WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko 12 » Siskokset Miia ja Emmi lähtevät Belgiaan kouluttamaan lehmiä Miia ja Emmi Niskanen lähtevät Belgiaan kilpailemaan lehmänkoulutustaidoissa. HANNA SOINI 5, 8 » Terveyskeskuksen jatko näyttää hyvältä 4-5 » Äänestyspaikoilla oli rauhallista 9 » Lasten ja nuorten kirjolohikalastus alkaa. He ovat mukana edustamassa Suomea Young Breeders Schoolin kilpailussa. 012138-2423 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 5.6.2024 71. VUOSIKERTA, NRO 23
”Kylä kasvattaa” -ajatusmalli korostaa yhteisön merkitystä lasten kasvatuksessa, ja kyläkoulut ovat tämän ajattelun ytimessä. METSÄT, pellot ja vesistöt tarjoavat upeat puitteet ulkoiluun ja liikuntaan. KYLÄKOULUT ovat maaseudun ylpeys, joiden tulevaisuudesta tulee taistella tiukasti. Kyläkoulut ovat enemmän kuin oppilaitoksia. Kierrettävää riittää ja valtakunnallisesti tutuilla kasvoilla on luonnollisesti etulyöntiasema. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. EU-vaali ei jostain syystä innosta kiuruvetisiä eikä oikein muitakaan suomalaisia, vaikka EU vaikuttaa lainsäädännöllään ja päätöksillä moneen asiaan myös meillä Kiuruvedellä. Suomalaisilla mepeillä on korkean tason vaikutusvaltaa, sitä on arvioitu EU Matrixin vaikutusindeksillä. Luonnon läheisyys vähentää stressiä ja parantaa elämänlaatua. PUHTAUS ja turvallisuus ovat maaseudun valtteja. EU:ssa on laadittu metsästratgia, joka antaa suuntaviittoja metsien hoitoon, jossa pääpaino on metsien hiilinielussa, myös monimuotoisuutta painotetaan. Tarvitsemme Euroopan Unioniin suomalaisia tuomaan esiin Itä-Suomea ihan jo pelkästään turvallisuuden näkökulmasta. Äänestysaktiivisuus oli 16,4 prosenttia äänioikeutetusta tiistaina hieman ennen puoltapäivää. EU vaikuttaa siis eniten maatalosyrittäjiemme arkeen, koska EU:sta maksetaan maatiloille tukieuroja, että tuotanto olisi kannattavaa ja kuluttajat saisivat kohtuuhintaisia elintarvikkeita. Kiuruveden kannalta EU-vaalit ovat joka tapauksessa tärkeät pääelinkeinonne maatalouden takia. Ne tarjoavat turvallisen ja välittävän oppimisympäristön, jossa jokainen lapsi voi kukoistaa. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti JAANA SELANDER. Suomalaiset sijoittuvat neljänneksi suhteellisen vaikutusvallan perusteella. Maatalousyrittäjät ovat olleet hätää kärsimässä eri puolilla Eurooppaa, kun monet tuotantokustannukset ovat nousseet, muun muassa energia ja lannoitteet. kesäkuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI EU-vaali ei kiinnosta, vaikka pitäisi, kovastikin E U-vaaleissa Kiuruvedellä on äänestetty hieman laiskemmin kuin Savo-Karjalan vaalipiirissä keskimäärin tähän mennessä. Vaalikampanjointi on tässä mielessä raskaampaa kuin eduskuntavaaleissa. Puhdas luonto, vesi ja ilma ei todellakaan ole itsestäänselvyys, joten arvostakaamme sitä. 2 Keskiviikko 5. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Suomalainen maatalous tuottaa puhtainta ruokaa maailmassa. Suomesta valitaan parlamenttiin 15 meppiä. Ehdokkaat suuntaavat vaalikampanjointinsa suuriin kaupunkeihin, joissa on enemmän ihmisiä, vaalialueena kun on koko Suomi. Suomen pitää pystyä pitämää rajaseutu elinvoimaisena ja asuttuna, ettei se autioidu. Maaseudulla voi hengittää puhdasta ilmaa ja nauttia hiljaisuudesta, mikä on kaupungeissa harvinaista herkkua. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Edellisissä EU-vaaleissa ennakkoon äänesti kiuruvetisistä 20,6 prosenttia ääninoikeutetuista ja vaaliaktiivisuus oli Kiuruvedellä 36,4 prosenttia vuonna 2019. Metsät ovat haastava kohde EU:lle, sillä suurin osa metsistä on yksityisessä omistuksessa. Syökäämme siis suomalaista. Pieniin kuntiin ei satsata, kun vaalialueena on koko Suomi. MAASEUTU on Suomen sydän, joka sykkii luonnon ja ihmisten yhteiselosta. Ulkoilu luonnossa edistää fyysistä kuntoa ja mielen hyvinvointia. MAATALOUS ja omavaraisuus ovat maaseudun elinehtoja. Metsistä päätetään kansallisesti, mutta EU haluaisi vaikuttaa enemmän metsäpolitiikkaankin. Kiuruveden torilla ei ole näkynyt juurikaan EU-vaaliehdokkaita. Maatalousyrittäjät tekevät paljon töitä suhteessa ansiotasoon, kauppa on liian määrävässä asemassa suhteessa tuotteiden hintoihin ja toisaalta viime aikoina on korostunut ruuan merkiys huoltovarmuudelle. Muuttakaa maalle! ARI KOPONEN (ps.) Kansanedustaja EU-vaaliehdokas Puhdas luonto, vesi ja ilma eivät ole itsestäänselvyyksiä. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Maaseutu tarjoaa ympäristön, jossa voi elää rauhassa ja kasvattaa lapset turvassa. Kirjoituksia ei palauteta. Maaseudulla luonto, liikunta ja hyvinvointi kohtaavat, ja luovat täydellisen ympäristön olla ja elää. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Pidetään koko Suomi asuttuna, sillä se on kokonaisturvallisuutemme takuu. EU-vaaleissa voi äänestää kaupungintalossa sunnuntaina 9.6. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Kiuruveden torilla ei ole näkynyt juurikaan EU-vaaliehdokkaita, eikä lehdessä ole ollut ehdokkailta juuri ilmoituksia. Tämän ymmärtäminen lisää arvostusta ruoan alkuperää ja viljelijöiden työtä kohtaan. Maaseutu – Suomen helmi POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. EU Matrixin mukaan sauomalaisilla mepeillä on myös halua vaikuttaa. Maaseutu tarjoaa ympäristön, jossa voi elää rauhassa. Suomalaiset ovat aktiivisia erityisesti lainsäädäntötyössä. Ne tarjoavat laadukasta ja yksilöllistä opetusta pienissä ryhmissä, joissa jokainen lapsi saa ansaitsemansa huomion
PENTTI HAKONEN EU-vaalien tulos vaikuttaa myös meihin täällä Kiuruvedellä.. Kotiseutuyhdistys tekee kotiseututyötä, mutta mitä se oikeasti on. Lassi-Pekka Pöksyläinen Suomella on ihan oma armeija, joka on vain ja ainoastaan Suomea varten. Kohta saadaan sota, kun oikeistohullut sitä haluavat. Vuosien 1994–2011 aikana olin synnyinkuntani kanssa varsin aktiivisesti tekemisissä eikä päässyt syntymään kauheaa kotiin kaipuuta. Rakkautta veljet ja siskot, ei sotia. Ensimmäiselle kotiseutu on paras paikka maan päällä. Heissäkin on tympääntyneitä, muttei mielestäni niin paljon mitä meissä paljasjalkaisissa. Jos olet päättänyt, että tässä on hyvä olla, niin miksi et tekisi sen eteen töitä, että se säilyisi ja mahdollisesti olisi vielä parempi paikka elää. ITSE nautin lähtemisestä ja tulemisesta, joten olen pyrkinyt rakentamaan elämäni sen suuntaisesti. En oikein ole selvillä, miksi tätä toimivaa hoitoa piti alkaa vierittää historian kirjoihin ja koettaa perustaa tilalle uutta ja parempaa. Jorma Rissanen Vain sotahullut tarvitsevat armeijaa. intin voisi jokainen käydä ihan muuten vaan. VUODESTA 2011 alkaen Kiuruvesi on näytellyt keski-ikäisen perheellisen miehen kotiseutua paluumuuttajana. Onko se museojuttuja vai mitä. Mielestäni euroopalaisten NATO-maiden pitäisi ottaa isompi vastuu järjestön rahoituksesta ja sotilaallisesta voimasta. Se mielestäni on sitä kotiseututyötä parhaimmillaan. Eri ikäisenä kotiseutu näyttäytyy eri tavalla. Jotenkin vain tuntuu, että kaikki korjausyritykset ovat menneet huonompaan suuntaan. Synnyinkuntani Kiuruvesi on lapsuuden ja teini-iän kotiseutua 1973– 1994 väliseltä ajalta, jonka jälkeen lähdin pääkaupunkiseudulle, josta muodostui toinen kotiseutu. SUOMI on täynnä kotiseutuyhdistyksiä, Kiuruvedelläkin on semmoinen. On ihmisiä, joilla näin ajateltuna on useampia kotiseutuja. Toisilla isompi, toisilla pienempi alue. Sitten on sitä porukkaa, jotka eivät ole oikein koskaan käyneet missään. Siellä on hyvää hernekeittoa ja vanikkaa. Nyt alkaa olla näkyvissä, mitä on saatu aikaan, tai oikeammin ei ole saatu aikaan. Maailmansota olisi täydellistä sotaa. Suomessa on varsin hyvät mahdollisuudet tehdä omille asioilleen jotain, jotta pääsee haluamaansa tilaan. Mielipiteeseen omasta kotiseudusta vaikuttaneekin se, että oletko valinnut sen muiden joukosta ja jos valinta on onnistunut, sitä on luonnostaan tyytyväisempi. Nuorena monella on halu päästä pois kotiseudultaan ja tuntuu lähdettyä, että onneksi pääsin pois. Tässä ryhmässä on kolmea sorttia. Tätä kolmosryhmää ihmettelen kovasti, että jos on aikuinen ja ottaa päähän nykyisellä kotiseudussa ihan kaikki, niin miksi ei tee asialle mitään ja muuta pois sinne omaan shangrilaansa. Olen pitänyt Suomea siksi pienenä maana, että aina on päässyt pois ja sinne minne on mieli tehnyt, kun on sen päätöksen tehnyt. itse muuta kuin jonkin asteisena kärsijänä. Minulla Kiuruvesi on ollut kotiseutuna vuodesta 1973, vaikka muualla on käyty ja käydään jatkossakin. Kolmannelle kaikki kotiseudussa on pielessä ja koko ajan on vallalla viimeinen sammuttaa valot -mentaliteetti. OLEN nyt keski-ikäisenä paluumuuttajana tehnyt havaintoja, miten ihmiset suhtautuvat omaan kotiseutuunsa. KOTI on monelle hyvin tärkeä asia, niin kotiseutu on maantieteellinen alue sen kodin ympärillä. Omalla kohdalla pääkaupunkiseudun läntinen puoli näyttelee nuoren aikuisen kotiseutua omine arvoineen. Jouni Heiskanen Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Mielestäni vanha sanonta, “koti on siellä missä sydän on”, kertoo sen, mitä kotiseututyö on kiteytettynä. Mummoja ukkikerho. Näin EUvaalien alla tulee ajateltua, että ennen päätettiin joistakin asioista paljon lähempänä. kesäkuuta 2024 ADOBE Ennen päätettiin asioista lähempänä SUOMEN maassa on tällä vuosituhannella koetettu korjata maamme aluehallintoa. On sitä nuorisoa, joilla palo päästä pois ja kaikki on huonosti. Ei pidä lähteä tukemaan Euroopan valtioita, jotka ovat hävittäneet armeijansa typeryyttään. Suomessa oli ennen vuotta 2010 varsin toimiva aluehallinto. VIERASKYNÄ ARI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruveden yrittäjien ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö EU:lla olla oma armeija. Monen mielestä Kiuruvesi ympäristöineen onkin se, missä on hyvä olla ja ei ole kaipuuta paremmasta. Siis Brysselissä, Luxemburgissa ja Sratsburgissa. 3 Keskiviikko 5. Meillä on jo NATO, joka harjoittelee yhdessä ja pyrkii asevoimien kaluston standardointiin. Vaihtoehtoina on vaihtaa maisemaa, jäädä paikoilleen ja jatkaa valittamista, tai sitten tehdä asioita, joilla parantaa sitä nykyistä asuinpaikkaa, että siitä tulisi mukavampi paikka olla ja elää. SITTEN se porukka, jonka mielestä nykyinen kotiseutu on surkea, niin miksi ette tee asialle jotain. Voi tietenkin olla, etten ymmärrä kokonaisuutta, jota en ole itse ollut rakentamassa, enkä aikaisemmassakaan ollut Somepoiminta #kiuruvesi @ieppo 47 toukokuu 2024 Paikka: Rytky Kuvaaja: Eelis Jöpö Mitä kotiseutu on. Miksi ei jokainen tekisi niin. Muualta muuttaneet ovat tehneet valinnan ja sattuneet jostain syystä Kiuruvedelle. Toinen ryhmä suhtautuu neutraalisti. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Matikaine Hartsa Mihin tarvitaan armeijaa, kun ei Suomi pystynyt puolustamaan itseään edes USA-miehitystä vastaan. Nyt meille uhotaan, että on entistä tärkeämpää näissä vaaleissa äänestää, kun siellä päätetään meitä ”lähellä olevista päätöksistä”. Kotiseututyö mielestäni on siinä ytimessä. Silloin maakunnissa oli lääninhallitus, jonka johdossa oli maaherra. Muuten ns. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa päätökset meidän asioistamme tehdään Belgiassa, Luxemburgissa ja Ranskassa. ENTÄS nämä, jotka ovat niin sanotusti junantuomia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5
Äänestää voi vielä varsinaisena vaalipäivänä, joka on sunnuntaina 9.6. kesäkuuta 2024 AKU LAATIKAINEN Henkilö jäi renkaan alle puristuksiin HANNA SOINI Pelastuslaitoksen kaksi yksikköä kiiruhti auttamaan traktorin renkaan alle jäänyttä ihmistä. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Traktorin käsijarrun petettyä henkilön jalkaterä ja nilkka olivat jääneet puristuksiin renkaan alle. Hänen ääntään oli ottamassa vastaan vaalivirkailija Hilkka Rajakangas. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Nella Pietilä kävi äänestämässä ennakkoon Kiuruveden kaupungintalolla. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Euroopan parlamentin vaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina 4.6. Savo-Karjalan alueella äänestysprosentti oli tiistaiaamupäivällä 17,2 ja koko maassa 19,0. Kiuruvetiset eivät toistaiseksi ole suuria äänestysruuhkia aikaiseksi saaneet. kesäkuuta 2024 UUTISET Keskiviikko 5. Hänen mukaansa pelastuslaitoksen yksiköt oli saatu nopeasti apuun, sillä ne olivat juuri palanneet Kiuruveden asemalle toiselta tehtävältä. Kiuruvedellä pystyi äänestäKiuruvetiset äänestivät verkkaiseen tahtiin EU-vaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina. Tiistaina aamupäivällä Kiuruveden äänestysprosentti oli 16,4, eli reilusta 6000:sta äänioikeutetusta noin 1000 oli käynyt äänestämässä. Kiuruvetisistä äänioikeutetuista oli tiistaiaamupäivään mennessä käynyt äänestämässä 16,4 prosenttia. 4 Keskiviikko 5. Äänensä voi antaa vielä varsinaisena vaalipäivänä, joka on sunnuntai 9.6. – Tullessamme kohteeseen nostimme traktorin ilmaan ja irrotimme potilaan, kertoo Kiuruveden pelastusaseman asemavastaava Marko Marjoniemi. Onnettomuuteen joutunut henkilö lähti ensihoidon mukana jatkohoitoon. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Pelastajilla oli työntäyteinen perjantai.. Onnettomuus oli päässyt tapahtumaan, kun henkilö oli pysäköinyt traktorin ja mennyt sen taakse työskentelemään. Tapaus sattui Kiuruvedellä viime perjantaina
Vaalipiirinä toimii siis koko Suomi. Pelastajien käytössä olevat kauko-ohjattavat droonit ovat tehokkaita maastopalojen löytämisessä, sillä ne on varustettu lämpökameroilla. Varmistimme kuitenkin alueen, kertoo Kiuruveden pelastusaseman asemavastaava Marko Marjoniemi. Suomesta 15 meppiä Tämän vuoden vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitaan kaikista EU-maista yhteensä 720 jäsentä eli meppiä. Aluehallitus hyväksyi myös tarkennuksia esitykseen sosiaalija terveysasemien palvelutarjonnasta. Nyt käsittelyssä olevat muutosesitykset koskevat vastaanottotoiminnan ja osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palvelujen uudistuksia. Kärkkäisen ja Hyvärisen mukaan ihmisten kannattaisi muistaa, etteivät kyseessä ole mitkä tahansa vaalit. Eli toiminta ei nykyisestä juuri muuttuisi, mikäli hyvinvointialueen valtuusto hallituksen esityksen hyväksyy. Kaupungintalolla käyneet äänestäjät eivät kuitenkaan juuri uskoneet, että EU-vaalien siirtämisellä toisten vaalien yhteyteen olisi suurtakaan vaikutusta. Ennakkoäänestyksen avauspäivänä kaupungintalolle saapui ensimmäisen tunnin aikana kohtalaisen hyvin väkeä. Viikonlopun sade on pienentänyt paloriskiä. Suomessa on usein harmiteltu sitä, että EU-vaalien äänestysaktiivisuus on ollut aiempina kertoina alhaista. Toisinaan on pohdittu, että pitäisikö EU-vaalit järjestää Suomessa yhtä aikaa eduskuntatai presidentinvaalien kanssa, jotta äänestysaktiivisuutta saataisiin nostettua. Näin esittää aluehallitus valtuustolle. kesäkuuta 2024 Kiuruvedelle jäämässä laaja soteasema Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallitus esittää valtuustolle, että Kiuruvedellä säilyisi laaja sosiaalija terveysasema. Maastopalon uhka oli viime viikolla suuri pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi. – Jos maastopalovaroituksen aikaan sytyttää avotulen, pelastuslaitos on velvollinen ilmoittamaan siitä poliisille, mistä voi aiheutua sytyttäjällekin hankaluuksia. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Kiuruvesi on säilyttämässä laajan sosiaalija terveysaseman. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja EU:n virastoja. mään ennakkoon kaupungintalon valtuustosalissa sekä tiettyinä päivinä myös kyläkouluilla. Hän sanoo käyvänsä äänestämässä ennakkoon aina, jos suinkin vain mahdollista. – Nyt tarvitaan järkeä päätöksentekoon ja silloin on ensiarvoisen tärkeää, että EU-parlamenttiin valitaan mahdollisimman hyvät edustajat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli palvelujärjestelmän uudistamista ja muutti hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen esitystä maanantaina muun muassa niin, että Lapinlahden Varpaisjärven terveysasemaa ei lakkauteta ja että se toimii jatkossa osa-aikaisena sosiaalija terveysasemana. Aluevaltuustolle esitetään niin ikään, että Juankosken ja Suonenjoen vuodeosastoja ei lakkauteta. Tärkeitä päätöksiä Eino näkee äänestämisen EU-vaaleissa tärkeänä. Pikemminkin pitäisi tuoda EU-parlamentin toimintaa huomattavasti nykyistä paremmin ihmisten tietoisuuteen. – Olen usein löytänyt mieleisen ehdokkaan hyvissä ajoin ja samalla sitä myös miettii, että entäs jos varsinaisena vaalipäivänä tuleekin yllättäen jokin este ja ei pääsekään paikalle. Niitä ei löytynyt, joten kyseessä oli erehdys. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Maastopaloja etsittiin droooneilla HANNA SOINI Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. 5 Keskiviikko 5. Hyvinvointialuejohtajan alkuperäisen esityksen kustannussäästö oli noin 28 miljoonaa euroa. Syy oli voimakkaan ukonilman jälkeen tehty ilmoitus savuhavainnosta Kiuruveden Rytkyn kylällä. Kiuruveden terveyskeskuksessa tulisi olemaan suppeampi palveluvalikoima, kiireettömille vastaanotoille pääsee ajanvarauksella, osassa asemia on näytteenottoja kuvantamispalveluja, työikäisten sosiaalipalveluja, perheiden, vammaisten ja ikääntyneiden palveluja. – Etsimme meidän drone-yksiköllämme alueelta paloja. Myöhemmin tänä vuonna julkaistaan perheja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistamisehdotukset. 08 764 990 Torstai 9.00–13.00 Kaikki kehykset -80% ostaessasi silmälasit Kaikki kehykset -80% ostaessasi silmälasit KESÄLOMALLA 17.-28.6. DAINA LE LARDIC. Pelastuslaitos etsi perjantaina drooneilla maastopaloja. Aluehallituksen hyväksymien muutosten jälkeen on säästöpaine hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksille ennakoitua suurempi. EU-vaaleissa suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten äänestää voi ketä tahansa ehdokasta. Se tarkoittaa, että asema on avoinna arkisin viitenä päivänä viikossa kuten tähänkin saakka. – Päätin lähteä perinteiseen tapaani heti ensimmäisten joukossa äänestämään. Marko Korhonen jätti alkuperäiseen uudistusehdotukseen tehdyistä muutoksista eriävän mielipiteen. VIIKON KYSYMYS Pitäisikö EU:lla olla oma armeija. Uuden, aluehallituksen hyväksymän esityksen alustava kustannussäästöarvio on noin 17 miljoonaa euroa. – Ennen kaikkea tällaisessa maaja metsätalouspitäjässä kuten Kiuruvedellä ihmisten pitäisi ehdottomasti lähteä sankoin joukoin äänestämään, sillä EU:ssahan päätetään paljon maaja metsätalousasioista. Parlamentin tärkein poliittinen elin on täysistunto. Haluan varmistaa, että ääneni tulee kuuluviin. Jos ei äänestä, niin on vaarana, että me jäämme mopen osalle. Hyvinvointialuejohtajan esityksessä huomioitiin lausuntojen, kyselyjen ja asukastilaisuuksien kautta alueen kunnilta, asukkailta, hyvinvointialueen henkilökunnalta ja muilta sidosryhmiltä saatu palaute. Suomen paikkamäärä Euroopan parlamentissa nousee näissä vaaleissa 14:stä 15:een. Helle ei ole ainakaan vielä minua uuvuttanut eikä ole vaaliähkyäkään, vaikka presidentinvaalithan olivat aivan äskettäin, sanoi Einoksi esittäytynyt vanhempi herrasmies. KYLLÄ 21% EI 79% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö mopolla ajo kieltää yöllä taajamassa. Esimerkiksi ensi vuonna kuntaja aluevaalit pidetään yhtä aikaa. Valituksi tultuaan parlamentin jäsenet yleensä liittyvät johonkin Euroopan laajuiseen poliittiseen ryhmään, he eivät siis ryhmity jäsenmaittain. lyttää, että jos ja kun toimintoja lakkautetaan, tarvittavat korvaavat palvelut ovat käytössä. Monen miljoonan vaje Palvelujärjestelmän uudistus etenee vaiheittain. Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, joka säätää lait ja hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Niitä voidaan käyttää myös ihmisten etsintään. Aluehallitus edelJAANA SELANDER Kiuruvedellä on kaksi lääkäriä, väestöpohja edellyttäisi tuplaten lääkäreitä. Marjoniemi muistuttaa retkeilijöitä maastopalovaroitusten huomioimisesta kesän aikana. Toivottavasti saisimme jonkun ehdokkaan läpi täältä itäisestäkin Suomesta. Hilkka Kärkkäinen ja Martti Hyvärinen sanoivat, että vallitseva maailmantilanne sai tulemaan äänestämään. Suomen paikkamäärä on 15, ehdokkaita maassamme on reilut 230. – EU:ssahan tehdään tosi paljon isoja ja tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Nyt parlamentti on monelle turhan etäinen asia
– Toki jokaisella on ollut hieman erilainen tarina tähän päivään saakka: osa ahersi kunnianhimoisesti, osa koki vaikeuksia ja osalle lukio oli aikalisä miettiä, mitä elämältään todella haluaa. – On ollut hienoa huomata, kuinka monipuolinen porukka meillä on ollut ja täynnä upeita persoonia, Jauhiainen sanoi. Puheenaihe Valkolakki päässä kohti uusia seikkailuja Kiuruveden lukiosta valmistui 31 uutta ylioppilasta. Lauantain juhlassa puheen pitänyt tuore ylioppilas Aili Jauhiainen sanoi, että nyt on helppo hymyillä, vaikka tiettyä haikeuttakin ilmassa oli. Mutta myöhemminkin voi onneksi oppia, kuten englantia ollessani vaihto-opiskelijana Kanadassa, ja toista kotimaista kieltä eli ruotsia nykyisessä työssäni kansanedustajana. Mutta niin vain vuodet vilahtivat ja oli aika painaa valkolakki päähän, Suvivirren ja Gaudeamus igiturin kajahtaessa, kun viime lauantaina vietettiin Kiuruveden lukion ylioppilasjuhlaa kulttuuritalon Kiurusalissa. – Toki on opiskelijasta itsestäänkin kiinni, että kuinka täällä annetut eväät maistuvat. Hänellä on aiheesta omakohtaistakin kokemusta. Myös rehtori Matti Heikinmaa muistutti Kiuruveden lukiosta hyvänä opinahjona. – Nykyään jatko-opinnoissa ensimmäistä kertaa hakevat ovat etulyöntiasemassa, ja uudelleen hakevia ja alanvaihtajia syrjitään. Mielessä oli niin paljon hienoja muistoja, joista hän erityisesti nosti esille opiskelutoverit, jotka nyt lähtevät kukin omille, uusille poluilleen elämässä. On huolestuttavaa, että nykyään pitäisi. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Vastahan se lukio alkoi, saattoi moni ajatella. – En esimerkiksi ollut vieraiden kielten tunneilla ehkä niin hyvin hereillä omaan lukioaikaan kuin mitä olisin voinut olla. Hyvä koulutusjärjestelmä Italiassa Jauhiainen sanoo huomanneensa ennen kaikkea sen, kuinka hyvä koulutusjärjestelmä Suomessa on, vaikka ei täälläkään täydellistä ole. – Pienen lukion etu on, että kaikki tuntevat kaikki. Kiuruveden lukiota hän piti hyvänä paikkana opiskella. Uskon kuitenkin, että meitä kaikkia yhdistää se, että lukio on muuttanut meidän kaikkien ajattelua ja maailmankatsomusta. – Kiuruvedellä on myös rauhallista ja kiireetöntä, täältä löytyy kaikki, mitä elämään tarvitsee, Jauhiainen sanoi ja kiitteli samalla kaikkia opettajia ja opiskelijoiden vanhempia, jotka ovat olleet opiskelijoille iso tuki. Itselleni se oli etenkin vaihtovuosi Italiassa. – Tämä kevät osoitti, että Kiuruvedeltäkin voi yltää aivan valtakunnan tason huipputuloksiin, ei siis tarvitse välttämättä lähteä ison kaupungin huippulukioon. Mutta kovalla ja ahkeralla työllä, päättäväisyydellä ja sinnikkyydellä kaikki on mahdollista, Heikinmaa sanoi. Heikinmaan mukaan ylioppilastutkinto on myös osoitus kyvystä sopeutua ja kasvaa. kesäkuuta 2024 Uutiset Kesäinen sää helli ylioppilaiden juhlapäivää. Kiuruveden lukiosta valmistui tänä keväänä 31 uutta ylioppilasta. 6 Keskiviikko 5. Huolenaiheita Siponen nosti puheessaan esille muutaman huolenaiheen. – Täällä on ollut aidosti tilaa kasvaa ja kehittyä, mahdollisuus suunnitella opinnot omien tarpeiden mukaan, opiskella itsenäisesti ja tehdä uusia oivalluksia. – Olette nyt kehittyneet nuoriksi aikuisiksi, jotka ovat valmiita kohtaamaan elämän haasteet. On hienoa, että Kiuruveden lukio on yhä elinvoimainen ja siellä riittää opiskelijoita, jotka tuovat Kiuruvedelle nuorta energiaa. Kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) kiitteli, kuinka Kiuruveden lukiossa jokainen pidetään mukana. Siponen muistutti, että oppiminen ei suinkaan lopu lukioon, vaan se jatkuu läpi koko elämän
Riemuylioppilaan puheen pitänyt Veikko Hyvönen muisteli hänkin lämmöllä Kiuruveden lukiota. Ehkä mekin kokoonnumme vielä vuosien päästä tänne, kuten riemuylioppilaat nyt. – Ratsastusta en vaihtaisi mihinkään, Aada Suutari toteaa ja jatkaa: – Haluan vielä kehittyä ratsastajana. Työelämä tarvitsee monenlaisia tekijöitä, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea. 7 Keskiviikko 5. Ja voin sanoa, ettei vuosi DI-opinnoissa mennyt todellakaan hukkaan. Se on kantanut minut tänne asti. Itselläni kierros maailmalla kesti kymmenen vuotta. Se on valtakunnallinen ammattitaidon SM-kilpailu nuorille, jotka opiskelevat ammatillisia perustutkintoja. Kempeleestä lähtöisin oleva Suutari päätti muuttaa Kiuruvedelle vain siksi, että voisi opiskella Hingunniemessä hevosalan tutkinnon. – Hevoset ovat aina olleet minulle tuki ja turva, Suutari toteaa. Hänen mukaansa hevosten kanssa työskennellessä oppii joka päivä jotain uutta. Tarttukaa niihin ja ottakaa myös riskejä. – Minulla oli kilpailussa hyvä fiilis, mutta olin vähän epävarma tuloksesta kunnes näin pisteeni. Uravaihtoehdot selvillä Aada Suutarilla on Kiuruvedellä koulua jäljellä vielä pari vuotta. Rauhallinen ja tarkkaavainen Dexter on rodultaan eestinurheiluhevonen. Kilpailu kesti kolme päivää ja koostui kuudesta tehtävästä. Suutarilla on Kiuruvedellä myös poni, Bobby. Molemmat asustavat Hingunniemen opiston tallilla kymmenien muiden hevosten kanssa. HANNA SOINI omasta hevosesta. Se asustaa Hingunniemen opistolla. – Esimerkiksi itse opiskelin vuoden verran diplomi-insinööriksi ennen kuin lähdin opiskelemaan liikunnanopettajaksi. Voitto tuntuu hyvältä ja olo on helpottunut kilpailun jälkeen, Aada Suutari kertoo lukukauden viimeisenä koulupäivänään ennen kesälomalle lähtöä. Aada Suutari “ ten hevosten kasvattaminen ja ratsukouluttaminen tuntuvat kiinnostavimmilta uravaihtoehdoilta. Hän on valmis matkaamaan Suomen halki päästäkseen lähemmäs unelmauraansa, joten hän lähtee työharjoitteluun Suupohjan Ratsutallille Karijoelle Etelä-Pohjanmaalle. – Ja onneksi aina voi palata takaisinkin. Hevostenhoito ja ratsastus vievät ajatukset muualle, koska silloin on keskityttävä täysin niihin. Hänellä on jo paljon kokemusta aiheesta, sillä hän on kilpaillut ratsastuksessa noin yhdeksänvuotiaasta saakka. Sitä kautta jokaiselle löytyy oma paikkansa maailmasta. – Maailma muuttuu koko ajan ja uusia mahdollisuuksia avautuu. – On tärkeää tavoitella yhä suurempaa korkeakoulutettujen määrää, mutta kyllä käytännön osaajatkin ovat yhtä tärkeitä. Kurikin oli kova, mutta oli kuitenkin kaverit ja hyvät opettajat, jotka olivat valtava tuki meille itsenäisyyttämme hakeneille nuorille. – Työ on kuitenkin hyvin monipuolista ja palkitsevaa, Suutari sanoo. Kiuruvedelle kouluun Aada Suutari opiskelee Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen kampuksella toista vuotta ratsastuksenohjaajaksi. Joka päivä uutta opittavaa Hevosista ja ratsastuksesta Aada Suutari innostui jo esikouluikäisenä, kun pääsi ratsastamaan ystävänsä hevosilla. Maailma on teidän, ottakaa se avosylin vastaan ja olkaa myötätuntoisia toisia ihmisiä kohtaan.. Taitaja2024-kilpailun lähes täysillä pisteillä voittanut Suutari ei vaihtaisi hevosia ja ratsastamista mihinkään. HANNA SOINI by-niminen poninsa lähti mukaan. – Haluaisin tulevaisuudessa myös jatkaa kilpailemista ratsastuksen eri lajeissa, Aada Suutari sanoo. – Vaikka olisi vaikeaa, niin tallille on mentävä huolehtimaan Hevoset ovat olleet osa Kiuruvedellä opiskelevan Aada Suutarin elämää pienestä pitäen. Yksin Suutari ei Kiuruvedelle muuttanut, sillä hänen BobAada Suutari saa viettää paljon aikaa Dexter-nimisen ratsunsa kanssa. Siponen nosti esiin myös käytännön osaajat tai pikemminkin heidän puutteensa. Hevostenhoito on välillä hyvinkin raskasta. – Toivottavasti jotkut teistä vielä palaisivat jossain vaiheessa takaisin tänne Kiuruvedelle. kerrasta osua oikealle alalle. Viime maaliskuussa hän hankki myös ratsuhevosen, Dexterin. – Kiuruvesi oli minulle entuudestaan tuttu, sillä hevospiireistä tuttu ystäväni asuu täällä. Opintojaan Hingunniemen kampuksella Suutari jatkaa taas syksyllä. – Nyt moni teistä lähtee maailmalle, kuten pitääkin. Muistakaa mennä rohkeasti tulevaisuutta ja uusia asioita kohti, Hyvönen evästi. – Toki silloin ei ollut tietokoneita ja nettiä, ei funktiolaskimia eikä opinto-ohjausta. Aili Jauhiainen sanoi, että lähtö kohti tuntematonta ei ole helppoa, mutta juuri sellaiset kokemukset kasvattavat ja rikastuttavat. Rohkeasti uutta kohti Ylioppilasjuhlassa oli paikalla monia riemuylioppilaita eli heitä, joiden omista lakkiaisista oli kulunut 50 vuotta. Hevostenhoito vaatii pitkäjänteisyyttä ja hevosenlukutaitoa. Finaalissa tuomarit antoivat hänen suorituksilleen melkein täydet pisteet, liki 95 pistettä sadasta. Hyvösen mukaan moni ei ymmärrä, kuinka suuren ilon ja toivon aikaa nuoruus on, koska silloin tapahtuu niin paljon lyhyelle aikaa. Markku Siponen kannusti nuoria niin ikään näkemään, kokemaan ja oppimaan. Hän toivoo tulevaisuudessa työllistyvänsä tallille. Osallistujat näyttivät taitonsa muun muassa hevosten kengityksessä, ajoon ja kuljetukseen valmistelussa sekä aamutallin tekemisessä. Hevoset ovat sillä tavalla terapeuttisia eläimiä, Aada Suutari kertoo. Muistakaa, että epäonnistuminen on oppimisen hetki ja tärkeä askel tiellä kohti menestystä. Se on sellainen opin polku, jossa ei ikinä tule valmiiksi. – Olen viettänyt aikaani useammilla eri talleilla, joista olen saanut paljon oppia. Samalla hän käy Kiuruveden lukiota suorittaakseen kaksoistutkinnon. kesäkuuta 2024 Hevoset ovat tuki ja turva Hingunniemen oppilaitoksen opiskelija, Aada Suutari, 17, voitti hevostenhoidon Taitaja2024-kilpailun huippupistein. Se on kantanut minut tänne asti. Päivään kuuluu paljon fyysistä aherrusta, ja suuri osa ajasta kuluu tallitöiden tekemiseen. Näistä mahdollisuuksista täytyy olla kiitollinen, koska harrastuksen ollessa kallis, se ei ole aina itsestäänselvyys, Suutari sanoo. Erityisesti nuorOlen viettänyt aikaani useammilla eri talleilla, joista olen saanut paljon oppia. Lapsiperheen isänä voin sanoa, että Kiuruvesi on aika mukiinmenevä paikka, ellei jopa 5/5, Siponen sanoi ja toivotti tsemppiä myös ylioppilaiden vanhemmille, koska heille hyvästien hetki voi olla jopa vaikeampi kuin nuorille itselleen. Kesänsäkin hän viettää hevostenhoitotaitojaan hioen. Taitaja2024-kilpailun hevostenhoidon finaali järjestettiin toissa viikolla Hingunniemen opistolla. Olihan se valtava muutos muuttaa pois kotoa niin nuorena, mutta olen tykännyt opiskella Hingunniemessä. Matti Heikinmaa kehotti nuoria määrätietoisuuteen ja innostuneisuuteen sekä uteliaisuuteen ja avoimuuteen. Valmistumisen jälkeen hän suunnittelee jatkavansa hevosalan opintoja
kellä tyhjillään. Tällä esityksellä huolet siitä hälvenevät. Erätien kerrostalo on valmistunut vuonna 1970 ja peruskorjattu vuonna 1994. Pössilän rakennus on terveyskeskuksen vieressä oleva vanha kunnanlääkärin asuintalo. Lienee syytä olettaa, että hyvinvointialueen tilan tarve ei ole jatkossa nykyisen laajuinen, mutta näihin saadaan selvyyttä myöhemmin, Siponen jatkaa kokouksen annista. Osa asukkaista on jo muuttanut muualle. Kiurunkulman toimitusjohtaja Osmo Jauhiainen kertoo, että Erätien kerrostalon purkusuunnitelma johtuu vuokra-asuntojen ylitarjonnasta. – Aluehallituksen palveluverkkoesitys on kiuruvetisten kannalta vähintäänkin tyydyttävä. kesäkuuta 2024 Uutiset Hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että Kiuruvedellä on jatkossa laajan palvelun sosiaalija terveysasema. Kiurunkulma on purattanut viime vuosien aikana muitakin asuinrakennuksia. Markku Siponen (kesk.) joutui jääväämään itsensä aluehallituksen kokouksessa, sillä hän toimii Kiuruveden kaupunginvaltuustoon kokouksessa. Muutoksella halutaan päivittää asemakaava ajan tasalle sekä muuttaa ”Pössilän” rakennukselle merkittyä käyttötarkoitusta. ta paikan kuntarajoista välittämättä, Siponen sanoo. – Purkaminen johtuu yksinkertaisesti siitä, että asukkaat vähenevät Kiuruvedeltä. – Tässä kohteessa peruskorjaaminen on kallista, mikäli nostettaisiin energiatehokkuutta ja rakennuksen tekniikka saatettaisiin nykytasolle. päivänä kesäkuuta. Palveluverkkouudistus menee hyvinvointialueen valtuustoon 17. – On erinomaista, että aluehallitus linjasi myös ympärivuorokautisista päivystyksistä, joita halutaan jatkaa Iisalmessa ja Varkaudessa Kysin ohella. Kiireellisissä tapauksissa ja erikoissairaanhoidossa kiuruvetiset tulevat Siposen mukaan jatkossakin tukeutumaan paljon Iisalmen sairaalaan, joten Siposen mukaan on tärkeää huolehtia Iisalmen sairaalan palveluista. Kaavamuutos hyväksyttiin Kaupunginhallitus päätti hyväksyä terveyskeskuksen alueen asemakaavamuutoksen. Järvelle kunnostusrahaa Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan myös Toiviaisjärven kunnostushankkeen rahoitusta. Purkamiseen tarvitaan vielä lupa ARA:lta, koska rakennus on aikoinaan lainoitettu valtion aravalainalla. nusten ylläpitokustannuksia ja tuo Kiurunkulmalle säästöjä pitkällä aikavälillä. Jauhiaisen mukaan korjaaminen ei olisi järkevää, sillä kyseessä on vanha rakennus, jonka energiatehokkuus on heikko. Asukasluvun pienentyessä asuntoja jää yhä enemmän tyhjilleen. – Jonkin verran on kannettu huolta siitä, että onko Kiuruvedellä vuoden 2025 jälkeen sosiaalija terveysasemaa. Jos Erätien rakennus puretaan, Kiurunkulma tarjoaa sen asukkaille vastaavia asuntoja muista kohteistaan. – Kuvantamisja näytteenottopalveluita järjestetään palvelutarpeen mukaan ja lisäksi olisi suun terveydenhuollon kiireettömät palvelut sekä työikäisten sosiaalipalvelut ja ikääntyneiden palvelut. Kaupunginhallitus puolsi rakennuksen purkamista maanantain kokouksessaan. Merkintä mahdollistaa rakennuksen säilyttämisen. Ylimääräisten asuinrakennusten purkaminen pienentää rakenHANNA SOINI Suurin osa Erätie 11:n asunnoista on tyhjillään. On myös hyvä, että jatkossa asiakas voi vapaasti valiPalveluverkkoesitys vähintään tyydyttävä JAANA SELANDER Kansanedustaja Markku Siponen eduskunnassa, hän on myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen jäsen ja Kiuruveden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk.). Kaupunginhallituksen kokouksen esityslistan mukaan kunnostushankkeessa muun muassa selvitetään vedenlaatua kosteikkopaikkojen kohdentamista varten. Kiuruvedellä olisi esityksen mukaan laajan palvelun sosiaalija terveysasema, joka on auki vähintään viitenä päivänä viikossa. Emmehän me mitään haluaisi purkaa, mutta meidän on tarkasteltava yhtiön asuntojen käyttöastetta kokonaisuudessaan. Lisäksi hankkeessa laaditaan suunnitelma veden vaihtumisen parantamiseksi ja niitetään vesikasvillisuutta tarvittaessa. Samalla se vähentää painetta korottaa vuokria. Osmo Jauhiaisen mukaan tällä hetkellä yhtiön purkulistalla ei ole Erätietä lukuun ottamatta muita rakennuksia. Rakennuksen iän vuoksi edessä häämöttäisi taas peruskorjaus. Uudessa asemakaavassa Pössilän tontin käyttötarkoitus muuttuu asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Se päätti myöntää Toiviaisjärven seutu ry:lle enintään 8 000 euron vuosittaisen väliaikaislainan kunnostushankkeeseen. JAANA SELANDER Erätien kerrostalo purku-uhan alla Erätie 11:n asuinkerrostaloa kaavaillaan purettavaksi. Sen lisäksi tehdään valuma-alueselvitys ja huolletaan pohjapatoa se. Erätien asuinrakennuksessa on 27 asuntoa. Toiviaisjärven seutu ry:n tulee maksaa laina kaupungille takaisin jahka elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus maksaa hankkeelle myöntämänsä avustussumman takautuvasti hankkeen toteutuneiden kustannusten perusteella. Palvelujärjestelmän uudistaminen turvaa palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden sekä varmistaa henkilöstön riittävyyden ja tasapainottaa taloutta. Työ toteutetaan osittain talkoilla. Rakennuksen purkamisella haetaan säästöjä. Pössilä merkitään päivitettyyn kaavaan paikalliseksi kulttuurihistorialliseksi rakennukseksi. Kokonaiskäyttöaste paranee, kun jostain puretaan, Osmo Jauhiainen sanoo. Siposen mukaan Kiuruveden sosiaalija terveysasemalla olisi lääkäripalveluita tarjolla 3–5 päivänä viikossa ja hoitaja viisi päivää viikossa. – Ensinnäkin olen tosi tyytyväinen siitä, että kaikki poliittiset ryhmät ja myös virkamiesjohto tulivat aluehallituksessa linjalle, jossa jokaisessa kunnassa on myös jatkossa sosiaalija terveysasema palveluineen. Sen katsotaan olevan Kiuruvedelle kulttuurishistoriallisesti arvokas. Niistä 20 on tällä hetHANNA SOINI kä laskeutusaltaita. – Lisäksi esityksessä todetaan, että osassa laajoja sosiaalija terveysasemia on kiirevastaanottoa 7 päivänä viikossa ja lisäksi puolikiireellistä vastaanottoa ajanvarauksella. Purkulupaa Erätien kerrostalolle hakee Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulma. Muutos monipuolistaa rakennuspaikan käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa, kerrotaan kaupunginhallituksen pöytäkirjoissa. 8 Keskiviikko 5. Se missä näitä järjestetään, päätetään myöhemmin palvelutarpeen mukaan, Siponen jatkaa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksessa vaikuttavan kansanedustaja Markku Siposen mielestä palveluverkkoesitys on vähintään tyydyttävä kiuruvetisten näkökulmasta
Jättiputkea esiintyy Kiuruvedellä aivan keskustassakin. 9 Keskiviikko 5. Pahimpia esiintymiä on aiempina vuosina myös kaivettu maasta niiden tuhoamiseksi. Myös myöhemmin kesällä puhkeava suuri valkoinen kukinto on hyvä tunnusmerkki.. Niitä on aika mahdoton saada kokonaan pois, Leena Väisänen sanoo. – Jättiputkenkin voi melko helposti hävittää itse, kun se on pieni. – Kaikkein eniten vaivaa on jättipalsamista, koska se pitää kitkeä maasta käsin, Väisänen sanoo. Työlästä hävittämisestä tekee se, että sama rutiini on toistettava vuosien ajan ennen kuin kasvit häviävät. Väisäseltä menee pari päivää myrkyttää kaupungin mailla olevat jättiputket. Jättiputken, niin kuin muidenkin haitallisten vieraslajien, hävittäminen on ensisijaisesti maanomistajan vastuulla. – Joskus saattaa olla vuosi, että jättiputket eivät nouse maasta, mutta sitten seuraavana vuonna ne ovat tulleet takaisin. Miten on ehkä tutuimman vieraslajin, komealupiinin, laita Kiuruvedellä. Kaupungille tulee kesäisin kuntalaisilta paljon ilmoituksia jättiputkista. Haitalliset vieraslajit, kuten jättiputki, ovat jokakesäinen päänvaiva Kiuruvedellä. Leena Väisänen kertoo joskus myrkyttäneensä lupiineja muiden vieraslajien ohessa, mutta todennut urakan mahdottomaksi. HANNA SOINI Jättiputken tunnistaa sen sahalaitaisista lehdistä ja karvaisesta varresta. Jättiputki leviää helposti myös vesistöjen varsille. Jättiputkea käsiteltäessä tulee käyttää suojavarusteita, kuten hanskoja. Muut vieraslajit vaivana Väisänen nostaa esiin toisen Kiuruvedelle juurtuneen vieraslajin: jättipalsamin. Kaupungin puutarhuri Leena Väisänen kiertää joka kesä myrkyttämässä tutut jättiputkiesiintymät, mutta niistä on vaikea päästä eroon. Sitä on Väisäsen mukaan myös joutomailla, joihin on saanut viedä puutarhajätettä. Siellä oli hirveät kukinnot. – Jos omalla tontilla näkee jättipalsamia, sen voi leikata poikki ja panna sekajätteeseen. Jättiputki valtaa alaa Jopa viiden metrin korkuiseksi kasvava jättiputki on Kaukasiasta ja Lounais-Aasiasta tuotu puutarhakasvi. Pihoilta se on levinnyt luontoon, jossa se saattaa kasvaa laajoiksi pöheiköiksi vallaten aggressiivisesti tilaa luontaisilta lajeilta. Taas ne ovat nousseet maasta, nimittäin viime kesänäkin myrkytetyt jättiputket. Hän hävittää niitäkin kaupungin mailta. Ensi keväänä jättiputket nousevat arvatenkin uudestaan, mutta hän uskoo, että kaupungin mailla olevat esiintymät saadaan lopulta taltutettua. Tyypillisesti se kasvaa tyhjillä tonteilla, joihin se on tullut ehkä juuri puutarhakasvina ja päässyt sitten rauhassa leviämään. Kaupungin puistotyöntekijä ja puutarhuri Leena Väisänen kiersi viime viikolla aiemmilta vuosilta tutut alueet läpi myrkyttääkseen kaupungin mailla olevat jättiputkikasvustot. Lupiiniakaan en mielelläni näkisi kenenkään pihassa, Väisänen sanoo. – Tosin viime kesänä löysin sattumalta uuden esiintymispaikan, jossa jättiputki oli päässyt salakavalasti leviämään. Se on Suomessa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jota ei saa kasvattaa omalla tontilla. Jättiputken hävittäminen on ajankohtaista nyt, kun kasvustot ovat vielä melko pieniä. Jättiputki on ihmiselle vaarallinen, sillä sen kasvineste voi aiheuttaa vakavia palovamman kaltaisia iho-oireita. Vaatisi todella monen vuoden kestävän valtavan työn ennen kuin lupiini saataisiin hävitettyä. Aktiivisen myrkyttämisen ansiosta Kiuruveden kaupungin mailla ei Väisäsen mukaan tiettävästi enää ole valtavan kokoisia jättiputkikasvustoja. Leena Väisänen myrkyttää jättiputkia joka vuosi, joten ne eivät kaupungin mailla ehdi venähtää kovin kookkaiksi. kesäkuuta 2024 Taistelu jättiputkea vastaan jatkuu Kiuruveden keskustassa Ihmisellekin vaarallinen jättiputki on joka kesän päänvaiva. – Maassa oleva siemenpankki on niin valtava ja kasvustot niin laajoja, että torjuntaa ei enää tehdä. Kasvi nousee uudestaan seuraavana vuonna, mutta se alkaa pikku hiljaa taantua. Loppukesästä Leena Väisänen käy taas läpi listansa jättiputkiesiintymät tarkistaakseen, miten myrkytys puri niihin. TEKSTI & KUVAT HANNA SOINI Jättiputkea kasvaa muun muassa Kiuruveden keskustassa autioituneilla tonteilla. Kaupungin työntekijät hävittävät jättiputkia pyynnöstä myös yksityisten maanomistajien mailta, mutta kaupunki perii siitä maksun. – Ei tarvitse olla kovin kummoisesti virtaava oja, että siemenet pääsevät kulkeutumaan veden mukana, Leena Väisänen sanoo
Keskustelussa tuli esiin, että Kiuruveden takseja ei enää saa tilattua mistään ”keskuksesta”. Tai asiakkaalle on sitten etsitty taksia soittamalla useisiin numeroihin. Ja taksi odottaa turhaan. Samoin ravintoloitsijat voivat ilmoittaa ryhmään hyvissä ajoin, näyttääkö siltä, että tänään on asiakkaita ja mahdollista taksintarvetta sekä sen, että nyt asiakas on vailla kyytiä. Ryhmään voi kukin taksiyrittäjä ilmoittaa ajossa olevan, päivystävän taksin, tai että ei ole käytettävissä ajoon. Ryhmässä tarjotaan kyytiä maksua vastaan. Elina Laurikainen alleviivasi, että taksitolpan pitää olla näkyvä ja helposti saavutettavissa. – Olen pyytänyt taksia, joka on tuonut asiakkaita, että älä pane taksiasi vielä parkkiin jotta asiakkaat saavat paluukyydin. Esimerkiksi Peltohovin majoittujille voi tulla yllätyksenä, että taksia on haastavaa saada juna-asemalta hotelliin. Ryhmässä tarjotaan kyytiä maksua vastaan. Varsinkin arki-iltoina takseja ei ole jonoksi asti päivystämässä. 10 Keskiviikko 5. Myös taksiyrittäjien määrä on vähentynyt. Mutta takseja ei ole enää niin paljon, tosin paikalla olleet taksiyrittäjät totesivat, että kymmenelläkin auton ringillä systeemi voisi toimia. Laurikainen kiitteli, että Facebookin Puskaradiossa taksit ovat ilmoittaneet siitä, kuka milloinkin päivystää. Tilaisuudessa puhuttiin myös taksitolpan sijoittelusta Iskelmäviikon aikaan. – Ymmärrän sen, että jos lähtee Tihilästä tai Koivujärveltä ravintolaan, miettii, kannattaako lähteä, jos ei ole kyytiä takaisin kotiin, totesivat niin Marjoniemi kuin Laurikainenkin. JAANA SELANDER Peltohosissa olivat keskustelemassa taksien saatavuudesta toimitusjohtaja Timo Marjoniemi Wallen Hovista (vas.), taksiyrittäjät Minna ja Arto Kokkonen Huttulan takista, Tapani Lahti Tapsan taksista, taksi Leo Pursiainen sekä yrittäjä Elina Laurikainen Ellun Pubista (oik.), kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, taksi Anne Niskanen, taksi Miikka Lonkila ja yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen. Päivystäminen onnistuu Timo Marjoniemi laski, että jos takseja on noin 40 ja arkipäiviä on kuukaudessa 20, jokainen taksi päivystäisi puoleen yöhön vuorollaan kerran kahteen kuukauteen. peräsi Laurikainen. Hän on käynyt ohjeistamassa näitä ihmisiä, että taksi pitää soittaa suoraan yrittäjältä. Haasteena ravintola-asiakkaissa takseille on toki se, että vaikka taksi olisi tilattu, valomerkin aikaan sitä ei enää muisteta. Ravintoloitsijat Timo Marjoniemi ja Elina Laurikainen kaipasivat ennen muuta nimilistaa päivystävistä takseista, että kauempaa maaseudulta tulevat asiakkaat tohtisivat lähteä ravintolaan ja pääsisivät ravintolasta myös kotiin. Elina Laurikainen vakuutti, että hänen asiakkaansa kyllä ottavat mieluummin virallisen taksin kuin pimeän taksin ja myös maksavat kyydistä. Ihmiset eivät uskalla lähteä maalta liikkeelle, kun paluukyyti on arvoitus. JAANA SELANDER. Ennen takseja oli Kiuruvedellä nelisenkymmentä. Marjoniemi toi esiin, että jotkut ravintolasta lähtevät saattavat mennä vielä vanhalta muistilta taksitolpalle odottamaan taksia. Timo Marjoniemi ja Elina Laurikainen kertoivat keskenään miettineensä ratkaisua tähän taksinsaatavuuteen jo kotvan aikaa. Keskustelussa päädyttiin siihen, että muodostetaan WhatsApp-ryhmä, johon liittyvät kaikki halukkaat taksit ja ravintoloitsijat. Jatkossa Peltohoviin ja Pub Havannaan laitetaan seinälle lista ajossa olevista takseista ja heidän yhteystietonsa. Iskelmäviikon aikaan ravintoloitsijat ovat saaneet ohjata ihmisiä taksien suuntaan. Tämä ajatusmaailma ei ole hyväksi takseille eikä Kiuruveden taajaman palveluille. Niemistenkatu on suljettu kävelykaduksi ihmisten turvallisuuden takia. Suunnitelma ja esitys tekniselle palvelukeskukselle on, että taksit tulevat päivystämään ja hakemaan asiakkaitaan Kukkomäentien varteen. Ennen taksit olivat Niemistenkadun varressa. Asiakasta ei voi myöskään jättää talvisaikaan ovien ulkopuolelle, asiakas kun on ravintolan vastuulla. Taksiyrittäjät kertoivat, että ajojen määrät ovat vähentyneet. Nyt ihmisillä on käsitys, että taksia on Kiuruvedellä haastavaa saada, eivätkä ihmiset hakeudu sen vuoksi ravintolaan. Kiuruveden ravintoloissa on haasteena taksien saatavuus arki-iltoina ja viikonloppuisinkin, sekä myös silloin Peltohovissa, kun ravintolassa on iso keikka ja valomerkin aikaan useat kymmenet ihmiset tarvitsevat taksin samaan aikaan kotiinsa. Rinkiin vain pitäisi sada säännönmukaisuutta. Ongelma ovat myös pimeät taksit, joilla on ihan oma WhatsApp-ryhmänsä. Mutta mikä on se aikaraja, mihin asti taksi päivystää. Enää yöpäivystäminenkään ei ole kannattavaa, yksi ajo yössään ei lyö leiville. Taksit etsinnässä Viime aikoina ravintoloitsijat ovat huolehtineet, kun asiakas on tullut baariin, että hänellä on kyyti takaisin kotiin. Elina Laurikainen lisäsi, että ei ole oikeaa ravintolapalvelua kysyä heti asiakkaalta, tämän tullessa sisään, että montako kaljaa aiot ottaa ja mihin aikaan lähteä, että saadaan varmistettua taksikyyti kotiin. “ Kiuruveden taksiyrittäjät oli kutsuttu keskustelemaan paikkakunnan taksitilanteesta torstaina Peltohoviin. Jos ravintolasta on tilattu taksi, voi olla, että asiakas saakin ”oman” kyydin ja lähtee sillä ja taksiyrittäjä tulee paikalle turhaan. Toki Peltohovista informoidaan niitä, jotka varaavat huoneen etukäteen, että on syytä tilata taksi etukäteen. Myös salaiset numerot ovat yleistyneet, niihin eivät kaikki taksit vastaa varsinkaan viikonloppuisin. kesäkuuta 2024 Uutiset Ongelma ovat myös pimeät taksit, joilla on oma WhatsApp-ryhmä. Taksien näkyvyyttä pidettiin myös imagokysymyksenä, se kertoo, että paikkakunnalla on takseja ja palvelua. On ollut jopa kuulumassa, että taksikeskuksesta on viestitetty, ettei Kiuruvedellä olisi viikonloppuisin takseja ollenkaan ajossa. Kyliltä uskaltaa lähteä ravintolaan, WhatsApp-ryhmä turvaa taksikyydin Kiuruveden ravintoloissa on haasteena taksien saatavuus arki-iltoina ja viikonloppuisinkin. Kaikki tilaisuudessa olleet toivoivat, että superkesän tapahtumissa on takseja tarjolla ja mahdollisimman paljon porukkaa on liikenteessä. Paikalla oli puolenkymmentä taksiyrittäjää, Wallen Hovi Oy:n toimitusjohtaja Timo Marjoniemi ja yrittäjä Elina Laurikainen Ellun Pub Oy:stä sekä kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen sekä yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen. Taksit toivat esiin, että jos taksin soittaa yöllä ja taksia ei saa ihan heti, kannattaa taksi ottaa, koska taksien tilanteet voivat muuttua piankin ja odotusaika voi muuttua vielä pidemmäksi, jos peruu tilauksen ja kertoo soittavansa myöhemmin uudelleen kyydin
Perheen pienemmille ohjelmaa ja arvontaa järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiuruveden paikallisyhdistys sekä Kiuruveden 4H-yhdistys. Kaikki osallistujat palkitaan. Nivajokeen istutetaan tänä kesänä yhteensä reilut 200 kiloa kirjolohta kahdessa erässä. Mörkökalan saajalle on luvassa erikoispalkinto Mörkökalan kummisedältä Kala-Harrilta. Tapahtuman yhteydessä on lapsille ja nuorille myös leikkimieliViime kesinä lapset ja nuoret ovat käyneet innokkaasti kalastamassa kirjolohia. Varaa ilmoitustilasi 13.6. Kuvassa vasemmalla Jani Nykänen, joka on koordinoinut lohien istutuksen sekä rahoituksen kiuruvetisten yrittäjien ja yksityishenkilöiden kanssa. Ikävää, että pieni osa kaupungin asukkaista tuhoaa jotain, mikä on talkootöillä tehty kaikkien iloksi, MLL:n Kiuruveden yhdistyksestä tiedotetaan. Kiuruvetinen Jani Nykänen on koordinoinut lohien istutuksen sekä rahoituksen kiuruvetisten yrittäjien ja yksityishenkilöiden kanssa. Kuore-avokota valmistui vuonna 2019 ja sitä ovat käyttäneet kaikenikäiset ihmiset. Kuvakilpailu Facebookissa Tapahtumaa ovat sponsoroineet lahjoituksin lukuisat kiuruvetiset yrittäjät ja yksityishenkilöt. Alueella on myös tapahtunut roskaamista ja muuta paikkojen sotkemista. – Tämä on valitettavaa tulossa olevan tapahtumarikkaan kesän vuoksi. kesäkuuta 2024 Yrittäjä, ilmoita tuotteesi, palvelusi ja juhannuksen poikkeukselliset aukiolot juhannuslehdessä. Kaksikko muistuttaa, että lasten ja nuorten kalasaaliskuvia kirjolohista voi lähettää kesän mittaan Facebookiin Kirjolohen kalastus Kuorevirrassa -sivulle, josta löytyy lisätietoa ja ohjeet kuvien lähettämiseen. Tapahtuman piti olla jo toukokuussa, mutta järjestäjät eivät halunneet ottaa Kuorevirrassa olleen tulvaveden takia riskiä, koska muutoin kaikki kalat olisivat saattaneet mennä tulvan mukana. MLL:n Kiuruveden yhdistyksen hallitus ja Kiuruveden kaupunki ovatkin nyt päätyneet siihen, ettei avokodalle ja sen takana olevaan liiteriin tuoda enää valmiiksi halkoja. Rauhoitus huomioitava Nivajoessa on voimassa kalastusrauhoitus Kuorevirralta Pyhäsalmentien siltaan saakka 5.6.– 8.6.2024 kello 10.30 asti. MLL haki hankkeelle rahoituksen ELY-keskukselta ja haali urakkaan mukaan talkoolaisia. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 8023 euroa, johon saatiin avustusta ELY-keskukselta 5616 euroa. mennessä: Sanna Manninen, 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi Kiuruvesi-lehden juhannuslehti ILMESTYY 19.6. Avokodalla on ollut ilkivaltaa Kuorevirralla sijaitseva Kuore-avokota on joutunut tänä keväänä toistuvan ilkivallan kohteeksi. – Kiitos mahtavalle tukijoukolle, jota ilman emme olisi saaneet kasaan tällaista tapahtumaa ja kalastuksen iloa koko kesän ajalle, kiittelevät Jani Nykänen ja toinen kirjolohikalastuksen puuhamies Henri Huttunen. 11 Keskiviikko 5. Lisäksi ensimmäisessä istutuksessa on mukana Mörkökala eli useamman kilon siimankatkoja. Tapahtumassa on tarjolla nokipannukahvia ja lapsille makkaraa sekä mehua. Kiintiö on yksi kirjolohi päivässä/kalastaja. Avokodan taustalla olivat MLL:n Kiuruveden yhdistys ja Kiuruveden Vapaa-ajankalastajat ry. Myös Kiurujärvessä on verkkokalastuskielto Rantakylästä meijerinrantaan 16.7.2024 asti. – MLL:n hallitus tulee miettimään syksyn aikana, että siirrämmekö avokodan muualle vai puretaanko se kokonaan. Aikuiset voivat aloittaa kalastuksen 16.6.2024. Viime kesänä kolme eniten tykkäyksiä saanutta kuvaa palkittiin ja lisäksi arvottiin yksi kalastusaiheinen palkinto kaikkien kuvia lähettäneiden ja niistä tykänneiden kesken. AKU LAATIKAINEN. Jokaisen kävijän on siis jatkossa tuotava omat puut ja vastattava siitä, ettei tuli jää kytemään, kun paikalta poistutaan. Kalastuskilpailua varten kokoonnutaan Kuore-avokodalle lauantaina 8.6. kello 10–13. Hakijan rahoitusosuus oli 2407 euroa, joka oli kokonaisuudessaan talkootöitä. Muun muassa pöytä on kokenut kovia Kuore-avokodalla. nen maksuton kalastuskilpailu, jossa ovat kilpailuluokkina kirjolohi ja pisin onkikalamitta. LEHTI OY Kuorevirran kirjolohikausi avataan lauantaina Lapsille ja nuorille suunnatut kirjolohikauden avajaiset pidetään Kuore-avokodalla lauantaina 8.6. NOORA LUKKARINEN AKU LAATIKAINEN Nivajokeen istutetaan reilut 200 kiloa kirjolohta kahdessa erässä. Talkoita tehtiin 240 tuntia. Samalla kaikkien osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto. kello 10, jolloin käydään läpi tunnin kestävän kilpailun säännöt. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiuruveden paikallisyhdistys kertoo Facebook-sivullaan, että alueella on poltettu puita muualla kuin tulipesässä, pöytää on yritetty polttaa ja se on lopulta rikottu. Myös yrittäjät olivat aktiivisesti mukana tukemassa hanketta
Hyvä lenkkikaveri Emmi ja Miia Niskanen kertovat nauttivansa hiehojen kouluttamisesta. – Kilpailusta tulee hauska ja opettavainen, kun pääsemme yhdessä työskentelemään lehmien kanssa. kesäkuuta 2024 Kulttuuri Niskasen siskokset kouluttavat lehmän vaikka vetämään pulkkaa Miia ja Emmi Niskanen matkaavat Belgiaan edustamaan Suomea lehmänkoulutusja esittelytaidoissa. Joistakin tulee ihan lemppareita. Vähän jo jännittää, kun en ole ennen käynyt ulkomailla ilman vanhempia, mutta on kiva nähdä, miten pärjäämme kilpailussa, 16-vuotias Miia Niskanen sanoo. Koulutettuina niitä pystyy helpommin käsittelemään ja kuljettamaan paikasta toiseen ja työskentelystä isojen eläinten kanssa tulee turvallisempaa. Kilpailu on luultavasti aika rankka, kun joutuu heräämään neljältä aamulla puunaamaan lehmiä, mutta siinä oppii varmasti uutta, Miia jatkaa. Aihe on Miia ja Emmi Niskaselle jo tuttu, sillä he ovat osallistuneet vastaaviin kilpailuihin aiemminkin. Eri Euroopan maista tulevat edustusjoukkueet harjoittelevat muun muassa lehmien pesua, karvan klippaamista ja yhteistyötä sekä esittelykehässä kävelyä lehmän kanssa. Kilpailua varten lehmä on opetettava kävelemään kiltisti riimussa ja olemaan käsiteltävinä. HANNA SOINI. – Tavoitteenani on päästä jatkossa kilpailemaan enemmän eläinnäyttelyissä. Kyseessä on eräänlainen lehmien kauneuskilpailu. Voi lehmän toki opettaa myös vetämään kärryjä tai vaikkapa pulkkaa. Samalla siskokset saavat mahdollisuuden tavata muita alalla olevia nuoria ja pääsevät verkostoitumaan näiden kanssa. – Arat hiehot on helpompi kouKuuden kuukauden ikäinen Fine-Time on yksi Miia ja Emmi Niskasen kouluttamista hiehoista. Aivan samanlaista se ei ole kuin koirankoulutus, sillä lehmille ei parane antaa liikaa herkkuja tai ne oppivat turhan persoiksi. Ennen YBS-kilpailua Emmi ja Miia Niskanen osallistuvat Seinäjoella Farmari-karjanäyttelyyn. – Lehmät ovat hyviä lenkkeilykavereita. Kuvassa Emmi esittelee kouluttajan taitojaan. HANNA SOINI Näyttelyissä arvioidaan lehmän ja kouluttajan yhteistyötä. He lähtevät siis elokuun lopulla Belgiaan suomalaisten joukkuekavereidensa kanssa esittelemään lehmänkoulutusja esittelytaitojaan. – Siitä tulee aikamoinen kokemus. Se on oppinut kävelemään hyvin riimussa, vaikka innokas vasikka meinaakin välillä innostua tutkimaan ympäristöä. YBS-kilpailujen on tarkoitus opettaa nuorille näyttelytyöskentelyä karjan kanssa. – Olimme lypsyasemalle jo vauvanrattaissa. Se on hyvää esimakua ennen Belgiaan lähtöä. – Lehmät ovat isoja eläimiä, joten onhan se mahtavaa, kun sellaisen saa koulutettua, 13-vuotias Emmi Niskanen sanoo. Hiehoja ei kouluteta pelkän huvin vuoksi. – On hienoa nähdä oma kädenjälki ja kehitys koulutuksessa sen jälkeen, kun siihen on käyttänyt tuntikausia aikaa, he sanovat. Oppinsa he ovat saaneet äidiltään, Anna-Stiina Niskaselta, joka on hänkin aikoinaan edustanut Suomea YBS-joukkueessa. Sittemmin olen käynyt äidin ja isän kanssa näyttelyissä, ja siellä näyttelykärpänen pääsi puraisemaan, Miia kertoo ja jatkaa: – Olisin halunnut YBS-kilpailuun jo viime vuonna, mutta ehdimme hakea mukaan vasta tänä vuonna. HANNA SOINI luttaa. Kilpailun tuomarit arvioivat koko ajan heidän suorituksiaan. Minun täytyy vielä harjoitella klippaamista, Miia sanoo. Lehmän kouluttaminen vaatii paljon toistoja. Olemme myös ratsastaneet niillä ja vetäneet pulkkaa, siskokset kertovat. Kiuruvetiset siskokset, Emmi ja Miia Niskanen, on valittu edustamaan Suomea Young Breeders Schoolin (YBS) Suomen joukkueeseen. Niskasten perhe hoitaa Kankaanpään tilaa, jossa on liki 70 lypsylehmää sekä nuorkarjaa. Miia ja Emmi siis kilpailevat Suomen joukkueessa jo toisessa polvessa. 12 Keskiviikko 5. – Lehmistä tulee itselle tärkeitä, kun niiden kanssa puuhastelee. Kiltit ja rohkeat voivat tehdä tyhmyyksiä, Emmi naurahtaa. Siskokset kertovat, että heidät valittiin joukkueeseen, koska heillä oli jo kokemusta näyttelyistä ja lehmistä ylipäänsä. He miettivät, että eläintenhoitajan ammatti tai yleisesti maatilalla työskentely voisi olla oma juttu. Nekin tunnistavat meidät ja tulevat kerjäämään rapsutuksia, Miia Niskanen sanoo. Kouluttamisen vaativuus riippuu lehmän luonteesta. Siskoksia kiinnostaa tulevaisuudessa hakeutua alalle, jossa he voivat työskennellä lehmien tai muiden eläinten kanssa, sillä se tuntuu tutulta
Sirpa meni Jounin kutsusta tämän lentopallopeliä katsomaan ja siitä suhde lähti kehittymään. Sirpa jatkaa, että joskus parisuhteelle tekee hyvää myös saada olla yksin. – Se on Lumin ja minun ensi koetus. Ennen Jouni teki keikkatöitä välillä Kolari–saaristo, nyt työt ovat pääosin Kiuruveden ja lähikuntien ja jonkin verran Kuopion seudulla. Tuona päivänä he menivät kihloihin. Sirpa saa olla yhdessä Joonaksen kanssa ja Jouni tykkää, että hän on puolestaan voinut viettää tytär-isäaikaa Saran kanssa maakuntasarjaa kuljettaessa. Sirpa kertoo vain höntsäilleensä, mutta toimii hallintohommissa ja hoitaa lentopallokanttiinia sekä huolehtii juoksevista lentopallomenoista. Sirpan uusi harrastus ovat koirat. Minä en pidä kuin yhden viikon lomaa ja silloin on lähdettävä pois Kiuruvedeltä ja kotoa, sillä muutoin tekisin jotain nikkarointia, Jouni sanoo. – Me olemme samanhenkisiä kaikki, tykkäämme talkoista ja urheilusta. Pitkää pinnaa ja reiluutta Jouni kehuu, että Sirpalla on pitkä pinna hänen kanssaan ja pitkässä parisuhteessa osataan molemmin puolin myös antaa tilaa toiselle. Tekemisestä on monta todistetta pihapiirissä: on komea terassi, aitta, grillikota. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KOTIALBUMI, JAANA SELANDER Sirpa ja Jouni Piippo kohtasivat biljardinpeluun merkeissä Vanhassa Merikarhussa, joka sijaitsi nykyisen Wallen Hovin paikalla, K-Supermarkettia vastapäätä. Pariskunta on kasvanut siihen, että ilman toista ei osaa olla ja keskenään viihdytään hyvin. Ilman toista ei osaa olla Sirpa on töissä K-supermarketissa ja Jouni tekee kirvesmiehen töitä maailmalla. Sittemmin Jouni on valmentanut lentopalloilijoita, hän on toiminut muun muassa c-ikäisten aluevalmentajana ja suorittanut tuomarin pätevyyden ja viheltelee tyttöjen peleissä. Mikään suhde ei ole pelkään ruusuilla tanssimista. Avioliitto kuin lentopallo Se on joukkupeliä Sirpa ja Jouni Piippoa yhdistää lentopallo. Jouni ja Sara ajoivat yhdessä yksi talvi jopa 32 000 kilometriä. Piippojen perheyhteys on vahva. Sirpa taas luonnehtii Jounia ajattelevaiseksi ja reiluksi. Sirpan ja Jounin suvut ovat samanhenkisiä aatemaailmaltaan. – Niin lentopallossa kuin avioliitossa on tietyt säännöt, lentopallopeli ja avioliitto ovat joukkuepeliä, Sirpa sanoo. Uusi yhteinen harrastus on matkailuauto, jolla on reissattu kolmena kesänä Suomessa. Arvokasta on myös kahdenkeskinen aika lasten kanssa. Sirpan ja Jounin vihki Anja-Riitta Nurmi Kiuruveden kirkossa 19.6.1993. Vuonna 2000 Sirpa ja Jouni tulivat tyttöjen kanssa takaisin Jounin vanhempien taloon ja Jounin vanhemmille rakennettiin uusi talo Korkeallekankaalle. 13 Keskiviikko 5. Esimerkiksi juhannuksena meillä on leikkimielinen kisa tässä pihapiirissä, pelataan lentopalloa ja jalkapalloa, tytöt kehittelevät kaikenlaista ja kaikki lähtevät mukaan, Sirpa lisää. – Meillä on yhteiset kiinnostuksen kohteet, tykätään seurata urheilua televisiosta ja onpa katsottu joku sarjakin, Sirpa kertoo. Tyttäret käyvät vanhempiensa luona usein ja kaikki juhlapyhät, joulut ja pääsiäiset sekä juhannukset, ollaan yhdessä. – Siinä pitää olla keskinäinen luottamus, kun teen vielä reissuhommia, Jouni sanoo, mihin Sirpa jatkaa, että hänellä on ollut ja on täysi luottamus. Sirpa vie ensimmäisen kerran näyttelyyn l1-kuukauden ikäisen labradorinnoutaja Lumin Pielavedelle 9.6. Myös lentopallovalmentaminen jää kodin seinien ulkopuolelle. – Töiden ja lentopallon takia vanhimmat tytöt Sirpa on saanut kasvattaa aika lailla itsekseen, Jouni sanoo. Sara-tytär pelaa tällä hetkellä ammattilaisena, Maria oli mukana kolmossarjassa ja Joonas palloilee junnuissa. Jouni pelasi itse aikanaan melkein liigatasolla, mutta lopetti, kun ryhtyi remontoimaan perheen kotia. Jouni myös muistaa kehua minua siitä, miten hoidan kotia ja lapsia ja teen firman paperityöt, ei sano koskaan pahasti, Sirpa jatkaa. Sirpan mieleen jäi papin sanoista kuvaus avioliitosta, joka on kuin lentopallo. Sen jälkeen lentopallo on ollut koko perheen yhteinen harrastus, huippuna on Sara-tytär, joka pelaa ammattilaistasolla. Niin lentopallossa kuin avioliitossa on tietyt säännöt. Mutta jos riitelee, pitää osata sopia ja antaa anteeksi. Sara syntyi vuonna 2003 ja Joonas vuonna 2011. Olemme käyneet Savon nuuskujen ja Kiuruveden kennelkerhon näyttelytreeneissä ja koirakoulussa. Keväällä 1992 pariskunta muutti yhteen Jounin kotiin Kissakorven suoran varteen, jossa asuivat Jounin vanhemmat Sirkka ja Pentti. Sirpa ja Jouni ovat sitä mieltä, että nykyään erotaan liian herkästi, sillä pitkässä parisuhteessa tulee aina konflikteja ja erimielisyyttä. – Jouni huomioi minut todella hyvin, tunnen itseni arvostetuksi. Mustasukkaisuuttakaan ei ole ollut Jounin ja Sirpan suhteessa, vaikka Jouni on paljon poissa kotoa ja on valmentanut naisjoukkuetta. Jouni kiittelee, että harva vaimo olisi jaksanut katsoa sitä, että hän on viikot keikkatöissä ja viikonloput lentopallossa. Biljardinpeluun jälkeen vuonna 1991 Jouni pyysi Sirpaa katsomaan hänen lentopallopeliään. kesäkuuta 2024 Sirpa ja Jouni Piippoa sekä koko heidän perhettään yhdistää lentopallo. Sirpa ja Jouni menivät naimisiin vuonna 1993, samana vuonna syntyi esikoinen Henriikka. – Yhdessä pitäisi enemmän joutaa reissaamaan ja lomailemaan. Seuraavana vuonna pariskunta muutti kerrostaloon, kun lapsi tarvitsi enemmän tilaa. Senkin pariskunta tuo esiin, että vaikka Sirpa on aktiivisesti mukana politiikassa, ei hän tuo politiikkaa kotiin. Lentopallopeli ja avioliitto ovat joukkuepeliä. Anja-Riitta Nurmi vihkipappi “ VUOTTA PITKÄSSÄ SUHTEESSA. Vanhassa kuvassa Piipot ovat 4.8.1992 Kuopiossa Jounin siskon asunnolla. Vajaan vuoden asumisen jälkeen Sirpa ja Jouni muuttivat omakotitaloon Kukkomäentielle, minne syntyi vuonna 1996 Maria
Hirvimäki laskee, että häntä on leikattu 11 kertaa ja terveydentilansa takia hän on sairaseläkkeellä. Olohuoneessa on myös tyhjä kaappi, johon olisi tarkoitus sijoittaa voittopokaaleja. 900 palkintopokaalia Seppo Hirvimäellä on kerrostaloasunnossaan hieno vanha kaappi, joka on peräisin 1900-luvun alkupuolelta. Hirvimäki oli myös ahkera hiihtomies, hänet on nimetty hiihtoneuvokseksi, sillä Hirvimäki on osallistunut Finlandia-hiihtoon 15 kertaa, matka on 75 kilometriä. Hirvimäki toivoo, että hänen huolensa melusta menee lehtijutunkin kautta kaupungin korviin, että torin alueen asukkaat saisivat rauhan. Se on aivan hirveätä. Hävettää olla tekemättä mitään. – En ole vielä tottunut olemaan jouten, työt ovat aina mielessä. Olen sosiaalinen ihminen, minulla on paljon ystäviä, esimerkiksi Tikkasen Eeron luona käyn, ja tätini Liisa Lempinen on tuossa lähellä. – Toki portaat eivät ole oikein hyvä juttu näin jälkikäteen ajateltuna. Viime joulun seutuun hänet leikattiin Kuopion ylipistollisessa sairaalassa, kun toisesta jalasta lähti tunto, ”jalka oli kuin kärpäslätkä”. Hirvimäki myös kiittelee muuta torin elämää, torstaisin se on vilkkaampaa ja kesällä on kukkakauppiaita elävöittämässä katukuvaa. Hirvimäki kiersi 29 vuotta maailmalla ampumassa. Olisi tietyt kellonajat milloin ei ajeta. – Pitää ymmärtää, että väestö on vähentynyt ja vanhentunut Kiuruvedellä. – Terveys on tärkeä, ei sitä pysty toiminaan, jos on jatkuvasti kipuja. 14 Keskiviikko 5. Seppo Hirvimäki teki tilakaupat isänsä Villen kanssa vuonna 1987. – Kai tähän taajamassa asumiseen vain oppii ja muille kannustuksensa suostuin tähän juttuun. Mutta kokonaiskuva torista on kuitenkin valitettavan eloton. Tekemistä Hirvimäki kaipaisi, hän kun on tottunut maalla aina jotain touhuamaan. – Mopopojat ajavat ihan jatkuvasti, yötä myöten, ja muutamat bassoautot. Asfalttiviidakossa eläminen vaatii totuttelua pitkän linjan maaseudun eläjälle. – Toki etsin vaihtoehtoja, mutta tämä oli ykkönen, Hirvimäki sanoo. Hänen molemmat polvensa on operoitu ja lonkat. Seppo Hirvimäki siirtyi asumaan torin reunan kerrostaloon noin vuosi sitten terveydellisistä syistä. Miinus yöllinen ralli Miinuspuolena torin laidalla asumisessa Hirvimäki pitää yöllistä rallia ja sen aiheuttamaa melua. Kerran hän huomasi yöaikaan, että jotkut menivät potkimaan ja sotkemaa kukkakauppiaan kukkia. Hirvimäki pääsee liikkumaan sähkömopollaan, autoa hän ei taajamassa sano tarvitsevansa. Leikkauspöydällä Hirvimäen selän 3-4 nikaman väliä avarrettiin ja jalkoterään alkoi tulla virtaa. Hirvimäki soitti paikalle poliisit. Ja onhan monet sieltä päin muuttaneet tänne, Pekkalan Pauli ja Huttusen Paavo ja muuraismäkiset... – Sukset ovat nyt nurkassa, en pystynyt hiihtämään enää viime vuonna, olen hiihtänyt vuosittain 1000 kilometriä kansakoulusta asti. Saman verran mulla on täällä kontakteja kuin siellä kotona Turhalassa. Hirvimäki oli aiemmin Mykkänen, mutta muutti sukunimensä Hirvimäeksi esi-isänsä mukaan, esi-isä tuli Kiuruvedelle Pyhäjärveltä 1800-luvun puolivälissä Mykkälä-nimiselle tilalle ja siksi muutti sukunimensä Mykkäseksi. Nimittäin kaaduin portaissa, kun molemmissa käsissä oli kantamus ja tein kuperkeikan portailla. Niitä on noin 900. Katso kuvat Hirvimäen kodista Kiuruvesi-lehden verkkosivuilta. R-kioskin lähtemisellä on myös omanlaisena leima, siinä kun oli peliporukoita. Seppo Hirvimäellä on pahkasta tehtyjä kalusteita ja tässä kuvassa on hänen isänsä Villen tekemä lampunvarjostin. Hirvimäen asunnosta avautuu isoista ikkunoita näkymä suoraan torille. Kerrostalossa ei ole hissiä. Hymy tuli huulille Vaikka Hirvimäki siirtyi taajamaan kerrostaloon asumaan, eivät terveyshuolet ole hellittäneet. – Sain hymyn huulille ja aloin taas tervehtiä kaikkia, Hirvimäki kuvaa parantumistaan. Hirvimäestä on mukava seurailla torin elämää ikkunoistaan. kesäkuuta 2024 Kulttuuri Seppo Hirvimäki on monelle tuttu kasvo, hän on ollut aktiivi puoluepolitiikassa ja urheilussa sekä tietenkin tunnettu Suoniemen tilaltaan Mykkäsestä, jossa Seppo hoiteli karjaa ja maitaan jo seitsemännessä sukupolvessa. Torin laidan kerrostalon kolmion Hirvimäki osti, koska osakehuoneiston koko oli sopiva ja hintakin oli kohdillaan. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Seppo Hirvimäki asuu keskeisellä paikalla, torinvarressa. Hirvimäki kuitenkin kaipaa entistä kotiyhteisöään, kahta kehitysvammaista tätiään sekä sisko Irjaa. Maalta torin varrelle asumaan Seppo Hirvimäki muutti maalta torin reunalle kerrostaloon asumaan noin vuosi sitten. OMA KOTI. Välillä tuntuu, että se ajaminen on tahallista. No, minä itsehän tähän olen tullut ja pojat tekevät kuin tekevät, mutta kyllä virkavallan pitäisi tähän puutua
Puhuin kerran aiemmin lupiinin hävittämistalkoiden puolesta, ja minulle vastattiin, että kaikkien kukkien pitäisi saada kukkia, lupiininkin. Onneksi ihmisten tietoisuus lupiinista on lisääntynyt, ja sitä on Kiuruvedelläkin aiempina vuosina hävitetty esimerkiksi talkoilla. Kaunis yksityiskohta vanhassa perintökaapissa. JOS lupiineista nauttii, yksi hyvä keino niiden leviämisen hillitsemiseksi on myös kukkien niittäminen ennen siemenpalkojen ilmestymistä. ASKELIA lupiinia vastaan on onneksi otettu. Maahan kasvinosia ei tule jättää, sillä ne rehevöittävät maaperää ja haittaavat luontaisten kasvien kasvamista. Hävittäminen kannattaa siis aloittaa ajoissa. Makuuhuoneessa on Kiuruvesi-viiri ja sen vieressä Iida-tädin tekemä ryijy nimeltään Kotikirkko. Laki siis periaatteessa kieltää lupiinin kasvattamisen vaikkapa omassa puutarhassa. – Kerran eräs saksalainen tarjosi siitä tuhat euroa piikistä. Se on kaunis ajatus, ja siinäpä juuri syy, miksi viattoman oloisen lupiinin hävittäminen on niin tärkeää. Aggressiivisesti leviävä lupiini rehevöittää kasvualustansa niin, etteivät Suomen niukkaravinteiseen maahan tottuneet kasvit enää pysty elämään siinä. Seppo Hirvimäellä on 900 pokaalia. Kesä-heinäkuussa kukkiva kirjava lupiini onkin erinomainen vaihtoehto maljakkoon kaunistamaan kotia. Lähde: Vieraslajit.fi KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jonka mielestä melkein kaikki kukat saavat kukkia.. Iso raha se olisi ollut, mutta en myynyt, koska minulla ei sen jälkeen olisi ollut noita hirvensarvia. Lupiinit pois puutarhoista Kaikki lupiinit pitäisi niittää matalaksi. Se uhkaa etenkin uhanalaisia kasveja. Kasvijäte tulee kerätä ja hävittää vaikkapa laittamalla se sekajätteeseen, josta se päätyy poltettavaksi. Vierashuoneessa on koko joukko pahkahuonekaluja ja enon tekemä ryijy. MITÄ laajemmalle alueelle ärhäkkä lupiini pääsee leviämään vaikkapa omasta puutarhasta, sen vaikeampaa hävittäminen on, nimimerkillä kokemusta on. Ennen vanhaan laidunmaina käytettyjen niittyjen ja ketojen kadotessa tienpientareista on tullut niittykasvien viimeisiä pakopaikkoja. Todellisuudessahan lupiininkaltaisen ärhäkästi leviävän vieraslajin täydellinen hävittäminen Suomen luonnosta ei enää onnistu edes Kiuruvedellä, sillä se on jo päässyt karkaamaan luontoon peruuttamattomasti. Muutama vuosi sitten lupiinin ja kurtturuusunkin myyminen, kasvatus sekä luontoon päästämisen kiellettiin vieraslajiasetuksessa. Moni pitää suurta ja kirkkaan violettia lupiinia kauniina puutarhakasvina. Ihminenkin tarvitsee pörriäisiä pölyttämään kasveja, jotta niistä saadaan satoa. Lupiini ei anna kaikkien kukkien kukkia. Eteisessä vieraan vastaanottavat 23-piikkiset hirvensarvet. NIMENSÄ mukaisesti komeakukkainen komealupiini jakaa mielipiteitä. Hirvimäki ampui komea eläimen 1980-luvun alussa. Lupiini tukahduttaa niittyleinikin, kissankellon, maitohorsman, hiirenvirnan ja monet muut sen kanssa kilpailevat kotoperäiset kasvit. Haitallisten vieraslajien leviämistä täytyy kuitenkin hidastaa siinä määrin kuin se on mahdollista. Seurakuntatalossa on palaneen kirkon pienoismalli, jonka seurakuntaan lahjoitti Hirvimäen isosetä Vilhelm Mykkänen, hän toimi pappina Floridassa ja kävi viimisen kerran kotiseudullaan Kiuruvedellä vuonna 1968. Sama käsittely koskisi kaikkia Suomen luontoon levinneitä haitallisia vieraslajeja, kuten jättiputkea, jättipalsamia ja kurtturuusua. Katso kuvat Hirvimäen kodista Kiuruvesi-lehden verkkosivuilta. kesäkuuta 2024 Seppo Hirvimäki asuu keskeisellä paikalla, torinvarressa. Lupiinin saa tehokkaiten nitistettyä, kun sen kaivaa juurineen maasta. Hyönteiset tarvitsevat ravinnokseen kotoperäisiä kasveja. Seinällä on vanha valokuva 1990-luvun pulivälistä, siinä ovat lapsuudenystävät Seppo ja Olli Revontulihotellin aulassa. Tosin silloinkin hävittämistä on jatkettava vuosia, sillä siemenet kestävät maassa pitään ja voivat vuosienkin päästä alkaa itää. Tässä yksi Piela-trapista. LUPIININ hävittämisessä ei ole kyse pelkästään näteistä kukista, vaan kokonaisista ekosysteemeistä. Vastaavasti linnut tarvitsevat hyönteisiä ravinnokseen ja niin edespäin. Kiuruvesi-viiri on saanut paikan makuuhuoneesta. Moni onkin varmaan nähnyt tienvarsia, joilla ei kasva enää mitään muuta kuin lupiinimeri. Myrkyllinen lupiini saattaa olla pölyttäjille jopa haitallinen, eikä se sovellu ravinnoksi monille päiväperhosten toukille. Suomen luontoon kuulumaton lupiini järkyttää ympäristöään. Kukaan tuskin käytännössä valvoo asetuksen toteutumista, sillä lupiinia näkee edelleen puutarhoissakin. 15 Keskiviikko 5. Seinällä on myös taulu, jossa on kuva Kiuruveden vanhasta kirkosta, mikä paloi
Tällä hetkellä Piipolla ei ole tekeillä uusia kappaleita. Mielestäni sain tähän uuteen kappaleeseen mukavasti tunnetta mukaan, vaikka se onkin foksissa vähän haastavaa. Hänelle esiintymisessä tärkeää on kappaleen tulkinta. Toivoin Päiviltä kappaletta, joka veisi johonkin ihanaan kesäiseen paikkaan järvimaisemineen ja peltoineen, ja sitä sain. Kuljin pitkin pellon laitaa -kappale julkaistiin toukokuun lopulla Youtubessa ja Spotifyssa juuri hieman ennen Piipon 55-vuotissyntymäpäivää. – Musiikkiharrastus sai vauhtia siitä, kun poikani meni aikoinaan bändikerhoon, mutta siellä ei aina ollut tarpeeksi osallistujia. Menin sitten sinne mukaan ikään kuin ekstraksi, Piippo naurahtaa. Uusi single vie kesätunnelmaan Minna Piippo halusi tehdä kappaleen, joka auttaa pysähtymään arjen kiireessä. Musiikki on ollut tavalla tai toisella koko ajan mukana elämässäni, mutta välillä olen pitänyt myös luovia taukoja. u Hän on toiminut aiemmin viihdeorkesteri Kilimun yhtenä solistina. – Oikeastaan kappale pääsi livahtamaan ulos muutamaa päivää suunniteltua aikaisemmin. – Uuden kappaleen julkaiseminen on ollut minulla vuosia ajatuksissa. kesäkuuta 2024 Kulttuuri Minna Piipon uuden kesäsinglen tarkoitus on viedä kesätunnelmiin arjen kiireiden keskellä. KUKA. – Se on minulle eräänlainen henkireikä. – Moni osaa laulaa, mutta se, miten kappaleen saa tulkittua, on toinen asia. Kappaleesta hän halusi sellaisen, että kuulija voisi hetkeksi pysähtyä hengähtämään arjen kiireiden keskellä ja päästä kesätunnelmaan. Musiikki aina läsnä Musiikki ja laulaminen on Piipolle pitkäaikainen ja tärkeä harrastus. Jalan alle menevä single on iskelmähenkinen foksikappale, mikä sopii Piipon omaan musiikkimakuun. Kiuruvedenkin maisemiin sopiva hyvän mielen kesäbiisi, Kuljin pitkin pellon laitaa , on Piipon pitkäaikaisen haaveen tulos. Minna Piippo u Piipon debyyttisingle Kuljin pitkin pellonlaitaa julkaistiin 21. Hän ei kuitenkaan sulje uusia kappaleita pois vaihtoehdoista. Se on aina välillä noussut pintaan, mutta olen vain painanut sen takaisin piiloon, mutta nyt tuntui, että on oikea hetki kappaleen tekemiselle, Minna Piippo kertoo. Lava on vapaa esiintyjille ja karaokelaulajille tapahtumaviikkojen aikaan. Hänestä olisi mukava olla tekemässä kappaletta, jossa on enemmän sijaa tunteelliselle tulkinnalle. u Harrastaa karaokea ja kesäteatteria. toukokuuta. Pihlavuori oli vaikuttunut Piipon kauniista äänestä, ja he päättivät alkaa työstää singleä. 16 Keskiviikko 5. – Joskus voisi olla mukava tehdä myös joululaulu. TEKSTI & KUVA HANNA SOINI ”Kuljin pitkin pellonlaitaa kukkasia keräillen”, laulaa kiuruvetinen Minna Piippo vasta julkaistussa debyyttikappaleessaan. – Olen hirveän tyytyväinen sanoitukseen. Mitä vasta julkaistuun kesäkappaleeseen tulee, Piippo suunnittelee laulavansa sen Iskelmäviikon aikaan torilla muiden kappaleiden ohessa. Minna Piippo vetää Kiuruveden Eläkeliiton karaokekerhoa. Kappaleen on sanoittanut Päivi Pihlavuori, säveltänyt Robin Berg ja sovittanut Hannu Takala. Mutta ei se mitään. – Tuntuisihan sekin hienolta, jos uusi kappaleeni soisi radiossa, Piippo sanoo.. Hänellä on kokemusta myös orkesterissa laulamisesta hänen toimittuaan kymmenisen vuotta viihdeorkesteri Kilimun yhtenä solistina. Musiikki on minulle omaa aikaa, ja sitähän kaikki tarvitsevat. Niihin saa paljon tunnetta, Piippo miettii. Kappale sai alkusysäyksen, kun Piippo osallistui viime syksynä Eläkeliiton valtakunnalliseen Karaokemestarit-kilpailuun Mikkelissä
5.–9.6. Kotimaista Porsaan ulkofileepihvi, grillimaustettu 360 g (11,08/kg) Suomi 3 99 2 KPL 2 KPL Voim. pantin 0,40 5 00 2 kpl Voim. Atria Wilhelm grillimakkarat 320–400 g (4,98–6,22/kg) 1 99. 5.–9.6. 4,20 + pantit 0,80) Yksittäin 3,49/kpl (2,06/l) sis. Fazer Domino-keksit 350 g (8,57/kg) Yksittäin 4,29 (12,26/kg) 6 00 2 kpl Voim. Valio Kolmen hedelmän mehu 1 l (30 pv alin hinta 2,65) 1 99 Voim. 5.–9.6. 5.–9.6. 17 Keskiviikko 5. kaikissa PeeÄssän S-marketeissa Tervetuloa! klo 16 alkaen Kampanjatuotteita saatavilla rajoitettu määrä. on ruokaa Elämä 3 KPL Voim. kesäkuuta 2024 Kyläkauppapäivä 8.6. Fazer Tuutit 70–108 g (15,37–23,71/kg) Yksittäin 1,95–2,69 (24,91–27,86/kg) 5 00 3 kpl Voim. 5.–9.6. 5.–9.6. Hartwall Novelle Plus 1,5 l (1,40/l) (sis
Turnauksen hopeamitali ei kuitenkaan lopulta suuremmin lämmittänyt maalitykin mieltä. Viime vuonna summaksi kertyi 3115 euroa ja kilpailussa oli paikalla yhteensä 46 innokasta golfin pelaajaa ja hyväntekijää ympäri Suomea. Klubi-36-13:n KiuPa voitti Anna Siposen kolmella, Aino Myllylän kahdella ja Aada Rytkösen yhdellä maalilla luvuin 6–2. P12:lla kolmen pelin viikko Kuopiossa KuPS:n turnauksessa pelasi PK-37:n P12-joukkueessa KiuPan Elias Nuutinen tehden joukkueensa kaikki turnausmaalit, 16 osumaa. Siilinjärvellä järjestettiin viime viikolla Intersport-ratajuoksut. P12-joukkueelle kertyi kolmen pelin viikko, kun sunnuntai-iltana oli ohjelmassa kaksi peliä Iisalmen Kankaalla. Kiuruveden Urheilijoille kisoista tuli yksi mitalisijoitus, kun Anna Siponen juoksi voittoon 15-vuotiaiden tyttöjen 800 metrillä. Hyväntekeväisyysgolf heinäkuussa Pyhäjärvellä St. Pisimmästä drivesta kilpailkohti tahti hieman tasaantui KiuPan voitettua lukemin 3–2. Ottelun ensimmäiset minuutit ennustivat varsinaista maalijuhlaa, kun jo kahden minuutin jälkeen lukemat olivat 1–1. Elias Nuutinen osui kahdesti. Toki tapahtumia piisasi myös toukokuun viimeisenä viikonloppuna, vaikkei sarjapelejä KiuPan ohjemassa ollut. Lämpöisenä olivat Eliaksen nappulakengät myös keskiviikkona KiuPan P12-joukkueen riveissä kun vastassa oli juuri PK-37. Tulevana viikonloppuna kiuruvetisiä yleisurheilijoita on tositoimissa kotoisella Kuorevirran urheilukentällä, kun Kiuruveden Urheilijat järjestää Kiuruvesi Games -kilpailut.. Maalintekijäsarakkeesta löytyi tuttu nimi, Onni Leinonen hatullisella osumia. Loppua KiuPan P12 voitti PK-37:n maalein 4–2. KiuPan maaleista vastasivat neljän maalin Onni Leinonen, kahden osuman Elias Nuutinen sekä yhdellä maalilla säestäneet Sampo Hyvärinen ja Akseli Huttunen. laan väylällä numero neljä ja lähimmäksi lippua -kilpailu on väylällä numero viisi. Kesäkuun 15. Päivän toisen ottelun tasapeli maistui KiuPan leirissä liki voitolta joukkueen noustua 1–3 tappiolta lopulta 3–3 tasapeliin Anna Siposen mätettyä kaikki KiuPan maalit. LASSI MYLLYLÄ PEKKA KATTAINEN Ensi viikolla vietetään seuran kuusikymppisiä. Kilpailussa jaetaan kiertopalkinto ja muitakin palkintoja päivän parhaille. Suru ei kuitenkaan kiupalaisten puseroihin ujuttautunut, valmentaja Anne Hyvönen kehui joukkueen iloista asennetta. kerran. Kilpailumuotona on kaikille avoin yhdeksän reiän pariscramble. Lake Golfin yhdeksänväyläisellä kentällä järjestetään tänäkin kesänä perinteinen, Suomen vanhin hyväntekeväisyysgolfkisa. Kilpailuun ilmoittautuminen on jo avattu NexGolf-sivustolla internetissä. KiuPan nuorimmaisia, P9-joukkuetta sarjaohjelman laatija totutti jalkapalloilijan elämään ajattamalla pojat sunnuntaina Varkauteen, tämän palstan faniryhmän kotikaupunkiin. Ilmarin kentällä käydyssä mittelössä KiuPa oli rakasta naapuriaan etevämpi lukemin 4–2. Ysivuotaiden tyttöjen joukkue käväisi toukokuun viimeisenä sunnuntaina Kuopiossa Pelitällit-turnauksessa, jossa mukana olivat myös KuPS, Hertta ja Klubi-36. kesäkuuta 2024 Urheilu KiuPa avasi lomakauden peleillä Edellisen viikonlopun sarjapeleistä huilanneen KiuPan kiireet alkoivat jälleen koulujen lomakauden käynnistyttyä. Myös T12 ja P9 pelasivat Kankaan liikuntapuistossa vieraili sunnuntaina myös T12-joukkue. Illan ensimmäisessä KiuPa kohtasi Hertan vuotta vanhemmat tytöt. päivä Kuorevirralla sitten tapahtuukin koko ilmaisen pääsymaksun edestä, kun kahden junnuturneen lisäksi vietetään seuran kuusikymppisiä. WJK oli myös päivän toinen vastustaja, tällä kertaa voittaja oli kuitenkin KiuPa maalein 5–4. Kisa käydään perjantaina 19.7. Tapahtuma järjestetään nyt jo 18. Hyväntekeväisyysgolfkisasta saadut tuotot ja lahjoitukset käytetään jälleen lyhentämättömänä kiuruvetisten nuorten hyväksi. 18 Keskiviikko 5. Päivän toisessa ottelussa KiuPa pisti hyrskyn myrskyn, tai ainakin heikun keikun, ja vastustaja LehPa oli kuin voltista väärään suuntaan lähtenyt ravuri, vastaantulija. Anna Siponen juoksi voittajaksi AKU LAATIKAINEN Viime vuonna hyväntekeväisyysgolf tuotti 3115 euroa. Aivan täydellinen ryöstöretki ei KiuPan vierailusta kahta Klubin joukkuetta vastaan tullut, sarjataulukossa KiuPan pistepotti kasvoi neljällä pisteellä voiton ja tasapelin myötä. Mutta oli niissä koko keskikenttä mukana. Liekö pitkä matka painanut vielä kiupalaisten pohkeissa päivän ensimmäisessä ottelussa kotijoukkue WJK:ta vastaan, lopputuloksen painuttua 1–5 tappioksi. KiuPan avausmaalin teki Onni Leinonen, toisen ja neljännen Elias Nuutinen, kolmannesta vastasi Akseli Huttunen. Hänen aikansa oli 2.31,87. Puolisentoista viikkoa olisi vielä jaksettava odotella KiuPan seuraavia kotipelejä. Voittoja ei Kuopiosta KiuPan laariin satanut, mutta maalin tai maaleja jokaisessa kohtaamisessa KiuPa onnistui tekemään. Kisainfo alkaa kello 13.30 ja yhteislähtö kierrokselle tapahtuu kello 14.00. KiuPan päivän maaleista viisi teki Jare Pappila ja yhden Antto Rytkönen
Kiuruvedellä on teonalaisena useita yksikkötiehankkeita. Pihkapuron yrityksessä ovat mukana Kämäräisen, Roivaisen ja Niskasen nuorta väkeä. Vesipiirin rakennuttamiin teihin kuuluvat Koivujärvellä MikSeitsemän yksikkötietä rakenteilla kolanmäen–Kangasjärven tie sekä Varikolta Rytkylle Murtoon tuleva tie. Maankäyttövaroilla rahoitetaan tie Kalliokylässä Kalliojärven itäpäästä Toiviaiskylään Pahkamäkeen. Ovesta oikealla on savupirtin leivinuuni, jonka päällä sopii pakkasella nukkumaan. Keskellä ikkunan alla on pitkä pöytä, vasemmassa peränurkassa kaappi, jossa pari hyllyä. Molempien taimimäärät ovat suunnilleen samanlaiset. – Mutta suurina erinä kasvattaminen on kannattavaakin, koska nuoret pystyvät itse koko homman hoitamaan. Nälkävuosina 1860-luvulla tiedettiin, että kerjäläisen kannattaan mennä Tyrmyyn. Toinen suunnitelma on Jokelasta päin vastaan, mikä tekee mahdolliseksi kauttakulun Luupuvedeltä Jokelaan ja Lapinsaloon. Mutta työ on nuorille mieleistä. Keväällä ne myydään Metsanhoitoyhdistykselle. voittoa jäisi 10 penniä kappaleelta, olisi nykyisestä taimimäärästä puhdas tuotto yli 3000 markkaa. Tapio tekee lisäksi tietä Huttumäestä Pyhäjärven puolelle Kumpumäkeen ja Remeskylässä on Nälännön rannalle suuntautuva metsäautotiehanke. kesäkuuta 2024 Viikosta viikkoon Noin 33 000 koivuntainta on Kiuruveden 4H–kerholaisilla kasvamassa ensi kevään istutuksiin. Saaressa Juliukselle katettiin runsas pöytä Elämän leipää. Taimista jätetään muutamia satoja, jotka koulutetaan ja myydään koristepuu– tms. Vas. 10–15 sentin mittaisina ja istutetaan ne keväällä heti lumien sulamisen jälkeen peltoon. Siellä nälkäinen saa leipää syödäkseen. Metsänhoitoyhdistys on maksanut keväällä taimista 20–28 penniä kappaleelta. Yhtä tärkeää kuin oman rahan saaminen on työn järjestyminen. Jo yksistään koivuntaimia Metsänhoitoyhdistys tarvitsisi n. (Kiuruvesi-lehti 5.6.1974) Ensin koulutetaan kouluttajat ja sitten taimet. Ihminen ei voi ottaa mitään, ei ajallisia eikä iankaikkisia antimia, ellei hänelle anneta ylhäältä. Kaikki mainitut kuusi tietä ovat metsänparannusvaroilla rahoitettuja. Tiemestari Esko Pietikäinen kertoi, että lähes kaikki hankkeet rahoitetaan metsänparannusvaroista, mikä on tehnyt mahdolliseksi teiden rakentamisen. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta, joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Nyt käsillä ovat Europarlamenttivaalit. –Taajaman läheisyyteen kannattaisi perustaa suurehko taimituotantoyksikkö jo nuorten työhön pääsyn takia, sanoi Niskanen. Joskus oli lähdettävä kesken peltotöidenkin Raamatusta elämän pitimiä etsimään. vaativimpiin tarkoituksiin. Erityisesti mieleen on jäänyt Paavon pirtti, sen tuohikatto, harmaat hirret, pienet, yksinkertaiset ikkunat, savun tuoksu. Tuvan seinustaa kiertää penkki, keskellä on seurapenkit. Monet elävät nytkin leivättömän pöydän ääressä. Kaikki lähti iankaikkisesta ravinnosta, jota oli päästy nauttimaan. Osakkailla on myös omat osuutensa, joista kunta vastaa määrättyyn prosenttiin asti. Tämän viikon evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Samoin Sulkavalla Majoon tien, joka lähtee Ruutanan tiestä Laatonjärven pohjoispäästä ja Kotajärven tiehen, on Vesipiirin teitä. 16: 24-27 RISTO PENTIKÄINEN. Korpijoella Pihkapurolla ja Haapakummussa Punasuolla. Ennen siinä oli myös Paavon Raamattu lukutelineellä. Kesän aikana taimia lannoitetaan joka toinen viikko ja syksyllä ne korjataan valeistutusvakoihin talvehtimaan. Taimitarhoja on kahdessa paikassa. Neuvoja Seija Niskanen kertoi, että taimitoiminnassa 4H– kerholaisilla on neljäs vuosi. Taimista maksetaan nykyisin ostaessa 8 penniä kappaleelta, istuttamisesta maksetaan 2 penniä samoin syyslannoitteisiin menee rahaa. Heitä pitäisi auttaa elämän alkuun siellä, missä he ovat. Hänen piti lähteä kesken kyntötöiden Paavolta elämän eväitä kyselemään. Tämä sattuu viikolle, jonka aiheena on Katoavat ja katoamattomat aarteet. Tyrmyn Juliuksen kuva on Kiuruveden seuratuvalla puhujien tyhjän pöydän vasemmassa päädyssä. Pirtin näkymää hallitsee tyhjä tuvan pöytä. – Kovin suuria voittoja ei taimiharrastuksesta jää, totesi Seija Niskanen. 100 000 kappaletta, josta määrästä nyt pystytään toimittamaan vain n. 19 Keskiviikko 5. (Kiuruvesi-lehti 5.6.1974) Hartaus Leivättömän pöydän ääressä Kiuruvetiset tekivät viime tiistainen seurakuntaretken Aholansaareen diakoni Minna Heinosen johdolla. Heinälammin koululta tehdään tietä Jokelan suuntaan Tiukumäkeen. Jos esim. Myöhemmin Julius meni naimisiin ja asettui Iisalmen Haapajärven Paaslahdelle Tyrmyyn taloa pitämään. Oikeassa takanurkassa on tilaa vasikalle tai rukille ja kehrääjälle. Kulut ovat yhteensä 16 penniä tainta kohti. neuvoja Seija Niskanen selostaa taimien käsittelyä. Punasuon taimitarha on Er50vuotta sitten Koivuntaimet 4H-kerholaisten harrastuksena holtzin, Piipon, Kukkosen ja Ruhasen kerholaisten vastuulla. Nämä katoamattomat aarteet ovat siitä ihmeellisiä, että joka on saanut nauttia katoamattomista aarteista, hänellä riittää myös katoavia aarteita vaikka muille jakaa. Koivuntaimien viljelyssä, lannoitusta lukuunottamatta, se tosin on kausiluontoista: pari viikkoa keväällä ja yksi viikko syksyllä (nykyisessä laajuudessa). En ollut tuolla retkellä mukana, mutta monet kerrat olen ollut Saaressa, ensimmäisiä kertoja 1960-luvun lopulla Lähetysleireillä. Tapiolla on kaksi huomattavaa hanketta Luupuveden suunnalla. Tästä niukkuudesta lähtivät Paavon elämän antimet. Tämä tyhjä pöytä kertoo ihmisen osasta meillä ja muualla. Kerholaiset tekevät työtä taimitarhalla, saavat siitä määrätyn korvauksen ja myös tuotto kuuluu pääasiallisesti heille. Se oli todellinen retriitti, kiireetön levähdyshetki elämän perusasioiden äärellä. – Ja kyllä siitä varmaan saisi myös kannattavan yrityksen. Monet kiittelivät tuota retkeä. Taimet tilataan Metsänjalostussäätiöltä 1–vuotisina n. Silloni ne ovat 60–80 sentin mittaisia. Istutukset saatiin suoritetuksi viime viikon aikana. kolmas osa. Nytkin tänä keväänä pyrkijöitä oli runsaasti ja heitä myös otettiin, sellaisiakin jotka eivät kuulu 4H–yhdistykseen ja maksettiin 2 penniä istuttamispalkkaa. Kiuruvedellä oli nuori mies, Julius Tenhunen. Mt
Vieraina Suomen LähetysseuVieraina Suomen Lähetysseurasta palvelupäällikkö Upu rasta palvelupäällikkö Upu Leppänen ja Kolumbian maaLeppänen ja Kolumbian maajohtaja Ruth Santisteban. KUOLLUT KUOLLUT Anja Esteri Selkänen 90 v. Maire Eliisabet Matinniemi Maire Eliisabet Matinniemi 85 v. Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Meille rakas Maire Eliisabet MATINNIEMI o.s. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta EU:n aineellisen avun ostokortteja saatavana, tiedustelut p.0445053869 Ilmainen lasten kesäleiri Pyhäjärven Mäntyniemessä (7–13 v.) 28–30.6 (Pe – Su) Lisätietoja ja ilmoittautuminen p.0445053869 LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Aili Jauhiainen LÄMMIN KIITOS kaikille muistamisesta lakkiaispäivänäni! Aleksi Partanen LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Anna-Mari Ryhänen KIITÄN LÄMPIMÄSTI kaikkia juhlissani käyneitä ja muuten muistaneita! Eevi Huttunen LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Elina Grönqvist KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! ”Last but not least, I wanna thank me. 20.05.2024 Lämmöllä muistaen Juhani ja Taina Janne Henna ja Heikki Jarmo ja Sari Saku Mikko Sukulaiset ja ystävät Hiljaa voimat uupui, lähdön hetki läheni. jien ilta, monitoimisali. kyläkirkko. Su 16.6. Anja Ilona Tuomi 78 v. Su 16.6. klo 10 Messu (HuusMessu (Huuskonen, Kivelä, Ylikoski). klo 14 Pe 7.6. Lämmin kiitos osanotosta. klo 10–10.30 Ma 17.6. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lähetystyön keskustelemaan lähetystyön kuulumisista kahvikupposen kuulumisista kahvikupposen äärelle. Väistyi vaiva, tuli rauha, uni, kaunis, ikuinen. Timlin. klo 10 Su 9.6. konfirmaatiomessu. klo 18 Filmi-ilta, elokuva, ”Kuin varas yöllä”, tarjoilua Su 9.6. RIPPIKOULU RIPPIKOULU Ke 5.6. Vastuuryhmänä Eläkeläiset ry. klo 18.30 La 15.6. Lankoa ja setää muistaen Hilkka Anne ja Juha perheineen Sirkkaliisa Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Sydämelliset kiitokseni Kutsu tai kiitä Perheuutisissa! Kiuruvesi-lehti p. Pe 7.6. klo 13 klo 13 Seurat Ry:llä ja Seurat Ry:llä ja iltakirkko Sulkavanjärven iltakirkko Sulkavanjärven kyläkirkossa klo 18 (Pauli kyläkirkossa klo 18 (Pauli Soranta) Soranta) DIAKONIA DIAKONIA Ma 17.6. KASTETTU KASTETTU Eeti Esko Artturi Nuutinen Eeti Esko Artturi Nuutinen Kuolleet Lakkiaiskiitos Hautakiviä Seurakunnat p. johtaja Ruth Santisteban. klo 10–10.30 RuoRuoka-apu Helluntaiseurakunnan ka-apu Helluntaiseurakunnan parkkipaikka. 03.10.1938 k. 20 Keskiviikko 5. päivystys diakoniatoimistolla vain torsdiakoniatoimistolla vain torstaisin klo 9–11. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Anja Ilona Tuomi 78 v. klo 18.30 Nuotioilta Nuotioilta Timlin. klo 18.30 Ke 5.6. klo 11 Jumalanpalvelus, Charles ja Paula Shaheen ym.. äärelle. 85 v. parkkipaikka. Ti 11.6. 017 770 0421 p. konen, Kivelä, Ylikoski). xxxxkuuta 2021 Su 9.6. Vastuuryhmänä Eläkeläiset ry. klo 10 klo 10 Messu, rippileiri 1 Messu, rippileiri 1 konfirmaatiomessu. Kesällä 3.6.–31.8. klo 18.30 RK2 huoltaRK2 huoltajien ilta, monitoimisali. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. kesäkuuta 2024 Hengelliset 2 Keskiviikko xx. I wanna thank me for believing in me!” Ella Laitinen -Snoop Dogg LÄMMIN KIITOS kaikille muistamisesta lakkiaispäivänäni! Erin Kossi LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Milla Halme LÄMPIMÄT KIITOKSET muistamisesta lakkiaispäivänäni! Okko Kämäräinen KIITÄN LÄMPIMÄSTI kaikkia juhlissani käyneitä ja muuten muistaneita! Ylioppilas Paavo Tiihonen KIITOS muistamisista lakkiaispäivänäni! Roope Tossavainen LÄMMIN KIITOS kaikille minua lakkiaispäivänäni muistaneille! Salla Jauhiainen LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaisja valmistumispäivänämme! Sara Räihä ja Linnea Remes LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Taavi Jauhiainen KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Venla Kulhomäki LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänämme! Emmi ja Eetu Linnilä LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Veera Lipponen. taisin klo 9–11. La 15.6. Eino Antero TIKKANEN s. päivystys Kesällä 3.6.–31.8. 28.04.2024 Kiuruvesi Sydän uupunut levon sai, valkeni ikuinen sunnuntai. 017 770 0421 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. klo 10 klo 10 Messu Sulkavanjärven Messu Sulkavanjärven kyläkirkko. Anja Esteri Selkänen 90 v. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. 12.10.1933 Kiuruvesi k. Kiitos kaikille Einon hoitoon osallistuneille. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Pe 7.6. Tervetuloa kuulemaan ja sa. klo 14 Lähetystyön Lähetystyön päiväkahvit monitoimisalispäiväkahvit monitoimisalissa. Kiitos osanotosta. Saastamoinen s
Matkat tilataan etukäteen palveluliikenneautosta p. Autossa on pyörätuolin kuljetusmahdollisuus. Jos rakastat…. KESKUSTA: Matkat tilataan etukäteen palveluliikenneautosta p. 050 4372 781 Keskustassa auto käy aikataulun mukaisesti kiinteissä pisteissä, joilta voi nousta kyytiin myös ilman ennakkotilausta. 1.6. 050 4372 781 Toimisto: Avoinna arkisin klo 9.00 – 16.00 Puhelin (017) 820 4026 HINNAT: Keskusta: Aikuiset 2,50 euroa Alle 12-vuotiaat 1 euro Alle 4-vuotiailta ei peritä maksua. – 6.8.2024 Klo Klo Linja-autoasema 9.15 11.30 Yhtylän palvelutalo 9.25 11.40 Paavo Tikkasentie 6 Rinnekoti 9.35 11.50 Rinnekatu 4 Aseman seutu 9.50 12.05 Tokmanni( Tulotie 4) Terveyskeskus 10.00 12.15 Kuulutus Stipendit Muistilista Asuntoja ELÄKELIITTO ti 11.6. Huom. 050 4372 781 Lapinsalo Tihilä Lapinsalo HeinäkyläSulkava HonkarantaLuupuvesi Liikennöitsijänä toimii Linja-autoliike Oy Rytkönen & Co Kiuruveden palveluliikenne liikennöi koulujen loma-aikoina arkipäivisin maanantaista perjantaihin (ei arkipyhinä) alla olevan aikataulun mukaisesti. Arvostat elämää, vapautta, valintojen mahdollisuutta, demokratiaa, avautuvia ovia. ja saunav. Apk., ppk., ranskalainen parveke. Aulis Kärkkäinen p. p. Liikenne on kaikille avointa joukkoliikennettä. 2/4 kerros v. Heti vapaa. Nivan koulun pihalla pelataan kesäpelejä. p. Koivujärvi Tihilä Koivujärvi HonkarantaLuupuvesi Rytky Rytky AittojärviLahnajoki AittojärviLahnajoki PALI-LIIKENTEEN KOULUJEN LOMA-AJAN JA KESÄN AIKATAULU 3.6. 380e/kk sis. Tilaus on kestotilaus ja jatkuu automaattisesti tarjousjakson päätyttyä normaalihinnalla. Siispä, jos sinäkin rakastat omaa hetkeäsi luotettavan uutismedian parissa, jaat saman rakkauden sananvapauteen kuin me täällä tämän lehden toimituksessa. 0400 541491 / Lappalainen MYYDÄÄN hyväkuntoinen MÖKKIKOKONAISUUS Niemisjärven rannalla. klo 12.00 alkaen. parv, vaateh. Yhteystiedot: Niemistenkatu 4 Sanna Manninen 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Avoinna: ma–to 8–16 Tilaa Kiuruvesi-lehden kesätarjous ja tiedät mistä puhutaan! LEHTI OY Jos rakastat sananvapautta, rakastat rauhaa. 21 Keskiviikko 5. Tarjous on voimassa 31.8.2024 ja koskee sekä paperilehteä että digipalvelua. -----------------------------------------------Kiuruveden invalidit kerho Saunarannassa 11.6. 0500 573 105 Annetaan vuokralle asuntoja keskustassa. kesäkuuta 2024 Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. 044 7050 443 Tuloaika keskustaan maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8:00 Heinäkylä Sulkava 9:15 Lähtöaika keskustasta 12:30 14:00 HeinäkyläSulkava MAASEUTUALUE KOULUJEN LOMA-AIKOINA ja KESÄLLÄ : Liikenteessä ei ole kiinteitä reittejä vaan matka on aina tilattava etukäteen p. Tervetuloa joukolla mukaan. 050 400 9437 TILAA KIURUVESI-LEHTI 3 KK JA SAAT 1 KK KAUPAN PÄÄLLE. klo 15. Maaseutualue: Linja-autotaksan mukainen hinta. Maksuna käy käteinen, matkahuollon korttituote tai pankkikortti. vesi, sähkö, autop. 040 411 2785 Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ keskustassa. Vuokralle annetaan 1h+kk 29 m² Rinnekatu 3 las. -----------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 24: ma: lihapyöryköitä, ruskeaa kastiketta, peruna, kaali-puolukkasalaattia, mansikkakiisseliä, mansikka-vanilja-kerroskiisseli, ti: jauhelihakiusausta, herne-maissi-porkkanaa, kurkku-kiinankaalisalaatti, mustikka-vadelmapuuroa, ke: appelsiini-sitruunakalaleikettä, sitruunakastiketta, peruna, ruusukaalia, puolukkahillo, kiinankaali, mandariinilohko, sekamarjakiisseliä, to: makkarakastiketta, peruna, porkkanaa, kaali-kurkkusalaattia, vadelmarahkaa, pe: kaalikääryleitä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, maissia, kiinankaali-tomaatti-kurpitsasalaattia, raparperikiisseliä, la: lihakeittoa, italiansalaatti, puolukka-karpalopuuroa, su: haukimurekepihvejä, yrttikastiketta, peruna, parsakaalia, perunasalaatti kirkas, kinuskimousse (muutokset mahdollisia). Vap. Heti vapaa
– 14.7.2024 • Rautavaaran terveyskeskus on suljettu 17.6. Kiireettömiä vastaanottoaikoja pystymme tarjoamaan vain rajoitetusti. -----------------------------------------------Kiuruveden kuulonhuollon kesäretki Kuopioon 15.7.2024. Tervetuloa. Ilmoittautuminen 30.6 mennessä Jouko 0400 181386 tai Helena 045 8539079. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 10–11.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). -----------------------------------------------ELÄKELIITTO Piirin kesäpäivät Lapinlahdella ti 25.6. Islab-laboratorio • varaa aika www.islab.fi/ajanvaraus tai soita arkisin kello 12–14 numeroon 044 717 8888 Iisalmen hoitotarvikejakelu • puhelintilaukset arkisin kello 8–12 puhelinnumerosta 040 161 6433 • nouto Iisalmen terveyskeskus, 0. • Hätätilanteessa soita 112 • Rautavaaran mielenterveysja päihdepalvelut on suljettu 3.6.–16.8.2024 Maanmittauslaitos on päätöksellään 3.6.2024 myöntänyt Myrsky Energia Oy:lle kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 84 §:n mukaisen luvan tutkia suunnitteilla olevan Kaikonsuon aurinkovoimapuiston liittymisjohdon sijoitusreittiä Kiuruveden kaupungin ja Vieremän kunnan alueilla. Mikko Alanissi Maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos Ilmoitus tutkimusluvan myöntämisestä TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. P. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. – 14.7.2024 • Sonkajärven terveyskeskus on suljettu 15.7. Tutkimuslupaa on haettu kahdelle alustavalle reittivaihtoehdolle ja ne ovat pituudeltaan noin 14.5 kilometriä. Reittivaihtoehdot on esitetty lupahakemuksen liitekartassa. Hätätilanteessa soita 112. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Tiedoksisaannin päätöksestä katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun tämä ilmoitus on julkaistu (3.6.2024) Maanmittauslaitoksen verkkosivulla (https://www.maanmittauslaitos.fi/kuulutukset). Sitovat ilm. Eläkeläiset ry. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 on mahtava liikuntaharrastus kaikenikäisille Golf Golf EUROPARLAMENTTIVAALIT 2024 Vaalipäivän äänestys su 9.6.2024 klo 9.00–20.00 Kaupungintalo, Harjukatu 2 KIRJASTON KESÄAUKIOLOAJAT 1.6.-30.8.2024 ma 10–18 ti-pe 10–16 la-su suljettu Omatoimi avoinna ma-su 8–21. Tarvittaessa soita numeroon (017) 272 4222. Osalle pienemmistä terveysasemista on suunniteltu kesän ajalle toimintojen supistuksia. 12.6. matkat ja keittolounaan, sekä ohjelman. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. • jakeluaika maanantai kello 14–17 ja keskiviikko kello 8–11 tai puhelintilausten nouto muina aikoina potilastoimistosta Reseptien uusinta • reseptin uusimispyyntö www.omakanta.fi tai apteekin kautta. Päätösasiakirjat ja valitusosoitus ovat nähtävissä kaikissa Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä esittämällä asiatunnus (MML 91635/03 04/2024). kerros, Meijerikatu 2, 74120 Iisalmi. kesäkuuta 2024 4 Keskiviikko xx. – 11.8.2024 Le ik ka a ta lte en Kesäsulkujen aikana Lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotot • soita tarvittaessa numeroon (017) 272 4222. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. Mielenterveysja päihdepalvelut • kiireellisissä tapauksissa ota yhteyttä mielenterveys-ja päihdepalveluiden akuuttityö ryhmän ohjanta-ja neuvontanumeroon 040 761 4400 (ei tekstiviestejä), joka palvelee ympärivuorokautisesti. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. alkaen klo 13.00 PUISTORINTEELLÄ. Sinulle soitetaan takaisin ja sairaanhoitajan hoidon tarpeen arvion perusteella saat ohjauksen, miten asiasi hoidetaan. Toivomme asukkaiden huomioivan oman alueensa suunnitellut sulut ja huolehtimaan esimerkiksi reseptin uusinnat ja hoitotarvikkeiden tilaukset/noutamisen hyvissä ajoin ennen kesäajan taukoa. xxxxkuuta 2021 Kuulutus Tiedotteita Sekalaista SOTEKESKUS TIEDOTTAA Kesä-elokuun välisenä aikana sotekeskusten lääkäri-hoitajavastaanotoilla tuotetaan pääasiassa kiireellistä ja puolikiireellistä hoitoa. 046–9436626. Asiakirjoista voi myös pyytää kopioita Maanmittauslaitoksen kirjaamosta, kirjaamo@maanmittauslaitos.fi, puhelin 029 530 1115. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. Paluu noin klo 16.00. -----------------------------------------------Ostetaan asuntovaunu, asuntoauto tai retkeilyauto. Tutkimuslupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä oikeuttaen maastotutkimuksiin 200 metrin levyisellä alueella suunniteltujen reittivaihtoehtojen keskilinjan molemmin puolin. 0400-945544. -----------------------------------------------Karaoketanssit ja kesäkarkelot tänään ke 5.6. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Rivi-ilmoitukset Harrastukset Kutsu Mykyrokkaa torstaisin varauksesta klo 9.30–13 noutona tai kotiinkuljetus taajamassa tarvittaessa. Hinta 10 € sis. 050 3679163.. 22 Keskiviikko 5. www.pshyvinvointialue.fi • Vieremän terveyskeskus on suljettu 17.6. Hinta jäsenille 10 € ja ei-jäsenille 40 € sisältäen lounaan Puijon Majalla. Lähtö Kiuruveden linja-autoasemalta klo 8.00 ja Iisalmen linja-autoasemalta klo 9.00. Hinta alle 10000 €. Liput 5€. mennessä Annelille puh. Liityntä on tarkoitus tapahtua 110 kV voimajohdolla Savon Voima Verkko Oy:n Vieremän sähköasemalle. Terveydenhoitajien vastaanotot • soita numeroon 040 350 3378, neuvola palvelut muissa seutukunnissa Suun terveydenhuolto • soita arkisin kello 8–16 numeroon (017) 272 4400 Iisalmen päivystyksessä (24/7) tehdään kiireelliset päivystykselliset terveydentilan arviot; puhelinneuvonta ja hoidon tarpeen arviointi, soita numeroon 116 117
044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 23 Keskiviikko 5. kesäkuuta 2024 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Tmi Eija Pietikäinen Jalkahoitaja Kotikäynnit 050 5054 106 JALKAHOIDOT • • Valokuvaukset 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. kuvaukset p
klo 11-14 BUFFETISSA KAHVIA, TEETÄ, LIMPPARIA JA KOTILEIVONNAISIA Kyläkirjaa myynnissä näyttelyn ajan 40€ Näyttely avoinna: 8.-9.6. klo 11-14 16.6. JÄRJ. Lettukahvila. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. KLO 20-22 TAKATERASSILLA TAPAHTUMA ON ILMAINEN KUUSENMÄEN KÄTTENTYÖT EILEN JA TÄNÄÄN -näyttely Kuusenmäen Seurojentalolla (Liittoperäntie 42, Pyhäsalmi) Avajaiset AVOIMET KYLÄT-päivänä 8.6. klo 17-20 20.-21.7. kesäkuuta 2024 6 Keskiviikko xx. 050-4937953 Näyttelyn aikana salin puolella ei voida järjestää muita tapahtumia. klo 12-16 9.-11.7. 050 307 5439 • • • • • • Kiuruveden kotiseutumuseo Avoinna 8.6.-31.7.2024 Superviikoilla 7.-21.7. Ke-La 12-17 Ti-La 12-17 Tai sopimuksen mukaan vapaa pääsy Museolla tapahtuu! 29.6. SusAnna -kansanmusiikkikonsertti klo 13 24.7. Korpijoentie 770. xxxxkuuta 2021 Torilla www.kiuruvesilehti.fi Sekalaista Asuntoja Huveja Luontopalvelut KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. klo 12-16 Sopimuksen mukaan näyttely voidaan avata myös muina aikoina Yht.otot. Jaana Niskanen Puh. 24 Keskiviikko 5. KUUSENMÄEN KYLÄtmk Avustaja Avoimet kylät Korvikossa 8.6.2024 klo 10–14. Tervetuloa! Mainonnan kaikki kuviot. 4H mukana. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 6.6. klo 12-18 15.-16.7. klo 12-16 28.7. klo 11-14 7.7. klo 11-14 30.6. Tikanheittokilpailu. Jenni Kirves kirjailijavierailu klo 11 Kirkkoharjuntie 2, p. Lastenpäivä klo 12-15 Klonks & Klonks -improvisaatioesitys klo 12 25.7. 040 5271798 Museo ei ole esteetön! PELTOHOVI PAIKALLISET NUORET LAVALLA IINA HAPPONEN PE 7.6. Paikallismuseopäivä klo 10-14 18.7