VUOSIKERTA, NRO 6 JX PR IO R .P .P .F IN L A N D E Irtonumero 2,80 e 012138-1906 Vanhustenhoidossa on hyvääkin s. 5 Yrittäjien uusi luotsi Tomi Rönkkö s. www.kiuruvesilehti.fi KESKIVIIKKO 6.2.2019 66. Rauha Svärd käyttää piirakoihinsa laktoositonta maitoa. Rauha Svärd oppi karjalanpiirakoiden valmistuksen karjalaisäidiltään. Karjalanpiirakka nousi otsikoihin, kun uimaharjulainen leipomo oli käyttänyt karjalanpiirakan valmistamiseen laktoositonta maitoa. EU:n tulkinta on hänestä ”saivartelua”. Ruokaviraston mukaan karjalanpiirakan valmistukseen saa käyttää vain maitoa, koska EU:n nimisuojajärjestelmä on hyväksynyt karjalanpiirakan ainesosaksi maidon. 4-5 Viljelijöiden ahdinkoa elokuvassa s. 10 EU saivartelee piirakoissa JAANA SELANDER Lue lisää sivuilta 11 KARJALANPIIRAKAT olivat jokapäiväistä ruokaa Suistamolla. www.siilinhammas.fi Perushammashoito Nukutushammashoito Keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito Keinojuuret ja suukirurgia Hammasprotetiikka Suuhygienisti Ajanvaraus myös verkossa Kiurukatu 3 KIURUVESI Puh. Yrjö Waarnaa kiiteltiin yrittäjäurasta s. 8-9 Suistamolta lähtöisin oleva Rauha Svärd osaa tehdä oikean karjalanpiirakan. 040 752 4422 asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa
Meillä kokemus rajoittui siis kotihoitoon, sairaalaan ja akuuttitilanteissa ostettuihin palveluihin. Tässä muutamia niistä: Kotihoidosta pakko mainita erikseen yksi sairaanhoitaja, jota ihan ehdottomasti haluaa suureen ääneen kiitellä. Sanomme häntä sopivasti sattuvalla sotilasarvonimellä selän takana, koska niin päättäväisesti hän kipsuttelee taloon ja laittaa aina kaiken, ihan kaiken kuntoon. Huonoon hoivaan on puututtava, jos kunnan ostama palvelu ei vastaa tehtyä sopimuksen tasoa. Vanhustenhoito nousi kertaalleen agendalle, kun Esperi Caren Kristiinankaupungin hoivayksikössä esiintyi niin vakavia puutteita, että yksikkö pantiin kiinni. Henkilökunnan määrää tullaan lisäämään ja hoidon laatuun panostetaan. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Tiina Kilvensalmi puh. Varmaan tuo hoitajamitoituksen ankkuroiminen lakiin on ihan hyvä juttu eräänlaisena perälautana, mutta toisaalta hyvää hoitoa ei takaa välttämättä hoitajien määrä, jos heillä ei ole asenne kohdallaan tai jos hoidettavat pärjäävät kevyemmälläkin hoivalla. Ainoa on, jos ruoka paloitellaan ja vellit on nokkamukissa. Hoivapalvelu Beda ja Kallionsydän olivat myös suureksi avuksi, kun hätä oli suurin ja palvelu oli erittäin hyvää. Jos ihminen ei kykene syömään omin avuin eikä molemmat kädet toimi, jää sapuskat syömättä. 1,03 e Ilmoitushinnat sisältävät ALV 24%. Tällä hetkellä hoitajamitoitus on 0,5. Rahalla saataisiin palvelua ja lisää hoitohenkilökuntaa. Saattohoidosta ei voi puhua, jos viimeisenä aamuna kiireesti siirretään naapuripedin asukas pois ja suurin huoli tuntui olevan pesulla käymisestä. Kirjoituksia ei palauteta. Puutteita on tullut ilmi myös joissakin Attendon yksiköissä. Kiitos; teette korvaamattoman arvokasta työtä. 044 705 0443 Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma – pe 8 – 16 Levikki: 5276 (LT 2017) Ilmestyy keskiviikkoisin Sanomalehtiliiton jäsen TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander puh. Kommenttini koskee erityisesti intensiivisemmän hoivan piiriin pääsyn vaikeutta, kun kaikki pyritään säilömään kotona ja myös palvelun saavutettavuutta ja tapaa toimia. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi LIIKEILMOITUKSET/MARKKINOINTI Anu Laitinen 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi ILMOITUSHINNAT ts 1,15 e tj 1,08 e takasivu 1,19 e kuolinilm. Kestävyysvajeen takana on vanhusten määrän lisääntyminen ja työttömyys. Tasapainottaminen tarkoittaa säästämistä ja verotuksen pitämistä nykyisellään tai kiinteistöverotuksen kiristämistä. Tein aiheesta valituksen, johon sain aikanaan vastineen ja selvityksen korjaavista toimista. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. LEILA MARIKA MUMMONI oli useamman vuoden Virranrannassa dementiaosastolla hoidettavana. TARJA ITÄINEN Somepoiminta ”Tarkenee. Meidän kohdallemme osui muun muassa yhteydenottopyynnön unohtuminen Ohjuriin useiksi kuukausiksi, vakavia virheitä hoivassa muun muassa lääkkeiden antamisessa, jopa epäkunnioittavaa käytöstä vanhusta kohtaan sairaalassa ja omaisten avunpyyntöjen vähättelyä kunnon heikennyttyä nopeasti. Välikysymyksessä on esitetty useita asioita, joista yksi on hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin. VANHUSTENHOIDON ongelmiin on jouduttu sen vuoksi, että kunnilla ei ole varaa satsata hoitoon enempää euroja. ARJA KASTARINEN KYSYIMME Kiuruvesi-lehden Facebookissa mielipiteitä vanhustenhoidosta. Samaan aikaan saimme eilen kuulla valtiovarainministeriön viranhaltijoilta, että maamme taloutta olisi tasapainotettava kahdella miljardilla eurolla seuraavalla vaalikaudella. Molemmista, niin yksityisestä kuin julkisesta hoivapalvelusta, on hyviä ja huonoja kokemuksia. Mantra kotihoidon ihanuudesta ei pidä paikkaansa, kun kunto on heikko, päivät yksinäisiä, yöt pitkiä ja levottomia sekä olo turvaton turvapuhelimella tai ilman. Vakavasti monisairaan vanhuksen kokonaisuutta ei osattu ottaa huomioon eikä sairaalakäynneillä voitu hoitaa kokonaisuutena potilaan tilannetta, vaan aina aloitettiin kierros alusta omalääkäriltä olipa kyse kuulolaitteesta tai verenkierto-ongelmista jaloissa. Viimeiseen henkäykseen asti hoito oli ensiluokkaista. 044 705 0443 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Liikeilmoitukset maanantaihin klo 12 ja pikkuilmoitukset ma klo 14 mennessä. Kokoomusta lukuun ottamatta kaikki puolueet ovat kirjaamisen kannalla. MERJA REPKA SURKEA kokemus ainakin isän hoidosta vai pitääkö sanoa hoitamatta jätetty enneminkin. Samoin Kunnalääkärit ja KYS ansaitsevat kiitoksen siitä, että vanhusta kohdeltiin ihmisenä ja hän sai asianmukaiset lähetteet ja hoitoa. POLIITIKOT laidasta laitaan ovat ottaneet kantaa vanhusten hoivaan, oppositio jätti asiasta eduskunnalle välikysymyksen ja hallituksen luottamus mitataan tulevana perjantaina. – 27 C” #talvi # talvimaisema #nytonkunnontalvi #pakkasta #kiuruvesi @mirja_n 21.1.2019 Paikka: Kiuruvesi Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi, ja saatamme valita sinut somepoimmintaan luvallasi Puh. Tuohon henkilökunnan määrään vaikuttaa myös hoivakodin rakenne, jos vanhukset ovat keskitetysti yhdessä kerroksessa, voi riittää vähempikin hoitajamäärä. 2 Keskiviikko 6. Mutta onneksi meidän lähipiirillämme oli mahdollista järjestää niin, että voimme olla äidin/ mummun tukena sekä kotona että sairaalassa matkan loppuun saakka. Kiuruvesi-lehti/ Postia-palsta, Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi POSTIA PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI V anhustenhoito on puhuttanut viime aikoina. Tasapainottamisen lisäksi olisi vielä saatava aikaan rakenteellisia uudistuksia, joista valtiovarainministeriö mainitsee soteuudistuksen. helmikuuta 2019 Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Attendon toimitusjohtaja puolestaan on todennut, että alan ongelmat ovat kuitenkin vain rikkaruohoja, jotka voidaan hoitaa pois. Poisnukkunutta valituksella ei enää autettu, mutta toivon mukaan jonkun toisen ikäihmisen ei tarvitsisi käydä läpi samoja mutkia. Sote toisi lisää harteita vanhustenhoitoon ja työllisyyden paraneminen euroja. Kunnat kilpailuttavat hoivan ja ostavat asiakaspaikkoja yksityisiltä hoivakodeilta, joissa hoitopäivä on noin 50 euroa halvempi kuin julkisella puolella. Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Sen jälkeen yrityksessä vaihtui toimitusjohtaja ja uusi toimitusjohtaja lupasi muutoksia toimintatapoihin. Hoitajamitoituksen vähimmäismääräksi on esitetty 0,7 hoitajaa per hoidettava. Kuolema armahti. Näin on uusimmissa hoivakodeissa. Vanhustenhoivaan tarvittaisiin lisää rahaa miljardi euroa, totesi yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger viime viikolla. ” Ensiluokkaista ja surkeaa hoitoa VANHUSTENHOIDON tilanne on surkea Ylä-Savon Sotessa, jos lähellä ei ole perhettä, omaisia tai muita, jotka huolehtivat ja pitävät vanhuksen puolia. Ihmeellinen työmyyrä, tarkka kuin porkkana ja hyvät ihmistaidot. Mut, jos syö makuulta ei ylety mukiakaan ottamaan.... Molemmat ovat yksityisiä hoivalaitoksia. Miten käy vanhustenhoidon ja maamme talouden, jos sote kaatuu. Onneksi Kiuruveden kotihoidossa on helmiä, jotka tekevät työtä sydämellään. 040 523 8345, tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET puh. Huonokuntoiselle vanhukselle ilman tervettä auttajaa se olisi ollut mahdotonta. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Vanhustenhoitoa ja tasapainottamista Vanhustenhoitoon tarvittaisiin lisää rahaa miljardi euroa ja säästää pitäisi kaksinverroin. Välikysymys tähtää hallituksen kaatamiseen ja sitä myötä soteuudistuksen valmistelu loppuu. Tilausmaksut 12 kk/kesto: kotimaa 90 e / 81 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki
helmikuuta 2019. 3 Keskiviikko 6
Valvonta laajennettiin vuonna 2017 koskemaan myös kuntayhtymän omia asumispalveluyksiköitä itsevalvontana. YLÄ-SAVON Sote -kuntayhtymä valvoo yksityisten ja julkisten vanhustenhoivayksiköiden toimintaa vuosittain sekä tekee yllätyskäyntejä. Pian vuoden hoivakodissa asustanut Matti Kämäräinen kehuu talon ruokaa hyväksi, samoin hoitajia. Kaikissa Attendon hoivayksiköissä ei ole näin hyvin. – Tosiaan lääkehuollon osalta omainen teki hallintokantelun. Itsevalvonta perustuu Valviran valvontapohjaan ja omavalvontasuunnitelmaan kuten yksityisissä hoivalaitoksissa. Hoitajat lämmittävät neljänä päivänä viikossa valmiiksi laitetun ruuan asukkaille. Tavoitteena on toteuttaa valvonta kuntayhtymän kotihoidon ja asumispalvelujen omaan tuotantoon kevään 2019 aikana siten, että yhtymähallituksen jaoston jäsenet myös osallistuvat valvontaan. – Epäkohdat ja laiminlyönnit pitää selvittää ja korjata, yleensä asiat saadaan hoidettua kuntoon avoimesti keskustelemalla ja yhteistyöllä, Help uskoo. helmikuuta 2019 UUTISET Kerro meille uutisvinkki: toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 6. Yksityisen palvelun osuus on Kiuruvedellä noin 33 prosenttia vanhusten hoivapalveluista. Ei Kyllä 93 % 7 % Viikon kysymys osoitteessa www.kiuruvesilehti.?. Myös Attendon toimintaan eri puolilla Suomea on aluehallintoviranomainen joutunut puuttumaan epäkohtien korjaamiseksi. Työvuoroja joudutaan myös mukauttamaan ja tekemään pidempää päivää, josta saa kyllä sitten mahdollisimman pian vapaata. Tarkastuksessa käytiin läpi koko talon toiminta. Vanhustenhoidon puutteet nousivat otsikoihin, kun Esperi Caren Kristiinankaupungin hoivayksikön toiminta keskeytettiin useiden vanhusten hoitoon liittyvien laiminlyöntiepäilyjen takia. Kallionsydämen johtaja Anne Help on pahoillaan koko hoiva-alan puolesta, että näin on päässyt käymään. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yksityisiä sosiaalihuollon palveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu. Kuntayhtymällä on Kiuruvedellä ja kiuruvetisille ostopalvelupaikkoja yhteensä 28. Suurin osa asiakkaista on ikäihmisiä, joukossa yksi 100-vuotias ja 102-vuotias. Vuonna 2018 asumispalvelujen valvonnassa nousi esiin ohjaustarvetta kehitekeskustelujen dokumentoinnissa, henkilöstön osaamisja täydennyskoulutussuunnitelmissa, työvuorosuunnittelun selkeyttämisessä, kulkureittien esteettömyydessä, varastotilojen ja kylpyhuoneen siisteydessä. Lisäksi Aluehallintovirasto kehotti korjaamaan hoitokotia toimintatapaa yhteiskäyttöön tarkoitettujen lääkkeiden osalta asetusten mukaiseksi ja potilasturvalliseksi. helmikuuta 2019 Puutteita toki löytyy, mutta myös ihanaa arkea VANHUSTENHOITO Yksityisessä Attendon hoivakoti Kallionsydämessä odotetaan ruokailua. VANHUSPALVELUITA valvoo YläSavon Sote -kuntayhtymän yhtymähallituksen jaosto. Hoitajia Kallionsydämessä on hoi4 Keskiviikko 6. Eli olemme kysyneet myös omaisilta, onko heillä mahdollisuutta hakea lääkkeitä sunnuntaisin Iisalmesta. Lisäksi meillä käy siistijä kolmesti viikossa ja kokki kolmesti viikossa. Asia koski viikonloppuna määrättyjen lääkkeiden hakuprosessia. JAANA SELANDER Jokaisella asukkaalla on omahoitaja, joka keksii vastuuasukkaalleen kukkaishetkiä. Kallionsydämeen tehtiin vuosittainen tarkastus viime perjantaina. Yökkö tekee aamupalan. Kallionsydämessä kaikki 30 asiakaspaikkaa ovat täynnä. Meillä on ollut käytäntö, että olemme pyrkineet saamaan lääkkeen asukkaalle yhteistyössä sairaankuljetuksen, kotisairaalan ja omaisten kanssa. Aluehallintovirasto pyysi hoitokotia kiinnittämään huomiota vastaisen varalle potilasturvalliseen lääkehoidon toteutukseen, asianmukaiseen potilasja asiakaskirjojen kirjaamiseen ja salassapitosäännösten noudattamiseen. ” SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö hoitajamitoitus kirjata lakiin. – Arkiaamussa meillä on kuusi hoitajaa, viikonloppuisin ja iltavuoroissa neljä hoitajaa sekä yksi yöllä yksi yökkö. ERITTÄIN mukava täällä on olla, sanoo Matti Kämäräinen. Hänen aikansa kuluu hyvin muun muassa sen takia, että hän pääsee kahdesti viikossa ystäviensä kanssa käymään torilla kahvilla. Ohjaustarvetta nähtiin niin ikään hoitotahdon huomiointia vastuuOmavalvontaa, sovittua valvontaa, yllätyskäyntejä ja ilmoitusten edellyttämää valvontaa JAANA SELANDER Myös kuntayhtymän omia yksiköitä valvotaan omavalvontana. VIIKON KYSYMYS Huolestuttaako vanhustenhoito. Jokaisella asukkaalla on omahoitaja, joka keksii vastuuasukkaalleen ”kukkaishetkiä”, joka tarkoittaa, että hoivakodissa pyritään toteuttamaan asukkaiden toiveita niin pitkälle kuin se on mahdollista. – Useimmat omaiset ovat tähän tajaindeksin mukainen määrä, hieman yli 0,5 hoitotyöntekijää yhtä asukasta kohti. Lisäksi yksityisissä hoitokodeissa on eritasoisia valmiussuunnitelmia, jotka tulisi huomioida ja yhteen sovittaa myös palvelun tilaajan ja peruskuntien valmiussuunnitelmiin. Kun hoitaja sairastuu, hänen tilalleen pyritään löytämään sijainen. Kallionsydämessä on 30 asiakaspaikkaa, joista suurin osa on YläSavon Sote -kuntayhtymän ostamia tehostetun palveluasumisen paikkoja. Itä-Suomen aluehallintoviraston mukaan viime vuonna Kallionsydämessä lääkehoidon toteutus ei ollut kokonaisuudessaan asianmukaista ja potilasturvallista, kertoo kuntayhtymän hoitoja hoivajohtaja Anne Mikkonen
– Parhaillaan meillä oli 80 000 euroa velkaa ja nimet takaajina. Attendo on tehnyt vastikään Kallionsydämessä asiakastyytyväisyyskyselyn ja se on hoivakotia kohtaan mairitteleva kaikilla mittareilla mitattuna. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta 28 asukaspaikkaa (Attendon Kallionsydän, Runnin Kartanonmäki, Attendon Pihlajaharju Iisalmi, ulkopaikkakunnilla kaksi paikkaa.) > Hoitajamitoitus Attendon Kallionsydämessä on hieman yli 0,5 ja Virranrannassa 0,6. Tekisin dokumenttia ihanista hoitajista ja arkipäivistä. Anne Help toivoo, että jos hoivakodin toiminnassa on asukkaiden lääkärin tehtävissä, riittävä ja osaava saattohoidon henkilöstö sekä hoitotahdon selvittely ja kirjaaminen. Waarna Oy:n Yrjö Waarna möi Aimo Tikkaselle reilu kymmenisen vuotta sitten. Vuonna 1997 Yrjö osti yhtiöstä veljensä osuuden, jolloin hän perusti Waarna Oy:n. palvelun tuottajan toimintakertomukseen, Valviran valvontapohjaan, joka on yhtenäinen sosiaalihuollon palveluissa. Valvontaa tehdään myös ennalta ilmoittamattomien käyntien avulla. Valitusta tehneen omaisen mielestä ei ollut oikein kysellä omaisia tällaiseen tehtävään, vaan hoivakodin on haettava lääkkeet, Help kertoo. Olen ollut ilman alkoholia. SANOMALEHTI – TOTTA, TÄRKEÄÄ JA KIINNOSTAVAA.. – Jos asiakkaasta saa saman maksun Kiuruvedellä ja Kuopiossa, se on tasa-arvoisuuden kannalta hyvä asia. Puukin liikkui yhtiön nimissä. Help sanoo, että aluehallintoviraston tarkastajat ymmärsivät hänen vastineensa väärin koskien tai omaisten mielestä puutteita, ne otettaisiin heti puheeksi. Hoivakodin asukkaiden toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisimman pitkälle. > Ylä-Savon Soten hoitoja hoivapäällikkö Anne Mikkosen mukaan vuosina 2017–2018 Itä-Suomen aluehallintovirasto on antanut kehoituksen toimintatapojen muutokseen lääkkeiden osalta Attendon Kallionsydämelle Kiuruvedellä. Olemme niihin vastanneet ja puhtain paperein selvinneet, kertoo Help avoimesti ja alleviivaa toiminnan läpinäkyvyyttä. Soteuudistuksessa ja maakuntahallinnossa Help näkee paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Hän vei autoja ja koneita Venäjälle. 1990-luvulla Waarna teki aktiivisesti Venäjän kauppaa Kiuru Export Oy:n nimissä. Waarna hallinnoi kolmea kiinteistöä. – Eikä Anne Mikkonen ole tainnut saada vastinettani. Odotan innolla myös palveluseteliä, ihmiset pääsevät aidosti valitsemaan hoitopaikkansa. Kukaan ei voi tehdä yksin kaikkea. Saimme parissa kolmessa vuodessa sahan siihen kuntoon, että se myytiin ER Sahan toimitusjohtaja Olli Poutaselle. Kuusamolaiselta Pölkyn sahalta Kiuruveden sahalle töihin tuli Kalevi Törmänen, jonka kanssa Waarna kiersi pitkin Suomea ostamassa sahalle sopivia koneita sopivaan hintaan. Lisäksi tehdään tarvittavia tapaamisia tai käyntejä ilmoitusten tai muiden yhteydenottojen perusteella. Puskuria pitää olla, sillä huonojakin aikoja tulee. Yrjö Waarna on ollut osakkaana myös Iskelmäviikossa vuodesta 1993. Kunniakirja myönnetään elinkeinon ja yrittäjyyden kehittämisen eteen tehdystä työstä Kiuruvedellä. Hoitoja hoivavastuualueella valvotaan kotihoidon ostopalvelu ja palvelusetelituottajien kotihoidon palveluja vuosittain käytävien tapaamisten avulla ja asumispalvelujen ostopalveluja ja palvelusetelituottajien asumispalveluja valvotaan vuosittain valvontakäyntien avulla. – Ja koko ajan sahattiin. Virranranta ei ole saanut huomautuksia, eikä kehoituksia. – Omia ja yrityksen rahoja ei pidä sekoittaa, vaikka kuinka tuntuisi rahaa tulevan yrityksen tilille. Anne Help kuvaa vanhushoitotyötä antoisaksi ja ihanaksi, vaikka välillä on tietysti raskastakin, kun kyse on hyvin tunneherkästä alasta. Help näkee myös, että valinnanvapaus antaa mahdollisuuden yksittäiselle hoiva-alanihmiselle työllistää itsensä tarjoamalla erikoispalveluja yhteiskunnan verovaroin tuottamien peruspalvelujen päälle. Kaikki vastanneet luottavat, että heistä pidetään huolta. lääkkeiden käyttöä. Yrjö Waarnan yrittäjähistoria ulottuu 43 vuoden taakse, jolloin hän perusti omalla nimellään korjaamon ja ensimmäinen halli valmistui vuonna 1976. Tarvittaessa kuntayhtymä toteuttaa valvonOmavalvontaa, sovittua valvontaa, yllätyskäyntejä ja ilmoitusten edellyttämää valvontaa fakta > Kiuruvedellä on tehostetun palveluasumisen paikkoja julkisella puolella kaikkiaan 56 (Virranranta ja osasto Niva). Yrittäminen on kovaa ja pitkäjännitteistä työtä. Yrjö Waarna on kädet savessa edelleen.Viime kesänä hän ajoi joka aamu kuudeksi Lapinlahdelle rakentamaan uutta katsastusasemaa. taa myös yhteistyössä aluehallintoviraston tai muiden viranomaisten kanssa. KALLIONSYDÄMESSÄ Matti Kämäräinen on asunut huhtikuusta 2018 lähtien. Hoitajista on jo nyt pulaa, ja tilanne pahenee, kuka meitä hoitaa tulevaisuudessa. – Antaisin nyt hoitajille työrauhan kaikkialla Suomessa, niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Valvonta perustuu mm. yhteistyöhön nimenomaan halunneet ryhtyä ja olemme omaisille maksaneet kilometrikorvauksia lääkkeiden hausta. Kämäräinen on tyytyväinen hoitoonsa, vieressä hoitokodin johtaja Anne Help. Waarna sanoo kokeneensa yrittäjätaipaleellaan niin hyviä kuin huonoja aikoja. Veli Jussi ja isä Viljo pyörittävät kuorma-autobisnestä (soraa, turvetta ja puuta) Waarnan Kuljetus Oy:n nimellä. Vuonna 1982 Juhani ja Yrjö perustivat Waarna Ky:n ja rakensivat yhtiölle uuden hallin. Keijo Kekäläinen Kiuruvesi-lehdessä 9.1.2019 ” Puutteita toki löytyy, mutta myös ihanaa arkea KIURUVEDEN Yrittäjät luovutti kunniakirjan yrittäjä Yrjö Waarnalle yrittäjien ja kaupungin aamukahvitilaisuudessa viime viikolla. Huolenpitoon ollaan tyytyväisiä. Negatiivisuuden lietsominen tiedotusvälineissä sekä Tehyn ja Superin ammattiyhdistysjohtajien puheenvuoroissa ei ainakaan paranna nuorten halukkuutta hakeutua tälle alalle. Waarnalle kunniakirja JAANA SELANDER JAANA SELANDER JAANA SELANDER Yrittäjä Yrjö Waarna otti vastaan kunniakirjan Kiuruveden yrittäjien vt. Waarna oli osakkaana myös Kiuruveden sahassa 2000-luvun puolivälissä 30 prosentin osuudella. – Meillä on ollut vuosien aikana pari tilannetta, ettemme ole päässeet konsensukseen omaisten kanssa, ja se on poikinut aluehallintovirastolle valituksia. Saha oli tuolloin huonossa hapessa. Yrjö Waarnalla on myös Waarnan kiinteistöt ky, joka on perustettu 1976. Hyvä tiimityö tuottaa tulosta perheessä, yrityksessä ja eri yhteisöissä, näin olen huomannut. Emme käytä hoivakodilla toisen asukkaan lääkkeitä muille, vaan tarkastamme aina ennen lääkkeiden ostoa onko asukkaalla itsellään määrättyä lääkettä, ettei turhaan mennä apteekkiin ostoksille. puheenjohtaja Tomi Rönköltä, vieressä Yrjön puoliso Anneli Waarna, hän omisti pitkään Kiuruveden Autokatsastusta yhdessä Reijo Sinokin kanssa. 5 Keskiviikko 6. Kärsämäelle autokatsastuksen hallin rakensi kunta lunastusperiaatteella. Autokatsastuksen omistavat nykyisin Markus, Mikko ja Roni Waarna sekä Reijo Sinokki. Kunniakirjoja on myönnetty vasta kaksi, edellisen sai Pirjo Manninen vuonna 2017. Yrjö on edelleen hallituksen puheenjohtaja. Yhtiössä tehtiin muun muassa rekkojen peitemekanismeja, joita käytetään suurimmassa osassa turveja hakerekoista. Vuonna 1995 Yrjö Waarna laajensi autokatsastukseen, mutta hän ei itse voinut korjaamoalan yrittäjänä olla yhtenä omistajana Kiuruveden Autokatsastuksessa ja niin sen omistajiksi tulivat Anneli-vaimo ja Reijo Sinokki. helmikuuta 2019 Viskaalinmutkasta (entinen Pysäkki) on tullut kuin toinen koti. Valvonnassa huomioidaan työyksikön omavalvontasuunnitelma. Waarnan Kuljetus myytiin 1986. Nyt talous on kunnossa, nuorempia pitäisi vain saada mukaan. Rahaa on säästynyt ja terveys pysynyt parempana.
klo 12, monitoimisali. Hannu Kinnunen ja Paavo Tahkola. klo 17 Kiertävä raamattukoulu: Jesajan kirja, srk-salissa. Joku tuo keskustelun ja haukkumisen keskelle toisenlaisen näkökulman. klo 19 Ryönänjoen kinkerit, Maarit Lång Ryönänjoentie 241. Remes s. Su klo 11 jumalanpalvelus, Janne Humaloja ja Kalevi Hyvönen Ma klo 13 ruokajakelu Puistonkulmalla Ti 12.2. DIAKONIA Tule mukaan Yhteisvastuukeräykseen vapaaehtoiseksi, arjen enkeliksi. klo 18 rukousilta Kiuruveden helluntaiseurakunta puh. Su 17.2. Siunaus toimitettu läheisten saattamana. ma 11.2 klo 13 Ruoka-avun ruokajako työttömien ruokalassa. klo 17.30 Arkiretriitti pappilassa. klo 13 Ry:llä ruokailu ja seurat. helmikuuta 2019 To 7.2. MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset ke 6. Luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. klo 10–14 päivärukous Ti 12.2. Vastuuryhmänä Turhala. Elämän keskellä nämä näkymättömät voimanmittelöt voisivat ja voivat joskus päättyä. 09.02.1922 Pielavedellä k. 07.01.2019 Kiuruvedellä Surun kyynelten läpi loistavat onnellisten päivien kultaiset muistot. VARHAISNUORISOTYÖ Kalliokylän kerho pe 15.2. ja 13.2. Pöytävuokra 5€/ YV:lle pöytävaraukset 14.2 mennessä Sanna Tikkaselta mieluiten sähköpostilla, pkpaivankakkara.sanna@ gmail.com tai tekstiviestillä puh. Sielusi rauhassa nyt levätä saa. kuolleet perheuutiset seurakunnat seurakunnat VAPAASEURAKUNTA, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus 10.2. Toisen kuunteleminen ja auttaminen ei ole silloin velvollisuus, vaan voi luottaa siihen, että oman elämän raskaana aikana saa apua ja sitten, kun on voimistunut itse voi auttaa toista. Vain tuulessa kaikuvat sanat kuiskauksen, on sydäntemme kaipuu ikuinen. Pöytävuokra 5€/ YV:lle pöytävaraukset 14.2 mennessä Sanna Tikkaselta mieluiten sähköpostilla, pkpaivankakkara.sanna@ gmail.com tai tekstiviestillä puh. klo 13 Vapaaehtoisten kokoontuminen monitoimisalissa. DIAKONIA Tule mukaan Yhteisvastuukeräykseen vapaaehtoiseksi, arjen enkeliksi. Voin jakaa minkä itse saan, rohkaista muita kulkemaan” TANJA REINIKAINEN 6 Keskiviikko 6. ma 11.2 klo 13 Ruoka-avun ruokajako työttömien ruokalassa. klo 13 Kirkonkylän kinkerit, srk-talo, iso sali. Onneksi hän kirjoitti, ettei vaikea elämän tilanne jäänyt hänen omaksi taakaksi. Piirustuskilpailu aiheesta ”Talvi-ilo” Piirustuksen voi tuoda mukanaan tai taiteilla paikan päällä. Hannu Kinnunen ja Paavo Tahkola. Luottamushenkilöiden tehtävään siunaaminen. Kastettu Elsi Aino Linnea Kärkkäinen www.kiuruvedenseurakunta.fi puh. klo 12. Siunaus toimitettu läheisten saattamana. VARHAISNUORISOTYÖ Kalliokylän kerho pe 15.2. Sellaista on hyvä elämä. Kuusten havina sua jossain tuudittaa. klo 11 Sydänkerho, monitoimisali. Kiittäen ja kaivaten Anne ja Ilpo perheineen Tapani ja Arja-Sisko perheineen Tenho ja Sinikka perheineen sisarusten lapset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Kiitämme kaikkia, jotka ovat osallistuneet Martan hyvään hoitoon. Joku toinen avaa suunsa ja kysyy mitä kuuluu, ja siihen huomaa yhtäkkiä uskaltavansa vastata. Silloin joku ojentaa käden meille oikealla hetkellä, nostaa ylös ja auttaa eteenpäin. klo 10 Messu Ry:n kirkkopyhä. klo 19 Korpijoki-Ohenmäki kinkerit Korvikko, Korpijoentie 770. Rakkaamme Vilho Johannes RÄISÄNEN s. To 14.2. klo 13 Kirkonkylän kinkerit, srk-talo, iso sali. Su 17.2. klo 11 Sydänkerho, monitoimisali. klo 18 rukousilta Kiuruveden helluntaiseurakunta puh. Lämmin kiitos osanotosta. 0400 981 069 tai Tanjalle p. Rakas puoliso, äiti, mummo ja isomummo Martta TIKKANEN o.s. MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset ke 6. klo 13 Ry:llä ruokailu ja seurat. 07.01.2019 Kiuruvedellä Surun kyynelten läpi loistavat onnellisten päivien kultaiset muistot. On helppoa jäädä hiljaisuuteen kuin oikeasti kertoa, mitä itselle kuuluu. 13.07.1929 k. 07.01.2019 Ei näy lammella enää soutajaa, eikä metsäpoluilla kulkijaa. Su klo 11 jumalanpalvelus, Janne Humaloja ja Kalevi Hyvönen Ma klo 13 ruokajakelu Puistonkulmalla Ti 12.2. klo 15.00 Osuuspankin kerhohuoneella, puhuu Ahti Mikkonen. kuolleet perheuutiset seurakunnat seurakunnat VAPAASEURAKUNTA, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus 10.2. Elämä vaatii välillä kestävyyttä ja kanttia. klo 19.15 Taize-hartaus pappilassa. Kuusten havina sua jossain tuudittaa. Galt. 017 7700 421 Mukana elämän iloissa ja suruissa. 040 584 7806 www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi Tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita! hartaus Sellaista on hyvä elämä A nteeksi tämä purkaus näin sähköpostitse… Näin päättyi lukemani viesti viime viikolla. Ilmoittaudu diakoneille Tarjalle p. klo 10 Messu (Oikarinen, Häyrynen, Pesälä). 017 7700 421 Mukana elämän iloissa ja suruissa. klo 19 Korpijoki-Ohenmäki kinkerit Korvikko, Korpijoentie 770. Ke 13.2. 0400 988 713 to 7.2. klo 10 Messu Ry:n kirkkopyhä. Emme halua olla vaivaksi ja rasittaa kenenkään elämää, koska onhan heilläkin murheensa. Toinen ihminen on siinä vierellä ja ottaa kädestä kiinni. Emme välttämättä osaa aina sanoittaa omaa pahaa oloa, edes kaikista rakkaimmalle ihmiselle. 044 3535 785 LÄHETYSTYÖ Lähetyspiiri ma 11.2. Piirustuskilpailu aiheesta ”Talvi-ilo” Piirustuksen voi tuoda mukanaan tai taiteilla paikan päällä. 09.02.1922 Pielavedellä k. Tervetuloa ! Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 13.07.1929 k. Koulussa, työpaikoilla, kotona, harrastuksissa ja kaupungilla. Kiittäen ja kaivaten Tauno Tenho, Varpu, Pekka, Nanni, Pinja ja Nico, Helena, Jarmo, Samuel ja Elmeri Tuula, Leena, Petri, Jasmin, Toni, Lotta, Lasse, Riitta ja Ville Väinö ja Pirkko veli ja sisaret muut sukulaiset ja ystävät PAATUNUPAJAMIES TULEE MIEHEN IKÄÄN Juhlimme merkkipäivää Sorvarinkoskella, Remesjoentie 9 lauantaina 16.2.2019. Kuollut Martta Tikkanen 96v. ja 13.2. Vastuuryhmänä Turhala. Ke 13.2. Kiittäen ja kaivaten Tauno Tenho, Varpu, Pekka, Nanni, Pinja ja Nico, Helena, Jarmo, Samuel ja Elmeri Tuula, Leena, Petri, Jasmin, Toni, Lotta, Lasse, Riitta ja Ville Väinö ja Pirkko veli ja sisaret muut sukulaiset ja ystävät PAATUNUPAJAMIES TULEE MIEHEN IKÄÄN Juhlimme merkkipäivää Sorvarinkoskella, Remesjoentie 9 lauantaina 16.2.2019. Tervetuloa ! Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Oma kassi mukaan. Ilmoittaudu diakoneille Tarjalle p. klo 10 Messu (Oikarinen, Häyrynen, Pesälä). Sillä kaikenlaista tapahtuu arjessa. klo 16.30 Naisten raamattupiiri, takkahuone. Viestin lähettäjä oli halunnut vuodattaa omaa suruaan ja pahaa oloaan kirjoittamalla minulle. Kuollut Martta Tikkanen 96v. Lähimmäisen rakkauteen meitä jokaista kutsutaan. Lämmin kiitos osanotosta. Kuinka monesti meillä on esteitä jotka ovat meidän ”pään sisällä” ja estävät meitä hakemasta apua omiin murheisiimme. Vain tuulessa kaikuvat sanat kuiskauksen, on sydäntemme kaipuu ikuinen. Ilmaista poniajelua lapsille klo 11.00-14.00. Joku pyytää apua ja kertoo, että ajatukseni asioista olisi tärkeää ja osallistuminen merkityksellistä. klo 12. Kahvio ja vaatteitten/ tavaroiden kirpputori isossa salissa. Lämmin kiitos osanotosta. Ti 12.2. kirjeessä sanotaan: ” Kantakaa toisten taakkoja, niin täytätte Kristuksen lain”. Remes s. klo 19 Ryönänjoen kinkerit, Maarit Lång Ryönänjoentie 241. Mäkirieha ja ”Yksinäisen vuoren” laskua. klo 10–14 päivärukous Ti 12.2. To 14.2. klo 18, iso sali. 0400 988 713 to 7.2. Nuorten virren sanoin: ”Tie valmis on, nyt tunnen sen ja lähden matkaan palvellen. klo 17.30 Arkiretriitti pappilassa. helmikuuta 2019 6 Keskiviikko 6. Lämmin kiitos osanotosta. 07.01.2019 Ei näy lammella enää soutajaa, eikä metsäpoluilla kulkijaa. helmikuuta 2019 To 7.2. klo 19.15 Taize-hartaus pappilassa. Sillä tavalla rehellisesti. 040 584 7806 www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi Tilaisuuksiin ovat kaikki tervetulleita!. Kiittäen ja kaivaten Anne ja Ilpo perheineen Tapani ja Arja-Sisko perheineen Tenho ja Sinikka perheineen sisarusten lapset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Kiitämme kaikkia, jotka ovat osallistuneet Martan hyvään hoitoon. klo 13 Vapaaehtoisten kokoontuminen monitoimisalissa. Sinnittelemme ja toivomme, että tilanne helpottaisi itsekseen tai ehkä huomenna on parempi päivä. su 17.2 klo 11-14 Ystävänpäivän mäenlaskutapahtuma srk-talolla YV-keräyksen hyväksi. klo 12, monitoimisali. Rakas puoliso, äiti, mummo ja isomummo Martta TIKKANEN o.s. 0400 981 069 tai Tanjalle p. ti 12.2 klo 12-14 Invalidikerho, srk-talo. Ti 12.2. Voimme tänäänkin katsoa läheisiämme ja kysyä mitä sinulle kuuluu. Sielusi rauhassa nyt levätä saa. klo 17 Kiertävä raamattukoulu: Jesajan kirja, srk-salissa. Joku sanoo, että minulle voit puhua mistä tahansa, enkä riko luottamusta. klo 15.00 Osuuspankin kerhohuoneella, puhuu Ahti Mikkonen. Su 10.2. Lämpimästi tervetuloa mukaan klo 12 alkaen! 50-v mies ei kukkia kaipaa, vaan muistamiset voi laittaa harrastuskassaan FI97 5157 0620 0992 75 Mika Niiranen IISALMEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Pyhän Nikolaoksen kirkko, Kiuruvesi Ma 11.2. klo 18, iso sali. Välillä sattuu, joskus mikään ei tunnu miltään ja välillä saa nauttia elämästä. Su 10.2. ti 12.2 klo 12-14 Invalidikerho, srk-talo. 6 Keskiviikko 6. 044 3535 785 LÄHETYSTYÖ Lähetyspiiri ma 11.2. Mäkirieha ja ”Yksinäisen vuoren” laskua. Oma kassi mukaan. Rakkaamme Vilho Johannes RÄISÄNEN s. su 17.2 klo 11-14 Ystävänpäivän mäenlaskutapahtuma srk-talolla YV-keräyksen hyväksi. Ilmaista poniajelua lapsille klo 11.00-14.00. klo 16.30 Naisten raamattupiiri, takkahuone. Lämpimästi tervetuloa mukaan klo 12 alkaen! 50-v mies ei kukkia kaipaa, vaan muistamiset voi laittaa harrastuskassaan FI97 5157 0620 0992 75 Mika Niiranen IISALMEN ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Pyhän Nikolaoksen kirkko, Kiuruvesi Ma 11.2. Kahvio ja vaatteitten/ tavaroiden kirpputori isossa salissa. Kastettu Elsi Aino Linnea Kärkkäinen www.kiuruvedenseurakunta.fi puh
Tähän haettiin yya-sopimuksen hengessä vastausta, ja tulos oli meille ugreille lohdullinen: ei oltu geeniperimältämme mitään vinosilmäisiä mongoleita, vaan joka suhteessa ehtoja eurooppalaisia, joilla ei ollut mitään hävettävää ruotsalaisten rinnalla. Myös henkilöautot voi suhteellisen edullisesti muuttaa kaasukäyttöiseksi, silloin ne käyvät dieselillä tai bensiinillä sekä biokaasulla. Kotimainen ruuantuotanto on läpinäkyvää, tiedämme, mitä syömme ja tiedämme ympäristövaikutukset, joihin voimme myös vaikuttaa. Samalla selvisi myös, miten 1960ja 1970-luvun Kiuruveden kunnallispolitiikan ykkösmies oli päätynyt arvioitavaksi televisiokameran eteen: hän oli yksi niistä noin 350 suomalaisesta, jotka olivat lähteneet mukaan vuoden 1967 suomalais-neuvostoliittolaiseen tutkimukseen, jolla haluttiin ratkaista ei vain suomalaisten, vaan myös kaikkien silloisen Neuvostoliiton alueella asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen geneettinen alkuperä. Viimeisin taitaa olla Pro Agrian vetämä hanke, jossa kaavailtiin lannankäsittelylaitoksia Vieremälle ja yhteistä Kiuruvedelle ja Pielavedelle. Biokaasulaitos tällä alueella lisäisi huomattavasti koko maan energiaomavaraisuutta ja hiilineutraaliutta, joten valtiolta pitäisi saada tukea tämän kaltaisiin investointeihin. Alun perin kallojen mittaajat olivat hyvinkin vilpittömin mielin pyrkineet selvittämään ja vertailemaan eri ihmisryhmien ulkoisia eroja tai yhtäläisyyksiä, mutta erityisesti Adolf Hitlerin ja natsien otettua vallan Saksassa mittaukset otettiin välineeksi rodunjalostukseen. Kun nurmea korjataan, ei leikata sitä liian lyhyeksi ja vältetään voimakasta maanmuokkausta. Oliko ehkä politiikalla vaikutusta, kun Kalle oli hengeltään vankasti presidentti Urho Kekkosen ja hänen idänpolitiikkansa kannattajia. hiiliviljelijöitä. Haluammeko upota vielä syvemmälle sähköriippuvuuteen. Koko maan kattava biokaasun jakeluverkko mahdollistaisi biokaasun käytön myös raskaan liikenteen polttoaineena. Kallon muodon perusteella kansoja ruvettiin jakamaan elinkelpoisiin ja -kelvottomiin, ja kuten pian nähtiin Saksassa: käytiin myös kylmäverisesti poistamaan kelvottomat sukua jatkamasta. Valio aikoo tänä vuonna kouluttaa kaikki valiolaiset tilat hiiliviljelijöiksi. Mukana kansanedustajaehdokkaista Kati Partanen, Hannakaisa Heikkinen ja Sallamaarit Markkanen. Kaikkein kovimmat paineet Suomessa kohdistuivat tässä katsannossa saamelaisiin. 7 Keskiviikko 6. Sähköautosta on tullut ”oikean elämäntavan” statussymboli, vaikka todellisuudessa se syö uusiutuvien luonnonvarojen potentiaalia. Ongelma varmaankin on rahoitus. Viljelijät kylvävät useita nurmilajeja eri syvyyksiin, jonne hiiltä sidotaan. Haluammeko rakentaa muutaman ydinvoimalan lisää. Olisi jo aika saada YläSavon valtavat biomassat tuottamaan liikennebiokaasua. Sanoisinpa, että on ympäristöteko syödä suomalaista ruokaa ja varsinkin lähiruokaa. On menty jopa niin pitkälle, että halutaan kieltää lihan ja maidon kulutus ja kouluruokakin pitäisi olla kasvisruokaa. Mutta kuten tvdokumentissa todistettiin: 1960-luvulla siihen palattiin meilläkin uudelleen ja vieläpä mahtavan itänaapurin myötävaikutuksella. Sama uljaan miehekäs profiili, sama komea nokka ja leveä leuka kuin silloin puoli vuosisataa sitten, kun itse olin vielä poikanen ja Kalle eli miehuutensa parhaita päiviä. Suomalaiset olivat varovaisempia sotia edeltäneen ajan kokemusten pohjalta niin, että mitattavista oli pulaa. Yhden kuorma-auton muuttaminen biokaasukäyttöiseksi maksaa noin 10 000 euroa. Hauska olisi kuulla jotain mukana ollutta. ” I lmastonmuutos koskettaa maailmanlaajuisesti meitä kaikkia. Oltiinko mongoleita, kuten länsinaapurit ruotsalaiset mielellään olivat väittäneet, vai oltiinko jotain muuta ja parempaa. Biokaasulaitos on pelkästään maatilan lämmön ja sähkön tuotantoon aivan liian kallis investointi, mutta jos kaasua voidaan myydä ulos liikennepolttoaineena, tulee siitä heti kannattavaa. Jo kouluaikanani 70-luvulla oltiin tietoisia maapallon jatkuvasta lämpenemisestä ja sen seurauksista, ei kuitenkaan siitä, miten suuri vaikutus hiilellä on ilmaston lämpenemiseen. NIEMEN Kallehan se oli, kiuruveteläinen talollinen Kalle Kämäräinen, todisti kertojaääni Hyvissä aikeissa -sarjan toisessa jaksossa, jossa aiheena oli rodunjalostukseen oleellisena kuulunut kallonmittaus. KESKUSTA KYLÄSSÄ! pe 8.2 klo 18 Kepukaraoke! ravintola peltohovi kiuruvesi Tule mukaan keskustelemaan ja laulamaan karaokea. Miten Niemen Kalle, kansanedustajan poika, ison talon isäntä vahva kunnallispoliitikko ja rintamamiesveteraanien ensimmäinen puheenjohtaja, suostui mitattavaksi ja jopa tungettelevan tv-kameran edessä. Kaihovaaran ja Nikkarisen selvitysten mukaan yhden puolueen ja totuuden Neuvostoliitossa mittaukset sujuivat sukkelasti: ihmiset olivat onnellisia päästessään mukaan ja pukeutuivatkin parhaisiinsa tutkimuksiin mennessään. Totuus on kuitenkin, että meillä täällä Ylä-Savossa on maan suurin maatalouskeskittymä. Nuoremman Kallen isä, vanhempi Kalle, oli pitkäaikainen kansanedustaja, ja sotien jälkeen Kekkosen tiedettiin käyneen tervehtimässä häntä Niemessä pariinkin kertaan, Toinen kysymys: osallistuiko Kiuruvedeltä joku muukin näihin mittauksiin. Olisi vastuutonta olla käyttämättä maamme resursseja: harvaan asutun maan laajoja viljelysmaita ja makeaa vettä. Viljelijöillä ei riitä paukut lähteä investoimaan biokaasulaitoksiin ja bisnesenkeleitä ei tunnu löytyvän. VIERASKYNÄ TUIJA KASTARI Kirjoittaja on Kiuruveden Kokoomus ry:n puheenjohtaja Ilmastonmuutoksesta Miten Kalle suostui mitattavaksi tungettelevan tv-kameran edessä. Vai haluammeko olla riippuvaisia tuontisähköstä. Suomessa ei menty sentään niin pitkälle, mutta laadittiin sterilisointilaki, jolla estettiin lapsenteko heikoiksi havaituilta. Maanviljelijöitä syytetään hiilipäästöistä, vaikka suuri osa suomalaisista viljelijöistä on ns. Kenpä sen enää tietää, kun ääntä ei haudan takaa kuulu. SEPPO KONONEN eläkkeellä oleva toimittaja PROFIILI Kalle Kämäräisestä TV i:n Hyvissä aikeissa -dokumentissa. Lisäksi biokaasuprosessin lopputuotteena saadaan erinomaista lannoitetta. helmikuuta 2019 historia Niemen Kalle heräsi eloon tv-dokumentissa NÄKY oli hätkähdyttävä, kun maata rötkötiin sohvan pohjalla ja katsoin puolella silmällä miehen sivukuvaa tulossa olevan, suomalaisesta rodunjalostuksesta kertovan televisiodokumentin ennakkomainoksesta: Tuohan on ihan kuin Niemen nuorempi Kalle. Suomalaiset maanviljelijät ovat tietoisia ympäristöhaitoista ja meillä tuotetaan maailman puhtainta ruokaa. Biokaasulla ajettaessa auton päästöjä voidaan vähentää jopa 95 prosenttia. NATSI-SAKSAN tuhouduttua fyysinen antropologia ja siihen nivoutunut kallonmittaus jäivät tieteessä taka-alalle. Suomalaisiltakin vaaditaan ilmastotalkoita, kivihiilen ja turpeen käyttö halutaan kieltää, metsähakkuut lopettaa ja sähköautot ottaa käyttöön koko maassa. Mitä tekemistä Luupuveden 1600-luvulta periytyvän kantaja mahtitalon isännällä oli tekemistä tieteellisesti kyseenalaisen kallonmittauksen kanssa. RIIKKA KAIHOVAARAN ja Riika Nikkarisen käsikirjoittamassa Hyvissä aikeissa -dokumentissa tuotiin järkyttävällä tavalla julki, millaisille harhapoluille ihmisen ulkoista olemusta mitannut fyysinen antropologia oli joutunut 1920ja 1930-luvuilla. Maksaja: Pohjois-Savon Keskusta PRINTSCREEN. Todellinen tulevaisuuden investointipolku on biokaasussa. Se, ja erityisesti keinot, millä sitä voi hillitä herättää keskustelua. Sitä meidän ei pidä missään nimessä ajaa alas. Ylä-Savon alueellakin on ollut monia hankkeita, joissa on selvitetty biokaasun tuotantomahdollisuuksia. Biokaasu on uusiutuva polttoaine, sen poltto ei aiheuta hiilidioksidin nettopäästöjä ilmakehään. Vanhaan hyvään aikaan ihmiset pysyivät kuoltuaan lujasti haudassaan, mutta toisin on nyt elokuvan ja television aikakaudella, jolloin kuolleet heräävät eloon tuon tuostakin ja tulevat tervehtimään vuosikymmenten viiveellä jostain kaukaisuudesta jopa kotisohvalle. Luulenpa, että oli
Maaseudulla kasvaneet nuoret pohtivat yhdessä vanhempiensa kanssa omaa tulevaisuuttaan perhetilojen jatkajina. ELOKUVAN ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet kiuruvetisjuurinen Mika Rantonen ja Verena Netzer. On tärkeetä omalle tilalle, että on jatkaja ja se on tärkeää koko kyläkunnalle, että täällä näitä nuoria säilyisi, semmoisia, joilla ois tuota inspiraatiota ja jotka jaksaisi jatkaa. Juuri se tekee Henry Partasesta tuntui aluksi oudolta, kun kamerat seurasivat häntä arjessa niin maataloustöihin kuin kahvipöytäänkin. Kuvamateriaalia tuli kymmeniä tunteja ja pian kameran alkoi unohtaa. Henry ei päässyt mukaan. Hänen mielestään dokumenttielokuva kuvaa aidosti heidän elämäänsä maaseudun murrosvaiheessa, kun moni tila painii tulevaisuuden haasteiden kanssa.. Dokumentissa kuvataan Partasten perusarkea aidoimmillaan, eikä mikään ole näyteltyä. Sukupolvenvaihdoksen lähestyessä Henry joutuu punnitsemaan vaihtoehtoja: jäädäkö perheineen raskaaseen työhön jatkamaan vanhaa tilaa vai muuttaako pois paremman elämän toivossa, mutta jättää isä yksin synkän tulevaisuuden kanssa. ”Sehän on sukupolvien ketju tämä homma. Juha Partanen toivoo vanhimmasta pojastaan, Henrystä, perheen tilan jatkajaa. Se on luonnonlaki.” Näin sanoo Juha Partanen elokuvassa. helmikuuta 2019 PUHEENAIHE maatalous KUVAKAAPPAUS ELOKUVASTA JUHA PARTANEN oli mukana Luonnonlakielokuvan ensi-illassa Helsingissä viikonvaihteessa. Kuvauksia tehtiin kahtena talvena ja viime syksynä. Sen tietää, että ei täällä ikuisesti kukaan oo ja se on aina nuoremmille luovuttava. He olivat mukana traktorin kopissa, kahvipöytäkeskusteluissa ja poikani päivähoitoon viennissä. Perinne sukupolvenvaihdoksesta elää vahvana maatalousperheissä, mutta hankala taloustilanne on saanut osan nuorista epäilemään, onko tilan jatkaminen oikea valinta. Isä ja poika olivat välillä eri mieltä asioista ja vastoinkäymisiltä ei voinut välttyä. 8 Keskiviikko 6. JAANA SELANDER Tämä elokuva on meistä VUODEN vaihtuessa Henry Partasesta tuli kotitilansa isäntä, kun sukupolvenvaihdos saatiin viimein maaliin ja hänen isänsä Juha Partanen jätti perintönsä nuorempien huomaan. – Tuntuihan se alkuun oudolta, kun kamerat seurasivat joka paikkaan. Nyt kiuruvetiset ja kaikki asiasta kiinnostuneet pääsevät kurkistamaan Partasten tilan kulisseihin, kun Mika Rantosen ja VereTIINA KILVENSALMI Kamerat seurasivat niin traktoriin kuin kahvipöytäänkin na Netzerin Luonnonlaki-dokumenttielokuva julkaistiin viikonloppuna. Vaikka toivo paremmasta huomisesDOKUMENTTI DokPoint -elokuvafestivaaleilla tammikuun lopussa ensi-illassa ollut Luonnonlakidokumenttielokuva seuraa kiuruvetisten Juha ja Henry Partasen sukupolvenvaihdosprosessia alati synkistyvän tulevaisuuden edessä. Helppoa se ei ollut
– Saimme palautetta, että monet ymmärsivät ensimmäistä kertaa minkälaisten paineiden keskellä maanviljelijät joutuvat toimimaan. Tauno Pasasen kerrotaan katsoneen elokuvan Turun vankimielisairaalassa huhtikuussa 1971. Kahdeksan surmanluotia > Nimi: Mika Rantonen, lähtöisin Kiuruvedeltä, ja Verena Netzer, Saksasta. 9 Keskiviikko 6. Tavallaan ei tarvitse paljon ihmetellä, miksi Pasi ajautuu hirvittävään tekoonsa, vaikka se on täysin tuomittava. Miksi ottaa sitova työmaa ja velkataakka niskaansa vuosikymmeniksi, kun voi päästä helpommallakin siistissä sisätyössä. 2019. Mika Rantonen on kotoisin Kiuruvedeltä, maatilan poikia Niemiskylästä, Rantonen muutti Helsinkiin opiskelemaan vuonna 1999. Mikko Niskasen ohjaama ja käsikirjoittama sarja perustuu osin tositapahtumiin. Pasi yrittää saada lisäansiota pontikankeitosta, ja juo itsekin, koska viina auttaa hetkellisesti, mutta perhe joutuu pakenemaan naapuriin uupunutta ja räyhäävää isää. Luonnonlaki-projekti jatkuu vielä. Niskasen mukaan Pasanen oli kuvaillut katselun aiheuttamia tuntemuksia: Tää on niin totta, että minua välillä naurattaa ja itkettää. > Elokuva: Luonnonlaki-elokuvadokumentti, kuvaa Juha ja Henry Partasen sukupolvenvaihdosprosessia. ketkä. Mutta sitten Henryn mieleen tulee, että mitä sitä muuta tekisi, kun maaviljelyshommia on tehnyt penskasta asti ja koulut ovat jääneet käymättä. – Tämä projekti on kestänyt jo yli kaksi vuotta. Se ol niin tarkkaan kuvattu tuo minun elämänkohtalo, että se on ku suoraan minun sielusta revästy. Valitettavasti liian monet odottavat liian pitkään ennen kuin uskaltavat pyytää apua. Että minkä pirun takia on pakko olla täällä. Henryn perheeseen kuuluvat avopuoliso Jenny ja 3-vuotias poika Leevi. Samoihin aikoihin, kun tuo elokuva tuli ensi-iltaan, ilmestyi myös isäni Aarne Leväsalmen romaani Paikka maan päällä, jossa liikutaan samojen ongelmien kanssa kuin Kahdeksassa surmanluodissa. Mika Rantonenja Verena Nezer halusivat käsitellä maanviljelijän osaa ja erityisesti maidontuottajan tilannetta tänä päivänä. Kamerat seurasivat niin traktoriin kuin kahvipöytäänkin elokuvasta houkuttelevan. Naapurit kyllä auttavat, minkä pystyvät. Luonnonlaki kuvaa maatalousyrittäjien ahdinkoa. Tällä hetkellä pohdimme, olisiko mahdollista järjestää erityisnäytös Kiuruvedellä esimerkiksi Kulttuuritalossa, Rantonen suunnittelee. – Edessä on paljon käytännön järjestelyjä, elokuvan markkinointia ja levitystä sekä festivaalityötä, Mika Rantonen kertoo. – Tämä on kyllä raakaa työtä, mutta ei kai sitä muuta osaisi tehdäkään. Hän on erittäin kiinnostunut suomalaisesta kulttuurista ja elämästä. Mika Rantonen kertoo, että DocPoint-faestivaalin yleisö piti elokuvaa koskettavana. Yhteiskunta ei tule piiruakaan vastaan. Verena on kotoisin Saksasta Münchenin läheltä, mutta on asunut useita vuosia Suomessa. Niskanen on kieltämättä aivan häikäisevä uskottavuudessaan. Maatalouselinkeino yrittää sopeutua yhteiskunnan ja kulutusrakenteen muutoksiin samalla kun ilmastonmuutoksen aiheuttamat helleaallot ja sateiset kesät vaikeuttavat viljelijöiden toimeentuloa entisestään. Kyllä täällä korven keskellä on hyvä elää, olla ja harrastaa. Rahaa ei ole, verotus kiristyy, maidosta on ylituotantoa. Tämä elokuva on meistä ta elää, ovat monet tilat jo lopettaneet ja naapurit kadonneet. Tiloilla on talousongelmia, uupumista, parisuhdekriisejä ja kaikkia näitä yhdessä ja erikseen. Työhön kuuluu paljon ideointia, kirjoittamista, yhteydenpitoa ja neuvottelua, kuvausta ja äänittämistä, mutta ennen kaikkea jatkuvaa elämistä epävarmuuden kanssa: dokumenttielokuva löytää lopullisen muotonsa vasta valmistuessaan, sillä todellisuus ei mene aina suunnitelmien mukaan. Onhan pienellä tilalla pienemmät menotkin. Ongelmia ei pitäisi päästää kasaantumaan. Nurkasta katsottuna kaikki ovat vihollisia. Henry aikoo pyörittää tilaa nykyisessä mittakaavassaan, eikä lähivuosille ole suunnitteilla suuria investointeja. – Siihen kiteytyy ja sen ympärille kietoutuu paljon maidontuotannon todellisuutta; panokset ovat kovat ja lopputulos epävarma tässä taloustilanteessa. Perukan tilan pienviljelijä Paavo Kärkkäinen tuskailee velkojen kanssa rakennettuaan tiilinavetan ja kaikki menee vasaran alle. – Uutiset kertovat paljon kyllä hintojen kiristymisistä ja talouspakotteiden vaikutuksista numeroina, mutta se ihminen itse, jonka arkea ja elämää numerot koskevat, jää usein piiloon tai karikatyyriksi, Rantonen kertoo. Olen kasvanut täällä, eikä minusta oikein kaupunkiin olisi. ONGELMIEN kasaantumista kuvaa koskettavasti Yle Areenasta löytyvä Kahdeksan surmanluotia (1972). Ensi-ilta DocPointfestivaali Helsingissä 29.1. – Olen opiskellut tietojenkäsittelytiedettä ja elokuvakäsikirjoittamista ja myös työskennellyt molemmilla aloilla. Luonnonlaki on meidän molempien ensimmäinen dokumenttielokuva. Niskanen on itsekin kotoisin Keski-Suomesta, Konginkankaalta. Paikalle kutsutaan virkavalta, joka kohtelee Pasia mustavalkoisesti ja loppua ei enää tarvitse ihmetellä. Lehdissä saatetaan joskus antaa kuva, että siellä ne maanviljelijät vaan tukia nostelevat, mutta uskon että tuo dokumentti aava monen silmiä meidän ammattikuntaamme kohtaan. Rantosen ja Netzerin dokumenttielokuva on ennen kaikkea kuvaus ihmisistä sukupolvien verkossa: ohuista säikeistä ja vahvoista siteistä, periksiantamattomuudesta ja realismista ristiriitaisten tunteiden, unelmien ja tulevaisuudentoiveiden edessä. Maaliskuussa 1969 sekatyömies ja pienviljelijä Tauno Pasanen ampui Pihtiputaalla neljä poliisia, kun ei nähnyt tilanteestaan muuta ulospääsyä. Luonnonlaki esitettiin viime viikonloppuna DocPoint-festivaaleilla Helsingissä, missä Juha Partanen oli mukana. Henry Partanen ”. 1960-luvun kehitys romahdutti pientilat ja sen mukana Perukan Paavon – ja Kahdeksan surmanluodin Pasin. Kuka tahansa meistä voi päätyä huonojen sattumien summana kauheisiin tekoihin, kun oikein ahtaalle ajetaan. Tarsala on myöhemmin kertonut, että hän piti Niskasen eläytymistä Pasin rooliin lähes pelottavana. Toisaalta, siinä missä monet näkevät uhkakuvia, näkevät toiset mahdollisuuksia sijoittaa vahvasti tulevaisuuteen. Niin se ol elämä siellä. Olisiko Pasin tilannetta voitu auttaa, jos häntä vastaan olisi tultu edes hieman. Pasin vaimon roolissa on Tarja-Tuulikki Tarsala. – Nuorenahan niitä ratkaisuja pitää tehdä, mutta katson nyt maltillisesti. MIKA RANTONEN ja Verena Netzer ohjasivat ja tuottivat elokuvan tiiminä. KIURUVEDELLÄ Voimaa arkeen -hankkeen vetäjä Niina Suorsa on kiertänyt kymmenillä ja taas kymmenillä kiuruvetisillä tiloilla kuuntelemassa viljelijöiden huolia ja luomassa polkuja eteenpäin ongelmien selvittämiseksi. Rantosen mukaan dokumenttielokuva on oiva tapa avata näkökulmia erilaisten ihmisten elämään ja rakentaa ensimmäisiä yhteyksiä ymmärryksen ja empatian kehittymiseksi. Alkuperäinen idea oli tehdä lyhyt dokumenttilelokuva seuraamalla useamman maidontuottajaperheen arkea, prosessin aikana fokus kuitenkin siirtyi yhteen perheeseen, sillä Partasilla oli juuri meneillään sukupolvenvaihdos. Nyt tilalla on 40 lypsävää ja 150 hehtaaria peltoja. Kiuruvedellä tarvitaan niin pieniä kuin isojakin yksiköitä. Pian kameran alkoi unohtaa. Luonnonlaki-dokumenttileokuva kuvaa maatalousyrittäjien ahdinkoa tuottajahintojen painuessa alas ja velkataakan kasvaessa. Ohjaus ja tuotanto: Mika Rantonen ja Verena Netzer. ELOKUVAN tekeminen oli hidasta puurtamista. – Kuvausaikana sattui juuri noita huonoja vuosia, kun viljaa jouduttiin jättämään peltoon. Partaset myös ottivat meidät ja projektin avoimin mielin vastaan vaikka kuvauspäiviä lopulta kertyi paljon suunniteltua enemmän. helmikuuta 2019 KOLUMNI JAANA SELANDER jaana.selander@kiuruvesilehti.fi LUONNONLAKI -elokuvassa kiuruvetinen, nuori maanviljelijä Henry Partanen pohtii, että josko laittaisi auton bensatankin täyteen, ottaisi eukon ja lapsen kyytiin ja lähtisi muualle. Nyt maaseudulla eletään murrosvaihetta, kun nuoret sukupolvet joko jatkavat sukutilaa tai päätyvät tekemään jotain muuta. Kahdeksassa surmanluodissa Tauno Pasasen, Pasin, roolin näyttelee itse Mikko Niskanen. – Elokuva tulee myöhemmin TV:stä, mutta parhaiten sen pystyy kokemaan isolta kankaalta. Pitää olla lypsäviä, lihakarjaa ja sikatiloja, koska maataloudessakin monipuolisuus on vahvuus. Henry Partaselle tilan jatkaminen oli luontevaa, eikä kukaan häntä siihen pakottanut. OLEN katsonut tuon Kahdeksan surmanluotia jo 1970-luvulla elokuvana. Kolmilapsinen perhe kituuttaa pienillä maitotuloilla ja satunnaisilla hätäaputöillä. Varmaan moni muukin maanviljelijä miettii samoin kuin Henry. Varsinkin sellaiset jatkajat, joilla tulevaisuus on hämärän peitossa. Siitä kohistiin silloin paljon. Nähtäväksi jää, jatkaako Leevi sukupolvien ketjua
– Toinen tärkeä asia tuleville kansanedustajille on teiden kunto. – Varapuheenjohtajan tehtävä ei ole ollut työteliäs, nyt pääsen työn makuun. – Tarja tuo varmasti Kiuruveden ääntä kuuluviin Savon Yrittäjissä. Nousiainen hoitaa väliaikaisesti rehtorin virkaa siihen asti, kun rehtorin virka täytetään vakinaisesti. Suurimmat asiakkaat ovat Iisalmen Sahat Oy, Kiurutimber Oy, Lunawood Ltd ja Vapo. helmikuuta 2019 TALOUS JA POLITIIKKA TOMI RÖNKKÖ veti viime viikon tiistaina kaupungin ja yrittäjien yhteiset aamukahvit Iltalypsyssä. – Päällirakentajat ovat kertoneet, että tilauskirjat ovat jo täynnä. Kiuruveden kaupunginhallituksen aikomuksena on yhdistää sivistystoimen vastaavan tehtävät lukion rehtorin virkaan. Päätieverkosto pidetään hyvässä kunnossa, mutta alempi tieverkko on retuperällä. Tomi Rönkkö, Kiuruveden Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja ” Yläkoulun rehtori Matti Heikinmaa hoitaa sivistysvastaavan tehtäviä väliaikaisesti. Myös perhe-elämän ja omien harrastusten yhdistäminen epäsäännölliseen työhön koetaan haastavana. – Kolmas asia on työllistäminen. Minna Lilja hoiti Nivan koulun rehtorin virkansa ohessa myös sivistystoimen vastaavana vuodesta 2017. Hän tuntee luottamustehtävän vaatimukset. Nivan koulun ja lukion rehtorit laitetaan hakuun PERUSOPETUKSEN rehtorin paikka Nivan koulussa laitetaan hakuun samoin kuin lukion rehtorin paikka kevään aikana. Vaikka investoinnit ovat suuria, tuovat ne hieman paremmat yöunet, sillä autojen täytyy olla tien päällä, ei pajalla. Kiuruveden kaupunki ostaa Savon eläinsairaala Oy:ltä eläinlääkärin ja eläintenhoitajan työpanosta Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän eläinlääkintähuollon palveluja täydentäviin palveluihin. Rönkkö on toiminut pari kolme vuotta muistinsa mukaan yrittäjien hallituksen varapuheenjohtajana. Yhdelle autolle tulee vuodessa 200 000–250 000 kilometriä. Kaupunginhallitus on nimennyt yläkoulun rehtori Matti Heikinmaan hoitamaan sivistystoimen vastaavan tehtäviä väliaikaisesti siihen saakka, kun lukion rehtorin-sivistystoimen vastaavan virka täytetään, enintään elokuun 2019 loppuun saakka. Yksi yhteistyön muoto ovat kaupungin ja yrittäjien aamukahvit. Tomi Rönkkö on tyytyväinen, että Tarja Arbelius valittiin Savon Yrittäjien puheenjohtajaksi, sillä koskaan aikaisemmin Kiuruvedeltä ei ole ollut edustajaa näin korkealla. KAUPUNGINHALLITUS on hyväksynyt kaupungin ja Savon eläinsairaala Oy:n jatkosopimuksen 1.1.–31.12.2019. – Yrittäjäyhdistyksenä emme sitoudu mihinkään puolueisiin tai edustajiin, äänestäminen on jokaisen oma asia. Yrittäjäyhdistyksenä emme sitoudu puolueisiin tai edustajiin. 10 Keskiviikko 6. JAANA SELANDER JAA N A SE LA N DE R Tomi vie yrittäjät vaalivuoteen YRITTÄJÄ Tomi Rönkkö on ollut Kiuruveden Yrittäjäyhdistyksen varapuheenjohtaja jo vuosia. Savon Yrittäjät ja MTK PohjoisSavo ovat sopineet yhteistyöstä kevään eduskuntavaaleissa. Rönkkö harmittelee, että kuljetuspuolelle on ollut viime aikoina nihkeää saada työntekijöitä. Aika on tietysti kortilla, mutta minulla on onneksi tehokas hallitus takana, hallitukselle varmasti joudun tehtäviä delegoimaan. Nyt, kun kuorma-autojen mitat ja massat ovat kasvaneet, pitäisi teiden kunto ottaa entistä tomerammin huomioon. Kaupunki tarvitsee jokaisen yrittäjän ja yrittäjät tarvitsevat kaupunkia. Rönkön viesti päättäjille liittyy vihreitten arvojen päätöksiin, teiden kuntoon ja työllistämisen helpottamiseen. Näkisin, että meilläkin on sellainen 34,5-metrinen vuonna 2020. – Töitä varmasti nyt tulee enemmän puheenjohtajana kuin varapuheenjohtajana, mutta minulla on hyvä hallitus takana, sanoo Tomi Rönkkö. Meillä on hyvä keskusteluyhteys. Moni ajattelee, että leipä tulee helpommallakin. lyhyesti Kaupungille ja Iskelmäviikolle markkinointija yhteistyösopimus Savon eläinsairaalan kanssa jatkosopimus KAUPUNKI ja Iskelmäviikko ovat solmineet tälle vuodelle 35 000 euron markkinointija yhteistyösopimuksen. Rehtorin virkaan ei yhdistetä sivistystoimen vastaavan tehtäviä. Tomi Rönkkö kiittelee Tarja Arbeliusta, hän on saanut paljon aikaan yhdistyksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä Nivan koulun rehtorin viransijaisena toimii Juha Nousiainen. Kun nyt rekan maksimipituus on 25 metriä, on jatkossa luvallista ajaa 34,5 metrisellä kulkuneuvolla. Lukion rehtori Arja Pentikäinen jää eläkkeelle elokuun alusta lukien, Nivan koulun rehtori Minna Lilja siirtyi rehtoriksi Keravalle. Äänestäminen on jokaisen oma asia. Varapuheenjohtajana vuosia toiminut Rönkkö sai ohjakset käsiinsä, kun Tarja Arbelius siirtyi Savon yrittäjien hallituksen puheenjohtajaksi vuodenvaihteessa. Toivoisin, että päättäjät kuuntelisivat Suomen Kuljetus ja Logistiikka -alan järjestöä päätöksiä tehdessään, viestittää Rönkkö. Keli on joskus huono, on liukasta, lunta tulee taivaan täydeltä ja kylmäkin kangistaa. – Kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat minulle erittäin tärkeitä. Yhteinen intressi on edistää koko vaalipiirin ja Itä-Suomen elinvoimaisuutta. RÖNKKÖ on toiminut yrittäjänä Kuljetusliike Tomi Rönkkö ky:ssä vuodesta 1997. Lisäksi kaupunki luovuttaa tapahtuman tarvitsemat tilat ja alueet kesätapahtuman käyttöön. Tällä hetkelläkin autoissa on esimerkiksi Adblue-järjestelmä, jonka toimivuus ja sen tankattavuus on Suomen talvessa haastavaa. Mukavuus houkuttaa muualle. Palkkojen sivukulut ovat korkeat, mikä varmasti vaikuttaa yrittäjien haluun tai kykyyn palkata työntekijä, vaikka tarvetta olisi. Jatkosopimuksen arvo 10 000 euroa. –Viime vuosi oli investointien vuosi, kun hankimme kaksi uutta autoa. Karjala meni, piirakka säilyy jos on säilyäkseen säksi yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksissa on melkein joka kerta kutsuttuna kaupungin yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen. Itse olen sitoutumaton, Rönkkö linjaa. Yrittäjäyhdistyksen hallitukseen kuuluvat Reetta Hyvärinen, Titta Virmanen, Jaana Manninen ja Matti Lappalainen. – Kuorma-autopuoli on varsinkin talvella ammattilaisten laji. – Koska Tarjalla on kuntapolitiikkaa taustallaan, on hän onnistunut syventämään ja parantamaan yrittäjien ja kaupungin välistä yhteistyötä. Kuljetusalalla ovat viime aikoina puhuttaneet uudet rekkojen mitat ja massat. LiYRITTÄJÄT Kuljetusalan yrittäjä Tomi Rönkkö toimii Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtajana tämän vuoden loppuun saakka. Tykkään haasteista. Tilaisuuden kruunasi Yrittäjien myöntämä kunniakirja yrittäjä Yrjö Waarnalle. – Vihreät arvot ovat todella tärkeitä, mutta ennen kuin tehdään lopullisia, jopa lakiin perustuvia päätöksiä esimerkiksi uusien tekniikoiden suhteen, tulisi ne testata huolella jokaisena vuodenaikana. Henkilökuntaa on kahdeksan ja neljä ajoneuvoyhdistelmää, joilla ajetaan sahatavaraa, selluhaketta ja turvetta. TIINA KILVENSALMI. Selluhake menee pääosin Äänekoskelle ja Varkauteen, sahatavara Iisvedelle ja turve Kuopioon
Svärd tekee riisipuuron pääosin laktoosittomaan maitoon ja huomauttaa, että aito maito varmasti palaa pohjaan. Nykyään kaikki on laktoositonta. Puu-uuni on parempi kuin sähköhella, sillä puu-uunissa paistoaika on lyhyt. helmikuuta 2019 Karjala meni, piirakka säilyy jos on säilyäkseen Karjalaistyttö Rauha Svärd suhtautuu EU:n karjalanpiirakalle antamaan perinteisen tuotteen suojaukseen realistisen kevein rantein. Sama perinne jatkuu veljien perheissä. KARJALANPIIRAKKA on saanut EU:n Aito perinteinen tuote (APT) -suojauksen vuonna 2003. Pöydässä odottaa iso keko karjalanpiirakoita. Rauha Svärd teki muutamia vuosia sitten karjalanpiirakoita ortodoksikirkon myyjäisiin laktoosittomasta kermasta ja vedestä. Pohjois-Karjalan ympäristöterveys laittoi yrittäjälle kirjeen, jonka mukaan piirakoita ei saa markkinoida karjalanpiirakan nimellä, mikäli piirakat eivät täytä karjalanpiirakan nimisuojajärjestelmän mukaisia vaatimuksia tai tuotteen valmistustapa on muutettava nimisuojan mukaiseksi. – Aputytyttönä olin mammalle, minä hain maidon ja keitin puuron, tein sydämet, paistoin ja voitelin, Rauha kertoo. Karjala on menetetty, ei se tule takaisin, ja piirakka pysyy niin kauan kuin on tekijöitä ja luulenpa, että niitä on. Äiti opetti tyttärensä keittämään riisipuuron, perunamuussin ja ohrapuuron. – Yleensä karjalanpiirakat tehtiin pyhäaamuna, miehet eivät juurikaan leipomiseen osallistuneet. Suistamolaisen karjalanpiirakan kuori on tehty ruisjauhosta, vehnäjauhoa siinä on ”koprallinen”, sitkeeksi. Perunapiirakka on taas pyöreä, kuka minkäkin näköisen tekee. SUISTAMON Ihatsun kylästä syntyisin oleva Rauha Svärd, omaa sukuaan Sidorof, on leiponut aamuvarhaisella monta pellillistä karjalanpiirakoita, keittiö on lämmin ja piirakantuoksuinen. – Jos riisipuuron tekee laktoosittomaan maitoon, maku ei piirakassa juurikaan muutu. – Kuoreen tulee suolaa ihan reippaasti, kaksi teelusikallista puoleen litraan vettä. RAUHA SVÄRD oli puolivuotias, kun he lähtivät Karjalasta. Laktoositon maito ei EU:n määritelmän mukaan ole maitoa. En tiedä kyllä, onko se hyvä vai huono, että karjalanpiirakka on suojeltu. KARJALANPIIRAKAN tekemisen Rauha oppi äidiltään. Asetuksessa on myös määräykset muun muassa tuotteen valmistustavasta, perinteisestä luonteesta ja valvontamenetelmistä. APTsuojauksen saanutta tuotetta voidaan valmistaa missä tahansa EU:n alueella, mutta tuote on valmistettava rekisteröidyn valmistusmenetelmän ja ainesosaluettelon mukaisesti. – Heinäkylän Laukkalaan tultiin, sieltä ei ole paljon muistoja, Salmijärvessä pestiin pyykkiä. Kotona jokainen voi käyttää hyväksi havaitsemaansa reseptiä ja kutsua leivonnaista karjalanpiirakaksi. EU:n nimisuoja määrittelee karjalanpiirakan osalta, että karjalanpiirakan riisipuurotäyte tulee valmistaa riisiryyneistä sekä vedestä tai maidosta. Ylen uutisen mukaan uimaharjulainen pienleipomo joutui lopettamaan karjalanpiirakoiden myynnin, sillä leipomo oli käyttänyt valmistamiseen laktoositonta maitoa, vaikka sitä ei karjalanpiirakan sisällä olevassa riisipuurossa saa olla. Myös Rauhan kaksi tytärtä osaavat tehdä karjalanpiirakoita. – Aika muuttuu. Piirakka kypsyy sukkelammin. JAANA SELANDER teksti ja kuvat. Piirakan kapoisuus on tekijästä kinni. – Otatko maitoa vai mehua piirakan kanssa, kysyy Svärd toimittajalta. Piirakat tehdään porukassa. Toisen tyttärentytär valmistuu leipuri-kondiittoriksi, joten hänenkin käsistään varmasti syntyy karjalanpiirakka.Rauha Svärdin mielestä kaikki piirakat ovat syötäviä. Naapurista Kujansuusta kyllä saisin. Miksi tieten tahtoen aiheuttaa ihmisille mahavaivoja, miettii Svärd. Puuroon tuli litra vettä ja kaksi desiä kermaa. Kiuruvedelle tultaessa Rauha oli 4-vuotias vuonna 1947. Rauha ja Lauri Svärd asuivat Nurmeksessa, Rautavaaralla ja Juukassa. Kuori on ohut, mutta Rauha suosittaa kohtuutta siinäkin. Svärd ei ymmärrä EU:n määritelmiä karjalanpiirakan teossa ja hänellä perinneleivonnaisesta on kokemusta kymmeniä vuosia. Mistä enää otat lehmänmaitoa. Piirakat paistetaan mahdollisimman kuumassa uunissa. 11 Keskiviikko 6. Karjalanpiirakka oli Karjalassa kahvileipä, vierasvara. Kiuruvedelle, Koskenjoelle, Laurin kotipaikalle, pariskunta muutti vuonna 2005. Aidon suistamolaisen ohjeen mukaan tehdyn karjalanpiirakan makuun maidolla tai laktoosittomalla maidolla ei ole merkitystä. – Ja hyvää oli, ei kukaan ainakaan valittanut. Paistamisen jälkeen piirakat voidellaan voihin kastetulla sudilla. Teolliset riisipiirakatkin, kun on nälkä. Isä loppuaikoina oli äidin apuna, lämmitti uuniin, paistoi ja voiteli. KARJALANPIIRAKKA tehdään ruisjauhoon, vehnäjauhoa laitetaan vain sitkeeksi. Nämä määräykset koskevat kaupallista tuotetta ja toimintaa. Karjalanpiirakka säilyy, jos on säilyäkseen. Mamma sanoi, että piirakan kuoressa pitää olla kunnolla suolaa. Näin toimii Rauha Svärd. Svärdin mielestä EU:n kieltämä laktoositon maito riisipuurossa on silkkaa hupatusta ja saivartelua, sillä aito maito aiheuttaa monelle vatsavaivoja ja aidosta maidosta ei pysty riisipuuroa keittämään polttamatta maitoa pohjaan. Perunapiirakoita syötiin aamupalalla. Karjalaistyttö oppi karjalanpiirakan tekemisen luontevasti, eikä siinä ollut vaihtoehtoja. ETY asetuksen n:o 2082/92 mukaan karjalanpiirakan täyte on yleensä ohratai riisisuurimoista keitettyä puuroa tai perunasosetta
– Vihtorin aikaan tänne Porttilaan tuotiin hevosalankoulutus ja kurssit. Feija muistaa veljensä hautajaispäivän kuin eilisen. Eskelinen on työstänyt tekstiä kuusi vuotta. Suomen täyttäessä sata vuotta, Feija oli mukana valokuvaprojektissa, johon kuvattiin sata suomalaista. Tilalla edistettiin myös romaniasiaa, kun romaneille käynnistettiin hevosalan koulutusta. Sanotaan, että silmät ovat sielun peili, mutta kyllä ne hevosella ovat korvat. He olivat sen ajan kuuluisia ravimiehiä ja kavereita keskenään. Hän oli oikein ekspertti ja sormenpäitä myöten hevosmies, Feija sanoo. SielSeuraava tarina voisi syntyä meijeristä KOMMENTTI itsensä. Purkivat sitten nuo aidatkin pois, etten voi hevoskauppoja tehdä ja senhän olisin tehnyt! Feija naurahtaa ilkikurisesti. Aina siitä päivästä lähtien, kun Grönforsit asettuivat vuonna 1928 tiluksille. helmikuuta 2019 VIIKKO sitten Porttilan pöydän ympärillä olivat koolla talon vanha sukupolvi Irja ja Feija Grönfors sekä Hilkka Eskelinen. Heiskanen) kiinnostui raviurheilusta veikattuaan raveissa ja voitettuaan kupongillaan. Hänen kynästään on syntynyt runoja, tarinoita, sketsejä ja näytelmäkäsikirjoituksia. Kuvassa Vihtoria viedään hevoskyydillä Tuonelanharjun hautausmaalle. Etualalla on hevonen, joka kuljettaa Vihtori Grönforsia viimeiselle matkalleen Tuonelanharjun hautausmaalle. Välillä koko kirjoiVihtori Grönforsin hautajaisiin saapui romaneja ympäri Suomea vuonna 1983. Jo Vihtorin äiti Aliina Grönfors teki tärkeää sosiaalityötä, sillä Porttilan ovet olivat avoinna kaikille. Näytelmä kertoo 1950-luvun lopun ravimaailmasta. Romanien asema yhteiskunnassa on muuttunut viime vuosikymmenissä paljon. RAVIURHEILUSTA ei voi puhua ilman romaneita ja romaneista ei voi puhua ilman ravihevosia. Ikkunasta näkyy entiset hevoslaitumet, laskeva aurinko värjää hangen oranssiksi. Se on hyvä asia. Viimeiset kaksi hevosta lähtivät Porttilasta kesällä vuonna 2016. Pöydässä muisteltiin menneitä, keskusteltiin ravihevosista, romanien oikeuksista ja tietenkin Eskelisen käsikirjoittamasta Ruuna Reipas -näytelmästä. Keskeinen osa näytelmää ovat Partasen ravuri Ero-Lohko, Miettisen Ruuna Reipas ja Grönforsin Tulenjohtaja. Irja ottaa kädestä kiinni ja sanoo kuinka mukavaa on, kun tulimme hänen nimipäivänä Porttilaan. Romanikulttuuria tuodaan päivänvaloon monella eri tavalla, kuten Eskelisen näytelmässä. Hevoset ovat romanikulttuurin sielu. Valokuva-albumia selatessa Feija löytää vanhan valokuvan vuodelta 1983. Kyllä se vielä minultakin luontuisi, vaikka yli ysikymppinen olenkin. Hilkka ja hänen siskonsa Liisa Tanskanen (o.s. Romanit ovat ruvenneet saamaan koulutusta ja monet ovat saaneet hyviä työpaikkojakin. Heiskanen) meitä vastapäätä. Siitä alkoi kuuden vuoden projekti raviurheilun parissa. Parhaimmillaan talleissa oli yli 80 hevosta. Romani tuntee hevosen kuin KULTTUURI Porttilan hevosmies osaksi näytelmää TEATTERI Kiuruvetisjuurinen Hilkka Eskelinen on käsikirjoittanut Ruuna Reipas -näytelmän, joka kertoo 1950-luvun hevosmiehistä. Näin ajattelee Feija Grönfors. – Arvasivat, että ei olisi lupaa tullut. Tuntuu, että aletaan ymmärtää, että mekin olemme ihmisiä ja meille annetaan ihmisarvo. Menneitä muistellaan ja kohta ollaan muistoissa meijerillä. Kuudes näytelmä kertoo kuuluisista hevosmiehistä Kaarlo Partasesta, Aapeli Miettisestä ja Vihtori Grönforsista. Feija Grönfors ”. 12 Keskiviikko 6. Porttilassa on tehty paljon työtä romanien eteen. Yksi näytelmän keskeinen hahmo on Porttilan Vihtori Grönfors. Eskelinen on harrastanut kirjoittamista ikänsä. Silloin nuoremmat sukupolvet veivät Feijan ja Irjan pois tilalta. Toki vieläkin on syrjintää, mutta muutos on tapahtunut, on menty jo eteenpäin, Feija iloitsee. Hevosta katsoessa ja kiertäessä, romanimies osaa kertoa siitä kaiken. Hevoset olivat aina osa Porttilan arkea. KIURUVETISJUURINEN Hilkka Eskelinen (o.s. Romani tuntee hevosen kuin itsensä. – Meitä ei pidetä pimennossa. – Hevoset ovat romanikulttuurin sielu. – Valitsin tekstiini nämä henkilöt, koska he olivat niin mielenkiintoisia persoonia. TIINA KILVENSALMI ISTUMME Porttilan tuvassa. Feija istuu pöydän päässä ja Irja minun vieressä
Teatterissa ei ole rajoja, kun samalle lavalle mahtuvat vauvat ja vaarit. Näytelmässä faktaan sekoittuu myös fiktiota. kuka. > Työ: Eläkeläinen, työura toimistovirkailijana. Mutta mitä tekemistä ministerin sihteerillä George Pidgenillä on asian kanssa. Yleisö pääsee seuraamaan tapahtumaketjua ministerin hotellihuoneessa. Nopeatempoinen farssi sopii hienosti ohjattavakseni, koska olen itsekin tämmöinen vilkkaampi tyyppi. Nykyään 97-vuotias Helli asuu Siilinjärvellä. Hilkka kertookin, että häntä kiinnostaisi meijerin historia ja körttiläisyys. Jane Worthingtonia esittää Kirsi Nissinen, Ronnie Worthingtonia Arto Saharinen, Pamela Willeyta Jaana Hyvärinen ja Glendaa Seija Suhonen. Ministerin sihteeri George Pidgen tietää jo Richardin metkut. – Olen joukon nuorin. – Sihteeri on ministerin juoksupoika ja tekee mitä käsketään. Rooleissa nähdään Timo Lappalaisen ja Harri Riikin lisäksi hotellin johtajana Janne Tiikkainen, tarjoilijana Pekka Tikkanen, sisäkkönä Helena Vartiainen ja ruumiina Tommi Pesonen. Heiskanen). – Haluan antaa tilaa uusille nuorille toteuttaa omia unelmiaan näyttämöllä. – Totta kai lähdetään. Irjan kanssa mennään niin että tanner tömisee, Feija suunnittelee. Lavastus on Väinö Kemiläisen, Anu Heinosen ja Osmo Kärkkäisen käsialaa. Haaveilen joskus opiskelevani äänija valotekniikkaa, kertoo lukion toisella luokalla opiskeleva Blomberg. > Harrastukset: Kirjoittaminen; näytelmäkäsikirjoitukset, runot, tarinat, sketsit. Niissä voisi olla aineksia seuraavaan näytelmäkäsikirjoitukseen. Kun kesä koittaa Grönforsien suku suuntaa Varpaisjärvelle katsomaan Ruuna Reipasta. Hulvaton hotelli -näytelmä tulee ensi-iltaan Kiurusalissa lauantaina 16. tus on lentänyt nurkkaan. Minä olen tällainen rauhallinen savolaispoika ja ministeri on suulas englantilainen. Sitten löytyy Hilkkaa ja Irjaa yhdistävä tekijä, Hilkan äiti Helli. Halusin kuvata myös sitä tuskaa, kun menestyksekkäästä ravurista joutui luopumaan. Teatteriryhmä Sypäkät esittävät Ruuna Reipas -näytelmää Varpajaisjärven alakoulun salissa. Ruuna Reipas tulee ensi iltaan 23. Toivotaan, että me vanhat osataan toteuttaa tuo näkemys. Näytelmä on varsinaista aivojumppaa meille näyttelijöille nopean temponsa vuoksi. Näkee, että hänellä on lahjoja lajiin. Heiskasen TIINA KILVENSALMI tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi sisarusten lähtiessä kotimatkalle, Irja huikkaa: sanokeehan terveisiä meijerin Hellille voinhakijalta! Kiuruvetisten välillä löytyy aina joku linkki, oli se sitten sukulainen, ystävä, paikka tai tapahtuma. Täytyykin nostaa hattua nuorelle miehelle, että lähti meitä ohjaamaan. Lavalla ei katsota koulutustaustoja tai työpaikkoja, vaan kaikki ovat samalla viivalla, iloitsee Lappalainen. Jos harrastaa teatteria, kannattaa lähteä myös pieniin rooleihin, jotta tuntuma näyttelemiseen säilyy. kesäkuuta. TIINA KILVENSALMI on päässyt toteuttamaan unelmiaan, mutta tänä vuonna hän siirtyy syrjään nuorisoteatterin puolelta. MINISTERI Richard Willeyta näyttelee Timo Lappalainen. 54-sivuinen teksti sai siunauksensa Feijalta. Lappalainen on harrastanut teatteria noin 15 vuotta ja rooleja on ollut laidasta laitaan. Eskelinen toimitti käsikirjoituksen luettavaksi myös Vihtorin Feija-veljelle. Ray Cooneyn käsikirjoittaman farssin ohjaa Justus Blomberg. Suuret ikäerot ei haittaa ollenkaan, vaan yhteistyömme on toiminut hienosti. Näytelmän ohjaa Pekka Väisänen. Ja sitten kun apua tarvitaan, niin sitä tarjotaan. Hellihän teki työuransa meijerillä. Seuraava tarina voisi syntyä meijeristä tä Irja haki valtavia kolmen kilon voiharkkoja Porttilaan, olihan ruokittavana suurperhe, kun lapsia oli yhdeksän ja siihen vielä suku ja muu väki päälle. Sen jälkeen Eskelinen on perehtynyt sukujen historiaan, lehtileikkeisiin ja haastatellut ihmisiä. Ray Cooneyn klassikko vaatii meiltä näytteliTUVASSA Ruuna Reipas -näytelmän käsikirjoittanut Hilkka Eskelinen (oik.) puheli Irja ja Feija Grönforsin kanssa Porttilan historiasta. – Teatteriharrastukseen mahtuu mukaan kaikki, se lämmittää sydäntäni. Lappalainen kulkee kolmen kuukauden ikäisen poikavauvansa kanssa Oulusta saakka näytelmäharjoituksissa. Tekniikasta vastaa Nea Rajakangas. Voi olla, että Eskelinen tuo näytelmän esitettäväksi ainakin kerran myös Kiuruvedelle. Hänellä on lämpimät välit sihteerinsä George Pidgenin kanssa, voi sanoa että he ovat ystäviä. – Justuksella on selkeä näkemys näytelmästä. SEIJA SUHONEN Justus Blomberg ohjaa mielellään nopeatempoista farssia. Lappalainen kertoo, että ministeri tietää oman arvonsa, mutta on kuitenkin äidinpoika, joka haaveilee naisseikkailuista. MITÄ ihmettä ruumis tekee hotellihuoneessa. – Kamppailin tekstin kanssa, mutta sitten sain oivalluksia ja palasin kirjoittamaan. Minä olen oppinut näyttelijöiltä, ja toivon mukaan hekin ovat oppineet jotain minulta. Hulvaton hotelli -näytelmä kertoo ministerin ihmissuhdekoukeroista. Vihtorin roolissa nähdään Jesse Estola. Ja vieläpä ministeri Richard Willeyn majapaikassa. Sihteeri sanookin ministerille suoraan, mitä hän ajattelee. helmikuuta 2019 TIINA KILVENSALMI Porttilan hevosmies osaksi näytelmää > Nimi: 72-vuotias Hilkka Eskelinen (o.s. > Perhe: Aviomies Jussi, 3 lasta ja 2 lastenlasta. Sihteerin roolia esittää runnilainen Harri Riiki. – Viimeksi näyttelin Hulluviiman näytelmässä miespariskunnan toista puoliskoa. – Tämän näytelmän ydin on katsojien hauskuttaminen ja viihdyttäminen. 13 Keskiviikko 6. jöiltä paljon, ettei tiputa temposta, kertoo yli 10 vuotta teatteria harrastanut Riiki. Hulvaton hotelli on ensimmäinen ohjaustyö Kiuruveden vapaan nuorisoteatterin ulkopuolella 17-vuotiaalle Blombergille. Projekti alkoi Kaarlo Partasen elämänkerran, Ravikuninkaiden käskynhaltija , lukemisella. Taustalla punaisena lankana, oli näiden hevosmiesten rakkaus ja omistautuminen hevosia kohtaan. Blombergin pyytäessä Lappalaista ministerin rooliin, Lappalainen ei epäröinyt hetkeäkään mukaan lähtemistä. Maalaiskaupunginteatterin farssissa pistetään näyttelijät koville. Maalaiskaupunginteatterin hillitön komedia kertoo ihmissuhdekoukeroista ministerin ympärillä. > Asuu: Varpaisjärvellä, juuret Kiuruvedellä. Porttilan ovet, kun olivat aina avoinna kaikille. Sitten sain idean, että hevonen onkin näytelmässä ihminen ja niin teksti alkoi taas soljua. Ainahan se menee sen mukaan, että mitä ylhäältä käsketään, se tehdään. helmikuuta.. Lontoossa työmatkalla oleva ministeri päättää kuitenkin piilottaa ruumiin. HOTELLIHUONEESSA Ministeri Richard Willey (vas.) (Timo Lappalainen) ja ministerin sihteeri George Pidgen (Harri Riiki) kuljettavat ruumista (Tommi Pesonen) pyörätuolilla. Nuorisoteatterissa Blomberg Hulvaton farssi hotellissa ENSI-ILTA Hulvaton hotelli -näytelmässä seurataan menestyneen ministerin työmatkaa, joka saa yllättäviä käänteitä. – Yksi iso ongelma oli saada hevosten tuntemuksia näyttämölle. – Minussa ja ministerissä ei ole mitään samaa, voi sanoa että olemme toistemme vastakohdat
Kännyköitä ei ollut ja saimme aika itsenäisesti viettää aikaamme. PR IN TS CR EE N. Lukiossa hän oli kiinnostunut kuvasta ja haki Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun (Taik) visuaaliselle puolelle, mutta ei tullut valituksi. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa 1980-luvulla Kiuruvedellä. Grof pääsi Taideteolliseen korkeakouluun elokuvataiteen linjalle. Ohjelmassa esiintyvät muun muassa Jari Sillanpää, Suvi Teräsniska, Haloo Helsinki, Lauri Tähkä, Laura Voutilainen, Yö, Popeda. Yle Areenassa edelleen katsottavissa oleva neliosainen sarja on musiikkidokumentti, joka luo kuvaa suomalaisesta mielenmaisemasta ja festivaalielämästä. Ohjelmaa tehdessään Grof huomasi, että iskelmä on laaja käsite, se pitää sisällään jopa Apulannan musiikin ja päätyi siihen, että se on iskelmän olemus, joka ihmisiin iskee. Ei mikään rauhallisin ympäristö. Kiuruvedellä pikkupojat pääsivät ajelemaan polkupyörillä Kaiken tämän ohessa Grof tekee tilaustöitä, lähinnä mainoksia. – Liian harvoin tulee kotona käytyä. Grofilla on kaksi lasta, Lassi (18) ja Samuel (16). Tuotanto Warner Bros. Jaksossa kolme esiintyy muun muassa Erika Vikman. 14 Keskiviikko 6. JAANA SELANDER elokuva Vaikka Annika Grof ei kesän aikana ihastunut iskelmään, viehättyi hän iskelmäfestivaaleihin. Lähtöisin Kiuruvedeltä. ISKELMÄTARINOITA on kuvattu viime kesänä iskelmäfestivaaleilla. Annika Grofin roolina oli käsikirjoittaa musiikkiesityksistä ja ihmisten tarinoista sujuva kokonaisuus. Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuva kertoo siirtokarjalaisten asuttamisesta. Iskelmämusiikki on Grofin mukaan tärkeää, sillä se kokoaa eri ikäiset yhteen. Sarjaa varten kuvattiin kymmeniä esityksiä festivaalilavoilla, haastateltiin toistasataa festivaalivierasta ja taltioitiin kymmeniä tunteja kesän festivaalitaikaa. kuka. Töitä: dokumenttielokuva Liikkumavara (2009), Jussi-ehdokkuus, Rajauksen ulkopuolella (2009), Yksin yhdessä (2007). – Iskelmää on se, mikä milloinkin kansaan iskee, Grof kiteyttää. Kolmas työ käsittelee vallankäyttöä kolmen ihmisen tarinan kautta. Nyt alkuvuodesta hän pystyy keskittymään apurahan turvin taiteelliseen työhön. vapaasti toisin kuin pääkaupunkiseudulla. Hänen lempimusiikkiaan on elektroninen musiikki ja house. – Kiuruveden iskelmätapahtuma on varmasti myös kokoava voima. Koska olen freelancer, töitä pitää tehdä välillä pitkiäkin päiviä. Grof on toiminut elokuva-alalla vuodesta 2003. > Nimi: Annika Grof, syntynyt 1971 Ruotsissa. Suomalainen iskelmä juontuu saksan sanasta ”schlager”. – Elämä Kiuruvedellä oli silloin aika väkivaltaista. Melko pian hän huomasi, ettei tutkimus olekaan hänen alansa ja samalla hän antoi periksi taiteelliselle puolelleen. Grof tekee myös dokumenttielokuvaa Helsingin yliopistosta, tieteen olemuksesta, demokratian hauraudesta ja sivistyksen merkityksestä. SARJA on kuvattu viime kesänä iskelmäfestivaaleilla. > Työt: Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Pojilla on hyvät ja kiinteät suhteen Kiuruveden mummulaan. Hän sanoo kyllä välillä miettineensä, voisiko hän tehdä muuta kuin elokuvia. Annika Grof työssään. Haastavinta Grofille oli heittäytyä iskelmän maailmaan, sillä hän ei ole suuri iskelmämusiikin ystävä. Grofilla on parasta aikaa työn alla kolme projektia. Iskelmän olemus on hänelle vieras. Muun muassa sen vuoksi Kiuruvesi on aivan erityinen paikka heille. Mainoksia ja tv-ohjelmia kuten Riemuloma Palandereilla, Helil kyläs, Suomen paras leipomo, Neljän tähden talkoot, Muodin huipulle, Villa Helena, Sydänääniä, Vain elämää. – Muutakaan en kuitenkaan keksi ja nyt alan ymmärtää tätä alaa. ANNIKA GROF on Leena ja Keijo Grofin tytär. Grof aloitti opiskelun Helsingin yliopiston tutkimuksen koulutusohjelmassa. Myös yleisö kertoo Iskelmätarinoissa omat tarinansa. Iskelmä on yhtä kuin ”iskevä” sävel. Kiuruvedelläkin hän on käynyt haastattelemassa ihmisiä elokuvaa varten. – On ollut mahtavaa huomata, kuinka vannoutuneita ihmiset ovat iskelmämusiikille, he rytmittävät lomansa ja vapaa-aikansa iskelmän ympärille kiertämällä festarilta toiselle. Iskelmätarinoita-sarjan vastaavat tuottajat ovat Seija-Liisa Eskola ja Antti Väisänen. helmikuuta 2019 Annika Grof Iskelmätarinoiden takana ISKELMÄTARINAT Kiuruvetisjuurinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Annika Grof on TV 1:llä lauantaisin pyörineen Iskelmätarinoitasarjan takana. Grof kertoo, että iskelmää esille tuovaa ohjelmaa on ideoitu useita vuosia. Ohjelmaan haluttiin myös yhdistää iskelmä ja iskelmäfestivaaleille tulevat ihmiset. Annikka Grof koki tavallaan saman avoimuuden hengen myös Kiuruveden Iskelmätapahtumassa, missä hän kävi kymmenisen vuotta sitten Leningrad Cowboysin konsertissa. > Luottamustehtävät: Suomen elokuvaohjaajaliiton hallituksen jäsen 2013-2014. Rokista ja popista on kyllä tehty paljonkin ohjelmia, mutta ei iskelmästä, vaikka iskelmäkansaa on pilvin pimein kehäkolmosen yläpuolella. Grof kuvailee itseään hetkessä eläjäksi. Elokuvan ideana on se uhraus, minkä vihan väistyminen ja uuden elämän mahdollisuus vaativat. > Koulutus: Taiteen maisteri Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen laitoksesta 2009. – Sellaista solidaarisuutta kuin siellä festareilla en ole muualla kohdannut ventovieraiden kesken, epäsuomalaista elämää neljä päivää putkeen. Samaa esiintyjää voivat kuunnella niin 15-vuotiaat kuin 80-vuotiaat. Näin siellä itsekin paljon tuttuja. Grof käy noin kerran vuodessa Kiuruvedellä vanhempiensa ja mummonsa luona
Kun on harrastuksia, päivä kuluu nopeaasti. Kun kieltäydyin, sanoivat, että ota edes karkki. Kaarina on toinen nimeni. Tunnettuja Raijoja: kirjailija Raija Oranen, Miss Suomi 1973 Raija Stark, toimittaja Raija Pelli 4. Sitä ennen olin töissä ompelijana eri firmoilla, pesulassa ja Heinäkylässä. Raija viettää nimipäivää 9. nainen kysyy lääkäriltä. Lähinnä teen entisöintiä pojan perheelle ja itselle. 1. sairausvakuuustoimiston ja kansaneläkelaitoksen toimitilat. Ei sitä silloin 1940-luvulla sellaisia tiedusteltu, eikä myöhemmin tullut puheeksi otettua. Lähteet: Wikipedia ja Nimipalvelu. Leivon myös mielellään lasten perheille rieskaa ja pullaa. KE N TE EG AR DIN /FL ICK R JAA NA SE LA ND ER Nimipäivät Tänään: Saamelaisten kansallispäivä Torstai: Riku, Rikhard Perjantai: Laina Lauantai: Raija, Raisa Sunnuntai: Elina, Ella, Ellen Maanantai: Iisa, Isabella Tiistai: Elma JAANA SELANDER Mistä nimesi on peräisin, Raija Niskanen. Lukukoira auttaa oppimisessa ja innostaa lukuharrastuksen pariin. Tämän ikäisen on hyvä käydä kuntosalilla muutoinkin. Lapsiperheet tarvitsevat tukiverkostoa lastenhoitoon. – Lääkärin ja kuntohoitajan aloitteesta. Toiminnan tavoitteena on lukuharrastuksen edistäminen ja onnistuneen lukukokemuksen luominen lapselle. Niitä on talo täynnä ja useampia yhdessä huoneessa. Mitä mieltä olet tästä vanhusten hoidon kohusta. Keskiviikko 6.2. Raijan nimipäivää vietetään lauantaina 9.2. Kansanlaulu Sähkötyö rakentaa liiketalon VIIKOSTA VIIKKOON menot Tiistaina 12.2. helmikuuta 2019 JAANA SELANDER 50 VU OT TA MAALISKUUSSA alkaa uuden liiketalon rakennustyöt Kiuruveden keskustassa. Lisäksi hän tekee himmeleitä. – Himmeleitä olen tehnyt. Syksyyn talo on valmis. Lastenlapsia on kolme. 2. tiesitkö. Jumpassakin käyn kerran viikossa ja kävelemässä. Koira on hyvä kuuntelija: se ei arvostele eikä takerru virheisiin. Miksi käyt kuntosalilla. – Asumme kahdestaan mieheni Veikon kanssa. 3. Mahdollisuus keskustella tämän hetken sotepalvelujen tilanteesta, tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Yhteistyötä ovat rakentamassa Kiuruveden kaupungin elinkeinopalvelut sekä SOPIENhankkeen edustajat. – Kuljen myös huonekaluja entisöimässä Kämäräisen Pekalla. – Mummulla on iso merkitys lastenlasten elämässä, mummulla kun on aikaa. Laadukas työ, palveluiden sujuvuus ja inhimillinen ote – kuinka näitä tuotetaan myös tulevaisuudessa. – Ette toki, mutta pituus on hälyttävä! Painoonne nähden teidän pitäisi olla neljä metriä pitkä. Raija on annettu nimeksi 28 672 tytölle. Puhetta johtaa projektipäällikkö Sari Andersson. Raijan päivät kuluvat nopeasti NIMIPÄIVÄHAASTATTELU Raija Niskanen on kuntouttanut kipeän olkapäänsä käymällä kuntosalilla kaksi kertaa viikossa. Lastenlapset ovat jo isoja. 15 Keskiviikko 6. Asutko yksin vai kaksin. Lukukoira Hertta on kiltti ja rauhallinen 7vuotias whippet-rotuinen koira. – Täytän tänä vuonna 70 vuotta. VIIKON VITSI ha ihminen. – Virranrannan vaatehuolto on vaatteiden pesua, korjaamista ja silittämistä. – Vanhemmilta en ole koskaan kysynyt. Olisivat maksaneet vaatteiden pesemisestä ja korjaamisesta. Millaista eläkeläisen elämä oikein on. Joka ei ole vanhusten kanssa tekemisissä, ei tiedä, kuinka ihana on van– Olenko minä ylipainoinen. Raija on suomalainen naisen etunimi, alkuperältään todennäköisesti Raisanimen muunnelma. Millainen mummu olet. Meillä on kaksi lasta, toinen asuu Kiuruvedellä ja toinen Siilinjärvellä. Mitä muuta kuuluu eläkeläisen päivään. Lukukoiralle pääsevät lukemaan kouluikäiset lapset. Johtaja Arvi Kastari kertoi, että kuutiotilavuus on 2 400 ja talosta tehdään 1-kerroksinen + pohjakerros. Talo tulee Kiuruveden Sähkötyön liiketalon paikalle Asemakadun suuntaisena. – Aika ajoin sama keskustelu pulpahtaa pintaan, sillä hoitajat eivät uskalla puhua asioista siinä pelossa, että tulee lopputili. Koiran läsnäolo vähentää lukemiseen liittyvää kynnystä ja stressiä. – Kiireistä. – Lastenlapsia on hoidettu ja käyty hoitamassa. Olkapääni kipeytyi ja siihen pantiin piikkejä, kuntosaliharjoittelu on parantanut sen. Jokainen joka tietää harrastukseni, pyytää minua entisöimään milloin mitäkin. Hiihtämässä en ole vielä käynyt tänä talvena. Käyn tunnissa läpi kaikki laitteet moneen kertaan. Meillä on Kytörannalla pieni piiri, jossa teemme pieniä käsitöitä: havupalloja ja havukransseja. – Jäin eläkkeelle Virrarannan vaatehuollosta. Raijan päivät kuluvat nopeasti. (Kiuruvesi N:o 6-1969) VIIKON MIETE Vaikka minä saisin manttaalin maata ja periä koko maailman tavaran, sinä olet ainoa auringon alla, jota minä sydämestä rakastan. Kaksi on päässyt ripille ja kolmas pääsee tänä keväänä. Sosiaalija terveydenhoidon pienja keskisuurille yrityksille avoin keskustelutilaisuus ajankohtaisista soteuudistuksen vaikutuksista Kulttuuritalossa kello 18. Lukukoira kirjastossa tiistaina kello 17–18. Hirveää ajatella, millaista meidän hoito on, jos joudutaan aikanaan laitoksiin. Kiinteistöön sijoitetaan mm. helmikuuta. Mitä teit elämäntyöksesi . Mitä voimme tehdä yhdessä tämän eteen. Mummut olivat tyytyväisiä, kun vein heille korjatut puhtaat vaatteet huoneisiin. Olen käynyt jo monta vuotta kaksi kertaa viikossa
Se lämmittää mieltä kovasti, Help kehuu.. Kolmannen alkuun luomuttaret johtoon 4–1, vieraiden hyvin pelannut passari Tara Loijas tuo kuitenkin vieraat tasoihin vaikeilla aloituksilla. PARIN viikon päästä lentopallon ystäviä hemmotellaan jälleen, kun Savo Volley saapuu Kiuruvedelle la 16.2 pelaamaan ottelunsa Kokkolan Tiikereitä vastaan. Lentopallossa voittoja ja tappioita HANNU NISKANEN lin ansiosta, puolenkymmentä torjuntaa erän loppuun. Kolmannessa erässä Mahti ryhdistäytyi ja oli parhaimmillaan johdossa 18–12. Otteluisäntä Suomi Sytyspala palkitsi parhaina pelaajina Mahdin joukkueesta Lasse Jäntin ja Kuortaneesta Eetu Mäen. Kentälle asteli Kiuruveden Luomu-Wolleyssakin pelannut Joska Försti. Pisteet vieraille 17–25. Försti löysi hyvin keskimiehet Roope Keskisen ja Eetu Mäen ja etumatka alkoi kuroutua kiinni. Pelijärjestelyissä mukana oleva Jari Help kiittelee Kiuruveden kaupungin myötämielistä suhtautumista näiden huippuotteluiden järjestämiseen. – Kiuruvedellä on upea liikuntahalli, jonne joukkueet tulevat mielellään pelaamaan. LENTOPALLO Harvinaista herkkua nähtiin lauantaina liikuntahallissa, kun Maaningan Mahti toi 1-sarjan kotipelinsä Kiuruvedelle. Ensimmäisessä erässä nähtiin pitkiä palloralleja. Toisessa erässä sama kaava toistui Kuortaneen viedessä sen pistein 22–25. Vastaanotto toimi Kuortaneella huomattavasti Mahtia paremmin. Vieraista otteluisäntänä ollut Kiuruveden Löytölä palkitsi loistavan pelin passarin tontilla pelanneen Tara Loijaksen, jonka passeista varsinkin korkealta lyönyt Ella Vasarainen oli kotijoukkueelle hankala pideltävä. Tasoissa vielä 11–11, sen jälkeen vieraat repäisevät parin pinnan karkumatkalle, joka pitää loppuun asti, erä Partiolle pistein 20– 25. Partio vei pelin kotijoukkueen vastustelusta huolimatta suoraan erin 0–3. Tasokkaan erän vei Kuortane pistein 19–25. Hyvin latautunut joukkue vei voiton ansaitusti 0–3. Kuortane otti useita torjuntapisteitä sekä sai hyviä torjuntavaimennuksia. Sitten Kuortaneen valmentaja Manlio Puxeddu teki passarivaihdon. Vastaanotossa pallot nousivat hyvin libero Vili-Valtteri Helpin johdolla. Myös puolustuspelaamisessa joukkue oli Mahtia parempi. Peli alkaa liikuntahallissa klo 17. Ensimmäistä erää mentiin tunnustellen molemmin puolin puoleen väliin saakka, josta vieraat veivät lopun paljolti parantuneen torjuntapeKuortane kukisti Mahdin miehet KUORTANE on lentopalloliiton valtakunnallinen valmennuskeskus. Erän ratkaisija oli ehdottomasti Sebastian Poso Hernandez, jonka tuliset hyppysyötöt olivat myrkkyä Mahdin vastaanotolle ja Kuortane vei erän pistein 22–25. LuoWon paras löytyi puolestaan liberon tontilla, kun Helpin Veeran huippuotteet jatkuivat niin vastaanotossa kuin puolustuspelaamisessaHANNU NISKANEN Veera Helpin tyylinäyte. helmikuuta 2019 SANNA HELP URHEILU VASTAANSA Mahti sai Kuortaneen U18-maajoukkueen. Toista Partio vei alusta loppuun johtaen pahimmillaan jo 6–12, Helpin Veeran puolustuksilla ja Piipon Saran ratkaisuilla LuoWo kiri välimatkaa kiinni, joka päättyi kuitenkin koti katsomollekin tutun Annariikka Kääriäisen vastustamattomaan hyökkäykseen pistein 21–25. LUOMU-WOLLEYN naisten taival jatkui mollivoittoisesti, sillä vierailija Outokummun Partio kävi hakemassa pisteet sunnuntaina liikuntahallissa pelatusta 2-sarjan ottelusta. Lisäksi tämänpäiväisessä pelissä nähtiin nuoria kiuruvetisiä pelaajia, jotka ovat hienosti edenneet lentopallon saralla. Vieraiden peruspelaaminen oli kotijoukkuetta askeleen edellä niin puolustuskuin hyökkäyspuolellakin. Kuortaneen Urheiluopistolla ja Suomen Lentopalloliitolla on kahdeksan vuoden yhteistyösopimus (2012-2020), jolla opistosta tuli maajoukkueiden virallinen valmennuskeskus. KUORTANEEN joukkueella toimi hyvin torjuntapeli koko ottelun ajan. Luomuttarien pisteistä vastasi Piipon Sara 14, Henriikka ja Maria 6, Alina Ankudovich 3, Minna Vainikainen 3, Rianna Penttinen 2 ja Julianna Tossavainen 1. 16 Keskiviikko 6
ihmettelee Jauhiainen. Myös Virranrannan vanhustyökeskuksen kohdalla olevaa rantaväylää ei ole rakennettu koneellista talvikunnossapitoa silmällä pitäen. MAANANTAINA kevyenliikenteen väylä Virranrannasta ABC-liikenneasemalle oli paksun lumen peitossa. Aivan luksusta! Ja tämä kaikki hyvä kustannetaan yhteisestä pussista meidän kaikkien iloksi. Se on kapea ja huonosti pohjattu, perustelee Ruotsalainen. Merja Jauhiaisella ei ole mitään hiihtämistä vastaan, sillä hän on harrastanut kilpahiihtoa, ja hiihtää vieläkin jonkin verran. Kaupunki ei auraa ollenkaan lumesta sataman ja Virranrannan välistä kevyenliikenteenväylää, joka kulkee järvenmyötäisesti kirkon editse, koska sillä ei ole työmatkaliikennettä ja korvaava reitti löytyy Erejärventien varresta. – Kiuruvedellä on jalankulkuja pyöräilyväyliä lähes 40 kilometriä, kaupungin hoidossa on noin 22 kilometriä kevyenliikenteenväyliä ja valtiolla noin 16 kilometriä. Tänään sataa lunta ja huomenna on kova pakkanen. Naisten sarja jatkuu tulevana sunnuntaina liikuntahallissa klo 15, silloin LuoWo saa vieraaksi Jujun Joensuusta. Lähdemme liikkeelle, kun lunta on noin kolme senttiä. Luomun saldona 2–1 (16–25, 25–18, 25–21) voitto kuopiolaisesta Leku Volleysta ja toisessa ottelussa vajaalla pelaamaan joutunut LuoWo antautui Pieksämäen Tsempille samoin lukemin 1–2 (18–25, 25–22, 16–25). Myös Virranniemestä Rantakylän suuntaan johtava rantaväylää aurataan samalla tapaa. Onpa keskustelussa syntynyt ajatus alkaa koota nimiä adressiin paremmasta kevyenliikenteenväylien hoidosta. On tie, useimmiten aurattu ja hiekoitettu, mitä pitkin juosta, ja vieläpä valot suurimman osan matkaa. Minun lenkkipolkuni ei siihen kuulu joka käänteeltään. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun asun kirkonkylässä. Jos lunta sataa perjantaina, kevyenliikenteen väylää Virranrannasta ABC-liikenneasemalle ei aurata kuin vasta maanantaina, sillä kaupungin resurssi ei riitä hoitamaan väylää viikonloppuna. Lohkon kärjessä on tasaista, sillä LuoWo, Partio ja PuWo jatkavat 9 pisteessä illan kierroksen jälkeen. B-TYTÖT voittivat oman SM-poolilohkonsa Kiteellä pelatussa turnauksessa. Se tarkoittaa, että liikkujan on syytä varautua lumeen, sinne kannattaa laittaa jalkaan tukevat kengät, nastakengät mahdollisen liukkauden takia. Eikä liikunta maksa edes mitään ja saan mennä silloin, kun se minun aikatauluuni passaa. Koska suuntaan juoksemaan aamuvarhaisella, usein kevyenliikenteen väylää ei ole ennätetty aurata. Aurauskalustoa on kyllä jo neljän aikaan paljonkin liikenteessä. Kuortaneen Urheiluopistolla ja Suomen Lentopalloliitolla on kahdeksan vuoden yhteistyösopimus (2012-2020), jolla opistosta tuli maajoukkueiden virallinen valmennuskeskus. Väylä ei ole ensimmäisenä aurausvuorossa.. MIESTEN 3-sarjan tasainen turnaus päästiin fiilistelemään yhteen sattumien vuoksi yläasteella. Ensin pitää saada päätiet sellaiseen kuntoon, että työmatkaajat pääsevät liikkumaan ja huolto pelaa. Kevyenliikenteen väylien auraus kismittää jalankulkijoita simmäisenä kiireellisyyslistalla. YMPÄRISTÖINSINÖÖRI Ari Ruotsalainen vastaa heti alkuun, että hiihtoladut ovat liikuntatoimen alaisuudessa ja kevyenliikenteenväylistä pitää huolta tekninen palvelukeskus. Jauhiainen kertoo, että hänelle on moni kevyenliikenteenväylällä liikkuva valitellut samaa asiaa. Fyysiseltä koetukseltaan se on sama kuin tekisi kaksinkertaisen lenkin, ellei enemmänkin. Kun kolmannessa ottelussa Leku Volley voitti Tsempin 2–1 (19– 25, 27–25, 25–15), jatkavat joukkueet tasapisteissä parin viikon päästä Pyhännällä pelattavaan turnaukseen, jossa vastassa PyNS ja Vesanto. Ymmärrän sen, että on olemassa teiden kunnossapidon tärkeysjärMonesti tarvon umpihangessa jestys. Tavoitteena on, että kaupungin ja valtion ylläpitämät väylät aurataan ja hiekoitetaan samassa rytmissä, Ruotsalainen kertoo. Liukkaudentorjuntahiekoitusta väylille ei yleensä tehdä. Lenkkeily on pakkomielle, muuten ei pää pelaa. Niinpä tarvon usein varsinkin Mäenpään suoralla umpihangessa. – Meitä on presidenttikin kehottanut liikkumaan, mutta miten me liikumme, kun ei ole tietä missä liikkua. Virranrannan kevyenliikenteenväylän sillalta ABC-liikenneasemalle johtavaa väylää aurataan säännöllisesti, mutta se ei ole enKUORTANE on lentopalloliiton valtakunnallinen valmennuskeskus. SA N N A HE LP Lentopallossa voittoja ja tappioita kin. – Väylän varrella on merkki ”Ei talvikunnossapitoa”. helmikuuta 2019 KÄVELIJÄT ovat harmissaan, kun kevyenliikenteenväylää ei ole aurattu satamasta Virranrantaan ja siitä edelleen ABC-liikenneasemalle. Muun muassa Merja Jauhiainen sanoo kävelevänsä mielellään ja ihmettelee, että hiihtäjille kyllä tehdään latukoneella ahkeraan latua ja ajetaan lunta Nivan sillan alle, että siitä pääsee hiihtämään, mutta kävelijät saavat väliin porkata lumessa. JAANA SELANDER JAANA SELANDER VUODEN alusta sää on ollut vaihteleva. Kaupungin linjaus on, että ensin aurataan lumesta ne kevyenliikenteenväylät, joita käyttävät töihin ja kouluun menevät. Lisäksi reitin poikki tehdään myös joka talvi lasten pulkkamäki Kirkonmäeltä järven rantaan. Niin minulle ovat viisaammat kertoneet. LuoWon käsittelyssä kaatuivat Leppävirran Viri 2 erin 2–0 (25–16, 25–12), toisessa ottelussa emäntäjoukkue Kitee myöskin 2–0 (25–13, 25–19) ja viimeisessä Joensuun Juju 2, erin 2–0 (25–15, 25–15). Mutta eikös lenkkeilyn tarkoitus olekin saada hiki pintaan niin, että meikit on poskilla ja tukka märkänä, liikunnan raskaus nimenomaan JAANA SELANDER jaana.selander@kiuruvesilehti.fi KOMMENTTI nostaa kuntoa. – Tämän kevyenliikenteenväylän auraaminen on myös haastavaa, reitin varrella on muun muassa kapea silta, mihin kone ei pääse. 17 Keskiviikko 6. Joka säällä pyrin kuitenkin lenkkeilemään
p.040-5100248 -------------------------------------Myydään koneellisesti kuivattua koivupilkettä talven toimituksiin. Käsitellään sääntömääräiset asiat. leivonnaisia puh 040 182 44 33 -------------------------------------Kyllönmäen Kotileipomon myymälästä/kahvilasta päivittäin uunituoreet leipomotuotteet. Nyt sitä taas saa! Aitoa savupalvia ja Eilan kalakukkoja Kiuruvesi tori aina to 9.30 – 14. Ylemmästä sarjasta kevääksi alaspäin peruutellut JyKi nappasi kiuruvetisiltä pisteet maalein 5-1. Ahti Siponen 0503700180 -------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. 15.2. 040-5100248. injektoinnein ym. Vaikka ero venähti lopussa neljään maaliin, kiuruvetiset pysyivät ottelun vauhdissa hyvin mukana, ja maalipaikkoja sekä tekohaluja olisi ollut useampaankin häkkiin. Kiuruvesi-lehti on vuoden 2016 paras paikallislehti. helmikuuta 2019 LAUANTAINA KK-81 edustusjoukkue pääsi kokemaan voiton tunteen huumaa, kun vieraaksi saapui Jääsudet. Avoinna ma-pe klo 9 15. Kotijoukkueella oli nyt paljon pelaajia sairastuvalla ja peliin lähdettiin yhdeksän kenttäpelaajan voimin. Asematie 5 -------------------------------------Helena Suominen vierailee 14. Lisätietoja ja varaukset: Kiuruvesi Lehti Oy p. Petipaikat 6:lle henkilölle. -------------------------------------Kiinteyttävä kasvoh. Lämpimästi tervetuloa! p. Peltohovissa Tervetuloa! Johtokunta Kettuahontien VUOSIKOKOUS la 23.2.2019 klo 12 Olavi Partasella, Kettuahontie 230. à 13€ Tied. Konsertti on maksuton rintamatunnuksen omaaville veteraaneille ja heidän saattajilleen. Pisteitä meni maaleista seuraavasti: Tommi Vatanen (1+2), Aapo Kämäräinen ja Perttu Pietikäinen (1+0), Jonne Koljonen (0+5), Risto Ahponen (0+2), Niklas Knuutinen, Otto Simpanen ja Mikko Tenhunen (0+1). 044 7050 443 Mykyrokkaa lounaalla ja omiin astioihin torstaisin klo 9-14. Kiuruvetisten ainoasta osumasta vastasi Veikko Kilvensalmi, syöttäjänä oli Veeti Kärkkäinen. Kestopigment., iholuomien poistot, erikoiskasvohoidot mm. Toinen erä oli KK:n show’ta. klo 10 kokoontuu poikkeuksellisesti Kulttuuritalolla. Tilauksesta kahvija ruokaleivät. Gasthaus Palopaikka 0400-945544, Teollisuustie 7 -------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ja ruisleipää ym. Johtokunta VUOKRATAAN Viikko-osake Vuokatti Country Club la 30.3.2019 klo 16 – la 6.4.2019 klo 12 Vuokra 550,00 € Kiuruvesi-lehden osakkeenomistajan etuhinta 500,00 €. Johtokunta Kiuruveden Martat ry:n VUOSIKOKOUS ke 20.2.2019 klo 18.00 Urheilijoiden tiloissa, Kiurukatu 3. Tuija Kastari opastaa jätteiden lajittelussa. Sanomalehtien Liitto ”. Mitat 35 ja 50 cm. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 7: ma: broileririsotto, rapeasalaatti, ti: kalamurekepihvit, perunat, kastike, punajuurisalaatti, ke: makaroonipata, porkkanasalaatti, to: jauhelihakeitto, kurkku, juusto, sydänsämpylä, pe: pinaattivelli, kananmuna, piirakka, klementiini. 040-753 0370 -------------------------------------Eläkeliiton tiistaikerho 12.2. helmikuuta 2019 kokouksia asuntoja vuokrataan torilla Myydään/vuokrataan KT-KAKSIO Asematie 14 (Antinkulma) 1.krs., hissi. klo 13.00 Kiurusalissa HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI sotiemme veteraaneille, liput 15€ ovelta. Heikki Lång, p. Tervetuloa! Rytkyn Seutu ry Kiuruveden Kennelkerho ry:n VUOSIKOKOUS ke 13.2.2019 klo 19.00 Hotelli-Rav. Tervetuloa! Osmangin Metsästysseura ry:n VUOSIKOKOUS to 21.02.2019 klo 18.00 Osuuspankin kokoustila Silmussa (käynti Torikadulta). Heti vapaa 50 m² Vuokrattavana ASUNTO OK-TALOSSA 45 m² 2. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. 45€, jalkah.45€, rips./kulm.kestovärj. 050 307 5439 Kiuruveden Riistanhoitoyhdistyksen VUOSIKOKOUS ti 12.2.2019 klo 18.00 Kulttuuritalolla. 040 838 1022 TO klo 9.30 -13.00 KIURUVEDEN TORILLA lämmintä savukalaa, kalakukkoja, muikkua, madetta, järvikala leitä ym. Meillä myös ympärivuotista huonemajoitusta. Tervetuloa! Eläkeläiset ry: kerho Puistonkulmalla ke 13.2. rivi-ilmoitus muistilista Kaupunki tiedottaa KAUPUNGINTALO on avoinna seuraavasti: ma – ke klo 8.00 – 15.45 to klo 8.00 – 16.30 pe klo 8.00 – 15.00 PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Metsästyskortin ja valtakirjojen tarkistus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Vastustaja vain oli piirun verran parempi ja ennen kaikkea viimeistelyssä tällä kertaa tehokkaampi. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Tehoille kotijoukkueesta pääsivät: Elias Apell (2+0), Juho Niskanen (2+0), Ilmari Heinonen (1+1), Otso Laitinen (0+2), Hermanni Maja (0+1) ja Jonne Nukari (0+1). Nuutisen maaleissa syöttäjänä toiminut Riku Räty (1+2) teki toisessa erässä maalin, kun kahtakaan minuuttia ei oltu vielä Edari pääsi nauttimaan kotivoitosta NOORA NIIRANEN LAUANTAINA D2-joukkue sai vieraakseen POU/Kajan yhdistelmäjoukkueen Polvijärveltä ja Kontiolahdelta. hoit. Tervetuloa! Ylä-Savon seniorit, kerho srktalolla 13.2 klo 13. krs. Käsitellään liittyminen Teerimäen yksityistiehen. täyteja voileipäkakut. Ateriapalvelun ruokalista vko 7: ma: broileririsotto, perunat, kastike, porkkanat, rapeasalaatti, mansikkakiisseli, ti: kalamurekepihvit, perunat, kastike, herneet, punajuurisalaatti, mustaherukkakiisseli, ke: makaroonipata, sekavihannes, porkkanasalaatti, puolukkakiisseli, van.kastike, to: jauhelihakeitto, kurkku, juusto, marjajogurtti, pe: kaamoskiusaus, he-ma-pa, punakaalisalaatti, mustaherukkavispipuuro, la: makkarakeitto, juusto, suolakurkku, herkkupuuro, su: uunilohi, perunasose, kastike, porkkanaviipaleet, tuoresalaatti, hedelmärahka. Leipomotuotteita tilauksesta ma-pe (la), esim. Tervetuloa! Annetaan vuokralle remontoitu RT-YKSIÖ ma to 8.00 15.45 pe 8.00 15.00 18 Keskiviikko 6. Maaleja päästiin tämän ja kolmannen erän aikana tekemään sekä yliettä alivoimalla, ja loppulukemiksi, joita kiuruvetisnäkökulmasta kelpaa katsella, muodostui 9-2. Edullinen ateriapalvelu kotiin ja yrityksiin. jääkiekko 18 Keskiviikko 6. 050 3818 559 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 7.2. (Ennakkomaksu) Huoneisto on täysin varustettu; keittiö/oleskelutila + mh + parvi + sauna/kylpyhuone. klo 10. Vapaa heti! Oma sisäänkäynti. Tervetuloa! VUOSIKOKOUS Rytkyn koululla ma 18.2.2019 klo 17.00. Tasaisessa väännössä pelaajat osoittivat kovaa kuntoa ja tuloksena ansaittu 5-4 voitto. D1-joukkueelle tappio Tikkakoskella ehditty jäällä olla. klo 14 Rinnekodilla. Kahvitarjoilu. Eijan Kauneusja Terv.hoitola puh. Nuoremmalle D:lle voitto vajaalla miehityksellä D1-JUNIORIT kävivät lauantaina ottamassa Tikkakosken jäähallissa tuntumaa uusiin kilpaveikkoihin, nimittäin Jyvässeudun Kiekon 13-vuotiaisiin. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tied. Maaleilla mässäillyt Niko Nuutinen (5+0) aloitti maalinteon viemällä kotijoukkueen johtoasemaan, jonka Jääsudet sai kavennettua 2-1 -tilanteeksi ylivoimalla ensimmäisen erän loppupuolella. Eijan Kaun.ja terv. Kahvitarjoilu. Lahnasten Mäkipirtti ry:n VUOSIKOKOUS su 17.2.2019 klo 19.00 Mäkipirtillä. Ottelun tuoksinassa kentällä olleet kiuruvetiset tuulettivat jo toista maalia, mutta tuomarilla oli asiasta toisenlainen käsitys. Keittiö uusittu. 045-3430 300. Tervetuloa! SPR:n kerho ti 12.2. 040 5271 633 VÄKERRÄ NAHKASTA 23.2.2019 Rytkyn koululla KANSALLISPUVUN OMPELUJA TUUNAUSKURSSI 29.-30.3.2019 lukiolla PUNAMULLANKEITTO 8.6.2019 Rytkyllä KALANNAHAN KASVIPARKITUS 14.-15.6.2019 teknisen työn tiloissa KORUPAJA C 7.-9.6.2019 teknisen työn tiloissa PUUTYÖMARATON keskeneräiset valmiiksi 13.4.2019 teknisen työn tiloissa KEVÄISTÄ KERAMIIKKAA 15.3.-5.4.2019 LUMOTTU LOITSUKIRJA 6.4.2019 KULTTUURITOIMI Sunnuntaina 10.2. 040-670 7097 www.kiuruvesi.fi KAUPUNGINTALO aukioloajat 1.2.2019 alkaen: ma to 8.00 15.45 pe 8.00 15.00 KANSALAISOPISTO P. Niinimäen Korpi-Veikot ry:n VUOSIKOKOUS Siimeksessä su 17.2.2019 klo 18.00 Esillä sääntömääräiset asiat. Eevan Einesja Lihatuote p
helmikuuta 2019 050 4018 210. Hovinpelto 3 p. 045-1409 222 Kiurukatu 1 koirapar turi p. 050-543 1253 p. kokemuksella PEKAN AUTO TMI Pyhännäntie 1714 0400 373 159 Koulutettu hieroja SIRPA RYTKÖNEN 045-124 4130 Kukkomäentie 41 myös ilta-aikoja ma–ti 8-16, ke-to 8-15, pe 9–12 H & S Kiuruveden Pesula Oy p. Niemistenkatu 1, Kiuruvesi Kiinteistöhuoltoa yli 40 vuotta! Masa Roivainen Oy p. 044 982 0864 Kiuruveden Keilahalli Asematie 12 p. höylänterät ?uudet sirkkelin ja vannesahan terät yms . 040 8432 708 Avoinna ma-pe 10-15 Anni Remes Sahatie 3, KIURUVESI p.0400 273 928 sirkkelinterät . 050-514 2602 Parturi-Kampaamo PÄIVI ma 9.30-16.30 ti-pe 8.30-16.30 avoinna Koulutettu hieroja JARI TIKKANEN p. (017)754 222 040 632 4990 040 632 8385 Pitopalvelu Luna www.pitopalveluluna.fi Pitopalvelu VALTRA huolto + huoltoauto Täryjen vuokraus Ilmastointihuolto Salahmintie 18, 74700 Kiuruvesi p.040-758 6809, 050-372 1188 •Rakennuspalvelut p.050-522 1800 •Hoiva-siivouspalvelut p.050-531 1874 Fysioterapeutti: Anneli Hautajärvi 050-5472 852 Hieroja: Pirjo Kumpulainen 040-8201 755 Lämpimästi tervetuloa! Asematie 5 ALANSA AMMATTILAISET Jalkojen hoito: Elsa Sivonen 0400-667 770 HAMMASLÄÄKÄRIT p.08-782 100 Jukka Tikanmäki ja Tuomo Ilvesvuori Ajanvaraus Myös särkypotilaat Kiurun Kotisairaanhoito Ky Kotipalvelu p. 017-753 400 www.kauhanenoy.fi Kiuruveden Kiinteistöhuolto Oy * Kiinteistöhuoltopalvelut Päivystys 24 h 040 175 2580 myynti 044 7272 671 www.savonkuljetus. karvaterät . HYVÖNEN p. 040 507 4458 siivouspalvelut hieronta avustaminen Parturi-Kampaamo p.017-752 430, Torikatu 4 Avoinna: ma-pe 8.30-17, la 8.30-13 ma-pe 8.30-17, la 8.30-13 Linja-autoasema Puh. 045 185 4466 p.045 222 1046 p.045 222 1047 AJOKORTTIASIOISSA J. 050 564 2878 Kalliokyläntie 683 Myös ilt. 0500-619 674 AUTOJEN HUOLLOT KATSASTUSREMONTIT RENGASMYYNTI PIENKONEHUOLTO KIURUVESI KOP:n talo p. (017) 754 879 Siivous-, ruoanlaitto-, asiointija ulkoilutuspalvelut puh. • IT-palvelut • Huolto ja tarvikkeet • Tietokoneet ja ergonomiatuotteet • Tietoturva • Ohjelmistot Juha Tossavainen 050-565 0860 Martti Tiikkainen 040-500 7097 Koskentie 2 KIURUVESI Asematie 12 METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. 040 752 4422 Kiurukatu 3 Puh. 017-753994 Nivankatu 2, 2.krs Jennica Soilin Hieronta Kuntohoitaja Soili Marin p.0500-273 374 Karhuntie 8, KIURUVESI hydrauliikkaletkut autoja traktorivaraosat korjaamopalvelut Parturi-kampaamot Hyvinvointi Korjaus / Huolto Kotipalvelut Lääkäri/lääkintä Hautaus/ pitopalvelut Hammaslääkäriasema KULMAPAIKKA Puh. 050-5662 002 kuljettajaopetus.fi Asematie 9 Teuvo Blomberg 050-598 7932 Teemu Ruotsalainen 050-544 9176 • yksityisille • teollisuudelle • maataloudelle • maakaapelinäytöt • lämpökamerakuvaukset www.ttsahkopalvelu.fi Parasta IT-palvelua www.dgkiuruvesi. Mela & Meisseli Oy Palokatu 7, p. 0400 654 758 Pyhännäntie 1555, 74700 Kiuruvesi Fysioterapeutit: Jaana Kananen Anneli Knuutinen Kiuruveden Fysi-Askel Oy Kiurukatu 3, p. 040-135 4128 veikko@metsapalveluvpaakko. tasohionnat Annette Tiikkainen www.cutriina.fi p.040-701 7746 Asematie 6 p.040 701 7746 Asematie 6 www.cutriina.fi Avoinna: ma-pe 8-19, la 8-13 KANGASja KÄSITYÖKAUPPA Asematie 9, Kiuruvesi Puh. 050-514 0067 kiuruvesi@4h.fi ParturiKampaamo p. 017 754 665 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. kursot ym . 040 174 9426 CAROLA Hierontapiste koulutettu hieroja Niemistenkatu 3 L 3 p.017-752 259 Kiurukatu 1 Laki-ja tilipalvelut Nousialantie 437, 72710 VAARASLAHTI p.040 730 5230 Torikatu 6, Kiuruvesi Pirjo Manninen 050 539 8991 Maria Mikkonen 040 770 0474 www.omniyrityspalvelut.fi YRITYSTEN JA MAATILOJEN TILIPALVELUA Asematie 6, Kiuruvesi etunimi.sukunimi@omni.fi p. ja viikonloppuisin Muut p.017-818181 koulutettu hieroja ELISA TIKKANEN p.044-500 3536 Kirkkokatu 2 Kirkkokatu 2 nettiajanvaraukset: www.pelakuu.fi puh. 017 752 531 S T U D I O 040 1977 226 046 5571 994 19 Keskiviikko 6. 017-752 139 (päivystys 24 h) AUTOJEN KORJAUKSET, TESTAUKSET ym. 050 525 6163 Kotisairaanhoito p. 044 763 5647 Rolls 044 765 4771 MH 0440 825 900 KEHYSTÄMÖ Taulut Kunniakirjat Valokuvat ym. alan työt yli 40 v. Kiurukatu 3, p. 050 5398 991 • Putkistojen uusinnat ja korjaukset • Lämmityskattilat ja varaajat • Sähköiset vedenlämmittimet • Maalämpöpumput p
Liiketoiminnan arviointiryhmässä ovat Oppikoppi Oy:n edustajien lisäksi yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen, tuula.parkkonen-suhonen@kiuruvesi.fi ja Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtaja Tomi Rönkkö, tomi.h.ronkko@gmail.com. Haluatko suunnata palvelusi kuluttajille vai yrityksille. Tervetuloa! Yrittäjäntie 3, 74700 KIURUVESI p.040 580 6325 017-752112, 0400-171473 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi 0500-570920, 050-4009437 Kutsumme maanvuokraajat, alueella asuvat, naapuriseurojen edustajat ja seuramme jäsenet perheineen HIRVIROKALLE la 9.2.2019 klo 12-15 Hot. Liiketoimintakuvauksesi voit lähettää sähköisesti oppikoppioy@gmail.com viimeistään 28.2.2019. 017-7604600 Pe 8.2. rav. La 9.2. La 9.2. Peltohoviin. Nyt siihen tarjoutuu oivallinen tilaisuus, olipa sitten kysymys omasta liikeideastasi tai toiminnassa olevan yrityksen tai sen liiketoiminnan ostosta. 040-544 4945 ja Aulis Vannekoski p. YRITTÄJÄPOTENTIAALISTA YRITTÄJÄKSI KARAOKETANSSIT Asematie 9, Kiuruvesi p. klo 18.30 Iltalypsyssä. Kerro lyhyesti ajatuksiasi siitä, millaiselle pohjalle haluaisit rakentaa liiketoimintasi. TALVIRENKAAT & VANTEET Tarjoushinnoin mm. 050 522 1800 Kokonaisvaltaista hoivaa ja huolenpitoa siivous-, hoiva-, asiointija kotipalvelut p. Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot, ym. Lupaa haetaan 20 vuodeksi, 420 000 kiintokuutiometrin ottomäärälle (noin 21 000 m3ktr/a). KLO 15.00 naisten 2-sarjaa LuoWo Juju otteluisäntä: Velj. KLO 21.00 JÄRJESTÄÄ KESKUSTA Kiuruveden Kiuruveden Rakennus-Palkki Rakennus-Palkki www.rakennus-palkki.com RAKENNUSKONEVUOKRAUS/TIMANTTIPORAUS KORJAUSJA REMONTTITYÖT p.0500 772 471 OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com Pyydä tarjous! 0400-685 968 harri@mainostuuli.com. Lupahakemus sekä asiakirjat ovat kuulutusaikana nähtävillä Kiuruveden kaupungintalolla osoitteessa Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi. Onko tavoitteesi toimia paikallisesti, vai haluatko laajentaa tuotteiden tai palvelujesi saatavuuden koko Suomen kattavaksi. Oletko pohtinut oman yrityksen perustamista, mutta et ole vielä ryhtynyt tuumasta toimeen. Hankook, Nokian, Michelin ym. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! P: 0440-279 400 Sähköasennukset MAA-AINESJA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunnassa on vireillä seuraava maa-ainesja ympäristölupahakemus: Niemismäen Kalliomurske Oy hakee maa-aineslupaa kalliokiviaineksen ottotoimintaan ja ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen Niemismäen kallioalueelle, kiinteistölle Niemismäki (263-411-60-3), lähin osoite Pyhäsalmentie 667, Kiuruvesi. Lisätietoja antavat Oppikoppi Oy:n edustajat Timo Niskanen p. alan työt. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Antamasi tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. 017-813 400 24h päivystys Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Kiuruvesi • Sora-ajot • pyöräkonetyöt • Jukka 0500 276 037 • Miika 044 2522 877 Talohelvetti – Kärsimyksen hedelmät -kirjan JULKISTUSTILAISUUS ma 11.2. -TANSSIT -TANSSIT alk. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Oppikoppi Oy on nuori kiuruvetinen yhtiö, jonka omistajilla on varsin laaja-alainen tuntemus niin itsenäisestä yrittämisestä kuin suurempienkin toimijoiden kanssa työskentelystä. 050 531 1874 Aito kiuruvetinen yritys! OK SAVON OSSOOJAT www.savonossoojat.. Lisätietoja antaa ympäristönsuojelutarkastaja Maarit Walta, puh. Heiskanen Liput 5,-/2,Luotettavaa LVI-palvelua • ilma/maalämpöpumput NIBE • putkistosaneeraukset • lämmitysverkostojen huuhtelut/suojaukset • metalli-/hitsaustyöt työmaalla tai verstaalla • lämmityskattilat ja sähkövaraajat myynti – asennus – huolto – varaosat lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. ROMULUX Kiuruvedellä p. Pe 8.2. 0400 144 453. Kolme uskottavinta, mielenkiintoisinta ja toteuttamiskelpoisinta liiketoimintakuvausta valitaan kolmen eri yhtiön kasvualustaksi. Tuo esille myös aiempia työtehtäviäsi ja vahvuuksiasi ja perusteluja, miksi haluat yrittäjäksi. 0500-43 4430. Hakemuksen kuulutus on nähtävillä 7.2.–8.3.2019 Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi. Suomessa on eläköitymässä kymmeniä tuhansia yrittäjiä, jotka etsivät liiketoiminnalleen jatkajia. klo 18.00 PELZE MUSIC BAR dj Mira ALK. Oppikoppi Oy:n tavoitteena on edistää paikallista elinkeinotoimintaa tuomalla tietotaitonsa yrittäjiksi hakeutuvien hyödyksi. helmikuuta 2019 palstat2014_74x92_BW.indd 17 27.11.2014 12.42 sekalaista huveja rokkaa RAKENNUSPALVELUT huoneistoremontit + kalusteet kylpyhuoneja saunaremontit vesikateremontit Puh. p. Jos ideasi tulee valituksi, Sinä saat vastikkeetta esittämäsi liiketoiminnan pohjalta perustettavasta yhtiöstä enemmistöomistuksen sekä mahdollisuuden 100 prosenttiseen omistukseen, kun yhtiön liiketoiminta on saatu tavoitetasolle. Tervetuloa! Ruutanan Seudun Erämiehet ry Viemärihuolto • Kaivojen tyhjennykset • Viemäreiden ja kuilujen avaukset ja sulatukset • Viemäreiden kuvaukset www.iptpalvelut. Oppikoppi auttaa etsimään sellaisia yrityksiä, jotka vastaavat ajatuksiasi ja joiden liiketoiminta on järkevää siirtää Kiuruvedelle. klo 11:00 D2 KK-81 KalPa Silver klo 14:00 Edustus KK-81 LeKi-75 Leo Ojaluoto Leo Ojaluoto • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 LUOMU-WOLLEY PELAA liikuntahallilla Tervetuloa! KAHVIO Arvontaa SUNNUNTAINA 10.2. Tervetuloa! HUTTULAN TAKSI 044 982 4756 Kiuruveden taksit Palvelemme myös viikonloppuisin! TAKSIPALVELU MIIKKA LONKILA 050 516 5399 KK-81 PELAA: Sunnuntai 10.2. Iisalmessa 1.2.2019 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta Myynti huolto TENHO KANERVA p. 20 Keskiviikko 6