Menestymällä on mahdollisuus päästä myös kansainväliseen turnaukseen. JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 29.1.2025 72. suurin maitopitäjä Kiuruvedellä tuotettiin maitoa 52,6 milj. VUOSIKERTA, NRO 4. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 17 » KiuPan pojilla alkaa lähiaikoina Huuhkajaliiga Palloliitto kutsui Kiuruveden Palloilijoiden P13-joukkueen sarjaan, jossa on mukana Suomen parhaimmisto. 6-7 » ”Kiuruvedellä on uskomaton elämänlaatu” 5 » Kiuruvesi on 3. Ranskalaiset Lila Bratt ja hänen miehensä Alexander Couleau löysivät onnensa Korkeenperältä parisen vuotta sitten. litraa vuonna 2023. 14 » Biokaasulaitos työllisti kotikaupunkiin Kiuruvetinen laitospäällikkö oppii tuntemaan biokaasulaitoksen joka nurkan jo alkuvaiheessa.. Korkeenperällä ja Kiuruvedellä on kaikkea sitä, mitä he elämältä toivovat ja haluavat. He viihtyvät syrjäisessä, maaseudun rauhassa erinomaisesti
Tuulivoimalahankkeet koskettavat jo tällä hetkellä suurta osaa kiuruvetisiä, kun uusia hankkeita on paljastunut. Itse kannatan avointa keskustelua asiasta kahdenkeskisten keskustelujen sijaan. Tästä kokemuksesta Kiuruvesi avautuu ihannepaikkana. Vetovoimana on puhdas luonto ja rauha. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin uuden koulun rakentamisella. Tähänastisen tiedon mukaan vastaanotto on ollut pääosin negatiivista ja tyrmistynyttä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Alexander Couleau on insinööri ja tekee etätöitä Korkeenjärven rantamaisemissa, Lila Bratt on käsityöläinen, hän tekee koriste-esineitä. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Myös vaikutukset Kiuruveden luontoon, eläimistöön ja uhanalaisiin lajeihin ovat dramaattiset ja lopulliset. On puhdasta luontoa ja rauhaa, juuri sopiva miljöö etätyöntekijöille. Pariskunta muutti Kiuruvedelle parisen vuotta sitten ja tänä aikana Kiuruvesi on osoittautunut erinomaiseksi asuinpaikaksi. MIKÄLI tuulivoimaloita halutaan Kiuruvedelle, on keskusteltava etujen lisäksi myös haitoista. Matkailumarkkinoinnissa esillä ovat aivan pohjoinen Lappi ja toisaalta pääkaupunki Helsinki, keskistä Suomea ei markkinoida ollenkaan, se jää ranskalaisille valkoiseksi alueeksi, vaikka Brattin mukaan juuri keskisessä Suomessa olisi hirmuisesti tarjontaa ja kaunista luontoa. Kirjoituksia ei palauteta. Ranskalaispariskunnan huomiot Kiuruvedeltä ja Ditlevsenin huomiot Oulusta avaavat meille uskomattomat näkymät oman elinpiirimme markkinointiin. Meistä itsestämme se voi tuntua ylisanoilta, mutta kun tarkemmin ajattelee, näkemys on ymmärrettävä, keskisessä Euroopassa asutaan tiivisti ja joudutaan usein ruuhkiin, jossa pinna palaa. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kiuruvedelle muuttaneen ranskalaispariskunnan ajatuksia ja käsityksiä tukee Helsingin Sanomissa viikonvaihteessa julkaistu juttu tanskalaisesta lumitutkija Charlotte Ditlevsenistä. Myös hän ihastui Suomeen ja muutti Ouluun. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. Se on uutta isosta kaupungista muuttavalle, kaupungissa kun elää kuplassaan ja jossa on jopa normaalia vihata ihmistä, jolla on erilaiset mielipiteet, tuumaa Ditlevsen Helsingin Sanomissa. Pohjoisessa näkee erilaista ihmisyyttä, sanoo Charlotte Ditlevsen. Pariskunnan mukaan Kiuruvedellä on kaikki se mitä he tarvitsevat. tammikuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Maaseudulla on potentiaalia K orkeenperälle on muuttanut ranskalainen pariskunta Alexander Couleau ja Lila Bratt. Perusteluiksi eivät riitä vihreä siirtymä eikä vihreä vety. Emme saa ajatella pelkästään tässä ja nyt, omaan napaamme tuijottaen. ADOBE KAUPUNGIN edustajat mainitsevat puheissaan ja sosiaalisen median kirjoituksissaan, kuinka täytyy löytää ratkaisu tuulivoimalahankkeiden toteuttamiseen. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Miten hankealueilla olevat valtavan kokoiset perustukset ja satojen hehtaarien kokoiset avolouhosmontut vaikuttavat pohjavesiimme pitkällä aikavälillä. 2 Keskiviikko 29. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. “ Puh. USKALTAAKO kaupunki ottaa haasteen vastaan yleisen keskustelutilaisuuden järjestämisestä, kun uusi valtuusto on valittu. Jos tuulivoimaa halutaan, niin rehelliset perustelut, miksi sitä halutaan. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Ditlevsen rakastaa myös Suomessa asumista, kuten ranskalaisparikunta Kiuruvedellä. Lila Bratt kehuu naapureitaan Korkeenperällä ja Rapakkojoella. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Kiuruvesi on heille unelmien täyttymys. JARMO LAPPALAINEN Täytyy uskaltaa miettiä, miten tuulivoiman rakentaminen vaikuttaa tuleviin sukupolviin, kirjoittaa Jarmo Lappalainen. Kiuruvesi voisi saada uusia asukkaita Keskija Etelä-Euroopasta. Lunta tarvitaan valjakkoajoon, Bratilla ja Couleuaulla on kuusi valjakkoajoon harjoitettua koiraa. Joko olisi yleisötilaisuuden aika. Suomessa ei ole sillä väliä, pitääkö naapureistaan, myöskään poliittisilla mielipiteillä ja maailmantilanteella ei ole merkitystä, jos joku tarvitsee apua, häntä autetaan. Näissä puheenvuoroissa ei ole tuotu esille vaihtoehtoa, ettei tuulivoimaa rakennettaisi Kiuruvedelle ollenkaan. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Lila Bratt ihmettelee, miksi Suomen maaseutua ei mainosteta maailmalla. Kaupungin olisi myös hyvä määritellä periaatteet, joita tuulivoimahankkeilta vaaditaan. Linjauksessa oli kaikkiaan 7 reunaehtoa ja myös edellytys ympäristöluvasta PÄÄTÖKSELLÄ tuulivoimahankkeiden toteuttamisesta tai toteuttamatta jättämisestä kunnassa on suuren mittakaavan vaikutukset. ”Hän rakastaa Suomea syistä, joita emme itse aina huomaa tai arvosta”, kirjoittaa Helsingin Sanomat. TÄYTYY uskaltaa miettiä, miten tuulivoiman rakentaminen vaikuttaa tuleviin sukupolviin. Häiriöitä ei ole. KUN uusi valtuusto on valittu, olisi tarkoituksenmukaista järjestää yleisötilaisuus, jossa keskustellaan, haluavatko kiuruvetiset ylipäätään tuulivoimaloita. Lumi on Ditlevsenille ”amazing”, ”fascinating” ja ”beautiful”. Samaa sanoo Ditlevsen: ”Ihmisillä on erilainen perspektiivi elämään”. Ranskalaispariskunta etsi asuinpaikkaa pohjoisesta, missä on lunta, tilaa ja rauhaa sekä edullisia asuntoja. Jätämmekö esimerkiksi tuulivoimaloiden purkamisesta aiheutuvan ison kuluerän jälkipolvien maksettavaksi ulkomaisten yhtiöiden vakuuksien ollessa riittämättömät tai yhtiöiden ajautuessa konkurssiin. Vastikään Padasjoen kunnanhallitus linjasi reunaehdot tuulivoimalahankkeille esittämällä esimimerkiksi lähtökohtaista 2 kilometrin suojaetäisyyttä vakituise en asumiseen ja loma-asumiseen esittäen samalla maksimikorkeutta voimaloille. Kiuruvedellä maaseutu on kultaa arvokkaampi kokonaisuus, joka on hyödyntämättä
Niin tekee Ponsse isona toimijana, mutta niin tekee myös se yksinyrittäjäkin. Yllätyksenä saattaisi tulla kyläkoulun yhteisöllisyyden tunne ja toisen huomioon ottaminen. Nykyään monet uutismedian työntekijät ovat ammattinsa puolesta suuressa vaarassa, kun yrittävät tuoda totuutta esiin. Näinä päivinä hymyillen seuraan päämedioiden kipuilua Trumpista ja muutenkin kansallismielisyyden noususta Euroopassa. Kaikkeen lukemaansa ja kuulemaansa kannattaa tietysti suhtautua arvioiden informaation totuuspohjaa. tammikuuta ilmestyneessä biokaasulaitoksesta kertovasOikaisu juttuun biokaasulaitoksesta sa jutussa oli virhe. Kaikki kiuruvetiset lapset ansaitsevat terveet ja asianmukaiset koulutilat! Jos ja kun Kiuruvedelle uusi koulu rakennetaan, on syytä pohtia, kuinka iso koulu oltaisiin tekemässä. Se, mikä voi näyttää näennäisesti siltä, että joku tekee urotekoja ja on yli-ihminen, on usein harhakuvaa. Asiakkaat ovat tavallaan se yleisö, jotka voivat kannustaa yrittäjän huippusuorituksiin, jolloin asiakkaat saavat parempaa palvelua. Pidetään kyläkoulut reilusti pystyssä, voidaan rakentaa pienempi uusi koulu ja saadaan rakennuskustannuksia alas. Jutussa ”Biokaasulaitoksen rakentaminen alkaa” kerrottiin virheellisesti, että Suomen Lantakaasun Kiuruveden biokaasuhanke on Valion ja St1:n yhteinen. Olen aikoinaan lukenut myös Hesaria. YRITTÄJÄT ovat tietyllä tapaa kuin urheilijoita. Toiset ovat vetovastuussa ja toiset ovat niitä, jotka sitten toteuttavat asioita. TOIVOMME , että päättäjillä on järki mukana päätöksenteossa ja että asioita pohdittaisiin myös lasten näkökulmasta. MENESTYVÄ yksilö tarvitsee aina tuekseen muita. Pekka Mäyrä Kylläpä minä pääsääntöisesti luotan. Tänä päivänä kannattaa olla epäilevä siihen tietoon mitä media jakaa. Ymmärrämme toki, että jos oppilasmäärä laskee riittävästi, täytyy toimia tehdä. Toimittajan nimi pitää aina, ihan aina tarkistaa. Kokemukseni mukaan luotan eniten Maaseudun Tulevaisuuteen. Kysymykset aseteltiin niin, että saadaan haluttuja vastauksia. ESIMERKKINÄ tuttu, menestyvä yritys, jonka Einari aikoinaan laittoi liikkeelle Vieremällä. Yrittäminen luo yleensä ympärilleen työtä ja mahdollisuuksia. Pian hän saisi huomata, että kyläkoulun lapset ovat erittäin aktiivisia liikkujia välitunneilla sekä kuinka hyvin joukkuepelit sujuvatkaan. Kiuruvesi-lehteen on luottamus melko hyvä, mutta oma mielipide voi olla jotain muuta, mitä lehdessä lukee. No, jos tasapuolinen, demokraattinen ja muutoin puhtoinen taustaltaan oleva uutismedia, niin mikäs siinä! Yleensä sanotaan, että hyvä uutismedia elää hyvien ihmisten voimalla ja kynä on miekkaa vahvempi. Kyselyssä ei ole myöskään eritelty, mistä koulusta kysely oli tehty ja minkä koulun vanhempi kyselyyn vastasi. MIKSI kyläkoulujen sulkeminen tuntuu toisille päättäjille olevan sydämen asia, hinnalla millä hyvänsä, missä tilanteessa tahansa. Matti Lappalainen Paikallisiin sanomalehtiin jonniinmoinen luotto, muuhun mediaan ei luottoa. Lapset ovat valmiiksi hajautettu pitkin kyliä väistötiloihin, eivätkä kyläkoulun oppilaat mahtuisi minnekään. Yrittäjällä on taustallaan kirjanpitäjää, tavarantoimittajaa ym. Särmää ja rakentavaa keskustelua kannatan, mutta valheellista ja panettelevaa mediaa en viitsi seurata. Silti he tarvitsevat muita, vaikka olisivatkin yksinyrittäjiä. Mika Lohva Luen lehtiä: Keskipohjanmaa, Lestijoki ja Kiuruvesi. Tuntuu kuin jo valmiiksi päätettyjä asioita oltiin kyselemässä meiltä, koska kyselyn tekeminen oli pakollista. Riitta Lindeman Sanomalehti on paras. Arto Tikkanen Ainakin valtakunnan lehtiin kannattaa suhtautua vähintään yhtä kriittisesti kuin vaikkapa MV-lehteen.Vaikkapa uutisointi tästä, miten metsät äkkiä muuttuvatkin päästölähteiksi, huomaa, ettei kenelläkään ole kritiikkiä, mitä kirjoitellaan, kunhan asenne on kohdallaan. Alli Huovinen Ei painettu sana ole aina välttämättä koko totuus. Vaikka välillä näyttääkin, että joku tekee yksin kaiken, on hänellä jonkinlainen taustajoukko. Myös Suomessa on ilmennyt tätä, tosin aika pienessä mittakaavassa vielä, mutta kuitenkin. Entäs jos ajateltaisiin niin, että kun se oman kylän yrittäjä pärjää, niin pärjäävät muutkin. Joskus voi toimittajien mieltymykset ja ehkä myös poliittiset kannat juontaa jutuista läpi, mutta mielestäni parempi se kuin täysi neutraalisuus. Miksi jälleen yritetään mennä takapuoli edellä puuhun. Luotan niihin kaikkiin. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Tanja Lång Lähtökohtaisesti luotan. ENTÄS sadan metrin maailmanennätyksen juokseva urheilija, eikö hän ole yksin matkallaan. Kalliokylän koulu on iäkäs, mutta tällä hetkellä ilmanlaadultaan hyvässä kunnossa. Sain joululahjatilauksena Iisalmen Sanomat muutamaksi kuukaudeksi. Eikö kyläkoulun sulkeminen ole vasta sitten ajankohtainen aihe, kun taajamasta löytyy asianmukaiset tilat. Hanke on kuitenkin Valion ja St1 Biokraftin yhteinen. Me Kalliokylän koulun vanhemmat kyseenalaistaisimme tällaisen päätöksen, jos sellainen olisi tulossa. JOS mietimme oman kylän yksilöitä, joilla on tahto tehdä jotain kotikuntansa eteen, niin voisimmeko kuitenkin avittaa heitä kampittamisen sijaan. Eikö Kalliokylän koulu voisi toimia väistötilana. Turhaa on rakentaa liian suurta koulua. Paula Hagelberg Painettu sanomalehti on paras monestakin syystä. Koemme, että vanhemmille suunnattu kysely oli farssi. 3 Keskiviikko 29. St1 Biokraft on nykyään eri yritys kuin St1.. Miksi kouluverkkokyselyssä ei keskustan koulun vanhemmilta kysytty, olisivatko he halukkaita laittamaan lapsensa kyläkouluun. tammikuuta 2025 Kannanotto kyläkoulujen sulkemisesta KIURUVETISILLE vanhemmille tuli täytettäväksi kysely liittyen kouluverkkoselvitykseen. Kyselyyn vastaaminen tuntui naurettavalta. Uolevi Kärkkäinen Hesari, Hbl, Uusi Suomi ja Kiuruvesi tietysti. Suomen suurimmat päämediat kuuluu mediapooliin. Yleisö tekee oman osansa kannustamalla urheilijan huipputuloksiin ja ostamalla liput tapahtumaan. Kysymysasettelut olivat johdattelevia ja omaa mielipidettä ei voinut tuoda aidosti esiin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Nykyään nähtävä tehdas ja tuotteet eivät ole Einarin yksin tekemää vaan ponsselaisten, yhdessä. LEHDEN LOGO TÄHÄN Kiuruvesi-lehdessä 8. Siitä syntyy enemmän hyvää, josta hyötyisivät kaikki. Jos yrittäjä pysyy kiireisenä, hän ostaa palveluita ja tuotteita luoden jollekin muulle töitä. Esko Kaikkonen Katson aina artikkelin kirjoittajan nimen ja muodostan sen jälkeen käsityksen, miten luotettava kirjoitus mahtaa olla. Medialukutaito etenkin somen tultua kuvioihin on mielestäni hyvin tärkeä taito. Kansallismielisiksi itseään väittävistä monet sekoittavat pakkaa tarkoituksella ja haluavat horjuttaa luottamusta mediaan, missä he ovat myös onnistuneet. Suomen Uutisten ja Tiedonantajan kaltaiset aviisit jätän kuitenkin omaan arvoonsa. YRITTÄJÄ nähdään joskus muiden selkänahasta rikastujana, kun hän tuottaa palveluja tai myy tuotteitaan ja sattuu siinä pärjäämään. Heikinmaalla tuntuu olevan outoja käsityksiä kyläkoulun arjesta, ainakin hänen lehtihaastattelunsa perusteella. Asko Humaloja UUTISTEN VIIKKO 27.–31.1.2025 KUN SELAAT, TUNNISTA LUOTETTAVAT LÄHTEET Opettaja, tilaa lehdet maksutta opetuskäyttöön! Lehden yhteystiedot, tilausohjeet, tilauksen deadline. KALLIOKYLÄN VANHEMPAIN TOIMIKUNTA Yhdessä tekemisen meininkiä JOSKUS nähdään hurjiakin yksilösuorituksia, mutta kaikki on silti lopulta porukan peliä. Samoin YLEn uutisiin. Onko kuitenkaan järkevää toimia näin nopealla aikataululla, kun keskustankin koulutilanne on keskeneräinen. kumppanuutta. Ja on hyvä seurata muutakin kuin oman kuplansa juttuja, vaikka ne ärsyttäisivätkin. OLLAANKO kyläkouluja sulkemassa seuraavalle lukuvuodelle. He olisivat heittopusseja aikuisten päätöksenteossa. Yksin saa jotain aikaiseksi, mutta porukassa tulokset ovatkin sitten aivan eri luokkaa. He harjoittelevat ja kehittävät liiketoimintaansa sekä saavat aikaan tuloksia. VIERASKYNÄ ARI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruveden yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Luotatko uutismediaan. Heikinmaa onkin tervetullut tutustumaan kyläkoulun toimintaan. Meistä vanhemmista on uskomatonta, että terveestä rakennuksesta täytyisi lapset hajauttaa väistötiloihin. Tavallaan on siinä juostessaan, mutta taustalla on valtava määrä ihmisiä mahdollistamassa harjoittelua, niin taloudellisesti kuin muutenkin, jotta saavutetaan huipputuloksia. Pentti Hakonen Mediapoolissa mukana olevat uutisoivat yhden agendan mukaisesti, siksi niihin ei voi luottaa. Mika Lohva Kyllä suurelta osin luotan. Näitä ihmisiä on kaikissa ryhmissä, toiset pitävät enemmän itsestään melua kuin toiset
Paikalla ovat päivystystoiminnan säilymisen Ihmisten ajatuksia yöpäivystyksestä halutaan kuulla. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 29. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Kiuruvedellä järjestetään kaikille avoin tilaisuus 3.2. Yöpäivystyksestä keskustelutilaisuus Eduskunta päätti joulukuussa 2024, että Iisalmi menettää ympärivuorokautisen päivystyksen. Mitä voimme vielä tehdä tässä tilanteessa. Neuvottelut jatkuvat keväällä. Tilaisuudessa keskustellaan yöpäivystystoiminnan merkityksestä alueen ihmisille. puolesta puhujana toiminut dosentti, erikoislääkäri Pekka Taipale, kansanedustaja Markku Siponen ja Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Hyvinvointialue vuokraa tiloja tämän vuoden 2025 loppuun saakka. tammikuuta 2025 Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.) kertoo, että ensimmäiset neuvottelut hyvinSotekiinteistöneuvottelut kesken, moni tila tarpeen Pohjois-Savon hyvinvointialueella on vuokralla Kiuruvedellä 13 000 soteneliötä. ADOBE/TEKOAÄLY vointialueen vuokraamista tiloista kuntien kanssa on käyty viime vuoden puolella. tammikuuta 2025 JAANA SELANDER Pohjois-Savon hyvinvointialue vuokraa Kiuruveden terveyskeskuksen tiloja. – Mitään päätöksiä ei ole toistaiseksi tiedossa, mutta kuten viimekesäinen valtuuston päätös edellyttää, Kiuruvedellä tarvitaan edelleen monenlaisia tiloja. 4 Keskiviikko 29. Tilaisuuden päätteeksi on mahdollisuus täyttää kansalaisaloite. Tavoitteena on luopua niistä tiloista, joille ei ole aktiivista käyttöä, Raatikainen kiteyttää. Onko sinulle herännyt huoli palvelujen saatavuudesta. BISTRO KOOK | ASEMAKATU 4 KIURUVESI MA-PE KLO 10:30-14:00 KOTI11,70€ ELÄKELÄISET 10,70 LAPSET 6,50€ LOUNARIT & LOUNASPASSI LOUNAS OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Tilaisuuden järjestää Kiuruveden kansalaisopisto. Hyvinvointialue käy tänä vuonna neuvotteluja vuokraamistaan kiinteistöistä kuntien kanssa. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. klo 18 Kiurusalissa. Kansalaisaloitteella, jolla vaaditaan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä, on kerätty noin 20 000 nimeä. Jos 50 000 nimeä saadaan kokoon, on eduskunnan otettava asia uudelleen käsittelyyn
Osa terveyskeskuksesta on inhouseyhtiö Servican käytössä, mutta suurin osa rakennuksesta on hyvinvointialueella vuokralla. Kiuruvesi-lehti uutisoi edeltävällä viikolla, että poliisi on havainnut Kiuruvedellä paljon kehnoa liikennekäyttäytymistä, kuten auton luisuttelua ja kaahailua. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVI ALE Silmälasit -40% sis. tammikuuta 2025 Kiuruvedellä Pohjois-Savon hyvinvointialue vuokraa terveyskeskuksesta Kiuruveden kaupungilta 6 180 neliön tilaa ja maksaa niistä tänä vuonna vuokraa yhteensä noin 58 000 euroa kuukaudessa (alv 0%). Kuopiossa maitomäärä laski vuodesta 2023. Maidontuotannon osalta tavoite on täyttynyt, mutta kahtena edellisenä vuotena tuottajien määrä on laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. Jos kunta haluaa jatkaa tilojen vuokraamista hyvinvointialueille, tilat pitää yhtiöittää. – Hyvinvointialueen kanssa käydyissä vuokraneuvotteluissa tilannekuva on sellainen, että tilojen vuokraus jatkuisi nykyisen kaltaisena jatkossakin. Kaupungintalolta hyvinvointialue vuokraa hammaslääkäreiden käytössä olevia tiloja sekä kotihoidon käytössä olevia tiloja yhteensä 542 neliötä. Kuopioon liitettiin aikanaan useita maalaiskuntia. Kiuruveden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen kertoo, että Virranrannassa vuokrattava pinta-ala on 3 220 neliötä ja vuokra noin 36 000 euroa kuukaudessa (alv 0%). Selvityksen lähtökohtana oli selvittää kaupungin omistama kiinteistömassa, mitä tilojen ylläpito maksaa ja missä kunnossa kohteet ovat. Kaupungintalolla vuokra sisältää siivouksen, vuokra ei sisällä siivousta terveyskeskuksessa, paloasemalla ja Virranrannassa. – Tapahtumahetkellä oli vastaantulevaan liikennettä, mutta auto ei käynyt vastaan tulevien kaistalla, vaan luistatti omalla kaistallaan ja pientareella. Kuopio on edelleen myös valtakunnan ykköskunta maidontuotannossa. Tästä tilasta vuokra on noin 550 euroa kuukaudessa (alv 0%), vuokra sisältää siivouksen. Vuokrauksen ehdoista ja yksityiskohdista neuvotellaan vielä, mutta tällä tietämällä vuokrattavien tilojen määrä pysynee samana toistaiseksi, kertoo Koivunen. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi AKU LAATIKAINEN JAANA SELANDER Kiuruvesi oli viime vuonna maidontuotannossa kolmanneksi suurin Kuopion ja Kurikan jälkeen. Poliisipartio huomasi Valtakadulla henkilöauton kuljettajan luistattavan autoaan neljä kertaa edestakaisin 250 metrin matkalla, Itä-Suomen poliisilaitos kertoo tiedotteessaan. Yhtiöitys seuraava askel. Sotekiinteistöillä on menossa siirtymäaika. Selvityksen laatiminen lähti aikanaan liikkeelle kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteistä. 5 Keskiviikko 29. Tästä suorituksesta annettiin sakot ja kuljettaja määrättiin ajokieltoon, poliisi tiedottaa. Kiinteistö Oy Mustinlammen omistamat tilat), vuokralla on 340 000 neliötä, joista kunnilta on vuokrattu noin 250 000 neliötä ja yksityisiltä noin 90 000 neliötä. Vuonna 2023 maitoa tuotettiin Kuopiossa 68 280 989 litraa. VIIKON KYSYMYS Luotatko uutismediaan. Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhtenä tavoitteena meneillään olevan EU:n maaseuturahoituksen suunnitelmakautena säilyttää maataloustuotannon määrä ennallaan. Kiuruvedellä on tehty kouluja kiinteistöselvitys. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on alueellaan hallinnassa olevia toimitiloja ja rakennuksia 450 kappaletta ja noin 620 000 neliötä. Pohjois-Savon hyvinvointialue maksaa kunnille vuokraa käyttämistään kiinteistöistä liki 50 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueella on Yläkoulussa vuokrattuna 49 neliötä terveydenhoitajan käyttöön. Pohjois-Savossa on maitotiloja 532, tilamäärä on tippunut vuodessa 47 tilalla. Tilojen määrä vähenee Pohjois-Savon Ely-keskuksen mukaan Pohjois-Savossa tuotettiin vuonna 2024 maitoa 301,5 miljoonaa litraa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Tässä Lapinsalon Pajulan luomutilan lehmiä. Maitotiloja oli Kiuruvedellä viime vuonna 79 ja vuonna 2023 tiloja oli 86. Kuntalaki edellyttää, että kuntien on yhtöitettävä pelastustoimen sekä sosiaalija terveydenhuollon kiinsteistöjen vuokraustoiminta. Seitsemän tilaa lopetti maidontuotannon vuoden aikana. Maidontuotanto väheni eniten Vieremällä, yli miljoona litraa vuoteen 2023 verrattuna. Autoilija törttöili Valtakadulla. Pelastusasemalla on vuokratilaa 1 377 neliötä ja kuukausivuokra on noin 20 500 euroa (alv 0%). Niin ikään on käyty läpi käyttöasteita, rakennusvuosia ja suojelumerkintöjä. KYLLÄ 33% EN 67% SEURAAVA VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö terveellistä elämää viettävälle antaa verohelpotuksia. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Kiuruveden luottamushenkilöiden tavoitteena on luopua mahdollisimman monesta Kiuruveden kaupungin omistamasta, turhasta kiinteistöstä. Siviilipoliisipartio kävi Kiuruvedellä perjantai-iltana. Näistä tiloista hyvinvointialue maksaa vuokraa yhteensä noin 5 600 euroa kuukaudessa (alv 0%). Vaikka maidontuotanto on laskenut, Pohjois-Savo säilytti merkittävän asemansa Suomen maidontuotannossa, Pohjois-Savo vastasi noin 14 prosentista koko maan tuotannosta. Kiuruveden kaupunki oli pitkään Suomen suurin maitopitäjä, mutta kuntaliitosten myötä Kiuruvesi menetti asemansa ensin Kokkolalle ja vuonna 2016 Kuopiolle. Kuopiossa on tiloja 120. Maitotilojen määrä on kuitenkin jatkanut vähenemistään, mikä herättää huolta alueen maidontuotannon tulevaisuudesta. Sen jälkeen kuntien pitää siirtää sotekiinteistönsä toiseen käyttöön tai myydä ne. Vuonna 2023 maitoa tuotettiin Kiuruvedellä 52 648 781 litraa, maitomäärä lisääntyi vuodessa 676 091 litralla. Kiuruvesi on edelleen Suomen suurin naudanlihantuottajapitäjä. Selvityksen lopputuloksena toimitilat ja kiinteistöt on jaettu viiteen eri salkkuun: säilytettävät ja kehitettävät kohteet (11), selvitettävät kohteet (4), Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimintaa palvelevat kohteet (3), myytävät ja luovutettavat kohteet (23) ja purettavat kohteet (4). Kiuruveden kaupunki on hankkinut KPMG Oy Ab:ltä kaupungin sotekiinteistöjä koskevan yhtiöittämisselvityksen viime huhtikuussa. Omistuksessa on 280 000 neliötä (sis. Pohjois-Savon kunnista eniten maitoa tuotettiin Kuopiossa, 67,8 miljoonaa litraa. Poliisi on valvonut liikennettä Kiuruvedellä ihmisten tekemien ilmoitusten perusteella ja sakottanut autolla luisuttelijoita pitkin talvea muun muassa keskustan alueella. Pelastusasema on kokonaan vuokrattu hyvinvointialueelle. Virranrannasta noin 75 prosenttia tiloista on vuokrattuna hyvinvointialueelle, loput tilat ovat senioriasuntoja ja teknisiä tiloja. Kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen Virranrannan senioriasumisyksikössä. Rautavaaran maidontuottajista joka neljäs lopetti vuoden 2024 aikana. kehykset ja linssit Poliisi sakotti autolla luistattelijoita viime perjantaina Kiuruvedellä ja muuallakin Itä-Suomessa. Tilamäärä tippui, mutta maitomäärä lisi Kiuruvesi oli viime vuonna maidontuotannossa Suomen kunnista kolmas Kuopion ja Kurikan jälkeen 53,3 miljoonan litran tuotannolla. JAANA SELANDER Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi
Pariskunta on viihtynyt Korkeenperällä erinomaisesti. Lila Bratt on taiteilija, hän polttopiirtää puuhun kuvioita. Syynä hakea uutta asuinpaikkaa oli se, että Ranskassa on yhä vähemmän lunta, mitä tarvitaan valjakkokoiraharrastuksessa. Brattilla on kuusi koiraa, joista neljä on mukaUutiset Puheenaihe. Tuotteitaan hän tekee tilaustyönä ja myy verkkokaupassaan. Talo, jonka he ostivat, oli ollut ”kalastajan kesämökkinä”. Tämä kaikki vie voiton. – Ja siellä, missä lunta oli, sinne tuli enemmän ja enemmän valjakkoajon harrastajia. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Ranskalaiset Lila Bratt ja Alexander Couleau asuvat idyllisen Korkeentien päätepisteessä Korkeenperällä. tammikuuta 2025 Alexander Couleau ja Lila Bratt sekä heidän nuorin koiransa talon edustalla. – Kiuruvedellä on puhdas ilma ja luonto on lähellä. Mutta toisaalta Lila Bratt sanoo, että heidän ei ole tarvinnut velkaantua, kun Kiuruvedeltä löytyi heidän budjetilleen sopiva talo. Käsitöitä esitellään hänen verkkosivuillaan Lila Mystic Woods. Ympärillä on myös metsää, joka tarjoaa hyvän ulkoilupaikan koirille, joita on tällä hetkellä kuusi. Lisäksi emme olleet erityisemmin kiintyneitä paikkaan, joten meidän oli helppo lähteä. He asuivat ennen Kiuruvedelle muuttoaan Ranskassa Jura-vuoristossa, pienessä Chouxin kylässä, Geneven ja Lyonin välimaastossa. Alexander Couleau on insinööri ja tekee etätöitä, hän matkustaa kuukaudesta viikon verran ympäri maailmaa. Lila Brattin mielestä kiuruvetiset ovat sympaattisia, ystävällisiä ja kilttejä. Voisipa sanoa, että ihan omassa rauhassaan, Korkeenjärven rannalla, punaisessa talossaan. Toiveissa oli myös asuinpaikka, missä olisi järvi ja metsää. Ranskalaiset löysivät onnen maalta Ranskalaiset Lila Bratt ja Alexander Couleau eivät tiedä parempaa paikkaa kuin Korkeenperä. Lila Bratt ei säästele sanoja kehuessaan Kiuruveden maaseutua, heillä on Korkeentien varressa sijaitsevassa kodissaan ja tontillaan kaikki, mitä he tarvitsevat. 6 Keskiviikko 29. Harrastaminen kävi vaikeaksi. Toukokuussa Lila Bratt aikoo mennä esittelemään tuotteitaan Pietarsaaren messuille. Puu, mihin Lila Bratt tekee erilaisia figuureja, tulee Saksasta, paras puu on haapa. Koirat intohimona Lila Bratt on innostunut valjakkoajosta, mies ei ole harrastuksessa mukana, hän on Brattin mukaan enemmän sisäihminen. Järven rannassa on grillipaikka ja vene. Mutta miten ranskalaisparikunta päätyi Kiuruvedelle ja Korkeenperälle. Alexander Couleau etsi internetistä uutta asuinpaikkaa lähinnä Pohjoismaista, Ruotista, Norjasta ja Suomesta, lumisilta alueilta. – Ihailen kiuruvetisten elämää, täällä on ihan uskomaton elämänlaatu, kehuu Lila Bratt. Lila Bratt tykkää kovasti saunasta, mies ei ole niin innostunut. Kiuruvedeltä, Korkeenperältä, sellainen paikka sitten löytyi ja he muuttivat Kiuruvedelle syyskuussa 2020. Ranskalaisten ostama tontti ulottuu järveen. Lumialueilta ihmiset ostivat taloja ja talojen hinnat nousivat. Talolaina saadaan maksettua muutamassa vuodessa. Talossa on iso keittiö, puulla lämpiävä sauna, pesuhuone, makuuhuone ja työskentelyhuone. Ainoa haalea miinus on se, että hintataso on korkeampi Kiuruvedellä kuin Ranskassa, ruoka maksaa enemmän ja verot ovat kireämmät. Couleau on töissä Megasonicilla, ”hän myy koneita teollisuudelle”, kiteyttää Lila Bratt. – Johtuneeko siitä, että naisilla on useammin kylmä kuin miehillä, Lila Bratt arvelee. Lila Bratt kuvaa Chouxin kylää todelle pieneksi. Lila Bratt on käsityöläinen, hän tekee puusta koriste-esineitä yritysnimellä Lila Mystic Woods. Lila Bratt sanoo, että heidän pitää tehdä talossa vielä paljon remonttia. Polttopiirtäminen tapahtuu vapaalla kädellä. Lila Bratt kertoo saavansa inspiraation luonnosta, ihmiset pyytävät häntä tekemään myös omien lemmiekkiensä kuvia: koiria, kissoja ja hevosia. Talot maksoivat miljoonia
Couleaun vanhemmista oli hienoa grillata Korkeejärven rannalla, käydä kävelyllä hiekkateillä ja poimia mustikoita, joita sattui viime kesänä olemaan todella paljon. – Ranskassa talot ovat kylmiä, vaikka kuinka lisäisi puita pesään. – Eivätkä he enää valittaneet itikoista. Lila Bratt sanoo, että koiran kuolema on aina suuri suru, olipa niitä koiria 25 tai yksi. – Koirilla on ollut vammoja, vanhin koira on 16-vuotias, sitten on neljä 9-vuotiasta koiraa ja puolitoistavuotias, sen täytyy vielä oppia. Lila Bratt tykkää ajella neljällä koiralla. Suomalainen kivitakkaidea kannattaisi viedä Ranskaan. Pisimmät matkat voivat olla jopa 500 kilometriä. Lila Bratt aikoo uusia koiriaan, vaikka ne ovat kalliita. Mutta kun he tulivat tänne, he olivat pian hurmiossa ja lopulta, kun he olivat olleet viikon täällä, olisivat he halunneet jäädä Kiuruvedelle. Mainio etätyöpaikkakunta Lila Bratt sanoo, että Kiuruvesi olisi mitä mainioin paikka ihmisille, jotka tykkäävät yksinäisyydestä ja rauhasta sekä etätyöntekijöille. Työhuoneesta avautuu näkymä järvelle, Lila saa ideat luonnosta. Alexander Couleau on kiinni tietokoneella, hän tekee etätöitä. Keski-Euroopassa on hirveät ruuhkat ja elämä kallista. Pari puuta riittää ja huone on lämmin.. Lila Bratt piirtää eläimiä. Vanhimmalla koiralla on luvassa viimeinen kilpailu. Lila Bratt ihmettelee, miksi Ranskassa ei ole tarjolla niin mahtavaa kiviuunia kuin Suomessa. tammikuuta 2025 na kilpailuissa. Hän ihastelee muun muassa talossaan olevaa kivitakkaa, joka ei paljon puita tarvitse, mutta tuo paljon lämpöä. Ranskan kielen tulkki Sari Heinosella ja Lila Brattilla riittää juttua. – Pitää olla joku meidän ulkopuolelta tuleva syy, jos joutuisimme lähtemään. – Heillä oli ennakkokäsitys Suomesta, että täällä on paljon itikoita, he pelkäsivät myös metsää, järviä ja luontoa. Alexander Couleaun vanhemmat kävivät Korkeenperällä kesällä, he asuvat Ranskan Rivieralla, Nizzan lähellä. Valjakkoajossa on olemassa massalähtöjä, pitkiä ja lyhyitä matkoja.Kilpailuissa se voittaa, joka menee nopeimmin. Lila Bratt piirtää kuvan puuhun polttamalla. Parasta valjakkoajokilpailuissa on nopeus ja treenaaminen sekä se, että saa katsoa ajellessaan maisemia. Tänä vuonna on tarkoitus mennä valjakkoajokilpailuihin Kuusamoon ja Jämijärvelle, jos eläimet ovat terveitä. Valjakkoajokoirilla riittää Korkeenperällä lääniä ulkoiluun. Lila Bratt tekee muun muassa pizzaa puuhelalla. Lila Brattin mielestä Suomen matkailumarkkinointi keskittyy liiaksi Helsinkiin ja Lappiin, keskistä Suomea ei tuoda esiin ja se on Brattin mielestä valtavan kaunis alue. Niihin eivät koirat voi pohjoisessa osallistua, sillä lyhytkarvaisille ei ole hyvästä olla pitkään jopa -30 asteen pakkasessa. Uutiset Alexander Couleau on insinööri ja Lila Bratt käsityötaiteilija. – Täältä löytyy juuri niitä hienoja ja ihastuttavia paikkoja! Lila Brattin mielestä muualla maailmassa olisi suomalaisilta myös paljon opittavaa. Lila Bratt tekee ihmisille paljon muotokuvia kuolleista lemmikeistä. 7 Keskiviikko 29. Britt ja Couleau aikovat asua pitkään Kiuruvedellä, he aikovat kunnostaa ja laittaa kotiaan
Yhtiö ostaa vasikoiden lisäksi myös teuraita, jotka viedään Pietarsaareen. Kastarinen sanoo, että vasikkaputkessa vasikkatasapaino ja teuraskuljetukset ovat tasapainossa. Myös hävikki pienenee. Kylmäkasvatus toimii Harri Ryhäselle, Rytkylle, nousevasta tuotantolaitoksesta tulee kylmäkasvattamo. Kiireellisten lehmien noudot ovat toteutuneet kolmen vuorokauden sisällä, normilehmien noudot noin viikon sisällä. Kun maitotiloja on vähemmän, se suojaa mahdollisilta taudeilta ja lääkityksen tarvekin vähenee, näin eläinten terveys paranee. Tavoitteena on, että ternivasikat menevät maitotiloilta suoraan loppukasvatukseen. Kasvattajan elinkeino turvataan näin tasaisesti, kun vasikoiden virta on tasainen. Huhti-touko-kesäkuussa on tarjolla vähän vasikoita. Kastarisen mukaan vasikkaputkitussysteemiin soveltuvat kasvattamot, jossa eläimiä kasvatetaan ternistä teuraaksi. Vasikkaputkituksen tavoitteena on, että vasikoiden ja eläinten terveys olisi parempi, sillä eläintaudit tahtovat lisääntyä, kun tiloja on paljon, tila laajenee ja tilakoko kasvaa. Noutopalvelu toimii maitotiloille myös ruuhka-aikoina, kun poikima-ajat vaihtelevat vuoden aikana. Haasteena lihataloille normaalivälityksessä on vasikoiden erimääräiset poikima-ajat vuoden aikana. Maitotiloilla vasikkaputkitus ei paljoakaan muutoksia vaadi. Vasikkaputkituksen hyötynä on myös se, että kasvattajilla on tietoa, mistä vasikat tulevat ja maitotilat tietävät, minne vasikat menevät. Periaate on, että kasvattamo ottaa vastaan sekä sonneja että hiehoja. Kastarinen sanoo, että vasikkaputkituksessa myös kuljetusajat ovat 25 prosenttia lyhyemmät kuin normaalissa välityksessä. Vasikat ajetaan kasvattamoon pienissä ryhmissä joka toinen viikko. Näin maitotila tietää, milloin vasikat haetaan ja myös kasvattaja tietää, milloin vasikat tulevat. Harri Ryhäselle vasikoita tulee kerran viikossa noin 10. 8 Keskiviikko 29. Kuvassa Harri Ryhäsen uudessa tuotantorakennuksessa, joka valmistuu keväällä. Vasikkaputkitus on kokonaisuus, jossa on mukana maksimissaan 1–5 maitotilan vasikat, jotka viedään aina samaan kasvattamoon. Vasikkanoudot ovat hyvällä tasolla, teurasja vasikkaruuhkia ei ole ollut kuljetuksissa moneen vuoteen. Kastarisen mukaan kylmäkasvatuksessa on saatu parhaat tulokset, eläinten terveys on parempi, kun eläimillä vain on ruokaa eikä tiloissa ole kosteutVasikkaputki tehostaa tilojen arkea Pohjois-Savon Ely-keskus myönsi viime vuonna maatalouden investointitukia Kiuruvedelle 1,3 miljoonan euron edestä. Kastarinen kertoo, että vasikkaputkituksessa kuljetusmatkat pyritään pitämään niin ikään mahdollisimman lyhyinä. Harri Ryhänen kertoo, että 122 vasikan pihattoa on tehty omana työnä.. Snellman aikoo laajentaa vasikkaostojaan alueella edelleen. Vasikoita tulee kahdelta maitotilalta, eläinten kuljetusmatka on maitotilalta kasvattamoon alle 90 kilometriä. Snellmanin tuotantoketjussa naudankasvatus perustuu valtaosin ”yksinkertaiseen tuotantoketjuun”, jossa keskiössä ovat eläinten hyvinvointi ja terveys. Noin 90 prosenttia naudasta tulee maitorotuketjusta. – Tavoitteena on, että vasikkaryhmät kasvavat erillään toisistaan ainakin koko juottokauden eli ilmayhteyttä ei ole karsinoiden välissä. Heinäkuusta eteenpäin vasikoita on runsaasti tarjolla. Muun muassa Rytkylle, Harri Ryhäsen tilalle, nousee keväällä uusi kylmäpihatto vasikoille. tammikuuta 2025 Uutiset Uutiset Snellmanin lihankasvattamoiden neuvonnasta ja ruokintasuunnittelusta, investoinneista ja rakentamisesta lihanautatiloilla Kainuun ja Savon alueilla vastaava Matti Kastarinen kertoo, että hänen näkökulmastaan alkutuotannossa on menossa nyt positiivinen vire. Vasikkaputkituksessa vasikat haetaan tietyltä maitotilalta. Snellmanilla otettiin vuonna 2019 käyttöön uusi vasikkaputkitussysteemi, jossa vasikkavälitys toimii tasaisesti niin maitotilalla kuin kasvattamossa. Näin kasvattajat saavat tarvitsemansa vasikat myös niukempana poikima-aikana. Vasikoita tasaisesti Vasikkaputkitus poikkeaa aikaisemmasta vasikkamallista kovasti, sillä ennen vietiin isoja määriä vasikoita kerralla ja harvoin, nyt pienissä erissä ja jatkuvasti. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Matti Kastarinen edustaa Snellmania, hän vastaa nautapuolen asiakkaista. Systeemi takaa sen, että eläinvirta on molemmissa päissä tasainen. Kiuruvesi on yksi Snellmanin merkittävimmistä hankinta-alueista. Vuodessa vasikoita kiertää Ryhäselle noin 400. Vasikkaputkituksen kokeilu alkoi Harri Ryhäsen tilalta Rytkyltä. Pelisääntöihin kuuluu, että vasikat haetaan sovittuna viikonpäivänä viikon tai kahden viikon välein. Niin maitotilat kuin kasvattajat tietävät, milloin vasikat haetaan ja milloin ne tuodaan. Siitä esimerkkinä on muun muassa keväällä Rytkylle Harri Ryhäsen tilalle nouseva uusi kylmäpihatto, joka on rakennettu niin, että se toimii niin sanotulla vasikkaputkimallilla
Kun sitten lähdin onnellisena hyvät jutunainekset ”taskussa” toimitusta päin, mietin, miten tässä oikein käy. Juoksin taloon, ilta oli jo tullut ja oli pimeää. Juottolaitteet ovat lämpimässä, vasikkaosasto on kokokuivituksella. Maatilojen energiainvestointeihin on myönnetty avustusta 9 kappaletta, yhteensä 140 000 euroa. ta. Kylmäkin oli. Ympäristön tilan parantamiseen on Kiuruvedelle tullut avustusta 12 kappaletta, yhteensä 260 000 euroa. OLI erittäin liukas keli. Auto nousi kyllä ensi alkuun puoleen väliin kapeaa tietä, mäkeä ylös, mutta lähti liukumaan hirveää vauhtia alaspäin, vaikka jarru oli pohjassa. Salaojitustakin on tuettu 200 000 eurolla kaikkiaan 9 kohteeseen. Nyt olisivat kaikki ongelmani poispyyhityt, mietin. Mietin, kävelenkö vai ajanko perille, koska tie tuntui haastavalta, jyrkkä mäkikin oli luvassa. Tuo tapaus on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Kohta valokeilat alkoivat näkyä metsästä, kun suuri Ponsse tulla jyristi esiin pimeydestä. – Vuoden 2025 ensimmäisellä jaksolla tuli vireille neljä nuoren viljelijän aloitustukia, joten tilanne näyttää nyt paremmalta. Lypsyja lihakarjatalouden rakentamista näistä oli 38 ja niihin myönnetty avustus oli 4,4 miljoonaa euroa. Sellaisia ihmisiä meillä on täällä Kiuruvedellä joka kylällä. Snellmannilla vasikkaputkituksen kautta kulkee noin 25 prosenttia yhtiön välittämistä vasikoista. KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, työnarkomaani.. Sanoi vain hymyillen, että maalla on tapana auttaa. No, Harri oli rauhallinen ja pyysi, että en itkisi, sillä hän on heikko naisten itkulle ja siitä ei kuulemma hyvää seuraisi. MUTTA palataanpa takaisin sinne Korkeentien tilanteeseen ja sutivaan autooni. Kyydissäni oli ranskankielen tulkki, joka oli kääntänyt haastattelun minulle suomeksi. Perheen isä yritti vetää autoani uudelleen pienellä traktorilla, mutta nyt se ei hievahtanutkaan. 9 Keskiviikko 29. Ajoin silloinkin kapeaa tietä. Minulle vakuutettiin, että kyllä. Ryhäsillä on kaksi tuotantorakennusta entuudestaan. Harri Ryhäselle vasikat tulevat noin parin viikon ikäisinä, ja ne lähtevät noin 18-19-kuukauden ikäisinä teuraaksi. Tila on ollut suvulla 1900-luvun alusta lähtien. Tavoite tuleville vuosille on nostaa kapasiteettia 35 prosenttia investointien kautta. Vuonna 2024 Kiuruvedelle myönnettiin yksi nuoren viljelijän aloitustuki. Kannusti minua. Mutta, miten hän olisi päässyt 15 kilometrin päähän, ei mitenkään. – Tämä on summana aiempia vuosia vähän vähemmän, kertoo rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo Pohjois-Savon Ely-keskuksesta. Se oli kuin Jeesuksen uusi tuleminen. Vuonna 2023 myönnettiin maatalouden investointitukia 27 kappaletta, myönnetty avustus oli 1,7 miljoonaa euroa. Aloitustukia vuosina 2015– 2022 myönnettiin Kiuruvedelle 25 kappaletta. Ystävällinen perheen isä veti autoni talon pihasta Isokannontielle. Kohdetta ei meinannut löytyä, pyörsin kerran takaisin päin ja kysyin lähimmästä talosta, että lienenkö edes oikeassa suunnassa. Lunta oli satanut maahan ja jäisiä kohtia ei ollut näkyvissä. Yhtiöllä on tällä hetkellä vasikkaputkituksessa 12 kokonaisuutta: 14 kasvattamoa ja 62 maitotilaa. Avustusta on saatu muun muassa lietesäiliöihin, multaimiin ja separaattoreihin. Koetin ylös uudelleen, renkaat sutivat tyhjää ja auto kiilautui ojaan päin. Mutta eipä mitään, tämä mies soitti naapurilleen (naapuri on naapuri, vaikka asuu 10 kilometrin päässä), jolla on metsäkone. Sitten keksin, että suhteellisen lähellä asuu Hannakaisa Heikkinen, ja Hannakaisalla on aviomies Harri, maatalousyrittäjä , hehän ovat moniosaajia! Olisiko Harrilla mahdollista tulla hiekoittamaan tai vetämään autoni ylös mäkeä, aprikoin. Sanottiin, että ranskalaispariskunta asuu Korkeentien varressa, järven rannalla, että sinne he aina näyttävät ajavan. Lypsykarjatalouden rakentamiseen tuli 890 000 euroa kahteen kohteeseen. Mutta auto ei liikkunut. Uuteen kasvattamoon tulee paikat 122 vasikalle. Tuli mieleen tilanne muutaman vuoden takaa, kun olin tekemässä joulujuttua ihanasta lapsiperheestä Koivujärvellä. Pyörrytti. tammikuuta 2025 Viime vuonna myönnettiin Kiuruvedelle maatalouden investointitukea 50 eri hankkeeseen, myönnetty avustus oli 1,3 miljoonaa euroa. Investointituesta lypsyja lihakarjatalouden rakentamiseen myönnettiin 4 kappaletta, myönnetty avustus oli 400 000 euroa. Soitin miehelleni: ”Jyri, meillä on ongelma”. Tämä nainen, Sari Heinonen, keräsi havuja renkaiden alle ja yritti auttaa. Rahaa vaivannäöstä Harri ei suostunut ottamaan. Hannakaisa vastasi puheluuni ja lupasi laittaa Harrin välittömästi apuun. Ja niin Harri veti autoni ylös mäkeä. Avustusta ovat saaneet muun muassa aurinkopaneelit ja hakelämpökeskukset. Vuosina 2015–2022 (edellinen maaseudun kehittämisen ohjelmakausi ja siirtymäkausi 2021– 22) Kiuruvedelle myönnettiin 265 kappaletta maatalouden investointitukia, näissä avustusta myönnettiin yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. Metsäkone tulisi paikalle, mies lohdutti. Nuoren viljelijän aloitustukea myönnettiin yksi. Mikä maaseutumainos tästä olisi tullut! Moniosaaja Harri ja auttamisenhalu. Haastateltavani, perheen isä, otti autoni avaimet ja ohjasi puolestani autoni Kortekyläntielle Ponssen vetämänä. Suuta kuivasi. Palautui nimittäin mieleeni nuo Kortekylän tapahtumat, kun silloin vielä illalla nousi kaiken hyvän lisäksi kova kuume. Kun tein lähtöä, en saanutkaan autoani enää pihasta liikkeelle. Herrajumjee! Mietin vieläkin. Pääsin perille ja jutunteko sujui hyvin. Onneksi asun maalla ja Kiuruvedellä. Onneksi auto pysähtyi, ei tullut ruttuja, mutta rengas oli tienpientareella ja auto menossa ojaan. Suljin silmäni ja näin jo kauhukuvan, auton peräpää on mäsänä puuta vasten. Tila vaihtoi tuotantosuuntaa maitotilasta naudanlihakasvattamoksi vuonna 2022. Investointitukia tuli Kiuruvedelle 1,3 miljoonaa euroa vuonna 2024 Maaseudulla apu on lähellä OLIN juttukeikalla viime viikolla Rapakkojoella, haastateltavat (ranskalainen pariskunta) olivat pitkän ja kapean tien päässä, Korkeentien päätepisteessä. Sillä välillä, kun haastattelin perhettä, oli alkanut satamaan lunta. Pääsenkö autolla liukasta tietä takaisin päin. 400 000 euron panostus Harri Ryhäsen uusi tuotantorakennusinvestointi maksaa noin 400 000 euroa, jonka kustannuksiin on saatu Ely-keskukselta rahoitusta 35 prosenttia. Renkaat sutivat tyhjää. Heittäydyin haastateltavien maailmaan täysillä ja unohdin koko kapean tien ja autoni, jota ei ole tehty maalaisteille. Kun Harri tuli paikalle traktorillaan, sanoin hänelle, että minua ihan itkettää, että miten tämä auto nyt tästä saadaan kylälle. Ajoin muutaman kymmenen metriä ja auto juuttui paikalleen. Maatalousyhtymä Ryhäsen taustalla ovat Harri Ryhäsen lisäksi hänen vanhempansa Jukka ja Sari Ryhänen
– Se on tuonut mukanaan sen, ettei yksittäinen valokuva jää enää ”elämään” niin pitkäksi aikaa kuin aiemmin. Kärkkäinen on ehtinyt nähdä maanviljelijän arkea jo hyvän tovin ja hänellä on aiheesta muutakin painavaa sanottavaa. – Välillä valokuvauksessani on ollut hiljaisempiakin aikoja, kuten esimerkiksi silloin, kun lapseni olivat pieniä. Sitä olen miettinyt. Hän viljelee harvinaista rubinia-lajiketta, joka on hyvin satoisa timotei. Rubiniaa menee aika paljon seoksiin, vaikka kyllä sitä ostetaan ihan puhtaanakin. Kärkkäisellä on myös kuvauskojuja luontokuvaajille eri puolilla Kiuruvettä. Olen myös melko varma, että lähivuosina ja vuosikymmeninä karjan määrä entisestään vähenee Kiuruvedellä. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Jorma Kärkkäinen on toiminut yrittäjänä jo useita vuosikymmeniä. Osaavien työntekijöiden saaminen ja pitäminen on hankaloitunut. Niitä hän piti vuodesta 1981 vuoteen 2018 saakka eli yhteensä 37 vuotta. Aiemmin Kärkkäisellä oli myös lehmiä. – Kiuruvedellä kuvauksia on nykyään yllättävän vähän. Mutta nyt olen taas tehnyt tätä hommaa täysipainoisemmin vuodesta 2018 alkaen. Myös maanviljelyä Valokuvaamisen ohella Jorma Kärkkäinen on luomusiemenviljelijä. – Maatalouspolitiikassa on asetettu tavoitteeksi 25 prosenttia luomua, mutta samaan aikaan tehdään niin vaativia ja monimutkaisia systeemejä, ettei niissä ole päätä eikä häntää. – Luomulla on hyvät markkinat tällä hetkellä. Tosin näitäkin käyttävät pääasiassa eteläsuomalaiset, sillä paikalliset ihmiset menevät usein oman peltonsa tai metsänsä laitaan kuvaamaan. Leivän perässä on siis liikuttava paljon. – Näen, että sellainen perinteinen maatalous on tulossa tiensä päähän lähivuosikymmeninä ja niinpä vaaditaan uudistumista.. – Myös kuvien taso on noussut, kun valokuvaaminen on yleistynyt, kalusto kehittynyt ja kuvankäsittely parantunut. Kärkkäinen kertoi yrittäjyydestään Kiuruveden kaupungin elinkeinojaostolle, joka vieraili hänen luonaan viime torstaina. Tiestöäkin pitäisi kunnostaa isolla kädellä. Kärkkäinen ehdottaa Kiuruveden maatalouden ratkaisuksi sitä, että maanviljelyä monipuolistettaisiin ja että tilat erikoistuisivat nykyistä enemmän. Arvioisin, että noin 95 prosenttia asiakkaistani ovat muualta kuin Kiuruvedeltä. Sitten tuli lama, tiukkaa sääntelyä ja EU. Ihmiset ovat lisäksi aiempaa luontevampia kameran edessä. Minulla oli niin sanottua ”setelvaltimotautia” eli työ ei ollut taloudellisesti niin kannattavaa kuin olisin halunnut ja kyllähän se oli aikaresurssikysymyskin, kun päätin luopua lehmistä. Kärkkäinen kertoo, että studiokuvaukset ovat vähentyneet viime aikoina paljon. tammikuuta 2025 Uutiset Yrittäjä Jorma Kärkkäinen (oik.) esittelemässä valokuvausstudiotaan Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusaselle (vas.), elinkeinojaoston puheenjohtaja Risto Juntuselle ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikalle. Pääasiassa Kärkkäisen kuvauskeikat suuntautuvat Oulun ja Kuopion väliselle alueelle. Kahden alan ammattilainen Kiuruveden kaupungin elinkeinojaosto tapasi Jorma Kärkkäisen, joka on sekä valokuvaaja että maanviljelijä. – Kuka tekee tulevaisuuden maataloustyöt, kun väki vähenee ja ikääntyy ja samalla tilakoot kasvavat. Luomupuolella esimerkiksi tarkastusmaksut ovat nousseet melkoisesti. On oma haasteensa ottaa kuva, joka erottuu massasta ja jää ihmisten mieliin. – 1980-luvun voisi sanoa olleen maataloudessa vielä hyvää aikaa. Eikä hinnoittelussakaan kukaan ole säälinyt meitä viljelijöitä. Myös maaseudun ja ylipäätään pienten paikkakuntien autioituminen huolettaa Kärkkäistä. – Jos nyt aloittaisin valokuvaushommaa, niin tuskin tekisin enää ollenkaan studiota tähän kotitalooni. Paljonhan sitä puhutaan, että pitäisi käyttää oman kunnan palveluita, mutta tosiasiassa niitä ei kuitenkaan hirmuisesti käytetä minun mielestäni. Kiuruvedellä hän on ehkä parhaiten tunnettu monipuolisista valokuvauksistaan, joita hän on tehnyt 25 vuotta. 10 Keskiviikko 29. – Olen ollut hyvilläni, että jättäydyin eläinten parista pois ja mielestäni vielä hyvän sään aikaan. Tilat ovat olleet taloudellisesti tiukilla. Kärkkäisen mukaan maailmassa otetaan nykyään vuosittain noin 50 tuhatta miljardia valokuvaa
Joku taas kiittää: ”Hyvä Mika! Hyvä, kun tulit julkisuuteen asian tiimoilta! Minulla on muistissa työajoilta isompi laskutusvirhe!” Vilho Väisänen (vas.) ja Mika Väisänen tutkivat Mika Väisäsen maksamia sähkölaskuja. – Kaasulla ruokien lämmitys ja puulla lämmin vesi. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin joulukuussa 208 enemmän kuin marraskuussa.. Se on 43,7 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Se on 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. – Mikäli sinulla on vielä kysyttävää tai toiveita tilanteen tiimoilta, pyydämme sinua olemaan yhteydessä asiakaspalveluumme, meille on tärkeää, että voimme jatkossa palvella sinua paremmin ja palauttaa luottamuksesi meihin. Työttömiä oli Kiuruvedellä joulukuussa kolme vähemmän kuin vuosi sitten. Asiakaspalvelu toivoo muistamisen olevan mukava yllätys ja tuovan iloa arkeen. Mika Väisäsen vapaa-ajan asunnolla ja Vilho Väisäsellä kodilla Remeskylässä on sama osoite Kökönahontie 90. Se on 55 enemmän kuin marraskuussa. Kiuruvedellä oli joulukuussa 379 työtöntä työnhakijaa. Mika Väisänen “ Koskenjoella asuva nuohousalan yrittäjä Mika Väisänen maksoi Savon Voimalle oman kesäasuntonsa ja 400 metrin päässä asuvan Vilho Väisäsen sähkölaskut. – Toivon totisesti, että tämä show loppuu, selvittely on vienyt niin paljon voimia. 11 Keskiviikko 29. – Olemme syvästi pahoillamme, että virhe aiheutti ylimääräistä vaivaa. Osoituksena kiitollisuudestamme ja hyvityksenä tästä valitettavasta virheestä haluamme lähettää sinulle pienen lahjan”. Lukijat: Kaasua ja puuta Kiuruvesi-lehden Facebook-sivuilla on Mika Väisäsen kahden laskun maksamiseen liittyvässä uutisessa 41 kommenttia. Kiuruveden työllisyystilanne on yhä aavistuksen parempi kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Se on 1,7 prosenttiyksikön nousu marraskuusta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kipusi siis joulukuussa 12 prosenttiin Kiuruvedellä. Työllisyystilanne vaikuttaa kuitenkin Kiuruvedellä edelleen aavistuksen valoisammalta kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. ItSavon Voima pahoittelee laskuvirhettä ja aikoo korjata ”prosessejaan” Savon Voima on esittänyt pahoittelut yhtiön asiakaspalvelun lähettämässä kirjeessä Mika Väisäselle ja hänen perheelleen heidän kokemastaan laskutuksen ”virhetilanteesta”. Savon Voimasta väitettiin, että Mika Väisäsellä on kaksi mittaria, mikä ei pitänyt paikkaansa. Olkoon tämä esimerkkinä muille, että ihmiset ovat tarkkoja ja tietoisia, Väisänen sanoo. Vuositasolla tarkasteltuna Kiuruveden työllisyystilanne on suurin piirtein sama, tai se on jopa parantunut pikkiriikkisen. Lehden Facebookissa kommentoidaan muun muassa näin: ”Sähköyhtiö on veloittanut satoja euroja sähköstä, vaikka talo on ollut tyhjillään ja sähkölaitteet pois päältä”. – Minun maailma ei ole tästä kaatunut, kun asia selvisi lopulta. Väisänen miettii, että kuinka moni muu on joutunut vastaavaan, kahden laskun maksajan rooliin. Toinen kommentoija kirjoittaa: ”Yksi kaveri on väittänyt, että vaikka pääsulakkeet on ruuvattu pois ja päävirtakatkaisija laitettu ”0”-asentoon, niin Savon Voiman mukaan sähköä kuluu”. Asiakaspalvelu kirjoittaa ”arvostavansa suuresti kärsivällisyyttäsi ja tapaasi hoitaa tilanne sovittelevasti. Naapurin Vilhokin on tyytyväinen. Ja ikämies Vilho oli tyytyväinen. Työttömyys lisääntyi Kiuruvedellä HANNA SOINI Työttömyys lisääntyi Kiuruvedellä joulukuussa. Fortumilta hän sai 15 euron hyvityksen omakotitalonsa sähkölaskusta. Naapurin Vilhokin on tyytyväinen. Kolmas suosittelee ihmisiä laittamaan aggregaatin, akun ja aurinkokennot. Kun vain show loppuu Mika Väisänen toivoo nyt vain, että koko show loppuu. JAANA SELANDER Työttömyys pomppasi joulukuussa nousuun Kiuruvedellä. Miehet eivät ole sukulaisia, vaikka sukunimi on sama. Avoimet työpaikat vaikuttavat vähentyneen roimasti Pohjois-Savossa. ADOBE STOCK Vaikka työpaikkoja tuli auki vähemmän kuin vuosi sitten, niitä ilmoitettiin enemmän kuin marraskuussa. Työttömien määrä on kuitenkin melkein sama kuin vuosi sitten. Haluamme varmistaa, että asiakkaidemme luottamus meihin on aina ansaittua ja että palvelumme on sekä luotettavaa että sujuvaa, Mika Väisäsen saamassa Savon Voiman kirjeessä pahoitellaan. Loppuu kuukausimaksut ja ryöstöhinnat siirrossa ja sähköstä. tammikuuta 2025 Minun maailma ei tästä kaatunut, kun asia selvisi lopulta. Väisänen sai Savon Voimalta pyyhkeen ja tuubihuivin. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Pohjois-Savon työja elinkeinotoimistoon joulukuun aikana 1 335. Vilho maksoi Mikalle Mika Väisäsen naapuri Vilho Väisänen maksoi Mika Väisäselle tämän maksamat sähkölaskut. Naapurin sähkölaskun setvimisessä Mika Väisäsellä on mennyt ihan liikaa aikaa ja myös rahaa, sillä asiakaspalvelunumerot eivät ole ilmaisia. JAANA SELANDER se Vilho Väisänen ihmetteli, miksi hänelle ei tule sähkölaskuja, sähköyhtiöstä vain todettiin, että asiat ovat kunnossa, laskut maksettu. Olemme ryhtyneet tarkastelemaan prosessejamme ja järjestelmiämme, jotta vastaavat tilanteet voidaan jatkossa välttää. Pohjois-Savossa työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 12,5 prosenttia työvoimasta eli hieman enemmän kuin Kiuruvedellä. Työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Savossa joulukuussa 11 949. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on sama kuin Kiuruvedellä: 12 prosenttia. Hän on saanut loppulaskun Savoin Voimalta ja Fortumilta. Asia selviää Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen uusimmasta työllisyyskatsauksesta. Se, että Mika Väisänen on maksanut myös naapurinsa sähkölaskun, alkoi selvitä, kun Mika Väisänen ihmetteli Savon Voimalle, miten häneltä kuluu niin paljon sähköä. Pohjos-Savossa työttömyys sen sijaan kasvoi vuoden takaisesta
Vähemmän leikkeleitä Kouluruokauudistukset johtuvat viime vuonna päivitetyistä Ruokaviraston ravitsemussuosituksista. Lukiolaiset, mitä mieltä olette uusista ravitsemussuosituksista. Entä mitä mieltä olette kouluruoasta tällä hetkellä. Osa heistä kuitenkin toivoo kouluruokaan myös monipuolisuutta ja valinnanvaraa. Muutoksia ruokiin tehdään sitten, kun Servica saa päivitetyt valtakunnalliset kouluruokasuositukset, jotka pohjautuvat uusiin ravitsemussuosituksiin. HANNA SOINI mipisteestä. – Meillä on omat ravitsemusasiantuntijat, jotka suunnittelevat ateriakokonaisuudet niin, että ravitsemusja sopimuslaatu täyttyvät, kertoo palveluesihenkilö Anu Kallio Servicalta Kiuruveden toiLukiolaiset Inka Tikkanen (vas.), Lumi Pöksyläinen, Elias Apell, Perttu Gråsten ja Ilmari Kukkonen pitävät kouluruokaa ihan hyvänä tai kohtalaisena ja terveellisenä, mutta ei se vedä vertoja kotiruoalle. Kallion mukaan muutoksista ei tule kovin suuria. Kysyimme, mitä mieltä Kiuruveden lukiolaiset ovat uudistuksista. 12 Keskiviikko 29. He nostavat suosikkeinaan esiin myös kalapuikot ja uunimakkarat sekä yhden kasvispainotteisenkin ruoan: hernekeiton. Kouluruokaan tulee muutoksia. – Kouluruoassa on tärkeintä se, että siitä saa energiaa ja jaksamista koulupäivään, sanoo lukiolainen Ilmari Kukkonen. Uusien ohjeiden mukaan tulisi syödä enemmän kasviksia, vähintään 800 grammaa päivässä, ja vähentää prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä. Ne ohjaavat oikeaan suuntaan ja niistä tietää, mitä kannattaa syödä, miettivät Inka Tikkanen, Ilmari Kukkonen ja Elias Apell. Kiuruveden kouluihinkin ruokaa tuottava Servica on sitoutunut noudattamaan valtakunnallisia ravitsemussuosituksia. Pääsääntöisesti ihmiset kuitenkin ovat tyytyväisiä Servican tuottamiin aterioihin, Kallio kertoo. – Vaikka kuinka paljon söisi sitä velliä, nälkä jää, Elias toteaa. Eliaksen ja Inkan mielestä on hyvä, että koulussa on jo ennestäänkin ollut tarjolla monenlaisia kasviksia, sillä aina niitä ei tule syötyä kotona tarpeeksi. Sen lisäksi tarjolla on lämmintä ruokaa ja näkkäriä.. Koululla on toisinaan ruokana kasvissosekeittoa, eikä se nuorten mielestä täytä tarpeeksi. Vielä päivämääriä ei ole lyöty lukkoon, mutta Kallio arvelee, että ruokalistat uudistuvat tämän vuoden puolella. – Ei minua haittaisi, vaikka kasviksia olisi ruoassa enemmän. – [Kasvispainotteista] ruokaa voisi ottaa silloin, kun haluaa. Silloin ruokahävikkiä tulisi vähemmän. tammikuuta 2025 Uutiset Kouluruoan on oltava täyttävää Kouluruokaan aiotaan lisätä kasviksia ja leikkeleiden määrää vähentää. Siinä voisi kuitenkin olla enemmän vaihtelevuutta, ettei kerkeä kyllästyä, sanoo Lumi Pöksyläinen. Kouluilla on nykyään yksi viikonpäivä, jona tarjoillaan kasvisproteiinia sisältävää ruokaa sekä yksi viikonpäivä punaiselle lihalle. Hänen mukaansa leikkeleitä on nykyäänkin melko harvoin tarjolla. Muina päivinä listalla on esimerkiksi kalaa tai vaaleaa lihaa, kuten kanaa, sekä tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Minusta olisi hyvä, jos ruokailun yhteydessä voisi olla tarjolla vaikka hedelmiä, lukion opiskelija Inka Tikkanen sanoo. Kysyimme Kiuruveden lukiolaisilta, mitä mieltä he ovat kouluruoasta ja siitä, että kasviksia tarjoiltaisiin enemmän koulussa. Kallion mukaansa muutokset aterioissa herättävät aina mielipiteitä ja niistä tulee joskus palautetta ja toiveita. HANNA SOINI Kouluruokaan kuuluu usein salaattia. – Ei kouluruoka kuitenkaan ole samanveroista kuin se, mitä äiti ja isä tekevät kotona, Inka lisää. Kouluruoassa nuorille on tärkeää se, että se pitää nälän loitolla. – Ihan hyvä, että tällaisia suosituksia on. Vaihtoehtoja on kuitenkin hyvä olla, koska jos tarjolla oleva ruoka ei maistu, moni ei ota sitä ollenkaan, tuumivat lukiolaiset Elias Apell ja Perttu Gråsten. – Se on suurimmaksi osaksi ihan syötävää. Uudistusten astuessa voimaan Kiuruveden koululaisten lautaselta löytyy entistä enemmän kasviksia ja vähemmän leikkeleitä ja prosessoitua lihaa. Esimerkiksi haukimureketta nuoret eivät ikävöisi. – Siinä olisi kyllä itsellä petrattavaa, Elias Apell sanoo. Mitä ruokaa koululla sitten pitäisi olla, jos saisi toivoa. Nuoret kertovat pitävänsä kasviksista, eivätkä he vastusta niiden lisäämistä. Elias Apell ehdottaa, että niitä ruokalajeja voisi vähentää, jotka eivät ole kovin suosittuja. Vielä uudistukset eivät ole astuneet voimaan. Mykyrokkaa tietenkin, lukiolaiset vastaavat. Muutos tulee myös Kiuruveden hoivakoteihin ja vanhusten ateriapalveluihin sekä päiväkoteihin, joihin Servica tuottaa ruokaa. Sitä pitäisi olla paljon enemmän
Hotelli Peltohovissa on käynnistetty muutostyöt, joka tarkoittaa, että Pub Walle muuttaa kadunvarressa oleviin Rukajärvi-keskuksen tiloihin. kokouksessaan 21. 18.00 Alueja kuntavaalien vaalipaneeli 19.4. 12.00 Tenavaja teinitähtikilpailu 2.3. Musiikkiopiston kevätkonsertti 17.5. Rukajärven suunnan historiayhdistyksessä ajatellaan, että uudet tilat tarjoavat aiempaa paremmat mahdollisuudet esitellä sotahistoriaa ja kunnioittaa veteraanien perintöä. Talkoissa olivat mukana muun muassa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kari Saastamoinen (vas.), kansanedustaja Markku Siponen (kesk.), kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja hallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk). 19.00 Johanna Försti Quartet, liput 20e, ennakkovaraukset 040 4848929 20.2. ja 20.4. Mukana olivat muun muassa Kiuruveden, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Markku Siponen (kesk.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.), kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sekä Rukajärvi-yhdistyksen jäseniä. Kivon kevätnäytös 18.5. Talkoisiin osallistui 23 vapaaehtoista muun muassa Kiuruvedeltä ja Lieksasta. Keskus aukeaa keväällä Peltohovin alakerrassa. Muutostöiden toisessa vaiheessa Rukajärvi-keskukselle tehdään uudet tilat kiinteistön alakertaan. Lisätietoja myöhemmin. Rukajärvi-keskuksen näyttelyesineet ja kalusteet siirrettiin viikonloppuna talkoilla välivarastoon. 18.00 Badding -musikaali Paratiisi, liput alkaen 41,10e 25.3. tammikuuta. TOIMITUS Kimmo Kivelä sekä Rotary-klubin jäseniä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Kimmo Kivelä. Paikalla olivat myös kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kari Saastamoinen ja kirkkoherra Rukajärvi-keskus muutettiin talkoilla Peltohovissa alkaa remontti. 13 Keskiviikko 29. 040 484 8929 www.kiuruvesi.fi/kulttuuritalo 3.2. Lisäksi kirkkoneuvostoon valittiin Tapani Pennanen, Riitta Kärkkäinen, Sauli Autio, Tuija Kastari sekä Janne Peltola. 18.30 Yläkoulun musiikin valinnaisten konsertti, liput 7e 23.2. Rukajärvi-keskuksen esineistö muutettiin viikonloppuna välivarastoon. Rukajärvi-keskus on suljettuna huhtikuuhun 2025. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Arja Pentikäinen. tammikuuta 2025 Kiuruveden Rukajärvi-keskus muuttaa uusiin tiloihin Hotelli Peltohovin alakertaan kevään aikana. Varapuheenjohtajaksi valittiin edelleen Karoliina Nuutinen. 13.00 Sanat soivat Laulun iloa runojen ja sävelten kera kirjastolla, vapaa pääsy 20.2. 18.00 Kansalaisopiston kevätmatinea 14.5. Kiuruveden seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi Kari Saastamoisen jatkamaan kirkkovaltuuston puheenjohtajana vuosina 2025– 26. Teemanumeron aiheena: KUNTAJA ALUEVAALIT ILMESTYY 26.3. Rukajärvi-keskus pysyy suljettuna kaksi kuukautta kestävän remonti ajan. Rukajärven suunnan historiyhdistyksen hallituksen jäsen Raimo Jokisalmi kiitteli talkoolaisia nopeasti toiminnasta, muutto ei olisi ollut muutoin mahdollista, ilman talkoolaisia. Hanuri ja Antti konsertti 25.5. VARAA ILMOITUSTILASI PAPERILEHTEEN JA VERKKOSIVUILLE Sanna Manninen, 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi. 18.00 Yöpäivystystoiminnan merkitys Ylä-Savossa yleisötilaisuus 7.2. Hulluviiman Pitkäperjantai -teatteriesitys 28.4. Kari Saastamoinen jatkaa kirkkovaltuuston johdossa TENHO TIKKANEN KIURUSALIN KEVÄT KIURUVEDEN KULTTUURITALO Lähteentie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. Pub Wallen tiloihin valmistuu puolestaan uusi juhlatila noin 50 henkilölle ja samassa yhteydessä hotellin vastaanotto muuttaa alakerrasta takaisin yläkerran aulaan. 13.00 ja 18.30 Vanhojen tanssit, liput 5e 13.2. Sydämeni sävel -konsertti, Sydänystävät -orkesteri solisteinaan Juha Vartiainen ja Tiina Karhu. 13.00 Teatteri Sujo: Keuhkot, liput 25e/20e 22.3
Työ on edennyt aikataulussa ja turvallisesti. Jussi Tossavainen uskoo, että tehtävässä on hyötyä paikallisuudesta, sillä hän tuntee alueen ja monia paikallisia toimijoita. Muutimme takaisin Kiuruvedelle kesällä 2022, kun esikoinen lähti kouluun, Tossavainen kertoo. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Rakenteilla olevaa biokaasulaitosta johdetaan paikallisin voimin. Hänestä työssä on kiinnostavaa monipuolisuus ja uuden oppiminen. Lisäksi hän on jo päässyt työskentelemään biokaasulaitoksen rakennustyömaalla. Perhearkea ja jääkiekkoa Entä minkälainen mies Jussi Tossavainen on vapaa-ajalla. Töistä hän palautuu puuhastellessaan arkisia askareita perheensä kanssa sekä jääkiekkoa pelaillen. Biokaasuprosessi on minulle uutta, mutta tässä kerkeää vielä hyvin opetella ennen kuin biokaasulaitos lähtee käyntiin. – Tämä on tällaista tavallista, mukavaa arkea.. – Minulle on rakentunut hyvä pohja teollisuuslaitoksista. Kiuruvetinen Jussi Tossavainen, 38, on aloittanut vuodenvaihteessa laitospäällikkönä Suomen Lantakaasun biokaasulaitoksella. 14 Keskiviikko 29. Mutta rakentamisvaihetta on myös mielenkiintoista seurata. Koulutukseltaan hän on konetekniikan diplomi-insinööri. – Minä ja vaimoni olemme eläneet ja kasvaneet Kiuruvedellä, mutta asuimme 13 vuotta Kuopiossa. Laitospäälliköksi omaan kotipitäjään Jussi Tossavaiselle työ biokaasulaitoksella tuntuu entistä merkittävämmältä siksi, että voi työskennellä Kiuruvedellä. Tossavaiselle on kertynyt vankka kokemus teollisuuslaitoksista aiemmissa työpaikoissa. Tossavaisen perheeseen kuuluu kiuruvetinen vaimo sekä alakouluikäinen poika ja reilun vuoden ikäinen tytär. Laitospäällikkönä hän vastaa Kiuruveden biokaasulaitoksen ja sen satelliittilaitosten toiminnasta. Minulle työhön tuo entistä enemmän merkitystä se, että pääsin työskentelemään omaan kotikaupunkiin Kiuruvedelle, Tossavainen kertoo. – Minusta oli mukavaa kasvaa Kiuruvedellä ja halusimme lapsille samanlaisen kokemuksen. tammikuuta 2025 Uutiset Uutiset Kiuruvetinen Jussi Tossavainen on jo aloittanut laitospäällikkönä Suomen Lantakaasun biokaasulaitoksella, jota rakennetaan Pyhäsalmentien varrelle. Myös koneet ja laitteet sekä työ tehdasympäristössä ovat tuttuja. Siinä oppii tuntemaan joka nurkan laitoksesta, Jussi Tossavainen sanoo. – Tässä vaiheessa, kun biokaasulaitos ei vielä ole valmis, on hyvä päästä mukaan näkemään sen rakentamista ja toteutusta. Monet illat ja viikonloput kuluvat Tossavaiselta jäähallilla. Hän pelaa jääkiekkoa harrasteporukassa. Kaivuutyöt ovat nyt meneillään. Minulle on tuttua, miten projektit viedään läpi. He ovat Kiuruvedellä paluumuuttajia. Ajattelimme myös, että täällä on rauhallinen, ihmisläheinen koulu lapsille. Aiemmin hän työskenteli Valion Lapinlahden tehtaalla päällikkönä ja ennen sitä Yara Suomi oy:n Siilinjärven tehtailla asiantuntijaja esihenkilötehtävissä. Hän pääsee tutustumaan laitoksen joka nurkkaan jo rakennusvaiheessa. Hänen ensimmäiset työviikkonsa ovat hujahtaneet uuden opettelussa ja Valion ja St1 Biokraftin työkavereihin tutustuessa. – Nyt odotan kovasti, että biokaasulaitos saadaan valmiiksi ja toiminta alkaa. – Työmaalla on täysi tohina päällä. – Kiuruveden biokaasulaitos on aika uniikki hanke Suomen mittakaavalla. Jääkiekko on myös isän ja pojan yhteinen harrastus, sillä Tossavainen valmentaa jääkiekkojoukkuetta, jossa hänen poikansa pelaa. Hän kertoo viettävänsä ihan tavallista lapsiperhearkea
– Päiväkodin aikana olemme itsekin kasvaneet pikkulasten äideistä keski-ikäisyyteen, Tikkanen miettii. Täällä työskentely on aina ollut meille ilo ja etuoikeus ja meistä on tuntunut, että teemme arvokasta työtä. – Olemme olleet toisillemme tuYrittäjät Sanna Tikkanen (vas.), Marika Lasanen ja Katariina Kotkas ovat uuden edessä. Tikkanen, Lasanen ja Kotkas kertovat, että päiväkodista jäävät mieleen arkiset sydäntä lämmittävät hetket lasten kanssa. Maalaiskaupungin päiväkoti Päivänkakkara lopettaa toimintansa elokuussa. Olemme voineet jakaa vastuuta kunkin osaamisen mukaan. Useita syitä lopettamiseen Yrittäjät ovat päättäneet lopettaa Päivänkakkaran toiminnan useista syistä. – Olemme saaneet paljon sydämellistä palautetta ja osanottoja päiväkodin loppumisesta, mutta ei tämä meistä ole pelkästään surullinen asia. He uskovat, että sille löytyy ostaja, sillä rakennuksella on värikäs historia ja se sijaitsee kauniilla paikalla lähellä keskustaa. HANNA SOINI Lapset tykkäävät rakennella Legoilla. Päiväkodin avaaminen sopi heidän koulutukseensa ja kokemukseensa lastensuojelutyöstä. Sanna Tikkanen kertoo, että päiväkodin tulevaisuudessa olisi odottanut useita epävarmuustekijöitä. Päivänkakkaran lapsille taas löytyy hoitopaikkoja muista Kiuruveden päiväkodeista. HANNA SOINI kena ja selvinneet esimerkiksi koronavuosista. Kiurujärven rannalla sijaitsevassa päiväkodissa vallitsee siitä huolimatta iloinen tunnelma. Paljon on ehtinyt mahtua vuosien varrelle, mutta päiväkodin perustoiminta on pysynyt melko samanlaisena. Toinen syy lopettamiselle on varhaiskasvatukseen liittyvät lakimuutokset, joiden myötä työntekijöiden koulutus ja luvat päiväkodin pitämiseen olisivat vanhentuneet. Sen yrittäjät aikovat panna myyntiin. Nyt yrittäjät miettivät omaa urapolkuaan uusiksi. Tuntuisi vähän pöljältä lähettää työntekijät istumaan takaisin koulun penkille opettelemaan samoja asioita, jotka he jo osaavat ja joita he ovat tehneet vuosia, Sanna Tikkanen sanoo. Yksi niistä on Kiuruveden lapsiluvun väheneminen. Kolmen yrittäjän ja kahden muun työntekijät pyörittämä Päivänkakkara on Kiuruveden ensimmäinen yksityinen päiväkoti. – Olisi ollut taloudellinen ongelma sekä käytännön ongelma, jos puolet työntekijöistä olisi pitänyt lähettää koulutuksiin. Se on ollut toiminnassa 13 vuotta. He kertovat, että päiväkodin pyörittäminen kolmen yrittäjän johdolla on harvinaista, mutta siitä on ollut yrittämisessä apua. Päivänkakkaran päiväkotiin onkin vuosien aikana kertynyt paljon leluja, joissa riittää raivattavaa.. Jatkamme toimintaa samalla tunteella loppumispäivään saakka, yrittäjät Sanna Tikkanen, Marika Lasanen ja Katariina Kotkas kertovat. tammikuuta 2025 Päivänkakkaran päiväkodista jää sydäntälämmittäviä muistoja Päivänkakkaran päiväkodin loppuminen ei ole pelkästään surullinen asia. 15 Keskiviikko 29. Kotkas ja Lasanen taas kertovat, että heilläkin löytyy monipuolisesti työmahdollisuuksia koulutuksensa ja työkokemuksensa puolesta. Päivänkakkaran päiväkoti on yksityinen, mutta kaupunki tukee sen asiakkaita palvelusetelillä. He kertovat nauttineensa työstä päiväkodissa, jossa joka saa joka päivä nauraa ja leikkiä lasten kanssa. Mitä seuraavaksi. He haluavat jo nyt varautua tulevaan. – Peräänkuulutan sitä, että ei pitäisi pelätä lähteä yrittämään yhdessä ja jakaa taakkaa, Lasanen sanoo. Entäpä päiväkodin rakennus. – Nämä ehkä kuulostavat muista pieniltä asioilta, mutta minulle on jäänyt mieleen esimerkiksi se, kun lapsi on loman jälkeen sanonut, että onpa Marika mukavaa, kun istut taas siinä minun vieressä, kertoo Marika Lasanen. Kiuruveden kaupungin kehno taloustilanne varjosti sekin päiväkodin tulevaisuutta. Lapsiluvun on kuitenkin ennustettu jatkavan vähentymistä tulevaisuudessakin. Päivät ovat täällä edelleen naurua ja ilonpitoa. Päiväkodin perustaminen myös sopi heidän omaan lapsiperhearkeensa. Meillä on ollut alusta asti hyvin avoimet, rehelliset ja sisarukselliset välit, Kotkas ja Tikkanen kertovat. Kolmen yrittäjän voimin Tikkanen, Lasanen ja Kotkas perustivat päiväkodin vuonna 2012 työllistääkseen itsensä päivätyöhön. Yhteistuumin yritystä pyörittäneille naisille jää päiväkodista mieleen kaikki ihanat arkiset hetket lasten kanssa. Vielä toistaiseksi Päivänkakkarassa on riittänyt lapsia, ja moni perhe on yrittäjien mukaan arvostanut pientä, rauhallista ja lämminhenkistä päiväkotia Kiurujärven ja puistojen vieressä. Tikkanen tietää jo, että hänellä riittää yllin kyllin tekemistä kotimaatilalla
Kiuruveden yrittäjät myönsi Kultaisen vasaran Rusaselle Kiuruveden elinkeinojen eteen tehdystä työstä. pienten, alle 10 000 asukaan kuntakokoluokassa. JAANA SELANDER KUNTAVAALIT 2025. Kirsi Tenhunen erosi vasemmistoliitosta ja Sirpa Piippo jättää politiikan. Pikkarainen erotettiin Vasemmistoliiton kunnallisjärjestöstä lokakuussa ja pian sen jälkeen hyvinvointialueen vasemmistoliiton valtuustoryhmästä. 16 Keskiviikko 29. miten käy terveyskeskuksen, tuleeko siitä soteasema vai sotepiste, kun hyvinvointialue uudistaa palvelujärjestelmäänsä. Rusasen kädenjälki näkyy Iskelmäviikon kehittymisessä ja karavaanareiden viihtymisessä Kiuruvedellä. Kiuruvesi päätti tehdä kouluverkkoselvityksen loppuvuodesta. Ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen palkittiin monta kertaa. tammikuuta 2025 Talous & politiikka Vuoden 2024 ensimmäisessä Kiuruvesi-lehden numerossa kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen linjasi topakasti, että Kiuruvesi ei voi jatkaa entisellä mallilla tai muutoin kävellään päin seinää. Kiuruvedellä järjestettiin Pohjoismaiset karavaanaripäivät ja alettiin miettiä, mitä kuntapalveluja voidaan järjestää yhdessä ympäristökuntien kanssa. Myös Nivan koulun ylipaineistamisesta puhuttiin alkuvuodesta. Vs. Kuhmosta kertyi arvokasta tietoa, uutisoi Kiuruvesi-lehti. Talousja hallintojohtaja Juho Jukkola valittiin Kärsämäen kunnanjohtajaksi ja SF-Caravan nimesi Rusasen vuoden 2023 leirintämatkailuvaikuttajaksi. Kiuruveden, Pyhäjärven ja Pihtiputaan kuntien edustajat laativat kansalaisaloitteen lähipalvelulain säästämisestä. Huhtikuussa uutisoitiin, että Savon Voimalta tulee kaupungille osinkoa liki miljoona euroa. Todettiin, että kuntalaki edellyttää yhtiöittämistä, yhtiöittämisvelvoite astuu voimaan ensi vuoden alusta. Savon Yrittäjät palkitsi Rusasen Vuoden Yrittäjäteosta. Ja taas korostettiin, että on vaikeiden arvovalintojen aika, on kyettävä uudistumaan ja asioita on tehtävä uudella tavalla. Rauno Pikkarainen pyrkii SDP:n listoilta kaupunginvaltuustoon ja hyvinvointialueen valtuustoon. maanmittausinsinööri Risto Luttinen kuitenkin totesi, että nykyiset kaavamääräykset eivät estä Nivan koulun purkamista. Rusanen sanoi, että kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyö on kehittynyt ja tiivistynyt huomattavasti. Myös Pentti Ahponen miettinee asettuuko enää ehdolle ja jos asettuu mihin puolueeseen. Mirja Nuutinen kirjoitti, että ”lähtökohtaisesti rakentamisessa aina ensin tulisi selvittää mahdollisuus vanhan rakennuksen korjaamiseen”. Mikäli säästöjä ei toteuteta, on riski, että Kiuruvesi ajautuu alijäämäkierteeseen ja lopulta kriisikunnaksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.) kirjoitti väkevästi lähipalveluiden puolesta. Myös Jukka Tenhunen muistutti, että Kiuruveden raskaat velat kostautuvat. Vasemmistoliitto oli turbulenssia loppuvuodesta. Selvityksen hinta on 14 900 euroa (+ alv 24%). Piippo visioi, että terveyskeskuksen toiminta päättyy vuoden 2025 loppuun. Kiuruvesi sijoittui toiselle sijalle Savon yrittäjien kuntabarometrissa heti Vieremän jälkeen, valtakunnan tasolla Kiuruvesi oli 11. Hyvä uutinen saatiin elokuussa, Kiuruvesi on Pohjois-Savon ainoa paikkakunta, joka on neljässä peräkkäisessä mittauksessa onnistunut pienentämään mielenterveysindeksiään. Kiuruveden korkein johto tutustui Tuupalan puukouluun Kuhmossa 8.5. Tikka myös muistutti, että kunta ei ole osallinen siihen, että Suomen Lantakaasu valitsi maanrakennustöiden toteuttajaksi haapajärvisen Niskasen Maansiirto Oy:n. Kesäkuussa hyvinvointialueelta viestitettiin, että Kiuruvedelle on jäämässä laaja sosiaalija terveysasema. Piippo laski, että Kiuruvedellä valtionosuuksien leikkaus tarkoittaisi noin 600 000 euron lovea, ja kysyi millä rahalla kouluinvestointi maksetaan, kun kunnalla on muutoinkin vierasta pääomaa. Kaupungilla yt-neuvottelu Kiuruveden kaupunki aloitti koko henkilöstöään koskevat yt-neuvottelut. Tuulivoimahankkeet etenivät, muun muassa Tuulikolmio Oy:n tuulivoimahankkeen kaavoitus käynnistettiin Haapamäellä ja Winda Energyn Laulurämeen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointimenettely valmistui ja kaavaehdotuksen viimeistelyä tehtiin. Kiuruvesi päätti osa-aikaistaa kolme työntekijää ja irtisanoa kolme työntekijää. Kaupungille tehtiin yrittäjyyttä korostava kaupunkistrategia sekä elinkeinoja yritysohjelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion, joka osoittaa reilun 700 000 euron alijäämää. Yöpäivystyksen kohtalosta ja lääkärille pääsystä puhuttiin moneen otteeseen vuoden aikana. Selvisi, että Pohjois-Savon maakuntakaavassa Nivan koulun alue rakennuksineen on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi alueeksi, joka on säilytettävä. Vasemmistoliiton valtuutettu Seppo Piippo pelkäsi mielipidekirjoituksessaan ”turvattomuuden auringon nousevan”. Kuntaja aluevaalit järjestetään 13.4.2025. Vuoden 2023 tilinpäätös osoitti ylijäämää. Toisaalta Rusanen toi myös esiin, että Kiuruvedellä on menossa hyviä hankkeita ja peräänkuulutti yhdessä tekemistä. ”Olemme useaan otteeseen viestineet yhtiölle investoinnin tärkeydestä paikallisille yrittäjille”, kirjoitti Tikka lehdessä (6.3.). Kiuruvesi irtisanoi Ylä-Savon matkailun seudullisen yhteistyösopimuksen lokakuussa, koska Kiuruvedellä toimivat yritykset olivat yhteistyöhön tyytymättömiä. Kiuruvesi-lehdessä kysyttiin 28.2. JAANA SELANDER Terveyspalvelut kiinnostivat kuntalaisia, tässä ollaan valtuustosalissa kuulemassa lääkäri Pekka Taipaleelta yöpäivystyksestä ja siitä, mihin kiuruvetinen hakeutuu, jos vaikka silmään tulee roska. Kaupungin talous kun lisää painetta koulujen määrän karsimiseen. Kaupungin toimintamalleja on kehitetty yrittäjämyönteisemmiksi. Terveyspalvelut puhuttivat, yrittäjäystävällisyydestä kiitettiin Terveyspalvelut ja talous puhuttivat kuntapäättäjiä vuonna 2024. Ville Vartiainen, Pelastetaan Kiuruveden Luonto -yhdistyksen puheenjohtaja, peräsi avointa keskustelua kuntalaisten ja päättäjien välillä energia-asioista. Kiuruvesi sai kunniamaininnan yrittäjäystävällisyydestään Savon yrittäjiltä ja Pohjois-Savon liitolta. Nivan koulun ylipaineistus käynnistyi. Viime vuonna Suomen Lantakaasu osti kaupungilta biokaasulaitostontin ja päätti investoida Kiuruvedelle. Tenhusen mukaan konsernivelkaa on lähes 9000 euroa per asukas. Kiuruveden kaupunki päätti hankkia KPMG OY Ab:lta Kiuruveden sotekiinteistöjä koskevan yhtiöittämisselvityksen. Valtuuston puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.) kirjoitti mielipidekirjoituksessaan, että istuvan valtuuston tärkein tehtävä on edistää taajamakouluhanketta 16.6. Rusasta kuvattiin yrittäjähenkiseksi, rohkeaksi ja tarmokkaaksi ja luovaksi henkilöksi, joka laittaa itsensä sataprosenttisesti likoon. Rakennusvalvonta ja kansalaisopiston ylikunnallinen yhteistyö on jo vireillä, myös taloushallinnossa voisi tehdä yhteistyötä. Tuija Kastari (kok.) kirjoitti, että kokoomus peräänkuuluttaa tiiviimpää yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Päätöksiä perusteltiin muun muassa sillä, että alaja yläkoulun rakennusinvestointi, 18 miljoonaa euroa, rasittaa kaupungin taloutta. Tässä juttusarjassa kerromme kuluneesta vaalikaudesta. Kiuruveden kaupunki ohjasi 45 000 euroa kesän tapahtumiin, Iskemäviikolle ja karavaanaritapahtumiin
– Siinäkin meillä on lahjakkaita ja hyvin motivoituneita poikia pelaamassa. Huuhkajaliigan peKiuPan P13-joukkue harjoittelemassa Iisalmen jalkapallohallissa. Jokaista peliä lähdetään voittamaan. Kiuruveden Palloilijoiden 12-vuotiaiden poikien joukkue pelasi viime vuonna mallikkaan sarjakauden jalkapallossa. Pelaajien ohella KiuPa on saanut yhteistyökumppaneita kaikista kolmesta kunnasta: Kiuruvedeltä, Iisalmesta ja Lapinlahdelta. Hieno mahdollisuus Huuhkajaliigan pelit tulevat KiuPan P13-joukkueelle muiden pelien lisänä, ne eivät siis vähennä aiemmilta vuosilta tuttujen sarjapelien määrää. Hyvät otteet huomattiin Suomen Palloliitossa, joka päätti kutsua KiuPan mukaan täksi vuodeksi P13 Huuhkajaliigaan, jossa tarjolla on kovia pelejä oman ikäluokan Suomen parhaimmistoa vastaan. Iisalmesta olemme saaneet mukaan LC Iisalmi Koljonvirran sekä Vierola & Vierola Oy:n ja Lapinlahdelta Matin ja Liisan Aseman sekä Savon Renkaan. – Haluamme ehdottomasti lähteä Huuhkajaliigaan menestymään emmekä pelkästään osallistumaan. Ja onhan se varmasti hieno kokemus ja ennen kaikkea upea mahdollisuus. Lisääkin yhteistyökumppaneita otetaan mieluusti mukaan. – Avausturnauksia pelataan alueellisina ympäri Suomea. Toivon, että voisimme tällä meidän yhdistelmäjoukkueella toimia hyvänä esimerkkinä monille muille. Huuhkajaliigan peleissä on mukana ikäluokan parhaimmisto ja täten myös monia pelaajatarkkailijoita. tammikuuta 2025 Urheilu Terveyspalvelut puhuttivat, yrittäjäystävällisyydestä kiitettiin Urheilu KiuPan P13 lähtee Huuhkajaliigaan Sarjaan osallistuu joukkueita ympäri Suomea. KiuPan valmentajiin kuuluva Toni Kakkonen seuraamassa P13-joukkueen laukaisuja torjuntaharjoituksia.. Ensimmäinen turnaus on jo helmikuun alussa. – Meillä oli yhteisiä harjoituksia ja kun nousimme KiuPan porukalla Ykköseen, otimme jo silloin lisävahvistuksia Iisalmen PK-37:stä, jotta voisimme menestyä mahdollisimman hyvin ja jotta mahdollisimman monet Ylä-Savon alueen lahjakkaista pojista saisivat pelata hyvätasoisessa sarjassa kovia pelejä. KiuPan puheenjohtaja Tomi Rönkkö kertoo, että yhteistyötä tehtiin jo viime kesänä ja syksynä. Vaikka hieman erilaisesta lajista onkin kyse, niin onhan siitä varmasti silti hyötyä ajatellen ensi kesän jalkapallopelejä. Loppusarjasta on puolestaan mahdollista edetä marras-joulukuussa pelattavaan kansainväliseen turnaukseen, jossa esimerkiksi viime vuonna parhaat suomalaiset juniorijoukkueet kohtasivat muun muassa ruotsalaisen Hammarbyn ja tanskalaisen Bröndbyn kaltaisia maineikkaita, isoja pohjoismaisia seuroja. Meidän tiemme vie Jyväskylään, jossa vastassa ovat FC Vaajakoski ja SPL Itä, kertovat KiuPan joukkueen valmentajat Toni Kakkonen ja Ilkka Raittinen. – Samoin se on ilahduttavaa, että meidän P14-joukkue on pelannut tämän talven mittaan futsalia ikäluokkansa Ykkösessä. Yhteensä sarjassa pelasi 12 joukkuetta. 17 Keskiviikko 29. Pelaajia KiuPan ryhmässä on yhteensä 17. Tämä sama pätee nyt Huuhkajaliigaan. Joukkueessa on sen verran paljon lahjakkuutta, yksilötaitoa ja etenkin hyökkäyspäässä maalinteko-osaamista. Mikäli KiuPa selviytyy jatkoon, on keväällä ja kesällä luvassa jo valtakunnallisia pelejä Eerikkilässä. – Ikäluokat pienevät, joten myös harrastajamäärät pienenevät. Kiuruvetisten poikien ohella pelaajia on Iisalmesta ja Lapinlahdelta. Helmariliigaa ja futsalia Rönkkö muistuttaa, että Huuhkajaliigan ohella kiupalaisia pelaa tänä vuonna myös 13-vuotiaiden tyttöjen Helmariliigassa. Parhaille on luvassa paikka kansainväliseen turnaukseen. Näiden otteluiden perusteella parhaat joukkueet pääsevät syksyn loppusarjaan, jonne kootaan myös jo tippuneiden joukkueiden pelaajista SPL United -yhdistelmäjoukkueita. AKU LAATIKAINEN leissä kentällä on yhtä aikaa 11 pelaajaa per joukkue. Ylä-Savossa on jo jonkin aikaa kytenyt varsin mukavaa seurojen välistä yhteistyötä ja Rönkkö toivoo, että se lisääntyisi tulevaisuudessa entisestään. Joukkue on myös pärjännyt varsin mukavasti. Joukkue selviytyi syyskierrokselle ikäluokkansa itäisen alueen Ykköseen, jossa se sijoittui hienosti viidenneksi. Yhteistyön kautta voimme kuitenkin turvata jalkapallon harrastusja kilpailumahdollisuudet Ylä-Savon alueella. Futsal pitää yllä pallotuntumaa ja kehittää mielestäni hyvin etenkin pienessä tilassa pelaamisen taitoja. – Pojat ovat kuitenkin todella motivoituneina lähdössä Huuhkajaliigaan mukaan. Lily Räty ja Aada Rytkönen ovat mukana yhdistelmäjoukkueessa, johon on koottu pelaajia laajalta alueelta. Kiuruvetisten Raittisen ja Kakkosen ohella joukkuetta valmentaa iisalmelainen Juho Paananen. Heidän silmiensä edessä onnistuminen voi poikia hienoja asioita meidän junnujen jalkapallourille, Tomi Rönkkö tuumaa. – Ja tottahan toki meillä on myös hyvät valmentajat, sanovat Ilkka Raittinen ja Toni Kakkonen pilke silmäkulmassa. – Huuhkajaliiga kysyy kuitenkin paitsi pelaajien ja valmennuksen aikaa ja voimavaroja, myös taloudellisia pelimerkkejä. Yhteistyötä yli kuntarajojen KiuPan joukkue on harjoitellut Huuhkajaliigaa varten säännöllisesti marraskuulta lähtien, pääasiassa Iisalmen jalkapallohallissa. – Tällä hetkellä Kiuruvedeltä AKU LAATIKAINEN meitä tukevat LC Kiuruvesi Niva, Veikon Kone ja Tomi Rönkkö ky
Sekä Siponen että Pennanen kilpailevat 15-vuotiaiden sarjassa ensimmäistä vuottaan. Kisoissa kilpaillaan kahdeksassa lajissa ja tapahtumaan odotetaan lähes 1 800 urheilijaa ja taustahenkilöä eri puolilta Eurooppaa. Ja vaikka KK vaihtoi ensimmäisen erän lopulla maalivahtiakin, ei tämä tuonut kaivattua piristysruisketta vieraiden peliin. Suomen lisäksi EYOF-kisojen tyttöjen jääkiekkoturnauksessa ovat mukana Ruotsi, Tshekki, Slovakia, Sveitsi ja Italia. Äskettäin Kärkkäinen pelasi myös alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoissa ja on ollut kauden mittaan mukana Euro Hockey Tourillakin. Kaikki UNS:n luistelijat edustivat kilpailuissa Outokummun Taitoluistelijat ry:tä. Hallikauden paras tulos jäi häneltä kymmenen sentin päähän. Siponen ja Pennanen piirinmestareiksi Kiuruveden Urheilijoiden Anna Siponen juoksi voittoon 800 metrillä T15-sarjassa avoimissa piirinmestaruushallikisoissa Kuopiossa. Runkosarjan päätöskierros on lauantaina 22. EYOF-kisat järjestetään Georgian Bakurianissa, Batumissa ja Tbilisissä 9.–16.2.2025. Hän paransi pisteitään edellisestä kisasta selvästi, peräti kolmella pisteellä. Tappion myötä KK putosi sarjataulukossa sijalle kuusi. Delfiinit pelasi peräti kolme tasapeliä, kun RiU/Kuuttien, KLP86:n ja Passareiden kanssa päädyttiin erälukemiin 1–1. Hänen kartanlukijanaan toimi Kokkolan UA:n Panu Kleimola. helmikuuta. Runkosarja huipentumassa KK:n maaleista kaksi teki Valtteri Myöhänen ja yhden viimeisteli Arttu Pietikäinen. Lisäksi kiuruvetisjuurinen, nykyään Hollolan Urheilijoita edustava Kalle Tossavainen valittiin Suomen maastohiihtoryhmään. tammikuuta 2025 Urheilu Jussi Lappalainen ajoi toiseksi Suomen joukkue Euroopan nuorten talviolympiafestivaaleille (EYOF) on valittu. Kisat järjestetään joka toinen vuosi sekä kesäettä talvilajeissa. UNS RY Kiuruveden Urheilijoiden Iiro Säisä oli yksi valituista. sijoitus oli kuudes. KIURUVEDEN URHEILIJAT Anna Siponen voitti 800 metriä ja Enni Pennanen kuulantyönnön T15-sarjassa. 60 metrillä Pennanen juoksi ajan 8,96 sijoittuen 13:nneksi. Kerttu Utriainen esitti Kuopiossa ehjän suorituksen. Joukkue on kuitenkin varmistanut jo paikkansa kahdeksan parhaan joukossa ja kevään pudotuspeleissä, mutta neljässä jäljellä olevassa runkosarjaottelussa riittää vielä jännitettävää, sillä KK:lla on mahdollisuus parantaa sijoitustaan ja saada etukäteen hieman helpompi vastus puolivälieriin. Arkistokuva. Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkueen kolmen ottelun voittoputki katkesi viime lauantaina Kontiolahdella, kun kolmannessa divisioonassa Savo-Karjalan lohkon kärkipaikkaa hallussaan pitävä Kajastus oli selvästi KK:ta parempi maalein 11–3. Maalivahtina aloitti Aatu Huttunen, joka ehti torjua seitsemän laukausta ennen vaihtoon tulemistaan. Kilpailut ovat Euroopan Olympiakomiteoiden luomat ja Kansainvälisen Olympiakomitean suojeluksessa järjestettävä tapahtuma. Lisäksi Taitajat ei-axel -sarjassa Kiuruveden Veera Niskanen luisteli kilpailu-uransa toistaiseksi onnistuneimman suorituksen sijoittuen sijalle 17. He hävisivät voittajille miltei kahdeksan minuuttia. Näistä PuWo/Keltaisen Dominot onnistui voittamaan erin 2–0, mutta PuWo/Mustaa ja KiU:ta vastaan joukkue koki tappiot 1–2. RIITTA AIRAKSINEN AKU LAATIKAINEN Kontiolahden Kajastus oli kotonaan parempi maalein 11–3. Kiuruvetisistä luistelijoista Tähtinoviisit -sarjassa Kerttu Utriainen taisteli hieman flunssaisenakin ohjelman upeasti läpi ja esitti kokonaisuudeltaan ehjän kilpailusuorituksen sijoittuen hienosti pronssille. Kilpailu oli United Northern Skaters ry.:n luistelijoille kauden toinen. Tulevana viikonloppuna tositoimissa on LuoWon C-poikien joukkue, joka pelaa Maaningan turnauksessa kolme ottelua. Voitto jäi tällä kertaa ottamatta, sillä neljännestä pelistä KallSia vastaan tuli tappio erin 2–0. Vaikka KK onnistui tekemään pikaisen avausmaalin heti ottelun alussa ja menemään 0–1 johtoon, ei lopulta paremmasta ollut epäselvyyttä. Molemmat voittivat äskettäin kaksi Suomen mestaruutta nuorten SM-hiihdoista ja Tossavainen myös yhden hopean. Luokan kolmanneksi sijoittuivat Nurmijärven UA:n Skoda-kuljettaja Ilkka Pohjonen ja hänen kartanlukijanaan toiminut Kouvolan Seudun UA:n Nea Uusitalo. MM-kotikisoissa Suomen Nuoria valittiin talviolympiafestivaaleille Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Jussi Lappalainen osallistui toissa viikonloppuna Kuopiossa ajettuun ralliin hyvällä menestyksellä. Luokan voittivat Lakeuden UA:n Opel-kuljettaja Toni Kemppainen sekä hänen kartanlukijansa, Mäntsälän Moottorikerhon Veikko Kanninen. KIURUVEDEN URHEILIJAT. Tyttöjen jääkiekkoturnaus pelataan kuitenkin jo 6.–10.2.2025. Hän on Kiuruveden Kiekko-81:n kasvatti ja edustaa nykyään Kuopion KalPaa Auroraliigassa sekä Joki United Itää poikien U15-sarjassa. Lappalainen ajoi enintään 1300-kuutioisten ja vuosimallien 1970–1992 Historic-autojen nuottiluokassa toiseksi Ford Escortillaan. Runkosarja päättyy KK:n osalta kolmen vieraspelin putkeen Nurmeksen Seppoja, Outokummun OoKoota ja Joensuun Peli-Tovereita eli PeToa vastaan. Useimmille kyseessä ovat ensimmäiset monilajiset arvokilpailut matkalla kohti aikuisten arvokisoja. Kajastus voitti kaksi ensimmäistä erää maalein 4–1 ja viimeisenkin 3–1. Vastassa ovat Ylikiimingin Nuijamiehet, Laihian Luja ja Kuopion Puijo Wolley. Arkistokuva. Maaliskuussa UNS:n taitoluistelijat esittävät myös Rakkaudella -taitoluistelunäytöksen Aamulypsy Areenalla Kiuruvedellä. KajastukHyökkääjä Valtteri Myöhänen (oik.) oli KK:n valopilkku kahdella maalillaan. Kilpailuohjelmien sekä elementtien, kuten hyppyjen ja piruettien harjottelu jatkuu pitkälle kevääseen ja menestystä tavoitellaan jälleen seuraavistakin kilpailuista. Suomen joukkueen EYOF-kisoihin on valinnut Suomen Olympiakomitea. Seuraava kilpailu luistellaan helmikuun loppupuolella Mikkelissä. Mikko Tiirikainen torjui puolestaan 24 kertaa. Yksi Suomen joukkueeseen valituista on Kiuruveden Urheilijoiden maastohiihtäjä Iiro Säisä. Kerttu Utriaiselle kolmas sija United Northern Skaters ry:n luistelijoita osallistui Puijon Piruetit -taitoluistelukilpailuun Kuopiossa viime viikonloppuna. Anna Siponen oli 15:s ajalla 9,05. Dominot pelasi Kiteellä, jossa se kohtasi Kuopion Puijo Wolleyn Keltaisen ja Mustan sekä Kiteen Urheilijat. Kausi jatkuu huhtikuulle saakka. Delfiinit matkusti puolestaan Mikkeliin, jossa vastaan asettuivat Ristiinan Urheilijoiden Kuutit, Kerimäen Lentopallo-86, Mikkelin Passarit sekä sonkajärveläinen Kalliosuon Sisu. Kaikkinensa Suomesta lähtee nuorten olympiafestivaaleille 51 urheilijaa. Lohkokärki murskasi KK-81:n LuoWon D-tytöillä vaihtelevia tuloksia Kiuruveden Luomu-Wolleyn D-tyttöjen joukkueet Delfiinit ja Dominot jatkoivat aluesarjan lentopallopelejään lauantaina 25.1. Lisäksi Enni Pennanen voitti selvästi ja ylitti ainoana kilpailijana kymmenen metrin rajan T15-sarjan kuulantyönnössä tuloksella 10,45. Hän paransi muutamalla sekunnilla talvikauden aikaansa lukemiin 2.29,05. Kisoihin voivat osallistua lajista riippuen 2007–2010 syntyneet urheilijat. Myös näytöksen harjoittelu on jo käynnistynyt ja maaliskuulle odotellaan Aamulypsy Areenalle yleisöä katsomon täydeltä niin aamun koululaisja päiväkotinäytöksiin kuin illan kaikille avoimeen esitykseenkin. Syöttöpisteitä itselleen kirjauttivat Niko Nuutinen (0+2), Taavi Jauhiainen (0+1), Roni Kärkkäinen (0+1) sekä Aleksi Myöhänen (0+1). He päihittivät Lappalaisen ja Kleimolan 59,4 sekunnilla. Lahjakas puolustaja Viola Kärkkäinen on puolestaan valittu tyttöjen jääkiekkojoukkueeseen. Lajeina EYOF-kisoissa ovat alppihiihto, ampumahiihto, maastohiihto, freestylehiihto, jääkiekko, kaukalopikaluistelu, taitoluistelu ja lumilautailu. 18 Keskiviikko 29. KK pelaa ensi lauantaina runkosarjan viimeisen kotiottelunsa, kun se isännöi Kiuruveden Aamulypsy Areenalla lohkon häntäpään joukkueisiin kuuluvaa Kangasniemen Palloilijat-51:tä. sen Teemu Säpille torjuntoja kirjattiin 28. Myös kotietu on yhä mahdollinen
Kiuruveden jäähallissa eli Aamulypsy Areenalla pelataan useita jääkiekko-otteluita lauantaina 1.2. Kylä-cup on kaikille avoin matalan kynnyksen hiihtokilpailutapahtuma. – Ei kai siinä muuta, kun että kuluu aika porukassa paremmin, sanottiin. Alpo kirkolta ohjaamaan... Vaikka on osattava irvistelläkin. Viikko sitten satuimme parhaaseen kahuun: alaluokassa ryhmä veti repliikkejä, eteisessä toinen ryhmä tutki näytelmää osajakoa varten, yläluokassa kolmas ryhmä kuunteli teoriaa ääntämisen ja eläytymisen hienouksista, joita selvitteli ohjaaja Alpo Säisä. Nyt on kaksi valmista ja kolmea harjoitellaan. Viikko sitten oli väkeä koossa neljätoista henkeä ja osa poissa lentsun takia. Pohja on hyvä, kun taas innostutaan – saadaan mukaan kaikenikäistä porukkaa. Ja silti jää kuiskaajia, joille on saatava vakinaisemmat vakanssit. Harrastus Luupuvedellä ei ole outo. – Ensin meinattiin yhtä näytelmää. Kansalaisopiston pikkujouluissa esitettiin Akkavalta sekä Kauneusnaamio. Kauneusnaamio on Elsa Säisän, Martta Mäyrän ja Kalle Nevalaisen vastuulla. Harjoitellessa hyvä konsti on ottaa peili avuksi. Katsojan on nähtävä nuo purkaukset – tunne, kasvojen liike, kuultava ääni. Putoaminen kyllä onnistuu, painovoimalaki huolehtii siitä. Noita taitoja – naurua, itkua, irvistelyä, tarvitaan muuallakin kuin näytelmissä. (Kiuruvesi-lehti 29.1.1975) Akkavalta: Raili Nevalainen, Esa Juntunen, Eila Kämäräinen, Aune Kämäräinen ja Eero Ahonen. HIIHDON KYLÄ-CUP 29.1. Mankku on myös hyvä, sen avulla voi arvostella omaa suoritustaan. JÄÄKIEKKO-OTTELUITA 1.2. – Silloin näytelmä pyörimään, niin kuin ennen vanhaan. Jos juhlia järjestetään, niin ohjelmaa siellä on oltava. – Mennäänpä sitten asiaan! Näyttelijälle on tärkeää osata käyttää ääntään. Luupuvetisillä on jo kuuluisuuttakin. Voi itse seurata, miltä missäkin tilanteessa näyttää. Useimmat emännistä ja isännistä voivat kehua ol50vuotta sitten ”On osattava oikein nauraa, itkeä ja irvistellä” Et koskaan tule muuttamaan elämääsi, ellet muuta jotain mitä teet päivittäin. MIKE MURDOCK Viikon miete Vitsikästä Eukko valitti selkäänsä. Päivä huipentuu kello 16 alkavaan miesten kolmannen divisioonan otteluun KK-81:n ja Kangasniemen Palloilijat-51:n välillä.. Ja opetelkaa hymyilemään! Opetelkaa itkemään! Irvistely ei ole hymyilemistä, eikä itkemistä. Ja itse opiston rehtori tuli kiittelemään ja innostamaan. Sitten aloitetaan. Kello 11 alkaa naisten harrastesarjan peli KK-81:n ja Oulun Kiekkokissien välillä. Hyvä näyttelijä osaa kuiskatakin niin, että se kuuluu suuren salin perille. Vuosikymmenien aikana on siellä ollut moniakin innostuksen puuskia. – Tietysti on mukava hauskuuttaa muita. Akkavallassa ovat mukana Aune Kämäräinen, Eila Kämäräinen, Raili Nevalainen, Esa Juntunen ja Eero Ahonen. Sen edessä mitä ihmeellisimpiä naamaliikkeitä. leensa kerran näytelmässä. Huulien on liikuttava, muuten puhe on muminaa. Melkoinen saavutus, jos yksi kylä esittää 3–5 näytelmää! Kesään on vielä aikaa, joten esityksiä ehditään hioa. kello 18 Jänteen hallilla. – No, mistä sinä sen tiedät, kysyy eukko. MENOVINKIT Kiuruveden perinteikäs hiihdon Kylä-cup alkaa keskiviikkona 29.1. 19 Keskiviikko 29. Herrajestas kappaleiksihan se menee! Ja entäs minä! – Mutta kato yleisöllä on lystiä, täti-ihminen tuiskahtaa vanhanpojan syliin! Se on komediaa. – On mihin lähteä illalla. Cupissa on sarjoja 6-vuotiaista 60-vuotiaisiin saakka. Tarkemmin ei ole vielä suunniteltu, mutta paljon voidaan pedata yksistään näytelmien varaan. Esitykset menevät yleisöön. – Ei ne omiaan ammu, tuumaa ukko. Jouduttiin samat esittämään Nuorisoseuran pikkujouluissa ja myöhemmin Aittojärven Kulmassa. tammikuuta 2025 Viikosta viikkoon – Aika jytkäys, jos minun pitää puota nuin korkealta tuon Kallen syliin. Osat voidaan jakaa luontevasti ja päästään vähillä maskeilla. – Ei se ainakaan noidannuoli ole, kommentoi ukko. Hiihtotyylinä tämän talven avauskilpailussa on perinteinen. Repliikkeihin pitäisi nyt mennä käsiksi... Luupuvetisillä on suunnitteilla kesäjuhla. Jo viime kesänä, kun luupuvetiset innostuivat laittamaan toimitaloaan kuntoon ja harrastelemaan yhtä ja toista, odoteltiin syksyä ja Kansalaisopiston alkamista. Kello 13.30 KK-81:n naiset saavat vastaansa Kuopion KalPa Leidit. Eläkä takerru nyt siihen yksityiskohtaan. Tiistai-iltaisin Luupuveden koulu muuttuu teatteritaloksi. Musiikkia lomaan. Kannattaa siis harjoitella. – Tulee aina uusia, kerrottiin
Kinkerit pidetään kylillä sunnuntaisin klo 13, ja kierros etenee seuraavasti: 2.2. viim. klo 16.30 Varttikirkko (Häyrynen, Varttikirkko (Häyrynen, Pesälä). klo 10 klo 10 Herättäjä-Yhdistyksen Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä. klo 11.30 klo 11.30 Seurat srk-talolla. Rantonen s. 10. (Häyrynen, vastuukerääjät. Keräysvuoden keräyksestä. Kinkerikausi alkaa Tapahtumia Kinkerit Lapinsalossa Nuutisilla tammikuussa 2013. 07.11.1929 k. Kirkonkylän kinkerit pidetään 30.3. 0400981071 MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset ke Kirkkokuoron harjoitukset ke 29.1. To 30.1. Aittojärvi Jari ja Heidi Jaatisella, 16.2. Huuskonen, Pesälä). 017 770 0421 p. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Ari Palmroth, kuoro ym. klo 14 Kaikille avoin Kaikille avoin rukouspiiri ryhmähuoneessa, rukouspiiri ryhmähuoneessa, käynti yläpihan puolelta. 93 v. 23.01.1946 Kiuruvesi k. ja 5.2. käynti yläpihan puolelta. TIINA KILVENSALMI. (Huuskonen, niityntie 120. Hilja Elina Lappalainen 95 v. Keräyslistoja jaossa tilaisuuden listoja jaossa tilaisuuden jälkeen. Saan uuden kirkkahan hengen min Luojani lahjaksi soi. Ilm. Su 9.2. Ilm. Kiitos kotihoidon henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. Seurat srk-talolla. tammikuuta 2025 2 Keskiviikko xx. 017 770 0421 Rakkaamme Hilja Elina LAPPALAINEN o.s. 05.05.1938 k. pe 14.2. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. perjantaisin Rinnekodilla. Maksuton bussikyyti ja lounas. viim. Jätit meille muiston niin valoisan, niin kauniin, rakkaan ja syvän. klo 16.30 5.2. Pe 31.1. Muistotilaisuutta vietämme lähiomaisten kesken. 02.09.1924 Siikajoki k. Kiittäen ja kaivaten Lapset ja lastenlapset perheineen Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitokset Alina-hoivatiimille, Nivan ja Virranrannan henkilökunnalle äidin hoidosta. Sannalle p. Kuollut Kuollut Irja Annikki Pietikäinen Irja Annikki Pietikäinen 100 v. Ke 5.2. koisin. 100 v. Ke 29.1. ja ja 5.2. klo 13.30. Otsamo (Lithovius) s. Kastettu Kastettu Irina Aino Riistaniemi Irina Aino Riistaniemi Alisa Minea Riistaniemi Alisa Minea Riistaniemi Maisa Akviliina Kilvensalmi, Maisa Akviliina Kilvensalmi, Puijon srk. Lämmin kiitos osanotosta. (Häyrynen, Huuskonen, Pesälä). Siunataan yhteishemessu. Korpijoki-Ohenmäki Korvikossa, 9.3. Kun siivin puhtahin tullen saan luoksesi taivaaseen. Su 2.2. Suojaansa otti siivillään, kuiskasi hiljaa – lähdetään. kirkkopyhä. Tervetuloa kuulemaan tämän Tervetuloa kuulemaan tämän vuoden keräyksestä. Ti 4.2. Lahnanen Mäkipirtillä. Turhala-Luupuvesi Luupuveden koululla, 23.2. 78 v. 29.1. Maksuton bussikyyti ja le. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Hengelliset Kevättalveen kuuluvat vanhaan tapaan kylien kinkerit. Ester Annikki Pietikäinen Ester Annikki Pietikäinen 93 v. klo 11.30 klo 11.30 YhteisvastuukeräYhteisvastuukeräyksen aloituskahvit ja -info. klo 18.30 VuosikoVuosikokous Ry:llä ja sunnuntaina kous Ry:llä ja sunnuntaina pyhäkoulu klo 13 ja seurat pyhäkoulu klo 13 ja seurat klo 13.30. Aamuperhekerho klo To 6.2. klo 18.30 Pe 31.1. Uskontunnustukset kantavat ja ohjaavat kristillistä uskoa ja toisaalta haastavat yksittäistä ihmistä pohtimaan: millainen on minun uskoni. luokka ja seurat Ry:llä. Kun oma usko horjuu, kirkon usko kantaa”. Rakkaudella muistaen Lempi Juha, Marita, Petra, Jouni, Marja-Leena Eila-sisko perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunattu läheisten läsnä ollessa. xxxxkuuta 2021 Tule mukaan YhteisvastuukeTule mukaan Yhteisvastuukeräykseeni! Ilmoittaudu lista-, räykseeni! Ilmoittaudu lista-, lipas-, tai digilipaskerääjäksi lipas-, tai digilipaskerääjäksi diakoniatyöntekijöille: Minna diakoniatyöntekijöille: Minna 0400 981 069 tai Salla 0400 0400 981 069 tai Salla 0400 988 713 tai diakonia.kiuruve988 713 tai diakonia.kiuruvesi@evl.fi si@evl.fi Haluaisitko tulla Torintuvalla Haluaisitko tulla Torintuvalla järjestelemään, myymään, järjestelemään, myymään, kahvinkeittoon ym. Pesälä). Maija-Leena Jauhiainen. 31.12.2024 Väsymys tuli kuin hiipien hiljaa, vei voimat ja unen antoi. pe 14.2. yksen aloituskahvit ja -info. Rakkaamme Mauri Antero LAUKKANEN s. 0400981071 Sannalle p. retki rovastikunnan La 22.2. Hilja Elina Lappalainen 95 v. Mauri Antero Laukkanen Mauri Antero Laukkanen 78 v. Tämän vuoden kinkeriaiheena on Nikean-Konstantinopolin uskontunnustuksen 1700-vuotisjuhlan merkeissä ”Uskon tunnustelua ja tunnustuksia – Minä uskon. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone, raamattupiiri, takkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. Alussa keittolounas (10,-) Alussa keittolounas (10,-) Ma 10.2. retki rovastikunnan lähetyspäivään Pielavedellähetyspäivään Pielavedelle. 08.01.2025 Iisalmi Me muistamme silmäsi kirkkahat, me muistamme hymysi hyvän. Kari Juhani Laurikkala 78 v. klo 18.30 Pe 7.2. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5 -vuotiaat tiistaisin klo 4-5 -vuotiaat tiistaisin klo 9.30 ja 3-vuotiaat keskiviik9.30 ja 3-vuotiaat keskiviikkoisin. kahvinkeittoon ym. Su 9.2. Kuolleita Seurakunnat p. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ La 22.2. Pe 7.2. Kari Juhani Laurikkala 78 v. Se taittoi sukumme vanhinta viljaa, pois rakkaamme luokseen kantoi. Rytky-Salmenkylä Mauri ja Eila Kattaisella ja 16.3. klo 10 klo 10 Kynttiläpäivän perKynttiläpäivän perhemessu. Aamuperhekerho klo 10. Lämmin kiitos osanotosta. PERHETYÖ PERHETYÖ To 6.2. klo 14 Ma 10.2. Rakas äiti, mummo ja isomummo Anja Inkeri SAASTAMOINEN o.s. 29.12.2024 Oi, vielä mä kerran sen virren sun kanssasi laulelen. seurakuntatalolla jumalanpalveluksen jälkeen ja aloitetaan lounaalla Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Rakkaamme Irja Annikki PIETIKÄINEN o.s. lounas. klo 18, srk-talo. klo 18.30 RaamattuRaamattuluokka ja seurat Ry:llä. 20 Keskiviikko 29. Ke 29.1. Su 2.2. Puijon srk. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee Pe 31.1. jälkeen. Rakkaudella muistaen, kiittäen ja ikävöiden Asko Antti ja Tiia perheineen Ville ja Sirpa perheineen Ossi ja Erja Nea Simo ja Hanna perheineen Ismo ja Anna-Sofia Pirjo ja Reijo Henri ja Nelli perheineen Aku ja Kati perheineen Tommi sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 29.12.2024 Kiuruvesi Enkeli hiljaa vierellä kulki, kädestä otti, syliinsä sulki. klo 18, srk-talo. Jauhiainen s. Siunataan yhteisvastuukerääjät. klo 15 Ke 5.2. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Ja silloin, silloin sen virren taas laulan, laulan mä, oi! Rakkaudella kiittäen Juha ja Satu Jonna, Mikael ja Milla Jenny ja Riku Heli ja Ahti Vilhelmi ja Hilda Anu ja Kari Saimi ja Selena Saara-sisko perheineen sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa pe 7.2.2025 klo 13.30. Tiedustelut 045 6652 888/ Tiedustelut 045 6652 888/ Maija-Leena Jauhiainen. (Huuskonen, Pesälä). Kinkerien ohjelma koostuu alkukahvin jälkeen hartaudesta, papin valmistelemasta esitelmästä ja keskustelusta sekä virsien opettelusta kanttorin johdolla. klo 13 klo 13 Aittojärven kinkerit, Aittojärven kinkerit, Jari ja Heidi Jaatisella, IsonJari ja Heidi Jaatisella, Isonniityntie 120. ja 5.2. Pesälä). klo 18–20 Lasten MIXilta, jonka jälkeen nuorten ilta klo 20 22 Su 2.2
Pojassasi me opimme tuntemaan sinun rakkautesi. Hän on kuin suodatin, jonka läpi meidänkin silmämme pystyvät näkemään rakkauden Jumalan. Kynttilänpäivä vie meidät kuitenkin myös toisenlaisten pysäyttävien näkyjen äärelle. Antti ja Hilkka Hyvönen nuorena Alangossa, mukana lapset Helena ja Hannu. Savon Ossoojien kotoisat ”tytöt” pitivät kuitenkin Antista hyvää huolta, ja me lapset olimme apuna, minkä voimme. Maalari aloitti työnsä korkean alttariseinän yläreunasta. 1943. Antti kotiutui armeijasta v. Tuo maalaus puhuttelee katsojaansa juuri tuollaisena, vajaana ja kesken jääneenä. Tähän vaikuttivat hänen huumorintajunsa ja käytännöllinen järkensä, jotka estivät häntä tempautumasta mukaan tunnepitoisiin liikkeisiin. Tuohon aikaan nuoret miehet olivat tottuneet kovaan työntekoon ja oppineet vastaamaan omasta elämästään nuorempina kuin nykyään, toteaa Erkki. Kiitos kaikille Antin luona käyneille, Savon Ossoojille ja myös kotihoidon naisille Antin viimeisenä vuotena! Kaikki Anttia silloin hoitaneet hoitoalan ihmiset tekivät työtään vanhaa ihmistä kunnioittaen. Antti joutui armeijaan 18-vuotiaana v. Muitakin kyläläisiä ja tuttuja kävi silloin tällöin tervehtimässä. Sellaisena se on tänäänkin kirkon seinällä. 2005, omaishoitajuudesta tuli Antin elämän keskeisin asia. Eläkkeellä Antti kasvatti hetken mehiläisiä, matkusti Hilkan kanssa ja yksinään, auttoi poikaansa talonrakennuksessa, oli Hilkan toverina lastenlasten hoidossa ja seurasi maailman tapahtumia. Metsänhoito oli Antille sydämenasia. Hänen puheenvuoronsa sisälsivät usein huumoria, joka hieman pehmensi niiden terävää kärkeä. Joskus loppuu aika, niin rajallinen on elämä. Antti halusi säilyttää ajatuksen vapautensa. Hilkan kuoltua v. 1950-luvulla Antti ja Hilkka muuttivat hetkeksi Lounais-Suomeen, Hilkka oli opettajana Loimaalla ja Antti rakensi öljyjalostamoa Naantalissa. Koko loppiaisaika onkin messun ehtoollisrukouksessa sanottu: ”Hän eli keskellämme kuuliaisena tahdollesi, ja hänen teoissaan tuli ilmi sinun kirkkautesi.” Jerusalemin temppelissä vanha Simeon pääsee sen näkijäksi. KOTIALBUMI. Tuohon aikaan kuoltiin monesti nuorina muun muassa keuhkotautiin, verenmyrkytyksiin ja synnytyksiin. Nämä pari vuotta olivat Antin kannalta merkittävät siksi, että hän pääsi näkemään paitsi palkansaajan turvallista arkea, myös Lounais-Suomen viljavat peltoaukeat. Eräässä kynttilänpäivän eli tulevan sunnuntain teksteistä sanotaan: ”Jumala yksin on kuolematon. Perhe muutti Murtomäen Ruuskalaan pienemmälle tilalle. Lisäansioiksi Antti teki metsätöitä veljiensä Erkin ja Niilon kanssa. 1960-luvulla yhteiskuntaan tuli uusia ajatuksia kuten pasifismi, kirkon kritisointi ja tasa-arvo, joista Antti oli kiinnostunut. Siirrytään aikaan jälkeen Kristuksen syntymän! Tuo näky Jerusalemin temppelissä oli pysäyttävä. Siinä on vain kirkas valoa hohtava kruunu ja iso kirkkautta kohti kurottavien enkeleitten joukko. Enää ei tarvitse odotella muita. Nuoret alkoivat seurustella, ja vihille mentiin v. Omatekoisella kulttuurilla oli tärkeä sijansa ennen TV-aikakautta. Rakennettiin kyläntalo ja urheilukenttääkin, vaikka paljon kuulema urheiltiin myös maantiellä, liikennettä kun ei suuresti ollut. Sodan jälkeen Antti meni sotilaslääkärille anomaan lausuntoa sotavammakorvausta varten. Auta meitä luottamaan siihen, että sinä valaiset meidän tiemme, johdatat kulkumme ja kuljet vierellämme. Antin veli Erkki kertoi, että suurperheen elämä oli puutteenalaista, mutta riittävä ravinto elämiseen saatiin, kun kaikki osallistuivat. 1950-luvulla elämä Murtomäen Turhalan perällä oli vilkasta. Anttikin osallistui Murtomäen koululla kylän kuoron harjoituksiin ja näytelmäpiiriin, joita veti uusi opettaja Hilkka. Työ jäi kesken. Hän suhtautui kielteisesti sekä ääriuskonnollisuuteen että ääripoliittisuuteen. Lapsia oli seitsemän, uuteen kotiin syntyi vielä kaksi. Hän joutui vastuuseen kotitilasta sekä neljän alaikäisen sisaruksensa huoltajaksi. 2023 hoitokoti Helmiinassa Iisalmessa. Aamen. Maalausta ehti valmistua metrin verran, siis seinänlevyinen kapea suikale alttariseinän yläosaan. Silloin hän tajusi, miten erilaista oli maanviljely Etelä-Suomessa ja Pohjois-Savon pienillä, kivisillä pelloilla. Tim. Mitä loppuseinälle oli suunniteltu, sitä me emme tiedä. 1970-90 -luvuilla Antti kirjoitti ahkerasti yleisönosastoihin ja käytti sanan säilää myös kokouksissa väitellessään milloin MTK:n toimijoiden, milloin keskustapoliitikkojen, milloin Reserviupseeriyhdistyksen miesten kanssa. Antti ehti vielä kuulla Suomen Natoon liittymisestä, jota hän piti vaarallisena asiana. Hän saa syliinsä joulunlapsen. Siinä vaiheessa maalari hukkui auto-onnettomuudessa Porvoonjokeen. 21 Keskiviikko 29. Anna meille rohkeutta tarttua kiinni uuteen ja sen mahdollisuuksiin. Antti harrasti Jänteessä juoksua ja saavutti pitäjän mestaruudenkin. Hän tarttuu elettävään hetkeen. Tuossa lapsessa on kaikki. Lapsia syntyi kaksi, Hannu ja Helena. Kun Hilkan Alzheimer todettiin v. EERO SVÄRD Maanviljelijä Antti Johannes Hyvönen kuoli 20.9. Lääkäri oli kovasanaisesti moittinut nuorta sotaveteraania: ”Olette epäisänmaallinen! Kuinka kehtaatte vaatia korvauksia, monet menettivät henkensä. Tapahtuma jätti häneen ison trauman. Hän keskusteli mielellään nuorten radikaalien kanssa. Antti sai odottaa omia korvauksiaan 17 vuotta, vaikka niitä olisi kipeimmin tarvittu juuri sodan jälkeen. Monessa kohtaa taas loppuvat sanat ja kuvat. Antti pystyi onneksi asumaan kotona melkein viimeiseen saakka kuntonsa ja yhteiskunnan sotainvalideille kustantaman hyvän hoidon ansiosta. 2017 Antin yksinäiset vuodet alkoivat. Maalaus on nimeltään ”Iankaikkinen elämä”. Oven raotkin tulvivat valoa… On tyydyttävä olemaan selittämättömän, salatun ja pyhän edessä. 1951. Monenlaiset rajat ovat meitä vastassa. HELENA SAARISTO, tytär Tietoja tarkistettu Antin Erkki-veljeltä, sotaa koskevat tiedot peräisin yksikön sotapäiväkirjasta ja Antin kantakortista. Valoa ja kirkkautta kohti mekin saamme kulkea. Sisaruspuolia Antilla oli lisäksi neljä vanhempien edellisistä avioliitoista, joista he olivat jääneet leskeksi. Sellaisena se jättää tilaa eteensä pysähtyvälle. 46, isänsä hiljattain kuoltua. Hän ymmärtää, että uusi ja kauan odotettu, Jumalan lupaama läsnäolon ja lohdutuksen aika alkaa. Iäisyyden edessä me olemme hämärässä huoneessa. Teos suunniteltiin lähes 10 metriä korkeaksi seinämaalaukseksi. Varhaiset vuodet kuluivat huolettomasti, kunnes Pennala menetettiin 1930-luvulla pakkohuutokaupassa, velasta, joka oli syntynyt Antin isä osallistuttua Iisalmen Sanomien painokoneeseen tarvittavan lainan takaukseen. Hän voitti useasti metsätaitokilpailut ja vastusti 60-luvun ”koivuvihaa”, koska tajusi metsän tarvitsevan myös koivua. tammikuuta 2025 In memoriam Hartaus Pysäyttävä näky Haluaisin nähdä Töölön kirkon alttariseinän. Se sai Simeonin laulamaan uutta ylistysvirttä: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Hän joutui odottamaan maastossa kuljetusta sairaalaan yli vuorokauden havuilla peiteltynä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä.” (1. Värikäs kiroilu ongelmatilanteissa olikin osa Anttia vanhuuteen asti. Pienet perhetilat pärjäsivät vielä, kovalla työllä. Kolmen kuukauden toipumisloman jälkeen hänet komennettiin vielä Lapin sotaan. Isänmaan varat eivät kestä.” Antin mielestä se, mikä oli yhdessä rikottu, pitäisi yhdessä korvatakin. Jeesus syntyi ihmiseksi tallin, pimeyden ja kärsimyksenkin keskelle. 2) Rukoilemme: Sinä kirkkauden Jumala. Elokuussa 1944 Antti oli mukana jahtaamassa venäläistä partiota ja haavoittui syntyneessä kahakassa, kolme muuAntti Hyvönen 20.9.1925–20.9.2023 ta poikaa kuoli. Tästä tulikin yksi teema hänen yleisönosastokirjoituksiinsa. Hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Antti syntyi 20.9.1925 Hyvösten sukutilalla Hautakylän Pennalassa. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut, valon, joka koittaa pakankansoille.” (Lk. Antin hiljaiseloa piristivät lasten ja lastenlasten vierailut, ajelut Heikki-taksinkuljettajan kyydissä, Vanhantalon Jukan pistäytymiset kahville huastelemmaan tai Muuraismäkisten lähettämät ternimaidot. 6) Töölön kirkon seinässä on kuvattuna tuonkin tekstin tunnelmia. Erkki muisteli, että kun kaikki meni työssä hyvin, Antti lauloi, mutta jos tuli ongelmia justeerilla kahdestaan puita sahatessa, hän kiroili kovasti. Siis vain kapea maalattu osa ylhäällä, muu seinä alttaripöytään asti pelkkää yksiväristä rappausta. Ja kiroili, jos ne olivat menossa huonoon suuntaan. Sen peräseinällä on kuitenkin raollaan oleva ovi. Kirkko rakennettiin lähes 100 vuotta sitten, ja sinne tilattiin alttaritaulu taiteilija Henry Ericssonilta. Koulutuksen jälkeen hänet lähetettiin sadan miehen yksikköön partioimaan itärajalle
---------------------------------------------Kiinnostaako tulevaisuus. Kerhoon tulee vieraaksi kanttori Anni Pesälä. klo 14 Rinnekodin ruokalassa, kohtauspaikka. Koulutus on maksuton, kahvitarjoilu. Yöpäivystystoiminnan merkitys Ylä-Savossa -yleisötilaisuus 3.2.klo 18 Kiurusali. Paikalla kansanedustaja Markku Siponen, dosentti Pekka Taipale ja kaupungin– johtaja Juha-Pekka Rusanen. klo 14–15. ---------------------------------------------SPR:n Kiuruveden os. klo 11–13. Lippujen palautuksia voi tiedustella kirjastolta. Varaukset puh. Timolle 0400 378328. Ilmoittaudu kansalaisopistoon 24.2. Hyvän olon olohuone to 6.2. Tervetuloa! ---------------------------------------------Savonetti: Kaikille senioreille suunnattu digiohjaus Kiuruveden kirjastossa ke 5.2. ja 8.4. klo 10.00 Srk-talon isossa salissa. klo 18.00 Kiurusalissa. mennessä. ---------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 6: ma: porsaspalapaistia, perunaa, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, punajuurisalaatti, ananas-päärynäkiisseliä, ti: lindströminpihvejä, kermaista ruskeakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, italiansalaatti, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, ke: kalakeittoa, maustekurkkuviipale, mangovispipuuroa, to: kermaista kalkkunakastiketta, perunaa, porkkana-maissilisäkettä, punakaali-mustaherukkasalaattia, vadelmakiisseliä, pe: kalapyöryköitä, keltaista tillikastiketta, perunaa, punajuurta, maalaispastasalaatti, omena-riisipuuroa, la: naudanliha-kasviskastiketta, perunaa, parsakaalia, kurkkuinen salaatti, sekamarjakiisseliä, su: uunilohta, sitruunaista kastiketta, perunaa, papuja, punajuurisalaatti, suklaamoussea (muutokset mahdollisia). Vapaa pääsy! Ikäopastoiminnan info to 27.2. Lisätietoa hakumenettelystä ja hoitopaikoista löytyy osoitteesta https://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Varhaiskasvatus/Ajankohtaista-varhaiskasvatuksessa HAKEMINEN VARHAISKASVATUKSEEN TOIMINTAKAUDELLE 2025–2026 1.8.2025 ALKAEN Hakeminen koskee • uusia varhaiskasvatukseen tulevia lapsia • varhaiskasvatuksessa olevia lapsia, joille halutaan siirtoa toiseen yksikköön • esiopetukseen tulevien lasten täydentävää varhaiskasvatusta Lapset, joilla hoitopaikka ei vaihdu, ei tarvitse hakea uudelle toimintakaudelle. klo 11–15.30, Kirjasto, monitoimitila, kouluttajana Vanhustyönkeskusliiton koordinaattori Tarja Siltanen. Elokuussa aloittavat uudet ryhmät muodostetaan hakuaikana tulleiden hakemusten perusteella kevään aikana. 040 182 4433. Ilm. Mitä voimme vielä tehdä. Tavataan kahvikupposen äärellä kirjaston monitoimitilassa. klo 19-22 Puistonkulmalla. karaoke, käsityöt, pelit ym. ---------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 6: ma: porsaspalapaistia, perunaa, kukkakaalia, kurkkua, paprikaa, jäävuorisalaatti, ti: pinaattiohukaisia, perunasosetta, tomaattia, porkkana-persikkasalaattia, puolukkasurvosta, ke: kalakeittoa, kurkkua, hedelmää, to: kermaista kalkkunakastiketta, täysjyväriisiä, punakaali-mustaherukkasalaattia, kurkkua, paprikaa, pe: jauheliha-makaronilaatikkoa, tomaattia, kurkkua, jäävuorisalaatti (muutokset mahdollisia). Eläkeläiset ry. ---------------------------------------------Karaoketanssit la 1.2. Koulutus on kaikille avoin. 040-6878461. Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Mykyrokkaa seuraavan kerran 30.1.2025. Uusi! Runojen tulkintaa ja lausuntaa 15.2. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Perhepäivähoitoon tutustumisessa ota yhteys perhepäivähoidon ohjaajaan Sari Lappalaiseen p. Alueja kuntavaalipaneeli ti 25.3. seurakuntatalon monitoimisalissa. klo 14 evl. ---------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. klo 10, Kirjasto, monitoimitila Ikäopastoiminnan koulutus to 27.2. 5.2. klo 18.15–21.15, opettajat Aija Pasanen ja Jukka Suorsa Uusi! Järjestyksenvalvojakoulutuksen kertaus 5.4.2025, kouluttaja Raimo Lappalainen Uusi! Järjestyksenvalvojakoulutus 25.4.–17.5. Hakemus tulee jättää 14.2.2025 mennessä Hakemukset toivotaan sähköisenä, lomake löytyy sivulta https://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Varhaiskasvatus. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. TERVETULOA! ---------------------------------------------Eläkeliiton bingo 30.1.25 klo 13.00 kulttuuritalolla. Seuraavat kokoontumiset ovat Kiurusalissa. Iskelmäviikolle tulevat järjestyksenvalvojat saavat järjestyksenvalvojakoulutukset Iskelmäviikko -tapahtuman maksamana (vaaditaan kaksi järjestyksenvalvontavuoroa/kahtena kesänä). Mitä voimme vielä tehdä. alkaen klo 12–13.30, opettaja Leila Närhi-Murtorinne Uusi! Argentiinalaisen tangon perusteita 1.4. Tilaisuus on kaikille avoin. Päiväpiirin kerho kokoontuu ti 4.2. leivonnaisia. klo 10–12, etäluennon aiheena Ihmissuhteet. Bingon jälkeen jatketaan virikekerholla. Lomakkeen saa koululta tai varhaiskasvatuksen sivuilta. Sydän-kerho kokoontuu to 6.2. Ruokalista Facebookissa. Kiuruveden kansalaisopisto KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Voit tulla ilman ajanvarausta. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Seinäkalenteri 2025 1 kpl 15 € 3 kpl 35 € LEHTI OY 044 7050 443 | Niemistenkatu 4 | konttori@kiuruvesilehti.fi. Lisätietoa hakumenettelystä ja hoitopaikoista löytyy osoitteesta https://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/ Varhaiskasvatus/Ajankohtaista-varhaiskasvatuksessa TERVETULOA tutustumaan varhaiskasvatus yksiköihin: Hovi ryhmikseen sekä kotiryhmiksiin, Kuorevirran päiväkotiin, Satumetsän päiväkotiin ja Pilke päiväkoti Tempoon ma 3.2.2025 tai ke 12.2.2025 klo:8.30–10.30 / 14.00–16.30 välisenä aikana. Rivi-ilmoitukset Yöpäivystystoiminnan merkitys Ylä-Savossa -yleisötilaisuus maanantaina 3.2. Tilaisuudessa esiintyvät kansanedustaja Markku Siponen, dosentti Pekka Taipale ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 040 670 7097 Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona Puistonkulmalla. Tilaisuudessa on mahdollisuus täyttää kansalaisaloite. ---------------------------------------------Eläkeliiton Tavataan taas -kerho ti 4.2. tammikuuta 2025 4 Keskiviikko xx. Kaikille esikouluikäisille lähetetään myös esiopetustiedote ja koulukuljetusopas. Järj. KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Kansalaisopiston toimisto suljettu 29.1. Tervetuloa! ---------------------------------------------Eläkeläiset ry:n keilaus keilahallilla ti 4.2. Vieraana Elisa Kangaskokko. ENNUSTAN korteista vuosien kokemuksella. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. Soita 050-564 2393 / Leena. Liput 5€, järj. klo 13.00 kulttuuritalon aulassa. xxxxkuuta 2021 Yleisötilaisuus Sekalaista Muistilista ESIOPETUKSEEN ILMOITTAUTUMINEN TOIMINTAKAUDELLE 2025–2026 PERJANTAIHIN 14.2.2025 MENNESSÄ Ilmoittautuminen tehdään sähköisesti päiväkodin esiopetukseen https://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Varhaiskasvatus Kyläkoulujen esiopetukseen täytetään erillinen lomake, joka palautetaan sen koulun johtavalle opettajalle, mihin lapsi ilmoitetaan. 22 Keskiviikko 29. Tervetuloa! ---------------------------------------------Eläkeliiton yhteislaulutuokio ke 5.2. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Paperilomakkeen voi tulostaa myös sieltä tarvittaessa. KULTTUURITALO Elokuvamusiikkia Suomesta sekä Juhamatti -laulajan lauluja konsertit on peruttu vähäisen ennakkomyynnin takia. klo 18 Kiurusali yhteistyössä Radio Sandelsin kanssa. 0400 945 544. Tilaisuudessa on mahdollisuus täyttää kansalaisaloite. Vielä ennättää ilmoittautua maaliskuun kursseille: Korupaja 14.–16.3., Sandaalikurssi 21.–23.3., Sisustajan kevät 21.–23.3., Voileipäkakkukurssi 22.3
040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Juhlaja majoitus Metallia Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. tammikuuta 2025 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 23 Keskiviikko 29. Myös määrämittaan. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 044 555 8909 Sulkavanjärvi ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p
Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Kiuruveden lukion perinneviikon tapahtumia Abigaala to 6.2. klo 12.30 lukion pihalla Vanhojentanssit pe 7.2. 15€/17€ Liput.wallen.fi Ovet 22 Showtime 24 -säätiö -säätiö TERVETULOA TAPAAMAAN! Kiuruvesi klo 10.45-11.10 Tori, Kiurukatu 2 ................................................................................................................................... Lähde ehdolle kuntaja/tai aluevaaleissa! Soita numeroon 0409609368 ehdolle.fi Kansanedustaja Markku Eestilä torilla 30.1. 24 Keskiviikko 29. klo 10-13. Ennakkovaraukset 010 340 7736 Hotelli Peltohovi PELTOHOVI Ystävänpäivä 14.2. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Mikko Polvinen tavattavissa lauantaina 1.2. KANSANEDUSTAJAT KIERTUEELLA M A K S A JA P E R U S S U O M A L A IS E T R P. livestriimi klo 10.00 päivätanssit klo 13.00 iltatanssit klo 18.30 Kiurusalissa Tervetuloa! www.kiuruvedenlukio.fi liput tansseihin 5 €, korttimaksu käy Keitämme MYKYROKKAA perinteisellä reseptillämme Pe 31.1. 050 307 5439 Tule lämpimälle mehulle ja juttelemaan Kiuruveden tulevaisuudesta. Tervetuloa herkkutarjousten pariin ! Keskiviikkoisin klo 19:00 Spekti la 8.2. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Huveja Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 30.1. Saatavilla lounaalla klo 10.30-14 sekä mukaan omiin astioihin 11€/litra. tammikuuta 2025 6 Keskiviikko xx. xxxxkuuta 2021 AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. klo 13.00 PAREMPI KUNTA TARVITSEE TEKIJÄNSÄ. päivittäin klo 9-21 Sekalaista Vaalit Sähköpalvelut Tapahtumia Torilla Palveluita 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY • • • • • • LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. M ak sa ja : Ki ur uv ed en Ke sk us ta Paikalla nykyisiä päättäjiä ja tulevia ehdokkaita sekä oma kansanedustajamme Markku! Keskustan Vaalistartti Nivan kentällä SU 2.2. klo 11.30 Kiurusalissa Penkkarit to 6.2