Arkkitehti ja taiteiden maisteri Arja Renell vei Huussin Venetsian biennaaliin. Huussi on pohjoismainen keksintö, joka kiinnostaa nyt maailmanlaajuisesti. 6-7 » Huussi voi ratkaista vesija ruokaongelmat 11 » Sodassa tehtyä taidetta näytteille Kalle Halonen, Soppatykki, vuodelta 1941. VUOSIKERTA, NRO 35. 4–5 » Kouluarki sujuu myös väistötiloissa Nivan koulun oppilaita opiskelee muun muassa Hingunniemessä.. 012138-2335 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 30.8.2023 70. Vammaisryhmien keskuudessa Kiuruveden liikuntamahdollisuuksia pidetään yleensä ottaen hyvinä. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko Heti tuoreet uutiset Paperilehti kotiin kannettuna alkaen 1,92 euroa/viikko LEHTI OY JAANA SELANDER 16 » Perinteinen vammaisten liikuntapäivä veti taas väkeä Kuorevirralle kokoontui runsas joukko ihmisiä sosiaaliseen tapahtumaan. Halonen osallistui sisällissotaan sekä talvija jatkosotaan
Moni haluaa kaikesta huolimatta uskoa, että ratkaisu löytyy perussuomalaisten sisältä. Suomen etu ei ole nyt hallituksen kompastuminen, vaan hallituksen tulee vaaleilla saamansa mandaatin mukaisesti alkaa hoitaa täysipainoisesti Suomen asioita. Valtiovarainministeriön maanantaina julkistama budjettiesitys kertoo, että ensi vuoden budjetti on 10 miljardia euroa alijäämäinen. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Rekkaralli tulee olemaan melkoinen, kun lantaa kuskataan laitokselle ja sieltä pois. Rasismikeskustelu sataa perussuomalaisten laariin MIRA KOKKONEN Kiuruveden Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja ADOBE. Korjausvelka on noin 32 miljoonaa euroa noin 40 kilometrin säteellä Kiuruvedestä. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Rakentamisen kustannukset ja pankkilainojen korkokulut ovat nousseet, uusia asuntoja ei tehdä, miesten työttömyys lisii, inflaatio syö rahan arvoa ja kulutuksessa on jarru päällä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Hyvinvointivaltiomme on koetuksella, miten maksaa eläkkeet ja tarjota laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut myös tuleville sukupolville. Kiuruvesi-lehden haastattelu ja joidenkin perussuomalaisten somekäyttäytyminen osoittavat omalta osaltaan, että rasisimi on rakenteellinen osa perussuomalaisia, kirjoittaa Mira Kokkonen. Taloutta ei laiteta kuntoon ottamalla velkaa aiempien vuosien malliin, vaikkei korona enää kuritakaan. Kikkailu rasismin määritelmillä tai piiloutuminen huumorin taakse on populismia puhtaimmillaan. Suomen hallituksessa oleminen ja vastuunkantaminen vaatii erilaista asennetta kielenkäyttöön ja erityisesti rasistiseen puheeseen. Suomi velkaantuu, väestö ikääntyy, lapsia ei synny tarpeeksi. Ikävä kyllä, esimerkiksi Kiuruvesi-lehden haastattelun perusteella sitä lienee turha odottaa. Se onnistuu, kun hallitus ja perussuomalaiset selväsanaisesti irtisanoutuvat rasismista ja osoittavat sen sanojen ja tekojen kautta. Kokoomus hehkutti vaalien alla, että sen ykköstavoite on saada talous kuntoon. Velkaantumisen rajoittaminen ja säästöjen löytäminen on haastavaa. Siponen ja Kastari ovat molemmat yhtä mieltä myös siitä, että alemmalle tieverkolle tulisi nyt saada rahoitusta, eritoten kun tiet joutuvat kovalle koetukselle jos ja kun Kiuruvedelle rakentuu biokaasulaitos. Tapaninen on oikeassa siinä, että nyt pitäisi päästä hallitustyöskentelyssä olennaisten asioiden pariin. ODOTAN innolla, miten perussuomalaiset osana hallitusta toteuttavat vaalilupauksensa muun muassa polttoaineen hinnan alentamisesta, ammattidieselistä ja erityisesti pitävät kiinni lupauksestaan, ettei köyhiltä leikata. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti LÄHTÖKOHTA on, että maahanmuuton mahdollisuuksista ja ongelmista pitää pystyä puhumaan suoraan ja ratkaisukeskeisesti, mutta kaikkia kunnioittavasti ja arvostavasti. Samaan aikaan pitäisi saada aikaan talouden kasvua. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Esimerkiksi kiuruvetisillä maatiloilla on töissä ulkomaista, ammattitaitosta työvoimaa, jolla voisi olla halua muuttaa jopa pysyvästi Savoon. Nyt tarvitaan talouskasvua, että palvelut säilyvät. Sama puolue on myös ilmoittanut, että sen valtiontalouden tasapainottamisohjelma vie 8 vuotta, kaksi vaalikautta. K iuruvesi-lehden haastattelussa (23.8.) kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) sanoo, että hallitusohjelmassa on paljon hyvää, muun muassa yrittämisen edellytysten edistäminen ja parantaminen sekä työmarkkinauudistukseen liittyen kannustinloukkujen purkaminen niin, että työn vastaanottaminen olisi entistä kannustavampaa ja työllisyys paranisi. Maahanmuutollekin ollaan panemassa suitsia. Siponen oli alkuviikosta kutsuttuna Kultarantaan, jossa hän vannoi yhteistyön nimeen pääministeri Petteri Orpon (kok.) vieressä. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 107 euroa / 98 euroa Eurooppa 160 euroa / 140 euroa muut ulkomaat 230 euroa / 210 euroa Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. On huolestuttavaa, että kiuruvetinen valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Tapaninen pitää kesän keskustelua ”tyhjänpäiväisenä ajojahtina”. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Kirjoituksia ei palauteta. Siponen aikoo toimia oppositiosta käsin fiksusti ja kannattaa hyviä hallituksen esityksiä. Tehtävä ei ole helppo. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. On heistä itsestään kiinni, miten hyvin se onnistuu. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Haastattelu ja joidenkin perussuomalaisten somekäyttäytyminen osoittavat omalta osaltaan, että rasismi on rakenteellinen osa puoluetta. 2 Keskiviikko 30. Kesän rasismikeskustelu hyödyttää erityisesti perussuomalaisia itseään: se vie huomion monesta muusta asiasta, kuten siitä, että hallitusohjelmaneuvotteluissa kokoomus uunotti perussuomalaisia mennen tullen. Sosiaalija terveydenhuollon hoitojonoja ja työvoimapulaa ei korjata suorilla leikkauksilla hyvinvointialueiden rahoituksesta, päinvastoin. Valitettavasti eilen uutisoitiin, että Jukkatalo hakeutuu konkurssiin. Harva uskoo, että kaikki perussuomalaiset siunaavat muun muassa puoluejohdon ja presidenttiehdokkaan puheet. Myös pääministeripuolue Kokoomuksen puoluevaltuutettu Tuija Kastarin mielestä kolmen kuukauden maastapoistumissääntöä tulisi lieventää. Ja väestö ikääntyy, eikä lapsia, uusia veronmaksajia, synny. elokuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Miten hyvinvointivaltio pelastetaan. Samassa Kiuruvesi-lehdessä (23.8.) hallituspuolueen, perussuomalaisten Kiuruveden valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Tapaninen on taas valmis lieventämään hallitusohjelmassa olevaa esitystä siitä, että työperäisen maahanmuuttoluvan saaneen on poistuttava maasta, jos uutta työpaikkaa ei ole löytynyt kolmeen kuukauteen. Hyvää on se, että uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita on vireillä useita, Kiuruvedelläkin. Talouskasvu ei näytä lupaavalta. Hallituksen kaatuminen rasismiin voi olla myös perussuomalaisille keino irtisanoutua annetuista lupauksista. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Ammattitaitoisesta työvoimasta on Suomessa pulaa
Maija Helena Kekäläinen Kateellisten panettelua. Tanja Lång Tietämättömät taas ulisee. Tommi Nousiainen Karhun kaato/kaadot käyvät, lihat ”pataan porisemaan, muille masuun jaettuna” vaan, NAM!!! Nutta hallitus olisi voinut kaatua saman tien nuoren karhun kaatamana (tassun huitaisemana). Ja tätä eivät kaikki uuden hallituksen suunnitelmat edistä. PERUSSUOMALAISTEN paikallisyhdistyksen puheenjohtaja kommentoi edellisessä Kiuruvesi-lehdessä hallituksen kaavailemaa kolmen kuukauden sääntöä: ”Tähän pitäisi saada kultainen keskitie, ettei ammattiosaajia poistettaisi täältä”. Matti Komulainen Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Mielestäni meidän tulisi olla enemmän huolissaan siitä, että haluavatko nämä tekijät nimenomaan Suomeen. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. elokuuta 2023 Lunastuslaki uudistettava IRMA TIKKANEN kirjoitti edellisessä Kiuruvesi-lehdessä tuulivoimasta, maanomistajan oikeuksista ja sähkönsiirtolinjoista viitaten jäsenyyteeni eduskunnan lakivaliokunnassa. ON varmasti tarpeen tarkastella kriittisesti nykyisiä maahanmuuttoon liittyviä säädöksiä, mutta samalla pitää varoa ylilyöntejä, joilla pahimmillaan karkotamme korkeasti osaavaa työvoimaa pois maastamme. Kyse ei ole siitä, etteivätkö kunnat, yhteisöt ja yritykset haluaisi palkata kotimaisia tekijöitä, mutta heitä ei vain ole riittävästi tarjolla. Mulla on tänään urheilukelloton päivä. Nämä ihmiset ovat juuri niitä, joita kaikki haluavat tänne muuttavan eli nuoria, korkeasti koulutettuja ja yksityisellä sektorilla työskenteleviä hyvin palkattuja ammattilaisia. Odotan, että nämä uudistukset saadaan ripeästi valiokuntien käsittelyyn eduskunnassa. Oikea luku vuosien 1972-3 vuosikertomuksesta tarkistettuna on noin 1160 oppilasta. Myös alueen vientiyritykset kokevat jatkuvia rekrytointiongelmia. Matikainen Hartsa Tärkeintä on, että Suomen asiat menee näin eteenpäin. EEVALIISA KÄRKKÄINEN. VIERASKYNÄ MARKKU SIPONEN Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Hyväksytkö, että eduskunnan eräkerho kaatoi nuoren karhun. Tämä kirjaus on aiheuttanut sen, että ulkomailta Joensuuhun muuttaneita työkavereita on alkanut ääneen pohtia, kannattaako tänne jäädä ja perustaa perhettä. Eero Tuorilainen Jos on ollut ylivuotinen, niin mikäs siinä, laillinen saalis. Tikkasen huolet liittyvät monelta osin lunastuslakiin, joka kaipaa uudistusta. Jutussa Yhteislyseossa sanotaan olleen noin 1 660 oppilasta. Maatalouslomitus, marjaja karjatilat sekä metsänhoitotyöt eivät olisi tulleet hoidetuksi pelkästään kotimaisin voimin. Monet länsimaat ovat kuitenkin samassa tilanteessa meidän kanssamme ja kilpailevat samoista työntekijöistä. Mika Lohva Täällä itärajan tuntumassa (Lieksa) on tuo karhukannan vähentäminen jopa suotavaa. Metsästyslakipykäliä noudattaen on aina hyväksyttävää. Omaisuudensuojaa vahvistetaan korottamalla voimansiirtolinjojen lunastamisesta maksettavia korvauksia. MARKKU SIPONEN kansanedustaja (kesk.) Somepoiminta #kiuruvesi @mirkajasmin 19.8.2023 Paikka: Hällämönharju Kuvaaja: Antti Marin Ei hullumpi kuukausi tämä elokuu. Varsinkin marja-aikaan karhuja kuulee olevan kaikilla hyvillä marjapaikoilla. Ammutaanhan muun muassa hirvenvasoja, jotka ovat paljon nuorempia kuin mitä esimerkiksi tämä karhu oli. Esimerkiksi pandemian aikaan osa ihmisistä menetti työpaikkansa, vaikka kuinka olisivat halunneet tehdä töitä. Sini Tikkanen Hyvä on karhukantaa harventaa metsästyksellä. Nämä ihmiset eivät suunnittele elävänsä sosiaalitukien varassa, mutta he myös ymmärtävät, että elämässä voi sattua kaikenlaista. Oikaisu LUESKELIN uudelleen kesän 2023 Kiuruvesi-lehtiä ja kiinnitin huomioni 7.6.2013 julkaistun lehden Riemuylioppilaita koskeneessa jutussa ”Vierailu entisessä opinahjossa on tärkeä” mainittuun Kiuruveden Yhteislyseon oppilasmäärään vuonna 1973. Pidän näitä päivä toisinaan tarkoituksella, silloin kun on oikeesti vapaapäivä. Eikä vähiten alueellamme tärkeällä maaja metsätaloussektorilla. Toivon, että tätä keskitietä vielä todella harkitaan myös maan hallituksessa. SUOMESSA on keskusteltu ulkomaisesta työvoimasta siihen sävyyn, että tänne kyllä osaajia ja työvoimaa saadaan, jos vain halutaan ja otetaan. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Henttu Tikka Eikös se ole ihan sama hyväksyykö vai ei sitä, mitä eduskunta tekköö. MONELLA alalla myös Kiuruvedellä on turvauduttu jo pitkään ulkomailta tulevaan työvoimaan. Jahtionnea vaan karhunmetsästykseen teille jahtiporukat eri puolille Suomea! Ahvenanmaa ei taida olla ”listoilla” mukana. Kesällä saamani viesti pisti pohtimaan asiaa: ”HALLITUSOHJELMAN sivulla 203 sanotaan, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta”. Jos henkilö menettää työpaikkansa vaikka toukokuussa, voi olla todella hankalaa löytää uutta työtä kesän aikana, kun rekrytoinnit ovat jäissä. Kyllä niitä riittäämiin on ihan pihatielläkin tepastellut. Joten turhaa lätinää metsästyksenvastustajilta, jotka muutenkin ovat luonnosta täysin vieraantuneita. 3 Keskiviikko 30. Eläimen iällä ei tällöin ole mitään merkitystä. Tuula Härkönen Kyllä, myös susien kannanhoidollinen metsästys sallittava. Silloin kun en halua muistuttajaa siitä onko päivän askeleet täynnä vai ei. Halutaanko Suomeen töihin. Uuden hallitusohjelman mukaan lunastuslain korvausperusteet uudistetaan vahvistamalla omaisuudensuojaa. VIIME aikoina on paljon puhuttu työvoimapulasta, ulkomaisen työvoiman tarpeesta ja maahanmuutosta sekä näihin liittyen maamme uuden hallituksen linjasta ja tavoitteista. Luku poikkeaa todellisesta noin 500:lla
Normaalin alkuhässäkän ohella osa Nivan koulun ja Yläkoulun oppilaista sekä opettajista on totutellut myös uusiin oppimisympäristöihin, sillä kouluissa ilmenneiden sisäilmaongelmien takia ihmisiä on väistötiloissa muun muassa lukiolla, jäähallilla ja HingunnieArki väistötiloissa on lähtenyt hyvin liikkeelle Peruskoululaisia on nyt Kiuruvedellä monessa eri paikassa, esimerkiksi Hingunniemessä ja jäähallilla, missä oppilaat ja opettajat ovat mielissään etenkin paremmasta sisäilmasta ja luonnonläheisyydestä. Hingunniemessä ovat kouluvuottaan aloitelleet Nivan koulun luokat 4a ja 4b opettajiensa Vesa Vainion ja Minna Kärkkäisen sekä koulunkäynninohjaaja Riitta Niskalan johdolla. Lapsethan ovat tunnetusti sopeutumisen mestareita ja osaavat katsoa asioiden parhaita puolia, mutta on me opettajatkin sen verran totuttu muuttamaan vuosien mittaan, että ei tämä suuri muutos ole ollut, Vesa Vainio ja Minna Kärkkäinen kertovat. Monta hyvää puolta Opettajatkin ovat suurelta osin tyytyväisiä uuteen ympäristöön. elokuuta 2023 Koulujen uutta lukuvuotta on nyt opiskeltu reilut kaksi viikkoa. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Kun tähän yhdistetään vahva luonnonläheisyys, on ympäristö hyvin kyläkoulumainen, mikä tuntuu olevan etenkin oppilaiden mieleen. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. AKU LAATIKAINEN OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. elokuuta 2023 UUTISET Keskiviikko 30. – Tuossa viereisessä metsässä on ollut tosi kiva rakentaa majoja, tuumaavat Herkko Kärkkäinen, Miro Knuutinen ja Peppi Karppinen, jotka kehuvat myös ruokalaa ja sen tarjontaa. 4 Keskiviikko 30. Oppilaita on yhteensä 42. – Meillä on lähtenyt täällä oikein hyvin homma liikkeelle. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Opettaja Vesa Vainio pitämässä neljäsluokkalaisille äidinkielen tuntia Hingunniemen opintotalossa. Erityisen paljon Vainio ja KärkOppilaat pelaamassa sulkapalloa Hingunniemessä. men opintotalolla
Hän jatkaa, että seuraava opettajien kokous pidetään Hingunniemessä. Samoin bussikyyditykset ovat sujuneet yllättävänkin jouhevasti, kiitos vain sinnekin suuntaan. Samoin erityisopetuspäivät on järjestetty perjantaiksi. – He ovat tehneet tänne muuttamisen helpoksi meille. – Voisi luonnehtia, että meilläkin on täällä tällainen pieni ”kyläkouluyhteisö”. JAANA SELANDER Kiuruveden kaupunginhallitus ja valtuusto kokoontuvat uudelleen päättämään Lantakaasun tonttikaupasta. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Valtuusto ja hallitus kokoon uudelleen Kiuruveden kaupunginvaltuuston maanantai-illan (21.8.) kokouskutsujen lähettämisessä on ollut kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mukaan muutamia epäselvyyksiä ja teknisiä virheitä, joten valtuusto kutsutaan uudelleen koolle tiistaina 5.9. – Samoin ympäristöopin opiskeluun vieressä oleva luonto laavuineen tuo oman lisänsä, Vesa Vainio sanoo. Valtuusto päätti maanantaina muun muassa ostaa 21,2 hehtaarin tontin Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitosta varten Pyhäsalmentien eteläpuolelta. Lähellä asuvat pääsevät tulemaan suoraan kotoaan jäähallille, kauempaa tuleville on bussikuljetus. Kokouskutsu ei tavoittanut yhtä kaupunginhallituksen jäsentä ja muutamaa varavaltuutettua. Vesa Vainio ja Minna Kärkkäinen kiittelevät Ylä-Savon ammattiopiston väkeä siitä, kuinka heidät on otettu vastaan Hingunniemeen. Mutta on täällä muutenkin kivat tilat, kuten luokkahuoneet, pienryhmätilat, sosiaalija kaappitilat sekä ruokala. Jäähallillakin opiskellaan Toinen uusi oppimisympäristö Nivan koululaisille on jäähallin yläkerta, missä 2b-luokka käy koulua luokanopettaja Katri Keräsen sekä koulunkäynninohjaaja Piia Tossavaisen johdolla. Kaikkinensa lapsia on paikalla suurin piirtein saman verran kuin Hingunniemessäkin. Olemmekin tällaisissa tapauksissa sopineet, että oppilas on tällaisina päivinä etäopiskelussa. euroa. ja kaupunginvaltuuston 5.9. Se hieman alkuun arvelutti. Kauppahinta on 350 000 euroa ja kyse on Vuolle-nimisestä kiinteistöstä, jonka omistaa yksityishenkilö. Yksi haaste on ollut siinä, jos oppilaan pitää käydä hammaslääkärissä kesken päivän. Jäähallilla olevien oppilaiden ruokailu on järjestetty viereiselle nuorisotalolle. – Tätäkin kautta pyritään pitämään yhteisöllisyyttä yllä, että käymme vierailemassa toistemme tiloissa. Kaupunginvaltuuston kokous on yleisölle avoin ja järjestetään kaupungintalon valtuustosalissa. ja kaupunginhallitus kokoontui maanantaina 28.8. – Kun meillä oli ensimmäinen koulupäivä täällä, niin osa hihkaisi heti, että onpa kiva palata samaan paikkaan, missä kävi eskarin, Katri Keränen hymyilee. Sekin on hyvä asia, että meillä on oma sisäänkäynti ja nyt hyvällä säällä on voitu pitää oppitunteja ulkonakin. Kauppahinta on 280 000 JAANA SELANDER Hallituksen ja valtuuston kokoonkutsuminen on kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen mukaan erittäin harmittava. – Rehtorikin sitä korosti lukuvuoden alkaessa, että tänä vuonna yhteisöllisyyden vaaliminen on erityisen tärkeää, kun ollaan hieman erillään toisistamme. Hyvä, että erilaisia juttuja voidaan järjestää, ettei kukaan jää liikaa omaksi saarekkeekseen. – Se edellyttää käytännössä sitä, että oppilaan vanhempi tulee hakemaan lapsensa täältä ja tuo sitten myöhemmin takaisin. Aamullahan oppilaat siis kokoontuvat Nivan koulun pihaan, josta lähtee bussi tänne ja iltapäivällä tapahtuu sitten paluu samaan paikkaan Nivan koululle. Jäähallilla on yhä myös eskareita sekä viisivuotiaiden ryhmä. – Yhdessä olemme tulleet siihen johtopäätökseen tänä aamuna (keskiviikko 23.8.), että kutsumme kaupunginhallituksen koolle 28.8. – Siellä on vähän pakkokin käydä, koska meillä ei ole tietokoneita täällä jäähallilla. – Tokihan täällä hieman ollaan irrallaan muusta työyhteisöstä, mutta onneksi olemme jo pystyneet tekemään hieman yhteistyötä toisten kakkosluokalaisten kanssa, ja kutoset sanoivat äskettäin, että he voisivat tulla tekemään meille luontoradan tänne. Tosin osalle oppilaista paikka on hyvinkin tuttu jokusen vuoden takaa. Kaupunki sitoutuu myymään kyseisestä tontista 15,35 hehtaaria Lantakaasulle, joka on Valion ja ST1:n yhteisyritys. – Tilanne on erittäin harmittava, mutta on viisautta nostaa käsi pystyyn virheen merkiksi ja laittaa asia kuntoon, Rusanen toteaa. – Olemme saaneet lisäselvyyttä asiaan ja keskustelleet asiasta täällä kaupungintalon porukan, hallituksen ja valtuuston puheenjohtajan sekä Lantakaasun edustajien kanssa. – Vaikka meillä ei ole täällä niin hyvin erilaisia telineitä kuin jossain muualla, niin toisaalta tämä metsä antaa paljon tilaa lasten mielikuvitukselle ja luovuudelle. AKU LAATIKAINEN Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Hingunniemessä käy säännöllisesti myös erityisopettaja Anu Lohva ja samoin terveystarkastukset onnistuvat paikan päällä. Näen sen hyvinkin positiivisena asiana, Keränen katsoo. Olemme olleet yhteydessä myös Kuntaliittoon, Rusanen kertoo. käinen kehuvat Hingunniemen opintotalon sisäilmaa. Nivalla lapsilla on samalla mahdollisuus leikkiä muiden luokkien kanssa välitunneilla, Katri Keränen sanoo. Epäselvyydet ja virheet tulivat jo osittain esille kaupunginvaltuuston kokouksen alussa maanantaina. Rehtori ja kuraattorikin tulevat tarvittaessa paikan päälle Hingunniemeen. Lähimetsissä leikkiminen on ollut mieluista puuhaa lapsille. Plussaahan tässä on erityisesti rauhallisuus ja luonnonläheisyys sekä Kuorevirran liikuntamahdollisuudet ja toki parempi sisäilma. – Samoin osa liikuntatunneista pidetään taajamassa, koska täällä on rajalliset mahdollisuudet esimerkiksi jalkapallon pelaamiseen. Harmittava tilanne Rusanen esittää, että kaupunginhallitus jättää valtuuston 21.8.2023 tekemät päätökset täytäntöönpanematta ja palauttaa ne valtuuston uudelleen käsiteltäviksi. elokuuta 2023 VIIKON KYSYMYS Hyväksytkö, että eduskunnan eräkerho kaatoi nuoren karhun. Ja onhan täällä mainiot maastot pitää suunnistusta ja sitten myöhemmin talvella hiihtoa. Tarvittaessa kaupunki vuokraa tontin Lantakaasulle ennen kaupan tekemistä 2 300 euron hintaan kuukaudessa. Muutamia haasteita Toki Hingunniemessä on haasteensakin. Lapset ovat myös tykänneet leikkiä tässä lähimetsässä paljon ja he ovat rakentaneet sinne majoja ja olleet piilosilla. Valtuuston kokouksen (21.8.2023) koolle kutsuminen ei ole tapahtunut Kiuruveden kaupungin hallintosäännön 103 pykälän mukaisesti. 08 764 990 Torstai 9.00–13.00 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI Ostaessasi Ostaessasi silmälasit silmälasit edun arvo jopa edun arvo jopa 744 € 744 €. Toki jonkin verran olemme mielikuvitusta käyttämällä pystyneet hyödyntämään tätä luonnonläheisyyttä, esimerkiksi metsäparkouria harrastamalla. Mutta kaikillahan ei ole autoa ja ajokorttia, joten siinä on ollut sitten oma sumplimisensa. – Se on huomattavasti parempi kuin Nivalla tai Yläkoululla. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Omalta osaltaan yhteisöllisyyden tuntua tuovat perjantaipäivät, jotka jäähallin oppilaat viettävät tutulla Nivan koululla. KYLLÄ 52% EN 48% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö presidenttiehdokkuus kieltää yli 70-vuotiailta. Siellä ei esimerkiksi ole käsityöluokkia, joten niitä varten oppilaiden ja opettajien tulee lähteä erikseen käymään Nivan koululla. 5 Keskiviikko 30
Renellin huussi on siinä mielessä viihtyisä, että siellä ei haise, siitä pitää huolen ilmastointiputki ja kompostointijärjestelmä. Mietin, että Venetsiaan tarvitaan kuivakäymälöitä. Huussi on ratkaisu moneen Suomalainen huussi voi ratkaista globaalit juomaveden ja ruuantuotannon ongelmat. Video todistaa, että säiliöstä löytyy ihan mullan näköistä tavaraa. Venetsian biennaalissa esitetään videoita, jossa Renellin äiti ja arkkitehtimies Eero Renell tyhjentävät Kiurujärven rannalla olevan huussin. Huussi ei enää tarkoita haisevaa sankkoa tai säiliötä navetan nurkalla. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, ARJA RENELL, MIKA SÄPYSKÄ, BARBARA MOTTA, UGO CARMENI Heti alkuun on kerrottava, että Arja Renellin juuret ovat vanhempiensa Leena ja Jouko Lehtimäen kautta Kiuruvedellä. Neste ohjautuu omaan keruuastiaansa ja on laimennettuna heti käytettävissä koristekasveille ja parin kuukauden säilytyksen jälkeen myös hyötykasveille. Renellin ja hänen miehensä suunnittelema huussi on ollut hirveän suosittu käyntikohde toukokuussa avatussa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Suomen paviljongissa. – Mietin, mitä järkeä olisi tehdä suurella rahalla vesivessa. Uutiset Puheenaihe. Tyhjennys käy helposti ulkokautta alaluukusta. Helsingissä asuva Arja Renell viettää Kiuruvedellä suurimman osan kesälomastaan, vanhemmat sitäkin enemmän, sillä he ovat Leena Lehtimäen mukaan ”Kiuruveden rakastajia”. Huussi on esillä Venetsiassa 26.11. Renell teki tiiviissä aikataulussa näyttelyehdotuksen ja pyysi mukaan opiskeluaikojen arkkitehtiystävänsä, Udinessa lähellä Venetsiaa asuvan Barbara Mottan. Syntynyttä kompostia voi vaikka heti käyttää omassa puutarhassa koristeistutuksiin. Archinfon järjestämä avoin näyttelyhaku seuraavaan arkkitehtuuribiennaaliin oli juuri loppumassa. 6 Keskiviikko 30. – Täällä meillä on käynyt ulkomaisia vieraita, jotka aluksi arastelevat huussiin menemistä, se on monelle heistä vieras, selittää Renell. Videota on katsottu paljon. Arkkitehti ja taiteiden maisteri Arja Renell sai huussin Venetsian biennaaliin, missä se on saanut runsaasti huomiota ympäri maailmaa. Välillä taiteen tekemisessä vain syntyy sellainen tunne, että olen välikappaleena jollekin ja tälle näyttää olevan nyt ajassamme tilaus. Arja Renellin vanhemmilla on myös vesivessa, mutta Arjan mökin yhteydessä on perinteinen ulkohuussi, jossa on kompostoiva käymälä. Järkytys oli suuri, kun kuulin, että näyttelyalueen vessat tyhjennetään kanaaliin. kun biokäymälät ovat kehittyneet hajuttomiksi ja kompostoiviksi. Lehtimäen suvulla on tukikohta Kiurujärven rannalla. Hyötykasvien kasvualustaksi käytettynä suositellaan vielä vuoden lisäkompostointia. Otin yhteyttä mieheeni ja hän innostui, Renell kertoo. elokuuta 2023 Arja Renellin kesämökin huussi Kiurujärven rannalla. saakka. – Näyttelyidea syntyi, kun vierailin taidebiennaalissa keväällä 2022 ja harmittelin pitkiä wc-jonoja. – Ajattelin heti, ja myös pelkäsin, että tämä ehdotus tulee voittamaan. Open callin paneeli valitsi Renellin ja työryhmän jatkokehittelemän näyttelykonseptin toteutettavaksi Suomen paviljongissa – ja näin syntyi The Dry Collective
Valitettavasti rakentamisen laatu heittelee. Ihmisiä neuvottiin laittamaan muovipussi vesiklosettiin. Nyt ollaan heräämässä Renell kertoo, että saniteettihistoriaa on tutkittu melko vähän, mutta näyttelyjulkaisuun Eero Renell on kirjoittanut aiheesta englanninkielisen kirjoituksen. Itse asiassa kuivakäymälöitä on jo Helsingin seudulla käytössä ulkoilualueilla ja niitä on tarkoitus tehdä lisää. Suomessa tosin ei kärsitä vesipulasta, mutta rehevöityminen on mielläkin iso ongelma. – Siirtymä vanhassa kaupunkirakenteessa kestää vuosikymmeniä, mutta se olisi hyvä aloittaa, kun putkiremontteja suunnitellaan. Aiheeseen liittyen Renell on toimittanut julkaisun Death to the flushing toilet eli kuolema vesivessalle. Huussinäyttelyn videot matkaavat seuraavaksi Hampuriin. Fosforia käytetään juuri lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi. Kerrostaloasumiseen on jo kehitetty uudenlaista sanitaatioinfrastruktuuria muun muassa Ruotsissa, missä vessavedet johdetaan eri putkistoa pitkin ensin biokaasutuotantoon ja sitten jalostetaan lannoitteeksi. Huussi-näyttelyn pääasialliset rahoittajat ovat opetusja kulttuuriministeriö ja Suomen Kulttuurirahasto. – Kiinnostusta asiaa kohtaan on. Muualla maailmassa kärsitään myös entistä enemmän vesipulasta. – Jos sisäilmoista on tullut ongelmia, hirsikoulu voi houkuttaa, sillä silloin puhutaan vain yhdestä rakennekerroksesta. Kiertotaloutta havainnollistavat konkreettisesti näyttelytilaan sijoitetut laatikot, joissa on ruoUutiset kakasveja. Roomassa varakkaat ovat istuneet tarpeillaan rivissä ja tarpeet on huudeltu vedellä. missään tilassa. – Meidän täytyi tehdä siitä erityisen houkutteleva, että näyttelyvieraat eivät säikähtäisi ajatusta vedettömästä vessasta. – Mutta mietitäänpä, jos Helsingissä katkeaisivat sähköt, silloin vessat eivät toimisi. Toivottavasti joku laskee kustannuksia, sillä nyt on korjaaminen ja uuden rakentaminen kallista. – Ihmiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita huussista, sillä se on ihmisen mittainen ja kokoinen sisääntulo kiertotalouden maailmaan, kiteyttää Renell. Ulosteen ja virtsan lannoitearvo on kyllä ymmärretty. Suurin este ottaa käyttöön kompostoiva huussi, on se, että olemme tottuneet vesivessoihin. – Nykyään monesta syystä lasketaan hiilidioksidipäästöjä, ekologisuuden näkökulmasta kannattaa vanhaa korjata. Venäjältä tulee erityisesti typpilannoitteita, joissa käytettävä ammoniakki tuotetaan tislaamalla typpi ilmasta ja yhdistämällä se maakaasun vetyyn. Venetsian huussi on siis perinteisen suomalaisen huussin rinnalla luksushuussi, toimintaperiaate on kuitenkin sama. Venetsiassa, kulttuurikaupungissa, ulosteet huuhdotaan kanaviin. Ratkaisut pitkissä puissa No, huussilla ei maailman ongelmia heti ratkaista, se on pitkissä puissa. Uusi koulu vai korjataanko vanhaa. Renell sanoo, että ihmisen ulosteessa kaikki ravinteet, joista tärkeimpinä typpi ja fosfori, ovat parhaassa mahdollisessa muodossa, mutta kemiallisen puhdistusprosessin jälkeen kasvit eivät voi näitä ravinteita parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää. Jos kärsii sisäilmaongelmista, voi reagoida hyvinkin pieniin määriin, eikä voi sitten olla oikein – Vasta nyt ollaan heräämässä, ettei luonto kestä tätä kuormitusta. Hirsikoulussa ehkä houkuttelee se, että seinärakenteissa on vähemmän tilaa virheille. Renell jatkaa, että käyttämällä puhdasta vettä jätöksiemme huuhteluun hukkaamme valtavan resurssin: puhdasta vettä, josta on pulaa maailmalla, sekä ravintorikkaan lannoitteen, sillä jätevedenpuhdistamon kautta saatu aines ei sovellu heti käytettäväksi pellolla helposti ja turvallisesti, eivätkä kasvit pysty hyödyntämään prosessoitua lannoitetta täysimääräisesti. Monesti korjataan ja taas korjataan, eikä korjausmääristä tule loppua. Nämä ovat monimutkaisia asioita. Renellin mielestä huussiratkaisun voisi aivan hyvin ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla jopa monissa omakotitaloissa. On meilläkin ymmärretty käyttää huussien ja lantaloiden sisällöt pelloilla. Mutta hyvin ja oikein rakentamalla muillakin materiaaleilla pystytään turvallisesti toimimaan ja saavutetaan energiatehokkaampia rakennuksia. Tosin hirsirakentamisessa ei päästä yhtä hyviin lämpöarvoihin kuin muita materiaaleja yhdistelemällä. Renell sanoo, että typen erottaminen jätevedenpuhdistamolla on kallis prosessi, eikä typpeä kyetä sataprosenttisesti erottelemaan, ja vesistöt rehevöityvät. Ihmisen virtsaa levitetään pellolle. Japanissa vielä 1980-luvulla kerättiin talteen ravinnepitoista ulostetta, ja siitä maksettiin kotitalouksille. Mietitään, voiko edes vanhaa runkoa hyödyntää. Ja viime talvenahan sähköstä oli pulaa ja suunniteltiin jopa sähkökatkoja sähkön säästämiseksi. Mutta yhtä hyvin voidaan rakentaa myös terveitä ja hyviä rakennuksia. Kiuruvesi päättää rakenetaan uusi koulu vai korjataanko vanhaa.. 7 Keskiviikko 30. Mitä mieltä olet, tulisiko Kiuruvedellä korjata vanhat koulut vai rakentaa uutta. Esimerkiksi Helsingissä on vaikea saada rakennuksille purkulupaa. – Siksi näissä julkisissa ulkohuusseissa voisi olla taulu, jossa kerrottaisiin miksi huussi on järkevä. Yhteistyökumppanina on muun muassa Durat, yritys, joka yhdistää kiertotalouden ja designin. Renell kuvaa Venetsiassa esilläolevaa huussia hienoksi, jollainen olisi kiva saada omallekin mökille. Silloin ihmiset ymmärtäisivät, mistä on kysymys ja muutoksia voidaan vaatia myös suurempaan järjestelmään. Kiuruvettä lähellä on yksi lannoitekeskittymä, Yara Siilinjärvi, jossa on fosfaattikaivos. Uusien järjestelmien on vastattava laadullisesti nykyisiä, kuten menestyneissä kaupunkimittakaavan kokeiluissa on huomattu. Toisaalta on sääli, että vanhaa puretaan, sillä näin kunkin historiallisen aikansa arkkitehtuuri häviää. Arkkitehtuuri, ongelmien ratkaisu ja kriittinen ajattelu kiinnostivat, sillä isä on insinööri. Renell huomauttaa, että kemiallisia lannoitteita ei ole köyhemmillä mailla varaa ostaa ja niistä voi syntyä jopa geopoliittisia konfliktipesäkkeitä. Varsinkin puukoulut ovat kiinnostavia. Renell sanoo, että vesivessa on palvellut tähän saakka hyvin ja vastannut aikansa ongelmiin, vesivessa on säästänyt ihmishenkiä uhkaavasta tautiriskistä. Kiuruvedelläkin on aika paljon peltoa, huomauttaa Renell. Renellin mukaan sisäilmaongelmia ei pystytä aukottomasti tutkimaan. Renell painottaa, että huussi ei ole esillä Venetsiassa pelkästään esteettisyytensä takia, vaan tavoitteena on houkutella ihmisiä uudelleen arvioimaan saniteettijärjestelmäämme, havahtumaan siihen, että tuleville sukupolville riittäisi ruokaa ja juomavettä. Venetsian luksushuussi. Renellin mielestä Helsingin huussit toimivat hienosti opetuksellisessa mielessä, sillä mökkeily, jossa ulkohuussit ovat vielä käytössä, ei ole kaikkien juttu ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Joskus taas yksi korjaus riittää. Kirjassa on 13 asiantuntija-artikkelia, muun muassa mökkinaapuri Paula Pennasen kirjoitus, Pennanen työskentelee YK:ssa. – Yhden hehtaarin typpilannoite per sato tuottaa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin että lennetään Helsingistä Venetsiaan, ja kuinka paljon lentämisestä tunnetaan huonoa omaatuntoa. Voidaan rakentaa väärin ja hutiloiden, vaikka suunnittelu ja standardit ovat kuten pitää. Huussin kompostia on käytetty lannoitteena perunoissa. Renell on myös taiteiden maisteri. Joskus kannattaa korjata, joskus tehdä uutta, molemmat maksavat. Luvassa on myös syyskuussa keskustelutilaisuus aiheeseen liittyen Venetsiassa. – Jokainen tapaus on omanlaisensa. – Meille, jotka olemme lähellä maaseutua, se on itsestäänselvää, mutta muille ei ollenkaan. Nykyään myös lietteitä kompostoidaan. Jokin suuri kestävien sanitteettiratkaisujen edelläkävijäkaupunki tarvittaisiin myös Suomeen, ajattelee Renell. – Euroopassa on nähdäksemme ollut käytössä enemmän pottia kuin huusseja. Kasvit saavat ravintonsa huussissa kompostoituvasta jätteestä. Toisaalta on olemassa uusia upeita ja inspiroivia kouluja. elokuuta 2023 Kuolema vesivessalle Renell sanoo, että meille suomalaisille, varsinkin iäkkäämmälle sukupolvelle, huussi on tuttu juttu, mutta se on täysin vieras konsepti monelle muulle länsimaistuneelle ihmiselle. Tämä on ongelma Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Arja Renell on lukenut Englannissa kaupunkisuunnittelua ja jatkoi opintojaan Suomessa arkkitehdiksi. Että ihmisen jätökset menevät hyötykäyttöön, kasvien ravinteeksi, eivätkä kulje veden mukana jätevedenpuhdistamolle, missä ne ovat ongelma, Renell sanoo. Eri aikakausina ja eri puolilla maailmaa on ollut erilaisia systeemejä käytössä, mutta ymmärtääksemme ei kompostoivaa huussia missään
Välillä tuntui, ettei tekijöitä löydy mistään ja sitten yhtäkkiä oli useampikin tarjokas jonossa. Kiuruvedellä on syntynyt tänä vuonna 28 vauvaa. Piakkoin 29 vuotta täyttävä Aleksi Pesonen on nuoresta iästään huolimatta toiminut yrittäjänä jo noin seitsemän vuoden ajan. – Esimerkiksi japanilaisen Komatsun lähin huoltoja varaosaTEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN paikka on jo selvästi kauempana eli Kajaanissa saakka. – Kaikkinensa aika hyvin menee työmaiden suhteen tällä hetkellä. Esimerkiksi lähiajoille on luvattu kovia sateita, mutta pitää vielä tarkkailla sääennusteita ja toki kyllä työntekijätkin pitävät minua hyvin ajan tasalla työmaiden tilanteista. Enimmäkseen urakat ovat energiapuuhakkuita. Maahanmuuttajien muuttoliikenteessä Kiuruvesi on sen sijaan plussalla, sillä paikkakunnalle on vuoden 2023 aikana tullut toistaiseksi 16 uutta maahanmuuttajaa ja vain kaksi on lähtenyt pois. Pesosen yrityksen koneet menevät yleensä sellaisiin paikkoihin, mihin läheskään kaikki eivät lähde urakoimaan. Pohjois-Savon väkiluku laski tämän vuoden tammi-heinäkuussa 405 henkilöllä. ADOBE STOCK. Hänen mukaansa ammattitaitoisia tekijöitä on löytynyt varsin hyvin, vaikka aika ajoin uutisoidaankin vaikeuksista saada henkilöstöä metsäalan tietyille osa-alueille. Asia käy ilmi Tilastokeskuksen tuottamista väestönmuutosten ennakkotiedoista, joiden mukaan Kiuruveden asukasmäärä heinäkuun lopussa 2023 oli 7519 henkilöä. Hakkeella onkin hyvä hinta nykyään. 8 Keskiviikko 30. – Teemme urakoita suoraan isännille sekä Metsänhoitoyhdistys Savotalle, Laanialle sekä Ruutana Heatingille. Kyllähän se on totta, että metsäkonepuolelle on paikoin melko Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja yrittäjä Aleksi Pesonen keskustelemassa. Aleksi Pesonen “ Pohjois-Savossa kolmen paikkakunnan asukasmäärä on tänä vuonna lisääntynyt. Vuosi sitten vastaavalla ajanjaksolla muutos oli -58. Vuonna 2022 väKiuruvedellä on syntynyt tänä vuonna 28 vauvaa. Töitä on ja niitä riittää jatkossakin, sen verran hyvin on jo sovittuna kalenteriin ohjelmaa. Kato käy muuallakin Pohjois-Savon maakunnassa asuu nyt 247 284 ihmistä. Taustalla Pesosen puimuri, jonka ajamista Rusanenkin pääsi kokeilemaan. Suurin osa asiakkaista on käyttänyt hänen palveluitaan alusta lähtien. Kuolleita ihmisiä on puolestaan ollut selvästi enemmän, 86. Samoin muualle muuttaneita (150) on ollut enemmän kuin Kiuruvedelle tulleita muuttajia (117). Maatilan kasvattina Pesonen oli ollut kiinnostunut koneista jo pitkään, ja niinpä hän aloitti hieman alle 22-vuotiaana tekemään urakoita puimurilla. Sen takia meillä on metsäpuolella vieremäläisen Ponssen koneita, koska niille on hyvä huolto ja varaosavalikoima tässä lähellä Iisalmessa. Paljon on myös viime vuosina yleistynyt niin sanottu yhdistelmäkorjuu, jossa otetaan sekä ainespuuta että haketta. Tämän vuoden aikana Kiuruveden väki on vähentynyt 78 asukkaalla, eli noin 11:llä per kuukausi. – Nyt on siis seitsemäs syksy menossa, tosin viime vuosina urakointi on siirtynyt aika paljon metsäpuolelle, missä teemme urakoita kaivinkoneilla ja metsäkoneilla, Pesonen kertoi häntä tapaamaan tulleelle Kiuruveden elinkeinojaostolle. Ei siis tarvitse paljoa koneita seisottaa, paitsi ehkä kelirikon aikaan, varsinkin jos sataa paljon. Paikkakunnista vain Kuopio (+225), Joroinen (+7) ja Keitele (+6) ovat kasvattaneet tänä vuonna väkilukuaan, kaikki muut ovat miinuksella. Yritys on kasvanut Pesonen työllistää nykyään itsensä lisäksi kahdeksan ulkopuolista työntekijää. Rytkyllä asuvalla Pesosella on koneurakointiyritys Ristikankaan Pehtoori, jolla on työmaita pääasiassa Kiuruvedellä, Iisalmessa ja Pielaveden pohjoisalueella. Muutenkin olen kyllä ollut tyytyväinen Ponssen metsäkoneisiin, Pesonen kertoo kokemuksistaan. Metsäpuolen ohella Pesosella on vakiintunut asiakaskunta myös puinnissa. Kiuruveden väkiluku on niukasti yli 7500:n AKU LAATIKAINEN Kiuruveden väkiluku on ainakin vielä yli 7500:n. Pesonen jatkoi vielä, että edellä mainittujen asiakkaiden lisäksi paikalliset huoltoja varaosaliikkeet ovat tulleet hyvinkin tutuiksi vuosien mittaan. – Tosin hieman vaihtelua on ollut. elokuuta 2023 Ristikankaan Pehtoorilla piisaa urakoita Kiuruveden kaupungin elinkeinojaosto vieraili Aleksi Pesonen luona, joka pyörittää koneurakointiyritystä. – Kohteemme ovat usein sellaisia, joista ei meinaa kävelemällä läpi päästä. Pesosella on iso puimuri sekä kaivinja metsäkoneita, jotka työllistävät hänen itsensä lisäksi kahdeksan henkilöä. Ponssen koneita Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen piti hyvänä sitä, että Ristikankaan Pehtoorilla on yhteyksiä muihin Kiuruveden ja lähialueen yrityksiin. Sinne lähdemme sitten nakertamaan koloa. Tässä lähialueella onkin melko paljon metsiä, jotka eivät ole moneen vuosikymmeneen nähneetkään raivaussahaa tai metsäkonetta. Talous & politiikka Tässä lähialueella onkin melko paljon metsiä, jotka eivät ole moneen vuosikymmeneen nähneetkään raivaussahaa. – Paljon tulee käytettyä paikallista palvelua
KOLUMNI NOORA LUKKARINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jolla on aina ollut lemmikkejä.. Asuessani monta vuotta omillani, oli se aina seuranani. – Muutoin yrityksille ei löydy jatkajia eikä uusia synny. Samalla tilanne on päinvastainen paikkakunnilla, joilla ei ole suuria oppilaitoksia. KUN eläinystävästä pitää luopua, ihminen joutuu etsimään omat keinonsa suremiseen, oli se sitten vanhojen kuvien katselua, muistelua ja asiasta puhumista, odottamista jonkin aikaa tai kunnes tilanne ei ole enää niin tuore, vaan on valmis käsittelemään sen. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja yrittäjä Aleksi Pesonen keskustelemassa. Koiran lenkittäminen vähäisissäkin määrin on hyväksi terveydelle. Tykkäsi kovasti ruuasta ja läheisistä ihmisistä, ja vaikka olikin iso ja saattoi joistakin näyttää uhkaavalta, niin oli oikein leppoisa. Niinpä kesäajan tilastojen perusteella ei voi arvioida vielä koko vuoden väestönkehitystä. Itselläkin kyllä riittää aina puheenaihetta siitä, että mitä kissat tänään tekivät (yleensä jotain tosi älytöntä). Lemmikin kanssa tulee liikuttua enemmän, ja yksinäisyys ja ahdistus vähenevät. On tärkeää, että meille tulee koko ajan uusia nuoria, eteenpäin katsovia yrittäjiä, he luovat paitsi elinvoimaa myös uskoa tulevaan täällä Kiuruvedellä. Se koira oli tosi hyvä tyyppi, kaikkien kaveri. Syksy kertoo enemmän Tilastokeskuksen mukaan luotettavamman kuvan Pohjois-Savon väestönkehityksestä saa tulevan syksyn tilastoista. Oman kissani kuoleman jälkeen ei mennyt kauan, kun otimme puolisoni kanssa kaksi kissanpentua, koska en vain osannut olla ilman lemmikkiä. Olo ei ole läheskään niin yksinäinen eläinystävän kanssa. Tanja Pesonen sanookin, että vanhemmilla sukupolvilla on tärkeä tehtävä luoda tulevaisuudenuskoa siihen, että Kiuruvedenkin kaltaisella paikkakunnalla kannattaa elää ja yrittää. Jos vielä tässä yhteydessä muistaisin artikkelin sosiologian opinnoistani, joissa käsiteltiin lemmikin kuoleman vaikutuksia, niin siitäkin saisi oman osuutensa kolumniin, mutta olkoon se nyt vain maininta siitä, että aihe on laajalti tutkittu. Pohjois-Savon kolme suurinta paikkakuntaa väkilukujen perusteella ovat Kuopio (122 819), Siilinjärvi (21 201) ja Iisalmi (20 704). Itä-Suomen eli Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun yhteenlaskettu väkiluku on nyt 609 498. Kissa oli rinnallani lapsesta läpi teini-iän aikuisuuteen asti, ja ehti vielä olla osana häitänikin. 9 Keskiviikko 30. Oma kissani yski pahasti, ja lähdimme ystäväni kanssa käyttämään sitä eläinlääkärissä odottaen, että seuraava pysäkki olisi apteekki ja kissalle aloitettaisiin lääkekuuri. – Ei siitä tulisi mitään, jos pitäisi jatkuvasti olla katsomassa heidän peräänsä, Aleksi Pesonen tuumaa. Esimerkiksi kesäkauden muuttoliikkeessä näkyy opiskelijoiden poismuutto opiskelupaikkakunnilta. kiluku putosi samalla ajanjaksolla 605 henkilöllä ja vuonna 2021 98 henkilöllä. Se on todella tärkeää, että minä voin luottaa työntekijöihini ja heidän tekemänsä työn ripeyteen ja laatuun. LEMMIKEISTÄ on toki terveydellistäkin hyötyä. Lapsille lemmikit ovat opettavaisia vastuun ottamisessa ja huolenpidossa. Joka paikka minne katsoin, näytti tyhjältä ilman kissaa, ja odotin aina jostakin kohta karvakaverin tallustelevan hoidettavaksi. Tämän vuoden aikana asukasmäärä on laskenut 1703 henkilöllä. Lemmikin kuolema on aihe, joka herättää varmasti kaikissa sympatiaa, toisen menetys ymmärretään ja useat osaavat asettaa itsensä surijan asemaan. Mallia vanhemmilta Pesonen on saanut yrittämiseen hyvää mallia vanhemmiltaan Sepolta ja Tanjalta, jotka pyörittävät Rytkyllä maatilaa. Kaikki lemmikit luovat rutiinia elämään, kun niitä tarvitsee joko ulkoiluttaa tai ruokkia tai siivota niiden jälkiä. Taustalla Pesosen puimuri, jonka ajamista Rusanenkin pääsi kokeilemaan. Se on lemmikkien pitämisessä pahinta, niistä täytyy joku päivä luopua. No, nyt niitä on kaksi ja ne keksivät joka päivä kaikenlaista riehumista, mutta iloa niistä on paljon. Tämän vuoden tammi-heinäkuussa laskua tuli 293 asukkaan verran, mikä on miltei täsmälleen sama lukema kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla (-290). Viime vuonna tammi-heinäkuun aikana Itä-Suomen väestönmuutos oli vieläkin enemmän pakkasen puolella, peräti 2548 asukkaan verran. Se jotenkin laskee kynnystä keskustella toisten ihmistenkin kanssa. Ylä-Savon seutukunnan väkiluku on tällä hetkellä 50 472. Kissan kehräykselläkin on ihmiselle rauhoittava vaikutus, joka poistaa stressiä ja laskee verenpainetta, ja se voi auttaa nukahtamisessa. Haluaisin ajatella, että se tiesi vielä viimeisinä hetkinään kenen sylissä oli, ei tuntenut kipua ja muisti kaikki hyvät hetket. Vuosina 2018–2020 väkiluvun lasku tammi-heinäkuun jaksolla oli keskimäärin 893 henkilöä. Ovathan lemmikit vuosikaudet aina siinä vierellä varmasti. elokuuta 2023 haastavaa löytää henkilökuntaa ja ennen kaikkea sen verran ammattitaitoista, joiden kanssa homma toimii. Lemmikkien tärkeys YSTÄVÄNI koira kuoli tällä viikolla yllättäen. Melkein vuosi sitten olin itse samassa tilanteessa, kun melkein 14-vuotias kissani menehtyi. Tämän vuoksi opiskelupaikkakuntien väestönkehitys näyttää kesän aikana heikommalta kuin myöhemmin syksyllä. Ikävä jää itsellekin. Toivon samaa ystäväni koiran kohdalla. LEMMIKIN kuolema voi tuntua yhtä pahalta kuin minkä tahansa perheenjäsenen tai läheisen poismeno, näin on monesti todettu. Se on myös sosiaaliselle terveydelle hyväksi, kun on koiran kanssa ulkona. Joku voi tulla tervehtimään koiraa ja kyselemään siitä, tai kaksi koiran lenkkeilyttäjää jäävät tutustumaan toisiinsa ja tutustuttamaan lemmikkejään. Otan osaa hänen suruunsa ja kun hän on valmis seuraavaan koiraan, niin olen varma, että se toivotetaan ystäväporukassamme hyvin tervetulleeksi. Eläinlääkärikäynti päättyi kuitenkin siihen, että lapsuudesta asti rakas lemmikki nukkui pois rauhallisesti sylissäni. Juha-Pekka Rusanen oli käydyn keskustelun aikana samaa mieltä Pesosen kanssa
10 Keskiviikko 30. Stubb nimitetään virallisesti presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa Espoon Dipolissa 28.10. – Edellisessä hallitusohjelmassa saatiin 500 miljoonan lisäraha: huoltovarmuuteen 300 miljoonaa, josta kosteikkoihin meni noin 120 miljoonaa. – Kokoomusta ei voi syyttää perussuomalaisten ministerien mediassa esiin nostetuista rasistisista puheista. Myös tukilakkojen rajoittaminen on kohtuullista, eli, että tukityötaistelut ovat suhteessa tavoitteisin ja kohdistuvat vain työriidan osapuoliin. Me emme ole koskaan hyväksyneet ihmisten arvottamista etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella, sanoo Kastari. Keskustelu kumpuaa aikaisemmista kirjoituksista. – Se, mitä perussuomalaiset ovat julkaisseet aikaisemmin, ei ole kokoomuksen asia. elokuuta 2023 Tuija Kastari: ”On Suomen etu, että tehdään talousja työllisyysuudistuksia” Presidenttiehdokas Alexander Stubb ja pääministeri Petteri Orpo saattavat vierailla Kiuruvedellä lähitulevaisuudessa. – Tarvitsemme Stubbin kaltaista presidenttiä, hänellä on myös hyvät suhteet kaikkiin Euroopan päättäjiin ja Yhdysvaltoihin, Kastari kiteyttää. Vihervasemmistolainen ilmastojumppahan sotki maaja metsätalouden, kritisoi Kastari ja lisää, että tulevassa hallitusoh. Demareita kuunneltiin alussa, kuten kaikkia muitakin puolueita, mutta heillä oli vain ylimielisiä vaatimuksia ja talousasiat eivät kohdanneet. Ilmastojumppa pois Ilonaihe Kastarille on myös hallitusohjelman järkevät linjaukset liittyen maaja metsätalouspolitiikkaan. Ensimmäisenä puheenaiheena on rasismikohuun liittyvä yhdenvertaisuuden tiedonanto. Mielestäni poliittinen lakko kuuluu vapaa-ajalle. Kastari kuvailee Stubbia moderniksi, perinteitä kunnioittavaksi Nato-Suomen presidentiksi. Kokoomus on ottanut riskin, kunnioittanut vaalitulosta ja lähtenyt perussuomalaisten kanssa hallitukseen. – Ohjelmassa turvataan sahojen ja teollisuuden puun saanti sallimalla hakkuut. Mitä hyvää näet hallitusohjelmassa, jota pitäisi nyt päästä toteuttamaan. Riskinä tässä on se, että voidaan luulla lainsäädännön ja asenteiden olevan muuttumassa. Kastarin mukaan asiallinen syy työsuhteen irtisanomiseen palvelisi ennen muuta pieniä yrityksiä, sillä pienissä yrityksissä yksittäisen virherekrytoinnin merkitys on suurempi kuin isoissa yrityksissä. Kokoomus on yli 100-vuotias arvopuolue, eivät meidän arvomme ole muuttuneet miksikään. Saman viikon maanantaina puoluehallitus esitti Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon esityksestä Alexander Stubbia puolueen presidenttiehdokkaaksi. On tiedetty, että perussuomalaisilla on ollut rasistisia kirjoituksia, se ei TEKSTI JAANA SELANDER KUVA ALEXANDER STUBB jelmassa pienennetään hiilijalanjälkeä järkevästi. Kastarin tietojen mukaan Suomessa käytettävistä lannoitteiden raaka-aineista edelleen 80 prosenttia tulee ulkomailta ja Venäjältä. Positiivinen asia hallitusohjelmassa on Kastarin mukaan myös työntekijän irtisanomissuojan heikennys, joka edellyttää jatkossa asiallista syytä, aikaisemmin irtisanomiseen on tarvittu asiallinen ja painava syy. – Jos ei nyt tehdä talousja työllisyysuudistuksia ja jatketaan entisellään, valtion korkomenot nousevat neljään miljardiin euroon vuonna 2027. Stubb oli mukana puoluepäivässä ja samalla käytiin läpi ajankohtaista poliittista tilannetta. Kastarin laskujen mukaan sillä rahalla palkkaisi 80 000 lähihoitajaa tai 60 000 opettajaa vuodeksi. Se on mielestäni aika kohtuullista, sillä poliittisella lakolla tarkoitetaan sitä, että työntekijä poistuu omalla ilmoituksellaan työpaikalta poliittista syistä protestoidakseen. Polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousuun 200 miljoonaa, kun samaan aikaan kotieläinTuija Kastari on kutsunut presidenttiehdokas Alexander Stubbin Kiuruvedelle käymään. Toivottavasti tulee rakentavaa vuoropuhelua kolmikannassa ja kaikki osapuolet näkevät kokonaiskuvan, joka vahvistaa maamme kilpailukykyä, Kastari sanoo. Ongelmallista maataloudelle on myös CAP27-uudistuksen maksatusaikataulujen muutos marras-joulukuulle, se aiheuttaa tilojen kassavirtojen kautta ongelmia myös muille maataloudesta riippuvaisille yrityksille. Ei ole oikein, että esimerkiksi ahtaajat menevät lakkoon muiden puolesta ja pysäyttävät kaikki Suomen satamat, se tulee kalliiksi valtiolle. Maataloustuet kohdistetaan jatkossa aktiiviviljelijöille, mennään ruokaturva edellä. Lannoitetuetkaan eivät Kastarin mukaan ohjautuneet oikeaan suuntaan, vaan tukea meni Venäjän tuontilannoitteisiin, kun samaan aikaan kotimaiset kierrätyslannoitteet ohjattiin tuen ulkopuolelle. Kastari nostaa esiin myös sen, että korvauskelvottomat pellot saatetaan pikkuhiljaa kaikkien tukien piiriin ja palautetaan suomalaisen maanviljelijän arvostus, samoin kuin metsästyskulttuuri tunnustetaan kuuluvaksi suomalaiseen elämäntapaan. Kokoomuksella on kahdeksan vuoden talousohjelma talouden tasapainottamiseksi, neljä vuotta ei siihen riitä. Tämän takia luomutilojen määrä on tippunut. Kutsun heille on esittänyt Kokoomuksen puoluevaltuutettu Tuija Kastari, myös kaupunki on kutsunut pääministeri Orpon vieraakseen. Eivätkä maatalouden kriisitukea saaneet ne tilat, jotka ostivat lannoitteita kalleimpaan aikaan, kun hakuajat olivat sellaiset. Kyse on sellaisesta asiasta, josta työntekijät ja työnantaja eivät voi sopia. Mitä hyvää. Kiuruveden kaupunginvaltuutettu Tuija Kastari oli mukana puoluepäivän seminaarissa Helsingissä parisen viikkoa sitten. Perussuomalaiset ovat sitoutuneet hallitusohjelmaan, siinä ei ole mitään rasistista, eikä hallituksen toiminnan aikana kukaan ministeri ole antanut rasistisia lausuntoja. Näin ei ole, linjaa Kastari. Kastari uskoo, että hallitus saa eduskunnan luottamuksen. – Ammattiyhdistysväki on nostanut hallitusohjelmasta pinnalle esityksen, jossa sallitaan vain yhden vuorokauden poliittinen lakko-oikeus. – Jos ruvetaan penkomalla penkomaan, mitä ihminen on joskus aikaisemmin sanonut tai kirjoittanut, saadaan penkoa, onko siinä enää järkeä. Kastarin mielestä maataloutta heikennettiin edellisen hallituskauden aikana, esimerkiksi luomutiloilla (pellot ovat luomussa, mutta eläimet tavanomaisessa tuotannossa) luomutuotantoehtoja kiristettiin. Hallitus ei kaadu Mutta ennen kuin presidenttivaalirumba käynnistyy, kokoontuu eduskunta syysistuntokauteen. Kastari uskoo, että hallitus pääsee toimimaan, se on Suomen etu, sillä Suomi on valitettavasti pohjoismaista velkaisin ja Suomessa on alhaisin työllisyysaste. Talous&politiikka tule yllätyksenä
Jutila itse piti arvokkaimpana teoksenaan Ivalon kirkon alttaritaulun maalausta. Hauskalle tuntui taas heilutella pensseliä, vaikka tykit ympärillä jyskyivätkin. Matilainen toimi sodan jälkeen opettajana. Näyttely avattiin kansallisen veteraanipäivän juhlassa 27.4.2009. Kastari ei myöskään hyväksy ajatusta, että pakolaiset elävät tukien varassa loputtomiin, eivätkä työllisty. Hän opiskeli ensin näyttelijäksi, mutta päätyi taidemaalariksi serkkujensa Pekka ja Antti Halosen vaikutuksesta. elokuuta 2023 Rukajärven rintamataidetta näytteille Rukajärven rintamataiteen aitojen taideteosten näyttely on erittäin laaja. klo 16–17. Kun valtion talous on kunnossa, pystytään huolehtimaan hyvin myös heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista. Etuisuuksia leikataan Kastari pitää myönteisenä, että Kela-korvauksia nostetaan heti ensi vuoden alussa, näin saadaan hoitovelkaa vähennettyä, kun ihmiset pääsevät lääkäriin. Ensin Iisalmessa, josta perhe muutti Lieksaan. Kalle Halosen Soppatykki. Sodan jälkeen vapaa-aikanaan Lehtinen opetti Lopen opistossa muun muassa tekstausta. tuotannon tarve olisi ollut vuonna 2022 pelkästään 200 miljoonaa euroa kustannusten nousun kompensointiin. elämäkertateoksen ”Tuhansia kukkia ja monta sotaa”. Rukajärvi 18.5.1942. SA-KUVA Rukajärven suunnan rintamataidetta tulee näytteille Kulttuurikeskukseen syyskuussa. Kastari sanoo, että monesta etuudesta joudutaan leikkaamaan, jos hallitusohjelman esitykset eduskunnassa hyväksytään. Avajaiset 1.9. Maalaustensa aiheet Kalle Halonen löysi serkkujensa tapaan luonnosta ja kulttuurimaisemista. Rintamataiteen kokoaminen sai alkunsa vuonna 2008, jolloin paltamolainen Ossi Laine hankki Rukajärvellä komentaja Raappanan esikunnassa lähetin tehtävissä olleen taiteilija Pentti Lehtisen (8.12.1922–23.2.1999) Rukajärven kylää esittävän maalauksen. Erityisenä jaksona Jutilan elämässä on Lapin kausi, mikä kesti peräti 16 vuotta. Kiuruvedelle ja koko Ylä-Savolle on tärkeää, että tiet ovat kunnossa suunnitteilla olevan biokaasulaitoksen toiminnan kannalta. Elämäntyönsä Erkki Matilainen teki Helsingissä, missä hän toimi Helsingin normaalilyseossa kuvaamataidon lehtorina vuosina 1949 –1977 ja Taideteollisessa oppilaitoksessa 1949–1965 ja Helsingin opettajakorkeakoulussa 1951– 1953. Kastarin mukaan lääkäripula ei johdu siitä, että lääkäreitä olisi liian vähän, vaan siitä, että julkisella puolella työskentelevä lääkäri ei voi työskennellä myös yksityisellä puolella. Kalle Halosen taiteilijaurasta on tietokirjailija Minna Kettunen kirjoittanut vuonna 2010 ilmestyneen Kulttuuri. ELY:n tekemien laskelmien mukaan Kiuruveden lähiympäristön alemman tieverkon korjausvelka on 32 miljoonaa euroa. Näyttelyn avaa valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Siponen. Rukajärven taidetta jatkosodan ajalta -näyttelyn on koonnut Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Rahaa hallitusohjelmassa on merkitty reilusti Itä-Suomen tieinfraan, muun muassa Leppävirta-Kuopio väliselle tieosuudelle 140 miljoona, Karjalan radan kehittämiseen 215 miljoonaa, Savon radan nopeuden ja kapasiteetin nostamiseen 50 miljoonaa sekä koko maan väylien korjausvelan purkamiseen 520 miljoonaa. Lehtinen toteaa kaksiosaisessa muistelmateoksessaan: ”Sodan kauhuja ei näyttelyissä näy, vaan etsimme muita arvoja, kuten kauneus.” Rukajärvellä maalis-huhtikuun vaihteessa 1943 Lehtinen kirjoittaa: ”Tapaan täällä taiteilija Jutilan, työskentelemme paljon yhdessä, hän perehdyttää minut taiteen salaisuuksiin. Tämä pitää muuttaa ja muutenkin joustavoittaa lääkärien työehtoja. Pentti Lehtinen oli ammatiltaan Sako Oy:n asetehtaan koneasentaja. 11 Keskiviikko 30. Hyvinvointialueet ovat koko ajan vaatimassa lisää rahaa, vaikka asiat pystytään tekemään kustannustehokkaammin, kun rakenteita muutetaan. Kastari muistuttaa niin ikään, että Suomi ei tule toimimaan ilman työperäistä maahanmuuttoa ja samaan aikaan työntekijöistä kilpaillaan. Näyttely on yksi Kiuruvesi 150 vuotta -tapahtumia. Taideteosten valokuvia on yli 300:sta taideteoksesta, joista julkaistiin 72-sivuinen valokuvanäyttelyesite JAANA SELANDER Joutohetkinä harrastetaan rintamalla taidettakin. Hänelle olen suuressa kiitollisuuden velassa kaikesta, mitä uutta kauneutta hän on elämälleni antanut.” Näyttelyssä on esillä myös Lapinlahdelta kotoisin olevan taiteilija Kalle Halosen (6.12.1899 – 13.2.1947) teoksia. Edellisen hallituksen toimilla ei maatalouden kannattavuus parantunut, vaan se parantui tuottajahintojen noususta johtuen ja painottui isoihin osakeyhtiömuotoisiin tiloihin. Oli taas hauskaa päästä sellaiseen maailmaan, kun minkä taide avaa. Taulu on esillä tässä näyttelyssä. – Lehtisen taideteoksen löytyminen käynnisti laajan rintamataiteen valokuvien keräyksen. – Selvitimme alttaritaulun historian ja saimmepa siitä käyttöömme valokuvankin, mikä löytyi ”Tornionjokilaakso ja Inarilainen” -lehden välityksellä, kun lehden Kangasniemellä asuva lukija toimitti 14.1.2009 kuvan käyttöömme, Tikkanen kertoo. Ja sehän on hyvinvointialueen hallitus, joka päättää hyvinvointialueella, minkä tasoiset ovat palvelut jatkossa Kiuruvedellä, alleviivaa Kastari. Kalle Halonen toimi Rukajärvellä yksikkönsä II/JR 52:n lääkintämiehenä. – Näin toimitaan kaikissa pohjoismaissa, Suomessa on ollut lepsua, joten tarvitaan ryhtiliike. Osa maalausten tuotosta ohjattiin kaatuneitten aseveljien perheitten huoltoon. Turvapaikan saaneet pitää kotouttaa nopeammin ja tehokkaammin, oppia kieli, työllistyä ja elää maan lakien mukaan. – Mainittakoon, että Rukajärven rintaman Huoltorahasto oli kaikista sota-aikaisista eri rintamilla toimineista huoltorahastoista tuottoisin. Erkki Matilaiselle myönnettiin kouluneuvoksen arvonimi vuonna 1982. Töitä arvostettiin Rukajärven rintamalla taiteilijoiden töitä pidettiin suuressa arvossa. Kastarin mukaan nyt tarvitaan edunvalvontaa, että saadaan alempi tieverkko kuntoon. Kalle Halosen sotaisin teos kuvaa ”Soppatykkiä”, teos on esillä näyttelyssä. Rukajärven suunnan historiayhdistys hallinnoi Rukajärvi-keskuksia. Kastarin mielestä kunnossa oleva valtiontalous on ennen muuta köyhän turva. Ensimmäinen taideteosten valokuvanäyttely järjestettiin Iisalmen kulttuurikeskuksessa, kertoo Tenho Tikkanen Rukajärven suunnan historiayhdistyksestä. Rauha siellä on ja sopusointu.” Näyttelyyn sisältyy myös KTR 18 patterinpäällikkönä toimineen Erkki Matilaisen (25.4.1913– 7.2.1986) töitä. Rukajärven rintaman ylivoimaisesti tuotteliain taiteilija oli Seinäjoelta kotoisin oleva Toivo Jutila (21.3.1906–13.6.1973). Piirtelen ja opettelen maalaamista Jutilan oppipoikana. Taidemaalari Kalle Halosen sanat (1.10.1941 kirje veljelleen Eemilille): ”Kyllähän täällä aiheita on vaikka minkä verran. 4.6.2009. Lapinlahdella syntynyt taidemaalari Kalle Halonen on Eemil ja Arttu Halosen pikkuveli ja Halosten taiteilijasuvun kuopus. – Jatkossa asioita pitää tehdä eri tavalla ja se vaatii rakenteellisia uudistuksia. Jutilan taitelijan ura on paikallaan jakaa kolmeen osaan, tuotanto ennen sotia, sotien aikainen ja sotien jälkeinen tuotanto
Saven työstämistä kokeilivat keskellä Laura Kauranen, Iiris ja Lilja Siponen, Jussi Siponen ja edessä Aatu Makkonen. Lapsi–vanhempi -keramiikkakurssi jatkuu kansalaisopistossa. Aikuiset keijut viihdyttivät lapsia satunurkkauksessa. Voi tulla myös jatkamaan kesken jääneitä töitä. Oli taikatemppuja, satutuokio, tehtäviä, karnevaaliasuja, disco ja paljon muuta mukavaa. Lauluduo Helmettäret esitti vanhoja tuttuja lauluja muun muassa Harmony Sistersien ohjelmistosta. Aloitus kello 18 sopi hyvin lapsiperheiden iltaan. Tehtävien ratkaisut löytyivät kirjahyllyjen lomasta. Kolmella kerralla tehdään savitöitä ja neljännellä lasitetaan. Tämänkertaisessa Taiteiden illassa ei ollut tungosta. Kansalaisopiston opettaja Tuovi Kouvalainen (oik.) esitteli keramiikkapajaa Taiteiden illassa. Esimakua saatiin Taiteiden illan keramiikkapajassa, jossa saven muokkausta pääsi kokeilemaan omin käsin. Muutama pääsi jopa avustamaan taikuria esiintymislavalle. Moni lapsivieras oli pukeutunut satuhahmoksi tai toimintaukkeliksi. 12 Keskiviikko 30. – Sitten on keramiikkamaraton otsikolla Löydä sisäinen Picassosi. Kiurusalissa esiintyi taikuri Puijon Torvi, joka sai lapsiyleisön hyvin mukaan taikatemppujen maailmaan. Taiteiden illan lopuksi Kiurusalin näyttämö muuttui discoksi värivaloineen. elokuuta 2023 Kulttuuri Lasten riemua Taiteiden illassa Pikkuväki oli pääosassa perjantaisessa Taiteiden illassa kirjastoja kulttuuritalossa. Keijut tarinoivat yleisölle kirjaston satunurkkauksessa. – Lisäksi kansalaisopisto järjestää lyhytkursseja, esimerkiksi jouluista keramiikkaa ja kevätaiheista keväällä, opettaja Tuovi Kouvalainen kertoi. Keramiikka on koko perheelle sopiva harrastus. Lauluduo on Lions Club Kiuruvesi Helmiinojen hyväntekeväisyystoimintaa. Aikuisväestöä viihdyttivät Helmettäret lauluillaan. Lapsille oli viritetty sirkusaiheinen tehtävärata kirjastoon. Lapset ja osa vanhemmista tanssahteli ilmapallojen seassa lastenmusiikin tahdissa. Pukuja oli vaikka minkälaisia. Taikuri Puijon Torvi temppuili avustajanaan Arttu. Taiteiden yö on vaihtunut Taiteiden illaksi monella muullakin paikkakunnalla kuin Kiuruvedellä ja sitä myötä on nuori polvi päässyt paremmin osallistumaan kulttuuririentoihin. Ilmapallot ja värivalot loivat Kiurusaliin discotunnelman. Tapahtuma oli kirjastoja kulttuuritoimen toteuttama. Ruumiinravinnosta vastasivat Martat ulkona olleessa lettukahvilassaan. Kolmihenkisestä ryhmästä tilapäisesti duoksi muuttunut Helmettäret esitti muun muassa Harmony Sistersien ohjelmistoa, kuten Sataman valot, Kielon jäähyväiset ja Kodin kynttilät. Aiempina kertoina on kävijöitä ollut enemmän. KIRSI HAAPEA KIRSI HAAPEA
Heinäkuussa Korvikossa pidettiin koulun 70-vuotisjuhla, samalla paljastettiin sodissa kaatuneiden kyläläisten muistolaatta, tapahtuma liittyi Kiuruveden kaupungin 150-juhlavuoteen. Korpijoen koulu, missä tiloissa kyläyhdistys toimii kaupungin vuokralaisen, on kaupungin kiinteistöissä myytävien listalla. Lisäksi kylän puuhanaiset tarjoilevat makkaraa ja kahvia tapahtumissa kyläyhdistyksen hyväksi talkoohengessä. – Mielenkiintoisia esineitä on tulossa. 13 Keskiviikko 30. Oma kylätaide -näyttelyä on tukenut Taiteiden edistämiskeskus, jolta Pohjois-Savon Kylät sai hankerahoitusta. Esillä on kyläläisille rakkaita ja arvokkaita esineitä teksteineen. Tapahtuma on kaikille avoin. Hankkeessa toteutetaan Pohjois-Savon harvaanasutun maaseudun kylille erilaisia Oma kylätaide -tapahtumia touko-lokakuussa. elokuuta 2023 Kylätaidenäyttely Korvikossa Korpijoki–Ohenmäki Kylät -kyläyhdistyksellä on Oma kylätaide -näyttely ja -tapahtuma Korvikon kylätalossa lauantaina 9.9. Korvikossa järjestetään myös säännöllisesti kokoontumisia ikäihmisille, tilaisuuksissa on ohjelmaa ja tietoa hyvinvointialueen palveluista. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Esillä on muun muassa Irja Nivalaisen kutoma neule ja hänen miehensä työstämiä puuveistoksia. Kaikkiin esineisiin tulee tekstit, kertovat Nivalainen ja Maire Nousiainen. – Tämä on Rauman pitsi -niminen villapaita. Korvikko on muun muassa koirakokeiden tukikohtana ja kyläläiset vastaavat ruokatarjoiluista. Korvikossa on kyläläisille tärkeitä esineitä näytteillä ensi viikon lauantaina. Tapahtumaan otti osaa noin sata ihmistä. – Tapahtumia järjestetään niin kauan kuin jaksetaan, naiset vakuuttavat. Esineiden lisäksi virkistyspäivässä on musiikkiesityksiä, lapsille ongintaa ja kasvomaalausta ja nuorille muun muassa mölkkykisa. Antero Nivalaisen tekemä puuveistos.. – Me olemme tarttuneet eri hankkeisiin ja tukea, apua ja neuvontaa on aina saatu, kiittelee Nivalainen. Korpijoki-Ohenmäen kyläyhdistyksellä on ollut runsaasti tapahtumia, kalenteri on täynnä, naiset esittelevät. Kuvassa Maire Nousiainen (vas.) ja Irja Nivalainen sekä Nivalaisen kutoma villapaita, joka on esillä Oma kylätaide -näyttelyssä. Nivalainen on tuonut Korvikon kaikuja -näyttelyyn myös valmistamansa rakuveistoksen sekä miehensä Anteron tekemiä puuveistoksia. Tällä hetkellä Korvikossa on jo esille laittamista odottamassa Anneli Remeksen tuomia maalauksia. Malli on minusta sievä ja siksi otin neulehaasteen vastaan, että osaanko sen tehdä, Nivalainen kertoo. Juhlan järjestäminen oli iso koetus kyläläisille, paras kiitos oli, että osanottajia oli runsaasti
Lähitilalta hankittu naudanliha raakakypsytettiin saarijärveläisessä Kivijalka Butcheryssä, mutta muuten ruoat valmistetaan paikan päällä. Uusi sinkku ilmestyy syksymmällä, ennen joulua, hän kertoo. ri puhuu mainiota raumanmurretta. Jo seuraavana päivänä varas jäi kiinni rutiinipysäytyksen yhteydessä. Esiintymisjärjestelyt ja -miljöö saivat artistilta kiitosta toimivuudestaan. Muut perjantain esiintyjät olivat Aste sekä Pasi ja Anssi, lauantaina vuorossa olivat Ikirouta, Viikate ja Lazy Bones. Viikonlopun aikana hiukopalaa oli tarjolla myös piha-alueella sijaitsevassa teltassa, jossa myytiin perinteisempää grilliruokaa, kuten burgereita ja makkaraperunoita. Savonmurretta hän ei ole vielä päässyt opettelemaan, mutta aikoo ottaa mentorikseen samaan Mökkitie Records levy-yhtiöön kuuluvan, kuopiolaislähtöisen Olli Halosen. – Sininen Helmi on todella uniikki paikka. – Ruokalista on toteutettu elonkorjuu meiningillä, mukana on syksyiset maut ja sesongin tuotteet kuten sienet, kurpitsat ja vadelmat, ja niiden pohjalta menu on luotu, hän tiivistää. Keikan jälkeen ideoitiin omistajan kanssa miten kehittää paikkaa, ehdotin että keskustasta voisi järjestää sinne lauttayhteyden, HesaÄijä eli Marios Kleovoulou innovoi. Iltalehti uutisoi viime viikolla yhtyeen keikkakamojen varastamisesta, kun keikka-autoon oli murtauduttu. Maanantaina tein arvion ruokailijamäärästä ja sen mukaan lähdin tekemään. Lipunmynnissä Maalaiskaupunginteatterin Enni-Kaisa Arffman ja Seija Suhonen.. – Eihän se kun tekee vaan, kaikki on oikeastaan kiinni ennakkovalmisteluista. Joillakin somevideoillaan räppäKeittiömestari Tommi Laukkanen suunnitteli buffetin ruokalistan elonkorjuu meiningillä. Helmen Venetsialaisten VIP-buffet menusta vastaa hotelli Peltohovin keittiömestari Tommi Laukkanen. – Ostimme kyllä makkaraperunoita alueelta, hän kertoo. 14 Keskiviikko 30. elokuuta 2023 Kulttuuri Helmen Venetsialaiset elonkorjuumeiningillä Helmen Venetsialaisissa oli tarjolla sesongin tuotteita ja syksyisiä makuja, HesaÄijä ehti maistelemaan kuitenkin vain makkaraperunoita. “Maailman raumlaisin hesalaine” kertoo, että muutti Raumalta Helsinkiin 21-vuotiaana. – Raumha on rakas paikka minulle, ja murre on tullut äidinmaidossa, hän toteaa. – Meille landeille Helsinki on Hesa, ja olen äijä, joten siitä nimi muotoutui, hän kertoo ja korostaa, että ei halua päästä raumanmurteesta koskaan kokonaan eroon. Varauksia on kyllä tullut lisää pitkin viikkoa, sali on myyty aikalailla täyteen, Laukkanen kertoo perjantaina alkuillasta. – Kävi uskomaton munkki, että kaikki saatiin takaisin. Helmen Venetsialaiset eivät olleet HesaÄijän ensivisiitti paikkakunnalle, vaan hän on esiintynyt aiemmin parikin kertaa Peltohovissa. Tarjolla oli myös paikkakunnan nimikkoburgeri Kiuruvesj´ burger, TEKSTI & KUVAT MAARIT ÄYHYNMÄKI HesaÄijältä kuultiin muun muassa kesäkuussa ilmestynyt biisi Lentäjä. – Kiuruvesi toimii aina, se on pieni kylä jolla on suuri sydän. Poliisi oli kiinnittänyt huomiota pakettiauton kuljettajan ajotapaan ja pysäytetystä autosta löytyi meidän keikkakamat joissa lukee HesaÄijä. joka huomioitiin huhtikuussa Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Terhi Torikan tekemässä jutussa “kauniiksi ja maukkaaksi, mutta ohuempi siivu savukylkeä olisi riittänyt.” Perjantai-iltana esiintynyt räppäri HesaÄijä kertoo, että ei ehtinyt buffetin herkkuja maistelemaan, koska keikan loputtua tarjoilu oli jo päättynyt. Isompien ruokamäärien valmistukseen Laukkanen suhtautuu ammattilaisen tyyneydellä. Kuskin asunnosta löytyi muutakin varastettua tavaraa, Kleovoulou kertoo. Terveisiä kaikille, pian päästään moikkaamaan taas
Samat arvot ja normit, jotka kontrolloivat tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, näkyvät myös näin yhteiskunnassa. Anna on viettänyt kesälomansa aviomiehensä Haroldin ja lastensa Elisan, 11, ja Elin, 9, kanssa kotiseudullaan Pudasjärvellä. Anna pitää lapsiavioliitot kieltävää lakia kriittisen tärkeänä, mutta se ei yksin muuta tilannetta. Heidän koulunkäyntinsä keskeytyy, he kokevat enemmän väkivaltaa ja saavat lapsia liian aikaisin, Anna sanoo. Annan lähin tansanialainen työtoverinsa on luterilaisen kirkon työntekijä Patricia Mwaikenda. Tansania on yli 60 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa. Konservatiiviset viranomaiset kuitenkin pelkäävät, että tieto lisääntymisterveydestä on vaarallista lapsille ja nuorille. – Patrician erikoisalaansa ovat keinosiemennyssonnit ja sellaiset. elokuuta 2023 Kiuruveden nimikkolähetti taistelee lapsiavioliittoja vastaan Tansaniassa Anna Holmström, 42, on Kiuruveden seurakunnan nimikkolähetti. Anna jää kotimaahan vielä osaksi syksyä ja kiertää työtään tukevissa seurakunnissa Kangasalla, Rovaniemellä, Kemissä, Limingalla, Siikalatvassa ja Sievissä. Hän vierailee 5.-6. Nyt me molemmat keskitymme kuitenkin työhön, jolla pyritään vähentämään lapsiavioliittoja. Lähetysseura Tansaniassa MARJATTA KOSONEN JENNI NAUMANEN – Kristillinen lähimmäisrakkaus ohjaa Lähetysseuran työtÄ, sanoo Anna Holmström.. Anna jaksaa uskoa pitkäjänteiseen työhön ja keskusteluun, dialogiin. Tansaniaan Anna palaa näillä näkymin lokakuussa. Lähetysseura tekee maassa myös kehitysyhteistyötä ulkoministeriön tuella: opettajille annetaan täydennyskoululutusta ja lapsille ympäristökasvatusta, istutetaan puita, annetaan koulutusta viljelystä, pienyrittäjyydestä ja parannetaan kaivoja. Kiuruveden seurakunta tukee hänen työtään. Perheissä on keskimäärin 4,8 lasta. Se on Tansaniassa tärkeää. – Kaikkien kanssa pitää voida puhua. Seurakuntavierailuille Anna laittaa päälleen housut tai hameen, oman valinnan mukaan. – Meidän johtava piispamme Shoo on vaatinut terveysoppia pakolliseksi aineeksi Tansanian kouluihin. Maan evankelisluterilaisella kirkolla on noin kymmenen miljoonaa jäsentä. Hän asuu perheensä kanssa Tansanian suurimmassa kaupungissa Dar es Salaamissa ja työskentelee lasten oikeuksien asiantuntijana Suomen Lähetysseurassa. Yritys käyttää yli 35 viljelijän vihanneksia ja hedelmiä tuotteissaan. Anna kasvoi lähetyslapsena Papua-Uudessa-Guineassa, Keniassa ja Tansaniassa. Aviomies Harold kävi lapsena Annan kanssa samaa koulua Laessa Papua-Uudessa-Guineassa. – Olemme tehneet kovasti työtä tämän eteen, ja olen tästä tosi iloinen! Esimerkiksi Morogoron hiippakunnan alueella työn piiriin tulee 2400 maasaityttöä. Tyttöjen virallinen avioliittoikä on 15 vuotta ja poikien 18. Ja usein, jos jaksaa selittää ja puhua, voi saada aikaan suuriakin muutoksia ihmisten mielipiteissä. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on Tansaniassa kielletty lailla, ja se on vähentynyt. Tukea saa myös muun muassa lastensuojelu ja diakonia. Lähetysseura tukee kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten kouluttamista, nuoriso-, naisja lapsityötä sekä lähetystyötä. Hän on puhunut siitä jopa YK:n ihmisoikeusneuvostotasolla. Siihen tarvitaan koulutusja mielenterveysammattilaisten kanssa keskustelua ja rohkaisua tähän päätökseen. Lapset aloittavat uuden kouluvuoden, mies jatkaa työtään perheen mehuyrityksessä, joka työllistää erityisesti naisia. Työ saa työhönsä tukea EU:lta, sopimus asiasta allekirjoitettiin heinäkuussa pääkaupunki Dodomassa. Lapsia ei saa pakottaa Anna työskentelee lasten oikeuksien asiantuntijana Lähetysseuran palveluksessa Tansaniassa. – Osa uskontokunnista haluaisi, että tytöt saisi naittaa heti, kun he tulevat murrosikään. Lähetysseura etsii työlle tukijoita myös Suomesta. Vanhemmat saattavat esimerkiksi päättää, ettei heidän tyttäriensä sukupuolielimiä silvotakaan. Elokuun lopussa Annan mies ja kaksi lasta palaavat perheen kotiin Tansaniaan. Seurakuntien ja yksityisten lahjoittajien tuki tekee työn mahdolliseksi. Anna iloitsee siitä, että Tansanian evankelisluterilainen kirkko alkaa nyt taistella toden teolla lapsiavioliittoja vastaan. Kirkon vaikuttamistyön tavoitteena on, että sukupuolen, etnisen ryhmä tai vamman takia syrjittyjen ihmisten oikeudet toteutuisivat. Myös ehkäisyvälineitä saa nykyisin aiempaa helpommin, ja yhä useampi äiti synnyttää kätilön avustamana. – Tansaniassa joihinkin paikkoihin naiset päästetään sisään vain hameessa. Anna Holmström lensi perheensä kanssa Tansaniasta kesäksi kotiin pohjoiseen. Myös Annan sisko Emma Holmström työskentelee Lähetysseuran palveluksessa Kambodžassa. Nämä tytöt asuvat kylissä, joiden kirkkojen esikouluja esimerkiksi Rovaniemen seurakunta on tukenut. Usein kirkon johtajat ovat kaikkein arvostetuimpia ja pystyvät siksi vaikuttamaan arvoihin ja normeihin. Monilla työalueillamme 30-40 prosenttia tytöistä menee naimisiin ennen täysi-ikäisyyttä. Hänestä on hienoa päästä tapaamaan ihmisiä, jotka tukevat hänen työtään ja rukoilevat sen puolesta. syyskuuta Kiuruvedellä kertomassa työstään Tansaniassa. Annan vanhemmat, eläkkeellä olevat lähetystyöntekijät pastori Oskari Holmström ja opettaja Anna-Riitta Holmström asuvat Hirvaskoskella. Suomen Lähetysseura on kirkon kansainvälisen työn järjestö ja yksi kirkon kahdeksasta lähetysjärjestöstä. Lapsiavioliittojen vastaisessa työssä ei kuitenkaan ole vielä saatu suuria voittoja. 15 Keskiviikko 30. Nopea väestönkasvu aiheuttaa Tansaniassa rajua nuorisotyöttömyyttä
– Olen osallistunut tähän tapahtumaan monen monta kertaa ja aina tykännyt, Laakso kertoo. Hän on tehnyt työtä vuoden 2017 syksystä saakka, nyt tulee siis kuusi vuotta jo täyteen. elokuuta 2023 Urheilu Vammaisryhmien liikuntapäivässä oli taas mukava määrä osallistujia. Se kohottaa kuntoa vielä vain lisää. Esteettömyyskin on minun mielestäni otettu aika hyvin huomioon, Loijas sanoo. Suoritusten jälkeen päästiin vielä nauttimaan mehusta ja grillimakkarasta, sekä toisten seurasta ja musiikin kuuntelusta. – Käyn joka päivä lenkillä keskimäärin viisi kilometriä, joskus kesällä tuli jopa kymmenen kilometriä. Oma asiakaskunta on ihan pienistä lapsista ikääntyneisiin eli kaikenikäisiä, Kärkkäinen sanoo. Piakkoin alkavat taas viikottaiset jumpparyhmätkin pyörimään, jolloin viikko-ohjelma hänenkin kohdallaan muuttuu hyvin säännölliseksi. Laakso lenkkeilee äitinsä kanssa. – Tämä on perinnetapahtuma. Samaa asiaa kommentoi positiiviseen sävyyn myös Kiuruveden vammaisneuvoston puheenjohtaja Tuula Loijas. Se on kirjattu ihan ylös, että elokuun viimeisellä viikolla tällainen yhteinen liikuntapäivä aina järjestetään. Se on myös ilmainen liikuntamuoto, Laakso pohtii. – Täällä on yllättävänkin hyvät vammaisten liikuntapaikat. Hän näkee työssään paljon juuri vammaisryhmien liikuntapäivän kaltaisia ja erilaisia tapahtumia. – Lenkkeily, siksi koska se on terveellistä, kohottaa kuntoa ja tulee hyvä mieli. Kiuruveden liikuntamahdollisuudet vammaisryhmille nähtiin hyvinä. – Toiveena olisi muun muassa tämänkin päivän avulla luoda yhteisöllisyyttä kaikille eri vammaisryhmille Kiuruvedellä.. Liikuntapäivä toi iloa vammaisryhmille Tänä vuonna kierrettiin uusi urheilukenttä ja suoritettiin taiteiluratoja liikuntahallilla. Koko ajan näihin on satsattu, nythän tämä urheilukenttäkin on uudistettu. Liikkumassa oli muiden mukana nuori Viivi Laakso, joka kertoo hänellä olevan aina tosi hyvä fiilis, kun pääsee näkemään tuttuja sekä uusia ihmisiä ja samalla liikkumaan. TEKSTI JA KUVA NOORA LUKKARINEN Sää oli uhata jo keväällä varattua vammaisryhmien liikuntapäivää, mutta lopulta päästiin kuitenkin kiertämään ja katsomaan uutta urheilukenttää viime torstaina. – Ja jos ei valmiiksi ole olemassa jotakin palvelua, niin aina kannattaa kysyä, kun eihän niitä välttämättä itse hoksaa, että mitä voisi vielä olla, summaa Kärkkäinen pohtien Kiuruveden liikuntamahdollisuuksia vammaisille. Tämä on hyvä perinne, tosi onnistuneita ovat olleet nämä päivät ja kävijöitä on ollut useita kymmeniä vuosittain, Loijas hymyilee. Ei ole mitään tiettyä samaa reittiä, vaan vaihtelun vuoksi aina eri, sellainen mistä milloinkin haluaa mennä. – Yleisesti ottaen Kiuruvedellä on tosi laajat mahdollisuudet vammaisillekin liikkua, kun ajattelee minkäkokoinen paikkakunta on kyseessä. On jäähalli, uimahalli ja liikuntasaleja, seuroilla on tarjolla omat mahdollisuutensa, ja monissa kunnissa ei erikseen ole erityisliikunnanohjaajaa, toisin kuin Kiuruvedellä. Laakso vastaa myös kysymykseen, mikä on hänen suosikkitapansa liikkua. Kiuruvedellä kelpaa liikkua Vammaisryhmiä oli ohjaamassa muun muassa Sonja Kärkkäinen, joka on Kiuruveden kaupungin erityisliikunnan ohjaaja. Lämmittelylenkin jälkeen suunnattiin liikuntahallille, jossa oli erilaisia tehtäväpisteitä ja taiteilurataa. 16 Keskiviikko 30. – Sitä ennen olin useamman vuoden uimahallilla muissa hommissa. – Parasta työssäni on varmastikin se, että sitä tehdään ihmisten kanssa, on sosiaalista. Loijas on tyytyväinen siihen, että vammaisryhmien liikuntapäivän perinne jatkuu. Tapahtuman järjestivät Kiuruveden kaupungin liikuntapalvelut, Kiuruveden Urheilijat sekä Kiuruveden vammaisneuvosto. Yhdessä myös jutusteltiin, kuunneltiin musiikkia ja paistettiin makkaraa. Sieltä sitten avautui paikka, joka on ihan omaa koulutusta vastaava, Kärkkäinen kertoo urapolustaan. Lenkkeily on minulle tärkeä asia elämässä ja olen harrastanut sitä jo monta vuotta, Laakso selittää. Äidin mielestä Viivi on hauska lenkkikaveri, kun hän välillä pyrähtää juoksuun edelle ja palaa sitten kävellen takaisin
Kiuruvedellä kello 18.30–20.00, 18.9. Ensimmäinen osakilpailu pidettiin toukokuussa ja viimeinen sekä finaali ovat luvassa syys-lokakuun vaihteessa, jolloin päättyy myös Lupiksen ulkokisakausi tämän vuoden osalta. Aiempaa lajitaustaakaan lentopallosta ei välttämättä tarvitse olla. Luomu-Wolleyn valmentaja Antti Remes kertoo, että jokaisessa ikäluokassa on yhä tilaa uusille kin harrastajille ja että kaikki ovat tervetulleita mukaan lajin pariin. Kiuruveden 150-vuotisjuhlavuoteen kuuluneet kepparikisat eivät olleet niin suositut, mutta kokonaisuutena viikonloppu meni Naisten rugbyyn erikoistunut Kiuru RC järjestää uusien harrastajien kurssin syyskuussa. Sekä Kiuruveden Ratsastajien että Hirvijärven Ratsastajien ratsukoita pääsi runsaasti sijoituksille. Englannin Ykkösliigan kotipelissään Exeter City kukisti Readingin maalein 2–1 ja nousi sarjassa toiseksi, kun kaikki joukkueet ovat pelanneet viisi ottelukierrosta 46:sta. – Aikuisille meillä on harrasteryhmä kerran viikossa, mutta ei sarjaporukkaa, Remes lisää. Yhtenä lähitulevaisuuden suunnitelmana on järjestää Ratsastuskeskus Lupiksella Pohjola-osakilpailu ensi vuonna. kuitenkin plussan puolelle. Viime viikonlopun kisat oli määrä järjestää alunperin heinäkuussa, mutta ne päädyttiin siirtämään, kun samaan aikaan oli niin paljon muitakin ratsastustapahtumia. Perjantaina seuratason 70 cm esteillä ykkössijalle ylsivät Kiuruveden Ratsastajista Niina Lähderinne ja Kayenna, Riikka Kilvensalmi ja Kihiveikko sekä Sini Kumpulainen ja Kayenna. Seura tiedottaa, että mukaan voi tulla kokeilemaan ilmaiseksi ja matalalla kynnyksellä. – Kurssin aikana käydään läpi kaikki rugbyn perusasiat niin, että jokainen pääsee testaamaan, että olisiko rugby itselle sopiva laji, Kiuru RC:stä tiedotetaan. – Etenkin pienimmissä junioreissa olisi kiva, jos vanhempia jäisi hallille lastensa harrastuksen pariin, eivätkä he vain kävisi tuomassa jälkikasvuaan harjoituksiin ja hakemassa pois. Aluetason 105 cm esteillä puolestaan KiuRan Katariina Riikonen ja Finette van de Rietvenne olivat ykkösiä ja aluetason 115 cm kilAKU LAATIKAINEN KiuRan Iisa Knuutinen ja Dream D’Hoogpoort. Puijossa pelaa edelliskauden tapaan LuoWo-kasvatti Veera Help ja Plokissa niin ikään kiuruvetisjuurinen Sara Piippo.. Harvinaislaatuisesti sunnuntai oli nyt estekisojen vilkkain päivä. Seuralla on neljä junioriryhmää, jotka ovat C-pojat (vuosina 2009– 2010 syntyneet), D-pojat (2011– 2012 syntyneet), D-tytöt (2011– 2012 syntyneet) ja sekaryhmä E-F -junioreille, vuosina 2013–2015 syntyneille tytöille ja pojille. Riikosen mukaan Lupis on saanut paljon uusia asiakkaita tänä vuonna. – Se on Ratsastusliiton isoimpia ja kiinnostavimpia estekilpailusarjoja. Myös kisat ovat olleet sen verran suosittuja, että äskettäin rakensimme tilapäiskarsinoita, jotta saadaan enemmän hevosia mahtumaan. 110 cm luokkaa johtavat Kuopion Ratsastajien Eva Julkunen ja Conthergo sekä 120 cm luokkaa oululaisen Ratsastusseura Win Winin Aada-Minea Hanhela ja Lotus vd Bisschop. Kiuruvetisistä Katariina Riikonen ja Dino de Longpre johtavat 130 cm luokan sarjapisteitä selvästi 30 pisteellä. Osa Lupis Challengea Kilpailut, joissa oli osallistujia reilut 200 ratsukkoa, olivat samalla kolmiosaisen Lupis Challenge -kilpailusOhjelmassa oli esteratsastusta ja kepparikisat. Iisalmessa kello 18.00–19.30 ja 28.9. Jatkoa seurasi seuratason 80 cm esteiltä, kun KiuRan Henriikka Pasanen oli kakkossijalla seuratason 80 cm esteillä hevosensa Landolet ex Landolettin kanssa. Viikonloppu huipentui kiuruvetisten osalta 120 cm kansalliseen kilpailuun, jossa Katariina Riikonen ja Chance-Breaker olivat kakkossijalla. Myös Hirvijärven Ratsastajien Ronja Kämäräinen ja Galion kiersivät radan virheettömästi ollen ykkössijalla. Aluetason 90 cm esteillä KiuRan Henriikka Pasanen ja Landolet ex Landolett olivat sijalla neljä, kun taas aluetason 110 cm kilpailussa Katariina Riikonen ja Finette van de Rietvenne sijoittuivat ensimmäiseksi. Lisäksi aluetason 100 cm esteillä Hirvijärven Ratsastajien Emma Kauhanen ja Galion olivat kolmansia ja aluetason 110 cm estekilpailussa sama ratsukko sijoittui toiseksi. Kiuruveden Luomu-Wolley on aloittanut uuden lentopallokauden. Harjoituksiin tarvitsee mukaan ainoastaan sopivat liikuntavaatteet, lenkkitai nappulakengät, vettä ja avoimen mielen. EEVI KNUUTINEN pailussa Riikonen ratsasti Chance-Breakerilla ykkössijalle. Tällä hetkellä LuoWolla on junioreita noin 30–40 ja lisäksi LuoWon C-ikäisiä tyttöjä pelaa Vieremän Lentopallon joukkueessa. Iisalmessa kello 18.00–19:30, 14.9. KiuPa-kasvatti keräsi kehuja debyytistään. – Se oli ihan hyvä ratkaisu. elokuuta 2023 Lupiksella ratsastettiin kolme päivää Ratsastuskeskus Lupiksella järjestettiin 25.8.–27.8. Ensi kesänä on lisäksi tarkoitus osallistua jälleen maailman suurimpaan junioreiden lentopalloturnaukseen eli arjan toinen osakilpailu. Ensin seuratason 80 cm esteillä KiuRan Heidi Piippo ja Kerttu Lappalainen sijoittuivat ykköseksi, molempien ratsastaessa Kihiveikolla. Jospa saataisiin myös hyvä järjestämisajankohta. Uusi lentopallokausi on alkanut AKU LAATIKAINEN Kiuruveden Luomu-Wolleylla on neljä junioriryhmää eri-ikäisille tytöille ja pojille. Tuttuun tapaan laidalla pelannut Niskanen oli joukkueensa avauskokoonpanossa ja tuli vaihtoon noin 70 minuutin kohdalla. Harjoitusten ohella juniorijoukkueet pelaavat kauden mittaan turnauksissa niin Kiuruvedellä kuin muillakin paikkakunnilla. Kaikissa ryhmissä on yhä tilaa uusillekin harrastajille. AKU LAATIKAINEN Ilmari Niskanen debytoi Exeterissä Jalkapalloilija Ilmari Niskanen pelasi viime viikonloppuna ensimmäisen ottelunsa uuden seuransa Exeter Cityn paidassa. Harjoituksia on seuraavalla aikataululla: 11.9. Toisena olevat oululaisen Ratsastusseura ORK:n Sonja Mäkelä ja Irish Hope sekä kolmossijalla olevat Kuopion Ratsastajien Anni Rissanen ja Lady Jane S ovat 18 pisteessä. Viimeisenä kilpailupäivänä sunnuntainakin Kiuruvedelle tuli useita sijoituksia. Alemmissa luokissa (30, 50 ja 60 cm) palkittiin kaikki puhtaan radan suorittaneet ruusukkein ja ylemmissä (70–90 cm) kolme parasta. – Hyvä sää auttoi paljon. Kiuruveden lentopallokauteen kuuluu myös muun muassa perinteinen kinkunsulatteluturnaus joulun aikaan ja naisten Mestaruusliigan peli Puijo Wolley–LiigaPloki 11.11. – Kurssille osallistuminen ei kuitenkaan sido osallistujaa vielä mihinkään ja treeneistä sekä kurssilta voi halutessaan jäädä pois milloin vain. esteratsastuskilpailut, joissa kiuruvetiset ratsukot keräsivät jälleen tukun hyviä sijoituksia. 17 Keskiviikko 30. Hienoa oli, että saatiin voitto ja kolme pistettä, Niskanen kommentoi Exeter Cityn verkkosivuilla. Iisalmessa kello 18.00– Rugbyssa kurssi uusille harrastajille 19.30, 21.9. Valmentajissa ja ohjaajissa on Remeksen mukaan varsin hyvä tilanne, vaikka lisääkin toki mahtuu mukaan. Lauantaina seuratason 85 cm esteillä KiuRan Iisa Knuutinen ja Dream D’Hoogpoort aloittivat päivän sijoittumalla viidenneksi. – Ihan hyvin mielestäni pelasin, vaikka parantamisenkin varaa toki jäi. – Sieltä täältä on loppunut tallitoimintaa, joten porukkaa on sitten tullut meille harrastamaan. Power Cupiin, joka järjestetään Joensuussa. Esteratsastuskisojen yhteydessä pidettiin myös kolmipäiväiset keppihevoseli kepparikisat, joissa esteiden korkeudet vaihtelivat 30– 90 cm välillä. Olemme myös pyrkineet panostamaan siihen, että meillä on positiivinen ympäristö, sekin on varmasti osaltaan vaikuttanut. Sen myötä tuli paitsi kilpailijoita myös katsojia paikalle ja oheistoimintakin veti väkeä. Saimme nyt hyvin porukkaa paikalle ja heinäkuussa meidän aktiivisimmat ratsastajat, joilla on omia hevosia, pääsivät käymään kisoissa muualla Suomessa. Mikäli rugby tuntuu kurssin jälkeen omalle lajille, pääsee harjoittelua helposti jatkamaan joukkueen mukana. Kiuruvedellä kello 18.30–20.00, 25.9. D-tytöt ja E-F -juniorit harjoittelevat keskiviikkoisin Nivan koulun liikuntasalissa kello 17.30–19.00 ja perjantaisin samaan kellonaikaan liikuntahallilla. Cja D-pojilla harjoituksia on tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin liikuntahallilla kello 17.30–19.00. Vilkas kesä takana Ratsastuskeskus Lupiksen yrittäjä Jarkko Riikonen sanoi olevansa tyytyväinen etenkin estekisojen antiin. Remes sanoo, että LuoWo tarjoaa uusille valmentajille ja ohjaajille tarvittavat Lentopalloliiton koulutukset. Kiuruvedellä kello 18.30–20.00 Iisalmessa harjoitukset ovat jalkapallohallissa (Ratapellonkatu 22) ja Kiuruvedellä harjoituspallokentällä terveyskeskuksen vieressä (Nivankatu 31)
Jänistä saa metsästää ilman pisteytystä. KiuPan maalit tekivät neljä eri pelaajaa: Kristian Kauhanen, Veeti Salo ja Juho Kamunen kertaalleen sekä Elias Nuutinen kahdesti. Koiran koulutus sallitaan seuran jäsenille luvallisilla alueilla. Laivuri Cupista kultaa KiuPan vuoroilla kesän ajan höntsännyt aikuisryhmittymä osallistui lauantaina Pielavedellä pelattuun Laivuri Cupiin. Perjantai-illan vääntö Kuorevirran nurmella vaikutti olevan jo kääntymässä vierasjoukkue PK37:n voittoon sen johtaessa toisen puoliajan alussa jo 2–5. Pari seuraavaa viikkoa KiuPalta kuluu matkapelien merkeissä, oikukkaan otteluohjelman tietojen mukaan seuraavan kerran kuningaslajin saloja pääsee tarkemmin kotioloissa ihailemaan syyskuun puolivälin tietämissä. Ohessa tuloksia kiuruvetisten osalta: Runni Riathlon: Untuvikot-sarja: 2) Miia Nousiainen, yhteisaika 48.41,0. Jos saa kauriskaadon, siitä on ehdottomasti tehtävä sähköinen ilmoitus Riistakeskukselle ja soitettava yhdysmies Antti Eskeliselle tai Raimo Partaselle. 18 Keskiviikko 30. 4–1. Vieraan metsästäjän on kuljettava aina isännän mukana. Jänistä ja kyyhkyä voi metsästää ilman kiintiötä, kun taas metso ja koppelo ovat rauhoitettuja. Joulurauha annetaan riistalle 22.–23.12.2023. Sunnuntaina joukkueen ohjelmassa oli kaksi peliä Puijon Stadionilla, joista tuliaisina oli kaksi voittoa. Ennen metsästykseen alkamista on tehtävä ilmoitus tai soitto yhdysmiehelle, jonka kautta selviää, onko kauriin kaatokiintiöitä jäljellä. Niilon Kymppi: M19: 1) Olli Kouvalainen 39.52. Kannanhoidolliselle ilvesja karhujahdille annetaan lupa seuran maille. KuPS/Musta B kaatui peräti 9–2 ja SiPS puolestaan Ahdinko lie kuvaavin termi T12-joukkueen sunnuntain peleistä. Toisessa pelissä valmentaja Ilkka Raittinen joutui jo hieman toppuuttelemaan KiuPan rynnistystä, mutta silti tulokseksi kirjattiin hulppea voitto 22–0. Tapahtumapäivä on lauantai 30.9. Kokouksen pöytäkirja on seuran majan ilmoitustaululla. Kaadosta on tehtävä lakisääteinen ilmoitus ja myös sihteerille ilmoitus. Saaliskiintiö on 15 pistettä. Jänistä saa metsästää ilman pisteytystä. PÄIVI VINKKA Urheilu PEKKA KATTAINEN Poikajoukkueet onnistuivat tällä kertaa tyttöjä paremmin. Hupakot, pyöräily: 1) Eero-Pekka Lind 43.38,9. Vieraslupia myönnetään jäniksen ja kyyhkyn metsästykseen. elokuuta 2023 KiuPan venetsialaiset menivät pelien merkeissä Elokuun viimeinen viikonloppu, jota vietetään rantaruotsalaisten perinteiden mukaan myös Savossa venetsialaisten teemalla, sujui KiuPalla seuran leipälajin eli jalkapallon merkeissä. Ehdotuksia voi jättää esimerkiksi Kiuruveden liikuntapalveluiden Facebook-sivulla. Vieraan metsästäjän käyttö sallitaan. tiö on neljä lintua, joista yksi saa olla metso. Metsästys on sallittu koirakokeiden aikana, kunhan henkilö ei tahallisesti häiritse koetta. Kennelkerhoille annetaan alueita haukkuja ajokokeisiin. Seuran jäsenen on oltava mukana metsästyksessä. Hupakot-joukkuekisa: 1) Lapponia KiurU (Pertti Lind, Eero-Pekka Lind ja Aappo Lind) 1.34.12,9. Saatu saalis vähennetään isännän kiintiöstä ja isännällä on velvollisuus olla mukana metsästystapahtumassa ja merkitä vieraan sekä oma saaliinsa seuran nettisivun saalistilastoon. Mainiossa elokuun lopun sunnuntai-iltapäivässä Kuorevirralla pelannut T12 ei voitoilla päässyt juhlimaan, vaikka jokaisessa pelaamassaan peräti kolmessa pelissä maalinteossa onnistuikin. Päivämaksu on kuusi euroa. Metsäkanalinnun metsästyksen rauhoitusaluetta ei tälle metsästyskaudelle määritetty. Kuka tahansa voi myös ehdottaa, että mitä lajikokeiluja hän haluaisi mukaan aikuisten liikuntapäivään. Mainio oli P13-joukkueen onnistuminen peräti kolmen ottelun viikonloppuna. Ketunmetsästys sallitaan muiden seurojen jäsenille sillä ehdolla, että Koppeloharjun Erän jäsen on mukana jahdissa. KiuPan päivän ainokaisen teki Aada Rytkönen. Ensimmäisessä ottelussa SuPa teki kiupamaisen nousun 2–5 takaa-ajosta 5–5 tasapeliin. Vieraslupa maksaa 20 euroa vuorokaudelta ja jäniksen 10 euroa vuorokaudelta. Isännän on myös tehtävä vierasmaksut pankkiin seuran tilille. Valmentaja Markku Kamunen iloitsi harjoitustapahtumissa vuodatettujen hikipisaroiden tuottamasta tuloksesta, kun joukkue venyi hienoon tasapeliin kotonaan ja kahteen voittoon reissussa. Rangaistuspotkukilpailuun venyneen finaaliin voittoon ylsivät lopulta kiuruvetiset FC Kihti -nimisellä ryhmittymällä. SaPa oli KiuPaa etevämpi maalein 1–4, WJK puolestaan 1–5 ja päivän päättäneessä jo väsyneiden joukkueiden kohtaamisessa ToU luvuin 2–8. Viime viikko sisälsi myös Laivuri Cupin voiton. KiuPan maalintekijälistalta löytyy ainakin kymmenen eri nimeä. Vastassa oli järjestäjäseura SuPan kaksi joukkuetta, joilla ei ainakaan tulosten valossa olleet menneet jaot aivan tasan. Kausilupa jänikselle on 40 euroa. Metsäkauriskiintiö on kolme ja kiintiöstä saa olla yksi kauris per jäsen. Tikka oli uintiosuuden ykkönen ja myös pyöräilyssä sarjansa paras. Tytöille tappiot Lauantainen T10-joukkueen pelimatka Siilinjärvelle ei aivan yhtä voitokkaasti sujunut, vaikka valmentaja Esko Huttusen sävelkorva tällä kertaa duurisointu Beeseiskan joukkueen otteista tunnisti. Seitsemän joukkueen turnauksen järjestelyt keräsivät kehuja urheilukentän samettisesta nurmesta lähtien. Seura luovuttaa myös alueensa kennelkerholle koirakokeita varten. Liikuntapäivän aikana Kiuruveden liikuntapalvelut, urheiluseurat ja yrittäjät järjestävät lajikokeiluja ja neuvontaa eri lajeissa sekä esittelevät omaa toimintaansa. KiuPan maaleista kaksi teki Aino Myllylä, yhden maalin onnistujia olivat Milja Kananen ja Amanda Partanen. Teeri on viiden pisteen ja pyy kolmen pisteen arvoinen. Luvat on maksettava ennen metsästykseen ryhtymistä. Koomikot-sarja: 2) Mari Tikka 1.46.38,0. Saaliina oli yhteensä kaksi sarjavoittoa ja kaksi kakkossijaa. KiuPan maaleista kolme teki Elias NuutiKoppeloharjun Erä teki päätöksiä Koppeloharjun Erä ry on päättänyt kesäkokouksessaan, että saaliskiinnen, Onni Leinosen kompatessa kahdella. Eteenpäin ainakin tulosten valossa KiuPan pelaaminen on kesän mittaan mennyt, päivän vastustajat olivat vielä kevätkierroksella jokseenkin kahdeksan maalin karussa, lauantaina voitot kirjattiin FC Hertalle 1–3 ja FC Siilille 0–3. Nousiainen oli uintiosuudella sarjansa nopein ja juoksussa toiseksi paras. Kettujahdissa vieraan koiran käyttö sallitaan ilman maksua. pidetyssä kokouksessaan pitää metsästysajat asetusten mukaisena ja rauhoitusalueet entisellään. Kyyhkyn metsästykseen ei ole maksua. Metsäkauriita saa metsästää viisi kappaletta seuran alueelta, kiintiönä on yksi per jäsen. lurauha annetaan eläimille 24.12.– 26.12.2023. Maalitiliään kartuttivat neljällä osumalla Mico Enilä, kolmella Elias Nuutinen, kahdella Juho Nousiainen ja yhdellä Juho Kamunen, Veeti Salo, Kristian Kauhanen ja Joonatan Nuutinen. Päivän onnistuja oli ehdottomasti myös maalivahti Lauri Halme, joka torjui jokseenkin kaiken mahdollisen, myös SiPS:n rangaistuspotkun. ADOBE STOCK. Aikuisten liikuntapäivä pidetään taas Kiuruvedellä viime talvena järjestetty aikuisten liikuntapäivä oli sen verran suosittu, että se on päätetty järjestää tänä syksynä uudestaan. Rauhoitusalueella on sallittu pienpetojen loukkupyynti, jouKiurU:n edustajille mitalisijoja Kiuruveden Urheilijat saavutti viikonloppuna menestystä sekä triathlonista että yleisurheilusta, kun lauantaina 26.8. Menestystä, kuten tuuriakin, on kahdenlaista, ja niistä molempia viikko KiuPan plakkariin jätti. Tulevan viikonlopun kauden päätöspeleissä Eskon jukeboksin valinnoissa eivät soi slaavilaiset mollisoinnut, vaan kiupalaiset voimasoinnut. Itärannan Erämiehet piti kesäkokouksen Itärannan Erämiehet päätti 18.8. kilpailtiin Suonenjoella Niilon Kymppi -juoksukilpailu ja Iisalmessa Runni Riathlon. Murskavoitto Suonenjoelta Malwinalle, tuolle mansikan myöhäislajikkeelle, maistui KiuPan P11-joukkueen lauantainen matka Suonenjoelle. KiuPan viimeisen vartin kiri riitti kuitenkin tasapeliin 5–5. Villisikaa metsästetään pääasiassa omalla porukalla ja tarvittaessa kutsutaan naapuriseurojen metsästäjiä jahtiin
Lihantuotanto haastaa Itäja Pohjois-Suomen alueita, sillä täällä on 40 % maan karjasta. (Kiuruvesi-lehti 29.8.1973). Juhlakulkueen järjestelyissä on taustatukena ollut opettaja Alpo Säisä. Tänä vuonna pyritään varautumaan kahden miljoonan kilon välittämiseen. Tunnustamme pikku paheemme vakuuttaaksemme itsellemme, että olemme suuria vailla. Normaaleina vuosina meijeri välittää noin miljoona kiloa rehuviljaa. elokuuta 2023 Viikosta viikkoon Viime kesän sato jäi heikonpuoleiseksi ja lihan markkinointisuhdanteet ovat sekaisin. – Minä en ole sellainen tyttö, blondi vastasi niskojaan nakellen. Jokainen tarkistaa oman ullakkonsa ja suorittaa keräystä lähiympäristössään, jotta vanha esineistö saataisiin kaikkien nähtäväksi. 19 Keskiviikko 30. Nyt on hyvä jatkaa, kun maatalous on taas kääntynyt noususuuntaan. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – nuorta tuottajaväkeä oli mahdottoman runsaasti koolla torstai-iltana Hurtti-Ukossa. Agronomi Toivo Yläjärvi totesi runsaan kokoontumisen hyväksi vihjeeksi siitä, mihin ollaan menossa – maatalousväkikin alkaa arvostaa yhteenkuuluvuuden merkitystä. Lauantaisin ja sunnuntaisin kulttuuritalo on suljettu. Näyttelyn järjestää Rukajärven suunnan historiayhdistys. Näyttely on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 8–18 ja torstaisin sekä perjantaisin kello 8–16. Kunnanjohtaja Esko Rautio toivotti tuulta purjeisiin nuorille tuottajille. Agronomi Yläjärvi selosti maataloustuloratkaisun toteuttamista kentällä ja totesi, että vaikka kaikkia tavoitehintoja ei ole pystytty vielä ajamaan kiinni, niin vuoden nimiin tämä kyllä tapahtuu. Syksyn mittaan opastustilaisuuksia on muitakin: 4.10., 1.11. Nuoret tuottajat muistivat kiitollisuudella opettaja Säisän osuutta ja lahjoittivat hänelle riihivarstan. DIGIOPASTUSTA 6.9. ja 12.12. Tämä johtuu jäljellä olevien tilojen trimmaamiskyvystä, rakennetaan suuria navetoita ja tehostetaan muutenkin tuotantoa. Muillakin ammattialoilla tätä tunnetaan. Elojuhlassa oli väkeä satamäärin. Juhla ilman tätä kulkuetta olisi jäänyt paljon vaille. ka se maitotalouden ohella olisi sopiva tuotantosuunta. Varstan opettaja Säisälle luovuttivat Aino Lappalainen sekä Jouko Tenhunen, joka toimi tilaisuudessa kuuluttajana. Vireä maatalouspitäjä tarjoaa aina mahdollisuuksia kunnalliselämän kehittämiselle ja ympäristö on muutenkin virikerikasta ja elämänmyönteistä. Maatalous on käynyt aallonpohjassa yleisen arvostuksen syrjiessä sitä. Nähtiin elokuva SOK:n piirin toiminnasta. Tuorerehua voitiin tänä kesänä tehdä poikkeuksellisen vähän, joten se voi näkyä tuotannossa sisäruokintakauteen siirryttäessä. Meijerin vastaanottama maitomäärä osoittaa 1,5 % lisäystä viime vuoteen verrattuna. Mutta sinä ainaka ei Kiuruvedellä ole menetetty asemia. TAIDENÄYTTELY 1.9.–29.9. Lihantuotantoon ei ole päästy sisälle, vaik50vuotta sitten Nuoret tuottajat löytämässä ammattinsa ja toisensa MENOVINKIT Kiuruveden kulttuuritalolla on syyskuun ajan esillä Rukajärven rintaman taidetta jatkosodan ajalta. DE LA ROCHEFOUCAULD Viikon miete Vitsikästä Poliisi pysäytti blondin auton ja tiukkasi: – Kuulkaahan nyt. Jokaisena päivänä opastukset ovat kello 11–13. Myös valkuaispula voi ensi talvena rasittaa, koska rehuviljan hehtaarisadot jäivät heikoiksi. Hän sanoi, että hänen hakeutumiseensa Kiuruvedelle vaikutti melko ratkaisevasti pitäjän maatalousvaltaisuus. kello 11–13 välisenä aikana. Elokuvia juhlakulkueesta Sokos-Elon toimitusjohtaja Esko Rantanen käytti puheenvuoron kokoontumispaikan isäntänä. Kun puhutaan maataloudesta liikemuotona, ei saa unohtaa sen aatteellista sisältöä. Samalla kuultiin tuottajain tekemästä päätöksestä ryhtyä auttamaan museoesineiden keräämisessä. Kiuruveden kirjastossa järjestetään senioreiden digiopastusta keskiviikkona 6.9. Se on erikoisen tärkeää juuri huonoina aikoina. F. Aatteellisuus yhdistää ja yhdistyminen merkitsee voimaa myös taloudellisten asioiden hoitamisessa. Vaikein tilanne on naudanlihan kohdalla. Eteenpäin menossa Maanviljelijä Lauri Remes kertoi meijeritoiminnan menevän jatkuvasti eteenpäin huolimatta siitä, että kymmenillä tiloilla luovutaan lypsykarjataloudesta. Lisäksi nähtiin elokuvia kunnan 100-vuotiskulkueesta, jossa nuoret tuottajat saivat monissa puheenvuoroissa varauksettoman tunnustuksen. Miksi ette pysähtynyt, vaikka poliisi heilutti teille kättään ja vihelsi. Kyseessä on Savonetin tarjoamaa maksutonta opastusta puhelimen, mobiililaitteiden ja tietokoneen käytössä. Sitä tuotiin ulkoa 10 miljoonaa kiloa ja nyt tätä tuontilihaa on varastoissa
klo 18.30 Lauluseurat Lauluseurat ja raamattuluokka ry:llä ja raamattuluokka ry:llä Su 3.9. klo 18.30 Pe 1.9. Vieraina lähetystyönsalissa. 29.01.1935 k. Miten saataisiin hirmuvalta idästä pysäytetyksi. Sen valon tieltä varjot häviää. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Rovastikunnallinen syysretki Rovastikunnallinen syysretki Vivamoon Lohjalle Vivamoon Lohjalle pe 15.9. Päivä on lyhyt lehden lukemiseen. matkat, Retken hinta 180€ sis. Portugalin metsäpalojen odotetaan syttyvän vasta myöhemmin syksyllä. Ei viikunapuussa kasva oliiveja eikä viiniköynnöksessä viikunoita, vai mitä, veljeni. ja 12.9. klo 10 Lähimmäisen Lähimmäisen sunnuntain messu (Kivelä, sunnuntain messu (Kivelä, Huuskonen, Pirkkalainen) Huuskonen, Pirkkalainen) Ti 5.9. 050 5058977 / 050 tai puh. klo 10 klo 10 Messu Messu klo 13 klo 13 Ry:n seurat seurakunRy:n seurat seurakuntatalon isossa salissa tatalon isossa salissa klo 18 klo 18 Seurat Aimo Väisäsellä, Seurat Aimo Väisäsellä, Paasmäentie 206 Paasmäentie 206 DIAKONIA DIAKONIA Päivystys diakoniatoimistolla Päivystys diakoniatoimistolla ma ja to klo 9-11 ma ja to klo 9-11 Ti 5.9. Tämä ei käy, veljeni! Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä. 044 7050 443 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. elokuuta 2023 Hengelliset Hartaus Olen yrittänyt pysytellä pinnalla uutisvirrassa. 4318530. Joidenkin mielestä ne eivät ole mitään. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Aiheena lähetystyön terveiset maailmalta. Rhodoksella ja Teneriffalla roihusivat metsäpalot hallitsemattomasti, mutta turistivirrat sinne vain jatkuivat. matkat, majoitus ja ruokailut Vivamajoitus ja ruokailut Vivamossa. 017 770 0421 p. Samalla sähköautojen latauspisteiden verkoston kehittämisessä on vielä runsaasti haasteita. Mielenterveyden virkistyspäivä Vieremällä. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta LA 2.9. Lahjanne Seuratupayhdistykselle tuotti 865 euroa. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä. ja 12.9. Sitten ovat nämä sään ääri-ilmiöt; hirmumyrskyt, rankkasateet, tulvat. Rakkaamme Kerttu Rakel KÄRKKÄINEN o.s. Omaiset www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Ukrainan sodassa on riittänyt seuraamista. terveiset maailmalta. – su 17.9. klo 18 To 7.9. Kahvio, myyntipöytä & arpajaiset •ajanvaraus: 040 506 8992 Palvelevat kädet -tapahtuma klo 10-14 Israel-ilta klo 18. Raamatussa on yllättävän jyrkkää tekstiä puheista. Niilo Johannes Kettunen 93 v. Sitten on vielä Iisalmen Sanomat ja Kiuruvesi-lehti. Kaikki eläimet voi ihminen kesyttää ja onkin kesyttänyt, nelijalkaiset, linnut, matelijat ja meren eläimet, mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Teot ratkaisevat. su 17.9. Lisätietoja ja ilm. Ukrainalaiset sotivat siellä meidänkin puolestamme. Vieraina lähetystyöntekijät Anna Holmström tekijät Anna Holmström Tansaniasta ja Arja Koskinen Tansaniasta ja Arja Koskinen Latinalaisesta Amerikasta Latinalaisesta Amerikasta To 7.9. Varapäreeseen 6.9. Tämän viikon epistolassa ovat sanat: … ”Pieni tuli sytyttää palamaan suuren metsän! Ja kielikin on tuli; meidän jäsentemme joukossa se on vääryyden maailma. to to 31.8. Paluu klo 14.30 on maksuton. Kaipauksella muistaen Taina perheineen Ismo sisaret ja veli perheineen sukulaiset ja ystävät Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte isämme Niilo Kettusen muistoa ja otitte osaa suruumme. Riitta Kaarina Risteelä 86 v. Eläissä, kuollessa sä luoksein jää. Se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tulta. hierontaa, jalkahoitoa, hiustenleikkuuta, verenpaineen mittausta, auton pesua, pyörähuoltoa & runonurkka. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Jani Salokangas ym.. Su 10.9. 3: 2-12 RISTO PENTIKÄINEN Uutisvirrassa BENSALLA, SÄHKÖLLÄ VAI APOSTOLIN KYYDILLÄ. p. klo 10 Su 3.9. mennessä kohtaamispaikka.varapare@gmail.com paikka.varapare@gmail.com tai puh. Polttomoottoriajoneuvojen valmistusta ollaan Euroopassa lopettamassa vuoteen 2035 mennessä. xxxxkuuta 2021 Pe 1.9. Ti 5.9. klo 18 Israel-ilta Jani Salokangas ja miesten lauluryhmä ym.. 01.08.2023 Sun, Herra, ristisi mua valaiskoon, kun tieni painuu kuolon laaksohon. klo 12 Ma 11.9. mennessä 044 7335 262 mennessä 044 7335 262 / Jari Nousiainen, Iisalmen srk / Jari Nousiainen, Iisalmen srk tai spostilla jari.nousiainen@ tai spostilla jari.nousiainen@ evl.fi evl.fi Ma 11.9. klo 14 Ti 5.9. klo 12 Lähetyspiirin Lähetyspiirin syyskausi alkaa, takkahuone syyskausi alkaa, takkahuone VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ti 5.9. Elämä on harvoin yksinkertaista, mustaa ja valkoista. Metsäpaloista suurin osa on kuulemma ihmisten sytyttämiä, joko tahallaan tai vahingossa. Paluu klo 14.30 mennessä. Helsingin Sanomissa riittää tutkimista. mennessä kohtaamis6.9. Lähtö bussilla Varapäreestä klo 9.15. Kohta on television uutiset ja A-studio… Kesä on mennyt uutisvirrassa, kaunis kesä. Aiheena lähetystyön alkaa. 20 Keskiviikko 30. ICEJ SUOMEN OSASTO www.icej.fi Puh: 040 740 6166 Kiuruveden helluntaisrk, Nivankatu 12 • Jani Salokangas (ICEJ) • Kaarlo Humaloja • miesten lauluryhmä • ICEJ:n myyntipöytä • tarjolla mm. LEHDEN LOGO Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä 2 Keskiviikko xx. Siekkinen s. Ilm. klo 18 Arkiretriitti, Arkiretriitti, takkahuone takkahuone Su 10.9. klo 10 Ti 5.9. Riitta Kaarina Risteelä 86 v. Tapetilla ovat olleet myös vihapuheet, menneet, nykyiset ja tulevat. Samoin ei suolaisesta lähteestä juokse makeaa vettä.” Jaak. Tyttäret Lämmin kiitos teille, jotka kunnioititte äitimme Riitta Risteelän muistoa ja otitte osaa suruumme. Vietämme kahvitilaisuutta siunauksen jälkeen läheisten kesken. klo 15 Ti 5.9. klo 15 Taidekerho 9-12 -vuotiaille, Taidekerho 9-12 -vuotiaille, kasvatuksen tilat kasvatuksen tilat KUOLLUT KUOLLUT Niilo Johannes Kettunen 93 v. Oman paikkakuntasi lehti on ikkuna maailmaan, saat siitä perspektiiviä elämän isoihin ja pieniin asioihin. Aamulla pitää jatkaa, ennen kuin hakee uuden lehden. Päivä pitää sisällään messun, Päivä pitää sisällään messun, ruokailun ja ohjelmaa. Päivä on maksuton. mossa. Kun tuli pääsee irti kuivassa maastossa, senvoima on pitelemätön. La 2.9. Sammuttajia sinne on lähdössä Suomesta, Savosta ja Kiuruvedeltäkin. 050 5058977 / 050 4318530. Lähtö kistyspäivä Vieremällä. 017 770 0421 Kuolleet Muistokiitos Seurakunnat Hautakivet Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. Varapäreeseen mennessä. Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja. 31.8. Su 3.9. Lisätietoja ja ilm. – pe 15.9. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Kertun siunaustilaisuus toimitetaan Kiuruveden kirkossa lauantaina 2.9.2023 klo 13.00. Mielenterveyden virKe 20.9. klo 10 14 Israel toimintapäivä Immanuel lasten päiväkodin hyväksi La 2.9. Päivä ruokailun ja ohjelmaa. Ilm. klo 14 Rinnekodin Rinnekodin kohtauspaikan syyskausi kohtauspaikan syyskausi alkaa. Retken hinta 180€ sis. bussilla Varapäreestä klo 9.15. Ke 20.9. Toisaalla ovat hirmu helteet ja metsäpalot. klo 10 SeurakuntaSeurakuntakerhon syyskausi alkaa isossa kerhon syyskausi alkaa isossa salissa
Naimisiin Saaraliisa ja Tuomas menivät vuonna 1964. Tuomaksesta tuli myös Saaraliisan vuonna 1961 syntyneen Anna-Maria -tyttären isä, ja isän ja tyttären suhde säilyi erityisenä loppuun asti. Rakkaus luontoon ja sen antimiin on periytynyt Tuomaksen lapsille ja lapsenlapsille. Kunnanvaltuuston toisena varapuheenjohtaja Tuomas Tapaninen oli vuodet 1985–88 ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja 1993–95. Niinpä Kiuruveden kirkonkylästä vuokrattiin asunto, josta käsin lapset Antti, Raili, Tuomas ja Pirkko kävivät keskikoulun, Tuomas ja Pirkko myös lukion ylioppilaaksi asti. Koivujärvi kohtauspaikka Tuomas aloitti ansanaruilla käymisen jo viisivuotiaana, kun perheelle piti hankkia ruokaa. Pitkine vaaleine hiuksineen hän oli kuin ”mehevä pullarieska”. Koivujärven rannalle rakentuivat myös Tuomaksen sisarusten kesäpaikat. Elämä Mikkolanmäellä isossa maalaistalossa oli turvattua, joskin työteliästä. Tuomas, Tupi, Tapaninen teki varsinaisen elämäntyönsä Pyhäjärvellä matemaattisten aineiden opettajana ja pitkäaikaisena kuntapäättäjänä, mutta säilytti tiiviin yhteyden Kiuruveteen ja Koivujärveen elämänsä loppuun asti. Saaraliisa tuli Tuomaksen elämään hänen ensimmäisessä työpaikassaan Pyhäjärven yhteiskoulussa 1960-luvun alussa. Vaikka illat kuluivat kokouksissa, tuki Saaraliisa vankasti aviomiehensä poliittista uraa. Tapanisen perhe rakensi mökin Koivujärven rantaan vuonna 1967 Tuomaksen suvun maille. ”Tuomas sai minunlaiseni matematiikkaa inhoavan ihmisen, ei nyt suorastaan rakastamaan sitä, mutta jotenkin ymmärtämään ja hyväksymään sen oppiaineena. Metsästäminen, kalastaminen ja luonnossa liikkuminen olivat hänen toinen luontonsa. Serkut tulivat yhtä läheisiksi kuin omat sisarukset ja kesät kuluivat nopeasti, kun seuraa leikkeihin ja muihin rientoihin aina löytyi. Pojista Heikki Markus syntyi kesällä 1966 ja Matti Tuomas syksyllä 1967. Yhtä matkaa Monet pitkäaikaissairaudet ja muistin heikkeneminen veivät Tuomas Tapanisen voimia viimeisinä vuosina, samoin kuin Anna Maria-tyttären MS-taudin vääjäämätön eteneminen. Kiuruvedellä Tuomas tunnettiin Mikkolanmäen talon toiseksi vanhimpana poikana. Ensimmäisen kerran hänet valittiin silloiseen Pyhäjärveä kunnanvaltuustoon vaalikaudelle 197780. He jatkavat ansiokkaasti Koivujärven mökin perinteitä suvun kohtauspaikkana. Hyvin läheinen suhde Tuomaksella oli veljenpoikaansa Tatuun, erityisesti Antti-veljen kuoleman jälkeisinä aikoina. Kymmenen vuotta myöhemmin hän opetti itse yhden lukuvuoden samassa lukiossa ja silloiset oppilaat muistelevat häntä edelleen lämmöllä. Kiuruvedellä kerhoneuvojana toiminut Impi-äiti jäi yksin neljän lapsen kanssa, tukenaan Hiskin äiti Hilda-mummo sekä Hiskin veli Yrjö-setä, joka otti isättömät lapset holhoukseensa. Tuomas Tapaninen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1958 Kiuruveden lukiosta. Tuomas pääsi ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta vuonna 1958. 21 Keskiviikko 30. Sittemmin ystävykset opiskelivat matematiikkaa samaan aikaan Helsingissä ja olivat vuosikymmeniä kollegoita sekä Pyhäjärvellä että Kiuruvedellä. “ Rakkaus luontoon ja sen antimiin on periytynyt Tuomaksen lapsille ja lapsenlapsille. Sukua tavattiin milloin Niemiskylän Purolassa, milloin Pyhäjärvellä, Koivujärvellä tai Kajaanissa, jossa Esa Tenhusen perhe on asunut vuosikymmeniä. Matista tuli Tuomaksen ystävä jo lukioaikana. Saaraliisan veli Esa muistelee Tuomaksen ilmestyneen vävyksi ”vähän yllättäen”, mutta olleen koko perheen ihannevävy, jonka rauhallisuus ja vakaus täydensivät Saaraliisan eloisuutta ja räiskyvyyttä. Marin pojat Elias ja Tuisku ovat jo kolmikymppisiä aikuisia. Lapsuutta varjosti Hiski-isän kuolema jatkosodassa elokuun alussa 1941, kun Pirkko oli muutaman kuukauden ja Tuomas kahden vuoden vanha. Lapset oppivat pienestä pitäen tekemään maatalon töitä. Vävyksi Tenhusille Tuomas Tapanisen elämänvaiheet kietoutuvat tiiviisti myös Kiuruveden Niemiskylään ja siellä Martti ja Maija Tenhusen perheeseen, jossa kasvoivat vuonna 1932 syntynyt Saaraliisa eli Santtu sekä kaksospojat Matti ja Esa, jotka syntyivät alkuvuodesta1936. Hiski ei uskonut, että pommikoneet iskevät ja jäi telttaan. Hänestä tuli matematiikan opettaja, kun isoveli Antti jäi isännöimään sukutilaa. “. Tuomaksen opintie jatkui Helsinkiin, jossa hän opiskeli matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ja valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi 1962. Kuin mehevä pullarieska Sisko Pirkko Rantonen kertoo Tuomaksen olleen jo lapsena hyvin valloittava. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Iisalmessa 22.12.1938. Hän perehtyi asioihin huolellisesti ja hoiti asiat asioina rauhalliseen tapaansa kiihkoilematta. Impi-äiti huolehti kirkonkylän huushollista ja Hilda-mummo emännöi Mikkolanmäkeä. Pitkä ura kuntapäättäjänä Tuomas ja Saaraliisa Tapaninen olivat vuosikymmeniä Pyhäjärven tunnettu voimakaksikko: Saaraliisa vaikutti kulttuurin ja sivistyksen saralla äidinkielen opettajana ja kaupungin kulttuurisihteerina; Tuomas taas johdatti monet oppilassukupolvet matematiikan ihmeelliseen maailmaan ja kantoi vastuuta yhteisistä asioista. Markuksen tyttäret Siiri ja Aino sekä Matin tyttäret Anni ja Ella käyvät vielä koulua. Me Tapanisten ja Tenhusten jälkikasvu muistamme 1960ja 70-luvun aikana, jolloin sukuyhteys oli tiivistä ja kanssakäymistä oli jos ei ihan joka päivä, niin ainakin joka viikko. Siihen vaikutti hänen rauhallisuutensa ja ulkoinen olemuksensa. Tuomas ja Saaraliisa istuivat opettajien huoneessa vierekkäin ja asuivatkin naapureina, joten seurustelu eteni nopeasti. MARKUS TAPANINEN MATTI TAPANINEN SUSO KOLESNIK Kirjoittajat ovat Tuomas Tapanisen pojat sekä Saaraliisa Tapanisen Matti-veljen tytär, joka on myös Tuomas ja Saaraliisa Tapanisen kummilapsi ja entinen oppilas. elokuuta 2023 In memoriam Tuomas Tapaninen 22.12.1938–25.2.2023 Matemaattisten aineiden opettaja ja kuntapäättäjä Heikki Tuomas Tapaninen kuoli pitkään sairastettuaan Hoitokoti Kultasirkussa Iisalmessa 25. Maatalon poikana keskustapuolue oli Tuomaksen poliittinen koti. Me läheiset kunnioitimme isän ja tyttären muistoa juhannuksen aikaan Koivujärven mökillä pidetyssä lämminhenkisessä tilaisuudessa, johon oli kokoontunut sukua sekä Saaraliisan että Tuomaksen puolelta. helmikuuta 2023. Hilda oli topakka ja juureva emäntä, joka oli vakaasti sitä mieltä, että lapset pitää kouluttaa. Hän jätti vahvan jäljen Pyhäjärven ja seutukunnan kehitykseen monilla aloilla. Tuomaksen ja Saaraliisan pitkä ja onnellinen avioliitto päättyi Saaraliisan poismenoon syksyllä 2001, jolloin Tuomas muutti Pyhäsalmesta Iisalmeen lähelle Pirkko-siskoa ja Kajaanissa asuvaa Matti-poikaa. Valtuustoura jatkui aina vuosituhannen vaihteeseen jäsenenä tai varajäsenenä. Yrjö-setä oli hankkinut Pirkon ja Tuomaksen opiskelijaboksiksi kaksion Mannerheimintie 62:sta, josta tuli monen muunkin kiuruvetissyntyisen opiskelijan majapaikka. Mari menehtyi yllättäen marraskuussa 2022, vain kolme kuukautta ennen isäänsä. Mökki oli hänen eräharrastuksensa tukikohta ja siitä muotoutui myös suvun kohtauspaikka, jossa aina sattui ja tapahtui ja josta edelleen riittää tarinoita jälkipolville kerrottavaksi. Elämä Mikkolanmäen isossa maalaistalossa oli turvattua, joskin työteliästä. He jatkavat ansiokkaasti Koivujärven mökin perinteitä suvun kohtauspaikkana. Lapset oppivat pienestä pitäen tekemään maatalon töitä. Kunpa semmoisia opettajia olisi ollut enemmänkin!”, muistelee entinen oppilas Liisa Kartimo. Vääpelinä toiminut Hiski oli jakamassa Kuutamolahdella päivärahoja teltassa, kun ilmahälytys tuli. Yhdessä päästiin nauttimaan pitkistä aurinkoisista kesistä. Tuomas sai seurata myös Eliaksen tyttären Tähkän varttumista pikkuvauvasta nuoreksi neidoksi
Tervetuloa! Järjestää Savonetti. Kiuruvesi 30.8.2023 Markku Siponen valtuuston puheenjohtaja Muistilista Kirjoja Autohuoltoa Kuulohuollon kerho to 31.8. Esisopimus Kiuruveden kaupungin ja Suomen Lantakaasu Oy:n välillä 4. Uuden varavaltuutetun määrääminen Kiuruveden Perussuomalaiset valtuustoryhmälle 8. 22 Keskiviikko 30. Muistakaahan ilmoittautua pikaisesti, sillä ilmoittautumisaika HARKKA kerhoihin päättyy 30.8. mennessä. Määräalan ostaminen kiinteistöstä 263-407-1-441 Vuolle 3. klo 10.00 seurakuntatalon takkahuoneessa. KUVA JAANA SELANDER LUONNON MUKANA. Vaalikelpoisuuden menettäminen / ero luottamustehtävistä 7. mennessä Erkille 050 3259748 --------------------------------------------ELÄKELIITTO virike-korttipelikerho to 7.9. --------------------------------------------Torilla Kaupunki KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Vielä on tilaa useille kursseille ja HARKKA -kerhoihin. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla maanantaina 11.9.2023. xxxxkuuta 2021 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS tiistaina 5.9.2023 klo 15.00 kaupungintalon valtuustosalissa. klo 13.00 kulttuuritalon aulassa. elokuuta 2023 4 Keskiviikko xx. 040 527 1633 KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. 040 7530 370 --------------------------------------------Ampumakokeet Haapakummussa lauantaisin klo 10.00-12.00 2.9., 9.9., 16.9., 23.9. klo 11-13. Valtuuston kokousta voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä Kiuruveden kaupungin Youtube-kanavalla. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Metsästäjätutkinnot lukiolla perjantaisin klo 18.00 1.9. Pelipöydät eri peleille mm. Ilmoittautuminen 9.9. Hyvinvointialueelle siirtyvät tase-erät 6. UNO, Skippo, Shanghai ja tarvittaessa ”tavalliset pelit”. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Iltalypsyn kahvi+kahvileipä 4 € tauolla. Kokoukselle mahdollisesti esitettävät muut asiat Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla 30.8.2023 lähtien. 0400 945544 --------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. klo 14.00 seurakuntatalon monitoimisalissa. Uutta opinto-ohjelmaa saa opiston toimistosta kirjastolla. klo 10.00-14.00. Kokouksen järjestäytyminen 2. Tervetuloa! Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. ja useimmille kursseille 31.8. Kuukauden kirjaa, Pimeät kuut on saatavana kirjastolta. --------------------------------------------Eläkeläiset ry, lähdetään kylpylähotelli Rauhalahteen 2.-4.10.2023 kuntoilemaan ja rentoutumaan. Molemmissa käteismaksu 20€/kerta. Ympärivuotista majoitusta. 050 307 5439 • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vk 36: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, peruna, mangoiset kurpitsapalat, valkokaali, kurkkusalaatti, ti: pinaattikeittoa, kananmuna, sekaleipä, kurkkua, banaani, ke: broileririsottoa, tomaatti, punakaali, kiinankaali, jäävuorisalaatti, to: makkarakastiketta, peruna, parsakaalia, tomaatti, valkokaali, puolukkahillo, Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Kiuruveden kaupungin hyvinvointiraportti vuodelta 2022 5. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Käsiteltävät asiat: 1. --------------------------------------------Kiuruveden invalidit ry:n jäsenten virkistyspäivä Hyvölänniemessä to 14.9. ja 7.10. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Mitat 35 ja 50 cm. Sydänkerho kokoontuu 7.9. Senioreille suunnattu maksuton digineuvonta jatkuu Kiuruveden kirjastossa ke 6.9. ja 8.9. Tervetuloa! Eläkeliiton lukukerho aloittaa syyskauden ma 11.9.2023 klo 11.00 kirjastolla. UUSI! Kuntosalicircuit tiistaisin klo 16.30-17.30 UUSI! HARKKA -eläinkerhot Kalliokylä, Lahnajoki ja Rytky UUSI! HARKKA bändi, Rytky UUSI! HARKKA -voimailukerho, yläkoulu Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Raijalle 0503420709 5.9. Heikki Lång p. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen puolukka, pe: mykyrokkaa, sekamehu (muutokset mahdollisia) Ateriapalvelun ruokalista vk 36: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, peruna, porkkanaa, kaali-puolukkasalaattia, mansikkakiisseliä, ti: jauhelihakiusausta, herne-maissi-porkkanaa, kurkku-kiinankaalisalaattia, mustikka-vadelmapuuroa, ke: appelsiini-sitruunakalaleikettä, sitruunakastiketta, peruna, maissia, puolukkahillo, porkkana-persikkasalaattia, sekamarjakiisseliä, to: makkarakastiketta, peruna, porkkanaa, kaali-kurkkusalaattia, vadelmarahkaa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, ruusukaalia, kiinankaali-tomaatti-kurpitsasalaattia, raparperikiisseliä, la: lihakeittoa, italiansalaatti, puolukka-karpalopuuroa, su: haukimurekepihvejä, yrttikastiketta, peruna, parsakaalia, coleslaw-salaatti, kinuskimousse. (muutokset mahdollisia) KYLIEN KIRJA KIURUVESI Kuvia vuosilta 1991-2010 TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvitusta Kohtaloita ja kertomuksia SODAN VUODET 1939-1945 KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 500 VUOTTA KÄRKKÄISIÄ 70 VUOTTA KÄRKKÄISTEN SUKUSEURAA KIURUVEDEN HISTORIA ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME KIURUVEDEN HINGUNNIEMEN TIKKASET Lukemista Pystymetsää ja laaketa peltoo/ Maisema herättää jumalan pelkoo/ Täällä taivas roikkuu uhkaavana, päittemme yllä. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Rivi-ilmoitukset maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 31.8
050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. elokuuta 2023 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki • • • P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. 23 Keskiviikko 30
LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% MYYNTI JA KULJETU S KULJETUSLIIKE PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. LAATU REHUA HIERREVALSSITEKNIIKALLA Puh. Hyödynnä kiertuetarjoukset! RIVAKKA ON THE ROAD KIURUVESI & NIVALA TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. ja valmistat laadukkaan rouheen. 010 289 3000 www.nipere.fi myynti@nipere.fi www.nipere.fi myynti@nipere.fi OLEMME KIERTUEELLA KIURUVEDEN ABC:n pihalla (Valtakatu 2) to 31.8.2023 klo 10-14.00 NIVALAN NESTEEN pihalla (Urheilutie 2, Nivala) pe 1.9.2023 klo 10-14.00 Näyttelyvaunussamme on kattavasti esillä Rivakka-myllyjä. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Tapahtumia Koneurakointia Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com RIVAKKA TRAKTORIKÄYTTÖISET RIVAKKA TRAKTORIKÄYTTÖISET HIERREVALSSIMYLLYT HIERREVALSSIMYLLYT BAGGERILLA TAI PURKURUUVILLA BAGGERILLA TAI PURKURUUVILLA RIVAKKA GREENMAKER G7, G8 & G10 RIVAKKA GREENMAKER G7, G8 & G10 Märälle ja kuivalle viljalle! Märälle ja kuivalle viljalle! Rivakalla murskaat myös herneet Rivakalla murskaat myös herneet ja valmistat laadukkaan rouheen. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset!. ROMULUX Kiuruvedellä p. 010 289 3000 Puh. elokuuta 2023 6 Keskiviikko xx. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • • • • • OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. 24 Keskiviikko 30