulkue esitteli viljakorjuuta kautta aikojen. Näyttelyn ohjelmaan kuuluivat oleellisena osana erilaiset kilpailut, joiden järjestäjät uskoivat kannustavan osallistujia ja tarjoavan hyviä esimerkkejä. Sotavuosien takia näyttelyä jäi toteutumatta. Kiuruvetinen karjatalous ei saanut pelkästään kiitosta viime vuosisadan alkupuolella. Agronomi Tatu Nissinen moitti puolestaan Salmettaren (12.6.1924) mukaan toisena juhlapäivänä pitämässään esitelmässä kiuruvetisiä ison lehmäluvun yliarvostuksesta. On toimitettava valinta. „Suomen lippu"! Sinä sait taas pitkästä ajasta olla paikallasi tuolla ylhäällä, kohden sinitaivastamme.” Salmettaren mainitsema lippu lienee koostunut valkoisesta ja sinisestä suorakulmiosta. Agronomi A. syyskuuta 2024 Uutiset Syyskuussa 1905 Kiuruvedellä järjestettiin maanviljelysnäyttely ja -kokous. Iisalmen suunnasta väkeä tuli laivakyydillä. Kuorma-autolla kulkivat monet näyttelyvieraat, kun osuusmeijerit ja -kaupat, maamiesseurat ja pienviljelijäyhdistykset järjestivät ”retkeilyjä” näyttelyyn. Agronomi A. 12 Keskiviikko 25. Laivallakin tuli vielä väkeä ja joitakin autokuntiakin saapui juhlille. Nuot liput, mitkä niin kauan ovat olleet kiellettyjä meidän juhlissamme ja kokouksissamme. ”Astellessamme tuonne näyttelypaikalle ja jo sen eri osastoihin, mitkä kaikki oli köynnöksillä kaunistettu, veti erittäinkin huomiota puoleensa nuot liehuvat sinivalkoiset liput. Suoviljelyksen ja metsänhoidon Roos näki olevan takapajulla niin koko Suomessa kuin Kiuruvedellä. Koko maataloutta koskeva ongelma oli puuttuva tuloja menokirjanpito. Talonisäntä hursteissaan ja virsuissaan oli menossa vaimonsa sekä torppariensa kanssa viljapellolle tarvittavine työvälineineen. Hirvensalo otti Savon Sanomien (12.6.1924) mukaan esille edellisvuoden kadon, kevään 1924 tulvat ja myöhäisen kesäntulon. ”Jos emme ryhdy paremmin lantavarastojamme hoitamaan, on siitä seurauksena, että vaikka saisimmekin jonkun verran tai näköjään riittävästi lantaa, niin se on useinkin huonoa. ”Esi-isillämme oli uskoa maahan ja pellon mahtiin. Tätä valintaa on lisäksi vielä tiivistettäväkin, niin että harvennetussakin karjassa jätetään elovasikoiksi vain parhaat karjan pohjaksi.” Sota siirsi näyttelyä Kiuruvedellä oli tarkoitus järjestää maatalousnäyttely vuonna 1941. Sitä tulee olla meilläkin. Arvioitavina olivat hevoset, sonnit, siat, siipikarja, puutarhatuotteet, miesten käsityöt ja naisten käsityöt. Joillakin oli käytössään jo polkupyörä. Savon Sanomat esitteli Kiuruveden vuoden 1924 maatalousnäyttelyn pääpuhujat 7.6.1924. Kävijät saivat Salmettaren (7.8.1951) mukaan seurata muun muassa traktorien työnäytteitä. Näyttely toteutui elokuun alussa1951, jolloin jälleenrakennusajan tunnelmissa Kiuruveden kirkonkylään tuli 15 000 näyttelyvierasta, vaikka näyttely oli ensisijaisesti pitäjäkohtainen. Paljon kiinnostusta herätti keskusmetsälautakunta Tapion ja Pohjois-Savon metsänhoitolautakunnan osastolla käytössä ollut ”uudenaikainen mootKiuruveden maatalousnäyttelyt valistuksen hengessä Kiuruveden kolme ensimmäistä maatalousnäyttelyä vuosina 1905, 1924 ja 1951 olivat perusvireeltään vakavahenkisiä kansanjuhlia. Näyttelyn aikana kuultiin myös paljon esitelmiä. Nylanderin mukaan syy ei ollut lehmissä vaan ruokinnassa, joka oli liian yksipuolista. Heillä oli suomalaista sisua. Matkustajat istuivat lavalle nostetuilla penkeillä. Heittäkäämme siis mekin pois orjan mieli, niin saamme tilalle työn tuottaman ilon.” Johtajatar Tilda Löthman puhui kodittomien lasten huoltotyöstä. Hän korosti, ettei ”meillä ei ole varaa ei siveellisessä, ei isänmaallisessa eikä yhteiskunnallisessa suhteessa jättää pimeän puolelle yhtään ihmistainta”. Neiti Aini Lagus kehotti perustamaan kasvitarhoja, joita Kiuruvedellä ei 1900-luvun alussa juurikaan ollut. Moitteita kertyi muun muassa liian suuresta pääluvusta ja heikkolaatuisesta ruokinnasta Agronomi A. Peltojen ojituksessa oli hänen mukaansa paljon korjattavaa. Hän korosti Kiuruvedellä olevan ”mitä paraat” viljelysmaat. Roos käsitteli esitelmässään maatalouden epäkohtia, joista tärkein oli huono lannanhoito. Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla tuotokset olivat 500 kiloa korkeampia. Vanhoja heinäpeltoja esitelmöitsijä kehotti lannoittamaan. Maatalousneuvos Hannes Nylander toi esiin, että lehmät tuottivat Pohjois-Savossa huonommin kuin monilla muilla seuduilla 1 700–1 800 kiloa maitoa vuodessa. Roos moitti vuoden 1905 maatalousnäyttelyssä metsänhoidon olevan takapajulla. Perinteinen hevoskyyti oli edelleen arvossaan
Puolakan Ilma-lehmä vuoden 1951 maatalousnäyttelyssä. Hänellä oli yllään tädiltä lainattu kansallispuku, jonka hame oli pitkä ja kapea. Hyvärinen aloitti puheensa Kiuruveden kansanläheisyyttä korostaen. Liisan pitkät letit huiskivat hiestä märkänä.” Niskanen itse pääsi kantamaan tarjotinta, jolla olivat ansioituneille kiuruvetisille jaetut mitalit. Pitkän linjan maalaisliittolainen poliitikko Kalle Kämäräinen otti esiin J. ”Tätä pitäjää eivät korista herraskartanot, vaan sarkatakkinen talonpoika on aina Kiuruveden peltoja kyntänyt.” Niskanen muistelee, että näyttelyyn valmistauduttiin eri puolilla pitäjää pitkin talvea. Jos löytyy yhteistä tahtoa asian tiimoilta paikkakunnalla, niin Kiuruveden kaupunki on varmasti kiinnostunut olemaan mukana yhteistyökumppanina. Varsiluudan tekokilpailuun pääsi Niemiskylästä Niskalan Iida. Kirkkoherra Arvi Simojoki tuumi, että Kaisalla olisi pitänyt olla leveämpi hame. Mukaan tarvitaan viljelijät, paikkakunnan ja alueen yritykset, runsaasti talkoolaisia sekä muita yhteistyökumppaneita. L. Pastori Albin Viljakainen, 1905 näyttelyn puuhamies. Tänä päivänä on tiede ja tekniikka myöskin maamiehen apuna ja viime vuosisadan aikana on tuhansia hehtaareja peltoa raivattu viljelyksiksi.. Kiuruveden maatalousnäyttelyt valistuksen hengessä JUHA-PEKKA RUSANEN juha-pekka-rusanen@kiuruvesi.fi KOMMENTTI Iso maatalousnäyttely olisi hienoa Kaisa Niskasen muistoja vuodelta 1951 na. Mieleeni on jäänyt, kuinka ikäiseni talon Liisa-tytär kierrätti tyylipuhtaasti nupopäätä pölyisellä areenalla. Kaisa Niskanen. “ Kaksi ilmoitusta Salmettaressa 13.9.1905 Juttu Laatokka-lehdessä 21.7.1951. Esiteltävänä oli myös hallantorjuntalaite, jonka oli kehittänyt SOK:n Toppilan myllyn johtaja Tauno Laine. syyskuuta 2024 torisaha”. Esittelee lehmää Kiuruveden vanhan kirkon edustalla. Urheilukentän reunassa ollutta ojaa ylittäessään Niskanen kaatui ja mitalit lensivät pitkin kenttää. Tämä edellyttää laajaa yhdessä tekemistä ja yhteistyötä. Lehmien esittely jäi Niskaselle elävästi mieleen: ”Pohjoisniemen kuulu karja oli näyttelyssä hyvin edustettuOLISIHAN se hienoa, että Kiuruvedelle saataisiin iso maatalousnäyttely. Puheitakin kuultiin edelleen runsaasti. Nämä kaikki kertovat meille uskosta maahan ja vaikka viimeisten kolmen vuoden aikana halla on vieraillut pelloillamme, eivätkä näyttelyn tulokset voi muodostua sellaisiksi kuin odotimme, me odotamme kuitenkin esi-isiemme tavalla parempaa aikaa.” Niemiskylän Kukkuran emäntä Kaisa Niskanen muisteli Savo 84-näyttelyn innoittavana Kiuruvesi-lehdessä 14.8.1984 kesän 1951 maatalousnäyttelyä, jossa opettaja Kerttu Hyvärisen puhe teki Niskaseen vaikutuksen. Kiuruvesi on Suomen ruoka-aitta, joten sopisi meille enemmän kuin hyvin vastaava tapahtuma. ”Tänä päivänä on tiede ja tekniikka myöskin maamiehen apuna ja viime vuosisadan aikana on tuhansia hehtaareja peltoa raivattu viljelyksiksi. Oleellinen osa näyttelyä olivat valioeläinten esittelyt, jotka pidettiin urheilukentällä. Laine etsi sotien jälkeen keinoja torjua hallatuhoja. Runebergin luoman runohahmon Saarijärven Paavon, jonka ajoista oli hänen mukaansa edistytty paljon. 13 Keskiviikko 25. Näyttelyssä pidettyyn emännän taitokilpailuun kuului yhtenä osana hevosen valjastaminen. Ohjelmaan kuului lukuisia kilpailuja, joiden osanottajia karsittiin kylillä
Hänen idänkauppaa käsittelevä kirja Ruplarallista kasvuboomiin – ja pakotteiden maailmaan. Moni kirjan hankkinut on löytänyt kirjasta uusia elämyksiä, joista ei ollut aiemmin tietoinen. JAANA SELANDER Yleisöltä. Eroja Neuvostoliiton ja EU:n myötäilemisessä toki on. He yhdessä sodan jälkeen syntyneen nykyisen ”boomer-sukupolven” kanssa rakensivat myös hyvinvointivaltio Suomen. Neuvostoliiton myötäily meni siinä liian pitkälle, kun puolueet ja poliitikot, laidasta laitaan, vasemmalta oikealle kilpailivat keskenään Neuvostoliiton myötäilyssä. Nato-jäsenyys kaupattiin meille sillä perusteella, että Venäjä ei ole hyökännyt yhteenkään Naton jäsenmaahan. Kirjoituksia ei palauteta. Vihti 1943.08.10. Neuvostoliiton kanssa meillä ei ollut yhteistä valuuttaa, yhtenevää korkokantaa, yhteisvelkaa eikä vakuusrahastoa. KAARLO HUMALOJA Suomettumisen suunta – Elämme Suomessa nyt samanlaisessa ilmapiirissä kuin 1930-luvulla Postia ja mielipiteitä Kiuruvesi-lehti / Mielipiteet, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Samalla pyllistelemme Venäjälle. Epäluulolle ja epätietoisuudelle Venäjän aikeita kohtaan on tietysti nykyäänkin olemassa erittäin painavat syyt, mutta tämän lisäksi retoriikka, kielenkäyttö joillakin on muuttunut vihamieliseksi, jopa sotaiseksi Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Sitä voi erinomaisesti suositella joulutai merkkipäivälahjaksi omalle jälkipolvelle, sukulaisille tai ystäville! Järvikirja on lajissaan ainutlaatuinen eikä vastaavaa ole julkaistu mistään Suomen alueesta. Tilaisuuksien aiheet sivuavat Kiuruvettä tai kotiseutuajatusta. Johtuneeko siitä, kun voimme paukutella henkseleitämme Naton selän takaa. Mykyrokkajuhla on tarkoitettu Kiuruvesi-seuran jäsenille, heidän ystävilleen ja sekä kaikille mykyrokan ystäville. NYT suunta on muuttunut. syyskuuta 2024 KÄSITTEELLÄ ”suomettuminen” viitataan kielteiseen sävyyn Neuvostoliiton vaikutukseen Suomen sisäja ulkopolitiikkaan toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. KIURUVESI-SEURAN järjestämää mykyrokkaa on syöty vuodesta 1948 lähtien pääkaupunkiseudulla. Suomalaisten yritysten Venäjän valloitus on myynnissä paikan päällä. Vuoden 2024 Juuret-mitalin saaja Seppo Remes tulee kertomaan pitkäaikaisista kokemuksistaan Venäjältä. Siinä missä me tavalliset kansalaiset naureskelimme poliitikkojen yliampuvalle Neuvostoliiton myötäilylle, niin emme jaksa edes hymyillä EU: n pullonkorkkija vastaaville pikkutarkoille direktiiveille. Palopaikan omistaja Titta Virmanen Kiuruvedeltä loihtii maukkaan rokan ja tulee taas itse keittämään sen. Leppoisa yhdessäolo ja tuttujen tapaaminen kuuluvat mykyrokkajuhlan henkeen. Onko Nato-jäsenyys muuttunutkin nyt uhkakuvaksi. KIURUVEDEN järvikirja on myynnissä paikan päällä erikoshintaan. Alustava ohjelma on seuraavanlainen: Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja kaupungin hallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka tulevat kertomaan viimeaikaiset kaupungin kuulumiset. Sodan hävinneenä osapuolena, sotakorvausten maksamisen lisäksi, Suomi joutui myötäilemään Neuvostoliittoa siedettävien naapuruussuhteiden ylläpitämiseksi. Neuvostoliitto ei puuttunut metsiemme käsittelyyn muuten kuin että teollisuus osti sieltä puuta ja omat metsämme näiltä osin säästyivät, valloitimme Karjalaa takaisin pölkky kerrallaan. Kirjasta löytää mielenkiintoista paikallishistoriallista tietoa, jota ei löydy muualta painettuna. TUONA aikana, menneinä vuosikymmeninä, elettiin rauhan aikoja, siirtoväki ja rintamamiehet asutettiin ja sodan aikainen sukupolvi jälleenrakensi Suomen. SA-KUVAT Mykyrokka on olennainen osa kiuruvetisten kokoontumisissa. 14 Keskiviikko 25. Se vaikutti sisäpolitiikkaankin. UOLEVI KÄRKKÄINEN Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Kiuruvesi-seura on yhdysside ihmisille, joiden juuret ovat Kiuruvedellä. Taustalla oli myös pelko uudesta sodasta. Tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi television aamulähetyksessä, että jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, niin Natojoukot tulisivat ja ovat valmiita menemään vaikka Uralille saakka. Nautimme kiuruvetistä mykyrokkaa lisukkeiden ja kahvin kera. Kiuruveden järvikirjan kirjoittajat Sirkka Paikkala, Jarmo Paikkala ja Matti Tikkanen vastaavat Järvikirjaa koskeviin, yleisöltä tuleviin kysymyksiin. Seura kokoontuu pääkaupunkiseudulla, Kiuruvedellä ja missä päin Suomea vain, sillä toimialue on koko maa. HISTORIAN pintaraapaisulla selviää, että elämme Suomessa nyt samanlaisessa ilmapiirissä kuin 1930-luvulla. Myötäilemme EU:ta ja olemme rähmällään Brysseliin. Kiuruvesi-seuran mykyrokkaa syödään Haagassa Kenraaliluutnantti Valve tekee mottia Merivoimien mottileirillä. Sodat kokenut sukupolvi arvosti rauhallisia oloja, suhteellisen vapaata elämää ja vapaata yritteliäisyyttä. Viime vuosien paikka, Keravan suerakuntakeskus, on remontissa ja siksi tämän vuoden paikka on Marjatta-koulu Haagassa, ositteessa Poutuntie 12
Lopulta sitten sairaalassa yli tunnin ambulanssimatkan jälkeen vanhuksella todetaan lonkkamurtuma ja verenmyrkytys. JAANA SELANDER sitten ikäihmisen yleistilan nopeasti huonoon kuntoon. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen.. Nopea potilaan tutkimus, diagnoosi ja oikean hoidon aloitus vähentää ihmisten kärsimystä mutta mikä parasta, pitkässä juoksussa myös vähentää kustannuksia. 15 Keskiviikko 25. LÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN lopettaminen tulee väistämättä vaikuttamaan ihmisten turvallisuuteen. TERVEYSPALVELUISSA tulisi tehdä juuri päinvastaisia toimia. puoluehallituksen jäsen PANU PEITSARO Liike nyt r.p. varapuheenjohtaja erikoislääkäri, hammaslääkäri Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. Mahdollisesti vanhus ei palaa enää omaan kotiinsa lonkan murtumasta ja infektiosta kuntoutumisen jälkeen, vaan päätyy loppuelämäkseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, jossa vuorokausihinta yhteiskunnalle on sitten noin 200 euroa. Esimerkkinä vaikkapa virtsatieinfektio, mikä alkuun voi olla lieväoireinen, mutta viekin Kiuruvedellä ei ole ollut päivystystä vuosiin, päivystyksellistä palvelua haetaan Iiisalmesta. Työssäkäyvät omaiset eivät ehkä pääse tapaamaan läheistään pitkän matkan päähän. Tällaisia esimerkkejä voisi kertoa myös työikäisiin tai lapsiin liittyen eli asia koskee meitä kaikkia. Todellisen palveluiden puutteen tulevat kuitenkin kokemaan ihmiset, alueidemme asukkaat. On järkyttävää, että nykyinen hallitus on keskittämisvimmassaan valmis toimiin, jotka eivät tuo säästöjä, eivätkä paranna keskuskaupunkien ja isojen päivystysyksiköiden henkilöstön saatavuutta. Asukkaiden saamat palvelut kuitenkin heikkenevät. Vaativamman hoidon tarpeessa olevien alkuhoito voi viivästyä, kun apua ei lähdetä hakemaan vaan yritetään sinnitellä kotona seuraavaan aamuun. Ikäihmisillä voidaan omassa kodissa pärjäämistä pidentää, työikäisillä vähentyvät sairauspoissaolot ja lapsilla elämän laatu paranee. Hoitoonpääsyä ja lääkärille pääsyä pitäisi nimenomaan nopeuttaa silloin, kun siihen ihmisellä on todellinen tarve. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. Edellinen hallitus epäonnistui erityisesti hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän rakentamisessa ja nykyinen hallitus ei ole valmis priorisoimaan suomalaisten hoitoonpääsyä ja sote-palveluiden saatavuutta, vaan on toimillaan vakavasti edelleen rapauttamassa palvelujamme. PALVELUIDEN säilymisen puolustajat tuovat voimakkaasti argumentoinneissaan esille valmistelun heikkoutta ja vaikutusarvioiden puutetta. syyskuuta 2024 Ympärivuorokautisten päivystysten lakkauttaminen on käsittämätön ratkaisu VALTION sote-budjetti on 26 miljardia euroa vuodessa ja nyt ollaan tekemässä 27 miljoonan euron ”säästöjä” lakimuutoksella, jolla supistetaan muutaman sairaalan erikoissairaanhoidon päivystyksiä sekä lopetetaan Iisalmen sekä Varkauden ympärivuorokautiset perusterveydenhuollon päivystykset. Vanhus väsyy, yrittäessään vessaan kaatuu ja löytyy sitten asunnostaan lattialla makaamassa alleen laskeneena kylmissään. Olisi toivonut, että alueilla tähän hallituksen järjettömään lakiesitykseen olisi reagoitu välittömästi laajalla puoluekentällä sekä laaja-alaisella kuntien yhteistyöllä jo kuukausia sitten. MARKO HUUSKONEN Liike nyt r.p. PELKÄSTÄÄN hyvinvointialueiden palveluprosessien toimivuuden parantamisella saataisiin vuositasolla moninkertaiset säästöt verrattuna nyt hallituksen valitsemaan ratkaisuun
– Olimme jo saamassa uuden ympäristöluvan heti perään, mutta sitten tuli valitus Vaasan hallinto-oikeuteen, mikä aiheutti ylimääräisiä mutkia matkaan. Hän sanoo, että Kiuruvedellä on kautta aikain ollut monia hyvin menestyneitä kilpa-ampujia niin Suomen, Pohjoismaiden kuin Euroopankin mestaruustasolla. Siihen tulivat sitten vielä kisareissut päälle. Aluetta on kehitetty Haapakummussa voi ampua haulikolla skeetiä, trappia ja compak sportingia. Jos jäsenistössä on kiinnostusta tällaiseen, voidaan sekin panna pystyyn. – Pistooliampujille on 25 metrin rata, mutta ympäristölupa mahdollistaa myös 50 metrin radan. Lisäksi riistanhoitoyhdistyksen hallinnoimalle kivääripuolelle on saatu meluseinät 75 metrin koppiin. – Onhan se etu, että nyt kilpa-ampujatkin pääsevät taas omalla kotipaikkakunnalla harjoittelemaan, koska kisoihin saa jo ihan tarpeeksi matkustaa ympäri Suomea. – Siinä on tehty ihan iso rahallinen panostus. Olemme saaneet Haapakumpuun paljon uutta maata meluvalleja varten ja kaivinkonetta rakennustöihin ja niin edelleen.. Ja tokihan tässä on ollut maisemointitöitä, Laukkanen luettelee. 16 Keskiviikko 25. Esimerkiksi Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksellä on yli 1900 jäsentä eli toisin sanoen maksettuja metsästyskortteja, mikä on merkittävä määrä tämänkokoiselle paikkakunnalle. Uutta lupaa haettiin hyvissä ajoin, mutta sen saamisessa kesti aikansa. Kun Haapakummun rata oli käyttökiellossa, porukka kävi harjoittelemassa muun muassa Iisalmessa, Kajaanissa, Oulussa, Haapajärvellä ja Oulaisissa. – Iso kiitos täytyy lausua heille. Laukkanen on myös Kiuruveden Eräja Urheiluampujien puheenjohtaja. Uusien lupien ohella radalla on nyt muutakin uutta. Ampujien odotus tuli päätökseen Haapakummun ampumarata ehti olla käyttökiellossa noin vuoden. Samaan hengenvetoon hän haluaa korostaa vielä yhteistyötahojen merkitystä. Uusi luotiloukkukin on hankittu. – Heitä on ollut etenkin haulikkolajeissa ja sinne on uusiakin lupauksia parhaillaan tulossa. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Haapakummun ampumaradalla päästiin viime viikolla pitkästä aikaa harjoittelemaan ja kilpailemaan uuden ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan myötä. Kivääripuolella kilpatason toiminta on hieman hiipunut, mutta josko tämä rata taas virkistäisi sitäkin puolta Kiuruvedellä. syyskuuta 2024 Urheilu Muun muassa haulikkoampujat kävivät Haapakummussa ahkerasti viime viikolla. – Onhan tämä todella tärkeä juttu, että rata saatiin taas avattua. Haapakummun ampumaradan uusi ympäristölupa on toistaiseksi voimassa oleva. Mutta lopulta lupa heltisi. Kivääriratoja on kaksi, 75 metrin ja 100 metrin. Kiekkojen ampumista varten Kiuruveden Eräja Urheiluampujat on hankkinut Haapakumpuun lisää heittimiä. Turvavallit ovat itse asiassa jo valmiina, mutta taululaitteet puuttuvat tällä hetkellä, Harri Laukkanen sanoo. – Tuossa aiemmin tänä kesänä olivat kuulemiset ja hieman sen jälkeen katselmukset ja syyskuun alussa Ylä-Savon ympäristölautakunta myönsi meille toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan, Laukkanen kertaa. Aiempi lupa oli määräaikainen ja se meni umpeen viime vuoden lopulla. Saamme heittimiä asennettua myös eri korkeuksiin, koska heitinalustoja voidaan asentaa meluvalleihin. Lisäksi Kiuruvedellä etenkin hirvenmetsästys on merkittävä metsästyksen muoto, ja jotta metsälle pääsee, on suoritettava hirvimerkki, joka onnistuu nyt taas Haapakummussakin, iloitsee Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Harri Laukkanen. Ensinnäkin yrityksille, jotka lähtivät tukemaan laitehankintoja ja myös Kiuruveden kaupunki on ollut isona apuna
Karttoja löytyy Jänteen hallin päätyseinustalla sijaitsevasta punaisesta postilaatikosta. Ensi viikon lauantaina 5.10. Turkkimäen radalla ajettiin myös Itä-Suomen aluepisteistä. Ensimmäisen puoliajan synkkä viisiminuuttinen kymmenen peliminuutin jälkeen riitti karkuuttamaan JJK:n kolmen maalin johtoon, eikä KiuPan toisen puoliajan kiri riittänyt kuin parhaimmillaan yhden maalin päähän. Sunnuntain toinen peli oli KiuPalta vahva esitys, kun se voitti Ykkösen sarjakärjen JJK-j/Sinisen maalein 3–2. P11 1 km: 1) Paavo Lähderinne 4.10,3. Suunnistajilla oli Kaisanet-rastit Kaisanet-kuntorastit suunnistettiin tiistaina 17.9. Syysmaastoihin osallistui yhteensä 22 kilpailijaa. Hänniset olivat liikkeellä Toyota Corollalla. Rata B 2,1 km: 1) Anna Ritvanen KiurU 36.44, 2) Serkukset 42.47, 3) Anne Saaranen KiurU 43.10. Timo Jutilaa lainaten KiuPa on mennyt kesän kuluessa eteenpäin, vielä keväällä se hävisi samoille joukkueille jokeenkin puolellakymmenellä maalilla. Yhteensä rallissa ajettiin neljä erikoiskoetta, joiden kokonaispituus oli 49,7 kilometriä. Maalinteon aloitti ottelun kuudennella minuutilla Onni Leinonen, ja Aapo Kämäräinen vei KiuPan jo 2–0 johtoon, kunnes JJK kavensi taukotilanteeksi 2–1. Ohessa tulokset: T7 500 metriä: 1) Alma Pietikäinen 2.54,6. T11 1 km: 1) Lily Räty 4.05,3, 2) Miitta Huttunen 4.20,9, 3) Martta Kattainen 4.29,3, 4) Iida Siponen 4.37,9. Lisäksi pihoihin meneminen on kiellettyä. Henri Niskanen oli A-finaalin kolmas Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Henri Niskanen ajoi Volvolla A-finaalin kolmanneksi Tuusniemellä jokamiehenluokan kilpailussa etuja kardaanivetoisten autojen luokassa viime sunnuntaina. Alliset sijoittuivat luokkansa ykkösiksi Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Niko ja Marko Allinen osallistuivat viime lauantaina Petäjävedellä järjestettyyn Kyläseppä-ralliin, joka oli Historic Rally Trophyn osakilpailu. Ohessa tulokset: Rata A 3,9 km: 1) Asko Saatsi IisVi 32.05, 2) Paavo Kumpu 33.41, 3) Ossi Hyttinen SonPa 34.16, 4) Martti Huusko IisVi 43.23, 5) Herkko Kumpulainen IisVi 44.18, 6) Reijo Hyvönen KiurU 45.24, 7) Minna Aronen IisVi 45.26, 8) Mari Tikka KiurU 49.26, 9) Risto Ritvanen KiurU 49.45, 10) Asko Tikka KiurU 50.39, 11) Paavo Savirinne Urmas 50.47, 12) Jani Ylitalo Laukkala 55.17, 13) Hannu Viitala IisVi 1.02.08, 14) Arja Niskanen KiurU 1.07.19. KiuPan ainokaisen teki Anna Siponen. Onneksi loukkaantumiselta vältyttiin. NYL 2,4 km: 1) Marjo Lohvansuu 12.03,9. Myös Santeri Hukkanen nappasi kaksi kultaa, sillä hän voitti senior men +100 kg:n sarjan vasemmalla kädellä ja lisäksi istumapöytäsarjassa tuli ykkössija vasemmalla kädellä. Ensimmäisen puoliajan jälkeen taukoa vietettiin jännittävässä 0–0 tilanteessa, toisella puolikkaalla KuT13-joukkueen Anna Siponen (keskellä sinisessä paidassa) piti vastustajien puolustuksen kiireisenä. P13 1 km: 1) Eetu Herranen 3.44,1. Päivän toinen vastustaja oli KuPSin puolikas, KuPS/2. Karttamaksu on vapaaehtoinen ja sen voi maksaa Kiuruveden Urheilijoiden pankkitilille. He olivat 15,8 sekuntia nopeampia kuin samanlaisella autolla kurvailleet Mäntsälän Moottorikerhon Ilkka ja Jere Haljala. Jokseenkin saman verran oli peliaikaa jäljellä, kun ToU karkasi kahden maalin päähän. T13 1 km: 1) Alisa Lohvansuu 3.41,6, 2) Sofia Lohvansuu 3.42,9, 3) Emilia Siponen 3.56,9. Päivän pelit olivat jokseenkin kopioita toisistaan, kun molemmissa KiuPan kavennusosuma syntyi peliajan viimeisellä minuutilla. Taklaaja puolestaan katseli punaista poistuen kentältä päästelleen leipälunkustaan sellaisten paikkojen nimiä, joita ei voi lehteen painaa. Yleiskilpailussa Niko ja Marko Allinen olivat kuudensia. Viidennen kultamitalin Kiurun Viäntäjille otti Markus Kämäräinen. PS onnistui tekemään kaksi maalia KiuPan ja yhden omaan maaliin, joten lopputulokseksi muodostui sama kuin päivän ensimmäisestä väännöstä. Käytettyjä karttoja ei pidä palauttaa takaisin postilaatikkoon. P12 matkasi puolestaan Jyväskylään sekoittaen ikäluokkansa Ykkösen kärkeä voittamalla JJK:n. Henna Hukkanen väänsi mitaleista kaksi, sillä hän oli ykkönen senior women -60 kg:n sarjassa molemmilla käsillä. Omatoimirastit ovat kaikille avoimia ja rastipisteillä ovat valmiina rastiliput ja emit-leimasimet. Mvet 2,4 km: 1) Asko Kumpulainen 8.57,2. Vaikka päivän molemmista peleistä niukat 1–2 tappiot sarjataulukkoon kirjattiin, ei peliesityksissä ollut hävettävää. Rata C 1,2 km: 1) Emilia Siponen KiurU 23.59, 2) Saana ja Miina 41.43. Ford Escort 1300 GT:llä ajaneet Alliset voittivat oman luokkansa, joka oli enintään 1300-kuutioisten, vuosimallien 1970–1975 autojen luokka. Mahdollinen ajanotto tulee suorittaa omatoimisesti. KiuPan kotipelit on siis tältä kaudelta pelattu. tyynessä +14 asteen syyssäässä. Kädenvääntäjille viisi kultamitalia Kiurun Viäntäjien kädenvääntäjät saavuttivat viisi kultamitalia viime viikonloppuna Säynätsalossa pidetyistä Muorin murinat -kilpailuista. Ilmeisen tunteisiin tappio jyväskyläläisillä meni, kun viimeisellä minuutilla JJK:n pelaaja kaatoi rumasti takaapäin liukumalla läpiajossa olleen KiuPan Väinö Kauppisen. Kiuruveden Urheilijat huomauttaa vielä, että omatoimirasteilla liikkuessa vastuu on suunnistajilla itsellään. Syysmaastoissa toinen osakilpailu Kiuruveden Hovin alueen syysmaastojen toinen osakilpailu juostiin maanantaina 16.9. P12 voitti sarjakärjen P12-joukkue hävisi sunnuntaina Halssilan tekonurmella Jyväskylässä päivän avausottelussaan maalintekokilpailun JJK-j-13 joukkuetta vastaan lukemin 5–7. P7 500 metriä: 1) Aatos Lohvansuu 3.40,1. Kahdeksi viikonlopuksi on kuitenkin vielä vieraspelejä ohjelmassa, kun P13 päättää kautensa syyskuun viimeisenä lauantaina Lapinlahdella ja P12 puolestaan lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina Äänekoskella. Omatoimirasteja syyskuun loppuun Jänteen hallin maastossa on tarjolla omatoimirastit suunnistajille 30.9. Kiuruvedellä Jänteen hallin maastossa. PEKKA KATTAINEN PEKKA KATTAINEN P13ja P12-junioreilla on vielä kahdeksi viikonlopuksi vieraspelejä luvassa. Kolmanneksi luokassa sijoittuivat Savonlinnan Urheiluautoilijoiden Veijo ja Petri Hänninen, jotka jäivät Allisista jo melkein kaksi minuuttia. Tarjolla on monia erilaisia ratoja: A-rata 3,9 kilometriä, B-rata 2,1 kilometriä, C-rata 1,2 kilometriä sekä TRja RR-radat, jotka ovat molemmat 1,6 kilometriä pitkiä. KiuPan maaleista kaksi tekivät Aapo Kämäräinen ja Elias Nuutinen, Onni Leinonen osui kertaalleen. Kyseessä on vuoden viimeinen Itä-Suomen aluemestaruuskilpailu.. Avausottelussaan KiuPa kohtasi Toivalan Urheilijat, joka aloitti maalinteon ottelun 10. saakka. T9 1 km: 1) Enni Hyvönen 5.09,7, 2) Seela Virolainen 5.13,4, 3) Lilli Hyvärinen 5.16,5, 4) Saaga Kärkkäinen 5.18,2, 5) Anni Kemiläinen 6.35,3, 6) Iina Lonkila 7.35,7, 7) Alina Huuskonen 9.38,6, 8) Pinja Piippo 9.39,6. syyskuuta 2024 T13-joukkue päätti KiuPan kotikauden KiuPan viimeisiään vetelevä jalkapallokausi 2024 päättyi kotipelien osalta sunnuntaina T13-joukkueen miniturnaukseen. Toisen puoliajan puolivälissä JJK hinautui jo tasoihin, mutta Elias Nuutinen teki loppulukemiksi 3–2 pari minuuttia ennen loppua. Rata RR 1,6 km: 1) Eija Savolainen 10.12, 2) Pihla Virolainen KiurU 16.56, 3) Anni Kemiläinen KiurU 24.27, 4) Vilma Siponen KiurU 36.37. minuutilla. MYL 2,4 km: 1) Harri-Pekka Tikkanen 8.40,9. jokkista ajetaan Kiuruvedellä Haapakummun radalla. Hän voitti novice men +95 kg:n sarjan oikealla kädellä. 17 Keskiviikko 25. Syksyn ensimmäinen yöpakkanen ei KiuPan tyttäriä kangistanut, kun kausi joukkueen osalta taputeltiin päätökseen Kuorevirran nurmella
Kaverisarjassakin juostiin Kaverisarjassa nähtiin myös kaksi KiurU:n joukkuetta, joista KiuRun Team Mari Tikka, Alisa Lohvansuu ja Marjo Lohvansuu juoksi sijalle neljä. Kyseessä on Lupiksen tämän vuoden toiseksi viimeinen kilpailu, viimeinen tapahtuma järjestetään marraskuun alussa. KIURUVEDEN URHEILIJAT Kiuruveden Urheilijoiden juoksijat olivat iloisella mielellä hyvin sujuneen kilpailupäivän myötä.. Lisäksi samassa T16-sarjassa KiurU:n kakkosjoukkueen Sofia Lohvansuu, Enni Pennanen ja Silja Auvinen olivat viidentenä. Esteitä hypätään välillä 60 cm–130 cm. Heidän tuloksensa oli 62,727 %. AKU LAATIKAINEN seen kuuluivat Miia Nousiainen, Miitta Huttunen, Martta Kattainen ja Lily Räty. syyskuuta 2024 Urheilu Hirvijärven tallin ratsukoille mitaleita Hirvijärven Ratsastajien Sara Makkonen ja hänen ratsunsa Galion saavuttivat viime viikonloppuna esteratsastuksessa tasomestaruuskultaa tuntiratsastajien aluemestaruuskisoissa Iisalmessa. P12-sarjan joukkueen Paavo Lähderinne, Emil Mäki, Niilo Auvinen ja Valtteri Toivanen sijoittuivat sarjassaan seitsemänneksi. Kiuruveden Urheilijoilta maakuntaviestijuoksussa oli mukana yhteensä kahdeksan joukkuetta, jotka saavuttivat kaksi sarjavoittoa ja kaksi kakkossijaa. Luvassa on seura-, alueja kansallisen tason kilpailuja. Neljä mitalia maakuntaviestijuoksusta Karttulassa juostiin lauantaina 21.9. Lisäksi KiurU JR Teamin Iida Siponen, Seela Virolainen ja Enni Hyvönen olivat kaverisarjan nuorimpana joukkueena sijalla yhdeksän. jo neljännentoista kerran syksyn perinteinen Pohjois-Savon maakuntaviestijuoksu. Tuloksena oli kaksi kultaa ja kaksi hopeaa. Hopealle sijoittuivat sarjoissaan tyttöjen 12ja 16-vuotiaiden joukkueet. Karttulan maakuntaviestijuoksuihin osallistui yhteensä 61 joukkuetta kaikki sarjat huomioiden. Maakunnan mestareiksi juoksivat selvällä erolla miesten yleisen sarjan joukkueen Olli Kouvalainen, Iiro Säisä, Arttu Ritvanen ja Harri-Pekka Tikkanen. Tyttöjen 16-vuotiaiden hopeaviestijoukkueessa juoksivat puolestaan Anna Siponen, Iida Pennanen ja Alisa Lohvansuu. Lisäksi miesveteraanien Jarmo Dahlgren, Asko Kumpulainen ja Harri-Pekka Tikkanen juoksivat sarjansa voittoon lähes puolentoista minuutin turvin ennen Rauhalahti Road Runnersia. 18 Keskiviikko 25. Lisäksi Emma Vallius ja Galion sijoittuivat tasomestaruuspronssille tuntiratsastajien aluemestaruuksissa. Lupiksella pidetään esteratsastuskisat Kiuruvedellä Ratsastuskeskus Lupiksella järjestetään esteratsastuskilpailut lauantaina 28.9. ja sunnuntaina 29.9. T12-sarjan hopeajoukkueeKiuruveden Urheilijat menestyi hyvin Karttulassa. Ronja Kämäräinen ja Riihon Priima nappasivat puolestaan kouluratsastuksen Helppo C -tasolta tuntiratsastajien aluemestaruushopeaa. Sekä Vallius että Makkonen ratsastivat 60 cm:n esteillä
– Oli miten hyvässä kunnossa tahansa, niin ensimmäisenä iltana on ihan poikki, varsinkin kun ensin paiskii töitä päivän pihassa. Suot ojitetaan, metsät hakataan pois. Vilho Loppukaarre (25) on hommissa Helsingissä. Kyllä lintukannan vähenemiseen vaikuttavat monet paljon suuremmat tekijät, esimerkiksi nämä metsänhoitotyöt, maastolliset seikat jne. Tapahtuma on 7–9 -vuotiaille ja heitä nuoremmille maksuton. Toiviaiskylän ja Rytkyn alueella, pääosin sorateillä, järjestetään Huoleton Hölkkä -tapahtuma lauantaina 28.9. Lisäksi tapahtumassa ovat 17-, 50-, 60ja 70-vuotiaiden sekä naisten ja miesten yleiset sarjat. Tätä sitä ei äkkiseltään huomaa, mutta kun muutaman päivän on metässä kierrelly, niin siellä liikkuu jo hilijaa niinku aave. HUOLETON HÖLKKÄ 28.9. 19 Keskiviikko 25. Ja se siinä onkin just kaikkein mielenkiintoisinta ja parasta, kun saa kierrellä metässä ja seurata lintuin ja muihen metänelävien touhuja. (Kiuruvesi-lehti 25.9.1974) Isä-Lassi lähti näyttämään Vilholle miten teeriä posautetaan. DALAI LAMA Viikon miete Vitsikästä – Kansanedustajan työ on todellista kokopäivätyötä. Isä kertoi, että Suursuollakin oli ennen karpaloita syömässä satapäin teeriä – kun lähtivät lentoon, pimensivät auringon. kin siltä, että linnut ovat melko vähissä, niitä on paljon vähemmän kuin esimerkiksi viime syksynä. Ei se metsämies suurin tuholainen ole. Ja sitten vielä semmonen huvittava juttu, että kun on aikanasa kaupungissa asunut niin sitten ei äkkiseltään osaa kulkea metässä oikein. Puhutaan sellaistakin, että kaikki linnut pitäisi rauhoittaa koko pitäjän alueella. kello 17 alkaen. Ja mehtä on aika mielenkiintoinen paikka, täällä riittää näkemistä, kun vain malttaa sillä silimällä katella. Kyllä metsänelävien hyväksi vielä on jotakin tehtävissä. Ja tuntuu siltä, että nykyään valistuskin leviää, tuskin monikaan pyrkii enää ampumaan niin monta lintua kuin suinkin. Kiuruvedellä järjestetään Roosa nauha -kävely torstaina 26.9. Muilta peritään osallistumismaksu.. Idea sinänsä on mahdottoman hyvä, mutta tuskin se vielä riittää. Ei ole sellaisia luonnontilassa olevia suuria metsäalueita, oikeita erämaita. Ja juuri sellaisia tarvittaisiin. Kolusi metsällä isän kanssa, oppi tuntemaan linnut ja muutkin elävät. Mukaan tulevia kävelijöitä pyydetään pukeutumaan teeman mukaisesti vaaleanROOSA NAUHA -KÄVELY 26.9. Toiset väittävät kivenkovaan, että lintuja ei ole juuri lainkaan. Sen sijaan esimerkiksi metsoista ei ole tietoakaan. Ja tosiasiahan on, että lintukanta vähenee jatkuvasti. – Miten niin. Matkoina ovat 500 metriä alle 7-vuotiaille, yksi kilometri 7–9 -vuotiaille ja kaksi kilometriä 11–13 -vuotiaille. Kiertelin vain metässä huvikseni paikkoja kahtelemassa. – Onko riistaa. Ja mitä vähemmän sitä on, sitä vähemmän sitä pitäisi ampua. Tärkeintä on saaha kierrellä metissä – se on sellainen elämänmuoto tämäkin. – Tässä on ensimmäiset päivät pitänyt ihan totutella uuvestaan metässä liikkumiseen, Vilho tuumasi. Ja kun jonkin aikaa on täältä pois, niin tämän tämmösen tajuaa entistä tärkeemmäks. Vilho on ollut metsämies ikänsä. punaiseen. Ja laajemmaltikin. MENOVINKIT Roosa nauha -keräys on Suomen suurin keräys syövän voittamiseksi. Tapahtuman järjestää Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen Kiuruveden paikallisosasto. Ja kun sitä aikansa seuraa, saattaa käyä jopa niin, että ei raskikaan ampua, vaikka ois miten hyvällä hollilla ja osuminen taattu. syyskuuta 2024 Viikosta viikkoon – Ensimmäisenä päivänä mulla ei ollu ees asetta mukana. Lahjoituksilla tuetaan suomalaista syöpätutkimusta sekä sairastuneille ja heidän läheisilleen suunnattuja maksuttomia tukija neuvontapalveluita. Lähtö tapahtuu torilta. Nykyisin ei riistalla ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin ennen. Ja riistanhoitotyötä pitäisi muutenkin kehittää mahdollisimman monipuoliseksi. Ja kun täällä on kuin kotonaa, kaikki tämä on ihan itestäänselvää ja luonnollista. Noin yleisesti tuntuu50vuotta sitten ”Kun sitä aikansa seuraa, ei raskikaan ampua” Avaa sylisi muutokselle, mutta älä päästä irti arvoistasi. – Puolet ajasta kuluu eduskunnassa verolakeja säätämässä ja toinen puoli siinä, kun neuvoo kotikunnan yrittäjiä, miten niitä verolakeja kierretään. Teeriä tuntuu vielä olevan lajinsa joillakin perukoilla, samoin pyitä. – Eikä sitä muuten opikaan, luki kirjoista miten paljo tahansa, niin kaikkein parhaiten näistä asioista pääsee seleville metän keskellä. kello 11 alkaen. On ollut jo viitisen vuotta, nyt viimeksi sähkötöissä. Ehkä siihen vaikutti sekin, että pesimisaikana oli kylmät ilmat ja muutenkin oli kesä lintujen kannalta huono. Ja kun on melkein koko pienen ikänsä metsän keskellä asunut, pitää sinne päästä aina välillä takaisin. Metässä pitää nostella jalakoja, ei laahustaa sillä tavalla kuin tasaisella kadulla. 8,25 kilometrin matkalla on myös mahdollista osallistua naisten ja miesten kävelysarjoihin kolmihenkisin joukkuein. Juoksuja kävelytapahtuman lähtöpaikkana on Toiviaiskylän kyläntalo (Toiviaiskyläntie 501). Muutamat sanovat nähneensä isojakin partteja. Heille matkavaihtoehtoina ovat 8,25 kilometriä ja 21,1 kilometriä. Ainakin minulle henkilökohtaisesti on aivan sama, vaikka en saisi yhen yhtä lintua koko syksynä. Tänäkin syksynä Vilho tuli avittamaan kotiväkeä potunnostossa – ja samalla katastelemaan, miten riista jaksaa metsissä. On hyvä, että metsästystä säädellään sitä mukaa kun metsästäjien joukko kasvaa. Vilho on lähtöisin Teeriperältä Kiuruvedeltä
myyjäiset Ry:llä. klo 18 Seurat IlvesaSeurat Ilvesahossa. Su 6.10. Kaikki halukLang-Matsi). keskustan kirkkopyhä. nen, Jukka Kuparinen). VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ To 3.10. keskustan kirkkopyhä. talolla. To 26.9 klo 9 12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee Su 29.9 klo 11 Jumalanpalvelus Ti 1.10 klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Kiuruveden P. Kristitty on siis uskossa vapaa kaikesta, mutta rakkaudessa hän on velvollinen palvelemaan kaikkia. klo 18 Jeesuksen rukousp. To 26.9. syyskuuta 2024 Hengelliset Kirkkovuosikalenterissa, 18. Aamuperhekerho To 3.10. Kiitos osanotosta. KUOLLUT KUOLLUT Markku Johannes Wolff 78 v. To 26.9. Jumalaa ei kunnioiteta sillä, että fariseukset ja vastaavat vetoavat uskonnollisiin lakeihin. Su 6.10. heille. 20 Keskiviikko 25. Rakkaamme Matti Toivo Juhani PENNANEN s. Pe 27.9. JERE HAKKARAINEN Mitä on kristityn vapaus. sunnuntaina helluntaista lukee näin: ”Usko Kristukseen vapauttaa ihmisen perustamasta elämäänsä omien tekojen, perinnäissääntöjen ja toisten ihmisten mielipiteiden varaan. La 5.10. Pe 27.9. ei ole diakoniapäiMa 30.9. Paavalin sanoin: Vapauteen Kristus meidät vapautti. klo 10 VanhustenVanhustenviikon viikkomessu kirkossa, viikon viikkomessu kirkossa, jonka jälkeen keittolounas jonka jälkeen keittolounas srk-talolla. Hän uhmasi laintulkinnan asiantuntijoita ja toimi vastoin sapattisääntöjä. Ihmisyyden kohtaaminen juuri sellaisena kuin se on, on kirkon kutsumustyön ydintä, itse asiassa kaiken kristillisyyden lähtökohta. klo 8 aamurukous.. Lämmin kiitos osanotosta. Diakonian ja lähetyksen vaDiakonian ja lähetyksen vapaaehtoisten ideariihi to 3.10. klo 16, iso sali. 13.12.1960 k. 2 Keskiviikko xx. 25.08.2024 Iisalmen tk Ei läheinen arvaa, ei silmä nää, miten lähellä onkaan määränpää. PERHETYÖ PERHETYÖ Mikkelinpäivän perhemesMikkelinpäivän perhemessussa 29.9. Su 29.9. (Kivelä, Reijo Virolaihossa. kaat pääsevät laulamaan. Matti Toivo Juhani Pennanen Matti Toivo Juhani Pennanen 63, Pielisensuun seurakun63, Pielisensuun seurakunnasta nasta KASTETTU KASTETTU Enni Ida Emilia Kauhanen, Enni Ida Emilia Kauhanen, Laukaan seurakunnasta Laukaan seurakunnasta Kuolleita Seurakunnat p. Jeesus kutsui uskonnollisia vaatimuksia isien perinnäissäännöiksi. Ke 2.10. klo 18 Ripari-infotiPe 27.9. Messu, Ylä-Savon Messu, Ylä-Savon keskustan kirkkopyhä. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. luokka ja seurat Ry:llä. 13.12.1960 k. klo 10 mukana päiväkerho ja perhekerhot. klo 18 To 26.9. klo 12 Lähetyspiiri, takkahuone. klo 10 VanhustenVanhustenviikon viikkomessu kirkossa, viikon viikkomessu kirkossa, jonka jälkeen keittolounas jonka jälkeen keittolounas srk-talolla. (Kivelä, Reijo Virolainen, Jukka Kuparinen). klo 10. talolla. Su 6.10. Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Hautakiviä • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. klo 18.30 RaamattuRaamattuluokka ja seurat Ry:llä. Pe 27.9. klo 12 Lähetyspiiri, Ma 30.9. klo 18 Seurat IlvesaSeurat Ilvesahossa. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. 31.08.1945 Valkeakoski k. klo 12-14 La 5.10. takkahuone. Kiitos Alinan hoitajille ja ohjurin Reetalle. Su 29.9. Messun jälkeen lounas lapsiMessun jälkeen lounas lapsiperheille. Jeesus sanoi: siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, että teillä on keskinäinen rakkaus. klo 12-14 RokkaRokkamyyjäiset Ry:llä. 31.08.1945 Valkeakoski k. klo 10 Su 29.9. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. nen, Jukka Kuparinen). Joka päivä voi olla viimeinen, jokainen hyvästijättö ikuinen. Kristitty on kaikkien palvelija ja jokaisen alamainen.” Edellinen liittyy uskoon, jälkimmäinen rakkauteen. klo 18 Ripari-infotilaisuus kesän 2025 riparilailaisuus kesän 2025 riparilaisille ja huoltajille seurakuntasille ja huoltajille seurakuntatalolla. Mutta on myös loppumaton rakkaus ja kiitollisuus. KUOLLUT KUOLLUT Markku Johannes Wolff 78 v. Syvästi kaivaten ja kiittäen Airi Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Jeesus on esimerkki hengellisestä vapaudesta. klo 18.30 RaamattuRaamattuluokka ja seurat Ry:llä. Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Hautakiviä • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. 25.08.2024 Iisalmen tk Ei läheinen arvaa, ei silmä nää, miten lähellä onkaan määränpää. La 5.10. Kuinka paljon meillekin on aikojen myötä kasautunut tällaisia luutuneita asenteita ja jähmettyneitä ajatusmalleja, jotka suorastaan rajoittavat vapautta ja estävät kokemasta iloa elämästä Jumalan yhteydessä toisten kristittyjen kanssa. klo 12 Lähetyspiiri, takkahuone. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. PERHETYÖ PERHETYÖ Mikkelinpäivän perhemesMikkelinpäivän perhemessussa 29.9. Kaikki halukLang-Matsi). 24.08.2024 On hiljaisuus ja rajaton suru. Vapaaehtoinen maksu YV:lle. Messun jälkeen lounas lapsiMessun jälkeen lounas lapsiperheille. Toisille hyvää tahtova rakkaus on kutsumus, se on suostumista siihen, että haluaa tulla kaikkien palvelijaksi ja jokaisen alamaiseksi. Vaikka olet nyt poissa, olet yhä lähellämme. xxxxkuuta 2021 To 26.9. klo 15 Naisten raaNaisten raamattupiiri klo 15, takkahuone, mattupiiri klo 15, takkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. Ke 2.10. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 3-vuotiaat keskiviikkoisin klo 3-vuotiaat keskiviikkoisin klo 9.30 ja 4-5 -vuotiaat tiistaisin 9.30 ja 4-5 -vuotiaat tiistaisin klo 9.30 klo 9.30 RIPPIKOULUTYÖ RIPPIKOULUTYÖ Pe 27.9. klo 16, iso sali. klo 12 Lähetyspiiri, Ma 30.9. Lämmöllä muistaen ja kaivaten Juho ja Auri Maija Marketta ja Veikko Juha, Tiina ja Anni Merja ja Pekka Johanna sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Markku Johannes WOLFF s. To 26.9 klo 9 12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee Su 29.9 klo 11 Jumalanpalvelus Ti 1.10 klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Kiuruveden P. Hän tiivisti sanomansa näin: ”Kristitty on kaikkien asioiden herra, vapaa kaikesta eikä kenenkään alamainen. klo 10 mukana päiväkerho ja perhekerhot. klo 10 Ti 8.10. Jeesus korosti vapautta ja iloa, joka syntyy Jumalan läheisyydestä. Lämmöllä muistaen ja kaivaten Juho ja Auri Maija Marketta ja Veikko Juha, Tiina ja Anni Merja ja Pekka Johanna sukulaiset ja ystävät Rakkaamme Markku Johannes WOLFF s. Rakkaamme Matti Toivo Juhani PENNANEN s. Pe 27.9. klo 18 To 26.9. Joka päivä voi olla viimeinen, jokainen hyvästijättö ikuinen. Uskonnollisia kieltoja ja käskyjä hän kutsui ihmisten käskyiksi ja opeiksi, jotka vetoavat ihmisen omatekoiseen oikeamielisyyteen ja valheelliseen nöyryyteen ja lopulta tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä. xxxxkuuta 2021 To 26.9. Se tarkoittaa, ettei itsekkyydessään asetu kenenkään yläpuolelle, pidä itseään parempana ja ummista silmiään lähimmäisen toiveilta. Jumalaa ei kunnioiteta kieltäytymällä hyvän tekemisestä, vaan tunnistamalla lähimmäisen hätä. Su 6.10. klo 15 Ke 2.10. klo 10 Ti 8.10. Syvästi kaivaten ja kiittäen Airi Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. ei ole diakoniapäivystystä vystystä LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 30.9. DIAKONIA DIAKONIA Ma 30.9. klo 18.30 Pe 27.9. DIAKONIA DIAKONIA Ma 30.9. Hartaus 2 Keskiviikko xx. luokka ja seurat Ry:llä. Diakonian ja lähetyksen vaDiakonian ja lähetyksen vapaaehtoisten ideariihi to 3.10. Sen jälkeen ruokailu lapsiperSen jälkeen ruokailu lapsiperheille. klo 16, iso sali. klo 16, iso sali. Kaikki halukkaat pääsevät laulamaan. Sydämissämme kuljet aina. Markku Johannes Wolff 78 v. klo 8 aamurukous. Messu, Ylä-Savon Messu, Ylä-Savon keskustan kirkkopyhä. Tällainen vaara vaanii meitäkin, jos luulemme, että kristillinen elämä on oikeamielinen, harras elämäntapa. päiväkerho ja perhekerhot. Kiitos Alinan hoitajille ja ohjurin Reetalle. ei ole diakoniapäivystystä vystystä LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 30.9. klo 10 mukana sussa 29.9. Vapaaehtoinen srk-talolla. klo 10. Lämmin kiitos osanotosta. Kristuksen rakkaus näyttää suunnan kristityn elämälle, teoille ja valinnoille.” Lutherin mukaan kristityn vapaus sisältää kaksi toisilleen vastakkaista näkökulmaa. klo 15 Naisten raaNaisten raamattupiiri klo 15, takkahuone, mattupiiri klo 15, takkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. Markku Johannes Wolff 78 v. 017 770 0421 p. Ti 8.10. Aamuperhekerho klo 10. klo 10 mukana sussa 29.9. 24.08.2024 On hiljaisuus ja rajaton suru. 017 770 0421 Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. perjantaisin Rinnekodilla. klo 18 Ripari-infotilaisuus kesän 2025 riparilailaisuus kesän 2025 riparilaisille ja huoltajille seurakuntasille ja huoltajille seurakuntatalolla. paaehtoisten ideariihi to 3.10. (Kivelä, Reijo Virolainen, Jukka Kuparinen). Nikolaoksen kirkko Ke 25.9. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. ei ole diakoniapäiMa 30.9. päiväkerho ja perhekerhot. klo 18 Jeesuksen rukousp. Kaikki halukkaat pääsevät laulamaan. Vaikka olet nyt poissa, olet yhä lähellämme. klo 18 Ripari-infotiPe 27.9. takkahuone. klo 15 Ke 2.10. Jumalan tahdon toteuttaminen on jotain muuta kuin sellaisten säädösten noudattamista, jotka ovat kadottaneet tarkoituksensa ja irtautuneet elämästä. 017 770 0421 p. Aamuperhekerho To 3.10. myyjäiset Ry:llä. perheille. perheille. Kuinka nämä kaksi voivat olla voimassa yhtä aikaa. kaat pääsevät laulamaan. Mutta on myös loppumaton rakkaus ja kiitollisuus. 017 770 0421 Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 3-vuotiaat keskiviikkoisin klo 3-vuotiaat keskiviikkoisin klo 9.30 ja 4-5 -vuotiaat tiistaisin 9.30 ja 4-5 -vuotiaat tiistaisin klo 9.30 klo 9.30 RIPPIKOULUTYÖ RIPPIKOULUTYÖ Pe 27.9. Aamuperhekerho klo 10. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kristus päästää seuraajansa vapauteen ihmisten asettamista rajoituksista, mutta sitoo heidät totuuteen ja rakkauteen. klo 8 aamurukous. klo 12-14 RokkaRokkamyyjäiset Ry:llä. perjantaisin Rinnekodilla. klo 10 Perhemessu, Perhemessu, Mikkelin päivä (Häyrynen, Mikkelin päivä (Häyrynen, Lang-Matsi). klo 18.30 Pe 27.9. VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ To 3.10. maksu YV:lle. heille. Vapaaehtoinen maksu YV:lle. Sydämissämme kuljet aina. Jeesuksen opetukset ja toiminta eivät jätä tässä suhteessa tulkinnan varaa. klo 10 Su 29.9. Nikolaoksen kirkko Ke 25.9. paaehtoisten ideariihi to 3.10. klo 12-14 La 5.10. maksu YV:lle. klo 8 aamurukous. Ti 8.10. Matti Toivo Juhani Pennanen Matti Toivo Juhani Pennanen 63, Pielisensuun seurakun63, Pielisensuun seurakunnasta nasta KASTETTU KASTETTU Enni Ida Emilia Kauhanen, Enni Ida Emilia Kauhanen, Laukaan seurakunnasta Laukaan seurakunnasta Kuolleita Seurakunnat p. Kiitos osanotosta. Vapaaehtoinen srk-talolla. klo 10 Perhemessu, Perhemessu, Mikkelin päivä (Häyrynen, Mikkelin päivä (Häyrynen, Lang-Matsi). Sen jälkeen ruokailu lapsiperSen jälkeen ruokailu lapsiperheille. Otetaanpa esimerkiksi sateenkaarikristityt: he haluavat vain, että heidät hyväksyttäisiin kirkossa omana itsenään ja tunnustettaisiin täysivaltaisiksi kirkon jäseniksi, kristityiksi. (Kivelä, Reijo Virolaihossa
Suojellaan sananvapautta. Sodan syttymisen jälkeen kutsuttuja reservejä jouduttiin lähettämään rintamille omissa siviilivaatteissaan. Syksyllä 1939 toimeenpantu ylimääräinen harjoitus (YH) antoi mahdollisuuden kenttäarmeijan varustamiseen ja pikaisiin varustetäydennyksiin vielä normaaliolosuhteissa. Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. Ei ole sattumaa, että diktaattorit rajoittavat aina ensimmäiseksi sananvapautta. Kenttäkelpoisia sotilasasuja ei kuitenkaan suojajoukkojen lisäksi riittänyt kuin osalle kenttäarmeijaa. Jussi Hyvönen, Lauri Kastari, Kalle Väisänen, Eljas Laitinen, Martti Räisänen, Lauri Laukkanen, Samppa Leskinen, takana vas. 21 Keskiviikko 25. LEHDEN LOGO. Se ei todellakaan ollut Suomen puolustusvoimien varustamissuunnittelun tulos. Matti Laukkanen, Otto Kärkkäinen, Eemil Tissari, Väinö Saastamoinen, Eemil Tikkanen, Uuno Tikkanen, Lauri Hyvönen, Viljo Tikkanen, Eino Tapaninen, Veikko Heinoja, Eemil Tikkanen, Ville Piippo. Rytkyn poikia, edessä vas. syyskuuta 2024 VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTON KÄTKÖISTÄ Tällä palstalla julkaisemme Kotiseutuyhdistyksen arkistosta löydettyjä kuvia Kiuruvedeltä. Mielenkiintoista on myös todeta, että talvisodan kylmissä rintamaolosuhteissa suojeluskunnista lähtöisin ollut ruskea sarkapuku todettiin yleisesti hyväksi tai jopa parhaaksi taisteluasuksi, mutta armeijan sotilaspukumallistosta se oli määrätty poistettavaksi jo vuonna 1937. Sananvapaus pelastaa elämää. Utissa reservissä 14.8.–2.9.1938. Aina ja kaikkialla. (Lähde: Maanpuolustuskorkeakoulu: Puolustusvoimien kokeilutoiminta vuosina 1918–1939.) Lähetä muistosi tästä kuvasta lehden toimituksen osoitteeseen: toimitus@kiuruvesilehti.fi Utissa reservissä Sananvapauden rajoittaminen on aina hälytyssignaali siitä, että demokratia horjuu. Vain kantahenkilöstölle, reserviläisille ja varusmiehille sallittu siirtymäaika valmiiden asusteiden loppuun käyttämistä varten pelasti monen sotilaan kylmettymiseltä tyköistuvassa ”varuskuntapuvussa” m/36. Tällöin sotaa edeltäneitä hankintamäärärahoja leikanneen pääministerin mukaan syntyi kansan keskuudessa käsite ”puku m/Cajander”
Vapaa pääsy! Vielä on tilaa mm. Ke 2.10. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. ----------------------------------------------ELÄKELIITTO Porinapiiri 30.9. Tule mukaan keskustelemaan eri aiheista. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. ----------------------------------------------Savonetti: Kaikille senioreille suunnattu maksuton digiohjaus Kiuruveden kirjastossa ke 2.10. seuraavilla kursseilla: Moottorisaha tutuksi -peruskurssi naisille, Hitsauksen perusteet naisille, Ensiavun kertaus, Harmonikan soitto ja Opi itsestäsi kuljettajana ennakoivan ajon koulutus EAK65+ Monissa HARKKA -kerhoissa on myös tilaa. ----------------------------------------------SPR:n Kiuruveden osaston Päiväpiirin kerho kokoontuu ti 1.10. Liput ennakkoon 24 € ja ovelta tuntia ennen konsertti 28 €. klo 10. klo 13. Kulttuuritalon aulassa Kalevin vetämänä. 13.00 Savonetin maksutonta digiopastusta kirjastolla SYYSLOMAVIIKON LIIKUNTALEIRIPÄIVÄT ALAKOULUIKÄISILLE: Viikolla 42, ke-pe 16.-18.10.2024 klo 9.00–13.00 Ohjelma: 9–11 ulkotai sisäliikunta (säävaraus) 11–11.30 evästauko (omat eväät mukaan) 11.30–13 uinti (jonka jälkeen mahdollisuus jäädä vielä omatoimisesti uimaan) Voit ilmoittaa lapsesi yhdelle tai vaikka joka päivälle! Hinta 10 €/hlö. bingo ja pelit. Lisätietoja saa opiston toimistosta p. klo 14 Rinnekodin kohtauspaikalla TERVETULOA! ----------------------------------------------KIRJASTOJA KULTTUURITOIMI La 28.9. syyskuuta 2024 4 Keskiviikko xx. 0405271633 KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10 Puistonkulmalla. klo 10–12, aiheena vapaaehtoistoiminta. 0400 271143. mennessä puh. 2.10. Kohde on myynnissä huutokaupat.com:ssa ja löytyy hakusanalla Kehäkymppi 6.9.2024 klo 12.00 alkaen. Ilmoittaudu ma 14.10. Avoinna: ma–to 8–16 kpl ketta, perunaa, parsaja kukkakaalia, punajuurisalaatti, ananaskiisseliä, ti: broileripyöryköitä, currykastiketta, perunaa, porkkanaa, maustekurkkuviipale, mansikka-raparperikiisseliä, ke: mantelikalaa, sitruunaista kastiketta, perunaa, punajuurta, punajuurisalaattia, vadelmakiisseliä, to: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, ohukaisia, mansikkahilloa, pe: broilerikiusausta, herne-porkkanaa, kurkkuraastesalaatti, PROfeel kermakaramellivanukas, la: kookos-inkiväärikalaa, perunaa, papuja, kurkkuine salaatti, vadelmavispipuuro, su: suikalepossua, perunaa, kukkakaali-maissilisäkettä, perunasalaatti, banaanijogurtti (muutokset mahdollisia). Kirjaston kokoushuone. xxxxkuuta 2021 MYYDÄÄN TOIMISTO-/ VARASTORAKENNUS Kiuruveden kaupunki myy toimisto-/varastorakennuksen (Kehäkymppi) osoitteessa Asematie 28, Kiuruvesi. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen.. klo 18.00 Mikko Alatalo -maalaispojasta 50 vuotta -konsertti. klo 11–13. 22 Keskiviikko 25. ----------------------------------------------ELÄKELIITTO Yhteislaulutuokio ke 2.10. ----------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 40: ma: jauhelihakastiKaupunki Muistilista Kiuruvesi-lehden 10€ KANGASKASSI KANGASKASSI Niemistenkatu 4 p.044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. ----------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 40: ma: jauhelihakastiketta, täysjyvä kierremakaroni, parsaja kukkakaalia, persikkakuutio, punajuurikuutio, ti: perunavelliä, palvikinkkuleikkele, ruisleipä, appelsiini, ke: kapteenin kalakuvioita, kermaviilikastiketta, peruna, kiinankaali, mandariinilohko, kurkku, to: hernekeittoa, ruisvuoka, edamjuusto, maustekurkkuviipale, pe: broilerikiusausta, jäävuorisalaatti, ananaspala, tomaatti (muutokset mahdollisia). Tuokiota vetämässä Aune ja Anneli. Tavataan kahvikupposen äärellä kirjaston monitoimitilassa. KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Hyvän olon olohuone 3.10. Huutokauppa sulkeutuu 6.10.2024 klo 18.55. Voit tulla ilman ajanvarausta
044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. syyskuuta 2024 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 23 Keskiviikko 25. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p
Kulttuuritalon aulassa. Johtokunta Tervetuloa Kiuruveden Voimistelijoiden SYYSKOKOUKSEEN ti 8.10.2024 klo 19.00 Liikekeskus Kassalan alakerran kokoustilaan, Niemistenkatu 4. Mitat 35 ja 50 cm. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. klo 13. -----------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. 050 307 5439 Valmistaudu nyt tulevaan talveen ja osta renkaat ennakkohinnoin! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, ilmastoinnin täyttöhuolto ym. seurakuntatalon monitoimisalissa TERVETULOA ! -----------------------------------------------ELÄKELIITTO Bingo to 26.9. Torilla Asuntoja Tapahtumia Kokouksia LAUANTAI 28.9. -----------------------------------------------Sydän-kerho kokoontuu to 3.10.2024 klo 14 evl. Ota yhteyttä: 0407232852 tai info@metsavarainhoito.fi. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. MYKYROKKAA L, (G) (MYÖS MUKAAN OMIIN ASTIOIHIN 10,90€/L) ENNAKKOVARAUKSET: 010 340 7736 20/25€ Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ kt yksiö hissitalosta. 040 750 6085 -säätiö -säätiö KIURUVESI Kuvia vuosilta 1991-2010 KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvitusta Kohtaloita ja kertomuksia KIURUVEDEN HISTORIA ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME YRITETTY ON KIURUVEDEN HINGUNNIEMEN TIKKASET Lukemista 500 VUOTTA KÄRKKÄISIÄ KIURUVEDEN JÄRVIKIRJA Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa tilauksesta syyskaudella 26.9, 10.10, 24.10, 7.11, 21.11 ja 5.12. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 26.9. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 11–12.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Huveja Myydään VUOKRATAAN kaksio 42 m² kolmiot 82 m² ja saunallinen 83 m² 30 m² 200 m², liiketiloja keskustassa, jaettavissa 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET Myynti huolto TENHO KANERVA p. Heikki Lång p. Puh. syyskuuta 2024 6 Keskiviikko xx. Omat makkarat mukaan, jos haluat paistaa. 0400-945544. Kuljetus lähtee Louhen turvetuvalle (yritysesittely) srk-talon pihasta klo 9.40 ja tarvittaessa ajaa kaksi reissua. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. Varaukset puh 040 182 44 33. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. kerho ry:n VUOSIKOKOUS to 23.1.2020 klo 19.00 Valmakaupalla. -----------------------------------------------ELÄKELIITTO Tavataan taas -tiistaikerho ti 1.10. leivonnaisia. 040 7530 370 -----------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Kahvit tarjotaan! -----------------------------------------------Lusto Metsävarainhoito etsii asiakkailleen metsätiloja. OSMO IKONEN PELTOHOVI PERJANTAI 27.9. Myydään: Muuli 500S peräkärri Kiuruvesi Puh. alan työt. Hinta 5 €. 24 Keskiviikko 25. 0400 218 745 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. 050 590 3395 Kiuruveden Res.ups. Bingon jälkeen jatkuu virikekerho