17 » V.G. 012138-2331 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 31.7.2024 71. Satoon vaikuttaa kuitenkin vielä sää. Ravikuninkuudesta miteltiin Jyväskylässä, Kuninkuusravien 100-vuotisjuhlakilpailussa sunnuntaina. Liiallisilta sateilta tulisi välttyä, jotta puinti onnistuu. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko 6 » Viljasadosta näyttää tulevan erinomainen Antti-Lassi Tikka kertoo, että kesän sää on suosinut viljaa ja toista rehusatoa. Voitto on uusi Ravikuningas V.G.Voitto on Suomen uusi ravikuningas. HANNA SOINI 14 » Sodan käyneet olivat ihan kelpo isiä Jenni Kirves kävi esittelemässä kirjaansa He selvisivät sodasta kotiseutumuseolla. 4–5 » Valmiina koulujen alkamiseen Kalliokylän koululla aloittaa uusi opettaja Kaisa Pulkkinen (oik.). V.G. Voiton omistavat kiuruvetisjuurinen Jukka Grönfors ja hänen vaimonsa Soile Grönfors. VUOSIKERTA, NRO 31. Vasemalla Niina Kärkkäinen.
Muutamia viikkoja sitten Koskenjoen laavulla oli käyty tekemässä tihutöitä. Koskenjokisten pinna on pitkä. Muut jakeluhäiriöt: puh. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Sadat vapaaehtoiset turvaavat koululaisten suojatien ylityksiä arkiaamuisin koulujen alkaessa ympäri Suomen. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Turvaajien tehtävä ei ole ohjata liikennettä, vaan toimia huomion ja ajatusten herättäjinä. Lähde: Liikenneturva ELOKUUSSA sadat tuhannet lapset totuttautuvat liikenteeseen mio pieniin liikkujiin ja turvata pienten koululaisten suojatien ylitykset. 2 Keskiviikko 31. Jopa puolet alakouluikäisten lasten loukkaantumisista tapahtuu nimenomaan suojatietä ylitettäessä, joten koulutien turvaajia tarvitaan. Ja mistä se johtuu. S-Marketissa taas nuoriso oli parkkeeraanut auton invapaikalle ja vieläpä poikittain niin, että se vei kaksi paikkaa. Onneksi karavaanaritapahtuman aikana ja Iskelmäviikolla taajamassa oli kuitenkin suhteellisen rauhallista. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI kesäloman jälkeen ja kymmenet tuhannet ekaluokkalaiset vasta opettelevat liikennekäyttäytymistä. On ymmärrettävää, että kyläläisten mitta on täyttynyt, laavua kun ei rusikoitu ensimmäistä kertaa. Yhtäkään lasta ei saisi menettää. Oli heitelty istuinpöllit sinne sun tänne, roskis jokeen ja sulatettu muovipullo grilliin. Vanhempien olisi syytä olla kiinnostuneita missä lapsi liikkuu öiseen aikaan ja viikonloppuna. Laavu on veloituksetta niin talvikuin kesäliikkujien käytössä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. KAMPANJOINTIA tarvitaan, sillä viimeisen kolmen vuoden aikana liikenteessä kuoli keskimäärin yksi alakouluikäinen vuosittain. MANNERHEIMIN Lastensuojeluliiton Kiuruveden paikallisyhdistys kampanjoi yhdessä koko liiton kanssa turvallisemman koulutien puolesta. Koskenjoen laavua ylläpitää Koskenjoen kyläyhdistys. Se osoittaa myös suurta röyhkeyttä ja välinpitämättömyyttä. Kirjoituksia ei palauteta. Osallistuminen kampanjaan vie vain puoli tuntia yhtenä arkiaamuna. Esimerkiksi Kassalan pihapiirissä oli naarmutettu yrittäjän autoa muutama viikko sitten. Vastineeksi vapaaehtoisena kampanjaan osallistumisesta saat hyvän mielen. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. heinäkuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Ilkivalta kurittaa siellä sun täällä K iuruvedellä on kärsitty taas ilkivallasta. ADOBE Vapaaehtoiset turvaavat lasten koulutietä Autoilijoiden on kiinnitettävä erityishuomiota pieniin kulkijoihin. Autoa oli turmeltu sinä aikana kun, auton omistaja kävi lenkillä. Kyläyhdistyksen johtokunta kuitenkin päätti, että laavun ylläpitoa toistaiseksi jatketaan, koska kuitenkin laavun käyttäjistä suurin osa toimii niin kuin laavulla tulee toimia. Huomio! Aivan keskellä kylää, yksityispihalla, torin reunalla. Näin kertoo karavaanarivastaava Tuomo Kumpulainen. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Roskat viedään roskikseen, siivotaan omat jäljet, että seuraavien on taas mukava tulla luonnonkauniille levähdyspaikalle, jossa kuuluu sillan kupeesta ihanasti joen pauhu. Poliisi hillitsi menoa Iskelmäviikolla. MANNERHEIMIN Lastensuojeluliiton Koulutien turvaajat -kampanja on käynnissä ympäri Suomen elokuussa koulujen alkaessa. Myös ABC-liikenneasema Mansikin pihassa lenkkeilijä löysi autonsa kyljistä naarmuja. KOULUTIEN turvaajien tarkoitus on kiinnittää autoilijoiden huo. Kyläyhdistys on sen myös parikymmentä vuotta sitten puuhannut kaikkien meidän yhteiseksi iloksi. Paikalle oli tultu, vaikka laavulle johtavalla tiellä on portti. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi varhaisjakelupaivystys@posti.com Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) tai varhaisjakelupaivystys@posti.com. Autoja on naarmutettu parkkipaikoilla. Kiuruvedellä liikkui poliisi. Villi vaihe ei kuitenkaan useimmilla kestä kovin pitkään, sitten tulee järki päähän. Liekö syyllistä saatu kiinni. Polttopuutkin kerätään kyläläisten metsistä ja tehdään ne talkoilla, että ihmiset voivat tehdä tulet ja paistaa makkaraa. Kiuruvedellä on valitettavasti joutuneet muutkin kaltoinkohdelluiksi. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Kiuruvedellä turvaamme pienten lasten koulumatkan muistuttamalla autoilijoita ja muita teillä liikkujia hiljentämään vauhtia Nivan, Rytkyn ja Luupuveden koulun läheisyydessä. Koskenjoen laavua pidetään yllä kyläläisten hyväntahtoisuudesta ja talkoohengessä, halutaan jakaa hyvää. KAIKKI halukkaat voivat ilmoittautua koulutien turvaajiksi. Autoilijoiden on kiinnitettävä erityishuomiota pieniin kulkijoihin, joiden havaitseminen voi olla haastavaa ja käytös toisinaan arvaamatonta. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. “ Puh. Se rauhoitti ja rauhoittaa mahdollisia ilkivallan tekijöitä. Lue lisää ja ilmoittaudu koulutien turvaajaksi, mll.kiuruvesi@ gmail.com SUVI FLYGARE, MLL:n Kiuruveden paikallisyhdistys LEENA POUTANEN, Mannerheimin Lastensuojeluliiton viestintäja varainhankintajohtaja Koskenjoen laavulla riehuttiin. Tarvitaan rajoja ja rakkautta, kuluneen fraasin mukaan. Syyllistä ei saatane koskaan selville, koska alueella ei ole kameravalvontaa. Vaikka loukkaantuneiden määrä on vähentynyt neljänneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana, liikenteessä loukkaantuneita keskimäärin 120 alakouluikäistä joka vuosi. Myös lumityöt tehdään säännöllisesti
Haluaisin vielä metsävattuja, niitä pitää ostaa. Huomenna on tarkoitus käydä mustikkametsässä. Tänä vuonna tulee runsaasti mustaherukkaa. Just meni 10 kiloa mansikoita pakkaseen, mustikoita jo noin 20 kiloa, oman miehen kätösten poimimana sekä lakkoja noin 7 kiloa. “Me-henki” (ei “minä itse” -mentaliteetti) on avain kansakunnan menestykseen. Me olemme Kiuruvesi emmekä mitään Iisalmen tienoita. Pyrin syömään joka päivä. Meidän on panostettava markkinointiin, tapahtumiin ja elinkeinojen kehittämiseen. Lakat keitin kaikki hilloksi. Vielä tulee viinimarjamehut sekä puolukat. Ei, koska ajoivat myllyaluetta alueillemme. Julkinen talous on saatava tasapainoon ja kansantalous kasvuun. Kyläläisten ja ennen kaikkea lähellä asuvien, noin yli 200 asuntoa menettävät omaisuusarvon, kuten eräs pankinjohtaja on jo asian tulkinnut. Eila Pennanen On se mahtavaa, että luonnosta löytyy niin paljon terveyteen vaikuttavia juttuja, kuten juuri marjatkin on, eikä tarvitse maksaa kalliisti. ilmoitin jättäneeni eroilmoituksen Liike Nytin puoluehallituksen jäsenyydestä ja jatkavani puolueessa rivijäsenenä. TIEDÄN, että Kiuruveden hallituksen kaikille jäsenille on annettu kirjeitä ja nettiosoitteita. Soilla on ihana ainutlaatuinen tuoksu ja rauha, vaikka maasto onkin haastavaa, mutta nämä ovat näitä hyötyliikunnan iloja. “Pihajäniksetkin” ymmärtävät: ei voi olla ehdolla, jos kukaan kokouksessa ei esitä kyseistä henkilöä luottamustoimeen, eikä “wannabe emperor” itse edes vaivaudu paikalle. Talous on saatava kuntoon ja sitä ei saada pelkillä säästöillä. Pirjo Manninen Keräämme kaikkia marjoja eli lakkaa, mustikkaa, puolukkaa, karpaloa ja näiden lisäksi viljellyistä mainitsen saskatonin ja marja-aronian, koska ne olivat kärkisijoilla kaikista hedelmistä ja marjoista hiljattain tehdyssä tutkimuksessa. Mutta taloissa on vähintään yksi tai kaksi henkilöä tai nuorten perheissä viisi, jopa enemmänkin asukkaita. Itsellä myös valkoja punaherukkaa, jotka kerään kokomarjana. Teen mehuksi sekä hilloa. Ja kohta sienimetsästys alkaa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja valtaosa näistä “riidankylväjistä” on eronnut puolueesta. Puoluehallituksen sisällä oli käynnissä valtapeli, joka esti Liike Nytin kasvua ja kehittymistä. Mustikoita myös muutama litra poimittiin ja ostetaan lisää. Mustikka on oikea ”kuningasmarja”, samoin kuin puolukat, mansikat ja muut marjat. Juolukoitakin ja mesimarjoja kannattaa kerätä talteen. Yksi tällainen voisi olla koko taloushallinnon yhdistäminen Ylä-Savon kuntien kesken. Näyttäisi siltä, että vanhan korjausta eikä muita jo olemassa olevien rakennusten hyödyntämistä ole annettu vaihtoehdoiksi, joten tulemme todennäköisesti rakentamaan uutta. Itse en lähtisi rekrytoimaan uutta talousja hallintojohtajaa kuin korkeintaan määräaikaiseksi siihen asti, että saadaan ylikunnallinen yhteistyö selvitettyä. Tuula Ilvonen Kyllä kerään mustikoita. Nyt lähdetään uudella innolla haastamaan vanhat puolueet ja rakentamaan kuntaja aluevaaleja! Palataan alla vähän ajassa taaksepäin ja edeltäviin tapahtumiin. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Saamani tiedon mukaan nykyinen talousja hallintojohtaja Juho Jukkola siirtyy 01.8.2024 Kärsämäen kunnanjohtajaksi. Syödään/ juodaan (mehuna) marjoja ainakin 300 päivänä vuodessa. Nykyisestä Iisalmi ja tienoot -hankkeen nimestä on luovuttava. Lapsena äidin kanssa... He myös tiesivät haitat, kaikki haitat, mitä nämä kuuluisat, 320 metrin hojopit tuovat tullessaan. Tuoreena ja pakastamisesta. Miettikää, eikö heidän elämänsä merkitse Kiuruveden päättäjille mitään. Tämä taas johti Uusimaa-painotteisuuteen ehdokaslistalla ja Savo-Karjala jäi ilman omaa ehdokasta. Valtapeli ulottui jopa eurovaalien ehdokasasetteluun, kun puoluehallitukseen tuotiin viime metreillä ehdolle “omia kavereita” ohi puheenjohtajan esityksen. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Tämän eteen tulen ainakin työtä tekemään. Elisa Silfvertärna Himo marjastajana kaikki luonnonmarjat tulee kerättyä, lakat, mustikat, puolukat, vatut, karpalot ja joskus myös kaarnikkaa eli variksenmarjoja. Mansikat jo pakastettu. Yhteistyö pitää tehdä oikeissa asioissa, joissa kuntalaisten palvelut eivät kärsi. Olen todella kiitollinen saamastani laajasta tuesta ja luottamuksesta ympäri Suomen, vaikka jouduin tekemään kovia ratkaisuja aikaisemman hallituskauden loppumetreillä. YLÄ-SAVON kuntien välisen yhteistyön kehittämisen näen tärkeänä nyt ja tulevaisuudessa. Tuula Anita Hyvönen Vähintään kerran kesässä ”suksin” suolle, vielä useammin mustikkametsään ja tänä kesänä mustikat erinomaisia (ei punakylkisiä), aurinko makeuttanut hyviksi. ITSE näen, että Liike Nyt on yrittäjähenkinen, koko Suomen talouspuolue, jossa korostuu vahvasti yhteisöllisyys, hoiva ja osallistaminen. Vadelmia poimin myös sekä tietenkin pensasmarjat omasta pihasta. Voi ihanata elämätä! Korjausliike NYT! NYT kun kesä lähenee loppuaan, on aika kertoa poliittisia kuulumisia. Tärkeintä on, että koululaisilla on terveet koulutilat ja kaupungin talous kestää investoinnin. Huom! Matalataajuus kulkee linnuntietä pitkin, ei maanteitä pitkin. JOKO MYLLYT PYÖRII, KUN EIVÄT PÄÄTTÄJÄT KUULE LÄHIASUKKAITA. “Riidankylväjien pääarkkitehti”, kuitenkin jatkaa edelleen somessa ja iltapäivälehdissä valitusta siitä, ettei päässyt haastamaan Harkimoa puolueen puheenjohtajavaalissa kesän puoluekokouksessa. Somepoiminta #kiuruvesi Heli Vartiainen heinäkuu .2024 Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Heli Vartiainen Nyt vanhakin jo nuortuu kuin lapsi leikkimään. puoluehallituksen jäsen VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Poimitko mustikoita. Anneli Waarna Lakkoja muutama kilo poimittu ja hilloksi keitetty (4 l). 3 Keskiviikko 31. Näistä löytyvät haittavaikutuksille todisteet, mitä tuulivoimalat aiheuttavat lähialueen ihmisille, eläimille ja luonnolle. Elämme kummallisia aikoja. Hallituksen toimikautta oli enää jäljellä 2 kuukautta, joten tein ratkaisuni herättääkseni kenttää tilanteesta, enkä enää millään muotoa voinut tukea silloisen hallituksen toimintaa. Ulla Kuonanoja Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi.. Tarvitsemme laajempia hartioita elinkeinoelämän kehittämiseen ja siinä meillä on mahdollisuus monenlaisiin yhteistyömalleihin. heinäkuuta 2023 Miten tämä on mahdollista. Mielenkiinnolla odotan viranhaltijoilta täsmällisiä rahoitusvaihtoehtoja kouluinvestointiin. Omenoita ei tänä vuona tule, ehkä noin 20 kappaletta kolmessa puussa yhteensä. Meidän on käytännössä mahdotonta saada rekrytoitua tarpeeksi pätevää ja osaavaa ammattilaista talousjohtajaksi. Minna Lapveteläinen Enpä kehtoo, kun tuolla kehuvat. MEILLÄ Kiuruvedellä joudumme kamppailemaan kaupungin talouden kanssa tulevina vuosina erityisesti tulevan kouluinvestoinnin vuoksi. VIIME hallituskauden lopulla 27.4. Hallintojohtajan virkaan löytyy varmasti pätevä ja osaava viranhaltija. VIERASKYNÄ MARKO HUUSKONEN Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginvaltuutettu Liike Nyt rp. Minut valittiin 29.6.2024 puoluekokouksessa Liike Nytin puoluehallituksen jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Ilman niitä on mahdotonta tehdä päätöksiä
Tapahtumat keräsivät kävijöitä Kiuruvedelle 11 eri maasta Euroopasta Aasiaan ja konserttikävijöinä laskettuna kävijämäärä kipusi kahden viikon osalta 75 000 konserttikävijään. Porukan nuorin, Aatu Huttunen (vas.), joutuu odottamaan vielä joitain vuosia ennen kuin on tarpeeksi vanha koulun penkille.. Suurtapahtumat järjesti Iskelmäviikko organisaatio, mukana olivat myös seurat ja yhteisöt, joiden vapaaehtoistunteja kertyi UUTISET Keskiviikko 31. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. elokuuta. Arcipsam quia istesti berspit asperferspe velitis ciisciet, tent. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Lapset valmistautuvat jälleen koulutielle. Alakoululaiset sisarukset Arttu, Veikko ja Pekka Tikka sekä sisarukset Heli ja Aarne Huttunen aikovat vielä ottaa ilon irti viimeisistä kesälomapäivistä ennen kuin koulut alkavat. Iskelmäviikolla tapahtumasta tehtiin suoria televisiolähetyksiä EVEO kanavalle. 4 Keskiviikko 31. heinäkuuta 2023 Superviikoilla 75 000 konserttikävijää Kiuruvedellä järjestettiin heinäkuussa Pohjoismaiset Karavaanipäivät, SF-Caravan Ry:n 60-vuotisjuhla, Lupa Laulaa! -kuorotapahtuma ja perinteinen Iskelmäviikko. IskelmäMestarit – laulukilpailun finaalin karsinta ja finaali nähtiin televisiossa. ISKELMÄVIIKKO OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Peruskoulut ja lukio alkavat Kiuruvedellä ensi viikolla 7. Nam anda dem volum ni voluptae nobis et acest assinciam incipsum eum evenist, aut fugitem. HANNA SOINI HANNA SOINI Veikko, Pekka ja Arttu Tikka sekä Aarne ja Heli Huttunen ovat jo pakanneet reput valmiiksi. Majoitusvuorokausia leirintäalueella laskettiin kertyneen matkailuajoneuvoilla yhteensä noin 17 000. Penaali ja reppukin ovat jo valmiiksi pakattuina odottamassa koulun Koulureput pakattuina AsadsIctibus dolent autem quidessed eos voluptatias quam eum fuga. heinäkuuta 2024 Kiuruvedellä vietettiin superviikkoja heinäkuussa. 5000 tuntia. Edeltävään vuoteen katsojaluvut nousivat 25 prosenttiyksikköä. Esikoulun Kalliokylän koululla aloittava 6-vuotias Pekka kertoo, että häntä ei jännitä ensimmäinen koulupäivä ollenkaan
Täällä lapset ovat kuin vähän eri maailmasta. Uudet avoimet työpaikat vähenivät kaikissa ammattiryhmissä. Täällä lapsille on enemmän aikaa, ja jokainen lapsi tulee nähdyksi, Pulkkinen miettii. Kiuruvedelle syntyi 18 lasta tammi-kesäkuun aikana. Vuosina 2018–2021 väkiluku laski tammi-kesäkuun jaksolla keskimäärin 644 hengellä. 08 764 990 Torstai 9–13 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI Ostaessasi Ostaessasi silmälasit silmälasit edun arvo jopa edun arvo jopa 744 € 744 € alkua. Heli Huttunen, 9, kertoo, että hänkin on jo pakannut repun valmiiksi, sillä hän odottaa niin innoissaan koulun alkua. 5 Keskiviikko 31. Minusta koulussa on kivaa, sanoo 4. Kalliokylän koulu vaikuttaa hänestä mukavalta oppimisympäristöltä. Koululla opetetaan esikoululaisia sekä vuosiluokkia 1–6. Pieni kyläkoulu Kiuruveden maalaismaisemassa on hänelle uudenlainen opetusympäristö. Lomauttetuja oli 27. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi ADOBE Kiuruvedellä oli kesäkuun lopussa 9,8 prosenttia työvoimasta työttömänä. Lapset kertovat, että koulua varten on herättävä aikaisin. Tämä tulee ilmi Tilastokeskuksen väestönmuutosten ennakkotiedoista. KYLLÄ 66% EN 34% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Seuraatko Pariisin olympialaisia. Uutena luokanopettajana koululla aloittaa Kaisa Pulkkinen. Pulkkiselle on jo kertynyt kokemusta opetustyöstä. – Täällä on varmasti aivan erilaista opettaa kuin Oulussa. Kuolleita oli sitä vastoin moninkertainen määrä, kaikiaan 64. Luku sisältää esiopetuksessa olevat, alaja yläkoululaiset sekä erityiskoululaiset. luokan aloittava Heli. – Minusta lomaa voisi olla vielä muutama kuukausi, että ehtisin vielä kolmanteen rehun tekoon avuksi, Arttu toteaa. Kiuruvetisiä oli kesäkuussa 7 441. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli Pohjois-Savossa kesäkuun lopussa 3 986 henkilöä, mikä on 9 vähemmän kuin vuosi sitten. Kiuruvedellä väkimäärä on laskenut 1990-luvulta löhtien. Vuonna 2023 väkiluku laski samalla ajanjaksolla 570 hengellä ja vuonna 2022 noin 531 hengellä. – Minulle tuli täällä heti kotoisa fiilis, hän sanoo. – Ensimmäinen kouluaamu sujuu lapsilta niin innostuneissa tunnelmissa, ettei heitä tarvitse erityisemmin edes herätellä. – Lomaa voisi olla pari päivää enemmän, koska kyyhkyn metsästys alkaa kohta sen jälkeen, Aarne harmittelee. Maahanmuuttajia tuli Kiuruvedelle 9 ja Kiuruvedeltä lähti pois kaksi maahanmuuttajaa. Vastaavana aikana vuosi sitten avoimia työpaikkoja oli 32. Heillä olisi vielä paljon tärkeää tekemistä. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Pohjois-Savon työja elinkeinotoimistoon kesäkuun aikana 1 161, mikä on 1 604 työpaikkaa vähemmän kuin vuosi sitten (-58,0 %). Ensimmäisenä koulupäivänä on aina pientä jännitystä ilmassa, sanoo Helin ja Aarnen äiti Heidi Huttunen. HANNA SOINI Täällä lapsille on enemmän aikaa, ja jokainen lapsi tulee nähdyksi. Työttömiä työnhakijoita oli Kiuruvedellä kesäkuun lopussa 309. Avoimia työpaikkoja oli Kiuruvedellä kesäkuun lopussa 14. Kaisa Pulkkinen “. Kalliokylän koulun johtaja Niina Kärkkäinen (vas.) ja uusi luokanopettaja Kaisa Pulkkinen pitävät pientä ja luonnonläheistä kyläkoulua ihanteellisena oppimisympäristönä lapsille. 8-vuotias Aarne kertoo, että odottaa myös lempiaineidensa eli liikunnan ja matematiikan tunteja. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Väkimäärä on vähentynyt Kiuruvedellä 34 ihmisellä puolen vuoden aikana. – Tahtoisin jo nyt mennä kouluun. Näistä lomautettuja oli 936, mikä on 222 lomautettua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (31,1 %). Vähemmän työtä Seutukunnittain tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kaikilla muilla Pohjois-Savon seuduilla paitsi Ylä-Savossa. Koululla uusi opettaja Koulun alkuun valmistautuvat myös opettajat. Kiuruvetisiä on nyt 7 441 VIIKON KYSYMYS Poimitko mustikoita. Pohjois-Savon väkiluku laski tammi-kesäkuussa 176 hengellä. Kalliokylän koululla lapsia opettavat alkavana lukuvuonna koulun johtaja, Niina Kärkkäinen, joka on lapsille tuttu useiden vuosien ajalta. Eniten uusien työpaikkojen määrät vähenivät palvelu ja myyntityöntekijöiden ja rakennus, korjaus ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmissä. Pohjois -Savon uusista avoimista työpaikoista yli puolet sijoittui Kuopioon. Se on 51 ihmistä vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. He aikovat leikkiä hippaa sekä rosvoa ja poliisia heti ensimmäisillä välitunneilla. Koulussa he tykkäävät myös käydä herkuttelemassa pihan marjapensaiden viinimarjoilla. – Uutena opettajana haluan valmistautua ekstrahyvin koulun alkuun, hän sanoo. Kalliokylän alakoululla aloittaa elokuussa 22 oppilasta. heinäkuuta 2023 Kiuruvedellä on 309 ihmistä ilman työtä Pohjois-Savossa oli kesäkuun lopussa 12 102 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 010 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (9,1 %). Hän kertoo tehneensä Oulussa useita sijaisuuksia suurissa, yli 500 oppilaan kouluissa. Yli 50-vuotiaista oli työttömänä 126 ja pitkäaikaistyöttömiä oli sata. Siinä on laskua 20 henkilöä, kun verrataan työttömien määrään vuosi sitten kesäkuussa. – Meillä opettajillakin on kaikenlaista valmistelua uuden lukuvuoden kynnyksellä, ja koulun alkuun täytyy henkisesti latautua. Alle 20-vuotiaita työttömiä oli 6 ja alle 25-vuotita työttömiä oli 33. Se on 309 miestä ja naista. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Aarne ja 10-vuotias Arttu miettivät, että kesäloma voisi toisaalta jatkua pidempäänkin. Suurin väkimäärän lasku oli vuonna 1998, jolloin väkimäärä laski -256 ihmisellä. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli kesäkuun lopussa 1 677, mikä on 261 enemmän kuin vuosi sitten. Kiuruveden lukioon astuu noin 115 oppilasta. Kiuruvedellä koulutielle lähtee kaikkiaan 793 koululaista. Työttömänä oli kesäkuun lopussa Kiuruvedellä 178 miestä ja 131 naista. Yli puolella kaikista PohjoisSavon työttömistä työnhakijoista on toisen asteen tutkinto. Oulusta Kiuruvedelle töihin muuttanut Kaisa Pulkkinen kertoo jo odottavansa lukuvuoden alkua uudessa koulussa sekä lapsiin tutustumista. Aloitamme koulun hyvillä mielin, Niina Kärkkäinen sanoo. Eniten uusien työpaikkojen määrät vähenivät verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan palvelu ja myyntityöntekijöiden ja rakennus, korjaus ja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmissä. Kiuruvedellä ei ole niin kiire, ja pienessä koulussa ei ole niin paljon hälinää. Tästä on varmasti tulossa erilainen vuosi nyt, kun Kaisa on täällä uutena opettajana. He pitävät siitä, että koulumatka Kalliokylän koululle on lyhyt. Lapset kertovat odottavansa koulussa eniten kaikkien kavereiden näkemistä ja välituntien yhteisiä ulkoleikkejä. Uusia avoimia työpaikkoja julkaistiin määrällisesti eniten palveluja myyntityöntekijöille (338 työpaikkaa). Työttömien työnhakijoiden määrä ilman lomautettuja oli 11 166, mikä on 788 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Kiuruvedelle muutti 111 ihmistä ja Kiuruvedeltä lähti pois 105 ihmistä
– Se olisi hankala tilanne, koska jos sato on huono, ei rehua olisi muillakaan. Nyt rehua tulee hyvin, mikä korjaa tilannetta, Antti-Lassi Tikka kertoo. Hän on yksi Milkkivein maatalousyrittäjistä. Suurella tilalla rehua on siis tehtävä paljon. Viljasadosta näyttää tulevan tänä vuonna erinomainen, jos sää jatkuu otollisena. – Kesäkuun puolivälin seuduilla saatu ensimmäinen nurmisato oli heikko. Kuiva kevät verotti sitä paljon, ja heinä oli talven jäljiltä harvaa. Siihen vaikuttaa tietenkin sää. Yli parin sadan lypsylehmän tilalla sitä kuluu päivässä 12 tonnia. Sitä tarvitaan tilan lehmille vuodessa reilut 500 tonnia. Sää suosi viljaa Viljasadosta näyttää tulevan loistava, kunhan sää jatkaa suosimista, kommentoi maanviljelijä ja. TEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI Ohra voi nyt hyvin. Milkkivein yhteistilalla rehunteko aloitettiin viime viikolla, ja urakka saatiin päätökseen jo loppuviikosta. Kolmas nurmisato ehtii vielä hyvin kasvaa, Antti-Lassi Tikka sanoo. Silloin vasta niitetty nurmi palaisi peltoon. Myös nyt korjattava toinen nurmisato on hyvä. Toiveissa on, että tämänhetkinen toinen nurmisato paikkaa ensimmäisen sadon kehnoutta, kertoo Antti-Lassi Tikka. heinäkuuta 2023 Uutiset Loppukesän sää on suosinut viljaa, ja satotilanne näyttää nyt hyvältä. Rehu urakoitiin Milkkivein tilalla valmiiksi jo viime viikolla. – Pahinta olisi, jos nyt paukahtaisi pitkä 30 asteen kuiva hellejakso. Mutta tällä hetkellä sää näyttää hyvältä, Tikka sanoi viime viikolla. Viljan ja rehun tilanne näyttää valoisalta Rehunteko on nyt täydessä vauhdissa Kiuruvedellä. Milkkivein tilalla ohraa viljellään noin sadalla hehtaarilla. Säilörehun riittävyys on kaikki kaikessa, Antti-Lassi Tikka toteaa. Maatalousyrittäjä Antti-Lassi Tikka kertoo, että puinti voidaan aloittaa Milkkivein tilalla piakkoin, kunhan sää sallii. – Onneksi tämä toinen sato voidaan korjata hyvissä ajoin. Sama tilanne on monella muulla maatilalla Kiuruvedellä. Heikon ensimmäisen nurmisadon vuoksi Milkkiveillä korjataan myös kolmas nurmisato myöhemmin syksyllä. Vielä koko vuoden nurmisatoa ei voi ennustaa varmaksi, sillä se riippuu kolmannen sadon onnistumisesta. Jos kolmas nurmisato epäonnistuisi täysin, tilan lehmille voitaisiin joutua ostamaan rehua ulkopuolelta. Viljasadosta tulee Kiuruvedellä loistava, kunhan säät jatkavat suosimista. 6 Keskiviikko 31. Viljankin puinti alkanee piakkoin. Puheenaihe Milkkivein lypsykarjatilalla nurmesta tehdään apetta lehmille
Katariina Pekkala tuli kuitenJAANA SELANDER Koskenjoen kyläyhdistyksen johtokunta: Väinö Pekkala (vas.), Tuomo Remes (varapj.), Raija Häggman, Katariina Pekkala (pj.), Mika Väisänen ja Olavi Martikainen (sihteeri). Kyläyhdistyksessä toivotaan niin ikään, että vanhemmat kiinnittäisivät huomiota missä ja mitä lapset puuhaavat. 7 Keskiviikko 31. – Tällä hetkellä on todella hyvän näköisiä ohrapeltoja, mutta samaten näkee myös hyviä vehnäja kaurapeltoja. Kyläyhdistyksen johtokunta järjesti sunnuntaina kriisikokouksen laavun jatkosta. – Ikävistäkin asioissa voidaan sopia, kun vain meihin otetaan yhteyttä siinä hengessä, että ilkivallanteko loppuu. Emme syylistä mopopoikia, nuorisoa, eikä vanhoja. Mopojen äänistä tuli kahden viikon aikana jonkin verran soittoja, mutta kaupungilla ei ole muuta keinoa puuttua ajamiseen kuin soittaa poliisille. Milkkiveinkin tilalla kasvatetaan pelkästään ohraa suojaviljana nurmen uusimisen yhteydessä. Johtokunnan toiveena on, että kaupunki hommaisi laavulle kunnollisen puomin. Monesti puinti on venynyt syyskuulle, Antti-Lassi Tikka kertoo. – Toiveena on nyt, että ilkivalta loppuisi ja laavun mahdollisuuksista pääsisivät kaikki halukkaat nauttimaan, Pekkalat sanovat. – Puinnin alkua on hankala ennustaa, sillä sää vaikuttaa. Teko vaikutti ihan uhallisen tekemiseltä, Pekkala sanoo. Kyläyhdistys aikoo jatkossa tehostaa laavun alueen valvontaa. Rehunteko oli Milkkiveillä täyttä höyryä käynnissä viime viikolla. Johtokunnan jäsen Mika VäiUutiset sänen sanoo, että vanhemmat ikäpolvet ovat tehneet valtavan työn tehdessään talkoilla yhteisiä virkistyspaikkoja, mutta onko nuorista jatkamaan tätä työtä. Kiuruvedellä viljellään lähinnä rehuviljaa, etenkin ohraa. Myös laavun istumapenkistä oli väännetty lautaa irti ja kaupungin kustantamaan grilliin oli sulatettu muovipullo siihen malliin, että siinä ei voi paistaa makkaraa. Rikosilmoitusta mietitty Kyläyhdistyksessä on mietitty rikosilmoituksen tekemistä tapahtuneesta. ki siihen tulokseen johtokunnan kanssa, että koska suurin osa laavun käyttäjistä toimii laavulla kuten kuuluukin, siksi toistaiseksi nyt katsotaan yhteisellä päätöksellä, saako laavu olla rauhassa. Kyläyhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtaja Tuomo Remes keräsi roskat pois joesta. Kumpulainen arvelee sen johtuvan siitä, että poliisi oli paikalla ja poliisi otti jo ennen karavaanariviikkoja kiinni kilvettömiä mopoja. Runsas viljasato on kesän suurimmilta osin hyvien säiden ansiota. – Ensimmäinen reaktio oli, että nyt siirretään kota muualle. Porukasta kuitenkaan ei haluttu kertoa tekijän nimeä. Nivan sillan kukat saivat olla rauhassa. – Olisi sääli Kiuruvedellä, jos näin merkittävä paikka jouduttaisiin lopettamaan. Kun yhteiset paikat särjetään, hyväntahtoisuus loppuu. Liiallisia rankkasateita ei saisi sattua kohdalle, mutta nurmi tarvitsee vielä sopivasti vettä kasvaakseen. Koskenjoen kyläyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja Katariina Pekkala huomasi pari viikkoa sitten tapahtuneen sotkemisen Facebookin puskaradiosta ja oli näkemästään järkyttynyt. Katariina ja Väinö Pekkala ajavat nurmikot kesällä laavun ympäriltä ja talvella alue kolataan. Viljan puinti alkanee Kiuruvedellä elokuun aikana, mahdollisesti jo ennen kuun puolta väliä, jos sää sallii. Muun muassa istuinpölkkyjä on heitelty sinne sun tänne. – Poliisille suuri kiitos! MTK-Kiuruveden sihteeri Sami Heinonen. Mutta se riski on toki vielä olemassa, Tikka sanoo. – Kevät ja alkukesä oli todella kuivaa, ja sateet tulivat lopulta kreivin aikaan. Sateet venyttäisivät puintien joutumista, Sami Heinonen sanoo. – Kiuruvedellä on tulossa huippusato. Kaupungilla on taajamassa muutamia valvontakameroita. Myös laavulle johtavaa porttia oli väännetty niin, että siitä pääsee autolla ajamaan laavulle. Vilja ei ole mennyt lakoon, sillä kovia rankkasateita ei ole ollut. Peltojen välillä voi olla suuriakin eroja, mutta valtaosa pelloista vaikuttaa hyviltä, Heinonen kertoo. JAANA SELANDER Koskenjoen laavua rusikoitiin parisen viikkoa sitten. Puut laavulle tuodaan omista metsistä ja pilkotaan talkoilla. Näin teko saataisiin tutkintaan jossain vaiheessa. heinäkuuta 2023 Koskenjoen laavua rusikoitiin Koskenjoen laavua on kaltoinkohdeltu aiemminkin, 20 vuoden aikana kymmeniä kertoja. Voisi sanoa, että paras kymmeneen vuoteen, Heinonen toteaa viljan tilanteesta. Johtokunnan jäsen Raija Häggman lisää, että Koskenjoen laavulle on helppoa tulla vaikka pyörätietä pitkin hienoissa maisemissa. Toive on, että fiksut vanhemmat ottaisivat koppia, että päästäisiin muutama kriittinen vuosi eteenpäin siihen kun järki tulee päähän, Väinö Pekkala sanoo. Koskenjoen laavulle johtavan tien suulla on ollut aukaistava puomi, sillä laavulla järjestetään tilaisuuksia ja näin pääsy laavulle mahdollistuu myös liikuntarajoitteisille autokyydissä. Rehu painellaan traktoreilla mahdollisimman tiiviiksi, jotta ilma saadaan puristettua pois sen välistä ja se säilyy paremmin.. Kuntopolku ei ole autolla ajamista varten. Muun muassa roskis heitettiin jokeen ja se särkyi ja jätteet levisivät jokeen. Karavaanarivastaava Tuomo Kumpulainen kertoo, että tänä vuonna Iskelmäviikolla ja karavaanariviikolla oli hirveän vähän häiriötä verrattuna viime vuosiin. Ohra on tänä vuonna edellisiin vuosiin nähden aikaisemmassa. Koskelon laavu löytyy merkintänä myös Iisalmi ja tienoot -luontokohteista. Kyläyhdistys on puuhannut Koskenjoen laavulle sillan ja valaistuksen. Hänen mukaansa satoa on tulossa hyvin kaikista viljalajikkeista Kiuruvedellä. Taajamassa rauhallista Kaupungin yhdyskuntateknikko Tapio Piippo kertoo, että torilla kaadettiin esiintymislavan isot kukkaruukut Iskelmäviikon aikaan. – Pääsemme puimaan hyvissä ajoin. Jossain menee raja. Nurmija viljasadon onnistumiseksi ihanteellista olisi hieman yli parin kymmenen asteen lämpötila. Sattui nimittäin niin, että Pekkalat jututtivat Iskelmäviikon lopulla laavulla yhtä porukkaa, josta kerrottiin, että he tietävät kuka on tekijä ja että tekijä on alaikäinen. Laavulle johtavalle tielle on tuotu iso kivi, jota ei saa omin voimin siirtämällä liikkumaan, paikalla on myös puomi. Sen jälkeen kesä on ollut sopivan lämmin ja kosteutta on riittänyt ohralle. Nyt liiteri on täynnä puuta koko talveksi
Lahtisen mukaan henkinen valmennus on asiakkaan ohjaamista tämän toivomaa elämää kohti. – Olin tehnyt pitkään sydänammattiani kauneudenhoitoalalla, ja halusin palvella asiakkaita vielä kokonaisvaltaisemmin, Lahtinen taustoittaa. Kiireettömyys ja mahdollisesti savolaisuus näkyy myös kiuruvetisissä asiakkaissa. Nyt Jenita Lahtinen on ehtinyt kerätä 26 vuoden monipuolisen kokemuksen kauneudenhoitoalalta. Jenita Lahtisen mukaan kosmetologilla käyvät niin teinit kuin eläkeläiset. Suomen kosmetologikouluun Helsinkiin hänet hyväksyttiin jo 17-vuotiaana, vaikka silloin koulun ikäraja oli 18 vuotta. Siksi Jenita Lahtinen tarjoaa nykyään myös henkistä valmennusta. Täällä eletään vielä rauhallista, vanhaa aikaa, jolloin kaupat hiljenevät jo viideltä, Lahtinen miettii. Lahtisen mukaan henkisen valmentajan puoleen kääntyminen on tavallista esimerkiksi Amerikassa. Jenita Lahtinen u Kauneushoitola Sinitaivaan yrittäjä. Mikä onkaan sen ihanampaa kuin se, että saa tehdä työtä, jota rakastaa. – Kosmetologi on ammatti, jota voi onneksi harjoittaa missä päin Suomea tai maailmaa tahansa. Häämeikkauksiakin on jo varattu kalenteriin. – Nyt on aika omille unelmille, ja tuntui luontevalta jatkaa yritystoimintaa, Lahtinen kertoo. – Valmentaja ei voi tehdä asioita toisen ihmisen puolesta, mutta hän voi antaa näkökulmia, vahvistusta ja uskoa itseen. Lahtinen kertoo, että kiuruvetisiä asiakkaita on jo löytänyt kosmetologipalveluiden, kuten kasvo-, käsija jalkahoitojen, pariin. KUKA. Kauneushoitola Sinitaivas avasi ovensa heinäkuun alussa Kiuruveden Säästötalon kiinteistössä. 8 Keskiviikko 31. Henkinen valmentaja toimii oppaana ja auttaa ihmistä ottamaan ohjat omasta elämästä. Siksi minäkin tulin tänne Kiuruvedelle ja minulla on vielä unelmia takataskussani, Jenita Lahtinen sanoo. Työn sisältö on samanlaista kaikkialla, mutta muuten kosmetologina ja yrittäjänä työskentely eroaa Kiuruvedellä ja Etelä-Suomessa. Yrittäjyys antaa vapautta, mutta siihen kuuluu myös vastuuta. – Koen oman työni todella merkitykselliseksi. u 26 vuoden kokemus kauneudenhoitoalalta. Kosmetologiyrittäjän lisäksi hän on työskennellyt muun muassa kosmetiikan myyjänä Sokoksella sekä salongissa risteilyaluksella. HANNA SOINI. heinäkuuta 2023 Uutiset Uusi yritys yhdistää kosmetologin palvelut ja henkisen valmentamisen Kauneushoitola Sinitaivaan avannut Jenita Lahtinen tiesi jo pienestä pitäen haluavansa kosmetologiksi. Tuntuu hyvältä Etelä-Suomen kiireisten vuosien jälkeen muuttaa tänne. Se on minullekin suuri ilo, jos voin muuttaa asiakkaan elämää mielekkäämmäksi. u Muutti Kiuruvedelle muutama vuosi sitten Tuusulan Kellokoskelta. Hän aloitti Himan henkisen valmentajan koulutuksen vuonna 2017 ja valmistui 2018. luottamuksellinen suhde. – Ihmiset voivat kokea elävänsä elämää, johon ovat vain ajautuneet tai asiakas on voinut tukahduttaa omat unelmansa muita varten ja kokee jääneensä paikoilleen. Valmennuksen parista voi saada matalan kynnyksen tukea ja keskusteluapua suunnan löytämiseen elämälle. Kiuruvedelle Lahtinen muutti muutama vuosi sitten perheensä kanssa koronapandemiaa karkuun. Oli minulla etelässäkin ihania asiakkaita, mutta Kiuruvedellä elämän meno on rennompaa. Kauneushoitola Sinitaivasta hän on pitänyt kolmella eri paikkakunnalla, viimeksi Keski-Uudellamaalla Tuusulassa. HANNA SOINI HANNA SOINI Lahtinen valmistelee meikkipöytäänsä asiakasta varten. Ne kuitenkin tukevat toisiaan, sillä asiakkaan ja kosmetologin välille syntyy usein Uusia asiakkaita on jo löytänyt uuden yrityksen palveluiden pariin. – Yrittäjyydessä pidän siitä, että voin tehdä sekä myyntiettä hoitotyötä. Yritystä pyörittää kosmetologi ja henkinen valmentaja Jenita Lahtinen. Etelä-Suomessa on ihan normaalia olla töissä iltayhdeksään. Henkinen valmennus on kosmetologin palveluista erillinen osa-alueensa. Suomessa ja etenkin Kiuruvedellä henkinen valmennus, englanniksi transformational coaching , on vielä varsin tuntematonta. – Täällä asiakkaat ovat niin sydämellisiä, avoimia ja aidon ystävällisiä. Alkujaan Jenita Lahtinen on Etelä-Suomesta, Hyvinkäältä. Jenita Lahtinen haaveili kosmetologin ammatista jo pikku tyttönä. Toivottavasti asiakkaita ja työtä löytyy paljon, sillä Kiuruvesi on uusi kotikaupunkini ja haluan tehdä töitä täällä. – Kiuruvedellä on ihan eri syke kuin Etelä-Suomessa. Uusi yrittäjä on aloittanut Kiuruvedellä. Perhe löysi Kiuruvedeltä unelmiensa remonttikohteen vanhasta maatalosta. Etelässä tyypillinen asiakas on kiireinen bisnesnainen, jonka puhelin piippailee vähän väliä. Viime vuodet Jenita Lahtiselta ovat hurahtaneet remonttiprojektin ja lapsiperhearjen pyörittämisessä. – Minusta valmentajan täytyy itsekin elää niin kuin opettaa. Hän yhdistää yritystoiminnassaan perinteiset kosmetologin palvelut ja henkisen valmentamisen, joka on Suomessa vielä melko harvinaista. Kokonaisvaltaista hoitoa Moni kosmetologin tuoliin istahtavista asiakkaista avautuu mieltään painavista asioista. u Työskentelee kosmetologina ja henkisenä valmentajana. Lahtinen painottaa, ettei henkisessä valmennuksessa ole kyse terapiasta
En olisi tullut Kiuruvedelle, jos ei olisi ollut Heikkiä, Lahnajoelta kotoisin oleva Anna-Maija kertoo. Ei ole niin isoa ongelmaa tullut vastaan, ettei Heikki ole voinut sitä ratkaista. Tultiin Maaningan ja Pielaveden kautta pois, Heikki kertoo. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KOTIALBUMI, JAANA SELANDER Anna-Maija ja Heikki Lappi tapasivat Jänteen hallilla tansseissa kesällä 1983. – Se olikin elämäni ensimmäinen muutto, Heikki Lappi sanoo. Hyvää pitkässä parisuhteessa on se, että toisen tuntee niin hyvin. Ei kehtaa riidellä Heikillä olisi eläkeikään aikaa 3,5 vuotta ja Anna-Maijalla muutama vuosi enemmän. Koska Lapit eivät päässeet tuossa vaiheessa eläkkeelle, he lahjoittivat tilan Juholle, hänellä kun oli kova halu jatkaa tilaa. Naimisiin pariskunta meni juhannuksena 1986 Kiuruveden ortodoksisessa kirkossa, sillä Anna-Maija on ortodoksi. Anna-Maija oli aluksi kolme vuotta töissä Juholla, Heikki lähti muihin töihin. Se on vain kestettävä, ei se kivaa ole, mutta onneksi on Juhon perhe ja muksut lähellä, Anna-Maija tuumaa. Heikki on myös luotettava ja hyvännäköinenkin. Anna-Maija Lappi “ PITKÄSSÄ SUHTEESSA – Ei siinä kehtaa riidellä, kun toinen tulee kotiin. – Mennään minne parhaalta näyttää, tultiin sitten takaisin, että Juho ja Essi pääsevät reissuun. Molempien haaveena on päästä eläkkeelle yhdessä ja nauttia elämästä. Vanha kuva on vuodelta 1984, samana vuonna pari meni kihloihin. Mutta vielä tehdään ennen lomien loppua pikkureissu, Anna-Maija sanoo. Heikki nojasi takarivissä kaiteeseen, kiersin eturivin ja hain Heikkiä tanssimaan, Anna-Maija kertoo. – Tuntuu, että ei ole aikaa, kun ollaan töissä ja kelienkin pitäisi olla kohdallaan. Anna-Maija haki Heikkiä tanssimaan naisten vuorolla. Toisinaan voi tosin olla, että ei nähdä kunnolla viikonloppunakaan, kun mulle sattuu töitä. Me hoidamme karjaa sillä välin. Juho-poika syntyi vuonna 1987, Petri 1989 ja Anna vuonna 1991. Anna-Maija ja Heikki asuvat Runnintien varressa lähellä Juhoa, Lapit ja Juho-poika ostivat talon puoliksi, ensin siinä asui Juho ja nyt Anna-Maija ja Heikki. Anna-Maijan ja Heikin välinen kipinä säilynyt Anna-Maija ja Heikki Lapin välillä rakkauden kipinä on säilynyt nelisenkymmentä vuotta. Haaveena on, että he yhdessä pääsevät viettämään eläkepäiviä muutamien vuosien päästä. Koska Juho ei halunnut jäädä odottamaan 10 vuotta sitä, että me pääsemme eläkkeelle, tuumasimme, että sama se on tehdä vaihdos heti, kun on pojalla mielenkiintoa, pariskunta selittää. Häävalssi tanssittiin Iisalmessa, sillä Kiuruveden ravintolat olivat kiinni tuolloin juhannuksena, pidot pidettiin Kiuruveden luterilaisessa seurakuntatalossa. – Lapset tulevat ja menevät, saavat olla meillä vapaasti. Pariskuntaa yhdistää moottoripyöräily, tosin viime vuosina se on jäänyt vähemmälle. Myös hyvä terveys on toivottavaa.. Kumpainenkin tietää, milloin on paras pitää suunsa pienemmällä, jos toinen on pahalla päällä. Luotettavuus on kaiken a ja o, alleviivaa Heikki. – Se on rakkautta, muulla tätä ei voi selittää. Pariskunta elää normaalia parisuhdearkea, toisesta pidetään hyvää huolta. Se on rakkautta Heikkiä ja Anna-Maijaa yhdistää kaikki ja Heikki sanoo, että heidän välinen kipinä on säilynyt läpi vuosien. Kuva on otettu Anna-Maijan kotona. Lapit sanovat, että heitä yhdistää ihan kaikki. heinäkuuta 2023 Anna-Maija Lappi istuu Heikkinsä kyydissä, tosin viime aikoina vähemmän on käyty ajelemassa moottoripyörällä. – Ei ole niin isoa ongelmaa tullut vastaan, ettei Heikki ole voinut sitä ratkaista. Heikki sanoo, että Anna-Maijasta voi kertoa ihan samat adjektiivit. Mieluinen vapaa-ajan kulkuneuvo on matkailuauto, jossa Heikki yöpyy Lohjalla. Heikki oli ensin tilatyöntekijänä Harri Kärkkäisellä ja nyt hän on ollut vajaa puolenkymmentä vuotta töissä Lohjalla Ari Kärkkäisellä. Hän tekee metallitöitä ja on neljä päivää viikosta eteläisessä Suomessa. Nyt molemmat ovat kesälomalla ja he kävivät matkailuautolla juuri Pohjois-Ruotsissa. – Eläkkeet menivät meiltä sivu suun. Joskus sanotaan vain heippa. Silloin lähdetään, kun päästään. – Ja rauhallisuus, Anna-Maija ei säntäile joka kohtaan. 9 Keskiviikko 31. Kun Anna-Maija valmistui kondiittoriksi, hän sai töitä Kiurulaisen leipomosta, missä hän oli töissä pari vuotta. Nyt Anna-Maija on Runnilla hoiva-avustajana. – Jalathan siinä menivät alta, jatkaa takarivissä lymynnyt Heikki. Anna-Maija oli tuolloin muuttamassa Kuopioon leipurikouluun. Kun Lappien esikoinen Juho tuli armeijasta, oli hän kiinnostunut jatkamaan tilaa. Pariskunta asui Heikin vanhempien, Helvin ja Pentin tilalla, sukupolvenvaihdos tehtiin Kallion tilalla vuonna 1989. Tuolloin navetassa oli 18 lehmäpaikkaa ja peltoa reilut 20 hehtaaria. Eilen käytiin mukava lenkki, Lapinlahdella pizzalla. Heikki tekee Lohjalla pitkää päivää, 16-tuntisia rupeamia, että pääsee kotiin lähtemään jo torstaina. – Kävinkin sen koulun, mutta ainahan se piti Kiuruvedelle tulla viikonloppuna. Juhon lapset, Jilla, Seela ja Venni, ovat paljon isovanhempien luona, koska asuvat lähellä ja heidän vanhemmillaan on paljon töitä karjatilalla. Anna-Maijan mielestä Heikissä parasta on se, että Heikki on huolehtivainen aviomies. Vihkinen kesti tunnin ja joku hääseurueesta pyörtyikin, kun oli niin kuuma. – Oliko se rakkautta ensisilmäyksellä. Siihen saakka, kun alkoi tulla lapsia
Ensimmäisen Ford Torinonsa hän hankki jo vuonna 1985. – Ehdotin isälle, että ostetaan Chevy, mutta ei isä sitä ostanut. – Minullakin on sellainen pikkupoikamainen innostus amerikanautoihin, Niko Auvinen nauTEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI rahtaa. Autoon mahtuu kaikki sohvasta lähtien, Jaakko Koivunen kertoo esitellessään Chevrolet G20 -pakettiautoaan. Hänen Chrysler New Yorkerinsa, vuosimallia 1980, on tuttu televisiosta. Minullakin on sellainen pikkupoikamainen innostus amerikanautoihin. Hän kiinnostui automallista jo pikkupoikana nähtyään komeasti maalatun Chevyn. Ensimmäiset kokoontumisajot ryhmä järjesti Iskelmäviikon aikaan. Niko Auvinen kertoo, että on haaveillut pikkupojasta saakka vuoden 1970 Dodge Challengerista. Chevrolet Fleetside 4x4 hurahtaa käyntiin pehmeästi kehräten. Parikymmentä jenkkiautojen harrastajaa kokoontui viime lauantaina kertomaan, mikä amerikkalaisissa autoissa kiehtoo. – Olen pienestä pitäen kasvanut jenkkiautojen ympärillä. Niko ja Sari Auvinen kertovat, että etenkin pikkupojat näyttävät peukkua auton huomatessaan. Talven liukkaille teille vanhalla jenkkiautolla ei ole asiaa, mutta talvikaan ei mene hukkaan. Nykyinen Ford Torino on vanhojen aikojen muistelua, Markku Laitinen kertoo. – Poikani syntyi silloin vuonna 1985. Iida Lohva, 17, kääntää avaimesta näyttääkseen, minkälaisen äänen jenkkiauton suuri V8-moottori päästää. Kiuruvedeltä löytyy etenkin jenkkiautoihin hurahtaneita. Heille pitää aina painaa vähän kaasua, Mikko Lohva lisää naurahtaen. 10 Keskiviikko 31. Vähän erilaiset jenkkiautot saavat päät kääntymään myös liikenteessä. Hänelle kesä on hyvää ajeluaikaa. – Äänimaailma on näissä autoissa vähän erilainen kuin niin sanotuissa normaaleissa autoissa, Markku Laitinen jatkaa. Se ääni, mikä jenkkiautoista lähtee, on hieno. Pentti Lapinkin autoon liittyy aimo annos nostalgiaa. Vielä nostalgiamalli puuttuu, mutta sitä paikkaa nykyinen Dodge Challenger. Niko Auvinen “. Meille ajaminen on pääasia. Jenkkiautoharrastajat ovat perustaneet oman ryhmän, Lake Lark Cruisersin, ja aikovat jatkossa järjestää Kiuruvedellä kokoontumisajoja omaksi ja muiden iloksi. Ensi vuoden suunnitelmissa oleviin kokoontumisajoihin jenkkiautoilijat toivovat houkuttelevansa vielä enemmän katsojia. Jotkin tilavat ja vahvat jenkkiautot ovat käteviä myös työhommiin. Lisäksi autot ovat mukavia ajettavia, niiden kyydissä kelpaa olla, Lohva kertoo. – Tykkään myös moottoripyöristä, mutta meille perheellisille autot sopivat paremmin. Pentti Lapin Chrysler New Yorker on tullut suomalaisille tutuksi televisiosta. – Minä tykkään ajaa jenkkiautoilla, koska ne ovat aivan erilaisia kuin muut autot. Ajatus Chevystä jäi kuitenkin kyLake Lark Cruisers kokoaa Kiuruveden jenkkiautoilijat sekä autoista kiinnostuneet yhteen. Jaakko Koivunen kertoo, että elämää nähnyt Chevrolet G20 ei kiihdy eikä pysähdy hyvin, mutta polttoainetta se syö erinomaisesti. Aurinkoisella kelillä Kiuruveden kaduilta voi bongata jos minkä värisiä kesäautoja. Käymme kesäisin auton kanssa eri tapahtumissa, Auvinen kertoo. Laitinen nauttii talvella auton parissa värkkäilystä, sillä vanhasta Ford Torinosta löytyy aina jotain puunattavaa. Hän laskeskelee, että se on jo hänen seitsemäs jenkkiautonsa. Kyyti on hirmuisen pehmeää, hiljaista ja mukavaa. heinäkuuta 2023 Kulttuuri Jenkkiautoissa kiehtoo ääni ja nostalgia Kiuruvedellä riittää jenkkiautoilla huristelijoita. Moni ryhmän jäsenistä kertoo, että jenkkiautoissa viehättää juuri pehmeä kyyti ja komea ääni. – Ihastuin siihen televisiosarjaan, ja ostin tämän auton pois, kun näin sen myynnissä. Urheiluautossa riittää tehoja nopeaan matkantekoon, mutta Lohva painottaa, että matka taittuu nopeusrajoitusten mukaan. – Minulle autoharrastus on tällaisen vanhan eläkeukon höyrähdys, Laitinen naurahtaa. – Onhan se mukava nähdä, kun lapset peukuttavat ja hymyilevät autolle. – Tämä on hyötyauto, jossa on valtavasti tilaa. – Aina kun auton ratin taakse istuu, alkaa itseäkin hymyilyttää, 21-vuotias Lohva sanoo. Samanlainen auto nähtiin Ylen suositussa Maalaiskomedia -televisiosarjassa, joka alkoi 1990-luvun lopulla. Kaikki jenkkiautot eivät ole vain huviajeluita varten. Vuosimallin 2009 Dodge Challenger edustaa Lake Lark Cruisersin nuorempia autoja. Hän omistaa Fordin Torino Eliten vuodelta 1975. Lapsuuden haaveauto Uudempia jenkkiautoja Kiuruvedellä edustaa Auvisten pariskunnan räiskyvän vihreä vuosimallin 2009 Dodge Challenger. Nyt se on ollut minulla 20 vuotta, Pentti Lappi kertoo. He kuuluvat jenkkiautoille tarkoitettuun Lake Lark Cruisers -Facebook-ryhmään, joka perustettiin viime kesänä Kiuruvedelle. Hän huristelee vuosimallin 95 Pontiac Firebird Trans Am -urheiluautolla
Vai maksaako valtio ennemmin tähtitieteellisiä summia asumistukia Helsingissä matalapalkka-aloilla työskenteleville ihmisille, jotta heillä olisi varaa asua asuntosijoittajien kalliissa asunnoissa. Kiuruvedelläkin moni liiketila on tyhjillään, vaikka toisinaan paikkakunnalla aloittaa toki uusiakin yrityksiä. Kukaan tuskin uskoo tulevaisuuteen, jossa kaikki ruoka voitaisiin kärrätä kauppoihin ulkomailta. TUNTUU, että vallalla on ajatus siitä, että kaupunki joutuu tekohengittämään tehotonta, huonosti euroja tuottavaa maaseutua. Se ei ole mikään ihme. Niihin voisivat osallistua muutkin harrasteautoilijat. Viime viikolla elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus kertoi Kiuruvesi-lehden jutussa poistattavansa maaseudulta jopa linja-autopysäkkien katoksia, koska ne maksavat liikaa eikä niille ole tarpeeksi käyttäjiä. Yksi tärkein elinehto Suomelle on tuottajien maaseudulla kasvattama ruoka. KIURUVEDELLE muuttoa harkitseva perhe kyllä ottaa huomioon sen, pääsevätkö lapset laadukkaaseen lähikouluun, pääseekö paikkakunnalla lääkäriin, miten hyvin talon arvo säilyy ja minkälaiset ovat työllisyysnäkymät ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Mitä enemmän palveluita katoaa, sen enemmän ihmisiä lähtee, ja palvelut jatkavat vähenemistään entisestään. Koivunen on sittemmin itse koristellut auton ikkunoita kaveriensa bänditarroilla, Tapparan logoilla ja kissatarroilla, niin kuin kissanomistajan kuuluu. – Aiomme järjestää säännöllisiä kokoontumisia. Suomessa ei pitäisi unohtaa, että maaseudun elinvoima on Suomen elinvoimaa. Suomea rakennetaan yhdessä. heinäkuuta 2023 temään, ja ostin sen sitten itse. Ruoantuotannon säilyminen on tärkeää myös Suomen huoltovarmuuden kannalta. Suomea rakennettaessa pitäisikin muistaa, että päätöksiä ei voi tehdä vain kaupungin tai maaseudun etua ajatellen. Markku Laitisen mukaan keskustassa saa katsoa tarkkaan katukiveyksen reunaa.. Ala on jatkuvassa myllerryksessä uusien poliittisten säädösten ja ympäristötavoitteiden vaihdellessa. Hänenkin jenkkiautollaan on vaiheikas tarina. Jäsenet aikovat järjestää vastaavia ajoja ensi kesänäkin. Tietkin päästetään kuoppaisiksi. Se ei pidä paikkaansa. Lake Lark Cruisers kokoaa Kiuruveden jenkkiautoilijat sekä autoista kiinnostuneet yhteen. Moni nuori saattaa nykyään miettiä, että elannon saa helpommin ja varmemmin joltain muulta alalta. Puskuria komistaa metallihenkeen sopiva pääkallo. JOISSAIN maaseutukunnissa ja pikkukaupungeissa on usein myös laajan mittaluokan teollisuutta. Lake Lark Cruisers järjesti Iskelmäviikon aikaan jenkkiautojen kokoontumisajot ensimmäistä kertaa. Ryhmään kuuluva Matti Huuskonen kertoo, että sen tarkoitus on koota Kiuruveden jenkkiautoilijat yhteen ja järjestää erilaista toimintaa, kuten kokoontumisajoja ja illanistujaisia. Kyseessä on noidankehä, joka ruokkii itse itseään. Siksi olisi tärkeää, että maaseudulle tehtäisiin investointeja, sillä loppujen lopuksi ihmiset muuttavat töiden perässä. ASUKKAIDEN kaikotessa häviävät myös yritykset ja sen myötä työpaikat. Nuoretkin voisivat vaikka tulla mopoilla tai traktoreilla kahvittelemaan. Chevy ei ole selvinnyt aivan naarmuitta, sillä sen kylkeen täräytti kerran toinen auto. Kerran alas ajettu maatila ei enää hevillä nouse. Lake Lark Cruisers on tarkoitettu pääasiassa jenkkiautoilijoille, mutta mukaan pääsevät muutkin autoilusta kiinnostuneet. Asuntopula ja korkeat vuokrat eivät ole ihanteellinen tilanne tavallisille kaupunkilaisillekaan. Asuminen ei maaseudulla olekaan niin halpaa kuin voisi luulla, kun palvelujen perässä on ajeltava naapurikuntaan tai vielä kauemmas. Ensi vuoden suunnitelmissa oleviin kokoontumisajoihin jenkkiautoilijat toivovat houkuttelevansa vielä enemmän katsojia. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka suoritti ala-asteen maaseudulla kyläkoulussa. Koivusen mukaan kolaroinut auto meni lunastukseen, mutta Chevy selvisi pellin oikomisella ja uudella maalilla, ja matka sen kuin jatkuu. Maaseutu tarvitsee investointeja Maaseutu näivettyy joka puolella Suomea. Poliitikotkin voisivat miettiä, voisiko valtion yrityksiä ja virastoja keskittää tasaisemmin myös pienemmille paikkakunnille. Emme halua sulkea ketään pois, Matti Huuskonen ja Mika Lohva suunnittelevat. Väkiluvun pienenemisen myötä julkisia palveluita, kuten terveyskeskuksia ja kyläkouluja, ajetaan maaseudulla alas. Sukupolvelta toiselle periytyvät tilat ovat valtavia, pitkän ajan investointeja nykypäivän tehomaataloudessa. Halusin version, joka on musta ja jonka kyljissä ei ole hirveästi ikkunoita, Koivunen kertoo. Kiuruveden tiet voivat olla ahtaita Ford Torino Elitelle. Jotkin maaseutupaikkakunnat elävät täysin teollisuudesta, sillä se luo työpaikkoja. Yhteistä toimintaa Lake Lark Cruisersiin kuuluu 50– 60 jenkkiautoilijaa ja autoista kiinnostunutta. Asukkaita, etenkin lapsiperheitä, vetävät suuremmat paikkakunnat, kuten Pohjois-Savossa Iisalmi ja eritoten Kuopio. 11 Keskiviikko 31. Kiuruvedelläkin väkiluku pienenee vuosi vuodelta. Pentti Lapin Chrysler New Yorker on tullut suomalaisille tutuksi televisiosta. MAATALOUSYRITTÄJÄN ammatin pitäisi näyttäytyä houkuttelevana myös nuorille, jotka miettivät tulevaa uraansa. Ensimmäiset kokoontumisajot ryhmä järjesti Iskelmäviikon aikaan
– Se on uusi harrastukseni. Minusta Jadessan toiminta oli hellyttävää, toivottavasti Jadessasta tulee yrittäjä, Saastamoinen kertoo. Myös uimassa tulee käytyä. Omaa rauhaakin on, sillä vuodenkierrossa on aikoja, jolloin majoittujia on vähemmän. heinäkuuta 2023 Kulttuuri Yrittäjä Jaana Saastamoinen ottaa toimittajan vastaan lämpimästi. Tiilirakennukseen kunnostettiin yläkerta asuinkäyttöön, jossa on työhuone, makuuhuone, tupakeittiö ja pesuhuone sekä laaja terassi, josta aukeaa näkymä pihapiiriin. sä. Kun Iskelmäviikon jälkeen sunnuntaina asiakkaat olivat syöneet aamupalan ja lähteneet, tulivat lastenlapset. Lapset nauttivat ison pihapiirin vapaudesta ja tilasta. Jaana Saastamoinen hiihtää ja lumikenkäilee pelloilla. Hankaniemen isäntä talousneuvos K.P. Päärakennuksen eteisaulassa piirtävät lastenlapset. 1980-luvulla uusittiin ulkoverhous ja huopakate sekä entisöitiin pohjoispään tupa. – Kaksi viikkoa on ollut hulinaa. Lappalainen oli huomattava tehtailija ja kunnallismies. Hankaniemen pellot ovat viljelyksessä ja niitä hoitaa Paavo Lappalainen. Poika Paavo rakensi eteläpään tuvan vuonna 1847 ja pojanpoika Kalle pohjoispään tuvan vuonna 1860. Olivat kuulleet Iskelmäviikolla tästä paikasta. – Minulla on muistitikulla Leo Ruotsalaisen, edellisen omistajan, kertomus Hankaniemen historiasta. Mutta heinäkuussa Sinisessä Helmessä on ollut vilkasta, kun ensin olivat karavaanaripäivät ja sitten Iskelmäviikko. Ensimmäiset Lappalaiset, Kustaa Tahvonpoika ja hänen vaimonsa lukkarintytär Maria Katariina Kärkström, muuttivat uudisasukkaiksi Hankaniemeen vuonna 1818, kun Lappalaisten kantatila Hingunniemi oli myyty Tikkasten suvulle. Historiaa 1818-luvulle Jaana Saastamoinen kertoo mielellään Hankaniemen historiasta. Istuin tuossa ja Jasmine nukkui vaunuissa. Asuinrakennus nostettiin nykyiselle kivijalalle vuonna 1913. Lämmitän saunaa viikoittain majoittujillemme, joten oma saunassa käynti on jäänyt vähemmälle. Rakennuksen seinään kiinnitettiin Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi 1988. Aurora-tyttö on mielellään yökylässä. Tällöin yläkertaa korotettiin, rakennus vuorattiin ja rakennutettiin kuisti. Samalla tilalla pyörii myös matkailualan yritys Sininen Helmi. Myös työ on nyt tässä samassa, ihanassa miljöössä, Jaana Saastamoinen puhelee. Saastamoiset ostivat Hankaniemen vuonna 2017 ja ryhtyivät matkailuyrittäjiksi. Toivoisin, että Lappalaisen sukua tulisi käymään ja kertomaan tilan menneisyydestä. Tila ja tontti on laaja ja kaunis, kaikkea ympäröi komea Kiurujärvi. – Jadessa oli nähnyt, kuinka toivotan tervetulleeksi ja hyvästelen kaikki asiakkaat. Jaana Saastamoinen haluaa kertoa kuvaavan tarinan Jadessa-tytöstä, joka tuli noutamaan mummoa Saastamoisten omalta puolelta, kun pihapiiriin tuli uusia asiakkaita. Jaana Saastamoinen sanoo, että myös lastenlapset, 2– 6-vuotiaat, tykkäävät olla HankaniemesHankaniemessä on aitoja ikoneita, ne on lahjoittanut Kiuruveden ortodoksinen seurakunta.. Ajattelin, että meneehän se iltapäivä näinkin. On hiljaisempi hetki. Olen saanut myös tietoa tilasta Kiuruveden kirjastosta. Tällä kertaa vastaanottajina olivat Wallen Hovin ja Peltohovin porukat, koska he pyörittävät tätä ravintolatoimintaa, kiinteistöt ovat meidän nimissä. Haaveissa olisi joskus lämmittää savusauna omalle porukalle. Mutta ykkösjuttu onkin tämä paikka ja sen takia tänne haluttiin. Asuinrakennuksen paikalla oli aikanaan iso navetta ja noin kilometrin päässä oli tiilitehdas, jossa valmistettuja tiiliä on asuinrakennuksessa. Kiuruvetislähtöinen Jaana SaasTyö ja koti ihanassa miljöössä Jaana Saastamoinen perheineen asuu vanhalla sukutilalla, Hankaniemessä, Kiurujärven rannalla. OMA KOTI tamoinen muutti Hankaniemeen Iisalmesta. Hankaniemessä eri vuodenajat tulevat lähelle ja Sinisessä Helmessä majoittuvat näkee kulkemassa pihapiirissä, mikä on Saastamoisesta positiivinen asia. Samalla tein jälkimarkkinointia, kun kartanolle tuli autoja ihmisineen katsomaan, millainen paikka tämä Sininen Helmi oikein on. Kaupat tehtyään he ryhtyivät kunnostamaan päärakennuksen vieressä olevaa tiilirakenteista, kaksikerroksista toimistoja varastorakennusta asuinkäyttöön itselleen. 12 Keskiviikko 31. Hankaniemen pihapiirissä on päärakennus, Saastamoisen kotirakennus ja hotelli sekä rannassa sauna ja savusauna. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Näkymä Hankaniemestä Kiurujärvelle on aivan huikea. Meillä oli kesäkahvila ja kaupungille suuri kiitos, että meille oli säännöllinen bussiyhteys taajamasta. Milloin aamupalan yhteydessä ja nyt kesällä kesäkahvilassa yksittäisille ihmisille ja ryhmille. Alakerrasta tehtiin portaat yläkertaan. – Alussa täällä Hankaniemessä asuminen oli erilaista kuin mihin olin tottunut. Nykyisen asuinrakennuksen keskiosa on vanhin, rakennettu 1820-luvulla. Lähinnä se, että nyt ei ole ihan lähinaapureita. Lappalaisen tiilitehdas, Hankaniemen pirtti on peräisin 1800-luvun alkupuolelta
”koivujärvisiä”. Esiintymään tulee muun muassa Kotiteollisuus. Tarjolla oli myös 4H-uyhdistyksen lettuja, Tuula Tikkasen leipomuksia, Koivujkärven kuhaevästä. Lauantaina 10.8. Hän kertoi, että kauppa on käynyt, mutta ei niin hyvin kuin edellisenä vuonna. Koivujärven rantaterassilla on ollut aktiivista ohjelmaa pitkin kesää. Jaana Saastamoinen asuu aivan Hankaniemen päärakennuksen vieressä. Anni Kulhomäki kaupitteli vanhoja kannuja ja lasipurkkeja. JAANA SELANDER JAANA SELANDER Koivujärven rantaterassilla oli koko joukko myyjiä lauantain kylämarkkinoilla. Pyydysten tai syöttikalojen tuonti muista vesistöistä oli kielletty. – Tosi kiva, kun tulee asiakkaita, jotka eivät ole aikaisemmin Helmessä käyneet. Poni ei päässyt tulemaan ukkosen vaaran takia. Kilpailuaika oli noin kaksi tuntia. Ensi kertaa Koivujärvellä järjestetyt Rantaravustuksen MM-kilpailu pidettiin niin ikään lauantaina Havukassa. Pyydysten oli oltava ns. Pyynti tapahtui yhdessä merralla saaren rannasta laskettuna. – Yksi artisti kertoi kerran, että oli mennyt Venetsialaisten keikan jälkeen paljuun aamulla kello neljä, eikä olisi kuulemma malttanut lähteä pois. Lappalaisen jälkeen isännäksi tuli Lappalaisen poika Antti. Sääkin suosi. heinäkuuta 2023 Näkymä Hankaniemestä Kiurujärvelle on aivan huikea. Kiuruveden Saviteollisuus Oy, toimi Kiurujärven rannalla vuosina 1903-1936. Kaija Lång möi lasten leluja, tuotto meni Sini ja Anni Rantoselle. Maanomistusuudistus pienensi myös Hankaniemen kartanon aluetta huomattavasti. K.P. Ravustuksesta ei kuitenkaan haluttu juttua lehteen. 13 Keskiviikko 31. Myös tupa kunnostettiin.. Artistit majoittuvat Sinisessä Helmessä ja käyvät saunassa ja mahdollisesti paljussa. Sodan jälkeen maita jaettiin sotainvalideille, -leskille, -orvoille ja raja-alueiden sotilaille, jotka joutuivat jättämään kotinsa. Hyvään tonni Kyläaktiivi Mia Ilkka kertoi, että hyväntekeväisyyshuutokauppa tuotti noin 1000 euroa rahaa kyläyhdistykselle. Hankaniemen pihapiirissä järjestetään elokuun viimeisenä viikonloppuna kolmatta kertaa Venetsialaiset. Tarjolla oli myös rapuja. Havukkaan oli varattu mertoja, pyydysmerkkejä ja syöttejä. Muun muassa Irma Heinonen oli tullut myymään kuusenkerkkäsiirappia. Leena Lappalainen-Liljan aikana Hankaniemi peruskorjattiin, puuverhoilu ja huopakatto uusittiin. Sarjoja oli vain yksi. on vielä Vedenjakajacup-uistelut ja kauden päättävät Venetsialaiset 31.8. Hänellä oli kuusenkerkkäsiirappia. Hän piti tätä miljöötä niin ihanana, Jaana Saastamoinen iloitsee. Tapahtumien kirjo käynnistyi kesäkuussa Tour de Koivujärvi -tapahtumalla, jossa pyöräiltiin Koivujärven ympäri. Navetta muurattiin tehtaalla poltetuista punatiilistä 1910–20-luvuilla. Koivujärvellä pidettiin kylämarkkinat Irma Heinonen oli yksi Koivujärven kylämarkkinoiden myyjistä. Tämä paikka on elämistä ja tapahtumia varten, ajattelee Jaana Saastamoinen. Oikeastaan kokonainen kylä, Topilanperä, rakennettiin Lappalaisen suvun omistuksessa olleille maille
Miehet hyvää hyvyyttään vaikenivat, Kirves sanoi. Naistenkin piti kirjottaa rohkaisevia kirjeitä, että kotona pärjätään hyvin. Kirjassaan He selvisivät sodasta Kirves on siirtynyt sodasta jälleenrakennukseen. Vuonna 1944 vain 4 prosenttia. Jenni Kirves pohtii kirjassaan myös olivatko sodasta palanneet miehet traumatisoituneita ja väkivaltaisia. – On toki myös omiin kokemuksiin perustuvia sotakirjoja, jotka on kirjoitettu heti sodan jälkeen, mutta niitä ei ole julkaistu, koska niissä puhutaan rehellisesti sodan ikävistä puolista. Vasta kun Väinö Linna kirjoitti Tuntemattoman sotilaan vuonna 1955, oli Kirveen mukaan aika kypsä rehelliseen sodankuvaukseen. Miehet pyrkivät rohkaisemaan perhettään, että rintamalla menee kaikki hyvin. Molemmin puolin, niin kotoa kuin rintamalta, kannustettiin jaksamaan. Kirves vieraili Kiuruveden kotiseutumuseolla torstaina. – Vaikenemiseen on muitakin syitä, esimerkiksi se, että suurin osa miehistä ei ollut etulinjassa. – Naiset joutuivat luovuttamaan miehille usein myös opiskelupaikat ja työpaikat. Gradun Kirves on tehnyt kirjailija Kalle Päätalon sotakokemuksista. Kirves ja Sari Näre ovat kirjoittaneet aikaisemmin kirjan Ruma sota, joka kertoo talvija jatkosodan vaietusta historiasta. Sonkajärveltä lähtöisin oleva Jenni Kirves on kirjoittanut sodasta 20 vuotta. Trauma varastoituu Olivatko rintamalta palanneet miehet traumatisoituneita, alkoholisoituneita ja kykenemättömiä puhumaan, eivätkä tahtoneet sopeutua normaaliin perhe-elämään. – Minulla olisi haaveena kirjoittaa myös naisten kokemuksista sodasta ja jälleenrakentamisesta, nehän puuttuvat tästä kirjasta kokonaan, Kirves sanoi ja jatkoi, että naisillahan oli valtava kiitollisuuden velka miehiä kohtaan, koska miehet olivat rintamalla uhraamassa henkensä naisten, lasten ja vanhusten puolesta. Varsinkin sensuroimattomassa, alkuperäisessä Sotaromaanissa puhutaan paljon tunteista. Monesti 10-vuotiaat pojat olivat isännän roolissa. Kirvestä haastatteli Iisalmen sotaveteraanien puheenjohtaja Esa Laukkanen. Haluttiin myös suojella lapsia, heidän kuulleen ei puhuttu sodan julmuuksista. Moni sodan käyneiden miesten jälkikasvusta on miettinyt, miksi isät ja ukit eivät puhuneet kotona sodasta. Kirves sanoo, että miehet eivät hirveästi kertoneet tunteistaan, kun he kirjoittivat perheilleen. Miehet olivat huolissaan, miten naiset selviävät maataloustöistä, koska se oli naisille valtava puristus. – Sodassa on paljon, eritoten tunnehistorian puolella, kirjoittamatonta. Tähän antaa vastauksen Jenni Kirveen teos He selvisivät sodasta (WSOY). On uusi suuntaus kirjoittaa siitä, miltä sota tuntui ja millainen se oli kokemuksena. heinäkuuta 2023 Kulttuuri Miksi veteraanit eivät puhuneet sodasta. Isänmaallisten naisten ei myöskään kuulunut kirjoittaa vaikeuksista tai ilmaista negatiivisia tunteita. Koettiin, että etulinjan miehet ja sankarivainajat olivat arvokkaimpia ja häpeän takia vaiettiin. Miksi siis taas uusi sotaa käsittelevä kirja. Naiset tunsivat sodan aikana syyllisyyttä, ja sietivät tämän takia miesten väkivaltaisuutta, vieraissa käymistä ja alkoholisoitumista. Miehet ilmaisivat myös rakkauden ja intohimon tunteita varoen, koska he pelkäsivät, että henkilökohtaisia asioita paljastuu sensuuriviranomaisille. Näitä sotakirjoja on julkaistu vasta 2000-luvulla. "Pohjanhovi”, eräs korsu, jossa asui Kiuruveden poikia etulinjassa Kutskaman tien luona Ontojoella. Miehet häpesivät sitä, että olivat päässeet liian helpolla sodassa. Laukkanen totesi, että Suomessa on julkaistu sota-aiheisia kirjoja eniten maailmassa suhteutettuna väestöön. Kirves kiteyttää, että kun sotakirjallisuudessa puhutaan strategioista, kenraalien päätöksistä ja panssarivaunujen liikkeistä, hän etsii sodan jälkeen tehdyistä omaelämänkerroista, kirjeistä, päiväkirjoista, runoista, lehdistä ja iskelmistä tunnepuhetta. Kirveen mukaan se on väärinkäsitystä, koska traumaattinen kokemus varastoituu kehoon ja traumaa ei voi siten sanallistaa. Tätä naisten kiitollisuudenvelkaa ei tulla ajatelleeksi. Kirjeitä lähetettiin sodan aikana, mutta niissä ei puhuttu tunteista. 14 Keskiviikko 31. – Kaikkein yleisin syy vaikenemiselle oli kuitenkin se, että sota kesti 5 vuotta, ihmiset olivat kylTEKSTI JAANA SELANDER KUVAT SA-KUVA, JAANA SELANDER Kirje kotiin! Valkeasaari 10.6.1941. Jälleenrakennuksesta on myös vähän kirjoitettu, se voi olla seuraava trendi, Kirves pohti. Ontojoki-Ontojärvi 15.10.1941.. Miten He selvisivät sodasta eroaa perinteisestä sotahistoriasta
– Täytyy muistaa, että noin 16 prosenttia suomalaista oli sotapalveluksessa, yhteensä 800 000 miestä, sodan aikana, ja etulinjassa 4 prosenttia vuonna 1944, joten suurin osa suomalaisista ei ole voinut traumatisoitua, Kirves kiteyttää. Miksi joku traumatisoitui. Sodan jälkeen osattiin viljellä myös itseironiaa ja mustaa huumoria, muun muassa Suur-Suomi -hankeen epäonnistumisesta, musta huumori oli ase pimeyttä vastaan. Kirveen mukaan taistolaisille ja isänmurha-ajatukselle on annettu ihan liikaa painoarvoa. Teoilla rakastamista ei voi aliarvioida. Apatia oli myös energiansäästämistä siihen tilanteeseen, kun energiaa tarvitaan ja sitten kun tultiin taas omien rajojen puolelle Itä-Karjalasta, oli voimia viimeiseen puolustustaisteluun. Sodan jälkeen miehet eivät palanneet sankareina, he olivat hävinneet kaksi sotaa, lyötyinä. Aikaisemmin oli vallalla ajatus, että että suutari pysyköön lestissään. Ville Kivimäen tutkimuksen mukaan sodan aikana ja sen jälkeen reilut 18 000 miestä todettiin traumatisoituneiksi, mutta se oli vain jäävuoren huippu. Olisiko ollut parempi puhua asiat auki eikä vaieta. Kirveen mukaan he tunsivat itsensä eläviksi kuolleiksi. Jatkosodan piti kestää 6 viikkoa. Sodan kokeminen on voinut Kirveen mukaan olla luonnekysymys. Kirveen mukaan suurimmalla osalla miehistä säilyi sodan jälkeen toimintakyky, se oli edellytys, että pystyi selviytymään. Miehet halusivat ottaa elämän omiin käsiinsä. Asuttiin ahtaasti, kylätiet eivät olleet hiljaisia. Myös veteraaneilla oli tietynlainen pelko, että tulee uusi sota. Viha oli lientynyt. Jotka eivät kääntäneet tätä voimavarakseen, heille saattoi käydä huonommin. KUKA?. – Epäilen, että jos veteraanit tietäisivät, että me pidämme heitä sankareina, he yllättyisivät. Miehet eivät ajatelleet Sodan jälkeen pelättiin vaaranvuosia, että Neuvostoliitto miehittää Suomen. heinäkuuta 2023 Miksi veteraanit eivät puhuneet sodasta. Sitten oli joukko piilosotaleskiä, naisia, jotka olivat menettäneet puolison koskaan häntä tapaamatta, koska miehiä oli kuollut niin paljon rintamalla. u Työskentelee historiantutkijana. Kirves pohtii, mikä on selviytymistä. Entä sotaveteraanien kohtelu 1960–1970-luvuilla. Kirveen mukaan miehet päättivät olla ajattelematta. Kirves sanoo, että kamalimpia kuolemia olivat ne kuolemat, jotka tapahtuivat heti rauhan solmimisen jälkeen. On sanottu, että sodan jälkeen veteraanit olisivat halunneet kostaa elämättömän nuoruuden pojilleen, näin ei ollut Kirveen mukaan, vaan he halusivat, että oma poika ei joudu ikinä kokemaan samaa. Saadaan miehet kotiin. Oli häpeällistä, että mies joka on selvinnyt sodasta hengissä, yrittää tappaa itsensä, sitä pidettiin rintamakarkuruutena. Jossain vaiheessa miehet lopettivat toivomasta sodan loppumista, se oli henkisesti helpottavaa. Nämä naiset suuntautuivat opettajiksi ja hoitajiksi. Kirves haluaa puhua ”riittävän hyvästä selviämisestä”. Päätalolla suuri merkitys Kirveen omalla ukilla ja Kalle Päätalolla oli suuri merkitys kirjan kirjoittamiselle. – Tämä kertoo, että Suomi ei ainakaan miesten puutteesta hävinnyt. – Täytyi tehdä elämästä sellainen, että se on pelastumisen arvoinen. Selviytymiseen auttoi myös se, että nykyisen kaltaista yksinäisyysongelmaa ei ollut. Miehet päättelivät, että ampuminen sodan päätyttyä oli ylempien tahojen käsky, että päästään eroon ammuksista. – Samoja tunnekuvauksia olen lukenut Ukrainassa sotineilla. – On liikaa odotettu, että sotaveteraanien olisi pitänyt sylitellä ja sanoa rakastavansa, he osoittivat teoillaan rakkauttaan, tekivät parhaansa, että perheen elintaso nousee ja lapset saavat kouluttautua. Tietenkin oli myös niitä miehiä, jotka puhuivat lähimmäiset pyörryksiin sodasta, Kirves sanoo. Se on ihmiselle tyypillinen tapa reagoida, kun kaveri menee vierestä. Se voi olla tunne, joka voi lamauttaa, se on ollut myös eteenpäin piiskaava voima. Moni saattoi kokea jopa henkiinjäämissyyllisyyttä. – Ihmiset ajattelivat myös, että köyhyys ei ole pysyvä elintila ja kun tekee töitä, elintaso nousee. Sodan jälkeen kapakat olivat täynnä Summan ja Talin veteraaneja, joista kaikki antoivat ymmärtää olleensa pahimmissa paikoissa, mikä ei ollut tietenkään totta. u Tieto-Finlandia -ehdokkuus 2008 teoksesta Ruma sota. Veteraanit halusivat olla hyödyllinen osa yhteiskuntaa. Ja oliko kotona oma rakas odottamassa ja oliko tartuttava työhön. Entä miltä miehistä tuntui, kun tuli rauha. Ajatus oli, että kun sodasta selvittiin, selvitään mistä vain. Koska sodassa oli kuollut 95 000 miestä, miehistä oli valtava kilpailu, jopa sotainvalidit löysivät puolison. Miehet kutsuivat itseään ohiammutuiksi. Esimerkiksi kun Päätalo joutui mielisairaalaan itsemurhayrityksen takia, hoitajat totesivat Päätalolle, että mielisairaalassa on miehiä, jotka ovat ryypänneet itsensä sinne tai joilta on mennyt hermot paljosta työnteosta. Heitä nimiteltiin ikävästi vanhoiksi piioiksi. Sodan jälkeen itsemurhaluvut olivat pieniä, mutta jostain syystä, kun Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1955, itsemurhaluvut nousivat, johtuiko se siitä, että pahin jälleenrakennuksen aika ohi, traumat tulivat pintaan, kun työnteko oli helpottanut, päättelee Kirves. Paljon puhuttiin, että kukaan ei palannut entisellään. Sen on täytynyt olla omaisille todella tuskallista. Päätalo ja muut sotaveteraanit saivat terapiaa sodan jälkeen halkometsästä ja armottomasta työskentelystä maatiloilla. – Toki oltiin iloisia, että tappaminen vihdoin loppuu, suomalaiset ja venäläiset nousivat juoksuhaudoistaan ja katsoivat toistensa valokuvia ja tarjosivat ryyppyjä, tajuttiin, että täällä ollaan samanlaisia ihmisiä molemmin puolin. Lähes koko ikäluokka oli ollut sodassa, sota ei ollut erikoissankaruuden osoitus, sotaan lähdölle ei ollut vaihtoehtoja, se oli velvollisuus. Yksiselitteistä vastausta ei ole. He ajattelivat, että heidän pitää kaatuneiden puolesta tehdä töitä, opiskella ja lisääntyä. Veteraanit ovat sanoneet, että eivät he ajatelleet ampuvansa ihmisiä, vaan vihollisia. Talvija jatkosodan vaiettu historia. lästyneet sotaan ja halusivat mennä eteenpäin. – Miehet ajattelivat, että kaatuneet soisivat heille tämän ilon ja pelottomuuden, ja että heidän on velvollisuuskin kaatuneiden puolesta iloita elämästä, tehdä töitä, lapsia ja opiskella, tanssia ja rakastella. – Suomalaiset lukevat Päätaloa, joten jollain lailla Päätalon on täyttynyt resonoida ihmisissä. Sodan jälkeen heitä syyteltiin, että miksi lähditte. Veteraanit eivät ajatelleet, mitä maailma on heille velkaa, vaan mitä he ovat maailmalle velkaa. Mutta miksi joku traumatisoitui ja miksi toinen ei. Miksi minä jäin, millä ansioilla jäin henkiin. He saivat mielenrauhan ja hyväksyivät kuoleman ajatuksen. Onko se sitä, että teet työsi ja viikonloppuisin olet väkivaltainen ja juot. Vaimot eivät halunneet, että mies puhuu sodasta, koska he kokivat, että se tuottaa miehelle tuskaa. – Työ oli autonomista rintamamiestiloilla, miehet saivat olla oman työnsä herroja, itsenäisyyden kokemus oli tärkeä, heistä tuli individualisteja, kun he olivat olleet sotaherrojen komennettavina rintamalla. Etuja takalinjassa, suurhyökkäyksen jälkeen, tunnelmat olivat ristiriitaisia, yksi itki ja toinen kiroili, eikä kumpikaan tiennyt mistä se johtuu. Osa puhui sodasta asetovereiden kanssa, vertaisjoukolle, koska heillä oli sanaton yhteisymmärrys. Päätalo oli aineistoni ainoa ihminen, joka yritti sodan jälkeen itsemurhaa. Sukupuolitaudit kasvoivat sodan aikana ja sodan jälkeen. Jenni Kirves u Syntynyt Sonkajärvellä. Hän on väitöskirjatutkija, joka on tutkinut sotaa ja suomalaisten sotakokemuksia koko aikuisikänsä. 15 Keskiviikko 31. Väsymys valtasi mielet Asemansodan aikaan apaattisuus ja väsymys valtasi miesten mielet. Kirves sanoo ihmettelevänsä, kuinka ihmeellisen optimistinen mieliala oli sodan jälkeen, vaikka toki oli kyynisyyttä ja idealismin puutetta ja vaikka mitä, mutta kuitenkin silloin ajateltiin, että pahin mahdollinen on tapahtunut ja suunta on vain ylöspäin. Päätalon lukijoilla on ollut mahdollisesti samanlaisia kokemuksia. Entisellään ei palattu Mutta totta kai sodasta palasi miehiä, jotka olivat pahasti traumatisoituneita. Päätalo ei nimittäin toiminut hirveän sankarillisissa tehtävissä sodassa, hän oli takalinjassa muonamiehenä ja joutui vahingossa Kiestingissä taisteluun ja haavoittui, eikä onnistunut tappamaan yhtään ryssää. u Kirjoittanut kirjan Aino Sibeliuksesta. Unettomuutta ja vapinaa ei esimerkiksi pidetty edes hoidon arvoisina, ne kuuluivat asiaan. He olivat nuoria, joilla oli nuorten tarpeet, he halusivat iloita ja tavata vastakkaista sukupuolta. Päätalo puhui, että raskas ruumiillinen työ edistää henkistä terveyttä, ei ollut aikaa rypeä ja masentua. Taistolaiset olivat pieni, mutta äänekäs joukko, suurin osa suomalaista ei kannattanut heidän ajatuksiaan. Se hävetti häntä valtavasti. Miehet olivat olleet yliopistossa opiskelleiden herraspoikien kanssa samoissa korsuissa, ja näkivät, etteivät nämä ole yli-ihmisiä ja että hekin voisivat opiskella. Pahinta oli se, että koko ajan odotettiin sodan loppumista. Jos olisi ollut kovin traumatisoitunut, ei olisi päässyt leivän syrjään tarttumaan, perheellistymään, eikä olisi kyetty sotakorvauksien maksamaan ja jälleenrakentamaan. Päätalo käytti haavoittumista hyväkseen naismaailmassa ja esiintyi sotasankarina, minkä seurauksena sai kupan ja tippurin. Kun tuli rauha, kotirintamalla riemu repesi. Silläkin oli vaikutusta, missä tehtävissä oli sodassa, oliko etulinjassa, traumaattisimmissa tilanteissa, joita oli se, että läheinen kaveri kuolee vierestä tai että joutuu tappamaan vihollisen läheltä, mihin tilanteeseen harva joutui. Päätalo oli pitkään hoidettavana sairaalassa ja kirjoitti tästä kaikesta avoimesti ja pitkästi. Traumatisoitumiseen on vaikuttanut se, millainen oli lapsuus, oliko rakastava perhe, oliko kohdannut haasteita ja selvinnyt niistä, saanut kokemuksen selviytymiskyvystä. Kirveen mukaan riittävän hyvä selviäminen on sitä, että lapsi voi luottaa, että isä on hyväntahtoinen ja tahtoo lapsensa parasta
Kunniamainintoja Hulluviiman vuosikymmenien varrelta poimittuja kohokohtia ovat olleet muun muassa Tarpeettomien ihmisten päiväkirja, jonka pohjalta seurue kutsuttiin Suomen harrastajateatterfestivaaleille Seinäjoelle sillä seurauksella, että porukka sai esityksestään kunniamaininnan. 16 Keskiviikko 31. Hulluviima on ylpeä juuristaan Teatteriryhmä Hulluviima täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Teatterissa ollaan ylpeitä siitä, että katsojiksi on saatu ihmisiä ympäristökunnista. Kaikki eivät siis kulje reittiä kerralla, vaan pienissä ryhmissä, ryhmillä on omat oppaat. Noin kaksi kilometriä pitkän matkan varrella on pisteitä, mihin katsojat pysähtyvät. Kävely lähtee museolta, koska sieltä ryhmän toiminta alkoi 30 vuotta sitten, ja päättyy Kulttuuritalolle, jossa on Eskon disco. Taiteellinen johtaja on kirjailija Heidi Jaatinen, hän on myös entinen puheenjohtaja ja ryhmän perustaja. Lisäksi ryhmä nautti, kun sai nähdä huippuesityksiä ja olla itse stagella. päivänä elokuuta iltakävelyllä Putoa hymykuoppaan. Esityksen ohjaksi Esko Huttunen ja käsikirjoitti Heidi Jaatinen. – Disco on huumaava ja upottava kokemus, lupaa Jaatinen. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, TIINA KILVENSALMI Harrastajateatteri Hulluviima on ylpeä juuristaan Kiuruvedellä ja siitä, että ryhmä saa toimia juurillaan Kiuruvedellä. Kuvassa ryhmän sihteeri Maiju Kainulainen (vas.) ja puheenjohtaja Eveliina Ikäläinen. Ihmisiä, jotka tietävät Hulluviiman nimen ja tulevat pitkänkin matkan päästä katsomaan juuri Hulluviimaa, nimi on jäänyt ihmisten mieleen. – Jatkon kannalta olisi tärkeä, että tekeminen säilyisi sellaisena kuin se on ollut tähän asti ja että jokainen haluaa olla tekemässä tätä teatteria vapaaehtoisesti. Jaatinen kehuu Ikäläistä ja Kainulaista, jotka eivät ole vain naisia taustalla, kuten yhteiskunnassa monesti on, vaan myös loistavia taiteilijoita ja soljahtavat sankarin rooleihin. Pisteitä, joissa tapahtuu, on noin 7. Hulluviima juhlii 30-vuotistaivaltaan 10.8. Pisteillä voi olla häivähdys menneisyydestä, jossa kohtaa kaksi hahmoa eri näytelmisvapaaehtoisia, jotka ovat ilmoittaneet, että haluavat tehdä heille tärkeän roolin. Ja että meillä on ideoivia ja keksiviä ihmisiä, sen suhteen mitä tehdään seuraavaksi. – Se on mukava kiertokävely, joka alkaa kotiseutumuseon pihasta ja kiertää meijerin rannan ja keskustan kautta Kulttuuritalolle, Ikäläinen ja Kainulainen esittelevät. Kävely ei ole interaktiivinen, eli kenenkään ei tarvitse miettiä sitä, joutuuko osallistumaan. Kävelyyn osallistujat lähetetään liikkeelle 20 hengen ryhmissä vartin välein. Pisteille on saatu teatterilaisia myös ystäväteattereista, kuten Iisalmesta IN-teatteri ja Sujo. heinäkuuta 2023 Kulttuuri Teatteri Hulluviima juhlii 30-vuotistaivaltaan lauantaina 10. tä, jatkaa Ikäläinen. Osalla pisteistä on musiikkiaiheisia esityksiä, mukana on myös Heli Saastamoinen ja Mikko Remes Rintamäkeläisinä.. Hulluviima juhlii tänä vuonna 30-vuotistaivaltaan. viemällä ihmiset iltakävelylle nimellä Putoa hymykuoppaan. Toivotaan, että ryhmä säilyisi sellaisena aina, sanovat ryhmän puheenjohtajana ainakin 10 vuotta toiminut Eveliina Ikäläinen ja sihteerinä toistakymmentä vuotta työskennellyt Maiju Kainulainen. Yksi piste on linja-autoasemalla, laiturilla, siellä voi tavata Rintamäkeläisten Leningradiin lähtijät
Voitto on suomenhevonen, valmentaja on Seppo Suuronen ja hoitaja Kaisa Tamminen. Ryhmässä on aktiivinen improryhmä, jota voi tilata omiin juhliin. Vuodesta 1973 alkaen V.G varsoja on syntynyt liki 200, ensin 1990-luvun alkuun Porttilan talliin ja siitä eteenpäin Inkooseen, missä myös ensimmäiset V.G etulitteellä olevat suomenhevoset syntyivät, niistä parhaimmat kehittyvät aina valiojuoksijoiksi asti.Vuonna 2017 syntynyt V.G Voitto on luonnollisesti koko kasvattilauman kirkkain tähti, tuore Ravikuningas on ehtinyt lyhuen uransa aikana korkata käytännössä kaiken mahdollisen arvokisa-annin. Voitosta on tullut yksi suomalaisen raviurheilun seuratuimmista hevosista. Tehtiin erilaisia juttuja, lähestymistapa oli Jaatisen mukaan ”urheilullinen”. Ryhmässä on pohdittu millaista mielikuvaa luodaan, miten markkinoidaan ja mitkä asiat ryhmälle ovat tärkeitä. Voitto kukisti kolminkertaisen ravikuninkaan Evartin jokaisella kolmella matkalla. Voitto ravasi ykköseksi Kuninkuusraveissa Jyväskylässä sunnuntaina. Näin luonnehti aikanaan Vihtori Grönfors kyselijöille, mitä V.G etuliite tarkoittaa. Jukka ja Soile Grönfors ovat hevosen kasvattajia. Moordi juhlanäytelmä Juhlavuoden näytelmä Moordi esitetään Kiurusalissa marraskuussa. Nyt se on pala historiaa ja säilyy siellä jälkipolville. Olemme kuninkaita, ja olemme onnellisia, Jukka Grönfors sanoi. Omistajan edustaja Jukka Grönfors on lähtöisin Kiuruvedeltä Porttilasta. Maiju Kainulaisella on puolestaan jäänyt mieleen huippujutusta Kafkan Nälkätaitelija, joka tehtiin improamalla novellien tekstit. Voiton kärkeen parin kilometrin ajon jälkeen Issakan Valon ohi. Kaviouralla se pystyy kuitenkin keskittymään oleelliseen. – Aivan täydellinen suoritus tänään. Vihtori Grönfors: ”V.G. heinäkuuta 2023 Urheilu ”V.G. Se oli historian palautusta, mutta sattuikin niin, että luoja antoi hyvän hevosen ja siitä me nyt osataan iloita, Jukka Grönfors kertoi Kiuruvesi-lehdelle. Voittoa ohjasti voitokkaasti Ari Moilanen. Voitto tuli hänelle valemennetavaksi 3-vuotiaana. Ikäläinen näkee, että mitä enenevässä määrin ja mitä kauemmas palvelut Kiuruvedeltä menevät, sitä enemmän pitää panostaa palveluihin, joita meillä vielä on. Näytelmän ohjaksi ja käsikirjoitti Esko Huttunen. Hippoksen tiedotteen mukaan Grönfors oli ikionnellinen voitosta. – Voitto palautui hyvin, se söi ja joi tauolla, ja lähti hirnuen katoksilta, V.G. Tosin kauppatavarana nekin kelpasivat hyvin. Voitto oli niin hieno, se ansaitsi kuninkuuden. Lopputuloksissa Evartin ja V.G. V.G Ritarin nimi perustuu aikanaan 1950-luvulla Porttilassa vaikuttaneeseen ruuna Ritariin. seen sijaan. Suuronen kehui Hippoksen tiedotteen mukaan, että ori tuli hänen talliinsa ”hyvin opetettuna”, ja hänen oli hyvä jatkaa siitä kehittämään hevosta eteenpäin. V.G. 17 Keskiviikko 31. Maineikkain venäläinen ravuri oli tietysti Mikko Remeksellä varsana myyty tamma Nitsa, yksi Kiuruveden raviurheiluhistorian parhaimpia menestyjiä. Myös Vihtorin sisko Miranda kilpaili ruunalla naistensarjoissa hyvällä menestyksellä. V.G. Suuronen on valmentanut kolme eri oria: Patrikin, Villihotin ja nyt V.G. Tekijöilleen teatteriharrastus antaa vastapainoa työlle, vaikka oma aika on rajallinen. Hulluviimaan kuuluu 30 aktiivia. V.G Ritari oli ensimmäinen. On viety teatteria asemalle, kirjastoon, on liftattu ympäri pitäjää, esiinnytty ihmisten pihoissa, jotka eivät ole käyneet aiemmin edes kulttuuritalossa. Tätä hopeaa ei hävitty, Evartin hoitaja Jutta Ihalainen tunnusti urakan jälkeen. Raveissakin se tykkää hirnahdella kilpakumppaneilleen. Se karautti 3 100 metrin päätösmatkalla kärkeen ensimmäisen kierroksen jälkeen. Evartin väkivahva suoritus riitti toiV.G. Kaikki kunnia voittajalle, V.G. Hulluviiman juhlavuosi alkoi ilotulituksella, keväällä ryhmä oli hiihtämässä Salmenkylässä, improvisaation liittyvä kevättapahtuma järjestetettiin vappuna. on vähän niin kuin mersun merkki” MAISA HYTTINEN V.G. Moordi kertoo kansanparantaja Anna-Mari Mårdista. se on vähän niin kuin mersun merkki”. V.G Voitto voitti Mikkelissä St Michel -ravien Suurmestaruusajon uudella absoluuttisella suomenhevosten Suomen ennätysajalla 18,2a muutamia viikkoja sitten. Hulluviima haluaa tarjota laadukasta taidetta, teatteria, musiikkia, improa, rikastaa täällä elävien ihmisten elämää. Voiton ravikuninkaaksi. – Sillä on valtavat lahjat, ei tällaista hevosta treenaamalla tehdä. V.G Ritarin emä oli ensimmäisten Ruotsista maahan tuotujen joukossa ollut Emma Girl-niminen tamma, joka varsoi vuotta myöhemmin Ritarille täysi veljen V.G.Rikun, josta kehittyi aikanaan yli 100 000 markkaa ravannut nimihevonen. Näytelmä esitettiin kirjastossa. Tuottajana toimii Eveliina Ikäläinen. Myös valmentaja Seppo Suuronen totesi kilpailun jälkeen, että voitto tuntuu kivalta. Nuori hurjapää V.G. – On tehty pitkään erilaisia juttuja ja koko ajan on viety tekemistä eteenpäin, Ikäläinen ja Kainulainen sanovat. Evartti ja Issakan Valo seurasivat nuorta tähteä, ja lopussa ohjastaja Santtu Raitala lähetti Evartin viimeiseen iskuun. Myös Rintamäkeläiset on jäänyt teatterin historian kohokohdaksi, Hulluviima esitti Rintamäkeläiset ensimmäisenä teatterina Suomessa. Kolme voittoa ja seppele, Kaisa Tamminen summasi. Voiton omistaja ja kasvattaja on Grönfors Training Oy Inkoosta. 3100 metrille lähdettiin keulahevosten vaihtuessa, kunnes ohjastaja Ari Moilanen päätti nostaa V.G. Tälläkin näytelmällä päästiin Mikkelin harrastajateatteritapahtumaan, mutta koronan takia tapahtumaa ei sitten järjestettykään. Varsinkin romaniväestölle V.G Voiton menestys on ollut hyvin merkittävä, sillä se on ensimmäinen täysin romanitaustainen ravikuningas. Voittoa kokemuksen puute ei haitannut. Voitto voittoon Kuninkuusraveissa JAANA SELANDER Ori V.G. Elämään on jäänyt sanonta: ”Nyt tulee nopea Ritari ja komea Miranda!” JUKKA KEMILÄINEN Oriiden taistossa V.G. Voiton hoitaja Kaisa Tamminen kertoi viimeisen matkan jälkeen. Sunnuntain yleisömäärä Kuninkuusraveissa oli yli 22 000 henkeä, ja koko kuninkuusraviviikonlopun kävijämääräksi ilmoitettiin upeat 49 866 henkilöä. Orille tiukimman vastuksen antoi kolme kertaa urallaan kuninkuuden voittanut Evartti, mutta tällä kertaa sekään ei voinut nuorelle voimalle mitään. – Yhteisöllisyys on palauttavaa, kun ollaan yhdessä, jaetaan paljon asioita, se on voimaa antavaa, sanovat naiset.. Voiton ero oli 0,4 sekuntia. Voitto oli valmis puolustamaan, ja lopulta Varsakunkkuja Pikkukunkku-lähdöt edellisvuosina voittanut ori näytti, että siinä on hevosta myös isolle valtaistuimelle. – Sydäntä koskettaa, ei meillä ole koskaan ollut tällaisia onnenhetkiä hevosten kanssa. Rintamäkeläiset nähtiin Kulttuuritalossa ja rautatieasemalla. Kun Hulluviima perustettiin, tekijät olivat nuoria ja innovatiivisia. Voitto ravasi nimiinsä kaikki kolme osakilpailua. Voitto tunnetaan nuorena hurjapäänä, jossa on pitelemistä. Teatterilaiset itse näkevät Hulluviiman hyvänä, rakkaana ja taitavana teatterina, johon halutaan panostaa. – Oli vähän sellainen aavistus, että vastustajat painostavat meitä laukalla, joten oli helpotus, kun Moilanen ajoi hyvissä ajoin kärkeen, hoitaja Kaisa Tamminen sanoi. Tähän saakka Hulluviiman näytelmän on valinnut ryhmän sisältä noussut ohjaaja. Poikkeukselliset liikemiestaidot omannut Vihtori oli ensimmäisten suomalaisten joukossa aloittamassa massiivista lämminveristen tuontia Ruotsista ja Tanskasta, sillä häntä ei kiinnostanut Venäjän tuonti. Mahtava hevonen.” – Evartti oli aivan huippuvireessä, mutta Voitto oli vaan parempi. Nyt käydyt Kuninkuusravit olivat 100-vuotisjuhlaravit. Varsinkin Asematiellä pidetyissä suoran ajoissa ruuna oli ollut kestomenestyjä. – Me jo lopetettiin hevoshomma tässä välillä, mutta paljon jäi hevosmiehiä muistoihin ja halusin herätellä lähinnä lapsiakin varten, että on ollut sellainen kuin V.G., Vihtori Grönfors. V.G. V.G. Hevosen nimen V.G.-etuliitteen takaa löytyy Jukka Grönforsin isä, Vihtori Grönfors. Kuninkuusravien ensikertalaisen V. Myös Evartin ohjastaja Raitala suitsutti vastustajaa: ”Me ollaan koko Evartin tiimi kiitollisia, miten hienolla tavalla Evartti suoritti. Kolmen matkan kokonaiskilpailussa on totuttu pitämään kokemusta tärkeänä etuna, sillä normaalisti hevoset kilpailevat korkeintaan kerran viikossa. Esityksessä oli paljon musiikkia, josta huolehtivat Sari ja Pekka Eerikinharju sekä Katriina Kotkas ja Eveliina Ikäläinen. Ja miten omaleimaisuus säilyy. V.G. Ryhmässä on nimetty nyt uutena myös tuottaja, ettei kaikki kaadu ohjaajan niskaan. V.G. G. – Tekstit passasivat hyvin tälle seudulle, Jaatinen sanoo. Näytelmän ohjaa ammattiohjaaja Topi Marin. Ohjaajalähtöinen tekotapa on nyt uutta
Ja niinhän siinä kävi, että AC Barca karkasi nopeasti 2–0 johtoon. Samuel Laakson ja Luca Partasen maalien jälkeen KiuPa johti 5–0. Kiuruveden Aada Rytkönen teki KiuPan molemmat maalit KuPSia vastaan. Sunnuntaina Toivalassa Sunnuntai oli KiuPan osalta reissupäivä. P10-joukkue matkusti Toivalaan, jossa se kohtasi Tanhulan tekonurmella ToU:n ja PK37:n. Tuttuakin tutumpi PK-37 oli puolestaan maalein mitattuna 8–1 parempi. Silloin pelaavat seuran 12-vuotiaat tytöt ja pojat. Kiuruveden Urheilijoiden Miia Nousiainen taas rikkoi omia ennätyksiään T13-sarjassa 60 metrin ja 1000 metrin juoksussa sekä kuulassa. Yhden namutteli puolestaan Sanni Laukkanen. senttimetriä. Enni Pennanen jatkoi vahvoja kuulasuorituksia Siilinjärvi Gamesissa. Hän voitti ajalla 2.28. Paikallispolitiikan painekattilassa kypsyneelle ajatukselle niin sanotusta Ranelaskurista Kuorevirran urheilukentälle olisi ollut lauantaina raksuteltavaa, kun kentällä päästiin nauttimaan kahdeksasta junnupelistä. Iida Pennanen puolestaan nappasi T15-sarjan kuulassa hopeaa ja korkeudessa pronssia. KiuPan ainokaisen teki Ville Väisänen. Kevätkierroksen tappioitta selvittänyt P13-joukkue oli puolestaan vuorossa Kuorevirran iltapäivässä. Myös korkeushypyssä hän teki oman ennätyksensä, 150 senttimetriä. Kuulassa hän saavutti tuloksen 10,49, mikä oli puolen metrin parannus hänen aiempaan ennätykseensä. Emilia Siponen hyppäsi 13-vuotiaiden tyttöjen korkeudessa kolmanneksi tuloksella 130 senttimetriä. Heinäkuun viimeinen viikonloppu pyöräytti sarjat käyntiin: avausviikonloppuna kisasi KiuPan joukkueista neljä. Korvojen ja Peelareiden väistyttyä oli KiuPan vuoro palata vihreälle veralle mittaamaan osaamistaan kuningaslajin, jalkapallon, jalossa taidossa. Ja vaikka KiuPa hurjasti painostikin, osui toisella puoliajalla ainoastaan KuPS vieden siis voiton maalein 2–4. P11-joukkueen valmentaja, topparikoulutuksen saanut Pekka Lähderinne, lähti Lapinlahdella hulluttelemaan sunnuntain avauksessa AC Barcaa vastaan hyökkäävällä ryhmityksellä. Ennen kuin lehtiyhtiöltä ruinaamansa kottia kuittaamaan saapunut paikallislehden jalkapalloavustaja ehätti paikalle, oli tilanne kuopiolaisille jo 2–3. Tauolla valmentaja Markku Kamunen sai puhallettua joukkueen kuitenkin uuteen roihuun ja KiuPan pelisysteemi alkoi tuottaa toisella puolikkaalla tulosta vastustajan vetäydyttyä puolustamaan. Elias Nuutisen nopea kavennusosuma heti toisen jakson alkuun siivitti KiuPan huikeaa yritystä, joka palkittiin lopulta aivan ottelun loppuhetkillä paitsi ravakalla sadekuurolla myös Nuutisen kahdella maalilla ja niin ollen 3–2 voitolla. KiuPa ja KuPS ottivat toisistaan mittaa T11-sarjassa. Kahdella kentällisellä vyörynyt KiuPa hallitsi tapahtumia tyylikkäästi kääntäen avausottelun tuloksen ympäri ja voittaen lukemin 4–2. Hän loikkasi uuden ennätyksensä, 135 Kiuruveden Urheilijoiden omat ennätykset rikki Siilinjärvi Gamesissa KiuPa palasi kentille vauhdilla Viikonloppu oli pelintäyteinen sarjatauolta palanneille Kiuruveden palloilijoille. Toiseen peliin isäntäjoukkue LaPa-95:tä vastaan KiuPa palasi perusasioiden ääreen muuttaen ryhmityksensä puolustavammaksi. Sitä ennen jalkapallon riemusta on mahdollisuus päästä nauttimaan jo tulevana lauantaina, kun perinteinen Karhu-puulaakiturnaus päräytetään Lahnasten Mäkipirtillä. Toisen jakson KiuPa aloitti räväkästi. Oma ennätys jäi reilun sekunnin päähän. Moni rikkoi kilpailusuorituksillaan omia ennätyksiään. Toisella jaksolla KiuPan kuviot levisivät kuitenkin pitkin Valio Areenan nurmea kuin kuulut Jokisen eväät voiton lähdettyä lopulta Riistavedelle lukemin 7–2. Paahteisen päivän avasi T11-joukkueen miniturnaus. Päivän päätöspeli alkoi puolestaan KiuPalta ankeasti KuPS/Keltaisen karattua kymmenessä minuutissa jo 0–2 johtoon. Voitto merkittiin puhtaasti 7–0. Korkeushypyn T13-sarjassa Siponen nappasi toisen sijan. Avausottelusta FC Siiliä vastaan muodostui KiuPan maalijuhla. Laukkanen viimeisteli puhtaan hattutempun, ja KiuPa johti jo 3–0. elokuuta. Santeri Lasasen yläriman kautta tekemä maali jäi maaliviivateknologian puutteessa laskematta, mutta se ei kiupalaisten voittoriemua latistanut, vaikka LaPa-95 kavensi loppulukemiksi 5–1. Päivä alkoi lupaavasti KiuPan nopealla avausmaalilla ToU:ta vastaan, mutta lopulta isännät karkasivat maisemaan voittaen 11–2. Päivän toisessa pelissä iisalmelaista Klubi-36:ta vastaan kuljettajan paikan valtasi puolestaan KiuPa. heinäkuuta 2023 Urheilu Kiuruveden Urheilijoiden juniorit kilpailivat Siilinjärvi Gamesissa viime lauantaina. KiuPa onnistui vielä ensimmäisellä puoliajalla nousemaan tasoihin Paavo Lähderinteen ja Juhani Tikan maaleilla. He keräsivät Kiuruvedellekin mitaleita suorituksistaan. Toki sarjatauollakin muutamat kiupalaiset kävivät keikkaluontoisesti pelaamassa naapurikaupungin joukkueiden mukana Kokkola cupissa. Parhaan sijoituksensa Nousiainen saavutti tuhannen metrin juoksussa, jossa hän sijoittui neljänneksi. Alun tasaisen väännön jälkeen taukoa vietettiin KiuPan 1–0 johTEKSTI PEKKA KATTAINEN KUVA LASSI MYLLYLÄ dossa Ville Laukkasen maalin turvin. Päivän peleistä neljään osallistui KiuPa, jonka tulokset olivat varsin mainioita. KiuPan avausvastustaja oli KuPS. Lauantai pelattiin kotikentillä, ja sunnuntaina kiupalaiset reissasivat Toivalaan pelaamaan. 18 Keskiviikko 31. HANNA SOINI. Kiuruveden Urheilijoiden Anna Siponen juoksi ensimmäisen sijan 15-vuotiaiden tyttöjen 800 metrillä. Seuraavat KiuPan kotiottelut pelataan lauantaina 10. Hattutempun tyylitteli Juho Nousiainen, Elias Nuutinen osui kahdesti ja Otso Kiviranta sekä Onni Leinonen kertaalleen. Yhdeksän metrin tuloksella hän ylsi kolmanteen sijaan 13-vuotiaiden sarjassa. Päivän kiupamaaleista viisi viimeisteli Aada Rytkönen. KiuPan maalit tekivät puoliksi Miro Lonkila ja Aleksi Vitri
KOULULAISTEN SIUNAAMINEN 6.8. Tämän päivän kaikkinaiseen sosiaalitoimiston työhön mahtuu valtaisia määriä lainsäädännön kautta tulleita erilaisia eläkeja avustustoiminnan toteutuksia. Osastoja tulisi olemaan kolme: 10–paikkainen työosasto, 10–paikkainen askarteluosasto ja 5–paikkainen opetusosasto. Asuntola perustettaisiin ns. kehitysvammaisten puolen kehittäminen, palvelujen lisääminen siellä, kertoi sosiaalisihteeri. Alkoholipuoli on nousemassa yhä vaativampaan kuvaan. 19 Keskiviikko 31. paperisota, mikä sekin on sodittava. Tapahtumassa soittaa Kasma. Hartaushetkeen ja siunaukseen voivat osallistua myös läheiset ja muut halukkaat. huolto-osaston sihteerin tehtävät, joita monilla paikkakunnilla hoitavat koulutetut henkilöt päätoimisesti. Sosiaalipuolen hierarkiassa sosiaalisihteeri vastaa sosiaalijohtajaa. Keskiviikkoisin taas jumpataan uimahallin hiekkakentällä samaan kellonaikaan. lastenvalvojana 1962–1972 sekä lyhyemmät ajat Jyväskylässä, Joensuussa ja Imatralla. Puistorinteellä järjestetään tanssit lauantaina 3. Ihmiseltä voidaan viedä kaikki paitsi yksi asia: ihmisen vapaus valita oma asenteensa, oli tilanne mikä hyvänsä. kotiavustusten jakaminen niistä määrärahoista, jotka kunta tähän tarkoitukseen aina osoitti, sekä huolehtiminen vajaamielisten ja ”köyhien” ensikäden hoidosta, heidän hengissäpitämisestään. heinäkuuta 2023 Viikosta viikkoon MENOVINKIT Kesän puistojumpat ovat alkaneet. Päivähuoltolasta on suunniteltu 25–paikkaista. Tällä hetkellä kaikki laitospaikat ovat täynnä – niihin mahtuukin vain 12. kello 18. Syntyisin hän on Jyväskyläläisiä. Iisalmelaislähtöinen yhtye esittää vanhaa ja uutta tanssimusiikkia. Hyvin mukavaa ja tietoista väkeä. Kivilinnaan, joka on tarkoitukseen sovellettavissa. PUISTOJUMPAT 29.7.–28.8. Puistojumpat ovat kevyitä, kaikille soveltuvia ilmaisia jumppia, joissa voi olla mukana erilaisia liikuntavälineitä. Maanantaisin puistojumppa järjestetään Raivaajapuistossa sijaitsevassa Kaukon kuntopuistosKiuruveden kirkossa siunataan koulutiensä aloittavia lapsia tiistaina 6.8. Kiuruvedelle pitäisi saada mielenterveyspalvelun sivutoimisto. Tiedättekö, että vuoteen en ole muualla nauranut yhteensä niin paljon kuin täällä näinä kolmena kuukautena! Ja sitten tämä lähin työympäristö, tämä sosiaalitoimisto ja koko kunnan kunnanvirasto. – Ensiksikin: tämä yllätti kaupunkimaisuudellaan, palvelutasollaan. Kysymään vain ja neuvottelemaan! Ihmisten kanssa asioiminen on suorastaan työn kohokohta, mieluisampaa kuin ns. huoltoaputapauksista), joihin ei ehditä saamaan lautakunnan ratkaisua. Mitä tehdään rappiolle joutuneiden alkoholistien hyväksi. Sos. Ehkä A– klinikkatoimintaa pitäisi kehittää. Kiuruvetisten kanssa on mieluisaa asioida. Asuntolan ja päivähuoltolan saaminen helpottaisi laitoshoidon tarvetta, koska työhoidolla voitaisiin lisätä kehitysvammaisten omatoimisuutta. Kyseessä on pienin mahdollinen ratkaisu, sillä tarvetta täällä olisi suurempienkin osaastojen perustamiseen. Jos kehitysvammaisten huollon ja hoidon suunnittelu on nyt erityisesti tapetilla, ei tämä tarkoita näköalojen loppumista. KASMA JA PUISTORINTEEN TANSSIT 3.8. Ja sitten: täällä ollaan ihmisystävällisiä ja hyväntuulisia. Täällä on hyvä yhteishenki, se alkaa jo kunnan ylimmästä johdosta. Mielenterveydelliset ongelmat tunnetaan myös yhä kipeimpinä. Pappina toimii Mirita Häyrynen ja kanttorina Leena Risulainen. Ja saada jonkinlainen veljesmaja. Tutkimuksen mukaan suojatyöhön soveltuvia kehitysvammaisia on 27 ja askartelutyyppiseen hoitoon soveltuvia 14. Ajatellaan sosiaalilautakunnan puheenjohtajaakin. Luottamuspohjaisena hänelle kuuluu mm. Takavuosikymmeninä sosiaalilautakunnan tehtävissä oleellisinta oli ns. sa kello 14–14.30. ministeriöön), valvoo juridiikan toteutumista sekä päättää sosiaalilautakunnan puheenjohtajan kanssa monista laitoksen ensikäden ratkaisuista (esim. elokuuta kello 19–23. Asuntolapuolesta on suunniteltu 15– paikkaista. VIKTOR FRANKL Viikon miete Vitsikästä Alokkaat oli laitettu marssimaan tahdissa kasarmia ympäri alikersantin johdolla: – Vasen, vasen, vasen kaks, kol... – Suunnitteluasteella on asuntolan ja päivähuoltolan perustaminen – päätös tästä kuuluu tosin sosiaalija terveysministeriölle. Päivähuoltola tulisi Kunnalliskodin tiloihin, kunhan ensin saadaan VA-sairasosasto. alalla hän on palvellut Kuhmossa sosiaalitarkkailijana ja vt. Kasmassa soittaa muun muassa kiuruvetinen Heikki Komulainen (kuvassa). Hän pyrkii edistämään laitoksen kehittämistä, hoitaa yhteyksiä ulospäin (mm. Lopuksi kirkossa järjestetään jäätelötarjoilu. 50vuotta sitten Kiuruvetinen hyväntuulisuus on tarttuvaa, väittää Sinikka Toivala – Meillä täällä Kiuruvedellä on nyt ajankohtaista mm. (Kiuruvesi-lehti 31.7.1974) Sinikka Toivola on Kiuruveden ensimmäinen naispuolinen sosiaalisihteeri. Kunnille jää tähän melkoisesti itsenäistä pelivaraa. Keskikoulu ja kauppaopisto sekä yliopistolliset kurssit kuuluvat hänen koulutukseensa. Kiuruvedellä on 35 näkövammaista, eikä koko Ylä– Savossa yhtään vammaisten yhteistoimintapistettä. Pätevyyden nykyiseen virkaansa Sinikka Toivala sai suoritettuaan sosiaalihuoltajan tutkinnon Tampereen yliopistossa. Jumppia ohjaavat Kiuruveden kaupungin liikuntapalveluiden liikunnanohjaajat. Kesken kaiken kuului alokkaan ääni: – Herra alikersantti, saisinko käyttää välillä myös oikeaa jalkaa?. Näitä varten on perustettu erityinen kodinhoitajan virka ja suunnitteilla on avohuollon erityistyöntekijän viran perustaminen. Edelleen perheasiain neuvottelukeskus olisi suorastaan välttämätön. Pirteäilmeinen sosiaalisihteeri Sinikka Toivala sanoi pitävänsä Kiuruvedestä kolmen kuukauden kokemuksen perusteella. Myös kotihoidossa on runsaasti kehitysvammaisia, joiden hyväksi voitaisiin tehdä paljon. – Olemme täällä ihmisiä varten. Kun puhuimme sosiaalisihteeri Toivalan kanssa tämän päivän moni-ilmeisistä tehtävistä, jotka ovat suurelta osalta ylempää tulevien lainuudistusten soveltamista ja toteuttamista, alleviivasi haastateltavamme kunnan omatoimisuuden osuutta, laitoksen edistämistä. Seurakunta saattaisi tässä olla avainasemassa. Niitä järjestetään maanantaisin ja keskiviikkoisin elokuun loppuun saakka
klo 18.30. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta KIURUVEDEN TIISTAISEURA on mukana Ekumeenisella iltatorilla to 1.8. rynen, Risulainen). Ei meitä palkita myöskään siitä, ettemme ole malttaneet hengähtää ja levätä. klo 18.30 Ekumeeninen tori-ilta, mukana luterilainen-, ortodoksija helluntaiseurakunta Su 4.8. Suurella rakkaudella ikävöiden Kirsti Tino Laura, Juha, Taavi, Kerttu ja Vanni Eino, Minna ja Leevi Irene, Vilma ja Vili Maila-sisko perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunattiin Kiuruveden kirkossa 26.7.2024 läheisten saattamana. Me katsomme jälkiä kättesi töiden, kiittäen, kaivaten, ikävöiden. Myynnissä mm. Kiuruveden seurakunnan puolesta puheen pitää Mirita Häyrynen. Petri Markus Hukkanen 37 v. 17.03.1941 k. Kahvitarjoilu. klo 18.30. klo 10 PäivärippiPäivärippikoulun konfirmaatiomessu. Alussa tulee laulattamaan. Messu. seurakunta). Kuopion ortodoksisesta seurakunnasta tulevat kirkkoherra Timo Honkaselkä ja kanttori Sofia Laukkanen. klo 18 Ti 6.8. Arkeen palattuamme emme saa palkintoja siitä, kenellä oli paras tai rentouttavin kesä, sillä sitä ei voi kukaan muu määritellä. seurat Seuratuvalla. klo 10 klo 10 Messu. Maire Mähönen tulee laulattamaan. NORA KORKKONEN kesäteologi Ekumeeninen iltatori torstaina Menot VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN KUVIA Tällä palstalla julkaisemme Kotiseutuyhdistyksen arkistosta löydettyjä kuvia Kiuruvedeltä. Runossa puhuttiin kesän odottamisesta ja siihen kohdistuvista odotuksista. (Huuskonen, Pirkkalainen). Lopuksi jäätelötarjoilu (HäyLopuksi jäätelötarjoilu (Häyrynen, Risulainen). Kesä on vielä huomennakin. Su 4.8. Hän tekee meissä tilaa kesäkestävyydelle ja suvisuvaitsevaisuudelle.” Edellinen tekstinpätkä sisälsi piispa emerita Irja Askolan ajatuksia kesästä hänen runokirjassaan Pöytä katettu kaikille (2016). Kesäkammo! Hyvyyden vilkutus myös sinne, missä ilo kihelmöi, kun vihdoin tulee tila sille, mitä odottaessa jaksoi talven yli. Kesä on tässä ja nyt. Petri Hukkasen läheiset www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 18 alk. Lämmöllä muistaen Puoliso Aila Lasse, Helena, Matias Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu Turussa 26.7.2024. Odotamme kesää pitkän talven yli ja saatamme luoda jopa liiankin suuria odotuksia kesää varten. 20 Keskiviikko 31. heinäkuuta 2023 Elokuun 1. Kahvittelu klo 12.30 ja arpajaiset. Iltatorilla on seurakuntien puolesta kahvitarjoilu. Ja sinnekin vilkutus, missä lasten kikatus, sylitys tai uudelleen löydetty suudelma tuoksuu tulevaisuudelta. klo 11.30 klo 11.30 seurat Seuratuvalla. 017 770 0421 p. Helluntaiseurakunnasta tulee musiikkia ja puheenvuoroja. klo 13 klo 13 Seurat Saarisuon Seurat Saarisuon petäjällä. Hengelliset 2 Keskiviikko xx. Maire Mähönen tie 2937). Muista ottaa aikaa itsellesi. Lämmin kiitos osanotosta. 017 770 0421 Hautakiviä • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. 09.07.2024 Järven rantoja laineet huuhtelee, puut hiljaa kuiskii ja kuuntelee, ei metsässä enää kulkijaa. Mene luontoon ja ihastele luomakunnan kauneutta. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus Ti 6.8. Mökillä tai kotona voi odottaa jos jonkinlaiset talkoot, ja kun projektit on saatu suoritetuksi, aletaan suorittaa kesäreissuja ja rentoutumista. päivä vietetään pitkästä aikaa ekumeenista iltatoria yhdessä kolmen seurakunnan kanssa. Siilinjärven seurakunta Siilinjärven seurakunta KASTETTU KASTETTU Topi Nooa Johannes Ruhanen Topi Nooa Johannes Ruhanen Luukas Taisto Ilmari Idström Luukas Taisto Ilmari Idström Kuolleita Muistokiitos Perheuutiset Seurakunnat Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. La 3.8. Su 11.8. klo 11 Laulupäivä Alatalon klo 11 Laulupäivä Alatalon vanhassa pirtissä (Pyhännänvanhassa pirtissä (Pyhännäntie 2937). Millä Jumala meitä oikein siunaa. Jumalalle kesä ei ole suoritus. Kiitos osanotoista suruumme. Anssi Merenheimo Hartaus Armollinen kesä Hengelliset ”Hyvyyden vilkutus sinne, missä kesäruuhka repii hermoja ja rahakukkaroa! Ja sinne, missä autius kumajaa mielessä ja kodissa. klo 18 Kirkkohetki, Kirkkohetki, jossa koulutielle siunaaminen. Kesällä meillä on aikaa olla läheistemme kanssa ja levätä vuoden työtaakasta. ja arpajaiset. Jumala siunaa meitä esimerkiksi levolla ja luomakunnan pienillä ihmeillä. Muistakaamme, ettei itse kesää tarvitse suorittaa. Kesäisin voimme olla taipuvaisia suoranaiselle suorittamiselle omien projektiemme parissa. VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ti 6.8. Runossaan Askola kirjoitti, että myöskään Jumalalle kesä ei ole suoritus, vaan mahdollisuus siunata meitä. Jos tiedät tästä kuvasta jotain, lähetä muistosi tästä kuvasta lehden toimituksen osoitteeseen: toimitus@kiuruvesilehti.fi Metsäjärven vanhan isännän hautajaiset. Alussa kahvit. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Rakas puolisoni, isämme ja ukkimme Tenho Tapio KAINULAINEN s. Hyvyyden vilkutus sinnekin, missä odotus hiipui ja kesäyön valo tekee omasta synkkyydestä vain entistä pimeämmän. koulun konfirmaatiomessu. Kesän puuhalista voi muodostua pitkäksikin. (Huuskonen, rippileiri 3. Su 4.8. To 1.8. Kuva saatu Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen kokoelmaan Hanna Niskaselta. kahvit. Kuvassa Metsäjärven vanhan isännän hautajaiset. KUOLLUT KUOLLUT Tenho Tapio Kainulainen 83 v. Kahvittelu klo 12.30 petäjällä. Siunaa haavamme ja haaveemme. Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä suuressa surussamme. Pysähdy hetkeksi, hetken kukoistavassa luomakunnassa. Kahvitarjoilu. Ohjelma alkaa klo 18.30. EkuEkumeeninen iltatori (Häyrynen, meeninen iltatori (Häyrynen, ortodoksikirkko ja helluntaiortodoksikirkko ja helluntaiseurakunta). Toisaalta voimme tuntea myös syyllisyyttä sisällä vietetyistä kesäpäivistä, kun emme vain jaksaisi lähteä ulos. Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. To 1.8. klo 10 La 3.8. Kalle Fritiof Pesonen 89 v Kalle Fritiof Pesonen 89 v Kuopio Männistön seuraKuopio Männistön seurakunta kunta Petri Markus Hukkanen 37 v. Tervetuloa! En juhli merkkipäivääni, ei ”vastaanottoa”. Petri Hukkasen läheiset Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä suuressa surussamme. Se on vain yksi mahdollisuus siunata meitä keskellä kaikkea elämistämme. Olkaamme armollisia odotuksiamme kohtaan, älkäämme verratko omaa kesäämme muiden tapaan viettää kesiään. Pirkkalainen). Kuuntele luonnon ääniä ja hengitä syvään. Kuvausaika 1916. Tenho Tapio Kainulainen 83 v. jossa koulutielle siunaaminen. (Kivelä, Ylikoski). Rakkaamme Jorma Kalevi VÄISÄNEN s.12.11.1946 k.30.6.2024 Uupunut matkaaja rannalla himmeän maan astui aurinkolaivaan suureen valkeaan. klo 10 klo 10 Konfirmaatiomessu Konfirmaatiomessu rippileiri 3. tuoreita karjalanpiirakoita ja arpoja. (Kivelä, Ylikoski). Hän siunaa. Kesä ei ole kilpailu. Ihastele kukkasia, kasveja ja elämää ympärilläsi. xxxxkuuta 2021 To 1.8. Su 11.8
Helpotuslaitoskin bussista löytyy. – Sitten kun syksyllä lopetan ajelut, käyn kiinni vaihdelaatikAntti Kumpulainen, taiteilijanineltään Vilippus Rummukainen, tykkää 1980-luvusta. Bussin takaosassa oli kaksi kerrossänkyä, jotka purettiin pois. Kumpulainen on kunnostanut bussia ja liikkuu sillä perheensä ja kavereiden kanssa vaihtelevasti ympäri Suomea. Mittarilukemaa en tiedä, sillä matkamittari ei toimi. – Teippiä on laitettu kylkeen, pöydät tekaistu, on levitettävä sohva, jonka voi nostaa seinälle, lipastokin hankittu, luettelee Rummukainen. (wikipedia) Bussin kyljessä on teippaus Aikuisten Ankkalinna. Torstaiaamuna paikalla oli Rummukaisen lisäksi hänen vaimonsa ja kavereita. 1980-luku miellyttää Rummukainen tykkää 1980-luvusta, silloin hän oli lapsi ja lapsuus tulee mieleen, kun katsoo 1980-luvulla liikkuneita linja-autoja, joilla koulussa kuljettiin. – Vaihdelaatikossa on pientä häikkää, mutta en viitsi kesällä sitä rueta korjaamaan. Käytöstä poistettuja linja-autoja on muutettu myös asuntoautoiksi, hevoskuljetusautoiksi ja niin sanotuiksi keikkabusseiksi, jolloin ne on muutoskatsastettu kuorma-autoiksi. Uskoisin, että tällä on ajettu kaksi miljoonaa kilometriä. Rummukaisella ei ole sen suurempia suunnitelmia liikkua bussillaan, ehkä Iskelmäviikkojen jälkeen käydään Tahkolla. Kun noin 200 käytöstä poistettua linja-autoa laivattiin yhdellä kerralla Suomesta Angolaan vuonna 1988, tapaus ylitti Ilta-Sanomien uutiskynnyksen. Manner-Euroopassa takamoottoriset linja-autot olivat 1980-luvulla jo syrjäyttäneet Retrobussissa on tunnelmaa Antti Kumpulaisella alias Vilippus Rummukaisella on katseet kääntävä retrobussi, Scania, vuosimallia 1985. Alkuperäinen wepasto on kunnossa. Bussissa saa olla kuski ja kahdeksan ihmistä kyydissä. Tänä keväänä kilometrejä on tullut liki 10 000. Kato iski myös pikavuoroihin, joiden matkustajamäärät laskivat vuosina 1985–1989 jopa 25 prosenttia. Retrobussi kiinnostaa ihmisiä ja Rummukainen sanoo, että bussissa on usein hyvät bileet ihan omasta takaa. – Ei tähän ole hirveästi rahaa mennyt, sänkykin saatiin naapurilta. Näin kaikki Scanian mallit olivat takamoottorisia. VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN KUVIA. Linja-autojen keski-ikä on Suomessa 10,6 vuotta. Ilmalämpöpumppu ja lämmitin on myös tarvittaessa. – Bussi on ollut minulla toista kesää. Käytettyjä linja-autoja vietiin Suomesta 1990-luvulla runsaasti Baltian maihin ja Venäjälle. Retrobussilla saa ajaa kuorma-autokortilla. Vanhat autot päätyvät yksityishenkilöille ja köyhempiin maihin. Rummukainen on kotoisin Luupuvedeltä, mutta asuu nykyisin Iisalmessa, hän on ammatiltaan koneasentaja, tekee hitsarin hommia. Myös monet urheiluseurat ovat hankkineet säännöllisestä liikenteestä poistettuja linja-autoja omaan käyttöönsä. Käyttöönotostaan 11–20 vuoden kuluttua linja-autot usein poistetaan yrityksen kalustosta myymällä tai romuttamalla. KUKA. heinäkuuta 2023 koon. u Koneasentaja, asuu Iisalmessa, kotoisin Luupuvedeltä.. Bussin kylkeen Rummukainen on teipannut Gulliverin matkat ja 30 vuotta Aikuisten Ankkalinna, K-18. Retrobussi on suurin piirtein samanlaisessa kuosissa kuin alun perinkin eli 1980-luvun puolivälin tyylissä. 21 Keskiviikko 31. Scania valmisti etumoottorisia linja-auton alustoja Pohjoismaiden markkinoita varten 1980-luvun lopulle saakka, ja viimeiset tehdyt etumoottoriset alustat menivät lähinnä kehitysmaihin, joissa suosittiin yksinkertaista ja karua rakennetta. Linja-autoliiton mukaan 45 prosenttia maaseudun vakiovuoroista oli vuonna 1986 kannattamattomia. 1980-luvulla etumoottoriset linja-autot alkoivat käydä vanhanaikaisiksi, ja vuosikymmenen puoliväliin mennessä Scania lopetti näiden markkinoinnin Länsi-Euroopassa. Bussissa sopii seurustelemaan reilusti ja nukkumaan. Viime kesänä oltiin Tahkolla ja reissattiin Iisalmen lähiympäristössä. Rummukainen osaa siis itse korjata bussiaan ja korjaamista vanhassa aina riittää. Antti Kumpulainen u Harrastaa 1980-lukua. muunlaiset linja-autotyypit. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Kiuruveden Iskelmäviikolla retrobussi oli parkissa Nivannotkossa. Linjuriliikenne hiipui Linja-autoliikenteessä matkustajamäärien pitkäaikainen lasku jatkui 1980-luvun aikana
-----------------------------------------------Rivi-ilmoitukset YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Neuvoja-tiedottaja p. Rännälin kammesta pyöritettiin, jotta pavut eivät pala. Meilläkin oli kotona tällainen. Lähtö Linja-autoasemalta klo 9.40, paluu klo 14 jälkeen. Tätä on raakojen kahvipapujen paahtamiseen (ruskistamiseen) käytetty ennen. Ilmoittautumiset kursseille ja HARKKA -kerhoihin avautuvat 12.8.2024 Opiston syyslukukausi käynnistyy 23.9. Vihreät kahvinpavut paahdettiin sillä tummanruskeiksi. Mummulassa oli tuo navetan vintillä. -----------------------------------------------Saastamoisten sukuseuran kesätapaaminen Lapinlahdella 31.8.-1.9.2024. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. 050 354 3900 5.8.2024 mennessä. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Sukukokous Portaanpään opistolla su 1.9. Minulla on tallella täällä Mikkelissä. Lämpimästi tervetuloa kursseille, HARKKA -kerhoihin, yleisöluennoille ja tapahtumiin! UIMAHALLI 5.8. Voimme käyttää vastauksianne juttusarjan ensi osassa. heinäkuuta 2023 Esine on rännäli eli kahvinpaahdin. Kun pavut olivat paahtuneet riittävän ruskeiksi, ne jauhettiin kahvimyllyllä pannujauhatukseksi. Kotiseutumuseosta löytyvä esine oli monelle tuttu, sillä oikeita vastauksia tuli toimitukseen ja sosiaaliseen mediaan paljon. Leena Aksela Kahviprännäli. Siellä myös tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet. Toivo Saano Tämä on prännäri, jolla paahdettiin raakana ostetut kahvinpavut. Sotien jälkeen pannujauhatuskahvia ei vielä tuohon aikaan liene ollut saatavilla. alkaen. – Tällainen on ollut melkolailla joka talossa. Lähetä vastauksesi toimituksen sähköpostiin toimitus@kiuruvesilehti.fi tai kommentoi Facebookissa tai Instagramissa. Ennen ihmiset ostivat raakakahvia, joka piti itse paahtaa ja jauhaa. Rännäli lahjoitettiin Kiuruveden museolle vuonna 1974. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Muistilista Koulujen ruokalista vk 32: ke: jauhelihakastiketta, cappeli-pastaa, kiinankaali, persikkakuutio, kurkku, to: haukimureketta, perunasosetta, porkkanaa, punajuurisalaattia, kurkku, pe: kinkkukiusausta, valkokaali, ananaspala, herne (muutokset mahdollisia). Korvikkeeseen laitettiin ruista, voikukanjuurta ym. 0400-945544. Ensin kahvinpavut pantiin rännäliin ja rännäli sen jälkeen kuumalle puuhellalle. Kesäjuttusarjassamme arvuutellaan Kiuruveden kotiseutumuseosta löytyviä esineitä. Museovastaava Jenna Ruotsalainen kertoo, että rännäli oli käytössä 1900-luvun alkupuolella. Sitä oli tapana juoda ainakin pari kertaa päivässä. Kiuruveden kotiseutumuseoon rännäli on tullut Rapakkojoelta. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 10–11.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). Sinne se taas oli kulkeutunut Karjalasta evakon matkassa. Kassa suljetaan klo 20 ja uintiaika päättyy klo 20.30. 22 Keskiviikko 31. Kiuruvedellä Kukkomäentien varrella oli kotini, jossa itsekin käytin samaa rännäliä. klo 12.00-14.00 Honkarannan metsästysseuran Koikkanan Erä ry:n Lahnasten Eränkävijät ry:n Lipiön osakaskunnan PihlajamäkiKonttilehto tiekunnan Rytkyn Salonkävijät ry:n. Rännälin kannessa on kampi, jota pyörittämällä kahvipapuja pystyi sekoittamaan. Kahvipapua yleensä vain 20 prosenttia. -----------------------------------------------Lottaperinneyhdistys Kiuruvesi ry: n kesäretki ja kerho ke 7.8.2024 Hyvölänniemeen. -----------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 32: ma: mangoista broilerikastiketta, perunaa, parsakaalia, kurkkuraastesalaatti, puolukkakiisseliä, ti: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, vadelmavispipuuro, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, perunasalaatti, puolukkahilloa, aprikoosikiisseliä, to: tomaattista uunikalaa, perunaa, punajuurta, jäävuori-kurkkusalaattia, herukkakiisseliä, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, punajuurisalaattia, mansikkamoussea, la: nakkikastiketta, perunaa, parsakaalia, kaali-kurpitsapikkelsisalaattia, ruusunmarjakiisseliä, su: bordelaiskalaleikettä, yrttikastiketta, perunaa, lämpimiä porkkanaviipaleita, maalaispastasalaatti, hedelmämousse (muutokset mahdollisia). fi. -----------------------------------------------Tiedotteita Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. Tervetuloa! Hallitus. Perinnejäsenet/ ilmoittautuminen Arjalle puh. Esityslista ja muu viikonlopun ohjelma seuran kotisivulla http://www. alkaen uimahalli avoinna ma-pe klo 15–21. Tervetuloa. 4 Keskiviikko xx. Sukuneuvosto. Helvi Mäyrä MUSEON MYSTEERIESINE Viime lehdessä kysyimme, mikä oikealla oleva kammellinen esine voisi olla. Ei ollut kahvinkeitto tuohon aikaan mitenkään nopeaa hommaa. 040 527 3014 Ylä-Savon jätekeskus p. Kai Ruhanen Rännäli se on. Maija Penttinen Prännäri kahvipapujen paahtamiseen, ja erityisesti sodan aikana paahdettiin korviketta. Mihin lie joutunut. Opinto-ohjelman saa myös opiston toimistolta (kirjasto). Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. klo 12.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Meilläkin on tallessa, mutta raakoja kahvipapuja puuttuu. Muun muassa näin lukijat vastasivat: Oikea vastaus: Viime lehdessä arvuuteltavaksi tullut esine on rännälinä ja prännärinä tunnettu kahvinpaahdin. Irma Tikkanen Rännäli, paahdettu kahvin papuja hellalla. Pavut paahdettiin avotulella tai hiilloksella, Ruotsalainen kertoo. Kahvi juotiin kahvin valmistuttua. Aimmin varakkaiden ylellisyystuotteena pidetty kahvi yleistyi tavallisten ihmisten arjessa 1900-luvun alkupuolella. Rännälillä paahdettiin myös kahvin korvikkeena käytettyjä rukiin jyviä. saastamoistensukuseura. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi KIURUVEDEN JÄTEASEMAN AUKIOLOAJAT ELOKUUSSA Kiuruveden jäteasema Kirkkoharjuntie 36 Kiuruvesi Avoinna ma klo 7.30-12.30 ja to klo 12.00-17.00 HUOM! avoinna myös la 24.8. Sitten iso kahvipannu, jossa oli vettä ja jauhetut kahvinpavut, pantiin uunista vedettyjen hiilten päälle porisemaan. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. Kerromme oikean vastauksen ensi lehdessä. Omavastuu 10 €/ perinnejäsen. Meillä oli sellainen 1950-luvun alkuvuosina. Mikä yllä oleva esine voisi olla. xxxxkuuta 2021 Kokouksia KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Uusi opinto-ohjelma jaetaan jokaiseen talouteen 7.8. Mikä alla olevan kuvan esine on ja mihin sitä on käytetty. Sillä paahdettiin kahvinpapuja ennen niiden jauhamista ja keittämistä kahviksi. Malli on Ruotsalaisen mukaan tyypillinen, mutta siitä on myös kammettomia versioita
heinäkuuta 2023 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. 23 Keskiviikko 31. kuvaukset p. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Tmi Eija Pietikäinen Jalkahoitaja Kotikäynnit 050 5054 106 JALKAHOIDOT • • Valokuvaukset 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh
24 Keskiviikko 31. BESS 25 / 29 € klo 24 TI 31.12. 2024 LA 10.08. Tiedustelut 0400 516 897 Lomalla 5.–11.8. Antti Ketonen 20 / 25 € klo 23 PE 13.12. MakeaVapaa pääsy klo 24 LA 28.09. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Torilla Rengaspalvelua Asuntoja Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Huveja Lomalla Myydään Mansikkaa 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 1.8. K-18 2024 VUOKRATAAN yksiö 30 m² kaksio 42 m² kaksio 45 m² 30 m² 200 m², liiketiloja keskustassa, jaettavissa. Hotelli Peltohovi, Asematie 9, 74700 Kiuruvesi. Noste 7€ ovelta klo 24 LA 07.09. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Myydään tai vuorataan KT-KAKSIO + kk + vh 45 m² 1.krs, päätyhuoneisto, 2 parveketta, savuton ja siisti. Karri Koira 20 / 25€ klo 24 LA 30.11. Osmo Ikonen 20 / 25€ klo 23 LA 19.10. Shut The Funk Up 10€ ovelta klo 24 Ennakkolippujen myynti ainoastaan lippu.fi kautta. Mouhous 20 / 25€ klo 24 PE 15.11. Jenni & Juho 10 / 15€ klo 24 PE 1.11. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. heinäkuuta 2023 6 Keskiviikko xx. 050 307 5439 KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Vapaa 1.9