JAANA SELANDER 16 » Jussi Laitinen on rekvisitööri elokuvissa JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 7.2.2024 71. Vaaliuurnana toimi pahvilaatikko. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 8–9 » Savolaispankit ovat liittymässä yhteen. KUVAAJA 12 » Nivan koulussa äänestettiin presidentinvaaleissa leikisti oikein 6-7, 10 » Biokaasulaitos etenee aikataulussaan Kuutosluokkalainen Vesa Kemiläinen antoi oman äänensä, vaalivirkailjoina Heta Nevalainen (oik.) ja Vilja Roivainen. VUOSIKERTA, NRO 6
Koulurakennusten kuntotutkimuksista on tiedotettu kahdesti, mutta vain henkilökunnalle ja oppilaiden huoltajille. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Valitettavasti yleisön ehdottamaa oikaisutietä pelastuslaitokselta biokaasulaitokselle ei välttämättä saada ainakaan ihan heti, sillä valtion tievarat ovat tiukassa. Lopullinen liikennemäärä ja logistiikka selkiytyvät, kun on niin sanotusti mustaa valkoisella. Silloin arvioitiin, että alaja yläkoulujen peruskorjaus maksaa n.17 milj. Pyhäsalmentielle tullee maanrakennustöiden aikaan joitakin liikennerajoitteita, koska biokaasulaitoksen tontilta on raskasta työmaaliikennettä. Kuinka voi ottaa kantaa asiaan tietämättä esim. nuo kaksi lausuntoa, jotka ovat julkisia asiakirjoja. Lausunto toteaa, että ”yleiskaavassa alueella on PY SK/m merkintä ja määräys maakunnallisesti merkittävästä alueesta, joka on säilytettävä. tässä tapauksessa lausunnon sisältöä, tai jopa tietämättä, että joku tietolähde on olemassa (eli että tällainen lausunto on ylipäänsä tullut ). Lisäksi rakennuksen sisäilmatoimia harkittaessa käytön varmistamiseksi on lähtökohtana huomioitava sen arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttäminen eikä niiden vaarantaminen.” Molemmat viranomaiset, Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon ely-keskus, toteavat selvästi, että koulua ei voi purkaa ilman asemakaavamuutosta. Yleisössä huolta herätti edelleen biokaasulaitokseen liittyvä liikenne, lannankuljetus, rekkaralli haja-asutusalueelta taajaman kautta, Valtakatua pitkin, Nivan koulun ohi, biokaasulaitokselle. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti si-lehden siteeraaman kaupungin virkahenkilön toteamuksen (Kiuruvesi-lehti 17.1.2024) voi joku lukija käsittää. RAIJA HÄGGMAN. Se on annettu 4.12.2023 kaupungille tiedoksi. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Koululla on SR/ m2N merkintä maakunnallisesti merkittävänä rakennuskohteena, jonka suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavalla.” ASEMAKAAVASTA puolestaan todetaan, että ”alueella on merkintä YO/s: alueen ympäristö tulee säilyttää. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Rakennuksen ylipaineistus ei ole pysyväisluontoinen ratkaisu, eikä suositeltava toimenpide kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen.” Ely-keskus huomioi myös mahdollisen purkamisen ilmastovaikutukset ja toteaa viitaten ympäristöministeriön julkaisuun v.2021 että, peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi tapa välttää päästöjä, joten olemassa oleva rakennus on myös korjaussuunnittelun lähtökohta. Viime keväänä arvioitiin eri vaihtoehtojen hintaa. 2023 tulleesta lausunnosta. purkukustannukset puuttuvat jälkimmäisestä vaihtoehdosta. Kaupunki ei ole tähän mennessä tuonut niitä julkisuuteen. helmikuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Biokaasulaitos alueen kärkihanke S uomen Lantakaasu Oy:n Kiuruvedelle suunittelema biokaasulaitos etenee suunnitelmien mukaan ja aikataulussaan. Biokaasulaitos auttaa maatalouden kannattavuutta ja vähentää alan päästöjä. Avoin tiedottaminen tarkoittaa kaiken olennaisen tiedon julkituomista, kuten esim. Kaupungin strategiassa avoimuus mainitaan keskeistä arvoista ensimmäisenä. Rakennuksen ja alueen käyttö tulevaisuudessa tulee ratkaista päivittämällä asemakaavaa, jossa voidaan arvioida tosiasiallisesti muun muassa rakennuskohtaiset suojelutavoitteet ja alueelle soveltuva uudisrakentaminen.” Lausunto jatkuu:” Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi todettua rakennusta tulee käyttää ja ylläpitää niin, että sen arvot säilyvät (MRL 118§). Kaksi ylempää viranomaistahoa, Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Savon elykeskus, ovat lähettäneet joulukuun alussa heiltä pyydetyt lausunnot, jotka olennaisesti liittyvät kouluasiaan. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Loppupäätelmä kuuluu: ”Ely-keskus katsoo, että koulun osalta jatkokäyttö tulee ratkaista asemakaavan päivityksellä. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. euroa ( Kiuruvesi-lehti 31.5.2023). Kirjoituksia ei palauteta. Muutenhan aktiivinen osallistuminen, mitä strategia myös peräänkuuluttaa, ei ole mahdollista. Toimenpiteiden soveltuvuus ja niiden pitkäaikaiset vaikutukset tulee huomioida pohdittaessa rakennuksen käytettävyyttä. Suomen Lantakaasun biokaasulaitosta Kiuruvedelle voi pitää erittäin myönteisenä asiana. Toimintatapa herättää monia kysymyksiä. Biokaasulaitosta tullaan myös maisemoimaan niin, että laitosta suojaa puusto. Se on myös koko Pohjois-Savon kärkihanke. Se on hyvä juttu maaseudulle. Yritys pyrkii hyödyntämään mahdollisimman pitkälle paikallisia toimijoita, esimerkiksi kuljetuksissa. Lantakaasusta vakuuteltiin tilaisuudessa, että liikennemäärät ovat suuntaa antavia, ne on mitoitettu yva-selostuksessa yläkanttiin, koska ei vielä varmuudella tiedetä paljonko syötesopimuksia allekirjoitetaan ja mistä liikenne suuntautuu. Ylipaineistaminen johtaa lopulta tilanteeseen, jossa kokonaisuudessaan rakenteiden kosteusvaurioriski ja vaurioiden määrä kasvaa. Määräys: Rakennusten peruskorjausja muutostöiden sekä uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että alueen taajamakuvallinen luonne säilyy.” Suunnittelusta todetaan: ”kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön tulee olla lähtökohtana alueen suunnittelussa (MRL 5§ alueiden käytön suunnittelun tavoitteet). Pyhäsalmentien varressa on aloitettu jo puunkaadot, maansiirtotyöt käynnistyvät maaliskuussa ja kestävät syyskuulle saakka. Suurin vaikutus on työllisyyteen. euroa ja kokonaan uusi, luokat 1-9 käsittävä koulurakennus taas n.22 milj. Alueella tehdään muun muassa louhintoja, louhittu tavara käytetään hyödyksi rakennustyömaalla. Arviot ovat tietenkin alustavia, ja esim. Nivan koulun kaavatilanteesta POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Liikenteestä ja melusta sekä laitoksen sijainnista on myös annettu muistutus biokaasulaitoksen asemakaavaan, joka oli esillä teknisessä lautakunnassa tiistaina. Elyn lausunnon, jonka sai elystä suoraan sähköisesti, sai kaupungilta vain paperiversiona (sähköinen toimitus ei ollut kaupungin mukaan mahdollista) ja ennen luovutusta kaupunki teki vielä varmistuksen, että valtuutetuilla on myös tieto tästä 4.12. Näinkin hassusti KiuruveNivan koulun ylipaineistaminen ei ole suositeltava toimenpide, toteaa ely-keskus. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Täten asemakaavaa tuskin voitaneen luonnehtia ”väljäksi”, saatikka ymmärtää kaavoittajan tahtoneen säilyttää ennemmin ympärillä olevat puut ja nurmikentät kuin arvorakennukset. Arvio tilaisuudessa oli, että jo tänä vuonna hanke poikii 20 miljoonaa euroa kasvua. 2 Keskiviikko 7. Paikalla oli useita hankkeesta kiinnostuneita ja kysymyksiin vastaamassa St1:ltä Sandra Udd-Hildén, Valion biokaasulaitoksen projektijohtaja Janika Keinänen, Valion kehitysjohtaja Robert Harmoinen, St 1:n Suomen bioetanolilaitosten tuotannosta vastaava Tuula Gåpo ja ST 1:n projektikehityspäällikkö Staffan Lindberg sekä vielä maanrakennustyömaan valvoja Seppo Räisänen. KIURUVEDEN kaupunki pyysi Nivan koulun ylipaineistamissuunnitelmansa vuoksi lausunnon myös Pohjois-Savon Ely-keskukselta. Määräys: Asemakaavassa on varmistettava kaupunkikuvallisten arvojen ja suojeltavan rakennuskannan säilyttäminen. Biokaasulaitos on teollisen historiamme suurin hanke. Hanke lisää Kiuruveden kuin koko ympäröivän alueen elinvoimaa. Lausunnossa kerrataan Nivan koulun rakennushistorialliset ja kulttuuriympäristölliset arvot. Biokaasulaitos on suuri asia ennen muuta Kiuruvedelle, ehkä teollisen historiamme suurin hanke, mutta se on myös kärkihanke koko Pohjois-Savossa. Kuitenkin tilaisuudessa tuotiin esiin kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusasen suulla, että mahdollisuus teiden parantamiseen on, kun laitos saadaan toimimaan. Suomen Lantakaasu järjesti asiakastilaisuuden Kiurusalissa viikko sitten tiistaina
Nimestä jouduttiin kuitenkin luopumaan, kun Kiuruvedellä toimi jo saman niminen partiolippukunta, jonka taholta tuli ehdotus orkesterin nimen vaihtamiselle. Julkisella puolella viime vuodet ja tulevat vuodet ovat oikeaa muutosten sinfoniaa. Vaikka varusmiespalveluskin olisi hyödyllinen kokemus puolustusvoimien ylipäällikön tehtävää ajatellen, kertonee sotilasansiomitali riittävästi Pekan osaamisesta tällä saralla. Yhteistä näkemystä ei tietenkään ole, mutta viranhaltijat saivat hyviä evästeitä valtuuston tahtotilasta. Mutta sehän kuuluu ajan henkeen, Suomi saa juuri sellaisen presidentin, jonka se ansaitsee. Todellisuudessa kuvassa poseeraa Kiurun Pojat -yhtye vuonna 1960. Jälkeenpäin katsottuna paljon virheitäkin on matkan varrella tullut. TOIMITUS Oikaisu ja täsmennys koulujuttuun Rauhaa ja vakautta ELÄMME ajassa, jossa tasavallan presidentin tehtävä ulkoja turvallisuuspolitiikan johtajana on kouriintuntuvasti suurempi kuin pelkkä edustustehtävä. Päätökset tulee tehdä faktoihin perustuen. Kun ryssä hyökkää, ehkä sitten taas oikeita valtiomiehiä nousee. Vaalisirkuksen rihkama tuotu Kiinasta! Heleppoheikkejä, kauppatavarana Suomi. Siinä määrin kuin se on mahdollista. Turvaa tuo myös kaupunkistrategia, kun suunta on kunnassa selkeä. Suuri kansakoulujen lakkautusrysäys Kiuruvedellä toteutettiin pari vuotta myöhemmin eli keväällä 1969, viestitti Matti Saastamoinen Kiuruvesi-lehdelle sähköpostitse. Kalliokylän koulussa on 76 oppilasta, ei 16 oppilasta ja johtokunnan puheenjohtaja oli Erkki Siponen, koulussa oli keittäjä-siivoja. Olemme historiamme aikana saamassa ensimmäisen ei ”valtiomiemäisen” presidentin. Kumman naamaa jaksaisit katsoa 6 vuotta. Molemmilta ehdokkailta puuttuu tietty arvokkuus, vaikka puhutaan arvovaaleista. Herkko Lappalainen Olen äänestänyt Espanjassa, toistamiseen, miksi jättäisin äänestämättä. Täytyy osata suodattaa oleellinen ja toisaalta käyttää lähdekritiikkiä. Johtava opettaja oli Aarno Komu, ei Aarne Komu. Enkä ole koskaan tinkinyt linjastani. Hannu Kärkkäinen Kaikissa vaaleissa olen tähän asti äänestänyt, mutta nyt en äänestä toisella kierroksella ollenkaan. Harri Hyvönen Valinta on suhteellisen helppo, vaikka kyseinen herrasmies onkin kampanjan aikana vähän laimentanut ihmisoikeuskantojaan. Seuranta onkin tärkeää, jotta voidaan tietää vaikutukset. ON kivijalkoja. On sääntöjä ja arvoja. Hannu Hyvönen Aina olen antanut ääneni, kun siihen on ollut mahdollisuus. KUNTANA ja luottamushenkilöinä muutokset on helpoin ottaa vastaan yhdessä. helmikuuta 2024 Kiurun Pojat vuosikalenterissa KIURUVESI-LEHDEN kuvia sisältävässä vuosikalenterissa on tammikuun kohdalla kuva Kiurun Boys -tanssiyhtyeestä. Nykyaikana uutta tietoa tulee kokoajan ja on sanonta, että mikään ei ole niin vanha kuin eilisen päivän sanomalehti. Matti Saastamoinen lähestyi toimitusta ja kertoi, että Viitalammin koulu toimi Kapasen maalaistalossa ja sen asukkaiden ”keskuudessa”, mikä tieto sille aikakaudelle jo harvinaiseksi käynyt ilmiö. Iso kiitos viranhaltijoille ja valtuutetuille tästä avoimesta keskustelumahdollisuudesta ja näistä päivistä! VIERIVÄ kivi ei sammaloidu. Ensimmäisenä päivänä oli tärkeä aihe: tuleva kouluinvestointi. Vuonna 1962 Alfred Kämäräinen keksi uudeksi nimeksi Kiuru Boys’in.. LIISA VÄISÄNEN Kiuruveden kasvattama Oulun kaupunginvaltuutettu (vihreät). Olen pitänyt tärkeänä osallistamista, keskustelemista ja kuuntelua. ON ymmärrettävä myös se, että päätökset tehdään aina ajassa. Tarja Räty En äänestä. Tietenkin käyn ja ennakkoon, ettei vaan jää jostain yllättävästä esteestä jää käymättä. Toisen kierroksen tenteillä on nyt iso merkitys. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Minun vaakakupissani painaa muun muassa Pekan kokemus rauhantyöstä, konfliktialueilta ja Nato-prosessista sekä mittavat kansainväliset verkostot. Pihlajamäen koulun johtajaopettaja oli nimeltään Olavi Tuomaala ei Tuomala. Juha Kastarinen Kyllähän äänestää pitää, vaikka en ole vielä varma kumpaako. Matti Komulainen Presidentti on jatkuvasti esillä uutisissa. Ne muuttuvat hitaammin ja tuovat osaltaan turvaa. Olavi Kumpulainen Äänestän tietysti, valinta on ollut alusta asti helppo. Muutokset eivät ole aina mukavia ja siinä kohtaa painottuu erityisesti se, että kuunnellaan ja toisaalta se, ettei toimita hätiköiden. Tietoa, kun on saatavilla ja paljon. RAIMO JOKISALMI Vierivä kivi ei sammaloidu MUUTOKSIA tulee ja menee. Kaikki paikalla olevat olivat hyvällä hengellä liikenteessä keskustelemassa. MINULLE itselleni luottamushenkilönä on aina ollut tärkeää olla aktiivinen muutosten keskellä. Nyt, jos koskaan tässä muutosten keskellä tarvitaan vahva päätöksentekokykyinen kaupunginvaltuusto. Etsiä yhdessä kuntalaisille parhaat ratkaisut. PEKASSA tämä raudanluja kokemus ja osaaminen yhdistyy kenties vielä tärkeämpään presidentin ominaisuuteen: kykyyn ja haluun kohdata ja kuunnella. Tässä ajassa äänioikeuden käyttäminen ja demokratian toteutuminen tuntuu vielä tavallistakin merkityksellisemmältä. Kaksi varsinaista moskasopan keittäjää, maistakoon ken haluaa. Siksi tuntuu huojentavalta antaa äänensä diplomaattiselle rauhanneuvottelijalle Pekka Haavistolle, jolla on vahva ja ajankohtainen ulkopoliittinen kokemus. Sellaisen presidentin yhteinen Suomemme ansaitsee. Ketä äänestin, se jääköön sanomatta, mutta jokainen joka vähäkin minua tuntee, tietää ketä äänestin. Muodostaa yhteinen tilannekuva keskustelemalla ja kuuntelemalla. On myös pystyttävä nostamaan käsi pystyyn virheen merkiksi ja yritettävä korjata kurssia. Kuten aiemmin on sanottu pienintä pahaa... Kuvatekstissä mainitaan soittajien nimiksi Tauno Lappalainen, Alpo Kangaskokko, Matti Ohtonen, Reijo Kohonen ja Pertti Reinikainen, vuosiluku 1961. Hyvinvointialueella pohditaan tulevaisuuden palveluverkkoa ja tämä vaikuttaa alueen asukkaisiin ja kuntiin vahvasti. Ulkoiset tekijät ja tilannekuvat pakottavat muutoksiin. Jere Hakkarainen Kiuruveden 38 kansakoulusta kertovassa jutussa (Kiuruvesi-lehti 31.1.) oli joitakin virheitä. Minulle on myös tärkeää tietää, että Pekka ymmärtää, mikä merkitys Itäja Pohjois-Suomella sekä niiden kehityksellä on koko Suomen tulevaisuudelle ja turvallisuudelle. Yhtyeen nimen maalasi bassorumpuun Lauri Niskanen, Korkeakankaalla asunut, taiteilija-Lassiksikin kutsuttu maalari. Ja kyllä meillä Kiuruvedellä taajaman kouluratkaisu tulee olemaan suurivaikutteinen. Strategiapäivät loivat minuun uskoa, että kykenemme siihen. Yhteinen näkemys oli se, että pienin hienosäädöin strategia on edelleen oikean suuntainen ja kuvastaa sitä, mihinkä tahdomme kaiken päätöksenteon perustuvan. Ei siis lamaannuta mekään muutosten virrassa, vaan uidaan mukana. Siis pienempi paha... Ja niistä pitää oppia, muuten toistamme virheet. ISOJA muutoksia on tulossa. Kiurun Pojat hajosi keväällä ja nimeä käyttivät sitten Alfred ja Eero Kämäräinen. Työja elinkeinouudistus haastaa kuntia myös. Pentti Hakonen Eepä taeja tulla iänestettyä. VALTUUSTO kokoontui vastikään kaksipäiväisille strategiapäiville. Se on kaikille selvää, että ratkaisuja pitää tehdä ja aikaa ei ole hukattavaksi. Yhdessä. Paula Hagelberg Alexander Stubbia äänestän, jos äänestän, ellen sitten äänestä viherpiipertäjää. TOISENA päivänä keskityimme kaupunkistrategian päivitykseen. 3 Keskiviikko 7. Timo Hämäläinen Ovat niin vahingollisia ja kalliita venkuloita olleet Suomi-nimiselle yhteiskunnalle kumpainenkin että ei. VIERASKYNÄ LEENA PÖKSYLÄINEN Kirjoittaja on hyvinvointialueen valtuutettu, kaupunginvaltuutettu, Liike Nyt Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Äänestätkö presidentinvaaleissa toisella kierroksella. Esa Tenhunen, Alpo Kangaskokko, Matti Ohtonen, Pertti Reinikainen ja Eero Kämäräinen. Kuvassa vas. HALUAN kotimaallemme presidentin, joka edustaa rauhaa ja vakautta, luottamusta ja turvallisuutta. Valinta on helppo, mutta vaalisalaisuus. Kuinka yksittäiset kunnat, asukkaat ja luottamushenkilöt pysyvät mukana aina muuttuvassa ympäristössä. Onkin varsin työlästä pysyä kaikesta tiedosta tietoisena. Viitalammin koulu lakkautettiin jo keväällä 1967. Sodat, konfliktit ja hybridioperaatiot ympäröivät meitä maailmassa, Euroopassa ja rajoillamme. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa
017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. helmikuuta 2024 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Virkaansa uusi presidentti astuu maaliskuun alussa ja kausi kestää vuoteen 2030, jolloin seuraavat presidentinvaalit järjestetään. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Sunnuntai-iltana 11.2. saadaan tietää, tuleeko kokoomuksen Alexander Stubbista vai valitsijayhdistyksen ehdokkaasta ja vihreiden tukemasta Pekka Haavistosta Suomen tasavallan seuraava presidentti. Vähiten oli äänestetty Tohmajärvellä (32,2 prosenttia) sekä Juuassa (32,5 prosenttia). Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 11.2. Savo-Karjalan vaalipiirissä on näissä vaaleissa yhteensä 330 928 äänioikeutettua. Savo-Karjalan vaalipiirin äänestysprosentti oli tiistaiaamuna 39,1 prosenttia, joten kiuruvetiset olivat olleet hieman keskivertoa verkkaisempia äänestysaktiivisuudessa. Vaalipiirin innokkaimmat äänestäjät löytyivät Heinävedeltä ja IisalAKU LAATIKAINEN Jompikumpi heistä on Suomen seuraava presidentti. Yhteensä äänioikeutettuja on Kiuruvedellä näissä vaaleissa 6107. Kiuruvedellä on ensimmäisen kierroksen jäljiltä paljon ääniä uusjaossa ja myös nukkuvia äänestäjiä on pyritty herättelemään uurnille. mesta, missä molemmissa jo peräti 44,3 prosenttia oli käynyt uurnilla tiistaiaamuun mennessä. Kyseisen päivän aamuun mennessä kiuruvetisistä äänioikeutetuista 36,8 prosenttia oli käynyt äänestämässä, mikä tarkoittaa 2250 ihmistä. AKU LAATIKAINEN Kiuruveden äänestysaktiivisuus 36,8 prosenttia AKU LAATIKAINEN Presidentinvaalien toisen kierroksen ennakkoäänestys päättyi tiistaina 6.2. 4 Keskiviikko 7. helmikuuta 2024 UUTISET Keskiviikko 7. Vaalien ensimmäisellä kierroksella valitsijayhdistyksen ehdokas sekä keskustan tukema Olli Rehn ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho keräsivät paljon ääniä Kiuruvedellä ja muuallakin Savo-Karjalan vaaPresidentinvaaleissa on otettu loppukiriä Toisen kierroksen ennakkoäänestys päättyi tiistaina 6.2. Naiset ovat tutAKU LAATIKAINEN Muun muassa kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz kävi viime perjantaina vauhdittamassa Alexander Stubbin presidentinvaalikampanjaa Kiuruveden torilla.
Koko valtakunnan äänestysprosentti oli tiistaiaamuna 39,3. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Esimerkiksi viime perjantaina Kiuruveden kokoomuslaiset ja puolueen kansanedustajat, monien tuntema konkari Ben Zyskowicz ja kuopiolainen Karoliina Partanen järjestivät Kiuruveden torilla Stubb-aiheisen tapahtuman. – Hankkeen aikataulu on hieman viivästynyt rataosalla vaikuttaneiden muiden hankkeiden takia. – Oma veikkaukseni prosenteista on, että voittaja saa 53 ja häviäjä 47. Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja, kuopiolainen Karoliina Partanen jututtamassa äänestäjiä. Pekkalan mukaan Haavisto ja Stubb ovat monelta muultakin osin samankaltaisia miehiä, mutta löytää heistä myös jokusen olennaisen eron. Toivottavasti ihmiset kävisivät äänestämässä, jotta demokratia toteutuisi mahdollisimman hyvin. Torilla parveilleet ihmiset harmittelivat jonkin verran sitä, ettei ehdokkaita ole päässyt tapaamaan kasvotusten. – Itse olen käynyt jo äänestämässä, sekä ensimmäisellä että toisella kierroksella. Nyt vaalien toiselle kierrokselle selvinneet ehdokkaat Stubb ja Haavisto tukijoineen ovat yrittäneet saada ihmisiä uurnille äänestämään heitä. Vertailun vuoksi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kiuruvetisistä kävi ennakkoon äänestämässä 45,0 prosenttia. Sähköjunia pitää vielä odotella Vuonna 2021 aloitettu Ylivieska–Iisalmi -radan ratatyöurakka valmistui ajallaan ja suunnitelmien mukaisesti joulukuussa 2023. Haavisto itse aikoo olla henkilökohtaisesti paikalla Kuopiossa ja Pieksämäellä tulevana perjantaina. – Esimerkiksi koulutuksessa on iso ero: Stubb on tohtori, Haavisto ylioppilas. Stubb muun muassa sallisi ydinaseiden kauttakulun Suomessa, Haavisto ei. Vähiten oli äänestetty Ahvenanmaalla (20,3 prosenttia) ja ahkerimmin Pirkanmaalla (43,8 prosenttia). Noin 162 kilometrin pituinen rataosuus muuttui hankkeen ansiosta sähköistetyksi ja lisäksi Iisalmen päähän saatiin kolmioraide. Lisäksi melko moni jätti kokonaan äänestämättä, eli kuului niin sanottuun nukkuvien puolueeseen. Palvelee teollisuutta Yksiraiteisen Ylivieska–Iisalmi -radan sähköistys tehtiin palvelemaan erityisesti teollisuuden junaliikennettä ja vähentämään merkittävästi junaliikenteen hiilijalanjälkeä. Karu tosiasia on, että suurimmat äänestäjämassat ovat muualla päin Suomea ja vaalien toinen kierros on myös varsin lyhyt, vain kaksi viikkoa. Savo-Karjalan äänestysaktiivisuus on ollut ensimmäisen kierroksen tapaan yksi maan alhaisimpia. Iisalmeen rakennettu kolmioraide rauhoittaa myös Oulun ratapihaa tavaraliikenteen osalta. Hän ennakoi Pekkalan tapaan tasaista vaalia. Ennen kaupallisten sähköjunien liikennöintiä tarvitaan vielä koeajo sekä Traficomin myöntämä käyttöönottolupa. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 TALVI TALVI ALE! ALE! Silmälasit Silmälasit -40% -40% sis. Vaalimakkaraa ja -kahvia nauttinut Seppo Niskanen ei osannut myöskään sanoa varmaksi, että kumpi voittaa, vaikka gallupit ovatkin Stubbia suosineet. Tarjolla oli perinteiseen tapaan puhetta politiikasta sekä makkaraa ja kahvia sekä muuta vaalitavaraa. Savo-Karjalan lopullinen äänestysprosentti oli presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella koko Manner-Suomen alhaisin, 71,8. Kyseessä on vuoden 2006 jälkeen suurin sähköistysprojekti Suomessa. Väyläviraston projektipäällikkö Harri Sakki vastaa, että viime aikoina laitteistolle on suoritettu käyttöönottotarkastuksia ja -mittauksia, jotka jatkuvat helmikuun alkuun saakka. Stubb ei Savo-Karjalassa toisella kierroksella näillä näkymin itse käy. – Molemmat ehdokkaat ovat hyviä ja ensimmäisen kierroksen jälkeen on paljon ääniä uusjaossa, joten kyllä tässä saa loppuun asti ahkerasti kampanjoida. kehykset ja linssit lipiirissä. Ensimmäisiä sähköjunia ei ole kuitenkaan vielä nähty radalla liikennöimässä. Ensimmäisenkin kierroksen aikaan olimme paikalla ja silloin vaalityötä oli vauhdittamassa muun muassa Markku Eestilä, puolueemme iisalmelainen kansanedustaja, sanoi Kiuruveden kokoomuksen sihteeri Lassi-Pekka Pöksyläinen. – Vaalipäivänä sitten jännitetään ja nähdään, että mitä mieltä kansa on. Lisäksi maanpuolustukseen liittyvissä asioissa löytyy joitakin eroja. Oma ehdokasvalintani oli helppo, mutta katsotaan, kumpaanko kansan enemmistö lopulta päätyy. – Sähköistyksen koeajo toteutetaan nyt helmikuussa ja ennen kuin sähköjunien kaupallinen liikennöinti voi alkaa, sähköistykselle tarvitaan vielä Liikenneja viestintävirasto Traficomin myöntämä käyttöönottolupa. Ylen tekemän selvityksen mukaan taustalla on muutakin. Käyttöönottolupaa odotetaan saapuvaksi maaliskuun aikana, jolloin kaupalliset sähköjunat voisivat aloittaa liikennöinnin huhtikuun alussa, Sakki arvioi. Ylivieska–Iisalmi -rataosan ja Iisalmi–Kontiomäki -rataosien välillä ei ollut aiemmin kolmioraidetta, minkä vuoksi muun muassa Terrafamen junat oli käännettävä Iisalmen ratapihalla. Viivästys on vaikuttanut pääasiassa käyttöönottotarkastuksiin ja -mittauksiin, sekä käyttöönottolupaprosessiin. Eiväthän ehdokkaat ehdi Etelä-Suomesta juuri minnekään, kun joka ilta pitää pojottaa Helsingissä TV-studiossa puhumassa, eräs nimettömänä pysytellyt henkilö kommentoi. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Savo-Karjalan vaalipiirissä ennakkoäänestysaktiivisuus kohosi 44,6 prosenttiin ja valtakunnallisesti 44,0 prosenttiin. Kiuruveden äänestysaktiivisuus 36,8 prosenttia AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Väyläviraston projektipäällikkö arvioi, että sähköjunien liikennöinti Ylivieska–Iisalmi -radalla pääsee vauhtiin huhtikuun alussa. Tavaraliikenteen lisäksi rataosalla liikennöi kaksi ostoliikenteeseen perustuvaa henkilöjunaparia vuorokaudessa. KYLLÄ 88% EN 12% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö reservistä eroaminen kieltää lailla. Ainoastaan Ahvenanmaalla äänestettiin laiskemmin, missä äänestysprosentti oli 64,7.. Vuonna 2018 radan tavaraliikenne oli 1,5–1,9 miljoonaa tonnia. Odotuksissa tiukka kisa Kiuruveden kokoomuksen jäsen Väinö Pekkala uskoo, että toisen kierroksen vaalitaistosta tulee vielä tiukka. Lähimmillään hän oli Kiuruvettä ja Savo-Karjalaa vieraillessaan viime sunnuntaina Viitasaarella. Vaaliteltalla pistäytyi myös entinen kansanedustaja, nykyinen Kiuruveden kirkkoherra Kimmo Kivelä. Savo-Karjalassa olikin yksi maan alhaisimmista äänestysprosenteista. Viime viikolla lähin Pekka Haaviston kampanjatiimin tapahtuma oli lauantaina Iisalmessa. – Suoria televisiotenttejä on ehkä jo liikaakin nykyään. – Meillä on myös suunnitelmissa, että järjestämme vielä hieman ennen varsinaista vaalipäivääkin tässä torilla tapahtuman. Kampanjatiimeillä iso rooli Ehdokaskaksikko ei tosin ole viime aikoina kovinkaan paljon ehtinyt henkilökohtaisesti kampanjoimaan Savo-Karjalan vaalipiirissä, vaan asiaa ovat hoitaneet suurelta osin heidän kampanjatiiminsä. Rataosan kuljetukset muodostuivat pasutteen ja lannoiteteollisuuden kuljetuksista, Terrafamen ja Pyhäsalmen kaivosten kuljetuksista sekä raakapuun kuljetuksista. Mielestäni kiuruvetisten kelpaa äänestää kumpaa tahansa, sillä molemmat – vaikka pääkaupunkiseudun miehiä ovatkin – taatusti ajavat koko Suomen etua, mihin myös olennaisena osana Itä-Suomikin kuuluu. – Vaikka televisiosta ja vaalikoneista saa jo melko hyvän käsityksen, niin olisihan se silti ihan eri juttu tavata ehdokas livenä, vaikka ovathan nämä kampanjatiimien vaalitapahtumatkin sentään jotain. helmikuuta 2024 VIIKON KYSYMYS Äänestätkö presidentinvaalien toisella kierroksella. Mutta mukavaa tätä vaalityötä on ollut tehdä, koska osapuolten välillä on herrasmiesmäinen kunnioitus. 5 Keskiviikko 7. Herää kysymys, että mistä tämä johtuu. AKU LAATIKAINEN tuun tapaan olleet miehiä aktiivisempia äänestäjiä, myös Kiuruvedellä. Sunnuntaina nähdään, kumpi on ykkönen
– Louhinta kestää noin kolme kuukautta. Sitovien syötteiden (lanta, nurmi, elintarviketeollisuuden sivuvirrat) toimitussopimusten solmiminen maatilojen kanssa käynnistyy lähipäivinä, sillä sopimuksia on vielä hiottu. Näyttää siltä, että biokaasulaitoshanke tuo alueelle uusia työpaikkoja muun muassa rakentamiseen ja logistiikkaan. 6 Keskiviikko 7. Biokaasulaitoksen rakentamispäätös tehdään sen jälkeen kun ympäristölupahakemus on hyväksytty. Biokaasulaitos tuo kasvua Puheenaihe Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruvedelle suunnittelema biokaasulaitos tuo Pohjois-Savoon kasvua, arvio on noin 20 miljoonaa euroa tämän vuoden aikana. Biokaasulaitosprojekti etenee Keinäsen mukaan aikataulussaan ja hyvässä hengessä. Maanrakennustyömaan valvoja Seppo Räisänen Sitowiselta vakuutti, että tapahtumat otetaan kyllä huomioon tieliikennejärjestelyissä. Tähän mennessä töitä on jo saanut paikallinen insinööritoimisto, joka suunnittelee maatilojen yhteisiä lietesäiliöhankintoja. Alueelle voi tulla liikennejärjestelyihin ja nopeusrajoituksiin liittyviä muutoksia, mahdollisesti myös lyhyitä pysähdyksiä, kertoo Valion biokaasulaitoksen projektijohtaja Janika Keinänen. Tämä tuli esiin Suomen Lantakaasun järjestämässä asiakastilaisuuden Kiurusalissa tiistaina. Lopullinen investointipäätös edellyttää muun muassa ympäristölupaa, mikä selvinnee syksyllä 2024. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, ADOBE Itse asiassa Suomen Lantakaasun Pyhäsalmentien varteen suunnittelemalla biokaasulaitoksen tontilla on jo aloitettu puiden kaataminen. Maanrakennustyöt alkavat maaliskuussa ja kestävät syyskuulle. helmikuuta 2024 Suomen Lantakaasua oli tiistaina Kiurusalin tilaisuudessa edustamassa iso joukko: maanrakennustyömaan valvoja Seppo Räisänen, St1:ltä Sandra Udd-Hilden, Valion biokaasulaitoksen projektijohtaja Janika Keinänen, Valion kehitysjohtaja Robert Harmoinen ja St 1:n Suomen bioetanolilaitosten tuotannosta vastaava Tuula Gåpo. Wallen Hovin ja Kiuruveden Iskelmäviikon toimitusjohtaja Timo Marjoniemi kysyi, miten rakennustyöt vaikuttavat kesällä Pyhäsalmentien liikenteeseen, kun Kiuruvedellä on suuret karavaanaritapahtumat. Taloudellisia vaikutuksia on arvioinut kauppatieteiden tohtori Juha Honkatukia. Laitoksen maanrakennustyöt käynnistyvät Pyhäsalmentien varressa maaliskuussa, hanke etenee aikataulussaan. Honkatukian selvityksessä on huomioitu alueen taloudellinen lähtötilanne, investointien suorat vaikutukset sekä talouden kerrannaisvaikutukset sekä välilliset vaikutukset. Lantakaasu on rekrytoimassa Uutiset. Maaliskuussa Suomen Lantakaasusta tulee myös biokaasulaitoksen tontin vuokralainen ja yhtiö alkaa maksamaan Kiuruveden kaupungille tontista vuokraa. Yhtiö kilpailuttaa laitosinvestoinnin ja tekee logistiikkasopimukset, keskustelut paikallisten yrittäjien kanssa ovat käynnissä. Hänellä on pitkä kokemus aluetalousmallinnoksista muun muassa THL:n ja valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen johdossa, hän on tehnyt useita valtionhallinnon päätöksiä ohjaavia tutkimuksia. Janika Keinänen esitteli Kiurusalissa myös biokaasulaitosinvestoinnin taloudellisia vaikutuksia Kiuruvedelle ja koko Pohjois-Savon alueelle. Rakentaminen alkaisi näillä näkymin vuoden 2025 alussa ja käyttöönottopäätös tehdään alkuvuodesta 2026
Onko niin, että ABC-liikenneaseman ohi menee lantarekka joka viides minuutti. MIELENKIINNOLLA olen viime aikoina seurannut keskustelua siitä, saako päätoimittaja tai/ja toimittaja äänestää ja voiko hän kertoa ketä äänestää ja miten päätoimittajan/toimittajan äänestysvalinta vaikuttaa hänen työhönsä ja yleisön/ lukijoiden käsitykseen toimittajan/päätoimittajan sitoutumattomuudesta ja puoluekannan vaikutuksesta median sisältöön. Jaatinen toi esiin, että tuulivoimaa varten rakennetaan kyllä Pohjanmaalla uusia tietä. – Kiuruvedelle suunnitellun biokaasulaitoksen kokoisia biokaasulaitoksia on rakenteilla myös Ruotsissa: on Gasumin hanke Götenissä ja Biokraftin hanke Mönsteråsissa, Lindberg sanoi. Ei tässä yhtään muusta ole kysymys. Jokaisella medialla on oma roolinsa. Tuo kuva, jossa etualalla on kansanedustaja Markku Siponen ja joukko muita keskustalaisia Rehnin kannattajia Kiuruveden torilla, valikoitui harkinnan tuloksena etusivulle pelkästään kiuruvetisen vaalituloksen pohjalta. Falkenbergin laitoksen tuotantoprosessi ja hyödynnettävät syötteet vastaavat Kiuruvedelle suunnitellun biokaasulaitoksen tuotantoprosessia. Tanskassa biokaasulaitokset syöttävät tuotettua biometaania suoraan maakaasuverkkoon, mitä pitkin kaasua voi toimittaa ympäri Eurooppaa. Onhan se tietysti ihan reilu ajatus, että tiedettäisiin toimittajien mieltymyksistä. Tuntuisi kuitenkin aika hassulta, jos vaikenisimme Siposen kohdalla, sillä Siponen on kansanedustaja Kiuruvedeltä. Rusanen muistutti, että biokaasulaitos on Kiuruveden teollisen historian suurimpia investointeja. Entä kuuluako helluntaiseurakuntaan vai luterilaiseen seurakuntaan. Entä kuuluako leijoniin vai rotareihin. Tanskan Sonderjyskin laitoksessa lähin asumus biokaasulaitokselta on kahden kilometrin päässä ja VinUutiset KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka tykkää syödä pähkinöitä. Presidentinvaalitkaan eivät mene ohi ilman, että joku närkästyisi, vaikka ehdokkaana ei ole kiuruvetisiä. Joka tapauksessa Pyhäsalmentien liittymäjärjestelyt vaativat panostuksia, että tie on turvallinen. Lantakaasun edustajat kävivät pari vuotta sitten tutustumassa Tanskan Sonderjyskin ja Vinkelin biokaasulaitoksiin. Onko S-ryhmän kauppa vai K-kauppa hyväksyttävämpi. St 1:n Suomen bioetanolilaitosten tuotannosta vastaava Tuula Gåpo toi esiin, että siellä on mahdollista tutustua laitokseen, jossa ei ole hajuongelmia. Koska Suomessa ei ole kattavaa maakaasuverkkoa, nesteytetään biometaani sujuvaa jakelua silmällä pitäen. Tuotantovolyymi on noin kolmasosa Kiuruvedelle suunnitellusta biokaasulaitoksen tuotantovolyymistä. Toki niistäkin kerrotaan, mutta Kiuruvesi on siis aina ykkönen. Osa politiikan toimittajista ei nimittäin äänestä säilyttääkseen riippumattomuutensa. Työllisyysvaikutus voisi kumulatiivisesti kerrannaisvaikutuksineen olla noin 300–400 henkilöä vuosina 2024–2040. Samalta tilalta, tilan koosta riippuen, voidaan ajaa päivässä vaikkapa 10–20 kuormaa. Matka Falkenbergiin Asiakastilaisuudessa tiedotettiin myös kaikille kiuruvetisille avoimesta tutustumismatkasta biokaasulaitokseen Falkenbergin Ruotsiin 13.–15.3. Rusanen muistutti, että Äänekoskella on tehty isot tieinvestoinnit puuteollisuutta varten. Kuulin, että Kiuruvesi-lehden (31.1.) etusivun kuva ei kaikkia miellyttänyt. Myös kuljetusalan yrittäjä Tomi Rönkkö komppasi Rusasta ja Harmoista. Lindberg kertoi, että Tanskassa on toiminnassa ainakin 170 biokaasulaitosta. Kokonaiskysynnän vaikutus kerrannaisvaikutuksineen voisi olla 20 miljoonaa euroa Pohjois-Savossa jo vuonna 2024. Elyn kanta on, että olemassa olevia teitä hyödynnetään. Toimittaja on kuin harakka tervatulla katolla asian kuin asian kanssa. peräsi Häggman. Valion kehitysjohtaja Robert Harmoinen arvioi, että rekat eivät aja niin tiuhaan. Harmoinen sanoi suhtautuvansa tieajatukseen ilman muuta myönteisesti. Heidi Jaatinen tiedusteli, onko mahdollista saada uutta tietä lantakuljetuksille pelastuslaitokselta biokaasulaitokselle, ettei tarvitsisi ajaa Nivan koulun ohi Valtatietä ja edelleen Pyhäsalmentietä. Biokaasulaitosta ei pidä nähdä Rönkön mukaan uhkana vaan mahdollisuutena. Laitosinvestointi sysää eteenpäin muita investointeja. Matkalle lähtijät varaavat itse lennot ja hotellin. – Miksi tästä hankkeesta ei saada lukemia. Tähän liittyen julkkistoimittaja Sanna Ukkola ilmoitti äänestäneensä tyhjää. – Kaikki luvut ovat kuitenkin tässä kohtaa vielä alustavia ja toki ennusteita, jotka osin täsmentyvät helmikuun aikana, esitteli Keinänen. Lannoitekuljetuksia ei järjestetä kuten maidonkeräilyä niin, että rekka kulkee tilalta toiselle. Tanskassa ei ole niin runsaasti puustoa kuin Suomessa, Kiuruvedellä biokaasulaitosrakennelman suojaksi on tarkoitus jättää puustovyöhyke. Kiuruvedellä voittaja oli tämän äänestystuloksen perusteella Olli Rehn. Rönkkö myös näki, että vaikka rekka liikkuisi viiden minuutin välein Valtakatua pitkin, sitä ei juuri huomaa, rekkaliikenne näkyy Pyhäsalmentiellä, lähellä biokaasulaitosta, mutta Pyhäsalmentielle tullenee biokaasulaitokselle siirryttäessä ohituskaistat. Kuin harakka tervatulla katolla VAALIT kuumentavat aina tunteita, politiikka ylipäätään, olipa sitten kyse kuntatason tai valtakunnan tason yhteisten asioiden hoidosta. Lindberg toi esiin, että itse asiassa Tanskan biokaasulaitokset ovat olleet myös mallina Kiuruveden laitokselle. Tuo kuva Rehnin kannattajista tuli etusivun kuvaksi, sillä Kiuruvesi-lehden focus on ensisijaisesti Kiuruvedessä, toissijaisesti Pohjois-Savossa ja valtakunnan tason vaalituloksessa. – Teemme yhteistyötä, että saataisiin rahaa tiestön parantamiseen, mutta olen käsittänyt niin, että jos teollista investointia ei tule, ei tule rahaakaan. Janika Keinänen jatkoi, että syksyllä tiedetään, mistä suunnasta lantasyötteitä kuljetetaan, kun toimitussopimukset allekirjoitetaan, päästään suunnittelemaan logistiikkaa. Rusasen kertoi kaupungin käyneen keskustelua Ely-keskuksen kanssa liikenteeseen liittyen. Esittelyssä Tanska ST 1:n projektikehityspäällikkö Staffan Lindberg esitteli biokaasulaitoksia Tanskasta, laitoksia, jotka ovat samankokoisia kuin Kiuruvedelle suunniteltu laitos. Tuloverokertymän lisäys voisi olla useamman miljoonan euron verran, lisäksi tuloja kertyy kiinteistöverosta ja mahdollisista uusien yritysten yhteisöveroista. Lindberg toi esiin mahdollisuuden, että lantarekat voisivat kulkea biokaasulla, rekat tankkaisivat biokaasulaitoksella. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa. Koska toimittaja on oletetusti keskustalainen, valitsee hän kuvan keskustalaisista. Biokaasulaitosinvestointi mahdollistaa rahan saamisen infraan ja tiestö paranee ja sitä myötä turvallisuus. Myös Harmoinen kertoi käyneensä Pohjois-Savon liitossa esittelemässä biokaasuprojektia. Haluna on korvamerkitä määrärahoja alueen tiestölle. Tuli korvanvoidetta. Lisäksi tuottavuus paranee, kun maatalousyrittäjät saavat pelloistaan paremman sadon ja säästävät näin lannoitekuluissa, myös ympäristövaikutukset voivat olla merkittävät esimerkiksi alueen vesistöille, kun ravinnevalumat vähenevät. Esimerkiksi, onko hyväksyttävää, että toimittaja ostaa maitopitäjässä Arlan, eikä Valion tuotteita. TUON Olli Rehnin kannattajien kuvavalinnan taustalla voin kuvitella moittijoiden ajatuksena olevan oletuksen, että toimittaja on keskustalainen. helmikuuta 2024 alueelle myös toteutusvaiheen projektipäällikköä. Syy siihen on, että valtiolla ei ole rahaa tiestöön ja korjausvelkaa riittää olemassa olevilla teillä. 7 Keskiviikko 7. Matkan organisoi Suomen Lantakaasu. Idea on se, että rekka hakee syötteen maatilalta, vie sen laitokselle ja ottaa paluukuormana biojakeen vietäväksi takaisin samalle maatilalle. Toimittajia on vuosikymmenien varrella vaadittu enemmän tai vähemmän paljastamaan puoluepoliittiset korttinsa. kelin laitoksesta 400 metrin päässä. TOIMITTAJAN odotetaan olevan neutraali ja niin kuuluu ollakin uutistyössä, ei pidä olla kenenkään puolella, eikä ketään vastaan. Lantakaasu järjestää kuljetukset Kiuruvedeltä Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä sekä kuljetuksen Göteborgin linja-autoaseman ja Falkenbergin välillä. On epäilty toimittajia vihervasemmistolaisiksi, ainakin olen puskaradiossa kuullut näin väitettävän valtamedioiden toimittajista. St 1 on Falkenberg Biogas Ab:n enemmistöosakas. Rusanen sanoi, että tuulivoimaa on rakennettu Suomeen jo paljon ja siksi siitä on olemassa tarkempaa tietoa. Siinä ei olisi saanut olla keskustalaisia Olli Rehnin kannattajia. Ja onhan Journalistin ohjeissa pykälä, jossa toisaalta sanotaan, että toimittajan ei tarvitse tehdä juttua, joka on hänen vakaumustaan vastaan. Kiuruvesi-lehti on paikallislehti, toinen taso on maakunta ja kolmas taso on valtakunta ja näiden puitteissa tehdään mediassa töitä, valitaan aiheita ja näkökulmia. Sama ajattelukaava pulpahtaa pintaan myös silloin, kun lehdessä on juttua Markku Siposesta. Siponen on suora linkki monessa valtakunnan tasolle. Biokaasu on vielä uutta. Yleisöstä Raija Häggman peräsi lisätietoa kiinteistöveron tuotosta ja vetosi siihen, että tuulivoimasta kyllä löytyy tarkkoja laskelmia. Se nimittäin on saavutus sinänsä, että ponnistaa untuvikkona pikkupaikkakunnalta eduskuntaan. Pikkukylällä pienistäkin valinnoista voi joutua tilille. Hänen äänimääränsä oli 1 408 ääntä, perussuomalaisten Jussi Halla-aho sai 1 105 ääntä ja kolmanneksi eniten ääniä sai Pekka Haavisto, 719 ääntä. Hänestä on muiden puolueiden edustajien mielestä ihan liikaa juttuja. Molemmat ovat keskellä maaseutumiljöötä puuttomalla alueella. Rehn sai Kiuruvedeltä eniten ääniä. Hankkeella on vaikutusta myös kunnan verotuloihin ja tiestön parantamiseen. Vaalien toiselle kierrokselle Haaviston kanssa noussut kokoomuksen Alexander Stubb sai Kiuruvedeltä 602 ääntä. Biokaasulaitos hyödyntää muun muassa maatilojen nurmisyötteitä.. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vastasi, että luvut tarkentuvat, kun tiedetään minkä kokoinen koko investoinnista tulee. Nyt pitää mennä vaihe vaiheelta eteenpäin, että saadaan rahaa tiestölle ja se edellyttää toimivaa investointia. Raskas liikenne huolena Raija Häggmannia ja Heidi Jaatista kiinnostivat biokaasulaitokselle suuntavan raskaan liikenteen määrät. Yhteenvetona alustavista arvioiduista vaikutuksista Keinänen kiteytti, että biokaasulaitoksen kasvuvaikutus voisi olla noin 1,75 prosenttia Ylä-Savon taloudelle. Harmoisen mukaan Pohjois-Savon liitto pitää Lantakaasun biokaasuhanketta teollisena kärkihankkeena Pohjois-Savossa
helmikuuta 2024 Uutiset Nilakan Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Eeva Karppinen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Jouni Raatikainen, Vesannon Osuuspankin toimitusjohtaja Katri Korhonen ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Toikkanen sekä Ylä-Savon Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja Mika Strömberg ja toimitusjohtaja Mikko Paananen tekivät maanantaina Iisalmessa yläja sisäsavolaista pankkihistoriaa, kun he allekirjoittivat uuden osuuspankin sulautumisasiakirjat. – Lisäksi uudella pankilla on merkittävästi paremmat edellytykset vastata jatkuvasti laajenevaan pankkisääntelyyn ja -valvontaan, sanoo puolestaan OP Vesannon toimitusjohtaja Katri Korhonen.. Mikään pakkorakonen tämä yhdistyminen ei siis ole ja muutosta ei tehdä kulujen karsimiseksi, vaan päinvastoin työn tarve saattaa lisääntyä jatkossa. Pankin kotipaikka olisi Kiuruvesi ja toimitusjohtaja Mikko Paananen. – Yhdistyvät pankit ovat kaikki hyvässä taloudellisessa kunnossa. Yläja Sisä-Savoon tulossa uusi osuuspankki Pankin kotipaikkana olisi Kiuruvesi ja toimitusjohtajana Mikko Paananen. Kaikki kolme pankkia jakavat samanlaiset arvot ja tavoitteet, ja niille on tärkeää muun muassa maaseutumaisuus. Konttoreita ja väkeä ei siis olla vähentämässä, Mikko Paananen jatkaa. Uudella pankilla olisi kahdeksan konttoria kahdeksalla eri paikkakunnalla: Iisalmessa, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä, Vieremällä, Lapinlahdella, Pielavedellä, Keiteleellä ja Vesannolla. Yhdistymistä on valmisteltu pankkien hallituksissa syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana. Kaikki pankit ovat sopeuttaneet resurssinsa muutoksiin varautuen jo aikaisemmin, joten yhdistymisestä ei seuraa tarvetta henkilöstövähennyksiin, sanoo OP Ylä-Savon toimitusjohtaja Mikko Paananen. – Pankkien yhdistyminen lisää myös henkilöstön mahdollisuuksia monipuolisempiin urapolkuihin ja ammatilliseen erikoistumiseen. – Kaikkien pankkien hallitukset ovat yhtä mieltä siitä, että yhdistyminen olisi ennen kaikkea asiakkaiden etu. OP Ylä-Savon hallituksen puheenjohtaja Mika Strömberg puolestaan sanoo, että kun asiakkaiden käyttäytyminen ja tarpeet muuttuvat, on myös osuuspankkien muututtava. – Halusimme vastata näihin haasteisiin niin sanotusti hyvän sään aikana. Asiakkaiden etu OP Vesannon hallituksen puheenjohtaja Pentti Toikkanen kertoo, että yhdistymistä on valmisteltu erittäin hyvässä ja yhtenäisessä hengessä. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Nilakan Seudun Osuuspankki, Vesannon Osuuspankki ja Ylä-Savon Osuuspankki suunnittelevat yhdistymistä uudeksi Ylä-Savon Osuuspankiksi. OP Nilakan Seudun hallituksen puheenjohtaja Jouni Raatikainen sanoo, että asiakaskäyttäytymisen ja -tarpeiden muutos, pankkeihin kohdistuvan sääntelyn kiristyminen sekä finanssialan uudenlainen kilpailu vaativat pankkien palvelukyvyltä ja tehokkuudelta jatkuvasti enemmän. – Pankkien voimavarojen yhdistäminen lisää mahdollisuuksia etäasiakkuuksien laadukkaaseen hoitamiseen, kertoo OP Nilakan Seudun toimitusjohtaja Eeva Karppinen. Suunnitelman mukaan uusi pankki aloittaisi toimintansa 1.11.2024. Lopullinen päätös yhdistymisestä tehdään OP Nilakan Seudun ja OP Ylä-Savon edustajistoissa sekä OP Vesannon osuuskunnan kokouksessa alustavasti 29.4.2024. Asiantuntemus lisääntyy ja vahva pankki pystyy paremmin vastaamaan yritysten, maatalouden ja henkilöasiakkaiden rahoitustarpeisiin. – Voimien yhdistäminen antaa meille hyvät lähtökohdat vastata asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin myös jatkossa. Uudella OP Ylä-Savolla on huomattava määrä asiakkaita sen ydintoimialueen ulkopuolella. Maanantaina pankkien toimitusjohtajat ja hallitusten puheenjohtajat allekirjoittivat sulautumisasiakirjat. Uusi pankki on savolaisen yhteistyön uusi ilmentymä. Suunnitelman tavoitteena on turvata laajat, kokonaisvaltaiset ja monikanavaiset pankki-, vahinkovakuutusja varallisuudenhoitopalvelut henkilöja yritysasiakkaille nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. 8 Keskiviikko 7
9 Keskiviikko 7. kpl OP:n edustajien mukaan yhdistymisellä varmistetaan sen toteutuessa OP:n palvelujen säilyminen myös jatkossa. Vaaleissa on käytössä yksi vaalipiiri. Puheenjohtajan paikka on Ylä-Savolla ja varapuheenjohtaja tulee Vesannolta. Nilakan Seudun Osuuspankin nykyisen toimitusjohtajan Eeva Karppisen ja Vesannon Osuuspankin nykyisen toimitusjohtajan Katri Korhosen tehtävät uudessa pankissa täsmentyvät myöhemmin. Paikalliset palvelut säilyvät. 050 384 1095, 050 384 1094 Maitosuomi netissä: www.maitosuomi.fi Kirk ko kat u M eije rik atu Me ije rik at u Ma itok uja MAKSUTAPOINA PANKKIKORTTI, LASKUTUS TAI MAITOTILI. – Uudella pankilla on mahdollisuus olla mukana nykyistä aktiivisemmin sen koko toimialueen taloudellisessa kehittämisessä ja yritysten toimintaedellytysten luomisessa. 99 63 63 679 679 €€ KAIKKI VARASTOSSA KAIKKI VARASTOSSA OLEVAT AGGREGAATIT OLEVAT AGGREGAATIT ULOSHEITTOHINNOIN! ULOSHEITTOHINNOIN! Esim. @ValmakauppaKiuruvesi Valion pakasteet Valmakauppa tarjoaa helmikuussa! Valmakauppa tarjoaa helmikuussa! RATO R5500 5,5 kW, ilmajäähdytys, automaattisulakkeet TEKNOSEESAM PIKAJÄÄSULA 10L, tehoaa vielä -30 asteessa kpl (14,93€/kg) sk (0,96€/kg) JUUSTORINKELI 34 kpl/2,7 kg, kypsä (L) kpl (16,93€/kg) HAMPURILAISVOIBRIOSSI 20 kpl/1,5 kg, kypsä (L) kpl (19,60€/kg) DELIMUNKKI 50kpl/1,25 kg, kypsä (L) kpl (8,91€/kg) LIHA-RIISIPASTEIJA 50 kpl/3,75 kg, raaka (L) kpl (22,62€/kg) MANGOJUUSTOLEVYKAKKU 2,25 kg (L, G) kpl (15,36€/kg) TOSCAPIIRAKKA 1,25 kg (L) kpl (1,99€/l) 19 19 90 90 Meijerimyymälä HUOMIO! HUOMIO! Myymälämme elintarvikkeet, päivittäistavarat ja IKH-varaosat palvelevat nyt JOKA TORSTAI KLO 16.30 SAAKKA! Huomioithan, että VARASTOMME SULKEUTUU JO KLO 15.30! OLET LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT OSTOKSILLE! KAIKKI MILWAUKEEKONEET VARASTON TYHJENNYSHINNOIN – tule tekemään löytöjä! Riitan Herkun pakasteita Kaikki Kinnusen Myllyn jauhot -10 % ISOT SÄKIT -15 % PIENET SÄKIT Uutuus! 25 25 40 40 40 40 30 30 Uutuus! 24 24 50 50 33 33 40 40 50 50 90 90 19 19 20 20 VEHNÄJAUHO 10 kg Esim. Yhdistyvien pankkien omistaja-asiakkaat siirtyvät OP Ylä-Savon omistaja-asiakkaiksi ja säilyttävät heille kuuluvat oikeudet. Hallintoneuvoston puheenjohtaja tulee Nilakan Seudulta ja varapuheenjohtaja Ylä-Savosta. Tuotteita rajoitetusti! Maitosuomi Kiuruveden myymälä palvelee ma-ke ja pe klo 8.30-15.30, to 8.30-16.30 (varasto sulkeutuu 15.30) Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. Uuden yhdistyvän pankin toimitusjohtajaksi tulee Mikko Paananen OP Ylä-Savosta. Tämä yhdistettynä parhaiden käytäntöjen laajentamiseen ja hyödyntämiseen mahdollistaa kasvavan paikallisen ja yhteisöllisen toiminnan jatkossakin. Syksyn 2025 vaalien jälkeen edustajiston koko on 30 jäsentä. Seuraathan meitä jo Facebookissa. Uudella OP Ylä-Savolla olisi syyskuun 2023 tiedoin 23 546 omistaja-asiakasta, 40 018 asiakasta ja 50 työntekijää. OP Ylä-Savon henkilöstö jatkaa uudessa pankissa, OP Nilakan Seudun ja OP Vesannon henkilöstö siirtyy uuden pankin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Lisätietoja Kaiken Kansan Talent Facebook ja Instagram. Kukkaja hautauspalvelu Ajade, Kiuruvesi Vaateliike Singi, Kiuruvesi ja Pielavesi Kiuruveden Näkökulma Kellopuoti, Vieremä Risto Kärkkäinen p.0440-812303,s-posti: risto.r.kärkkäinen@gmail.com Lippuja voi varata Mikko Pennaselta: mikko.pennanen100@ gmail.com tai numerosta 040 573 5214 Illalliskortin hinta on 50 € Lippuja myynnissä myös: Tarjoukset voimassa 29.2.2024 asti. Hallintoneuvostossa paikkoja on 16: kaksi Vesannolla, neljä Nilakan Seudulla ja kymmenen Ylä-Savolla. Yhdistyminen luo myös edellytykset toimia kustannustehokkaammin. Ylin päätösvalta uudessa pankissa on edustajistolla, jossa on yhdistymisvaiheessa seitsemän edustajaa Vesannolta, 30 Nilakan Seudulta ja 30 Ylä-Savosta eli yhteensä 67. Suunnitelman mukaan pankkien konttoriverkosto säilyy ennallaan. helmikuuta 2024 13.4.2024 klo 18 Hotelli Peltohovi LC Kiuruvesi/Helmiina LC Kiuruvesi LC Kiuruvesi/Niva 13.4.2024 klo 18 Oikeus muutoksiin pidätetään Liput myynnissä Kaiken Kansan Talent -tapahtumaan Hotelli Peltohoviin 13.4. Pankin tase olisi 909 miljoonaa euroa, asiakasliiketoiminta 1370 miljoonaa euroa ja omat varat 157 miljoonaa euroa. Hallituksessa paikat jakaantuvat seuraavasti: Vesanto yksi, Nilakan Seutu kaksi ja Ylä-Savo neljä. Hallituksessa on siis yhteensä seitsemän paikkaa. Asiakassuhteet jatkuvat entisellään, eikä asiakkaiden tarvitse tehdä mitään pankkien yhdistymisen vuoksi
Kaavaehdotuksesta annettiin yhteensä viisi lausuntoa. Muutosten kohteina olevissa kortteleissa tarkastellaan alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä sekä tutkitaan suojelukysymykset. Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulma on hakenut kaupungilta kaavamuutosta rivitalojen korttelialueen muuttamista niin, että alueelle on mahdollista tehdä 4-6 omakotitalotonttia. Haapasuon alueen kaakkoiskulmalle suunnitellaan aurinkovoimahanketta. “ Biokaasulaitoksen asemakaava vireillä, tuulivoimallekin kaavoitetaan alaa Teknisen lautakunnan esityslistalla oli eilisessä kokouksessa useita Kiuruveden kehityksen kannalta merkittäviin hankkeisiin liittyviä kaava-asioita. Alueella tehdään ympäristöselvitys ja suoritetaan tuulimittauksia. Lisäksi voidaan havaita, että piha-alueiden meluohjearvot ylittyvät jo nykytilannetta mallinnettaessa. Osayleiskaavaa suunnitellaan yleiskaavana. Kiuruvedellä pitkään puuhattu koirapuisto ei ole toteutumassa yhdistysvetoisena ja leader-hankkeena. Kaupunki on valmistellut keskustan kouluratkaisua perusopetuksen tiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Tuulikolmio Oy suunnittelee Haapamäen alueelle noin 5 tuulivoimalan tuulivoimapuistoa. Aiemmin avustuksen ehtona on ollut, että hankkeet pohjaavat kaupungin strategiaan ja että kunnat ja kaupungit ovat voineet sitoutua hankkeeseen tekemällä maatyöt, mutta varsinainen rakentaminen on tullut toteuttaa yhdistysvetoisesti Leader-hankkeena. 10 Keskiviikko 7. Asemakaavan muutosten on tarkoitus valmistua vuonna 2025 Koirapuistohanke ei ole etenemässä Kiuruvesi tekee kokonaisvaltaista kaavamuutosta. Hankkeelle ei löydy vetäjää eikä hallinnoijaa. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä sopimuksen kaavoituksen käynnistämisestä ja yhteistyöstä Kiuruveden kaupungin ja Tuulikolmio Oy välillä. Hanketta ympäröivään asutukseen on käytetty lähtökohtana vähintään 1,5 kilometrin etäisyyttä. Laitos voi muistuttajan mukaan aiheuttaa tietyissä sääoloissa hyvinkin laajalle leviävää merkittävää hajuhaittaa. Kouluratkaisua palvelevien asemakaavamuutosten tavoitteena on, että alueilla voidaan tuottaa nykyisen käyttötarkoituksen lisäksi laajasti varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluita. Lisäksi tarkasteltiin Ylä-Savon Veturin rahoitusmahdollisuuksia. Kun on kyseessä teollisen mittakaavan laitos, sen pitäisi sijaita kauempana asutuksesta, muistutuksessa todetaan. Tarvittaessa tieverkoston kestävyyttä ja maantieverkoston välityskykyä voidaan parantaa. Teknisen lautakunnan kokous on tiistaina 6.2. Liikenteellinen tavoitettavuus valtatien äärellä on hyvä ja laitoksen hyödyntämät maatalouden sivutuotteet huomioiden on luonnollista, että laitosalueen sijainnista riippumatta kuljetuksissa hyödynnetään alempaan tieverkkoon lukeutuvia kyläteitä. Uuden rahoituskauden linjauksia ei ole vielä tehty. sekä valtuuston strategiaja talouspäivillä 24.-25.1.2024. Muistutuksessa korostuvat huolet muun muassa biokaasulaitoksen sijainnista suhteessa Kiuruveden keskustaajamaan ja Hovin asuinalueeseen. Tuulivoimapuistoalueen tiet tulevat olemaan kaikkien käytössä, eikä pääsyä tuulipuiston alueelle estetä. Muistutuksessa kysytään myös kuinka terveellistä on jatkuvasta rekkaliikenteestä aiheutuva melu. Koirapuiston hankkeistamiseen liittyvä avoin kuntalaisten keskustelufoorumi järjestettiin toukokuussa 2023. Kiuruveden kaupunki käynnistää osayleiskaavan laatimisen Haapamäen alueelle. Foorumilla käytiin läpi hankkeen lähtökohtia, sijaintimahdollisuuksia, yhdistysvetoista toteutustapaa sekä toteuttavia tahoja. alkaa jo kahden kilometrin päästä Hovin alueelta. Maksimituki hankkeille on aiemmalla kaudella ollut 20 000 euroa. Kaavamuutoksissa huomioidaan myös nykyinen Nivan koulun ja yläkoulun kortKouluratkaisua pedataan kaavamuutoksella telialue, johon myös ELY-keskus on esittänyt asemakaavan ajantasaisuuden arviointia. Ehdotuksesta jätettiin lisäksi yksi muistutus. Koska kouluratkaisun suunnittelua ja vaihtoehtotarkasteluja tulee viedä aktiivisesti eteenpäin vuoden 2024 aikana, tulee myös maankäytössä ja keskusta-alueen asemakaavassa huomioida joustavuus ja alueiden käytön monipuolisuus. Laitoksen synnyttämä keskimääräinen liikennemäärä tieverkolle on arvioitu olevan 174–250 ajoneuvoa päivässä. Kouluratkaisun suunnittelussa huomioidaan eri toteutusvaihtoehtoja ja on mahdollista, että perusopetuksen toimintoja tullaan tulevaisuudessa sijoittamaan muualle kuin nykyiselle Nivan korttelialueelle. Kaavamuutokset kohdistuvat myös Asematieltä purettujen rivitalojen kortteleihin. Tuulivoimapuiston alue kattaa noin 500 hehtaaria yksityisessä omistuksessa olevia maita. Kuva Yva-selostuksesta. Perusopetusta palvelevan maankäytön mahdollisuuksia ja kaavan monipuolistamista tarkastellaan Kuorevirran urheilualueella sekä nykyisen kulttuuritalon ja lukion korttelialueella. Hankkeen rahoitusmahdollisuuksista on keskusteltu Ylä-Savon Veturin kanssa. Kaavoituksen lopullinen rajaus, tuulivoimaloiden sijoittelualueet ja tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä tarkentuvat kaavoitusprosessin yhteydessä. helmikuuta 2024 Talous & politiikka Laitoksen synnyttämä liikennemäärä tieverkolle on noin 174–250 ajoneuvoa/päivä. Vastineen mukaan laadituista meluselvityksistä voidaan havaita, että liikennemäärän kasvua merkittävämpi tekijä liikennemelun muodostumisessa on vallitseva nopeusrajoitus. Liike Nyt (Nytjäkkeet) valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 26.9.2022 valtuustoaloitteen koirapuiston saamisesta Kiuruvedelle. Tuulivoimaloiden mahdollinen rakentaminen ei estä maaja metsätaloutta, metsästystä, marjastusta ja ulkoilua. Muistutuksen tekijällä on huoli niin ikään biokaasulaitoksen vaikutuksista maisemaan ja asumisterveyteen. Teollisuusalueen rakentamisen ja toiminnan aiheuttamat mahdolliset ympäristöhaitat tulee ottaa huomioon tarvittavalla tavalla rakennuslupaja ympäristölupamenettelyissä.. Melutasoihin voidaan vaikuttaa nopeusrajoitusmuutoksin. Tekninen lautakunta käsitteli tiistain kokouksessaan myös taajaman asemakaavan päivittämistä ja muutoksia useammalla korttelialueella. Muistutuksessa nostetaan niin ikään esiin huoli lisääntyvän liikenteen kuormituksesta nykyiselle liikenneverkolle sekä lisääntyvän liikenteen melu. Muistutukseen laaditussa vastineessa todetaan muun muassa, että taajaman reuna-alueelle Hoville etäisyys laitosalueelta on yli kaksi kilometriä ja laitosalue ei liity siten välittömästi taajamaan. Muutostarpeista on tiedotettu kaupunginhallituksen kokouksessa 13.12.2023, teknisen lautakunnan kokouksessa 19.12.2023. Muistutuksessa todetaan, että taajaman asutus TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, SIDECO Biokaasulaitoksen havainnekuva Pyhäsalmentiellä itään päin. Hankkeen sähkönsiirron liityntäpisteenä tulee olemaan Fingridin Murtoperän sähköasema, joka tulee sijoittumaan tämän hetken suunnittelutiedon mukaisesti joko Pyhäjärven tai Kiuruveden puolelle noin vuonna 2028-2029. Kaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävänä 29.11.2023 28.12.2023. Yksi muistutus biokaasusta Tekninen lautakunta käsitteli tiistaina myös Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitosalueelle laadittua asemakaavaa ja esittää sen edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi
Nouda etukor i toimistoltamme ! Kestotilaajan edut vuodelle 2024 Kestotilaajan edut vuodelle 2024. 11 Keskiviikko 7. VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ. Nouda etukor i toimistoltamme ! VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ. helmikuuta 2024 Biokaasulaitoksen asemakaava vireillä, tuulivoimallekin kaavoitetaan alaa Kiuruveden Näkökulma 017-752112, 0400-171473 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi 0500-570920, 050-4009437 PALVELEVA VAATEKAUPPA AIKKEA PUKEUTUMISEEN tule • tutustu • ylläty Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi! Kotimaan kestotilaus 103€/vuosi (paperilehti) ja Digilehden kestotilaus 75€/vuosi Kiuruvesi-lehti, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi p.044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.
Viljan kotona vanhemmat puhuvat vaaleista ja katsovat televisiosta presidenttitenttejä. Välillä hän kysyy vaalitoimitsijoilta, laitetaanko äänestyslappuun ehdokkaan nimi vai numero. Opettaja Sari Apell esittelee oppilaiden tekemää työtä Kokoomuksesta. Haaviston puoliso on myös siellä TikTokissa, riemastuu Mämmi. Työssä myöskerrotaan , että Kokoomus on ainoa puolue, joka ajaa yrittäjien asiaa. Keskustan Tommi Tikka ja kokoomuksen Tuija Kastari vastasivat. Paikalla ovat tarvittavat vaalitoimitsijat ja tarkastajat, vaaliuurna, äänestyskoppi. Sari Apell kertoo, että presidentinvaalien järjestäminen lähti liikkeelle nimenomaan yhteiskuntaopista, jossa on syksyllä käsitelty kunnallista päätöksentekoa ja eduskuntavaaleja. Äänioikeutta käytti 51 oppilasta. Nivan 5.ja 6.-luokkalaiset äänestivät Kuudesluokkalainen Vesa Kemiläinen käyttää aikaa vaalikopissa. Vilja Roivaisesta on ihan hyvä harjoitella äänestämistä sitä silmällä pitäen, että pääsee 18-vuotiaana äänestämään. Pekka Haaviston mainos: ”Pekka on Pätevä ja sopisi uudeksi suomen johtajaksi. Mämmi on katsonut, mitä Haavisto ja Stubb vastaavat yleisön kysymyksiin. Äänestyksen jälkeen Vesa Kemiläinen vie äänestyslappunsa leimattavaksi luokkatoverilleen Vilja Roivaiselle ja pudottaa sen laatikkoon, joka on vaaliuurnana. Vesa Kemiläinen oli pitkään äänestyskopissa, lopulta hän kysyi, laitetaanko äänestyslappuun ehdokkaan nimi vain mumero. Vilja Roivainen toimii vaalivirkailijana. – Kävimme syksyllä läpi kaikki puolueet ja laitoimme kiuruvetisille puolueiden edustajille kysymyksiä. Pekan mielestä suomi ei ole vielä parasta päiväänsä nähnyt”, lukee mainoksessa. Apell sanoo, että toisen kierroksen vaali on tehty saman kaavan mukaan kuin oikeissakin vaaleissa. – Stubbin ja Haaviston juttuja katson joskus, kun tulevat vastaan TikTokissa. Myös Moona Mämmistä on hyvä, että yhteiskunnallisista asioista koulussa puhutaan ja vaaleista oppii ymmärtämään enemmän. Alexander Stubb on pätevä kokoomuksen puolueen johtaja, joka on myös pätevä presidentiksi.” Talous & politiikka. helmikuuta 2024 Laitetaanko tähän nimi vai numero. Alexander Stubbin mainos: ”Äänestä seuraavaksi Presidentiksi. Viitosja kuutosluokilla on ollut yhteiskuntaoppi aineena jo puolenkymmentä vuotta. On maanantaiaamu kello 9. Mämmille ei ole väliä sillä, että Haaviston puoliso on mies, koska sillä ei ole merkitystä presidentinviran hoitoon. Kaikki Nivan koulun viitosja kuutosluokkalaiset äänestävät maanantaina ja tiistaina, heitä on noin 60, kun mukana ovat myös pienoisluokat. 12 Keskiviikko 7. Äänestyksessä Haavisto sai 20 ääntä ja Stubb 29. Mämmi etsii tietoa presidenttiehdokkaista TikTokista, josta hänen mukaansa löytyy kattavasTEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER ti tietoa. – TikTokissa molemmat edustavat itseään ihan hyvin. Hänestä yhteiskuntaoppi on kiinnostavaa, kun muun muassa puolueista on voinut tehdä ryhmätöitä ja etsiä presidenttiehdokkaista tietoa. Sitten iski kiire, eikä vaalia ennätetty järjestää. Katso video verkkosivuiltamme. – Kyllä aion äänestää, ensimmäisellä kierroksella olisi ollut helpompaa äänestää, kun ehdokkaita oli enemmän, nyt on kaksi mistä pitää päättää. Ääni on annettu. Apellin ajatuksena oli, että koululaiset osallistuvat presidentinvaaleissa jo ensimmäisen kierroksen vaaliin ja jokaisesta yhdeksästä ehdokkaasta oppilaat ottivat selvää. Viljasta presidentissä on tärkeää, että valittava presidentti olisi kaikkien presidentti, ja että hänellä olisi aikaisempaa kokemusta politiikasta. – Ja tänään minä, Heta, Inga, Moona ja Konsta olemme vaalitoimistijoina, huomenna on eri vaalitoimitsijat. Myös Mämmi toivoo presidentiltä kokemusta ja että presidentti on kaikille samanlainen, ettei hän kohtelisi ihmisiä erilailla. On äänestysoikeuslaput, henkilöllisyys todistetaan esimerkiksi kirjastokortilla, Kela-kortilla, passilla tai henkilökortilla, bussikorttikin käy. Äänestysprosentti oli 80,95. TikTok on älypuhelinsovellus, jossa jaetaan lyhyitä videoita. Käynnissä on yhteiskuntaopin tunti opettaja Sari Apellin luokassa. Kaikki eivät halunneet äänestää presidentinvaaleissa, osa jätti äänestämättä, kun ei tiennyt ketä äänestää. Numero, huudetaan luokasta. Paikalliseksi kansanedustajaksi mainitaan Markku Eestilä. Vilja täytti juuri 13 vuotta
ITSE kiuruvetisenä pidän kaupungin avointa keskustelukulttuuria heikohkona juuri energiakysymyksissä. Kiuruveden kaupunginjohtaja Rusanen lausuu kirjoituksessaan, että tuulivoimakeskusteluissa on jäänyt varjoon sen myönteiset puolet. Kirjoituksia ei palauteta. Onhan jopa saatu lukea erään kunnanvaltuuston jäsenen kyseenalaistamisen olevan puhtaasti vain NIMBY-ilmiötä. Hankkeiden toteutuessa kuntalaiset eivät tunne asuvansa Luomu-Suomen pääkaupungissa vaan Suomen tuulivoimatuotannon pääkaupungissa. Ei ole mielestäni myöskään soveliasta mainostaa kuntiin syntyviä työpaikkoja tuulivoimahankkeiden yhteydessä. Onhan hankkeista tehty huolellisesti em. Mikä todellinen tulovirta kunnalle vuosittain realisoituu lisäverotustulojen suhteen, mistä tämä muodostuu. Olen samaa mieltä myös siitä, että kaupunki on kehityksen suhteen kovassa paineessa kustannusten saralla, kuten koko Ylä-Savo. Haluammeko Itä-Suomesta ulkomaalaisessa omistuksessa olevan teollisuusalueen. Tilaisuudessa esitettiin ennennäkemättömiä mallinnuksia myös Kiuruveden kaupungin hankkeista. Toki toivon myös päättäjiltä viisautta ottaa asioista selvää myös itse ja halua oppia energiateollisuudesta etenkin tuulivoima-asiassa, koska miten muuten tämän tasoisesta asiasta voi kukaan tehdä päätöksiä. tuotantomuotojen vääristymää ja heikkoa energiastrategiaa Suomessa; Silloin kun tarvitsemme sähköä eniten, kuten kovilla pakkasilla, on sähkö todella kallista, koska ei tuule. Suoria vastauksia ei olla saatu, avointa keskusteluprosessia hankkeiden ympärillä ei käytännön tasolla siis ole. UUSIUTUVA energia on paljon muutakin kuin tuulivoimaa. OLEN kaupunginjohtajamme kanssa samaa mieltä, että kunnan asioita tulisi viedä avoimesti ja rakentavasti eteenpäin yhdessä. Olemme saaneet osallistua keskusteluun ainoastaan yhdessä tiedotustilaisuudessa tuulivoimayhtiön järjestämänä. Säätövoimaa tarvitaan useissa tilanteissa, jota tuulivoiman lisääntyminen pyrkii syrjäyttämään. Pelastetaan Kiuruveden Luonto -yhdistys puheenjohtaja VILLE VARTIAINEN sen edustajan julkaisuissa mitään kriittistä mietintää tuulivoiman suhteen. Kysyn myös yleisellä tasolla kuntien päätösvaltaa nauttivilta, miksi kunnat painostavat tuulivoimahankkeita Ylä-Savossa lähes väkisin eteenpäin, vaikka tiedostetaan hallituksen muuttuva energiapolitiikka, tuulivoiman bisnesmekanismin suuret epävarmuudet, todistetut haitat ihmiselle ja ympäristölle, kasvava kuntalaisten epävarmuus ja huoli asian ympärillä, lainsäätelyn täydellinen puuttuminen tuulivoimarakentamisen ympärillä, em. asioita ei meidän kuntien avoimessa tiedottamisessa yleisesti kuulla. Nämä ovat kokonsa puolesta suurimpia koko maailman mittakaavassa, eikä niistä ole kokonsa vuoksi mitään kokemusta missään päin maailmaa. Kuntavaltuutetuilla on valtavan suuri henkilökohtainen vastuu tehdessään ratkaisuja tuulivoimahankkeista. Myös luontokadon kannalta ollaan saatu julkisuuteen vahvoja tutkimuksia, joissa näytetään toteen monipuolisia ja vakavia haittavaikutuksia tuulivoimateollisuudesta johtuen. Tuulivoimayhtiöitä ajautuu konkurssiin Euroopan alueella kiihtyvää vauhtia energiapolitiikan, tuulivoiman tukimallien sekä energiainvestointien kustannusten muutoksista johtuen. Tämän ja monet muut ongelmat tuulivoimaan liittyen toki ovat jo maamme johtavat energia-alan ammattilaiset tuoneet julki. Ei myöskään kuulla tuulivoimayhtiöiden hankkeiden tiedotustilaisuuksissa. Toivon hartaasti suurta harkintakykyä ja taitoa varmistaa pohjatiedot ja mahdollisten riskien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset alueellemme huolella ennen päätöstentekoa. Montako paikallista henkilöä muissa kunnissa tuulivoima-alueet työllistävät toistaiseksi voimassaolevilla sopimuksilla. Ely-keskuksen tutkimuksen mukaan tämä tarkoittaa joidenkin kuntien alueella tilannetta, jossa voi nousta kuntalaisen asuinpaikan ympäristöön 700 voimalaa 30–35 kilometrin alueelle. Tässä prosessissa näen kovasti kehitettävää. Onko siis jäänyt jotain näkemättä, vai kritisoiko kaupunginjohtaja Rusanen huolestuneita kuntalaisia, joiden jokapäiväiseen elämään tuulivoimalat vaikuttavat. Tästä hyvänä esimerkkinä hiljattain julkaistu Ympäristökeskuksen koontitutkimus. Riskit ihmisille ja ympäristölle. johtuva ohjauksen ja yksilön sekä kunnan oikeusturvan puuttuminen. VOIMME jo nähdä Euroopan alueella ja naapurimaissamme todistetusti tuulivoiman aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia niin ihmiselle kuin ympäristölle. 13 Keskiviikko 7. Puhumme todellakin aika laajasta NIMBY-ilmiöstä, jos asian haluaa näin nähdä. Esimerkkinä biokaasuhankkeet. Vaihtoehtoisia kestäviä hankkeita varmasti löytyy, kun tuo avoin ja rakentava keskustelukulttuuri todella saadaan jaloilleen ja ihmiset osallistettua toimintaan. TIETYT puolueet ajavat energiapolitiikkaa tuulivoimapainotteisesti hyvin voimakkaasti Ylä-Savon alueella. Lukuisia kuntalaisten kuin ulkopaikkakuntalaisten kirjoituksia eri media-alustoilla voidaan lukea päivittäin, kirjoitusten yhteinen punainen lanka on kuntalaisten nouseva ja valtava huoli tuulivoiman haitallisista vaikutuksista ihmiseen ja luontoon. Selvästi ylösnostettavana asiana kuntalaisten avauksissa nähdään kuntien päättävien elinten ja itse kuntalaisten välinen yhteistyö ja avoin luottamukseen ja totuuteen perustuva, rakentava keskusteluprosessi, niin tai sen puuttuminen. Saimme vasta todistaa tiedonantoa naapurikunnan Pyhännän tilaisuudessa kuntien yhteisiin tuulivoimahankkeisiin liittyen. Julkisuudessa on hiljattain noussut ilmi jo tiedossa ollut mekanismi; Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueilla valmistuneita tuulivoimahankeita on myyty suoraan valmistumisen jälkeen ulkomaiseen omistukseen. Valtakunnallisella tasolla suunta on jo muuttumassa puolueiden muuttuneista valta-asemista johtuen. Tuulivoimahankkeiden vaikutuksista on esitetty lukuisia kysymyksiä kaupungin ylintä virkaa tekevälle elimelle. Entä mitä nämä positiiviset vaikutukset tulevat konkreettisesti olemaan. Eikö avoimuus tässä kohtaa olisi päivittää strategiaa ja markkinointia kohti suunniteltua todellisuutta. Eikö nyt olisi viisasta ennemmin katsoa kuin katua. Mistä tämä valtava kiire johtuu. Toivon, että valtuutetuille tuodaan esille tietoa tuulivoima-asioista myös muualta kuin tuulivoimayhtiöiltä, niitä tukevilta yhdistyksiltä ja konsulttiyhtiöiltä. Todistamme myös sähkölaskuissa energiataseen Tietyt puolueet ajavat energiapolitiikkaa tuulivoimapainotteisesti hyvin voimakkaasti, kirjoittaa Ville Vartiainen. Itä-Suomeen ollaan tällä hetkellä suunnittelemassa tuhansia tuulivoimaloita. asioiden suhteen riskienhallintasuunnitelma. Hienojakin aloitteita ja hankkeita ollaan tehty ja valmisteltu. Otetaanko kuntalaiset siis aidosti avoimen ja rakentavan keskustelun piiriin, vai vähätelläänkö kuntalaisten huoli omasta elinympäristöstään ja luonnon turmeltumisesta. Näitä em. Energiala toimii tällä hetkellä myös Suomessa globaalin markkinatalouden ehdoilla, eli työvoima tuodaan investointiprojekteihin sieltä mistä sen halvimmalla saa. Selviä positiivisia poikkeuksiakin Ylä-Savon kuntien toiminnasta keskustelukulttuurin saralla onneksi löytyy. Ihmettelen, miten Suomessa voidaan ajaa kuntatasolla painokkaasti erilaista energiastrategiaa välittämättä energiapoliittisesta tilanteesta valtakunnan tasolla, puhumattakaan globaalista muutoksesta. Kesällä, kun kotitaloudet eivät juurikaan tarvitse sähköä esimerkiksi lämmitykseen, tuotetaan sähköä yli tarpeen. Kuinka varmana voidaan siis pitää kuntien saamaa tulovirtaa tällä hetkellä. Kiuruveden strategiassa ja imagon markkinoinnissa mainitaan korostetusti kuntaa Luomu-Suomen pääkaupunkina ja maalaisidyllinä. Ylä-Savon tuulivoimahankkeilla emme pääse vaikuttamaan positiivisesti Suomen energiataseeseen tuonnin ja viennin suhteen kaupunginjohtajan kirjoituksessa esittämällä tavalla. Riskit, jotka toteutuessaaan ovat peruuttamattomia, niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. On todella epäreilua kaikkia kohtaan, jos tieto tai ”tieto” tuodaan päättäjille yksipuolisesti. Onko tämä sitä avointa ja rakentavaa keskustelukulttuuria. Ylä-Savon kuntien tuulivoimabuumi käy kuumana. Hallitus onkin laatimassa koko energiastrategiaansa nopealla aikataululla uuteen kuosiin, koska ongelmat ovat nyt havaittu. Toivoisin, että kunnanjohtaja voisi esittää avoimesti faktatietoa, mitä suoria ja pysyviä työpaikkoja tuulivoimahankkeet tuovat paikkakunnalle. Yleinen kuntalaisten tiedonjano ja hankkeiden vaikutusten kyseenalaistaminen on laajasti nostanut päätään. Jos asiat menevät hankkeiden johdosta mönkään ihmisten hyvinvoinnin, omaisuuden sekä luonnon kannalta, kuten suuri pelko on jo viranoimaisillakin (elyja ympäristökeskus), niin kysyn kuka korvaa haitat, miten ja mitä tämä tule maksamaan, mikä on mahdollinen vaikutus kuntien talouteen. Itse asiassa lisääntyvä tuulivoiman osuus Suomen energiataseessa vain voimistaa tuonnin riippuvuusilmiötä. helmikuuta 2024 Kaupungin teollisuushankkeet – Mitä on avoin ja rakentava keskustelu. Tämän kiiren myötä kasvavat myös riskit samassa suhteessa. Vielä tähän päivään mennessä en ole nähnyt kaupungin tai Mielipiteet KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. ADOBE. Omassa kaupungissa on eri linja. KIURUVEDEN kaupunginjohtaja Rusanen otti kantaa kunnan suunnitteilla oleviin hankkeisiin ja avoimeen keskustelukulttuuriin 25.1.2024 Iisalmen Sanomien Vapaa sana-palstalla
Sisäosa Tavalliset pellon laidan kivirauniosta haetut kivet murenisivat kuumuudessa, mutta kuulin, että eräällä louhoksella on kovaa graniittia. Vaakutusmyyjänä oloaikanaan Luttinen kertoo vakuuttaneensa Kiuruvedellä vain kolme tai neljä savusaunaa, joten savusaunat, saati uudet savusaunat, alkavat olla suhteellisen vähälukuisia. Samassa pihapiirissä ovat päärakennus, navetta ja konehalleja. Lämmitysvaiheessa lauteilla on vaneri, jotta noki ei tarttuisi laudelautoihin. Eläinten ammuminen navetassa on lakannut jo vuosia sitten, mutta Luttisen perustama Niemisjärven Lomayhtymä toimii edelleen. Hirret haapapuusta Luttisten pihaan ajettaessa pihassa seisova saunarakennus näyttää yhtä äkkiä katsottuna kuin miltä tahansa saunarakennukselta. Niinpä palokaasut leviävät löylyhuoneeseen. – Kiukaan luona hirsiseinää vasten on oltava palovilla ja kivilevy. Koska toisen sanonnan mukaan kaiken takana on nainen, niin oli tässäkin projektissa. Kiuas puolestaan on kohtuullisen massiivinen kiuas, jonka päällä on iso kasa tavallisia kiuaskiviä suurempia kivenmurikoita. Kiuas syntyi tee-se-itse-työnä Seppo-serkun kanssa. Sellaisia, jotka ovat palaneet ja sellaisia, jotka eivät ole vielä palaneet. TEKSTI & KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Vanhan sanonnan mukaan on olemassa kahdenlaisia savusaunoja. Kun ne olivat kuivaneet talven yli katon alla, ne kuljetettiin Saunacolle varausten höyläämistä varten. helmikuuta 2024 Kulttuuri Lempeä löyly Terho Luttinen rakensi pihaansa uuden savusaunan. Myös välikatossa on palovilla, jonka päällä on on kivilevy. Määräyksiä ja muurauksia Savusaunaan rakennettaessa paloturvallisuusmääräykset ovat tavallista saunaa tiukemmat. Jos savusauna ei ole jollekin tuttu, lyhyen oppimäärän mukaan kerrottuna se on puulämmitteinen sauna, jonka kiukaassa ei ole savupiippua. Luttisten poika Marko teki Terholle isänpäivälahjaksi hirvi-aiheisen puunkantotelineen.. Lämmittäminen kestää viitisen tuntia, mutta löylyt ovat vaivan arvoiset. Projekti jatkui Ratisen Martin kenttäsirkkelin ääressä, jossa tukit sahattiin 5x4 tuuman hirsiksi. Niiden välissä on viiden sentin rako, jossa kiertävä ilma jäähdyttää rakenteita, Luttinen selventää. Rakentamisen Luttinen aloitti vuonna 2022 pohjatöitten tekemisellä. Kiukaan kohdalla kivilevyjä on kaksi. Kaksi niistä on Niemiskylässä Terho ja Liisa Luttisen kotona. Keväällä juotiin läksiäiskahvit vakuutusyhtiö Tapiolan Kiuruveden konttorilla, kun Luttinen päätti jäädä kokonaan eläkkeelle ja päätti 23 vuoden työrupeamansa vakuutusyhtiön edustajana. Niinpä Terho oli tullut tulokseen, että pitäähän vaimolle savusauna rakentaa. 14 Keskiviikko 7. Pariskunnan entisellä kesämökillä oli ollut perinteinen savusauna ja Terhon vaimo Liisa oli pitänyt siellä saunomisesta. Kävimme Liisan kanssa hakemassa niitä pari peräkärryllistä, Luttinen kertoo. Kun niemiskyläläinen Terho Luttinen päätti rakentaa kotipihaansa savusaunan, lähtökohta oli, että se olisi mahdollisimman paloturvallinen ja siinä olisi myös hieman nykyajan mukavuuksia. Täytettävänä oli myös tavallista saunaa tiukemmat rakennusmääräykset. Lämmityksen jälkeen saunan annetaan siintyä, jonka jälkeen luvassa on miellyttävän pehmeät ja tunnelmalliset löylyt ajan saatossa varsin mustaksi nokeutuvassa löylytilassa. Terho Luttinen “ Terho Luttisen savusauna valmistui viime syksynä. Toinen on sähkösauna, toinen viime syksynä valmistunut savusauna. Paloturvallisuusmääräyksien mukaan se oli rakennettava vähintään 15 metrin päähän muista rakennuksista. Suomen Saunaseuran arvion mukaan Suomessa on noin kolme miljoonaa saunaa. – Tavalliset pellon laidan kivirauniosta haetut kivet murenisivat kuumuudessa, mutta kuulin, että eräällä louhoksella on kovaa graniittia. Ja olihan savusaunan lempeän ja hieman savuntuoksuisia löylyjä jo itselläkin ikävä. Luttisen moni muistaakin hänen pitkästä yrittäjätaipaleestaan, johon mahtuu niin koneja maatilayrittäjyyttä. – Puut seinähirsiä varten tosin kaadettiin jo kolme vuotta sitten, Terho Luttinen kertoo. Saunottaessa vaneri käännetään seinää vasten, joten nokiseen seinään ei tarvitse nojata
– Maksu tosin on 3-4 kertaa suurempi kuin tavallisen saunan vakuutusmaksu, mutta ei kuitenkaan mahdottomia summia, Luttinen toteaa. Kiuruveden lukion esiintyvän taiteen linja on perustettu syksyllä 2023. Suurin osa mukana olleista oli oopperassa ensimmäistä kertaa. Lakea varten Luttinen oli hankkinut valurautakaaret sekä vanhan Högforsin lämmityskattilan ja laittanut kulmahiomakoneen soimaan. Koska tässä maassa savusauna jos toinenkin on tunnetusti roihahtanut palamaan, entiseltä vakuutusmyyjältä on pakko kysyä, myydäänkö savusaunaan palovakuutuksia. Täytettävänä oli myös tavallista saunaa tiukemmat rakennusmääräykset. Savusauna tuli maksamaan noin 13 000 euroa, jos omalle työlle ei hintaa lasketa. Ja kukapa edes haluaisi mennä saunomaan tulikuumaan pätsiin, joka polttelisi niin lauteista, lattiasta kuin seinistä. Myös oman kaupungin ryhmien esityksiä on käyty katsomassa. Istuu lauteilla meidän kanssa, Terho Luttinen nauraa. Kiukaaseen Luttinen muurasi kupariputkikierukan, joka lämmittää kiukaan kupeessa olevan pesuvesisäiliön veden. Tammikuun paukkupakkasten aikaan Luttiset tyytyivät saunomaan sähkösaunassa. Esko Huttunen on Luupuveden koulun opettaja ja Hulluviima teatteriryhmän johtokunnan jäsen. Esitys lumosi ja valloitti upeilla elementeillään niin, että sen maailmaan olisi voinut jäädä leijailemaan koko illaksi. Niinpä puun sijasta halkaisin peukalon, Luttinen kertoo. Taitavaa ja vaivatonta Taitava ja vaivattoman kuuloinen laulu teki kerronnasta selkeää ja mielenkiintoista. Iisalmessa Jyri Paretskoin kirjaan pohjautuva Shell’s Angles -näytelmä kertoi nuorten elämästä. – Talvipakkasilla savusaunan lämmittäminen on melkoinen urakka. Jos omalle ja talkootyölle ei laske hintaa, Luttinen kertoo saunan tulleen maksamaan noin 13 000 euroa. Satsauksella saa kuitenkin makoisia löylyjä niin perhekuin kaveripiirille. KOTIALBUMI Lukion esittävän taiteen linja kävi katsomassa Taikahuilu-oopperan Oulussa tammikuussa.. Kun kiuas on riittävän kuuma, hiillos pöyhitään niin, ettei sinne jää palavia kekäleitä. – Sauna olisi valmistunut jo edellissyksynä, mutta kakkoskakkosta halkaistessa ajattelin, että kolmella peukalolla työt saisi tehtyä nopeammin. Lämpimänä sauna pysyy neljä tai viisikin tuntia yhdellä lämmityksellä, Luttinen valaisee. Aikaa saunan kylpykuntoon tulemiseen on syytä varata viitisen tuntia, osin saunan koosta riippuen. Niissä oli otettu vaikutteita scifistä. Kokemusta odotettiin innolla, vaikka vähän pelkojakin oli, että kävisikö aika pitkäksi ja pystyisikö pitkään esitykseen keskittymään. ESKO HUTTUNEN Lukion esittävän taiteen linjalaisia Oulun oopperassa, opettaja Esko Huttunen toinen oikealta ja opettaja Anna-Mari Svärd neljäs oikealta. Tuomas kertoi myös alan opintomahdollisuuksista ja kannusti nuoria toteuttamaan haaveitaan ja hakeutumaan alalle jos poltetta on. Muitakin matkoja Oopperan lisäksi linjalaiset ovat tehneet kulttuurimatkoja Kajaaniin ja Iisalmeen. Orkesteri oli aivan meidän lähellä orkesterimontussa, joten myös orkesterin ja kapellimestarin toimintaa oli mielenkiintoinen seurata. – Viihtyvät siellä meidän poika ja tytärkin perheineen. Lämmitä kiuasta Savusaunan lämmittäminen ei ole kiireisen ihmisen työtä. Sitten heitetään häkälöylyt ja annetaan saunan siintyä tarvittava aika ennen räppänöiden sulkemista. Juonta oli helppo seurata. Kun kaupan päälle Luttinen löi sormeensa vielä vasaralla, saunan valmistumisen siirtyminen viime syksyyn oli sillä sinetöity. Esityksen loputtua kiitoksissa työryhmä oli järjestänyt pääosan esittäjä Tuomas Miettolalle yllätyksen. Vaikka Taikahuilu itsessään on vanha ooppera, se taipui hienosti myös moderniin muottiin. Elämän helpottamiseksi saunaan haluttiin luksusta sen verran, että sinne vedettiin sähköt ja vesijohto sekä tehtiin lattialämmitys. helmikuuta 2024 muurattiin tulitiilistä, päällysvaippa tavallisista hormitiilistä. Niinpä ainakin räppänät ja monesti myös ovi pidetään lämmitettäessä auki. Palovakuutus saunaan. – Paras polttopuu on leppä. Luttisten perheessä savusaunassa ja lyhdyn valossa kylpeminen ei ole pelkästään Liisan ja Terhon harrastus. – Lauteille mahtuu ainakin viisi ukkoa kerralla. Syntymäpäiväänsä viettänyt Miettola sai kuulla onnittelulaulun moniäänisenä orkesterin säestyksellä. Ensimmäiset löylyvedet kihahtivat kiukaalla viime vuoden elokuussa. Terho Luttinen “ Terho Luttisen savusauna valmistui viime syksynä. Uunia ei myöskään saa täyttää kerrallaan täyteen. Kiitosten jälkeen ja yleisön poistuttua, Tuomas tuli vielä yhdessä Essi Luttisen ja Greta Kolditsin kanssa juttelemaan ryhmämme kanssa yleisölämpiöön. Etenkin 22 vuotias pojanpoika Joonas on innokas savusaunassa kävijä, Liisa ja Terho kertovat. Moni savusauna on palanut juuri kivissä syttyneestä nokipalosta tai että on kiukaan sijasta lämmitetty rakennus tulikuumaksi, Luttinen kertoo. Lisäksi suunnitelmissa on tehdä vanhoista maitotankin kansista kuuppa, jonka voi nostaa kiukaan päälle. Jos polttaa koivua, sen on oltava tuohetonta, sillä tuohen polttaminen nokeaa kiuaskiviä. Anna Liisa -näytelmä Kajaanissa oli pienen näyttämön intiimi teos. Myös liekit ja savukaasut kuumentavat kiuaskiviä. Se säilyttäisi lämmön niin, että kylpeä voisi vielä seuraavana aamuna. Välillä vettä kiukaalle nakkaamalla voi kokeilla, onko lämpöä tarpeeksi. Siitä tulee hyvä hiillos, joka lämmittää kiuasta. Esimerkiksi hienoa modernisti toteutettua lavastusta ja puvustusta. 15 Keskiviikko 7. Lempeisiin löylyihin on ihastunut myös perheen pieni Nuppu-koira. Päivänsankari oli silminnähden yllättynyt ja häkeltynyt. Vastaus on kyllä. Näiden lisäksi ryhmä on käynyt inspiroitumassa muun muassa kahdesti Sibeliuslukion esityksissä kulttuuritalolla ja liikuntahallilla. Hyvät löylyt siellä kyllä saa. – Se haluaa myös aina tulla saunaan. Molemmat ovat tyytyväisiä siitä, että urakkaan tuli lähdettyä, vaikka työtä oli paljon. Paloturvallisuusmääräyksien mukaan se oli rakennettava vähintään 15 metrin päähän muista rakennuksista. Esittävän taiteen linja oopperan lumoissa Kiuruveden lukion esittävän taiteen linjan opiskelijat kävivät tammikuun puolessa välissä katsomassa Taikahuilu -oopperan Oulussa. Vesi huuhtoo samalla kivistä pois nokea. Häkävaaran vuoksi liian aikaisin saunaan ei sovi mennä. Pelot osoittautuivat turhiksi, sillä esitys sisälsi kauniin musiikin lisäksi paljon yllättäviä asioita. Vaikka yleensä olen huono saunomaan, savusaunassa käyn mielelläni, Liisa kiittelee. Kirjoitus on koostettu ryhmäläisten ajatuksista ja kommenteista. Sauna olisi valmistunut jo edellissyksynä, mutta kakkoskakkosta halkaistessa ajattelin, että kolmella peukalolla työt saisi tehtyä nopeammin. Esiintyjät omistautuivat asialleen ja nauttivat lavalla olosta täysin rinnoin. Yksi tärkeimmistä lämmityssäännöistä onkin, että lämmittää kiuasta, ei saunaa. Saunottaessa vaneri käännetään seinää vasten, joten nokiseen seinään ei tarvitse nojata. Lämmitysvaiheessa lauteilla on vaneri, jotta noki ei tarttuisi laudelautoihin. He kertoivat lisää oopperan maailmasta ja esimerkiksi miten laulajat pitävät huolta tärkeimmästä työkalustaan, eli lauluäänestä. Katsojana ajankulkua ei edes huomannut, kun upea toteutus vei mennessään
Laitinen vetäytyi lavasuunnittelusta vastanneen Otso Linnalaakson kanssa mökille perehtymään aikakauden veneisiin. Suunnittelu, rekvisiitan ja tavaroiden hankkiminen vie aikaa, jopa parikin kuukautta, että elokuva tai tv-sarja näyttää siltä kuin sen pitää. Siksi työ oli myös hyvin palkitsevaa. 16 Keskiviikko 7. Se oli valtavan hyvä koulu, sillä paine oli kova, virheet tulevat näkyviksi, mutta myös hyvät ideat. Ja taas tutustuin uusiin alan ihmisiin ja aloin saamaan soittoja, että pääsenkö töihin. Myrskyluodon Maijan on ohjannut Tiina Lymi ja Sisun Jalmari Helander. Esimerkiksi Myrskyluodon Maijaa taustoitettiin melkein vuosi ennen kuvausten alkua. Myös Sisussa Jussi Laitinen sai paneutua historiaan, tässä tapauksessa Lapin sotaan ja Saksan miehitysarmeijaan. Sisu-elokuvassa ollaan koko ajan ulkona, kuten aika paljon myös Myrskyluodon Maijassa, vain kolme kohtausta Sisu-elokuvassa on sisätiloissa: panssarivaunussa, lentokoneessa ja Suomen pankissa. Laitinen on lukenut Joensuun yliopistossa historiaa, väitöskirjan tekeminen on kesken, koska elokuva-ala on vienyt hänet mukanaan. Tehtiin musiikkivideoita ja mainoksia. Laitinen on toiminut rekvisitöörinä eli lavastuksen suunnittelijana ja tutkinut elokuvien historiallista taustaa. Ely-keskuksen jälkeen Jussi Laitinen siirtyi Itä-Suomen yliopistolle tutkijaksi, apurahojen hakeminen alkoi kuitenkin kyllästyttämään, eikä apurahalla tahdo edes elää. – Siinä pääsee miettimään, miten asiat tehdään. – Kerran en sitten hakenut apurahaa, soittelin ihmisille, että löytyisikö töitä. Veneet ovat olennainen osa saaristolaisten elämää, mutta veneiden kanssa lavastajat olivat isojen haasteiden edessä. Olin Antin kakkoskätenä, juoksin asioita, toimin kuskina ja Antti oli tuotannon pomona. Sisu-elokuva esitettiin ensi-iltanaan Yhdysvalloissa yli tuhannessa elokuvateatterissa. – Siinä aloin tutustua alan ihmisiin. Otoksia käytiin ottamassa manner-Suomessa, ison järven rannalla. Tietoa kuitenkin kertyi perinneveneyhdistykseltä ja Turussa on merenkäyntiin ja veneilyyn liittyvä museo. Myrskyluodon Maija ei esittelyjä kaivanne. Pääsin mukaan Downsiftaajiin, vastaamaan kuvaushetken rekvisiitasta. Kastari oli 2000-luvulla tuottajana eräässä tuotantoyhtiöissä. Veneiden haaliminen oli jännitysnäytelmä kuvauspäiviin saakka. Jussi Laitinen on ollut mukana tekemässä viime aikojen kuuluisimpia elokuvia: Myrskyluodon Maijaa ja Sisua. Antti Kastari veti mukaan Jussi Laitinen tuli mukaan elokuva-alalle ikäkaverinsa, kiuruvetisen Antti Kastarin kautta. Myrskyluodon Maijassa piti välillä kuvata myös lumista maisemaa, koska lunta ei ollut. Myrskyluodon Maija on ollut Suomessa katsotuin elokuva. Myrskyluodon Maijan työryhmään kuului 50–60 ihmisen ydinporukka aina kuvauspätkän aikaan. Kun elokuva esitettiin Kiuruvedellä muutamia viikkoja sitten, Kiurusalin katsomo oli täynnä, eikä puskaradion mukaan kukaan tainnut lähteä elokuvista pois liikuttumatta. Antti Kastarin kanssa Jussi Laitinen oli mukana tekemässä muun muassa Duudsonit tuli taloon -sarjaa sekä Downsiftaajia. Suomessa se sai yli 180 000 katsojaa. Elokuvassa käytettiin toki myös uudempia veneitä, joita tuunattiin elokuvamagiikan keinoin. Sisussa paljon ulkona Sisu-elokuva on Jussi-ehdokkaana Vuoden elokuvaksi ja Jalmari Helander vuoden ohjaajaksi. Jussi Laitinen sanoo tykkäävänsä nimenomaan elokuvien ja sarjojen esivalmistelutyöstä, mitä etupäässä apulaislavastajan työ juuri on. Silti toisten kanssa tulee läheisemmäksi kuin toisten, niin kuin elämässä yleensä. – Ja hyvin siinä onnistuttiin, Laitinen sanoo. Sisussa on paljon erikoistehos. Jussi Laitinen otettiin nopeasti mukaan piireihin, sillä hän tulee hyvin toimeen erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Työ ei tuntunut omalta ja Jussi ryhtyi tekemään väitöskirjaa. helmikuuta 2024 Kulttuuri Elokuva vei Jussi Laitisen mennessään Kiuruvetinen Jussi Laitinen on ollut mukana tekemässä kahta suomalaista elokuvaa: Sisua ja Myrskyluodon Maijaa. Jussi Laitinen teki historiallista taustatutkimusta 1800-luvusta, josta hänellä oli jo entuudestaan perusymmärrys historiaopintojen kautta. Koulutusta hänellä ei ole alalle. – Antti pyysi kaveriksi tuotannon hommiin. Suomessa elokuvantekijät tekevät vähän kaikkea, maailmalla taas yksi ihminen voi keskittyä yhteen asiaan. Elokuva keräsi Yhdysvalloissa noin 3 miljoonan euron lipputulot ja oli maan 10. Myös tekolunta käytettiin. Kun olin opiskelija, tarvitsin rahaa. – Se on kuitenkin 10 kertaa pienempi budjetti kuin mitä maailmalla tehtäviin elokuviin käytetään. Olin tutustunut lavastussuunnittelijaan sekalaisten elokuvatöiden kautta. Kuvauspäiviä oli 46, budjetti 4 miljoonaa euroa. – Siitä tykkäsin tosi paljon ja voisin tehdä enemmänkin. Kun tuli viimeinen kuvauspäivä, se oli kaikille herkkä hetki, enää koskaan ei tehtäisi töitä yhdessä tällä porukalla. Kiuruvesi on siis esillä Myrskyluodon Maijassa muutoinkin kuin Jussi Laitisen kautta. Laitinen on koulutukseltaan historioitsija ja hän on selvittänyt molempien elokuvien historiataustaa: 1800-luvun elämää saaristossa ja Lapin sotaa, jota käydään Sisu-elokuvassa. Historian opinnot Laitinen sai kokoon vuonna 2009, sen jälkeen hän oli töissä Helsingissä ely-keskuksessa. Kesät hän oli Antti Kastarin kakkoskätenä. Ongelmaksi muodostui se, että 1800-luvulta ei ole enää juuri jäljellä veneitä. Myrskyluodon Maijan tekijöillä TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, NORDISK FILM, JUSSILAITISEN KOTIALBUMI oli hyvä henki, ja niin sen kuuluu olla, koska tehdään ryhmätyötä. Ruoka oli leipävoittoista, syötiin kalaa ja puuroa. tuottoisin elokuva. Elämä 1800-luvun ulkosaaristossa oli vaatimatonta, elämää luonnonkierron mukaan, ei ollut tehomaataloutta, yksi tai kaksi lehmää, ehkä sika. Se on vielä mainittava elokuvan rekvisiitasta, että siinä on käytetty äiti Siskon ja Laitisen Maijan varastoista löytyneitä verhoja ja liinoja. Sisu-elokuvaa kertoo kullankaivajasta, joka taistelee saksalaisia miehitysjoukkoja vastaan. Elokuvaa kuvattiin Nuorgamin upeissa maisemissa ruskan aikaan. Lopulta löytyi perinneveneyhdistyksen kautta harrastajia, jotka tekevät veneitä 1800-luvun oppien mukaan. Sisu-elokuvan lavastus on ehdolla Emma-gaalassa tänä vuonna
– Erikoistehosteihmiset tekevät ihmeitä. Kun tämä keksittiin Jalmari-ohjaaja meinasi kuolla nauruun, Laitinen kertoo. Jussi Laitinen tykkää rekvisitöörin monipuolisesta työstä. Ne ovat isoja asioita, peruselämää. – Minusta pitäisi aina katsoa eteenpäin, ei taaksepäin, Laitinen sanoo. Elokuvatyö sijoittuu monesti kesäaikaan. helmikuuta 2024 teita, joita tehtiin myös digitaalisesti tietokoneella. Jussi Laitinen viettää kevään nyt lapsuudenkodissaan Rapakkojoella, hoitelee yhdessä veljensä Artun kanssa vastikään kuolleen isänsä Pauli Laitisen siemenyritystä. – Päivääkään en ole koulutusta saanut alalle, en lavasterakentajaksi enkä suunnittelijaksi, mutta olen todella itsekriittinen. Sisu-elokuvan rekvisiittaa Jussi Laitisen harteilla. Koska elokuvissa kuvataan meidän maailmaa, on tärkeää olla laajasti kiinnostunut ympäröivästä maailmasta, Laitinen erittelee. Ampumisia ja räjähdyksiä olivat myös ammattilaiset tekemässä. Toisaalta myös varasan käyttöä ja ruuvaamista, Laitinen kuvaa. Outokummussa on opistotasoista koulutusta lavastajarakentajalle. Suomessa tehdään paljon hyviä elokuvia ja tv-sarjoja, jotka myyvät maailmalla. Jussi Laitinen sanoo, että elokuvanteossa pitää päästä fiilikseen. Näyttelijää ammuttiin takaapäin akkukäyttöisellä puukkosahalla, jossa oli katkaistu terä. Budjetti oli kuuden miljoonan euron kokoluokkaa. Glamour on siitä ainakin kaukana, Jussi Laitinen kiteyttää. Lavastussuunnittelua opetetaan Aalto-yliostossa, mutta kouluun otetaan vuosittain vain muutama opiskelija. Kevät Rapakkojoella Jussi Laitinen oli jo viime vuoden puolella lupautunut mukaan tekemään kansainvälistä tv-sarjaa, mutta se ei toteudukaan. Myrskyluodon Maijan lavastusryhmää: Jussi Laitinen (vas.), Teppo Mäkipelto, Ahti Pursiainen ja Otso Linnalaakso. Tiina Lymi taas kommunikoi paljon ja on aina valmis keskustelemaan, hän kysyy neuvoja ja myös jakaa vastuuta. Jos ei pääse, on mielikuvajumpattava, ja jos ei sittenkään pääse tunnelmaan, se on vaaran merkki. Kuvausten piti olla keväällä. – Pitää kestää vaihtelevia olosuhteita ja pitkiä työpäiviä, pitää myös olla kiinnostunut elokuva-alasta, sitä kautta alkaa hahmottua elokuvan tekemisen prosessi. Ihmisiä kiinnostaa tutkia, mitä elämä on syvimmiltään. Laitinen näkee suosion syynä sen, että ihmisiä kiinnostaa äärimmäiseen olemiseen liittyvät asiat: uskonto, rakkaus, viha ja sota. Jussi Laitinen miettii, kuinka paljon ihminen ylipäätään kestääkään vastoinkäymisiä ja menee kuitenkin eteenpäin. Glamour kaukana Mitä elokuvatiimissä mukana oleminen vaatii. Sisu-elokuvassa käytössä ollutta vaskoolia testataan. Joka tapauksessa elokuvatiimissä työ on todella monipuolista. Siitä on etua, jos on kuvallista silmää, myös yleissivistys on hyvästä elokuvia tehdessä. Esimerkiksi kun päähenkilö suojautuu konetuliaseita vastaan vaskoolilla, piti saada näyttämään, että vaskooliin oikeasti sattuu luoti ja se näkyy näyttelijän kasvoilla. Jussi Laitinen (vas.) ja Ahti Pursiainen valmistelevat hevosruumista.. – Helander miettii asioita paljon itsekseen ja keskustellessa hänen kanssaan pitää olla herkällä korvalla, koska sanoman pääpointti voi tulla sivulauseessa. Kai tämä työ voi käydä näinkin. Jussi Laitisen mielestä niin Tiina Lymi kuin Jalmari Helander ovat äärimmäisen lahjakkaita, mutta erilaisia ohjaajia. Pikkukuvissa elokuvat, joiden taustatyössä Laitinen on ollut mukana, ylinnä Myrskyluodon Maija ja alemmassa pikkukuvassa Sisu-elokuva. Se pitää sisällään paljon aiheeseen liittyvän kirjallisuuden lukemista, kuvien katselua ja taiteellista näkemystä. Kiuruvedellä Laitinen on ollut kylläkin joka vuosi, kun hän tekee keikkapohjalta elokuvahommia. 17 Keskiviikko 7
Osa töistä on kodin seinillä, osa töistä on päätynyt lahjoiksi ystäville ja sukulaisille. Yksittäisiä töitä tosin on ollut aiemminkin esillä varapäreläisten järjestämässä yhteisnäyttelyssä. Tähän mennessä meillä on jo ollut muutama näyttely, jossa on ollut esillä käsitöitä ja taidetta. Miten monta työtä vuosikymmenten aikana on syntynyt, sitä Tenhunen ei osaa sanoa. Varapäreen toiminnanohjaaja Maria Lämsän mukaan näyttelytilaksi sopiva Luova tila remontoitiin nykyiseen muotoonsa viime kesänä. Tässä vaihtoehdossa kanavatyön tekijän ei tarvitse suunnitella kuvaa, vaan tehtävänä on toteuttaa ompelutyö mallin mukaisesti. – Näiden tekeminen on muutenkin mukavaa. Näyttely on avoinna helmikuun loppuun saakka. Vaikeinta oli oppia lankojen siististi päätteleminen. – Nuorena tein myös rysiä. Näyttelytilan seinillä on myös useita kasvija eläinaiheisia tauluja, joiden teemat ovat olleet suosittuja ja ajattomia kanavatyöaiheita jo usean sukupolven ajan. Paikka oli Tenhuselle tuttu, joten ajatus kuulosti kiinnostavalta. Se kehitti sorminäppäryyttä. Tenhunen kertoo, että kiehtovinta kanavatöissä on nimenomaan mahdollisuus luoda omia malleja ja kuvioita. Lisäksi kanavatöistä voi taulujen lisäksi tehdä monia hyödyllisiä tarve-esineitä, penaaleja, kännykkäkoteloita, tyynyjä ja vaikka mitä. TEKSTI & KUVA RIITTA AIRAKSINEN Antti Tenhuselle on palkitsevaa nähdä kättensä töitä, abstraktit työt ovat eniten hänen itsensä mieleen. 18 Keskiviikko 7. helmikuuta 2024 Kulttuuri Kanavatyöt olivat aikoinaan suosittuja sisustustauluja, joita oli monen lapsuudenkodin ja mummolan seinillä. – Aloitin äitini ostamalla pitkäpistotyöllä, mutta vähitellen siirryin kanavatöihin. Tenhusen suunnitteKanavatyöt nykyaikaan Antti Tenhunen on tehnyt kanavatöitä jo 20 vuoden ajan. – Olen käynyt täällä silloin tällöin siitä lähtien, kun muutin keskustaan. Taulujen tasaisissa pistoissa näkyy vuosikymmenien tuoma harjaantuneisuus neulan käyttämisessä. Abstraktissa kuvioinnissa näkyy selkeästi Tenhusen lahjakkuus sommittelijana sekä luontainen kyky valita toisiinsa yhteensopivia värejä. Osoite on Koulukkaantie 3. Idea oman näyttelyn pystyttämiseen syntyi, kun yksi Varapäreen ohjaajista, Titta Stedt, ehdotti näyttelyä. lemat kuviot, kuten ristit ja neliöt yms. Yksi vannoutunut alan harrastaja on Antti Tenhunen. Kiuruveden Varapäre ry on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, joka on tarkoitettu kaikille mielenterveyskuntoutujille, omaisille sekä kaikille mielenterveysasioista kiinnostuneille. Vaikka kanavatöitten tekoharrastus on vähentynyt huippuvuosistaan, taulujen ompelijoilla on edelleen vankka harrastajakuntansa. Niinpä tartuin ehdotukseen, Tenhunen kertoo. Hänen näyttelynsä on hyvä esimerkki siitä, miten perinteiset käsityöt voivat elää ajassa ja muuntua käyttötarkoitukseltaan. Omia malleja Kanavatyö on pieniruutuiselle, jäykälle kankaalle tehty ompelutyö, johon ommeltavan kuvan malli on yleensä painettu valmiiksi. Nyt olen harrastanut kanavatöitä jo kahdenkymmenen vuoden ajan, Tenhunen kertoo. Kiuruveden kirkko kanavatyönä.. Työ on kuitenkin opettanut tekijäänsä, Tenhunen kertoo. Kanavatöitten tekemisen Tenhunen kertoo aloittaneensa jo hieman yli kaksikymppisenä. ovat myös aiheina ajattomia, joten kuviointi säilyttää tyylikkyytensä sukupolvesta toiseen. – Paljon niitä kuitenkin on. Ensimmäisessä omassa näyttelyssä esillä on taulujen lisäksi kanavatöistä tehtyjä käyttöesineitä. Meihin voi ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä, tarjota omaa näyttelyä ja halutessaan tutustua myös toimintaamme, Lämsä kertoo. Niitä on mukava antaa lahjoiksi, Tenhunen toteaa. Kuvioita en suunnittele tai luonnostele etukäteen, vaan ne syntyvät sitä mukaa, kun työ etenee, Tenhunen paljastaa. Kanavatöitten tekemisen hyviksi puoliksi Tenhunen mainitsee myös sen, että on palkitsevaa nähdä kättensä jälki. – Tila on avoin kaikille näyttelyn pitämisestä kiinnostuneille. Mikäli kuitenkin haluaa suunnitella mallin itse, saatavana on myös valkoista kanavatyökangasta. Ensimmäinen oma näyttely Luovassa tilassa olevan näyttelyn Tenhunen kertoo olevan hänen ensimmäinen oma näyttelynsä. – Abstraktit kuviot ovat eniten mieleeni. Mieluisemmaksi näyttelyssä esillä olevaksi työkseen Tenhunen nostaa laukun, jonka koristeeksi on kiinnitetty itse suunniteltu kanavatyö. Tenhunen avasi tammi-helmikuun vaihteessa ensimmäisen oman näyttelynsä Varapäre ry:n yläkerrassa olevaan näyttelytilaan, joka tunnetaan myös nimellä Koskelon Luova Tila. Kanavatöitten tekemisessä on kieltämättä ollut oma opettelunsa, että ompelujäljestä on alkanut tulla tasaista
19 Keskiviikko 7. Turunen sanoo, että monet tekniikat ovat vuosien saatossa vaihtuneet, nykyisin muotia ovat muun muassa makramee-työt ja tuftaus. Turusesta Taitokeskuksessa parasta ovat olleet asiakkaat. Vetovastuun ottaa artesaani Henna Kortelainen, kun vastaava neuvoja Helena Turunen on jäänyt työvoimasta pois helmikuun alussa. Kudonta intohimona Myös Silja Ruotsalainen on väistymässä, Ruotsalainen on jatkanut töitä vielä yli eläkeiän, sillä hän on aina tykännyt kutomisesta. Kiuruvesi-shaalin talven värit tulevat Kiuruvesi-liinasta. – Jännittää tietysti, jonkin verran pitää opetella toimistopuolen hommia, mukava työpaikka tämä on ollut. Alkuun käsityökeskus oli kudontapainotteinen. Ruotsalainen suunnittelee myös asiakkaiden käsitöitä, jos he niin haluavat. Käsitöihin Henna Kortelainen sai kipinän mummoiltaan, joista toisella on ollut joskus kangaspuut. Kiuruvedellä tuli avoimeksi vastaavan neuvojan paikka, jota Helena haki ja sai myös sen. Kaksinkertainen artesaani Henna Kortelainen aloitti Taitokeskuksessa työllistämistuella, sitten hän tuli taloon harjoittelijaksi ja töihin. Helena Turunen on ollut Kiuruveden käsityökeskuksen palveluksessa 34 vuotta, hän aloitti 1.2.1990. Kortelaisesta on hienoa, että Kiuruvedellä on paikka missä harrastaa käsitöitä. Kortelainen sanoo, että toiminta jatkuu ainakin jonkin aikaa entisellään. Kortelaisesta tulee jossain vailena Turunen on tehnyt puoliksi töitä Pielaveden Taitokeskukselle. Myös Kortelainen kiittelee asiakkaita mukaviksi ja puheliaiksi, käsityön tekeminen yhdistää. Tällä hetkellä hän vetää käsityökursseja ja toimii erityistekniikoiden ohjaajana ja jatkossa myös kudonnan ohjaajana. Ruotsalainen pääsi käsityökeskukseen harjoittelijaksi 1978, kun muutama vuosi myöhemmin huomattiin, että käsityökeskukseen tarvitaan kaksi työntekijää, Ruotsalainen vakinaistettiin. Shaaleja meillä on koko ajan tuolla hyllyssä, Ruotsalainen sanoo. helmikuuta 2024 Kiuruveden Taitokeskuksessa väki vaihtuu. Turunen kuvaa työtään vaihtelevaksi, paljon on myös muuttunut työn kuva vuosikymmenien varrella. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Myös kudonnanneuvoja Silja Ruotsalainen jää eläkkeelle tämän vuoden aikana, päivämäärää ei ole vielä lukkoon lyöty. Kudontaharrastus on tosin kovasti vähentynyt. – Siitä lähtien Kiuruvesi-shaalia on tehty, se on haluttu lahja eläkkeelle jäävälle, ylioppilaalle. Käsityökeskuksen alakerran käyttöön ottaminen mahdollisti edelleen käsityötekniikoiden laajentamisen, kun päästiin hyödyntämään vesipistettä ja altaita. Taitokeskuksessa jatkuvat lasten kudontaleirit ja kesäkurssit. Kortelainen on valmistunut Ingmanedusta Toivalasta käsityöohjaaja-artesaaniksi viime vuoden maaliskuussa. Sitä ennen hän on valmistunut sisustusartesaaniksi. Ruotsalainen on taitava käsitöiden suunnittelija, hänellä on värisilmää. Käsityökoulu toimi nykyisessä Kiuruveden Taitokeskuksen toimitilassa. Sitä ennen Turunen oli äitiysloman tuuraajana Lapinlahdella kesällä 1989. Koska hän on neuvonut ja ohjannut paljon, omat käsityöt ovat jääneet vähemmälle, aikoo Turunen nyt rueta tekemään itsekin käsitöitä. Vanhat emännät tulivat maatalouslomillaan kutomaan, kun he olivat oppineet kutomisen taidon jo kotonaan. Henna Kortelainen aloittaa työt hyvillä mielin. Molemmat mummot neulovat paljon, toinen mummo virkkaa ja toinen merkkasi. Katso lehden verkkosivuilta siitä, kun Henna Kortelainen käyttää rukkia ja kehrää lankaa, rukin Kortelainen sai Silja Ruotsalaiselta ja kunnosti sen käyttökelpoiseksi.. Alkuaikoina asiakkaissa oli myös Tyyne Huttusen aikanaan Kiuruvedelle perustaman käsityökoulun oppilaita. Nuorena hän ei tiennyt, että Kiuruvedellä on käsityökeskus, koska asui syrjemmässä keskustasta, Luupuvedellä. – Körttishaalia kyseltiin meiltä pitkään juhlien jälkeen, vanhojen kiuruvetisten käsitöiden pohjalta suunnittelin shaalin kevään ja syksyn väreissä, Ruotsalainen kertoo. Alkuaikoina käsityökeskuksessa oli vastaavan neuvojan lisäksi ompeluneuvoja, kudonnan neuvoja ja neuvonta-aseman apulainen, neljä työntekijää. Myymälässä oli Turusen alkuaikoina myynnissä käsityökeskuksessa kudottuja tuotteita, tänä päivänä Taitokeskuksen myymälästä saa muidenkin tekemiä tuotteita. – Kun olin koulussa, kävin ensin ompelupuolen, mutta kutominen rupesi kiinnostamaan niin paljon, että kävin myös kudontapuolen koulutuksen. Nykyisin Kiuruvedellä on ollut töissä 1,5 työntekijää, kun HeRuotsalainen on suunnittelut myös suuren suosion saaneen Kiuruvesi-shaalin tavallaan körttishaalin innoittamana, käsityökeskuksessa kudottiin 500 körttishaalia Kiuruvedellä järjestetyille Herättäjäjuhlille. Ruotsalainen ja Turunen aikovat jatkossa tehdä enemmän käsitöitä itselleen. Väki vaihtuu Taitokeskuksessa Vastaava neuvoja Helena Turunen, kudonnan neuvoja Silja Ruotsalainen ja uusi työntekijä Henna Kortelainen rakastavat kaikki käsitöitä. heessa Taitokeskuksen vastaava ohjaaja
Kesällä lajituntumaa pitää yllä ampumajuoksu. Ja kyllähän se sitten menikin, sillä hiihto minulla kulki hienosti molemmissa kisoissa ja pikamatkalla myös ampuminen oli erinomaisella tasolla. Normaalimatkalla minulle tuli ohilaukauksia seitsemän, mutta pikakilpailussa vain kaksi, Kouvalainen sanoo. 10 kilometrin normaalimatkan Kouvalainen voitti ylivoimaisesti noin puolentoista minuutin erolla kisan kakkoseen. Kuuden kilometrin pikamatkalla voittomarginaali oli puolisen minuuttia. Kouvalaisen isä Mikko muistaa, kuinka Niilo jo pienenä poikana kiersi puisen lelupyssyn kanssa perheen taloa juosten ympäri ja pysähtyi välillä ampumaan. Minua on aina kiehtonut ampumahiihdossa se, kuinka paljon siinä on muuttuvia tekijöitä. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Kiuruvetistä Niilo Kouvalaista voi hyvällä syyllä sanoa monilahjakkuudeksi. Tosin innostusta lajiin oli havaittavissa jo aiemminkin. – Lisäksi Visassa on tietysti harjoituskavereita, kuten vaikkaMinua on aina kiehtonut ampumahiihdossa se, kuinka paljon siinä on muuttuvia tekijöitä. Ja kyllä normaalimatkallakin pystyin ihan sellaisella omalla perustasollani suoriutumaan, Kouvalainen kertaa. Kävi ilmi, että Vieremän Koitolla on ampumahiihtotoimintaa valmentaja Hannu Heiskasen vetämänä. Laji on myös katsojille viihdyttävää seurattavaa. Jos mielii menestyä, on oltava hyvä sekä hiihdossa että ammunnassa saman kisan aikana. – Normaalimatkalla ammuntoja oli yhteensä neljä: kaksi pystyä ja kaksi makuuta, ja jokaisesta ohilaukauksesta tuli 45 sekunnin aikasakko. Kiuruveden Urheilijat ei ole Suomen Ampumahiihtoliiton jäsen, joten ensinnäkin jo sen takia olen päätynyt Visaan, Kouvalainen perustelee. Maajoukkue ja arvokisat tavoitteina Monilahjakkuus Niilo Kouvalainen pitää maastoja ampumahiihtoa vahvimpina lajeinaan. – Vaikka muissa lajeissa edustankin Kiuruveden Urheilijoita, niin ampumahiihdossa kuulun Iisalmen Visaan. – Tavoitteena oli päästä mitaleille ja tiesin sen myös olevan mahdollista, jos vain hyvin menee. – Varhain alakouluiässä aloin seurata ampumahiihtokisoja televisiosta. Pikakilpailussa ammuttiin kerran makuulta ja kerran pystystä, ja ohilaukauksen myötä piti kiertää 150 metrin sakkorinki. Niilo Kouvalainen “. Hän on saavuttanut nuorten SM-mitaleita maastohiihdosta, yleisurheilusta, suunnistuksesta ja ampumajuoksusta. Hän aikoo hakea kevään yhteishaussa Sotkamon urheilulukioon. 20 Keskiviikko 7. – Jos tuli ohilaukaus, niin pihakoivumme ympäri Niilo sitten kiersi sakkokierrosta. Innokas jo varhain 15-vuotias Kouvalainen muistelee aloittaneensa ampumahiihdon neljä vuotta sitten. Pojan suurta innostusta seuratessaan isä alkoi lopulta ottamaan selvää, kuinka ampumahiihtoharrastuksen voisi aloittaa lähialueella. helmikuuta 2024 Urheilu Niilo Kouvalainen käy parhaillaan peruskoulun yhdeksättä luokkaa Kiuruveden Yläkoulussa. Äskettäin tähän listaan lisättiin vielä ampumahiihto, kun Kouvalainen voitti Hollolassa järjestetyissä nuorten SM-kisoissa kultaa sekä normaaliettä pikamatkalla alle 16-vuotiaiden poikien sarjassa. Nykyään Niilo Kouvalainen sanoo harjoittelevansa ampumahiihtoa Iisalmessa Hanhilammen ampumaradalla, jossa pystyy ampumisen ohella myös hiihtämään talvella
– Syöttöja puolustuspelimme olivat hyviä. Sen edellä ovat salolainen LP viesti toisena ja kärjessä porskuttava Pölkky Kuusamo. Syksyllä oli vaikeaa, ja selätimme niitä vaikeuksia paljon. 21 Keskiviikko 7. Puijon liberona pelannut Veera Help oli Ylen TV-haastattelussa hyvin onnellisen oloinen. Mutta kuten sanoin, ovat hiihto ja ampumahiihto ykköslajini, ja kyllä minulla on tulevaisuuden tavoitteena, että jommassakummassa pääsisin aina maajoukkueeseen ja kansainvälisiin arvokisoihin asti – ensin nuorten tasolla ja sitten lopulta aikuisten. Edellinen tappio on joulukuun puolivälistä, juuri Pölkky Kuusamoa vastaan. – Lämmittää mieltä naisten puolesta, iloitsi Pekka Seppänen välierän jälkeen, jakaen erityiskehut Veera Helpin liberopelille. Tämän kokemuksen Puijo onnistui nyt kanavoimaan siten, että joukkue osasi käsitellä kovat paineet oikein ja se halusi todella voittaa. Suomen cupin voitto oli kuopiolaisjoukkueelle seurahistorian ensimmäinen. Kouvalainen käy tällä hetkellä yhdeksättä luokkaa Kiuruveden Yläkoulussa. Kuusamo kävi vielä neljän pisteen päässä (16–12), mutta lopulta paremmasta ei ollut epäselvyyttä. Tuore Suomen cupin voitto antanee mukavasti lisäpotkua tavoitteen eteen työskentelyyn. Kiitos seisoi kuitenkin lopussa, kommentoi Puijon päävalmentaja Pekka Seppänen Suomen Lentopalloliiton tiedotteessa. Pekka Seppänen reagoi tähän vaihtamalla kuopiolaisten passaria, ja Puijo alkoi päästä peliin mukaan. Aiemmin kansallisia kisoja oli myös Suonenjoella, mutta ei enää nykyään. – Jos katsomme Mestaruusliigan sarjataulukkoa, niin se valtikka ei vielä ole hallussamme. Toinen erä mentiin ilman suuria pisteputkia ja johtoasema oli vuoroin kummallakin joukkueella. – Näin se usein on, että pitää ylittää vaikeuksia, että pääsee voittoon asti. – Teimme paljon töitä ja nyt näyttää siltä, että pystymme mihin vain, sanoi Help, joka esiintyi edukseen vastaanotossa ja puolustuksessa sekä välierässä LP Kangasalaa että finaalissa Pölkky Kuusamoa vastaan. Maastohiihdossa on puolestaan kahdet nuorten SM-kisat Lieksassa ja Espoossa, ja Vöyrillä pidetään vielä Hopeasompafinaalitkin. Hieman se on mielestäni kelistä kiinni, että kummallako tyylillä on mukavampaa hiihtää, Kouvalainen analysoi. Äskettäin hänet valittiin myös Mestaruusliigan tammikuun tähdistökentälliseen liberon pelipaikalle. Paikkakunnalla on hyvät olosuhteet etenkin maastohiihtoon ja Kiuruveden Urheilijoiden virkeän nuorisotyön ansiosta samanikäisiä ja hyvätasoisia harjoituskavereita riittää. Samoin Visassa meillä on mahdollisuus saada viestijoukkue kasaan. – Yksi hankaluus on tietysti siinä, että Suomessa pidettävät kansalliset ampumahiihtokisat painottuvat pitkälti Etelä-Pohjanmaa–Etelä-Savo -akselille sekä Pohjois-Karjalaan Kontiolahdelle. Etenkin hakkuri Selma Räsänen oli ratkaisuhetkillä rautaa, aivan kuten koko viikonlopun ajan. Puijon voiton arvoa nosti vielä se, että Pölkky Kuusamo oli ennen finaalia pelannut kotimaan kentillä yli vuoden ilman ainoatakaan tappiota. Sieltä se ero tuli. Kolmannen ja neljännen erän alutkin olivat haastavia. Ottelu kesti noin kolme tuntia. Nimittäin lauantain välierässä LP Kangasala johti ottelua jo erin 0–2 ja sillä oli pelin edetessä yksi ottelupallokin, mutta Puijo nousi upeasti voittoon erin 3–2 (24–26, 18–25, 25–23, 26–24, 15–6). Oli muutenkin hyvää taistelua koko ajan. Erä päättyi kuopiolaisille 25– 22. Toisaalta cupin lopputurnausviikonloppu oli hyvää jatkumoa Puijon viime aikojen kovalle vireelle, sillä joukkueella on naisten Mestaruusliigassa menossa kuuden voiton putki. uransa ensimmäistä lentopallon naisten Suomen cupin mestaruutta, kun hänen joukkueensa Puijo Wolley voitti Turussa pelatussa loppuottelussa Pölkky Kuusamon erin 3–0 (25–20, 25–22, 25–15). Saimme Pölkyn hyökkäystehoja hillittyä ja omat hyökkäyslukemat pidettyä hyvänä. Ampumahiihdossa on vielä luvassa toiset nuorten SM-kisat pääsiäisen aikoihin Kontiolahdella, missä kilpaillaan yhteislähdössä ja viestissä. Lähellä tosin oli, että Puijo olisi jäänyt finaalista pois. Kolmannessa erässä Puijon hurmos jatkui ja joukkue karkasi heti johtoon pistein 8–3 ja 14–7. Välierän voitto oli siinäkin mielessä makea, koska vuosi sitten Puijolle kävi juuri samoin kuin LP Kangasalalle nyt. Savossa on lupa odottaa jännittävää lentopallokevättä, sillä Savo Volley onnistui voittamaan miesten Suomen cupin Turussa pelatussa lopputurnauksessa. Helmi-maaliskuun kilpailukalenteri on Kouvalaisella täynnä ohjelmaa ja hän toivoo, että pysyisi terveenä. Olemmekin Iisalmen Visassa pitäneet jonkin verran keskinäisiä kisoja hyvän tuntuman ylläpitämiseksi. Kuusamo tosin johti 19–21, mutta tästäkin ahdingosta Puijo onnistui nousemaan vaihtojen myötä. – Ehkä tämä huomenna tuntuu todelta, hän sai sanotuksi voiton huuman keskellä. Savo Volley on tällä hetkellä Mestaruusliigassa kuudentena, mutta kolmanteen sijaan on matkaa vain viisi pistettä. Veera Helpille lentopallon Suomen cupin voitto Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti Veera Help pääsi juhlimaan sunnuntaina 4.2. Puijo on tällä hetkellä naisten Mestaruusliigassa sijalla kolme. Paljon on töitä keväällä edessä, niin runkosarjan lopussa kuin pudotuspeleissäkin, Puijon päävalmentaja totesi. Pää pysyi kuitenkin kylmänä. Välierässä kaatui eurokentillä säväyttänyt ja Mestaruusliigassa toisena oleva Akaa-Volley erin 3–1 ja loppuottelussa liiganelonen Raision Loimu puhtaasti 3–0. Seuraavaksi tarkoitus on hakea kevään yhteishaussa Sotkamon urheilulukioon, jossa monet muutkin suomalaiset talviurheilulahjakkuudet ja -arvokisamitalistit ovat vuosien saatossa opiskelleet. Viime vuonna Puijo saavutti seurahistoriansa ensimmäisen SM-mitalin (pronssin), ja tänä vuonna tavoitteena on kirkastaa mitalin väriä. – Sotkamossa on todella hyvät mahdollisuudet harjoitteluun ja samalla myös opiskeluun, Kouvalainen tietää. – Kova työ tehtiin ensinnäkin takakentällä, missä Veera Help oli magneetti. TAPIO HARTIKAINEN Puijo Wolley voitti välierässä LP Kangasalan 3–2 ja finaalissa Pölkky Kuusamon 3–0. Kouvalainen antaa kuitenkin arvoa myös kotiseudulleen Kiuruvedelle. Lisäksi hän oli tyytyväinen Puijon tunnetilaan ja pelaajien vastuunkantoon. Piakkoin tilanne olikin jo 14–14 ja hyvän vaihteen silmään saanut Puijo runnoi lopulta erävoittoon lukemin 25–20. Kuopiolaiset johtivat silloin Suomen cupin välierää Hämeenlinnan Lentopallokerhoa vastaan erin 2–0, mutta tuolloin vastustaja nousi voittoon ja lopulta mestariksi asti. Olen todella ylpeä joukkueesta, miten vaikeasta paikasta noustiin. – Hiihtotyyleissä koen olevani tasaisen hyvä sekä perinteisellä että vapaalla. Urheilulukioon Piakkoin 16 vuotta täyttävä Kouvalainen sanoo kokevansa maastohiihdon ja ampumahiihdon mieluisimmiksi lajeikseen, vaikka yleisurheiluun ja ampumajuoksuunkin hänellä ilmiselvästi piisaa lahjakkuutta ja niiden harrastaminen tukee talven lajeja hyvin. Nyt lähimmät ampumahiihtokilpailut taitavat olla Kiuruvedeltä katsottuna Oulussa ja sinnekin on matkaa. Help kehui erityisesti Puijon joukkuehenkeä ja sitä, että alle on saatu monta hyvää harjoitusviikkoa. Myös hakkuri Selma Räsänen kehui Helpin puolustamista, vaikka kyseessä onkin joukkuepeli. Hienoja nousuja Puijon alku cup-finaaliin ei ollut AKU LAATIKAINEN Veera Help pelasi hienosti Puijo Wolleyn takakentällä Suomen cupin lopputurnauksessa. LP Kangasala on neljäntenä. Yksi Puijon voiton avaimista oli varmasti myös se, että joukkue pääsi cupin lopputurnausviikonloppuun parhaalla mahdollisella kokoonpanollaan. hyvä, sillä Kuusamo karkasi ensimmäisessä erässä peräti 3–11 -johtoasemaan. Joukkueen alkukausi oli vaikea, mutta viime aikoina on ollut nähtävissä piristymisen merkkejä.. – Kaikissa lajeissa kestävyys on olennainen osa menestymistä. Samoin tänä viikonloppuna oli välierässä vaikeaa. Katseet kevääseen Naisten cup-valtikka on nyt siis Savossa, mutta Pekka Seppänen muistutti, että kautta on kuitenkin vielä paljon jäljellä. helmikuuta 2024 pa Hannu Heiskasen poika Kouta ja lapinlahtelainen tuttu ikätoverini Joel Mäki, joka on hiihdossa ja yleisurheilussa edustanut Kiuruveden Urheilijoita
Ensi lauantaina pelit jatkuvat kotona, kun vieraaksi saapuu Jokipojat Punainen ja sunnuntaina suunta on kohti Mikkeliä, jossa vastassa on Jukurit Keltainen. P10: Emil Mäki 5. osakilpailu/maakuntaviestikatsastus hiihdetään perinteisellä tyylillä pakkasen salliessa Jänteen Hallilla 14.2. Jouni Mähönen voitti piirinmestaruuden painonnostossa. Miesten edustusjoukkue varmisti voitollaan paikan pudotuspeleissä. T10: Iida Siponen 2. T12: Lily Räty 8. Vastassa piti olla myös Joroisten Urheilijat, mutta JoU joutui luopumaan turnaukseen osallistumisesta. Toisen erän alku noudatti samaa kaavaa kuin ensimmäisenkin. Lauantaina omia ennätysrautojaan pääsi kolistelemaan Kiuruveden Urheilijoiden Ilmari Kukkonen joka sijoittui kisassa yhdeksänneksi yhteistuloksella 460 kg. T14: Anna Siponen 5. T12: Aino Myllylä 1. RU onnistui saman tien maalinteossa ja tilanne oli 2–2. Myös siellä oli KiurU:n voimailija paikalla, kun Jouni Mähönen vei sarjan 102M45 piirinmestaruuden tuloksella 147 kg (62+85). P16: Niilo Kouvalainen 1. 22 Keskiviikko 7. Maastanostossa aloituksella nousi 190 kg ja kaksi seuraavaa yritystä 195 kg:sta epäonnistuivat niukasti. Hiihdon Iivo-cup jatkui suksicrossin merkeissä vapaalla tyylillä Lapinlahdella lauantaina 3.2. Kun pelikellossa oli vain reilut kolme minuuttia, meni pudotuspelipaikasta kiivaasti taisteleva RU ottelussa 0–1 -johtoon. Neljäs sija antaisi kotiedun puolivälieriin. P12: Niilo Auvinen 13. Cupin 2. Tästä sisuuntuneena joukkue mätti viikon toisessa pelissään hurjan murskavoiton. LuoWon D-pojille tappio ja voitto Siiri Tossavaiselle SM-pronssia KIURUVEDEN URHEILIJAT Pomarkun Pyry sekä Suomen Voimanostoliitto järjestivät nuorten klassisen voimanoston SM-kilpailut 2.–4.2. KiurU tiedottaa myös, että Kylä-cupin 1. Mutta jälleen erän puolivälissä Niko Nuutinen vei isännät johtoasemaan, tällä kertaa Aleksi Myöhäsen ja Jonne Koljosen esityöstä. Ilmari Kukkonen sijoittui yhdeksänneksi. le asti ja Tossavainen nosti kisoissa nimellisen tuloksen jokaisessa lajissa. KK:n ainokaisesta osumasta vastasi Topias Tikkanen ja esityön maaliin tarjoili Juho Pennanen. Kansalliset Polvijärven Vauhdin hiihdot, perinteinen tyyli, lauantai 3.2.: M70: Aito Pennanen 1. Onnistumisia tuli KK:lle laajalla rintamalla: Juho Pennanen 5+4, Juuso Pesonen 3+6, Niilo Matsi 4+2, Lauri Väänänen 3+3, Leevi Ratinen 3+1, Joona Hyvärinen 2+2, Aleksi Kaikkonen 1+2 ja syötöt Topias Tikkaselle, Viola Kärkkäiselle ja Aleksanteri Svärdille. Maalivahdit joutuivat ottelussa urakoimaan, sillä isäntien Aatu Huttunen torjui 44 kertaa ja vieraiden Kasper Hupli 43 kertaa. T14: Silja Auvinen 7. Voittonsa ansiosta KK varmisti paikan kahdeksan parhaan joukkoon ja pudotuspeleihin. Pomarkussa. Tämän jälkeen alkavat pudotuspelit puolivälierillä. P16: Iiro Säisä 2. Lisäksi seuran veteraanihiihtäjä Aito Pennanen jatkoi kilpailukauttaan voitokkaasti Polvijärven Vauhdin perinteisen tyylin kilpailuissa, sivakoiden selkeään voittoon M70-sarjan viiden kilometrin kilpailussa. on peruttu kovan pakkasen takia. on vieraspeli Joensuun PeToa vastaan ja runkosarja päättyy kotiotteluun Lieksan Hurttia vastaan 24.2. Vieraat eivät kuitenkaan onnistuneet enää maalinteossa, ja kun Teemu Tikkanen teki tyhjään maaliin 4–2, sinetöityivät sarjapisteet KK:lle. Kiuruveden Urheilijoiden 14 juniorihiihtäjää jatkoivat mallikkaasti kilpailukauttaan saavuttaen yhteensä kaksi sarjavoittoa, kolme kakkossijaa, yhden kolmossijan sekä kuusi pistesijaa. T10: Miitta Huttunen 6. T16: Iida Pennanen 5. JORMA KÄRKKÄINEN AKU LAATIKAINEN JUHA PENNANEN U15 koki ensimmäisen tappionsa jatkosarjassa. KK:lla on jäljellä kolme ottelua runkosarjassa ja mahdollisuus vielä kohentaa sijoitustaan pykälällä tai parilla ylös kuudennelta sijalta. osakilpailu 7.2. Lisäksi toissa viikolla kilpailtiin Varkaudessa painonnoston Pohjois-Savon piirinmestaruuskilpailut. kello 18 alkaen. KK onnistui kuitenkin nousemaan erätaukoon mennessä maalin verran edelle, kun ensin Lari Lappalainen tasoitti seitsemän minuutin jälkeen ja erän puolivälissä Niko Nuutinen viimeisteli ylivoimalla 2–1 Aleksi Myöhäsen ja Perttu Pietikäisen syötöistä. Maalilla Emil Maja urakoi 43 torjunnan verran, kun Renne Väätäiselle niitä tuli toisessa päädyssä 31 kappaletta. RU otti aikalisän ajassa 57.39 ja maalivahdin pois minuutti ennen erän loppua hakiessaan tasoitusta. Vastaan asettunut RU oli ennen ottelua sarjataulukossa toiseksi viimeisenä eli yhdeksäntenä ja se tuli pitkän matkan päästä Kiuruveden Aamulypsy Areenalle haastamaan kuudentena ollutta KK:ta, mutta helpolla kotijoukkue ei ottelussa päässyt. Tappio herätti U15:n KK:n U15-joukkue kärsi ensimmäisen jatkosarjatappionsa luvuin 5–1 viime torstaina, kun se kohtasi IPK Blackin Iisalmessa. T14: Katariina Peltola 10. KIURUVEDEN URHEILIJAT. helmikuuta 2024 Urheilu KK-81:n miehet kukistivat Rantasalmen Urheilijat Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkue otti viime sunnuntaina toisen peräkkäisen voiton jääkiekon III divisioonan Savo-Karjalan lohkossa, kun joukkue kaatoi kotikaukalossaan Rantasalmen Urheilijat maalein 4–2. Emil Majalle kirjattiin 26 ja vieraiden maalissa pelanneelle Väinö Kemppaiselle 52 torjuntaa. T12: Emilia Siponen 3. Kukkonen kilpaili sarjassa 83M18 ja paransi omia ennätystuloksiaan jalkakyykyssä (172,5 kg), penkkipunnerruksessa (97,5 kg) ja yhteisuloksessa (460 kg). Hiihtäjille hyviä sijoituksia Kiuruveden Luomu-Wolleyn D-pojat jatkoivat lentopallo-otteluitaan viime lauantaina Joensuussa, missä Juho Kamusen, Joonas Piipon, Aaro Nousiaisen ja Petra Vainikaisen muodostama neljän pelaajan joukkue kohtasi Karelian Hurmoksen ja Puijo Wolleyn. Hurmosta vastaan LuoWo koki tappion erin 1–2 (21–25, 19– 25, 25–22), mutta Puijo Wolleysta tuli voitto lukemin 3–0 (25– 16, 25–17, 25–18). Tulevana lauantaina joukkue isännöi Pieksämäen Pallo-Seppoja, 17.2. Kolmannessa erässä mentiin pitkään ilman tilastomerkintöjä. Lauantaina oli sitten Kontiolahdelta vieraaksi saapuneelle Kajastukselle kyyti kylmää, kun KK takoi taululle tylyt 22–2 -lukemat. Tällä kertaa Tossavaisen kisavalmistautumista haastoi sitkeä sairastelu, joka jatkui kisan kynnykselSiiri Tossavainen (oik.) palkintojenjaossa. Sunnuntaina kilpailuvuorossa oli erinomaisesti voimanostossa meritoitunut KiurU:n Siiri Tossavainen. Jalkakyykky oli 100 kg, penkkipunnerrus 50 kg, maastanosto 100 kg ja yhteistulos 250 kg, jolla Tossavaiselle heltisi klassisen voimanoston SM-pronssia sarjassa +84N23. Tikkasen osuman syöttivät Lari ja Pyry Lappalainen. Ohessa tulosluettelot KiurU:n hiihtäjien osalta (sarja, nimi ja sijoitus): Iivo-cup, suksicrossi, vapaa tyyli, Lapinlahti, lauantai 3.2.: T8: Anni Kemiläinen 2
Kunnat, joihin tehtaita on rakennettu, eivät rahallisesti ole mukana. Jääkaapit ja pakastealtaat ovat yleistyneet myöskin maaseudun taloukissa, joten elintarvikkeita on mahdollista varata kahden päivän tarve kerralla. Lisäksi tulee laitoksen muu henkilökunta. Onko Kiuruveden kunta palveluvarustukseltaan valmis. – Onpas, kun koko luokka nauraa minulle. Kun puhuttiin tehtaan työllistämisestä sanoi vuorineuvos Aarnio, Tulevia Kiuruveden tuotteita. Omatoimiajalla kirjastoon sisäänpääsy tapahtuu omalla kirjastokortilla ja pin-koodilla. Nyt asia on edennyt niin pitkälle, että yhteissopimuksella naapuriliikkeen kanssa on päätetty sivumyymälät pitää lauantaisin kiinni. Liikkeiden taholta kerrottiin, että toinen vaihtoehto olisi ollut myymälöiden kertakaikkinen lopettaminen, jota vastaan viisipäiväinen on kehitetty lääkkeeksi. Ja väestön lisäys paikkakunnalle lisää väkeä muihin ammateihin, liikkeisiin, kouluihin, vähän kaikkialle. MUUMIEN MATKASSA -NÄYTTELY 29.1.–29.2. Pitkän harkinnan tuloksena Ol. Pellokseen otettiin yhteyttä täältä ja koska tehtaalla on yhä laajentumisen tarvetta, sopii Kiuruvesi hyvin suunnitelmiin. Vuorineuvos Aarnio selostaa levynäyttein Pelloksen suunnitelmia Olavi Ikäläiselle ja Viljo Pesoselle. Kuoren käytöstä on luovuttu – se on nykyään arvokasta polttoaineenakin. Nyt helmikuusta lähtien eivät nämä myymälät ole enää lauantaisin avoinna. Pienkauppojen kohtalosta ja tulevaisuuden näkymistä on julkisuudessa viime aikoina keskusteltu paljon. Elon myymälää. Yhtenä vaihtoehtona on nyt päädytty myymälöiden sulkemiseen lauantaiksi. DEMOKRITOS Viikon miete Vitsikästä Pikku-Kalle tuli lääkärin vastaanotolle . Tämä ratkaisu lienee sentään parempi kuin myymälän mahdollinen sulkeminen. YHDISTYSFOORUMI 13.2. Metsänhoitoyhdistyksen kanssa on kaavailtu raaka-aineen hankkimista ja päästy tietämään, että näiltä alueilta maatilat ym. Ylä-Savossa suoritettiin joulukuussa –73 mielipidetiedustelu myymälöiden viisipäiväisestä aukioloviikosta. Muumien matkassa Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa järjestetään maanantaina 13.2. Osa kokoelmasta on myytävissä ja jos jokin tavara kiinnostaa, voi henkilö jättää omat yhteystietonsa kirjaston tiskille, minkä jälkeen näyttelyn rakentaja ottaa myöhemmin yhteyttä. MENOVINKIT Kiuruveden kirjastossa on esillä Muumien matkassa-näyttely 29.1.–29.2. Kun puhuttiin Kiuruveden osuudesta totesi vuorineuvos Aarnio, että paikkakunnan oma raha kyllä mahtuu palvelutason kohottamiseen. Eräänä kustannuksia säästävänä keinona on tutkittu mahdollisuutta siirtyä viisipäiväiseen viikkoon. että 300 henkilöä ovat kaikki ammattilaisia. Nähtävissä on laaja kokoelma Muumit-aiheisia astioita, hahmoja, kippoja ja kuppeja. Viisipäiväisen aukioloviikon toteuttaminen ei aiheuttane asiakkaille ylivoimaisia vaikeuksia. Elon toimitusjohtaja Esko Rantanen kertoi, että kylämyymälöiden kohdalla on jo pitkään mietitty keinoja, millä voitaisiin hillitä yhä kasvavaa kustannuspainetta. Ol. Varsinkin kahden henkilön myymälöissä tämä merkitsisi, että palveluteho tulisi olemaan parempi – olisivathan molemmat toimihenkilöt töissä kaikkina aukiolopäivinä. – No, mikäs Kallea vaivaa. helmikuuta 2024 Viikosta viikkoon 50vuotta sitten Paikkakunnan aktiivisuus tuomassa Pellos Oy:tä Elämä vailla juhlia on kuin pitkä tie vailla lepotaukoja. Runsas kolmannes vastanneista piti sopivampana sulkemispäivänä lauantaita. Mutta sen sijaan kaikki hukkapuu kuorineen niin pieniin eriin asti kuin se korjaamisensa puolesta on vähänkin kannattavaa, vaikka pellavan jätteetkin on käyttökelpoista. välisenä aikana. – Pitkälle on, totesi vuorineuvos Aarnio. Aiheina tilaisuudessa ovat muun muassa ESR+ -rahoitusmahdollisuudet ja kulttuuritoimen avustukset. Työväen viihtyminen on tärkeää – muuten ne lähtevät Ruotsiin. Lopuksi jaetaan kulttuuritalon narikkavuorot. Tavaraliikenne on määrällisesti pienentynyt, mutta sitä vastoin koulutuspuolella on tapahtunut rajua kasvua. Uimahalli, iltakoulu, urheilutiloja, ravintolat. Miksi Pellos Oy on kiinnostunut juuri Kiuruvedestä. – Mutta on luonnollista, että liikaa ei palvelutasoon sijoiteta. – Myös liikealan työehtosopimus sisältää nimenomaisen määräyksen lauantaista vapaapäivänä. Toivotaan, että asia ymmärrettäisiin oikein, koska kahdesta pahasta pyritään ensimmäiseksi valitsemaan pienempi paha. Muumien matkassa -näyttelyyn ei ole pääsymaksua.. voisivat urakoida. Jos myymälä pidetään auki kuutena päivänä viikossa, on kahtena päivänä töissä vain yksi henkilö toisen ollessa vapaalla. Piirimyyntipäällikkö Antero Vilhunen kertoi Ol. Ammattitaitoisia vapaapäivien lomittajia ei ole sivukylillä saatavissa, eikä pienten myymälöiden tuotossa ole usein myös varaakaan tällaiseen kustannuserään. Sivumyymälöiden toimintaedellytykset ovat viime vuosien aikana jatkuvasti heikentyneet. Ylä-Savosta samaan tyyliin – haja-asutusalueen myymälöiden palvelujen tehokkuus ja kannattavuus on ollut kauan pohdittavana. Pelloksella on useita teollisuuslaitoksia. (Kiuruvesi-lehti 6.2.1974) Viisipäiväiseen työviikkoon Osuusliikkeiden sivumyymälät siirtyvät viisipäiväiseen työviikkoon. Keinot kustannusten pienentämiseksi alkavat olla loppuun käytetyt. 23 Keskiviikko 7. yhdistysfoorumi kello 17.30 alkaen. – Mutta eihän se nyt ole huolestuttavaa, lääkäri lohdutti. Ylä-Savon sivumyymälää ja kuutta Ol. Kiuruvedellä päätös koskee tällä kertaa kymmentä Ol. Paitsi tämä paikkakunnan innostus on toinen vaikutin materiaalin saaminen. Esityksiä tukitoimenpiteiksi on tehty – aika näyttää ehtiikö apu ajoissa. Vuorineuvos Aarne J. (Kiuruvesi-lehti 6.2.1974) -näyttely on avoinna Kiuruveden kirjaston aukioloaikoina maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9–18, torstaisin ja perjantaisin kello 9–16 ja omatoimiaikaan maanantaista sunnuntaihin kello 8–21. – Minä puhun unissani. Tiedusteluun vastasi 1 111 asiakasta, joista lähes 80 % piti mahdollisena viisipäiväisen aukioloviikon toteuttamista. Muusta rahoituksesta vastaa tehdas. Aarnio kertoi täällä liikkeelle lähteneen kuorimateriaalia käytettäväksi suunnitellun tehdashankkeen osoittaneen, että paikkakunnalla on omaa aktiivisuutta. Eräs kustannuksia säästävä toimenpide on tämä viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen
Hinta 7 € / litra. Mykkinä emme avaa suutamme silloin kun pitäisi puolustaa kiusattuja ja rampoina emme pysty toimimaan yhteisömme hyväksi. klo 17.30 klo 17.30 Ilosanomapiiri, Ilosanomapiiri, takkahuone. Tilaa jälkeen klo 11.30-12.30. Minnalle 0400 981 069. Ti 13.2. 13.01.2024 Pielavesi Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, niin äkisti lähdit sä luotamme pois. Srk-kerho, iso sali. helmikuuta 2024 2 Keskiviikko xx. Yhteisvastuukeräyksen kautta pyrimme siis parantamaan vaikeassa tilanteesa olevien nuorten asemaa. Lapset perheineen Hartaus Tee minut hyväksi Kuten minut tuntevat tietävät, minua kiinnostaa kovasti sanoilla leikkiminen. Mutta myös Jumala voi todella tehdä hyväksi. Vainajan toivomuksesta siunattu läheisten läsnä ollessa. klo 19 TuhkakeskiTuhkakeskiviikon iltakirkko. 14.2. tai lipastaajamaan 4.2.-30.4. klo Aamuperhekerho to 15.2. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Su 18.2. 12.03.1955 Kiuruvesi k. Siinä on, suomen kielelle omaperäinen sanavartalo parajoka liittyy hyvään. klo 10 Ruoka-apu Ruoka-apu Helluntaisrk:n parkkipaikalla. Vanhan testamentin synty. ti 13.2. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone, raamattupiiri, takkahuone, perjantaina Rinnekodilla. 67 v. klo 19 Ke 14.2. Poissako on vai käymässä lie. klo 10 Su 11.2. 0400 981 071, sanna.wag@evl.fi 981 071, sanna.wag@evl.fi MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 7.2. La 10.2. kiuruvesi.fi. 10. Kahvitarjoilu klo 18. Lastenlapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. ne. 0400 981 069 tai diakonia. (Arja Pentikäinen) Iso sali. YV-hernekeittoYV-hernekeittomyyjäiset seurakuntakerhon myyjäiset seurakuntakerhon jälkeen klo 11.30-12.30. DIAKONIA DIAKONIA Ma 12.2. viim. klo Päiväkerho 4-5 -v. Ahonpää s. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Aamuperhekerho to 15.2. Parantumista voisi rukoilla useamminkin ihmisille meidän luterilaisessa kirkossamme. Show-tyyliset hurmokselliset parantamiset ja parantumisen kokemukset ovat meille ehkä aavistuksen vieraita, mutta terveys on yksi ihmisen elämän tärkeimmistä asioista eikä sitä pidä väheksyä. Tärkeimmistä siitäkin huolimatta, että liian usein sitä arvostaa vasta sen menetettyään. Mihinkä johtaa ihmisen tie. (Huuskonen, Ahola). LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ La 24.2. Puhuu Pekka Tikkanen. Ry:n kirkkopyhä. lähetyspäivä Vieremällä. klo 18 La 10.2. 03.08.1933 Kiuruvesi k. klo 11.30 klo 11.30 Ry:n seurat, iso sali. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka klo 14. Rakkaamme Elvi Annikki LAITINEN o.s. Tänä päivänä kuurous voi olla myös sitä, että ei kuule lähimmäisen hätää. tuntia hyvään tarkoitukseen. Vuoden 2024 yhteisvastuukeräys auttaa nuoria, jotka kokevat syvää yksinäisyyttä tai ovat vaarassa syrjäytyä, menettää elämänhallintansa tai mahdollisuutensa hyvään elämään Suomessa ja maailmalla. klo 10 LaskiaisLaskiaissunnuntain messu. Ry:n seurat, iso sali. klo 15. erityisruokavalion). klo 17.30 monitoimisali. KUOLLUT KUOLLUT Aino Johanna Roivainen 100 Aino Johanna Roivainen 100 v.v. Huuskonen, Timlin). Sanan historia avaa kieltä, se voi avata myös Sanaa. Ke 14.2. Sannalle, p. 21.12.2023 Espoo Juha Anna-So?a Anneli ja Harri Pauli ja Annamaija Ari muut sukulaiset ja ystävät Soitteli tuuli jo kauan meille surun viestiä hiljalleen, katseli aikaa elämän Herra, kutsui pois sairaan ja väsyneen. (Arja Pentikäimentin synty. takkahuone. 85 v. Ilmoittaudu listakerääjäksi Ilmoittaudu listakerääjäksi taajamaan 4.2.-30.4. Herra päästää vangitut kahleista, hän antaa sokeille näön ja nostaa maahan painetut jaloilleen. Lämmin kiitos osanotosta. To 8.2. klo 10 Ma 12.2. Yhteisvastuukeräyksen apu parantaa nuoren tilannetta. klo 11.30-14 PerheiPerheiden laskiaistapahtuma kirkonden laskiaistapahtuma kirkonmäellä kello 11.30-14.00 mäellä kello 11.30-14.00 Ti 13.2. Parantaa on yksi suomen kielen vanhimpia sanoja. Tervetuloa! Kaunis kiitos Saimi P. lipaskeräys kaupoilla. Ilm. klo 18 Vuosikokous Vuosikokous Ry:llä. klo 15 Ke 7.2. klo 18.30 Sukelluksia Sukelluksia Raamattuun. klo 13 Musiikkijuhla, kuoro, solistit, miesten ryhmä ym., kahvitarjoilu josta vapaaehtoinen maksu Ma 12.2. JERE HAKKARAINEN Hengelliset. Jumala lupaa psalmissa 146, että Hän tekee asiat hyväksi: ”Herra hankkii oikeutta sorretuille, nälkäisille hän antaa leipää. 24 Keskiviikko 7. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Timo ja lapset perh. Helluntaisrk:n parkkipaikalla. Su 18.2. Ti 13.2. Pe-la 16.–17.2. La 24.2. Sannalle, p. 22.09.1938 Kiuruvesi k. tai lipaskeräykseen kaupoille 16.-17.2. YHTEISVASTUU YHTEISVASTUU Onko sinulla antaa pari Onko sinulla antaa pari tuntia hyvään tarkoitukseen. Ti 13.2. On myös toisenlaista terveyttä, toisenlaista hyvyyttä, toisenlaista parantumista. Ry:llä. Parantaminen on siis hyväksi tekemistä. rovastikunnan rovastikunnan lähetyspäivä Vieremällä. Kahvitarjoilu nen) Iso sali. Kuolleet Muistokiitos Seurakunnat p. Maksuton linja-autokuljeMaksuton linja-autokuljetus ja lounas (ilmoitathan tus ja lounas (ilmoitathan erityisruokavalion). viim. klo 9.30. klo 9.30 ja 3-vuotiaat ke 14.2. perjantaina Rinnekodilla. On sisältä rikkinäisiä ihmisiä, on mielen sairauksia ja sydämen sairauksia. 12.01.2024 Kiuruvesi Rakkaudella muistaen Päivät kirkkaat, myös päivät kyyneleiset, siunaa Herra. Taidekerho ti 13.2. Herra rakastaa oikeamielisiä, ja suojelee muukalaisia. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. keräykseen kaupoille 16.-17.2. RIPPIKOULU RIPPIKOULU Ripari kokoontuminen + tuhRipari kokoontuminen + tuhkakeskiviikon iltakirkko ke kakeskiviikon iltakirkko ke 14.2. Vanhan testaRaamattuun. To 8.2. Hinta 7 € / litra. klo 18 Ke 7.2. Veikko Aukusti MARTIKAINEN s. klo 15. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on, kaipaus suuri ja sammumaton. Lauletaan viikon iltakirkko. Kuvasi kultaisen suljemme kätköihin sydämen. klo 18. klo 13 klo 13 Veisuupiiri, takkahuoVeisuupiiri, takkahuone. lapset lastenlapset lastenlastenlapset Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 18 Kirkkokuoron Kirkkokuoron harjoitukset harjoitukset PERHETYÖ PERHETYÖ Päiväkerho 4-5 -v. Valitettavan usein nämä säteilevät ympärilleen pahoja sanoja, tekoja ja jopa väkivaltaa. Hän tukee leskiä ja orpoja, mutta jumalattomien tien hän tekee mutkaiseksi.” Ps.146 Reilut 2000 vuotta sitten Jeesus paransi kuuroja, mykkiä, sokeita ja rampoja. klo 11.30-14 Su 11.2. Nuoren seurakunnan veisuja. Pirkko Ei syki enää sydän lämpöinen on poissa rakas, läheinen. ti 13.2. Olen myös jossain määrin kiinnostunut siitä, mistä suomen kielen sanat tulevat. (Kivelä, Huuskonen, Timlin). Veikko Aukusti Martikainen Veikko Aukusti Martikainen 85 v. mäessä, Murrontie 411. Minnalle 0400 981 069. 017 770 0421 Perheuutiset Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus 11.2. klo 13 klo 13 Rytkyn kinkerit MurtoRytkyn kinkerit Murtomäessä, Murrontie 411. Yhteisvastuun Yhteisvastuun lipaskeräys kaupoilla. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta KIITOS Aino Roivaisen muistoa kunnioittaneille ja suruumme osaa ottaneille. Sanojen ja sanontojen kaksoismerkitysten hakeminen ja sen sellainen. Su 11.2. Pe-la 16.–17.2. Su 11.2. Riitta Mirjami Jauhiainen Riitta Mirjami Jauhiainen 67 v. Veijo ja Päivi, Aarre ja Johanna, Vesa ja Ella Askeleet pienet arkana käy, missä on ukki, ei ukkia näy. to 15.2. klo 15.00 kirjaston opintolukusalissa. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 13.2. Aila Maritta Irmeli SAASTAMOINENSÄRKELÄ s. 9.30. Sokeus voi estää näkemästä nuoren kärsimyksen. klo 18.30 Ti 13.2. Tilaa rokka etukäteen Minnalta rokka etukäteen Minnalta 0400 981 069 tai diakonia. Ilm. (Huuskonen, Ahola). klo 17.30 monitoimisali. klo 9.30 ja 3-vuotiaat ke 14.2. Ne eivät paranna, ne eivät tee hyväksi vaan pahaksi. Su 11.2. (Kivelä, sunnuntain messu. Ke 7.2. VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Taidekerho ti 13.2. 017 770 0421 p. xxxxkuuta 2021 Lämmin kiitos kaikille teille, jotka myötäelitte surussa puolisoni ja äitimme Riitta Jauhiaisen nukuttua ikiuneen. Lauletaan Nuoren seurakunnan veisuja. klo 10. 0400 to 15.2. Ti 13.2. paikka klo 14. klo 10 klo 10 Ry:n kirkkopyhä. kiuruvesi.fi
Toinen kulkurisusi puolestaan hämmensi Kiuruveden keskustassa jääden auton alle ja törmäten seinään (Ilta-Sanomat 21.1.2016) Syynä metsäneläinten käyttäytymisen muutokseen ovat ilmeisesti sudet, jolloin muut metsäneläimet hakeutuvat turvaan metsistä aukeammille paikoille. Samana päivänä jänis kyyhötti traktorin lavan alla ilvestä piilossa. Lisäksi kova hanki aiheuttaa hirville ihovaurioita, jolloin etujaloista jää veritippoja kovalle hangelle. Ne katsoivat autoon päin, säikähtivät ja jatkoivat matkaansa metsään. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen.. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Pohjois-Savossa on 240– 250 ilvestä, jotka ovat yli vuoden ikäisiä (Savon Sanomat 2022). Hirvet liikkuvat taajamissa harvemmin. Tavoitehirvikanta on 2,5–3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Nykyisin niitä näkee Kiuruvedelläkin. Luonto valloittaa kasvattamalla heinää ja vesakot valtaavat pihapiirin. EU:n luontodirektiivin perusteella ilves on tiukasti suojeltu laji. Mutta metsästäjien mielestä hirvien kaatolupia voisi olla enemmänkin. Hirvi metsässä riistakameran kuvassa 2022. Niin tapahtuu Kiuruvedelläkin. Aiheuttavathan ne metsätuhoja, mitkä toistuvat samassa taimikossa vuodesta toiseen. helmikuuta 2024 L uonto ottaa omansa maaseudun sivukylien autioituessa. Kova hanki puolestaan kestää susien painoa paremmin, jolloin niiden on helpompi metsästää hirviä ruoakseen. Havaintoja metsäneläimistä Kaupunkiin muuttanut sivukylän asukas käydessään Kiuruvedellä talvella on tehnyt useita havaintoja metsäneläimistä. IRMA TIKKANEN Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. Kiuruvesi-lehdessäkin 28.11.2023 jo kirjoitettiin, että ”nyt menee jo susitilanne liian pitkälle”, kun susi raahasi Heinäkylässä talon koiraa kohti metsää. Jänikset ovat aina olleet sivukylän taajamissa tuttuja loikkijoita. Oravat särkevät paikkoja ja tikat takovat reikiä entisiin asuinrakennuksiin. Paikalliset metsästysseurat pyrkivät kuitenkin omalta osaltaan pitämään hirvien ja pienpetojen määrän kohtuullisena myönnettyjen lupien puitteissa. Vielä 1970-luvulla ei metsäneläimiä juurikaan näkynyt avoimilla paikoilla talvella sivukylillä. Autioituneet asuinrakennukset ovat myös eläinten suosiossa. Hirvet syövät latvuksia Kun talvella on paljon lunta, hirvet eivät liiku laajalla alueella, Ne pysyttelevät samoilla paikoilla, missä on ruokaa tarjolla. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. (Luke 2024) Puiden laatuviat taas vähentävät metsänomistajan tuloja. Pohjois-Savoon Suomen Riistakeskus myönsi 42 poikkeuslupaa ilvesten kannanhoidolliseen metsästykseen metsästysajalle 2023– 2024. Vuosikymmenten kuluessa asutus sivukylillä on vähentynyt ihmisten muutettua taajamaan tai tuonpuoleisiin. (Riistakeskus 2023) Sivukyläläisistä kuitenkin tuntuu, että hirviä on paljon enemmän. Hirvet kulkevat omia reittejään, joten ihmisten pitäisi ne huomioida. (Yle 2023) Montako ilvestä kaadettiin vuonna 2023 vai koskiko täytäntöönpanokielto niitäkin lupia. Niinpä hirviä, kettuja, metsäjäniksiä ja rusakoita, kauriita, ahmoja, susia ja ilveksiä kulkee sivukylän teillä ja pelloilla ja autioituneiden rakennusten tienoilla. Hänen ajaessaan autolla sivukylän metsätiellä metsästä ryntäsi tielle auton eteen kolme hirveä. Ottavatko metsäneläimet ajan myötä niskavoiton sivukylillä. Silloin oli asukkaita enemmän, harjoitettiin maataloutta ja oli muunlaista äänekästä toimintaa. IRMA TIKKANEN Ilves sivukylällä peltoaukeaman reunassa. Toisena päivänä ilves loikki hänen naapuritalonsa pellonreunassa. Ilvekset kulkevat yleensä hämärissä ja öisin. Hirvien aiheuttamista tuhoista aiheutuu puille kasvuvaurioita ja laatuvikoja. Metsästäjien määrä on vähenemässä ja nykyisten metsästäjien ikä on korkea. Hirven syömä männyn latva. Niinpä hallinto-oikeudet ovat määränneet kaikille poikkeusluville täytäntöönpanokiellon. Nykyisin talvisin metsäneläimet kulkevat asutuksen tienoilla. Sudethan saalistavat talvella hirviä ja kauriita ravinnokseen. Metsäneläimet autioituvalla sivukylällä Takavuosikymmeninä ilvekset, nuo tupsukorvat, olivat vain Hämeen tienoon asukkeja. Hirvikanta on kuitenkin vähentynyt Pohjois-Savossa. Hirvet syövät talvella männyn, kuusen ja lehtipuiden latvuksia. 25 Keskiviikko 7. Ne pysyttelevät mieluummin metsän suojissa talvella, jolloin karhut nukkuvat talviuntaan. Vuonna 2023 päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin Pohjois-Savossa 2612 hirveä. Hirven raadosta susi vie parhaat palat, loput jäävät muiden metsäneläinten ja lintujen syötäväksi. Kettujen ja susien jälkiä näkee myös sivukylän rakennusten tienoilla
26 Keskiviikko 7. – 7.2.2024. Vieraana päiväkoti Päivänkakkaran lapsiryhmä opettajansa johdolla. MAAKUNTAKAAVAN YLEISÖTILAISUUS Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, 2. seuraavasti: • Kiuruvesi klo 9.30–10.30, ABC Kiuruvesi • Vieremä klo 11.15–12.15, Kunnan kirjasto • Sukeva klo 13.30–14.30, Neste Linnanportti Valmisteluasiakirjat löytyvät osoitteesta: https://www.pohjois-savo.fi/maakuntakaavat-ja-liikenne/valmisteilla-olevat-maakuntakaavat.html Annaelina Isola Suunnittelujohtaja, 044 714 2609 Pohjois-Savon liitto vaihde 044 714 2622 Sepänkatu 1 A, 70100 KUOPIO annaelina.isola@pohjois-savo.fi PRESIDENTINVAALI 2024 TOINEN KIERROS Vaalipäivän äänestys su 11.2.2024 klo 9.00–20.00 Kaupungintalo, Harjukatu 2 VESIHUOLTOLAITOS TIEDOTTAA Kiuruveden kaupungin vesihuolto suorittaa vesimittarin vaihtoja Hovin alueella virka-aikana syksyn ja kevään aikana. MENNESSÄ Teemanumeron aiheena: Koulutus ILMESTYY 14.2. kello 17–19. Tule viettämään YSTÄVÄNPÄIVÄÄ kanssamme Kiuruveden Urheilijoiden tiloihin (Kiurukatu 3, Kiuruvesi). vaihe on edennyt ehdotusvaiheeseen. Tutkimuslupaa haetaan 500 metriä leveälle alueelle lupahakemuksen liitekartassa esitettyjen reittivaihtoehtojen keskilinjan molemmin puolin. Kaavassa käsitellään alueraketeen ja kehittämisperiaatteiden, liikennejärjestelmän, luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen, kulttuuriympäristön, energian, yhdyskuntatekniikan ja teknisen huollon teemakokonaisuuksia sekä Joroisten osalta kaikkia teemoja. Suunnitelluilta pylväspaikoilta tutkitaan maaperän kantavuus kairaamalla ja uusi johtolinja merkitään maastoon puukepein. Tervetuloa vaikka ystävän kanssa! --------------------------------------------Karaoke-tanssit Puistonkulmalla pe 9.2. Mikäli toinen vaalikierros peruuntuu, palaamme normaaliin aiemmin. --------------------------------------------Marttailta ke 14.2.2024 klo 18.00. Maastotutkimusten tarkoituksena on mitata ja selvittää voimajohdon suunnittelun ja johtoalueiden käyttöoikeuksien perustamisen kannalta tarpeelliset seikat. Ilmoittautuminen Helenalle puh. Lue lisää kaupungin nettisivuilta. Hakemusasiakirjoihin voi tutustua kaikissa Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä esittämällä hakemuksen asiatunnuksen tai niistä voi pyytää kopioita Maanmittauslaitoksen kirjaamosta. xxxxkuuta 2021 Tiedotteita Sekalaista Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. Tarjolla mehua ja keksejä. Voit tilata illan aikana marttatuotteita esim. Tutkittavan voimajohtoreitin pituus on noin 14-17 kilometriä valittavasta reittivaihtoehdosta riippuen. 045 853 9079. teepaitoja. 14.2. Lausunnossa tulee olla asiatunnus MML 29445/03 04/2024. Varaukset puh 040 182 44 33. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNGINTALO Kaupungintalon INFO suljettu vaalin ennakkoäänestyksen aikana 17.1. Kiuruveden Eläkeläiset ry. Maanmittauslaitos varaa tutkittavien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille sekä muulle asianosaiselle mahdollisuuden esittää hakemuksen johdosta oman lausuntonsa asiasta. helmikuuta 2024 4 Keskiviikko xx. Tutkimuslupaa haetaan kolmeksi vuodeksi. 0400 945544 --------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. Ystävänpäivän viettoa, kahvitarjoilu. Kahvimaksu 2 e. Läpileikkaavana teemana on ilmastonmuutos Seuraavat esittelytilaisuudet pidetään Kuopiossa maakuntatalolla 6.2.2024 kello 17–19 ja Iisalmessa Raatihuoneella 7.2. klo 19.00–22.00 Liput 5 €. Tervetuloa! Hallitus. Mikko Alanissi Maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos ILMOITUS TUTKIMUSLUPAHAKEMUKSESTA Teippaukset ja muut mainospalvelut Mainonnan kaikki kuviot. KIRJASTO Muumien matkassa ystävänpäivänä 14.2. Sanna Manninen 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi LEHTI OY Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9–13. – 24.1.2024, sekä mahdollisen toisen vaalikierroksen ennakkoäänestyksen aikana 31.1. Ohjelmassa myös arpajaiset! Kyyti järjestetään. Ateriapalvelu arkisin klo 10–13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. --------------------------------------------Lottaperinneyhdistys Kiuruvesi ry kerho kokoontuu ke 14.2.2024 klo 11.30–13.30 seurakuntatalon isossa salissa. VARAA ILMOITUSTILASI 9.2. --------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 7: ma: mangoista broilerikastiketta, täysjyväriisiä, kaali-kasvissalaattia, tomaatti, ti: hernekeittoa, klementiini, sekaleipä, edamjuusto, tomaatti, ke: jauhelihakastiketta, cappeli-pastaa, kiinankaali, persikkakuutio, kurkku, to: haukimureketta, perunasosetta, porkkanaa, punajuurisalaattia, kurkku, pe: kinkkukiusausta, porkkanaraastetta, ananaspala (muutokset mahdollisia). Ympärivuotista majoitusta. Matalan kynnyksen kaavatilaisuuksia, kaavakahviloita, joissa keskitytään erityisesti tuulivoimateemaan, järjestetään Ylä-Savossa 8.2. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Tiedoksianto hakemuksesta katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun tämä ilmoitus on julkaistu (2.2.2024) Maanmittauslaitoksen verkkosivulla (https://www.maanmittauslaitos.fi/kuulutukset). --------------------------------------------ABO Wind Oy on hakenut Maanmittauslaitokselta lunastuslain (603/1977) 84 §:n mukaista tutkimuslupaa suunniteltavaa uutta 110 kV voimajohtoa varten Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien alueilla. --------------------------------------------Kaupunki Ilmoituksia Muistilista Rivi-ilmoitukset KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMISTUKI Nuorten kesätyöllistämistuen haku on alkanut. Suunniteltu voimajohto alkaa ABO Wind Oy:n suunnittelemalta Vuorimäen tuulivoimapuistolta ja päättyy Savon Voima Verkko Oy:n 110 kV voimajohdolle RajapuroKiuruvesi. Kirjalliset lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 15.3.2024 osoitteella kirjaamo@maanmittauslaitos.fi tai Maanmittauslaitos/Kirjaamo, PL 84, 00521 Helsinki (kirjaamon puhelin 029 530 1115). --------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 7: ma: mangoista broilerikastiketta, peruna, parsakaalia, kaali-kasvissalaattia, puolukkakiisseliä, ti: hernekeittoa, sulatejuusto, banaani, ohukainen, mansikkahillo, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, puolukkahillo, kiinankaali-paprika-persikkasalaattia, aprikoosikiisseliä, to: tomaattista uunikalaa, peruna, punajuurta, jäävuori-kurkkusalaattia, herukkakiisseliä, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, kaali-ananas-hernesalaattia, mansikka-jogurttimoussea, la: nakkikastiketta, peruna, parsakaalia, kaali-kurpitsa-pikkelsisalaattia, ruusunmarjakiisseliä, su: bordelaiskalaleikettä, yrttikastiketta, peruna, porkkanaa, rapea kasvissalaatti, PROfeel suklaavanukas (muutokset mahdollisia). leivonnaisia. klo 9.30–11 Muumi-näyttelyn tekijä Sari kertomassa kokoelmastaan, Muumi-aiheisia tehtäviä ja arvonta
0400 674 271 www.kauhanenoy.. Mitä tuotteita / palveluja yrityksesi tarjoaa. Kiuruvedellä on parasta hyvät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja tietenkin ihmiset!. Yrittäjänä aloitti Tarja Rytkönen ja vuonna 1987 Sirkka Julkunen tuli mukaan toiseksi yrittäjäksi. Eli yrittäjävuosia tulee meille siis liki neljäkymmentä! 2. fysioterapia, hieronta sekä 3 3 ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen kotikäyntinä tai toimipisteessämme. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. Mikä Kiuruvedellä on parasta. 27 Keskiviikko 7. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Valokuvaukset toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Tmi Eija Pietikäinen Jalkahoitaja Kotikäynnit 050 5054 106 JALKAHOIDOT Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! 1.Kuka olet / yrityksen nimi ja kauanko olet ollut yrittäjänä. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Palveluihimme kuuluu mm. Fysikaalinen hoitolaitos Kiurun Kunto on perustettu syksyllä 1985. kuvaukset p. Tämän vuoden alusta onkin mahdollista saada fysioterapeutin kotikäynneistä kotitalousvähennystä. helmikuuta 2024 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 3
• Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. klo 20:00 Tanssit 15€ TO 8.2. 050 307 5439 Sekalaista Edullisesti Hankook, Continental, Michelin, Nokia, Bridgestone, Triangle ym. 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot, renkaiden vaihdot ym. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Tenho Kainulainen 0400 178 964 • • • • • VUOKRATAAN kaksio 42 m² kolmiot 82 m² ja saunallinen 83 m² 30 m² 200 m², liiketiloja keskustassa, jaettavissa Torilla Kokouksia HOTELLI PELTOHOVI AHTI LA 17.2. p. xxxxkuuta 2021 AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. 28 Keskiviikko 7. päivittäin klo 9-21 Huveja Palveluita Ostetaan Asuntoja Asuntoja Tapahtumia Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. alan työt. KLO 9-12 SU 11.2 KLO 12-15 TERVETULOA KAHVILLE JA KESKUSTELEMAAN Kiuruveden toritalon pop up Stubbilaan Myydään edullisesti pintaremontin tarpeessa oleva saunallinen RT-YKSIÖ. 044 7050 443 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 8.2. helmikuuta 2024 6 Keskiviikko xx. klo 24:00 13€/ 15€ Baaripähkinä keskiviikkoisin 19:00 JUHA VARTIAINEN la 24.2. 040 5199 414 Honkarannan metsästysseuran Tervetuloa! Kiuruveden kennelkerho ry:n Johtokunta