WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko 12 » Kuorevirran urheilukentällä päästiin jälleen kilpailemaan 4–5 » Entisellä kyläkoululla tapahtuu taas Päivän aikana nähtiin muun muassa monia pikajuoksuja. AKU LAATIKAINEN 11 » Pentti Ahponen jäi eläkkeelle 7–8 » Eero Piippo hoitaa mehiläisiä. VUOSIKERTA, NRO 30. 012138-2330 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 26.7.2023 70
HYVÄ KiuPan johtokunta. Viemmekö näiltä lapsilta tulevaisuuden, uskon ihmiseen ja ihmisen hyvyyteen. Vastineessanne Ukin mielipidekirjoitukseen heti alussa pahoitteluiden jälkeen kerrotte, että näistä asioista olisi järkevämpää keskustella omalla nimellä jossain muualla, kuin mielipidepalstoilla. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Mielemme terveydestä tai sen sairastumisesta puhutaan paljon. Mutta jos mielestänne mielipiteen kirjoittaminen omalla nimellä on uskottavampaa, niin minä olen sen valmis tekemään. Onko itse pelaajalta kysytty kokemuksistaan. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Ja koska mielestäni teidän vastineessa kiusatuksi tulijan kokemusta vähätellään, haluan tähän vastata, ja pyytää: avatkaa silmät, ja miettikää keinoja siihen, ettei yksikään pelaaja tulisi kiusatuksi harrastuksen parissa. Tämä on sääli, sillä pesäpallo on monipuolinen laji, joka soveltuisi hyvinkin monelle ihmiselle. Onko kaiken takana ihmisen mielen järkkyminen, sen tiedostamaton ja häikäilemätön tapa toimia kylmästi ja tunteettomasti. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kirjoituksia ei palauteta. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lisäksi tätä on kestänyt jo pidempään, ja esiintynyt etenkin harjoitusten aikana. Tämä tapahtui otolliseen aikaan, sillä suomalaisessa yleisurheilussa on tällä hetkellä hyvä noste päällä ja Kiuruveden kaupunki täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Kumpi siis on väärässä. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Kenttä oli jo korkea aika panna kuntoon, sillä se oli viimeisinä vuosinaan jopa vaarallinen käyttää, etenkin märällä kelillä. Tapahtumassa pystyi aistimaan urheilujuhlan tuntua, vaikka sää ei kovin suosiollinen ollutkaan. Pelkkä kannustaminen uudelleen harrastuksen pariin liittymisestä ei ehkä riitä. Mielestänne tilanne on selvitetty jo perheen kanssa, mutta mitä tämä selvittäminen tarkoittaa. Samoin liikennepuisto, skeittausalue ja koripallon harrastusmahdollisuus saivat kannatusta. 2 Keskiviikko 26. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Mikä on niiden ihmisten kyky empatiaan ja inhimillisten tunteiden kokemiseen, jotka esimerkikisi ryöstävät lapsia häikäilemättä kodeistaan. Toisekseen kerrotte, että pelaajaa ei ole kiusattu, vaan kyse on ollut yksittäiseen pelitilanteeseen liittyvästä napakasta ohjeistuksesta. Kuitenkin tieto myös ihmisen pahuudesta vaati järkähtämätöntä uskoa siihen, että lastemme elämästä tulisi vielä elämisen arvoista. Vai eikö tuo edellämainittu ole kiusaamista. Kiuruvedellä on paikkakunnan kokoon nähden hyvät liikuntapaikat ja -mahdollisuudet. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Pelataanko lisää jalkapalloa, vai avattaisiinko kuitenkin silmät. Ihmisestä on tullut oman lajinsa ja oman elinympäristönsä ryöstön kohde. BIRGITTA WULF. Lauantain kisat olivat Kiuruveden ensimmäiset viralliset yleisurheilukilpailut pitkään aikaan, sillä vuodesta 2005 lähtien kenttä oli ollut kilpailukiellossa huonon kuntonsa vuoksi. heinäkuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Urheilukenttä on valmis – mitä seuraavaksi. Kentällä on myös kansanterveydellinen merkitys. Ihanteellinen olisi tietysti sellainen, joka saisi innostumaan niitä ihmisiä, jotka eivät tähän mennessä ole kovin aktiivisesti liikkuneet – ja toivottavasti kyseessä olisi mahdollisimman laaja joukko. Uusi frisbeegolfrata on toki tulossa Hovin alueelle, mutta ihmiset kaipaavat myös muun muassa kuntoportaita ja parempia tenniskenttiä. En ole pelaajan niin sanottua ydinperhettä, mutta meidän perhe on tiivis kokonaisuus useassa sukupolvessa, ja se pitää meteliä, kuka jaksaa ja pystyy. K uorevirran uudistettu urheilukenttä otettiin käyttöön viime viikonloppuna vihkiäiskisojen merkeissä. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 107 e / 98 e Eurooppa 160 e / 140 e muut ulkomaat 230 e / 210 e Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. SARIANNE NYKÄNEN Ukin tytär ja entisen pelaajan täti Kirjoittaja haluaa sanoa, että ”Toivottavasti tätä omalla nimellään mielipiteensä kertojaa ei heitetä bussin alle”. Itse kiusatuksi tullut pelaaja kuitenkin kertoo, että hänen pelitaitojaan on moitittu ja epäonnistumisille on naurettu. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Ja mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa. Kiuruvesi oli takavuosina hyvinkin vahva pesäpallopitäjä, mutta sittemmin laji on hiipunut pitkälti koulujen liikuntatunneilla harrastettavaksi lajiksi. Mielenkiintoista ja tervetullutta olisi myös, mikäli Kiuruvedellä aloittaisi toimintansa jokin täysin uusi laji. Katsomo ja kuuluttamo jäivät vielä odottamaan parempia aikoja, mutta tärkeimmät eli suorituspaikat saatiin kunnostettua. ADOBE STOCK Ihmiskunta unessa ELÄMÄMME on ollut jo pitkään taistelua rahasta ja vallasta. Samoin liikennepuisto, skeittausalue ja koripallon harrastusmahdollisuus saivat kannatusta. Luulen, että alunperin mielipidekirjoituksen julkaisulla nimettömänä on haluttu suojella kiusatuksi tullutta pelaajaa. Mutta kyllä niitä mahdollisuuksia myös aurinkoisemmille ja lämpimämmille kisoille vielä tulee, sillä yleisurheilukisoja on suurella varmuudella luvassa jatkossakin/lähivuosina, vaikka ensi talvena Kiuruveden Urheilijoita toki työllistää myös hiihdon maakuntaviesti. Haluaisin kysyä, että missä ja miksi. Tai ovatko kiusaajat pyytäneet anteeksi. Mielestäni tämä kommentti kertoo jo siitä, että kiusaamisesta puhujat halutaan vaientaa. Nyt se on kuitenkin priimaa ja toivotaan, että siitä on iloa pitkäksi aikaa eri-ikäisille liikkujille. Tätä sanomaa on kuullut paitsi Kiuruveden sisältä, myös ennen kaikkea ulkopuolelta. Ihmiset kaipaavat myös muun muassa kuntoportaita ja parempia tenniskenttiä. Viikon kysymyksen vastauksistakin sen voi jo lukea, että kehitettävää on edelleen. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Kiusaamista esiintyy tänä päivänä ihan liikaa, ja olemme varmasti kaikki nähneet ja kuulleet, miten vakavia seurauksia kiusaamisella voi olla. Tai miksei täällä voisi herätellä henkiin jotain uusvanhaakin lajia, kuten vaikkapa pesäpalloa. Mutta toki ei täälläkään vielä täydellistä ole. Tuhoammeko ajattelemattomuuttamme heidän elinympäristönsä ja elinmahdollisuutensa. Näin tapahtuu ympäri maailman. On hienoa, että seurallanne on selkeät säännöt ja ohjeet, mutta tietääkö jokainen pelaaja nämä
Olihan tuolloin Mihail Gorbatsov noussut hiljattain valtaan Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopan maissa oli nähtävissä merkkejä uudenlaisesta liikehdinnästä ja kuohunnasta. Useilla meistä oli myös mahdollisuuksia vierailla tutkimuskohteinamme olevissa valtioissa. Laina Heinonen Itse käyttäisin kuntoportaita. Murtorinteet yöpyivät pappilassa ja juhlien jälkeen saunoimme ja parantelimme maailmaa. Lähetin yhdessä niin ikään DDR:ään liittyvää tutkimusta tekevän seminaarikollegan kanssa kirjeen Itä-Berliiniin eräälle professorille. MURTORINNE ei ollut ainoastaan tutkija vaan myös tekijä. Eivät palvelisi pelkästään yhtä ryhmää. Pasi Lonkila Käyttäjiä tarvitaan myös! Matti Elomäki Kyllä näytti upealta koko liikunta-alue: luontopolku venerannasta ABC:lle ja terveyskeskuksen takaa urheilukentälle – näin ulkomailta tulleen entisen rapakkojokisen silmään. Hän toimi pitkään Kirkon ulkomaanasiain neuvostossa ja sen Itä-Euroopan työryhmässä. Se on myös kustannustehokas. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Rauni Abbott Tenniskenttä kuntoon! Santtu Kärkkäinen Tenniskentille parempi alusta! Simo Kekäläinen Ympärivuotinen tennishalli, johon kattavat ravintolapalvelut palvelemaan meidän herrainklubia! Henttu Tikka Kehitysvammaisille lisää monipuolista liikuntaa. Hänen vastauskirjeensä alkoi näillä sanoilla: Onnittelen teitä, että saatte harjoittaa opintojanne kansainvälisesti arvostetun ja tunnetun professorin Eino Murtorinteen johtamana! LUKUVUODEN kestäneeseen seminaariin osallistuneet opiskelijat olivat hyvin motivoituneita. Esko Bergqvist Eino Murtorinne – ensyklopedisti ja herrasmies VIERASKYNÄ KIMMO KIVELÄ Kirjoittaja on Kiuruveden kirkkoherra. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Eihän kaupungilla siihen ole varaa, kun se ei tuota mitään, paitsi koirille omistajineen hyvää mieltä. Hänellä oli ilmiömäinen kyky tarinallistaa esityksiään. Itse tulisin mukaan talkoisiin ja yhdistykseenkin, kunhan vetäjät löytyisivät. Laji tulee jos on tullakseen ja löytää olosuhteet, vaikka ei äärellä olisikaan (suunnistushallia odotellessa). ADOBE STOCK. 3 Keskiviikko 26. Myöhemmin hän tutki Kolmannen valtakunnan kirkkotaistelua ja aihepiiriin liittyvät teokset saivat laajaa kansainvälistä huomiota, esimerkiksi Risti hakaristin varjossa (1972). Vielä kesän kynnyksellä ilmestyneessä Kanava-lehden 50-vuotisjuhlanumerossa oli hänen kirjoittamansa artikkeli Kansankirkko vai kansalliskirkko. Lapsi haluaisi harrastaa koripalloa. Katja Aarremaa No ne kuntoportaat. Ollaan vaan edelleen takapajula, mihin kyseistä puistoa ei laiteta. Skeittausalue tarvittaisiin vielä lapsille ja nuorille, sekä kuntoportaat ja koirapuisto. Olimme aloittamassa Murtorinteen johtaman Itä-Euroopan kirkkoja käsittelevän pääaineseminaarin. puiston. Soittelimme säännöllisesti pitkiä puheluita, hän oli hyvin kiinnostunut hänelle rakkaan Kiuruveden kuulumisista. heinäkuuta 2023 VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Oletko tyytyväinen Kiuruveden liikuntatarjontaan. Toivottavasti osaatte arvostaa! Mirjami Saarinen Nuorilta tätä pitäis iteltään tohtia kysyä, että mikä ois se järkevä intressi mihin energian purkais, jotta ei mene intressit hukkaan. Oli suuri kunnia, että hän oli mukana virkaan asettamisessani. Itselleni rakkaita muistoja on ollut Vehmersalmen seurakunnan 75-vuotisjuhla 1995, jossa Eino toimi juhlaesitelmöitsijänä. Noora Rajakangas Kuntoportaat. Anneli Kärkkäinen-Pappila Ei kai nyt sentään koirapuistoa, sehän olisi aivan kauheaa. Eino oli myös ensimmäisten joukossa onnittelemassa tultuani valituksi kirkkoherran virkaan Kiuruvedelle 2020. Laittaessani Facebookiin päivityksen Einon poismenosta, kommentoi suurlähettiläs Rene Nyberg: ”Rauha hänen muistolleen. Lisäksi hän osallistui Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisiin oppikeskusteluihin. Kuollessaan hän oli 92-vuotias, syntynyt 25.11.1930 Rytkyn Murtomäkeen. Sanna Harmoinen Kuntoportaat. VALMISTAUTUESSANI jumalanpalvelukseen sunnuntaina 16.7. EINO Murtorinne oli tuottelias kirjoittaja sekä opettajana sivistynyt ja mukaansatempaava. Ja hersyvä huumori! Tutkimuksissaan hän liikkui laajoilla alueilla. Hieno mies ja merkittävä tutkija!”. Juhlallisuuksiin osallistui myös silloinen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari. Pekka Mäyrä Kuntoportaat. PAPISTON keskuudessa Murtorinne nautti laajaa arvostusta myös sen vuoksi, että hänellä oli akateemisen työskentelyn lisäksi kokemusta tavallisesta papin työstä. VIIMEISEN kerran tapasin Eino Murtorinteen Helsingissä marraskuussa 2021. Hänen johdollaan käynnistyi Suomen akatemian rahoittama tutkimusprojekti Suomen kirkko uusimman ajan aatteellisissa, poliittisissa ja sosioekonomisissa muutoksissa. Elli Ruotsalainen Tenniskentän olisi voinut uusia myös ja tehdä tenniksen sisäpelikentän, että tenniksen pelaajien olisi mahdollista pelata myös talvella. Jo tällainen seminaariaihe oli paitsi äärimmäisen kiinnostava, myös osoitti professorin vainua tutkimusteemojen valinnassa. Kirsi Kumpulainen Liikennepuisto. Koiria kyllä on paljon ja koirat tarvitsivat ko. OPINTOJENI alkuvaiheessa muistan erään kahvipöytäkeskustelun teologisen tiedekunnan kuppilassa opiskelutovereiden kanssa. Kuvituskuva. Eräs jo pidemmälle ehtinyt opiskelija tiesi kertoa, että kansainvälisesti arvostetuimmat suomalaiset teologit ovat Tuomo Mannermaa ja Eino Murtorinne. TUTKIMUSAIHEENI käsitteli kristillisdemokraattisen unionin varhaisvaiheita toisen maailmansodan jälkeen DDR:ssä. Terveiset ja kertomukset näiltä matkoilta olivat kaikkia kiinnostavia. Tästä sain paria vuotta myöhemmin konkreettisen todistuksen. Sanna-Leena Tikkanen Kyllä nuorten ja lasten sekä kaikenikäisten ympäristön käyttö liikuntaolosuhteena saattaa olla myös yhtä tärkeä suorituspaikaksi ja kehitysalustana. Kolmannen valtakunnan kirkkotaistelun tutkimisen jälkeen hän keskittyi Kirkon, yhteiskunnan ja kulttuurin suhteisiin liittyvään tutkimukseen. sain sakastiin suruviestin professori Eino Murtorinteen kuolemasta edellisiltana. Hänen väitöskirjansa (1964) Papisto ja esivalta routavuosina 1899–1906 liittyi autonomian kauteen. Kuntoportaat ovat monen lukijan toiveissa. Tuona samana päivänä olin tavannut viimeisen kerran myös ministeri Ilkka Kanervan. Murtorinne oli myös selättänyt 1966 DDR:n puoluebyrokratian ja saanut tutkimusluvan arkistoihin, jotka olivat olleet sinetöityinä Kolmannen valtakunnan luhistumisesta lähtien
heinäkuuta 2023 Korpijoki-Ohenmäki Kylät ry on yksi Kiuruveden virkeimmistä kyläyhdistyksistä. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Sunnuntaina 30.7. mobiiliverkon käytössä, joka painottuu kesäisin maaseutumaisiin kuntiin. kello 13 alkaen kyläyhdistys järjestää jälleen ison tapahtuman kyläntalo Korvikossa, missä aihetta juhlaan on monin verroin. Näin on tehty muun muassa Kiuruvedellä, missä 5G-verkkoa on laajennettu Kuorevirralla. heinäkuuta 2023 AKU LAATIKAINEN Kuvassa takarivissä vasemmalta oikealle kyläyhdistyksen jäsen Birgitta Tikkanen, rahastonhoitaja Irja Nivalainen, puheenjohtaja Jouko Tikkanen ja varapuheenjohtaja Kaarlo Humaloja. Kyläntalo Korvikossa on monta aihetta juhlaan Korpijoki-Ohenmäen virkeä kyläyhdistys järjestää edelleen paljon toimintaa entisellä kyläkoululla. Myös itse kyläyhdistykselle tulee tänä vuonna 15 vuotta täyteen. – Mobiiliverkon liikenteestä käy ilmi, että moni suomalainen suuntaa kesäksi Pohjois-Savoon. AKU LAATIKAINEN UUTISET Keskiviikko 26. Tule valitsem n omasi! Kiuruveden Näkökulma Elisa on vahvistanut mobiiliverkkonsa yhteyksiä Pohjois-Savossa AKU LAATIKAINEN Puhelinoperaattori Elisa on alkuvuoden aikana panostanut Pohjois-Savon 5G-verkkoon ja tuonut nopean yhteyden entistä useamman asukkaan ja yrityksen saataville. Etualalla Nivalaisen lapsenlapset Aleksi ja Benjamin. 017 752 277 Seuraa meitä Facebookissa Meiltä parhaat lahjat kesän juhliin, rippijuhliin ja häihin ym. MaaAKU LAATIKAINEN. Tämä tarkoittaa muutosta myös Mobiiliyhteyden toimivuuteen vaikuttaa kolme keskeistä asiaa: verkon kuuluvuus, käytössä oleva verkkolaite sekä liittymä. Kesäisin moni suomalainen viettää aikaansa mökillä, leirintäalueilla tai vaikkapa festareilla. Tästä osoituksena oli vuonna 2020 kylän valinta Pohjois-Savon Vuoden kyläksi, ja toiminta on edelleen aktiivista. Seuraava tapahtuma on luvassa sunnuntaina 30.7., jolloin juhlistetaan monen merkkivuoden täyttymistä. Vuoden 2023 alkupuoliskolla Elisan 5G-verkko avautui Vieremälle, minkä lisäksi verkkoa on laajennettu useilla paikkakunnilla. Pohjois-Savossa mobiiliverkon liikenne kasvaa eniten Tuusniemellä, Vesannolla ja Tervossa. Ensinnäkin entinen kyläkoulurakennus tulee 70 vuoden ikään ja lisäksi juhlitaan Kiuruveden 150-vuotisjuhlavuotta. 4 Keskiviikko 26
Paljon vapaaehtoisia Piipon mukaan tapahtumalla halutaan myös jatkaa Iskelmäviikon aikaan saanutta kivaa pöhinää ja hyvää mieltä, vaikka kyseessä onkin yhdistykseltä varsin suuri rutistus. Alun perin ilmoitettiin, että tapahtumaan olisi viiden euron sisäänpääsymaksu, mutta tästä on kuitenkin päätetty luopua. Mikäli tästä ei ole apua, voi hankkia ulos sijoitettavan lisäantennin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi AKU LAATIKAINEN Jänteen hallilla lauletaan 12 tuntia Eläkeliiton Kiuruveden yhdistys järjestää perjantaina 28.7. Mutta kyllä se kohtalonkysymys on tulevaisuudessa, että miten meidän vanhojen tilalle löydetään tekijöitä, Kaarlo Humaloja sanoo. – Muutoinhan heitä varmaan näkisi lähinnä vain ruokakaupassa, Irja Nivalainen sanoo. heinäkuuta 2023 – Päivän ohjelmaan kuuluukin monipuolisesti muistelointia ja historiaa, mutta myös musiikkia ja pari juhlapuhetta kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusaselta sekä koulun entiseltä opettajalta Taina Peltoselta, kertovat kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Tikkanen, varapuheenjohtaja Kaarlo Humaloja sekä rahastonhoitaja Irja Nivalainen ja jäsen Birgitta Tikkanen. On ollut kesäjuhlia, Avoimet kylät -päiviä ja talviaikaan iltakahviloita, jossa kyläläiset ja muutkin voivat tavata toisiaan. KYLLÄ 89% EN 11% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö presidentin valtaoikeuksia muuttaa. Etenkin remontin aikaan, se oli kuin töihin olisi aamulla lähtenyt, Irja Nivalainen naurahtaa. – Voisikin sanoa, että nyt tämä rakennus on paremmassa kunnossa kuin koskaan. ADOBE STOCK Eläkeliiton Kiuruveden yhdistys järjestää karaokemaratonin. – Hän kertoi, kuinka hänen kotonaan Jylängän talossa oli aikoinaan yksi harvoista kylän puhelimista. – Meillä on täällä myös kansalaisopiston kursseja, ikäihmisten tapahtumia ja nyt syksyllä on tulossa taidetapahtuma. kello 10–22. – Mutta heillä on tietysti työja perhe-elämää, jotka vievät aikaa toisin kuin meillä eläkeläisillä. Samoin pidämme ainakin keväisin ja syksyisin palvelupäiviä, jonne tulee parturi, hieroja, jalkahoitaja sun muuta palvelua kyläläisille. 5 Keskiviikko 26. Kaarlo Humaloja kertoo, että idea tähän lähti yli 90-vuotiaalta Martti Multalalta, joka oli ollut sota-aikaan nuori poika. Muistolaatta kaatuneille Yksi päivän kohokohdista on myös sodissa kaatuneiden kyläläisten muistolaatan paljastaminen kyläntalon aulassa. – Remeskylän makkaraa paistamme kolmen tunnin välein kello 12 alkaen ja iltapäivällä tulevat myös muurinpohjalettujen paistajat muutamaksi tunniksi, Minna Piippo kertoo. Kyseessä on yksi Kiuruvesi 150 vuotta -tapahtumista. Neljän vuoden aikana kaikki pinnat, ovet ja ikkunat uusittiin ja siirsimme tämän öljylämmityksestä maalämmölle. Lisäksi nettiyhteyden nopeuteen vaikuttaa käytettävä nettiliittymä – nopeammat liittymät saavat aina hitaampia liittymiä enemmän kaistaa käyttöönsä, Niiranen kiteyttää.. Meillä on tässä myös kolme asuntoa, joissa kahdessa on vuokralaiset. VIIKON KYSYMYS Oletko tyytyväinen Kiuruveden liikuntatarjontaan. On kuitenkin ollut hienoa huomata, että heitä löytyy, sillä esimerkiksi Iskelmäviikon lettukahvio torilla työllisti 34 eri vapaaehtoista teltan pystytyksestä purkamiseen asti. Mobiiliyhteyden toimivuuteen vaikuttaa kolme keskeistä asiaa: verkon kuuluvuus, käytössä oleva verkkolaite sekä liittymä. – Paljon täällä on kyllä mennyt tunteja. – Toivommekin, että saamme ihmiset sankoin joukoin liikkeelle, ehkä myös ympäristökunnista. Eikä ihme, sillä tilava rakennus on hyvässä kunnossa. – Kai sitä ollaan sen verran kylähulluja. – Kun kyläkoulu lakkautettiin vuonna 2008, teimme kaupungin kanssa 50 vuoden vuokrasopimuksen ja aloitimme ison remontin. Tapahtuman avaa Kiuruveden kaupunginjohtaja ja itsekin kovana laulumiehenä tunnettu Juha-Pekka Rusanen kello 10. Haluamme katsoa, mitä erilaiset hankkeet ja muutkin jutut tuovat tullessaan, Jouko Tikkanen kiteyttää. Lauluvalikoimaan pääsee tutustumaan myös etukäteen kirjoittamalla Googleen ”Singa laululista”. Keitämme mykyrokan ja sitä voi nauttia joko paikanpäällä tai kotiin vietynä. Nuorempia on jonkin verran mukana, mutta kyllä heitä enemmänkin voisi olla. Kyläntalo on samoin varsin suosittu häiden, syntymäpäivien, muistotilaisuuksien ja sukukokousten pitopaikka. – Kaatuneita kyläläisiä oli 16, joista Martti muisti 14. 08 764 990 Torstaisin klo 9.00-13.00 Toiset lasit KAUPAN PÄÄLLE tai ALENNUS -30% silmälaseista. Pitkä päivä vaatii myös energiaa, joten niinpä kahviosta on koko päivän mahdollisuus ostaa kylmää ja kuumaa juotavaa, sekä suolaista ja makeaa syötävää. – Reititin kannattaa asetella mahdollisimman esteettömälle paikalle langatonta yhteyttä käyttäviin laitteisiin nähden. Myös sijainti ikkunan lähellä tai mökin terassilla voi parantaa nopeuksia. AKU LAATIKAINEN Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Kun nämä ottaa huomioon, voi yhteyden laatua parantaa itse muutamilla konsteilla. Elisa on vahvistanut mobiiliverkkonsa yhteyksiä Pohjois-Savossa kunnan kesäisin kunta on Tuusniemi, jossa verkon käyttäjämäärä jopa yli kaksinkertaistuu heinäkuussa, kertoo Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Hanna Niiranen Elisan tiedotteessa. kello 10–22 karaokemaratonin Jänteen hallilla. – Vapaaehtoisia tarvitaan tapahtuman toteuttamiseen aika paljon. Ja on meillä sellaista savolaista uteliaisuuttakin. Karaokemaraton järjestetään perjantaina 28.7. Nuoria olisi hyvä olla lisää Kysyttäessä, että mikä on kyläyhdistyksen virkeyden salaisuus, haastateltavat naurahtavat. – Koko perheelle suunnattuun tapahtumaan on vapaa pääsy ja lapsia leikittää 4H-järjestö. Paljon muutakin toimintaa Tuleva tapahtumapäivä ei suinkaan ole ainoa laatuaan Korvikon kyläntalolla, vaan siellä on viime vuosina totuttu näkemään muutakin toimintaa. – Jos tanssijalkaa alkaa vipattamaan, niin hallilla mahtuu myös tanssimaan, joten tanssijatkin ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Se antaa paljon laulajallekin, mikäli laulu saa tanssijat liikkeelle, Piippo kannustaa. – Toki paikalle voi tulla myös ihan vain kuuntelemaan ja meillä on lisäksi toivelaatikko, jonne kuuntelijat voivat jättää laulutoiveitaan, joita eivät itse halua laulaa, mutta haluaisivat kuulla jonkun toisen esittävän. Loput kaksikin saimme lopulta selville ja päätimme, että tällä tavoin kunnioitamme sitten sotiemme veteraaneja, ikuistamalla heidät kunniapaikalle talteen tähän kyläntalolle. Pelailemme myös bingoa, Nivalainen luettelee. Suurin osa kaatuneista oli Ohenmäen puolelta, koska Korpijoelle asutusta tuli laajemmin vasta sotien jälkeen rintamamiestilojen myötä. Tanssiakin voi Karaokemaratonissa lauletaan karaokea tauotta 12 tuntia putkeen Singan-pohjilta ja valikoimassa on yli 100 000 laulua. – Aktiivitoimijoita meillä on tällä hetkellä kymmenkunta ja sitten on satunnaisempia apukäsiä. Entinen kyläkoulu on pidetty hyvässä kunnossa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Sinne tuli aina soitto, jos joku oli kaatunut ja sen jälkeen sana vietiin sitten omaisille. – Vaikka järjestäjänä on Eläkeliitto, on tapahtuma kaikille avoin – vauvasta vaariin – eli ei missään nimessä pelkästään yhdistyksen jäsenille, painottaa Minna Piippo, joka toimii Eläkeliitossa sihteerinä, musiikkivastaavana ja karaokekerhon vetäjänä. Pääsylipun sijasta kahvion tiskillä on lipas, johon jokainen voi halutessaan laittaa lipun hinnan tai muun summan lahjoituksena/kannatuksena, Piippo sanoo. Tarkat tiedot saimme lopulta veteraanimatrikkelista, jossa olivat syntymäja kuolinajat sekä täydelliset nimet. Se on toki sanottava, että aika iäkkäitähän meistä suurin osa on. Suurin piirtein samoista määristä puhutaan myös tässä tapahtumassa
Mehiläisistä on hyötyä kasvien pölyttämisessä. Uudet emot viedään parituspesiin, jotka ovat pienoiskokoisia mehiläisyhdyskuntia. – Vattu on myös hyvä satokasvi, samoin metsämarjat. Seuraavan vuoden hunajasadon valmistelu alkaa keskikesällä. Kuhnurin siitoselin on 40 prosenttia sen painosta. Horsma on tärkein, Piippo kertoo. Emo varastoi siittiöt säiliöönsä ja munii aikanaan joko hedelmöittyneitä tai hedelmöittymättömiä munia. – Kuhnuri ei osaa itse syödä, sitä syötetään, eikä sillä ole piikkiä puolustautumiseen. Emo voi munia jopa 3000 munaa päivässä. 6 Keskiviikko 26. Pölytyshyöty merkittävä Remeskylässä asuvalla mehiläishoitajalla on pesiä eri puolilEero Piippo hoitaa mehiläisiä yllään tiivis suojapuku. Pussimainen elin jää emoon kiinni parittelun jälkeen ja seuraava kuhnuri repii sen pois. Viileä sää tähän aikaan kesästä tarkoittaa sitä, ettei hunajasadosta tule runsasta. Vikkelin ja nopein kuhnuri pääsee parittelemaan emon kanssa. Sitten emo viedään pesään ja se alkaa munia. Kukkiin ei tule mettä. Korkealla ilmassa emo parittelee muutaman kuhnurin kanssa. Kuhnuri kuolee pariteltuaan. Kesäkuumalla työ on raskasta ja hikistä, puku ei hengitä ja raskaita pesälaatikoita pitää nostella. Piippo huolehtii, että pesissä on elinvoimaiset ja munivat emot. Ne kestävät tauteja, talvehtivat hyvin eivätkä parveile eli karkaa pesästä savupiippuihin tai rakennusten koloihin. Eero Piippo “ KIRSI HAAPEA. Se tekee töitä viimeiseen asti. heinäkuuta 2023 Uutiset Ahkerat työläiset lämpimiä öitä vailla Maitohorsma kukkii, mutta mehiläisille siitä ei ole hyötyä, jos yöt ovat viileitä. Hedelmöittyneistä munista kehittyy työläisiä, jotka ovat naaraita. Kuhnurit saavat omia kanaviaan pitkin selville, että nuori emo on perittelulennolla ja ne ryntäävät perään. Kuningatar vain munii Mehiläispesässä on yksi mehiläiskuningatar, emo. Lämpimänä aurinkoisena päivänä ne nousevat parittelulennolle. KIRSI HAAPEA la usean maanomistajan pellonreunoilla ja metsissä. Mehiläinen lentää tehollisesti alueella, jonka halkaisija on kolme kilometriä. Ne kuhnurit, jotka jäivät vanhoiksipojiksi, eli eivät pärjänneet kilpailussa emosta, kokevat myös karvaan kohtalon. Kuhnurin kova kohtalo Mehiläiskoiraan eli kuhnurin ainoa tehtävä on paritella. – Mehiläishoitajan kiinteät kulut ovat samat oli sato hyvä tai huono, hän huomauttaa. Sen työnä on vain munia. Parhaat lentäjät jatkavat sukua. Luonto on ohjelmoinut työmehiläiset rakentamaan kuusikulmaista kennostoa erittämästään vahasta, keräämään mettä ja muuttamaan sen hunajaksi. Mehiläismaailmassa ei ole yksilöitä. Hän tuntee mehiläisen elämänkierron ja sielunelämän. Eero Piippo kasvattaa emoja. Tai siivestä lähtee pala ja mehiläinen jää kentälle. Kun aika tulee täyteen, se kävelee pesästä pois kuolemaan. – Mehiläinen tekee pesän eteen kaikkensa. Jalostukseen mehiläishoitaja ottaa toukkia sellaisista pesistä, joissa on helppohoitoisia mehiläisiä. Emokasvatus on tarkkaa puuhaa, jossa tarvitaan neulaa ja hyvää näköä, kun poimitaan tavuviivan kokoisia toukkia emoiksi kasvatettaviksi. Näihin aikoiMehiläishommassa ei mikään ole varmaa muu kuin se, että kaikki on epävarmaa. Hedelmöittymättömistä munista tulee kuhnureita eli koiraita. – On laskettu, että mehiläisten pölytyksen arvo on viisinkertainen mehiläishoitajan saaman hunajasadon arvoon verrattuna. Ne ruokkivat emoa ja johtavat pesän toimintaa. Horsma on hyvä hunajakasvi, ja nyt on sen pääsatokausi. – Kuhnurilla on isot silmät ja se näkee hyvin. Piippo arvioi, että horsma antaa hunajaa kolmena, neljänä kesänä kymmenestä. Keskikesän lämpimät yöt ilahduttaisivat mehiläishoitaja Eero Piipon miljoonia ahkeria kotieläimiä, tarhamehiläisiä. On eri kuhina, jos yksi kimalainen lentelee pitkin ketoja, tai kun mehiläistarhan kymmenettuhannet mehiläiset työskentelevät 700 hehtaarin lentopiirillään, Piippo vertaa. Kaikki pesän hyväksi Eero Piippo on hoitanut mehiläisiä 41 vuotta. Mutta mettä erittyy kunnolla vain, jos yöt ovat lämpimiä, lähempänä 20 astetta. Toukat kehittyvät hautomakaapissa lämpimässä ja kuoriutuvat noin kymmenen vuorokauden kuluttua toukansiirrosta. Emo parittelee muutaman kuhnurin kanssa ja uusii lentonsa useana päivänä. Se käy kauempanakin, mutta silloin työ ei ole enää tehokasta
Miro Heikkinen, pian kaksi vuotta, ratsasti Nellin selässä. Perinnepihan rakennuksetkin kiinnostivat nuoria kävijöitä, niin itse päärakennus kuin myös esinemuseo. Samalta Tiina Dahlgrenin tilalta olivat myös suomenlampaat Kinuski ja Keksi sekä kolme kirjavaa kanaa. Taikinaa oli varattu niin paljon, että siitä riitti ainakin 150 syöjälle. Vanhojen traktoreiden kulkuetta voi taas pian ihailla Rytkyn maisemissa. Nelli-ponia talutti Sanni Heikkinen, ratsastuksen harrastaja itsekin. Kaupunki tarjosi kaiken juhlavuotensa kunniaksi. Hän teki poikasena heinäpellolla paljon pajupillejä, jotka olivat entisajan kännyköitä. Lettupisteelle oli jonoa koko ajan. KIRSI HAAPEA KIRSI HAAPEA. Perinteisiin on myös kuulunut eräpäreen tekonäytös ja sellainen on tänäkin vuonna taas ohjelmassa. Yhdistyksellä on nykyään reilut 120 jäsentä ja sen puheenjohtajana toimii Hannu Halonen. Raakaa leikkiä, siinä mitataan onko sitkoa, Eero Piippo kuvailee työtään. Pienimmät halusivat ponin selkään ja isommat ratsastivat suomenhevosella. Lapset ruokkivat lampaita voikukanlehdillä ja muilla läheltä löytyvillä kasveilla. Traktoreiden ohella tapahtumassa pääsee tutustumaan muun muassa vanhoihin höyrykoneisiin, käsijauhinkiviin ja käsikäyttöiseen pärehöylään. Arkistokuva. Vaatii hoitajalta sitkoa – Mehiläishoitajan työ on pitkäjänteistä ja raskasta sekä täysin säiden armoilla. Pulleat lehdet maistuivat parhaiten. Nyt kuitenkin on taas aika kokoontua perinteiseen tapahtumaan, joka järjestetään lauantaina 5.8. Ahkerat työläiset lämpimiä öitä vailla hin työläiset lopettavat kuhnurien ruokkimisen ja ajavat ne pesästä ulos, Eero Piippo kertoo. Virallinen tilaisuuden avaus juhlapuheineen on kello 11 ja itse ajelu suoritetaan traktorimuseon lähiympäristössä sijaitsevilla teillä kello 11.30 alkaen. Ratsaille oli jonoa. Askartelupisteellä sai vuolla paimenpillejä ja kokeilla tuohitöitä. Se on silmätön pieni otus, joka kantaa mehiläisille tuhoisia viruksia. 7 Keskiviikko 26. Se loisii pesissä, syö mehiläisen toukkia ja munii kennoihin. – Karhua pahempi uhka mehiläisille on varroapunkki. Hiki tippuu ja ruumiinlämpö nousee. Eero Piippo on oppinut ammattiinsa kursseilla, opettelemalla, ihmettelemällä ja hoitamalla. – Mehiläisistä tulee lyhytikäisiä ja koko pesä kuolee ja mehiläishoito loppuu, jos punkkiongelmaa ei hoida, Piippo sanoo. KIRSI HAAPEA Perinteinen Lastenpäivä kokosi pikkuväkeä museolle viime keskiviikkona. Kiuruveden Rytkyn traktorimuseolla, osoitteessa Kaarteenperäntie 679. Varroapunkki pääsee pesiin kuhnureitten mukana, sillä kuhnurit ovat pesille yhteisiä. Kotieläimet kiinnostivat Kotieläimet, askartelu ja letut kiinnostivat lapsia kotiseutumuseon perinnepihassa. Kaikki muuttuu koko ajan, emokanta, laitumet, ilmasto, taudit, ja karhuja tulee ja menee. Seitsemättä kertaa pidettävän tapahtuman – jonne yleisöllä on vapaa pääsy – järjestää Weteraanitraktorit Kiuruvesi, joka on perustettu vuonna 2015. Myös yleisöä on kokoontunut kiitettävästi tienvarsille sekä Pentti Remeksen vuonna 2014 perustamalle traktorimuseolle. Hevosen selässä – Miro lauloi hevosen selässä Ihhahhaata, ja antoi hepan liikkeiden viedä, pojan äiti Sara Heikkinen kertoi. On pidettävä itsensä kunnossa. Talutusratsastusta tarjosivat poni Nelli ja suomenhevonen Hepuli Taitavat kaviot -tallista. Päivä alkaa kello 10, jolloin yleisölle avautuvat museo ja puhvetti. Pillin tekoa opasti Pentti ”Olli” Juntunen. Tähän aikaan kesästä pihlaja ja tuomipihlaja ovat parhaita paimenhuilun raaka-aineita. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN ka vanhoja traktoreita menneiltä vuosikymmeniltä ja samaa odotetaan nytkin. Pahinta on, että punkki levittää viruksia. Mehiläisten piikkien varalta on oltava suojapuku, joka ei hengitä ja on paljon nostelua. Lions Club Helmiinat paistoi lettuja Lastenpäivän kävijöille. Vieressä kulkivat äiti Sara Heikkinen ja taluttaja Sanni Tikkanen. – Mehiläishommassa ei mikään ole varmaa muu kuin se, että kaikki on epävarmaa. Kun mehiläiset ovat keränneet hunajaa, mehiläishoitaja Eero Piippo mittaa sen kosteuden ennen linkoamista, siivilöintiä ja purkitusta. Dahlgren kertoi, että pienet ruskeat lampaat ovat osa viitoskaritsoista. Karhu on ryöstänyt pesiä ja aiheuttanut vahinkoa. Miro oli ensi kertaa ratsailla. Jos kuhnuri ei älyä lähteä, työläiset tarttuvat siihen kiinni ja raahaavat pesän reunalle, iskevät piikeillään ja pudottavat kuhnurivainajan maahan. Kuumuus on pahin, on oltava paljon päällä, etteivät piikit tule läpi. Siellä sisiliskot syövät kuolleet kuhnurit. – Kun on ukkosen jälkeen kosteus 100 prosenttia ja lämpöä +25, niin katsotaan, onko hoitajalla pinnaa. heinäkuuta 2023 Weteraanitraktoreiden Eloajelut ovat jääneet peräti kolmena viime vuonna väliin koronan takia. Punkki pahempi kuin karhu Eero Piipon mehiläistarhoissa on lähes kaikissa aurinkoenergialla toimiva sähköpaimen karhujen takia. Ajeluun on vuosien mittaan osallistunut pitkä letEloajelut huristellaan pitkästä aikaa Weteraanitraktoreita ja muitakin vanhoja koneita voi taas ihailla Rytkyn traktorimuseolla lauantaina 5.8. Muut määkijät ovat maisemanhoitotöissä eri puolilla Kiuruvettä
Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi nousi vuonna 1977 Kalle Röntynen, kun kunnallislain muutoksen jälkeen tehtävä siirtyi kunnanjohtajalta luottamushenkilölle. Aarnio oli kiinnostunut asiasta. Esko Rautio lähestyi Suomen Pankin pääjohtajaa Mauno Koivistoa, joka tyrmäsi hankkeen. Valtuustossa riitti puhetta puolesta ja vastaan, mutta ostopäätös syntyi. Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen (SKYP), liberaalien ja SDP:n ehdokkaista valtuustoon pääsi yksi. Kunnanjohtaja kääntyi vielä Urho Kekkosen puoleen. Kovin lasku taittuikin, vaikka asukasluku laski vuosikymmenessä tuhannella hengellä ja oli 12 030 vuonna 1980. sen vuoksi, että yritys valmistaa ensi sijassa vientituotteita ja että se käyttää pääasiassa jätepuuta ym. Hän tuli Kiuruvedelle noin 6 000 asukkaan Puolangalta, jonka kunnanjohtajana hän toimi vuosina 1971–1972. Uusi kunnanjohtaja näki tulevaisuuden valoisana 100-vuotisjuhlavuoden alla Kiuruvesi-lehdessä 28.12.1972 julkaistussa haastattelussa. Vuonna 1973 kunnanvirastossa KIURUVESI TÄNÄ VUONNA 150 VUOTTA Tässä juttusarjassa Jouko Kokkonen käy läpi Kiuruveden kunnan 150-vuotishistoriaa. Lämpökeskuksiin ja terässavupiippuihin erikoistunut Sermet Oy siirtyi Leppävirralta Kiuruvedelle vuonna 1975. – Minulle jätettiin laajat selvitykset, jotka osoittavat, että hanke on edullinen mm. Kunnallisvaaleissa 1972 keskustapuolue sai 13, SKDL 9, SMP 5 ja kokoomus 2 paikkaa. Kiuruveden Kirjapainon toiminta laajeni 1970-luvulla. Kekkonen tiesi kiuruvetiset vastaanottaessaan, että tehtaan toteutumisedellytykset olivat heikot, mutta siirsi kirjeellään osan vastuuta Virolaiselle. ”Urkki” suostuikin ottamaan ”everstijuntan” ja Aarnion vastaan. 8 Keskiviikko 26. Idänkauppa toi osaltaan tilauksia, kun neuvostoöljy vaihtui suomalaisiksi kulutustavaroiksi. Vuonna 1976 valtuuston paikkamäärä nousi 35:een. Liberaalien ja SDP:n ehdokkaista meni läpi yksi. Ensimmäinen osa ilmestyi 18.1.2023 Antero Ruotsalaisen vuonna 1976 paljastettu Raivaajapatsaana tunnettu Kaskisavut-muistomerkki kirvoitti kosolti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Teollisten työpaikkojen saaminen kuntaan ja maatilojen toimintaedellytysten tukeminen sopivat molemmille. heinäkuuta 2023 Teollistumisen vuosikymmen Kiuruveden elinkeinorakenne muuttui 1970luvulla. Perehdyttyäni esitykseen lupasin sille kannatukseni, mitä se sitten merkinnee. Kirkonkylän asukasmäärä nousi 1970-luvulla yli 4 000 asukkaaseen. Sittemmin yritys kehitti erityisesti tuorerehun käsittelylaitteita. Uutta puhtia elinkeinotoiminnan kehittämiseen toi kunnanjohtajaksi vuonna 1972 valittu Esko Rautio. Maaja metsätalous säilyi suurimpana, mutta teollisuuden ja palveluiden merkitys työllistäjinä kasvoi ripeästi. ”Kytölän Ollin” 1950-luvulla alkanut poliittinen ura päättyi syöpäkuolemaan vuonna 1982. Suomessa on tusinan verran raivaajapatsaita, jotka ovat Kiuruvettä lukuun ottamatta perinteisempiä veistoksia. Hovinpellon pienteollisuustalossa toimineen Kamajan Neulomon tuotanto kasvoi. Sitä ennen Rautio oli työskennellyt runsaan 2 000 asukkaan Karungin kunnansihteerinä vuosina 1955–1971. Keskustalainen Olavi Kärkkäinen johti valtuustoa koko 1970-luvun. Käynti kuvaa hyvin ”karvalakkilähetystöjen” aikaa. Teollisia työpaikkoja saadakseen kunnat kilpailivat yrityksistä rakennuttamalla toimitiloja. Elinkeinopoliittisia päätöksiä valmistelleeseen kolmikkoon kuuluivat valtuuston puheenjohtaja Olavi Kärkkäinen (kesk.), kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Olavi Ikäläinen (SKDL) ja kunnanjohtaja Rautio. Villasen kutomo kaatui sen sijaan lyhyen aikaa toimittuaan konkurssiin vuonna 1976. – Pari isompaa yritystä olisi Kiuruvedelle vielä saatava kuin malliksi. Maakuntien miehet kävivät ajamassa asioita virastoissa, ministeriöissä, eduskunnassa ja jopa tasavallan presidentin luona. Sitten kehitys alkaisi vauhdittua. jätteitä. Lastulevytehdasta ei tullut Kunta yritti saada myös lastulevytehtaan Kiuruvedelle. Keskustapuolue sai 17, SKDL 10, kokoomus 3 ja SMP 2 valtuutettua. Uutiset. Yrityksen Jussi-tuotteet menivät hyvin kaupaksi hiihtoja hölkkäinnostuksen levitessä Suomessa. Väestökato oli jatkuvasti esillä 1970-luvun alussa. Tuotanto jatkuu edelleen eri vaiheiden jälkeen. Vapautuneisiin tiloihin asettunut Finn-Bella menestyi paremmin ja kasvoi enimmillään sadan ihmisen työllistäjäksi. Kaksi valtapuoluetta Kunnallispoliittista valtaa käyttivät 1970-luvulla keskustapuolue ja SKDL, jotka löysivät toisensa suurissa linjoissa. TEKSTI JOUKO KOKKONEN KUVAT KIURUVESI-LEHTI, JOUKO KOKKOSEN KOTIALBUMI, KAMAJAN NEULOMO Vuonna 1980 maataloudessa työskenteli 43,3 prosenttia ammatissa toimivista kiuruvetisistä. Osaltaan keskustaajamaa kasvatti 1970-luvulla vilkastunut kunnan asuntorakentaminen, joka tuki yritysten työnvoimansaantia. Kamajasta tuli myös Suomen ampumahiihtomaajoukkueen asutoimittaja. Kiuruvedellä kunta osti vuonna 1971 Savikon tilan teollisuusalueeksi 250 000 markalla (480 000 euroa). Teollisuuden osuus oli 18,8 ja palveluiden 33,7 prosenttia. Peräkärryjä ja lumilinkoja valmistanut Runnin Konepaja siirtyi Kiuruvedelle 1970-luvun alussa. Kekkonen lähetti tapaamisen jälkeen kirjeen valtiovarainministeri Johannes Virolaiselle. Kiteelle ja Ristiinaan tehtaat perustanut vuorineuvos Aarne J. Kiuruvedellä alkoi toimia elinkeinoryhmä, jolle toimittaja Olavi Juutilainen keksi lempinimen ”everstijuntta” Kreikassa valtaa pitäneiden sotilaiden mukaan
Kunnan palveluksessa oli yhteensä noin 300 työntekijää. Suunnittelukeskus Oy:n Kari Laukkanen esitteli perusteita Kiuruvesi-lehdessä 21.11.1973. Maitotiloja oli tuolloin noin tuhat. Maitomäärän kasvu jatkui ja oli 1980-luvun alussa 34,3 miljoonaa litraa. Osuusmeijeri sai uutta pontta toimintaansa vuonna 1979 alkaneesta voimariinin valmistuksesta. Kunta otti tulipalon jälkeen museotoiminnan hoitoonsa. Uutta museota varten kunta aloitti keräyksen, johon lukuisat kiuruvetiset lahjoittivat esineitä. Kiuruvedellä valtuusto hyväksyi vuonna 1976 keskiolutkiellon, joka oli voimassa kesään 1989 saakka. Kiuruvesi-hengen yksi ilmentymä oli paikallislehden korkea tilaajamäärä. – Olen ollut mukana kymmenissä kotiseutuja pitäjäjuhlissa, mutta kertaakaan aikaisemmin en ole tavoittanut tähän verrattavaa voimaa, mahtavuutta ja lämpöä, jolla te kiuruvetiset juhlitte oman kuntanne merkkipäivää, muistatte kotiseutunne vaiheita ja suunnittelette tulevaisuuttanne.” Juhlavuotta varjosti kotiseutumuseon tuhoutuminen tulipalossa huhtikuussa. Kiuruvedellä tuotettiin 27,2 miljoonaa litraa maitoa vuonna 1971, enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa. vahvistui 1970-luvulla. Vuonna 1976 Kiuruvesi-lehden levikki oli 6 825. Sermetin halli oli ensimmäinen vartavasten teollisuusrakennukseksi suunniteltu kompleksi teollisuusalueella. Kiuruveden kunta 1988; Kiuruveden kirkonkylän historia, www.kiuruvedenkotiseutuyhdistys.fi/kirkonkylanhistoria/; Arto Rautio. Kunta alkoi kunnostaa peruskoulun ala-asteiksi muuttuneita kyläkouluja. Tilatankki oli vuonna 1973 jo 400 tilalla, jotka tuottivat 80 prosenttia maidossa. Ilmestymispäivä muuttui helmikuussa 1970 perjantaista keskiviikoksi. Pääperusteena oli se, että kaupungit ja kauppalat pääsivät yritysten sijoituspaikoista kamppailtaessa usein voitolle. Pääjuhlaan osallistui yhteiskoulun juhlasalissa toistatuhatta henkeä ja ulkona tilaisuutta seurasi kovaäänisistä saman verran väkeä. Paikallissairaala muuttui terveyskeskukseksi, jota laajennettiin ja nykyaikaistettiin. Kotiseutuhenki nousi Kiuruvesi vietti satavuotisjuhlia komeasti. heinäkuuta 2023 työskenteli 31 vakinaista ja 5 tilapäistä viranhaltijaa. Juhlalagerista ei vuonna 1973 ollut hajuakaan, pikemminkin päinvastoin. 2018 Kamajan Neulomon mainostarra 1970-luvulta.. Kirjanpitoa varten käyttöön tuli pienoistietokone. Keskiolut oli tullut elintarvikeliikkeisiin vuoden 1969 alussa. 9 Keskiviikko 26. Voin ja kasviöljyn sekoitukselle riitti kysyntää. Toripäiville ja juhlakulkuetta katsomaan tuli Kiuruvesi-lehden 11.7.1973 ainakin 6 000 ihmistä. Sulkavanjärven kansakoulun oppilaat syksyllä 1971. Lähteet: Leo Huovinen, Kiuruvesi 1873–1980. Kunta osti alueen valtiolta vuonna 1972. Kulttuurikyydit kuljettivat väkeä uimaan eri puolilta pitäjää. Virastossa oli neljä toimistoa: yleinen ja taloustoimisto, koulutoimisto, sosiaalija terveystoimisto sekä teknillinen toimisto. Kunnallisliiton johtaja Paavo Pekkanen tulkitsi juhlan osoitukseksi vahvasta kotiseutuhengestä. – Kiuruvedellä on varsin selviä kaupunkimaisen yhdyskunnan tyypillisimpiä piirteitä. Museo avautui entisen siunauskappelin tiloissa vuonna 1980. Peruskoulukokeiluun Kiuruvesi liittyi vuonna 1972 ja siirtyi peruskouluun kaksi vuotta myöhemmin. Valtuusto päätti tammikuussa 1974 äänin 25–5 hakea valtioneuvostolta Kiuruveden muuttamista kauppalaksi seuraavan vuoden alussa. Kunnat saivat kuitenkin kieltää oluen vähittäismyynnin. Rytkylle valmistui uusi koulutalo. Kunnalla on hyvät lähtöedellytykset muodostaa yksi Pohjois-Savon muuttoliikettä tyrehdyttävistä kasvukeskuksista. Kiuruvesi mieli kauppalaksi Kiuruveden muuttaminen kauppalaksi oli esillä ensimmäisen kerran vuonna 1964, jolloin ajatus ei saanut kannatusta. Kuntamuodon lakkauttaminen oli jo suunnitteilla ja toteutui vuonna 1977. Kauppalaa Kiuruvedestä ei tullut. Teollisuusraide valmistui jo talvella, ja silloin rakennettiin kunnallistekniikkakin. Koulujen lakkautukset vähenivät 1970-luvun alun jälkeen. Ensimmäisenä alueelle valmistui uimahalli vuonna 1976. Ensimmäisenä vuonna voimariinia tehtiin Kiuruvedellä 1,5 miljoonaa kiloa ja valmistusmäärä kasvoi kysynnän noustessa. Pääsyynä oli pyrkimys palvella paremmin ilmoittajia. Vahva maitopitäjän maine Kiuruveden maine maitopitäjänä Poliittisen elämän voimahahmoihin kuulunut tohtori Johannes Virolainen vierailemassa Kiuruvedellä vuonna 1976. Kiuruvedellä lehti tuli lähes joka kotiin. Kunta teetti asiasta selvityksen, joka puolsi kuntamuodon muuttamista. Valtion omistamalla Kuorevirran yhteislaidunalueella käyskentelivät vielä 1970-luvun alussa lehmät. Kiurunkulma – tärkeä osa kiuruvetistä elämää. Vuosina 1969–1971 loppui 13 koulun toiminta. Osuusmeijeri järjesti heinäkuussa 1972 maitopäivät, jotka saivat liikkeelle arviolta 5 000 henkeä. Juhlakulkueessa olivat esillä kunnan historian eri vaiheet. Maitotiloja vuonna 1973 noin 1 300. Kunnan rakennuskaavassa alue oli merkitty urheiluja virkistysalueeksi. Voileipiä meni 7 000, pullia 3 000, kahvia 550 litraa, maitoa yli 1 000 litraa ja piimää 800 litraa. Tutustuessaan rakennukseen valtuuston jäsenet totesivat, että pää on auennut onnistuneesti alueen asuttamisessa. Terveydenhoidossa iso muutos tapahtui kansanterveyslain tultua voimaan vuonna 1972. Päivillä ensiesiintymisensä tehnyt kunnanjohtaja Esko Rautio kannusti tuottajia kasvattamaan karjakokoaan yhdellä lehmällä. Kuopion läänissä Suonenjoki oli muuttunut kauppalaksi vuonna 1966
Luonnon monimuotoisuus väheneee. Näin kehitysapu palaisi juurilleen, maanläheiseksi. Osan ilmastokamppailua voisi siirtää syteen ja saveen. Perhosetkaan eivät siitä hyödy. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä. Maailmanlaajuista kehitysavun rahaa voisi siirtää yhä enemmän ilmastokamppailuun, biohiilenä Afrikan maatalouteen. On hänen syytään, että olet joutunut häpeäpaaluun. Siemeniä kypsyy lukemattomat määrät ja ne leviävät tienvieriä pitkin. ”No mitä varten sinä Iisakki soitit?”, kysyi Putin. Sillä on roteva juuri, kuin porkkana, jolla se kiskoo maaperästä ravinteita. Mitä enemmän tappaa ja valehtelee, sitä enemmän syntitaakka kasvaa. KOTIKONSTEINA lupiinin leviämistä voi hidastaa ainakin niin, että kerää kukkivia kasveja maljakoihin ja mielellään vaikka saavin täyteen pihalle. KOLUMNI KIRSI HAAPEA Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden avustaja, jonka mielestä pienellä ja vaatimattomallakin on oikeus kukoistaa. Etkö tiedä, että se on syntiä, samoin kuin tappaminenkin. HÄVITYSTALKOITA pidetään, mutta ei lupiinia enää saa pois kitketyksi. Silloin ne eivät siemennä. Valitettavasti en ehtinyt kuulla hänen vastaustaan, kun herätyskello pärähti soimaan ja uni päättyi... Sinä olet valehdellut koko Venäjälle ja koko maailmalle. Paikalleen jätetyt lupiinin siemenvaiheen niittoroippeet vain lisäävät kasvit voittokulkua. MONEN mielestä lupiini on kaunis, siniset ja siellä täällä vaaleanpunaiset ja valkoiset korkeat kukinnot saattavat miellyttää. VELI POHJONEN Maatalousja metsätieteiden tohtori Dosentti Helsingin yliopistossa Kuusamo Lupiini, vahvemman oikeudella LUPIINI on vallannut maisemia Kiuruvedelläkin. IISAKKI IISAKINPOIKA KUUSISTO Eläinlääkäri evp., 90 vuotta Kirjoittaja näki unta siitä, kuinka hän kilautti Venäjän valtionpäämiehelle. heinäkuuta 2023 Mielipiteet AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN MIELIPIDEPALSTA Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kirjoituksia ei palauteta. Pitempään kestää se harmaanruskea vaihe. Lupiini esiintyy joskus syötävien tuotteiden ainesluetteloissa, mutta silloin kyseessä on makealupiini, eri kasvi kuin tienvarsien komealupiini. Ruokakasvien sadot nousisivat, nälänhädän uhka poistuisi ja köyhyys vähenisi. Se säilyy savessa kuin kivihiili kalliossa. Jatkoin vielä puhettani: ”Olet myös Venäjän kansan elämän sekoittanut, kansa on tyytymätön, elintaso laskee. Niitä näkee vielä siellä täällä tienvierillä, kun kävelee tai pyöräilee. Ja tietämättään tarkoittavat, että annetaan kukintaoikeus vain ja ainoastaan lupiinille. Lupiini ei kaipaa suojelua, se rynnii, menestyy ja valtaa maan. Niistä tulee nyt valtaosa päästöistä. Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. PÖLYTTÄJÄPÖRRIÄISILLÄ lupiinia ei voi puolustella. Sellaista odotetaan biohiilestä. Lupiini ei eritä mettä. Uuden ajan miilu eli retortti on tehokkaampi. Ultramariinin sävyt ovat vaihtuneet haalistuneeseen caput mortuumiin. Se muuntaa hyödyksi myös ennen maamiiluista haihtuneet palavat kaasut ja karanneen lämmön. Aluksi vain sysien ohella vain terva otettiin talteen. Maallikkohavainnoinnin perusteella lupiinikasvustoja on teiden varsilla paikoittain, aivan kuin joku tiekone olisi niisen siemeniä työntänyt uusille sijoille. Kiuruvesi-lehti / Mielipiteet, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Ilmastokamppailussa maaperän rooli on yhä tärkeämpi YK:N ilmastokokouksissa ja maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Autosta erottaa vain lupiinit. Lupiiniviidakot tulisi niittää ennen siementen muodostumista, muuten niitosta ei ole apua. Levittäytymistä voi yrittää hidastaa niin, ettei joka paikka peittyisi lupiinikasvustojen alle. ”Kuulehan Vladimir, lopeta se sotiminen siellä Ukrainassa, olet tappanut tuhansia siviileitä, tuhonnut kokonaisia isoja kaupunkeja, ja ajanut maanpakoon miljoonia ihmisiä.” ”Kuulehan Iisakki. Antaa kaikkien kukkien kukkia, he sanovat. Viikatetta kannattaa käyttää säälimättä moneen kertaan kesän aikana. 10 Keskiviikko 26. Lupiini on tuotu Pohjois-Amerikasta Eurooppaan lähes 200 vuotta sitten. TIENVARSILTA niitetään kasvustoja. Lupiini tappaa kissankellot, kurjenpolvet, hiirenvirnat, talvikit, ruusuruohot, kissankäpälät ja monet muut luonnonkasvit. Sanoin hänelle, että olen Suomen kansalainen Iisakki. Biohiili tekee pellosta hiilivaraston eli hiilen nielun. Biohiili muistuttaa entisajan maamiiluista saatuja sysiä. Sillä se lopettaa vähitellen muiden kukkien kukkimisen. VAHVEMPI tukahduttaa heikommat. Se on vastapaino terästehtaille, kivihiilivoimaloille ja liikenteelle. Terästeollisuutemme sai kuitenkin heti EU:lta ilmaiset päästöoikeudet, eikä sen tarvinnut vähentää hiilidioksidin päästöjään yli kymmeneen vuoteen. Soitinpa Putinille ERÄÄNÄ yönä näin unta, että soitin Putinille. On tutkittu, että yleensä hyönteisten määrä vähenee siellä missä lupiinia on sakeanaan. Varsinkaan lehtoihin ja niityille sitä ei pitäisi päästää leviämään. Sinua ei kukaan halua tavata, eikä sinua usko enää kukaan.” ”Tähän kaikkeen on syynä sinun henkinen ystäväsi patriarkka Kirill, hän ei ole opastanut sinua näissä syntiasioissa vaan on antanut sinun oman itsetuntosi vahvistamiseksi ryhtyä sotimaan ja tappamaan. Pioneerilupiineja eli kauimmas luontoon levinneitä yksilöitä ja pikkupehkoja voi kaivaa ylös tai ainakin katkoa kukkavarsia. Se on levittäytynyt tehokkaasti ja vienyt elintilaa muilta kasveilta. Päästöistä vapaata, suomalaisesta harvennusmännystä tislattua biohiiltä ehdotettiin jo 2000-luvun alussa Rautaruukille kivihiilen korvaajaksi. Menetelmän suurimmat mahdollisuudet ovat kehitysmaissa, missä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää. PUOLUSTAJIAKIN tälle vahvemman oikeudella elintilan vievälle vieraslajille löytyy. Minä olen vain pelastamassa Ukrainan kansaa natseilta.” ”Kuulehan Vladimir, nyt sinä valehtelet. Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee uusia innovaatioita. Rautaruukin tehdas Raahessa oli silloin Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidin päästäjä. Sinun täytyy rangaista häntä, anna joko käyttämäsi minimi 15 vuoden vankilatuomio, tai sitten maksimisi, plutoniumia riittävästi. Ilmastokamppailussa maaperän rooli on yhä tärkeämpi. Olet mestari sillä alalla, uskot itsekin omiin valheisiisi”. Venäjä eristetään ja sinut jätetään yksin istumaan sen Kremlin pitkän pöydän päähän. Siemenpalot törröttävät kukinnan loputtua rumina ja maisema näyttää kuolleelta. Tämä tekosi kohottaisi vähän huonoa imagoasi. Se jopa haittaa kimalaisten lisääntymistä. Lyhytaikainen silmänilo jos sitäkään. Lupiinin siemenet ovat myrkyllisiä. Menetelmään tarvittavien kenttäkelpoisten hiiltämöiden eli retorttien kehittämisessä Suomikin voisi olla mukana. ”Sinä olet näillä sotatoimilla, jotka aloitit maineesi kasvattamiseksi, mutta onkin käynyt päinvastoin: tästä lähtien sinut muistetaan Vladimir verisenä, joka tapatti tuhansia siviileitä ja omia sotilaitaan, ja valehteli koko maailmalle ettei muka mitään sotaa olekaan”. Harkitse kumpaa rankaisua käytät.” ”No vielä yksi asia: jos annat Suomelle Petsamon ja Viipurin, niin Suomi ei hae Naton jäsenyyttä. Rautaruukki oli vuonna 2004 huolissaan, kun Euroopan unionin hiilidioksidin päästökauppa oli alkamassa kuumana. Biohiili ei kompostoidu. Siitä lähtien se on levinnyt tehokkaasti. Olet ajanut itsesi nurkkaan, olet menettänyt maineesi, ja saanut rosvon leiman. ADOBE STOCK. Putin kysyi, että kuka soittaa. Minä en ole hyökännyt Ukrainaan, enkä muuallekaan. Lupiini on määritelty vieraslajiksi, jota ei saa levittää ja jota päinvastoin pitää torjua. Biohiili on maahan kynnettävää alkuainehiiltä, joka on kuivatislattu niin että mikrobit eivät pääse siihen käsiksi
Eläkkeellä Ahponen aikoo ottaa enemmän aikaa itselleen. – Pitää kuitenkin miettiä, että kuinka kauan niissä jaksan olla enää mukana. Ja välillä tuntuu, että ihan asioikseen jotkut miettivät ennen valtuuston kokousta, että mistähän sitä saisi seuraavan riidan aikaiseksi. – Lisäksi Raimo Tikkanen, Eero Tuorilainen, Pentti Piippo ja Tapani Turunen ansaitsevat maininnan. Samalla kuitenkin myös yksi ympyrä sulkeutui, kun Kiuruveden kaupungin pitkäaikainen liikuntapaikkojen hoitaja Pentti Ahponen jäi eläkkeelle. mät maanittelijat tulivat kotioven taakse koputtelemaan, niin lopulta päätin suostua kunnallisvaaliehdokkaaksi. Vaikka työ liikuntapaikkojen hoitajana loppuu, luottamustehtävät jatkuvat edelleen. Auttavaiseksi luonteeksi ja joukkuepelaajaksi itseään luonnehtiva mies sanoo eläneensä viime vuosikymmenet pitkälti toisia ihmisiä varten. Ylipäätään Ahponen on halunnut meritoitua Kiuruvesi-puolueen puolestapuhujana. Olen saanut paljon ystäviä niin työn, harrastusten kuin myös luottamustehtävien parista, Ahponen kiittelee. Toisaalta nyt minulla on enemmän vuorokaudessa tunteja kun päivätyö jäi pois, ja kyllähän tässä tärkeitä asioita on lähitulevaisuudessa edessä: koulut, talousarviot, biokaasulaitos, tuulivoima ja niin edelleen. Olen aina halunnut taistella viimeiseen asti Kiuruveden ja kiuruvetisten puolesta, sanoo Jylänkäperältä Remesjoen varresta lähtöisin oleva ja nykyään taajamassa omakotitalossa asuva Ahponen. – Tosin kyllä valtuustossakin olen huomannut ilmapiirin kiristymisen. Ahponen pelasi yli 20 vuotta hakkurina Kiuruveden ja Iisalmen joukkueissa ja myöhemmin hän myös valmensi menestyksekkäästi. Ennen kaikkea Ahponen tunnetaan latumestarina: hän on nimittäin huolehtinut talviaikaan kiuruvetisten hiihtoladuista todella monen työtunnin ja -kilometrin verran. Ahponen ei myöskään voi sietää kateellisia ihmisiä, joiden suurin elämäntehtävä tuntuu olevan muiden arvosteleminen. 44 vuotta on pitkä aika työelämässä ja samalla minulla on ollut monta muutakin rautaa tulessa, kuten luottamustehtäviä, urheiluseurojen parissa toimimista ja niin edelleen. Alunperin metallimieheksi kouluttautunut ja vuonna 1977 alan työt Rakennepajalla aloittanut Ahponen sanoo olon olevan haikea uuden elämänvaiheen eli eläkkeen alettua. Monia luottamustehtäviä Tunnettuus urheilun saralla oli myös yksi syy siihen, että Ahposen tie on vienyt kymmeniin erilaisiin luottamustehtäviin. – Mutta toki on olemassa myös hyviä tyyppejä. – Olimme korkeimmillaan Suomen rankingissa sijalla 12. Mies varmasti osaisi ajaa latukoneella ja sen reiteillä vaikka unissaankin. – Tämä on vähän sellainen työ, että kun kaikki on hyvin, niin harvoin mistään kuuluu mitään, mutta kun jossain on jotain pikkaisenkin vialla, niin heti ihmiset ottavat yhteyttä. Mielestäni viime vuosina ilmapiiri onkin koko ajan koventunut, esimerkiksi sosiaalisen median myötä. Ja kyllä uudet sukupolvet ovat vaativampia. Ahponen sanoo nauttineensa työssään etenkin ihmisläheisyydestä. – Juureni ovat sen verran syvällä täällä Kiuruveden mullassa. Lisäksi on aikaa harrastuksille ja luottamustehtäville, vaikka mahtaahan se tuntua näin alkuun oudolta, kun ei tarvitsekaan aikaisin aamulla lähteä töihin, Ahponen tuumii. Viime lauantaina juhlittiin uuden ajan alkua, kun uudistettu Kuorevirran urheilukenttä vihittiin käyttöön. – Toiveissa on myös, että säilyisin terveenä. Hän ehti olla kaupungin palveluksessa vuodesta 1985 lähtien, ensin teknisellä puolella ja vuodesta 1996 alkaen liikuntapaikkojen hoitajana. – Kyllähän tässä jo sen verran tottunut on kyseisiin hommiin, että nykyään jo pelkkä asialistan vilkaisu riittää. Kiuruveden kaupungin palveluksessa Ahponen ehti olla miltei 40 vuotta, joista suurin osa sujui liikuntapaikkojen hoitajana. 11 Keskiviikko 26. Nuorempana hän niitti paljon menestystä muun muassa hiihdossa ja yleisurheilussa, kun pitäjänmestaruudet seurasivat toistaan. Parhaiten hänet kuitenkin muistetaan lentopallon saralta. Kyllä minä kaipaisin enemmän toisenlaista asennetta. – Yleensä nämä arvostelijat ovat vieläpä niitä, jotka eivät itse tee juuri mitään Kiuruveden hyväksi. Ja nyt minulla on enemmän aikaa perheellekin: vaimolle, tyttärelle ja hänen kaksospojilleen. Ehkä kasvattavimpia olivat ne, kun toimin sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtajana. Silloin tietää jo hyvin, että mistä kokouksissa tullaan puhumaan. – Pelaajana olisin päässyt jopa liigatasolle saakka, mutta ujona maalaispoikana eihän sitä tohtinut kaikkeen lähteä mukaan. Meninkin heti ensi yrittämällä läpi, sanoo nykyvaltuuston kokenein edustaja. Mutta toisaalta nämä kaikki ovat tuoneet minulle paljon elämänkokemusta ja hienoja ihmissuhteita. Ahponen on nähnyt muun muassa viisi eri kaupunginjohtajaa valtuustokausiensa mittaan. He auttoivat minua nuorena poikana työelämään kiinni ja muutenkin elämässä. – Toisaalta tuntuu myös helpottuneelta. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN – Onneksi voin sanoa, että jätinpä urheilukentän hyvään kuntoon lähtiessäni, Pentti Ahponen vitsailee. Erityisesti hän kuitenkin kiittää vaimoaan Saria kaikesta tuesta elämän varrella. Ihmisläheinen työ Pentti Ahponen sanoo, että hänellä olisi pitkä lista ihmisiä, joita kiittää. Hänet tunnetaan ennen kaikkea kaupunginvaltuustosta, jossa hän on istunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1988 lähtien. Ikävintä on ollut kiire ja se, että varsinkin talviaikaan puhelin on pirissyt välillä hyvinkin ahkerasti. Ne olivat hienoja aikoja, Ahponen muistelee. Kova urheilumies Liikunnasta puheen ollen: Ahponen on aina ollut kova urheilumies myös työelämän ulkopuolella. Kiuruveden naisia hän valmensi lentopallossa parhaimmillaan nelossarjasta aina supersarjaan eli nykyiselle ykkössarjatasolle saakka. – En alkuun ollut niin kiinnostunut politiikasta, mutta kun sitkeimUrheilu. Kielenkäyttö on mennyt rumaksi, siitä en tykkää. heinäkuuta 2023 ”Olo on haikea, mutta myös helpottunut” Kiuruveden kaupungin pitkäaikainen liikuntapaikkojen hoitaja Pentti Ahponen jäi ansaituille eläkepäiville vuosikymmenien uurastuksen jälkeen. Silloin tuli huomattua, että miten paljon Kiuruvedelläkin on vähäosaisia ja avun tarvitsijoita, sanoo Ahponen, jonka isäkin koki elämän kovuutta Karjalan evakkona. Vuonna 1995 Ahponen oli Kalottimaajoukkueen valmentaja ja hänet valittiin samalla myös Pohjois-Savon Vuoden valmentajaksi. – Ja ovathan nämä vuodet olleet antoisia
Maastamme löytyy myös vetovoimaisia yleisurheilijoita esikuviksi, kuten Wilma Murto, Topi Raitanen, Oliver Helander ja Reetta Hurske. On hienoa, että museokentän sijaan tässä kauniilla paikalla on pitkästä aikaa areena, jossa voidaan oikeasti urheilla. Ympäristön, suorituspaikkojen ja välineistön osalta jouduttiin tekemään kompromisseja ja karsintaa, mutta tärkeintä, että hanke saatiin maaliin. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN – On todella hienoa, että tämä urheilukentän avaaminen juhlistaa omalta osaltaan Kiuruveden 150-vuotisjuhlavuotta, tunnelmoi Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) Kuorevirran remontoidun urheilukentän vihkiäiskisoissa viime lauantaina. Urheilukentän suurin käyttäjäryhmä on koulut oppilaineen. Siposen mukaan uusi urheilukenttä on ollut urheiluseurojen yhteinen tavoite yli lajirajojen. Vieremän Koiton Mikko Kauppinen juoksi puolestaan soolona 800 metriä ennätyksensä tuntumaan 1.55,95 ja Keiteleen Kunnon Panu Tirkkonen valmistautui Kalevan kisoihin kuulassa tuloksella 16,73. Keihäässä parhaat tulokset Sateisen päivän kisoissa komeimmista suorituksista vastasivat keihäänheittäjät. – Liikunnalla ja urheilulla on tärkeä terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys. – Kiuruvedellä on monelta osin tosi hyvät liikuntapaikat ja hienoa, kun vihdoin paukut riittivät myös urheilukentän kunnostamiseen. Kentän korjauksen yhteydessä myös jalkapallonurmi uusittiin ja rakennettiin kastelujärjestelmä, joka säästää vettä, työaikaa ja rahaa tulevaisuudessa. Samoin viime vuosilta löytyy mainioita oman kylän kasvatteja, kuten Tommi Remes ja Sara Francis. – Kenttä valmistui siis oivaan ajankohtaan, kun yleisurheilussa on imua ja paikkakunnallamme sekä lähialueella aktiivista yleisurheilun junioritoimintaa, Siponen sanoi. Tämäkin kenttä palvelee kaikenikäisiä liikkujia ainakin pari vuosikymmentä eteenpäin. Avajaisissa muistettiin myös pitkäaikaista Kiuruveden kaupungin liikuntapaikkojen hoitajaa Pentti Ahposta, joka jäi eläkkeelle. Yleisurheilussa on imua Kenttä uudistettiin siinäkin mielessä sopivaan aikaan, koska suomalainen yleisurheilu on tällä hetkellä mukavassa nosteessa. heinäkuuta 2023 Urheilu Kisoissa urheiltiin hyvin sateisessa säässä. Tällaisissa olosuhteissa vanha Kuorevirran kenttä olisi ollut jopa vaarallinen, mutta uudella kelpasi hypätä muun muassa pituutta. Hän sai muun muassa kukkia ja lahjakortin paikalliseen urheiluvälineliikkeeseen, josta voi ostaa sukset. Tuolloin Niinistö kannusti ylös, ulos ja lenkille. Siponen uskoi, että uusi kenttä motivoi ja innostaa lapsia ja nuoria liikkeelle. Samaa ajatteli myös Nivan koulun opettaja Vesa Vainio. Poikien 100 metrillä voittoon juoksi mukavalla ajalla 11,73 Pyhäjärven Pohdin Jarkko Mikkonen. – Paitsi että täällä kelpaa nyt pitää liikuntatunteja ja kisoja, on meillä taas mahdollisuus ottaa yleisurheilulajeja mukaan joka syksy järjestettävään koulujen yhteiseen liikuntapäiväänkin, hän iloitsi. Tosin kyllä Ahposta vielä kosiskeltiin auttamaan latujen tekemisessäkin, esimerkiksi ensi talvena Kiuruvedellä pidettävän hiihdon maakuntaviestin yhteydessä. Jokaisella liikuntapaikalla on oma roolinsa tässä työssä, myös Kuorevirran kentällä. Kiuruvetiset menestyivät parhaiten junioreiden kilpailuissa, joista Kiuruveden Urheilijoiden joukkueen saalis oli peräti 26 mitalisijaa.. Alkuperäinen Kuorevirran urheilukenttä olisi täyttänyt tänä vuonna jo 40 vuotta. Siponen myös muistutti tasavallan presidentin Sauli Niinistön sanoista valtiopäivien avajaisissa aiemmin tänä vuonna. Tuupovaaran Urheilijoiden Aku Parviainen kiskaisi ennätyksensä 73,07 ja Kajaanin Kipinän Suvi Kemppainen kauden parhaansa 52,88. 12 Keskiviikko 26. – Yleisurheilukenttä on myös käyttökustannuksiltaan yksi edullisimmista liikuntapaikoista. – Tuoreimpana osoituksena tästä on 10 mitalia alle 23-vuotiaiden EM-kisoista. Kenttä uudistettiin oivalliseen aikaan Kuorevirran kenttäremontilla nähtiin olevan monia hyötyjä
Kiuruveden Koivuniemestä kotoisin olevan Kemiläisen hevosinnostus on tullut verenperintönä. Haapajärvellä Ronkaalan Urheilualueella karsintakilpailun Suomen Vahvin Miesfinaaliin. Lisäksi hän on toiminut suomalaisen hevosväen ykköslehden eli Hevosurheilun päätoimittajana sekä lehden erikoistoimittajana. Ohessa kolme parasta paria: 1) Rauno ja Aaron Lempinen 33 lyöntiä, 2) Antti-Lassi Tikka ja Mika Siponen 34 lyöntiä, 3) Hannu Vuorela ja Heikki Pietikäinen 34 lyöntiä. Viimeksi mainitussa Riikosen hevosena oli Dino de Longpre. KiukKu on yhdistelmäjoukkue, joka on kasattu Kiuru RC:n sekä Kuopio RC:n pelaajista. Haapajärven karsintakilpailu oli karsintasarjan viimeinen. Haapajärven Wahvin Woimamies -kilpailussa olivat miesten avoin ja alle 105 kilon sarjat, joista molemmista oli jaossa kolme finaalipaikkaa. Muita finaaliin päässeitä hänen sarjassaan olivat Ville Naapuri Hämeenlinnasta ja Aleksis Kanerva Tampereelta. Kiuruveden Urheilijoista mitalisijoille ylsivät seuraavat kilpailijat: Klassinen kilpailu, miehet yli 50 vuotta: 2) Alpo Karppinen, tulos 157,5 kg (67,16 pistettä). Mukana oli myös yläsavolaista voimaa, kun Vieremältä lähtöisin oleva Matti Vornanen tavoitteli paikkaa 11.–12.8.2023 järjestettävään Suomen Vahvin Miesfinaaliin. Aiemmat karsinnat järjestettiin kesäkuussa Vihdissä ja Rovaniemellä. Voittoon ajoi luokassa 13 (Seniorit 2wd cc-tilavuus vapaa) Marko Kesti Ford Escort RS2000 -autolla. Tällä hetkellä Kemiläinen viimeistelee Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton 50-vuotishistoriikkia. Filosofian maisteri Jorma Kemiläinen on ollut muun muassa Suomen Hippoksen tiedotussihteeri ja tiedotuspäällikkö. Tällä suorituksella hän nousi 105-kiloisissa neljänneltä sijalta kilpailun voittoon ja sai paikan elokuun finaaliin. Kuorevirralla pelataan rugbya Kuorevirran kentällä tehdään historiaa lauantaina 29.7., kun kello 15 alkaen pelataan kentän historian ensimmäinen rugbyottelu. Myös kiuruvetisiä oli paikalla, onhan St. Pisimmän driven löi Eeli Lempinen. Vieremän raveissa Ylä-Savon Hippoksella kiuruvetislähtöinen Jorma Kemiläinen palkittiin Suomen Hippoksen kultaisella ansiomerkillä. Hänen kotitilallaan hevosia pidettiin ja perheestä onkin ponnistanut hevosurheilun ammattilaisia sekä osaajia jo useassa polvessa. Hyväntekeväisyyskisa järjestetään jälleen ensi vuonna. Hän sijoittui toiseksi kansallisessa 120 cm kilpailussa hevosensa Chance-Breakerin kanssa ja lisäksi aluetason 145 cm esteillä hän sijoittui kahdeksanneksi. Ravitoimittajat ry:ssä Kemiläinen on puolestaan kunniajäsen. Tapahtumassa kerättiin varoja kiuruvetisten nuorten hyväksi. Avoimesta sarjasta finaalipaikan saivat Jarkko Mehtälä Haapajärveltä, Teemu Pohto Revonlahdelta ja Jonne Heinonen Enosta. Mikäli tapahtumaan ei päässyt paikalle, voi tukeaan vielä osoittaa Kiuruveden nuorten hyväksi Kiuruveden Urheilijat ry:n tilille FI68 5157 0620 0286 96. Viitteeksi tulee panna ”Golfhyväntekeväisyys 2023”. Lake Golfia, pelaajia, yhteistyökumppaneita ja muita kanssakulkijoita. Lake Golfin kauniilla metsäkentällä Pyhäjärvellä. TOMI JOKELA KIURUVEDEN URHEILIJAT Kiuruveden Urheilijoiden mies oli väkevässä kunnossa karsintakilpailussa Haapajärvellä. Hän on myös ollut Hevosurheilu -lehden toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. 20 metrin radalla suoritettiin 350 kg:n merimieskävelyä sekä yhdistelmälajina 120 Vornanen Suomen Vahvin Mies -finaaliin Matti Vornanen arkistokuvassa vuodelta 2019. Kentän laidalla on myös ottelun ajan kahvio, mistä saa pientä suolaista ja makeaa purtavaa käteisellä.. Avoimen sekä alle 105 kg:n sarjojen kokonaiskilpailussa Vornasen sijoitus oli viides. Järjestäjät haluavat kiittää St. 13 Keskiviikko 26. Kummatkin sarjat kilpailivat yhteisessä pistelaskennassa, jolloin kaikki suorittivat kilpailun samoilla välineillä ja painoilla. Hän nosti 160-kiloisen kiven neljä kertaa ja sijoittui lajissa kolmanneksi. kerran St. Kultainen ansiomerkki myönnetään henkilöille, jotka ovat tehneet merkittävää työtä hevosurheilun parissa. Lake Golf Clubin jäsenistä iso osa kiuruvetisiä. Sotkamon Visa järjesti lauantaina 15.7. – Tästä kuuluu iso kiitos kaikille palkintoja antaneille ja varsinkin Juha ”Large” Laukkaselle, järjestäjät kertovat. Luokassa 21 (Ladyt) kakkossijalle ajoi autokunta, jonka kartanlukijana toimi kiuruvetinen Päivi Ruotsalainen. Hänen kartanlukijanaan toimi Henri Toivanen Lapinlahdelta. HANNE HUMALOJA-MÄMMI Kuvassa Kiuruveden Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Eija Kärkkäinen, Jorma Kemiläinen sekä Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo. Vornasen paras laji oli viimeinen eli Atlas-kivien nosto. HANNE HUMALOJA-MÄMMI Kiuruvetislähtöinen hevosurheilumies palkittiin Suomen Hippoksen kultaisella ansiomerkillä Ylä-Savon Hippoksen raveissa Vieremällä. Lisäksi käytiin lähimmäksi lippua -kisa, jonka voitti Antti-Lassi Tikka. Kentällä toisistaan mittaa ottavat KiukKu sekä Saimaa Sharks. Vornasen urheiluseura on Kiuruveden Urheilijat ja häntä valmentaa seuratoveri Jari Saastamoinen. Golftapahtumassa tehtiin taas hyvää Suomen vanhin golfhyväntekeväisyyskisa pelattiin 14.7. Saimaa Sharks on puolestaan lappeenrantalainen rugbyseura. BMW 325 -autoa ajoi ylivieskalainen Maria Sorvisto. Aurinko lämmitti golfareita juuri sopivasti päivän mittaan ja vieraat kehuivat kisan järjestelyjä sekä varsinkin palkintoja, joita oli taas runsaasti pöytä täynnä. Varustepenkkipunnerruskilpailu, miehet yleinen: 2) Juha Makkonen, tulos 200 kg (61,70 pistettä). Kenttä oli täynnä monia iloisia hyväntekijöitä, sillä mukana oli 46 pelaajaa. Siikajoki-rallista voitto ja kakkossija Siikajoen ympäristössä ajettiin viime lauantaina harrasterallisarjan osakilpailu, jossa oli mukana myös kiuruvetisiä. Kahdessa muussa nostolajissa kilpailijoilla oli valittavanaan kaksi painoa, millä suorituksen halusi tehdä: maastavedossa 270 kg tai 300 kg ja Atlas-kiven nostossa 160 kg tai 180 kg. kg:n kaasupullojen ja 120 kg:n säkin kantamista. kansallisen penkkipunnerruskilpailun Sotkamon Hiukan rannalla. Jorma Kemiläiselle merkittävä tunnustus Perjantaina 22.7. Itse kisa oli tiukka, mutta reilu. Tuloksena oli kaksi palkintopallisijaa. heinäkuuta 2023 Haapajärven Woimamiehet järjesti lauantaina 15.7. jo 17. Punnerruslajina oli 135 kg:n viikinkipunnerrus. Viisi eri lajia Kilpailussa oli viisi lajia. Pelaajia oli saapunut ympäri Suomea Helsinki-Rovaniemi -akselilta ja kaukaisimmat Kanadasta saakka. Kaksi mitalisijaa Sotkamon kisoista Riikoselle sijoituksia esteratsastuksessa Kiuruveden Ratsastajien Katariina Riikonen osallistui viime viikonloppuna Kristiinankaupungissa pidettyihin esteratsastuskisoihin
Ja se olin minä”. Varsinainen yllätys tulos ei ollut, sillä Nikkinen oli ollut vuodesta 1951 maailmantilastossa vuosittain toinen tai kolmas. Soini Nikkinen edusti Suomea kaksissa olympialaisissa ja hän voitti myös EM-pronssia. Nuoruudessaan Nikkinen olikin heittänyt paljon kiviä. Kahtena seuraavana vuonna Nikkinen heitti vielä SM-mitaleille. Tuloksena oli 51 metrin siivu, mutta samalla Nikkinen rikkoi kätensä. Hukkanen) sekä lapset Anelma ja Ilkka. Maailmassa ei ollut kuin yksi kaveri, joka oli parempi kuin hän. 1950-luvun paras kotimainen keihäänheittäjä oli kiuruvetislähtöinen Soini Nikkinen, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. – Olin harjoittelemassa Otahallissa, kun minulle entuudestaan tuttu Matti Järvinen esitteli meidät toisillemme. Soini Nikkinen “ ”Soini Nikkinen lukeutuu suomalaisen keihäänheiton suuriin” Keihäänheitto on ollut suuri suomalainen menestyslaji jo yli sadan vuoden ajan. Kivikin lensi kauas Kiuruvedellä vuonna 1923 syntyneen Soini Nikkisen viralliseksi JUHANA UNKURI syntymäpäiväksi on kirjattu 29.7., mutta hänen äitinsä mukaan oikea syntymäpäivä oli 19.7. Paluun keihäskisoihin hän teki kaksi vuotta myöhemmin. Syynä oli ”epäurheilijamainen käyttäytyminen Saksa-Suomi -maaottelun yhteydessä”käytännössä sanktio liittyi alkoholinkäyttöön. Pääasiallinen lähde: Suuri suomalainen keihäskirja. Urheilu-urallaan Nikkinen tunnettiin raikulipoikana, mutta myöhempinä vuosikymmeninä hän raitistui. USA:n Franklin ”Bud” Heldin aiempi ennätys parani vajaat kaksi metriä. Maailmassa ei ollut kuin yksi kaveri, joka oli parempi kuin hän. Osaltaan päätökseen saattoi vaikuttaa se, että Nikkinen edusti Työväen Urheiluliittoon kuulunutta Lahden Kalevaa; noina vuosina liittoasiat vaikuttivat monien urheilijoiden kisavalintoihin. Hän oli kovakätinen heittäjä. Kahtena edellisenä syksynä hän oli heittänyt uudet SE-lukemat, noilla kerroilla keihäs oli kaartanut vajaaseen 80 metriin. Nikkisen ME:n arvoa ei himmennä se, että Puolan Janusz Sidlo paransi ennätystä jo kuusi päivää myöhemmin kymmenellä sentillä. Nuorten esikuva Leo Pusa on valmentanut vuosikymmenten mittaan lukuisia suomalaisia keihästähtiä (mm. ME:stä huolimatta Nikkistä ei valittu vuoden 1956 olympialaisiin, jotka pidettiin Australian Melbournessa marras-joulukuussa. asui Nastolassa, missä hän kuoli 88-vuotiaana vuonna 2012. Ensimmäiseen keihäskisaansa hän osallistui Kiuruvedellä vuonna 1943. Kuhmoisten juhannuskisoissa uuden ME-tuloksen 83,56. u Heitti keihäänheiton maailmanennätyksen 83,56 vuonna 1956 Kuhmoisissa. 14 Keskiviikko 26. Olympialaisissa hän edusti Suomea kahteen otteeseen: Lontoossa 1948 hän oli kahdestoista ja Helsingissä 1952 kahdeksas. Tapio Korjusta, Heli Rantasta ja LasSoini Nikkinen u Syntyi Kiuruvedellä 29.7.1923, toisen tiedon mukaan 19.7.1923. Parhaassa vireessään Soini Nikkinen oli vuonna 1956, jolloin hän heitti 24.6. Pusa kävi myös Nikkisen kotona yhdessä valmennettavansa, tulevan olympiavoittajan Tapio Korjuksen kanssa. Ensimmäinen tapaaminen oli 70-luvulla Espoon Otaniemessä. Nikkinen sanoi minulle: ”Kuule poika, Matti Järvinen teki kymmenen maailmaennätystä, ja voitti kaksi Euroopan mestaruutta ja olympiakullan. KUKA. u Voitti EM-pronssia Bernissä 1954. Nikkinen oli Pusan (s.1947) lapsuusvuosina kova nimi, ja sittemmin he myös kohtasivat useaan otteeseen. Keihäänheiton lisäksi Nikkinen työskenteli ensin sementtivalimolla Vuoksenniskalla, ja sitten pitkään Pajulahden urheiluopiston kenttämestarina ja talonmiehenä. Lisäksi Pusa tapasi Nikkisen useita kertoja Pajulahden urheiluopistolla. UA SAARINEN/MUSEOVIRASTO. Sota-aikana Nikkinen toimi taistelulähettinä Rukajärven suunnalla. u Edusti Suomea olympialaisissa 1948 ja 1952. Ja se olin minä. Pääasiallisena syynä oli se, että Suomen Urheiluliitto oli asettanut Nikkisen 1.10. – Juttelimme enemmänkin keihäänheitosta ja tulimme ylipäätään hyvin juttuun. u Ensimmäinen seura Kiuruveden Teräs. Nikkisen isä oli sekatyömies, joka teki muun muassa metsätöitä ja kaivoi ojia. Oma kysymyksensä on se, olisiko kilpailukielto kumottu ennen olympialaisia ilman kahta edellä todettua syytä. – Ostimme häneltä keihäskarnevaaleille palkintolahjoiksi kolme könninkelloa. Soini alkoi tehdä samoja töitä kansakouluiässä. Soini Nikkisen perheeseen kuuluivat vaimo Lyyli (o.s. Pusa kehuu myös Nikkisen kädentaitoja. Vuosina 1951–58 hän oli Kalevan kisoissa mitaleilla vuosittain, saldona yksi kulta (1952), neljä hopeaa ja kolme pronssia. Kuoli vuonna 2012. Urallaan Kiuruveden Terästä, Vuoksenniskan Vesaa, Lahden Kalevaa ja Lahden Sampoa edustaneen Nikkisen valmentajana toimi Paavo Karikko. alkaen kilpailukieltoon. Arvokisoissa 182-senttinen Nikkinen kunnostautui erityisesti vuonna 1954, jolloin hän voitti Bernissä EM-pronssia tuloksella 73,38. Toisaalta hän kilpaili ahkerasti kesän ja syksyn -56 mittaan, ja tulokset alkoivat tippua varsin selvästi. Eli Nikkinen oli hyvällä itsetunnolla varustettu mies, Pusa naurahtaa. 1980-luvulla Pusa ja kumppanit kutsuivat hänet Pihtiputaan keihäskarnevaaleille kunniavieraaksi. Nikkinen oli varmasti aikanaan monien nuorten heittäjien esikuva. ME-tuloksen myötä Soini Nikkinen lukeutuu suomalaisen keihäänheiton suuriin. Lapsena Soini oli lahjakas hiihtäjä, mutta sittemmin hän jätti ladut – hän koki olleensa tuohon lajiin liian raskastekoinen. Sittemmin hän työskenteli vielä kirvesmiehenä. heinäkuuta 2023 Urheilu Kuule poika, Matti Järvinen teki kymmenen maailmanennätystä, ja voitti kaksi Euroopan mestaruutta ja olympiakullan. Vanhoilla päivillään Nikkinen si Etelätaloa), ja hän heitti itsekin 70-luvulla kansainvälisellä tasolla. Leo Pusan lisäksi juttuun on haastateltu Suomen urheilutietäjät ry:n puheenjohtajaa Vesa-Matti Peltolaa. Asemasodan aikana hän voitti joukko-osastonsa kivenheittokilpailun tuloksella 246 metriä
Kiuruvedellä hyvää kasvuympäristöä on valtaosa. Lehtikuusi tarvitsee myös valoa. Tilaisuus alkoi yleisellä kahvitarjoilulla. Paluukyyti Kiuruvedelle lähtee kello 14. Luvassa on monipuolista ohjelmaa, kuten mm. Jos kasvualusta on heikompi, pitää kiinnittää lannoitukseenkin enemmän huomiota. Näiden vanhempien, viisi vuotta sitten istutettujen joukossa on kymmenkunta vuotta vanhoja koivuja – lehtikuusi on jo ottanut ne kasvussa kiinni. Metsäteknikko Toivo Jumpponen kasvattaa siperialaista lehtikuusta. – Lehtikuusen menestyminen yllätti ja innosti, Jumpponen toteaa. järjestetään leikkimielinen Kiuruvesi-Pielavesi -nujakointireissu molempien kuntien 150-vuotisjuhlavuosien merkeissä. – Näille ei ole muuta lannoitettu annettu kuin hienofosfaattia noin 20 grammaa tainta kohti. Kiuruvedeltä lähtee Pielavedelle ilmainen bussikyyti kello 9 linja-autoasemalta. Matkan varrella käydään Sulkavanjärven kyläkirkolla kello 9.30–10.00, Pienen-Sulkavan kanavalla kello 10.15–10.45 ja Laukkalan kirkolla kello 11.00–11.30. Sellainen ihminen on onnellinen, joka ei sure sitä mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on. huhtilainen@kiuruvesi.fi). Yleensä lehtikuusi on alkuvuosina hento ja pitkä ja sen takia myös altis koville myrskyille, hän sanoo. (Kiuruvesi-lehti 25.7.1973) Viikosta viikkoon. Paras istutusaika on kevät. – Siperialainen on lisäksi suorakasvuinen, paitsi alkuvaiheessa. Taimet ovat hinnaltaan halvimman koivun luokkaa. Lauantaina 29.7. Se on nimenomaan hyötypuu, vaikka sitä käytetään myös koristepuuna pihoissa. Se tulee vielä olemaan kysytty puulaji teollisuudessa. Tapahtuman järjestävät Kiuruveden kansalaisopisto ja Kiuruveden evankelis-luterilainen seurakunta. Viidessä vuodessa on muutamille parhaimmille tullut mittaa jopa yli neljä ja puoli metriä. Koulupiiriläisten lahjana luovutettiin poismuuttavalle opettajalle kukkasten lisäksi Kiuruvesi-raanu. Koulupiiriläisten puolesta puhui emäntä Sirkka Laitinen. – Todettakoon vielä, että lehtikuusi tulee olemaan varmasti kysytty puulaji teollisuudessa. Tilaisuuteen oli kokoontunut runsaslukuisesti kyläläisiä. – Yleensä lehtikuusenkin lannoitus riippuu maaperästä. Se on hyväksytty metsänparannuslakiin tykkytuhoalueilla. 15 Keskiviikko 26. heinäkuuta 2023 – Lehtikuusella on Kiuruveden leveyksillä erittäin hyvät menestymismahdollisuudet. Sen takia kannattaa istuttaa aukoille harvempaan. Se on joka tapauksessa yleistymässä, ja otettu myös Kiuruvedellä myönteisesti vastaan. kello 15–16 kulttuuritalon Kiurusalissa. Pohjois-Pielaveden 21. Pohjavettä, etenkään seisovaa, se ei siedä. kertaa pidettäville Maalaismarkkinoille Pohjois-Pielaveden koululle saavutaan kello 11.45. – Tällä hetkellä lehtikuusi on vielä siksi uusi puulaji, että sitä ei ole kysyntää varten saatavissa. Jumpponen istutti lehtikuusta kokeilumielessä pari sataa tainta jo viisi vuotta sitten kymmenelle aarille Turhalassa ja tänä keväänä tuhat tainta noin puolen hehtaarin alalle Aittojärvellä. Kunnan puolesta esitti kiitokset kansakoululautakunnan puheenjohtaja Tauno Konttinen, luovuttaen kunnan vaakunaviirin ja vastavalmistuneen koulusuunnitelman. DEMOKRITOS Viikon miete Vitsikästä Mies ajoi uudella BMW:llään saaristoon vievälle lossille. kuntien välinen leikkiKONSERTTI 27.7. Antti Pietikäinen, esittäen samalla koulun johtokunnan kiitokset eläkkeelle siirtyvälle opettaja Harmaalalle, joka 17 vuotta on ollut virassaan Rapakkojoen koululla. Lisätietoja päivästä antaa Kiuruvedellä kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen (040 484 8929, heidi. Jumpposen mukaan lehtikuusi sopii lahonkestonsa ansiosta erittäin hyvin varsinkin vesirakennelmiin. (Kiuruvesi-lehti 25.7.1973) 50vuotta sitten Lehtikuusi leviämässä kovasti MENOVINKIT Kiuruvedellä pidettävän nuorten musiikkileirin konsertti järjestetään torstaina 27.7. – Kasvultaan lehtikuusi on erittäin nopea. Lannoitus on samanlaista hommaa kuin muidenkin havupuiden kohdalla. Lossi oli jo vanha ja hidas, ja mies huusikin autonsa ikkunasta: – Tämä lossi kulkee todella hitaasti! Lossinkuljettaja työnsi kohta päänsä ikkunasta ja tokaisi: – Juu, mutta ikinä ei ole yksikään bemari ajanut ohi. Erittäin lämminhenkiseksi muodostui opettaja Kirsi Harmaalan läksiäisjuhla. – Lehtikuuseen pätevät normaalit metsänviljelysäännöt. Konserttiin on vapaa pääsy. – Nämä on kestäneet kuivuudenkin mahdottoman hyvin, Toivo Jumpponen totesi lehtikuusistaan. mielinen nujakointikoitos. – Tämä siperialainen on erittäin nopea kasvamaan. Lannoittaminen tuli maksamaan kaikkine kustannuksineen noin 20 markkaa hehtaarille. Jumpponen toteaa, että lehtikuusi menestyy parhaiten mustikka-puolukka tyyppisillä kasvumailla. REISSU PIELAVEDELLE 29.7. Parhaita kasvuympäristöjä ovat mustikka-puolukka tyyppiset maat. Yhteisesti laulettujen virsien lisäksi ohjelmassa oli koulun oppilaiden lauluesityksiä ja Rapakkojoella oli läksiäisjuhla tervehdyssanat lausui mv. Kiuruvedellä lehtikuusi on otettu myönteisesti vastaan. Kiuruveden opettajayhdistys oli luovuttanut lahjansa jo aikaisemmin, ja yhdistyksen puolesta puhui sen puheenjohtaja, opettaja Jorma Kankaanpää
klo 9 -11. Myös se kutsuu kansaa rukoukseen oman paikkakunnan ja koko maailman puolesta. 0400 981 069. 4 srk-talolta. Muistamme ehkä, että koronan alettua kelloja soitettiin puolenpäivän aikaan epidemian uhreille ja heidän läheisilleen. 050 505 8977. Alueella helppokulkuiset h. Retken kesto n. srk & MLL La 12.8. Ne kutsuivat rukoukseen kärsivien puolesta ja pyytämään voimia terveydenhuollossa työskenteleville. 0400 981 069 maritta.nevalainen@ 981 069 maritta.nevalainen@ evl.fi. 050 505 8977. Pukeutumisessa huomioidaan liikkuminen sa huomioidaan liikkuminen luonnossa ja säätila. Kellojen soitosta on pääteltävissä poisnukkuneen ikä ja sukupuoli. Ilm. 07.12.1931 Kiuruvesi k. 3.8. Mitä ovat ne asiat, joita haluaisit rukouksessa kantaa hyvän Jumalan puoleen. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Aikojen saatossa kirkonkellojen soitto on ollut monipuolinen viestintäväline. 0400 3.8. p. Varapäreeseen 1.8. Vietetään iltapäivää yhdessä leikkien ja jutustellen! yhdessä leikkien ja jutustellen! Järj. Remes s. Siellä hän on matkalla lapsuutensa metsiin, sinisen kukan ja kultaisen syksyn maahan. Aina arkipäivisin ennen niitä kuullaan Turun tuomiokirkon tornikellojen kahdentoista lyönnit. AVIOLIITTOON AVIOLIITTOON KUULUTETTU KUULUTETTU Hubert Hermanni Harmoinen Hubert Hermanni Harmoinen ja Marika Kristiina Joensuu ja Marika Kristiina Joensuu Sami Antti Valtteri Tikkanen Sami Antti Valtteri Tikkanen ja Elisa Maiju Henriikka ja Elisa Maiju Henriikka Härkönen Härkönen AVIOLIITTOON VIHITTY AVIOLIITTOON VIHITTY Kosti Kalevi Petteri Sorvali ja Kosti Kalevi Petteri Sorvali ja Annika Viivi Johanna MartiAnnika Viivi Johanna Martikainen kainen KASTETTU KASTETTU Ellen Anna Magdaleena Ellen Anna Magdaleena Jauhiainen, Hakunilan srk Jauhiainen, Hakunilan srk p. Ne soivat uuden vuoden alkamisen merkiksi. Järj. Ja niin ne tekevät tänäkin päivänä. ”Kun seuraavan kerran kellotornin luukut aukeavat ja kuulet Kiuruveden kirkonkellojen soivan, hiljenny kuuntelemaan. ikäisille. Mitä ne kertovat tänään. Joskus kirkonkellot ovat soineet, kun on ollut hätä. Retken kesto n. Myös hääkelloja voidaan soittaa. Syvästi kaivaten Kauko Ritva ja Tuomo sekä lapset perheineen Silja sekä lapset perheineen Lassi-Pekka ja Virpi perheineen Rakkaamme siunataan 28.7.2023 klo 13.30 Kiuruveden kirkossa. Puolenpäivän uutisissa rukousaiheita on riittämiin. Venäjän hyökkäyssodan alettua 24.2.2022 kirkonkellomme soivat rauhan puolesta Ukrainassa ja koko maailmassa. Helanderilta”. Muistotilaisuus lähiomaisten kesken. Lähtö klo 10 Pyhännälle. Simo Lahja Vartiainen 69 v. Rakkaamme Elsa Inkeri Tuulikki RYHÄNEN s. 050 431 8530 tai mennessä p. Lämmin kiitos Hoitokoti Veikkolan henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta. Sunnuntaisin ne kutsuvat jumalanpalvelukseen. 30.7.) Lasten kesäleiri 6 13 v. Pukeutumiseseväät mukaan. fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapfi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/paivakerho/paivasiperheille/paivakerho/paivakerhoon-ilmoittautuminen kerhoon-ilmoittautuminen KUOLLUT KUOLLUT Martta Tellervo Multala 90 v. mennessä: Maritta p. 21.06.2023 Nokia Kuolema on portti, joka suljetaan illalla ja avataan jälleen aamun sarastaessa. Muistoa kunnioittaen Sisarukset perheineen www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Itse asiassa kello valmistettiin jo vuonna 1797, mutta valettiin Oulussa uudestaan, koska sen ääneen ei täällä oltu tyytyväisiä. Alueella helppokulkuiset polut, laavuja, uimaranta polut, laavuja, uimaranta ja ulkovessoja. Se on kutsunut kansaa rukoukseen ja kirkkoon siis 185 vuotta. 16 Keskiviikko 26. asti osoitteessa: https:// www.kiuruvedenseurakunta. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Rakkaamme Kirsti So?a RISTEELÄ o.s. Seurakunta ja ulkovessoja. 09.05.1954 Kiuruvesi k. Su 30.7. Helsingissä niitä soitettiin, kun Suomen MM-kultaa voittaneen jääkiekkojoukkueen lentokone laskeutui lentoasemalle. Ma 31.7. asti osoitteessa: https:// sä 1.8. Arkipäivisin voimme kuulla sanomakellot. mennessä p. Lisätietoa Maritta p. heinäkuuta 2023 Hengelliset Hartaus Aika monessa kodissa avataan radio puolenpäivän aikaan ja kuunnellaan uutiset. La 12.8. klo 14 Lasten leirin päätöstilaisuus, Pyhäjärvellä Mäntyniemessä Ti 1.8. Lähtö klo 10 srk-talolta. PERHETYÖ PERHETYÖ Ke 2.8 klo 13–15 Ke 2.8 klo 13–15 lapsiperlapsiperheiden piknik ja leikkipäivä heiden piknik ja leikkipäivä Raivaajapuistossa (sateen Raivaajapuistossa (sateen sattuessa srk-talon kasvatuksattuessa srk-talon kasvatuksen tiloissa). Ei päivätilaisuutta Su 30.7. Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi. Retki on ilmainen. Kiuruveden Latu ja seurakunta. seurakunta. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Nämä Turun tuomiokirkon kellojen lyönnit on kuultu radiosta jo melkein 80 vuoden ajan, sillä radiointi aloitettiin jatkosodan aikana vuonna 1944. Varapäreeseen 1.8. Ilm. 22.06.2023 Kiuruvesi Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. Ti 8.8. Toinen kelloista on ”heliä-äänisempi” ja vähän pienempi ”Kiuruveden kirkonkello Walettu Oulussa 1873 K.E. klo 10 klo 10 sanajumalanpalvelus sanajumalanpalvelus (Häyrynen, Kivelä, Pirkkalai(Häyrynen, Kivelä, Pirkkalainen) nen) klo 12 klo 12 seurat Seuratuvalla seurat Seuratuvalla Anna-Liisa ja Alpo Nuutisen Anna-Liisa ja Alpo Nuutisen muistoksi (Eero Svärd) muistoksi (Eero Svärd) Huom.! jumalanpalvelus Huom.! jumalanpalvelus Lapinsalon kirkossa siirretään Lapinsalon kirkossa siirretään myöhemmin ilmoitettavaan myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan ajankohtaan Su 6.8. Lauantaisin ja aattoiltaisin kellot ilmoittavat milloin arkiset työt voi lopettaa ja aloittaa levollisen pyhäpäivän vieton. 981 069. Lisätiedot ja ilm. Ne kertovat jonkun meistä saaneen kutsun iankaikkiseen kotiin. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. Kirkonkelloilla on aina ollut kaksi tehtävää; ajan kertominen ja informaation välittäminen. Ne kutsuvat meitä rukoukseen. messä. klo 10 Su 6.8. klo 10 KonfirmaatioKonfirmaatiomessu, päivärippikoulu messu, päivärippikoulu DIAKONIA DIAKONIA Diakoniatyössä päivystys to Diakoniatyössä päivystys to klo 9 -11. (Sirkka Turkka) Syvästi kaivaten Juha ja Eija perheineen Sari ja Timo perheineen Heidi ja Hannu perheineen Sisarukset, sukulaiset ja ystävät Su 30.7. Hinta 10€. Hinta 10€. • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Voit tuoda omia eväitä, MLL tarjoaa mehua ja eväitä, MLL tarjoaa mehua ja keksejä. Kenen puolesta rukoilet; lastesi, vanhempiesi, muun läheisen. Lämmin kiitos osanotosta. kunnan alapihalla. Tuomo Jalmari Vartiainen Tuomo Jalmari Vartiainen 77 v. Täällä kotona Kiuruvedellä kuulemme tämän tästä oman kirkkomme kellojen soiton. klo 9-14 MielenterveMielenterveystyön leiripäivä Hyvölännieystyön leiripäivä Hyvölänniemessä. Tuolloin Karjalankannaksella riehui Neuvostoliiton suurhyökkäys ja kellot kutsuivat kansaa rukoilemaan isänmaan puolesta. 017 770 0421 p. 77 v. 01.07.2023 Kiuruvesi Levolle lasken Luojani, Armias ole suojani. Ne toivottavat sinut tervetulleeksi kirkkoon. 017 770 0421 Seurakunnat Seurakunnat Hautakiviä Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. Nyt siitä tuli hyvä ja se on heleästi suorittanut tehtäväänsä jo 150 vuoden ajan. Vartiainen s. Kiuruveden Latu ja evl.fi. Vietetään iltapäivää keksejä. Lämmin kiitos osanotosta. Voit tuoda omia sen tiloissa). mennessä: Maritta p. Pyhäjärvellä Mäntyniemessä Su 30.7. 0400 Lisätietoa Maritta p. www.kiuruvedenseurakunta. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Ilmoittautuminen on käynnisIlmoittautuminen on käynnissä 1.8. Järj. 050 431 8530 tai p. klo 10 -10.30 RuoRuoka-avun jako Helluntaiseuraka-avun jako Helluntaiseurakunnan alapihalla. Retki on luonnossa ja säätila. Perheitten luontoretki Perheitten luontoretki Ahvenjärven ulkoilualueelle Ahvenjärven ulkoilualueelle Pyhännälle. Kiitos Veikkolan henkilökunnalle ja Kiuruveden kotihoidolle Kirstin hyvästä hoidosta. Simo Lahja Vartiainen 69 v. srk & MLL Järj. Historiatietojen mukaan sen on valanut Gabriel Osipoff Pietarissa vuonna 1838. ilmainen. klo 10 -10.30 Ma 31.7. Ei sitä paremmin sanoa taida, kuin mitä lukee heliä-äänisen, 150-vuotiaan kirkonkellomme tekstissä: ”Kutsukoon mun heliä ään Kansaa kokoon lukuisaa Hartahilla rukouksilla Kunnioittaan Jumalaa” ARJA PENTIKÄINEN Kirkonkellot kutsuvat 2 Keskiviikko xx. 14.11.1928 Kiuruvesi k. Seurakunta tarjoaa nokipannukahvit, tarjoaa nokipannukahvit, mehut ja pullat, muuten omat mehut ja pullat, muuten omat eväät mukaan. xxxxkuuta 2021 Siunaus on toimitettu omaisten ja läheisten läsnä ollessa. Näin kertoo kellossa oleva teksti. Toinen niistä on isompi ja ääneltään muhkeampi. Tästä on tullut meille suomalaisille tuttu ja kotoisa asia. Kiuruveden kirkon kellonsoiton virkaa hoitavat uskollisesti kellotornin kaksi suurta kelloa. Kelloja soitetaan, kun hautajaisia vietetään. 4 h. klo 9-14 Ti 8.8. Pe Su (28. Siellä laulavat toisenlaiset linnut. Lisätiedot ja ilm. Rakas äiti, mummu, isomummu ja anoppi Ida Kyllikki LAPPALAINEN o.s. Martta Tellervo Multala 90 v
Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Ajan tavan mukaan hän suoritti korkeimmat arvosanat useasta oppiaineesta. Ympärivuotista majoitusta. Retken kesto n. sesti suuntaamaan omaa ja oppilaidensa mielenkiintoa kirkon ja papiston asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvulla. Murtorinne rupesi määrätietoiJAANA SELANDER Eino Murtorinne kuvattuna Kiuruvedellä vuonna 2020. Historiasarja ulottuu vuoteen 1944 saakka. 0400 981069 tai maritta.nevalainen@evl.fi. Muutoin jokaisella omat mieluisat eväät. Seuraavana vuonna piispa Eino Sormunen pyysi hänet nuorisotyöstä vastaavaksi hiippakuntapapiksi. Vapaa pääsy, kahvio koko päivän. Murtorinne väitteli syksyllä 1964 tutkimuksellaan Papisto ja esivalta routavuosina 1899– 1906, joka oli käänteentekevä tuodessaan kirkkohistorian tutkimuksen melko lähelle nykyaikaa ja liittäessään siihen poliittisen aspektin. mennessä Maritta Nevalainen p. Hän eli ajan hermolla elämänsä loppuun asti. Murtorinteelle kaikkein rakkainta oli oma perhe – puoliso Seija ja tytär Minna Kari-puolisoineen. Kirkkoon kuuluvat muutkin kuin heränneet. Toisaalta kirkko ei saa jäädä riippuvaksi yhdestä liikkeestä. HANNU MUSTAKALLIO Kirjoittaja on Eino Murtorinteen ystävä ja työtoveri sekä kirkkohistorian emeritusprofessori Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa. Hän oli syntynyt Kiuruvedellä 25.11.1930. Murtorinne vihittiin papiksi 1956 Kuopiossa. Neuvostoliittoon, Inkeriin, Baltiaan, Itä-Saksaan ja muuhun Itätai Keski-Eurooppaan kohdistuneen tutkimuksen ajankohtaisuuden osoitti lopullisesti Berliinin muurin murtuminen 1989. Murtorinne oli viimeksi puheenjohtajana Savon historian toimituskunnassa. Tervetuloa laulamaan, tanssimaan tai ihan vaan kuuntelemaan musiikkia! --------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 31: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, peruna, porkkanaa, kaali-puolukkasalaattia, mansikkakiisseliä, ti: jauhelihakiusausta, herne-maissi-porkkanaa, kurkku-kiinankaalisalaattia, mustikka-vadelmapuuroa, ke: appelsiini-sitruunakalaleikettä, sitruunakastiketta, peruna, maissia, puolukkahillo, porkkana-persikkasalaatti, sekamarjakiisseliä, to: makkarakastiketta, peruna, porkkanaa, kaali-kurkkusalaattia, vadelmarahkaa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, ruusukaalia, kiinankaali-tomaatti-kurpitsasalaattia, raparperikiisseliä, la: lihakeittoa, italiansalaatti, puolukka-karpalopuuroa, su: haukimurekepihvejä, yrttikastiketta, peruna, parsakaalia, coleslaw-salaatti, kinuskimousse. Murtorinne antoi tammikuussa 2014 Kiuruvesi-lehdelle haastattelun, jossa hän muun muassa luonnehti herännäisyyden vaikutusta paikkakunnalla. Retken järjestää Kiuruveden Latu ja Seurakunta. Totalitaarisista järjestelmistä saamiensa kokemusten perusteella hän varoitti kirkon kaikinpuolisesta ideologisoinnista. WSOY julkaisi 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla neliosaisen Suomen kirkon historian, johon Murtorinne kirjoitti 1800ja 1900-lukua käsittelevät laajat osat. Murtorinne kykeni niissä säilyttämään tieteellisen objektiivisuutensa eikä kansallissosialismin vaikutukseen liittyvästä aiheestaan huolimatta noussut miksikään ”kohututkijaksi”. Lähtö srk-talon pihasta klo 10. 040 7530 370 --------------------------------------------Perheitten luontoretki Ahvenjärven ulkoilualueelle la 12.8. Hän vaikutti aktiivisesti siihen, että pitkäaikainen historiaprojekti saatiin 2013 päätökseen. Hän totesi muun muassa, että herännäisyydellä on ollut kansalaisyhteiskuntaa vahvistava ja hedelmöittävä vaikutus. klo 12.00-14.00. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Marraskuussa 2020 Murtorinne sai Kuopion hiippakunnan yhteydessä toimivan Luterilaisen kulttuurin säätiön tunnustuspalkinnon elämäntyöstään. Hän pääsi keräämään aineistoa Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen suhteista kolmannen valtakunnan aikana. Vuonna 1995 valmistunut monumentaalinen kirjasarja ilmestyi käännettynä myös Ruotsissa. 3.8. Hän kuitenkin arvioi kriittisesti Suomen ja suomalaisten oikeistoradikaalien pappien Saksa-sidonnaisuuksia. 4h. Pukeutuminen luonnossa liikkuminen ja säätila huomioiden. --------------------------------------------Kaiken kansan KARAOKEMARATONI pe 28.7. Saksan kirkkotaistelun tutkimus tuotti yhteensä neljä merkittävää monografiaa. Kirkon korkeimman kunnianosoituksen perusteena olivat hänen akateemiset ja ekumeeniset ansionsa. Routavuosien problematiikka – Suomen ja Venäjän suhde – nousi näkyvästi julkisuuteen. Luterilaisen esivaltateologian problematiikka vei Murtorinteen kohta uusille urille, tutkimaan Saksan kirkkotaistelua. klo 10-22 Jänteen hallilla. Murtorinne kantoi omalta osaltaan vastuuta luterilaisen kirkon ekumeenisista ja kansainvälisistä suhteista 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun. Suomen evankelisluterilainen kirkko myönsi Murtorinteelle vuonna 2014 Pyhän Henrikin ristin. Hänen johdollaan käynnistyi Suomen akatemian rahoittama tutkimusprojekti Suomen kirkko uusimman ajan aatteellisissa, poliittisissa ja sosioekonomisissa muutoksissa. Eino Murtorinne pääsi 1950 ylioppilaaksi herännäispainotteisesta Raudaskylän keskikoulusta ja lukiosta. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Ilm. Tapahtuman järjestää Eläkeliitto ja se on Kiuruvesi 150 v tapahtuma. Hän antoi merkittävän panoksen myös kirkon ja kulttuurin suhteiden sekä kirkko–valtio-problematiikan pohdintaan. Murtorinteen hyvää ajan hengen ”vainua” osoitti 1980-luvun puolivälissä se, että hän kiinnostui kirkkojen asemasta Itä-Euroopan sosialistisissa maissa ja ryhtyi organisoimaan sitä koskevaa tutkimusta. Mitat 35 ja 50 cm. Armeijan käytyään hän aloitti teologian opinnot Helsingissä. (muutokset mahdollisia) Rivi-ilmoitukset Muistilista § Tiedotteita YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Neuvoja-tiedottaja p. Retki on ilmainen. 0400 945544 --------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Tutkimustyöhön paneutumisen mahdollisti osaltaan Seija-puolison tuki. Viimeisen artikkelinsa Murtorinne julkaisi kesällä 2023 ilmestyneessä Kanava-lehdessä. Itä-Eurooppaan kohdistuneen kirkkohistoriallisen tutkimuksen viriäminen tuotti niin oppilaiden väitöskirjoja kuin muuta asiantuntijatietoa tiedeyhteisölle ja kirkoille. Murtorinne paini koko elämänsä ajan herännäisyyteen ja Kiuruveden oikeistoradikaaliin pitäjänapulaiseen Elias Simojokeen liittyvien kysymysten kanssa. Murtorinne rupesi tutkimaan 1800ja 1900-luvun vaihteen sortokauden eli niin sanottujen routavuosien oikeustaistelua kirkon ja papiston näkökulmasta. Emeritusprofessori ilmaisi huolensa siitä, että kansankirkko ei välttämättä heijasta kaikki kansalliset rajat ylittävää uskonnollisuutta. Kirkon oli annettava olla kirkko. Seurakunta tarjoaa nokipannukahvit, mehut ja pullat. Yliopiston hallintoon siirtyneen Mikko Juvan sijaisena Murtorinne hoiti vuodesta 1971 Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professuuria ja sai 1975 nimityksen uusimman ajan kirkkohistorian henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi. heinäkuuta 2023 Professori Eino Murtorinne (1930–2023) In Memoriam Uusimman ajan kirkkohistorian professori (emeritus) Eino Murtorinne kuoli Helsingissä 15.7.2023 korkeassa 92 vuoden iässä. Heikki Lång p. 040 527 3014 Ylä-Savon jätekeskus p. 17 Keskiviikko 26. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi KIURUVEDEN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT ELOKUUSSA Kiuruveden jäteasema Kirkkoharjuntie 36 Kiuruvesi Avoinna ma klo 7.30-12.30 ja to klo 12.00-17.00 HUOM! avoinna myös la 26.8. Alueella useampi laavu, uimaranta ja ulkovessoja löytyy. Myöhemmin Murtorinteen oli tehtävä valinta tieteelliselle uralle suuntautumisen ja käytännön papintyön välillä. Porkkalan mökki oli Murtorinteelle tärkeä hengähdyspaikka. Hän valitsi edellisen. Murtorinteen melko lyhyessä ajassa julkaisema laaja tuotanto nosti hänet suomalaisten kirkkohistoriantutkijoiden eturiviin ja pätevöitti hänet korkeimpiin akateemisiin virkoihin. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna
klo 13 27.7. heinäkuuta 2023 4 Keskiviikko xx. klo 13 ke 2.8. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus Kokouksia Kalliokylän Eräpojat ry:n Johtokunta Koikkanan Erä ry:n Luupuveden Eräheput ry:n Johtokunta Paajakan erämiesten Johtokunta Tihilänseudun jahtimiehet ry Johtokunta Valkeismäen Erämiehet ry. Kiuruveden yläkoulun koulutyö alkaa seuraavasti: 7 luokka klo 8.15 kokoontuminen koulun liikuntasalissa 8-9 luokat klo 9.15 kokoontuminen luokanohjaajien luokissa Kiuruveden lukion koulutyö alkaa seuraavasti: aloittavat opiskelijat klo 8.30 muut opiskelijat klo 9.00 Kaikkien koulun kirjoilla olevien opiskelijoiden tulee olla läsnä. 18.00 Yhteislaulua Mikko Alatalon kanssa Kesäteatteri Eerolassa Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Kaupunki • • • • • MYYNTI JA KULJETU S KULJETUSLIIKE PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Epäselvissä tapauksissa voi oppilaan sijoituspaikkaa kysyä Nivan koulun rehtorilta Pauliina Kuonanojalta, puh. 18.30 Helluntaiseurakunnan iltatori 5.8. 18 Keskiviikko 26. 10-22 Eläkeliiton karaokemaraton Jänteen hallilla 29.7. 050 307 5439. klo 19, su 30.7. Keskustan esiopetusryhmät kokoontuvat Kuorevirran esiopetukseen (Kuorevirrankatu 10, jäähalli) klo 8.15 ja Satumetsän päiväkodille (Lähteentie 10 B) klo 8.15. Kansallispukujen tuuletus museolla 6.8. 13.00 Juhlat kylätalo Korvikossa 3.8. 10.00 Kylämarkkinat Koivujärven rantaterassin ympäristössä 29.7. Lähtö 9.00 Kiuruveden linja-autoasemalta. Pysäköinti pääoven puolen pysäköintialueella. Maksuton linja-autokyyti Pielavedelle, ilmoittaudu mukaan Heidi Huhtilainen p. Nivan koulun koulutyö alkaa klo 8.15, jolloin oppilaat kokoontuvat keväällä ilmoitettuihin paikkoihin (Nivan koulu Soinintie 2 tai Yläkoulu Niemistenkatu 9). 040 4848929 tai heidi.huhtilainen@kiuruvesi.fi. Johtokunta Torilla Mansikoita Kesäherkut! Kesäherkut! maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 27.7. xxxxkuuta 2021 Sekalaiaista Sinun mainos tähän p. JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA Onnen maa Kesäteatteri Eerolassa ke 26.7. 040 670 7097 KAUPUNGINTALO Kaupungintalon ovet suljettu heinäkuun ajan. INFOPISTE Infopiste suljettu 3.7. 18.30 Kiuruveden voimistelijoiden iltatori 17.8. Asiointi vain ajanvarauksella kesälomista johtuen. 044 7262952 Lisää NÄKYVYYTTÄ! Lisää NÄKYVYYTTÄ! juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.. – 13.8.2023. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Kattoremontista johtuen käynti terveystalolle pääoven kautta myös heinäkuun ajan. Leikkimielinen Kiuruvesi-Pielavesi -nujakointireissu 150 -juhlavuosien merkeissä. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 15.00 Nuorten musiikkileirin konsertti Kiurusalissa, vapaa pääsy 28.7. 11-13 Kiuruvesi 150v tapahtuma Mäkipirtillä 10.8. Vastaamme infopuhelimeen 040 670 7097 klo 9.00-11.30 ja 12.30-15.00. klo 19, su 6.8. ILMOITUS KOULUN ALKAMISESTA Lukuvuosi 2023-2024 Kiuruveden koululaitoksessa (mukaan lukien esiluokat) alkaa keskiviikkona 10.8.2023 koulujen johtajien ilmoittamana aikana. 30.7. Maalaiskaupungin päiväkoti Päivänkakkara (Maitokuja) esiopetus alkaa klo 8.30. Pilke musiikkipäiväkoti Tempossa (Paavo Tikkasentie 6) esiopetus alkaa klo 8.10. 040 715 3540
040 182 44 33 www.iltalypsy.com • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki • • • P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi. 19 Keskiviikko 26. heinäkuuta 2023 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p
050 354 2023 seija.teatteri@gmail.com Kesäteatteri Eerola Kuorevirrankatu 14, 74700 Kiuruvesi Esityslupaa valvoo: Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. 040 5343 047 Vuokralle tarjotaan KT-kaksio 57m² Kiuruveden keskustassa Vapaa heti. Vapaa 1.8. Panelisteina Mikael Pentikäinen, Elsi Katainen ja Ilpo Lukkarinen. 0503709483 kesäilta 28.7.2023 klo 17.30 Juuret Maassa Puhumassa Olli Rehn. heinäkuuta 2023 6 Keskiviikko xx. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! Palveluita. Myllymäentie 31 74700 Kiuruvesi TERVETULOA MARKKU SIPOSEN KOTIIN MYLLYMÄELLE Liput: 18/20 € Lippuvaraukset: p. alkaen. 20 Keskiviikko 26. ROMULUX Kiuruvedellä p. 044 0151 042 LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Lomalla 31.7. Vuokra 400€/kk. – 6.8. päivittäin klo 9-21 Myydään Luupujoen varressa VAPAA-AJAN ASUNTO Tontti n. p. xxxxkuuta 2021 Asuntoja Lomalla Sekalasita Tapahtumia Markkinat Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 Ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi: emmi.tikkanen@eduskunta.fi tai p. 1ha, josta ¼ metsää. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Tenho Kainulainen 0400 178 964 • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. p. 0500 541 491/ Matti Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ Talossa hissi. KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. p