Kysyimme muun muassa sadalta kiuruvetiseltä, mikä on parasta 100-vuotiaassa Suomessa. Kokosimme tähän lehteen itsenäisyytemme juhlavuoteen liittyvän teemapaketin. 040 752 4422 asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa HAMPAIDEN VALKAISU 295€ (norm. Suomi juhlii 100-vuotistaivaltaan ensi viikon keskiviikkona. 8-9 Luupuveden koulussa on juhlittu satavuotiasta Suomea näyttävästi. www.kiuruvesilehti.fi KESKIVIIKKO 29.11.2017 63. Viime viikon Suomi100-teemaviikko huipentui perjantaina lasten, opettajien ja perheiden kokoamaan Suomi100-näyttelyyn. Näyttelyyn pääsi tutustumaan koulun avoimilla ovilla. 8-9 TIINA KILVENSALMI Lue lisää sivuilta 11-21 JOUKKO kansalaisia kokoontui eduskuntatalon eteen viime vuonna juhlimaan tasa-arvoisen avioliittolain läpimenoa. VUOSIKERTA, NRO 48 JX PR IO R .P .P .F IN L A N D E Irtonumero 2,50 e 012138-1748 Aku Remes ylioppilaaksi s. Joulupukki kävi torilla s. 5 Onnittelut satavuotiaalle! Talkoissa 506 havuseppelettä s. 350€) voimassa 2017 loppuun siilinhammas.fi Ajanvaraus myös verkossa:. asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa Kiurukatu 3 KIURUVESI Puh
Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. 044 705 0443 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Liikeilmoitukset maanantaihin klo 12 ja pikkuilmoitukset ma klo 14 mennessä. Vaikka laulun sanat ovat kyllä leikkimielisetkin, niin kyllähän niitä voi herjaamiseksi sanoa. 040 833 7208, airi.leskinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi ILMOITUSHINNAT ts 0,87 e / 1,07 e tj 0,81 e / 1,01 e takasivu 0,90 e / 1,10 e kuolinilm. Jo heti toisena talkoopäivänä koossa oli puolet seppeleistä! Itsenäisyyspäivänä (6.12.) laskettavat havuseppeleet ovat kunnianosoitus sankarivainajien antamasta uhrista itsenäiselle isänmaalle, mutta myös osoitus siitä, että olemme yhtä ja yhdessä. Paikkakunta kuihtuu. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Sama henki jatkui jatkosodassa, ja edelleen – vapaus on meille yhtä tärkeä arvo kuin se oli isillemme ja esi-isillemme. 040 523 8345, tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET puh. Eurojen virtaaminen muualle kalahtaa omaa nilkkaan. 2 Keskiviikko 29. Siksi kannattaa miettiä kaksi kertaa, lähteekö tilaamaan tuotteita verkkokaupasta tai shoppailemaan naapurikyliin. Kuvassa ovat Duudsonien HP:n ja Jarpin kanssa Kiuruveden lukion edustustiimi Matias Moisala (vasemmalla), Pauliina Tapaninen, Vili Kärkkäinen ja Sidar Yüksel (oikealla). Nuorten laatimassa uudessa itsenäisyysjulistuksessa linjataan, että ”kuka tahansa voi olla suomalainen ja tulevaisuuden suomalaisuus on yhdessä rakennettu, perinteitä ja uusia tuulia ja kansalaisia yhdistävä asia, jonka piiriin mahtuu jokainen niin halutessaan. MEILLÄ Suomessa asiat ovat hyvin verrattuna moneen muuhun maahan, esimerkiksi Puolaan, jossa sananvapautta kavennetaan, maahanmuuttoon suhtaudutaan kielteisesti ja oikeuslaitoksen riippumattomuuskin on kyseenalainen. heinäkuuta 1976”. Terho on monien tutkintojen mies. Suomessa ihmisiä kohdellaan henkilöinä, ei jonkin sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen edustajina. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Tämän ”kotiseutulaulun” sanat kuuluvat näin: ”Kiuruves, Kiuruves, kaanis järvi siinä pess, pastor-Eljas paitojansa, jotta näkis hurraaskansa, sinimustan puhtoisen, Eljaksen, paimenen”. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. kerrotiin opettaja Hanna J Jauhiaisen kirjoittaneen jo vuonna 1948 Kiuruveslaulun sanat ensimmäiseen Helsingissä pidettyyn kotiseutuiltaan. Suosimalla kiuruvetistä tuemme paikkakunnan elinvoimaisuutta ja pidämme yllä kattavaa ja laadukasta palveluvarustusta. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. VEIKKO KAIKKONEN Siilinjärvi Onnitellessani Terhoa puhelimitse pari vuotta sitten hänen merkkipäivänään hetken mielijohteesta kysyin: ”Muistatko, missä olimme 17. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi, LIIKEILMOITUKSET/MARKKINOINTI Airi Leskinen Puh. Tätä mieltä ovat myös kuopiolaisnuoret, jotka voittivat Satakuntaliiton ideoiman ja toteuttaman 100visio-hankkeen, jossa kysyttiin, millaista Suomea nuorten mielestä pitää tavoitella. Yhdessä on myös Suomen 100-vuotisjuhlanvuodenkin teema. ” Somepoiminta Kiuruveden lukio osallistui Vieremän lukiolaisten järjestämään tapahtumaan ”Lukio huasteeseen”. Tilausmaksut 12 kk/kesto: kotimaa 87 e / 78 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti K iuruvedellä järjestetään perjantaina ja lauantaina joulunalushulinat. Terho parahti: ”Älä kysy näin vanhalta mieheltä niin vanhoja asioita.” Vastasin, että olen sinua huomattavasti vanhempi, mutta muistan, että olimme Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa. KOTISEUTUARKISTO AIHEEN tähän juttuun sain, kun tässä lehdessä 8.11. Kirjoituksia ei palauteta. Jutun luettuani palasi mieleeni jo 30-luvulla naapurikunnan lehdessä julkaistu jonkun kiuruvetiSimojokea herjaava Kiuruves-laulu ELIAS SIMOJOKI (1926–1940) oli pappi, Sinimustat-järjestön puheenjohtaja isänmaallisen kansanliikkeen kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran puheenjohtaja. Me suomalaiset saamme elää toimivassa demokratiassa ja voimme luottaa oikeuslaitokseen ja viranhaltijoihin. TAITO TASKINEN Kuopio Terho Pursiainen on poliitikko, filosofi, teologi, yhteiskuntatieteilijä ja toimittaja. Hän vaihtoi puoluetta ja oli pari kertaa vuosituhannen vaihteessa Vihreän liiton kansanedustajaehdokkaana, muttei tullut valituksi. sen isäntämiehen kirjoittama Kiuruves-aiheinen laulu, jonka julkaisu johti kyllä herjaussyytteen nostamiseen, oliko se lehteä vai kirjoittajaa vastaan, ja kyllähän sen sellaiseksi voi kyllä katsoakin. 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Tiina Kilvensalmi puh. Kenenkään ei tarvitse pelätä tai olla yksinäinen. 0,76 e Ilmoitushintoihin lisätään ALV 24%. Meillä on mahdollisuus kritisoida valtaa pitäviä joutumatta siitä kaltereiden taakse kuten diktatuureissa ja maissa, joissa ääriliikkeet ovat saaneet vallan. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa”. WIKIPEDIA Vielä Terho Pursiaisesta. Tempauksella halutaan tehdä kynnykset mataliksi astua kauppoihin ja palveluihin. Hyvään Suomeen kuuluu myös heikommista huolenpitäminen, emme myöskään saa päästää tuloeroja kasvamaan liian suuriksi. Joulunalushulinoista satavuotiaaseen Suomeen Suomen pitää näyttää mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa. Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta. Kiuruvesi-lehti/ Postia-palsta, Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi POSTIA PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Puh. Talvisotaan lähdimme aikanaan yhteisrintamana, vaikka takana oli perheitä, sukuja, kyliä ja koko Suomea raastanut vapaussota, joka saattoi punaiset ja valkoiset vastakkain. marraskuuta 2017 Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. 044 705 0443 Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma – pe 8 – 16 Levikki: 5439 (LT 2016) Ilmestyy keskiviikkoisin Sanomalehtiliiton jäsen TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander puh. VAPAUTEEN liittyy toisen erilaisuuden ja toinen toistemme kunnioittaminen. #kiuruvesi @kiuruvedenlukio 22.11..2017 Paikka: Vieremä Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi, ja saatamme valita sinut somepoimmintaan luvallasi ”KOHUPAPPI” Terho Pursiainen oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustaja. Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Elinvoimaisuus ja yhteisöllisyys ovat meistä itsestämme kiinni, se on yhteinen asiamme, kuten havuseppeleiden tekeminen sankarihaudoille
Kiitos ja jaksamista aktiiveille. Ohjelmaosuuden loputtua penkit seinustoille ja Raimo ja Risto laittoivat pelit soimaan. Entiset kaverit olivat jotenkin harmaantuneet, peilikään ei ollut kuin ennen. Tuli kiire, onneksi sauna oli jo lämmin. Lattialla ei kylläkään polkalla ollut tungosta. "… Olen aina halunnut pitää puheen, mutta kun aina on ollut parempia viimeinen valssi. Lumiperällä kello oli vartin yli kuusi, paistelin päivällä saamiani ahvenia, kun mieleen tuli, että moneltakos ne iltamat alkaa. Autoja oli kymmenittäin, tuttavat kättelivät toisiaan, kukas se sinä olet. Olin "ohjelmoinut" itseni jo viikkoja, että sinne on päästävä. Nyt juhlapuheen piti Raimo. Nyt sieltä katsoi harmaantunut äijä. marraskuuta 2017 ILTAMAT olivst nuoruudessani yleisiä. Ohjelma alkoi avajaissanoilla, vartin myöhässä kuten ennenkin. Ei kun lehdestä tarkistamaan, nehän alkaa kello 19. Juhlapuhe, ennen sen piti joku paikkakunnan napa, aihe ei kiinnostanut, liian pitkä. Sitten soi polkka, alkoi kengänkärki vippasemaan naisten penkissä. 3 Keskiviikko 29. Ja sitten yllättäen, kuten aina soi, Iltamissa Tule palveltavaksi myymälään tai tilaa tuotteet netistä! MA-TO 8.30-17 PE 8.30-18 LA 9.00-14 PETTERINTIE 8 74200 VIEREMÄ 017-8203640 PIRRAUTAPPA Liisalle 0500752461 ”Melekein aina auki” KAUNIISEEN KATTAUKSEEN Kirkkokatu 2 74700 Kiuruvesi BK214 Maljakko 28 cm BK318 Malja 22 cm 65€ BK319 Malja 22 cm 49€ 59€ Tyylikäs NOVA VENUS MP1616P ketjulla 104€ :) BK210 Maljakko 25,5 cm 79€ BK316 Malja 28 cm 105€ Sädehtii joulun taikaa DIAMOND 65€ 49€ 40€ Pohjois-Savon ainoa itsenäinen paikallislehti toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää! Tavallista parempi ruokakauppa TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 30.11.-3.12. – Äkkiä pesulle, Elsa huutaa. Kuului usein toistuvan. Ei ollut poliisi paikalla, ei yhtään tappelua, ei yhtään humalaista, ei pulloa pinonraossa, ei pinoakaan. Huvipirtillä oli järjestetty vanhanajan iltamat. Eihän se lattia luistanut, mutta kun annettiin vanhanajan neuvo, kahvinporoja lattialle, johan alkoi luistaa. Ohjelmassa oli lausuntaa, laulua, huumoria, sketsejä jne. EINO PAAVILAINEN Klaukkala puhujia, jääköön puhe nytkin pitämättä." Oli kiinnostava ja sopivan pituinen. 770 6600 Palvelemme ma-pe 8-21, la 8-20, su 10-20 SUOMI Juhlitaan SUOMEA Osallistu liikkeessämme kilpailuun Arvomme joulukinkun ja tuotepalkintoja (kilpailuaika 29.11-3.12.2017) PERJANTAINA 1.12 TARJOAMME JOULUTORTTUKAHVIT KLO 10-17 JOULUPUKKI VIERAILEE LIIKKEESSÄMME KLO 10-12 JA 15-17 ERÄ JUDITH KLEIN / FLICKR / CREATIVE COMMONS. Viittä vaille seitsemän pysäköin Huvipirtin eteen. ELLEI TOISIN MAINITA 18 95 KG 3 95 RS ATRIA TAKUUMUREA NAUDAN ULKOFILEE PALANA 7 99 6 95 1 99 1 99 KG PS KG 1-VANAINEN AMARYLLIS KORISTEPAPERISSA SUOMI OMENA SUOMI TUORE KOKONAINEN KIRJOLOHI SUOMI, RAJOITUS: 2 KALAA/TALOUS APPELSIINI 1,5 KG (1,33/KG) ESPANJA SNELLMAN KARJALANPAISTI 500 G (7,90/KG) Joulunavaus 1.12.2017 K-SUPERMARKETIN Yksittäin 4,00 kpl 2 KPL XX XX SUOMI SUOMI KIURUVESI Asematie 10, puh. SANOTAAN, että mikään ei ole kuin ennen, ei ollut näissä iltamissakaan. Ennen nukkumaan lähtöä vaihdettin kuulumisia ja toivottiin, että vuoden kuluttua voitaisiin tavata iltamissa. Raimon pakinasta jäi sanoma: "Appiukon eläkkeelle pääsystä on ainut ilo, että sillä on niin kiire, että ei ehdi vierailla meillä". Nytkö tuli kiire, niin tuli, otan kalat pannulta
Maija Alanne muutti Kiuruvedelle aikanaan miehensä Arto Alanteen kanssa. 4 Keskiviikko 29. Yrittäjäpäivä kokoaa yhteen yrittäjien tarvitsemat palvelut samalle luukulle. AVOIMIEN ovien aikana asiakkailla oli mahdollisuus tutustua myös terveyskeskuksen hoitotiloihin. – Päätöksenteossa on aina muistettava, että palvelut ovat ihmisiä varten. Asiakkaat pääsivät tutustumaan uudistettuihin tiloihin viime viikon perjantaina. Sain tänään paljon uutta informaatiota, hän kiitteli. TILAISUUDESSA Ylä-Savon Soten kuntayhtymävaltuuston puheenjohtaja Jouko Tenhunen muistutti, että remontit on tehty kiuruvetisiä ihmisiä varten. – Ajateltiin, että kutsutaan yrittäjät koolle. Joulunalushulinahenkeä on tarkoitus jatkaa myös tulevana vuonna. Tilat saivat kiitosta niin asiakkailta kuin henkilökunnaltakin. Kokonaiskuva on asiallinen ja puhdas. – En ymmärrä miten palvelut muuttuisivat paremmaksi jos ne yksityistettäisiin. Järjestöt ovat jo ottaneet Arbeliukseen yhteyttä ja haluavat tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa. Idea joulunalushulinoista syntyi Kiuruveden yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Tarja Arbeliuksen ja Kiuruvesi-lehden markkinointivastaava Airi Leskisen jutustelusta syksyllä. – Remontin aikana paikat muuttuivat lähestulkoon jokaiselle käyntikerralle ja välillä piti etsiä, että mistä mikin palvelu löytyy. – On hyvä idea laittaa seinälle julisteita, joissa kerrotaan, mitä palveluja täältä voi saada. Arbelius kiittelee myös sitä, että kaupunginstrategiaa avataan tulevana vuonna yhdessä yrittäjien kanssa. – Se on todella paljon se, iloitsee SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Ostatko joululahjat Kiuruvedeltä. Joulunalushulinat tarkoittaa sitä, että yrittäjillä on erilaisia tempauksia omissa liikkeissään, on tarjouksia ja tarjoiluja ja liikkeet voivat olla avoinna pidempään. Alanne kävi muutamia kertoja remontin aikana asioimassa terveyskeskuksessa ja hän kuvaa aikaa rajuksi. Arbelius. – Monikaan ei ehkä etukäteen aavistanut, että remontille oli suuri tarve, Alanne pohti. ANU LAITINEN KIURUVEDEN yrittäjillä on joulunalushulinat tulevana viikonloppuna, perjantaina ja lauantaina. Alanne piti tilaisuutta hyvänä, sillä näin asiakaana hän sai paljon informaatiota myös erilaisista palveluista. Paljon oli paikkoja, missä en ollut aikaisemmin käynyt, mutta onneksi silloinkin oli hyvä opastus. Tilat saivat kehuja ja mahdolliset remontin aiheuttamat harmistukset unohtuivat. Puhalletaan yhteen, yhteisellä tempauksella. Alanne kiitteli värivalintoja kauniiksi ja hän iloitsi myös henkilökunnan puolesta, että he olivat saaneet toimivat tilat remontin myötä. Ei voi valittaa, ihasteli eläkkeellä oleva Maija Alanne. marraskuuta 2017 UUTISET Yrittäjillä joulunalushulinat kahtena päivänä Kerro meille uutisvinkki: toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 29. Kiuruveden kaupunki peruskorjasi vuonna 1952 rakennetun terveykeskuksen kiinteistön vuosien 2015-2017 aikana. marraskuuta 2017 Uudet tilat ovat valoisat ja raikkaat TERVEYSKESKUS on saanut kirkkaan ja valoisan ilmeen. Kiuruvedelle on syntynyt tänä vuonna 25 uutta yritystä omistajaja sukupolvenvaihdokset mukaan lukien. Arbelius sanoo, että Kiuruveden yrittäjien ideoima Yrittäjäpäivä on otettu Savon yrittäjissä esille ”Kiuruveden mallina”. Perjantaina Kiuruveden terveyskeskuksessa oli avoimet ovet, jossa kävijät pääsivät tutustumaan uusittuihin tiloihin. TIINA KILVENSALMI Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbelius. VIIKON KYSYMYS Kuuluuko sotiemme muistelu itsenäisyyspäivään. Ei Kyllä 90 % 10 % Viikon kysymys osoitteessa www.kiuruvesilehti.?. Alanne toivoo, että julkiset plvelut säilyvät Kiuruvedellä, sillä hän ei näe, että palvelujen yksityistäminen olisi kannattavaa. Mielelläni asioisin julkisen puolen tarjoamissa palveluissa. KIURUVEDEN terveyskeskus on käynyt läpi mittavat peruskorjaukset. – Valoisuus on ensimmäinen asia, minkä huomasin tänne tullessani. – Tulin tänne työn perässä ja olin ensimmäinen päätoiminen kirjastonhoitaja. Remontin kustannus oli yhteensä noin 1,65 miljoonaa euroa. Muistetaan, että meillä on monenlaista tarjontaa, erikoisliikkeitäkin monta, ja että joululahjat saa ostetuksi Kiuruvedeltä, Arbelius toteaa
Haaveissa pääsy maanpuolustuskorkeakouluun ANU LAITINEN ANU LAITINEN Aku Remes oli toinen Kiuruveden lukiosta syksyllä kirjottaneista. Julkisuuteen tulleet pohdinnat kokeiden virheellisistä tehtävänannoista eivät vaikuttaneet Remeksen suorituksiin. marraskuuta 2017 Uudet tilat ovat valoisat ja raikkaat VALMISTA Kiuruveden terveyskeskuksen tiloja ihailtiin perjantaina. Remes kirjoitti yhteensä kuusi ainetta. – Matematiikassa ainakin yksi tehtävä oli aika oudosti kirjoitettu. Investointiosaan varataan laajakaistahankkeeseen 100 000 €euroa vuodelle 2018, aivan samansuuruisena kuin on ollut tänä vuonna. 5 Keskiviikko 29. – Lukio on myös hyvä välietappi matkalla korkeakouluja. Kokoomuksen Janne Peltola esitti ponsi-ehdotuksen, jota Raimo Partanen kannatti. – Näiden lisäksi uusin yhteiskuntaopin, hän kertoo. Onneksi itse hoksasin, mitä siinä tarkoitettiin ja sain tehtävän tehtyä. Toiselle se sopii, minulle se ei ole niin mieluista. YLIOPPILAAKSI kirjoittanut Aku Remes tietää jo mitä tulevaisuudelta haluaa. Aku Remes kirjoitti ylioppilaaksi tänä syksynä Kiuruveden lukiosta. – Tuskin olisin osannut päättää oikeaa ammatillista suuntautumista yläkoulun jälkeen. ANU LAITINEN lyhyesti Ponsi: Ylä-Savon Soten selvitettävä ostolääkärikustannus KAUPUNGINHALLITUS käsitteli vuoden 2018 budjettia maanantaina. Tämä raha varattava Rytkyn ja Pohjois-Pielaveden hankkeeseen. Tämän pidemmälle en ole asiaa vielä pohtinut, Remes kertoo. Jouko Tenhunen tuli entisen opettajansa juttusille. Lukio antaa mahdollisuuden vielä miettiä tulevaisuuden suuntaa. KIURUVEDEN lukiosta valmistui kaksi ylioppilasta syksyn kirjoituksissa. – Keväällä viimeistään asiaan saa selvyyden. Hän muistutti, ettei potilaita hoideta tiloilla, vaan hoitotyötä tekevät ihmiset. Tule ja valitse omasi! Olen nähnyt ison tilan arjen. Vasemmistoliiton esitys sai äänestyksessä kaksi ääntä, kaupunginjohtajan päätösehdotus 8 ääntä. Jos Remes ei pääse Tikkakoskelle, hän aloittaa armeijan Rissalassa. – Olen hakeutunut Tikkakoskelle lentosotakouluun ja odotan, että olenko päässyt soveltuvuuskokeiliin, jonka perusteella valinta tehdään. Nyt syksyllä hän viimeisteli tutkinnon kirjoittamalla matematiikan ja englannin. Maija ja Arto Alanne tulivat katsomaan remontin jälkeä avoimet ovet -tapahtumaan. Kiurukatu 1, (017) 752 277 • Palvelemme ma-pe 8.30-17 OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Kiuruveden kaupungin ja Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän välisen palvelusopimuksen vuodelle 2018 ja järjestämissuunnitelman vuosille 2018–2020 ponsi-ehdotuksella varustettuna. Lukiota nuori mies pitää tärkeänä ja hyödyllisenä opinahjona. Hallituksen jäsen Pentti Ahponen (vas.) esitti vasemmistoryhmän muutosesityksen, jonka mukaan akuuttivuodeosasto säilytetään Kiuruvedellä 27-paikkaisena. Ponnessa Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä velvoitetaan selvittämään, voidaanko vuodelle 2019 ostolääkäreitä ja vastaanottolä’käreitä saada edullisemmin Kiuruvedelle. Ainakaan itse en tiennyt, mille alalle olisin suuntautunut muissa opinahjoissa, Remes Pohtii. Remes pitää lukion opintoja tärkeinä, sillä ne antavat hyvän yleissivistävän pohjan tuleville opinnoille. Kirjoitukset hän hajautti kolmeen osaan. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit, tms... Jos ura armeijassa ei onnistu, niin hakeudun ammattikorkeakouluun. Aikaisemmin hän on kirjoittanut äidinkielen, venäjän, yhteiskuntaopin sekä historian. Kirsi Tenhunen kannatti esitystä. Lakkiaisjuhlaa vietetään 5.12. REMES haaveilee pääsystä maanpuolustuskorkeakouluun. Nämäkin hehtaarit tarjoavat riittävästi töitä. Keväällä ylioppilaaksi valmistui 47. Pienessä kuvassa lääkintäneuvos Anssi Merenheimo. Armeijan hän aloittaa heinäkuussa 2018. Kirjoitukset puhuttavat vuosittain. (017) 752 277 www.kiuruvedennakokulma.fi Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Juho Lappi sukupolvenvaihdoksesta Kiuruvesi-lehdessä nro 45 ”. Kulttuuritalossa
Askartelusta perimme 5 €/perhe ja askarrella saa niin paljon kuin jaksaa. 050 5975 535, kimppakyydeillä, omavastuu 3 €. Siitä kertovat tuhannet tunnit, työn ääressä vierineet. Tervetuloa alttarille nauttimaan yhdessä ukin, mummin, kummin tai oman vanhemman kanssa ehtoollista tai saamaan siunauksen. mennessä, Tanja Reinikainen p. Adventtikalentereita, Joululehti, Piplia-seuran joulukortit, musiikkia, käsitöitä ja leivonnaisia. klo 10 perhemessu (Häyrynen, Monto, Pesälä). Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaa niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.” (Matt 25:31-32.) Vertauksen lampaille sanotaan, että he saavat periä valtakunnan, koska he olivat eläneet oikein. 050 4318 530, Pysäkki p. (Tarjoilu klo 18 alkaen.) Keskiviikko 6.12. klo 18 seurakuntakoulu, srk-sali Ti 5.12. 0400 988 713. Knuutinen s. Voit tuoda palkinnot khranvirastoon. Liturgian lopussa ristisaatto ja litania Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Olen kiitollinen, että sain oppia hänet tuntemaan ja tehdä yhdessä työtä.Matteuksen evankeliumissa puhutaan viimeisestä tuomiosta: ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Pyrimmekö tekemään oikein rangaistuksen pelosta vai haluammeko tosiaan tehdä oikein. p. Sunnuntai 10.12. klo 19 seurat kyläntalolla Korvikossa – Kalle Tikkasen ja Suomen syntymästä 100 vuotta. Ruokailu 15 eur. klo 18 vigilia, Nikolaosjuhla Ke 6.12. La 9.12. Myynnissä leivonnaisia, Kirkon Ulkomaanavun toisenlaisia lahjoja ja kahvio. Se kertoo kaikesta siitä, minkä elämä aateloi. klo 13 veisuut Kalliokylän Nuutilassa. 28.12.1921 Kiuruvesi k. Eeva-Liisan elämä päättyi odottammattomasti, kesken kaikkea. Tonttupaja sijaitsee Hyvölänniemen leirikeskuksessa (Hyvölänniementie 107). MAIJA-LEENA JAUHIAINEN hartaus Kirkkovuoden päättyessä. klo 14 omaishoitajien ja hoidettavien Kauneimmat joululaulut ja ruokailu srk-talolla. www.kiuruvedenseurakunta.fi puh. klo 14 1-2 lk sählykerho liikuntahallilla Pe 1.12. marraskuuta 2017 6 Keskiviikko 29. Keinänen s. To 30.11. mennessä Tanjalle p. Ilmoittautuminen Varapäre p. Maapallon muoto sekä pienet kynttilänvalot ympäri maailmaa muistuttavat, että kaikkilla ihmisillä on oikeus kuulla Jumalasta, joka rakastaa lapsiaan. Pieni Seiminäyttely ja jouluterveiset Tansaniasta. Tahattomasti tai tarkoituksellisestikin ajatuksin, sanoin tai teoin teemme pahaa. ja maksu 30.11. Lähetyspiiri 4.12. Rakas äitimme, mummomme ja isomummomme Aino Inkeri Jauhiainen o.s. klo 13 seurat Ry:llä. Tiistai 5.12. klo 17.30 arkiretriitti Pappilassa ja klo 19.15 taizéhartaus. Pe 8.12. klo 17-19 välisenä aikana. Keskuskynttilä kuvaa ilosanomaa Jumalasta, joka rakastaa maailmaa niin paljon, että lähetti poikansa pelastamaan meidät pahan vallasta. Oikein eläminen ei ole meille mahdollista. Lähetystyöntekijät Eeva ja Olavi Raassina tulevat kertomaan lähetystyöstä Venäjällä. 6 Keskiviikko 29. marraskuuta 2017 Torintuvalla lasten vaatteet 5 €/kassi ajalla 1.-2.12. klo 18 harjoitukset kirkossa. Lähellä olevien elämä on päättynyt odottamattomasti tai jo toivottuna siirtymisenä ”ajasta ikuisuuteen”. Kiitokset äitiämme hoitaneille. Huom! muuttunut aika. Mukana naiskuoro. Kirkon 60 -vuotisjuhla. Torstai 7.12. Jouko Tenhunen Kiuruveden helluntaiseurakunta puh. DIAKONIATYÖ Kämäräisen säätiön lasten lahjakorttien jakopäivät 4. PERHETYÖ Tonttupaja Tervetuloa askartelemaan tonttupajaan to 30.11. Tarjoamme glögiä ja pipareita. Tiina Leposky o.s. klo 10 sanajumalanpalvelus (Svärd, Oikarinen, Pesälä). klo 18.30 Raamattupiiri ja rukousilta IISALMEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Pyhän Nikolaoksen kirkko, Kiuruvesi To 30.11. 0400 988 713. Rakkaamme Riitta Anneli Mehtonen o.s. Lähetystilaisuus su 10.12. To 7.12. Tervetuloa askartelemaan! To 7.12. Kiitos kaikille myyjille ja arpojen ostajille! Lähetystyö ottaa vastaan lahjoituksia arpajaisiin. Nyt kun aikaa on kulunut, niin ymmärrän, että hän oli tehnyt työnsä ja Jumala kutsui kotiin. Ti 12.12. LÄHETYSTYÖ Palautettehan Lähetyksen lista-arpajaisten listat khranvirastoon viim. Ma 4.12. – 5.12. 017-566 708 Siunaus toimitettu läheisten saattamana. Koko perheväen messu. klo 11.30 jouluveisuut srk-talolla, mukana Maarit Amper. alk. Jae 40: ”Totisesti kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä vähäisemmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö ja pappi Kimmo Saareksen kirjoitus laittoi ajattelemaan oikein elämistä; yritämmekö välttää virheitä vai välttää virheistä kiinnijäämistä. klo 18 Partiolaisten soihtukulkue ja hartaus Sankarihaudoilla (Oikarinen, Pesälä). Tarjolla ainoastaan alkoholitonta viiniä. Kilttinä esiintyminen tai bonuspisteiden kerääminen ei riitä eikä anekauppaa enää käydä. klo 10-12 Adventtimyyjäiset isossa salissa. klo 12 itsenäisyyspäiväjuhla Ry:llä. klo 14.30 5-6 lk sählykerho liikuntahallilla Pe 1.12. Ilmoittautuminen 30.11. Vastuuryhmänä Elsa Partasen pyhäkoulu. klo 9.30 vedenpyhitys ja klo 10 liturgia. mennessä Vaatekauppa Singiin. klo 12 esikoislestadiolaisseurat Remeskylässä Kantolassa Kalavi ja Hilma Ruotsalaisella. Sitovat ilm. Kiitos muistamisesta ja myötäelämisestä surussamme. klo 10 kuulonhuollon kerho takkahuoneessa. Parviainen on väitellyt KAUPPATIETEIDEN TOHTORIKSI Vaasan yliopistosta 23.11.2017 Isovanhemmat ovat Luupujoelta, Hannes ja Mirja Parviainen V iime sunnuntain toinen nimi on tuomiosunnuntai, pelottava ja ahdistava, kuolemaan liittyvä nimi. klo 11 kirkkokahvilla srk-talolla. klo 10 Varapäreen ja Pysäkin yhteinen Kauneimmat joululaulut Hyvölänniemessä. Lähetyksen myyntipöytä srk-talolla Adventtimyyjäisissä 9.12.2017, myynnissä lähetyksen hyväksi mm. Vastuuryhmänä musiikkityön johtokunta. klo 10 sanajumalanpalvelus (Mirita Häyrynen, Olavi Raassina, Laura Ikäheimo). alkaen n. Välipalatarjoilu ja vapaaehtoinen maksu lähetykselle. Kiittäen ja kaivaten Maire Sirpa, Sami ja Jenni Sari, Kim ja Patrik Pauli ja Karin Martti Henna, Stiina, Niina ja Peppi Jarno, Annukka, Santeri ja Elmeri Jenni, Jussi, Essi ja Elias Marko ja Taru EN JUHLI merkkipäivääni. Hänelle lähetyskynttelikkö oli tärkeä, se muistutti yhteisestä tehtävästä. klo 12 Pappilassa. Tule kuulemaan, juttelemaan, laulamaan. 040 584 7806 www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi Tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita! Su klo 11 ehtoollisjumalanpalvelus, Kaarlo Humaloja, Kalevi Hyvönen ja kuoro Ti 5.12. Käsiohjelma 10 €. 01.11.2017 Kiuruvedellä Kiittäen, rakkaudella kaivaten Rami Jussi ja Satu Markus, Anniina ja Elle Joni ja Taru Jenna Johanna ja Markku Miika ja Duygu veli ja siskot perheineen sukulaiset ja ystävät Minne meri ja taivas kantaa, minne aalto ja tuuli käy, siellä nouseva aurinko hohtaa ja sydämelles lempeän rauhan suo. Tuon pahan sovittajaksi Jumala lähetti poikansa. Saara Maria Remes 90 v. Kevyet sekä raskaat nyt jo vaienneet askeleet. klo 15 3-4 lk sählykerho liikuntahallilla Kuollut Aino Inkeri Jauhiainen 95 v. Lämpimät kiitoksemme osanotosta. KIRKKOKUORO Ke 29.11. klo 18 kirkossa Suomi 100 – kuorokonsertti, Kiuruveden Kirkkokuoro, Kiuruveden Naislaulajat ja Kiurun Laulu. Anteeksianto ei ole automaatti, tärkeää on muistaa, että olemme Jumalan käsinä ja jalkoina, työkaluina täällä maan päällä toteuttamassa Hänen suunitelmaansa, että maailma olisi vähän parempi paikka. Tuomiosunnuntai muistuttaa, että olemme vastuussa tekemisistämme ja tekemättäjättämisistämme. 017 7700 421 kuolleet perheuutiset seurakunnat Onnea Aimo Tervetuloa Akun LAKKIAISIIN ti 5.12.2017 klo 15 alkaen kotiimme, Kaislatie 10 Sirkka ja Pertti Remes Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Avoinna pe 10-17 ja la 10-14. klo 10-14 päivärukous Ti 5.12. Veisataan uudistettuja Siionin virsiä. 27.09.1946 Kiuruvedellä k. Torstai 14.12. klo 9-16. klo 19 Tihilän joulumyyjäiset Vartiaisilla, Alatalon vanhassa pirtissä, Pyhännäntie 2937. olevien Adventtimyyjäisten pöytävaraukset tehtävä 5.12. Ti 5.12. Mirja Kaarina Kärkkäinen 87 v. klo 10 diakoniatyön kerhojen yhteinen adventtihartaus kirkossa ja joulupuuro srk-talolla. klo 13 veisuut Virranrannassa. Mieleeni muistuu Eeva-Liisa Multala. 30.11. 30.10.2017 Kiuruvesi Hyvän, ahkeran ihmisen muisto niin paljosta kertoa voi. Riitta Anneli Mehtonen 71 v. La 9.12. VARHAISNUORISOTYÖ To 30.11. Armosta saamme pyytää ja uskoa pahat teot, sanat, ajatukset ja tekemättäjättämiset anteeksi ja aloittaa ”puhtaalta pöydältä”. klo 17 alkaen seurakunnan kaikkien vapaaehtoisten kiitosruokailu srk-talolla, jonka jälkeen klo 18 jatkuu kirkossa kuorojen yhteisellä Suomi 100 v. klo 11 näkövammaisten kerho kokoontuu Iltalypsyssä. klo 9.30 perhekerho srk-talolla päiväkerhotiloissa. Liturgian jälkeen Suomi 100 -juhlaruokailu Peltohovissa. Sunnuntai 3.12. Kuolema on meille kaikille väistämätön ja aina vain tutumpi asia, kun elinikää karttuu. Olen matkoilla. Jumalanpalveluksessa, kirkonpenkissä istuessani, ihailen lähetyskynttelikköä. – konsertilla
Finn-Kirjan puheenjohtajana Tikkanen-Rozsa on ollut 15 vuotta ja jatkanut sen jälkeen kunniajäsenenä ja mentorina. Hän on toiminut 40 vuotta erityisopettajana, nykyisin hän opettaa suomea yliopistossa äidinkieltä Nykvarnin kouluissa. FACEBOOK JAANA SELANDER. Tämän syksyn antologia, Kokemuksista koostuu elämä, on Finn-kirjan 100. teos. 7 Keskiviikko 29. TIKKANEN-ROZSA meni Ruotsiin parikymppisenä opettelemaan kieltä. Reilut parikymmentä vuotta sitten hän aloitti kirjakahviloiden järjestämisen ensin Södertäljen kirjastossa, silloin Ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen nimissä, jonka sihteeri hän oli, myös tämä kirjakahvilatoiminta on jatkunut Nykvarnissa seurakunnan tiloissa Herrgårdenilla. PALKINTO on kunnianosoitus ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden hyväksi tehdystä työstä, se velvoittaa järjestämään kursseja ja seminaareja, sanoo Anneli Tikkanen-Rosza. Mainittakoon vielä, että Tikkanen-Rozsa ideoi ja järjesti Nykvarnin suomalaisten ja Finn-Kirjan kanssa Ruotsin ensimmäisen ja ainoan runokaraoken. Tikkanen-Rozsa aloitti myös kirjailijaristeilyt, hänen käsialaansa on myös vuoden ruotsinsuomalaisen kirjailijan valitseminen. Hän vastaa myös ruotsinsuomalaisten kirjailijoiden kirjapäivistä. Anneli Tikkanen-Rozsa on toimittanut toistakymmentä ruotsinsuomalaista pakinaja novelliantologiaa ja kaksi ruotsinsuomalaisia kirjailijoita esittelevää lähdeteosta sekä useita historiikkeja. Idea on poikinut ja laajennut kirjaja kulttuurimessuiksi. Tikkanen-Rozsa ideoi ja aloitti ruotsinsuomalaiset kirjamessut 15 vuotta sitten Suomen instituutissa Tukholmassa. Koivupatsaan on saanut myös kiuruvetinen Seppo Remes. Hän on toimittanut myös ruotsinsuomalaisia kulttuuriseinäalmanakkoja lähes kymmenen vuoden ajan Finn-Kirjan nimissä. Tikkanen-Rozsa on auttanut kymmeniä FinnKirjan kirjailijoita sekä omakustanteiden julkaisijoita teosten kieliasussa ja taitossa, stilisoinut tekstejä ja saattanut kirjoja painokuntoon. Tikkanen-Rozsa kutsuu kirjakahvilaan ruotsinsuomalaisia kirjailijoita esittelemään kirjojaan. Pari vuotta sitten Tikkanen-Rozsa sai Mälarlaakson kultturipalkinnon, Koivupatsaan. – Me kiuruvetiset ollaan semmoisia kulttuuri-immeisiä tiällä muailimalla, hehkuttaa TikkanenRozsa. marraskuuta 2017 palkittu Vuoden 2017 ruotsinsuomalainen kirjailija REMESJOELTA lähtöisin oleva Anneli Tikkanen-Rozsa on valittu Ruotsissa vuoden 2017 ruotsinsuomalaiseksi kirjailijaksi. Tikkanen-Rozsa ideoi ja aloitti myös yhdessä Suomen instituutin kirjaston kanssa kuukausittain järjestettävät kirjallisuusmatineat Suomen instituutissa Tukholmassa. Hän on ollut kulttuurilehti Liekin päätoimittaja useita vuosia ja toiminut Ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen sihteerinä
”. Talkoolaisilla oli melkoinen urakka, kun itsenäisyyspäivänä sankarihautausmaalle lasketaan yhteensä 463 seppelettä. Yöksi ikkunat peitettiin, ettei valo näy lentokoneisiin. PUHEENAIHE itsenäisyyspäivä kertoo Riissanen tehdessään havuseppelettä. Anne Härkönen ” TORI täyttyi sunnuntaina jouluisesta tunnelmasta, kun väki saapui kaupungin ja leijonaklubien järjestämään joulunavaukseen. Talkoiden päämestari Eila Laukkanen opasti talkoolaisia seppeleiden tekoon. Joulupukki saapui rollaattorikyydillä. Miitasta oli hienointa, kun joulupukkikin saapui torille kuulemaan lasten joululahja toiveita. Miitta Huttunen saapui joulunavaustapahtumaan tätinsä Teresa Vartiaisen kanssa. Seppeletalkoot yhdisti kiuruvetisiä TIINA KILVENSALMI TALKOOT Marjatta Pulkkinen, Eila Laukkanen ja Arja Niskanen tekemässä havuseppeleitä. Riissasella itselläkin on muisto sota-ajasta. – Enoni oli kuollessaan 25-vuotias. Joulunavaus aloitettiin laulamalla yhteislauluna Maamme-laulu. Havuseppeletalkoisiin osallistui 101 henkilöä ja seppeleitä valmistui yhteensä 506 kappaletta. Pukki saapui tällä kertaa torille rollaattorikyydillä. Miitta Huttunen tapasi joulupukin torilla TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI 3-vuotias Miitta Huttunen tervehti joulupukkia tätinsä Teresa Vartiaisen kanssa joulunavauksessa. – Muistan, kuinka me lapset juoksimme päivällä katsomaan lentokoneita mummulassa Pietilässä. Aino Riissaselle havuseppeletalkoisiin osallistuminen oli kunniaasia, sillä hänen isänsä kaatui sodassa. Olenhan minä aina miettinyt, millaista elämäni olisi ollut, jos isäni olisikin ollut elossa. 454 sankarivainajaa on haudattu Kiuruveden sankarihautausmaahan ja yhdeksän sankarivainajaa on haudattu muualle. Yhdistyksistä on tulossa talkooporukkaa tänne iltaiKoko kylä osallistui seppeleiden tekoon. Sota on ollut kipeä paikka kotirintaman äideille, vaimoille ja lapsille. On koskettavaa, että nuoret miehet, joilla oli elämä edessä, antoivat henkensä, jotta voimme elää itsenäisessä Suomessa. marraskuuta 2017 HAVUPUIDEN tuoksu ja leppoisa rupattelu täytti Kiuruveden Urheilijoiden tilat tiistaina, kun havuseppeletalkoisiin osallistui kirjava joukko kiuruvetisiä. Kunnioitan seppeleellä enoni muistoa, kertoo Pulkkinen. Suomen itsenäisyys merkitsee minulle kaikkea. Itsenäisyyspäivänä sankarihautausmaalle lasketaan 463 seppelettä. Muistikuvia minulla ei ole hänestä, sillä olin tuolloin reilun vuoden ikäinen. Marjatta Pulkkinen tuli talkoisiin tekemään havuseppeleitä, sillä hänen enonsa, Tauno Tenhunen, kaatui heinäkuussa 1941 Klyysinvaarassa. – Aikamoinen rutistus tämä on, mutta voimme olla tyytyväisiä, että ihmiset ovat osallistuneet aktiivisesti talkoisiin. Kiuruveden kuorolaisista koottu sekakuoro kajautti ilmoille myös muita säveliä. Nyt minua kiinnostaa kaikki sen ajan asiat. 8 Keskiviikko 29. Siskoni syntyi isäni kuoleman jälkeen. Kokemusta niistä hänellä on 25 vuoden ajalta työskentelystä kukkakaupassa. Itsenäisyyspäivän juhla on tärkeimpiä juhlia minulle, TALKOOT Havuseppeletalkoiden 506 seppelettä todistaa, että talkoohenkeä kiuruvetisistä löytyy. Partiolaiset laskevat havuseppeleet sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä. – Isäni Erkki Konsta Kärkkäinen kuoli 26-vuotiaana 1.8.1941. Aino Riissaselle havuseppeleiden tekeminen oli kunnia-asia, sillä hänen isänsä kaatui sodassa
Kenttäpostia ennen kuolemaa sinkin, kertoo Laukkanen ensimmäisenä talkoopäivänä. Minä sain parhaat palat Suomea Miitta Huttunen tapasi joulupukin torilla ELÄKELIITON Kiuruveden yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Aune Hyvärinen. Rapakkojoen kyläkoulu tarjosi parhaat mahdolliset puitteet kasvaa tähän maailmaan. KOLUMNI TIINA KILVENSALMI tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi SUOMI100 on ollut kaikkien huulilla tänä vuonna, kun Suomi juhlii satavuotista taivaltaan. elokuuta Vilho Loppukaarre haavoittui ja kuoli. PesuriprosesSavon Voima tehosti Kiuruvedellä sissa lämpökeskuksen savukaasut pestään ja niistä otetaan lämpö talteen taajamasta palaavaan kaukolämpöveteen ennen kuin kaukolämpövesi lämmitetään lopulliseen menolämpötilaansa lämpökeskuksessa. Muurien rakentamisen sijaan kaadetaan niitä. Itse nautin suunnattomasti soutuvenekyydistä tyynellä järvellä, marjojen poimimisesta syksyisessä metsässä ja talvella sielu lepää jo pelkästään talvista maisemaa katsellessa. Rauhan lisäksi tarvitsemme tulevaisuudessa myös suuren kauhallisen suvaitsevaisuutta. Koko kylä osallistui seppeleiden tekoon. – Lämpökeskuksen savukaasut olivat lämpökeskuksen sähkösuodattimen ansiosta hyvin puhtaat jo ennen tätä investointia, joten merkittävin toimintaa parantava vaikutus tulee vähentyneestä polttoaineenkäytöstä, kertoo Savon Voiman pohjoisen alueen käyttöpäällikkö Aki Rantonen. Laitos ottaa vuositasolla noin 40 kerrostalon vaatiman lämpömäärän talteen aikaisemmin hukkaan menneestä savukaasujen energiasta ja pienentää näin lämmön tuotantokustannuksia. – Havuseppeleitä voi tehdä myös kotona ja laskea ne itsenäisyyspäivänä veteraanien ja lottien haudoille, Härkönen ehdottaa. Ilman rauhaa meitäkään ei ehkä olisi täällä. – Kun näin sosiaalisessa mediassa kerrottavan seppeletalkoista, ajattelin että teen ainakin Vilholle seppeleen, jos tänne ei järjesty talkoita. 21-vuotias Vilho Loppukarre lähetti kenttäpostia äidillee Olga Loppukaarteelle 19.8.1941. Terveenä olen ollut ja pärjäillyt hyvin, eipä muuta, kun paljon terveisiä kaikille teille. Leijonaklubien tarjoilema glögi ja puuro maistuivat joulumielellä liikkuneille ihmisille. Hallituksen muut jäsenet: Elma Hyvönen, Tuomo Remes, Pirjo Kulhomäki, Juhani Partanen, Raisa Kauhanen, Maija Ritvanen, Pirjo Niskanen, Saara Huttunen, Tuomo Kumpulainen ja Aino Lappalainen. Talkoissa oli hieno yhteishenki, kun ihmiset tapasivat toisiaan ja rupattelivat keskenään. ELÄMÄNI suurin hienous on ilmainen koulutus. SEURAAVALLE sadalle vuodelle toivon maailman rauhaa. Kortissa lukee: ”Terveiseni täältä jostakin. – Polttoainetta jää käyttämättä 90 rekkakuormallista vuositasolla, ja tämä luonnollisesti näkyy polttoaineiden hankintakustannusten pienentymisenä. – Aivan mahtavaa millainen talkoohenki kiuruvetisistä löytyy. Sitä ei tule ajatelleeksi mitä kaikkea Suomi on minulle elämäni aikana tarjonnut. 9 Keskiviikko 29. YKSI hienoimmista asioista on Suomen luonto, joka tarjoaa rajattomat mahdollisuudet meille hiljaisuutta rakastavalle kansalle ympäri vuoden. Ylimääräiset seppeleet koristavat kirkon edustaa. Hienoa, että talkoot saatiin meillekin ja jokaisen sankarivainajan haudalle lasketaa seppele, Kärkkäinen sanoo. TÄRKEÄÄ on myös sananvapaus. Sananvapauteen liittyy myös valtavasti vastuuta, sillä sananvapauden turvin ei voi kuitenkaan loukata toista ihmistä. – Aiotaan Eevi-siskon kanssa kirjoittaa joulupukille kirje, suunnitteli Miitta tavattuaan joulupukin. Laskimme kaukolämmön hintaa 4,5 prosenttia marraskuun alusta, eli siirsimme merkittävän osan, vuositasolla yli 100 000 euroa, investoinnin tuottamasta kustannussäästöstä suoraan Kiuruveden kaukolämpöasiakkaille, kertoo Rantonen. Osa talkoolaisista toi havuja myös omasta metsästä. Tulevaisuudessa voisi miettiä, mitkä olisivat seuraavat talkoot, joilla saadaan porukkaa näin hienosti yhteen, sanoi Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Laulumaan yrittäjä Anne Härkönen. Jo syntymästä saakka taivaltani tähän päivään on helpottanut se, että olen saanut syntyä sinivalkoiseen maahan. Rollaattorin puikoissa oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen. Aune Hyvärinen johtaa Eläkeliittoa SAVON VOIMA on rakentanut Sahatien lämpökeskukseen savukaasujen pesuja lämmöntalteenottolaitoksen, joka nostaa lämmöntuotannon hyötysuhdetta merkittävästi. Opimme työskentelemään ryhmässä, kun luokassa oli aina myös nuorempia tai vanhempia oppilaita. Myös Paavolle käske kertoa terveisiä. Tuo missien rakastama lause on kuitenkin se tärkein asia ihmisen elämässä. On etuoikeus syntyä sairaallassa, sillä niin moni lapsi tulee tähän maailmaan kaukana synnytyssaleista. marraskuuta 2017 Seppeletalkoot yhdisti kiuruvetisiä TIIN A KIL VE N SA LM I TALKOISIIN osallistunut Pirjo Kärkkäinen kertoi havuseppeleitä tehdessään isänsä Väinö Loppukaarteen sodassa kaatuneesta veljestä, Vilho Loppukaarteesta (kuvassa). Seppeleitä oli tekemässä 101 henkilöä ja havuseppeleitä valmistui yhteensä 506 kappaletta. Vaikka maassa oli lunta vain nimeksi, lapset laskivat mäkeä ison lumikasan päältä. Luokkaretkellä käytiin Ahvenanmaalla saakka. Meillä jokaisella, kun on oikeus mielipiteeseemme. Kiurupartio laskee seppeleet sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä. Jos joku sadan vuoden päästä lukee tätä kirjoitusta, toivon että hän katsoo historiaa taaksepäin ja ajattelee, kuinka hienoa on asua maassa nimeltä Suomi. Leijonaklubilaiset tarjoilivat glögiä ja puuroa.. SEPPELETALKOIDEN tavoite, 463 seppelettä, valmistui ennätysajassa ja talkoot päättyivät tiistaina. Talkoisiin osallistui yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä ja kuvaamataidon kerhokin. Kiitän paketista ja kirjeestä. Kiuruveden Urheilijoiden miehet keräsivät seurakunnan lahjoittamat havut metsästä. Näkemisiin.” Viisi päivää myöhemmin 24. Koulutieni jatkui Kiuruvedellä yläkoulussa ja lukiossa, jotka valmistelevat nuoria edelleen elämän poluille. Luonto oli lähellämme jatkuvasti, kun teimme retkiä koulua ympäröivään luontoon
Purjehtiminen vaatii erityistä kokemusta tai opetusta, Häyrynen kertoo. Tänä vuonna kahdella leirillä purjehtimisesta vastasi pastori Pasi Hyytiäinen. Seurakunta ja kaupunki saivat näkyvyyttä, näyttelyssä, jonne yrittäjät tulivat ”Optimistit ovat Kiuruvedellä” -paidat päällä. seurakunta 10 Keskiviikko 29. Seurakunnan purjehdustoiminta alkoi, kun Pentikäinen vuonna 1997 suunnitteli tulevan kesän rippikoulua nuorisotyönohjaaja Aila Niskasen kanssa. TIINA KILVENSALMI KOMMENTTI pursiseurasta ja yksityisiltä ihmisiltä. Risto Pentikäinen.. SEURAKUNTA päätti myydä purjeveneet, sillä seurakunnan purjehdustoiminta on hiipunut viime vuosina. Seurakunnassa on pidetty myös purjehdusiltoja, joissa on ollut muutamia purjehtijoita. – Kirkkoherrana minulla ei ollut aikaa panostaa purjehdustoimintaan. PURJEHDUSRIPPIKOULULEIRI on ollut kahtenakymmenenä kesänä. OLIN mukana Kiuruveden seurakunnan historian ensimmäisessä purjehdusrippikoulusssa vuonna 1997. Meitä haastateltiin lehtiin ja radioonkin. – Hyvölänniemessä pääsee edelleen liikkumaan vesillä seurakunnan kanooteilla, jotka eivät vaadi erityisosaamista tai opetusta ja ovat myös välineinä helpommin liikuteltavissa ja varastoitavissa. marraskuuta 2017 TÄNÄ vuonna eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Risto Pentikäinen oli pettynyt kuullessaan, että seurakunta aikoo myydä purjeveneensä. Siellä opitaan perusasiat. Minulle purjehdus opetti paljon elämästä. Haaveissani ja ehkä muidenkin haaveissa olisi vielä palata tuohon vuoteen -97 ja järjestää kolmas jatkorippikoulu. Purjehdus voisi olla hyvä myyntivaltti, kun tiloja markkinoidaan seurakunnille, yrityksille ja muille tahoille. Purjeveneiden kuljettaminen, huoltaminen ja kunnostaminen vievät aikaa, eikä siihen ole tällä työntekijäjoukolla resursseja. Vaikka talkoolaisia saisi avuksi, niin seurakunta joutuisi joka tapauksessa kantamaan vastuun niin veneiden kunnosta kuin vesillä liikkuvien turvallisuudestakin, kertoo vt. Risto Pentikäinen ” KIURUVESI-LEHTI Vuoden 1997 ensimmäisestä purjehdusrippikoulusta oli Kiuruvesi-lehdessä iso juttu. – Projektin nimeksi tuli: ”Optimistit ovat Kiuruvedellä”. – Ymmärrän, että veneet ovat olleet Risto Pentikäiselle rakkaita ja hän on nähnyt niiden eteen paljon vaivaa sekä hankkinut seurakunnalle myönteistä julkisuutta, jota seurakunta tietysti arvostaa, Häyrynen sanoo. Hyvölänniemen riihi on toiminut veneilyvarastona, mutta seurakunta haluaa tilat hartauskäyttöön esimerkiksi leirijumalanpalveluksia varten. Intouduimme niin rippileiristä, että halusimme järjestää myös jatkorippikoulun. kirkkoherra Mirita Häyrynen. Risto Pentikäinen toivoo, että asia otettaisiin uudelleen käsittelyyn. Purjeveneistä luovutaan yksimielisesti TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI Kirkkoherrana minulla ei ollut aikaa purjehdustoimintaan. Saimme positiivista julkisuutta, Pentikäinen muistelee. Myötäja vastatuulet valmistivat meitä elämään. Eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Risto Pentikäinen toivoo, että seurakunta harkitsisi vielä purjeveneiden myyntiä. marraskuuta. Seurakunta omistaa viisi optimistijollaa, neljä laser-venettä ja kaksi E-jollaa sekä yhden Stillveneen. Rahaa varattiin yhteen uuteen optimistijollaan, jonka hinnalla hankittiin yksitoista käytettyä venettä ja moottorivene. Minun tietotaitoni olisi ollut edelleen seurakunnan käytettävissä. Sponsoreiksi saatiin Kiuruveden yrittäjät. TIINA KILVENSALMI Miten käy purjeveneiden. Mahdollisuuksia olisi. Lainaveneiden kuljettaminen oli kuitenkin hankalaa ja niin seurakuntaan päätettiin ostaa omia veneitä. Nyt toimintaa voisi organisoida uudelleen. Tuosta leiristä on valtavasti hienoja muistoja. – Purjehdusrippikoulussa pääsee kokeilemaan lajia. Kirkkoneuvosto teki päätöksen veneiden myynnistä 16. Pentikäisen mielestä seurakunnalla kannattaisi olla jotain erityistarjontaa uusituissa tiloissaan, kun osa seurakunnista sulkee leirikeskuksiaan. Myrskyssä veneemme kaatui, mutta selvisimme rantaan. Myös kaupunki ymmärsi asian merkityksen ja lähti mukaan maksamalla osallistumisen. Kaksi optimistijollaa on jo hiljattain myyty kirkkoneuvoston ja johtoryhmän suostumuksella. – Olen murheellinen, jos veneille tulee näin kunniaton loppu. Sopivassa tuulessa hymyilytti ja tuulen loppuessa meidät hinattiin rantaan, silloin suututti. Kahtena ensimmäisenä vuotena leirille lainattiin veneitä Iisalmen PÄÄTÖS Seurakunta päätti myydä purjeveneensä, jotka hankittiin aikoinaan rippikoulutoimintaan. Kukaan meistä ei ollut purjehdusmestari teiniikäisenä, eikä taida olla nytkään, mutta purjehdusrippikoulu tarjosi jotain ekstraa meille teini-iän myllerrykseen. – Olen pettynyt siitä, että veneet myydään ilman avointa keskustelua purjehdustoiminnan tulevaisuudesta. Veneellä liikkuminen vähentää pelkoa vettä kohtaan ja kauniissa Kiurujärven maisemissa pääsee nauttimaan myös luonnon hiljaisuudesta, Pentikäinen kertoo. Seurakunnasta kerrotaan, että työntekijät ja seurakunnan päättäjät ovat olleet yksimielisiä veneiden myynnistä. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan laittaa purjeveneet myyntiin järjestämällä niistä julkisen tarjouskilpailun kevään aikana. Pentikäinen toivoo, että seurakunnassa mietittäisiin vielä uudelleen veneiden kohtaloa. Vetävä nimi tempaisi meidät Kallavesjnäyttelyyn Kuopioon. Emme saaneet tarpeeksemme purjehduksesta ja niinpä järjestimKolmas jatkoripari taitaa jäädä haaveeksi me vielä vuonna 2010 jatkojatkorippikoulun, josta kirjoitinkin silloin Kiuruvesi-lehteen. – Purjeveneillä on ollut Kiuruveden seurakunnassa oma kulta-aikansa, mutta viime vuosina toiminta on hiipunut. Samalla on pohdittu mitä niille kannattaisi tehdä. Pentikäinen oli innokas purjehtija ja ehdotti purjehdusrippikoulua
Olet rakas, Tauno sanoo Martalleen ja Martta vastaa samoin sanoin. Tauno Tikkanen neuvoo nuorempiaan lukemaan ja tekemään monenlaisia töitä, sillä työ pitää ihmisen hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Martan kanssa hän on ratkonut kaikki asiat puhumalla, eikä heillä ole ollut vielä riitaa. JAA N A SE LA N DE R KVL EXTRA SUOMI 100 -LEHTI SATAYKSIVUOTIAS Tauno Tikkanen sanoo vaimonsa Martan olevan hänelle elämänsä suurin ja ainoa rakkaus. Ero ei ole pariskunnan tunteita viilentänyt, päinvastoin – rakkaus kukoistaa. > Asuu Salmenkylässä, vaimo Martta hoidossa terveyskeskuksessa. Asiat eivät hoidu, jos riidellään, pitää ajatella ensin perheen tai yhteisön parasta, eikä omaa parasta. > Tauno Tikkanen, syntynyt 10.3.1916. Martan kanssa on tuumattu aina yhdessä. Elämä yhtä hunajaa. Satayksivuotias Tauno Tikkanen on hyvässä kunnossa. Suurempia vaivoja ei ole. Pariskunta on ollut yhdessä 77 vuotta. Tauno Tikkanen ” kuka. Kolme lasta, lastenlapsia ja lastenlastenlapsia. Naimisissa vuodesta 1943 lähtien. > Toimi kotitilallaan maanviljelijänä, kutoi Helmi Vuorelmalle ja teki metsätöitä. marraskuuta 2017 JAANA SELANDER teksti ja kuvat K un Tauno ja Martta Tikkanen kohtaavat Kiuruveden terveyskeskuksessa, vuodeosasto Veikkolassa, saavat muut väistyä – kunnioituksesta. – Sinä olet parasta mitä minulle on sattunut. 11 Keskiviikko 29. Tauno Tikkasta harmittaa, että aikamme ihmiset ovat itsekkäitä, eikä asioista osata tuumata yhdessä. > Talvija jatkosodan veteraani. Molemmat kehuvat toisiaan ylitsevuotavin sanoin. Erossa he ovat olleet vain jatkosodan aikaan ja nyt, kun Martta joutui sairauden takia hoitoon Veikkolaan. – Olet minulle hunajaa, sanoo Tauno Martalleen
Suren myös täysin syyttömien siviilien menehtymistä. – Olin juuri täyttänyt 20 vuotta, ei siinä paljon murehdittu, kolmen päivän päästä olin jo halkoja hakkaamassa. Heti olympialaisten jälkeen rajan yli ajoi viimeinen sotakorvausjuna. Tämän päivän rahaksi mitattuna puhutaan suuresta summasta. Vain itsenäisen maan kansalaisilla on se ilo omakohtaisesti koettavissa. Viljo Rantonen joutui jatkosotaan Rukajärvelle vuonna 1943. 12 Keskiviikko 29. Rantonen ajattelee, että nykyajan ihmiset eivät ymmärrä sota-ajan oloista ja puutteesta mitään. – Sen on tutkimuskin todistanut, että venäläinen olisi vienyt Suomen kokonaan, ellemme olisi maatamme puolustaneet. VUODET SODISSA Tauno Tikkanen suoritti asepalveluksen 2.9.1938–17.8.1939, talvisodassa hän oli 12.9.1939– 23.5.1940 ja jatkosodassa 17.9.1941–15.11.1944. Kahden viikon jaksoissa, 19 tuntia päivässä, viikon väli lepoa ja tilan töitä. – Siitä lähtien on oltu yksissä. JAANA SELANDER Veteraani ei lähde haparoimaan Linnaan KIRJE presidentti Sauli Niinistöltä ja rouva Jenni Haukiolta tuli Viljo Rantoselle ja hänen puolisolleen Lea Rantoselle yllätyksenä. Mikäli yhteiskunnassa ei osata tehdä jatkuvasta velkaantumisesta johtopäätöksiä, maa menettää saman tien myös itsenäisyytensä. Tikkasen talvisota alkoi Lipolan tähystystornissa 30.11.1939 klo 7. – Martta opetti minut kutomaan täkänöitä Vuorelmalle. Eihän se mukavata touhua ollut, mutta minulle kävi tuuri, että sain hyvät upseerit. Ensimmäisen kerran risti oli Tauno Tikkasen rintapielessä Linnan juhlassa 2016. Viljo Rantosen Väinö-isä oli talvisodassa ja haavoittui paria päivää ennen sodan loppumista pahasti jalkaan. Iloitsen lasteni ja lastenlasteni ja heidän lastensa vierailuista ja terveisistä. Nyt JAANA SELANDER TAUNO TIKKANEN pitää pitkän elämänsä yhtenä suurimmista kohokohdista sitä, että hänellä onnisti puolison valinnassa. KUTSUKIRJE Jatkosodan veteraani Viljo Rantonen (93) sai kutsun Linnan juhlaan. Suurimman kunnioituksen valtiomiehistä saa edesmennyt presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Nämä EU-huraahuudot huolestuttavat eniten. Ensin talvisodan rauha 13.3.1940, tosin haavoittuneena, mutta elossa, ja toisen kerran Rukajärvellä Peukaloniemen tukikohdassa 4.9.1944. Usein muistelen ja murehdin kaatuneita aseveljiä sekä suren syyttömien siviilien menehtymistä. Hän osallistui myös jatkosodan viimeiseksi jääneeseen taisteluun Suomen ja neuvostoarmeijan välillä Rukajärvellä Tahkokoskella elokuussa 1944. Sanon sen, että mitä siellä Suomenlinnan peruskalliossa lukee: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun”. Jatkosodassa hän osallistui muun muassa tammikuussa 1942 Muurmannin radan partioretkelle, mikä oli miesluvultaan suurin vihollisen selustaan suuntautunut partioretki. He kohtasivat linja-autossa vuonna 1940, kun Martta istui väärällä paikalla. – Presidentti Sauli Niinistö kertoi luopuvansa osasta tuloistaan, mutta miten muut ovat toimineet. Tauno Tikkanen ” TIKKANEN eli Marttansa kanssa vaatimatonta elämää, hän tienasi elantonsa pientilalla, metsätöillä ja kutomalla Salmenkylässä. Tuo summa oli maksettu jo vuonna 1952. Tikkanen pitää tärkeänä, että oma talous on kunnossa ja myös Suomen talous olisi kunnossa ja että ei olisi velkoja huolena ja että on terveyttä ja muisti pelaa. Sillä pelillä hankittiin rahat tilan ostamiseen ja perintöosuuksien maksamiseen. Huhtikuussa 1944 Rantonen joutui toisen kiuruvetisen, Martti Aution, kanssa erilliseen pataljonaan 24 Ontajärven suunnalle ja sieltä edelleen sodan kuluessa Lentieran kautta Porajärvelle – Melkoinen kurssi se oli meidän pataljoonalle. Tarvittiin onnea roppakaupalla. Sota-aika myös opetti tyytymään vähään, eikä valittamaan pienistä. Se olisi tänä päivänä 512 miljardia euroa. Tauno ja Martta ovat olleet naimisissa 74 vuotta. Sitä ei toivo tapahtuvan kenellekään. – Yhtämittainen sotiminen ase kädessä, etulinjan kenttävartiossa, oli jokaiselle meistä koettelemus. – Lehtiä lukemalla seuraan aikaa ja saan sillä tavoin vielä kohtalaisen hyvän kuvan tapahtumista. Viikatemies oli tuttu, riesana ja vieraana jatkuvasti. Rukajärven risti Tauno Tikkanen sai tämän ristin vuonna 1953, se oli ensimmäinen joukko-osastoristi maassamme. ENTÄ minkälaisena Tikkanen näkee Suomen tulevaisuuden. Sisätöillä ansaitsin rahaa kaksi vanhaa miljoonaa Suomen markkaa. marraskuuta 2017 Viljo ja Lea Rantonen saivat kutsun Linnan juhliin muutama viikko sitten. – Kiuruvetisiä siellä oli paljon, mutta ei minun ikäluokkaani. Sodan jälkeen raskainta oli nähdä Lieksan sankarihaudalla partisaanien uhriksi joutuneiden lasten hautapaasi. Kun Kannakselta lähtivät porukat tulemaan kotiin päin, iski toivottomuus. Valitettavasti Rantonen ei uskalla osallistua juhlintaan huimauksen takia. Hän haavoittui Pilppulassa 29.2.1940. Usein muistelen ja murehdin kaatuneita aseveljiä. Se on suuri loukkaus myös sotaa käynyttä sukupolvea kohtaan, joka puolusti tämän maan itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä. Tauno iloitsee siitä, että vaikka vaimo on sairas ja terveyskeskuksessa, hoitajat pitävät hänestä hyvää huolta. Poliitikot unohtavat, mitä tuli luvatuksi, mutta minä en. Muistutan, että Suomi oli ainut maa maailmassa, joka maksoi sotakorvauksensa. Tikkanen pitää erittäin merkityksellisenä sitä, että hän saa vielä yli 100-vuotiaana nähdä Suomen lipun hulmuavan oman kotinsa salossa. Tikkasen mielestä ”edusmiesten” tulisi näyttää esimerkkiä. – Se on merkki siitä, että itsenäisyyttä on vielä jonkin verran jäljellä. Iloitsen siitä, että puolisoni kävi aikanaan käsityökoulun. TOINEN tärkeä kohokohta Tauno Tikkasen elämässä oli rauhantulo. Junamatka on pitkä, enkä ole matkustanut junalla vuosiin, Rantonen sanoo ja aikoo katsoa Linnan juhlat omassa olohuoneessaan televisiosta yhdessä Lean kanssa. – Hän oli ennen muuta rauhan mies, kiteyttää Tikkanen. Tikkanen sanoo kunnioittavansa kaikkia niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät ja pitävät huolta läheisistään ja tekevät työtä rauhan säilyttämisen hyväksi. – Hiukan huolettaa, erityisesti yhteiskunnan velkaantuminen. Kävi mielessä, ettei tästä selvitä, mutta niin ei passannut ajatella, oli oltava siellä, mihin käskettiin ja pysyä siellä. Se on häpeäksi päätöksentekijöille. Kyllä tässä ajassa oppii toisen tuntemaan, sanoo Tauno ja ottaa Marttaansa kädestä kiinni. Kotiin Lapinsaloon pääsy tuntui hyvältä marraskuussa 1944. Sitä sopii yrittää jokaisen. Holtitonta menoa, sitä en voi antaa anteeksi. Puuttuu Kekkosen kaltaisia ”yhteisten asioitten osaajia”. Isä oli myös vapaussodassa Tampereella ja Viipurissa. Heillä ei tunnu olevan riittävästi taitoakaan ratkaista asioita yhteiseksi hyväksi. tunnen, että sinne on turha lähteä haparoimaan. Kersantti Tikkanen käveli Rukajärveltä kotiin jalan, 462 kilometriä. Yhteensä neljä vuotta, yhdeksän kuukautta ja 28 päivää.. – Jos kutsu olisi tullut vuosi sitten, olisi menty juhliin kiljuen
Ainakin tällä hetkellä se näyttää olevan ainut tapa, jolla tuottajahintaa voi saada paremmaksi, vaikka se lisää paljon työtä ja vaatii tuottajilta markkinaosaamista. Näitä pohdin päivittäin, Heikkinen jatkaa. Suurosen mallisto on iloinen, erikoinen, värikäs ja lämmin naisille, joiden ei tarvitse olla pitkiä ja laihoja. Kotimainen tuotanto ja tuottajat tulee pitää voimissaan seuraavatkin 100 vuotta, jotta voimme joka päivä nauttia varmasti turvallisesta ruuasta. Kasvi-, puuja eläinaiheet, pohjoisen mystiikka, metsäläisyys, kansanperinne ja skandinaavinen selkeys sekä itämainen runsaskuvioisuus ovat Suurosen sielunmaiseman estetiikkaa. Siksi joskus pelkään, että jakavatko uudet sukupolvet nämä arvot, jos todellisesta niukkuudesta ja sodasta ei ole omia kokemuksia. TULEVAISUUTTA on mahdoton ennustaa, mutta on varmaa, että ihmiset syövät joka päivä. MTK on ollut aktiivisesti mukana toiminnassa, jotta saamme tuotteillemme korkeampaa hintaa, vaikka viemällä tuotteita muille markkinoille. Sekä se, että löydetäänkö oikeat toimenpiteet pysäyttää pitkään jatkunut kansalaisten jakautuminen hyvinvoiviin ja syrjäytyviin ja miten saadaan vahvistetuksi kaikkien ihmisten ja puolueiden ymmärrystä, että maaseutu ja kaupungit tarvitsevat toisiaan. Toivon, että erityisesti tänä vuonna juhlan uutisoinnin keskiöön nostetaan sotiemme veteraanit ja lotat, Heikkinen toteaa. Hän tekee vaatteita villakankaasta, pellavasta ja puuvillasta. HEIKKINEN nousi lokakuussa valtakunnan median ostikoihin, kun hän antoi omilla Facebooksivuillaan suorapuheista kritiikkiä kokoomuksen toiminnalle sosiaalija terveydenhuollon valinnanvapautta koskevissa neuvotteluissa. 13 Keskiviikko 29. Saavutettu tuotantotaso tulee vähintäänkin säilyttää tuleville sukupolville investoimalla edelleenkin tuotannon kehittämiseksi. Yksittäiset uutiset maataloustuotannossa tapahtuneista virheistä nousevat lööppiotsikoihin ja somen kanaviin todella nopeasti. Nuoria tulee kannustaa kouluttautumaan maatalousalalle ja auttaa heitä yrittäjätaipaleen alussa kaikin kainoin. TUOMO TIKKANEN TUOMO TIKKANEN Kirjoittaja on MTK-Kiuruveden yhdistyksen sihteeri MTK – 100 vuotta kasvua ” Juhlavuoden teemana on ammattiylpeys ja yhdessä tekeminen. KOTIALBUMI Hannakaisa Heikkisellä oli myös viime vuonna Minna Suurosen suunnittelema värikäs puku. JAANA SELANDER nen maalmansa on luonnonläheinen. Ainoa rajaukseni oli värimaailma: sinistä ja valkoista tänä suurena juhlavuotena, Heikkinen linjaa. Omaa juhlatunnelmaa Heikkisellä varjostavat monet arkiset kansanedustajan huolet, kuten monen viljelijäkodin talousongelmat sateisen syksyn jälkeen. – Meillä on myös samanlainen näkemys. Miten itse toiminnallani voin vaikuttaa näihin asioihin eheyttävästi. Osaa näistä voi pitää tarkoitushakuisina osatotuuksina, joissa on nostettu vain yksi näkemys asioista otsikoihin. Puhtaista korkealaatuisista raaka-aineista valmisteuista tuotteista tulee saada bulkkituotteita korkeampi hinta, eikä niitä tule halpuuttaa. Heikkinen astelee Linnaan miehensä Harri Kärkkäisen kanssa. JUHLAVUODEN teemana on ammattiylpeys ja yhdessä tekeminen, jolla on positiivinen vaikutus jäsenkunnan jaksamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Suomea ovat rakentaneet sukupolvet, jotka eivät ole vieroksuneet työtä ja ovat ymmärtäneet sopimisen tärkeyden. Minna Suuronen vaikuttaa Kuopiossa, hän rakastaa värejä ja häLINNAN JUHLA Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) tilasi itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaan puvun kuopiolaiselta vaatesuunnittelija Minna Suuroselta. marraskuuta 2017 Satavuotisjuhlan kunniaksi uusi mekko Heikkiselle JUHLAMEKON suunnittelussa Hannakaisa Heikkinen tukeutui tänäkin vuonna kuopiolaiseen Minna Suuroseen, koska kiireisellä kansanedustajalla ei ole aikaa sovittamiseen. Tässä kuluttajatyössä avoimuudella ja yhteisellä tiedottamisella on todella suuri merkitys. Yhteisesti olemme vahvoja ja voimme olla ammattiylpeitä meidän huippukorkealaatuisista maataloustuotteista. Vuonna 2007 Linnan juhlissa Heikkisellä oli vihreäsävyinen puku. Heikkinen miettii. KIURUVEDELLÄ on voimakasta maataloustuotantoa muun muassa maidon ja naudanlihan osalla. KANSANEDUSTAJA Hannakaisa Heikkinen tuntee suurta kiitollisuuta, että hän saa osallistua itsenäisyyspäivän juhlaan Presidentin linnassa. HEIKKINEN kuitenkin muistuttaa, että Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman paras paikka asua. Heikkinen kirjoitti: ”Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä…” Heikkinen on sosiaalija terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja. – Kun juhlimme 100 vuoden itsenäisyyttämme, tulen varmasti muistamaan tämän juhlan erityisluonteen lopun elämääni. Ne kaikki ovat asioita, jotka näkyvät ja voimistuvat elämän eri sektoreilla. LINNAN juhliin Hannakaisa Heikkinen osallistuu miehensä Harri Kärkkäisen kanssa. Toinen tapa on pidemmälle jalostetut erikoistuotteet, jota työtä muun muassa Valio on tehnyt hyvällä menestyksellä. S uomen ohella MTK juhlii myös sataa vuottaan. UUDEN puvun Heikkinen teettää tänä vuonna Linnan juhlaan juhlan erityislaatuisuuden vuoksi. – Pukuni on sinivalkoinen ja sen tekee viime vuoden tapaan savolainen suunnittelija Minna Suuronen. Tuolloin laadittujen sääntöjen mukaan tuottajajärjestön tuli ”valvoa maataloustuottajain etuja yhteiskuntataloudellisella ja kunnallisella alalla, sovitella maataloudessa sattuvia työriitoja sekä edistää sellaisten parannusten aikaansaamista maataloustyöväen oloihin, että se tuntee elinehtonsa turvatuksi ja viihtyy ammatissaan”. Menestystä maalle!. – Juhlistamme itsenäisyyspäivää ja harvinaista yhteistä vapaapäivää käymällä yhdessä katsomassa uuden Tuntemattoman sotilaan päivällä ennen Linnan juhliin lähtöä. Maataloustuottajain Keskusliitto perustettiin maanviljelijöiden suuressa helluntaikokouksessa 28.–29.5.1917 Helsingissä. TÄMÄN päivän nopean tiedottamisen ja somen aikana maataloustuotteisiin liittyvät tapahtumat ja uudet ruokatrendit nousevat nopeasti ”uutisiksi”. Suurosen mallisto ei ole trendimallisto, vaan se on vaihtoehto suurille vaatemerkeille, käsin tehty ja lähellä tuotettu. Suurin osa näistä tehtävistä on yhä ajankohtaisia, työriitojen sijaan edunvalvontaa tarvitaan enemmän markkinaedunvalvonnassa, epäreilujen kauppatapojen ja sopimuksien kanssa. TULEVAISUUDESSA tälle edunvalvonnalle voi olla entistä enemmän tarvetta markkinoiden muuttuessa keskitetystä perustuotannosta, erikoistuotteiden tuotantoon ja markkinointiin. Tällöin voi monille syntyä väärä kuva suomalaisesta tuotannosta, jota on todella vaikea saada oikaistua. – Huolenaiheenani on niin ikään lisääntyvä vastakkainasettelu, itsekkyys ja kyvyttömyys ymmärtää ja asettua toisen asemaan. Yhteenkuuluvuuden tunne ja yhdessä tekeminen auttaa jaksamaan monia ulkoa tulevia paineita ja sääntelyä vastaan. Suomen puhdas maaperä, ilmasto ja vesi yhdessä korkealaatuisen tuotannon kanssa ovat tulevaisuudessa yhä korkeammassa arvossa. – Kansainvälisesti verrattuna olemme osanneet hoitaa yhteiskuntaamme hyvin ja rakentavasti. Presidenttinä oli Tarja Halonen
SUOMA PÖNTINEN Suomen luonto ja se, että meillä vielä täällä on rauha. ELLI KÄRKKÄINEN Parasta ovat rauha, luonto ja marjametsät. Suomessa pidetään ihmisistä huolta. OUTI TUORILAINEN Suomessa parasta on puhdas ilmasto. ANNA SIPONEN Metsässä oleva maja ja lumikasoissa hyppiminen. Kysyimme sadalta kiuruvetiseltä, mikä heidän mielestään on parasta 100-vuotiaassa Suomessa. PEKKA LAAKSO Itsenäisyys ja meillä on hyvä terveydenhuolto. GALLUP Päätoimittaja Jaana Selanderin (kuvassa) mielestä parasta 100-vuotiaassa Suomessa on sananvapaus. teksti ja kuvat JAANA SELANDER, ANU LAITINEN, TIINA KILVENSALMI TAISTO FORSS Turvallisuus, rauhallisuus, puhdas ilma ja luonto lähellä. REETTA KÖNÖNEN Rauha, vapaus ja vuodenajat. MARTTA KÄRKKÄINEN Hyvä hallitus, rauha ja terveys. KYLLIKKI PARTANEN Rauha ja vapaus elää ja olla. HEIDI WAARNA Puhdas luonto ja hyvä terveydenhuolto. EIJA HURSKAINEN Vapaus ja itsenäisyys, puhdas luonto ja sen moninaisuus. PIRJO KAMAJA Oikeudenmukaisuuteen perustuva yhteiskuntajärjestelmä. marraskuuta 2017 Parasta Suomessa. Tasaarvoinen koulutus. AUNE PENNANEN Rauha ja hyvinvointi. MIRKKA KNUUTINEN Puhtaus, rauha ja mahdollisuus asua väljästi maalla. TUOMO TIKKA Luonto, vuodenajat, mukavat ja luotettava immeiset. MANDI KÄRKKÄINEN Suomi on turvallinen maa ja täällä on hyvät olosuhteet. MICAELA RATINEN Parasta Suomessa ovat luonto, järvet ja metsät. AATU KULHOMAKI Suomessa parasta on se, että on turvallista. LAURI LÄMSÄ Rauha, metsä, luonto ja joulupukki. SANNA SIPONEN Kiireettömyys, järvet ja hiljaisuus. IRMA PESONEN Vapaus, maaseudun rauha ja puhdas ilma. NIINA KÄRKKÄINEN Suomen kesässä on ihania lavatansseja. JAANA AUTIO Itsenäisyys, turvallisuus, puhdas luonto ja eri vuodenajat. ARTO TAPANINEN Suomessa ovat parasta itsenäisyys ja luonto. KRISTA KATAJAINEN Puhtaan luonnon tuoma rauha ja turva. ULLA-SISKO JAUHIAINEN Ihmiset, jotka auttavat toisiaan, etsien onnea ja hyvää. Suomi100 SAANA JAUHIAINEN Suomessa on parasta kaverit, vuodenajat ja koulu.. TAPIO PIETIKÄINEN Itsenäinen Suomi, luonto ja kohtuullinen sosiaaliturva. MIKKO KEMPPAINEN Parasta Suomessa on kaunis luonto ja puhdas ruoka. JOUKO KOKKONEN Euroopan köyhimmästä nousu vauraaksi valtioksi. JARI RUOTSALAINEN Itsenäinen Suomi. JANI NYKÄNEN Itsenäisyys ja turvallista asua Suomessa. JOULUPUKKI Kiirettömyys, iloiset lapset ja joulumielellä liikkuvat aikuiset. ANNI KULHOMÄKI Vapaus, turvallisuus ja puhtaus. SUVI NYKÄNEN Vapaus toteuttaa itseään, miten haluaa. IIVO LÄMSÄ Joulu, kesä ja uiminen. SENNI HYVÖNEN Puhdas luonto ja vahva suomalainen identiteetti. Täällä on hyvä elää ja olla. Esimerkiksi tämän sivun haastateltavien vastauksia ei ole sensuroitu. MARTTI PESONEN Kehittynyt valtio ja hyvät palvelut. Isoon maahan mahtuu paljon kaikkea. 14 Keskiviikko 29. HEINI LILJA Parasta on se, että täällä on kaikki hyvin. INKA LÄMSÄ Koulu, talvi ja kesä. JUHANI PARTANEN Puhdas luonto ja vapaa Suomi. HELENA TURUNEN Itsenäisyys, vapaus ja turvallisuus. MARIANNA GROF Monimuotoisuus. KAISA KÄMÄRÄINEN Meillä on hyvä terveydenhuolto. MAARIT KNUUTINEN Kaunis luonto ja vuodenaikojen vaihtelut
TUULA ILVONEN Parasta: sain elämän, isä palasi sodasta kotiin. ANITTA PÖLKKI Puhdas, kaunis luonto sinisine järvineen ja vihreine metsineen. SINI TIKKANEN Vapaa Suomi, saan asua maalla ja tuottaa ruokaa. Toimeentuloturva kaikilla. VILI KÄRKKÄINEN Talvi, on lunta ja ulkona on kaunista. MIRJAMI HATTUNEN Turvallinen, vaikka ei enää lintukoto ja tasa-arvoinen maa. ARJA LAUKKANEN Puhdas luonto ja neljä vuodenaikaa ovat parasta.. Ystävät ovat myös parasta. EEVA PELTOLA Luonto, tasa-arvo, koulutus ja turvallisuus. Vuodenajat. SANNA TIKKANEN Lapsi ja lapsuus. AATU HYVÄRINEN Onneksi rauha on säilynyt Suomen maassa. MAIJA TENHUNEN Luonto, järvet ja ykkösenä sananvapaus tietenkin. HELI KANANEN Parasta on tyttöjen ja naisten vapaus kouluttautua. MARJA PARTANEN Itsenäisyys, rauha, luonto, puhtaus, rakas oma kotimaa. Sekä luonto. OSKARI KÄRKKÄINEN Jääkiekon pelaaminen on Suomessa ihan parasta. HEIDI JULKUNEN Itsenäisyys ja se, että Suomi on hyvinvointivaltio. ELVI RÄISÄNEN Suomen itsenäisyys ja terveydenhuolto. ESKO HUTTUNEN Luonto, jokamiehen oikeudet, vapaus ja rauha. REETTA HYVÄRINEN Järvet ja metsät. AILI VÄISÄNEN Tärkeintä on, että pysymme kiinni esiisäin Jumalassa. Luontoa arvostan ja kunnioitan. HILKKA AUVINEN Rauha, uskonnonvapaus, itsenäisyys. Naisen asema ja koulutus. IRJA HAPPONEN Vapaus, sananvapaus, koulutus ja luonto. AHTI SIPONEN Suomi on hyvä maa elää asua ja yrittää! Emme anna periksi. TARJA RYTKÖNEN Vapaus, tasavertaisuus ja upea puhdas luonto. Tärkeä ja joustavaperheelle. ANJA RATINEN Vapaus ja ihana luonto sekä kanssaihmiset. Sosiaaliturva ja terveydenhuolto. marraskuuta 2017 ARJA PENTIKÄINEN Puhdas luonto, turvallisuus, vapaus ja ilmainen koulutus. MIRVA MYKKÄNEN Kaunis luonto, turvallisuus ja vapaus päättää omasta elämästä. Lapsissa on kansankunnan toivo. IRJA TIKKA Vapaus on kalleinta rakkaassa isänmaassamme! JOONAS LAURILA Suomessa saa opiskella ilmaiseksi. HELGA TENHUNEN Itsemäärämisoikeus ja saamme olla vapaassa Suomessa. Turvallisuus ja koulutus. JOUNI TOPPI Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys, siitä piti taistella. AAPO FALCK Vapaus ilmaista itseään ja olla sellainen kuin tahtoo. ELISA HUTTUNEN Vanhempainvapaa. SILJA RUOTSALAINEN Itsenäinen ja turvallinen maa. TUIJA KASTARI Ihmisten tasaarvoisuus ja oikeus terveydenhuoltoon. PAULI RÄISÄNEN Vapaus, saa liikkua ja olla vapaasti sekä koulutus. JUHA TOSSAVAINEN Suomen itsenäisyys ja kaunis luonto. IRJA TOSSAVAINEN Hyvä maa asua. PIRJO LIND Puhdas luonto ja jokamiehenoikeudet. ANNIINA YLITALO Suomessa parasta ovat puhtaus ja turvallisuus. HELENA PIIPPO Rauha ja turvallisuus. MOHAMMED QASEEM Kesä on paras, kun on lämmintä ja kaunista. TARJA RUOTSALAINEN Itsenäisyys, vapaus, oma kieli sekä sosiaaliturva. ANNELI REMES Koulutus, turvallisuus ja puhtaus. MARJA LEHTOLA Parasta on luonto, lähiruoka ja vapaus olla oma itsensä. VUOKKO KÄRKKÄINEN Suomessa parasta on itsenäisyys. LINDA HYYTIÄINEN Vapaus, koulutus, tasa-arvo. AATU ELOVAARA Koulutusjärjestelmä on Suomessa kaikkein parasta. MAIJA KORPELA Puhdas luonto, vesi ja ilma. ANNE MANSIKKALA Luonto, kirjasto ja hyvä terveydenhuolto. EINO ERIMAA Suomessa parasta on itsenäisyys. VESA PÖLKKI Vuodenajat ovat Suomessa parasta. 15 Keskiviikko 29. TAINA TASKINEN Korkeatasoinen, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä. ANNELI WAARNA Itsenäisyys. KATARIINA PEKKALA Puhdas, luonto, puhdas ruoka ja puhdas vesi ja ilma. RAILI KÄRKKÄINEN Luonto, puhdas ilma ja vesi
– Hyvä ihme, sehän on ihana asia, että meillä on tämä maa. Ahvenanmaan lippu otetaan viralliseen käyttöön. 1977 Kauppalat muutettiin kaupungeiksi.. Joka syksy veimme kouluun viisi litraa kotona poimittuja puolukoita, Aino kertoi silmät loistaen. 1954 1949 Suomen Rauhanpuolustus perustetaan. marraskuuta 2017 koululaiset LUUPUVEDEN koulun oppilaiden tekemä puinen aikajana on niin pitkä, että siinä on monta saranaa. Oppilaat ottivat kuvia Suomi100-näyttelystä vanhemmilleen, jotka eivät päässeet avoimien ovien -päivään. Hän katsoi, ovatko kätemme puhtaat ja kynnet leikattu, Aino Rajakangas kertoi. Minusta tuli koulussa niin hyvä hiihtäjä, että päihitin pojatkin hiihtokisoissa. Näyttely koottiin lasten ja koulun henkilökunnan tuomista vanhoista esineistä. Äidilläni oli koko ajan huoli, milloin suruviesti tulee. TIINA KILVENSALMI Aikajana sodista jääkiekon huipulle pulpetille. MITÄ Suomen itsenäisyys merkitsee 9-vuotiaalle Veeti Rajakankaalle. Esikoululainen, 6-vuotias Elsa Lähderinne, tuli maanantaina kouluun mummunsa vanha huivi päässä. Minullakin oli pitkät villasukat ja hame päällä, Aino muistelee. Opettaja sanoi, että niistä tehdään jauhoja marjapuuroon. – Hiihdin keskustaan kouluun Rantakylästä. Viimeinen vuosikymmen Suomen historiassa näyttää paljon valoisammalle, kun aikajanalla on mainittu Britney Spearsin esiintyminen Suomessa vuonna 2009 ja jääkiekon MM-kulta vuonna 2011. Ainon koulurepussa kulkivat myös maitopullo ja leipää, koulu tarjosi keittoa. Värikirjon joukossa Suomen sodat ovat pelkkää mustaa massaa. 12.6. 1968 1962 Urho Kekkonen valitaan uudelleen presidentiksi. Kolmasluokkalainen Veeti Rajakangas esitteli isällensä Keijo Rajakankaalle ja mummullensa Aino Rajakankaalle Suomi100näyttelyä koulun avoimien ovien päivässä. Opettaja Tiina Strömberg tutustutti oppilaita vanhojen esineiden maailmaan. 1945 1939-1945 24.8. 1922 1917 Eduskunta hyväksyi valtalain. Varusteet oli aika erilaiset kuin nykyään. Oppilaat eivät välttämättä istu pulpeteissa vaan koulussa on monipuolisia työskentelytiloja teatterikatsomoineen ja löhöilynurkkineen. Ainolle Suomen itsenäisyys on kaikki kaikessa. NÄYTTELY Veeti Rajakangas esitteli isällensä Keijo Rajakankaalle ja mummulensa Aino Rajakankaalle Luupuveden koulun Suomi100-näyttelyä. – Muistan, kun Puolakan pellolta kerättiin viljan tähkiä säkkeihin. Helsingin Olympiastadion vihitään käyttöön. Esikoululainen, 6-vuotias Elsa Lähderinne, esitteli vanhoja koulukirjoja pikkuveljelleen 4-vuotiaalle Paavolle. Luupuveden uusi koulu on Kiuruveden modernein koulu. 16 Keskiviikko 29. Luupuveden koulun teemaviikko alkoi vanhanajan koulutunnelmissa, kun kaikki oppilaat pukeutuivat vanhoihin vaatteisiin. Mutta paljon on sankarihautausmaalle kaatuneita haudattu. Eduskunta hyväksyy peruskoululain. Aino-mummu kertoi omista koulumuistoistaan syödessään koululaisten tekemiä karjalanpiirakoita. 1938 1928 Suomen jääkiekkoliitto perustetaan 20.1. Kun lapsena näimme, että isä palasi rintamalta, oli lapsikatras heti hänen ympärillään manttelista vetämässä. yhden vuorokauden aikana syntyi 459 lasta. Tällä viikolla pääsimme tutustumaan vanhoihin tavaroihin, leipomaan karjalanpiirakoita ja tutkimaan historiaa eri tehtävien kautta, Veeti kertoi. – Itsenäisyys on hieno asia, mutta en ole elänyt niin pitkään, että tietäisin paljon Suomen historiasta. Aada Julkunen pukeutuu silloin edesmenneen isomummunsa, rintamalotta Irja Konosen, lottapukuun. MAANANTAINA Suomen juhlavuosi huipentuu Luupuvedellä nuorisoseuran talossa järjestettävään itsenäisyyspäivän iltajuhlaan. Hän näytti, kuinka kaulauslaudalla suoristettiin lakanat ja kertoi lapsille pula-ajan ostokorteista, joilla säännösteltiin tavaraa. Kaikki alkaa Suomen itsenäistymisestä vuonna 1917. – Minä muistan, kun opettaja pyysi joka aamu laittamaan kädet SUOMI100-VIIKKO Luupuveden koulussa vietettiin viime viikko Suomi100-hengessä. Tällä viikolla koulussa valmistaudutaan juhlaan. – Tuntuu hyvälle pukea lottapuku päälle, kun se on joskus ollut Irjan päällä, Aada kertoo katsoessaan Suomi100-näyttelyssä esillä ollutta lottapuvun käsinauhaa. Kun katsoo Suomen aikajanaa oppilaiden silmin, huomaa kuinka värikkäät Suomen sata vuotta ovat olleet. Isänikin oli sodassa, mutta selvisi sieltä. Salamurha, jossa Heikki Ritavuori murhattiin. Viikko huipentui juhlanäyttelyyn, jossa esiteltiin Suomen historiaa vanhojen esineiden ja oppilaiden tekemien töiden kautta
Muiniekka kannusti oppilaita tekemään aloitteita ja esityksiä kaupungin päättäjille sekä lähtemään mukaan nuorisovaltuustoon. Muumimaailma avataan Naantalissa. Minulla on se vieläkin tallessa. Kiuruveden kaupunginjohtajana hän aloitti vuonna 2013. Siinä yhdistyivät historia, maantieto, äidinkieli, kuvaamataito, puutyöt, käsityöt ja muut kouluaineet. Noora Pajari kertoi, että hän oli aikanaan Kangasalan nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja tykkäsi hommasta, myös he tekivät aloitteita skeittija koirapuistosta. Kysymykseen, miksi Muiniekka halusi kaupunginjohtajaksi, vastasi hän, että tehtävään pitää olla halua, mutta myös taitoa ja osaamista, koska se on ”hyppy häränsilmään”. – Kaupunginjohtaja on monessa mukana. LUUKAS HYYTIÄINEN sanoi kyllä voivansa ajatella kaupunginjohtajan ammattia tulevaksi työkseen, mutta vain ajatella tässä vaiheessa, sillä kaupunginjohtajalla tuntuu olevan ”aika paljon vastuuta ja työtä”. Oli mielenkiintoista kuunnella, kuinka koululla vierailleet ihmiset kertoivat myös tarinoita esineistä ja niiden käyttötarkoituksista. Luupuveden koulussa ja varmasti muissakin kouluissa Suomen 100-vuotista taivalta oli lähestytty luovasti ja ennen kaikkea värikkään iloisesti. Opettaja Anne-Minna Auvinen selvensi, että kokouksessa käsiteltiin muun muassa tuloveroprosenttia, eli sitä, kuinka paljon vanhemmat maksavat kaupungin palveluista. TIINA KILVENSALMI KOMMENTTI TIINA KILVENSALMI 1993 1987 Kirkot hyväksyvät naispappeuden. Jarmo Muiniekka kysyi oppilailta, kuinka moni on ylipäätään käynyt aikaisemmin kaupungintalossa. Aikajana sodista jääkiekon huipulle OLI ilo käydä Luupuveden koulun Suomi100-näyttelyssä. Luukas Hyytiäinen ilmoittikin, että he aikovat tehdä kaupungille aloitteen pesäpallokentästä, sellaista ei vielä ole Kiuruvedellä. Mutta, kun kaupunginjohtaja tiedusteli, kuinka moni on vieraillut kirjastossa, jokainen käsi nousi pystyyn. – Mutta tulkaa opiskelujen jälkeen tekemään töitä Kiuruvedelle, viestitti Muiniekka. Kaupunginjohtaja antaa myös kasvot kunnalle. Hänellä on sormet pelissä melkein joka asiassa. Vain muutama käsi nousi. Luovuus näkyy Luupuvedellä Näyttely esiteltiin myös vanhemmille ja kotiväki oli saanut osallistua näyttelyn rakentamiseen laittamalla lapsen koulureppuun vanhoja esineitä. Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka sanoi olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. kaupunginsihteeri Noora Pajari kertoivat valtuuston ja hallituksen roolijaosta sekä viranhaltijoiden ja kunnan tehtävistä. Kuka keksikään tehdä Suomi-pelin perinteisen Afrikan Tähti -pelin tyyliin. Luukakselta kaupunginjohtaminen kävi ihan luontevasti. Esimerkiksi nuoren ihmisen tekemä aloite koirapuistosta on saanut tulevassa talousarviossa määrärahan. Luulen, että se lennokki lentäisikin vielä, puheli Muiniekka. Pajari näytti koululaisille kaupunginvaltuuston esityslistaa ja kertoi, että näistä asioista viime kokouksessa päätettiin. Ainakin hän osasi ottaa heti tärkeän ilmeen ja kaverit komppasivat pöydän toisella puolella. Luukakselle ja muille kuutosluokkalaisille kävi selväksi vierailulla Kiuruveden kaupungintaloon, miten kunnallinen päätöksenteko toimii ja mitä kaupunginjohtajan ja kaupunginsihteerin toimenkuvaan kuuluu. marraskuuta 2017 Luukas ”häränsilmässä” JAANA SELANDER KAUPUNGINJOHTAJAN huoneessa Luukas Hyytiäinen pääsi kokeilemaan, miltä tuntuu istua Jarmo Muiniekan tuolissa. 2017 Suomi täyttää 100 vuotta.. Kunnasta saatiin hyvä kuva, kun kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka ja vs. Jarmo Muiniekka kertoi koululaisille itsestään sen verran, että hänen juurensa ovat isän kautta Suistamolla ja että hän meni Honkarannan kouluun jo 6-vuotiaana. 2011 2009 Yhdysvaltalainen poplaulaja Britney Spears esiintyy Suomessa. – Kävin kerhossa, jossa tehtiin lennokki. Luovuus oli päässyt valloilleen, kun oppilaat olivat tehneet puisen aikajanan saranoilla ja virkanneet Suomen kartan, johon Kiuruvesi oli merkitty huopasydämellä. Kuutosluokkalaiset opiskelevat toista vuotta yhteiskuntaoppia ja nyt teemana oli kunta. Muiniekka kannusti myös koululaisia kuuntelemaan sydämen ääntään ja toteuttamaan haaveitaan. Muiniekka vastasi Kiuruveden tulevaisuutta koskevaan kysymykseen, että Kiuruvesi on elinvoimainen kunta pitkälle 2020–2030-luvuille ja siitäkin eteenpäin. Esimerkiksi sosiaalija terveydenhuollon puolelle nousee uutta yrittäjyyttä, Muiniekka totesi. Muiniekka myös paljasti olleensa aina kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja siksi hän hakeutui lukemaan yhteiskuntatieteitä ja sosionomiaa Jyväskylän yliopistoon. Kaupunginjohtajalle se on hyvän virantoimituksen edellytys sekä akateeminen koulutus. Suomi voitti jääkiekon MMkullan toisen kerran. 17 Keskiviikko 29. – Meidän pitää keskittyä omiin vahvuuksiimme ja joka päivä tehdä töitä kunnan kehittämisen eteen, uusia toimialoja varmasti löytyy. Minuun voi ottaa yhteyttä vaikka kaupan kassajonossa, sanoi Muiniekka. Muiniekka sanoi tykkäävänsä työstään, koska siinä saa olla lähellä ihmisten arkea. JAANA SELANDER PÄÄTÖKSENTEKO Nivan koulun 6 C-luokkalainen, Luukas Hyytiäinen, istahti kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan tuoliin ja sai kuvitella hetken hallitsevansa Kiuruveden kaupunkia
Hän paneutui maaherran työhön entistä tarmokkaammin, oman terveytensä hinnalla, Kirsi Pehkonen valottaa. Hänen varsinainen ammattinsa oli Kuopion maanviljelysseuran sihteeri ja konsulentti. fakta ITSENÄISYYSSENAATTI täysistunnossa 1917. – Kulunut vuosi on ollut yllättävä ja antoisa, itsenäisyyssenaattisukujen välille syntynyt uusi yhteys on tuonut paljon mielenkiintoisia tuttavuuksia ja tilaisuuksia tähän vuoteen, Kirsi Pehkonen kertoo. Kirsi Pehkosen ukki oli Johan Basilius Pehkonen ja isoukki Jaakko Wilhelm Pehkonen, jonka veli oli siis Eero Yrjö Pehkonen, yksi Suomen itsenäisyyssenaattoreista. Rauha-mummu ei koskaan unohtanut apua, jonka hädän hetkellä sai. päivänä joulukuuta. Svinhufvud. Rauha jäi yksin kahden pienen pojan kanssa, ilman toimeentuloa. Isänisäni Pasi, Eeron veljenpoika, joutui sodan lopulla Oulussa henkirikoksen uhriksi taksinkuljettajan työssään. joulukuuta 1917 Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. E. N. W. Erityisen iloinen hän on siitä, että Kuopion kaupunki on noteerannut kuopiolaisen kansanedustaja Itsenäisyyssenaatin sukua PEHKOSET Kiuruvetisen Jaakko Pehkosen ukin veli, E. Hän vaikutti myös osuuskuntatoiminnan syntyyn eri puolilla Suomea. – Synnyinkodin pihapiirissä AlaTemmeksellä on Pehkosen muistomerkki ja nyt itsenäisyyden juhlavuonna istutettu kuusi. Pehkosella oli koko työuransa ajan runsaasti luottamustoimia maatalouden ja teollisuuden aloilla ja muun muassa Suomen Punaisessa Ristissä. Juhlatilaisuus on Helsingin Säätytalossa. Y. Svinhufvudin senaatti antoi esityksen 4. Joulukuussa 1948 Pehkonen erosi maaherran virasta terveydellisistä syistä. Louhivuori. Louhivuori, Heikki Renvall, E. E. Pehkonen valittiin Maalaisliiton kansanedustajaksi Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä 1914 ja 1917 ja sitä tietä Svinhufudin senaatin maataloustoimikunnan apulaispäälliköksi. Sairasvuoteelleen Eero Pehkonen sai tiedon presidentti Paasikiven hänelle myöntämästä harvinaisesta valtioneuvoksen arvosta. Nykyisin seura tunnetaan nimellä ProAgria Pohjois-Savo. Vuonna 1907 Pehkonen siirtyi Kuopion maanviljelysseuraan. Perheen ainoaksi jäänyt lapsi Ossi syntyi 1912. Vuonna 1925 Pehkonen siirtyi Oulun läänin maaherraksi. Opettaja, kirjailija Kirsi Pehkonen. joulukuuta 1917. – Tiukkaa oli, mutta pieni perhe selviytyi. Pehkonen, oli mukana itsenäisyyssenaatissa vuonna 1917. 1917 ja senaattori E. Muut senaattorit olivat Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén, Alexander Frey, Kyösti Kallio, O. Juhlassa kuullaan valtiovallan tervehdys ja professori Martti Häikiön juhlaesitelmä Suomen itsenäistymisen kohtalonhetkistä. Pehkonen oli tuota itsenäisyysjulistusta allekirjoittamassa yhdessä kymmenen muun senaattorin kanssa. Tasavaltalaisena hän vastusti monarkiaaikeita. Maanviljelysseurassa työskenteli rahastonhoitajana ja myöhemmin toimistosihteerinä neiti Saimi Koski. Pehkosen ja siitä osoituksena Pehkosen kunniaksi liputetaan toukokuussa ja muistolaatta paljastetaan 4. Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén, E. Pehkonen erosi senaatista 1918 valtiomuotokiistan vuoksi: tasavaltalaisena hän vastusti monarkia-aikeita. Monissa yhteisöissä hänen kädenjälkensä yhä vaikuttaa. Itsenäisyysjulistusta allekirjoittaessaan Pehkonen oli vain 35-vuotias, viisivuotiaan pojan isä. Pehkonen erosi senaatista 1918 valtiomuotokiistan vuoksi. marraskuuta 2017 SUOMEN itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettävään sukutapaaamiseen lauantaina 2. W. Raadin puheenjohtajana on toiminut rouva Jenni Haukio. Hänestä tuli Eero Yrjö Pehkosen vaimo 1911. En tiedä, olisiko perhettämme olemassa ilman hänen apuaan. Setälä ja Onni Talas sekä puheenjohtajana toiminut P. Kirsi Pehkonen ” JAANA SELANDER Eläkeläinen Jaakko Pehkonen. Pehkonen seurasi alan uusinta tietoa muun muassa opintomatkoilla Pohjoismaissa ja kirjoitti lukuisia lehtiartikkeleita. Y. > Eero Yrjö Pehkonen (1882–1949): Yksi itsenäisyyssenaattoreista, valittiin eduskuntaan 1914 ja 1917 Maalaisliiton listalta, Kuopion läänin vaalipiiristä, itsenäisyysenaatissa maataloustoimikunnan apulaispäällikkö 1917–1918, maatalousministeri 1920–1921, Kuopion maanviljelysseuran sihteeri ja konsulentti 1907–1918, Jokioisten kartanon hoitokunnan jäsen ja toimitusjohtaja 1918–1925, Oulun maaherra 1925–1948, Maataloustuottajien keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 1929–1949, valtioneuvoksen arvonimi 1948, lukuisia luottamustoimia, vaimo Saimi ja poika Ossi (kuoli talvisodassa 1940).. Sukujen edustajat pääsevät tutustumaan myös valtioneuvoston juhlasaliin, joka on entisen senaatin rakennuksessa. Vain parin kuukauden kuluttua Eero Pehkosen elämä sammui, kolme päivää hautajaisten jälkeen menehtyi myös Saimi. Svinhufvud, Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey ja O. Vuodesta 1919 lähtien päivämäärää on juhlistettu Suomen itsenäisyyspäivänä. Perhe muutti Jokioisille, missä Eero Pehkonen toimi Jokioisten kartanon toimitusjohtajana. KIRJAILIJA, opettaja Kirsi Pehkonen on ollut senaattisukujen edustajana mukana 100visio-hankkeessa, joka on valinnut uuden, nuorten laatiman itsenäisyysjulistuksen. Maakuntaa kiertäessä hän ansaitsi maaseutuväen luottamuksen, mikä edesauttoi valintaa Suomen suuriruhtinaskunnan eduskuntaan. Setälä, P. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. Nyt Jaakko Pehkonen perheineen on kutsuttu itsenäisyyssenaatin sukutapaamiseen Helsinkiin lauantaina. Jokioisten kunnantalon näyttelytila on nimetty hänen mukaansa, Kirsi Pehkonen kertoo. PEHKOSEN elämäntyö vaikutti merkittävästi suomalaisten pienviljelijöiden elinoloihin ja arkeen, heräävään yritteliäisyyteen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen edistymiseen. – Rauha-mummu puhui meille lapsille pienestä pitäen Oulun läänin maaherra, valtioneuvos Pehkosesta kunnioittavasti. Hän toimeenpani torpparivapautuslakia, jota oli itse senaattorina valmistellut. Maanviljelysseuran, vuoden 1917 vuosikirjan mukaan Eero Pehkonen siirtyi Kuopiosta Maatalousseurojen Keskusliiton valtakunnallisen sihteerin tehtävään. 18 Keskiviikko 29. Y. Suoritettuaan agronomiopinnot Mustialan maanviljelysopistossa hän aloitti 1905 Peltosalmen maanviljelyskoulun opettajana Iisalmessa. – Ainoan pojan Ossin kaatuminen talvisodan viimeisinä päivinä oli vanhemmille kova isku, Eero ei toipunut siitä koskaan. Eero Pehkonen oli tuolloin Punaisen Ristin Oulun piirin johdossa ja järjesti Rauhalle työn piiritoimistossa konekirjoittajana. Pehkonen syntyi Limingan AlaTemmeksellä 1882. MILLAINEN mies Eero Yrjö Pehkonen oli. Pöydän ympärillä vasemmalta: E. – Oman isänpuoleisen suvun vaiheisiin on tullut tutustuttua aivan uudella tavalla ja koko Suomen valtion historia on avautunut syvällisemmin, Pehkonen sanoo. päivänä joulukuuta lähtee Jaakko Pehkosen tytär Kirsi Pehkonen yhdessä miehensä ja kolmen tyttärensä kanssa. N
Ensimmäisissä sisällissodan jälkeisissä valtiollisissa vaaleissa oli sosialistisen työväenpuolueen kannatus yli 36 prosenttia, kun sosialidemokraatit saivat vain 11 prosenttia äänistä. Kuitenkin sosialisteilla oli voimakas alakulttuuri, jota ylläpiti politiikan ohella yllä kulttuurija urheiluharrastus. Hän piti puheen riemuylioppilaiden eli 50 vuotta sitten Kiuruveden lukiosta valmistuneiden puolesta. Venäjään kuuluva suuriruhtinaskunta koki emämaassa tapahtuneet muutokset syvästi. Ståhlberg. Työväen keskuudessa osuustoiminta ja työväentalot olivat toiminnan keskuksia, ja ne vetivät väkeä enemmän kuin porvarillisella puolella. Onko niistä jotakin opittavaa. Sosialidemokraateilla, eikä kokoomuksella, ole historiallisesti ollut mainittavaa kannatusta alueella. TIIN A KIL VE N SA LM I. Bolsevikit lupasivat taktisista syistä Suomelle itsenäisyyden, mutta uskoivat sen jäävän lyhytikäiseksi. Viipurissa kaatui kaikkiaan 10 kiuruvetistä ja niistä ainakin puolet oli ammattien perusteella punaisia. Svinhufvudin johtaman itsenäisyyssenaatin valtuuskunnan vastaanotto Smolnassa vuoden 1917 lopussa oli tyly, mutta matka täytti tarkoituksensa. Kommunisteilla ja sen eri nimillä esiintyneillä ryhmillä oli suuri kannatus Kuopion läänin läntisessä vaalipiirissä. Koko Suomen yhteisenä kokemuksena oli valkoisen vallan pettymys siihen, että työväki oli hylännyt suomalaiskansallisen aatteen ja lähtenyt vieraan aatteen, sosialismin, kannattajaksi. Sotasurmat-projektin mukaan punaisten puolella kaatui kaksi ja kolme teloitettiin sodan jälkimainingeissa. 19 Keskiviikko 29. Ehkä ei kovin paljoa, sillä elämme tyystin erilaisessa maailmassa. Luultavasti luvut ovat tätä suurempia ja varsinkin Viipurin taistelut olivat kiuruvetisille tuhoisat. Sen vuoksi, että osa sosialidemokraateista oli pysynyt kapinan ulkopuolella, heille sallittiin sangen pian oikeus osallistua kunnallispolitiikkaan ja eduskuntavaaleihin. Yhteiskunnallinen tilanne kärjistyi Suomessa vuoden 1917 aikana. Sekä valkoinen että punainen osapuoli aseistautuivat ja täyttivät valtatyhjiötä. Valkoisten ja punaisten ryhmät olivat jakautuneet kahtia: oli maltillisen muutoksen ja kumouksen kannattajat. Tämä kannatuspohja on kestänyt miltei näihin päiviin saakka. Tällöin saatiin Matti Paasivuorelle tuntuvaa täydennystä eduskuntaan. Merkittävä syy tälle liennytyspolitiikalle oli Kyösti Kallion ajama maareformi ja yleensäkin maalaisliiton ymmärtäväinen suhtautuminen. marraskuuta 2017 S isällissodasta ilmestyy koko ajan uutta kirjallisuutta, mutta Kiuruvedestä ei ole olemassa yleisesitystä lähinnä siksi, että paikkakunta oli syrjässä varsinaisista sotatapahtumista.Kiuruvedellä ei Iisalmen tapaan ollut kaupunkiporvaristoa, mutta valkoisen Suomen kannattajia olivat maalaisporvaristo ja paikallisilla mittapuilla suurtilalliset. Kiuruvesi on tuoreen selvityksen mukaan yksi kunnista, joista syrjäytyneiden nuorten osuus on kaikista korkeimpia. Väyrynen on eläkkeellä, hän toimi muun muassa Ulkopoliittisen instituutin johtajana. Nämä leirit kalpenivat sekä vankien että kuolonuhrien määrässä Hennalan ja Suomenlinnan vankileireihin verrattuna, joissa käytiin sisällissodan murheellinen loppunäytös. RAIMO VÄYRYNEN kiuruvetisjuurinen professori V uosi 1917 oli syvällisen muutoksen vuosi koko Suomessa. Heimosodissa kaatui neljä kiuruvetistä valkoista. Esimerkiksi Kiuruveden syrjäkylilläkin oli työväen järjestyskaarteja ja suojeluskuntia. Sisällissotaa Savossa kuvaava Sakari Viinikaisen teos, ”Rautatiesota 1918. Iisalmen työväentalossa oli noin 100 hengen vankileiri. Yhteiskunta on edelleen polarisoitunut hyväosaisten ja heikompituloisten välillä, mutta siinä ei esiinny samalaista vihapuheen määrää kuin vuonna 1917 (tai jos esiintyy, niin se kohdistuu maahanmuuttajiin). VUODET 1917–18 ovat historiaa. Kerenskin hallituksen ja muiden valkoisten mielestä Suomi tuli ehdottomasti säilyttää osana Venäjän valtakuntaa. päivänä, mutta sitä ei osattu pitää kovin ratkaisevana tapahtumana. Politiikka oli vuonna 1917 vihapuheen kyllästämää. Ensiksi maaliskuussa tsaari luopui vallasta ja Kerenskin hallitus nousi tilalle. Elias Simojoen tarina on kuvaava: hän radikalisoitui maaliskuun 1917 vallankumouksen seurauksena, oli mukana sisällissodan rintamalinjoilla sekä osallistui Viron retkeen. Se palasi mukanaan itsenäisyyden tunnustus Venäjältä, jota muut eurooppalaiset suurvallat pitivät Suomen tunnustamisen ehtona. Professori Pertti Haapala onkin artikkelissaan teoksessa ”Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen historia”, osoittanut, että 1920-luvun Suomessa elettiin kahdessa todellisuudessa. Maailmansotien välisenä aikana vallitsi kuitenkin porvarillinen hegemonia, jota pitivät yllä oikeusja poliisilaitos sekä urheiluseurat ja partioliike. Taistelut Savon rintamalla”, arvioi lukumääräisesti vahvempien ja paremmin aseistautuneiden punaisten tappioiden syyksi sotilaallisen koulutuksen puutteet ja huhuihin perustuvan tiedonvälityksen. Silloin sosiaalidemokraattien ja liberaalien porvareiden äänin hyväksyttiin valtalaki, jolla eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi. Se ei kuitenkaan saanut isoa valtakuntaa rauhoittumaan, vaan marraskuussa 10 000 bolsevikkia kaappasi vallan Leninin johdolla. Senaatti julisti Suomen itsenäiseksi joulukuun 6. Tuolloin ei ollut samassa mitassa kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua, vaan kumouksen ydin piili, päinvastoin kuin Lenin ajatteli, maaseudulla: suurtilallisten ja oikeudettoman maalaisväestön välillä. Suomen kannalta bolsevikkien kaappaus oli odottamaton onnenpotku. Itsenäisyystahto alkoi vahvistua ja kesällä 1917 otettiin ratkaiseva askel kohti itsenäisyyttä. Isäni julkaisemattomien muistelmien mukaan oli sisällissodan jälkeen vankileirejä Ryönänjoella ja Honkarannassa, mutta niiden vangit oli tuotu Kiuruveden ulkopuolelta. Lehdet kuittasivat julistuksen yksipalstaisella uutisella. Oli voimakas pyrkimys yhteiskunnallisen sovun rakentamiseen ja punaisten keskuudessa sisällissodan tappion ja väkivallan katkerat muistot. Vuosina 1917–18 koko Ylä-Savossa nähtiin nälkää ja yleisesti syötiin pettujauhoista tehtyä leipää. Iisalmessa ja Kiuruvedellä ei taisteluja käyty, vaan ne sijaitsivat kaukana rintamalinjojen takana. Sisällisota ei siis ulottunut Kiuruvedelle, mitä nyt Iisalmen valkoiset hieman kävivät mellakoimassa paikkakunnalla. Lenin uskoi Suomessa toteutuvan vallankumouksen ja sen liittyvän jälleen osaksi suurta sosialistista isänmaata. Vuonna 1917 maassa ei ollut valtiota, jolla olisi ollut väkivallan monopoli hallussaan. Valkoisille yhteistä oli kuitenkin politisoitumisen kauhistelu, ”puhutaan politiikkaa piioille ja rengeille ja pistetään pää sekaisin”. Ulkoja puolustuspolitiikka jäi kuitenkin edelleen Venäjän hoitoon. Maassa oli elintarvikepula. Yleinen koulutustaso on noussut ja köyhyys on suhteellista. Kiuruvetisiä valkoisia ja punaisia kaatui sisällissodassa sekä Viron ja Aunuksen retkillä Esko Kaikkosen kokoamien matrikkelitietojen mukaan kaikkiaan 21 miestä. Valkoisten ja punaisten puolelta lähdettiin kuitenkin aatteen kutsumana rintamalle. RAIMO VÄYRYNEN ”Syrjäkylillä oli sekä työväen järjestyskaarteja että suojeluskuntia” Kiuruvetisiä suojeluskuntalaisia. PROFESSORI Raimo Väyrynen Kiuruveden lukion ylioppilasjuhlassa vuonna 2016. Parikymmentä sosialidemokraattista kansanedustajaa oli kuitenkin kaatunut tai teloitettu sisällissodassa. Nyt huolenaiheena on väestön vanheneminen ja yhä suuremman osan nuorisosta Suomi ja Kiuruvesi 1917 jättäytyminen peruskoulutuksen varaan. Itse asiassa itsenäistyminen voitaisiin sijoittaa vuoden 1918 lopulle, jolloin maalle valittiin ensimmäinen presidentti, K.J
Pojat, kiitos teille. Mielenkiintoa tuntui riittävän. Vanhan Susi-vartion jäsenet, vierailitte leireillämme ”vaksimassa” tai sitten muuten vaan tervehtimässä, Ahti Tikanmäki, Yrhistoria jö Kumpulainen. ERIKOISTA tässä kaikessa on se, että vasta nyt 10.10.2017 saan käsiini todella hyvin tehdyn Susivartion tekemän päiväkirjan. Hei, hei, hei!” Susi-vartiota johti Tuomo Oikarinen, todellinen luottomies, muiden jäsenten ollessa Asko Tikkanen, Markku Kärkkäinen, Ari Selander, Timo Kärkkäinen, Raimo Kamunen ja Juha Kärkkäinen. Vanhat Susi-veljet, kuolemakin on vieraillut vartiossa. Susi-vartio kokoontuneena. Nyt Susi-vartiolla oli uudet jäsenet, mutta samat tavat olivat käytössä. Raumalla seminaariaikanani johdin vuoden paikallista kolkkapoikatoimintaa lähinnä liikunnan merkeissä. Liityin Kiurun poikiin 1.11.1964 ja 1.1.1965 minut valittiin Kiuruveden poikapartiolaisten johtajaksi. OTTAESSANI lippukunnan johdettavakseni, vanhan Susi-vartion Markku Kärkkäinen (Brihatsu) otti koko partio-osaston komentoonsa neuvoen samalla minulle solmuntekotekniikkaa. Perheraamatun paksuinen, puukantinen, todellinen aarre. SYKSYLLÄ 1964, jolloin partiotoiminta Kiuruvedellä oli hajonnut, urheilutunnilla luokseni asteli entinen rehtorini Tatu Malmivaara ja minua kehuskellen (anteeksi tuo sana) pyysi partiolaisten vanhempainneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa Kiurun Poikien lippukunnanjohtajaksi. Jokainen vartiokokous aloitettiin virrellä ja sitten huuto: ”Susi susi harmaaturkki, pystykorva kiilusilmä. PÄIVÄKIRJA Kotiseutuneuvos, aikanaan poikapartion johtajana toiminut Lauri Winberg sai käsiinsä Susi-vartion päiväkirjan vuodelta 1962. 20 Keskiviikko 29. Minulla alkoi melkoinen kurssitus, valtakunnallisilla leireillä olo ja mahdoton itseopiskelu kotona. Monet tekemiset, rangaistuksetkin, on tarkoin merkitty muistiin. Siinäpä se tuntemus minun partiopoikatoiminnasta sitten olikin. Mukana myös Kiurun Pojista Alvar Aitavaara kameroineen. Kun empien olin lupautunut, hän kehotti menemään Matti Pesosen luo saamaan lisätietoja, antaisi niitä hyvinkin auliisti. Vanhan Susi-vartion hajottua, pojat alkoivat nuoruusvuosiensa kasvun, olivathan he kaikki syntyneet 1940-luvun puolivälin paikkeilla. OPPIKOULUAIKANANI käväisin vieraana muutaman kerran Hannes Kärkkäisen vetämässä vartionkokouksessa. Leirin pomoja: vasemmalla Lauri Winberg, Ahti Tikanmäki ja Eko, Lohtajan Teiaku-veljien johtaja. Lauri Winberg ”. Perheraamatun paksuisen, puukantisen, todellisen aarteen. Olemme olleet mukana Kiuruvedellä 23.3.1928 alkaneessa jalossa partiopoikatoiminnassa. Pukkipalveluakin jo silloin suunniteltiin. Päiväkirja on uskomattoman hienosti tehty kuvineen ja teksteineen. marraskuuta 2017 Partion historian näyttävä palanen LAURI WINBERG SUSI-VARTIO Lauri Winberg sai käsiinsä Susi-vartion päiväkirjan vuodelta 1962 ja innostui muistelemaan yli 50 vuoden takaisia partioaikoja KiuruPartiossa. Matin luo tultuani pastori latasi eteeni pinkan partiotoiminnan oppaita saatesanoilla: ”Nuo kun pänttäät päähäsi, tiedät enemmän kuin me muut yhteensä”. Ylhäältä alas vasemmalta Markku Pitkänen, Yrjö Kumpulainen, Risto Kärkkäinen, Ahti Tikanmäki, Seppo Selander, Seppo Hyvärinen, Antero Pelli ja Veikko Vesamäki
Toki nämä kaikki olivat alisteisia Venäjän keisarille. jumalanpalveluksia alettiin toimittaa kansankielellä. Venäjän vallan ajan julkista kuvaa on leimannut voimakkaasti 1800–1900 -lukujen vaihteessa alkanut venäläistämisja sortokausi, mm. Sortokausi nopeutti ja ensimmäinen maailmansota mahdollisti Suomen julistautumisen itsenäiseksi, mutta kovalla Mennyttä ja tulevaa hinnalla vapaussodan kautta. Varsin varhain Suomesta oli edustajia Ruotsin säätyvaltiopäivillä. Tätä samaa asennetta tarvitaan maakuntauudistuksen jälkeen kuntiin jäävien tehtävien toteuttamisessa, joita ovat elinkeinopolitiikka, koulutus, kulttuuri, vapaa-aika, tekninen infra ja asukkaiden hyvinvointiin liittyvät asiat. ”itämaassa” etenkin Varsinaisja Etelä-Suomessa aatelisten ja sotapäälliköiden kuninkailta saamien läänitysten ansiosta ja myöhemmin Kustaa Vaasan aloittaman erämaiden asuttamisen avulla. marraskuuta 2017 V almistautuessamme viettämään valtiollisen itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa, tulee ajatuksiin se kehityskaari, joka valmisti suomalaiset itsenäisyyteen. Olkoon tämä, samoin kuin maailmansotien aikainen elintarvikkeiden säännöstely muistutuksena nykyajan ihmisille oman ruoantuotannon tärkeydestä. O len edellä kuvannut menneiden aikojen kehitystä aika yleisellä tasolla. Todettakoon, että kunnallishallinnon ensimmäisiin vuosiin sisältyy suuret nälkävuodet 1867– 1968, jotka johtuivat pääosin sääolosuhteista, mutta myös jakelujärjestelmän alkeellisuudesta ja rahallisten resurssien puutteesta: Suomen senaatti kieltäytyi rahoittamasta viljan tuontia ulkomailta velkarahalla. Tärkeä merkitys on historiamme aikana ollut kirkolla jo ennen reformaatiota katolisena aikana ja voimakkaammin vielä reformaation jälkeen, kun mm. Meidän on hyvä jollakin tapaa hahmottaa historian kulkua, muistaen samalla kunnioituksella, mitä menneet sukupolvet ja keskuudessamme elävät veteraanit, rintamanaiset ja lotat ovat tämän 100-vuotisen itsenäisyytemme hyväksi tehneet. Kärkkäiset, Remekset, Lappalaiset, Tenhuset, Pietikäiset jne. Tämän ajanjakson sisältöä on nykyihmisen ehkä vaikea tajuta. Suomen oman sotaväen lakkauttaminen. Uskon, että avoimuus, alueellinen ja kansainvälinen vuorovaikutus, toistemme kunnioitus, yhtenäinen näkemys suurissa linjoissa ja uskottava maanpuolustus kaikissa olosuhteissa ovat varmin tae niin Suomen kuin Kiuruvedenkin itsenäisyydelle. VAHVA maatalous on syntynyt osaamisella ja ennakkoluulottomuudella.. Ruotsin vallan aikana muodostui myös läänijako Suomeen maaherroineen. Ei esimerkiksi Kiuruveden vahva maatalous ole vahingossa syntynyt ja menestynyt vaan juuri osaamisella ja ennakkoluulottomuudella. Varhaista hallinnon muodostumista auttoi oman kappeliseurakunnan syntyminen vuonna 1768 ja seurakunnan itsenäistyminen vuonna 1862, koska silloin hoidettiin monet maallisen puolen asiat seurakunnan saarnastuolin ja lukukinkereitten kautta. JOUKO TENHUNEN kunnallisneuvos TIIN A KIL VE N SA LM I Talvisodan evakkoja, SA-kuva. Vuosikymmenten aikana alkoivat hiljalleen kehittyä ne hallinnon, sosiaalija terveydenhuollon, kansanopetuksen, elinkeinojen ja kulttuurin osa-alueet, liikenne-olot, jotka nykyisin antavat meille elämisen edellytykset. Tämä vahvisti Suomessa syntynyttä kansallista heräämistä ja halua itsenäistyä Venäjän alaisuudesta. Voidakseen kohdata tulevaisuuden haasteet Kiuruvedellä tarvitaan edelleen ennakkoluulottomuutta, osaamista ja tulevaisuuden uskoa ja avoimuutta kaikilta toimijoilta. Ratkaisevaa oli kuitenkin itsenäisen kunnallishallinnon alkaminen vuonna 1873, jonka jälkeen kunnallishallinto alkoi muodostua kuntakokousten ja kunnallislautakunnan aloittaessa työskentelynsä. Sodanjälkeisten vuosikymmenten aikana Suomi on pystynyt kehittymään tämän ajan läntiseen Eurooppaan integroituneeksi valtioksi, jonka me tunnemme. E dellä olen kuvannut Suomen valtiollista kehitystä vuosisatojen aikana. Miten se on sitten koettu täällä paikallisella tasolla. Monien vaiheiden tuloksena kunnallishallinto kehittyi nykyiseen muotoonsa. Kiuruvedelläkin on asuttu varmaan yli tuhat vuotta. Pietarin talousalueella oli myös suuri merkitys Kaakkoisja Itä-Suomen taloudelliselle kehitykselle, jonka vaikutus tuntui aina Kiuruvedellä asti. Kiuruveden myöhempi kehitys noudattelee paljolti samaa rataa kuin muuallakin Suomen maaseudulla. Molemmista sodista Suomi selvisi raskain uhrein säilyttäen itsenäisyytensä eikä Suomea miehitetty. Suuriruhtinaskunnalla oli oma senaatti/hallitus ja vuodesta 1906 myös yksikamarinen eduskunta ja sitä ennen säätyvaltiopäiväjärjestelmä ja evankelisluterilainen kirkko. Suomi oli Isovihan aikana, 1700-luvulla Venäjän miehittämä ja toisaalta Ruotsi levitti eri vaiheissa vaikutusvaltaansa Karjalan alueelle, josta ortodoksiväestöä pakeni Tverin alueelle jääden sinne asumaan. Sen aiheuttamat haavat umpeutuivat vasta talvisodassa, jolloin maamme 20-vuotinen itsenäisyys oli uhattuna. Kaikki edellä mainitut olivat varhaisia peruskiviä, joiden pohjalle kansakunnan hallinto sitten vähän kerrassaan muodostui. Vähitellen Ruotsi pystyi kuitenkin vakiinnuttamaan asemaansa täällä ns. Jääkäriliikkeen synty ja nuorten miesten lähtö sotilaskoulutukseen Saksaan oli yksi seuraus tästä sortokaudesta. 21 Keskiviikko 29. Talvisodassa Suomi taisteli lähes yksin ja jatkosodassa sai osittaista tukea Saksalta. Suomi sai 1860-luvulla oman valuutan, oli oma postilaitos, Helsingin yliopisto, kansanopetus kehittyi jne. Näiden hoitamisessa myös kunnan ja kolmannen sektorin eli yhdistysten, seurojen, seurakuntien roolit tulevat entisestään vahvistumaan. 1500-luvulla tänne asettui jo edellä mainitun Kustaa Vaasan aikana useita sukuja, jotka edelleen vaikuttavat täällä, mm. Pietari Brahen aikana perustettu Turun Akatemia loi pohjaa korkeammalle opetukselle Suomessa. Siitä ajasta voidaan olla monta mieltä, mutta nähdäkseni vuosien 1809–1917 olleena Venäjän vallan ajanjaksona Suomeen muotoutui se hallintorakenne, jonka pohjalta maamme itsenäistyminen tuli mahdolliseksi. Kiuruvesi on selvinnyt monien raskaidenkin vaiheiden läpi voimakkaalla uskolla tulevaisuuteen, esimerkkinä tästä sodanjälkeinen jälleenrakennus, rintamamiesten ja Kiuruvedelle tulleen siirtoväen asuttaminen. Julkinen hallinto on tällä hetkellä sosiaalija terveydenhuollon ja maakuntahallinnon muutoksissa perustamisensa jälkeen suurimpien ratkaisujen äärellä. Osaaminen korostuu yhä voimakkaammin elinkeinopolitiikassa ja yrittäjyydessä. Suomi joutui sitten 1808–1809 sotien seurauksena osaksi Venäjän keisarikuntaa omana suuriruhtinaskuntana
Nimeni takana on koskettava tarina, sillä äitini nimesi minut Airiksi sukulaisemme menehtyneen tyttären mukaan. Mitä sinulle merkitsee Suomen itsenäisyys. Olen käynyt Lapissa joka vuosi parinkymmenen vuoden ajan, useimmiten ruskan aikaan Saariselällä. – Sytytän itsenäisyyden kunniaksi kynttilän ikkunalle. Kulttuuritalossa kahvitarjoilu kello 12. Lastenlasten nimipäivät yritän muistaa. kello 16. 2000-luvulla Airi-nimen on saanut 171 tyttöä. – Hyvin täällä kaupungissa viihtyy. 3. Airi-nimi on myös hankala viäntää mihinkään suuntaan. Sunnuntaina 3.12. 22 Keskiviikko 29. Mieheni hiihtää paljon ja laduille pääsee täällä helposti. Kiinalainen sananlasku – Jussi, kerro yksi tärkeä asia, joka meillä on tänään, mutta jota meillä ei ollut kymmenen vuotta sitten, opettaja pyytää. TIINA KILVENSALMI ANELMAISET Airi Autio neuloi Anelmaisten mallilla itselleen vaaleanpunaiset säärystimet. 2. 1. Anoppini oli pikkulottana. Itsenäisyysjuhla alkaa kello 13 kulttuuritalossa, juhlapuhujana Jouko Kokkonen. – Kasvoin Viitamäessä 12-lapsisessa perheessä. marraskuuta 2017 VIIKON MIETE Itsekkyys tietää onnettomuutta. Perinnepäivässä tehdään perinteisiä joulukoristeita luonnonmateriaaleista yhdessä lasten, vanhempien ja isovanhempien ja muiden läheisten kanssa. Perinteisten villasukkien lisäksi hän on neulonut Anelmaisten mallin mukaan säärystimet. Itsenäisyyspäivän vietto alkaa keskiviikkona 6.12. Mikä saa innostumaan. Lapsena en kuullut tarinoita rintamalta, sillä miehet puhuivat niistä keskenään. Aikuisena olen tavannut montakin kaimaa. Vuosina 1920-1959 Airinimen sai 9106 naista. Maatilan emännän pestistä jäin eläkkeelle kymmenisen vuotta sitten ja muutimme mieheni kanssa keskustaan. – Lapsuuden vietin Viitamäessä. – Minä, Jussi vastaa. Kuinka olet viihtynyt. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Pitkävartisiin Anelmaisiin tulee myös virkattuja kukkia. Tein itselleni vaaleanpunaiset säärystimet Anelmaisten tekniikalla. Kuka on Airi Autio. 4. Airin nimipäivää vietetään maanantaina 4.12. Maaralan kyläkoulussa minä olin ainut Airi, niin minua ei tarvinnut erottaa kaimoista lempinimellä. Itsekin käyn välillä hiihtämässä. Kello 18 partiolaisten soihtukulkue ja hartaus sankarihaudoilla. olen huono muistamaan nimipäiviä ja usein muistankin vasta jälkeenpäin. Taustalla oleva Lappi-aiheinen taulu tuo Airin mieleen ruskareissut Lappiin. – Ystäväni tulee mahdollisesti katsomaan pukuloistoa seurakseni, joten syömme myös jotain hyvää ruokaa. Leijonaklubien hyväntekeväisyyskonsertin tuotto menee Kiuruveden seurakunnan diakoniatyölle joulun ruoka-apuun. – Kesällä käyn lavatansseissa ja ympäri vuoden eri tanssipaikoissa. Leif Lindemanin Kauneimmat joululaulut -konsertti Kiuruveden kirkossa sunnuntaina 3.12. Kokeilen myös uusia malleja, kuten tennarin näköisiä sukkia ja ihanan koristeellisia Anelmaisia. Mieheni kanssa pidimme maatilaa Osmangilla. KIU RU VE DE N KÄ SIT YÖ KE SK US. Asioille ei tarvitse lähteä aina autolla, kun kaikki palvelut ovat niin lähellä. – Itsenäinen Suomi on hieno asia. Villasukkia on tullut neulottua vaikka kuinka paljon. – Perheeseeni kuuluu mieheni lisäksi kolme lasta, viisi lastenlasta ja vävyt siihen päälle. tiesitkö. Meillä oli parinkymmenen lehmän lypsykarjatila. Muutit maalta kaupunkiin. Tämä on hyvä maa asua. Sukunimenä se on ollut yhteensä yli 60 henkilöllä. – Harrastan lenkkeilyä ja neulomista. Airi on myös sukunimi. Lähde: Nimipalvelu Keskiviikkona 6.12. Juhlitko nimipäivääsi. Erkka Kattainen, KiuPan Pelimies 2017 Kiuruvesi-lehdessä nro 42 ” Miten juhlit Suomen sadatta itsenäisyyspäivää 6. Minä taas Airi neuloi itselleen Anelmaiset NIMIPÄIVÄHAASTATTELU Airi Autio harrastaa neulomista. – Lapsuuden kodissani ei juhlittu nimipäiviä, mutta nykyään ystävät kyllä muistavat. joulukuuta. menot Lauantaina 2.12. Perinteisiin kuuluu tietenkin Linnan juhlien katsominen televisiosta. VIIKON VITSI VIIKOSTA VIIKKOON Nimipäivät Tänään: Aimo Torstai: Antti, Atte, Antero Perjantai: Oskari Lauantai: Unelma, Anelma Sunnuntai: Meri, Vellamo Maanantai: Airi, Aira Tiistai: Selma TIINA KILVENSALMI Mistä nimesi on peräisin, Airi Autio. Kotiseutuyhdistys järjestää Lasten perinnepäivän lauantaina 2.12. Esimerkiksi siskoni Elina viänty Elluksi. Millaiseksi sinun nimesi usein vääntyy. Airi-nimen on saanut vuosina 1899-2017 yhteensä 10 801 naista. TIIN A KIL VE NS ALM I Se on rikkaus, että harrastaa muitakin lajeja. Evankelisluterilaisessa kirkossa kello 10 jumalanpalvelus ja kunniakäynnit muistomerkeille. – Isäni oli sodassa viisi vuotta. Ihastelen hienoja pukuja ja onhan siellä meidän kansanedustaja Hannakaisa Heikkinenkin sekä presidenttiparimme Sauli Niinistö ja Jenni Haukio. – Airi-nimi oli lapsuudessani harvinainen. kello 10 vedenpyhityksellä ja liturgialla ortodoksisessa kirkossa. Lasten perinnepäivä on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy. kello 10-14 Kiuruveden käsityökeskuksessa
Siivouspäivä! Emännät ulos odottamaan ja parsiin puhtaat ”petivaatteet. Se oli syntyessään todella iso ja oletettiin näin sonniksi ja siksi se sai pojan nimen. Vaikka ruskea talkkunapuuro ja käristetyt läskinpalat eivät ole kovin juhlavan näköinen ruoka, niin maku on sitäkin juhlavampi. – Persoonallisin emo meillä on ehdottomasti yhteiskuvassakin näkyvä Miska-lehmä. Sitten vaan ääntä kohti. Leivinuunissa oli tuolloin jo jälkilämpö, ehkä reilut sata astetta. Mahtavaa kuorolaulua. Kuvassa Miska-emon kanssa. (Kiuruvesi N:o 46-1967) Emäntä Saara Hyvöselle tunnustuspalkinto Kuva ja teksti: Tiina Kilvensalmi JO pyhäinpäivänä kokeilin valmistaa naurista perinteisellä tyylillä. Pesin keltaiset nauriit ja heitin uunin arinalle. vuoden 2017 liikuttajan valinta ja kulttuuripalkinnon saaja. Lapasia on tehty seurakunnassa diakoniatyön hyväksi. Kärkkäinen suunnitteli kahdet erilaiset lapaset. 23 Keskiviikko 29. Kiuru Partio VUONNA 2014 Elli Kärkkäisen ideasta Kiuruveden seurakuntaan tehtiin omat kirkkolapaset. Kerro millainen on teidän maatilan persoonallisin eläin, Juha Nieminen. Persilja kuvassa on vain kuvausrekvisiittaa, mutta voihan naurista höystää vaikka yrttivoilla. Toista mallia koristaa kirkon ikkuna ja samainen vuosiluku. MAANANTAI 27.11. marraskuuta 2017 50 VU OT TA KALEVALASEURA on tänä vuonna jakanut tunnustuspalkintoja kolmelle luovan taiteen parissa työskentelevälle henkilölle, yhdelle taiteilijalle ja kuudelle kansanperinteen taitajalle. 94. Toista mallia koristaa kirkon ääriviivat ja vuosiluku 1941, tuolloin kirkko vihittiin käyttöön. Nyt itsenäisyyspäivänäkin voisin kokeilla jotain helppoa perinneruokaa. Tämän takia sille suoritettiin sukupuolenvaihdos rekistereihin. Viimeksi mainittuihin kuuluu myös 81-vuotias emäntä Saara Hyvönen Ryönänjoelta. Miska syntyi vuonna 2015. Sudenpenturyhmiä lippukunnassa toimii kaksi, seikkailijoita ja tarpojia yksi ryhmä, samoajat ja vaeltajat toimivat ryhmänvetäjinä ja osallistuvat lippukunnan yhteiseen toimintaan. Halkaisin kuuman nauriin ja laitoin voita ja hieman suolaa päälle. LAUANTAI 25.11. Yksi suosikeistani on talkkuna ja aito tirripaisti. Lippukunta juhlii ensi vuonna 90-vuotistaivaltaan. TIINA KILVENSALMI TORSTAI 23.11 Tyttären Suomi-100 -juhla Lahnajoen koululla. TIIN A KIL VE N SA LM I 95. Kansanrunousarkiston tietoon hänen nimensä toi hyvien kertojien etsintäkilpailu vuonna 1966. Kuva on julkaistu Kiuruvesi-lehden Kuvia vuosilta 1956-1980 -kirjasta ja henkilöllä ei ole kuvassa nimeä. Hänen muistelmia, tarinoita ja kaskuja on äänitetty kahtena viime kesänä, ja niitä on esitetty myös monessa radio-ohjelmassa. Unohdin nauriit uuniin varmaan pariksi tunniksi. VU OS I 19 74 KIRKKOKAHVIT Tiedätkö sinä kuka nautiskelee kirkkokahveja tässä kuvassa vuonna 1974. Resepti on yksi helpoimmista ja makunautinto taattu, jos vain nauriista tykkää. Otin nauriit pois, kun niiden pinta oli jo mustunut. Suomi 100 100 asiaa Kiuruvedeltä Suomi 100-juhlavuonna esittelemme sata asiaa Kiuruvedeltä. Listalla mm. Vaikka naudat ovat tuotantoeläimiä, meillä niitä kohdellaan yksilöinä ja työkavereina. Sivistyslautakunnan kokous. Kurkistus arkeen Maatalousyrittäjä Juha Nieminen kuvasi itse viikkonsa arkihetkiä. Kiurupartio osallistuu alueen, piirin ja Suomen partion tapahtumiin sekä tekee yhteistyötä kaupungin, seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Kirkkolapaset. Naurista arinalla TOIMITUS TESTAA Tällä palstalla toimitus testaa arjen ihmeellisyyksiä. Illalla katsomaan Seitsemää veljestä! KIURUPARTIO perustettiin vuonna 1928. Pissimistyyli kuitenkin paljasti totuuden. Uunissa nauriin sisus oli muuttunut kauniin kullankeltaiseksi. Miska on ollut vasikasta asti kiinnostunut ihmisistä ja pitänyt meitä tasavertaisina lauman jäseninä. ”Emännät ulos odottamaan ja parsiin puhtaat petivaatteet.” SUNNUNTAI 26.11. Tärkeintä on, että jokainen eläin voi hyvin. Tämän takia pitää olla toisinaan varuillaan, kun 700 kiloa lehmää tuppautuu ”iholle” osoittaakseen hellyyttä. PERJANTAI 24.11 Viljelysuunnitelman tekoa
Mukava paikka kaikille olla ja harrastaa. Malaska on toiminut muun muassa ratsastuksenopettajana Skotlannissa ja ratsuttajana Saksassa. Talli tarjoaa myös hevosten täyshoitopalveluja. Viime kesänä hän ratsasti 4. > Perhe: 12. Hän kertookin yhdeksi esikuvakseen Eeva Koskenheimon, joka ratsasti vielä 80-vuotiaana. Malaska on pitkän linjan hevosihminen. Odotan innolla, että toiminta saadaan vauhtiin, Malaska kertoo. Malaska muistuttaa, että ratsastuskoulun palvelut ovat kaikille ja kaiken tasoisille. Tarkoituksena on, että hevoset tienaavat elantonsa ja toiminta tuottaa, mutta tulosta ei tehdä hevosten hyvinvoinnin kustannuksella, Malaska muistuttaa. 2000-luvun alkupuolella sijoituin useita kertoja myös ItäSuomen aluemestaruuksissa, Malaska summaa. – Alku näyttää, mihin suuntaan toiminta profiloituu. Malaskan mukaan tämä on muuttunut vuosien saatossa. Tämän perusteella teemme lisähankintoja tai vaihdamme hevosia. Hevosen pito on kallista, eikä kaikilla ole siihen resursseja. – Estepuoli on täällä tietysti vahvana. Haluamme myös tarjota niille ratsastajille mahdollisuuden, joilla on kilpailullisia tavoitteita, ilman että tarvitsee heti hankkia omaa hevosta, Malaska kertoo. Kilpailuissa mitataan myös onnistumista hevosen koulutuksessa. Keskuksessa järjestetään säännöllisesti esteja kouluratsastusvalmennuksia, ratsastuskilpailuja sekä erilaisia hevosiin liittyviä klinikoita ja tapahtumia. Malaska muistuttaa ratsastuksen sopivan lajina kaikenikäisille. > Toiminta: ratsastustunnit, valmennukset, kilpailut, hevosvuokraus valmennuksiin ja kursseille, leirit sekä kurssit. > Tuntihevosia 8 tällä hetkellä, määrä kasvaa tarpeen mukaan. Tavoitteena koulu, jossa kaikki voivat harrastaa. KIURUVESI on Mikalle tuttu vuosikymmenten takaa, sillä hän opiskeli aikanaan hevosenhoitajaksi Hingunniemessä. > Henkilökunta: ratsastuksenopettaja Mika Malaska, ohjaajaopiskelija Eveliina Riikonen, toimistossa Kirsi Niskanen > SRL:N hyväksymä ratsastuskoulu > Tilat: 2 tallia, lämmin ratsastushalli, ulkokenttä, kurssiasuntola. ja 15. Malaskan tavoitteena on nähdä ratsastuskoulun oppilaita edustamassa ainakin omissa kilpailuissa. Talli lämpimine ratsastushalleineen sijaitsee Luupuvedellä. -– En ole ajatellut lopettaa kilpailu-uraa, vaikka ihan joka viikonloppu en aio olla kisareissuilla, hän naurahtaa. Katsotaan, miten kouluratsastuspuoli menee. -vuotiaat pojat ja kaksi koiraa > Koulutus: Hevosenhoitaja, ratsastuksenopettaja, Master Instructor, pedagokiset-opinnot, näyttötutkintomestari > Harrastaa: Uiminen ja hölkkä.. Malaska kilpailee kouluratsastuksessa 2.-4. tason kouluratsastuskilpailuissa vaativa A ja vaativa B -luokissa hevosella RH’s Mocharella sijoittuen neljä kertaa. Ratsastuskoulun hevoskalusto vakiintuu ajan kanssa, kun näkee miten uudet hevoset sopeutuvat ympäristöön ja rooliin tuntiratsuina. Hevosia ja poneja on Malaskan mukaan hankittu jo muutamia ja niillä toimintaa päästään aloittamaan. – Ennen Mocharellaa kilpailin Rantalan Severillä avoimissa helppo A -luokissa sijoittuen lähes joka kerta. marraskuuta 2017 Mika Malaska Lupikselle ANU LAITINEN RATSASTUS Ratsastuskeskus Lupiksen uusi ratsastuksenopettaja Mika Malaska tarttui uuden ratsastuskoulun ohjaksiin. – Aloitin työt Lupiksella viime viikon alussa ja nyt valmistelemme uusia hevosia tulevaa työtä varten. > Nimi: .Mika Malaska. Opettaja itsekin aikoo kilpailla, sillä hänelle kilpaileminen ja sieltä saadut arviot merkitsevät oman osaamisen mittaria. Työurallaan Malaska on toiminut ratsastuskouluyrittäjänä ja nyt viimeiset kymmenen vuotta Harjun oppimiskeskuksen ratsastuksenopettajana sekä näyttötutkintomestarina. kuka. Ratsastuskeskuksen avajaisia vietetään hevosellisen ohjelman kera lauantaina 30. Ratsastuskeskus Lupis RATSASTUSKESKUS Lupis aloittaa ratsastuskoulutoiminnan ratsastuksenopettaja Mika Malaskan (48) johdolla. Tavoitteena on tarjota jokaiselle mukava harrastuspaikka. – Hevosten valinnassa olemme painottaneet soveltuvuutta tuntitoimintaan sekä osaamista. Hänellä on ammatillisen opettajan pätevyys. – Ikinä ei voi tietää, miten hevoset viihtyvät, mutta reagoimme tilanteen mukaan. Hän toivoo, että keskukseen kerääntyisi ihmisiä, joilla on halua tehdä yhdessä. Ratsastuskoulujen toiminta on yleensä painottunut valmistamaan ratsastajia pärjäämään oman ANU LAITINEN hevosen kanssa. Hevoset ovat sellaisia, että kaikilla voi hypätä. TYÖKAVERI Suomenhevonen Savion Elvis tulee tuntiratsuksi Lupiksen ratsastuskouluun. Hän on suorittanut Master Instructor -tutkinnon Ypäjällä. Ratsastuskoulutoiminta on jo lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin. joulukuuta. >Sijainti: Kiuruveden Luppuvedellä. Kokemusta on ehtinyt kertyä sekä kouluettä esteratsastuksen parissa pitkän opettajauran aikana eri ratsastuskouluilta niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Tunteja pidetään kysynnän mukaan. tasolla hevosen taitotason mukaan. Kuuntelemme mieluusti asiakkaiden toiveita. Hän näkee koulun profiloitumisessa mahdollisuuden tarjota turvallista ja yksilöllistä yksilöratsastuspolkua myös niille ratsastajille, joilla on halua ja lahjoja edetä uralla. Taustalla on yrittäjä Jarkko Riikonen. URHEILU fakta > Ratsastuskoulu aloittaa marras-joulukuun vaihteessa. Haluamme olla ratsastuskoulu, minne on harrastajan helppo tulla. Kiuruveden jälkeen tie vei Ypäjälle, jossa hän suoritti ratsastuksenopettajansekä Master -tutkinnot. Keskus sijaitsee Kiuruveden Luupuvedellä. RATSASTUSKOULU on osa Ratsastuskeskus Lupiksen toimintaa. Mika Malaskalla on paljon kokemusta opetustyöstä hevosalalla. 24 Keskiviikko 29
C-TYTÖT kävivät pooli turnauksessa Oulussa, tuomisina kaksi voittoa ja tappio. Toisessa erässä Milla jatkoi maalintekoa vieden KK:n johtoon 2–1. Joukkue on hallinnut SavoKarjalan 2005 syntyneiden sarjaa jo pari vuotta suvereenisti. Tulevana viikonloppuna Edustus matkustaa Outokumpuun Ookoon vieraaksi. Sitten itse otteluun, vieraat johtivat ensimmäistä vielä 17– 21, kunnes LuoWon parantunut kenttäpuolustus alkoi noukkia ylös vieraiden hyökkäyksiä ja omat hyökkäykset, varsinkin Annariikka Kääriäisen johdolla, jäivät Jymyn kenttään. Criollo cup 120cm hevosellaan Zoncordes. Vieraista otteluisäntänä ollut K-Rauta Maatalous veljekset Heiskanen palkitsi passarin tontilta Iita-Maria Kähkösen ja kotijoukkueen palkinnon pokkasi laidasta kovia viistolyöntejä viljellyt Annariikka Kääriäinen. 24 % Varaa tervehdyksesi viimeistään perjantaina 15.12.2017! Puh. Erä Luomulle 25–22. -LEHTI Puh. Syöttöpisteille pääsivät myös Heidi Kokora, Mira Kokkonen ja Jutta Huttunen. Luomuttarien syöttö on liikaa Jymyn nostajille. Omat eriliset ilmoitukset 80 x 40 mm 70 euroa Hinta sis. 79 euroa Tarjous koskee uusia kotimaan kestotilauksia. Kilpailu hypättiin tasolla 125 cm. KK:N Naiset nautiskeli kunnon vastuksesta lauantaina Nurmeksessa. Topakkaa vääntöä ja vauhdikkaita tilanteita riitti, kun vastaan luisteli Nurmeksen Sepot, joiden tavoitteena tälle kaudelle on finaalipaikka. Puolessa välissä erää Nurmes kuitenkin tasoitti, mutta Jonna Marttila (1+0) vei KK:n Naiset johtoon erän loppupuolella. marraskuuta 2017 JÄÄKIEKKO Naiset ja Kimulit kohtasivat hikisen paikalliskamppailun merkeissä lauantai-iltapäivällä. Jääsudet tulivat kuitenkin pian tasoihin ja loitontuivat sitten maali maalilta kauemmaksi. Kiuruvetiset aloittivat ottelun tyylikkäästi siirtymällä neljän minuutin pelin jälkeen Roni Kärkkäisen maalilla 0-1 johtoon. 25 Keskiviikko 29. Ratsukko teki uusinnassa ainoan nollaradan ja näin ollen voitti junioreiden hallimestaruuskultaa. Kun tilaat 29.11. Ypäjä Movember Show esteratsastuskilpailuissa 25.-26.11. 044 7050 443 KOTIALBUMI taan. Jymyn hyökkäyspeli tukehtui täysin ja helpot virheet seurasivat toisiaan, LuoWon johto parhaimmillaan 23–13. Erän päättää Piipon Saran hyökkäys 25–17. Sarjakärki luisteli pikkudeen pyörryksiin LENTOPALLO Luomun naisille helpohkot pisteet naisten lentopallon 2-sarjassa, sillä vierailija Sotkamon Jymy ei pystynyt haastamaan kotijoukkuetta kuin ensimmäisessä erässä. 24 % Rivitervehdys Yhteinen joulutoivotus , jonka alle tulee yrityksen tai yksityishenkilön nimi 30 euroa Hinta sis. alv. Kolmas erä alkoi alivoimalla, ja Nurmes saikin tasoitettua pelin. Maalilla Sini Kumpulainen venyi huikeaan suoritukseen. Kolmannessa vain yksi joukkue kentällä ja sama homma jatkuu. – Hevonen oli mukava ratsastaa, mutta pieniä virheitä mahtui silti mukaan, Riikonen kertoo. Pistepotti ei tällä kertaa karttunut, vaan Hurtat vei ottelun nimiinsä 14–8. Piipon Henriikan syötöillä tilanteeksi 9–3, vastustajalta ei onnistu mikään, tilanteet 13–4, 20–8 kertoo paljolti erän kulun, ja erä päättyy Luomun ässä syöttöön 25– 10. KIURUVEDEN edustusjoukkue vieraili Lieksan Hurttien luona poikkeuksellisesti sunnuntaina. Pisteet KK:lle maalein 3–5. ratsastettiin muun muassa ponien-, lastenja junioreiden hallimestaruus. Tappion aiheutti puhtaalla pelillä turnauksen voittanut Oulun Kisko, tulos emäntäjoukkueelle 2–0 (25–14, 25–21). ratkaisi erän kuitenkin vaikeilla aloituksillaan. Loppulukemat KK:lle viimeisteli Paula Pennanen (2+1). Eveliina ja Zoncordes ovat päässeet valmentautumaan uusissa Ratsastuskeskus Lupiksen tiloissa. alv. Sunnuntaina ratkottiin 125 cm tasolla junioreiden hallimestaruus mitalistit. Myös kotijoukkueen liberon tontilla häärinyt Paula Nivala voi olla iltapuhteeseensa tyytyväinen. Eveliina Riikonen starttasi lauantaina luokassa 4. Luokan arvosteluna oli AM3 ja lähtijöitä oli yhteensä 29. HANNU NISKANEN vaille maali päätyi kotijoukkueen hyvin pelanneen maalivahdin hyppysiin. Ennen ottelun alkua LuomuWolley kunnioitti kiuruvetisen urheiluvaikuttajan ja Luomun perustajajäsenen Pentti Piipon pois menoa hiljaisella hetkellä. Runsaslukuisesta maalikarkelosta onnistui kiuruvetisten osalta muun muassa Lari Lappalainen (4+0), Niklas Knuutinen (2+2), Henri Räty (0+3), Tommi Marttila (1+0) sekä Mikko Nevalainen (1+0). Ottelu pelataan Kiuruveden liikuntahallissa. Voitot tulivat Nurmon Jymystä 2–1 (25–11, 23–25, 15–7) ja Kuusamon Pallokarhuista 2–1 (22–25, 25–22, 15–8). ANU LAITINEN. Pelit jatkuvat 10.12., silloin naisten vieraaksi saapuu Savonlinnan Ajo. Erä päättyi kutkuttavasti lukemiin 1–1. Tappio oli pikkudeelle kauden toinen. Ensimmäisessä erässä maalinteon aloitti Milla Tossavainen (2+0). Kiteen Jääsudet otti vakuuttavan 13–1 voiton Kiuruveden joukkueesta lauantaina kotonaan Kiteellä. Toisen alku vielä tasaista 7–7, sen jälkeen kotijoukkueen syötöt alkoivat tuottaa ongelmia. KK-81:LLÄ oli kyllä ottelussa omat hetkensä ja paljon maalipaikkoja, mutta useampi viittä Luomuttarille pisteet KIURUVEDEN ratsastajien Eveliina Riikonen ratsasti hevosellaan Zoncordes junioreiden hallimestaruuksissa voittoon viime sunnuntaina Ypäjä Movember Showssa. Riikonen ratsasti perusradan virhepisteittä saaden paikan uusinNOORA NIIRANEN Eveliinalle hallimestaruus Ypäjällä KULTAA Eveliina Riikonen voitti junioreiden hallimestaruuden Ypäjällä viime sunnuntaina. Tilanteessa 22–22 vaihdosta syöttämään tullut Alina Ankudovich € JOULUTERVEHDYKSET Perinteiset tervehdykset julkaistaan 20.12.2017 ilmestyvässä Kiuruvesi-lehdessä. 040 8337 208 tai 044 7050 443 JOULUTARJOUS Tilaa Kiuruvesi-lehti 65 euroa norm. 20.12.2017 itselle tai lahjaksi, saat loppuvuoden lehdet kaupan päälle. Syöttöpisteen merkkautti itselleen Eetu Linnilä. Viides maali syntyi huikean syöttöpelin jälkeen syöttäjinä taituroivat kauden tulokkaat Sanna Räty ja Meeri Pehkonen
Kunniamerkkien käyttöä toivotaan. Lisätietoja: www.kiuruvedenurheilijat.sporttisaitti.com rivi-ilmoitus muistilista urheilumuistio Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä Hätänumero/ambulanssi 112 Päivystys 24 h Päivystys, Riistakatu 23, Iisalmi p. edullisesti. Ruokailu jäsenille ilmainen, muille 18 €. Koko joulukuun ajan voit tilata meiltä suolaiset ja makeat leivonnaiset, salaatit, laatikot ja muut herkut joulupöytään. 050 3818 559 [RIEKER, ARCOPEDICO, Pomar, ym. Lasten esitys/omaa ohjelmaa. Tervetuloa! Kiuruveden Keskusta ry:n SYYSKOKOUS pe 1.12.2017 klo 19.00 Kehäkympissä. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Tervetuloa! -------------------------------------Kiuruveden Maaja Kotitalousnaiset ry:n syyskokous to 7.12.2017 klo 10 Maatalousseuran toimistolla, os. 040 712 1190 ma-ke, pe klo 9-15 ja to klo 9-14 Eläinlääkäripäivystys klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin läntinen alue, p. 26 Keskiviikko 29. Pullakassi 20€ Uunituoreet leivät 5€ 3 kpl 5€ 3 kpl Runsas valikoima kahvikakkuja Perunarieskat Ruisnyrkki 10€ /satsi. kerran 11.1.2018. Eijan Kauneusja terv.hoitola, Ollintie 23, Pyhäsalmi, p. Tervetuloa! Hallitus TORSTAINA KIURUVEDEN TORILLA lämmintä savukalaa, kalakukkoja, järvikala leitä ja madetta KALAPISTE, Varpaisjärvi p. Jokasään nilkkureita saapunut! AAMUTOSSUJA runsas valikoima. Tervetuloa! Kuulonhuollon kerho to 30.11. Asialistalla tavanomaiset syyskokousasiat. Veteraaneille kyyti LC Helmiina/ Kaisa Kämäräinen p. 045-3430 300 -------------------------------------Kasvo-, erikoiskasvohoidot, jalkahoidot, hieronta, ripsienja kulmien kestovärj. Puuro ja torttukahvit. Tervetuloa! SPR:n kerho ti 5.12. klo 12.30 srk.talon monitoimisalissa. Joululehti 5 e. 040-670 7097 www.kiuruvesi.fi ITSENÄISYYSJUHLA 6.12. suljettu Mykyrokkaa lounaalla ja omiin astioihin torstaisin klo 9-14. KUOMA-lenkkareita (myös tarralla), NOKIAN KUMISAAPPAITA (myös lämminvuorisia). hauskaa. Osakkeiden lunastushinta on 11,55 €/kpl. 29,90 e /12 kg /ltk Karpaloita, puolukkaa, hunajaa, Lapin hillaa, täysmehuja ym. huippumakeaa TALVIOMENAA alk. kenkiä, ORTOKENKIÄ ja erikoistossuja ongelmajaloille. Tervetuloa joukolla mukaan! Pieni paketti pukinkonttiin. (017) 272 4400 klo 16-08, arkisin, arkipyhinä ja viikonloppuina, p. Hae 15.2.2018 mennessä. 040 182 44 33 -------------------------------------Kyllönmäen Kotileipomon myymälästä/kahvilasta päivittäin uunituoreet leipomotuotteet. Lue hakuohjeet www.ylasavonveturi.fi/fi/hanketoiminta/teemahankkeet Lisätietoa Minna Partanen p. Soita ja tilaa numerosta 0400-945544, Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7. Tervetuloa! Johtokunta KORIKAUPPIAS Kiuruv torilla to 30.11. 040 656 5117 Mielenterveysja päihdepalvelut p. marraskuuta 2017 sekalaista asuntoja kokouksia torilla Myytävänä RT-KAKSIO 63,3 m keskustan tuntumassa, rauhallisella paikalla, päätyhuoneisto. Peltohovissa alk. To 30.11: Sporttikerho liikuntahallilla 9-10v klo 17 ja 11-12v klo 18. klo 17.30-18.30 Virranrannassa. Tervetuloa! Niveljumppa tiistaina 5.12. Osakkeenomistajan, joka haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, on esitettävä lunastusvaatimuksensa yhtiölle 26.1.2018 mennessä. 0405882096 KIRJASTO TIEDOTTAA Kirjasto avoinna 5.12. klo 18. Tälle vuodelle viimeisen kerran 7.12. Luvassa mukavaa ohjelmaa sekä Nivelpiiri tarjoaa pikkupurtavaa torttukahvin kera. 044 7050 443 Hovinpelto 3 KYLIEN KIRJA KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 ISIEMME SOTATAIVAL SAHAN PATRUUNA ja UPSEERI KIURUVEDEN HISTORIA 36€ 15€ 20€ ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME 40€ 17€ 20€ KAUHAVALAISTA MESTARILEIVONTAA Tervetuloa pullaja leipäkaupoille! KAUHAVAN PULLA JA LEIPÄ KAUHAVALAISTA MESTARILEIVONTAA to 30.11.2017 klo 9-15.30 Kiuruveden torilla. klo 10 vedenpyhitys ja liturgia, praasniekka ja kirkon 60-vuotisjuhla, Kiuruveden ortodoksinen kirkko klo 10 jumalanpalvelus Kiuruveden kirkko, kunniakäynnit muistomerkeille klo 12.00 kahvitarjoilu kulttuuritalolla klo 13.00 Itsenäisyysjuhla kulttuuritalolla, juhlapuhujana FT Jouko Kokkonen klo 18.00 partiolaisten soihtukulkue sankarihaudoille sekä hartaus hautausmaalla Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Kimmon Kenkä, Kankaanpää Talvi-, kävely ja jokasäänkenkiä (Pomar, Ajavat, Rieker..) Nokian kumisaappaita (myös lämminvuorisia) KUOMA-lenkkareita ja toppasaappaita NAHKASAAPPAITA, aamutossuja ym.. Pe 1.12: Kunnon ryhmä klo 1011, ulkoliikuntaa, Kahvakuula klo 18. Heikki Lång, p. Kenelle: Yleishyödylliset järjestöt, yhdistykset ja säätiöt. klo 10 Puistonkulmalla, askarrellen, neuloen, virkaten tai pelaten ym. Kokouksen jälkeen vietämme PIKKUJOULUA saunaillan merkeissä. tulostasi Elsalle 8.12. Ilmoitukset tähän lehteen normaalisti ma 4.12. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Ahti Siponen 0503700180 -------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. klo 14 Rinnekodilla. 044 7050 443 Mainonnan kaikki kuviot p 0400-685 968 LUKEMISTA! KIURUVESI-LEHTI p. klo 8 15 Itsenäisyyspäivänä 6.12. Lisätietietoja p. (017) 272 2346 Hoidon tarpeen arviointi ja vastaanotot ilman ajanvarausta terveyskeskuksissa Iisalmi ma-pe klo 8-15.30 Kiuruvesi ma-su klo 8-16, juhlapyhinä suljettu Sonkajärvi ma-pe lo 8.30-10.30 Lapsiperheiden palveluohjaus arkisin klo 8-14 p. (017) 272 2346 Ikäihmisten asiakasneuvonta OHJURI (Kotona asumisen tuki) p. 0600 11678 päivystykset Seuraava Kiuruvesi-lehti ilmestyy torstaina 7.12.2017. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 49: ma: kahden kalan keitto, leikkele, tuore, maalaissämpylä, ti: lihamureke, perunasose, kastike, tuoresalaatti, to palapaisti, perunat, kaalisalaatti, pe: perunavelli, Remeskylän kinkku, pitkä sihtileipä, Sinikasvis mustikkakiisseli. Tervetuloa! www.kiuruvedenkotiseutuyhdistys.fi Kiuruveden Varapäre ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään torstaina 14.12.2017 klo 13 Kohtaamispaikka Varapäreessä. Tervetuloa! Johtokunta -------------------------------------Teatteriyhdistys Hulluviima ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 8.12.2017 klo 18 Bössilässä (Nivankatu 31/Norontie 2) Tervetuloa! -------------------------------------Myydään koneellisesti kuivattua koivupilkettä talven toimituksiin. klo 14 mennessä p. Mitat 35 ja 50 cm, myös metrihalkoja. puh. klo 15. Tervetuloa! Ranta-aitta Annola Torstaina klo 8.00-12.00 torilla suomal. 050 307 5439 Kiuruveden Palloilijat ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään la 9.12.2017 klo18.30 Hotelli Peltohovissa. Huom.6.12. -------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina klo 10.3014.00, viimeisen kerran tälle vuodelle. 0500-310213. ja sitten seur. Lämpimästi tervetuloa! p. -------------------------------------Nivelpiirin pikkujoulu Virranrannan ruokalassa Huom! sunnuntaina 10.12. Tervetuloa! Johtokunta Kiuruveden Kotiseutuyhdistys ry:n SYYSKOKOUS ma 11.12.2017 klo 18 Kiuruveden käsityökeskuksessa, Kirkkokatu 14. 040-753 0370 -------------------------------------Eläkeläiset ry: toimintapäivä to 7.12. Pieni paketti mukaan pukinkonttiin. Avoinna ma-pe klo 9 15. Asialistalla tavanomaiset syyskokousasiat. Ma 4.12: Kirmoojien yhteislenkki, lähtö Pössilästä klo 18. Tervetuloa! Ylä-Savon Veturin teemahankehaku käynnissä! Ylä-Savon Veturin teemahankehaku käynnissä! Mitä tuetaan: av-laitteet, harrastevälineet ja kokoontumistilojen turvallisuutta edistävät laitteet ja välineet Hankintahinta 5007000 euroa, tuki 75 %. Tilausten noutopäivä 22.12. mennessä, kerhossa tai p. 040-7766 939 Kiuruveden Diabetesyhdistys ry:n SYYSKOKOUS ja PIKKUJOULU Hotelli Peltohovissa su 10.12.2017 klo 14:00. Ateriapalvelun ruokalista vko 49: ma: kahden kalan keitto, leikkele, tuore, porkkanaappelsiinipuuro, ti: lihamureke, perunasose, kastike, porkkanat, tuoresalaatti, marjakiisseli, ke: karjalanpaisti, perunat, porkkanalaatikko, rosolli, mansikkarahka, to palapaisti, perunat, parsa-kukka-porkkana, kaalisalaatti, kuningatarkiisseli, pe: silakkalaatikko, he-ma-po, punajuurisalaatti, Sinikasvis mustikkakiisseli, la: nakkikeitto, juusto, suolakurkku, ruispuolukkapuuro, su: kalapihvi, perunasose, porkkanat, tuoresalaatti, mustaher.-banaanijogurtti. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! -------------------------------------Eläkeliiton joulujuhla ti 5.12. klo 10 srk-talolla. (017) 174 500 klo 8-16, arkipyhinä ja viikonloppuina, p. Leipomotuotteita tilauksesta ma-pe (la), esim. alk. Paksuvillaiset, isot lampaantaljat, kauhat ja paljon muuta. Suun kostukkeeksi kotikaljaa. KiurU: Ke 29.11: Kunnon ryhmä klo 11-12 liikuntahalli, Kahvakuula klo 18. Nivankulma 3 T 1. KOKO VARASTO HÄVITYSHINNOIN!! Kimmon Kenkä Kankaanpää Torstaina 9-16 Kiuruveden torilla KENKÄVARASTON LOPPUUNMYYNTI maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 30.11. 040 760 7173 tai minna.partanen@ylasavonveturi.fi Kiuruvesi Lehti Oy:n OSAKKEITA, 30 kpl, on tarjottu lunastettavaksi yhtiölle. Ilm. Lisätietoja lunastusmenettelystä osakkeenomistajille antaa Pirjo Manninen 050 5398 991 Kaupunki tiedottaa KAUPUNGINTALO on avoinna seuraavasti: ma – ke klo 8.00 – 15.45 to klo 8.00 – 16.30 pe klo 8.00 – 15.00 PL 28, 74701 Kiuruvesi p. ei kerhoa. klo 10 srk-talolla. 040 014 4514 Perheneuvola ma, ti ja pe klo 8-10 ja to klo12-14 puh. Päreja pajukoreja, vaneripuukorit, taikinasaavit, harjat ja luudat, paljon varputöitä, jakkarat, lasten kiikut ja hepat. 040-5100248 -------------------------------------Eläkeläiset ry: Vietämme pikkujoulua ke 13.12. 0600 11677 itäinen alue, p. Ylä-Savon Seniorit: kerho joululaulujen merkeissä ti 5.12. ym. 040 761 4400, 24h Suun terveydenhuolto ma-pe klo 8-16, p. täyteja voileipäkakut
27 Keskiviikko 29. 017-752 139 (päivystys 24 h). 017-753994 Nivankatu 2, 2.krs Jennica Soilin Hieronta Kuntohoitaja Soili Marin p.0500-273 374 Karhuntie 8, KIURUVESI hydrauliikkaletkut autoja traktorivaraosat korjaamopalvelut Parturi-kampaamot Hyvinvointi Korjaus / Huolto Kotipalvelut Lääkäri/lääkintä Hautaus/ pitopalvelut Hammaslääkäriasema KULMAPAIKKA Puh. 050 5398 991 • Putkistojen uusinnat ja korjaukset • Lämmityskattilat ja varaajat • Sähköiset vedenlämmittimet • Maalämpöpumput p. 017-753 400 www.kauhanenoy.fi Kiuruveden Kiinteistöhuolto Oy * Kiinteistöhuoltopalvelut Päivystys 24 h 040 175 2580 Pitopalvelu Luna www.pitopalveluluna.fi myynti 044 7272 671 www.savonkuljetus. p. 050-5662 002 kuljettajaopetus.fi Asematie 9 Teuvo Blomberg 050-598 7932 Teemu Ruotsalainen 050-544 9176 • yksityisille • teollisuudelle • maataloudelle • maakaapelinäytöt • lämpökamerakuvaukset www.ttsahkopalvelu.fi Parasta IT-palvelua www.dgkiuruvesi. ajettavalla jyrällä • Myydään seulottua peltomultaa Parturi-Kampaamo p.017-752 430, Torikatu 4 Avoinna: ma-pe 8.30-17, la 8.30-13 ma-pe 8.30-17, la 8.30-13 Linja-autoasema Puh. 0400 654 758 Pyhännäntie 1555, 74700 Kiuruvesi Fysioterapeutit: Jaana Kananen Hanne Pesonen Anneli Knuutinen Minna Harmoinen Kiuruveden Fysi-Askel Oy Kiurukatu 3, p. 0500-619 674 AUTOJEN HUOLLOT KATSASTUSREMONTIT RENGASMYYNTI PIENKONEHUOLTO KIURUVESI KOP:n talo p. Mela & Meisseli Oy Palokatu 7, p. 045-1409 222 Kiurukatu 1 koirapar turi p. 045 185 4466 p.045 222 1046 p.045 222 1047 AJOKORTTIASIOISSA J. ja viikonloppuisin Muut p.017-818181 koulutettu hieroja ELISA TIKKANEN p.044-500 3536 Kirkkokatu 2 Kirkkokatu 2 nettiajanvaraukset: www.pelakuu.fi Annette Tiikkainen www.cutriina.fi p.040-701 7746 Asematie 6 Annette Honkajärvi puh. 017 752 531 S T U D I O Laki-ja tilipalvelut Nousialantie 437, 72710 VAARASLAHTI p.040 730 5230 KEHYSTÄMÖ Taulut Kunniakirjat Valokuvat ym. HYVÖNEN p. (017)754 222 040 632 4990 040 632 8385 Pitopalvelu VALTRA huolto + huoltoauto Täryjen vuokraus Ilmastointihuolto Salahmintie 18, 74700 Kiuruvesi p.040-758 6809, 050-372 1188 •Rakennuspalvelut p.050-522 1800 •Hoiva-siivouspalvelut p.050-531 1874 www.kukkakauppalaulumaa. 040-135 4128 veikko@metsapalveluvpaakko. Hovinpelto 3 Torikatu 6, Kiuruvesi Pirjo Manninen 050 539 8991 Maria Mikkonen 040 770 0474 www.omniyrityspalvelut.fi YRITYSTEN JA MAATILOJEN TILIPALVELUA Asematie 6, Kiuruvesi etunimi.sukunimi@omni.fi p. (017) 754 879 Siivous-, ruoanlaitto-, asiointija ulkoilutuspalvelut puh. marraskuuta 2017 Kiurukatu 3, p. Hammaslääkäri Risto Salovaara p. mukaan Niemistenkatu 1, Kiuruvesi Kiinteistöhuoltoa 40 vuotta! Masa Roivainen Oy p. 050-543 1253 p. 017 754 665 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 040 174 9426 CAROLA Hierontapiste koulutettu hieroja Niemistenkatu 3 L 3 p.017-752 259 Kiurukatu 1 Kiurun Kotisairaanhoito Ky Puh. +varaosat Leppätie 1, Kiuruvesi Puh. 044-765 4771 Sahat, mopot, pyörät, ruohonleikkurit, agregaatit ym. 050 564 2878 Kalliokyläntie 683 Myös ilt. 050-514 0067 kiuruvesi@4h.fi ParturiKampaamo p. • IT-palvelut • Huolto ja tarvikkeet • Tietokoneet ja ergonomiatuotteet • Tietoturva • Ohjelmistot Juha Tossavainen 050-565 0860 Martti Tiikkainen 040-500 7097 Koskentie 2 KIURUVESI Asematie 12 METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. 050 525 6163 Kotisairaanhoito p. 017-752 334 Asematie 9, Kiuruvesi Vastaanotto sop. 040 507 4458 Kiuruveden Keilahalli Asematie 12 ratavaraukset 044-763 5647 Rolls-pikaruokarav. 050-514 2602 Parturi-Kampaamo PÄIVI ma 9.30-16.30 ti-pe 8.30-16.30 avoinna Koulutettu hieroja JARI TIKKANEN p. 040 752 4422 Kiurukatu 3 Puh. (017) 752 466 Fysioterapeutit: Anneli Hautajärvi 050-5472 852 Sanna Kärkkäinen 044-5701 600 Hieroja: Pirjo Kumpulainen 040-8201 755 Lämpimästi tervetuloa! Asematie 5 ALANSA AMMATTILAISET Jalkojen hoito: Elsa Sivonen 0400-667 770 HAMMASLÄÄKÄRIT p.08-782 100 Jukka Tikanmäki ja Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus Myös särkypotilaat Kotipalvelu p. 0400-220 909 siivouspalvelut hieronta avustaminen • Kaivinkone-, louhinta-, räjäytysja maansiirtotyöt • Lavettikuljetukset • Maantiivistystyöt 12 tn
0400 274 021 • ajoneuvojen lasit (myös vak.yhtiökorjaukset) • terassi/parvekelasitukset, • Piklas-ikkunat ja ovet • pleksit, kennolevyt 040-537 7730 KIURUVEDEN LASI JA KAIHDIN Leo Ojaluoto Leo Ojaluoto • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 Luotettavaa LVI-palvelua • ilma/maalämpöpumput NIBE • putkistosaneeraukset • lämmitysverkostojen huuhtelut/suojaukset • metalli-/hitsaustyöt työmaalla tai verstaalla • lämmityskattilat ja sähkövaraajat myynti – asennus – huolto – varaosat lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 VUOKRATTAVANA 1,5 tn MINIKAIVURI sekä PIENKUORMAAJA (Mustang 2044) VUOKRATTAVANA 1,5 tn MINIKAIVURI sekä PIENKUORMAAJA (Mustang 2044) KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT lv it yo t2 4h . klo 12-14 järjestetään yläkoulun sisätiloissa ILM. Lapinsalon Hirvimiehet ry Viemärihuolto • Kaivojen tyhjennykset • Viemäreiden ja kuilujen avaukset ja sulatukset • Viemäreiden kuvaukset www.iptpalvelut. mennessä p. Tervetuloa! 017-752112, 0400-171473 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi 0500-570920, 050-4009437 Palveleva Rengasliike EURORENGAS avoinna :ma-pe 7-17, la 10-13 vastataan puhelimeen myös iltaisin ja viikonloppuisin! • henkilö-pakettiautoihin, • trukit •raskaskalusto •maatalous • asennus •korjaus •myynti Eurorengas Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi p. La 2.12. p. • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. 017-813 400 24h päivystys Jukka Makkonen Oy Kiuruvesi • Sora-ajot, pyöräkonetyöt Jukka 0500 276 037 • Miika 044 2522 877 www.jmakkonenoy.fi Koneurakointi A.Tikkanen Oy • kallio/soramurskeet • sepelit • seulotut mullat • kaivinkonetyöt • lavettikuljetukset • louhinta • Teiden lanaukset tiekarhulla Puh. 0400 218 745 OMPELUKONEET VARASTOMYYNTI Avoinna: ti-pe 10-18, la 11-15 Uutta ja käytettyä tavaraa! Vuokrataan edullisia myyntipöytiä Teollisuustie 4 p.044 588 5867 Perinteiset yhdistysten, järjestöjen, kylätoimikuntien, koululuokkien ja yksityisten henkilöiden YHTEISMYYJÄISET su 17.12. 017-7604600 dj HENKKA PELZE MUSIC BAR www.hotellipeltohovi. 28 Keskiviikko 29. Arpajaiset. Lämpimästi tervetuloa ostoksille! ADVENTTIMYYJÄISET ADVENTTIMYYJÄISET. ke 13.12. 040 8432 708 renka at Renkaat mahdollista ostaa myös maitotiliin. klo 12.30 14 Nivan koulun kentällä Myynti huolto TENHO KANERVA p. -tapahtuman ke 6.12. Korvikossa. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Asematie 9, Kiuruvesi p. Uusi osoite Avoinna ma-to 8:00-15:30, pe 8:00-15:00 Käynti talon päästä Ripanen Yrittäjäntie 8 P: 0440-279 400 Sähköasennukset -Ilmaista talutusratsastusta ja valjakkoajelua, mukana Talli Taitavat Kaviot ja Laukanmäen Talli -Tapahtuman aikana myös keppihevosrata (Säävaraus) Tervetuloa! Kiuruveden Ratsastajat järjestää SUOMENHEVONEN 110 v. marraskuuta 2017 sekalaista tapahtumia sekalaista huveja olette lämpimästi tervetulleita juhlimaan 100-VUOTIASTA SUOMEA Rytkyn koululle 4.12.2017 klo 18.30 t: Rytkyn koulun väki ja Rytkyn Seutu ry Rytkyn kyläläiset ja seudun asukkaat KAUNEIMMAT JOULULAULUT 8.12.2017 klo 18 alk. 050-4006209 Pöytiä vuokrattavana rajoitetusti 10e/kpl YHTEISMYYJÄISIIN ILMOITTAUTUMINEN Toimikunta la 9.12. Helluntaiseurakunnan kuoro esiintyy. www.hotellipeltohovi. Kiuruveden srk Myynnissä jouluisia leivonnaisia, arpoja, käsitöitä ja kahvio. La 2.12. liput 10€ Tanssiorkesteri ÄSSÄT Tanssiorkesteri ÄSSÄT PE 1.12. klo 10-12 seurakuntatalolla järj. Kutsumme maanvuokraajat, alueella asuvat, naapuriseurojen edustajat ja seuramme jäsenet perheineen HIRVIROKALLE la 2.12.2017 klo 17-20 metsästysseuramme majalle. Tervetuloa! Isonkannon Erä ry Kutsumme maanvuokraajat, alueella asuvat, naapuriseurojen edustajat ja seuramme jäsenet perheineen HIRVIROKALLE la 2.12.2017 klo 15 Lapintuvalle, Lapinsaloon. DJ HANE Kiuruveden Kiuruveden Rakennus-Palkki Rakennus-Palkki www.rakennus-palkki.com RAKENNUSKONEVUOKRAUS/TIMANTTIPORAUS KORJAUSJA REMONTTITYÖT p.0500 772 471 -säätiö -säätiö JOULUNAVAUS 30.11.2017 9:00-14:00 Tervetuloa Jouluostoksille! Ripanen Lahjatavaraliike Piparija glögitarjoilu! Huom