vuosikerta, nro 31
TIINA KILVENSALMI
012138-1531
Jari Leppä:
Pohjoinen tuki
varmistettava
S. 19 ?
Niemistenkatu 1
74700 KIURUVESI 017 820 2800
keskiviikko 29.7.2015
www.kiuruvesilehti.fi
Irtonumero 2,40 e
Tutustu
malleihin
netissä
JXPRIOR.P.P.FINLANDE
BB-korvakorut
61. 16-17
Maaseudun vahvimmat
Viljo-messuilla Maailman Vahvin
Viljelijä -kisassa nosteltiin hiekalla
täytettyjä maitotonkkia, punnerrettiin murrosnivelakseleilla ja kannateltiin rautakankia. hopeaa
15?
10?
Norm. Maailman Vahvimmaksi
Viljelijäksi tuli jo toistamiseen Jussi Salonen Pirkanmaalta. Sadekuuron
takia Sisu-maitoauton vetäminen
jouduttiin perumaan. Viimeiset
voimalajit jouduttiin siirtämään
sisätiloihin Kuorevirran urheilukentältä. 12-13
Noriko
Kuninkuusraveihin
S. 4-5
Kaisa Huttunen
kukitettiin
Viljo-messuilla
S. 10-11
Sanna on
sopraanolupaus
S. 29 ?
Norm. Naisten
sarjan vahvimman titteliä kantaa
nyt kiuruvetinen Milla Kaikkonen.
Lue lisää sivuilta 16-17
Monella tilalla kassa on tyhjä tai tyhjenemässä. Aku Räty ja Tatu Malmivaara tulivat seuroja pitämään, keskellä
rinnakkain.
Perälän talon kuva on 1950-luvulta. Rukouspetäjää tuskin enää löytäisin,
mutta muistellessani entisaikojen
vaeltajia sen juurella matkaseuroja pitämässä, tulivat mieleeni tutun virren säkeet. Mielipiteitä
voi lähettää sähköpostitse.
Toimitus pidättää oikeuden
kirjoitusten lyhentämiseen ja
otsikointiin.
Kirjoituksia ei palauteta.
Heinäperän lakkasoille
PÄÄKIRJOITUS
Sitoutumaton kotiseudun
uutis- ja ilmoituslehti
Mielipiteitä julkaistaan nimellä
sekä nimimerkillä. Laite oli siis samanlainen kuin riekkoansa.
KELLO alkoi lähennellä kymmentä
illalla ja Jaakon suunnistustaitojen
avulla saavuimme vanhalle tukkikämpälle, joka ainakin kesäisin oli
autiona.
Jaakko oletti, että talliin tai johonkin muuhun ulkorakennukseen
pääsisimme yöksi. (017) 770 7700 tai 044 705 0443
os. Joidenkin laskelmien
mukaan tilojen tuloista on tippunut kolmannes, jopa puolet. 017 770 7700 tai 044 705 0443
konttori@kiuruvesilehti.fi,
fax 017 770 7770
LIIKEILMOITUKSET/MARKKINOINTI
Airi Leskinen
040 833 7208,
airi.leskinen@kiuruvesilehti.fi
Painovalmiit ilmoitukset
(varaukset konttoriin)
aineisto@kiuruvesilehti.fi
KOTIALBUMI
SEURAT Talonväkeä ja naapurin miehiä väliaikaisena asumuksena toimineen
savusaunan edessä. Ostamalla suomalaista maitoa, lihaa, voita, perunaa ja leipää tuemme suomalaista ja kiuruvetistä
maataloutta.
Puh. rukouspetäjä.
Heinäperältä kymmeniä vuosia
takaperin lähdettiin kesäaikaan
jalkaisin kirkkoon kirkonkylälle.
Matka perukalta oli alkanut viimeistään pari-kolme päivää ennen
sunnuntaita.
Kirkonkylällä tai matkan varrella majoituttiin sukulaisten ja tuttavien talouksissa. Toinen sanko kädessä
suuntasimme soille ja kohti Heinäperällä olevaa Perälän autiotilaa. Presidentti Hollande
onkin luvannut maanviljelijöiden ahdingon
helpottamiseksi 600
miljoonan euron hätäapupaketin.
?
Ostamalla
suomalaisia elintarvikkeita tuemme kotimaista
maataloutta.
TALONPOIKIEN tilanne on sanalla sanoen
vaikea, eikä parannusta taida olla luvassa.
Osuuskunta Itä-Maidon hallituksen puheenjohtaja Jarno
Kämäräinen sanoi maitoseminaarissa, että maidosta tuottajille maksettavaan hintaan ei ole odotettavissa nousua.
Sen tietää jo nyt.
Myös MTK:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo vahvisti, että
kilpailu on veristä, koska taisto käydään hinnalla. Usean talon väki
taittoi taivalta yhdessä.
Ensimmäinen lepotauko pidettiin Rukoussuolla kasvavan rukouspetäjän juurella. Ranskassa farmarit ovatkin osoittaneet mieltään muun muassa asettamalla tiesulkuja, polttamalla renkaita ja päästämällä sikoja ostoskeskuksiin. Jo tuntia aiemmin
makasimme tien varressa väsyneet
jalat ylöspäin nostettuina.
Nyt Perälän moreenikumpareelle
1920-luvulla rakennetusta talosta
vain lahoava päärakennus on jäljellä.
Edelleen se kuitenkin on muistomerkki tyypillisestä savolaisesta mäkiasutuksesta ja raivaajahengestä erämaiden keskellä. Tähän kun
vielä lisätään kaksi suomalaista tuottajien omistamaa lihatoimijaa, Atria ja HK Scan, jotka keskenään taistelevat
markkinoista. Ennen uneen
vaipumistani mieleeni palautui äitini kertomus siitä, miten kesällä
1943 seitsemän kuukauden ikäiseni olin metsässä nukkunut äidin
esiliinassa.
Sinä kesänä oli ollut hyvä mustikkasato, ja marjoja poimiva äitini oli ripustanut minut nukkumaan
kuusen oksaan.
Silloin kai se leimautuminen tapahtui. Tuottajien usko tulevaisuuteen on hiipumassa. Oulusta aamulla lähteneen postiauton
arvioitu saapumisaika oli puolenpäivän aikoihin. Venäjän pakotteet
ja vientikielto, tuottajahinnan tippuminen, maitokiintiöiden poistuminen, elintarvikkeiden hintojen halpuuttaminen, lisääntynyt byrokratia tukien maksatuksen viivästymisineen ovat saattaneet tuottajat liki main
polvilleen viimeisen vuoden sisään. Siksi matkasimme postiautolla ja jäimme autosta Iisalmesta Ouluun menevällä tiellä korpiseudulla ennen Pirttimäkeä ja Ahokylää.
Repussa oli eväitä, kannellinen sanko. TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan maitotilojen määrä melkein puolittuu viiden vuoden sisään.
Samaa kieltä puhui HK Scanin hankintajohtaja Samu-Jussi Talpila, halpaa lihaa on markkina pullollaan. 16
Levikki: 5813 (LT 2014)
Ilmestyy keskiviikkoisin
Sanomalehtiliiton jäsen
tulee lähettää nimi, osoite ja
puhelinnumero, jotka jäävät vain
toimituksen tietoon. Siinä oli eräänlainen kanjoni, jonka pohjalla ikivanha hirvien käyttämä polku polveili.
Jaakko näytti paikkaa, jossa
ILMOITUKSET, TILAUKSET,
OSOITEMUUTOKSET
p. heinäkuuta 2015
2
POSTIA
Kiuruvesi-lehti/
Postia-palsta,
PL 69, 74701 Kiuruvesi
toimitus@kiuruvesilehti.fi
TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI
Maatalous kovien
muutosten kourissa
V
iikonvaihteessa Viljo-messuilla saatiin kuulla
monella suulla, että maatalous on kovien muutosten ja paineiden kourissa. Matkaa sinne linnuntietä oli
yli 6 km.
Nevoja, rämeitä, korpia eli erityyppisiä lakkasoita, joiden ojitukset olivat silloin vasta alullaan.
Poimimme vain parhaista paikoista, sillä alkukesän hallat tai raesateet olivat harventaneet kovasti satoa.
Parhaista ?pyöräkkeistä. saimme kuitenkin sen verran lakkoja,
että Heinäperän moreenikumpareille saavuttuamme sangot olivat
puolillaan.
LEPO- ja ruokailupaikaksi Jaakko oli valinnut paikallisen herännäisyyden historiaan liittyvän suosaarekkeen, jonka keskellä kohosi vaivainen ikihonka . Ranskassa peräti 10 prosenttia tiloista on konkurssin partaalla. Nykyisin paikalla kasvaa metsää ja lahoava
päärakennus yksin on jäljellä.
ohuehkoja koivuja oli taivutettu
vastakkaisilta puolilta polkua yhteen. Myös
nimimerkillä julkaistavien
kirjoitusten yhteydessä
TOIMITUS
toimitus@kiuruvesilehti.fi
Päätoimittaja
Jaana Selander
040 705 9327,
jaana.selander@kiuruvesilehti.fi
Toimittaja Tiina Kilvensalmi
040 523 8345,
tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi
Toimittaja Anu Laitinen
044 339 6512,
anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi
VAIMONI setä, Jaakko, esitti vuonna 1967 lakkareissua Heinäperän laajoille suoalueille, joissa oli nuorena metsästellyt ja marjastanut.
Tie Lapinsalosta kylälle oli valmistunut vuoden 1966 tienoilla,
mutta meillä kummallakaan ei ollut autoa, joten oli turvauduttava
linja-autokyytiin.
Lapinsaloon oli linja-autoyhteys,
mutta kylälle ei ollut. Toinen
sanko käteen ja suunta otettiin Oulun ja Iisalmen väliselle tielle. Maitoseminaarissa esitettiinkin lihatalojen
yhdistämistä.
SUOMI sai EU:lta parikymmentä miljoonaa euroa kompensaationa Venäjä-menetyksistä viime vuoden puolella, mutta se on häviävän vähän. Yksikään ovi ei
auennut ja meidän oli lainattava
halkopinojen päällä olevaa muovia makuualustaksi ja peitoksi.
Sinä yönä nukuimme kuusen alla muovien välissä. PL 69, 74701 KIURUVESI, Hovinpelto 3
Konttori avoinna: ma . Puiden rauhallinen
humina ja itikoiden ininä tuudittivat meidät uneen, josta aamulla
viiden tienoilla heräsimme vilun
puistatuksiin.
EDELLISENÄ päivänä poimimamme täydet sangot suljimme kansilla ja laitoimme reppuun. Metsä on aina ollut kuin
ILMOITUSHINNAT
ts
0,85 e / 1,05 e
tj
0,79 e / 0,99 e
takasivu 0,88 e / 1,08 e
kuolinilm. 0,74 e
Ilmoitushintoihin lisätään ALV 24%.
Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai
väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle
aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään
ilmoitushintaan.
toinen kotini. Syötiin eväitä, veisattiin virsi ja hiljennyttiin
rukoukseen.
MATKAN varrella kuljimme tiheähkön koivikon läpi kulkevaa
suopolkua pitkin. Koivuihin oli joskus kiinnitetty teräsvaijeri, jonka jännitetyt
koivut vetäisivät kireäksi silmukaksi hirven siihen juostua. pe 8 . Koviten tilanne luonnollisesti puraisee niitä, jotka ovat vasta investoineet ja joilla on velkaa.
Samojen haasteiden kanssa kamppailevat myös eteläisemmän Euroopan tuottajat. Keskiviikko 29. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan menetys on 400 miljoonaa euroa, joten lisäraha ei olisi pahitteeksi.
Nyt jos koskaan avainasemassa olemme me kuluttajat.
Kun menemme kauppaan, katsomme tarkkaan, mitä ostoskoriin laitamme. ?Käy isänmaataan kohti ain, tien kaidan matkalaiset...?.
Mikkelissä 20.7.2015
TOIVO SAANO
Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024
Muut jakeluhäiriöt: (017) 770 7700
ILMOITUSTEN JÄTTÖ:
Liikeilmoitukset maanantaihin klo 12 ja
pikkuilmoitukset ma klo 14 mennessä.
Tilausmaksut 12 kk/kesto:
kotimaa
85 e / 76 e
Eurooppa
150 e / 130 e
muut ulkomaat 220 e / 200 e
Painopaikka:
Lehtisepät, Pieksämäki
Asioita voidaan tehdä uusilla ja erilaisilla tavoilla.
Kunta voi itse vaikuttaa tuloihinsa verotuksen tasoa säätelemällä. Velkaantumisen kasvu on taitettava.
Tähän päästään jos investoinnit tehdään vuosikatteen suuruisena. Keskiviikko 29. Investoinnit täytyy pystyä laittamaan tärkeysjärjestykseen ja ne pitää aikatauluttaa.
Hyvistä investointihankkeista ei ole pulaa. Alijäämäistä budjettia ei pidä tehdä. Ollaan luovia!
?
Sote-menojen kasvulle on
raivattava tilaa.
VELKA on veli otettaessa, sanotaan. Sähköisiä palveluja voidaan
hyödyntää enemmän. Suu säkkiä myöten periaate pätee.
Muutama linjaus ensivuoden talousarvion valmistelun pohjaksi
lienee paikallaan. Osoite: Hovinpelto, 74700 Kiuruvesi tai toimitus@kiuruvesilehti.fi
aikka eletään keskikesän hehkeimpiä hetkiä, ovat katseet
jo suunnattava ensivuoden talousarvioon. Investoinnit rahoitetaan meilläkin viimevuotta lukuun ottamatta enimmäkseen lainarahalla. Eli vero- ja valtionosuustuloista pitää jäädä käyttötalousmenojen jälkeen rahaa lainojen korkoihin ja poistoihin. Velkaa ei voi olla enempää kuin jaksaa maksaa. Verotuksesta kuten koko budjetista päättää viime kädessä kaupunginvaltuusto.
Mutta vuoden takaisen valtuustoseminaarin linjauksista voi
päätellä, että enempää kunnallisverotuksen kuin kiinteistöverotuksenkaan korottamiseen ei ole näinä aikoina suurta halukkuutta.
MAAJUSSIN ROUVA
HEI, lähettäkää meille toimitukseen kirjoituksia siitä, miten osoitatte toisillenne huomiota. Palvelutuotanto edellyttää
vuosittaisia investointeja. Tuo
myöhempi aika voisi olla tarkennettavissa
Säästöpankin rakentamisajankohdasta.
Rakentaminen alkoi 1962, eikä siitä ole
vielä kuvassa havaintoa. Kirjoitukset
voivat olla nimellä tai nimimerkillä. Valtakunnallisen
sote-ratkaisun talousvaikutukset ja mahdolliset säästöt ovat vielä tiettömän taipaleen takana.
Tulopuolella epävarmuutta synnyttää vuoden 2016 valtionosuuksien taso ja mahdolliset leikkaukset. Omaisuuden myyminen juoksevien menojen katteeksi johtaa siihen, että
pää tulee vetävän käteen. Vieläpä suudellaan
. Sirpa Asikainen viestittää,
että kuva olisi otettu vuoden 1959 jälkeen,
koska Kiuruveden ensimmäinen asuinkerrostalo, Pankkirinne, Kirkkokadulla
valmistui vuonna 1959. . (017) 753 002
Palvelemme ma-to 9-17.30, pe 9-18, la 9-14
www.vaatekauppahannu.com
VIERASKYNÄ
JARMO MUINIEKKA
Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginjohtaja.
Kuntataloudesta
V
Raivaajapatsas Kiuruvesi-kortti on vuodelta 1949 ja Kitee-kortti (ilmakuva) voi olla 1940-luvulta. Kuntataloudessa pätevät samat periaatteet kuin kotitaloudessa: tulojen
pitää riittää juokseviin menoihini ja investointien rahoituskuluihin. Jos suunnitellaan alijäämää, se suurella todennäköisyydellä toteutuu siksi, että budjetoidut menot toteutuvat varmasti. Se on jo kuvassa.
Myös Eero Huttunen päättelee, että kuva
on otettu vuoden 1959 jälkeen. Siispä, kuva on
otettu vuosien 1959?1962 välissä.
Kyllä savolainen puhuu ja pussaa
VASTAUKSENA Jaana S:n kirjoitukseen, kyllä Kiuruvedeltä löytyy käsi kädessä kulkevia kiurukkaita.
Ainakin allekirjoittanut kulkee
aina kylällä käydessään ja muutenkin tilaisuuden koittaessa miehensä kanssa käsi kädessä . Mikäpä sen hienompaa!
SYKSYN budjettivalmistelu näyttää, miten näihin askelmerkkeihin päästään.
Kuntakenttä odottaa hallitukselta myötäeläviä ratkaisuja niin
valtionosuuksien kuin kuntien palveluvelvoitteiden osalta.. Kun lainoja lyhennetään enemmän kuin otetaan uutta lainaa, nettovelka pienenee.
Myös rahastoihin voidaan turvautua välttämättömän investoinnin rahoittamiseksi, mutta siinä kaupunki on ollut hyvin pidättyväinen. heinäkuuta 2015
KESÄ-
3
TASARAHALLA!
10,20,50,S
Y
N
N
TYHJEKESÄVAATTEET
15,- 30,-
ARKISTOJEN AARTEITA
VAATEKAUPPA
Asematie 9, Kiuruvesi
Puh. Kohentamista on
niin kiinteistöpuolella kuin kunnallistekniikassa.
KOTITALOUDETKIN katsovat, etteivät maksa tarpeettomia menoja. Kitee-kortti näyttäisi olevan samaa sarjaa kuin Margit Lappalaisen (Mikkeli) kortti
Kiuruveden taajamasta, sillä tekstin fontti on sama. Kertokaa, millaista on savolainen lempi.
Julkaisemme parhaat. ja edelleen ihan julkisesti.
Vaikka itse en olekaan alkuperäisiä asukkaita, niin mieheni on ehta
kantakiuruvetinen, joten voin tällä yhden miehen kokemuksella todeta, että kyllä ainakin savolainen
mies puhuu ja pussaa . ja
ihan julkisesti. Nämä kortit Tanja
Lång on ostanut kirpparilta. Lappalaisen Kiuruvesi-kortti julkistettiin viime lehdessä.
Viime lehdessä kysyimme milloin tämä
kuva on otettu. sitä, että palveluille tarpeettomista kiinteistöistä, joista kuitenkin on hoito ja ylläpitokuluja, luovutaan.
Varmaan on myös palveluja, joita voidaan tehdä nykyistä supsikkaammin ja taloudellisemmin. Valtionosuuksien taso tiedetään sitten kun syksyn tuulet varistaa lehtiä puista.
Tanja Mähönen laittoi Kiuruvesi-lehteen kuvan, joka todistaa, että savolainen osaa
olla lähekkäin ja ihan julkisesti. ja hempeilee julkisesti.
Ei se arjen hempeys vaadi suurta
vaivaa, vaan kaikki on kiinni parin
yhteisestä sävelestä.
Jo pelkästään kaupassakäynnistä
voi tehdä arjen romantiikkaa. Jos jo budjetissa
lähdetään siitä, että tuloja ei kerry menoja vastaavasti, niin tuskin tuloja tulee tuulen tuominakaan.
Se tuska, mistä toiminnoista
ja menoista tingitään, kannattaa kantaa valmisteluvaiheessa.
Kiuruvedellä on alla edelliseltä
vuodelta 2014 nollatulos tilinpäätöksessä, hyvä niin.
Mutta sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvulle on edelleen raivattava tilaa muusta palelutuotannosta. Kunnassa tämä arviointi tarkoittaa mm
Olen muutoinkin perin juurin
kyllästynyt ja myös pettynyt maaja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Eviran ja Mavin hallinnolliseen toimintaan ja
asenteeseen. Tähän on välttämättä saatava muutos. Markkinoiden on toimittava tasapainoisemmin ja tuki-
Viljo-messuilla 8000 kävijää
JAANA SELANDER
VILJO-MESSUILLA kävi kolmen
päivän aikana 8 000 kävijää. Viime vuonna
työttömyysaste oli 14,2.
Työttömiä työnhakijoita oli
kesäkuun lopussa Pohjois-Savossa 12,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, työt-
tömänä oli 16 288 henkilöä. Eniten rakennus-,
korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ja palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmissä. säädökset ovat
yhä enemmän irti arjesta, ne monimutkaistuvat ja viljelijän hallinnollinen taakka kasvaa.
SUOMALAINEN ruuantuottaja on
nyt kovilla. Uutuutena oli Viljotar-karjanäytte-
ly.
. heinäkuuta 2015
www.runni.fi
Kerro meille uutisvinkki: toimitus@kiuruvesilehti.fi
Jari Leppä: Hallinnollista taakkaa
VILJO-MESSUT Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) kritisoi jatkuvasti paisuvaa hallintoa,
joka rasittaa viljelijöitä kohtuuttomasti. Valmistelussa ympäristöhallinnossa käytiin akateemista keskustelua muun muassa peltojen kaltevuuksista, minne voi lantaa levittää, lietesäiliöiden lastauspaikkojen asfaltoinnista, lannan patteroinnin ajankohdista ja paikoista. Avoimia
työpaikkoja oli 11 96 Pohjois-Savon Ely-keskuksen alueella.. Kausiluontoinen työttömyys nousee
korkeimmilleen heinäkuun aikana. Se tuli esiin monessa
yhteydessä Viljo-messuilla. Tämä keskustelu, valmistelu
ja siitä seuranneet tulkinnat olivat
vahvasti irti käytännön toimintatavoista ja nykyaikaisista menetelmistä. Messut onnistuivat näytteilleasettajien mukaan kaupallisesti hyvin eli kävijät olivat oikeaa kohderyhmää, sanoo Viljo-messujen järjestäjä Mikko
Korvinen Viljo Viljelijän Konemessut Oy:stä.
Myös talkoolaiset hoitivat tehtävänsä erinomaisesti, kiittelee
Korvinen.
Kiuruvedellä 570 työtöntä
JAANA SELANDER
KIURUVEDELLÄ oli työttömänä 570 ihmistä kesäkuun lopussa. Lepän mukaan hallinto viljelijää varten, eikä viljelijä
hallintoa varten.
JAANA SELANDER
ESIMERKKINÄ hallinnoinnista
käy nitraattiasetuksen valmistelu
ja asetuksen tulkinnat.
. Jorma Turunen
klo 20-01 (vapaa pääsy)
Muista myös karaokeillat
keskiviikko- ja perjantaiiltaisin klo 19-24.
UUTISET
Keskiviikko 29. 4
Keskiviikko 29. Se on 15,7 prosenttia koko työvoimasta. Ja mitä on tapahtunut . Järjestäjät odottivat 10 000 vierasta, joten tavoitteesta hieman jäätiin.
Viime vuonna messuilla kävi 8
000 ihmistä. Viljo-messut järjestettiin nyt neljännen kerran. Hän
kiitteli Juha Sipilän hallitusta, mikä on ryhtynyt
turhien normien ja sääntelyjen purkamiseen. heinäkuuta 2015
Runnille tanssimaan
la 1.8. Myös
Leppä toi esiin, kuinka kannattavuus on heikko ja maksuvalmius
lukuisilla tiloilla kriittisellä rajalla.
. Perusteena hallinto käytti ympäristönäkökulmaa,
mutta tuli samalla avanneeksi tietä
keinolannoitteille, lannan ja muiden kiertolannoitteiden kustannuksella, vaikeuttaneeksi Luomutuotantoa ja edistäneeksi fossiilis-
?
Säädökset
ovat yhä enemmän irti arjesta.
Jari Leppä
ten polttoaineiden kulutusta, sanoi
Leppä Viljo-messujen avajaisissa
perjantaina.
Viljelijä kohtaa hallinnon jatkuvan monimutkaistumisen ja etääntymisen käytännön työstä, omassa
arjessaan jatkuvasti ja koko ajan,
alleviivasi Leppä.
. Olen kuullut lukemattomia kertoja näiltä tahoilta,
kuinka nyt on hallinnossa aloitettu säädösten järkeistäminen, hallinnollisen taakan keventäminen
ja byrokratian karsiminen. Tämä osoitti myös hallinnon vieraantumisen käytännön
maataloudesta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna työttömyys lisääntyi kaikissa ryhmissä
Auton omistaja istui kuljettajan vieressä. Vastavuoroisesti Suomessa järjestetään leirejä EEMA-alueen nuorille. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä
(kesk.) kävi kiertämässä messualueen
yhdessä kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan kanssa.
lyhyesti
Tyyli Lyyli ja
Möllykkä-kissa
suosituimmat
variksenpelättimet
VARIKSENPELÄTINNÄYTTELYN
yleisöäänestyksen parhaat olivat
Tyyli Lyyli ja Möllykkä-kissa (62
ääntä), tekijät: Laura ja Tiia Nevalainen. Perheen saman ikäinen poika Aleksi
on pitänyt seuraa turkkilaiselle ystävälleen.
. Leppä sanoi, että kaikki perustelut käyttää
Suomessa virolaista ruokaa ontuvat pahemman kerran. Leiriin
kuuluu myös perhemajoitusjakso, joka kestää viikosta kahteen
ja voi olla myös jakautunut useammalle paikkakunnalle.
Eren ja Ayca ovat tällaisella leirivaihdolla Suomessa. 19-vuotias mieshenkilö puhalsi alkometriin lukemat 1.4 promillea. Suomen vehreys ja laajat vihreät luontoalueet ovat aivan ihania. Kakkoseksi tuli Parkon-
mäen Birkitta (52 ääntä), tekijät:
Parkonmäen hoitokoti, kolmas oli
Eko Einari (35 ääntä), tekijät: Kiuruveden Kotiseutuyhdistys ry ja
neljänneksi tuli Marketta (25 ääntä), tekijät: Kiuruveden MLL
Variksenpelätinkilpailussa annettiin kaikkiaan 208 ääntä. Vuosittain yli 8000 nuorelle tarjoutuu mahdollisuus tutustua vaihto-oppilaana parin viikon, kuukauden tai kokonaisen kouluvuoden ajan hänelle vieraaseen
kulttuuriin Rotaryjärjestön nuorisovaihdon välityksellä. Variksenpelättimet olivat Käsityökeskuksen pihapiirissä näytteillä Iskelmäviikon ajan. Rakastan näitä vehreitä maisemia ja puhdasta luontoa. Vaikka meillä on sama sukunimi, niin emme ole sukua, naurahtaa Ayca.
Eren majoittuu Remeskylässä Rauno Aution perheessä. Olemme olleet hommissa navetalla, käyty kalassa, katseltu maisemia, käyty kävelyllä sekä pyöräilemässä, Aleksi kertoo.
. Niin ja saunaakin on kokeiltu,
hän lisää.
. Mikään näistä ei toteudu, ellemme ryhdy voimakkaasti tekemään edistämis- ja uudistamistyötä, jota hallitusohjelma luotaa.
Siihen tarvitaan meistä jokaista
ja eritoten suomalaista viljelijää,
metsätalousyrittäjää ja maaseutuyrittäjää.
LEPPÄ kritisoi käytäväpuheessa
sitä, että Helsingin Gymnaestradan kansainvälisille vieraille tarjottiin virolaista ruokaa. Kyse on Rotaryjärjestön nuorisovaihdosta. Suomen nuorisovaihto-organisaation kautta kulkee vuosittain noin
600 suomalaista ja ulkolaista
nuorta.
Yksi Rotaryjärjestön nuorisovaihtomuoto on kesäleirit, joita järjestetään EEMA-alueella
(Eurooppa, Turkki, Israel ja Etelä-Afrikka) ja Kanadassa. Turkissa ei ole vastaavaa.
Vihreää on vain pienillä puistoalueilla, hän kertoo.
Pohjois-Savoon saapui viime
perjantaina yhteensä 18 nuorta
11 eri maasta. Kestoltaan
ne ovat 2 - 3 viikkoa. Lisäksi hänellä on
hevosia, metsätaloutta ja vuokramökkejä Pertunmaalla.
HIRUTARHAN LUMO Pinja Kuntsi
esitteli Hirutarhan Lumoa perjantaina
ayshire-sarjassa. Ruokailun
noin 14 000 voimistelijalle järjesti Fazer.
Leppä on itsekin maatalousyrittäjä, hänellä on yhden robotin navetta, jossa on 70 lypsävää ja nuori karja päälle. Keskiviikko 29. Leirit järjestetään yleisimmin heinä-elokuussa. Viime kesänä olin vastaavalla leirillä Italiassa.. Saunakin
oli mukava, mutta ehkä hieman liian kuuma, Eren kertoo.
Ayca viettää reilun viikon Heinäkylässä Tuomas ja Seija Kärkkäisen vieraana.
. (017) 752 277
www.kiuruvedennakokulma.fi
Onko Suomessa liian pitkät vuosilomat?
ANU LAITINEN
on kevennettävä
JAANA SELANDER
politiikan tuotantoa kannustavalla
tavalla. Itse leiri
järjestetään Rautavaaralla ja se
kestää kaksi viikkoa.
. Maaseutu on keskeisessä
roolissa Suomen talouden ja työllisyyden kohentamisessa.
. Tarkoituksena on käydä ratsastamassa, poimimassa mustikoita
sekä kokeilemassa frisbee golfia,
Ayca kertoo.
. Palvelemme ma-pe 8.30-17
Tervetuloa katselemaan!
Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Kuljettajaa epäillään törkeästä
rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Ayca ja Eren pääsivät tutustumaan kiuruvetiseen elämänmenoon Rotary-järjestön nuorisovaihdon kautta.
Nuorisovaihto on hieno
kokemus
ANU LAITINEN
TURKKILAISTEN nuorten Eren
Özdemirin (16) ja Ayca Özdemirin (16) aika Kiuruvedellä on kulunut nopeasti. Tämä on minulle ensimmäinen kerta ulkomailla vaihto-ohjelman kautta, Ayca kertoo.
Erenille leiri on jo toinen.
. heinäkuuta 2015
VIIKON KYSYMYS
Pitäisikö työaikaa lisätä
100 tuntia vuodessa?
Ei
Kyllä
5
Spinning
hopeasormukset
ja korvakorut
47%
. Varsinainen
leiri kestää noin viikon ja se on
rakennettu jonkin ennalta ilmoitetun teeman ympärille. He ovat nauttineet vehreästä luonnosta sekä erilaisista kesäaktiviteeteistä
kiuruvetisten isäntäperheidensä
kanssa.
. Variksenpelättimet huutokaupattiin Heinähulinoilla, rahat menivät Laura ja
Tiia Nevalaiselle.
Kuski puhalsi 1,4
promillea
POLIISI tavoitti aikaisin lauantai aamuna päihtyneen henkilöautokuljettajan. 50 %
53%
OPTIIKKA
KELLOT
KORUT
Viikon kysymys osoitteessa www.kiuruvesilehti.?
Seuraavan viikon kysymys:
Kiuruveden
Näkökulma
Kiurukatu 1, (017) 752 277 . Esimerkiksi maidon pohjoinen tuki on juuri tällainen, siksi sen tulevaisuus on varmistettava.
Leppä näki maaseudulla valtavat
mahdollisuudet, joita ei ole vara
hukata. Vasikka voitti sarjansa, eläimen omistaa Suvi Mertanen
Kontiolahdesta. Häntä epäillään kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle
Kirkkoherranviraston numero
017 770 0421 jää voimaan.
Torstai 30.7.
Klo 18 lomalaisten iltakirkko Sulkavanjärven kyläkirkossa. Kiitos myös Virranrannan ja
Rinnekodin hoitohenkilökunnalle.
muistokiitos
Lämpimät
kiitoksemme
teille kaikille,
jotka kunnioititte
rakkaamme
Tuomo Hämäläisen
muistoa ja myötäelätte
suuressa surussamme.
Kiitos Kiurun Laululle!
Lämmin kiitos kaikille
Tuomoa hoitaneille
Hoivakoti Kallionsydämessä,
Savon Ossoojissa,
kotisairaanhoidossa ja
terveyskeskuksessa.
Omaiset
perheuutiset
Teitä Tuntemattoman lukijat,
tahdon
LÄMPIMÄSTI
KIITTÄÄ,
teidät kaikki muistojen
kirjoon liittää!
Kaikkea hyvää Teille toivottaen
Tarja Pietikäinen
Lämmin kiitos
E
nsi sunnuntai on 10. 040 584 7806
To klo 12 rukouspiiri
kontaktituvalla
Su klo 11
ehtoollisjumalanpalvelus,
Paavo Järvinen,
Hannu Halonen ja miesten
lauluryhmä
Su klo 18.00 iltatilaisuus,
Paavo Järvinen, Kukkoset,
ym..
Ti 4.8. klo 15.00,
puhuu evankelista Pekka Tikkanen
Kesäjuhla 9.8. Meille annettuja
mahdollisuuksia tulee käyttää älykkäästi ja viisaasti, totuudesta tinkimättä ja vähässäkin tulee olla uskollinen. Elämämme ei olekaan yksityisasia, vaan Jumalan perheväkeen kuuluvina meillä on vastuu saamistamme lahjoista. Olemme oppineet, että jakamalla eteenpäin saamme enemmän. Sinulle meidän on tehtävä tili kaikesta, mitä olemme saaneet. klo 18.30 rukousilta, Janne Humaloja ja
missionuoret
Olet tervetullut
mukaan!
Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri
Asematie 28, www.iisalmi.svk.fi
Ehtoollisjuhla 2.8. Kahvitarjoilu.
Sunnuntai 2.8.
Klo 10 sanajumalanpalvelus.
(Pentikäinen, Holopainen ja
Hyvönen). klo 18-21
nuorten peli-ilta pappilassa.
Kuollut
Hilkka Senja Hillervo
Ruotsalainen
96 v
Kaarlo Petter Kalevi
Niskanen
65 v
Tuula Matilda Hyvönen
101 v. 10.07.2015 Kiuruvesi
Kaivaten
Helga-sisko
siskon lapset perheineen
muut sukulaiset ja ystävät
On päivä päättynyt, on tullut ilta,
On pursi irronnut maan laiturilta
ja saapunut on rauhan satamaan.
Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 25.7.
Sulkavanjärven hautausmaalla.Lämmin kiitos Senjaa
muistaneille. Mutta
eivät maamme talouden ongelmat johdu siitä, että olisimme välittäneet liian
paljon heikoista tai jakaneet liian paljon lahjoistamme Afrikkaan tai Aasian maille. 93 B, Iisalmi
Rukouspalvelua. klo 12 Tuomiranta,
Salmenrannant. Anna meille toivo, että kutsut meidät kerran taivaan ilojuhlaan. klo 9-11.
NUORISOTYÖ
Ke 29.7. Viljelemään ja varjelemaan kaikkea luotua ja
pitämään huolta heikoimmista ja että koko
maailma saisi kuulla hyvän sanoman rakastavasta Jumalasta, joka tahtoo lapsilleen parasta. Nyt voin
tehdä mitä haluan. käskystä Artturi Kivinevan oivallus: ?Raha ja omaisuus ovat Jumalan
hyviä lahjoja. ja ke 5.8. 25.12.1918 Kiuruvesi
k. Kirkkokahvit jumalanpalveluksen
jälkeen srk-talossa.
DIAKONIATYÖ
Ke 29.7. Me emme olekaan ?oman
onnemme seppiä. Kuva: Seppo Remes. Lämpimästi tervetuloa!
Lehtokurppa nousi juurikkakasan päälle Sulkavanjärvellä.
Tavallisesti se piilottelee maassa. 017 7700 421
Seurakunnan lankapuhelinnumerot poistuvat käytöstä
10.8.2015. Kaikki, mitä meillä on, on sinun antamaasi: elämämme, omaisuutemme ja tehtävämme. klo 13 ilmaisruokajakelu vähävaraisille
Työttömien ruokalassa
Puistonkulmalla. Jos taas palvelija tietämättään tekee sellaista, mistä rangaistaan raipoin, hän pääsee vähillä iskuilla. Jolle on
paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.?
Tuntuu vaikealta ja vaativalta. Palkkana on moninkertainen siunaus ja omastamme jakamalla
emme tule köyhtymään.
Kirkkokäsikirjan rukous:
Pyhä Jumala. Hengellisessä Kuukausilehdessä
oli 7. Jumalan mielestä, vaan vastuussa myös
lähellä ja kaukanakin olevista veljistämme ja sisaristam-
me. Koko ajan
meidän tulisi olla valmiita isännän tuloon.
Jumala on meidät luonut ihan erilaisiksi; antanut toisille paljon enemmän lahjoja ja ymmärrystäkin siitä, mikä on
hänen tahtonsa, niin hän tuomitseekin meidät yksilöllisesti, ei kaikkia saman kaavan mukaan.
Evankeliumitekstin lopussa sanotaan: ?Jos palvelija tietää, mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen,
eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua. Toisten asiat eivät kuulu minulle. Mutta Jeesuksen kertomuksesta tiedämme, että emme tiedä aikoja emmekä hetkeä. Luukkaan evankeliumissa (12:42-48) on Jeesuksen
kertomus viisaasta taloudenhoitajasta. Hän tekee parhaansa ja on valmis isännän
tullessa. Diakoniatoimisto
suljettu leirin vuoksi.
Viikolla 32 Diakoiatoimisto
SULJETTU lomien vuoksi.
Seuraava päivystys on ma
10.8. Oulun tuomiokirkko
srk:sta.
Kastettu
Helmi Ilona Tanninen
Alisa Iida Maria Tikkanen
Kiuruveden
helluntaiseurakunta
puh. Samalla ne ovat ihmiskunnan yleisimpiä epäjumalia.?
Tämän ajan vihapuheisiin liittyen silmiini osui Suomen Lähetysseuran ulkomaantyönjohtaja Rolf Steffanssonin
ote puheesta Sotkamon herättäjäjuhlilla: ?Kun ihmisissä nähdään hintalappuja, se johtaa helposti ajattelemaan, että meidän elämämme olisi täydellistä,
jos heikot, maahanmuuttajat tai kärsivät ihmiset Suomessa, Syyriassa ja
Etiopiassa eivät olisi olemassa. Jotkut palvelijat saattavat ajatella, ettei isäntä vielä tule, ennätän vähän myöhemmin toimia oikein. Ahdinkoon maamme on
joutunut silloin, kun ahneus on kasvanut ja itsekkyydelle
on annettu valtaa.?
Ensi sunnuntaina meitä kehotetaan hoitamaan Jumalalta
saatuja lahjoja vastuullisesti ja uskollisesti. Oma kassi
mukaan.
To 30.7. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen
Kristuksen nimessä.
MAIJA-LEENA JAUHIAINEN
kaikille, jotka myötäelitte
ja saatoitte
Kassu Niskasta
Katso kuvia, videoita, uutisia
ja vastaa viikon kysymykseen osoitteessa:
www.kiuruvesilehti.fi
Taivaan kotiin.
Omaiset
LUKIJAN KUVA
seurakunnat
Torstai 6.8.
Ekumeeninen iltatori, ohjelma alkaa klo 18.30. Viisas palvelija tekee niin kuin tietää isäntänsä tahtovan, vaikka isäntä ei olisikaan paikalla. Vastuuryhmänä
hautausmaan työntekijät ja
kirkon esittelijät.
Klo 12.30 seurat Saarisuon
Seurapetäjällä Turhalassa.
Maanantai 3.8.
Klo 9 Torintupalaisten lähtö
Tuomirantaan Siwan parkkipaikalta.
Sunnuntai 9.8.
Klo 10 perhekirkko ja
koulutielle siunaaminen.
Vastuuryhmänä Ryönänjoen
kylätoimikunta. Kukin hoitakoot omat
asiansa, hänellä on siihen oikeus.
Jumala on kuitenkin luonut meidät tänne maailmaan toisiamme varten ja toteuttamaan hänen hyvää suunnitelmaansa. Kuopio Puijon srk:sta
Avioliittoon kuulutettu
Aleksi Viljo Olavi Kauhanen
ja Henna Emilia Aarnio,
mol. Auta meitä olemaan luotettavia palvelijoita, vähässä uskollisia. Varjele ettemme tuhlaisi emmekä käyttäisi väärin antamiasi
lahjoja.
Kiitos siitä, että sinä osoitat, mikä on paikkamme ja vastuumme. Mukana myös Hyvölänniemen
musiikkileiriläiset.
www.kiuruvedenseurakunta.fi
puh. sunnuntai helluntaista ja aiheena viikolle on uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa.
Tänä päivänä ajatellaan, että täytyy toteuttaa itseään, olla yksilöitä. heinäkuuta 2015
kuolleet
h artaus
Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa
Rakkaamme
Hilkka Senja Hillervo
Ruotsalainen
s. 6
Keskiviikko 29
Niin tekevät varmasti muutkin Selkäyden järvikuivioniityllä
ahertaneet ja muut kyläläiset. Sinne vaan
uurastamaan.
Muuallakin järvikuiviolla uurastetaan. heinäkuuta 2015
ULOSKANTO- 10,HINTAAN 20,- 30,- 40,-
7
NAISET, NUORISO, MIEHET, LAPSET . Kohta
kohisee maitosankko maalaismaitoa, jota jäähdytetään pikaisesti vesisaavissa ennen maitokuskin saapumista hevosvetoisine kumikärreineen viemään maitoja Taipaleen reitiltä Jynkänmäkeen.
SYÖDÄÄN aamuvelliä ja
rieskaa. TARJOUSERIÄ!
Keskiviikko 29. KENKIÄ, KOULULAUKKUJA / REPPUJA, SAAPUU PÄIVITTÄIN!
KIURUN LAUKKU JA KENKÄ KY
Asematie 11, Kiuruvesi, puh. Kohta Veikko-isäntä hyppää rajaojan ylitse nenäliina päähän taiteiltuna ja murjaisee
jonkun vitsin.
Isäkin istuuntuu ja pyyhkäisee hikeä ja komentaa
?
Metsäkielekkeen takaa
vilahtelevat
taipalelaiset ja
muhkalaiset.
minua kahvin keittämiseen
avotulennoksella.
Römpsä on isän tuoma sotahommista. Siihen laitetaan
vesi kuumenemaan ja kohta höysteet. Minun on kuitenkin
pinkaistava pihassa ruokkimassa sika ja tuomassa raikasta lehdevettä janojuomaksi.
ILLAN kähmässä lähdemme
taas kotiin pienen taipaleen
taakse lehmät mukanamme.
Niiden utareet ja jalat ovat
kortteikkosompailuista savimassalla kyllästetyt. Soikonsuolla ovat seivästäneet
jo pitkät rivit. Martan harava heiluu supsikkaasti. Isä pitää taskukelloineen
huolen ruokahollista. Kohta isä ottaa Tähti-tamman
ja valjastaa haravakoneen
eteen. 017 - 825 255
www.facebook.com/laukkujakenka
f
Palvelemme
ma-to 9-17.30
pe 9-18
la 9-14
lu o n n o n mu k a n a
Karhun pentuja Suomussalmella 2015 Kuva: Kari Rantonen
h i sto r i a a
Elämää Sulkavanjärvellä heinäntekoaikaan
ISÄ suorittaa tavanomaisen
heinäkuisen herätyksen aitan ovella, kello on vaille
viisi aamulla. Aurinko paistaa lämpimästi, kuten se aina paistoi lapsuuden kesinä.
Aamukahvin jälkeen ohjelmistossa on lehmien lypsäminen saunan takaisessa
lypsytarhassa.
Siellä liikehtii levottomasti Mesikki, jolla on messinkinen kello kaulassa ja liuta muita maatiaislehmiä.
Myöhempinä vuosina astuivat kuvioihin austikkaat,
nuo sarvipäät, jotka yrittivät vallata suosiota hoitajiltaan.
Palajauhoja astioihin ja
savu tupruamaan. Juoksevat taas tottuneesti tarhaan
ja alkavat odottamaan savua
ja palajauhojansa.
Laitetaan savusauna lämmitä. Metsäkielekkeitten takaa vilahtelevat
taipalelaiset ja muhkalaiset.
Haravat heiluvat ja kuivia
heiniä viedään latoon sapilailla eli rukovitsaksilla.
Selkäyden niittyrantueella menee näköjään Töpsän
Lyyti Remeksen kaupalle
suuri reppu selässään. Vaatimaton voileipäateria on kohokohta päivässä, sillä sitä
seuraa ruokalepo heinäladossa. Valoisa kesä on ylellisyyttä sähköttömissä talouksissa ja siitä nautitaan työnteon aherruksen sivutuotteena.
LIISA SALMI. Rutastaan vasta lähettyviltä ja lohkotaan sahanpuruisen suomudan alta jäälohkareita maidon jäähdyttämiseen kuopan eteisosastoon rakennettuihin vesisäiliöihin.
Ihana aitan viileys ottaa
uurastajansa saunan jälkeen syleilyynsä. Luoko on valmista
seivästettäväksi. Maitopullo haetaan ruostelähdesilmäkkeestä lähietäisyydeltä.
Kohta huomataan, että
Rauhaniemen osallakin ollaan heinässä.Taitaa olla tyttäriä vävyjen kanssa kesälomillaan käymässä?
UURASTUS jatkuu helteessä. Ei
ne olisi pihaan jääneetkään
kaluamaan ahon olematonta
antia, vaan lyöttäytyvät heti hampsimaan kortteikkoa
järvikuivion alapuolella.
LUOKOLEENANA haravoin
pellon ojan laitoja. Toisessa nyssäkässä on eväät päiväksi: keitettyjä munia, palvilihaa ja suolakalaa maitopullon lisäksi. Ihmettelen, miten ne osaavat
kääntyä aina oikeista metsä-
poluista oikealle reitille. Isä on jo häipynyt
aikoja sitten niittämään Selkäydelle, minne viemme
JAANA SELANDER
vellin peilarissa. Römpsässä keitettävää kahvia varten raikasta lähdevettä ote-
taan menomatkan varrelta
lähteestä.
Myös lehmät otetaan mukaan laidunnettavaksi
heinäkuuta 2015
TIINA KILVENSALMI
PUH EEN AIH E
karjanäyttely
Kaunein
Viljotar?
VILJOTAR Torstaina
Viljo-messujen kehään
kopsuttelivat ensimmäiset kaunottaret,
kun Viljotar-karjanäyttelykilpailu aloitettiin
ayrshire-hiehojen
sarjalla.
TIINA KILVENSALMI
Kehään tallustelee viimeisen
päälle laitettuja hiehoneitejä torstaiaamuna. 8
Keskiviikko 29. He keskittyvät liikuttamaan hiehoja oikeille paikoilleen. Nieminen on
TIINA KILVENSALMI
Kesälomapäivä kului
TIINA KILVENSALMI
KESÄLOMALLA
Maanviljelijät Sari ja
Matti Pekkala tulivat
Viljo-messuille lastensa
Antin (etualalla) ja
Juhon kanssa Raahen
Pattiniemeltä.
KOLME päivää kestäneet Viljomessut houkuttelivat maatalousyrittäjiä ja perheitä ympäri Suomea maitopitäjään. Traktoreita kerkesimme
jo ihastella. Viljo-messut olivat sopivan ajomatkan päässä. Yksi hiehoista meinaa vikuroida ja esittelijällä
on kovan työn takana saada hieho
liikkumaan.
?
Parivaljakko
kiertää kehässä
tottuneesti musiikin tahtiin.
VILJOTAR 2015 Karjanäyttelykehässä valkopukuiset esittelijät
kuljettavat eläimiä tuomarin
ohjeiden mukaan. Numerolla kymmenen
kisaa Joukolan tilan Lelly-Edith.
Hiehoa taluttaa 17-vuotias Karoliina Nieminen. Kehäavustajana toimii Yves Charpentier.
Kohta matka jatkuu. Välillä kanadalainen
tuomari Marc Charpentier pyytä
hiehoja pysähtymään. Valkopukuiset esittelijät kiertävät kehässä kierroksen
ja toisenkin. Täältä kerkeää vielä illaksi kotiin.. Lillin vanhemmat, Laura ja Jouko Laiholahti, kasvattavat pääasiassa ayrshirekarjaa.
Tuomari julistaa Lelly-Edithin kisan voittajaksi. Maatalousnäyttelyissä emme ole käyneet kymmeneen
vuoteen. Nelihenkinen
Pekkalan perhe tuli Kiuruvedelle
vajaan 200 kilometrin päästä Oulun kupeesta.
Sari ja Matti Pekkala tulivat
lastensa, 13-vuotiaan Juhon ja
11-vuotiaan Antin, kanssa kesälomapäivän viettoon Kiuruvedelle
viime viikon torstaina.
Raahen Pattijoelta tullut perhe oli
torstai-iltapäivänä vasta tutustumassa Viljo-messujen tarjontaan.
Alueella he olivat ennättäneet olla
vasta reilun puolituntia.
. Lelly-Edithillä on tyylikäs ja pitkä runko.
Ruusukkeen jaon jälkeen Nieminen kiiruhtaa hiehon kanssa takaisin messuhallin taakse kohonneeseen väliaikaisnavettaan. Viljo-messuilla yleisö pääsi tutustumaan
karjanäyttelyiden maailmaan
kolmen päivän ajan.
Esittelijät kulkevat kehässä ilmeet vakavina. Parivaljakko kiertää kehässä tottuneesti kaiuttimista
kuuluvan musiikin tahtiin.
Nieminen ei omista hiehoa, vaan
se on hänen kaverinsa Lilli Laiholahden kotitilalta. Kisa jatkuu kehässä.
VARSINAISSUOMESTA, Kosken
kunnasta, tulevat Nieminen ja Lelly-Edith eivät tule karjanäyttelykehään pystymetsästä. Tultiin katsomaan tänne koneita
ja eläimiä
Minusta tuntuu, että Tiina nimi on aivan liian tavallinen. Tunnen monta Tiinaa ja tiedän Tiinoja vielä enemmän. Tällaiset näyttelyt tuovat myös hieman
säihkettä muuten niin maanläheiseen työhön.
TIINA KILVENSALMI
tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi
Kissa nimeltä
Kirjastovorna
MEILLÄ jokaisella on nimi, jota emme ole itse valinneet. Ohi he
ovat kyllä ajaneet ja pysähtyneet
huoltoasemalla.
. Kuulin, että näyttelytoiminta on aktiivista Varsinais-Suomessa. Jälleen hiehot kiertävät kehässä. Vähäiset yöunet ja Lelly-Edithin puunaaminen kannattivat. Karjanäyttelyihin otetaan vaikutteita juuri Kanadasta.
Esimerkiksi nämä esittelijöiden
valkoiset asut tulevat sieltä. En kyllä ole kiuruvetisillä tiloilla moista nähnyt. Kaverillani on kaksi koiraa.
Tietenkin sen suuremman koiran nimi on Mini. Paikalla oli
myös lehmien oma salonkikampaaja. Lehmillä taas utareet nousevat tärkeäksi arviointikohteeksi.
Tiukan kisan jälkeen lavalle astelevat kaikkien ayrshirehieholuokkien valioyksilöt. Kerran soitin kahdeksalle samannimiselle henkilölle. Nykyään nimi ei ole enää suosittu. Hain sieltä vinkkejä Suomen
kisoihin. Miten ihmeessä saisin kaikki kutsumaan minua uudella nimelläni ja miten itsekään muistaisin käyttää uutta nimeäni. heinäkuuta 2015
9
KOLUMNI
Lelly-Edithhieho kruunattiin
Junior Championiksi. Heinää kuljetettiin pinkeillä kottikärryillä. KLO 10-14. Olisipa outoa
muuttaa nimensä joksikin muuksi. Kesällä hän käy
noin kolmessa näyttelyssä ja talvella yhdessä.
Lisävinkkejä Nieminen haki
karjanäyttelyihin työskennellessään kanadalaisella maatilalla alkukesästä.
. Heistä kukaan ei halunnut julkisuuden valokeilaan. Isovanhemmillani oli Kirjastovorna-kissa. Lehmiä
föönattiin harjan kanssa. En edes keksi mikä nimi olisi sitten sopiva. Näin niiden lihakset ja luuston rakenne näkyy paremmin. Toisilla erikoisempi ja toisilla vähän tavallisempi. Maistraatin verkkosivuilta löytyy valmis lomake nimen muutokseen. Karoliina
Nieminen toimi
Joukolan tilan
yhtenä esittelijänä. Eläimet pestään ennen
näyttelyä ja föönataan kuivaksi.
Niiden sorkkia saatetaan käsitellä
kiiltäväksi vauvaöljyllä. Tultiin laittelemaan lehmiä
kuntoon kolmen aikaan aamuyöstä. Lelly-Edith kruunataan Junior Championiksi, vuoden 2015 Viljotar-hiehoksi.
PLAY
se käveli sulavasti esittelijän määräämään suuntaan.
. Viimeisen
silauksen antaa oma kiiltospray.
Lelly-Edithiä Nieminen kuvailee
täydelliseksi talutettavaksi, koska
KOMMENTTI
Vki Singh valmistelee lehmää karjanäyttelyyn.
TUOMARIT arvioivat karjanäyttelyssä hiehojen runkoa. Keskiviikko 29. Lomakkeen lisäksi tarvitaan euroja.
ELÄINTEN nimet voivat hauskempia kuin meidän ihmisten. Ne tuskin loukkaantuvat nimestään ja tuskin eläinkaverit kiusaavat niitä nimen takia. Osuuskunta
Itä-Maidon
hallituksen
puheenjohtaja
Jarno Kämäräinen ojensi
palkinnon.
harrastanut karjanäyttelyitä kuusivuotiaasta saakka. Kiuruvesihän on
Suomen suurin maitopitäjä, Pekkalat tietävät.
Pekkalat ovat osakkaina kahden
perheen maatalousyhtymässä. Hän oli muuttanut nimensä Tuijasta Johannaksi. Hän valmistelee lehmiä karjanäyttelyihin ja saa siitä palkkaa.
Kehässä esittelijöinä oli paljon
nuoria. Ovathan ne juuri pesty päästä sorkkiin asti putipuhtaiksi.
Karjanäyttelyt ovat aivan oma
maailmansa. Vai kertooko nimemme meistä yhtään mitään. Laajarunkoisesta hiehosta tulee hyvä lypsylehmä. Väliaikaisnavetoiden parsia oli koristeltu kukkasin.
Jokaisella eläimellä oli omat persoonalliset nimitaulut. Miksi joku muuttaa nimeään toiseksi?
KYMMENEN vuotta sitten tunsin Johanna-nimisen tytön. Talutinhihnat roikkuivat vaaleanpunaisessa
naulakossa.
Hienoimmat tilojen nimikyltit oli-
Viljossa
Pekkalat eivät ole käyneet Kiuruvedellä koskaan aiemmin. Jäi kysymättä miksi. Jopa lehmien takapuolet pyyh-
käistiin paperiin. Naapurin lampaalle annoimme lapsena nimen: Seisova Pöytä, sillä lammas näytti aivan pöydältä.
MITÄ nimi sitten kertoo meistä. Kuinka moni on tyytyväinen nimeensä. Eikä ihme, sillä Tiina-nimisiä kastettiin 60-luvulta milleniumiin asti yli 26 000 kappaletta. Viimeisen viiden vuoden aikana Tiinoja on kastettu reilusti alle sata.
NIMIPÄIVÄHAASTATTELUITA tehdessä tekee hauskoja havaintoja nimistä. Muokkaako nimi persoonaamme ja määritteleekö se osaltaan millaisia ihmisiä meistä tulee. Lantionkulman pitää olla tietynlainen, se vaikuttaa poikimiseen. Vaikuttaako nimi persoonaamme. Kutsuin häntä Johannaksi, vaikka kaikki muut kutsuivat häntä Tuijaksi. Kavioita
kiilotettiin vauvaöljyllä ja turkkia
viimeisteltiin karvanajokoneella.
Viimeinen silaus tehtiin kiiltospraylla, suoraan Kanadasta.
Sontavahdit siivosivat jätökset
saman tien pehmeältä purumatolta. Käytännössä nimen muuttaminen kuulostaa aika helpolta. Karjanäyttelyt ovat siis
yksi tapa saada nuoria kiinnostumaan maanviljelijän työstä. Yhden robotin tilalla on lypsykarjaa
kuutisenkymmentä päätä.
Viljo-messujen kävijöitä torstaina.
vat kuin taideteoksia. Ihmeteltiin Pyhännältä ajaessa,
että missä kaikki lehmät ovat, vaikka onhan niitä. Kiuruveden Viljotar-kisassa on kova
taso, Nieminen kertoo.
Näyttelyä edeltävänä yönä eläimet on klipattu eli niiden karvat on
ajettu lyhyeksi. En tiedä vastausta, mutta tiedätkö sinä?
REHUNKORJUUNÄYTÖS
4.-5.8. Tämä vaan on niin kivaa, että
univelat voi nukkua myöhemmin
pois, Nieminen sanoo.
video verkossa
TIINA KILVENSALMI tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi
Käynti vähän erilaisessa navetassa
TUTUSTUIN Viljotar-karjanäyttelyssä ensimmäistä kertaa karjanäyttelyiden ihmeelliseen maailmaan. Olisi mielenkiintoista tutustua nimistä tehtyihin tutkimuksiin. Puolisokea kissa tykkäsi käydä muiden mukana kirjastoautolla, tuskin sentään lukemassa. Tunnelma oli kuin
kauneuskilpailuissa. Tein päätelmän, että sen nimiset eivät ehkä ole niitä julkisuushakuisempia
10
Keskiviikko 29. Huttunen rakensi uuden
navetan vuosi sitten.
JAANA SELANDER
HUTTUNEN palkittiin yksinyrittäjyydestä, puoliso käy tilan ulkopuolella töissä. Vaihtoehtoja ensin mietittiin kolme vuotta, josta ajasta pankin kanssa käytiin neuvotteluja 1,5 vuotta. Auvinen heitti, että Atrian ja HK:n pitäisi yhdentyä,
koska nämä kilpailevat nyt jalostetuilla tuotteillaan kaupan hyllymetreistä eikä tuottajista. Suomalaisen talonpoika maksaa Venäjä-pakotteista 400 miljoonaa euroa vuodessa, joten menetykselle tulisi saada kompensaatiota, vaati Marttila.
Itä-Maidon osuuskunnan puheenjohtaja Jarno Kämäräinen
huomautti, että Suomessa on to-
tuttu sopimaan, mielenilmauksen
vaikutukset voisivat olla vähäiset, sillä maidontuottajien painoarvo on pieni, vain kolme prosenttia väestä.
Juha Marttila kiteytti, että maanviljelyksen suurin uhka tänä päivänä on Suomen taloustilanne, valtiolla ei ole yksinkertaisesti rahaa.
Vaarana on, että jos yhteiskuntasopimusta ei tule ay-liikkeen vastustuksen takia, maanviljelijöitä rangaistaan leikkaamalla kansallista
tukea.
Naudanlihan tuottaja Esa Auvinen näki maatalouden ongelmana
sen, etteivät hinnat nouse kustannusten tahdissa. Olisi lähdettävä siitä, että on
yksi vahva neuvottelija.
Kämäräinen teki selväksi, ettei
ainakaan maidonhintaan ole luvassa nousua. Lippuja ja lappuja piti toimittaa rahoittajalle, mutta päätöstä ei syntynyt. Huttunen on rakentanut tilaansa kustannustehokkaasti vanhoja rakennuksia hyödyntäen.
HUTTUNEN on ollut tilallaan yritääjänä 13 vuotta, hän otti ohjakset
käsiinsä 20-vuotiaana.
Huttunen rakensi tilalle uuden
pihattonavetan, jonka rahoituksen
kanssa oli kovia haasteita. Valiota on nyt ajettu
tuloskuntoon, yrityksen tilannetta
ovat heikentäneet Venäjän viennin
tyssääminen ja markkinaoikeuden
yritykselle langettama 70 miljoonan euron sakko.
HK Scanin hankintajohtaja Sami-Jussi Talpila huomautti, että
muutkin yrittäjät ovat samassa tilanteessa kuin tuottajat, tosin tuottajat ovat investointeihinsa sidot-. Kaisa
Huttusella (suuri kuva) on reilu 40
lehmää, lisäksi hänellä on lukuisia
luottamustehtäviä.
Pohjoinen tuki ensiarvoisen tärkeä Kiuruvedelle
JAANA SELANDER
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila
odottaa mitä hallituksen budjetti tuo
tullessaan.
MAITOSEMINAARISSA puhuttiin maito- ja lihatilojen ahdingosta maltillisesti perjantaina, vaikka Ranskassa maanviljelijät ovat
nousseet barrikadeille, päästäneet
sikoja kauppakeskuksiin ja kippailleet lantaa taajamiin. Hänet
palkittiin nuorena
tuottajana Viljo-messuilla perjantaina. Ranskan
maanviljelijät kärsivät samoista
ongelmista kuin suomalaiset kollegansa, tuottajahinnat ovat tippuneet Venäjä-pakotteiden takia.
Ranskan presidentti François
Hollande on ilmoittanut valtion
tukevan viljelijöitä 600 miljoonan
euron hätäpaketilla, joka sisältää
verohelpotuksia ja lainojen takauksia.
Maaseudun Tulvaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen kysyikin, ovatko suomalaiset viljelijät liian kesyjä vaatimuksissaan ja
esiintymisessään?
Paikalla siviilinä mukana ollut MTK:n puheenjohtaja Juha
Marttila totesi, että nyt on syytä
ensin odottaa budjetti ja katsoa mitä se tuo tullessaan ja ryhtyä toimenpiteisiin sen mukaan.
. heinäkuuta 2015
TALOU S
Venäjän ja sään kanssa pärjää, kun vain
PALKITUT Kaisa
Huttusella on reilu 40
lehmää Aittojärven
Aittomäessä. Pääasia, että homma pääsi pyörimään ja nyt navetta alkaa olla
täynnä eläimiä.
Nyt Huttusella on rutkasti vel-
PALKITUT Kaupunki palkitsi kolme
nuorta maaseudun yrittäjää: Kati ja
Arvo Huuskonen Sulkavanjärveltä,
Kaisa Huttusen Aittojärveltä ja
Lauri Lämsän Niemiskylästä. Kun Huttunen vaihtoi pankkia, sai hän rahoituspäätöksen alle
viikossa.
. Ja tuottajat ovat kiinni omissa lihataloissaan. Lisäksi Huttunen
on Pohjois-Savon maaseutunuorten valiokunnan puheenjohtaja ja
maaseutunuorten lähettiläs, Lihakunnan edustajiston jäsen ja toiminut useiden vuosien ajan MTK:n
luottamustehtävissä sekä Kiuruveden maaseutunuorten johtokunnassa
Kiuruvesi on loistava esimerkki siitäkin, kuinka täällä on
tuettu maataloutta eläinsairaaloineen, kiitteli Huttunen.
BIOTALOUDEN tuotos on tällä
hetkellä Suomessa noin 60 miljardia euroa, tavoitteena on saavuttaa 100 miljardin liikevaihto
vuoteen 2025 mennessä.
Biotalous työllistää tällä hetkellä vajaa 300 000 ihmistä.
Odotuksena on, että biotalouden piiriin tulee 100 000 uutta
työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Professori Reijo Lappalainen
Itä-Suomen yliopistosta valotti,
kuinka laajat mahdollisuudet
yksin puu tarjoaa biotaloudelle, sillä metsä kasvaa 100 miljoonaa kuutiota vuodessa ja siitä
hyödynnetään vain reilu puolet.
Esimerkiksi pienpuu jää hyödyntämättä, samoin esimerkiksi
sahateollisuuden tähteet. Sianliha on halpaa ja se näkyy markkinoilla.
Myös MTK:n maitoasiamies
Ilkka Pohjamo toisti, että kilpai-
lu maailmalla on tänä päivänä veristä, kilpailuvalttina on vain hinta, eikä sillä pitkälle pötkitä.
Emerituskansanedustaja Eero
Lämsä peräsi pohjoisen tuen säilyvyyttä. Tilan yksi
osakas, Antti-Lassi Tikka, sanoi, että jos pohjoinen tuki leikattaisiin, loppuisi tuotanto tilalla seuraavana päivänä.
Maitotilojen määrä vähenee koko ajan.
TNS Gallupin toukokuisen tutkimuksen mukaan tilamäärä likimain puolittuu viiden vuoden sisään, tiloja on nyt 8 200, vuonna
2020 enää 4 500.
JAANA SELANDER
KIURUVEDEN vahvuudet ja
mahdollisuudet ovat jo luonnostaan biotaloudessa, sillä
meillä on jo olemassa voimakas maa- ja metsätalouskeskittymä.
On arvioitu, että jo vuoteen
2030 mennessä tarvitsemme 50
prosenttia nykyistä enemmän
ruokaa, 45 prosenttia enemmän
energiaa ja 30 prosenttia enemmän puhdasta vettä. Savonian vararehtori Mikko Vuoristo vertasi biotaloutta babylonialaisten oluen
keksimiseen, savitauluissa on
merkkejä oluesta jo 6000 vuotta ennen Kristusta. Lappalaisen mielestä puu
tulisikin jalostaa mahdollisimman pitkälle, että siitä saadaan
paras mahdollinen hinta.
MIKÄÄN uusi keksintö biotalous ei ole. Ulos saadaan liikennekaasua, lämpöä tai sähköä.
Lisäksi laitoksesta saadaan luonnonmukaista lannoitetta, mikä
säästää ostolannotteiden määrää tiloilla. Vain termi on keksitty
viimeisen 10 vuoden aikana.
Vuoristo kritisoi mediaa, jossa
biotalous ja vihreä talous menevät sekaisin. Sama pätee lihaan, kiteytti maakuntajohtaja
Jussi Huttunen biotalousseminaarissa Viljo-messuilla torstaina. Kiuruvedellähän tuotetaan jo nyt maitoa nelinkertaisesti väestön tarpeeseen nähden. Puhumattakaan puun jakeista ja molekyyleistä, joista tiedetään saatavan muun muassa syöpälääkettä. Mutta jotta tämä vihreä kulta saadaan täysimääräisesti hyödynnettyksi, tarvitaan yksituumaisuutta sekä tutkimuksen ja
yritystoiminnan hyvinvoinnin
tukemista.
. Tuottajahintaan vaikuttavat
kansainväliset elintarvikemarkkinat, myös Lidl tuo painetta, sianlihaa on markkinoilla paljon, kun
Venäjän rajat menivät kiinni. Eikä toisaalta ihme,
koska käsite on laaja. Että ruokaa tarvitaan.
. Esimerkiksi Niemiskylän Milkivei Oy:llä pohjoinen tuki on erittäin merkittävä, tila tuottaa kaksi miljoonaa litraa maitoa
vuodessa, joten tuen osuus on 160
000 euroa vuodessa. Prosessi tuhoaa rikkakasvien siemenet ja tautikierron, joten lopputuotteen hyödyntäminen parsikuivikkeena
on myös mahdollista.
BioBoksi maksaa noin 650 000
euroa ja se toimitetaan avaimet
käteen -periaatteella. Mutta näidenkin asioiden, Venäjä-pakotteiden ja sääolosuhteiden, kanssa jaksaisi paremmin, jos
yleinen arvostus suomalaista ruokaa kohtaan olisi parempi.
HUTTUSEN lisäksi kaupunki palkitsi Kati ja Arvi Huuskonen Sulkavajärveltä, Huuskosilla on maitotila, he ovat investoineet uuteen
navettaan, kasvattaneet maidontuotantoa ja viljelypinta-alaa.
Niemiskyläläinen Lauri Lämsä oli kolmas palkittava, hän on
yrittäjämetsuri. Päätöksillä näiltä puheilta viedään pohja pois. Lisäksi se voidaan sijoittaa vaikka
taajamaan, koska se on hajuton,
etäohjattu ja automatisoitu.
Laitoskonsepti perustuu jatkuvatoimiseen kuivamädätystekniikkaan.. Uusi BioBoksi soveltuu 50
naudan, 850 sian tai 15?20 hehtaarin tiloille ja sen käyttö on taloudellisesti kannattavaa.
Pienin BioBoksi käyttää 600
tonnia syötteitä, esimeriksi lantaa, säilörehua, nurmea ja biojätettä vuodessa. Lämsä tekee metsänhoitoyhdistykselle töitä. Sanottiin, etteivät kauppapakotteet meidän elämään paljon vaikuta, mutta ne olvat vaikuttaneet hirveän paljon.
Lisäksi veroja ja viranomaismaksuja on nostettu. Jyväskyläläinen BioGTS-biokaasulaitos mahdollistaa
kannattavan biokaasun tuotannon myös pienemmillä jätemäärillä. Syötteinä on säilöheinä,
kuivalanta ja kalanperkuujäte.
JAANA SELANDER
Professori Reijo Lappalainen (vas.) ja
vararehtori Mikko Vuoristo.
non varoja kestävästi tuotteiden,
energian, ravinnon ja palveluiden tuottamiseen.
Biotalous on nyt Suomessa
kärkihanke, siihen on olemassa
vahva poliittinen sitoutuminen,
hallitus on irrottamassa biotalouteen 300 miljoonaa euroa.
Tavoitteena Suomessa on, että
vuonna 2040 yli puolet bruttokansantuotteesta tulee biotaloudesta.
. Poltettiinhan
Suomessakin tervaa 1900-luvun
alussa. Myös osaamista ja perinnettä löytyy. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet tähän, sillä
meillä on Euroopan suurimmat
ja maailman neljänneksi suurimmat, kestävät biotalousvarat. Kiuruvesi on vahvaa vihreän talouden aluetta. Tarvitaan pieniä toimijoita suurten teollisten laitosten
ympärille ja eri toimialat ylittäviä yhteistyömuotoja.
VILJO-MESSUILLA oli esittelyssä uusi biotalouteen liittyvä innovaatio. Keskiviikko 29. Vuoristo
määritteli biotalouden taloudeksi, joka käyttää uusiutuvia luon-
Luonnonvarakeskuksen maatilalla
Sotkamossa on käytössä BIoGTS-biokaasulaitos. Ken on
ymmärtänyt laittaa rahaa kiinni
maatalousmaahan, on tehnyt hyvän sijoituksen.
. heinäkuuta 2015
11
Biotalous on avainasemassa
tulevaisuudessa
ruokaa arvostettaisiin
TIINA KILVENSALMI JA JAANA SELANDER
kaa eikä maatalouden tilanne helpota, on Venäjän pakotteet, jotka ovat laskeneet tuottajille maidosta maksettavaa hintaa ja vielä tänä kesänä kehnot sääolosuhteet.
Huttunen ei silti valita, eikä halua avata maidonhinnan tilakohtaisia, euromääräisiä menetyksiä, koska kuluttajien pitäisi ymmärtää, mihin mittasuhteisiin niitä asetellaan.
Huttunen sanoo, että hän on
kuunnellut viimeiset 13 vuotta
mantraa, että maatalous on tulevaisuuden ala. Laitos on
90-prosenttisesti kotimainen. Lämsää kiiteltiin rohkeasta yrittämisestä alalla, joka tarvitsee uusia tekijöitä.
Alustajat: HK Scanin hankintajohtaja Sami-jussi Talpila, yrittäjä Antti-Lassi Tikka, Osuuskunta Itä-Maidon hallituksen puheenjohtaja Jarno Kämäräinen, MTK:n maitoasiamies Ilkka Pohjamo ja yrittäjä Esa Auvinen.
tuja, muutoksia tuotantoon on vaikea tehdä.
. Joka risaus pitäisi hallita, mikään ei mene kuten
suunnittelee, papereiden on oltava tipo top, kun ei tiedä, milloin
tulevat eri viranomaiset tarkastuskäynnille ja jossain välissä pitäisi ehtiä nukkuakin, selittää kolmen
lapsen äiti.
Tämä oli häkellyttävän sähäkkää toimintaa nuorilta. Projektin rahoitti Olvi-säätiö.
Ylä-Savon Neito -kilpailuihin kaksi
MARJA LEHTOLA
Anita Kärkkäinen ja Susanna Pennanen edustavat Kiuruvettä Ylä-Savon Neito -kilpailuissa
Koulutsemppari Jukka
Mulari keksi, että maalausprojektin myötä
yhteys kouluun säilyy
kesälomallakin.
mitä jos kokkeilisit, et sinä siinä mittään häviä.
Ylä-Savon Neito -kilpailu järjestetään taas tänä vuonna kymmenen
vuoden tauon jälkeen, ja kilpailijat
pääsivät esittäytymään lauantaina
25. Yritin 11 kertaa
enkä ole uskaltanu vieläkään itse katsoa sitä.
S: Samalla tavalla eka esiintyminen
jännitti. Olen onnellinen, että edes pääsin mukaan. Vielä
enemmän jännitti videon tekeminen,
se oli ihan hirveätä. Projekti eteni alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin ja muutamassa tunnissa nuoret taitelivat tunnelin seinille uuden ilmeen.
. Yläasteikäiset nuoret
maalasivat viime viikolla Valtakadun alikulkutunnelin seinän uudelleen. Tosi paljon jännitti myös tämä ?kotiareenalla. Viimeksi luin yhden psykologiasta kertovan kirjan.
S: En hirveästi lue, mutta Maaseudun
tulevaisuus ja Kiuruvesi-lehti tulee ai-. Muutama ohikulkijakin pysähtyi seuraamaan maalaamista. heinäkuuta 2015
K U LT T U U R I
Taidetta
tunnelin
seiniin
NUORET Valtakadun alikulkutunnelin seinät
saivat uuden ilmeen, kun nuoret maalasivat
seinillä kirmaavat lehmät uudelleen. Ja niin
on koulutsemppari Jukka MulaMARJA LEHTOLA
NIITYLLÄ Ninja Malkki (edessä) ja Iira Tikka viimeistelevät Valtakadun alikulkutunnelin seinää spraymaalilla. oleminen, kun oli
niin paljon tuttuja ja vanhemmatkin
katsomassa.
Luetteko kirjoja?
A: En hirveästi lue, paitsi koulukirjoja. Nyt lähes 20 vuotta
myöhemmin niityllä kirmaa viisi
erinäköistä lehmää ja lentää pari
?
Maalaukset
jäävät pidemmäksi aikaa ihmisten
mieliin.
Iira Tikka
perhosta. Projektista vastasi koulutsemppari Jukka Mulari.
rikin.
. heinäkuuta Viljo-messuilla. Vapaa-ajallakin piirrämme ja
maalaamme, kertovat yhdeksäsluokkalaiset Ninja Malkki ja Iira
Tikka viimeistellessään spraymaalilla tunnelin seiniä.
Alikulkutunnelin seinät maalattiin alun perin vuonna 1996. Koulutsemppari Jukka Mulari kannusti nuoria ideoimaan
seinille spraytaidetta. Niityllä tallustavat värikkäät lehmät ilahduttavat alikulkutunnelissa matkaavia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.
. En oikein tykkää lukemisesta. Kiuruvetistä kauneutta kisassa edustavat vaalea lähihoitaja-opiskelija Anita
Kärkkäinen ja rempseä maatilan tyttö Susanna Pennanen.
Mikä on ollut parasta?
S: Oppii tuntemaan muita ihmisiä ja
saa uusia kokemuksia.
A: Niin moni asia on hyvää, saa elämyksen ja kokemuksen. Nuorille saisi olla enemmän
tällaista samantapaista toimintaa.
Nämä maalaukset jäävät tunnelin
seiniin ja siten ne jäävät pidemmäksi aikaa ihmisten mieliin, Iira
Tikka kertoo.
Tyhjennettyään 34 spraypurkkia
tunnelin seiniin, nuoret ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Seinien maalaaminen oli hauskaa. Maalaaminen kiinnosti myös heitä. Tästä
saa niin paljon itsevarmuutta ja itseluottamusta.
Miksi lähdit mukaan kisaan?
Anita: Äiti ehdotti, että kannattaa osallistua, se olisi varmasti hieno kokemus.
Susanna: Sama juttu, äiti sanoi, että
Onko missään vaiheessa jännittänyt?
A: Eka esiintyminen jännitti. Tuolloin kuvataidekoululaiset maalasivat seinille kukkakedon ja kuusi lehmää. Projektin myötä nuorten yhteys kouluun säilyy kesälomallakin, Mulari iloitsee.
Maalausurakan jälkeen nuoret
suuntasivat syömään paikalliseen
ravintolaan. Yläkoulun
koulutsemppari Jukka Mulari toimi projektin
vetäjänä.
TIINA KILVENSALMI
yläasteIKÄISET nuoret kokoontuivat viime viikon torstaina
Valtakadun alikulkutunnelin suojiin. 12
Keskiviikko 29
Aikoo
aloittaa syksyllä tanssin.
KIURUVETISJUURINEN laulaja Sanna Matinniemi voitti toisen pääpalkinnon, Eero Rantala -palkinnon, Timo Mustakallio -laulukilpailussa viikko sitten sunnuntaina. Klassiset
lauluopinnot Matinniemi aloitti
16-vuotiaana Kuopiossa Marjatta Airaksen johdolla.
. Merikanto-konsertti
?Laula, tyttö!. Olen uskomattoman onnellinen ja riemuissani ihanasta vastaanotosta, minkä sain vaativalta oopperajuhlien yleisöltä sekä
huippupätevältä ja arvostetulta
oopperalaulajatuomaristolta.
Matinniemi lauloi alkuerissä
Sibeliuksen Flickan komm ifrån
sin älsklings möte-yksinlaulun
sekä Desdemonan Ave Maria rukousaarian Verdin Otellosta.
Finaalissa Schubertin Die junge
Nonne-yksinlaulun ja tsekkiläisen säveltäjän Dvorakin Rusalka-oopperasta pääroolin Rusalkan laulun kuulle-aarian.
Matinniemellä on vielä muutamia konsertteja kesällä Suomessa, mm. perjantaina 14.8.
Juankoskella, synnyinpitäjässä,
ja sunnuntaina 16.8. Konserttikiertueesta käydään
nyt neuvotteluja myös Kiuruvedelle. Hän jatkaa oopperalaulajan opintoja Wienin musiikkiyliopistossa, Universität für Musik
und darstellende Kunst.
. Se on ehdottomasti tietynlaista kiertolaiselämää. Kuoron kanssa tuli esiinnyttyä Kiurusalissa. Hänelle saan olla paljosta kiitollinen. Tuskin. Iskelmä on ehkä kuitenkin se suosikki.
A: Olen ihan rakastunut suomalaiseen räppiin. Keskiviikko 29. Se on yksi maailman huippumusiikkiyliopistoja. Silti
vierailuni Kiuruvedellä ovat aina riemun täyttämiä!. Se on todella
vähän ja harmittaa minua. En tiedä, muutanko koskaan
takaisin Suomeen. Koetan
käydä Kiuruvedellä joka kerta,
kun tulen Suomeen, eli noin pari kertaa vuodessa. Nyt olen
alkanut kuuntelemaan Sabatonia ja
muita metallibändejä. heinäkuuta 2015
13
KOTIALBUMI
TIINA KILVENSALMI
Sanna Matinniemi kansainvälisessä Sibelius-laulukilpailussa Järvenpäässä huhtikuussa.
Matinniemelle menestystä
Mustakallio-laulukilpailussa
JAANA SELANDER
Ideoita haettiin viime vuonna
TIINA KILVENSALMI
KULTTUURISIHTEERI Heidi
Huhtilainen haki ideoita Valtakadun alikulkutunnelin seinien
uudelleen maalaamiseen Kiuruvesi-lehdessä (11.6.2014) jo
viime vuonna.
Kuvataidekoululaiset maalasivat lehmät alikulkutunnelin seiniin syyskuussa vuonna 1996.
Nykyinen Nivan koulun rehtori
Minna Lilja ehdotti aikoinaan
kaupungin tekniselle puolelle,
että alikulkutunnelin seinät kaipaisivat maalia. Italiaan ja Saksaan, sillä
oopperalaulajan leipä on palasina maailmalla, ei vain Itävallassa tai vain Suomessa. Nyt seinät on
maalattu uudelleen yläkouluikäisten nuorten toimesta.
kiuruvetistä
na luettua.
Käyttekö kulttuuritapahtumissa?
A: Koulun kanssa olemme käyneet joissain teatterinäytöksissä. Palkinnon arvo on 10 000 euroa.
Matinniemen molemmat vanhemmat ovat Kiuruvedeltä kotoisin, jo edesmennyt Ilmari
Matiniemi on hänen ukkinsa.
Äiti Kaisu on Rapakkojoen Latisia, Aini-mummu asuu edelleen Rapakkojoella,
Matinniemi kertoo, että Timo
Mustakallio-laulukilpailu Savonlinnan oopperajuhlilla meni
aivan upeasti.
. Minulla on nytkin
koko ajan iso osa matkalaukuista koko ajan purkamatta tai pakkausvaiheessa.
MATINNIEMI tuntee, että hänen juurensa ovat Kiuruvedellä, vaikka ei ole koskaan paikkakunnalla vakituisesti asunut,
mutta monta kesää ja useat lomat hän on lapsuudessaan Kiuruvedellä viettänyt.
. Nytkin minulla on ollut koelauluja mm. Tulisin mielelläni laulamaan Kiuruvedelle.
Kesän aikana Matinniemi valmistelee myös muutaman uuden
oopperaroolin Wieniin, esityksien aika on kevättalvella.
MATINNIEMI asuu Wienissä,
Itävallassa, klassisen musiikin
pääkaupungissa nyt jo kolmatta
vuotta. Upea, harvinaislaatuinen ihminen ja fantastinen laulunopettaja. Eerolassa olen myös
muutaman kerran käynyt.
Millaista musiikkia kuuntelette?
S: Kuuntelen vähän kaikkea. Kiuruvesi tuntuu neljänneltä
kotipaikaltani (muut ovat Juankoski, Kuopio ja Wien). Asa, iisalmelainen Pramatik ja JVG on suosikkeja. Syksyllä
on tarkoitus mennä Seinäjoelle hiphop
festivaaleille.
Susanna Pennanen (18), valmistui keväällä maaseutuyrittäjäksi Ylä-Savon ammattiopistosta ja ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta.
Perhe: Äiti ja isä.
Asuu: Kiuruvedellä kylällä, viettää paljon aikaa vanhempien maatilalla ja poi-
kaystävän tilalla Maaningalla.
Harrastukset: Luontokuvaus, vasikoiden kanssa riehuminen, luonnossa kävely.
Anita Kärkkäinen (17, syksyllä 18) lähihoitaja-opintoja takana
2 vuotta Ylä-Savon ammattiopistossa
Perhe: Äiti, isä ja koira Repe.
Asuu: Koko ikänsä Korkeakankaalla, muutti pari viikkoa sitten Iisalmeen.
Harrastukset: Lenkkeily, valokuvaus,
kavereiden kanssa hengailu. Alahovin
viinitilalla.
. Tästä alkoi elämäni sopraanona.
Vuonna 2012 Matinniemi pääsi ensiyrittämällä sekä Sibelius Akatemiaan Helsinkiin että Wienin musiikkiyliopistoon.
. Silloin kun olin Kivon voimisteluryhmässä, niin tuli esiinnyttyä kiurusalissa.
S: Laulukonsertissa olen viimeksi
käynyt. Teen myös
laulajan töitä Wienissä, rooleja
ja konsertteja.
Matiniemi aloitti lauluopintonsa kevyellä musiikilla Juankoskella, hän lauloi isänsä tanssiorkestereiden solistina ollessaan 13?16 -vuotias. Ajan saatossa
alikulkutunnelin seiniä on töhritty ja yksi lehmistä oli hävinnyt lähes kokonaan.
Koulutsemppari Jukka Mulari ehdotti, että nuoret voisivat
maalata seinät
Onttoja
puita ei enää tarvita.
Olet myös Facebookissa?
. Mielestäni vanhempani antoivat minulle nätin nimen. Kouluaikaan oli paljon Helenoita. Hoidin vanhusten kauppa-asiat, jaoin ruuat ja siivosin. Asumme mieheni Teuvon
kanssa keskustassa ja kesäpaikka meillä on Teuvon kotipaikalla
Huttulassa. Oletko aurinkoinen ihminen?
. heinäkuuta
alkaen klo 18. Syntymäpäivänä saatamme
käydä syömässä. heinäkuuta 2015
VIIKOSTA VIIKKOON
VIIKON MIETE
Jumalan - minkämerkkisen tahansa
. Mitä tälle apinalle pitäisi tehdä?
. Muutin takaisin Kiuruvedelle
80-luvulla. Kun hän tuli kotiin, hän kysyi naapuriltaan:
. Ja huomenna mennään Linnanmäelle!
menot
TURPATALLI OY
Helena Piippo surffailee tabletilla
NIMIPÄIVÄHAASTATTELU 63-vuotias Helena Piippo käyttää sujuvasti tabelttitietokonetta. Hän kertoo arkisista asioista Facebookissa ja lukee lehtiä verkossa. Nimeni on Sisko Helena, mutta minua
kutsutaan Helenaksi.
1. Vie se Korkeasaareen, naapuri vastasi.
Seuraavana päivänä Pekka tuli taas apinansa kanssa kotiin,
kun naapuri huusi aidan takaa:
. Facebookiin jaan
kuvia ja ajatelmia. Keskustassa pääsee näkemään ihmisiä ja Huttulassa voi
Nimipäivät
Tänään: Olli, Olavi
Torstai: Asta
Perjantai: Helena, Elena
Lauantai: Maire
Sunnuntai: Kimmo
Maanantai: Nea, Linnea,
Vanamo
Tiistai: Veera. Kansakoulussa
Rytkyn Viitalammin koulussa meitä ei ollut muita Helenoita.
ARKISTOKUVA/ TIINA KILVENSALMI
Torstai 30.7.
TIINA KILVENSALMI
TIINA KILVENSALMI
Lähteet: Nimipalvelu ja Nimikirja
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. 16-vuotiaana lähdin Kiuruvedeltä ja takaisin palasin vuonna 1981. Millaiseksi sinun nimesi
usein vääntyy?
. Miehelläni
ja minulla on molemmilla omat
tabletit. Synnyin Rytkylle Rumpu-nimiseen taloon. Käytön olemme oppineet
kantapään kautta, kursseilla emme ole käyneet. Helena-nimisiä miehiä on
kastettu alle 20.
6. Helenoita on kastettu
2000-luvulla yli 7000.
5. Rummutus kuului kauas.
Puu oli kai talomme mailla. Sik-
si talomme nimettiin Rummuksi.
Nykyään jokaisella on kännykät
ja minullakin on tabletti. Seuraan aikaani. Tunnetko muita
Helena-nimisiä?
. Hectorin musiikin
tahdissa tehdään aikamatka
70-luvun maaseudulle.
Musiikkikomedian ohjaa
kiuruvetisjuurinen Ismo
Apell (kuvassa). Siinä tuli koluttua syrjäkylätkin, kun työskentelyalueena oli koko Kiuruvesi.
. Yleensä minua kutsutaan Helenaksi, mutta on kai joku sanonut Helluksikin. Helenan nimipäivää vietetään perjantaina 31.7.
Keskiviikko 29.7.
Iisalmen Koljonvirta
Teatterissa koetaan
nostalgisen naurattavia
hetkiä tänään alkaen
kello 19.00, kun Markku
Pölösen musiikkikomedia
Kauppa-auto kurvaa
lavalle. Helena-nimi on annettu yhteensä yli 170 000
naiselle.
2. Kiuruvedellä työskentelin kotipalvelussa. Ikäluokassani heitä on ainakin
puolenkymmentä. Teuvon
kanssa selaillaan tabletilla ruoka-
listoja. Etkö vienytkään sitä eläintarhaan?
. Olen tyttönimeltäni Huuskonen. Emme ole kumpikaan kovia juhlijoita. Vein, vein. Nimipäivää emme vietä mieheni Teuvon kanssa
sen kummemmin, kahvit voidaan
juoda. Isäni lapsuudessa ihmiset
rummuttivat onttoa puuta lähtiessään tulemaan Pihlajamäestä Rytkylle. Saatamme yllättäen lähteä
ravintolaan syömään, jos listalla
on jotain hyvää. puhe tulee aina ihmisen suusta.
Pekka Kejonen
viikon vitsi
Pekka oli hankkinut apinan, mutta hän ei tiennyt, mitä
sillä tekisi. Kulttuuritoimen
järjestämässä iltatorissa
lauletaan karaokea Hannu
Kähkösen johdolla.
t ies it kö?
Mistä nimesi on peräisin,
Helena Piippo?
. Luen myös lehtiä ja
sähköpostikin minulla on. Helena on toiseksi suosituin etunimi kautta aikojen.
4. Nimen alkuperä ei tullut koskaan vanhempieni kanssa puheeksi. Mieheni Teuvon
kanssa menimme naimisiin vuonna 1989. Olen pyrkinyt aina ajattelemaan kepeästi ja olen iloinenkin.
Minä kyllä osaan nauraa, vaikka
sitten itselle.
Kuka on Helena Piippo?
. Rooleissa
nähdään Antti Heikkinen,
Ismo Apell, Jamppa
Kääriäinen, Maarit Poussa,
Santeri Niskanen, Kati
Rissanen, Pekka Tikkanen ja
Kaarina Tikkanen.
Lomalaisten iltakirkko
Sulkavanjärven kyläkirkossa
torstaina 30. Luen tietysti muidenkin juttuja sieltä.
Mitä kotiseutu merkitsee?
. Helena-nimi on peräisin
kreikan kielen aurinkoa
merkitsevästä sanasta
helios.
Helena nimen suosio kasvoi Soita
minulle, Helena! -kirjan ilmestyttyä vuonna 1945. 14
Keskiviikko 29. Kotitalomme nimen synnystä
olen kuullut mielenkiintoisen tarinan. Pankkiasiat hoituu tabletilla. Helena oli 1960-luvulla
suosituin etunimi.
3. Rytkyllä ei tule enää
oltua. Heinäkuun
alussa täytin 63 vuotta.
Helena-nimi on peräisin kreikan
kielen aurinkoa merkitsevästä
sanasta helios. Iltakirkossa on
kahvitarjoilu.
Torstai 30.7.
Kiuruveden torilla
lauletaan karaokea
torstai-iltana alkaen kello
18.30
Maanantai
ylin 17 ºC alin 11 ºC
4.8. Vaen
piäkaampukilaesille tiijoks: tulukee
tänne ja asuttakkee tuo muaseutu.
Aatiotaloja oes ja väelaekasena
paekkana passoes vaekka heenälato.
ylin 18 ºC alin 13 ºC
30.7. Pakeliitit vain lenteli ympäri nurkkia. Nyt niitä
tulloo hirveetä miäriä. Sieltä on hyvä
tarkkailla ja vahtia ympäristöä.
Pietun mielipaikka taas on tuolla alempana, jossa voi majailla sateen sattuessa. heinäkuuta 2015
AAMUPALA
Yläaasteikäiset
tytöt ja pojat
Pojat
63 %
Tytöt
Lähteet: Finravinto 2012 -tutkimus, Late-tutkimus,
Kouluterveustutkimus 2013
Kyllä myö tiijettään paremmin!
viikon sääennuste
Näin viikon uutiset kääntyvät maalaisjärjellä.
Foreca
ARKISTOKUVA/ AIRI LESKINEN
1
Ilta-Sanomat: Jos sota
olisi syttynyt vuonna
1998, tänne Helsinki olisi
evakuoitu
29.7. Tähän kehitellään vielä jotain lisävarustuksiakin.
Nyt vaan toivotaan pitkää loppukesää ja paljon aurinkoisia
päiviä, jotta voimme viettää aina vapaa-aikaamme huvimajassamme.
Teksti ja kuva:
Minna Lappi
KESÄPÄIVÄNÄ Corgit Eetu
ja Pietu majailevat uudessa
huvimajassaan.
ylin 17 ºC alin 10 ºC
3.8. Vaen minä naattisin
enempi helteestä ku mustikoesta.
ylin 19 ºC alin 12 ºC
3
MTV:Nyt rysähti!
Eurojackpotin 46
miljoonan superpotti
Suomeen!
Meelleppä Kiuruveelle tipahti yli
kolomenkymmenen tuhannen
euron lottovoetto männä viikolla.
Liekkö männynnä kiurukkaalle vae
niille iskelmävieraelle?
67 %
1.8. Talot ja nii-
den asukkaat eivät kärsineet pahempia vaurioita. Sunnuntai
CORGIEN MATKASSA Näin Corgi-koirat Eetu ja Pietu auttavat arjessa
Oma huvimaja
Saimme Pietun 10-vuotispäivän kunniaksi tällaisen hienon
uuden huvimajan. Torstai
2
Helsingin Sanomat:
Asiantuntijan käsky:
Menkää viikonloppuna
marjaan
ylin 19 ºC alin 12 ºC
31.7. Tuikkulan täytteet syttyivät tuleen, mutta ne saatiin sammutetuksi omin väin. Tiistai
ylin 17 ºC alin 11 ºC
Huom. Mieluiten se oleskelee tuolla yläterassilla. Tuntuuvat jo muuttaneen
nuita evakoentisuunnitelmijjaan. Sääennusteet ovat voineet
muuttua lehden ilmestymisen jälkeen.
Tiedot on tarkistettu maanantaina 9.2.. Keskiviikko
Näättäs, että oesivat laettana
piäkaapungin Kampista väkkee
tänne. Eetu sai tuohon reunaan pienen sivukammarin, josta se oli hyvin otettu. Pajulan ja Haapalan taloissa mustuivat seinät mittarien luota
ja jakorasiat rusakehtelivat. (Kiuruvesi
N:o 30-1965)
TILASTO
50 VUOTTA
Keskiviikko 29. Mustikka
kuulemma voepi hyvin viileessä
ja satteessa. Muaseuvulla on tilloo kaekille!
2.8. Lauantai
ylin 19 ºC alin 12 ºC
Tervetulloo kaekki piäkaapunkilaeset tänne maetomekkaan. Ukkonen sujutti itsensä ilmeisesti
sähkö- ja puhelinjohtoihin ja kulki niitä myöten talosta taloon. 15
Ukkonen kävi vieraisilla
LAPINSALOSSA kävi alkuviikolla
melko roiske kolmessa talossa, kun ukkonen hajotti puhelimet ja sähkömittarit. Perjantai
Joku vanahempi tutkija tuntu
viime viikolla sanovan, että
menkee mustikkaan
heinäkuuta 2015
UR H E I LU
Pääsy Kuninkuusraveihin . Messuperjantain
päätteeksi Jussi Salonen otti voiton
jo toistamiseen.
. Kolmannen voiton jälkeen kiertopokaalin saa itselle, joten
kisa on voitettava ensi vuonnakin,
kertoo Salonen virnuillen.
Pirkanmaalta kotoisin oleva Salo-
Maailman
Vahvin Viljelijä
-kisan naisten
sarjan voitto
ratkesi renkaan
pyörityksessä.
Kuvassa vahvin
nainen, kiuruvetinen Milla
Kaikkonen.. Myös Norikon itseluottamusta kilpaileminen
oriiden kanssa on koetellut, Vääränen selittää ja toivoo, että huipputammojen keskinäisiä lähtöjä
järjestettäisiin enemmän.
Noriko on voittanut kuitenkin
tähän mennessä 100 000 euroa.
Lähtöjä on ollut 86, joista voittoja 21.
Viime vuosi hevosella meni sairastellessa, virukset vaivasivat
DIIVA Tamma Norikon
tukikohta on Niilo Auvisen
tallissa Honkarannassa.
Timo Vääräsellä ja Aulis
Harmoisella on tallissa
useita hevosia. 16
Keskiviikko 29. Noriko on joutunut
juoksemaan oriiden kanssa.
. saavutus
RAVIT Tamma Noriko lähtee tavoittelemaan Joensuun Kuninkuusraveihin (1.-2.8.)
kuningattaren titteliä.
10-vuotias suomenhevonen on yksi 12:sta
huipputammasta, jotka hyväksyttiin osallistumaan ravivuoden
päätapahtumaan.
JAANA SELANDER
norikoN pääsyä Kuninkuusraveihin jännättiin loppuun asti,
vaikka valmentaja Timo Vääränen uskoi hevosen läpimenoon.
Tosin aika näyttöjen suhteen meinasi loppua kesken, mutta sitten
tuli voitto Lahden raveissa parisen viikkoa sitten tammojen lähdössä ja heti sen perään neljäs sija Helsingissä.
Vääränen kertoo, että tammalähtöjä on ollut tänä vuonna ihan
liian vähän. Kisassa oli nyt paineita, kun voitto piti uusia. Olen verrannut tilannetta siihen, jos hiihtäjä Kerttu Niskanen joutuisi koko talven kisaamaan veljensä Iivon kanssa, kyllä
se alkaisi tympimään. Norikoa
Vääränen luonnehtii hyvällä tavalla diivaksi. Se
tuntee oman arvonsa.
TIINA KILVENSALMI
Maailman vahvimpien viljelijöiden
TIINA KILVENSALMI
VOITTO Jussi Salonen on vuoden 2015 Maailman Vahvin Viljelijä.
MAAILMAN Vahvin Viljelijä -kisassa voiton vei miesten sarjassa Jussi Salonen Kasiniemestä ja naisten
sarjassa Milla Kaikkonen Kiuruvedeltä.
Viljo-messuilla käytiin tiukka kisa vahvimpien maaseudun naisten
ja miesten kesken
Toiveissa on mahdollisimman
hyvä sijoitus ja ehkä palkintorahojakin. Lähdin kisaan huumorimielellä, mutta voitostani olen
sanaton, sanoo Kaikkonen heti kisan jälkeen.
Vapaa-ajalla Kaikkoselle riittää
kuntoiluksi lenkkeily, sillä ruumiillinen työ pitää lihakset kunnossa. Farmikävelyssä naiset kantoivat 15 kiloa painavia rehuhappokanistereita, punnersivat murrosnivelakseleita ilmaan, kannattelivat
rautakankea ja pyörittivät lappeellaan olevaa rengasta.
. Kun
kaksikkoa ei kaupasta kyytiin saatu, matka kohti Pieksämäkeä jatkui täsmälleen täyden avausmiehistön voimin. Täyttä ysikymppistä eivät
kiupalaiset tälläkään kertaa jaksaneet, ja kevätkaudella Kiuruvedellä 0-7 voittanut SaPa nautiskeli tällä kertaa pari piirua niukemman 5-0 voiton.
Selkeistä tappioluvuista huolimatta vierasjoukkueesta löytyi tällä kertaa jokunen onnistujakin. Noriko on juossut 8 vuoden
aikana 86 lähtöä, joista voittoja on
ollut 21. Kommellus takasi ensimmäistä kertaa aikuisten
sarjassa täydet minuutit vasta Cjunnuikäisille Joni Kamuselle ja
Arttu Kauppiselle.
Perille päästyä Rytkösen bussi
parkkeerasi Pieksämäen keskus-
kentän laitamille, KiuPan parkkeerattua puolestaan oman bussinsa puolustuspäätynsä boksiin.
Uhrautuvasti puolustaneet vierailijat onnistuivat jälleen ensimmäisen jakson mallikkaasti, SaPan tuskaillessa tauolla lukemissa 0-0. Jossain on onnistuttu.
Vääränen ei puhu voitosta, vaan
pyrkimyksestä keskikastiin.
. Piirin jalkapallosarjoissa tämän huomaa syyskierroksen alkamisesta.
KiuPan joukkueiden osalta kierroksen avasi miesjoukkue, joka
kohtasi toistamiseen tällä kaudella sarjakärki SaPan Pieksämäellä.
Arkisen perjantai-illan vierasmatka keruutti jälleen joukkuetta tinkaan. Uran arvokkaimpia saavutuksia on myös Holmenkollenin kisojen 18 kilometrin voitto vuon-
JAANA SELANDER
na 1951.
Lonkila edusti Kiuruveden Jännettä. heinäkuuta 2015
17
Paavo Lonkilalle
urheilijaeläke
jo sinällään
JAANA SELANDER
k u k a?
> Nimi: Noriko, tamma, suomenhevonen, 10-vuotias.
> Perhe: Emä Noretta, isä Apassi,
veli Valtraus ja tuore lupaus Vaellus.
> Omistus: Raija Alahautala, kilpailuleasing: Aulis Harmoinen, Timo
Vääränen ja Kalervo Sirviö.
> Menestys: Lahdessa tammojen
lähdössä ykkönen (5.7.), Helsingissä
tammojen lähdössä neljäs (8.7.),
osallistuu Kuninkuusraveihin Joensuussa. En tiennyt, millainen tunnelma
Kuninkuusraveissa on ennen Kuopion kokemusta.
Vääräsen mielestä pääsy kauden
suurimpaan tapahtumaan on saavutus jo sinänsä, siitä saa olla tyytyväinen.
. Ensimmäisenä päivänä juostaan 2 100 metriä, ja toisena päivänä maili sekä päätösmatkana 3
100 metriä.
Kokonaiskilpailun voittavat parhaan yhteisajat juosseet hevoset.
voimat testissä
nen on maa- ja metsätalousyrittäjä.
Kisaan hän treenasi heittelemällä
pikkupaaleja ja talvella voimaa tuli metsurin töistä.
. Se on diiva, kuten oman arvonsa tuntevat naisetkin osaavat olla.
Noriko on ihanteellinen treenattava, sillä tykkää liikkua.
Kuninkuusraveihin valmistaudutaan saman kaavan mukaan kuin
arkenakin. Nykyään teen sorkanhoitajan hommia. Kuitenkin hevosen päivän kunto ja juoksun kulku ovat ne, jotka
ratkaisevat.
TAMMA Noriko osallistui Kuopion Kuninkuusraveihin vuonna
2013. Lappalainen teki kisoissa ennätyksen punnertamalla murrosnivelakselia yläilmoihin huimat
75 kertaa.
Vahvimmat viljelijät
Kiuruvedeltä ja Kasiniemestä
VILJO-MESSUILLA käytiin perjantaina Maailman vahvimpien viljelijöiden -kisa. Siellä on tarjolla tammoille
vuoden parhaat palkinnot.
Vääräsen jännitystä viikonloppuna lisää sekin, että sunnuntaina
Norikon veli Vaellus ravaa pikkukunkkujen lähdössä, lähtö on rajattu 5-vuotiaille.
VÄÄRÄNEN kuvailee Norikoa
persoonaksi.
. Noriko ei ollut kunnolla kipeä, mutta veriarvot olivat alakantissa.
Norikon omistaa Raija Alahautala, hevonen on Timo Vääräsellä, Aulis Harmoisella ja Kalervo Sirviöllä kilpailuleasingillä.
Timo Vääränen on Norikon vastuuvalmentaja. Keskiviikko 29. Itse kilpailussa Noriko oli tuolloin
neljäs.
Vääränen lähteekin nyt nauttimaan Kuninkuusravien tunnelatauksesta.
. Siinä Aulis on hyvä.
KUNINKUUSRAVIT ovat kaksipäiväiset ja kilpailussa juostaan
kolme eri matkaa (2 100 metriä, 1 609 metriä, ja 3 100 metriä). Vahvimman viljelijä naisen kruunusta kisasi kolme naista. Ohjastajan vaihdoksella halutaan rikkoa
tottumuksia ja ehkä saada näin
enemmän irti hevosesta.
. Noriko oli Kuopion ravien
virallisen mainosvideon tähti yhdessä Timo Vääräsen kanssa. Aulis Harmoinen
huolehtii hevosen hyvinvoinnista,
hieroo ja palauttelee.
NORIKO on kuuluisan, jo edesmenneen Valtrauksen pikkusisko. Lihaskuntoa huolletaan ja mieliala pidetään korkealla.
. Norikolla on ennen muuta hyvä emätausta, sen emä on Noretta
ja isä Apassi.
Joensuussa Norikoa ajaa Mika
Forss, hevosen vakio-ohjastaja
on Jani Ruotsalainen. Valmentaja Tuoriniemen
avausrosteri meni kuitenkin uusiksi, kun nuoren joukkueen kaksi pelaajaa eksyivät varikkopysähdyksellä erään kuopiolaisen automarketin karkkihyllyjen väliin. Kisassa oli myös
oma sarja kilpailijoille, joilla ei ole
maatalous taustaa.
Viljelijämiesten sarjassa kiuruvetinen Matti Lappalainen tuli kolmanneksi. Harrastan monipuolista liikuntaa. Valtraus voitti Derbyn vuonna
2008, Derby on 5-vuotiaiden tärkein ravikilpailu.
. Tasaväkisen
kisan jälkeen voitto ratkesi renkaan
pyöritys -sarjassa kiuruvetisen Milla Kaikkosen ollessa nopein.
. Lonkila sai opetusministeriön Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon vuonna 2001.
KiuPalla syyskierros
käyntiin
PEKKA KATTAINEN
KESÄ 2015, jos sitä nyt ikinä olikaan, kääntyy kohti syksyä. Juossut 100 000 euroa.
koko tallia.
. Kuorevirran urheilukentällä pidetty kisa jouduttiin siirtämään sisätiloihin messuhalliin. Onnistujiin lukeutui
myös työesteiden vuoksi poissaollutta maalivahti Karri Leiviskää
tuurannut varsinainen JokaPaikanHöylä Henri Kastarinen.
Menomatkalla kadonneen pelaajakaksikon kohtalosta huolestuneita lohduttanee tieto, että pojat löytyivät täysissä voimissa ja nousivat paluumatkalla joukkueen bussiin.
tuloks i a
ja tässä kisassa ei ollutkaan. Raskaita laje-
KIURUVETISELLE olympiahiihtäjä Paavo Lonkilalle on myönnetty
urheilijaeläke. Vahvimman naisen tittelistä kisasi kolme maataloustaustaista naista.
Tulokset: Naiset: 1) Milla Kaikkonen, Kiuruvesi, 35 pistettä, 2)
Mirva Muhonen, Punkaharju, 33
pistettä, 3) Anna-Maija Kokkoniemi, Sodankylä, 32pistettä.
Miehet (viljelijät):
1) Jussi Salonen, Kasiniemi,
39 pistettä, 2) Juhamatti Paajanen, Mikkeli, 34 pistettä, 3) Matti Lappalainen, Kiuruvesi, 30 pistettä, 4) Samuli Korpela, Kempele, 29 pistettä, 5) Fenne Muhonen, Savonlinna, 26 pistettä, 6)
Antti Pylkkönen, Maaninka, 20
pistettä.
Miehet (ei viljelijä): 1) Jouni
Mähönen, Iisalmi 36 pistettä, 2)
Raimo Myllynen, Kiuruvesi, 11
pistettä.. Ylimääräisen eläkkeen myönsi opetus- ja kulttuuriministeriö ensimmäistä kertaa.
Hakijoita oli 29, joista 17 eläke
myönnettiin. Matkaan lähti kuitenkin reilu joukkueellinen, 13 pelaajaa. Alakerran taistelua tuulimyllyjä vastaan auttoi erityisesti keskikentän pohjalla pelannut kaksikko Niklas Knuutinen ja Jesse
Kastarinen. Suomen mestaruutta hän
ei voittanut kertaakaan. Paavo Lonkila täytti
tammikuussa 92 vuotta.
Lonkila saavutti Oslon talviolympialaisissa vuonna 1952 ensin 18 kilometrillä pronssia ja sitten 4x10 kilometrin viestin toisen
osuuden hiihtäjänä kultaa.
Rumfordin MM-kisoissa 1950
Lonkila sai viestissä hopeaa ja sijoittui 18 kilometrillä viidenneksi. Lajeja voi oikeastaan verrata
ihan normaaleihin maatilan töihin.
Punnerrus oli haastavin hauisjänneleikkauksen takia. Maataloudesta leipänsä hankkivien miesten sarjassa oli kahdeksan kisaajaa. Kestävyyttä tulee hiihdosta ja
pyöräilystä. Täytyy myöntää, että
renkaan pyöritystäkin tuli harjoiteltua, Salonen paljastaa.
Tänä vuonna kisassa oli ensimmäistä kertaa naisten sarja. Miesten kirittäjä-sarjassa oli
kaksi kilpailijaa. Tittelin
myötä pidetään Kiuruveden lippu
korkealla, lupaa Kaikkonen.
Tänä vuonna miesten sarjassa uutena lajina piti olla 60-luvun maitoauton vetäminen, mutta laji jouduttiin perumaan sateen takia. Voimaa olen saanut maatilan
töistä toimiessani 15 vuotta lomit-
tajana
Keilaus alkaa ma 3.8.,
klo 11:45 hallille!
-------------------------------------Kirpputori su 2.8. klo 18. 040 761 4400, 24h
Suun terveydenhuolto
Keskitetty ajanvaraus
ma-pe klo 7.30-15.00
p. Saratie
19-21. Käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Johtokunta kokoontuu
klo 11:00.
Tervetuloa!
Lampelan Seudun
Eräveljet ry:n
KESÄKOKOUS
Turhalan Metsäpirtillä
to 6.8.2015 klo 19
Johtokunta kokoontuu
klo 18.
Tervetuloa! Johtokunta
Kaikki, jotka olette
kiinnostuneita
Ryönänjoen myllyn
seudun kunnostuksesta, tervetuloa
SUUNNITTELUKOKOUKSEEN
to 6.8. To 6.8: Testijuoksu
Hovin lenkillä juniorit & seniorit. 0600 11677
itäinen alue, p. Toinen oli Jukka
Kuusela Kajaanista, hän hävisi Lappalaiselle puoli minuuttia. täyte- ja
voileipäkakut. Kokouksen
jälkeen hirviporukan
palaveri
Johtokunta
Paajakan
Erämiehet ry:n
KESÄKOKOUS
su 9.8.2015 klo 12.00
hirvikämpällä.
Kokouksen jälkeen
hirviporukan
kokoaminen.
Johtokunta
HautakyläNiemiskylän
Erästäjien
KESÄKOKOUS
pe 7.8.2015 klo 18.30
Reino Rantosella
Reinonahossa,
Niemisjoentie 264.
Johtokunta
päivystykset
Koskenkylän
Erämiehet ry:n
Ylä-Savon SOTE
kuntayhtymässä
Hätänumero/ambulanssi 112
Päivystys
Iisalmen sairaalan päivystys,
24h p. tavaraa.
-------------------------------------Myydään koneellisesti
kuivattua koivupilkettä syksyn
toimituksiin p. Aleksi
Kuukasjärvi oli nuorten sarjan kakkonen.
Cupin kokonaistilanne: 1)
Jarno Utriainen, 132 pistettä, 2) Ari Kivelä, 116 pistettä, 3) Pasi Mustaparta, 115
pistettä.
Kokonaiskilpailun pisteissä lasketaan viiden parhaan
osakilpailun pisteet ja viimeisessä kilpailussa jaetaan
1,5-kertaiset pisteet eli tilanne kärjessä voi muuttua mihin suuntaan vain.
Suomenselän Vedenjakaj-
Kaupunki tiedottaa
KAUPUNGINTALO
on avoinna seuraavasti:
ma . klo 10-12,
Välimaantie 40, Kiuruvesi.
Myytävänä lasten pinnasänky,
rattaat, turvakaukalo, syöttötuoli, lasten sänky, kirjoja, astioita
ym. Sijainti kauniilla
järvenrantatontilla
3200 m² , Kirkkokatu 34.
Tied. 050-3609 951
Annetaan vuokralle
RT-KAKSIO
p. ja ke
12.8. Ihoryppyjen pistoshoidot,
iholuomien poistot, couperosaihon hoidot, ruusufinnit. 15.45
to
klo 8.00 . Tervetuloa!
-------------------------------------Helena Suominen ti 11.8. 0400-017 355
Annetaan vuokralle
RT-ASUNTO,
1h+s, 34 m² . (017) 272 2346, Riistakatu 23.
Hoidon tarpeen arviointi ja
vastaanotot ilman ajanvarausta terveyskeskuksissa
Iisalmi ma-pe klo 8-15.30
Kiuruvesi ma-su klo 8-16,
juhlapyhinä suljettu
Sonkajärvi ma-pe lo 8.30-10.30
Perheapu, ?Kun omat konstit
eivät riitä. Käsitellään kesäkokousasiat.
Johtokunnan kokous
klo 11.00. Heillä oli
myös illan ison kala 5 763
grammaa.
Kolmanneksi tuli Ari ja
Petri Kivelän venekunta
(20 694 pistettä), neljäs sija meni kiuruvetiselle Jarmo Kanasen, Petri Tuovisen ja Aleksi Räisäsen venekunnalle (13 058 pisteellä). Ma
3.8: Kirmoojien yhteislenkki
klo 18. klo 19 myllylle.
Kahvitarjoilu
Ryönänjoen kyläyhd.
Honkarannan
Metsästysseura
ry:n
KESÄKOKOUS
pidetään su 9.8.2015
klo 18.00 alkaen
Honkakodalla.
Käsitellään sääntöjen
määräämät asiat.
Tervetuloa!
Johtokunta
Itärannan
Erämiehet ry:n
KESÄKOKOUS
su 9.8.2015 klo 12.00
seuran majalla.
Johtokunta kokoontuu
klo 11.00
Käsitellään sääntöjen
määräämät asiat.
Kokouksen jälkeen
kootaan hirviporukka.
Tervetuloa!
RIISTAKOLMION
LASKENTA
la 8.8.2015
Kokoontuminen majalle
klo 9.00.
KT-KAKSIO
57m², Asematie 25,
putkiremontti v.2010
p. (017) 186 611
Ikäihmisten asiakasneuvonta
OHJURI (Kotona asumisen
tuki) p. Tied.
Eija Kauneus- ja Jalkahoitola,
Asematie 5, p. 16.30
pe
klo 8.00 . 0440 754 118
Myydään vanha,
REMONTOITAVA OKT
Ryönänjoella.
Lisätietoja:
http://www.nettiasunto.com/
kiuruvesi/80173
p. 15.00
PL 28, 74701 Kiuruvesi
p. Matka oli 51,5 kilometriä.
Koivujärven
Metsästysseura ry:n
KESÄKOKOUS
su 16.8.2015 klo 12.00
Erälehdossa. Ilmoittautuminen kisapaikalla klo 17.55
mennessä. Edullinen ateriapalvelu kotiin ja yrityksiin.
Gasthaus Palopaikasta 0400945544.
-------------------------------------Kyllönmäen Kotileipomon
myymälästä/kahvilasta
uunituoreet leipomotuotteet.
Leipomotuotteita tilauksesta
ma-pe (la), esim. kiisseli, pe:
kalapyörykkä, perunasose,
sitrus-pinaattikastike, herneet,
rapeasalaatti, marjajogurtti,
la: minestronekeitto, juusto,
suolakurkku, luumuvispipuuro,
su: porsaanleike, perunat, rosepippurikastike, kestivihannes,
rapeasalaatti, marjarahka
www.kiuruvesilehti.fi. 040-5100248.
Lahjakortit, koti- ja laitoskäynnit. 050-3700180
-------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta
koivupilkettä kotiin tuotuna.
Mitat 35 ja 50 cm, myös metrihalkoja. Raijalle 4.8. 040-5100248
--------------------------------------
Myytävänä siisti
Kiuruveden invalidit ry: miesten saunailta saunarannassa pe
7.8. Ke 5.8: Lasten ja
nuorten YU-seurakisat, P/T
6-15v. , arkisin
klo 8-14 p. Vuokra 350e/kk.
Yhteydenotot s-posti:
juhaharju3@gmail.com,
p. 050-303 0433
Myydään
OK-TALO 190 m²
3 -kerrosta, rak.vuosi n.
1950. (017) 272 4400.
Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys Kuopiossa, ajanvaraus klo
8-9 p. Lämpimästi tervetuloa! p.
045-3430 300.
-------------------------------------Eijan Kauneus- ja Jalkahoitola,
Asematie 5, puh. klo 17 alk. klo 18. 18
Keskiviikko 29. 044-7093 199
Myydään Asematiellä
RT-YKSIÖ, 39 m²
1h+k+wc/sauna+ulkovar.
p. Hänen aikansa oli
2.28.28,36. Lisätietoja:
www.kiuruvedenurheilijat.
sporttisaitti.com
su 16.8.2015 klo 10
Sami Jauhiaisella.
Tihilän Seudun
Jahtimiehet ry:n
KESÄKOKOUS
ke 5.8.2015 klo 19
Hirvelässä.
Johtokunta
kokoontuu klo 18.
Tervetuloa!
Johtokunta
Luupuveden
Eräheput ry:n
KESÄKOKOUS
su 9.8.2015 klo 12:00
Heppulassa. Os. heinäkuuta 2015
asuntoja
kokouksia
urheilu
ILPO KARVONEN
Jarno Utriainen
johtaa
Suomenselän
Vedenjakajacupia
KAUNIISSA kesäsäässä
aloitettu Rannankylän kuhauistelu keräsi 41 venekuntaa uistelemaan cuppisteistä ja komeista palkinnoista viikonvaihteessa.
Sää muutui kuitenkin illalla
sateiseksi ja myrskylukemiin kirineet tuulenpuuskat olivat heittää järjestäjän teltat tuulen mukaan.
Kuha kuitenkin oli paremmalla syönnillä kuin viime
vuonna ja 28 venekuntaa
toi saalista puntarille.
Illan suurimmasta saalista
vastasi Jarno Utriaisen, Arto
Rajaniemen ja Erkki Puurusen venekunta (26 124 pistettä), toiseksi tuli Risto ja
Sirpa Niskasen sekä Markku Kärkkäisen venekunta
(21 916 pistettä). mennessä 0503420709. ke klo 8.00 . www.heikinpilke.fi p.
040-753 0370
--------------------------------------
Ateriapalvelun ruokalista vko
32: ma: makkarakeitto, juusto,
tomaatti, ruis-puolukkapuuro,
ti: lindströminpihvi, perunasose, kastike, kukka-maissi,
ohrainen salaatti, suklaakiisseli, ke: kirjolohikiusaus,
he-ma-po, punainen salaatti,
mansikka-raparperikiisseli,
to: nakkikastike, perunat,
sekavihannes, porkkanaraaste,
punah.-karhunm. Kokoontuminen Jänteen
Hallille klo 18. 0400 144 514
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
p. Tilauksesta ruisleipä,
karjalanpiirakat, täyte- ja
voileipäkakut. Tarjoilun vuoksi
ilm. Aleksin Räisänen voitti
nuorten sarjan 3 760-grammaisella kuhalla.
Viides sija meni Pasi Mustaparran, Olavi ja Aleksi
Kuukasjärven venekunnalle (12 864 pisteellä). 040 712 1190
ma-ke, pe klo 9-15 ja
to klo 9-14
Eläinlääkäripäivystys
klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin
läntinen alue, p. 040-670 7097
www.kiuruvesi.fi
ILMOITUS KOULUN ALKAMISESTA
Lukuvuosi 2015-2016 Kiuruveden koululaitoksessa
(mukaan lukien esiluokat) alkaa keskiviikkona 12.8.2015
koulujen johtajien ilmoittamana aikana.
Nivan koulun koulutyö alkaa klo 8.15, jolloin oppilaat kokoontuvat keväällä ilmoitettuihin paikkoihin (Nivan koulu
Soinintie 2 tai Jäähallin toimipiste Kuorevirrankatu 10 tai
Yläkoulu Niemistenkatu 9).
Epäselvissä tapauksissa voi oppilaan sijoituspaikkaa kysyä
koulusihteeri Sari Remekseltä, puh. 040-5271 215.
Nivan koulun esiluokat sekä luokat 4A ja 4B kokoontuvat
Jäähallin toimipisteeseen (Kuorevirrankatu 10) klo 8.15.
Kiuruveden yläkoulun koulutyö alkaa seuraavasti:
7 lk
klo 8.15
8-9 lk
klo 9.15
Kiuruveden lukion koulutyö alkaa seuraavasti:
aloittavat opiskelijat
klo 8.30
muut opiskelijat
klo 9.00
Kaikkien koulun kirjoilla olevien opiskelijoiden tulee olla
läsnä.
acup jatkuu Koivujärvi-uistelulla 22.8.
Koikkanan
Erä ry:n
KESÄKOKOUS
pe 14.8.2015 klo 18.00
Peltohovissa.
Johtokunta
Timo
Lappalainen
juoksi voittoon
Iisalmessa
KIURUVEDEN Harrastajateatterista tutuksi tullut Timo Lappalainen juoksi voittoon yötriathlonilla Iisalmessa viikonvaihteessa.
Lappalainen
juoksi 55?59-vuotiaissa miehissä. 044-536 1382
Annetaan vuokralle
KT-HUONEISTO
1h+kk, 31 m², siisti,
kylpyhuone remontoitu
2011, lasitettu parveke,
Torikatu 13 as 16,
p. Asunto on täysin
remontoitu. Avoinna ma-pe
9-13. 0600 11678
SYYSKOKOUS
urheilumuistio
KiurU: To 30.7: Heidin YUharjoitukset 9-12v. 041-430 9560 klo 16-22
MYYDÄÄN
Rinnekadulla
YKSIÖ, 27 m²
parveke lasitettu
p. 045 8700 861
muistilista
rivi-ilmoitus
Mykyrokkaa lounaalla ja
omiin astioihin torstaisin klo
9-14, sekä leivät, munkit ym.
herkut
050-514 0067
kiuruvesi@4h.fi
- Taulut - Kunniakirjat
- Valokuvat ym.
Hovinpelto 3
KIURUVESI-lehti
017 770 7700
Kiuruveden Keilahalli
Asematie 12
ratavaraukset 044-763
Rolls-pikaruokarav.
5647
044-765 4771
Kiurun
Kotisairaanhoito Ky
Kotisairaanhoito
p. 050 525 6163
Hoitajat p. 010 420 1333, 0400-378 620
p. 0500-619 674
Palveluhakemistossa
ilmoitus
huomataan!
YRITYSTEN JA MAATILOJEN
TILIPALVELUA
etunimi.sukunimi@omni-yrityspalvelut.fi
Torikatu 6, Kiuruvesi
PirjoYritysneuvonta
Manninen 050 539 8991
924
Maria044-7995
Mikkonen 040
770 0474
p. lämpökamerakuvaukset
Koskentie 2, Kiuruvesi
ALANSA AMMATTILAISET:
Fysioterapeutit:
p.017-752 430, Torikatu 4
ma-pe
Avoinna:
ma-pe8.30-17.00
8.30-17, la 8.30-13
Korjaus / Huolto
Hautaus- / pitopalvelut
- hydrauliikkaletkut
- auto- ja traktorivaraosat
- korjaamopalvelut
Anneli Hautajärvi, 050-5472 852
Sanna Kärkkäinen , 044-5701 600
Hieroja:
Pirjo Kumpulainen, 040-8201 755
Asematie 5
Kiurukatu 1
Lämpimästi
tervetuloa!
Kiuruveden
Fysi-Askel Oy
p.017-752 259
atu 1
Kiuruk
Kiurukatu 3, p. yksityisille
Teuvo Blomberg
050-5987 932
. 040 174 9426
Jennica
p. Kaivinkone-, louhinta-,
räjäytys- ja maansiirtotyöt
. 0400 654 758
?katto-, julkisivu-/sisäremontit
. Lavettikuljetukset
. huolto ja myynti + varaosat
AUTOJEN HUOLLOT,
KATSASTUSREMONTIT,
RENGASMYYNTI
Mela & Meisseli Oy
Linja-autoasema
Puh. 040 752 4422
Hammaslääkäri
Risto Salovaara
KARI NYKÄNEN
p.0500-273 374
Lääkäri/lääkintä
Hammaslääkäriasema
Likakaivojen
tyhjennykset
Kuntohoitaja Soili Marin
p. (017) 754 879
Koulutettu hieroja
SIRPA RYTKÖNEN
Annette Honkajärvi
Annette
Tiikkainen
p.040-701 7746
Asematie 6
www.cutriina.fi
p. 017 754 665
www.ttsahkopalvelu.fi
. mukaan
T:mi Tapani Åkerlund
p. 045 185 4466
Kotipalvelu
p. 017-752 206,
ma-pe 9-17, la 9-16
www.omniyrityspalvelut.fi
Kiuruvesi
LEHTI OY
p.017-770 7700
TIMO MARTIKAINEN
varatuomari
050-3533 220
Asematie 11, 2.krs.
Apteekin yläkerta
Ajanvarauksella
S
T
U
D
I
O
KEHYSTÄMÖ
Puh. Sähköiset vedenlämmittimet
. +varaosat
nettiajanvaraukset:
www.pelakuu.fi
Kirkkokatu 2
Soilin Hieronta
Leppätie 1, Kiuruvesi
Puh. maataloudelle
Teemu Ruotsalainen 050-5449 176
. maakaapelinäytöt
. ja viikonloppuisin
. heinäkuuta 2015
Parturi-kampaamot
Parturi-Kampaamo
Isa-Bell
Eila Lappalainen
Kukkomäentie 36
p.0500-205 282
ti ja la suljettu
Parturi-Kampaamo
19
Hyvinvointi
Kiurukatu 3, p. 040 575 7456
Puh. Keskiviikko 29. 017-752 334
Kiurukatu 1A
Vastaanotto sop. Myydään seulottua
peltomultaa
- VALTRA huolto + huoltoauto
- Täryjen vuokraus
- Ilmastointihuolto
Palokatu 9, p. teollisuudelle
. mökkitalkkarityöt
?Avant-pienkuormaajatyöt
Pyhännäntie 1555, 74700 Kiuruvesi
Koulutettu hieroja
JARI TIKKANEN
Kalliokyläntie 683
Myös ilt. Lämmityskattilat ja varaajat
. 0400-220 909
Parturi-Kampaamo
Karhuntie 8, KIURUVESI
p.017-818181
koulutettu hieroja
ELISA TIKKANEN
p.044-500 3536
PÄIVI
avoinna
ma 9.30-16.30
ti-pe 8.30-16.30
p. 045 124 4130
Nivankatu 3
Hierontapiste
CAROLA
koulutettu hieroja
Laki-ja tilipalvelut
Niemistenkatu 3 L 3
Sahat, mopot, pyörät, ruohonleikkurit, agregaatit ym. 017-753994
Nivankatu 2, 2.krs
KIURUVEDEN
APTEEKKI
p. 050-543 1253
siivouspalvelut
avustaminen
hieronta
Kiurukatu 3
p. 040 934 1435
www.kiuruvesilehti.fi
TAKSI
KIURUVESI
puh. 045-1409 222
Fysioterapeutit:
Jaana Kananen
Anneli Knuutinen
Hanne Pesonen
Minna Harmoinen
p. Maantiivistystyöt 12 tn.
ajettavalla jyrällä
. 045 138 5566
p.040 730 5230
RI Toni Hyttinen
Nousialantie 437, 72710 VAARASLAHTI
Kauneus- ja jalkahoitola
Kotipalvelut
Niemistenkatu 8
p. 0200 200 50. Maalämpöpumput
?rivi- ja pientalojen
energiatodistukset
050-514 2602
p. 040 507 4458
www.annelihakala.fi
Tilausajoa
MOOT TOR IVE N E- JA
PIENKONEKORJAUS
. 0200 10 600
Kelakyydit puh. 050 564 2878
ParturiKampaamo
. Putkistojen uusinnat ja korjaukset
. 044 5022 021
KULMAPAIKKA
Puh. 017 752 531
Asematie 6
Siivous-, ruoanlaitto-,
asiointi- ja ulkoilutuspalvelut
Asematie 6, Kiuruvesi
Muut
puh
040-770 8505
040-198 6939
Myytävänä MANSIKKAA
päivittäin torilta sekä tilauksesta suoraan
tilalta, myös itsepoimintaa.
Ilmari Lappalainen, Remeskylä
p. Teräs
. Pienrakentaminen, remontit
. 050 307 5439. mennessä
Susanna p. 20
Keskiviikko 29. kaivinkonetyöt
. 050 352 6032
torilla
maankuulua vanhanajan
SAVUSAUNAPALVIA
Perinteiset makkarat ja
maalaishyytelöt
TO 30.7. sepelit
. klo 19.00
to 6.8. R1 . ilma/maalämpöpumput NIBE
. klo 20.00 . 041-740 4535
Myynti - huolto
TENHO KANERVA
p. 0400 171 277
tai 0400 343 589
Kirj. klo 13.00
351 9669
p. klo 13.00
ke 5.8. 044 588 5867
MANSIKKAA
edullisesti itsepoimijoille
Aila Remes
p. sadevesijärjestelmät
. Heikki Luoma Sovitus ja ohjaus: Kari Kankaanrantaa
Kestovoima-näytös
ti 4.8. Kiuruveden Latu
0500-570920, 050-4009437
Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi
-lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput
-kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät
-iv kanavien puhdistus/desi?ointi
La 1.8.
Tanssiorkesteri
JAMTIME
LIPUT 5?
PELZE MUSIC BAR
Dj PETE
tulossa 8.8.
RAKKAUDEN
AMMATTILAISET
LOMALLA
1.7. ajoneuvojen lasit (myös vak.yhtiökorjaukset)
. rakennuspeltityöt
ASENNUSPALVELU
p. ym. lumiesteet
. lavettikuljetukset
. Kaikkien vakuutusyhtiöiden
hinaukset
. - 31.7.2015
Luotettavaa LVI-palvelua
Mela &
Meisseli Oy
Asematie 9, 74700 Kiuruvesi puh. kallio/soramurskeet
. 01.00
Hannu Hautaniemen
yhtye
lvikainulainen@co.inet.fi
www.lvikainulainen.fi
. Tervetuloa! Käteismaksu!
A&M Huutokauppapalvelu
Kesäteatteri
Albatrossi ja Heiskanen
p.0500-373 813
PIENKONEKORJAAMO
KALLIOKYLÄN
Stiga y
ta
a
KAKSITAHTI
Maki r
Murr
D
lma
. savupiipun sadesuojat
. talojen salaojat ym.
www.maalaiskaupunginteatteri.fi
Lukkarinen
p. 040 179 3740
Nopea nouto! Kirjoitamme
romutustodistukset!
ROMULUX
Kiuruvedellä
P. Traktoreiden kuljetukset
. alk. Lumityöt, maansiirto, hiekoitus,
lanaus ja muut konetyöt
?Kiinteistönhuolto ja mökkitalkkarin työt
(talonmiespalvelut, lumenpudotukset,
puunkaadot, raivaustyöt,
nurmikonleikkaus, jyrsinnät)
LOUNAS
ma-pe klo 10.00 - 13.45.
Tule syömään!
Ma-pe 06-21, la 07-21, su 09-18
Kiuruveden Riistanhoitoyhdistys tiedottaa
Do
MT
KIURUVEDEN LASI JA KAIHDIN
. klo 19.00
Maalaiskomedia
*KARHOTUSTA
*PYÖRÖPAALAUSTA
*VESAKONMURSKAUSTA
MARKO ALLINEN
p. klo 19.00
su 9.8. 050-330 5659
järj. asennus . 0400 218 745
MANSIKKAA
Eino Niiranen
p. klo 19.00
su 9.8. ja ilm.
9.8. Liput 10
Maatila-Rakennus-Traktoriurakointi-Kiinteistöhuolto
. katto-/palotikkaat
. terassi/parvekelasitukset,
. klo 13.00, näyttö klo 12.00
Vanhat talonpoikais- ja tyylikalusteet,
kodinkoneet ja laitteet, astiat, jopa laatikkotavarana, paljon kankaita/tekstiilejä, valaisimia,
kirjoja, tauluja, kelloja, koriste-esineitä, kaikkea
mahdollista. heinäkuuta 2015
sekalaista
huveja
YHDESSÄ
RETKELLE
017-752112, 0400-171473
?päivä 30.8.
Lähde mukaan patikoimaan kauniiseen
Etelä-Konneveden
kansallispuistoon 30.8.
Lisätietoja. lämmitysverkostojen huuhtelut/suojaukset
. 050 349 9393
. klo 19.00
su 2.8. 0400 274 021
Kiuruveden Puistonkulmalla
su 2.8. klo 19.00
pe 31.7. 017-7604600
myynti . louhinta
. Teiden lanaukset
tiekarhulla
Puh. lämmityskattilat ja sähkövaraajat
Myymälä
017-752 667
Mikko Kainulainen 045 6791 710
Tenho Kainulainen 0400 178 964
Jysinahontie 176
La 1.8. varaosat
. putkistosaneeraukset
. Tarvittaessa sijaisautoja
Kiuruveden
Rakennus-Palkki
www.rakennus-palkki.com
RAKENNUSKONEVUOKRAUS/TIMANTTIPORAUS
p.0500 772 471
KORJAUS- JA REMONTTITYÖT
Eerola
Kuorevirrankatu 14, Kiuruvesi
Näytelmä Juha Vainion lauluista.
Käsikirjoitus: Jukka Virtanen, musiikin sovitus: Jaakko Salo
Eerolaan Gary Revel Jr ja Ari Satomaa
ke 29.7. 0400-953 434
Koneurakointi
A.Tikkanen Oy
. metalli-/hitsaustyöt työmaalla tai verstaalla
. klo 9?12 TORILLA
Kivikylän kotipalvaamo
Lappi p. Pihla ikkunat ja ovet . klo 19.00
pe 7.8. piipunpellitykset
. 050 354 2023, 045
Seija Suhonen
Liput: 18 / 16 ?
VUOKRATAAN
8 tn telakaivuria
kuljettajalla tai ilman,
esim. seulotut mullat
. huolto . pleksit, kennolevyt
040-537 7730
Etsimme Iisalmen toimistolle
ASIAKASHANKKIJOITA
Turvallinen koulutie-projektiin.
Tutustu projektiimme osoitteessa:
turvallinenkoulutie.fi
ja täytä hakemus osoitteessa: Finnacta.fi
OULULAISTA
KUOLINPESÄIRTAIMISTOA
Ampumakokeet Haapakummussa
lauantaisin klo 10:00-13:00
1.8, 8.8, 15.8, 22.8, 5.9, 12.9, 19.9 ja 26.9
Metsästäjätutkinnot lukiolla perjantaisin klo 18:00
7.8, 14.8, 21.8, 28.8, 4.9 ja 11.9
Leo Ojaluoto
P. 0400- 205 041
OSTETAAN
kaikenlaista metalliromua, romuautot ym.
OMPELUKONEET
Peräkammaripojat
Olemme kaikki kesälomalla.
Liikkeemme on suljettu 2.8-9.8.
Hautausauton päivystys p