WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 9 » Lavatansseissa parasta oli vanhanajan musiikki ja tanssiminen Lavatanssitapahtumaan osallistunut Heikki Heinonen kertoi pitävänsä tanssimisesta. Tapahtuma vaikutti hänestä muutenkin ihan kivalta, vaikka päivä olikin sateinen. HANNA SOINI 8 » Kansalaisopisto alkaa uusin kurssein 16 » Metsästys on yhteinen harrastus. 4-5 » Esko Leipälä: Uusi koulu, ei enää hometta 012138-2332 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 7.8.2024 71. VUOSIKERTA, NRO 32
Ongelma ei ole pelkästään Kalliokylän ja Lavapuron alasajoa.Huolet yltää torinkulmille asti ja ylikin. Ottakaa vihdoinkin asioista selvää. On myös pidettävä huolta, että lapset saavat tukea oppimiseen, valitettavasti vanhempien ammatti, koulutus ja varallisuus ovat yhteydessä oppilaiden osaamiseen. Opettajat toivovat selkeämpää lainsäädäntöä. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Nuorempana ihailin heitä, kun luin Tex Willeriä, Zane Greyn villinlännen kirjoja, joissa oli kovin miehekkäitä esikuvia, joissa rosvot ammuttiin ja paha sai aina palkkansa. Tässä muutama terveyteen liittyvä harmillinen vahvistus ja herkistävä lisä ongelma-alueiden ihmisille tulossa. Varmaan ilmavoimat tietävät tämän ongelman. Nämä myllyt olisivat 320 metriä. Osa koululaista voi toki tarvita kännykkää muun muassa sairauden seuraamiseen. Mitä on turbulenssi, tapahtuuko tämäkin vielä erisuunnista tulevista taajuuksista. Nyt olisi Donald Trumpin vuoro luopua, koska hänen järjen valo näyttää entisestään heikkenevän. Pisa-tutkimuksessa läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi 15-vuotiaiden koululaisten osaamista kolmen vuoden välein. TODELLA HUOLESTUNUT Koulun järjestyssääntöihin vedoten voidaan toki kännykän käyttö kieltää. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Jollekin myllyt jauhavat rahaa, toiselle terveyden ja omaisuuden menetystä. Seuraavan kerran ensi vuonna. Kiuruveden lukioon astuu 115 oppilasta. En silti usko, että mikään heidän ulkopolitiikassa paljon muuttuu. Niissä maissa kansa on sairastunut massiivisesti matalataajuuksien, välkkeiden, äänien aiheuttamiin sairauksiin. Ei minulla olisi mitään sitä vastaan, että Kamala Harrisista tulisi uusi presidentti Yhdysvaltoihin. Mutta vasta sitten, kun kännykkä häiritsee opetusta, ei ennaltaehkäisevästi. Suomi on lopulta kapea ja pieni maa, meistä ei saa tehdä eurooppalaisille mitään energia-aluetta. Noin kaksi kilometriä ongelmaalueena myllystä asutukseen on humpuukia. Tutkimukset maailmalla osoittavat, että puhelinten käytön kieltäminen parantaa heikompien oppilaiden oppimistuloksia. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Siksi Opetushallitus suosittelee, että koulut ja oppilaitokset kieltäisivät puhelimien häiritsevän käytön oppitunneilla sekä rajoittaisivat kännyköiden käyttöä myös välitunneilla (SS 6.8.). Tietenkin on vaikeaa täällä rauhallisessa maalaismaisemassa, metsien siimeksessä ymmärtää kaukana merten takana asuvia Yhdysvallan kansalaisia, jotka elävät osin vieläkin kuin villissä lännessä. TEHDYN laman sanelemana on tehty Suomesta tuulivoimaloille siirtomaa-alue. Se on pelottava kehitys, joka voi johtaa pahimmillaan siihen, että lapsilta loppuu leikki, emmekä pysty ratkomaan riitoja ja kiistoja rakentavasti, kun olemme niin tiukasti omissa kuplissamme. Silti näyttää siltä, että Kiina kamppailee jatkossakin maailman talousmahtina olosta. Nyt odotellaan, että toinenkin vanha mies luovuttaisi POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Kännykät olisivat omassa parkissaan oppituntien ajan. Tiedä sitten, vaikka Israelia taitaa pelottaa, ettei Yhdysvallat heidän kaikkia hirmutöitään enää hyväksyisikään. Sydänsairaudet , autoimmuunisairaudet, hermostolliset sairaudet, mielenterveysongelmat ym. Suunnitteilla olevat myllyalueet Kiuruvedellä ja rajojemme ympärillä tuovat tilanteen,. Kännykät verottavat myös oppilaiden välistä kanssakäymistä, kun jopa seurustelu voi tapahtua kännykän välityksellä eikä kasvokkain, vaikka kaveri olisi samassa tilassa. elokuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Koulut alkavat, kännyköille rajoitus K iuruvedellä koulutyö käynnistyy tänään keskiviikkona. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI kymmentä kilometriä. Opetusalan ammattijärjestö OAJ on vaatinut selkeämpää lainsäädäntöä, mutta ei kuitenkaan kannata kännyköiden täyskieltoa, koska kännykkää voidaan hyödyntää opetuksessa. On tultu alaspäin. Tämä alkaa olla kuin vaivihkaista omaisuuden haltuunottoa maa-alueistamme ja elintilastamme. HUOMIOIKAA , ei ole kaupunkimme rajoilla suojaseiniä estämässä taajuuksien virtaamista. Suomi oli vielä 2000-luvun alussa Pisa-tutkimuksissa kärkimaa lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Kirjoituksia ei palauteta. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi varhaisjakelupaivystys@posti.com Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) tai varhaisjakelupaivystys@posti.com. “ Puh. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. PENTTI HAKONEN Suomesta tehdään tuulivoimaloiden siirtomaa-alue Nyt olisi Donald Trumpin vuoro luopua, kirjoittaa Pentti Hakonen. Kännykänkäyttöön tulisi saada rajoituksia, että emme menetä tulevia sukupolvia. Että, kiuruvetiset, kuinkas nyt suu pannaan. Meidät on pian motitettu tuulimyllyalueilla. On ehdotettu, että kännykät kerättäisiin pois oppilailta aamulla ja palautettaisiin takaisin koulun päätyttyä. Koulutielle lähtee kaikkiaan 793 oppilasta (esiopetus, alaja yläkoululaiset). Koulujen järjestyssääntöihin vedoten voidaan toki kännykän käyttö kieltää oppitunnilla, jos se häiritsee opetusta ja muita oppilaita. Se on jopa kaksijossa joudumme alueen asukkaina taistelemaan elinoikeuksista ”tuulimyllyjä” vastaan. Presidentti Biden jo jättäytyi pois ja antoi tilaa Kamala Harrisille. Ei enää. Keskittymisvaikeuksien yhdeksi syylliseksi on nimetty kännykät. ADOBE NYT odotellaan, että toinenkin vanha mies jättäisi kamppailun kesken ja luovuttaisi. Huomasitteko talvella mittauslaitteen valon välkkeen Kiuruvedellä, myllyn korkeus oli vain 180 metriä. Joku tutkimus näytti maastosta riippuen, jopa 100 kilometriin asti on mitattu liki samoja haittavaikutuksia. On selvää, että jos lapsi käyttää paljon kännykkää, lukeminen vähenee eikä enää kiinnosta, koska lukeminen on ”raskaampaa” kuin koukuttava digimaailmassa hyppely, jossa on tarjolla toinen toistaan kiihottavampaa sisältöä. 2 Keskiviikko 7. Myllyt tulevat tänne niistä maista, joista kansa kielsi myllyjen pystyttämisen. Nyt alkaa jo itselläkin ikää olla, niin en enää ymmärrä, että eletään kuin villissä lännessä, vaikka maailman mahtimaana Yhdysvalta koettaa edelleen olla keinolla millä hyvänsä. Nyt järki käteen ja katsokaa missä olemme. Viime vuosina on puhuttu paljon oppilaiden levottomuudesta, keskittymisvaikeuksista ja Pisa-tulosten huononemisesta. Muut jakeluhäiriöt: puh
Sen vuoksi meillä lieneekin ympäri vuoden hyvä tarjonta kauppaliikkeissä kun meidän kauppiaamme ovat aktiivista väkeä. Politiikka kuuluu urheiluun samoin kuin moneen muuhunkin. Martikaine Hartsa Ratsastus kiinnostaa, muuta en katso. Samoin kävely, joka on hölkkää, ei kuulu kisoihin. Narulla kun on hankala työntää niin vetovastuu on siellä toisessa päässä narua ja kaupungin tehtävä on luoda puitteita mahdollisuuksille ja on sitä onnistuneesti tehnytkin. Halpaa ja positiivista näkyvyyttä minkä ostaminen olisi maksanut suuria summia ilman että meillä olisi ollut huomioitavia tapahtumia jotka vielä onnistuivat. Kuluttajamyyntiä tekevät ovat aktiivisia toimijoita ja tekevät pitkää päivää ottaakseen kaiken hyödyn irti tapahtuma-ajalta. Israel on taas ”Jumalan suojeluksessa”, joten heitä ei voi erottaa olympialaisperheestä. Ne maat, jotka hyökkäsivät viattomia vastaan, ei hyvä, eikä mukaan. Valitettavasti kaikki kärsivät Putinin vaikutusvallasta. Woke ei kuulu urheiluun. Politiikan ei pitäisi kuulua urheiluun! Arto Tikkanen Ei tule seurattua, kun Israel, aktiivista kansanmurhaa järkyttävillä julmuuksilla suorittava valtio, saa olla mukana. Tanja Lång Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi.. Tuskin ne urheilijat ovat sotia aloittaneet tai kansoja murhanneet. Mies naisten nyrkkeilykehässä on kisojen tähän asti suurin floppi. Iskelmäviikolla on paljon ansaintamahdollisuuksia kerätä kassaan rahaa talven varalle. VIERASKYNÄ ARI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Seuraatko Pariisin olympialaisia. Mielestäni kaupunki teki kovasti töitä tapahtumaviikkojen onnistumisen eteen niin henkilökunnan, poliittisten päättäjien, kuin yhdistysaktiivien kanssa. Torimyyjien määrä olisi saanut olla suurempi ja olisihan sitä vielä muutakin touhua sopinut. Piia Härkönen Kaikki lähetykset tulee katsottua, mitä tulee silloin, kun avaa telkkarin. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Siihen lienee ihan muutama hyvä syykin. Monella yrittäjällä olisi helppo homma pistää joku pieni koju pystyyn mutta panos-tuotos on normaalissa yrityksen toiminnassa parempi, eli katsotaan ettei ole järkevää lähteä tekemään jotain muuta vain sen vuoksi että saadaan kylälle touhua. Ratsastukset käsitän sitten, kun ukko tai akka ottaa hepan selkäänsä ja lähtee radalle. Mitaleja ei ehkä tule. Pentti Hakonen Yleisurheilua katson jonkin verran. Putinin pitää ymmärtää, mitä hänen toimet aiheuttavat koko kansalle. Joka kerta yllättyy lajien kirjosta ja oppii uutta. Venäjän pitäisi olla ehdottomasti mukana. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Nina Kivilahti Yleisurheilua seuraan sen alettua. Venäjää ja Pohjois-Koreaa ei tarvita, vaikka yksittäiset urheilijat kärsivät. Jarkko Kainulainen Seuraan aamusta iltaan. Tehdään yhdessä kesästä 2024 Kiuruvedelle uusi normaali eli jatketaan samaan kehittyvään malliin kesään 2025. PARANTAMISEN varaa aina on ja kehitystä tapahtuu varmasti, mutta pikkuhiljaa kun ihmiset saavat ideoita ja innostuvat edellisvuosien toteutumisista tekemään sitä omaa juttua. Seuraan yleisurheiluja televisiosta, kun ne alkavat. Tämä on harmillista, mutta näyttää olevan totista totta, että yhdistystoimijat vähenevät vuosi vuodelta. TEHTIINKÖ kuitenkaan tarpeeksi. Myös miehet naisten sarjoista pois, nyt nähtiin brutaaleja tilanteita. Sitten vasta oikeat hengenmukaiset olympialaiset. Tietenkin se propaganda elää siellä omaa elämää, ja näyttää siltä, että siihen emme voi vaikuttaa. Kaikki maat otettava mukaan. Esko Korhonen Kyllä seurataan. Kun jotain järjestetään, tapahtumiin tulee kyllä väkeä, mutta oma aika nykypäivänä voittaa, eikä haluta käyttää sitä jonkun yhdistyksen touhuihin. Pronssinen, ehkä. Jere Hakkarainen Olympialaisia katson. Se ei ainakaan ollut kiinni siitä, että olisi odotettu aktiivisesti, vaan kyllä kaikin mahdollisin keinoin on ponnisteltu hyvän lopputuloksen eteen ja mielestäni siinä onnistuttiin. Tuotteet on semmoisia, ettei kuluttajamyyntiä tehdä. Joka vuosi Kiuruvesi on kehittynyt ja tulevaisuus näyttää minkälaisia superkesiä tulee jatkossa, kun tietoisuus tapahtumien onnistumisesta leviää ja kävijämäärät kasvaa. Superkesä OLIHAN mahtavaa näkyvyyttä Kiuruvedelle koko kesän. Yhtenä painavimpana syynä lienee se, että yrittäjät haluavat itse osallistua lomailumielessä tapahtumiin, kun kerran vuodessa kylässä on hulinaa. Resurssit eivät riitä ylimääräisiin hommiin, kun kädet on muutenkin töitä täynnä. Muuten olympialaiset ovat hyvien ihmisten ”iloinen yhteisjuhla”, jossa saadaan muistoja ja kokemusta! Ai niin ja avajaisten maksullisten mielikuvitushahmojen pilkkaamista, kyllä ne keksii himmeät hihhulit. Naapurikunnissa kuin myös pitkin maata asia oli noteerattu, että Kiuruvedellä on tapahtumien superkesä. Kaikki sotaa käyvät maat pois kansainvälisestä toiminnasta. YHDISTYKSILLE tapahtuma-aika onkin kullanhuuhdonnan aikaa. 3 Keskiviikko 7. Koen oikeutettuna, että Venäjä on suljettu pois. Urheilua ja politiikkaa ei tulisi sotkea, vaan kaikki urheilijat tulisi ottaa mukaan edustamaan itseään. YRITTÄJIÄ on yritetty vuosi toisensa jälkeen kannustaa aktivoitumaan ja tuomaan tuotteitaan esille, mutta kovin vaisuksi on jäänyt. Kisoissa on myös monia turhia lajeja, jotka eivät mitenkään liity urheiluun. Ihan huipputilanne, että Suomella on mukana monta huippuratsastajaa! Erityisesti ratsastus kiinnostaa ja lajit joissa suomalaisia! Tiina Dahlgren Kaikki ne maat, jotka käyvät sotaa, toisia maita vastaan. elokuuta 2024 Somepoiminta #kiuruvesi Aki-Juhani Ruotsalainen 29.7.2024 Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Aki-Juhani Ruotsalainen Ilta-ajelulla, kaatumisia, iloa, surua, kohta saunaan, iltapalukkana kanansiipiä. Maija Penttinen Suomi ei saa mitaleita yhtään, jos ei tuurin kautta käy niin. Yhdistystoiminta tahtoo kutenkin kärsiä ihmispulasta. PELKKÄ Iskelmäviikko on mahtava sauma tehdä erilaisia popup-liiketoimia, kun tapahtuma vetää ihmisiä Kiuruvedelle, saati nyt kun humua oli 2 viikkoa yhteen soittoon kuorotapahtuman täyttäessä Iskelmäviikon alun kavaraaniviikon perään. Toivottavasti siellä ei tulisi noin paljon alisuorituksia kuin kamppailu-, uintija taitolajeissa. Suomelle ei tule mitaleja kisoista
Se ei ole lasten eikä opettajien terveydelle hyväksi. Hänen mukaan homemikrobit imeytyvät kaikkialle. Koulu on alipaineistettu, että koulutyö voi jatkua 1–3 vuotta. Leipälän mukaan home sai muuttamaan Haapajärven kunnasta pois 100 asukasta vuodessa, kun aikaisemmin muuttajia oli sata kolmessa vuodessa. elokuuta 2024 Toimittaja Esko Leipälä piipahti lehden toimituksessa iskelmäviikon aikaan. Haapajärvellä opettajat ja lapset oireilivat homeelle. 4 Keskiviikko 7. Leipälä auttaa ihmisiä ilman korvausta. Leipälän motto on, että kaikkia virheitä ei kannata tehdä itse. Muuttoliike kiihtyi, kun vanhan, homeisen koulun pulpetit ja oppimateriaalit siirrettiin varta vasten rakennettuihin väistötiloihin. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. – Älkää te Kiuruvedellä tehkö tätä virhettä! varoittaa Leipälä. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Seuraus Leipälän mukaan poismuutosta oli se, että valtionosuuksia menetettiin Haapajärvellä 3 699 euroa per muuttaja, 360 000 euroa vuodessa. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 7. elokuuta 2024 JAANA SELANDER Nivan koulussa on todettu sisäilmaongelmia. Esko Leipälä on ajanut homerakennuksissa asuneiden asiaa ilman korvausta työstään. Hän on huolissaan Kiuruveden lapsista, etteivät he sairastuisi epäterveissä kouluissa. Erityisesti Leipälä nostaa esiin Haapajärven ja K. Hän oli kuullut, että Kiuruvedellä mietitään, rakennetaanko uusi koulu vai korjataanko vanhaa. Ainoana ratkaisuna Leipälä pitää uutta koulurakennusta. J. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. roittaa homeesta ja auttaa näin ihmisiä, sillä Leipälän mukaan home on todella vaarallinen myrkky, joka tunkeutuu joka soluun ihmisessä. Ståhlbergin koulun pitkälliset sisäilmaongelmat, nyt Haapajärvelle rakennetaan uutta koulua. Leipälä on askaroinut useiden julkisten homerakennusten kanssa useita vuosia ja edesauttanut useiden kymmenien homerakennusten purkamista, koska hän kokee velvollisuudekseen vaHomeeseen perehtynyt: Tehkää uusi koulu! Useita julkisia homerakennuksia maan tasalle saanut toimittaja Esko Leipälä on kauhuissaan, jos Kiuruvedellä ryhdytään peruskorjaamaan vanhoja kouluja. Pitää oppia muiden virheistä
Rakenne on vuonna 1984 valmistunut teräsbetoninen laattasilta, joka on elementtirakenteinen. Synnillisyys jakoi mielipiteitä myös nuorisoseuratoiminnassa. Merkittävä löydös tutkimuksessa oli, että kun on luultu, että vain mikrobien itiöt ovat vaarallisia. 08 764 990 Torstai 9–13 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI Ostaessasi Ostaessasi silmälasit silmälasit edun arvo jopa edun arvo jopa 744 € 744 €. On myös puhuttu, että kouluratkaisu jäisi uudelle valtuustolle, kuntavaalit pidetään keväällä 2025, mutta toisaalta nykyisissä valtuutetuissa on haluja tehdä linjauksia tänä syksynä. Saksansalmen sillalla järjestettiin 1900-luvun alkupuoliskolla tansseja. Niemisjärven vedet laskevat Pienenveden kautta Niemisjokea myöten Kilpijärveen (Järvikirja). Kiuruvedellä tutkimustulosten mukaan Nivan koulu ja Yläkoulun kiinteistöt ovat laajojen korjausten tarpeessa. Sillan tukirakenteet ovat alaosista kivirakenteiset. Sisäilman toksiinimittaus tehdään suoraan sisäilmasta. Sillankaide ja tiekaiteet uusitaan vasemmalla puolella. 5 Keskiviikko 7. elokuuta 2024 Leipälän laskelmien mukaan menetys Kiuruvedellä olisi noin 4 334 euroa per asukas (2021). Se on Leipälän mukaan luotettava, nopea, yksinkertainen ja edullinen keino sisäilman kosteusvauriomikrobien aineenvaihduntatuotteiden määrän ja laadun eli niin sanottujen homemyrkkyjen selvittämiseksi. – Ilman Haapajärven K.J. Sillalla tansittiin Saksansalmen sillan maaja välituet on perustettu maanvaraisesti. Pienivesi, on pitkä ja kapea Niemisjärven entinen lahti, nykyään erillinen järvi, jonka Saksansalmi erottaa Niemisjärvestä. Haapajärvelle rakennetaan uutta koulua, joka on mitoitettu 340 oppilaalle. (Järvikirja) JAANA SELANDER Kiuruveden kaupungissa on menossa talousselvitys, vaihtoehtoja tutkitaan seuraavina viikkoina. Alipaine pyrkii imemään lisäilmaa vuotokohdista sisätilaan ja tuo mahdollisesti epäpuhtauksia mukanaan. nyt aikaisemmilla peruskorjauksilla tulla kuntoon, eli auttavatko uudet peruskorjaukset suuremmin tilannetta. Rakennuksessa käytetään mahdollisimman paljon puuta. Haapajärven vanha koulurakennus on tehty nykyiseen muotoon viidessä eri vaiheessa vuosina 1953–1969, minkä vuoksi rakennuksen eri osat poikkeavat rakenteellisesti keskenään. Saksansalmen silta korjataan puoli tietä kerrallaan. Ilman kosteus jäädytetään, jää sulatetaan, sulatetun jään neste otetaan talteen ja nesteen sisältämät myrkyt tunnistetaan. Vuosikymmenien ajan on kuitenkin tiedetty, että myös mikrobienaineenvaihduntatuotteina leviävät kaasut aiheuttavat terveydenmenetyksiä. Jos asukkaita muuttaa pois sata vuodessa, valtionosuuksien muutos olisi Kiuruvedellä 433 400 euroa vuodessa. Nivan koulu on ylipaineistettu, se tuo rakennukselle käyttöikää 1–5 vuotta. Lääkärit kiinnostuivat Leipälä sanoo, että Haapajärven J.K. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Ståhlbergin koulun oppilaiden poikkeuksellisen runsas sairastelu pääsi maailmankartalle ja lääketieteen historiaan American Journal of Clinical and Experimental Immunology -julkaisussa 15.12.2020. Tähän nähden ovat Kiuruveden kuntalaiset asettaneet 50 markan suuruisen uhkasakon maantiesilloilla tanssimisesta ja pyytäneet pastori Viljakaisen kautta kuvernöörin vahvistusta tälle uhkasakkomääräykselle. Loppuvuodesta valtuuston päätti käynnistää taajamakouluratkaisun suunnittelun, suunnitteluun varattiin 300 000 euroa. Uusi silta oli leveämpi kuin entinen, mutta myös hieman kalteva. Ståhlbergin koulun oppilaiden sairastelua ja vanhempien määrätietoista työtä sairastelun syiden selvittämiseksi tärkeä yksityiskohta kosteusvauriomikrobien tavoista turmella sisäilmaongelmille altistuneiden terveyttä, olisi jäänyt löytymättä. Silta on tarkoitus saada valmiiksi lokakuussa. Hakasen mukaan sillan poikkileikkaus ja painorajoitukset eivät muutu. Hankkeen kustannusarvio on noin 12,7–14,2 miljoonaa euroa. Valtuutetuille on esitelty kustannuksia molemmista ratkaisuista kevään aikana. Kivirakenteisten tukien päälle on valettu nykyisen sillan rakentamisen yhteydessä ulokkeelliset teräsbetoniset korotusosat. Ongelmana ylipaineistuksessa on se, että sisäilman sisältämä kosteus saattaa ylipaineen vuoksi kulkeutua seinärakenteisiin ja kondensoitua siellä, mikä aiheuttaa pahimmillaan rakenteiden kostumista, mikä puolestaan muodostaa otolliset kasvustot mikrobeille. Nivan koulussa ja Yläkoulussa on tehty tarkat sisäilmaja kosteustekniset tutkimukset 2022. Syksyn aikana saadaan lisää selvityksiä ja kouluratkaisusta puhutaan suunnittelukokouksissa ja seminaareissa sekä ensi vuoden talousarvion yhteydessä. Taajamakouluratkaisu seisoo Kiuruveden taajamakouluratkaisu seisoo, kysymys on siitä, peruskorjataanko Yläkoulu ja Nivan ala-aste, vai rakennetaanko ihan uusi koulu. Osa valtuutetuista ajattelee, että koulujen olisi jo pitäKYLLÄ 52% EN 48% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö kännykät ottaa pois koulupäivän ajaksi. Kannen pintarakenteet ja vedeneristys uusitaan. Sillan korjaaminen maksaa noin 250 000 euroa, hanke maksetaan valtion perusväylänpitorahoituksesta. Kustannusarvio uudesta koulusta Kiuruvedelle 1.-9.luokille on noin 20 miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana toimii Savon Kuljetus Oy. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Kun huonetilaan tulee ylipainetta, ilma pyrkii ulospäin. Työt aloitettiin juhannusviikolla ja liikenne pyritään normalisoimaan sillalla lokakuun aikana. Kansielementtien uusimistöiden ajaksi liikenne tieltä suljetaan ja ohjataan kulkemaan kiertotietä pitkin. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on sanonut, että koulukokonaisuus on pakko ratkaista tämän valtuustokauden aikana, sillä sisisäilmaongelmahaasteet ovat niin isoja Yläkoulussa ja Nivalla. Menetelmä tunnetaan nimellä huurrevesianalyysi. Myrkyt jäädytetään ilman kosteuden mukana lähes -280 asteiseen hiillihappojäällä. Samat mikrobit, jotka tuottavat kaasuja, voivat ”kannustavissa kasvuloissa” tuottaa myös nesteitä, joiden terveyshaittavaikutukset voivat olla aggressiivisempia kuin samojen mikrobien kaasut. Saksansalmen silta uusiksi Niemiskylässä Saksansalmen siltaa korjataan Niemiskylässä. Onnistuvatko uudet peruskorjaukset, mikä on tilanne 10 vuoden päästä. Lisäksi on todettu, että molempien kiinteistöjen korjaaminen on erittäin haastavaa ja laajoista korjauksista huolimatta kaikkia riskejä ei voida poistaa. Salmetar uutusoi 1911: Kiuruveden kunnassa on tanssiurheilu maantiesilloilla kesän aikana käynyt sietämättömäksi yleiselle liikenteelle ja varsinkin lähistöllä asuville. – Sillassa uusitaan eristykset ja pintarakenteet, sekä kaksi kansielementtiä ja kaiteet, kertoo projektipäällikkö Reijo Hakanen Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksesta, Itäiseltä hankintaa-lueelta. Lääkäreiden tutkimus osoitti, että mikrobit voivat tuottaa suotuisissa oloissa myös nesteitä, pieniä pisaroita kasvustojen pinnalle, josta pisaroiden nesteet sitoutuvat ilman kosteuteen ja siirtyvät sitä kautta hengitysilmaan. Sillan kokonaispituus on vajaa 24 metriä ja leveys 7,7 metriä. Haapajärvelläkin vaihtoehtoina oli koulun täydellinen peruskorjaus. Tutkimusartikkelin nimi on suomennettuna Kosteusvaurioituneen koulun myrkyllisen sisäilman yhteys oppilaiden monielinoireisiin. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään alempi, oikea puoli. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Saksansalmen siltaa korjataan parasta aikaa Niemiskylässä. Ylipaineistus tarkoittaa sitä, että ilmanvaihtojärjestelmä tuo huonetilaan enemmän ilmaa kuin poistoventtiileistä menee ilmaa pois. – Eräät näistä kaasuista ovat sotatantereilla käytettyjä taistelukaasuja, Leipälä lisää. Leipälä suosittelee Kiuruvedelläkin tehtäväksi kouluissa sisäilman kosteusvauriomikrobien huurrevesitukimuksen. Korjaustyö tehdään kahdessa vaiheessa niin, että liikenne kulkee sillan yli. Siltatyömaa hidastaan jonkin verran ajamista. Oppilaat ovat tällä hetkellä väistötiloissa
Kun kristilliseen liikkeeseen yhdistetään kansallisidealismin ”totuus” ja kova kuri, ei ole ihme, että ulkopuolisen, paikkakunnan elämää sivusta seuranneen näkökulmasta, Kiuruvesi on vaikuttanut ahdasmieliseltä. Ahdasmielisyys on näkynyt muun muassa niin, että työväentalo suljettiin Kiuruvedeltä vuonna 1930. Vasemmistolla oli tietenkin omat ehdokkaansa ja läpimenijänsä, Jaatinen selittää. Heidi Jaatinen kirjoittaa nyt Vuolteesta Kirjailija Heidi Jaatiselta ilmestyy kolmas sukuromaani Vuolle elokuun lopussa. Pyörremyrskyä tultiin ilmatieteenlaitokselta Kiuruvedelle jopa tutkimaan ja ihmettelemään. Kirja jatkaa Jaatisen sukuhistoriasarjaa. Koski oli vuoden 2019 Savonia-palkinnon voittaja. Aikakautta setviessään Jaatinen järkyttyi siitä, kuinka jakautuneita ihmiset olivat eri yhteiskuntaluokkiin, vaikka siitä ei haluttu juuri puhua. –Siitä olen yrittänyt kirjoittaa, mitä tämä jako teki ja tekee meidän yhteisölle, kun kuitenkin meillä kaikilla on kaipuu kuulua yhteisöön, joka voi olla ankara ja umpimielinenkin. – Kyllä siinä oli ihmisillä ihmettelemistä, mutta samaan aikaan elettiin kylän arkea, käytiin seuroissa ja humalluttiin salaa, olihan kieltolain aika. Dokumentaristisella otteella kirjoitettu romaani Vuolle sijoittuu Kiuruvedelle vuosiin 1927–1937. Silloin Kiuruvedellä havahduttiin, että saatiin lupa mennä työväentalolle. 6 Keskiviikko 7. – Vuolle-kirjassa hyvin monella tapahtumalla on todellisuudessa lähtökohtansa, mistä iso kiitos kaikille haastateltaville, joita oli niin paljon, etten ehtinyt kaikkia haastatteluun ilmoittautuneita edes haastatella, Jaatinen sanoo. Aikaisemmat kirjat Koski (Gummerus) ja Suvanto (Gummerus) ovat ilmestyneet vuonna 2018 ja 2021. Ajanjaksolla oli myös Herättäjäjuhlat ja kirkkokin palo vuonna 1937. elokuuta 2024 Heidi Jaatisen uudessa romaanissa kerrotaan muun muassa Kiuruvedellä riehuneesta pyörremyrskystä, joka liikkui meijerin alueella. Itseänikin kiinnostaa se, minkä asian ihminen hyväksyy ja tuomitsee ja mihin kenties suhtautuu välinpitämättömästi, Jaatinen jatkaa. Kemistä läpi meni Kiuruvedellä syntynyt Juho Tabell. Kiuruvedellähän vaikutti Lapuan liike ja Isänmaallinen kansanliike (IKL) voimakkaasti ja oikeisto osallistui myös Helsingin talonpoikaismarssille, Jaatinen selittää. Siitä mikä häntä kiinnostaa juoruna. Körttiläisyydestä sanotaan, että se on ehdotonta. Lapualla ja Kiuruvedellä työväentalo oli kiinni poikkeuksellisen pitkään, Uutiset Puheenaihe. Toisin kuin Pörsänmäessä ja Helsingissä, Kiuruvedellä talo pysyi kiinni siihen saakka, kunnes oikeistolainen sisäministeri sanoi, että Kiuruveden työväentalo onkin auki. – Juoruaminen on inhimillistä, sillä juoruaminen kertoo usein ihmisestä itsestään. Esimerkiksi vuonna 1934 Kiuruvedellä oli pyörremyrsky, jossa kuoli yksi nainen. Kadehdittiin toisia, äänestettiin eduskuntaan Väinö Malmivaara, Elias Simojoki ja Kalle Kämäräinen. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Kirjailija Heidi Jaatiselta ilmestyy kolmas sukuromaani elokuun lopussa. Jaatisen tekemistä henkilöhaastatteluista ja arkistoista on noussut esiin monenlaisia salaisuuksia, joista kirjan ihmiset juoruavat. Vuolle-romaanissa tapahtuu kohahduttavia käänteitä, eletäänhän kirjassa Kiuruvedellä ajanjaksoa, joka ravistelee ihmisiä monella elämänalueella
Jaatinen kertoo, että Simojoen arkistoja Oulussa pengottuaan, hänelle on tullut entistä vahvempana vaikutelma, että Simojoki vaikutti Kiuruvedellä todella paljon. – Osa lähetti Simojokea puoltavia kirjelmiä tuomiokapituliin ja osa kirjelmiä Simojokea vastaan. – Simojoen puhemuistiinpanoista löytyi esimerkiksi sellainen tieto, että Simojoki on kokeillut Kiuruvedellä uusia asioita. Eihän tässä muutoin jaksaisi. Vasta sisko järjesti hänelle avioliiton. Ennen mielensäpahoittajat astelivat toimitukseen juttelemaan, lopputulema oli, että keskustelu oli rikastuttava. Voi kuinka mielelläni itse tekisin nykyistäkin paksumpia lehtiä. Jaatisen mielestä maahanmuuttajilla saattavat vuorovaikutustaidot olla paljon korkeammalla kuin meillä. Perimätieto kertoo, että mummoni isä, suutari Eino Toimi, piilotteli verstaan katolla kyyditsijöitä. Ilmoituksilla ja tilauksilla lehti elää, ei pyhällä hengellä. Jaatisen haastatteluissa selvisi myös rikoksia, yksi niistä on selvittämätön. Simojokihan ihaili Mussolinia ja Hitleriä ja siteerasi heitä usein. Simojoki kyyditsi Kiuruvedellä tapahtui myös kyydityksiä. Ja nimenomaan vahvasta rakkaudesta. Tarinat kertovat myös, että oli syntynyt tilanteita, joissa ihmiset olivat paljastaneet Simojoen vetämällä naamion pois hänen kasvoiltaan. Jaatisen kolme kirjaa Koski, Suvanto ja Vuolle ovat kaikki oikeita talon nimiä Kiuruveden Koskenjoelta. –Olen huomannut, että ukrainalaiset ja venäläiset tekevät yhteistyötä keskenään, he eivät linnoittaudu alkuperämaahansa, vaan näkevät sodan yli toisensa. Kulttuuritalossa kello 13. Kiertueella Teppo Kulmala ja Sirpa Kähkönen puhuivat lapsuudenaikaista muistoistaan. – Kaikesta vakavasta huolimatta olen kuitenkin yrittänyt kirjoittaa hupsutellen ja hyväntuulisesti. Jaatisen romaani Kaksi viatonta päivää oli Finlandia-palkintoehdokkaana vuonna 2014. Yrittäjyys ei lehteä kiinnosta”, on kaikkien keskusteluun osallistuneiden päätelmä. Uutiset KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka ei millään malta olla paikallaan. Jaatisen tytär on valmistumassa sairaanhoitajaksi pian, poika metsänhoitajaksi, vanhempi tytär tekee väitöskirjaa ja nuorempi poika opiskelee lääkäriksi. Lehden jutuissa ei kuitenkaan voi mainostaa esimerkiksi yrityksiä, kertomalla vaikkapa yrittäjän uudesta palvelusta, siitä, että liikkeeseen on tullut uusi kenkätai vaatemalli. Tuntui hämmentävältä katsoa silmiin näitä ihmistä, mitä he olivat kokeneet, mutta olivat ylpeitä omasta Aleppostaan. Simojoki ja kirjan päähenkilö Paavo Jauhiainen kyyditsivät ihmisiä myös Kuopiossa. Viides somettaa, että: ”Lehti ei taaskaan tullut tekemään juttua”. Esimerkiksi Mussolinilta hän on lainannut: ”Julkisuuteen ei voi saattaa miestä, jolla on taipumusta kotielämään”. Teitpä niin tai näin – aina väärinpäin. Jos lehti ei ole kannattava, sen toiminta lakkaa. Ei niin virkistäviä osumia ”ODOTAN innolla miten Kiuruvesi-lehti käsittelee zzzz-aihetta”, kommentoi joku sosiaalisessa mediassa. ON syytä avata, mikä on Kiuruvesi-lehden tehtävä ja millä perusteella juttuja valitaan lehteen. Harva tulee toimitukseen kertomaan palautetta omilla kasvoillaan. Jaatisen sukukirjat ovat fiktiivisiä yksityiskohdiltaan, repliikit ovat kuviteltuja, mutta tapahtumarunko totuuspohjainen. Jaatisen mukaan Simojoki aisti, että uutta sukupolvea odottaa suuri tehtävä ja hän näki, miten nuorukaisille tulee käymään. Lopuksi he totesivat, että näitä paikkoja ei enää ole. Joten jos viikonloppuna tapahtuu yllättäen jotain, toimittaja tulee tai ei tule, riippuen siitä onkoaikaisemmin sovittu muuta menoa. Pörssiromahdus säteili Vuolle-kirjassa puhutaan myös paljon taloudesta ja rahaliikenteestä, tuohon aikaan New Yorkin pörssi romahti. PAIKALLISLEHDEN tehtävä on moninainen, se ei ole vain uutisia. Syyrialaiset näyttivät kauniita kuvia, hienoja kirjastoja, muistomerkkejä sekä muita tärkeitä, vanhoja kulttuuripaikkoja. Jaatinen sanoo, että myös hänen Aarne-ukkinsa oli Simojoen vaikutuspiirissä ja vaikka koki herännäispapin kasvatuksen, silti ukki oli lempeä. Kiuruvedellä on totuttu toisiamme olan takaa katsomaan, päättelee Jaatinen. Hän heräsi sukuunsa, kun oli mukana kirjailijakiertueella. Välillä opettajana Ihan kirjoittamisella ei tahdo elää. Kiuruvesi on niin rikas pitäjä, että uutiset ja tarinat tältä kylältä eivät ole loppuneet kertaakaan sinä aikana kun olen ollut tässä toimittajana eli 34 vuotta. Simojoki itsekin oli pitkään naimaton. Ensinnäkin Kiuruvesi-lehti on paikallislehti, yleisuutislehti, Kiuruvesi-lehti ei ole erikoislehti, koska olemme yleistoimittajia ja käsittelemme aiheita laidasta laitaan. Esikoisromaani on Ei saa katsoa aurinkoon (2010, Gummerus). Minua kiinnostaa kuulla rikoksesta, jos jollain on tietoa ja tarkennusta tapahtuneeseen, Jaatinen viestittää. Pareja, jotka ovat eri asemissa tai tulevat eri koulutustasoista tai ovat eri-ikäisiä. Monta aiempaa vuotta on jäänyt väliin. Toivon, että meihin otetaan yhteyttä ”virka-ajan” ulkopuolella, mutta toimittajallakin voi olla omaa elämää. Tuure Jauhiainen on Jaatisen isoisänisä. Tänä kesänä Jaatinen on viettänyt pitkästä aikaa kesälomaa. Jaatinen kirjoittaa myös rakkaudesta. Jaatinen on päätellyt, että ukin on pitänyt tehdä henkilökohtaisia ratkaisuja. Äänikirjojen lukija Erja Manto on Jaatisesta mahtava tulkitsija. – Simojoen omassa toiminnassa ja puheissa oli maanista ja hypnoottista houkuttelevuutta, hän matki Hitlerin puhetaidon oppeja vaaliessaan tämän puheenkaavoja ja pyrki valloittamaan näin nuoria miehiä aatteen taakse. – Vuolle kertoo aikakauden kiihtymisestä. Olenpa joutunut jättämään heidät ukin seuraan, kun olen rynnännyt jutuntekoon muutaman minuutin varoajalla. ”Aika huonosti Kiuruvesi-lehti on huomioinut ja tuonut esille zzzz-aihetta”, jatkaa toinen. – Olimme veneilemässä Päijänteellä mieheni kanssa. Emme pysty kerran viikossa ilmestyvässä paperilehdessä kilpailemaan päivälehtien kanssa uutisten tuoreudella. Tilaisuus on kaikille avoin.. elokuuta 2024 Kiuruvedellä 6 vuotta. Juuret alkoivat kiinnostaa Heidi Jaatinen on tutkinut sukuaan nyt kolmannen kirjan verran. Näen, että olemme myös tukemassa kiuruvetisyyttä ja Kiuruvettä, yrittäjyyttä ja elinvoimaa, kaikkinaista toimintaa Kiuruveden hyväksi. Ne kaikki ovat Tuure Jauhiaisen jälkeläisten taloja ja ovat edelleen olemassa Koskenjoella. Moni asia jää valitettavasti kertomatta. Sosiaalinen media on armoton. – Aatteenpaloon osallistuminen on toisaalta saattanut tarjota väylän pois yksitoikkoisesta arjesta. Pelkoa vastaan urheudella Kiuruvedellä pelättiin sotaa ennen niin kuin nykyäänkin. Simojoki lainasi myös Hitlerin lausahdusta: ”Aikakausi odottaa vihattuja ja vainottuja johtajia, sääli kansaa, joilla ei näitä ole”. Se säteili Kiuruvedelle saakka, tuli konkursseja, toki myös selviydyttiin vaikeasta tilanteesta. ”Ei ole ensimmäinen kerta, että lehti ei korvaansa lotkauta. Rikoksesta Jaatinen ei saanut vahvistusta, lehdessä oli siitä pieni kuolinilmoitus. – Ajattelin, että minä en tiedä juuristani mitään, enkä siitä mitä aatteellisesti on tapahtunut, ja siksi päätin ottaa asioista selvää. – Heidän kanssaan on helppo olla, he ovat jo selviytyneitä, kun tänne ovat selvinneet, ajattelee Jaatinen. Kaikki jännittävät omaistensa puolesta ja pyrkivät elämään yhdessä. – Pyysin ryhmäläisiä tekemään esitelmiä kotiseudustaan. – Olen pohtinut myös, minkälaista ihmistä on helppo rakastaa. Vuolle-kirjan julkistamistilaisuus on sunnuntaina 1.9. Kiuruvesi-lehti sai Julkisen sanan neuvostosta huomautuksen, kun lehti kertoi samalla sivuaukeamalla yrityksen rengastarjonnasta ja vieressä oli kyseisen yrityksen mainos. Mutta valitettavasti juttuvalinnoissa joutuu tuottamaan joskus pettymyksen. Seuraavassa kirjassa kirjoitan sodasta. Jaatinen on opettanut Ylä-Savon ammattiopistossa suomen kieltä maahanmuuttajille. Sen sijaan esimerkiksi yrityksen sukupolvenvaihdos tai omistajavaihdos on uutisen arvoinen tai että yritykselle tulee ikää vaikkapa 50 vuotta. Kaikesta huolimatta, vaikka aatteellista jakoa on tarjottu, yhteistyötä on silti tehty, työväestö ja talonpojat ovat yhdessä rakentaneet muun muassa urheilukentän. Kolmas pehmentää: ”Aloite juttuun voisi tulla zzzz-aiheen harrastajilta...” Neljäs uhkaa sanoa lehtensä irti, kun aihetta xxxx on käsitelty lehdessä. Se on ilmoitusasiaa. – Tämä kertoo, että Kiuruvesi ja Lapua olivat äärilinnakkeita. Maahanmuuttajissa on ollut myös syyrialaisia, joiden kotikaupungit on pommitettu. Onko rakastettava ihminen sellainen, jolla on brändi kunnossa tai voiko rakkaudenkohde näyttää heikolta. Juttuaiheiden valinnassa pyrimme säilyttämään tasapuolisuuden, siksi lehdessä on osastonsa yleisön postille, Vieraskynä-kirjoitukset, somenostot, uutiset, talous, politiikka, kulttuuri, urheilu ja Viikosta viikkoon -palsta, jossa kerrotaan, mitä lehdessä oli 50 vuotta sitten. – Eräs mies lähetti sähköpostia ja kertoi saaneensa Suvanto-kirjan luettuaan sellaisen tuntuman, että hän nousee vuorelle, nousu on raskasta ja jyrkkää siihen asti, kun pääsee laelle, mutta laelta avautuva näkymä on avara. Ja nuoret kävivät leireillä, missä oli kova kuri sekä sukupuolisuuden hallinta. Saamme kyllä kiitostakin, niin hullulta kuin se voi kuulostaakin, se tuotakoon rehellisyyden nimissä esiin. Läsnäolemisessa olisi meillä länsimaisilla heiltä opittavaa. Ja seuraajat peukuttavat välttämättä tietämättä edes mistä on kysymys. Kysymys kuuluu myös, voiko rakkautta vaatia ja pyytää. Epäkohdat halutaan esiin Heidi Jaatinen sanoo olevansa liikuttavan kiitollinen siitä, että ihmiset ovat halunneet kertoa hänelle sukunsa ja Kiuruveden asioista. On myös otettava huomioon, että vaikka meitä on nyt kolme toimittajaa, meillä ei ole päivystystä, koska se vaikuttaisi palkkausjärjestelmäämme. Kirjassa on koko joukko epäsuhtaisia rakkauspareja. Ja tätä riittää viikosta toiseen. – Ihmiset ovat halunneet tuoda esiin epäkohtia, jotka ovat jääneet selvittämättä, ja asioista, jotka ovat tuntuneet epäreiluilta. – Olen oikeudenkäyntipöytäkirjoja tutkinut Paavon kohdalla. Jaatinen toivoo, että saisi paljon lukijoita sekä Koski-romaanille ja Suvanto-romaanille kuulijoita. – Laiton rikoksen rohkeasti kirjaan. Mitä suurempi lehti, sitä enemmän paperia. 7 Keskiviikko 7. TEKEMISTÄMME ohjaa tietenkin myös se, paljonko lehteen kuluu paperia, paperi kun maksaa. Pelkoon vastauksena on ollut urheus, kovuus ja luonteenkasvatus, millä on valmistauduttu sotaan. Onneksi meillä on verkkosivut, minne voimme laittaa uutisia niin pian kuin ennätämme niitä tehdä. Lausahdukseen, ”Se olet sinä”, kyyditys on voinut loppua. Jaatinen on kerännyt ja etsinyt aineistoa arkistoista Oulusta ja Helsingistä sekä käyttänyt hyväkseen Kiuruveden ääniarkistoa, joka on Kulttuuritalossa. Esimerkiksi lastenlapsia. Mennään kohti sotaa, josta aikalaiset eivät vielä tiedä
– Ihmiset hakevat kansalaisopistosta uusia taitoja. – Tarjontaan kuuluu jotain kaikilta elämän osa-alueita, tekstiilityön opettaja Leena Särkelä tiivistää. Myös Harkka-traktorikerhoon kaivataan yhä opettajaa Luupuvedelle ja Rytkylle. TEKSTI JA KUVA HANNA SOINI Kiuruveden joka talouteen olisi pitänyt tänään kolahtaa Kiuruveden kansalaisopiston uusi opinto-ohjelma. Opinto-ohjelmasta selviää kansalaisopiston syysja kevätlukukauden tarjonta. Lasten maksuttomat kerhot jatkuvat Kansalaisopistolla alkaa syksyllä liuta uusia Harkka-kerhoja sekä muita kursseja. Suosituimpia ovat kädentaitokurssit. Jos se ei ole tullut postin mukana, opinto-ohjelmia voi hakea opiston toimistolta. Hakusessa on vielä liikunnan opettaja, sillä heistä vaikuttaa olevan pulaa Kiuruveden alueella. Kurssitarjontaan kuuluu monenlaista: esimerkiksi kenkien valmistusta, vanhojen mopojen korjausta ja joogakursseja. Ilmoittautuminen kursseille ja Harkka-kerhoihin alkaa 12. Alaja yläkoululaisille maksuttomat Harkka-kerhot ovat tuttuja jo parilta edeltävältä vuodelta. syyskuuta. – Ideana on, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen. 8 Keskiviikko 7. Myös liikunta ja musiikki ovat opiskelijoiden lempiaihealueita vuodesta toiseen. Niihin osallistuu Kiuruvedellä noin 500 lasta. Tarjontaa laidasta laitaan Leikkauksista huolimatta kansalaisopistolla on tarjolla noin 240 kurssia sekä useita lasten ja nuorten maksuttomia Harkka-kerhoja. Niitä järjestetään koulujen yhteydessä sekä läheisyydessä. Tai he tulevat kurssille, jos keittiöstä vaikka puuttuu matto ja he haluaisivat tehdä sen kansalaisopistossa, Särkelä kertoo. – Kansalaisopistojen opetukseen voi tulla kuka vain mistä kunnasta tahansa, Kemppainen muistuttaa. – Traktorikerhossa lapsille voitaisiin kertoa traktoreista: niiden tekniikasta, malleista, historiasta ja nykyajan huipputraktoreista ja miten niitä hyödynnetään maanviljelyksessä. Tulossa on myös tapahtumia syksyn ja talven mittaan. Etenkin etäyhteyden kautta järjestetyt kielikurssit ovat suosittuja ulkopaikkakuntalaistenkin keskuudessa. – Uusia leikkauksia ei kuitenkaan ole suunnitteilla, Kemppainen sanoo. Viikonloppukursseilla käy oppilaita kauempaakin. elokuuta 2024 Uutiset Kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen (vas.) ja tekstiilityön opettaja Leena Särkelä kertovat, että opistolla alkaa tänäkin syksynä useita uusia kursseja. Harkka-kerhoissa on tärkeää, että tarjonta rakennetaan lasten toiveiden mukaan, ei aikuisten, Kemppainen sanoo.. Päiväkursseilla käy enemmän eläkeläisiä, kun taas iltaja viikonloppukursseilla käy myös työikäisiä. Olemme yrittäneet rekrytoida opettajia lähialueilta, Kiuruveden kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen sanoo. – Sitten moni huomaakin jäävänsä riippuvaiseksi kursseilla syntyvistä sosiaalisista suhteista, Leena Särkelä naurahtaa. Se näkyy kansalaisopiston syyslukukauden kurssitarjonnan pienenemisenä tänä syksynä ja sen jälkeen. Parhaimmassa tapauksessa traktori voisi tulla käymään lasten luona koululla, Maija-Leena Kemppainen suunnittelee. Opettajiakin on löytynyt kansalaisopistolle hyvin. – Meidän on täytynyt tarkkaan miettiä, mistä voimme palkata opettajia, koska matkakulut ovat huomattavia. Kursseja on kuitenkin tänä vuonna vuodentakaista vähemmän Suomen hallituksen tekemien valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Kansalaisopistolla alkaa tänäkin syksynä liuta uusia kursseja. Leikkausten myötä kursseja jätetään aiempaa herkemmin toteuttamatta, jos niille ilmoittautuu vain vähän opiskelijoita. elokuuta. Kursseille osallistuu kaikenlaisia opiskelijoita. Hallitus leikkasi Kiuruveden kansalaisopiston tämän vuoden budjettikaudesta 17 000 euroa valtionosuuksien ja Kiuruveden kaupungin säästötoimien vuoksi. Kurssit ja Harkka-kerhot alkavat 23
Puistorinteellä järjestetyt vanhanajan lavatanssit kokosivat ihmiset yhteen Kiuruvedeltä ja Iisalmesta. HANNA SOINI – Samalla Iisalmen ja Kiuruveden yksiköistä tulevat voivat tutustua toisiinsa. Hän kertoi tanssimisen tuntuvan hyvältä. Hänen mieleensä ovat etenkin vanhat tanssimusiikkikappaleet. Hän kertoi tanssivansa saunassakin. Hän kertoi pitävänsä eniten tanssimisesta. Järjestäjät pitivät tapahtumassa myös kioskia ja paistoivat kodassa makkaraa. Kolmas pilari on vaikuttamistyö, jolla pyritään kehittämään kotiseutua ja siellä asuvien ihmisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Sami Kamunen taas ennätti panna jalalla koreasti ensimmäisten joukossa. Hän odotteli, että joku tulisi hakemaan häntä tanssiin. Mukaan oli ilmoittautunut 50– 60 osallistujaa Kiuruvedeltä ja Iisalmesta. Sami Kamunen oli ensimmäisten joukossa tanssilattialla. Innokkaaksi tanssijaksi itseään kuvaava Miia Hyvönen oli yksi päivän osallistujista. – Osallistun tällaiseen tapahtumaan ensimmäistä kertaa, vaikka olen tanssinut ennenkin. Uusia tuttavuuksia Vanhanajan lavatanssit järjestivät Kiuruveden ja Iisalmen Savaksen ja Kallion kodin kulttuurija vapaa-aikaryhmät (KuVa-ryhmät). Toiminta vaihtelee paikallisesti, mutta tärkeää on yhteisen tarinan luominen. Seuraava Ku-Va-ryhmän järjestämä suurempi yhteistapahtuma on pikkujoulut ennen joulua. Hän ei haastatteluhetkellä ollut vielä ehtinyt tanssilattialle asti, mutta kokemusta tanssimisesta hänellä oli ennestään. Kasman soittoa kuunteli vielä sivummalta myös Iisalmesta paikalle tullut Nina Kiiramo. HANNA SOINI Puistorinteen tanssipaikka oli koristeltu tapahtuman henkeen sopivasti maitotonkilla, tuohirepulla ja muilla vanhoilla esineillä sekä luonnonkukilla. Tunnelma on täällä hyvä, Kiiramo sanoi. – Soitamme sekä vanhoja, ikivihreitä kappaleita että uudempaa iskelmämusiikkia, kertoi haitaria Kasmassa soittava Tapani Heinonen ennen esitystä. Se, että ihminen kuuluu joukkoon: me olemme me, ja sillä on joku merkitys. – Tykkään tanssia vanhoja kappaleita, Hyvönen sanoi. Hän ehti kappaleiden vaihtumisen välissä kertoa, että pitää tanssimisesta ja tapahtuma oli hänestä oikein mukava. Hän kertoi, että piti tapahtumassa etenkin hyvästä musiikista. Kun ihminen ei enää tunne kuuluvansa joukkoon, alkavat ongelmat.” (Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo) Maaseudun Tulevaisuus 5.8.2024 MUUALLA SANOTTUA: Lavatansseista uusia tuttavuuksia Tanssilava Puistorinteellä järjestettiin vanhan ajan lavatanssit viime keskiviikkona. Makkarakojua kohti suuntaava Heikki Heinonen taas kommentoi, että tapahtuma oli ”ihan ok”. Tapahtuma oli suunnattu ihmisille, joilla on kehitysvamma ja jotka nauttivat tanssimisesta ja musiikista. Ensimmäinen on juuret eli kulttuuriperintö, joka merkitsee esimerkiksi kotiseutuarkistoja ja paikallismuseoita. Tanssitapahtuma lisää yhteisöllisyyttä, Partanen jatkoi. Hänen mukaansa yhteiset tanssitapahtumat ovat monille palvelukotien asiakkaille mieluisia. elokuuta 2024 Kotiseututoiminnalla on kolme peruspilaria. – Haluamme, että kehitysvammaisetkin pääsevät kokemaan vanhanajan lavatanssia, Kirsi Partanen kertoi tapahtuman järjestämisen syistä. – Olemme pyrkineet järjestämään erilaisia tapahtumia kehitysvammaisille kesän mittaan, kertoi Kallion kodissa ohjaajana työskentelevä Kirsi Partanen. Toinen on nykyhetki, jossa rakennetaan tämän hetken yhteisön koheesiota eli yhteenkuuluvaisuutta sekä tuetaan paikallisidentiteettiä. Tapahtumassa soitti kiuruvetis-iisalmelainen Kasma-yhtye. Hän kertoi pitävänsä tapahtumassa muiden ihmisten tapaamisesta. 9 Keskiviikko 7. HANNA SOINI HANNA SOINI Tanssitapahtumassa oli herkkukioski. Myyjinä toimivat ohjaaja Jonna Kämäräinen ja tyttärensä Bea Autio.. Lavatansseihin osallistunut Miia Hyvönen on kova tanssimaan. Edellisen kerran Heinonen oli osallistunut Iskelmäviikon aikana järjestettyihin tansseihin
10 Keskiviikko 7. Pasi Hyytiäinen on teologian tohtori ja työskennellyt luterilaisena pappina Kiuruveden evankelisluterilaisessa seurakunnassa. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT RIITTA AIRAKSINEN. Yksi syy oli siinä, että en ollut koko sydämelläni mukana, toistin toisten sanomaa, Hyytiäinen sanoo rehellisesti. Kun olin tehnyt papin töitä kolmisen vuotta, uuvuin. Minulla riittää paljon tekemistä ja opittavaa lukijana. Hyytiäinen toimi pappina Kiuruveden seurakunnassa vuosina 2011–2020. Hyytiäinen jatkaa, että vaikka lukija edustaa pappeuden ensimmäistä astetta, hänen tapauksessaan se tulee jäämään todennäköisesti myös viimeiseksi. Hyytiäinen on kääntynyt ortodoksiksi. Tämän oikeuden saatuaan lukijan on pukeuduttava jokaisessa palveluksessa tähän mustaan vaatteeseen, Hyytiäinen kertoo. elokuuta 2024 Kulttuuri Suomen ortodoksisen kirkon Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni (oik.) vihki Pasi Hyytiäisen lukijaksi Pyhän Nikolaoksen kirkossa sunnuntaina. – Tähän on itsestäni riippumattomia kirkko-oikeudellisia syitä. Tämän jälkeen Hyytiäinen keskittyi väitöskirjansa loppuun saattamiseen Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 2022. Hyytiäinen on kokeHyytiäinen vihittiin alempaan papistoon Pasi Hyytiäinen vihittiin lukijaksi Pyhän Nikolaoksen kirkossa sunnuntaina. Näin on kuitenkin ihan hyvä. alempaan papistoon, kun sen sijaan diakoni, pappi ja piispa kuuluvat ylempään papistoon, Pasi Hyytiäinen sanoo. Ehkä kuitenkin näkyvin ero entiseen on pukeutumisessa, sillä sain vihkimyksessä viitankanto-oikeuden. Ortodoksisessa kirkossa on nimittäin monta pappeuden astetta. – Pastorina Kiuruveden seurakunnassa työskennellessäni löysin koko ajan ongelmia luterilaisesta kirkosta, uskonnäkemyksestä ja teologiasta. Hän olisi ollut jo 2000-luvun loppupuolella valmis vaihtamaan läntisen teologian opiskelun itäiseen teologiaan, mutta päätti viedä aloittamansa opiskelut loppuun. Hän kuitenkin koki vuosien mittaan vieraantuvansa myös yliopiston ilmapiiristä. Kanttorina toimi Anita Lintu-Routavaara. – Lukijan tehtävänä on kirkossa lukea erilaisia jumalanpalvelustekstejä. Suomen ortodoksisen kirkon Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni vihki Pasi Hyytiäisen lukijaksi Pyhän Nikolaoksen kirkossa sunnuntaina. – Eli, jos näette tulevaisuudessa munkin näköisen miehen kävelemässä Kiuruveden kaduilla, se on todennäköisesti vain minä menossa kirkkoon tai tulossa kirkosta. Tämä tapahtuu resitoiden, eli ortodoksiseen tapaan laulaen lukien. Hyytiäisestä on ollut myös helpottava ajatus antautua kirkon hoidettavaksi ja kuunnella mitä kirkolla on sanottavaa. Liturgian toimitti Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni avustajinaan rovasti, isä Jelisei Rotko ja diakoni Jarmo Pylkkönen. Lukija kuuluu alidiakonin ohella ns. Tähän asusteeseen kuuluu myös skufia, mikä on Pasi Hyytiäisen osalta silinterimäinen musta päähine. Ortodoksisuuteen kääntyminen on ollut Pasi Hyytiäiselle pitkä prosessi, joka käynnistyi 2000-luvulla. – Lukijaksi vihkiminen on suuri kunnia, sillä se edustaa ortodoksisessa kirkossa pappeuden ensimmäistä astetta
– Suomen ortodoksisen kirkon kirkkolain mukaan kirkon tehtävä on ”palvella ihmisiä pyhien toimitusten, ortodoksisen kasvatuksen ja opetuksen, diakoniaja hyväntekeväisyystyön sekä ortodoksisen kirkon perinteeseen perustuvan muun toiminnan kautta.”, eikä siis ottaa kantaa politiikkaan. – Pyhän Nikolaoksen kirkon toimintaa voisi vaikkapa uusi lukija elävöittää viikoittaisilla maallikkopalveluksilla. Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on jäämässä eläkkeelle tänä vuonna. elokuuta 2024 Metropoliitta Arseni on tunnettu ikonimaalari, hän liittyi ortodoksikirkkoon vuonna 1978. Ei ainutlaatuista Metropoliitta Arseni, kuinka yleistä ortodoksisessa kirkossa on, että luterilainen pappi on kääntynyt ortodoksiksi ja hänet vielä valtuutetaan kirkolliseen tehtävään. Moskovan patriarkaatti ei vaikuta millään tavalla Suomen ortodoksisen kirkon toimintaan, koska emme ole sen hallinnon alaisia. – Puolisoa ei myöskään saa painostaa liittymään ortodoksiseen kirkkoon vihkimyksen vuoksi, vaikka se olisikin miehen harras toive. Emme siis kuulu Moskovan patriarkaattiin. – Kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2022 lopussa 56 576 eli noin prosentti Suomen asukasluvusta. Vuositasolla liittyjien määrä on ollut noin tuhat, kuin myös eronneiden määrä. Hankaloittavatko Venäjän ortodoksiset seurakunnat, jotka uutisten mukaan kasvavat Suomessa, Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa. Hyvin pieni Metropoliitta Arseni: ”Kirkon tehtävä ei ole puuttua politiikkaan, sen sijaan kirkko voi ottaa kantaa eettisiin ja ihmisyyteen liittyviin kysymyksiin” JAANA SELANDER keavia näkemyksiä ja kantoja Venäjän federaation ja paikallisen kirkon ja sen päämiehen yhteyksistä. Miten Suomen ortodoksit eroavat Venäjän ortodokseista. Tietyissä palveluksissa lukijan rooli on hyvin merkittävä ja eräissä taas lukijaa ei tarvita lainkaan. Lukija ei saa kiirehtiä lukiessaan, mutta toisaalta ei myös tarpeettomasti hidastella, eli oikea tempo ja äänen voimakkuus ovat myös tärkeitä. – Ortodoksinen kirkon käsitykseen sakramentaalisesta pappeudesta liittyy edellytys, että avioliiton solmineen ja pappeuteen vihittävän miehen puoliso kuuluu myös ortodoksiseen kirkkoon. – Lukijan tarpeellisuus riippuu siitä, mistä palveluksesta on kyse. Ainakin Iisalmen suunnalta on kohdistunut arvostelua häneen, valokeilassa ovat olleet taloudelliset epäselvyydet liittyen Karjalan kielen seuraan (seuran on maksettava takaisin saatuja valtionosuuksia), mitä ajattelette tästä. Sen sijaan kirkko voi hyvin ottaa kantaa eettisiin ja muihin ihmisyyteen liittyviin kysymyksiin. – Merkittävin ero lienee siinä, että Venäjällä jumalanpalveluskieli on slaavi, mutta Suomessa puhuttu kansankieli. Millainen merkitys ortodoksiselle kirkolle on Kiuruveden ortodoksisella kirkolla ja yleensä kiuruvetisillä ortodokseilla. Pyhäkkö keskellä kaupunkia ja kappelit sekä valtatien varrella että hautausmaalla julistavat idän kirkon uskosta ja todistavat, että paikkakunnalla on elävä ortodoksinen yhteisö. Paljonko ortodoksisessa kirkossa on jäseniä ja miten jäsenmäärä on vaihdellut. – Kirkon tehtävä ei ole puuttua sen paremmin oman kuin vieraankaan valtion politiikkaan. Mitä kirkossa ajatellaan Venäjän sodasta ja patriarkka Kirillin lausunnoista, Kirill tukee uutisten mukaan Putinin hyökkäyssotaa Ukrainaan. – Kaikenlainen hajaannus ja riidat ovat ikäviä myös kirkon toiminnassa ja jättävät ehkä pitkäänkin vaivaavia haavoja. Jäsenmäärän kehitys on luonnollisesti sidoksissa yleiseen väestökehitykseen, joka ei viime vuosina ole ollut myönteinen. – Kirkon tehtävä on ensisijaisesti opetuksellaan johtaa ja tukea ihmisiä pelastuksen tielle. – Toki se on harvinaista, mutta ei kuitenkaan ainutlaatuista. – On hyvä, että myös Kiuruvedellä on ortodokseilla oma pyhäkkö, sillä muutoinhan paikallisten kirkkomatka joko Iisalmeen tai Nivalan suuntaan olisi varsin pitkä. Suomessa toimintaan tarvittavat varat kerätään pääosin veronkannolla, jonka mahdollistaa kirkollinen jäsenrekisteri. – Ortodoksiseen kirkkoon liittyy jäseniksi niin maahanmuuttajista, jotka toki on jo kotimaassaan kastettu ja mirhallavoideltu, mutta myös muista kristillisistä yhteisöistä kuten luterilaisestaja katolisestasekä vapaakirkosta. Kun pappi on paljon esillä, siinä helposti oma minä nousee liian korkealle omassa mielessä. Suomen ortodoksit eivät opillisesti ja perinteeltään eroa venäläisistä ortodokseista. Negatiivisesti kehitykseen vaikuttaa kirkosta eroaminen, mutta toisaalta sekä kirkkoon liittyneet että maahanmuuttajat kasvattavat kirkon jäsenmäärää. – Joitain voi viehättää erityisesti pyhäkköjen kauneus ja se että jumalanpalvelukset koskettavat osallistujan kaikkia aisteja. – Liturgiassa ei tapahdu mitään erikoista, sillä lukijaksi vihkiminen on herotesia eli alttarin ulkopuolella tapahtuva vihkimys, ja se toimitetaan kolmannen hetken jälkeen ennen liturgiaa. – Suomen ortodoksinen kirkko on Konstantinopolin patriarkaatin alainen autonominen kirkko. 5:31) Mies ja vaimo ovat siis avioliitossa kokonaisuus yhtä lihaa – ja heidän tulee jakaa myös yhteinen usko. Minkä asioiden ajattelette viehättävän ortodoksisuudessa luterilaisia käännynnäisiä. – Toisen itsenäisen paikalliskirkon, tässä tapauksessa Moskovan patriarkaatin, arviointi ei kuulu Suomen autonomiselle kirkolle, vaan mahdollisesti Konstantinopolin patriarkaatille, jonka alaisia olemme. osa kirkkoon liittyvistä on aiemmin mihinkään kirkkoon kuulumattomia. Saako ja voiko kirkko ottaa kantaa politiikkaan. – Kirkkoon liittyjiä voivat viehättää ennen muuta ortodoksisen kirkon perinteet ja muuttumattomuus tai se, että muutokset ovat olleet hitaita ja vähäisiä. Ja mitä tekstinlukijalta edellytetään. – Yksittäisillä ihmisillä on luonnollisesti erilaisia, toisistaan poiknut terveellisenä sen, että on voinut unohtaa oman itsensä ja ”kyvykkyytensä” niin pappina kuin teologian tohtorina. Miksi Pasi Hyytiäinen ei voi edetä ortodoksisen kirkon papiksi. metropoliitta Arseni “. Helsingissä toimivat Pyhän Nikolauksen ja Pokrovan seurakunnat (kirkko), jotka ovat Moskovan alaisuudessa. – Moskovan patriarkaatti ei vaikuta millään tavalla Suomen ortodoksisen kirkon toimintaan, koska emme ole sen hallinnon alaisia. Lukijalta edellytetään selkeää äänenkäyttöä ja kykyä resitoida sekä jumalanpalvelusten järjestyksen tuntemista. Pienillä paikkakunnilla seurakunta on varsin tiivis yhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja vahvistavat osallisuutta seurakuntaan. Arkkipiispan harrastustoimintaan liittyvät seikat ovat voineet aiheuttaa kirkolle mainehaittaa. Suomen ortodoksithan ovat muutoin Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa. – Kaikkien kirkkomme jäsenten näkemykset tuskin ovat pelkästään kielteisiä tai myönteisiä. – Venäjällä toimintavarat saadaan pääosin lahjoituksina eikä kirkollista rekisteriä ole olemassa, joten tarkkaa jäsenmäärää ei siellä tiedetä. Miten Kiuruveden Pyhän Nikolaoksen kirkkoa voisi hyödyntää enemmän, kirkossahan on ihan valtakunnan mittakaavassa huikeat freskomaalaukset. Aarre on aarre vain, jos sen itse löytää, mikä pätee erityisen hyvin hengelliseen etsintään ja mahdollisesti sitä seuraavaan löytöön. Kirkon yhteyteen voi kasvaa myös toiminnan kautta, kuten kirkkokuorossa laulamalla tai ikonimaalauspiiriin osallistumalla. Ortodoksisen kirkon merkitys ja näkyvyys on kuitenkin prosentuaalista jäsenmäärää merkittävästi suurempi. Mitä kirkon liturgiassa tapahtuu, kun Pasi Hyytiäinen siunataan tehtäväänsä. Mikä arvo tekstinlukijalla on palveluksessa. Kun lisäksi huomioidaan kuolonuneen nukkuneet, niin jäsenkehitys kokonaisuudessaan on nykytilanteessa negatiivinen. He kaikki ovat kyllä täydentäneet opintojaan vastaamaan ortodoksisen kirkon vaatimuksia. Metropoliitta Arseni halusi vastata Kiuruvesi-lehden esittämiin kysymyksiin sähköpostin välityksellä. Useita luterilaisen teologisen koulutuksen saaneita on vihitty vuosien varrella papeiksi ja pari myös piispaksi. Asian pohjana on Efesolaiskirjeen viidennen luvun opetus: ”Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi”. Ehkäpä niihin ei tulisi yhtä paljon rukoilijoita, kuin papiston toimittamiin, mutta hengellistä hyötyä niistä olisi ainakin itse toimittajalle ja rukoustuli säilyisi elävänä. Kuinka paljon yleensä luterilaisia kääntyy ortodokseiksi ja liittyy ortodoksiseen kirkkoon. – Perinteisesti yhteydet näihin seurakuntiin ovat Helsingissä kuitenkin olleet varsin hyvät. (Ef. – Mainittujen kahden seurakunnan yhteenlaskettu jäsenmäärä on vuosikymmenet ollut noin kolme-neljä tuhatta, joten heillä ei ole paljonkaan näkyvyyttä tai merkitystä Suomen ortodoksisen kirkon toimintaan. 11 Keskiviikko 7. Miten tämä Moskovan patriarkaatti ja Venäjän ortodoksinen kirkko vaikuttaa Suomen ortodoksiseen kirkkoon
Tänä kesänä ainakin Kiuruvedellä vaikuttaisi olevan mustikkaa. Lähihoitajan työssä on vahvana sosiaalisuus, metsässä vastapainona ei kuulu kuin linnunlaulu, eikä tarvitse sanoa kenellekään mitään, Lapveteläinen sanoo. Lapveteläinen ihmettelee, että Kalliokylässä ei ole metsämansikoita, niitä oli paljon hänen lapsuudenmaisemissaan Karttulassa, suurina mattoina. Lapveteläisen pihassa on 42 musta-, valkoja punaherukkapensasta, viinimarjoista Lapveteläinen tekee mehua. – Naapurit ovat kyllä varoittaneet karhusta, mutta en minä eläimiä pelkää. Vadelmista hän ei suuremmin välitä, joten ne saavat olla rauhassa. Marjastus on pysynyt Lapveteläisen mukana läpi vuosikymmenien, toki silloin kun lapset olivat pieniä, ei marjastusta voinut niin harrastaa. Myös koulun kesken käytiin joskus marjassa. – Mansikkapellolta saimme jopa omaa rahaa, kun Suonenjoki oli siinä lähellä kotia. On luonto ja hiljaisuus vastapainona nykyiselle työlle. Lapveteläisen äiti Annikki (75) käy edelleen marjassa, jos vain saa autokyydin, isä on hoitokodissa. Puolukat ovat vielä ihan raakileita, Lapveteläinen kertoo. u Marjamaastot lähipiirissä, 5 kilometrin säteellä. Puolukasta tulee mehua ja/tai niitä syödään kokonaisina pakasteina. Tykkään, että marjojen tulee olla lähellä. Mutta itsekin muutin Kiuruvedelle vuonna 2006, mutta etsin paikat taajaman liepeiltä, jossa aluksi asuin. Terve eläin ei tule ihmistä lähelle. KUKA. Savossa jopa erinomainen.. Marjaan lähteminen ei aina huvittanut itikoiden takia, mutta toisaalta ei ollut muutakaan tekemistä, joten vanhempien kanssa oli ihan mukava lähteä metsään. Kesäkuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja suurimmassa osassa maata vältyttiin kuivuudelta. Kaikkialla ei näin ole. u Harrastaa marjastusta, käynyt marjassa lapsesta saakka. Mutta nyt mummuna Minna käy marjassa niin usein kuin työltään pääsee. Mustikan kypsymisolosuhteet ovat olleet siten keskimääräistä paremmat lähes koko maassa. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Minna Lapveteläinen kerää kaikkia luonnonmarjoja: lakkoja, mustikoita ja puolukoita. Lähin mustikkapaikka näkyy Lapveteläisen kodin ikkunasta Kalliokylässä. Mustikkapaikka pihapiirissä Minna Lapveteläinen on ammentanut innon marjastaa lapsuudestaan. Keittäjä asui koululla ja säilöi marjat kellariin survoksena, kun pakastimia ei ollut. Kiuruvedellä on satanut sen verran hyvin, että mustikka on isoa ja hyvälaatuista. Kulttuuri Minna Lapveteläinen u Asuu Kalliokylässä, lähihoitaja. Myös vadelmaa oli pihapiirissä 40 metriä, mutta koska Lapveteläinen ei tykkää vadelmista, hän poistatutti pensaat. Lakkasadonkin olen käynyt tarkistamassa. Kyllä hyvä marjapaikkoja löytyy. Lapveteläinen laittaa mustikat siltään pakkaseen tai tekee hilloa, jos mustikoita on paljon. Onhan se tietysti työlästä lähteä marjoja etsimään, jos ei tiedä paikkoja. Lapveteläisen lapsuudessa puolukkaa kerättiin myös kouluun. – Olkapää särkyi lomitushommissa, joten en voi pitkää matkaa sankkoa kantaa, autolla liikkuminen on helpompaa. Lapveteläinen on marjastanut koko ikänsä. Luonnonvarakeskuksen mukaan kesäkuun sateet paransivat mustikan satonäkymiä. Ajatuksena on, että kerään sankon täyteen, toki aina se tavoite ei täyty. 12 Keskiviikko 7. – Heti keväällä pitää käydä katsomassa, kukkiiko mustikka. – Marjojen kerääminen on mukavaa. elokuuta 2024 tamassa noin viiden kilometrin säteellä kodistaan, hän ei tykkää ajaa autolla pitkiä matkoja marjaan. – Totta kai se harmittaa, että paljon marjoja jää metsään, niissä olisi kuitenkin tärkeitä ravintoaineita. Mansikoista syntyy survosta ja osa menee pakkaseen kokonaisina. Lapveteläinen ei ole eksynyt metsässä, eikä hän pelkää eksymistä, puhelimessa on hyvät maastokartat ja mielessä isän ohjeet, kun aurinko on sillä puolen mistä kerää marjoja, koti on aina selän takana. Puolukasta tulee hyvä sato koko maahan. Ensimmäiset mustikat piirakkaan hän kerää pihapiiristä, mustikat näkyvät olohuoneen ikkunaan. Lähimaastossa Minna Lapveteläinen käy marjasMinna Lapveteläinen löytää mustikat lähimaastostaan. Puolukka on vielä raakile. Hän kulki vanhempiensa mukana marjassa Karttulassa asuessaan. Myös Lapveteläisen kotona marjat survottiin ja hillottiin ja niitä säilytettiin perunakuopassa. – Keräsin kyllä vadelmat ja tein niistä hilloa, jota vein lahjaksi. Keittäjälle piti jokaisen oppilaan toimittaa viiden litran peelari puolukkaa
LEVYN KANSI. Kyseessä on Suomen ensi-ilta. Kappale syntyi Johanna Korolaisen inspiraatiosta, kiteytettynä Elmeri Kinnuselle lähettämäänsä ääniviestiin. Hänen teoksiaan tuottavat Que Vive! ja Kinémantis -tuotantoyhtiöt. Caianian teokset rakentuvat musiikin ja tarinan lisäksi lyhytelokuvien ja valokuvataiteen ympärille. Kappale esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Kaiken Kansan Talent -kilpailussa Kiuruvedellä, ja esityksellä lunastettiin kilpailun voitto. Puoli tuntia kestävän elokuvan on ohjannut Mélanie Dagnet. Joske julkaisi ensisinglen “Tired” JAANA SELANDER Kiuruvetinen Joske on julkaissut ensisinglen ja videon Tired. Rooleissa ovat Maija Nousiainen, Tilda Bourgeois-Nousiainen, Yohann Bourgeois. Kokoonpanon tavoitteena on luoda näyttämötaidetta kulttuurija kielirajojen ylitse sekä uudista olemassa olevia näkökulmia niin rakenteellisesti kuin taiteellisestikin. 13 Keskiviikko 7. Teos leikkii maailmanlopun distooppisilla mielikuvilla, inspiroituen tieteisfiktiosta populaarikulttuurissa. ja 15.8. Yritys keskittyy musiikkiin, videotuotantoon ja valokuvaukseen. Valosuunnittelu Jason Razoux. Kerrostaloasunnossaan, vasta Suomesta muuttaneen nuoren äidin, Maijan, täytyy selvitä kaksistaan tyttärensä kanssa. Laulut kertovat koskettavia tarinoita elämästä, ilmiöistä ja ihmisistä välillä jopa hirtehiseen tyyliin. Kappaleen ensimmäinen säkeistö ja kertosäe syntyivät jo tuona hetkenä, ne kumpusivat suoraan sielustani. elokuuta 2024 Johanna Korolainen rakastaa laulamista. Caianian juuret ovat syvällä Kainuun korpimetsissä. Teoksella tutkitaan ihmiskeskeyttä ja ihmisen peruuttamatonta vaikutusta luontoon. Elmeri Kinnunen luo intohimoisesti uutta, hänen studiossaan valmistuu useiden artistien kappaleita. Laulun sanoitukset kertovat väsymyksestä ja jatkuvasta yrittämisestä. Kuhmosta. Lavastukselliset rakennelmat heijastavat näitä pohdintoja menhirin, leiriytymisen, installaation ja kuvanveiston avulla. – Minulla oli todella huono päivä menossa, joten menin kylmään saunaan istumaan ja aloin laulaa kappaletta ääniviestinä Elmerille. Yksinäisyys, paineet tehdä kaikki oikein ja rutiinit alkavat pikkuhiljaa vaikuttaa hänen käytökseensä. Konservatoriossa voi opiskella musiikkialan perustutkinnon rytmimusiikin ja musiikkiteknologian osaamisaloilla. Ranska on ollut koronasulussa jo useamman viikon ajan. Work in Progress -yleisöesityksiin on vapaa pääsy, esitystä ei suositella alle 10 -vuotiaille. Compagnie Nonii esittää Kiurusalissa 14.8. La Route du Mont Fin / Tie LoLa bonne mère ja La Route du Mont Fin Kiurusalissa pun Huipulle -näytelmäteos liikkuu tanssin, teatterin ja performanssin rajamailla. näytelmäteoksen La Route Mont Fin – Tie Lopun Huipulle. Hänen musiikillinen matkansa alkoi paikallisesta musiikkiopistosta ja jatkui Pop & Jazz Konservatorio Lappiaan Tornioon. Monikulttuurisuus on yksi teoksen lähtökohdista, sillä sitä on työstetty niin Ranskassa kuin Suomessakin. Mikko Kähkösen ja Elmeri Kinnusen intohimo musiikkiin ja tarinoihin synnyttää omaleimaisia teoksia. Johanna Korolaisen päivätyö on Fiboxilla. Laulaminen intohimo Johanna Korolainen on alun perin Iisalmesta kotoisin, mutta hän on asunut vuodesta 2012 lähtien Kiuruvedellä. Yhtye yhdistelee bluesia, rockia, iskelmää ja metallia ja tuo omanlaisensa näkökulman niin omiin kappaleisiin kuin tuttuihin klassikoihin livenä esiintyessään. Elmeri Kinnunen muuttaa virallisesti Kiuruvedelle 1.9. Joske on Johanna Korolaisen ja Elmeri Kinnusen tänä vuonna perustama duo, jossa tunteet ja energia pääsevät valloilleen. Korolaisen laulu ja Kinnusen kitarointi tekevät musiikista syvällistä ja koskettavaa. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on ollut Caianian taiteilijayhteistyö ja musiikillinen lyhytelokuva Saga Caiania. Teoksen kesto on noin tunti 15 minuutia. Compagnie Nonii tuottaa teoksia, jotka muotoutuvat kollektiivisesti ja poikkitaiteellisesti. Nyt musiikkivideoksi kuvattu esikoissingle “Tired” on tiedotteen mukaan syvällinen ja tunteikas kappale, joka heijastaa elämän kamppailuja ja selviytymistaistelua. Laulaminen on minun keinoni pysyä järjissäni, Korolainen sanoo. Paikalla on ohjaaja Mélanie Dagnet,hän on ranskalainen elokuvaohjaaja, valokuvaaja sekä tanssija. Laulaminen on ollut hänen intohimonsa varhaisesta teini-iästä, se on vienyt hänet lukemattomiin unohtumattomiin hetkiin musiikin parissa. Ohjaaja on Yohann Bourgeois. Hän on valmistunut Université Paul Valéry Montpellier III maisteriksi. Kaiken Kansan Talentin järjesti Lions-järjestö. Näytelmässä kuullaan suomea ja ranskaa, ja se hyödyntää kummankin kielen kulttuurista taustaa. Lyhytelokuvassa eletään huhtikuuta 2020. Musiikille ominaista on raskas sointi, kaihoisat melodiat ja tarttuva rytmi. Dagnetin teokset käsittelevät naiseutta, sukupuolta ja yhteiskunnan ihanteita. Elmeri Kinnunen on kotoisin Kiurusalissa esitetään La bonne mère -lyhytelokuva sunnuntaina 11.8. Compagnie Nonii on suomalais-ranskalainen teatterikokoonpano jonka näyttelijä-ohjaajat Maija Nousiainen ja Yohann Bourgeois ovat perustaneet Etelä-Ranskassa, Montpellierissa vuonna 2020. Se kysyy samalla olemassaolemisen peruskysymyksiä, ja sen, kuinka nykypäivänä, tänä antroposeenisenä aikakautena, ihminen suhtautuu uskomuksiin ja myytteihin. Heidän esityksensä sisältävät tunteella tehtyjä omia kappaleita sekä tulkintoja tunnetuista klassikoista. Se kietoutuu vaellus -teeman ympärille, maisemassa joka muodostuu keinotekoisesti synteettisistä retkeilymateriaaleista. Rooleissa Maija Nousiainen ja Agathe Heidelberger. Saga Caiania näyttää Kainuun parhaita puolia, kertoo rehellisesti maakunnan haasteista ja vannoo yhteistyön voiman johtavan rakkaan kotiseudun uuteen kukoistukseen maakunnan omia vahvuuksia hyödyntäen. Joske pureutuu ensisinglellään “Tired” ihmisen ruuhkavuosien ahdinkoon ja kamppailuun jaksamisen kanssa. Teoksen luomisprosessi on lavakokeilujen, teoreettisten pohdintojen ja skenograafisten materiaalien tutkinnan tulos. Johanna Korolainen (laulu, sävellys & sanoitus), Elmeri Kinnunen (kitarat, basso, rummut, koskettimet, sovitus). Vuosien varrella Elmeri Kinnunen on toiminut monissa musiikkiprojekteissa, coverbändeistä orkesterikokoonpanoihin. Korolainen laulaa Joske-duossa, jossa on mukana myös Elmeri Kinnunen. On vaikea sanoa, mitä tunnen, mutta kun alan laulaa tunteitani, ne tulevat ulos. Saga Caiania on kunnianosoitus Kainuulle ja sen fiktiivinen tarina on kerrottu kolmen musiikillisen osan kautta. Tanssi ja kehon fyysiset ulottuvuudet ovat hänen elokuvissaan isossa osassa. ja tuo mukanaan yrityksensä, joka tuottaa monenlaista mediasisältöä
Lähetystyöntekijät rakensivat myös kirkkoja. He kuitenkin pystyivät palaamaan takaisin leiriin jatkamaan rakennustöitä tilanteen rauhoituttua. Heikki Kumpulainen “ Etiopiassa oli aina tapana halata, ja siellä sai pusunkin poskelle. – Mutta sitten, kun sissiarmeija tuli maaseudulle, sotilaita alkoi ryntäillä kaduilla. Yhteistyö toimi Kumpulaiset kertovat, että lähetystyöntekijät otettiin Etiopian maaseudulla vastaan pääosin hyvin. Heitä saattoi huolettaa esimerkiksi se, vievätkö lähetystyöntekijät karjan laidunmaat tai onko kaikessa rakentamisessa jokin koira haudattuna. Siinä oli paljon työtä, koska suomalaisia talkoomiehiä oli usein, ja hoidin pyykit ja ruoanlaiton, Anneli Kumpulainen kertoo. Peseytymisen lisäksi siitä tuli hyvä keino rakentaa ystävyyssuhteita kulttuurista riippumatta. Heikki painottaa, että aikoo juhlia pienesti. He ovat olleet rakentamassa sairaaloita sodan runtelemaan Etiopiaan, tutustuneet etiopialaisiin saunassa ja asuneet hetken lehmien laitumella. Silloin koimme vaarallisia hetkiä, ja meidän oli lähdettävä rakennustyömaalta evakkoon joksikin aikaa. Tie piti rakentaa ensin, ja se olikin yksi meidän projekteistamme, joita lähdimme tekemään, Heikki Kumpulainen kertoo. Hänen vaimonsa Anneli täytti 80 jo viime vuoden loppupuolella. – Rakensimme tien, klinikan, sitten terveyskeskuksen ja sairaalan. Kumpulaiset kertovat, että kylän päälliköt ja paikalliset ihmiset tarjosivat lähetystyöntekijöille suojelua, sillä alue ei ollut aina turvallinen. Siksi he kokivat lähetystyönkin niin tärkeäksi itselleen, että lähtivät vuonna 1990 Etiopiaan, Wotera-ressaan, vaikka 30 vuotta kestänyt sota jatkui maassa ja kristittyjä vainottiin suuremmissa kaupungeissa. Anneli taas vastasi Etiopiassa kodin ylläpitämisestä. Lisäksi lähetystyöntekijät palkkasivat paikallisia nuoria töihin rakennustyömaille. He käyvät yhä Etiopiassa matkoilla tapaamassa vanhoja ystäviä. Uskonto on ollut lähes aina merkittävässä roolissa Kumpulaisten elämässä. 14 Keskiviikko 7. – Kerran Heikki saunoi etiopialaisen työkaverinsa kanssa niin pitkälle yöhön, että minun piti kahdeltatoista käydä katsomassa, etteivät he ole kuolla kupsahtaneet sinne, hän nauraa. Silti osa paikallisista suhtautui tulijoihin ensin varauksella. Heikki Kumpulainen täyttää torstaina 80 vuotta. Että jos vaimo ei pääse mukaan, niin en lähde minäkään, Heikki Kumpulainen sanoo. Heikki Kumpulainen perustelee, että Annelin kanssa Etiopiassa oli paljon viihtyisämpää. Maassa oli myös muita suomalaisia lähetystyöntekijöitä. Vastaan tuli useampia tapauksia, joissa ihminen olisi kuollut TEKSTI JA KUVAT HANNA SOINI Anneli ja Heikki Kumpulainen miettivät jo ensimmäisessä juttutuokiossaan vuosikymmeniä sitten, että haluaisivat joskus tehdä lähetystyötä. Lähetysmatkoillaan Heikki oli mukana rakentamassa Etiopian maaseudulle teitä, terveyskeskuksia, sairaaloita ja kirkkoja. Yhteistyö pääsi kuitenkin jatkumaan, kun paikalliset ymmärsivät, että lähetystyöntekijät rakentavat sairaalan ja tien paikallisia varten ja auttavat parantamaan heidän ja heidän lastensa elämänlaatua. Suomalaiset lähetystyöntekijät rakensivat leiriin tietenkin myös saunan peseytymistä varten. Terveydenhuollosta hyötyivät kymmenet tuhannet ihmiset ja tietä käytti yli sata tuhatta ihmistä. Nyt he ovat olleet naimisissa kohta 60 vuotta. He lähtivät seurakunnan kautta lähetystyöntekijöinä mukaan rakennusprojekteihin ja viemään evankeliumin sanomaa. Kirjahyllystä löytyy valokuvakirjoja täynnä muistoja Etiopiasta ja seiniä koristavat maalaukset, joissa näkyy etiopialaisia kyliä. Asuimme pari kuukautta lehmien laitumella teltassa, Heikki ja Anneli kertovat. Anneli Kumpulainen “ pian, jos en olisi vienyt häntä lääkäriin, Heikki Kumpulainen kertoo. – Sinne kylään, jonne menimme, ei ollut edes tietä. Heikki rakensi etiopialaisille työmiehillekin saunan, jossa peseytyä, Anneli Kumpulainen kertoo. elokuuta 2024 Kulttuuri Ajatus lähetystyöstä yhdisti alusta asti Lähetystyö oli ensimmäisiä asioita, joista Heikki ja Anneli Kumpulainen keskustelivat tavatessaan vuosikymmeniä sitten. Nyt he ovat turvallisesti kotisohvalla Kiuruvedellä. Minulla on hyvä mieli siitä, että saimme oikeasti auttaa ihmisiä. – Silloin Etiopian maaseudulla ei ollut sellaisia mukavuuksia, joihin Suomessa oli tottunut. Heikki kertoo, että kerran kolmen kuukauden työmatkan Etiopiassa ilman Annelia. He myös auttoivat ratkaisemaan mahdollisia konfliktitilanteita. Heidän mukaansa etiopialaisilla ei ollut negatiivista kuvaa valkoihoisista eurooppalaisista, sillä eurooppalaiset eivät olleet koskaan valloittaneet Etiopiaa siirtomaakseen. Hän itse pystyi tehokkaammin keskittymään rakennustöihin, kun Anneli huolehti kodista. Hän on ammatiltaan muun muassa rakennusja kirvesmies. Saunominen ei ollut siellä tapana, vaikka vuoristossa ja asumuksissa olikin kylmä etenkin öisin. Suuri osa Wotera-ressan kylän etiopialaisista oli muslimeja, mutta kylässä oli. Rakennustyö jatkui Wotera-ressassa melko rauhallisena, sillä sota ei ensin näkynyt maaseudulla. Kiuruvetiset Heikki ja Anneli Kumpulainen ovat kokeneet paljon tehdessään lähetystyötä eri maanosissa, pääosin Afrikassa Etiopiassa. He ovat elämänsä aikana tehneet mittavan työn Etiopiassa olemalla mukana rakentamassa teitä, sairaaloita ja kirkkoja. Suurin osa oli pariskuntia, mutta myös yksin matkaan lähteneitä. Seuraavaksi Heikki ja Anneli Kumpulaisella on suunniteltavana Heikin 80-vuotissyntymäpäiväjuhlat. – Minä olin kodinhoitajana. Yhteiset Etiopian matkat näkyvät yhä heidän kodissaan Kiuruvedellä. – Sen jälkeen sanoin, että toista kertaa en lähde niin pitkälle matkalle Etiopiaan yksin
Kun kerroimme heille, että Jeesus on antanut heille kaikki heidän syntinsä anteeksi, he olivat silminnähden huojentuneita ja ottivat ilolla Raamatun sanoman vastaan. – Ihmiset Suomessa usein kysyvät, miksi me menemme Etiopiaan ihmisten rauhaa häiritsemään, mutta uskomus on väärä, Heikki Kumpulainen sanoo. – Heikki oli vasta Suomussalmella puhumassa. Saimme Heikin kanssa toista kymmentä kiloa lakkoja ja myös monta ämpärillistä mustikoita. Vuonna 1967 he menivät naimisiin. – Etiopialaisista ihmisistä tuli meidän ystäviämme. – Minulla on hyvä mieli siitä, että saimme oikeasti auttaa ihmisiä. Heikki painottaa, että aikoo juhlia pienesti. – Jos jäisi paikoilleen, sitähän rapistuisi, hän toteaa. Heikki Kumpulainen suunnittelee vievä käyvänsä Etiopiassa matkalla. Kirjoittaminen kiinnostaa Heikki Kumpulaista. Anneli lähtee luonnollisesti mukaan reissuille. Nyt siellä on hyvät tiet ja tienvarret ovat täynnä taloja ja eri seurakuntien rukoushuoneita, Heikki kertoo. – Wotera-ressa on muuttunut paljon. He tekivät lähetystyötä liki 30 vuoden ajan. Minä lähdin mukaan poimimaan lakkoja. – Ensimmäisiä asioita, joita jutustelimme, oli että meitä kumpaakin kiinnosti lähetystyö, Heikki kertoo. myös muiden uskontojen harjoittajia. Tekemistä on vielä Vaikka pariskunta ei enää tee lä. Heikki Kumpulainen tekee usein seurakuntavierailuja ja käy pitämässä puheita ympäri Suomen ja on tarvittaessa mukana seurakunnan rakennusprojekteissa. Lähetystyö yhdisti Heikki ja Anneli Kumpulainen ovat olleet naimisissa 57 vuotta. Anneli ja Heikki Kumpulainen miettivät jo ensimmäisessä juttutuokiossaan vuosikymmeniä sitten, että haluaisivat joskus tehdä lähetystyötä. Anneli jo vähän toppuuttelee. Kirja sijoittuu Etiopiaan. He ovat sittemmin eläkeläisinä tehneet useita työmatkoja Etiopiaan ja myös muihin maailman kolkkiin, kuten Indonesiaan ja Malediiveille. Lisäksi hänellä on suunnitelmissa kirjoittaa jatko-osa 90-luvulla kirjoittamalleen Puskatimpurin päiväkirjalle. Välillä he viettivät myös lomakausia Suomessa. 15 Keskiviikko 7. Heikki ja Anneli tapasivat uudestaan Suomussalmella seurakuntatyön merkeissä liki vuotta myöhemmin. Seuraavaksi Heikki ja Anneli Kumpulaisella on suunniteltavana Heikin 80-vuotissyntymäpäiväjuhlat. – Etiopialaisia ajoi uskonnon pariin pelko. Hän on kirjoittanut viisi kirjaa, ja suunnittelee vielä jatko-osaa Etiopiaan sijoittuvalle Puskatimpurin päiväkirjalle. – Kun tapasin Heikin, minulle tuli heti sisimpään sellainen tunne, että tuosta tulee minun aviomieheni, Anneli muistelee. He tapasivat ensimmäisen kerran Annelin kotipaikkakunnalla, Suomussalmella, telttaseuroissa vuonna 1965. Nyt pariskunnalla on kolme aikuista lasta, jotka ovat hekin olleet mukana Etiopian matkoilla vuosikymmenten varrella. He käyvät yhä Etiopiassa matkoilla tapaamassa vanhoja ystäviä. Hän miettii, että välillä voisi olla aiheellista rauhoittua viettämään aikaa kotosallakin ympäri maailmaa ja Suomea reissaamisen sijaan. Kumpulaiset viettivät Etiopiassa yhteensä yli kymmenen vuotta. – Autoimme Etiopiassa monia yksilöitä konkreettisesti ja projektien kautta kokonaisten kylien väkeä, Kumpulaiset miettivät. Molemmat tekevät Kiuruveden helluntaiseurakunnassa vapaaehtoistyötä, kuten siivoamista, laulamista ja puhumista. Viimeksi, kun kävimme siellä, meidät otettiin vastaan kukkaseppelein, Anneli Kumpulainen sanoo. Etiopiassa oli aina tapana halata, ja siellä sai pusunkin poskelle. Ajattelen lähetystyön niin, että jos vain saan auttaa edes yhtä ihmistä, niin minun tulee niin tehdä, Heikki sanoo. Kun ensimmäisen kerran menimme sinne, paikka oli niin syrjäinen, ettei sinne ollut kunnon tietä. Kumpulaiset olivat viimeisellä lähetystyöprojektillaan vuonna 2017. elokuuta 2024 Ajatus lähetystyöstä yhdisti alusta asti hetystyötä, kiireitä piisaa. Osa heistä oli kristittyjä ja osa seurasi alueen alkuperäisuskontoja. Marjastus ja neulominen ovat minulle harrastuksia, Anneli Kumpulainen kertoo. Projektien välillä he viettivät vuosia myös kotona Suomessa. Heikki ei koe tarvetta hidastaa, sillä terveyttä riittää vielä. Viimeksi Heikki ja Anneli kävivät Etiopiassa viime vuonna tapaamassa lähetysmatkoilta tuttuja ihmisiä
Lisäksi Harri toimii Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana ja Miia Remeskylän Korvenkävijät -yhdistyksen sihteerinä. – Se on kuin sukukokous, jonne lähdetään jo aamuyöllä. Harri taas sai kortin jo 13-vuotiaana. – Meidän täytyy sumplia, kuka hoitaisi vauvaa metsästyksen ajan, vai voiko Hannekselle laittaa kuulosuojaimet ja ottaa mukaan, Miia Laukkanen miettii. Edellisen ympäristöluvan vanhennuttua rata odottaa uuden luvan saamista. Jos lapsenvahti löytyy, Laukkaset suunnittelevat myöhemmin syksyllä tekevänsä metsästysreissuja myös muualle Suomeen. Metsästysharrastukseen kuuluu paljon muutakin kuin riistan jahtaaminen. Laukkasten mukaan Kiuruveden 7 500 asukkaasta yli 1900 harrastaa metsästystä. – Toivottavasti ympäristölautakunta myöntää luvan pian. Etenkin peuranmetsästys kiinnostaa heitä. Tarkasti osuminen on tärkeää, ettei tule aiheuttaneeksi eläimelle ylimääräistä kärsimystä. – Voimme olla Harrin kanssa samassa passissa. Koiratkin saavat osansa syksyn saaliista. Eläin on kasvanut ilman antibiootteja ja syönyt puhtaita raaka-aineita, Harri Laukkanen sanoo. Hän voi sitten tökätä minua, että huomaan kyyhkyn ja voin ampua, 30-vuotias Miia Laukkanen naurahtaa. Metsästysharrastus on periytynyt heille heidän vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan. – Poika on jo nyt kiinnostunut lintujen äänistä, Harri naurahtaa. Hän hankki metsästyskortin 14-vuotiaana. Harri Laukkanen “ Hirvisaaliista voi tulla tulevalla metsästyskaudella edellistä suurempi Pohjois-Savoon myönnettiin tulevalle metsästyskaudelle enemmän hirvilupia kuin viime syksynä. Sosiaalisuuden lisäksi metsästyksessä kiehtoo luonnon rauha ja puhdas ruoka. Kyyhkysjahdin alku on päivä, jolloin kaikki saadaan kokoon, Harri kertoo. Heille metsästys on mukava yhteinen harrastus. Kasvaneen lupamäärän myötä tulevalla pyyntikaudella hirvisaaliista voi siis kertyä edellisvuotta suurempi. Syy löytyy hirvikannan vahvistumisesta. Sen sijaan myöhemmin syksyllä alkavaan hirvenmetsästyskauteen heillä on kovemmat odotukset. Miia ja Harri Laukkanen ovat valmiina kyyhkysjahtiin. – Silloin nuorena metsästys oli minulle yhteinen harrastus isän ja ukin kanssa. Harri Laukkanen arvelee, että Hanneskin saattaa seurata vanhempiensa jalanjäljissä ja ryhtyä metsästäjäksi sitten isompana. Metsälle perheen kanssa Oman mutkikkuutensa tämän syksyn metsästyskauteen tuo pariskunnan neljän kuukauden ikäinen vauva, Hannes. Metsästäjät muun muassa ruokkivat eläimiä talvella, tekevät riistapeltoja, vievät hirville suolakiviä, rakentavat hirvitorneja ja linnunpönttöjä sekä kunnostavat tulipaikkoja. Ne kaluavat mieluusti esimerkiksi hirvensorkat. Laukkaset lähtevät kyyhkysjahtiin melkein koko suvun voimin heti ensimmäisenä metsästyspäivänä. Samalla voi seurata luontoa: katsella näkyykö marjoja tai sieniä tai eläinten jälkiä, Harri Laukkanen kertoo. Laukkaset kertovat, että kyyhkynmetsästys – ja metsästys ylipäänsä – on suosittu harrastus Kiuruvedellä. – Metsällä saa olla myös omissa oloissaan ja irrottautua arkihuolista. Se harmittaa paljon, jos ampuu ohi, Harri sanoo. Nukumme sitten päivän mittaan monet päiväunet, Miia kertoo. Se on 386 pyyntilupaa enemmän kuin edellisvuonna. Metsästys kiinnosti minuakin, ja siinä alkoi ymmärtää myös metsästäjän riistanhoidollista vastuuta, Miia kertoo. Jahti alkaa 10. Se on kuin sukukokous, jonne lähdetään aamuyöllä. Etenkään Miia ei ole valikoiva saaliin suhteen, sillä hän metsästää mitä vain paitsi petoeläimiä. Voimme jättää pyssyt pois ja viettää vain yhdessä aikaa metsässä, Harri sanoo. elokuuta. Kiuruvetiset metsästäjät ovat joutuneet kulkemaan naapurikuntien radoilla, Harri Laukkanen sanoo. Sosiaalisuuden lisäksi metsästys on Laukkasille mukavaa ja rauhoittavaa ajanvietettä. – Eikä metsällä aina tarvitse metsästää. Se oli keino viettää heidän kanssaan aikaa. – Metsästys on hirmuhyvä harrastus. Kiuruvedellä peuroja ei juurikaan ole, joten niitä varten on matkattava toiselle paikkakunnalle. – Jahdin jälkeen tulee saaliin siivoaminen. Riistan liha käytetään kyllä tarkkaan hyödyksi. – Suomessa on joskus ollut vähän ruokaa tarjolla, ja siksi ihmiset ovat metsästäneet. Harri kertoo kokkailevansa mielellään ruokaa itse pyydetystä lihasta. 16 Keskiviikko 7. Nykyään se on ajanvietettä, Harri sanoo. Miia ja Harri Laukkanen käyvät metsällä yhdessä. Ampumaradalle tarvetta Ennen kyyhkysjahtiin lähtöä Laukkaset aikovat hioa ampumataitojaan ampumaradalla. Moni ajattelee, että syksy on hirveää, pimeää, kylmää ja märkää, mutta metsästäjät odottavat eniten, että pääsee kuljeksimaan metsiin, Harri Laukkanen, 35, sanoo. Pariskunta metsästää muutakin riistaa. elokuuta 2024 Urheilu Laukkaset kokoontuvat kyyhkysjahtiin melkein koko suvun voimin Kyyhkynmetsästyksen alku on Laukkasille kuin sukukokous. Laukkaset harmittelevat, että Kiuruveden ampumarata on pois käytöstä. – Ampumataitoa on harjoiteltava joka vuosi, sillä sen kyllä huomaa metsällä, jos ei ole harjoitellut. Minä kuulen huonommin, mutta Harri kuulee kyyhkyn lepatuksen. – Tulevan syksyn metsästyksen tavoitteena on jättää kullekin alueelle sopiva hirvitiheys ja turvata elinvoimainen hirvikannan rakenne, erikoissuunnittelija Matti Kervinen Suomen riistakeskuksen Pohjois-Savon aluetoimistolta toteaa tiedotteessa. Viime vuoden metsästyskaudella Pohjois-Savossa kaadettiin 2 310 hirveä. Suomen riistakeskuksen tiedotteen mukaan Pohjois-Savoon myönnettiin 2 566 hirvenpyyntilupaa tulevalle syksylle. Minun suvustani melkein kaikki metsästävät. Laukkasille metsästysharrastus on periytynyt kotoa vanhemmilta ja isovanhemmilta. Se on tärkeää ennen kauden alkua. Miia ja Harri Laukkanen kertovat, että heillä ei ole kyyhkyn suhteen saalistavoitteita. – Metsälenkin tiedetään vähentävän stressiä tehokkaasti, Miia Laukkanen lisää. HANNA SOINI. – Se on parasta luomuruokaa
Se oli kuun alussa Pappilan-, Koskenja Savirannan uimapaikoilla noin 19 astetta. Hän kertoo, että sinilevätilanne voi muuttua yhdenkin päivän aikana. Kuurosateisen tiistai-illan T12ottelutapahtuma välähti lehden avustavan jalistoimittajan käyttömuistiin iltalenkin aikaan. elokuuta 2024 Kiupalaiset tehtailivat maaleja turnausviikonlopun aikana Kiuruveden Palloilijat ottivat vastustajista mittaa jalkapallokentillä viime viikonloppuna. Veden lämpötila voi kuitenkin vaihdella nopeasti sääolosuhteiden muuttuessa. Uimavesi on hyvälaatuista kaupungin uimarannoilla vesinäytteiden perusteella. Nopea reittisuunnitelman muutos ennätti avustajan lopulta jokseenkin alkuvihellykseen Kuorevirran kentälle. Illan toisen pelin vastustaja löytyi samaisesta seurasta: joukkue kantoi nimeä Klubi-36, siis ilman sen suurempia laskutoimituksia. Viikonloppuna ensimmäistä kertaa järjestetty Kuopio Cup keräsi osallistumaan 172 joukkuetta ja liki 3 000 pelaajaa. colin ja enterokokkibakteerien määrää. – Uimareiden olisi hyvä osata tunnistaa sinilevätilanne ja välttää uimista, jos levää on paljon. Hyvillä mielin oli myös P13-joukkueen valmentaja Markku Kamunen kaksipäiväisen turnaamisen jälkeen. Tuuli voi esimerkiksi painaa levämassaa rantaan, ja seuraavaan päivään mennessä levä saattaa olla hävinnyt. Mukana oli myös kolme KiuPan joukkuetta, joista T8 ja T9 pelasivat pelinsä lauantaina. Yleensä sinilevä on vihreää, mutta puuromaiset esiintyvät voivat olla myös sinertäviä. Uimareiden on kuitenkin syytä tarkkailla nopeastikin muuttuvaa sinilevätilannetta. Maalintekijöitä joukkueesta löytyi kaikkiaan viisi kappaletta. – Kiuruvedellä on tummat ja sameat vedet, jotka lämpenevät nopeasti aurinkoisena päivänä. KiuPan illan ensimmäinen ottelu iisalmelaista Klubi-36-13-joukkuetta vastaan oli tasainen ja jännittävä vääntö, joka lopulta päättyi kotijoukkueen 2–0 voittoon. – Jos levä on rihmamaista ja sen voi nostaa tikulla vedestä, niin se on jotain muuta levää. – Vedet ovat vielä lämpimiä, joten nyt vain uimarannoille vielä kesästä nauttimaan, Piippo kannustaa. Päivän mittaan KiuPa onnistui maalinteossa yhteensä 20 kertaa. Oman provinssin joukkueet KuPSin ja Klubi-36:n KiuPa onnistui voittamaan. Kiuruveden Palloilijoiden kulunut viikko sisälsi ainoastaan kaksi sarjapeliä. KiuPan ensimmäisen maalin Aino Myllylä teki noin vartin pelin alun jälkeen. ja koostumuksesta. Sinilevä voi lisääntyä etenkin lämpimän ajanjakson seurauksena. KiuPan maalihanat avautuivat Esterin kanssa samoihin aikoihin ottelun päätyttyä KiuPan 6–1 voittoon. Kuvituskuva Rytkyn uimarannalta. 17 Keskiviikko 7. Muutamia vuosikymmeniä vanhemmat pelaajat osallistuivat puolestaan Lahnasten Karhu-puulaakiturnaukseen, mutta se onkin sitten jo ihan eri juttu. Elokuun 1. – Sinilevä yleistyy näihin aikoihin vuodesta. Valmentaja Eija Savolainen jakoi päivän päätteeksi kiitosta niin innokkaille pelaajilleen kuin myös monissa tehtävissä avustaneille vanhemmille. P13-joukkue urakoi puolestaan viikonlopun molempina päivinä. Näytteiden keruun yhteydessä veden pinnasta mitataan myös lämpötila. Iisalmesta tiedetään joitain rantoja, joilla on ollut viime aikoina sinilevää, kertoo ympäristöterveystarkastaja Mikko Piippo. Varsinkin, jos pieniä lapsia on mukana, on oltava tarkkana, Piippo jatkaa. Maalinteon aloitti kuudennella minuutilla Lily Räty. T12 kohtasi Klubi-36:n kaksi joukkuetta tiistaina. Pari edeltävää päivää vaikuttavat paljon veden lämpötilaan, Mikko Piippo kertoo. Joukkueen maalikuningattareksi kruunattiin yhdeksän maalia tehtaillut Miitta Huttunen. Lauantain pelinsä WJK:ta ja PK-37:ää vastaan KiuPa hävisi niukasti, mutta sunnuntaina kurssi kääntyi ja KiuPa voitti kaikki kolme vastustajaansa. Tulevana lauantaina ikäluokkansa ykköseen noussut P12 aloittaa syyskierroksen kotoisalla Kuorevirran nurmella. Jos taas oikein tuulee, se nostaa pohjasta kylmää vettä. Tehokkaimpana hääri Anna IivaTEKSTI JA KUVA PEKKA KATTAINEN T12-joukkueen Anna Siponen viimeisteli hattutempun Klubi-36:a vastaan. TIINA KILVENSALMI. rinen, joka teki seitsemän maalia. Sinilevän tunnistaa sen väristä Vielä kelpaa polskutella, mutta sinilevän kanssa oltava tarkkana HANNA SOINI Sinilevä yleistyy tähän aikaan vuodesta. Vastustajan osuttua kertaalleen muotoutui lopputulokseksi 6–1. Ne jäivät mittauksissa huomattavasti alle toimenpiderajojen. Loppulukemat Myllylä viimeisteli kymmenisen minuuttia ennen pelin päättymistä. Ympäristöterveyspalvelut valvoo uimavesien laatua Kiuruveden Pappilanrannan, Koskenrannan ja Savirannan uimapaikoilla. päivä niiltä kerättyjen vesinäytteiden mukaan vesi on hyvälaatuista. Nyt elokuussa vesi alkaa jo viiletä koleiden öiden myötä. Sarjapeleissään tappioitta porskuttava joukkue lähtee vielä tulevana viikonloppuna Oulun Terwaturnaukseen hiomaan kuvioitaan syyskierroksen pelejä varten. Uimavesinäytteistä mitataan suolistoperäisen E. Viikonloppu kului kolmelta junnujoukkueelta Kuopio Cupin merkeissä. Ottelut on aikataulutettu yleisöystävällisesti siten, että iltaan jää vielä mahdollisuus seurata Immiä tai Emppuja. Nuorimman T8-joukkueen lauantaihin mahtui kaikkiaan viisi peliä, joista KiuPa voitti neljä häviten ainoastaan FC Siilille. Koostumukseltaan sinilevä on tyypillisesti pientä, irtonaista hippua vedessä tai pieniä, irtonaisia palleroita. Sinilevää ei voi nostaa tikulla vedestä, Piippo kuvailee. Taukoa vietettiin KiuPan 3–0 johdossa. T9-joukkueen valmentaja Anne Hyvönen aisti joukkueensa hyvän vireen jo heti aamulla. – Tuloksissa ei näyttäisi olevan mitään poikkeavaa, eli aivan tyypilliset bakteeripitoisuudet, Piippo sanoo. Siitä voi muodostua rantaan veden pinnalle raidallisen näköistä massaa. Toisella puoliajalla Siponen täydensi illan saldonsa hatulliseksi ja Räty teki vielä yhden maalin. KiuPan joukkueet osallistuivat muun muassa kahteen sarjapeliin. Ella-Kaisa Knuutinen ja Anna Siponen tekivät vielä yhdet maalit. Lopulta viiden kohteen veikkauskuponkiin merkittiin kolme ykköstä, yksi ruksi ja yksi kakkonen. Suomen Ateenasta Kuopioon matkannut JyPK puristi puolestaan voiton ja tasapelin. Hyvät uintikelit Vielä ennättää kuitenkin hyvin polskimaan, kunhan vedessä ei ole sinilevää
Kerimäen keikka ei ollut ihan pieni projekti sen aikaisilla kulkupeleillä. Viimeinen muuttotieto on vuodelta 1815, jolloin perhe siirtyi Kiuruvedeltä Pulkkilaan. Teilaaminen oli yksi osa pyövelin työtä. Sieltä hän suuntasi Kiteelle, jossa pyövelin asiakkaaksi päätyi eräs palkkamurhaaja. Svenin kihlattu tuli katumapäälle hieman ennen häitä, mutta ei suostunut palauttamaan sormuksia, rahaa ja muuta omaisuutta, jotka mies oli hänelle antanut. Tälle oli langetettu ankarin mahdollinen rangaistus, eli oikean käden ja kaulan katkaisu sekä ruumiin teilaaminen. Ne maksettiin Svenille myös tästä turhaksi osoittautuneesta matkasta. https://hiski.genealogia.fi/hiski/3xmh5q (15.3.2024) Yksi Suomen noin 90 lääninpyövelistä asui jonkin aikaa Kiuruvedellä. Tuuraaja löytyi läheltä, sillä vainajan poika, silloin 28-vuotias Sven nuorempi, lupautui hoitamaan mestauksen. Kuvassa on Britti Edvard Daniel Clarken piirros mestatusta ja teilatusta ruumiista Siikajoen mestauspaikalta vuodelta 1799. Irti leikatuille kädelle ja päälle oli myös omat pylväänsä. Helmikuussa Sven suuntasi Iisalmesta Kerimäelle, jossa työlistalla oli lapsenmurhasta tuomitun naisen mestaus. Georg-niminen mies oli ampunut kuoliaaksi puolisonsa veljen, ja nyt hän joutui sovittamaan rikoksen omalla hengellään. Järjestely, jossa jokaisella läänillä oli oma pyövelinsä, näytti toimivan hyvin. Svenin täysin samanniminen isä toimi sekä Oulun että Savon ja Karjalan lääninpyövelinä 1790-luvun alussa. elokuuta 2024 Viikosta viikkoon Yksi läänin pyöveleistä, Sven, asui Kiuruvedellä, hän kuoli punatautiin Vuosi 1797 oli pitkien työmatojen vuosi pyöveli Sven Erik Björnströmille. Onneksi pyöveleiden palkkiojärjestelmä sisälsi varsinaisten ”päätöiden” lisäksi myös matkakorvaukset ja päivärahat. Asiaa jouduttiin selvittelemään useita kertoja käräjillä. Tällaisissa tilanteissa teloitusta lykättiin siihen asti, että nainen ehtii imettää lasta ainakin kuuden viikon ajan. Liperistä matka jatkui suoraan Kerimälle, jossa odotti toisen murhamiehen mestaus ja teilaus. Suomessa oli toiminut lääninpyövelijärjestelmä vuodesta 1634 lähtien. Kyseessä lienee Suomen ainoa pyöveli, jonka perukirja on säilynyt jälkipolville. Lopullista tuomiota odotellessa kesällä 1797 kävi niin, että Sven syyllistyi kihlattunsa pahoinpitelyyn, ja mies joutui itse käräjille syytettyjen penkille. Joulukuussa Sven sai maksun vielä kahdesta teloituksesta. Työt sujuivat hyvin Sven nuoremmalta, mutta muuten hänen elämänsä näyttää olleen epäonninen. Pyövelin on pitänyt varata aikaa myös teloituspaikan valmisteluun ja moniin muihin käytännön järjestelyihin. Perheen asuinpaikka vaihtui useaan otteeseen. Vuonna 1849 kuolleen Anna MaTEKSTI SAMI TAPANAINEN KUVAT WIKIPEDIA COMMONS rian kotikyläksi on kirjattu kirkonkirjoihin Remekselä. Sisar asui Kiuruvedellä Tällaista oli osan elämästään Kiuruvedellä asuneen lääninpyövelin työ. Pariskunnalle syntyi kymmenen lasta, joista kuitenkin vain kaksi eli yli kahdeksanvuotiaaksi. 18 Keskiviikko 7. Pitkäksi aikaa Sven ei jäänyt murehtimaan menneitä, sillä hän avioitui Liisa-nimisen naisen kanssa huhtikuussa 1798. Laaja työskentelyalue tarkoitti toisinaan pitkiä työmatkoja, kuten edellä jo kerrottiin. Pyövelin työstä maksettiin parhaimmillaan hyviä korvauksia, mutta laskelmat osoittavat, että Svenin jälkeensä jättämä omaisuus ei riittänyt kattamaan kuin osan veloista. Sven osti ja myi useita taloja ja päätyi tilanteeseen, jossa omisti pahoin velkaantuneena kaksi eri tilaa. Sven Erik Björnström vanhemman oli määrä hoitaa teloitus Kalajoella kesällä 1793, mutta hän kuoli keuhkotautiin muutamaa viikkoa aiemmin. Teloituspaikka oli Liperissä, ja tällä kertaa pyöveli pääsi tositoimiin. Siellä ruumiin kappaleet saattoivat olla jopa vuosien ajan muistuttamassa ohikulkijoita lainkuuliaisuuden tärkeydestä. Lähteet: Moilanen, Mikko 2019: Suomen pyövelit, Moilanen, Mikko 2021: Kohtalona mestauslava, Tillman-Leino, Maarit 2018: Pyöveli saakoon palkkansa, https:// vertimus.fi/2018/08/pyoveli-saakoon-palkkansa/ (15.3.2024), Kiuruvesi Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannassa. Hän suoriutui työstä hyvin ja antoi niin vahvan näytön osaamisestaan, että mies valittiin Savon ja Karjalan lääninpyöveliksi. Se tarkoitti, että teloitetun ruumis jätettiin puupylvään päällä olevan kärrynpyörää muistuttavan teilipyörän päälle. Naapuriläänien kollegoilta sai kuitenkin tarvittaessa virka-apua, jos töitä kasaantui liikaa yhdelle miehelle. Teilaamisen myötä pyövelin työn tulokset jäivät näkyville pitkäksi aikaa. Hänellä oli Anna Maria -niminen nuorempi sisar, joka asui pitkään Kiuruvedellä. Perillä pyöveli kuitenkin huomasi, että nainen on raskaana. Tätä virkaa hän hoiti 23 vuoden ajan, aina kuolemaansa asti. Seuraavana vuonna Sven kuoli punatautiin 51-vuotiaana. Ensimmäinen niistä osoittautui tosin hukkareissuksi. Sanktiona oli niin iso sakko ja korvaus naiselle, että niiden yhteisarvo ylitti pyövelin vuosipalkan. Pyövelin ammatti periytyi toisinaan isältä pojalle, ja niin tapahtui tälläkin kertaa. Liisa-leski jäi vaille vakituista asuinsijaa, ja hän joutui kiertelemään kerjuulla henkensä pitimiksi. Kerimäellä päästiin vihdoin mestaamaan ja polttamaan roviolla nainen, joka piti teloittaa jo helmikuussa. Kesäkuun työreissu oli vielä pidempi. Valtaosa Suomen kuolemantuomioista pantiin toimeen kirveellä mestaamalla.. Ulkopuoliset luonnehtivat Liisaa yksinkertaiseksi ja tyhmänsorttiseksi, mutta se ei ollut este suurperhehaaveille. Kaikkiaan Suomessa tiedetään toimineen noin 90 lääninpyöveliä. Sven oli syntynyt Rantsilassa nykyisen Siikalatvan alueella vuonna 1765
Keittiön puolelta kuulu kahvikuppien kilinää. – Heräsin vaistomaisesti tuossa kuuven maissa. No eihän siinä unta tullu. Perjantaina 29.9. Samalla huipennetaan Lupis Challenge -kilpailusarja.. Ja lypsymiehet liikkuivat ovissa. Se on melko outo tunne. Esteri Sonninen asui Korpelanperällä 22-vuotiaaksi asti ja naapuritkin ehtivät tulemaan läheisiksi. – Niin siitä aamusta. Ja tien samanlaiset kuviot. MENOVINKIT Lukukoira Tyyni on paikalla keskiviikkoisin Kiuruveden kirjastossa parittomilla viikoilla kello 16.30–17.30. – Ihan varmasti. 19 Keskiviikko 7. elokuuta 2024 Remeskyläläinen emäntä Esteri Sonninen kuvaili erästä aamua muutama viikko sitten. – Eikös puolet riittäisi. Ei se ikävää ollu. – Oliko lystiä. Ihan terve olin, mutta piti vaan vetää täkkiä ylemmä. – Minä oon aatellu jo vuosia, että milloinka päästä käymään kotona Paloahossa ihan ajan kanssa, jatkoi emäntä. (Kiuruvesi-lehti 7.8.1974) – Missään ei ole niin hyvä olla kuin kotona, totesi emäntä Sonninen. Pellonpään emännälle oli alkanut ns. Paljon jäi entisiä paikkoja käymättäkin. Minä en saanu nousta. – Ja varmasti anon nyt ens kesänä uuvestaan lomaa. Nyt viimeiset vuodet enimmäkseen kahdestaan Pentti–pojan kanssa. maatalousloma, ensimmäinen loma 50 vuoteen – eikä emännällä ikää enempää olekaan. – Mitenkäs meni. – Ja nyt kun tuntu, että ihan viikkoja oon ollu kylillä. Kun aina painaa työtä, yhtä ja samaa aamusta iltaan, niin ei siinä kerkiä aattelemaankaan minkälaista olis välillä vähän löysätä. – Ihan ensin silloin aamulla join kahvit. Sanoi tuntevansa tuommoisissa vieraissa paikoissa itsensä enemmänkin vieraaksi ja levottomaksi – ei esim. Kirkollekaan ei tullut. Lauantaina 1.10. Lisäksi 29.9.–1.10. Samana päivänä eli lauantaina 1.10. Emäntä lähtikin sukuloimaan pohjoispitäjälle, kävi synnyinkodissaan Korpelanperällä, Uppolassa ja Akanmäessä hän poikkesi ja ”vävyntekeleen” mukana tämän kodissa Piippolassa. Ei käy kylän riennoissakaan – mieluummin lähtee vaikka marjaan. Lukuaika on 15 minuuttia ja ajan voi varata puhelimitse (040 576 6500) tai sähköpostitse (kiuruvesi.kirjasto@ kiuruvesi.fi). Tuntu ihan ylentävälle ja kunniakkaalle olla toisten vieraana, syyvä toisten laittamaa ruokaa, mennä valmiiksi laitettuun saunaan kylpemään. Aloin miettiä, että nyt minä saan tänä päivänä tehä mitä tahansa, mennä minne tahansa. Nyt sitten pyydettiin, että tulla heille ja heille ja tulla vaikka koko viikoksi. Kilpaa ajetaan kuudessa eri luokassa (nuoret, naiset, LUKUKOIRA KIRJASTOSSA 27.9.–22.11. Ihan tunsin olovani kun pieni tyttö vuosikymmenet sitten. kysyi ryöstäjä turmistyneenä. Kiuruvedellä on monta liikuntaan ja urheiluun liittyvää tapahtumaa perjantaista sunnuntaihin 29.9.–1.10. – Puolet. Pellonpään emäntä ei lähtenyt Espanjaan, ei edes Helsinkiin tai Kuopioon. Jokkiskilpailupäivä alkaa kello 10 ja päättyy noin kello 17. – Niii...in, minähän olen jo puolikuollut kauhusta. DEMOKRITOS Viikon miete Vitsikästä Rahat tai henki! kiljui kioskiin tullut ryöstäjä pistooliaan heilutellen. Siihen jätin tiskaamiset ja siistimiset, ei saanu tehä. Viikon loma syvensi tätä tuntemusta. Ihan tuntu kuin olis joutunu painottomaan tilaan, niin kuin nuo avaruusmiehet leijuu. järjestetään Kiuruvesi 150 vuotta -juhlakävely Kuorevirran urheilukentällä kello 18–19. Semmoisia kuvioita tein. sopersi pelästynyt myyjä. Kahtelin kaikkea ilman kiirettä. Mutta aika loppui sittenkin. Ja oottelin kyläreissuille lähtemistä. Ja elämistä ja olemista pienellä tilalla maata viljellen ja lehmiä hoidellen. Kirkoissa ja seuroissa joskus käy, eikä muualla. Vanhuuden kukinto ja viisaus. pidetään aikuisten liikuntapäivä, jossa Kiuruveden liikuntapalvelut, urheiluseurat ja yrittäjät järjestävät lajikokeiluja ja neuvontaa eri lajeissa sekä esittelevät omaa toimintaansa. Oma tyttö, kotisisaropistossa oleva Marja-Leena lupautui huolehtimaan lypsämisistä. Ja että näin jatkuu kokonaisen viikon. seniorit, evk, tuupparit ja yleinen). 50vuotta sitten Emäntä Esteri Sonnisen ensimmäinen loma Nuoruuden etuna ovat voima ja kauneus. Kodin hoito loma-aikana oli varmoissa käsissä. Liikuskelin ulkona, kävelin pelloilla ja keksin lähteä soutelemaan. Kierreltiin soita lakkasankot kainalokoukussa, keitettiin mukavilla paikoilla kahvia, käytiin niillä kauniilla hiekkarannoilla, semmoisellakin metsästysmajalla oleiltiin ja lepäiltiin. pidetään Ratsastuskeskus Lupiksella esteratsastuskilpailut, jotka ovat tämän vuoden viimeiset ulkokisat. Vaan sitä aatteli, että nuin se nuo toiset ihmiset asuu ja tekee töitä, minullakin on siellä oma koti. – Nyt sitä aikaa oli. Sonnisten emäntä kertoi, ettei hän ole huvitteleva tyyppi. ajetaan myös jokamiehenluokan autokilpailut Haapakummun radalla. Joka puun ja kiven tutkin, kaikki vanhat paikat, vanhat rakennuksetkin, ullakon esineet, metissäkin kävelin. Aikaisemmin hän on ollut kotoa poissa yönseudun 14 vuotta sitten, silloinkin sairaalassa. Kummasti koti rupes tuntumaan entistäkin arvokkaammalta. Ja vannotti myös, että äiti ei nyt sitten saa koskea mihinkään työhommiin viikkoon. Kolmen päivän aikana ratsastetaan seura-, alueja kansallisella tasolla. Piti jo pyytämällä pyytää, että antakaa nyt välillä ees käyvä kotona, sitten taas kyläillään. LIIKUNTAJA URHEILUTAPAHTUMIA 29.9.–1.10. Tosiaan ihan se hupsulta tuntuu. Kyseessä on tämän vuoden viimeinen Itä-Suomen aluemestaruusosakilpailu. Tuohon aikaan mahtuu uuden kodin rakentaminen Remeskylään valtamaantien varteen, lasten syntymiset, miehen Paavo Sonnisen äkillinen kuolema 9 vuotta sitten. kirkollakäynnistä voi nauttia
Tervetuloa! jestettiin sairaalaan oma huone, missä perhe sai valvoa ja kulkea patriarkan rinnalla hänen viimeisen maallisen matkansa. parkkipaikalla. (Arja PentikäiMessu. Eemil Nikolai Nissinen 82 v. ja su 1.9. klo 11.30 klo 11.30 seurat Seuratuvalla seurat Seuratuvalla (Risto ja Arja Pentikäinen, (Risto ja Arja Pentikäinen, Miikka Huuskonen, Pasi Miikka Huuskonen, Pasi Hyytiäinen) Hyytiäinen) Su 18.8. Sukuhaudan vieressä on pieni hautakivi, hautaan on siunattu Marko Mika Antero Grönfors 1972–2017 ja Henry 1970– 2011. DIAKONIA DIAKONIA Ma 12.8. klo 10-10.30 Ma 12.8. Eemil Nikolai Nissinen 82 v. Sandelsin kautta. elokuuta 2024 Kuolleita Feija Grönfors laitetaan arkkuun keskiviikkona, avoin kahvitilaisuus Porttilassa tänään Romanien patriarkka Feija Grönfors laitetaan arkkuun tänään keskiviikkona. ja su 1.9. klo 11 Jumalanpalvelus Ma 12.8. Hyvinkään seurakunta. (Pyhännäntie 2937). klo 10 Messu. Kuopion Kuopion hiippakunnan lähetysjuhla hiippakunnan lähetysjuhla Iisalmessa, bussikyyti KiuruIisalmessa, bussikyyti Kiuruveden srk-talolta kumpanakin veden srk-talolta kumpanakin päivänä. 07.07.2024 On lempeä levon maa, unen kaarisilta sinne johdattaa. Päähaudassa on kuusi sukuun kuuluvaa perheenjäsentä. La 31.8. 15 €) vaan ruokailuun (yht. klo 11 klo 11 PERUTTU Laulupäivä PERUTTU Laulupäivä Alatalon vanhassa pirtissä Alatalon vanhassa pirtissä (Pyhännäntie 2937). PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Ilmoittautuminen syyskuussa Ilmoittautuminen syyskuussa alkaviin kerhoryhmiin on alkaviin kerhoryhmiin on avattu: https://www.kiuruveavattu: https://www.kiuruvedenseurakunta.fi/tule-mudenseurakunta.fi/tule-mukaan/lapsille-ja-lapsiperheille/ kaan/lapsille-ja-lapsiperheille/ paivakerho/paivakerhoon-ilpaivakerho/paivakerhoon-ilmoittautuminen moittautuminen KUOLLUT KUOLLUT Maria Emilia Lohva 95 v. Hän menehtyi Iisalmen sairaalassa lauantaina. Juttu jatkuu: ”Vaijeri-ori lienee suorittanut helpompiakin urakoita kuin maanantaina, jolloin se joutui vetämään isäntänsä Vihtori Grönforssin ruumisvaunut seurakuntatalolta Tuonelanharjuun. Tikkanen s. 017 770 0421 p. Grönforsien sukuhauta on Tuonelanharjussa Koskenjoella, noin viiden kilometrin päässä Kiuruveden taajamasta. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ La 31.8. klo 10-10.30 Ruoka-apu Helluntaisrk:n Ruoka-apu Helluntaisrk:n parkkipaikalla. 15 €) 7.–13.8. 20 Keskiviikko 7. (Arja Pentikäinen, Huuskonen, Pirkkalainen, Huuskonen, Pirkkalainen). Haudalle laskettiin valtava määrä kukkalaitteita. klo 8-14 kirkkoher7.–13.8. Vihtori Grönforsin hautajaiset olivat suuri tapahtuma syyskuussa 1983. Suvulle ja perheelle järHengelliset JAANA SELANDER Grönforsien sukuhauta on Tuonelanharjussa. Tällainen kahvitilaisuus järjestetään Porttilan pihassa keskiviikkona, kirjoittavat Grönforsit Facebookissa Porttilan tallin kävijät -ryhmässä. Feija Grönfors oli kuollessaan 98-vuotias. – Meille Kiuruvedelle on tulossa suuret hautajaiset ja kaikki eivät mahdu hautajaisiin. Romanien keskuudessa on tapana pitää pieni kahvitilaisuus silloin, kun vainaja laitetaan arkkuun. Juttu on lehden etusivulla. Helppoa ei ollut muullakaan saattoväellä, jota oli satamääräinen joukko: omaisia, sukulaisia, mustalaisheimon jäseniä ympäri Suomen, hevosmiehiä... Maria Emilia Lohva 95 v. Grönforsin pojat Mika ja Markku Grönfors kutsuvat kaikkia kyläläisiä, ystäviä ja naapureita Porttilaan pihaan tänään keskiviikkona kello 14 jättämään jäähyväisiä Feija Grönforsille. klo 10 klo 10 Messu. 017 770 0421 Hautakiviä • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Messu. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus 11.8 klo 15.00 kirjaston Opintolukusalissa. KASTETTU KASTETTU Laura Anni Nousiainen Laura Anni Nousiainen Hyvinkään seurakunta. – Syvimmin tämä koskettaa teitä, puoliso, lapset, veljet, äiti, totesi kirkkoherra Heikki Riihijärvi siunauspuheessaan Tuonelanharjun hautausmaalla. Su 11.8. Lähetys kuuluu Radio Sandelsin kautta. Omaisten tervehdyksen jälkeen kunnioittivat vainajan muistoa: Mustalaisasiainneuvottelukunta, Kiuruveden kunta, Suomen Hippos, Pohjois-Savon Hevosjalostusliitto, Kiuruveden Hevosystäväin Seura, Ylä-Savon Hippos, Kuopion Ravirata, Pohjois-Savon ravinaiset, Kuopion läänin hevosomistajat, Kiuruveden hevosystävät, Haapajärven Ravi, Mustalaislähetys, Kiuruveden Sotainvalidit ja naisjaosto, Iisalmen Ammatillinen kurssikeskus, Helluntaiseurakunta ja Ylä-Savon Säästöpankki.. Sukuhautaan on haudattu Vihtori Grönfors 1924–1983, Pertti Jalmari 1964–2016, Salme Kyllikki 1929–2003, Pekka Antero 1953–1984, Arto Sakari Aleksanteri 1961–1980, Feija Robert Benhard 1951–1980. Su 11.8. Lisätietoa juhlasta: päivänä. Lähetys kuuluu Radio nen). xxxxkuuta 2021 Su 11.8. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Rakkaamme Maria Emilia LOHVA o.s. Lisätietoa juhlasta: https://www.iisalmenseurahttps://www.iisalmenseurakunta.fi/lahetysjuhla kunta.fi/lahetysjuhla Ilmoittautuminen kyytiin ja Ilmoittautuminen kyytiin ja lauantain ennakkoon tilattalauantain ennakkoon tilattavaan ruokailuun (yht. Kiitämme osanotosta suruumme. JAANA SELANDER MALLA LAITI KIURUVESI-LEHTI 2 Keskiviikko xx. Maikki-äitiä rakkaudella kaivaten Linda Kari ja Jari sisaret perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. klo 10 Su 18.8. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 13.8. klo 8-14 kirkkoherranvirastoon. ranvirastoon. Feija Grönforsin tytär Malla Laiti kiittelee perheen saamasta hienosta kohtelusta Iisalmen sairaalassa. Kuolleita Seurakunnat p. 22.02.1929 k. Kiuruvesi-lehti uutisoi 21.9.1983 Vihtori Grönforsin hautajaisista otsikolla ”Paljon surevia saattajia Grönforssilla”
– Selvästi huomaa kaaleissa, että jotkut ovat löytäneet polun, jota seurata, jotkut taas ovat jäämässä yhä enemmän omiin oloihinsa ja sitä tietä sitten jäävät syrjään tästä kehityksestä. Jukka Grönfors on edesmenneen Vihtori Grönforsin poika. – Tämä on jo 4. Meillä oli aina tuvat täynnä kaaleita. Huomionosoituksen perusteluissa todetaan että, saaja on toiminut asenteiden muokkaajana ja hän on toiminut monella tasolla tienraivaajana. Se oli silloin toinen romanijärjestö Suomessa. En tuntenut rahantuojaa, tuskin hänkään minua. Moni äiti veti kelkalla lapsiaan kylästä kylään, kerjäten lapsille elatusta, Grönfors on muistellut. Feija ja Vihtori alkoivat kuljettamaan eläimiä. Feija Grönforsilla oli myös kummilapsia eri järjestöjen kautta useissa köyhissä maissa. Grönfors haudataan Tuónelanharjuun. Isä Santeri teki talokauppoja ja rakennutti Porttilan. talo näillä pelloilla. Alettiin pitää romanijuhlia ja telttakokouksia seurakunnissa. – Suurin osa Suomen kaaleista tuohon aikaan kiersi, koska ei ollut kotia, mihin asettuivat. Feija Grönforsia jäävät suremaan vaimo Irja ja lapset: Ilse, Arja, Pirjo, Eila, Malla, Sirpa, Markku ja Mika, Arto on kuollut. päivänä elokuuta kello 11. Vihtori Grönfors perusti ison hevostallin Porttilaan, jossa järjestettiin myös ensimmäiset hevosalan koulutukset kaaleille. Myös heimojen välisiä riitoja Grönfors on saanut asettaa. Feija Grönfors 8.4.1926–3.8.2024 JAANA SELANDER. Eikä tämä tapaus ollut ainoa, Grönfors on kertonut. elokuuta 2024 Feija Grönfors esitti mandoliinilla kappaleen Mustalaiseksi olen syntynyt toimittajalle ja rukoili sen päätteeksi toimittajan puolesta vuonna 2016. Grönfors meni raamattukouluun ja kulki evankeliointimatkoilla romaaniteltasta romaanitelttaan, mökistä mökkiin, jalkaisin, pyörällä, autolla. Oman pojan, Arton, Feija Grönfors menetti autokolarissa ja äiti kuoli 91 vuoden iässä, ja Vihtorin poika Pepe. Kun Feijan perhe muutti Oulaisista Porttilaan vuonna 1928, Feija oli 2-vuotias. Meidän vahvuutena onkin se, että koemme saamme niin paljon rakkautta, että meidänon hyvä jakaa sitä eteenpäin. JAANA SELANDER Porttilaa kohtasi suuri suru lauantaina, kun romanien patriarkka Feija Grönfors kuoli 98 vuoden iässä. Niitä hän sitten koettaa yhdessä ratkoa ja rukoilla. Samana päivänä, kun Feija kuoli äkillisesti sairaalassa, oli Porttilassa valmistauduttu Markku-pojan 60-vuotisjuhliin. Feija Grönfors kertoo, että 2000-luvulle tultaessa kaaleitten elämä on kovasti muuttunut. Isän mallin mukaisesti. Kotiseutuyhdistykselle antamansa haastattelun perusteella Grönforsit toivat ensimmäiset ayshireja friisiläislehmät Kiuruvedelle. Veli ja sisko kuolivat. Myöhemmin, kun lapsiakin oli jo kaikilla yhteensä lähes 20, niin Viki otti lapion ja sanoi, että nyt sitten rakennetaan tähän veljelle talo. Hänestä tuli Jumalan lapsi. Feija Grönforsin elämään tuli myös surun vuosia. Perhe joutui evakkoon. Feija tapasi puolisonsa Irjan vuonna 1947. – Monet kaalet osallistuivat sotaan, taisteltiin yhtenäisen Suomen puolesta. Feija Grönfors on sanonut, että silloin hänet uudesti synnytettiin. Feija Grönforsin tytär Malla Laiti kertoo, että lapsille isä Feija oli rakastava. Grönfors on kertonut Kiuruvesi-lehdelle, että hänelle tulee joka päivä avunpyyntöjä puhelimitse eri maista. – Elämä koheni pikkuhiljaa. Vihtori-veli joutui sotaan 17-vuotiaana ja oli siellä yli viisi vuotta. Romanit olivat perustajajäsenistössä ja lähtivät vaikuttamaan asioiden kulkuun. Tämä mies, joka toi tuon rahan, oli autolla ajaessaan saanut selvän osoitteen ja ohjeen toimittaa raha. Hän on todellinen romanien patriarkka. – Romanit ovat aina uskoneet Jumalaan, joka valvoo heikointakin ihmislasta. Kun Feija Grönfors oli kuusivuotias, Santeri-isä kuoli hevosenpotkuun kaatuessaan jäätikölle. Rukoilen maailman hädässä olevien ihmisten puolesta; romaanikansa, lähetystyö, marttyyrit, seurakunta ja kaikki sorretut. Uskoon 1958 Feija Grönfors tuli uskoon hengellisessä kokouksessa vuonna 1958. Rikkaus Jeesuksessa Feija Grönfors oli syvästi uskonnollinen. – Hyvää tehdessä ei pidä milloinkaan pelätä, Grönfors on muistuttanut. Feija Grönforsin tarkoituksena oli lukea lääkäriksi, mutta sitten tuli sota ja lähtö Savonlinnasta. Porttilassa viljeltiin peltoja. Hän on arvostettu romanien ja pääväestön keskuudessa ja hänet tunnetaan myönteisestä elämänasenteesta. Voiton omistaja Jukka Grönfors oli tulossa käymään Porttilassa. – Näiden tapahtumien aikana ajateltiin lähteä pois Porttilasta, mutta ei siitä tullut mitään. Vihtori rakensi uuden talon, johon me kaikki mentiin asumaan. Koulunkäynnin Feija Grönfors aloitti Parikkalassa Viki-enonsa luona. Kiuruveden kotiseutuyhdistykselle Feija Grönfors on muistellut lapsuuttaan. 21 Keskiviikko 7. Käytiin hakemassa paikkakunnan kaalet tilaisuuksiin, yövyttiin kurjissa romanimökeissä. Feija Grönforsin hautajaiset pidetään Kiuruveden kirkossa 15. Kohta oven rakosesta työntyi käsi ja siinä oli juuri se raha, joka kauppalaskuun silloin tarvittiin. Vuonna 2028 Feija Grönforsille myönnettiin Suomen aluehallintoviraston Hyvä työ – Tšihko butti -kunniakirja romanien asemaa, kieltä ja kulttuuria edistäneestä esimerkillisestä toiminnasta. In memoriam Feija Grönfors tunnettiin romanien patriarkkana veljensä Vihtorin jälkeen. – Kaikki huolet sai hänelle kertoa ja niitä hän sitten kantoi Jumalan eteen. Lapset alkoivat käymään koulua. Eräänkin kerran olimme saunassa, niin oveen koputettiin ja sanottiin, onko täällä isäntä. Monta kertaa päivässä hän sanoi, minun rakas tyttö, minun rakkaat lapset. Meillä oli aina kaikki lattiat täynnä kaaleita, jotka tulivat meille, kuka pitkäksi aikaa, kuka lyhemmäksi ajaksi, on Feija Grönfors muistellut. Se oli yhteisön aikaa. – Kun ruokalaskuja ei saatu tasapainoon, niin menimme koko perheenä polvilleen Herramme Jeesuksen eteen ja kerroimme huolemme hänelle. Arto-poika kuoli kolarissa Feija ja Vihtori Grönforsin elämään kuuluvat kiinteästi hevoset. Kun perhe tuli Kiuruvedelle, Feija Grönfors oli noin 12–13 -vuotias. Myös juuri Kuninkuusraveissa vastikään voitoon ravanneen V.G. Irja-vaimo hoiti kodin ja lapset ja siunasi Feija Grönforsin aina matkaan, ”vaikka se pöytä ei niin ihmeen ylellinen ollutkaan lapsille”. Feija Grönforsin poika Markku rakensi uuden kodin perheelle vuonna 2005. Vuonna 1964 perustettiin Elämä ja Valo -yhdistys. Sanoin, että kyllä täällä sen tapainen on. – Elämä on lahja Jumalalta ja se, että saa elää Hänen yhteydessään. Mutta Grönforseilla oli oma koti. Vaimot ja lapset jäivät nälän ja pakkasten armoille. Perheeseen kuuluivat isä Santeri, äiti Aliina, Vihtori-veli ja Miranda-sisko. Porttila oli koti, jossa on koko elämä eletty. Romanit osallistuvat yhteiskunnalliseen elämään eri tasoilla. Somerolla evakot otettiin hyvin vastaan. Elämän rikkaus on Jeesuksessa. Seurakuntien kautta tehty romaneille kohdennettu työ antoi romaneille paikan hengellisessä työssä. Pian alkoi talvisota. – Pitävät minua arvossa niin kuin vanhoja pidetään ja annetaan kunnia, hän sanoo. – Vietettiin iloista nuoruuden elämää pitkin maailman teitä. Ja ihmeitä alkoi tapahtua. Feijakin olisi halunnut lähteä, mutta äiti kävi puhuttamassa ”kaajeet” niin, että sotaan pääsy evättiin
Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. 050 365 6545, fdu@eurowindenergy.com Yhteysviranomainen Keski-Suomen ELY-keskus, Jaakko Junikka, p. Lähtö Pyhäjärveltä pe 30.8. Hakemukset tulee toimittaa 31.8.2024 klo 24.00 mennessä sähköisesti Kuntarekry.fi -palvelun kautta, ei liitteitä. Ryhmät: Ryhmä 1: ma klo 13.45–14.45 ja ke klo 10–11 Ryhmä 2: ti klo 9–10 ja to klo 13–14 Ryhmä 3: ti klo 10–11 ja to klo 14–15 Ryhmä 4: ke klo 9–10 ja pe klo 13–14 Ilmoittautuminen alkaa ke 21.8. klo 12–14 Kuorevirralla yleisurheilukentällä. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Osallistumislinkki tilaisuuteen tulee ennen tilaisuutta edellä mainitulle ympäristöhallinnon verkkosivulle. xxxxkuuta 2021 VAMMAISRYHMIEN ULKOILUPÄIVÄ Vammaisryhmien ulkoilupäivä to 15.8. Tiedustelut: Siivoustyönohjaaja Raija Pennanen, p. 12.8. Sateen sattuessa varapaikkana on liikuntahalli. 22 Keskiviikko 7. menn., Kauko Tikkanen, 0400 548 638. -----------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 33: ma: porsaspalapaistia, perunaa, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, punajuurisalaatti, ananas-päärynäkiisseliä, ti: lindströminpihvejä, kermaista ruskeakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, italiansalaatti, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, ke: kalakeittoa, maustekurkkuviipale, mangopuuroa, to: kermaista kalkkunakastiketta, perunaa, porkkana-maissilisäkettä, punakaali-mustaherukkasalaattia, vadelmakiisseliä, pe: kalapyöryköitä, keltaista tillikastiketta, perunaa, punajuurta, maalaispastasalaatti, omena-riisipuuroa, la: naudanliha-kasviskastiketta, perunaa, parsakaalia, kurkkuinen salaatti, sekamarjakiisseliä, su: uunilohta, sitruunaista kastiketta, perunaa, papuja, punajuurisalaatti, suklaamousse (muutokset mahdollisia). -----------------------------------------------Eläkeläiset ry:n Savo-Karjalan aluejärjestön yhteinen tapahtumapäivä Tulenliekissä Leppävirralla pe 30.8. Kiuruvedellä 7.8.2024 Kiuruveden kaupunginhallitus AVOIMET TYÖPAIKAT: Laitoshuoltaja Vakituiseen työsuhteeseen vastaamaan yhdessä muiden laitoshuoltajien kanssa kaupungin eri kiinteistöjen sisätilojen puhtaana pidosta. Tiedustelut ja ilmoittautumiset ti 15.8. klo 12.00. ja sitovat ilm. henkilökunnan koulutuspäivien vuoksi. Tuulivoimahankkeen asukaskysely on avoinna 5.8.—30.9.2024. LEHTI OY Hinta 75 € / 12 kk Pureudu paikallisiin. Hinta 400 € (sis. mennessä Erkille 0503259748 tai Tarjalle 0449845122. Tilaus on kestotilaus ja jatkuu automaattisesti tarjousjakson päätyttyä normaalihinnalla. Voit vastata kyselyyn seuraavan linkin kautta: https://mpt.link/varisvuorikysely tai skannaamalla oheisen QR-koodin. § KUULUTUS KIURUVEDEN TERVEYSKESKUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VOIMAANTULOSTA Kiuruveden kaupunginhallitus on kokouksessaan 3.6.2024 § 109, asianumero KIURU/611/10.02.03.00/2022 hyväksynyt terveyskeskusalueen asemakaavan muutoksen. -----------------------------------------------Tiedotteita Sekalaista Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. 0400 271 143 tai 040 576 6507. elokuuta 2024 4 Keskiviikko xx. ja ti 13.8. Lisätiedot ja ilmoittautumiset puh. 0400 271 143. Tieto kuulutuksesta julkaistaan myös Pihtiputaan kunnan, Pyhäsalmen kaupungin, Pielaveden kunnan, Keiteleen kunnan sekä Kiuruveden kaupungin verkkosivuilla. Kuulutus ja arviointiohjelma ovat nähtävillä 5.8.—18.9.2024 www.ely-keskus.fi/kuulutukset/keski-suomi ja ympäristöhallinnon verkkosivulla ymparisto.fi/varisvuoren-tuulivoimahanke-YVA. Sähkönsiirron vaihtoehdot sijoittuvat Pihtiputaan kunnan ja Pyhäjärven kaupungin alueelle. Koska päätöksestä ei ole määräajassa (37 päivän kuluessa 10.6.2024 lukien) jätetty valitusta ItäSuomen hallintooikeuteen, terveyskeskusalueen asemakaavan muutos on tullut voimaan. Tilaukset: Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Sanna Manninen 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Avoinna: ma–to 8–16 Koulu alkaa! Tilaa Kiuruvesi-lehti opiskelijalle. -----------------------------------------------Rivi-ilmoitukset Ilmoitus Varisvuoren tuulivoimahankkeen YVA-ohjelman nähtävilläolosta (Pihtipudas, Pyhäjärvi) Eurowind Energy Oy on toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) Varisvuoren tuulivoimahankkeesta ja sen sähkönsiirrosta. Lopuksi kaikille osallistujille on tarjolla makkaraa ja mehua. Ohjelmassa yhteinen alkulämmittely, ratakierroksen kävely ja erilaisia rastipisteitä. linja-autokulj., pääsyliput otteluun ja majoituksen Hotelli Presidentissä, kaksi yötä). Hankkeen yleisötilaisuus pidetään Pihtiputaalla 21.8.2024 klo 18–20 Pihtiputaan kunnanviraston valtuustosalissa (Keskustie 9). klo 9.10 (Matkahuolto, Antintie 3). Tied. alkaen, tervetuloa! -----------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 33: ma: porsaspalapaistia, peruna, kukkakaalia, punajuurikuutio, raejuusto, omena, ti: riisipuuroa, mansikkakiisseliä, sekaleipä, kalkkunaleikkelettä, kurkkua, ke: kalakeittoa, ruisvuoka, mandariini, tomaattia, to: kermaista kalkkunakastiketta, peruna, porkkanaa, jäävuorisalaatti, kurkku, persikkakuutio, pe: jauheliha-makaronilaatikkoa, jäävuori-tomaatti-ananassalaattia (muutokset mahdollisia). Tarjous on voimassa 30.9.2024 ja koskee digitilausta. Tervetuloa! Tapahtuman järjestävät Kiuruveden vammaisneuvosto ja liikuntapalvelut UIMAHALLI Uimahalli suljettu ma 12.8. Vauvauinnin syyskausi alkaa lauantaina 7.9.2024. Tilaisuuteen voi osallistua etäyhteydellä. 0295 024 237, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. -----------------------------------------------MATKA Suomi–Ruotsi yl.urheilumaaotteluun Helsinkiin 30.8.–1.9.2024. Puistojumppa peruttu ma 12.8.! Syksyn Voimaa ja tasapainoa -tehojaksot yli 65-vuotiaille alkavat viikolla 37! Tehojaksolle osallistutaan 10 viikon ajan, kaksi kertaa viikossa keskittyen voiman ja tasapainon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 0400-945544. Asukaskysely on suunnattu vaikutusalueen vakituisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja kiinteistönomistajille. YVA-ohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa viimeistään 18.9.2024 osoitteeseen kirjaamo.keski-suomi@ely-keskus.fi tai Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, PL 250, 40101 Jyväskylä (viitteenä KESELY/2432/2023). Lisätietoja: Hankkeesta vastaava Eurowind Energy Oy, Frans Duldin, p. Tuulivoima-alue sijoittuu Pihtiputaan kunnan alueelle. Tenhusen Liikenne Oy & HonkaSpirit Oy. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Mikäli haluat vastata paperisella lomakkeella, voit ladata ja tulostaa pdf-tiedoston yllä olevasta linkistä ja postittaa lomakkeen osoitteeseen: Envineer Oy, Microkatu 1, 70210 Kuopio. 040 741 1085, email: raija.pennanen@kiuruvesi.fi Kiuruveden kaupunki Tekninen palvelukeskus Tiedotteita Kirjoja KYLIEN KIRJA KIURUVESI Kuvia vuosilta 1991-2010 TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvitusta Kohtaloita ja kertomuksia KIURUVEDEN HISTORIA ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME YRITETTY ON KIURUVEDEN HINGUNNIEMEN TIKKASET Lukemista 500 VUOTTA KÄRKKÄISIÄ KIURUVEDEN JÄRVIKIRJA TILAA KIURUVESI-LEHDEN DIGITILAUS VUODELLE 2025 JA SAAT LOPPUVUODEN 2024 KAUPAN PÄÄLLE. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Muistilista Kiuruveden invalidit ry:n jäsenet kerho saunarannassa tiistaina 13.8. klo 12 vain soittamalla puh. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 10–11.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla)
044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com • • Valokuvaukset 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. elokuuta 2024 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. kuvaukset p. 23 Keskiviikko 7. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh
KYSY TARJOUS! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, ilmastoinnin täyttöhuolto ym. päivittäin klo 9-21 Sekalaista Torilla Kokouksia Asuntoja Sekalaista Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Huveja Palveluita maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 8.8. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. Tervetuloa! Osmangin Metsästysseura ry:n Remeskylän Korvenkävijät Ry Toiviaiskylän Erämiehet ry:n Myydään 24 ha 040 572 4013. 24 Keskiviikko 7. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 050 307 5439 Kiuruvesi-lehden 10€ KANGASKASSI KANGASKASSI 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. alan työt. VUOKRATAAN yksiö 30 m² kaksio 42 m² kaksio 45 m² 30 m² 200 m², liiketiloja keskustassa, jaettavissa Irene Partasen kukot, piirakat ja lörtsyt Kuopiosta 040 5121 687 HautakyläNiemiskylän Erästäjien Itärannan Erämiehet ry:n Koppeloharjun Erä ry:n Kotisuonerä ry:n Lampelan seudun Eräveljet ry:n Kiuruveden Omakotiyhdistys Kiurukas ry:n SYYSKOKOUS maanantaina 18.11.2019 klo 18 Peltohovissa, alkaen kahvitarjoilulla. Toivotaan runsasta osanottoa. xxxxkuuta 2021 AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Laaja valikoima edullisista renkaista aina premium-renkaisiin. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. elokuuta 2024 6 Keskiviikko xx