HANNA SOINI 13 » Esteratsastuksen juhlaa Lupiksella. 012138-2422 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 29.5.2024 71. VUOSIKERTA, NRO 22. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 6 » Kiuruvesi näyttäytyi siistinä ja elinvoimaisena kuntamatkaajille Kiuruvedellä vierailleet kokeneet kuntamatkaajat Jouni ja Janet Tervashonka ihastelivat torin vieressä olevaan Kirmaajat-vasikkapatsaaseen vangittua liikettä. 4-5 » Toukosiunauksessa toivottiin kosteutta 7 » Järvikirja Vuoden kotiseutukirja 2024
Ei vain oman kunnan etua. Erään oppilaitoksen pyrkijöistä kolmannes oli väittänyt, että murtoluku on lähinnä lukua 1. Kiuruveden terveysaseman osalta ovat viranhaltijat esittäneet, että Kiuruvesi muuttuisi terveyskeskuksesta hyvinvointiasemaksi/sosiaalija terveysasemaksi, jossa olisi suppeampi palveluvalikoima ja terveydenhuollon kiireettömät vastaanotot ajanvarauksella. Kiuruvedellä on tällä hetkellä kaksi lääkäriä, joiden vastuulla on noin 7 500 ihmistä eli yhdellä lääkärillä on 3 750 asukasta. Niiden ymmärtämiseksi piti osata lukea. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Jokaisen peruskoulun lukemistoon kannattaisi hankkia kansaja oppikoulun aikaisia kirjoja. 1 600 asukkaan väestöpohja per lääkäri on räikeä. Kirjassa on 2662 tehtävää ja paljon tekstiä sisältäviä sanallisia tehtäviä. Siis jos olen syönyt puoli pitsaa ja kolmasosan pitsasta, olenkin syönyt vasta viidesosan pitsasta. Miten paljon he ovat vetäneet Kiuruvedelle päin. TEHTÄVÄ ”Jos murtoluvun 2/3 osoittajaan ja nimittäjään lisätään 1, niin miten murtoluku sen johdosta muuttuu?” on kirjasta Ojala Saarialho: Kansakoulun laskuoppi (1938). Facebookin ryhmän Rakastan matematiikkaa matematiikkamaratonilla ratkotaan vanhoja ylioppilastehtäviä 150 vuoden ajalta. 2 Keskiviikko 29. Toinen lääkäri hoitaa myös neuvolaja kouluterveydenhoidon. Ehdotan, että lähes 600 miljoonan Yle-vero puolitetaan ja toinen puoli jaetaan pienille kouluille sekä sanomalehdille matematiikan osaajien kasvattamiseen. Hyvinvointialueella lääkärin riittävänä vastuualueena pidetään noin 1 600 asukasta, lääkäreiden suositus on noin 1 200 asukasta per lääkäri, enintään. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Aluehallitus on linjannut kokouksessaan, että aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien kokouksissa yhteisöjääviys koskee hyvinvointialueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä hyvinvointialueen toimielinten jäseniä, jos heidän läheisensä toimii kunnanhallituksen jäsenenä tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana. ADOBE VOIMME katsella ja kuunnella kymmeniä televisioja radiokanavia, mutta on perheitä, joille ei tule yhtään paperista sanomalehteä eikä kaikille edes digilehteä. Niin paljon kun tekisi vetää kotiin päin, on aluehallituksen linjaus kuitenkin hyvä koko alueen hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Joillakin terveysasemilla olisi näytteenottoja kuvantamispalveluja sekä perheiden, vammaisten ja ikääntyneiden palveluja. Kiuruvedellä on siinä mielessä montaa muuta kuntaa hienompi asetelma hyvinvointialueen päätöksenteossa, että meillä on huvinvointialueen valtuustossa peräti neljä kiuruvetistä ja heistä kansanedustaja, Kiuruveden valtuuston puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.), istuu vielä aluehallituksessa. Kirjoituksia ei palauteta. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kymmenen kertaa neliöjuuri joutsenten luvusta kohoaa pakoon Manun laaksoa kohti, sillä he näkevät pilvien ryhmittymän kokoon taivaankannella. Verovaroilla kustannetun Ylen kanavilla pyörii vuodesta toiseen ohjelmia, joita en ole jaksanut seurata niin kauan, että ymmärtäisin, miksi niitä lähetetään. Toisinaan siitä on valitettu sosiaalisessa mediassa, että kiuruvetisten ääni ei kuulu, mutta tosi asiassa hyvinvointialueen poliitikkojen tulee katsoa koko alueen etua ja kokonaisuutta. Kiuruveden kokoisella paikkakunnalla lääkäreitä pitäisi olla enemmän. TV:stä saattaa tulla yhtä aikaa toistakymmentä elokuvaa. Kiuruvedellä väestöpohja on 3 750 asukasta per lääkäri. Sohvaperunat sopii korvata matikkapotuilla. Tässä yksi: ”Ratkaise seuraava intialaisen matemaatikko Bhaskara Acharyan kahdennellatoista vuosisadalla asettama probleema: ”Järven vedenkalvolla ui parvi joutsenia. Kiuruvedellä puolustettiin röntgenin säilymistä viime vuonna. Sano minulle, nuori kaunistukkainen tyttö, kuinka monta joutsenta oli parvessa.” (Yo 1903) ALLI HUOVINEN matikkatäti Ylen saamia verovaroja voisi käyttää asiaohjelmiin ja pienille kouluille matematiikan osaajien kasvattamiseen. Sitäkin ihmettelen, tarvitaanko kaksi toimittajaa haastattelemaan yhtä vierasta. MATEMATIIKAN opettajat valittavat, etteivät lukiossa opintonsa aloittavat osaa aina edes kertotaulua ja yliopistoista kuuluu, että murtolukulaskut ovat opiskelijoilla hukassa. MUSIIKKI, urheiluja muut viihdeohjelmat voisi jättää mainoskanaville ja verovarat käyttää Ylen asiaohjelmiin. Kerättiin pitkä lista nimiä adressiin ja toimitettiin hyvinvointialueen johdolle. Näin totesi pohjoisen alueen ylilääkäri Jarno Rieppo sosiaalija terveyspalveluiden kuntalaisillassa kaupungintalossa pari viikkoa sitten. Rieppon mukaan kiuruvetisten palvelut eivät juurikaan muuttuisi nykyisestään palveluverkkouudistuksessa. Koulussa yhden opettajan on pärjättävä kokonaisen luokan kanssa. AMK:N pääsykokeissa (2018) kysyttiin, mitä lukua 1, 2 tai 12 summa 11/13+13/11 on suuruusluokaltaan lähimpänä. ”Murtolukuja ei pidä laskea yhteen seuraavasti: 3/2 + a/4 = (3 + a)/(2 + 4). YLE:n rahoitus, pienet koulut, opetus, oppiminen, nykyaika POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Kiuruvedellä säilyisi luultavasti näytteidenotto, mutta kuvantamispalveluiden osalta laitteet alkavat olla tiensä päässä. SOMEKESKUSTELUSSA eräs teknillisen tiedekunnan opettaja totesi joka vuosi tapaavansa aloittavia teekkareita, joille 1/2 + 1/3 = 1/5. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Kiuruvesi sai aikalisän. Mikä taho seuraa Ylen antia ja rahankäyttöä. Vaatimustaso koulussa on laskenut. toukokuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Palveluverkko ja jääviys P ohjois-Savon hyvinvointialueen valtuusto päättää palveluverkkouudistuksesta kesäkuussa. Kiuruvedellä kaupunginhallituksessa istuu aluevaltuutettu Mira Kokkonen. Kahdeksas osa parven lukumäärästä etsii suojaa rannalla olevien lumpeiden keskeltä, ja ainoastaan kolme paria joutsenia jää lähenevästä rajuilmasta välittämättä paikoilleen. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Millä a:n arvolla kuitenkin saadaan oikea tulos?” Tehtävä on vuoden 1993 lyhyen matematiikan ylioppilastehtävä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Savon Sanomissa (28.5.) yleislääketieteen erikoislääkäri Jarkko Suomela kirjoitti, että 1 600 asukkaan väestövastuu on räikeä, kun Pohjois-Savon on Suomen sairainta aluetta monella mittarilla mitattuna. Kehitys tulee näkymään lukutaidossa ja yleissivistyksessä, jos lapset eivät totu lukemaan lehtiä. Kiuruvedellä haasteena on lääkäripalvelut
Muuten käy niin, ettei meillä ole kohta toimivaa apteekkia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Siksi sillä on väliä, millaista politiikkaa Euroopan parlamentissa ajetaan. Samassa jutussa tiedotettiin kiinteistöissä olevien valvontalaitteiden, kameroiden olevan huonoja. Itsehoitolääkkeiden kanssakin on syytä olla tarkkana ja varovainen. Jos muistan oikein, niin joskus 1930-luvulla meni viimeksi apteekki konkurssiin. Ei voi olettaa, että päivittäistavarakauppiaan tietämys lääkkeistä olisi edes tyydyttävällä tasolla. Miikka Lonkila Apteekki on erikoisliike, jossa on täysi valikoima sekä henkilökunta, joka osaa asiansa. EUROOPPA-ASIAT saattavat tuntua etäisiltä. Ilman muuta vapauttaa! Suomi on tässäkin asiassa varsinainen takapajula! Sinikka Mökkönen Eiköhän ole tärkeää pitää apteekissa lääkkeet. Nyt ei kuitenkaan tarvita lisää EU:ta, vaan parempaa EU:ta. Tosiasia kuitenkin on, että iso osa meidän kiuruvetisten elämäämme vaikuttavista laeista saa tavalla tai toisella alkunsa EU:sta. Esimerkiksi monen maatalousyrittäjän tai metsänomistajan mielestä nämä ovat kaikkein tärkeimmät vaalit, niin paljon näihin elinkeinoihin liittyen päätetään Brysselissä ja Strasbourgissa. Taksi vapautettiin ja kuluttajan kannalta kovin on vähäisiä olleet hyödyt, miten sitten olisi apteekin kanssa. Tämähän oli selvä signaali häiriköille, kun ei ole kiinnijäämispelkoa. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. En kannata käsikauppalääkkeidenkään myyntiä ruokakaupoissa. Lisäksi ilkivallasta ja häiriköinnistä ilmoittamisesta tulisi olla aika ajoin ilmoitus Kiuruvesi-lehdessä. Ja samalla häviää ammattilaisten antama lääkehoidon ohjaus. Päätösvalta kuuluu meille suomalaisille. Olishan se kiva jos buranaa saisi kauppaostosten yhteydessä. Liikaa uudistuksia kerralla ei ole hyväksi. En huolestu apteekkarien toimeentulon vuoksi. Vaikka se sitten vaikuttaisikin suomalaisten kansalliseen terveyteen, mutta sehän olisi sitten kansalaisten vapaaehtoinen valinta. Eila Niskanen ALKOHOLI on taas ajankohtainen puheenaihe. Eurooppaa kaipaa ryhtiliikettä ja myös Suomen linjaa on tarpeen tarkistaa. Näinä arvaamattomina aikoina EU:n pitää keskittyä turvallisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseen sekä talouden kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseen. PENTTI HAKONEN Alkoholi on taas ajankohtainen puheenaihe Selvää on, että alkoholi ei ole terveellistä, jos sitä käyttää liikaa, kirjoittaa Pentti Hakonen. Selvää on, ettei alkoholi ole terveellistä, jos sitä käyttää liikaa. SIKSI sillä on väliä, keitä Suomen mepeiksi valitaan. bassojen täysillä soittaminen, mopohäiriköinti) voi ilmoittaa poliisin vihjepuhelimen vastaajaan 0295 415 232 tai sähköpostiin vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi Keskusta turvalliseksi KESKUSTA TURVALLISEKSI Kannattaa äänestää MONI kiuruvetisten elämään vaikuttava laki saa alkunsa EU:ssa – kannattaa siis äänestää. Äänestysaktiivisuus on perinteisesti jäänyt alhaiseksi, mutta vanha viisaus siitä, että aktiiviset saavat äänensä kuuluviin, pätee jälleen kerran. Onneksi poliisi on jo lisännyt partiointia Kiuruvedellä. Lassi-Pekka Pöksyläinen No, jos katsellaan verotuslistoja, eivät apteekkarit ihan pahnanpohjimmaisia ole olleet. VIERASKYNÄ MARKKU SIPONEN Kirjoittaja on kansanedustaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö apteekkien omistus ja itsehoitolääkkeiden myynti vapauttaa. Kaupungin tulisi laatia suunnitelma ja toteuttaa kiinteistöjen valvonnan ja kameroiden uusiminen pikimmiten. Kyse on myös yksityisten metsänomistajien omaisuudensuojasta. ADOBE OLET TÄSSÄ Niin on tämä lehtikin. Taisi yksi mennä viimevuosina konkkaan rikollisen menettelyn vuoksi, ei kannattavuuden vuoksi. ÄÄRIMMÄISEN tärkeä ja ajankohtainen aihe on suhtautuminen EU-yhteisvelkaan. MIELESTÄNI EU:n yritykset puuttua Suomen metsien ja muiden luonnonvarojen käyttöön pitää päättäväisesti torjua. Apteekkihenkilökunnalle tulisi enemmän resursseja neuvoa reseptilääkkeitten kanssa. Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. MAAILMA ympärillämme velloo. Kyllä tämä hyvin toimiva järjestelmä on syytä pitää hengissä. EU:sta on otettava kaikki irti Suomen maakuntien ja koko maan elinvoiman parantamiseksi. Nyt täytyy kaikin tavoin tukea etenkin Venäjän rajan vastaisen itäisen Suomen pärjäämistä. En itse käytä mitään lääkkeitä, mutta luulen, että on hyvä pitää asiansa osaavien käsissä niin kuin moni muukn spesiaali asia. Olemme aina osanneet luonnonvarojemme kestävän käytön – viljelemisen ja varjelemisen. Toisaalta Suomi on EU:n jäsenvaltio ja olisi luonnollista, että meidän alkoholilainsäädäntö voitaisiin muuttaa vastaamaan muitten jäsenvaltioitten lainsäädäntöä alkoholin osalta. Asia lienee selvä siltä osin, että mikäli alkoholin prosenttirajaa nostetaan alkoholin käyttö lisääntyy ja sitä kautta terveysvaikutukset kasvavat. Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme. Jos nytkin pitää itse olla valppaana joidenkin lääkkeiden kanssa, ettei hoitohenkilöstö määrää niitä, niin meneekö liian villiksi touhu, jos kukaan ei valvo apteekki puolta. Ukrainaa pitää ehdottomasti tukea, mutta se ei edellytä uutta yhteisvelkaa, on olemassa monia muitakin käyttökelpoisia välineitä. Riittää, kun hyvin toiminut taksijärjestelmä romutettiin. Pekka Mäyrä Mielestäni ei pidä vapauttaa. Poliisin antamien ohjeiden mukaan ilkivallasta ja liikennehäiriköinnistä (mm. Vaaleissa on aina kyse myös linjasta. Eduskunta haluaa nostaa alkoholijuomien prosenttirajaa elintarvike kaupoissa myytäviin juomiin. Juopon apteekkarin takia. Tuula Ilvonen Minusta reseptivapaat buranat ja yskänlääkkeet voisi ihan hyvin olla ruokakaupassa myynnissä. Nyt kannattaa äänestää. 3 Keskiviikko 29. Se on katastrofi, jos viimeisetkin th-palvelut katoavat. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä. Anne Niskanen Mielestäni nykyinen systeemi on hyvä. toukokuuta 2024 Ilkivallasta ja häiriköinnistä KAUPUNGIN tekninen toimi kertoi viime lehdessä kaupungin keskustassa tapahtuvasta ilkivallasta ja häiriköinnistä. Ossi Rantonen Toivon, ettei tälle linjalle lähdetä. YHTEISTYÖTÄ pitää EU:ssa tehdä ja myös lisätä. Matti Lappalainen Ei kai se johda pienten paikkakuntien apteekkien alasajoon. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. Terhi Tikkanen Apteekki, Alko ja taksi oli säänneltyjä markkinoita. Eija Partanen Ei missään tapauksessa. Ruotsista huonoja kokemuksia. Tiina Piippo Jos toiminta vapautetaan, niin kärsiikö potilas/käyttäjäturvallisuus. EU-VAALIEN ennakkoäänestys on alkamassa, mutta harva on vielä asiaan herännyt. Juha Lappalainen Apteekissa on ammattitaitoinen henkilökunta, joka osaa opastaa lääkkeiden käytössä. Pysyy käyttäjäturvallisuus hyvällä tasolla ja valikoima monipuolisempana. Mielestäni korona-ajan elpymispaketti joutaa jäädä ainutkertaiseksi päätökseksi enkä kannata yhteistä velkaunionia, joka johtaa vääjäämättä liittovaltiokehityksen tielle. Aika monessa asiassa toimii parhaiten se, että ammattilainen myy sitä minkä tuntee hyvin
aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n hankkeen budjetti on 81 931 euroa, johon maakuntahallitus myöntää 73 738 euron rahoituksen. Maakuntahallituksen puheenjohtajan Mira Kokkosen mukaan monipaikkaisuuden ilmiötä ei ole vielä juurikaan hyödynnetty aluesuunnittelussa. Monipaikkaisuudesta boostia Pohjois-Savon vetovoimaan -hankkeeseen valitaan hakumenettelyllä mukaan 5–7 kuntaa. Pilottikunnat edistävät monipaikkaisten työskentelyä ja osallisuutta kunnan alueella. Paikkariippumattomuudesta voidaan löytää ratkaisuja myös kuntien työvoimahaasteisiin. toukokuuta 2024 JAANA SELANDER Mökkiasuminen poikii elinvoimaa. Maatalousyrittäjä Pertti Lind heitteli siemeniä peltoon toukosiunauksen huipentumana. Toukosiunaustilaisuus järjestettiin Ryönänjoella Heikkisenahossa. Luonto alkaa Lindin mukaan kuitenkin kaivata vettä. Ohjelmassa esiteltiin 45 ideaa, joiden avulla Pohjois-Savosta tehdään UUTISET Keskiviikko 29. Reaalinen tuotto on mennyt koko ajan alaspäin, mutta siitä huoliNälänhätä voisi koskea myös meidän aikaamme Maatalousyrittäjä Pertti Lind pitää toukosiunausta tärkeänä, sillä kylvettyjä viljoja ja nurmea vaivaa kuivuus. monipaikkaisuuden mallimaakunta. toukokuuta 2024 Heikkisenahon omistavat Pirjo ja Pertti Lind. Pertti Lindillä on viljeltyä peltoa, nurmea ja viljaa, 90 hehtaaria. Toukosiunauksen järjestivät viime viikon torstaina Eläkeliitto, MTK ja seurakunta. Lindeillä on ainoa lypsykarjatila Ryönänjoella. 4 Keskiviikko 29. Kelien suhteen on voitu edetä hyvin peltotöissä. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Mökkeily voi parhaimmillaan johtaa uuden yritystoiminnan syntymiseen maaseutukunnissamme, hän uskoo. – Etätyö on lisännyt viipymää kesämökeillä ja loma-asunnoilla. Samalla syntyy ratkaisumalli monipaikkaisten määrän, viipymän ja aluetaloudellisten vaikutusten tiedonkeruuseen. Maakunnallinen monipaikkaisuuden edistämisen toimenpideohjelma valmistui viime vuoden lopulla. JAANA SELANDER Monipaikkaisuushankkeeseen haetaan kuntia Pohjois-Savossa vahvistetaan kuntien valmiuksia kehittää palveluita ja hyödyntää monipaikkaisuutta. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Lindeillä ja muilla maatiloilla painitaan kannattavuuden kanssa. Sadetta pitäisi saada nyt kiireesti, että päästään korjaamaan satoa
Tässäkin mielessä toukosiunaus on paikallaan oleva traditio, Lind totesi. yhteiset käytännöt esteellisyyden määrittämiseksi. Lindit ovat kunnostaneet pihapiiriä, jonka asuinrakennus on peräisin 1700–1800-lukujen taiteesta. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien kokouksissa yhteisöjääviys koskee hyvinvointialueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä hyvinvointialueen toimielinten jäseniä, jos heidän läheisensä toimii kunnanhallituksen jäsenenä tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Pellon satoa tarvitaan Eläkeliiton puheenjohtaja Kari Saastamoinen kertoi kylvön siunaamisen olevan keskiajalta peritty kirkollinen traditio. Kaavaehdotuksesta annettiin kolme lausuntoa. Entinen kunnansairaala on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi nykyistä asemakaavaa mukaillen. – Puhdasta ja kotimaista ruokaa pidetään tärkeänä huoltovarmuuden ja terveyden kannalta. Tila oli kylmillään 40 vuotta. Paikallisesti arvokas Pohjos-Savon ELYkeskus toteaa lausunnossaan, että alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden mukainen ratkaisu olisi, että tulevassa kaavassa edistetään suojellun rakennuksen säilyttämistä. – Jos talon seinät ja seutukunta voisivat kertoa historiikin, Kalle Päätalo jäisi hopealle siinä teoksessa, sen verran pitkä on historia tällä talolla ja seudulla, Lind puheli. Kirkkoherra Kimmo Kivelää kuunneltiin ovenraostakin käsin. KYLLÄ 53% EI 47% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö EU:lla olla oma armeija. Lindit ostivat Heikkisenahon tilan 10 vuotta sitten, sitä ennen he vuokrasivat tilan peltoja. Kun tänään siunaamme kylvön, lähetämme nöyrän rukouksen Luojan suuntaan, pyydämme, että hän antaisi suotuisat säät. Se olisi meille yltäkylläisyyttä”. Kivelä kertoi saaneensa olla mukana toukosiunauksissa neljällä vuosikymmenellä. – Jumala on asettanut ihmisen viljelmään ja varjelemaan luomaansa maailmaa, jossa tarvitsemme toisiamme. Suuresti arvostan niitä, jotka ottavat vielä vastaan kutsumuksen ja tuottavat kotimaista ruokaa. Ja vain merenkaistale oli välissämme. Merkintä mahdollistaa rakennuksen säilyttämisen, eikä pakota purkamaan rakennusta. – Tämän talon asukkaat ovat nähneet oikean nälänhädän, satoja tuhansia ihmisiä kuoli nälkään. Se on eri juttu, minkä kokoisissa yksiköissä ruokaa tuotetaan tulevaisuudessa. Nyt pihapiiri rakennuksineen on enemmän museokäytössä. Lopulta mikään ei ole itsestään selvää ja monien itsestäänselvien asioiden arvon ymmärrämme, kun olemme ne vaarassa menettää tai menetämme. totesi Saastamoinen ja jatkoi, että nuoria on ollut vaikea saada sitoutumaan epävarmaan ja pitkää päivää vaativaan elinkeinoon,. Pössilän rakennus on tyhjillään sisäilmaongelmien takia ja rakennuksen kuntoarviossa todetaan, että korjauskustannukset voivat nousta suuriksi. Tänä päivänä eletään yltäkylläisyydessä, mutta jos maatalous ajetaan alas, ja olemme tuontiruuan varassa, ei tarvita kuin kriisi maailmalla, ja täällä olisi uudestaan nälänhätä. Joka tapauksessa pellon satoa tarvitaan jatkossakin. Kaksoisroolissa olevien päättäjien esteellisyyksien osalta on ollut erilaisia näkemyksiä hyvinvointialueilla ja myös oikeusoppineiden kesken. Talon viimeiset asukkaat, sisarukset Tyyne, Kaisa ja Eino Hyvönen, olivat Pertti Lindin sukulaisia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Kulttuurihistoriallinen Pössilä halutaan säilyttää, mutta niin, että purkaminenkin on mahdollista. Aluehallituksen linjauksen perusteella hyvinvointialueella noudatetaan palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa periaatteita, etteivät kuntien luottamustehtävät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa. Huonolla tuurilla kurjuus ei ole kaukana maanviljelijöillä, jos ei saada kosteutta. – En tiedä, tapahtuuko käännettä parempaan. – Kiitos Pirjolle ja Pertille, että olette mahdollistaneet tämän, että olemme saaneet tulla pihapiiriin perinnettä jatkamaan, Saastamoinen sanoi. Mutta samalla viljelijä näkee elämän ihmettä ja kasvua monesti vaikeiden ja työntäyteisten vaiheiden jälkeen, sanoi Kivelä. Aluehallitus linjasi jääviydestä VIIKON KYSYMYS Pitäisikö apteekkien omistus ja itsehoitolääkkeiden myynti vapauttaa. Arvatkaa mitä virolaiset ystävämme sanoivat. Pössilällä ei ole todettu maakunnallista tai valtakunnallista arvoa. Vastineessa todetaan muun muassa, että Pössilän rakennus osoitetaan kaavaan, voimassa olevaa yleiskaavaa mukaillen, merkinnällä Paikallinen kulttuurihistoriallinen rakennus (sr-1). Kivelä muisteli, kuinka hän vieraili nuorena pappina vasta uudelleen itsenäistyneessä Virossa 1990-luvun alussa, kun lama oli syvimmillään. Lutherin sanat, rukoile ja tee työtä, on muistettu. He sanoivat: ”Antakaa meille teidän lamanne. Esimerkiksi, että kun heräämme aamulla, pöydässä on ruokaa. Osa terveyskeskuksesta ja samana vuonna valmistunut vanha kunnanlääkärin asuintalo ”Pössilä” on merkitty osayleiskaavaan paikallisesti merkittäviksi rakennuskohteiksi. Sisaruksilla ei ollut perillisiä. Ajat ovat olleet tuottajille haasteellisia. Rakennus on todettu voimassa olevassa yleiskaavassa paikallisesti arvokkaaksi, jolloin kohteen säilyttämisen mahdollisuudet tai purkaminen ovat lähtökohtaisesti paikallisesti eli kaupungin ratkaistavissa. On jouduttu tekemään kipeitäkin ratkaisuja, luopujasta on voinut tuntua, että monen sukupolven työ on mennyt. Nykyinen asemakaava ei ole siltä osin ajan tasalla. Keskustassa sijaitsevat ortodoksinen kirkko, Puistola ja Nivan koulu opettajien asuinrakennuksineen ovat maakunnallisesti merkittäviä rakennuskohteita ja laajemmin osa maakunnallisesti merkittävää rakennushistoriallista ja taajamakuvallista kokonaisuutta. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja. lannoitteiden ja sähkön hinta ovat nousseet. Muistutukseen laaditussa vastineessa todetaan muun muassa, että Pössilän rakennuksen kunto on erilainen eli huonompi kuin voimassa olevan asemakaavan laadinnan aikana. Merkintä tuo esille sen, että jos rakennuksen huono kunto ja siitä mahdollisesti johtuvat kunnostustoimenpiteet ovat omistajalle kustannuksiltaan kohtuuttomia, purkamismahdollisuus voi olla perusteltu. – Monenlaista on nähty, monesta on selvitty. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Viljelijällä on edessään työntäyteinen aika. toukokuuta 2024 matta sinnitellään. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli palvelujärjestelmän uudistukseen liittyvää aiempaa päätöstään maanantaina. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 Kaikki kehykset -80% ostaessasi silmälasit Kaikki kehykset -80% ostaessasi silmälasit. Saastamoinen muistutti, että maatalous on kokenut viime vuosina kovia aikoja, polttoaineen, Pössilä säilyy, mutta purkukin onnistuu Tekninen lautakunta käsitteli tiistaina terveyskeskuksen alueelle laadittua, muutettua asemakaavaa, kaava menee edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Asemakaavassa kohteet on osoitettu suojeltaviksi. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Suojeluarvot on todettu sekä yleisettä asemakaavoissa. Talossa asui aikanaan saksalaisjuurinen kirurgi Carl Böss. Jotkut ovat joutuneet lopettamaan tuotannon ja sukupolvien ketju on katkennut. Se on kysymysmerkki, jatkuuko tila eläintilana vai mikä tulee olemaan tuotantosuunta, Lind pohti. Meillä on tarkoitus, että vanhin poika jatkaa tilaa, koska kyseessä on vanha sukutila. Jotta eturistiriitaa ja esteellisyyttä ei päätöksenteossa pääse syntymään, linjasi aluehallitus 8.4. JAANA SELANDER Pössilä rakennettiin lääkärien asunnoksi. 5 Keskiviikko 29. Yhteisen hyvän puolesta on ahkeroitava silloin kun moni muu meistä saa levätä ja rentoutua ja nauttia kesän kauneudesta. Kirkkoherra Kimmo Kivelä muistutti, että pidämme monia arkisia asioita itsestäänselvyytenä. – Mutta olosuhteet ovat muuttuneet ja sille ei voi mitään. – Kerroimme Virossa isoveljen asenteella omista vaikeuksistamme, että meillä on lähes 400 000 työtöntä ja korot 20 prosentissa
Matkoillaan Tervashongat ovat myös panneet merkille, miten laajasti sodat ovat koskettaneet Suomen kuntia. Sen lisäksi heitä kiinnostavat museot, kaupungintalot ja pienet putiikit, kahvilat ja ravintolat, jotka antavat paikkakunnille oman vivahteensa. Pitkällä aamukävelyllä he ihastelivat Rantaraitin kaunista luontoa. Janetista on ollut yllättävää huomata, miten paljon kirkot eroavat idän ja lännen välillä. He tutustuvat mielellään kirkkoihin, sillä ne kertovat paljon kunnan historiasta. – Ortodoksikirkossa mietimme heti, että se ei varmaankaan ole alun perin ollut kirkko. He kävivät katsomassa myös muun muassa kirkkoja ja kaupungintaloa ulkoa päin. Netistä selvisi, että siinä on ollut ennen apteekki, Tervashongat sanovat. Joskus näkee sellaisiakin kuntia, että pyyhe on heitetty kehään. Aakkosjärjestyksellisyys kuljettaa Tervashonkia sellaisiin kuntiin, joissa ei ehkä muuten tulisi käytyä. – Äänekoskella ei kannata vielä laittaa kahvia tippumaan. Suomen kuntia aakkosjärjestyksessä kiertävät Janet ja Jouni Tervashonka tulivat tutustumaan Kiuruveteen viime perjantaina ja lauantaina. Ihmettelimme kirkon luona olevia portaita, Tervashongat kertovat. – Kiuruveden (pää)kirkko oli todella iso ja hieno, hyvin hoidettu ja vähän erilainen. Ihmiset painuvat mieleen Vuodesta 2018 asti kuntia kiertäneet Tervashongat jakavat seikkailujaan Facebook-sivulleen Kunnat aakkosjärjestyksessä . Janet ja Jouni Tervashongalle onkin kertynyt paljon tarinoita mieleenpainuvista ihmisistä eri paikkakunnilta. – Täällä on ollut aika mahtipontinen apteekki, Janet Tervashonka naurahtaa. 6 Keskiviikko 29. Luonto ja kirkot viehättivät Kokeneet kuntamatkaajat tutustuivat Kiuruveteen. Sen lisäksi huomaa, että kyseessä on maatalouskunta. Kiuruvedestä matkaajat panivat merkille, että katukuvassa näkyy paljon kirpputoreja. Tervashongat aikovat jatkaa reissaamista omaan tahtiin. Idea aakkosjärjestyksessä matkailusta lähti kiinnostuksesta tutustua kaikkiin Suomen kuntiin. kunta, jossa Janet ja Jouni Tervashonka ovat vierailleet. Tie vei myös ortodoksikirkon luo. Itse he ovat kotoisin Kangasniemestä. – Kiuruvesi on mukavantuntuinen ja siisti. He esittelevät meille vapaaehtoisesti ja ylpeästi kotipaikkakuntaansa, koska heillä on niin valtava kotiseuturakkaus, Jouni ja Janet Tervashonka kertovat. – Kiuruvedeltä meille tuli Facebookissa paljon ehdotuksia siitä, mitä täällä voi tehdä. Menemme sinne sitten rollaattoreilla, Jouni Tervashonka toteaa. Ihmiset ovat kutsuneet heidät kotiinsa saunomaan, vieneet kelkalla paistamaan makkaraa ja esitelleet erilaisia yksityiskokoelmiaan. TEKSTI & KUVA HANNA SOINI Kiuruvedellä käyty. Kirjasto ja museokin kiinnostivat, mutta ne sattuivat olemaan kiinni. – Parhaiten jäävät mieleen ne kunnat, joissa olemme tavanneet kiinnostavia ihmisiä. Etenkin Kiuruveden kirkot herättivät kiinnostuksen. Kiuruveden jälkeen heidän matkansa jatkui Kivijärvelle. Matkustelun suola on kaikki ne ihmiset, joita matkalla tapaa. Heille kuntamatkailussa on kyse harrastuksesta, joka tarjoaa mukavaa irtiottoa arkeen. Kiuruvedellä on vielä virinää ja elinvoimaa, Janet Tervashonka mietti. Puheenaihe. Paljon on vielä nähtävää. Mitä pienempi paikkakunta, sen enempi ihmisiä kiinnostaa meidän vierailumme, Tervashongat kertovat. – Ja minusta on mukavaa, että täällä ei ole jättimäisiä kauppakeskuksia, jotka olisivat vetäneet kaikki pikkukaupat matalaksi. toukokuuta 2024 Uutiset Kiuruvesi on 92. Itä-Suomessa näkyy ortodoksisuus, lännessä taas ei. K-kirjaimella alkavia kuntia he ovat kiertäneet kahden vuoden ajan. Reissatessa oppii paljon. Sodista kertovat lukuisat muistomerkit ja sankarihaudat. Täällä on todella kaunista, kun kaikki on niin hyvin hoidettua
Vuoden kotiseututeos -kilpailun ehdokkaaksi ilmoitettiin määräpäivään mennessä 45 paikallista kotiseutukirjaa eri puolilta Suomea. Oli pakko ostaa mukeja. Ikääntyminen on hyvä elämänvaihe. Tuo teeja kahvikuppikalusto on kirkonkylällä, en uskalla viedä sitä ”arktisiin” olosuhteisiin Koivujärvelle. SAMA pätee musiikkiin. Suomen Kotiseutuliitto on 75 vuotta vuonna 2024 täyttävä kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Voittajan valitsee tänä vuonna piispa Mari Leppänen finalistien joukosta. Tänä päivänä 120-vuotias olisi syntynyt 1904. Muutamia tietoja on päivitetty uuden julkaisuajankohdan mukaisiksi. Nuoruutta ei saa takaisin, eikä keski-ikää, vuodet vierivät vääjäämättä, kuten kuuluukin. Juhlissa kuvatun dokumenttielokuvan epäviralliseksi tunnuslauluksi nousi yhtyeen hippikappale Going Up the Country, joka tuo aina mieleen Kiuruveden: ”I’m going where the water tastes like wine”. Miltähän hänestä tuntuisi katsoa maailmanmenoa, kun jo kuusikymppisestä tuntuu, että voi aikoja, voi tapoja! Vuoden kotiseututeos -kilpailun ehdokkaaksi ilmoitettiin määräpäivään mennessä 45 paikallista kotiseutukirjaa eri puolilta Suomea. Niinpä. Tutkijat sitovat hienosti Kiuruveden kehityksen koko Suomen, jopa koko maailman luonnonvarojen käytön historiaan.” Järvikirja vie Kiuruveden vesille muinaisuudesta nykyaikaan. En tahdo ymmärtää enää nykyajan kotkotuksia, niin kuin nyt näitä mukeja. Venäjän keisarinna Elisabet perusti tehtaan vuonna 1744 ja se on ollut jatkuvassa tuotannossa yli 250 vuotta. Miksi kahvia ei juoda kotona aamulla. lokakuuta. Nykyartistit eivät iske, esimerkiksi tämä Käärijä tai euroviisumies Windows95man. Tykkään juoda kahvin perinteisestä kahvikupista. 7 Keskiviikko 29. Soittelen Youtubesta nuoruuden biisejä: Janis Joplinia, Simon & Garfunkelia, Pekka Strengiä, CCR:ää, Edith Piafia, Jimi Hendrixiä, Jefferson Airplanea, sota-ajan lauluja, Eldankajärven jäätä, virsiä... Mietin, että jos koolla on enemmän väkeä, muutamat kahvikupit eivät riitä. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Tosin hyvä, että huoltoasemat hyötyvät. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. Joukko lääkäreitä tarkkailee hänen arvojaan päivittäin. Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle. Tavoitteena on olla kuolematta niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Ostin aikanaan ensimmäisillä palkkarahoillani Kiutosta Lomonosovin kahvija teekuppikaluston teepannuineen, sokerikkoineen ja kermakoineen. Hesari kirjoittaa: ”Avauskappale One Last Boogie kertaa bändin perusfilosofiaa: One more boogie, and like grandma said/ Old folks boogie when the young folks go to bed. Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen vinkkaa, että historianopettaja Aira Rouhiainen Siilinjärveltä sanoitti blogissaan helmikuussa lukukokemustaan seuraavasti: ”Kolme oman alansa arvostettua tutkijaa näyttää uutta näkökulmaa kotiseutukirjoille. Raadin jäseninä ovat lisäksi Anna-Maija Korhonen Tervosta sekä Ari Sirén Valkeakoskelta. Enkä sitä, että huoltoasemalta ostetaan iso pahvinen kahvimuki mukaan ja mennään sen kanssa töihin. Mutta, minusta kahvihetken nautinto on vajavainen, jos juoma nautitaan paksusta mukin mölkeröstä. Kiuruveden järvikirja ehdolla Vuoden kotiseututeokseksi JAANA SEALNDER Kiuruveden järvikirja on ehdolla Vuoden kotiseututeokseksi. Niinpä etsin käyttökahvikuppeja paikallisesta kaupasta. Kiuruveden järvikirjan ovat kirjoittaneet Sirkka Paikkala, Jarmo Paikkala ja Matti Tikkanen. On turha tavoitella ikuista nuoruutta tai pyrkiä rimpuilemaan siinä missä nuoret ja keski-ikäiset. ON sanottu, että ihmisen korkein mahdollinen elinikä on 120 vuotta. Hän nukkuu pimeässä ja on ottanut pojaltaan plasmansiirtoja ja käynyt kantasoluhoidossa. Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto valitsi Kiuruveden järvikirjan vuoden 2023 kotiseututeokseksi. Lomonosovin keisarillinen posliinitehdas on maailmankuulu posliininvalmistaja Pietarissa. Kirjan on kustantanut Kiuruvesi-seura vuonna 2023. Voittaja julkistetaan perinteiseen tapaan Turun kirjamessuilla 5. Kiurujärvi, kuva otettu taajaman puolelta.. Kirjasta toinen painos Kiuruveden järvikirjan ensimmäinen painos myytiin reilussa kolmessa kuukaudessa loppuun. Kansanperinteen keräämisellä on pitkät perinteet ja ihmisten kotiseutuhistoriaa on harrastettu Suomessa pitkään. Ilokseni huomasin Hesarista (23.5.), että arvostamani bändi Canned Heat on tehnyt elinvoimaisen levyn Finyl Vinyl. Canned Heat ikuisti itsensä historiaan Woodstockin festivaaleilla vuonna 1969. – Kilpailu antaa kattavan ja monipuolisen kuvan kotiseutukirjallisuuden ja kotiseutututkimuksen vahvasta asemasta Suomessa, toteaa asiantuntijaraadin vantaalainen puheenjohtajana Jukka Hako. Mietin itsekseni, miten se voi olla mahdollista. Pettymys oli suuri, kun ei ollut tarjolla mitään muita kuin mukeja. Siinä on otettu huomioon lukijoilta saadut tarkennukset ja tekijöiden omat havainnot. Tai vaikkapa Juha Tapion joku Kaksi vanhaa puuta tuntuu vanhalta purukumilta sanoituksen tasolla. Minusta se on rahanhaaskausta. Miljardööri Bryan Johnson pyrkii hidastamaan vanhenemistaan tarkkailemalla jatkuvasti itseään, syömällä 100 pilleriä päivässä ja nauttimalla ultraterveellistä ruokaa. Pahoitin mieleni. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 720 kotiseutu-, kaupunginosaja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja lähes kaikki maakuntien liitot. Ensimmäisen kerran kohtasin kirjan, jossa koko tarinan keskiössä onkin luonto, tässä tapauksessa järvet, joet, suot ja purot. Uusi, tarkistettu painos ilmestyy kesäkuun alussa. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 lähtien lähes joka vuosi. Viime vuosituhannen alussa. Finaaliin pääsevät teokset valitsee Suomen Kotiseutuliiton asettama raati alkusyksystä. Se luotaa Kiuruveden vesiä, niiden syntyä ja muuttumista, vesien merkitystä sekä luonnon ja ihmisen vaikutusta vesiin vesistönimistön taustoja ja kansanperinnettä myöten. Aika aikaansa on kutakin KATSELIN kahvikuppeja mökille, kun entisiä on särkynyt. Eivätkö ihmiset juo enää kahvia perinteisistä kahvikupeista, vaan mukeista, joiden kanssa sitten vielä kävellään paikasta toiseen. toukokuuta 2024 KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka hätääntyy välillä pienistäkin asioista. Johnson tavoittelee 45-vuotiaana 18-vuotiaan kehoa. Päivän enrgiatarpeesta 15 prosenttia tulee oliiviöljystä. Kirjan runsas kuvitus karttoineen, valokuvineen ja ilmakuvineen havainnollistaa menneisyyttä ja nykypäivää. KUPPIEPISODI nosti esiin ikääntymiseni, riipun vanhassa, aikanaan, vuosikymmeniä sitten hyväksi havaitussa
Kemiläinen arvioi, että hän on opettanut vuosien varrella satoja kengitysseppiä, ammattitutkinnon suorittaneita on noin sata. Koulutukseen tunkua Hingunniemen kengityskoulutus on niin kysyttyä, että alemman tason koulutuksiin voidaan ottaa uusia oppilaita vasta ensi vuonna. Kemiläinen pääsee vapaa-aikanaan touhuamaan hevosten kanssa, sillä hänen siskon tyttärellään on hevosia. On pysyttävä ajan tasalla ja kehitettävä koko ajan opetuksen laatua. Kemiläinen ajattelee, että kengittäminen on elinikäistä oppimista ja koulumaailman on kehityttävä koko ajan. Yhtenä vuonna Hingunniemessä suoritti eurooppalaisen kengityssepän ammattitutkinnon eräs virolainen ensimmäisenä virolaisena. Vuonna 2004 Kemiläinen nimettiin vastaavaksi kouluttajaksi. TEKSTI JAANA SELANDER KUVA KIURUVESI-LEHTI Jukka Kemiläinen (oik.) on opettanut satoja kengitysseppiä alkeiskursseilta erityisopintoihin. – Se on hieno tilanne, että meillä on näitä demohevosia, piirtoheittimellä ei voi hevosenkengitystä yksinomaan opettaa. Hingunniemessä opiskelleita kengitysseppiä toimii ympäri Suomea. Kemiläinen on ylpeä siitä, kun oppilaitoksessa on saatu kehitettyä toimintamalli, johon luotetaan. Kemiläinen lähti peruskoulun jälkeen Porttilaan hevoskurssille, sillä häntä kiinnosti tietää mikä on hyvä ja mikä huono hevonen ja millainen hyvän hevosen pitäisi olla. Kemiläinen on nähnyt sen konkreettisesti kengitettävänä käyneissä huippuhevosissa, jotka on jalostettu pitkälle, ne palvelevat ihmistä, eikä niillä ole rakennevammoja. Porttilassa opissa Jukka Kemiläinen on kasvanut hevosten keskellä, hänen kotonaan on ollut aina hevosia. Hyvän hevosen kanssa ei ole ongelmia. Vaikka tunnen hevoset aika hyvin, ei ole kahta samalaista hevosta, ja päivää, mikä on tehnyt työstä mielenkiintoista. Hyvä hevonen on Kemiläisen mukaan pärjäävä, yrittävä ja ihmistä palveleva sekä nuhteeton. Se motivoi kaikkia, kun kilpaileva hevonen alkaa menestyä onnistuneen kengityksen jäljiltä. Kemiläinen kuitenkin painottaa, että Hingunniemen kengitysseppäkoulutus ei ole yksin hänen saavutuksensa, vaan oppilaitos on ollut siinä merkittävässä roolissa. YSAO:n Hingunniemen yksikkö on ainoa oppilaitos Suomessa, jossa voi suorittaa kengityssepän ammattitutkinnon ja erillisen eurooppalaisen sertifikaatin, jolla voi toimia missä päin Eurooppaa tahansa kengitysseppänä. – Ravimaailma on mennyt sellaiseksi, että jos kunnolla ei siihen paneudu, ei tule pärjäämään, myös hevosen pitää olla hyvä. Oppiminen jatkuu Kemiläinen on edelleen innostunut työstään ja sanoo, että sinä aamuna kun hän kokee, että tietää kengittämisestä kaiken, hän jättäytyy pois. Kemiläinen kehuu oppilaitosta, joka on täynnä hienoja ihmisiä, työympäristö on hyvä ja koulun johto on panostanut kengitysseppäkoulutukseen ja se on kasvanut vahvaksi koulutushaaraksi. Koulutusryhmässään on maksimissaan 12 koulutettavaa, opettajia on kaksi. Kemiläinen on kehittänyt Ylä-Savon ammattiopiston kengitysseppäkoulutusta ja toiminut myös itse kengitysseppänä. Kemiläisellä ei ole nyt omia hevosia, aika ei riitä hevosiin, kun työnsä haluaa tehdä kunnolla. Hommat Hingunniemessä lisivät ja Kemiläinen itsekin suoritti kengityssepän ammattitutkinnon 2000-luvun alussa. Elämäntyöstä palkinto Jukka Kemiläiselle Ylä-Savon ammattiopistossa elämäntyönsä tehnyt Jukka Kemiläinen on saanut Elämäntyöpalkinnon Pohjois-Savon hevosjalostusliitolta. Kemiläinen iloitsee, että koulutukseen saadaan monenlaisia hevosia: talon ulkopuolelta tulevia kilpajuoksijoista ja hevosklinikan hevosia, joilla on ongelmia kavioissa. Opiskelijat saavat paljon tietotaitoa ja oppivat tekniikkaa. Onneksi saamme jatkuvasti opettelusarkaa. Kemiläinen on opettanut satoja oppilaita ja Hingunniemen kengitysseppäkoulutus on tullut Suomessa ja maan rajojenkin ulkopuolella kuuluisaksi tasokkaasta koulutuksesta. On hienoa, että meillä on demohevosia, piirtoheittimellä ei voi hevosenkengitystä yksinomaan opettaa. Lisäksi on vielä alkeiskurssijärjestelmä, jossa pääsee tutustumaan lajiin ja jos on halukkuutta ja kykyä, voi jatkaa perustutkintoon, minne on hakijoita on todella paljon. Jukka Kemiläinen “. 8 Keskiviikko 29. toukokuuta 2024 Uutiset Jukka Kemiläinen on otettu huomionosoituksesta. Tosin Hingunniemessä annettu kengitysseppäkoulutus on yhtä pitkä kuin Kemiläisen oma ura, joka alkoi vuoden 2000 alussa. Nyt Kemiläinen on vastaava opettaja Hingunniemessä. Koulutusputki menee niin, että ensin on perustutkinto, sitten kengittäjän ammattitutkinto ja lopuksi erityisammattitutkinto. – On hyvä, että kengitysoppi ei jää vain koulumaailman kengitystyyliksi, vaan sitä arvostetaan alueellisesti, palveluna. Kemiläinen päätyi Ysaon opettajaksi puolivahingossa 1990-luvulla, kun hän lähti tuuraamaan Aulis Harmoista
AKU LAATIKAINEN Tämän vuoden EU-vaalien ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 29.5.–4.6. kello 9–18. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Ennakkoon kävi äänestämässä 1366 kiuruvetistä, vaalipäivänä 1050. Vaalihuoneisto avautuu aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan saakka illalla. Tasan kymmenen vuotta sitten koko Suomen äänestysprosentti jäi 41,0:aan ja Kiuruveden 33,7:ään. kello 10–14. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa joko kotimaassa tai ulkomailla. kello 10–14 ja Lahnajoen koululla 4.6. Seuraava teema on Iskelmäviikko ja karavaanarit 3.7. Vaalipiirinä toimii siis koko Suomi. Sekä Hakkarainen että Pekkarinen pääsivät tuolloin läpi.. Pienenä positiivisena seikkana oli tosin se, että vuoden 2014 EU-vaaleista sentään hieman petrattiin. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetulle postitse tai Suomi.fi -palveluun lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. kello 9–18 ja 1.6.–2.6. kello 10–14. Lisäksi voi äänestää 3.6.–4.6. Siinä missä Kiuruveden äänestysprosentti oli 36,3, oli se koko Savo-Karjalassa 35,4. äänestyspaikkana toimii Kiuruveden kaupungintalo. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9.6. Luupuveden koululla ennakkoäänestys on 3.6. Äänioikeus vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa on jokaisella Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla Euroopan unionin jäsenvalADOBE STOCK EU-vaalien äänestys käynnistyy tion kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta viimeistään 9.6.2024. Kaupungintalon ennakkoäänestyspaikka on avoinna 29.5.–31.5. Neljäntenä Kiuruveden äänissä oli Teuvo Hakkarainen (ps.) 132 äänellä ja viidentenä Mauri Pekkarinen (kesk.) 78 äänellään. Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten heistä voi äänestää ketä tahansa. toukokuuta 2024 teema EU-vaalit Täaaä Teema-liitteessä on aiheena EU-vaalit. Rytkyn koululla voi äänestää ennakkoon 30.5. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista. Kiuruvedellä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kaupungintalo ja kyläkoulut. Tule valitsem n tuhansien ku ien valikoima a! Tule valitsem n tuhansien ku ien valikoima a! Jukka Kemiläinen (oik.) on opettanut satoja kengitysseppiä alkeiskursseilta erityisopintoihin. Varsinaisena vaalipäivänä 9.6. kello 10–14. Viime kerralla äänestysaktiivisuus nousi, vaikka petrattavaa olisi edelleen paljon. Äänestysinto ollut laimeaa Europarlamenttivaalien äänestysinto on ollut Suomessa ja myös Kiuruvedellä perinteisesti hyvin laimeaa ja parantamisen varaa ehdottomasti olisi. Lisäksi kiuruvetiset olivat vuonna 2019 Savo-Karjalan alueella hieman keskimääräistä aktiivisempia äänestäjiä. Vuoden 2019 EU-vaaleissa Kiuruveden ääniharava oli pielavetinen Elsi Katainen (kesk.), jonka saalis oli 1081 ääntä. Esimerkiksi edellisissä, vuoden 2019 EU-vaaleissa koko valtakunnan äänestysprosentti oli vain 42,7, eli yli puolet jätti tuolloin äänestämättä. 9 Keskiviikko 29. Toiseksi parhaiten pärjäsi Laura Huhtasaari (ps.), joka sai 156 ääntä. Äänioikeutettu voi samoissa europarlamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa, joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu. Kolmanneksi eniten ääniä Kiuruvedellä keräsi kristillisdemokraattien lapinlahtelainen Sari Essayah (148), joka ei kuitenkaan päässyt läpi, eikä hän yltänyt myöskään varasijoille. kello 10–14 ja Kalliokylässä 31.5. ja ulkomailla 29.5.–1.6. Naiset olivat miehiä innokkaampia uurnilla kävijöitä. Kiuruvedellä tilanne oli vieläkin heikompi, sillä äänensä kävi antamassa ainoastaan 36,3 prosenttia eli hieman päälle kolmannes äänioikeutetuista. M ak sa ja : Ki ur uv ed en Ke sk us ta “Ruuan ja energian huoltovarmuus on kansakuntien turva myös tulevaisuudessa.” Kestävämpi, turvallisempi ja taloudellisesti vahvempi Eurooppa! Ennakkoäänestysaika kotimaassa on 29.5.–4.6
Katainen on rankattu Suomen vaikutusvaltaisimmaksi ja Euroopan parlamentissa 20 vaikutusvaltaisimman mepin joukkoon juuri EU:n maaja metsätaloutta sekä ruokaa koskevassa politiikassa. – Esimerkiksi se, mitä Markku Siponen (kesk.) tekee eduskunnassa, siihen vaikuttavat 60-prosenttisesti EU:n päätökset ja kunnan tasolla vaikutus on noin 40 prosenttia, arvioi Katainen. JAANA SELANDER Elsi Kataisella on paljon tuttuja Kiuruvedellä, hän on pitkän linjan keskustalainen vaikuttaja. Katainen oli kansanedustajana lähes kolme kautta. – Suurissa ehdokasjoukoissa ei ole näihin asioihin sitoutunutta, Katainen arvioi ja jatkaa, että lisäksi hän on tällä hetkellä ainoa keskustalainen istuva europarlamentaarikko. Elsi Kataiselta kysyttiin, montako kautta hän on ollut Euroopan parlamentissa, vastaus oli 6,5 vuotta. Täälläkin on kansainvälisiä yrityksiä, jotka ovat vientiriippuvaisia. Varautuminen ja omavaraisuus, sisämarkkinoiden vahvistaminen, huoltovarmuus ja turvallisuus ovat politiikan agendalla. Meininki on vain siinä suhteessa erilainen, että keskisessä Euroopassa paukkuvat välillä pyssyt, Suomessa taas ihmiset ovat pelloilla ja mökeillä kevättöissä. Elsi Katainen: Työ EU-parlamentissa on innostavaa ja merkityksellistä Istuva europarlamentaarikko Elsi Katainen piipahti Kiuruveden torilla tiistaina. Katainen on kuulunut Euroopan parlamentissa maatalousja maaseudun kehittämisen valiokuntaan varapuheenjohtajana sekä liikenneja matkailuvaliokuntaan. 10 Keskiviikko 29. Katainen sanoo, että Suomessa maatalous ”vihertää” huomattavasti enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. toukokuuta 2024 EU-vaalit teema Elsi Katainen kertoi vaaliteltalla, että ympäri Eurooppaa syödään nyt toreilla vaalimakkaroita ja juodaan vaalikahvia. Maatalous ahdingossa Kataiselle ja kiuruvetisille ovat tärkeitä maatalous ja metsät. Katainen sanoo, että Euroopan unioni on niin moniulotteinen, ettemme sitä oikein aina muistakaan, kuinka paljon EU on läsnä meidän arjessamme, niin hyvässä kuin pahassa. Turvallisuus agendalla Keskusta kuuluu Uudistuvaan Eurooppaa -ryhmään (renew europe). Katainen on painottanut ja nostanut esiin komissiolle, että ruokaturva pitää ottaa keskiöön. – Vihreä siirtymä on jäämässä lainsäädäntöpöydiltä pois, sillä suuret uudistukset on tehty. Kataisen mukaan jäsenmaiden erityispiirteet pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon ja siksi hän toivoisi enemmän väljyyttä ja joustavuutta sen suhteen mitä tavoitellaan kussakin Euroopan maassa ja maailmalla, vaikka yhteiset tavoitteet jaetaankin. Vuosittain julkaistava riippumaton EU Matrix listaa Euroopan parlamentin vaikutusvaltaisimpia jäseniä eri politiikanaloilla maittain. Haluaisin jatkaa työtä, joka on merkityksellistä ja innostavaa liiallisesta matkustelusta huolimatta, Katainen kertoo. Esimerkiksi antibioottien ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on aivan eri tasolla kuin esimerkiksi Romaniassa, jossa niitä käytetään reilusti. – Olen iloinen myös siitä, että olen pystynyt konkreettisesti vaikuttamaan arjen asioihin ja meidän luonnonvaraelinkeinoihin. Katainen jätti kansanedustajan tehtävät maaliskuussa 2018 ja siirtyi Euroopan parlamenttiin, kun siihen asti euroedustajana toiminut Hannu Takkula (kesk.) tuli valituksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. – Näyttää, että maataloustuet eivät ole ainakaan nousemassa, joten markkinat pitäisi saada kuntoon, että sieltä saadaan rahoitusta ja tuotteista kunnon hintaa, että voidaan investoida. Jos en lähtisi ehdolle, heittäisin tehdyn työn ja pohjan hukkaan. Katainen hakee näissä vaaleissa jatkopaikkaa EU-parlamentista, sillä työ on ollut motivoivaa. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on toiminut Kataisen EU-erityisavusajana kotimaassa aikanaan. Siksi myös ymmärrämme toisiamme. Kataista tuli tapaamaan iso joukko kiuruvetisiä. Vihreän siirtymän päätökset siirtyvät kotimaahan toimeenpanoon. Valitettavasti kansakunnat ovat kääntyneet sisäänpäin. Kannattavuus on ollut päällimmäisenä huolenaiheena, kun Katainen on kiertänyt vaalitoreja. – Maatalouden ja metsätalouden takia ja luonnonvaraelinkeinojen takia. – Kaikilla jäsenmailla on omat erityisyytensä ja kaikki tietysti puolustavat omaansa. Mutta sitten kun tulee yksittäisiä lakiesityksiä, kukin katsoo kohdallaan, miten ne vaikuttavat omaan maahansa, minun kohdallani suomalaiseen maatalouteen ja viljelijöiden kykyyn tuottaa ruokaa. Katainen näkee, että maaseutuelinkeinot ja maaseutu sekä Suomi laajemmin tarvitsee puolustajaa. Katainen on parasta aikaa kuukauden vaalivapaalla. Maatalousyrittäjiä harmittaa myös byrokratia ja liian yksityiskohtainen sääntely. Euroopan pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan, Kiinasta ja Venäjästä olisi pyristeltävä eroon ja katsottava Amerikan suuntaan. JAANA SELANDER. Kataisen mielestä ajatuksen pitäisi kulkea niin, että tavoiteltaisiin sitä, mikä on parasta Suomen tasolle. Katainen sanoo, että koko Euroopassa on huoli maatalouden kannattavuudesta. Kun vaalipiirinä on koko Suomi, eduskuntavaalikampanjointi tuntui aikanaan ihan kohtuulliselta omassa maakunnassa verattuna Eu-vaalikampanjointiin, jossa joka päivä ollaan eri maakunnassa ja tilaisuuksia on päivässä puolenkymmentä. Kreikkalainen oliivinviljelijä ymmärtää meidän suomalaisten arktisia olosuhteita ja me espanjalaisten maataloustuottajien hädän kuivuudesta. On huolehdittava vapaasta liikkuvuudesta, ihmisten, pääomien ja tavaroiden, alleviivaa Katainen. Eu vaikuttaa kaikkeen Miksi kiuruvetisen kannattaisi äänestää EU-vaaleissa. Ei niin, että joka maassa pitäisi 30 prosenttia vähentää tai 50 prosenttia lisätä. Samat asiat ovat tärkeitä myös Kataisen kollegoille eri puolilla Eurooppaa. Minulla on hyvä alusta muokattuna jatkaa työtä parlamentissa. Vaaleissa ennustetaan äärioikeiston nostavan päätään. – Minulla on laajat verkostot Euroopan parlamentissa ja eduskunta-aikaiset verkostoni, jotka ovat kummassakin päässä laajentuneet ja uudistuneet. Rauhan rakentaminen on tänä päivänä tärkeää, rauhan rakentaminen on valitettavasti puolustusteollisuuden rakentamista, Katainen sanoo. Katainen sanoo, että maailma on muuttunut paljon. Myös turvallisuus on tärkeää ja sisämarkkina-asiat
Harri Heikkilä oli mukana tekemässä myös Ylelle White wall -sarjaa. Heikkilä oli vain parivuotias kun Saarinen kuoli, mutta Saarisen kuolema jäi pikkumiehen mieleen. Harri Heikkilän tekemiä White wall -sarjan henkilökortteja. toukokuuta 2024 Tositapahtumiin perustuva draamasarja ”Jarno ja minä” kuvaa Jarno Saarisen nousua lajinsa nuoreksi maailmantähdeksi 1970-luvulla. Kuvassa tulostumassa Jarno Saarisen sarjaan teippiä. – Se oli Ylen kallein sarja ja sitä tehtiin yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Heikkilä on tehnyt teippauksia muun muassa Ylellä pyörivään sarjaan, joka kertoo ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisesta. Ylen kuusiosainen draamasarja Jarno ja minä (ent. Saarinen oli lajinsa ensimmäinen suomalainen soololuokkien maailmanmestari, vuodelta 1972. Harri Heikkilällä on Mainostuuli-niminen yritys Pyhäjärvellä. Kaikki tehtiin pieteetillä. Louhintatöiden yhteydessä tapahtuu kuitenkin ennakoimaton räjähdys 700 metriä maanpinnan alapuolella. toukokuuta 1973 Monzan radalla Italiassa käydyssä 250-kuutioisten kilpailussa. Harri Heikkilä on tehnyt myös Rauhalahtija Koljonvirta-teattereiden mainosmateriaaleja näytelmiin Vain muutaman huijarin tähden ja Karavaanarit. 11 Keskiviikko 29. Miten löydät 2020-luvulla 1970-luvun värit ja fontit. Harri Heikkilän tekemä valomainos. Elokuva oli Viron ehdokas parhaan kansainvälisen pitkän elokuvan sarjassa Oscar-gaalassa. JAANA SELANDER Harri Heikkilä on tehnyt pyhäjärviseen päiväkotiin eläinaiheisia teippauksia. Onnettomuuspaikkaa tutkittaessa miljardeja vuosia vanhan peruskallion alta löytyy pala valkoista seinää, joka tuntuu jatkuvan loputtomiin. 1970-luvulla maailma oli erilainen kuin nyt, värit ja fontit olivat ajan henkisiä. Heikkilä toimi elokuvassa myös avustajana yhden viikonlopun. Sarja kertoo siitä, kun vanhalla kaivoksella Pohjois-Ruotsissa viimeistellään maailman suurinta ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa. Tuttavuuksien kautta Heikkilä sanoo saaneensa töitä elokuviin ja sarjoihin sattumalta, tuttavuuksien kautta. Mulle se riitti elokuvanteosta, Heikkilä tunnustaa. Heikkilä kuvaa elokuvan ja sarjojen tekemistä laaja-alaiseksi, alaksi, joka työllistää paljon ihmisiä. Miljöönä on Lappi. Harri Heikkilä on tehnyt sarjaan teippauksia sarjan graafikon opastuksella ja ohjeilla. Kiva on nähdä, millainen tarina Jarno Saarisesta on saatu tehtyä. White wallin kuvauspaikka. – Tunnen kuntaa, joten olin sarjan tekijöille matkaoppaana. – Esimerkiksi White wall jätti varmasti paljon rahaa Pyhäjärvelle, kun elokuvaporukka majoittui kylillä ja he käyttivät paljon paikallisia liikkeitä hankinnoissaan. Kiuruvesi-lehden ilmoitusvalmistaja mukana kansainvälisissä tuotannoissa Kiuruvesi-lehden ilmoitusvalmistaja Harri Heikkilä Pyhäjärveltä on ollut mukana tekemässä kansainvälisiä sarjoja ja elokuvia. Tein itse muun muassa kutsukortteja, mutta eivät ne näkyneet kuin vilaukselta sarjassa. White wall -sarjaa pohjustettiin useita vuosia Pyhäjärvellä etukäteen, kun etsittiin kuvauspaikkoja. – Se on ihan normaalia työtäni. Tätä taustaa vasten oli jännää päästä tekemään teippauksia sarjaan, Heikkilä sanoo. – Kyllä glamour hävisi, kun istuin päänäyttelijän kanssa kaivoksessa maan alla, puulaatikon päällä ja syötiin samoja sämpylöitä koko päivä ja odotettiin. Kulttuuri. Viimeiset kertoo kaivoksen omistajasta, joka toimittaa työntekijöilleen huumeita, jotta he unohtavat vaikean olemassaolon. Ride out) perustuu ratamoottoripyöräilijä Jarno Saarisen elämäntarinaan. – Nostan hattua kuinka hirvittävällä tunteenpalolla ja tarkkuudella he töitä tekevät. Heikkilä oli White wall -sarjan rekvisitöörin apuna, hän teki muun muassa paperisia karttoja ja lääkepurkkiin oikeannäköisen reseptin. Lähistöllä kamppailee myös pieni poronkasvattajien yhteisö. Noin puolenkymmentä vuotta sitten Heikkilä oli mukana avustajana virolais-suomalaisessa The Last Ones (Viimeiset) -elokuvassa vuonna 2020. Kutsukorttien tekemiseen käytetiin valtavasti aikaa. Saarinen oli yksi lapsuudestani voimakkaasti mieleen jäänyt tapaus, Heikkilä sanoo. – Mulla oli lehtileikkeitä Saarisesta. Harri Heikkilä tekee Kiuruvesi-lehden ilmoitukset. Kun tekijät palkittiin, he toivat esiin, kuinka hienoa ja mukavaa oli työ Pyhäjärvellä, Heikkilä kertoo. Sarjaa kuvattiin muutamia vuosia sitten Pyhäsalmen kaivoksella. Saarinen sai surmansa 20. Sitä en jaksa lakata ihmettelemästä, kuinka paljon nähdään sarjoissa ja elokuvissa vaivaa sen eteen, että kaikki on tip top, Heikkilä sanoo. Heikkilä vastaa, että kyllä ne löytyvät ”etsimällä”
Koski uumoilee, että menestyminen Taitajassa on hyödyksi paitsi ajatellen omaa ammatillista kehittymistä, myös asemaa tulevaisuuden työmarkkinoilla. Monenlaisia tehtäviä oli ohjelmassa, kun Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen kampuksella Kiuruvedellä järjestettiin Taitaja2024-kilpailun finaali hevostenhoidossa. Suomalainen on luotettava työntekijä, vaikka hevosala on vaativa sekä henkisesti että fyysisesti.. 12 Keskiviikko 29. – Hyvin on mennyt. Lopussa kuitenkin kiitos seisoi, sillä Taitaja-vastuullisuuspalkinto kestävästä kehityksestä ojennettiin Rantalalle ja Jenna Hartojoelle hevostenhoitolajin suunnittelusta ja toteutuksesta. – Opiskelija kokee ammatillista kasvua, kun hän harjoittelee ja valmistautuu kilpailua varten. – Oppilaitoksittain ja aloittain on tosin jonkin verran eroja siinä, että miten tärkeänä Taitajaa pidetään. Lahtinen harmitteli, ettei hevostenhoidossa järjestetä kansainvälisiä kilpailuja. Mutta ainakin meillä Haminassa Harjun oppimiskeskuksessa opiskelijoita on mukavasti kannustettu lähtemään mukaan. – Tarkoitus on valmistua ylioppilaaksi ja ratsastuksenohjaajaksi. – Kun ollaan jo näinkin pitkällä eli finaalivaiheessa, yleensä kaikki osallistujat suoriutuvat pääsääntöisesti hyvin ja erot ovat pieniä. Salo sijoittui hevostenhoidon finaalissa pronssille. Taitaja-finaalia pääsi myös seuraamaan yleisö, joka sai nähtäväkseen paitsi taidokkaita suorituksia, myös konkreettisesti sitä, mitä kaikkea hevostenhoitoon kuuluu. Taitaja on valtakunnallinen ammattitaidon SM-kilpailu nuorille, jotka opiskelevat ammatillisia perustutkintoja. Ammattitaitoa Suomen huipulta Hingunniemessä järjestettiin Taitaja2024-finaali hevostenhoidossa. Hän sanoi seuranneensa tyytyväisenä kilpailijoiden edesottamuksia. toukokuuta 2024 Urheilu Urheilu Sasky-koulutuskuntayhtymän Jenna Salo suorittamassa tehtävää, jossa valmisteltiin hevonen klinikkakäynnille. Ensimmäistä kertaa lähdin nyt tähän Taitaja-kisaan mukaan ja olen kyllä pitänyt kokemuksesta. Hevostenhoidon finaalin voitti huippupistein Aada Suutari, joka opiskelee Hingunniemessä ja Kiuruveden lukiossa. – Kyllä varmasti Suomen parhaimmisto voisi menestyä niissäkin mainiosti. Rantala sanoo, että opiskelijoita kysellään usein töihin jo ennen heidän valmistumistaan – myös Hingunniemestä, jossa opiskelee parhaillaan noin 350 henkilöä. Sen verran paljon ja monipuolisesti näitä tehtäviä kuitenkin on. Suomalainen hevostalouden opetus on tunnetusti korkeatasoista. Toinen tärkeä asia työllistymisessä on verkostoituminen, johon Taitaja-tapahtuma omalta osaltaan tarjoaa mahdollisuuksia. Opettavainen kokemus Hingunniemessä oli Taitaja-kilpailun ohella paljon myös erilaista oheisohjelmaa. Mutta toisaalta sekin on hyvä muistaa, että tuskinpa sellaista opiskelijaa on olemassakaan, joka tekisi täysin virheettömän suorituksen. Rantalan mukaan Taitaja-kilpailu on opiskelijoille hyödyllinen, vaikkei siinä aina ihan kärkisijoille yltäisikään. Hopeaa saavutti niin ikään Saskyssä opiskeleva Emmi Koro ja kultaa voitti Ylä-Savon ammattiopiston Aada Suutari. Lisäksi vielä hevosen kengän irrottamista, suoristusta ja kiinnittämistä sekä varusteen valmistamista. – Paitsi Suomeen, moni työllistyy myös ulkomaille. Yhtenä tavoitteena on, että opiskelijoista tulisi edustavia oman alansa osaajia, jotka tekevät työtään sydämellä. Kaikkinensa finaalipaikkaa oli tavoitellut tänäkin vuonna useita kymmeniä kilpailijoita. Taitaja opettaa myös paineensietokykyä ja tarkkuutta sekä omasta työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimista. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Aamutallin tekeminen, hevosen valmistelu klinikkakäynnille ja kuljetukseen, hevosurheilun eri lajien esittelyä sekä hevosen harjaamista ja valjastamista. Hopeaa saavutti Sasky-koulutuskuntayhtymän Emmi Koro ja pronssille sijoittui Saskyn Jenna Salo. Hevostalouden opettaja Anne-Mari Rantala sanoikin, että tapahtuman järjestäminen oli iso ponnistus ja vaati pitkiä työpäiviä. Monet työnantajat arvostavat Taitajassa menestyneitä. On ollut kivoja tehtäviä ja mukava porukka, hymyili tehtävien väliseltä tauolta tavoitettu haminalainen Sara Koski, joka opiskelee toista vuotta kaksoistutkintoa. Paikalle kaksipäiväiseen tapahtumaan oli saapunut kahdeksan parasta kilpailijaa eri puolilta Suomea, jotka olivat ennen finaalia käyneet semifinaalivaiheen Ypäjällä ja sitä ennen mahdollisesti vielä oman oppilaitoksen sisäisenkin karsinnan. Hyviä suorituksia Hingunniemessä kisojen päätuomarina toimi lahtelaisen koulutuskeskus Salpauksen opettaja Meija Lahtinen
– Olen tykännyt ratsastaa täällä. Lisäksi Kiuruveden Ratsastajien muut ratsukot saavuttivat yhteensä viisi sijoitusta pienemmistä luokista. Lisäksi edessä on normaalia harjoittelua ennen Pariisia, jossa olympialaisten kenttäratsastus kilpaillaan heinä-elokuun vaihteessa. Pohjola Silver GP:ssä 130 cm:n tasolla osakilpailun tuplavoiton vei puolestaan näytöstyyliin 16-vuotias karijokinen, Myrkyn Yksityisratsastajia edustava Jone Illi Celtas Quillianilla ja It’s Me G:llä. Sää oli mitä mainioin ja kilpailijoiden ohella myös yleisö löysi tiensä paikalle. Pohjola Small GP:n 115 cm:n esteillä ykköseksi ylsi ratsukko Seela Liukkonen ja Larjolijn-Tren Idän Kilparatsastajista. Onnistunut tapahtuma Lupiksen GP-viikonloppua voidaan pitää monelta osin onnistuneena. Kiuruvetisistä parhaiten viikonlopun estekisoissa menestyi Katariina Riikonen. Suomella on viimeksi ollut yhtä monta ratsastajaa samoissa olympiakisoissa vuonna 1956 Melbournessa. Tunnelma oli leppoisa ja tapahtuman järjestelyt sekä olosuhteet saivat kiitosta. Ratsastuksen kuninkuuslajiksi luonnehdittuun kenttäratsastukseen kuuluvat rataesteiden ohella myös kouluratsastusja maastoesteosuudet. – Aina on parannettavaa ja aina on opittavaa, mutta mielestämme pärjäsimme kaikki tapahtumassa hyvin. Lisäksi Suomi saa nimetä kolme ratsastajaa käsittävän koulujoukkueen. Laji on kuulunut olympiaohjelmaan vuodesta 1912 lähtien. Osa paikalla olleista sitä ainakin kovasti toivoi, sillä vastaavaa harvemmin järjestetään pohjoisemmassa Suomessa.. Kiuruvedellä nähtiin viime viikonloppuna huippuluokan esteratsastusta, kun Suomen kansallinen pääsarja Pohjola Grand Prix avattiin tämän vuoden osalta Ratsastuskeskus Lupiksella. Jospa tästä tulisi perinteinen kevään/kesän aloitustapahtuma GP-kaudelle. Hirvijärven Ratsastajista ykkössijalle ylsivät Ronja Kämäräinen Rinteelän Vilttitossulla (30 cm) ja Riihon Priimalla (50 cm) sekä Anne Idström Koivukallion Wiolalla (70 cm). Pariisin olympialaisten kenttäratsastuksen esteosuudella hypätään 125 cm:n esteitä. Emma Kauhanen sijoittui ratsunsa Galionin kanssa toiseksi 100 cm:n esteillä ja viidenneksi 90 cm:n kilpailussa, jossa hänen hevosenaan oli Lumen Komia. Lisäksi esteradalla nähtiin muun muassa viime vuoden Pohjola Silver GP -kesäfinaalin voittaja Valtteri Gundersby, junioreiden esteratsastuksen Euroopan mestari Jone Illi ja sekä tähtikilpailukentille paluun tehnyt konkari Mikael Forstén. Myös Lupiksen Facebook-sivulla iloittiin onnistuneesta kisaviikonlopusta ja kiiteltiin kaikkia tapahtumaan osallistuneita ja sitä järjestäneitä tahoja. Muutaman viikon kuluttua Manninen lähtee ulkomaille viimeistelykisoihin. – Siinäkin mielessä oli hyvä tulla nyt Lupikselle, koska pääsimme täällä hyppäämään hieman korkeammalta (130 cm) kuin mitä Pariisissa on luvassa. Lupiksella oli ratsastamassa monia kovia nimiä, kuten esimerkiksi pieksämäkeläinen Veera Manninen, joka nähdään myöhemmin tänä kesänä Pariisin olympialaisten kenttäratsastuksessa. – Olympiahevoseni Sir Greg ehti juuri palautua viime aikojen ulkomaan kisoista sekä laukkaja voimatreeneistä, joten nyt oli sopiva hetki herätellä taas rataestepuoltakin, joka on olympialaisten kenttäratsastuksen yksi osa-alue. Desdemona ja Pariisin kisojen kenttäratsastukseen lähtevä Sir Greg. Lupiksella järjestelyt toimivat hyvin, paikat ovat kunnossa ja etenkin pohjoisemman Suomen ainoa lämmitetty maneesi on talviaikaan hyvä. Nähtäväksi jää, saako Lupis jatkossakin vastaavat kisat järjestettäväkseen. Toivotaan kuitenkin, että kaikki sujuu yhtä hyvin kuin aina ennenkin. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Maajoukkueratsastaja ja Pariisin olympialaisiin myöhemmin tänä kesänä lähtevä Veera Manninen tuli Lupikselle kolmen hevosen kanssa. Pohjola Bronze GP:ssä tuplavoitosta vastasi Jone Illin vasta 13-vuotias sisar Sani Illi Backwoods Challengerilla ja Gigantilla. Ykköseksi ratsastivat Pieta Kainulainen ja Metty’s Donatello 50 cm:n esteillä, Riikka Kilvensalmi ja Kihiveikko (60 cm), Peppi Karppinen ja Hot Shot (50 cm), Iina Humaloja ja Silent’s Legacy of Pride (70 cm) sekä Julia Vastamaa ja Pilvet (80 cm). Ratsukko oli ainoa, joka ylsi kahden kierroksen nollatulokseen. Riikonen Small GP:n toinen Lupiksella käydyn kauden ensimmäisen Pohjola GP:n osakilpailun pääluokan 145 cm:n tasolla voitti nurmijärveläinen Valtteri Gundersby ratsullaan Clavina Y. Kuvassa hän ratsastaa Kembridzalla. Muitakin menestyjiä Katariina Riikosen ja Chance-Breakerin toinen sijoitus viikonloppuna tuli 120 cm:n luokasta, jonka ratsukko voitti. Kohti olympialaisia Olympialaisiin tähtäävä Veera Manninen sanoi, että kisat Lupiksella järjestettiin hyvänä ajankohtana. Suomenhevosille suunnatun Pohjola Finnhorse GP:n voitti Vilma Leppäkangas ratsunaan Paletin Liekki. Korkeimmillaan Lupiksella hypättiin jopa 145 cm:n esteitä. Hänen ohella kenttäratsastuksessa nähdään Sanna Siltakorpi ja kouluratsastuksessa Emma Kanerva. Kotiyleisön riemuksi toisen sijan saavutti Kiuruveden Ratsastajien Katariina Riikonen Chance-Breakerilla. – Toki kisa-alue (historiallisen Versailles’n palatsin alue) on aivan omaa luokkaansa verrattuna mihinkään aiempaan kokemaamme, joten saa nähdä, kuinka Sir Greg reagoi sellaisiin isoihin ja hulppeisiin puitteisiin. Lisäksi kilpailtiin monissa pienemmissä luokissa ja yhteensä kolmen päivän aikana lähtöjä nähtiin peräti yli 500, joista pienet luokat olivat rantakentällä ja isot juhlakentällä. – Tavoitteena on päästä Pariisissa omalle hyvälle tasolle ja saada ehjiä ja rentoja suorituksia aikaan. Kiuruvetisistä nimekkäin osallistuja oli 16-vuotias lahjakkuus Katariina Riikonen, joka kuuluu Suomen juniorimaajoukkueeseen. Täällä on myös paljon tilaa tehdä kunnon suorituksia ja onhan Lupis myös lähempänä kotipaikkaani Pieksämäkeä kuin vaikkapa Ypäjä. Ratsastusseura Pikadoreja edustava Manninen sanoi käyneensä Kiuruvedellä aiemminkin sekä talvella että kesällä. toukokuuta 2024 Lupiksella käytiin onnistuneet kisat Sää suosi ja yleisö sai nähtäväkseen monia hienoja suorituksia. Manninen ei ole ainoa suomalainen ratsastaja Pariisissa. Haluan päästä ainakin 25 parhaan joukkoon, jotta pääsemme aivan viimeisiin vaiheisiin mukaan, sanoo olympialaisten ensikertalainen. Mukana olivat myös O.N. 13 Keskiviikko 29
nen kertoo. Muut KiurU:n sarjavoittajat Vieremällä olivat Niilo Auvinen P11-sarjassa, Anna Siponen (T13), Joonatan Nuutinen (P14) ja Olli Kouvalainen (M19). Uintiopetusta saavat myös kaikki esikoululaiset sekä osa päiväkoti-ikäisistäkin. Yleisen sarjan finaali käytiin Iisalmessa ja veteraanien Kiuruvedellä. Historic-rallisarjan seuraava osakilpailu käydään elokuun lopulla Lahden seudulla.. Kiuruvetisistä paras yleisen sarjan finaalissa oli Ice-Bowlingin Tero Mikkonen, joka sijoittui yhdeksänneksi pistein 1182. Kiuruveden liikuntapalveluiden tiedotteen mukaan kiuruvetisten koululaisten hyvä uimataito johtuu siitä, että paikkakunnalla järjestetään keskimääräistä enemmän uimaopetusta moniin muihin paikkakuntiin verrattuna. – Paritanssissa tärkeintä on yhteys parin kanssa. Ideana on oppia tanssimaan peilikuvana parin kanssa. – Opetusta antavat aina kaksi koulutettua uimaopettajaa, jolloin voimme taata laadukkaan uinninopetuksen. Salsassa on se positiivinen puoli, että se on sosiaalista ja samalla tapaa uusia ihmisiä, Juho Lehtonen sanoo. Sekajoukkuesarjan kultaa vei Kitee ja hopeaa Iisalmi. Riittävien pisteiden ohella finaaliin pääsyn ehtona oli, että keilaaja oli käynyt kilpailemassa ainakin kerran kaikissa alueen keilahalleissa: Iisalmessa, Kiuruvedellä, Pielavedellä ja Pyhäjärvellä. Suomeen se rantautui 90-luvulla, ja on Lehtosen mukaan noussut koko ajan suositummaksi. Myös viidesluokkalaisista yli puolet on suorittanut uimataitotestin onnistuneesti tänä vuonna. Tunteihin sisältyy esimerkiksi perusteiden opettelua ja paritanssia. KLL-kisoissa Enni Pennanen työnsi SM-hopeaa T13-sarjan kuulantyönnössä. Se ei ole niin totista touhua, hän kertoo nauraen. Meillä koulu-uintien lisäksi uinnin oppimista edistäviä palveluita ovat lähes vuoden ympäri toimivat vauvaja perheuinti, koululaisten Uikkis-uimakerhot sekä kesän uimakoulut. Hän on tanssinut salsaa yli kymmenen vuotta innostuttuaan lajista. Naisten kahdesta joukkueesta kultaa nappasi Pohjois-Savo ja hopeaa Iisalmi. Lisäki Joel Mäki täydensi vielä hyvää joukkuepanosta viidennellä sijallaan. Salsaa opetetaan jo kaikissa isommissa Suomen kaupungeissa. Opetus sopii kaiken tasoisille tanssijoille. – Salsa on iloista, hauskaa ja energistä. – Juhlimme vasta studion viisivuotissyntymäpäiviä. Joukkueessa pelasivat Asta Brandt, Pirjo Palo, Kalevi Brandt, Eero Tuorilainen, Martti Kainulainen, Jukka Kananen, Tuomo Kumpulainen, Terho Torssonen ja Eero Kyllönen. Yksin opetellaan askelkuvioita ja kehon käyttöä rytmin mukana, LehtoSalsa sopii kaikille. Yleisurheilijat vahvassa vireessä Kiuruveden Urheilijat saavutti KLL-kisoista ja piirinmestaruusmaastojuoksuista yhteensä kahdeksan mitalia. Kiuruveden Urheilijat menestyi mainiosti, sillä seuran saaliina oli yhteensä kahdeksan mitalia (viisi kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssi) sekä kahdeksan pistesijaa. Juho Lehtosen mukaan kursseilla opeteltava bachata on kuubalaista salsaa hieman leppoisampaa ja helpompaa. Kiuruvedelle Lehtosen houkutteli hänen tunneilleen osallistunut kiuruvetinen tanssituttavansa. kesäkuuta, eli tanssittavaa riittää koko viikonlopuksi. Kursseilla opetellaan kuubalaista salsaa ja ruedaa sekä Dominikaanisesta tasavallasta peräisin olevaa bachataa. – Salsa sopii kaikille, jotka tykkäävät liikkua, mutta toisaalta se ei ole fyysisesti raskasta. Kiuruvedellä vastaava prosentYlä-Savo Rankingin parhaat selvillä Keilailussa on saatu päätökseen Ylä-Savo Ranking -sarja, joka alkoi viime syksynä ja huipentui kevään finaaleihin. Lisäksi KLL-kisoissa pistesijan saavuttivat Anna Siponen (1000 metrin juoksun viides), Silja Auvinen (keihäänheiton seitsemäs), Emilia Siponen (pituushypyn seitsemäs) sekä Enni Pennanen (keihäänheiton viides). Tykkään sen iloisuudesta, energisyydestä ja vauhdikkuudesta. Kursseilla perehdytään salsan ja bachatan saloihin ja tietenkin tanssitaan yhdessä tai yksinkin asiaankuuluvan musiikin tahtiin. Iisalmessa käydyn yleisen sarjan finaalin voitti selkeästi Iisalmen BC Liikkeen Niklas Sahlström, jonka pistemäärä oli 1411. Veteraaneissa voiton vei nimiinsä Kiuruveden Ice-Bowlingin Juha Tossavainen 1356 pisteellä. Lentopallohopeaa Eläkeliiton kisoista Iisalmessa järjestettiin äskettäin Eläkeliiton Suomen mestaruuskilpailut lentopallossa. 14 Keskiviikko 29. Sekajoukkueiden sarjassa Kiuruvesi saavutti pronssia. Iisalmi Bowlingin Ahti Korhonen (1297) oli toinen ja kolmanneksi sijoittui BC Liikkeen Jani Kumpulainen 1274 pisteellä. Salsa on suosittua ympäri maailmaa. Komein suoritus nähtiin 17-vuotiaiden poikien sarjassa, kun kolmoisvoittoon juoksivat Iiro Säisä (kultaa), Niilo Kouvalainen (hopeaa) ja Arttu Ritvanen (pronssia). Voittajaksi juoksi Iiro Säisä (numero 65). KIURUVEDEN URHEILIJAT Vauhdikasta salsaa luvassa kesäkuussa Kesäkuussa Kiuruvedelle saapuu tuulahdus Karibian energiaa, kun tanssinopettaja Juho Lehtonen tulee vetämään salsakursseja. Keilailun Ylä-Savo Rankingissa oli kauden mittaan yhteensä 16 osakilpailua. He kaikki urheilivat T13-sarjassa ja jokainen kykeni kauden parhaaseensa ja osa jopa omaan ennätykseensä. Salsasta tuli oma juttu Salsaoppinsa Lehtonen on saanut Suomessa olevilta kuubalaisilta tanssinopettajilta. Toinen oli monille kiuruvetisille tuttu Iisalmi Bowlingin Jorma ”Into” Tikkanen (1334) ja kolmas Kuopion Tiimiä edustava iisalmelainen Kaarlo Kekkonen (1288), joka on myös Ylä-Savon Keilailuliiton puheenjohtaja. Molempiin finaaleihin otettiin 12 parasta keilaajaa. Mukana oli yhteensä 20 joukkuetta, joista kymmenen miesten sarjassa, kahdeksan sekajoukkuesarjassa ja kaksi naisten sarjassa. Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Niko Allinen on Historic75-kategorian pisteissä jaetulla toisella sijalla kolmen osakilpailun jälkeen. – Salsa on minun juttuni. AKU LAATIKAINEN Viime viikonloppuna käytiin Kalajoella Koululiikuntaliiton SM-yleisurheilukilpailut ja Vieremällä Pohjois-Savon piirinmestaruusmaastojuoksut. Piirinmestaruusmaastojuoksuissa Kiuruveden Urheilijat saavutti kolmoisvoiton 17-vuotiaiden poikien sarjassa. – Lupasin hänelle, että tulen vielä Kiuruvedellekin vetämään salsakursseja, Lehtonen kertoo. Vieremällä pm-maastoissa KiurU oli kisaamassa 12 juoksijan joukkueella. Kartanlukijoiden pisteissä Marko Allinen on puolestaan jaetulla ykkössijalla. Lisäksi Aino Myllylä oli viides ja Miia Nousiainen kahdeksas T12-sarjassa. Valtakunnallisen Historic-rallisarjan päivitetyt pistetaulukot on julkaistu. Yläikärajaa ei ole, mutta kurssit on suunnattu aikuisille. Olen toiminut nyt viisi vuotta täysipäiväisenä salsanopettajana. Allisen veljekset hyvissä asemissa tilukema on 86,76, mikä on huomattavasti valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Tutkimuksen mukaan 55 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista on Pohjoismaiseen uimataidon määritelmään perustuen uimataitoisia. Kurssit järjestetään 7.–9. Porista kotoisin oleva Juho Lehtonen, lempinimeltään Julpo, omistaa kotipaikkakunnallaan Salsastudio Julpon. Opittuja taitoja pääsee kurssiviikonlopun päätteeksi kokeilemaan salsabileissä sekä kurssin päätöstansseissa, joissa Juho Lehtonen toimii DJ:nä. Pistesijoille juoksivat nelossijat napanneet Iida Siponen T10ja Emil Mäki P9-sarjassa. Tulos 9,86 metriä on Pennasen oma ennätys. Miesten sarjan mitalikolmikko oli järjestyksessä Iisalmi, Kitee ja Pohjois-Savo. toukokuuta 2024 Urheilu Uimataitotutkimus: Kiuruvesi pärjäsi Valtakunnallinen uimataitotutkimus on jälleen julkaistu. RIKU KUPARINEN HANNA SOINI Energistä salsaa voi opetella Kiuruvedellä kesäkuun alussa tanssinopettaja Juho Lehtosen opastuksella. Henkilö on uimataitoinen, jos hän syvään veteen jouduttuaan osaa uida 200 metriä, josta 50 metriä selällään
Käärijän keikalle ikäraja on K18. Lunta oli vielä mahdottomasti. Tämä ratkaisu oli mieleinen ennen muuta pojalle, Joensuussa asuvalle Anterolle. – Minä muistan sen kun asuttiin tuossa ensimmäisessä tuvassa, muistelee isäntä. Ja rantaviivaakin hiotteli. Ne vasta saunareissuja olivat! Talvi meni taas kirkolla osakkeessa kolmannen kerroksen huoneessa n:o 12. Myytiin metsäala, mutta jätettiin pihanseutu rakennuksineen kesäpaikaksi, yhteensä lähes pari hehtaaria. Jokapäiväisiin kuvioihin kuuluu käynti verkoilla ja katiskoilla. – Piti saaha kylpypaikka. Ja hupsuksi ihmiset luulevat. – Ja siinä tehtiin sitten viisaasti, kertoo emäntä Hilja Udd taitellessaan kukkamaata. – Myydään tila ja ostetaan osake. – Ei, sain potkut. Ostettiin se. Käärijä on kerännyt omintakeisella tyylillään kuulijakuntaa niin keikoilla, sosiaalisessa mediassa kuin suoratoistopalveluissakin. toukokuuta 2024 Viikosta viikkoon Hämäränä talvi-iltana kolmisen vuotta sitten Koivujärven rannalla Haukilahdessa innostuivat Hilja ja Vilho Udd laskemaan mäkeä pihasta savusaunan ohi jäälle. Sodan jälkeen piti kiireesti päästä ”pesäntekoon”. Talvella on oltava valojen mailla, kesällä keskellä luontoa, lintujen, tuulen, veden, istutusten ympäröimänä. Leiri on maksullinen ja sinne mahtuu mukaan rajallinen määrä lapsia ja nuoria. Eväät saa laitettua leirillä kylmäsäilytykseen ja leirin puolesta saa vettä ja mehua. Cha -kappaleellaan. 15 Keskiviikko 29. Uddit tulivat Haukilahteen heti sotien jälkeen. Nyt sen vasta tietää, mikä paikka tämä Haukiranta oikein on. Tämä systeemi on toiminut nyt kahtena vuotena. Omenapuut ja kirsikat ovat jo silmuilla. Taitaa olla niin, että umpien takaa on lähdettävä sähkövalojen luokse. Mutta seinustat olivat jo sulina. Vaihtoehtoja oli kuvassa moniakin, kunnes päädyttiin tilan osittaiseen myyntiin. – Joo, kyllä siellä kirkolla asuu, talvella ja muulloinkin, ei siinä mitään, jatkaa isäntä Vilho Udd. Ilmoittautuminen on jo alkanut ja sen voi tehdä esimerkiksi Instagramissa lähettämällä viestin fribaleiri-sivulle. – Se kerrostalossa asuminen 50vuotta sitten Kesä tuli ja toi muuttajat Haukilahteen Ilahduta toista, ja saat kokea, että ilo ilahduttaa. Ensin pidettiin sitä kovin karuna ja kaukaisena. Leiriä vetää Tuure Soro ja hänen apunaan on joko Ismo Jääskeläinen tai Jerkko Toppinen. Vaahteratkin ovat talvehtineet hyvin ja kaikki muut pienemmät. Osake kirkonkylällä on kortteeri, kesäpaikka on koti. Yksi kesä kuljettiin saunassa lahden takana. FRISBEEGOLFLEIRI 19.6. Leirille ovat tervetulleita sekä ensikertalaiset että jo pidempään harrastaneet. Kiuruvedellä Kuorevirran frisbeegolfradalla järjestetään keskiviikkona 19.6. Eipä todellakaan ollut enää koko rantamalla montaa ulkopuolista kuulijaa. Peipponen oli ehtinyt vähää ennen ehkä edellisenä päivänä, ja päästeli täysillä pihakoivun ritvoilta. Maa ostettiin, rakennettiin tupanen ja ruvettiin katselemaan perunamaan paikka. (Kiuruvesi-lehti 29.5.1974) Kirkasta on ja päilyvää. Lisäksi on jaossa paljon palkintoja. kello 10–14 frisbeegolfleiri 7–14 -vuotiaille tytöille ja pojille. Käytiin katsomassa myytävänä ollutta alaa. – Kuka täällä on kuulemassa mittään... No tuohon toiselle rannalle jäi miilumiesten sauna tyhjäksi. Hyvillä keleillä uitiin yli, tullen ja mennen. MENOVINKIT Rap-artisti Käärijä esiintyy Hotelli-Ravintola Peltohovissa lauantaina 1.6. Ja niin tehtiin. Viljelypaikkana Haukilahti jäi vaatimattomaksi, mutta ympäristö tarjosi runsaasti metsätöitä ja muita luontaisetuja – kalaa, riistaa, marjoja. Ilmoittautumiset ovat sitovia. – Niin minusta alkoi sillä kertaa tuntumaan, että eiköhän tuota ala tulla toimeen, tuumaa isäntä. – Mutta se on sanottava, että kesä ei tule, jos ei pääse omaan nurmeen. – Saitko ylennyksen. – Kyllä kai menneinä vuosina lienee ollu hankalaakin täällä näin kovin syrjässä, vaan nyt tuntuu kuin kaikki olisi ollu ihan niin kuin on pitänytkin, kertoo emäntä. Sitten lähdettiin huhtikuun lopulla ensimmäisen kerran katsomaan onko talo vielä pystyssä. FRIEDRICH VISCHER Viikon miete Vitsikästä Mies tuli kotiin ja sanoi vaimolleen: – Vihdoinkin minulla on mahdollisuus parempaan työpaikkaan! – Loistavaa, vaimo sanoi. Omia kiekkoja ei välttämättä tarvitse, mutta halutessaan ne saa ottaa mukaan.. Hän voitti vuoden 2023 Uuden Musiikin Kilpailun ylivoimaisella äänivyöryllä, ja valikoitui Suomen edustajaksi Euroviisuihin Cha Cha KEIKKA 1.6. Mutta jotain siitä jäi jo sillä kertaa mieleen – hiljaisuus ja vilkkuva vesi rantapuiden takaa. – No niin, annappa tulla sinäkin! – Jos siinä kaatuu. – Sanoin Hiljalle, että jos on kirkolla tärkeitä asioita, niin käyvään hoitelemassa, mutta kyllä tämä kevätmuutto on nyt ihan virallisesti tapahtunut tosiasia. Samana iltana kylvettiin ensimmäisen kerran savusaunassa. ei vastannutkaan ihan sitä mitä ootettiin. Ja myös Haukilahteen kahdelleen jäänyt väki oli moneen kertaan tuumannut, että mitenkähän kauan täällä enää jaksetaan talvehtia, etsiä virikettä pitkiä pimeitä vastaan. Ja se on hyvä systeemi. Leirillä on luvassa frisbeegolfin harjoittelua ja pelaamista sekä muita erilaisia hauskoja leikkejä ja pelejä. kello 24 alkaen. Jos nyt ei olis tätä kesäpaikkaa, niin kaperolta tuntuisi. Leirille osallistuvilla tulee olla mukana omat eväät, juomapullo ja sään mukainen varustus
piiri, takkahuone. Kun sydän rakkaan sammuu hiljaa, onko aihetta muuhun kuin kiitokseen. klo 17.30 To 30.5. Muistotilaisuutta vietämme lähiomaisten kesken. 017 770 0421 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. klo 10 Su 9.6. Vastuuryhmänä Aittojärvi. Sara Räihä ja Linnea Remes Kiitämme sydämellisesti Teitä kaikkia, jotka olette muistaneet rakkaamme Epon Eeron muistoa ja monin eri tavoin lohduttaneet meitä surussamme. klo 14 Pe 7.6. SPR:n muistokeräys tuotti 1755 €. Kiitos! Anna-Liisa Maija, Merja ja Taina perheineen www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Rinnekodilla klo 15. Lauluseurat ja raaLauluseurat ja raamattuluokka Ry:llä klo 18. 28.07.1939 Viipuri k. 08.05.2024 Kiuruvesi Rakkaudella muistaen lapset perheineen siskot ja veli sukulaiset ja ystävät Jätän hyvästit nyt rakkaat ihmiset, järvet, niityt, metsät ja järvenrannat. syksyllä. päivystys Kesällä 3.6.–31.8. Su 9.6. Rakkaudella kaivaten Marja Olli-Pekka, Elina, Matti ja Veikko Jaana, Reijo ja Timi Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa 8.6.2024 klo 9.30. To 30.5. Muistotilaisuus vain kutsutuille läheisille. Siksi kiitos ja siunaus matkalla myötä sinne, missä ei tuskaa, ei yötä. Tervetuloa juhlimaan Saran LAKKIAISIA ja Linnean AMMATTIIN VALMISTUMISTA Hyvölänniemen leirikeskukseen Hyvölänniementie 107 la 1.6.2024 klo 14–20. Kiitämme lämpimästi Kiuruveden Alinan hoitajia ja Kiuruveden kotihoidon yöhoitajia äidin hyvästä hoidosta sekä Vieremän Kesälammen hoitokodin henkilökuntaa äidin viimeisten viikkojen hoidosta. Striimataan. Kuolleet Hautakiviä Seurakunnat p. klo 14 Lähetystyön Lähetystyön päiväkahvit monitoimisalispäiväkahvit monitoimisalissa. Su 2.6. 01.05.1930 Kiuruvesi k. taisin klo 9–11. 10.05.2024 Iisalmen sairaala Kiitos sinulle rakkaimpani, olit kallein päällä maan, annoit voiman, uskalluksen, jota arkeen tarvitaan. Iisalmi evl. klo 12 Naisten Naisten raamattupiiri Tarjan luona raamattupiiri Tarjan luona Lystirannassa. Perjantaina Rinnekodilla klo 15. klo 10–10.30 Ruoka-apu Helluntaisrk:n Ruoka-apu Helluntaisrk:n parkkipaikalla. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 4.6. mattuluokka Ry:llä klo 18. 16 Keskiviikko 29. jien ilta, monitoimisali. Iso kiitos Iisalmen terveyskeskuksen osasto 3 hoitajille isän viimeisen matkan arvokkaasta hoidosta. klo 18.30 RK2 huoltaRK2 huoltajien ilta, monitoimisali. Rakkaudella muistaen ja kaivaten Tuomo Marja-Terttu ja Seppo Maija-Liisa ja Matti Tuovi ja Lauri lastenlapset, lastenlastenlapset muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Mirjam siunataan Kiuruveden kirkossa 7.6.2024 klo 13.30. äärelle. Rakas äiti, anoppi, mummo ja isomummo Kirsti Mirjam KÄRKKÄINEN s. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lähetystyön keskustelemaan lähetystyön kuulumisista kahvikupposen kuulumisista kahvikupposen äärelle. Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus su 2.6.2024 klo 15.00 kirjaston opintolukusalissa. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Muistokiitos Valmistujaiset Rakas puoliso, isä ja veli Heikki Olavi HUTTUNEN s. Ma 3.6. Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä, on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. parkkipaikalla. klo 18.30 Ke 5.6. klo 10 Messu (HuusMessu (Huuskonen, Kivelä, Timlin). Leena Rakkaan isän, ukin ja iso-ukin muistoa kunnioittaen Jari, Sara ja Terhi Laura ja Lasse Miro ja Jenna Katariina, Jare, Luka ja Sami Rakkaamme siunataan perheen ja ystävien kesken. Pe 31.5. Siuaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 24.5.2024. KUVA JAANA SELANDER. xxxxkuuta 2021 Ke 29.5. konen, Kivelä, Timlin). 08.10.1979 k. päivystys diakoniatoimistolla vain torsdiakoniatoimistolla vain torstaisin klo 9–11. LUONNON MUKANA Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon. Hiekka-Aho s. Puhuu Eija Mulari. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Lähetyspiiri jatkuu taas Lähetyspiiri jatkuu taas syksyllä. toukokuuta 2024 Hengelliset 2 Keskiviikko xx. 13.05.2024 Hetkenä illan hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen, ei kauniimmin täältä lähteä vois kuin unessa hiljaa nukkua pois. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Ari Palmroth ym. Olet mennyt, olen yksin, perääsi näin huutaen äänettömän huokauksen: Olet rakkain, tiedät sen. Ma 3.6. klo 12 Ke 29.5. 17.05.2024 Vieremä Kun Luoja niittää kypsää viljaa ja korjaa uupuneen. johtaja Ruth Santisteban. klo 10 Messu Messu DIAKONIA DIAKONIA Kesällä 3.6.–31.8. klo 17.30 IlosanomaIlosanomapiiri, takkahuone. Pe 31.5. Perjantaina Lystirannassa. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta EU:n aineellisen avun ostokortteja saatavana, tiedustelut p .0445053869. Su 2.6. 24.07.1926 Pielavesi k. Tervetuloa kuulemaan ja sa. Vastuuryhmänä Aittojärvi. Vieraina Suomen LähetysseuVieraina Suomen Lähetysseurasta palvelupäällikkö Upu rasta palvelupäällikkö Upu Leppänen ja Kolumbian maaLeppänen ja Kolumbian maajohtaja Ruth Santisteban. Pentti Olavi JUMPPANEN s. Tervetuloa! Iida Heleena RUHANEN o.s. klo 10 Su 2.6. Striimataan. KUOLLUT KUOLLUT Oskar Alfred Ruotalainen 97 v Oskar Alfred Ruotalainen 97 v Iida Heleena Ruhanen 94 v Iida Heleena Ruhanen 94 v Eino Antero Tikkanen 90 v Eino Antero Tikkanen 90 v Eero Heinonen 74 v Eero Heinonen 74 v KASTETTU KASTETTU Hertta Elma Kyllikki Auvinen Hertta Elma Kyllikki Auvinen Ilona Annika Mähönen, Ilona Annika Mähönen, Iisalmi evl. Marja Suvi Sami, Minna, Hanna ja Saana Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka kunnioititte Oskar Ruotsalaisen muistoa ja otitte osaa suruumme. Pe 7.6. 017 770 0421 p. klo 10–10.30 Ma 3.6. RIPPIKOULU RIPPIKOULU Ke 5.6
metsittämiseen (Metsäkeskus 2024). Peltoala oli tuolloin vielä vähäinen, joten se tarjosi vain niukan ravinnon viljelijäperheelle. Maatalouden ylituotannon alentaminen vähensi peltojen määrää ja siirsi pellot pakettipelloiksi ja myöhemmin puupelloiksi. Polvenkorkuisena 1950-luvun alkuvuosina minulla oli pieni varsta. EU-jäsenyyden myötä maanviljelyksestä tuli suurtuotantoa, jolloin tarvittiin enemmän viljelyalaa. Piirros Nils Keyland (Bromander 1902, 274; Sappinen 2019, 84). Lehmien tapporahaa alettiin maksaa vuonna 1970. Kiviset pellot. Maidontuotanto laski tuotannosta luopumisen ja lypsylehmien vähenemisen jälkeen. Peltojen alkuvaihe oli alkukantainen kaskiviljely, jolloin pystymetsässä aisattiin puiden alaosa ja jätettiin puut pystyyn vuodeksi kuivumaan. Aurinkovoimapuistot. Nykyisinkin kiviä riittää pelloilla. Vuonna 2015 peltoala oli noin 2,4 miljoonaa ha, 8 prosenttia maasta, eli lähes 5,5-kertainen vuoteen 1852 verrattuna. 17 Keskiviikko 29. (Laurila 2004, 353–354; Jäntti 2010) Vuokrapellot. Kivisillä pelloilla viljeltiin ruista, kauraa ja ohraa ja sekä nauriita. (Maatalouslaskennat 1950, 1990 ja Maatilojen rakennetilasto 2010, Tike) Kaskipellot. He muuttivat kasvukeskuksiin ja nuorempi väki muutti etelään, Ruotsiin tai opiskelemaan kaupunkeihin. Lähes jokaisella maatilalla oli lehmiä ja muuta karjaa. Kaskipellot tuottivat niukan ravinnon viljelijäperheelle. Alle kolmen peltohehtaarin tilat ja ne karjatilat, joilla oli nurmea vähintään 85 prosenttia peltoalasta, vapautettiin kesannointipakosta. Maatilojen suurentuessa peltojen vuokraus lisääntyi EU-aikana. Yli 15 prosentin kesantoalasta viljelijä sai palkkion. Heinää korjattiin luonnonja järviniityiltä. Heinäpellot syrjäyttivät järvija luonnonniittyjen heinät ja lisäsivät maatalouden tuottavuutta. Riihenpuintini loppui kuitenkin lyhyeen, kun varsta iski välillä otsaani eikä riihen lattialla oleviin lyhteisiin. Heinäpellot. toukokuuta 2024 Kaskipelloista aurinkovoimapuistoiksi S uomen pellot on tehty pääasiassa 1860-luvun nälkävuosien jälkeen. 1960-luku oli maatalouden kulta-aikaa. Suomen peltopinta-ala nelinkertaistui vuosien 1850–1910 välillä. Vuonna 1852 peltoa oli arviolta 438 000 ha. Kaskea poltettiin 40 vuoden välein. Vuosien 2022–2023 energian hintakriisi on laajentanut energialähteitä mm. 1950-luvulla viljeltiin vain viljaa. Kaskipellot tarjosivat niukan ravinnon raatajilleen, kuten kiviset pellotkin. Vuonna 2005 viljeltävistä pelloista noin 700 000 hehtaaria oli vuokrapeltoja. (Hynönen & Hyvönen 1998) Lisäksi metsitystukea myönnettiin vielä vuosina 2021 – 2023 joutomaiden ja maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ym. Entisistä pelloista onkin tullut aurinkovoimapuistoja. (MTV 15.5.2005) Vuokrattavia peltojahan oli, koska kaikkia pakettipeltoja ei ollut metsitetty. Teatteriesitys Mustialassa. Ruis kasvoi ja leikattiin aikanaan lyhteiksi, jotka kuivatettiin ensin ulkona ja sitten kuumassa riihessä, missä ne puitiin. Alkoi olla liha-, voija munavuoria. Peltojen kehitys kaskipelloista aurinkovoimapuistoiksi kesti satoja vuosia. Pakettipellot. Riihen puintia varstalla (Museovirasto, kuvakokoelmat. Pellon teko oli hidasta hevosvetoisilla puuauroilla, koska pellot olivat kivisiä ja puuaurat särkyivät helposti. Pelloilla on ollut monenlaista vaihetta vuosisatoja sitten alkaneen kaskeamisen jälkeen. IRMA TIKKANEN Olli Jauhiaisen kivinen pelto Pyhäjärven Emoniemessä 1961 (Museovirasto). Vielä sotien jälkeen 1950-luvun alussa meilläkin kävi katerpillari kaivamassa pelloista isompia kiviä, räjäyttelemällä niitä pienemmiksi ja kuljettamassa kivet lähiraunioille. Olen syntynyt 1950 puintipäivänä, jolloin ilmeisesti puitiin ruista riihessämme tai kauraa ja ohraa puimakoneella. Luonnonheinien niitto järviniityiltä ja luonnonniityiltä loppui. (itsenaisyys100.fi 2024) Vuonna 1950 maatiloja oli Suomessa yhteensä 465.665 kappaletta, joista alle 2,0 ha:n tiloja oli 43,9 prosenttia ja yli 2 ha:n maatiloja 56,1 prosenttia. Metsitettyjä peltoja kutsuttiin puupelloiksi. “. Aurinkovoimaloita on suunniteltu ja toteutettu maatiloilla rakennusten katoille, joutomaille, entisille turvesoille ja pakettipelloille. 1950-luvun loppupuolella, kun oli sotien jälkeen tehty lisää peltoja, alettiin kasvattaa heinää pelloilla. (SVT III Maatalous, 21) Vuonna 2022 maatilaja puutarhayritysten lukumäärä oli enää 43.540 kappaletta. Pellonvarauslain 1969 perusteella pakettipeltoja alettiin metsittää, jolloin metsitetyistä pelloista maksettiin palkkiota 15 vuoden ajan. Rukiit puitiin riihessä varstalla. Kesantopellot. Vuoden 2022–2023 energiakriisi alkoi muuttaa peltoja aurinkovoimapuistoiksi aurinkoenergian tuottamiseen. Energiakriisi sai alkunsa suuremmassa mittakaavassa vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Niinpä heinänkorjuussa tarvittiin niittokone, haravakone ja heinäseipäät. Kiviä jouduttiin keräämään vuosikausia pelloilta raunioille. Sen seurauksena Venäjän öljyja kaasuhanoista sekä sähköverkoista pyrittiin eroon tavoitellen samalla fossiilittomia energialähteitä. Puupellot. Rukiin siemenet kylvettiin tuhkaan. Puupeltojen tekoa kesti siten 2023 asti. Kaskirukiin kuivaustelineitä. aurinkoenergiaan. 1970-luvun alussa alettiin laittaa peltoja pakettiin, kun maatalousyrittäjille MELA alkoi maksaa MYEL-eläkettä (Maatalousyrittäjien eläkelaki 467/1969). Maatilojen määrä väheni 60 vuodessa voimakkaasti ja samalla tilakoko kasvoi. Koneet olivat hevosvetoisia, heinäseipäät omatekoisia. Vuonna 2019 puolet tiloista oli alle 31 ha ja yli puolet yli 31 ha (Farmit 2020). Vuonna 1994 viljelijän oli kesannoitava peltoalastaan 15 prosenttia, eikä siitä saanut palkkiota. Heinäähän ei vielä raskittu viljellä pelloilla, koska peltoala oli pieni. Määrä on noin kolmannes koko Suomen viljelyalasta. Maidontuotanto oli suurimmillaan 1960-luvulla. EU-tukia hyödynnettiin vuokraamalla peltoja. Jotkut kaskipellot saattoivat jäädä sellaisekseen, kun taas muutamat pellot saivat elää jokaisen vaiheen aurinkovoimapuistoiksi asti. Kiuruvesi on ollut suurimpia maidontuottajakuntia kautta vuosikymmenten. Sen seurauksena maanviljelijöitä jäi puolisoineen eläkkeelle. Mies kyntää puuauralla (Grotenfeldt 1906, Finna). Seuraavana kesänä puut kaadettiin ja poltettiin tuhkalle, jolloin polttamisen tuloksena puun ravinteet jäivät maahan tuhkan muodossa. EU:hun liittyminen muutti maatalouspolitiikkaa merkittävästi. Niinpä maatalousja eläkepolitiikalla valtiovalta alkoi vaikuttaa lehmien määrään ylituotannon vähentämiseksi. Maatalouden ylituotannon alentaminen vähensi peltojen määrää ja siirsi pellot pakettipelloiksi ja myöhemmin puupelloiksi. Kaskiviljelyn jälkeen alettiin tehdä peltoja ja viljellä viljaa puuauralla käännetyillä pelloilla
Tuomirannantie 47. Kesällä villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan, syksyllä vitamiini pitoiset marjat ja herkulliset sienet tuovat inspiroivaa lisää ruokalautasillemme. klo 7–13 Kassa suljetaan ja uintiaika päättyy 30 min ennen sulkemista. ma-pe klo 13–19 Kassa suljetaan klo 18 ja uintiaika päättyy klo 18.30. Ilmastonmuutos uhkaa kuitenkin myös näitä pohjoisten kotometsiemme aarteita. puh. 17.6.–6.7. Kesäteatteri Eerola Kiuruvedelle 9.7. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. klo 13 näytös, lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään 20.6. Lähde Kiuruvesi-lehden LUKIJAMATKALLE 28.8.–3.9.2024 Norjan vuonoille Hinta: 999 € / hlö/2hh 1hh lisä 250 € 7 päivää Hinta sisältää: • Linja-autokuljetuksen ilmastoidulla turistibussilla Kiuruvedeltä Kiuruvedelle • Laivamatkat Viking Line sisähytissä • Hyvätasoiset hotellimajoitukset jaetussa 2 hengen huoneessa • Matkaohjelman mukaiset ruokailut (6 aamiaista, 2 lounasta, 4 illallista) • Lauttamatkan Norjassa • Opastetun kaupunkikierroksen Oslossa • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta: • Ikkunallinen hytti laivoille menopaluu 60 €/hytti Lisämaksulliset retket: • Näköalahissi-retki 55 €/hlö • Risteily 80 €/hlö Varaukset 10.6.2024 mennessä Matkan kohokohdat: -Geiranger vuono -Ihastuttava Leon -Oslon kaupunkikierros -Kiemuraiset tiet Matkanjärjestäjätunnus: K211/22/Mj Varaukset: myynti@ykkosmatkat.fi Ykkösmatkat Lakeissuontie13B5 0173863223 70420KUOPIO Avoinna: ma-pe9-16 Muistilista Ateriapalvelun ruokalista vk 23: ma: porsaspalapaistia, peruna, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, punajuuri-omena-raejuustosalaattia, ananas-päärynäkiisseliä, ti: lindströminpihvejä, kermaista ruskeakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, aurinkoista kaalisalaattia, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, ke: kalakeittoa, kiinankaali, ananaspala, mangopuuroa, to: kermaista kalkkunakastiketta, peruna, porkkana-maissilisäkettä, punakaali-mustaherukkasalaattia, vadelmakiisseliä, pe: kalapyöryköitä pieniä, keltaista tillikastiketta, peruna, punajuurta, jäävuori-tomaatti-ananassalaattia, omena-riisipuuroa, la: naudanliha-kasviskastiketta, peruna, parsakaalia, kiinankaali-kurkkusalaattia, sekamarjakiisseliä, su: uunilohta, sitruunakastiketta, peruna, papuja, punajuurisalaatti, suklaamousse (muutokset mahdollisia). Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. suljettu 7.7.–21.7. Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin varauksesta klo 9.30–13 noutona tai kotiinkuljetus taajamassa tarvittaessa. klo 7–16 su suljettu ma 15.7. 22.7.–4.8. 044 5592210. Kuulutus Suomalainen luonto on täynnä rikkauksia, jotka odottavat poimijaansa. Aukioloajat: ma-to 8–16. ma-pe klo 13–19 Kassa suljetaan klo 18 ja uintiaika päättyy klo 18.30. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi LEHTI OY Kiuruvesi-lehden kestotilaajille Iskelmäpassi 109 € 30.6.2024 asti. LEHDEN LOGO Luonnon rikkaat antimet KETUNLEIPÄ Oxalis acetosella PIHLAJANMARJA Sorbus aucuparia HERKKUTATTI Boletus edulis MUSTIKKA Vaccinium myrtillus SUPPILOVAHVERO Craterellus tubaeformis VOIKUKKA Taraxacum officinale Maailman ympäristöpäivää vietetään 5. Pidetään yhdessä huolta suomalaisen luonnon upeasta ekosysteemistä. su-ma 7.–8.7. -------------------------------------------Eläkeliitto to 30.5. -------------------------------------------Ylä-Savon Hengitysyhdistyksen jäsentapaaminen on 5.6. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. klo 7–19 la 13.7. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 10–11.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). klo 13–19 ti-pe 9.–12.7. 2 passia / tilaaja Passi ostettavissa Kiuruvesi-lehden konttorilta Niemistenkatu 4. xxxxkuuta 2021 UIMAHALLI Uimahallin kesän 2024 aukioloajat: 3.6.–16.6. klo 13–19 ti-la 16.–20.7. klo 13–15 Iisalmessa Peltosalmella Tuomirannassa os. Suomen media-alan ja graafisen teollisuuden tavoitteena on olla hiilineutraaleja vuonna 2030. kesäkuuta.. klo 7–19 su 21.7. 0400-945544. klo 13 pelataan BINGOa kulttuuritalon aulassa. Bingon jälkeen jatkuu virikekerho. Matkoja KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. 18 Keskiviikko 29. toukokuuta 2024 4 Keskiviikko xx
050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Tmi Eija Pietikäinen Jalkahoitaja Kotikäynnit 050 5054 106 JALKAHOIDOT • • Valokuvaukset 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. toukokuuta 2024 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. kuvaukset p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 19 Keskiviikko 29
toukokuuta 2024 6 Keskiviikko xx. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi KIURUVEDEN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT KESÄKUUSSA Kiuruveden jäteasema Kirkkoharjuntie 36 Kiuruvesi Avoinna ma klo 7.30-12.30 ja to klo 12.00-17.00 HUOM! avoinna myös la 15.6. Vaatimuksina C-kortti ja ammattipätevyys. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 0400 218 745 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 30.5. Lisätiedot: Hannu Karjalainen 040-5460850 Myydään TURVEMULTAA (toimitettuna) p. Ks. 050 5511 592 • palvelusetelillä omaishoitajien vapaiden tuuraus sekä vammaisten henk. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Laaja valikoima edullisista renkaista aina premium-renkaisiin. KLO 24 20€ 25€ Etsimme KUORMA-AUTON KULJETTAJAA Pyylahti Oy hakee panostusajoneuvon kuljettajaa. alan työt. 20 Keskiviikko 29. 050 307 5439 • • • • • • • kylpyhuoneremontit • huoneistoremontit • sisäja ulkomaalaukset • vesikattoremontit • uudisrakentaminen • kourujen puhdistus ym. Siisti, kodinkoneet on, tarvittaessa kalustettu. 0500 897 696 Perikunta myy 2h+k, 57 m² hp: 17000€/tarjoa Asematie 24. 050 5311 874 Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ. huoltotyöt p. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Jätä ilmoituksesi 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Huveja Asuntoja Myydään Ostetaan AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. Oikotie: 17786757. p. 0400 693 558. 044 9894 373 YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Neuvoja-tiedottaja p. KYSY TARJOUS! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, ilmastoinnin täyttöhuolto ym. kohtainen avustaminen • kaikki siivoukset ja asioinnit p. 040 527 3014 Ylä-Savon jätekeskus p. Vapaa 3.6. Koulutamme tehtävään. Tied. klo 12.00-14.00 HOTELLI PELTOHOVI KÄÄRIJÄ LA 1.6. Myynti huolto TENHO KANERVA p. päivittäin klo 9-21 Torilla Työpaikkoja Tapahtumia Tiedotteita Palveluita 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p