JAANA SELANDER 6 » Kiuruvetisten sähkö viedään maakaapeleihin 012138-2217 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 27.4.2022 69. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,77 euroa/vko www.siilinhammas.fi Perushammashoito Nukutushammashoito Keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito Keinojuuret ja suukirurgia Hammasprotetiikka Suuhygienisti Ajanvaraus myös verkossa Kiurukatu 3 KIURUVESI Puh. Mieto edusti yksin Kurikkaa ja kirkkoherra Kimmo Kivelä ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen muodostivat Kiuruveden joukkueen. 040 752 4422 asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 4–5 » Toiveissa hyvä sato ja tuottajahinta 20-21 » Puistohiihdot olivat suuri tapahtuma. Mieto söi mämmiä kaksi laatikollista, kiuruvetiset kumpikin yhden laatikon. VUOSIKERTA, NRO 17. 8 » Jos turpiin tuloo, niin tulukohon! Ei tullut, Juha Mieto Kurikasta voitti Juha Mieto voitti mämminsyöntikilpailun Suomen suurimmassa torjkokkouksessa torstaina. Mieto tykästyi Iltalypsyn tuoremämmiin
Kun isäni oli uittopomo, sain koulusta parin viikon loman tukkilaiseksi oppimista varten. Tuolloin torilla puhuivat TUL:n pääsihteeri Ossi Sjöman ja Skp:n Kuopion piriin valistussihteeri Otto Jääskeläinen. Entä miksi hyvinvointialueen johtajille maksetaan kovia palkkoja. Itse keskusteluja seuratessani olen surullinen kantojen jyrkistymisestä ja niiden myötä kansalaisten Vuonna 1975 Kiuruvedellä vappukulkueessa marssi 500 ihmistä. huhtikuuta 2022 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Vapputorille pitkästä aikaa V appua vietetään sunnuntaina. 2 Keskiviikko 27. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Viimeinen tukkilainen KIURUVESI-LEHDEN 6.4. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Mutta toisaalta – mittee se siestää. Mikä on tänä päivänä ay-liikkeen painoarvo. Kun minusta ei tullut tukkilaista eikä muihinkaan ”oikeisiin töihin” oikein ollut, hakeuduin poliisikoulutukseen. Nato-kannattajat siinä missä Nato-vastustajat, ajattelevat Suomen turvallisuutta. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Vappu oli suuri juhla Kiuruvedellä vielä 1970-luvulla. Kirjoituksia ei palauteta. Nyt Pikkaraisenkin live-esiintyminen on mahdollista. Nään, että juuri tämä kahtiajako on suurin turvallisuusriskimme, sillä yhtenäinen kansakunta on kuitenkin se, joka Suomelle eniten turvaa luo. Entä mitä tuovat ensi vuonna toimintansa aloittavat hyvinvointialueet. Hoitajat ovat joukkoirtisanoutumassa saavuttaakseen palkankorotustavoitteensa. Sodan syttymisestä on kohta kaksi kuukautta. Toivon rauhaa ja vapaata keskustelua erilaisilla foorumeilla, mutta pitäköön kukin mielessänsä, että hyväksymme keskusteluissa erilaisia mielipiteitä. Olemme kaikki väsyneet jo kaksi vuotta poikkeusoloissa valmiiksi eläneinä vastaanottamaan uuden kriisin. Valistusfilosofi Jean-Jacques Rousseau on sanonut: ”Kaikki ylevät puheet yhteiskunnasta, oikeudenmukaisuudesta, laista, toisen puolustamisesta, heikkojen auttamisesta, filosofiasta ja järjen edistysaskelista ovat vain ovelien poliitikkojen tai alhaisten imartelijoiden keksimiä houkuttimia, joiden avulla valistetaan yksinkertaisia.” Ei pidä kärjistää jakautumalla Nato-leireihin POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Olin vajaa 10-vuotias, ikäisiäni päätä pidempi ja kymmenen kiloa painavampikin. Runebergin runo: ”Mennyttä aikaa muistelen, niin mielelläni vielä; niin moni armas tähtönen, minulle viittaa siellä...” Valokuva on Palonurmen joen ylittävältä Myllykosken sillalta, joka sijaitsee noin kilometrin päässä syntymäkodistani. Ravintola Peltohovissa on pirskeet Lord Estin tahdissa illalla. Tänä päivänä lehdessä on vapputorista vain pieni ilmoitus. Ensimmäinen savottani alkoi viimeisenä jatkosodan keväänä vuonna 1944 ja viimeisin vuonna 1951. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 101 e / 92 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Tilannekuva siitä, mikä tuo turvaa tai millä aikajänteellä turvaa kukin ajattelee, vain eroaa toisistaan. Myös opettajat ja varhaiskasvattajat toivovat lisää liksaa. Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. UPM ja Paperiliitto kävivät pitkän neuvottelurupeaman. Kansalaiskoululla puhuivat kansanedustajat Aune Mänttäri ja Kalevi Remes. Ajat ovat muuttuneet ja marssijoita tuskin nähdään, vaikka aihetta varmaan olisi mielenilmaisuille. Viittaan tällä lähinnä pinnalla olevaan kysymykseen Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Ukrainan kriisi herättää huolta niin ikään ja Natoon liittyminen askarruttaa, vaikka enemmistö suomalaisista Natoa kannattaakin. Tänä päivänä Kiuruvesi-lehdessä on vain pieni yhden palstan ilmoitus vapputorista. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Turpaanvetotalakoiden järjestämän konsertin tuotto menee ukrainalaisten hyväksi. Kaksi vappua on mennytkin ilman suurempia kokoontumisia koronapandemiasta johtuen. Siihen aikaan poliisiksi riitti kansakoulu ja että osasi lukea, ymmärsi lukemansa, osasi kirjoittaa nimensä ja laskea, että kaksi ynnä kaksi on reilusti kolme. Paraneeko vai heikentyykö hoitoon pääsy. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Ajat ovat muuttuneet. Ajatusten vaihtaminen on tärkeää ja tunteet ovat moninaiset, varsinkin kun ihmiset pelkäävät. Vielä sotien jälkeisinä vuosina aina 1950-luvun lopulle Ylänurmeksesta Syväriin johtavalla, noin 10 kilometrin uittoreitillä uitettiin useiden puutavarayhtiöiden tukkeja ja propseja joka kevät. Kansalaiset kärsivät hintojen noususta ja kokevat taloudellisen kantokykynsä epävarmaksi. Viime peleissä Suomen etua kaikki ajattelevat ja mielipiteet keinoista eroavat. Uitot alkoivat heti jäiden sulettua, tulvavesien ollessa korkeimmillaan ja kestivät noin kaksi viikkoa. Nyt poliisikoulutuksen pyrkijöistä 20 prosentilla on korkeakoulututkinto ja viidellä prosentilla hakijoista peräti ylempi korkeakoulututkinto. Esimerkiksi vuonna 1975 vappukulkueeseen osallistui 500 ihmistä. Haukkumalla toisenlaisen mielipiteen omaavia ei saada muuta kuin kahtiajakoa aikaan. En pidä ihmisten luokittelusta heidän mielipiteidensä vuoksi. Sodan syttymisen jälkeen ajatukset Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta on ollut paljon puheena, monen mielestä jo väsymykseen asti. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. TAITO TASKINEN viimeinen tukkilainen kahtiajakautumisesta. Parhassa työiässä olevat miehet olivat 1944 rintamalla, joten uitto toteutettiin ”vanhojen ukkojen”, naisten ja poikasten voimin. LEENA PÖKSYLÄINEN aluevaltuutettu Liike Nyt. Kiuruvedellä vapunviettoa aloitetaan jo lauantaina muun muassa ravintola Lunan parkkipaikalla, missä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistys järjestää koko perheen tapahtuman taikureineen ja talutusratsastuksineen. UKRAINAN sodasta on ja tulee olemaan monia ikäviä seurauksia: inhimillistä kärsimystä, pakotteita, hintojen nousua ja mahdollisesti pulaa monenlaisista hyödykkeistä, eikä vähäisimpänä pulaa elintarvikkeista. Ymmärrän täysin molempien kantojen perusteita ja se ymmärrys pitäisi löytyä kaikilta. Koskessa sijaitsi mylly, josta myllymatkapaluu Aholansaareen koitui herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen pojan Juhanan kohtaloksi vuonna 1830. valokuvasta ”Tukkilaisia Nilsiän Palonurmen joella”, tulee mieleeni J. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ukrainassa oleva sota on luonnollinen aiheuttamaan pelkoa, mutta ei pidä kärjistää tilannetta enää jakautumalla Nato-leireihin. Täytyy myös muistaa, että tällä hetkellä Suomea ei uhkaa minkäänlainen sotilaallinen konflikti. Kuva: Museovirasto rokauden ympäri, pyhät ja arjet. Töitä tehtiin vuoTukkilaisia Nilsiän Palonurmen joella. Ja pitäisikö verotusoikeus siirtää valtiolta maakunnille. Tälle vapulle riittää taas puheenaiheita. Niiden lisäksi piti olla vähintään 175 senttimetrin pituinen, terve, nuhteeton, käynyt sotaväen, jossa saanut aliupseerikoulutuksen ja oli urheilullinen. Illalla on Plan B -tukikonsertti Kulttuuritalossa. Torilla on Vasemmistoliiton järjestämä perinteinen tapahtuma puheineen. Ykkösenä kunnallisten työtaistelu. Valtuutettu Rauno Pikkarainen (vas.) on ”naulannut” teesinsä esiintyjälavan seinään niin vuonna 2020 kuin vuonna 2021. Olin uitossa 1940-luvulla ja 1950-luvun alussa viitenä keväänä. L. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin
Kuntaliiton tuoreimpien arvioiden mukaan kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten yhteismäärä on noin 21,23 miljardia euroa. Juha Tapaninen Qstock Limp Bizkitin kera ilman muuta ja mahdollisesti Iskelmäviikko.. Kaikesta huolimatta asiat ovat vielä pääosin omissa käsissämme ja viisaat ja perustellut päätökset tulevat olemaan elintärkeitä kaupungin tulevaisuuden kehityksen kannalta. Pyhännän pyörätie saa kuulema pelkkää positiivista palautetta, aurausraja 10 cm lunta, niin aurataan. Valmistelua varten käytettävissä ja jäljellä olevia työpäiviä on laskentatavasta riippuen noin 180 ja kesälomat huomioiden alle 160 päivää. Iskelmäviikolla ja siellä molemmat kilpailut. Eija Partanen Provinssirockissa käyn Aaro Veteli kanssa. Ja pari koronan takia aiemmin siirrettyä keikkaa. Eli rokkia ja iskelmää sekaisin ois kesällä tarkoitus nauttia. Ennakoinnista huolimatta edellä mainituista seikoista johtuen taloudelliset reunaehdot ja taloudellinen liikkumavara tulevat olemaan tulevina vuosina tiukat. Siirtymisen seurauksena kunnilta leikattava valtionosuus (sote-osat) on noin 5,36 miljardia euroa ja kunnilta leikattava veromenetysten korvaus (70 %) on noin 1,94 miljardia euroa. Jos on turvallista festareilla käydä, niin tulee ilmeisemmin käytyä. Jere Hakkarainen Iskelmäviikoille olisi tarkoitus tulla pyörähtään. 3 Keskiviikko 27. Kunnilta leikattava yhteisöveron tuotto on noin 0,82 miljardia euroa. Katsoo, miten jaksaa Ruisrockissa käydä. Vähemmän tosin kuin Iskelmäviikko. Arviot tulevat tarkentumaan loppuvuoden kuluessa muun muassa yleisestä talouskehityksestä johtuen. Juho Lappi Ilman muuta Iskelmäviikolle. Jussi Lappalainen Kuopiorock ainakin. Anne Härkönen Kesällä sitten näkee, mikä on koronatilanne. Maija Helena Kekäläinen PYÖRÄILEN 365 pvä/ vuodessa. Tulevaisuuden laskelmia KEVÄTHANKIEN sulaessa ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmien tarkentuessa kuntien talousarvioiden ja taloudellisten raamien laadinta täsmentyy. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Sari Lahtinen John Smith rock festarit ainakin heinäkuussa. asti) ORVOKKIAMPPELI 19 CM 4 95 MULTASORMI PUUTARHAMULTA 40 L 9 95 NORM. Tanssikursseilla järkkärinä ja muuten vaan.. Erkki Remes Kiuruvedellä 1965 syntyneiden vuositapaaminen niityillä lauantai-iltapäivällä ja eiköhän Iskelmäviikoilla olla mukana! Kai Ruhanen Spa Hotel Runni tarjoaa kovasti. Sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja järjestämisvastuun siirtymisen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille päivämäärä 1.1.2023 lähestyy kovaa vauhtia. Lisäksi tietenkin Iskelmäviikoille kotikaupunkiin. Teuvo Piippo Valitettavasti Iskelmäviikko hinnottel ihtesä minun budjetin ulukopuolelle. VUODEN 2023 talousarvion sekä vuosien 2024–2025 taloussuunnitelman laadintaa varten suuruusluokka on toki ollut tiedossa jo aikaisemmin ja asiaan varaudutaan. VIERASKYNÄ JUHO JUKKOLA Kirjoittaja on Kiuruveden kaupungin hallintoja talousjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Aiotko käydä ensi kesänä festivaaleilla. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Muita en oo ajatellu sillä silmällä. Toinen pullonkaula on Nivan silta, se aurataan niin kapeaksi/ kaltevaksi, että pyöräilijä joutuu joko taluttamaan tai ajamaan autotiellä, koska lumi aurataan Nivansiltaa vasten, joka kaventaa pyöräja jalankulkuväylää, tämä on joka vuotinen ongelma!!! Ehdotan, että kevyenliikenteen aurauksista päättävät herrat alkavat itse pyöräilemään kevyenliikenteen väylissä, jotta tajuavat meitä talvipolkupyöräiliöitä. Näin aikuisiällä voisi harkita vaikka Ruisrockia. Pyöräteiden talvikunnossapidosta HANKKIJA KIURUVESI TEOLLISUUSTIE 3 AVOINNA MA-PE 9-17 LA 9-14 SU 11-15 PUUTARHAMYYMÄLÄT AVATTU Palvelemme myös sunnuntaisin (19.6. TÄLLÄ hetkellä käytettävissä oleva viimeisin kuntaliiton kuntakohtainen veroennustekertymäarvio vuosien 2023 ja 2024 osalta näyttää Kiuruveden kaupungin osalta selkeästi miinusmerkkisiä lukemia ja tämä tuo osaltaan huomioitavia haasteita tulevaisuuden suunnittelua varten. PYÖRÄILIJÄ Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Jaakko Tossavainen Kesä on aika hyväksi jo ohjelmoitu leireineen, mutta Tuska ja Puntala-rock silleen semisti kiinnostelisi. Nämä festarit järjestetään viiden vuoden välein. Edellä mainitulla jäljelle jäävällä verokertymällä tulee kattaa kaupungin sekä lakisääteisesti hoidettavat velvoitteet että kaikki muut menot ja kuluerät. 3,95/KPL (0,05 €/L) 5 KPL -50%. EHKÄPÄ se kuntalaisten ja veronmaksajien näkökannasta kiinnostavin eli kunnallisveron tuoton leikkaus kunnilta on kuntaliiton arvioiden mukaan noin 13,2 miljardia euroa eli leikattava veroprosentti on noin 12,64 prosenttiyksikköä. Lassi-Pekka Pöksyläinen Rock In The City Kuopioon on jo liput ostettu ja Iskelmäviikolle on passi voimassa, mikä jäi koronan takia käyttämättä pari vuotta sitten. Ari Mäkäräinen Iskelmäviikko ja Terassirock. Maria Raevaara Kiuruveden Iskelmäviikko joka päivä. Pori Jazzeilla haluaisin käydä myös, mutta taitaa ne lomat mennä Rolling Stonesin keikkareissulle. Edellä mainituilla keskimääräisillä arvioilla laskettuna Kiuruveden kaupungin tämänhetkisestä veroprosentista 21,75 jäisi ensi vuonna kaupungille karkeasti noin 9,11 prosenttiyksikköä. huhtikuuta 2022 Somepoiminta #kiuruvesi @Johanna Martikainen 24.3.2022 Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Johanna Martikainen Ensimmäiset kisat ja heti mitalli kaulaan. Petri Veteli Sulasolin Lauluja soittojuhlat kutsuvat Jyväskylässä kesäkuussa. Kuoroni on yhtenä juhlien pääesiintyjänä tapahtumassa, eli pääsen itsekin lavalle siellä
Muina hallituksen jäseninä jatkavat Kati Huttunen, Pirjo Kamaja, Mira Kokkonen, Erja Lappalainen ja Anna-Mari Svärd. Hyvönen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, hän harrastaa kitaransoittoa. – Olisi ollut sääli katkaista hieno perinne. Viljan riittävyys on yksi kohtaEnsi kesän sadolla on paljon merkitystä MTK-Kiuruveden kevätkokouksessa keskusteltiin Ukrainan kriisin vaikutuksista suomalaiseen maatalouteen sekä äskettäin julkistetusta huoltovarmuuspaketista, johon viljelijät eivät ole olleet kaikilta osin tyytyväisiä. – Iso kysymys monilla tiloilla on kevätkylvöjen lähestyessä, että onko ostopanoksiin tarpeeksi rahoitusta. Musiikinystävät jakaa muun muassa musiikin stipendejä kaikille luokka-asteille ja järjestää esiintymistilaisuuksia. Lisäksi vilja pysyy edelleen kalliina ja saatavuus heikkenee. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Meneillään oleva Ukrainan kriisi korostaa entisestään Suomen huoltovarmuuden merkitystä. huhtikuuta 2022 Musiikinystävien puheenjohtajaksi Harri Hyvönen Kiuruveden Musiikinystävät ry valitsi vuosikokouksessaan yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Harri Hyvösen. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Näin sanoi MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen MTK-Kiuruveden kevätkokouksessa viime keskiviikkona. Musiikinystävät päätti kuitenkin jatkaa toimintaansa, koska ei halunnut katkaista yhdistyksen pitkää historiaa ja nuorten musiikkiharrastusta tukevaa työtä. Uudet UUTISET Keskiviikko 27. Musiikinystävien toiminta oli katkolla, koska uusia hallituksen jäseniä toimintaan ei ole toiveista huolimatta löytynyt. Edellinen puheenjohtaja oli Pirjo Kamaja. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN MTK-Kiuruveden kevätkokouksessa oli hieman totuttua enemmän väkeä keskustelemassa maatalouden nykytilanteesta.. Ehkäpä nyt koronarajoitusten jälkeen päästään jälleen järjestämään iloisia, yhteisöllisiä tapahtumia. 4 Keskiviikko 27. Ukrainassa käytävä sota on kiihdyttänyt hintainflaatiota ja energian kallistumista. Ihmisillä on selvä livemusiikin tarve pitkien rajoitusten jälkeen, toteaa tuore puheenjohtaja Harri Hyvönen. huhtikuuta 2022 Harri Hyvönen toimijat otetaan edelleen avosylin vastaan
Paketista noin 100 miljoonaa jää maksettavasti tulevaisuudessa – tosin tilojen pitää ensin selvitä tästä vuodesta eteenpäin. Taustalta voi löytyä myös lasten kasvatukseen liittyviä ongelmia ja ehkä vanhemmat eivät uskalla tai halua asettaa lapselle rajoja. On tuotava selkeästi esille se, että kuinka kestämätön tilanne on. Kiuruvedelle syntyi tammi-maaliskuussa 14 vauvaa ja kuolleita ihmisiä oli 38. Lisäksi hän nosti esiin huolensa kotieläintuotannon vähentymisestä. – Hanke tukee varhaiskasvatuksen tasa-arvoisuutta ja inklusiivista toimintaa. Myös Kiuruveden perusopetus on saanut 153 000 euroa opetusja kulttuuriministeriöltä. Myös erilaiset neuropsykologiset ongelmat voivat olla haasteellisen käyttäytymisen syynä, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Eeva Peltola. – Rahasta saadaan jo kolmatta vuotta Nivalla pyörivälle joustavalle esija alkuopetuksen starttiluokalle opettaja ja ohjaajia. – Jokainen sulkeutuva navetan ovi vie tuotantoa pois, sillä investointeja ei juuri ole. Summa on suuri ja se kyllä kattaa osan viime vuoden puolella tapahtuneesta tuotantopanosten äkillisestä hinnannoususta. Pelastuslaitoksen tullessa paikalle rakennus oli jo täyden palon vaiheessa, joten palomiehille jäi tehtäväksi lähinnä palon rajaaminen. Lisäksi yläkouluun saadaan ainakin tsemppari-ohjaaja, kertoo Nivan koulun rehtori Pauliina Kuonanoja. Tämä saattaa tuoda tuottajahintoihin kauan kaivattua korotusta. 08 764 990 Torstai 9.30–14.00 Toiset lasit kaupan päälle tai 25% alennus silmälaseista. Asukkaiden määrä on pienentynyt alkuvuoden eli tammi-maaliskuun 2022 aikana yhteensä 29 ihmisen verran. Pienempien ryhmien ja suunnitelmallisen varhaisen puuttumisen avulla pystymme helpottamaan lapsen ryhmässä toimimista ja tasoittamaan tietä perusopetukseen. Hankkeen avulla tehostetaan yhteistyötä huoltajien kanssa ja huoltajilta saatua tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa. Uusia maahanmuuttajia tuli kolme kappaletta. – Hankeraha tulee tarpeeseen, sillä kuntatalouden tasapainotus on näkynyt myös perusopetuksen budjetissa. – Haasteellisesti käyttäytyvän lapsen ongelmien syyt tulisi selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja saada lapselle apua ajoissa. Näennäisviljely tarkoittaa sitä, että siemen kylvetään keväällä maahan ja tukirahat nostetaan, mutta satoa ei kuitenkaan syksyllä korjata. – Siinäpä hyvä kysymys, että mistä tuossa on kysymys, vastasi Kauhanen monen Kiurusalissa paikalla olleen ihmettelyyn. Ukrainan kriisi on kuitenkin entisestään syventänyt maatilojen taloushuolia ja monen kevätkokoukseen osallistujan kanta oli, että huoltovarmuuspaketti on vain eräänlainen laastari, sillä sen avulla kyetään helpottamaan maatalouden talousahdinkoa ja turvaamaan kotimaista ruoantuotantoa vain lyhytaikaisesti ja osittain. Korotukset olemassa oleviin maataloustukiin yhdistettynä energiaveron palautukseen ovat ratkaisun keskeisimmät osat. Hankkeen avulla meillä on mahdollisuus tarjota oppilaille laadukkaampaa perusopetusta pienempien ryhmäkokojen sekä ohjaajapalvelujen kautta. – Kaikki kivet pitää kääntää, kun energia-asioita mietitään. Nyt markkinatilanne on ollut viljelijöiden kannalta jo pitkään huono, kun kauppa ja teollisuus ovat ottaneet ruoan hinnasta todella ison siivun. Pettymys huoltovarmuuspaketin kohdalla on ollut muun muassa se, ettei siitä ole apua toukotöihin. – Viljelijöiden osalta näkisin, että tarvitaan ainakin parempaa tiedottamista. asukkaalla. huhtikuuta 2022 Työpari tukemaan lasten kasvatusta Rahan on myöntänyt opetusja kulttuuriministeriö. Kauhasen mukaan ruokaketjun kaikilta osapuolilta on löydyttävä nyt valmiutta vastata vallitsevaan tilanteeseen ja päivän tuore, toivoa tuonut uutinen olikin, että S-ryhmä on avannut hintaneuvottelut elintarviketeollisuuden kanssa. KYLLÄ 44% EN 56% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Onko media sotapsykoosissa. – Työpari nostaa lapsen haasteet keskusteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhteistyössä huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa voidaan tukea lapsen sosiaalisia taitoja. Hankeraha mahdollistaa lisäresurssia jakotuntien muodossa kyläkouluille ja muutaman jakotunnin myös taajaman koulujen opetusryhmille. Tulipalon havaitsi ohikulkija, joka teki hälytyksen kello 4.11. JAANA SELANDER Lasten ongelmat halutaan nostaa esiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Raha saatava markkinoilta Jari Kauhasen ja MTK-Kiuruveden puheenjohtajan Bartje Harmoisen mukaan maatalouden toimintakyky voidaan turvata parhaiten ja pitkäjänteisesti ainoastaan ruokamarkkinoita kehittämällä. Kauhasen mukaan nyt tulisikin ottaa esimerkiksi turve uudelleen tarkasteluun. Myös huoltovarmuuspaketin maksatusaikataulu on ollut monelle viljelijälle pettymys, sillä esimerkiksi toukotöihin paketista ei ole apua luvassa. Toki on tukipolitiikassakin parantamisen varaa. – Tänä vuonna pitäisikin saada mahdollisimman onnistunut sato, Kauhanen sanoo. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. 300 miljoonaa on laastari Suomessa on reagoitu Kauhasen mukaan hitaasti Ukrainan kriisin eskaloitumiseen, mutta lopulta Suomen hallitus julkaisi 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin, jonka ensisijainen tavoite on vahvistaa maatilojen maksuvalmiutta. Paikkakunnalle muutti 46 uutta asukasta ja poislähtijöitä oli 54. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Kauhasen mielestä ihminen ei pärjää pelkästään rehuviljalla. Tuottajahintoja tulisi siis saada nostettua. Kiuruveden väkiluku on tällä hetkellä 7 730. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin eikä palosta koitunut myöskään vaaraa muille rakennuksille. 5 Keskiviikko 27. Hanke on käynnissä 31.12.2023 saakka. Eikä rahojen kohdentaminenkaan ole mennyt täysin nappiin: ihmetystä on aiheuttanut muun muassa 30 miljoonan euron tuki kosteikkoviljelyyn. – Silloin korkeat tuotantokustannuksetkaan eivät olisi niin iso ongelma, jos vain saataisiin tuottajahinnan kautta tarpeeksi korvausta. Mutta toisaalta onhan tämä melkoista tasapainoilua, sillä on otettava huomioon myös kuluttajien ostovoiman heikentyminen, Harmoinen sanoi. lonkysymyksistä. Autiotalo paloi taajamassa Harjukadulla paloi perjantaina aamuyöllä autiotalo. Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt runsaat 102 miljoonaa euroa varhaiskasvatuksen sekä esija perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja laadun kehittämiseen. Paketista tänä vuonna tiloille maksetaan reilut 200 miljoonaa euroa, joka on noin neljäsosa kustannusten noususta. Väestötappiota on tullut hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla, jolloin Kiuruveden väkiluku laski 19 Kiuruvetisten määrä tippui 29 ihmisellä VIIKON KYSYMYS Aiotko käydä kesällä festivaaleilla. Raha tullaan käyttämään sosionomi-lastenhoitajatyöparin palkkaukseen. Avustus jaettiin osana ministeriön Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa. Pitkään tyhjillään ollut rintamamiestyyppinen talo tuhoutui tulipalossa täysin. Työparin avulla pystytään varhaisessa vaiheessa puuttumaan lapsen aggressiiviseen käyttäytymiseen ja tukemaan hänen vuorovaikutustaitojaan ja oppimista. ADOBE STOCK. Esimerkiksi Markus Halonen nosti esille sen, että Kiuruvedelläkin on peltoja, joissa näennäisviljellään ja joissa kasvatetaan niin sanottua hömppäheinää. Tämä onnistuu esimerkiksi avaamalla oman tilan lukuja niille, jotka eivät ole viljelijöiden arjesta niin hyvin perillä. Tulipalon syttymissyystä ei ole vielä tietoa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Kiuruvesi on saanut 97 200 euroa ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen kehittämiseen. Samalla tasoitetaan perhetaustasta johtuvien erojen merkitystä oppimiseen ja hyvinvointiin
Pari muuntajaa on vielä kevään aikana rakenteilla ja sen jälkeen alueella tehdään viimeistelytöitä ja otetaan uusi sähköverkko käyttöön. Ilmajohdot ovat peräisin 1960–1970-luvuilta. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Jatkossa Kiuruveden taajaman alueella ei tarvitse pelätä, että pakasteessa ruuat sulavat tai mieliohjelmaa ei pääsekään katsomaan, jos myrsky kaataa puun sähkölinjalle, sillä Savon Voima Verkko Oy siirtää sähköjohdot ilmasta maakaapeleihin. Kyse on suuresta projektista ja viidestä hankealueesta. Savon Voima Verkko Oy:n projektipäällikkö Mikko Voutilainen lupaa, että maakaapelointi takaa 50 vuotta toimintavarmaa sähköverkkoa. – Pihojen ja katujen viimeistelyt sekä vanhan verkoston purkutyöt pyritään tekemään työn etenemisen mukaan, kuitenkin otamme huomioon vuodenaikojen mukaiset maastolliset olosuhteet, sanoo Holopainen. Kaikki uudet pienjännitelinjat toteutetaan maakaapelein, mikäli maaperä ei estä kaapeliojien kaivamista. Työmaa-alueella on noin 950 sähköliittymän omistajaa. Suurimmassa osassa kohteista työt on jo aloitettu ja myös uuden sähköverkon käyttöönotto tapahtuu tämän vuoden aikana. Puheenaihe Myrsky ei enää haittaa sähkönsiirtoa Savon Voima uusii sähköverkkoa säävarmaksi Kiuruveden taajamassa. Työ on määrä saada loppuun tänä vuonna, ensi vuonna vuorossa on maisemointi. Markkinointipäällikkö Ari Holopainen Savon Voimasta kertoo, että säävarma sähköverkko, joka taajamissa tarkoittaa käytännössä ilmajohtojen korvaamista maakaapeleilla, parantaa sähkön toimintavarmuutta ja laatua asiakkaalle päin. 6 Keskiviikko 27. Hankkeen kustannus on noin 4,7 miljoonan euroa. Työmaita Kiuruveden taajamassa on kolme, jotka on jaettu viiteen osa-alueeseen. Niiden kokonaiskustannusarvio on noin 4,7 miljoonaa euroa. huhtikuuta 2022 Uutiset Jakeluverkkoasentaja Esko Roivainen Voimateliltä, projektipäällikkö Antti Tikkanen Voimateliltä ja Savon Voima Verkko Oy:n projektipäällikkö Mikko Voutilainen tutkivat muuntajakoppia Tokmannin pihapiirissä. Projektissa jo vanhanaikaiset ilmajohdot siirretään maakaapeleihin. Niiden reitit tosin muuttuvat metsistä teiden varsille. Suurin osa uudesta sähköverkosta otetaan käyttöön jo tämän vuoden aikana. Seuraavaksi maakaapelointi käynnistyy aseman alueella ja etenee Pielavedentietä pitkin eteenpäin. Vanhat ilmajohdot, joita näkee vielä muun muassa Valtakadun varressa, aseman seudulla, ovat eläneet oman aikansa, ja ovat jo riski asentajillekin. Taajama-aluetta on työstetty ja työstetään vaiheittain. Taajaman ulkopuolisillakin alueilla osa keskijänniteverkosta kaapeloidaan, mutta varsin usein toteutuksissa päädytään myös ilmajohtojen käyttöön. Uusi sähköverkko otetaan sielläkin käyttöön vielä tämän kevään aikana, Holopainen kertoo. Savikon ja heti radan pohjoispuolella olevan alueen osalta työt ovat jo loppusuoralla. Hovin alueella kaapelointityöt ovat pääosin tehty ja uudet muuntamot ovat paikoillaan. Pielavedentien alueella suuntaporauksina tehtävät alitukset on. Aivan ydinkeskustan rakentamista ei vielä ole aloitettu, ja se on Holopaisen mukaan tarkoitus toteuttaa tulevana kesänä koulujen kesälomien aikana. Kiuruvesi on yhtiön alueella viimeisimpiä suurempia paikkakuntia, missä kaapelia laitetaan maanpoveen
Koko alueella uusi sähköverkko otetaan käyttöön heinäkuussa ja elokuun loppuun mennessä myös vanhan verkon purkutyöt on saatu valmiiksi. Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtajan paikkaa haki yhteensä yhdeksän henkilöä. Opinnäytetyön toimeksiantajina toimivat MTK-Pohjois-Savo ry ja Kiuruveden kaupunki. Kesällä saa tuotteita kattavammin ja asiakkaita on enemmän. Hyte painottaa mieltä Aluehallituksen kokouksessa käytiin läpi myös Pohjois-Savon alueellista hyvinvointikertomusta ja -suun. Perustamisselvityksessä tehtiin kuusi erilaista kannattavuuslaskelmaa. Haastatteluiden perusteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Markku Tervahaudasta ja PohjoisSavon maakuntajohtaja Marko Korhosesta on hankittu soveltuvuusarvio HRS Advisor Oy:n toimesta. Haastatteluihin kutsuttiin viisi hakijaa, hyvinvointijohtajan tehtävään tuli kaikkiaan yhdeksän hakemusta. – Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää se myyntimäärien kriittinen piste, millä yritystoiminta olisi kannattava, kertoo Erika Kemppainen. Lähiruokapuotia kannattaisi kokeilla Kiuruvedellä kesäaikaan. Tukija liikuntaelinsekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia 16–64-vuotiaita on eniten (1,9 %). Maastosuunnittelu käynnistyi alkuvuodesta 2021. Ikäihmisten koettu hyvinvointi on työikäisiä ja nuoria parempi muutoin paitsi tyytyväisyydessä jokapäiväisten palveluiden läheisyyteen ja terveydentilaan. Elinvoiman lisäämiseksi tarviYmpärivuotinen toiminta voisi olla haasteellista lähiruokapuodissa kannattavuuden ja tuotteiden saatavuuden takia. ADOBE ruudessa. taan uutta. toukokuuta. – Mikäli nämä saadaan valmiiksi kesään mennessä, voidaan rakentaminen aloittaa ja aikataulullisesti uusi sähköverkko saadaan käyttöön vielä vuoden 2023 aikana. Luvitukset olivat pääosin valmiit kesään 2021 mennessä ja kaivut käynnistyivät, kun luvat alueella olivat kunnossa. Opinnäytetyön loppuseminaari on 2.5. Lähiruokapuoti ei ole yksinään kannattava, vaan se tarvitsee myös muita vetovoimatekijöitä. Perustamisselvityksessä todettiin, että yksi vetovoimatekijöistä olisi uudenlainen toimintatapa, noutoautomaatti. Soveltuvuusarviot esiteltiin hallitukselle. Aseman alueella ja Pielavedentien varressa muutostyöt toteuttaa Voimatel Oy, Rantakylän seudulla TLT Group. Kaivut alkoivat kesällä 2021 ja jatkuvat tänä vuonna. Työkohteeseen kuuluu myös pieni taajamaosuus Kuorevirran alueella. Tämän osan toteutus tehdään vielä tänä kesänä. 7 Keskiviikko 27. Maakaapelointi edellyttää maastossa noin metrin levyistä suikaletta, joka ulottuu noin 70 sentin syvyyteen. Aluehallitukselle esiteltiin hyvinvointialuejohtajan hakuprosessiin liittyvät soveltuvuusarviointien tulokset. Tavoitteena on niin ikään terveyttä edistävän liikunnan lisääminen erityisesti toisen asteen ja matalan koulustason naisilla sekä ikäihmisillä. Eroja näissä laskelmissa oli muun muassa yrittäjän palkkatavoitteessa ja investointien suuHyvinvointialuejohtajan valinta oli esillä aluehallituksen maanantaisessa kokouksessa. Kaapeliojiin tulee valokuitua. Aluehallitus seuraa, arvioi ja raportoi hyvinvoinnin, terveyden ja terveyserojen kehittymisestä aluevaltuustolle vuosittain. “ pääosin tehty ja varsinaiset sähköverkon rakentamistyöt alkavat nyt keväällä. Iisalmentien ympäristössä uusi sähköverkko on jo lähes valmis. Myös lähiruokapuoti voisi toimia toisen yrityksen yhteydessä lisäpalveluna. Kukkomäen alueella maastosuunnittelu on käynnissä ja sen toteuttaa Eltel networks Oy. – Lopputuloksena on, että ympärivuotinen toiminta voisi olla haasteellista kannattavuuden ja tuotteiden saatavuuden näkökulmasta. huhtikuuta 2022 Uutiset Kolmella työmaalla Kiuruvedellä maakaapelia tulee yhteensä 61 kilometriä, yli puolet urakasta on jo tehty. Johtamistehtävässä korostuvat yhteisöllisen toimintakulttuurin luominen ja sen jatkuva kehittäminen, vuorovaikutustaidot ja hyvä paineensietokyky, hyvinvointialueen yhteiskunnallisen aseman kokonaisvaltainen ymmärrys ja poliittinen ohjaus. Hyvinvointialueen tavoitteena on, ettei kukaan koe itseään yksinäiseksi, vanhemmuustaidot vahvistuvat ja vanhemmat jaksavat. Lähiruokapuodin yritysmuotona käytettiin toiminimeä ja yrityksen tulot koostuivat provisiosta ja palveluista, kuten kauppakassipalvelusta ja noutoautomaatista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0–17-vuotiaita oli eniten Pohjois-Savossa (1,9 %). Myyntimäärät on vain arvioitu, mitä mahdollisesti tulisi myynti olemaan. Aluevaltuusto valitsee hyvinvointijohtajan Pohjois-Savon hyvinvointialueen tulevan hyvinvointialuejohtajan valitsee aluevaltuusto toukokuun puolessa välissä. HYTE-työn tärkeimpiä painopisteitä ovat lähivuosina muun muassa mielen hyvinvointi, riippuvuuksien ehkäisy, osallisuuden vahvistuminen ja yksinäisyyden vähentäminen sekä terveellisten elintapojen edistäminen, että tapaturmien ja väkivallan ehkäiseminen. Kaikissa laskelmissa käytettiin samaa myyntilaskelmaa, joka oli tehty haarukoiden ja se oli ylioptimistinen eli hieman yläkanttiin arvioitu. Maanomistajat myönteisiä Projektipäällikkö Mikko Voutilainen, Voimatelin projektipäällikkö Antti Tikkanen, jakeluverkkoasentaja Esko Roivainen Voimateliltä ja maanrakennusyrityksen edustaja Toni Jauhiainen JMS Konepalvelu Oy:stä katsastavat työmaita keskiviikkona Tokmannin liepeillä. Voutilaisen kolmella työmaalla Kiuruvedellä maakaapelia tulee yhteensä 61 kilometrin matkalle, yli puolet urakasta on tehty. Näyttäisi kuitenkin siltä, että ylioptimististen myyntimäärien ja tuotteiden epävarman saatavuuden takia liiketoiminta ei tulisi todennäköisesti olemaan kannattavaa. – Näinä aikoina on erittäin tärkeää tukea suomalaisia tuottajia ostamalla kotimaista ruokaa niin vähittäiskaupoista kuin suoraan tuottajilta, sanoo agrologiopiskelija Erika Kemppainen, hän tekee opinnäytetyötä Savonia-ammattikorkeakoululle. Tulevan hyvinvointialuejohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää aluehallituksen alaisena hallintoa, taloutta, valvontaa, ohjausta, viestintää, osallisuutta ja muuta toimintaa. Miesten mukaan työt ovat edenneet hyvin ja ovat aikataulussaan. Eri kannattavuuslaskelmia tarkastellessa tilikauden tulosten näkökulmasta, niissä oli selvästi eroja. Aluehallitus hyväksyi alueellisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman vuosille 2021–2025, ja tuo sen aluevaltuuston päätettäväksi. Kaapeliojiin tulee myös valokuitua. Voutilaisen mukaan tälläkin alueella maanomistajat ovat olleet myötämielisiä hankkeelle siirtää ilmajohdot maakaapeleihin. Aluevaltuusto valitsee hyvinvointialuejohtajan 16. Savonia-ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena on saada lisättyä elinvoimaa Kiuruvedelle, tuoda lähiruoka ja -tuotteet helpommin kuluttajien saataville sekä kootusti yhteen paikkaan ja tukea lähiseudun tuottajia. Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olevia 0–17-vuotiaita (1,5 prosenttia) on hyvinvointialueista Pohjois-Savossa toiseksi eniten. Tilatut tuotteet pakattaisiin asiakkaalle valmiiksi ja noudettavaksi lähiruokapuodista. Keskiössä on myös HYTE-resurssien, rakenteiden ja prosessien vahvistaminen. Kemppaisen mukaan lähiruokapuotia kannattaisi kokeilla kesäaikana toteutettavana konseptina, koska tuona aikana tuotteita saa kattavammin ja asiakaskuntaa on enemmän, kuten matkailijoita sekä kesämökkiläisiä. Kukkomäen alueella suunnitteluun ja maankäyttöön liittyvät sopimusneuvottelut ovat vielä käynnissä. – Kannattavuuslaskelmien tulosten perusteella liiketoiminta olisi kannattavaa, mikäli suunniteltu myynti tulisi toteutumaan odotetulla tavalla. Työssä tutkittiin lähiruokamyymälän perustamisen mahdollisuuksia Kiuruvedelle ja keskityttiin kannattavuuslaskelmiin. Toinen vetovoimatekijä olisi kauppakassipalvelu, jolloin asiakas joko tilaisi tuotteet soittamalla tai nettisivujen kautta, maksaisi etukäteen ja ilmoittaisi mihin aikaan tulee noutamaan tuotteet. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomia (20–64-vuotiaat) on 19,9 prosenttia, erityisesti matalan koulutustason omaavia. Lähiruokapuodista elinvoimaa Tällä hetkellä maailmalla on menossa kriisi, joka vaikuttaa myös suomalaiseen maatalouteen ja ruoantuotantoon kaikilla sektoreilla. Valmistelusta on vastannut maakuntahallituksen, ja sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämä Pohjois-Savon poikkihallinnollinen HYTE-ryhmä. Maakaapelointia on tehty yhteistyössä Savon Kuituverkon kanssa. Jokaisen maanomistajan kanssa tehdään sähköjohtoalueen käyttöoikeussopimus. Tästä noutoautomaatista voisi hakea tilatut ja maksetut tuotteet asiakkaalle sopivaan ajankohtaan. Puolestaan yrittäjän veronalaisen tuloksen tarkastelussa erot olivat hyvin pieniä. nitelmaa
Raati pani merkille, että Kimmo Kivelä söi vasemmalla kädellä, koska hänelle sattui vahinko veneilyhommissa. 8 Keskiviikko 27. Juha-Pekka Rusanen sai raadilta moitteita mämminsyönnin keskeyttämisestä ja siitä, että hän käytti kyytipoikana vaniljakastiketta. Mieto ja Kivelä valitsivat mämmin kylkeen maidon. Rusanen kehui yhteistyötä Kivelän kanssa, kuten se on aina ollut hyvää kaupungin ja seurakunnan välillä. Mämminsyöntikilpailuun lisäksi vaikeusastetta lisäsi vielä se, että tuomariston saattoi lahjoa maitorunolla tai kiivalla Kiuruvesi-henkisellä tai maaseudun puolustuspuheella. Gladin mukaan tilanteet mämminsyönnissä vaihtelivat, välillä johti Kurikan joukkue ja välillä Kiuruveden joukkue. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Uutiset Aina se tuntuu hyvältä, kun voittaa Suomen paras mämminsyöjä, mestarihiihtäjä Juha Mieto voitti mämminsyöntikilpailun ylivoimaisesti Suomen suurimmassa torj`kokkouksessa torilla torstaina. Juontaja Kari Saastamoinen sanoi Miedon voittaneen ”sadasosasekunnilla”. Miedon ansiot tiedetään, jatkoi Glad. Mieto kommentoi vastakilpailijoilleen, että tuollainen huumori ei menisi jakeluun Pohjanmaalla. Arviointikriteerit perustuivat Rytkyn vuoden 1978 Puistohiihtojen sääntöihin, myös lähtötaso, aerobisen harjoituksen sietokyky ja määrä otettiin huomioon. Tori oli täynnä, kun mämminsyöntikilpailu käynnistyi hieman ennen puoltapäivää. – Yhteistyömme on ”saamatonta”, nauratti Kivelä yleisöä. Kirkkoherra Kimmo Kivelä ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen taistelivat hyvin kakkosiksi toinen toistaan auttaen.. – Kaupunginjohtaja taas on kävellen tutustunut yrityksiin, pulahtanut avantoon ja laulanut tangoa. Mämminsyöntikilpailun tuomariston puheenjohtaja, toimittaja Reijo Glad Radio Sandelsista luonnehti voittajan arviointia äärettömän vaikeaksi tehtäväksi, mutta totesi ”alan ammattilaisen kyllä tietävän miten mämmiä syödään”. Niin Rusanen kuin Kiveläkin pitivät niin liikuttavat puheet, että tuomaristo itki lavan takana. Mämminsyönnissä nopeus oli hyväksi, samoin pisteitä sai tyylistä, mämmin arvostuksesta, siisteydestä, puhtaudesta ja ilmeistä. Kiuruveden joukkue, kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja kirkkoherra Kimmo Kivelä, jäivät hyviksi kakkosiksi. Mieto totesi kuultuaan voitostaan, että ”aina se tuntuu hyvältä, kun voittaa”. Toisaalta tuomaristo antoi Kiuruveden joukkueelle pisteitä yhteishengestä, Kimmo Kivelä auttoi Rusasta syömään mämmin loppuun. Juha Mieto tykästyi Iltalypsyn mämmiin. Mieto kehui Iltalypsyn mämmiä ja suositteli, että sitä vietäiEeva Martikainen iloitsi kuusentaimesta. huhtikuuta 2022 Mämminsyöntikilpailussa Kurikan Ryhdin joukkue, jota edusti yksin Juha Mieto, sai syötäväkseen kaksi laatikollista Iltalypsyn mämmiä ja Kiuruveden Jänteen joukkue niin ikään kaksi laatikollista, yksi laatikollinen Juha-Pekka Rusaselle ja yksi Kimmo Kivelälle. Tuomaristossa olivat mukana myös Kiuruvesi Lehti Oy:n toimitusjohtaja Juha Saastamoinen ja valtuuston puheenjohtaja Tommi Tikka. Mutta sekään ei auttanut kiuruvetisiä voittoon. Miedolla oli raadin mukaan kunnioittava työasento mämmiä kohtaan. – Siellä kysyttäisiin, että mistäs tuo äijä on kotoisin, kun puhuu saamattomuudesta. RIITTA AIRAKSINEN – Mestari on aina mestari! Ja mestari on Juha Iisakki Mieto, hän on Suomen mämmin syönnin ykkönen, julisti Glad. Glad tiesi Kimmo Kivelän valmistautuneen kisaan tietämättään käymällä uimassa, hänen aerobinen sietokykynsä on korkealla, eikä kirkkoherra mene näin ollen helposti maitohapoille. – Se on synti, kiteytti Glad
– Lisää yrityksiä katukuvaan. Aina se tuntuu hyvältä, kun voittaa Tapahtumia lisää ja panostuksia lapsiin Joni Nousiainen Toiviaiskylästä tuli Onni-poikansa (2,7) kanssa hakemaan kuusentaimen torilta. Torilla voisi olla päivälläkin ohjelmaa ja viihtyisyyttä voisi lisätä istutuksin ja istuinryhmillä. Nuorisotalo on syrjäisessä paikassa ja usein kiinni, kesällä on tietysti helppoa olla ulkona, mutta talvella ei ole paikkaa, tytöt viestittivät ideatyöpajassa. Kiuruvedelle pitäisi saada uusia asukkaita ja pitää kiinni nykyisistä. Eeva Martikaisesta Kiuruvesi ei tarvitse suurempaa kehittämistä, täällä on kaikkea mitä hän tarvitsee. – Mutta esimerkiksi yleinen tila, jossa nuoret voisivat olla, puuttuu. Kimmo Kivelä oli mämminsyöntikisan nopein, Kari Saastamoiselle hän kuvasi tyyliään Mannerheimia lainaten: ”Linjat on pidettävä”. Juha Mieto sai mukaansa Iltalypsyn mämmiä pari laatikollista matkaevääksi. Nousiainen on paluumuuttaja, hän tuli Kiuruvedelle 2015, kun sai töitä voimalaitoskäyttäjänä Iisalmesta, vaimo on lähihoitaja. Hän aikoo istuttaa sen 100 muun taimen joukkoon, jotka hän sai 6 vuotta sitten eräästä metsäkilpailusta. Hän näkisi Kiuruvedellä myös enemmän toritapahtumia ja katusoittajat olisivat kivoja. – Aika monta ropposta tehtiin pääsiäisen aikaan, ropposellinen kerralla tuli jo silloin syötyä. Kaarina Kemiläinen ja Aune Kaurtola toivovat lisää tapahtumia, toritapahtuma torstaisin olisi hyvä. Pyhäjärvinen Seppo Ikäheimo on tyytyväinen Kiuruveden palveluihin, hiihtoladut ovat hyvät, Iskelmäviikko on tulossa kesällä. Mieto syö mämmiä sinisen maidon ja joskus myös veden ja sokerin kanssa. Että nuoret perheet tietäisivät Kiuruvedellä olevan tasokas päivähoito ja koulusysteemi. JAANA SELANDER Joni Nousiainen ja Onni hakivat torilta ilmaisen kuusentaimen ja toivoivat Kiuruvedelle monipuolista varhaiskasvatusta vuorotyöläisen työrytmiin. huhtikuuta 2022 Keikoille myös alle 18-vuotiaat Venla Kulhomäki, Annamari Ryhänen, Ella Laitinen ja Neea Toivonen toivoisivat, että esimerkiksi Peltohovissa olisi sellaisia esiintyjiä, joita pääsisivät katsomaan myös alle 18-vuotiaat. Mieto sanoi ottavansa kilpailun huumorilla ja mielenkiinnolla. Mämmiä saa syödä, ettei kuihdu pois. Kivelän mielestä mämmillä olisi markkinoita Irlannissa, missä tykätään tummasta oluesta. Venla Kulhomäki (oik.), Annamari Ryhänen, Ella Laitinen ja Neea Toivonen jättivät kaupungille ideoita Kiuruveden kehittämiseksi. Tytöt toivoisivat myös enemmän palveluja, vaikkakin Kiuruvedellä on jo kiitettävästi urheilumahdollisuuksia ja peruskauppoja. Nuorille voisi olla ihan pieniäkin tapahtumia, kuten lettukestit. Viimeksi kun kävin lääkärissä tarkastuttamassa leikattua lonkkaani, lääkäri sanoi, että ei saa laihduttaa. Eila Pennanen kehuu Kiuruveden kivijalkaliiketarjontaa. Venla Kulhomäki olisi valmis opettamaan tankotanssia, mutta Kiuruvedeltä puuttuu tankotanssipaikka. Miedon mukaan hyvän mämmin kyllä tuntee ensi lusikallisessa. Se vaatii markkinointia. Mieto kertoi, että tänään hänelle kannetaan mämmiä oven eteen, pääsiäisen aikaan hän söi 36 laatikollista, neljä hän laittoi pakkaseen jemmaan juhannukseksi. – Meillä on hyvät mahdollisuudet varhaiskasvatukseen satsaamiseen. – Yritettäisi säilyttää edes entisellään. – Olen ollut kova syömään aina, kerran sain porttikiellon ravintolaan, jossa oli seisova pöytä. Ei kauppa elätä, jos ei ole ihmisiä, jotka ostavat. Oli mahtavaa, varsinkin mämminsyönnin jälkeen parhaat olivat tuomariston höpinät, jatkoi Mieto. Markku Jauhiainen otti ilolla vastaan ilmaisen kuusentaimen. Elina Huttunen kiittelee liikuntapalveluja. Helena Saaranen toivoisi nuorille töitä ja keski-ikäisille harrastusmahdollisuuksia. siin kansainvälisille markkinoille. Kiuruvedelle Nousiainen kaipaisi monipuolisempaa varhaiskasvatusta. 9 Keskiviikko 27. Jauhiaisen mielestä taajaman kehittäminen on haastavaa kutistuvassa kunnassa, jossa on paljon tyhjiä tiloja. Juha Mieto on syönyt mämmiä lapsuudestaan saakka, hänen äitinsä teki sitä itse viisihenkiselle perheelle. – Aika paljo käyn asioimassa Kiuruvedellä. Juha Mieto tykästyi Iltalypsyn mämmiin. – Mutta jos vastassa olisi Ylä-Savon kuntien kunnanjohtajat ja kirkkoherrat, me voittaisimme, uhosi Rusanen. Vuorotyötä tekevälle lastenhoito tuottaa haastetta. Tämä on hyvä ohje ainakin meille miehille, sanoi Mieto. Kahvilat olisivat myös tervetulleita ja mopopojille paikka, missä he saisivat vapaasti ajella. Koulunkäyntiin voisi panostaa, että nuoret pääsevät eteenpäin elämässään. Jukka Tenhunen satsaisi verotulojen kasvattamiseen. Rusanen ei ollut häviöstä pahoillaan, sillä huonolle ei hävitty. Kirkkoherra Kimmo Kivelä ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen taistelivat hyvin kakkosiksi toinen toistaan auttaen.. Kiuruveden elävöittämiseksi kaivataan lisää tapahtumia ja panostuksia lapsiperheisiin. Onhan ”Mietaa Suomen ja maailman ykkönen mämminsyönnissä”. Mämminsyöntikilpailu kesti 10 minuuttia. Pitäisi saada yrityksiä, jotka työllistävät, ne työllistävät puolestaan kauppaa. – Säännöt eivät jännitä, jos turpiin tuloo, niin tulukohon! Voitetaan jos voitetaan
Ja milloin taas kuluttajaa lihan syönnistä ja maidonJuhani Kolehmainen on kokenut koneistumisen mukanaan tuoman muutoksen maatalouteen.. Hän muistutti Kiuruveden olevan naudanlihan tuotannossa maan ykköspitäjä ja maidontuotannossakin kolmannella sijalla, maatalous on eteenpäin katsovaa esimerkiksi yhteisnavetoineen. – Naapuri viljelee nyt peltoja, hän kertoo. Mitä saamMenestys lähtee omasta tekemisestä Satavuotiaan paikallisjärjestön juhlapäivä alkoi toritapahtumalla. Rusanen piti maanviljelijän työtä äärimmäisen tärkeänä Kiuruveden ja koko maan hyvinvoinnin kannalta. Kolehmainen jäi eläkkeelle lypsykarjatilan pidosta kymmenisen vuotta sitten, terveydellisistä syistä. – Suomen mittakaavassa luonnonolosuhteet Kiuruvedellä eivät ole ykkösasia, mutta ihmisten yrittäjyydestä ja omasta tekemisestä menestys lähtee, Marttila totesi. – Kriisiaika tuo jälleen kerran esille ne perusasiat, mitä me kansalaiset aina tarvitsemme ja josta täytyy pitää huolta. Halpaa ruokaa ei ole, ruoan hinnan pitää olla suhteessa ympäröivän yhteiskunnan kustannustasoon ja ruoan tuotannon kustannuksiin, hän puhui. Torijuhlassa oli mukana myös Juhani Kolehmainen, yhdessä puolisonsa kanssa. – Tosi hankalia tuntemuksia tiloilla on, ja itsekin joudun työssäni punnitsemaan kustannuksia jotka ovat jo valmiiksi tiukalla. Kiuruveden Maaseutunuorten puheenjohtaja Tuija Huuskonen oli tuonut mukanaan kaksi ponia näytteille. Tiivistän ne kolmeen asiaan, jotka ovat turvallisuus, lämpöä talveksi sekä ruoka. – Täällä on paikalla monessa sukupolvessa MTK:n ja maaseudun eteen töitä tehneitä, kiitos heille liiton puolesta, hän totesi. – Kiuruvedellä on noin 375 tilaa, joiden kautta tulee maataloustukia 22,5 miljoonaa ja tämä on tärkeä asia paikkakunnan elinvoimaisuuden kannalta, Siponen puhui. – Maatalous on edistynyt mahtavasti, ennen kaikki tehtiin käsityönä ja nyt tilalla ovat koneet, Juhani Kolehmainen toteaa. Marttila sivusi Ukrainan tapahtumia, korostaen tämän kriisin vaikuttavan pitkälle eteenpäin. Puheessaan hän myös toi esille sen, kuinka vuosikymmenien myötä suomalaisten tuloista kotitalousmenoihin menevä osuus on pienentynyt. Hän nosti esille MTK:n roolin maanomistajien edunvalvojana, puolustamassa maanomistajien oikeutta hyödyntää ja käyttää maitaan ja metsiään, tähän työhön tarvitaan myös jäsenten tukea. Aamun navettavuorolla aloittanut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen toi torille kaupungin tervehdyksen. Torijuhlassa liiton onnittelut välitti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. He kertoivat suosivansa kotimaisia elintarvikeita, ja etenkin paikallisia tuotteita ostoksissaan. Huuskosella on tarttumapintaa maatalouteen puolison maatalousyrittäjyyden kautta, lisäksi hän työskentelee Atrialla Pohjois-Savon alueen maitotilojen asiakkuuspäällikkönä. – Siksi meillä on syytä joka päivä kiittää kaikkia suomalaisen maailman parhaan ruoan tuottajia. Työssään hän on viime aikoina kohdannut taloudellisten haasteiden edessä olevia maaseutuyrittäjiä. – Julkisessa keskustelussa on riepoteltu milloin tuottajaa maaperän ja ilmaston pilaamisesta. 10 Keskiviikko 27. Myös ruoanvalmistuksessa suositaan omavaraisuutta valmistuotteiden sijaan. Suota, kuokkaa ja Jussia tarvitaan jatkossakin Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen totesi MTK-Kiuruveden iltatilaisuudessa Kulttuuritalossa Kiuruveden maatalouden pyörittävän useiden kymmenien miljoonien eurojen ratasta, jonka hyödyt näkyvät Kiuruveden kaupungin yritysja elinkeinoelämässä myönteisellä tavalla. Maatalouden ja siihen kytkeytyvien elinkeinojen vipuvaikutus on tässä oleellinen ja merkittävä. TEKSTI MAARIT ÄYHYNMÄKI, JAANA SELANDER & KUVAT MAARIT ÄYHYNMÄKI me tulevaisuudessa tuottaa perinteisen ruoantuotannon lisäksi, että voimme vastata kysyntään. – Kaupungin uudessa strategiassa maaseutu ja maatalous on keskeisessä roolissa. Paikallisjärjestön jäsenenä hän kertoi osallistuvansa myös iltajuhlaan kulttuuritalolla. Toisaalta tuottajat ovat kuitenkin positiivisella mielellä siinä, että tämä aika on ohimenevää, Huuskonen kertoo. Tuleeko esimerkiksi jotain, millä on yhtä paljon kysyntää kuin kauratuotteilla, ei sitä osaa arvella, hän pohtii. Hän toteaa myös, että parin viimeisen vuoden aikana kotimaisen lihan kysyntä ja arvostus on kasvanut ja tämä kehitys näyttäisi jatkuvan edelleen. – Olen menossa iltajuhlaan ja toivottavasti jaksan mennä vielä Peltohoviinkin, hän kertoo. Muutama vuosikymmen sitten osuus oli 30 prosenttia, sen ollessa nyt 11 prosenttia. Varmaankaan MTK ei voi täysin olla omalta osaltaan ihan tyytyväinen edunvalvontatyöhön sen osalta, Siponen totesi. – Mielenkiinnolla ja hieman jännitykselläkin odotan, mihin suuntaan maatalous menee. Marttila korosti myös, että huoltovarmuudesta täytyy pitää kiinni eikä jäädä maailmanmarkkinoiden varaan. Myös hän liputtaa suomalaisen ruoan puolesta. – Kotimainen on puhdasta ja parasta ruokaa mitä pöytään haluaa ostaa, vaikka se olisi kalliimpaakin, hän toteaa. – Hallituksen muutama viikko sitten myöntämä tukipaketti ei osunut ihan maaliin tälle keväälle. Erityistä kiitosta hän antoi siitä, että Kiuruveden kaupunki hyödyntää oman alueen palveluita ja tuotantoa julkisissa hankinnoissaan, ja näin tukee paikallista elinvoimaa. Marttila toi esille Kiuruveden yksilölliset olosuhteet maaseutuyrittämisen saralla. Strategiassa todetaan, että Kiuruvesi on suomalaisen maatalouden suunnannäyttäjä, ja täällä eläimet ja luonto voivat hyvin, hän totesi. – Kiuruveden kaupungin ja satavuotiaan paikallisjärjestön yhteinen tehtävä on olla suomalaisen maatalouden ja maaseudun puolestapuhuja, Siponen totesi. Kaikista taloudellisista haasteista huolimatta hän korosti, että pelloille lähdetään tänäkin keväänä. Rusanen muistutti, että maaseutuun ja sen elinkeinoihin liittyy kuitenkin suuria intohimoja monelta eri suunnalta. Sata vuotta sitten ei juuri muuhun rahaa mennyt kuin ruokaan, ja sitä tuottamaan tarvittiin lähes koko kansakunta – On pitkään eletty niin, että ruokaan pitäisi kuluttaa vähemmän ja vähemmän. huhtikuuta 2022 Talous & politiikka Maaja kotitalousnaiset tekevät paljon yhteistyötä MTK:n Kiuruveden paikallisosaston kanssa, kertovat hernekeittotarjoilussa olleet Arja Kärkkäinen ja Wilma Harmoinen. – Kuntakokoon nähden meillä on täällä Kiuruvedellä monipuoliset ja laajat palvelut niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Ilmastonmuutos on entisestään lisännyt monenlaisia vaatimuksia. Siponen kertasi myös uuden strategian kohtaa, jossa “maatalous on Kiuruveden kivijalka, maaseutu ja kylät ovat meidän rikkaus”. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) Kiuruveden paikallisjärjestö vietti lauantaina satavuotisjuhlaa
puualan osaajaa MEILTÄ EDULLISESTI KESÄRENKAAT Saatavana myös laaja valikoima muita rengasmerkkejä 017 752 310. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. 020 746 9200 1 000 000 m 3 400 000 m 3 Tuotamme vuodessa sahatavaraa Tuotamme vuodessa jatkojalosteita 500 356 Meur Työllistämme yli Liikevaihto tilikaudella 2021 n. – Minusta kuitenkin tuntuu pahalta tämmöiset heitot, joissa maaja metsäomistajista on tehty eräänlaisia ilmastorikollisia, vaikka maatalous ja metsät tarjoavat konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen taklaamiseen. Haemme Keiteleelle TRAKTORINKULJETTAJAA / YLEISMIESTÄ Keitele Timberin sahalle rakennusosastolle. Rusanen kuvasi kiuruvetisillä olevan realistinen luontosuhde, sillä maatalous ja metsätalous ovat kiuruvetisille arkipäivää ja tosiasia. Järkivihreitä, josta esimerkkinä mainittakoon biokaasun valtavat mahdollisuudet niin täällä Kiuruvedellä kuin koko Suomessa. – Me tiedämme, että ilmastoahdistuminen tarpeetonta. Keinojen on oltava aivan toisenlaisia. Kiertotalouden edistäminen on oltava meidän yhteinen tehtävä! Rusanen vertasi paikalla olleita maataloustuottajia huippuosaajiin. 11 Keskiviikko 27. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Hakemukset ja tiedustelut 30.5.2022 mennessä Petri Rissanen, sähköposti rakennusosasto@keitelegroup.fi, puhelin 040-8486876. Keitele Group, Teollisuustie, 72600 Keitele, puh. Toivomme tehtävään soveltuvaa työkokemusta. Pääsyvaatimuksena on traktorin ajotaito / kokemus traktorin kuljettamisesta ja traktoritöistä. Lämpimät onnittelut Kiuruveden MTK:lle. – Haluan kiittää teitä jokaista siitä vaativasta työstä, jota päivittäin teette koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Työnne ei katso päivää tai kellonaikaa. Suota, kuokkaa ja Jussia tarvitaan jatkossakin! MTK:n tervehdyksen toriyleisölle toi liiton puheenjohtaja Juha Marttila. Me tiedämme, että lopettamalla lihansyönnin ja maidonjuonnin emme ratkaise ilmastonmuutosta. www.keitelegroup.fi Keitele Group o on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Ajat eivät ole aina helppoja, mutta yhdessä ja yhteistyöllä selätämme nyt myös edessä olevat haasteet. juonnista. Kunnioitukseni teitä ja työtänne kohtaan on suuri. huhtikuuta 2022 Maaja kotitalousnaiset tekevät paljon yhteistyötä MTK:n Kiuruveden paikallisosaston kanssa, kertovat hernekeittotarjoilussa olleet Arja Kärkkäinen ja Wilma Harmoinen
– Koneet ovat aina kiinnostaneet, mutta ylä-asteen jälkeen en vielä uskaltanut lähteä kuljetusalan koulutukseen, vaan opiskelin merkonomiksi. – Muutin sinne miehen perässä, Maisa kertoo. Maisan tämänhetkinen työkalu, Valtra, seisoo pihan reunalla. Maisa Nuutinen rekkakuski “ Takavuosikymmenien takaista teknistä tietämystä ja remonttintekotaitoja nykyajan kuljettajilta ei enää juurikaan vaadita. Monet päiväunet tuli nukuttua autossa ja hypättyä päiväkodista kuorma-auton kyytiin, Maisa muistelee. Mutta maansiirtoalalla on kuitenkin hyvä, jos työkalut pysyvät kädessä niin, että saa vaihdettua vaikkapa kaivuriin hydrauliikkaletkun. Koulutukseen sisältyivät C ja E-ajokorttien suorittaminen. Toinen on Hannu Laukkanen. Koulutus oli Maisan mielestä monipuolista ja antoi riittävät eväät työharjoittelujaksolle siirtymiseen. Kuljetusala on tällainen. Opiskeluun kuuluvan harjoittelujakson hän suoritti perheyrityksessä. Kalusto kuuluu Kiuruveden MH Urakointi Ay:lle. Kesällä ajan myös traktoria turvesuolla. Monissa etenkin kappaletavaraa ajavissa kuljetusliikkeissä esimerkiksi renkaan vaihto tien päällä on ulkoistettu rengasliikkeen tehtäväksi, eikä nykyajan paljon elektroniikkaa sisältäville kuorma-autoille tien päällä paljoa itse voi tehdä. – Tuli yksi ylimääräinen aurauskeikka. Sekään työ ei kuitenkaan tuntunut omalta jutulta, Maisa kertoo. Nyt keväällä puolestaan on liukasta. Pikkuveli sen sijaan opiskelee parhaillaan logistiikka-alaa. Takavuosikymmenien takaista teknistä tietämystä ja remontintekotaitoja nykyajan kuljettajalta ei enää juurikaan vaadita, joten niitä vaatimuksia alalle tulijan on turha pelätä. Sisulla ja asenteella Kuljetusalaa Maisa suosittelee muillekin. – Pienenä olin paljon isän mukana soranajossa. Sihteeristä kuljettajaksi Vaikka Maisa oli syntynyt koneitten ympäröimänä, peruskoulun päätyttyä ammatinvalinta ei ollut itsestään selvä asia. Yritystoiminta on perheellä muutenkin verissä, sillä Maisan äiti Maarit pyörittää torin laidalla kampaamo Mintsaa. Tällä alalla pärjää huolellisuudella, sinnikkyydellä ja siPienenä olin paljon isän mukana soranajossa. Eihän kuljettajan työ kuitenkaan ole pelkkää kiireetöntä hyvillä teillä ajelemista. – Ovathan ne penkkatiet alkutalvesta hieman haasteellisia, kun ovat pehmeitä. Koneitten kanssa työskennellessä ei passaa myöskään olla hosujaluonne. – Ajoharjoittelun lisäksi opettelimme esimerkiksi vaihtamaan kontteja, ajamaan trukilla ja pyöräkoneella sekä heittämään kuormansidontaliinoja katolle. Suunnitelmat muuttuvat usein, Maisa pahoittelee. Kalkkia, hiekkaa, mursketta, kuiviketta ja lantaa. Lisäksi nykyään on helppo päästä alan koulutukseen. – Me pyrimme tekemään itse kaikki korjaukset ja huollot, mitä itse voi tehdä. Se teettää ekstratöitä lapion kanssa, ellei lähellä satu olemaan kaivuria, millä rapsutella irti lavaan kiinni jumahtanutta kuormaa, Maisa myöntää. Ajetaan soraa ja turvetta, Maisa selventää työpaikkansa taustoja. Voi jäädä kiinni tai tulla konerikkoja. Rasvaukset, pikkuvikojen korjaukset ja sen sellaiset. Alan työvoimapulasta on puhuttu jo vuosia, joten alalla riittää töitä. huhtikuuta 2022 Kaavoihin kangistumattomat – rekkakuski ja koneistaja Ammattia valitessa ei kannata kangistua kaavoihin. Valmistuin sihteeriksi 2016. Kesät ajan soraa, Maisa valaisee. Niitä töitä en tosin tehnyt päivääkään, vaan menin kauppaan töihin. Vaikka välillä on kiire ja päivät pitkiä, itsenäinen ja vaihteleva työ koneitten parissa tuntuu mieleiseltä. Sitä työtä riittänee vielä ainakin ensi kesänä. – Talvisin auraan traktorilla metsäteitä. Kuormansidontaliinoja Maisan ei kuitenkaan tarvitse nykyisessä työssään heitellä, sillä aurausten lisäksi työnkuvaan kuuluu isänmaan siirteleminen paikasta toiseen. “ Talous & politiikka. Tavallaan se oli suoraa jatkumoa lapsuusvuosille. Lahnasille, Maisan synnyinkodin pihaan karauttaessa, Maisa astelee reippaasti vastaan työvaatteissaan. Läheisimpänä neuvonantajina toimivat isä Matti sekä perheyrityksessä myös työskentelevä isoveli Mikael. Välillä on oltava turvesuolla kaivurin puikoissa seulomassa turvetta sekä tekemässä kuormia kaivurilla tai pyöräkuormaajalla. Niinpä sihteerin koulutuksen saaneesta nuorukaisesta kehkeytyi kansankielellä kerrottuna rekkakuski. Pihan toisella laidalla puolestaan seisoo pari sora-autoa. Mielestäni asiat pitää tehdä firman kannalta kannattavasti, vaikka olen palkkakuljettaja, Maisa mainitsee. TEKSTI & KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Maisa Nuutinen soittaa haastattelupäivän aamuna. Opiskelu kesti noin vuoden. Talvella maanajossa voi olla, että kipatessa tavara on jäätynyt, eikä tule lavalta alas niin kuin pitäisi. Monet päiväunet tuli nukuttua autossa ja hypättyä päiväkodista kuorma-auton kyytiin. Jotta myös kuljetusalan realiteetit tulisivat ilmi, on pakko kysyä myös työn huonoja puolia. Aina kaikki ei mene muutenkaan kuin Strömsössä. – Ajamme kaikkea, mikä pysyy sora-auton lavalla. Voisimmeko siirtää haastattelua parilla tunnilla. 12 Keskiviikko 27. Myös siihen pitää tottua, että työajat eivät ole 8-16 ja sovittuihin työaikoihin voi aina tulla muutoksia. Perheyritys Etenkin perheyrityksessä töissä ollessa joutuu tekemään monenlaisia töitä. Kuljetusalalla 24 vuotias nuorukainen on ollut nyt viisi vuotta. Sisaruskaartista löytyy myös Maisan kaksoissisar Minttu, joka perheyrityksessä työskentelemisen sijasta päätyi kaupanalalle. Kiuruvedeltä kotoisin oleva ja Kiuruveden MH Urakoinnilla töitä tekevä Maisa asuu nykyään Pyhännällä. – Isäni Matti Nuutinen on yrityksen toinen osakas. – Mutta aitoa kiinnostusta alaan kannattaa olla. Perheyrityksessä työskentelyn luontaisetuihin tosin kuuluu se, että kinkkisen paikan tullen perheenjäseniltä tohtii huoletta kysyä myös niitä kuuluisia tyhmiä kysymyksiä. Sihteerin koulutuksen saaneesta Maisasta tuli rekkakuski ja suurtalouskokki Maritasta koneistaja. Metsätie on tullut jo aurattua ja puuautot pääsevät hakemaan kuormaansa. – Jos vedän tielle esimerkiksi mattoa tai menen kippaamaan johonkin ahtaaseen paikkaan, keskityn työhön, enkä samalla puhu puhelimeen. Lyhytpinnaiselle ihmiselle tämä työ ei kuitenkaan sovi, Maisa toteaa. Vuoden kaupassa työskenneltyään Maisa rohkaisi mielensä ja haki logistiikkapuolelle aikuiskoulutukseen
Metallialaa Marita suosittelee niin nuorille kuin ammatinvaihtoa suunnitteleville, sillä ne ajat, jolloin koneistaja teki töitä naama ja nyrkit mustina ankeassa pajassa, ovat menneen talven lumia. – Minulla on neljä wippet-vinttikoiraa. Kun keittiöltä oli lähtenyt pari muutakin naista opiskelemaan metallialaa, pikkuhiljaa ajatus ammatinvaihdosta kirkastui päätökseksi. Käytän niitä näyttelyissä ja rataja maastojuoksukilpailuissa. Mutta kyllä sitä sen verran sain turattua, että se kelpasi näyttökokeitten vastaanottajille, Marita naurahtaa asiaa pohdittuaan. Koko ajan ei myöskään tarvitse juosta kilpaa kellon kanssa. Opiskelu kesti yhteensä hieman yli vuoden. Opiskeluun kuuluvan työharjoittelun Marita suoritti vieremäläisellä HT-Laserilla. Ikähaitari työpaikallani onkin aika laaja. Harjoitteluja parin kuukauden oppisopimusjakso sujuivat niin hyvin, että niitten päätteeksi hänelle tarjottiin vakituista koneistajan paikkaa. Kaikille yhteisen perusopetuskauden jälkeen Marita päätti suuntautua koneistajapuolelle. Kädet eivät enää tahtoneet kestää, Marita perustelee ammatinvaihdostaan. Hämmästyin itsekin, miten helKiuruvedeltä kotoisin oleva ja Kiuruveden MH Urakoinnilla töitä tekevä Maisa asuu nykyään Pyhännällä. Energiaa harrastuksiin Työn positiiviseksi puoliksi tuore koneistaja listaa myös sen, että viikonloput ovat vapaita, toisin kuin edellisessä työpaikassa ravitsemusalalla. Kiireisen työpäivän jälkeen olo oli aina väsynyt ja kroppa alkoi harata vastaan. Koneistajan työ ei ole fyysisesti raskasta, sillä yli 20 kilon nostotkin tehdään nostureilla ja monesti työstettävät kappaleet ovat huomattavasti kevyempiä. Tarkoittiko Maisa sitä, sisukasta luonnetta vai kumpaakin, se jääköön arvailujen varaan. Heti alan töihin Kysyttäessä, mikä opiskelussa oli vaikeinta, Marita miettii pitkään, sillä mikään ei ollut tuntunut erityisen vaikealta. Jos metalliala kiinnostaa, siellä tarvittavien tietokoneohjelmien käyttöä ei pidä pelätä, niitten käytön oppii aikuisenakin, 58 vuotias Marita vakuuttaa. Työpäivänkin jälkeen energiaa on vielä jäljellä. Vielä takavuosina metallialalla oli varsin vähän naisia, mutta koulutuksen aikana Marita sai konkreettisesti huomata, että maailma oli muuttunut. Opiskelun kruunasi se, että Marita sai houkuteltua pikkusiskonsa Sannan opiskelemaan samaa alaa. – Otin töistä opintovapaata ja aloitin opiskelun toissasyksynä Iisalmessa koneja tuotantotekniikan opintolinjalla. Mitäpä jos pyörittäisi soppakauhan sijasta sorvia tai muuta metallintyöstökonetta. Maritan puoliso Ari oli jo vuosikymmeniä pyörittänyt autokorjaamoa, joten rautaa ja hitsipillejä oli tullut nähtyä kotitontillakin. – Oli mukava huomata, että viitosella alkavaa ikää ei katsottu esteeksi töihin pääsemiselle. – Koneistajan työ ei ole fyysisestikään raskasta, sillä yli 20 kilon nostotkin tehdään nostureilla ja monesti työstettävät kappaleet ovat huomattavasti sitä kevyempiä. Opintovapaa mahdollisti sen, että jos metallipuoli ei olisi tuntunutkaan omalta alalta, olisin voinut palata entiseen työhöni. sulla, Maisa toteaa lopuksi. – Omassa työpaikassani olen ainoa naispuolinen koneistaja, mutta polttoleikkaaajina ja särmääjinä on muitakin naisia, Marita mainitsee. – Kuljettiin porukalla Iisalmessa, Marita jatkaa. Se helpottaa etenkin sydäntä lähinnä olevaan koiraharrastukseen panostamista. – Opiskelijoista noin puolet oli naisia, Marita toteaa. posti niitä tällä iälläkin oppi käyttämään. – No, ehkä vaikeinta oli saada aikaan kunnollista hitsaussaumaa. ”Viitosella alkavaa ikää ei katsottu esteeksi töihin pääsemiselle” Ennen koneistajaksi kouluttautumistaan Marita Kauppinen suoritti suurtalouskokin ja esimiehen ammattitutkinnot. huhtikuuta 2022 Kaavoihin kangistumattomat – rekkakuski ja koneistaja Kun niemiskyläläinen Marita Kauppinen oli tehnyt parikymmentä vuotta töitä suurkeittiössä, mieleen alkoi hiipiä ajatus ammatinvaihdosta. – Manuaalikoneistuksen ja jyrsinnän opettelun jälkeen pääsin opettelemaan CNC-koneitten ohjelmointia ja käyttöä. Täysin pystymetsästä Marita ei metallialalle kuitenkaan lähtenyt. Marita Kauppinen “ Tällä alalla pärjää huolellisuudella, sinikkyydellä ja sisulla, Maisa toteaa.. Lisäksi opintovapaalla sain opintorahaa, joten opiskeluaikainen talous oli turvattu, Marita kertoo. Nuorimmat ovat alle parikymppisiä ja vanhemmat lähellä eläkeikää. Kädetkään eivät ole enää olleet kipeinä, Marita Kauppinen toteaa. Pihassa oleva sora-auto näkyy olevan Sisu-merkkinen. – Muutin sinne miehen perässä, Maisa kertoo. Koulutukseen kuului myös hitsausta. Lisäksi olen mukana kaverikoiratoiminnassa, Marita kertoo. Ei Maritan perheessä tosin ennenkään ole pidetty teknisiä aloja mitenkään poikkeuksellisina, sillä yksi tyttäristä työskentelee elektroniikka-asentajana ja toinen lentokoneasentajana. Työilmapiiri on mukava ja tarvittaessa kauemmin alalla olleet neuvovat uudempia, Marita kehaisee. Sinä aikana tutuiksi tulivat esimerkiksi särmäyskone, plasmaleikkuri ja erilaiset hitsauslaitteet MIGistä TIG:iin. – Työtahti keittiössä oli kiristynyt koko ajan. Metallialan positiivisiksi puoliksi Marita mainitsee myös sen, että alan työpaikkoja on mukavasti tarjolla ja naisten määrä alalla kasvaa koko ajan. 13 Keskiviikko 27
Jotkut käyvät puutöissä useana iltana viikossa. Hän kertoo olevansa innostunut puutöistä. Yhdeksi haastavimmista töistään Hyvärinen mainitsee kirstun. Kansalaisopiston puutyökurssille vetävät hyvä seura, hyvät laitteet ja hyvät tilat sekä hyvä opettaja Aarni Manninen. On tosi palkitsevaa, kun näkee kättensä jäljen, sen mitä on saanut aikaiseksi, kuvailee Kärkkäinen. He saavat puutöissä lukion käsityökurssin suoritettua, Manninen kertoo. Mannisen puutyökurssilla torstaina on parikymmentä kurssilaista. – On saatu uusia kasvojakin, lukiolaisetkin ovat innostuneet. He ovat samalla kurssilla.. Kaikkea, kuvaa Manninen. Vaikka Aarni Manninen on taitava, ei hänkään kaikessa osaa neuvoa. – Olin apurina eri ammattilaisille, imin eri osaajilta taitoja. Tämän tarjottimen voi viedä vaikka laiturille, eikä viinilasi mene nurin. Lukiolle Luoti-työpajan yhteyteen on keskitetty kaikki puutyökurssit Korpijoen kurssia lukuun ottamatta. Puukurssilaisten määrä ei ainakaan ole hiipunut. – Jos on ollut tarvetta silloin tällöin jollekin, täällä olen tehnyt vaikkapa aihiot ja ne on siirretty paikanpäälle. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Hyvärinen kehuu puutyöpiiriä, joka on kilpailukykyinen mihin tahansa verrattuna. – Täällähän käy porukkaa Iisalmesta käsin, kun laitteet ovat hyvät ja Aarni pitää tietoiskuja. huhtikuuta 2022 Kulttuuri Torstaina iltapäivällä puutyökurssille kokoontuu toistakymmentä kurssilaista. Nyt Hyvärinen tekee puutöillä korkista tarjotinta. Tarjottimia hän antaa lahjaksi. – Mutta aina löytyy ryhmästä joku, joka osaa. Milla Kärkkäinen ja Raimo Hyvärinen ovat innostuneita puutöistä. – Taito oli rahanarvoista, sillä tarvikkeet maksoivat kolmasosan kustannuksista ja oma työ kaksikolmasosaa. Leski otti minuun yhteyttä ja pyysi tekemään arkun loppuun. – Rakennuksella ja täällä illan viimeisinä tunteina tulee tapaturmia, kun huomio kiinnittyy muualle. – Kyllä kannatti tulla, Aarni on hyvä opettaja, hänen ohjauksessaan oppii. – Kurssilaiset tekevät mitä haluavat, se on taikasana, on mielekästä tehdä sitä mitä tarvitsee. Näin ohjeen lehdestä kauan sitten. Hyvärinen sanoo, että puutyökurssilla saa olla itseään paremmassa seurassa, on hienoa kun eri alojen kavereita tulee samaan paikkaan harrastukseen, se on rahaa arvokkaampaa. – On se harrastus mikä hyvänsä, musiikki tai savenvalanta, ajatukset ovat silloin siinä harrastuksessa eikä työssä. Kärkkäinen aloitti syksyllä työstämään senkkiä. Hyvärinen jatkaa, että täytyyhän hänellä olla edelleen jonkinlaista mielenkiintoa puutöitä kohtaan, kun hän on kansalaisopiston kursseilla käynyt montakymmentä vuotta. Seura, laitteet, Aarni vetävät puutöihin Puutyökurssilainen Raimo Hyvärinen kiteyttää sen hyvin. Puutyökurssille voi tulla ihan nollasta, kyllä täällä alusta pitäen neuvotaan. Raimo Hyvärisen kiinnostus puutöitä kohtaan ulottuu opiskeluaikaan, kun hän työskenteli rakennuksilla lautapoikana. Siinä meni melkein koko syksy. Maanantaina on oma kurssi naisille. Hän on nähnyt ainakin kolme kertaa, kun ambulanssi on jouduttu kutsumaan paikalle, kerrankin sirkkeli löi kolme sormea auki eräältä kurssilaiselta. Puutöitä on useampana iltana viikossa sekä viikonloppuna. Hyvärinen kuitenkin muistuttaa, että puutöissä käytettäviä laitteita pitää kunnioittaa. Ja voi aloittaa mistä vain, pitää vai asennoitua, että yksi ilta ei välttämättä riitä työn valmistumiseen, silloin voi tulla useampana iltana tekemään. Hyvärinen auttaa puutöissä ystäväpiiriläisiään ja omaa poikaansa. – Nyt vien tarjottimen kiitokseksi taloon, jossa isäntä ei ole paikalla, kun menen sinne yöpymään ja katsomaan yleisurheilun SM-kisoja. Harrastajat lisineet Kansalaisopiston puutyökurssi on lukiolla. Hyvärinen sanoo säästäneensä pitkän pennin tehdessään itse omakotitaloa. Hyvärinen on käynyt puutyökurssilla viiden opettajan aikana ja nyt häntä opettaa Hyvärisen entinen oppilas Aarni Manninen. Yksi rouva teki esimerkiksi viikatteen vartta, minulle se oli vierasta. Raimo Hyvärinen on puolestaan yksi pitkäikäisimmistä kurssilaisista. Täällä tehdään käyttöesineitä, portaista parioviin ja pannunalusiin. 14 Keskiviikko 27. Heistä kurssi-iältään nuorimpia on viime syksynä aloittanut Milla Kärkkäinen. Kun Aarni Manninen aloitti 20 vuotta sitten, puutöitä oli yksi kahden tunnin pätkä viikossa ja osallistujamäärä rajattiin kymmeneen, Nyt ei osallistujia rajoiteta, koska tilat ovat hyvät. Puutyö jää, vaikka tekijä lähtee täältä ikuisuuteen. Hyvärinen on muun muassa entisöinyt keittiökalusteet. Korkkitarjottimia Hyvärinen on tehnyt jo useita kymmeniä. – Täällä puutöissä yksi kaveri teki viisi arkkua ja kuoli, kun kuudes arkku oli tekeillä. Kansalaisopiston opiskelijoiden kevätnäyttely Kulttuuritalossa 30.4.-2.5. Ja tietysti se, että kurssilla saa aina jotain konkreettista aikaiseksi. Taitoa ei ollut niin paljon kuin arkuntekijällä
Selanderin käännös Aramburun Äidinmaas ta ilmestyi WSOY:n kustantama na 2020 helmikuussa. 5000 euron palkinnon saa teok sen suomentaja ja sen jakaa Suo men Kirjasäätiö. Selander kääntää parhaillaan Fre nando Aramburun uutta ”tiiliski veä” Tervapääskyjä. Kokoel ma ammentaa gotiikan, kauhun ja maagisen realismin perinteis tä, mutta monet novelleista ovat saaneet alkunsa tosi tapahtumista, vieden lukijan keskelle argentii nalaisten naisten väkivaltaista elä mää. huhtikuuta 2022 Kesärenkaiden vaihto on parhaillaan kuumimmillaan. 15 Keskiviikko 27. Teos pitää saattaa nimenomaan suomalaiselle lukijalle ymmärret tävään muotoon eli kääntäjä kir joittaa teoksen tavallaan uudel leen, mutta alkuteokselle uskol lisesti, niin sisällön kuin tyylin puolesta. Myös renkaiden raaka-aineiden tuonti Venäjältä on pysähtynyt. Maaseudun Tulevaisuus 22.4.2022 MUUALLA SANOTTUA: Kiuruvetisjuuriselle Sari Selanderille on myönnetty Jarl Hellemann -palkinto argentiinalaisen Mariana Enriquezin novellikokoelman Mitä liekit meiltä veivät (Las cosas que perdimos en el fuego, 2016) suomennoksesta. Rengaskauppiaiden huolet ovat kuitenkin jo syksyssä, sillä Venäjään kohdistuvat sotapakotteet heikentävät talvirenkaiden saatavuutta. Myös EU-maat painivat saman ongelman kanssa, korvaavien renkaiden löytäminen voi olla hankalaa. Palkinnon tar koituksena on tuoda esiin kirjalli sesti korkeatasoisten alkuteosten laadukkaan käännöstyön merki tystä suomalaiselle lukijakunnalle Sari Selanderille parhaan käännöskirjan palkinto sekä nostaa käännöskirjallisuuden ja kääntäjien tunnettuutta. Raadin mukaan Mitä liekit meiltä veivät on moni vivahteinen novelli kokoelma, joka muokkaa novellia lajina. Suomennoksen on kustanta nut WSOY. Sari Selander kuvaa kääntäjän työtä seuraavasti: Kääntäjä su keltaa hyvin erilaisiin maailmoi hin ja pääsee tai joutuu samaistu maan henkilöihin, että suomennos tavoittaa alkuteoksen tunnelman. ”Käännös tuo esiin puheen eri rekisterit, tekstin moniaistisuuden ja tavoittaa hie nosti sieltä täältä esiin nousevan vinon huumorin.” Jarl Hellemann palkinto jae taan vuosittain korkeatasoiselle suomennetulle kaunokirjallisel le proosateokselle. Ongelmana on, että yli puolet Suomessa myydyistä renkaista on ollut peräisin Venäjältä. Rengasvalmistajat ovat keskittäneet etenkin talvirenkaiden valmistusta venäläisiin tehtaisiinsa. Sari Selander on kirjallisuuden lisensiaatti. Selander on kääntänyt Mariana Enriquezin romaanin Yö kuuluu meille, sitä toimitetaan parasta ai kaa ja se ilmestyy syksyllä. WSOY. Siitä huolimatta etenkin laadukkaimmista talvirenkaista saattaa tulla pulaa. Sari Selanderin käännös tavoit taa raadin mielestä oivallisesti no vellien yhtäaikaisen intensiivisyy den ja herkkyyden. Kuvassa vasemmalla Hellemannin säätiön puheenjohtaja Heta Pyrhönen. Sari Selander (oik.) palkittiin Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä lauantaina. Paikallistuntemus auttaa ja usein kääntäjä turvautuu asian tuntuntijoihin ja natiiveihin, että termit tulevat oikein. Ukrainan sota on pysäyttänyt renkaiden tuonnin Venäjältä. Palkinto on pe rustettu Tammen Keltaisen kirjas ton 60vuotisjuhlavuoden ja sen perustajan, Jarl Hellemannin kun niaksi vuonna 2014. Hän elää Espanjassa. Luultavaa on, että Kiinan osuus rengastarjonnasta kasvaa
Parhaiten meneillään olevaan sotaan sopii Hectorin esittämä ”Palkkasoturi”, joka on kirjoitettu jo vuonna 1965 Vietnamin sodan aikaan. Nyt vuonna 2022 on meneillään sota Ukrainassa Putinin Venäjän hyökättyä sinne keksimiensä tekosyiden avulla. Siksipä Venäjä käyttää palkkasotureita Venäjältä, Syyriasta ja Tšetšeniasta. Harmony Sisters Asemiesillassa Konservatoriossa 24.4.1941 Sinimustien Kuortaneen leiri 1935 etualalla Eljas Simojoki. Edelleenkin se on yksi mielikappaleistani, vaikka se onkin hyvin surullinen, varsinkin näin sota-aikana. Ne ovat syöpyneet syvälle mieleeni kuvaten lapsuuttani ja sotien jälkeistä 1950-lukua. Useimmat sota-ajan laulut olivat venäläisperäisiä. Kappaleen ”Syylliset ja Syyttömät” on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lavi ja laulun esittää Jussi Raittinen. Niinpä 1950-luvulla radiossa soitettiinkin paljon sota-ajan musiikkia, esimerkkeinä ”Elämää juoksuhaudoissa”, ”Äänisen aallot”, ”Liisa pien”, ”Säkkijärven polkka”, ”Eldankajärven jää” ja Harmony Sisters’in esittämä ”Kodin kynttilät” vain muutamia mainitakseni. Siitä tulikin hitti Suomessa vuosikausiksi. Yksi suosituimpia orkestereita oli tuolloin Glenn Millerin big band ja hänen säveltämänsä kappale ”Moonlight Serenade”. Kuhmo 1940.02.06. TEKSTI IRMA TIKKANEN KUVAT FINNA, MUSEOVIRASTO, SA-KUVAT Venäjänkielisiä levyjä soitetaan juoksuhaudassa Kuhmon rintamalla. Miehet olivat kotiutuneet rintamalta ja jatkoivat elämäänsä kotiaan ja isänmaataan rakentaen, samalla sotien traumoista kärsien, kuka mitenkin. Marlene Dietrichin kuuluisimpia kappaleita on Lili Marleen ja Where have all the flowers gone.. Suomi ajautui ketjureaktiona toiseen maailmansotaan, kun se vastasi Neuvostoliiton aloittamaan talvisotaan aloittamalla vuonna 1941 jatkosodan sitä vastaan yhdessä Hitlerin Saksan rinnalla. Se sota kesti kuusi vuotta. Veikko Lavi teki Simojoesta kappaleen Syylliset ja syyttömät. Dramaattisin talvisotaan liittyvä kappale kertoo Kiuruveden omasta pojasta pastori Elias Simojoesta, kun hän hiihtää Laatokan jäällä ampumaan haavoittunutta hevosta ja samalla kaatuu itse 25.1.1940. Sotien aikaiset musiikkikappaleet myös elävät sodasta toiseen. Bob Dylanin Blowing in the Wind tuki Vietnamin sodan vastaista liikettä. Kun synnyin vuonna 1950, Suomen ja Neuvostoliiton välisestä jatkosodan päättymisestä oli kulunut noin kuusi vuotta. Sodissa pienenä viihdykkeenä ja voimaa antavana oli musiikki, mikä lievensi sodan kauheuksia molemmin puolin rintamaa. Ne lohduttivat kuulijaansa pitäen ajatukset menneissä sodissa. Dylanista Palkkasoturiin 1970-luvulla, kun olin jo yli 20-vuotias, oli vielä meneillään Sotia ja musiikkia Vietnamin sota 1955–1975. Ukrainan ja Venäjän nuoria sotilaita on kaatunut jo toista kuukautta kestäneessä sodassa paljon. Siinä sodassa USA taisteli Etelä-Vietnamin puolella Pohjois-Vietnamia ja sen liittolaista Neuvostoliittoa vastaan. Silloinen tähtilaulajatar oli Hitlerin Saksaa vastustanut, Amerikkaan Saksasta muuttanut Marlene Dietrich, jonka kuuluisimpia kappaleita ovat ”Where have all the flowers gone” ja ”Lili Marleen”. Sota-aikainen musiikki säilyi vahvana myös sotien jälkeen YLEn musiikkitarjonnassa. 16 Keskiviikko 27. Irma Tikkanen kertoo jutussa kuinka musiikki on tarjonnut viihdykettä ja voimaa monessa sodassa. Noita kappaleita kuuntelen kaiholla tänäkin päivänä mielelläni. Silloin soitettiin kappaleita kuten ”Ballad of Green Berets”, ”Where have All the Flowers Gone” ja Bob Dylanin “Blowing in the Wind”, mikä tuki myös Vietnamin sodan vastaisen liikkeen toimintaa. Kuten huomaamme, sotien aikaiset musiikkikappaleet elävät sodista toiseen – sodat loppuvat, mutta musiikki säilyy. Laulu on saatavilla YouTubessa. huhtikuuta 2022 Kulttuuri Toinen maailmansota, jonka Hitlerin Saksa aloitti hyökkäämällä Puolaan, laajeni 1940-luvulla koko maailmaa käsittäväksi
17 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2022
– Siellä oli todella hyvä leireillä. Jatkosodassa Rukajärven suunnalla palvelleen pohjalaisen henki oli useita kertoja hiuskarvan varassa. – Se johti lopulta nykyisten urheiluakatemioiden syntymiseen. Mutta nyt varttuneemmalla iällä on kyllä kiva päästä tutustumaan muistitikun sisältöön. Hiihtomies Lonkilan selviytyminen oli lopulta myös Juha Miedon onnenpotku. Vielä tänäkin päivänä Vuokatti on Suomen talviurheilulle hyvin tärkeä paikka, joten perustajajäsenten alkuperäinen tavoite eli talviurheilulajien edistäminen Suomen kansan keskuudessa on toteutunut mainiosti ja jopa ehkä paremmin kuin alunperin kuviteltiinkaan. Vuokatissa oli hyvä leireillä Vuokatti oli tärkeä paikka myös Juha Miedolle hänen huippuvuosinaan. Tenho Tikkanen esitti vielä toiveen Kurikan hiihtäjälegendan liittymisestä Rukajärven suunnan historiayhdistyksen jäseneksi. Tenho Tikkanen kertoi, että Vuokattiin tuotiin aikoinaan yhteensä seitsemän rakennusta rintamalta. Lonkila oli yksi niistä harvoista, joka selvisi elossa Jeljärven partioretkeltä maaliskuussa 1943. Tästä sai alkunsa Vuokatin urheiluopisto, josta muodostui lopulta melkoinen menestystarina. Juha Mieto kuunteli vaikuttuneena Tenho Tikkasen ja Rukajärven suunnan historiayhdistyksen varapuheenjohtajan Seppo Räihän tarinoita ja kiitti vielä kerran saamistaan lahjoista. Kyllä Vuokatilla on ollut iso merkitys Suomen kilpahiihdolle, Mieto sanoi. Etenkin tästä lahjasta Mieto innostui. Lisäksi Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen antoi Miedolle esitteen aseveljeydestä ja asevelitaloista sekä Jotos-muistomerkin pienoismallin, joiden myyntituloilla rahoitetaan Rukapirtin rakentamista Lieksaan. Heidän asemapaikkansa oli yhtä aikaa muun muassa kuuluisassa Peukaloniemen tukikohdassa. – Esimerkiksi upseerikanttiinina toiminut Rukahovi on Vuokatissa hallintorakennuksena. Vuokatin urheiluopistolla voi aistia historiaa toden teolla. Hiihdon valmentajalegenda, iisalmelainen Immo Kuutsa lisäsi vielä, että esimerkiksi vuonna 1974 Vuokattiin perustettiin Suomen ensimmäinen hiihtolukiokin. Opistolla oli iso merkitys Juha Miedon hiihtouralla. Varmasti monia iltoja tulen viettämään tämän parissa, Mieto tuumasi. Yhdellä äänitteellä haastattelussa on muun muassa Miedon isä Aarne. – Säästyneet miehet, jotka olivat pääasiassa kovia hiihtäjiä ja muutenkin innokkaita urheilumiehiä, päättivät ylikersantti Onni Palasteen johdolla perustaa sodan jälkeen säätiön ja talviurheilun kasvatuslaitoksen Suomeen. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Juha Mietoa vietiin viime torstaina Kiuruvedellä paikasta toiseen, ja yksi pysähdys oli Rukajärvi-keskus. huhtikuuta 2022 Kulttuuri Juha Mieto vieraili Kiuruveden Rukajärvi-keskuksessa ja sai Rukajärven suunnan historiayhdistykseltä lahjaksi muun muassa Jotos-muistomerkin pienoismallin. Siellä Mieto sai monia lahjoja kotiin vietäväksi, kuten vastikään verkkokukkakaupan avanneen Heli Kaarina Kanasen tekemän kukkakimpun. – Isäni, joka kuoli 1980-luvun puolivälissä, puhui tosi vähän sodasta. Mieto aikoi ottaa asian harkintaan.. Juha Miedon isä palveli Paavo Lonkilan rinnalla Osin Lonkilan ansiota on myös Vuokatin urheiluopiston synty sodan jälkeen. Tikkanen lahjoitti Miedolle myös muistitikun, joka on täynnä sotaveteraanien tarinoita tekstien, kuvien ja videoiden muodossa. 18 Keskiviikko 27. Hän myös silmäili mielenkiinnolla Rukajärvi-keskuksen näyttelyä. Isä palveli Rukajärvellä Oli tosin lähellä, että Aarne Miedolta olisivat jääneet tarinat kertomatta jälkipolville. Tämä tehtiin kunnianosoituksena kaatuneita aseveljiä kohtaan, kertoi Tenho Tikkanen. Suurin osa niistä on edelleen pystyssä ja käytössä. Ei sillä etteikö hän olisi uskaltanut, mutta hän halusi suojella etenkin meitä lapsia, mikä on ihan ymmärrettävää. Aarne Mieto kuitenkin selvisi sodasta elävien kirjoissa, kuten myös hänen aseveljensä, kiuruvetinen Paavo Lonkila. Niitä on nyky-Suomessa monien lukioiden yhteydessä
Männyn juurella on aikoinaan levähtänyt myös kuuluisa maallikkosaarnaaja Aku Räty. Myöhemmin paikalla on pidetty myös seuroja näiden entisajan lapinsalolaisten kirkkoonmatkaajien muistoksi. – Jos joku tarvitsee jotakin vaikkapa keskustasta, aina löytyy joku, joka on menossa sinne ja voi tuoda tullessaan. – Kirkko liittyy vahvasti herännäisyyteen, joka on täällä ollut vahvaa. Siinä ei kauaa mennyt, kun parikymmentä talkoolaista heilutteli pensseleitä. Ehkä olet, sillä se ei ole mikä tahansa petäjä, vaan Saarisuon seurapetäjä, jonka juurella entisaikojen lapinsalolaiset lepäsivät, söivät eväitä ja veisasivat matkalla keskustan kirkkoon. – Kylällä oli yhdistystoimintaa jo aikaisemminkin, mutta ajan saatossa toiminta hiipui. Katto saatiin pään päälle jo samana vuonna, mutta sodan vuoksi valmiiksi tupa tuli vasta vuonna 1941. Nykyään kirkossa pidetään jumalanpalvelus neljä kertaa vuodessa, esimerkiksi jouluna ja pääsiäisenä. Viime vuosina kylällä on järjestetty muun muassa uudenvuodenvalvojaisia, hiihtokisoja ja lettukestejä. 19 Keskiviikko 27. Monella heistä on sukujuuret Lapinsalossa. Kyläläisten yhteishenkeä osoittaa myös se, että naapuriapua saadaan ja annetaan. Kun talo oli maalattu, alkoi kuulua kysymyksiä, että mitäs me tehdään seuraavaksi, Pauliina kertoo. Esimerkiksi kerran kun tarvitsimme paikkausvälineitä, ei mennyt kuin viisi minuuttia, kun niitä oltiin jo tuomassa, Esko Nuutinen kertoo. – Muutin Lapinsaloon 2009 mieheni kotitilalle ja rakastuin heti Lapinsaloon. Kirkoksi se vihittiin 1968. – Ja on täällä tehty talkoilla myös latuja. Ikävä kyllä kirkkoa rakentanut sukupolvi alkaa olla jo poissa, joten kovin paljoa tarinoita rakentamisesta ei ole enää saatavilla, kertoo lapinsalolainen Esko Nuutinen. Myös kyläkoulu lakkautettiin 1990-luvun alkupuolella. Pauliina toimii myös kyläkirkon suntiona. Suojeltu mänty sijaitsee ABC:n ympyrästä 13,6 km Lapinsaloon päin. Toimiva kyläyhdistys Lapinsalo on myös siitä hieman ehkä erikoinen kylä, että kyläkirkon lisäksi kylällä on myös aktiivinen kyläyhdistys. Kirkko luovutettiin Kiuruveden seurakunnalle vuonna 1970, joten seurakunta vastaa esimerkiksi kiinteistön ylläpidosta. Tänne on muuttanut myös lapsiperheitä, joten kyläläisille tuli halu järjestää yhteistä toimintaa, Nuutiset kertovat. Rakennuttajana toimi samana vuonna perustettu Lapinsalon Seuratupayhdistys. huhtikuuta 2022 Elävän kylän kirkko Kiuruveden kahdesta kyläkirkosta toinen sijaitsee Lapinsalossa. Niinpä ajan saatossa kyläläisissä heräsi ajatus oman kokoontumispaikan rakentamisesta. Lapinsalolaiset Pauliina Nuutinen sekä Esko Nuutinen ovat aktiivisia kyläyhdistyksen jäseniä. Täällä lasten on hyvä kasvaa, Pauliina toteaa. TEKSTI & KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Oletko koskaan pannut merkille Lapinsalon tien varressa olevaa suurta petäjää. – Ja esimerkiksi pääsiäiseksi on suunnitteilla ulkoilutapahtuma, Pauliina jatkaa. Normaalivuosina joulukirkko on lähes täynnä, lapinsalolainen Esko Nuutinen kertoo. Tänne on koko ajan muuttanut muitakin, myös useita lapsiperheitä. Saarisuon seurapetäjän tienoo on aikoinaan ollut karuhkoa ja pitkälti myös suota. Ikkunat puolestaan saatiin käytettyinä Sotkamosta puretusta nuorisoseuran talosta. Reitti oli käytössä etenkin 1800-luvulla, jolloin hengellinen herätys etenkin Lapinsalossa oli voimakasta. Kirkko luovutettiin seurakunnalle vuonna 1970.. Noin 30 kilometrin matka keskustan kirkkoon oli kuitenkin pitkä ja rasittava. Kylässä toimii myös aktiivinen kyläyhdistys. Talkoohenki elää Lapinsalossa myöskään talkoohenki ei ole kadonnutta kansanperinnettä. – Esimerkiksi viime kesänä keitimme talkoilla punamultaa ja maalasimme yhden talon. Rakentamaan 1939 Omaa seuratupaa päästiin rakentamaan kuitenkin 1939. Alun perin seuratuvaksi rakennettu hirsirakenteinen kyläkirkko rakennettiin 1939-41. Kyläkirkoksi se vihittiin 1968. Toiminta alkoi kuitenkin viritä uudestaan viitisen vuotta sitten. Meillä on täällä upea Saarisuon luontokohde, Nuutiset kehaisevat. – Kävijöitä tulee muualtakin, etenkin kesällä. Hirsiä saatiin lahjoituksina eri tahoilta. Kyläyhteisön virkeänä pysymisen lisäksi kyläläisten toiveissa on tietysti myös se, että hartauksien ja muiden seurakuntaelämään liittyvien tapahtuminen pitämistä voitaisiin jatkaa oman kyläkirkon katon alla, kuten on tehty jo lukuisten sukupolvien ajan. Osasyy siihen oli ehkä se, että kun EU tuli, pienet tilat joutuivat lopettamaan toimintansa. Kyläkirkon suntiona toimii Eskon pojan, Valtterin, vaimo Pauliina Nuutinen. Kirkkoon jalan ja hevosilla matkaaville saareke oli lepopaikka, jossa levähdettiin ja veisattiin
Niinpä tilasin niitä Englannista Rytkylle ja ne peittosivat ajanotossa jopa selostajalegenda Anssi Kukkosen kuuluisan taskunauriin, muisteli hymy suupielissään Martti Heinonen, joka pääsi myöhemmin jopa SM-kisoihinkin ajanottotehtäviin. Torstaina yhdeksänkertainen arvokisamitalisti ja kahdesti maailmancupin kokonaiskisan voittanut Mieto intoutui muistelemaan puistohiihtoja yhdessä Kari Saastamoisen ja Lassi Saastamoisen kanssa Kiurusalissa, jonne oli järjestetty kaikille avoin tilaisuus. 20 Keskiviikko 27. Tuolloin ”Että ossaa iso ihminen mennä lujjaa”, ihmetteli moni katsoessaan Juha Mietoa Rytkyn puistohiihdoissa huhtikuun alussa 1977. – Tiesimme etukäteen, että kisa on haastava pidon vaihtelun vuoksi, mutta märissä olosuhteissa liukkaus pääsi silti yllättämään. Tunnetuimpia nimiä Rytkyn laduilla olivat italialainen olympiavoittaja Maurilio De Zolt sekä itävaltalainen olympiahopeamitalisti Markus Gandler. – Harri Kirvesniemi voitti vuonna 1978 alle 20-vuotiaiden poikien sarjan. Hiihtäjälegenda Juha Mieto ei ollut viime viikolla suinkaan ensimmäistä kertaa Kiuruvedellä. Myöhemmin hän sitten oli miesten yleisessäkin sarjassa ykkönen, Kari Saastamoinen muistaa. Ulosajon myötä mahdollisuudet MM-pistepotin kasvattamiseen olivat kuitenkin menneet, eikä suomalaiskuljettaja ollut viikonloppuunsa tyytyväinen. Yleisöä oli usein yli 2000 katsojaa ja ladulla nähtiin monia kotimaisia ja ulkomaisia huippuhiihtäjiä, jotka saivat myös persoonallisia palkintoja. Parhaimmillaan Jari Huttunen ajoi lopulta sijalle 18. Lapsille ja nuorille ei silloin ollut ihan jokapäiväistä tavata ulkomaalaisia ja puhua englantia, Lassi Saastamoinen sanoo. Mutta kuinka koko touhu sai alkunsa. Siitä muodostui hyvä kilpailujen keskuspaikka. Huttusen palkintokorokepaikan metsästys tyssäsi ulosajoon perjantaina rallin seitsemännellä erikoiskokeella. Sinne saa sitten tulla kuka vaan, Juha Miedosta lähtien, Lassi Saastamoinen muistelee. – Jänne, Rytkyn kyläläiset ja monet muut vapaaehtoiset aloittivat ahkerat järjestelyt. Ulkomaalaisia houkutteli paikalle etenkin Lassi Saastamoinen. Rallin aikana Huttunen ajoi WRC2-luokassa yhden pohja-ajan. Lisää kokemusta Lauantain ja sunnuntain erikoiskokeilla Huttunen ajoi tasaisesti eikä ottanut riskejä. Norjalainen käytti hiihtomaailman mullistanutta vapaan tyylin luistelua. Huttunen ja kartanlukija Mikko Lukka jatkoivat keskeytyksen jälkeen kilpailua lauantaina Rally2-säännön turvin ja parantelivat sijoitustaan kahden ajopäivän aikana. – Ajattelin, että siinäpä hyvä idea. Meillä oli lupaavia nuoria hiihtäjiä ja mietimme, että huippunimien kanssa kilpaileminen tekisi heille hyvää. Luisuimme ajovirheen seurauksena oikeassa mutkassa sisäpuolen ojaan ja auto jäi sinne jumiin. Lukuisia legendoja Vuonna 1977 Rytkyllä nähtiinkin sitten jo kova kattaus kotimaisen kilpahiihdon kärkeä: mukana olivat muun muassa Juha Mieto, Helena Takalo ja Hilkka Riihivuori. Olimme jo jonkin aikaa pohtineet porukalla, että olisi tosi kiva saada Kiuruveden hiihto Paavo Lonkilan huippuaikojen tasolle. Ajovirhe koitui Jari Huttusen kohtaloksi Kroatiassa AKU LAATIKAINEN Kiuruvetinen Jari Huttunen sijoittui WRC2-luokan sijalle 18 viime sunnuntaina päättyneessä Kroatian MM-rallissa. Vuonna 1979 mukana oli jo ensimmäinen ulkomaalainenkin, norjalainen Lars-Erik Eriksen. Arkistokuva. Jo vuosikymmeniä sitten ”Mietaa” totuttiin näkemään etenkin Rytkyn maisemissa, kun kylällä järjestettiin huippusuositut puistohiihdot vuosina 1976–1985. – Silloin oli keksitty mikroprosessorit ja ensimmäiset kunnolliset tietokoneet. Tuolloin uransa huipulla ollut 197-senttinen Kurikan jätti oli yksi kisojen tunnetuista vakionimistä ja myös -menestyjistä. Esimerkiksi vuonna 1980 Rauno Miettinen hiihti muovisuksilla, jotka olivat silloin ihmeellinen uutuus puusuksien seassa. Lisäksi muistojaan kertoivat muutamat muutkin puistohiihdoissa eri rooleissa mukana olleet. Ja oltiinpa Rytkyllä muutoinkin kehityksen aallonharjalla. Sittemmin hiihtäjiä tuli Rytkylle muun muassa Kanadasta, Itävallasta, Italiasta ja jopa Espanjasta. Ennen ulosajoa matkaa oli jo rasittanut yksi rengasrikko, jonka myötä Huttunen oli keskeyttämishetkellä WRC2-luokan viidennellä sijalla 15 sekunnin päässä kolmossijasta. Lisäksi 1980-luvun alussa ajanotto mullistui. Myös lehdistö teki hyvää työtä toimimalla sponsorina ja tekemällä juttuja. Hiihtäjät majoittuivat täällä perheissä ja vierailivat kouluilla. – Rytkyllä oli varmasti yksi Suomen kovimpia puistohiihtoratoja, mikä teki siitä erityisen paikan. Myöhempinä vuosina latu-uralla kiisivät esimerkiksi Marja-Liisa Hämäläinen, Matti Pitkänen, Arto Koivisto ja Aki Karvonen. Hyvä asia oli myös se, että Rytkylle oli rakennettu vastikään uusi koulu ja niinpä vanha koulurakennus siirtyi Kiuruveden Jänteen omistukseen. huhtikuuta 2022 Urheilu Puistohiihdot toivat vipinää Rytkylle Kyseessä oli hyvin merkittävä tapahtuma Kiuruvedellä vuosina 1976–1985. – Ulkomaalaisten saaminen ei ollut pelkästään hiihtourheilun TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA KIURUVESI-LEHDEN ARKISTO kannalta hieno juttu Kiuruvedelle. Kisassa hiihdettiin niin pellolla kuin järven jäälläkin, Kari Saastamoinen ja Juha Mieto sanoivat. Yritin päästä vedättämällä ojasta pois, mutta siinä hommassa auton kytkin sai siipeensä ja peli oli perjantain osalta selvä, Huttunen kertoo tiedotteessaan. Vuonna 1976 muuan Helena Takalo, olympiavoittaja Nivalasta päätti sitten tulla Rytkylle hiihtämään. – Silloin Pekka Partanen sanoi, että eiköhän pidetä ensi vuonna eli 1977 kansalliset kisat. Lassi Saastamoisen mukaan Rytkyllä oli hiihdetty aiemmin piirikunnallisia kisoja, joihin sai tulla ”kuokkimaan” myös lähikunnista. 2B RALLY. Lisäksi Lassi Saastamoinen muistaa Ove Aunlin, joka voitti Rytkyllä vuonna 1984. Kiuruvetisten osaamista ja kekseliäisyyttä osasivat arvostaa myös kanadalaiset vuonna 1983
Tilaisuus on avoin kaikille. Lassi Saastamoinen esitteli heille Kiuruveden Juniori-cupin. Talkootyötä tehtäisiin yhdessä Kiuruveden kaupungin liikuntatoimen kanssa. Avustusta hakisi Kiuruveden kaupunki, joka myös hallinnoisi Uuden 18-väyläisen radan suunnitelmat on mahdollista kuulla ja niistä keskustella maanantaina 2.5. Tällöin saataisiin kustannussäästöjä, Myllylä on kertonut aiemmin. Saariselällä järjestetyssä Vaskooli-hiihdossa 20 kilometrin perinteisen tyylin matkalla toiseksi. huhtikuuta 2022 Infotilaisuus tulossa frisbeegolfradasta Kiuruvedelle on viime aikoina suunniteltu uutta frisbeegolfrataa, joka tulisi Hovin lenkin alueelle. Kroatiassa hän ei tällä kertaa ajanut. Hyvin usein katsojia oli ladun varressa yli kaksi tuhatta. Kiuruveden Urheilijoiden Aito Pennanen hiihti tuplavoittoon, saavuttaen ykköstilan lauantaina M60-sarjan Rajaseutuhiihdoissa ja sunnuntaina M65-sarjan Kultapullokilpailussa. Pennanen ja Autio hyvässä vauhdissa Hiihtokauden päätöskilpailuissa Inarin Kultapullokisoissa 23.4–24.4. Yleiskilpailun ykkönen oli Suomen Harri Rovanperä Toyotalla, joka myös johtaa WRC1:n maailmanmestaruussarjaa. – Talkootyön osuuskin on mahdollista ja se on itse asiassa edellytys hankkeen nopeampaan etenemiseen. Ilmoittautua tulee Knuutiselle 30.4. Mieto ihasteli myös Rytkyn hiihtojen yleisömääriä. AKU LAATIKAINEN Frisbeegolfia on voinut tähän asti harrastaa Kuorevirralla. kello 18 Kiuruveden kaupungintalon valtuustosalissa. Toiseksi sijoittui puolalainen Kajetan Kajetanowicz Skodalla ja kolmas oli niin ikään Skodalla ajanut Suomen Emil Lindholm. ”Että ossaa iso ihminen mennä lujjaa”, ihmetteli moni katsoessaan Juha Mietoa Rytkyn puistohiihdoissa huhtikuun alussa 1977. MM-pisteissä sijalla 9 Kroatian asfalttiteillä WRC2-luokan voitti ranskalainen Citroen-kuljettaja Yohan Rossel. Lisäksi olen saanut Rytkyltä palkinnoksi muun muassa lehmän nahan, kapioarkun, kaappikellon ja minkkiturkin. Jari Huttunen on WRC2:n pistetaulukossa sijalla yhdeksän ajettuaan Ruotsissa kolmanneksi. Itse rata olisi valaistun ladun sisäpuolella. Myös vuonna 2020 Huttunen juhli Sardinian sorateillä voittoa, tuolloin WRC3-luokassa. Nyt sen aika on tullut, kun uuden frisbeegolfradan hanketta esitellään maanantaina 2.5. mennessä (040 564 0844).. Mutta se on ainakin varmaa, että Juha Mieto kutsutaan kunniavieraaksi, mikäli puistohiihdot vielä joskus järjestetään, Saastamoinen sanoi ja sai Miedon oitis lupautumaan mukaan. Ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona 4.5. Kisojen järjestäminen ei ollut enää kannattavaa, ja kieltämättä ei kirkonmäellä ollut myöskään samaa tunnelmaa kuin Rytkyllä, Lassi Saastamoinen sanoo. Liikuntasihteeri Lassi Myllylän mukaan kyseessä olisi täysimittainen eli 18-väyläinen rata ja sen lisäksi alueelle tulisi vielä harjoituskorejakin. Kanadalaiset innostuivat formaatista ja veivät sen omaan kotimaahansa. Sunnuntaina seuran hiihtäjien hyvää panosta täydensi M70-sarjassa hiihtänyt Antero Autio hopeasijallaan. – Aika näyttää, että nähdäänkö Kiuruvedellä vielä Rytkyn kaltaista kansanjuhlaa. Hän hiihti jo aiemmin pitkänäperjantaina 15.4. – Ulosajo oli tietenkin pettymys, eikä niitä saisi tulla. Sunnuntain lenkille rengasvalinta oli väärä, joten viimeisillä erikoiskokeilla kärkipään aikoihin ei ollut enää mahdollisuuksia. Polkujuoksu alkaa pian Polkujuoksuryhmä aloittaa jälleen harjoittelunsa. kello 18 valtuustosalissa. Samalla voisi miettiä Kuorevirran 12-väyläisen radan pienentämistä ja sitä, että osa nykyisistä koreista siirrettäisiin Hovin lenkille. Uuden frisbeegolfradan rakentamiseen olisi mahdollista saada myös leader-rahoitusta Ylä-Savon Veturilta. Jari Huttusen ja Mikko Lukan MM-kausi jatkuu kesäkuun alussa ajettavalla Italian MM-rallilla, jossa he puolustavat viime vuoden voittoa WRC2-luokasta. – Ehkä hienoin oli muotokuvamaalaus. 21 Keskiviikko 27. Avustus olisi näillä näkymin 50 prosenttia kustannuksista ja loppu jäisi hankkeen vetäjälle. Kari Saastamoisen mukaan puistohiihtojen paluusta on aika ajoin Kiuruvedellä haaveiltu, vaikka nykyisin huippuhiihtäjien kilpailukalenterit ovat hyvin täynnä ja talven pituuskin on lyhentynyt. Ohjaajina toimivat Maarit Knuutinen, Merja Kakko ja Aappo Lind. AKU LAATIKAINEN hanketta. Viime syksyn liikuntafoorumissa Myllylä kertoi, että radalle tulisi kaksi aloituspaikkaa: toinen luoteiskulman parkkipaikalle, johon pääsisi hyvin moottoriajoneuvoilla ja toinen lähemmäksi keskustaa, johon olisi helppo saapua kävellen tai pyöräillen. kello 18– 19 Jänteen Hallilla, osoitteessa Pyhäsalmentie 160. Lajin suosio kasvanut Uutta frisbeegolfrataa pidettiin ainakin viime syksyn liikuntafoorumissa kauttaaltaan hyvänä ideana, koska suosiotaan kasvattaneen lajin parissa on paljon sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät tahdo muutoin innostua liikunnasta. WRC2:ssa pistejohdossa on Norjan Andreas Mikkelsen, joka voitti Skodallaan tämän kauden kaksi ensimmäistä osakilpailua Monte Carlossa ja Ruotsissa. Vuosina 1986 ja 1987 puistohiihdot päätettiin siirtää Kiuruveden taajama-alueelle kirkonmäelle, mutta lippuja myytiin enää vain noin tuhat. Ikimuistoisia palkintoja Juha Miedolle ovat Rytkyltä jääneet mieleen ja myös konkreettisiksi muistoiksi lukuisat palkinnot, jotka ovat hänellä kuulemma edelleen hyvässä tallessa. – Niitä oli hankala saada kaupaksi ja niinpä taloudellisten realiteettien takia puistohiihdot alkoivat kuihtua pois. Ajovirhe koitui Jari Huttusen kohtaloksi Kroatiassa hän ylsi erikoiskoeajoissa lauantaina luokan toiselle sijalle. Positiivista on kuitenkin se, että pääsimme ajamaan kaikki erikoiskokeet, joten saimme kokemusta näistä olosuhteista ja lisää kilometrejä tällä autolla. Meidän on tehtävä töitä, jotta saamme vauhtia nostettua terävimpään kärkeen. Koska frisbeegolfradasta ei ehditty kunnolla keskustella liikuntafoorumissa, päätettiin siitä järjestää myöhemmin oma infotilaisuutensa
Toiminnantarkastajiksi valittiin Janne Peltola ja Risto Juntunen. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jonka vappu ei todennäköisesti juuri eroa normaalista viikonlopusta. Tosin tähän hän usein lisää, että ”eeköhän sitten vaeheta jo elokuussa sorsametälle talavirenkaat takasin”. Kaikissa osakaskunnan alueen järvissä pienin verkon silmäkoko on 55 millimetriä. Iltarasteja pidetään ja omatoimirastitkin ovat tulossa. Naiset: 1) Tarja Manninen PyPi 7020g, 2) Kaarina Julkunen 5855g, 3) Tarja Kasurinen PyPi 5480g, 4) Kirsi Manninen PyPi 2925g, 5) Salme Jauhiainen PiPi 895g, 6) Eila Huttunen KiVa 791g, 7) Anu Nyyssönen 525g. Aivan kuten isäni sanoihin, että autoon pääsee vaihtamaan kesärenkaat yleensä viimeistään juhannuksena. Mutta koitetaanhan ennen kesää nauttia vapusta. Juodaan simaa, syödään munkkeja, puhalletaan serpentiinejä ja käydään vaikka vapputorilla, sillä onhan se kiva päästä näkemään ja kuulemaan ihmisiä kasvotustenkin. Suurimman yksittäisen kalan sai Kaarina Julkunen, 575 gramman painoisen ahvenen. Kuinka ironista, että juuri tällainen lyhyt antivappu osuu kohdalle juuri pitkän koronakurimuksen jälkeen, kun pitkästä aikaa saisi irrotella oikein kunnolla. Koivujärvellä pilkittiin kilpaa Koivujärvellä käytiin lauantaina 16.4. Esimerkiksi urheilussa talvilajit ovat jo päättyneet, mutta kesälajeja ei ole päästy vielä aloittamaan. Remekselässä tehtiin päätöksiä AKU LAATIKAINEN KIURUVEDEN URHEILIJAT Remekselän osakaskunta on päättänyt, että kalastustuksesta ja metsästyksestä perittävät maksut ovat seuraavat: Katiska kaksi euroa (enintään kuusi kappaletta), verkko viisi euroa (enintään viisi kappaletta), iskukoukku yksi euro (enintään 20 kappaletta), rysä viisi euroa (enintään viisi kappaletta) ja pitkäsiima viisi euroa (enintään yksi kappale). TULEVANA viikonloppuna vietetään kevään, työväen sekä opiskelijoiden suurta juhlaa eli vappua. ”Noh, kyllä ne lumet viimeistään loka-marraskuulle lähtevät”, sanoi eräs miekkonen minulle joskus. Joinakin vuosina näihin aikoihin on riittänyt paljonkin kiirettä, kun talvija kesälajeja on urheiltu yhtä aikaa. Myös polkujuoksuja aloitellaan piakkoin ja lukuisat kiuruvetiset ravihevosetkin ampaisevat taas tiuhempaan tahtiin radoille. Pitkin syksyä, talvea ja alkukevättä pelattu Kiuruveden keilailupuulaaki saatiin päätökseen viime torstaina, kun perinteikkäässä kilpailussa heitettiin kuuden parhaan joukkueen finaali. Osanottajia oli yhteensä 34 ja suurin kalamäärä oli Esa Lapilla PiPi:stä tuloksella 12 390 grammaa. Mutta onneksi robotti-imuri on keksitty ja auton voi käyttää fiksauksessa. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin Vilho Väisänen ja jäseniksi Kalevi Ruotsalainen, Markus Juntunen, Jari Harmoinen. Siinäpä sitä olisi ollut juhlittavaa kerrakseen, mutta koronan pirulainen asetti omat rajoitteensa. Ohessa kilpailun tulokset: Miehet: 1) Esa Lappi PiPi 12 390g, 2) Ville Lappi PiPi 10 705g, 3) Kari Ikäheimo PiPi 10 150g, 4) Tom Lindroos 8120g, 5) Matti Kulju 8030g, 6) Jukka Linnilä KiVa 7240g, 7) Janne Lappi PiPi 6665g, 8) Jarmo Vartiainen 5260g, 9) Jari Metsälä PyPi 3980g, 10) Voitto Heinonen PiPi 3930g, 11) Perttu Vuojolainen PyPi 3885g, 12) Tuomo Karikumpu KiVa 3405g, 13) Erkki Manninen PyPi 3170g, 14) Juuso Kauranen PyPi 3140g, 15) Paavo Niskanen PyPi 3040g, 16) Seppo Kananen KiVa 2895g, 17) Toni Ahonen 2665g, 18) Reino Tuovinen PiPi 2200g, 19) Heimo Happonen PiPi 2190g, 20) Vesa Norrbacka TTUK 1800g. Vaikka aika ikävästihän se paljastaa näin keväisin, että miten pölyisiä esimerkiksi asunto ja auto ovat. Vappu on taas, vappu on taas... Venekohtainen uistelulupa maksaa kymmenen euroa ja kausilupa 25 euroa. pilkkikilpailut, jotka järjesti Koivujärvi ry. Varmaan jotain nyt unohtuikin ja pahoittelut siitä. huhtikuuta 2022 Urheilu Kaksi SM-mitalia painonnostosta Kiuruvetiset voimailijat saavuttivat jälleen lisää SM-mitaleita. Sorsalupa on kymmenen euroa syksyltä. Kyllä, luit aivan oikein: vaikka lunta on vielä siellä sun täällä ja osin paksujakin kerroksia, on juhannukseen alle 60 päivää. Ja jos vielä nyt toukokuussa koetaan pieni takatalvi, niin alan varmaan kohta jo itkeä – enkä suinkaan ilosta. Naisissa Hanna-Leena Siiskonen voitti N40-ikäryhmän 81 kg:n painoluokan Suomen mestaruuden omilla henkilökohtaisilla ennätystuloksillaan. Olkoonkin, että ne Rauno Pikkaraisen teesit torin esiintymislavan seinässä olivat hauska idea silloin koronakeväänä 2020. Aivan kuten syksyllä syys-lokakuussa. Luotan näihin sanoihin hyvin vakaasti. TOIVOTAAN myös, että aurinko paistaisi ja lämmittäisi. Tänä vuonna tosin monikaan ei taida päästä viettämään tätä karnevaalia niin sanotusti pitkän kaavan kautta, sillä vappuaatto osuu lauantaille ja vappupäivä sunnuntaille. Teletapit voitti keilailupuulaakin Jyväskylässä järjestettiin viime viikonloppuna Masters-ikäryhmien painonnoston SM-kilpailut, joista Kiuruveden Urheilijat saavutti kaksi mitalia. Ulkopuolisille kalastajille vetouistelun päivälupa on kymmenen euroa per vene ja kausilupa 25 euroa veneeltä. Voittajaksi keilasi lopulta nuorten muodostama joukkue Teletapit, kun taas kokeneempien heittäjien muodostama Team Tohelot oli hopealla ja niin ikään konkareista koostunut Köllykät pronssilla. Mukana finaalissa olivat Team 12, Team Tohelot, Köllykät, Teletapit, Kierretapit ja Puttookseen Piisonit. Siiskonen nosti tempauksessa 55 kg ja työnnössä 69 kg, joten yhteistulokseksi karttui 124 kg. MUTTA eiköhän se kunnon kevät ja kesäkin vielä joskus tule. Entisinä jatkavat Tapani Blomberg, Arvi Huttunen, Jouko Rytkönen ja Henrik Kärkkäinen. Jäältä pyydettäessä saa olla kaksi verkkolupaa per osakas, kesäpyynnissä viisi verkkoa ja jatassa enintään kaksi verkkoa. KiuPan jalkapallokausi on alkamassa jossain vaiheessa, Lupiksella on esteja kouluratsastuskisat, Jänteen hallilla suunnistuksen kansalliset kisat ja Kuorevirralla piirinmestaruusmaastojuoksut. Ainakin sellaisia merkkejä on nyt toukokuussa ilmassa näin urheilumiehen näkökulmasta. Ja kaiken huippuhan on se, että vuonna 2020 eli niin sanottuna koronakeväänä vappua olisi todennäköisesti vietetty seuraavasti: ensin keskiviikko eli pikkulauantai, sitten vappuaatto ja vappupäivä, joiden jälkeen vielä viikonloppu. Miesten M60-ikäryhmässä SM-hopealle nosti itsensä KiurU:n Kalevi Tikkanen tehden yhteistulokseksi 145 kg, joka koostui 65 kg:n tempausja 80 kg:n työntötuloksesta.. 22 Keskiviikko 27. TOISAALTA tällainen pikavappu lienee ihan paikallaankin, sillä vastahan tässä oli pääsiäinen (jonka aikana ehti jo yllättävänkin paljon tottua joutenoloon) ja juhannukseenkin on enää aikaa noin puolitoista kuukautta. Tai sitten päättää vain olla stressaamatta liikaa. TÄMÄ myöhäinen kevät on aiheuttanut toimittajan työhönkin hieman harmaita hiuksia. Lisäksi Näläntöjärven vedenpinnan nostamisasian eteenpäin viemistä varten valittiin toimikunta, johon kuuluvat Arvi Huttunen, Kalevi Ruotsalainen, Seppo Hirvimäki ja Aimo Hyvärinen. Vieraspaikkakuntalaisille lupa maksaa kymmenen euroa päivältä ja 30 euroa per syksy
Ohjelmassa on taikuriesitys kello 12 ja 13.15. Urheilukeskushan on suunnitteilla entiselle yhteislaidunalueelle. Kilpailuissa arvostellaan koneen kokoaminen ja hoitaminen, siisteys, utareiden Kerttu Lämsä on vasta 9-vuotias, mutta kilpaili tasaväkisesti vanhempiensa kanssa. Ohjauksesta on huolehtinut Paavo Liski. KEVÄTSOINTUJA -KONSERTTI 1.5. Hän on 18-vuotias ja suorittaa jatkuvasti navettatöitä, lypsämistä ja muuta. Kilpailun tulokset: Varttuneimpien sarja: 1) Matti Niskanen Kiuruvesi 76,2, 2) Juhani Huttunen Vieremä 75,3, 3) Hannu Raerinne Vieremä 74,8. Savonmuan Hilima on Lauri Leskisen, Paavo Liskin ja Unto Eskelisen kirjoittama. Yleisö oli ihastunut esitykseen ja suosionosoitukset katkoivat jopa replikointia. Esiintymässä ovat Helena Tenhunen, Pekka Kaurala, Mirva Kainulainen ja Maarit Amper sekä pianistina Katja Aminoff-Tyni. Silloin kun ulkotöiden puolella on sesonkia, esim. Kiuruvedelle on jo alustavasti annettu ymmärtää, että jos suunnitelma on riittävän hyvä, tulee myös valtionapua. käsittely ja alussa tapahtuva tarkistuslypsy, nännikuppien asettaminen, lypsyn valvonta, loppulypsy, nännikuppien pois ottaminen, lypsyyn käytetty aika, lypsyn tarkkuus ja maidon puhtaus. kirkkoherra Kimmo Kivelä. (Kiuruvesi-lehti 26.4.1972) Savonmuan Hilima ihastutti kiuruvetisiä Kiuruvetiset ihastuivat varauksettomasti Kuopion Yhteisteatterin täällä 19.4. Myös Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on lupautunut esiintymään. Kiuruveden ja Vieremän 4H-kerholaisilla oli konelypsyn aluekilpailut, joissa nuoret ja varttuneemmat kerholaiset esittivät taitojaan. MENOVINKIT Turpaanvetotalakoot järjestää Plan B -tukikonsertin vappuaattona 30.4. Aikuisten lippu konserttiin maksaa 10 euroa ja alle 16-vuotiaiden lippu 5 euroa. Paikalla ovat myös Turpaanvetotalakoiden työryhmä sekä Kiuruveden Vappupäivänä 1.5. Tilaisuudessa järjestetään myös arvonta. Rakennusmestari Olavi Rautio kunnasta kertoi, että tärkeätä olisi nyt saada alueelle kunnon käyttösuunnitelma, jotta saataisiin valtionapua lain edellyttämissä puitteissa. MARK TWAIN Viikon miete Vitsikästä Miksi hakkeria ei voitu syyttää kyberiskusta. Nykyään vain neljä prosenttia lypsäjistä osaa työnsä. Suihkun saanut (Kiuruvesi-lehti 26.4.1972) Vappuaattona kello 12–14 järjestetään koko perheen tapahtuma Ravintola Lunan parkkipaikalla, osoitteessa Asematie 4. Lypsäminen on hänelle harrastus – ammatti tulee löytymään autopuolelta. (Kiuruvesi-lehti 26.4.1972) Lukijalta: Autoilijoille! Nyt on se vuodenaika, jolloin punnitaan, minkä verran teissä on herrasmiestä. Normaalisti lehmän lypsämiseen saa käyttää 3–4 minuuttia. Yleisin virhe on liika ajankäyttö. Vieremällä kuulemma oppikoulupojat ovat innostuneet lypsämiseen ja kesällä lomittavat emäntiä maataloissa ja saavat näin hanketta. Konsertin tuotot tullaan lahjoittamaan sodasta kärsivän Ukrainan hyväksi. Lypsämiseen hän perehtyi jo 15-vuotiaana. 23 Keskiviikko 27. Merkillepantavaa oli se, että puolet kilpailijoista oli poikia ja nämä kuuluivat varttuneempien sarjaan. Vähäinenkin huolimattomuus voi aiheuttaa sen, että jalankulkija joutuu pesettämään asusteensa eikä niistä enää sen jälkeen entisenveroisia tule. nyt muokkaustöiden alkaessa, jäävät navettahommat vähemmälle. kello 15–16 järjestetään konsertti kulttuuritalon näyttelytilassa. Kilpailun tuomari Karinen sanoi, että oikean lypsyn opetteleminen olisi terveellistä aikuisillekin. esittämään Savonmuan Hilimaan. huhtikuuta 2022 Viikosta viikkoon 50vuotta sitten 4H:lla oli lypsykilpailut Niemiskylän Kukkuran navetassa lypsettiin innokkaasti maanantai-iltana. Lisäksi on tanssiesitys sekä talutusratsastusta maksua vastaan ja rapsuteltavia eläimiä.. Mukana oli kaikkiaan seitsemän osanottajaa ja katselijoita moninkertainen määrä. (Kiuruvesi-lehti 26.4.1972) Urheilukeskus on myötätuulessa Kiuruveden urheilukeskushanke on hyvällä mallilla. Vieremäläinen Hannu Raerinne on 20-vuotias ammattikoululainen. Kilpailun tuomarina toiminut Elisabet Karinen sanoi, että lypsyinnostus on kovassa nousussa, mutta varsinaiseen osanottoon uskaltavat vain rohkeimmat. Rautio kertoi, että seuraavan kerran Kuopion Yhteisteatteri vierailee Kiuruvedellä ensi syksynä. Ohjelma maksaa 10 euroa. VAPPUAATON TAPAHTUMA 30.4. Päivällä Hilima esitettiin 350 koululaiselle ja iltanäytös oli loppuunmyyty jo ennakkomyynnissä – kansalaiskoulun juhlasalissa oli mukana yli 500 henkilöä. Hän ei ole maanviljelijäperheestä, mutta on 4H:n toiminnassa perehtynyt lypsämiseen niin, että sijoittui äskettäin valtakunnallisissa kilpailuissa kolmanneksi. Vesi ja rapa on irti ja lentää pyörän alta. kulttuuritalon Kiurusalissa kello 18. Konsertin on ideoinut Batu Lempinen. PLAN B -TUKIKONSERTTI 30.4. Jos huomaat olevasi enemmistön kanssa samaa mieltä, pysähdy tällöin hetkeksi miettimään asioita. Vanhempien sarjan voittajalla Matti Niskasella oli kotikenttäetu. Konsertissa esiintyvät Antti Sarvela, Kiuruveden Naislaulajat, Hilda Kilvensalmi, Eevi Huttunen, Iina Happonen, Kati Huttunen, Pirjo Kamaja ja Jasmin Saarela & Sampo Leksis. Vastaavanlaisia hankkeita on kuulemma paljonkin kärkkymässä valtionapua, mutta kunnollisia suunnitelmia ei ole. Teatteriasiamies H. Ja oikein taitava tekee saman työn vajaassa kahdessa minuutissa. – Näyttöä ei löytynyt. Nuoret: 1) Erja Kononen Vieremä 75,3, 2) Arja Pulkka Vieremä 75,1, 3) Kati Säisä Vieremä 74,3, 4) Kerttu Lämsä Kiuruvesi 68,6
mennessä kirkkoherranvirastoon. Myytävänä mykyrokkaa ja munkkeja mykyrokkaa ja munkkeja ym. Ilm. leinonen@evl.fi. klo 7-22. 12.5. Lähtö klo 9.30 srk-talolta ja paluu n. Juhlimkasvatuksen tiloissa. klo 10 To 28.4. Herätykset jatkuivat vuosikymmeniä välillä tasaantuen, välillä voimistuen. 017 770 0421 Perheuutiset Hautakivet Mukana elämän iloissa ja suruissa Seurakunnat Siunaus toimitetaan Kiuruveden kirkossa perjantaina 13.5. raamattupiiri. kikerho, kasvatuksen tilat. klo 15 Ke 4.5. Malmbergista kuoriutui vastuunkantaja, joka yhdisti ehkä vähän hajallaankin ollutta seuraliikettä. ja perhekerhot. Muistotilaisuus pidetään lähiomaisten kesken. Omaiset SYDÄMELLINEN KIITOS kirkkoherra ja ystävät 23.4.2022 johdosta! Helvi www.kiuruvedenhelluntaisrk.. herranvirastoon. PERHETYÖ PERHETYÖ Perhekerho yhdessä MLL:n Perhekerho yhdessä MLL:n kanssa to 28.4. naamiaisasuun. Su 1.5. Myös meihin kiuruvetisiin. Lähdin kiireesti kamariini ja ehdin saada oven lukituksi jälkeeni. Sen 110-vuotissyntymäpäivää ja tätä arvokasta perintöä me muistimme viime sunnuntaina pitämällä seuroja samanaikaisesti ainakin 80 paikkakunnalla, myös Kiuruvedellä. klo 18 To 5.5. Paavo Ruotsalaisen kerrotaan olleen täällä usein seuravieraana ja puhujana ja Kiuruveden seutu näyttää olleen hänelle tärkeä ja rakas. Ke 4.5. Perhekirkko, mukana seurakunnan päivämukana seurakunnan päiväja perhekerhot. 23.03.2022 Kiuruvesi Rakkaudella kaivaten Juha ja Tarja Tuomas, Miska ja Eetu Annakaisa, Lasse, Viljami ja Ville-Pekka siskojen lapset perheineen muut sukulaiset perheineen Minne meri ja taivas kantaa, minne aalto ja tuuli käy, siellä nouseva aurinko hohtaa ja sydämelles lempeän rauhan tuo. Kohteena Ylivieskan uusi kirkko. Lopettaessani siltä päivältä rippikoulun, saimme kokea helluntain ihmeen. Ylivieskaan. klo 15 Pe 6.5. Su 8.5. Kuljetus maksuton, ruokailu omakustanteinen. Vastuuryhmänä Helmiinat. Lähtö klo 9.30 uusi kirkko. klo 16.30. mattupiiri, takkahuone. menn. klo 12 Ma 2.5. Istahdin verannan penkille ajatuksiini vaipuneena. Kansanlaulukirkko (Huuskonen, Häyrynen, (Huuskonen, Häyrynen, Ahola). klo 15 klo 15 Ry:n seurat srk-talolla Ry:n seurat srk-talolla klo 19 klo 19 Vappuseurat HyvöVappuseurat Hyvölänniemessä (Eino Mykkälänniemessä (Eino Mykkänen, Svärd, Huuskonen). Ilhlö, retken hinta 20€. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ su 8.5. Kiitos myös Virranrannan henkilökunnalle Anna-Liisan hyvästä hoidosta. klo 11-14 Su 8.5. ruokailu omakustanteinen. ARJA PENTIKÄINEN Hengelliset. Se on yksi Suomen vanhimmista edelleen ilmestyvistä aikakauslehdistä, tosin nykyisin Henki -nimisenä. klo 16-18.00 kanssa to 28.4. ja 4.5. Kärkkäinen s. Se alkoi Lapinsalosta Pikkaraisen talosta ja levisi sukulaisuusja ystävyyssuhteiden kautta muualle Kiuruvedelle. menn. Omituista herätysliikettä oli tämän koulun kestäessä ilmennyt rippikoulunuorisossa. välounas srk-talolla. leinonen@evl.fi. Omaiset Kiuruvesi-lehti p. Retki Retki valtakunnallisille lävaltakunnallisille lähetysjuhlille Ouluun la 21.5. Siionin virret ja seurat ovat koonneet ja yhdistäneet erilaiset ihmiset liikkeeksi, joka on jättänyt jälkensä kirkkoon, seurakuntiin, yksittäisiin ihmisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Kohteena Ylivieskan kaan. Vappumyyjäiset Vappumyyjäiset Ry:llä klo 12-13. Su 1.5. Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme ERKKI SIPOSEN muistoa ja otitte osaa suruumme. Heränneiden seuraliike on 1800-luvulta alkaen synnyttänyt ja kuljettanut mukanaan ”ikävöivän uskon” perintöä sukupolvien ketjussa. klo 10 klo 10 Äitienpäivän sanajuÄitienpäivän sanajumalanpalvelus. Sallalle 0400 988 713 salla. huhtikuuta 2022 2 Keskiviikko xx. Herännäisyys -sana liittyy herätyksiin. Puhujiksi ovat lupautuneet Miikka Huuskonen, Eino Mykkänen ja Eero Svärd. Sydän hiljaa kaipaa. nen, Svärd, Huuskonen). VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ke 27.4. klo 18 Arkiretriitti Arkiretriitti takkahuoneessa takkahuoneessa LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ La 30.4. Vappu klo 10 klo 10 Vapun sanajumalanVapun sanajumalanpalvelus. 044 7050 443 konttori@ kiuruvesilehti.fi Hartaus Herännäisyydestä eli körttiläisyydestä Omistan tämän kirjoitukseni tällä kertaa herännäisyydelle, eli körttiläisyydelle. Su 8.5. lon kerho, takkahuone. Lämmin kiitos osanotosta. Mukaan mahtuu 30 16.30. klo 18 su 8.5. Toiset itkivät oven takana ja minä Herran jalkoihin polvistuneena huoneessa, ja minun on aina täytynyt pitää tätä hetkeä sinä, jolloin Herran armo särki sydämeni pohjan.” Tällä kokemuksella oli suuri merkitys papille itselleen, mutta myös paikkakunnallemme ja koko herännäisyydelle. klo 9.30. Kiitos myös kaikille vuosien varrella Erkin hoivaan osallistuneille! Omaiset Lämmin kiitos Alpo Kärkkäisen muistoa kunnioittaneille ja suruumme osaa ottaneille. moittautuminen 29.4. Toista viikkoa oli vielä koulun päättymiseen, ja olimme aikoneet vaimoni kanssa sen jälkeen lähteä kyyditsemään äitiäni Nivalaan. Rakkaamme Matti Juhani AUVINEN s. takkahuone. xxxxkuuta 2021 To 28.4. musiikkiperheen kirkossa. Tervetuloa kuulemaan lisää ja veisaamaan seuraaviin seuroihin Hyvölänniemeen 1.5.2022 klo 19. 01.10.1947 k. Myytävänä Ry:llä klo 12-13. klo 16-18.00 kasvatuksen tiloissa. Kaikille avoin Kaikille avoin SeurakuntaSeurakuntakerhon retki ti 10.5. Perhekirkko, malanpalvelus. klo srk-talolta ja paluu n. klo 12 Lähetyspiiri, Lähetyspiiri, takkahuone. Vappu Su 1.5. To 5.5. klo 18 sanan ja rukouksen ilta KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Kiuruveden kirkossa toimitetaan liturgia su 1.5. klo 15 Naisten raaNaisten raamattupiiri, takkahuone. Rakkaamme Anna-Liisa MISSONEN o.s. La 30.4. Tuvasta kuului hiljaista itkun nyyhkytystä, joka muuttui yhtäkkiä sydäntä vihlovaksi parkaisuksi, ja useita nuorukaisia tuli hätäytyneinä juosten minua kohti päärakennuksen rapuille. 017 770 0421 p. alkaen klo 10 Vappumyyjäiset TORINTUVappumyyjäiset TORINTUVALLA VALLA Ma 2.5. ym. DIAKONIA DIAKONIA Päivystys diakoniatoimistolla Päivystys diakoniatoimistolla toukokuun alusta lähtien toukokuun alusta lähtien vain torstaisin klo 9-11 vain torstaisin klo 9-11 toistaiseksi. klo 11 ehtoollisjumalanpalvelus Ti 3.5. Mukaan mahtuu 30 hlö, retken hinta 20€. Sallalle 0400 988 713 salla. 20.04.2022 On koti niin tyhjä, hiljainen on suru niin raskas kantaa. Vanhassa pappilassa asunut pitäjänapulainen Wilhelm Malmberg (myöhemmin Malmivaara) kertoo vuoden 1881 herätyksestä näin: ”Pidin rippikoulua pappilan tuvassa. alkaen klo 10 La 30.4. klo 10 KuulonhuolKuulonhuollon kerho, takkahuone. Nyt ne tulevat kysymään neuvoa parannuksen tekoon, enkä minä tiedä itsekään koko asiasta, tuli mieleeni. Ilmoittautuminen 29.4. toistaiseksi. klo 10 Lämmin kiitos Alpo Kärkkäisen muistoa kunnioittaneille ja suruumme osaa ottaneille. 24 Keskiviikko 27. Olet aina sydämessämme Aila Piia, Pasi, Perttu ja Panu Satu, Sami, Samuli ja Sohvi veljet ja siskot perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 28.06.1928 Kiuruvesi k. klo 11-14 ÄitienpäiÄitienpäivälounas srk-talolla. Vastuuryhmänä Ahola). Ne alkoivat Kiuruvedellä 1820-luvun alkupuolella, jolloin oli suuri herätyksen aalto. Kuljetus maksuton, klo 7-22. ja 4.5. klo 18 Lavrenchukin Lavrenchukin musiikkiperheen kirkossa. Helmiinat. Juhlimme vappua, voit pukeutua me vappua, voit pukeutua naamiaisasuun. Kiitos myös Nivan hoitokodin henkilökunnalle Alpon hyvästä hoidosta. La 30.4. Tärkeäksi yhdistäväksi tekijäksi muodostui myös oma äänenkannattaja, jyrkän kirkollinen Hengellinen Kuukauslehti, jonka hän perusti Vanhassa pappilassa vuonna 1888. Seuraliike jatkoi järjestäytymistään, kun Ylivieskassa Jaakolan talossa perustettiin Herättäjä-Yhdistys vuonna 1912. hetysjuhlille Ouluun la 21.5. Ylivieskerhon retki ti 10.5. Mutta asiassa teki Herra käänteen. Su 8.5. mennessä kirkkoIlm. Kiitos myös Nivan hoitokodin henkilökunnalle Alpon hyvästä hoidosta. 12.5. klo 16 Ke 27.4. Kun lähdin kouluhuoneesta mieli murtuneena, jäivät kaikki oppilaat sinne. klo 16 KokKokkikerho, kasvatuksen tilat. Kansanlaulukirkko palvelus. Kuollut Kuollut Anna Liisa Missonen 93 v Anna Liisa Missonen 93 v Alpo Antero Kärkkäinen Alpo Antero Kärkkäinen 93 v 93 v Martta Elisabet Svärd 85 v Martta Elisabet Svärd 85 v Kastettu Kastettu Ella Mette Juulia Vartiainen Ella Mette Juulia Vartiainen Matias Lauri Antero Pappila Matias Lauri Antero Pappila Muistokiitos Kuolleet p. Pe 6.5. klo 15 Rinnekodin Rinnekodin raamattupiiri. Omaiset Sydämelliset kiitokset kaikille rakkaamme Martta Svärdin muistoa kunnioittaneille ja monin tavoin meitä surussa lohduttaneille
klo 16-20, Betonista koristeita puutarhaan 13.-14.5., Kansallispuvun ja tykkimyssyn ompelun lyhytkurssi 13-15.5., Metsästäjätutkintoon valmentava koulutus 2.6. Wikli Kiinteistöt LKV, Anne Idström, p. 044 5413113, anne.idström@ wikli.fi ---------------------------------------------------Talkkaripalvelut, remppapalvelut, voinnin tarkistukset, EA-koulutukset. Tervetuloa! Eläkeliitto ti 3.5. Johtokunta. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 18: ma: broileririsotto, rapeasalaatti, ti: makaroonilaatikko, porkkanaraaste, ke: jauhelihakeitto, juusto, kurkku, grahamvuokaleipä, to: kalamurekepihvit, perunat, kastike, punajuurisalaatti, pe: riisipuuro, ruisleipä, leikkele, mustikkakiisseli. Vierailija apteekista. klo 18, musiikkija tanssiryhmien esityksiä, Kiurusali, vapaa pääsy! Opiskelijatöiden kevätnäyttely 30.4.-2.5. klo 14.30 Seurakuntatalon isossa salissa. 045 8539079 ---------------------------------------------------Lottaperinne Iisalmi ry/ Kiuruveden paikallisosaston ylimäär. Tervetuloa! Kuulonhuollon kerho to 28.4. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Tervetuloa! Parkinsonkerho kokoontuu ma 2.5. Myynnissä rieskaa, ruisleipää, munkkeja ja simaa ym. Soita ja kysy lisää! Elämän Apu, Janne Virmanen 044 3450239 ---------------------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. 2.PRH:n 29.3.2022 rekisteröimä Lottaperinneyhdistys Kiuruvesi ry aloittaa toimintansa. Avoinna la-su klo 10-15 ja ma klo 10-20 DNA -sukututkimus – maksuton etäluento ke 4.5. TUULA LOIJAS rustettu vuonna 1951. Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. KULTTUURITOIMI 1.5. Päiväpiiri ja ystävätoimintaa järjestetään yhdessä seurakunnan kanssa. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. 050 4387665 ---------------------------------------------------Vuokrattavana mökki kauniilla Pyhäjärven rannalla. Mukana pankkija lakiasiantuntija OP:sta. Viriketuokio. Lisätietoja tulee myöhemmin. klo 12.00 numeroissa 0400 271143 ja 040 5766507 tai uimahallin kassalla aukioloaikoina. vuosikokous ke 11.5.2022 klo 11.30 Rukajärvikeskuksessa. UIMAKOULUT kesäkuussa ja heinä-elokuussa: Viikko 23 (6.-10.6.) 9.00-9.45: leikkiuimakoulu 3-4v 10.00-10.45: alkeisuimakoulu 5-6v 11.00-11.45: erityisuimakoulu Viikko 24 (13.-17.6) 10.00-10.45: alkeisuimakoulu 5-6v 11.00-11.45: koululaiset (ei 25m uimataitoa) Viikko 30 (25.-29.7) 9.00-9.45: leikkiuimakoulu 3-4v 10.00-10.45: alkeisuimakoulu 5-6v 11.00-11.45: koululaiset (ei 25m uimataitoa) Viikko 31 (1.-5.8.) 9.00-9.45: leikkiuimakoulu 3-4v 10.00-10.45: alkeisuimakoulu 5-6v 11.00-11.45: koululaiset (väh. ja 25.7.-26.8. Heikki Lång, p. Ilmoittautumiset 6.5. Ohjelma 10€. 044 5331062 ---------------------------------------------------Eläkeläiset ry: kerho ke 4.5. huhtikuuta 2022 Asuntoja Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. alk. Katso www.tori.fi: Pyhäsalmi 88931569. Mitat 35 ja 50 cm. Kiuruveden Suomen Punaisen Ristin osasto on peSPR Vapaaehtoisia kiitettiin mitalein Aune Hyvärinen (vas.), Eila Kämäräinen ja Eero Idström. 1.Päätetään 2.kerran paikallisosaston purkamisesta. Hyväksytään säännöt. Huom. munkkia, simaa, ruisleipää ym. UUSI! Yhdessä keskustellen -suomea maahanmuuttajille tiistaisin klo 11-12.30, kirjasto opintolukusali UUSI! Nuorten musiikkileiri 12-18 -vuotiaille Hyvölänniemen leirikeskuksessa 15.-18.6. 0400 945544 ---------------------------------------------------Iltalypsyn kahvila avoinna perjantaina klo 10-15. Sinikka p. Hallitus. 040 182 4433 ---------------------------------------------------Eläkeliitto pe 29.4. Anneli 0400 682990 tai Tapani 0400 383296, at.haapakangas@pp.inet.fi ---------------------------------------------------Kesärenkaat edullisesti; asennus, tasapainotus, kausivaihto. 050 5265 787 MYYDÄÄN Unto Styrmanin taiteilijakoti. Tarjolla harvinainen ja uniikki koti-kokonaisuus aivan palveluiden keskellä. Rivi-ilmoitukset Muistilista Kaupunki KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Kevätmatinea ma 2.5. Ostaja maksaa välityspalkkion. Kulttuuritalon tiloissa. mennessä Helena Juntuselle puh. 040 670 7097 Kuulutus asuntoja ja toimitiloja keskustasta Annetaan vuokralle p. klo 13 karaoke kerhohuoneella. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Osastossa on lähes 100 jäsentä, joista aktiivisia vapaaehtoisia on noin 15. Asiakkaamme haluaa ostaa tukikelpoista peltoa Kiuruvedeltä. ruokailu alkaa klo 10.30. Myös varaukset puh. Osasto toimii aktiivisesti. Sydänkerho kokoontuu 5.5. ---------------------------------------------------Lottien ja pikkulottien tuettu loma Runnilla 17. klo 15 ja su 1.5. klo 12.00-14.00 Suljettu to 26.5. klo 14, FT MBA Marja Pirttivaara, Kiurusali Karaoketanssit 12.5. klo 13 srk-talon monitoimisalissa. klo 10 srk-talon takkahuoneessa. 040-753 0370 ---------------------------------------------------www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com 0400-685968 Teippaukset ja muut mainospalvelut Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on Suomen Punaisen Ristin hallituksen ehdotuksesta myöntänyt Suomen Punaisen Ristin kultaiset ansiomitalit kiitoksena ansiokkaasta työstä Punaisen Ristin päämäärien hyväksi Eero Idströmille, Eila Kämäräiselle, Aune Hyväriselle. alk., Lasten liike, aloittelevat ja nuoret ohjaajat – koulutus 5.5. Tämän lisäksi osastolla on Ylä-Savon VAPEPA:n hälytysryhmässä valmiina etsintöihin, ensihuoltotehtäviin ja henkisentuen tehtäviin.. 040 527 3014 Ylä-Savon jätekeskus p. 050 400 9437 Annetaan vuokralle siisti KT-YKSIÖ 26,5 m² , Ollintie 6 2.krs Lasitettu parveke. Jumpat pyörivät 2.5.-22.6. klo 15.00 Kevätsointuja konsertti kulttuuritalolla aulatilassa. leivonnaisia. klo 10 tiistai-kerho srk-talolla. Ympärivuotista majoitusta. KIRJASTO Kesäaukioloajat toukoelokuu: Asiakaspalvelu: MA TI ja TO PE 10.00 16.00 KE 12.00 18.00 Omatoimikirjasto MA-SU 8-21 PUISTOJUMPAT alkavat ensi viikolla! Maanantaisin klo 14-14.30 Raivaaja-/senioripuisto Keskiviikkoisin klo 14-14.30 Uimahallin viereinen kaukalo (hiekkakenttä) Perjantaisin klo 14-14.30 Yläkoulun piha Puistojumpat ovat kevyitä kaikille soveltuvia ilmaisia jumppia. Puh. 25 Keskiviikko 27. Uimakoulun hinta 40€. Ateriapalvelun ruokalista vko 18: ma: broileririsotto, perunat, porkkanaviipale, rapeasalaatti, mansikkakiisseli, ti: makaroonilaatikko, sekavihannes, porkkanaraaste, puolukkakiisseli, ke: jauhelihakeitto, juusto, kurkku, aprikoosipuuro, to: kalamurekepihvit, perunat, kastike, herneet, punajuurisalaatti, mustaherukkakiisseli, pe: kaamoskiusaus, he-ma-pa, kaalisalaatti, mustikkakiisseli, la: lohikeitto, leikkele, punajuuri, mustaherukkalesepuuro, su: paahtopaisti, perunasose, rosekastike, parsa-kukka-porkkana, fetasalaatti, marjarahka. Asunto on myynnissä osoitteessa ETUOVI.com YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Neuvoja-tiedottaja p. klo 10 Puistonkulmalla. klo 16 Puistonrinne, karaokeryhmäläiset esiintyvät, liput 5 € Vielä ennättää ilmoittautua seuraaville kursseille: Järjestyksen valvoja kertaus 7.5., Tuhkauurnan tekokurssi 30.4. 19.5.2022. 25m uimataito) Ilmoittautuminen alkaen ti 3.5. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi KIURUVEDEN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT TOUKOKUUSSA Kiuruveden jäteasema (Kirkkoharjuntie 36 Kiuruvesi) Avoinna ma klo 7.30-12.30 ja to klo 12.00-17.00 HUOM! avoinna myös la 14.5. Juhan Rengas ja Kunnossapito, Niittypolku 8, Kiuruvesi, p. Tervetuloa! ---------------------------------------------------Torilla torstaina 27.4. Esiintymässä Helena Tenhunen, Pekka Kaurala, Mirva Kainulainen ja Maarit Amper sekä pianossa Katja Aminoff-Tyni. Tarjoa. Heti vapaa p
050 381 8559 TORSTAINA klo 9-12 KIURUVEDEN TORI TORILLA TORSTAINA klo 9 -10 Kangasniemen Peruna p. 040 5766499 Tervetuloa! Hallitus Jyty Kiuruvesi ry:n KEVÄTKOKOUS ke 5.5.2021 klo 16.15 kaupungintalon kahviossa. Esillä sääntömääräiset asiat. Täytekakkukahvit ja arpajaiset. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. 050 323 0840 Kokouksia TiensuuHietaniemi tiekunnan toimitsijamies PihlajamäkiKonttilehto tiekunnan Hoitokunta Lammintauksen tiekunnan Hoitokunta Kiuruveden Hengitysyhdistys ry:n hallitus Luupuveden nuorisoseuran Luupuveden kyläyhdistyksen Tervetuloa! Rytky-IsomäkiKaarteenperä tien Hoitokunta Tiistaina 10.5.2022 klo 16.15 alkaen Runnin kylpylällä. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. 0400-239 548 Tarkastettua SIEMENJA RUOKAPERUNAA (10 lajia) maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 28.4. Lisätietoja antaa ympäristöneuvos Riitta Ikäheimo, puh. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! TORILLA TO klo 9–12 Tarkistettua, kalajokista RUOKAja SIEMENPERUNAA p. 26 Keskiviikko 27. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden antamiseen ilmenevät kuulutuksesta. Esillä sääntömääräiset asiat. p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Ostetaan Myydään Kuulutus Sekalaista Torilla Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. Tervetuloa! Hallitus JYTY Kiuruvesi ry:n KEVÄTKOKOUS Kiuruveden Keskusta ry:n Johtokunta. ROMULUX Kiuruvedellä p. Asiakirjat ja kuulutus ovat nähtävillä 22.4.–30.5.2022 osoitteessa https://ylupa.avi.fi. 050 307 5439 Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. 5.5.2022 mennessä anne.mansikkala@kiuruvesi.. Anssi 040-586 5902 OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. Tarvittaessa risujen ja runkojen poiskuljetus. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Lauri 044-329 7050 Matti 044-355 9443 Pihapuiden kaadot ammattitaidolla! Käymme tekemässä hinta-arvion veloituksetta paikanpäällä. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Ruokailu ja savusauna porealtaineen Sitovat ilm. 029 501 6828, riitta.ikaheimo@avi.fi LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% MYYNTI JA KULJETU S KULJETUSLIIKE PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Pyhäsalmen tori 13-14.30 lämminsavukirjolohi leet ja savusiikaa, kalakukot, järvikalaa, kalapihviä, savulohipiirakoita ym. xxxxkuuta 2021 Kiuruvesi-lehti p. huhtikuuta 2022 4 Keskiviikko xx. VESILAIN MUKAINEN LUPAHAKEMUS Itä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Sulkavan osakaskunnan lupahakemus koskien Sulkavanjärven keskivedenkorkeuden nostamista (ISAVI/4036/2021)
040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Tilaa käsintehdyt tuotteet kotiin tai lahjaksi Teollisuustie 4, 74700 Kiuruvesi www.siluettiverstas.fi Perunkirjoitukset Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi _ 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. huhtikuuta 2022 Kiuruvesi-lehti p. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. 27 Keskiviikko 27. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p
xxxxkuuta 2021 Myyjäiset Sekalaista www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com 0400-685968 Kiuruveden tori lauantai 30.4. huhtikuuta 2022 6 Keskiviikko xx. Pahkamäentie 10, Kiuruvesi la 30.4.2022 klo 19.00 – 23.00 TANSSIT KALLIOKYLÄN JUKOLASSA DUO AKE PÄÄKKÖ & ANTTI KEMPPAINEN Liput 10 € Tervetuloa! Kalliokylä viihtyisäksi ry kalliokyla.fi Simaa ja munkkeja Kiuruveden seurakunnan lähetystyön hyväksi V a p pu m yy j äi s et V a p pu m yy j äi s et Hyvää Vappua! Hyvää Vappua!. klo 9.00 – 15.00 Kevätmar inat • • • • • • Kylmäsavulohi Kylmäsavusiika Lämminsavulohi Graavilohi Graavisiika Tervetuloa! Taikuri esiintyy klo 12.00 ja 13.15. klo 13.30. 28 Keskiviikko 27. Talli Taitavat Kaviot paikalla ihanien eläinystävien kera, KiVo:n ryhmä Helmet esiintyy n. Vappuaaton pihajuhlat Äitienpäivänä su 08.05 Hotelli Peltohovi Hotelli Peltohovi Asematie 9 Asematie 9 hotelli@hotellipeltohovi.fi hotelli@hotellipeltohovi.fi 010 340 77 35 010 340 77 35 Wappubrunss Wappubrunssii Kylmät Vihersalaatti Meloni-briesalaatti Jääkellarin lohi Kylmäsavustettu lohi Skagen röra ja blini Siivutettu petite tender Juustolajitelma Leikkelevalikoima Marjasekoitus ja jogurtti Hedelmälankku Lämpimät Falafel ja ratatouille Pekoni Minibratwursti Nakki ja lihapulla Munakokkeli Cocktail-piirakka Munavoi Minicroissant Helmipuuro Marjakeitto Makeat Valkosuklaa-raparperijuustokakku Porkkanakakku Suolakinuski-juustokakkupiiras Pikkumunkki ja sima Vaahtokarkkivarras 226,90 hlö 6,90 hlö Lapset (alle 12v) -50% Lapset (alle 12v) -50% os. La 30.04