www.kiuruvesilehti.fi KESKIVIIKKO 27.9.2017 63. Rosi päihitti hunajakarhun s. akku ja laturi) 399,Akkupuhallin Hva 436 LIB (sis. Tervetuloa! Tervetuloa! Lettipullakahvit! Lettipullakahvit! Tarviketarjouksia Terät ota 3 maksa 2 Pienkonebensa Stihl Motomix 45,/3x5L Viilat 5,/ 3 kpl Teräketjuöljy 11,/ 10 L • Loput Hva trimmerit 122 C 149,119,• Automower 420 (2200m2 pihalle) 2900,2500,• Automower 105 (600m2 pihalle) esittelykone, ei käynyt ruohossa 1000,• Loput Hva tasoleikkurit LB146 325,269,Stiga Park Royal 4WD vm 2013, 120 h ajettu, 3600,Loput (7 kpl ) Hva 435 moottorisahat 299,Loput (4 kpl) Stihl Ms 211 moottorisahat 299,Loput (6 kpl) Hva 135 moottorisahat 199,Loput (3 kpl) Hva 543 XP moottorisahat 499,Akkusaha Hva 120i (sis. akku ja laturi) 159, Stihl akkusaha MSA 120 (sis akku ja laturi) 319,Stihl akkupuhallin BGA 56 (sis. 11–17 Taru Raudaskoski ja Leevi harjoittelevat kantoliinan käyttöä. akku ja laturi) 599,Stihl akkupuhallin BGA 45 (sis. Ihminen on evoluutiobiologian mukaan lajityypillisesti poikastaan kantava yksilö, eikä tarve lapsen kantamiseen ole kadonnut kehityshistorian myötä. Kantoliinassa lapsi on lähellä äitiä ja äiti lasta. akku ja laturi) 249,Akkutuotteet tulevat ryminällä: asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa Kiurukatu 3 KIURUVESI Puh. 040 752 4422 asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa siilinhammas.fi Perushammashoito Nukutushammashoito Keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito Keinojuuret ja suukirurgia Suuhygienisti Hammasprotetiikka. VUOSIKERTA, NRO 39 JX PR IO R .P .P .F IN L A N D E Irtonumero 2,50 e 012138-1739 Paavo Lonkila on kuollut s. 7 Kantoliina lähentää äitiä ja lasta Lehdessä maaja metsätalousteema s. 24 JAANA SELANDER Lue lisää sivulta 10 Varaston tyhjennysmyynti 28-29.9 klo 9-16.30 Varaston tyhjennysmyynti 28-29.9 klo 9-16.30 .. .
044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi, LIIKEILMOITUKSET/MARKKINOINTI Airi Leskinen Puh. Asia on kimurantti. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että metsiämme hakataan 2020-luvulla 80 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Hoitajan ääntä ei kuulla soten johdossa, mutta kuunneltaisiinko omaisten. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ehkä me omaiset ja hoitajat yhdessä saamme heidät heräteltyä. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä nostaa maapallon lämpötilaa. Valtiovarainministeriön (VM) laskelmien mukaan pienimmän desiilin käytettävissä olevat vuositulot 12 621 euroa alenevat 37 euroa, ja toiseksi pienimmän desiilin 18 210 euroa vuositulot 17 euroa. 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Tiina Kilvensalmi puh. VIIMEAIKAISISSA gallupeissa keskustan kannatus on laskenut 3–5 prosenttia eduskuntavaaleista, mikä ei tiedä hyvää seuraavia vaaleja ajatellen. (Yle Uutiset HS 18.9.) KUN ja jos sosiaalija terveysuudistus suunnitellussa muodossa astuu voimaan, rikkaat hyötyvät. Hakkuiden rajoittaminen voisi johtaa myös metsänhoidon laiminlyöntiin ja edelleen kasvun heikkenemiseen, joka taas pienentäisi hiilivarastoja. Työpäivän pituus, jos on 8 tuntia, ja töitä on yhteenlaskettuna vähintään se ja enemmänkin, matkoihinkin menee aikaa ja syödäkin pitäisi. METSÄN hiilinielu tarkoittaa sitä, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. Jos hakkuita kuitenkin jatketaan nykyiseen malliin, tulee Suomen ”hyvittää” hakkuita käymällä päästökauppaa, joka heikentää kilpailua. Hallitusten hyvät teot ovat menneet kokoomukselle ja kansan kurittaminen hallituskumppaneille. Tutkijat kehottavat lainsäätäjiä asettamaan kannusteita, että kaadettua puuta käytettäisiin pitkäikäisiin tuotteisiin, kuten puurakentamiseen. Ammattitaitoiset hoitajat kyllä hoitaisivat vieläkin paremmin, antaisivat hetken aikaa, mutta päättäjät eivät näe asiaa samoin. Asiakkaat maksavat luvatuista TAITO TASKINEN politiikan tarkkailija Kuopio Hoitajien ääntä ei kuulla soten johdossa palveluista, mutta sotella ei ole kotihoidossa riittävästi henkilökuntaa palkattuna, että asiakkaan luona voisi olla luvatun ajan ja tehdä sovitut tehtävät edes kohtuullisesti. Puhutaan kauniisti kotona asumisen tukemisesta ja laitoshoidon alasajo on jo totta. ” Löytyykö edes häivähdys alkiolaisuutta. Oletteko olleet tietoisia, kuinka kuormittuneita he ovat tällä hetkellä. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Hakkuiden rajoittaminen veisi työtä ja toimeentuloa. Toissaviikkoinen Euroopan parlamentin päätös mahdollistaa lisähakkuut sillä ehdolla, että hiilinielut pysyvät ennallaan, oli ilouutinen metsänomistajille ja metsäfirmoille sekä kansantaloudellemme. ( HS 20.9.) Valtiovarainministeriön laskelma kertoo karua kieltään ainoastaan yhdestä budjettivuodesta. Hiilivaraston palautuminen entiselle tasolle metsän kasvun kautta voi viedä jopa vuosisatoja, kirjeessä todetaan. Viimeistään nyt on aika vaatia kotihoitoonkin riittävästi resursseja turvaamaan tämä korvaamaton ammattilaisten joukko... Keskustan kenttäväen mielestä demarit oli kokoomusta suositumpi hallituskumppani, mutta puolueen johto päätti toisin. Varakkaat hyötyvät – ennen piti maksaa itse, nyt maksaa yhteiskunta. JAANA SELANDER KESKUSTAN puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän hallituksen vuoden 2018 budjetti kasvattaa tuloeroja. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Näillä hoitajilla, naisilla ja miehillä, on vankka ammattitaito ja osaaminen, he kykenevät työskentelemään itsenäisesti haastavissakin olosuhteissa haastavien tehtävien parissa. Mistä saadaan uusia hoitajia, kun opiskelijat touhun nähdessään hakeutuvat tehtäviin, joissa kuormitus on vähäisempää... Tällä hetkellä heiltä on viety mahdollisuus tehdä työtään laadukkaasti, aikaa ei yksinkertaisesti ole. Äänekosken biotuotetehdas tarvitsee puuta, samoin Kuopioon suunniteltu Euroopan suurin havusellutehdas Finnpulp. Mitähän pitää tapahtua ennen kuin saadaan riittävästi tekeviä käsiä tekemään tätä arvokasta työtä. Sosiaalija terveysuudistukseen kuuluvan terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilu on ollut käynnissä hieman yli puoli vuotta. Ihmiset, jotka ovat tähän asti käyneet omalla kustannuksellaan yksityisellä lääkäriasemalla, jatkavat nyt käyntejään yhteiskunnan laskuun. Onhan meillä niin sanottu hallintarekisterilaki. Helsingin Sanomat kertoi tiistaina, että lähes 200 eurooppalaista tutkijaa vastustaa metsähakkuiden höllennyksiä, sillä uusi hakkuutaso lisää päästöjä ja sillä on kielteisiä vaikutuksia ilmastoon. Jos metsien hakkuita rajoitettaisiin, johtaisi se Remeksen mukaan sosiaalisiin ongelmiin, sillä metsätalous ja -teollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä monilla aloilla. Ovatko omaiset tästä tietoisia. Hakkuiden rajoitettaminen Euroopassa lisäisi hakkuita vastavuoroisesti maapallon muissa osissa, sillä teollisuus tarvitsee puuta. Vielä metsien hiilinieluasia ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettu, tarvitaan Euroopan neuvoston, komission ja parlamentin yhteinen kanta. Kun vaikutukset kerrotaan neljällä, lopputulos ei näytä hyvältä. Kiuruvesi-lehti/ Postia-palsta, Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi POSTIA PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Puh. Yhteiskunta maksaa suurimman osan heidän ennen omasta kukkarostaan maksamistaan palveluista. Monikansalliset sosiaalija terveysyhtiöt voittanevat kilpailutuksen sosiaalija terveyspalveluista, kuorivat kerman, ja piilottavat voitot verottajan ulottumattomiin veroparatiiseihin. Kukaan ei ole niin yksinäinen kuin huonokuntoinen vanhus yksin kotona. 044 705 0443 Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma – pe 8 – 16 Levikki: 5439 (LT 2016) Ilmestyy keskiviikkoisin Sanomalehtiliiton jäsen TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander puh. Euroopan unioni on halunnut olla eturintamassa torjumassa ilmastonmuutosta. 040 833 7208, airi.leskinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi ILMOITUSHINNAT ts 0,87 e / 1,07 e tj 0,81 e / 1,01 e takasivu 0,90 e / 1,10 e kuolinilm. HOITAJIEN PUOLESTA. Tilausmaksut 12 kk/kesto: kotimaa 87 e / 78 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti S uomen metsistä ja niihin liittyvistä hakkuista on väännetty Euroopan unionissa. Heille raha ja tehokkuus ratkaisevat. Kun työntekijälle päiväksi jaetut työt laittaa janalle, tilanne on se, ettei hoitajalla ole mahdollisuus tehdä asiakkaan luona kuin ne ihan pakollisimmat ja nekin nopsaan. 2 Keskiviikko 27. JOHTAVA metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta vakuuttaa Helsingin Sanomissa (25.9.), että Suomen metsät säilyvät hiilinieluina lisääntyneistä hakkuista huolimatta. KODINHOITAJA Leila Röngällä oli aikaa ihastella kukkia yhdessä veteraani Kalle Remeksen kanssa vuonna 2014, kun oli hirmuinen helle. Usein kuulee sanottavan, että ”metsät ovat maapallon keuhkot”. Tänä vuonna hakataan yli 70 miljoonaa kuutiota puuta. Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. 0,76 e Ilmoitushintoihin lisätään ALV 24%. Työtä meidän vanhempien, isovanhempien, mielenterveyskuntoutujien ja muiden tarvitsevien hyväksi. Suuren maailman lehdissä kirjoitellaan vanhusten hoidon laadusta tai laaduttomuudesta ja moitteet saa tietenkin se pienipalkkainen hoitaja, joka työskentelee jaksamisensa äärirajoilla. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. HUOH!!. 040 523 8345, tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET puh. 044 705 0443 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Liikeilmoitukset maanantaihin klo 12 ja pikkuilmoitukset ma klo 14 mennessä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Metsät kasvavat hakkuita nopeammin ja metsien hiilinielut lisääntyvät nykyisistä jo 30 vuoden kuluttua, vaikka hakkuita tehtäisiin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Aina kun joko keskusta tai demarit ovat olleet hallituksessa kokoomuksen kanssa, molemmat ovat hävinneet seuraavat vaalit. OLEN hyvin huolissani Kiuruvedellä työskentelevien kotihoidon työntekijöiden jaksamisesta. Hiilidioksidi on elämää ylläpitävä kaasu. Suomen kannalta ongelmallista on se, että taloutemme perustuu puun käytön lisäämiseen, komission ehdotuksen mukaan Suomen hakkuiden tulisi olla vuoden 1990–2009 tasolla, jolloin hakkuut olivat ennätysalhaiset. Kuinkahan kauan hoitaja jaksaa ja joustaa. Sitä saa mitä tilaa. Lisääntyvätkö hakkuut, pelastuuko maailma. Suomen metsät ovat hiilinielu, koska metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä sitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi. Kirjoittajat varoittavat myös, että metsäbiomassan polttaminen aiheuttaa fossiilisia polttoaineita suuremmat päästöt. Jos keskustasta löytyy edes häivähdys alkiolaisuutta ja se aikoo seuraavien vaalien jälkeen olla hallituspuolue, vaalikauden viimeisessä, vuoden 2019 budjetissa pitäisi käännöksen olla 180 astetta. Suurituloisimman desiilin 96 504 euroa käytettävissä olevat tulot nousevat 419 euroa. syyskuuta 2017 Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Kirjoituksia ei palauteta. Porvarihallitus harjoittaa porvaripolitiikkaa
Mökki oli lähellä Pihkapuron talon pihapiiriä. Nyt varsinkin näin vaikeana syksynä olisi kotieläintiloille tarjolla tuoreviljaa lähiseudulta. M aaseudun kehittäminen on nyt ajankohtainen aihe, kun teollisuusalueet ovat noususuhdanteessa. Yksinään täällä ei kukaan pärjää. MAATALOUDEN tukipolitiikasta käydään tasaisesti keskustelua; joko sitä on liikaa, väärin kohdennettua tai tukea tulisi olla enemmän. ”No joo”, vastasi Joppi ja jatkoi: ”Pitihän se korjata, kun Selina siitä marmatti, tein vähän savilaastia ja sillä kiinnitin tuon yhen kiven”. Imago halpuutetun raaka-aineen tuottajana kaupalle ja teollisuuteen sekä osaavien nuorien kasvatusalustana ei kanna tulevaisuudessa.. Lisääntynyt liiketoiminta synnyttää tarvetta rakentajille, koneyrittäjille, korjaamoille, maatalouskaupalle ja muille palveluyrittäjille, mistä tulee taas lisää liiketoimintaa. Kaikki maat tukevat omaa maataloustuotantoaan ja me olemme sidottuja EU:n maatalouspolitiikkaan, jota kansallisesti hienosäädetään. Tämä ohjelmakausi on jo taputeltu, merkittäviä parannuksia ei saada lähivuosina aikaan. Mikäli kotimarkkinoilta ei saada korkeampaa hintaa, on parempia markkinoita etsittävä muualta. Niinpä Kalle kysyikin Jopilta: ”Ootko korjanna uunia”. 3 Keskiviikko 27. Miten saamme maaseudun asemaa parannettua. Vasta neljännen muurarin ”ryhjöttävä” kelpasi miehelle. Kallen huomio kiinnittyi huonetta hallitsevaan uuniin, sen yhtä nurkkakiveä ympäröi tuoreennäköinen laasti. Samassa sisälle tuli myös Pihkapuron isäntä ja hänkin huomasi, että uunia oli korjattu ja kysyi: ”Kalleko se on ollu uunimestarina”. Ei ole myöskään odotettavissa, että tukipottiin tulisi merkittävästi lisää rahaa nykyisessä EU:n tilanteessa. MTK maaseudun etujärjestönä on tunnustettu ja vaikutusvaltainen asiantuntijaorganisaatio, jonka asema on vahva niin Brysselissä kuin kotimaassakin. Kannattava toiminta mahdollistaa taas uusien tulevaisuuden investointien toteutuksen. Niinpä Joppi päättikin, että lainaisi Rajalan Matilta venettä ja menisi tapaamaan Hingunsalmen isäntää jo ennen heinäntekokiireitä. Nyt onkin maaseudun tulevaisuuskeskustelun paikka. Maidon, lihan, viljan ym. Piirustukset olivat hieman erikoiset: ”Niin kuin vanha akka ryhjöttäisi tuossa nurkassa.” Muurari teki uunin noilla piirustuksilla, mutta ei se ollut miehen mieleen ja hän puratutti sen pois. lulucf, johon on pyritty vaikuttamaan jo yli vuoden ajan, ja se työ nyt näyttää tuottavan tulosta. ”Se on sitä Joppia”, hekotteli Pihkapuron isäntä, ”eihän sitä uunia viijä muurarille, vuan muurar tulloo uunin luokse”. Tulevissa neuvotteluissa onkin tärkeää, että meillä on yhteinen näkemys ja vahva yksi taho neuvottelupöydässä, jotta tulos on kaikkien kannalta paras mahdollinen. Pihkapuron isäntä sanoi, että mielellään hän pitäisi Jopin ja Selinan Pihkapurolla, varsinkin kun Selina oli heillä palvelijana, mutta tokihan torpparina pääsisi sitten itse omatoimisesti viljelemään. Tuomo Tikkanen ” Somepoiminta ”Kiuruvesi Luomu Suomen pääkaupunki.” #kiuruvesi @jasuboi 10.9.2017 Paikka: Bordeaux, Ranska Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi, ja saatamme valita sinut somepoimmintaan luvallasi. (Kertomus on muistitietoa isältäni ja hän kuuli sen sedältään Kalle Huttuselta) KAARLO HUMALOJA NIVAN liikenneympyrän tiimoilta on kirjoiteltu mahdollisesta monumentista siinä ja päänupissani alkoi vannehtia ihan tosissaan pari ideaa. Isäntä tiesi, että lähellä Korpijokea oli vapaana Hingunsalmen omistama torppa, venevalkaman mökki, pitäisi kysyä Hingunsalmen isännältä, olisiko se vuokrattavana. Miehiltä pääsi remakka nauru. Nyt onkin jo suunnattava katseet tulevaan kauteen ja huolehdittava siitä, että kaikille tuottajille tulee oikeudenmukainen perustuki, jota täydennetään tuotannon ja tuotanto-olosuhteiden mukaisilla täydennyksillä. MAASEUDUN maaja metsätaloustuottajilla sekä alueen yrittäjillä on vain yksi yhteinen kanava pyrkiä vaikuttamaan tuleviin ratkaisuihin. syyskuuta 2017 Tapahtui 100 vuotta sitten VIERASKYNÄ TUOMO TIKKANEN Kirjoittaja on MTK-Kiuruveden sihteeri. Tuotantosuuntien välinen vastakkainasettelu tai vain oman eduntavoittelu tulee myös lopettaa ja nähdä kokonaisvaltainen etu. Ajankohtaisena aiheena on mm. Kalle Huttunen oli tullut kyläilemään velipuolensa Jooseppi Humalojan huusholliin. Ehdotankin, että muurataan liitLiikenneympyrän ympärillä pyöreästi tymän toiseen laitaan uuni, joka muistuttaa vanhaa naista istumassa, ei tarvitse ryhjöttää… Kiuruvesi-päivien aikaan voi sitten sytyttää uuniin tulet ja kai löytyy nykytekniikalla uuniin laite, joka puksauttaa savuhaikua ilmaan vaikka joka päivä. ELETTIIN kesäkuun alkua vuonna 1917, oli sunnuntaipäivä. Kuulin kerran yhdeltä Matilta miehestä, joka muurautti taloonsa uunia. Maaseudun kehittäminen – yhteinen asiamme Maaja metsätalous on selkäranka, jonka varassa iso osa taloudesta pyörii. SUOMALAISTEN puhtaiden elintarvikkeiden hinnan tulee erottua maailmanmarkkinoiden bulkkituotteista. Lihantuottajat tarvitsevat paljon erikoistuneita maitotiloja, jotka tuotavat vasikoita ja kaikki tarvitsevat lähellä tuotettua hyvää viljaa ja valkuaisrehuja. Pitkään jatkunut maatalouden kustannusten karsimisen ja halpuutuksen tie on käyty loppuun ja maatalouden suunta on saatava kääntymään ylöspäin. Toinen muurari koki saman kohtalon eli hänen tekeleensä purettiin. Rahastahan on kysymys, vähenevä liiketoiminta kierrättää alueella ja sen kehityksessä vähemmän tulovirtaa. Maidonja lihantuottajat tarvitsevat maanomistajia ja nurmikasvien tuottajia sekä lannanlevitysalaa. Selina taas haaveili, että voisi kotona kehrätä talollisille lankoja, kutoa mattoja omilla kangaspuilla ja harjoittaa opettelemaansa kupparin ammattia ja jos voisi vielä pitää lehmääkin. Tähän Joppi sanoi: ”Niinhän minä oon, sanokee vain muillekkii, että tuovat uuninsa tänne korjattavaks”. Joppi asui puolisonsa Selinan kanssa vuokralaisina eli ”loisina” Pihkapuron mäellä yhden huoneen mökissä. Selinan lapset, kohta yhdeksän vuotta täyttävä Laina ja viisivuotias Antti olivat jossain ulkona. Kiuruvedellä, kuten muissakin alueen maaseutupitäjissä, maaja metsätalous ovat se selkäranka, jonka varassa iso osa taloudesta pyörii. raaka-aineiden tuottajahintaan on saatava selkeä korotus, jotta liiketoiminnasta jää yrittäjälle tulosta. Selina puuhaili hellan luona ja tuvan lattialla leikki noin vuoden ikäinen, Jopin ja Selinan yhteinen tytär, Ester Maria. Joppi viihtyi parhaiten savottaja uittotöissä, mutta viljely toisi leivänjatkoa. JUKKA SAMUEL TAITO TASKINEN politiikan tarkkailija Kuopio ANU LAITINEN. Pienen ryhmän oman edun tavoittelu ei tuota kuin hajaannusta ja heikon lopputuloksen. ”Vai niin, vai niin”, sanoi isäntä ja jatkoi: ”Minä en tiennytkään, että se tuo Joppi on muurari”. Hän oli aikansa sitkeä ja periksiantamaton uhrautujanainen, kuten muutkin kiuruvetiset tuon ajan naiset. Eli uuni olisi myös kunnianosoitus naisille. Siinä toiminnassa eivät enää yhden firman rahkeet riitä, vaan vientiä on keskitettävä ” Food from Finland” -brändin alle, jota MTK: kin vahvasti tukee. Kukaan ei voi päättää tai määrätä hinnan korotuksia, mutta osuuskuntien edustajilla on iso vastuu tehdä oikeita päätöksiä. Ympäristöstä huolehditaan parhaiten pitämällä pellot hyvässä tuotantokunnossa ja ottamalle sieltä mahdollisimman korkea sato ja ympäristön tukitoimet sitten kohdistetaan kaikkein herkimmille alueille, jotka ei välttämättä ole aktiivisessa viljelykäytössä. Jos uunille pitää nimi olla, niin annetaan rakkaan äitini nimi Nanni. Selina puolusteli: ”No, kun se kivi oel ihan irti, kohta oes puonna lapsen piähän”. Kalle vastasi: ”Ei kun Joppi sen on ite korjanna”. Sitten Joppi kertoi, että he Selinan kanssa ovat ajatelleet, että jos ryhtyisivät torppareiksi ja kysyikin, oliko isännällä tiedossa vapaata, vuokrattavaa torppaa. Se on varmaa, että Nivan liittymästä tulisi kuuluisa ja voipa olla, että siitä kirjoitettaisiin ulkomaillakin
Vesirokkorokotteena käytetään Varivax-rokotetta. Savon Voiman tekemän tuotantolaskelman mukaan kyseisen järjestelmän kokonaisinvestointi (Tekes-tuki huomioiden) on 15.375 euroa Järjestelmän tuotanto on yhteensä 14.500 kWh ja vuosituotto nykyisellä sähkön hinnalKiuruvedellä ei ole esiintynyt rokotevastaisuutta. Kiuruveden kaupungin kiinteistöpäällikkö Matti Jokitalo vahvistaa, että hanke on käynnissä, mutta odottaa Tekesin vastausta jätettyyn tukirahahakemukseen. – Kyseistä rokotetta on käytetty jo 20-vuoden ajan. Ensimmäisenä vuonna kaikille tautia sairastamattomille 1,5 11-vuotiaille tarjotaan yksi rokoteannos neuvolan tai koulun ikävuositarkastuksessa. Virus lisääntyy muun muassa iholla olevissa rakkuloissa, maksassa ja pernassa. syyskuuta 2017 Vesirokkorokotetta otettu jo aiemmin ROKOTUSOHJELMA vesirokkorokotetta on alettu jakaa neuvoloissa syyskuun alusta lähtien, jolloin se liitettiin osaksi kansallista rokotusohjelmaa. – Aikaisemmin vanhemmat ovat ostaneet yllättävän hanakasti kyseisen rokotteen jo ennen sen tuloa kansalliseen rokotusohjelmaan, kertoo Kiuruveden neuvolan terveydenhoitaja Tarja Ruotsalainen. Aikaisemmin sitä sai ostaa apteekista noin 70 euron hintaan, jos halusi rokotuttaa lapsensa tai itsensä vesirokkoa vastaan, kertoo Ruotsalainen. Kiuruvetisillä lapsilla on yleisesti ottaen hyvä rokotesuoja. Perusrokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Lautakunta on perustellut hankintapäätöstä muun muassa imagollisilla syillä. Kun leasingvuokra-aika päättyy, laitteiden tuottama sähkö tulee kokonaisuudessaan kaupungin hyödyksi, kertoo Jokitalo. Vesirokkovirus aiheuttaa koko kehon virustulehduksen. Kiuruvedellä rokotteen ovat ottaneet lähes kaikki ne neuvolan asiakkaat, joille sitä on tarjottu, ja joille rokote ohjelman mukaan kuuluu. RISTO RÖYTIÖ KY Koskentie 2, Kiuruvesi www.ristoroytio.com risto@ristoroytio.fi 050 353 0864 RISTO RÖYTIÖ KY Paikallinen kauppias, tervetuloa!. Massarokotuksia ei vesirokkorokotteen vuoksi tehdä. Nyt vain odotellaan päätöstä. – Kaupungin kannalta hankinta olisi alkuvuosina niin sanotusti plus miinus nolla hankinta, sillä se raha mikä menee leasingmaksuun, saadaan takaisin alentuneena sähkömaksuna. syyskuuta 2017 UUTISET Tekesin päätös ratkaisee hankitaanko aurinkopaneelit ANU LAITINEN Kerro meille uutisvinkki: toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 27. – Käsittelyaika on kuukaudesta kahteen ja olemme toimittaneet kaikki vaadittavat selvitykset ja lisätiedot. Ruotsalaisen mukaan Kiuruvedellä ei ole esiintynyt rokotevastaisuutta mitään kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvaa rokotetta kohtaan. Ennen sitä mitään ei tehdä, sillä jos hakemus hylätään, niin emme myöskään hanki kyseistä aurinkosähköjärjestelmää. Leasinsopimus on laskettu 12-vuodelle. Kyseessä on Savon Voiman tarjoama leasing hankintasopimus 17 kWp:n aurinkosähköjärjestelmästä. Kiuruvetisiltä löytyy maalaisjärkeä ja sitä osataan käyttää, Ruotsalainen kiittelee. Tuotto yhteensä 35 vuoden pitoajalla on 74.000 euroa keskimääräisen vuosituoton ollessa 2.114 euroa. Vesirokkorokotetta tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Tarja Ruotsalainen ” la 1.130 euroa. Rokotus antaa suojan myös jälkitauteja vastaan. Kiuruvedellä rokotteesta on oltu kiinnostuneita jo aikaisemmin, jolloin se oli maksullinen. VESIROKKOROKOTTEELLA on useita hyötyjä, sillä rokotus suojaa vesirokolta, jonka oireita ovat kuume ja voimakkaasti kutiseva, vesirakkulainen ihottuma. Kaupunki on suunnitellut asentavansa aurinkosähköjärjestelmän Kulttuuritalon katolle. Jokitalon mukaan kaupunki voi lunastaa järjestelmän itselleen leasing sopimuksen päätyttyä. – Korkeintaan on saatettu siirtää jonkun rokotteen antamisajankohtaa tai lykätä sitä terveydellisten asioiden vuoksi. NEUVOLAT kautta Suomen ovat alkaneet tarjoamaan vesirokkorokotetta vuositarkastusten yhteydessä syyskuun alusta lähtien. Ro4 Keskiviikko 27. Näitä ovat rakkuloiden infektoituminen sekä laajaalainen ihon bakteeritulehdus. ANU LAITINEN KIURUVEDEN kaupunki asennuttaa aurinkosähköjärjestelmän kulttuuritalon katolle, jos TEKES näyttää vihreää valoa hankkeelle
Kiuruveden neuvolassa rokotuksia annetaan vuositarkastusten yhteydessä. – Rokottamisen hyödyt on ajateltu kansantaloudellisesti, sillä usein lapsen sairastaminen kestää noin viikon, jonka aikana vanhempien on usein otettava myös palkatonta vapaata, Ruotsalainen muistuttaa. Rokote vähentää myös riskiä saada aikuisiän vyöruusu. Kaupungin omat käyttötalousmenot ovat hallinnassa. Erityiskuljetuksia on tehty Kiuruvedeltä Iisalmeen kuluneella viikolla maanantaina ja tiistaina. Muun muassa ruokahuollon tulot ovat noin 80 000 euroa alle budjetin, koska Ylä-Savon Sote -kuntayhtymälle myytyjen atrioiden määrä on vähentynyt. Maakuntahallinto tullee voimaan vuoden 2020 alusta, sen suhteen on monia kysymyksiä auki tukipalvelujen osalta, niitä tulee ratkaistavaksi uuden valtuustokauden alkuun. – Tuottojen ja kulujen kohtaanto osoittaa vuosikatteeksi heinäkuun lopun tilanteessa noin 2,7 miljoonaa euroa. Toimitus kattaa myös KPA Uniconin kehittämän PlantSys– järjestelmän. Uimahallin mittava peruskorjaus on parhaillaan käynnissä. syyskuuta 2017 Päätin kesällä, että nyt kaadan sen lupakarhun. Osinkotuotot Savon Energiaholding -yhtiöltä sen sijaan toteutuvat yli budjetoidun. Maatilapuolella investointeja on toteutettu alkuvuonna 9 kappaletta. Laitos käyttää polttoaineena paikallisia puunjalostuksen sivutuotteita, pääasiassa kuorta, purua ja haketta. Tämä kuva on viime vuodelta.. Vesirokkorokote lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan ja sitä on annettu ohjelman mukaisesti syyskuun alusta lähtien. Laitos luovutetaan asiakkaalle tammikuussa 2018. Uusien yritysten saamiseksi Kiuruvedelle neuvotellaan koko ajan. Iskelmäviikot onnistuivat kävijämääriltään hyvin ja karavaaneiden määrä on varmassa kasvussa. Kiurukatu 1, (017) 752 277 • Palvelemme ma-pe 8.30-17 OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. (017) 752 277 www.kiuruvedennakokulma.fi Varaa aika silmätautien erikoislääkäreille: Matti Svärd ja Asser Kokkonen Tervetuloa! mitus, mikä sisältää huoltosopimuksen,. Ei Kyllä 66 % 34 % Viikon kysymys osoitteessa www.kiuruvesilehti.. Jarmo Sisso kommentoi Kiuruvesi-lehdessä n:o 38 ” Vesirokkorokotetta otettu jo aiemmin VESIROKKO voi olla viheliäs tauti ja aiheuttaa pahojakin jälkitauteja. Olvi Oyj ja KPA Unicon Oy ovat sopineet biomassatoimisen Unicon Biograte 4,5 MWth höyrykattilaitoksen toimituksesta Iisalmeen. Kyseinen rokote on ollut käytössä jo noin 20 vuoden ajan. Entisiin Arctic Milkin tiloihin on tulossa uusi elintarvikealan yrittäjä. ANU LAITINEN lyhyesti KPA Unicon toimittaa lämpökattilajärjestelmän Iisalmeen Olvi Oyj:lle. VIIKON KYSYMYS Pitäisikö karhuja kaataa enemmän. Nivan kiertoliittymän työmaa ja liikenneaseman yritysalueen järjestelyt valmistuvat aikataulun mukaan. Tämä takaa KPA Uniconin arvojen mukaisen vastuullisen energiaratkaisun, joka mahdollistaa kotimaisen, uusiutuvan polttoaineen käytön korkealla hyötysuhteella ja käytettävyydellä. Yritystoiminnassa Kiuruvedellä elettiin alkuvuonna vilkasta aikaa ja se näkyi yritysneuvonnan kysynnässä. Ruotsalainen muistuttaa taudin haitoista raskaana oleville, sillä alkuraskaudessa sairastettu vesirokko voi aiheuttaa sikiölle vaurioita, kuten pienipäisyyttä, raajojen epämuodostumia ja sokeutta. Altaat ovat poissa käytöstä vuoden ajan. KULTTUURITAPAHTUMIA on ollut kesän mittaan runsaasti. – Rokotusohjelman ulkopuolella olevat voivat edelleen ostaa rokotteen apteekista ja rokotuttaa itsensä, Ruotsalainen kertoo. Uusia yrityksiä perustettiin 16. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän tämän hetken ennusteen mukaan kuntayhtymän omat menot jäävät hieman alle budjetoidun, samoin erikoissairaanhoidon menot (KYS), arvio budjetin ylityksestä on noin 600 000 euroa. Yritystiloja ei juuri tällä hetkellä ole tyhjillään. KÄYTTÖTALOUDEN menot ja tulot ovat kokonaisuutena toteutuneet budjetoidun mukaisesti, toteaa kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka kaupunginvaltuuston maanantaina käsittelemästä osavuosikatsauksesta 1.1.–31.7. Velkaantumisen taittumisen tavoitteeseen emme näiltä näkymin pääse, ellei sitten muissa investointimenoissa tule budjetin alituksia, Muiniekka toteaa. Ottaen huomioon tiedossa olevat kiinteistöjen (muun muassa terveyskeskus) peruskorjauksissa ilmenneet lisätyöt ja niistä johtuvat investointibudjetin ylitykset, on hyvin todennäköistä, että nettolainanotto kasvaa kuluvana vuonna budjetoidusta. Laitoksen yläsavolaisuusaste on erityisen korkea, sillä uusi energiantuotantoyksikkö valmistetaan KPA Uniconin Kiuruveden yksikössä. Kuljetukset jatkuvat vielä täKPA Uniconilta höyrykattilalaitos Olville Iisalmeen nään keskiviikkona. Tiedossa on, että myös valtionosuudet jäävät alle budjetoidun, noin 200 000 euroa. Toimintatuotoissa Kiuruveden kaupunki on sen sijaan tulopuolella budjetoidusta jäljessä. 5 Keskiviikko 27. Kulttuuritalon asiakasmäärät ja lipputulot ovat olleet kasvussa edelliseen vuoteen, joskin aivan budjetoituun tulonmuodostukseen ei päästäne. Starttirahaa haki 8 yrittäjää. Vesirokko ei ole pelkästään lasten tauti, vaan siitä on haittaa myös aikuisille. Pikkukuvassa neuvolan henkilökuntaa: terveydenhoitajat Sanni Pietikäinen, Tiina Nousiainen ja Tarja Ruotsalainen sekä hoitajaopiskelija Sini Räisänen (oik.). Toimitus on avaimet käteen –toiSEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Aiotko ottaa influenssarokotteen. Omistajaja sukupolvenvaihdoksia oli runsaasti vaikkakin edellisvuotta vähemmän. kottamalla vältetään myös sairaalahoito ja infektoituneisiin rakkuloihin liittyvät arvet. Laitoksen tuottama höyry ja lämpö käytetään Olvin Iisalmen tehtaan tuotantoprosesseissa. Kiuruvesi polskuttaa, vaikka velkakierre ei katkea AKULAATIKAINEN Uimahalli on remontissa
PYHÄKOULUTYÖ Su 1.10. Avoinna kaikille. Torstai 5.10. Klo 10 sanajumalanpalvelus, perhekirkko (Häyrynen, Hyvönen ja kirkkokuoro). Hakulomakkeita saa diakoniatoimistosta, päiväkerhon ilmoitustaululta, neuvolasta, sosiaalitoimistosta ja ne tulee palauttaa diakoniatoimistoon 31.10.2017 päivystyksen aikana ma ja to klo 9 –11. Tällä säännöllä halutaan turvata jokaiselle lapselle hyvä ja turvallinen elämä. Vastuuryhmänä Koskenjoen kylätoimikunta. Klo 15 Rinnekodin raamattupiiri. klo 13 omaishoitajien ja hoidettavien kokoontuminen Virranrannassa. klo 11.30 seurat seuratuvalla DIAKONIATYÖ Kämäräisen säätiön joulurahan ja Aini Manniston rahaston hakuaika 1.-30.10. Tutkimuksessa vastaajat saivat valita vain yhden, itselleen mieluisimman mainoskanavan. Tule ostamaan syksyn satoa, leivonnaisia, käsitöitä, kahvia ja pullaa yms. Raamatussa kerrotaan, mikä on ihmiselle tärkeintä. Opettaja Aini Manniston rahaston avustukset ovat haettavissa entisen Murtomäen koulupiirin vähävaraisten nuorten koulutukseen:ammattikouluissa, kansanopistoissa tai vastaavissa oppilaitoksissa.Hakulomakkeet ja niiden palautus kirkkoherranvirastoon 31.10.2017 mennessä. Yhteiskuntamme huolehtii kansalaisistamme, jotka ovat avun tarpeessa. klo 10 messu. Muut neljätoista tutkittua mainonnan kanavaa jäävät kauas painettujen sanomalehtien mieluisuuden taakse. Lämmin kiitos Teille kaikille, Kaukon hoivaan osallistuneille. 017 7700 421 kuolleet muistokiitos seurakunnat A ja O Kämäräisen säätiön jouluraha on haettavana alle 10-vuotiaille lapsille, jotka ovat syntyneet 2007 tai sen jälkeen ja ovat Ev.lut. klo 10 liturgia To 28.9. klo 14.30 5-6 lk sählykerho liikuntahallilla Pe 29.9. 040 584 7806 www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi Tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita! Huolenpito J o luomisjärjestyksessä vanhemmille on annettu huolenpitovelvollisuus lapsistaan. Kiitos osanotosta suruumme. Iisalmen rovastikunnan lähetysjuhla Iisalmessa. klo 9.30 puistopyhis Satumetsässä VARHAISNUORISOTYÖ To 28.9. klo 17 Tuohuskerho Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Asematie 28 Ehtoollisjuhla 1.10. Su 1.10. Ke 6.9. Rukouspalvelua. Joskus syntyy tilanne, että se, joka tuntee tarvitsevansa apua, ei tunne saavansa tarpeeksi apua juuri sen hetkiseen elämäntilanteeseen. klo 13 tiistaiseura To 5.10. Ma 2.10. LÄHETYSTYÖ To 28.9. Oma kassi. klo 18 Elsan pyhäkoulu Luupujoentie 316. Jeesus osoittaa Martalle ja Marialle, vieraillessaan heidän kodissaan, mikä on tärkeintä. Muuna aikana ota yhteys Tanja Reinikainen p. 0400 988 713 tai Maritta Nevalainen p. To 28.9. klo 10-14 päivärukous Ti 3.10. Pirjo Sisko Irmeli Kämäräinen 63 v. Ma 9.10. Su klo 11 ehtoollisjumalanpalvelus, Hannu Halonen, Heikki Kumpulainen ja kuoro Ma 2.10. klo 17.30 arkiretriitti pappilasssa ja sen jälkeen klo 19.15 tai?ehartaus pappilassa. 0400 981 069. klo 18.30 rukousilta Remontin vuoksi lasten MIXiltaa ei ole syyskuussa, seuraa ilmoittelua. erillisilmoitus. Ilmoittautuneet huom! Lähtö mielenterveystyön kirkkopäivään Vieremälle Varapäreestä klo 9. klo 15.00, puhuu evankelista Anja Huotari. KIURUVEDEN SEURAKUNTA TIEDOTTAA Siunattu läheisten läsnä ollessa. MATTI JOKITALO hartaus Sanomalehdet mieluisimpia mainosvälineitä Suomalaisista 46 prosenttia nostaa painetut sanomalehdet ykköseksi, kun kysytään, mistä he mieluiten lukevat, katsovat tai kuuntelevat mainoksia. (Luuk. Otamme tuotteita myyntiin Tasauksen hyväksi torilla ja srk-talolla. Klo 17 Naisten raamattupiiri kokoontuu takkahuoneessa, aiheena Jesajan kirja. klo 10 kuulonhuollon kerho takkahuoneessa. Puhutussa Jumalan sanassa on evankeliumin siunaus. Juhla klo 13 Kulttuurikeskuksella, mukana mm. Ti 3.10. Jumala sanansa kautta, siis kuultavan sanansa kautta, vahvistaa ihmisen heikkoa uskoa. Jumala haluaisi huolehtia jokaisesta ihmisestä. Rakkaamme Kauppias Kauko Viljam Hiekka-aho 16.08.1943 31.08.2017 Rakkaudella kaivaten Leena Petri ja Annu Titta ja Antti Hyvää taivasmatkaa ukki Sanni, Ari ja Eino Roosa, Aku ja Akseli Ville, Veera, Aku Pois aurinko painui, lankesi ilta, jäi taivaan rannalle säihkyvä silta, mut kaukaa korven tummuvan yöstä, soi laulu ihmisen työstä. Tiistai 3.10. klo 13 ruoka-apu vähävaraisille työttömien ruokalassa. klo 9 Tasataan yhdessä. Sen jälkeen brunssi srk-talolla ja erilaisia rastipisteitä. Aamukahvi alk. Klo 13 vanhustenviikon viikkomessu (Hyytiäinen, Monto ja Lilja) ja kirkkokahvit kirkossa. Tarvitsemme jokainen toisten ihmisten huolenpitoa, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Ke 4.10. Sydämellisesti tervetuloa! Pe klo 19–22 nuorten ilta kontaktituvalla La klo 11 ilmainen ruokailu, työttömät, eläkeläiset ym.. klo 15 3-4 lk sählykerho liikuntahallilla Kuollut Pesonen Liisa Marja 90 v. 0400 981 071. Vastuuryhmänä Päiväkerho. Jeesuskin tarvitsi maallisen elämänsä aikana apua. Sunnuntai 1.10. Toisten auttaminen ja heikoimmista huolehtiminen on arvokasta ja myös tärkeää, mutta se ei ole ihmisen henkilökohtaisessa elämässä se kaikkein tärkein asia. (IRO Research Oy, Tuhat suomalaista -tutkimus). klo 18 seurakuntakoulu srk-salissa Ti 3.10. Su 8.10. Tervetuloa uudetkin mukaan. Jos kädessä on ruhje, niin silloin ei auta jalan hoitaminen. Tapahtuma on ilmainen. Yhteystiedot lähetyssihteeri Virpi Luotolampi p. Tervetuloa vanhat ja uudet! To 5.10. 10: 38-42) Eli Jumalan sanan kuuleminen, siitä oppiminen ja siitä eläminen on tärkeintä. Lapset perheineen IISALMEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Pyhän Nikolaoksen kirkko, Kiuruvesi La 30.9. Kts. Tervetuloa! klo 18 Ry:n seurat srktalossa Sunnuntai 8.10. Hänen nimessään saarnataan parannusta ja hänen lihansa ja verensä kautta on saatu sovitus, jokaiselle ihmiselle. seurakunnan jäseniä. klo 14 1-2 lk sählykerho liikuntahallilla Pe 29.9. Kiuruveden ruoka–apu kaipaa lisää vapaaehtoisia, yhteydenotot aamupäivisin työttömien ruokalaan, Puistonkulman alakerta tai p.044 5053869 Kiuruveden helluntaiseurakunta puh. Hän sanoi, että Maria, joka kuunteli Jeesuksen puhetta, on valinnut hyvän osan, sitä ei oteta häneltä pois. 0400 981 071 tai virpi. Perhekirkko ja perhetapahtuma alkaa klo 10 kirkossa Mikkelinpäivän perhekirkolla. klo 9 srk-talolla, klo 10 messu Pyhän Ristin kirkossa, ruokailu messun jälkeen srk-talolla. Avioliittoon vihitty Janne Henrik Keränen Kiuruvesi srk ja Salla Marianna Mäki-Ranta Malmi srk Kastettu Iida Kaarina Kristiina Kortelainen Edvin Aatos Oliver Kumpulainen Aatto Johannes Joosua Paukkonen www.kiuruvedenseurakunta.fi puh. Useimmiten huolehtijoina ovat läheisimmät ihmiset. luotolampi@evl.fi PERHETYÖ To 28.9. alk. Kiitos kaikille äidin hoitoon osallistuneille. Aina hän ei sitä saanut. Hän joutui joskus toteamaan, että ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta ihmisen pojalla ei ole sijaa, johon hän päänsä kallistaisi. Tapahtuma ja kuljetus maksuton. Eino Leino * Kiitämme lämpimästi kaikkia Teitä, jotka kunnioititte rakkaamme Liisa Pesosen muistoa ja otitte osaa suruumme. Autamme siinä, missä ei ole auttamista ja todellinen avun antaminen jää suorittamatta. Joskus kohtaamme ennestään tuntemattomia ihmisiä, jotka auttavat tai itse saamme tai joudumme olemaan auttajana. Perjantai 29.9. Hiekka-aho Kauko Viljam 74 v. Tasaustori torilla. klo 13 ruoka-apu vähävaraisille, Puistonkulmalla, oma kassi mukaan Ti 3.10. Torstai 28.9. Uskomalla tämä Jumalan sana syntien sovituksesta kelpaa Jumalalle ja saa iankaikkisen osan taivaassa. syyskuuta 2017 6 Keskiviikko 27. klo 9.30 perhekerho srk-talolla päiväkerhotiloissa. Ihminen saa kuitenkin itse valita, haluaako ottaa Jumalan huolenpitoa vastaan. Sum svaa kum –esitys, luento uskontodialogista Reijo E Heinonen, Viron lähetti Titta Jokinen, Ramallah`n pastori Imad Haddad ja hiippakuntasihteeri Jukka Helle. klo 13 vanhustenviikon viikkomessu ja kirkkokahvit kirkossa. Ilmoittaudu pe 29.9 klo 12 mennessä lähetyssihteeri Virpi Luotolampi p. Osa rasteista on ulkona, pukeutuminen sen mukaan ja sateen sattuessa ulkorastit peruuntuvat. klo 18 vigilia Su 1.10. klo 9 Pysäkin kohtauspaikka Ti 3.10. 6 Keskiviikko 27. Jokainen tekee itse valintansa, ottaako Jumalan tarjoaman lahjan vastaan vai ei. Kaikissa Jeesuksen puheissa ja opetuksissa oli tärkein viesti kuulijoille ja myös meille, hänen uhrikuolemansa merkitys. Yhteiskuntamme määrittelee, että vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus huolehtia lastensa hyvinvoinnista. Yhteiskuljetus srktalon edestä lähtee klo 8.15. syyskuuta 2017 Keskiviikko 27.9. Ihmisten apu ja huolehtiminen toinen toisesta on kovin puutteellista. Raha on tarkoitettu perheille, joilla on taloudellisia vaikeuksia, sairauksia tai muita elämän kriisejä. klo 10 näkövammaisten kerho takkahuoneessa. Klo 15 veisuut Sotainvalidien talolla kerhohuoneessa Elli Ruotsalaisen pitämänä, Lähteentie 14A. Toiseksi tutkimuksessa sijoittui televisio, jonka valitsi mieluisimmaksi mainosvälineeksi 12 prosenttia suomalaisista
Lopulta Paavo saa sanotuksi: – Tätä en ole vielä kenellekään kertonut, mutta nyt sanon teille, että kyllä minä kilpailupäivän aamuna äänettömästi rukoilin, että minulle annettaisiin lisävoimia ja minä pärjäisin. Lonkila edusti Jännettä. Ammatiltaan Lonkila oli maanviljelijä. Sinivalkoisen urheiluäänen, Pekka Tiilikaisen, kerrotaan kysyneen vuonna 1952 Paavo Lonkilalta: ”Oliko tämä kultamitalihiihto elämäsi kovin hiihto?” Paavo Lonkila oli vastannut, että elämäni kovimman hiihdon suoritin vuoden 1943 kevättalvella Ontajärven jäällä, jolloin olin palaamassa vihollisen selustaan suuntautuneelta partioretkeltä. LAURI WINBERG OLYMPIAVOITTAJA Paavo Lonkila kuoli perjantaina 94-vuotiaana. KUN Kiuruvesi-lehti teki Paavo Lonkilasta 90-vuolisti elämäni, kiteytti Lonkila. Silloin minä itkin. Sitä en muille tähän päivään mennessä ole kertonut. Niiden aikanaan antamat hikipisarat olivat hiihtovoima, joka kiidätti kilpailuintoista miestä palkintopallille. Kaatuneitten joukossa oli Paavo Lonkilan ”pakkikaveri” Einari Kärkkäinen, joka ei hänkään ollut huono hiihtäjä. Millä voimalla kooltaan pienikokoinen hiihtäjä moiseen pystyi. Lonkila osallistui ns. Lonkila myös muistutti, että hänen elämäänsä on mahtunut raskaitakin aikoja. Joukossa mukana rehtori Tatu Malmivaaran luvalla minäkin. Hän sai opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon vuonna 2001. Kiuruveden Jännettä kunniakkaasti edustanut kultamitalihiihtäjä on saavutuksillaan täyttänyt kotiseutukirjojamme eniten ja ansiokkaasti. Matka oli noin 200 kilometriä ja kesti viisi päivää. Me olimme mestarihiihtäjän uskotut miehet. Lonkila pääsi myös presidentti Urho Kekkosen hiihtoadjutantiksi vuonna 1957. Viisi miestä selviytyi kuin ihmeen kaupalla tästäkin tilanteesta. Mestarihiihtäjä käy sisimmässään oman paininsa. RUKAJÄRVELLÄ Paavo Lonkila taisteli 3./JR10 riveissä, sotilasarvoltaan hän oli kersantti. Nämä miehet pitivät Kiuruveden tunnettuna. Uran arvokkaimpia saavutuksia oli myös Holmenkollenin kisojen 18 kilometrin voitto vuonna 1951. Olin talousneuvos Aarne Kämäräisen kanssa tervehdyskäynnillä Paavon luona. Hiihtoretki suuntautui Vuokatin urheiluopistolta Kolille. Mutta minä vielä kertoisin yhden salaisuuden. Ensin Esko Rautio, nyt Paavo Lonkila. Jeljärven partioretkelle. 7 Keskiviikko 27. Kertomisen arvoinen asia ja taatusti tosi. Paavo Lonkilalla on yksi tytär. Vihollinen avasi tähän, noin 20 miehen joukkueeseen tulen vain 50 –70 metrin etäisyydeltä, oikealla olevasta niemen kärjestä. Kunnallisneuvos Esko Rautiosta on jo kirjoitettu, siksipä luonkin muistikuvan olympiavoittajasta, mestarihiihtäjä Paavo Lonkilasta. Lonkila saavutti Oslon talviolympialaisissa vuonna 1952 ensin 18 kilometrillä pronssia ja sitten 4×10 kilometrin viestin toisen osuuden hiihtäjänä kultaa. Hiihtoretkeä ei keskeytetty, vaikka valtakunnassa syntyi hallituskriisi. Kun kultamitalisti laskeutui kotipitäjänsä Kiuruveden maaperälle, valtaisa ihmisjoukko aloitti laulun "Kotimaani ompi Suomi...." Väkijoukko tiesi sydämessään, että maailman paras Paavo on ikioma kiurukas. Lonkila vietti viime vuodet Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lonkila voitti kultaa maastohiihdossa Oslon kisoissa vuonna 1952. Paavo Lonkila marssi aselevon jälkeen jalan Rukajärveltä kotiin. Hiihdon ansiosta Lonkila pääsi muun muassa käymään New Yorkissa vuonna 1950. Hänet kotiutettiin Pielavedellä 16.11.1944. JAANA SELANDER Paavo Lonkila (11.1.1923–22.9.2017) tissyntymäpäivähaastattelun tammikuussa 2013, iloitsi Lonkila siitä, että hän on saanut olla mukana monessa paikassa ja elää monta eri aikakautta, Lonkilan mukaan se on avartanut häntä. Molemmat ystäviäni, korvaamattomia omalla alallaan. Oli sateeton toukokuinen ilta 1993. – Ellei minulla olisi ollut niin vahva vietti liikuntaan, en olisi voinut urheilusta nauttia, urheilu mul. Hiihdosta puhuttaessa Lonkila silmin nähden innostui. Paavo saa Aarnen ja minut sanattomiksi. Paavo voittajana Holmenkollenilla, Puolan Zakopanessa, kotimaassa vuosikymmenet kisassa kuin kisassa. Varmaan voittojen takana on sisu, kovat ja rehkivät harjoitukset sekä luistavat sukset. Mutta, rakkaat lukijani. Rajavartiolaitos toi jokaiseen pysähdyspaikkaan tärkeimmtä päivän lehdet ja radion uutiset kuunneltiin tarkkaan. Luodit läpäisivät Paavon tuulipuvun, katkoivat repun viilekkeet ja aseen kantohihnan, vioittivat suksen sauvoja, mutta mies selvisi naarmuitta. Onhan sydämen avautuminen jyrkkää jyrkempikin vastamäki. Tulokset siis löytyvät sieltä. Partioretki oli miesvahvuudeltaan Suomen armeijan jatkosodan toiseksi suurin. Tuokio panee Aarne Kämäräisen ja minut hiljaiseksi. Retkellä kaatui kaikkiaan 32 suomalaista, joista 15 Paavon joukkueen törmättyä paluumatkalla vihollisen väijytykseen laskeuduttaessa Ontajärven jäälle. syyskuuta 2017 Siamilaisomenat 2017 Veikko Tikkanen poimi omenapuustaan siamilaisomenat, puu on Heinäkylässä ja istutettu vuonna 1993. Erään saran päässä Paavo pysähtyy, jää mietteliääksi ja sanoo: – Monet hiihtomatkat ovat avartaneet maalaispojan maailmankuvaa. Sitä ennen kaukaisin paikka, missä Lonkila oli käynyt, oli Niemiskylän posti. Paavon tarjoamien teekupposten jälkeen käyskenneltiin taloa ympäröivillä kevätpelloilla. Suomen mestaruutta hän ei voittanut kertaakaan. Sitä ennen hän oli marssinut yhteensä 462 kilometriä, jota pidetään epävirallisena Suomen ennätyksenä. Saanen vielä kertoa, että idoliani vastassa olin 1952, kun hän palasi kotipitäjäänsä olympiavoittajana. Kyyneleet vierivät poskilleni, kun tätä kirjoitan. Mieluisimpia muistoja Lonkilalle olivat lapsuuden ja nuoruuden ajat kotona Niemiskylässä. Sekä tietysti upeasta hiihtourasta. Lonkila nimettiin muutama vuosi sitten Kiuruveden Urheilijoiden kunniajäseneksi. Itken nytkin tätä kiuruvetisyyden sisukasta sanansaattajaa muistellessa. Kuva: Jaana Selander Paavo sai voimaa rukouksesta memoriam luonnon mukana V ähällä ajalla jo toinen kiuruvetinen ylispuu on kaatunut. – Olen saanut asua sellaisella seudulla, jossa oli suuria perheitä ja kaikki minulle tuttuja Kalliokylän rajoilta kirkonkylälle saakka. Rumfordin MM-kisoissa 1950 Lonkila sai viestissä hopeaa ja sijoittui 18 kilometrillä viidenneksi. Urheilu toi menestystä arvokisoissa, mutta myös monenlaisia uusia kokemuksia. Hiihtojoukkueessa hiihtivät Lonkilan lisäksi Heikki Hasu ja Tapio Mäkelä sekä Rukajärven veteraani Urpo Korhonen. Siinä sitä on ihmettelemistä. Kiuruveden rautatieasema oli väenpaljoudesta aivan tukossa. Mutta saiko Paavo lisävoidetta muutakin, siitä minulla on varmaa tietoa. Silmin nähden Paavo herkistyy, mies kyynelehtii. Lonkilalla oli hyviä muistoja myös maanviljelysajasta ja perheen perustamisesta
– Sain ensimmäisen kitaran äidiltäni ollessani 16 vanha. – Tosin soitimme Kiuru Boysissa eri aikaan. syyskuuta 2017 Nostalgia valtaa mielen AIKAMATKA Entiset nuoret kipuavat vetreänä lavalle ja tekevät hypyn lavatanssin ja ravintolamuusikon maailmaan. – Heijastamme valokuvia seinälle Entisten nuorten iltamissa, Huhtilainen kertoo. NOSTALGIAN nimissä miehet esiintyvät yhdessä lokakuun ensimmäisenä päivänä pidettävässä musiikkispektaakkelissa Entisten nuorten iltamat Kiuruveden kulttuuritalossa. Voin kyllä taata, ettei Suomen maanviljely ole kärsinyt yhtään siitä, että valitsimme toisenlaiset urat maanviljelyn sijaan, Jokisalmi kertoo nauraen. Komulainen soitti Jokisalmen kanssa aina vuoteen 1972, jonka jälkeen molemmat jatkoivat keikkailua tahoillansa. Huhtilainen käy läpi miesten tuomia kuvia konserttia varten. Miehiä yhdisti myös Kiuru Boys -bändi, jossa molemmat soittivat ennen samaan bändiin päätymistä. – Meistä piti tulla maanviljelijöitä, tai niin vanhempamme tai sukulaisemme olisivat toivoneet. Tuotto menee Helmiinoiden kautta hyväntekeväisyyteen. Voin kyllä taata, ettei Suomen maanviljely ole kärsinyt yhtään siitä, että valitsimme toisenlaiset urat. Osa muistoista on hyviä ja osa unohdettuja. Aikaa, jolloin suuret ikäluokat olivat nuoria. 8 Keskiviikko 27. Kuulin ihan vastikään, että äitini oli sanonut tuolloin jollekin näin: kun ostin pojalleni kitaran, ei poikaa sen koommin näkynyt, Komulainen kertoo. Tapahtuman järjestäjinä ovat kulttuuritoimi ja LC Helmiina. Ensimmäisen oman bändin Jokisalmi perusti vuonna 1968. Komulainen puolestaan oli tuumannut jo 10-vuotiaana sukulaiselleen, että hänestä tulee muusikko, kun sukulaismies oli ehdottanut maanviljelijän urapolkua. ANU LAITINEN. Esitämme kymmenkunta kappaletta ja toiset kymmenen esittävät Aki ja Kati, Jokisalmi kertoo. Musiikki kuvastaa tanssin ja iskelmän kulta-aikaa. Raimo Jokisalmi ” ANU LAITINEN MUISTOT nousivat nostalgisina mieleen, kun Raimo Jokisalmi (oik.) ja Heikki Komulainen katselivat vanhoja kuvia keikkamatkoiltaan Heidi Huhtilaisen kanssa. TARINA lähtee jälleen rönsyilemään musiikin kultaisen aikakauden syövereihin. Keikkoja on tehty kotimaan lisäksi myös muissakin maissa, kuten naapureissa Ruotsissa sekä entisessä Neuvostoliitossa. PUHEENAIHE vanhustenviikko MUSIIKIN ammattilaiset Heikki Komulainen ja Raimo Jokisalmi muistelevat aikaa, jolloin ravintolakeikkoja oli kuutena iltana viikossa ja tanssimusiikin kulutus oli Suomessa huipussaan. – Meidän lisäksi Quintetissä soittavat Jarmo Muiniekka, Osmo Saastamoinen sekä Vesa Lappeteläinen. Kuvat nostavat kaikenlaisia muistoja mieleen. Tuohon aikaan ravintolakulttuuriin kuului livemusiikki ja ihmiset kävivät jammailemassa jopa keskellä viikkoa. Seuraavana vuonna Komulainen ryhtyi Jokisalmen bändiin kitaristiksi. Komulaisen ja Jokisalmen lisäksi estradille astelevat Raimo Jokisalmi Quintetin muut jäsenet sekä solisteina on Aki Ruotsalainen ja Kati Huttunen, juontaja Anne Härkönen. Jokisalmi kertoi tehneensä ankarasti töitä, jotta sai ostettua ensimmäisen hanurin aikanaan. Itse olin ehtinyt lähteä jo armeijaan, kun Heikki tuli bändiin, Jokisalmi kertoo. Miehet istuvat kahvipöydän ääressä ja katselevat kulttuurisihteeri Heidi Huhtilaisen kanssa vanhoja valokuvia ajalta, jolloin olivat vielä nuoria poikia. – Tarkoitus on, että konsertti olisi oikea nostalginen hyvänmielen tapahtuma kaiken ikäisille, muistuttaa Huhtilainen. Tuohon aikaan miehet tienasivat leipänsä pelkästään soittamalla viihdemusiikkia eri ravintoloissa ja tanssilavoilla
Haastetta tarjoaa myös tuleva maakuntauudistus ja siihen liittyvä sosiaalija terveydenhuollon uudistus. Marja-Leena Kärkkäisen oma äti Leena on hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kielimuurin kohtaamme jo maakuntien rajoja ylittäessämme. Vanhustyön keskusliitto on saanut Suomi 100-juhlavuoden statuksen ja keskusliitto on juhlavuoden valtuuskunnan jäsen. – Vanhusten juhlaan Nivan koululle perjantaina 6.10. – Lastenlapset ovat sellaisia, ettei heidän ohitseen mummu mene, toteaa Kärkkäinen. Siinä on sitten ihmettelemistä, että mistä tässä nyt oikein on kyse, kun kaepaellaan pomppoo piälle. Yli 65 -vuotiaiden osuus on jonkin verran noussut ja työikäisten osuus vastaavasti hieman vähentynyt. Kärkkäisen on hyvä yhtyä teemaan, sillä hänellä on hyvät välit kaikkiin lastenlapsiin. Ei aito savolainen ole peräisin sukujuurilta, jotka yltävät 1600-luvulle Savon maahan. Vanhusneuvosto pyrkii huolehtimaan siitä, että ne palvelut, mitkä on määritelty lähipalveluiksi, myös pysyvät paikkakunnalla lähipalveluina. Itsekin olen selvinnyt monesta tilanteesta ilman kielitaitoa. Marja-Leena Kärkkäinen ” JAANA SELANDER MUMMU Marja-Leena Kärkkäinen on onnellinen kun saa olla Mikko-poikansa lasten, Veetin ja Violan, kanssa. Mummunikin on matkannut monella mantereella ilman sujuvaa englanninkielen taitoa. VANHUSNEUVOSTO on toiminut Kiuruvedellä ainakin 10 vuotta, lakisääteinen siitä tuli vuonna 2012. Vanhusneuvosto kiinnittää huomiota muun muassa siihen, ovatko asunnot sopivia esteettömään liikkumiseen ja jos eivät ole, miten niitä tulisi korjata. Kärkkäinen lukee itsensä juuri eläkkeelle päässeeksi, hänellä on vielä energiaa ja voimia tehdä kaikenlaista, osallistua yhteisiin rientoihin. Cityihminen kohtaa kielimuurin Savossa. Olimme seudulla, jossa englannilla ei pärjätty. KÄRKKÄINEN muistuttaa, että vanhuksia on monenlaisia. Kärkkäinen on huolissaan erityisesti syrjässä asuvista ikääntyneistä, että hekin pääsisivät ihmisten ilmoille, osallistumaan yhteisiin tapahtumiin. Toisessa ääripäässä ovat vuodeosastolla viimeisiä päiviään elävät vanhukset. Savolaisuus on syvällä sydämessä, se on mielentila. Kaiken kaikkiaan vanhustenviikko on tärkeä viikko niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin jo sen takia, että se yhdistää eri tekijät: koulut, kansalaisopiston, kulttuurintekijät ja liikuntaväen. Vanhusten suuri ongelma on yksinäisyys, johon myös vanhusneuvostossa mietitään keinoja. Sen todisti savolaistunut italialainen, murremestari Paco Nucci, puhumalla itsensä Savon vuoden 2016 murremestariksi. Kummityttöni ei aina ymmärrä meidän savolaisten rikasta sanavarastoa. syyskuuta 2017 Mummut ja lastenlapset saavat elämän eliksiiriä toisiltaan IKÄPOLVET yhdessä – juurensa tuntien, tosiaan tukien on myös vanhustenviikon teemana tänä vuonna. MATKATESSA kaukomaille ei välttämättä tarvita yhteistä kieltä. simmäinen sunnuntai ja sitä seuraava viikko on vanhustenviikko. Esimerkiksi pelkkä takki kun kiäntyy ulsteriksi, palttooksi, pompaksi, pusakaksi, nutuksi ja piällysvuatteeksi savolaisen suussa. Vanhusneuvosto keskittyy ikäihmisten edunvalvontaan. Se voi olla monelle haasteellista, sillä julkista liikennettä on supistettu. TOIVON ja uskon, että meidän savolaisten kulttuuri ja omintakeinen puhetyyli säilyvät tulevillakin sukupolvilla. Hän on 84-vuotias. Vanhustenpäivä on lokakuun enTEEMA Vanhusneuvoston puheenjohtaja Marja-Leena Kärkkäiselle, kuten monille muillekin ikääntyneille, lapset ja lapsenlapset tuovat iloa elämään. Kärkkäisellä on neljä lasta ja viisi lastenlasta. – Sisarusten kanssa käydään häntä vuoron perään katsomassa. – Sekin on tärkeää, että kotihoidolla ja kotipalvelulla on riittävästi resursseja ja oikeat toimintatavat tehdä työtä, sillä nythän kovasti painotetaan kotona asumista, Kärkkäinen muistuttaa. Kärkkäisen mukaan yksinäisyyden torjunnassa järjestöt voisivat nykyistä enemmän tehdä yhteistyötä. 9 Keskiviikko 27. JAANA SELANDER Vanhustenviikko on tärkeä valtakunnallisesti ja paikallisesti. KIURUVEDELLÄ yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on noin 27 prosenttia eli yli 65-vuotiaita on 2 321. Kun lähtee liikenteeseen rohkein mielin, eikä maalaile mielessään uhkakuvia, pääsee jo pitkälle. Vuoden 2025 lopussa yli 65-vuotiaita on Kiuruvedellä ennusteiden mukaan 33,8 prosenttia koko väestömäärästä. kannattaa tulla, vaikka koulussa ei olisikaan sukulaislapsia, suosittaa Kärkkäinen. Pelkona on, että palvelut katoavat Kiuruvedeltä. KOLUMNI TIINA KILVENSALMI tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi KUN eri kulttuurit kohtaavat voi tulla väärinymmärryksiä. Venäjällä kahvilassa pyysin kahviini maitoa, mutta kukaan ravintolassa ei ymmärtänyt minua. Ilmeillä, eleillä ja viittomilla pääsee pitkälle. SUOMESSA on vietetty vuodesta 1954 lähtien vanhustenpäivää. Italiassa vuokra-autoamme kolaroitiin, jolloin hälytimme paikalle poliisin. Lopulta päädyin keittiön ovelle keskustelemaan kokin kanssa ja niin maitoa tuli pöytään. Kärkkäinen on luotsannut vanhusneuvostoa kolmisen vuotta. Koska lapset ovat kaikille mummuille ja ukeille ja muille ikääntyneille rakkaita, on vanhustenviikon ohjelmassa aina perinteinen vanhusten ja lasten kohtaaminen koululla. Vuonna 2017 Suomi viettää itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Ihan jo pelkän savolaisen viäräleuan ja kaupunkilaisnuoren kohtaaminen voi saada hilpeitäkin piirteitä. Vanhusneuvosto juoksee vain viikon asiat kokoon. Ei tarvitse mennä edes kovin kauas, kun jo puhumme eri kieltä. Muutamalla sanalla italiaa ja elekielellä selvisimme tilanteesta. Eikä minulla tietenkään ollut sanakirjaa laukussani
Päiväkoti Päivänkakkarassa opeteltiin sunnuntaina käyttämään kantoliinoja ja -reppuja. syyskuuta 2017 KIURUVEDEN KANTAJAT -facebookryhmästä paikalla oli mukana kymmenkunta äitiä lapsineen. Taru Raudaskoski harjoitteli Leevi-poikansa kanssa kantoliinan sitomista selkäpuolelle. Kantoliina vapauttaa äidin myös muihin hommiin, kun kädet jäävät vapaiksi. pauttaa tekemään kodin askareita, koska kädet jäävät vapaiksi. Pikkukuvassa ylhäällä Vanamokantoliinan kanssa Miina Kemppainen ja Annikki. Ryhmässä vaihdetaan kuulumisia kaikesta mahdollisesta, mutta myös kantoliinoista. – Kantoliinalla on myönteinen vaikutus varhaiseen vuorovaikutukseen, isä tai äiti voi kantaa jo ihan vastasyntynyttä liinassa. Sidonta: Edessä pää pussausetäisyydellä kantaminen on usein luontevin paikka kantamisen aloittamiseen. Mitä hyötyä: Kantaminen voi helpottaa arkea ja vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä suhdetta, kädet jäävät vapaiksi tehdä töitä, pääsee metsään ja kapeillekin luontopoluille, lapsi voi nukkua liinassa myös päiväunet, missä ja milloin tahansa, kiukustunut tai itkuinen lapsi voi rauhoittua kannettaessa, liike ja läheisyys helpottavat. Kantoliinat ovat nyt muotia äiti–lapsi -maailmassa. Päivänkakkarassa oli esillä myös Vanamo Kide Vesi -kantoliina, joka on valittu Suomi 100 -juhlavuoden juhlaliinaksi ja kiertää ympäri Suomea. – Sitomisen opettelu vaatii harjoittelua ja vauvan on oltava hyvällä tuulella, kylläinen ja pirteä. KIURUVEDEN Kantajat -ryhmä on ollut koossa vuoden päivät. – Kantoliinojen kanssa hifistellään, selitti päiväkotiyrittäjä, äiti Sanna Tikkanen. Kantoliinat on tehty niin tukevasta materiaalista, että niissä voi kantaa isompaakin lasta. Joillakin oli mukana oma kantoliina tai -reppu, mutta esillä oli myös erivärisiä ja eri materiaaleista tehtyjä liinoja ja reppuja. Trikooliina voi olla kuuma, kun sen joutuu sitomaan usemman kerran vauvan ympärille, kudottua kangasliinaa riittää yksi kerta vauvan ympärille. Yleensä lapsi rauhoittuu, kun lähdetään ulos kävelemään, Kemppainen sanoo. Miina Kemppainen neuvoi äitejä sitomaan liinan mahdollisimman tiukkaan oman vartalonsa ympärille, silloin lapsi on tukevasti ja hyvin liinassa. Kantajatryhmän perustaja Miina Kemppainen kertoi, että kun hän oli hiljattain Iisalmessa Perheentalossa esittelemässä kantoliinojen käyttöä, paikalla oli 20 äitiä omine kantoliinoineen. Joidenkin mielestä kantoreppu on helpompi, koska siinä on solkia ja olkaimet, liinan sitominen pitää opetella. Poika on unillaan ja pian silmät menevät kiinni. Kantoliinassa lapsen voi sitoa joko eteen tai taakse tai sivulle. Sama koskee äitiä. Sitomistapoja on monia. 10 Keskiviikko 27. Lisäksi liinan kanssa pääsee vaikkapa metsään, sinnehän on vaikea mennä vaunuilla. PLAY video verkossa JAANA SELANDER. LAPSET Taru Raudaskoski ottaa poikansa Leevin (1) kantoliinaan. Hän itse käyttää kantoliinaa omien lastensa kanssa, mutta myös päiväkodissa. Vanamo Kide Vesi -kantoliina on noin 4,6 metrin mittainen, konekudottu luomupuuvillaliina. Ryhmässä äidit opastavat toinen toisiaan liinojen ja reppujen käytössä. Sunnuntaina äideillä oli myös mahdollista otatuttaa itsestään ja lapsestaan kantoliinakuva ammattikuvaajalla. Kantoliina tukee myös imetystä ja vaKantoliinahifistelyä lapset ÄITI JA LAPSI ovat luonnostaan lähekkäin. mikä. Kantoliina: Trikooliina, usein yli 5-metrinen, sopii pienen vauvan kantamiseen etupuolella, kudottu kantoliina, muutamia metrejä, voi sitoa etupuolelle, selkään tai lonkalle. JAANA SELANDER Miina Kemppaisella on neljä lasta, hän on kantanut liinassa nyt 3-vuotiasta Liisaa ja 1-vuotiasta Annikkia. Se on mukana myös 100 esinettä Suomesta -näyttelyssä
11 Keskiviikko 27. Lue lisää seuraavalta aukeamalta.. syyskuuta 2017 KVL EXTRA MAA&METSÄ -LEHTI Huono syksy ei lannista MAANVILJELIJÄ Timo Pekkala katsoo toiveikkaana tulevaa satokautta. MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen arvioi, että korjaamattomasta sadosta ja laatutappioista koituu 10 miljoonan euron kustannukset Pohjois-Savossa. Tämän syksyn sato uhkaa osin jäädä peltoon
Tuhoutuneen kasvuston murskaaminen peltoon kasvattaa kuluja. Puinnin aloitus loppui viikko sitten sunnuntaina, kun sade kasteli pellon. TIINA KILVENSALMI. Kuivan kevään takia osa jyvistä alkoi itää vasta heinäkuun sateissa. Satoa tuli vähän ja se oli huonolaatuista, kertoo Pekkala 39 vuoden viljelykokemuksellaan. Pellolle päästiin takaisin vasta tällä viikolla. Nyt, Suomen 100-vuotisjuhlavuonna, Ryönän tilalla puiminen aloitettiin poikkeuksellisen myöhässä, vasta 17. Ryönän tila käyttää ohrasatonsa TIINA KILVENSALMI OHRAPELTO Maanviljelijä Timo Pekkala harmittelee, että satoa ei saada korjattua liian märän pellon takia. Pohjois-Savossa ohrapeltoja on 26 100 hehtaaria, kauraa 10 100 hehtaaria, vehnää 2300 hehtaaria ja ruista 300 hehtaaria. – Tämän viikon korkeapaine ja poutasää tulivat viime hetkellä viljasadon korjuun kannalta. Siksi pellot ovat osin vihreän laikukkaita. Kuivan toukokuun takia osa sadosta alkoi itää vasta heinäkuussa, minkä takia kasvusto on vielä osin vihreää. Suuremmat sademäärät ja lukuisat sadepäivät ovat vaikeuttaneet sadonkorjuuta. Valtakunnallisesti on arvioitu, että viljan korjuukustannukset nousevat normaalista yli 40 miljoonaa euroa ja satotappiot voivat pahimmillaan olla 150-200 miljoonaa euroa, kertoo MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen (kuvassa). Jo nyt Pekkala löytää pelloltansa itäneitä tähkiä. – Vakuutus ei kata kaikkea, enkä koe sitä tarpeelliseksi. SYYSKUU lähenee loppuaan ja Ryönän tilan pelloista on puitu murto-osa. Viljeltyä peltoa on Ryönän tilalla 104 hehtaaria, josta on puitu vasta reilu 10 hehtaaria. TIINA KILVENSALMI Ryönän viljasato uhkaa jäädä peltoon maatalous SATOVAHINGOT Viljasato uhkaa osittain jäädä peltoon kylmän ja kostean kesän takia Timo Pekkalan tilalla. Vuosina 1981 ja 1987 Kylmä ja kostea kesä vaikeuttaa sadonkorjuuta. Onhan tämä myös taloudellisesti iso lovi meidän tilalle. NORMAALI syksynä Ryönän tilan peltoja on päästy puimaan 20. Kurjaltahan tämä tuntuu, kun peltoon on kaikki panokset laitettu ja työt tehty hyvin, Pekkala tuskastelee. elokuuta. SATOKAUSI on ollut viljelijöille tänä vuonna vaikea koko Suomessa. Suurin osa pelloistamme on ohraa. Satotappiot Pohjois-Savossa pahimmillaan yli 10 miljoonaa euroa viljelijöitä koetteli kylmä kesä. – Nyt näyttää siltä, että osa jää puimatta, jos ei nyt ihan intiaanisyksyä tule, Pekkala harmittelee. – Itäminen ja home huonontavat sadon laatua. syyskuuta 2017 MAANVILJELIJÄ Timo Pekkala kävelee suurin askelin ohrapellollansa Ryönänjoella. Viljasadon kuivatuskustannukset nousevat, kun vilja on kosteampaa. Mieli on maassa, kun sato jää peltoon. – Tänä vuonna meitä viljelijöitä on koeteltu. Keskellä peltoa puimurivanhus odottaa milloin päästään puimaan. Ryönän tilalle ei ole otettu vakuutusta. Ongelmissa ovat niin kasvinviljelykuin kotieläintilatkin. NYKYÄÄN katovuosina viljelijät eivät saa satovahinkokorvausta ilman vakuutuksia. Yksi ongelma on, että tähkät alkavat itää liiassa kosteudessa. Puimaan päästiin vasta 17. – Ensi kevään viljansiemenen hinta ja saatavuus tuovat omat lisähaasteensa. Toinen ongelma on kosteita kasvustoja vaivaava home. Syksyllä sadonkorjuun tekee haasteelliseksi lyhenevä päivä. – Normaalisti kuivatukseen menee kuutisen tuntia, kun toissa viikon sunnuntain erää kuivatettiin 17 tuntia. – Pohjois-Savossa pelkästään polttoaineesta tulee lisäkustannuksia noin 1,6-2 miljoonaa euroa. Parina hyvänä vuotena pellot on puitu kokonaan siihen mennessä. –Nurmiviljelyssä kesä on sentään kohtuullinen, Pekkala sanoo. Ryönän tilan 104 hehtaarin vilja-alasta on puitu noin 10 hehtaaria. – Näin myöhään ei puintia ole aiemmin aloitettu tilallamme, mutta on näitä huonoja vuosia ollut aiemminkin. Korjaamattoman sadon ja laatutappioiden kustannukset voi PohjoisSavossa nousta yli 10 miljoonaan euroon, kertoo Kauhanen. syyskuuta ja puinti jäi kesken sateen takia. Pohjois-Savossa lämpösumma on jäänyt merkittävästi alle normaalin ja kaikki sato ei ehdi valmistua. Pekkala kahmaisee pellosta kypsää viljaa, mutta sekaan tarttuu vihreitä oraita. Vakuutukset korjaavat vain tiettyjä menetyksiä. Kuivaajat eivät kerkeä kaikkea kuivaamaan. Elokuussa tehokasta puintiaikaa on yli kymmenen tuntia, kun nyt puintipäivän pituus jää noin viiteen tuntiin. Ohra vetää kosteuden itseensä, mutta kauraa suojaavat jyvän ympärillä olevat helpeet. Viljatilojen myyntitulot jäävät pienemmiksi ja kotieläintiloilta ostorehumenot kasvavat. syyskuuta, kuukautta myöhemmin kuin tavallisesti. 12 Keskiviikko 27. Sato olisi kyllä ihan normaali, jopa parempi, mutta suurin ongelma on, että satoa ei saada korjattua pois märiltä pelloilta
Viljelijä voi ottaa satovahinkovakuutuksia, mutta nekään eivät korvaa tämän vuoden vahinkoa. syyskuuta 2017 kuka. Ryönän viljasato uhkaa jäädä peltoon Satotappiot Pohjois-Savossa pahimmillaan yli 10 miljoonaa euroa SADONKORJUUONGELMAT voivat näkyä myös kaupan hyllyllä yksittäisten tuotteiden saatavuudessa. – Meillä on myös Voimaa Arkeen -hanke ja Melalla on Välitä viljelijästä -hanke, jotka auttavat viljelijöitä ongelmatilanteissa ja jaksamisessa, Kauhanen kertoo. Timo Pekkala aloitti työt vanhempiensa, Esa ja Anna-Liisa Pekkalan, tilalla vuonna 1979 ollessaan 16-vuotias. TIINA KILVENSALMI WWW.TURUNKONEKESKUS.FI Maatalouskoneet asiantuntevalla palvelulla Tervetuloa asiantuntevasti palvelevaan kotimaiseen perheyritykseen Traktorija työkonemyynti, Kiuruvesi: Risto Röytiö puh. TULE TAPAAMAAN MESSUILLE OSASTO A210 Toimistossamme teitä palvelevat: Pirjo Manninen 050 539 8991 • Jaana Manninen 044 749 5927 Tarja Siidorov 044 500 8773 • Johanna Lappalainen 0400 114 827 Satu Mehtonen 040 770 0474 • Arja Ruotsalainen 044 758 2503 Taina Hyvärinen 045 660 8864 • Anu Jaaranen 044 799 5924 Sähköposti: etunimi.sukunimi@omni.fi • Yrityksen perustaminen • Kirjanpito • Palkanlaskenta • Veroilmoitukset • Maatalouden tilipalvelut • Kriisiyritysten tervehdyttäminen ja kehittäminen • Yritystoiminnan kehittäminen • Vuokrajohtajuus • Ohjelmiston käyttö Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen www.omniyrityspalvelut.fi. > Työ: Maanviljelijä. > Nimi: Timo Pekkala > Ikä: 54 vuotta. – Nähtäväksi jää, onko lapsissa tilalle jatkajaa. Satovahinkolaki lakkautettiin viime hallituskaudella. Vuodessa sioille syötetään 700 000 kiloa jyviä, josta puolet ostetaan. Peltopinta-alat ovat kasvaneet eläinmäärän kasvun myötä. Pekkala on kasvattanut sikamäärän kymmenkertaiseksi, tilalla on myös emolehmiä ja ulkopuolisia työntekijöitäkin on kaksi. 275 €/kk sis. alv 24 % Kaiken kattavat Richel-kaarihallit Lisätilaa tuotannolle tai varastolle Vuokrausesimerkki Richel-halli 10x20m yhdellä päädyllä vuokra alk. Vakuutus korvaa ainoastaan äkilliset ja poikkeavat luonnonilmiöt. Huono satovuosi lisää tiloilla luopumishalukkuutta entisestään, tietää Kauhanen. Ryönän tilalla 2 työntekijää. EU-aika on ollut minulle mieluista, sillä EU:n myötä tilaa on päässyt kehittämään. > Tila: 320 emakon sikala ja 100 emolehmää. Maanviljelijän työhön pitää olla palo, velvollisuuden tunteesta tämän koko luokan tilaa ei voi jäädä jatkamaan. Uutta yritetään rajusti ensi vuonna, eikä lannistuta tämän kesän vaikeuksista, sanoo Pekkala toiveikkaana. – Huonoja vuosia on nähty ennenkin. sikalassaan, jossa on 320 emakkoa. Naudanlihassa Suomi ei ole ollut enää moneen vuoteen omavarainen, mutta maidontuotannossa ollaan vielä toistaiseksi omavaraisia. > Perhe: Vaimo Soile Kansanniva ja lapset Stiina (18), Laura (17) ja Erno (15). Viljeltyä peltoa 104 hehtaaria, nurmea 90 hehtaaria. Vuonna 1984 hän osti ensimmäisiä omia peltoja ja vuodesta 1991 saakka hän on ollut isäntänä Ryönässä. – Tämä voi näkyä esimerkiksi leipäviljoissa. Korvaavia investointeja tarvitaan, jotta maidon tuotantomäärät säilyvät. Vaikka puinnit ovat vielä kesken, Pekkala katsoo jo ensi vuotta valoisammin mielin. Koen, että olen pystynyt toteuttamaan itseäni. MTK-Pohjois-Savon on tehnyt toimenpidelistan tilojen talouden helpottamiseksi. 13 Keskiviikko 27. Sadalle emolehmälle he hyödyntävät nurmirehut. – Haluan olla maanviljelijä ja onnekseni olen saanut olla. 80-luvulla erilaiset kiintiöt rajoittivat tilan kasvattamista ja tuntui, että poljettiin paikallaan. 0400 218 820 Schäffer 2028 SLT • Euro-työlaitesovite hydraulisella kaukolukolla • Päävirtakatkaisija • Lohkolämmitin • 26x12.00-12AS rengastus 33.900,sis. alv 24% Edellyttää rahoituspäätöksen, leasingaika 60 kk, mahdollisuus lunastaa vuokra-ajan jälkeen. Tänä vuonna tila joutuu ostamaan ulkopuolelta enemmän. 050 353 0864 Huolto: Konehuolto Tikkaset Oy, Koivurinteentie 4, puh. > Harrastukset: Lukeminen, metsästys ja metsästyskoirien kanssa harrastaminen
– Aloitin armeijan jälkeen Timo Kärkkäisen sahalla. Pienpuuta sahattiin viime vuonna noin 80 000 kuutiometriä, josta syntyi sahatavaraa reilut 30 000 kuutiometriä. 150 000 euron investointi oli kannattava, sillä uudella 3D-tekniikalla puun tilavuus ja läpimitta mitataan entistä tarkemmin. 14 Keskiviikko 27. puuteollisuus SAHURI Seppo Kärkkäinen on työskennellyt sahalla jo 40 vuotta. Pari vuotta hän kävi töissä Iisalmessa, mutta palasi takaisin kotiseudulleen. syyskuuta 2017 Puusta syntyy lankkuja ja parruja YRITYS Kiurutimber työllistää reilut parikymmentä työntekijää. – Rakennusten homeongelmat ovat lisänneet esimerkiksi hirsitalojen suosiota, tämä edistää puunkäyttöä. Hakkeet myydään paperija sellutehtaille, puru ja kuori Kiurutimberin vieressä toimivaan Savon Voiman lämpölaitokseen, josta ostetaan lämpöenergia sahatavaran kuivattamiseen. Pienpuuta sahataan kahdessa vuorossa. Puurakentaminen on nousussa, Poutanen iloitsee. Rakennetaanhan nykyään kerrostalojakin puusta. Ennen oli enemmän käsillä nostelua. 2,5 kuutiosta tukkeja syntyy noin kuutio sahatavaraa. SAHALLA tukit lajitellaan koon mukaan. Kiurutimberissä hiljaisina aikoina kulutetaan työaikapankkia, eikä ketään ole tarvinnut lomauttaa. ER-sahan toiminta on suurempaa kuin Kiurutimberillä, sillä sahatavaraa tuotetaan vuodessa noin 200 000 kuutiometriä. – Olemme parannelleet ja isontaneet tukkikenttää. Sahatavara myydään kotimaahan ja osa lähtee vientiin. Kuivaamoita on myös kunnostettu sopivammiksi, millä on pystytty kasvattamaan kuivausmäärää. Sahateollisuudessa on kannattavuusongelmia. TYÖSSÄ Seppo Kärkkäinen on työskennellyt sahalla 40 vuotta eri työnantajilla. > Työntekijät: Työntekijöitä reilut 20. Viitasaarelainen sahojen kasvatti Olli Poutanen osti sahan Lunatimberin jouduttua velkasaneeraukseen. Sahatavaraa tuotettiin vuonna 2016 reilut 30 000 kuutiometriä. Syksyisin pienpuuta käsittelevillä sahoilla on ongelmia puun saannissa. Kuorimakone kuorii puun ja veistokoneessa tukit alkavat saada muotoaan. Sitten ne lajiteltiin omiin pinoihin, kertoo parin vuoden päästä eläkkeelle jäävä Kärkkäinen. Dollarin kurssi euroon on heikentynyt, se tuntuu heti. Yrityksessä on reilut parikymmentä työntekijää. PUUN arvostus on viime vuosina noussut ja Poutanen toivoo, että puuta alettaisiin käyttää yhä enemmän. Olli Poutanen toimii hallituksen puheenjohtajana ja yrityksen toimitusjohtajana. Nyt meillä ei ole suunnitelmissa mitään suurempaa, Poutanen kertoo. Sahatavara kuivatetaan ja pakataan asiakkaille. Perhe omistaa ER-Saha Oy:n Viitasaarella. TIINA KILVENSALMI KIURUTIMBER on toiminut vuodesta 2010 saakka. – Kevättalvella puuta on sitten yllin kyllin. Yritystä pitäisi vielä kehittää, mutta esimerkiksi uusien kuivaamoiden rakentaminen vaatisi isoja investointeja. Poutanen on mukana sahateollisuudessa kolmannessa polvessa ja yritystoiminnassa on mukana myös hänen poikansa Eero Poutanen. Pyöreiden tukkien matka alkaa sahan uumeniin tukkipöydältä. Kiireisempinä aikoina keväällä töitä tehdään kolmessa fakta > Yritys: Kiurutimber Oy, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Olli Poutanen. Työnteko sahalla on automatisoitunut paljon. KLIK kuvia verkossa PLAY video verkossa TIINA KILVENSALMI. > Tuotteet: Sahatavara lankuista parruihin. – Suurimmat markkinamme ovat kotimaassa, mutta vientiä on Euroopan lisäksi Pohjois-Afrikkaan ja Aasiaan. Tukit ovat liian kalliita suhteessa sahatavaran hintaan. – Markkinat ovat vieläkin nihkeitä, varsinkin männyn osalta. Parruja ja lankkuja sahataan kuusesta ja männystä. Työ on niistä päivistä keventynyt, kun koneet tekevät enemmän ja moni asia automatisoituu. SUURIN viime vuosien investointi oli tukkimittari, joka mittaa muun muassa saapuvien tukkien tilavuuden. vuorossa ja välillä myös lauantaisin, Poutanen kertoo. Puiden lajittelu ei ollut koneellista, vaan puut merkittiin liidulla. Vuonna 2016 pienpuuta sahattiin noin 80 000 kuutiometriä, josta syntyi sahatavaraa reilut 30 000 kuutiometriä. Viimeiset seitsemän vuotta hän on työskennellyt Kiurutimberillä. Työpaikka on pysynyt samalla paikalla, vain työnantaja on muuttunut useamman kerran. Kiurutimber tarvitsisi lisää kuivauskapasiteettia, mutta se vaatisi suuria investointeja. Saamme vähemmän euroja, mutta kustannukset maksetaan silti euroissa, Poutanen tuskastelee. Tukit tulevat Kiurutimberille suurilta toimijoilta, kuten Metsähallitukselta ja Stora Ensolta
010 381 7005 ItäMaito netissä: www.itamaito.fi Kiuruveden Valmakaupan syystarjouksia 71 00 /ast. syyskuuta 2017 Tule palveltavaksi myymälään tai tilaa tuotteet netistä! MA-TO 8.30-17 PE 8.30-18 LA 9.00-14 PETTERINTIE 8 74200 VIEREMÄ 017-8203640 PIRRAUTAPPA Liisalle 0500752461 ”Melekein aina auki” 89€ KRISTALLIT 00 1 Suomi 75€ /6 kpl ltk Kokonaan sininen Sinisellä varrella /6 kpl ltk VAIN MEILTÄ! 00 1 Suomi Ma-To 8.30-17 Pe 8.30-18 La 9.00-14 Petterintie 8 74200 VIEREMÄ 017-8203640 Tule palveltavaksi myymälään tai tilaa tuotteet helposti netistä! BK222S maljakko BK327S malja BK501S kynttilänjalka LAHJAKSI JUHLAHETKIIN Juhlavuoden tuotteet saatavilla VAIN MEILTÄ Pirrauta Liisalle 0500752461 ”MELEKEIN AENA AUKI” 00 1 Suomi 00 1 Suomi MUISTOKSI JUHLAVUODESTA 00 1 Suomi Kumpi on suosikkisi. 15 Keskiviikko 27. 44 90 /2kpl Glyfosaatti Rodeo 20 L (3,55€/l) Helly Hansen Hay River -fleecetakki (ovh. 60 g x 30 / 1,8 kg (10,56 €/kg) Icopal Plano Natur -palahuopa, musta 3m 2 /pkt (5€/m 2 ) Sidontalaite 2000/4000 kg 10 m Aurausviitta 25x1500 mm 1 39 /kpl www.jyvajemmari.fi 0500 541 491/Matti www.kiuruvesilehti.fi Mukana ajassa.. 120€) Maatalouden yleisöljy MP10W-30 Universal 20 L (2,50€/l) Raskaspeite 4x6m Tiistaisin Puustellin Leipomon tuoreita leipiä ja leivonnaisia ItäMaito ItäMaito Meijerimyymälä Kirk kok atu Me ijeri katu Me ijer ika tu Mai toku ja 19 00 /ltk 15 00 /pkt 9 50 /kpl Kypsä pakaste, glut., lakton riisipiirakka yks. BK10SF2 Koko sininen /6 kpl 89€ 99€ 89€ 69€ BK10SF1 Sinisellä varrella /6 kpl 75€ Kuohuviinilasit Anna ainutlaatuinen muisto merkkipäiviä juhlivalle tai kastelahjaksi juhlavuonna syntyvälle pienokaiselle. Anne Idström • 044 541 3113 www.talousmaa.fi Talouspalvelut maatiloille Kirjanpito • Tilinpäätös Budjetointi • Palkanlaskenta Taloussuunnitelma Liiketoimintasuunnitelma Muista myös välitilinpäätös! Sähköinen taloushallinto M yö s os ak ey ht iö il le KIITOS MAATILAYRITTÄJÄT! maaseudun kehittämisyksikkö Kiuruvesi-Pielavesi-Keitele vuokrasopimukset kauppakirjat investointitukihakemukset maatalousja maaseutuyritysten neuvontaja kehittämispalvelut Maaseutuasiamies Mari Tabell 040 673 8399 mari.tabell@kiuruvesi.fi Tarjoukset voimassa 29.9.2017 saakka 010-yritysnumeron hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt.min. 99 00 49 90 /ast. pak. ItäMaito Kiuruveden myymälä palvelee arkisin klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi p
” lähtökohtana on, että jäsenmaiden hiilinielujen täytyy pysyä samoina tai kasvaa pitkällä aikavälillä vuoteen 2050 mennessä. Metsätalouden uhka väistymässä ANU LAITINEN AN U LA ITIN EN metsätalous esityksessä on Suomelle epäedulliset vertailuvuodet poistettu. – Toivottavasti näin ei käy ja voimme jatkaa täällä hyvin tehtyä työtä metsien suhteen. syyskuuta 2017 Koululaiset istuttavat Suomi 100 juhlakuusikon SUOMEN metsistä elantonsa saavat metsäyhtiöt, -järjestöt, muut toimijat sekä maanomistajat seuraavat tiiviisti keskustelua, jota käydään tällä hetkellä koskien Suomen metsävarantoja ja niiden käyttöä. Torvaldsin esityksessä Katajainen pitää tärkeänä, että metsistä hakattava puutavara päätyy pitkäikäisiin puutuotteisiin, joissa ne sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan. – Nuori kasvava metsä sitoo eniten hiiltä. Päivä alkaa Suomi 100 vuotta -juhlametsikön istutuksella, jossa kahden hehtaarin alueelle istutetaan noin 4000 kuusen tainta. Epäedullinen laskentatapa voisi johtaa siihen, että Suomen metsiä ei lasketa hiilinieluksi EU:n päästölaskelmissa, vaan Suomi joutuisi ostamaan muilta mailta hiilinielukiintiöitä. Savotan Metsäpäivään osallistuvat Nivan alakoulun 6-luokat sekä Kalliokylän, Lahnajoen, Luupuveden ja Rytkyn koulujen 5-6 -luokat. – Varsinkin, kun he itse ovat aikanaan hakanneet omat metsävarantonsa lähestulkoon kokonaan ja jättäneet metsät uudistamatta. Istuttaminen suoritetaan ohjatusti siinä järjestyksessä, kuin luokat saapuvat kohteelle, kaksi luokkaa kerrallaan, kertoo MHY Savottan asiakkuuspäällikkö Ari Ruotsalainen. Valtakjunnan metsien inventoinnin eli VMI:n tuottamien metsävaratietojen mukaan Suomen metsien tilavuus kasvaa joka vuosi. Katajainen muistuttaa, että Suomessa on kautta aikojen huolehdittu metsistä ja otettu opiksi ajoista, jolloin hakkuut olivat massiivisia, eikä metsiä uudistettu niin kuin nyt tehdään. Nyt kuitenkin on vaarana, että Suomen hyvä metsänhoito on komission ajaman laskentatavan mukaan kääntymässä sitä itseään vastaan. Tapetilla ovat olleet Suomessa tehtävät metsähakkuut ja niiden vaikutus siihen, toimivatko Suomen metsävarat hiilinieluna vai päinvastoin taakkana hiilidioksidin vapautumiselle ilmakehään. METSÄT sitovat hiiltä ja toimivat hiilinieluina. Se, miksi laskentatapa oli Suomelle epäedullinen, johtui siitä, että laskennan vertailuajankohta oli sellainen, jolloin Suomessa hakattiin ennätysvähän metsiä. Metsien kasvua ja hiilensidontaa voi lisätä myös erilaisilla metsänparannustöillä, kuten lannoituksella ja kunnostusojituksella. Metsikko sijaitsee Iisalmen tien varressa ja on Kiuruveden kaupungin omistama. 16 Keskiviikko 27. Suomen metsätalouden kannalta on tärkeää, että Euroopan Unionissa ymmärretään suomalaista metsänhoitoa ja sen positiivisiä vaikutuksia Hiilitaseeseen. Suomen biotaloussuunnitelman entistä suuremmat hakkuumäärät eivät vaaranna metsätalouden kestävyyttä, koska myös puuston kasvu lisääntyy koko ajan. – Luokat aloittavat päivän istuttamalla oman noin 500 taimen ”urakkansa” perustettavaan juhlametsikköön. Jokainen luokka saa mukaansa istutusurakan jälkeen kupongin, jossa Metsävisakysymykset ovat. Nuoret kasvavat metsät ovat avainasemassa hiilen suhteen. HIILINIELUJA sekä hiilitasetta laskettaessa ei kyse ole pelkästään metsien pinta-alasta, vaan myös niiden puumäärästä eli tilavuudesta. Kupongit tarkistetaan Metsävisan jälkeen ja parhaimmat pisteet saavuttaneelle luokalle on luvassa palkinto. – Varusteina on hyvä olla maastoon sopivat varusteet, joihin kuuluvat myös kumisaappaat. KIURUVEDEN koululaiset pääsevät istuttamaan Suomi 100 vuotta juhlakuusikkoa taajaman läheisyydessä sijaitsevalle Virranniemen tilalle. Rata päättyy kesäteatteri Eerolan jälkeen sillan takana parkkipaikalle. Kuusikko käsittää kahden hehtaarin alan. Torvaldsin ANU LAITINEN. Heinäkuussa Euroopan parlamentissa tehtiin Suomen kannalta epäedullinen äänestys, kun ympäristövaliokunnassa puntaroitiin hiilinielujen laskentatapaa ja Suomen kanta hiilinielujen laskentatavasta hävisi. NUORET metsät ovat avainasemassa hiilitaseen suhteen, sillä parhaassa kasvussa oleva metsä sitoo hyvin hiiltä. Katajainen kritisoi myös sanelupolitiikkaa, jossa suuret Euroopan maat kertovat, miten Suomen metsävaroja tulisi käyttää. Ei siis ole pelkoa, että metsien pinta-alat radikaalisti muuttuisivat, Katajainen muistuttaa. EU:ssa linjataan parhaillaan energiaja ilmastopolitiikkaa vuoteen 2030 asti. Lisäksi jokainen oppilas voisi ottaa kotoaan käsineet istutustyöhön, Ruotsalainen muistuttaa. SYYSKUU toi toivoa metsäsektorille, sillä europarlamentaarikko Nils Torvaldsin ehdotus sai enemmistön äänistä Euroopan parlamentin äänestyksessä. MHY Savotta järjestää koululaisille metsäpäivän lokakuun 5. MHY Savotan metsäneuvoja Krista Katajainen muistuttaa nuorten metsien hoidon tärkeydestä niin metsänomistajan kuin ilmastotavoitteidenkin suhteen. – Laskentatapa ei ottanut huomioon Suomessa hyvin tehtävää metsien uudistamista ja metsien aktiivista hoitoa, kertoo MHY Savotan metsäneuvoja Krista Katajainen, Kiuruvedeltä. Katajainen pitää tärkeänä, että metsistä hakattava puutavara päätyy pitkäaikaisiin puutuotteisiin, joissa ne sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan. Näin ollen tulisi huolehtia oikea-aikaisesta metsänhoidosta. Istutusurakan jälkeen koululaisilla on reilun 700 metrin mittainen Metsävisarata Virranniemessä. Radan jälkeen osallistujille on tarjolla makkaraa ja mehua sekä muisto päivästä. – Ei ole kahta sanaa etteivätkö Suomen metsät olisi hiilinieluja. Metsävisaradalla on 4 – 5 rastia, joissa on luvassa metsäistä tietoa sekä leikkimielistä kilpailua. Suomessa on runsaasti metsäpinta-alaa ja sitä uudistetaan aina avohakkuiden jälkeen. Syyskuun äänestys parlamentissa toi toivoa suomalaiselle näkökannalle metsien suhteen. päivä
Muistikoulussa harjoitellaan muistamista 6.10. Kiuruvedellä yksityiset omistavat reilut 80 % maa-alasta. Taimikonhoidon viivästymisestä johtuen Suomeen on jo 400 000 hehtaarin alalla puustoa, josta kertyy hakkuiden yhteydessä pääasiassa ohutläpimittaista energiapuuta. Yläsavolaisten onneksi myös sahat ovat lisänneet kapasiteettiaan. Myös metsäteollisuus on kiinnostunut kotimaisesta puusta, sillä pieniläpimittaista käyttäviä selluja biotuotetehtaita sekä tukkipuuta käyttäviä sahoja on laajennettu vireästi lähivuosina. Metsänomistajien harmiksi sahat ovat kuitenkin jo nostaneet tai nostavat tukin latvaläpimittaa, jolloin metsänomistajien kantorahatulot vähenevät. Metsäteollisuuden puuhuolto onkin tulevaisuudessa turvattu vain, jos nuorten metsien hoitorästit saadaan purettua. 9–12 PE 6.10. Kiuruveden metsistä peräti 40 prosenttia on turvemaita, joista on ojitettu viisi kuudesosaa 1960-1970-luvuilla. Musiikkia ikäihmisille läheltä ja kaukaa Vanhusten viikon ohjelman järjestävät: Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu, Ylä-Savon Sote, Pohjois-Savon DigiSote-hanke, Kuopion kriisikeskus ja Rikosuhripäivystys, Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Itä-Suomen Hyvinvointivoimala/Kuopion konservatorio sekä Kuopion kansalaisopisto. Unohtuiko. Tänä vuonna kotimaisen runkopuun hakkuut ylittävätkin jo 70 miljoonaan kuutiometrin. Puun liikkuvuuden turvaamiseksi on tärkeää ottaa yksityisten metsänomistajien mielipiteet huomioon. 10–14 TO 5.10. Iisalmessa Peltosalmella Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja ja maaseutuyrittäjä Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja Opiskelijalähtöistä yhteistyötä myös alojen välillä! Esim. Suunnitteilla olevat laitokset lisäisivät vuotuisten hakkuiden määrää 80 miljoonaan kuutiometriin. Varttuneiden kasvatusmetsien osuus nousee Ylä-Savossa nopeasti lähivuosina. Pohjois-Savossa tulisi tehdä taimikonhoitoa 32 000 hehtaaria vuodessa, jotta puusto ei riukuuntuisi. Infoa videovälitteisistä kriisija rikosuhripalveluista 3.10. Ikäluokkajakaumasta johtuen metsien kasvu lisääntyy lähivuosina vaatimattomillakin hoitotyömäärillä. 17 Keskiviikko 27. Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio, Joensuu Seuraa meitä somessa! Löydät meidät monesta kanavasta! Sinäkin voit jakaa koulutuksiin liittyviä kuvia ja videoita alta löytyvillä hastageilla! Tehdään hyvää yhdessä! #ysao #ylasavonammattiopisto #ysaopeltosalmi #ysaohingunniemi seuraa @ysaoinsta Luonnonvaraja maarakennusalalle! Nuori tai aikuinen, jatkuva haku kaikkiin tutkintoihin. 10–12 Vanhusten viikolla esitellään hyvinvointiteknologiaa: tule tutustumaan robotteihin, apuvälineisiin ja liikuttaviin peleihin. 10–12 KE 4.10. Kiuruvedellä, Pohjois-Savossa ja koko Suomessa metsien kasvua rajoittaa tulevaisuudessa kuitenkin nuorten metsien hoitamattomuus, jos työmäärät eivät tuntuvasti lisäänny. Kiuruvedellä Hingunniemessä Hevostalouden perustutkinto, hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja Monipuoliset oppimisympäristöt mm. Markkinoille tulevasta puumäärästä heidän osuutensa on vieläkin suurempi. Samaan aikaan kokonaispuustokin on lisääntynyt. Metsänomistajien tulee voida luottaa siihen, että metsään sijoitetulle eurolle saa tulevaisuudessa riittävän hyvän tuoton. S uomen metsien nopea kasvu on ylittänyt takavuosien rohkeimmatkin ennusteet. Voit aloittaa opiskelut haluamaasi aikaan, mikäli opiskelupaikkoja on vapaana. Varttuneista harvennusmetsistä saadaan tukkipuuta noin kolmannes. Tänä päivänä nämä ojitusalueet ovat valtaosin nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä. Entä jos kriisi yllättää. Miten jaksat omaishoitaja. Puusto on ikäjakaumaltaan melko nuorta Pohjois-Savon keskiarvoon verrattuna. 9.30–11 TI 3.10. oma harjoitusravirata, maneesi, ravija ratsutallit sekä uusi kengityspaja valmistunut! Tarjolla myös laaja tarjonta alojen ammattija erikoisammattitutkintoja sekä lyhytkoulutuksia ammattitaidon kehittämiseen. POHJOIS-SAVON metsät ovat hyvää vauhtia kuusettumassa, sillä jo neljä viidesosaa uudistusaloista viljellään kuuselle. Metsänhoidon menetelmiä ja korjuukalustoa joudutaan kehittämään sekä kouluttamaan alalle uutta asiantuntevaa työvoimaa. Rästejä on jäänyt viimeisen viiden vuoden aikana joka vuosi vähintään kolmannes. Kiuruveden metsistä tukkipuun osuus on noin neljännes ja loput on kuitutai energiapuuta. maaseutuyrittäjäopiskelija voi saada maarakennuskonekoulutusta. Metsänomistajien tulisikin rohjeta uudistaa kasvunsa hidastaneet vanhat suopuustot, vaikka ne olisivat hakkuuhetkellä vielä hoikkia. Tapahtumat ovat maksuttomia. Kiuruvedelläkin metsien kasvua rajoittaa nuorten metsien hoitamattomuus. Metsäteollisuus ei toimi tulevaisuudessa kannattavasti, jos suometsien kaikkia puustoja sekä kangasmaiden kasvatusmetsien kuusikoita ei korjata nykyistä useammin myös sulan maan aikana. METSÄTEOLLISUUS on kiinnostunut erityisesti kuitupuusta, jota Kiuruvedeltä on lähitulevaisuudessa saatavilla runsaasti. Kuusi on vallannut alaa erityisesti koivulta, mutta Kiuruveden suometsissä on runsaasti kuitupuukokoista hieskoivua. Tutustu tarjontamme, tee hyvä päätös ja hae koulutuksiin. ”. Myös pääosin kuitupuuta kerryttäviä ensiharvennuksia on jäänyt rästiin jo vuosikymmenien ajan. Nuoria metsiä on runsaasti myös siksi, että kasviviljelyn sekä harsintahakkuiden jäljiltä olevia vajaapuustoisia metsiä uudistettiin voimakkaasti 1960-1980-lukujen välisenä aikana. Koulutus ja ammattitaidon kehittäminen kannattaa, parannat asemaasi työmarkkinoilla! Katso lisätietoja ja haku www.ysao.fi/koulutus Hyvinvointia TEKNOLOGIASTA! IISALMI, KULTTUURIKESKUS, KARL COLLAN -SALI KIURUVESI, SEURAKUNTATALO PIELAVEDEN LIIKUNTAHALLI VIEREMÄN KOULUKESKUS SONKAJÄRVEN KIRJASTO MA 2.10. Suometsät alkavat tulla Kiuruvedellä myös uudistusikään. Päivittäin ikäihmisille suunnattu livelähetys netissä klo 13.30-14 Osallistuminen on maksutonta ja tapahtuu osoitteessa: http://kol.adobeconnect.com/kko_verkkopilotit/ 2.10. syyskuuta 2017 MARKKU REMES MARKKU REMES Kirjoittaja on johtava metsänhoidon asiantuntija Metsäkeskuksessa Mistä puut metsäteollisuudelle. Näiden kohteiden hakkaajista ei näytä olevan tungosta tulevaisuudessakaan. Tuolijumppaa 5.10. Infoa omaishoidosta 4.10
JUUTINEN uskoo, että Ylä-Savoon saadaan ainakin se 100 työpaikkaa teknologiateollisuuteen ellei enemmän. Työnhakijoille on tarjolla mm. Kannattaa hakeutua rohkeasti ja avoimin mielin lyhytkestoisiin lisäkouluuksiin päivittämään ammattitaitoansa. Kun on aktiivinen, on halua oppia ja tehdä, pääsee pitkälle. Idea hankkeesta syntyi alueen yritysten yhteydenotoista TE-hallintoon, ELY-keskukseen ja kuntatoimijoihin osaavan työvoiman saatavuuden mahdollistamiseksi. Erilaisia metallialaan liittyviä koulutuksia onkin jo menossa ja kilpailutuksessa on parasta aikaa varastoalan osaajakoulutus. Työpaikkoja on myös rakennus-, metalli-, sähköja lvialoilla sekä myynti ja palvelualoilla. Ely-keskuksella on rahaa käytettävissä erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin. syyskuuta 2017 TALOUS JA POLITIIKKA JAANA SELANDER HANKE Projektipäällikkö Tiina Juutinen lupaa Ytyä!-hankkeen kautta sadan ihmisen saavan töitä vuoden sisään. fakta > Mikä: YTYÄ!, eli Ylä-Savossa on työtä -hanke saattaa yhteen motivoituneet työntekijät ja yläsavolaiset yritykset, edistää henkilöiden osaamista ja työllistymismahdollisuuksia, vastaa yritysten työvoimatarpeisiin, tekee työmahdollisuuksia näkyviksi ja lisää eri toimialojen kiinnostavuutta. Mietimmekin, miten tämän alan kouluttautuneiden kanssa edetään. Hankkeen päätavoitteena on, että avoin työtehtävä saa osaavan tekijän. ESR-rahoitteisen hankkeen toteuttavat Iisalmen kaupunki ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Hän kartoittaa yrityksissä muun muassa, onko yrityksen sisällä koulutustarpeita ja voisiko yrityksen sisältä mahdollisesti löytyä töitä muun muassa siirtämällä vähempi ammattitaitoa vaativasta tehtävästä työntekijä täsmäkoulutuksella vaativampaan tehtävään ja tarjoamalla sitten tätä nollatason työtä lyhyellä koulutuksella työttömälle työnhakijalle. Avoimiin työpaikkoihin pyritään löytämään osaavat tekijät työttömistä työnhakijoista tai ammatinvaihtajista. 18 Keskiviikko 27. Juutinen sanoo, että Ylä-Savossa on paljon hyviä työntekijöitä ja hyviä työpaikkoja. Iisalmen kaupungin hallinnoima, mutta seitsemää alueen kuntaa koskettava Ytyä! – Nyt natsoo! –100:lle töitä Ylä-Savossa -hanke pyrkii löytämään oikeat ihmiset näihin työpaikkoihin. Vaikka teknologiateollisuudessa on työpaikkoja, on tällä alalla haasteena hirmuinen automaatiokehitys. Hankkeeseen ohjautuu työttömiä työnhakijoita TEtoimiston kautta, mutta liki 50 aktiivista henkilöä, työttömiä ja ammatinvaihtajia, on ilmoittautunut itse hankkeeseen etsimään uutta työtä. Koneet ovat niin moderneja, ettei niitä osaa käsitellä, vaikka on saanut alan koulutuksen, mutta on ollut poissa työelämästä vaikkapa pari vuotta. Näin saisimme todellisia työssäoppimispaikkoja, kun koulutus käynnistyy. Hanke on edennyt todella rivakasti, hankkeeseen on ohjautunut noin 150 henkilöasiakasta kolmen kuukauden aikana. Tähän mennessä 10 ihmistä on työllistynyt ja saman verran ihmisiä on lyhytkoulutuksessa ja sen jälkeen työllistymässä. – Toimistotöitä sen sijaan ei tahdo olla tarjolla. Hanke käynnistyi toukokuussa ja jatkuu vuoden 2018 lokakuuhun saakka. Ainahan on mahdollista tietysti vaihtaa ammattia, elämähän on ikuista oppimista. YLÄ-SAVOSSA on paljon avoimia työpaikkoja, erityisesti teknologiateollisuudessa. erilaisia koulutuspolkuja. Tiina Juutinen ”. Viiden kuukauden mittaiseen työvoimakoulutukseen voivat hakeutua työttömät ja työttömyysuhan alla olevat. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat vain eivät kohtaa. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki henkilöt ja tahot, jotka ovat kiinnostuneet Ylä-Savon alueen luomista työmahdollisuuksista. – Kannattaakin hakeutua rohkeasti ja avoimin mielin lyhytkestoisiin lisäkoulutuksiin päivittämään ammattitaitoansa. Ytyä!-hankkeessa ollaankin kehittelemässä näytönpaikka-toimintamallia, jossa työntekijällä on mahdollisuus tuoda esiin osaamisensa suoraan työantajalle ilman välikäsiä. Projektipäällikkö Tiina Juutinen uskoo, että alueella on paljon mahdollisuuksia. – Alueen yrittäjiltä toivoisin yhteydenottoa oma-aloitteisesti, jos yrityksissä on varastoalan osaajista pulaa tai jos tiedossa on eläköitymisiä. Tämä tarkoittaa niin työnhakijoita kuin työnantajia. Hankkeen toiminta-aika on 1.5.2017–31.10.2018. > Tavoite: Hankkeen tavoitteena on edistää työvoiman saatavuutta ja tuoda työpaikat paremmin näkyville. – Erityisen kysyttyjä ovat maataloustöitä tehneet, sillä he eivät pelkää työtä ja heillä on sisäinen yrittäjyys hallussa, fyysinen kuntokin heillä on usein hyvä. Projektipäällikkö Tiina Juutinen vastaa yrityskontaktoinnista rekrytoinnin näkökulmasta. Ytyä!-Tiina lupaa sadalle töitä JAANA SELANDER YTYÄ!-hanke pistää pyörät pyörimään Kiuruvedellä ja naapurikunnissa. Työnantajalta puolestaan kysytään ajallista ja rahallista vastaantuloa mahdollistaa työnhakijan osallistuminen koulutuksiin saadakseen juuri kyseiseen työtehtävään osaaja
Maaja metsätalouden vakuuttamisen asiantuntijaksi Ylä-Savon alueelle Jussi Lilja 16.10.2017 alkaen. Tiistain avoimia työpaikkoja oli 19. koko viikon ajan! TIINA KILVENSALMI. 100 € lahjakortti. Työttömiä oli siis tänä vuonna 72 vähemmän kuin vuosi sitten. Liput 15 € aikuiset ja 10 € alle 12-vuotiaat lapset. klo 13.00 Hevisaurus. (017) 753 002 TORSTAINA 28.9. Hän siirtyi tehtävään Tuusniemen Osuuspankista. Liput ennakkoon kirjastosta ja www.lipputoimisto.fi Palveleva kenkäkauppa Kiuruvedellä Kiurun Laukku ja Kenkä Ky Kiurukatu 3, Kiuruvesi • puh. Tarjoukset: Maanantai: Hampurilaisateria 5.50 € Tiistai: Grillilautanen 7.50 € Keskiviikko: Lenkkilihis 5.50 €, myös MYKYROKKAA 8.50 €/l Torstai: Tuplahampurilainen 6.50 € Perjantai: Lihapullalautanen 7.00 € Keksi hampurilainen! Parhaat keksinnöt toteutetaan kuukauden tuotteena ja nimetään keksijän mukaan, keksijä palkitaan lahjakortilla. TERVETULOA TUTUSTUMAAN JA MAISTELEMAAN !!! LOUNAS GRILLI LÄHELLÄSI AVAJAISET ALKAA 2.10. Avoimia työpaikkoja oli Kiuruvedellä elokuussa 14, vastaavana aikana vuosi sitten 13 työpaikkaa. klo 13 Entisten nuorten iltamat Raimo Jokisalmi Quintet solisteinaan Kati Huttunen ja Aki Ruotsalainen. Hän siirtyy tehtävään LähiTapiola Idästä. 017 825 255 www.kiurunlaukkujakenka.fi • www.facebook.com/laukkujakenka VAATEKAUPPA Asematie 9, Kiuruvesi Puh. Vastaavana aikana viime vuonna työttömiä oli 519. KIURUVEDELLÄ oli elokuussa työttömänä 12,6 prosenttia työvoimasta eli 447 ihmistä. Asiakkuusneuvojaksi Kiuruveden konttoriin Miia Saastamoinen 1.10.2017 alkaen. 19 Keskiviikko 27. Tarjouksia, ruokailleitten kesken arvotaan mm. Kiurusalissa 30.9. Liput 10 €. OSTAJAN MARKKINAT MYÖS MEILLÄ! klo 9-12 kaikki tuotteet –20% Tarjous koskee vain normaalihintaisia tuotteita Ylä-Savo Ylä-Savon Osuuspankkiin on nimitetty Nimitysuutinen Lakiasiantuntijaksi Ylä-Savoon (Kiuruvesi, Vieremä, Iisalmi) Silja Martikainen 1.9.2017 alkaen. 1.10. ja jatkuu... syyskuuta 2017 Sorkanhoitajia ja koneenkuljettajia etsitään AVOIMET työpaikat Kiuruvedellä tiistaina: Finnacta Oy: 2 FBAagenttia, iltavuorovastaava, 2 myyntineuvottelijaa, Himaharju Oy: sosiaalialan ohjaaja, Nykänen Kalervo: eläinten sorkanhoitaja, Sini Saarela Oy: kioskimyyjä, Finnacta Oy: kaksi kotimyyjää, PR-työntekijä, henkilökohtainen avustaja, Maatalousyhtymä Tikka Asko ja Seija: maataloustyöntekijä, Jukka Makkonen Oy: kuorma-autonkuljettaja, La-Pi Lapinlahden Pilke ay: ajokoneenkuljettaja, hakkuukoneenkuljettaja, JMS Konepalvelu Oy: kaivinkoneenkuljettaja ja Hakkuupalvelu Lappalainen Oy: monitoimikoneenkuljettaja, Lähelläsi Tmi: pikaruokatyöntekijä ja Sähkäri Oy:sähköalanyrittäjä. Maanantaina maistiaisia ja kahvitarjoilu, tutustu pitoruokapalveluumme sekä muihin palveluihimme
Miksi Huttunen tarttui niin suureen teokseen kuin Seitsemän veljestä. NÄYTTELIJÄPORUKKA on lukenut tietysti paljon tekstiä, mutta myös heittäytynyt veljesten ja 1800-luvun puolivälin elämänmenoon juoksemalla hangessa. Myös Kiven kieli on haastavaa, että repliikit tulevat juuri sellaisina kuin ne on kirjoitettu eikä Savon murteella. Toinen pääteema teoksessa on vapaus, mikä sointuu Huttusen mielestä erinomaisesti Suomi 100-juhlavuoteen. Osa näyttelijöitä on lukenut alkuperäisteoksen, osa taas ei. Vaikka talvisodan alkamisesta on aikaa jo 78 vuotta, sanoo Rauno Jääskeläinen, että silti esiin nousee aina uusia asioita taistelujen kulusta. Siksi, että se on ollut hänen haaveenaan 2000-luvulta lähtien. Lopulta ihminen on aika muuttumaton, samat perusluonteenpiirteet löytyvät meistä edelleen. JAANA SELANDER tiin, kun näyttelin Nummisuutarin Eskoa Kajaanissa. – Vuorosanoissa on muistamista, varsinkin Sakarilla, joka esittää Juhania. Pajarin nyrkissä on tarinoita pakokauhuisten miesten korpivaelluksesta lumisessa korvessa. – Paljon fyysisiä juttuja on tehty, että ne jäisivät muistiin. Veljesten talo Impivaarassa palaa ja he juoksevat viiden kilometrin matkan hangessa Jukolaan. Miten ihmeessä se juoksu on ollut mahdollista. Lukkarin väkituvassa pöydän ympärillä istuvat veljet. Toivoin, että joku tekisi Seitsemän veljestä ja pääsisin mukaan. Mutta missä ovat Juhani ja Timo. Hän myös ohjaa näytelmän ja näyttelee itse Simeonia. Kun olemme kokeilleet samaa Lapinsaaressa, olemme todenneet, että siinä tulee oikeasti kylmä. – Seitsemän veljestä on hyvä peili siitä, keitä me olemme ja millaisia olemme olleet 1800-luvun puolessavälissä. Lavalla sydämet, naiset, ovat lihaa ja luuta, Huttunen kertoo. Vuonna 2014 olisi tullut kuluneeksi 180 vuotta Kiven syntymästä, mutta silloin se ei toteutunut. HUTTUSEN mielestä Seitsemän veljekseen kiteytyy sanoma perisuomalaisuudesta. – Koska meillä on paljon vahvoja naisnäyttelijöitä, olen kirjoittanut veljeksille sydämet. Lukkaria esittää Katri Keränem, Juhania Sakari Kaikkonen ja Lauria Marko Kärkkäinen. Yksi näistä pataljoonista oli Polkupyöräpataljoona 7, jossa isänikin taisteli. – Onko vapaus sitä, että uskaltaa olla oma itsensä, veljeksethän esittävät muuta kuin ovat ja lopussa saavat rauhan, kun tulppa heidän sielustaan irtoaa. – Ilman aikataulua ei pärjää, mutta se vie voimavaroja, että saa kaikki tulemaan paikalle, eikä kellään ole tyhjäkäyntiä, eikä kukaan rasitu liikaa, jokaisella kun on työ ja muu elämä. JAANA SELANDER mys. Tuollahan häpeänurkassa lähellä ovea seisovat, ja heidän tukkansa, jossa äsken oli kiemurrellut lukkarin jäntevä koura. Tammikuun alusta aloitettiin harjoitukset. Tiedot nousivat esiin haapavetisen vänrikin, toimittaja Esko Saajorannan Kaleva-lehteen kirjoittamista artikkeleista, joita ei ole aikaisemmin julkaistu, Jääskeläinen selittää. – Rakastuin Aleksis Kiven teks20 Keskiviikko 27. Näille johtajille alistetut muut erillisjoukot syötettiin usein pahimpiin taistelupaikkoihin ja heidän osuuttaan jopa vähäteltiin, Jääskeläinen sanoo. He painottivat mielellään oman johtamansa yksikön osuutta tapahtumissa. Veljeksillä oli vaikeuksia oppia lukemaan ja kurittomiakin he olivat.. Sydämet edustavat veljesten alitajuntaa, omatuntoa ja henkistä puolta. Onnistuin löytämään heti sodan jälkeen kirjoitettuja dokumentteja taisteluissa olleiden muiden erillispataljoonien merkittävästä roolista. Klassikkoromaanin, johon jokainen on saanut kosketuksen koulussa, on dramatisoinut Esko Huttunen. – Voi olla, että se kieli tuntuu oudolta kuunnella, itse olin Saksassa kesällä katsomassa Romeota ja Juulia, enkä ymmärtänyt kielestä mitään, mutta en sitä kaivannut, sillä esitys oli kokonaisuutena eläKIURUVETISJUURISELTA Rauno Jääskeläiseltä on ilmestynyt sota-aiheinen kirja Pajarin nyrkki, sen on kustantanut Revontuli Oy. Vuorosanojen oppiminen ei ole ylitsepääsemätön jutRauno Jääskeläinen esittelee uutta kirjaansa Pajarin nyrkki kirjastossa Rauno Jääskeläinen oli näkyvä poliitikko Kiuruvedellä 1980-luvulla, nyt hän asuu Siilinjärvellä. Niin he, aapiskirjat avattuina kourissa, harjoittelevat lukua hartaasti, hikisillä otsilla. syyskuuta 2017 KULTTUURI Seitsemästä luuserista huipputyypeiksi SEITSEMÄN VELJESTÄ Kaksi päivää on mennyt. Seitsemän veljeksen lisäksi teatteriryhmä Hulluviiman työstämässä näytelmässä on mukana nelisenkymmentä näyttelijää. Kieli oli mahtavaa ja se jäi kytemään. He tapaavat vaellusreiteillä siviilejä LUKKARI kurittaa Lauria ja Juhania. – Uusissa tutkimuksissa ei taistelujen iso viitekehys muutu, mutta sodan jälkeen ammattisotilaat kirjoittivat taisteluhistoriansa, kuinka taistelut menivät. TUTTU kohtaus on Aleksis Kiven kirjoittamasta näytelmästä Seitsemän veljestä. – Tolvajärven taistelujen jälkeen eversti Aaro Pajari toi esiin oman hämäläisrykmentin, JR 16 osuuden taisteluissa. Porukassa on käyty läpi myös vaikeita sanoja ja etsitty niille merkityksiä. Veljeksistä Juhania näyttelee Sakari Kaikkonen ja Timoa Tapani Lahti. Haastavinta kansalliseepoksen tekemisessä näytelmäksi on ollut aikataulutus
Mykyrokkajuhlaa ei järjestetä sormia näpsäyttämällä, vaan tarvitaan talkoolaisia. Julianna Tossavainen on pikkuEeron sydän. – Tietty mielikuva Juhanista on jo kouluajoilta, kun Seitsemää veljestä alakoulussa luettiin. Kiuruveden kaupungin edustaja tulee päivittämään kotikaupungin kuulumiset. Näytelmälle tulee pituutta 2,5 tuntia ja lisäksi on väliaika. Myös Juhania esittävä Sakari Kaikkonen Iisalmesta kertoo, että roolin työstäminen on ollut omanlaisensa rupeama. Tämän vuoden mykyrokkajuhlaa vietetään 22.10. Nautimme kiuruvetistä mykyrokkaa lisukkeineen ja palanpainikkeeksi pullakahvit. Toinen syy, miksi Jääskeläinen ryhtyi Tasiteluosasto Susi -kirjan kirjoittamisurakkaan, oli hänen isänsä tarpeeton ja turha kuolema Kuopiossa. 21 Keskiviikko 27. Korttimaksuja ei voida vastaanottaa. Mykyrokan erityislaji on hirvirokka. Näytelmään mukaan lähteminen on kysynyt Utriaiselta sitoutumista, mutta onneksi mukana ovat myös vaimo, joka soittaa bändissä ja lapset ovat näytelmässä. K uten mykyrokan ystävät tietävät, mykyrokkahan ei ole pelkkä ruoka, joka hotkaistaan, pyyhitään suu ja sillä siisti. Leppoisa yhdessäolo ja tuttujen tapaaminen kuuluvat Mykyrokkajuhlien henkeen. syyskuuta 2017 Kiuruvesi-seura jatkaa mykyrokkaperinnettä Rauno Jääskeläinen esittelee uutta kirjaansa Pajarin nyrkki kirjastossa tu, suurempi haaste on sisäistää sanomansa. Mykyrokka on myös erinomainen linkki kotiseudun historian pariin. Pataljoonassa taisteli myös Kiuruveden miehiä. Tuon itse Juhaniin mukaan koomisuutta. Sitten se lyheni neljään tuntiin ja niin edelleen. Viimeinen näytös 5.12. Pajarin nyrkki -nimisen fiktiivisen dokumenttikirjan esittely on kirjastossa tänään keskiviikkona kello 17. Mykyt (myvyt) ovat jauhosta ja verestä valmistettavia sattumia, jotka kypsennetään kiehuvassa vedessä. > Esitykset: Ensimmäinen näytös 6.10. Kulttuuriin kuuluu kiireetön nautiskelu hyvässä seurassa ja henkeviä keskustellen. Huttunen haluaa nostaa kertojilla ja kirjalla esiin myös kirjan esineenä, joka on ollut vuosisadat erinomainen käyttöliittymä. Perinteisesti mykyrokka on ollut syksyllä (kekrin aikoihin) tapahtuvaan teurastukseen liittyvä sesonkiruoka. Paikan päällä hinta on 20 euroa. Mykyrokkaa tarjotaan paikallisissa kouluissa kouluruokana ja myydään annoksina ja litramyyntinä. – Minulla on hyvä muisti, lapsena kuuntelin salaa, kun miehet kokoontuivat muistelemaan kokemaansa. Viitekenttään ilmoittautujan nimi ja osallistujien lukumäärä. > Roolit: Sakari Kaikkonen (Juhani), Jukka Utriainen (Tuomas), Risto Juntunen (Aapo), Esko Huttunen (Simeoni), Tapani Lahti (Timo), Marko Kärkkäinen (Lauri), Iikka Kämäräinen (Eero). – Teos on iso, peruskoulussa 1980-luvulla sitä on luettu, muutoin en ole sitä tankannut. 041 451 6155. Sydämen rooliin on Tossavainen joutunut paneutumaan syvällisesti. YKSI näyttelijöistä on Tuomasta esittävä Jukka Utriainen. Jääskeläinen myy kirjaansa samana päivänä ABC:llä ja siellä on maistelussa myös lottien perinneyhdistyksen lisenssillä valmistettua talvisodan leipää. – Yksi aamu heräsin Raahesta, mietin, mitä Eero sanoisi tähän. Se on keittoruoka, joka sisältää perunoita, lihaa (yleensä sianlihaa), sydäntä, sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia sekä oleellisesti mykyjä. Kirja on saanut valtioneuvostolta oikeuden Suomi 100 -juhlavuoden tunnuksen käyttämiseen. Mykyrokkajuhla on tarkoitettu Kiuruvesi-seuran jäsenille, heidän ystävilleen sekä kaikille mykyrokan ystäville. Oma aseveli surmasi hänet veteraanien juhlatilaisuuden majoituspaikassa.. He jakoivat yhdessä kokemaansa, kertoi Jääskeläinen kaksi vuotta sitten. Hän sanoo roolin sopivan hänelle hyvin, sillä Tuomas on vähäpuheinen. Ja oikeaoppisen mykyrokan nauttimisen jälkeen pienet ruokalepounet ovat tietenkin paikallaan! Myös mykyrokan makujen vertailu kuuluu pöytäkeskusteluihin. Metsästysseurat tarjoavat sitä peijaisissa.” Näin siis Wikipedia mykyrokasta. Iikka Kämäräinen Eerona on löytänyt harjoituksissa paljon samaa roolihenkilöstään kuin itsestään, ainakin vilkkaudessa. mikä . Busseilla pääsee Ilkantielle (32,40,56,52) ja Nuijamiestentielle (63,31,550). ”Mykyrokka on pohjoissavolainen Kiuruvedeltä lähtöisin oleva perinneruoka. ” UOLEVI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja. Iikka Kämäräinen kiteyttää näytelmän ja kirjan sanoman hyvin: Se on kasvutarina siitä, miten seitsemästä luuserista saadaan seitsemän huipputyyppiä. Ollako esillä vai takaalalla, riippuu kohtauksesta. Se oli varmaan heidän keinonsa purkaa rankkoja kokemuksiaan samojen miesten kanssa, jotka olivat rinnalla sodassa. klo 13 Marjatta-koululla, Poutuntie 12 Haagassa. Kiuruvesi-seura toivottaa kaikki mykyrokan ystävät tervetulleiksi Marjatta-koululle! ja Neuvostoliitosta palaavan kiuruvetisen loikkarin. Sakari kuvailee Juhania jämäkäksi ihmiseksi, joka pyrkii olemaan veljesten johtaja, mutta tarvitsee veljekset ympärilleen. > Nimi: Seitsemän veljestä, kirjoittanut Aleksis Kivi, dramatisoinut ja ohjannut Esko Huttunen. Alkuun Kiven kieli tuntui Kaikkosesta haasteelliselta, mutta viime aikoina se on alkanut löytyä. Paikalla on silloin toisen sotakirjan kirjoittanut kirjailija. Kirja kertoo Jääskeläisen isästä talvija jatkosodassa.. Marjatta-koulun pihassa on kaksi parkkipaikkaa ja läheinen K-marketin parkkipaikka on myös käytettävissä. Mykyrokan hinta maksetaan ennakkoon ilmoittautumisen yhteydessä Kiuruvesi-seuran tilille FI 30 8000 2108 5686 67. Jos olet kiinnostunut rokkakeittiön mukavasta ilmapiiristä, tule mukaan! Ota yhteyttä Irja Akgeziin puh. eeromaisuutta olen löytänyt omasta arjesta, en tiedä onko se hyvä vai paha, mutta on tullut heitettyä pientä piikkiä kavereille. Sydänten lisäksi näytelmä poikkeaa alkuperäistekstistä siinä, että pieninä orvoiksi jääneiden veljesten luona käy aika ajoin heidän äitinsä. Kun luin käsikirjoituksen ensimmäisen kerran, ajattelin, että tästä tulee kuuden tunnin näytelmä. Eero on näsävissas, joka heittää piikkiä mahtailevalle Juhanille ja hörhöuskovaiselle Simeonille. > Muuta: Osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Ja tietenkin lopussa on arvontaa ja jännittäviä palkintoja! Mykyrokkajuhlaan ilmoittaudutaan 13.10.mennessä Anna Leväsalmelle puh. Huopalahden asemalta on noin kilometri. 10 esitystä. Vertaisin mykyrokan nauttimista saunomisen hyväolon tunteeseen, jota ei myöskään pidä pilata kiireellä. Mykyrokan hinta on ennakkoon maksettuna 18 euroa. Se on perinneruokakulttuuria parhaimmillaan ja siihen kuuluu kiireetön nautiskelu hyvässä seurassa ja henkeviä keskustellen. > Teema: Vapaus, itsensä löytäminen ja ympäröivän yhteiskunnan odotusten paineessa eläminen. Lisäksi kertojat lukevat välillä kirjaa. JÄÄSKELÄISELTÄ ilmestyi pari vuotta sitten sotakirja Taisteluosasto Susi. He eivät puhuneet niitä juttuja ulkopuolisille. – Esitystä on lyhennetty ja tiivisJAA N A SE LA N DE R tetty kovasti. Viihteestä vastaa Juha Vartiainen, joka monesti aiemminkin on viihdyttänyt meitä. 040 724 8137 tai sähköpostilla anna.levasalmi@valmet.com. 045 675 2930 tai Marita Konoseen puh
Millaisia hauskoja tilanteita nimesi on saanut aikaan. Silti Väinö-nimi on annettu myös muutamalle naiselle. Mika nimeä eivät ole väännelleet ja nykyään kutsuvat yleensä ihan Mikaksi. – Kaikenlainen nikkarointi on minulle mieluista puuhaa. RA AK A-A IN E. 22 Keskiviikko 27. Sana väinä tarkoittaa joessa olevaa tyventä kohtaa. VIIKON VITSI VIIKOSTA VIIKKOON Nimipäivät Tänään: Vesa Torstai: Arja, Lenni Perjantai: Mika, Mikko, Mikaela Lauantai: Siru, Sirja Sunnuntai: Rauno, Raine, Rainer Maanantai: Valio Tiistai: Raimo TIINA KILVENSALMI Mistä nimesi on peräisin, Mika Väisänen. – Minulla on kyllä paljon kaimoja. Perheeseeni kuuluvat Merja-vaimo sekä lapset Milla (17), Noora (6), Aleksi (5) ja Ville (3). Nytkin, ilman tätä haastattelua, en olisi tiennyt koko nimipäivästä. Väinö-nimi juontuu Kalevalan Väinämöisestä. Nimipäivää Väinö on viettänyt 17. Aiemmin olin lomittaja, mutta tämä nuohoojan ammatti on ollut ihan huippu juttu minulle. Räyhäkäs lastenheviyhtye on palkittu parhaan lastenmusiikkilevyn Emmalla vuonna 2010. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kotitalommekin rakensin isävainaani kanssa. ” HE VIS AU RU S Jouko Tenhunen Kiuruvesi-lehdessä nro 38 Lauantaina 30.9. Kaupunki ja kerrostalot eivät ole minun paikkani. kello 19. VA PA A N UO RIS OT EA TT ER I Se oli sen ajan psykiatrista hoitoa. syyskuuta 2017 VIIKON MIETE Mielikuvitus on tärkeämpää kuin älykkyys. Näytelmä on Aapo Falckin ja Merita Sarasteen kirjoittama tarina 60-luvulta. – Käyn jänismetsällä ja metsästän pienriista. 3. Meillä oli kaikilla omat lempinimet. – Sitä en tiedä, mutta olisiko se kuulostanut hyvältä nimeltä muiden sisarusten kanssa. 2. – Sukunimestäni minut on väännetty Väiskiksi ja Väinöksi. ta en ole koskaan niitä pelännytkään. – Ammatiltani olen nuohooja, oma yritys on toiminut neljä vuotta. Mikan nimipäivää vietetään tiistaina 29.9. – Muuten sen nimi olisi vain kuono. Nimi on annettu noin 210 henkilölle kirjoitettuna Wäinö. – Nuohoojan ammatissa ei voi pelätä korkeita paikkoja, mutMika-nimi oli muodissa 70-luvulla NIMIPÄIVÄHAASTATTELU Nuohooja Mika Väisänen ei pelkää korkeita paikkoja. Pelkäätkö korkeita paikkoja. Kalastus myös kiinnostaa, mutta aika ei riitä kaikkeen. Asumme Koskenjoella, jossa olen viihtynyt hyvin. Perjantaina 29.9. Tietysti pitää syksyllä räntäkelillä olla tarkkana ja varovainen, kun katto ja tikkaat ovat huurteiset. Nautin rakennushommista, koska siinä näkee oman kädenjälkensä. Lasten kanssa on kyllä mato-ongella käyty. Omakotitalossa löytyy myös kaikenlaista pihatyötä. menot TIINA KILVENSALMI tiesitkö. syyskuuta. helmikuuta vuodesta 1908 alkaen. – Yläasteella meitä oli kolme Mikaa. Väinö oli Suomen kolmanneksi suosituin etunimi 1900-luvun alussa. Mikä saa innostumaan. Lähteet: Wikipedia ja Nimipalvelu Lauantaina 30.9. Kuka on Mika Väisänen. Väinö on miehen nimi. Albert Einstein Miksi sarvikuonolla on sarvi. Viiden dinosauruksen muodostama lasten suosikkiyhtye Hevisaurus esiintyy Kiurusalissa lauantaina 30.9. Juhlitko nimipäivääsi. – Olen syntynyt Porissa ja 7-vuotiaana muutimme takaisin Kiuruvedelle vanhempieni kotikaupunkiin. Hotelli-ravintola Peltohovissa on luvassa lauantai-iltana suomirokkia, kun Raaka-aine tulee viihdyttämään ravintola kansaa 30. Tulevaa hirvikautta odotan kovasti, sillä meillä on perinteenä mennä ukkoporukalla metsästysreissulle. Kiuruveden vapaa nuorisoteatteri esittää Yövalossa musikaalin. 1. Kyllä Mika ja Jari rimmaa paremmin kuin vaikka Fredrik ja Jari. Me Mikat ajeltiin mopoilla ympäri kyliä. kello 13.00. Työni on monipuolista, koska teen myös ilmavaihtopuhdistuksia. Mika-nimi oli muotinimi 70-luvulla ja siksi kaimoja löytyy paljon. Työssäni tutustun ihmisiin ja pääsen kulkemaan niin maaseudulla kuin kaupungissakin. Synttäreille vaimo on aina kakun pyöräyttänyt. 4. Mika-nimi taisi olla muotinimi nimi 70-luvulla. Ensi-ilta Kiurusalissa perjantaina 29.9. Raaka-Aineen kappaleita ovat muun muassa Miehen työ, Totuudesta ja Kuolematon. Millaiseksi sinun nimesi usein vääntyy. – Sitä ei tule juhlittua. Kahta muuta Mikaa kutsuttiin Penaksi ja Mykyksi. 5. Meitä on minä Mika, veljeni Jari ja sisaret Niina ja Henna. Pää edellä kiipeän ylös ja jalat edellä alas
Syksyn lehdet talteen TOIMITUS TESTAA Tällä palstalla toimitus testaa arjen ihmeellisyyksiä. TIINA KILVENSALMI VU OS I 19 81 PALJAKAN tuntumassa olevan Peltomäen Henna ja Perttu ovat lähdössä nuorisoseuran juhlille tanhuamaan vuonna 1981. JAA N A SE LA N DE R TIIN A KIL VE N SA LM I 76. Kannettava pyykkikassissa päädyn ulos aurinkoon. – En halunnut tehdä nukkea, vaan todellisen kuvan kiuruvetisestä naisesta, kertoi Ryhänen. Hän on syntynyt Kongossa Belgian siirtomaavallan aikana. 23 Keskiviikko 27. Kuivasin lehdet ja laitoin prässiin Kiuruvesi-lehden Kuvia vuosilta 1981-1990 kirjan väliin. Odotan aamun valoa. Etsin myös taustatietoa romaaniini Jouko Vahtolan opuksesta Suomi suureksi Viena vapaaksi. Muita käytössä olevia kyläntaloja on muun muassa Kalliokylän Jukola, Lahnasen mäkipirtti, Heinäkylän kyläntalo, Luupuveden nuorisoseuran talo, Tihilän Elontupa ja Turhalan Metsäpirtti. Nyt odottelen lopputulosta. Waltaria voisi luulla ketkuksi savolaiseksi, niin monitasoinen hän on rakastettavine alaviitteineen. Näkymä ullakkohuoneiston kattoikkunasta aamuvarhaisella. Nimeksi taideteokselleen Ryhänen on antanut ”Miss Kiuruvesi”. Iltakirjana luen Mika Waltarin Neljä päivänlaskua. Kirkkoja Gentissä on miltei 60 ja osa niistä on uusiokäytössä. (Kiuruvesi N:o 37-1967) ”Miss Kiuruvesi” muotoiltu saveen Kuva ja teksti: Tiina Kilvensalmi SYKSYN tullen luonto herää väriloistoonsa ja toivoisin, että saisin purkitettua talteen koko ruskan kirjon. Luupuveden koulun 48 oppilasta käy koulua tänä vuonna käyttöönotetussa koulurakennuksessa, kun vanhassa rakennuksessa todettiin sisäilmaongelmia. Netistä luin vasta jälkeenpäin, että suola säilyttäisi värit. Eniten mietityttää säilyvätkö värit. Haastattelen Serafiinan vuokraemäntää, Lieven elämä pursuaa kiinnostavia yksityiskohtia. No, viisaampi ensi kerralla. Rakastan korkeita keskiaikaisia belgialaistaloja. TIISTAI 19.9. Kyläntalot Suomi 100-juhlavuonna esittelemme sata asiaa Kiuruvedeltä. Täytyy testata sitäkin. Kanavan rannalla viimeistelen Koski-romaaniani.. Lapsena keräsin lehtiä talteen ja kuivatin niitä suurten kirjojen välissä. syyskuuta 2017 50 VU OT TA KIURUVETISTEN naisten kauneus on herkistänyt Toivo Ryhäsen taiteilijasielun, ja hänen käsistään on pitkän aherruksen jälkeen valmistunut naisenpää-veistos. Esimerkiksi Korpijoen vanha koulu, Korvikko, (kuvassa) on nykyään kyläläisten aktiivisessa käytössä. Tänään törmäsin yhdessä niistä vähätuloisille suunnattuun ravintolaan, josta kukin voi ostaa tulojensa mukaan hinnoitellun lounaan ja josta syrjäytyneet saavat töitä. Lapsena häntä hoiti paitsi oma suku, myös nunnat sekä entinen ilotyttö. Yksinäisen kirjoitustyön vastapainoksi teen kävelyretkiä kaupungille. Olen yliopistovaihdossa olevan tyttäreni Serafiinan luona Belgian Gentissä muutaman viikon. Takana on suosikkini. Vierailin Seljan luona kun hän kirjoitti sitä. Kurkistus arkeen Kirjailija Heidi Jaatinen kuvasi itse viikkonsa arkihetkiä. ”Kanavan rannalla viimeistelen Koski-romaaniani.” MAANANTAI 18.9. Kyläkoulut 77. ”Miss Kiuruvesi” on syntynyt kreikkalaisen taiteen pohjalta. Suomi 100 KIURUVEDELLÄ toimii neljä kyläkoulua. Toistakymmentä vuotta Ryhänen on tutustunut taiteeseen. 100 asiaa Kiuruvedeltä KIURUVEDEN kylien kyläntaloista osa on vieläkin aktiivisessa käytössä. Keräsin punaisena hehkuvia haavanlehtiä ja keltaisia vaahteranlehtiä. Mitä kirjaa luet tällä viikolla, Heidi Jaatinen. Tiloja käyttävät kyläyhdistykset, metsästysseurat, harrasteporukat ja kyläntaloissa pidetään myös juhlia. TORSTAI 21.9. Niinpä päätin kokeilla lehtien kuivatusta vanhalla tyylillä. Rytkyn koulu (kuvassa) on oppilasmäärältään suurin. Sen kieli on kirkasta ja puhdistavaa. (Kiuruvesi-lehden Kuvia vuosilta 1981-1990 -kirja) KESKIVIIKKO 20.9. Lahnajoen koulussa oppilaita on 38 ja Kalliokylässä 31. Ja parempi tapa onkin kuivata lehtiä sanomalehden välissä, kirjat tulevat vain painoksi. PERJANTAI 22.9. Rytkyllä oppilaita on 49. – Luen aamukirjana Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa
Vaikka Rosi on tuore äiti, ei se aikaillut, kun se päästettiin viikko sitten maanantaina irti jahtaamaan karhua. Ja loppu onkin sitten jo historiaa. syyskuuta 2017 URHEILU Rosi ajoi ”hunajakarhun” passiin HEINÄKYLÄLÄISEN Esko Honkaviidan omistama Huikon Rosi (2,5 vuotta) on luonteeltaan lempeä, vaikka sillä riittää kanttia jahdata karhua. Hiukon kennel Honkaviidalla on ollut kolme vuotta. HONKAVIITA haluaa välittää lehden välityksellä kiitokset myös maanomistajille, seuroille ja alanharrastajille, että koirakokeet ja jahdit ovat ylipäätään mahdollisia toteuttaa. Nyt Rosi hoitaa kotona Heinäkylässä pentujaan, joista osa on vielä äidin helmoissa. Karhu joko pakenee tai pysähtyy paikalleen. Rosi haukkui karhua, mutta minä en sitä kuullut, Honkaviita kertoo. Esko arveleekin, että Rosi on perinyt rohkeuden haukkua karhua isältään. Hirviä ja karhuja jahtaavaa koiraa pitää Honkaviidan mukaan kouluttaa ihan pienestä pitäen tarjoamalla sille aiheeseen liittyviä virikkeitä. Huikon kennelissä on vielä muutama pentu odottamassa omistajaansa, yksi pentu, Siru, jää Honkaviidalle. Muut 8 pentua on myyty. Kaikista koirista ei ole karhun seuraajiksi. Jälkiä etsiessään koira merkitsee ne, haukkumaäänestä sitten erottaa, milloin karhu on ihan lähellä, niin sanotusti iholla. – Siru on lupaava pentu. Honkaviita korostaa, että niin Rosi kuin Viktor ovat kiuruvetisten kasvattajien koiria. Myös isä Viktor on voittanut piirin mestaruuden ja oli mukana idän lohkon valinnassa. – Karhu on tavattoman viisas, niin kuin koirakin. – Rosi tavoitti karhun ja karhu teki sellaisen ratkaisun, että se pyrkii eteenpäin ja juoksi suoraan passiin. Ilmoitin, että minullakin on koira käytössä ja kun sain luvan, päästin Rosin irti. JAANA SELANDER LEMPEÄ ja äidillinen, rohkea ja rauhallinen on ”karhunkaataja” Rosi. Rosi synnytti kolme kuukautta sitten 9 pentua. MYÖS Rosin isä Viktor (7 vuotta) on haukkunut karhua. – Se, miten emää kohtelee tämän odotusaikana, vaikuttaa pentujen luonteeseen, sanoo Esko Honkaviita. Rauhallinen, mutta rohkea Rosi ajoi 100-kiloisen uroskarhun Jarmo Sisson piipun eteen. Voi sanoa, että Rosi on ihannekoira, kuvailee Honkaviita Rosi sylissään. 24 Keskiviikko 27. Se on Honkaviidan mukaan tavattoman lahjakas. Rosin emän kasvattaja on Juha Huuskonen ja Viktorin Mika Luttinen. Kun koira tai koirat saavat kosketuksen karhuun tai havaitsevat karhun pakenevan tuoreeltaan, alkaa seisontahaukku tai pysäyttämiseen pyrkivä ajo. Olihan se loistava juttu, kaato onnistui nappiin, kun karhu kaatui aloilleen. KARHUNKAATO Yksi ratkaisevimmista tekijöistä viikko sitten maanantaina ammutun ”hunajakarhun” kaadossa oli jämtlannin pystykorva Rosi. En olisi ollut Rosia heti pennuttamassa, mutta Rosin pennuista tuli niin paljon toiveita, että astutin sen. – Totta kai sitä piti hyvitellä onnistuneen jahdin jälkeen, pidin Rosia sylissä kuin naista, naurahtaa Honkaviita. KARHUJAHDISSA koira on ensiarvoisen tärkeä, ilman koiraa karhua tuskin kaadettaisiin. Karhunkaadossa metsästäjä ja koira pelaavat yhteen, metsästäjä lukee koiraa ja toimii sen mukaan. – Rosi on erittäin rauhallinen, mutta rohkea koira. – Hirvi oli siellä käynyt ja Rosi haukkui. Viime syksynäkin oli karhuhavaintoja ja kokeilimme karhuntaipumuskoetta, mutta se jäi vähästä kiinni. Rosi synnytti 9 pentua keväällä. Koirien kanssa myös koirien omistajan kunto nousee, sillä koiria pitää käyttää lenkillä. Sitä on helppo käsitellä. Kun hunajakarhu sai osuman, Rosi nuuhki kuollutta karhua ja oli niin tohkeissaan, että meinasi viedä talutushihnaa pitelevän Eskon ojaan. Karhuhan kävi ihan yhden passimiehen edessä, mutta pääsi karkuun. Se veti heti vainun hirvestä, Honkaviita kertoo ylpeänä. JAANA SELANDER. Haaveissa on nyt kokeilla koetta uudelleen. – Toisilta, kokeneilta koiraharrastajilta oppii paljon, kiittelee Honkaviita. – Rosi oli usein matkassani myös marjametsässä. Rosi oli kymmenes junioreiden hirvenhaukkukokeiden SM-kisoissa viime syksynä Kokkolassa, kisoissa oli mukana vain 16 koiraa. Rosilla meni 14 minuuttia karhun jahtaamisessa. – Rosi seuraili jo elämänsä ensimmäisenä syksynä karhuhavaintoja. – Nyt olen voinut harrastaa, kun olen eläkkeellä. – Porukka oli tehnyt suuren työn jäljittäessään karhua. HONKAVIITA on harrastanut koiria 1980-luvulta lähtien, koiraharrastus on hänen mielestään hyvä harrastus loistavassa porukassa, se myös edistää rodun kehittämistä. Niin hyvä luonne Rosilla on, että kun Esko Honkaviita vei sille makupalan, Rosi jakoi sen pennuilleen. Koira etsii ja paikallistaa karhun, luo painetta karhulle. Rosi haukkuu myös hirviä. – Nappuloitakin annoin taskustani. Aluksi koirat seuraavat karhua ääneti. Kennelissä on tällä hetkellä kolme koiraa: Viktor, Rosi ja Rosin pentu Siru. Illalla kävin lenkillä kolmirataspyörällä, koirat veti säpäkästi. Hirvenhaukkukokeisiin kun joutuu lähtemään neljän aikaan aamusta, eikä tuloajasta ole tietoa. Kokeessa lasketaan haukkuaika, seuraamismatkat ja haukkutiheys sekä paljon muuta. ENSIMMÄISEN kosketuksen Rosi sai riistaan jo 8 viikon ikäisenä, kun Esko Honkaviita kantoi pennun sylissään hirvennuolukiville. – Viktorin haukkumiset ovat olleet satunnaisia, koetilanteissa emme ole olleet. Esko Honkaviidan mukaan hyvällä karhukoiralla on geeneissä rohkeus ja mielenkiinto metsästykseen. Jahdissa oli mukana neljä koiraa, joista yksi oli karhua jäljittänyt, muut koirat eivät lähteneet karhun perään. Karhuntaipumuskokeessa testataan koiran rohkeutta ja kykyä haukkua ja seurata karhua. – Välillä mennään tiellä, välillä jäällä. – Ne kaikki koirat ovat tasaväkisiä, on tuurista kiinni, kuka pärjää
Tästä varmaan nimiä puutuu, mutta niistä tietenkin kuulen. On kuultu, kuinka mukavaa harjoituksissa on, niin lähdetään itsekin sitä kokeilemaan. kesäkuuta 1956 kuusi päivää kestäneen maailmanennätyksen 83,56. Kiuruvedellä ovat syntyneet korkeushyppääjä Asko Pesonen ja valmentajana paremmin tunnettu Viljo Nousiainen. Hiihtäjien nuorempaa kaartia on tietenkin Teräksen ja loppuajastaan Jänteen ja Kiuruveden Urheilijoiden Kari Saastamoinen. Lisäksi lähes maajoukkuetasolla urheilevat nuoristamme moukarinheittäjä Tommi Remes, joka toivottavasti pääsee eroon selkävaivoistaan. – Maalienteko on haastavaa, joten sitä pitää vielä harjoitella, kertoo Lappalainen. la, luistimet, kaulasuojan ja mailan. Monesti jääkiekko aloitetaan, kavereiden inspiroimana. – En osannut viedä edes luistella, kun tulin tänne. – Parasta jääkiekossa on se , kun pääsee luistelemaan ja pelaamaan. Tänäkin vuonna aiotaan osallistua innolla uusiin. Jokaiselle löytyy varmasti oma ryhmänsä. Curlingissa olympiakultaa voitti varamiehenä 2006 Torinossa Jani Sullanmaa, Peltolan suvun jatketta. Salmisella on vieläkin sisäjalantyylin (saksityylin) Suomen ennätys 210. Kiuruveden kovin nimi on yleisurheilussa tietenkin Teräksen Soini Nikkinen, joka parhaat vuotensa edusti Lahden Kalevaa, Lahden Sampoa ja Vuoksenniskan Vesaa. Jos jätetään juniorien ja ikäurheilijoiden Suomen mestarit pois, aikuisten Suomen mestari on ainakin pujottelija Sami Tikkanen. Palataan lupaaviin tämän hetken nuoriimme. – Tällekin kaudelle on saatu mukaan Leijonaliigaan monia uusia kasvoja. Aarne Lappalaiselle (vas.), Arttu Virmaselle ja Eino Pehkoselle jääkiekko on mukava ja mieluisa harrastus. Kiuruveden tunnetuin urheilija on kautta aikain Jänteen hiihtäjä Paavo Lonkila. Entisten kiupalaisten jälkikasvua ovat Harri Mannisen poika Aatu Manninen JJK:ssa Jyväskylässä ja 60-luvun Koskenjoen koulun opettajan Tapio Karjalaisen pojanpoika Rasmus Karjalainen, joka pelaa liigaa PS Kemissä ja 21-vuotiaiden maajoukkueessa yhdessä Ilmarin kanssa, mummonsa puolelta kiuruvetisten Remesten sukua. Rosi ajoi ”hunajakarhun” passiin lyhyesti KIURUVEDEN B-miehet voittivat B-miehille kultaa Ruskaturnauksessa ” RAIMO TUORINIEMI Kirjoittaja on kiuruvetinen yrittäjä. Ensin opetellaan luistelemaan, sitten päästään itse jääkiekon pariin. – On tärkeää, että hyvin nuorillekin on joukkueita, sillä muuten vanhempiin ryhmiin ei riitä osallistujia, kertoo Pehkonen. Leijonakiekkokoulun valmentajana toimii Pasi Pehkonen. Pikajuoksija Sara Francis edusti äskettäin maaottelussa Suomea. – Muilta jäämaksut ovat noin 100 euroa kaudelta, mikä on vieläkin aika vähän, huomauttaa Pehkonen. Hänellä ei ole arvokisaedustuksia, mutta kuitenkin hyviä päänahkoja kansallisista ja kansainvälisistä hiihdoista. Monen mielestä jääkiekossa parasta ovat lähikuntia vastaan pelattavat turnaukset, joita järjestetään kauden mittaan Kiuruvedellä ja muissa lähikunnissa. Eniten pojat odottavat tältä kaudelta tulevia pelejä lähikuntia vastaan. Peleihin osallistuminen on kuitenkin oma päätös, eikä ole pakollista. Muistellaanpa ensin vanhoja. – Tänä kautena yritetään ottaa paljon voittoja, hymyilevät Lappalainen, Virmanen ja Pehkonen. Ainakin niin minusta kovasta penkkiurheilijasta tuntuu. Pyrimme jakamaan lapset ryhmiin taitojensa mukaan, jotta jokainen saisi kehittää itseään sopivan haastavien harjoitteiden kautta. Alkuun pääsee hankkimalla leijonaliigalaiselle kypärän ristikolMARIANNA GROF Luistimet jalkaan ja kiekkokouluun LEIJONAKIEKKOKOULU on Kiuruveden Kiekon nuoremmille tarkoitettu joukkue. K iuruvesi tunnetaan parhaiten urheilijoistaan. Lentopallossa maajoukkuetasolla on Vili-Valtteri Help, jalkapallossa Ilmari Niskanen. Rallienglantia vääntää nyt ja tulevaisuudessa Jari Huttunen jo korkealla tasolla. Yleisurheilussa on käypäläisinä Kiuruvedellä käynyt joitakin huippunimiä, kuten korkeushyppääjä, Suomen mestari, Suomen ennätyksen aikoinaan omistanut ja rikosetsivänä toiminut Eero Salminen. Pehkonen pitää Leijonakiekkokoulua ryhmänä, jossa on mukava harrastaa lajia kavereiden kanssa. – Tavoitteena on yksinkertaisesti vain pitää hauskaa, hymyilee Pehkonen. Harjoituksissa treenataan maalintekoa, pujottelua ja puolustusta. Kiuruveden joukkueessa pelasivat Sami Simpanen, Jarkko Penttinen, Lauri Roivainen, Unto Remes, Esa Penttinen, Saku Myllynen, Pekka Matilainen ja Asko Kärkkäinen. Uudelta harrastajalta ei peritä kausimaksua, mikä madaltaa kynnystä tulla kokeilemaan jääkiekkoa. Liigassa KuPS:ssa ja Torniossa pelannut Mika Lähderinne valmentaa KuPS:n B-junioreita. Joskus myös maalivahtina oloa. Urheilijoista, jotka ovat tuoneet kaupungilleen positiivista mainosta. Pojat kertovat käyneensä viime kaudella monissa peleissä. Hän on myös ainoa olympiavoittajamme ja hän on tuonut mainetta Kiuruvedelle jo 70 vuotta. Urheilusankareitamme Nimiä tietenkin puuttuu, mistä tietenkin kuulen. kultaa Ruskaturnauksessa, turnaukseen osallistui 21 joukkuetta Alajärvellä. B-sarjassa oteltiin alkusarjat, ristikkäisottelut ja finaalipelit. syyskuuta 2017 VAIHTOAITIO täyttyy ennen harjoitusten alkua innokkaista lapsista. Vai. Kun ryhmään saadaan uusia lapsia, mahdollisuus uusien ystävien saamisesta kasvaa, kertoo Pasi Pehkonen. Leijonakiekkokoulussa on harjoitukset kahdesti viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Kun jää on saatu ajettua, ryntäävät leijonaliigalaiset kaukaloon. Rata-ajossa Suomen mestareita on ainakin Jari Kämäräinen. Viljolla on Suomen mestaruuksia, joita Paavolla ei ollut. Hän heitti Kuhmoisissa 24. Koskenjoen vanha hyppyrimäki tuotti aikuisena Kuopiota edustaneen Juhani ´Rönä´Ruotsalaisen, joka voitti 1971 Sapparon talviolympialaisten esikisojen suuren mäen. – Jokaisen tulisi kokea onnistumisia, mutta myös häviöt tulisi oppia käsittelemään viisaasti, lisää Pehkonen. Kiuruveden kiekolla on joukkueita Leijonaliigasta edustusjoukkueeseen asti. Varsinkin uutena harrastajana kannattaa aluksi keskittyä harjoitteluun, mutta heti kun siltä tuntuu, pääsee peleihin mukaan. 25 Keskiviikko 27. Ensi syksynä on mukava lähteä katsomaan Tampereelle Suomi-Ruotsi –maaottelua, kun siellä kilpailee todennäköisesti kaksi Kiuruveden Urheilijoiden urheilijaa. Parasta lopettaa muisteluosio tähän, koska aina joku tuppaa unohtumaan. Äkkiä sen kuitenkin opin, kertoo Pehkonen. Siitä tulee niin hyvälle mielelle, iloitsee Lappalainen. Maajoukkuetasolla aikuisissa Sara Francista ennen oli 3000 metrin estejuoksija Pentti Vartiainen. Pakollisia maksuja on noin 30 euroa. – Juurikin sellaista on Leijonaliiga eli Leijonakiekkokoulu. Jalkapallossa liigatasolla pelaa KiuPan kasvateista HiFK:ssa Xhevdet Gela, FC Lahdessa Pyry Kärkkäinen, Ilmari Niskanen KuPS:ssa, maajoukkueessakin pelannut Berat Sadik pelaa taas tuoreella sopimuksella Kyproksella Doxan joukkueessa. Jokainen on tervetullut harjoituksiin taitotasosta riippumatta. MARIANNA GROF JÄÄLLÄ Kiuruveden Kiekon leijonaliigalaiset treeneissä jäähallissa.. Jääkiekkoharrastuksessa lapsi saa liikuntaa, kavereita ja oppii toimimaan ryhmässä, kertoo ryhmän valmentaja Pasi Pehkonen. Saatuaan kiekot on peli kuin itsestään käynnistynyt. Arttu Virmanen(8), Aarne Lappalainen(7) ja Eino Pehkonen(8) kertovat kehittyneensä huimasti ollessaan Leijonakiekkokoulussa. Hänen aikalaisistaan muistuu mieleen myös Jänteen hiihtäjä Viljo Pesonen (joka tosin on syntyisin Pyhäjärven puolelta), joka oli samoissa olympialaisissa Oslossa 1952 Paavon kanssa, mutta varamiehenä
045-3430 300. Toisen erän alku lähti isännillä käyntiin alivoimalla, jonka aikana vieraat saivat viimein pelistä kiinni. Long cycle -sarjassa Lappalainen oli niin ikään pronssilla tuloksella 48. Tapahtumassa mehutarjoilu. Valmentaja Ville Remeksen joukkue on säilynyt viime kaudesta liki sellaisenaan. Tilauksesta kahvija ruokaleivät. Avoinna ma-pe klo 9 15. -------------------------------------Hierontapalvelu Leena Rimpiläinen p. Kotijoukkue hallitsi mennen tullen ensimmäistä erää. Ma 2.10: Nuorten juoksukoulu klo 17, Kirmoojien yhteislenkki klo 18, Kahvakuula klo 18 Sporttikerho liikuntahallilla 5-6v. kirkossa. (017) 174 500 klo 8-16, arkipyhinä ja viikonloppuina, p. klo 11 srk-talon monitoimisalissa. -------------------------------------Myydään koneellisesti kuivattua koivupilkettä kesän toimituksiin. 26 Keskiviikko 27. 10.10. Biathlon (oaj)16 kiloa 35+ +68 kiloa Minna Lilja työnsi 140 kertaa, tempaisi 201 kertaa, yhteensä 341 kertaa. klo 12.00-15.00 Puistonkulmalla. com rivi-ilmoitus muistilista urheilumuistio Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä Hätänumero/ambulanssi 112 Päivystys 24 h Päivystys, Riistakatu 23, Iisalmi p. Tervetuloa! Sydänkerho torstaina 5.10. -------------------------------------Eläkeläiset ry: Karaoke/levytanssit ke 4.10. Tervetuloa! Isonkannon Erän talkoot kämpällä la 30.9. Tervetuloa! Niveljumppa tiistaina 3.10. Ensimmäisessä erässä hankittu 3–1 johto muljahtikin kohta yhden maalin tappioasemaksi. Ahti Siponen 0503700180 -------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. Ottelu oli joukkueelle ensimmäinen täysimittainen sarjapeli, ja se starttasi kiuruvetisittäin varsin lupaavasti. To 28.9: Sporttikerho liikuntahallilla 9-10v. klo 9 alkaen. Waarnan tulos oli työnnössä 89, tempauksessa 171 ja yhyeistulos 174,5. Ilm. Heikki Lång, p. Ateriapalvelun ruokalista vko 40: ma: peruna-jauhelihalaatikko, romanosekoitus, mansikka-vadelmakiisseli, ti: mantelikala, perunasose, he-ma, porkkanaraaste, karhunmarjakiisseli, ke: mykyrokka, juusto, suolakurkku, mustaherukkakiisseli, to: lihapullat, perunat, kastike, porkkanat, perunasalaatti, mustikkavispipuuro, pe: maksa-porkkanastroganof, perunat, sekavihannes, kaalipuolukkasalaatti, mansikkaraparperikiisseli, la: lohikeitto, leikkele, punajuuri, mustaherukkalesepuuro, su: jauhelihapihvi, perunasose, parsa-kukka-porkkana, rapeasalaatti, puolukkarahka. KiurU: Ke 27.9: Kahvakuula klo 18. klo 17 ja 7-8v.klo 18. Gasthaus Palopaikka 0400-945544. Leipomotuotteita tilauksesta ma-pe (la), esim. Pe 29.9: Kahvakuula klo 18. Osakkeiden lunastushinta on 11,55 €/kpl. klo 18. Lisätietoja: www. SAARA KILVENSALMI kiloa, 60+ -sarjassa. 0500 979 479 -------------------------------------Kasvohoidot, erikoiskasvohoidot, jalkahoidot, ripsien ja kulmien kestovärjäykset. Kahvit Ke 4.10 klo 10 Virikkeellinen ja liikunnallinen toiminta päivä Puistonkulmalla, omakustanteinen kahvi Ke 4.10 klo 9.30-10 Satutuokio kaikenikäisille kirjastolla, kirjaston seniorija kotipalvelut Ke 4.10 klo 11.30-12 Hoitokoti Veikkolan runohetki – Leila Närhi-Murtorinne ja Leena Mulari yläsavolaisrunoja ja lastenlyriikkaa lausuttuna ja piirrettynä Ke 4.10 klo 13 Virikekerho Op:n kerhohuone Silmussa, omakustanteinen kahvi To 5.10 klo 14 Ulkoillaan yhdessä ”ilman ikärajaa” hyödyntäen penkkilenkkiä. Kokoontuminen Raivaajapuistossa To 5.10 klo 19 Musikaali: Yövalossa. (017) 272 4400 klo 16-08, arkisin, arkipyhinä ja viikonloppuina, p. 0600 11677 itäinen alue, p. 040-753 0370 Parkinsonkerho kokoontuu ma 2.10. Kulttuuritalo Kiuruveden vapaa nuorisoteatteri. Leppävirtalaisilla ei ollut koko erässä kuin kolme laukausta, joista yhdestä lätty päätyi maalivahti Matti Hyvärisen selän taakse. 040-670 7097 www.kiuruvesi.fi ULKOILLAAN YHDESSÄ ”ilman ikärajaa” Kaikenikäisten ulkoilutapahtuma torstaina 5.10. Harri, 040 5121687. 044 7050 443 KYLIEN KIRJA KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 ISIEMME SOTATAIVAL SAHAN PATRUUNA JA UPSEERI KIURUVEDEN HISTORIA 36€ 20€ ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME 40€ 15€ 17€ 20€ KIURUVEDEN Urheilijoiden Minna Lilja voitti kultaa kahvakuulassa, veteraanien SM-kisoissa lauantaina Lahdessa. Odotetusti kova vastustaja oli paikoin niin vikkelä, ettei sen pysäyttämisessä maltettu luottaa hyväk. Kulttuuritalo Teatteri Hulluviima Liput 17/15 €. Tule ja ota ystäväsi mukaan. Runnilla. Mykyrokkaa lounaalla ja omiin astioihin torstaisin klo 9-14. Eijan Kauneushoitola, Ollintie 23, Pyhäsalmi. Tervetuloa! IKÄPOLVET YHDESSÄ! Vanhustenviikko 1.10.-8.10.2017 KIURUVEDELLÄ TAPAHTUU! Su 1.10. Ke 4.10: Kahvakuula klo 18. Liput 10 € Ma 2.10. täyteja voileipäkakut. syyskuuta 2017 Kiuruvesi Lehti Oy:n osakkeita, 30 kpl, on tarjottu hankittavaksi yhtiölle. Lämpimästi tervetuloa! p. 040 712 1190 ma-ke, pe klo 9-15 ja to klo 9-14 Eläinlääkäripäivystys klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin läntinen alue, p. Liput 10 € ovelta Erityisliikunnan, kansalaisopiston ja KIVON toiminta viikko-ohjelman mukaan 2 Lukemista omalta paikkakunnalta! KIURUVESI-LEHTI p. Talven mittaan kaukalossa nähdään jo edellä mainittujen lisäksi Viljo Honkaviita, Taavi Jauhiainen, Erin Kossi, Veeti Kämäräinen, Okko Kämäräinen, Emmi Linnilä, Paavo Tiihonen ja Antti Saharinen. -------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ja ruisleipää ym. leivonnaisia puh 040 182 44 33 -------------------------------------Kyllönmäen Kotileipomon myymälästä/kahvilasta päivittäin uunituoreet leipomotuotteet. Hirviporukkaan aikovat mukaan! Eläkeliitto askartelukerho kahvipusseista ja muustakin uudella kerhohuoneella, Asematie 27, maanantaisin klo 11. Alkaen 2.10. 050-3507789 -------------------------------------Työhaalareita, armeijan alus-, maastoja sarkahousuja, käsineitä ym. klo 17 ja 11-12v. Liput 10/12 € Pe 6.10 klo 8.30 Vanhusten juhla Nivan koululla. klo 14-15 Raivaajapuistossa. Lappalainen ja Waarna ovat myös Kiuruveden Urheilijoita. Tästä eteenpäin mentiin aina vuoron perään maaleja naputellen. 040 014 4514 Perheneuvola ma, ti ja pe klo 8-10 ja to klo1214 puh. Helena Suomisen ihoryppyjen pistos-ym. Tapahtuma on yksi vanhusten viikon tapahtuma. (017) 272 2346 Ikäihmisten asiakasneuvonta OHJURI (Kotona asumisen tuki) p. Koulujen ruokalista vko 40: ma: peruna-jauhelihakiusaus, punajuurisalaatti, raejuusto, ti: mantelikala, perunasose, porkkanasalaatti, ke: mykyrokka, mustaherukkamehu, to: lihapullat, perunat, kastike, perunasalaatti, pe: ohrasuurimopuuro, Remeskylän kinkku, pitkä sihtileipä, Sinikasvis mansikka-raparperikiisseli. Meillä myös ympärivuotista huonemajoitusta. p. Kotijoukkueen osalta runsasjäähyinen kamppailu kääntyi viimeisessä erässä vieraiden voitoksi lukemin D2–05 jäähyili itselleen avaustappion syttyihin keinoihin. 0600 11678 päivystykset sekalaista Kaupunki tiedottaa KAUPUNGINTALO on avoinna seuraavasti: ma – ke klo 8.00 – 15.45 to klo 8.00 – 16.30 pe klo 8.00 – 15.00 PL 28, 74701 Kiuruvesi p. klo 13 Entisten nuorten iltamat Kulttuuritalolla Raimo Jokisalmi quintet solisteina Kati Huttunen ja Ari Ruotsalainen. Lisätietoja lunastusmenettelystä osakkeenomistajille antaa Pirjo Manninen 050 5398 991. Lotat ja pikkulotat: paikkoja 29, kolme päivää, loma ilmainen. Hankintaan sovelletaan yhtiöjärjestyksen 8 §:n mukaista lunastuslauseketta. Liput 10/12 € Su 8.10 klo 13 Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. Matti Lappalainen kisasi biathlon, 20 kiloa, 50 + -sarjassa ja oli kolmas tuloksella: työntö 103, tempaus 201, yhteistulos 203,5. mennessä Leena Svärd p. ja la 7.10. Tervetuloa! Eläkeläiset ry: Tervetuloa kerhoomme ke 4.10. Kulttuuritalo Ensi-ilta Teatteri Hulluviima. klo 10 Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka avaa Kiuruveden vanhustenviikon Kulttuuritalolla klo 10.15 Runohetki Leila Närhi Murtorinne ja Leena Mulari yläsavolaisrunoja ja lastenlyriikkaa lausuttuna ja piirrettynä klo 10.30 Hoitoja hoivapalvelujohtaja Anne Mikkonen Ylä-Savon Sote Ky: Ikäihmisten tulevaisuus SOTE:ssa, ikäihmisten hyvinvointiohjelma Yhteislaulua, kahvit Ma 2.10 klo 14 Senioricurling liikuntahallilla Ti 3.10 klo 10-12 Hyvinvointia teknologiasta! Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu, Ylä-Savon Sote Ky, Pohjois-Savon DigiSote-hanke, Kuopion kriisikeskus ja läheiset ry, Kuopion konservatorio ja Kuopion kansalaisopisto Ev.lut seurakunnan srk-talo, iso sali Ti 3.10 klo13 Viikkomessu ev.lut. Ottelun parhaana palkittiin kotijoukkueesta Eetu Linnilä, joka leipoi tehot 2+2. klo 13 srk-talon takkahuoneessa. 040 656 5117 Mielenterveysja päihdepalvelut p. Liput 3 €, tervetuloa! -------------------------------------Lottaperinnekerhon loma 30.10.-1.11. Edullinen ateriapalvelu kotiin ja yrityksiin. klo 17.30-18.30 Virranrannassa. 040 761 4400, 24h Suun terveydenhuolto ma-pe klo 8-16, p. Kulttuuritalo Kiuruveden vapaa nuorisoteatteri. syyskuuta 2017 26 Keskiviikko 27. La 30.9: Lähtö Karttulan maakuntaviestiin Tekonurmelta klo 8.30. Kahvit Pe 6.10 klo 19 Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä. Niinpä jäähyjä kertyi KK-81:lle peräti seitsemän LeKin kahta vastaan. alk 1e! Torilla la 30.9. Puistossa penkeillä mukavaa yhdessä tekemistä. Yli kymmenen hengen ryhmät 13€/kpl Su 8.10 klo 18 Wieniläistä fantasiaa! Pianisti Jari Tyni soittaa Mozartin, Beethovenin ja Schubertin pianomusiikkia. erikoishoidot. Liput 17/15 € La 7.10 klo 19 Musikaali: Yövalossa. 7–8. Arttu Saharinen ja Miika Marin tekivät kumpikin yhden maalin, syöttöpisteet saivat Joona Kärkkäinen, Roni Kärkkäinen ja VilleVeikko Tikkanen. klo 10 Puistonkulmalle! Jumpataan, pelaillaan. 040-5100248 -------------------------------------Kiuruveden Naislaulajat ry:n syyskokous tiistaina 3.10.2017 klo 19 seurakuntatalon isossa salissa. Osakkeenomistajan, joka haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, on esitettävä lunastusvaatimuksensa yhtiölle 20.11.2017 mennessä. Jos sää sallii niin ulkoillaan. (017) 272 2346 Hoidon tarpeen arviointi ja vastaanotot ilman ajanvarausta terveyskeskuksissa Iisalmi ma-pe klo 8-15.30 Kiuruvesi ma-su klo 8-16, juhlapyhinä suljettu Sonkajärvi ma-pe lo 8.30-10.30 Lapsiperheiden palveluohjaus arkisin klo 8-14 p. Ketjukaverina ahkeroinut Veikko Kilvensalmi täräytti ottelussa kolme maalia. kiuruvedenurheilijat.sporttisaitti. Jarmo Waarna sijoittui hopealle biathlonissa, 16 lyhyesti Minnalle kultaa, Jarmolle hopeaa ja Matille SM-pronssia KK-81:N juniorijoukkueista vanhinta ikäluokkaa edustava, 12-vuotiaiden urheilijanalkujen D2-05-joukkue avasi lauantaina sarjakautensa kotipelillä Leppävirran Kiekkoa vastaan. Mitat 35 ja 50 cm, myös metrihalkoja. Liikuntatoimi organisoi
0400 654 758 Pyhännäntie 1555, 74700 Kiuruvesi Fysioterapeutit: Jaana Kananen Hanne Pesonen Anneli Knuutinen Minna Harmoinen Kiuruveden Fysi-Askel Oy Kiurukatu 3, p. 050-514 0067 kiuruvesi@4h.fi ParturiKampaamo p. Hovinpelto 3 Torikatu 6, Kiuruvesi Pirjo Manninen 050 539 8991 Maria Mikkonen 040 770 0474 www.omniyrityspalvelut.fi YRITYSTEN JA MAATILOJEN TILIPALVELUA Asematie 6, Kiuruvesi etunimi.sukunimi@omni.fi p. 050 525 6163 Kotisairaanhoito p. 045-1409 222 www.annelihakala.fi Kiuruka tu 1 p. syyskuuta 2017 Kiurukatu 3, p. 017 754 665 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050-514 2602 Parturi-Kampaamo PÄIVI ma 9.30-16.30 ti-pe 8.30-16.30 avoinna Koulutettu hieroja JARI TIKKANEN p. 044-765 4771 Sahat, mopot, pyörät, ruohonleikkurit, agregaatit ym. 050-5662 002 kuljettajaopetus.fi Asematie 9 Teuvo Blomberg 050-598 7932 Teemu Ruotsalainen 050-544 9176 • yksityisille • teollisuudelle • maataloudelle • maakaapelinäytöt • lämpökamerakuvaukset www.ttsahkopalvelu.fi Parasta IT-palvelua www.dgkiuruvesi. Mela & Meisseli Oy Palokatu 7, p. 050 564 2878 Kalliokyläntie 683 Myös ilt. 050 5398 991 • Putkistojen uusinnat ja korjaukset • Lämmityskattilat ja varaajat • Sähköiset vedenlämmittimet • Maalämpöpumput p. (017) 754 879 Siivous-, ruoanlaitto-, asiointija ulkoilutuspalvelut puh. 040 174 9426 CAROLA Hierontapiste koulutettu hieroja Niemistenkatu 3 L 3 p.017-752 259 Kiurukatu 1 Kiurun Kotisairaanhoito Ky Puh. ja viikonloppuisin Muut p.017-818181 koulutettu hieroja ELISA TIKKANEN p.044-500 3536 Kirkkokatu 2 Kirkkokatu 2 nettiajanvaraukset: www.pelakuu.fi Annette Tiikkainen www.cutriina.fi p.040-701 7746 Asematie 6 Annette Honkajärvi puh. 017-753 400 www.kauhanenoy.fi Kiuruveden Kiinteistöhuolto Oy * Kiinteistöhuoltopalvelut Päivystys 24 h 040 175 2580 Pitopalvelu Luna www.pitopalveluluna.fi myynti 044 7272 671 www.savonkuljetus. mukaan Niemistenkatu 1, Kiuruvesi Kiinteistöhuoltoa 40 vuotta! Masa Roivainen Oy p. (017) 752 466 Fysioterapeutit: Anneli Hautajärvi 050-5472 852 Sanna Kärkkäinen 044-5701 600 Hieroja: Pirjo Kumpulainen 040-8201 755 Lämpimästi tervetuloa! Asematie 5 ALANSA AMMATTILAISET Jalkojen hoito: Elsa Sivonen 0400-667 770 HAMMASLÄÄKÄRIT p.08-782 100 Jukka Tikanmäki ja Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus Myös särkypotilaat Kotipalvelu p. +varaosat Leppätie 1, Kiuruvesi Puh. 045 185 4466 p.045 222 1046 p.045 222 1047 AJOKORTTIASIOISSA J. 017-752 139 (päivystys 24 h). • IT-palvelut • Huolto ja tarvikkeet • Tietokoneet ja ergonomiatuotteet • Tietoturva • Ohjelmistot Juha Tossavainen 050-565 0860 Martti Tiikkainen 040-500 7097 Koskentie 2 KIURUVESI Asematie 12 Hammaslääkäri Risto Salovaara p. 017-752 334 Asematie 9, Kiuruvesi Vastaanotto sop. 017 752 531 S T U D I O Laki-ja tilipalvelut Nousialantie 437, 72710 VAARASLAHTI p.040 730 5230 KEHYSTÄMÖ Taulut Kunniakirjat Valokuvat ym. 040 507 4458 Kiuruveden Keilahalli Asematie 12 ratavaraukset 044-763 5647 Rolls-pikaruokarav. 050-543 1253 p. 040 752 4422 Kiurukatu 3 Puh. 017-753994 Nivankatu 2, 2.krs Jennica Soilin Hieronta Kuntohoitaja Soili Marin p.0500-273 374 Karhuntie 8, KIURUVESI hydrauliikkaletkut autoja traktorivaraosat korjaamopalvelut Parturi-kampaamot Hyvinvointi Korjaus / Huolto Kotipalvelut Lääkäri/lääkintä Hautaus/ pitopalvelut Hammaslääkäriasema KULMAPAIKKA Puh. ajettavalla jyrällä • Myydään seulottua peltomultaa Parturi-Kampaamo p.017-752 430, Torikatu 4 Avoinna: ma-pe 8.30-17, la 8.30-13 ma-pe 8.30-17, la sop.mukaan Linja-autoasema Puh. 27 Keskiviikko 27. 0400-220 909 siivouspalvelut hieronta avustaminen • Kaivinkone-, louhinta-, räjäytysja maansiirtotyöt • Lavettikuljetukset • Maantiivistystyöt 12 tn. HYVÖNEN p. 0500-619 674 AUTOJEN HUOLLOT KATSASTUSREMONTIT RENGASMYYNTI PIENKONEHUOLTO KIURUVESI KOP:n talo p. p. (017)754 222 040 632 4990 040 632 8385 Pitopalvelu VALTRA huolto + huoltoauto Täryjen vuokraus Ilmastointihuolto Salahmintie 18, 74700 Kiuruvesi p.040-758 6809, 050-372 1188 •Rakennuspalvelut p.050-522 1800 •Hoiva-siivouspalvelut p.050-531 1874 www.kukkakauppalaulumaa
0400 218 745 OMPELUKONEET Torstaina klo 8.00-12.00 torilla suomalaista LAPIN HILLAA, mustikkaa, puolukkaa, karpaloa, pensasmustikkaa, suomal. edullisesti. Vuosikokousasiat sekä tien siirtäminen. 017-813 400 24h päivystys Lomalla 28.9.–8.10. p. kalaa, sekä juustomaitoa KALAPISTE, Varpaisjärvi p. Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt ym. klo 10-12 Jänteen hallin pihalla. Hinta 20 e + 2.60 e postituskulut. p. lipun, aterian ja matkan. La 30.9. Ohjelmassa: musiikkia, makkaraja mehutarjoilu sekä tietysti uintimahdollisuus. Hinta 80-100 e (tarkentuu myöh.), sis. huippumakeaa omenaa, kanttarelleja, suolasieniä, täysmehuja, marjarouheita, talvivalkosipuleita, Lapin kaskinaurista, ym. ym. Järj. klo 19.00. YRITTÄJÄPÄIVÄN ASIANTUNTIJAT 5.10.2017 klo 10–14 Kiurukatu 3 YRITTÄJÄPÄIVÄ P: 0440-279 400 Sähköasennukset Konttorimme on suljettuna perjantaina 29.9. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen PALUU LAHNAJOEN KOULULLE -kirjoja on jälleen satavana. 9.10. TALVIRENKAAT & VANTEET 017-752112, 0400-171473 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi 0500-570920, 050-4009437 Palveleva Rengasliike EURORENGAS avoinna :ma-pe 7-17, la 10-13 vastataan puhelimeen myös iltaisin ja viikonloppuisin! • henkilö-pakettiautoihin, • trukit •raskaskalusto •maatalous • asennus •korjaus •myynti Eurorengas Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi p. 040 647 2221 KULTTUURIPYÖRÄILY La 7.10. SUOMIROKK IA SUOMIROKK IA PELZE MUSIC BAR DJ ANNA 28 Keskiviikko 27. Hoitokunta Tervetuloa Yrittäjäntie 3, 74700 KIURUVESI p.040 580 6325 Ennakkohinnoin asennettuina mm. Kirjan voi tilata Leolta tai Aimolta 044-3237 475 Leo Laakko leo.laakko@gmail.com tai 044-7344 220 Aimo Laukkanen PERUTTU MIKKELINPÄIVÄN PUOLINEN Kiuruveden Martat ry ja Korpijoki-Ohenmäki Kylät ry Suoritetaan PUINTIURAKOINTIA Hannu 0400 557 257 Markus 050 578 0987 Kiuruveden Kiuruveden Rakennus-Palkki Rakennus-Palkki www.rakennus-palkki.com RAKENNUSKONEVUOKRAUS/TIMANTTIPORAUS KORJAUSJA REMONTTITYÖT p.0500 772 471 Talven tullen järvi vihdoin jäätyy ja talviuimarit villiintyy, nytpä päästään tositoimiin taas! Tervetuloa uuden TALVIUINTIRAKENNUKSEN AVAJAISIIN la 7.10. syyskuuta 2017 sekalaista kokouksia asuntoja huveja torilla Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ keskustasta p. klo 10-12 Lähtö Kiuruveden kulttuuritalolta. Ylä-Savo liikkuu viksusti Lisätiedot ja ilm. 044-797 5003 -----------------------------------SAHALLA TARJOLLA TÖITÄ Haemme sahuria / rimoituskoneen käyttäjää. Kiuruvesi tori 8.30 – 10.30 Laakamäen Kotiliha Heikki 0400-577 433 Luotettavaa LVI-palvelua • ilma/maalämpöpumput NIBE • putkistosaneeraukset • lämmitysverkostojen huuhtelut/suojaukset • metalli-/hitsaustyöt työmaalla tai verstaalla • lämmityskattilat ja sähkövaraajat myynti – asennus – huolto – varaosat lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 Kaikille avoin TEATTERI-PIKKUJOULUMATKA ”Viulunsoittaja katolla” –esitykseen Kuopioon 10.11. Kiuruveden Latu ry Myynti huolto TENHO KANERVA p. Tervetuloa! VARASTOMYYNTI Avoinna: ti-pe 10-18, la 11-15 Uutta ja käytettyä tavaraa! Vuokrataan edullisia myyntipöytiä Teollisuustie 4 p.044 588 5867 KALLEN MAASTOPYÖRÄKOULU La 7.10. klo 13-15 Virranrannan talviuintipaikalle. Sit. Nokian, Hankook, Aeolus ym. Lisätietoja: KIURUTIMBER OY p.044-797 5003 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 28.9. 040 549 5411 Vuokralle tarjotaan KT-YKSIÖ Vapaa heti. Kiuruvesi-lehti p.044 7050 443. mennessä 040-740 4373/Maija Kiuruveden • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. 0400 274 021 • ajoneuvojen lasit (myös vak.yhtiökorjaukset) • terassi/parvekelasitukset, • Piklas-ikkunat ja ovet • pleksit, kennolevyt 040-537 7730 KIURUVEDEN LASI JA KAIHDIN Leo Ojaluoto Leo Ojaluoto • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 LIHA-AUTO Viljapossua suoraan tilalta Etuselkä, Kylki 5,50 €/kg, Lapa 5,90 €/kg, Jauheliha 6,90 €/kg Täyslihasäilyke 5 €/prk Myyntiauto to 28.9. 050 307 5439 KK-81 PELAA: lauantai 30.9. 050 3818 559 SAATAVANA ILMAISEKSI tukkipöytien alle kertyvää kuorikatetta. 040 8432 708 renka at Renkaat mahdollista ostaa myös maitotiliin. Lastataan kyytiin ma-pe klo 06.00-21.00 KIURUTIMBER OY Sahatie 3 p. 017-7604600 Liput 12€ dj ANNA PELZE MUSIC BAR www.hotellipeltohovi.fi www.hotellipeltohovi.fi La 30.9. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Asematie 9, 74700 Kiuruvesi puh. ilm. p. Viemärihuolto • Kaivojen tyhjennykset • Viemäreiden ja kuilujen avaukset ja sulatukset • Viemäreiden kuvaukset www.iptpalvelut. 0400-341 955 Kytölä-Likopuro yksityistien VUOSIKOKOUS to 12.10.2017 klo 10 kaupungintalon vieraskabinetissa. Kesärenkaat syyshinnoin. klo 16.00 D1 IPK/KK-81 SuKiKa Koneurakointi A.Tikkanen Oy • kallio/soramurskeet • sepelit • seulotut mullat • kaivinkonetyöt • lavettikuljetukset • louhinta • Teiden lanaukset tiekarhulla Puh. 5.10.2017 klo 10–14 Laita kalenteriin: Tervetuloa kuulemaan ajankohtaiset tiedot asiantuntijoilta! Oletko yrittäjä tai kiinnostunut yrittäjyydestä. TORSTAINA KIURUVEDEN TORILLA lämmintä savukalaa, kalakukkoja ym. alan työt