Juttua myös karhunmetsästyksestä. 16 » Anna-Stiinalla on rotunsa parhaat lehmät 4 » Biokaasulaitos tulossa Kiuruvedelle Valio ja ST 1 suunnittelevat tässä vaiheessa Suomen suurinta biokaasulaitosta Kiuruvedelle. Kerromme liitteessä muun muassa, miten perunankasvattamisella elää ja kuinka tärkeitä ovat luontoarvot metsässä. Kuvassa Oreganon perillinen Tilli-hieho hoitajansa Anna-Stiinan kanssa. 044 7262952 juha.saastamoinen@ kiuruvesilehti.. VUOSIKERTA, NRO 40. 7-19 » Tässä lehdessä Omasta maasta teemaliite Tässä lehdessä on Teema-liitteenä Omasta maasta. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,77 euroa/vko JAANA SELANDER teema Sinun mainos tähän p. 012138-2240 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 5.10.2022 69. Anna-Stiina ja Matti Niskasen tilalla Luupuveden Kankaanpäässä on kaksi rotunsa parasta lehmää: suomenkarjan Oregano ja holstein-rodun Luxyru-Time. Pyydä tarjous! Pyydä tarjous! Lisää näkyvyyttä! 4–5 » Maailman tilanne puhutti kutsunnoissa Kiuruveden kutsunnat järjestettiin kulttuuritalossa.
Taloudellinenkin hyöty tästä hankkeesta on haittoihin nähden varsin minimaalinen. Monessa paikassa vähimmäisetäisyydeksi asutuksen ja voimaloiden väliin onkin asetettu esimerkiksi 3 kilometriä ja kaavahankkeita on usein myös peruutettu. Se tuskin kasvattaa luottamusta ja on yhteisöllemme hyväksi. Kotiinpäin vetäminen on yhteinen etu. Mutta nämä tuulivoimahankkeet pakottavat esittämään kysymyksen: toistenko on otettava voimaloista myös kärsimystä kaikilla aisteilla. Tuohon ei ole lisäämistä. Loppupelissä meillä onkin oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa. Esimerkiksi Keski-Savon ympäristönsuojelu on vuosien meluvaikeuksien jälkeen asettanut ympäristölupavaatimuksen Leppävirran voimaloille. Kiuruveden kaupunki on Suomen suurimpia naudanlihan ja maidon tuottajia. Jos voimaloita kuitenkin lähdetään rakentamaan näin lyhyillä etäisyyksillä asutukseen, on viisautta varautua tuleviin ongelmiin ennalta. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327 Toimittajat Aku Laatikainen 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Usein ymmärrämme itsestään selviksi muuttuneiden asioiden, kuten terveyden ja luonnon arvon vasta, kun olemme ne menettäneet. Onnenpotkuksi voi kutsua myös sitä, että Winda Energy suunnittelee Koivujärven suunnalla tuulivoimapuistoa. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Valitaan yhdessä se kotimainen, pidetään suomalaisen työn puolta. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 101 e / 92 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Tämä on erityisen tärkeää siksikin, että voimala-alueet useimmiten siirtyvät ulkomaisten omistajien hallintaan. Kirjoituksia ei palauteta. Paikka, jossa vietetään vapaa-aikaa, saadaan levätä ja uudistua, sekä paikka, jossa hankintaan elantoa. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Kun kokemus voimaloista karttuu, syntyy kuntalaisten välistä eriarvoisuuden kokemusta. Mielestäni luonnonmukaisuusimago on paljon vetävämpi kuin mainostaa: Tule meille, meillä on elinympäristö täynnä stressaavia sekä asuntojen ja kiinteistöjen arvoa laskevia voimaloita. Tämän lehden Omasta maasta -teema ilmestyy samaan aikaan kymmenissä paikallislehdissä. Olin erittäin ilahtunut Kiuruveden uudesta strategiasta, jossa huomioitiin ihminen kaikilla aisteilla. En usko, että maailma tällä mallilla pelastuu. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. – Meillä täytyykin olla pitkän aikavälin strateginen linjaus, sillä ihmisillä on oikeus tietää voiko kodin sijoitus Kiuruvedelle mennä hukkaan. Toisaalta tuulivoima lasketaan uusiutuvaan energiaan, mikä sopii myös kaupungin imagoon. Valtuusto päätti viime kokouksessaan vuokrata tuulivoimayhtiölle maa-alan tuulivoimaa silmällä pitäen. Joko vahvistamme elämänvoimaa itsessämme ja siten yhteisössämme tai heikennämme sitä. lokakuuta 2022 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Nyt on paljon myönteisiä uutisia T ässä lehdessä on Omasta maasta -teemasivusto, jossa pureudutaan paikalliseen. Ne viestit on otettava vakavasti. Laulurämeestä vaellusalue POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. HELI KAARINA KANANEN äiti, FT, yrittäjä metsätalouden opiskelija Luonnonmukaisuusimago on vetävämpi kuin voimalaimago, kirjoittaa Heli Kaarina Kananen.. Kuntalaisten ja matkailijoiden käyttöön tuleva vaellusalue sitä vahvistaisi. Paljon paremmalta ja ihmisystävällisemmältä kuulostaa: ”Tule meille, meillä on luonnon rauhaa ja tilaa voida hyvin.” Ehkä joku muistaa Keräsen perheen kokemuksen Suomenmaasta ajalta (2014), jolloin tuulivoimahaittoja ei vielä ideologisista syistä työnnetty marginaaliin, tai sensuroitu. Toki tuulivoimassa on omat negatiiviset sävynsä, metsää hakataan turbiinirakennelmien ja voimalinjojen tieltä, siipien äänille ja valoille herkistyneet eivät välttämättä voi asua edes lähialueilla. Maalla asuville kodin lähiympäristö, lähiluonto on se kaikkein tärkein alue. Toisin sanoen, tuulivoimafirman kaavan perusteeksi esittämät melumallinnukset eivät riitä turvaamaan asukkaiden suojaa. Silloin tämä on hoidettu oikein, eikä kenenkään valtuutetun tarvitse pelätä, että omilla ratkaisuilla on tehty merkittävää haittaa perheille. Maanantaina toimituksen sähköpostiin tuli Suomen Lantakaasulta enemmänkin kuin toivottu tiedote: Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy suunnittelee Suomen suurinta biokaasulaitoskokonaisuutta Kiuruvedelle. Kiuruvedellä on tehty asian eteen hartiavoimin töitä, etujoukoissa kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. jatkuva unettomuus, he menettivät kodin. Kun kaavaan kirjataan vaade ympäristöluvista voimaloille, on marssijärjestys ongelmien ilmetessä selvä. Heillä alkoi mm. Tilaisuudessa kerrotaan, miksi maatilojen kannattaa lähteä mukaan biokaasun tuotantoon ja mitä mukaan lähteminen käytännössä tarkoittaisi. Useimmilla on varallisuus kiinni kodissa. Elämmehän maaseudun rauhassa, Luomu-Suomen pääkaupungissa, luonto on meille tärkeä arvo. Haitat pitää ottaa tosissaan ja suojata ihmisiä. Koti on taloudellisestikin erittäin merkittävä meille. Kiuruvedellä maito ja maatalous ovat yksi peruspilarimme. Pitkiä matkoja kulkeva melu ja voimaloiden tuottama paineaalto on kiistatta ongelma lähialueiden asukkaille, eikä se vapaasti ilmakehässä liikkuessaan pysähdy kuin seinään. Yhteistä aineistoa on kolme sivun mainosta, joissa yhdestä esiintyy Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annia Saarikko. Kaupunki on strategiassaan linjannut olevansa maatalouden edelläkävijä, ja tulevaisuudessa Kiuruvesi voisi olla myös Suomen suurimpia biokaasuntuottajia. Toivon, että me maaseudun ihmiset opimme arvostamaan elinympäristöämme ja itseämme. Kestävä hyvä ei synny sillä, että annetaan lähialueiden hallinta muualla vaikuttaville tuulivoimayhtiöille ja otetaan tärkeintä omilta pois. Jotta hanke pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen, mukaan tarvitaan mahdollisimman paljon maatiloja lannan ja muiden biokaasusyötteiden toimittajiksi. Tuulivoimapuistosta olisi tulossa kaupungin kassaan mukavasti kiinteistöveroa, millä ylläpidetään palveluja ja rakennetaan uutta. Myönteinen uutinen tässä lehdessä on sekin, että Iisalmi lunastaa sairaalakiinteistön Iisalmessa muilta kuntayhtymän kunnilta ja Kiuruvesi saa siitä mukavan summan euroja. Valitaan yhdessä se kotimainen, pidetään suomalaisen työn puolta. Vuonna 2021 Kiuruvedellä tuotettiin 3,2 miljoonaa kiloa naudanlihaa ja 54 miljoonaa litraa maitoa. Toisten kotipaikan ja -kylän tulevienkin mahdollisuuksien hasardoiminen tällaisilla hankkeilla ei johda hyvään. Vaikka kiinteistön omistaja on Iisalmi, silti kiuruvetisiä edelleen hoidetaan Iisalmen sairaalassa kuten ennenkin. Pitkät matkat, kulkemisen kalleus, toimeentulon hankinnan haasteet, välttämättömien palveluiden tavoitettavuus. Annika Saarikko: Kotiinpäin vetäminen on yhteinen etu. En mitenkään jaksa uskoa kenenkään haluavan, että vielä elinympäristöstäkin tulee ongelma. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Toivotaan, että biokaasulaitos tulee Kiuruvedelle, se olisi meille enemmän kuin onnenpotku. Kiinnostuneille maatilayrityksille järjestetään infotilaisuus ensi viikon perjantaina Kiurusalissa. Ilman varautumista ja riskien minimointia on näissä asioissa edessä vuosien tuskallisia vääntöjä, eikä sitä mielestäni kannata haluta oman, eikä kunnan imagon selkäreppuun. Hän sanoo: Kotimaisuus merkitsee työtä, tuotteita, palveluita ja hyvinvointia. Keväällä 2020 julkaistussa Valtion tuulivoimatutkimuksessa kävi ilmi, että mitatuissa suomalaiskohteissa asumisterveysasetuksen sisämelulle asettamat rajat ylittyvät. Tänne jo elämänsä sijoittaneiden ihmisten panostusta on myös arvostettava: turvallisen asuinympäristön ja omaisuuden suojan oikeuksien yli ei voida kävellä olan kohautuksella. 2 Keskiviikko 5. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti MAASEUDULLA asuneena tiedän, että syrjäkylillä on paljon elämisen haasteita. Vaikka en itse asu tällä hetkellä tuolla suunnalla, niin seudulla on muiden koteja ja tiloja alle kahden kilometrin säteellä voimaloista eli aivan liian lähellä
Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5 NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Riitta Koivunurmi Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Olen pettynyt. 3 Keskiviikko 5. PUOTI Petterintie 8 74200 Vieremä 017 820 3640 Avoinna Ma-Pe 10-17 La 10-14 Tule palveltavaksi Vieremälle tai tilaa Kellopuoti.fi verkkokaupasta. Hyvien kävelyreittien ja eri-ikäisille suunnattujen liikuntapaikkojen lisäksi löysin hienon kesäteatterin odottamassa jo seuraavaa kesää. NEUVOTTELUTULOS on Kiuruveden kaupungin kannalta vähintäänkin hyvä, lainamäärämme alenee merkittävästi ja kirjaamme ennusteen mukaan taseeseen noin miljoona euroa ylijäämää. Esimerkiksi ravitsemistyöntekijät, jotka tekevät vastuullista ja raskasta työtä, joka on osa mm. Maatiloja tarvitaan edelleen mukaan mahdollisimman paljon varmistaaksemme hankkeen etenemisen maaliin. Kaupunki on toiminut monin tavoin edistääkseen laitosinvestoinnin toteutumista. Suojatyöläisiä ei tässä maassa tarvita. Uskon, että yhdessä ratkaisut löydetään. Tutustuin uteliaana minulle vieraaseen kaupunkiin. Onko Suomi valmis siihen, että lapset, vammaiset, sairaat, vanhukset hoidetaan kotona. Seppo Jääskeläinen No, mikä ettei, mutta milloin huomioidaan muut matalapalkkaiset alat. MARKKU SIPONEN Kirjoittaja on kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.) Matkailijana Kiuruvedellä VIETIN kaupungissa sukulaisten luona muutaman lomapäivän alkusyksystä. Kävin myös Kulttuuritalolla katsomassa lahjoituksena saatua taidekokoelmaa. Kaija Niskanen Kyllä hoitajat ovat korotuksen ansainneet. Valion ja ST1:sen yhdessä omistama Suomen Lantakaasu Oy tiedotti maanantaina suunnittelevansa Suomen suurina biokaasulaitosta Kiuruvedelle. Jere Hakkarainen Toki palkankorotus paikallaan, mutta perusongelmaa se ei poista. VIERASKYNÄ VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö hoitajien palkkavaatimukseen suostua. Menkööt tyhjiä pulloja keräämään. Nämä ovat enemmän kuin tarpeen omia investointejamme ajatellen. Nyt on aika arvostaa ruutikuivalla rahalla hoidon ammattilaisia, jotka mahdollistavat monen muun ammatinharjoittajan työssäkäynnin ja vapaa-ajan. sairaudenhoitoa. Etualalla oli kokoustai luentotila ja takaosassa kahvilapöytiä. Aulatiloissa olikin yksittäisiä teoksia esillä, viimein löysin myös tilaan, jonka kyltissä oli taiteilijan nimi. Valmistavat tarkoin määritellyt ateriat kaikkine erikoisruokavalioineen sairaille, vanhuksille, koululaisille ja päiväkotilapsille. takaisin. Ihmettelen, miksei sinne ollut viitoitusta, kunnon polkua, ehkä moni muukin löytäisi sen paremmin. Ilman hoidon ammattilaisia päiväkodit ja kaikenlaiset hoitolaitokset menevät kiinni. Hienot kukkapannat. Ratkaisujen aika PITKÄT neuvottelut Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän omistamien Iisalmen sairaalakiinteistöjen kohtalosta saivat ratkaisunsa viime keskiviikkona. SAIRAALAKIINTEISTÖJEN omistajalla ei ole merkitystä sairaalassa tuotettaviin hyvinvointialueen palveluihin. 24/7/365 on raskas taakka omaiselle, vaikka hoidettava olisi kuinka rakas. Vuosia, vuosikymmeniä jatkunut aliresursointi ja leikkaukset ovat tähän johtaneet. LÄHIVIIKKOINA lautakunnat aloittavat ensi vuoden kaupungin talousarvion käsittelyn kaupunginhallituksen määrittelemän raamin pohjalta. Ei ole enää kutsumusammatti. Sairaalakiinteistöjen hallinnointi kuntien yhteisessä kiinteistöyhtymässä ei olisi ollut tarkoituksenmukaista ja olisi tarkoittanut myös sitoutumista tuleviin investointeihin. Näinkö kaupunki arvostaa lahjoituksena saatua taidekokoelmaa. Ylen ykkösessä näitä käsien heiluttajia näkee yhtenään. Järkevä työnjako eri ammattiryhmien välillä, hoitajat vain hoitotyöhön, laajempi tehtäväkuva hoiva avustajille, kylvettäjät yms. Iisalmen kaupunki lunastaa kiinteistöt itselleen tasearvoa vastaavalla hinnalla. Kovaa ja vaativaa työtä. Kiitokset maatalousyrittäjille aktiivisuudesta jo tässä vaiheessa. Nykyisessä investointipaineessa ja taloustilanteessa hankkeen käynnistäminen olisi ollut hyvin epävarmaa. Vakaa aikomus ja välttämättömyys on tehdä ensi vuonnakin selvästi positiivinen tulos. Työ on raskasta ja alalla on huutava pula työntekijöistä, ketkä ruokkivat kohta meitä. Ee muuta kun kenkää. Iisalmen sairaala tulee jatkossakin palvelemaan kaikkia alueemme asukkaita. Tyrmistyneenä katsoin tilaa... Yläsavolaiset päättäjät ovat tehneet aikanaan järkevän ja kauaskantoisen päätöksen käynnistäessään nyt valmistuvan sairaalainvestoinnin. Bertta Koivu Kyllä ja löytyy rahaa. Toki osansa uupumukseen ovat tukityön vähenemisen lisäksi tuoneet ilmeisen heikosti toteutetut potilasjärjestelmät. Lopullisesti asiasta päättävät kuntien valtuustot loppuvuoden aikana. Lähihoitajan peruspalkka on 486 euroa/kk enemmän. Eira Heinonen Suomessa on valtava määrä tarpeettomia johtajia, jotka eivät kykene hankkimaan rahoja omaan palkkaansa. LIISA MAKKONEN Hopeiset NIMIKORUT 59€ 75€ Voimme myös teettää oman yksilöllisen Nimikorun sinulle! Teetätys nimikorut 75€ ja 89€. MUITAKIN ratkaisuja odotetaan. Kesällä toteutettuun syötekartoitukseen liittyen aktivoimme viljelijöitämme vastamaan ja tämä tuottikin hyvin tulosta. Tätä ongelmaa ei pelkillä kiitoskorteilla tai banaaneilla korjata. Veistokset jätetty täysin sivuosaan. Vuosina 2019–2020 korotukset olivat lähihoitajilla 47 euroa, ravitsemistyöntekijöillä 12 euroa. Ravitsemistyöntekijän ja lähihoitajan koulutukset ovat samanpituisia. lokakuuta 2022 Somepoiminta #kiuruvesi @jonnattt heinäkuu 2022 Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Jonna Tervo Parhaassa seurassa tietenkin. Eräällä retkellä poikkesin tieltä metsään katsomaan tarkemmin kivistä rakennettua muistomerkkiä. Karsitaan turhia esimiesportaita ja hierarkiaa.Kaikkiin ”toimenpiteisiin” ei tarvita amk-tasoista koulutusta tai ”hoitotieteiden” väliintuloa varsinkaan vanhustenhoidossa. On sitroja ja itroja, muuta kun pönkkiä oville. Kenellekään ei tule varmasti yllätyksenä, että haasteita piisaa. Pysyväisnäyttely?
Jotta hanke pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen, mukaan tarvitaan mahdollisimman paljon maatiloja lannan ja muiden biokaasusyötteiden toimittajiksi. Torstaina järjestettiin tilaisuus Kiuruvedellä, kun kulttuuritalon Kiurusaliin saapui paikalle noin 50 kutsunnanalaista nuorta miestä. 4 Keskiviikko 5. Tämän totesi myös tilaisuuden avannut everstiluutnantti Mikko Mönkkönen. Kutsuntoja järjestetään tänä vuonna hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa moniin edelliskertoihin verrattuna. – Siksi järjestämme kiinnostuneille maatilayrityksille infotilaisuuden perjantaina 14.10. Mukaan infotilaisuuteen ovat tervetulleita eri tuotantosuuntien UUTISET Keskiviikko 5. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. – Eipä olisi uskonut vuosi sitten, että missä tilanteessa ollaan nyt. Biokaasua voidaan lannan lisäksi jalostaa esimerkiksi ylijäämänurmesta ja muista peltobiomassoista. lokakuuta 2022 Valion ilmasto-ohjelman tavoitteena on maidon hiilijalanjäljen nollaaminen vuoteen 2035 mennessä. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Asevelvollisuuslakiin perustuvat kutsunnat ovat jälleen vauhdissa Pohjois-Savon alueella. Maailma näyttää hyvin erilaiselta: Kutsunnoissa vallitsi erityinen tunnelma ”Jokainen ymmärtää jälleen konkreettisesti sen, mikä merkitys on oman maan ja kansan puolustamisella”, sanoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen viitaten muuttuneeseen maailmantilanteeseen. Passiaan näyttävä Leevi Kainulainen sanoi haaveilevansa pitkästä urasta armeijan leivissä.. klo 11– 13.30 Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa, viestintäjohtaja Helena Karhujoki tiedottaa. maatilat, olipa kyseessä maitotila, lihanautatila, sikatila tai kasvinviljelytila. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Kiuruveden kutsuntoihin osallistui tänä vuonna noin 50 nuorta miestä. Tilaisuudessa kerrotaan, miksi maatilojen kannattaa lähteä mukaan biokaasun tuotantoon ja mitä mukaan OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. lokakuuta 2022 Suomen Lantakaasu suunnittelee Suomen suurinta biokaasulaitosta Kiuruvedelle Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy suunnittelee Suomen suurinta biokaasulaitoskokonaisuutta Kiuruvedelle
Hankkeesta kiinnostuneille järjestetään lisäksi erillinen infotilaisuus ja ympäristövaikutusten arvioinnin mukainen kuuleminen myöhemmin syksyllä. Samalla hän kannusti tulevia varusmiehiä ottamaan kaiken hyödyn irti armeija-ajasta. Venäjän raaka hyökkäyssota, jossa käytetään aseellista voimaa paitsi Ukrainan sotilasmyös siviilikohteisiin, on käsittämätöntä. lokakuuta 2022 Suomen Lantakaasu suunnittelee Suomen suurinta biokaasulaitosta Kiuruvedelle VIIKON KYSYMYS Pitäisikö hoitajien palkkavaateeseen suostua. – Kaupan myötä Kiuruveden kaupungin velkamäärä vähenee noin kolme miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseen tämä vaikuttaa miljoonan euron verran plusmerkkisesti. Iisalmi on valmis lunastamaan Ylä-Savon Soten kiinteistöt kuntayhtymältä ja sitä kautta muilta omistajakunnilta sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi lähteminen käytännössä tarkoittaisi. Suurin osa asevelvollisista suorittaa yhä perinteisen varusmiespalveluksen, sillä maanpuolustushenki on Suomessa edelleen korkealla. Todennäköisesti te tulette suorittamaan varusmiespalveluksenne osana tätä puolustusyhteistyötä. AKU LAATIKAINEN Lunastushinnaksi on arvioitu noin 40 miljoonaa euroa. Ylä-Savon Soten jäsenkuntia ovat Iisalmen kaupunki, Kiuruveden kaupunki, Sonkajärven kunta ja Vieremän kunta. Kiuruvedellä on toimittu erittäin aktiivisesti sen eteen, että biokaasulaitos saataisiin Kiuruvedelle. Esimerkiksi omat parhaat inttimuistoni ovat juurikin niistä kovimmista paikoista, hän evästi. Hänkin sanoi tämän vuoden kutsuntoihin liittyvän erityistä latausta ja tunnelmaa. Asia etenee kuntien päätöksentekoon loppuvuoden 2022 aikana. – Ei kannata pelätä haasteita tai yrittää päästä mahdollisimman vähällä. Sillä tehtävällä, johon teidät tänään täällä kutsunnoissa määrätään. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Kysymyksille ja keskustelulle on varattu runsaasti aikaa. – Ydinajatus on, että rauha säilyisi, sillä sota on suuri onnettomuus, kuten olemme viime aikoina joutuneet todistamaan. Jokainen ymmärtää jälleen konkreettisesti sen, mikä merkitys on oman maan ja kansan puolustamisella. Siponen myös korosti, että jokainen on tärkeä Suomen puolustamisessa, tehtävästä ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Tämän vaikutuksesta Ylä-Savon Soten operatiivinen toiminta päättyy. Kiuruvettä neuvotteluissa edustivat Rusasen ohella kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen, kaupunginhallituksen 1. Kuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa puolesta kunnille lakisääteiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut. – Aika lailla sellaista on ollut kuin odotinkin. Tykkäsin, että mentiin heti suoraan asiaan, sellaista sen pitää ollakin. varapuheenjohtaja Janne Peltola. Se on ollut sitä jo yli sata vuotta. Lunastushintana käytetään sairaalakiinteistöjen tasearvoa, joka on arvion mukaan vuodenvaihteessa noin 40 miljoonaa euroa. – Tasearvo tietysti tarkentuu vielä ennen vuodenvaihdetta, sillä Ylä-Savon Sotella on menossa joitakin investointeja, jotka eivät kaikki välttämättä toteudu tämän vuoden loppuun mennessä. Kiuruvesihän on omistanut reilut 16 prosenttia Ylä-Savon Sotesta. Ensimmäisen nesteytettyä biokaasua tuottavan laitoksen vuosituotantokapasiteetiksi on suunniteltu 125 GWh ja tavoitteena on, että se aloittaa toimintansa vuoteen 2026 mennessä. AKU LAATIKAINEN lon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja Ylä-Savon Sote-kuntayhtymältä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kokonaisuudessaan 1.1.2023. Iso asia taloudelle Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on tyytyväinen Ylä-Savon Soten jäsenkuntien väliseen neuvottelutulokseen. Majuri Mika Saastamoisen mukaan suurin osa kiuruvetisistä määrätään tänäkin vuonna Kainuun prikaatiin Kajaaniin. Innolla palvelukseen Majuri Mika Saastamoisen mukaan kiuruvetiset määrätään pääasiassa Kainuun prikaatiin Kajaaniin, vaikka muuallekin on toki mahdollista hakeutua. Suomi huolehtii edelleen omasta puolustuksestaan samalla tavalla kuin ennenkin. Perustehtävä säilyy Kiuruveden kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen. Onnistunut ulkopolitiikka on yksi hyvä keino ylläpitää turvallisuutta, Mönkkönen huomautti. Mutta uskon sen olevan siellä 40 miljoonan euron hujakoilla. Lisäksi kiinteistömassa ja -riskit vähenevät. Yksi hyvä esimerkki kiuruvetisten hyvästä asenteesta oli kutsunnanalaisena paikalla ollut Leevi Kainulainen. – Hyvin lähellä Suomea on käynnissä täysimittainen sota, jonka on täysin tuomittavasti aloittanut rajanaapurimme Venäjä. Kirkkoherra Kimmo Kivelä painotti, että yleisellä asevelvollisuudella Suomi ei suinkaan ihannoi sotaa, vaan päinvastoin: sillä on pasifistinen tarkoitus. – Myös puolustusratkaisumme on muuttumassa, kun olemme hyvää vauhtia menossa kohti puolustusliitto Natoa. 5 Keskiviikko 5. Ihanteellinen palveluksen aloitus voisi olla alkuvuodesta 2024, koska silloin ehtisin suorittaa ammattiopiston loppuun ennen armeijaan menoa, hän suunnitteli ennen kutsuntalautakunnan eteen astumista. Sosiaalija terveydenhuolYlä-Savon Soten uusimpia sairaalakiinteistöjä on Iisalmen Terveyskampus-alueen Kampus Pulssi. Tilaisuudessa maatilat voivat solmia Suomen Lantakaasun kanssa aiesopimuksen lannan, ylijäämänurmen ja muiden maatilan sivuvirtojen toimituksesta biokaasun raaka-aineeksi. Suomen asevelvollisuuteen ja varusmiespalvelukseen Nato-jäsenyydellä ei ole everstiluutnantin mukaan vaikutusta. – Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Nato antaa Suomelle tarvittaessa tukea ja turvaa, ja Suomi pääsee entistä syvemmin osaksi kansainvälistä yhteisöä. KYLLÄ 44% EI 56% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pelkäätkö ydinsotaa. Sairaalakiinteistöt vuokrataan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, joka vastaa jatkossa sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Kiinteistöjen lunastuksen myötä omistajakunnat valmistautuvat kuntayhtymän purkamiseen. Perustehtävä on kuitenkin edelleen sama: Suomen rajojen puolustaminen. Tähän tarkoitukseen paras järjestelmä on yleinen asevelvollisuus, joka on Suomen puolustuksen kulmakivi. Kutsuntapäivän aikana hän kertoi hyvän tunteensa armeijasta vahvistuneen. Hyvissä ajoin Kiurusaliin saapunut nuorukainen kertoi hakevansa Imatralle Immolan varuskuntaan, jossa koulutetaan erikoisrajajääkäreitä. varapuheenjohtaja Marko Huuskonen sekä kaupunginvaltuuston 3. – Muutoinkaan Kiuruvedellä tuskin huomataan muutosta aiempaan. Tilaisuudessa esitellään myös kesällä maatiloille tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. 08 764 990 Torstai 9.00–13.00 Kaikki Kaikki kehykset kehykset -70% -70% ostaessasi silmälasit ostaessasi silmälasit Ylä-Savon Soten sairaalakiinteistöt Iisalmelle Ylä-Savon Sote-kuntayhtymän jatkotoimenpiteitä valmisteleva työryhmä on päässyt neuvottelutulokseen kuntayhtymän kiinteistöjen omistuksesta. Samalla Iisalmi ottaa vastattavakseen rakennuksiin kohdistuvat lainat. Kyllä armeija on varmasti oikea ja hyvä paikka minulle, hän pohti. – Lisäksi haluaisin reserviupseerikouluun Haminaan ja sen jälkeen olisi kiva vielä jäädä töihinkin puolustusvoimiin. AKU LAATIKAINEN. – Ei meidän pidä olla vain yksin täällä peräpohjolassamme. Ratifiointi puuttuu enää Turkilta ja Unkarilta, mutta lopulta tämä prosessi tulee menemään maaliin, Mönkkönen uskoi. Päätös vaatii kaikkien Ylä-Savon Soten omistajakuntien valtuustojen hyväksynnän
Puhujaksi saapuu Sirkka Santapukki, joka luennoi häpeästä ja sen synnystä teemalla ”Oivalla ja voimaannu”. 6 Keskiviikko 5. Haasteellinen työnsarka ja erityislastensuojelulaitoksessa vaadittava koulutus saavat aikaan sen, että rekrytointia saa tehdä välillä tiiviistikin. Terttu ja Kari Röntynen suunnittelevat pikkuhiljaa jäävänsä eläkkeelle, mutta Himaharjun tulevaisuus vaikuttaa valoisalle, sillä heidän tyttärensä, Himaharjussa toiminnanohjaajana työskentelevä Maria Röntynen, on jatkamassa Himaharjun toimintaa. tammikuuta Kiurusalissa kaikille avoimella yleisöluennolla. On myös turhauttavaa, kun sosiaalityöntekijät vaihtuvat niin usein, Terttu Röntynen huokaa. – Vuoden 1999 keväällä tulivat ensimmäiset lapset, ja syksyllä lähtivät lehmät, Kari Röntynen kuvaa yrityksen alkuaikoja, kun Himaharju perustettiin Karin kotipaikalle Luupuvedelle. lokakuuta 2022 Puheenaihe Uutiset Terttu (vas.) ja Kari Röntynen esittelivät Himaharjua ja sen toimintaa elinkeinojaostolle, vieraisilla kävi myös jaoston jäsen Tiina Piippo. TEKSTI & KUVA MIRKA KAURANEN Elinkeinojaoston vierailu suuntautui tällä kertaa Himaharjun lastensuojelulaitokseen. Himaharjuun lapset tulevat pääasiassa omien kuntiensa maksusitoumuksilla. Himaharju aloitti toimintansa 5-paikkaisena perhekotina. Toistaiseksi ei Himaharju ole lähdössä Luupuvedeltä mihinkään.. – Ihmiset maaseutualueilla vähenevät, joten osaavaa henkilökuntaa on hankalaa saada. Kiitosten taustalla on erityisesti yhteistyö Himaharjun oman koulun eteen. Osaavia hankala saada Himaharju työllistää 42 henkilöä, ja sijaiset mukaan laskettuna noin 50 henkilöä. Himaharju on erikoistunut psykiatrisia ja neuropsykiatrisia haasteita potevien lasten ja nuorten kasvattamiseen, joten myös opetuksen kannalta heistä monelle on parasta ainakin aloittaa opinnot Himaharjussa. Himaharjun uudemmat rakennukset on rakennutettu Teijo-taloilla, joten tarpeen vaatiessa ne voisi napata kyytiin ja siirtää toiseen paikkaan. Soteuudistus on vasta edessäpäin, joten Himaharjussa nähdään, että se voi olla yhtä hyvin uhka kuin mahdollisuuskin. Omassa koulussa on 15 oppilasta ja se työllistää 1,3 opettajan ja viiden koulunkäynninavustajan työpanoksen verran, kuluja ei siitä kaupungille synny. Ensi vuonna alkaa Himaharjun 25. Se vaikeuttaa myös palveluiden saantia, koska väkimäärän vähentyessä esimerkiksi terapiapalveluidenkin resurssit vähenevät. Kiitosta Röntyset jakavat myös sote-palveluiden suuntaan, niin terapiapalvelut, peruslääkäripalvelut kuin hammashoitokin toimivat hyvin. Ensimmäiset vuodet olivat tiivistä investointien aikaa, jolloin rakennettiin uusia tiloja tarpeen mukaan. Himaharjussa on kaikkiaan 24 sijoituspaikkaa kolmessa eri rakennuksessa, lisäksi on yhteensä kolme harjoitteluasuntoa Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Elinkeinojaoston puheenjohtaja Matti Lappalainen, jäsen Tiina Piippo ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen saivat aimo annoksen tietoutta Kiuruveden suurimmasta työllistäjästä. Suurimpana ruusuna vuosien varrelta kaupungin suuntaan Terttu Röntynen mainitsee todella hyvän yhteistyön erityisesti koulun osalta, ja osoittaa kiitoksensa etenkin sivistystoimesta vastaavan Matti Heikinmaan suuntaan. Haasteet kasvaneet Himaharjun toimintavuosien aikana sijoitukseen tulevien lasten haasteet ovat kasvaneet, sillä lastenpsykiatrian osastopaikkoja on vähennetty rankalla kädellä. Himaharjun tulevaisuudessa uhkakuvina näyttäytyvät kasvava kilpailu, suurten ketjujen laajentuminen ja sote-uudistus, mutta ennen kaikkea valtakunnallinen maaseutupolitiikka, joka vaikeuttaa työvoiman ja palveluiden saatavuutta. Himaharju melkoinen työllistäjä Röntysten Himaharju on kasvanut 25:ssä vuodessa 24-paikkaiseksi erityislastensuojelulaitokseksi jossa toimii myös oma koulu. 90 prosenttia sijoitetuista on psykiatrisen hoidon piirissä, diagnooseina on muun muassa lievää kehitysvammaisuutta, aspergeria, autismikirjon häiriöitä ja adhd:ta. Sijoittajakuntia on tällä hetkellä 12, pääasiassa Itä-Suomesta, mutta myös Keski-Suomesta, Kainuusta ja Uudenmaan alueelta saakka. toimintavuosi ja sitä juhlistetaan 27. Erityisesti miehiä kaivattaisiin lisääkin töihin
lokakuuta 2022 teema Omasta maasta. 7 Keskiviikko 5
Näillä pinta-aloilla ei kannata muuta harjoittaa kuin erikoisviljelyä. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER, ADOBE Pasi Tossavaisella kasvaa perunaa 10 hehtaarilla ja mansikkaa neljällä hehtaarilla. Ensimmäiset mansikat saatiin myyntiin kesäkuun puolessa välissä. Pasi Tossavainen omistaa Aholan perunaja marjatilan yhdessä Heidi-vaimonsa kanssa. 8 Keskiviikko 5. Vanhemmat olivat aloittaneet varhaisperunan viljelyn 1980-luvulla. Pasi Tossavaisella on kaksi kasvihuonetta, jotka ovat käytössä läpi vuoden, yksi kasvihuone puretaan pois talveksi. Mansikan sato vaihtelee säiden mukaan. Kortekylässä on Pasi Tossavaisen mielestä ihan hyvä kasvattaa perunaa ja mansikkaa, vaikka alueella on paljon kivisiä petoja. Polka ei kasvihuoneessa pärjäisi. Molemmista maksettiin myös kohtuullisen hyvää hintaa. Tossavaisella on myös jonkin verran vadelmaa. Pasi Tossavainen aloitti perunan ja mansikanviljelijänä vuonna 2006 vanhempiensa Taina ja Lauri Tossavaisen jalanjäljissä. Pasi Tossavaiselle perunanja mansikanviljely oli luontainen polku, sillä hän oli pienestä pitäen isänsä mukana korjaamassa ja pakkaamassa satoa. Tossavainen ei perusta tuotantoaan suuriin volyymeihin, massatuotantoon. – Tänä keväänä mansikka vähän myöhästyi, kun oli kylmä kevät, eikä käytetty lisälämmitystä. lokakuuta 2022 Omasta maasta teema Perunoita pellosta lautaselle Pasi ja Heidi Tossavainen ovat kasvattaneet perunaa ja mansikkaa Kortekylässä 16 vuotta. Pasi Tossavainen kasvattaa Polka-mansikkaa, joka on hänen mielestään ylivoimainen ja siksi ihmiset haluavat sitä ostaa. – Aina ei ole ollut näin. Toisaalta Tossavaisen tekisi mieli vaihtaa lajiketta, koska Polkan satoisuus on pienentynyt 10 vuodessa, mutta edelleen Polka on parhaan makuinen mansikkalajike. Vuonna 2014 oli pakkasjuhannus, osalla mansikkalohkoista kävi täystuho. Tossavaiselle on tärkeintä, että perunat saadaan tuoreina ja hyvälaatuisina kuluttajien ruokapöytiin suoraan omasta maasta. – Kasvihuoneessa meillä on lajikkeita, jotka kestävät kuumuutta ja ovat satopotentiaalisia, sillä kasvihuoneessa viljely on kalliimpaa ja siksi sieltä pitää saada kiloja. Joka hommassa on hyvät ja huonot puolensa. Kuluneena kesänä sää oli suhteellisen hyvä perunalle ja mansikalle, vaikka välillä satoi. Noin 80 prosenttia sadosta menetettiin, Tossavainen sanoo. Kasvihuonemarja on enemmän kakkumarjaa, ei säilöttävää marjaa. Mansikkaa ja vadelmaa myydään itse toreilla Kiuruvedellä, Iisalmessa ja Pielavedellä. – Joskus valinta on harmittanut, joskus taas olen sitä kiitellyt. Tossavainen toimittaa perunan suoraan kauppaan Kiuruvedelle ja Iisalmeen, satunnaisesti muualle. – Peltoalaa on parikymmentä hehtaaria, joista omia on puolet. Mansikka on Pasi Tossavaisella on keskikokoinen perhetila Kortekylässä.
Hänellä on ollut ulkomaisia työntekijöitä toistakymmentä vuotta, Tossavainen järjestää heille myös majoituksen. Siksi ruokahävikkiä on paljon jo tilatasolla, joudumme lajittelemaan pois ihan syömäkelpoisia perunoita. Osa viljeltävistä perunoista on kiinteitä. – Se tuo kustannuksia, kun osa perunoita kuokitaan ylös. Tossavaisella on pitkä sähkösopimus. u Markkinat: peruna menee kauppoihin, mansikka ja vadelma myydään toreilla. (Lähde: MTK) Pasi Tossavainen jatkaa perunanviljelyä nykyisessä mittakaavassa, koska työmäärä on sopiva ja sitä kautta yrityksen langat pysyvät käsissä. Tossavaisella on kausityössä joka kesä yli 10 työntekijää. – Tänä kesänä ensimmäiset poimijat olivat mansikkamaalla jopa kahdelta yöllä, viimeistään aamuneljältä. Tossavaisilla on viisi lasta, joista kotona on kolme: Tuukka 18, Venla 16, Siiri 14, Nuutti 12, Petra 10. Osa perunantuottajista myy teollisuudelle, heillä tilanne voi olla toinen, Tossavainen alleviivaa. – Suurin osa ymmärtää tämän maakunnissa. Afra on jauhoinen ja Tossavaisen mukaan tosi hyvä muusiperuna. Tämä työ ei näy kuluttajalle. Tästä ruokaperunaa oli 8 700, ruokateollisuusperunaa 2 800, tärkkelysperunaa 5 900, varhaisperunaa 730 ja sertifioitua siemenperunaa 1 030 hehtaaria. Perunan tuontija vientimäärät vaihtelevat vuosittain, mutta tuonnin ja viennin osuus jää yleensä 2–3 prosentin tasolle kokonaistuotantomäärästä. Se on myös turvallisuuskysymys. Tossavainen on tyytyväinen siihen, että hän on tiputtanut välikädet pois ja myy suoraan kauppaan ja kuluttajille. Erikoisempi herkku Tossavaisilla on Hasselbackan perunat. Käsipelissä perunaa nostettiin tänä kesänä kaksi hehtaaria, se on perunapenkeissä mitattuna 25 kilometriä. Pasin vaimo Heidi Tossavainen käy lisäksi Rolssissa töissä. nassa kuukauden palkkaa. En tiedä isolla kirkolla. Ensi vuodelle on tarkoitus palkata vajaa parikymmentä poimijaa, tänä kesänä työntelijöitä oli 10–15. Työntekijöitä tarvitaan, sillä perunaa kerätään liki main käsin sankkoihin, ettei perunan kuori mene rikki ja peruna on tuore, se on kaiken a ja o. – Kaupassa on kyllä vara valita oman lompakon mukaan. Pasi Tossavainen sanoo, että ihmiset ostavat silmillään. – Neuvotteluvaraa on kuitenkin aina kauppiaiden kanssa, kauppa ei ole niin paha kuin annetaan ymmärtää. Tossavaisella on hyvät kontaktit Ukrainaan. Olen saanut kyllä hyvää palautetta, ihmiset arvostavat lähituotantoa. En usko, että edes palkka siihen houkuttaa suomalaisia. u Aholan perunaja marjatilan omistavat Heidi ja Pasi Tossavainen. 10–15 työntekijää Mansikka ja peruna työllistävät Pasi Tossavaista ja lukuisia työntekijöitä lyhyen ja kiihkeän satoajan liki main yötä päivää. Keskikokoiset tilat ovat kooltaan 10–20 hehtaaria. Kustannusten nousu on kyllä nyt hirveä. – Kyllä mansikanpoiminnalla pääsee tienaamaan, mutta se vaatii sitkeyttä. Perunoita ei tarvitse kuoria eikä esikeittää. Hän uskoo, että sähkönhinta vielä laskee. Tänä kesänä Tossavaisella oli töissä toistakymmentä ukrainalaista, osa työsopimuksilla ja osa tilapäisen suojelun nimikkeellä. Peruna itsessään on kyllä aika ekologinen tuote, kun laskee millaisia määriä ruokaa saadaan peltohehtaarilta. Varsinkin ukrainalaisilla motivoi raha, päivän palkka mansikanpoiminnasta Suomessa vastaa UkraiTossavaisten suurin herkku ovat lohkoperunat Peruna on arkiruokaa myös Tossavaisille. Jakelu vie polttoainetta, pakkaustarvikkeiden hinnat ovat nousseet, samoin perusja marjalannoitteet vuoteen 2021 verrattuna puolella. – Pienet perunat lohkotaan, laitetaan oliiviöljyä pintaan ja mausteita, sitten vain uuniin pariksikymmeneksi minuutiksi, Pasi Tossavainen kertoo oman reseptinsä. Pasi Tossavaisen perunatila on keskikokoinen tila. KUKA. – Mansikanpoiminta etenkin on kovaa hommaa. Suurin perunaherkku koko 7-henkiselle perheelle ovat lohkoperunat. Pasi Tossavaisen tilalla työntekijät ovat töissä työehtosopimuksilla ja urakkapalkalla. Tossavaisen oma suosikki on perunamuussi.Muusia Pasi söisi vaikka joka päivä, Afra-lajike on erinomainen muussiperuna. – Niin marjojen kuin perunoidenkin ulkonäkö on tärkeä. Kaikki lapset tykkäävät lohkoperunoista. Parhaat poimivat mansikkaa yli 200 kiloa päivässä, paras on poiminut 250 kiloa päivässä. Kustannusten nousu on kyllä nyt hirveä. Tossavaisella on perunaja mansikkaviljelyksillä myös ukrainalaisia työntekijöitä. Tossavaisen tila saa hieman EU-peltotukia, liikevaihdosta tuki on alle 10 prosenttia. Siksi tilalla luovuttiin jo vuosia sitten perunankuorinnasta, koska se sitoi liikaa. Tossavainen luopuisi tuista, jos se olisi mahdollista, mutta vuokrapelloilla se ei onnistu. – Tukun peruna määrittää minunkin perunani hintaa. Pasi Tossavainen aikoo jatkaa viljelystään nykyisessä mittakaavassa, koska työmäärä on vielä sopiva ja langat pysyvät käsissä. Tuotteiden hinnassa puhutaan senteistä. Naiset pääsivät Ukrainasta marjanpoimintaan työsopimuksella, heidänkin saamisensa oli haastavaa, sillä naiset jäivät Ukrainaan katsomaan lapsiaan, kun miehet olivat rintamalla. Esimerkiksi Afra ei hätkähdä oikein mistään. Nousu oli liki 10 000 euroa. Kotimaisen ja paikallisen suosiminen olisi tärkeää suuremmassa mittakaavassa. – Muussi tehdään maitoon ja voita sekaan. Tossavainen on ottanut töihin kaikki kiuruvetiset nuoret, jotka ovat halunneet tulla. Mielellään kotimaista Pasi Tossavainen suosii itse kotimaista, mutta ymmärtää, että monen kukkarossa määrää se, paljonko siellä on kolikoita. yrittäjä Pasi Tossavainen “ Pasi Tossavainen u Kasvattaa perunaa, mansikkaa ja vadelmaa Kortekylässä. – Oikeastaan työntekijöitä oli liian vähän, siksi päivät olivat pitkiä. – Lajikkeet ovat valikoituneet yrityksen ja erehdyksen kautta, mitkä lajikkeet juuri näille maille soveltuvat. u Suomessa viljeltiin perunaa 19 650 hehtaaria vuonna 2022. Huonolaatuista perunaa on kallista viljellä. Jos maaseudulla ei ole tuottajia, ei siellä ole asutustakaan. On muutakin elämää kuin perunanja mansikanviljely. Kiuruveden kaupoissa perunaa on tarjolla laaja valikoima, mutta Kiuruvedellä herruutta paikallisena tuottajana pitää Pasi Tossavainen. Peruna riittää kotimaan markkinoille. lokakuuta 2022 Omasta maasta teema tarkoitus ajoittaa myyntiin touko-kesäkuun vaihteessa, juhannuksena mansikalla on suurin kysyntä. – Se on reilua, kun onnistuu, niin onnistuu. – Uskon, että jään eläkkeelle tästä hommasta. u Työllistää toistakymmentä sesonkityöntekijää. Uskon, että jään eläkkeelle tästä hommasta. Kun peruna on tuore ja laadukas, silloin voi saada perunasta perustellusti enemmän. Kustannukset nousevat Millaiset näkymät Pasi Tossavaisella on tulevaisuudessa. Se säilyy keväällä pitkään, on satoisa ja kestävä, hyvä viljeltävä. – Kyllä silloin ihminen venyy. u Perunan tuotantomäärä riittää vastaamaan kotimaista kysyntää. Tossavaisesta marjojen kasvattaminen on siitä mukavaa, että se on markkinalähtöistä, marjoja eivät tuet ohjaa, on kysyntää ja tarjontaa. Perunalajikkeista Pasi Tossavainen suosii Afraa, Annabellea, Marabellea ja Kolomboa. 9 Keskiviikko 5
Koskinen huomauttaa, että luontoja ympäristöasiat eivät suinkaan ole ristiriidassa taloudellisen ajattelun kanssa. Lisäksi hän pitää luontoja ympäristöarvoihin liittyviä asioita aktiivisesti esillä niin Savotan henkilöstön kuin myös metsänomistajien kanssa. Tehtävään valittiin pielavetinen Saara Koskinen, jonka toimialueena on koko Savotan alue. Tähän tarpeeseen Metsänhoitoyhdistys Savotta uudisti palvelutarjontaansa sekä palkkasi päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan. Metsänhoitoyhdistys Savotan perustehtävä on tarjota metsänomistajille kattavat palvelut metsien hoitoon, käyttöön ja metsäomaisuuden hallintaan, joten on luontevaa, että myös luonnonhoito ja ympäristön suojelu otetiin nyt aktiivisemmin palveluidemme piiriin, Koskinen sanoo. – Metsänomistajilla on nykyään monia muitakin arvoja mielessään kuin pelkästään taloudelliset näkökulmat. Metsäsertifiointi onkin hyvä keino kertoa yritysasiakkaille ja kuluttajille, miten metsänhoito käytännössä tukee kestävää kehitystä. Metsäsertifiointi on myös metsänomistajalle keino osoittaa oman toimintansa vastuullisuus. – Kyseessä oli Suomen kautta aikain ensimmäinen metsien monimuotoisuuteen suuntautunut metsätalousinsinöörilinja. Monipuolinen työnkuva Koskinen on uudessa työssään muun muassa Savotan PEFC-sertifiointivastaava. Jonkin muun toimenkuvan ohessa tai sivutoimena näihin asioihin ei olisi tarpeeksi aikaa perehtyä. Metsäsertifioinnin periaatteiden mukaisesti metsiä hoidetaan kestävästi. – Moni metsänomistaja haluaa nykyään huomioida metsänhoidossaan esimerkiksi riista-, maisemaja virkistysnäkökulmia sekä luonnonsuojelua ja ilmastonmuutosta. Tästä syystä on tärkeää, että suomalaisten metsätuotteiden alkuperä voidaan luotettavasti osoittaa PEFC-sertifioinnin avulla. AKU LAATIKAINEN ti ensiaskeliaan. Tämä tarkoittaa sitä, että luontoarvot ja puuntuotanto ovat tasapainossa – metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuurija virkistysarvot säilytetään samalla, kun harjoitetaan tuottavaa ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Lisäksi olen myöhemmin suorittanut työn ohessa metsien ympäristönhoidon ja ympäristöviestinnän erikoistumisopinnot sekä lyhyempiä metsäluonnonhoitoon liittyviä kursseja. Vaikka tällaiset palvelut ovatkin vapaaehtoisia eivätkä pakollisia, on tarvetta tällaiselle päätoimiselle pestille selkeästi ollut ensimmäisten kuukausien aikana, kun olen luonnonhoidon erityisasiantuntijana työskennellyt. Onneksi meillä on nykyään iso talo, jossa on mahdollisuus erikoistua. Tuolloin erilaisten luontoja ympäristöarvojen huomioiminen metsänkäsittelyssä otAKU LAATIKAINEN Pielavetinen Saara Koskinen työskentelee koko Metsänhoitoyhdistys Savotan alueella, johon Kiuruvesikin kuuluu. Uusi toimenkuvani vastaakin mainiosti koulutustani, vaikka toki myös pitkä työkokemus on avuksi. Suomelle metsäsertifioinnilla on erityisen suuri merkitys, koska maamme metsätuotteista valtaosa viedään maihin, joiden kuluttajilla on vain harvoin mahdollisuus tutustua suomalaiseen metsätalouteen. Koskinen on ollut metsäalan töissä miltei 40 vuotta. Häneen voivat siis olla yhteydessä myös kiuruvetiset Savottaan kuuluvat metsänomistajat. Lisäksi vapaaehtoisissa suojeluhankkeissa metsänomistaja voi saada korvausta siitä, että hän suojelee itselleen ja metsälleen tärkeän kohteen.. Aiemmin hän on ollut Pielavedellä metsäsuunnittelija ja alueneuvoja sekä viimeksi Savotan metsäasiantuntija. Suojelusta korvausta Vaikka metsä-, luonnonsuojeluja vesilait, metsäsertifioinnin ohjeistukset ja muut luonnonhoidon linjaukset on metsänhoitoyhdistyksissä nostettu esille ja huomioitu toteutuksissa tähänkin asti, ovat ympäristötukiasiat ja muut vapaaehtoisen metsiensuojelun keinot jääneet vähemmälle huomiolle. – Ylipäätään metsien muut arvot ja painotukset ”perinteisen” metsätalouden ohella ovat kiinnostaneet minua koko urani ajan, Koskinen sanoo ja lisää nauttineensa kovasti uudesta tehtävästään. 10 Keskiviikko 5. Luontoja ympäristöarvot ovat yhä tärkeämpiä, ja niinpä Savotan strategiapäivityksessä päätimme, että yksi neljästä painopistealueestamme on jatkossa luonnonhoitopalvelut ja ympäristöasiat kaikessa meidän toiminnassamme. – Ja jotta nämä asiat tulisivat kunnolla hoidetuksi, päätettiin palkata päätoiminen henkilö tähän tehtävään ja minä tulin valituksi. Ympäristötukikohde voi olla esimerkiksi lähteen ja puron lähimetsä, pienialainen lehto, rehevä korpi tai jyrkänne ja sen alusmetsä, Koskinen selvittää. – Käyn siis paljon metsissä ja katson, että onko siellä mahdollista saada valtion määräaikaista, kymmenelle vuodelle myönnettävää ympäristötukea. Hän on valmistunut metsätalousinsinööriksi vuonna 1984 Evon metsäoppilaitoksesta. Metsänhoitoyhdistys Savotta toimi tämän vuoden alussa valtakunnallisena edelläkävijänä, kun yhdistys palkkasi ensimmäisenä Suomessa päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan. Niinpä luonnonhoitopalvelut ja päätoimisen erityisasiantuntijan toimenkuva ovat herättäneet kiinnostusta myös muissa metsänhoitoyhdistyksissä. Eniten Koskisen työaikaa vievät ympäristötukien valmistelut. Hakkuutulot eivät välttämättä vähene kovinkaan paljon, joskus luontoarvojen huomioiminen voi jopa vähentää metsänhoitokustannuksia. lokakuuta 2022 Omasta maasta teema Metsällä on muutakin kuin taloudellista arvoa Luontoja ympäristöarvot ovat yhä tärkeämpiä metsänomistajille
Yhtiössä on mutkattomat välit eri toimijoiden kesken ja asiakkaidenkin kanssa haluan toimia samanlaisella matalalla kynnyksellä, Huovinen sanoo. RUOAN hinnannousun taustalla ovat edellä kuvatun saatavuuden lisäksi ennennäkemättömän voimakkaasti nousseet tuotantokustannukset. Euroopassa on täysimittainen sota. Kiuruvedellä Hasa on tehnyt puukauppaa reilut kymmenen vuotta. Muussa tilanteessa elintarvikesektorimme näivettyy pois. Hasan tuotteita menee muun muassa teollisuuden raaka-aineeksi, vaativiin kantaviin rakenteisiin, maaja siltarakentamiseen sekä pakkausteollisuuteen. Hasalla on tällä hetkellä neljä tuotantolaitosta: Haapajärvellä, Haapavedellä ja Kannuksessa on yksi saha jokaisessa, ja lisäksi Haapajärvellä toimii veistämö. Tuottajahintojen nousu on tapahtunut tuotantokustannusten nousua hitaammin, mikä on kurittanut tilojen maksuvalmiutta. Olemme Maitosuomessa pystyneet nostamaan tuottajahintoja lähes muuttuvien kustannusten nousun verran, mutta emme täysimääräisesti kokonaiskustannusten nousuun verrattuna. jolla on aiempaa kokemusta puunhankinnasta noin seitsemän vuoden verran. Kartonkia tai paperia tekemällä ei päästäisi yhtä hyviin tuloksiin, Huovinen listaa uuden työnantajansa vahvuuksia. Onko yhtenä tarkoituksena jälleen pistää ihmiset vaeltamaan kohti Eurooppaa ja katsoa, miten tällä kertaa toimimme. Hasa ostaa tukkija parruvaltaisia leimikoita ja vuosittainen raaka-ainetarve on noin 800 000 kuutiota, sahauskapasiteetin ollessa 400 000 kuutiota. – Innolla olen aloittanut Hasalla, sillä yhtiön puunhankinnan määrät ovat olleet kasvussa. Erityisen heikoilla ovat ihmiset köyhissä maissa, esimerkiksi Afrikassa. Venäjä kiristää muuta maailmaa energialla ja ruoalla. Ruoan hinnan arvioidaan Suomessa nousevan tänä vuonna edellisvuodesta 10–15 prosenttia. Pitkään on tiedetty, että nälkä laittaa ihmiset liikkeelle. – Mielestäni on myös hyvä, että Hasa ajattelee ympäristönäkökulmaa. Keski-Euroopassa kuluneen kasvukauden vähäiset sateet ja pitkät helteet ovat aiheuttaneet ruontuotannon alentumista. Esimerkiksi kun parrusta tehdään sahatavaraa, pysyy hiili siinä pitkään sitoutuneena. Uudessa työssä hänen tehtäviinsä kuuluu Hasan puukaupasta vastaaminen edellä mainittujen neljän kunnan alueella. Kauppaa tehdään pystyja hankintakauppana kestävästi hoidetuista PEFC-sertifioiduista metsistä. Esimerkiksi maidontuotannon muuttuvat kustannukset ilman palkkoja ovat nousseet vuodesta 2020 tähän syksyyn noin 15–17 senttiä per maitolitra. Suomen kansantalouden vaihtotaseessa ei ole varaa siihen, että kansakunta syö vain tuontiruokaa. – Kilpailijoihin jos vertaa, niin juuri tukin ja parrun kerääminen on yksi valttimme. Maailman nälänhätä lisääntyy. Lannoitteiden ja rehujen hinnat ovat moninkertaistuneet. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Haapajärvellä. Kotimaisen elintarvikealan selviytyminen on meille kaikille tärkeää VIERASKYNÄ ILPO LUKKARINEN Kirjoittaja on Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja. Näillä tapahtumilla on väistämättä merkitystä suomalaiseen elintarviketalouteen, jonka olemassaolosta huolehtiminen on kaikille suomalaisille tärkeää. – Tykkään myös siitä, että Hasalla on perheyrityksen arvomaailma. KAIKKIEN suomalaisten kannalta on tärkeää, että kotimainen elintarvikesektori ja ennen kaikkea maaja kotieläintilat selviytyisivät vallitsevan kriisin yli. Viime aikoina yhtiö on työllistänyt Kiuruveden, Pielaveden, Iisalmen ja Vieremän alueella kahdesta neljään metsäkoneketjua sekä puutavara-autoja, paikallisia yrittäjiä ja tienhoitajia. Senttiä joudutaan venyttämään puntaroimalla mihin ja miten rahat käytetään. Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri, ja olen käynyt myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, kertoo Huovinen, joka ennen Hasaa työskenteli Metsä Groupilla. Tämä yhdessä muiden välttämättömien hyödykkeiden, kuten sähkön hinnannousun kanssa pistävät monet kotitaloudet todella tiukoille. SYÖDÄÄN siis erinomaista, laadukasta ja turvallista kotimaista ruokaa. Saamme pienläpimittaisestakin puusta arvokkaita lopputuotteita aikaan. ELINKUSTANNUKSET nousevat lähes kaikessa. Hasa on tehnyt viimeisen noin kymmenen vuoden aikana paljon investointeja sahoihinsa, ja niinpä puuta on tarvittu aiempaa enemmän ja määrää on tarkoitus kasvattaa jatkossa. Venäjän ruoalla kiristämisen on arvioitu olevan yksi hybridivaikuttamisen keino. Tähän ainoa todellinen ratkaisu on, että ruoasta saatava hinta peittää tuotantokustannusten hinnat kokonaisuudessa ja antaa viljelijöille toimeentulon. VENÄJÄN toimien lisäksi ilmastonmuutoksesta johtuvat äärisääolosuhteet ovat vaikeuttaneet ruoantuotantoa. Haluan olla mukana tässä omalla työpanoksellani, kertoo Huovinen, Ilpo Huovinen katsastamassa kiuruvetistä hakkuutyömaata. Me elintarvikesektorilta luvataan puolestamme pitää huolta tuotannon tehokkuudesta ja tuotteiden vastuullisuudesta, eläinten hyvinvoinnista, vesien puhtaudesta, luonnon monimuotoisuudesta, sekä tavoitteesta kohti hiilineutraalia ruokaa.. 11 Keskiviikko 5. Puunhankinta-alueet koostuvat pääasiassa yksityisistä metsätiloista. – Itse asiassa koko työurani on sujunut näiden alojen erilaisissa tehtävissä, aina ruohonjuuritasolta ylemmän tason hommiin. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Ilpo Huovinen tekee puunhankintaa neljän kunnan alueella, joista yksi on Kiuruvesi. KUKAPA olisi uskonut, että missä tilanteessa maailma on vuonna 2022. Hän on vieremäläinen Ilpo Huovinen, jolla on pitkä kokemus maaja metsätaloudesta. Eikä minkään kansakunnan ruokahuoltoa voi laskea tuontiruoan varaan. Pääasiassa tukkia ja parrua Hasalla on puunhankintaa Pohjois-Savon ohella Keskija Pohjois-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen ja Kainuun alueella. lokakuuta 2022 Omasta maasta teema Hasalla on aloittanut uusi hankintaesimies Sahayhtiö Hasalla on vastikään aloittanut uusi hankintaesimies Kiuruveden, Pielaveden, Vieremän ja Iisalmen alueella. ASIANTUTIJAT ennustavat ihmisiä kuolevan maailmassa nälkään tulevana talvikautena paljon tavanomaista enemmän
lokakuuta 2022 Omasta maasta teema. 12 Keskiviikko 5
1-2 riviä. lokakuuta 2022 Kolme kertaa karhun kaatanut Osmo Tikka pääsi taas karhurokalle Karhunkaataja Osmo Tikka maisteli kaatamaansa karhua Rytkyn kyläntalolla lauantaina, kun elokuussa kellistetystä uroskarhusta tehtiin rokka illan peijaisiin. – Tällä kertaa otin taljan. Osmo Tikka on harrastanut petojen metsästystä pienestä pitäen. – Ensimmäinen karhukaato on tietysti tärkeä, sitten tunne laantuu, kun niitä ampuu useamman. Itse asiassa trikiini kuolee 70 asteen lämpötilassa eli kun lihaa keitetään. Ampuja saa valita kaadetusta karhusta kallon tai taljan, metsästysseuralle, jonka alueelle karhu ammutaan, jää sitten toinen. Kiuruveden kunnan alue on kokonaisuudessaan karhunkaatolupa-aluetta. Trikiinissä kyse on sukkulamadosta. Faus; nicaver fecit. Karhunmetsästyksessä koirat ovat kaikki kaikessa, sillä ihminen ei löydä karhua metsästä. – Meillä tehdään rokkaa, mutta esimerkiksi Rautavaaralla sain 10 vuotta sitten karhua paistina. Yhdeksän karhua 21 vuotta Tänä vuonna Osmo Tikka jäljitti karhua vain viikon. Liha myytiin metsästysporukalle, kukin sai ostaa sellaisen palan kuin halusi. – Karhu piiloutuu niin, että koira ei sitä löydä, jo karhun haju tekee sen, että kaikki koirat eivät uskalla haukkua sitä. Luulimme, että karhu on isompi, mutta metsässä kokoa on vaikea arvioida. Toinen karhu kaatui viime vuonna Rillankivellä Pyhäjärven puolella ja kolmas nyt elokuussa Laukkalassa, lähellä Koivujärveä. – Mutta varuillaan saa olla, nytkin näytti, että kun ammuin karhua, se kuoli, mutta kun menin lähelle, se tarjosi heti päälle, ryömimällä yritti. Omasta maasta teema – Koiralla pitää järjen pelata, pelkkä vainu ei riitä. Sama oli viime vuonna, armonlaukasta ei voi ampua, jos koira on lähellä karhua. Karhurokassa oli 5 kiloa karhunlihaa ja höysteenä sianlihaa. Osmo Tikka ja palanen karhua. Osmo Tikka sanoo ettei hän osaa pelätä karhua. Ennen metsästäjät saivat trikiiniä, kun joivat karhun verta juovuspäissään, Osmo Tikka kertoo. Se vaatii miehiltä ja koirilta paljon. Ensimmäisen Tikan kaataman karhun kallo kävi Kanadassa, siellä haluttiin tutkia karhua tarkemmin. Pahimmassa tapauksessa trikiinilihaa syönyt voi kuolla. – Nyt karhu saatiin äkkiä, koirat ja miehet ovat oppineet ja tuurikin on parantunut, Tikka sanoo. Rytkyn kyläntalolla järjestettyihin peijaisiin tehtiin karhurokkaa sadalle syöjälle, osa rokasta pantiin pakkaseen vielä vietäväksi kotiin. Osmo Tikka luonnehti karhunlihaa saman makuiseksi kuin hirven liha. Huutokauppaa ei pidetty. – Eka karhu oli iso ja viime vuonnakin oli iso karhu. Osmo Tikka sanoo, että lupaa haetaan ensi vuonna taas uudestaan, tässä vaiheessa ollaan hakemassa yhtä lupaa, vaikka kanta on lisinyt. – Kun liha tulee omaan käyttöön, trikiiniä ei olisi tarvinnut tutkia, mutta olisihan se surkeaa, jos joku siihen sairastuisi. Se oli niin hyvää, että piti santsata, Tikka kuvailee. Karhun ja hirven lihoja ei oikein tahdo maun perusteella erottaa toisistaan. Roope on 10-vuotias jämtlanninpystykorva. Koirien on helppoa löytää hirvet. Onneksi se oli pieni uroskarhu, ettei aina mene isoja karhuja, niitä tarvitaan suvun jatkamiseen, samoin kuin naaraskarhuja. Yleensä saa kuukauden ajan joka yö lähteä liikkeelle, sitten pitää mennä töihin aamulla, on se aika väsyttävää. Ensimmäistä karhua ei saatu punnituksi, kun ei ollut vaakaa, viime vuonna kaadettu karhu painoi 254 kiloa, viimeisin 95 kiloa. Olen sanonutkin, että meidän koirat älyää enemmän suomenkieltä kuin minä englantia, Tikka toteaa. 13 Keskiviikko 5. On hyvä, että nuoretkin pääsevät metsästämään karhua. Pikkukuvassa karhurokan pääemäntä Terttu Pesonen, hän on ollut myös mukana karhumetsällä ja tehnyt hirvennahasta puukontuppeja.. – Roopella on sukua jatkettu, kun karhunpyyntitaito menee koirilla suvussa. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Tänä vuonna karhunkaatoon ilmoittautui noin sata metsästäjää, pyytämässä oli parikymmentä. Laukkalan metsästysseuralle jäi pääkallo. – Minutkin on yllättänyt se, että karhukanta on noin hyvin noussut. Tikalla on kaksi muutakin jämtlanninpystykorvaa, aika näyttää mitä niistä tulee. Talja lähetetään parkittavaksi, se maksaa toista tuhatta euroa, mutta harrastukseen pitää panostaa ja taljasta jää ikuinen muisto, Tikka selittää. Minulle Roope-koira on kuin lottovoitto, Roopen ansiosta on kaatunut jo kuusi karhua. Eläinlääkäri tutkii karhun sen jälkeen, kun se on kaadettu. Riistanmakua ei ole enempää kuin hirvessäkään. Karhunmetsästys on haasteellisinta. – Ei ole oikein omalla ja hyvällä porukalla kilpailla lihasta, karhunlihanmyynnillä saatiin 700 euroa yhteiseen kassaan. Osmo Tikan kaatamasta karhusta saatiin kaikkiaan 60 kiloa lihaa. Ja koiran pitää olla hyvä, sillä karhu tekee harhautuslenkkejä kuin sissi. Kiuruvedellä on ammuttu 21 vuoden aikana 9 karhua. Karhunliha myytiin metsästysporukalle, lihasta kertyi 700 euroa yhteiseen hyvään Kun karhunlihaa syödään, lihasta pitää tutkia, onko siinä trikiiniä. Osmo Tikka on maistanut kolme kertaa itse kaatamaansa karhua. Peijaisiin oli kutsuttu karhunmetsästysporukka ja metsästysseura Pielaveden Laukkalasta, missä karhu näki viimeiset hetkensä. Ensimmäinen karhu kaatui 21 vuotta sitten Haapamäellä, Lahnasten ja Aittojärven välimaastossa, sitä ennen Kiuruvedellä ei ole tietoa kaadetuista karhuista. Totta kai isäntä ja emäntä vaikuttavat koiraan ja miten sitä treenataan. – Kallo oli Kanadassa vuoden päivät ja se tuli hyvin valkaistuna ja laitettuna takaisin, Tikka kertoo. – Jossain vaiheessa ei kannata kannan antaa nousta, siitä seuraa negatiivista, ihmisen pitää karhua säännöstellä, liika on liikaa karhussakin. –Ennen metsästystä seurasin, kiertelin, kävelin ja katselin, tiedän jo maantieylityspaikat, paikat ja kulkureitit ovat samat. Myös Tikan koirat saivat karhunlihaa, Roope ei tosin karhunmausta tykkää, mutta kahdelle muulle koiralle se kelpaa kyllä. Osmo Tikka sanoo, että Kiuruvedellä on hyvä tilanne karhunpentujen suhteen. Kiuruveden alueella on viisi pentuporukkaa, joissa pentuja on noin 10
lokakuuta 2022 Omasta maasta teema. 14 Keskiviikko 5
– Auttamisella on suuri merkitys ihmisille, taatusti heistä on hyvä, että pääsevät asuntoihin ja kotiutumaan tänne. Hän kävi ostamassa asuntoon lamppuja omalla kustannuksellaan. JAANA SELANDER. Pirjo Kulhomäki ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen olivat kalustamassa kotia ukrainalaisperheelle perjantaina. Ensimmäinen palaveri työryhmällä oli alkukesästä, tuolloin ryhdyttiin valmistautumaan tulijoihin. Kalusteita ja muita kodissa tarvittavia esineitä on saatu Kiuruveden helluntaiseurakunnan ja Torintuvan kirpputoreilta. Kuntamallin tavoitteena on mahdollistaa, että eri kuntiin jo asettuneet tilapäisen suojelun asiakkaat voivat halutessaan jatkaa asumistaan näissä kunnissa, eikä heidän tarvitse muuttaa palveluiden takia toiseen kuntaan, jossa on vastaanottokeskus. Etupäässä tämä joukko koostuu äideistä ja lapsista. Kaupunki on valmis tarjoamaan ukrainalaisille tukea ja infoa, yhteistyötä myös tehdään vastaanottokeskuksen kanssa. Kiuruveden kaupunki on teettänyt venäjänkielisen muuttajanoppaan jo ennen kuin ukrainalaisia alkoi tulla Kiuruvedelle. – Oppaasta löytyy infoa eri kielillä Kiuruvedestä, esimerkiksi, jos sairastuu, miten varata aika sairaalaan, missä ovat liikuntapaikat ja moneenko ne ovat auki, sellainen uuden asukkaan peruspaketti, kuvailee Rusanen. Ukrainalaisten majoitus korvataan Kiuruveden kaupungille kiinteällä vuorokausihinnalla, se sisältää kaikki asumiseen liittyvät kustannukset. Kuntamallin mukaisia korvauksia maksetaan vain kunnille aiheutuneista menoista. 15 Keskiviikko 5. Itse asiassa toivoisin, että he jäisivät Suomeen, meillä tarvitaan paljon työntekijöitä joka alalle. Valmius 50–60 ihmiseen Rusasen mukaan Kiuruvedellä olisi valmius majoittaa 50–60 ukrainalaista. Ukrainalaisten vastaanottamista on Kiuruvedellä hoitanut pieni työryhmä, johon kuuluu edustajat helluntaiseurakunnasta ja evankelisluterilaisesta seurakunnasta sekä Suomen Punaisesta Rististä ja Kiuruveden Urheilijoista. Osa kalustettu, osa ei Osa Kiuruveden kaupungin tarjoamista asunnoista on valmiiksi kalustettuja, osa pitää kalustaa. Kuntamallilla on tarkoitus vastata tilanteeseen, jossa suuri määrä Ukrainasta sotaa paenneita ihmisiä asettui asumaan vastaanottokeskusten sijaan kuntien tai yksityisten tahojen tarjoamaan majoitukseen eri puolille Suomea. Sairaanhoitajista on hirveä pula. – Sanoin Peltohovin toimitusjohtaja Timo Marjoniemelle, että jätä vanhat sängyt jemmaan, niille voi olla tarvetta, Rusanen kertoo. Ajatuksena oli maahanmuuton edistäminen. – Tykkään, että autetaan niitä, joilta menee todennäköisesti koti Ukrainassa. Rusasen mielestä kuntamalli toimii hyvin, sillä siinä tilapäistä suojelua tarvitsevat kirjataan asianmukaisesti ensin vastaanottokeskuksissa, missä heidät myös tunnistetaan. lokakuuta 2022 Omasta maasta teema Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoo, että ensi viikolla Kiuruvedellä on 13 ukrainalaista vastaanotettuna kuntamallin mukaisesti. Ja jatkossa Kiuruvedeltä löytyy kontaktihenkilöitä, että ei tule ikävä olo. Kiuruvedelle on toki tullut ukrainalaisia sodan käynnistyttyä hePerjantaina kävi kova touhakka Paavo Tikkasentien varressa, kun vapaaehtoiset kalustivat ja sisustivat kaksiota ukrainalaisperheen kodiksi, kotiin on tulossa äiti ja poika Kuopion vastaanottokeskuksesta. Maahanmuuttovirasto on päättänyt ottaa käyttöön kuntamallin sopimusten optiokauden ja jatkaa kuntamallin toimintaa 4.3.2023 saakka. Ukrainalaiset ovat työteliäitä, eivät halua olla meidän kontolla, osallistuvat sen mukaan kuin työpaikkoja avautuu, sanoo Kumpulainen. Tarkoituksena on järjestää omat tervetulojuhlat ukrainalaisille. Toinen vapaaehtoinen on Timo Ståhle, hän myös tykkää auttaa ihmisiä luterilaisen seurakunnan kautta, lähinnä vanhuksia. Että pääsevät alkuun Suomessa. – Auttaminen antaa mielihyvää. Majoitusta ovat vastaanottokeskukset toivoneet, Rusanen sanoo. – Haluamme viestiä, että heistä pidetään huolta ja heidär halutaan vastaanottaa ja toivottaa tervetulleiksi Kiuruvedelle. Paavo Tikkasentiellä on sänky Peltohovista, missä vastikään hotellin puolella uusittiin kalustusta. Kuntamalli on väliaikainen ratkaisu, jolla korvataan kunnille tilapäistä suojelua hakevien ja saavien majoittamisen ja muiden vastaanottopalveluiden tuottamisen kustannuksia. – Kun sota on pitkittinyt, ukrainalaisia on tullut Suomeen paljon, eikä vastaanottokeskuksissa ole välttämättä tilaa, ilmatkin kylmenevät, joten kuntamallin mukaista pitkäaikaista majoitusta tarvitaan. Mikä kuntamalli. Ståhle oli perjantaina iltapäivällä apuna kantamassa huonekaluja ja ripustamassa verhoja. Mikäli kunta ei ole vielä 1.7.2022 mennessä tehnyt sopimusta vastaanottokeskuksen kanssa, voidaan sopimus laatia suoraan 4.3.2023 saakka. JAANA SELANDER Äidille ja pojalle kalustettiin oma koti, 13 ukrainalaista kuntamallilla Kiuruvedelle ti keväällä, mutta he ovat yksityismajoituksissa eri kohteissa. Kiuruvedellä arveltiinkin, että ukrainalaisten saapuminen kuntamallin mukaiseen majoitukseen konkretisoituu näin syksyllä, ensin täyttyvät vastaanottokeskukset, sitten isommat kaupunkipaikat, lopuksi pienemmät paikkakunnat. Heikki Kumpulaiselle auttaminen on tuttua puuhaa kotimaassa ja ulkomailla. Mukana talkoissa oli myös Kiuruveden Urheilijoiden puheenjohtaja Kari Saastamoinen. Kiuruvesi teki päätöksen ukrainalaisten vastaanottamisesta kesällä, ensimmäiset ukrainalaiset tulivat Kiuruvedelle noin kuukausi sitten kuntamallin kautta. Kuntamalli koskee vain tilapäistä suojelua hakevia ja saavia henkilöitä. Auttamisesta mielihyvää Yksi vapaaehtoisista on SPR:n sihteeri Kaija Rantanen. Yksityiset tahot eivät voi saada korvausta
– Omavaraisuus pitää säilyttää, jos raja menee kiinni. Lehmät saavat liikkua vapaasti, eikä niitä tarvitse erikoisemmin laittaa, Niskanen kertoo. Kankaanpään tilalla on noin 60 lypsävää, eläimiä on noin sata. 16 Keskiviikko 5. Tällä hetkellä tiloja lopettaa joka päivä, Matti Niskanen jatkaa. Meillä lehmä ajaa hoitajankin hyvinvoinnin edelle, sanoo Anna-Stiina Niskanen. Anna-Stiina Niskanen kuvaa Oreganoa, suomenkarjalehmäänsä, sitkeäksi ja omapäiseksi, se on lypsänyt viimeisen vuoden aikana yli 12 000 kiloa maitoa. Emmi (12) ja Miia (15) ovat osallistuneet myös Junior Handler-kisaan. – Jaksamista kollegoille, elämme erittäin haasteellisia aikoja, viestittää Niskanen. – Budjettia saa päivittää vähän väliä, kaikki korvausinvestoinnit ovat jäässä, että lainoja voidaan lyhentää. Rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Kun nyt tilalla maksetaan sähköstä 400–600 euroa kuukaudessa, on lasku 8–10-kertaistumassa noin 4000 euroon kuukaudelta. – Lehmillä pitää olla kaikki hyvin, puhtaat kuivikkeet ja vedet. Lehmä näkee huonosti, eikä uskaltanut mennä hiehopuolelta pihattoon, mutta kun Matti otti sen kainaloonsa, siirtyminen meni kivuttomasti ja siitä lähtien Luxury-Time ei ole muita nähnyt kuin Matin. Traktoria olisi uusittava ja isompi rehusiilo rakennettava.. Suomenkarjaan kuuluva Oregano oli rotunsa paras, samoin holstein-rotuinen Luxyru-Time. Karjanäyttelyyn osallistuminen tuo myös vaihtelua maatilan töihin. Esimerkiksi lehmille pitäisi ostaa käytävämatot ja paremmat parsipedit. – Kilpailun kautta näkee myös millä tasolla on karjan jalostustyö rakenteen osalta tilalla. Niskasen mielestä hinnan pitäisi alkaa kuutosella, että kustannukset pystyttäisiin kattamaan. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Lehmien hoidosta ei Anna-Stiina Niskasen mukaan kärsi lipsua yhtään. Anna-Stiina Niskanen sanoo, että jos maatilasta ei saa palkkaa työlleen, pitää alkaa miettimään miten tila lopetetaan. Puhumattakaan energiasta, Niskasten sähkösopimus päättyy vuodenvaihteessa. On myös helpompi myydä eläimiä, kun ne tunnetaan, Niskanen sanoo. Oregano ja Luxyru-Time olivat rotujensa parhaat, Nature sarjansa ykkönen ja Misteli kakkonen. Niskaset olivat nyt näyttelyssä mukana neljättä kertaa. Robotti on hoitanut lypsämisen kuusi vuotta. lokakuuta 2022 Lehmät ennen omaa hyvinvointia Luupuvedellä Kankaanpään tilalla on useita Pohjois-Savon karjakerhon Tila Mansikissa palkittuja lehmiä. – Katsotaan mihin maailmantilanne menee. – Yleensä lehmät ovat minun lehmiä, mutta Luxyru-Time on isännän lehmä. Tuottajalle maksetaan tällä hetkellä maitolitrasta hieman yli 50 senttiä. Niskasten lapsetkin ovat näyttelystä innostuneita, he ottavat näyttelypäivänä vapaata koulusta ja esittelevät tuomarille eläimet. Anna-Stiina Niskanen ja hiehot, jotka suhtautuivat aluksi hyvin varauksella toimittajaan suurine kameralaukkuineen. Omasta maasta teema. – Tuomari tulee tilalle arvostelemaan lehmät, eikä eläimiä tarvitse kuljettaa muualle, se pienentää tautiriskiä. Tila Mansikki on matalan kynnyksen karjakilpailu, siksi siihen on helppoa osallistua. Emäntä Anna-Stiina Niskanen sanoo, että vaikka maatilan kulut ovat nousseet, lehmien hyvinvoinnista ei tingitä. – Tavoitteena on, että lehmät ovat kauniita ja kestäviä, terveitä, hyviä lypsäjiä. Sopimustuotantomäärä kuitenkin nousi kesällä, sillä keskituotos on noussut. Pihatto on vuodelta 2004. Anna-Stiina Niskanen luonnehtii karjaansa helpoksi, lehmät kulkevat vaivattomasti robotille lypsettäviksi. Anna-Stiina ja Matti Niskasen tilan lehmät sijoittuivat Tila Mansikki 2002 -näyttelyssä erinomaisesti. Vanhempana kannamme vastuun siitä, että tytöt näkevät myös muuta maailmaa. Niskasille ei ole laajenemissuunnitelmia. Tytöillä olisi halukkuutta jatkaa, mutta tilan pitää olla tuottava, että siitä saa elannon ja että ruuantuotantoa on arvostettava. Kankaanpään tilalta toimitettiin viime vuonna maitoa meijeriin 652 000 litraa, enemmänkin tila olisi tuottanut, mutta sopimustuotantomäärä ei sitä sallinut. Kankaanpään tilalla menee muuten hyvin, mutta suuri on huoli kustannusten noususta, jotka räjähtivät käsiin Venäjän hyökkäyksen jälkeen
Toiseksi sijoittuneen Luxyru-Time voitti tasapainoisuudellaan. 109€) kpl (7,98€/kg) kpl (3,025€/kg) Omenakampa 40 kpl x 105 g (L) Omo Professional Color 8 kg (ovh. Suomen karjan sarjassa kiuruvetisen Sini Tikkasen Savelan Suloisuus voitti kakkostilan ja Suomineito oli viides. Eläimet kierretään katsomassa tilalla ja ne esitellään mahdollisimman luonnollisina ja vapaina. Osallistujia oli ennätysmäärä ja taso oli kova, joissakin luokissa erot eläinten välillä olivat hiuksenhienoja. 35 35 90 90 32 32 00 00 33 33 50 50 IKH:n makkaraIKH:n makkaratarjoilu pe 7.10.22 tarjoilu pe 7.10.22 klo 10-14 klo 10-14 24 24 20 20 Yuasa 185AH SHD 511x222x215. Valmakaupan tarjouksia Valmakaupan tarjouksia kpl kpl VALION RAAKAPAKASTEET Tarjous! kpl (10,16€/kg) kpl Croissant nostatettu 45 kpl x 70 g (L) Talvitakki Adamiitti FL kelt/musta. Milkkivein Suffeli oli viides kerran poikineiden sarjassa ja saman oskaeyhtiön omistama Retiisi oli neljäs kaksi kertaa poikineiden sarjassa. Vekkuli) oli tuomarin arvostelun mukaan upea, tasapainoinen ja syvärunkoinen lehmä. Maitosuomi Kiuruveden myymälä palvelee arkisin klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. Neljä kertaa poikineiden sarjassa Niskasten Nature (i: VH Cosmo, ei: L Larez) sijoittui myös ykköseksi. 17 Keskiviikko 5. 312€) Yuasa 100AH 353x175x190 (ovh. ja maatilayhtymä Karri ja Kari Herrasen Paradise 5. Tuomari kehui Naturen hienoja jalkoja, hyvää utaretta ja vahvaa runkoa. Tasapainoiset Luxyru-Time ja Oregano rotunsa parhaat lehmät Luxyru-Time oli holstein-rodun paras lehmä. 010 381 7003 Maitosuomi netissä: www.maitosuomi.fi 010-yritysnumeron hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt.min. Luxyru-Time on poikinut seitsemän kertaa. Tuomarin mukaan toiseksi sijoittuneen Nature voitti paremmalla lantionkulmalla. Kolme kertaa poikineiden sarjassa Jari Tikkasen omistama Oprah oli 4. Muita kiuruvetisiä lehmiä Kilpailussa sijoituksia tuli muillekin kiuruvetisille lehmille. Karjakerhot ovat lypsykarjankasvattajien perustamia, omalla alueellaan toimivia yhdistyksiä, joiden toiminnassa keskeisellä sijalla on yhteydenpito alueen muihin karjanomistajiin, kouluttautuminen, oman alan esillä pitäminen sekä virkistäytyminen. Esim. Värivaihtoehtona myös oranssi. Kirk ko kat u M eije rik atu Me ije rik at u Ma itok uja MAKSUTAPOINA PANKKIKORTTI, LASKUTUS TAI MAITOTILI. Niskasten suomenkarjan Champion-lehmä Oregano (i: K. Matalan kynnyksen Tila-Mansikki järjestettiin neljännen kerran. 36,60€) kpl (10,26€/kg) Rahka-aprikoosiunelma 50 kpl x 70 g (L) VARAUDU TALVEEN kpl kpl kpl Myymälässämme runsas valikoima akkuja. Niskasten Misteli ( i: VH Gizmo, ei: Goldday) sijoittui samassa sarjassa kakkoseksi paremman utareen muodon ansiosta. Viisi kertaa ja useammin poikineiden sarjassa Marita ja Risto Ritvasen Nuttura oli kuudes. (ovh. Omasta maasta teema Meijerimyymälä Tarjoukset voimassa 31.10.2022 asti. lokakuuta 2022 Anna-Stiina ja Matti Niskasen kaksi lehmää, suomenkarjan Oregano ja holstein-rodun Luxyru-Time arvioitiin rotunsa parhaiksi lehmiksi Pohjois-Savon karjakerhon Tila-Mansikki 2022 -tilanäyttelyssä. (ovh. Tuotteita rajoitettu määrä. Holstein Champion Luxyru-Timea (i: VH Miracle, ei: Fibrax) luonnehdittiin nuorekkaaksi ja hienoksi. 515€) 259 259 €€ 69 69 90 90 239 239 €€. 179€) 135 135 €€ Iskuporakone M18 5,0AH (ovh. Neljä kertaa poikineiden sarjassa Marita ja Risto Ritvasen Nana oli kuudes. Ayrshire-sarjassa, kerran poikineissa lehmissä, Sini Tikkasen Starlight oli seitsemäs ja kaksi kertaa poikineissa Karri ja Kari Herrasen Ruoko kahdeksas. Tila-Mansikkiin osallistui 27 pohjoissavolaista tilaa, kilpailussa oli mukana 98 eläintä. Oregano voitti toiseksi sijoittuneen parempiasentoisilla jaloilla ja vahvalla utareella. Tuomarina toimi Faban eläinaineksen asiantuntija Kimmo Pitkänen Muhokselta. Kumpu, ei: P. Viisi kertaa ja useammin poikineiden sarjassa Karri ja Kari Herrasen Leija oli kahdeksas. Se on poikinut kolme kertaa. 3-4 kertaa poikineissa Milkivein Pannari oli kakkonen ja Anna-Stiina ja Matti Niskasen Nippu viides. Oregano oli suomenkarjan paras lehmä. Sini Tikkasen RautaRouva oli 9 samassa sarjassa
0400 906 724 | Heidi P. – Osana tuulipuiston hankekehitysvaihetta hankealueelle toteutetaan tarpeelliset luontoselvitykset, joiden tulokset otetaan huomioon tuulivoimalapaikkojen sijoittelussa. Suojellaan sananvapautta. Lapinsaloon on tulossa 38 voimalaa, kaavoitusja yva-prosessi käynnistetty 2022. Kiuruveden lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä alustavista turbiinipaikoista. Megatuuli on jättänyt kaavoitusaloitteen osayleiskaavan laadinnasta Lapinsalon alueelle. 18 Keskiviikko 5. Miksi juuri Laulurämeen alue kiinnostaa yhtiötä. . Metsäkoneenkuljettaja Metsäalan ammattitutkinto Haapajärvi, joustava aloitus, monimuoto. – Rakentaminen koostuu turbiiniperustusten ja nostoalueiden rakentamisesta, turbiinien kokoamisesta, tuulipuiston sisäisen sähkönja tiedonsiirron kaapeloinneista, sähköaseman rakentamisesta sekä erillisestä voimajohdon rakentamisesta. Omasta maasta teema Kysyimme projekti-insinööri Ronja Staufferilta Winda Energystä, mistä Laulurämeen tuulivoimapuistohankkeessa on kysymys. lokakuuta 2022 Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen pitää Laulurämeen tuulivoimapuistohanketta merkittävänä Kiuruveden kaupungille, sillä kaupunki saa alueelta kiinteistöverotuloja. Suurin osa tarvittavista luontoselvityksistä on jo tehty ja tuulimittaukset hankealueella ovat myös alkamassa nyt syksyllä 2022. Maanomistus on pääasiassa yksityisessä omistuksessa ja lähes kaikki vuokrasopimukset on jo allekirjoitettu. Kiuruveden valtuusto hyväksyi maanvuokrasopimuksen Winda Energy Oy:n kanssa, vuokrattava ala liittyy Laulurämeen tuulivoimahankkeeseen Kiuruveden ja Pyhäjärven kaupunkien alueella. – Yksi tuulimylly tuottaa alkuvaiheessa vuodessa 30 000 euron kiinteistöverotulot. Meluselvitykset ja -mallinnukset laaditaan ympäristöhallinnon melua kaavoituksessa ja YVA-menettelyssä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Näiden syiden lisäksi alueen kiinnostavuutta lisää myötämieliset maanomistajat. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO Sananvapauden rajoittaminen on aina hälytyssignaali siitä, että demokratia horjuu. Kysy lisää p. 040 590 3101 timo.seppala@jedu.fi M AATILOJEN • Neuvo 2020 • Kirjanpito • Budjetointi • Viljelysuunnittelu • Maksuvalmius laskelmat • Tukija veroneuvonta www.maatili.fi P. Tuulivoimatuloilla rahoitetaan arkisia palveluja JAANA SELANDER Laulurämeellä hyvät puitteet tuulivoimalle KOULUTUSKESKUS Ajankohtaista koulutusta Täydennä osaamistasi tai opiskele uusi ammatti! Tule oppimaan uutta Metsänomistajan metsäkoulu Metsäalan perustutkinto Haapajärvi, tammikuussa 2023 monimuoto, lähiopetusta 1 ilta viikossa. Rakenteilla on tällä hetkellä yhteensä noin 200 MW:n edestä tuulienergiaa. Turbiinien kokonaiskorkeus on maksimissaan 320 metriä. Sananvapaus pelastaa elämää.. Staufferin mukaan puita poistetaan ainoastaan kunnostettavien ja rakennettavien teiden, rakennettavien nostokenttien ja turbiiniperustusten osalta. Koulutus on maksuton. Se tarkoittaa noin miljoonan euron tuloa vuodessa. Hinta 400 € tai oppisopimuksena maksuton. Ei ole sattumaa, että diktaattorit rajoittavat aina ensimmäiseksi sananvapautta. Soveltuu viljelijöiden sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tai tilan työntekijöille. Miksi juuri Lauluräme. Turbiineja alueella tulee olemaan 9–11 (teho 6–10 MW). Tuulipuistoalueella tullaan kunnostamaan olemassa olevia teitä, myös uutta tietä rakennetaan. Tuulivoiman vastustajat pelkäävät siivekkeistä lähtevää ääntä ja myös luonnonhaitat askarruttavat, kun turbiinien ympäriltä hakataan metsää, mitäpä sanoisitte näihin ajatuksiin. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO Sananvapauden rajoittaminen on aina hälytyssignaali siitä, että demokratia horjuu. Suojellaan sananvapautta. – Tavoitteena on saada hankkeelle lainvoimainen kaava vuoden 2023 loppuun mennessä. Maanomistajia alueella on noin 20. Nämä tiedot tarkentuvat vielä hankkeen edetessä, Stauffer kertoo. Rusanen huomauttaa niin ikään, että tuulivoiman rakentaminen työllistää, tiestöä pidetään kunnossa, kun valtiolta saadaan siihen tukea, – Näen tuulivoiman mieluummin mahdollisuutena kuin uhkana kiteyttää Rusanen. Puuston poisto pyritään ensisijaisesti minimoimaan ja tekemään maanomistajille mahdollisimman helpoksi, tavoitteena yhteinen puukauppa maanomistajien kesken. Hinta 300 € tai oppisopimuksena maksuton. Winda Energyn rakentamisvaiheessa olevat hankkeet sijoittuvat Saarijärvelle, Kyyjärvelle, Kinnulaan ja Kalajoelle. Rusanen huomauttaa, että tuulivoimapuistoista saatavat kiinteistöverot tulevat kaupungin kassaan, josta rahoitetaan ihan arkisia palveluja, eli hyöty verotuloista tulee kaikille kuntalaisille. Elämme talouden tiukkaa aikaa, rahaa tarvittaisiin, meillä on menossa kouluja kiinteistöselvitys, investointitarpeitakin on, Rusanen sanoo. Hankkeen YVA (Ympäristövaikutusten arviointi) ja kaavoitus ovat parhaillaan käynnissä. 0400 906 231 | Juho Laulurämeen alueelle on tulossa 320 metriä korkeita tuuliturbiineja 9–11. Lisäksi työmaa-alueelle tehdään työmaatoimistoalue rakentamisvaiheen ajaksi. Aina ja kaikkialla. Winda Energy Oy on suomalainen tuulivoimatoimija, joka kehittää, rakennuttaa ja operoi tuulivoimapuistoja. Ei ole sattumaa, että diktaattorit rajoittavat aina ensimmäiseksi sananvapautta. Tämä lisäksi Windalla on useita kehitysvaiheessa olevia hankkeita, kaavoitusvaiheessa yhteensä yli gigawatin verran. . – Kiuruveden Laulurämeen tuulipuiston hankealue on kooltaan 730 hehtaaria. Tällä aikataululla tuulipuiston rakentaminen voitaisiin aloittaa 2024, Stauffer sanoo. – Laulurämeen hankealue on harvaan asuttua ja tuuliolosuhteiltaan suotuisa tuulivoimatuotantoon. Aina ja kaikkialla. Sananvapaus pelastaa elämää. . Tilanjatkaja Maatalousalan ammattitutkinto Haapajärvi, joustava aloitus, toteutus monimuotoisesti, myös verkossa
Sinne suuntaavat asiakkaat pitäisi pysäyttää jo matkalla kääntymään Kiuruveden keskustaan. Kalliimpien tuotteiden osalta osamaksumahdollisuus houkuttaa. Verkkokauppatilaukset voisi koota yhteen niin, että asiakas saisi kaikki tilaamansa tuotteet yksillä postikuluilla. Molemmat naapurit ovat omien maakuntiensa reuna-alueilla ja sotepalveluiden siirtymistä maakuntahallinnon alle odotellaan pelonsekaisin tuntein. Ehkäpä tässä voisi olla paikka yhteistyöllekin ja intressejä voitaisiin yhdistää. Puukaupan aika. Ja viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä: tuotteita ja palveluita tulisi mainostaa ahkerasti niin kiuruvetisille kuin naapurikuntalaisillekin. Jotta Kiuruveden erikoisliikkeet pysyisivät edelleen katukuvassa, niitä olisi markkinoitava ahkerammin myös naapurien suuntaan. lokakuuta 2022 Omasta maasta teema Kiitos ja näkemiin ALOITIN Kiuruvesi -lehdessä “kesätoimittajana” elokuun alussa. Pari kuukautta on kulunut nopeasti, ja nyt on aika sanoa hyvästit. Ja; jokaisella kunnalla on useampi naapurikunta, joten ostohousut vetäistään jalkaan siihen suuntaan, jossa palvelut on tehty mahdollisimman helposti lähestyttäviksi. Verkkokaupan vaivattomuuden lisäksi ihmisiä houkuttavat saatavilla olevat kuljetuspalvelut kotiin tai lähimpään Postin palvelupisteeseen. VAIKKAPA Kiuruveden Yrittäjäyhdistys voisi koota yhteen kiuruvetisten yritysten opaskartan ja verkkokaupan. Pyydä tarjous oman alueesi yhteyshenkilöltä Kajaani, Sotkamo, Vieremä, Pyhäntä, Piippola, Kestilä > Minna Kärkkäinen 050 067 2709 Kiuruvesi, Pyhäjärvi, Kärsämäki > Ilpo Huttunen 045 111 1005 Sonkajärvi, Valtimo, Rautavaara, Nurmes > Marko Kärkkäinen 044 090 0205 Kuopio, Karttula, Tervo, Maaninka, Pielavesi, Keitele > Ilpo Nuutinen 050 067 2710 Iisalmi, Lapinlahti > Arto Kuosmanen 050 067 2706 Siilinjärvi, Nilsiä, Kaavi, Juuka, Juankoski, Riistavesi, Tuusniemi > Juha Kekäläinen 044 754 6795 etunimi.sukunimi@ipowood.fi. Toden totta, täällä on paljon pieniä erikoisliikkeitä, jotka ovat esimerkiksi Pyhäjärveltä jo kaikonneet. ESIMERKIKSI kotiinkuljetuspalveluiden laajentaminen paitsi Kiuruveden haja-asutusalueita, myös naapurikuntia koskevaksi, voisi tuoda lisää asiakaskuntaa. Ikääntyvä väestö, vähenevä syntyvyys, sudet, tuulivoima, työpaikat. KOLUMNI MIRKA KAURANEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka arvostaa paitsi erikoisliikkeitä, myös verkkokauppojen vaivattomuutta. Kaupunkien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden painopisteet voivat poiketa toisistaan hienokseltaan, mutta ihmisiä puhuttavat samat aiheet. OLEN ollut juttukeikoilla muun muassa useammalla elinkeinojaoston yritysvierailulla, jossa on nostettu esiin ajatus Kiuruvedestä Ylä-Savon kaupan keskuksena. Harva lähtee etsiskelemään ilman ennakkotietoa, olisiko tarvittavia palveluita saatavilla Kiuruvedellä. Sähkönhintojen nousu saa päättäjät pohtimaan uimahallien ja jäähallien tulevaisuutta. Nykypäivän kiireiset ihmiset klikkaavat usein vaatteet, kodinkoneet ja autonrenkaat verkkokauppojen ostoskoreihin. Naapurikunnista, mistä erikoiskaupat ovat jo kaikonneet, voi löytyä halua pitää yllä saatavilla olevia palveluita naapurikunnissa, kunhan niihin tarjotaan helppo mahdollisuus. Otin pestin mielenkiinnolla vastaan ja kuten esittelykolumnissani mainitsin, odotin että työ on minulle entuudestaan tuttua, mutta mausteet uusia. ENNAKKO-ODOTUKSENI osoittautuivat oikeiksi. 19 Keskiviikko 5. Kiuruvetiset ihmiset ja uutisaiheet ovat paljolti samanlaisia kuin naapurikunnassa Pyhäjärvellä, jossa tein aiemmin toimittajan töitä. Sen avulla naapurikuntalaisetkin huomaisivat, mitä kaikkia palveluita Kiuruvedellä on tarjolla ja voisivat tehdä tilauksia verkkokaupasta. Helpon ja tavoitettavan mainoskanavan tarjoavat tietenkin paikkakuntien omat ja tarkkaan luetut paikallislehdet. Esimerkiksi moni pyhäjärvinen suuntaa nykyisin asioimaan Iisalmeen, koska siellä oletetaan olevan kattava erikoisliikkeiden kivijalkamyymälätarjonta, onhan Iisalmi yli 20 000 asukkaan kaupunki
Sodan ajan historia talteen -ryhmä liittyy kaupungin 150-vuotisjuhlavuoteen, juhlavuonna on tarkoitus tuoda esiin sota-ajan muistoja ja tallentaa materiaalia ihmisten kokemuksen kautta. Nuutinen ehdottaa, että olisiko kylätoimikunnissa ja kyläyhdistyksissä innostusta kerätä tietoa oman kylän Pro Patria -muistotaulun sankarivainajien henkilöhistoriasta. Ville kaatui 27-vuotiaana 23.2. Tarkoituksena on, että kaupungin juhlavuonna kuvat Pro Patria -tauluista ja tiedot sankarivainajista laitetaan kaupungin verkkosivuille. Niistä huokuu kotijoukkojen suru. – Näin tieto muistotaulujen sijainnista olisi kaikkien saatavilla, jos joku haluaisi lähteä vaikka kiertoajelulle katsomaan tauluja. – Sodan ajan historia talteen -ryhmä kokoontuu seuraavan kerran 10.10. Näin hauta on helpompi löytää, Nuutinen sanoo ja heittää haasteen seurakunnalle. Mirja Nuutinen haaveille ensi kesänä myös hautausmaakävelystä, jossa kierrettäisiin sankarihautausmaa ja Kiuruveden historiaan liittyvien henkilöiden hautoja. Sodan ajan historia talteen -ryhmä sivuaa Pro Patria -työryhmän työtä, siksi Nuutinen lähti mukaan ryhmään kuunteluoppilaaksi. Liittyy muistotauluihin Pro patria -työryhmässä on selvitetty vuoden aikana Isänmaan puolesta -muistotaulujen sijaintia ja mahdollisia uusia sijoituspaikkoja. Samppa Nuutisen kuolinilmoituksessa on värssy: Häpiän saakoot ja ankarasti peljästykööt kaikki minun viholliseni, kääntykööt pois ja häväistykööt nopeasti. Ryhmässä kerätään aineistoa, mikä liittyy sotien aikaan niin rintamalla kuin kotirintamalla. – Jossakin seurakunnassa on sankarihautausmaalle laitettu taulu, jossa on hautakartta nimineen ja hautanumeroineen. Tarkoituksena on, että aineistosta kootaan nettisivut Kiuruveden kaupungin 150-juhlavuonna 2023. Jokisalmi on koonnut viimeksi kirjan kotirintamamuistoista ja Räihä on aktiivisesti mukana monessa sotien muiston vaalimiseen liittyvissä järjestöissä, hän on muun muassa Rukajärven suunnan historiayhdistyksen varapuheenjohtaja. 20 Keskiviikko 5. Tietoa on löytynyt muun muassa Sotasampo-sivuilta, kuolinilmoituksia Kansallisarkiston digilehdistä ja Ristinkukkia-lehdestä on löytynyt valokuvia. Lähtökohta on, että muistotaulujen paikka on kullakin kylällä, missä myös sankarivainajat ovat eläneet. Yksi ryhmäläisistä on Mirja Nuutinen, hän kuuluu myös Pro Patria -työryhmään, jossa kootaan tietoa Isänmaan puolesta -muistotauluista. Syyskaudella kokoontumiskertoja on viisi. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Sodan ajan historia talteen -ryhmä käynnistyi kansalaisopistossa puolitoista viikkoa sitten maanantaina. Pro Patria -työryhmän jäsen Mirja Nuutinen ja Rukajärven suunnan historiayhdistyksen varapuheenjohtaja Seppo Räihä sankarihautausmaalla, minne on vastikään seurakunta asettanut taulun, jossa lukee Kiuruveden sankarihautausmaan sankarihaudat 1939–1945, sankarihautoja 454, heistä 1 lotta.. Ryhmään toivotaan lisää osallistujia kuuntelemaan, keskustelemaan, kertomaan ja/tai tuomaan aineistoa, jos on vaikkapa kirjeenvaihtoa tai valokuvia sukuun, omaan perheeseen tai kyläyhteisöön liittyen, kaikki aineisto tervetullutta, Mirja Nuutinen viestittää. Mirja Nuutinen on selvittänyt oman lapsuudenkylänsä Lapinsalon Pro Patria -taulun sankarivainajien taustoja. lokakuuta 2022 Kultuuri Sodan kasvot esiin Sodan ajan historia talteen -ryhmässä kerätään sota-ajan muistoja, tarinoita, valokuvia, kirjeenvaihtoa rintamalta ja kotirintamalta ihmisten kokemana. Kaikki eivät tiedä, mihin oma omainen on haudattu. Kurssilla ovat opettajina Raimo Jokisalmi ja Seppo Räihä. ja Samppa 21-vuotiaana 23.4. Nuutisen ukin kaksi veljeä kaatuivat vapaussodassa 1918. Hautausmaalle kartta Pro Patria -työryhmässä on myös keskusteltu siitä, miten sankarivainajien haudat saataisiin paremmin esille uusille sukupolville hautausmaalla. klo 10 kirjastossa. – Elämänkohtalot ja henkilökohtaisemmat tiedot kiinnostavat, niitä olisi mukava saada, ettei ihmisestä jää muuta tietoa kuin syntymäja kuolinaika, Nuutinen sanoo ja jatkaa, että esimerkiksi jo kuolinilmoitukset ovat hirveän puhuttelevia. Ville oli valittu kansakoulunopettajaksi ja oli tulossa opettajaksi Lapinsalon kouluun, hän oli mennyt myös juuri kihloihin, mutta koki, että hänen paikkansa oli sodassa. Tällä hetkellä muistotauluja kuvataan
Yksi viestin viejä oli herännäissaarnaaja Aku Räty. Seppo Räihä kertoo, että sankarihautausmaan ainoa nainen, lotta Kaisu Karjalainen, menehtyi 16-vuotiaana Kuopion sotasairaalassa vuonna 1944. Lisäksi on toistakymmentä sankarivainajaa, jotka on haudattu muualle tai sukuhautoihin. Räihä korostaa myös kotirintamamuistojen merkitystä, jaksamisen kannalta yhteys kotiin ja kotoa rintamalle oli tärkeä. Yksi esimerkki on Kiuruvedellä oppikoulua käynyt Erkki Remes, hän kaatui Suomussalmella. Ja näin tehtiin. Tilaisuus on maksuton ja sisältää pizzaja kahvitarjoilun. Väinö Vilho Hyvösen (22.12.1917-30.11.1939) kuolemasta suurta surua kokevat vanhemmat, kaksi veljeä, kaksi siskoa perheineen, setä perheineen, kaksi tätiä perheineen, kolme enoa, ukki, mummo ja muut sukulaiset ja tuttavat ja aseveljet. Räihän mielestä Kiuruveden miehistä talvisodassa voisi olla enemmän tietoa. Hankkeesta kiinnostuneille järjestetään lisäksi erillinen infotilaisuus ja ympäristövaikutusten arvioinnin mukainen kuuleminen myöhemmin syksyllä. Simojoki kaatui Konnunsaaressa talvisodassa lopettaessaan haavoittunutta hevosta. Toinen mielenkiintoinen sankarivainaja on Tauno Jauhiainen, kanttori, talvisotaan lähtiessään hän sanoi, että jos hän kaatuu, on hänen omaisuudellaan ostettava kirkkoon kattokruunut. Tauno Jauhiainen taisteli talvisodassa Laatokan Karjalassa, jalkaväkirykmentti 39:ssä, kuten monet Kiuruveden miehet pastori Elias Simojokea myöten. Seppo Räihä painottaa, että vaikka sankarivainajien nimet löytyvät kirkon asehuoneen seinältä, ei kaikkia ole haudattu Kiuruvedelle. Simojoki kaatui vihollisen luoteihin mennessään lopettamaan haavoittunutta hevosta, joka voihki tuskissaan järvenjäällä. 21 Keskiviikko 5. lokakuuta 2022 Kulttuuri Sankarihautausmaalla on 454 sankarivainajaa, joista yksi on lotta. Siinäkin riittäisi selvitettävää. Kutsu Tervetuloa! Suomen Lantakaasu Oy biokaasuinfo Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa Perjantaina 14.10.2022 klo 11–13.30 Haluamme kutsua sinut, paikallinen maatalousyrittäjä, kuulemaan ja keskustelemaan, miten voimme yhdessä rakentaa kannattavaa liiketoimintaa maatilasi sivuvirroista. On arvoitus, miksi hänet on haudattu Kiuruvedelle. Lisätietoja: lantakaasu@valio.fi. – Aina löytyy uutta tietoa yksilöiden historiasta, jatkaa Räihä. Räihä jatkaa, että muistot ja materiaalit voivat olla omasta mielestä yksinkertaisia, mutta pienetkin yksityiskohdat tuovat sota-ajan ihmiset lähemmäs meitä. Pastori Elias Simojoen haudalla paloi viime viikolla, kuvanottohetkellä, kynttilä. Karjalainen oli ilmavalvontalotta Kuusamossa. Tämä hanke voisi tuoda näkökulmaa siihen, että sota kosketti kaikkia, ei vain Rukajärvellä taistelleita. – Kiuruveden miesten muistelmia on jonkin verran. Pielavedellä on saatu talvisodasta enemmän tietoa kansien väliin
u Ohjaus ja sovitus: Aapo Falck. Pitkä ja rankka on kolmessa kirjassa Jääskeläisen kuvaaama taival ollut. Pian epäilykset heräävät, jotakin erikoista tässä nuoressa miehessä on! Kyseessä on hulvaton farssi sukupuolten, sekä tunteiden ja järjen välisestä kamppailusta. Meillä oli valmiiksi tiedossa nämä kolme näyttelijää, jotka sopivat rooleihin hyvin, kertoo “Rakas lurjus” näytelmän tuottaja Seija Suhonen. Siihen kuuluivat muiden muissa Nivalan, Haapajärven ja Pyhäjärven miehet, alkoi Panssaridivisioonan taival. Omaa rooliaan hän kuvaa Jussi Siimeksen repliikillä: “Luulenko muka. u Lavastus: Väinö Kemiläinen. Valoja äänisuunnittelussa eletään esityksen mukana jo harjoitteluvaiheessa, – Näyttämötekniikan tekijän on osattava koko esitys, ja mukana on oltava jo lukuharjoituksissa. tumien olevan kommelluksia kommelluksien perään. Alasta kiinnostuneen huomion on herättänyt myös viihdetuotantojen äänenlaatu, esimerkiksi amerikkalaista ja suomalaista tuotantoa verratessa. MAARIT ÄYHYNMÄKI MAARIT ÄYHYNMÄKI Jussi Siimeksen (Justus Blomberg) ja Aapeli Siimeksen (Petri Veteli) sohvan valloittaa nokkela vuokralainen Kaino (Enni-Kaisa Arffman). Hänen kirjansa päättyy Lapinsotaan ja siihen päättyy alueen miesten aseelliset taistelut. Torstaina 6.10. Justus Blomberg kuvailee tapahTulossa Rakas lurjus – hulvaton farssi ”Rakas lurjus” on kommelluksien täyttämä klasikkonäytelmä. – Itse opin parhaiten kun olen liikkeellä, autolla ajaessa vuorosanojaan kertaava Veteli toteaa. Takana kaksi isoa esitystä Maalaiskaupunginteatterilla on takana kaksi isoa esitystä, kesäteatterin puolella nähtiin Tukkijoella ja viime syksynä esityksessä oli Niskavuoren leipä. Rakas Lurjus u Tuotanto ja markkinointi Seija Suhonen. kello 10 on mahdollista jututtaa kirjoittajaa Kiuruveden torilla. Josta kerättiin kovimmat taistelijat ja siirrettiin Marskin ritarin kenraali Laguksen joukkoon. – Kyllä kotimaisissa elokuvissa puhe on usein puuroa ja mokluutusta, josta ei tahdo saada selvää, hän harmittelee. Alkaen talvisodan Tolvajärveltä (PPP7), kuluttavaan kesäsotaan Ilomantsista Stalininkanavalle (JP 6). Kirja on ajankohtainen, ja yhdistää suomalaisten ponnistelut käynnisssä olevaan Ukrainan sotaan. Ensimmäisen harrastajateatterikesän Tukkijoella viettänyt Petri Veteli kertoo jo odottaneensa syksyn harjoitusten alkamista. Tulevaisuus näyttää onko tämä teatterihomma sivujuonne vai kehkeytyykö tästä muutakin, Kärkkäinen pohtii. Jatkossa aion myös itse suunnitella esitysten valoja äänimaailman. Some: Enni-Kaisa Arffman. 22 Keskiviikko 5. – Kaino on nuori biologianopiskelija, jolta ei puutu nokkeluutta ja joka loppupeleissä saa viimeisen sanan, Arffman kertoo. – Olen suorittanut media-alan ammattitutkinnon, mutta niissä opinnoissa ei äänitekniikkaa ollut mukana. Kirjan kustantaja on nyt WSOY ja siellä tietokirjoihin erikoistunut Readme.. Kärkkäinen kertoo oikein odottavansa mitä kaikkea uutta oppia onkaan tulossa, myös omien videoiden äänimaailmaan nähden. Kolmen hengen esitys on siirrettävissä myös muillekin näyttämöille, sovittuna on jo esitys SpaHotel Runnilla.“Rakas lurjus” näytelmän ensi-ilta on Kiurusalissa 4. Heistä oli kovalla koulutuksella ja yhteisellä sotakokemuksella luotu Suomen armeijan kovakuntoisin Laguksen porukka. – Valot ja äänet on tähän näytelmään suunniteltu valmiiksi ja toteutan homman teknisesti. Kärkkäinen korostaa, että hänen kohdallaan teatteriin sitoutuminen on mahdollista vain talviaikaan, koska hänen työssään etenkin hääja urheilukuvauksien sesonki on kesäisin. Haapajärviset, nivalalaiset ja pyhäjärviset taistelivat rintarinnan, Rauno Jääskeläisen kolmas sotakirja ilmestyi vaikka kotioloissa kilpailivat keskenään. Koska Blomberg on “Rakas lurjus” esityksessä näyttämöllä, on uudeksi valoja äänimieheksi tuotantoon siirtynyt valokuvaajana tunnettu Jorma Kärkkäinen. Näytelmästä on tehty myös samanniminen elokuvaversio vuonna 1955, siinä pääosissa olivat Joel Rinne, Ansa Ikonen ja Edvin Laine. Se kuljetti Paatenesta Äänislinnaan, sieltä Syvärille ja edelleen Karjalan kannakselle hurjiin torjuntataisteluihin. Kolmen vuoden tauon jälkeen näyttämölle palaava Blomberg on välivuosien aikana ollut opiskelemassa äänija valotekniikkaa. MITÄ . Kyseessä on Mika Waltarin vuonna 1947 kirjoittama näytelmä, jonka tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun alkuun. Minä tiedän. Ohjaaja Aapo Falck pohtii etenkin farssin ja komedian tekemisen haasteeksi sen, ettei mikään esityksen elementti putoa esityksestä pois. – Päätimme tehdä syksyn pienemmällä porukalla. Roolihenkilöitä ovat poikamiehet Aapeli Siimes ja hänen veljenpoikansa Jussi Siimes. Valokuvat: Ville Heikkinen. Näyttämötekniikkaan perehtyvä Kärkkäinen kertoo tarttuneensa tilaisuuteen pitkäaikaisesta kiinnostuksesta alaa kohtaan. Tarkoituksena onkin suorittaa ensi vuoden puolella Ylivieskan Jedussa tutkintoja äänitekniikkaan liittyvistä opinnoista, hän suunnittelee. Naiset tulevat aivan löylynlyömiksi nähdessään minut.” Nopeatahtisessa farssissa kolme näyttelijää ovat vauhdissa koko ajan, koska muita rooleja tai musiikkia ei näytelmässä ole.Suhonen arveleekin tapahtumakomiikan ja sananvaihdon pitävän yleisön valppaana. Lapinsodan jälkeen alkoi neljäs sota, kotien pystyyn laittaminen, raivaus, rankat työt, sanoo kirjailija. Lisäksi näyttämöllä on tällä kertaa vain kolme esiintyjää, Kärkkäinen toteaa. Haastattelun aikoihin näyttelijät harjoittelivat Maalaiskaupunginteatterin omissa tiloissa eri kohtauksia, vuorosanojen oppimiseen on jokaisella omat metodit. Laguksen nuolet kertoo torjuntataisteluista kannaksella kesällä 1944. Hänet nähdään nyt Aapeli Siimeksenä, roolihenkilöään Veteli luonnehtii naistenvihaajaksi, joka on “piintynyt vanhapoika ja välillä kärttyinen”. Asuntopulan velvoittamina heidän täytyy ottaa vuokralainen, mutta naista ei talouteen haluta. Ravintola Wallenhovissa työskentelevä Blomberg vastaa Peltohovissa esiintyvien bändien lavatekniikasta, ja on aloittelemassa omien työkeikkojen tekemistä erilaisissa tapahtumissa kysynnän mukaan. Kainon roolissa nähtävä Enni-Kaisa Arffman on näytelmässä enimmäkseen mieheksi pukeutuneena, juonen käänteissä naamioituminen on välttämätöntä vuokralaiseksi pääsemiseksi. Onneksi vuokralaiseksi löytyy nuori ja rehvakas biologian opiskelija Kaino Itkonen. – Mikit helpottavat näyttämöllä oloa siinä, että ohjatessa ei aina tarvitse huomioida olevansa katsojia kohti, vaan pystyy näyttelemään enemmän kuin “oikeassa elämässä”, hän arvioi. Sisäänajo alan hommiin Kärkkäinen kertoo, että tämä ensimmäinen valoja äänityö on hänelle sisäänajo alan hommiin. He kantoivat ylpeydellä sen kolminuolista tunnusta hihassaan, kirjoittaa sotakirjailija Rauno Jääskeläinen. marraskuuta, näytöksiä on yhteensä seitsemän. lokakuuta 2022 Kulttuuri Maalaiskaupunginteatteri on valikoinut syksyn näytelmäksi “Rakas lurjus” klassikon. Kuva harjoituksista Maalaiskaupunginteatterin tiloista. Sota yhdistää eri alueiden ja kylien miehiä. Siitä ajasta voisi kirjoittaa jatkoakin sodasta selvinneiden osalta
23 Keskiviikko 5. Kulkue torille Kiuruveden lähetysjuhlan erikoisuuden, lasten ja koululaisten rauhantapahtuman, seurakunta järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa. Muistelmissaan Vuodet myrskyn varjossa (Otava 1996) Kanninen paljastaa, kuinka hyökkäyksien torjuntaan silti varauduttiin. Luentokokonaisuus antaa kivijalan ymmärtää myös Suomen nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta. Ermei Kanninen vasemmalla.. – Eikä rauhaa kaivata vain sota-alueella. Kyse itsenäisyydestä Puhuttaessa Ermei Kannisesta (19.10.1922 – 12.11.2015), puhutaan ensi sijassa maan itsenäisyydestä, itsemääräämisoikeudesta ja sen säilyttämisestä, siihen työhön Kanninen osallistui kahden sodan veteraanina vahvasti ja vaikutusvaltaiselta paikalta myös sotien jälkeen. Kanninen oli yksi luotetuimmista turvallisuutemme takuumiehistä, puolustusvoimien komentajan Lauri Sutelan ja pääesikunnan päällikön Paavo Junttilan ohella. Maista mainittakoon Israel, Palestiina ja Venezuela sekä Zimbabwe ja Pakistan. Tilaisuus on avoin kaikille. Kertaakaan hänen rauhanaikaisen virkauransa aikana ei jouduttu toteamaan maahamme kohdistuneen ajankohtaista hyökkäyksen uhkaa. Ermei Kanninen ja Antti Tuuri halusivat kuulla kaikkien veteraanien, niin lottien kuin myös kotirintaman, tarinat sotahistoriatyössä. Musiikkia johtavat Teresa Ahola ja Jan Dekker. Yhdistyksen perustaja Ermei Kanninen oli Rukajärven suunnan historiayhdistyksen perustaja ja sotahistoriatyön tekijä. Juhla kirkossa Kiuruveden seurakunnassa aiJAANA SELANDER Rauhaa toivoo varmasti suurin osa maailman ihmisistä. lokakuuta 2022 Rauhantapahtuma torilla perjantaina Lasten ja nuorten rauhantapahtuma liittyy Iisalmen rovastikunnan seurakuntien vuosittaiseen lähetysjuhlaan, joka järjestetään tänä vuonna Kiuruvedellä sunnuntaina 9.10. Juhlaan matkustettiin höyryjunalla Kiuruvedeltä Lieksaan. Kokonaisuutta täydentävät kenraalimajuri Sami Sihvon esitelmä ”Maanpuolustusta itsenäisyyden turvana kylmän sodan aikana”. Tänä vuonna lähetysjuhlan aiheena on ”Yhteinen maailma – lähetys ja rauhantyön mahdollisuudet”. Suomen Lähetysseura tekee rauhaa ja sovintoa edistävää työtä monissa maissa, joissa konfliktit aiheuttavat ristiriitoja väestöryhmien välille. Juhlaseminaarin järjestelyistä vastaavat Kiuruveden kaupunki, Radio Sandels ja Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Seurakuntapastori Miikka Huuskonen kertoo, että tapahtuman suunnittelu aloitettiin viime keväänä. Maija-Leena Jauhiaisen kanssa totesimme maailmantilanteen olevan nyt niin rauhaton, että tarvitsemme rauhan ja sovinnon näkökulmaa, sanoo Huuskonen. Seminaarissa tullaan käsittelemään laajalti Kannisen virkauraa Suomen itsenäisyyden takuumieTENHO TIKKANEN Ermei Kanninen oli perustamassa Rukajärven suunnan historiayhdistystä. Seurakunta huolehtii liikenteenohjauksesta. Kenraaliluutnantti Ermei Kannisen 100-vuotismuistoseminaari järjestetään Kiurusalissa 15.10. Kirjoittaja on Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja. Niistä suunnitelmista hän ei voinut hiiskua julkisuudessa. Esitelmät valaisevat laajalti Ermei Kannisen koko sotilasuran niin rauhan kuin sodan aikana. Kulkueen siirtyminen torille katkaisee autoliikenteen Niemistenkadulta Kukkomäentien ja Torikadun väliseltä osuudelta, myös Torikadun liikenne Niemistenkadun ja Asematien väliseltä osuudelta katkaistaan kulkueen ajaksi. Kiuruveden, Iisalmen, Sonkajärven ja Nilakan seurakuntien kirkkokuoroista koottu suurkuoro on mukana päivän kummassakin osuudessa. Voidaan todeta, että he olivat ”kova kolmikko”. Valtiotieteitten tohtori Pekka Visurin esitelmät ”Talvisodasta kylmän sodan päätösvaiheeseen – Ermei Kannisen sotilaspalveluksen ajan tapahtumat” ja lisäksi ”Pääesikunta ja operatiivinen suunnittelu Ermei Kannisen aikana”. ErP 7-upseerit Klyysinvaarassa 10.9.1944 kookoontuneina marssille kohti kotimaata. hetta taustoittavat Suomen Lähetysseuran työntekijät Juha Taanila, hän on myös ollut rauhanturvaajana ja työskennellyt turvapaikanhakijoiden keskuudessa, sekä Janne Juhaninmäki, joka on työskennellyt Nepalissa ja Tansaniassa. – Aihe löytyi nopeasti. Ulkopuolista uhkaa vastaan Kannisen – pääesikunnan päällikön – pöydällä oli valmiit suunnitelmat siitä, kuinka toimittiin maamme rajojen vartijana niin lännen kuin idän suunnalta mahdollisesti tulevia vihollisuuksia vastaan. Juuri tämän vuoksi Kanninen ja Pentti Perttuli saivat aikaan, että Rukajärven suunta nimenä jää pysyvästi elämään koko kansan suussa ja sotahistoriatyö jatkuu edelleen. Se on arkipäiväistä rauhan puutetta. Lähetysjuhla alkaa kirkossa messulla kello 10. Kannisen aikana nimettiin Rukajärven tie, perustettiin Rukajärvi-keskukset, julkaistiin toistakymmentä Rukajärven suunnan sotahistoriateosta ja pystytettiin useita laajoja valokuvanäyttelyitä. Tulossa Ermei Kannisen 100-vuotisjuhlaseminaari Seminaariin on varauduttu ajoissa ja siksi siihen on saatu harvinaisen korkeatasoiset luennoitsijat. Rauhan ja sovinnon rakentaminen lähtee ihmisten tasolta. Tapahtuma alkaa perjantaina 7.10. Kulkuetta on ottamassa torilla vastaan kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sekä joitakin paikallisia poliitikkoja. Seurakuntatalolla tarjottavan lounaan jälkeen päivä jatkuu juhlatilaisuudella kirkossa. Suomessakin kohdataan esimerkiksi somessa kielenkäyttöä, jossa ei arvosteta toista ihmistä. Tällä työllä torjuttiin ulkopuolisten puolustuspolitiikkaan kohdistuvat vaatimukset. Nivan koululaiset ja yläkoululaiset esittävät aikuisille ja päättäjille vaatimuksen vaalia rauhaa perjantaina 7.10. Maija-Leena Jauhiainen on Kiuruveden seurakunnan pitkäaikainen lähetyssihteeri. Filosofian tohtori Mikko Karjalaisen luennon aiheena on ”Ermei Kannisen sotataival”. Siinä suhteessa Suomen ulkoja puolustuspolitiikka toimi tehokkaasti. henä. Aseet vaikenivat rintamalla 4.9.1944. Juhlassa Kanninen piti juhlapuheen. Ermei Kannisen syntymästä (19.10.1922) tulee kuluneeksi 100 vuotta. Yhdistyksen hallitukseen hän ei halunnut tulla jäseneksi, koska iän myötä liikkuminen oli vaikeutunut. Ermei Kanninen halusi valvoa yhdistyksen toimintaa aina kuolemaansa saakka. kello 10.15 Nivan koulun ja Yläkoulun oppilaiden kulkueella, joka saapuu torille noin klo 11.30 jälkeen, jolloin aikuisille ja päättäjille esitetään vaatimus aikuisten vastuusta vaalia ja edistää sekä ylläpitää rauhaa maailmassa. Yksi merkittävimmistä tapahtumista olivat Iisalmessa kansainvälisen Rukajärvi-seminaarin järjestäminen vuonna 2011 sekä vuonna 2014 kansalaisjuhla ”70 vuotta jatkosodan päättymisestä”
Kakkossija tuli kesäkuussa Sappeelta Autoglym-rallista ja keskeytys toukokuussa Miehikkälän Kaakkoisrallista. Alliset osallistuivat tänä vuonna yhteensä viiteen Historic-ralliin, joista saaliina oli kolme luokkavoittoa, yksi kakkossija ja yksi keskeytys. suunniteltuihin kisoihin mukaan ja he miettivät aiempaa tarkemmin osallistumisiaan. – Tänä vuonna ei valitettavasti pystytty pitämään alkukesästä jokkiskilpailua, kun silloin oli samaan aikaan Keski-Suomessa kisoja, jotka verottivat osanottajia meiltä. Senioreiden aluemestariksi ajoi Timo Puttonen, joka edustaa Vesannon UA:ta. Jokkiksen lopullisissa Itä-Suomen aluemestaruuspisteissäkään kiuruvetisiä ei tänä vuonna yltänyt kärkipäähän. Voitto oli varsin selvä, sillä toiseksi sijoittuneet Mäntsälän Moottorikerhon Ilkka ja Jere Haljala jäivät Allisista 41,2 sekunnin päähän. Onnistunut päivä Kilpailunjohtajana toiminut Jari Niskanen oli varsin tyytyväinen lauantain antiin. – Meillä Kiuruveden UA:ssa on onneksi ihan mukavasti ollut vielä aktiivikilpailijoita etenkin rallissa ja jokkiksessa, ja menestystäkin on tullut, kuten vaikkapa Allisen veljesten Historic-rallimestaruus. Myös keli oli suosiollinen, mihin pitää olla tyytyväinen, sillä nämä syksyt ovat yleensä vähän hankalia. Allisten autona oli Ford Escort 1300 GT. – Ja tokihan kulut ovat kasvaneet myös kuskeilla, joten heidänkin määränsä on jonkin verran laskenut, jolloin heitä ei riitä kaikkiin Niko ja Marko Allinen ajoivat jälleen mestareiksi Historic-rallissa Kiuruveden Urheiluautoilijoista paras viikonloppu osui Niko Alliselle ja hänen kartanlukijalleen Marko Alliselle. Haapakummun jokkis oli samalla myös yksi kuudesta Itä-Suomen aluemestaruusosakilpailusta ja monien edellisvuosien tapaan kausi päättyi Kiuruvedelle. Yleisen luokan mestari oli Vesannon UA:n Teppo Puttonen, evk:ssa Joensuun UA:n Kimmo Piironen, naisissa Vesannon UA:n Anne Koljonen ja nuorissa Lapinlahden AU:n Roope Mykkänen. – Ihan mukavasti saimme lopulta osanottajia ja yleisöä paikalle, ja aikataulussakin pysyttiin. Haapakummussa pidetty tapahtuma oli Kiuruveden ainoa autokilpailu tälle vuodelle. Vaikka kiuruvetiset eivät radalla menestyneet, oli päivä muutoin varsin onnistunut. Näissä luokissa kiuruvetiset kuljettajat eivät päässeet finaaleihin. Kolmanneksi ajoivat HRCF:n Toni Sinkkonen ja Tampereen UA:n Arto Saarilahti, jotka hävisivät Allisille miltei kaksi ja puoli minuuttia. Lauantaina ajettiin yleisen luokan ohella nuorten, naisten, etuvetokardaanin, tuuppareiden ja senioreiden luokissa. Kulut ovat nousseet sen verran paljon viime vuosina ja samoin erilaiset määräykset vaikkapa ympäristöön liittyen. Näin kävi nytkin, kun yli sata autourheilijaa kokoontui mittelemään paremmuudestaan kuudessa eri luokassa. Niinpä voittonsa ansiosta Alliset nousivat Historic 75 -ikäkauden pistetaulukossa kolmannelta sijalta ykkösiksi, voittaen mestaruuden viimevuotiseen tapaan. Liian pieneen kilpailijamäärään ei pidä tyytyä, koska silloin kisan järjestäminen ei olisi kannattavaa. He voittivat Mynämäen ympäristössä ajetussa XLV Rantarallissa oman luokkansa Historic -75 G2 ja H1 enintään 1300 kuutiota. TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA JORMA KÄRKKÄINEN Naisten luokassa kilpailivat muun muassa KiuUA:n Heidi Lång (etualalla) ja hänen perässään ajanut OuMK/UA:n Taija-Leena Savela. Voitot tulivat viime lauantaisen Mynämäen kilpailun ohella tammikuussa Kuhmoisista ja helmikuussa Savonlinnasta. Myös Haapakummun rata-alue on edelleen varsin hyvässä kunnossa, vaikka olisihan siinä toki aina kehittämisenkin varaa. Samoin kävi naisissa, joiden nopein oli Suomussalmen UA:n Inka Hillilä Fiatilla. Se tietysti ehkä hieman verotti porukkaa tällä kertaa, kun samana viikonloppuna järjestettiin kilpailu melko lähellä Tuusniemellä, Niskanen pohti. Evk-luokassa ykkönen oli Nivalan UA:n Datsun-kuljettaja Mikko Ruuttula ja lisäluokkana ajetuissa tuuppareissa seuratoveri Mika Leppälä, joka kaasutteli Fiatilla. Varmana syksyn merkkinä on yleensä voitu pitää jokamiehenluokan eli jokkiksen kilpailuja Kiuruveden Haapakummun radalla. Myöskään näissä luokissa kiuruvetisiä ei nähty kärkipään sijoilla. Nuorissa ykkönen oli Pihtiputaan UA:n Kasperi Laitinen Volkswagenillaan ja senioreissa Oulaisten Moottorikerho/UA:n Antti Suonvieri, joka ajoi Fiatilla. 24 Keskiviikko 5. Katsotaan, että saadaanko visioita toteutettua tulevaisuudessa, Niskanen sanoo.. Eniten kilpailijoita oli yleisessä luokassa, jonka voittoon ajoi Nivalan Urheiluautoilijoiden Mika Leppälä Fiatilla. Kiuruveden UA:sta parhaiten sijoittui Fiat-kuljettaja Marko Roivas, joka oli luokan 17:s. Kyseessä oli Historic-sarjan tämän vuoden päätösosakilpailu, josta oli mahdollista saada normaalia enemmän pisteitä. lokakuuta 2022 Urheilu Haapakummun syysperinne jatkui Jokkisajo oli tällä kertaa vuoden ainoa Kiuruvedellä järjestetty autokilpailu
Yhdeksänvuotias Tapio Pennasen kasvattama, omistama ja valmentama hevonen sijoittui omassa lähdössään toiseksi. Vielä avauserän jälkeen peli näytti hyvältä kiuruvetisten kannalta, sillä joukkue johti ottelua maalein 1–2. KK-81:n maaleista vastasivat Topias Tikkanen (3+0), Aleksanteri Svärd (2+0) ja Niilo Matsi (1+0). KK81 matkusti lauantaina Nurmekseen Seppojen vieraaksi, ja tuloksena oli tappio maalein 8–3. Kiuruvetisten lohdutusmaalin iski kolmannessa erässä Veeti Kärkkäinen (1+0) kiuruvetisten parhaan pistemiehen Riku Rädyn (0+2) syötöstä. Tämän jälkeen Ice-Bowling pääsi vauhtiin ja se voitti Kemin Jämin komeasti 919–634, vaasalaisen VIS:n niukasti 791–775 ja Oulun DC:n 821–702. Miesten kakkossarjan seuraava kierros keilataan Kemissä 22.10. Ice-Bowlingin miehet luopuivat ykkösen sarjapaikastaan täksi kaudeksi, kun keilaajia lähti iso joukko muualle. Maalivahdit torjuivat ottelussa yhtä monta laukausta, kun sekä Seppojen Rasmus Haloselle että KK:n Miska Ruotsalaiselle kirjattiin 33 torjuntaa. Myllynen oli alle 63-kiloisissa 13:s, Riikonen alle 95-kiloisissa kahdeksas ja kahdeksanneksi pääsi myös Hukkanen yli 105-kiloisten sarjassa. AKU LAATIKAINEN Keilailun valtakunnansarjoissa nähdään tällä kaudella kolme kiuruvetistä joukkuetta. Ice-Bowlingin naiset pääsevät/ joutuvat jatkossakin matkustelemaan paljon. Kiuruvedeltä on näissä mukana yhteensä kolme joukkuetta tällä kaudella, kun Ice-Bowlingin miehet keilaavat kakkossarjassa ja naiset ykkössarjassa. Ice-Bowlingin joukkueesta tarkimmat olivat Sami Hietala ja Joona Kumpulainen 214,40 pisteen keskiarvolla. Lisäksi Kiurun Keilalla on joukkue veteraanien kakkossarjassa, tosin sen kausi alkaa vasta ensi viikolla. Syöttöpisteille pääsivät Lauri Väänänen ja Aleksi Kaikkonen. AKU LAATIKAINEN Perjantaina 30.9. Toisessa erässä Sepot kuitenkin kiri tasoihin ja samalla ohi tehtyään kolme maalia, ja päätöserässä se karkasi lopullisesti tehtaillen vielä neljä osumaa lisää. Ainoa tappio tuli kotihallissaan keilanneelle Lahden Bay 2:lle pistein 469–508. Kotijoukkueesta KK:ta kurittivat kovimmalla kädellä Tommi Härkin (4+1), Mikko Karppinen (1+2) ja Janne Reittu (0+3). Lauantaina 1.10. Ice-Bowlingin miehillä kauden avauskierros oli viime lauantaina Vaasassa ja pelit käynnistyivät varsin mukavasti, sillä kiuruvetiset olivat päivän toiseksi paras joukkue, vaikka avausottelusta paikalliskilpailijaa, iisalmelaista BC Liikettä vastaan tulikin tappio pistein 697–726. Aatu Remes ja Emil Maja torjuivat maalilla yhteensä 37 kertaa. Kiuruvetisten paras sijoitus oli kahdeksas. Kauden ensimmäisen maalin viimeisteli ylivoimalla Tommi Marttila (1+0), ja toinenkin osuma tuli ylivoimalla Niko Nuutisen (1+0) toimesta. Myllynen oli tällä kertaa 12:s, Riikonen 13:s ja parhaiten sijoittui Hukkanen, joka oli kahdeksas. Kiuruveden hallin omia kisoja on jo käynnistelty, ja viime viikonloppuna alkoivat myös valtakunnansarjat. Päivän päätöspelissä lohkokärkeen ampaissut Kalajoen BC Islanders oli kuitenkin parempi pistein 865–795. Mukana olivat myös kiuruvetiset Raimo Myllynen, Santeri Hukkanen ja Topias Riikonen, jotka eivät tällä kertaa yltäneet mitaleille. Vertailun vuoksi IPK:n Elias NummelalU14 hävisi Iisalmen Peli-Karhuille Kädenvääntäjät jäivät ilman MM-mitaleita Ranskan Dieppessä järjestettiin viime viikonloppuna kädenväännön maailmanmestaruuskilpailut, joihin osallistui yli 360 kilpailijaa. Kolmannessa erässä ei kuitenkaan ihmeitä nähty, vieraiden takaa-ajon jäädessä piippuun ja niinpä pisteet jäivät lukemin 10–6 Iisalmeen. le kirjattiin 21 torjuntaa. Avauspelissä Yellow oli parempi maalein 2–5, mutta jälkimmäisessä Black kukistui komeasti maalein 10–2. KK-81:n miehet avasivat tappiolla KK-81:n U14-joukkue matkusti sunnuntaina Iisalmeen IPK Blackin vieraaksi AA-alkusarjan peliin. Heistä ensimmäisen pistekeskiarvo oli 168,50 ja jälkimmäisen 161,33. väännettiin vasemmalla kädellä. Voitot tulivat Mikkelin St. väännettiin oikealla kädellä ja kiuruvetiset osallistuivat samoihin painoluokkiin kuin perjantainakin. Naisten ykkössarjan seuraava kierros heitetään nimittäin Joensuussa 22.10., minkä jälkeen edessä ovat vielä Keuruun ja (12.11.) Kouvolan (28.1.) kierrokset. lokakuuta 2022 Ice-Bowlingilla hyvä alku uuteen kauteen Uusi keilailukausi on päässyt vauhtiin. Naiset lohkokärkeen Ice-Bowlingin naisjoukkue teki pitkän matkan ykkössarjan peleiAKU LAATIKAINEN hin Lahteen, mutta se kannatti, sillä joukkue oli päivän paras ja siirtyi lohkonsa kärkipaikalle. Kansannivan valmentama ravuri sijoittui lähdössään neljänneksi. Kiuruvetisten riveissä heittivät myös Pasi (195,67) ja Veijo Tossavainen (194,25) sekä Ilkka Nissinen (171,67). KK:n seuraava peli on kotikaukalossa, kun tulevana lauantaina Aamulypsy Areenalle saapuu vastustajaksi Lieksan Hurtat. IPK sai otteluun salama-alun, kun se vielä vieraiden uinuessa latoi vajaaseen viiteen minuuttiin kolme maalia KK:n verkkoon. Myös U11-joukkueen pelit jatkuvat jo tulevana viikonloppuna. Kiuruvetiset pääsivät kuitenkin peliin mukaan ja erätauolle mentiin tasaisissa 6–5 -lukemissa. Keilailun valtakunnansarjat käynnistyivät miesten kakkosja naisten ykkössarjassa. Ice-Bowlingista parhaiten keilasivat farmisopimuksella Vuokatista tullut Marja-Leena Lukkari sekä Pirjo Palo. KIURUVEDEN URHEILIJAT U11 voitti ja hävisi kotikaukalossaan Myös KK-81:n U11-joukkue pääsi tositoimiin, kun joukkue avasi kautensa lauantaina kotihallissa Kiuruvedellä IPK/LL-89 Yellowta ja IPK/LL-89 Blackia vastaan. Capricorn Lindy ravasi kakkoseksi Kiuruvetinen ruuna Capricorn Lindy oli hyvässä vauhdissa viime viikolla Kuopion raveissa. Michel Bowlersista (497–418), Kouvolan Pinfansista (488–422), Keurusselkä Bowlingista (526– 311), Jyväskylä Bowling Clubista (458–416) ja Joensuun Keilailuliitosta (458–442). 25 Keskiviikko 5. Tämän jälkeen vuorossa ovat Iisalmi (12.11.), Kiuruvesi (28.1.) ja runkosarjan päättävä, Oulussa keilattava kierros (11.3.). Toinen erä oli niin ikään tasainen ja viimeiseen lähdettiin tilanteesta 8–6. Tuolloin kiuruvetiset matkustavat Toivalaan pelaamaan KalPa P Yellowta ja KalPa P Blackia vastaan. U14-joukkueen pelit jatkuvat ensi lauantaina kotihallissa, kun vieraaksi saapuu KalPa P Yellow.. Ice-Bowling otti päivän kuudesta pelistä viisi voittoa ja hävisi vain kerran. Mukana joukkueessa oli myös Riitta Huuskonen (152,83). Ylivieskassa oli puolestaan kilpailemassa Soile Kansannivan ja Outi Ruottisen omistama 12-vuotias ruuna Valtori. Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkue pelaa tälläkin kaudella Savo-Karjalan III divisioonassa, jonka avauskierros kiekkoiltiin viime viikonloppuna. Lisäksi runkosarjan päätöskierros keilataan vielä Jyväskylässä 11.3. Topias Riikonen, Raimo Myllynen ja Santeri Hukkanen
Miesveteraanien 2-joukkue Paavo Niskanen, Arto Kauhanen ja Teijo Niskanen juoksivat sijalle viisi sekä poikien 12-vuotiaiden joukkueen Eetu Herranen, Emil Mäki, Arttu Tikka ja Niilo Auvinen saavuttivat sijan kahdeksan. Pronssille juoksi tyttöjen 12-vuotiaiden kakkosjoukkue Aino Myllylä, Lily Räty, Miia Nousiainen ja Enni Pennanen. KiuRun Team 1:n Jari Herranen, Marjo Lohvansuu ja Anna Räty juoksivat sijalle 11 sekä KiuRun Team 2:n Mari Tikka, Anna Ritvanen ja Eija Savolainen ylsivät kaverisarjan viestissä sijalle 12. Kaiken kaikkiaan Karttulan maakuntaviestijuoksuihin osallistui yhteensä 70 joukkuetta ympäri Pohjois-Savoa ja mukana tapahtumassa oli myös hiihtäjälegenda Juha Mieto. Tyttöjen 12-vuotiaiden kolmosjoukkueen Silja Auvinen, Iida Siponen, Pihla Virolainen ja Oona Kumpulainen juoksivat sarjassaan sijalle 11. Paikallinen lehti on paras paikka näkyä ja tuoda esille juuri teidän palveluitanne, tuotteitanne ja osaamistanne. P16-sarjan joukkue Arttu Ritvanen, Niilo Kouvalainen ja Joel Mäki voitti myös sarjansa selkeällä erolla. Hopealle juoksi miesveteraanien ykkösjoukkue Juha Remes, Asko Kumpulainen ja Petri Viertorinne. Kaverisarjassakin kisailtiin Kilpasarjojen lisäksi Kiuruveden Urheilijoilla oli mukana kaksi joukkuetta kaverisarjassa. Kiuruveden Urheilijoilta maakuntaviestiin osallistui yhteensä 12 joukkuetta, jotka saavuttivat yhteensä viisi mitalia (kaksi voittoa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin). Maakunnan mestareiksi juoksi aikuisnaisten viestijoukkue Marja Kemiläinen, Anne Väisänen ja Tarja Viertorinne. Tyttöjen 12-vuotiaiden ykkösjoukkue saavutti miesveteraanien tavoin hopeaa joukkueella Emilia Siponen, Alisa Lohvansuu, Sofia Lohvansuu ja Anna Siponen. kerran peräjälkeen. TAVOITTAA YLI 14 000 LUKIJAA LEHTI OY Maakuntaviestijuoksusta viisi mitalisijaa Karttulassa juostiin lauantaina 1.10. lokakuuta 2022 Urheilu Julkaisemme Elinvoimaa ja yrittäjyyttä -teemanumeron Kiuruvesi-lehdessä 26.10. 26 Keskiviikko 5. valainen, Arttu Ritvanen ja Olli Kouvalainen. VARAA ILMOITUSTILASI! Pirjo Palo, 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen 044 726 2952 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi Teemanumeron aiheena: Elinvoima 26.10. KIURUVEDEN URHEILIJAT KIURUVEDEN URHEILIJAT Kiuruveden Urheilijoista mestaruuteen juoksivat aikuisnaiset sekä P16-sarjan joukkue. jo perinteeksi muodostunut Pohjois-Savon maakuntaviestijuoksu jo 13. Muitakin hyviä sijoituksia Neljännen sijan nappasi tyttöjen 16-vuotiaiden joukkue Iida Pennanen, Anna Ritvanen ja Anna Siponen sekä miesten yleisen sarjan joukkue Joni Kumpulainen, Mikko Kouvalainen, Niilo Kou. Arttu Ritvanen (oikealla) lähettämässä Niilo Kouvalaista toiselle osuudelle P16-sarjassa
Sokea vastasi: ”Ei mitään, katselen vain ympärilleni”. (Kiuruvesi -lehti 4.10.1972) Kokoomus voitti paikan Suomen Maaseudun puolueelta – Äänimäärissä Keskustapuolue korjasi eniten asemiaan OLAVI VIRRAN MUSIIKKIA 9.10. Johansson syrjäytettiin johtajanpaikalta hänen tultuaan vankilassa uskoon ja tunnustettuaan kaksi selvittämätöntä henkirikosta. Rytkönen 118, Kauko Kinnunen 87, Pentti Piippo 84 (uusi), Paavo Kärkkäinen 80, Onni Kaikkonen 72 ja Pentti Erholtz 71. Voittajien tuotteita esittelevät Aarno Lappalainen ja Ari Siponen. Paikalle tuli vartija kysymään että mitäs täällä tapahtuu. SKDL: Ensio Saano 246, Olavi Ikäläinen 139, Kalevi Kärkkäinen 129, Veikko I. Sen kasvatti Veikko Mykkänen. SDP: Eemil Korpelin 94. Äänestysinnostus jäi selvästi edellisiä vaaleja alhaisemmaksi. (Kiuruvesi-lehti 4.10.1972) 50vuotta sitten Kiuruveden suurin keräkaali 4860 g – Sokos Elossa näyttely Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. SMP: Kalevi Remes 119, Antti Kumpulainen 82, Voitto Olavi Hyvönen 78 (uusi), Eino J. Suurin punajuuri kasvoi Varpalahdella. MENOVINKIT Raimo Kukkosen ja Kasma -orkesterin ”Vie sävel muiston, niittyjen luo” konsertissa Kulttuuritalon Kiurusalissa kuullaan sunnuntaina Olavi Virran musiikkia kello 14 alkaen. Kokoomus: Olavi Tiihonen 158, Niilo Kastarinen 107 (uusi). lokakuuta 2022 Viikosta viikkoon Elo järjesti suurimmista ja kauneimmista lajikkeista kilpailun, johon tuli yllättävän runsaasti tuotteita myös asiakaspiirin ulkopuolelta, totesi tavaratalopäällikkö Aarno Lappalainen. – Eniten kadun sitä, etten aikaisemmin älynnyt kääntyä Herran puoleen, jotta olisin jättänyt nämä temput tekemättä, Johansson on sanonut Ylen Perjantain vieraana.. Vankeusaikanaan hän tuli uskoon ja omien sanojensa mukaan selvisi hengissä uskon avulla. Kiuruveden suurimmat ja kauneimmat keräkaalit, perunat, punajuuret ja porkkanat ovat näytteillä Sokos Elon omapalvelun ikkunassa. MIKE DOOLEY Viikon miete Vitsikästä Sokea mies meni opaskoiran kanssa tavarataloon, otti koiraa hännästä ja alkoi pyörittää ympäri päänsä päällä. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän. 9233 äänioikeutetusta käytti oikeuttaan 6931, joten prosentiksi tulee 75,1. 27 Keskiviikko 5. Sen kun syö, ei toista vähään aikaan haikaile, sillä peruna painaa 1120 grammaa. demeillä 1 ja Liberaaleilla 1. Suurimman keräkaalin lähetti Lahja Kananen Koivujärveltä. Olavi Virta (1915–1972) oli laulaja, näyttelijä ja yksi Suomen eniten levyttäneistä artisteista. Aikaisempi prosentti oli 77,9. Kärkkäinen 70, Juho Styrman 65 (uusi). Liberaalit: Hannes Kärkkäinen 94. Kiuruveden helluntaiseurakunnassa vierailee sunnuntaina evankelista Lauri ”Late” Johansson kello 11. Kaalilla oli painoa 4860 grammaa. Alfred Nissinen Lahnasilta kasvatti suurimman perunan. SKDL:lla 9 paikkaa, SMP:lla 5 (-1), Kokoomuksella 2 (+1), Sos. Lauri Johansson pääsi koevapauteen vankilasta loppuvuodesta 2019. Uusi kunnanvaltuusto: Keskustapuolue: Olavi Kärkkäinen 180 ääntä, Gunnar Pietikäinen 130, Yrjö Lämsä 119 (uusi), Jaakko Tenhunen 108, Kalevi Huttunen 105 (uusi), Eino Tabell 96, Kalle Röntynen 95 (uusi), Alpo Nuutinen 95 (uusi), Rieti Partanen 92, Antti Tapaninen 92, Sylvi Kekäläinen 88, Toivo Piippo 87 (uusi), Erkki Siponen 87. Kokoomus voitti yhden paikan SMP:ltä – siinä Kiuruveden kunnallisvaalien tuoma oleellisin muutos. Väinö Eerola lähetti Oravamäestä 590 g:n porkkanan. Johansson on toinen vuonna 1999 perustetun rikollisliiga Natural Born Killersin (NBK) perustajista. Johanssonista ilmestyi syyskuussa 2020 elämäkertakirja: Sipilä, Jarkko ja Johansson, Lauri: Late – Suomen pelätyimmän rikollisen tarina. Hän levytti vuosina 1938–1966 yhteensä 601 laulua, joista monista on tullut suomalaisen iskelmämusiikin klassikoita. Uudessa valtuustossa on siis Kepulla edelleen 13 paikkaa. LAURI “LATE” JOHANSSONIN VIERAILU 9.10. Johansson on murhannut kolme ihmistä ja istunut yhteensä 25 vuotta elämästään vankilassa
Ma 10.10. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Ilmoitus perheuutisissa tavoittaa läheisesi! p. ilmoitus. Veli Veikko Häyrynen 84 v. klo 17 Ke 5.10. klo 10-11 RuoRuoka-avun jako helluntaiseuraka-avun jako helluntaiseurakunnan temppelin kunnan temppelin alapihalla. ja 14.10. Yhteisvastuukonsertissa tänä Yhteisvastuukonsertissa tänä vuonna pääsevät ääneen vuonna pääsevät ääneen oman alueemme lapset ja oman alueemme lapset ja nuoret. Elvi Anneli Ruuska 80 v. Lehdissä julkaistussa siunauspuheessa piispa Teemu Laajasalo kertoo viimeisestä kohtaamisestaan Loirin kanssa. klo 10-11 Ma 10.10. Monitoimisali. klo 11 ”Se löytyi” -päivätilaisuus, Lauri ”Late” Johansson ym. Kuoroharjoitus klo KOUS. klo 12 InvalidikerInvalidikerho. klo 15 Naisten Naisten Raamattupiiri, takkahuone ja Raamattupiiri, takkahuone ja perjantaina 15.10. Jäi vain kaipuu ja ikävä sanaton. ja 12.10. Kastettu Kastettu Eemeli Uuno Aarre Sorvali Eemeli Uuno Aarre Sorvali Santtu Oskari Vartiainen Santtu Oskari Vartiainen Kuolleet Tilaisuuksia Kiuruvesi-lehti p. muuttunut aika. 08.06.1938 Juva k. klo 18 sanan ja rukouksen ilta VASTUULLINEN UUTISMEDIA TARKISTAA PUOLESTASI FAKTAT JA LÄHTEET. Hakulomakkeita saa mm. Su 16.10. Mut tiedämme, sun hyvä olla on. Kahvitarjoilu Su 9.10. 65 v. klo 9-10.30. Tähän Teemu Laajasalo oli sanonut Raamatun lauseella: ”Missä synti on suureksi tullut, siellä armo on ylenpalttinen”. Vapaa pääsy, ohjelma 10€. Kuoroharjoitus klo 17.30. Pieni ho. koulutuksen takia. klo 15 Ke 12.10. Siitä, että vaikka hän ei pelkää kuolemaa, niin hän tuntee, että hänellä on kuormaa kannettavana, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, jotka tuntuvat keveyden vastapainona. käynnissä 31.10. Kevyt kulkea on, ei ahdista siellä, ei tuskaa tunneta taivaan tiellä. Vastuuryhmänä LähimmäiVastuuryhmänä Lähimmäisenpalvelu. klo 9-10.30. VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ke 5. Näin sen vuoksi, että jos häneltä hajoaisi saha metsässä, niin hän voisi saman tien käydä ostamassa uuden sahan ja työhön ei tulisi paljon keskeytystä. Raamatussa, apostolien teoissa kerrotaan ihmiselämän tarkoituksesta seuraavaa: ”jotta he etsisivät Jumalaa, jos ehkä hapuilemalla löytäisivät hänet. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Rakkaamme Maija Irene TIKKANEN o.s. Konsertin tuotoilla autetaan koronapandemian autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria. EI lähetyspiiriä MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 5.10. klo 16 Safkasankarit kokkikerho, Safkasankarit kokkikerho, Kasvatuksen tila. Toinen oli sanonut siihen, optimistisena luonteeltaan, että ajattelepa kuinka mukavalta se tuntuu sitten, kun se löytyy. senpalvelu. Klo 10 Klo 10 Herättäjän kirkkoHerättäjän kirkkopyhä (Reijo Mattila, Mirita pyhä (Reijo Mattila, Mirita Häyrynen, Nella Lepistö). Maija Irene Tikkanen 63 v. mennessä. klo 10 Messu. To klo 10–13 ja La klo 12–15 missiokahvila kontaktituvalla, ilmaiset kahvija teetarjoilut To 6.10. klo 19.00 15.10. Elvi Anneli Ruuska 80 v. Häyrynen, Nella Lepistö). Ma 10.10. 17.30. KAARLO HUMALOJA 2 Keskiviikko xx. srk-talon aulasta ja diakoniasrk-talon aulasta ja diakoniatyöntekijöiltä ja ne palautetyöntekijöiltä ja ne palautetaan kirkkoherranvirastoon taan kirkkoherranvirastoon tai diakoniatoimistolle. Seurat Ry:llä. Pieni välipalatarjoilu. kouluEi päivystystä to 6.10. Kirjasessa kerrotaan mielenkiintoisia muutostarinoita kuudentoista erilaisen ihmisen elämästä, miten he löysivät avun, rauhan ja armon elämäänsä. Taiteilija VesaMatti Loirin hautajaiset olivat hiljattain. nuorten koulutukseen 31.10. tai diakoniatoimistolle. Hän ei kuitenkaan ole kaukana yhdestäkään meistä.” (Apt.17:27) Kun Jeesus oli opettanut isä meidän rukouksen opetuslapsilleen, hän sanoi: (Luuk. alapihalla. Nyt käynnistyneen valtakunnallisen mediamissio kampanjan yhteydessä jaetaan kirjasta nimeltä ”se löytyi”. 15.10. kylätoimikunta. klo 10 PerhekerPerhekerho. Hakulomakkeita saa mm. klo 12.30-14.30. Vapaa pääsy, ohjelma nuoria. Ilmeisesti silloin käytössä ollut saha oli ollut lähellä matkansa päätepistettä. klo 14.30 Pe 7. TTo 6.10. Rakkaamme Veli Veikko HÄYRYNEN s. sählyliikuntahallilla 3-6 lk. Ti 11.10. ja 12.10. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, Pirjo Siponen ym. ho. Konsertin tuotoilla nuoret. klo 10 6. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Ke 5. klo 12 Ti 11.10. erillinen rakuntatalolla Ks. Aini Manniston rahaston Aini Manniston rahaston avustukset ovat haettavissa avustukset ovat haettavissa entisen Murtomäen entisen Murtomäen koulupiirin vähävaraisten koulupiirin vähävaraisten nuorten koulutukseen 31.10. PERHETYÖ PERHETYÖ 6. Pe 7. Hakulomakkeet ja niiden palautus kirkkoherja niiden palautus kirkkoherranvirastoon. Rovastikunnallinen lähetysRovastikunnallinen lähetysjuhla. Kiitos surussamme myötäeläneille. xxxxkuuta 2021 Su 9.10. lokakuuta 2022 Hartaus Se löytyy Hengelliset Joskus ennen pankkikorttien aikakautta eräs metsurituttavani kertoi työkaveristaan, joka oli kertonut hänelle, että hänellä on aina mukanaan lompakossa rahaa uuden moottorisahan hinnan verran. klo 12.30-14.30. klo 15 klo 15 Seurat Ry:llä. 10€. ja 13.10. Klo 11.30 Klo 11.30 Herättäjän päivän Herättäjän päivän seurat (Reijo Mattila, Arja seurat (Reijo Mattila, Arja Pentikäinen, Miikka HuusPentikäinen, Miikka Huuskonen) srk-talolla isossa konen) srk-talolla isossa salissa, alussa keittolounas salissa, alussa keittolounas (7 e) ja kirkkokahvit. Tuttavani oli sanonut hänelle, että onko tuo nyt kovin viisasta, etkö ajattele sitä, kuinka paljon se harmittaa, jos lompakko putoaisi. saakka. mulle huominen” kirkossa. Kasvatuksen tila. tuksen takia. saakka. klo 14.30 liikuntahallilla 3-6 lk. Ke 5. Juhani Antero Hyvärinen Juhani Antero Hyvärinen 65 v. Vastuullisen uutismedian tunnistat tästä nimestä LEHDEN LOGO. Maija Irene Tikkanen 63 v. o 6.10. ja 14.10. (Juha Taanila, Kimmo juhla. Kiittäen ja kaivaten Teuvo Minna, Antti ja Aapo Anni ja Henrik sukulaiset ja ystävät YHTEINEN MAAILMA YHTEINEN MAAILMA www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Arkiretriitti takkaArkiretriitti takkahuoneessa klo 15 HUOM! huoneessa klo 15 HUOM! muuttunut aika. 08.09.2022 Kiuruvesi Kiitollisuudella muistaen Terttu Pirjo-Liisa, Ilpo, Henna-Maria ja Niko Jukka, Virpi, Ronja ja Aku siskot Maire ja Elvi muut sukulaiset ja ystävät Siell’ kukkia täynnä on maa, sydän väsynyt levätä saa. dilla. 017 770 0421 p. klo 16 Ke 5. Ke 12.10. ranvirastoon. klo 10–11 ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 11.10. klo 10–14 Su 9.10. Vesku oli pyytänyt toistamaan tuota lausetta useasti ja sanonut, että se pitää kertoa hänen siunaustilaisuudessaan. EI lähetyspiiriä . ja 12.10. Ti 11.10. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. (7 e) ja kirkkokahvit. Kämäräisen säätiön Kämäräisen säätiön lasten lasten joululahjarahan hakuaika joululahjarahan hakuaika käynnissä 31.10. Kuollut Kuollut Veli Veikko Häyrynen 84 v. Messu. ja 13.10. 01.07.1959 k. 28 Keskiviikko 5. Kivelä, Teresa Ahola). DIAKONIA DIAKONIA Ei päivystystä to 6.10. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Su 9.10. Rinnekoperjantaina 15.10. Ti 11.10. kerho. Kasvatuksen tila. 12.09.2022 Ei yllättäen, äkkiä kuitenkin, hiljeni sydän rakkahin. Monitoimisali. ja 12.10. välipalatarjoilu. Ma 10.10 Ma 10.10. klo 10–14 Iisalmen Iisalmen rovastikunnan lähetysjuhla rovastikunnan lähetysjuhla Kiuruveden kirkossa ja seuKiuruveden kirkossa ja seurakuntatalolla Ks. Kasvatuksen tila. sählykerho. klo 19.00 YhteisvasYhteisvastuukonsertti – ”Lahjoita tuukonsertti – ”Lahjoita mulle huominen” kirkossa. erillinen ilmoitus. Vastuuryhmänä Turhalan Vastuuryhmänä Turhalan kylätoimikunta. 017 770 0421 Seurakunnat Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Rinnekodilla. (Juha Taanila, Kimmo Kivelä, Teresa Ahola). 11:10) ”Sillä jokainen anova saa, etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan”. Loiri oli puhunut elämän taakoista. Su 16.10. Hakulomakkeet mennessä. Tästä voi päätellä, että hän oli löytänyt armon elämäänsä. klo 10 Su 9.10. Nousiainen s. klo 17 KirkkomuKirkkomusiikkiyhdistyksen SYYSKOsiikkiyhdistyksen SYYSKOKOUS
1 Mielestäni tavoite on ehkä vähän liian tiukka. 2 Lähiruokaa tulee jatkossa lisätä. Metsiä hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaan. Kiuruveden seurakunta on jo nyt omien metsien kautta hiilineutraali, tai ainakin hyvin lähellä sitä. Etäosallistumista on jonkin verran toteutettu seurakunnassamme. 1 Hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä on hyvä tavoite. Onko tämä mielestäsi realistinen tavoite. Seurakuntavaalit järjestetään 20.11.2022. 5 Kaikista tehokkainta ympäristökasvatustyö olisi varmaan lapsija nuorisotyössä, vaikka tekemällä retkiä luontoon. Sähkönkulutukseen kiinnitetään huomiota, mutta siinä on varmasti vielä mahdollisuuksia säästää lisääkin. 5 Asioiden muuttaminen vaatii yleensä niiden esiin tuomista. 2 Kyllä voisi lisätä. Samoin metsien hoitamisessa on vielä parannettavaa. 2) Voisiko seurakunta lisätä kestäviä hankintoja, kuten vaikkapa lähituotteita ja kasvisruokaa. Kaikkea mitä on saatavissa lähituotteina, on kannatettavaa. Siihen pitäisi olla selkeä suunnitelma. Rauno Autio. 4 Kirkon energia-ja ilmastostrategian tavoitteisiin sisältyvät vähäpäästöisyyden lisääminen ja etäosallistumisen mahdollisuus. Käsittääkseni hävikkiin kiinnitetään jo nyt seurakunnassa huomiota siinä missä voidaan. 4) Pitäisikö seurakunnan suosia nykyistä enemmän ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja ja lisätä etäosallistumisen mahdollisuuksia. Ennakkoäänestys on 8.–12.11. Ehdokaslista Keskellä elämää: Tapani Pennanen, maatalousyrittäjä, 52 vuotta. Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. Tämä tulee hoitaa ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi, että niiden tila hiilivarastoina ja arvo hiilinieluina paranee. Kiinteistöissä on joko kaukolämpö tai remonttien yhteydessä vaihdettu maalämpö. 29 Keskiviikko 5. Kannatan aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Mutta yleisissä tilaisuuksissa hävikkiin puuttuminen on hankalaa, koska hävikin aiheutamme me seurakuntalaiset itse. 4 Kyllä pitäisi suosia entistäkin enemmän ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja ja lisätä etäosallistumisen mahdollisuuksia. Liikkumisen ekologisia vaihtoehtoja ei aina voi toteuttaa, mutta totta kai suositaan vähäpäästöisyyttä silloin kun se on mahdollista. Kierrätystavoite ja sen myötä hävikin pienentäminen ovat kannattavia tavoitteita, joiden tulee kuulua yhä enenevissä määrin kulutuksen seuraamiseen. Kiuruveden seurakunnan omistaman metsäpinta-alan laajuus on 466,2 hehtaaria. lokakuuta 2022 1 Kirkon energia-ja ilmastostrategia on sitoutunut ilmastotalkoisiin, taustalla näkyy vahvasti kirkon ilmasto-ohjelma Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus vuodelta 2008. Kasvisruoka on tuottavaa alhaisemmilla kustannuksilla. Kaikki kolme seurakuntavaaliehdokasta ovat sitä mieltä, että Kiuruveden seurakunta voisi olla jatkossa ekologisempi, vaikka asioita tehdään jonkin verran oikein jo nyt. Niin myös ympäristökasvatuksen ja ilmastotyön kanssa. Hävikkiasiat varmasti hoidetaan järkevällä tavalla jo nykyiselläänkin. 3 Rakennusten energiankulutusta tulee seurata ja mahdollisuuksien mukaan pienentää ja näin parantaa energiatehokkuutta. Ehdokaslista Kaikille tilaa: Rauno Autio, metsäyrittäjä, 62 vuotta. 2 Lähituotteiden käyttäminen on järkevä ja ekologinen valinta, mikä vähentää hiilijalanjälkeä ja ilmastopäästöjä. Kysyimme seurakuntavaaliehdokkailta: 1) Suomen evankelis-luterilainen kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Riippuen paikallisseurakunnan talouskohtaisesta toteutuksesta ja noudattamalla ilmastostrategian tiekarttaa, voi olla mahdollista, että evankelis-luterilainen kirkko on hiilineutraali ja fossiiliton vuonna 2030. Jos tavoite olisi vuoteen 2035 mennessä, se voisi olla realistisempi, koska seurakunnilta se vaatii investointeja, eikä kaikilla ole mahdollista tehdä niitä näin nopealla aikataululla. 5) Miten seurakunta voisi tehdä ympäristökasvatustyötä. Seurakunta voisi lisätä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä tavoitteellisesti ruveta toteuttamaan rippikouluja ympäristöystävällisesti. 3 Kiinteistöt eivät varmastikaan ole lämmityksen ja sähkön ekologisuuden suhteen vielä riittävän hyvällä tasolla. Entä pitäisikö hävikkiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kirkko on tietenkin sitoutunut tavoitteiden toteuttamiseen tuoda tämä mahdollisuus. 3) Ovatko seurakunnan kiinteistöjen lämmitys ja sähkönkulutus riittävän ekologisella tasolla, entä metsien hoito. 5 Mielestäni rippikoululeireillä voisi järjestää ympäristökasvatusta nuorille. Ehdokaslista Sanan voima: Tanja Mähönen, sosiaalija terveysalan ammattilainen. 4 Seurakunta käyttää yleensä linja-autoja, jos tarvitsee mennä joukolla jonnekin, joten se puoli on minusta kunnossa. VAALIT Lisää ekologisuutta Seurakuntavaalisarjan toisessa osassa käsitellään ekologisuutta. Se, missä määrin sitä vaihtoehtoa hyödynnetään, on verrannollinen seurakunnan budjettiin. 3 Kyllä ovat. Myös lämmityskustannuksia tulee tarkastella. Etäosallistumista voi lisätä tulevaisuudessa, jos se on mahdollista
mennessä numeroon 050 342 0709. Mukavaa yhdessäoloa ja muistitreeniä kahvikupin äärellä. Sitovat ilm. Mitat 35 ja 50 cm. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. 0400 327 750 Myydään siisti KT-KOLMIO Läpitalon huoneisto, 2 lasitettua parveketta, keskustassa. 4.11. ROMULUX Kiuruvedellä p. klo 9-14. klo 14 Rinnekodin kohtauspaikalla. kolesteroli, verensokeri, hemoglobiini, kehonkoostumus. Harjukatu 2, 74700 KIURUVESI. Liput 43,50, kyyti seuran jäsenille ilmainen, muille 20,-. VIRKISTYSILTAPÄIVÄ Kaikkien vammaisjärjestöjen jäsenten yhteinen virkistysiltapäivä PELTOHOVISSA 21.10.2022 alkaen klo 14.00 Aluksi ruokailu, hinta 5 €/jäsen, ruokailun jälkeen musiikkiesityksiä. 050 352 9541 VUOKRATAAN TOIMITILOJA/ASUNTOJA -Toimitila 163 m² -Toimitila 48 m² -Toimitila 31 m² Kiurukatu 1 , torin äärellä p. Lähtö klo 8:00. 0405271633 KIRJASTO Kaikille avoimet satutunnit jatkuvat keskiviikkoisin 12.10., 19.10., 26.10. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. klo 18.30 Biokaasutuotannon perusteet ja mahdollisuudet Kiuruvedellä yleisöluento, johtava tutkija Saija Rasi, Kaupungintalo, valtuustosali UUSI! Ranskan alkeet 26.10. Valmistaudu tulevaan talveen • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. suurmusikaaliin ”Huomenna minä lähden”. Sitova ilm. 050 400 9437 Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. 0505388321 -----------------------------------------------Terveysarvojen mittauksia jälleen Apteekissa: 11.10. 30 Keskiviikko 5. päivittäin klo 9-21 Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ keskustasta. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida tässä haussa. Ilmoittautuminen 13.10. alkaen keskiviikkoisin klo 18. Järjestelmäkameralla kuvaamisen perusteet Ilmoittautumiset opiston toimistoon p. Vielä mahtuu! p. leivonnaisia. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. fi tai noudettavissa kaupungintalon monipalvelupisteestä, os. Varaukset puh. mennessä. klo 12:00 alk. Ilmoittautumiset Raijalle 10.10. 040 1824433 -----------------------------------------------Eläkeliitto: Näpertelijät (käsityöja askartelu) alkaa ma 10.10. Tervetuloa! Kiuruveden Invalidit ry:n jäsenet: kerho seurakuntatalon monitoimisalissa ti 11.10. Hakemukset on palautettava lomakkeessa mainittuine liitteineen ma 31.10.2022 mennessä. Tervetuloa! Lisätietoja: psmuisti.fi ja puh.0440661238 Muistilista Eläkeläiset ry: kerho ke 12.10. 0400 945544 -----------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. ja 10.11. Tapahtuman järjestää Kiuruveden vammaisneuvosto KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. ja 2.11. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 41: ma: jauheliha-kasviskastike, pasta, tuoresalaatti, ti: broilerikiusaus, punakaali-mustaher.salaatti, ke: lihakeitto, suolakurkku, sekaleipä, juusto, to: kalapuikko, perunasose, rapeasalaatti, pe: pinaattivelli, piirakka, kananmuna, lanttupölökky. klo 10 kerhohuoneella, Asematie 27, kellarissa. Tervetuloa! http://www.tepi.fi -----------------------------------------------P-Savon Muistiluotsi: Kaikille avoin ja maksuton Muistikahvila 12.10. -----------------------------------------------Luonnonystävien ja Marttojen Siikamarkkinat-reissu Hailuotoon 8.10. 0503052893 -----------------------------------------------Tervetuloa KiVon järjestämälle teatterimatkalle Kuopioon la 29.10.22 klo 13 alk. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Heikki Lång, p. Lauletaan karaokea, tervetuloa! SPR:n Päiväpiirin kerho kokoontuu ti 11.10. 040 753 0370 ----------------------------------------------www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com 0400-685968 Teippaukset ja muut mainospalvelut. Ateriapalvelun ruokalista vko 41: ma: jauheliha-kasviskastike, perunat, juustokasvispaistos, tuoresalaatti, mansikkakiisseli, ti: broilerikiusaus, herne, punakaali-mustaher.salaatti, vadelmakiisseli, ke: lihakeitto, juusto, suolakurkku, puolukkavispipuuro, to: kalapyörykät, perunasose, kastike, pikkuporkkanat, rapeasalaatti, hedelmäkiisseli, pe: kaalikääryleet, kastike, perunat, yrttipunajuuri, porkkanasalaatti, sekamarjakiisseli, la: sianlihakeitto, juusto, kurkku + sal.lehti, omena-riisipuuro, su: stroganoff, perunasose, uunijuurekset, vihersalaatti, mustikkarahka. Ympärivuotista majoitusta. TALVIRENKAAT & VANTEET Tervetuloa! Yrittäjäntie 3, 74700 KIURUVESI p.040 580 6325 Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaanvaihdot, kesärenkaat syyshinnoin. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Asuntoja KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA 5.10. klo 14 Miten edistän aivoterveyttäni, neurologian prof. ja 8.11. 11.10. Risto O.Roine, etäluento, Kiurusali 6.10. klo 13-14:30 Kirjaston opintolukusalissa. Peltityöt (tämä kurssi harvoin tarjolla!) 15.-16.10. lokakuuta 2022 4 Keskiviikko xx. avustuksiin on myöntämisperusteet ja hakulomake kaupungin nettisivuilla os. mennessä Pirjolle p. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Vielä voi ilmoittautua monille kursseille mm.: 8.10. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. klo 9.30-10 kirjaston satusopessa LIIKUNTAJA KULTTUURITOIMEN KOHDEAVUSTUSTEN HAKEMINEN Kiuruveden kaupunki julistaa haettavaksi liikuntatoimen kohdeavustukset Kiuruveden urheiluseuroille sekä kulttuuritoimen kohdeavustukset 31.10.2022 mennessä. LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. Tied. Matkan hinta puolihoidolla 178 e + matka. klo 10 Puistonkulmalla. Korukiven hionta 13.10. Hankook, Goodyear, Michelin, Nokian ym. klo 18 Auton perustarkastukset -kurssi naisille 14.-15.10. p. mennessä puh: 050-5472 852 -----------------------------------------------Eläkeliiton pikkujoulumatka Rokualle 1.-3.12.2022. Tulokset heti mukaan mm. Mukaan mahtuu 80 ensiksi ilmoittautunutta. klo 9 Moottorisaha tutuksi -peruskurssi naisille 8.-9.10. www.kiuruvesi. ja hanki renkaat nyt edullisesti! mm. Kaikkiin em
050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. lokakuuta 2022 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi _ 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. 31 Keskiviikko 5
050 381 8559 TORSTAINA klo 9-12 KIURUVEDEN TORI maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 6.10. 32 Keskiviikko 5. lokakuuta 2022 6 Keskiviikko xx. klo 9-16 • • • • • • • • • Kylmäsavulohi Kylmäsavusiika Lämminsavulohi Graavilohi Graavisiika Tervetuloa ostoksille! Tervetuloa ostoksille! Yrittäjäksi Lomalla Tapahtumia Torilla lämmintä savukalaa,kalakukot, tuoretta järvikalaa, kirjolohta, kylmäsavuja graavilohta, savulohipiirakoita, mykykeittoa ym. xxxxkuuta 2021 Syysmarkkinat Perinteiset Perinteiset Kiuruveden torilla perjantaina 7.10. 050 307 5439 Kokouksia Jyty Kiuruvesi ry:n OAJ:n Kiuruveden paikallisyhdistys ry:n Keskustan Remeskylän-Tihilän paikallisosaston. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. KALAPISTE, Varpaisjärvi p