Kiuruvesi-lehti 28.8.2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko JAANA SELANDER 16 » Eläkeläiset etsivät rasteja innokkaasti Pureudu paikallisiin. 6-7 » Suomi Sytytyspalat tekee yhteistyötä Toimi-säätiön kanssa 4-5 » Alv nostaa hieman hintoja Mintsassa Yrittäjät Timo Villanen (vas.) ja Esko Matikka teettävät Suomi Sytytyspalat Toimi-työvalmennussäätiöllä Iisalmessa, valmistus käynnistyy myös Kiuruvedellä. 8 » Indeksien kertomaa, olemme onnellisempia 012138-2335 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 28.8.2024 71. VUOSIKERTA, NRO 35
Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. ”Mielestämme ja lukuisten yrittäjien yhteyden ottojen perusteella edellä mainittu pankki näivettää viimeisenkin elinvoiman ja vähäisetkin kasvun mahdollisuudet. varapuheenjohtaja TIINA HUUSKO, LT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Luustoliiton 2. Savon yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren (SS 25.8.) sanoo, että yritysrahoituksen haasteet eivät ole täysin pankkien syy ja hän peräänkuuluttaa rakentavaa, syvällistä keskustelua yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen ja rahoittajien kanssa. 2 Keskiviikko 28. Maatalousyrittäjien on haastavaa saada aikaa pankkiin nopeasti, kun rahoitusta tarvittaisiin. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. LUUSTOLIITTO osteoporoosia sairastavien potilasjärjestönä on huolissaan tilanteesta. ADOBE VÄESTÖMME keski-ikä on yksi maailman korkeimmista. Tämän tunnistaa myös MTK Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Jari Kauhanen (Savon Sanomat 25.8.). Monet iäkkäät eivät nykyisinkään pysty ostamaan heille määrättyjä lääkkeitä. Hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia esimerkiksi ennaltaehkäisyn merkityksestä, ikäihmisten ja monisairaiden huomioimisesta sekä lääkkeiden omavastuun kehittämisestä. elokuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Maatalousja yritysrahoitus puhuttaa V iime Kiuruvesi-lehdessä (21.8.) kerrottiin siitä, kuinka Kiuruveden yrittäjäyhdistys on huolissaan nykyisestä pankkien rahoituspolitiikasta, erityisesti nostettiin esiin OP Ylä-Savon viime vuosien toiminta. Tällä menolla maatalous näivettyy Kiuruvedellä ja sitä mukaa koko pitäjän elinvoimaisuus. Maksujen korotus johtaisi väistämättä siihen, ettei lääkärille hakeuduta ajoissa ja että lääkehoidon aloitus myöhästyy, tai pahimmassa tapauksessa hoitoa ei aloiteta lainkaan. Tätä huolta on tullut myös Kiuruvesi-lehden toimitukseen viime keväästä lähtien. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi varhaisjakelupaivystys@posti.com Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) tai varhaisjakelupaivystys@posti.com. päivänä elokuuta. Suunnitellut korotukset iskevät raskaimmin iäkkäisiin monisairaisiin ja vähätuloisiin ihmisiin. Paanasen mukaan kiristyneiden vaatimusten taustalla ovat valvonnasta vastaavat viranomaiset ja viime kädessä poliittista valtaa käyttävät päätöksentekijät. “ Puh. Korotukset iskevät raskaimmin iäkkäisiin monisairaisiin POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Kiuruvetisten etu on, että paikkakunnalla toimii vielä kaksi pankkia, joissa tunnetaan toimintaympäristö. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. kaatumistapaturmien riskiä. Aina on parempi istua saman pöydän ääreen keskustelemaan asioista kasvotusten. Paananen myös kertoo, että yritysja maatalousasiakkaiden palveleminen kysyy syvää osaamista ja jos osaaja syystä tai toisesta on poissa, asioiden hoitaminen voi olla mahdotonta. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Esimerkiksi sukupolvenvaihdosten suhteen takkuaa, kun maatilaa ei voida myydä sen vuoksi, että pankki laskee vakuusarvot niin alas, etteivät ne riitä rahoituksen saamiseen. Muut jakeluhäiriöt: puh. Asiakasmaksujen ja lääkekorvausten omavastuuosuuden korotukset eivät tosiasiassa tuo säästöä hyvinvointialueille. Jos potilaat eivät pysty hoitamaan itseään, siitä seuraa terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja hoivapalveluiden tarpeen ja samalla kustannusten kasvu. Tukemalla ikääntyneiden toimintakykyä ja tarjoamalla heille mahdollisuus hyvään hoitoon voidaan vähentää yhteiskunnan turhia ja raskaita hoidon ja hoivan kuluja sekä parantaa ikääntyvien ihmisten mahdollisuutta selviytyä arjen haasteista itsenäisesti omassa kodissaan. Vaikuttaa siltä, että nuo kirjaukset on unohdettu ja tilanne on karannut käsistä: sote-menoista etsitään pikavoittoja kustannusten nopeaksi hillitsemiseksi ja ehdotetaan ratkaisuja, jotka vain pahentavat kustannusten kasvua ja potilaiden hätää. Kirjoituksia ei palauteta. HELENA PAULASTO, Luustoliiton 1. Paananen vakuuttaa, että suurin osa yritysrahoitushankkeista voidaan toteuttaa sujuvasti. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Kaleva media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI. Tällä hetkellä lähes joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. TÄSTÄ hyvänä esimerkkinä ovat asiakasmaksujen sekä lääkekorvausten omavastuuosuuden korotustavoitteet, jotka ovat romuttamassa monien monisairaiden ja ikääntyneiden mahdollisuuksia hoitaa itseään. Yhteydenottajien viesti lehden toimitukseen on ollut karmaiseva. Kiuruvetisten etu kuitenkin on, että paikkakunnalla toimii vielä kaksi pankkia, joissa tunnetaan kiuruvetinen toimintaympäristö, päätöksiä ei tehdä yksinomaan etäältä, suurkaupungista käsin. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Ikääntyminen lisää hoidon ja hoivan tarvetta, sillä sairastavuus yleistyy ja lisäksi toimintakyky heikkenee lisäten mm. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Tämän vuoksi päätimme yksimielisesti yhdistyksenä päättää OP Ylä-Savon asiakkuuden”, kirjoitetaan Kiuruveden Yrittäjien Facebook-sivuilla 12. Maamme väestön ikääntyminen nopeutuu lähivuosina, jolloin erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti. Yritysja maatalousrahoituksen kanssa on ongelmia. varapuheenjohtaja ANSA HOLM, Luustoliiton toiminnanjohtaja Nopeasti kasvavaan ikääntyneiden joukkoon on tärkeää panostaa, viestittää Luustoliitto. Nopeasti kasvavaan ikääntyneiden joukkoon on tärkeää panostaa. Ylä-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Mikko Paananen vastasi yrittäjien viestiin kertomalla, että pankkien toimintaa ohjaavan sääntelyn määrä on lisääntynyt huomattavasti. Kauhanen sanoo haastattelussa, että ongelma on yrityselämää tuntevien rahoituspäätöksien tekijöiden vähentyminen sekä pankkiverkoston karsiminen ja keskittyminen
Sähköisistä en tykkää, enkä niitä kuuntele. elokuuta 2024 Julkisuudella perikatoon Epävarmuutta ja upeita kokemuksia KORONAPANDEMIASTA , joka sulki kulttuurilaitokset, on nyt pari vuotta. Koko ajan luen myös runoutta ja odotan joitakin käännöksiä. Kirjailijoille pitää saada se palkka, mikä heille kuuluu. No, tästä ei mennyt puolta vuottakaan, kun perustettiin Kuopion poliisipiiri ja Ylä-Savosta siirrettiin pois yksi poliisipartio. ONKO sinulle jäänyt joku kulttuurikokemus erityisesti mieleen. Lippuja tapahtumiin ostetaan entistä myöhemmin ja ennakkomyynti on vähäistä. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. TUTKIMUKSESSA kysyttiin myös sitä, mitkä tekijät estävät heitä käyttämästä tarjolla olevia kulttuuripalveluita. Liekö totta, mutta ovat kuulema esittäneet kunnalle maksuvaatimuksen radiomainoksesta. Kaikki haluamani kirjat on ollut saatavilla. VARSINKAAN tietyt vanhemmat ikäryhmät eivät ole löytäneet takaisin kulttuuritapahtumien pariin. Silloin ajettiin yli puoluerajojen yhteishengessä Kiuruveden etua vaikeissakin asioissa. Prosessissa oli mukana myös Yhtä köyttä-yhdistys koko ajan. Olin itkenyt ääneen elokuvan surullisuutta. YHTENÄ esimerkkinä, kun valtion PORA 2-hankeessa oltiin lakkauttamassa Kiuruveden nimismiespiiri. SISÄMINISTERIHÄN tuli ja mielellään perui Iisalmen poliisipiirin, eihän se ollut alun perinkään kuulunut PORA 2-hankkeeseen, vaan kuntien yhteistyö oli vaatinut sitä. MUTTA saatiinhan tästäkin lehtijuttuja ja mainostettiin radio Sandelsissa puuhasteluhenkilöitä. Ehkä seuraavana ovat Pehkosen Kirsin kirjat. He hyväksyvät laskelmien tekijöiksi ulkopuolisen ja kun selvitys tulee, syyttävät konsultteja tilatusta selvityksestä. Illalla nukkumaan ruetessa on paperiversio jotenkin rauhoittavampi. Tomi Winberg Pitkään aikuisiällä lukeminen rajoittui lähinnä lehtiin ja lastenkirjoihin. Ilman kirjaa joutuisimme kokeilemaan kaiken itse, mutta sen ansiosta voimme lukea, miltä tuntuu myydä huumeita Vietnamissa, jäädä jumiin Marsiin tai vierailla kultaisella 80-luvulla omassa nuoruudessamme. Jos jotain ei löydy, se hommataan. Se oli hyvä. Kokemukset vaihtelivat laidasta laitaan Rolling Stonesin livekeikasta, Mona-Lisan näkemiseen ja Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaan lukemiseen. Neuvotteluissa valtion kanssa onnistuttiin perustamaan Iisalmen poliisipiiri. Sisäänpääsymaksujen hinta nousi tärkeimmäksi syyksi olla käyttämättä kulttuuripalvelutarjontaa. Se oli Moskovan suuri sirkus Helsingissä. Äänikirjasta saa noin 3 euroa. Naisista 86 prosenttia ja miehistä 79 prosenttia käyttää jotain kulttuuripalvelua vähintään muutaman kerran vuodessa. MYÖNNÄN , että mikään laskelma ei ole sentilleen tai oppilaalleen oikea, mutta esimerkiksi oppilasennusteet ovat toteutuneet aina pienempinä kuin on ennustettu. Lisäksi tiukka taloudellinen tilanne on saanut monet tarkistamaan kulutustottumuksiaan, mikä on puolestaan johtanut kulttuurin kuluttamisen vähenemiseen. Viimeisin upea kokemus oli jazzlaulaja Sinne Eegin konsertti pari viikkoa sitten Kiurusalissa. Tarinan voi toki kertoa myös suullisesti, mutta en ole vielä onnistunut saamaan Remeksen Ilkkaa meille kotiin iltasatujaan kertoilemaan.. Ikävää on, että niistä kirjailija ei saa yhtä suurta korvausta. Nämä vaikuttavat myös tuleviin korjausinvestointeihin. Vuodessa tulee luettua noin 20–30 kirjaa Milla Saastamoinen KIITÄN Jukka Tenhusta, kun kehuit meitä 20 vuotta sitten olleita valtuutettuja 10.7. Luen myös uudestaan ja uudestaan maailmankirjallisuuden klassikoita, uudella tavalla kokien. Olisi voitu sorvata yhteisiä tavoitteita Vieremän, Sonkajärven ja Pielaveden kanssa, joista lopetetaan terveysasemat ja Iisalmen kanssa huomioiden aluesairaalan palvelurakenne. Vaikka pandemiarajoitukset ovat nyt ohi, vaikutukset näkyvät edelleen kulttuuritoiminnassa. Sitten luen kaikki...ja ilmestymisjärjestyksessä. Kovin isoja riskejä järjestäjillä ei ole enää varaa ottaa. MINÄ olen kulttuurin suurkuluttajana nähnyt niin paljon, etten yhtä voi mainita, mutta ensimmäinen on jäänyt mieleeni. Mieliala ja tunnetila johdattavat tietynlaisen kirjan pariin. Se on ainoa väline, joka voi mallintaa tapahtumia, ihmisten välistä keskustelua ja ihmisen sisäistä maailmaa. Kiuruvesi-lehdessä. Ja haluan myös lukea paperiversioita, kun sähköisessä on kuuleman mukaan pienempi ” korvaus” kotimaisille kirjailijoille. TODELLINEN tarkoitus vaatimuksilla on vain hidastaa koko perusopetuksen yhteisen koulun rakentaminen ja tällä vaalikaudella se on onnistunut neljä vuotta. Tämä ilmenee Suomen kulttuurirahaston kulttuuribarometristä. Nykyään käytän pelkästään sähköisiä kirjoja. Lukemista on aina mukana ja kun kirja on luettu, voi heti valita uuden. Muita syitä olivat liian pitkät matkat, ei kiinnostava tarjonta ja arjen kiireet. Näistä lukeminen ja kirjastot nousivat selkeästi suosituimmaksi. Kulttuuritottumukset ovat muuttuneet, yleisöä ei ole entiseen malliin, ja kulttuurin tekijöiden toimintaedellytykset ovat epävakaat. Suosituimpia olivat kirjan lukeminen tai kuunteleminen, kirjastossa vierailu, elokuvateatteriesitys ja museossa vierailu. Lukeminen on vaan niin ihanaa. Meillä koko perhe lukee todella paljon. Nämä tiedot ilmenevät Kulturanalys Nordenin raportista vuodelta 2023. Anni Pasanen Viime vuosina olen lukenut e-kirjoja ja kuunnellut äänikirjoja. Tiina Karjalainen Luen ahkerasti paperikirjoja, syy on varmaan tottumus ja lapsuudenkodin esimerkki. Äänikirjat ovat loistavia pitkillä ajomatkoilla ja esimerkiksi neuloessa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Leila Närhi-Murtorinne Kirja on ihmiskunnan merkittävin keksintö. VIERASKYNÄ HEIDI HUHTILAINEN Kirjoittaja on kirjaston johtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Luetko kirjoja. Jojo Moyes ja Colleen Hoover. Mielelläni kuulen siitä kohdatessamme. SUURIN osa aikuisväestöstä kuitenkin käyttää kulttuuripalveluita. Sain taputtaa norsua, mutta en uskaltanut kiivetä sen selkään. Lisäksi paljonkohan rakennuskustannukset ovat nousseet 12 vuoden aikana siitä, kun koulun rakentaminen tiedettiin tarpeelliseksi ja kuinkahan monta ei lakisääteistä investointia ohi investointisuunnitelman tänä aikana on tehty. Sekä äänikirjoja että luettavia. EPISODISTA jäi käteen vain muutama lehtijuttu, mutta täällä Kiuruvedelläkin joudutaan kärsimään heikennyksistä tänäänkin. Elokuvat, tietokonepelit, näytelmät tai muu viihde ja taide eivät pysty tähän kaikkeen. JUKAN kanssa olen samaa mieltä siitä, ettei päätöksentekoon tarvita konsultteja, mutta kyläkoulun puolustajien ja jarrukerholaisten valtuutetut ensin kyseenalaistavat virkamiesten esitykset ja vaativat tarkempia laskelmia. Mopopojat saavat olla rauhassa. TÄMÄ sama strategia on käytössä nytkin ensikertalaisilla valtuutetuilla, esimerkkinä röntgenadressi, jonka johdosta röntgen loppui Kiuruvedeltä, eikä tiedetä, mitä muita heikennyksiä pahoinvointialue tekee ensi vaalikaudella. Valtaosan lukemisistani lainaan kirjastosta Siilinjärveltä, hyvin löytyy valikoimaa kirjastoista. Yhden olen kuunnellut, Katri Helenan elämäkerran. Äitini taas muistaa Disneyn Dumbo -elokuvan, jonka hän katsoi kanssani elokuvateatterissa, kun olin ehkä viisivuotias. Tälläkin sooloilulla menetettiin yhteistyömahdollisuus muiden kuntien kanssa. 3 Keskiviikko 28. RAUNO PIKKARAINEN Alueja kunnanvaltuutettu (Vasemmistoliitto). Puolitoista vuotta sitten esikoiseni haastoi lukemaan edes yhden ”oikean” kirjan, siitä syttyi taas kipinä lukemiseen ja olen lukenut jo 30 kirjaa. Lisäksi sähköiset kirjat kuluttavat vähemmän luonnonvaroja. Luen/kuuntelen elämänkertoja, historiallisia romaaneja, dekkareita ja true crime -kirjoja. Parkkipaikalla ei ole näkynyt tilausajoja koronan jälkeen. TUTKIMUKSESSA sai kertoa eniten mieleen jääneestä tai koskettavimmasta kulttuurikokemuksestaan. Kun syksy tulee, alan taas sekä lukemaan että neulomaan. Suosikkejani nyt mm. Käytän sovellusta jossa olen kuukausitilaajana. Se oli valtava, korkea ja jännittävä. Ja meillä on aivan ihana kirjastohenkilökunta. Luen kaikenlaista, ja aina on monta kirjaa kesken. Kiuruveden kulttuuritalolla tämä näkyy esimerkiksi ryhmämatkojen puutteena. MUTTA sitten, kun asia julkaistiin, sinä Jukka ja muutama Kokoomuksen taustavaikuttaja kutsuitte sisäministerin Kiuruvedelle ”lumiukkopoliiseihin” vedoten, ettei poliisihallintoa saa viedä Kiuruvedeltä. Myös Sibeliuksen Finlandia ja oopperat saivat useita mainintoja. Sanna Kauppinen Meillä on tosi hyvä kirjasto. Tämä aiheuttaa epävarmuutta tapahtumien järjestäjissä ja jopa tapahtumien perumisia. Asian vakavuus ymmärrettiin kaikissa poliittisissa ryhmissä ja liittouduttiin Ylä-Savon kuntien kanssa, jotta saadaan edes Iisalmen poliisipiiri, jossa vain hallinto keskittyy. Kotimainen kirjallisuus kiinnostaa. Tuula Ilvonen Haluan lukea nimenomaan paperikirjoja ja jos on joku, jota ei ole, niin sitten tabletilta. Lukija oli Katri itse. Siis palvelu parasta maan päällä
– Muutamaan vuoteen en ole hintaa nostanut, vaikka hinnat tuotepuolella ovat nousseet. Jokainen, joka on tätä hallitusta äänestänyt, voi katsoa peiliin, Asiakkaat kyllä ymmärtävät, kun alv nousee. Knuutinen sanoo, että yrittäjäkollegoita arvonlisäveron nousu 1,5 prosenttiyksiköllä harmittaa. – Kaikkia meitä tämä korotus koskettaa, kukaan ei pääse tästä. – Ei alv-korotusta voi omasta katteesta ottaa, kun vuokrankorotuskin on tulossa, Knuutinen sanoo ja haarukoi parturi-kampaamon puolella hintojen nousevan eurolla tai kahdella. – Kaikkien odotusten mukaan sen pitäisi onnistua, mutta mielenkiinnolla odotan kuun loppua, miten kassa on sekaisin. En ole uskaltanut sorkkia konetta ennen kuun loppua. Miksi arvonlisäveroa ei olisi voinut nostaa tasaluvulle, 25 prosenttiin tai 26 prosenttiin. Voi olla, että viime hetkellä joudun uusimaan kassajärjestelmän. elokuuta 2024 JAANA SELANDER Yrittäjä Maarit Knuutinen nostaa lahjatavaraliikkeensä tavaroiden hintoja vasta sitten kun myyntiin tulee uusia tuotteita. – En lähde kymmeniä prosentteja nostamaan, kyse ei ole kuitenkaan kuin 1,5 prosenttiyksikön noususta. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 28. 4 Keskiviikko 28. Jos joudun päivityksen tekemään, se maksaa 1000–1500 euroa. Yrittäjäjärjestö olisi tosin voinut olla topakampi tämän suhteen. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Mutta työlle pitää jostain kate saada, Knuutinen jatkaa. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Knuutinen sanoo, että jos kassajärjestelmä on 20–30 vuotta vanettä asiakkaat voivat käyttää palvelua, että siihenkin asiakkaiden rahat riittäisivät. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Maltillisestin olen mennyt, sillä toivoisin, nen 7 vuotta vanha kassajärjestelmänsä toimii, kun järjestelmään syötetään uusi alv. Arvonlisäveron korotus on Knuutisen mukaan epäoikeudenmukaista käsityötä tekeviä, kuten kampaajia kohtaan. Toivottavasti kassa toimii Maarit Knuutinen toivoo, että häMakeisten arvonlisäveroa kaavaillaan korotettavaksi 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Hän tarkistaa hinnat sitten, kun arvonlisävero nousee ja kun tulee uutta tavaraa liikkeeseen myytäväksi. Hinnat pitää päivittää uuteen 25,5 prosentin verokantaan syyskuun alusta alkaen. elokuuta 2024 Yrittäjä Maarit Knuutinen Mintsasta sanoo, että alv:n nosto aiheuttaa ilman muuta korotuksen palveluiden ja tuotteiden hintoihin. Knuutinen sanoo, että jos hän joutuu uusimaan kassajärjestelmän, on hankittava atk-pohjainen järjestelmä, mihin saa tehtyä inventaarion ja varastopäivityksen. Alv:n korotus nostaa hintoja jonkin verran Arvonlisäveron korotus syyskuun alussa 1,5 prosenttiyksiköllä nostaa tuotteiden ja palveluiden hintoja jonkin verran. Knuutinen ei lähde tässä vaiheessa sisustustavarapuolella jokaista tavaraa erikseen uudelleen hinnoittelemaan
Kiuruvesi liittyy ensi vuoden alusta Ylä-Savon työllisyydenhoitolaueeseen. – Alv-korotus vaikuttaa siis ensisijaisesti hinnoitteluun, markkinointiin, hinnastoihin, sopimuksiin, muutoksista viestinnästä asiakkaille ja loppukädessä tietysti yrityksen katteisiin ja kannattavuuteen ellei yritys nosta hintoja arvonlisäveron korotuksesta huolimatta. TE-palvelut ja Eures-palvelut tarjoavat ratkaisuja työvoimapulaan ja TE-palveluja yrityksille. Millaisia kyselyjä yrittäjiltä on teille tullut liittyen alv:n korotukseen. Lisätietoa alv:n korotuksesta saa Suomen Yrittäjien sivulta yrittajat.fi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. On tärkeää pitää palvelusektori pystyssä juuri tämänhetkisessä taloustilanteessa, sillä palvelut ovat vetäneet aikana jolloin esimerkiksi rakentamisen toimiala on ollut alavireessä. Yleinen arvonlisävero on ollut vuodesta 2013 asti 24 prosenttia Arvonlisäveron nostaminen on osa hallituksen julkisen talouden tilanteen vakauttamiseen tähtääviä toimia. Mukana on niin ikään Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia ja Ysao esittelevät Yhessä osaamisverkostoa. syyskuuta kello 17. Myös Knuutisen veli ja aviomies ovat yrittäjiä. Aikio-Tallgren sanoo, että arvonlisän pilkkusäännöstä on ehkä eniten ollut kyselyitä, aiemmin kun ei puolikasta prosenttiyksikköä ole ollut. JAANA SELANDER Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren sanoo, että arvonlisäveron nosto hankaloittaa yrittäjien arkea, sillä sopeutusaika on kohtuuttoman lyhyt. TE-palvelut kunnille Kiuruvesi siirtyy ensi vuonna työvoimapalvelujen osalta Ylä-Savon työllisyyden hoitoalueeseen. Maarit Knuutisen torinvarren kivijalkaliike on lomien aikaan kiinni. Suomen Yrittäjät ehdotti pidempää siirtymäaikaa, mutta tämä ei toteutunut. Ylimääräistä työtä Aikio-Tallgren huomauttaa, että sopimusten ja hinnastojen päivitykset ovat olleet yrittäjille ylimääräistä työtä ja hintamuutoksista on tietysti tiedotettava asiakkaita, siitäkin huolimatta, että korotuksessa on kyse nk. Tilaisuus on avoin kaikille yrittäjille. VIIKON KYSYMYS Luetko kirjoja. KYLLÄ 59% EN 41% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Järkyttääkö jokihelmisimpukoiden tuho Suomussalmella. EURES on yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden vapaata liikkumista EU:n 27 jäsenvaltiossa sekä Sveitsissä, Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa. Vaikuttaa hinnoitteluun Savon yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren, mitä tuo alv:n korotus käytännössä tarkoittaa eli millaisia käytännön asioita yrittäjät joutuvat ottamaan huomioon. – Yrittäjyys vaatii puolin ja toisin venymistä. elokuuta 2024 Osaamisverkostoa tehdään tutuksi Kiuruveden kaupunki järjestää osaamisverkostot tutuksi -palvelut yrittäjille -tapahtuman Kulttuuritalossa tiistaina 17. – Myös siirtymävaiheen operatiiviset asiat ovat herättäneet kysymyksiä. – Ensimmäiset haasteet ja vaikeudet ovat liittyneet tietysti hinnoittelun muutoksiin. Aikio-Tallgren sanoo, että kesällä pk-yrittäjien lomat ovat ehkä lyhentyneet alv-muutoksista johtuen. – Yritykset ovat eri kokoisia ja eri toimialoilta, joten tämä vaikuttaa tietysti siihen, miten isosta muutoksesta yrityskohtaisesti tästä alv:n korotuksesta on kyse, Aikio-Tallgren sanoo. Alv:n puolentoista prosenttiyksikön korotuksen arvioidaan lisäävän verokertymää noin miljardi euroa. Meidän kampaamopalvelut ovat ylimääräistä, joten voihan tuo hintojen korotus harventaa palvelunkäyttämistä. Ja jos sairastuu, sairaslomarahapäivien omavastuupäivät ovat pitkiä. Pidän lomaa pidennettyinä viikonloppuina, keväällä ja kesällä ja syksylläkin pidemmän viikon. Hankaloittaa arkea Vaikeuttaako alv:n korotus yrittämistä. Kulttuuritalossa esittäytyy muun muassa Ylä-Savon ammattiopisto, oppilaitoksen erikoisalaa ovat palvelut yrittäjille ja oppisopimuskoulutus sekä yrittäjille ja henkilöstölle suunnatut koulutukset. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vastaa elinkeinojen kehittämisen tulosalueesta. 5 Keskiviikko 28. Esittelyssä on Savonia-ammattikorkeakoulun KesTech-hankkeen palvelut yrittäjille. Valtion TE-palvelut siirretään kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025 alkaen. – Arvonlisäveron muutos ei sinänsä vaikeuta yrittämistä, mutta on hankaloittanut yrittäjien arkea siksi, että sopeutusaika on ollut kohtuuttoman lyhyt. Lataudun liikunnan parissa. Knuutinen on ollut yrittäjä vuodesta 1996 lähtien. Osaamisverkoston tarkoituksena on turvata alueen elinkeinoelämän ja työntekijöiden osaamistarpeita nyt ja tulevaisuudessa. – Suomen Yrittäjät on tarjonnut erittäin laajaa tietopakettia yrittäjille heti alv-muutoksen päätöksestä lähtien. – Lisäksi vaikutukset ulottuvat kaikkiin tietojärjestelmiin, kassajärjestelmiin ja tässä kireässä muutosaikataulussa lisännevät varmasti yrittäjien painetta, arvioi Aikio-Tallgren. Yrittäjyys on verenperintöä, Knuutisen isä oli yrittäjä samaan aikaan kun oli toisen palveluksessa. Osalla yrityksistä hinnat vaihtuvat nopeasti sähköisesti, mutta yksityiskohtaista hintojen laskemista ja hintalappujen päivitystä on tietysti luvassa osalla yrityksiä. ulkoisesta syystä eli yleisen verokannan muutoksista. – Mutta tämä on minun elämää. KesTech-hankkeen tavoitteena on toteuttaa vihreän siirtymän mukaisia kehittämispanostuksia maakunnan ja Ylä-Savon seutukunnan teollisuuden ja ennen kaikkea koneja energiateknologian alan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Aikio-Tallgren veikkaa, että myös tilitoimistoissa on tehty pidempää päivää. Lisäksi yrittäjät ovat tietysti olleet yhteydessä omiin tilitoimistoihinsa, joten perustiedontarve on hoitunut verrattain hyvin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi ADOBE SAVON YRITTÄJÄT Osaamisverkostoa tehdään laaja-alaisesti tutuksi yrittäjille syyskuussa Kulttuuritalossa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Eli esimerkiksi miten menetellään ennakkomaksutilanteissa ja sellaisissa tilanteissa, jotka koskevat juuri verokannan vaihtumisajankohtia. – Rahaa tulee kuussa tietty määrä ja joka puolella hinnat nousevat, ruoka, vuokra ja lääkkeet. – Erityisesti pienet palvelualan yritykset ovat huolissaan siitä, miten hinnankorotukset vaikuttavat asiakkaisiin ja muuttavatko asiakkaat ostokäyttäytymistään esimerkiksi kampaamoja kauneusalan yrityksiin, Aikio-Tallgren sanoo. Yrittäjyydessä häntä viehättää se, että saa olla oman itsensä herra. Kiuruveden kaupunki esittelee tapahtumassa ajankohtaisia asioita. Jarruja kulutukseen. – Toiveissa tietysti on, että asiakkaat ymmärtävät sen, että muutos ei ole yrittäjistä lähtöisin ja jatkavat ostokäyttäytymistään kuten ennenkin. Yrittäjällä ei ole lomaoikeutta, tai hän ei saa lomastaan mitään korvauksia. ha, on syytäkin päivittää se tässä vaiheessa nykyaikaan. Malli on kehitetty SITRA:n Osaamisen aika -hankkeen yhteydessä, jossa järjestettiin useita työpajoja ja seminaareja kahden vuoden aikana Ylä-Savon alueella. Hankkeen avulla luodaan uusia työpaikkoja, lisätään yritysten osaamisen kehittämisen panostuksia ja edistetään yritysten vihreän siirtymän investointeja sekä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden mukaisien ratkaisujen hyödyntämistä. Tilaisuudessa selviää, mitä TE24-uudistus tarkoittaa ja mikä muuttuu. Yksinyrittäjyys on Knuutisen mukaan ammatinvalintakysymys. Luuletko, että ihmiset laittavat jarrut päälle kulutuksessa, kun hinnat nousevat. 08 764 990 Torstai 9–13 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI Ostaessasi Ostaessasi silmälasit silmälasit edun arvo jopa edun arvo jopa 744 € 744 €
Suomi Sytytyspalat on win, win, win ja win Kiuruvetisjuurinen Esko Matikka on kehitellyt Suomi Sytytyspalat, joita valmistetaan Toimi-työvalmennussäätiöllä Iisalmessa ja pian myös Kiuruvedellä. elokuuta 2024 Yrittäjät Esko Matikka (vas.) ja Timo Villanen aikovat nostaa Suomi Sytyspalojen tuotannon lähivuosina. 6 Keskiviikko 28. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Uutiset Puheenaihe. Matikan ideasta hyötyy moni
Miehet muistuttavat, ettei Suomi Sytytyspala ole markkinoiden halvin, mutta käyttöominaisuudet puhuvat puolestaan. Saastamoinen on Toimi-säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja. Matikka ja Villanen hakevat pienestä sytytyspalapakkauksesta käyttäjäkokemuksia ja tekevät isompaa Nyt olo on kuin 17-vuotiaana, kun on hieno yhteistyökumppani ja tiimi. Siitä, kuinka tärkeää on pitää näitä työtehtäviä tällä alueella ja miten tällä työllä annetaan ihmisille mahdollisuus tehdä työtä. Tuula Hirvonen sanoo, että tässä tapauksessa yhteiskunta tekee juuri sitä mitä pitää eli pitää huolta kaikista kansalaisistaan. – Ja nyt ollaan tässä, on lähdetty yhdessä kasvattamaan sytytyspalojen menekkiä. Nyt kun Matikka ja Villanen voivat keskittyä tuotteen suunnitteluun sekä markkinointiin ja valmistus on pääosin Toimi-säätiöllä, on yrityksellä enemmän kapasiteettia toimittaa sytytyspaloja myyntiin. Lisäksi kun pystymme tekemään suurempia kertamateriaaliostoja, saamme tuotantokuluja pienemmiksi. elokuuta 2024 Toimi-säätiö on yksityinen ja voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen toimija, joka tarjoaa työtä nuorille ja osatyökykyisille. – Työvalmennus on sitä, että asiakkaan kanssa yhdessä tehdään palvelutavoitteet ja käydään läpi kiinnostuksen kohteet. Hirvonen kiteyttää, että yhteistyö Toimi-säätiön ja Suomi Sytytyspalojen kesken on win, win ja win ja vielä neljännen kerran win. – Säätiö tekee mitä osaa, työvalmennusta, yrittäjät keskittyvät tuotteeseensa ja siitä välistä löytyy meidän yhteistyö, kiteyttää Hirvonen. Toimi-säätiön ansiosta olemme saaneet tehtyä puskurivarastoa. 7 Keskiviikko 28. Toimi-säätiön toimitusjohtaja Tuula Hirvonen ja uusi toimitusjohtaja Aki Heiskanen. Villanen on eläkkeellä ja Matikallakin oli jo toinen jalka eläkkeellä. Pieni sytytysrasia ei ole vielä keskusliikkeiden hyllyillä, mutta saattaa tulla vastaan vaikkapa erämessuilla. – Juttelin sitten Karin kanssa asiasta ja hän ehdotti Toimi-säätiötä. Tuotanto käynnistyi maaliskuussa. Ahti Siponen oli ulkoistanut sytytyspalojen valmistuksen ja hän loi myyntiverkoston. Eipä mukavammin voisi olla. Hirvonen sanoo, että sytytyspalojen valmistaminen ja pakkaaminen on äärimmäisen arvokasta työtä, sillä valmentautujat tutustuvat koko työprosessiin laadunvalvonnasta lähtien ja näkevät lopulta tekemänsä tuotteen kaupan hyllyssä ja voivat olla ylpeitä siitä. Esko Matikka oli tutustunut Villaseen Siilinjärvellä, jossa heillä oli kuljetusliiketoimintaa. Toimi-säätiöllä on kaksi toimipaikkaa, Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Matikka kertoo, että alkuun hän teki yhteistyötä kiuruvetisen Ahti Siposen kanssa, koska Siponen oli ideasta kiinnostunut ja teki silloin polttopuubisnestä. Valmennettava voi olla myös palkkatuella, joku voi olla nuori, jolla ei ole ammatillista koulutusta ja joku taas voi olla vaikka osatyökykyinen. Tuija Piironen on suunnitellut tuotantolinjaston. Mietin hetken ja jo viikon päästä oli tuotanto käynnissä. Hän kertoi miettineensä, että vielä jotain pientä voisi puuhastella ajankuluksi, Matikka kertoo. Hirvonen myös kiittelee Matikkaa ja Villasta, joiden kanssa yhteistyö on ollut ”äärettömän hyvää”. Sytytyspaloja on muun muassa suurilla keskusliikkeillä. Tänä päivänä sytytyspalat tehdään pääasiassa Toimi-säätiöllä Iisalmessa. Yhteistyöstä hyötyvät yritys, Toimi-säätiö, valmentautujat ja asiakas, joka tekee yhteiskunnallista hyvää hankkimalla tuotteen, jossa on arvomaailma kohdallaan. – Mutta nyt olo kuin 17-vuotiaana, kun on hieno yhteistyökumppani ja tiimi, eipä mukavammin voisi olla, iloitsee Matikka. Tavoitteena on myös, että työmarkkinat näkisivät, että joka työpaikasta voisi löytyä töitä osatyökykyiselle, paikka harjoitella, Hirvonen jatkaa. Toinen osaa paremmin toista kuin toinen, jokainen valmentautuja voi edetä taitotasonsa ja jaksamisensa mukaan Toimi-säätiöllä. Suunnitteilla on myös automatisoitu tuotantolinja, jos sitä tarvitaan tulevaisuudessa. Yhteistyö toimii hyvin Tuula Hirvonen kertoo innostuneensa Suomi Sytytyspalasta, sillä tuotteen valmistaminen on erittäin hyvä työtehtävä työvalmennussäätiölle, koska tuotteen valmistusta voi räätälöidä monille ja monen taitotasoisille ihmiselle. Ajatus on, ettei kaikkien tarvitse ostaa kerralla 20 sytytyspalan rasiaa. Yrittäjä Esko Matikan ja Timo Villasen BioTeco Oy hankki Suomi Sytytyspalat -liiketoiminnan Tulipari Oy:ltä marraskuussa 2023. –Voimme myös laittaa sytytyspalarasiaan tietoa säätiön toiminnasta. Matikka sanoo arvostavansa paljon sitä, että yhteistyö on mutkatonta ja kapasiteettia saadaan tarpeen mukaan lisättyä ja vielä voidaan tehdä hyvää. Suomi Sytytyspaloja on myynnissä noin 1 200 liikkeessä ympäri Suomea. Se, että Suomi Sytytyspaloja valmistetaan nyt Toimi-säätiöllä, on Kari Saastamoisen ansiota. Suomi Sytytyspalat on Esko Matikan ideoima tuote, joka oli kulkenut Matikan ”salkussa” jo jonkin aikaa. Toimi-säätiöllä on valmiudet myös kasvattaa työhön liittyvää automaatiota, joka tarjoaa taas uudenlaisia töitä. Villasella ja Matikalla on prosessissa vielä tuote, jonka kehittelyssä on ollut mukana myös Aalto-yliopisto, kyseessä on tuote, joka korvaa muovituotteita. – On nimittäin paha myydä tuotetta, jos sitä ei voi toimittaa asiakkaille. Ei löydetty työntekijöitä Matikka asuu Pieksämäellä ja Villanen Maaningalla. Näin ihmiset saisivat polun aitoon työmarkkinaan. Myös Matikka ja Villanen ovat tyytyväisiä, sillä nyt Matikalle ja Villaselle jää aikaa tuotteen suunnitteluun ja markkinointiin. Jokainen sytytyspala tarkastetaan. Hirvosen mukaan työtehtävät ovat laajennettavissa molemmille paikkakunnille, myös Kiuruvedelle, minne valmistusta aiotaan viedä, koska volyymit ovat kasvaneet. Esko Matikka yrittäjä “ Uutiset sytytyspalarasiaa tunnetuksi. Suomi Sytytyspaloja pyritään nyt saamaan liikkeelle paremmin. – Valmentautuja-asiakas on ykkösasia meille ja vielä kun saadaan yrityskumppani, joka on halukas keskustelemaan arvomaailman asioista, se on meille todella arvokasta, jatkaa Hirvonen ja sanoo, että säätiö etsii koko ajan vanhojen kumppaneiden rinnalle uusia yrityskumppaneita, joille voitaisiin tehdä alihankintaa. Työvalmentaja Marjaana Kortelainen tuotantolinjalla. Ahti Siponen pyöritti yksin Tulipari Oy:tä vuoden 2023 loppusyksyyn saakka, koska Matikka lähti siinä vaiheessa ulkomaille. Tuotetta testataan ja toiveissa on, että biohajoava tuote olisi pian markkinoilla. Jollakin on sorminäppäryyttä, toisella laskemistaitoa, kaikille löytyy erilaisia työtehtäviä. Uusi tuote, kaksi sytytyspalaa, sopii vaikka reppuun.. Toimi-säätiölle Iisalmeen on kehitetty sytytyspaloille niin sanottuja linjastoja ja nyt sytytyspaloja tehdään käsityönä. Jos yrityksissä löytyy tahtoa tarjota työtä, jokainen voi kantaa siten kortensa kekoon yhteiskunnan eteen, välittää kaikista yhteiskunnan jäsenistä. Toimi-säätiössä on vuoden aikana noin 500 asiakasta, joista osa on säätiön valmennuksilla lyhyemmän ajan, toiset pidemmän jakson. – Sitten viime syksynä minulle tuli mahdollisuus jatkaa sytytyspalatoimintaa ja Timo Villanenkin soitteli, että on myynyt kuljetusyrityksensä ja jäänyt eläkkeelle. Kukin tekee mitä osaa Esko Matikka pitää yhteistyötä Toimi-säätiön kanssa erinomaisena senkin takia, että koska on lähdetty kasvamaan, eteneminen tapahtuu tasaisempaa tietä, eikä yrityksen ole tarvinnut ottaa paljon velkaa investointeihin ja kantaa riskiä. – Valitettavasti työtehtäviä on paljon ulkoistettu ulkomaille. Nimittäin Esko Matikka oli harmissaan, etteivät he saaneet Maaningalle Villasen avuksi työvoimaa, sillä kysyntää ja tilauksia oli paljon. Innostavaa yhteistyötä Toimi-säätiön toimitusjohtaja Tuula Hirvonen ja hänen saappaissaan aloittanut Aki Heiskanen ovat innoissaan yhteistyöstä, joka tuo säätiölle tekemistä. Ja kappas vain, nyt käsissä on jo uusi tuote, kaksi sytytyspalaa sisältävä Suomi Sytytyspala, joka soveltuu retkeilijöille ja metsästäjille reppuun. Villasen ja Matikan tavoitteena on kasvattaa sytytyspalojen myynti noin 1,5 miljoonasta sytytyspasta noin 2–3 miljoonaan sytytyspalaan vuodessa. Työ integroi yhteiskuntaan Aki Heiskanen jatkaa, että kun paljon puhutaan syrjäytymisestä, että ihmisiä jää yhteiskunnan ulkopuolelle, työ integroi ihmisiä yhteiskuntaan ja ihminen kokee elämänsä merkitykselliseksi. Viime syksystä lähtien Villanen on tehnyt sytytyspaloja omissa tuotantotiloissaan Maaningalla
Tämä on iso asia kaikille Kiuruveden toimijoille, koko kaupunkiyhteisöllemme, Rusanen iloitsee Mieliteko-verkkosivuilla. Mitä enemmän kunnan luku on sadan alapuolella, sitä terveempiä sen asukkaat ovat muihin suomalaisiin verrattuna. Tähän on pystynyt vain yksi paikkakunta Pohjois-Savossa, paljastavat mielenterveysindeksit vuosilta 2014-2022. Ohjelman toteuttajien tehtävä on olla osaltaan kääntämässä maamme sairaimman alueen, Pohjois-Savon maakunnan, suunta kohti terveempää tulevaisuutta. Jos saan muutkin uskomaan tähän, olen onnistunut johtamaan yhteisöä oikealla tavalla. Se kuvaa maan keskiarvoa. – Tämä ei tarkoita, että vaikeat asiat lakaistaan maton alle. Viime vuonna kaupunkimme täytti 150 vuotta, ja keskeinen asia oli osallistaa kuntalaisia, yhteisöjä ja kyliä itse ideoimaan ja toteuttamaan juhlatapahtumia, Rusanen sanoo jutussa. Rusanen kokee Hedbergin haastattelussa vahvasti, että hänen tehtävänsä kaupunginjohtajana on paitsi luoda tulevaisuudenuskoa, myös vahvistaa sitä. Mieliteko on kymmenvuotinen kehitysohjelma vuosille 2021– 2030. – Muutos on hidas, mutta suunta on pysynyt oikeana liki vuosikymmenen, jatkaa Hedberg. Rusanen ajattelee, että hyvinvointi lähtee ihmisten korvien välistä ja hyvästä itsetunnosta, joka ei tarkoita pöyhkeilyä. Parasta on, ettei kyseessä ole hetken humaus, vaan että suunta on pysynyt näinkin pitkään hyvänä. Rusanen painottaa myös hengen ravinnon merkitystä, onhan hänet itsensäkin nähty Kiuruveden harrastajateatterin lavalla. Jo liki vuosikymmenen ajan. Mukaan otettiin uusina sairauksina muun muassa alkoholisairastavuus, diabetes ja keuhkosairaudet. – Meiltä löytyy lasten ja nuorten harkkakerhoa, senioreiden toimintaa ja monipuoliset mahdollisuudet harrastaa. elokuuta 2024 Uutiset Onneksi olkoon, Kiuruvesi! Näin kirjoittaa Katja Hedberg Mieliteko-verkkosivuilla. Jutussa Rusanen päättelee, että indeksin tasainen pienentyminen on monen tekijän summa. Jutun mukaan Rusanen haluaa kaupungin kipparina luoda ihmisten arkeen toivon näkymää. 100 oleellisin vertailuluku Hedberg tuo jutussaan esiin, että indeksejä lukiessa on tärkeää tietää, että luku 100 on oleellisin vertailuluku. Ja päinvastoin: mitä isompi kunnan luku on sataan verrattuna, sitä sairaampia ovat sen asukkaat. Pohjois-Savon sairastavuusindeksi 117,2 on sekin maan korkein. Mieliteko-ohjelman työllä lisätään mielen hyvinvointia ja osallisuutta sekä vähennetään päihdemyönteisyyttä Pohjois-SavosKansallispukuja tuulettavilla naisilla on hauskaa Ryönänjoella.. Hyvältä tuntuu Mieliteko-sivuille on haastateltu kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasta. – Meistä jokainen on ainutkertainen ja ainutlaatuinen. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Tori on Kiuruveden keskus ja kun tapahtuu, ihmiset kokoontuvat. 8 Keskiviikko 28. Ja kaupungin pomon laulutaito – se tunnetaan koko maakunnassa. – Meillä on paljon yhteisöllisiä tapahtumia. Mieliteko-verkkosivuilla on valotettu maakunnan ihmisten mielenterveyden tilannetta. Hedbergin jutussa Rusanen ”innostuu kuultuaan kaupunkinsa mielenterveysindeksin kehityksestä”. Haasteita riittää Kiuruvedelläkin, mutta meidän pitää oppia olemaan ylpeitä siitä, mitä meillä on, hän patistaa. Kansalaisopistonkin tarjonta kestää vertailun. Mieliteko-sivusto kertoo, että Kiuruvesi on Pohjois-Savon maakunnassa ainoana pystynyt tasaisesti pienentämään mielenterveysindeksiään kaikissa neljässä edellisessä mittauksessa (2014–2016, 2017–2019, 2019–2021 ja 2020– 2022). Mielenterveysindeksiin on koottu kolme tietoa: 13 vuotta täyttäneiden itsemurhat sekä sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset, vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyvien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien saajat sekä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat. – Ja totuuden nimissä Kiuruvedelläkin riittää kirittävää: lupaavasta suunnastaan huolimatta se on sekä mielenterveyden että sairastavuuden indekseissä Pohjois-Savon kuntien keskinäisessä vertailussa sijalla seitsemän, informoi Hedberg. Yhden asian hän nostaa silti muiden yli – yhteisöllisyyden ja myös hengen ravinnon merkityksen. Tekstistä paljastuu, että Kiuruvesi on Pohjois-Savon ainoa paikkakunta, joka on neljässä peräkkäisessä mittauksessa onnistunut pienentämään omaa mielenterveysindeksiään. – Miksemme kiillota hyviä asioita pintaan sen sijaan, että vellomme ongelmissa, pohtii Rusanen. Mielenterveyden osalta tavoiteltuun alle sadan indeksiluvun joukkoon Pohjois-Savosta yltävät ainoastaan Vieremä ja Joroinen, sairastavuusindeksissä ei yksikään kunta. (Lähde: Kansallinen terveysindeksi 20202022, THL) Sairastavuusindeksi on pienentynyt useassa kunnassa, mutta Kansallisessa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen terveysindeksissä 2020– 2022 vertailu eri vuosien välillä ei ole täysin luotettavaa: kahteen viimeisimpään mittaukseen indeksiä laajennettiin. Onneksi olkoon Kiuruvesi! Huipputasaista kulkua kohti terveempää tulevaisuutta. Löytyy teatteria, kuoroa, musiikkiryhmiä, Rusanen kehuu Hedbergin jutussa. Valtakunnalliset mielenterveysindeksit osoittavat, että Pohjois-Savon luku 140,1 on korkeampi kuin millään muulla maakunnalla ja on syy Mieliteon olemassaololle. – Kulttuuritoimintamme on valtavan monipuolista. – Hyvältä tuntuu
Kiuruvetiset ovat varsin kiinteä joukko ja ylpeitä kiuruvetisyydestään ja juuristaan. – Pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia lähestytään nyt monesta kulmasta, usealla toimintatavalla ja useissa eri kohderyhmissä – kaikki tämä yhtäaikaisesti, Mieliteko-verkkosivuilla informoidaan. Mieliteko-ohjelman synnyn ja tarpeen taustalla ovat synkät tutkimustulokset. Myös maakunnan työkyvyttömyysindeksi ”hehkuu hälyttävästi tummanpunaisena: Pohjois-Savossa on työkyvyttömyyden takia ennenaikaiselle eläkkeelle jääneitä ihmisiä asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla maassa”, Mieliteko-verkkosivuilla ilmaistaan. Mielenterveysindeksiin on koottu kolme tietoa: 13 vuotta täyttäneiden itsemurhat sekä sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset, vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin liittyvien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien saajat sekä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 16–64-vuotiaat. Mielitekoasiaa löytyy mieliteko.fi-svustolta Kiuruvedellä järjestettiin mämminsyönnin kilpailu Suomen suurimmassa torikokouksessa pari vuotta sitten, kilpailuun ottivat osaa mestarihiihtäjä Juha Mieto (vas.), kirkkoherra Kimmo Kivelä ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. sa. Mieliteko-ohjelman ensimmäinen toimintakausi kattoi ajanjakson 1.8.2021–31.8.2023. 9 Keskiviikko 28. Yhteisöllisyys poikii hyvää mielenterveyttä. Toukokuussa 2023 julkaistu Kansallinen terveysindeksi kertoo, että Pohjois-Savossa on muuta maata enemmän yleistä sairastavuutta ja erityisesti mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Lokakuussa 2023 käynnistyi Mieliteko 2.0, joka etsii aiempaa laajemmin ratkaisuja pohjoissavolaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. (Lähde: Kansallinen terveysindeksi 2020-2022, THL) POHJOIS-SAVON KUNTIEN MIELENTERVEYSINDEKSIT. elokuuta 2024 Tori on Kiuruveden keskus ja kun tapahtuu, ihmiset kokoontuvat
Uusi monitoimitila Uutta siipirakennusta puretun tilalle ei tehty, eikä aiotakaan tehdä. Tilaisuus on kaikille avoin. Kirkossa järjestetään 1. Olemme aiemmin saaneet palautetta siitä, että liikuntarajoitteisille on vaikeaa tulla kirkkoon, Arto Toppinen sanoo. Talkoolaiset järjestivät myös lipaskeräyksiä ja kirkon hyväksi järjestettiin muun muassa hyväntekeväisyyskonsertteja. Siipirakennuksessa ollutta tilaa käytettiin seurakuntasalina. Se vaati väliseinien purkamista. Remonttiin Moni talkoolainen ja Sulkavanjärven rukoushuoneyhdistyksen jäsen oli mukana kirkon remontissa. Yhteistuumin talkoisiin Remontin kokonaishintalapuksi tuli 30 000 euroa. Asiaa ruvettiin sitten tutkimaan, Toppinen taustoittaa. Puretun seurakuntasalin tilalle ei rakennettu uutta siipeä. Oven eteen on rakennettu luiska pyörätuoleille, Arto Toppinen kertoo. HANNA SOINI HANNA SOINI HANNA SOINI. Talkoolaiset kokivat kirkon niin tärkeäksi, Arto Toppinen sanoo. syyskuuta kunnostetun kirkon viralliset avajaiset ja juhlajumalanpalvelus. – Onneksi rakentamisessa ei ollut käytetty asbestia, joten kalliita asbestipurkuja ei tarvinnut tehdä, Toppinen jatkaa. Urakka alkoi vuoden 2020 elokuussa. Mukana remontissa oli kymmeniä paikallisia talkoolaisia. Siiven purun myötä kirkon tilat pienenivät. Ruokoushuoneyhdistyksen hallituksen jäsen Helena Juntunen kertoo, että talkoolaisilla on edessä vielä viimeinen koitos avajaisjuhlien järjestämisessä. Sulkavanjärven kyläkirkko rakennettiin vuonna 1964 hautausmaan viereiselle mäelle Sulkavanjärvelle. Kirsikkana kakun päälle uudistettuun monitoimitilaan hankittiin uudet verhot. Sitä laajennettiin seurakuntasalilla vuonna 1972. Kirkko on voitu ottaa käyttöön jo ennen remontin viime silauksien valmistumista. Muutoin kirkko todettiin hyväkuntoiseksi. – Ihmiset alkoivat valittaa, että eivät saa ilmaa. Laaja lahovaurio Sulkavanjärven kyläkirkon remontti jouduttiin tekemään vakavan sisäilmaongelman vuoksi, joka aiheutti oireita kirkossa kävijöille sekä työntekijöille. Kiinteistö oy Kiuruveden Kiurunkulma lahjoitti tilaan käytetyt mutta uudenveroiset keittiökalusteet. Kuvassa Pirkko Pietikäinen (vas.), Niilo Pietikäinen, Helena Juntunen, Arto Toppinen ja Harri-Pekka Luomi. Sisäilmaongelman aiheuttajaksi paljastui kirkon yhteyteen rakennetun siipirakennuksen laajalle edennyt lahovaurio. 10 Keskiviikko 28. Siipirakennus jouduttiin purkamaan täysin, mikä oli urakan suurin osuus. Esteettömyyttä parannettiin lisäksi rakentamalla sivu-ulko-ovelle pyörätuoleille tarkoitettu luiska. Auttamishaluisia muusikoita matkusti esiintymään kirkon hyväksi Virosta ja Venäjältä asti. – Nyt on helpottunut olo, summaa suntio ja Sulkavanjärven rukoushuoneyhdistyksen puheenjohtaja Arto Toppinen remontin valmistumisesta. Samalla juhlistetaan kirkon 60-vuotismerkkipäivää kahvitteluilla. – Seurakuntasali piti lyödä maan tasalle. He kantoivat kortensa kekoon muun muassa rakennusja purkutöissä, vanhojen pihapuiden kaadossa, rahankeräyksessä, ruokahuollossa ja uusien tilojen sisustamisessa. Vaikka remontti on nyt virallisesti saatu päätökseen, rakennus vaatii aina jonkinlaista ylläpitokunnostusta. Remontin yhteydessä keittiö sai uutta pintaa ja uusia kalusteita. Lopputuloksena syntyi noin 30 neliömetrin monitoimitila, joka toimii keittiönä, kokoustilana, kahvihuoneena ja toimistona. Purkutyötä ja remonttia tehtiin pikku hiljaa muutaman vuoden ajan. Tämä yhteisöllinen projekti on osittanut, että kirkosta on moneksi, sanoo rukoushuoneyhdistyksen jäsen Harri-Pekka Luomi. Remontti uusine tiloineen ja esteettömyyspäivityksineen valmistui kesäkuussa. Onni onnettomuudessa oli, että tutkimuksissa ei löytynyt sädesientä, sillä muuten koko kirkko olisi pitänyt purkaa, Arto Toppinen kertoo. – Yhteishenki heräsi koko kylällä. Katto oli vuotanut ja siipirakennus oli välillä kylmillään, Toppinen sanoo. – Tämä on muutenkin alueen pitäjät yhdistävä kirkko, sillä täällä käy ihmisiä Pielaveden ja Kiuruveden puolelta, ja lisäksi mökkiläisiä, Luomi jatkaa. Rukoushuoneyhdistysläisten mielestä uusi seurakuntasali on kuitenkin varsin toimiva. – Lahovaurio johtui useista syistä. saatiin rahoitusta muun muassa eri säätiöiltä ja Kiuruveden seurakunnalta. Uusi yhteinen tila syntyi yhdistämällä keittiö ja sakasti samaksi tilaksi. elokuuta 2024 Uutiset Sulkavanjärven kyläkirkon remontin valmistumisessa aihetta juhlaan Sulkavanjärven kirkon remontin valmistumista ja 60-vuotissyntymäpäiviä juhlitaan syyskuun alussa. Sulkavanjärven kirkon kunnostustyöt on saatu päätökseen. Rukoushuoneyhdistyksen jäsenet miettivät, että lähivuosina voisi olla aiheellista maalata kirkko. – Kirkon vieressä oleva hautuumaa on yhdistävä tekijä, sillä monella on omaisia siellä. Samassa urakassa rakennukseen tehtiin myös esteetön WC. – Remontin myötä kirkon esteettömyys parani. Saliin johtanut ovi on nyt ulko-ovena
Jukka Pietikäinen toiminnastaan suurlähettiläänä lähes 40 vuotta enimmäkseen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Saksalainen tehokkuus koki kolauksen ja suosittelen varaamaan kentällä asiointiin kunnolla aikaa, mikäli sinne jonain päivänä menette. Valokuitua on vedetty taajaman ulkopuolelle, haja-asutusalueille vuosina 2013– 2014. Äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys voitti äänin 7– 3. Tosin olisiko se niin paha asia, jos meilläkin pyhäpäivät olisivat nykyistä pyhempiä. Matkan aikana tuli kiinnitettyä huomiota kaikenlaisiin asioihin – esimerkiksi sellaisiin, joita ei ole tullut kovinkaan paljon ajateltua täällä kotimaassa moneen vuoteen, kunnes sain nähdä taas pitkästä aikaa jonkin toisen maan meininkiä. Omistajatapaamisessa 18.6. Ennen kokousta esiintyivät kutsuttuina vieraina entinen suurlähettiläs Jukka Pietikäinen ja pitkäaikainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Hallinto-oikeus kuitenkin kumosi eräiden omistajien tekemät myyntipäätökset, minkä vuoksi yhtiön myynti peruuntui. Jäseniksi valittiin Arto Pietikäinen Helsinki, Leila Pietikäinen Iisalmi, Kirsti Pietikäinen Kiuruvesi, Ensio Pietikäinen Pielavesi, Kristiina Pietikäinen Naantali, Iiris Pietikäinen Vantaa. VAIKKA Berliini ei sieltä siisteimmästä päästä olekaan, ihastelin silti, kuinka käytettyjä nuuskapusseja ei lojunut kadulla. Sukukokoukseen saatiin tervehdys Sukuseurojen Keskusliiton hallituksesta, jossa suvun jäsen Anna-Liisa Tenhunen toimii sukuseuran edustajana. Vasemmistoliiton Seppo Piippo esitti Liike Nytin Erkki Rintakuusen (PS) kannattamana, että jatketaan nykyomistuksella. elokuuta 2024 Pietikäisten Sukuseura ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin keskustakirjasto Oodissa Helsingissä 10.8. NUORTEN ihmisten ja lapsiperheiden suuri määrä on myös asia, mikä iskee päin pläsiä Berliinissä. Saksassa on myös ehkä hieman helpompaa aloittaa tutustuminen uuden ihmisen kanssa kuin Suomessa, mutta toisaalta se on ihan hyväkin, että täällä päin on ihan ok kyhjöttää myös omissa oloissaan. Molemmissa on varmasti omat hyvät ja huonot puolensa. Meillä Suomessa pyritään itsenäistymään mahdollisimman pian ja mahdollisimman paljon, kun taas joissakin toisissa maissa asia on toisin. Sirpa Pietikäinen puolestaan esitteli näkemyksiään Euroopan Unionin instituutioista ja niiden välisistä suhteista. Savon kuituverkko Oy ylsi tilivuonna 2022 voitolliseen tulokseen ensimmäistä kertaa 12-vuotisen historiansa aikana ja sama positiivinen vire jatkui päättyneellä tilikaudella. Sääntömääräisessa vuosikokouksessa tehtiin valinnat hallitukseen: Esimieheksi valittiin Arja Pietikäinen-Vesala Kajaanista. Kiuruveden valokuiduttaminen käynnistyi vuonna 2013. Paljon oli nähtävää ja koettavaa viikon mittaisella reissulla, kun pieni maalaispoika seikkaili suuressa miljoonakaupungissa ja kansainvälisessä metropolissa Berliinissä. Läsnä oli sukuseuran jäseniä ympäri Suomea. Samaa ei voinut sanoa Berliinin uudesta lentokentästä. JAANA SELANDER Matkailu avartaa TULIPA käytyä kesälomalla Saksassa. Omistajuudelle on useita vaihtoehtoja: Nykyomistuksella jatkaminen kokonaan tai osittain tai osittainen myynti ulkopuoliselle sijoittajalle. Suomessa kun väestöpyramidi on melko erilainen. Toisaalta sitten viheralueiden – niiden harvojen – hoitaminen oli huonommalla tolalla kuin Suomessa. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka yrittää palailla takaisin arkeen kesäloman jälkeen.. Kiuruvedellä valokuituverkko kattaa melkein koko Kiuruveden kunnan alueen Rytkyä ja taajamaa vaille, valokuituverkkoa on noin 400 kilometriä. 11 Keskiviikko 28. Ja täällä siihen riittää myös lääniä – Berliinissä ihmisiä sai väistellä tuon tuosta. Kaupunginjohtajan esitystä kannattivat Tommi Tikka (keskusta), Maritta Grönfors (KD), Teemu Kattainen (keskusta), Ahti Kilvensalmi (kok.), Mira Kokkonen (keskusta), Kirsi Tenhunen (vasemmistoliitto), Emmi Tikkanen (keskusta). Tosin Berliinissä roskat löysivät tiensä roskakoreihin ehkä hieman keskimääräistä suomalaiskaupunkia paremmin, mutta kyllä niitä roskiksiakin oli enemmän. JA onhan se omituista, kun Saksassa sunnuntaisin ja arkipyhinä niin monet paikat ovat suljettuina. Tilikauden tulos oli 75 000 euroa. Yhtiö on perustettu 2010. omistama tietoverkkoyhtiö, jonka tarkoituksena on rakentaa Pohjois-Savon kattavaa valokuituverkkoa. Tänä vuonna on sukuseura toiminut 55 vuotta. Pietikäisten sukuseura 55 vuotta Savon Kuituverkko taas tapetilla Kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallituksen kokouksessa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi koko yhtiön myyntiä. Helsinki-Vantaan lentokenttä oli kyllä uudistunut edukseen. Kotiin oli muun muassa sen takia kiva palata, kun täällä on enemmän vehreyttä ympärillä. Seppo Piipon esitystä kannattivat Matti Lappalainen (Liike Nyt), Seppo Piippo ja Erkki Rintakuusi. Selvitys sisältää toimintaympäristöja markkina-analyysin, tulevaisuudenkuvan hahmotuksen, strategisten vaihtoehtojen kartoituksen sekä arvion omistaja-arvon kehityksestä tulevaisuudessa. AI niin. Kiuruvedelle on rakennettu valokuitua eniten koko Savon Kuituverkon alueella. Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen vuonna 2018 ja vuonna 2021 kunnat päättivät myydä yhtiön Adola Oy:lle. Omistajina kunnat Savon Kuituverkko Oy on Pohjois-Savon kuntien perustama ja JAANA SELANDER Kiuruvesi kannattaa Savon Kuituverkon myyntiä. BERLIININ ravintoloissa ihmettelin, että kuinka paljon ihmiset olivat perheen/suvun kesken liikkeellä tai vähintään siten, että joku nuori aikuinen oli lähtenyt istumaan iltaa jommankumman vanhempansa kanssa. VANHOJEN ihmisten kunnioittaminen – olipa kyseessä tuttu tai tuntematon henkilö – on mielestäni Saksassa korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Ensimmäisenä rakennettu valokuitualue Kiuruveden taajamassa oli Yhtylä-Kairikko, joka valmistui kesällä 2021. Paitsi että sitä rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa, on kentän toimivuudessa vielä paljon tekemistä. Yhtiön toimialue on Pohjois-Savon maakunta. Varajäseniksi valittiin Pirkko Hallanoro Lahti ja Antti Pietikäinen Pielavesi. Yhtiön omistajatapaamisessa vuonna 2023 päätettiin teettää ulkopuolinen selvitys yhtiön omistajastrategisista vaihtoehdoista. Tuntuu, että se on jopa hieman noloa, jos olet äidin tai isän kanssa, etkä kavereiden. Tuntui nimittäin, että lähes poikkeuksetta pienten lasten vanhemmat olivat Berliinissä maahanmuuttajia. Toisaalta meillä päin käytetään oman mututuntumani mukaan aiempaa vähemmän savullisia nikotiinituotteita, Saksassa ne ovat yleisempiä. Suomessa tällaista näkee vähemmän ja nuoret ihmiset ovat useimmiten kaveriporukalla liikkeellä. Suomessa on tottunut toisenlaiseen meininkiin. Linjaus oli esillä kaupunginhallituksessa. Tosin ei Saksankaan tilanne varmaan juuri sen kummoisempi olisi, jos lisääntyminen olisi niin sanottujen kantasaksalaisten harteilla. Mahdollista on myös vähemmistön myynti tai koko yhtiön myynti. Suomessa ne ovat mielestäni yleistyneet suorastaan hälyttävän paljon viime vuosina. päätettiin, että osakkaat muodostavat oman tahtotilansa yhtiön suhteen 30.9.2024 mennessä ottamalla kantaa omistajastrategisten vaihtoehtojen analyysissa esitettyihin vaihtoehtoihin. He kertoivat kumpikin omista ammateistaan. Valokuituyhtiön ympärillä on Kiuruvedellä nähty monet vaiheet noususta laskuun ja laskusta nousuun
Noin kaksi miljoonaa toisiaan kädestä kiinni pitävää ihmistä muodosti 600 kilometriä pitkän ihmisketjun Tallinnasta Riian kautta Vilnaan. – Reppureissuilla saattoi aistia itäblokin olevan muuttumassa, vaikka syksyn 1989 tapahtumien nopeutta ja muotoa en ainakaan minä osannut aavistaa, Kokkonen kirjoittaa. Ehkäpä lähdön kumotun viinin rohkaisemana uskalsin näyttää suomalaista sisua ja sain välillä tuulettua hyttiä. Niinpä Unkarin ja Itävallan rajalle järjestettiin 19. Kokkonen osti muun muassa Leviksen myymälästä farkkutakin, joka on edelleen Kokkosen tyttären käytössä. Václavské námstí -aukio oli kommunistihallinnon marraskuussa 1989 kaataneen samettivallankumouksen tärkein näyttämö. – Sofiasta ja koko Bulgariasta jäi aika takapajuinen vaikutelma. Kokkonen kävi Budapestissä tapaamassa DX-kuuntelijaa, joka oli bongannut eetteristä Radio Salmisen. Sopimus johti Baltian maiden pakkoliittämiseen neuvostotasavalloiksi vuonna 1940. Lippu muutaman levan Budapestissä Kokkosen matka jatkui Jugoslavian kautta Bulgariaan. Baltian ketju liitti 35 vuotta sitten yhteen liki miljoona ihmistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa. – Reaalisosialismista irtautumaan lähtenyt Unkari oli tuolloin kovassa nosteessa. 12 Keskiviikko 28. ”Aistin reppureissulla, että itäblokki on muuttumassa” TEKSTI JOUKO KOKKONEN, JAANA SELANDER KUVAT JOUKO KOKKONEN Jouko Kokkonen kävi verestämässä Prahan-muistojaan pyörämatkalla reaalisosialismista toipuvassa Tšekin tasavallassa keväällä 1997. Tapasimme Budapestissä Eszterin ja Janoszin, jotka olivat juuri menneet naimisiin. Jugoslaviaa Kokkonen katseli vain junasta. Sofiasta Kokkonen lähti Belgradin kautta kohti Budapestia. Kokkonen pani merkille, että Unkarissa parveili itäsaksalaisia, jotka olivat saaneet vihiä, että Itävallan rajan kautta pääsee länteen. elokuuta 2024 Uutiset Kiuruveden Sulkavanjärveltä kotoisin oleva Liikuntatieteellisen seuran toimituspäällikkö, tutkija, kirjailija, historioitsija Jouko Kokkonen kertoo Facebook-sivuillaan, että hän olisi liittynyt Vapauden ketjuun, ellei olisi ollut samaan aikaan interreilaamassa itäisessä Keski-Euroopassa. Oli meillä ollut suunnitelmissa matkata Romanian kautta Unkariin, mutta sen jätimme onneksi teBaltian ketju (Vapauden ketju) oli mielenosoitus Baltian maiden itsenäisyyden palauttamisen puolesta 23.8.1989. Siellä isäntänä toimi Emil, johon hän oli myös tutustunut Antti Korpin tien asuntolassa. Yhdessä solussa majaili kaksi hämäläistä, kaksi savolaista ja neljä eri puolilta maailmaa Suomeen tullutta opiskelijaa, Kokkonen kertoo. Eksäni oli asiasta äärimmäisen vihainen. elokuuta ”piknik”, jonka varjolla 700 itäsaksalaista siirtyi Unkarissa jo käytännössä kadonneen rautaesiripun toiselle puolelle. Suomea opiskellut Eszter oli tullut tutuksi Helsingin Koskelassa Antti Korpin tien asuntolassa, jossa asui sekaisin kahdeksan hengen soluissa savolaiseen ja hämäläiseen osakuntaan kuuluvia opiskelijoita ja ulkomaalaisia stipendiaatteja. Baltian ketju, Vapauden ketju, mielenosoitus vuonna 1989. Kokkonen kävi Emilin Ladalla myös Rilan luostarissa, minne oli suunnannut ”aika suuri määrä länsimaisiakin matkailijoita”. He muistuttivat 50 vuotta aiemmin solmitusta Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta, joka liitti Baltian maat Neuvostoliiton etupiiriin. Kokkonen oli tuolloin kesätoimittajana Salmisessa ja hän yllätti miehen perusteellisesti viemällä tälle Salmisen paidan ja Fazerin suklaata. – Meidän oli ensin tarkoitus mennä heidän häihinsä, mutta kaverini Petroskoista pölähti yllättäen kylään, ja jouduimme siirtämään lähtöä viikolla. Kokkosen interrail vei ensin Ruotsin, Tanskan, Länsi-Saksan ja Itävallan kautta Budapestiin. Bulgaria ei kuulunut interrail-maihin, mutta lippu Jugoslavian rajalta Sofiaan maksoi muutaman levan. Stagna-aika tuntui pitävän maata otteessaan. – Itselleni se ei ole mahtunut päälle pitkään aikaan. Kokkonen muistelee, että Budapestissä näkyi jo ”kapitalismin häivähdyksiä”. Noin kaksi miljoonaa ihmistä otti toisiaan kädestä kiinni ja muodosti 600 kilometrin mittaisen ketjun Balttian maiden itsenäisyyden puolesta.. Emilin ajotyyli oli Kokkosen muistojen mukaan ”aika rempseä”, joten siirtymätaipaleet eivät olleet kyytiläisille varsinaista hermolepoa. Jouko Kokkonen kertoo, että hänen Viro-innostuksensa alkoi samana kesänä. – Alkuhämmennyksestä toivuttuaan DX-harrastaja tarjosi naposteltavaa ja viiniä. Siitä on nyt 35 vuotta. Kreikan rajalle sentään johti moottoritie, kohti Nato-maata tietty. – Alkumatkasta kiistelin balkanilaisen ketjupolttajan kanssa, hän kiskaisi välillä avaamani ikkunan kiinni. Tässä voin myöntää hänen olleen oikeassa: petroskoilainen herra osoittautui hiukan pitemmän yhdessäolon aikana varsin tylsäksi kaveriksi, Kokkonen muistelee. – Mieleeni jäi ankealta näyttänyt eteläslaavien liittovaltion pääkaupunki. Hän lähetti kortin Iisalmeen
Monessa mielessä tämä tapahtuma oli yhtä merkityksellinen kuin samettivallankumous tai Berliinin muurin murtuminen, näin ovat Latvian, Liettuan ja Puolan europarlamentaarikot muistelleet. Baltian ketju Unescon Maailman muisti kulttuuriperintörekisteriin vuonna 2009 Vajdahunyadin linna Budapestissa elokuussa 1989. Virossa televisio, radio ja suurimmat päivälehdet kertoivat valmistelusta päivittäin ja innostivat osallistumaan, jo parissa viikossa kertyi ilmoittautumisia määrä, joka vakuutti, että tapahtuma onnistuu. elokuuta 2024 kemättä. Kuvassa näkyvä Unkarin lippu otettiin käyttöön 1957. – Kauppojen valikoimat olivat parempia kuin Neuvostoliitossa, mutta paljon suppeampia kuin Unkarissa. Pitkästä aikaa saunaan Prahasta Kokkosen matka jatkui Müncheniin hänen serkkunsa ja tämän miehen luokse. Se oli osa suurempaa liikettä, jota kutsuttiin Baltian maiden laulavaksi vallankumoukseksi. Matka jatkui kohti Prahaa, minne saavuttiin puolenyön maissa. Museossa historiantulkinta oli oikeaoppisen reaalisosialistinen ja ylitsevuotavan Neuvostoliitto-myönteinen. Suomessahan oli 1980-luvulla muotia käydä kiinalaisessa opiskelijaporukoilla. Parin oluen rohkaisemana liityin heikolla saksallani keskusteluun, mikä hätkähdytti pöytäseuralaisia, Kokkonen muistelee. – Mukava kaksio, jossa oli reissussa rähjääntyneiden iloksi pesukone. päivänä 1989 alkoi kuitenkin ennennäkemätön protestiliike neuvostovaltaa vastaan: Baltian ketju. Mäkkärille suunnistimme päästyämme länteen. Kokkonen suuntasi Prahan Vanhaan kaupunkiin ja siellä seuruetta onnisti. – Pääsimme pitkästä aikaa saunaan. Elokuun 23. Baltian ketju, Vapauden ketju, mielenosoitus vuonna 1989. Nelihenkinen partio marssitti meidät asemalle kuulemaan kunniamme ja saamaan sakkolaput, Kokkonen tarinoi. Noin kaksi miljoonaa ihmistä otti toisiaan kädestä kiinni ja muodosti 600 kilometrin mittaisen ketjun Balttian maiden itsenäisyyden puolesta.. Mahdollisimman nopeasti Tukholmaan ja laivalla Helsinkiin. Unkarissa ei sen vuoksi nähty vuonna 1989 Itä-Saksan ja Romanian tapaan lippuja, joista sosialistiset tunnukset oli leikattu pois. Matkakumppanini oli vähän äreä ja oli sitä mieltä, että nyt olisi syytä löytää vähän mukavampi paikka pikimmiten. Levitimme makuupussit Prahan rautatieaseman lattialle. Seisovasta pöydästä ahmiminen kuului tuolloin Kokkosen mukaan asiaan. 13 Keskiviikko 28. Kokkosen mukaan jotain muutosta väreili ilmassa Prahassa, vaikka Budapestiin verrattuna paikka tuntui ankealta. Kun demokratian tuulet pyyhkäisivät yli Puolan, Unkarin ja Tšekkoslovakian vuonna 1989, Baltian rannikolla vallitsi yhä neuvostovalta. – Majapaikkaa ei olisi löytynyt helposti kuin dollareilla. Kokkonen kävi myös Tšekkos”Aistin reppureissulla, että itäblokki on muuttumassa” lovakian kommunistisen puolueen museossa, ”jossa ei ollut tungosta”. Baltian ketju symbolisoi Baltian maiden kansojen solidaarisuutta taistelussa itsenäisyyden puolesta. Laulava vallankumous sai nimensä protestoijista, jotka kokoontuivat kaupunkien aukioille laulamaan kansallislauluja ja hymnejä sekä liehuttamaan kansallisia lippuja ja symboleja, jotka olivat Neuvostoliiton kieltämiä. Prahassakin riitti osseja. Ravintola U Fleku ei ollut vielä suuren luokan länsituristeja vetävä turistinähtävyys, vaan sitä kansoittivat paikalliset ja itäsaksalaiset. Tämä koostui joukosta protesteja vuosina 1987–1990. Asiaa salattiin, koska pelättiin maassa yhä valtaa pitävien venäläisten reaktioita. Maasta kuului uutisia länsimaisten matkailijoiden kokemista vaikeuksista. Latviassa ketjun osanottajat koottiin pääosin niin sanotulla viidakkorumpumenetelmällä ”suusta suuhun” ja piirikunnittain sovittiin tieosuudesta, jonka kukin piirikunta kykenee kattamaan. Paluumatka sujui sitten tavanomaisissa merkeissä. Ja muhkea parisänky. Tämä tapahtuma vei miehitetyt maat, Viron, Latvian ja Liettuan, lopullisesti uuden itsenäisyyden tielle. Budapestissä Kokkonen seurueineen jaloitteli hiukan ja vaihtoi junaa. Ja saimme liputtomina tarkastusmaksun paikallisjunassa. Linnassa toimii Unkarin maatalousmuseo. – He juttelivat saksaksi varsin kriittisesti reaalisosialismista. Vanha rouva tarjosi majoitusta kymmenellä dollarilla aivan torin vierestä. Baltian ketju lisättiin Unescon Maailman muisti -kulttuuriperintörekisteriin vuonna 2009. Kävimme syömässä kiinalaisessa ravintolassa, joka ei ollut kovin kummoinen. Kokkonen istui samassa pöydässä tšekkiläis-saksalaisen seurueen kanssa. Aamulla heräilimme työmatkalaisten kummeksuviin katseisiin. Ja pitihän poliittisen historian opiskelijoiden käydä Hofbräuhausissa
Musiikkiin painottuvat venetsialaiset järjestetään elokuun 30. – Venetsialaiset on äärettömän hyvä konsepti. Tapahtuma on muotoutunut musiikkipainotteiseksi ja kaksipäiväiseksi. Sinisessä helmessä on hieno miljöö, jota saamme tuotua enemmän esille venetsialaisissa. Tapahtuman toisena päivänä lavalla nähdään myös paikallista osaamista, kun Hasta La Vista Social Club aloittaa illan. Tapahtumaa varten Helmen pihalle nousee teltta lavoineen. Ylä-Savon tapahtumissa on pärjätty Marjoniemen mukaan yllättävänkin hyvin, kun ottaa huomioon inflaation ja ihmisten ostovoiman heikkenemisen. Hänen tavoitteena on saada Helmen venetsialaisiin yli 500 osallistujaa iltaa kohden. Hotelli Sinisen Helmen ympäristö koristellaan tapahtuman ajaksi valoilla. Timo Marjoniemi on tyytyväinen kuluneeseen kesään. Aiempina vuosina osa on saapunut veneillä järven yli. ruvedellä ja muualla Ylä-Savossa kuluneena kesänä. – Nyt ihmiset ovat ehkä lähteneet tapahtumiin lähikuntiin, Marjoniemi arvelee. – Valaisemme rakennuksia ja puita. Matkailijoita ja tapahtumakävijöitä saatiin liikkeelle sankoin joukoin. – Venetsialaiset ovat kesän päätösjuhla, johon pimenevä ilta tuo omanlaisensa tunnelman, sanoo järjestäjä Wallenhovi oy:n toimitusjohtaja Timo Marjoniemi. Hänestä oli mukava huomata, että monet pienemmätkin toimijat lähtivät rohkeasti järjestämään monenlaisia kesätapahtumia KiuHelmen venetsialaiset järjestetään viidettä kertaa. Tuomme sillä tunnelmaa, joka korvaa ilotulituksen, Timo Marjoniemi kertoo. Uskon, että ihmiset lähtevät myös tänä vuonna. Kuvituskuva aiemmalta vuodelta. elokuuta 2024 Kulttuuri Kiuruveden tapahtumarikas kesä huipentuu venetsialaisiin Helmen venetsialaiset tuo rannikolta peräisin olevaa venetsialaisperinnettä Kiuruvedellekin. Tämä tapahtuma on hyvä sauma siihen, Marjoniemi sanoo. Marjoniemi kertoo, että on halunnut tuoda rannikkoalueella suosittua tapahtumaa myös Kiuruvedelle. ja 31. – Kiuruvedellä oli selkeästi enemmän matkailijoita tänä kesänä. Tapahtumissa näkyi myös kansainvälisyys. Helmen venetsialaiset järjestetään viidettä kertaa. Iskelmäviikon ohella Kiuruvedellä järjestettiin muun muassa kansainvälisiä karavaanitapahtumia, Lupa laulaa -kuorotapahtuma sekä paljon muuta oheisohjelmaa. Mahdollisuuksia olisi vaikka mihin.. 14 Keskiviikko 28. Hyvä kesä takana Kiuruvedellä on riittänyt kesän mittaan tapahtumia. Tapahtuma järjestetään samalla hyväksi todetulla sapluunalla kuin ennenkin, Marjoniemi kertoo. – Väkeä tulee myös ympäryskunnista. Tapahtumantäyteinen kesä huipentuu Kiuruvedellä Helmen venetsialaisiin. Marjoniemen mukaan perjantai on pyhitetty pehmeämmälle iskelmäja pophenkiselle musiikille, kun taas lauantai on vähän raskaamman musiikin ystävien makuun. Helmen venetsialaisissa nähdään laaja kattaus eri musiikkimakuihin sopivia esiintyjiä. Samoihin lukemiin on päästy myös edellisvuosina. Kaksipäiväiset venetsialaiset päättää Kotiteollisuus. Ilotulitusta ei tänä vuonna järjestetä, sillä se vaatisi tietynlaisen sään, ja lähistöllä olevat hevosetkin on haluttu huomioida paremmin. WALLENHOVI OY HANNA SOINI Timo Marjoniemi kertoo, että venetsialaiset merkitsevät Wallenhovin henkilöstöllekin kesäkaudesta siirtymistä talveen ja pikkujoulukauteen. päivä Hotelli Sinisessä Helmessä. – Oku Luukkaista on toivottu paljon Kiuruvedelle. – Kiuruvedellä esimerkiksi Koivujärven Rantaterassi on ollut todella aktiivinen, Timo MarjonieHANNA SOINI mi sanoo. – Enemmänkin tapahtumia kaivattaisiin Kiuruveden kesään ja talveen. Venetsialaisten ensimmäisenä iltana lavalle nousee muun muassa Oku Luukkainen. Wallenhovi on järjestellyt jo ensi vuoden kesätapahtumia, mutta niiden ohjelma julkistetaan vasta myöhemmin. – Hotellin edustalle rakennetaan kuin minifestarialue
Mittauspisteitä oli 265 kappaletta, joista 83 sijaitsi Suomessa. Kiuruveden lounaisosassa sijaitseva Pihlajamäki on yksi kaupungin korkeimmista maastonkohdista. Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle asti ulottuneella ketjulla oli mittaa 2 820 kilometriä. Ylioppilas Alfred Petrelius teki 1880-luvun lopulla kaksi tutkimusmatkaa, joilla hän yritti löytää mahdollisimman monta mittauspistettä ja selvittää, missä kunnossa ne ovat. Alue oli merkitty silloiseen karttaan nimellä Mikkolanmäki. Maapallon koon ja muodon määrittämiseksi rakennettu kolmiomittausketju Ukrainasta Mustaltamereltä Norjaan Pohjoiselle jäämerelle kuuluu UNESCO:n maailmanperintökohteisiin. Struven ketjun merkityksestä kertoo osaltaan, että se valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Suomessa on vain kuusi muuta vastaavan kunnian saanutta kohdetta, joita ovat esimerkiksi Suomenlinna ja Vanha Rauma. 15 Keskiviikko 28. Saman aiheisia merkkejä julkaisevat samaan aikaan Ruotsi, Viro, Latvia ja YK. Pihlajamäki ei ole niiden joukossa, mutta se oli kuitenkin tärkeä lenkki huikeassa tiedeprojektissa, jota kutsutaan syystäkin myös maapallon mittanauhaksi. 281. Pihlajamäen kohteesta hän kertoo Fennia-lehdessä vuonna 1890, että se on peltojen ympäröimä ja sijaitsee noin 70 metrin päässä Pasolan tilasta. Petrelius onnistui paikallistamaan 52 pistettä. Se kulki nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Moldovan alueella. Struve onnistui hankkeessaan. (Kuva: Wikipedia Commons). Noin puoli vuosisataa myöhemmin alettiin kuitenkin miettiä mahdollisuutta käyttää niitä Suomen omissa kartoitusprojekteissa. KolmioSAMI TAPANAINEN mittausta käytettiin Suomessa 1980-luvulle asti, kunnes satelliitteihin perustuvat menetelmät syrjäyttivät sen. Saksalaissyntyinen, sittemmin venäläistynyt Friedrich Georg Wilhelm von Struve (1793–1864) oli yksi monista tiedemiehistä, jotka yrittivät selvittää planeettamme mittoja aiempaa tarkemmin. Pisteet merkittiin alun perin poraamalla kallioon muutaman sentin halkaisijaltaan oleva reikä, johon kiinnitettiin lyijyllä kuparilaatta. Iisalmen alueella mittauspaikkoja oli kaksi, Pielavedellä yksi ja Vieremällä yksi. Hänen kunnianhimoinen projektinsa oli koota jättimäinen kolmiomittauspisteiden ketju, jolla tehdyt mittaukset auttaisivat maapallon muodon määrittämisessä. Maailmanperintökohteeksi on valittu tarkalleen ottaen 34 edustavaa mittauspistettä, joista kuusi sijaitsee Suomessa. (Kuva: Wikipedia Commons) 2 820 kilometriä pitkä Struven ketju ulottui Pohjoiselta jäämereltä aina Mustallemerelle asti. 83 pistettä Suomessa Ketju koostui 258 niin sanotusta peruskolmiosta. Friedrich Georg Wilhelm von Struve oli saksalaissyntyinen, sittemmin venäläistynyt tähtitieteilijä, jonka mukaan valtava kolmiomittausketju nimettiin. Ne ovat kuitenkin hävinneet kaikista pisteistä. maanmittauslaitos.fi/struvenketju Struven ketju valittiin postimerkkiarkin aiheeksi Suomessa vuonna 2011. elokuuta 2024 Kiuruveden kautta kulki maapallon mittanauha, korkein kohta 206 metriä Maapallon mittanauha kulki Kiuruveden kautta – Pihlajamäellä tehtiin 1800-luvulla Struven ketjun mittauksia. Yllättävän täsmällisiksi osoittautuneiden mittaustulosten avulla saatiin esimerkiksi tehtyä aiempaa tarkempia karttoja. Maapallon muoto ja koko ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Maanmittauslaitoksen mukaan ketju oli malliesimerkki kolmiomittaustekniikasta. Kiuruveden pisteestä Struve käytti tarkalleen ottaen nimeä Pihlajan-mäki. Suomen pisteiden mittaukset ajoittuivat jaksoon 1832-1844. fi/aikakausi/binding/2887478?page=281, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (viitattu: 24.06.2024) Tämä on ensimmäinen osa Kiuruveden historiaa käsittelevästä juttusarjasta. Struven ketjulla tehtiin tutkimuksia noin 40 vuoden ajan 1816 alkaen. Kirjoituksessa on viisi osaa. https://digi.kansalliskirjasto. Tiedemiehet pääsivät hyödyntämään uutta tietoa monin tavoin. Se loi hyvän perustan monille myöhemmille kartoitustöille ja tuloksilla oli tärkeä merkitys Suomen oman karttatuotannon perustana. Moni pisteistä unohdettiin Mittausten jälkeen moni Struven ketjun pisteistä unohdettiin. Sen huippu on 206 metriä merenpinnan tason yläpuolella. Tarinoiden mukaan lyijy päätyi yleensä paikallisten metsämiesten luodeiksi. Paikalle oli pystytetty kivipyramidi, johon on kirjattu numero 56 osoittamaan Struven ketjun pisteiden mukaista järjestysnumeroa. (Kuva: Postimuseo) (luettu 24.6.2024) – Fennia, 01.01.1890, nro 3, s. Struven ketjua on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se sijaitsi valmistuessaan vain Venäjän ja Ruotsin valtakuntien alueella. Ei siis ihme, että Pihlajamäki valikoitui lähes kaksi vuosisataa sitten yhdeksi Eurooppaa halkoneen Struven ketjun mittauspisteeksi. Kirjoittaja Sami Tapanainen on käyttänyt lähteenä pääosin Kiuruveden historiaa ja Savon historia -kirjasarjaa. Lähteet: – Maanmittauslaitos, https://www
Minulle sattui vain yksi puolen minuutin virhe, Vilminko sanoi. Kyllähän jokainen voi juosta tienlaitaa, mutta se käy tylsäksi. Hän aikoi osallistua myös seuraavana päivänä järjestettyyn viestiin. – Suunnistus on hieno laji. Ohjelmassa oli myös makkaranpaistoa sekä arpajaiset. Mukana oli myös perheen Jesse-koira. Samalla Savon reissulla he olivat aikeissa mennä tapaamaan lastenlastaan. Kilpailun johtajana toimiva Kari Saastamoinen Kiuruveden Urheilijoilta arvioi, että tapahtumaan osallistui kaikkiaan yli sata henkeä. kuttelemaan mukaan. Hän nautti tapahtumassa soivasta musiikista. Etelä-Pohjanmaalta, Kauhajoelta, tullut Kerttu Valli odotti maaliviivalla puolisoaan Seppo Vallia maaliin. Martti Köngäs suunnistaja “. Se opettaa nöyrtymään ja näyttää, mitä metsä voi antaa. Tapahtuma pystytettiin pitkälti paikallisten talkoolaisten voimin. Keskiviikkona juostiin yksilökisat, ja torstaina toisistaan mittaa ottivat Eläkeliiton eri piirien joukkueet. – Kyllähän jokainen voi juosta tien laitaa, mutta se käy tylsäksi. Kerttu Valli kertoi, että he olivat tulleet Kiuruvedelle nimenomaan osallistuakseen suunnistuskilpailuihin. Vallin aika ei käynyt pitkäksi kannustaessa. Tapahtumaan saapui suunnistajia ympäri Suomen. Heidän tavoitteenaan oli suoriutua maaliin asti. Kainuusta, Puolangalta, Kiuruvedelle matkanneet Kaarina ja Martti Köngäs olivat keskiviikkoiltapäivänä valmistautumassa tapahtuman ensimmäiseen suunnistuskilpailuun. Eläkeliiton jäsenet nimittäin kerääntyivät Eläkeliiton valtakunnallisiin suunnistusmestaruuskilpailuihin viime keskiviikkona ja torstaina. He kertoivat olevansa liikunnallisia ihmisiä. Siinä huolet haihtuvat. Pohjois-Pohjanmaalta, Vihannista, kisaamaan lähtenyt Vilminko kertoi harrastavansa suunnistusta. Samalla he olivat muutenkin lomareissulla. Varmasti osallistumme illalla myös kisatansseihin, Kerttu Valli sanoi. Heistä mitali ei olisi pahitteeksi Kiuruvedenkään kilpailuista, sillä suunnistusmitaleita oli hyllyyn kertynyt ennestään. Hyvä reitti Maaliviivalla suunnistajia kannustivat kotijoukot. Hän totesi Kiuruveden suunnistusreitin olleen juuri hänelle sopiva. Keskiviikkoilta jatkui Jänteen hallilla järjestettävillä karaoketansseilla, joihin voivat osallistua kaikki halukkaat. Näin lyhyt matka ei ollut raskas, vaan ihan mukava. Maaliin saavuttuaan Pauli Vilminko totesi kiuruvetisen reitin ja metsän mukavaksi. Kompassiakin tarvittiin. – Tämä musiikki on juuri minun makuuni sopivaa. He kertoivat treenanneensa poimimalla metsässä paljon mustikoita ja lakkoja. Suunnistaminen on hauskempaa. Tapahtumaan kuului muutakin kuin suunnistusta. Torstain joukkueviesteihin taas osallistui yhdeksän piirijoukkuetta Eläkeliitosta. Osallistujia tuli Kiuruvedelle ympäri Suomen: etenkin Etelä-Pohjanmaa ja Uusimaa olivat kilpailuissa hyvin edustettuina. Omaa lähtövuoroaan odottelivat keskiviikkona myös eteläpohjanmaalaiset kaverukset Anna-Maija Hautamäki ja Ritva Erkinheimo. He aikoivat niiden jälkeen jatkaa matkaa vielä Iisalmeen suunnistuksen aluemestaruuskilpailuihin, jotka järjestettiin seuraavana viikonloppuna. Heidän tavoitteenaan oli kuitenkin löytää kaikki rastit ja päästä maaliin asti. Suunnistaminen on hauskempaa. Alavutelainen Hautamäki kertoi kulkeneensa valtakunnallisissa suunnistuskilpailuissa vuosikaudet. Nuorimmat kilpailivat 65-vuotiaiden sarjassa ja vanhimmat 85-vuotiaiden sarjassa. TEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI Kilpailut alkoivat keskiviikkoiltapäivänä. – Tykkään tästä metsästä. Sen lisäksi vaaditaan kartanlukutaitoa ja kompassin käyttöä, Saastamoinen kertoi suunnistuskilpailuista. Tapahtuma sai lisämakua myös talkoolaisten järjestämästä letunpaistopisteestä ja kahviosta. Aiomme kulkea suunnistamassa niin kauan kuin pystymme, Ritva Erkinheimo lisäsi. – Minäkään en suunnistusharrastuksen myötä enää pelkää metsässä liikkumista. Suunnistus oli heille yhteinen ja pitkäaikainen harrastus. Eläkeliiton lisäksi tapahtuman järjestämiseen osallistui Kiuruveden Urheilijat. Hänestä oli mukavaa kilpailla erilaisissa maastoissa. – Maastossa liikkuminen vaatii kuntoa. elokuuta 2024 Urheilu Jänteen hallia ympäröivä metsä vilisi eläkeläisiä viime viikolla. Siinä huolet haihtuvat, Martti Köngäs sanoi ennen kilpailun alkua. Keskiviikon yksilöviestissä kilpaili noin 65 suunnistajaa. Tanssia ja letunpaistoa Eläkeliiton valtakunnalliset suunnistusmestaruuskilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Kiuruvedellä. Musiikkipuolesta vastasivat Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen karaokekerholaiset. 16 Keskiviikko 28. Ensimmäisten joukossa maaliin kirmasi Pauli Vilminko. Kortesjärviselle Erkinheimolle kilpailut olivat uudempi harrastus, joihin joku aina onnistuu houEläkeläiset kilpailivat mestaruudesta Eläkeliiton jäsenet kokoontuivat valtakunnallisiin suunnistuskilpailuihin Kiuruveden metsään. Suunnistuksen lisäksi tapahtumaan kuului myös muuta mukavaan, kuten tanssit. Lisäksi se on hyvää jumppaa henkisesti ja fyysisesti, Hautamäki ja Erkinheimo sanoivat. Kiuruveden kilpailut olivat Könkään pariskunnalle lämmittelyä
Pm-rataviesteistä useita mitaleita Pohjois-Savon 9–15-vuotiaiden piirinmestaruusrataviestit juostiin Lapinlahden Valio Areenalla tiistaina 20.8. (Aada Rytkönen, Iida Siponen, Miitta Huttunen, Enni Hyvönen 35.26). P11 4x600m: KiurU 1. T11 4x600m: KiurU 6. Egypti Racing Teamin Facebook-sivulla kerrotaan, että toiseksi viimeisellä pätkällä Allisten autossa alkoi tuntua ylimääräistä tärinää ja ääntä. Yleiskilpailussa tuloksena oli kuudes sija. T13 4x60m aj: KiurU 2. (Miia Nousiainen, Aino Myllylä, Enni Pennanen ja Silja Auvinen 58.41). (Anna Siponen, Iida Pennanen, Sofia Lohvansuu ja Martina Auvinen 11.47,41). Ohessa kiuruvetisten tulokset: P13 4x100m: KiurU 1. Ja hyvällä menestyksellä osallistuikin, sillä Huttunen voitti oman luokkansa ja samalla myös yleiskilpailun. Hänen menopelinään oli Ford Escort RS. Keskiviikkona juostiin yksilökisat, ja torstaina toisistaan mittaa ottivat Eläkeliiton eri piirien joukkueet. (Iida Pennanen, Sofia Lohvansuu, Anna Siponen ja Martina Auvinen 62.69). T15 4x100m: KiurU 5. elokuuta 2024 Kilpailut alkoivat keskiviikkoiltapäivänä. P11 4x50m: KiurU 2. Kiuruveden Urheilijoiden junioriyleisurheilijat saavuttivat kisoista yhteensä kahdeksan mitalia (kaksi sarjavoittoa, kaksi kakkossijaa ja neljä kolmossijaa) sekä neljä pistesijaa, vaikka viime hetkillä joukkueiden kokoonpanoihin tuli muutoksia. Jari Huttunen palasi ralliauton rattiin Kiuruvetinen ralliautoilija Jari Huttunen uumoili alkuvuodesta, että hänen kilpauransa on ohi. AKU LAATIKAINEN Kiuruvetinen osallistui Historic-ralliin ja vauhtikin oli tallella, sillä tuloksena oli yleiskilpailun voitto. He jäivät Huttusesta miltei neljä minuuttia. (Akseli Huttunen, Paavo Lähderinne, Juhani Tikka ja Peetu Spolander 8.59,58). (Enni Pennanen, Miia Nousiainen, Silja Auvinen ja Aino Myllylä 50.92). (Miia Nousiainen, Aino Myllylä, Silja Auvinen ja Enni Pennanen). (Miitta Huttunen, Aada Rytkönen, Iida Siponen ja Enni Hyvönen 9.28,61).. (Valtteri Toivanen, Ville Laukkanen, Niilo Auvinen ja Emil Mäki 35.39). Anna-Maija Hautamäki (vas.) ja Ritva Erkinheimo tuumivat, että suunnistaminen pitää hyvässä kunnossa henkisesti ja fyysisesti. (Akseli Huttunen, Juhani Tikka, Paavo Lähderinne ja Peetu Spolander 61.65). Maaliin Huttunen ajoi toisena, mutta kilpailun jälkeisessä teknisessä tarkastuksessa ranskalaisen Florent Todeschinin ajama Ford Escort RS todettiin sääntöjen vastaiseksi. Allisille luokkavoitto Lahden Historic-ralliin osallistuivat Kiuruveden Urheiluautoilijoista myös Niko Allinen ja hänen kartanlukijansa Marko Allinen. T11 4x50m: KiurU 7. Suunnistuskisoissa suut sai makeaksi lettukojulla. (Anna Siponen, Iida Pennanen, Sofia Lohvansuu ja Martina Auvinen 58.79). Toiseksi kilpailussa ajoivat takavetoisella Opel Ascona 400:lla Marko Uutela ja Ville Mäkelä, jotka Huttunen voitti 31,8 sekunnilla. Lettumestareina toimivat muun muassa Saara Huttunen (vas.) ja Irja Mäyrä. (Ville Laukkanen, Niilo Auvinen, Emil Mäki ja Valtteri Toivanen 10.15,23). Se sai heidät lopussa varuilleen ja hiljentämään vauhtia, jotta kaksikko pääsi maaliin saakka ja sai kerättyä sarjapisteitä. T15 4x80m aj: KiurU 4. Kolmansia olivat Tommi Hannuksela ja Jukka Vihtalahti Ford Escort RS:llään. Jänteen hallilla oli tapahtuman aikaan erilaisia pihapelejä, joissa myös Kaarina Köngäs kokeili taitojaan. He voittivat luokkansa, jossa veljekset olivat tällä kertaa ainoat osallistujat. 17 Keskiviikko 28. Ajaminen maistui, sillä kisajärjestäjien raportin mukaan kiuruvetinen nähtiin kilpailun aikana useaan otteeseen mairea hymy kasvoillaan. Alliset ajoivat kaksipäiväisessä rallissa Ford Escortilla enintään 1300-kuutioisten ja vuosimalliltaan 1970–1975 autojen luokassa. T13 4x600m: KiurU 3. Huttunen ajoi Lahdessa uransa ensimmäisen kisan takavetoisella autolla. T13 4x100m: KiurU 3. Nyt mies kuitenkin teki ainakin väliaikaisesti paluun erikoiskokeille, sillä Huttunen osallistui viime viikonloppuna Lahdessa ajettuun Historic-autojen kilpailuun. Huttusen kartturina nuotteja luki Topi Luhtinen. Niinpä kovaa vauhtia pitänyt Todeschini hylättiin ja Huttunen nousi yleiskilpailun voittajaksi. P13 4x600m: KiurU 3. T15 4x800m: KiurU 3
Lupiksella pidettiin esteratsastuskisat Kiuruveden Ratsastuskeskus Lupiksella järjestettiin viime viikolla perjantaista sunnuntaihin kestäneet esteratsastuskilpailut, joissa kilpailtiin niin seura-, aluekuin kansallisella tasollakin. harjoitusottelun Kajaanin Hokkia vastaan Kiuruveden Aamulypsy Areenalla. Lauantain pelimatka vei Tuntemattoman maisemiin Paloaukealle. Reissun maalikuningatar oli neljällä maalillaan Miitta Huttunen, perintöprinsessoina tulevat kolmen maalin Martta Kattainen ja Kristiina Vartiainen, kahden osuman Oona Kumpulainen sekä yhden maalin pelaajat Lilli Hyvärinen, Hilla Kainulainen ja Seela Virolainen. Ovet aukeavat kello 17.30 ja itse ottelu alkaa kello 18.30. 18 Keskiviikko 28. Päivän toisessa ottelussa hyvin tsempanneen KiuPan kintereisiin iski väsy, ja Yllätys voitti maalein 9–1 Sini Laitisen tehtyä KiuPan maalin kymmenisen minuuttia ennen loppuvihellystä. KiuPan 7–3 voittolukemat viimeisteli mainiosti laitapelaamisessa onnistunut Akseli Huttunen. Hirvijärven Ratsastajista sijoituksille ylsivät Aino-Kaisa Kuosmanen ja Lillin Loiste 75 cm:n esteillä sekä Emma Kauhanen ja Galion 95 cm:n ja 100 cm:n kilpailuissa. IPK:n toimistolta Iisalmen Karhun Kellarista on saatavilla ennakkoon 100 lippua. Seuraavaksi hän on tositoimissa marraskuun lopulla Kiuruvedellä pidettävissä Turpaanvetotalakoissa. Juusti on nyt otellut ammattilaisena viisi kertaa ja tuloksena on kolme voittoa ja kaksi tappiota. Sunnuntaina P13 jatkoi hyvin sujunutta kauttaan Lapinlahdella iltaotteluiden merkeissä. ja ennen AlueSM-kisoja järjestetään vielä pelileiri 31.8. Anni Niiranen ja Pilvet voittivat 80 cm:n kilpailun ja ykkössijalle pääsivät myös Julia Vastamaa ja Dream D’Hoogpoort sekä samalla hevosella Iisa Knuutinen 90 cm:n kilpailussa. Kanssaja vastapelaajiaan pari vuotta nuorempi Aada Rytkönen vastasi KiuPan ainoasta maalista 1–3 tappiossa KuPSia vastaan. Päivän toinen ottelu Yllätys/ STPS-tyttöjen yhteisjoukkuetta vastaan meni KiuPalta rätkimiseksi, mutta tällä kertaa sekin riitti voittoon. 75 cm:n kilpailussa ykkössijalle ratsasti Riikka Kilvensalmi Kihiveikolla ja 70 cm:n esteillä Nelli Liimatainen ratsunaan Pilvet. Ennakkoarvio osui oikeaan ja Kuorikkaan nurmella nähtiin kova, mutta reilu vääntö P12-sarjan ykkösen pisteistä. SPECIAL 2022 Dahlgrenin sijoitus oli toinen prosentein 67.20%. LuoWo on lisäksi aloitellut kesätauon jälkeen lasten lentopalloharjoitukset Eja F-junioreille (2014–2017 syntyneille) ja D-tytöille (2012–2013 syntyneille). Maalintekijöinä tuttu kolmikko Kiviranta-Eskola-Nousiainen. Vaikka kertaalleen KiuPa oli ottelun kuluessa tappiolla, loppulukemat olivat kuitenkin 3–2 KiuPalle. Arttu Ritvanen suunnisti voittoon 18ja Olli Kouvalainen 20-vuotiaiden sarjassa. Tarkat aikataulut löytyvät LuoWon Facebook-sivulta. C-poikiin on valittu pelaajiksi Joonas Piippo ja Aaro Nousiainen ja C-tyttöihin Petra Vainikainen. KiuPan kahden joukkueen valmentajien Anne Hyvösen ja Eija Savolaisen raporttien mukaan pelit kulkivat iloisella meiningillä ja voitokkaastikin, jota myös neljä voittoa kuudesta pelistä todistaa. Yhtään maalia ei Joonas Piipon vartioimaan KiuPa maaliin mennyt, sen sijaan Hurttien maaliin KiuPa osui kahdeksan ja JIPPOn maaliin yhdeksän kertaa. Sorsaluvan aattona maanantaina KiuPan peliviikko käynnistyi Kuorevirran nurmella P12-joukkueen yksittäisellä ottelulla FC Siilin yhtä vuosikertaa vanhempaa tyttöjoukkuetta vastaan. Päivän ensimmäinen ottelu sikäläistä Yllätystä vastaan sujui valmentaja Markku Kamusen kuvien mukaan päättyen KiuPan 6–2 voittoon. Otteluun on yleisöllä vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti. Tiina Dahlgren edustaa Iisalmen Koljonvirran Ratsastajia. Kevään alkusarjassa KiuPan kohtaama FC Siili tiedettiin jo ennakkoon varsin fyysiseksi ja taitavaksi joukkueeksi. Kesän 2002 korvamatorenkutuksen mukaan kesää on kuitenkin vielä jäljellä, samalla kun KiuPan peli kypsyy ja kehittyy kuin puolukkasato ikään. kun Onni Leinonen tälläsi ensimmäisen puoliajan hattutemppunsa lisäksi neljännen maalinsa. Onneksi apuksi Kuopion Lippumäen ylipainehallin pelimatkalle löytyi pelaajia seuran nuoremmista ikäluokista. Kiuruveden Ratsastajista 50 cm:n kilpailussa Inka Mikkonen ja Savion Elvis sekä Vilja Kiiski ja Kihiveikko sijoittuivat ykkösiksi. Kiuruveden jäähallissa on 340 seisomapaikkaa. Illan kovimmat tehot nakutti Juho Nousiainen kahdeksalla maalilla. Lisäksi aluetason luokassa Helppo A, A:2 2022 sijoitus oli kolmas prosentein 65,362%. järjestettäviin AlueSM-kisoihin. Myös kiuruvetinen Eveliina Väänänen on valittu C-tyttöjen joukkueeseen ja C-poikiin on valittu muutaman kauden LuoWossa pelannut Onni Kumpulainen. Valintaleiri järjestettiin 16.– 18.8. Harrastevuorolle ovat tervetulleita kaikki iästä, sukupuolesta ja taitotasosta riippumatta. LuoWolla on myös harrastevuoro, joka kokoontuu torstai-iltaisin. P13:lla vilkas viikonloppu Pelien täyteinen oli P13-joukkueen viikonloppu, ohjelmaan mahtuivat miniturnaukset sekä lauantaina että sunnuntaina. Luowolaisia mukaan AlueSM-kisoihin Lentopalloseura Kiuruveden Luomu-Wolleyn pelaajia ja taustahenkilöitä on valittu Itä-Suomen edustajiksi Kuortaneella 20.– 22.9. IPK pelaa harjoituspelin Kiuruvedellä Viime keväänä miesten jääkiekon Mestis-mestaruuden voittanut Iisalmen Peli-Karhut pelaa perjantaina 30.8. Tytöille voittoja ja tappioita Meeri Ryynäsen luotsaama T13-joukkue kärsi sunnuntaina lentsujen ja loukkaantumisten aiheuttamasta pelaajakadosta. Juusti voitti kaikin tuomariäänin ottelun, jossa käytiin neljä kolmen minuutin mittaista erää. Tappiotonta kautta edelleen pelaava P13 oli jokseenkin ylivoimainen Lieksan Hurttia ja JIPPOa vastaan. Haapavedellä Kujalan tilalla ratsastetuissa aluetason kouluratsastuskilpailuissa. KiuPan pelit kotikentillä jatkuvat lauantaina P9-joukkueen kohdatessa KuPSin ja Kuopion Elon Kuorevirralla. Elia Juusti nyrkkeili voiton Kemissä Tiina Dahlgren ratsasti hyvin Kiuruvetisellä Tiina Dahlgrenilla oli menestyksekäs lauantai 17.8. Pitkän tauon jälkeen kilpailuissa mukana ollut Dahlgren menestyi kahdessa luokassa hevosella Pin Rock’s Hannibal, jonka omistaa Ulla Huttunen. Lisäksi Kiiski ja Kihiveikko olivat ykkösiä 60 cm:n esteillä. Sarjan voittaja oli kuitenkin Kainuusta, joten Anna sai lopulta kultamitalin kaulaansa.. Kiuruveden Urheilijat saavutti kisoista yhteensä viisi mitalia, joista neljä oli kultaa ja yksi hopeinen. LASSI MYLLYLÄ PEKKA KATTAINEN Joukkue on edelleen ilman tappioita tällä kaudella. Lopulta helpotusta kotiyleisölle tarjosi Elias Nuutinen, joka karkuutti KiuPan jälleen kahden maalin karkumatkalle pelin toisella maalillaan, kun toinen puolikas oli vanhentunut kymmenisen minuutta. Kiuruvetisen Aki Pennasen valmentama ammattinyrkkeilijä Elia Juusti otteli viime lauantaina Kemin Kivinyrkki Boxing Nightissa virolaista Madis Hiietiä vastaan 90,7-kiloisissa. Suunnistajille aluemestaruuksia Suunnistuksen Savo-Karjalan aluemestaruuskilpailut pidettiin Iisalmen Partalan maastossa viime lauantaina. T9-ikäluokka matkasi sunnuntaina Ylämyllylle, jossa jäivät myös Teuvon takin hihat bussin hyllylle Grand Slamin pysähtyessä yövirtsalle taannoin. Otso Kiviranta tyylitteli hattutempun, kertaalleen osuivat Sampo Eskola, Juho Nousiainen ja Tiitus Kumpulainen. Lisäksi syyskuun alussa alkavat harjoitukset C-pojille (2010– 2011 syntyneille). Iida Siponen löysi rastit hopean arvoisesti 10-vuotiaiden rastireitillä samoin kuin Anna Siponen 14-vuotiaissa. elokuuta 2024 Urheilu KiuPan P13 urakoi neljä voittoa Elokuun painuessa loppupuolelle lähenevät myös jalkapallosarjat loppuaan. KiuPan ensimmäisen puoliajan maalikimara tuotti tauolle turvallisen tuntuisen 4–1 johtoaseman, joka oli kuitenkin sulaa vieraiden toisen puoliajan alun rynnistyksen tuottamilla kahdella maalilla. Otso Kiviranta teki viisi, Juho Kamunen ja Sampo Eskola kaksi maalia per sierainpari. Niilo Kouvalainen oli 16-vuotiaiden kisassa sijalla kaksi, mutta voittajan ollessa Pohjanmaalta, Niilo pokkasi aluemestaruuuskultamitalin. Valmennustiimeihin valittiin Jouni Piippo ja Minna Roivainen, jotka ovat molemmat LuoWosta tuttuja valmentajia. Seuratason luokassa Helppo B, K.N. Vain pari minuuttia ehti kulua, Varsin topakasti sai P12 vääntää sarjapisteistä FC Siili/T-joukkuetta vastaan. Ottelussa nähtäneen kentällä myös kiuruvetislähtöinen pelaaja, sillä hyökkääjä Henri Knuutinen edustaa viime kauden tapaan IPK:ta. Kiuruvetisistä mukana oli sekä Hirvijärven Ratsastajien että Kiuruveden Ratsastajien ratsukoita
Kerran hän sai selkäänsä niin, ettei siitä meinannut toipua. Kerran koulusta tullessa Eino putosi suohaudan jäihin ja kastui läpimäräksi. Huutolaispojan ruoka ei aina ollut samanlaista kuin muulla talonväellä. Toisissa paikoissa oli ymmärtävää isäntäväkeä, ei esim. Jälet piti lapioija kelkkaan ja vetää kauaks järven jäälle. Ne painavat häntä, masentavat ja vaikuttavat ihmissuhteisiin. Kirjailija Heidi Jaatisen Vuolle-kirjan julkistamistilaisuus Kiurusalissa 1.9. Iisalmen Peli-Karhut voitti jääkiekon Mestiksen mestaruuden ensimmäistä kertaa historiassaan tänä vuonna. Rantonen ei muista isäänsä. Hän oli poissa kotoa, töissä ja kuoli jo Einon ollessa 3–4 vuoden ikäinen. Kerran minä menin ukkoskuuron aikana latoon ja nukuin kurja sinne. Selkäsauna pelotti aina eniten. Mökki ei kuitenkaan palanut. Ja sen Rantonen muistaa, kun lasten ollessa keskenään pääsi tuli irti – oli innostuttu polttamaan paperia tuijussa ja koko joukko joutui talvisydännä juoksemaan avojaloin kylän suuntaan. annettu selkään kertaakaan, toisissa huutolaispoikaa kohdeltiin huonommin kuin koiraa ainoana tarkoituksena nostaa ne rahat, jotka kunta maksoi ylöspidosta. Tuossa paikassa herätys tuli aamulla neljän aikaan. Aikakautta setviessään Jaatinen järkyttyi siitä, kuinka jakautuneita ihmiset olivat eri yhteiskuntaluokkiin, vaikka siitä ei haluttu juuri puhua. Mitä enemmän ihminen hiljentyy, sitä enemmän hän kuulee. Kyseessä on kolmas sukuromaani. Yöjalkaiset pojat kuseksivat hankeen ovenpieliin ja minua siitä syytettiin. – En kurja arvannut kaataa maahan tullessa. Paremmin Rantonen muistaa asumisen Keskuksen savusaunassa. BABA RAM DASS Viikon miete Vitsikästä Neito valitti lääkärille vatsavaivoja. Siellä heidät nähtiin ja otettiin lämpimiin. Eräässä talossa maitopullo täytettiin vasikoille tarkoitetulla pilaantuneella juomalla. Eino oli silloin paimenessa. Eino selitti tilanteen ja sanoi, ettei hän uskaltanut. Oli noutamassa lehmiä ulkometsästä. Äiti kulki kylällä töissä ja keitti ulkona kiveyksessä ruokaa. Aikaisemmat kirjat Koski (Gummerus) ja Suvanto (Gummerus) ovat ilmestyneet vuonna 2018 ja 2021. Koski oli vuoden 2019 Savonia-palkinnon voittaja. Eino jätti pullon avaamatta koulussa, mutta joutui taloon tultuaan juomaan pullon tyhjäksi. Naapurit valittivat Einon kohtelusta kuntaan ja piirimies lähti ottamaan asiasta selvää. – Sitä minä oon monesti aatellu, että kun ee suanu nukkua ees penkillä, vaan ovensuussa lattialla, vetoisimmalla paikalla. Asuttiin Kalliokylässä Tillimäki–nimisessä mökissä, missä oli turpeilla vuoratut seinät, akkunatkin peittyi. Minä menin tietysti pellolle – ilman ruuvanmurua. Muutamassa talossa annettiin joka aamu urakka kitkeä turnipsia määrätty ala. – Helteellä palo korvatkin, turposivat suuriksi ja rupisiksi kuin sialla. HEIDI JAATISEN KIRJAN JULKISTAMISTILAISUUS 1.9. Joku loimenrekale siinä oli, johon piti yrittää kääriytyä. Tavallisesti hän nukkui tunnilla pulpettiinsa ja opettaja kehoitti siirtymään eteiseen halkolaatikon kannelle. (Kiuruvesi-lehti 28.8.1974) Eino Rantonen sanoi, että se kuvakirja, jota hänen oli luettava laspena, pysyy povitaskussa kuolemaan saakka. Huutolaispojalla teetettiin töitä kesällä ja talvella. elokuuta 2024 Viikosta viikkoon MENOVINKIT Mestiksen harjoitusottelu IPK–HOKKI pelataan Aamulypsy Areenalla kello 18.30. Se sano, että kyllä sinä kohta uskallat. Ja lähdettiin kouluun. Eino ajettiin navettaan harjaamaan lehmiä ja luomaan lantaa. Eino Rantonen oli huutolainen useissakin eri paikoissa. – Jos lasta oikein rääkätään ja nöyryytetään, niin ei se siitä kokonaan selviä – näin minä käsitän. – Ei mitään hätää, ilmavaivoja ne vain ovat. Iltasen aikaan isäntä kysy keppi käessä, että otatko selkääs vai mänetkö pellolle. Lauantai-iltana saunasta piti lähteä pois ihmisten kylpyajaksi. Sään takia ei urakasta saanut 50vuotta sitten Eino Rantonen kertoo huutolaispoikana olemisestaan tinkiä. Sekin haettiin kylmästä ladosta. Kirja jatkaa Jaatisen sukuhistoriasarjaa. Ja sitten tietysti se, kun hänet tästä saunasta myytiin kunnan huutolaispojaksi ja hän joutui eroon sisaristaan. Tilanne näytti kovin hyvältä ja siihen uskoon jäi piirimieskin. Sanoi tuoneensa Einolle nauriita, ettei aika käy pitkäksi. Dokumentaristisella otteella kirjoitettu romaani Vuolle sijoittuu Kiuruvedelle vuosiin 1927–1937. – Yhessä talossa piti kaikki kusetkin minun siivota. klo 13. taa, mitä tämä jako teki ja tekee meidän yhteisölle, kun kuitenkin meillä kaikilla on kaipuu kuulua yhteiKirvesmies Eino Rantonen (48) sanoi, ettei hän pääse tämän elämänsä aikana eroon lapsuusvuosien ikävistä muistikuvista. – Tässä ovat nyt ne kaksi pierua pitsilakit päässä, neito sanoi happamasti.. IPK nousi Mestikseen vuonna 2016. Runsaan vuoden kuluttua tuli neito kadulla lääkäriä vastaan kaksosten vaunuja työntäen. Isäntä tuli piirimiehen mukana suuri naurisnippu käsissään. Talossa tietysti ihmeteltiin, miksi en tuonut kaikkia. Otti pitkän, monimetrisen riusan ja alko sillä hakata. Talon isäntäväki ei periaatteensa vuoksi antanut ruumiillista kuritusta, mutta vaatteita ei annettu kuivata. 19 Keskiviikko 28. Kun hän sieltä pääsi pihaan, heräilivät talon samanikäiset pojat. Rangaistus oli se, että seuraavana päivänä piti mennä märissä vaatteissa kouluun. Osa lehmistä oli naapurin suuren härän lähettyvillä, eikä hän tohtinut lähteä niitä hakemaan. –Siitä olen yrittänyt kirjoitIPK–HOKKI 30.8. – Siinä oli semmoinen 20– vuotias poika siinä talossa
Ajatus kaverin auttamisesta, lähimmäisen huomaamisesta on hukassa, koska oma elämä ja maailmankuva on särkynyt. Omilleen on niin helppoa olla kiva ja ystävällinen, mutta entä tapaamasi ihminen kadulla, jonka huomaat ajattelevan asioista päinvastaisesti kuin sinä itse. Nyt lähimmäistä pitäisikin rakastaa. 017 770 0421 p. On ”meemejä” ja sitaatteja, jotka haluavat osoittaa, että vain oma puolue on oikeassa. On helppo rakastaa ihmistä, josta pitää ja jonka kanssa on helppo keskustella. Siellä laulavat toisenlaiset linnut. Kuinka mielellämme ohittaisimme sanaakaan sanomatta ihmisen, jonka kanssa meillä on huonot välit tai muistamme, että hän on sanonut joskus meille pahasti. Ajattelen ja pelkään pahinta. Tämä hämmentää pientä ja isompaa kulkijaa. klo 15 Ke 4.9. klo 13 klo 13 Jumalanpalvelus Jumalanpalvelus Sulkavanjärven kyläkirkossa, Sulkavanjärven kyläkirkossa, uusitun kirkon käyttöönotuusitun kirkon käyttöönottojuhla jonka jälkeen kirkon tojuhla jonka jälkeen kirkon 60-vuotisjuhla. 017 770 0421 Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. Hautakiviä • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. KASTETTU KASTETTU Aarne Johannes Jokitalo Aarne Johannes Jokitalo Mikael Iisakki Antero LeiMikael Iisakki Antero Leiviskä viskä Kuolleita Seurakunnat p. 07.08.2024 Kiuruvesi Äiti kultaisin on meidät jättänyt, mummo rakkain pois nyt lähtenyt. Kuinka se meiltä onnistuu. Lämmin kiitos suruun osaa ottaneille. Luosola s. Harva meistä kuitenkaan haluaa olla täysin yksin. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee La 31.8. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone, raamattupiiri, takkahuone, perjantaina Rinnekodilla. klo 18.30 RaamattuRaamattuluokka ja seurat Ry:llä. Lämpimät kiitoksemme osanotosta suruumme. 20 Keskiviikko 28. En olekaan oman maailmani keskipiste. mänä Kiuruveden kaupunki. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. 29.07.2024 Kiuruvesi Me kutsumme häntä, mutta hän ei käänny enää. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Meille niin rakas Eevi KORHONEN o.s. Kirjoittelua näkee jopa sellaisilta toimijoilta, joiden tulisi ammatikseen puhua lähimmäisen rakkaudesta. Eevi Korhonen 91 v. klo 10 klo 10 Messu, yrittäjien kirkMessu, yrittäjien kirkkopyhä kopyhä klo 11.30 klo 11.30 Seurat Seuratuvalla. Tutkimme Joh.ev:ia. elokuuta 2024 Hartaus Lähimmäinen Hengelliset 2 Keskiviikko xx. Jos en pidä itsestäni, en luota, että kenelläkään olisi hyviä aikeita tai vilpitöntä ystävyyttä minua kohtaan. Me voimme tarkkailla ympäristöämme ja havainnoida, onko joku yksin, kaipaisiko hän tukea ja seuraa. Vastuuryhvelä, Lang-Matsi). xxxxkuuta 2021 www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Hän on tasapuolinen meidän kaikkien kohdalla. Vastuuryhmänä Kiuruveden kaupunki. Kiitämme Virranrannan hoitajia äidin hyvästä hoidosta ja huolenpidosta. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. Terho Samuel Kumpulainen Terho Samuel Kumpulainen 74 v. Omaan joukkoon, poliittiseen puolueeseen, kansaan tai uskontoon kuuluvaa rakastetaan. Se ei ole aina helppoa varsinkaan nykypäivänä, jolloin arvostetaan yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä aivan toisella tavalla kuin ennen. Ti 3.9. (Penttinen, Kivelä, Lang-Matsi). Opetus on saattanut tuntua alkuun oudolta, sillä juutalaiset olivat oppineet silmä silmästä ja hammas hampaasta. Muut ovat helposti vihollisia, joihin voi suhtautua epäluuloisesti tai jopa vihamielisesti. Rakkaudella muistaen ja ikävöiden Tuija perheineen Tarja perheineen Timo perheineen Teija perheineen Tommi perheineen siskot ja veli perheineen muut sukulaiset ja tuttavat Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. klo 10–14 ”Palvelevat kädet” toimintapäivä Immanuel lasten päiväkeskuksen hyväksi La 31.8. Viime vuosina on puhuttu paljon kiusaamisesta kouluissa ja työpaikoilla. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Jani Salokangas ym. To 29.8. 26.07.1961 Kiuruvesi k. Kokemus Jumalan rakkaudesta aukaisee silmät. Puolisoni, isämme, ukkimme Terho Samuel KUMPULAINEN s. Jossain vaiheessa joku on auttanut jokaista meistä. 26.02.1933 Suistamo k. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. Ilkeä, epäkohtelias ja ylimielinen käytös on lähellä meitä jokaista. Hiljaa kaikuivat kellot yli kotoisen kirkkomaan, sinne saatoimme äidin rakkaan, isän vierelle nukkumaan. Jos ajattelemme olevamme elämämme keskipiste ja Jumala toimii vain jossain kaukana taustalla, myös lähimmäinen on hukassa. klo Su 1.9. luokka ja seurat Ry:llä. Teemme myös helposti rajoja toistemme välille. Seppo Johannes Vartiainen Seppo Johannes Vartiainen 63 v. klo klo 10 klo 10 Messu (Häyrynen, KiMessu (Häyrynen, Kivelä, Lang-Matsi). 5:43). 02.08.2024 Kotona Kuuselassa Aamuruskosta iltaruskoon kulkija elämän taivaltaa. Varmaan jokainen voi tästä itsensä tunnistaa. Somessa näkee paljon myös poliittista vihapuhetta. klo 18.30 Pe 30.8. Tie kaverin auttamiseen ja huomaamiseen käy sitä kautta, että suhteeni Jumalaan korjaantuu. Hän on matkalla lapsuutensa metsiin, sinisen kukan ja kultaisen syksyn maahan. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. (Penttinen, 60-vuotisjuhla. 13.01.1950 Kiuruvesi k. klo 18 Israel ilta, Jani Salokangas ja miesten lauluryhmä Su 1.9. Ke 4.9. Tutkimme Joh.ev:ia. Lämmin kiitos osanotosta. Ihminen tarvitsee ihmistä, lähimmäistä ollakseen ihminen toiselle. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Pe 30.8. Seurat Seuratuvalla. Tervetuloa uudetkin jäsenet. Su 8.9. Su 8.9. Oletko koskaan miettinyt, kuka on sinun lähimmäisesi. 74 v. Samoin erilaiset vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat kiusaamista sekä syrjintää. Nyt on minun vuoroni auttaa. Asettelemme ihmisiä arvoasteikossa korkeammalle tai matalammalle. Samalla tavalla mekin voimme yrittää oppia tunnistamaan lähimmäisen tarpeen ympäristössämme. Vastapuolta lynkataan ja haukutaan ja koetaan sen olevan oikeutettua. Kivelä, Lang-Matsi). Rakkaamme Seppo Johannes VARTIAINEN s. Siunausta viikkoosi! LINDA HYYTIÄINEN Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Su 1.9. Sodat ja väkivalta, konfliktit ja riidat näyttävät, että vuorisaarnan opetukset eivät ole niin sanotusti takaraivossa, vaan vallalla on vielä ennemmin: ”rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’” (Matt. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale. Jos en ole sovinnossa Jumalan kanssa, en ole sovinnossa itseni kanssa, enkä sen myötä lähimmäisen kanssa. Jumala ei kuitenkaan tee niin. Tervetuloa uudetkin jäsenet. Kiittäen ja kaivaten Terttu Harri perheineen Merja perheineen Hannu perheineen Sisko perheineen Pasi perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus tomitettu läheisten läsnä ollessa. Määränpäähän saapuessaan uneen rauhaisaan vaipua saa. perjantaina Rinnekodilla. 63 v. KUOLLUT KUOLLUT Eevi Korhonen 91 v. Jeesus opettaa vuorisaarnassa kohtelemaan lähimmäistään niin kuin toivoo itse tulleensa kohdelluksi. Kun Jumala on keskipisteessä, en tuijota ensimmäisenä omaan napaani, vaan yritän miettiä lähimmäisen hyvinvointia yhtä lailla. Kaivaten ja kiittäen Isä Riitta perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus tomitettu läheisten läsnä ollessa
Syntyi Lapinsalon Pihlajamäkeen ja muutti Niemiskylän Lahteen 1850-luvulla. Samoin kyläkirjaston puuhaaminen. elokuuta 2024 Vuonna 1927 kirjoitetussa kirjasessa tuodaan esille Kiuruveden kunnan asutukseen ja kansanopetuksen vaiheisiin 1500 –1927 luvulta. (Lähdetieto: Niemiskylän kylähistoriikki, Heikki Pennanen) Eero Lämsä Abram Lämsä oli itseoppinut talonpoika, jonka isännyydelle luotiin perusta Lahden, Myllykentän ja Liejun tiloille. Hänkin oli itsenäisen kehityksen miehiä, ilman opetusta ja ohjausta hän oli hankkinut varman maailmankatsomuksen ja käytännöllistä oppia niin paljon, että voi hoitaa yhteisiä asioita. Yhteiskunnallisiin asioihin hän otti osaa innolla ja oli pitemmän aikaa kihlakunnanoikeuden lautamiehenä. Kanssaperillisten erottua, Aappo jäi yksin elämään Lahden taloa, jonka laittoi perheensä kanssa paikkakunnalla esimerkiksi kelpaavaan kuntoon. Aappo oli mukana monissa aikansa merkittävissä hankkeissa näillä seuduilla. Valtakunnallisten herättäjäjuhlien järjestäminen Niemiskylässä 1899. Aappon toivomuksesta hänen kuolinilmoitukseensa laitettiin tämä lause: Kristus on minulle elämä ja kuolema on minulle voitto. 1895–1903. Niistä mainittakoon esimerkiksi Niemiskylän koulun perustaminen 1887. Esille nostetaan Abram (Aappo) Lämsä ja todetaan, että hän jätti huomattavan vaikutuksen oman kylänsä ja Kiuruveden taloudelliseen ja henkiseen elämään. hätäaputoimintaa järjestämässä. Konttori avoinna: MA-KE klo 8–16 TO klo 8–12 etäasiakaspalvelu p. Vanha Aappo harrasti erityisesti suoviljelyn laajentamista ja olikin kylvöheinän uranuurtaja näillä seuduilla. 21 Keskiviikko 28. Aappo Lämsä syntyi v. Kunnallislautakunnan esimiehenä hän toimi v. Vakaumukseltaan hän kuului heränneisiin. 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi PE suljettu Kiuruvesi-lehden aukioloajat muuttuu 1.9.2024 alkaen LEHTI OY KIURUVESI-LEHTI 70 VUOTTA. Hän oli tunnettu myös herännäisyydestään ollen koko elämänsä ajan kansanvalistuksen ja -opetuksen harras ystävä. Kunnallislautakunnan esimiehenä hän oli järjestämässä sen aikaista kunnallista köyhäinhoitoa. Aappo Lämsä kuului myös kustannusosakeyhtiö Herättäjän hallitukseen. Suurina katovuosina hän oli monissa luottamustehtävissä, mm. Lämsien tullessa silloin Niemiskylän Laajalahden omistajiksivuonna 1855, oli tilan viljelypinta-ala vain muutamia hehtaareja. Abram Lämsä toimi kunnallislautakunnan puheenjohtajana vuosina 1895–1903. 1833 Lapinsalon Pihlajamäessä, josta perhe siirtyi hänen nuoruutensa päivinä 1850-luvulla Niemiskylän Lahteen. Aappo, niin kuin koko veljessarja, kuuluivat heränneisiin ja käyttivät pukeutumisessaan körttipukua. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että he olisivat olleet vaelluksessaan erityisen synnittömiä. Aappo Lämsä vaimoineen. Näin kerrottiin Abram Lämsästä kotiseutuyhdistyksen kuva-arkistossa. Kaisa Niskanen (lähetti Yrjö Lämsä) LUKIJOIDEN MUISTOJA VALOKUVASTA ABRAM LÄMSÄ VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTON KÄTKÖISTÄ Abram Lämsä (1833–1915)
alkaen) klo 19-20.30 Liikuntahalli Kaukalopallo (8.9. -----------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. 13.00 Heidi Jaatisen kirjan julkkarit Kiurusalissa. Asunto on myynnissä huutokaupat.com -palvelussa ja löytyy hakusanalla Kallentuvat. alkaen) klo 19-20.15 Jäähalli Sunnuntai Futsal (20.10. Seura luovuttaa alueensa kenelkerholle koirakokeita varten, metsästys on sallittu koirakokeiden aikana kunhan ei tahallisesti häiritse koetta. IKÄÄNTYNEET JA ERITYISRYHMÄT: Maanantai Tuolijumppa (helppo) klo 13.30-14.15 Seurakuntatalo Lentopallo klo 14-16 Liikuntahalli Päivävesijumppa (keskitaso), ovet avataan klo 14 klo 14.30-15 Uimahalli Kuntojumppa (vaativa) klo 15-15.45 Yläkoulun peilisali Sisäcurling (16.9. 0400 271 143. perusaskeleitten hallitseville klo 19.15 Hidas valssi. Rivi-ilmoitukset Muistilista Asuntoja Tiedoksi Mykyrokkaa seuraavan kerran 29.8. 0405271633 Lämpimästi tervetuloa kursseille, HARKKA -kerhoihin, yleisöluennoille ja tapahtumiin! KIRJASTO Su 1.9. Tapahtuman järjestävät Pohjois-Savon Liikunta / ILLI-hanke ja Kiuruveden liikuntapalvelut LIIKUNTAPALVELUIDEN OHJATUT RYHMÄT: Syyskausi 9.9.-13.12.2024. klo 9–11 liikuntahallilla. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 10–11.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). matkat 250/800 m. 2 km, N, N17/19/40-70 5v. Syyslukukausi käynnistyy 23.9. klo 18.30 Foksilla. TERVETULOA! -----------------------------------------------Eläkeläiset ry:n Tulenliekki reissuun lähtö Puistonkulmalta pe 30.8. Kurssipaikan osoite Koskentie 2, p. Vieras metsästäjä kulkee aina isännän mukana. alkaen) klo 15.45-17 Liikuntahalli KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Hyvän olon olohuone 5.9. alkaen) klo 20-21.15 Jäähalli Salibandy ja futsal: 4 € kerta, 20 € / 10 x kortti, 25 € puolikausi, 40 € koko kausi Jääkiekko ja kaukalopallo: 12 € kerta, 80 € / 10 x kortti, 90 € puolikausi, 150 € koko kausi PERHEET: Vauvaja perheuintiin mahtuu vielä mukaan! Ryhmät alkavat la 7.9. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Sydänkerho kokoontuu to 5.9 klo 14 Kiuruveden ev.lut. klo 9.00. Heikki Lång p. En voi leipoa muutamaan viikkoon sairastapauksen vuoksi. 22 Keskiviikko 28. elokuuta 2024 4 Keskiviikko xx. tilausten perusteella. alkaen) klo 19-20.30 Liikuntahalli Jääkiekko (4.9. Saaliskiintiö on 15 pistettä. -----------------------------------------------Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit aloittaa syksyn kurssit. Hyvää alkavaa syksyä. menn. Muihin ryhmiin ilmoittautuminen paikan päällä ohjaajalle. kimppakyydein, kyytimaksu 5€/hlö. Vieraslupia myönnetään pienpedon, jäniksen ja kyyhkyn metsästykseen. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Ilmoittaudu etukäteen seniorikuntosaliin p. Ilm. 050 354 2023 /Seija. KUNNON MUMMOLA IKILIIKKUJILLE To 5.9. Avoinna: ma–to 8–16 kpl VUOKRATAAN yksiö 30 m² kaksio 42 m² kaksio 45 m² 30 m² 200 m², liiketiloja keskustassa, jaettavissa Myydään KT-KAKSIO 55 m² Rinnekatu 3, 3. Lähtö klo 10 linja-autoas. 040 7530 370 -----------------------------------------------Leivonnaisten myyntiä ei ole toistaiseksi torilla. -----------------------------------------------Kuulonhuollon kerho torstaina 29.8. seurakuntatalon monitoimisalissa. Latu tarjoaa nuotiomakkarat! Lisätiedot ja ilm. välein, M, M17/19/40-75, kuntos. Mitalit kaikille! Maksu: 10e / 11-19 v 7e. Ryhmät tauolla viikolla 42. Siikalatvan Urheilijat -----------------------------------------------Kiuruveden Ladun päiväretki Iisalmen Soidinvuorelle su 8.9. Ke 4.9. Metso 15p, teeri 5p ja pyy 3p, jänis ja kyyhky ilman kiintiötä, koppelo rauhoitettu. klo 10–12, aihe oma osaaminen käyttöön. klo 10.00 Seurakuntatalon takkahuoneessa. Tilaisuus on suunnattu 65+ vuotiaille. 0400-945544. -----------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 36: ma: kalkkunakeittoa, banaani, puolukkavispipuuroa, ti: kirjolohikiusausta, lämpimiä porkkanaviipaleita, punajuuriviipaleet, sekamarjakiisseliä, ke: uunimakkaraa, ruskeaa kastiketta, perunasosetta, herne-maissilisäkettä, kurkkuinen salaatti, hedelmämoussea, to: palapaistia, perunaa, parsaja kukkakaalia, perunasalaatti kirkas, mansikkarahkaa, pe: broileri-pastavuoka, ruusukaalia, rapea vinaigrette kaalisalaatti, appelsiini-mandariinikiisseliä, la: värikästä kalakeittoa, maalaispunajuurisalaatti, aprikoosipuuroa, su: porsaanleikettä, ruskeaa kastiketta, perunaa, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, perunasalaatti, suklaamoussea (muutokset mahdollisia). Myös ilman ajanottoa! Ilmainen minihölkkä alle 9-v. klo 12 Pyhännän koulu. MYYDÄÄN OSAKE Kiuruveden kaupunki myy rivitalo-osakkeen 2h+k+s 41m2 osoitteessa Kallentie 2 C1 0, Kiuruvesi. Ma tutustumiskurssi on ilmainen. Koululla ilm. Tiistai Aamuvesijumppa (keskitaso) klo 7.10-7.30 Uimahalli Poijun jumpat klo 12-13 Päiväkeskus Poiju Toimi-säätiön jumppa klo 13-13.30 Toimi-säätiö Keskiviikko Seniorikuntosali (vaativa), ilmoittaudu etukäteen! klo 13-14 Kuntosali Lentopallo klo 14-16 Liikuntahalli Torstai Seniorikuntosali (vaativa), ilmoittaudu etukäteen! klo 9-10 Kuntosali Aamujumppa (keskitaso) klo 10.15-11 Missunsali Päivävesijumppa (helppo), ovet avataan klo 14 klo 14.30-15 Uimahalli Perjantai Aamuvesijumppa (keskitaso) klo 7.10-7.30 Uimahalli Tuolijumppa ja aamujumppa: 30 € koko kausi, 20 € puolikausi Kuntojumppa: 40 € koko kausi, 30 € puolikausi Aamuvesijumppa: Uimahallin sisäänpääsymaksu Seniorikuntosali ja päivävesijumppa: 6 € kerta (kausikorttilaiselle 3 €), 100 € koko kausi (50 €), 60 € puolikausi (30 €) TYÖIKÄISTEN HARRASTERYHMÄT: Keskiviikko Salibandy / naiset (4.9. Kahvitarjoilu, ei ennakkoilmoittautumista. 6,6 km. Metsäkauriita 5 kpl seuran alueelta, 1 kpl/jäsen, kaadosta lakisääteinen ilmoitus ja sihteerille ilmoitus. Paikalla kirjailija kertomassa teoksestaan. Vapaa pääsy. Sarjat: T/ P11/13/15, kuntos. Joulurauha annetaan eläimille 24.–25.12. ja pääosa kurssi-ilmoittautumisista päättyy 2.9. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. Päivämaksu on 6 €, pienpedosta ei maksua. Tavataan kahvikupposen äärellä kirjaston monitoimitilassa. Lisätietoja saa opiston toimistosta p. alkaen) klo 17.30-19 Liikuntahalli Salibandy / miehet (4.9. klo 11.00-11.45. p. 4.9. 11–13 kirjastolla Savonetin vapaaehtoiset vertaisohjaajat auttavat digiasioissa maksutta. Kunnon mummola sisältää helppoja toimintakykytestejä sekä tasapainoharjoittelua. LISÄTIEDOT: Erityisliikunnanohjaaja p. Alkeiskurssi ma 2.9. Kiuruvesi-lehden 10€ KANGASKASSI KANGASKASSI Niemistenkatu 4 p.044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. 040 592 5695. krs. Uutena: Harmonikan yksilöopetus ja Vanhan tanssimusiikin ryhmä Tarja Lepistön johdolla. 040 707 3876 Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ 29 m² keskustassa. ja info kilpailukalenteri.fi, keijo.makkonen@ gmail.com, 0407082348 ja Facebook. Ilmoittautuminen HARKKA -kerhoihin päättyy 28.8. Sari -----------------------------------------------PYHÄNTÄ-HÖLKKÄ su 8.9. Ti 3.9. -----------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 36: ma: kalkkunakeittoa, ruisvuoka, edamjuusto, baanaani, ti: kipparin haukikiusausta, lämpimiä porkkanaviipaleita, jäävuorisalaatti, punainen paprikakuutio, kesäkurpitsa, ke: uunimakkaraa, perunasosetta, kaali-persikkasalaattia: to: palapaistia, peruna, jäävuorisalaatti, persikkakuutio, kurkku, pe: broileri-pastavuoka, kurkku, kiinankaali, punainen paprikakuutio (muutokset mahdollisia). Lisätiedot ja ilmoittautuminen soittamalla uimahallille. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. alkaen. 040 592 5695 Uimahalli p. Lisätiedot 040 740 4373 Itärannan Erämiehet päättivät 18.8.2024 pidetyssä kokouksessa: pitää metsästysajat asetusten mukaisena ja rauhoitusalueet entisellään, rauhoitusalueella sallittu pienpetojen loukkupyynti. Ilmoittelen lehdessä, kunnes palaan taas torille. Vapaa pääsy! Uusia HARKKA -kerhoja on tullut tarjolle. Mitat 35 ja 50 cm. Koiran koulutus sallitaan seuran jäsenille luvallisilla alueilla. Huutokauppa sulkeutuu 20.9.2024 klo 20.00. 040 558 6416/ Aappo. xxxxkuuta 2021 Sekalaista KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Uuden opinto-ohjelma voi hakea opiston toimistolta (kirjasto)
0400 674 271 www.kauhanenoy.. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. elokuuta 2024 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 23 Keskiviikko 28. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p
elokuuta 2024 6 Keskiviikko xx. www.moviecompanyalatalo.. KIURUSALI Klo 14.00 Mielensäpahoittajan rakkaustarina K7/4 Klo 16.00 Itse ilkimys 4 K7/4 Klo 17.30 Inside Out 2 K7/4 Klo 19.30 Mielensäpahoittajan rakkaustarina K7/4 Liput 10€ ovelta, käteismaksu Myydään TYÖKONEITA: puimuri Fahr 750, kylvökone Juko, karhi, jousiäes ja puunajokärry, jossa kourakuormain. klo 19 Hasta La Vista Social Club KLO 21 Tyrantti klo 23 Kotiteollisuus 60€/vkl 35€/ilta Sekalaista. p.0400 570 482 pe 6.9. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. p. 24 Keskiviikko 28. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Torilla Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Huveja Myydään 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET Myynti huolto TENHO KANERVA p. 040 548 6528 Hankaniementie 110, 74700 Kiuruvesi www.helmenvenetsialaiset.com Helmen Venetsialaiset 30.-31.8.2024 ! Pe 30.8. 050 307 5439 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. klo 19 Aarne Tenkanen & Tempuntekijät klo 21 Faija klo 23 Oku Luukkainen la 31.8. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Laaja valikoima edullisista renkaista aina premium-renkaisiin. 0400 218 745 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 29.8. KYSY TARJOUS! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, ilmastoinnin täyttöhuolto ym. alan työt