JAANA SELANDER 8-9 » Nuoret työllistivät itsensä 4H-yritysneuvoilla 6-7 » Monialayrittäjä panee vauhtia Vihtiin Kiuruvetisjuurinen Leevi Pursiainen oli Vihdin ääniharava (kok.). WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,77 euroa/vko 14 » Koivujärvi ry:n juhlakisat vetivät paljon väkeä paikalle Kylän kentillä on urheiltu aktiivisesti eri lajeissa jo 90 vuoden ajan. Petra Linnilä (vas.) ja Venla Kulhomäki loivat itselleen työpaikat perustamalla kahvilan K-Supermarketin alakertaan. VUOSIKERTA, NRO 30. 012138-2230 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 27.7.2022 69. Kesämökeistään tunnetulla Koivujärvellä etenkin yleisurheilu on ollut vuosien mittaan hyvin perinteikäs ja suosittu laji.. 10 » Pappilassa vuohetkin puhuvat Linda Hyytiäisellä on sylissään vuohi nimeltään Prinssi Eerik
He ovat kunnioittaneet ja ponnistaneet juuristaan, mutta nähneet myös laajemmalle. Kesään kuuluu kuitenkin mielellään aurinko ja lämpö ja sitä mukaa ulkoilu ja luonnosta nauttiminen. Poptori Oy ERKKI PUUMALAINEN toimitusjohtaja SULT ry hallituksen jäsen Tauno Ojala ei ollut karkuri. Kiuruveden jämäkkää asemakaavaa koristavat kukkaistutukset, ei pilata kauneutta ja viihtyisyyttä roskilla. Pelto ja kaunis Koskenjoen maalaismaisema jokineen on mitä mainioin mainos upeasta, elinvoimaisesta ja hyvin hoidetusta maaseudusta. Myös maastopalot ovat kurittaneet vanhaa mannertamme, esimerkiksi Rankassa on evakuoitu tulipalojen tieltä tuhansia ihmisiä. Jos ulkomaiset lobbauskoneistot ovat onnistuneet myymään ajatuksen omistuksen myymisen kannattavuudesta, nyt on viimeinen hetki todeta se fuskuksi, ja aloittaa kotimaisuuden reformi niillä aloilla, missä vielä voi. Lähtökohdat kannattavuuteen olivat keskimääräistä heikommat, sillä taustalla oli tappiollisia vuosia sekä korona ja sodan kohottamat matkustamisen kustannukset. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. 2 Keskiviikko 27. Puolen miljoonan panostus yli kolminkertaistuu alueen yrityksille tuloksi. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Jatkakaamme heidän työtään kunnioittamalla kaunista ympäristöämme. Kirjoituksia ei palauteta. Kiuruveden taajama on pysynyt rakenteeltaan hallittuna ja tiiviinä valtatien ja järven rajaamana. Kiuru oli vangiksi jouduttuaan ollut ensin Heimopataljoonassa, mutta pataljoonan hajottamisen jälkeen hänet oli komennettu Niemiskylään. TUOMAS LUUKKONEN KIURUVESI on pienuudestaan huolimatta Suomen toiseksi suurin maidonja suurin naudanlihan tuottaja. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti VIIME syksynä ilmestyneeseen kirjaani Tuokiokuvia kotirintamalta on päässyt pujahtamaan vakava virhe. Ohikulkijoiden huomion on saanut myös Koskenjoella Tommi Jauhiaisen istuttama parin hehtaarin peltoala, jossa kasvaa keltalupiinia, rehuvirnaa, hunajakukkaa ja pian myös auringonkukkaa. Esimerkiksi torilla ja kaupungintalolla voi käydä ihastelemassa miten upeasti eri kukkalajikkeita ja värejä on istutettu rinnakkain. Meurman tunsi ja hyödynsi kansainvälisiä malleja, mutta hänen kaavoituksensa lähtökohtana olivat paikalliset olosuhteet. Kiuruvetiset ovat olleet aikanaan edistyksellisiä, asemakaavan on laatinut suomalaisen kaavoituksen ”grand old man” Otto-Iivari Meurman. Haastatellessani Niemiskylän Kämärilässä asunutta Aarne Pennasta hän mainitsi Tauno Ojalan olleen yksi karkureista. Ison kiitoksen siitä ansaitsevat taiteilijat ja talkooväki, jotka sinetöivät maksimaalisen koheesiovoiman syntymisen. Kiuruveden taajamassa riittää silmänruokaa, kukkaistutukset on hoidettu erityisellä pieteetillä. Ojalan ja Kiurun tiet kohtasivat Ruotsissa ja tästä kertoo Tauno Ojalan poika, Oulussa asuva Pentti Ojala: – Isäni työskenteli viisija kuusikymmenluvuilla metsätyönjohtajana Kiuruvedellä. Kiuruvesi on siinä mielessä hieno, ja kaupunkimainen taajama, että meillä selkeästi erottuu kaupungin keskus, ja se on tori. Aarne Pennanen kertoi samassa jutussa myös inkeriläisestä sotavangista Jussi Kiurusta. Jussilla ei ollut vielä siinä vaiheessa edes ajokorttia, mutta muutaman vuoden kuluttua hän sellaisen hankki. Helleaallot kuumenevat, pitenevät ja syvenevät, kuivuus vaikeuttaa maanviljelyä ja sitä kautta uhkaa elantoamme. Torilla oli tiistaiaamuna kymmenkunta kessukäärettä, vaikka roskis on vieressä. RAIMO JOKISALMI jardien tuottoja Suomesta meidän työstämme. Kiuruveden rakennussuunnitelma on vuodelta 1924. Kiuruvedellä toteutui talvisodan henki, sillä uusi yrittäjä, poliittinenja virkamiesjohto sekä radio ja lehti ymmärsivät yhteistyön ja aineettomien pääomien arvon. Suomen ja Suomi-iskelmän sydämen asia POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Näkymää alleviivaa esiintymislava, joka sekään ei ole itsestäänselvyys kaikissa maaseutukunnissa. Nyt sillä on mahdollista kasvaa merkittäväksi henkisen ravinnon aitaksi, sillä se saavutti, toisin kuin moni muu tapahtuma, iskelmäviikoillaan ennätysyleisön. Roskia on edelleen turhan paljon katujen varsilla. Satunnainen turistikin heti ymmärtää, että tässä ollaan Kiuruveden ytimessä. Moni tuli sen jälkeen keskustelemaan ja toivomaan, että veisin viestiä pääkaupungin päättäjille. Tämä todentaa uuden kulttuuriministerin lausunnon kulttuuriin panostetun euron moninkertaistumisesta. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Hyvinvointi tarvitsee tuottavuutta, ei vain työtä ja liikevaihtoa. Tuolle jykevälle, aikaa kestävälle pohjaratkaisulle ovat suuntaviitat luoneet kuntapäättäjät, jotka ovat koostuneet vahvojen, Kiuruveden asuttaneiden sukujen edustajista: Kärkkäisistä, Tikkasista, Remeksistä, Hyvärisistä. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 101 e / 92 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Outoa, ettei kaikille vielä ole itsestään selvää, että Suomessa ei voi puhua huoltovarmuudesta, jos maatalous, maaseudun yrittäjyys ja kulttuuriteollisuuden keskeiset omavaraisrakenteet jätetään vaille toimintaedellytyksiä. Varsinkin Vehnäahosta lähetettiin sellaisia terveisiä, että Jussin pitäisi tulla käymään. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Talkooväen palkka on toivo paremmasta, mutta talkootyö menetetään, ellei töille saa niiden ansaitsemia kasvuja toimintaedellytyksiä. Tauno Ojala palveli sodan aikana Rukajärvellä konekivääriryhmän johtajana. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa vaan Pennaselta meni haastattelussa nimet sekaisin, enkä arvannut asiaa tarkistaa. Suomessa näihin lukemiin ei sentään ole päästy, vaikka välillä olo ja elo on tuntunut hiostavalta. Ihminen kaipaa kauneutta ympärilleen, esteettisyys tuottaa hyvää oloa. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, toimittaja Aku Laatikainen 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Hän kävi Niemiskylässä usein ja reissasi muutenkin ympäri Suomea. Siellä pantiin Vihreiden niittyjen luoma IPR -tase eli aineeton varallisuus töihin. Muun muassa Britanniassa, Portugalissa ja Espanjassa. Vuonna 1969 muutimme koko perhe Ruotsiin ja kuinka ollakaan, isäni työkaveriksi rautatehtaassa sattui Jussi Kiuru, joka oli ollut sotavankitöissä Niemiskylässä. ULKOMAISIIN käsiin ajautuneet energia-, lannoiteja viihdeteollisuus synnyttävät kymmenien milKyösti Mäkimattila oli yksi Iskelmäviikon esiintyjistä, hän valloitti kuuntelijoiden sydämet. Kun tulimme kesällä 1970 lomalle Ruotsista isäni sanoi, että nyt lähdetään käymään Vehnäahossa ja Kämärilässä, viedään sinne Jussin terveiset. heinäkuuta 2022 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kukkaloistoa kaupunkimiljöössä H elteet ovat koetelleet Eurooppaa heinäkuussa, monessa maassa on mitattu yli 40 asteen lämpötiloja. Näin virhe pääsi tapahtumaan. Auton hankittuaan hän uskaltautui Suomeen. SAIN Kiuruvedellä kutsun osallistua Suomen Luova Talous (SULT) ry:n edustajana kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen järjestämään Pandemiasta Landemiaan paneeliin. Helteiden taustalla sanotaan olevan ilmastonmuutos
Suomessa tuotetusta maidosta juodaan nykyisin noin neljännes tai vähän vähemmän. Inflaatio nousee nopeasti ja ruoan hinnan nousulla on siihen iso osuus, suurin varmaankin energian hinnan kohoamisella. Toisin on monissa kehittyvissä maissa, jotka ovat paljolti tuontielintarvikkeiden varassa, niissä voi kallistuva ruoka tai jopa ruokapula aiheuttaa levottomuuksia. On myös ollut esillä, riittääkö ruokaa kaikille, koska Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen seurauksena ei maailmanmarkkinoille saada tarpeeksi elintarvikkeita ja hinnatkin ovat nousseet todella paljon. Ruoan omavaraisuus nousisi jo vähentämällä ruokahävikkiä, joka on yllättävän suuri, kaikkiaan 10–15 prosenttia ja tästä kolmasosa häviää kotitalouksissa eli yli 100 miljoonaa kiloa. Maidosta valmistetaan juustoja. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. KAIKEN muun harmin lisäksi ilmastonmuutos etenee yhä kiihtyvää vauhtia, varsinkin kun nyt kriisin keskellä joudutaan muutosta hillitseviä toimenpiteitä siirtämään eteenpäin. Sitä käytetään myös paljon leivonnassa ja ruuanlaitossa. Superhelteet Etelä-Euroopassa ja Englannissa ovat huolestuttavia oireita ilmaston muutoksesta. Miika Kämäräinen Imettävä eläinlahko on parhaiten lisääntynyt ja elänyt evoluution aikana. Maidossa onkin kaikki aineet kasvuun ja elämiseen, Siinä on kaseiinia, kaseiini on nimittäin maidon pääasiallinen proteiini: lehmänmaidon sisältämästä proteiinista noin 80 % on kaseiinia ja loput noin 20 % on heraa. Ne hinnat, mitkä oli ennen Ukrainan sotia oli nipin napin sopivat. Mari Partanen Putinin 70 centin hinnat olisi ihan sopivat! Vesa Kärkkäinen Tänään tankkasin täällä Norjan rajalla, 2,8 euroa litra. Samoin on ihmisen lapsen kasvu, pelkällä äidinmaidolla lapsi elää ja kasvaa yksivuotiaaksi. Laskettiin, että samalla hinnalla päästiin Kreetalle kolmeksi viikoksi. Maailmassa on paljon alueita joissa viljan viljely ei onnistu, mutta ruoho ja heinä menestyvät. Suurin vaikutus olisi polttoaineiden tuonnin vaikeutumisella ja maatalouskin käyttää enimmäkseen tuontipolttoaineita. Niina Knuutinen Kesälomareissu jää tekemättä, tosin siinä on myös henkilökohtaisia syitäkin mukana. Jarmo Kemiläinen No eipä kyllä paljon hupiajelua viitsi harrastaa, pikkusen on kyllä liian tyyristä jo. Kasvinsyöjäeläimet, kuten märehtivät lehmät, pystyvät hajottamaan selluloosaa mikro-organismien avulla, ne muodostavat siitä maitoa ja lihaa. Suomessa ei ruoasta tule olemaan pulaa, Suomen omavaraisuus on ihan kohtuullisella tasolla ja Suomella on korkean elintason maana varaa myös ostaa tuontielintarvikkeita. Maidosta vain hyvin pieni osa käytetään juomana. Nyt mennyt hinta järjettömiin. Muistan kyllä ne alle euron hinnat ja niitä on iso ikävä! Tiina Dahlgren Matkailuautolla Eurooppaan jäi nyt tänä kesänä tekemättä hintojen takia. SATONÄKYMÄT ovat hyvinkin vaihtelevia, paikoin on ollut liian kuivaa ja paikoin liian sateista, mutta normaalikin keskimääräinen sato olisi todella tarpeellinen kohonneiden kustannusten kanssa painiville maatiloille. Naudat pystyvät käyttämään kaiken näillä mailla kasvavan nurmen, heinän ja viljan oljet. Kasviksissa oleva selluloosa ei imeydy ihmisen ruuansulatuksessa, mutta se kuuluu ravintokuituihin, joilla on terveydellisesti edullisia vaikutuksia. OSTAMALLA puhdasta suomalaista ruokaa pidetään Suomi ja sen maaseutu elinvoimaisena! VIERASKYNÄ HANNU KÄMÄRÄINEN Kirjoittaja on MTK Kiuruvesi johtokunnan jäsen, luomuvastaava VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Oletko vähentänyt autoilua polttoaineiden hinnannousun takia. Imettävät eläimet kasvattavat ja elättävät jälkeläisensä omalla maidollaan, kunnes jälkeläisensä pystyy käyttämään kiinteää ravintoa. Kaseiini on tärkeä kasvulle. Töissä on pakko käydä, 100km/päivä ja noin 7 litraa 100 km. Eipä paljoa naurata tämä kaiken kallistuminen. Ruoan hinta tulee nousemaan vielä jatkossakin, koska epävakaat ajat voivat jatkua vielä pitkään. 3 Keskiviikko 27. Kipuraja 1.50 euroa. Ruokamenoihin voi vaikuttaa kotitalouksissa hävikkiä vähentämällä ja tekemällä enemmän ruokaa kotona perusraaka-aineista. Ei ole mitään ajoja mistä voisi vähentää, en käy kuin töissä. Ainakin ensimmäinen säilörehusato on ollut hyvä. Rasva on elämisen energia, samoin maitosokeri. heinäkuuta 2022 Omavaraisuus on huoltovarmuutta RUOKA ja maatalous ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissä. Suomessa esimerkiksi Pohjois-Suomi ja osa Itä-Suomesta, joissa ei kannata viljaa viljellä kannattavasti alhaisen sadon vuoksi. Maito sisältää myös tarvittavat kivennäiset kalsium tärkeimpänä. Lisäksi itsekin ostan alennettujen hintojen tuotteita ja jos ei tule heti laitettua niistä ruokaa, voi ne hyvin pakastaa, tämä vähentää myös kaupan ruokahävikkiä. Kun ottaa huomioon, että moni muukin kuin bensan hinta alkaa olla pilvissä. Täällä bensanhinnat lähes samat kuin Suomessa, mutta vuokra-autot ovat uusia, joten syövät vähempi kuin vanha matkailuautomme. Pekka Mäyrä Työpaikka vaihtui johtuen liian korkeiksi nousseista työmatkakuluista. Sari Klemetti Pakko säästää harrastuksista, että pääsee pakolliset ajot suorittamaan, synnyinseudulleni Kiuruvedelle 400 kilometriä, joten ikääntyviä vanhempianikin näkee ehkä 1–2 kertaa vuodessa kun ennen vähintäänkin 4 kertaa. OMAVARAISUUS elintarvikkeiden tuotannossa olisi Suomelle kuitenkin tärkeää, Suomen sijainti täällä Euroopan koillisnurkassa on altis monenlaisille häiriöille, Itämeri on pääasiallinen tavaran tuontireitti Suomeen ja kriisitilanteessa suljettavissa. voita, piimää, viiliä, jugurttia, äidinmaidon vastiketta, jäätelöä, laktoosia ja maitojauhetta. IISAKKI IISAKINPOIKA KUUSISTO metsänomistaja, eläinlääkäri evp 90 v Suomessa tuotetusta maidosta juodaan noin neljännes.. Kiuruvedelle suunnitteilla olevat biokaasulaitos ja tuulivoimapuistot olisivat hyviä hankkeita niin ilmastolle kuin myös omavaraisuudelle. Säästöä tulee kun sovittaa kauppareissut työmatkoihin. Vain osa pelloista täällä tuottaa tarpeeksi satoa. Hyvin kulkee. Omavaraisuuden kannalta olisi huolestuttavaa, jos menestyviäkin tiloja joutuu lopettamaan kannattavuusongelmiin. Katja Vironen Eipä ole hupiajoja tullut ajettua pitkään pitkään aikaan. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Nyt maitotuotteita syödään jo hieman enemmän kuin juodaan.Osa maidosta käytetään leivontaan ja ruuan laittoon. Suomessa käytetään myös viinatehtaiden ja panimoiden mäskit ja perunatehtaiden kuorijätteet eli pulpa nautakarjan ruuaksi. Tuottajahintoihin on tullut korotuksia, mutta lisäkorotuksia vielä tarvittaisiin, kustannukset eivät ole lähiaikoina palaamassa entiselle tasolle. Siinä on Maito, täydellinen ravinnon lähde myös muut tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet. LASKIN pikaisesti, että ainakin Kiuruvedellä omavaraisuus on hyvällä tasolla ja tekee oman osansa Suomen ruokaturvalle, naudanlihaa tuotetaan 420 kiloa, maitoa 7000 litraa ja sianlihaakin 50 kiloa jokaista kiuruvetistä kohti vuosittain, joten aivan heti ei pääse täällä nälkä yllättämään
jois-Savossa 9,2 prosenttia, koko Suomessa 7,8 prosenttia). 4 Keskiviikko 27. Inflaation myötä hinnat kohoavat nyt kovaa kyytiä. heinäkuuta 2022 Koronarokotteen voit saada avoimissa rokotuspäivissä. Etenkin Ruokaostoksilla ollaan nyt aiempaa tarkempia Etenkin kalan ja kahvin hinta on noussut tänä vuonna paljon ja se on vaikuttanut kiuruvetistenkin ostokäyttäytymiseen, kertoo K-Supermarket Kiuruveden kauppias Risto Kauppinen. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet vauhdilla ja moni on saanut puistattavan kylmiä väreitä, kun on tullut maksun aika kassalla. Suomen kesäkuun inflaatioluku oli 7,8 prosenttia, kun kuukautta aiemmin se oli 7,0. Viimeksi inflaatio on ollut Suomessa nykyistä vauhdikkaampaa vuonna 1984, eli miltei 40 vuotta sitten. kello 15-18 , perjantaina 5.8.kello 9-15, keskiviikkona 10.8. JAANA SELANDER Sadevesija Sadevesija kattoturvatuotteet kattoturvatuotteet yli 40 vuoden kokemuksella yli 40 vuoden kokemuksella SOITA JA KYSY LISÄÄ 040 584 6903 Tilastokeskuksen mukaan inflaatio on yhä vain kiihtymässä. kello 8-15, keskiviikkona 17.8.kello 9-16. Rokotusajan voi varata kuntayhtymän alueella mihin tahansa rokotuspisteeseen (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä), ei ole siis pakollista käydä alueen omassa asuinkunnassa koronarokotuksessa. heinäkuuta 2022 Tehosterokotteita yli 60-vuotiaille Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä antaa tällä hetkellä kolmen rokotteen sarjan jälkeisiä tehosterokotuksia 60–79-vuotiaille, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin sekä 18–69-vuotiaille, jotka kuuluvat lääketieteellisiin riskiryhmiin. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Kalliit merkkituotteet ovat alkaneet jäädä yhä useammin hyllyyn kahviosastolla ja ihmiset valitsevat halvempia vaihtoehtoja.. Kiuruveden terveyskeskuksessa rokotetaan huomenna torstaina kello 14–18, maanantaina 1.8. Eniten nousua on ollut polttonesteissä ja sähkössä sekä omakotitalojen peruskorjauksissa. Neljännen rokoyeannoksen on saanut kuntayhtymän alueella 11,2 prosenttia asukkaista (PohUUTISET Keskiviikko 27
– Ja toki yksi syyllinen on Putin, Kauppinen sanoo. Sitä kautta on mahdollisuus säästää selvää rahaa ja ympäristökin kiittää. – Ja ehkäpä tämä hintojen nousu myös opettaa ihmisille jotain hyödyllistä. AKU LAATIKAINEN. Inflaation huomaa myös K-ryhmän omien tuotemerkkien, kuten Pirkan ja K-Menun kasvaneena myyntinä. Hankkeessa pääurakoitsija on Teollisuuden Metsäpalvelut oy (TeMePa), lisäksi on lukuisia aliurakoitsijoita. Suurin yksittäinen tekijä päästöjen laskuun on ollut fossiilisen energian osuuden pieneneminen energiantuotannossa. Maantien suoja-alue ulottuu pääsääntöisesti seutuja yhdysteillä 20 metrin, valtaja kantateillä 30 metrin ja moottorija moottoriliikenneteillä 50 metrin etäisyydelle maantien ajoradasta. Kaikkien näiden kustannukset ovat nousseet ja se sitten heijastuu ruokaan ja ihmisten kukkaroihin. Välillä on katkaistu hetkeksi tieosuus puunkaadon ajaksi. heinäkuuta 2022 Puustoa raivataan isosti valtatie 27:llä Puuston raivaus liittyy valtatien kunnossapitoon. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Nousiainen muistuttaa, että puunkaatajat ja raivaajat tekevät työtään liikenneturvallisuuden parantamiseksi, eivät he ole pahaa mieltä aiheuttamassa ja tien tukkona. – Kyllä sen näkee, että ihmiset tekevät tuotevalintojaan aiempaa tarkemmalla silmällä ja etsivät alennuksia, vaikka näin maaseutupitäjässä on toki aina oltu melko tarkkoja rahan käytössä. – Lähinnä näissä eniten kallistuneissa tuotteissa sen muutoksen huomaa. – Valtatien varresta poistetaan se puusto, mikä on kasvanut tiealueelle, samassa yhteydessä parranetaan liikenneturvallisuutta, Koivumäki toteaa. Hävikkiä pienemmäksi Kaikesta huolimatta Kauppinen jaksaa olla positiivinen. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % kalan, kahvin, munien sekä jauhojen ja suurimoiden hinnat ovat nousseet useilla kymmenillä prosenteilla vuoden takaiseen verrattuna. Kiuruvetinen urakoitsija Kari Nousiainen on ollut valtatiellä liikenteenohjauksessa ja metsurina. Kyllä se Pirkka päätyy nyt selvästi useammin ihmisten ostoskoreihin ja -kärryihin, kalliimpien merkkituotteiden jäädessä hyllyyn. Nousiainen aloitti urakoinnin kesäkuun alussa ja on hommissa niin kauan kuin töitä riittää. Muutoksen huomaa K-Supermarket Kiuruveden kauppias Risto Kauppinen sanoo huomanneensa, että Kiuruvedelläkin ihmisten ostokäyttäytyminen on jo jonkin verran muuttunut hintojen nousun myötä. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Kasvihuonepäästöt laskussa Savossa VIIKON KYSYMYS Oletko vähentänyt autoilua polttoaineiden korkeiden hintojen takia. Parasta olisi asteittainen hiipuminen, sillä äkilliset muutokset voisivat aiheuttaa rajun taantuman. Hiljennä vauhtia Raivaustöt työllistävät myös kiuruvetisiä. – Energia ja sähkö, raaka-aineet ja lannoitteet, polttoaineet ja rahti. Kovimpia inflaatiolukemia odotetaan tulevalle syksylle. Koetetaan olla niin sanotusti nopeita ja joustavia, toivon mukaan muu liikenne ottaa huomioon myös, että me olemme siellä töissä. Kokonaisuudessaan maakunnan ilmastoja kiertotaloustyö etenee toivottuun suuntaan. – Koneiden kanssa joutuu välillä hyppimään sivuun ja jopa karkuun. JAANA SELANDER Valtatie 27:llä on menossa massiiviset puuston raivaustyöt, tiellä liikkuu paljon raskaita ajoneuvoja. – Eiköhän tästä inflaatiosta vielä selvitä, on meillä Suomessa ollut paljon pahempiakin aikoja, hän muistuttaa. Sen sijaan ne tuotteet, joiden hinnat ovat säilyneet kuta kuinkin ennallaan, myyvät aika lailla entiseen tapaan. 5 Keskiviikko 27. Täällä on vielä kulttuuri, että ostetaan pääasiassa ihan perusruokaa. KYLLÄ 58% EN 42% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö venäläisiltä evätä turistiviisumit Suomeen. – Ehkä jotkut pähkinät ovat olleet sellaisia hyvän sadon myötä, mutta ne ovat kuitenkin ihan marginaalitavaraa. Kotimainen järvikala on vielä pysynyt alhaisemmissa hinnoissa. Esimerkiksi nyt jos koskaan olisi korkea aika vähentää ruokahävikkiä. Eikä tässä vielä kaikki, sillä pahin on todennäköisesti edessä. Tiealueen raivausta on tehty Keski-Suomessa tuhansien kilometrien matkalta ja Savossa noin 500 kilometrin matkalla. Harvoja kuluttajahintojen nousua hillitseviä tekijöitä ovat olleet lasten päivähoitomaksujen, ei-korvattavien reseptilääkkeiden, laivalla tehtävien reittimatkojen, tutkimusja hoitomaksujen sekä asiakirjamaksujen halpeneminen. Kauppisen pitää hetki pohtia, että olisiko jokin tuote, jonka hinta olisi peräti laskenut. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi AKULAATIKAINEN Puustoa raivataan ja ojia kaivetaan Iisalmen ja Kiuruveden välisellä valtatie 27:llä. Puuston poisto saataneen valmiiksi tällä viikolla. Nousiaiselta on joku kysellyt miksi ihmeessä teiltä hakataan paljon puuta. Painetta on tullut usealta eri suunnalta. Asiantuntijat ovat arvioineet, että näillä näkymin inflaation nousu alkaa hidastua tämän vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa. Pohjois-Savon ilmastotiekartan hiilineutraaliustavoitteen etenemistä seurataan kasvihuonekaasupäästötietojen avulla. Esimerkiksi kirjolohi ja merilohi ovat kallistuneet paljon, ja niinpä ne eivät enää ole sellaista arkipäivän ruokaa kuten joskus aiemmin. Etenkin kirjolohi ja merilohi ovat nyt kalliita. Jukka Koivumäki Teollisuuden Metsäpalveluista kertoo, että tiettävästi Kiuruvesi–Iisalmi välisellä tieosuudella ei ole koskaan aikaisemmin tehty näin masiivisia raivaustöitä kuin nyt tänä kesänä. – Etenkin kahvissa on nyt ollut iso ero Pirkan ja niin sanottujen merkkituotteiden välillä. Seurantatiedot osoittavat, että Pohjois-Savon kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet kolmanneksella vuodesta 2007 vuoteen 2020 mennessä. – Muutos ei siis ole ollut hirmuisen suuri, mutta kyllä joissakin eniten kallistuneissa tuoteryhmissä sen huomaa, ettei myyntiä ole ollut enää entiseen malliin. Onneksi kuitenkin kotimainen järvikala on vielä säilynyt entisissä hinnoissaan, Kauppinen sanoo. Pihvilihoissa Kauppinen kertoo ostokäyttäytymisen olevan ennallaan, koska halvemman hintaluokan lihat ovat jo aiemminkin olleet kiuruvetisten suosikkeja. Samoin alkoholittomat juomat ovat selvästi aiempaa kalliimpia. Nousiaisen mukaan pääosa liikenteesta noudattaa nopeusrajoituksia, kun nopeusrajoitus lasketaan satasesta viiteenkymppiin, mutta eivät kaikki. Maanmittauslaitos on merkinnyt alueen, mikä on tieosuutta ja siis operoitavaa aluetta, maanomistajien maille ei tienparannuksessa mennä. Pohjois-Savon merkittävimmät päästölähteet ovat maatalous (34 % kokonaispäästöistä), tieliikenne (24 %) ja kaukolämmitys (11 %). Pohjois-Savon ilmastotiekartan seurannassa käytettävät päästötiedot pohjautuvat Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaan HINKU-laskentaan. Viljan osalta tilanne riippuu sadosta. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii edelleen päämäärätietoista työtä. Kauppinen uskoo, että syksyllä lihan ja maidonkin hinta vielä nousee. Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 32 prosenttia vuosien 2007–2020 välisenä aikana. – Nopeusrajoitukset ovat turvallisuuden takia. Korkeisiin hintoihin vaikuttaa moni muukin asia, sillä koko elintarvikeketjun kustannukset ovat olleet nousussa
6 Keskiviikko 27. Pursiainen kuuluu Kiuruvesi-seuraan ja oli mukana seuran kokoontumisessa Peltohovissa viikko sitten perjantaina. – Nollasta lähdettiin liikkeelle. Pursiainen kehuu Iskelmäviikkoa, joka tuo Kiuruvedelle entisiä kiuruvetisiä ja muita ihmisiä ympäri Suomea ja tekee Kiuruvettä tunnetuksi. Viime kuntavaaleissa hänet valittiin Kokoomuksen riveistä Vihdin valtuustoon ja suoraan kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. heinäkuuta 2022 Leevi Pursiainen kehuu Kiuruveden torin esiintymislavaa, sellainen pitäisi saada Vihtiinkin. Tiukkoja yhteyksiä on pidetty Kiuruvedelle ja seuraan koko ajan Kiuruveden kuulumisia. Kova homma on tehty. Puheenaihe Jähmeys ja hitaus jarruna kehitykselle Kiuruveden Hautakylästä lähtöisin oleva Leevi Pursiainen on rakennusja metallialanyrittäjä Vihdin kunnassa. Ainoa mahdollisuus olisi perustaa uusia yrityksiä. Kieltämättä 30 000 asukkaan Vihti on sijainniltaan edullinen, lähellä on Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lohja, Hyvinkää, eikä Helsinkiin ole kuin kävelymatka. Sinkin hinta kävi keväällä rajun korkealla, ja sitä kuluu paljon. Tällaisia kohtaamisiahan on Kiuruvedellä Iskelmäviikon aikaan, mikä on hyvä juttu, Pursiainen sanoo. – Visainen kysymys. Pursiainen työllistää yrityksissään noin 50 työntekijää. Kun laitos käynnistettiin vuoden 2017 elokuussa, kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan elinkeinoministeri Mika Lintilä. Kälviältä kotoisin oleva vaimo Marja-Liisa ei välitä mykyrokasta, mutta Leevi Pursiaisella menee ”heittäin” pari lautasellista. Miksi et valinnut yritysympäristöksi aikanaan Kiuruvettä, syntymäkuntaa. Kiuruvesi-seuran tilaisuuksissa Pursiainen on ollut aiemminkin, mykyrokan saattelemana, mutta liittyi vaimonsa kanssa viralliseksi jäseneksi tänä vuonna. Nyt meillä on noin tuhat asiakasta. Yrityksen toimintakulttuuriin kuuluu, että monia asioita hoidetaan myös projekteina ja alihankkijoilla. Itse asiassa Leevi Pursiainen on kävellyt useasti yhdessä vaimonsa kanssa Helsinkiin Vihdistä, 47 kilometriä. Sinkityslaitos pinnoittaa asiakkaiden terästuotteita kuumasinkitysmenetelmällä. – Meillä oli pitkään koulutapaamisia entisellä Rapakkojoen koululla, nykyisellä Harmoisten omistamalla Seurahuoneella. Sitten tulivat koronavuodet ja Putinin sählääminen. Leevi Pursiainen on toiminut yrittäjänä 34 vuotta. Lähdin aikoinaan työn ja opiskelun perään etelään, vaimo sai töitä opettajana ammattikoulu Luksiassa Lohjalla, niin tuli jäätyä etelään. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Leevi Pursiainen käy joka kesä Kiuruvedellä, yleensä Iskelmäviikon aikaan. Näin suuren yritysryppään aikaansaamisesta ja pyörittämisestä hän kiittää vaimoaan ja perhettään, jotka ovat helpottaneet yrittäjyyttä. Kuumasinkitys-tehtaan rakentaminen oli jätti-investointi, se maksoi noin 10 miljoonan euroa tontteineen. Pursiainen on johtanut 17 vuotta Vihdin yrittäjiä. Vihdin äänikuningas Viime kevään kuntavaaleissa Pursiainen valittiin Vihdin valtuustoon suurimman puolueen KokoomukUutiset. Kesällä sinkityslaitos pyörii usein myös viikonloppuisin, töitä tehdään läpi vuoden kahdessa vuorossa. Laatumetalli ja Rakennusleevi urakoivat myös kokonaisia projekteja, joiden monissa erikoistöissä käytetään alihankkijoita. Tämä kevät oli rakennuspuolella kaikista hiljaisinta aikaa meidän historiassa, pintakäsittelypuoli veti paremmin, silti rakennuspuolella meilläkin oli lomautuksia tänä keväänä, Pursiainen kertoo. Jossain vaiheessa ne hiipuivat. Nyt sinkityslaitoksen kaltaisen yrityksen siirtäminen on mahdotonta, lisäksi ison tehtaan on hyvä sijaita mahdollisimman lähellä isoja asiakasmääriä. Materiaalien hinnat ovat tuplaantuneet, ylikin, asiakkailla on tavaransaantivaikeuksia. Tukikohtana ovat Lonkilan lomamökit, jossa Pursiaisten luona vierailevat sukulaiset ja tuttavat. Hänellä on Vihdissä teräsrakennekonepaja Laatumetalli Oy ja rakennusliike Rakennusleevi Oy sekä tuoreimpana Vihdin Kuumasinkitys Oy. – Sinkityslaitosta lähdettiin rakentamaan vuonna 2016, rakentamisesta vastasivat Laatumetalli ja Rakennusleevi, olin itse projektisuunnittelijana ja -johtajana hankkeessa. Tapaamiset pitäisi herättää uudelleen henkiin, sillä vanhoja kavereita ei muuten näe
Laitos tulee käyttämään syötteinään maatalouden lantaa ja nurmea sekä turvallisia elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Pursiainen näkee Kiuruvedellä tulevaisuutta siinäkin mielessä, että sotepalvelut siirtyvät ensi vuonna hyvinvointialueille valtion harteille. Kyselyyn vastaaminen vie noin 15–20 minuuttia. – Maatilat saavat luovuttamansa ravinnemäärän takaisin ja Suomen Lantakaasu hoitaa logistiikan, joten osallistuminen ei vaadi tiloilKuva St1 suuresta biokaasulaitoksesta. Ripeät liikkeet hyvä juttu Pursiainen pitää hyvänä, että Kiuruveden elinkeinojaosto vierailee yrityksissä, sillä on iso merkitys yrityksille. Lantalogistiikan ulottumattomissa sijaitsevat maatilat voivat rakentaa oman tai useamman maatilan yhteisen pienen biokaasulaitoksen, josta ne voivat myydä biometaania nesteytettäväksi teolliseen laitokseen. Suuren teollisen biokaasuja nesteytyslaitoksen lähellä sijaitsevilta tiloilta voidaan kuljettaa syötettä eli lantaa tai nurmea laitokseen käsiteltäväksi. 7 Keskiviikko 27. On kohtalaisen harvinaista, että politiikan ensikertalainen menee suoraan hallituksen puheenjohtajaksi. Mädätysprosessissa saatava lannoitejae palautetaan rekkakuljetuksilla takaisin maatiloille. Puheenjohtajana toimiminen on Pursiaiselle myös tuttua, hän on nuijaa heilutellut kaikenlaisissa tehtävissä. Siinäpä teille vielä yksi juttu, vetäkää kuituverkko niin laajaksi kuin mahdollista, se palvelee niin yrityksiä kuin yksityisiä ja mahdollistaa paremmin etätyön tekemisen, Pursiainen vinkkaa. Tarkoitus on kiertää mahdolVastaa biokaasukyselyyn Vastaukset ovat hankkeen toteutumiselle erittäin tärkeitä, painottaa Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sekä Lantakaasu Oy. heinäkuuta 2022 sen suurimmalla äänimäärällä. MIKÄ. Pursiainen sanoo katsovansa nyt kuntapoliitikkona entistä tarkemmin kotikuntaansa Kiuruvettä. Lantakaasu Oy:n biokaasukyselyyn voi vastata vielä elokuun ajan. Biokaasulaitoksen rakentaminen vaatii ympäristövaikutusten arviointia. Ei enää. Selvitystyön pohjalta tavoitteena on edetä syksyn aikana aiesopimusten tekemiseen viljelijöiden kanssa syötteiden sekä kaasun hankinnasta. – Näyttäisi siltä, että Kiuruvedellä on hyvä säpinä päällä. Ymmärrän hitauden, jos jonkun asian pitää kulkea lautakunnan kautta hallitukseen ja valtuustoon, muissa asioissa pitää olla ripeämpi. u Ylä-Savon alueelle rakennettava biokaasulaitos on tarkoitus saada toimintaan kesällä 2026. – Takavuosina meillä Vihdissä ei ole ollut riittävän tehokasta toimintaa, että kaavoitettuja hehtaareja olisi saatu riittävästi. AamulypsyAreena oli hyvä tempaus, samoin Kiuruveden saama huomio kunnallisjohdon seminaarissa. – Ensin eteenpäin tilapäisluvalla ja sitten tarvemietintään millainen pysyväislupa, jos sille on tarvetta. Näin hän olisi saanut yrityksen toiminnan pyörimään jo tälle kesälle. Ja aivan olennaista on tietysti sopivan tontin valinta noin kymmenen hehtaarin biokaasulaitokselle. Nyt vain profiilia pitämään korkealla ja luomaan yritysmyönteistä ilmapiiriä ja imagoa, että kunnassa on helppo asioida ja palvelu pelaa jouhevasti. Kartoitus valmis syksyllä Kartoitus on tarkoitus saada valmiiksi syys-lokakuuhun mennessä. Jos keinot loppuvat, käytetään konsteja, Pursiainen sanoo. Pursiainen korostaa myös sitä, että mahdollisimman paljon suosittaisiin tuotteita, jotka on valmistettu kotimaassa ja paikallisesti. Ripeyttä Pursiainen peräänkuuluttaa kaavoitukseen ja rakennusvalvontaan, olipa kysymys asumisesta tai teollisuusalueista. Maatilat voivat osallistua biokaasun tuotantoon käytännössä kahdella tavalla. Kyselyn linkki löytyy Kiuruveden kaupungin kotisivuilta. Selvitystyötä tekee Helsingin yliopistossa maataloustieteitä opiskeleva Jaakko Luoma, joka työstää aiheesta myös maisterintutkielman agroteknologian oppiaineessa. – Kunnat voivat keskittyä omaan ydinalueeseensa. Uutiset lisimman laajasti. Lähdin politiikkaan, koska yrittäjät sitä minulta vaativat, nähtiin, että tarvitaan jonkinlainen sysäys kunnan talouteen ja toimintaan, että saamme kunnan kehitysasioita paremmin eteenpäin. Hän on vaimonsa kanssa tehnyt periaatepäätöksen, että ostaa aina suomalaista ja mieluusti lähellä tehtyä ja tuotettua. Kommentteja tai palautetta kyselyyn liittyen toivotaan sähköpostilla, Jaakko Luoma jaakko.luoma@valio.fi ja Robert Harmoinen robert.harmoinen@valio.fi Biokaasu u Suomen Lantakaasu Oy:n tavoitteena on tuottaa lantapohjaista biometaania yhden terawattitunnin verran vuoteen 2030 mennessä. Oli hyvä, että Kiuruvedelle tuli rohkea ja ripeäliikkeinen kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Toinen tärkeä asia on rakennuslupapalveluiden toimivuus ja joustavuus. Samaa Pursiainen on tehnyt Vihdissä ensin yrittäjien puheenjohtajan roolissa yhdessä kunnanjohtajan ja elinkeinojohtajan kanssa, nyt yrittäjien puheenjohtajana ja kunnanhallituksen puheenjohtajana, kaksoisroolissa. Erikin ajatuksissa siintää yrittäjyys. Kyselyyn vastataan oman tilan näkökulmasta. Maatilojen on mahdollista rakentaa myös omia biokaasulaitoksia ja tuotetulle kaasulle on mahdollista saada luotettava myyntikohde. saakka. Se, mikä Pursiaisen on kuntapolitiikassa yllättänyt, on päätöksenteon hitaus verrattuna yritysten päätöksentekoon. “ Biokaasulaitokseen tarvitaan runsaasti lantaa.. Sama jähmeys se on ollut Vihdissäkin, tämä pyritään nyt karsimaan pois. Rakennustarkastajan tehtävä on etsiä keinot, millä homma ratkaistaan. Valio Oy ja St1 Oy perustivat alkuvuodesta yhteisyrityksen Suomen Lantakaasu Oy:n, jonka tavoitteena on toteuttaa teollisen kokoluokan biokaasulaitosinvestointi Ylä-Savon alueella. Teollisuudelle ja niiden mukana tukeville työpaikoille täytyy olla kaavoitettuja tontteja valmiina. – Politiikka on minulle täysin uusi ulottuvuus ja sillä saralla Kokoomus uusi työnantajani. Monelle kävijälle saattaa herätä ajatus, miksei voisi asua täällä. Vastaukset ja tilojen kiinnostus lähteä mukaan biokaasulaitokseen vaikuttaa osaltaan siihen minne Suomen ensimmäinen suuren mittakaavan lantakaasulaitos sijoitetaan, olisiko se mahdollisesti Kiuruvesi. Pursiainen kehuu Kiuruveden erikoisliikkeiden palvelutasoa. Viranhaltijoiden tehtävä on etsiä vaihtoehdot ja ratkaisut, miten saadaan homma toteutettua, ei niin, miten saadaan estettyä. Pursiaisen Erik-poika opiskelee viimeistä vuotta Turun kauppakorkeakoulussa ja on sinkityslaitoksella tuotantopäällikkönä. Kyselyllä halutaan saada varmuutta syötteen alueellisesta saatavuudesta ja Ylä-Savon alueen energiapotentiaalista Suomen ensimmäisen suuren mittakaavan biokaasulaitoksen investointipäätöstä varten. – Tavoitteenani on saada yritysten ja kunnan päätöksenteon nopeus lähemmäs toisiaan. ta merkittäviä investointeja, Valion kehityspäällikkö Robert Harmoinen esitti. Pursiainen suosittelee kiuruvetisillekin pitämään vauhdin päälle kaavoitukseen ja rakennusvalvontaan liittyvässä päätöksenteossa. Suurin osa vastasi osallistujalistaan olevansa kiinnostunut syötetoimituksesta ja varsin moni oli kiinnostunut myös omasta laitoksesta. Tämä tieto herätti kuulijoissa tyytyväistä myhäilyä, mutta malli palvelisi kuitenkin vain riittävän lähellä biokaasulaitosta sijaitsevia tiloja. Kyselyyn toivotaan mahdollisimman laajasti vastausia. Kiuruvedellä kiinnostusta Kulttuuritalossa toukokuussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa tuli esiin, että kiuruvetiset tilalliset ovat biokaasusta varsin kiinnostuneita. Laitoksessa lopputuotteeksi muodostuu nesteytettyä biokaasua (LBG), jolla tullaan Suomessa vastaamaan uusiutuvan polttoaineen kysyntään parantaen samalla Suomen energiaomavaraisuutta. Aikaisemmin tuntui, että sotepalveluita käytettiin keppihevosena kuntien yhdistämiselle. – Nähtäväksi jää, montako yritystä hän ottaa vetääkseen. – Naisväki, vaimoni ja kaksi tytärtäni, ovat ostaneet useammat mekot ja kengät Kiuruvedeltä Iskelmäviikon aikaan. Jos yritys tarjoutuu tulemaan Kiuruvedelle, ei se jää odottamaan kaavoitusta, se menee helposti muuhun kuntaan, jossa tontit ovat valmiina, tämä on huomattu Vihdissä. Toimivat rakennuslupapalvelut ovat kunnalle tärkeitä, kunnilla pitää olla hyvä maine, että asiat saa nopeasti ja jouheasti eteenpäin ja pääsee tarvittaessa nopeasti rakentamaan. Pursiainen sanoo ihmettelevänsä suuresti, että Kiuruvedeltä ei saatu aikaan sellaista päätöstä, että Mika Grönfors olisi voinut omat suunnitelmansa toteuttaa Puistolassa. – Tälle keväälle on jo kierretty yrityksiä. Pitäkää ihmeessä tapahtumasta kiinni ja hyvä, että saitte sille uuden jatkajan, Pursiainen sanoo. Selvitystyön pohjalta tavoitteena on edetä syksyn aikana aiesopimisten tekemiseen viljelijöiden kanssa syötteiden sekä kaasun hankinnasta. Lannan lisäksi tuotannon raaka-aineina käytetään maataloussyötteitä kuten nurmea sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. – Rakennusvalvonnassa täytyy muistaa, että rakennustarkastajat on palkattu myöntämään lupia, ei kieltämään niitä. Olen tehnyt paljon yhteistyötä yrittäjien puheenjohtajan roolissa luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa aiemminkin. u Suunnitelmissa on, että nesteytetty biometaani (LBG) hyödynnetään pääasiassa raskaassa tieliikenteessä ja meriliikenteessä. Jossain vaiheessa vetäydyn itse pois, mutta en vielä, yrittäjyys on kiinnostavaa, yrittäjyyttä olen pitänyt työnä ja yhtenä harrastuksena, nyt voin hoitaa paljon omat osioni etänä. Kyselyyn voi vastata 31.8. Myös Iskelmäviikko on erittäin hyvä ja merkittävä tapahtuma Kiuruvedelle, paljon porukkaa tulee ulkopuolelta, mikä lisää Kiuruveden tunnettuutta. Projektisuunnitelman mukaan kaikki biokaasulaitoksen investointipäätöstä varten tehtävät valmistelut saataisiin valmiiksi kesään 2024 mennessä, minkä jälkeen Suomen ensimmäistä teollista biokaasulaitosta päästäisiin rakentamaan Ylä-Savon alueelle. Biokaasun teollinen tuotanto käynnistyisi kesällä 2026
Sanna Peltola on yrittäjäsukua.. Tiina Piippo muistelee, että samaisessa tilassa oli 1980-luvulla leipomo ja hän oli siellä yläasteikäisenä työharjoittelussa. Tyttöjen päivät venyvät usein pitkiksi, sillä he myös valmistavat itse myytävät tuotteet. 8 Keskiviikko 27. – Esimerkiksi sen, että tässä on omat riskinsä ja aina kaikki ei mene putkeen. – Ei minulla ollut mitään vaikeuksia päättää, mitä teen koulun jälkeen. Ihan huippujuttu, kehuivat kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, elinkeinojaoston jäsen Tiina Piippo (vasemmistoliitto) ja elinkeinojaoston puheenjohtaja Matti Lappalainen (Liike Nyt) nuorten rohkeutta työllistää itsensä. Nuorissa vähän yrittäjiä Juha-Pekka Rusanen, Tiina Piippo ja Matti Lappalainen ihastelevat leivonnaistiskiä, jossa on esillä monta eri sortimenttia ja kaikki kakut ja suolaiset on tehty pieteetillä. – Vastuuta on enemmän ja se on rankempaa. – Työpäivän jälkeen leivotaan ainakin pari tuntia. Elinkeinojaosto vieraili nuorten yrittäjien kahvilassa viime viikolla. Vai ovatko tytöt pioneereja. Tiina Piippo elinkeinojaostosta ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kyselivät Petra Linnilältä ja Venla Kulhomäeltä kuulumisia ja ihastelivat erilaisten leivoinnaisten määrää. – Opettajat ovat kannustajia ja heitä kiinnostaa, oppivatko oppilaat. – Niin sitä ennenkin tehtiin, aina jostain jotain työtä löytyi. Yrittäjyys on opettanut Venlalle ja Petralle kaikkea mahdollista yrittämisestä. On kysymysmerkki, onko kahvila avoinna ensi vuonna, sillä tytöt valmistautuvat ylioppilaskirjotuksiin. Sellaisia kesätyöpaikkoja ei löytynyt, mikä olisi kiinnostanut. heinäkuuta 2022 Uutiset Vastuuta, vapautta ja riskinottoa Venla Kulhomäki ja Petra Linnilä ovat harjoitelleet yrittäjyyttä nyt toista kesää kesäkahvilassaan Kellarissa. Sanna Peltola sanoo olevansa tukena, jos omat lapset mielivät yrittäjiksi, mutta ainakaan tässä vaiheessa Venlalla ja Laurilla, joka on vielä yläasteella, ei ole paloa yrittäjiksi. Opinnoissa kerrottiin muun muassa verotuksesta ja siitä millainen on hyvä ja vastuullinen yrittäjä. Nuoret kesäduuniin -hankkeen kautta noin 100 nuorta on saanut työpaikan, eri kesätyönantajia on 49. – Itselle on saatu rahaa, kun työn osuus jää meille leivonnaisista. Idea ryhtyä kahvilayrittäjiksi syntyi, kun Venla Kulhomäki ja Petra Linnilä miettivät, minne he pääsisivät kesätöihin. – Mietittiin, olisiko yritys. Itse olin 6–7-vuotiaana rautakaupan puolella avaamassa ovia asiakkaille ja toivottamassa heitä tervetulleeksi ja samoin toivotin asiakkaat uudelleen tervetulleiksi kun he lähtivät pois. – Teidän pitää ehdottomasti ilmoittautua leipomiskisaan, eikös se ole olemassa sellainen kakkukilpailu, kannustaa Rusanen ja uskoo tyttöjen jo voittavan. Sanna Peltola tuli veljensä Jukan kanssa kauppiaiksi K-Supermarkettiin hieman yli 20-vuotiaana vuonna 1996, kun hänen esikoisensa oli vielä pieni. – Hienoa, että isän perintö nyt täällä jatkuu, iloitsee Sanna Peltola. Sekin tulee esiin, että yrittäjyyttä koulussa ei sen kummemmin nosteta esiin, mikä on Lappalaisesta vahinko. Jos on toisella töissä, työnantaja sanoo, mitä pitää tehdä ja työ loppuu tiettynä kellolyömänä ja sitten pääsee kotiin. Matti Lappalainen kiittelee, että nuoret työllistävät itsensä. Molemmat olemme harrasteleipureita ja löytyi sopiva tila, Peltolan perhe (Sanna Peltola on Venlan äiti) kun tämän kiinteistön omistaa, siitä se lähti, Venla Kulhomäki kertoo. Ajatuksena oli, että minusta tulee kauppias. Molempia ilahduttaa se, kuinka hyvin heillä on mennyt. Sanna Peltola: Yrittäjyys on elämäntapa JAANA SELANDER Venla Kulhomäen äiti, Sanna Peltola, joka on yksi K-Supermarket-kiinteistön omistajista, kertoo, että Jouni Peltola, jo edesmennyt Venlan ukki, ehdotti vuonna 2020, että tyttärentyttären perustamassa kesäkahvilassa kahvit ja leivonnaiset tuotaisiin pöytiin, sellaisella vanhan ajan kunnon palveluja kahvihetkimeiningillä. Käy selväksi, että kaveripiirissä ei ole muita yrittäjiä. Voi olla, että vielä kello 19-20 tehdään kakkuja, Petra sanoo. Venlan haaveena on päästä lääkikseen ja Petran haaveammatti on proviisori. Tiina Piippo ihmettelee, millä ajalla tytöt saavat aikaan koko leivonnaiskirjon, häneltä kun menee koko päivä yhden kakun pyörittämiseen. Koska isä Jouni oli yrittäjä, samoin ukki Juho Peltola, Sannalle oli itsestään selvää lukiossa, että hän lähtee kaupalliseen kouluun. Yrittäjänurasta kumpikaan ei tässä vaiheessa haaveile, ei ainakaan kahvilayrittäjyydestä. Tytöt hakeutuivat 4H-yrittäjiksi ja kävivät kevyen yrittäjyyskoulun verkko-opintoina. Yrittäjyys olisi kuitenkin mietinnän arvoinen työllistymismuoto, sillä kaikki eivät voi olla kaupassa hyllyttäjinä. Tytöistä on yrittäjyydessä hyvää se, että saa itse päättää aikatauluistaan, toiminnasta ja tuotteista, mitä myydään. – Kyllä kai sitä ihmeteltiin, miten homma onnistuu, mutta meillä aloitettiin työnteko nuorena. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Rusanen kuvailee Kellaria huippulisäksi kahvilatarjontaan, kesäkahvilaa on Kiuruvedelle toivottu. Matti Lappalainen ja Rusanen kyselevät onko Kiuruveden lukio hyvä koulu. Kahvila Kellari on saavuttanut asiakkaat, Iskelmäviikolla asiakasmäärä selvästi kasvoi, kun turistitkin löysivät paikan K-Supermarketin alakerrassa. Yrittäjyys on elämäntapa, kuvaa Peltola. Venla ja Petra ovat 17-vuotiaita, Venla menee lukion toiselle vuosikurssille syksyllä Kiuruveden lukiossa, Petra vastaavasti Kokkolan lukiossa. Yrittäjyys on vapaampaa, tarkempaa ja vastuullisempaa, tytöt kuvailevat. Sain palkaksi minttusuklaapatukan, jonka jaoin serkkuni kanssa, Sanna Peltola selittää. Se oli luonnollinen jatke. Valtava leivoskirjo Kahvila Kellarissa on tarjolla suolaisia ja makeita leivonnaisia sekä monenlaisia eri kahveja. Rusanen kysyy, onko Venlan ja Petran kavereissa yrittäjiä. Sanna Peltolan vanhin tytär, Niina, toimii lääkärinä pääkaupunkiseudulla Husin alueella. Pitää yrittää selvitä, ottaa vastuuta, Venla ja Petra toteavat Kellari on avoinna vielä heinäkuun loppuun, sitten on pieni hengähdystauko ennen koulun alkua. Sanna Peltola ajattelee, että nuorena yrittäjäksi ryhtyminen vaatii rohkeutta, koska yrittäjyydessä on paljon asioita, mitkä pitää ottaa huomioon aina tilakysymyksestä tuotteiden hinnoitteluun ja jotain pitäisi vielä jäädä viivan allekin. Venla antaa kiitosta opettajille ja ilmapiirille
Mielestäni popcorn onkin ainoa oikea leffaeväs. heinäkuuta 2022 – Entä miten nuoret viihtyisivät Kiuruvedellä. – Kiuruveden kääntäminen suureksi jälleen ei onnistu yhdeltä eikä kahdelta elinkeinojaostolta eikä Rusaselta, vaan jokaisen pitää ryhtyä töihin, painottaa Lappalainen. Lappalaista harmittaa, että olemme kateellisia yrittäjille, jotka pärjäävät. Onhan siinä sitä jotain, kun asioikseen ja varta vasten lähtee jonnekin hämyisään teatteriin katsomaan uutta elokuvaa. Lisäksi elokuviin mennään yleensä jonkun tai joidenkin seurassa, joten sosiaalisuus on ihan mukava asia. jatkaa Lappalainen. Mutta nykyään jo kotiinkin saa sen verran hyviä televisioita ja äänentoistolaitteita, ettei elokuvateatteri enää tunnukaan niin tajunnanräjäyttävältä kokemukselta. Tyttöjen mukaan paluun edellytys on, että täällä olisi töitä ja palveluja. Toisaalta silloin ei ole ketään, jonka kanssa kommentoida elokuvan tapahtumia tai muutenkaan jakaa kokemusta yhdessä. 9 Keskiviikko 27. Tiina Piippo houkuttelisi Petran Kokkolasta Kiuruvedelle ja Venlan myöhemmin Kiuruvedelle lääkäriksi, kun lääkäreistä on Kiuruvedellä pulaa. SE , mikä vielä puhuu elokuvateattereiden puolesta, on tunnelma. Ja silloinkin pääosin sen takia, kun kaveri kinusi seuraksi. Peltoloilla on ollut hotelli-, ravintolaja leipomotoimintaa, rauta-, elintarvikeja autokauppaa. Tiina Piippo elinkeinojaostosta ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kyselivät Petra Linnilältä ja Venla Kulhomäeltä kuulumisia ja ihastelivat erilaisten leivoinnaisten määrää. Peltoloilla pitkät perinteet Keskustelu siirtyy Peltoloiden sukuun, jolla on pitkät perinteet yrittäjyydessä Kiuruvedellä, aina talvisodasta lähtien. OMA vastaukseni otsikon kysymykseen on: viisi vuotta sitten eli vuonna 2017. Ehkä vielä joskus menen taas elokuviin. VIELÄ omassa lapsuudessani syitä mennä elokuviin oli monia. Tästä asenteesta pitäisi päästä pois. Tänä kesänä olen pitkästä aikaa jopa hieman pohtinut uuden Elvis-elokuvan katsastamista, mutta lopulta olen tullut siihen tulokseen, että ”kohtahan tuon jo näkee jostain suoratoistopalvelusta”, vaikka olenkin aina ollut suuri Elvis Presleyn musiikin ystävä ja hänen elämäntarinansa on muutenkin kiehtonut minua paljon. Kumpikaan tytöistä ei ole asiaa pohtinut. – Että saataisiin se henki kaikkiin, koettaisiin, että minullakin on vastuu Kiuruvedestä, että ei odoteta muiden tekevän puolesta, siitä syntyy hyvinvointi, Rusanen jatkaa. Tavoitteena saada kaikki mukaan JAANA SELANDER Kellarin yrittäjät saivat kaupungilta Make Kiuruvesi great again -lippikset. Ja tokihan yhä myydään myös DVDja Blu-ray -levyjä, eivätkä nekään kalliita ole. – Rakennuksesta pidetään hyvää huolta, Sanna Peltola sanoo. DVDja Blu-ray -levyjen saavuttua tämä odotteluaika pieneni jo melko paljon ja nykyään se on kutistunut lähes olemattomiin suoratoistopalveluiden myötä. Saattoi hyvinkin kestää puoli vuotta tai jopa vuoden tai enemmänkin, ennen kuin se sama raina tuli VHS-kasetille. Matti Lappalaisen mielestä Kiuruvedelle tulisi saada takaisin Kunnanlääkärit-tyyppinen toimintamalli, lääkäriyden ja yrittäjyyden yhdistelmä. Nyt Peltolat vuokraavat rakennusta Keskolle. Jouni Peltola rakennutti nykyisen K-Supermarketin rakennuksen vuonna 1975. Sen jälkeen ei ole tullut elokuvissa käytyä enkä totta puhuakseni ole edes harkinnut asiaa kovinkaan montaa kertaa (toki parina viime vuonna koronakin on hillinnyt näitä ajatuksia). Sanna Peltola kiittelee, että elinkeinojaosto kiertää kiuruvetisiä yrityksiä. Lisäksi elokuvateatterin melko korkean pääsylipun hinnalla vuokraa jo useamman elokuvan internetistä tai ostaa vaikkapa kuukausijäsenyyden suoratoistopalveluun. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jonka suosikkielokuva kautta aikain on Huuliharppukostaja.. Milloin kävit viimeksi elokuvissa. Juha-Pekka Rusanen jatkaa, että vierailuilla kysellään, mitä kuuluu ja samalla pyritään viestimään yleisölle arvomaailmasta, jossa otetaan vastuu itsestä. Rusanen jatkaa, että Kiuruvedelle ei saada ammattikorkeakoulua tai yliopistoa, ne ovat suurempien kaupunkien juttuja. Matti Lappalainen toteaa, että yritysvierailujen tarkoituksena on kuulostella konkreettisia ideoita Kiuruveden kehittämiseksi ja luoda flow-tilaa. Tuolloin elokuvateattereissa pyöri tennisdraama Borg/McEnroe. Ensinnäkin kiinnostavan elokuvan pääsi näkemään huomattavasti aikaisemmin kuin mitään muuta kautta. Jostain syystä myös popcorn tuoksuu ja maistuu paremmalta kuin kotona. Kotona tulee katsottua yksinkin, vaikka on siinäkin hyvät puolensa. Lisäksi tietokoneiden näytöt, tablet-tietokoneet, älypuhelimet sun muut ovat kehittyneet, videoprojektoreista ja kotivalkokankaista nyt puhumattakaan. Tykki on ase, jolla ammutaan laukauksia, pum pum. Kauppiaina jatkoivat Jouni Peltolan jälkeen Tuija (Jouni Peltolan tytär) ja Seppo Sullanmaa ja heidän jälkeensä Jouni Peltolan lapset Sanna ja Jukka Peltola. Ja sehän on todellakin videoprojektori eikä videotykki. AIEMMIN yksi syy mennä elokuviin oli tietysti myös näyttävyys: olihan se mahtavaa nähdä elokuva todella isolta valkokankaalta ja nauttia myös upeasta äänimaailmasta. – Se viestii, että kaupunki on kiinnostunut yrittämisestä,yrittäjä on huomattu, Peltola sanoo. Ainakin silloin keskittyy täysillä itse elokuvaan. Esimerkiksi kun uusin James Bond -elokuva No Time To Die oli elokuvateattereissa, meni vain kuukausi tai pari, niin sen pystyi jo katsomaan Viaplaysta. Sen pahvirasia ei rapise niin häiritsevän äänekkäästi kuin sipsitai karkkipussien, ja syömisestä ei kuulu rouskutustai mässäilyääntä (toisin kuin sipsejä ja karkkeja syödessä). SYITÄ jäädä kotiin on nykyään muitakin: elokuvan voi katsoa juuri silloin kuin itse haluaa ja vessaja jääkaappitaukoja voi pitää silloin kuin siltä tuntuu, kun elokuvan voi pysäyttää haluamaansa kohtaan
Vuohet ovat vertauksessa pahiksia ja lampaat hyviksiä. – Aika paljon ne syövät, eivätkä tuota mitään. Lampaat joudutaan keritsemään kaksi kertaa vuodessa, kovin paljon kolmesta lampaasta ei villaa irtoa, mutta sen verran, että Linda lahjoitti villat naapurille, joka mahdollisesti aikoo tehdä niistä lankaa. Kilit ovat ihmisystävällisiä ja tottuneita kulkemaan autossa. Lampaat ovat alkukantaisempia, Linda kuvailee. Viime vuonna olisin ottanut lisää kesälampaita, mutta niitä ei ollut saatavilla, joulun alla kolme kuttuäitiä etsi kotia, joten otin sitten ne. Eläimet ovat lemmikkejä, ne hoitavat pihapiiriä syömällä nurmea ja aluskasvillisuutta. Pappilan pihapiirissä elää sovussa siis kolme lammasta ja 6 vuohta (3 kiliä ja 3 kuttua). Linda suosittelee kuitenkin, etteivät ohikulkijat eläimiä ruokkisi. – Lampaat ovat ikään kuin helppoja ja vuohet ei niinkään. Kuttuäidit poikivat Lampaat laidunsivat ensimmäistä kertaa pappilassa kesällä 2020. Linda on käynyt kilien kanssa vanhusten luona ja erityisleirillä, sillä eläimet tuottavat iloa, hyvinvointia kanssaihmisille. Kaikki eläimet ovat perheelle rakkaita lemmikkejä. Ne leikkasivat nurmikkomme, paljastivat jopa vanhan pappilan saunan kivijalan syömällä sen päältä kasvuston. Hyytiäisten 14 vuotta pian täyttävä Martta-tyttö hoitaa eläimiä paljon, hän muun muassa kävelyttää niitä pihapiirissä. Vuohet ovat osoittautuneet konstikkaammiksi hoidettaviksi kuin lampaat. Esimerkiksi pajut ne kuorivat, ja jopa kuusen oksat. Kulttuuri. Jokaisella on omanlaisensa ääni. – Niiden kanssa oli kiva touhuta. Esimerkiksi Prinssi Eerik kiljuu lapsen äänellä. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Väistämättä pappilan pihapiirissä tulee mieleen kohta Raamatussa, jossa Jeesus paimenen tavoin erottaa viimeisellä tuomiolla vuohet vasemmalle ja lampaat oikealle. Jeesuskin kuvataan Raamatussa aina lammaspaimenena, ei vuohipaimenena. Pappilan eläimet u Kolme lammasta ja kuusi vuohta. Hän asettaa lampaat oikealle puolelleen mutta vuohet vasemmalle.” (Matteus 25:31–33.) MITÄ. u Jeesus selittää, mitä tapahtuu, kun ”Ihmisen Poika tulee”: ”Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. IhmisilPappilaan sopivat hyvikset ja pahikset Linda ja Pasi Hyytiäisellä on vanhan pappilan pihapiirissä kolme lammasta ja kuusi vuohta. Moni ihailee pappilan ohi kulkiessaan pappilan eläimiä ja ottaa niistä kuvia. 10 Keskiviikko 27. No maitoa saimme pikkuisen, josta tein fetajuustoa. Linda Hyytiäisellä on vuohia ja lampaita vanhan pappilan pihapiirissä. le vuohet ja lampaat eivät tee mitään, Linda sanoo, että ne ovat kuin koiria, jos nurmelle menisi makoilemaan, saisi heti viereensä kavereita. kiinnostaa Lindaa myös eläinavusteinen toiminta. Talvella eläimet saavat kuivaheinää ja muuta täydennysruokaa. Taustalla eläinten kämppä, vanha aitta. Kutut poikivat helmi-maaliskuussa, Linda Hyytiäinen kertoo. Lindasta tuntuu siltä, että vuohet koko ajan keksivät jekkuja ja juonivat. Vuohet ovat älykkäitä eläimiä, ne rökittävät lampaat kymmenen nolla, Pasi Hyytiäinen jatkaa. Linda kertoo, että Ranskassa vuohia käytetään metsäpalojen torjunnassa, ne kun syövät korkealta oksistoa. Jeesus käytti apuna vertauksissa arkipäivän asioita, mitä ihmiset tuohon aikaan ymmärsivät, teologian väitöskirjatutkija Pasi Hyytiäinen selittää ja arvelee, että erottelu vuohiin ja lampaisiin ei ole välttämättä myöhempien kirjureiden kehittelemä juttu. Sain apua Koskenjoen Kujansuusta lypsämiseen, Linda kertoo. heinäkuuta 2022 Eläimet ovat suurimmaksi osaksi kesällä ulkona, jos on huono keli, ukkostaa, eläimille on rakennettu oma kämppä. Nurmea ja oksia Vuohet ja lampaat syövät pääasiassa ruohoa ja oksia, oksat ovat niiden herkkua. Yksi kili on karannut aitauksesta kaksi kertaa. Vuohilla on nimet: Ursula, Pahatar ja Ariel ja heidän lastensa nimet ovat Prinssi Eerik, Milla Magria ja Lili, lampaita kutsutaan Lumikiksi, Bambiksi ja Tuhkimoksi. – Ne kerjäävät, kun ne on opetettu herkuille. – Ihmiset jaetaan kahteen osaan, vuohien osa on heikompi ja lampaiden parempi Matteuksen evankeliumissa. – Vuohet ovat älykkäitä eläimiä. Kilit vanhusten ilona Paitsi että eläimet ovat lemmikkejä. Alkuun eläimet eivät äännelleet, vuohet alkoivat ääntelehtiä juuri ennen poikimistaan. Monella on juuret maatiloille, siksi tuotantoeläimet koetaan keskustassa herttaisina
Suuri peltopinta-ala sopii erityisesti nurmiviljelyyn ja on osasyy siihen, että Kiuruvesi on ollut pitkään Suomen suurimpia maidontuottajapitäjiä. heinäkuuta 2022 Kärkkäisten sukuseura on jo 70-vuotias Ensi viikonloppuna pidettävässä sukukokouksessa julkaistaan jälleen uusi kirja. Juhlaesitelmän pitää Ari Kolehmainen aiheena ”Erämaiden asutushistoria ja sen liittyminen Kärkkäisten sukuun”. Sukututkijoille ensiarvoisen tärkeitä tietolähteitä ovat verotusja maanomistustiedot sekä kirkonkirjat. Geneettisesti on kaksi eri Kärkäs-sukua, hämäläinen Pälkäneeltä tullut vanhan suur-Rautalammin suku ja idän todennäköisesti Karjalan Kannaksen kautta Rantasalmelle ja Pielijärvelle tullut suku. KÄRKKÄISTEN SUKUSEURA. Vähitellen seuran piiristä on kuitenkin löytynyt innostuneita jäseniä tekemään talkootyönä sukututkimusta ja seuran puitteissa on saatu julkaistua kohtuullisen suuri määrä perinteisellä sukututkimuksella tehtyjä sukuselvityksiä. – Globalisaatio on lisännyt tarvetta tulkita omia juuria ja identiteettiä, kun kansallinen yhteisöllisyys on sulanut ja hävinnyt. Tietoa löytyy myös perunkirjoista ja käräjäpöytäkirjoista. Vuonna 2022 Jyväskylässä pidettävä kokous on järjestyksessään 23:s. Paljon tutkimustyötä Kärkkäisten sukuseura sai alkunsa, kun joukko Kärkkäisiä kokoonKärkkäisten sukuseura on kokoontunut Kiuruvedellä vuosina 1951, 1967 ja 2019. Peltoalan raivaamista mahdollisti myös se, että Kiuruvedellä on Iisalmen vesistön latvoilta jääkauden jälkeen vetäytyneen suurjärven pohjan ravinteikkaita pohja-alueita. Se juhlii 70-vuotista taivaltaan Jyväskylässä 29.– 31.7.2022. Se oikeuttaa yleisimpien sukunimien listalla sijalle 75. Muutos on vetänyt Kärkkäisiä muualle Suomeen, Ruotsiin sekä Atlantin yli Amerikkaan. Myöhemmin on vielä illallinen Alba-hotellissa kello 19. Asutus levisi Kannakselta ensimmäisen vaiheen erästysmaille Rantasalmelle ja muualle Etelä-Savoon. Jouko Kokkosen mukaan sukuseurat ja sukututkimus ovat osa tämän päivän suomalaisuuden ja oman identiteetin rakentamista. Varsinainen sukuseuran perustamiskokous pidettiin 2.3.1951 Helsingissä. Merkittävä kantasuku Kiuruveden Kärkkäisten suvun kantaisän Pekan vuonna 1546 annekirja perinnölliseksi saamasta laajasta maa-alueesta on osa edelleen hänen jälkipolviensa hallussa. Ilmeisesti sodan vuoksi varsinainen sukuseuran perustaminen viivästyi 1950-luvulle. Isossajaossa vuosina 1792– 1802 Hautakylässä ja Kalliokylässä muodostettiin Pekka Kärkkäisen vuoden 1546 alueille yhteensä 27 taloa. Sukututkimuksen käynnistyminen seuran puitteissa oli ensimmäisinä vuosikymmeninä vähäistä, sillä seuralla ei ollut mahdollisuuksia palkata ammattitutkijoita eikä jäsenillä ollut ammattitaitoa sukututkimuksen tekemiseen. Erityiskiitos työstä on syytä antaa Pertti Kortelaiselle, Pentti Raidalle ja sukuneuvostoa johtavalle Tuulikki Kärkkäiselle, joista viimeksi mainittu on myös organisoinut DNA-tutkimusta, jolla voitaneen täydentää perinteisen sukututkimuksen tuloksia ajoilta, joilta ei löydy kirjallisia dokumentteja. tui 21.1.1938 Helsingissä Evi Jäderholmin kotona suunnittelemaan sukuseuran perustamista. Juhlaesitelmän pitää emeritus, suvun vanhin Risto Kärkkäinen. Kärkkäisestä muutettuja sukunimiä ovat muun muassa Kastari ja Kastarinen, Tabell, Salo, Rantanen ja Rantonen ja Kärkström (nimi on sammunut), Pöksyläinen ja siitä edelleen Leväsalmi, Kilvensalmi, Kiurunsalmi, Mäntyaho, Murtorinne, Honkaviita ja Pilvesaho. Tilojen pysyminen samalla suvulla nyt jo yli 450 vuotta on harvinaista koko Suomessa. Samalla on mahdollisuus ostaa sukuseuran julkaisemia kirjoja ja tuotteita. AKU LAATIKAINEN Kärkkäisiä on asunut Kiuruvedellä jo 1500-luvulta alkaen Vanhin kirjallinen maininta Kärkkäästä on Hämeestä silloisesta Pälkäneen pitäjästä, joskin systemaattista kirjallista tietoa veroa maksavista talonpojista on olemassa vasta 1530–1540 -luvuilta lähtien. Muuttoliike kulki etelästä pohjoiseen, jonne syntyi siirtoperheiden yhteisöjä. Kun maailmankuva on pirstaloitunut, haetaan henkistä tukea sukuyhteisöstä. Lauantaina 30.7. Se on tulkittu ”savolaisen suursuvun” nimeksi. Kokkonen on juuriltaan Kärkkäinen äitinsä puolelta. Eräs tärkeimmistä sukuseuran tehtävistä on selvittää Kärkkäisten suvun historiaa. 11 Keskiviikko 27. Valmiita peltoja ei Pekka Kärkkäisellä ja hänen jälkeläisillään ollut odottamassa 1500-luvun alkupuolella, vaan niitä oli tehtävä kovalla työllä. Pekalla ja hänen jälkipolvillaan on osuutensa siinä, että Kiuruvedellä on nykyään pohjoiseen sijaintiinsa nähden poikkeuksellisen paljon peltoalaa. Kärkkäisiä ja Kärkkäitä on ollut eniten Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Aikalaiset 1900-luvulla Kiuruvedellä muistavat ainakin Ambro Kärkkäisen kaupan ja Timo Kärkkäisen sahan. Talojen halkomisten ja lohkomisten vuoksi tiloja muodostettiin alueella satoja. Kärkkäisiä asuu Suomessa 7067, myös Kiuruvedellä. Jotkut siirtyivät jo 1800-luvulla perinteisestä maanviljelystä porvarisammatteihin. Kokous alkaa perjantaina kello 13 yliopistolla 70-vuotisjuhlaseminaarilla, jossa julkaistaan sukuseuran vaiheista tehty ”500 vuotta Kärkkäisiä – Kärkkäisten sukuseura 70 vuotta” -kirja. Siellä oli sen ajan mittavaa raudantuotantoa Tuusjärvestä nostetusta järvimalmista. Koulutusmahdollisuuksien parannuttua jälkipolvien ammattirakenne on muuttunut paljon siitä ajasta, kun Pekka Kärkkäinen silloisia ”valtateitä” eli vesireittejä pitkin soutaen tuli ja toi mahdollisen pienen perheensä 1540-luvulla eräiksi ensimmäisistä vakinaisesti Kiuruvedelle muuttaneista asutuksen perustajista. Koska maat olivat kruunun omistuksessa, metsien hankkiminen oli työlästä. Pekka Pekanpoika Kärkkäisen jälkipolvissa on ollut sukupolvesta toiseen sisaruksia, jotka ovat tarvinneet oman tilan elääkseen. Ensimmäinen sukukokous järjestettiin 3.8.1951 Kärkkäisten väkirikkaimmalla paikkakunnalla Kiuruvedellä ja osallistujia oli 170. Kärkkäisiä on ollut varsin runsaasti jo 1500-luvulta lähtien ja tänä päivänä joka 800. Kokkonen luonnehti 2019 ilmestynyttä Kärkkäis-tarinoita -sukukirjaa aivan uudentyyppiseksi sukututkimuksen muodoksi, jossa suvun historiaa valotetaan henkilöiden elämäkaaren ja tarinoiden kautta, ei vain syntymäja kuolinajan mukaan kuten tähän saakka. Sukukokouksia on pyritty pitämään paikkakunnilla, joihin liittyy Kärkkäisten-suvun historiaa ja asutusta. Laajin sukututkimus on Pentti Raidan 2013 tekemä Kiuruveden Kärkkäiset I ja II – Kiuruveden Hautajärvellä asuneen Pekka Pekanpoika Kärkkäisen jälkipolvet 1546–2013. Kärkkäinen kuuluu vanhoihin ja yleisiin savo-karjalaisiin nen-päätteisiin sukunimiin. Elettiin kaskiviljelyn aikaa ja asuinpaikkaa oli muutettava tiheästi. Siirtyminen ”ylöspäin” tapahtui pääosin vesistöjä pitkin, koska teitä ei siihen aikaan juurikaan ollut tai ne olivat vain polkuja. Karjalan Kannaksella on tähän saakka saatujen DNA-tulosten perusteella asunut sekä lännestä että idästä päin tulleita Kärkkäitä. Rantasalmen Tuusmäki oli 1500-luvun puolivälissä aikansa tiheimmin asuttuja paikkoja. on perinteinen sukukokouspäivä alkaen kello 13. Iisalmen kehittymiseen vaikutti merkittävästi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kauppaneuvos Lauri Kärkkäinen, joka toimi Kärkkäinen & Putkonen Oy:n johtajana. Myös Juho Pöksyläisen 1930-luvulla kirjoittama ja Tuulikki ja Matti Kärkkäisen toimittama Kiuruveden historia 2013 antaa hyvän kuvan Kärkkäisten merkityksestä pitäjälle. Kärkkäisten suku on Kiuruvedellä laajentunut paljon ja monella on yhteys Kärkkäisiin. Kiuruvesi on vesistön latva-alueilla. Esittelijänä on yksi kirjan tekijöistä eli Seppo Kärkkäinen. Tilojen halkominen alettiin sallia 1700-luvulla. suomalainen on Kärkkäinen. Pellot olivat hyvin kivisiä 1900-luvulle saakka, kunnes peltoja ja niiden keskelle hevosja käsivoimin kerättyjä kivikasoja raivattiin konevoimin peltojen reunoille, mikä mahdollisti salaojituksen. Kuva vuodelta 1967. Kärkkäisten sukuseura on ollut jo pitkään aktiivinen. Tiloja on Pekka Pekanpojan alkuperäisestä alueesta siirtynyt aikojen kuluessa muidenkin sukujen viljeltäviksi
Ei tarvitse kuin sanoa ja näyttää mitä tehdään, niin he tekevät kuuliaisesti perässä. Avoimessa ikäluokassa kilpaileva Leena Saastamoinen voitti sarjansa ylivoimaisesti, nostaen samalla oman henkilökohtaisen ennätystuloksensa 112,5 kg (IPF GL 84,482 pistettä). Kiuruveden Urheilijoista klassiseen penkkipunnerruskilpailuun osallistuivat Alpo Karppinen, Terhi Karppinen ja Leena Saastamoinen. Kiuruvedellä hyvä pohja Ensimmäistä kertaa Kiuruvedellä vierailleen Roinisen mukaan paikTeemu Roininen (oik.) näyttää mallia oikeaoppisesta tekniikasta. Kiuruveden Urheilijoiden kevättalvella käynnistämä, nuorille 12– 18 -vuotiaille suunnattu voimaharjoitteluvalmennus on ottanut varsin mukavasti tuulta siipiensä alle. – Myös Iisalmessa Jari ja Leena Saastamoisen johdolla Kiuruveden Urheilijoiden punttikoulu on pyörinyt viikoittain. Leena Saastamoinen voitti Rantapenkkareissa AKU LAATIKAINEN Sotkamon Visa järjesti lauantaina 16. Joukkuekilpailussa Kiuruveden Urheilijat sijoittui edellämainituilla tuloksilla kuudenneksi 25 pisteellä. Rantapenkkareihin osallistui yhteensä 24 joukkuetta. Yksi punttikoulussa ahkerasti käyneistä on ollut 15-vuotias Minna Risulainen, joka päätti lähteä mukaan Anne Vuorikosken ehdotuksesta. – Tosi motivoitunutta porukkaa on ollut, heitä on ollut mukavaa ohjata. Leena Saastamoinen (keskellä) voitti naisten avoimen sarjan. Lisäksi tehtiin monipuolisia apuliikkeitä ja keskivartalon täsmäharjoitteita. JARI SAASTAMOINEN. – Jo keväällä treenanneille aloitamme niin sanotun jatkokoulun, ja täysin uusille tulijoille uuden alkeiskoulun. Panostusta ruohonjuureen Viime lauantaina Kiuruveden Urheilijoiden punttikoululaiset kokoontuivat painonnoston piirileirille, joka oli Ylä-Savon alueella ensimmäinen laatuaan noin 30 vuoteen. Nyt kesällä koulut ovat olleet tauolla, mutta olemme silti joidenkin innokkaimpien kanssa tehneet harjoituksia ja tarkoitus on, että elokuusta alkaen punttikoulut taas jatkuvat, Anne Vuorikoski kertoo. Alpo Karppinen kilpaili M50-ikäryhmässä nostaen tulokseksi 150 kg (IPF GL 64,340 pistettä) ja sijoittui sarjassaan neljänneksi. Tässä voi tähdätä kilpailuihin tai pitää tämän ihan vain hyvänä harrastuksena. Tarjolla oli oppia Suomen huipulta, kun kahdeksankertainen painonnoston Suomen mestari ja Suomea olympiakarsinnoissa sekä peräti 19 kertaa arvokisoissakin edustanut Teemu Roininen Lempäälästä tuli neuvomaan nuoria voimailijoita. Syitä on monia, esimerkiksi suurten alueiden koordinointi on ollut haasteellista. Tämä asiantuntijakäynti voi käsittää luennon valitusta aiheesta, harjoitusten vetämisen, urheilijavierailun tai jonkin muun yhdessä piirin kanssa sovitun ja toiTEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN minnalle lisäarvoa tuovan asiantuntijakäynnin vuodessa. Hän kehuu keväällä aloittaneiden ryhmää hyväksi. Enää emme kuitenkaan aseta yläikärajaa, sillä kiinnostusta on tullut sen verran täysi-ikäistenkin joukosta, että meillä on jatkossa vain alaikäraja eli 12 vuotta, Vuorikoski jatkaa. – Painonnoston alueleiritoiminta on viime vuosina ollut vaisua. Nuorten maajoukkueen vastuuvalmentajana toimivan Roinisen oli kustantanut paikalle Suomen Painonnostoliitto, joka haluaa kovasti kehittää lajin ruohonjuuritason toimintaa eteenpäin. Ohjelmassa oli tempauksen ja työnnön osaharjoitteita sekä erilaisia yhdistelmäharjoituksia. Nyt olemme uudistaneet järjestelmää. 12 Keskiviikko 27. Palopaikan kuntosalilla pidetyssä punttikoulussa on ollut vajaat kymmenen aktiivista, jotka ovat käyneet viikoittain Anne ja Juha Vuorikosken vetämissä harjoituksissa. Lisäksi Rantapenkkareissa olivat myös varustepenkkipunnerrus-, toistovoimapunnerrusja joukkuekilpailut. – Pienimuotoisempien piirileirien vahvuus verrattuna alueleireihin on siinä, että niitä pystyvät järjestämään myös muut kun isot paikkakunnat. Unohdamme toimimattoman aluevalmennuksen ja palaamme vanhoihin hyviin piirileirikäytäntöihin, Roininen sanoo. – Tosi hauskaa on ollut ja kivaa on ollut oppia oikeat tekniikat. Kilpailtavat sarjat klassisessa penkkipunnerruskilpailussa olivat naiset alle 23 vuotta, naiset avoin ikäluokka, naiset yli 40 vuotta, miehet alle 23 vuotta, miehet avoin ikäluokka, miehet yli 40 vuotta ja miehet yli 50 vuotta, eli kyseinen kilpailu käytiin edellämainituissa ikäryhmissä siten, että kaikki painoluokat olivat samassa sarjassa ja voittaja ratkottiin IPF-pisteillä. Seuran punttikoulut ovat taas jatkumassa syksyllä. Kilpailuissa oli kokonaisuudessaan yhteensä yli 60 osallistujaa. Painonnostoliitto tarjoaa yhden asiantuntijakäynnin piirille kerran vuodessa. Tarkoituksena on aktivoida ja tukea seuroja sekä lajin harrastajia ympäri Suomea siten, että kaikissa piireissä jokainen seura järjestäisi jatkossa omien kykyjensä mukaan yhden piirileiripäivän vuodessa. Mukavaa kun nuorille järjestetään tällaistakin harrastusta. Lisäksi painonnosto toimii oivana oheisharjoitteena tai sivulajina, sillä hyvä fysiikka ja lihaskunto tukevat mainiosti kaikkien urheilulajien harrastamista ja ihan arkielämääkin. Terhi Karppinen nosti N40-ikäryhmässä ja sai tulokseksi 77,5 kg (IPF GL 57,968 pistettä.) ja hän sijoittui sarjassaan viidenneksi. heinäkuuta perinteikkään Rantapenkkarit-kilpailun. – Tarkoitus on tuoda esille, että tällainenkin hieno laji on olemassa ja että painonnosto on hyvin monipuolista: raa’an voiman ohella tämä edellyttää hyvää liikkuvuutta, tekniikkaa, kehonhallintaa ja nopeutta. Ilmari Kukkoselle (vas.) ja Arttu Hiltuselle (kesk.). heinäkuuta 2022 Urheilu Painonnoston oppia Suomen huipulta Suomen Painonnostoliitto on alkanut panostaa jälleen piirileiritoimintaan, minkä tiimoilta kahdeksankertainen Suomen mestari Teemu Roininen kävi vetämässä harjoitukset Kiuruveden Urheilijoiden nuorille voimailijoille
N 100 m: 1) Marjo Lohvansuu 16,3, 2) Virpi Puttonen 17,0, 3) Jemina Hartman 18,0. Lisäksi Oulun kouluratsastuksessa saatiin äskettäin juhlia kiuruvetistä voittajaa, kun Kiuruveden Ratsastajien Niina Korhonen ja hänen hevosensa Einari Rok voittivat Turkan Suvisuokit -kilpailuissa HeC-luokan prosentein 69.286. Mukana oli runsaasti Kiuruveden Urheilijoiden junioreita sekä yleisen sarjan urheilijoita. P7 60 m: 1) Antto Rytkönen 12,2, 2) Alvari Luttinen 13,0, 3) Santeri Kärkkäinen 15,0. Riina Jauhiainen oli kuulassa kolmas ja T13-moukarissa hän oli toinen tuloksella 24,73. 13 Keskiviikko 27. AKU LAATIKAINEN Keskellä olevan Emilia Jauhiaisen kelpasi hymyillä. Lauantaina 23.7. – Kaupungin kokoon nähden täällä näyttäisi olevan moneenkin urheilulajiin todella hyvät puitteet ja tämä Palopaikan salihan on ihan loistava painonnostoa ajatellen. yleisurheiltiin Koivujärvellä 90-vuotisjuhlakisat. Mainitsemisen arvoinen on myös tamma Valkian voitto, sillä kyseessä on kiuruvetisen oriin Einomiehen tytär. T7: 1) Hilla Wåg 176, 2) Anni Kemiläinen 122. – Kiitos taas kaikille teille, jotka olitte tekemässä hyvää. P11: 1) Joel Siponen 270. Ilmari Kukkoselle (vas.) ja Arttu Hiltuselle (kesk.). 3000 metriä: N: 1) Anna Siponen 14,27, 2) Emilia Siponen 14,52, 3) Sofia Lohvansuu 15,04. Ohessa mitalisijoille yltäneet: T5 40 m: 1) Emma Puttonen 11,8, 2) Nella Wåg-Uimonen 16,8, 3) Ellen Tikkanen 17,5. T11 100 m: 1) Sanni Jääskeläinen 15,6, 2) Sofia Lohvansuu 15,8 3) Alisa Lohvansuu 16,0. Kiuruveden Urheilijoissa vaikuttaisi olevan myös mukavasti harrastajia sekä ennen kaikkea vetäjiä, jotka innostavat ihmisiä ja ovat käyneet koulutuksiakin. Lahjakkuus ei auta, jos ei ole tekemisen paloa ja valmiutta sitoutua. Riina Jauhiainen rikkoi moukarinheitossa A-tulosrajan. Saappaanheitto: N: 1) Susanna Jääskeläinen 14,32, 2) Tuula Tikkanen 13,10, 3) Johanna Salonen 12,89. Tässä on hyvät tilat ja välineet, joten niistä homma ei ainakaan jää kiinni. M 100 m: 1) Aapo Salonen 12,8, 2) Olli Kouvalainen 13,2, 3) Arttu Ritvanen 13,5. T11: 1) Sofia Lohvansuu 288, 2) Anna Siponen 275, 3) Alisa Lohvansuu 273. Emilia Jauhiaiselle uusi piirinennätys Kiuruveden Urheilijoiden Emilia ja Riina Jauhiainen tehtailivat kovia tuloksia sunnuntaina 24.7. P9: 1) Kaarlo Luttinen 200, 2) Aapo Heinonen 182, 3) Tapsa Siponen 178. Tähän mennessä tämän vuoden tapahtuma on kerryttänyt rahaa jo 900 euroa. P5: 1) Aarni Heinonen 128, 2) Otto Laukkanen 122, 3) Pekka Tikka 93. M: 1) Jarno Saastamoinen 24,50, 2) Sami Siponen 24,38, 3) Tuomas Heinonen 24,02. T9 60 m: 1) Lily Räty 10,0, 2) Aada Rytkönen 11,3, 3) Pihla Wåg 12,6. T7 60 m: 1) Hilla Wåg 14,9, 2) Anni Kemiläinen 15,3. Koivujärvellä järjestettiin 90-vuotisjuhlakisat. M: 1) Sami Siponen 7,78, 2) Jussi Reinikainen 7,11, 3) Jyrki Kemiläinen 7,02. – Etenkin painonnostoa aloittelevan henkilön on tärkeää saada ammattitaitoista opastusta, sillä väärästä tekniikasta on hankalaa oppia ulos. Täällä Kiuruvedellä vaikuttaisi onneksi olevan hyvin innostunutta väkeä. Viime viikolla Oulun raveissa voittoon ylsi kiuruvetisen Tapio Pennasen tamma Capricorn Lindy. Oikea tekniikka takaa paitsi turvallisuuden, myös tekemisen mielekkyyden ja sitä kautta on parempi tähdätä haluttuihin tavoitteisiin. Heistä Emilia voitti T13-kuulantyönnön parantaen jälleen ikäluokkansa Pohjois-Savon piirinennätystä, tällä kertaa tulokseen 13,49. P11 100 m: 1) Joel Siponen 18,1. Lake Golf -kentällä upea määrä: pelaajia 33 ja yhteistyökumppaneita 40, kertoo tapahtuman järjestäjiin kuulunut Batu Lempinen. Kiuruvetisten Eija Kärkkäisen kasvattama ja Sami Mykkäsen valmentama sekä Honkarannan Ratatallin omistama viisivuotias tamma Onnen Häivä oli toissa viikolla Perinteisessä hyväntekeväisyysgolfissa tehtiin jo 16. Kaikki tuotot menevät lyhentämättöminä Kiuruveden nuorille urheilijoille, ja stipendit Golfissa tehtiin jälleen hyvää jaetaan Kiuruveden liikuntafoorumissa ensi vuoden alussa. heinäkuuta 2022 kakunnalla on jo varsin hyvä tilanne lähteä kehittämään painonnostokulttuuria entisestään. kerran hyvää Kiuruveden nuorille monilajiurheilijoille. P5 40 m: 1) Aarni Heinonen 9,7, 2) Otto Laukkanen 10,6, 3) Aatos Lohvansuu 14,7. N: 1) Jemina Hartman 238, 2) Mia Ilkka 199. P9 60 m: 1) Eeli Puttonen 9,5, 2) Tapsa Siponen 11,8, 3) Kaarlo Luttinen 12,2. T13: 1) Taija Sisso 213. M: 1) Harri-Pekka Tikkanen 10,24, 2) Olli Kouvalainen 11,12, 3) Arttu Ritvanen 11,19. Täällä on sellainen maaseutupaikkakunnalle tyypillinen tekemisen meininki, Roininen hymyilee. T13 100 m: 1) Taija Sisso 18,5. KIURUVEDEN URHEILIJAT. T9: 1) Aada Rytkönen 257, 2) Lily Räty 246, 3) Iida Siponen 202. Hevosurheilusta on tullut menestystä hyvässä vauhdissa Mikkelin ravien Varsakunkkufinaalissa. Omalla urallaan jopa yli 200 kiloa työntänyt, yli 105-kiloisissa kilpailleen Roinisen mukaan motivaatio on avainasia painonnostossa. Pituushyppy: T5: 1) Ellen Tikkanen 50. Hevonen ylsi neljänneksi uudella volttiennätyksellään 1.26,1. Teemu Roininen (oik.) näyttää mallia oikeaoppisesta tekniikasta. Kuulantyöntö: N: 1) Susanna Jääskeläinen 5,75, 2) Johanna Salonen 5,62, 3) Mia Ilkka 5,54. Tulos rikkoo ikäluokan A-tulosrajan. – Se on ihan ykkösjuttu, että on kiinnostusta ja innostusta tähän lajiin. Kilpailun kolme parasta olivat: 1) Joonas ja Juuso Pirhonen -5(30), 2) Erika ja Henri Vatanen -3(32), 3) Jartsi ja Ösky -1(34). P7: 1) Antto Rytkönen 198, 2) Alvari Luttinen 174, 3) Olavi Siponen 159. Varpaisjärvellä käydyissä Hannun heitoissa. – Porukkaa oli taas Pyhäjärven St
Koivujärven urheiluseura perustettiin aikanaan Kiuruveden JänMAARIT ÄYHYNMÄKI Koivujärvellä on järjestetty yhteistä liikuntaa jo 90 vuotta teen ensimmäiseksi alaosastoksi. – Ensimmäinen kenttä oli ketopelto järven rannalla. Yhteistyötä tarvitaan Koivujärvi ry:n puheenjohtaja Anniina Siponen käynnisti yleisurheilukisat yleisön pyynnöstä vanhalla kiekanjuoksuperinteellä, jossa vapaalla tyylillä ja ilman aikaa kierretään 250 metrin pituinen juoksurata. Kylät ovat pieniä ja talkooväkeä on vähän, joten kaikkea yhteistyötä kannattaa hyödyntää. Kisakumppanina hänellä oli Koivujärven hiihtokisoissa Pekka Hieta. Urheiluharrastus jatkui hänellä kirkonkylän kouluvuosien aikana pesäpallon ja jalkapallon puulaakisarjoissa. Kuva viime lauantain kisoista. 14 Keskiviikko 27. heinäkuuta 2022 Urheilu Tervehdykset 90 vuotta toimineen urheiluseuran juhlakisoihin toivat Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen ja Kiuruveden Urheilijoiden puheenjohtaja Kari Saastamoinen. Uusi tapahtuma tänä kesänä oli varttuneempaa väkeä koonnut muisteluilta, jonka järjestämistä jatkossakin suunnitellaan. Toisistaan tietämättä molemmat olivat etsineet näytille Koivujärvellä pidetyistä kisoista saamansa palkinnon. Kuopiossa asuva Siponen on yksi kylän kesäasukkaista, mökkejä kylällä on noin 350. Juhannuksena Riikonen voitti Pohjoismaiden mestaruuden lapsiratsastajien joukkuekilpailussa Ruotsin Flyingessä yhdessä Veera Salmisen, Neela Uotilan, Aida Hämäläisen, Sani Illin ja Sofia Paavolan kanssa. Siposella se oli ykköspalkinto 8-vuotiaiden hiihtokilpailusta, Saastamoisen ykköspalkinto oli piirikunnallisen hiihtokilpailun yleisestä 15 kilometrin sarjasta. Sata ensimmäistä sai muistoksi kunniakirjan, ja paikalla oli reilusti toistasataa kävijää. Sinne tuli linja-autokyydillä katsojia ja kilpailijoita kirkonkylältä, vuonna 1946 syntynyt Saastamoinen muistelee. Nykyinen kenttä, joka sijaitsee entisen kyläkoulun vieressä, valmistui yhteistyössä kunnan kanssa vuonna 1959. Mukana on aina kävijöitä myös muilta kylilNykyisellä Koivujärven kentällä on kisattu vuodesta 1959 lähtien. – Ukkini on rakentanut yhden ensimmäisistä kesämökeistä tänne, Siponen kertoo kesänviettopaikastaan. Saastamoinen kertoo, että nykyinen urheilukenttä on kolmas lajiaan. Sitten hän kävi hiihtokilpailut ja hiihti illalla vielä takaisin kotiin Koivujärvelle. Saastamoinen muistaa vieläkin, kuinka hän viiden vuoden aikana hävisi Hiedalle vain yhdet kisat ja kuinka se harmitti. Saastamoinen luovutti pokaalinsa kiertopalkinnoksi 3000 metrin kisaan, parhaalle nuorelle kestävyysjuoksijalle. GDS TRAINING PHOTOGRAPHY. Siponen korostaakin kylien yhteistä toimintaa, sekä eri tapahtumien ja ideoiden kierrätystä, etenkin lasten ja nuorten osallistamiseksi. Saastamoinen antaa esimerkin, joka kertoo miten erilaisissa mittasuhteissa liikunta entisaikaan oli. Kuluneen kesän aikana yleisö on löytänyt entiseen tapaan Koivujärvellä järjestettyihin jokakesäisiin tapahtumiin. – Tässä oli oikein tiilimurskaradat, minäkin sain kisoista monta pystiä, hän kertoo. Molempien palkinto sattui olemaan vuodelta 1987. Ensimmäisenä sen sai 11-vuotias Anna Siponen. MAARIT ÄYHYNMÄKI Perinteisissä yleisurheilukisoissa oli paljon aihetta juhlaan ja paikalla olikin toistasataa kävijää. tä ja kirkonkylältä. Viime viikonloppuna Espanjan Olivassa Riikonen oli puolestaan lapsiratsastajien joukkuekisan kahdeksas sekä henkilökohtaisen lohdutusfinaalin kahdeksas. – Aina ei tarvitse olla sähinää ja räiskettä, välillä voi olla myös rauhallisempia keskusteluiltoja, Siponen suunnittelee. Saastamoisen Teuvo-isä oli myös urheilullinen ja kunnan asioissa toimiessaan edesauttoi liikuntamahdollisuuksien saamista myös Koivujärvelle. – Tosin kerran olimme kakkossijalla SM-kisoissa ja hävisimme Sotkamon joukkueelle vain yhdellä juoksulla, hän kertoo. Sotien jälkeen raivattiin minun kotitalon rantaan toinen kenttä, jossa Kiuruveden Jänne piti kisojakin. Katariina Riikoselle PM-kultaa AKU LAATIKAINEN Kiuruveden Ratsastajien 14-vuotias Katariina Riikonen (kuvassa) on taituroinut kesän mittaan Euroopan esteratsastuskentillä ja tulostakin on tullut. Yksi keskusteluiltaan osallistuneista oli Jukka Saastamoinen, jonka kesämökki sijaitsee entisen kotipaikan Rauhaniemen rannassa. – Nuorena poikana isäni hiihti täältä 27 kilometriä kirkolle, ja kävi kirkossa polkemassa urkuja ja hankki näin taskurahoja. Riikonen osallistui kilpailuun hevosella Finette van de Rietvenne
– Täällä on niin mahdoton liikekin, kuin Torniossa parhaana turistiaikana, hän sanoi. TÄHTIEN KERTOMAA -KONSERTTI 1.8. – Kiuruvesi on todella pirteä paikkakunta. Talvella yllättänyt sairaus siirsi oletettavasti kunnon huipun myöhemmäksi, mutta Kuusankoskella juoksu maistui jo mukavalta, joten jatkossa on odotettavissa tulosten paranemista. Poikien osalta kamppailut käytiin Keuruulla, jonne myös Kiuruveden Jänteen Pentti Vartiainen matkusti. Kyllä täällä on tarpeita kehittyvälle elämänmenolle. kello 19–21 Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa. Hän sanoi, että juuri nämä maitopäivät ajoivat hänet Puolangalta taipaleelle viikkoa ennen aikaisemmin suunniteltua aikataulua. Mukana on myös Diandran omia kappaleita ja hänelle rakkaita lauluja. Tämän tuloksen juoksi Juhani Huhtinen nuorten EM-kisoissa 1970 ja sillä tuli toinen tila. Ilmoitus Kiuruvesi-lehdessä 26.7.1972.. Loppukilpailun matkan kuusi miestä taittoi alle kuuteen minuuttiin, joten kamppailu pisteistä oli raju. (Kiuruvesi-lehti 26.7.1972) Miesten valmistautuessa kolmimaaotteluun viikonvaihteessa, ratkoivat nuoret tytöt ja pojat Suomen mestaruudet. Sarjan yhdeksässä laulussa vaeltaja tutkailee nykyhetkeä ja menneisyyttään vuoroin riemuissaan, vuoroin surullisena ja haikeana. Pentin aika 5.50,2 ei varmaankaan monelle sano juuri mitään, joten vertailun vuoksi kannattaa mainita Pohjoismaiden ennätys, joka samalla on myös Suomen ennätys 5.45,4. Tämän kyseisen laulusarjan sekä muuta laulumusiikkia esittävät baritoni Petrus Marjanen ja pianisti Tanja Niiranen Kiuruveden kirkossa keskiviikkona 3.8. Englantilaisen säveltäjän Ralph Vaughan Williamsin varhainen laulusarja Robert Louis Stevensonin runoihin ”Songs of Travel” Vaelluslauluja kantaesitettiin vuonna 1904. Tarina vie kuulijansa vaelluksen alkuhuumasta läpi maaseudun ja luonnon rauhan kohti ihmisen sisintä. Hän saapui tänne perjantaina perheineen suuren muuttokuorman mukana. 15 Keskiviikko 27. Toivokaamme jatkossa samaa myös Tihilän pojalle. Kunnanjohtaja puhuu sunnuntaina maitopäivillä pääjuhlassa. Vuosien hellittämätön uurastus alkaa tuottaa tulosta. Kuusankoski oli tyttöjen kisapaikkana tänä vuonna. hän tarttuu perämelaan. Kolme vuotta sitten juoksivat nimet Kantanen ja Päivärinta vastaavia tuloksia ja he ovat tänä päivänä maailman huipulla. SONGS OF TRAVEL – VAELTAJAN LAULUJA 3.8. Helteinen sää verotti tuloksia varsinkin pitemmillä matkoilla, mutta oman tyttömme Seija Multalan saavutus A-tyttöjen 1500 metrin juoksussa oli kuitenkin hyvä. heinäkuuta 2022 Viikosta viikkoon Suositut puiset lahjat PUOTI TTuullee VViieerreem määllllee ppaallvveellttaavvaakkssii ttaaii ttiillaaaa vveerrkkkkookkaauuppaassttaa!! Petterintie 8 74200 Vieremä 017 820 3640 Ma-Pe 9-17 La 9-14 Su suljettu Visakoivu puukko PKP23N kaiverruksella 7799€€ Juniorkuksa KT13 4499€€ PKP53-VI Makkaratikku kaiverruksella 3300€€ PKP95T Löylykauha kaiverruksella 4455€€ 50vuotta sitten Kunnanjohtaja Esko Rautio istuu jo virkapaikallaan Kunnanjohtaja Esko Rautio istui maanantaina virkatuolillaan kunnanvirastossa. Molemmat nuoret urheilijat ovat ansainneet matkan Kalevan kisoihin, jossa Pentti yrittää parantaa 3000 metrin estetulosta ja Seija taas kokeilee ensimmäisen kerran naisten 3000 metrin juoksua. Matka ei mennyt hukkaan, sillä kovatasoisen estejuoksun toinen tila on toki kunnioitettava saavutus. Viikonvaihteessa on sitten vertailukohteina Pohjolan kaikki parhaat kolmimaaottelussa Kuortaneella ja me kaikki toivomme Tihilän pojalle mitä parhainta menestystä. Pesä alkaa olla jo kunnossa ja maisemat – sikäli kun niitä on joutanut katselemaan – näyttävät hyviltä. Vartiaiselle nuorten SM-hopeamitali – Kyllä tähän kotiutuu, sanoi Esko Rautio ja antoi mennä tuolin ympäri niin, että mappirivistöt vain silmissä vilisivät. Hän sanoi, että tämä viikko menee tuommoisessa tuolin pyörittelyssä ja vasta 1.8. kello 18–19. Konserttiin on vapaa pääsy. Mutta kiuruvetinen kunnanjohtaja jo on. Ensimmäinen vuosi tässä sarjassa, josta kaksi parasta siirtyy ensi kesänä pois antaa toivoa huomiseen. Matkassa on ollut vaikeuksia ja epäonnistumisia, eivätkä olosuhteet Tihilän kuraisilla ja pölyisillä teillä ole olleet parhaat mahdolliset, mutta järkkymätön tahto saavuttaa jotain mainittavaa on vienyt eteenpäin ja vuosi vuodelta ovat tulokset parantuneet. Konsertti järjestetään maanantaina 1.8. (Kiuruvesi-lehti 26.7.1972) MENOVINKIT Eturivin tähtisolistin Diandran Tähtien kertomaa -konsertissa kuullaan muun muassa suurten maailmantähtien hittejä ja kotimaisia suurten tunteiden iskelmiä
Kivelä, Ahola). Siellä temppelialueella sinä muistat, että veljelläsi on jotain sinua vastaan. räntie 271, Porkka. Näillä Jeesus tahtoo osoittaa, ettei tärkeää ole vain se, mitä ulkoisesti näyttää tapahtuvan, vaan se, mitä tapahtuu meidän sisimmässämme. Kolehti Aholansaaren hyväksi. Mutta Jeesus on opettanut meidät tuntemaan armollisen Jumalan. (Kaleva, Porkka ja Svärd.) Porkka ja Svärd.) Klo 18 Klo 18 pihaseurat Pohjanpepihaseurat Pohjanperäntie 271, Porkka. 017 770 0421 p. Klo 10 Klo 10 seurat seuratuvalla, seurat seuratuvalla, Miikka Huuskonen tarjoaa Miikka Huuskonen tarjoaa kahvituksen. ”Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ”Älä tapa” Se joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion.” Tappoa koskeva rikosjuttu on käsiteltävä alimmassa oikeusasteessa, siis siellä kylätuomioistuimessa, joka kokoontui kylän synagogassa. Vastuuryhmänä Torintupa. Sananvapaus pelastaa elämää.. To 4.8. ”Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: ”Senkin hölmö”, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion.” Tämä on siis Jeesuksen sanojen mukaan niin suuri rikos, ettei sitä voi enää käsitellä kylätuomioistuimessa, vaan se on saatettava synetrionin, eli juutalaisten korkeimman oikeusasteen tuomittavaksi Jerusalemissa. 017 770 0421 Seurakunnat Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. klo 18 sanan ja rukouksen ilta Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO Sananvapauden rajoittaminen on aina hälytyssignaali siitä, että demokratia horjuu. DIAKONIA DIAKONIA Ma 1.8. konfirmaatiomessu. Tällainen ihminen on ansainnut helvetin tulen. Kolehti Ahokahvituksen. Suojellaan sananvapautta. klo 10 Ma 1.8. toimistolla päivystys. 16 Keskiviikko 27. RISTO PENTIKÄINEN Hengelliset 2 Keskiviikko xx. Ei ole sattumaa, että diktaattorit rajoittavat aina ensimmäiseksi sananvapautta. pelin alaparkkipaikalla. Ei ole sattumaa, että diktaattorit rajoittavat aina ensimmäiseksi sananvapautta. He halusivat kilpailla ”jokamiesluokassa”. asti osoitteessa: minen 1.8. Kivelä, Ahola). Jokainen ymmärtää, että nämä ovat äärimmäisiä kärjistyksiä. Aina ja kaikkialla. (Kaleva, lansaaren hyväksi. klo 10–11 ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 2.8. Su 7.8. Suojellaan sananvapautta. xxxxkuuta 2021 Pe 29.7. Siksi he pyrkivät noudattamaan Jumalan lakia parhaansa mukaan, ollakseen myös esimerkiksi muille. Siksi me rakastamme vuorisaarnan etiikkaa ja vuorisaarnan Herraa. Tähän oli totuttu. Sanotaan, että sodatkin syttyvät vihasta. Sananvapaus pelastaa elämää. heinäkuuta 2022 Hartaus Jeesus kärjistää Moni meistä vannoo vuorisaarnan etiikan nimiin ja me pidämme Jeesusta lempeänä lainopettajana, mutta lukekaapa, kuinka tiukkaa tekstiä se on. Tenhunen s. Ma 1.8. Kansa oli oikeastaan omaksunut tämän ajattelutavan. Su 31.7. Jeesus haastaa heidät mukaan kilpailuun yleisessä sarjassa, kilpailemaan parhaasta palkinnosta: ”Ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Jeesus ottaa esimerkiksi rikkomuksen viidettä käskyä vastaan ja sen käsittelyn eri oikeusasteissa. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO Sananvapauden rajoittaminen on aina hälytyssignaali siitä, että demokratia horjuu. klo 10 ruoka-apu ruoka-apu helluntaiseurakunnan temphelluntaiseurakunnan temppelin alaparkkipaikalla. klo 9-11.30 diakoniadiakoniatoimistolla päivystys. Jeesus kehottaa silloin jättämään Jumalalle tarkoitetun uhrilahjan alttarin eteen, palaamaan kotikylään sopimaan veljen kanssa riita-asiansa ja palaamaan sitten tuomaan uhrilahjansa Jumalalle. Jumalan laki on ehdoton. Aina ja kaikkialla. Su 7.8. ”Ja se, joka sanoo: ”Sinä hullu”, on ansainnut helvetin tulen.” Tämä on jo niin suuri rikos, ettei sitä Jeesuksen mukaan voida käsitellä maallisessa tuomioistuimessa, vaan tämä on ”rikos taivasta vastaan”. Kuollut Kuollut Alli Murtorinne 96 v Alli Murtorinne 96 v Katri Liisa Lång 89 v Katri Liisa Lång 89 v Helvi Marjatta Kärkkäinen Helvi Marjatta Kärkkäinen 81 v 81 v Kuolleet Onnea Heidi Perheuutiset Kiuruvesi-lehti p. Hyytiäinen, s. Tämä ei kuitenkaan riittänyt alkuunkaan Jeesukselle. ”Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Mt 5:20 Lainopettajat ja fariseukset olivat asettaneet elämänsä tärkeimmäksi päämääräksi Jumalan lain ja säädösten opettamisen kansalle ja erityisesti tulevalle sukupolvelle. Hyytimessu (lit. ”Sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat aviorikokset …” Mt 15:19 Jeesus siis kärjistää lain tulkinnan äärimmilleen, jotta sen parantava vaikutus menisi meissä luihin ja ytimiin. Su 31.7. äinen, s. Entäs jos olet lähtenyt pyhälle matkalle ylös Jerusalemiin ja veljesi on jäänyt jostain syystä kotiin. Su 31.7. 07.09.1925 Keiteleellä k. Pe 29.7. 044 7050 443 konttori@ kiuruvesilehti.fi Ilmoitus perheuutisissa tavoittaa läheisesi! p. Klo 10 Klo 10 konfirmaatiomessu. Ps.23:2 Kiittäen ja kaivaten Matti Riitta Jussi Pertti ja Leila Pekka ja Sini Elina ja Pekka sekä lapset Santtu ja Nelli sukulaiset, ystävät ja naapurit www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Rakas puolisoni, äitimme, mummimme ja isomummimme Alli MURTORINNE o.s. klo 11 jumalanpalvelus, Eija Piippo-Savolainen ym. Mt 5.-7. asti osoitteessa: https://www.kiuruvedenhttps://www.kiuruvedenseurakunta.fi/tule-mukaan/ seurakunta.fi/tule-mukaan/ lapsille-ja-lapsiperheille/ lapsille-ja-lapsiperheille/ paivakerho/paivakerhoon-ilpaivakerho/paivakerhoon-ilmoittautuminen. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Päiväkerhoihin ilmoittautuPäiväkerhoihin ilmoittautuminen 1.8. ”Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion.” Toisin sanoen, jo veljensä vihaaminen on sellainen rikos, joka on ansainnut alimman oikeusasteen käsittelyn. He olivat ottaneet esikuvakseen lainopettajat ja fariseukset ja ajattelivat heille riittävän se lain noudattaminen, joka lainopettajille ja fariseuksillekin riitti. klo 9-11.30 To 4.8. 25.06.2022 Iisalmessa Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Klo 12 Klo 12 Helena Koivunurmen Helena Koivunurmen muistoseurat seuratuvalla. Klo 10 Klo 10 messu (lit. Kiitämme lämpimästi osanotosta suruumme. muistoseurat seuratuvalla. Vastuuryhmänä Torintupa. moittautuminen
Koskenjoen kukkaketo ihastuttaa Luonto Tiistaina pellolla oli sinisiä ja punaisia kukkia, aika näyttää mitä komistuksia vielä maan uumenista nousee. heinäkuuta 2022 LUKIJAN KUVA Vuonna 1965 Kiuruvedellä syntyneet tapasivat Puistolassa Iskelmäviikon aikana. JAANA SELANDER. Henkilöt kuvassa, edessä polvillaan vasemmalta: Markku Ruotsalainen, Rauno Pikkarainen. Alarivi vasemmalta: Hannu Korhonen, Terho Partanen, Anssi Hyvönen, Tatu Tapaninen, Arto Kauhanen, Juha Saastamoinen, Asko Kumpulainen, Pekka Kattainen, Esko Matikka, Kirsi Pehkonen, Juha Nousiainen, Esa Karjalainen, keskirivi vasemmalta: Jukka-Pekka Svärd, Kari Ruotsalainen, Jyrki Kemiläinen, Jari Tikkanen, Jaana Kärkkäinen, Kirsi Huttunen, Maritta Lehtinen, Elisa Kangaskokko, Risto Juntunen, Raija Kärkkäinen, Minna Kauhanen, Annakaisa Lång, Eija Piippo-Savolainen, Arja Kainulainen, Anssi Komulainen, Tarja Tikka, Sisko Partanen. Kukat ovat herättäneet paljon huomiota ohikulkijoissa. KUVA ASSI MOILANEN Koskenjoelle menevän Pyhännäntien varressa on ihania kukkia: keltalupiinia, rehuvirnaa, hunajakukkaa ja koristekukkia. Takana seisomassa vasemmalta: Mikko Kauppinen, Risto Juntunen, Ari Piippo, Kai Ruhanen, Assi Moilanen. 17 Keskiviikko 27. Kyse on Tommi Jauhiaisen kahden hehtaarin kokeilusta. Jauhiainen sanoo perustaneensa kukkapellon ihmisten iloksi. Myöhemmin pellolle nousee vielä auringonkukkia. Kukkia saa kuulemma poimia maljakkoon
Työpanoksen määrä vaikuttaisi edelleen, mutta työtulon lähtökohta olisi jatkossa valtakunnallinen yksityisen sektorin mediaanipalkka, mikä määräytyisi Tilastokeskuksen ammattinimikkeistöstä. Ateriapalvelun ruokalista vko 31: ma: nyppymuussi, lämmin punajuurilisäke, vihersalaatti, vadelma-herukkakiisseli, ti: maksapihvit, perunat, juustokastike, kukkakaali-maissi, porkkanaraaste, mustikkakiisseli, ke: kahden kalan keitto, kurkku, vispipuuro, to: n.suikalepaisti, perunat, herneet, tuoresalaatti, mansikka-raparperikiisseli, pe: s.lihaperunalaatikko, talonpojan kasvis, tuoresalaatti, hedelmäkiisseli, la: lihakeitto, juusto, suolakurkku, leipäpuuro, su: koskenlaskijakalaa, perunasose, kesäporkkanat, punajuurisalaatti, persikka-banaanirahka. Karrikoiden voi kysyä maksavatko maakuntien yrittäjät ruuhka-Suomen korkeampaa tulotasoa tulevissa eläkemaksuissaan. Kohonneen eläketurvan yrittäjät kuitenkin maksavat itse korkeampina YEL-maksuina ja tämä on hyvä muistaa yleisessä keskustelussa. Keskustan esiopetusryhmät kokoontuvat Kuorevirran esiopetukseen (Kuorevirrankatu 10, jäähalli) klo 8.15 ja Satumetsän päiväkodille (Lähteentie 10 B) klo 8.15. heinäkuuta 2022 Yrittäjillä heräämisen paikka ennen YEL-lakimuutosta YRITTÄJIEN eläkelakia ollaan uudistamassa ensi vuoden alusta. 044 7050 443 Kokouksia Kalliokylän Eräpojat ry:n Lahnasten Eränkävijät ry:n Lampelan Seudun Eräveljet ry:n Luupuveden Eräheput ry:n Paajakan Erämiesten Johtokunta Ruutanan Seudun Erämiehet ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Aittokorven Riistaukot r.y:n. 18 Keskiviikko 27. Ensi vuoden alusta kannattaa varautua esittämään eläkeyhtiölle selvitystä oman työtulonsa perusteista, mikäli ajatukset eivät käy yhteen eläkeyhtiön määrittämän työtulon kanssa. Maalaiskaupungin päiväkoti Päivänkakkara (Maitokuja) esiopetus alkaa klo 8.30. Myös muutamien vuosien sisällä eläköityvät yrittäjät ovat lain joko väliinputoajia tai maksumiehiä näkökulmasta riippuen. Tämä ei voi olla poliittisten päättäjien tavoite. Heidän maksettavakseen tulee mahdollisesti nykyistä korkeampia eläkemaksuja, ilman että he itse siitä pääsevät eläkkeellä merkittävästi hyötymään. Savon Yrittäjien jäsenkyselyssä reilut 400 yrittäjää avasi asiaa esimerkein. klo 8.00. Pilke musiikkipäiväkoti Tempossa (Paavo Tikkasentie 6) esiopetus alkaa klo 8.10. Kolmen vuoden tarkasteluväli antaa yrittäjälle mahdollisuuden tehdä asteittaisia muutoksia uuden lain vaatimalle tasolle. Ympärivuotista majoitusta. Asiointi ajanvarauksella. 040 753 0370 -----------------------------------------------Itärannan Erämiesten ja Honkarannan Metsästysseuran riistakolmiolaskenta la 30.7. Mitat 35 ja 50 cm. Jos yrittäjällä on yksikin työntekijä, hänet katsottaneen esimiesasemassa olevaksi ja jälleen valtakunnan mediaani näyttää palkkatasoa, joka ei ole realistinen monellekaan yrittäjälle. Kokoonnutaan Sinisen Helmen luona olevalle levikkeelle. Heikki Lång, p. Uusi lakimuutos tarvitsee vielä muutoksia sekä joustoja. MONET yrittäjät ovat viimeiset vuodet tasapainoilleet kannattavuuden rajamaastossa ja pahimmissa tapauksissa satoja euroja korkeammat eläkemaksut kuukausittain nopeuttavat yritysten lopettamisia. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. 0400 945544 -----------------------------------------------Skibbo-peli-iltapäivä; Tule pelaamaan ja kahvittelemaan pe klo 14-16, Kahvila Oona Mariana, Torin laidalla, Kiurukatu 1 -----------------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. Itä-ja Pohjois-Suomessa yksityisen sektorin palkkataso on pääkaupunkiseutua alhaisempi johtuen edullisemmista elin-ja asumiskustannuksista. Yrittäjällä on siis mahdollisuus hakea muutosta jälkikäteen eläkeyhtiön vahvistamaan uuteen työtuloon, mutta ennakointi on parempaa kuin jälkipuinti. VALTAKUNNALLINEN mediaanitulo mahdollistaa myös alueellisen eriarvoisuuden. xxxxkuuta 2021 Kaupunki Lomalla ILMOITUS KOULUN ALKAMISESTA Lukuvuosi 2022-2023 Kiuruveden koululaitoksessa (mukaan lukien esiluokat) alkaa keskiviikkona 10.8.2022 koulujen johtajien ilmoittamana aikana. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Monialayrittäjät pohtivat ilmoittavatko ammattinimikkeekseen työn jota harjoittavat ajallisesti eniten, sen jolla tienaavat eniten vaiko sen, joka yhtiötä perustettaessa on ollut yrittäjän pääasiallinen työ. YRITTÄJÄN kannattaa joissain tapauksissa tehdä muutoksia itse jo loppuvuoden aikana. Tavoitteena on parantaa yrittäjien eläke-ja sosiaaliturvaa. Epäselvissä tapauksissa voi oppilaan sijoituspaikkaa kysyä Nivan koulun rehtorilta Pauliina Kuonanojalta, puh. perjantai 29.7.2022 Avoinna seuraavan kerran maanantaina 1.8.2022 klo 8 16 Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. Tätä monet yrittäjät eivät purematta niele. Nivan koulun koulutyö alkaa klo 8.15, jolloin oppilaat kokoontuvat keväällä ilmoitettuihin paikkoihin (Nivan koulu Soinintie 2 tai Yläkoulu Niemistenkatu 9). Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. 040 715 3540. 31.7.2022. KAUPUNGINTALO suljettu 1. AMMATTINIMIKKEISTÖÖN tiivistyy monta kysymystä. Eläkeyhtiöt tarkistavat työtulot kolmen vuoden sykleillä, joten syksyllä tehdyt muutokset ovat voimassa 2025 saakka. 040 670 7097 Muistilista Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Mikä siis muuttuu. Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Yrittäjiä voi kuitenkin kannustaa jo nyt tutustumaan ammattinimikkeensä mediaanipalkkaan ja vertaamaan sitä nykyiseen tasoonsa. Kiuruveden yläkoulun koulutyö alkaa seuraavasti: 7 luokka klo 8.15 kokoontuminen koulun liikuntasalissa 8-9 luokat klo 9.10 kokoontuminen luokanohjaajien luokissa Kiuruveden lukion koulutyö alkaa seuraavasti: aloittavat opiskelijat klo 8.30 muut opiskelijat klo 9.00 Kaikkien koulun kirjoilla olevien opiskelijoiden tulee olla läsnä. LAKIIN esitetään täsmennystä siihen miten yrittäjän työpanosta vastaava palkka määritellään. Konttorimme suljettuna keskiviikko 27. LAKIMUUTOKSEN jälkeenkin YEL-työtulon määritelmä on sama kuin nyt: saman ammattitaidon omaavalle henkilölle samasta työmäärästä maksettava palkka. Kuuskymppiselle yrittäjälle harvemmin tulee enää vanhempainvapaita. VIERASKYNÄ PAULA AIKIO-TALLGREN Kirjoittaja on Savon Yrittäjien toimitusjohtaja 4 Keskiviikko xx. LAKILUONNOS lähtee valiokuntakierroksille ja siihen voi tulla vielä muutoksia
Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi _ 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. heinäkuuta 2022 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. 19 Keskiviikko 27. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p
p. klo 12.00-14.00. p. Sähköt omalla sop. xxxxkuuta 2021 Tiedotteita Torilla KIURUVESI-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi 044 7050 443 Asuntoja Sekalaista Tapahtumia Palveluita Lomalla Kirpputori Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. 050 400 9437 Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ keskustasta. p. Ei eläimiä eikä tupakointia. 040 527 3014 Ylä-Savon jätekeskus p. 040 550 6635 / Kati Kokkonen. 044 906 4975 OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. mukaan. EINI FLOW • MARKO & JUKKA • NEITOSET JUHLAKONSERTTI SU 7.8. 20 Keskiviikko 27. Myydään tai vuokrataan remontoitu 3h+k 75 m² luhtitalosta. – 14.8. AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. 050 307 5439 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. 120 m² , 2 autotallia. Eskontie 15 C 9 (Korkeakangas). 050 381 8559 TORSTAINA klo 9-12 KIURUVEDEN TORI Jonsered Briggs & Stratton Partner Makita McCulloch Dolmar Stihl ALKUPERÄISET VARAOSAT Stiga Husqvarna Murray MTD maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 28.7. ROMULUX Kiuruvedellä p. Vuokra 430 € /kk + vesi kulut. Oma aidattu tontti (1925 m² ), 2 varastoa, Kiuruveden keskustassa. 0400 327 750 LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Lomalla 1. autopaikkaan. LIPUT & LISÄTIEDOT: juustojaviinijuhlat.fi LAPINLAHDEN JUUSTOJA VIINIJUHLAT LA 6.8. 0400-953 434 Annetaan vuokralle pieni, saunallinen KAKSIO (tupak.+pieni mh) os. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi KIURUVEDEN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT ELOKUUSSA Kiuruveden jäteasema (Kirkkoharjuntie 36 Kiuruvesi) Avoinna ma klo 7.30-12.30 ja to klo 12.00-17.00 HUOM! avoinna myös la 27.8. heinäkuuta 2022 6 Keskiviikko xx. DANNY 80 VUOTTA! VIIHTEEN SUPERVIIKONLOPPU LAPINLAHDEN JÄÄHALLISSA! lämmintä savukalaa, savumuikkua, kalakukot, tuoretta järvikalaa, kirjolohta, savulohipiirakoita, kylmäsavu-ja graavilohta ym. 044 5306 699 MYYDÄÄN OKT rak.v -66, 4h+k+s+ph, n. p. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. Tule tutustumaan, tee tarjous. Päätyhuon., aidattu takapiha, mahd. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 *KARHOTUSTA *PYÖRÖPAALAUSTA *VESAKONMURSKAUSTA MARKO ALLINEN p. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Neuvoja-tiedottaja p. päivittäin klo 9-21 asuntoja ja toimitiloja keskustasta Annetaan vuokralle p