Adressissa on 2 694 nimeä. VUOSIKERTA, NRO 40. 4-5 » Kiuruvesi säilyttää röntgenin Kiuruvetinen delegaatio luovutti hyvinvointialueen hallitukselle maanantaina kansalaisadressin röntgenpalvelujen säilyttämisen puolesta. JAANA SELANDER 012138-2340 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 4.10.2023 70. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 6-7 » Perhetyön tulisi olla lähellä kotia, nyt ei ole 12 » Rinnekoti on paras paikka Aunelle ja Liisalle 21 » Jari Huttunen ajoi rallin SM-hopealle. Aluehallituksen jäsen Markku Siponen (oik.) teki hallituksen kokouksessa vastaehdotuksen Kiuruveden röntgenin säilyttämisen puolesta, äänestyksessä esitys voitti 7–6. Kansalaisadressin luovuttivat hyvinvointialueen johdolle kaikki Kiuruveden valtuuston poliittiset ryhmittymät
Aluksi tulee mielikuva hyvää tarkoittavasta ja tärkeästä hankkeesta, jonka puolueettomuus ja uskottavuus vesittyy samantien, kun näkee mitkä tahot sitä ovat rahoittamassa. Kirjoituksia ei palauteta. Ja viimeisen ja ratkaisevan niitin Kiuruveden puolesta teki aluehallituksen jäsen Markku Siponen (kesk.), joka teki kokouksessa vastaehdotuksen Kiuruveden röntgenin säilymisen puolesta. Kirjoituksestanne päätellen ne eivät nimittäin merkitse teille mitään. Adresseja oli useita eri kauppaliikkeissä ja niihin saattoi laittaa nimensä parin viikon aikana. Se on perin outoa, koska lopullista päätöstä ei vielä oltu edes tehty. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 98 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 130 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Epäsuorat vaikutukset ovat erilaiset välttelyvaikutukset. Artikkelissa luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ari Nikula kertoo jo ennalta tiedetyistä vaikutuksista eläimistöön seuraavasti: ”Selvimmät negatiiviset vaikutukset koskevat nimenomaan lentäviä eläinlajeja, lintuja ja lepakoita. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Viime metreillä valtuustopuolueet vielä päättivät, että adressi viedään aluehallituksen johtaja Marko Korhoselle ja aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaiselle (kesk.) yhdessä. Luonnonvarakeskuksen ”tutkimus” edustaa nykyistä tieteellisen tutkimuksen alennustilaa: lopputulos päätetään ensin, ja sitten valitaan sellaiset metodit ja muuttujat, joilla haluttuun lopputulokseen päästään. Asiakkaalle jää itselleen käynnistä maksettavaksi 50 euroa ja yhteiskunnalle Kela-taksista 217, 20 senttiä. Aktiivisuus kannattaa. Tätäkö on keskustapuolueen maaseudun ja luonnon etujen mukainen politiikka. Olisiko kuitenkin viisasta katsoa kauemmas tulevaisuuteen harkiten, kestävästi ja tutkittuun sekä kokemusperäiseen tietoon perustuen kuin ainoastaan rahan himossa kiireellä painaa sokeasti kaasua. KIURUVESI-LEHDEN Vieraskynässä 27.9.2023 kaupunginhallituksen puheenjohtaja lobbasi voimakkaasti tuulivoimaa kaupungin talouden pelastamisen nimissä, käyttäen jopa kulunutta ja vääristävää termiä ”tuulivoimapuisto” tarkoittaessaan raskaan teollisuuden voimala-aluetta. Hankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus ja sen rahoittavat Luken lisäksi 14 tuulivoimayhtiötä. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Raha ajaa tikanpojan puusta pois POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Voimala-alueiden rakennusja käyttöönotto-toimet on ulkoisten toimijoiden tuottamia palveluita. KYSYMMEKIN , arvoisa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, mitä teille merkitsevät ne oman kuntanne ihmiset, jotka haluatte laittaa kärsimään politiikkanne seurauksista raskaimmalla mahdollisella tavalla: pilaamalla heidän asuinympäristönsä, kotirauhan ja samalla pinta-alallisesti suuren palasen Kiuruveden kauniista erämaaluonnosta runsaine eläinlajeineen peruuttamattomasti. Edellä kuvattu ei oikein vastaa perinteisen ”puiston” määritelmää saati käsitystä jokamiehen oikeuksista. Suuren työn tekivät kansalaisadressin puuhaajat Kauko Huttunen, Seppo Piippo, Erkki Rintakuusi ja aluevaltuutettu Leena Pöksyläinen. Myös ”pitkäkestoista oleskelua” mihin vuodenaikaan tahansa pyydetään alueella välttämään. Vetoomuksissa muun muassa tuotiin esiin, että säästöä ei synny, jos asiakas asuu esimerkiksi Koivujärvellä, ja joutuu menemään Kela-taksilla Iisalmeen röntgeniin. Tuolla alueella on siis pakkaskuukausina hengenvaarallista liikkua. Tutkimus on nimeltään Windlife-hanke, joka on alkanut vuoden alussa ja on kestoltaan viisi vuotta. On syytä kiittää myös aluehallitusta, että se käytti pari viikkoa sitten otto-oikeuttaan kuvantamispalveluiden osalta, koska kokousaineistossa ei ollut kaikkea sitä tietoa, mitä yleisten palvelujen lautakunnalla oli käytössään. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Kaikki meni siis hyvin. 2 Keskiviikko 4. Elikkä eläimet alkavat vältellä tuulivoimaloiden ääntä, valoa, varjoa ja välkettä. välkevaikutus ulottuu kauas. Se herättää kysymyksen, johtavatko hyvinvointialuetta viranhaltijat vai vaaleilla valitut poliitikot. Molemmissa, sekä Laulurämeen että Lapinsalon tuulivoimahankkeissa on ulkomainen omistuspohja. Maanantaina adressinluovutustilaisuudessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.) korosti, että kiuruvetisillä ei ole huoli yksinomaan Kiuruveden palveluista vaan yleisesti maaseudun palveluista, palvelut kuuluvat kuntien elinvoimaan ja jos niitä näivetetään, ihmiset muuttavat pois palvelujen perässä. Näihin käytetään projektien ostovaiheessa kilpailutuksen kautta löytyneitä halvimpia mahdollisia toimijoita, jotta projektien kate saadaan maksimoitua, Kyseinen toimintamalli on tavallinen ja täysin luonnollinen tapa teollisuuden kaikissa hankkeissa. Vaikuttaako taustalla kenties keskustapuolueen vastaanottamat rahalliset tuet ulkomaalaisilta tuulivoimayhtiöiltä. Tämän tyyppinen välttelyvaikutus voi ulottua useampaankin kilometriin saakka.” MITEN sitten ihmiset. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. PELASTETAAN KIURUVEDEN LUONTO -YHDISTYS VILLE VARTIAINEN Röntgenin lopettamisesta ei säästöä synny. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii parhaillaan tuulivoimaloiden vaikutusta metsän eläimiin, erityisesti susiin, metsäpeuroihin ja kotkiin. Tuulivoimahankkeista ei todistetusti synny paikkakuntakohtaisia, saati kotimaisia työpaikkoja. TÄLLÄ hetkellä tiedetään jo, että sudet ja porot välttelevät tuulivoimala-alueita. Joka tapauksessa, kaupungin määrittelemä suojaetäisyys on täysin riittämätön eliminoimaan haittavaikutukset ja negatiiviset terveysvaikutukset, jotka kohdistuvat alueella asuviin ihmisiin, ihmisten koteihin ja pihapiiriin sekä kotija tuotantoeläimiin. Yle on julkaissut 27.9.2023 artikkelin koskien tätä Windlife-hanketta. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Yhden äänen enemmistöllä päätös oli kiuruvetisille myönteinen. Lobbarit käyttävät mielellään termiä ”puisto” puhuessaan esimerkiksi Lapinsalon tuulivoimahankkeen kohdalla 8 690 hehtaarin kokoisesta teollisuusalueesta, josta 48 voimalan vaatima varoalue on 3 053 hehtaarin kokoinen. Rahako vain ratkaisee. Maanantaisessa kokouksessa dokumentteja oli hallituksen käytössä yllin kyllin. Melumaailma on vielä arvoitus, mutta melua tulee, se on selvää. Miksi Kiuruveden kaupunki ei suojele asukkaitaan ja arvokasta maaseutuaan. Tuulivoimaa ei tulisi mainita tässä yhteydessä. Huhuja kuului, että jo ensi viikolla röntgeniin ei olisi päässyt Kiuruvedellä. Aineistoa, joka puolsi röntgenin säilymistä Kiuruvedellä. Kolmas painava dokumentti oli liki 2 700 kiuruvetisen allekirjoitus röntgenin säilymisen puolesta. Parin viikon kiihkeä työrupeama tuotti tulosta ja maanantaina Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallitus päätti, että Kiuruveden röntgenin toiminta voi jatkua. Myös operointivaiheen aikainen kunnossapito ostetaan jo olemassa olevilta toimijoilta. Yksi käynti Kela-taksilla Iisalmessa vie verovaroja yli 200 euroa. Hyvinvointialueen yleisten palvelujen lautakunta esitti aikaisemmin, että röntgentoiminta loppuu Kiuruvedeltä vuoden loppuun mennessä, koska se säästää ja tehostaa toimintoja. lokakuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kansalaisaktiivisuus kannatti, röntgen jatkuu K iuruvedellä tehtiin monella rintamalla töitä, että röntgenpalvelu säilyisi edelleen Kiuruveden terveyskeskuksessa. Hyvää tässä röntgenasiassa oli myös se, että kiuruvetiset löysivät toisensa yhteisessä rintamassa. Dokumenteissa oli muun muassa hammaslääkäreiden vetoomus röntgenpalveluiden puolesta sekä röntgenhoitajan kannanotto. Herää kysymys: kuinka tyhminä meitä oikein pidetään. Kirjoituksessanne tuotte myös esiin alueelle syntyvät mahdolliset työpaikat uusien hankkeiden johdosta. Virallisissa julkaisuissa Kunnan päättäjien toimesta tulisi argumentoida faktapohjaisesti ja selkeästi hankkeista sekä niiden todellisista vaikutuksista. Valtiolle kulku Iisalmessa maksaisi noin 50 000 – 100 000 euroa vuodessa. Se on luettavissa: yle.fi/a/74-20052241. Kiuruveden kaupunki on määritellyt 1,5 kilometriä vähimmäisetäisyydeksi asutuksen ja tuulivoimaloiden välille. Hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen puolestaan kiitteli kiuruvetisiä kansalaisaktiivisuudesta, se on elinvoimaisen kunnan merkki. Voimaloiden ollessa 300 metriä korkeita em. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse
Uudistuksen myötä valtionosuuksien laskenta muuttui niin, että monella on ollut vaikeuksia pysyä perässä. Lassi-Pekka Pöksyläinen Huonoista paras SARI TABELL AIKAISEMMISSA presidentinvaaleissa olen ollut tukemassa Martti Ahtisaaren valintaa ja Tarja Halosen kohdalla kampanjoin hänelle ensimmäisen valinnan yhteydessä. Kansa äänesti eduskuntavaaleissa väärin ja nyt tulos koitetaan muuttaa toisella tapaa. Myös vahvalla taustavaikuttamistyöllä oli ratkaisevaa merkitystä, jota tehtiin kaikista valtuustoryhmistä. Ay-liike ei välitä työntekijästä, vaan tekee raakaa vasemmiston politiikkaa. Asioita on tehtävä uudella tavalla. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Sairaslomapäivän palkattomuudesta voi sopia TES-neuvotteluissa. Kolme oikeuden päätöstä, että lakko on laiton ja ei mitään vaikutusta. Ossi Rantonen Hallitus yritetään kaataa nyt sos.demien ja muun vasemmiston johtaman ammattiyhdistysliikkeen voimin, kun kesällä ei ”pesukarhunatsi-kohu ” kaatanutkaan. Valtionosuusjärjestelmästä tuli tämän vuoden alusta lukien sote-uudistuksen jakojäännös. Mika Lohva Ei kyykytä. Tässä maassa ei saa tehdä mitään enää etteikö hallitus (diktaattorit) estä sitä. VAIKKA talousarviovalmistelu voi olla haastavaa, tarjoaa se myös mahdollisuuden tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä, jotka edistävät kunnan tai kaupungin kestävää taloudellista kehitystä ja siten koko Suomen nousua. Ei kyykytä. Tämä koskee niin kuntia, hyvinvointialueita kuin valtiota. Hän voisi tuoda keskusteluun myös syrjäseuduille tärkeitä asioita, varsinkin maanpuolustuksen näkökulmasta. Aaltolalla ei olisi tätä rasitetta, vaan hän voisi olla koko Suomen presidentti. Karuin kohtalo on pienituloisilla. Määräaikaisuuksissa vuoden mahdollistavat sopimukset tuovat ennustettavuutta myös määräaikaisille. Yleissitovuutta ei olla pois viemässä. Aikaa ei ole hukattavaksi. RAUNO PIKKARAINEN Kuvassa Mika Aaltola (vas.) ja Rauno Pikkarainen.. Kaiken tämän tavoitteena tulee olla kuntalaisten hyvinvointi. Tanja Lång Ei kyykytä mielestäni. Siksi tuen ja kannatan huonoista parasta, eli Mika Aaltolaa. Kohta varmaan ei saa röyhtäistä julkisesti. Normaalit lakot ovat ok. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. KRIITTINEN tarkastelu on nyt paikallaan – pitää tehdä konkreettisia säästötoimenpiteitä sekä taloutta vahvistavia elinvoimatoimia. Jari Tikkanen Lakko-oikeuden rajoittaminen mainitaan usein ilman, että muistetaan kertoa sen koskevan vain poliittisia lakkoja ja kohtuuttomia tukilakkoja yhteiskunnan toimintojen kannalta keskeisten alojen toimesta, kuten AKT. Toki arvioiden mukaan maaja metsätaloudestakin lähtee hallituskauden aikana noin 195 miljoonaa euroa. NYT ei pidä kääntyä taaksepäin ja tuijottaa peruutuspeiliin, vaan meidän tulee katsoa eteenpäin. Kiuruveden kaupunki on tilannut kouluratkaisun toteuttamista varten kaupungin taloudellinen kantokykyselvityksen, joka on pian valmis. Nyt koko hallitus nurin kyykyttäen ja ulos koko Suomesta iäksi! NykySuomessa vihataan/halutaan pois ei-toivotut yksilöt, jotka eivät täytä hallituksen kriteereitä. On siis selvää, että valmisteille laitettu valtionosuusuudistus tarvitaan pikaisesti. Raha edellä toimivat, jolloin pienikin huojennus esimerkiksi sunnuntaikorvauksista vaikuttaa työllistämisen mahdollisuuksiin. Toihan Mika esille jo 2014 kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan, että Suomi liittyy Natoon niin sanotulla hätähakemuksella, niin kuin kävikin. Onhan tosiasia, että kaikki puolueet tosiasiassa satsaavat ja tuovat vain Etelä-Suomen ja keskuskaupunkien tahtotilaa esille. Kuntien ja koko julkisen talouden tilanteeseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät liittyvät Ukrainan sotaan, sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan sekä maailmantalouden epävarmuuteen. Valitettavasti ehdokkaista, jotka voivat tulla valituksi, ei ole minulle mieluisia vaihtoehtoja. Edelleen tarvitaan työtuomioistuimen päätös, onko lakko laiton vai ei. On totta, että pienet työnantajayritykset ovat vaikeassa tilanteessa nykyisen lainsäädännön ja työehtosopimusten kanssa. Toisaalta hallitus on tasapuolinen siinä, ettei pienyrittäjiäkään ole unohdettu, vaan alv-huojennus poistuu, yritysten kehittämispalvelut ollaan lakkauttamassa ja CAP-suunnitelman kansallista rahoitusosuutta vähentämässä 137,5miljoonaa euroa, jolloin myös EU-rahoitus vähenee, vaikutus yhteensä noin 250miljoonaa euroa. lokakuuta 2023 Yhdessä eteenpäin SUOMEN kunnissa ja kaupungeissa valmistellaan ensi vuoden talousarvioita varsin haastavissa tunnelmissa. Eihän poliisikaan sano, että ”saat sakot, jos vielä ajat ylinopeutta.” Ja silti saat ajaa ylinopeutta. ALKUVIIKOSTA saimme kuulla iloisen uutisen. 3 Keskiviikko 4. Tiera Tikkanen Totisesti kyykyttää eikä pelkästään työväestöä. Olemme isojen päätösten äärellä. Kiuruveden taajamakouluratkaisu on saatava aikaan vielä tällä valtuustokaudella. Muistan, kun AKT oli erään bussifirman kanssa riidoissa. VALTIONOSUUKSIEN osalta sote-uudistuksen vaikutus vaihtelee kunnittain. Aaltola olisi presidentti, jolla ei olisi puoluepoliittista rasitetta, vaikka hän onkin oikeistolaisesti ajatteleva, toisin kuin minä. Jere Hakkarainen NO KYLLÄ ja ISOSTI sortaa, räikeää ihmisoikeuksien polkemista. Joten pienikin tai isompikin leikkaus koskee isoa joukkoa. ”Asiallinen syystäkin” todennäköisesti tuomioistuin tekee linjauksen, mikä on asiallinen syy. Lisäksi julkinen sektori työllistää paljon. Monet hallituksen toimet vaikuttavat myös sitä kautta julkisen sektorin kykyyn työllistää ja taas sen kautta palkkoihin. Tämä syksy on ratkaisevaa aikaa taajamakouluratkaisun tekemisessä. Sehän liittojen tehtävä on. Aktiivinen ja laaja-alainen vaikuttamistyö hyvinvointialueen suuntaan kannatti! Erityiskiitos kuuluu kansalaisadressin käynnistäjille Kaukolle, Leenalle, Erkille ja Sepolle sekä kaikille meille, jotka pistimme nimen meidän yhteisten palvelujen puolesta. Ei siis hyvältä näytä tämä, jos ei saada loppumaan, nyt kaikki yhdessä päätä nostamaan ja vastaan tätä. Asiallinen syy ei ole se sairaan lapsen käyttäminen lääkärissä, siitä voi ottaa lääkäriltä todistuksen mukaan. Matti Komulainen Kukaan ei ole lakko-oikeutta pois viemässä. Työntekijän pitäisi muistaa, että tuskin montakaan yritystä on olemassa vain työllistämisen ilosta. Noita pientuloisia on paljon. Esimerkiksi työntekijä ei voi omilla ehdoillaan sopia työn tekemisestä, jos sopii vaikka minimipalkan alle, niin saattaa sillä työnantajan lainrikkojaksi. Kiuruveden röntgen säilyy toistaiseksi. MYÖS maailmantalouden suunta ja kehitys lisäävät kuntien haastekerrointa. ESIMERKIKSI Kiuruvedellä riittää paljon työnsarkaa oman palvelutuotannon kehittämisessä ja investointien toteuttamisessa. Reijo Tossavainen Ei kyykytä, yrittää korjata edellisen hallituksen hölmöilyn ja saada valtion talouden kuntoon. VALTIONOSUUKSIEN uudistuneet laskentaperusteet kohtelevat esimerkiksi Pohjois-Savon kuntia hyvin eri tavoin ja jopa samantyyppisten kuntien valtionosuuksissa on merkittäviä eroja. Tätä yhdessä tekemisen henkeä tullaan tarvitsemaan jatkossakin Kiuruveden ja kiuruvetisten puolesta! VIERASKYNÄ JUHA-PEKKA RUSANEN Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Kyykyttääkö hallitus työväestöä. TOSIASIA on, että tulojen ja menojen epäsuhta edellyttää vahvaa korjausliikettä koko julkisessa taloudessa. Tulevissa presidentinvaaleissa joillakin ehdokkailla on realistinen mahdollisuus tulla valituksi ja joidenkin kohdalla kaikki tietävät mahdottomuuden tulla valituksi. Tappaa! Tarja Juntunen Kyykyttää ja pahasti kyykyttääkin, lisäksi tappaa nälkään ja kylmyyteen vähävaraiset. Niissä on eniten äänestäjiä. Lisäksi hän arvosteli fennovoima-hanketta kun muut hehkuttivat sitä ja kuinkas kävikään. Jos lakko jatkuu tuomion jälkeen, niin voidaan määrätä sakko
Rintakuusi myös luovutti Raatikaiselle kiuruvetisten allekirjoittaman nimilistan. Tähän on pyrittävä yhdessä vaikuttamaan. Adressi sai ihmiset liikkeellä, sillä yleisten palveluiden lautakunta oli lopettamassa röntgentoiminta Kiuruvedeltä loppuvuodesta. Adressiin oli mahdollista kirjoittaa nimensä kiuruvetisissä kauppaliikkeissä parin viikon ajan. Osaviikkoisuus tarkoittaa sitä, että röntgenhoitaja työskentelee Kiuruvedellä päivän tai kaksi viikossa. 4 Keskiviikko 4. Kansalaisadressi oli hieno ponnistus, kiitokset organisoijille ja kaikille, jotka kävitte allekirjoituksen tekemässä. Lähipalvelu tärkeää Kiuruveden valtuuston kaikkien poliittisten ryhmien edustajat luovuttivat maanantaiaamuna kansalaisadressin röntgenin puolesta hyvinvointialueen johtaja Marko Korhoselle ja aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaiselle (kesk.). Hienoa, että useammasta puolueesta löytyi kannatusta reuHeti tuoreet uutiset Paperilehti kotiin kannettuna alkaen 1,92 euroa/viikko LEHTI OY. UUTISET Keskiviikko 4. lokakuuta 2023 Hyvinvointialueen hallitus päätti maanantaina, että osaviikkoaikaista kuvantamispalvelua järjestetään jokaisessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen seutupalvelupisteessä. Adressissa on 2 694 nimeä. – Olen todella ylpeä kiuruvetisten aktiivisuudesta ja taistelumielestä röntgenin suhteen. Poliittisten ryhmien toivon antavan jatkossa enenevissä määrin painetta omiin ryhmiin aluevaltuuston ja -hallituksen suuntaan. Kiuruvesi on määritelty seutupalvelupisteeksi. Viranhaltijaesitys oli, että Kiuruveden röntgen lakkautetaan. Vastaesitys voitti ja jäi aluehallituksen päätökseksi äänin 7-6. Mielestäni tämä adressi edellyttää röntgenpalvelujen turvaamisen Kiuruvedellä tavalla tai toisella, sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka sen, jonka mukaan röntgentoimintaa jatketaan myös Kiuruvedellä. Adressin yksi neljästä puuhaajasta, Erkki Rintakuusi (ps), soitti hyvinvointialueen kirjaamoon etukäteen kansalaisadressista, että se varmasti tulee käsitellyksi hallituksen kokouksessa. – Otto-oikeuden kautta asian ottaminen hallituksen käsittelyyn ja siitä myönteiseen päätökseen oli kova rutistus. Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallitus päätti säilyttää Kiuruvedellä röntgenin osaviikkoisena. – Katseet on suunnattava jatkoon ja valmistauduttava puolustamaan lähipalveluita, jotka ovat arjessa vielä röntgeniäkin merkityksellisempiä, kuten hoitajan ja lääkärin vastaanotto, neuvola, hammaslääkäri ja hoitokodit. Aluehallitus käytti otto-oikeutta yleisten palveluiden lautakunnan 7.9.2023 tekemään päätökseen koskien lähipalveluina tuotettavia radiologisia kuvantamisia. Tämä oli osoitus siitä, että kuntalaisvaikuttamisella on edelleen merkitystä, Siponen viestittää. Perusteina oli muun muassa se, että kuvausmäärät ovat Kiuruvedellä pieniä ja nykyinen laitteisto alkaa olla elinkaarensa päässä. – Toivon, että teille päättäjille kunnan asukkaista kolmasosan allekirjoittama adressi antaa selkeän signaalin asian merkittävyydestä kiuruvetisille. lokakuuta 2023 JAANA SELANDER na-alueiden palveluille, toteaa Markku Siponen. JAANA SELANDER Yksi kansalaisadressin puuhamiehistä, Erkki Rintakuusi (keskellä) luovutti kansalaisadressin hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaiselle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka toi puheessaan esiin, että hoitoon on päästävä ja palveluja on saatava myös hyvinvointialueen reunamailla. Aluehallituksen jäsen, kiuruvetinen Markku Siponen (kesk.) teki aluehallituksen kokouksessa vastaesitykAdressi tehosi, röntgen säilyy osan viikkoa Kiuruvetisten keräämä 2 694 nimen kansalaisadressi röntgenin puolesta ei ollut turha
Tikka toi esiin huolestuneiden kuntalaisten ajatuksia, kuten muun muassa, että sosiaalija terveyspalvelujen keskittäminen heijastuu hyvin nopeasti maaseutukuntien taantumiseen: työvoiman saatavuus vaikeutuu entisestään, kuntalaiset joutuvat käyttämään paljon aikaa, jopa työaikaa ja rahaa, palvelujen hankkimiseen, pahimmillaan palvelujen liiallinen keskittäminen johtaa jopa kunnasta poismuuttamiseen lähemmäksi palveluja. Joka puolella tuntuu, että rakenteet ovat murroksessa. Kärkkäinen on lisäksi ikäihmisten neuvoston Pohjois-Savon edustaja hyvinvointialueelle päin. – Pohjois-Savossa, kuten kaikkialla Suomessa, väestö ikääntyy ja tarvitsee aiempaa enemmän palveluja. Asia tulee aluehallituksen käsittelyyn tänään, vetoomuksenne otetaan kokouksessa esille, sanoi Raatikainen ja kertoi, että vastaavia vetoomuksia on tullut muualtakin hyvinvointialueelta. Terveyspalvelut ovat tärkeitä ja niiden tulee olla lähellä. Hoitoon on päästävä ja palveluja on saatava, myös hyvinvointialueen reunamilla, sanoi Tikka. Väisäsen näkemyksen mukaan päiväraha tippuu koulunkäyntiohjaajilla jatkossa joka toinen vuosi tai viimeistään joka kolmas vuosi nollalle, jos hallituksen esitykset toteutuvat. Onko ajankohta oikea. Adressin ideoi perussuomalaisten Kauko Huttunen, adressin alullepanijoita olivat Rintakuusen lisäksi Seppo Piippo (vasemmistoliitto) ja Liike Nytin Leena Pöksyläinen, hän on myös aluevaltuutettu. Samaan aikaan Suomessa yritetään etsiä työntekijöitä, koulunkäyntiohjaajat ja muut naisvaltaiset alat ovat alipalkattuja ja vielä meitä hallitus entisestään on nyt kurjistamassa. Alkuperäisen päätöksen kannalla olivat eli että röntgenpalvelu loppuu Kiuruvedeltä: Riitta Raatikainen (kesk.), Kari Ojala (kok), Kirsi Moisander (kok.), Hannu Kokki (SDP), Sirkka Soile (vas.) ja Risto Daavitsainen (SDP). Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkon selvitystyö on työn alla. Olen tyytyväinen aktiivisuuteenne, sanoi Korhonen. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Miten toimitaan siirtymäaikana, jos palvelupisteiden palvelut ajetaan alas ja liikkuvia palveluja ei ole vielä saatavilla. Tikka toi esiin, että Kiuruvesi on merkitty seutupalvelupisteeksi ja kysyi, eikö röntgen ole merkitty yhdeksi seutupalvelupisteen palveluksi. Koulunkäyntiohjaajat kuuluvat Julkisten ja hyvintointialojen liitto JHL:ään. Onko asiat valmistelussa jo pidemmällä kuin päätöksenteko. – Hallitus päättää, vaikka kolmikantaneuvotteluja käydään, se on epäasiallista kohtelua työntekijöitä kohtaan. Koko Suomi on tällä hetkellä helisemässä hyvinvointialueilla kokonaisuuden kanssa, on säästöohjelmia, tuottavuusja taloudellisuusohjelmia. Tämä huikea allekirjoitusten määrä kertoo, että Kiuruvesi on elinvoimaina pitäjä, kunta ja vahva vaikuttaja ja toimija. Työ on vaativaa, sillä lapsilla on monenlaisia neuropsykiatrisia haasteita. KYLLÄ 53% EI 47% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Hyväksytkö, että huippujalkapalloilijat markkinoivat Saudi-Arabiaa. Keskusta, PS ja KD äänestivät röntgenin puolesta Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. – Kansalaisadressi ei ole kannanotto yksin kuvantamispalvelujen puolesta eikä yksin Kiuruveden puolesta. Koulunkäyntiohjaajien mukaan heidän palkkansa on niin huono, että päivän palkattomuus ei niin paljon palkkaa heikennä. Onko Kiuruveden röntgenistä päättämisen ajankohta oikea. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Koulunkäyntiohjaajilla oli mielenilmaus Nivan koululla torstaina. JHL:n koulunkäyntiohjaajat vastustavat hallituksen heikennyksiä työehtoihin. Iisalmessa asiakkaille on jo ilmoitettu, että uusi hammasröntgenlaite on tulossa Iisalmeen aivan piakkoin. Koulunkäyntiohjaajia kismittää hallituksen esityksissä muun muassa se, että ensimmäinen sairaslomapäivä olisi palkaton. Tässä ei ole yhtään helppoa kohtaa, valitettavasti. Tommi Tikka kiittelee adressin käyntiin laittanutta nelikkoa ja kaikkia poliittisia ryhmiä, jotka ovat vaikuttaneet aluetasolla omiin ryhmiinsä kiuruvetisten palvelujen säilymisen puolesta. Hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen kiitteli delegaatiota siitä, että Kiuruvedellä on nostettu reuna-alueiden palvelujen säilymisen turvaaminen ja parantaminen esille. JAANA SELANDER Koulunkäyntiohjaajat eivät halunneet esiintyä mielenilmauksessa kasvoillaan ja nimillään. Uskon vahvasti, että kaikkien meidän allekirjoittajien suuri huoli on koskettanut ihan kaikkea sosiaalija terveyspalvelujen saatavuutta niin Kiuruvedellä kuin kaikissa muissakin maaseutukunnissa. Adressin luovutuksessa olivat mukana kokoomuksesta Sari Lappalainen, vasemmistoliitosta Marja-Leena Kärkkäinen, kristillisdemokraattien Marita Grönfors ja Liike Nytin Leena Pöksyläinen. Arvostamme tätä elettä erittäin paljon. Entisenä kunnanjohtajana pidän kansalaiskeskustelusta ja kansalaisten aktiivisuudesta, koska se on ainoa tapa viedä asioita eteenpäin. – Koen vahvasti, että sote-uudisKoulunkäyntiohjaajilla mielenilmaus Nivalla Koulunkäyntiohjaajilla oli torstaina 10 minuutin mittainen mielenilmaus hallituksen työelämäuudistuksia vastaan. lokakuuta 2023 (kesk.). – Tuottaako lähipalvelujen vähentäminen ja jopa karsinta todellisia kustannussäästöjä. Tavoitteena on myös kaventaa väestön hyvinvointija terveyseroja. – Viranhaltijat tekevät esityksiä ja päättäjät päättävät. 5 Keskiviikko 4. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että järjestelmästä puuttuu rahaa, mutta likainen työ on laitettu alueille yrittää etsiä säästöä joka puolelta, se on meidän yhteinen homma. Seppo Hirvimäki allekirjoitti röntgenadressin torstaina S-marketissa. – Päätöksenteon vaiheissa on uutisoitu liikkuvista palveluista, mutta onko alle vuoden ikäisellä organisaatiolla vielä mahdollisuuksia toteuttaa liikkuvia palveluja. Kaikille koulunkäyntiohjaajille ei ole tarjota kesätöitä, kaupungilla on lomautussopimus, koulunkäyntiohjaajat lomautetaan kesäksi. Koulunkäyntiohjaajia on Kiuruveden kaupungilla 15, heistä Nivan koululla toistakymmentä. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI Ostaessasi Ostaessasi silmälasit silmälasit edun arvo jopa edun arvo jopa 744 € 744 €. kysyi Tikka. Koulunkäyntiohjaajan työ vaatii pitkää pinnaa, päivän aikana on yksi 10 minuutin tauko, muutoin lapsia katsotaan intensiivisesti koko työpäivä. Väisäsen mukaan haastavinta koulunkäyntiohjaajien kohdalla on 10 kuukauden työssäoloehto, että pääsee liiton päivärahalle, palkkatukityöllistetty ei pääse koskaan. Hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen piti kiuruvetisten adressin keräämistä ja asioiden nostamista esille parhaana mahdollisena kansalaiskeskusteluna. Jos kun välittäminen loppuu tai ei oteta kantaa, se on tuhon tie. Lappalainen, Kärkkäinen ja Rintakuusi ovat olleet kaikki luottamushenkilöinä Ylä-Savon Sote kuntayhtymässä. VIIKON KYSYMYS Kyykyttääkö hallitus työväestöä. Tällä hetkellä pääsee liiton päivärahalle, jos on kuusi kuukautta töissä, nyt työssäolojaksoa oltaisiin jatkamassa 4 kuukautta, se on se ongelma. Isompi ongelma on se, että ihmiset eivät välitä. Samaan aikaan syntyvyys laskee ja huoltosuhde muuttuu. – Se on todella tärkeää. Miten Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksessa äänestettiin lähipalveluina tuotettavasta kuvantamisesta eli Kiuruveden röntgenin kohtalosta: Markku Siposen vastaesitystä eli Kiuruveden röntgenin puolesta äänestivät Kati Åhman (SDP), Merja Rautiainen (kesk.), Aino Kanniainen (kesk.), Markku Rossi (kesk.), Ilpo Kärkkäinen (PS), Annukka Ojala (KD). Millaisia kokemuksia muilla hyvinvointialueilla on ollut vastaavissa palvelujen tiivistämisissä. – Vaikea vahvistaa mitä hallituksen esitykset tuovat tullessaan. Saatesanoissaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen johdolle Tommi Tikka muistutti, että hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on järjestää kaikille alueen asukkaille laadukkaita sosiaalija terveyspalveluja yhdenvertaisesti. Hyvinvointialueiden perustamisella vastataan näihin yhteiskunnan muutoksiin. – Pidän ihmeenä, että Jyty ei ole lähtenyt mielenilmaukseen, mutta he kuuluvatkin toimihenkilöliittoon. OAJ:n kanssa meillä on kovat neuvottelut käynnissä. Suuremmalla sosiaalija terveydenhuollon järjestäjällä on parempi mahdollisuus turvata sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus että toiminnan ja hallinnon tehokkuus. Koulunkäyntiohjaajilla on mahdollisuus olla palkallisella sairaslomalla 3 päivää, sitten korvaus alenee, sairasta lasta saa olla hoitamassa 3 päivää, sem jälkeen olla palkattomalla. Koulunkäyntiohjaajat tuumasivat, että mielenilmaus olisi vaikuttavampi, jos se kestäisi työpäivän. Onko tämä asiakkaan saama tieto osa uutta kuvantamispalveluverkkoa. Samoin ansiosidonnaisen päivärahan leikkaukset, 8 viikon jälkeen tulee 20 prosentin leikkaus. tuksen lähtökohta on ollut paikallisten sosiaalija terveyspalvelujen vahvistaminen ja vaativamman palvelutarpeen minimointi muun muassa ennaltaehkäisevin toimintatavoin. JHL:n pääluottamusmies Erkki Väisänen sanoi, että työnseisaukset laajenevat
– Pieni lohtu on, että vuonna 2025 alkaa valmistua psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä enemmän, opiskelupaikkoja lisättiin viime hallituskaudella, ehkä hakijoitakin sitten löytyy. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, järjestöjen, seurakuntien sekä Hyvinvointialueen sisällä mm. – Meitä voi lähestyä, vaikka ei olisi hakua päällä. Sanna Niinimäki vinkkaa, että jos paluumuuttaja miettii, tullako takaisin kotiseudulle, töitä on kyllä tarjolla Pohjois-Savon hyvinvointialueella sosiaalityöntekijöille ja psykologeille. Eläköitymiset ja työntekijäpula tuntuvat myös Kiuruveden ympäristökunnissa, esimerkiksi Iisalmessa, jonne on haettu niin ikään psykologeja eikä hakijoita ole ollut. 6 Keskiviikko 4. – Työmarkkinoilla ei ole saatavilla ammattilaisia avoinna oleviin paikkoihin, kiteyttää pohjoisen perhekeskuksen alue-esihenkilö Sanna Niinimäki. Toinen valopilkku on se, että saimme psykososiaalisen opiskeluhuollon esihenkilötiimiin psykologin nuorisopsykiatrian puolelta, KoUutiset. Pohjoiseen perhekeskukseen kuuluvat Kiuruvesi, Iisalmi, Vieremä, Sonkajärvi ja Rautavaara. Puheenaihe Työntekijäpula kurittaa perhetyötä Kiuruvedellä ei ole kasvatusja perheneuvonnassa sosiaalityöntekijää eikä psykologia. – Tietyissä ammattiryhmissä henkilöstön saatavuus on kaikissa Pohjoisen kunnissa heikko, sanoo Niinimäki. Psykologiharjoittelijat ovat kyllä kiinnostuneita, mutta heille ei ole ollut riittävästi osoittaa saman sektorin päteviä ohjaajia pohjoisella alueella. On pohdittu, voisimmeko saada opiskelijaohjausta Kuopiosta, jos opiskelija olisikin harjoittelussa Pohjoisella alueella, kertoo Komulainen. Oikealla pohjoisen alueen esihenkilö Sanna Niinimäki. Psykologin virka Kiuruvedellä on ollut täyttämättä jo Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän ajoilta. Perhekeskus tuottaa lasten, nuorten ja perheiden perustason sosiaalija terveyspalvelut, mikä pitää sisällään neuvola-, kouluja opiskeluterveydenhuollonpalvelut, terapiaja kuntoutuspalvelut, opiskeluhuollon psykososiaalisen tuen eli kuraattorija psykologipalvelut, lapsiperheiden sosiaalipalveluista kasvatusja perheneuvontapalvelut, perhesosiaalityön, perhetyön sekä kotiin annettavat palvelut. Komulaisen mukaan Kiuruvesi on sen verran iso asukasluvultaan, että paikkakunnalla olisi tarvetta psykologin ja sosiaalityöntekijän palveluille kasvatusja perheneuvonnassa. Molempia tehtäviä on pyritty aktiivisesti täyttämään, mutta hakijoita ei ole. lastensuojelun ja sotekeskusten kanssa. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Pohjois-Savon hyvinvointialueen kasvatusja perheneuvonnassa Kiuruvedellä ei ole sosiaalityöntekijää eikä psykologia. lokakuuta 2023 Johtavan sosiaalityöntekijä Heidi Komulaisen sylissä painokoira, joka rauhoittaa ja on mukava sylissä. Otamme myös vinkit vastaan, mitä voitaisiin tehdä rekrytoinnin edistämiseksi, Komulainen viestittää. Yksi mahdollisuus houkutella erityisammattilaisia Pohjois-Savoon olisi maksaa heille kertakorvausta, kun ammattilainen jalkautuu vaikkapa Kuopiosta Kiuruvedelle, lääkäreille tällaista kertakorvausta jo maksetaan. – Suunnittelemme työryhmässä psykologien osalta näkyvämpää rekrytointia ja markkinointia. Hakutulos oli nolla, vaikka työntekijöitä haettiin uusilla houkuttelevilla palkoilla. Paluumuuttajille töitä Hyvinvointialueella loppui edellinen hakukierros 22.9 sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista. Johtava sosiaalityöntekijä Heidi Komulainen pohjoisen alueen perhekeskuspalveluista (lapsiperheiden sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut) kertoo, että Kiuruvedeltä eläköityi kesällä pitkäaikainen sosiaalityöntekijä, eikä hänen virkaansa ole saatu täytettyä, koska yhtään hakijaa ei ole ollut
Olemme juuri saaneet kuntoon hallinnollisen rakenteen hyvinvointialueella ja nyt pitäisi päästä aluetta kehittämään. – Nyt sellaista ollaan lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden ympärille muodostamassa. – Pitkä jonotusaika voi nostaa toiveita ihmeestä. Sen sijaan nuorta tyttöä näytelleelle Linda Blairille kävi kuten valitettavan monelle lapsitähdelle, eli hän jäi lapsitähdeksi. Iisalmesta liikutaan Kiuruvedelle ja päinvastoin. Sen verran mieleenpainuva Manaaja oli. Kai tuon voisi vilkaista, vaikka mielenkiintoisia kotimaisiakin elokuvia on juuri ilmestynyt, kuten Spede, Lapua 1976 ja Kuolleet lehdet. MANAAJA tarjosi väkeviä kauhun hetkiä yleisölle. Vaikka hyvinvointialueen pohjoisella alueella virkoja on täyttämättä, palveluja on pitänyt kuitenkin järjestää. Kiuruvesi ja Rautavaara olivat ainoita kuntia Pohjois-Savossa, missä koulukuraattori ja psykologi olivat Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän aikaan vielä kunnan palkkalistoilla. Tuoreet kouluterveyskyselyn tulokset kokoavat alueellisesti hyvää tietoa lasten ja nuorten tämänhetkisestä tilanteesta. Tämä tapahtui totta kai aivan liian nuorena, mutta jännittävät elokuvat kiehtoivat minua jo varhain ja tietysti minun(kin) piti päästä kehumaan kavereille, että olen uskaltanut katsoa kyseisen teoksen. Palveluiden tavoitteena tässä henkilöstötilanteessa on, että ainakin Iisalmessa olisi moniammatillinen tiimi, joka jalkautuisi säännöllisesti pohjoisen alueen kuntiin. Että asiakasta kuullaan Sanna Niinimäki ja Heidi Komulainen ovat aloittaneet pohjoisella alueella alkuvuodesta, remmiin on vastikään saatu uusia esihenkilöitä eri sektoreille jakamaan vastuun taakkaa. Se teki paljon vahinkoa, mutta oli kuitenkin yksi huone, joka säästyi tulipalolta täysin: nimittäin juuri se, mitä käytettiin riivatun tytön makuuhuoneena ja elokuvassa nähtävien manausten suorituspaikkana. Miten lapset kokevat, kun vanhemmat eivät saakaan tukea kriisiinsä ajantasaisesti ja vanhempia voisi mahdollisesti auttaa pienin keinoin, Heidi Komulainen sanoo. Tämä siitäkin huolimatta, että ajan hammas on jo väkisinkin purrut osan elokuvan vaikuttavuudesta pois. Mutta kylläpä Manaaja tarjosi kuumottavia tilanteita myös elokuvaa tehneelle työryhmälle. Jo pari vuotta aiemmin ohjaaja William Friedkin oli tehnyt uraauurtavan poliisielokuvan Kovaotteiset miehet, joka oli voittanut viisi Oscaria, muun muassa parhaan elokuvan palkinnon. Tosin eihän niistä yksikään ole yltänyt alkuperäisen tasolle, mutta uusi yritys koetaan taas piakkoin: Manaaja-saaga nimittäin jatkuu elokuvalla Uskon merkki. Pohjoisen alueen kunnat ovat vielä erilaisia palvelujen osalta. Lähipalvelun tuottaminen nähdään myös tärkeänä, ettei Kiuruvedeltä tarvitse perheen ottaa töistä vapaata ja lähteä ajamaan kunnan reuna-alueelta Iisalmeen asti, kun matka kestää jo Kiuruveden taajamaan sen puoli tuntia, Komulainen sanoo. – Siihen eivät auta hallituksen leikkauspuheet. Tosin ensimmäisellä kerralla ainakin itselläni touhu meni lähinnä jännittämiseksi, kun taas myöhemmin olen huomannut siitä muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia ja perehtynyt elokuvan faktoihin tarkemmin. MUISTAN kyllä itsekin, kun ensimmäistä kertaa näin Manaajan. – Meillä on tavoitteena, että tarjolla olisi aidosti toimiva palvelu, jotta perheet saisivat riittävän avun ja tuen oikea-aikaisesti eikä palvelua saisi vain silloin kun sitä itkien vaatii. Perheen tapaamiseen liittyy vuorovaikutuksen analysointia ja se ei välttämättä toteudu etäyhteydellä, kuten pitäisi. Sattumaa tai ei, tämän vuoden elokuussa ajasta iäisyyteen siirtynyt Friedkin ja hänen työryhmänsä säikähtivät tätä episodia sen verran paljon, että he kutsuivat piakkoin ihan oikean papin siunaamaan elokuvan kuvauspaikan. Etänä ja ostamalla tuotettu lääkärin työ kuormittaa myös enemmän muita erityisammattilaisia ja hallintoa kuin jos työ olisi tuotettu omana toimintana. Toiset perheet hyötyvät pidempikestoisesta ja terapeuttisemmasta työskentelystä. Etäyhteys on toki yksi ratkaisu, mutta etälääkärin ostopalvelu ei oikein toimi kasvatusja perheneuvontapalveluissa. MANAAJA on saanut myös useita jatko-osia. Eläköitymisen haasteena on ollut myös se, että kun pitkäaikainen työntekijä eläköityy, siirtyy hänen mukanaan pois paljon tietotaitoa, eikä uusille työntekijöille ole aina riittävän osaamistason omaavia perehdyttäjiä. Jos joku perhe hyötyy yhdestä käynnistä, liikenee työntekijöiltä resurssia mahdollisimman monen perheen auttamiseen, Komulainen jatkaa. Osa jopa pyörtyi elokuvateatterissa kesken näytöksen. Näyttelijöistä kuolivat juuri ne, joiden roolihahmot kuolevat itse elokuvassakin. Olen sanonutkin, että Kiuruveden silloisesta toimintavasta olisi syytä ottaa mallia koko hyvinvointialueelle. Cobb sekä ruotsalainen Max von Sydow. Nyt ollaan vielä muutosvaiheessa, mutta olemme tietoisia mitä palvelut ovat olleet ja miten ne ovat toimineet, Niinimäki sanoo. – Aloitin elokuussa viime vuonna Ylä-Savon Soten alueella, minulle on muotoutunut sellainen käsitys, että Kiuruvedellä toimijat tuntevat toisensa, vastuunsa ja roolit ovat selkeät. Heidi Komulainen jatkaa, että niin suurelle alueelle kuin Kiuruvesi, koulukuraattoripalveluihin olisi pitänyt osoittaa enemmän resurssia kuin sitä on tällä hetkellä. – Katsomme aluetta tasavertaisesti asiakkaiden näkökulmasta. Hyvinvointialueen tahtotilana on joka tapauksessa saada virat täyteen ja päästä omatuotantoon, mikä on taloudellisesti ja ihmisten hoidon kannalta järkevintä ja tehokkainta. Tarvitaan tahtotilaa ja resurssointia, investointeja palveluihin, millä ehkäistään tulevia hintalappuja. Lisäksi kasvatusja perheneuvonnan tehtäviin kuuluu myös asiantuntija-avun antaminen muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville. Se tarkoittaa sitä, että kasvatusja perheneuvonnan palveluista olisi tarkoitus eriyttää lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tarvitsevat asiakkaat terveydenhuollon palveluun, näin saisimme selkiytettyä alkuperäistä rooliamme kasvatusja perheneuvontapalveluissa, Komulainen kertoo. Komulainen muistuttaa myös henkilöstön hyvinvoinnin huomioimisen. 7 Keskiviikko 4. Myös erikoissairaanhoidon toivotaan jalkautuvan perustasolle, Komulainen iloitsee, että avoperiatrian lääkäri (lasten ja nuorten ja koko perheen kokonaisvaltainen hoitaminen) on tavannut asiakkaita fyysisesti. Pohjoisella alueella on otettu käyttöön Käynti kerrallaan -malli, millä pyritään tarjoamaan ensimmäisellä käyntikerralla perheeseen mahdollisimman pian palvelua laadukkaasti ja kattavasti. Ettei lastensuojeluun valu eroperheitä kriiseissään. Klassikko täyttää jo 50 vuotta LOPPUVUODESTA 1973 eli puoli vuosisataa sitten elettiin mielenkiintoista aikaa. Lähipalvelu tärkeää Heidi Komulainen kertoo, etUutiset tä Kiuruvedellä varsinkin nuorten tilanne on ollut jossakin vaiheessa huolestuttava päihteiden ja ilkivallan takia. On hyvä muistaa, että ihmeitä emme tee, perhe on se toimija omilla päätöksillään, että muutokset tapahtuvat, me olemme tuki ja apu, kun tarve ilmenee, linjaa Komulainen. Rautavaaralla on ollut psykologi ostopalveluna yhtenä päivänä viikossa kolme kertaa kuukaudessa. Yksi erikoisimmista hetkistä koettiin, kun kuvauspaikalla syttyi tulipalo. Sittemmin elokuva on tullut nähtyä usein uudestaan ja mielestäni jokaisen tulisi katsoa Manaaja ainakin kerran, sillä se kuuluu yleissivistykseen. Psykologipalvelua on myös ostettu. On tehty yhteinen asiakasjono, jota puretaan tiimissä. Aluepolitiikkaan ei ole tarvetta eikä varaa. Kasvatusja perheneuvonnassa työntekijöiden olisi hyvä olla esimerkiksi perheterapiatai muun vastaavan lisäkoulutuksen käyneitä, kokeneita työntekijöitä, koska kyse on haastavasta pienten lasten vanhempien neuvonnasta ja ohjauksesta. – Tavoitteena on, että asiakas kokisi, että on tullut kuulluksi ja hyvin palvelluksi. Heidi Komulainen pohtii, onko se kasvatusja perheneuvontapalvelua kuntalaisille, kun siitä puuttuu moniammatillisuus ja suunnitelmallisuus. Haastetta lisää se, että kasvatusja perheneuvonta on kääntynyt pohjoisella alueella lastenpsykiatrian jatkeeksi, sillä Ylä-Savon Soten ajoilta alueelle ei ole vielä muotoutunut lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalvelua. lokakuuta 2023 mulainen kertoo. – Mutta tähän ostopalveluun on menty pakon edessä, hinnat määrittelevät sitten sen, kuinka paljon tai vähän palvelua voidaan tuottaa. Elokuvan pääosissa ovat ansiokkaat Hollywood-urat tehneet Ellen Burstyn, Lee J. Hirveintä on, jos ja kun perheet joutuvat jonottamaan ensimmäisen yhteydenottonsa jälkeen jopa puoli vuotta ennen kuin saavat apua. Kaikissa tapauksissa se ei toimi, eikä ole tarkoituskaan. Erikoissairaanhoidossa työ on aina kallista, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä. Työskentely kasvatusja perheneuvonnassa noudattaa sosiaalihuollon asiakasprosessia. Elokuva kertoo demonin riivaamasta tytöstä ja tämän äidistä, joka yrittää pelastaa lapsensa pyytämällä muutamaa pappia suorittamaan manauksen. Kiuruveden tilanne oli silloin tosi hyvä. Nyt Friedkiniltä oli tulossa toinen suureksi klassikoksi kohoava teos, joka on vielä tänäkin päivänä monien suosikkeja, kun ihmiset listaavat kaikkien aikojen parhaita kauhuelokuvia. Mutta tilanne näyttää rauhoittuneen. TULIPALO ei jäänyt ainoaksi mieleenpainuneeksi asiaksi, sillä Manaajan kuvausten aikaan sattui myös useita hyvin epäonnisia loukkaantumisia ja osa työryhmästä tai heidän läheisistään kuoli yllättäen joko kuvausten aikana tai välittömästi niiden jälkeen. Kasvatusja perheneuvonnan tavoitteena on lapsen kehityksen tukeminen vanhemmuutta ja perhesuhteita vahvistamalla. Esimerkiksi Vieremän ja Sonkajärven perhesosiaalityö toimii aika hyvin ja Iisalmessa perhetyö on eriytetty sosiaalityöstä. Perhekeskuspalvelut tuottavat palvelua kaikille ja muun muassa neuvolaja kouluterveydenhuollon palveluilla saavutetaan lähes kaikki lapset, nuoret ja heidän perheensä, kertoo Niinimäki. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jonka oma suosikkikauhuelokuva on Psyko.. Tarvitaan työntekijä, joka tuntee perheiden arkea, että työntekijä tunnistaa sen mikä kuuluu vaikkapa normaaliin uhmaikään ja millaisiin tilanteisiin taas tarvitaan jatko-ohjausta. Vaikka myönnetään: kyllähän siinä yöunet menivät hetkeksi aikaa. KYSEESSÄ oli Manaaja, joka sai ensi-iltansa loppuvuodesta 1973. Intressi on se, että saamme turvattua palvelut järkevästi koko alueelle asukaslukuun suhteutettuna. Komulainen heittää ilmoille idean, että voisiko olla mahdollista saada lastenja nuorisopsykiatreja erikoissairaanhoidosta jalkautumaan pohjoiselle alueelle perustason palveluihin, etteivät perheiden ongelmat kasaannu niin pahoiksi, että tarvitaan kallista erikoissairaanhoitoa. Perheja sosiaalityön palvelut kohdentuvat sitten niille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjantaa. Manaajaa onkin joskus sanottu maailman kirotuimmaksi elokuvaksi
Pykälien mukaan Ensimmäinen askel hankkeessa on suostumusten saaminen kaikilta, jotka omistavat maata järven ympärillä. Osakaskunnan johtokunnan jäsenet palaveeraavat ja valmistelevat lomakkeen, johon nimiä kerätään. PaiUutiset KIRSI HAAPEA KIRSI HAAPEA Remekselän jakokunnan johtokunnan jäsenet Tapani Blomberg (vas.), Markus Juntunen ja puheenjohtaja Kalevi Ruotsalainen suunnittelivat nimienkeruuta lupahakemukseen. Lupaprosessi vie vuosia, joten aivan heti ei pohjapatoa päästä tekemään.. – Omarahoitusosuus voi koostua esimerkiksi talkootyöstä. Vastaavia aikoinaan kuivattujen järvien nostohankkeita on Pohjois-Savossa useita. He aikovat käydä joka talossa. Avustus maksetaan vasta toteutuneiden kustannusten perusteella, ja siksi olisi hyvä, että kaupunki toimisi välipankkina, Miettinen sanoi. Johtokunta lähtee kiertämään järveä ja pyytämään suostumuksia kaikilta 126:lta kiinteistönomistajalta, joita vesistöhanke koskettaa. Onnettomuudesta ilmoitettiin hätäkeskukseen noin puoli kolmen aikaan. Tuulikki Miettinen neuvoi, että pykäliä on noudatettava huolella, sillä aluehallintovirasto on siitä tarkka. Hinta koostuu paljosta työstä aluehallintovirastossa. Poliisi jatkaa onnettomuuden syiden selvittämistä. Ajoneuvossa ei ollut matkustajia. Kalojen elohopeapitoisuus voi olla yksi peruste lupaa haettaessa. Luonnontilaan järvi ei palautuisi, sillä kuivatushankkeissa järven pinta putosi puolitoista metriä. Hän arvioi, että paikalliset nimien kerääjät onnistuvat parhaiten. Edellinen yritys nostaa järven pintaa noin 30 vuotta sitten tyssäsi valituksiin. Auto törmäsi suistuessaan useisiin puihin ja vaurioitui korjauskelvottomaksi. Sitä ei kannata arvioida alakanttin. Asiantuntijat jalkautuivat Näläntöjärvelle ja tutustuivat muun muassa siellä nyt olevaan patoon. – Vesistön ekologisen tilan parantamisella on myös enemmän painoarvoa, sillä nykyinen vesilaki edellyttää, että kaikkien järvien tilan pitäisi olla hyvä, Jussi Härkönen lisäsi. He kannattivat vedenpinnan nostoa. Osakaskunnan yleinen kokous on jo valtuuttanut johtokunnan aloittamaan luvan hakemisen. Näläntöjärvessä on runsaasti kalaa, etenkin haukea. kalla olivat johtava vesistöasiantuntija Tuulikki Miettinen ja vesistöasiantuntija Jussi Härkönen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta. Luvan kalleutta päiviteltiin. Tapahtuma järkytti suuresti kiuruvetisiä. Aiemmin haittoja pystyttiin arvioimaan rahassa, mutta virkistyskäyttöä ei, Tuulikki Miettinen totesi. Liikennettä Pyhäsalmentiellä ei tarvinnut katkaista onnettomuuspaikan raivauksen aikana. Suunnitteluun menee 20-30 000 ja itse lupa maksaa 26 000 euroa. Lauantaina satoi väliin kaatamalla vettä. Lupaprosessissa aluehallintovirasto kuulee vielä asianosaisia ja varmistaa suostumukset. Aiottu korotus 26 sentillä parantaisi järven tilaa merkittävästi vesistöasiantuntijoiden mukaan. Tapahtumapaikalla oli runsaasti pelastus-, ensihoito sekä poliisiyksiköitä. Linnusto on vähentynyt, kun järvi on mataloitunut entisestään. Kiuruveden suunnasta tullut henkilöauto oli ajautunut ulos tieltä kulkusuunnassaan vasemmalle ja ajautui syvälle metsään. Järven ympärillä on kolmisenkymmentä rakennusta. Tapani Blombergilla on kokemusta nimien keruusta edellisellä kerralla. Jos joku vaatii korvauksia, nekin on hoidettava. Syy taisi olla, että he eivät ymmärtäneet asiaa, jakokunnan puheenjohtaja Kalevi Ruotsalainen sanoi. Niihin veden nosto ei vaikuta. Vesirajasta lähimmät mökit ovat 50 – 100 metrin päässä alueilla, joissa ranta on jyrkkä. Avustusta voi saada Ely-keskuksen asiantuntijat kertoivat, että Elyltä voi hakea avustusta hankkeeseen. Nostoa 26 senttiä Nykyisin Näläntöjärvi on vain noin 70 sentin syvyinen. Vesi puhdistuisi ja kalastus helpottuisi pinnan nousun myötä. Osakaskunta järjesti yleisötilaisuuden vedenpinnan nostohankkeesta Mäkipirtillä torstaina. Asiantuntijat arvioivat, että koko hankkeeseen kuluu noin 100 000 euroa. Kiuruvetinen, 21-vuotias mies menehtyi henkilöauton ulosajossa Kiuruvedellä PyhäsalmentielNuori mies menehtyi ulosajossa lä lauantaina iltapäivällä. Autoa kuljettanut mies menehtyi onnettomuuspaikalle. Sitä voi Näläntöjärven nostoon saada jopa yli tavanomaisen 50 prosentin. – Edelliskerralla oli muutama vastahakoinen. lokakuuta 2023 Näläntöjärven nostohanke alulle Näläntöjärven vedenpinnan nosto voi toteutua, sillä nyt muun muassa virkistyskäyttö otetaan luvan myöntämisessä huomioon painavammin kuin edelliskerralla. Näläntöjärveä on laskettu kuivatushankkeissa yli sata vuotta sitten maatalouden tarpeisiin. Ne täytyy olla, ennen kuin voi hakea lupaa aluehallintovirastolta. Remekselän osakaskunta aloittaa Näläntöjärven vedenpinnan nostohankkeen. – Edellisellä kerralla veden nosto ei onnistunut, mutta nykyään otetaan enemmän myös vesistön virkistyskäyttö. 8 Keskiviikko 4. – On kotikenttäetu, kun tuntee paljon ihmisiä. Taloihin mennään aina kaksistaan, huonommin tulee nimiä jos kulkee yksin, hän puhui kokemuksistaan
Porukkaa valittiin tarkoituksella eri puolilta Suomea, jotta täällä kotimaassakin säilyi koko ajan riittävä päivittäinen valmius. Joulukuussa Laukkasella on taas lähtö edessä, kun hän suuntaa Romaniaan koulutukseen. – Se on hyvin opettavaista. Niin sanottuihin valmiussiirtoihin osallistui pelastajia useista EU-maista ja niihin osallistumisesta oli sovittu jo ennen maastopalokautta. Lisäksi ensi vuonna olisi edessä jälleen iso harjoitus jossain EU-maassa. Tilanne on ollut sen verran haastava, että maat joutuivat aiemmin tänä vuonna pyytämään ulkopuolista apua maastopalojen saamiseksi hallintaan. – Onhan siellä suoraan sanottuna ihan järkyttävän haastavaa. Pelastushenkilöstön tehtävänä oli avustaa ja tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen sammuttamisessa. Hän toimii paloesimiehenä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella Pulkkilassa ja Kiuruveden paloasemalla sivutoimisena sopimuspelastajana. Lisäksi hän teki viime vuonna valmiussiirron henkilöja varustehankintoja, kun suomalaisia lähti Kreikan maastopaloalueelle. lokakuuta 2023 Kansainväliset tehtävät kiinnostavat Kiuruvetinen paloesimies Harri Laukkanen kävi Portugalin maastopaloalueella. On paljon paikkoja, joihin ei pääse ajoneuvoilla, vaan sammutustyöt on tehtävä pitkälti jalkapelissä tai lentokoneiden avulla, joita olikin useita kymmeniä käytössä. Tavoitteena kehittyä Vuodesta 2014 lähtien pelastusalalla työskennellyt Laukkanen, 34, sanoo kiinnostuneensa kansainvälisestä toiminnasta jo opiskeluaikoinaan. – Tavoitteenani on, että pystyn jatkossa johtamaan useammasta joukkueesta koostuvaa muodostelmaa kansainvälisissä tehtävissä. Työtä vaikeutti myös kova kuumuus. Kaikkiaan Portugalin tuhansien hehtaarien maastopaloalueella oli yli tuhat pelastustyöntekijää, joista suomalaisia 48. Lisäksi vierailtiin Suomen suurlähetystössä. – Kyllähän se ilmastonmuutos on ollut yksi suuri syy Euroopan lämpimien maiden maastopaloihin viime vuosina. Maat voivat pyytää sen kautta apua muilta mailta onnettomuustai häiriötilanteista selviämiseen. Portugalin olosuhteet olivat Laukkasen mukaan silmiä avaava kokemus. Ensimmäiset 24 olivat paikalla elokuussa ja toiset 24 syyskuussa. TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVAT AKU LAATIKAINEN JA HARRI LAUKKANEN Harri Laukkanen toimi äskettäin Portugalissa suomalaisen joukkueen johtajana. Yksi joukkue koostuu kahdesta neljän henkilön pelastusryhmästä. Pelastusopisto vastasi työntekijöiden rekrytoinnista, kansainvälisessä ympäristössä työskentelyn koulutuksesta ja materiaalilogistiikasta sekä toimi heidän työnantajanaan. Lisäksi Portugalin valtiolliset toimijat kertoivat, että on myös ollut yllättävää, kuinka ennen kaikkea nopeasti ja rajusti sään ääriolosuhteet ovat heillä voimistuneet. – Minä nyt sitten päätin lähteä mukaan täältä päin, kun elämäntilanne salli sen, että olen kaksi viikkoa putkeen poissa kotoa, Laukkanen sanoo ja kiittelee samalla vaimoaan ymmärryksestä. Lisäksi oli yksi suuri, noin 300 hehtaarin paloalue. Molemmat maastopalojen sammuttamiseen erikoistuneet ryhmät työskentelivät Portugalissa noin kahden viikon ajan. Suomessa sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Kuvassa suomalaisia pelastustyöntekijöitä portugalilaisessa metsässä.. – Reissu oli hyvin opettavainen puolin ja toisin. Haastavat olosuhteet Myös Kiuruvedeltä lähti yksi mies Portugaliin, kun Harri Laukkanen oli mukana syyskuun miehistössä. Tulevaisuudessa Laukkanen tavoittelee yhä suurempaa vastuuta, sillä hän haluaa päästä johtamaan useasta joukkueesta koostuvaa muodostelmaa. – Itse olin puolestaan vaikuttunut portugalilaisten lentosammutuksista ja korkeasta työmoraalista. Meidän suomalaisten kohdalla moni oli vaikuttunut etenkin suojavarusteistamme, jotka ovat eurooppalaista huipputasoa. Siispä nämä kansainväliset reissut ovat arvokkaita. Pelastuslaitokset puolestaan valmensivat lähtijöitä sammutustyön näkökulmasta. Lisäksi englannin kielen taito pysyy hyvin yllä ja mielestäni on erityistä edustaa omaa maata ja auttaa muita. Esimerkiksi Portugali pyysi apua Euroopan Unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Viime vuosina Laukkanen on käynyt kansainvälisen pelastustoiminnan kursseja ja jo ennen Portugalia hän oli viime vuonna Espanjassa suuressa metsäpaloharjoituksessa tutustumassa vajaan viikon ajan. He ovat jo usean vuoden joutuneet taistelemaan maastopaloja vastaan ja kyllähän siellä näki, kuinka paloalueita oli jo monen vuoden ajalta. Mielestäni kyllä meidän on täällä pohjoisessakin alettava siihen varautumaan, että Suomessakin voi olla jatkossa uusia ongelmia. Lisäksi maasto on Portugalissa hyvin paloherkkää. Portugalissa maasto oli vaikeakulkuista, joten jalkaisin liikkumista riitti paljon. Vaikka hänen joukkueensa ei tällä kertaa tositoimiin joutunutkaan, tarttui mukaan arvokasta oppia jatkoa ajatellen. EU:n pelastuspalvelumekanismi on yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Minun joukkueeni ei joutunut tällä kertaa tositoimiin, mutta toinen sen sijaan kävi esimerkiksi tuota suurta paloa sammuttamassa toista vuorokautta. EU toteutti tänä vuonna valmiussiirtoja Portugalin lisäksi Kreikkaan ja Ranskaan. Suomi haluaa aktiivisesti osallistua muiden maiden tukemiseen ja samalla saada arvokasta oppia maastopalojen sammuttamisesta haasteellisissa ja kuumissa olosuhteissa. – Meidät suomalaiset oli jaettu kahteen joukkueeseen, joista toista minä johdin. Valmiussiirrot ovat osa EU-tasoista varautumista sään ääri-ilmiöihin ja etenkin maastopaloihin. Edellisvuosien kokemusten perusteella Suomen tukikohteeksi valikoitui tällä kertaa Portugali. Kouluttautumista Kahden viikon ajanjaksoon mahtui Laukkasen mukaan myös paljon kouluttautumista ja tietojen sekä taitojen vaihtoa muiden maiden pelastuslaitosten kanssa. Näitä kokemuksia hyödynnetään, kun Suomi itse varautuu ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin sään ääri-ilmiöihin. 9 Keskiviikko 4. Ensinnäkin oli todella kuuma sää ja lisäksi maasto on suurelta osin vuoristoista. Koko ajan toki meidän muidenkin piti olla valmiudessa lähtemään koska tahansa sammutustöihin. – Yhteensä meitä suomalaisia oli viiden pelastuslaitoksen alueelta ja pohjoissavolaisia kaikkiaan 11 elo-syyskuun aikana Portugalissa. Laukkasen mukaan pahin tilanne oli jo silloin ohi, mutta silti hän näki, kuinka pieniä, joidenkin kymmenien hehtaarien metsäpaloja syttyi useampia päivittäin. Suomessa tilanne on ainakin vielä parempi. Etelä-Euroopassa on riehunut tänäkin vuonna lukuisia suuria maastopaloja niin Kreikassa, Turkissa, Espanjassa, Portugalissa kuin Ranskassakin. Suomalaiset olivat syyskuussa valmiudessa Portugalin pääkaupungin Lissabonin lähistöllä. Eri maissa on niin erilaisia olosuhteita ja pelastustoimintaa sekä sammutusmenetelmiä. Samoin Portugalissa ei juurikaan tunneta jälkisammutustoimintaa, toisin kuin meillä
Minähän itse asiassa nostan jo eläkettäkin, mutta olisi kiva päästä ihan kunnolla sinne eläkkeelle ja ehtiä vielä tekemään elämässään muutakin kuin tätä työtä. Panostusta palveluun Teijo Niskasen mukaan Näkökulman suurimpia kilpailijoita ovat Iisalmen optikkoliikkeet. – Meidän asiakkaat ovat pääosin Kiuruvedeltä ja Pyhäsalmesta, josta itse asiassa tulee jo melkein puolet silmäpuolen asiakkaistamme. Teijo Niskanen kuitenkin vihjaa, että pikkuhiljaa pitäisi jostain löytää uusi yrittäjä hänen tilalleen. Lisäksi korjausompelu työllistää yrittäjä Hanna Nivalaa ja hänen yhtä työntekijäänsä. – Sen myötä kankaiden hinnat ovat pompsahtaneet ylöspäin. Nivalan yritys sijaitsee Niemistenkadulla, missä hän on toiminut noin kolmen vuoden ajan. Tosin naisten kellojen myynti on hieman viime vuosina laskenut, koska älykellot ovat ottaneet oman osuutensa markkinoilta. Kiuruveden ydinkeskustasta löytyy monenlaista kivijalkaliikettä. – Minulla on kuitenkin jo ikää sen verran, että olen alkanut miettiä sivuun siirtymistä. Hän aloitti kotinsa autotallista, kun hän teki hääpukuja mittatilaustyönä. Nivala kertoo, että hänen asiakaskuntansa on ympäri Ylä-Savoa ja lisäksi Pyhäsalmesta. Lahjatavaroita, kelloja ja koruja ostetaan sitten enemmän tiettyyn aikaan vuodesta. Tosin kuka tahansa tähän ei voi pystymetsästä tulla, vaan pitää olla tietty koulutus ja kokemus. – Olemme vieläpä olleet tässä samalla paikalla koko ajan. Sen toiminta on melkoisesti hidastunut vuosien saatossa. Ylipäätään syksyn ja talven tullen ihmiset innostuvat taas harrastamaan vaikka mitä. Niskasen ohella Näkökulmassa työskentelee nykyisellään toinen yrittäjä Marjo Venäläinen ja kaksi muuta työntekijää. TEKSTI JA KUVAT AKU LAATIKAINEN Nivala sanoo odottaneensa syksyn tuloa, koska tällöin myynti usein vilkastuu. – Tämä nykyinen sijainti on yksi Kiuruveden parhaista ja lisäksi tässä on paljon ikkunatilaa, mikä on Satuhelmen kaltaiselle yritykselle tärkeää. Teemme myös ahkeraa markkinointia, vaikka kyllä hyvä sanakin on meistä paljon kiirinyt suusta suuhun. Yhden asian takia ihminen ei ehkä niin innokkaasti olisi lähdössä tänne päin asioimaan pidemmän matkan takaa, mutta jos samalla reissulla voi hoitaa vaikkapa optikkokäynnin, maatalouspuolen asioita ja käydä kodinkoneliikkeessä, niin silloin tänne lähdetään herkemmin. – Silmäpuolen asiakkaita meillä käykin varsin tasaisesti ympäri vuoden. Joulu on yksi sesonkiajankohta ja toinen on keväällä valmistujaisten aikaan. Kaupunginjohtaja Rusanen pitää Näkökulman jatkamista tärkeänä etenkin sen takia, että Kiuruvedellä säilyisivät optikon ja silmälääkärin palvelut viitenä päivänä viikossa. Yksi pitkäaikaisimpia on Kiurukadulla sijaitseva Näkökulma, joka tarjoaa optikon ja silmälääkärin palveluita sekä silmälaseja, piilolinssejä, koruja, kelloja sekä lahjatavaroita. – Nyt ne ovat sitten pikkuhiljaa jääneet sen jälkeen, kun muutin tähän keskustaan. Näkökulman yrittäjä Teijo Niskanen esittelemässä silmälaseja Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusaselle. Tähän on varmasti ollut syynä se, kun Pyhäsalmesta loppui optikkoliike 2–3 vuotta sitten, Niskanen kertoo. – Sitä ei ehkä moni tule ajatelleeksi, mutta kansalaisopiston olemassaolo on kangaskaupalle hyvin tärkeää. 10 Keskiviikko 4. Toki vuosien mittaan on hieman laajentumista ja remonttia sun muuta uudistumista tapahtunut, mutta on tässä jo useampaa sukupolvea ehditty palvella ja on nähty myös alan kehittymistä. – Voisimme palvella asiakkaitamme nykyistä nopeammin, jos Posti hoitaisi omat tehtävänsä paremmin. Elinkeinojaoston jäsen Ari Kärkkäinen ja Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka aprikoivat, että pyhäsalmelaisten asiakkaiden saapumiseen on varmasti syynä myös Kiuruveden muu tarjonta, mitä ei nykyään enää Pyhäsalmesta löydy. Yrittäjä Teijo Niskanen kertoi vierailulla olleelle Kiuruveden kaupungin elinkeinojaostolle, että hänelle tuli tämän vuoden kesällä jo 35 vuotta yrittäjyyttä täyteen. Taustalla Kiuruveden elinkeinojaoston jäsen Ari Kärkkäinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka.. Tässä onkin tullut oltua jo melko kauan, sillä viiden vuoden yrittäjyyden jälkeen muutin yritykseni tilat kotini autotallista pois. – Pyrimme erottumaan joukosta hyvällä palvelulla ja valikoimalla, koska hinnalla emme pysty isoille ketjuliikkeille vastaamaan. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen muistutti myös siitä, että kiuruvetisten yritysten kannattaisi liittyä internetissä Visit Kiuruvesi -sivustolle. Yhtenä haasteena Satuhelmelle on ollut viime aikoina Ukrainan ja Venäjän välinen sota. Kun käsityökurssit alkavat, niin ihmiset tulevat heti ostamaan muun muassa sisustus-, asusteja villakankaita. – Tässä lähialueella ei ole montaa vastaavaa yritystä. – Jos jollakulla on kiinnostusta astua minun tilalleni, niin saa ilmoittautua. lokakuuta 2023 Talous & politiikka Erikoisliikkeillä on asiakkaita laajalta alueelta Kiuruveden kaupungin elinkeinojaosto jalkautui tutustumaan kahteen ydinkeskustan kivijalkaliikkeeseen, Näkökulmaan ja Satuhelmeen. Kyllä varmastikin ollaan yksi Kiuruveden pisimpään samalla paikalla olleita yrityksiä. Tätä ennen hän oli useita vuosia Asematiellä. – Onkin tärkeää, että Kiuruvedellä on mahdollisimman monipuolisesti erilaisia yrityksiä. – Sillä olisi tärkeä merkitys kaupungin elinvoimalle. Ukraina oli ennen sotaa suuri puuvillan tuottaja, vaikka olen kyllä löytänyt vielä onneksi muualta Euroopasta kankaita. Yrittäjä Hanna Nivala ja Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka kiertelemässä kangasja käsityökauppa Satuhelmen tiloissa. – Se on tehty sitä varten, että ihmisten on näppärää tutustua, että mitä kaikkea meiltä Kiuruvedeltä löytyykään. Jatkaja hakusessa Näkökulma on toiminut Kiuruvedellä jo niin kauan, että sitä on alettu pitää eräänlaisena itsestäänselvyytenä. Myös Nivala on ollut yrittäjänä jo pitkän ajan, vuodesta 1997 alkaen. Syksy virkistää Elinkeinojaosto vieraili samalla myös kangasja käsityökauppa Satuhelmessä, jonka tuotevalikoimaan kuuluvat verhoja asustekankaat, käsityötarvikkeet, neulelangat ja askartelutarvikkeet. – Tätä voisikin ihan tutkia, että miten esimerkiksi pyhäsalmelaiset asioivat Kiuruvedellä. Niinpä meille tullaan kauempaakin. Kiuruveden kaupungille Niskasella ei ollut juurikaan terveisiä, mutta eräälle toiselle toimijalle kylläkin
– Päivittäinen pankkitoiminta jatkuu tutuin arvoin nykyisissä toimipisteissä. Muutos on tarkkaan harkittu isäntien toimesta ja on säästöpankkiryhmän nykyisen linjan mukainen, Säästöpankki Optian hallituksen puheenjohtaja Antero Savolainen kertoo. lokakuuta 2023 Säästöpankki Optia muuttaa yhtiömuotonsa SÄÄSTÖPANKKI OPTIA Säästöpankki Optian toimitusjohtaja Heikki Paasonen (vasemmalla) ja Säästöpankki Optian hallituksen puheenjohtaja Antero Savolainen tiedottivat muutoksesta torstaiaamuna 28.9. – Meillä on todella hieno kulttuuritalo, mutta siellä pitäisi tapahtua nykyistä enemmän. – Näkyvin osa säätiön toimintaa tulee olemaan avustusten ja lahjoitusten jakaminen, minkä avulla pankin hyvää tulosta kanavoidaan toimialueen hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. 11 Keskiviikko 4. Se toimii yhteensä 13 paikkakunnalla Suomessa. Uudistus kirAKU LAATIKAINEN Osa tilikauden voitosta ohjataan jatkossa säätiölle. Lisää tapahtumia Toinen haaste on viime vuosina ollut korona, eikä siitä ole Nivalan mielestä vieläkään täysin noustu Kiuruvedellä jaloilleen. Optia tiedottaa, että muutoksella ei ole vaikutusta asiakkaiden pankkiasiointiin, tilinumeroihin eikä palvelumaksuihin. Säästöpankki Optian isäntien kokous päätti 26.9.2023 Säästöpankki Optian yhtiömuodon muuttamisesta. Säästöpankki Optia on Säästöpankkiryhmään kuuluva itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1883. Muutoksessa Säästöpankki Optian liiketoiminta siirretään pankin toimintaa jatkamaan perustettavalle säästöpankkiosakeyhtiölle (Säästöpankki Optia Oy) ja Säästöpankki Optia muuttuu säästöpankkisäätiöksi (Säästöpankki Optian säätiö). Taustalla Kiuruveden elinkeinojaoston jäsen Ari Kärkkäinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka.. Pankkiliiketoiminnan tuotoista tarvittava osa käytetään investointeihin, pankkipalveluiden kehittämiseen ja pankin vakavaraisuudesta huolehtimiseen. Koko luotonanto oli puolestaan 1932,4 miljoonaa euroa ja tase 1892,5 miljoonaa euroa. Hän esittikin kaupungin edustajille toiveen, että Kiuruvedelle pitäisi saada lisää tapahtumia etenkin kulttuurin saralle, mikä virkistäisi myös Satuhelmen toimintaa. Pankin toiminnan ytimenä säilyy asiakkaiden ja toiminta-alueen taloudellisen hyvinvoinnin ja vaurastumisen vastuullinen edistäminen. Muutoksen myötä Säästöpankki Optia osakeyhtiön osakekannan omistaa 100-prosenttisesti säätiö. Pankilla on toimipisteet pääkonttorillaan Iisalmessa sekä Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kiuruvedellä, Kuopiossa, Lapinlahdella, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Oulussa, Pyhäsalmessa, Rovaniemellä ja Torniossa. Yhtiömuodon muutos mahdollistaa säästöpankkiosakeyhtiölle keskittymisen pankkiliiketoimintaan. Tästä yli jäävät liiketoiminnan voitot siirretään säätiölle osinkoina. Säästöpankki Optian säätiö puolestaan keskittyy pankilta saatujen osinkojen jakamiseen lahjoituksina toimialueen taloudellisen kehityksen, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden edistämiseksi. Vaikka toki myös hintojen nousu on aiheuttanut sen, että ihmiset miettivät tarkemmin menojaan ja kulutustottumuksiaan, Nivala pohtii. Yrittäjä Hanna Nivala ja Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka kiertelemässä kangasja käsityökauppa Satuhelmen tiloissa. – Muutoksen myötä pääsemme juurruttamaan työmme entistäkin paikallisemmaksi ja toiminnan hyödyt säilyvät toimialueellamme sen elinvoimaisuutta ja hyvinvointia kehittäen. Korona-aika jumitti ihmiset koteihinsa ja heidät pitäisi saada paremmin liikkeelle, ihan kaikenikäiset. Pankin vakavaraisuussuhdeluku oli 25,28 prosenttia ja liikevoitto 19,8 miljoonaa euroa. kastaa säästöpankkiaatetta, jossa hyvän tekeminen on ollut mukana ensimmäisten säästöpankkien perustamisesta asti. Vaikuttavuutemme toimialueella tulee varmasti kasvamaan säätiön myötä uudelle tasolle, Säästöpankki Optian toimitusjohtaja Heikki Paasonen toteaa. Avainlukuja julki Säästöpankki Optia on julkaissut myös avainlukujaan 1.1.– 31.12.2022 väliseltä ajalta. Pankin asiakaskunnasta pääosa on henkilöasiakkaita, ammatinharjoittajia ja pienyrityksiä. Säästöpankki Optian asiakasmäärä on yli 76 000. Näkökulman yrittäjä Teijo Niskanen esittelemässä silmälaseja Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusaselle. Pankin tuttu henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä ja palvelee asiakkaita henkilökohtaisesti. Tavoitteena on toteuttaa muutos vuoden 2024 loppupuolella. Omaa pääomaa oli 258,0 miljoonaa euroa. Tavoitteena on toteuttaa yhtiömuodon muutos vuoden 2024 loppupuolella
Vartiaiselle nykyinen yksiö päätalossa on jo neljäs asunto Rinnekodissa. 12 Keskiviikko 4. Kaikki kulutkin ovat nousseet. Ahposen sydäntä lähellä ovat ikäihmiset. Pitkään johtavana luottamushenkilönä sosiaalija terveyspalveluissa toimineena Ahponen on sitä mieltä, että palveluja ei pitäisi heikentää ikäihmisiltä, jotka ovat Kiuruvettä ja koko maata rakentaneet. Ahponen kehuu myös aikaa, jolloin sotepalvelut olivat Kiuruveden kunnan omissa käsissä. 1971, silloin kun Rinnekoti valmistui. Viranhaltijat ohjasivat ikäihmiset kullekin sopivaan asumismuotoon. Liisa Pietikäinen kävi Rinnekodissa toistakymmentä vuotta tapaamassa ”erästä mummua” ja pelasi korttia mielellään yhdessä asukkaiden kanssa. Rinnekotiyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Ahponen sanoo, että vielä vuosikymmen sitten Rinnekotiin oli jonoja. – Tykkään olla täällä hiljaisuudesta ja rauhassa, mitä vanhat ihmiset tarvitsevat. Apua on saatavilla, kun tarttuu hihaan ja pöydällä on hoitajan puhelinnumero. Aune Vartiainen liikkuu Rinnekodissa rollaattorin tukemana, hän ei pääse nousemaan toiseen kerokseen, asunto on katutasossa. Vartiaisen äiti Anna Komu ja mummu Johanna Saastamoinen muuttivat taloon 4.9. Mualima menee hulluksi, on vain tehokkuus ja tehokkuus. Rinnekodin hyvästä ilmapiiristä kertoo omaa kieltään se, että Aune Vartiainen on Rinnekodin asukas jo kolmannessa sukupolvessa. Ahponen valittelee, että Rinnekotiyhdistyksen varat ovat vähissä, joten remontteja ei voida tehdä. Ahponen toivoo, että taloon tulisi asukkaita, huoneita on tyhjillään 16. Rinnekoti on hyvin viihtyisä paikka, kun meillä on oma yhteisö, irrallaan kaupungista. Miehen kuoleman jälkeen asuin pojallani vuokralla kolmen huoneen asunnossa. Muualla asuessa voi olla hälyä ympäri vuorokauden, ja viikonloput ovat levottomia. – Rinnekoti oli ja on edelleen välimallin asumismuoto. Ensihoitajilla on haasteita kierrätetään paareja Rinnekodin sokkeloisissa tiloissa. Samoin sijainti on keskeinen, lähellä kaikkia palveluja, Ahponen painottaa. Vartiainen itse tuli Rinnekotiin 2009, kun kaupungin vuokrahuoneistossa särkyi putki ja ulosteet tulivat tiskialtaaseen. Aune Vartiaisen tytär oli tuolloin töissä Rinnekodilla ja tiesi yhteisössä olevan asunnon tyhjillään ja näin Vartiainen muutti Rinnekotiin. Myös Liisa Pietikäinen sanoo viihtyneensä Rinnekodilla hyvin. Kun vain olisi enemmän virikkeitä. Rinnekodilla pidetään toisista huolta Aune Vartiainen (84) ja Liisa Pietikäinen (76) ovat tyytyväisiä Rinnekodin asukkaita. Sitten jonot tyhjenivät. Vartiainen ja Pietikäinen arvostavat Rinnekodilla rauhaa ja hiljaisuutta sekä yhteisöllisyyttä. – Nykyisin ihmisillä on omat hyvät asunnot, ennen ikäihmiset asuivat maaseudulla, jossa oli ulkovessa ja kantovesi, Ahponen sanoo. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Aune Vartiainen ja Liisa Pietikäinen sanovat, että jos jotakuta asukasta ei näy, mennään kyselemään perään, koputtelemaan ovelle. Rinnekodin miinusmerkki on se, että talo ei ole esteetön. Aunen ja Liisan mielestä Rinnekoti on ihanteellinen asumismuoto, kun hoitajiakin kulkee käytävillä. Rinnekotiin voi hakeutua myös nuorempi polvi, asumisen saamisen ehtoja on tältä osin höllennetty. – Se oli ihanneaikaa, kun sote oli omissa käsissä, oli tutut kaverit ja hoitajat. Rinnekotiyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Ahponen toivoo, että asukkaat viihtyvät Rinnekodissa, joka on lähellä kaikkia palveluja. Rinnekodilla järjestetään edelleen aktiviteetteja, seurakunnan ja SPR:n kerhot kokoontuvat vuoroviikoin, samoin kansalaisopiston lauluja muistelupiirit. Yhteinen ruokailu olisi kiva, se loppui vuosia sitten. – Mutta kavereita ja vertaistukea on tarjolla. Rinnekodilla on jokaisella oma koti, ja koti on tärkein paikka, missä asutaan, Ahponen jatkaa. – Huoneet eivät niin hirveän hyviä ole, mutta tykkään siitä, että täällä tervehditään jokaista, aikaisemmassa asuntoyhteisössä ehkä yksi tai kaksi tervehti. Rinnekodille oli 1970-luvulla suuri tarve. Kokoonnuimme silloin kaikki ruokailuaikaan yhteen ja samalla keskusteltiin, Vartiainen sanoo. – Aune minut tänne houkutteli ja muutin kaksiooni tuonne yläkertaan vuonna 2018. Rinnekodilla kaikki tuntevat toisensa. Meillä on kuitenkin pohjoismaiden edullisimmat sotemenot, huolettaa Talous & politiikka. lokakuuta 2023 Aune Vartiainen (vas.) on Rinnekodin asukas jo kolmannessa polvessa ja sai houkuteltua taloon myös Liisa Pietikäisen
Asuminen ei saa olla laitosmaista vaan kodinomaista, sanoi Ahponen. Liikkukaa, käykää naapurissa, siinä on elämisen ihanuus, että olemme kavereita toisillemme, viestitti Ahponen. p o . O s u t s u v a n o v a S ä l Y P y a j ö y t si e t h s u k a h i k u ti r o s n o p 2 3 2 . Toivoisin, että ikäihmisiä kuunneltaisiin. Kaiken keskellä tulee olla ihminen, peräsi Rusanen. A . 3 2 . . w w w a t s e e tt i o s o t ä d y ö l n i k n il s u m e k a h a j a j o t e it ä si a . Minulle sydämen asia on yhteisöllisyys. Kiurunkulman toimitusjohtaja Ossi Jauhiainen sanoi, että avustustakin on saatavilla, mutta kaikkiin kerrostaloihin ei saa sopimaan hissiä, eikä sitä ole kannattavaa aina tehdä kaikkiin kohteisiin. Ahponen kannusti juhlassa olleita pitämään meteliä yhteiskunnan palvelujen säilymisen puolesta. Rusanen kiitteli, että Kiuruvedellä on erityisen aktiivisia yhdistyksiä. 13 Keskiviikko 4. Yhteisestä tekemisestä syntyy henki ja tekeminen, siinä on mukana aitous ja ennen kaikkea sydän. 2 2 y y tt ä ä p a k i a u k a H . Tilaisuudessa kysyttiin, miten Virranrannan itsenäisen asumisen seniorihuoneiden hanke etenee ja muistutettiin, että kunkin asujan tilaamat palvelupaketit maksavat siellä erikseen vuokran lisäksi. – Itse toivoisin, että olisi yksi paikka, missä asua sen jälkeen, kun pitää kotona lähteä, ettei tarvitsisi muuttaa enää. – Vanhusväestön moninaisuus tulee huomioida, kun suunnitellaan palveluja kaupungin päätöksenteossa. uuden sukupolven välinpitämättömyys, Ahponen kritisoi. Että kun ikäännymme, emme jäisi omiin nurkkiin. 1 . Tärkeää on myös pitää yllä toimintakykyä. Yhteistyön voimasta Rusanen otti esiin röntgenin puolesta puuhatun kansalaisadressin, se on signaali siitä, että muitakin palveluja tarvitaan Kiuruvedellä, että pääsee lääkäriin ja saa hoitajalle ajan. Seurustelu ja sosiaalinen kanssakäyminen virkistää ja piristää. Ihmisille, joita ei tarvitse avustaa vessassa käynnissä ja pesuissa, Kärkkäinen kiteytti. 1 . Rinnekoti on sopiva sellaisille, jotka voivat liikkua omin jaloin. Ahponen toivoo, että Rinnekodin asukkaat viihtyvät ja että loputkin asunnot täyttyvät. Rusanen korosti myös yhteistyön merkitystä asumispalveluissa, ettei vastuuta pompotella toiselta toisille. – Ikäihminen tuntee parhaiten mitä tarvitsee. Tilaisuudessa kysyttiin myös onko kerrostaloihin tulossa hissejä ja saako hissin tekemiseen avustusta. lokakuuta 2023 Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen korosti vanhustenviikon avajaisissa maanantaina Kiurusalissa, että jokainen meistä on yksilö, meillä kaikilla on omat tarpeemme, toiveemme ja unelmamme, myös vanhuksilla. 2 2 . Rusanen sanoi, että ikäihmiset ovat voimavara, ei uhka. n e e si m ä ä si l n e d y y si ll ö si e t h y a j n e e si m a tt a v s a L a t s o is o o v a s a l y / . Pitäkää meteliä palvelujen säilymisen puolesta Pentti Ahposelle ikäihmiset ovat sydämen asia, he ovat rakentaneet Kiuruvettä ja maatamme. Rinnekotiyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Ahponen sanoi, että maassamme vain pieni prosentti asunnoista on esteteettömiä. ä s si n n y ä k n e e ll ä j n o e m m u k a h i k u ti r o s n o p s a j ö y t si e t h y , s u t s u v Y a j n e d i a k k a is a n o v a S ä l Y P O n a a t e n n e d h o k t e s k u t s u v a t ä v y tt iil n ö h ö y t si e t h t n e j o ti a ti g i d , n e e si m ä t si d e n i n n i o v n i v y h n e si s y y f n e d i a k k u s a n e e u l a i m i o k . – Kotona asumisen tukeminen on tärkeää, ja sitä pitää yhteiskunnan tukea. u k a h n e d i e t h o k ö y t si e t h y a j s u t s u v OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Tervetuloa katselemaan!. Aune Vartiainen ja Liisa Pietikäinen ovat Rinnekodin sydän, he järjestävät itsekin yhteisössä muun muassa joulujuhlia ja lauluhetkiä. Marja-Leena Kärkkäinen kertoi, että kun hän opiskeli kodinhoitajaksi ja oli töissä Rinnekodilla, asukkaat olivat hyväkuntoisia ja juoksivat portaita ylös. Anna-Liisa Härkönen toi esiin, että Rinnekodilla on haastavaa hoitaa huonokuntoisia ihmisiä
14 Keskiviikko 4. lokakuuta 2023 Kulttuuri – Purola on neljän sukupolven kesäkoti ja koko suvun kohtauspaikka. Ulko-ovi on aina auki vieraille, kun kotona ollaan, kertoo Minna Tenhunen (edessä).
Nuoruuteni vietin Pyhäjärvellä, jossa henkireikäni oli harrastus, naisvoimistelu. – Ja sitten on vielä kaupunginjohtaja, joka itse laulaa ja näyttelee, pistää itsensä likoon täysin rinnoin. Kati Tenhunen on toiminut vuosikymmeniä teatterin maailmassa, ensin tanssijana ja sittemmin koreografina. Minulla on ollut haave, että haluaisin nähdä siellä kaikki vuodenajat, myös talven. Ja kun ilta pimenee, tuikkivat valot sekä Purolassa että Hirvijärven mökillä ja kertovat serkuksille, että kotona ollaan. Takaisin kotiin Kun työtilanne mahdollisti muuton, päätös tulla Kiuruvedelle oli helppo tehdä. Ihmiset ovat aina valmiita auttamaan ja muista ihmisistä välitetään aidosti. Nyt on oikeus olla vaan. Alle kouluikäiset pikkutytöt olivat kesäisin raihnaisen mummunsa seurana ja apuna: veivät pottaa peräkammariin ja lämmittivät mummulle äidin tekemiä ruokia. Myös Minnan suuri unelma toteutuu tänä syksynä: –Aina syksyisin on ollut haikea olo, kun Purola on laitettu talviteloille. Molemmilla on takana pitkä työura, Katilla Iisalmessa liikunnan ja terveystiedon vanhempana lehtorina ja Minnalla Oulussa varhaiskasvatuksen lastenhoitajana. Rakkaus synnyinseutuun ja työtilanteen muuttuminen toivat ystävykset takaisin synnyinseudulleen, Katin Iisalmesta ja Minnan Oulusta. Täällä on kaikki palvelut, joita tarvitsen, kävelymatkan päässä. Päätös paluusta oli helppo, sillä Kiuruvedellä he ovat kokeneet elämänsä onnellisimmat hetket. Elämäntapa on leppoisaa ja ystävällistä. – Kesällä paistoi aina aurinko. TEKSTI SUSO KOLESNIK KUVAT SUSO KOLESNIK, PERHEALBUMI ”Juuret ovat juurtuneet ja juurrutettu hyvin Kiuruvedelle”, toteavat Kati ja Minna katsellessaan vanhoja mustavalkoisia valokuvia leikkivistä pikkutytöistä Purolan tuvassa Niemiskylässä. Kati on nyt osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja käy Kiuruvedeltä käsin Iisalmen lyseossa opettamassa terveystietoa lukiolaisille. Sukuyhteys oli tiivis. Toiminta on vilkasta ja elävää. Kauppa-autolla kävimme ostamassa karkkia ja jäätelöä. Vuosikymmeniä jatkunut fyysinen työ alkoi kuitenkin käydä voimille ja työntekoa oli vähennettävä. Ja kulttuuritalolla teatterissa, elokuvissa ja kirjastossa käydään yhdessä. Sittemmin Minna kävi Kiuruvedellä rippikoulun ja oli täällä kesätöissä harva se kesä. Välillä mietin, onko tämä tottakaan, Kati pohtii. Lapsuusmuistoista on suora yhteys tähän päivään. – Olen aina tiennyt, että muutan Kiuruvedelle, koska täällä olen kokenut elämäni onnellisimmat hetket. Niemiskylän kesäkotien lisäksi molemmilla on kirkonkylällä kaupunkiasunto. Purola on Matin tyttären Katin ja Esan tyttären Minnan mummula, Lapsuuden paratiisia täydensi Matin perheen mökki Hirvijärvellä, näköja kuuloetäisyyden päässä Purolasta. – Kiuruvedelle on aina ollut hyvä tulla, ja sitten tänä kesänä hoksasin että tänne minä kuulun. Minna kehuu erityisesti Purolan naapureiden avuliaisuutta. Unelmista totta Minna Tenhunen on muuttanut Kiuruvedelle loppuelämäkseen, Kati Tenhusen suunnitelmat ulottuvat neljän vuoden päähän, jolloin hän ja Keuruulla asuva puoliso jäävät eläkkeelle. 15 Keskiviikko 4. Ystävykset ovat jo suunnitelleet yhteisiä harrastuksia. Pientila jäi sittemmin Esalle, ja Matille irrotettiin tilasta mökkitontti Hirvijärven rannalla. Aitoa välittämistä – Täällä on helppo hengittää, toteavat Kati ja Minna yhteen ääneen ja jatkavat: ”Kiuruvedellä on helppoja, mukavia ihmisiä. Päivät pitkät istuimme tuossa maitolaiturilla Kalliokyläntien varressa ja kirjoitimme autojen rekkareita ylös. Juuri tuollainen kaupunginjohtaja meillä täytyy olla. Pystyn tekemään mitä haluan, eikä elämäni ole aikataulutettu, niin kuin se on ollut vuosikymmeniä. – Kysyjille kerron, että olen kainuulais-savolainen sekoitus. Hän sanoo arvostavansa suuresti sitä, että paikkakunnalla toimii monia harrastajateattereita. lokakuuta 2023 Täällä on helppo hengittää Serkukset Kati ja Minna Tenhunen muuttivat takaisin juurilleen asuttuaan vuosikymmeniä muualla. Lapsuuden paratiisi Purola Niemiskylässä oli serkusten lapsuuden paratiisi, jossa heidän isänsä, Tenhusen kaksospojat Matti ja Esa, syntyivät vuonna 1936 talon juuri valmistuttua. Minna kertoo, miten hänen ystävänsä ovat ihmetellen kysyneet: ”Mitä aiot tehdä siellä?” – Olen vastannut, että teen samoja asioita kuin Oulussa, mutta olen paljon tyytyväisempi. – Täällä on myös säilynyt monia vanhoja tapoja, jotka muualta ovat hävinneet, esimerkiksi kyläilykulttuuri. Nyt se toteutuu, vaikka talvella en varsinaisesti Purolassa asukaan.” Molemmat odottavat syksyn kuulaita aamuja, kun ilma on jo viilennyt, pihlajat värjäytyneet punaisiksi ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta. – Minulla on nyt ihana hetki elämässä. Kiuruvedellä on Katin mielestä vielä voimissaan yhteisöllisyys, joka näkyy Iskelmäviikkojen menestyksenä ja siinä, että kun yhdessä päätetään jotain saada aikaan, se myös tehdään. Purolaan oli aina juhlaa tulla. Sieltä käsin hän käy töissä Iisalmessa ja harva se viikonloppu myös puolisonsa luona Keuruulla. Oman kiitoksensa elämänkertojen suurkuluttajalta saa myös kirjasto, jonka miljöö ja tarjonta suorastaan houkuttelevat lukemaan. Sekin oli ihanaa. Katille Hirvijärven mökki on ollut aina hyvin tärkeä palautumispaikka, josta hän on perheineen pitänyt hyvää huolta vuosikymmeniä. Vaikkapa hommataan oma kansanedustaja. Kati pohtii vielä, mikä Kiuruvedestä tekee hänelle erityisen: ”Minulla täällä on aina ollut hyvä olla. Isovanhemmat Martti ja Maija asuivat kotonaan Purolassa niin pitkään kuin se oli mahdollista, aina 1970-luvulle asti. Minna Tenhunen “ kallista poikaystävääkin hänellä taisi matkan varrella olla, naureskelee Kati. Muutan tänne, enkä Kajaaniin, joka oli toinen vaihtoehtoni. Minna on osakuntoutustuella ja aikoo tehdä Kiuruvedellä lastenhoitoa ja muitakin töitä osa-aikaisesti. 1940-luvun lopulla valmistuneen talon yläkerta remontoitiin vuosi sitten Katin kodiksi. Aika monta paiMinulla on ollut haave, että haluaisin nähdä siellä kaikki vuodenajat, myös talven. Silloin yhteinen koti saattaa löytyä Keski-Suomesta, mutta yhteys Kiuruveteen säilyy tiiviinä. Kati aikoo tutustuttaa Minnan avantouintiin Kuorenvirralla ja Minna vie Katia kävelylenkeille Kiurujärven maisemiin. Minna on hankkinut kaksion Asematieltä ja Kati on muuttanut synnyinkotiinsa Anna Marin tielle, jossa asuu yhdessä äitinsä Anna-Liisa Tenhusen kanssa ukkinsa Armas Juntusen rakentamassa talossa. Vietin lapsuuteni ja nuoruuteni Kajaanissa ja sittemmin 37 vuotta Oulussa, mutta en koskaan kotiutunut sinne kunnolla, vaan veri on vetänyt Savoon ja Kainuuseen. Nyt se toteutuu. Täällä on rakkaat paikat ja ihmiset”, Kati toteaa ja kuvailee, miten esimerkiksi matka Anna Marin tien kotitalosta hautausmaalle on täynnä onnellisia muistoja, kun sitä on kuljettu vuosikymmeniä yhdessä ensiksi mummon ja sittemmin äidin kanssa. Tuon oivalluksen jälkeen asiat alkoivat edetä nopeasti: Oulun asunto meni kaupaksi muutamassa päivässä, kirkonkylältä löytyi vaivatta uusi kaupunkiasunto ja muuttokuorma Oulusta Savoon saatiin pakattua syyskuussa. – Iisalmi taas on kohdellut minua hyvin, mutta en ole koskaan kokenut itseäni iisalmelaiseksi. Olen aina ollut kiuruvetinen. Minna sanoo monesti pohtineensa, mistä on kotoisin. Voidaan mennä noin vaan oven taakse kolkuttamaan ja piipahtamaan käymään, mikä ei tulisi kuuloonkaan Oulussa tai Iisalmessa. Kati (vas.) ja Minna Tenhunen syreenipensaan juurella Purolan pihalla 1960-luvulla.. En kuitenkaan koskaan kotiutunut sinne, Kati kertoo
Lehmiä Forssilla oli 13 ja nuorta karjaa 15– 20. Väestörakenne painottui yhä enemmän ikäihmisiin. Voimariinin valmistus loppui vuonna 1996, kun Valio keskitti sen tuotannon Seinäjoelle. Liittyminen Euroopan Unioniin herätti pelkoja. Veikko Vennamo puhui asutustoiminnan 50-vuotisjuhlassa kesäkuussa 1995. Lehmästä tuli kiurun ohella toinen kunnan nimikkoeläin Kiuruvesi-lehden ja Luonnonystävien järjestämässä kilpailussa.. Työttömänä oli vuonna 1994 liki 18 prosenttia työvoimasta. Vuoden 1985 konkurssin jälkeen saha oli jatkanut toimintaansa kunnan tuella, mutta tämä tie oli kuljettu loppuun. Lehmästä tulikin kiurun ohella toinen kunnan nimikkoeläimistä Kiuruvesi-lehden ja Kiuruveden Luonnonystävien järjestämässä kilpailussa. Nykyisin hallissa toimii Tokmanni. Uusien tuotteiden kehittely ja markkinointi olisi vaatinut suuria investointeja. lokakuuta 2023 Kulttuuri Suurten muutosten 1990-luku Kiuruveden muuttuminen kaupungiksi ei ollut likikään suurin paikkakunnan 1990-luvulla kokema muutos. Vuonna 1990 Kiuruvedellä oli 11 415 asukasta ja vuonna 2000 enää 10 358. Laman syvyyttä kuvaa se, että luku oli Pohjois-Savon kolmanneksi alhaisin. Sermetillä meni sen sijaan hyvin. Kiuruvesi-lehti kertoi 5.6.1996 Riitta Forssista, joka oli isänsä äkillisen kuoleman jälkeen ryhtynyt jatkamaan 23-vuotiaana tilanpitoa kolme vuotta aiemmin. Kiuruvedelle asettui 1990-luvun alussa myös jonkin verran inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Määrä oli puolet koko Suomen tarpeesta. Kuolleiden määrä ylitti pysyvästi elävänä syntyneiden määrän vuonna 1995. Lama koetteli yrityksiä Talouslama vei suuren osan Kiuruveden teollisista työpaikoista. Ensimmäinen osa ilmestyi 18.1.2023 Torin ilme muuttui, kun Toritalo valmistui 1990-luvun alussa. Itsekin kuuluin Kiuruvedeltä muuttaneisiin, kun siirsin kirjat vuonna 1993 Helsinkiin. Tiloille löytyi myös jatkajia epävarmoista ajoista huolimatta. Vuonna 1995 syntyi 114 vauvaa, kun tätä ennen maailmaan oli tullut 130– 140 kiuruvetistä vuodessa. Lisäksi Kiuruveden työttömyysaste oli poikkeuksellisesti pienempi kuin koko Suomen 19 prosenttiin noussut työttömyys. Kiuruvedelle tuli myös Pohjois-Makedoniasta paennut Sadikin perhe, joka jäi paikkakunnalle pitemmäksi aikaa. Osaltaan väkiluvun laskuun vaikutti syntyvyyden lasku. Kiuruvedellä oli kirnuttu vuodessa liki viisi miljoonaa kiloa yhtä suomalaisten suosikkilevitettä. Raaka-aine tuli pitkälti omasta pitäjästä, sillä vuonna 1994 Kiuruvedellä tuotettiin maitoa 34,0 miljoonaa litraa. Kiuruvesi-lehti kertoi 16.7.1997, että edellisvuoden muuttotappio oli 163 henkeä. Myös Runnin Konepaja joutui lopettamaan toimintansa. Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1991 yksimielisesti ottaa vastaan 30 albaania. Toisaalta vaihtoehtojakaan ei käytännössä ollut. – Paperisota on EU:ssa ottanut KIURUVESI TÄNÄ VUONNA 150 VUOTTA Tässä juttusarjassa Jouko Kokkonen käy läpi Kiuruveden kunnan 150-vuotishistoriaa. Takana olivat ensikokemukset EU-ajasta. Ja maidonjalostuskin loppui maitokaupungissa. Kiuruvedellä tehtiin vuodessa liki viisi miljoonaa kiloa voimariinia. Idänkauppaa paljon tehneet Kamajan Neulomo ja Finn-Bella tekivät konkurssin vuonna 1992. Voimariinin teko loppui Muutoksen kouriin joutui myös Kiuruveden osuusmeijeri. Lehmiä vuonna 1996 yhteensä 5 460. Tyhjäksi jääneeseen halliin muutti sittemmin linja-autoasemalta kiuruvetistaustaisten Paavo ja Seppo Saastamoisen perustama Makasiini-ketju, joka avasi tiloihin Maxi-Makasiiniin. Väkiluvun laskutahti kiihtyi kohti vuosituhannen vaihdetta. Vennamo uskoi kiuruvetisten selviävän lamavuosien kurimuksesta. 16 Keskiviikko 4. Voimariinin tuotannon loppuminen otettiin Kiuruvedellä raskain mielin vastaan. Talouslama vei suuren osan Kiuruveden teollisista työpaikoista, muun muassa Kamaja meni konkurssiin vuonna 1992. Sahan pääomistajaksi tuli värikkäiden vaiheiden jälkeen vuonna 1994 Iisalmen Sahat Oy, jonka osana saha toimi vuosikymmenen lopulle saakka. Lehti totesi näyttävän siltä, ”etteivät pelkästään hyvät palvelut, puhdas luonto ja väljät tonttimaat enää riitä vetämään väkeä Kiuruvedelle.” Suurimmillaan muuttotappio oli vuonna 1998, jolloin väkiluku väheni poismuuton takia 210 hengellä. Yritys sai Saksojen yhdistyttyä lämpökeskustilauksia itäisen Saksan alueelta. Asukasmäärän laskua ei juurikaan hidastanut Jugoslavian hajoamissotien vuoksi pakolaiseksi joutuneiden albaanien tulo kiintiöpakolaisiksi. Maidontuottajia oli vuonna 1994 vielä 453 ja tilakohtainen maitomäärä oli lähes 75 000 litraa. Lama vei työpaikkoja ja voimistunut muuttoliike väkeä. Vuosikymmenen lopussa syntyneitä oli 97 ja kuolleita 135 vuodessa. Vuonna 2000 kiuruvetisistä oli alle 15-vuotiaita 17,6, 15–64-vuotiaita 61,6 ja yli 65-vuotiaita 20,8 prosenttia. TEKSTI JOUKO KOKKONEN KUVAT KIURUVESI-LEHTI, PEKKA KYYTINEN Kiuruvetisten määrä väheni 1990-luvulla vuosittain keskimäärin yli sadalla hengellä. Sadikien lapsista Berat ja Irfan ovat kunnostautuneet jalkapalloilijoina. Kiuruveden Saha Oy oli suurissa vaikeuksissa 1990-luvun alussa
Kilvensalmi oli jo keskustan valtuutettuna arvostellut kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja sen perustaman kehitysyhtiön toimintaa. Leukailunaineksia aiheesta löytyi kuitenkin vaivatta. Hänen mukaansa Suomea oltiin myymässä Eurooppaan pilkkahinnalla. Kaupunki keskellä Suomea. Valtuuston puheenjohtajaksi nousi Keskustan Martti Heinonen ja hallitusta ryhtyi vetämään saman puolueen Jouko Tenhunen. EU-jäsenyyteen liittyneet pahimmat pelot eivät toteutuneet. Vihreätkin olivat hilkulla saada edustajansa valtuustoon. Opetus loppui Lapinsalon, Ruokomäen, Kaislasten, Koivujärven, Pirttimäen, Sulkavanjärven ja Osmangin kouluissa. Lähteet: Juha Pohjonen, Kiuruvesi. Millä ihmiset sen jälkeen maksaisivat velkansa pois. Kiuruvettä oli helppo sanoa Milk Cityksi. Olen miettinyt tietokoneen laittamista, mutta ei tässä taida olla aikaa opetella atk:ta, mietti Forss. Osuusliike Elon rakennuttaman talon purkusuunnitelmat nostattivat 1990-luvulla laajaa vastustusta. Toisaalta samaan aikaan valtio asetti kunnille yhä uusia tehtäviä. Kyllä-ääniä kertyi pääasiassa kirkonkylästä. Keskusta sai 18 (1) ja Vasemmistoliitto 7 (2) valtuutettua. Luomukeskustelu oli virinnyt 1990-luvulla ja luonnonmukainen viljely herätti sekä uteliaisuutta että epäilyksiä niin Kiuruvedellä kuin koko Suomessa. Vuoden 1996 vaaleissa Yhtä köyttä Kiuruvesi -valitsijayhdistys sai seitsemän valtuutettua. 2018. Muutoksen taustalla oli vaalisalaisuuden säilyttäminen. Vasemmistoliiton nousua selitti Demokraattisen vaihtoehdon toiminnan loppuminen. Osuuskauppa Peeässä päätti purkaa talon, mutta rakennuttaa tilalle samannäköisen rakennuksen, minkä ansiosta kaupunkikuva säilyi muuttumattomana.. URN:NBN:fi:jyu-201204301590. Torilla kuntastatuksen muuttumista juhlijoita odotti Kiuruveden Palloilijoiden olutteltta, jonka pystyttämisen mahdollisti anniskelumääräysten lieventyminen. ”Yhtä köyttä” ravisteli Syksyn 1992 kunnallisvaalit järjestettiin ensimmäisen kerran yksipäiväisinä. Ja puolitosissaan puhuttiin nauhakaupungista, joka ulottui Iisalmesta Kiuruveden, Pyhäsalmen, Haapajärven ja Nivalan kautta Ylivieskaan. lokakuuta 2023 aikaa enemmän kuin ennen. Luomuimago Kiuruveden kaupungin elinkeinopoliittisessa retoriikassa 1995–2005. Äänestysalueita oli enää kuusi. Kiuruveden kaupunki 2021. Maidontuotannon lopettaneita oli kuitenkin paljon. SDP, Kokoomus ja SMP:n raunioille perustettu Perussuomalaiset saivat kukin yhden paikan. Siirtymä oli suurin sitten 1960-luvun alun, jolloin Pientalonpoikien puolue oli heilauttanut voimasuhteita. Heinäkylässä sijainnut kunnallinen vanhainkoti oli 1980-luvulla heikkokuntoinen. EU-jäsenyys mörkönä Onni Remes lausahti Turhalan Metsäpirtillä helmikuun alussa 1993 pidetyssä ”EY-keskustelutilaisuudessa”, että Suomesta ”on tulossa varsinainen Joulumaa, missä on viisi miljoonaa tonttua”. Tavoite oli kova, sillä sen asettamisen aikaan koko Suomen luomumaitotuotanto oli samansuuruinen. Luomutuotteet olivat tuntemattomia, tuotantomäärät pieniä, eikä markkinointikanaviakaan ollut. 17 Keskiviikko 4. Vasemmistoliiton paikkamäärä oli 9 (+ 2), SMP:n 4 (+ 1), SDP:n ja Kokoomuksen 1 (1). Luopumisia vauhdittivat valtion maksamat luopumiskorvaukset. Kansanedustaja Kalle Röntynen maalasi synkän kuvan tulevaisuudesta. Karjanpito loppui myös kotitilallani Salmijärven Järvelässä vuonna 1992. Pyhäsalmi-nimeä vuosina 1993– 1995 käyttäneestä Pyhäjärvestä tuli kaupunki yhtä aikaa Kiuruveden kanssa. Luomun tukeutuvaa imagoa ajoi erityisesti Esko Raution seuraajaksi vuonna 1995 valittu Timo Halonen, joka sai sen tueksi myös luottamushenkilöt. Kiurunkulma – tärkeä osa kiuruvetistä elämää. Kaupungiksi muuttumisen pääperusteena olivat imagotekijät. Ville Pekkala Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 2012. Maatalous häviäisi lähes kokonaan. Keskusta menetti 2 paikkaa, mutta säilytti 19 valtuutetulla enemmistön valtuustossa. Ville Pekkala, Kiurun ja lehmän mailla. – Aluepolitiikka häviäisi ja palkkataso putoaisi puoleen. Valtuusto päätti uuden palvelukeskuksen rakentamisesta Virranrantaan vuonna 1989 ja se valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Kiuruvesi asetti vuonna 1996 tavoitteekseen tulla Luomu-Suomen pääkaupungiksi. Vesihuollon järjestäminen jatkui 1990-luvun alussa, jolloin 84 prosenttia kiuruvetisistä talouksista oli keskitetyn vesihuollon piirissä. Lokakuussa 1994 pidetyssä kansanäänestyksessä 68,1 prosenttia äänioikeuttaan käyttäneistä kiuruvetisistä vastusti EU-jäsenyyttä ja 31,8 prosenttia oli sen kannalla. Kaupungiksi muuttuminen ei käytännössä muuttanut kunnan asemaa ja tehtäväkenttää. Vuoden 2015 alussa kunnilla oli 610 lakisääteistä tehtävää ja 973 velvoitetta. Kiuruvesi oli liikkeellä etukynnessä, mikä ei helpottanut tietä Luomu-Suomen pääkaupungiksi. Myös sosiaalipalveluista joutuisimme tinkimään, Röntynen luetteli. Vuoden 1995 kuntalaki kasvatti kuntien itsemääräämisoikeutta. Juhlapuheen kävi pitämässä keskustalainen sisäministeri Mauri Pekkarinen. Kyläkoulujen lakkauttamiset lisääntyvät 1990-luvulla. Alkuperäinen visio on muuttunut, mutta luomu on edelleen kaupungin strategiassa mukana. Vuosien 1997– 98 elinkeino-ohjelmaan mukaan Kiuruveden oli määrä olla vuonna 2005 Luomu-Suomen pääkaupunki, jossa tuotettaisiin kymmenen miljoonaa litraa luomumaitoa. Pitäjästä kaupungiksi Kiuruvedestä tuli kaupunki vuoden 1993 alussa. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen johdossa jatkoivat vuosina 1993–1996 Kalle Röntynen ja Lauri Remes. Yhtä köyttä -ryhmä teki aiemmin keskustaan kuuluneen Erkki Kilvensalmen johdolla ärhäkkää politiikkaa. Arto Rautio. Ajatus Kiuruvedestä Luomu-Suomen pääkaupunkina ei lähtenyt täyteen lentoon, mutta ei kuitenkaan ole kokonaan kuollut. Tehtävien määrä oli ollut 1990-luvun alussa alle 300. Ensimmäisen kerran valtuustoon yltänyt Kristillisen liitto sai yhden valtuutetun. Elämä jatkui, vaikka kiuruvetisistä ei tullutkaan suoranaisia Euroopan-rakastajia
050 384 1095 Maitosuomi netissä: www.maitosuomi.fi Kirk ko kat u M eije rik atu Me ije rik at u Ma itok uja MAKSUTAPOINA PANKKIKORTTI, LASKUTUS TAI MAITOTILI. Laitinen sekä harmonikkakerhoja myös naapurikunnista. Tuotteita rajoitetusti! Maitosuomi Kiuruveden myymälä palvelee arkisin klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. Valmakauppa tarjoaa lokakuussa! Valmakauppa tarjoaa lokakuussa! kpl KAIKKI TERASSILAUDAT NYT POISTOHINNOIN! Lisätietoja: 050 384 1094 Seuraathan meitä jo Facebookissa. Nykyisen puheenjohtajan Paula Purhosen johdolla yhdistys pitää yllä kiuruvetistä harmonikkaperinnettä järjestämällä vuosittain muun muassa perinteisen Harmonikka ja Antti -konsertin. kaareva 9-36v dc Regem 20YCE NÄE JA TULE NÄHDYKSI! Meijerimyymälä kpl (11,14€/kg) kpl (5,40€/kg) 62 62 40 40 23 23 80 80 VALION JOULUTORTUTJA LAATIKOT NYT ENNAKKOHINNOIN – hae nyt ja säästä! Monipuolinen valikoima myös peräkärrin valoja! 19 19 90 90 19 19 90 90 139 139 €€ Kiuruveden Harmonikansoittajat ry, kotoisemmin Harmonikkakerho, on ehtinyt jo 40 vuoden ikään. liiketunnistimella, 30w/230v musta tai valkoinen LED-LISÄVALOPANEELIT esim. @ValmakauppaKiuruvesi Valion pakasteet arkeen ja juhlaan! AURA ® TÄYTTEINEN PUNAJUURIPIHVI 80kpl / 5,6 kg (GL, L) RUISKIEKKO halkaistu 70 kpl / 4,41 kg kpl (7,20€/kg) kpl kpl kpl (15,00€/kg) VALIO KIRSIKKATÄYTE 2,5 kg, paistonkestävä GRAYS GLUTEENITON PORKKANAKAKKU 16 palaa / 1,2 kg (L) 18 18 00 00 18 18 00 00 LED PANTAVALO 350 lm LED-VALONHEITTIMET esim. Kahvikonsertissa esiintyvät isäntäkerhon vieraina Guinnessin ennätysten kirjaan jo kahteen otteeseen itsensä soittanut harmonikkataiteilija Anssi K. Nyt on aika juhlia ja juhliminen tapahtuu kulttuuritalon lämpiössä sunnuntaina 15.10. 18 Keskiviikko 4. klo 18.30 Kiuruveden kaupungintalon valtuustosali Kahvitarjoilu! Paikalla Keskustan hyvinvointialueen päättäjiä aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaisen johdolla. RAIMO JOKISALMI Harmonikkakerho 40-vuotias Kiuruveden harmonikkakerhon soittajia. lokakuuta 2023 Kulttuuri Tule keskustelemaan sinulle tärkeitten pelastus-, sosiaalija terveyspalveluitten tulevaisuudesta. KESKUSTAN HYVINVOINTI-ILTA Tiistaina 10.10. Maksaja: Pohjois-Savon Keskustan aluevaltuustoryhmä Tarjoukset voimassa 31.10.2023 asti. alkaen kello 13. Seitsemän harmonikansoitosta kiinnostunutta harrastajaa päätti joulukuussa 1983 perustaa yhdistyksen, jonka primus motorina ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi nuorisosihteeri Sulo Holopainen. JAANA SELANDER
Hän oli tullut tapahtumaan poikansa Aaron kanssa. Ohi meni tasaiseen tahtiin nuoria ja varttuneempaa väkeä. – Kiuruvedellä on varsin edullista harrastaa liikuntaa. Luupuvetinen osoittautui YouTubeen Peruspete-nimellä tubettavaksi mieheksi, joka haluaa korostaa Kiuruvesi-henkeä. Hän tosin asuu Saksassa, joten ei ole koko ajan perään katsomassa, Multala naurahti. Luodit eivät kentällä kuitenkaan viuhuneet, sillä aseena oli Ecoaims-kivääri, jollaista esimerkiksi ampumahiihtäjät käyttävät ampumaharjoitteluun. Väkeä tuli paikalle satamäärin ja tavoite täyttyi kirkkaasti. Vastus oli kova, Multala myönsi. – Niinistö lähetti viestin, että ei ehdi. – Elä heeluta pöötee, kuului erään ammuntavuorossa olevan herrasmiehen rauhallinen pyyntö viereisellä tuolilla istuvalle toiselle ampujalle. Oheistoimintaa Kun kävelijät olivat taittaneet matkaa puolisen tuntia, kovaäänisestä kuului J-P Rusasen ääni. 19 Keskiviikko 4. Sain silti ainakin kaksi osumaa, Saana iloitsi ja siirsi keskustelun autossa odottavaan kissa-pehmoleluun. Pelipaitaan pukeutunut nuorempi Veteli kertoi kävelleensä viisi kierrosta ja harrastavansa frisbeegolfia sekä salibandyä. Jokunen vuosi sitten Jauhiainen jäi eläkkeelle rakennusalan yrittäjän työstä. Kävelyn lisäksi tapahtumassa oli mahdollisuus ampua elektronisella aseella sekä kokeilla keihäänheittoa, kuulantyöntöä sekä korkeushyppyä. Tänään ajoin jo 80 km lenkin. Martti Multala (vas.) ja Markku Jauhiainen harrastavat liikuntaa ahkerasti. Multala on tuttu nimi myös viikateniiton tuloslistoilta, sillä plakTunnin talkoot Kiuruvesi-hengessä Kiuruvesi 150 vuotta juhlakävelyn tavoitteena oli kävellä yhdessä vähintään 150 kilometriä, eli 375 kierrosta urheilukentän ympäri. Eikä tässä vielä kaikki, sanoisi mainosmies. Pystyin tosin kävelemään vain kaksi kierrosta. “ Kävelyyn osallistui ihmisiä satamäärin. Moni käveli epähuomiossa kierroslaskurin ulkopuolelta tai isossa ryhmässä, joten kaikki kierrokset eivät tulleet rekisteröidyksi. Osuminen elektroniseen maalitauluun oli tarkkaa työtä, vaikka tauluun tähdättiin tuelta. – Siellä ei ollut muita yli 90 vuotiaita. Lonkat ja niska on leikattu. Halukkaita ampujia riitti tapahtuman loppuun saakka. Ampumapaikka osoittautui suosituksi niin nuorten kuin vanhempienkin keskuudessa. Edellinen kilpailu oli Limingassa viime kesänä. Ajan myös pyörällä, vaikka sen tytär on kieltänyt. Hän lähetti kuitenkin terveisiä ja kertoi olevansa iloinen siitä, että kiuruvetiset olivat inspiroituneet toiveesta liikkua, kertoi J-P Rusanen. Saana osoittautui reippaaksi ja puheliaaksi kuusivuotiaaksi. Joku työnsi vauvaa lastenvaunuissa, joku puolestaan kantoi taaperoikäistä olkapäällään. Ampumapaikalla olivat myös äiti ja tytär, Nella ja Saana Pietilä. Kiuruveden harmonikkakerhon soittajia. Niinpä esimerkiksi kuluneen kesän aikana fillarin matkamittariin ehti kertyä kunnioitettavat 10 000 kilometriä. – Ajan sähköavusteisella pyörällä. Samoissa tunnelmissa oli myös Markku Jauhiainen, joka tunnustautui aktiivipyöräilijäksi. Joku työnsi vauvaa lastenvaunuissa, moni taivalsi yksin. Mahtavaa! Ilmoitus ei kuitenkaan pysäyttänyt kiuruvetisten askeleita. Tapahtuma on hyvä ja liikunnan edistäminen on tärkeää. Moni taivalsi yksin, monet ryhmissä. lokakuuta 2023 Urheilu Tapahtuma meni positiivisesti pieleen, kuului eräs iloisella äänellä huikattu arvio perjantai-iltana urheilukentällä järjestetyssä kävelytapahtumassa. Haastatteluhetkellä Multala kertoi kävelleensä jo kaksi kierrosta, mutta lisäkierros siinteli vielä mielessä. Kutsu tapahtumaan oli lähetetty myös presidentti Niinistölle, sillä keväällä pitämässään puheessa hän oli kehottanut suomalaisia liikkumaan enemmän. – Sen nimi on Makkara. Saulia ja Jenniä ei radalla kuitenkaan näkynyt. – Yhdessä tästäkin urakasta selvitään. Luupuvedellä asuva Petri Veteli oli kuitenkin jo lopettanut urakkansa. Sen saivat kaikki muutkin vähintään yhden kierroksen kävelleet. Palkkioksi kävelyurakasta Saana sai ampumapistettä hoitavalta Lassi Myllylältä uimalipun. Ne alkoivat vaivata, Petri Veteli kertoi. Ohi meni tasaiseen tahtiin nuoria ja varttuneempaa väkeä. Toivottavasti niin on jatkossakin. RIITTA AIRAKSINEN karissa on kymmenkunta viikateniiton maailmanmestaruutta. – En ole ampunut ennen. – Käveltyä tulee päivittäin, ainakin sisätiloissa. Tervaskannot taipaleella Yksi kävelytalkoisiin osallistunut oli Martti Multala, joka ilmoitti iäkseen 92 vuotta. Kellon lähestyessä iltaseitsemää radalla oli vielä iso joukko kävelijöitä. – Laskurissa on jo 662 kilometriä. RIITTA AIRAKSINEN. Tässä tapahtumassa tyyli ja kierrosmäärä olivat vapaita. Tulimme tapahtumaan tarkoituksena pitää hauskaa, Nella Pietilä kertoi. – Saana kokeili kaikkia lajeja. Kommentti osui tavallaan oikeaan, sillä tilaisuuden päätyttyä laskuri näytti tulokseksi peräti 1050 kilometriä
Kiuruvetisistä parhaiten sijoittui Kosti Kärkkäinen, joka oli tuuppareissa neljäs. Sillä lailla jokkiksessa ei ole mitään kademieltä: autetaan, vaikka toinen olisi samassa lähdössä, Ruotsalainen kertoo. Senioreiden paras oli Vesannon UA:n Marco Pöytälaakso. Puhtaalla kilpailulla menevät pisteet ja voitot, Niskanen kommentoi. Pitkät perinteet Kiuruvedellä jokkiskilpailu järjestetään perinteisesti joka vuosi syys-lokakuun vaihteessa, kuten nytkin. Jokkiksella on oma kulttuurinsa ja haasteet Kisapäivät ovat omalaatuisia ja tapahtumia riittää. Yleisen luokan voitti Suonenjoen UA:n Lauri Pöytälaakso, nuorissa nopein oli Lakeuden UA:n Riki Rautio ja naisissa Suonenjoen UA:n Petra Pohtola. Tämän myötä tulevat omat haasteensa. Kaikki auttavat kaikkia. Kaikki on hektistä ja tapahtuu yhden päivän sisällä. Hän uskoo, että tulevaisuudessakin kilpailuja järjestetään kohtalaisen paljon. Kiuruvedellähän on pitkä autourheilukulttuuri ja toivotaan sen myös jatkuvan, Niskanen kertoo. – Jokkikseen pääsee kyllä hyvin ja nopeasti sisälle. TEKSTI JA KUVA NOORA LUKKARINEN Autourheilussa jokamiehenluokan eli jokkiksen harrastajakulttuuri on yhteisöllistä, kertoo Kiuruveden Urheiluautoilijoiden sihteeri Päivi Ruotsalainen. Haapakummun jokkiksen kilpailunjohtaja Jari Niskanen lisää tähän vielä: – Kyllähän se tuo ajaminen, jännitys ja vauhti kiehtovat. lokakuuta 2023 Urheilu Haapakummussa nähtiin lauantaina vinhaa vauhtia ja kovaa kilpailua. Jokkiskausi jatkuu vielä 7.10. Se on edelleen säilynyt. 20 Keskiviikko 4. Etuvetokardaanissa ykkösenä ruutulipulle ajoi Leppävirta RT:n Kimmo Kouvalainen ja tuuppareissa Vesannon UA:n Teppo Puttonen. – Nyt on ollut paljon kilpailuja Itä-Suomessa, melkein joka viikonloppu, niin ei meinaa kaikkiin näihin viimeisiin kilpailuihin riittää ajajia ja toimitsijoita. Nivalassa. Seuralla menee kuitenkin ihan hyvin, joka vuosi ollaan saatu kilpailuja järjestettyä ja ollaan naapuriseuroille vastavuoroisesti käyty tekemässä talkootöitä. Harrastajamäärät kokivat jokunen vuosi sitten pienen laskun, mutta Niskanen ja Ruotsalainen molemmat iloitsevat viime vuosien uusistakin harrastajista. Katsojia on aina itse kilpailuissa käynyt. Jokkiksessa parasta on hänen mielestään se, että pääsee ajamaan auto autoa vastaan ja heti näkee sen, kuka on paras. Sinne on todennäköisesti kiuruvetisiäkin kuskeja lähdössä vielä kilpailemaan ennen talvitaukoa.. – Tällä lajilla on tietysti omat haasteensa, kuten muutenkin autourheilun puolella. Henkilökohtaisesti olen itse tykännyt täällä kyllä ajaa, on tämä semmoinen omanmallisensa, Ruotsalainen kertoo. Lauantaina ajettiin Kiuruveden Haapakummun radalla Itä-Suomen aluemestaruuskilpailun merkeissä. Näin kävi nytkin. Katsojat saavat lähtöluettelon ja näkevät siitä kuskit ja lähdöt ja täten he pysyvät mukana tapahtumissa. Sateinen kisapäivä Jokkiksen kisapäivissä on yksi kirjoittamaton sääntö, joka tuntuu olevan jo lähes luonnonlaki: sää on aina sateinen, ja perusvarustukseen kuuluvat sadetakit ja sontikat. Ratahan on jo vanha ja tätä pitäisi korjata, kun asfaltit alkavat jo olla siinä kunnossa. – Siinä on se jokkiksen sielu, Ruotsalainen sanoo. Tervetulloo vaan kaikki katsomaan seuraaviin kisoihin, Ruotsalainen summaa ihmisille, jotka eivät ole ennen käyneet jokkista katsomassa. – Seura saa parhaiten rahaa juuri omista kisoista omalla radalla. – Tuolla varikolla kun jotain hajoaa, niin avun saa naapurilta. Menee usein aika tarkalle, mutta onneksi löytyy kuitenkin vielä porukkaa ja saatiin tämä kauden viimeinen Itä-Suomen aluemestaruuskilpailu järjestää. Kokonaisuutena jokkis on mielenkiintoinen laji, joka aika paljon myös autojen rakenteluun liittyy. Kiuruveden UA:ssa jokkiskuskeja on perinteisesti noin kymmenen, niin kuin nytkin. Niskanen ja Ruotsalainen ovat molemmat itsekin ajaneet jokamiesluokkaa, ja sittemmin ajautuneet toimitsijapuolelle. – Kyseinen laji tuntuu kiinnostavan, kuten myös moottoriurheilu yleisesti. Kynnyskysymys pienelle seuralle on kuitenkin juuri se raha. Lauantaina Haapakummun kilpailussa ajoi yhteensä 134 kuljettajaa
Huttunen halusi kuitenkin kiittää kaikkia, jotka hänelle tämän kauden kilpailut ja menestyksen mahdollistivat. Mitali numero 20 oli äärimmäisen lähellä, sillä Salo päätyi tasapisteisiin Joonan kanssa, mutta Joonan kaksi voittoa Salon yhtä vastaan riitti pitämään Joonan pronssilla. Joona taipui rallissa neljänneksi, mutta otti kuitenkin heti ensimmäisellä kaudellaan pronssia. Pistekärkenä ennen viimeistä kisaa ollut Lauri Joona teki parhaansa, mutta lähtöpaikka ei suosinut häntä. lokakuuta 2023 Jari Huttuselle SM1-luokan hopeaa Rallin SM-sarjan tämän vuoden viimeinen osakilpailu ajettiin maaliin lauantai-iltana Kokkolassa. KiurU:n kolmosjoukkue (Katariina Peltola, Miia Nousiainen, Iida Siponen ja Miitta Huttunen) juoksi sekin pistesijalle kahdeksanneksi. Esimerkiksi kuudennella erikoiskokeella Huttusella meni yksi risteys pitkäksi ja auto sammui. Suoria vastaanottovirheitä Helpille tuli yksi. perinteinen Pohjois-Savon maakuntaviestijuoksu, joka keräsi mukaan yhteensä 73 joukkuetta kilpaja harrastesarjat huomioiden. JANNE TASKINEN Otevoimailijoille SM-mitaleita Kiuruveden Urheilijat järjesti lauantaina 23.9. Sara Piippo käväisi kentällä avauserässä, ja hänelle kirjattiin yksi syöttö, joka päättyi virheeseen. Mestaruuden voitti Teemu Asunmaa. 21 Keskiviikko 4. Pistesijalle kuudenneksi juoksivat Arto Kauhanen, Paavo Niskanen ja Jyrki Kemiläinen. Tällä kertaa Puijo kuitenkin hävisi kotikentällään erin 2–3 Hämeenlinnan Lentopallokerholle. Päätuomarina toimi Kiuruveden Urheilijoiden voimailukulttuurin pitkäaikaisvaikuttaja Terho Nousiainen. Vielä noin vuosi sitten näihin aikoihin kiuruvetisen tulevaisuus oli täysin avoinna. Molemmat edustavat Kiuruveden Urheilijoita. Viime keväänä historiansa ensimmäisen SM-mitalin, pronssin, voittanut Puijo Wolley erikoistui viime kaudella pelaamaan useita viisieräisiä kamppailuja, ja samaa kaavaa noudatettiin myös tämän kauden avauksessa. Pronssi meni tällä kertaa Oulun Paavo Niskalalle. P16-sarjassa maakunnan ykkösiksi juoksivat KiurU:n Iiro Säisä, Niilo Kouvalainen ja Arttu Ritvanen. Lisäksi T16-sarjassa Iida Pennanen, Anna Ritvanen ja Anna Siponen olivat viidensiä ja täten pistesijalla. Pronssille ylsivät puolestaan Sofia Lohvansuu, Emilia Siponen, Silja Auvinen ja Lily Räty. Karttulassa juostiin lauantaina 30.9. Kaikki ainekset oli mestaruuteenkin, mutta varmasti SM1-luokan hopeakin jossain kohtaa tuntuu hyvälle. Huttunen tipahti Asunmaan kyydistä ja oli huonoimmillaan viidentenä, mutta onnistui nousemaan loppukirin ansiosta kisan kolmanneksi. JORMA KÄRKKÄINEN tai-iltapäivän lenkille yltynyt sade koitui kiuruvetisen kohtaloksi. Naisten sarjan voitti Kiuruveden Urheilijoiden Terhi Karppinen. KiurU:n miesveteraanien mestaruusjoukkueessa matkaa taittoivat Jarmo Dahlgren, Asko Kumpulainen ja Harri-Pekka Tikkanen. Sateinen ja märkä keli toi juoksijoille pitohaasteita erityisesti nurmija savipohjaisilla juoksupätkillä, mutta Kiuruveden Urheilijat menestyi tästä huolimatta mainiosti, sillä seura nappasi voitot miesten yleisessä sarjassa, 12-vuotiaissa tytöissä, 16-vuotiaissa pojissa ja miesveteraanien sarjassa. Päivän saldona oli kaksi voittoa erin 2–0, yksi tasapeli (1–1) ja yksi tappio lukemin 0–2. Sija riitti pitämään kiuruvetisen hopeasijalla loppupisteissä. Lisäksi Huttunen osallistui kahteen MM-ralliin WRC2-luokassa. Lentopallosarjat pääsivät vauhtiin Lentopallon naisten Mestaruusliiga käynnistyi viime viikonloppuna. Palopaikan voimailusalilla otevoiman Mastersien SM-kisat. Kiuruvetisistä sarjassa pelaavat tälläkin kaudella libero Veera Help, joka edustaa kuopiolaista Puijo Wolleyta, sekä yleispelaaja Sara Piippo, joka kuuluu pihtiputaalaisen LiigaPlokin kokoonpanoon. Tosin tämäkin riitti tuomaan alavutelaiselle neljännen mestaruuden SM1-luokassa. Miesten yleisen sarjan voittajajoukkue tuuletti kisan jälkeen. Salo oli vielä kaksi erikoiskoetta ennen maalia vasta neljäntenä, 21 sekuntia Asunmaan perässä. Miesten sarjassa ykkönen oli Jouni Mähönen ja hopeaa sai Hannu Ruotsalainen. Kartanlukijana Huttusella oli Ruotsin rallissa Antti Linnaketo, kaikissa muissa tämän kauden kisoissa Antti Haapala. Turnauksessa oli mukana viisi joukkuetta, joten niinpä pelattiin kaksi erää per peli. Lisäksi KiurU:n kakkosjoukkue oli T12-sarjassa pronssilla ja kolme muuta joukkuetta ylsivät pistesijoille. Mestaruustaistelu alkoi perjantaina tasaisesti, kun Jari Huttunen ja Teemu Asunmaa päättivät päivän tasa-aikaan kolmen erikoiskokeen jälkeen. Jari Huttunen lukeutui monien mestarisuosikiksi, mutta lauanAKU LAATIKAINEN SM1-luokan pistekärki oli tällä kaudella erittäin tasainen. Takaa tultiin kuitenkin kovaa. Sitten alkoi kuitenkin hurja takaa-ajo, joka nosti konkarin aina ykköseksi saakka. Miesten yleisen sarjan voitokkaassa viisikossa juoksivat Olli Kouvalainen, Mikko Kouvalainen, Iiro Säisä, Niilo Kouvalainen ja Arttu Ritvanen. T12:ssa KiurU:n mestaruusjoukkueen muodostivat Alisa Lohvansuu, Aino Myllylä, Enni Pennanen ja Anna Siponen. Vuoristoratamainen kausi Jari Huttusen SM-rallikausi tuotti tänä vuonna kolme osakilpailuvoittoa, kaksi kolmossijaa ja yhden viidennen sijan. MM-ralleissa ne tietysti ottavat kovemmalle, niihin panostus on aina kova ja odotukset sen mukaiset. Seuraava turnaus on lokakuun loppupuolella.. Asunmaa oli vielä yhdeksännen erikoiskokeen päätteeksi reilussa johdossa, mutta joutui taipumaan yhden sijan verran ja oli lopulta toinen. Kuninkuusluokassa eli SM1:ssä Suomen mestariksi ajoi alavutelainen Teemu Asunmaa. LiigaPloki puolestaan voitti kauden avauksensa, kun se kellisti Rovaniemen Arctic Volleyn kotonaan erin 3–1. Hänelle tuli vastaanotettavaksi 24 syöttöä, jotka hän nosti ylös 25 prosentin tarkkuudella. Mestari Teemu Asunmaa kokosi 122 pistettä, kuvassa ajava hopeamitalisti Jari Huttunen 120 pistettä ja pronssimitalisti Lauri Joona 119 pistettä. Kertaalleen hän keskeytti, heti kauden avauksessa Tunturi-rallissa. Koko kolmikko ajoi tällä kaudella Skodalla. Veera Help oli koko ottelun ajan Puijon liberona. Lisäksi Juha Salon pistemäärä oli 119, mutta hän hävisi Joonalle voittojen määrässä. – Kausi kokonaisuudessaan oli aika vuoristorataa, nopeutta löytyi hyvin MM-ralleissa ja monessa SM-kisassakin tuli voitto, mutta sitten tuli myös harmittavia keskeytyksiä. Rallin SM-sarjassa eniten mitaleja rohmunnut Karkkilan UA:n Juha Salo päätti uransa sensaatiomaiseen osakilpailuvoittoon. Asunmaa yhdessä kartanlukija Ville Mannisenmäen kanssa hallitsi sadekelin aluksi parhaiten ja kasvatti eroaan iltapäivän lenkillä tasaiseen tahtiin. Sekä Ruotsin että Suomen ralleissa tuloksena olivat keskeytykset. Autona toimi Skoda Fabia. Kamppailu kultaisesta mitalista sai lauantaina dramaattisen käänteen, kun huoltotauon jälkeisellä lenkillä taivas repesi ja samalla repesivät myös erot kärjessä. – Kauden päätöskisan jälkeen on hieman tyhjä olo. Viikonloppuna myös Kiuruveden Luomu-Wolleyn D-pojat aloittivat sarjakautensa kotiturnauksella. Neljä kultaa maakuntaviestijuoksusta AKU LAATIKAINEN Lisäksi Kiuruveden Urheilijat saavutti yhden pronssin ja kolme pistesijaa. Kisa oli tiukka ja kelin puolesta vähän erikoinen ja tällainen oli lopputulos, Huttunen kertasi Facebook-sivullaan. Hopeaa sai kiuruvetinen Jari Huttunen ja pronssia sastamalalainen Lauri Joona
LASSI MYLLYLÄ AKU LAATIKAINEN JARNO LAITINEN Ilmari Niskasen joukkue kaatoi liigacupissa Valioliiga-seuran. Niskasen olkapää meni sijoiltaan Suomen maajoukkueen EM-karsintaottelussa Tanskaa vastaan syyskuun alussa. Karoliina Nuutinen. Esimerkiksi Englannin kakkostasolla Championshipissä pelaava Leeds United joutui nöyrtymään elokuussa liigacup-pelissä nelostason eli Kakkosliigan Salford Citylle vieraskentällä rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Englannin yleisradioyhtiö BBC uutisoi äskettäin, että Niskanen on poissa pelikentiltä ainakin marraskuuhun saakka. Lupikselta sijoituksia KiuRan ratsukoille Kiuruveden Ratsastuskeskus Lupiksella järjestettiin viime lauantaina ja sunnuntaina esteratsastuskilpailut. Rugbyliitto palkitsi Karoliina Nuutisen Suomen Rugbyliitto on palkinnut kiuruvetisen Karoliina Nuutisen Jens Willadsen -muistopalkinnolla. Toisella polttoaine alkoi kuitenkin jo hieman loppumaan ja pitkä kausi vaatimaan veronsa. Englannin cup-kilpailut ovat tunnettuja siitä, että yllätyksiä ja urotekoja tapahtuu silloin tällöin. – Naisten rugbyyn keskittyvä Kiuru Rugby Club perustettiin virallisesti joulukuussa 2022. 22 Keskiviikko 4. Hyvällä asenteella matkaan lähtenyt T13 kärsi päivän ensimmäisessä ottelussaan niukan tappion Ylämyllyn Yllätyksen ja savonlinnalaisen STPS:n yhdistelmäjoukkueelle maalein 0–1. KK-81:n U15 voitti kotikentällään Kiuruveden Kiekko-81:n U15-joukkue sai sunnuntaina tämän kauden ensimmäiseen kotivääntöönsä vieraakseen Warkis Sawo Hockey Punaisen. Ottelu pelataan lokakuun lopulla Exeterin kotikentällä St James Parkilla. KiuPan jalkapallokaudesta on enää yksi tapahtuma jäljellä. Hän on luonut seuraan inklusiivisen, ymmärtäväisen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvan ilmapiirin, joka tukee hyvää joukkuehenkeä ja sitoutumista joukkueeseen sekä luo pohjan elämänmittaisille ystävyyksille. Niinpä KuPS/Keltainen nappasi ottelusta voiton maalein 5–2. Tämä näkyy muun muassa siinä, kuinka Kiuru on tukenut muita seuroja lainapelaajilla. Palkinnon perusteluiden mukaan Nuutinen on malliesimerkki toimijasta, jollaisia rugby kaipaa kasvaakseen. Se on kauden päätöstilaisuus, jota vietetään Aleksis Kiven päivänä, tiistaiKiuPan T13-joukkueella oli pitkä kausi. Lisäksi Niilo Matsille ja Aleksanteri Svärdille kirjattiin molemmille 0+1. Kotijoukkueen tehopelaajat olivat Topias Tikkanen (4+1), Leevi Ratinen (2+0), Lauri Väänänen ja Miro Nukari (1+1) sekä Nestori Kärkkäinen ja Juho Pennanen (0+2). Niskanen ei pelannut ottelussa, koska hän toipuu parhaillaan loukkaantumisesta. – Oman seuran myötä Kiuruvesi on myös päässyt todistamaan ensimmäistä paikkakunnalla ikinä pelattua rugbyottelua. Kiuruvedeltä ei löytynyt rugbyseuraa, mutta Nuutinen kaipasi rugbya, joten kesällä 2022 hän päätyi perustamaan Kiuruvedelle oman rugbyjoukkueen, kerrotaan Suomen Rugbyliiton tiedotteessa. Hän on ehtinyt tällä kaudella pelata Exeter Cityn paidassa kolme ottelua. Lopputulos oli siis 8–4 KK:n hyväksi. U15-joukkueen pelit AA-sarjassa jatkuvat ensi lauantaina, kun kotihallissa Aamulypsy Areenalla vastaan luistelee KalPa Keltainen kello 13. Exeter Cityn seuraava vastustaja Englannin liigacupissa on Championship-joukkue Middlesbrough. – Karoliina Nuutinen on Kiuru Rugby Clubin perustajajäsen, pelaaja, puheenjohtaja ja valmentaja. – Valmentajana hän on helposti lähestyttävä ja tunnistaa sekä arvostaa pelaajien yksilöllistä potentiaalia. Aluetasolla 90 cm esteillä KiuRan Eevi Knuutinen ja Dream D’Hoogpoort sijoittuivat kolmanneksi. Myös KK:n miesten edustusjoukkue on tositoimissa myöhemmin samana päivänä, kun Kiuruvedelle saapuu vieraaksi kolmosdivarin kauden avaukseen Kontiolahden Kajastus kello 16. Ensin Kiuruveden Ratsastajien Henna Niiranen ja Cardiano voittivat seuratason 75 cm kilpailun ja lisäksi KiuRan Katariina Riikonen ja Chance-Breaker olivat ykkösiä kansallisessa 120 cm kilpailussa. Palkinto osoitetaan vapaaehtoistoimijalle, joka on tehnyt suurimman panoksen rugbylle Suomessa kentän ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. KK:n maalissa Emil Maja ja Väinö Kemppainen torjuivat yhteensä 27 kertaa. Sunnuntaina kautensa aloittaa puolestaan U9-joukkue, joka kohtaa Aamulypsy Areenalla Jokipojat Punaisen kello 10.20 ja Jokipojat Valkoisen kello 12.40. Toisessa pelissä KiuPa oli vielä ensimmäisen puoliajan hyvin pelissä mukana. – Hän on menestyksekkäästi perustanut uuden seuran pienelle vain 7 500 asukkaan paikkakunnalle Pohjois-Savossa. Tuttuun tapaan luvassa on palkitsemisia, puheita sekä munkkeja ja pillimehuja. Toinen ja kolmas erä mentiin tasaisemmissa merkeissä, kummankin joukkueen tehtyä molemmissa erissä kaksi maalia. Karoliinalla on ollut keskeinen rooli seuran nopeassa kasvussa. Kiuruvedeltä kotoisin oleva ja sinne paluumuuttanut Nuutinen on pelannut rugbya SM-sarjassa Kuopio Rugby Clubin ja Jyväskylä Rugby Clubin riveissä, joista jälkimmäisessä hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 2008. Hän on pelaamisen, valmentamisen ja seuran puheenjohtajuuden lisäksi mukana niin seuran varainhankinnassa kuin lajin näkyvyyden kasvattamisessa paikkakunnalla erilaisten tapahtumien ja paikallislehtien kautta, Rugbyliitosta kiitellään. Katariina Riikonen ja Chance-Breaker olivat voitokkaita myös sunnuntaina, kun ratsukko sijoittui ensimmäiseksi kansallisessa 120 cm kilpailussa. Alle vuotta myöhemmin seurassa on lähes parikymmentä pelaajaa, seura on osallistunut talven seiskasarjaan omalla joukkueellaan ja pelannut 1. Seuratasolla 50 cm kilpailussa ykkössijalle ylsivät KiuRasta Inka Mikkonen ja Savion Elvis, Sanni Tuorilainen ja Poutapilven Nelli sekä Aino Suomalainen ja Bambi. na 10.10.2023 kello 17.30 alkaen Ilmarin kentän iltavaloissa. Lisäksi samana päivänä U10 on pelaamassa Iisalmessa KallSia ja IPK Blackia vastaan ja U12 pelaa niin ikään kauden ensimmäiset ottelunsa, kun joukkue matkustaa sunnuntaina Savonlinnaan. lokakuuta 2023 Urheilu KiuPan T13 päätti kautensa kahteen tappioon KiuPan jalkapallokausi 2023 tuli pelien osalta päätökseen, kun T13-joukkue sai viimeiset ottelunsa pelattua viime lauantaina Ylämyllyllä. Niskasen joukkue jatkoon KiuPa-kasvatti Ilmari Niskasen joukkue Exeter City otti viime viikolla hienon voiton ja eteni jatkoon jalkapallon Englannin liigacupissa, kun joukkue kukisti maan korkeimmalla sarjatasolla Valioliigassa pelaavan Luton Townin maalein 1–0. Kuva kauden avauksesta toukokuun alusta. Maalintekijöinä KiuPalta kunnostautuivat Jemina Kähkönen ja Noora Enilä. Myös seuratason 80 cm esteiltä tuli kiuralaisille muutama ykkössija. Toiminnassaan hän edustaa rugbyn keskeisiä arvoja ja hän on tartuttanut rakkautensa rugbyyn myös lajin pariin tulleille uusille pelaajille. divisioonassa KiukKu-yhteisjoukkueella Kuopio Rugby Clubin kanssa. Seuratason 60 cm kilpailussa ykkössijalle ratsastivat KiuRan Aada Tuovinen ja Metty’s Donatello, Anne Idström ja Koivukallion Wiola, Salla Ryytty ja Magic Dancer sekä Elsa Lähderinne ja Metty’s Donatello. Toisen kiuruvetisen seuran eli Hirvijärven Ratsastajien ratsukoita ei ollut tällä kertaa kilpailuissa mukana.. Kotijoukkueena ottelussa toiminut Exeter City pelaa Englannin kolmannella tasolla Ykkösliigassa. Sunnuntaina sijoituksia saatiin Kiuruvedelle enemmän. Vastassa ovat SaPKon Sininen ja Valkoinen. Lauantaina kiuruvetisille ratsukoille tuli kaksi sijoitusta. Nuutisen sanotaan inspiroivan toiminnallaan ja esimerkillään muita. Tähän saavutukseen ylsivät Salla Ryytty ja Dream D’Hoogpoort sekä Henriikka Pasanen ja Pin Rock’s William The Lion. Peli ratkesi käytännössä jo ensimmäisessä erässä, kun kiuruvetiset karkasivat 4–0 johtoon, ollen maalipaikoissaan ja ylivoimassaan tehokas. Lauantaina ratsastettiin ulkokentällä ja sunnuntaina sisätiloissa maneesissa
– Joo, minä soitan heti, niin kuin sovittiin – heti kun se on ohi, jutteli ostomies sulkiessaan auton luukkuja. Teurastamon auton ovet avattiin ja laskusilta heitettiin alas. KARAOKETANSSIT 7.10. Marun kopsutellessa autoon isäntä kääntyi poispäin – ja hartiat hytkyivät. Mukana on Lanka-Kaisan yrittäjä Mervi AutioTikkanen. Piti mennä väliin. Ja loppuivat painot. Eläimiin ehditään kiintyä, ne ovat kuin perheenjäseniä. Se on paljon parempi, että tietää mihinkä sen päivät loppuvat. Pääsymaksu 10 euroa menee Roosa Nauha -kampanjaan. Vanha koira on jo niin kuuro, että se on ammuttava. Riihipellossa ei ole enää hevosta. Ostetaan traktori, koneistetaan, hevonen joutaa pois. – Minä kun oon sitä mieltä, että on vain ajan kysymys kun pakettipeltoja taas tarvitaan. MENOVINKIT Kiuruveden kirjastossa järjestetään keskiviikkona 4.10. Se liittyy välttämättömänä pakkona arkiseen elämänmenoon. Tapahtumassa on alussa pieni info ja mahdollisuus ostaa Roosa Nauha Kiuruveden paikallisyhdistykseltä. Muisteltiin Marun voimanpäiviä. Se on alkuun vähän outoa, mutta siihen tottuu. – Jos minä sanon, että niitä on tuhansia vaunukuormia, mitä Maru siirteli, niin siinä ei ole yhtään liikaa, vakuutti isäntä. Minä otan ohjakset ja sanon Marulle, että lähettäiskö taipaleelle. Ymmärtävä ostomies on hyvinkin papin väärti. Tavoitteena on pedata pojille työpaikka. Tätä tapahtuu joka päivä. – Maru veti kaikki kahdeksan porrasta. 23 Keskiviikko 4. lokakuuta 2023 Viikosta viikkoon Maru ei tiennyt mistä oli kysymys. Työstä on puutetta ja elintarvikkeista on puutetta. Vapaa pääsy. – Se oli hyvää hommaa. kello 19–22. Toinen vaihtoehto Marun suhteen olisi ollut myydä se työhevoseksi – niissä on nyt kysyntää. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Kalliokylä viihtyisäksi ry -kyläyhdistys sekä Eläkeliitto. Mutta varsinaisen elämäntyönsä Maru teki Ryönänpysäkillä paikallisessa puutavaran siirtelyssä. Rutiinin tuntuinen juttu. Martikainen osti tamman Rapakkojoelta Frans Kauhaselta. Savotoissakin käytiin, Jyrkällä asti, jaettiin eväät siellä vaikeissa olosuhteissa. – Minä mietin tätä yökauvet, kertoi isäntä. Talon vanha palvelija, 22-vuotias kk-tamma Maru ”nostettiin autoon”, niin kuin yleinen termi kuuluu. Veikko Martikainen suunnittelee viljelypuolen uudistamista. – Ei hoputtamalla ei – eläin menee aina ihan hyvällä, vakuutteli ostomies Matti Hyvönen. HYVÄNTEKEVÄISYYSZUMBA 8.10. Ryönänjoen Riihipellossa Veikko Martikaisella oltiin viime viikon keskiviikkona mieli maassa. Ministeri vastasi närkästyneenä: – Kuulkaas nyt arvon toimittaja, tämä on politiikkaa eikä mitään todellista elämää! tilan työt hyvin ehditään tekemään. Raije kulki tästä vierite. Herrat ihmettelemään, että piru on hevosekseen. Eikä se tullut sitä myöhemminkään tietämään. SOREN KIERKEGAARD Viikon miete Vitsikästä Ministeriltä kysyttiin syvimmän laman aikana, miksi valtion menoja ei leikata, jos kerran tulos pienenevät. – Pitäsikö isännän itsensä tulla tänne lähemmäksi.. Omasta tallistaan pääsi aamulla lähtemään ja sinne illalla tulemaan, valmiille ruualle. Uudelle traktorille olisi saatava töitä, viljelysmaata pitäisi lisätä. Halutessaan voi myös pukeutua pinkkiin.. hyväntekeväisyyszumba kello 14–15. Heti tultiin tutuiksi. Mutta lähes aina tapauksiin liittyy murhenäytelmän tuntua. Kalliokylän Kyläntalo Jukolassa (Pahkamäentie 10) järjestetään karaoketanssit lauantaina 7.10. Joku hullu – sillä oli semmonen repukkaruuna – karsi näreen ja veteli sillä hevostaan pitkin lointa, että kyljet aukesivat. Ei jouvu ainakaan huonolle kohtelulle. (Kiuruvesi-lehti 3.10.1973) Hautajaistunnelmaa. Siinä näki jos minkälaista hevosmiestä. – Sen minä sanon, että hevosta ei saa lyyvä, eikä muutakaan eläintä. Tuolta Laukkalan ja Salmijärven suunnalta ajoivat ennen pysäkille ropsia. Minä sanoin herroille, että ei muuta kun hypätkää itse rekeen. kello 17–18 Lanka-Kaisan neuleilta, jossa aiheena ovat uusimmat käsityötrendit. Lisäksi arvotaan Lanka-Kaisan lahjakortti ja muita käsitöihin liittyviä palkintoja. Hohtohetkiä Marun ja sen isännän yhteiselämässä oli kantakirjaanotto. Se on etenkin hevosmiehelle kova paikka, miehen arvo siinä hyppää, jos hyvin käy. NEULEILTA 4.10. Kiuruveden Yläkoulun isossa salissa järjestetään sunnuntaina 8.10. Tai ostetaan uusia ay-hiehoja, myydään pois tieltä kaikki itäsuomalaiset ja mahot. Ne ymmärtää kyllä tavallisen puheen. – Mutta ei Marua muille. Siihen jää vähän tulkihtemisen varaa. Vetokoe on vaikeimpia. No niitä nousee siihen neljä suurta ukkoa. Viitosrahkeet vain rusahtivat – sillä piti olla viitosrahkeet – ja perään lähti kuorma. Ja hevosiakin vielä tarvitaan. Niin se kehitys kieppuu. Tässä petti Riihipellon isännän itsehillintä. Minä huusin, että elä lyö, ei se jaksa. – No menehän Maru nyt...ja kiitokset... On muutakin, mihin huomio on kiinnitettävä. Maru oli vielä hyväkuntoinen hevonen, mutta jäänyt tarpeettomaksi, koska pojat hankkivat traktorin, jolla pienen 50vuotta sitten Vanhan palvelijan seuraajana on uusi kone Elämää voi ymmärtää vain taaksepäin katsomalla, mutta sitä pitää elää eteenpäin katsomalla
Metsäteknikko Metsätalousinsinööri Toivo JUMPPONEN s. Kevyt kulkea on, ei ahdista siellä. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO, kasvatuksen , kasvatuksen tilat tilat Ti 10.10. klo 15 Ke 4.10. johtokunta. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone, raamattupiiri, takkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. klo 18 Arkiretriitti, Arkiretriitti, takkahuone. takkahuone. Ke 4.10. (Huuskonen, Häyrynen, Pirkkalainen). 12.09.2023 Siellä kukkia täynnä on maa, sydän väsynyt levätä saa. klo 10-11 ja to 12.10. srk ja ja pieni välipala. 20.09.2023 Vei Herra kotiin jo väsyneen, elon pitkän kulkea antoi. klo 10-11 ja to 12.10. to 5.10. Seurat Seuratuvalla. Vastuuryhmänä jumalanVastuuryhmänä jumalanpalvelusja musiikkityön palvelusja musiikkityön johtokunta. klo 11.30 klo 11.30 Seurat Seuratuvalla. Veikko Juhani Auvinen 78 v. 04.03.1931 Salmin Mantsinsaaressa k. Su 8.10. VARHAISNUORISOTYÖ, VARHAISNUORISOTYÖ, kasvatuksen tilat kasvatuksen tilat Ti 10.10. xxxxkuuta 2021 Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 23.02.1935 k. klo 18 Virsistä Virsistä virtaa, monitoimisali. klo 11 Jumalanpalvelus Ma 9.10. Yhdessäolo, askartelua ja pieni välipala. LEHDEN LOGO Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Hengelliset. srk ja MLL. Lämmöllä muistaen ja kaivaten Eeva ja Ilmari Aino ja Erkki sisarusten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten saattamana. 07.09.1948 k. Lisätietoja antaa diakoni Salla Leinonen antaa diakoni Salla Leinonen 0400 988 713 salla.leinonen@ 0400 988 713 salla.leinonen@ evl.fi evl.fi LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 9.10. Su 15.10. klo 18.30 Pe 13.10. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Pentti siunataan Kiuruveden kirkossa la 14.10.2023 klo 13.30, jonka jälkeen muistotilaisuus Seuratuvalla. klo 18.30 LauluseuLauluseurat ja raamattuluokka ry:llä rat ja raamattuluokka ry:llä Su 15.10. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Kiuruveden ort. Ti 17.10. Järj. klo 10 – 10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 10.10. Pyydämme ilmoittamaan osallistumisestanne pe 6.10. Pe 13.10. 017 770 0421 p. Kiitos Virranrannan henkilökunnalle Vesan hyvästä hoidosta. klo 10 klo 10 Sanajumalanpalvelus. Lämmin kiitos osanotosta. Ei tuskaa tunneta taivaan tiellä. klo 9.30 Ti 10.10. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Juhani Auvisen muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. turyhmä, takkahuone. Veikko Juhani Auvinen 78 v. Tutustutaan 900-alkuisiin virsiin tutaan 900-alkuisiin virsiin kanttorin johdolla. klo 9-11 klo 9-11 Ma 9.10. 24 Keskiviikko 4. Hakulomakkeita saa srk-talolta, kulomakkeita saa srk-talolta, sosiaalitoimesta, neuvolasta ja sosiaalitoimesta, neuvolasta ja srk:n kotisivuilta. Ke 11.10 klo 9.30 Ke 11.10 klo 9.30 3-vuotiaat. Vuokko Ville Veijo, Veeti ja Saara Juha, Aleksi, Essi, ja Emilia Esa sisaret ja veli perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ke 4.10. Seurakuntatalon viSeurakuntatalon virastot suljettu henkilökunnan rastot suljettu henkilökunnan koulutuspäivän vuoksi. Tätä käytetään myös väärin: uhkailuun, väärien tietojen levittämiseen, sinunkin ajattelusi vääristämiseen. To 5.10. klo 10-10.30 Ma 9.10. Ke 4.10. Vesa Antero Niemelä 75 v. Lisätietoja srk:n kotisivuilta. Vesa Antero Niemelä 75 v. 07.09.2023 Iisalmen sairaalassa Rakasta puolisoa, isää Topi-ukkia ja isoukkia kiitollisina kaivaten Anja Jaana Anni, Jani, Aada ja Hilda Aleksi Matti, Heidi, Menni ja Nuuti Ella Arja ja Kimmo sukulaiset ja ystävät Saata, oi Herra, lepoon nukkuneen palvelijasi sielu. Yhdessäolo, askartelua ho. 01.08.1930 k. vk 309 Kaivaten Marja perheineen Jukka perheineen sisarukset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Saatoimme rakkaamme haudan lepoon 30.9.2023 isä Martti Hännisen toimitettua ruumiinsiunauksen Kiuruveden Pyhän Nikolaoksen kirkossa. klo 12 Lähetyspiiri takkahuoneessa takkahuoneessa MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ To 12.10. Hakäynnissä 31.10. perjantaisin Rinnekodilla. Rakkaamme Signe Siviä LAUKKANEN o.s. klo 18 Ti 17.10. Veljemme Pentti Ilmari KÄRKKÄINEN s. saakka. klo 17.30 To 12.10. klo 18 SeuratuSeuratupayhdistyksen syyskokous payhdistyksen syyskokous Seuratuvalla. Seuratuvalla. Sananvapautta on oikeus oikeaan tietoon. klo 18 To 5.10. nen, Häyrynen, Pirkkalainen). Räty s. Järj. 17.09.2023 Sä meihin taivaan tiellä, henkesi valo luo ja kerran luonas siellä, iäinen autuus suo. mennessä Minnalle p. Kiitokset kotisairaanhoidolle äidin hyvästä hoidosta. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho. Tutusvirtaa, monitoimisali. MLL. 040 577 8226. 017 770 0421 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Omaiset www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Taidekerho klo 15 Taidekerho klo 15 KUOLLUT KUOLLUT Signe Siviä Laukkanen 93 v. 3-vuotiaat. kanttorin johdolla. KASTETTU KASTETTU Noel Reino Akseli Piippo Noel Reino Akseli Piippo Vilppu Elo Olavi Niskanen Vilppu Elo Olavi Niskanen Luka Eero Juhani Ruhanen Luka Eero Juhani Ruhanen Kuolleet Muistokiitos Perheuutiset Perheuutiset Onnea Saija! Seurakunnat Hautakivet p. Ry:n seurat srk-talolla. koulutuspäivän vuoksi. kirkko Liturgia ja Kiuruveden tiistaiseuran 75-vuotisjuhla 8.10.2023 alkaen klo 10. Su 8.10. klo 9.30 päiväkerho päiväkerho 4-5 –vuotiaat. 2023 muistaneille! Sydämelliset kiitokseni Kutsu tai kiitä! Perheuutisissa ilmoitus huomataan Kiuruvesi-lehti 044 7050 443 Perheuutisissa ilmoitus huomataan Kiuruvesi-lehti 044 7050 443 Sananvapaus sisältää oikeuden levittää ja vastaanottaa tietoa, mielipiteitä ja ajatuksia. Su 8.10. klo 16 To 5.10. Lämmin kiitos myötäelämisestä surussamme. klo 10-10.30 RuoRuoka-apu Helluntaiseurakunnan ka-apu Helluntaiseurakunnan parkkipaikalla parkkipaikalla Kämäräisen säätiön lasten Kämäräisen säätiön lasten joulurahan hakuaika on joulurahan hakuaika on käynnissä 31.10. lokakuuta 2023 2 Keskiviikko xx. DIAKONIA DIAKONIA Päivystys Päivystys diakoniatoimistolla diakoniatoimistolla to 5.10. Ti 10.10. klo 10 klo 10 Messu ja vanhustenviiMessu ja vanhustenviikon kahvit kirkossa. PERHETYÖ PERHETYÖ, kasvatuksen , kasvatuksen tilat tilat To 5.10. 4-5 –vuotiaat. klo 18 To 12.10. Signe Siviä Laukkanen 93 v. Sanajumalanpalvelus. klo 17.30 RaamatRaamatturyhmä, takkahuone. saakka. To 12.10. Luotettava uutismedia antaa suojaa disinformaatiota vastaan. klo 18 klo 18 Ry:n seurat srk-talolla. klo 12 Lähetyspiiri Ma 9.10. minua 11.1. Otti syliin uupuneen ja rauhan rantahan kantoi. (Huuskokon kahvit kirkossa. Rakkaamme Vesa Antero NIEMELÄ s
Kirjastolle on myös perustettu oma TikTok-tili, ja yhteistyötä tehdään nuorisoteatterin kanssa, lisäksi suunnitteilla on pakopeli. Nyt toukan pampulat ovat NOORA LUKKARINEN. 040 527 1633 KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Rakkauden kaksoiskäsky paljastaa, miten tiiviisti ihminen ja Jumala liittyvät toisiinsa. 5B-luokalla oli lukutoukka-hanke myös viime vuonna. Peetu Spolander sanoo, että lukemisessa on hyvää rauhallinen olo ja kun pääsee lukutoukkaa pidemmälle. Maailmassa riittää kirjoja, joten ei tarvitse pakolla lukea jotain josta ei tykkää, vaan voi ottaa jonkun toisen, he paljastavat tietonsa. – Luen silloin, jos ei ole Nivan koulun 5B-luokka on edistynyt lukemisessa jopa odotettua nopeammin – koko vuoden tavoitteena on saada lukutoukka kiertämään koko luokkahuoneen ympäri. Kaikki luokkalaiset kantavat kortensa kekoon, ja he uskovat tällä tahdilla pääsevänsä lukutoukalla vielä koko luokkahuoneen ympäri. 4.10. Hankkeen yhteistyöhenkilö Elina Erholtz kertoo, että tavoite oli syyslomaan mennessä saada seinä täyteen, mutta se on saavutettu jo nyt. Hankkeessa opetellaan tunnistamaan, että se on kivaa, Erholtz kommentoi. Olen usein kuullut puhuttavan, että toista puolta ei voi olla ilman toista. 25 Keskiviikko 4. Jumalan rakastamisen varjolla ei voi kääntää selkää lähimmäiselle, eikä lähimmäisen rakastamisen varjolla Jumalalle. Myös 5B-luokan nuoret ovat sitä mieltä, että kirjasto on hyvä paikka viettää aikaa kavereiden kanssa: tehdä läksyjä, harjoitella kokeisiin, odottaa kyytiä kotiin tai hengailla. Älypuhelimet vievät nykyään aikaa. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi pienempiä, eli heidän olisi luettava enemmän seinät täyttääkseen kuin viime vuonna. JERE HAKKARAINEN Muistilista Kaupunki Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. – Kannattaisi muillekin luokille suositella tätä lukutoukkaa, niin se innostaisi lukemiseen, hän tuumaa. Ajatus menee jotenkin näin: joka rakastaa Jumalaa yli kaiken, mutta unohtaa lähimmäisen, ei lopulta rakasta Jumalaakaan, joka on luonut jokaisen ihmisen ja lahjoittanut hänelle luovuttamattoman ihmisarvon. klo 10. Samaa mieltä on Silja Piippo. Jos jompikumpi puoli puuttuisi vaikkapa valmistusvirheen takia, kolikko olisi käyttökelvoton, paitsi keräilymielessä se olisi mitä halutuinta tavaraa. lokakuuta 2023 Lukutoukka innostaa Kiuruveden kirjastossaa on menossa aluehallintoviraston rahoittama hanke ”Mukaan nuorten maailmaan – vertaisvinkkausta ja videoita”. karaoke, tanssiliikuntaa ja pelit. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kun itseäsi. (muutokset mahdollisia) Ateriapalvelun ruokalista vk 41: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, peruna, porkkanaa, kaali-puolukkasalaattia, mansikkakiisseliä, ti: jauhelihakiusausta, herne-maissi-porkkanaa, kurkku-kiinankaalisalaatti, mustikka-vadelmapuuroa, appelsiini-sitruunakalaleikettä, sitruunakastiketta, peruna, maissia, puolukkahillo, porkkana-persikkasalaattia, sekamarjakiisseliä, to: makkarakastiketta, peruna, porkkanaa, kaali-kurkkusalaattia, vadelmarahkaa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, ruusukaalia, kiinankaali-tomaatti-kurpitsasalaattia, raparperikiisseliä, la: lihakeittoa, italiansalaatti, puolukkavispipuuroa, su: haukimurekepihvejä, yrttikastiketta, peruna, parsakaalia, coleslaw-salaatti, KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Seuraaville kursseille toivotaan lisää osallistujia: Riistaruoka -metsästä pöytään, Koneneulonta ja Tutustutaan viittomakieleen. Tervetuloa mukaan! Koulujen ruokalista vk 41: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, peruna, mangoiset kurpitsapalat, valkokaali, kurkkusalaatti, ti: pinaattikeitto, kananmunaa, sekaleipä, kurkkua, banaani, ke: broilerikeittoa, tomaattia, punakaali, kiinankaali, jäävuorisalaatti, to: makkarakastiketta, peruna, parsakaalia, tomaattia, valkokaali, puolukkahillo, puolukka, pe: tonnikalalasagnettea, jäävuorisalaatti, mandariinilohko. bingo ja pelit, 11.10. Minun nuoruudessa, kauan kauan sitten, käteinen raha oli pääasiallinen maksuväline ja yleisimmin käytössä oli kolikoita, pikkurahoja. NOORA LUKKARINEN muuta tekemistä, ja lukeminen auttaa myös nukahtamaan illalla, hän sanoo. Valitettavasti Jumalan sanalla on perusteltu ja perustellaan edelleen mitä hirveimpiä ajatusja toimintatapoja lähimmäisiä kohtaan ja samaan aikaan monet täysin ”jumalattomat” ihmiset ovat mitä kirkkaimpia esimerkkejä lähimmäisenrakkaudesta ja toisen kohtaamisesta pyhänä, omana arvokkaana itsenään. Ne molemmat liittyvät rakastamiseen. Oppilaat kertovat salaisuuden, jonka ovat hankkeen aikana lukemisesta oppineet: – Kirjaa ei tarvitse aina lukea loppuun. Hankkeessa on tarkoitus vielä kehittää sitä, miten nuoret voisivat vinkata toisilleen kiinnostavaa luettavaa. Tämä sidos on läsnä elämässämme jatkuvasti, kaikessa hengellisessä elämässämme ja kaikissa ihmissuhteissamme. Tässä hankkeessa on mukana lapsia, joista monet ovat antaneet syyksi lukemattomuudelle sen, että se on tylsää. Eläkeliitto ti 10.10. Tiistaina 10.10. Elina Erholtz saa myöntävät vastaukset kysyessään oppilailta, käyttäisivätkö he kirjastolle suunnitteilla olevaa kirjavinkkausseinää. Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. Rakkauden kaksoiskäskyssä tiivistyy Jumalan laki ja kaikki se, mitä pidämme oikeana ja hyvänä. Pampuloihin oppilaat kirjoittavat aina kirjan lukemisen jälkeen kirjan nimen, kirjailijan, juonen, mielipiteensä, antamansa tähdet ja lukijan nimen. Kristityn elämään kuuluu kaksi puolta. –Tällä hetkellä lukemiseen vaikuttaa se, onko lapsena luettu satuja ja tehty tutuksi kirjamaailmaa ja huomataanko lukemisen hyödyt. Tarkoitus on saada nuoret innostumaan lukemisesta ja vinkkaamaan kirjoja myös toisilleen. Ansaitsematon rakkaus minun osakseni, yksi asia joka kaikuu Jeesuksen sanoissa ja teoissa, myös rakkauden kaksoiskäskyssä. Nivan koulun 5B-luokan seinällä on lukutoukka, jonka jokainen pampula edustaa luettua kirjaa. Erholtz liikuttuu melkein kyyneliin kuunnellessaan oppilaiden puheita siitä, että lukeminen voi olla todella kivaa. Tavataan taas kerhossa mm aivojumppaa. Hän tykkää lukemisesta ja aikoo jatkaa sitä myös hankkeen loppumisen jälkeen. Se ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö voisi rakastaa muita, mutta ehkä silloin se rakkauden vastaanottaminen on vaikeaa, osoitettu rakkaus tuntuu ansaitsemattomalta. Ja kuten historiasta tiedämme, kolikossa on kaksi puolta, joista klaava ilmaisee kolikon arvon ja kruuna on kolikon taustapuoli jonka kuvat etenkin euroissa vaihtelevat maan mukaan. Hartaus Rakasta! Monet meistä ovat käyttäneet ja osa käyttää edelleen käteistä rahaa silloin tällöin. kirjastolla on lasten ja nuorten kirjojen lukumaraton kello 9–18. Tai niin ainakin pitäisi olla, siis kristityn elämässä. Joka rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, mutta unohtaa Jumalan, korottaa ihmisen kaiken mitaksi ja sulkee silmänsä siltä, että ihmisen elämä ja rakkaus perustuvat Jumalaan ja hänen rakkauteensa. Sinne voi vapaasti tulla kuuntelemaan omalla aikataulullaan. Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, mutta entä jos ei rakasta itseään. Lukemisesta on tullut hänelle jo harrastus, sillä hän kertoo lukevansa joka päivä
0400 945 544 --------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. 040 6376 229 VUOKRATAAN yksiöt 30 m² ja 35 m² kaksio 42 m² kolmiot 82 m² ja 83 m² 163 m² + 120 m², alakerta jaettavissa. klo 19-22 Puistonkulmalla. 040 562 76514 --------------------------------------------Karaoke-tanssit pe 6.10. KUOPION TURVAKOTI • puhelin 017 183 393, ympärivuorokautisesti TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJAUS • Pohjoinen alue, arkisin kello 9–11, puhelin 044 461 0238 IKÄKESKUKSEN NEUVONTA • arkisin kello 9–11 ja kello 12–14 (arkipyhien aattoina 12 saakka), puhelin 017 273 4100 • Iisalmen toimipiste, Satamakatu 10–12 (Kauppakeskus Torikulma) Sekalaista Asuntoja Mainonnan kaikki kuviot Kokouksia Kirjoja Torilla KYLIEN KIRJA 10€ KIURUVESI KUVIA VUOSILTA 1991-2010 45€ TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA 29,90€ KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvitusta Kohtaloita ja kertomuksia 27€ SODAN VUODET 1939-1945 15€ KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 17€ 500 VUOTTA KÄRKKÄISIÄ 70 VUOTTA KÄRKKÄISTEN SUKUSEURAA 30€ KIURUVEDEN HISTORIA 36€ ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME 40€ KIURUVEDEN HINGUNNIEMEN TIKKASET 30,Annetaan vuokralle hyväkuntoinen KT-KAKSIO 51 m² 3. Liput 5€. 56 m² 31 m² MYYNTI JA KULJETU S KULJETUSLIIKE PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. kerros, vuokra 375€ p. klo 10.00 Rinnekodilla. Ympärivuotista majoitusta. xxxxkuuta 2021 www.pshyvinvointialue.fi Puhelinvaihde 017 173 311 Hätänumero 112 • henkeä uhkaavat tilanteet; esimerkiksi kova rintakipu, äkillinen hengenahdistus, tajuttomuus, halvausoireet, kouristelu Le ik ka a ta lte en LÄÄKÄRIJA HOITAJAVASTAANOTTO • esimerkiksi pitkittyneet terveysongelmat, laboratoriovastausten tiedustelu, reseptien uusinta • lääkärin ja sairaanhoitajan kiireettömät vastaanotot ja etävastaanotot sekä Enska-vastaanotto • Iisalmi (Meijerikatu 2), Kiuruvesi (Nivankatu 31), Sonkajärvi (Taivallahdentie 4), Vieremä (Ponssentie 11) • puhelinpalvelu/takaisinsoitto maanantai– perjantai kello 8–15, puhelin 017 272 4222 • chat-palvelu maanantai–perjantai kello 8–12 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 9-16 osoitteessa pshyvinvointialue.fi/chat-palvelut • Rautavaara, Kotitie 4: • kiireetön hoito maanantai–perjantai kello 12.00–13.30, puhelin 017 171 260 • kiireellinen hoito maanantai–torstai kello 8–15.30 ja perjantai kello 8–15, puhelin 017 171 262 PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA • kiireellinen ja päivystyksellinen hoito äkillisesti sairastuneille tai loukkaantuneille, joiden tulee saada hoitoa välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa pysyvien terveyshaittojen tai vammojen välttämiseksi • Kampus Pulssi, Riistakatu 21, 74120 Iisalmi • soita ennen päivystyspoliklinikalle hakeu tumista, Päivystysapu, puhelin 116 117 SUUN TERVEYDENHUOLTO ajan varauksella • arkisin Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä ja Rautavaara kello 8–16, puhelin 017 272 4400 • arkipyhinä ja viikonloppuisin alueellinen hammaslääkäripäivystys Kuopiossa, ajanvaraus kello 8–9, puhelin 017 174 020 • muina aikoina Päivystysapu, puhelin 116 117 LABORATORIOTUTKIMUKSET ajanvarauksella • Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi ja Vieremä maanantai–perjantai kello 12–14, puhelin 044 717 8888 tai sähköinen ajanvaraus www.islab.fi/ajanvaraus KUVANTAMISTUTKIMUKSET ajanvarauksella • Iisalmen ja Kiuruveden röntgenit maanantai– perjantai kello 8–15, puhelin 040 489 4249 • Juankosken röntgen maanantai–torstai kello 7.30–15 ja perjantai kello 7.30–14, puhelin 017 171 507 APUVÄLINELAINAAMO • Iisalmi maanantai–perjantai kello 10–12, puhelin 040 162 8053 • Kiuruvesi maanantai, keskiviikko ja perjantai kello 12–13, puhelin 040 712 6971 • Rautavaara maanantai–perjantai kello 8–8.45, puhelin 017 171 266 • Sonkajärvi maanantai–perjantai kello 8–9, puhelin 040 173 4730 MIELENTERVEYSJA PÄIHDEPALVELUT • ohjantaja neuvontapuhelin 040 761 4400 (ei tekstiviestejä) vastaa ympärivuorokautisesti. 040 753 0370 --------------------------------------------Avantouintikauden avajaiset la 7.10. Hätätapauksissa soita 112. --------------------------------------------Syöpäyhdistyksen kerho 12.10. Tervetuloa! Kiuruveden eläkeläiset ry Jätä ilmoituksesi 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi. Mehutarjoilu. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. 050 307 5439 Kiuruveden luonnonystävät ry:n KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. Tervetuloa talviuintiin. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! Siisti, luotettava pariskunta haluaa vuokrata saunallisen asunnon Kiuruvedeltä. ROMULUX Kiuruvedellä p. Mitat 35 ja 50 cm. Puh. pullia, munkkeja ja villasukkia, Meeri. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. 26 Keskiviikko 4. lokakuuta 2023 4 Keskiviikko xx. Samalla annamme kuittia vastaan ovikoodin. --------------------------------------------Torilla to 5.10. P. Heikki Lång p. POHJOIS-SAVON SOSIAALIJA KRIISIPÄIVYSTYS • puhelin 044 718 3930 (ei tekstiviestejä) ympärivuorokautisesti. Tule kokeilemaan kylmänveden piristävä vaikutus. klo 13-15 Koskenrannan uintikopilla. 040 825 8600 Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. --------------------------------------------Myydään 2 sarjaa tosi hyviä talvirenkaita. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 5.10. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Kiireellisissä tapauksissa soita 112. Koot: 175/70 A13, 175/65 R14. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen • • • • • OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym
0400 674 271 www.kauhanenoy.. Parturija kampaamoalan työt ja tuotemyynti. Puhdas luonto on samoin lähellä. Mikä Kiuruvedellä on parasta. Mitä tuotteita / palveluja yrityksesi tarjoaa. 3. lokakuuta 2023 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Palvelut löytyvät läheltä, kun osaa etsiä. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 27 Keskiviikko 4. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. Lemmikkien hoitolomat, trimmaus (pesu+kuivaus) ja kynsienleikkaus. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki • • • P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Kenneltoimintaa 10 vuotta ja trimmannut saman ajan sivutoimisena. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 2. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi 1.Kuka olet / yrityksen nimi ja kauanko olet ollut yrittäjänä. Parturi-kampaamo Anneli Hakala yrittäjänä 26 vuotta, Lemmikkihotelli Tassuhaka yrittäjänä reilu kolme vuotta. 3 3 Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kirjoja
Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaidenvaihdot, ym. Klo 13.00 Ryhmä Hau: Mahtielokuva K7/4 Klo 15.00 Spede K7/4 Klo 19.00 Lapua K12/9 LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% KARAOKETANSSIT KALLIOKYLÄN JUKOLASSA Os. 28 Keskiviikko 4. lokakuuta 2023 6 Keskiviikko xx. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Tenho Kainulainen 0400 178 964. alan työt. klo 9-16 Tervetuloa ostoksille! Tervetuloa ostoksille! • • • • • Kylmäsavulohi Kylmäsavusiika Lämminsavulohi Graavilohi Graavisiika LA 7.10. p.0400 570 482 Lauantaina 7.10. Valmistaudu tulevaan talveen www.moviecompanyalatalo.. SEXMANE KLO 24:00 HOTELLI PELTOHOVI KESKIVIIKKOISIN BAARIPÄHKINÄ KLO 19 23€ ovelta AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. Pahkamäentie 10, Kiuruvesi La 7.10.2023 klo 19 Liput 7 € Tervetuloa! Eläkeliitto ja Kalliokylä viihtyisäksi ry Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. päivittäin klo 9-21 ja hanki renkaat nyt edullisesti! Hankook, Continental, Michelin, Nokia, Bridgestone ym. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Huveja Huutokauppa Palveluita Ostetaan Syysmarkkinat Perinteiset Perinteiset Kiuruveden torilla torstaina 5.10