Kiuruvedellä Presidenttiehdokas Olli Rehnin kannattajat tekivät kovan jalkatyön Pohjois-Savossa, kansanedustaja Markku Siponen oli sillä töin melkein koko tammikuun. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko 15–16 » Kiuruvetiset juhlivat Urheilugaalassa. 6-7 » Kiuruvesi tekee yhteistyötä monessa 14 » JHL:n Erkki Väisänen suurmielenosoitukseen 4-5 » Stubb ja Haavisto toiselle kierrokselle, Rehn 1. Kuva Kiuruveden torilta. OLLI REHNIN KANNATTAJAT 012138-2405 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 31.1.2024 71. VUOSIKERTA, NRO 5. Olli Rehn oli presidenttiehdokkaista ykkönen Kiuruvedellä esimmäisen kierroksen äänestyksessä
Mikäli rakennus tai rakennukset purettaisiin, toteutuisiko asemakaavan määräys ympäristön säilyttämisestä. Ääniä on nyt jaossa 1,5 miljoonaa, joista suuri osa maaseudulla. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Koska koulualueen maankäyttöön kohdistuu voimakkaita muutospaineita, on arvioitava, onko rakentamista ohjaava asemakaava ajan tasalla. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Stubb ei ole käynyt Kiuruvedellä, eikä Haavisto ensimmäisellä presidentinvaalien kierroksella. Molemmat ovat pärjänneet tähän saakka mainiosti, eikä heidän välillään ole suurempia eroja. Hyvän keskustelun pohjaksi tarvittaisiin tietoa uudisrakentamisen ja peruskorjauksen vertailusta, vaikutuksista, hiilijalanjäljestä, elinkaaritaloudesta ja kustannuksista. JAANA SELANDER NIVAN koulu, yläkoulu ja opettajien asuinrakennukset kuuluvat kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta Kiuruveden taajaman merkittävimpiin aluekokonaisuuksiin. Vai jäävätkö kyseisten puolueiden kannattajat kotiin. Mikä on ehdokkaan kanta ilmastopolitiikkaan, metsähakkuisiin, entä koko Suomen asuttuna pitämiseen. Arkkitehti Aarne Timosen suunnittelemat 1950-luvun rakennukset puistomaisine ympäristöineen ovat muotokieleltään, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään yhtenäinen, näkyvä ja tunnistettava maisema-alue ja maamerkki kyläkuvassa. Ennakkoäänestäminen alkaa keskiviikkona 31. Kirjoituksia ei palauteta. Nivan koulun asemakaava on lähes 30 vuotta vanha, yläkoulun osalta 47 vuotta vanha. Lähtevätkö perussuomalaiset kannattamaan hallituskumppaninsa edustajaa. Toki presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa, mutta presidentti on myös arvojohtaja ja ensimmäisellä kierroksella kaivattiin enemmän kysymyksiä sisäpolitiikasta. tammikuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Nyt puhuvat maaseudun äänet P residentinvaalien ensimmäinen kierros päättyi mielenkiintoisesti. Aarne Timosen suunnittelemat muutkin rakennukset ovat kyläkuvassa näkyviä ja leimallisia, kuten Kassala ja Pirtala. Niin Stubb kuin Haavisto ovat profiloituneet kaupunkien edustajina, ja kaupungeista molemmat saivat paljon ääniä. Stubb mielletään Kokoomuksen ehdokkaana ja Haavisto vihervasemmiston, vaikka hän on itse sanonut, ettei ole ”punainen” ja on valitsijayhdistyksen asettama ehdokas. Perinteiset puoluerajat. Yleiskaavan suojelutavoitteet ovat asemakaavaa tiukemmat: rakennukset ovat maakunnallisesti tai paikallisesti merkittäviä ja koulut lähiympäristöineen maakunnallisesti merkittävä, säilytettävä alue. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. 2 Keskiviikko 31. ASEMAKAAVAN vanhentuneisuutta on arvioitava tuoreemman, vuonna 2019 voimaan tulleen yleiskaavan pohjalta, joka ohjaa asemakaavaa. Arviointikriteereihin kuuluu muun muassa ympäristökuvan ja rakennusperinnön tavoitteiden ajantasaisuus. Asemakaavan vanhentuneisuus on arvioitava yli 13 vuotta voimassa olleista asemakaavoista. Molemmat ovat vielä helsinkiläisiä. Toisella kierroksella ovat Alexander Stubb ja Pekka Haavisto. Mutta mitä tekevät alueemme äänestäjät Kiuruvedellä ja Pohjois-Savossa ja koko valtakunnassa. Nämä äänet siis jaettiin ensimmäisellä presidentinvaalien kierroksella. Julkisessa keskustelussa on painottunut uuden koulun rakentaminen. päivänä tammikuuta ja varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 11. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Molemmat saivat ääniä samoilta seuduilla. Kenelle Kiuruvedellä menevät Rehnille annetut äänet (1408) ja entä Jussi Halla-aholle merkatut äänet (1105). Joka tapauksessa presidentin esiintuloilla on merkitystä ja vaikutusta. Lähtökohtaisesti tulisi rakentamisessa aina ensin selvittää mahdollisuus vanhan rakennuksen korjaamiseen. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. KIURUVESI-LEHDESSÄ on ollut esillä tulkinta, että asemakaavan määräys suojelee ympäristön, mutta ei itse rakennuksia. Ketä varsinkin keskustan ja perussuomalaisten ehdokkaat lähtevät tukemaan toisella kierroksella. Peruskorjauksen MIRJA NUUTINEN Julkisessa keskustelussa on painottunut uuden koulun rakentaminen, ensin tulisi selvittää mahdollisuus vanhan rakennuksen korjaamiseen, kirjoittaa Mirja Nuutinen. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Jaossa ovat myös Li Anderssonin, Jutta Urpilaisen, Sari Essayahin, Mika Aaltolan ja Hjallis Harkimon äänet, joista koostuu 424 ääntä. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Näkyykö toisella kierroksella hallituspolitiikka. Yksi maaseutua koskettava asia on ilmastopolitiikka ja metsähakkuut. Savo-Karjalan vaalipiirissä eniten ääniä sai Pekka Haavisto ja kakkosena oli Stubb, Kiuruvedellä suurimman äänisaliin keräsi keskustan Olli Rehn, kakkonen oli perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Asemakaava tulisi uusia ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin, jotka lopulta väistämättä johtavat rakennusten purkamiseen. Taajaman koulujen peruskorjauksen tulisi olla aito ja tutkittu POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Alue nousee taajamakuvallisessa merkittävyydessä yhtä korkealle kuin kirkonmäki, Osulan risteys tai torialue. päivänä helmikuuta. Kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) sanoo tässä lehdessä, että nyt kannattaa kuunnella tarkalla korvalla mitä Stubb ja Haavisto puhuvat maaseudusta vai puhuvatko ollenkaan. Presidentinvaalien toinen kierros tuonee esiin enemmän yksityiskohtia Stubbista ja Haavistosta. Entä onko koko Suomea järkevää pitää asuttuna
Asiat ovat harvoin jyrkän mustavalkoisia, perusteltuja näkemyksiä voidaan esittää puoleen ja toiseen. Sen sijaan hoidon ja hoivan tarve kasvaa ja sinne henkilöstöä saadaan sellaisella palkkatasolla, jolla elää ja tulee toimeen. Lakot eivät auta mitään. AY-pomot hankkivat kannuksia ja yritykset sekä duunarit ovat tiukilla. Eri medioissa työskentelevät ammattitaitoiset toimittajat ja sisällöntuottajat pyrkivät totuudellisuuteen Journalistin ohjeita seuraten. Takin kääntäminen ja ideologiansa myyminen hillotolpan takia voi käydä (ja toivottasti käy) kannatuslukujen päälle seuraavissa vaaleissa. Me suomalaiset voimme osoittaa arvostuksemme ja voimme olla ylpeitä siitä, että maassamme tuotetaan korkealaatuista journalistista sisältöä. Molemmilla on omanlaisensa kampanja ja varmaankin tulevan kahden viikon aikana he pyrkivät tapaamaan mahdollisimman paljon suomalaisia kiertueillaan. Paine ei saa kohdistua kohtuuttomasti näihin ryhmiin. Hyvään journalismiin kuuluu myös valtavirrasta poikkeavien näkemysten esittäminen ja niiden kyseenalaistaminen. Minä kokoomuslaisena kannatan tietenkin Alexander Stubbia, koska jaan hänen kokoomuslaisen arvopohjansa. Suomi on konkurssin partaalla ja kansalaiset kärsivät nousseista kuluista. Numero kahdeksan raapustettiin lähes 900 000:aan äänestyskorttiin. Vaikka fokus on ulkopolitiikassa, nämä vaalit ratkeavat kuitenkin sillä, kummalla on enemmän potentiaalia yhdistää suomalaiset ja tulemaan koko kansan arvojohtajaksi. Päätökset demokratiassa tehdään niillä foorumeilla, johon kansa on edustajansa valinnut. Ajatusta voisi jatkaa ja tarkentaa, että uhri on itse asiassa sananvapaus ja objektiivisuuteen pyrkivä tiedonvälitys. Tosiasia kuitenkin on, että vahinkojen todellisia määriä voidaan arvioida vasta sodan loputtua. Tärkeää on myös huomata, että riippumattomuuden synonyymi ei ole negatiivisuus tai kyynisyys. Globaali-Suomen ulkoa EU:n kautta johdettu politiikka on saanut koko Euroopan talouden sakkaamaan. SANANVAPAUS on kuin terveys: Sen arvon ymmärtää vasta sitten kun sitä ei enää ole. Useat miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja kotimaansa. Sananvapaus puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä eikä puolustaminen ei ole mahdollista ilman riippumattomuutta. Tätä voimaa voidaan tietoisesti käyttää väärin, jolloin tavoitteena on ihmisten propagandistinen harhaan johtaminen. Alexander Stubb valittiin suurimmalla äänimäärällä presidenttikisan toiselle kierrokselle. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tiedotusvälineillä olisi ohjausvoimaa kohdeyleisönsä ajatuksiin ja asenteisiin. Jokainen sodan osapuoli valjastaa viestinnän osaksi sotakoneistoa, tiedonvälitys saa uusia sävyjä. Vika ei ole työnantajissa eikä tyontekijöissä . Mennään aina koko Suomen etu edellä! TUIJA KASTARI (kok) kaupunginvaltuutettu puoluevaltuutettu Sanan mahti ja vastuullinen sananvapaus VENÄJÄN hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt pian kaksi vuotta. Aineellisten vahinkojen laajuuden arvioidaan olevan tällä hetkellä useita satoja miljardeja euroja. Toisaalta, jos yksi hallitusvastuussa oleva puolue ei olisi vaalien alla valehdellut, hallituksen ovet tuskin olisi lonksuneet. Valtiosääntöoikeudellista tukea tälle kommentille ei voida esittää. Kuolleiden ja vammautuneiden tarkkoja määriä emme todennäköisesti saa koskaan tietää. Jyrki Kemiläinen Se tässä eniten keljuttaa, että kahtena päivänä joudutaan pyörittämään peukaloita, kun ei ole töitä työntekijöille... Inhimilliset vahingot ja kärsimykset ylittävät käsityskykymme. Niin tarvitaan jämäkkää taloudenpitoa. Ei ole osoitettu, että suomalaisen viennin pullonkaula olisi juuri suomalainen palkkataso. Sodan hinta on jo tähän mennessä ollut järkyttävä. Meidän jokaisen lukijan, kuulijan tai katsojan on tärkeä muistaa, että toimittajat tekevät vastuullista työtään meidän jokaisen puolesta. tammikuuta 2024 Haussa uuden aikakauden presidentti KANSA on puhunut. Karkottaa viimeisetkin investointeja suunnittelevat yritykset. Riippumattomuus merkitsee immuniteettia median omistajien ja valtaapitävien intresseistä. Tulevaisuus kertoo meille sen, kuka viimekätisesti vastaa sodasta aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta. TIEDONVÄLITYKSEN on fraasinomaisesti todettu olevan neljäs valtiomahti. Lakko-oikeus on tällä hetkellä kansalaisten perusoikeuksia ja siksi tiettyyn pisteeseen asti hyväksyttäviä. Tietenkin pitää aina harkita vaikutuksia etenkin pienija keskituloisten sekä lapsiperheiden osalta. Hyväksyn poliittiset lakot, jos niillä pyritään vaikuttamaan yksipuoliseen sanelupolitiikkaan, joka ei ainakaan minun mielestä kuulu demokraattisen oikeusvaltion periaatteisiin. Mutten hyväksy palkkojen sitomista vientiteollisuuden tasoon. Jarmo Muiniekka Minä en taas hyväksy politikoilta suoraa valehtelemista, jonka varjolla päästään vallan kahvaan. Minä vaadin Suomen presidentiltä tiedon, taidon ja kokemuksen lisäksi kansainvälistä osaamista ja verkostoja. Ne korostavat sitä, että journalisti on ennen kaikkea vastuussa lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Vientiteollisuus ei ole työvoimavaltaista. Asko Humaloja Eipä auta ketään. Suomen taloustilanteen huomioon ottaen lakot tuntuvat järjettömiltä. Tämä ei tarkoita, että he työskentelisivät meitä miellyttääkseen ja ammatillisen etiikkansa ulkopuolisille vaikutteille alistaen. SANOTAAN , että sodan ensimmäinen uhri on totuus. Nyt alkaa presidenttikisa tosissaan! Suomalaiset valitsivat kaksi rautaista ulkopolitiikan osaajaa, molemmat entisiä ulkoministereitä, toiselle kierrokselle. Lakkoilu ei ainakaan paranna tilannetta, päinvastoin. Työntekijän viimeinen keino ja olisi helposti vältettävissä, jos vaikka nykyhallitus kuuntelisi. Systeemi on loppunsa edellä. Sama pätee ammattilaisten tuottamaan journalistiseen sisältöön jakelukanavasta riippumatta. 3 Keskiviikko 31. Jere Hakkarainen Suomen kansa on valinnut nykyisen eduskunnan ja hallituksen, joka toimillaan yrittää pelastaa Suomea ajautumasta konkurssiin. Ammattitaitoinen journalisti voi ja hänen kuuluukin olla tulevaisuuteen positiivisesti suhtautuva ja myönteisiä näkökulmia hakeva – tervettä kriittisyyttä unohtamatta! VIERASKYNÄ MIKKO PAANANEN Kirjoittaja on OP Ylä-Savon toimitusjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Hyäksytkö ay-väen lakkosuunnitelmat. Hallitusvastuussa olevat puolueet ovat tässä nyt avainasemassa. Jonkun on tienattava kaksinkertaisesti ne eurot, jotka näillä lakoilla menetetään. Toimittajiin pyritään vaikuttamaan milloin karkeammin, milloin hienovaraisemmin. STUBBIN KAMPANJATOIMISTO. Journalistin ohjeita seuraava ja noudattava toimittaja pyrkii työssään objektiivisuuteen. Mika Lohva En hyväksy poliittisia lakkoja. Ääritapauksissa toimittajat ovat joutuneet maksamaan sananvapauden puolustamisesta korkeimman mahdollisen hinnan henkensä menettäessään. Jussi Lappalainen Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa en pidä poliittisia lakkoja järkevinä ja toisaalta ei Suomen talouskaan ole edellisen hallituksen toiminnan jälkeen kunnossa. He tekevät työtään yhteiseksi hyväksi. Pekka Mäyrä Kuva Alexander Stubbin vaalikiertueelta Lapista. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Pentti Hakonen Täysi tuki lakoille. Teollisuuden kilpailukyky edellyttää toimivia koulutusja terveyspalveluja. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Jo pitkään on maata johdettu taloudenhoidon osalta huonosti. Stubb täyttää kaikki nämä kriteerit. Mutta myös ymmärrystä kotimaan asioihin. Pertti Lind Näinä aikoina valitettavasti joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten talous tasapainotetaan ja saadaan kasvu-uralle. RIIPPUMATTOMUUS edellyttää rohkeutta. Matti Komulainen Ei missään nimessä paranna Suomen julkisuuskuvaa. Viestintä ja tiedotusvälineet palvelevat sodan aikana muita tarkoitusperiä
Jussi Hallo-aho sai 20,3 prosenttia äänistä. Myös Stubb sai enemmän ääniä kuin kokoomus viime kuntavaaleissa, joissa puoluetta äänesti 415 ihmistä. UUTISET Keskiviikko 31. Koko valtakunnan tasolla Stubb sai 27,2 prosenttia äänistä, Pekka Haavisto 25,8 prosenttia äänistä, Jussi Hallo-aho 19 prosenttia ja Olli Rehn 15,3 prosenttia. tammikuuta 2024 Keskustan Olli Rehn keräsi eniten ääniä Kiuruvedellä, hänen äänimääränsä oli 1 408 ääntä, mikä oli 33,1 prosenttia annetuista äänistä. Alexander Stubb Pekka Haavisto OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Olli Rehn sai Kiuruvedeltä 1 408 ääntä, Markku Siponen keräsi ääniä eduskuntavaaleissa kiuruvetisiltä 1597. Li Andersson oli viides (4,9 %), Jutta Urpilainen kuudes (4,3%), Sari Esayah seitsemäs (1,5 %), Miia Aaltola kahdeksas (1,5%), Harry Harkimo yhdeksäs (0,5%). Kolmanneksi eniten ääniä, 719, kiuruvetisiltä sai Pekka Haavisto, kannatusprosentti oli 16,9. Tapaninen muistelee, ettei puolue ole saanut Kiuruvedellä missään vaaleissa näin kovaa äänimäärää aiemmin kuin nyt Halla-aho. Muut: Jutta Urpilainen (4,7%), Li Andersson (3,7%), Sari Essayah (2,1%), Mika Aaltola (1,8%), Harry Harkimo (0,5%). Kokoomuksen Alexander Stubb keräsi 14,1 prosentin kannatuksen, hän sai 602 ääntä. Valtakunnan tasolla äänestysprosentti oli 71,5, Savo-Karjalan vaalipiirissä 69,7 ja Kiuruvedellä 66,3. Muut: Li Andersson 2,9 prosenttia äänistä, 124 ääntä, Jutta Urpilainen 2,5 prosenttia äänistä, 108 ääntä, Sari Esayah 2,5 prosenttia, 105 ääntä, Mika Aaltola 1,3 posenttia, 57 ääntä ja Harry Harkimo 0,7 prosenttia, 30 ääntä. Rehn sai siis enemmän ääniä kuin keskustalla oli kannattajia viime kuntavaalessa. 4 Keskiviikko 31. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Savo-Karjalan vaalipiirissä Pekka Haavisto keräsi 24,1 prosenttia äänistä, kakkonen oli Alexander Stubb 22 prosentin osuudella ja kolmas Olli Rehn 20,9 prosentin osuudella. tammikuuta 2024 kuntavaaleissa perussuomalaisia Kiuruvedellä kannatti 504 äänestäjää. Perussuomalaisten Juha Tapaninen pitää Halla-ahon tulosta Kiuruvedellä kovana, 1 105 ääntä. Toiseksi tuli perussuomalaisten Jussi Hallo-aho 26 prosentin osuudella, ääniä hän sai 1 105, Pressavaalien tulos oli Kiuruvedellä 0dotettu Presidenttiehdokas Olli Rehn keräsi eniten ääniä Kiuruvedellä, toiseksi tuli Jussi Halla-aho ja kolmas oli Pekka Haavisto. Kuntavaaleissa keskustaa kannatti 1 395 kiuruvetistä. – Nuoriso lähti äänestämään TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KIRSI HAAPEA, JAAANA SELANDER, MARKKU SIPONEN Kiuruvedellä oli sunnuntaina vilkas äänestyspäivä, kaupungintalossa oli aika ajoin jonoa uurnille, parhaillaan äänestämässä kävi sata äänioikeutettua tunnissa. Varsinaisena äänestyspäivänä Kiuruvedellä kävi äänestämässä jopa sata äänestäjää tunnissa
Tämä saattoi hyydyttää Rehnin kannatusta, kun ihmiset eivät välttämättä uskoneet Rehnin nousuun, vaan keskittyivät kolmikkoon varsinaisena vaalipäivänä. – Puolueessa oli hyvä henki, kaikki olimme yksimielisesti Rehnin takana. Pohjois-Savon kunnista eniten maitoa tuotettiin Kuopiossa, 68,2 miljoonaa litraa. Itse pystyin samalla kiertämään alueen kuntia kansanedustajana, sain ottaa vastaan eväitä kevään eduskuntavaalityöhön, sain kuunneltua ihmisten huolia. tammikuuta 2024 Kiuruvesi pronssilla maidontuotannossa Pohjois-Savossa tuotettiin maitoa viime vuonna 303,1 miljoonaa litraa. Kiuruvedellä tuotettiin maitoa viime vuonna 52,6 miljoonaa litraa. Ylivoimainen voittaja oli Herra Hakkarainen, joka sai 47,32 prosenttia äänistä, toinen oli Risto Räppääjä 25,89 prosenttia annetuista äänistä. – Jos ei ole omaa poliittista kotia, on helppo mennä Halla-ahon taakse, koska hän puhuu helposti ymmärrettävästi kansan kielellä asioista suoraan, analysoi Lappalainen. Maidontuotanto väheni Siilinjärveä lukuun ottamatta kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Koko Suomen maidontuotanto oli viime vuonna 2 129,8 miljoonaa litraa, vähennystä tuli noin prosenttiyksikkö edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä on vähän yli kuusi miljoonaa litraa vähemmän kuin vuonna 2022, jolloin maitoa toimitettiin meijeriin 309,5 miljoonaa litraa. Haavisto sai kyllä yllätävän paljon ääniä, Tapaninen sanoo. – Tämä näkökulma ei ole tullut esiin tähän mennessä sen enempää Stubbilla kuin Haavistollakaan, Siponen muistuttaa. Ja ennen sitä toivon vilkasta äänestämistä presidentin vaalien kakkoskierrokselle! Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys käynnistyy keskiviikkona 31.1. – Meidän ajatusmaailmaan vihreä aate ei oikein kuulu ja Pekka Haavisto mielletään vihreiden ehdokkaaksi. Liike Nytin Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Leena Pöksyläinen tuumaa, että vaalien tulos oli odotetunlainen. Kuluttajille laatutyö välittyy muun muassa laadukkaina ja turvallisina tuotteina. Siponen sanoo, että media nosti viime päivinä esiin kolmea ehdokasta: Stubbia, Haavistoa ja Halla-ahoa. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 TALVI TALVI ALE! ALE! Silmälasit Silmälasit -40% -40% sis. – Hän ymmärtää myös turvallisuusja ulkopolitiikkaa paremmin kuin muut ehdokkaat. Savo-Karjalan puolella, niin kuin ympäri Suomen, monet aktiiviset tekivät isosti työtä Harkimon näkyKansanedustaja Markku Siponen teki kovasti töitä Olli Rehnin eteen, tavoitteena ja toiveena oli saada Rehn toiselle kierrokselle. – Kaikki pienpuolueiden ehdokkaat sekä politiikan ulkopuolinen Mika Aaltola saivat ennakoitua vähemmän ääniä. Ehdokkaina olivat myös Pupu Tupuna, Ella, Prinsessa Pikkiriikki. 5 Keskiviikko 31. Siponen ei ota kantaa mitä ehdokasta keskustalaiset äänestävät toisella kierroksella, mutta kehottaa ihmisiä tutkailemaan mitä kaksi ehdokasta ajattelevat maaseudusta ja maakunnan reuna-alueista. – Siinä mielessä olen pettynyt, ettei se onnistunut, Siponen sanoo. Lappalainen sanoo, että Stubbista tulisi hyvä presidentti, hänellä on hyvät verkostot ja hän tuntee kaikki Suomen ja muun Euroopan päättäjät henkilökohtaisesti. Fiilis oli hyvä, ehdokas oli hyvä. Pohjois-Savon osuus koko Suomen maidontuotannosta oli viime vuonna 14 prosenttia. Nuoren viljelijän aloitustuen sai 230 uutta maatalousyrittäjää. Äänestys käytiin 17.– 28.1.2024. – Hjalliksen kampanja meni hyvin, hän esiintyi rennosti vaalitenteissä ja toi esiin tärkeitä teemoja. KYLLÄ 34% EN 66% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Äänestätkö vaalien toisella kierroksella. Iso kiitos kaikille! Harkimon tulos oli Pöksyläisen mukaan galluppeja matalampi ja äänestyskäyttäytymiseen on vaikuttanut taktinen äänestäminen kakkoskierrosta varten. – Aktiivinen vaalityö kannatti, sanoo Siponen. Markku Siponen: Hyvä ehdokas, hyvä fiilis Markku Siponen ja europarlamentaarikko Elsi Katainen Rehnin vaalikiertueella. Siponen muistuttaa, että Pohjois-Savon kunnista Rehn sai hyvin ääniä ja oli ykkönen kahdessakolmasosassa kuntia. TOIMITUS Olli Rehn vieraili Kiuruvedellä viime heinäkuussa Markku Siposen kodissa järjestetyssä tilaisuudessa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Kiuruvedellä tuotettiin viime vuonna maitoa 52,6 miljoonaa litraa. Maitotilojen määrä väheni viime vuonna edelleen melko nopeasti Pohjois-Savossa ja koko Suomessa. Tuusniemellä tuotanto väheni eniten, noin 11 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Halla-aho persoonana joko miellyttää tai ei miellytä, hän kun puhuaa asioista suoraan, ei kiertele, eikä mielistele, vaan sanoo rehellisesti, kuvaa Tapaninen. Navettainvestointeihin myönnettiin avustusta alle 18 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 avustusta myönnettiin yli 60 miljoonaa euroa. Kiuruveden kokoomus ja kokoomuksen piiritoimisto, sekä joku alueen kansanedustajista tulee tulevalla viikolla torilla järjestettävään Stubb-tapahtumaan, kun lähdetään toiselle kierrokselle. Lappalainen arvelee, että jotkut saattoivat näissäkin vaaleissa äänestää taktikoiden. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 11.2. Stubbista hyvä pressa Kiuruveden kokoomuksen puheenjohtaja Sari Lappalainen sanoo, että vaalien tulos meni oletetusti eli että Stubb ja Haavisto menevät toiselle kierrokselle. kehykset ja linssit. Kiuruvesi on keskustalaista aluetta. Kuopio on edelleen myös valtakunnan ykköskunta maidontuotannossa. Kiuruvesi oli viime vuonna Suomen kunnista kolmas Kuopion ja Kurikan jälkeen 52,6 miljoonan litran tuotannolla. Lappalainen jatkaa, että Markku Siponen teki hyvän vaalityön Rehnille. Kirjastossa järjestetyssä lasten pressavaaleissa annettiin 112 ääntä. Maitotilojen määrä väheni eniten Kuopiossa, 12 tilalla ja Kiuruvedellä, 7 tilalla, kertoo Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Juha Ikäheimo. VIIKON KYSYMYS Hyväksyktö ay-liikkeen lakot. – Stubbin osalta tulos Kiuruvedellä oli hieno, 602 ääntä, kuntavaaleissa Kokoomusta äänesti 415 ja eduskuntaja aluevaaleissa tuli 200–300 ääntä, Lappalainen vertaa. Tästä kuitenkin Liike Nyt jatkaa kohti seuraavia vaaleja. Suomalaisen maidon laatu on korkea myös kansainvälisessä vertailussa, mikä kertoo maitotiloilla tehtävästä huolellisesta työstä. Siponen sanoo, että Rehnin kannatus oli kuitenkin kohtuu hyvä ja lisää, että Rehn sai ääniä myös monessa kasvukeskuksessa ja isoissa kaupungeissa, missä Rehnin kannatus oli suurempi kuin keskustan kannatus viime eduskuntavaaleissa keskimäärin. Edellisen vuoden lopussa maidontuottajia oli vielä 634 tilaa. Tapaninen arvelee, että toisella kierroksella suurin osa perussuomalaisista mennenee Stubbin taake, Stubb on lähempänä perussuomalaisten ajatusmaailmaa kuin Haavisto. Pääpuolue ei ohjaa jäsenten äänestämistä, jokainen äänestää kuin haluaa. Tällä määrällä Kiuruvesi on kolmanneksi suurin maidontuottaja Suomessa. Kärkikaksikko erottui muista selkeästi. Siponen oli mukana tilaisuuksissa Rehnin kanssa ja kiersi tammikuun Rehnin vaalikampanjan tiimoilta Savo-Karjalan vaalipiiriä. Huippulaatua Suomalainen maitoketju on tehnyt pitkään työtä maidon hygieenisen laadun eteen, mikä näkyy meijeriin toimitetun maidon huippulaatuna. Aloitustukea myönnettiin yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Myös Halla-ahon menestys oli oletettu, sanoin kuin Rehnin menestys Kiuruvedellä. vyyteen. Vuoden 2023 lopussa maitoa toimitti meijeriin Pohjois-Savossa 581 tilaa. – Vasemmisto ja demarit menivät Haaviston taakse maanlaajuisesti, ettei Halla-aho mene toiselle kierrokselle, Lappalainen sanoo. ELY-keskukset rahoittivat viime vuonna 1805 maatalouden investointia, joihin myönnettiin avustusta noin 72 miljoonaa euroa. Halla-ahoa
tammikuuta 2024 Kiuruvetiset heräsivät viime syksynä vaatimaan röntgenin säilyttämistä Kiuruveden terveyskeskuksessa ja veivät adressin Pohjois-Savon hyvinvointialueen johdolle. Puheenaihe Yhteistyössä 1+1 on enemmän kuin 2 Kuntien välisessä yhteistyössä on voimaa, kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sanoo, että jo talous ajaa kuntia miettimään uusia toimintapoja. – Yhteistyöllä pyritään vaikuttamaan alueen elinvoimaan myönteisesti, Rusanen kiteyttää. Maataloushallinnosta on vastannut vuodesta 2012 alkaen Kiuruveden, Pielaveden ja Keiteleen muodostama tukihallintoyksikkö. Myös koulutuspuolella tehdään ja on tehty yhteistyötä. Kiuruvesi on mukana tukkuvesiyhtiö Ylä-Savon Vesi Oy:ssä. Alustavia keskusteluja on käyty muun muassa mahdollisesta kansalaisopistoyhteistyöstä ja yhteistyön tiivistämisestä rakennustarkastuksen osalta. Yhtymän muodostivat Kiuruvesi, Iisalmi, Vieremä ja Sonkajärvi. IiKiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen.. Työllisyysalueen muodostavat Pielaveden lisäksi Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnat. Kiuruvetisiä lähellä on koulutuskuntayhtymän ylläpitämä, hevosalan koulutukseen erikoistunut Hingunniemi. Yhteistyön muodot elävät ajassa. Kiuruvesi on mukana Ylä-Savon koulutuskuntayhtymässä, joka pitää yllä Ylä-Savon ammattiopistoa. On hyvä muistaa, että Kiuruvesi tekee jo nyt ja on tehnyt viime vuosina ja vuosikymmeninä monenlaista yhteistyötä muiden kuntien kanssa. 6 Keskiviikko 31. Yhteistyöviritykset eivät siis ole uusia. Yhteistyökunnat ovat Kiuruvesi, Iisalmi, Lapinlahti, Sonkajärvi ja Vieremä. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vahvistaa, että Kiuruveden kaupungin yhteistyö on hyvin laaja-alaista ja tiivistä tällä hetkellä, mutta uusiakin mahdollisuuksia on aina olemassa. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER Viime vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa nousi esiin, että Kiuruveden kaupungin tulisi tiivistää ja laajentaa yhteistyötä edelleen alueen kuntien kanssa. Kun työllisyyden hoitaminen siirtyy TE-palveluista kunnille ensi vuoden alussa, on Kiuruvesi lähdössä Ylä-Savon työllisyysalueelle. Sekin on huomioitava, että Kiuruvesi on mukana erilaisissa ylikunnallisissa elinkeinojen ja työllisyyden kehittämishankkeissa. Vuonna 1964 perustetussa kuntayhtymässä ovat mukana Kiuruvesi, Iisalmi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi ja Vieremä. Kiuruvesi oli pitkään mukana Ylä-Savon Sote -kuntayhtymässä, johon vuonna 2010 liityttiin yhden äänen enemmistöllä. Isäntäkuntana toimii Iisalmen kaupunki. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntayhtymä purettiin ja nyt Kiuruvesi on mukana Pohjois-Savon hyvinvointialueella, joka tuottaa sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut 19 kunnan ja kaupungin kanssa. Jatkossa maaseudun palvelujen puolustamiseen vaadittanee enemmän yhteistyötä ja suuremmat hartiat kuin mitä on yhdellä kunnalla. Juomavesiasiatkin hoidetaan yhdessä. Järjestämisvastuu on Kiuruvedellä. Kiuruvesi on mukana myös 7 kunnan yhteisessä jätehuoltoyhtiössä. Maatalouslomituksesta vastaa Pohjois-Savon lomituspalvelut. Kun Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä purkautui viime vuonna, Uutiset siirtyi ympäristöterveydenhuolto ja -suojelu myös leveämmille harteille kiuruvetisten näkökulmasta
Se on uusi asia, joka on tullut edunvalvontaan hyvinvointialueen kautta. Lisäksi pyrimme vaikuttamaan myös hyvinvointialueelle päin. Pöksyläinen muistuttaa, että tapahtumissa tehdään jo yhteistä kalenterointia naapurikuntienkin toimijoiden kanssa, mutta suoranaisesti ylikuntarajojen yhteisiä tapahtumia on hyvin vähän. Luottamushenkilöt kuntayhteistyöstä: Raha on hyvä konsultti ja vielä parempi konsultti on rahan puute. Tietynlaista yhteistyöhalukkuutta on aistittavissa, enemmän kuin aiemmin, sillä kunnissa on huomattu vähenevät resurssit ja mahdollisuus tehdä asioita uusilla tavoilla, Tikka sanoo. Myös markkinoinnillisessa yhteistyössä olisi parannettavaa. Esimerkiksi kaupunginjohtajat ja kunnanjohtajat pitävät yhteiskokouksia. Liike Nytin valtuutettu Leena Pöksyläinen toivoo hallinnollista yhteistyötä palveluntuotantoon etenkin Ylä-Savon kuntien kesken. Kristillisdemokraattien Marita Grönfors kaipaisi lisää yhteistyötä kehitysyhteistyöhön ympäristökuntia myöten. Matkamessuilla Helsingissä Kiuruvedellä oli tosin oma osasto ja Iisalmi ja tienoilla oma osastonsa. Ensimmäisenä tulevat mieleen seudulliset, yhteiset koulutukset, jolloin saamme laadukkaasti, tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti henkilökunnalle osaamista ja täydennyskoulutusta. – Erään kokeneen luottamushenkilön sanoin raha on hyvä konsultti, ja vielä parempi konsultti on rahan puute. Tärkeää on tehdä yhteistyötä Ylä-Savon kuntien kanssa, mutta rohkeasti etsiä mahdollisuuksia myös Pyhännän ja Pyhäjärven suuntaan. Esimerkiksi meillä on naapurikuntajohtajien kanssa yhteisiä tavoitteita, joilla pyritään ajamaan tämän alueen tiestöön ja koulutukseen liittyviä asioita. Myös taloushallinnossa, elinkeinoelämän kehittämisessä ja markkinoinnissa voisi olla hyötyä leveämmistä hartioista. Pian on vaikeuksia saada joukkueita joukkueurheiluun, kun ikäluokat alkavat olla niin pieniä ja vain murto-osa harrastaa jotain tiettyä lajia. Rusasen mukaan myös esimerkiksi teknisten palvelukeskusten johtajat ja kulttuurin viranhaltijat tekevät yhteistyötä. On tärkeää, että kunnat ovat aktiivisia valtiovallan ja hyvinvointialueen suuntaan, että kunnissa olisi toimivat lähipalvelut. Erilaiset ylikunnalliset hankkeet ovat Pöksyläisestä myös tervetulleita. Kiuruvesi on mukana niin ikään Ylä-Savon seutusopimuksen johtokunnassa, joka toimii Ylä-Savon ammattiopiston alla. rinko, tuuli, on monelle Kiuruveden kaltaiselle kunnalle kohtalonkysymys. – Selvittely onkin jo käynnistynyt. – Tässä olisi tiivistettävää ja säästöpotentiaalia. Mukana ovat Kiuruveden lisäksi Iisalmi, Lapinlahti, Rautavaara, Sonkajärvi ja Vieremä. Matkailua Kiuruvesi hoitaa Pohjois-Savon matkailun ja Iisalmi ja tienoot -markkinointikanavan kautta. Myös uimahallien huollot voisi porrastaa niin, että aina jonkun lähikunnan uimahalli olisi käytettävissä. Kunnat, jotka tekevät keskenään yhteistyötä, tarvitsevat keskinäistä luottamusta ja molemminpuoleisen tahtotilan yhteistyölle. Biotalouteen ja muuhun puhtaaseen energiaan liittyen on hyviä ylimaakunnallisia hankkeita jo virinnyt, kiitos siitä kuuluu kaupunginjohtaja Rusaselle. Sama pätee yhdistystoimintaa, toimijoita alkaa olla haastavaa saada riittävästi mukaan. Tätä voisi Iisalmen kanssa yhdessä viedä eteenpäin. Vasemmistoliiton Sirpa Piipon kuntayhteistyön päällimmäisenä ajatuksena on luottamus. Kiuruvesi on mukana myös maakunnallisissa yhteenliittymissä kuten Pohjois-Savon liitto, Savon koulutuskuntayhtymä ja energiayhtiö Savon Voimassa. Kokoomuksen varavaltuutettu Sari Lappalainen sanoo, että kuntayhteistyölle tarkoituksenmukaisia perusteita ovat muun muassa hyvinvoinnin edistäminen, alueen elinvoiman vahvistaminen tai vastuu alueen taloudellisesta kestävyydestä. Tässä on kyse maakuntarajojen yli menevästä yhteistyöstä. Lisäksi Grönforsin mielestä yhteistyössä Vieremän, Iisalmen ja Sonkajärven kanssa on valvottava, etteivät terveysja sairaanhoitopalvelut karkaa liian kauaksi. Rusanen nostaa esiin, että kuntien välillä tehdään paljon myös epävirallista ja verkostomaista yhteistyötä. – Isossa kuvassa yhteistyötä olisi syytä viritellä nykyistä enemmän myös seurojen, yhdistysten ja järjestöjen välille yli kuntarajojen, sillä ikäluokat pienenevät ja väestö vähenee, samoin sitoutuminen toimintaan ja talkoisiin vähenee. Yhteistyötä tarvitaan oppilaitosten ja eri koulutusasteiden välillä, visioi Lappalainen. – Kuntien väestörakenne muuttuu ja se vaikuttaa arkeemme. – Iisalmi ja tienoot on tehnyt hyvää pohjaa, jota voisi hyvin kasvattaa ja laajentaa. Tavoitteena on myös aluekehityksen ja seudullisen yhteistyön vahvistaminen. – Edunvalvonnassa halutaan kaiken kaikkiaan tehdä tiivistä yhteistyötä alueen asioiden eteenpäinviemisessä. Esimerkkinä kansalaisopistojen hallinto ja rakennusvalvonta. Jalkapallopuolella KiuPan yhteistyökuviot ovat hyviä esimerkkejä seurojen välisestä yhteistyöstä. Uutena yhteistyöfoorumina on uusiutuvaan energiaan liittyvä hankeyhteistyö Pihtiputaan ja Pyhäjärven kanssa. Ylä-Savon seuturaha on kuntarahaa, jota voidaan myöntää Ylä-Savon alueella toteuttavien hankkeiden osarahoituksena. 7 Keskiviikko 31. Yhteistyön avulla pystyy muun muassa hillitsemään kustannuksia ja mahdollisesti saadaan aikaan myös palvelujen parantumista, mikä on kunnan asukkaiden kannalta ainoastaan positiivista. Entä voisiko kunta pärjätä yksikseen. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä koordinoi Ylä-Savon seutusopimusta sekä hallinnoi seuturahan myöntämistä. – Maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajana olen hyväksymässä monia erilaisia EU-hankkeita, kuten tällä hetkellä EAKR-, ESRja JTF-hankkeita. Perussuomalaisilta ei tullut pyydettyä kommenttia. Lappalaisen mukaan kunnilla voisi olla yhteinen työntekijä, joko perustamalla yhteinen virka tai siirtämällä viranomaistehtäviä toisen kunnan hoidettavaksi. Sote-kiinteistöjen jatkovuokraukset hyvinvointialueille on vielä kysymysmerkki ja mahdollisia vuokrauksen ulkopuolelle jääviä kiinteistöjen hyödyntämistä voisi miettiä myös ylikunnallisten palveluntuotannon kautta. – Yhteistyökuviot eivät heikennä omaa yhteisöllisyyttämme, jota on nyt viime aikoina kasvatettu, vaan se tarjoaa mahdollisuuden palvelurakenteen muutoksille, huolimatta haasteellisesta taloustilanteesta. Esimerkiksi alueemme yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopistot saavat varsin paljon erilaisia hankerahoituksia, joilla kehittävät toimintaansa ja lisäävät ennen kaikkea alueen elinkeinoja, elinvoimaa ja hyvinvointia. – Toivottavasti molemmissa kuntarajat ylittävä yhteistyö vahvistaa voimavaroja ja mahdollisuuksia. Urheilun saralla harrastajamäärät pienenevät varsinkin junioriurheilussa, kun syntyvyys ja lapsimäärät vähenevät. – Kannatan yhteistyötä. Kiuruvesi kuuluu niin ikään kehitysyhdistys Ylä-Savon Veturiin, Uutiset Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.) sanoo, että yhteistyö on välttämätöntä, sillä yhden kunnan resurssit eivät kaikkeen riitä, kaikilla ei tarvitse olla omia ”toimijoita”. tammikuuta 2024 salmi toimii järjestämisvastuukuntana. Voimat voidaan koota yksiin, tässä tapauksessa yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi, sanoo Rusanen. Tämän hetken akuutteja yhteistyökuvioita on Kokkosen mukaan TE-uudistus ja kuntien sotekiinteistöjen yhtiöittäminen. Piipon mielestä yhteistyötä voisi kehittää esimerkiksi kulttuurija vapaa-ajanpalveluissa. Ylä-Savon kunnat sekä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä tukevat Ylä-Savon seudun elinkeinoelämän vahvistamista ja kasvua sekä yritystoiminnan aktivointia kärkitoimialoilla. – Kerrottiin kunkin kunnan toiveita ja tarpeita, mitä olisi välttämätöntä tehdä, mukana oli myös elinkeinoelämän ja MTK:n edustajia, Rusanen jatkaa. Rusasen mukaan kuntien talous on ajanut siihen, että on pakko tehdä yhteistyötä, palvelujen järjestämisessä on mietittävä uusia toimintatapoja, koska koko Itä-Suomen alueella väki vähenee. Vuonna 1999 perustetun Ylä-Savon Veturin tavoitteena on lisätä maaseudun mahdollisuuksia ja elinvoimaa. Vihreä, puhdas energia, biokaasu, aujoka hallinnoi leader-rahaa. Rusanen kiittelee kulttuuritoimijoiden yhteistyötä, alueella osataan organisoida tapahtumat niin, että ne eivät mene päällekkäin. Kokkonen kiittelee, että matkailun edistämisessä yhteistyössä koko maakunnan kanssa on otettu nyt edistysaskeleita, kun Kiuruvesi on mukana Pohjois-Savon Matkailu Oy:ssä. Myös mahdollisesti työllisyyspalvelut. Tällä en tarkoita seurojen ja yhdistysten fuusioitumista. – Tarvitaanko palvelutuotantoon joka kunnassa niin paljon resursseja. – Tällaisten pienten kuntien, kuten me olemme, kannattaisi kehitellä yhteistyötä eri yhdistysten ja urheiluseurojen kesken. Valtuutettu Mira Kokkonen (kesk.) näkee, että ihan kaikenlaiselle yhteistyölle on tarvetta. Runnille asti jatkuva kevyenliikenteenväylä toisi turvallisen pyöräilyreitin. Kunnat voisivat Grönforsin mukaan yhdessä mahdollistaa laajemmin kiertävän teatterija kuoroyhteistyön, jos halukkuutta teattereilta ja kuoroilta löytyisi. Lappalainen jatkaa, että yhteistyömahdollisuuksia löytyy varmasti hallintokuntien alta joka saralta, kun niitä vain tarkastellaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa yhteistyössä rakentavasti niin omassa kunnassa kuin seudullisestikin. – Matkailuun ja hyvinvointiin liittyen yhteiset ulkoilureitit, jotka mahdollistaisivat talvella retkihiihdon ja kesällä vaeltamisen ja maastopyöräilyn. – Koska taloustilanne on kaikille haastava, on tarpeen käydä keskustelua siitä, missä voitaisiin tiivistää yhteistyötä. Pienemmät kunnat ja esimerkiksi lukiot jäävät hankkeissa usein vähemmälle, koska hankehakemusten teko ja hankkeiden hallinnointi vaatii aikaa ja henkilötyöresurssia. Viime syksynä alueen kuntien ja kaupunkien johtajat tapasivat kansanedustajia ja ministereitä eduskunnassa. Yhdistyksen toimialueen muodostavat Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Kokkonen muistuttaa, että valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat esittäneet alueellista yhteistyötä ja vähintäänkin kansalaisopiston ja rakennuslupahakemusten osalta. Myös ostopalveluja tulee voida käyttää tarpeen mukaan. Tässä olisi ehdottomasti yhteistyön paikka niin kuntien kuin vaikkapa lukioiden kesken. Tikka muistuttaa, että kuntayhteistyö voi mahdollistaa jatkossa esimerkiksi sellaisia ei-lakisääteisiä palveluja, joita yksittäinen kunta ei voisi jatkossa tarjota. – Työja elinkeinouudistus tulee tiivistämään yhteistyötä. Lisäksi on kunnanjohtajien ja hallituksien puheenjohtajien yhteenliittymä, joka kantaa nimeä Ylä-Savon pyöreä pöytä. – Kuntien tulee pystyä hoitamaan yhteisiä asioita myös tasa-arvoisesti, Piippo alleviivaa. Leader on paikallisten ihmisten ideoimaa maaseudun kehittämistä, jota oman alueen kunnat ja Suomen valtio rahoittavat Euroopan Unionin Maaseuturahaston lisäksi
Kun paikallisilla yrityksillä menee hyvin, se pitää Kiuruveden elinvoimaisena ja samalla voi syntyä uuttakin yrittäjyyttä. Ari Käppi oli myös sitä mieltä, ettei kilpailutuksissa kannata aina mennä pelkän hinnan mukaan, koska se ei ole pidemmän päälle kestävää. Rusanen tuumasi, että kaupungin on ehdottomasti yritettävä jatkuvasti kehittää sitä, että oman paikkakunnan yrittäjillä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet antaa tarjouksia kilpailutuksiin. Vuoropuhelua tarvitaan Käppien koneurakointi pitää sisällään muun muassa tienhoitoa ja maanrakennusta. Mielestämme Kiuruveden yrittäjämyönteisyyskin on ottanut askeleita oikeaan suuntaan. – Suoraan tultiin työn touhusta ja tämän jälkeen lähdetään vielä jatkamaan. Toimialueena Käpeillä on Kiuruvesi. Viime kesänä yksi iso piristysruiske oli se, kun tänne päin saatiin paljon yksityistierahoitusta, mikä toi sitten meillekin hyvin töitä. Käpeillä on kädet täynnä töitä Elinkeinojaosto tapasi yrittäjät Ari ja Nestori Käpin. – Markkinavuoropuhelua tarvitaan ja sitä, että kiuruvetisiltä yrittäjiltä pyydettäisiin esimerkiksi yhteistarjousta tai että mietittäisiin, kuinka jotain urakkaa voitaisiin pilkkoa osiin. – Toki noin isossa hankkeessa on se huono puoli, että se voi alkaa kiinnostaa kovasti myös Kiuruveden ulkopuolisia, tosi isoja yrityksiä. – Lisäksi yrittäjälle kaluston ja työvoiman hankinnan kannalta pitkät sopimukset olisivat parempi asia, kuin vaikkapa yhden kesän tai vuoden kestävät.. Täällä kun on myös yrityksiä, joissa ikääntyvä yrittäjä miettii, että mistä hänen työlleen saataisiin jatkaja. Käpeillä kuitenkin homma näyttää olevan hoidossa. Käpit uskovat, että Kiuruvedellä kannattaa pyörittää yritystoimintaa jatkossakin. – On tärkeää, että työvoimalle ja kalustolle riittää hyvin touhua koko vuodeksi. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN – Huh, jouduttiinpas tähän tapaamiseen, sanovat Ari ja Nestori Käppi sekä heidän työntekijänsä Tino Lappalainen karautettuaan traktoreilla kaupungintalon pihaan ja otettuaan pikaisesti kahvia hörpättäväksi. tammikuuta 2024 Talous & politiikka Isä-poika -yrittäjäkaksikko Ari ja Nestori Käppi sekä työntekijä Tino Lappalainen urakoivat muun muassa tienhoidon ja maanrakennuksen parissa. Näkisin kuitenkin mieluusti, että hanke työllistäisi mahdollisimman paljon myös meitä pienempiä ja ennen kaikkea kiuruvetisiä yrittäjiä. Käppien mukaan on hyvin tyypillistä, että nykyään maatiloilla on muutakin yritystoimintaa kuin itse tilan pitäminen. Aika harva on myös valmis maksamaan korvausta siirtymisistä, joten siksi olemme päätyneet olemaan rajatulla alueella. Nestori Käppi on Ari Käpin poika, joten yritystoiminnalla vaikuttaisi olevan myös hyvin jatkuvuutta. – Nestorin kaltaisia saisi olla Kiuruvedellä enemmänkin. Juha-Pekka Rusanen mainitsi, että tulevaisuudessa koneurakoitsijoille on kysyntää esimerkiksi Suomen Lantakaasun suuren biokaasulaitoksen myötä. – Kyllä luottoa on siihen, ettei ole suurta painetta lähteä ulkopaikkakunnille. 8 Keskiviikko 31. Lisäksi etenkin talviaikaan on useita kymmeniä yksityisiä asiakkaita. Heitä työllistävät sekä maatilan työt että koneurakointi. Käpeistä isä Arilla on maatila ja poika Nestorilla koneurakointiyritys, joista jälkimmäinen on jo kasvanut maatilatoimintaa suuremmaksi. – Urakoimme esimerkiksi Destialle ja kaupungille. Lisäksi Nestorin vaimo auttaa heitä osa-aikaisena työntekijänä. Kolmikko tuli tapaamaan Kiuruveden kaupungin elinkeinojaostoa. Käpit työllistävät itsensä lisäksi täysipäiväisesti yhden työntekijän, Tino Lappalaisen. Nuori yrittäjä ilahdutti elinkeinojaoston jäsentä Matti Lappalaista ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasta. Lisäksi keskustelussa nostettiin esille se, että yrittäjät voisivat antaa omia näkemyksiään siitä, kuinka jokin kilpailutus kannattaisi järjestää. Käpit sanoivat pitävänsä biokaasulaitoksen tuloa Kiuruvedelle hyvänä asiana. – Tarkoituksella olemme halunneet pysyä pienellä alueella, koska koneiden siirtely paikasta toiseen vie oman aikansa ja tuo kustannuksia
tammikuuta 2024 Yhteisvastuu tukee aikuistuvia nuoria Tämänvuotinen Yhteisvastuukeräys käynnistyy 4. JAANA SELANDER Kiuruveden seurakunnan diakonit Salla Leinonen (vas.) ja Minna Heinonen valmistautuvat Yhteisvastuu-keräykseen. Leinonen kertoo, että kolmatta vuotta peräkkäin keräyksen kohteena ovat olleet nuoret. Avustustarpeiden syitä ovat useimmiten luonnonkatastrofit (kuivuus, tulvat, myrskyt, maanjäristykset), aseelliset konfliktit ja äkilliset onnettomuudet. Hänellä on hakuprosessi meneillään, ja hän saa ensi kuussa tietää minne kesän lopulla lento lähtee. Vaihtoon lähtö on niin ainutlaatuinen tilaisuus, että kun mahdollisuus hänelle eteen tuli, ei hän epäröinyt hetkeäkään. Vaihtoon lähteminen on kiinnostanut häntä pienestä pitäen, siitä saakka kun on siitä kuullut ja ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorille, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla. Apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun työn kautta. Työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen. Itseäni ei koskaan vaihto-oppilaaksi lähteminen hirveästi kiinnostanut, en uskonut että minä olen sellainen ihminen joka nuorena – tai aikuisenakaan – pärjää yksin vieraassa maassa. Hän lähti täältä Meksikoon asti. Hän palaakin sieltä sitten omien ikimuistoisten kokemustensa ja muistojensa kanssa, ja toivottavasti vaihtovuosi on hänelle kaikkea, mitä hän on koko ikänsä haaveillut ja vielä vähän enemmänkin. Klo 10 jumalanpalvelus, jossa yhteisvastuukerääjien siunaus, seurakuntatalossa kirkkokahvit ja infotilaisuus kerääjille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. ”Kun on pienestä asti haaveillut, niin mitä sitä nyt suotta jännittämään enää”, hän toteaa. – Yhteisvastuun keräystuotosta 20 prosenttia käytetään paikallisten nuorten tukemiseen sekä muuhun oman alueen auttamistyöhön, diakoni Salla Leinonen sanoo. Kiuruvedellä Yhteisvastuukerääjät liikkuvat ovelta ovelle huhtikuun loppuun saakka. Tärkeimpiä muistoja ovat arjen tavalliset hetket, kuten host-tädin kanssa leipomossa käymiset ja marjojen kerääminen serkkujen kanssa. Laskiaismäkitapahtuma, srk-talon alueella, noin kello 11.30–14. Meksikossa tavatut ihmiset olivat hänelle kirsikka kakun päällä. Ikävöidään ja kysellään kokoajan kaikkea siihen pisteeseen asti, että sisko varmasti jo kyllästyy ja on ihan iloinen, että on eri maassa eikä tarvitse kuunnella meidän juttuja koko ajan. Leinonen toivoo Yhteisvastuukeräys infoon ensi sunnuntaina muitakin kuin kerääjiä, jos on kiinnostunut Yhteisvastuukeräyksestä ylipäätään. KOLUMNI NOORA LUKKARINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka ei kuuna päivänä uskaltaisi itse lähteä vaihto-oppilaaksi.. Yhteisvastuukeräykseen liittyy myös laskiaismäkitapahtuma, hiljaisen viikon pääsiäismyyjäiset ja lippaiden kanssa ollaan kaupoissa. Hänen sanojensa mukaan oli hullua, miten nopeasti kieltä oppi. Yhteisvastuukeräys käynnistyy kynttilänpäivänä aloitusjumalanpalvelusmessulla, jossa siunataan kerääjiä ja vapaaehtoisia tehtäviinsä. Yhteisvastuun vapaaehtoisia eri tehtävissä on noin 70. Kun tausta missä on muuttuu, näyttää itsekin erilaiselta. Maailman katastrofialueiden nuorten auttamiseen suunnataan 60 prosenttia tuotosta. RIIKAN mielestä vuoden kestävä vaihto ei ole niin pitkä aika, että siinä olisi mitään jännitettävää, mutta minä ja äitimme sitten varmasti jännitämme hänenkin puolestaan. Virallinen tulos julkistetaan toukokuussa. – Suuri kiitos kiuruvetisille, seurakuntavertailussa Kiuruveden tuotto on ollut hyvä, kun ottaa huomioon, että väkimäärä vähenee. – Tänä vuonna siirryttiin nuoriin, jotka ovat aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnyksellä. Kahvia, makkaraa ja arpoja myynnissä. Parhaat muistot hänelle eivät ole upeat maisemat vesiputouksista, kiipeäminen pyramideille, museot ja perinnetanssiesitykset, vaikka ne olivatkin kaikki siistejä juttuja. Oppilaitostyö, Yksinäisyys satuttaa yhä useampaa nuorta. Summa tarkentuu vielä, sillä valtakunnalliselle keräystilille lahjoitetuista summista jyvittyy paikallisiin seurakuntiin vielä 20 prosenttia. Yhteisvastuukeräys on Suomen vähäsivukuluisin keräys, vakuuttaa Leinonen. Suomeen palatessa ruokakin tuntui hänestä pitkään oudolta, kun oli tottunut Meksikon herkkuihin. – Paikallisena teemana ovat itsenäistymässä olevat nuoret ja heidän auttaminen. Eikä häntä ole jännittänyt mikään muu kuin se, että onko laittanut kaikki paperityöt ajallaan eteenpäin. u Ke 27.3. Kiuruvedellä kerättiin viime vuonna Yhteisvastuulle noin 12 000 euroa. 9 Keskiviikko 31. Aikaisemmin on tuettu kerhotoimintaa ja erityisnuorisotyötä. Minusta oli ihan tarpeeksi jännää, kun lukioaikana meille tuli kouluun vaihto-oppilaat Belgiasta ja Italiasta, ja sain opettaa heille suomea ja ystävystyä heidän kanssaan. u Su 11.2. Nytkin hän odottaa tilaisuutta oppia paljon monilla elämän osa-alueilla. Yhteisvastuu-menot u Su 4.2. YSTÄVÄNI onkin jo vaihdossa lukioaikanamme käynyt. Vaihto-oppilaat VAIHTO-OPPILAAKSI lähteminen vaatii paljon rohkeutta ja sinnikkyyttä. Mielenkiintoa ovat vain lisänneet tarinat, joita hän on kuullut toisilta vaihdossa olleilta. Jo hakuprosessi on monimutkainen ja voi kaiken vaivannäönkin jälkeen johtaa pettymykseen. Leinonen painottaa, että yhteisvastuukeräyksessä lahjoitettu raJAANA SELANDER ha on turvallinen lahjoittajalle, apu menee perille. Ja onnistuessaan se on kallista hupia. Mikään ei ole varmaa, oma vaihtomaa tulee sekin yllätyksenä. Keräyksen tuotosta ohjataan 40 prosenttia Suomen evankelis-luterilaisille seurakunnille ja HelsinkiMissiolle nuorten hyväksi tehtävään työhön. Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten psykososiaalisen tuen lisäämiseksi. Yhteisvastuukeräys alkaa. – Suuri kiitos vapaaehtoisille kerääjille, viranhaltijoille ei makseta erikseen keräyksen järjestämisestä, keräys on meidän työtä. MITÄ. Hän kertoi myös, että sen lisäksi että vaihdossa oppii uutta kulttuuria, joutuu samalla myös katsomaan itseään eri tavalla. pääsiäisen leivonnaismyyjäiset, srk-talossa klo 11. Siskoani ovat aina kiinnostaneet erilaiset kulttuurit ja hän haluaa tutustua niihin. päivänä helmikuuta. NUOREMPI siskoni Riikka onkin sitten aivan eri maata kuin minä. Kiuruvedellä tällaisia nuoria on muun muassa Hingunniemessä ja lukiossa sekä Luotsi-työpajalla. Se aiheutti jopa identiteettikriisin takaisin Suomeen palatessa, kun olo tuntui muuttuneelta, kun oli oppinut uusia näkökulmia maailmaan. paikkakunnan toisen asteen opiskelijoiden tukeminen eri tavoin
Kaikki ylimääräinen vapaa-aika tahtookin kulua kotona editointipöydän ääressä. Muutamassa vuodessa harrastuksesta tuli mieluisa sivutyö. Joskus on pitänyt editoida mustaa katsomossa loistavien kännyköiden päälle. – Odotin harjoitusten ajan teatterilla ja otin valokuvia. Oikeastaan kuvausharrastuksen muuttuminen sivutyöksi alkoi Petrin pojan, Jeren, muusikontöistä. Ideaalisin tilanne on silloin, jos voin käydä ottamassa esityksen purkkiin kaksi tai jopa kolme kertaa. Kahden työn integraatio Pari vuotta sitten keikkoja alkoi kasaantua siinä määrin, että vuorotyötä Tokmannilla tehnyt Petri ei enää pystynyt ottamaan kaikkia yleensä iltoihin ja viikonloppuihin ajoittuvia kuvaustarjouksia vastaan. Haasteitakin riittää, sillä esimerkiksi valaisu voi olla haasteellinen tai sää voi reistailla. Yleensä kuitenkin kuvaan esimerkiksi teatteriesityksiä neljällä tai viidellä kameralla, jolloin saan tallenteesta elävämmän ja mielenkiintoisemman. Tosin ostettavaa riittää silti jatkuvasti, akkuja, muistikortteja ja milloin mitäkin. Teatteriesitysten lisäksi olen taltioinut esimerkiksi myös monia konsertteja, Petri summaa. Taisi olla vielä Säkkijärven polkka soittoäänenä. Sade, tuuli, kaikki vaikuttavat äänityksen laatuun. Kuvaaja ei saa yskiä tallennuksen aikana, Petri naurahtaa. Kaikkea voi siis sattua. On tämä tavallaan välineurheilua, mutta mielestäni kalustohankinnoissa on pidettävä järki päässä. Olin jo vuosia kuvannut harrastusmielessä videoita omasta perheestä ja autotapahtumista, niinpä kerran kysäisin ohjaajalta, olisiko heillä tarvetta näytelmän taltioimiseen. Toisaalta tämän työn suola on se, kun keksii, miten jonkin asian voi ratkaista. Pikkuhiljaa töitä alkoi kertyä yhä enemmän ja siitä se sitten alkoi. – Kesäteatteri Eerolan liepeillä on esimerkiksi paljon kahisevia haapoja. Elämäntapa Vaikka harrastuksesta on tullut toinen työ, videokameran takana olemisen Petri myöntää olevan hänelle enemmän elämäntapa kuin rahasampo. Kuvausreissulla mukaTEKSTI & KUVA RIITTA AIRAKSINEN na onkin oltava suuri pakillinen tavaraa ja etenkään roudarinteippiä ei saa unohtaa. Silloin elettiin vuotta 2018. Alaikäisenä Jere tarvitsi kyydin Iisalmen IN-Teatteriin, johon häntä oltiin kiinnittämässä Rauli ”Badding” Somerjoesta kertovaan näytelmään bändin pianistiksi ja näyttelemään nuoren Baddingin roolia. – Lisäksi käyn katsomassa näytelmän jo etukäteen ja kirjoitan ylös, mistä esimerkiksi näyttelijät tulevat eri kohtauksissa näyttämölle. Tapahtumien kuvaaminen vaatii puolestaan omanlaisia taitoja. Onneksi juuri sillä kohtaa näyttelijöillä ei ollut repliikkejä, joten editointivaiheessa sain nauhoitettua sen päälle tyhjää. Lyhyenkin videopätkän takana voi kuitenkin olla päiväkausien työ. Kuvaamiseen vihkiytymätön voi helposti ajatella, että nykytekniikalla etenkin esitysten videointi on yksinkertaista: Laitetaan kamera jalustalle ja painetaan nappia. Silloin saan esityksen kuvaamiseen hyvän tatsin. Totta kai hän tulisi. Tässä vaiheessa Petri oli jo hankkinut tietokoneelleen ammattilaatuisen editointiohjelman ja tehnyt omia entistä haasteellisempia projekteja. – Eräs kaverini vinkkasi, että hänen työpaikallaan Iisalmessa on varastomiehen paikka auki, joten hain sinne. Valtavasta videomäärästä erottuakseen videoiden on oltava myös heti ensi sekunneiltaan mukaansa tempaavia. Kuvauspaikalle Petri kertoo tulevansa jo 2–3 tuntia ennen esityksen alkua laittamaan kameroita paikoilleen ja testaamaan, että näytöksen alkaessa kaikki on varmasti kunnossa. Videoiden räjähdysmäinen kasvu sosiaalisessa mediassa on tuonut eteen tilanteen, että videoista on osattava tehdä hyvin lyhyitä ja nopeatempoisia tarinoita. Kokonaistyömäärä voi olla useita kymmeniä tunteja, ennen kuin taltiointi parin tunnin esityksestä on valmis. Tulisitko taltioimaan myös Lokki-näytelmän. Jos haluaa koko ajan uusinta tekniikkaa, ei ehdi kuin ostaa uusia laitteita ja kuluissa on vain taivas kattona. Petrille Jeren pianistikiinnitys tiesi lukuisia reissuja Iisalmeen. tammikuuta 2024 Talous & politiikka ”Ajauduin kuvausalalle rakkaudesta” Petri Tikkanen taltioi teatterija konserttiesityksiä videolle. – Ajauduin alalle ja rakkaudesta lajiin, Petri Tikkanen tunnustaa. Se vaatii taitoa poimia materiaalista vain oleellinen. Teatteriesitysten lisäksi olen taltioinut esimerkiksi myös monia konsertteja. Kysyttäessä, miten Petri ”Pete”Tikkasesta tuli varastotyöntekijän lisäksi myös videokuvaaja, vastauksia on kaksi. Opettajina ovat herra Googlen lisäksi toimineet yritys ja erehdys. Kuvaajana Petri kertoo olevansa täysin itseoppinut. Yksi kamera kuvaa koko näyttämöä, yhdellä seuraan näyttelijöitä ja tilanteen mukaan 2-3 kameraa voi olla sijoitettuna jonnekin muualle, Petri kertoo. – Sitten siirrän raidat editointipöydälle ja aloitan leikkaamisen. Kun IN-Teatteri harjoitteli seuraavaa näytelmäänsä, Petrin puhelin soi. Se on aivan ehdotonta, kuten myös pastillit. 10 Keskiviikko 31. Valmistautuminen kuvaukseen tosin alkaa jo ennen kuvauspäivää varusteiden tarkistamisella ja pakkaamisella. – Ja jokainen keikka on opettanut lisää, Petri myöntää. Tärkeimpiä asioita mielestäni ovatkin oma luovuus ja tietysti kuvattava esitys. Toisaalta mielessä siinsi ajatus siitä, että työhön kaupan alalla olisi mukava saada vaihtelua. – Jere näytteli ja teki musiikkia tuolloin myös Kiuruveden maalaiskaupunginteatterin näytelmissä, jolloin teatterin tuottaja Seija Suhonen kysäisi, tallentaisinko myös heidän esityksensä. Nykyinen työni on pelkkää päivätyötä ja työaika on liukuva, mikä sopii loistavasti elämäntilanteeseeni, Petri kertoo. “ Maalaiskaupunginteatterin johtaja Seija Suhonen pyysi taltioimaan teatterin esityksen, siitä Petri Pete Tikkasen harrastus käynnistyi.. Hetken miettimisen jälkeen teatterilta vastattiin kyllä. Säkkijärven polkkaa Kalustoarsenaaliin kuuluu tällä hetkellä kaksi videokameraa sekä kolme action-kameraa. – 4K-laadulla mennään. – Tunnelma, mikä teatterissa Pikkuhiljaa töitä alkoi kertyä yhä enemmän ja siitä se sitten alkoi. – Tietenkin voi laittaa yhden kameran jalustalle kuvaamaan koko näyttämöä ja kaivaa esiin vaikka kahvitermoksen. Kerran eräällä katsojalla soi puhelin kesken esityksen. Kun kuvaus on ohi, seuraava päivä kuluu materiaalin purkamiseen tietokoneelle
Järvikirja Saatavana rajoitettu erä konttoriltamme 38 € Kiuruveden järvikirja on paikallishistoriallinen tietokirja Kiuruveden alueen vesistöistä. – Monta kertaa olen miettinyt, pitäisikö hakeutua alan kursseille ja jos menisin, tulisiko tästä sitten päätyö. Joskus vaimo kysyy kuvauskeikalta tultuani, millainen juoni näytelmässä oli. LEHTI OY Sananvapaus sisältää oikeuden levittää ja vastaanottaa tietoa, mielipiteitä ja ajatuksia. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseeni, jossa työaikojen puolesta voin yhdistää pääja sivutyön kivuttomasti yhteen. Petri Pete Tikkanen u Varastotyöntekijä ja videokuvaaja. Sananvapautta on oikeus oikeaan tietoon. On ollut mukavaa, kun on saanut kuvata myös oman pojan musiikkiesityksiä. Tekemistä riittää myös autotallissa. Tulevia töitäkin on jo sovittuna. KUKA. Plussaa työssä on myös se, että työllisyyden osalta tulevaisuus näyttää siinä mielessä valoisalta, että teatteriesitysten ja konserttien tallentamisen lisäksi monissa medioissa liikkuvaa kuvaa käytetään yhä enemmän. Kintaissa olisi virtaa niiden tekemiseen, mutta esteeksi tahtoo muodostua ajan puute. Ainakin vappuna meillä on vaimon kanssa perinne mennä ajelulle ja kuvata heräävää luontoa. u Itseoppinut yrityksen ja erehdyksen kautta. Myös yritykset tarvitsevat laadukkaita markkinointivideoita someen ja kotisivuilleen. “ ”Ajauduin kuvausalalle rakkaudesta” ja konserteissa vallitsee, on aivan omanlaisensa. Seurasin tapahtumia, en juonta, Petri nauraa. Se on antanut lisäboostia kuvaamiseen. Olen tutustunut niissä piireissä aivan mahtaviin ihmisiin, Petri toteaa. u Kaksi videokameraa sekä kolme action-kameraa. Nykyajan kännykät ovat jo niin hyviä, että hyvässä valossa niillä saa otettua jo varsin hyvälaatuista videota, Petri toteaa. Enimmäkseen kuvaan Kiuruvesi-Iisalmi-akselilla, mutta on ollut mukavaa huomata, että kuvauspyyntöjä on tullut jo kauempaakin. Maalaiskaupunginteatterin johtaja Seija Suhonen pyysi taltioimaan teatterin esityksen, siitä Petri Pete Tikkasen harrastus käynnistyi. Mutta mitä kuuluu Jerelle, joka on tavallaan osasyyllinen siihen, että isän harrastus muuttui mieluisaksi sivutyöksi ja elämäntavaksi. Kieltämättä yleisössä ollessa menee aina hetki, ennen kuin ymmärrän, että voin vain nauttia esityksestä, eikä tarvitse miettiä akkujen kestoa tai olla skarppina siitä, mistä näyttelijät milloinkin tulevat lavalle. Silloin tällöin Petri tekee myös omia projekteja. LEHDEN LOGO Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä. Yksi niistä on Kiuruveden kesäteatterissa ensi kesänä nähtävä Nuotin vierestä. – Vaimo aina kysyykin, katsonko näytöstä vai mietinkö, miten toteuttaisin sen kuvauksen. Työn alla kolme esitystä Tällä hetkellä työn alla on kolmen esityksen editointi. – Mielessä on paljon ideoita, mutta parin kolmen minuutin pätkän tekemiseen voi mennä kaksikin päivää. Siellä pukkien päällä odottaa laittamistaan museorekisterissä oleva 42 vuotias Datsun 280ZX sekä hieman nuorempi Volvo 740. – Kesällä käymme useissa harrasteautotapahtumissa, mutta niihin en ota isoja kameroita mukaan. Tätä käytetään myös väärin: uhkailuun, väärien tietojen levittämiseen, sinunkin ajattelusi vääristämiseen. Kintaissa olisi virtaa niiden tekemiseen, mutta esteeksi tahtoo muodostua ajan puute. Luotettava uutismedia antaa suojaa disinformaatiota vastaan. tammikuuta 2024 Silloin tällöin Petri tekee myös omia projekteja. Siihen on pakko vastata, että en tiedä. – Jere valmistui viime keväänä Kajaanin konservatoriosta muusikoksi, mutta jäi vielä vuodeksi opiskelemaan musiikin syventäviä opintoja. 11 Keskiviikko 31. Silloin tällöin yhteiset retket suuntautuvat myös teatteriin katsojan rooleissa
Kansakoulua käyviä lapsia oli 2 380 ja opettajia 102. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Kansakoulu irrotettiin kirkon alaisuudesta ja määrättiin kunnalliseksi. Kiuruvedellä oli 1960-luvun puolivälissä peräti 38 koulua. Tämän sivun kuvissa on 35 koulua. Oppilaita 23. Koulun johtaja opettaja Esko Johannes Tuhkanen. tammikuuta 2024 Kiuruvedellä oli parhaillaan 38 kansakoulua Kiuruvedellä puhutaan tänä vuonna kouluista, rakennetaanko Kiuruvedelle uusi koulu, korjataanko vanhaa. Koulun johtaja opettaja Lauri Johannes Saastamoinen. Pirttimäen koulu. Johtokunnan puheenjohtaja Renne Ahonen. Salmenkylän koulu. Valmistunut 1939. Valmistunut 1910. Koulun johtaja opettaja Jorma Elias Herman Kankaanpää. Mikä tulee olemaan niiden kohtalo. Johtokunnan puheenjohtaja Pekka Ritvanen. Valmistunut 1907. Valmistunut 1918. Lisäksi kaksi opettajaa, keittäjä ja siivooja. Vuonna 1901 tarkistettiin piirijakoa ja kunta jaettiin 13 koulupiiriin. Pihlajamäen koulu. Johtokunnan puheenjohtaja Alpo Nuutinen. Cygnaeuksen kansakoulu oli 4-luokkainen ”ylhäisempi kansakoulu”. Lepistön koulu. Valmistunut 1939. Kiuruvedellä toimi 38 varsinaista kansakoulua ja kaksi kansalaiskoulua. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Kaupungeissa ja mallikoulussa oli 6–10-vuotiaille lapsille järjestettävä alkeiden opetusta varten 2-luokkainen alempi kansakoulu. Johtokunnan puheenjohtaja Veikko Katainen. Tytöille ja pojille tuli mieluiten olla eri koulut tai opetusta tuli ainakin antaa erikseen. Johtokunnan puheenjohtaja Aarne Kämäräinen. Oppilaita 33. Koulun johtaja opettaja Tauno Olavi Tuomala. Heinälammin koulu. Oppilaita 71. Valmistunut 1948. Oppilaita 48. Talous & politiikka. Johtokunnan puheenjohtaja Sulo Kanerva. Koulun johtaja opettaja Katri Niskanen. Opettaja, keittäjä-siivooja. Valmistunut 1955. Koulun johtaja Erkki Pekka Koponen. Johtokunnan puheenjohtaja Taavetti Piippo. Johtokunnan puheenjohtaja Heikki Kumpulainen. päivänä 1966 tulee kuluneeksi sata vuotta ensimmäisen kansakouluasetuksen antamisesta Kiuruvesi kunnioittaa kasvatustyötä tallentamalla tähän adressiin tietoa siitä, millainen kunnan kansakoululaitos juhlavuotena oli. Vuonna 1897 käsitti piirijako 9 koulupiiriä, joista koulu oli toiminut Rytkyllä vuodesta 1895, Sulkavalla ja Niemiskylässä 1897 ja Ruutanalla 1898 alkaen. Valmistunut 1900. Oppilaita 29. Oppilaita 27. Koulun johtaja opettaja Jouko Olavi Martikainen. Kaislasten koulu. Valmistunut 1885. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Oppilaita 68. Koulun johtaja opettaja Aarne Komu. Kiuruveden kansakoululaitoksen syntysanat lausuttiin kuntakokouksessa 1874. Lisäksi yksi opettaja, keittäjä ja siivooja. Lisäksi yksi opettaja, keittäjä ja siivooja. Luupujoen koulu. Valmistunut 1934. Samalla se myös osoittaa meidän uskovan – kuten kansakoulun perustajat sata vuotta sitten – että nuorison hyväksi tehty kasvatustyö ei tulevaisuudessakaan mene hukkaan vaan luo kestävän pohjan kansamme henkiselle ja aineelliselle kehitykselle”. Tällä hetkellä Kiuruvedellä on oppilaita 665. Hirvilahden koulu. Oppilaita 39. Oppilaita 375. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KANSALLISARKISTO Aittojärven koulu. Oppilaita 41. Valmistunut 1909. Tämä koulukuva on lukuvuodelta 1936–1937. Kansakouluasetuksen satavuotisjuhla-adressi Kiuruvedellä: ”Sen johdosta, että toukokuun 11. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Koulun johtaja opettaja Niilo Johannes Kastarinen. Ryönänjoen koulu. Adressi ilmentää kunnan osuutta kansakoulun suorittamassa nuorisokasvatustyössä. Jarmo Ruhanen on koonnut yhdelle sivustolle Kiuruveden kansakoulut vuodelta 1966. Ylempi kansakoulu oli tarkoitettu kaupungeissa 8–14-vuotiaille, maaseudun vastaava ja Jyväskylän seminaarin mallikoulu 10–16-vuotiaille. Perhonsiiven koulu. Kalliokylän koulu. Lisäksi yksi opettajaa, keittäjä ja siivooja. Koulun johtaja opettaja Aarre Heikki Kastarinen. Kiuruvedellä on nyt neljä kyläkoulua. Lisäksi 14 opettajaa, 3 keittäjää ja 2 siivoojaa. Kirkonkylän koulu. Arkistossa ei ole kuvia Viitalammen koulusta, jossa oli 35 oppilasta, Huttulan koulussa, jossa 26 oppilasta ja Lahnasten koulusta, jossa oli 31 oppilasta, Lahnasten koulu toimi vuokrahuneistossa. Johtokunnan puheenjohtaja Matti Kämäräinen. Johtokunnan puheenjohtaja Kalle Röntynen. Johtokunnan puheenjohtaja Antti Heinonen. Oppilaita 36. Koulun johtaja Lauri Svärd. Kansakouluasetus annettiin vuonna 1866, 100-vuotisjuhlavuosi oli vuonna 1966. Lapinsalon koulu. Asetuksella tehtiin mahdolliseksi myös naisten nimittäminen koulujen johtokuntaan. Valmistunut 1929. Valmistunut 1928. Vuoden 1966 toimivat koulut: Aittojärvi, Heinälampi, Hirvilahti, Honkaranta, Huttula, Huutoperä, Jokela, Jylänki, Kaislanen, Kalliokylä, Kirkonkylä, Koivujärvi, Korpijoki, Koskenjoki, Lahnajoki, Lahnanen, Lepistö, Luupujoki, Luupuvesi, Murtomäki, Niemiskylä, Osmanki, Lapinsalo, Perhonsiipi, Pihlajamäki, Pirttimäki, Rapakkojoki, Remeskylä, Ruokomäki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Salmenkylä, Savijärvi, Sulkava, Tihilä, Toiviaiskylä, Viitalampi, Kansalaiskoulu ja Kurssimuotoinen kansalaiskoulu. Oppilaita 16. Lisäksi kaksi opettajaa, keittäjä ja siivooja. Opettaja, keittäjä-siivooja. Johtokunnan puheenjohtaja Erkki Kärkkäinen. Adressi on päivätty 12.3.1966. Sen ovat allekirjoittaneet kunnallisvaltuuston puheenjohtaja Jussi Huuskonen, kunnallishallituksen puheenjohtaja Matti Lämsä ja kansakoululautakunnan tai johtokunnan puheenjohtaja Veikko Tossavainen. Johtokunnan puheenjohtaja Olavi Tiihonen. Kiuruvedellä oli tuolloin 38 koulupiiriä. Oppilaita 45. Koulun johtaja opettaja Kauko Tikkanen. Monien mutkien jälkeen ylempi kansakoulu avasi ovensa 17.9. Oppilaita 31. 12 Keskiviikko 31. Oppilaita 27. – Asetuksen antamispäivää alettiin myöhemmin pitää kansakoulun perustamispäivänä. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Rytkyn koulu. 1877 vuokrahuoneistossa Niemiskylän Alatalossa. Koulun johtaja opettaja Esko Juhani Lilja. Vasta syyslukukauden alussa 1885 ensimmäinen koulu, kirkonkylän koulu, pääsi työskentelemään oman katon alle. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Taustalla Kiuruveden kunnan ensimmäinen kunnantalo, joka toimi alakouluna. Valmistunut 1925. Johtokunnan puheenjohtaja Matti Kämäräinen. Koulun johtaja opettaja Toivo Vilho Laitinen. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Valmistunut 1957. Koulun johtaja opettaja Matti Antero Määttä. Johtokunnan puheenjohtaja Gunnar Pietikäinen. Määräys tyttöjen ja poikien opettamisesta erikseen kumottiin vuonna 1886, kirjoittaa Jarmo Ruhanen
Johtokunnan puheenjohtaja Matti Kämäräinen. Oppilaita 52. Koulun johtaja opettaja Risto Heikki Kalevi Tiainen. Johtokunnan pj. Valmistunut 1923.. Valmistunut 1885. Valmistunut 1963. Oppilaita 56. Valmistunut 1959. Valmistunut 1906. tammikuuta 2024 Kiuruvedellä oli parhaillaan 38 kansakoulua Hirvilahden koulu. Oppilaita 34. Ruutanan koulu. Oppilaita 48. Koulun johtaja opettajaMeervi Sofia Kämäräinen. Koulun johtaja opettaja Kalevi Komulainen. Oppilaita 30. Oppilaita 38. Ruokomäen koulu. Johtokunnan puheenjohtaja Arvi Huttunen. Oppilaita 29. Johtokunnan puheenjohtajaViljo Siponen. Lisäksi kaksi opettajaa, keittäjä-siivooja. Valmistunut 1925. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Oppilaita 55. Johtokunnan puheenjohtaja Alvar Kumpulainen. Kaksi opettaja, keittäjä-siivooja. Valmistunut 1904. Valmistunut 1929. Johtokunnan puheenjohtaja Taavetti Piippo. Korpijoen koulu. Koulun johtaja opettaja Veikko Albin Kurkinen. Valmistunut 1937. Koulun johtaja opettaja Lauri Partanen. Koulun johtaja opettaja Timo Oskari Pikkarainen. Lisäksi yksi opettajaa, keittäjä ja siivooja. Johtokunnan puheenjohtaja Kalle Kämäräinen. Valmistunut 1963. Valmistunut 1898. Valmistunut 1930. Lisäksi kaksi opettajaa, keittäjä-siivooja. Tihilän koulu. Valmistunut 1939. Jokelan koulu. Oppilaita 42. Lisäksi yksi opettajaa, keittäjä-siivooja. Remeskylän koulu. Johtokunnan puheenjohtaja Veikko Katainen. Koulun johtaja opettaja Jouko Olavi Martikainen. Koulun johtaja opettaja Matti Ruotsalainen. Koulun johtaja opettaja Alpo Olavi Säisä. Valmistunut 1953. Pirttimäen koulu. Koulun johtaja opettaja Jouko Nivalainen. Niemiskylän koulu. Johtokunnan puheenjohtaja Matti Kämäräinen. Valmistunut 1929. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Koulun johtaja opettaja Kari Ala-Pöllänen. Lisäksi kaksi opettajaa, keittäjä-siivooja. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Johtokunnan puheenjohtaja Viljo Jauhiainen. Lisäksi kaksi opettajaa, keittäjä-siivooja. Opettaja, keittäjä-siivooja. Valmistunut 1917. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Lisäksi 14 opettajaa, 3 keittäjää ja 2 siivoojaa. Kirkonkylän koulu. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Koulun johtaja opettaja Matti Antero Saastamoinen. Koulun johtaja opettaja Niilo Johannes Kastarinen. Koskenjoen koulu. Oppilaita 79. Lisäksi yksi opettaja, keittäjä ja siivooja. Oppilaita 43. Valmistunut 1956. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Koulun johtaja opettaja Doris Remes. Oppilaita 375. Huutoperän koulu. Koulun johtaja opettaja Katri Niskanen. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Osmangin koulu. Johtokunnan puheenjohtaja Toivo Houtsonen. Johtokunnan puheenjohtaja Pentti Erholtz. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Oppilaita 36. Koulun johtaja opettaja Raine Aatos Paananen. Koulun johtaja opettaja Jorma Elias Herman Kankaanpää. Oppilaita 51. Honkarannan koulu. Lisäksi yksi opettaja, keittäjä ja siivooja. Johtokunnan puheenjohtaja Olavi Tenhunen. Valmistunut 1952. Oppilaita 56. Valmistunut 1899. Johtokunnan puheenjohtaja Gunnar Saastamoinen. Johtokunnan puheenjohtaja Heikki Laitinen. Koulun johtaja opettaja Elsa Nevalainen. Oppilaita 47. Johtokunnan pj. Koivujärven koulu. Valmistunut 1928. Luupuveden koulu. Koulun johtaja opettaja Martti Juhani Suontausta. Koulun johtaja opettaja Kalle Antero Lähderinne. Salmenkylän koulu. Valmistunut 1907. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Lisäksi yksi opettaja, keittäjä ja siivooja. Valmistunut 1909. Koulun johtaja opettaja Aarne Aleksanteri Rantala. Oppilaita 33. Koulun johtaja opettaja Antti Samuli Siponmaa. Johtokunnan puheenjohtajaViljo Tikkanen. Luupujoen koulu. Jylängän koulu. Lisäksi kaksi opettaja, keittäjä ja siivooja. Oppilaita 76. Toiviaiskylän koulu. Oppilaita 45. Oppilaita 66. Johtokunnan puheenjohtaja Aappo Pietikäinen. Lisäksi opettaja, keittäjä-siivooja. Johtokunnan puheenjohtajaKalle Väisänen. Oppilaita 52. Oppilaita 48. Rapakkojoen koulu. Koulun johtaja opettaja Antti Tuure Juhani Lappalainen. Lauri Kumpulainen. Johtokunnan puheenjohtaja Matti Kämäräinen. Koulun johtaja opettaja Mirja Saastamoinen. Lahnajoen koulu. Veikko Leskinen. Murtomäen koulu. 13 Keskiviikko 31. Savijärven koulu. Johtokunnan puheenjohtaja Antti Heinonen. Valmistunut 1908. Oppilaita 27. Johtokunnan puheenjohtaja Renne Ahonen. Koulun johtaja opettaja Toivo Vilho Laitinen. Oppilaita 63. Lisäksi kaksi opettajaa, keittäjä-siivooja. Opettaja, keittäjä-siivooja. Valmistunut 1908. Johtokunnan puheenjohtaja Viljo Jauhiainen. Johtokunnan puheenjohtaja Vilho Saaranen. Valmistunut 1939. Johtokunnan puheenjohtaja Olavi Tiihonen. Oppilaita 23. Sulkavan koulu
– Liitto viestittää jäsenilleen, että heillä on oikeus ulosmarssiin, se tarkoittaa, että jäsen saa poistua työpaikaltaan, Väisänen sanoo. Väisäsen käsityksen mukaan työttömyysturvan leikkaus ei tuo lisätyöpaikkoja, sillä vain kurjistetaan muutenkin työttömyyden ja toimeentulon kanssa kamppailevia. Hallitus on muuttamassa määräaikaisen työsopimuksen vuoden mittaiseksi ilman perusteltua syytä. Väisäsen mukaan ammattiliittojen tulisi päästä hallituksen kanssa samaan neuvottelupöytään, mutta hallitus ei ole sitä hyväksynyt, neuvotteluyhteyttä ei ole. Esitulevista erilaisista työtaistelutoimenpidetilanteista mahdollisimman hyvällä yhteistyöllä, viestittää Juho Jukkola ja jatkaa, että ”hankalasta tilanteesta huolimatta koitetaan selvitä tulevan kevään aikana mahdollisesti esille tulevista erilaisista työtaistelutoimenpidetilanteista mahdollisimman hyvällä yhteistyöllä.” Väisänen sanoo, että tällainen suhtautuminen ei ole kunnissa itsestäänselvyys. Kiuruvedellä ei järjestetä torilla tai missään muuallakaan mitään yhteistä mielenilmausta. Lisäksi paikallinen sopimus voidaan tehdä ohi luottamushenkilön, mikä Väisäsen mukaan kasvattaa työantajan päätösvaltaa. Esimerkiksi palkansaajien ja kuntaverotusta kiristämällä. Hallitus aikoo niin ikään vaikeuttaa sopimasta paremmista työehdoista, kun valtakunnansovittelijan roolia kavennetaan niin, että vientialat määräävät aina palkankorotusvaran. – Mielenilmaukset ja lakot eivät kohdistu työnantajaan, vaan kyse on yleisestä mielenilmauksesmerkiksi JHL:ssä on mukana nuoria aktiiveja ja opiskelijoita. Lakko-oikeuttakin ollaan rajoittamassa muun muassa niin, että vahvat alat eivät voi tukea heikompia tukilakoilla. – Sipilän hallitus neuvotteli pienestä työajan pidennyksestä ja lomarahojen menetyksestä, se oli tämän hallituksen suunnitelmiin pientä. JHL:n jäseniä on kaupungin työntekijöissä muun muassa teknisessä palvelukeskuksessa, yleispalvelukeskuksessa, liikuntapalveluissa ja päiväkodeissa ja yksityisissä sosiaalihuoltoon liittyvissä lasten, nuorten ja perhekodeissa. Väisänen sanoo, ettei ole näin massiivisia leikkauksia sekä työntekijöiden ja työttömien alistamista uransa aikana ennen nähnyt. Sama koskee myös listaamattomien yritysten osinkoverotusta. kello 11–15. Lisäksi yt-velvoite poistuu sekä takaisinottovelvoite alle 50 työntekijän työpaikoilta. Väisäsen mukaan hallituksen suunnitelmat puuttua työtaisteluoikeuteen ovat ennenkuulumattomia, sillä ammattiyhdistysliikkeellä ei ole muuta viimeistä keinoa puolustaa oikeuksiaan. tammikuuta 2024 Talous & politiikka Mielenilmaus: JHL:n työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan torstaina Kiuruveden ammattiyhdistysväen mielenilmaus ensi viikolla konkretisoituu siten, että JHL:n työntekijät marssivat ulos työpaikoiltaan torstaina 1.2. Hyvä työnantaja Väisänen kehuu Kiuruveden kuntaa työantajana, työnantajalta on tullut työntekijöille selkeät ohjeet, miten mielenilmauksessa toimitaan sähköposteihin. Sama koskee työntekijöitä, jos työantaja ei ota työväkeä mukaan neuvottelupöytään. – Vielä kovempia ratkaisuja meidän puolelta tulee olemaan kuin tuo torstain mielenilmaus, lupaa Väisänen. ta, poliittisesta mielenilmauksesta hallitusta vastaan. Niin ikään kaavaillaan, ettei ensimmäiseltä sairaspäivältä saa sairaslomaa, joka tarkoittaa Väisäsen mukaan sitä, että töihin tullaan kipeänä, koska JHL:n työntekijät ovat pienituloisia, eikä töistä ole vara olla poissa. Väisänen on ollut kunnan palveluksessa 35 vuotta, ay-asioissa mukana 15 vuotta. Väisäsen mukaan hallitus haluaa linjauksillaan ajaa alas ammattiliitot. Kuntapuolella puhutaan pitkistä lomista, ne ovat yksityistä sektoria heikomman palkan huojennus, muistuttaa Väisänen. – Nuoret eivät ymmärrä, mistä ovat tulleet monet edut, kuten pyhävapaat, äitiysja isyysvapaat, ne on ammattiyhdistys taisteltu aikanaan. Palkanmaksu katkeaa lakkoajalta. – Jos vähennys on 300 euroa kuukaudessa, se on noin 1 500–1 700 euroa kuukaudessa tienaavalle todella merkittävä leikkaus tuloihin. Väisäsen mielestä Suomen velkataakkaa ja taloudellista kantokykyä tulisi parantaa muilla säästötoimenpiteillä kuin työväestöä kurittamalla. Aivan hyvin työantajan näkemys voisi olla toinen, että työpaikalta ei saa poistua. Mutta Väisäsen mukaan ammattiliittojen aika ei ole ohi. Kiuruvedellä mahdollisia ulosmarssijoita on 150, JHL:n kuuluu Kiuruvedellä noin 200 jäsentä, osa on eläkeläisiä. Väisänen luettelee monta syytä ja aihetta mielenilmaukseen ja mahdolliseen lakkoon. Väisänen on Kiuruveden kaupungin työsuojeluvaltuutettu ja töissä teknisessä palvelukeskuksessa, hän vastaa muun muassa katujen kunnossapidosta. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) pääluottamusmies, edustajiston jäsen Erkki Väisänen itse aikoo osallistua suurmielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla torstaina. Väisäsen mukaan liiton jäsenet teknisellä puolella ainakin ovat valmiita mielenilmaukseen ja lakkoonkin, jos sellainen tulee. Poliittisten lakkojen kestoksi määritetään enintään yksi päivä. – Myöskään irtisanomiseen ei jatkossa tarvita painavaa syytä, mikä tarkoittaa, että kyseeseen tulee vain työantajan näkemys, millä perusteella potkut saa, irtisanomisen perusteita ei ole missään valotettu. JHL on SAK:n jäsenliitto. Väisänen epäilee lakkoon vielä mentävän, sillä hallitus ei ole missään vaiheessa antanut perää suunnitelmistaan kurjistaa työehtoja ja sosiaaliturvaa. Hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan osoitettavassa mielenilmauksessa ovat mukana SAK ja STTK. Leikkaukset tuntuvat Työntekijöitä kurjistavat myös leikkaukset etuisuuksiin, esimerkiksi lapsikorotukset poistetaan, samoin asumistuen leikkaukset. Saa nähdä mitä tuleman pitää.. – Hankalasta tilanteesta huolimatta koitetaan selvitä tulevan kevään aikana mahdollisesti esille TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Erkki Väisänen on ollut Kiuruveden kaupungin palveluksessa 35 vuotta, hän hiekoittaa muun muassa taajaman katuja. Tess-sopimusten yleissitovuus heikkenee tai poistuu, jolloin työantajilla ei ole intressiä kuulua työantajaliittoon. 14 Keskiviikko 31. Esimerkiksi miten työaika kirjataan ylös, jos työtaistelutoimiin osallistutaan ja työpaikalta poistutaan. Muistuttaisin, että ne jotka pakkolakeja tekevät, heilläkin on lapsia ja lastenlapsia, se on aika iso heikennys heillekin. Se ei Väisäsen mukaan kannusta suunnittelemaan elämää eteenpäin, esimerkiksi ottamaa lainaa pankista talonhankintaa varten
Resursseilla Kouvalainen tarkoittaa ennen kaikkea ohjaajien lukumäärää. 15 Keskiviikko 31. Sitten tietysti suunnistus on meillä hieman hiipunut viime aikoina. Parannettavaakin on Tuoreesta palkinnosta huolimatta Kouvalainen, Räty ja Vuorikoski näkevät myös parannettavaa seuran toiminnassa. Kyllä aikuinen voi innostua siinä missä lapsikin ja saada uusia kavereita. – Voin kokemuksesta sanoa, että kannatti rohkeasti lähteä oman tyttären mukana urheiluseuran toimintaan. Esimerkiksi yleisurheilussa on nyt pitkään menty samoilla toimijoilla, joten tuoreet kasvot otettaisiin ilomielin vastaan. Ilman heitä emme pystyisi tarjoamaan näin hyvin harrastusmahdollisuuksia ihmisille. – Toki monella on myös sitä kilpailuhenkeä, mutta olemme saaneet kanavoitua sen siten, että se innostaa ihmisiä tekemään parhaansa ja ylittämään itsensä, Vuorikoski tuumaa. Lisäksi kynnys aloittamiseen oli matala. Seura on saanut innostettua lukuisia lapsia ja nuoria harrastamaan liikuntaa ja osan jopa kilpailemaan ja menestymäänkin. Viime vuonna KiurU oli Suomen Hiihtoliiton seuraluokittelussa sijalla 68/295. KiurU on näkyvä seura niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa. TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA KIURUVEDEN URHEILIJAT Kuopiossa järjestettiin perjantaina 26.1. Hän näkee, että KiurU on nuoresta iästään huolimatta ottanut hyvin paikkansa Kiuruvedellä. – Kaikkihan lähtee ammattitaitoisista ja sitoutuneista ohjaajista, joista moni toimii seurassamme aktiivisesti ympäri vuoden. Toki ihan täysin laji ei ole kirjostamme kadonnut, sillä järjestämme yhä kuntorasteja. Siihen ei yksinkertaisesti ole nyt riittänyt resursseja niin paljon, että voisimme esimerkiksi pitää taas suunnistuskouluja ja isoja kisoja. Seuran yksi vahvoista lajeista on hiihto. jo vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut Pohjois-Savon Urheilugaala. Olemme selkeästi tehneet asioita oikein, iloitsevat KiurU:n hiihtojaoston puheenjohtaja Mikko Kouvalainen, hiihdon ja yleisurheilun ohjaaja Anna Räty sekä seuran voimailujaoston aktiivi Juha Vuorikoski. KiurU on meritoitunut jo vuosien ajan hyvästä työstään varsinkin hiihdossa, yleisurheilussa ja voimailussa, mutta myös muutamissa muissa lajeissa. Kiuruvetisetkin pääsivät tilaisuudessa parrasvaloihin, kun Kiuruveden Urheilijat palkittiin Vuoden nuorisourheiluseurana. Oma osansa lienee myös seuran alhaisilla jäsenmaksuilla ja ahkeralla tiedottamisella. Nykyään omaehtoiset pihapelit ja -leikit ovat lapsilla ja nuorilla vähentyneet, joten urheiluseuran ohjatulla toiminnalla on entistä tärkeämpi rooli. Se antaa valtavasti intoa jatkaa tätä hommaa, joka tarjoaa sellaisia opettavaisia elämyksiä ja tunteita, joita ei voi rahassa mitata, Vuorikoski iloitsee. – Ja tietysti kiitosta pitää antaa Kiuruveden kaupungille olosuhteista ja yhteistyökumppaneille. Kouvalainen, Räty ja Vuorikoski näkevät, että saatu tunnustus on monen tekijän summa. – Hyvältä tuntuu. – Ja vaikka olemme keskittyneet yksilölajeihin, seurassamme panostetaan joukkuemaiseen tekemiseen ja hyvään yhteishenkeen. – Vaikka tilanteemme onkin ihan kohtalaisen hyvä tällä hetkellä, niin ikinähän heitä ei ole liikaa. Siinä onkin tavoitetta. – Olympiamitalihan meiltä vielä puuttuu. – Aina silloin tällöin kaupungilla liikkuessa saattaa joku täysin tuntematonkin ihminen tulla kehumaan, että miten hyvää työtä teemme. Kiuruveden Urheilijoille arvokas palkinto Seura on Pohjois-Savon Vuoden nuorisourheiluseura. Anna Räty muistuttaa vielä, että monelle lapselle on tärkeää, että omat vanhemmat ovat näkemässä heidän harrastamistaan ja siinä kehittymistä. Ylipäätään koko seuran olemassaolo mahdollistuu hyvän talkoohengen ansiosta. Urheiluseurojen ohjaajatilanteen helpottamiseksi KiurU:n aktiivit ehdottavat, että lukioon tai kansalaisopistoon voisi jatkossa harkita liikunnan ohjaamisen kurssia. Kun homma ei ole pelkkää totista urheilusuoritusten tekemistä, vaan siitä saa myös sosiaalisuutta ja hauskuutta elämään, ihmiset viihtyvät. tammikuuta 2024 Kiuruveden Urheilijoiden jäsenmäärä on vaihdellut viime vuosina 250:n ja 300:n välissä. Luokittelussa arvioitiin nuorisotoimintaa, huippu-urheilua ja harrasteliikuntaa. Urheilu. Samoin kiitos kuuluu lasten ja nuorten vanhemmille, jotka ovat kannustaneet jälkikasvuaan liikunnalliseen elämään
– Mutta ainakin vielä kunto on ihan hyvä. Juhani on todellinen moniosaaja edustusjoukkueen taustalla, kehuu Kiuruveden liikuntasihteeri Lassi Myllylä. Vuoden valmentajaksi arvostettiin Pekka Seppänen, joka luotsasi Puijo Wolleyn naiset lentopallon SM-pronssille. Sonkajärvi: Mika Hujanen. Joroinen: Joroisten Urheilijoiden lentopallojunioreiden joukkueenjohtajat ja huoltajat. – Talkootyötä ehdottomasti tarvitaan, sillä muutoin seuran toiminta vaikeutuisi huomattavasti ja harrastaminen tulisi kalliimmaksi. Valtakunnallinen vuoden aikuisten Tähtiseura (Olympiakomitea ja Pohjois-Savon Liikunta): Vuorelan Kunto, Siilinjärvi. Viikonloppujen ohella arki-iltojahan menee usein näissä huoltajan hommissa. Kuopio: Anna Laine-Petäjäkangas. – Alkukausi meidän miehillä meni parasta tuntumaa ja terää hakiessa, mutta nyt voittojakin on al. Pasanen itse suhtautuu saamaansa kunniaan tutulla vaatimattomuudellaan, mutta tuumaa kuitenkin lopulta seuraavaa: – Onhan tässä tietysti jo jonkinlainen tovi tullut näitä hommia tehtyä. – Mutta vaikka muutaman kauden olenkin ollut poissa, niin aika AKU LAATIKAINEN Juhani Pasanen on talkootyöllään mahdollistanut lukuisten kiuruvetisten jääkiekon harrastamisen. Pohjois-Savon Urheilugaalassa jaettiin lukuisia muitakin palkintoja. Monipuolinen tehtävä Pasanen sanoo olleensa mukana KK-81:ssä vuodesta 1985 lähtien. Vuoden nuorisourheiluseura (PSL-raati): Kiuruveden Urheilijat. Kaikki alkoi siitä, kun hänen oma poikansa ryhtyi pelaamaan jääkiekkoa, mikä innosti myös isän mukaan seuratoimintaan. Lisäksi aika kuluu rattoisasti ja nuorten poikien kanssa sitä jotenkin pysyy itsekin mukavan nuorekkaana. Vuoden joukkue (Savon Sanomien raati): Kuopion Palloseuran naisten joukkue. Lisäksi hän pitää huolta pelaajien juomapulloista ja jääpusseista, unohtamatta hyvän joukkuehengen luomista. Savolainen urheiluteko (Kuopion urheilutoimittajien kerho): Hanna Hahl, Sata tarinaa KuPSista. – Yhteisöllisyys onkin yksi tärkeä asia, mikä on saanut minut jatkamaan näin pitkään. Varkaus: Varkaus Racing Team ry. Lapinlahti: Heimo Kuokka. Vuoden joukkue oli Kuopion Palloseuran naisten edustusjoukkue, joka voitti sekä Suomen mestaruuden että cupin. Mitali oli ensimmäinen seuran historiassa. KRISTA MARTIKAINEN Juhani Pasanen on toiminut vuosikymmeniä aktiivisesti KK-81:ssä. Kuntien vuoden liikuttajat (kuntien oma valinta): Iisalmi: Iisalmen Uimarit. Voisi sanoa, että ainakin oman osani verran, lohkaisee Pasanen, jonka Suomen Jääkiekkoliitto palkitsi muutama vuosi sitten hopeisella ansiomerkillä. Vieremä: Ilkka Nykänen. Pasanen on tuumannut, että jättäytyy sitten pois KK-81:n toiminnasta, kun hän alkaa olla enemmän huollettava kuin huoltaja. Vuoden nuoreksi urheilijaksi valittiin yhdistetyn kilpailija Minja Korhonen, joka on tehnyt läpimurtoaan maailman huipulle, saavuttaen muun muassa ensimmäisenä suomalaisnaisena maailmancupin palkintopallisijan lajissaan. Pielavesi: Tanjan Treenitupa. Sittemmin Pasanen on jättänyt vuosien mittaan väliin ainoastaan kaksi kautta, kun KK-81 ei saanut miesten edustusjoukkuetta jalkeille. – Hänellä on aina aikaa ja erinomainen taito auttaa joukkueen pelaajia ja seuran muita toimijoita. – On hyvä, kun ei tarvitse yksin tehdä kaikkea, vaikka toki joskus Samilla ja Pasilla on työesteitä, kun he vielä siinä iässä ovat. Leppävirta: Mervi Laatikainen. Niissä voi helposti vierähtää 12 tuntiakin eli aamusta iltaan. Maakunnan Vuoden urheilijaksi valittiin hiihtäjä Kerttu Niskanen, joka voitti viime talvena distanssi-matkojen maailmancupin ja oli Tour de Skillä toinen sekä kokonaismaailmancupissa kolmas. Hän on toiminut myös joukkueenjohtajana sekä ollut rakentamassa Kiuruvedelle jäähallia 2000-luvun alussa. Tuusniemi: DuuSport (Dsport23) -tapahtuma. Vuoden nuori urheilija (Pohjois-Savon Liikunnan gaalaraati): Minja Korhonen, Siilinjärven Ponnistus. Muitakin ansioita Pasasen ansiot kiuruvetisen kiekkoilun eteen eivät rajoitu pelkästään huoltajan tehtäviin. Peli on kehittynyt ja saimme myös hyvän uuden maalivahdin Aatu Huttusesta, hän on todella lahjakas, Pasanen kehaisee. Huoltajana Pasanen on myös aina huolehtinut, että joukkueen pukukoppi on hyvässä kunnossa. Harrastaminen koulupäivän yhteydessä (valitsijat Pohjois-Savon Liikunta, Liikkuva koulu, Olympiakomitea): Iisalmen harrastamisen malli IHME. tammikuuta 2024 Urheilu Kiekkomiehestä Vuoden liikuttaja Viime perjantaina Kuopiossa pidetyssä Pohjois-Savon Urheilugaalassa palkittiin tuttuun tapaan myös jokaisesta alueen kunnasta Vuoden liikuttaja. Kaavi: Jukka Voutilainen. Hallihan valmistui vuonna 2004, joten tänä vuonna on 20-vuotisjuhlavuosi. Lisäksi yksi suola jääkiekossa on pelien voittaminen. – Olin mukana aina perustusten tekemisestä valmiiseen halliin saakka. Kerttu Niskanen on Pohjois-Savon Vuoden urheilija monelle pelaajalle olen silti ehtinyt luistimet teroitella ja pelipaidat pestä, Pasanen naurahtaa. Veikkauksen Jokeri-palkinto (PSL-raati): Marko Räsänen, Riistavesi (Kuopio). Mutta iso apu heistä on ja varsinkin vieraspelireissuilla, jotka ovat usein pitkiä ja haastavia. Alueellinen lasten ja nuorten liikunnan Gasum Tähtiseuran kannustestipendi (Olympiakomitea ja Pohjois-Savon Liikunta): Cheer Stars Kuopio. Keitele: Teemu Tenhunen. Suonenjoki: Suonenjoen Voimailijat. Tervo: Erkki Pääkkönen. 16 Keskiviikko 31. Rautavaara: Ala-Luostan hankifutisturnaus. Kiuruvedeltä kunnian sai tällä kertaa Juhani Pasanen, joka on toiminut jo viidellä eri vuosikymmenellä Kiuruveden Kiekko-81:n edustusjoukkueen huoltajana ja seuran talkootyöntekijänä. Ohessa Pohjois-Savon Urheilugaalan koko palkittujen lista: Vuoden urheilija (Savon Sanomien kultamitaliraadin valinta): Kerttu Niskanen, Vieremän Koitto. Käyn kuitenkin säännöllisesti lenkkeilemässä. Elämänura-palkinto (PSL-raati): Topi Simonen (Vesanto). Siilinjärvi: Eila Ronkanen. Kiuruvesi: Juhani Pasanen. Vesanto: Sirje Huuskonen. Itsehän olen jo eläkkeellä. Vuoden valmentaja (Savon Sanomien raati): Puijo Wolleyn Pekka Seppänen. Lisäksi Puijo Wolley oli Suomen cupissa välierissä. Paljon tuli siinäkin hommassa työtunteja mittariin. Eurokentillä joukkue oli lähellä päästä Mestareiden liigan lohkovaiheeseen. kanut onneksi tulla. Hän kiittelee myös huoltajakollegojaan Pasi Marinia ja Sami Jauhiaista. Taustavoima-palkinto (Kuopion urheilutoimittajien kerhon valinta): Jari Tuomainen, Kuopion Linkki. Ja vaikka olen viime ajat ottanut vuoden kerrallaan ja kausien loputtua pohtinut jatkoani, niin kummasti se into aina sitten nousee, kun syksyllä taas harjoitukset ja pelit alkavat. Kansainvälisyys-palkinto (PSL-raati): Kaija Vainikainen (Kuopio) ja Mohammad Al-Emara
Polvijärvellä pari ensimmäistä erää olivat varsin rikkonaisia lukuisten jäähyjen takia. Kiuruvetinen Niilo Kouvalainen osallistui viime viikonloppuna nuorten ampumahiihdon SM-kisoihin Hollolassa. Aamulypsy Areenalle saapuu vieraaksi Rantasalmen Urheilijat, joka on lohkossa tällä hetkellä viimeisellä pudotuspelipaikalla kahdeksantena. T8: Anni Kemiläinen 2. T12: Aino Myllylä 1, Miia Nousiainen 2, Emilia Siponen 3. Maaleja KK:sta urakoivat Juuso Pesonen (3+1), Topias Tikkanen, Joona Hyvärinen ja Lauri Väänänen (1+0). Ohessa tulosluettelot kiuruvetisten osalta: Kansalliset Ollin hiihdot, Vieremä, hiihtotyyli vapaa (sarja, nimi ja sijoitus): P8: Oskari Nousiainen 1. Hän onnistui erinomaisesti, sillä Kouvalainen voitti lauantaina P16-sarjan normaalimatkan Suomen mestaruuden ja sunnuntaina tuli vielä toinen kultamitali P16-sarjan pikamatkalta. Seuraava peli on heti tulevana torstaina Iisalmessa IPK Blackiä vastaan ja lauantaina Aamulypsy Areenalle saapuu Kajastus Kontiolahdelta. Lisäksi joukkue on vain pisteen päässä viidentenä olevasta OoKoosta. Toisessa erässä maaleja nähtiin niin tasakentin, siirretyn rangaistuksen aikana, alivoimalla kuin ylivoimallakin. M60 Aito Pennanen 2. 12 palkintopallisijaa Myös maastohiihdon kilpailukausi jatkui. T16 Iida Pennanen 2. KiurU:n hiihtäjillä oli lauantaina 27.1. Myös kolmas erä oli KK:n ja voitto tuli lopulta ansaitusti maalein 6–2. M18 Arttu Ritvanen 3. Varkautelaisten Onne Huttuselle kirjattiin 37 torjuntaa. Lopputulos kirjattiin KK:lle 5–7 ja voiton ansiosta KK vankisteli asemiaan sarjan kuudentena. Kansalliset Jari Laukkasen muistohiihdot, Viitasaari, hiihtotyyli perinteinen (sarja, nimi ja sijoitus): N50: Tarja Viertorinne 3. Tämän jälkeen kotijoukkue haki tasoitusta ilman maalivahtia, mutta KK sinetöi voittonsa tyhjään maaliin. P16 Iiro Säisä 1. Teemu Tikkanen puolestaan alusti kolme maalia ja Jonne Koljonen kaksi. Päivän ensimmäisessä kohtaamisessa IPK/LL-89 oli parempi maalein 4–6 ja jälkimmäisessä tuli tappio KalPa P Yellowta vastaan 3–10. U12-joukkueella ei mennyt yhtä hyvin, sillä joukkue koki kaksi tappiota sunnuntaina Kiuruveden Aamulypsy Areenalla. Siellä vastassa ovat Lieksan Hurtat Punainen ja Nurmeksen Sepot. PoU:n Wille Karhu selvisi 25 torjunnalla. 17 Keskiviikko 31. ohjelmassa Ollin hiihdot Vieremällä ja sunnuntaina 28.1. KK:n miehet kaatoivat lohkokolmosen vieraissa – U15:lle neljäs voitto putkeen AKU LAATIKAINEN JUHA PENNANEN U12-joukkue koki sen sijaan tappioita kotikaukalossa. Lauantaina U15 sai vieraakseen Warkis Sawo Hockey P:n Varkaudesta. AKU LAATIKAINEN. KK:n voiton arvoa nostaa se, että PoU:lle tappio oli ensimmäinen sitten marraskuun lopun. Kansalliset Virpiniemen Talvikisat, Haukipudas, hiihtotyyli vapaa (sarja, nimi ja sijoitus): M70: Martti Tenhunen 1. Joukkue porskuttaa lohkokärjessä ja saldona on neljä voittoa yhtä monesta pelistä. 10 kilometrin normaalimatkalla Kouvalainen oli ylivoimainen, sillä hän voitti hopealle tulleen Ounasvaaran Hiihtoseuran Okko Selinin puolellatoista minuutilla ja pronssimitalistin, Orimattilan Jymyn Vilho Wirmanin yli kolmella ja puolella minuutilla. KK-81 jatkaa siis sarjan piikkipaikalla puhtaalla pelillä. PoU meni avauserässä johtoon ylivoimalla, mutta KK onnistui tasoittamaan omalla vuorollaan. Hieno voitto vieraista Edellisviikolla hieman heikommin Outokummussa OoKoota vastaan pelannut KK:n miesten edustusjoukkue palasi voittokantaan komeasti. Kuuden kilometrin pikamatkalla Kouvalaisen ero hopealle tulleeseen Ahveniston Ampumahiihtäjien Olli Seppälään oli 28 sekuntia. Kisan neljäs oli Kouvalaisen tavoin Iisalmen Visaa edustanut lapinlahtelainen Joel Mäki, joka on kilpaillut maastohiihdossa ja yleisurheilussa myös Kiuruveden Urheilijoiden väreissä. Kotijoukkue oli ennen KK-ottelua voittanut peräti viisi peliä putkeen. Kärkikolmikosta Kouvalainen ampui seitsemän sakkoa, Selin viisi ja Wirman kuusi. kilpailtiin Viitasaarella ja Haukiputaalla. T14 Anna Siponen 4, Silja Auvinen 6. Syöttöpisteitä saivat tililleen Juho Pennanen, Leevi Ratinen ja Aleksanteri Svärd (0+1). T10: Iida Siponen 1. Joel Mäellä pummeja oli viisi. Maalin johtoasema piti aivan loppuhetkille saakka, kunnes parisen minuuttia ennen loppua KK:n ylivoima toi jälleen tulosta ja valotaululle jo ratkaisevan tuntuisen parin maalin etumatkan. Nurmeksessa. KK:n maalintekijät Polvijärvellä olivat Lari Lappalainen (2+1), Aleksi Myöhänen (2+0), Oskari Kärkkäinen ja Niko Nuutinen (1+1) sekä Tuukka Tikkanen (1+0). KIURUVEDEN URHEILIJAT Kiuruvetinen voitti ampumahiihdon nuorten SM-kisoissa normaalimatkan ja pikamatkan P16sarjassa. Joel Mäki oli kisan kuudes, häviten Kouvalaiselle reilut kaksi minuuttia ja 40 sekuntia. PoU ei kuitenkaan luovuttanut vieläkään, vaan se tuli aikalisän myötä taas maalin päähän. Lisäksi edellinen keskinäinen kohtaaminen Kiuruvedellä oli päättynyt PoU:n voittoon tennislukemin 0–6. Vuorotahtiin edenneen erän voitti lopulta KK ja erätauolle mentiin lukemissa 3–4. KK-81:n U15-joukkue on avannut ikäluokkansa A-jatkosarjan mainiosti. U12-joukkue pelaa seuraavan kerran 11.2. Yksi voiton takuumies oli myös maalivahti Aatu Huttunen torjuttuaan 44 laukausta. Mäki jäi pronssimitalista harmillisesti vain 10 sekuntia. Ensimmäiselle erätauolle mentiin vielä vierasjohdossa 0–1, mutta toisessa erässä kotijoukkue heräsi maalintekoon ja otti kuskin paikan tehden kolme maalia. Maalissa pelasi Emil Maja, joka torjui 27 kertaa. Vieremällä ja Haukiputaalla hiihdettiin vapaalla tyylillä ja Viitasaarella sivakoitiin perinteisellä. Kouvalainen selvisi kisasta kahdella sakolla, kun taas Seppälä ampui ohi neljästi ja Juures kahdeksan kertaa. Kouvalainen edustaa ampumahiihdossa Iisalmen Visaa. KK:n miehillä on runkosarjaa jäljellä neljä peliä. Seuraava ottelu on luvassa tulevana sunnuntaina, jolloin joukkue pelaa pitkästä aikaa kotona. Hänen kohtalokseen koituivat kahdeksan ohilaukausta. Pronssimitalisti, Orimattilan Jymyn Oskari Juures jäi Kouvalaisesta miltei kaksi minuuttia. Viikonlopun kilpailuista hiihtäjillä oli kotiin tuomisina upeasti yhteensä 12 palkintopallisijoitusta (viisi kultaa, neljä hopeaa ja kolme pronssia) sekä kaksi pistesijaa. tammikuuta 2024 JORMA KÄRKKÄINEN Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkue haki makeat pisteet Polvijärveltä. Kolmannen erän alkupuoliskolla PoU tuli tasoihin, mutta KK ei tästä hätkähtänyt, vaan karkasi saman tien uudelleen johtoon. Joukkue kaatoi lauantai-illan ratoksi vieraskaukalossa Polvijärven Urheilijat, joka on parhaillaan III divisioonan Savo-Karjalan lohkossa kolmantena. Niilo Kouvalaiselle kaksi SM-kultaa Niilo Kouvalainen on nyt voittanut nuorten SM-mitaleita maastohiihdossa, yleisurheilussa, suunnistuksessa, ampumajuoksussa ja ampumahiihdossa
Lopuksi nuoret nostajat pohtivat tulevansa jatkossakin leiripäiville. Voitot tulivat Rovaniemen BC016:sta (871–802), Kemin Jämistä (808–730) ja oululaisesta NBC:stä (835–709). Leiripäivän vetäjäksi saapui Nummelassa asuva painonnostovalmennuksen vahva ammattilainen Laura Niemelä. 18 Keskiviikko 31. T11 60 m: Lily Räty 2. Tulos oikeuttaa Ryynäsen osallistumaan Masters-sarjan MM-kisoihin ensi Rovaniemellä ensi syyskuussa. Ice-Bowling lähtee peleihin lohkonsa kolmantena. Sunnuntaina Ice-Bowlingin hyvä vire jatkui Iisalmessa ja joukkue oli jälleen päivän tarkin. – Päivän aikana koin useita ahaa-elämyksiä ja sain hyviä vinkkejä, joiden avulla pystyn varmasti kehittämään nostojani. kello 18 niin ikään Jänteen hallin ympäristössä. – Parasta oli se, että hahmotin selkeämmin, mitä eri nostojen vaiheessa tapahtuu, mitä niissä pitää tehdä ja miten noston kokonaisuus vaikuttaa aina lopputulokseen, Risulainen sanoi. Selvemmin kaatui puolestaan Jämi pistein 777–650. Ainoa tappio tuli VIS:ää vastaan (723–839). Ryynänen nosti uudet SE-numerot sekä tempauksessa (115 kg) että työnnössä (156 kg). Viikonlopun aikana Ice-Bowlingia edustivat menestyksekkäästi Ilkka Nissinen, Joona Kumpulainen, Arttu Reinikainen, Tero Mikkonen, Pasi Tossavainen ja Veijo Tossavainen. T11 pituus: Lily Räty 4. Sijoilla 4–6 ovat BC Liike, Jämi ja NBC. (11,67 Sb). tammikuuta 2024 Urheilu Piirileirillä oli teemana kehonhallinta Palopaikan voimailusalilla pidettiin lauantaina 20.1. Kaksi voittoa Ice-Bowling kuitenkin onnistui ottamaan. Ryönänjoella tai Kalliokylässä. Tulos oikeuttaa hänet osallistumaan nuorten SM-kisoihin. Lisäksi Tuomo Ryynänen voitti 70-vuotiaiden miesten 81 kg:n sarjan yhteistuloksella 120 kg. T13 korkeus: Enni Pennanen 4. Yleisurheilijat tekivät Kuopio-hallissa useita henkilökohtaisia ennätyksiään sekä kauden parhaimpia tuloksiaan, joten hallikausi on lähtenyt lupaavasti käyntiin. Hiihtotyyli on vapaa. Alustavasti ohjelmassa on neljä osakilpailua, joista ensimmäinen hiihdetään keskiviikkona 7.2. Pirjo Palon, Riitta Huuskosen ja Riitta Variksen muodostama trio ei onnistunut yhtä hyvin kuin miesjoukkue, sillä Ice-Bowling oli päivän peleissä heikoin. vistaan Minni Hormavirta nosti itsensä 14-vuotiaana Euroopan mestariksi. Ensimmäistä kertaa painonnostokisoissa ollut Topias Ryynänen voitti puolestaan alle 15-vuotiaiden poikien 73 kg:n sarjan tehden yhteistulokseksi 120 kg, joka koostui 55 kg:n tempauksesta ja 65 kg:n työnnöstä. Tappiot Ice-Bowling koki Iisalmen BC Liikettä (694–780) ja vaasalaista VIS:ää vastaan (765–821). Leiripäivän aikana käytiin läpi tempausja työntönostojen tekniikkaa pureutuen perusteellisesti nostojen mekaniikkaan, liikkeeseen ja tasapainoon sekä nostajan omiin vahvuuksiin. Ice-Bowlingin miehet onnistuivat Hiihdon Kylä-cup alkaa ensi viikolla Hiihdossa järjestetään tänäkin talvena perinteikäs Kiuruveden Kylä-cup. Matalan kynnyksen Kylä-cupissa on paljon eri ikäsarjoja aina kuusivuotiaista kuusikymppisiin saakka. Tosin päivän toisissa kohtaamisissa samaiset joukkueet olivat Ice-Bowlingia parempia, JoKe pistein 519–560 ja JBC 487–518. kello 18 Jänteen hallin maastoissa vapaalla tyylillä. – Pystyimme hyvin käsittelemään yleisimpiä painonnostovirheitä, joita lajin parissa esiintyy nimenomaan crossfit-harrastajien näkökulmasta, Haukka kiitteli. Michel Bowlersille Ice-Bowling hävisi päivän molemmat kohtaamiset (476–553 ja 475–512). toista kertaa Ylä-Savon painonnostopiirin yhteinen piirileiripäivä. MINNA RISULAINEN ANNE VUORIKOSKI Osallistujat saivat arvokasta oppia huippuvalmentaja Laura Niemelältä. Muutokset kalenteriin ja hiihtotyyleihin ovat mahdollisia esimerkiksi lumitilanteen mukaan. Eturivissä kolmantena vasemmalta leirin vetäjä Laura Niemelä. Leiripäivään osallistui yhteensä kahdeksan painonnostajaa ja crossfit-harrastajaa muun muassa Kuopiosta, Suonenjoelta sekä Kiuruvedeltä. Tekniikkaopetukseen ja fysiikkavalmennukseen erikoistunut Niemelä valmentaa painonnostoa päivätyökseen Vihdin Nummelassa sijaitsevassa omassa valmennuskeskuksessaan Speedsters Coaching Oy:ssä, mutta painonnoston valmennuspäiviä ja tekniikkapajoja hän käy vetämässä kuntoilijoille, urheilijoille ja valmentajille aina ulkomaita myöten. Joensuun Keilailuliitto kukistui pistein 497–494 ja Jyväskylä Bowling Club 518–507. Myös Kiuruvedeltä kotoisin oleva painonnostoharrastaja Minna Risulainen kehui leiripäivän antia. Mikkelissä, jonne myös runkosarja päättyy. (9,67 Sb). Kisapaikka ja kellonaika varmistuvat myöhemmin. Lisäksi hän koki mukavaksi sen, että mukana oli muitakin crossfit-harrastajia. (8,77 Pb). T11 korkeus: Lily Räty 1. (8,73 Pb). (6,15 Pb). Painonnostoliitto valitsi Niemelän vuoden valmentajaksi vuonna 2022. Näin ollen myös yhteistulos 271 kg on ikäluokan uusi Suomen ennätys. Seuraavan kerran kakkossarjaa keilataan maaliskuun puolivälissä, jolloin luvassa ovat taas tuplapelit. Kiuruveden Urheilijoiden nuoret yleisurheilijat jatkoivat Pohjois-Savon avoimissa hallikisoissa Kuopiossa hyvin alkanutta hallikilpailukauttaan lauantaina 27.1., saavuttaen kovatasoisissa kilpailuissa yhteensä kaksi sarjavoittoa, kaksi kakkossijaa, kolme kolmossijaa sekä kolme pistesijaa. Pakkasraja Kylä-cupin kisoissa on -15 astetta. Kolmas osakilpailu on keskiviikkona 21.2. Halliyleisurheilussa hyvä kauden alku Taisto Ryynäselle SE-tuloksia. pelataan Oulussa ja sunnuntaina 17.3. Kiuruveden Ice-Bowlingin miesten joukkue jatkoi viime viikonloppuna pelejään keilailun valtakunnallisessa kakkossarjassa. Tällä kertaa hiihtotyylinä on perinteinen. Yhteistulos oikeuttaa Ryynäsen osallistumaan painonnoston yleisen sarjan SM-kisoihin, jotka järjestetään maaliskuun alussa Kalajoella. Leiripäivän järjesti Kiuruveden Urheilijat. Myös Ice-Bowlingin naiset olivat viikonloppuna tositoimissa, kun lauantaina jatkettiin ykkössarjaa Joensuussa. (125). T15 kuula: Emilia Jauhiainen 1. Suonenjokelainen crossfit-harrastaja Haukka kertoi päivästä jääneen positiivisen fiiliksen. Lohkon kokonaistilanteessa kärjessä on JoKe, toisena JBC, kolmantena Ice-Bowling ja neljäntenä St. Michel Bowlers. Niemelä korostaa painonnoston olevan tukija liikuntaelimistölle monipuolinen harjoitusmuoto, joka haastaa kehoa ja sen koordinaation yhteistyötä. Toinen osakilpailu on ystävänpäivänä eli keskiviikkona 14.2. Myös lajiin kuuluva vauhtiominaisuus kiehtoo häntä. (120 Pb). Rovaniemellä, jonne myös runkosarja päättyy. Ice-Bowling voitti niukasti, mutta sitäkin makeammin BC Liikkeen (793–788), BC016:n (796– 795) ja NBC:n (797–790). (9,02 Pb). Lauantaina keilattiin Kiuruvedellä ja sunnuntaina Iisalmessa. Lauralta sai tarkkoja, mutta yksinkertaisia ohjeita, jotka on helppo palauttaa mieleen omissa treeneissä, Haukka selvensi. Ohessa tulosluettelo (sarja, laji, nimi, sijoitus ja tulos): T11 kuula: Lily Räty 2. (3,59 Pb). Nostajan tehtävä on säilyttää tasapaino koko kehossa, vaikka liike horjuttaisikin. Tämä vaatii niin nostajan keskivartalon kuin koko kehon hallintaa ja saumatonta yhteistyötä, Niemelä selventää. Kotikenttäetu oli valttia, sillä lauantaina Ice-Bowling oli päivän paras, voittaen kolme peliä ja häviten kaksi. – Painonnosto haastaa keskivartalon hallintaa suhteessa liikkuviin raajoihin aivan uudella tasolla verrattuna esimerkiksi perinteisiin keskivartaloharjoitteisiin, kuten rutistuksiin. Seuraavat lohkon pelit ovat 16.3. Mikkelin St. Lisäksi Niemelä valmentaa maajoukkuetasolla nostavia nuoria painonnostajia ja esimerkiksi viime vuonna hänen valmennettaOsallistujat pitivät leiripäivää hyödyllisenä. Antoisa päivä Piirileirin osallistujat Sonja Haukka ja Minna Risulainen pitivät leiripäivää antoisana. kello 18 Rytkyn koulun laduilla. Lisäksi Niemelä mainitsee lajissa olevan hienoa itsensä jatkuva haastaminen ja oman itsensä ylittäminen. T13 60 m: Enni Pennanen 3. Kajaanissa järjestettiin viikonloppuna painonnostokilpailut, joissa Kiuruveden Urheilijoiden Taisto Ryynänen teki uusia Suomen ennätyksiä 45-vuotiaiden miesten alle 109 kg:n sarjaan. Kärkikaksikkona ovat BC016 ja VIS. Tarkemmat tiedot jokaisesta osakilpailusta ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen Kiuruveden Urheilijoiden internetja Facebook-sivuilla. Neljäs osakilpailu pidetään tiistaina 26.3. Lauantaina 16.3. Tämä koostui 50 kg:n tempauksesta ja 70 kg:n työnnöstä. T15 kuula: Riina Jauhiainen 6. T13 kuula: Enni Pennanen 3. – Tulen mielelläni uudestaan Kiuruvedelle nostelemaan, jos vastaavanlaisia tapahtumia järjestetään tulevaisuudessa, Haukka päätti
Petterin asiakkaina, Kontulan uimahallin työhuoneilla, käyvät ammattinyrkkeilijät, luistelijat ja monet muut urheilijat. – Minkään takia tuota koiroo täytyy juoksuttoo niin paljo ja melekein joka päivä. Monet nuoret ovat rahaa saadakseen valmiit käymään vaikka sairaan tai sokean kimppuun. JA 4.2. jääkiekko-otteluita. Urheilijoiden ystävyys on tullut lähinnä ammatin kautta. Pikaluistelumme kärkimies Jouko Salakka on eräs Petterin asiakkaista. Opaskoirasta ei silloin ole kuin yhden taltuttajaksi, muut jäävät vapaiksi. Allekirjoittanut on tuntenut Petterin jo joitakin aikoja. Nykyinen yhteiskunta on muuttumassa entistä väkivaltaisemmaksi. Totuus on kuitenkin se, että Petteri Ikäläinen, helsinkiläinen hieroja, oli lenkillä ja näkökykynsä menettäneenä piti palveluskoiraansa Feminaa kaverinaan pitkillä maantielenkeillä. Näkövammaisuus ei ole ollut esteenä Petterin omille urheiluharrastuksille. Niinpä Petterikin kieppasi malliksi näkeville järven ympäri 1 tunnissa 35 minuutissa. Petterikin on joutunut pari kertaa tällaiseen tilanteeseen. Petteri aikoo myös kilpailla judossa ja uskoo vahvasti mahdollisuuksiinsa. Hän vetää jopa parinkymmenen kilometrin lenkkejä. tammikuuta 2024 Viikosta viikkoon 50vuotta sitten Helsinkiläinen näkövammainen Rytkyn ympäri Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten. Jouko on myös vieIkäläisen perhe lenkillä. Ja kesällä hän yritti rikkoa näkövammaisten 400 metrin ratajuoksun ennätyksen. raillut lomillaan Rapakkojoella ja kiertänyt Rytkynjärven lenkin. Blondit katsoivat toisiaan hetken ja vaihtoivat eväänsä. – Epäonnistuminen johtui lähinnä väärästä vauhdinjaosta, Petteri kommentoi. Aamulypsy Areenalla pelataan lauantaina 3.2. Petteri on urheilijoiden ja urheilun ystävä. EINO LEINO Viikon miete Vitsikästä Tarjoilija blondeille: Anteeksi, mutta ravintolassamme ei saa syödä omia eväitä. Kolmannen divisioonan koitokseen vastustajaksi saapuu Rantasalmen Urheilijat. Petteri hankkii peruskuntoa juoksemalla. kello 18 kirjaston monitoimitilassa. HARKKA-kerhot ovat 1–9 -luokkalaisille koululaisille suunnattuja maksuttomia kerhoja. Tästä syystä halusin myös tutustua Petteriin. Koska Petteri itsekin on urheilija, hän tuntee jopa sormenpäissään urheilijoiden lihaksiston kulloinkin vaatimat toimenpiteet. Takana henkinen voima ja elämisen ilo. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan kerhotoimintaa tai tulemaan ohjaajaksi HARKKA-kerhoihin lukuvuonna 2024–2025. Hänellä on tällä hetkellä keltainen vyö, mutta hän tähtää paljon pidemmälle. Lauantaina KK-81:n U15-joukkue kohtaa A-jatkosarjan pelissään Kontiolahden Kajastuksen kello 13.45 alkaen. Ennen tapaamistamme olin jo kuullut hänen vammastaan, mutta myös hänen myönteisestä suhtautumisesta elämään. Eräs tällainen haaste on juuri Rytkynjärven lenkin kiertäminen. Arvostan eniten juuri sellaista ihmistä, joka pystyy säilyttämään yhteiskuntakelpoisuutensa vaikeuksistaan huolimatta. Vaimo Saimi on Rapakkojoen Uudispihan tyttöjä (Remes). MENOVINKIT Kiuruveden kansalaisopisto järjestää kokoontumisen torstaina 1.2. Se ei kuitenkaan aivan onnistunut tällä kerralla – ennätys on 61,8 ja Petteri jäi tästä 0,6 sekuntia. Rytkyn kiertäminen on tullut muodiksi muillekin kuin kiuruvetisille. Pentti Pekkala (Kiuruvesi-lehti 30.1.1974) Sunnuntaina KK-81:n miesten edustusjoukkue pelaa vuoden 2024 ensimmäisen kotiottelunsa. Petteri vietti kesälomansa Rytkynjärven rannalla vaimonsa veljen, Ville Remeksen huvilalla. Judo on Petterille myös puolustautumiskeino. Japanissa on näkövammaisia judon harrastajia, jotka ovat pääseet pidemmälle kuin yksikään suomalainen näkevä judoka. Judo on Petterin päälaji. Jo pelkkä keskustelu Petterin kanssa antaa uutta voimaa harjoittelulle. KOKOUS HARKKA-KERHOISTA 1.2. – On tietysti tärkeää, että hieroja osaa ammattinsa, Jouko totesi. JÄÄKIEKKO-OTTELUITA 3.2. 19 Keskiviikko 31. Ottelu alkaa kello 13.30.. – Mutta Petteri myös tuntee ihmisen ja antaa omalla persoonallaan ennen kaikkea henkistä tukea ja hyviä neuvoja raskaiden harjoitusjaksojen aikana. – Mutta kyllä se vielä onnistuu nappiin. Ja sanoi vielä, että vauhti oli tuollainen rauhallisen puoleinen. Hän nostaa myös painoja. Judon perustana on paljolti tuntuma vastustajaan, joten näkövammaisuus ei tässä näyttele niinkään suurta osaa. Tähän tyyliin ihmettelivät rapakkojokiset ja niemiskyläläiset viime kesänä, kun näkivät miehen ja koiran hölkkäävän pitkin maantietä. ja sunnuntaina 4.2. Ja jokaisesta tapaamisesta onkin aina muodostunut välitön ja laukaiseva huulenheittotilaisuus. Petteri käy katsomassa urheilukilpailuja Stadionilla, katsoo onko omena syötävä, ennen kuin antaa sen pojalleen, ottaa vastaan esitettyjä haasteita jne. Jukka ja Veikko ovat myös innokkaita liikkumaan. Judon avulla hän uskoo saavansa lisää turvaa
klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Perheuutiset Kiuruveden tiistaiseuran VUOSIKOKOUS 13.2.2024 klo 13 seurakuntasalissa. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Ari Palmroth, kuoro ym. Vanhan testamentin synty. 15.07.1941 Pyhäjärvi k. 017 770 0421 Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. Tervetuloa! Kutsu tai kiitä Perheuutisissa! Kiuruvesi-lehti 044 7050 443 Kiuruvesi-lehti 044 7050 443 Meidät ihmiset on luotu elämään yhdessä toistemme kanssa, me olemme toisillemme tärkeitä. tammikuuta 2024 Hartaus Yhdessä toistemme kanssa Hengelliset 2 Keskiviikko xx. viim. takkahuone. Ilm. klo 10 Su 11.2. Sydän ja risti kertovat rakkaudesta ja välittämisestä. (Huuskonen, Häyrynen, Ahola). klo 18.30 Pe 2.2. Kirkossa siunataan yhteisKirkossa siunataan yhteisvastuukerääjät. klo 10 klo 10 Kynttiläpäivän messu, Kynttiläpäivän messu, valtakunnallinen Yhteisvasvaltakunnallinen Yhteisvastuukeräyksen 2024 aloitus. StriimaHäyrynen, Ahola). klo 17.30 klo 17.30 Ilosanomapiiri, Ilosanomapiiri, takkahuone. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone ja raamattupiiri, takkahuone ja perjantaina Rinnekodilla. Lähimmäisenrakkaus on Jumalan lahjoista suurimpia ja on meidän kristittyjen kantava voima. Eniten kuitenkin tarvitaan halua ja rohkeutta nähdä toinen. Ma 5.2. 03.01.2024 Kiuruvesi Vihreille niityille hän vie minut lepäämään. La 24.2. kiuruvesi.fi. 09.01.1953 Kiuruvesi k. Yksinäisyyden poistoon ei tarvita supervoimia, vaan ymmärrystä, välittämistä, kuuntelemista, tuttavallista juttelua ja kunnioitusta. Lähetyspiiri klo 12, Lähetyspiiri klo 12, takkahuone. takkahuone. klo 9.30 ti 6.2. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Su 4.2. (Huuskonen, vastuukerääjät. 0400 981 069. Rakkaamme Rami FENS ent. 0400 to 15.2. Noin 14 % yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista kokee yksinäisyyttä, ulkopuolelle jätetyksi tulemista ja eristäytyneisyyttä. Tai entäpä jos ei ole kaveria ollenkaan. Kaivaten sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Atte Heinonen Lämmin kiitos kaikille, jotka kunnioittivat Pentti Jauhiaisen muistoa ja ottivat osaa suruumme. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 5.2. Kiitämme osanotoistanne. Ilm. Lämmin kiitos osanotosta. tai lipaskeräykseen kaupoille 16.-17.2. 20 Keskiviikko 31. Pe 1.2. Kiittäen ja kaivaten Sirkka Raimo, Arja, Eija perheineen Siskot perheineen Siskon ja veljen lapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 15. Lähimmäisenrakkaus synnyttää ympärilleen toivoa, rohkeutta ja kiitollisuutta. ne. viim. Jokainen kaipaa tulla nähdyksi ja kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. klo 16 iltaperhekerho iltaperhekerho PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5 vuotiaat 4-5 vuotiaat ti 6.2. YV-hernerokkaYV-hernerokkamyyjäiset seurakuntakerhon myyjäiset seurakuntakerhon jälkeen klo 11.30-12.30. Yhteisvastuu haluaa korostaa, että jokainen voi auttaa muita ihmisiä. Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että yksinäisyys on laajentunut koskettamaan yhä useampaa henkilöä Suomessa. Tuota toivoa halutaan ylläpitää lähimmäisen rakkauden kansanliikkeellä eli Yhteisvastuukeräyksellä. Iso sali. Hinta 7 € / litra. klo 9.30 9.30 VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Taidekerho ti 6.2. klo 15. nuntain messu. mentin synty. Minnalle 0400 981 069. Huomioimalla toisemme voimme välittää tärkeää viestiä: Sinä riität, sinä kelpaat, sinä et ole yksin. klo 11.30-14 PerheiPerheiden laskiaistapahtuma kirkonden laskiaistapahtuma kirkonmäellä kello 11.30-14.00 mäellä kello 11.30-14.00 Ti 13.2. perjantaina Rinnekodilla. To 8.2. Vanhan testaRaamattuun. Rakkaamme Armas TERVAKOSKI s. lähetyspäivä Vieremällä. klo ke 7.2. To 8.2. rovastikunnan rovastikunnan lähetyspäivä Vieremällä. taan. Maksuton linja-autokuljeMaksuton linja-autokuljetus ja lounas (ilmoitathan tus ja lounas (ilmoitathan erityisruokavalion). Ti 13.2. klo 13 klo 13 Pyhäkoulu Ry:llä Pyhäkoulu Ry:llä Ke 7.2. xxxxkuuta 2021 Pe 2.2. YHTEISVASTUU YHTEISVASTUU Keräys alkaa su 4.2. erityisruokavalion). KUOLLUT KUOLLUT Pentti Kalevi Jauhiainen 95 v. Raimo Taavetti Ruotsalainen s. Su 11.2. Ti 6.2. Onko siKeräys alkaa su 4.2. Kolmannes 15–24-vuotiaista nuorista tuntee itsensä ulkopuolelle jätetyksi vähintään kuukausittain. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. Kiitos kaikille Aarnea muistaneille. Jälleennäkemisen uskossa kiittäen ja kaivaten Ritva Veka ja Katja Rinja ja Tomi Ninna ja Mika Tami ja Johanna Senna ja Nils Jempa ja Iida Lastenlapset ja lastenlastenlapset Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 14.12.2023 Kiuruvesi Erämies polkunsa päähän kulki, väsynyt matkaaja silmänsä sulki. Esa Yrjö Antero Luttinen 68 v. AVIOLIITTOON VIHITTY AVIOLIITTOON VIHITTY Maiju Karoliina Nousiainen ja Maiju Karoliina Nousiainen ja Timo Pauli Juhani MarjoTimo Pauli Juhani Marjoniemi niemi KASTETTU KASTETTU Olli Iisak Lind Olli Iisak Lind Kuolleet Muistokiitos Seurakunnat Onnea Senja! p. Hinta 7 € / litra. MINNA HEINONEN, diakoniatyöntekijä. klo 16 To 8.2. klo 9.30 3-v päiväkerho 3-v päiväkerho ke 7.2. 15.2.1951 Kiuruvesi k. Omaiset Lämmin kiitos kaikille teille, jotka otitte osaa suruumme. klo 18.30 Ti 13.2. 0400 981 069 tai diakonia. Mutta entä jos elämässä ei olekaan sitä reilua kaveria. Onko sinulla antaa pari tuntia hyvään nulla antaa pari tuntia hyvään tarkoitukseen. tuukeräyksen 2024 aloitus. Striimataan. Ilmoittaudu listakerääjäksi taajamaan listakerääjäksi taajamaan 4.2.-30.4. 27.12.2023 Kouvola Mun kanteleeni kauniimmin taivaassa kerran soi, siel uusin äänin suloisin mun suuni laulaa voi. 0400 981 071, sanna.wag@evl.fi 981 071, sanna.wag@evl.fi PERHETYÖ PERHETYÖ To 8.2. kiuruvesi.fi. kiinnostuneille isossa salissa. Esa Yrjö Antero Luttinen 68 v. Edellä kuvatun voisi tiivistää siten, että eniten tarvitaan lähimmäisenrakkautta. 017 770 0421 p. Sannalle, p. Sannalle, p. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, yhteenveto Jobin kirjasta, kahvitarjoilu Su 4.2. Aarne Ilmari Vartiainen 70 v. klo 18.30 sukelluksia sukelluksia Raamattuun. Su 11.2. Niin meidän ihmisten välisestä rakkaudesta kuin Jumalan rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan. klo 18.30 Lauluseurat Lauluseurat ja raamattuluokka Ry:llä. Su 4.2. Aarne Ilmari Vartiainen 70 v. Ilmoittaudu tarkoitukseen. Nyt maallisen arkemme murhetta vailla, tulet hän sytyttää toisilla mailla. klo 11.30 klo 11.30 Kirkkokahvit ja Kirkkokahvit ja infotilaisuus Yv-keräyksestä infotilaisuus Yv-keräyksestä kerääjille ja kaikille asiasta kerääjille ja kaikille asiasta kiinnostuneille isossa salissa. klo 10 LaskiaissunLaskiaissunnuntain messu. Yksinäiselle välittävä katse tai ymmärretyksi tuleminen voi olla vapauttava ja eheyttävä kokemus. Tilaa jälkeen klo 11.30-12.30. klo 13 klo 13 Veisuupiiri, takkahuoVeisuupiiri, takkahuone. klo 15 Ke 7.2. Taidekerho ti 6.2. Rakkaamme Aarne Ilmari VARTIAINEN s. Lähimmäisen auttaminen ja huomioimisen voisi sanoa olevan palvelutehtävä, joka kuuluu meille kaikille. Pentti Kalevi Jauhiainen 95 v. ja raamattuluokka Ry:llä. tai lipaskeräykseen 4.2.-30.4. Iso sali. klo 11.30-14 Su 11.2. Tilaa rokka etukäteen Minnalta rokka etukäteen Minnalta 0400 981 069 tai diakonia. to 15.2. Minnalle kaupoille 16.-17.2. Sirkka-Liisa Hyvärisen omaiset www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Ti 13.2. Vaikka tuo yli 70 vuotta toiminut keräys uudistikin viime keväänä ulkoasuaan, säilyi tunnuksena sydän, jonka sisällä on nähtävissä risti. Yksinäisyys on ahdistava, yksilöllinen kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä. La 24.2
Nouda etukor i toimistoltamme ! Kestotilaajan edut vuodelle 2024 Kestotilaajan edut vuodelle 2024. 21 Keskiviikko 31. VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ. Nouda etukor i toimistoltamme ! VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ. tammikuuta 2024 Yhdessä toistemme kanssa Kiuruveden Näkökulma 017-752112, 0400-171473 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi 0500-570920, 050-4009437 PALVELEVA VAATEKAUPPA AIKKEA PUKEUTUMISEEN tule • tutustu • ylläty Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi! Kotimaan kestotilaus 103€/vuosi (paperilehti) ja Digilehden kestotilaus 75€/vuosi Kiuruvesi-lehti, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi p.044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.
tammikuuta 2024 4 Keskiviikko xx. Laitosäänestyksen tarkemmista äänestyspäivistä tiedotetaan ao. Kotiäänestys Aiemmin jätetty ilmoitus koskee myös toista vaalia. Ennakkoäänestyspaikat ja aukioloajat Kiuruveden kaupungintalo, valtuustosali, Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi ke – pe 31.1.–2.2. 050 478 2217 Kiuruveden kaupungin nettisivut https://www.kiuruvesi.fi Oikeusministeriön vaalisivut https://vaalit.fi/etusivu Keskusvaalilautakunta TYÖKONETARJOUSPYYNTÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS PYYTÄÄ TARJOUKSIA KONEJA KULJETUSPALVELUISTA SEURAAVASTI: 1. ja 28-29.2.24 3h/päivä. – 24.1.2024, sekä mahdollisen toisen vaalikierroksen ennakkoäänestyksen aikana 31.1. klo 10–14 Kalliokylän koulu, Kalliokyläntie 1340, 74770 Kalliokylä pe 2.2. klo 13.30 alkaen. Mikäli toinen vaalikierros peruuntuu, palaamme normaaliin aiemmin. Kaupunki Muistilista Rivi-ilmoitukset KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. men. --------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 6: ma: kalkkunakeittoa, ruisvuoka, edamjuusto, banaani, ti: kipparin haukikiusausta, porkkanaa, jäävuori-kesäkurpitsasalaattia, punainen paprikakuutio, ke: uunimakkaraa, perunasosetta, kaali-persikkasalaattia, to: palapaistia, peruna, jäävuorisalaatti, persikkakuutio, kurkku, pe: broileri-pastavuokaa L, porkkanaraastetta, kurkku (muutokset mahdollisia). 7.2. klo 9–18 la – su 3.–4.2. Ateriapalvelu arkisin klo 10–13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Ympärivuotista majoitusta. klo 13.00. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi HIEKKATARJOUSPYYNTÖ 2024 Tekninen palvelukeskus pyytää tarjouksia kaupungin omilla työmailla tarvittavista kiviaineksista ja niiden toimittamisesta 1.4.2024–31.3.2025 välisenä aikana. klo 10.00 Tavataan taas -kerho srk-talon isossa salissa. 22 Keskiviikko 31. --------------------------------------------Kiuruveden invalidit vietämme ystävänpäivää Peltohovissa ke 14.2. 0503420709. klo 10–14 Kokouksia VARAA ILMOITUSTILASI 9.2. --------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 6: ma: kalkkunakeittoa, banaani, puolukkavispipuuroa, ti: kirjolohikiusausta, porkkanaa, jäävuori-friseesalaattia, sekamarjakiisseliä, ke: uunimakkaraa, ruskeaa kastiketta, perunasosetta, herne-maissilisäkettä, kaali-kurkkusalaattia, hedelmäsalaattia L M G VG, to: palapaistia, peruna, parsaja kukkakaalia, jäävuori-tomaatti-kurkkusalaattia, mansikkarahkaa, pe: broileri-pastavuokaa L, ruusukaalia, kiinankaali-paprika-ananassalaattia, appelsiini-mandariinikiisseliä, la: värikästä kalakeittoa, suvisalaatti, aprikoosipuuroa, su: porsaanleikettä, ruskeaa kastiketta, peruna, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, aurinkosalaatti, kinuskimousse (muutokset mahdollisia). laitoksissa. VUOSITARJOUSPYYNTÖ 2024 kaupungin omilla työmailla tarvittavista koneja kuljetuspalveluista 1.4.202431.3.2025 välisenä aikana. Sit. Luvassa musiikkia ja arpajaiset. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Varaukset puh 040 182 44 33. – 6.2.2024. --------------------------------------------Pohjois-Savon Muistiluotsi Vertaiskurssi hiljattain muistisairauteen sairastuneille ja läheisille Kiuruvedellä 20–21.2. Tarjoukset tulee jättää 14.2.2024 klo 14.00 mennessä joko suljetussa kirjekuoressa tekniseen palvelukeskukseen os. PRESIDENTINVAALI 2024 TOINEN KIERROS Toisen vaalin vaalipäivä on sunnuntai 11.2.2024. Henkilö, jolla ei ole henkilöllisyystodistusta saa poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Infot ja ilm. ESR+ rahoitusmahdollisuudet, kulttuuritoimen avustukset ja lopuksi jaetaan kulttuuritalon narikkavuorot. xxxxkuuta 2021 Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. p.0440661238. Harjukatu 2 (PL28), 74701 Kiuruvesi tai sähköpostilla tarjoukset@kiuruvesi.fi Tarjousasiakirjoja saa kaupungintalolta teknisestä palvelukeskuksesta sekä kaupungin internetsivuilta osoitteesta: www.kiuruvesi.fi /ajankohtaista/tarjouspyynnöt. klo 9–18 Rytkyn koulu, Viitaperäntie 921, 74680 Myllyniemi to 1.2. ilm. klo 10–14 Lahnajoen koulu, Remesjoentie 151, 74700 Kiuruvesi ti 6.2. leivonnaisia. klo 14 Rinnekodin kohtauspaikassa. Marketta Lähderinne vierailijana. --------------------------------------------Kiuruveden Eräja Urheiluampujat Valkeismäen Erämiehet ry Tervetuloa!. Henkilöllisyyden todistaminen Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalivirkailijalle selvityksen henkilöllisyydestään kuten henkilökortti, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. Aiheina mm. KULTTUURITOIMI 13.2. MENNESSÄ Teemanumeron aiheena: Koulutus ILMESTYY 14.2. klo 10–14 Laitosäänestyspaikkoja ovat Hoitokoti Niva, Hoitokoti Veikkola, Palvelukeskus Virranranta, Hoitokoti Kallionsydän, Rinnekoti, Paavonkoti, Sotainvalidien asuintalo, Parkonmäki ja Kallion palvelukoti. – 7.2.2024. Äänestyspaikka on avoinna klo 9–20. --------------------------------------------Eläkeliiton virikekerhon bingo 1.2. Lisätietoja antavat: Yhdyskuntateknikko Tapio Piippo puh: 0400-160158 Tekninen johtaja Kimmo Karoluoto puh: 050-4757496 31.1.2024 Tekninen palvelukeskus KAUPUNGINTALO Kaupungintalon INFO suljettu vaalin ennakkoäänestyksen aikana 17.1. liikunta, pelit ja käsityöt. Tarjoukset tulee jättää 14.2.2024 klo 12.00 mennessä joko suljetussa kirjekuoressa tekniseen palvelukeskukseen os. Harjukatu 2 (PL 28), 74701 Kiuruvesi tai sähköpostilla tarjoukset@kiuruvesi.fi Tarjousasiakirjoja saa kaupungintalolta teknisestä palvelukeskuksesta sekä kaupungin internetsivuilta osoitteesta www.kiuruvesi.fi /ajankohtaista/tarjouspyynnöt. Tarkempi äänestysaika ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Raijalle 4.2. Lisätietoja vaaleista Keskusvaalilautakunnan sihteeri juho.jukkola@kiuruvesi.fi, p. Bingon jälkeen korttipelit, tervetuloa! --------------------------------------------Eläkeliitto ti 6.2. Sitä haettaessa tarvitaan kaksi passikuvaa. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Sanna Manninen 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY Luupuveden koulu, Salahmintie 1109, 74840 Koppeloharju ma 5.2. --------------------------------------------SPR:n Päiväpiirin Ystävänpäivä-kerho kokoontuu ti 6.2. Lisätietoja antavat: Yhdyskuntateknikko Tapio Piippo puh: 0400-160158 Tekninen johtaja Kimmo Karoluoto puh: 050-4757496 31.1.2024 Tekninen palvelukeskus Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9–13. klo 17.30 Yhdistysfoorumi Kiurusalissa. Vaalipäivän äänestyspaikka on Kiuruveden kaupungintalo, Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi. 0400 945544 --------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. klo 10–14 ma – ti 5.–6.2. Tervetuloa! --------------------------------------------Kiuruveden invalidit ei kerhoa seurakuntatalolla 13.2. Ennakkoäänestys on 31.1. Ruokailun hinta 8€/ jäsen
050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 2. Maarit ja Riitta, parturikampaamo Jennica, 30 vuotta hiusalan yrittäjyyttä. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Hiustenleikkaukset, värjäykset, kiharakäsittelyt, hiustenhoitotuotteiden myynti. 23 Keskiviikko 31. kuvaukset p. Mitä tuotteita / palveluja yrityksesi tarjoaa. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! 1.Kuka olet / yrityksen nimi ja kauanko olet ollut yrittäjänä. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Valokuvaukset toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. Mikä Kiuruvedellä on parasta. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Mukavat, lupsakat ihmiset! Tervetuloa Jennicaan asiakkaaksi! 3 3. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. tammikuuta 2024 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 3
0600 900900 & R-kioskit Kiuruveden kirjasto info puh. 040 576 6500 Torilla Matkoja Avustaja. • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 050 307 5439 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET Sekalaista Edullisesti Hankook, Continental, Michelin, Nokia, Bridgestone, Triangle ym. xxxxkuuta 2021 Huveja Asuntoja Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. klo 18 Kiurusali, Kiuruvesi Lähteentie 10 Liput: alk.32€ + kulut Lippu.fi puh. 044 7050 443 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 1.2. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Tenho Kainulainen 0400 178 964 • • • • • VUOKRATAAN kaksio 42 m² kolmiot 82 m² ja saunallinen 83 m² 30 m² 200 m², liiketiloja keskustassa, jaettavissa Jätä ilmoituksesi 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Etsitään vanhukselle avustajaa p. tammikuuta 2024 6 Keskiviikko xx. 24 Keskiviikko 31. 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot, renkaiden vaihdot ym. 045 666 2292 ma 11.3. alan työt