VUOSIKERTA, NRO 36. 040 752 4422 asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 8–9 » Ville kävi kutsunnoissa vuoden paikallislehti 2019. Maahanmuuttoja pakolaispalveluista viestitetään, että pakolaisia ei pidä vastaanottaa ”hyöty mielessä”. Iisalmessa on tällä hetkellä yli sata pakolaistaustaista henkilöä. Pakolaiset eivät ole vastaus työvoimapulaan. www.kiuruvesilehti.fi 012138-2136 PAKOLAISET 4-5 » Joko auttaisimme. 6-7 » Kamajat loivat elinvoimaa 18 » Kunniaksi suomenhevosen Kiuruvesi ei ottanut vastaan myönteisen oleskeluluvan saaneita pakolaisia puolenkymmentä vuotta sitten. JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 8.9.2021 68. TIINA KILVENSALMI Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,65 euroa/viikko www.siilinhammas.fi Perushammashoito Nukutushammashoito Keraamiset paikat ja esteettinen hammashoito Keinojuuret ja suukirurgia Hammasprotetiikka Suuhygienisti Ajanvaraus myös verkossa Kiurukatu 3 KIURUVESI Puh. Muut ympäryskunnat ottivat
Kun lukee, lisää tietouttaan, ja voi vaikuttaa. SIVUSTA SEURANNUT Kirjoittaja kehuu ahkerien naisten pyyteetöntä työtä. Valitettavasti lukutaito ei ole itsestäänselvyys meillä Kiuruvedelläkään. Lasten ja nuorten suhteen avainasemassa ovat vanhemmat. Kiitos kaikki vapaaehtoiset, jotka käytte auttamassa avun tarpeessa olevia monin eri tavoin. On tutkittu, että uutismedian seuraamisella on yhteys lukutaitoon. Emme jaksa lukea pidempiä tekstejä, saatikka, että sisäistäisimme mitä olemme juuri lukeneet. Sanomalehteä ja verkkouutisia useita kertoja viikossa lukevien ja passiivisempien lukijoiden ero lukutaitokokeen pistemäärässä vastaa noin vuoden eroa koulun oppimäärän hallinnassa. Kansallisessa lukutaitostrategiassa lukutaito määritellään monilukutaidoksi, joka tarkoittaa kykyä lukea, tuottaa ja ymmärtää monimuotoisia tekstejä, joihin sisältyy kirjoitetun kielen lisäksi puhetta, ääntä, graafeja, kuvia, videoita sekä näiden erilaisia yhdistelmiä. Miltä tuntuisi, jos ikkunasi edestä kulkisi kahden metrin päässä säännöllisesti kävelijöitä, lenkkeilijöitä ja pyöräilijöitä. Esimerkiksi yläkoulussa lukutaito on huolestuttavasti huonontunut. Voit myös laittaa kiitoksen, kehun tai kannustuksen muutenkin jostakin ihmisestä, vaikka sinua ei olisi haastettu. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 95 e / 86 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Myös nuorista aikuisista useampi kuin kaksi kolmesta pitää sanomalehtiä merkittävinä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjinä, ja lähes yhtä moni paikallisuudelle merkittävänä tekijänä. Onko tämä nykyajan tasa-arvopolitiikkaa Kiuruveden kaupungissa armon vuonna 2021. Käsittääkseni puistotyöntekijöillä teetetään konehommilla tehtäviä töitä. Lukutaito on avain parempaan terveyteen, hyvinvointiin ja elintasoon. Lukutaito on edellytys demokratialle, lukutaito estää vihapuhetta ja ääriliikkeiden nousua. Me aikuisetkaan emme pääse kehumaan lukutaidollamme. LÄPIKULKIJA Älä mene liian lähelle.. Liian lähellä Pihamme läpi ei ole kevyenliikenteenväylää, vaan se on rivitalojen sisäpiha. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi LIIKEILMOITUKSET / MARKKINOINTI Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512 anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Kirjoituksia ei palauteta. JAANA SELANDER OLEN ihmetellyt Kiuruveden kaupungin toimia. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–pe klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin SANOMALEHTILIITON JÄSEN Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti Kiitä, kehu, kannusta! Tämä on juttusarja, jossa kiitetään, kehutaan ja kannustetaan. 2 Keskiviikko 8. Viimeisimmän Uutismedian tilaaman tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta pitää sanomalehtien toimintaa yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian edistäjänä merkityksellisenä. Yhtä moni (78 %) pitää sanomalehtien toimintaa paikallisten asioiden edistäjänä merkityksellisenä. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Olemme joukolla seuraneet näiden ahkerien naisten pyyteetöntä työntekoa. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. syyskuuta 2021 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Lue lehtiä ja kirjoja – pidät yllä lukutaitoa T änään vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Laitetaan siis hyvä kiertämään! Ideana on, että kiitoksen saanut kiittää taas seuraavaa henkilöä. Kiitos kuuluu myös teille, jotka käytte ilahduttamassa yksinäisiä. Voimia teille arvokkaassa toiminnassanne. Opetushallitus on asettanut työryhmät laatimaan kansallisen lukutaitostrategian vuoteen 2030. Olen varma, että arvon herrat kieltäytyisivät kyseisestä työsuoritteesta. Parhaat tulokset lukutaidossa, luonnontieteissä ja matematiikassa saivat nuoret, jotka lukivat aktiivisimmin kaunokirjallisuutta. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Tasoerot ovat suuret oppilaiden välillä. Sanomalehden tilaaminen paperisena tai digitaalisena on investointi, joka hyödyttää. Lukutaidottomuus ja -haluttomuus johtuu pitkälle sosiaalisesta mediasta ja älypuhelimista, joissa nopeasti viestitään kuvilla ja muutamalla sanalla (esimerkiksi Instragram, Snapchat, WhatsApp, TikTok). Lukutaitopäivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lukutaitotyöhön tarvitaan mukaan koko yhteiskunta, ei vain kouluja ja kirjastoja. Tekisivätkö miehet tätä työtä. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Puh. Lähetä viestisi ja kuva henkilöstä, jota kiitetään perusteluineen osoitteeseen: jaana.selander@kiuruvesilehti.fi tai toimitus@kiuruvesilehti.fi Maarit Amper Vapaaehtoiset auttajat ja tukijat. Sanomalehtiä aktiivisesti lukevat nuoret menestyivät lukutaitokokeessa paremmin kuin harvemmin lehtiä lukevat. Erinomaisiin tuloksiin ylsivät myös sellaiset nuoret, joiden kaunokirjallisuuden lukeminen oli vähäisempää, mutta jotka lukivat aktiivisesti lehtitekstejä. Luulisi, että nolottaisi kulkea esimerkiksi jonkun omakotiasujan pihan poikki joka päivä. Jos tämä työ tehtäisiin miesvoimin, takuulla harjakoneella oltaisiin töissä. Tästä osoituksena naiset konttaavat vesisateessa mukulakiveyksiä poistaen talvisia hiekoitushiekkoja kiveykseltä. Sanomalehteä aktiivisesti lukevat 15-vuotiaat menestyivät PISA:n lukutaitokokeessa merkittävästi paremmin kuin harvemmin lehteä lukevat. He lukivat keskimääräistä enemmän myös sanomaja aikakauslehtiä. Näin todetaan Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä Nuorten media-arki ja lukutaito -tutkimuksesta
Katsoin sähkölaskustani, että ydinvoimalla tuotettiin 43 prosenttia, energiatähteillä ja turpeella 37 prosenttia ja uusiutuvalla 20 prosenttia sähköstä. On huolestuttavaa, että lukemisen ja lukutaidon eriarvoistuminen näkyy jo varhaislapsuudessa. Ajanpuutteen ovat maininneet syyksi vähäiseen lukemiseen myös pienten lasten vanhemmat. Maailmassa on nimittäin edelleen 800 miljoonaa aikuista lukutaidotonta. Ne ”myllymiehet” jättävät raatoja maaomistajien ja valtion huoleksi, kun myllyn käyttöaika on ”täysi”. Näistä aikuisista reilu 70 prosentti mainitsee syyksi vaikeuden keskittyä lukemiseen. Tuoreena päätöksenä on opetusja kulttuuriministeriön kesäkuussa myöntämä lähes viiden miljoonan euron avustuksen lukutaitoa ja lukemisen kulttuuria vahvistamiin toimiin perusopetuksen 7–9luokille. Lukutaito on ihmisoikeus. Avustuksella viedään eteenpäin Koulutuspoliittisen selonteon tavoitetta varmistaa oppilaille riittävät lukutaitoon liittyvät perustaidot. NYKYISET vihreät vannovat ydinenergian puolesta. Ensimmäisen luokan aloittaneiden oppilaiden taustoja kartoittaneessa tutkimuksessa lukeminen näyttäytyi erityisesti korkeakoulutettujen perheiden harrastuksena. Tässäpä muistuu mieleen valtiomme toiminta valokuituverkon rakentamisessa. Tällä haetaan vahvistusta sille, että voimme jatkaa tätä maailmaa tuhoavaa kulutusjuhlaa. mennyttäaikaa. Siksi lukutaidon eriytymiseen tulee suhtautua vakavasti. 3 Keskiviikko 8. Suurin kasvu heikosti lukevien määrässä on tapahtunut alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä. syyskuuta 2021 Kiuruvetiset höynäytetty SUOMEEN ja maailmaan on iskenyt valtava sähköautohypetys. Kyky ymmärtää lukemaansa ja arvioida sitä kriittisesti on tämän ajan informaatiotulvassa valeuutisten keskellä välttämätön kansalaistaito. Maailman lukutaidottomista 98 % elää kehitysmaissa. Lukutaito oli pitkään vain yläluokkien etuoikeus eikä tavallinen kansalainen nähnyt lukutaidon hyötyjä suomenkielisten tekstien pitkään puuttuessa ja oppimisen tapahtuessa pääosin toistamalla ja ulkoa opettelemalla. NYTPÄ on myös kiuruvetiset höynäytetty mukaan tuohon ”myllypisnekseen”. Kirjastot ovat myös ainutlaatuinen kunnallinen palvelu. Kun elämässä on vain yksitotuus, niin elämme vaarallista aikaa. Lukutaito on myös perusta niille taidoille, joita yhä nopeammin muuttuva maailma meiltä jokaiselta vaatii. Kannustankin jokaista meitä ottamaan arjestaan hetken lukemiselle. VIERASKYNÄ HANNAKAISA HEIKKINEN Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk.) Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Kuinka käy kehitysmaiden, joissa sähköä ei riitä edes normaaliin elämiseen. Samalla se tekee oman olon etuoikeutetuksi. VAIKKA Suomi on pitkään paistatellut lukutaidon mallimaana, on huoli lukutaidon eriytymisestä nykytutkimuksen valossa aito. Tämä merkitsee noin kahden miljardin tulonsiirtoa sähköauton ostaneille. Arjessa lukemisella on myös kilpailevia ajanvietteitä, kuten tv:n ja elokuvien katsominen, jolloin aikaa lukemiselle ei löydy. PAAVOMATTI Somepoiminta #kiuruvesi @jenskijenn 29.7.2021 Paikka: Kiuruvesi, museo Kuvaaja: Jenni Kouvalainen #kiuruvei #kiuruvedenkotiseutumuseo #pikkutytönelämää Lukutaito on ihmisoikeus TÄNÄÄN vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Tähän sähköautohypetykseen sisältyy myös valtava rahansiirto valtiolta ns. Taito lukea mahdollistaa yksilön kehittymisen ja kouluttautumisen. ELÄMME yhdentotuuden aikaa. Lukutaidolle tuli enemmän käyttöä vasta 1800-luvun alkupuolella, kun rahvaalle alettiin perustaa kansankirjastoja ja ensimmäiset suomenkieliset sanomalehdet syntyivät. Lukutaito on tärkeimpiä taitojamme. Kuka muistaakaan, kuinka vihreät lähtivät hallituksesta vastustukseen ydinvoimaloiden rakentamista. Sen voi toteuttaa joko yksin tai yhdessä perheen ja läheisten kanssa. Suomi on edelleen lukutaidon kärkimaa, mutta oppilaiden väliset osaamiserot olivat vuonna 2018 Suomen PISA-tutkimusten historian suurimpia. Kirjastoilla on ollut koulun ohella tärkeä rooli suomalaisten lukutaidon vahvistamisessa. Sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on 2010-luvulla vahvistunut entisestään. JAANA SELANDER. Dumpataanko polttomoottoriautot sinne. Lisäksi sähköautojen akut vaativat valtavan määrän maametalleja, joita kaivetaan kehitysmaissa, joissa työolot ovat erittäin huonot. Naisia maailman lukutaidottomista aikuisista on 64 %. Valtion on tarkoitus säännöstellä polttomoottoriautojen polttoaineen saantia ja siten puuttua sen hinnoitteluun. Päivän tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. hyvätuloisille. Kuitenkin vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki saattoi suomalaiset tehokkaasti lukutaidon opetuksen piiriin. Globaalissa kuvassa lukutaidolla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Heistä 63 prosenttia kokee lukevansa lapsilleen liian vähän. Aikuisista 60 prosenttia kokee lukevansa tai kuuntelevansa kirjoja liian vähän. VALTION on tarkoitus rahoittaa myös jakeluverkostoa jakamalla avustuksia niiden rakentelijoille. Resursseja tulisikin suunnata perheiden lukuharrastuksen tukemiseen, jotta jokaisella lapsella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus lukea. Tähän myllyn rakentamiseen on jo nyt valtio maksanut satoja miljoonia tukea. Samalla suunnitellaan ”rangaistusmaksuja” polttomoottoriautoilijoille. Lukukeskuksen keväällä 2020 teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat lukemista ja lukutaitoa ja haluaisivat lukea enemmän. Sähköauto pelastaa maailman. SUOMEN autokannassa pitäisi tavoitteiden mukaan vuonna 2035 olla miljoona sähköautoa. Nykyisen 2000 euron hankintatuki tulee valtiolle kovin kalliiksi. Kun asiaa hetken pohtii, ei mieleen nouse montaakaan arkista asiaa, josta selviäisimme ilman taitoa lukea. Taitaa koko valokuitu olla ns. Yhteiskunnan haavoittuvuus kasvaa, kun emme huomioi vaihtoehtoja, joita on kuitenkin olemassa. Pitkien etäisyyksien maassamme se on myös yksi saavutettavimmista palveluista. RAUNO PIKKARAINEN Kiitos Uolevi Kärkkäinen Rauno Pikkarainen kuvassa neljäs vasemmalta. Kiitän Uolevi Kärkkäistä huomiosta, että Pikkaraisella on kädet taskussa. LUKIJOIKSI meitä kasvattaa koti, koulut ja kirjastot. Kuitenkin tuo rakentaminen vei monet kunnat selvitystilaan. Tässä uudistuksessa Keskustan edeltäjällä Maalaisliitolla oli keskeinen rooli. Sähkö ja sähköauto eivät synny tyhjästä. Suomea pidetään lukutaidon huippumaana, mutta matkamme tähän pisteeseen on ollut pitkä. Lukutaito luo pohjan lapsen ja nuoren osaamisen kartuttamiselle. Myös meillä päättäjillä on tässä roolimme. Tarkkaavainen olisi huomannut, että Pikkarainen oli ainut, jolla oli kädet omissa taskuissa
Kiuruvesi ei ottanut viisi vuotta sitten vastaan pakolaisia kuten muut Ylä-Savon kunnat. – Mielestäni olemme onnistuneet kotouttamisessa, he ovat päässeet nopeasti suomenkielen koulutuksiin ja sitä kautta jatko-opintoihin. Tuolloin päästöstä perusteltiin muun muassa sillä, että valtuusUUTISET Keskiviikko 8. Syyskuussa 1991 muuttivat ensimmäiset kosovolaisperheet Sadikit ja Avdit Kiuruvedelle. Kiuruvesi otti turvapaikanhakijoita vastaan vuonna 1991. Sen sijaa valtuustossa äänestettiin 32– Ratkaisu työllisyyteen. Millainen kanta on uusilla päättäjillä. Hallituksen puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.) sanoo, että Kiuruvesi ei voi olla erillinen saareke, hädässä olevia perheitä pitää auttaa. Samalla voimme myös tarjota turvaa henkilöille, joille syystä tai toisesta oma kotimaa ei sitä voi tarjota.. JAANA SELANDER Liike Nytin valtuutettu Marko Huuskonen mielestä päätökselle ei ole nyt tarvetta Kiuruvedellä. Perusteluna olivat myös taloudelliset syyt. – Uskoisin, että nämä ihmiset saadaan sopeutettua ja työllistettyä paremmin etelä Suomeen. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd muistuttaa, että kiintiöpakolaisten vastaanotossa on kyse humanitäärisestä työstä. syyskuuta 2021 TIINA KILVENSALMI 3. – En tarkkaan tunne, kuinka nämä prosessit etenevät, mutta jos tulee esimerkiksi alueellisesti harkittavaksi pakolaisten vastaanottaminen, Kiuruvesi ei ottanut vastaan vuonna 2016 Ely-keskuksen osoittamaa 15 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Pienillä kunnilla on mahdollista tarjota palveluja nopeammin ja monipuolisemmin kuin isoissa kaupungeissa. Afganistanissa on kriittinen tilanne, mutta Suomeen on hakenut turvapaikkaa alle sata evakuoitua. 4 Keskiviikko 8. – Enemmänkin ajattelisin hyödyn olevan alueen monimuotoistumisen ja erilaisuuden tuoman uuden hyödyntämistä. Pakolaiset eivät jää kotikuntaansa. Kaiken kaikkiaan Kiuruvedelle tuli 30 Kosovon albaania.Tuolloin kaupunginjohtana toimi Esko Rautio ja sosiaalijohtana Erkki Strömmer. Heti Suomeen saapumisen jälkeen on tärkeää, että henkilö kiinnittyy ja löytää elämälleen suunnan. syyskuuta 2021 Ei tarjota tikkaria, eikä poissuljeta Kun talebanit ottivat vallan Afganistanissa, pelätään, että maasta lähtee vyörymään suuri joukko pakolaisia. Tuolloin päätös 30 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta tehtiin yksimielisesti kaupunginhallituksessa. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kohtaaminen myös laajentaa omia kokemuksiamme ja rikastuttaa omalla tavallaan elämäämme. Vaikka tavoitteena on kotouttaa heidät osaksi yhteiskuntaa ja koulutuksen kautta he usein työllistyvätkin, kiintiöpakolaiset eivät tarjoa nopeaa ratkaisua alueen työllisyysongelmaan. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd ei ottaisi pakolaisia raha edellä, vaikka heistä saa valtiolta korvausta kotouttamisen edistämiseen. Siihen tarvitaan toisenlaisia ratkaisuja, mahdollisesti muun ulkomaalaisen työvoiman kautta. Iisalmessa, Lapinlahdella ja Sonkajärvellä on otettu kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoina tulevia pakolaisia vastaan vuodesta 2013. Kielteisen kannan otti kaupunginhallitus, keskusta olisi halunnut asian valtuuston käsittelyyn. Kiuruvesi näytti punaista vuonna 2016 to linjasi strategiaseminaarissaan syksyllä 2014, että Kiuruvesi ei ole aktiivisesti vastaanottamassa turvapaikanhakijoita eikä pakolaisia
Iisalmeen otetaan vuosittain 20–25 kiintiöpakolaista. Tapaninen kiittelee, että Kiuruvedelle on tullut loistavia ihmisiä tekemään töitä ulkomailta, he kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita, mutta pakolaisten vastaanottamista hän ei näe positiivisena. Piippo ajattelee, että ongelmaa pakolaisia kohtaan ei ehkä olisi, jos käytettäisiin heistä oikeampaa käsitettä. Koska, kun he jossain välissä rupeavat opiskelemaan ammattia, niin opiskelupaikat ovat isommissa kaupungeissa ja niin myös työpaikat, minne nämä henkilöt yleensä jäävät. – Kiintiöpakolaiset tulevat yleensä taustoista, joissa ollaan hyvin perhekeskeisiä ja perhekäsitys on paljon laajempi kuin meillä suomalaisilla. 5 Keskiviikko 8. Hän on ottanut yhteyttä sisarensa lapsista moneen suuntaan saadakseen heidät Suomeen, mutta apua ei ole tullut. Perussuomalaisten valtuutettu Juha Tapanisen mielestä pakolaisten vastaanottamista ei tarvitse ottaa uudelleen esille hallituksessa eikä valtuustossa Kiuruvedellä. Uutta ryhmää Eritreasta odotetaan syksyn aikana. Jo inhimillisyys ja lähimmäisenrakkaus sitä edellyttävät. Hän on ollut lapsiin yhteydessä puhelimitse. oli hieno juttu pakolaisena Suomeen tulleesta kiuruvetisestä yrittäjästä Mohammed Omarista, hänen esimerkki kertoo, kuinka kotoutuminen voi parhaimmillaan onnistua. Omar kuvaa sydämensä olevan kipeä, kun ei voi auttaa lähisukulaisiaan. Pienet kunnat harvoin kuitenkaan pystyvät ottamaan suurta määrää kerralla, joka voisi tukea alueelle jäämistä, Herd sanoo. Vasemmistoliiton valtuutettu Seppo Piippo käyttäisi pakolaisesta käsitettä Vainottu turvapaikanhakija, sillä kun ihmismieli vertaa sanoja ”pakolainen” ja ”vainottu turvapaikanhakija” herättää jälkimmäinen enemmän empatiaa. Piippo sanoo, että Suomessa ja Kiuruvedellä on hyviä kokemuksia afgaaniperheiden integroitumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Omarin vaimon veljet pakoilevat edelleen Talebania, puhelinta ei uskalla käyttää, koska heidät voidaan paikantaan. Hän on käynyt sosiaalitoimistossa. Piipon mielestä turvapaikanhakijat on pystyttävä integroimaan suomalaiseen yhteiskuntaan pitkäkestoisen kotouttamisen kautta heidän omaa kulttuuriaan kunnioittaen ja vaalien. Piipon mukaan Kiuruveden on kasvettava muun Suomen ja maailman mukana. Samalla on muistettava, että he tuovat mukanaan myös uutta osaamista. He ovat usein myös asuneet niin mielestäni meidänkin tulee kantaa kortemme kekoon ja olla mukana. Syyrialaisia on saapunut Iisalmeen vuodesta 2016 lähtien, afgaaneja vuodesta 2013. Lapset ovat syntyneet Kiuruvedelle. Pois ei pakolaisia suljeta, mutta ei tikkarillakaan houkutella, kiteyttää Kilvensalmi. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER minen olisi hyvin suunniteltua ja kotouttaminen alkaisi mahdollisimman pian sen jälkeen kun perheet ovat toipuneet kotimaastaan muuton aiheuttamasta järkytyksestä. JAANA SELANDER Mohammad Omar ja lapset Omra ja Omar. syyskuuta 2021 Tällä hetkellä Ylä-Savossa kaikki pakolaistaustaiset asuvat Iisalmessa. Omar on lähettänyt heille rahaa, mutta nyt kun pankit ovat kiinni, sekin on mahdotonta. – Käsitykseni mukaan valtaosan turvapaikanhakijoiden vastaanoton kustannuksista korvaa valtio kunnille. – Pidän tärkeänä, että vastaanottaSisaren lapset jumissa Kabulissa edelleen Tilanne on huono, he eivät pääse mihinkään, sanoo Mohammad Omar. Kotouttaminen puolestaan vaatii paljon resursseja ja luo vastaanottaville kunnille uusia työpaikkoja. Antakaa työtä, viestii Omar. Kun olin Kajaanissa, eikä minulla ollut oleskelulupaa 2010, sainko työtä, sanottiin, ei ole työtä. vertaistukea evankelisluterilaisella ja helluntaiseurakunnalla, tahtoa ja halua auttaa turvapaikanhakijoita. – Kun näkee tiedotusvälineistä, kuinka epätoivoisesti ihmiset pyrkivät pois Afganistanista juuri nyt on helppo havaita, ettei heillä ole mielessä parempi elintaso. – En ottaisi pakolaisia vastaan Kiuruvedelle, koska pienellä paikkakunnalla ei riitä resurssit heidän kotouttamiseensa. KYLLÄ 49% EI 51% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Hyväksytkö tuulivoiman Kiuruvedelle. Kristillisdemokraattien Maritta Grönfors ajattelee kristittynä, että hädässä olevia on autettava mahdollisuuksien mukaan. Jokainen, jolla on lapsia, tietää, mikä tuska on, kun lapsi on kipeä. – Kannatan hallittua ja inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa. Ylä-Savon sotessa ja KYS:ssa on pulaa hoitajista ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän hoitoja hoivatyön tekijöitä. – Emme varsinaisesti seuraa asiakkaidemme etenemistä elämässä sen jälkeen kun asiakkuus pakolaistyön puolella päättyy (3-4 vuotta maahan saapumisesta, jona aikana heidät pyritään ohjaamaan toimimaan itsenäisesti omien asioidensa hoidossa), satunnaisesti heitä voi tulla asioimaan yksittäisissä asioissa maahanmuuttoneuvonnan puolella senkin jälkeen, kun asiakkuus pakolaistyössä on päättynyt, kertoo maahamuuttokoordinaattori Nina Herd. Kun Suomen linja tiedetään, onko pakolaisia tulossa vai ei, pakolaiset pitää pystyä järkevästi kotouttamaan ja toimia yhteistyössä kotouttamisasiantuntijoiden kanssa. Jos muualla otetaan vainottuja turvapaikanhakijoita vastaan, miksei Kiuruvedellä. Jos ihminen valitsee tietoisesti ripustautumisen lähtevän lentokoneen laskutelineisiin ja tietää putoavansa sieltä varmaan kuolemaan, tuskin mielessä on halu päästä käsiksi parempaan elintasoon. Perjantaina pilasin taikinan ja se piti laittaa roskiin. Sisaren lapsista yksi on täysi-ikäinen ja kolme ala-ikäisiä. Meillä on mm. Omar on ottanut yhteyttä Migriin, ministeriön päivystykseen, Suomen punaiseen ristiin. Ystäväni Petri Lonkila sanoi, että minun pitäisi pystyä nukkumaan, että jaksan tehdä töitä. Mohammad Omar on huolissaan sisarensa orvoista lapsista, jotka ovat edelleen Afganistanin Kabulissa. – Kyllä kaikki haluavat tehdä työtä, ei kukaan halua olla kotona. – Pitäisi ottaa myös huomioon lähialueen kuntien sijoituspolitiikka, että oltaisiin samoilla linjoilla naapurikuntien kanssa, ei poikettaisi puoleen eikä toiseen. 08 764 990 Torstai 9.30–14.00 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI ostaessasi silmälasit. Väestö vanhenee ja työvoimaa tarvitaan myös teollisuuden ja muun yritystoiminnan menestymiseen, huomauttaa Piippo. – Kiuruveden on tarjottava humanitaarista apua sitä todella tarvitseville ja tuotava oma kortensa kekoon. Itselleni en ole pyytänyt mitään tähän asti, en valtiolta, en viranomaisilta. MITÄ. Jos pieni kaupunki täällä kaukana Suomen suurkaupungeista ottaa vastaan pienen määrän kiintiöpakolaisia, heille ei silloin muodostu yhteisöä ja he nopeasti muuttavat suurempiin kaupunkeihin Etelä-Suomeen. Kiuruvesi-lehdessä 25.8. Ja nyt sisareni lapsille kadulla sanotaan pahalla, että heillä ei ole isää eikä äitiä. Kiintiöpakolaiset u Iisalmessa on arviolta noin 130 pakolaistaustaista henkilöä, joista noin 60 henkilöä on pakolaistyön asiakkaana. – Mietin paljon tätä asiaa, mieleni menee eri suuntaan kun teen työtä. – Jokaisessa paikassa vain sanotaan, että ei voida auttaa. Edustan sitä kantaa, että Kiuruveden tulee jollakin aikavälillä ottaa vainottujen turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen uudelleen tarkasteluun. Jotkut sanovat, että emme halua tehdä töitä, kyllä haluamme, jos on töitä tarjolla. Olen valmis maksamaan lapsien matkakustannukset ja lupaan, että lapsilla on hyvä tulevaisuus, he ovat opiskelleet ja elättävät kyllä itsensä tekemällä töitä. Kyllä heitä on autettava ja meilläkin Kiuruvedellä on jo olemassa turvaverkkoa, jota pystytään hyödyntämään kotouttamisessa. Koulutuksen kautta turvapaikanhakijoista saadaan uutta työvoimaa. Luulen, että nuoriso ja tulevat sukupolvet ymmärtävät meitä paremmin, miten pieni maailma loppujen lopuksi on ja sitä kautta käsitykset avun antamisesta kärsiville kanssaihmisille muuttuvat myönteisiksi, Piippo sanoo. Omar toivoo, että tämän jutun kautta kiuruvetiset saisivat hänen avunpyyntönsä ja auttaisivat, jos vain pystyvät. Pakolaisia ei voida vastaanottaa, jos ei ole kuviota valmiina, että tiedetään miten he pärjäävät. Kunhan vain pääsisivät pois Afganistanista vaikka naapurivaltioihin, rauhallisempaan maahan, Turkkiin, Iraniin, Saksaan, Kanadaan... Mutta en pysty. Harmittaa, kun olen tehnyt 10 vuotta työtä Suomessa, maksanut verot Suomeen. – Kukaan ei lähde pois kotimaastaan, jos hänellä on siellä hyvä, turvallinen ja onnellinen olotila. Lapset asuvat Kabulissa vuokra-asunnossa. Kiintiöpakolaisia vain Iisalmessa VIIKON KYSYMYS Pitäisikö Kiuruvedelle ottaa pakolaisia. Näin on käynyt täällä Iisalmessa, Lapinlahdella ja Sonkajärvellä, myös Vieremällä. Neutraalilla linjalla Kokoomuksen Ahti Kilvensalmi on neutraalilla linjalla ja seurailisi Suomen yleistä linjaa esimerkiksi Afganistanista saapuvien pakolaisten suhteen. – Siskollani oli huono tuuri, kun ensin hänen miehensä kuoli, sitten miehen äiti. Piippo siis ottaisi vastaan Kiuruvedelle vainottuja turvapaikanhakijaperheitä. suurkaupungeissa. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Tällä hetkellä on havaittavissa, että mm
Suomen maajoukkueen jäsen Heikki Ikola (keskellä) poseerasi Jussi-hiihtoasun mallina. syyskuuta 2021 Uutiset Puheenaihe Kamajan Neulomo teki yhteistyötä Suomen Ampumahiihtoliiton kanssa 1980-luvulla. Vaatesuunnittelija Jasmin Julin-Aron leopardikuosillinen asu kevään 1990 mallistossa. Leikkaamo Kiuruveden alkuaikoina. Niku Kamaja tutkii ohjekirjaa neulekoneen ääressä. Kiuruvesi-lehden kunnan kanssa yhdessä tekemä yrittäjäliite houkutteli aikanaan Kamajat Kiuruvedelle.. 6 Keskiviikko 8
Yrittäjäyhdistys oli valinnut Kamajan Neulomon vuoden yrittäjäksi viisi vuotta aiemmin. MediWe Oy keskittyi sairaalaja potilasvaatteisiin Sirpa Kärkkäisen johdolla 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Tästä kaikesta seurasi se, että Jussitexin työntekijöitä jouduttiin irtisanomaan ja henkilökuntaa lomauttamaan. Kamajan Neulomon nimi muutettiin Jussitex Oy:ksi vuonna 1991, Jussituotemerkin mukaiseksi. Muistot ja ajatukset haluttiin tallentaa myös yrittäjäperheen omille lapsille ja lastenlapsille. Erikoistuminen, kova työ ja jatkuva tuotekehitys toivat vihdoin menestystä. Niinpä Kamajat allekirjoittivat 21.5. – Olemme eläneet suomalaisen tekstiilija vaatetusteollisuuden sodanjälkeisen kasvukauden ja kokeneet 1990-luvun syvän laman. Myös mallistojen suunnittelu ja markkinointi vaati isoja panostuksia Suomalaisten vaatevalmistajien kotimaan menekki ja länsivienti olivat vähentyneet 1970-luvulta lähtien. Työtä tehtiin parhaillaan kolmessa vuorossa kuudellatoista neulekoneella 1980-luvulla. Raappahousuista potilasvaatteisiin kertoo, millaista oli olla trikoovaatetusteollisuuden yrittäjä Suomessa 1950-luvun loppupuolelta 2020-luvulle saakka. Taustalla olivat energiansaannin ongelmat ja työvoimapula Alahärmässä. Tuula Kamaja vastasi tuontitoiminnasta ja viennistä. Neulomo esitti kunnalle sijoitusyhtiön perustamista. Lehden mainos tehosi Miten Kamajan neulomo tuli Kiuruvedelle. Ensimmäinen niistä kantoi nimeä Nikunnurkka. Työvoimakin kallistui ja vähittäiskauppa keskittyi. Näillä ehdoilla perustettiin Kiurunportti Oy -sijoitusyhtiö. Kunta oli valmis rakentamaan uuden Pienteollisuustalon yhteyteen uuden osan ja vuokraamaan siitä 300 neliötä Kamajan Neulomolle. Syksyllä 1992 talouslaman jatkuessa Kamajan neulomon myynti romahti, mikä oli lopullinen sysäys Jussitexin konkurssille. Kilpailu työvoimasta oli Pohjanmaalla kova ja sähkön hinta Pohjois-Savoa kalliimpaa. Pohjanmaan Alahärmästä Kiuruvedelle yrittäjiksi tulleiden Aino ja Niku Kamajan yrittäjäperheen vaiheista on kirjoitettu teos Raappahoususta potilasvaatteisiin. Kamajoiden lapsetkin, Erkki, Pekka, Martti, Sirpa ja Tuula, olivat mukana Kamajan Neulomossa ja perustamissaan useissa muissa tekstiiliyrityksissä, kuten Jussi-Neule, Jussi-Trikoo, Zira ja MediWe Oy. Oma merkityksensä Kamajan tuloon Kiuruvedelle oli myös Kiuruvesi-lehden keväällä 1966 julkaisema lehden yrittäjäpainos, jota jaettiin KOP:n konttoriverkoston välityksellä. Kunnan ehtona oli, että kunnan vastuut ja perustettavan sijoitusyhtiön osakepääoma eivät nousisi jo aiemmin sovitusta takauksesta. Mallistoja tehtiin kiivaimmillaan 5–8 vuosittain. syyskuuta 2021 Raappahoususta potilasvaatteisiin kirja Kamajan suvun yrityshistoriasta kertoo kansantajuisesti mitä on yrittäminen iloineen ja murheineen. – Koska olimme sitoneet kaikki käytettävissämme olevat vapaat henkilökohtaiset omaisuutemme yhtiöön ja rahoittajat eivät halunneet ottaa riskiä, ei meille jäänyt muita vaihtoehtoja kuin lopettaa toiminta, Pekka Kamaja jatkaa kirjassa. Toiminta laajeni nopeasti ja yritys muutti 1960-luvun loppupuolella Kiuruvedelle. Kiuruveden kunnan elinvoimaisuudelle työpaikkojen säilyminen oli tärkeää. Kävi myös ilmi, että Savon Voimalla oli edullinen sähkön kulutushinta teollisuusasiakkaille ja työvoimareserviä kerrottiin olevan runsaasti tarjolla. Vientitoimintaa oli Pohjoismaihin. Yritys saavutti potilasvaatesektorin markkinajohtajuuden 24 vuoden aikana. Sinä aikana toiminta muuttui ja kansainvälistyi. Kunta ja Kamajan suku sijoittivat kumpikin 500 000 markkaa osakeyhtiön perustamispääomaan. Mallistot olivat trendikkäitä, mutta markkinoinnissa ja myynnissä toi ison lisähaasteen ketjumyymälöiden lisääntyvä halpatuonti sekä ulkolaisten muotiketjujen rantautuminen Suomeen. Pekka Kamajasta tuli toimitusjohtaja Kamajan Neulomoon vuonna 1979, kun isä Niku sai sydäninfarktin. Yrittäjäpainos oli osa Kiuruveden kunnan teollistamistoimikunnan yhdessä paikallislehden kanssa järjestämää Teollisuutta Kiuruvedelle -mainoskampanjaa, jossa esiteltiin laajasti Kiuruveden tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille. 7 Keskiviikko 8. Kerrastojen ja alusvaatteiden lisäksi yritykset ovat valmistaneet t-paitoja, verkkareita, hiihtoasuja, muotitrikoita ja potilasvaatteita. Kilpailutilanteen kiristyessä pitkänsarjantuotteet oli hankittava Kauko-Idästä ja Baltiasta. 1966 sopimuksen yrityksensä siirtymisestä Kiuruvedelle. Koska Niku (s.1921) ja Aino (s.1922) Kamajan syntymästä tulee kuluneeksi tänä ja ensi vuonna sata vuotta, syntyi ajatus yrityksen historian tallentamisesta kansien väliin. Kamajan Neulomon osuus 1990-luvun alun kotimaan perustuotteiden, kuten kerrastojen, markkinoista oli kymmenesosa, naisten trikootuotteista alle 10 prosenttia ja sairaalatekstiileistä 60 prosenttia. “ nittujen yritysten työntekijöille osaketaloja vuosina 1977–1984. Kamajan Neulomon huikea tarina Kamajan Neulomo oli Kiuruveden suurin työnantaja 1980-luvulla. Kamajan Neulomo työllisti enimmillään 110 henkilöä 1980-luvun loppupuolella. Kuvassa Tuula Kamaja, Pekka Kamaja ja Sirpa Kärkkäinen sairaalatarvikemessuilla Dusseldorfissa 2006. MediWe markkinajohtaja Erkki ja Sinikka Kamajan perustama Jussi-Neule Oy jatkoi trikootuotteiden valmistustoimintaa Alahärmässä 1960-luvun lopulta lähtien ja teki aikoinaan myös alihankintaa Jussitex Oy:lle. Kiurunportti Oy osti 1992 Kiuruveden Pienteollisuustalo Oy:n osakekannan 4,5 miljoonalla markalla. Niku Kamaja kuoli 65-vuotiaana maaliskuussa 1987. Kamajan Neulomon omistamat neulomon tilat kiinnostivat rahoittajia liikepaikkana. Mallistot olivat trendikkäitä. Idänkauppa romahti ja devalvaatio vuonna 1991 johti siihen, että ulkomaisten luottojen korot ja raaka-aineiden hinnat nousivat jyrkästi, mikä aiheutti yrityksille lisää velkaa. Pitkäaikaisen yrittämisen positiivisena palautteena voi mainita, että molempia yhtiöitä johtanut Sirpa Kärkkäinen valittiin valtakunnalliseksi vuoden yrittäjänaiseksi 2004.. Muodikkaissa trikoovaatteissa merkittävin kilpailija oli Nanso. Liiketoimintakaupalla MediWen ja Ziran toiminnasta luovuttiin 2016. Samalla kirjalla halutaan rohkaista meitä muita löytämään oma sisäinen yrittäjyys. Osaketalojen omistajina oli lopulta 10 paikallista yritystä. . Perusteellisten selvitysten ja neuvottelujen jälkeen vuonna 1990 kunnanvaltuusto teki kolmen miljoonan markan takauspäätöksen neulomon lainalle, jolla suunnitelmallisesti uudistettaisiin tuotantoa. TEKSTI JAANA SELANDERI KUVAT RAAPPAHOUSUSTA POTILASVAATTEISIIN, KIURUVESI-LEHTI Yli kuusikymmentä vuotta sitten Niku ja Aino Kamaja alkoivat valmistaa kotitalonsa vintillä raappahousuja ja alusvaatteita Alahärmän Kankaanpäässä. Kunnan takausvastuu putosi 2,5 miljoonaan markkaan. Pienteollisuustalossa toimi Kamajan Neulomon lisäksi vuonna 1966 viisi muuta yritystä. Vuoden 1992 tammikuussa oli töissä enää 63 työtekijää, mikä sekin oli vielä merkittävä määrä. Suku on työstänyt kirjan yhdessä tohtori Jaana Luttisen kanssa. Yleisestä syvästä kulutuslamasta ja kasvaneesta halpatuonnista johtuen yritys joutui talousvaikeuksiin. Mediwe-myyntiä hoiti Pekka Kamaja vuoteen 2008. – Kauppahinnasta Jussitex Oy sai käyttöönsä vain kiinnityksiä vastaavan rahamäärän eikä käyttöpääomaa, jota nimenomaan oli alun perin lähdetty hakemaan, Pekka Kamaja toteaa kirjassa. Olemme mukauttaneet toimintaamme Aasian ja Itä-Euroopan halpatuonnin vanaveteen sekä sinnitelleet 2007–2008 finanssikriisin jälkeisessä pitkässä taantumassa, kirjoittavat lapset kirjan alkutekstissä. Mutta erikoistuotteet valmistettiin yhä edelleen Iisalmen tuotantoyksikössä Zira Oy:ssä, joka ehti toimia Iisalmessa peräti 34 vuotta. Kamaja oli Kiuruvedellä suurin yksittäinen työllistäjä. Niku Kamajan ja Kirjapainon Vesa Honkasen, Runnin Konepajan Lauri Tenhusen ja Kauko Hiekkarannan aloitteesta ja kunnanjohtaja Esko Raution myötävaikutuksella kaupunki rakensi edellä maiMallistoja tehtiin kiivaimmillaan 5–8 vuosittain. – Toivomme, että yritystemme tarinat avartavat käsitystä yrittäjyydestä ja sen merkityksestä suomalaiselle talouselämälle ja aluetaloudelle sekä luovat uskoa yrittämisen mahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa, todetaan kirjan saatesanoissa. Kamajan Neulomo oli seuraavilla vuosikymmenillä yksi merkittävimpiä teollisuusyrityksiä ja työllistäjiä Kiuruvedellä
syyskuuta 2021 Uutiset Elina Erholtz avaan itseään ja sydäntään Kiurusalissa JAANA SELANDER Yksin kaksi(n) teoksen käsikirjoittanut ja ohjannut Elina Erholtz paljastaa syyskuun 23. Muita tavanomaisimpia ovat Karjalan lennosto Siilinjärven Rissalassa, Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kontiolahden Onttolassa sekä Karjalan prikaati Kouvolan Vekaranjärvellä. Miten hienoa on ollut seurata Pauliinan ja Arin luomistyötä. Innostus kirjoittamiseen poiki heti pikkujoulunäytelmän Jouluhalko. Toivon esityksestä monenlaista palautetta. Itse asiassa tälläkin hetkellä on olemassa parlamentaarinen työryhmä, joka pohtii asiaa. Auli Vaalama vastaa valoista. – Kirjoitin joka päivä runoja ylläpitääkseni runosuonta. päivänä ensi-iltaan Kiurusalissa tulevassa teoksessa itseään ja sydäntään hyvin henkilökohtaisella tasolla. Everstiluutnantti Mönkkösen mukaan nykyinen järjestelmä on kuitenkin hyvä. – Ehkä jääkärin tehtävät voisivat olla sopivia, hän pohdiskeli. Tavoitteena on suorittaa palvelus puolessa vuodessa, Kumpulainen kaavaili. Tilaisuutta johtivat Pohjois-Savon aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Mikko Mönkkönen sekä kutsuntalautakunnan puheenjohtaja, majuri Mika Saastamoinen. Lisäksi meillä on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, joka on toisinaan osoittanut epävakauTEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN den merkkejä. 8 Keskiviikko 8. Kumpulaisen toiveena oli päästä suorittamaan asevelvollisuus Kainuun prikaatiin tammikuusta 2023 alkaen, mikä myös vahvistettiin kutsuntalautakunnassa. – Kyllähän tämä on melko jännittävä ja mieleenpainuva päivä. Mönkkönen muistutti vielä Ruotsista, jossa on kokeiltu valikoivaa asevelvollisuutta, eivätkä tulokset ole olleet hyviä. Komppania varmistuu yleensä lopullisesti vasta palvelukseenastumispäivänä prikaatilla, mutta sillä ei ole Kumpulaiselle suurta väliä. Kirjoitin omasta arjesta, auringonpaiste saattoi saada kirjoittamaan runon, alkuun runoja löytyi jopa kuiteista. Aika ajoin on tosin Suomessakin käyty keskustelua siitä, että pitäisikö yleisestä asevelvollisuudesta luopua ja siirtyä sen sijaan valikoivaan asevelvollisuuteen tai ammattiarmeijaan. Tie kohti inttiä alkoi kutsunnoista Kiuruvedellä oli tänä vuonna vajaat 50 kutsunnanalaista. Heistä 43 oli kutsunnoissa ensimmäistä kertaa ja viisi oli tullut paikalle toistamiseen. – Esitys on tunnepitoinen, ollaan voimaantuneita ja rakkauden keskiössä, mutta myös yksinäisyydessä ja tuskassa. Tällöin meillä on uskottava puolustus, jota tarvitsee jokainen itsenäinen ja länsimaisen demokratian arvoja vaaliva valtio. Koen, että teemme jotain mitä ei ole aikaisemmin Kiuruvedellä nähty. Nykyjärjestelmä on toimiva Ennen kutsuntalautakunnan eteen istahtamista asevelvolliset saivat aimo annoksen tietoa puolustusvoimista ja varusmiespalveluksesta. Esitys kestää 45 minuuttia ilman väliaikaa, että päästään lähelle yleisöä, Erholtz kertoo. Suurin osa heistä sijoitetaan Kainuun prikaatiin, Karjalan lennostoon, Pohjois-Karjalan Rajavartiostoon ja Karjalan Prikaatiin. Kun löydettiin mieluista, se taltioitiin. Joskus sitten ehkä etsittiin uudestaan, kuvailee Erholtz. Teoksessa kuullaan Elina Erholtzin esittämänä hänen omia runojaan, joiden pohjalta Ari Satomaa on laatinut musiikin ja Pauliina Nuutinen liikkeen. Väliin annoin kovinkin kummallisia ja erikoisia ohjeita, joiden mukaan etsittiin ja kokeiltiin. – Toivon, että esitykseen tullaan avoimin mielin ja että se saa aikaan tunteita. Yksi kutsuntojen tarkoitus onkin nostattaa myös maanpuolustushenkeä ja isänmaallisuutta. – Nyt ollaan pikkuhiljaa keväällä ja kesällä syksyä kohti tiivistetty tahtia. – Kajaani on tuossa sopivan lähellä ja kun tammikuussa menee, niin saa heti alussa talven kylmät jaksot alta pois ja loppusodan kesälle. Lisäksi Mönkkönen korosti, että säännöllisesti tehtävien varusmieskyselyiden perusteella valtaosa on Pohjois-Savon aluetoimiston päällikön, everstiluutnantti Mikko Mönkkösen mielestä Suomen kaltainen maa tarvitsee edelleen yleistä asevelvollisuutta.. Siispä tarvitsemme yleisen asevelvollisuuden. – Suomi on väestömäärältään pieni maa, mutta sen pinta-ala on suuri. Ammattiarmeija tulisi puolestaan Suomelle kalliiksi, kun taas yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas tapa tuottaa riittävän suuri ja toimintakykyinen reservi. Elina Erholtz innostui runoudesta Maalaiskaupunginteatterin järjestämällä teatterifestivaalilla puolenkymmentä vuotta sitten. Rakkaus on ehtymätön kaivo, mistä ammentaa. Tunnelma oli odottava viime keskiviikkoaamuna, kun 48 nuorta miestä saapui kulttuuritalolle kutsuntoihin. Viime aikoina Erholtz ei ole kirjoitellut, haaveena olisi joskus saada runoja julkistettua kansien välissä. Yksin kaksi(n) esitystä alettiin rakennella jo vuonna 2019, korona muutti suunnitelmat moneen otteeseen. – Taiteilijat, ja tässä tapauksessa runoilija, hyödyntää teoksissaan omaa elämäänsä, se kysyy rohkeutta, että avaa itseään. Taiteen mahtavuus on juuri siinä, että jokainen voi poimia ja kokea esityksen henkilökohtaisesti, Erholtz puhelee. Lisäksi oman puheenvuoronsa käyttivät etsivän nuorisotyön työntekijät sekä yliluutnantti Janne Puranen ja kiuruvetinen Arttu Reinikainen, joka suorittaa parhaillaan varusmiespalvelustaan Kainuun prikaatissa. Heidän joukossaan oli muun muassa Ville Kumpulainen, joka myönsi, että perhosia oli vatsassa. Kumpulaiselle osoitettu Kainuun prikaati Kajaanissa on Suomen suurimpia joukko-osastoja ja yksi niistä, joihin valtaosa kiuruvetisistä varusmiehistä vuosittain sijoitetaan. Suurin osa tämän vuoden kutsunnanalaisista oli vuonna 2003 syntyneitä. Sotaveteraanivierasta ei tällä kertaa saatu paikalle koronatilanteen takia, mutta veteraaneista esitettiin kuitenkin vaikuttava video. Erholtz kiteyttää, että esitys on vahvasti runojen, musiikin, liikkeen ja valon yhdistelmä. Lopulta hän kuitenkin poistui kutsunnoista varsin vapautuneesti myhäillen. Yksin kaksi(n)esityksestä on viisi näytöstä, viimeinen on keskiviikkona 13.10
Siispä pysyttelemme yleensä jääräpäisesti siinä suosikissa, jonka valitsemme jo alkuvaiheessa. Tämä harmittaa erityisesti itseäni, sillä pystyn samaistumaan niihin osallistujiin, jotka yleensä avautuvat paremmin vasta ajan kanssa. Tätä on itsenikin pitänyt opetella ja oppiminen tuskin koskaan päättyy. – Intissä moni asuu ensimmäistä kertaa poissa kotoa. Entä koska olet malttanut kunnolla tutustua johonkin ihmiseen, ennen kuin tuomitset. Muiniekka sanoi olevansa varma, että kiuruvetiset nuorukaiset selviävät varusmiespalveluksesta hyvin. Tässäkin on pientä perää, mutta mielestäni taustalla kytee myös yksi syy, mitä kukaan ei kehtaa sanoa ääneen. Uskon, että teissä on sisua, ihan siinä missä aiemmissakin sukupolvissa, hän kannusti. – Eikä kukaan puolusta Suomea niin hyvin kuin me suomalaiset itse. OLEN miettinyt, että mistähän moinen johtuu. 9 Keskiviikko 8. Deittailuohjelmissa ihmiset valitsevat usein lopulliseksi puolisokseen sen, joka on tehnyt parhaan ensivaikutelman ja Big Brotherin kaltaisessa ohjelmassa, jossa yleisö saa äänestää kilpailijoita paremmuusjärjestykseen, on voittaja aina joku ensimmäisten joukossa yleisön eteen saapuneista. Ihminen on myös sellainen, että hän mieluusti pitäytyy vanhassa, tutussa ja turvallisessa kuin antaa mahdollisuuden jollekin uudelle, vaikka tämä uusi olisi kuinka hyvä tahansa. Kaikesta huolimatta moni kuitenkin valitsee suosikikseen sen, joka osaa heti ensiminuuteilla tuoda itseään oikealla tavalla esille. Varusmiespalvelus antaa paljon eväitä sekä myös ystäviä myöhempään elämään. Tietysti voidaan myös sanoa (lue: lässyttää), että alusta saakka TV-ohjelmassa mukana olleisiin ehtii kiintyä paremmin. Milloin sinä olet viimeksi ollut väärässä ja myöntänyt sen. – Teissä on enemmän fyysisiin töihin ja luontoon tottuneita kuin monella muulla paikkakunnalla. Vaikka tosi-TV -ohjelmat ovat sinällään viihdyttäviä melko pitkästä kestostaan huolimatta, niin loppujen lopuksi niissä toistuu aina sama kaava ja sama loppuratkaisu. Vaikka asevelvollisuus koskee vain miehiä, on maanpuolustusvelvollisuus silti jokaisella suomalaisella, myös naisilla. Voittomahdollisuudet ovat minimaaliset ja se vaatii paitsi uuden henkilön täydellisyyttä, myös vanhojen lähes totaalista mokailua. Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin ja menestyjän kelkkaan on helpompi hypätä, kuin kuunnella kavereiden kuittailua erikoisista mieltymyksistä. Muistakaa, että menittepä mihin tehtävään tahansa, ovat kaikki arvokkaita maanpuolustuksen kannalta. – Kaikille myös varmasti löytyy sopiva ja mieluisa tehtävä, siitä puolustusvoimat pitää huolen. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka tämä johtaja olisi kuinka älyvapaa tyyppi tahansa. Tokihan ensivaikutelmalla on merkitystä, nykyajan pintapuolisessa maailmassa jopa liiankin paljon. Kirkkoherra Kimmo Kivelä liPohjois-Savon aluetoimiston päällikön, everstiluutnantti Mikko Mönkkösen mielestä Suomen kaltainen maa tarvitsee edelleen yleistä asevelvollisuutta. Fyysisen kunnon ohella armeija-aika kasvattaa henkisesti. Se voi jännittää, mutta toisaalta se on oiva mahdollisuus oppia pärjäämään aiempaa itsenäisemmin ja samalla oppia arvokkaita ryhmätyöja johtajataitoja. Suomi on maa, jossa on hyvä elää. Kaiken lisäksi naisiakin suorittaa vuosittain asepalveluksen. Kehittävä kokemus Muiniekka jatkoi, että varusmiesaika kannattaa nähdä mahdollisuutena kehittää itseään eikä suinkaan elämää rasittavana tekijänä. NIMITTÄIN joillekin meistä on todella hankalaa myöntää olleensa väärässä. Havaintoja tosi-TV:stä VARMOJA syksyn merkkejä on se, että televisiossa ovat alkaneet erilaiset sarjat. syyskuuta 2021 RIITTA AIRAKSINEN Pauliina Nuutinen antaa liikkeen Elina Erholtzin runoille. Tie kohti inttiä alkoi kutsunnoista edelleen kokenut armeija-ajan positiivisena ja opettavaisena vaiheena elämässään. Tarjonnan tulva on melkoinen, mutta olen tästä tulvasta huomannut, että tosi-TV -ohjelmien yksi uranuurtajista eli Big Brother on jälleen alkanut. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka on aina ollut kiinnostunut psykologiasta ja sosiologiasta.. Ei auta, vaikka joku myöhemmin mukaan tullut tai ohjelman aikana ”kasvanut” henkilö olisi kuinka hyvä tyyppi tahansa. Olen kyllä vilkaissut useampaakin näistä ohjelmista, mutta samalla olen huomannut, että alan pikku hiljaa hieman kyllästyä niihin. Oikeassa elämässäkin tulee tuon tuosta vastaan tilanteita, joissa pitäisi nöyrtyä, niellä ylpeytensä sekä nostaa kätensä pystyyn virheen merkiksi. Intti on ollut monelle elämys, ja nimenomaan hyvässä mielessä. Osa näistä on täysin fiktiivisiä, mutta joukkoon mahtuu myös 2000-luvun kestosuosikkia eli tosi-TV:tä. Tämä kuittailu on vieläpä nykyisessä somemaailmassa viety äärimmilleen, sillä jokainen haluaa aina sanoa sen viimeisen sanan. Meillä on jo pitkään ollut se periaate, että kaveria ei jätetä ja porukalla pärjätään, lisäsi kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka. Joku katsoja puolestaan valitsee suosikikseen sen tyypin, joka on valtavirran suosiossa. ”Väärinajattelijaa” saatetaan lisäksi lynkata koko joukolla, etenkin jos tätä joukkoa lietsoo joku todella karismaattinen tyyppi, jota kukaan ei tohdi kyseenalaistaa. Lisäksi erilaisia deittailuohjelmia on useampikin meneillään. Sen sijaan se siunaa naiset ja miehet kantamaan vastuuta yhteisestä, hienosta ja kauniista isänmaasta. – En myöskään sanoisi, että Suomen nykyinen järjestelmä olisi liian syrjivä. säsi vielä, että uskottavan, itsenäisen puolustuksen yksi tehtävä on nimenomaan taata se, ettei sotaa koskaan tulisi. – Kirkko ei siunaa aseita. Olkoonkin, vaikka tämä tyyppi olisi pohjimmiltaan ärsyttävä
Sameutta mitataan puolestaan World Water Monitoring Challenge -purkin, tarrojen sekä sameusasteikon avulla. Happipitoisuuden tutkimiseen reppu sisältää testiputket, DO-tabletit sekä väriasteikon. Vastaavia reppulahjoituksia on tehty muuallakin Suomessa ja Kiuruvedellä lahjoitus liittyy Rotaryklubin ja Saimaan vesistön yhteistyöhankkeeseen. Reppua on mahdollista hyödyntää myös kyläkouluissa. Lisäksi repun sisältämillä välineillä voi mitata veden fosforija typpipitoisuutta sekä katsastaa sinilevätilanteen. Koulussa oppilaat voivat koota ”Oman lähiveden tarinan”, joka alkaa ennakkokäsitysten kartoittamisella esimerkiksi ajatuskartan avulla. Karoliina Rönkkö ja Elias Kemppainen mittaavat veden lämpötilaa.. AKU LAATIKAINEN – Kiuruvesi on erityisen mielenkiintoinen paikka tutkia vedenlaatua, koska olemme Saimaan vesistön pohjoisimpia paikkoja, sanoo Kiuruveden Rotaryklubin presidentti Rauno Autio. Vesireppua on tarkoitus käyttää osana Ihan Pihalla -hankkeessa tuotettavia oppimiskokonaisuuksia. AKU LAATIKAINEN Nivan koululaisten käyttöön, Rotaryklubin jäsenet kertovat ja kannustavat kyläkoulujakin ottamaan vesirepun osaksi opetusta. Ylipäätään vesirepun tarkoituksena on saada lapsia kiinnostumaan luonnosta ja ympäristön tilasta sekä ilmastonmuutoksesta. Tämän jälkeen tutustutaan yhdessä vesirepun ohjeisiin ja tutkimusvälineisiin sekä matkataan ottamaan näytteitä lähivesistön rantaan. Myöhemmin luokassa havainnot voidaan kirjata yhdessä vaikkapa Järvi & MeriWiki -palveluun, jota jokainen kansalainen voi hyödyntää. – Kiuruvedellä on toistaiseksi vain tämä yksi reppu, mutta ajatuksena on, että sitä voitaisiin kierrättää lähitulevaisuudessa muillakin kouluilla. syyskuuta 2021 Talous & politiikka Nyt kelpaa tehdä tutkimuksia Kiuruveden Rotaryklubi lahjoitti Nivan koululaisille vesirepun, jonka sisältämien välineiden avulla voi havainnoida monipuolisesti vesistöjä. Ja mikäpä olikaan tutkiessa, sillä oppilaat olivat saaneet Kiuruveden Rotaryklubilta lahjoituksena vesirepun. Sen huomasi viime viikolla esimerkiksi Karoliina Rönköstä ja Elias Kemppaisesta, jotka tutkivat kiinnostuneina Kiurujärven nykytilaa. 10 Keskiviikko 8. Nivan koulun viitosluokkalaisten opettaja Anna Räty sanoo, että oppilaat ovat olleet vedentutkimisen myötä entistäkin enemmän innoissaan ympäristöopista, joka pitää sisällään biologiaa, maantietoa, fysiikkaa ja kemiaa. Repusta löytyy muun muassa vesilämpömittari ja Secchi-levy, jonka avulla on mahdollista tutkia veden näkösyvyyttä. Paljon välineitä Vesireppu sisältää välineet ja ohjeet, joiden avulla tutkiminen on helppoa ja hauskaa. Ympäristöoppi on yksi Nivan koulun viitosluokkalaisten suosikkiaineista. – Jotkut ovat jopa kysyneet, että eikö meillä voisi olla enemmänkin esimerkiksi kemiaa, hän hymyilee. Se ei siis tullut pelkästään Nivan koulun oppilas Aada-Sofia Timlin ja opettaja Anna Räty vastaanottivat vesirepun Kiuruveden Rotaryklubin presidentiltä Rauno Autiolta. Sen sisältämien välineiden avulla koululaiset voivat jatkossa saada monipuolisesti tietoa alueen vesistöistä keväisin ja syksyisin
(017) 752 277 Tervetuloa katselemaan! OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Kiurukatu 1, (017) 752 277 Palvelemme ma-pe 8.30-17 Syksyn mallistot nyt parhaimmillaan! Maahantuojan edustaja esittelemässä! Oxibis, Exalto, Traction produktion, ym. Vuoden työyhteisö tulee ilmiantaa 15.10. syyskuuta 2021 Rusanen: Kaikki työ on arvokasta Torilla esiteltiin Puhti-hanketta ja jaettiin parisataa ämpäriä, myös Ytyä-hanke ja Toimi-säätiön mahdollisuudet työllistymiseen ja oman polun löytämiseen tulivat tutuiksi. Hanke kestää vuoden 2021 joulukuun loppuun saakka. Vuoden 2021 teemana on nettikiusaaminen. – Minua voi nykäistä hihasta, antaa evästyksiä siitä, miten viedään kaupunkia eteenpäin. Juha-Pekka Rusasen viesti Ympäri ämpäri -tapahtumassa torilla oli, että kaikki työ on arvokasta. Lehdenjakajana opiskeluaikanaan toiminut tuleva Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vauhditti tietä työelämään torstaina torilla. Hän muistutti, että Kiuruveden kehittäminen ei ole vain yhden kaupunginjohtajan vastuulla, ”kaupunginjohtaja näyttää suuntaa ja potkii itseään ja muita persauksille, että saadaan kaikki mukaan, kaupunkilaiset ja yrittäjät”. Rusanen aloittaa Kiuruveden kaupunginjohtajana virallisesti 11. JAANA SELANDER Juha-Pekka Rusanen lauloi torilla Dannyn Seitsemän kertaa seitsemän. Vuosi sitten kansalaisopistossa käynnistynyt PUHTI – puhtia tielle työelämään -hanke. JAANA SELANDER – Asunto on löytynyt ja hommat alkavat loksahtaa paikalleen, kertoili Rusanen toriyleisölle. virtuaaliset RekryRehvit verkossa. Kiusaamista vastaan käydään lokakuussa www.kiuruvesilehti.fi. Oppiminen koskee kaikkia, aina pitää kehittyä ja mennä eteenpäin, puheli Rusanen. Myös kulttuuritarjonta on Rusaen mukaan laaja ja hyvä. Kampanjaviikoilla on luvassa piirustuskilpailu alle 13-vuotiaille ja taas etstiään hyvää työyhteisöä. – Elinikäisestä oppimisesta kannattaa pitää kiinni, olipa missä tehtävässä tahansa, muutoin on kuin hiomaton timantti. Klo 10-17 Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Hanke ohjaa työnhakijoita sekä alanvaihtajia työllistäville aloille suorarekrytointien tai erilaisten yksilökohtaisten kouluttautumispolkujen kautta. com. – Ollaan samaa joukkuetta, Kiuruvesi-puolue! hehkutti Rusanen yleisölle ja sai raikuvat aplodit. Rusanen otti lomapäivän Keiteleeltä ja tuli seminaariin mukaan yhdessä valtuutettujen kanssa pohtimaan, miten kaupunkia viedään eteenpäin. mennessä maenkiusaa@gmail. Hankkeen aikana kansalaisopisto tarjoaa ilmaiseksi erilaisia kursseja, yksilöohjausta ja etsii yhteistyökumppanien avulla erilaisia polkuja kohti työelämää ja opiskelupaikkoja. Tule valitsemaan omasi Tule ja voita valitsemasi silmälasikehys! Mä en kiusaa -kampanja järjestää jälleen kerran kiusaamisen vastaiset viikot. Yhteistyötä tehdään muun muassa Kiuruveden Urheilijoiden, nuorisotoimen, KELA:n ja TE-toimiston kanssa. Mikä työyhteisö ansaitsee Vuoden 2021 työyhteisö -tittelin. Haluamme tuoda esille tämän kuin myös sen, minkälainen käyttäytyminen on netissä sopivaa ja mikä ei, viestittää kampanjatiimi Johanna Kainulainen, Jenni Savolainen, Auli Vaalama ja Maarit Tikkanen. Rusanen kehui kansalaisopiston hallinnoimaa Puhti-hanketta. Toimi-säätiö toteuttaa sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta sekä työllistymistä edistävää valmennusta. Olenkin saanut paljon kutsuja kiuruvetisiltä. Puhti-hanke järjestää kursseja ja ohjausta työikäisille. Mahdollisuuksien mukaan voi kampanjatiimiltä tiedustella 45 minuutin luentoa nettikäyttäytymisestä omalle koululle. Kyseessä on yksinkertaisesti huippuporukka. Ytyä edistää työllisyyttä ja vastaa yritysten työvoimatarpeisiin Ylä-Savossa. 11 Keskiviikko 8. Kampanjaviikot ovat viikot 40 ja 41 eli 4.–17.10.2021. Rusanen toi toriyleisölle terveiset Kulttuuritalolta, jossa oli käynnissä valtuustoseminaari. – Nettikiusaaminen on valitettavan yleistä nykypäivänä ja voisi jopa sanoa, että se on kasvusuuntaista. – Elinkeinopuolen asioihin pitää panostaa ja seudullista yhteistyötä tehdä. Rusanen painotti toriyleisölle, ettei hän ole sen ”suurempi immeinen” kuin kukaan muukaan, vaan täysin samanarvoinen kiuruvetisten kanssa. – Yksi esimerkki on tämä tori, se on yksi vilkkaimmista. Raidetta sähköistetään Iisalmi–Ylivieska -välillä, täällä on paljon maatiloja, paljon eteenpäin meneviä yrittäjiä, keskustassa on hyvä palvelutarjonta, jota pitää edelleen kehittää. Rusanen painotti, että tärkeää työelämässä on asenne ja myös se, että tekee sitä, mikä on itselle tärkeää. KEHYSUUTUUKSIA SUORAAN PARIISISTA Torstaina 9.9. 10. Kehittäminen onnistuu vain yhteistyöllä. Loistavassa työyhteisössä homma pelaa, kommunikaatio toimii, ihmiset tulevat toimeen keskenään. Rusasen lähtökohta Kiuruveden uutena kaupunginjohtajana on, että kaupungissa on paljon mahdollisuuksia, se on meistä itsestämme kiinni, millaisen paikan haluamme Kiuruvedestä tehdä. Hanke järjestää 28.10
– Kun pöydällä on rinnakkain kirjat Pikku Prinssi ja Kärpästen herra, harjaantumaton lukija ottaa mieluummin Pikku-Prinssin, kun se on silmin nähden ohut kirja. jos siellä on jokin mielenkiintoinen otsikko. Mieluisin aihealue on fantasia. – On tosi tärkeää, että saadaan tilata uutta materiaalia. Kun vielä tiedetään oppilaiden tietotaitotaso, voidaan suositella oikeanlaista kirjaa. Hän käy joskus lehtien verkkosivuilla. Tämä kaikki heijastuu motivaatioon lukea ja käydä koulua, joka alkaa mennä huonosti. – Pitkiä tekstejä ei ymmärretä, ei löydetä, mikä siinä tekstissä on tärkeää. – Lukeminen on joillekin pakkopullaa. Avustaja on yläkouluun tarpeen, sillä lukutaito on huonontunut ”ihan hirveästi” yläkoulussa 14 vuodessa, jolloin Sanna Kuronen tuli töihin yläkouluun. Historiateos lisäsi Naren mielenkiintoa aihepiiriä, juutalaisvainoja, kohtaan. Viereisellä sivulla on Kiuruveden yläkoulun nuorten kirjoituksia lukutaidosta. Kirjastossa kun käydään ja sanotaan oppilaille, että ota kirja, monella kirja jää ottamatta. – Nettiä selatessa kirja tuli vastaan, tilasin sen kirjakaupasta 20 euron hintaan, kun sitä ei kirjastosta löytynyt. Sanomalehtiä nämä nuoret lukevat satunnaisesti, pääasiassa Kiuruvesi-lehteä, koska se tulee kotiin. Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. Suurin osa ei halua esiintyä nimellään. syyskuuta 2021 Kulttuuri Lukutaito uhattuna myös meillä Tänään vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Lukeminen tuo iloa ja surua, faktaa ja fiktiota, oppia ja kokemuksia. Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Naren lempikirja on Kärpästen herra , Janetten Poika raidallisessa pyjamassa, Akselin Tuntematon sotilas ja Juhon Orwellin vuonna 1984.. Janetta Malassu luki paljon kesän aikana erilaisia kirjoja, fantasiaa ja tietokirjallisuutta. – Nuorten mieleen ovat lyhyet ja jännittävät kirjat. Yläkoulun äidinkielen opettaja Sanna Kuronen on iloinen, että koulu sai vastikään opetusja kulttuuriministeriöltä yli 50 000 euroa Lukuiloa ja lukutaitoa Kiuruvedelle -hankkeelle. – Minun kavereista kukaan ei suuremmin lue, lukeminen ei kiinnosta, Juho Martikainen toteaa. Yleisesti ottaen tekstin ymmärtäminen on mennyt tosi paljon alaspäin. Ja mielellään kirjat, joissa on kuvia. u Huomattavista edistysaskelista huolimatta 260 miljoonaa 6–17 -vuotiasta lasta ja nuorta ei edelleenkään käy koulua (tieto vuodelta 2017).. Rahaa käytetään myös eri materiaalien hankintaan, muun muassa kirjojen ja lehtien. Kuronen jatkaa, että ysiluokan keväällä jotkut voivat lukea Sinuhe Egyptiläisen, toiset rämpivät Muumi-sarjakuvan, tasoero on valtava. Akseli Räty kiteyttää, että lukutaidottomana ei pärjää. Nare Kärkkäinen mainitsee, että tarvitaanhan lukutaitoa netissä surffaillessa ja kirjoja lukiessa – ihan kaikessa. Että jotain alkaisi raksuttaa päässä, ettei olisi vain pinnallista sanojen lukemista. Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8. Jo ajatus kirjasta esineenä on joillekin luotaantyöntävä. Luettuna tai kuunneltuna. – Selaan kirjoja Rutakon kirjaverkosta ja kaverit lukevat aika paljon. Suosittelen kuitenkin ottamaan Kärpästen herran, ja yritän selittää, että ei kirjan paksuudella ole merkitystä, vaan mielenkiintoisuudella. Näistä noin kolmasosalla ei ollut pääsyä koulutukseen. – Viimeisin kirja, minkä olen lukenut, on Anne Frankin päiväkirjat, se vaikutti mielenkiintoiselta, kirja löytyi meiltä kotoa. Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Otsikko vetää lukemaan Yhdeksäsluokkalaiset Janette Malassu, Nare Kärkkäinen, Akseli Räty ja Juho Martikainen ovat eliittijoukkoa, sillä he kyllä lukevat. Hankevaroilla on jo saatu kouluun avustaja suomen kielen ja kirjallisuuden sekä kaikkien lukuaineiden tunneille. Olemme tilaamassa juuri kirjoja ja lehtiä koulun kirjastoon, että oppilaat saisivat helposti käsiinsä millä tavalla tahansa kirjoitettua tekstiä, Kuronen sanoo. Muun muassa tätä juttua lukiessa tai ruokareseptejä tutkiessa. Lukutaidossa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Äidinkielenopettaja Anni Heikkilä-Nihti on niin ikään iloinen hankerahasta ja sanoo sen tuovan lukutaitopäivän koko lukuvuodeksi aina jouluun 2022 saakka. – Se maailma imaisee, elämä on kännykässä, lyhyissä muutaman sekunnin videoissa, lukeminen on välttämätön pakko. Lukeminen tuo iloa ja surua, faktaa ja fiktiota, tarinoita, oppia ja kokemuksia läheltä ja kaukaa. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Halutaan tiivistä tekstiä isolla fontilla, kuvailee Heikkilä-Nihti. u Vuonna 2015 yli 600 miljoonalta (55 prosentilta) peruskouluikäiseltä lapselta ja nuorelta puuttui riittävät perustaidot lukemisesta ja matematiikasta. Viimeksi hän muistaa lukeneensa vain koulukirjoja. Valitettavasti lukutaito on huonontunut myös Kiuruveden nuorten keskuudessa. Lukutaito ihmisoikeus Lukutaitopäivän tarkoituksena on muistuttaa kansainvälistä yhteisöä lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Nare Kärkkäinen lukee kirjoja netistä. LEHDEN LOGO Yhdeksäsluokkalaiset Nare Kärkkäinen, Janette Malassu, Akseli Räty ja Juho Martikainen valitsivat lempikirjansa koulun kirjastosta. Eikä sillä ole väliä, mitä aistejasi käytät lukemiseen. Siitä voi seurata aika hirveä ketjureaktio, Kuronen kuvailee. Kouluakäyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan paremmin kuin kouluakäymätön. Juho myöntää, ettei itsekään oikein jaksa lukea, ellei kirja ole todella kiinnostava. Heikompien kanssa istutaan alas ja luetaan helppoja kirjoja ja keskustellaan mitä tuli juuri luetuksi ja mitä ajatuksia luettu herättää. – Paperilehti on luontevampi lukea kuin nettilehti, tuntuu kivemmalle, kun saa kääntää sivuja Janette sanoo. Lukutaitoa tarvitsemme joka päivä. Lukemalla rakennat maailmoja ja maailmankatsomuksia. Aleksi ja Juho lukevat lehtiä, TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Lukutaito u Noin 91 prosenttia 15–24-vuotiaista nuorista osaa lukea. TIESITKÖ. Janette pitää yllä lukutaitoa, sillä lukutaitoa tarvitaan kaikessa, esimerkiksi ruokaohjeet on kirjoitettu, myös koulussa lukutaito on tarpeen. Lukutaidolla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Koulussa omaa materiaalia voidaan antaa käteen. Kuronen ”syyttää” lukutaidon puutteesta kännykkää ja videoita sekä snapchattia. Kirjoitusten kielioppivirheitä ei ole korjattu. u Arviolta 750 miljoonaa aikuista ei osaa lukea. Aleksi Räty lukee tekstejä netistä, viimeksi hän luki mielenkiinnolla Dmitri Gluhovski scifikirjan Metro 2033. Kuronen kertoo, että esimerkiksi sanomalehti saattaa olla jo esineenä yläkoululaisille tuntematon, pahimmassa tapauksessa nuori ei ole koskaan pitänyt käsissään lehteä ja kysyy mikä tämä on. 12 Keskiviikko 8. Naren ja Janeten kaveripiirissä luetaan kirjoja, Aleksin jonkin verran. Kaksi kolmasosaa heistä on naisia. Juho Martikainen tunnustaa, ettei hirveän paljon lue, muutoin kuin on pakko. syyskuuta. Nare tarttuu lehteen, jos hän on kuullut, että siinä on mielenkiintoinen juttu
MITÄ hyvä lukutaito merkitsee sinulle. Nykyään luen vain kiinnostavia uutisia ja jotain somepäivityksiä. Maailma on täynnä tekstejä, ja ilman niiden ymmärtämistä, on ihan pihalla maailman menosta. Ongelma on kuitenkin se, että harva suomalainen nuori ymmärtää, kuinka tärkeää hyvän lukutaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on. Meillä Suomessa siihen on kuitenkin hieno mahdollisuus, koska kaikilla on oikeus ilmaiseen koulutukseen. Luen mieluummin digitaalisia tekstejä, koska pystyn paremmin keskittymään niitten lukuun. Tai sanoessani, että tahdon lääkäriksi. Surullista on kuitenkin se, että joillakin ei ole mahdollista oppia lukemaan. Saan ajatukseni hetkeksi pois arjen stressistä, ja saan vain ja ainoastaan uppoutua tarinaan. YSILUOKKALAINEN TYTTÖ Opin lukemaan 5-6 vuotiaana luin aku ankkoja pienenä ja niitä ja joitain muita kirjoja luettiin minulle ääneen minulla ei ollut lapsena lempi kirjaa en lue nykyään kirjoja mutta joskus lehtiä mutta luen tekstejä mitä tulee netissä vastaan luen mieluummin painettuja lehtiä kuin digi lehtiä lukeminen ei merkitse minulle oikeastaan mitään. Se tuntui kivalle ja hauskalle kun minulle luettiin pienenä ääneen kirjoja. Lukeminen merkitsee, että sillä oppii. Oli se sitten romaaneja, sarjakuvia, novelleja tai vaikka lehtiä! Pääasia, on että lukee! Kun huomaa, että on luppoaikaa, on oiva tilaisuus tarttua kirjaan tai lehteen, älypuhelimen selaamisen ja telkkarin sijaan. syyskuuta 2021 Kiinnostavia uutisia ja somepäivityksiä Opin lukemaan eskarin ja 1-luokan aikana. KERROTTUANI faktoja ja omia kokemuksia, tahdon myös esittää ratkaisuja vähäiseen lukemiseen ja lukutaidon kehittämiseen. YSILUOKKALAINEN POIKA Opin lukemaan muistaakseni ennen eskaria. Mitä sitten, jos en osaakaan lukea. Pienenä minulle luettiin prinsessakirjoja ja pidin myös kirjoista missä oli eläimiä. Itse saan mahtavia lukuelämyksiä ja mielenkiintoisia kysymyksiä aikaan, lukiessani lempikirjailijani John Greenin teoksia. Ihmisiä, erityisesti lapsia ja nuoria on kannustettava itseään miellyttävän ja kiinnostavan kirjallisuuden pariin. Nykyään luen mieluummin netissä laitettuja meemiviestejä, joita kaverini laittavat minulle. On osattava tulkita ja suodattaa lukemiaan tekstejä. Nykyään en lue paljoa, koska ei ole aikaa ja en varmaan jaksaisikaan lukea mitään. Minulle luettiin pienenä prinsessa satuja ja hevos-aiheisia kirjoja. Miksi puhun juuri lapsista ja nuorista. YSILUOKKALAINEN TYTTÖ Minä opin lukemaan eskarissa kaverini avustuksella. Lukeminen on mukavaa, vaikka teksti olisi painettuna tai digitaalisena, mutta tykkään kumminkin lukea enemmän juttuja digitaalisena. Jos en lukisi, olisin valitettavasti jäänyt niistäkin paitsi. Minulle luettiin pienenä paljon satukirjoja. Tämän tekstin luettuasi toivon sinun ymmärtävän lukemisen merkityksen aivan uudella tavalla! Joten lukekaa ihmiset, lukekaa omasta innosta vaipuen omaan kotoisaan lukukuplaan, johon ei ole muualta pääsyä! Yhdeksäsluokkalaiset Nare Kärkkäinen, Janette Malassu, Akseli Räty ja Juho Martikainen valitsivat lempikirjansa koulun kirjastosta. Tarvitsemme niitä itsemme ilmaisemiseen ja unelmien saavuttamiseen. Tarvitsemme tekstejä käytännön asioihin, mutta myös upeisiin elämyksiin. Lapsuuteni lempikirja oli Santtu-hevoskirjat, koska rakastin hevosia. Minulla on laktoosi-intoleranssi. Kun joku luki minulle niin pystyin keskittymään paremmin ja saatoin joskus nukahtaa. Ennen lapset ja nuoret lukivat kirjallisuutta vapaaehtoisesti, nyt se on usein jopa puolipakottamista, sillä älylaitteet ovat vieneet voiton. Vastaus on varsin yksinkertainen: On luettava kirjallisuutta. 13 Keskiviikko 8. Minun mielipiteeni on, että hyvä lukutaito on välttämätön. Naren lempikirja on Kärpästen herra , Janetten Poika raidallisessa pyjamassa, Akselin Tuntematon sotilas ja Juhon Orwellin vuonna 1984.. Lukeminen merkitsee minulle ymmärtämistä ja ajattelemista eri asioihin. Minusta digitaalista tekstiä on mukavampi lukea, mutta koulukirjoista tykkään enemmän, kun ne on painettuja. Se ei ole liioittelua, se on todistettava fakta. EI kuitenkaan riitä, että osaa ainoastaan lukea. Ostaessani kaupasta ruokaa, on minun tarkistettava, että tuote ei sisällä laktoosia. Luin siihen aikaan paljon Mauri Kunnaksen kirjoja ja Aku Ankkoja, koska meillä oli niitä paljon kotona. Miten voin tehdä työtäni ilman lukutaitoa. Kirjoja lukiessani pääsen minun ja kirjan henkilöiden väliseen maailmaan, johon ei ole muilla pääsyä. Tykkään eniten lukea joistain minua kiinnostavista asioista, kuten joku uutinen, joka kiinnostaa. Koulussa apuna oli aapinen ja kotona vapaa-ajalla luin vanhempien kanssa yhdessä jotain kirjaa. YSILUOKKALAINEN TYTTÖ Opin lukemaan 5–6-vuotiaana päiväkodissa ja kotona kun kuuntelin kirjojen lukemista. Kuten jo aikaisemmin sanoin maailma on täynnä tekstejä. Ja niinhän se on, minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Syy on se, että aivot kehittyvät aina 25-vuotiaaksi saakka. Hyviä kysymyksiä, kysymyksiä, joihin ei muutama sana riitä. Hieno ratkaisu, joka onkin jo ollut käytännössä, on koulutuksen mahdollistaminen myös kehitysmaissa. Pienenä, kun minulle luettiin ääneen, niin se auttoi minua nukahtamaan paremmin. On mahdotonta ymmärtää kaikkea maailman monimuotoisuutta, jos ei ymmärrä sen tekstejä. Nuorempana oli mukava, kun joku luki minulle. Pienenä tykkäsin paljon, kun minulle luettiin, minulle luettiin paljon erilaisia lasten kirjoja, eniten tykkäsin semmoisista, joissa oli joitain eläimiä. Nykyään en lue oikeastaan yhtään kirjoja, en osaa kunnolla keskittyä lukemiseen, paitsi jos luen jotain mielenkiintoista tekstiä. Tämän takia on myös kehitettävä lukutaitoa, lukemalla erilaisia tekstejä, ja pysähdyttävä pohtimaan niiden merkitystä ja sisältöä. ANNETAANPA hyvä käytännön esimerkki. Lukemin kehittää aivotoimintaa, ja lukemisen kehittäminen on tehokkainta silloin, kun aivot vielä kehittyvät. Mitä maailma olisi ilman tekstejä. YSILUOKKALAINEN POIKA Hyvä lukutaito on välttämätön KOLUMNI VENLA SAHLBERG Kirjoittaja on Kiuruveden Yläkoulun kahdeksannen C-luokan oppilas. Minulle luettiin paljon Mauri Kunnaksen kirjoja ja Miina ja Manu -kirjoja, kun en itse osannut vielä lukea. YSILUOKKALAINEN TYTTÖ Minä opin lukemaan kunnolla ehkä vasta 1-2 luokalla. Lapsuuteni lempikirja oli Maukka ja Väykkä tai sitä luettiin minulle paljon iltasatuina. Mieluiten luen digitaalisena, koska se on nykyaikaisempaa, tekstit ovat aina mukana ja niitä voi lukea missä tahansa
TAPIO KNUUTINEN Rapakkojoen koulupiirin muistolaatta, joka on tällä hetkellä Joenvarren Seurahuoneella. RITVA PIETIKÄINEN Kiuruveden yhteiskoulu/yhteislyseon muistolaatta. Koulun siirryttyä yksityisomistukseen laatta siirrettiin Koivujärven hautuumaalle. JARMO RUHANEN Rytkyn koulun muistolaatta.Kuva: Sanna Falck Sulkavan koulupiirin muistolaatta Sulkavanjärven kirkossa. ANNIINA SIPONEN Lapinsalon muistolaatta on siirretty koulun lakkauduttua Lapinsalon kirkkoon. BARTJE HARMOINEN Ruutanan muistolaatta on Heinäkylän lakkautetulla koululla. 14 Keskiviikko 8. MATTII LAPPALAINEN. JARKKO RIIKONEN Niemiskylän koulun muistolaatta. – Toivon, että Kiuruveden kulttuuritalo pystyisi keskitetysti ottamaan nämä taulut haltuunsa, viestittää yrittäjä Päivi Harmoinen. syyskuuta 2021 Kulttuuri Kuparinen muistolaatta hankittiin Koivujärven koululle, joka oli Huutoperällä. HANNU KARJALAINEN Luupuveden muistolaatta
Kenraali Adolf Ehrnrooth on sanonut usein: ”Me emme hävinneet sotaa. Sukupolvi, joka omakohtaisesti koki sodat, koki myös sodan aiheuttamat raskaat menetykset ja niiden seuraukset, mutta myös ilon isänmaan pelastumisesta. Koulujen lakkautuessa sankarivainajien muistotaulut olisi hyvä koota yhteen arvoiseensa paikkaan. Tuolloin kotiseudun multiin kätkettiin 30 uhria. Tämä on uskomaton saavutus pienen maan suurilta sotilailta. Sankariristeistä ja muistotauluista voi lukea kaiken. Papit toimivat yhteistyössä lääkintäpäällystön kanssa. Ilman heitä ei olisi itsenäistä, demokraattista ja eurooppalaiset arvot jakavaa Suomea. Meille jälkipolville jäi näkyväksi perinnöksi itsenäisyytemme tunnukset: äidinkielemme, asevelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimamme ja siniristilippumme. Tämä aika muistuttaa meitä yhteisöllisyydestä ja yhteisten asioiden eteen tehtävästä pitkäjänteisestä työstä. He loivat hyvinvoinnin pohjan meille jälkipolville. Moni saattaa kysyä, keitä nämä Kiuruveden sankarivainajat olivat ja miltä kyliltä he olivat kotoisin. Tällaiselta tulevaisuudelta sodassa olleet meidät pelastivat. Jälkipolvi oppii asioista kirjojen lehdiltä, sotaveteraanien muisteluista sekä sankarivainajien hautakivistä, muistotauluista ja -laatoista. Kerttu ja Jarmo Ruhanen “. Huomioitava on, että sotaan joutuneessa Euroopassa oli vain kolme pääkaupunkia, joita vieraan vallan sotavoimat eivät koskaan miehittäneet: Lontoo, Moskova ja Helsinki. Ensimmäiset sankarihautajaiset pidettiin 12.1.1940. Suomessa säilyi tasavaltainen hallitusmuoto, sananvapaus ja uskonnon harjoittamisen vapaus. Tauluihin on tallennettuna kansakunnan muisto vaikeista ajoista. Koivujärven kylällä muistotaulu on sijoitettu hautausmaalle. 2019) kuvaa hyvin, mitä suomalaisuus nykyisin tulisi olla. Arkipiispa Tapio Luoma (HS 8.5. Muistotaulut kertovat nuorista miehistä, jotka kuuliaisina isänmaan laeille antoivat kaikkensa turvatakseen vapautemme ja isänmaan itsenäisyyden. Veteraanien sukupolvi pelasti maamme itsenäisyyden ja kansamme elämän. 15 Keskiviikko 8. Suomen jälleenrakentaminen oli toinen valtavan suuri ponnistus. TEKSTI & KUVAT JARMO JA KERTTU RUHANEN ilmalla jaksoi silloin uskoa Suomen ja suomalaisten selviävän sodasta. Sankarivainajien haudat ja muistotaulut ovat todiste vapautemme ja itsenäisyytemme hinnasta. Meitä suomalaisia voisi olla paljon nykyistä vähemmän. Hiljaiset todistajat Suomessa koulujen seinille on kiinnitetty tauluja ja laattoja, joihin on kirjoitettu nimiä. Historiaamme ovat sisällissota, talvija jatkosota sekä Lapin sota. Me voitimme sen, sillä me säilytimme itsenäisyytemme”. Nämä etupäässä kansakoulun käyneet ja sodissa olleet miehet ja kotirintamilla olleet naiset aloittivat omin käsin Suomen jälleenrakentamisen. Kaatuneet kuljetettiin pääsääntöisesti kotiseudulle haudattaviksi. MATTI LAPPALAINEN Koulujen lakkautuessa sankarivainajien muistotaulut olisi hyvä koota yhteen arvoiseensa paikkaan. Tuolloin ei ollut käytössä kriisiryhmiä henkisten traumojen selvittelyä varten. Ne kertovat meille Suomen historiasta. Ehkäpä nuorempi sukupolvi jossakin vaiheessa löytäisi hyvän paikan muistotauluille. Kyseessä ovat Pro Patria -taulut, talvija jatkosodissa kaatuneiden kunniaksi tehdyt muistomerkit. Sankarivainajien muistotaulut: Koivujärvi, Lapinsalo, Luupuvesi, Niemiskylä, Rapakkojoki, Ruutana, Rytky, Ryönänjoki, Sulkava ja Kiuruveden Yhteiskoulu-lyseo. Ne, jotka palasivat sodista elävinä, olivat raihnaisia fyysisesti ja henkisesti. Pappien tehtäviin kuului muun muassa kaatuneiden huolto. Kiuruvetisiä kaatui 527. Kaikkina aikoina tarvitaan tietoa siitä, mitä ovat sota, menetys ja kodin kaipuu. Monet heistä eivät koskaan palanneet, eikä menehtyneiden sankaruus, rohkeus ja uhraus saa koskaan unohtua. Pappien tehtäviin kuului myös yhteydenpito omaisiin. Kaatuneita voitiin haudata myös kentälle, ja pääsääntöisesti kaatumispaikan läheisyyteen. Siinä olikin töitä. ”Kodin, uskonnon ja isänmaan hyvinvointi ei voi perustua eristäytymiseen, kaunaan ja viholliskuviin. Ehkä Ruotsin itärajalle olisi muodostunut idän ja lännen välinen raja rautaesirippuineen ja valtavine elintasokuiluineen. Isänmaan puolesta -muistolaatta Ryönänjoen kansakoulu. Myös Lapinsalossa sankarivainajien muistotaulu on kyläkirkossa. Vastassa oli ylivoimainen vastustaja. Koti, uskonto ja isänmaa on tarkoitettu vuorovaikutukseen muiden kotien, uskontojen ja isänmaiden kanssa.” Tällaista rauhanomaista ymmärrystä suomalaisuudesta ja Suomesta tarvitaan tänä päivänä. Tulevaisuus käsissämme Koulujen opettajat ja sodissa mukana olleet veteraanit ovat pitäneet tärkeänä sitä, että sotaveteraanien perinnetyö jälkipolvia varten jatkuisi, ja sankarivainajien muisto säilyisi satojenkin vuosien päästä sukupolvien vaihtuessa. Harva maaNimet muistotauluissa Kiuruvedellä ja muualla Suomessa koulujen seinille on kiinnitetty tauluja, joihin on kaiverrettu nimiä. syyskuuta 2021 Talvija jatkosodissa (1939–1945) kaatui lähes 100 000 suomalaista. Perinnöksi olemme saaneet yhteiskunnan, joka on arvioitu kansainvälisestikin maailman parhaimpiin kuuluvaksi. Kiuruvedellä seurakunta oli valinnut sankarivainajien hautapaikaksi entisen, vuonna 1937 palaneen kirkon sijan. Ihmiset taulujen takana Suomen kohtalo riippui pitkälti sodissa olleiden onnistumisesta. Kyseessä ovat Pro Patria -taulut, talvija jatkosodissa kaatuneiden kunniaksi tehdyt muistomerkit. Suomi oli sodassa lähes mahdottoman tilanteen edessä. Jälkeen päin voi pohtia monia asioita. Sulkavan kylän ja sen lähialueen sankarivainajien muistotaululla on paikka Sulkavan kyläkirkossa
Viikonloppuna riitti kuitenkin jännättävää KiuPan juniorijoukkueiden otteissa. Seura aloitti juniorityöhön panostamisen pari vuotta sitten, mikä on tuottanut tulosta. Ensimmäisessä pelissä KiuPa nousi Aatu Remeksen maalilla lopulta 1–1 -tasapeliin SuPaa vastaan. Yleensä heistä on ollut pulaa, mutta nyt ilahdutTEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN tavan monet ovat innostuneet lähtemään mukaan ja lentopallosta on tullut perheen yhteinen juttu. – Seura järjestää säännöllisesti koulutuksia, joten aiempaa lentopallotaustaakaan ei välttämättä tarvitse olla. Toinen ottelu WJK/ JiiKoon yhteisjoukkuetta vastaan olikin sitten varsinaista maalailua. Tiukoissa peleissä pidempi korsi jäi tällä kertaa Lapinlahdelle 2–0 ja 5–4 -voitoin. Mutta vaikka aikuisia ei ole saatu sankoin joukoin pelaamaan muuten kuin höntsävuoroille, on kentän laidalla ollut toinen ääni kellossa. syyskuuta 2021 Urheilu LuoWo satsaa yhä vahvasti junioreihin Luomu-Wolleylla on kolme joukkuetta alkavalle lentopallokaudelle sekä hyvä tilanne ohjaajissa ja valmentajissa. Melkeinpä ainoa ongelma viime kaudella oli se, että keväällä korona hieman häiritsi koulutuksia, kertoo seuran pitkäaikainen valmentaja Jouni Piippo. Yksi seuran kasvateista pääsi äskettäin aluejoukkueeseen. Arkistokuva.. – Tietysti meilläkin tyttöjä on jonkin verran enemmän, mutta en pitäisi poikien tilannetta missään nimessä huonona. Lentopallossa on pelattu viime viikkoina Euroopan mestaruuskisoja, mutta myös seuratoiminta on alkanut heräillä toden teolla eloon kesän satunnaisten leirien jälkeen. Kuorevirran supersunnuntai jäi naisten pelin siirtymisen vuoksi P11-joukkueen varaan. Jokaisella joukkueella on tällä hetkellä vähintään kaksi valmentajaa/ ohjaajaa ja osalla jopa viisi. Vieraat eivät suinkaan olleet kallella kypärin, tällä kertaa vain hyväkään peli ei riittänyt voittoihin saakka. 16 Keskiviikko 8. Kasvatteja liigatasolla LuoWo on tunnettu hyvänä kasvattajaseurana. Lisäksi Veera Help pelaa liberona Kuortaneen joukkueessa, joka osallistuu syksyllä ykkössarjaan ja Luomu-Wolleyn pojat harjoittelemassa sormilyöntejä valmentaja Maria Piipon valvovan silmän alla. – Ottelut olivat yleensä samoja tuttuja porukoita vastaan ilman yleisöä ja pelireissut eivät suuntautuneet kovin kauas, joten kaikki sujui ihan hyvin. LuoWon harjoituksissa kävi viime kaudella pelaajia Kiuruveden ohella myös naapuripaikkakunnilta ja samaa odotetaan nytkin. Lauantaina KiuPan nuorin poikajoukkue, P9 kohtasi Lapinlahdella kaksi järjestävän seuran, LaPa-95:n, kaksi joukkuetta. Alkavalla kaudella kiuruvetislähtöisistä pelaajista Mestaruusliigoissa pelaavat yleispelaaja Sara Piippo ja libero Vili-Valtteri Help, joista ensin mainittu edustaa Pihtiputaan Liigaplokia ja jälkimmäinen Akaa-Volleyta. – Olemme saaneet junioreiden vanhempia mukavasti valmentajiksi ja ohjaajiksi. Harjoitukset sujuivat jouhevasti yleisiä koronaja Lentopalloliiton ohjeistuksia noudattaen ja joukkueet pelasivat myös turnauksia kevään aikana niin kotikentällä kuin muillakin paikkakunnilla. Naisten sunnuntainen vastustaja STPS ei päässyt Kiuruvedelle joukkueen jouduttua karanteeniin. – Tosin meillä on myös poikia ollut ihan hyvin, ainakin jos vertaa muihin lähialueen paikkakuntiin. Piippo korostaa, että lisääkin saa tulla mukaan. – Näyttäisi siltä, että olemme heti saaneet useamman uuden pelaajan mukaan. Kun kaksi koronakesää alkaa olla takana, vasta nyt siirtyi ensimmäinen peli koronakaranteenin vuoksi. Etenkin tytöt ovat innostuneet lentopallosta, mikä on ollut valtakunnallinen ilmiö viime vuosina. KiuPan päivän neljästä maalista kaksi teki Elias Nuutinen, maali per nokka merkattiin Peetu Spolanderille ja Akseli Huttuselle. Henriikka Piipon mukaan juuri tämän takia tehtiin jokunen vuosi sitten ratkaisu juniorityöhön panostamisesta. Lisäksi tänä syksynä aloitellaan uusi F-junioreiden ryhmä, johon voivat tulla sekä tytöt että pojat mukaan. Vanhemmat mukaan Viime kauden LuoWo pääsi vetämään varsin hyvin läpi koronasta huolimatta. Aikuisissa LuoWo ei ole saanut edustusjoukkueita kasaan kevään 2020 jälkeen. Kiuruveden Luomu-Wolleyn tyttöja poikajuniorit aloittivat uuden lentopallokauden harjoitukset elo-syyskuun vaihteessa liikuntahallissa positiivisissa ja virkeissä tunnelmissa. Vastustaja karkasi ottelun kuluessa parikin kertaa varsin hulppeaan PEKKA KATTAINEN PEKKA KATTAINEN KiuPan P9 hävisi viikonloppuna kahdesti. KiuPan pelit käyvät vähiin ennen loppuaan Lopulta kävi niin, kuten tällä palstalla edellisviikolla pelättiin, eli KiuPa ei saanut pelattavakseen kaikkia ohjelmaan merkittyjä pelejään. Siihen pitää olla tyytyväinen, koska lentopallon poikajunioreiden määrä on ollut monella paikkakunnalla laskemaan päin, Piippo jatkaa. Tällä hetkellä LuoWolla on poikajunioreille D–E -ikäisten joukkue sekä C–E -ikäluokissa tytöille. – Oli melko hyvissä ajoin etukäteen nähtävissä, että meille tulee jokuseksi vuodeksi hiljaisempaa aikuispuolelle. Hyvin joukkue haasteeseen vastasi, kahdesta jännittävästä pelistä sarjataulukkoon kirjautui tasapeli ja niukka tappio. – F-junioreihin on tarkoitus satsata erityisen paljon, jotta ryhmä saa hyvän startin ja lapset pääsevät tutustumaan kunnolla lentopalloon ja saavat kipinää lajiin, kertoo LuoWon valmentajiin kuuluva Antti Remes. Ja kiva, että entisiäkin vaikuttaisi olevan yhä innoissaan, iloitsee LuoWon puheenjohtaja Henriikka Piippo. Kuorevirran loistokuntoinen nurmi, maukas puhvetti sekä asiantunteva tuomaristo tarjosivat turnaukselle mukavat puitteet. Tärkeintä on motivaatio ja innostus. Joukkueen pelikausi päättyy tulevana sunnuntaina kotiotteluilla
Savo Volley julkaisi äskettäin kotiotteluidensa pelipaikkakunnat alkavalle kaudelle, eikä Kiuruvesi ole toistaiseksi listalla mukana. Luomu-Wolleyn pojat harjoittelemassa sormilyöntejä valmentaja Maria Piipon valvovan silmän alla. Ensimmäiset kolme lajia olivat karsintalajeja, joista finaalilajeihin pääsi kuusi parasta urheilijaa. Alle 100 kg painoluokassa oli kilpailemassa myös kaksi voimamiestä Kiuruveden Urheilijoista: Jouni Mähönen ja Matti Vornanen. Matti Vornanen voimaili hopeaa Lauantaina 4.9. Kilpailu oli tasaväkinen viimeistä lajia myöten. T11 taas idän retkellä Kovin on tutuksi käynyt T11joukkueelle tällä kaudella ysitie idän suuntaan. Täpäristä tappioista huolimatta KiuPan kehitys on kauden mittaan ollut huikeaa. Edessä oli leikkaus. Kilpailu koostui kuudesta lajista, jotka olivat rekanveto istuen, 100 kg akselipunnerrus (60 sekunnin aikaraja), 115 kg säkin kantaminen, maastavetomaksimi, seinän yliheitto (painot 4 x 12–24 kg) sekä säkkien lastaus tasolle (säkit 4 x 90–130 kg). Kotoisen juniorikauden päättää tulevana sunnuntaina P9-joukkue. Aika näyttää, että nähdäänkö Savo Volleyta jatkossakin Kiuruvedellä. Pian alkavat olla käsillä viimeiset hetket seurata jalkapalloa livenä Kiuruvedellä kaudella 2021. KiuPan maalintekijöinä onnistuivat 2–4 -tappiossa FC Herttaa vastaan Iina Humaloja kahdesti ja 3–5 -tappiossa FC Hertta 11 -joukkuetta vastaan Miisa Jauhiainen hattutempun arvoisesti. Seurajoukkuepuolella Kokoralla on pian edessään naisten liigakausi Suomessa. Voimalajiurheilun henkeen kuuluu, että urheilijat kannustavat kilpakumppaneitaan, jolloin suorituksissa nähtiin jälleen upeita venymisiä ja iloisia onnistumisia. Tyttöleijonat voitti kaksi peliä maalein 6–2 ja 3–2 sekä kärsi yhden tappion, kun Ruotsi oli parempi 5–2 -lukemin. Mähönen kuitenkin karsiutui täpärästi finaalista, jääden 0,5 pistettä seuraavasta sjasta. Raviradoilta tuli taas menestystä Kiuruvetiset olivat jälleen hyvässä vauhdissa raveissa. Pelaamisen ohessa Kokora opiskelee Kuortaneen urheilulukiossa, jonne hän tuli kesällä valituksi. Alle 18-vuotiaiden kauden kohokohtana ovat maailmanmestaruuskisat Ruotsissa ensi tammikuussa, jonne myös Kokora tavoittelee pelipaikkaa. Täysipainoiseen treeniin hän kykenee noin puolen vuoden kuluttua, joten mahdollisesti keväällä Saraa voi sitten nähdä pelaamassakin, isä Jouni Piippo kertoo. Heistä Vornanen sijoittui luokassaan toiseksi ja Mähönen seitsemänneksi. syyskuuta 2021 Heidi Kokora debytoi maajoukkueessa Kiuruveden Kiekko-81:n kasvatti, laitahyökkääjä Heidi Kokora pelasi äskettäin ensimmäiset maaottelunsa, kun hän osallistui alle 18-vuotiaiden Tyttöleijonien mukana Finnkampeniin Ruotsin Nyköpingissä. Aatu Remeksen lisäksi maalinteossa onnistuivat Aleksanteri Svärd kertaalleen ja Juho Nousiainen peräti kolmesti. Naisjuoksijoiden menestystä täydensi N50-sarjassa hopealle juossut Pirkko Jaakola-Juntunen ajalla 33.54. 17 Keskiviikko 8. Viime talvena 40-vuotisjuhlaturnaus jouduttiin perumaan, mutta tänä vuonna on uusi yritys luvassa. Yksi alkavan kauden kohokohta tulee olemaan – mikäli koronatilanne sen sallii – perinteikäs kinkunsulatteluturnaus joulun aikoihin. järjestettiin Kuopiossa Suomen Voimalajiliiton Vahvin SM-kilpailut. Tyttöleijonat pelaa myöhemmin vielä toisenkin Finnkampenin Ruotsia vastaan ja mahdollisesti Euro Hockey Tour -turnauksen. Myös äskettäin juniorityö on tuottanut tulosta, sillä Emilia Jauhiainen valittiin aluejoukkueeseen. Hän pelaa Team Kuortaneen joukkueessa, jonka ensimmäinen ottelu on luvassa lauantaina 11.9. Sunnuntaina ori Vaellus sijoittui Rovaniemellä Kirppu-ajossa neljänneksi ja maanantaina Kuopiossa Juhani Harmoinen ohjasti ruuna Jullen Ekon kolmanneksi. kotikentällä Oulun Kärppiä vastaan. Kiuruvedellä on viime vuosina nähty miesten Mestaruusliigassa pelaavan Savo Volleyn harjoitusja sarjapelejä. Voittoihin juoksivat 6,6 kilometrin matkalla N45-sarjassa kilpaillut Maarit Knuutinen ajalla 43.43, N50-sarjan Tarja Viertorinne ajalla 26.37 ja N55-sarjan Marja Kemiläinen ajalla 30.38. Kyseessä oli harjoitusturnaus, jossa Suomi kohtasi Ruotsin kolme kertaa. Nyt tosin niistä ei ole tietoa. “ KiurU:n naiset hyvässä vauhdissa Pyhännällä juostiin sunnuntaina 5.9. Vornaselle tulivat lajivoitot rekanvedossa ja seinän yliheitossa. Lopulta aika loppui pelikellosta kuitenkin KiuPan kannalta kesken ja voitto lipui WJK/JiiKoolle maalein 6–5. perinteinen Pyhäntä-hölkkä 60. Valmentaja Jarno Laitinen hykerteli paluumatkalla bussissa tyttöjen hyviä otteita ja päivän mittaan tehtyjä näyttäviä maaleja, vaikkei ihan kaikista paikoista palloa maaliin saatukaan. Alle 100 kg -sarjan kärkikolmikko oli: 1) Matias Hyry, 12 pistettä, 2) Matti Vornanen, 19 pistettä ja 3) Kari Savolainen, 20 pistettä. Kokora ei päässyt turnauksessa tehopisteille, mutta maajoukkuedebyytti Leijona-paidassa on kuitenkin nyt tehtynä, mikä täytti yhden tärkeän unelman ja tavoitteen jääkiekkoilijan uralla. kerran ja Kiuruveden Urheilijoiden naisjuoksijat menestyivät erinomaisesti sarjoissaan. Hän pelaa LuoWon ohella Pielaveden Sammossa. Lisäksi Harmoisen kasvattama ruuna Samin Kantama voitti Kuopiossa.. KiuPan pelit käyvät vähiin ennen loppuaan johtoon, mutta niin vain sinnikäs KiuPa hinautui kantaan. Sunnuntaina tie vei runsaslukuisen tyttöjoukkueen Joensuun Rantakylään kohtaamaan sikäläisen FC Hertan kaksi joukkuetta. Kuorevirran loistokuntoinen nurmi, maukas puhvetti sekä asiantunteva tuomaristo tarjosivat turnaukselle mukavat puitteet. AKU LAATIKAINEN keväällä Mestaruusliigaan. Mähönen onnistui hienosti säkin kantamisessa, jossa hän sijoittui toiseksi. Lokakuussa 16 vuotta täyttävä Kokora sai peruskoulun päätökseen viime keväänä. Sara Piippo ei tosin ole pääsemässä tositoimiin syksyn aikana, sillä häneltä meni jokin aika sitten eturistiside poikki ja hän sai kierukkavamman. – Toipumisennuste on hyvä, mutta noin kolme kuukautta siihen menee, ennen kuin Sara voi aloittaa kevyen harjoittelun. Vornanen pääsi jatkamaan finaaliin kolmannelta sijalta. Viimeiseen lajiin lähdettäessä hänellä oli kirittävänä vielä kolme pistettä yltääkseen hopealle, mikä onnistuikin lastauksen toiseksi nopeimmalla ajalla, jolloin hän nousi yhden pisteen erolla kakkoseksi
Kampanja voimassa 30.9.2021 asti. Suomenhevonen on opettajakaartin mukaan erinomainen opetuskäytössä niiden monimuotoisuuden johdosta. Kasvatustoiminta on pientä, mutta sillä pyritään siihen, että oppilaat näkevät varsan syntymisen ja kasvun. – Bongasin Hevosurheilulehdestä Suomen Hippoksen haasteen suomenhevosen päivään. Kasvatustoiminta Hingunniemessä syntyy vuosittain suomenhevosia ja Vääräsen mukaan perinteenä on ollut yksi varsa kesässä. – Olen pyörtänyt kaikki mielipiteeni, mitä olen joskus suomenhevosistakin sanonut, hän kertoo nauraen. Vääränen viittaa aikaan, jolloin hän oli sitä mieltä, että tallin käytävät tulisi täyttää lämminverisillä. Saimme siitä idean, että opiskelijat pääsevät toteuttamaan juhlakulkueen ja striimaamme sen meidän some-kanaville, kertoo Ylä-Savon ammattiopistolla maatalousja hevostalouden opettajana toimiva Jenna Hartojoki. Suomenhevosen päivänä Suomen Hippos antaa liputussuosituksen suomenhevosen ja suomalaisen hevososaamisen kunniaksi. 18 Keskiviikko 8. – Hinnat ovat nousseet korkealle ja se kertoo suomenhevosen sopivuudesta todella monelle, Hartojoki muistuttaa. Meillä on ollut sopimuskasvattajia, joiden tammat ovat käyneet täällä varsomassa ja varsat jäävät opistolle. TEKSTI JA KUVA: ANU LAITINEN Valtakunnallista suomenhevosen päivää vietetään 6. Suomenhevosilla on lyömätön rooli myös oppilaitoskäytössä. Suomenhevosia valmennan mieluummin, hän kertoo. Suomenhevosen kunniaksi juhlakulkue Hingunniemen opiskelijat ja henkilökunta juhlistivat suomenhevosen päivää lipun nostolla sekä juhlakulkueella. Etenkin ravihevospuolella toimivan Timo Vääräsen sydän on lämmennyt suomenhevoselle. Kasvattajaksi usein jää tamman omistaja, Vääränen kertoo. Sama hevonen saattaa ensin olla treenaamassa raviuraa kohti ja sen jälkeen laji muuttuukin ratsuksi. – Ihan ensimmäisenä tulee hevosen monikäyttöisyys sekä monipuolisuus. – Olemme pyrkineet edistämään suomenhevosen käyttöä niin ravikuin ratsupuolellakin, Vääränen lisää. Suomenhevosten suosio on harrastekäytössä ollut nousussa jo jonkin aikaa. Ensimmäisen kerran kansallishevosen omaa päivää vietettiin vuonna 2007, suomenhevosen kantakirjan 100-vuotisjuhlavuonna. LEHTI OY. Pääroolissa olivat suomenhevoset. syyskuuta 2021 Urheilu Timo Vääränen ja Vaellus johtivat suomenhevosten juhlakulkueen läpi Hingunniemen alueen. – Olemme pyrkineet etsimään hyviä tammalinjoja ja tuottamaan varsoja niistä. Siinä haastettiin kaikki suomenhevosihmiset tuomaan esille tätä meidän hienoa rotua ja ilmoittamaan näistä tapahtumista. Kansallisrotumme soveltuu niin harrastamiseen, kilpailuun kuin oppilaitoskäyttöön. syyskuuta. Hingunniemessä suomenhevosta juhlistettiin nostamalla lippu salkoon ja toteuttamalla juhlakulkue. Moni entinen ravuri onkin tehnyt vielä hienon uran ratsukäytössä, kertoo Arja Kontoniemi. TILAA DIGINÄ kiuruvesilehti.fi Lue lehti 4 kuukautta 3:n hinnalla netissä. Monipuolinen kaveri Hingunniemen opetustilalla on ollut suomenhevosia aina. Vääränen painottaa, ettei suomenhevosta tulisi korvata muilla kylmäverisillä ravipuolellakaan. – Nyt se on toisin päin
Vanhustentalo sopii maastoon tyyliteltyine piirteineen. 19 Keskiviikko 8. Vanhusten auttamiseksi ei suinkaan ole tämän talon valmistuttua tehty vielä kaikkea, on saavutettu ainoastaan yksi tavoite. Kunnan johtavissa elimissä olevat henkilöt ovat antaneet apua asioiden hoitamiseksi eri virastoissa. Tarina kertoo kahdesta venäläisestä KGB-agentista, jotka esittävät amerikkalaista avioparia Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Kiitokseksi kaikille riittää kuitenkin tieto, että ne vanhukset, jotka nyt ovat päässeet asumaan Vanhustentaloon, elävät onnellisina ja tyytyväisinä todetessaan, että yhteiskunta on voinut tarjota myös heille jotakin parempaa, edes hyvän asunnon elämän ehtooksi. Talossa on kuutioita 7900. AKU LAATIKAINEN TV-sarja The Americans Sarjan pääosissa ovat Keri Russell ja Matthew Rhys, jotka ovat pariskunta myös oikeassa elämässä. Toivottavasti kuudes tuotantokausi jättäisi hyvän jälkimaun. Sarja sijoittuu 1980-luvulle, jolloin Kylmä sota kävi vielä lämpöisenä. Hankkeessa mukana olleet ovat tehneet suuren urakan. syyskuuta 2021 Viikosta viikkoon 50vuotta sitten Vanhustentalo sai asukkaat – toinen samanlainen tarpeen Ei kannata ajatella asioita, jotka ovat kurjasti. Ruokasali otetaan käyttöön myöhemmin, ja sieltä vanhukset voivat ostaa lämpimän ruoan valmiina. Draamaa ja jännitystä sisältävää sarjaa tehtiin peräti kuusi tuotantokautta vuosina 2013–2018. Juntunen. Samoin Kiuruveden pankkilaitokset ovat olleet innolla mukana talon rahoittamisessa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tarvittaisiin ainakin toinen samanlainen talo lisää, koska tulijoita on, kertoi Kiuruveden Rinnekotiyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Kärkkäinen. Kunta ja myös seurakunta ovat antaneet lisäksi rahallista avustusta. Aion kuitenkin katsoa The Americansin loppuun saakka. Jäljellä on siis enää loppuhuipennus. Jokaisessa huoneistossa on jääkaapin ja muiden mukavuuksien lisäksi suihkuhuone. – Kumpikaan ei halua maksaa. Talossa on kuutioita 7900. Perjantaina pidettiin vasta valmistuneen Vanhustentalon loppukatselmus, ja asukkaat pääsivät muuttamaan taloon maanantaina. Sittemmin löysin The Americansin Viaplaysta ja olen nyt ahminut jaksoja viiden tuotantokauden verran. Näyttelijätkin ovat pääosin hyviä, mutta en ihmettele, että sarja päätettiin lopettaa kuudenteen tuotantokauteen. TOIMITUS TESTAA Viime vuosikymmenen yksi suosituimmista ja palkituimmista TV-sarjoista oli The Americans. Sitä esitettiin myös Suomen televisiossa, mutta itse en kuitenkaan tullut sarjaa tuolloin seuranneeksi. Johtokunta ja rakennustoimikunta ovat kuluttaneet monia tunteja tämän talon asioihin eivätkä asiat vielä tähän lopu. Kiuruvedellä on vanhustenhuollossa saavutettu yksi tärkeä tavoite. Aihe on kieltämättä hyvin mielenkiintoinen ja tarina koukuttava. Asuintilojen lisäksi talossa on yhteisinä tiloina ruokasali ja keittiö, takkahuone sekä saunatilat. Kunta on ollut kaikessa ratkaisevana tukena. Sarjassa on ollut jännittäviä ja dramaattisia juonenkäänteitä sekä kaksoiselämää ja ihmissuhdekoukeroita. Asukkaita talossa on seitsemänkymmentä. Rakennuksen on suunnitellut suunnittelukeskus MKR. Talo on porrastettu maaston mukaiseksi siten, että jokaiseen kerrokseen on pääovi maan tasalta, ja vanhukset säästyvät voimiakuluttavalta portaikkojen nousemiselta. Pari kolme ensimmäistä kautta olivat mielestäni todella hyviä, mutta sen jälkeen käyrä on ollut hieman laskusuhdanteessa käsikirjoituksen ja ohjauksen osalta. Sähkötöistä vastasi Kiuruveden Sähkötyö ja LVI-töistä Kainulaisen korjaamo. Huoneistoja on 50, joista kaksitoista on kaksioita ja loput yksiöitä. ANNE FRANK Viikon miete Vitsikästä Mitä yhteistä on veronkiertäjällä ja vegaanilla. Pääurakoitsijana toimi Rakennusliike A. Ulospäin he ovat perheellisiä matkatoimistoyrittäjiä, mutta tämä on vain kulissia ja sivubisnestä, sillä tosiasialliset työtehtävät ovat vakoilua Neuvostoliiton hyväksi. Sen sijaan kannattaa ajatella kaikkea sitä kaunista, mitä on vielä jäljellä. (Kiuruvesi-lehti 8.9.1971) Ilmoitus Kiuruvesi-lehdessä 8.9.1971.. Mutta uusi talo antaa kuitenkin lisää työintoa, koska nyt on voitu tarjota ajanmukaiset, lämpimät asuntotilat 65 vanhukselle
Omaiset Lämmin kiitos kaikille Teuvo Kaikkosen muistoa kunnioittaneille ja suuressa surussamme myötäeläneille. loa mukaan. mennessä ja lisätietoa Maritta 0400 ja lisätietoa Maritta 0400 981069, maritta.nevalai981069, maritta.nevalainen@evl.fi. klo 14.30, liikuntahalli. Muja Miikka Huuskonen. raamattupiiri, takkahuone. Työssä, opiskelussa, harrastuksissa tulee onnistumisia, huippusuorituksia, mutta myös epäonnistumissa. Kiitollisuus luo ympärilleen onnellisuutta. Ne yhdeksän menivät omaa tietänsä myöten. klo 18 sanan ja rukouksen ilta Hengelliset Hartaus Kiitollisuus. tymäpäiväjuhla su 12.9. Surunauha ry LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 13.9.2021 klo 12 Ma 13.9.2021 klo 12 LäLähetyspiiri seurakuntatalon hetyspiiri seurakuntatalon takkahuoneessa. Diakoniatoimistossa Diakoniatoimistossa päivystys poikkeuksellisesti päivystys poikkeuksellisesti klo 12-14 klo 12-14 Ma 13.9. Kaikille ystävällinen ja avulias, rakkaamme Eero Paavali REMES s. Onnea Taimi! Eero siunataan Kiuruveden kirkossa perjantaina 17.9.2021 klo 13.30. Erityisesti kiitämme Kuopion yliopistollisen sairaalan sekä Iisalmen terveyskeskuksen henkilökuntaa Karin hyvästä hoidosta. Tervetuloa uudetkin jäsenet. Hän itse asetti itsensä kaikkia muita ihmisiä paremmaksi. Tuli sinulle vuoro nyt lähteä pois, juuri kun syksy kaunein ollut ois. klo 10 klo 10 seurakuntakerho seurakuntakerho isossa salissa isossa salissa klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka ruokasalissa paikka ruokasalissa 75ja 80-vuotiaiden syn75ja 80-vuotiaiden syntymäpäiväjuhla su 12.9. Raamatussa ei heistä sen enempi kerrota. klo 15 Rinnekodin Rinnekodin raamattupiiri. Su 12.9. Iloitsen siitä, miten paljon parempi olen kuin esimerkiksi naapurin Juuso tai työtoverini Keijo. pe 10.9. Raamatussa kerrotaan eräästä ihmisestä, joka rukoili Jumalaa ja sanoi: ”Minä kiitän sinua Jumala, etten ole niin kuin muut ihmiset … ” Oliko se oikeaa kiitollisuutta. Ovatko he siitä hyvillään, että voin näyttää ja vielä sen heille kertoa, että olen paljon parempi kuin kumpikaan heistä. Onni ei ole yskistään ottamista ja saamista vaan enemänkin luomista ja antamista. Tervetuloa mukaan. Pirkko Rönkön omaiset KIITOS! Ella vaimolle, Pirkko äidille, Veikko isälle ja jokaiselle luottamuksen arvoiselle matkan varrella mukana olleelle ja tulevalle! Kauppatieteiden tohtori Vesa Martikainen ”On asioita, joita kuunnellaan korvilla. raamattupiiri. 31.08.2021 Ei päivää tiedä, ei hetkeä kukaan, milloin on mentävä noutajan mukaan. Iisalmen srk. Kyytiongelmissa ota yhteys diagelmissa ota yhteys diakoni Salla Leinoseen 0400 koni Salla Leinoseen 0400 988 713 tai salla.leinonen@ 988 713 tai salla.leinonen@ evl.fi evl.fi Tulossa 25.-26.9. Välipalatarjoilu restäkin. Onko kiitollisuus sitä, että tunnen, koen ja kerron lähes kaikille ihmisille kuinka erinomainen olen. Ja on asioita, joita kuullaan vain sydämellä, myötäelämisellä. Välipalatarjoilu ja vapaaehtoinen maksu ja vapaaehtoinen maksu lähetyksen hyväksi. VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Sählykerho 3-6 lk. Se vahvistaa rauhan ja rakkauden kokemista. Tervetuloa uudetkin jeitä. klo 10-11 Ma 13.9. 82 v. klo 10 klo 10 Sanajumalanpalvelus Sanajumalanpalvelus klo 11.15 klo 11.15 Seurat kirkossa Seurat kirkossa Ke 15.9. jumalanpalveluksen jälkeen jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla. Mukaan mahtuu 7 hlö. klo 16-18.00. 17.9. Ilmoittautuneille nen@evl.fi. Ohjaajina Sisko Laitinen sä. klo 10 Su 12.9. alkaa Iisalmessa syyskuussa. Lämmin Kiitos avustasi!” Tommy Tabermann www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Ehkä Juuso ja Keijo ovat sittenkin onnistuneet vielä paremmin, he eivät vain tuo sitä samalla lailla esille. Teuvo Olavi Kaikkonen 69 v. Kyytionseurakuntatalolla. klo 16-18.00. Oletko yhdeksän parantuneen spitaalisen kaltainen, jotka unohtivat, keneltä tulee elämän lahja, vai samarialaisen, joka tuli kiittämään parantajaansa. Kukaan ei ole ylivertainen toista, ei korvaamaton. mennessä 30€. Avioliittoon kuulutettu Avioliittoon kuulutettu Tarmo Ylikoski ja Tarmo Ylikoski ja Eve Jokitalo Eve Jokitalo Kastettu Kastettu Edvin Otso Aukusti Lämsä Edvin Otso Aukusti Lämsä Iisalmen srk. klo 11 jumalanpalvelus Ma 13.9. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone. Syvin kiitos nousee luottamuksesta Jumalan johdatukseen. HiljaisuuHiljaisuuden retriitti Hyvölänniemesden retriitti Hyvölänniemessä. Kari Juhani Vartiainen 67 v. Jokainen on hyvä jossain tehtävässä. Pe 17.9. Tulossa 25.-26.9. Su 19.9. klo 10 Messu (KiveMessu (Kivelä, Huuskonen, Ahola). 20 Keskiviikko 8. Kaikki mitä teen tai harrastan, sujuu paljon paremmin kuin keltään muulta. Tutkimme korinttolaiskirTutkimme korinttolaiskirjeitä. Ilm. Muistotilaisuus pidetään vain lähiomaisten kesken. klo 14.30, liikuntahalli. Teuvo Olavi Kaikkonen 69 v. Kuollut Kuollut Leo Heikki Tapio Heikkinen Leo Heikki Tapio Heikkinen 82 v. Vertaistukiryhmä itsemurVertaistukiryhmä itsemurhan tehneiden läheisille han tehneiden läheisille alkaa Iisalmessa syyskuussa. (Luuk 17:11-19) Kumpaan joukkoon haluaisit kuulua. 17.9. Ilmoittautuneille lähetetään kirje. Aiheesta voi lukea esim. jäsenet. 29.11.1951 k. Hinta: kaan mahtuu 7 hlö. klo 10-11 ruoruoka-avun jako vähävaraisille ka-avun jako vähävaraisille Puistonkulman parkkiPuistonkulman parkkialueella alueella Ti 14.9. Su 19.9. Ilmoittautumiset ja tarkemIlmoittautumiset ja tarkemmat tiedot p.040 7519916 tai mat tiedot p.040 7519916 tai vertaistuki@surunauha.net vertaistuki@surunauha.net Järj. Kristuksen sovitustyön kautta kuolemakin on uuden elämän alku. Surunauha ry Järj. Ti 14.9. lähetetään kirje. päiväkerhon tiloissa to 9.9. Jumala on elämän antaja, ylläpitäjä ja hän vie perille. klo 10–11 ruokajakelu Puistonkulman parkkipaikalla Ti 14.9. DIAKONIA DIAKONIA To 9.9. Seurakunnat Kiuruvesi-lehti 044 7050 443 Kuolleet Muistokiitos Perheuutiset Ilmoitus perheuutisissa tavoittaa läheisesi. Mutta onko se oikein ja oikeaa kiitollisuutta, että osoitan samalla Juusolle ja Keijolle, kuinka huonoja he ovat. lä, Huuskonen, Ahola). MATTI JOKITALO www.kiuruvesilehti.fi. klo 15 Pe 17.9. Uskosi on pelastanut sinut”. pe 10.9. klo 15 Ke 15.9. Kirkkokuoro alkaa ke 8.9. Lähetakkahuoneessa. Jeesus asetti tämän ihmisen huonompaan asemaan kuin hänet, joka rukoili Jumalaa ja sanoi: ”Ole minulle syntiselle armollinen.” Edellisen sunnuntain Raamatun tekstit puhuvat kiitollisuudesta ja kiittämättömyydestä. syyskuuta 2021 2 Keskiviikko xx. Usko syntienanteeksiantamukseen antaa voiman ja kääntää meidät Jumalan kirkkautta kohti. klo 18. Ilm. klo 18. Sählykerho 3-6 lk. Samarialaiselle Jeesus sanoi: ”Nouse ja mene. On asioita, joita nähdään silmillä. Kiitollisuus avaa mielemme näkemään elämän onnellisuuden ja siunauksen sekä antaa vielä rohkeutta tulevan elämän haasteisiin. Onkohan Juuso tai Keijo samaa mieltä. Kukaan ei hallitse kaikkia asioita täydellisesti. Tervetulähetyksen hyväksi. Lähetystietoutta maailmalta ja tystietoutta maailmalta ja kotimaasta, pieni hartaus, kotimaasta, pieni hartaus, juttelua asiasta ja sen viejuttelua asiasta ja sen vierestäkin. Kaipauksella muistaen Panu ja Leena perheineen Susanna ja Aada Eeropekka, Inka ja Tiina Liisa ja Öjvind perheineen Matti ja Susanna Irja Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka kunnioititte rakkaamme Kari Vartiaisen muistoa ja otitte osaa suruumme. Silloin kun kokee, että työni, tehtäväni, opiskeluni tai harrastukseni menevät hyvin, jopa erinomaisesti, siitä voi todella olla hyvä ja kiitollinen mieli. Ohjaajina Sisko Laitinen ja Miikka Huuskonen. xxxxkuuta 2021 Su 12.9. To 9.9. Tai heillä on ollut huonompi päivä ja he tarvitsivat kannustusta, eikä moittimista. Hinta: 25€ oman srk:n jäsen, muut 25€ oman srk:n jäsen, muut 30€. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoro alkaa ke 8.9. Kari Juhani Vartiainen 67 v. puoliso ja lapset perheineen Lämmin kiitos osanotosta. PERHETYÖ PERHETYÖ Iltaperhekerho kasvatuksen/ Iltaperhekerho kasvatuksen/ päiväkerhon tiloissa to 9.9
Paavo Malmivaara joutui jatkosodan lopulla hoitamaan henkisesti raskasta ja vastuullista divisioonan papin tehtävää. Sodan alkuvaiheessa hän toimi joukkueenjohtajana ja tammikuussa 1940 hänet määrättiin vasta 23-vuotiaana vänrikkinä komppanianpäälliköksi. Malmivaara toimi puolustusvoimissa ollessaan muun muassa kenttärovastina sekä myöhemmin pääesikunnassa 1967–1970. Jatkosodan alkuvaiheessa Jukka Malmivaara määrättiin komppanianpäälliköksi Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta kuuluisaksi tulleeseen JR 8:aan. pataljoonassa. Kuolema tapahtui silmänräpäyksessä, kertoi Malmivaara. 2019. Pastori Paavo Malmivaara oli suorittanut loppuun raskaan tehtävänsä. syyskuuta 2021 Sotahistoria Tässä kuvassa on Paavo Malmivaara, ei Jukka Malmivaara. Malmivaaran veljessarja sodassa si vankeuteen. Teologian ylioppilas Jukka Malmivaara osallistui talvisotaan kotikuntansa Kiuruveden miesten mukana 13. Hänet ylennettiin reservissä everstiluutnantiksi 1967. Pahoittelemme kuvavalintaa koskevaa erehdystämme. Rintamalääkärin kuolema Urpo Viinikan sota, Martti Backman, v. luokan rautaristi. Sen sijaan lehti sai käytettäväkseen kuvan, jossa asekätkijät kokoontuivat 9.7.1973 asekätkennästä tuomitun, poliisineuvos Arvo Pentin luokse vierailulle. Jatkosodan jälkeen hän toimi Pielisjärven seurakunnan eli Lieksan kappalaisen sekä myöhemmin vielä Kuopion seurakunnan kirkkoherran tehtävässä. Hän yleni 27-vuotiaana nimityshetkellään Suomen armeijan nuorimmaksi majuriksi 24. Ansioistaan Jukka Malmivaaralle on myönnetty useiden Suomen armeijan kunniamerkkien lisäksi Saksan armeijan 2. Sotapoliiseista koottu kivääriryhmä asettui paikalleen. Jukka Malmivaara joutui usean muun Suomen armeijan upseerin kanssa pidätetyksi asekätkennästä syytettynä. Kuvassa vasemmalta Hietala, Jukka Malmivaara, Sotisaari, Somer, Yrjö-Koskinen ja Reunanen. Paavo Malmivaaran osalta on vähemmän tunnettua, että myös hän joutui jatkosodan lopulla Karjalan-Kannaksella hoitamaan henkisesti raskasta ja vastuullista divisioonan papin tehtävää. Jatkosodan ratkaisutaistelujen aikana Malmivaaran rykmentti siirrettiin Karjalan-Kannakselle, missä hänet ennen viimeistä haavoittumistaan 29. Karkumatkan päätteeksi Viinikka viedään sotasairaalaan, jossa hän alkaa toipua – huonoksi onnekseen. Pastori puristi vielä hänen kättään ja siirtyi sitten sivummalle rukoilemaan. huhtikuuta 1948 antamassaan päätöksessä, että rangaistus on jo kärsitty. Martti Backman kertomus Urpo Viinikan vaiheista kertoo Viinikan kohtalonhetkistä ja näyttää sodan sankaritarinoiden kääntöpuolen, pelon ja mielen järkkymisen. Lähdetiedot: Tenho Tikkasen haastattelu. Ennen kuolemaansa hän asetti oikean käden sormet vasemman käden sormien ylitse. Teloitettujen omaisille oli kielletty lähettämästä osanottokirjettä. Kirjassa kerrotaan, kuinka vähää ennen jatkosodan päättymistä Tali-Ihantalan, eli Pohjoismaiden ankarimmissa taisteluissa kranaattituJAANA SELANDER nen omaisilleen. Kuva on otettu Repolassa 17.5.1942. Viinikan silmät sidottiin liinalla ja hän seisoi omin voimin paikallaan. Hänet ylennettiin kapteeniksi 27. 21 Keskiviikko 8. kesäkuuta 1944 määrättiin majurina rykmentin komentajaksi Portinhoikassa. Väinö Malmivaara ja hänen arkistonsa (malmivaarav@gmail.com) Jukka Malmivaara lessa joukkosidontapaikalla rintamalääkäri menetti hermonsa. Pataljoona koostui pääasiassa keskisuomalaisista miehistä ja toimi jalkaväkirykmentti 50:ssä Syvärillä. SA-arkiston kuvatekstin mukaan ”pastori Malmivaara pitää hartaushetkeä”. Asia paljastuu Martti Backmanin vuonna 2019 julkaisemasta kirjasta ”Rintamalääkärin kuolema – Urpo Viinikan sota”. Tänä aikana hän suoritti ennen talvisotaa aloittamansa teologian opinnot loppuun. Ja sen miten äärimmäiset olosuhteet ajavat ihmiset äärimmäisiin tekoihin. toukokuuta 1944 toimiessaan haavoittumisensa jälkeen pataljoonan komentajana. Matkalla tuomittu sanoi pastorille: Nyt on kaikki kirkasta, siellä ei olekaan pimeää.” Kirjassa kerrotaan, että Viinikka asetettiin seisomaan oikeuspaikan lähellä kasvanutta puuta vasten. Asekätkennästä lyhyesti Jatkosodan päätyttyä Malmivaara otti esimiestensä kehotuksesta vastuulleen salaisen asekätkennän organisoinnin Keski-Suomen alueella. Viinikka pyysi, ettei viimeisestä keskustelusta ja keskustelun sisällöstä kerrottaisi kenellekään, ei edes häAsekätkijät Arvo Pentin luona vierailulla. Luonnollisesti Kiuruvesi-lehti tuntee kunnioitetun Jukka Malmivaaran ja hänen veljiensä ja Malmivaarojen suvun historian niin sodan kuin rauhan ajan ansiot. Tätä miestä ei löydy myöskään Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneitten tietokannasta. Malmivaara tuomittiin sotaylioikeudessa 1948 aseellisen toiminnan luvattomasta valmistelusta vuodekSotakuvaa ei ole Kiuruvesi-lehden käytössä ei ole Jukka Malmivaarasta sodanaikaista valokuvaa. Paavo Rukajärvellä Paavo Malmivaara toimi jatkosodan alussa Rukajärven suunnalla. jalkaväkirykmentin 1. Talvisodan päätyttyä Jukka Malmivaara keskeytti teologian opinnot ja suuntautui rykmenttinsä komentajan, eversti Pietari Autin kehotuksesta sotilasuralle ja niinpä hän välirauhan aikana suoritti kadettikoulun. syyskuuta 1941. elokuuta 1941. 1984. “. Ehtoollisen jälkeen kuolemaantuomittu ja pastori rukoilivat polvistuen. KUVA SA-KUVA Malmivaaran veljeksistä Paavo ja Tatu Malmivaara toimivat jatkosodan alussa Rukajärven suunnalla. Sotaylioikeus katsoi 28. Paavo Malmivaara sielunhoitajana, Tatu Malmivaara raskas patteristo 29 patterinpäällikkönä ja myöhemmin II armeijakunnan valistusupseerina. Asekätkentä, Matti Lukkari, v. divisioonan 39. Malmivaara kärsi tuomiotaan ennen oikeuden päätöstä puolitoista vuotta (18 kk) 1945–1947. ”Kun sitten tuli lähdön hetki, kutsui tuomittu pastorin luokseen ja Viinikan pyynnöstä Malmivaara talutti hänen ulos teloituspaikalle. Paavo Malmivaara sai teloitetulta Viinikalta viimeisenä toivomuksena toimitettavaksi kirjeen äidille. Pataljoonan komentajaksi Malmivaara määrättiin 16. Rukajärven suunnan historiayhdistys ry:n digiarkisto
Ulko-ovi avautuu klo 13. Kaikki kiinnostuneet mukaan! Eläkeläiset ry: kerhot alkavat ke 15.9. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 37: ma: lihakeitto, juusto, kurkku, sekavuokaleipä, ti: broilerikiusaus, punakaali-mustaher.salaatti, ke: lihapullat, perunat, kastike, porkkana-lantturaaste, to: kalapyörykät, perunasose, rapeasalaatti, pe: pinaattivelli, piirakka, kananmuna, tuore. Oy Kiuruveden Kerttunen Tied. Muistilista Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin vain tilauksesta kotiin noudettuna. Lisätiedot erityisliikunnanohjaajalta p. klo 17.40 kimppakyydein linja-autoasemalta. Gasthaus Palopaikka 0400-945544, Teollisuustie 7 ------------------------------------------------------Marttailtaan Rapakkojoelle lähtö to 9.9. 22 Keskiviikko 8. KIURUVESI-LEHTI KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 KIURUVEDEN HISTORIA 36€ ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME 40€ 17€ LUONTAISTALOUDESTA KONEAIKAAN 25€ KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvistusa Kohtaloita ja kertomuk sia 27€ 25€ SODAN VUODET 1939-1945 p. Vapautuu 1.10.2021 p. Heikki Lång, p. 010 755 1916, mika.jauhiainen@ylasavonjatehuolto.fi jari-pekka.karvonen@fortum.com KERÄYSAUTON AIKATAULU: Tiistai 14.9.2021 8.00-8.30 Kalliokylä-Entisen kaupan piha 9.00-9.30 Koivujärvi-Asko Tikan uuden navetan piha 11.00-11.30 Rytky-Entisen kaupan piha 12.30-13.00 Honkaranta-Konehuolto Tikkaset piha 14.30-15.00 Ohenmäki-Entisen kaupan piha 17.00-17.30 Tihilä-Entisen kaupan piha 18.00-18.30 Luupuvesi-Kettusen korjaamon piha 10.00-10.30 Toiviaiskylä-Kyläntalon piha 13.30-14.00 Aittojärvi-Kyläntalo Korvikon piha 16.00-16.30 Remeskylä-Pyhännäntie 1555, entisen korjaamon piha Annetaan vuokralle Juntusentie 2 2h + kk 3.krs Talossa hissi. Tervetuloa! ------------------------------------------------------Myydään koneellisesti kuivattua koivupilkettä. Eläkeliiton ja kaupungin yhteistyössä Curling ma 13.9. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.. Pelataan ensin kierros bingoa. syyskuuta 2021 4 Keskiviikko xx. 017 743 379 www.ylasavonjatehuolto.fi VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KERÄYS KIURUVEDEN HAJA-ASUTUSALUEILLA KERÄYSAUTOON VASTAANOTETAAN KOTITALOUKSILTA MAKSUTTA: jäteöljyt, öljyiset vedet öljynsuodattimet ja iskunvaimentimet jäähdytysja jarrunesteet ajoneuvojen akut pienakut ja paristot maalit, liimat, lakat ja niiden ohenteet loisteputket, loistelamput, energiansäästölamput liuottimet ja pesuaineet vanhentuneet lääkkeet & elohopeamittarit torjuntaja suoja-aineet hapot ja emäkset KERÄYSAUTOON EI VASTAANOTETA: yrityksien vaarallisia jätteitä yhdyskuntajätteitä, rakennusjätteitä, muovijätteitä sähkölaitteita (jääkaappeja, televisioita, yms.) metalliromua renkaita LISÄTIETOJA: Keräysauto (keräyspäivänä): p. Edullinen ateriapalvelu kotiin ja yrityksiin. Kerhossa avoimet ovet, kahvitarjoilu, pelejä ja muuta mukavaa yhdessäoloa. 050 400 9437 Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ Ollintieltä. 040 670 7097 Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. klo 14 liikuntahallilla. ------------------------------------------------------Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen keilakerhon syyskausi alkaa tiistaina 14.9. Ateriapalvelun ruokalista vko 37: ma: lihakeitto, juusto, kurkku, puolukkavispipuuro, ti: broilerikiusaus, herne, punakaali-mustaher. 0400 326 910 VUOKRATTAVANA Viikko-osake Vuokatti Country Club la 18.9.2021 klo 16 – la 25.9.2021 klo 12 Vuokra 400,00 € -Ennakkomaksu Huoneisto on täysin varustettu; keittiö/oleskelutila + mh + parvi + sauna/kylpyhuone. klo 10.30 keilahallilla. Talossa hissi. Mennään ampumaan simulaattorilla. Ahti Siponen 050-3700180 ------------------------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. Varaa hieman rahaa mukaan ratamaksuun + kahviin. 0400 676 783 Vuokralle annetaan YKSIÖ , Apteekintie 4. klo 13.00. klo 10 Puistonkulmalla. 044 7050 443 YLÄ-SAVON JÄTEHUOLTO OY Kierrätyskatu 15 74140 Iisalmi Neuvoja-tiedottaja p. 044 7050 443 86 86 (ensimmäinen vuosi). klo 13 kulttuuritalon aulassa. 0500 979 479/Leena asuntoja ja toimitiloja keskustasta Annetaan vuokralle p. klo 11 Kulttuuritalon aulassa. Tervetuloa mukaan! Eläkeliitto Virikekerho to 9.9. alkaen maanantaisin klo 13.30-14.15 seurakuntatalolla. Hinta koko kausi 30€, puolikas kausi 20€. 040 592 5695. 0400 327 750 Vuokrattavana remontoitu YKSIÖ 30,5 m² As. xxxxkuuta 2021 Eläkeliiton lukukerho aloittaa syyskauden 20.9. ------------------------------------------------------Eläkeliitto Muijat pe 10.9. Kirjana on Miika Nousiaisen Pintaremontti. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Tilaukset ke iltaan mennessä. Tilauksesta kahvija ruokaleivät. p. Meillä myös ympärivuotista huonemajoitusta. Mitat 35 ja 50 cm. Lisätietoja ja varaukset: Kiuruvesi Lehti Oy p. salaatti, vadelmakiisseli, ke: jauhelihakastike, perunat, juustokasvispaistos, porkkanaraaste, mansikka-punaherukkarahka, to: kalapyörykät, perunasose, kastike, pikkuporkkanat, rapeasalaatti, hedelmäkiisseli, pe: kaalilaatikko, kaalikääryleet, kastike, perunat, yrttiporkkanat, tuoresalaatti, sekamarjakiisseli, la: sianlihakeitto, juusto, suolakurkku, omena-riisipuuro, su: stroganoff, perunasose, uunijuurekset, puna-vihreäsalaatti, mustikkajogurtti. Tuolijumppa on kevyttä istumajumppaa, jossa liikutaan turvallisesti omien voimien ja päivän kunnon mukaan. 010 755 1400 Ylä-Savon Jätehuolto Oy: Mika Jauhiainen p.040 527 3014, Fortum Waste Solutions: Jari-Pekka Karvonen p. 040 527 3014 Ylä-Savon jätekeskus p. 040-753 0370 ------------------------------------------------------Vuokrattavana Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Kaupunki Kirjoja Tiedotteita Asuntoja IKÄÄNTYNEIDEN TUOLIJUMPPA Tuolijumppa järjestetään 13.9. p. Petipaikat 6:lle henkilölle
017 7604 600 Kartanohotelli Tilausravintola Kukkakauppa Hautauspalvelu Hotelli-Ravintola Yökerho Torikatu 4 Hankaniementie 110 Asematie 9 Kartanohotelli Tilausravintola Kukkakauppa Hautauspalvelu Hotelli-Ravintola Yökerho Torikatu 4 Puh. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 017-752 139 JÄTEHUOLTO 017 753 737 Mela & Meisseli Oy Niemistenkatu 1 • p. 017 7604 600 Kartanohotelli Tilausravintola Kukkakauppa Hautauspalvelu Hotelli-Ravintola Yökerho • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Tilaa käsintehdyt tuotteet kotiin tai lahjaksi Teollisuustie 4, 74700 Kiuruvesi www.siluettiverstas.fi Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! HALUATKO ILMOITUKSEN TÄLTÄ SIVULTA. 23 Keskiviikko 8. • Huollot, Varaosat / Erilaista purkuosaa 0400 220 909 Leppätie 1 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 7050 428 Asematie 9 Puh. 017 753 400 Hankaniementie 110 Puh. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti • Pyörät, Sahat yms. OTA YHTEYTTÄ: 044 705 0443 Kotikunnan parhaat palvelut!. Kauhanen Oy Torikatu 4 Puh. 017 753 400 Hankaniementie 110 Puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 040-135 4128 Masa Roivainen Oy p. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. syyskuuta 2021 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 040 7050 428 Asematie 9 Puh
24 Keskiviikko 8. Anssi Hyvönen 040-586 5902 OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET 5:n ja 6:n metrin noutopaloissa. 050 307 5439 KOLARIKORJAAMO Kutjula Ranch KORJAAMOTOIMINTA ON TAUOLLA REMONTIN VUOKSI 1.8. päivittäin klo 9-21 LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% MYYNTI JA KULJETU S KULJETUSLIIKE PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Värit: musta, ruskea, valkoinen Myös saumattomat ja pyöreät kourut, palotikkaat, kattosillat, lumiesteet ABC:n pihalla pe 10.9. ROMULUX Kiuruvedellä p. Suomalaista puolukkaa, kanttarellia, vadelmaa, täysmehuja ja marjarouheita, Saimaan marjalimonadit ja hillot, hunajaa, Lapin hillaa yms. AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Kiuruvesi • Sora-ajot • pyöräkonetyöt • Jukka 0500 276 037 • Miika 044 2522 877 PIENKONEKORJAAMO KALLIOKYLÄN KAKSITAHTI Jonsered Briggs & Stratton Partner Makita McCulloch Flymo Dolmar Gardena ALKUPERÄISET VARAOSAT Stiga Husqvarna Murray MTD maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 9.9. – 19.9. 3,00 e/m Huomenna to klo 8-12 Kiuruveden torilla suom. 0400-953 434 • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. klo 9 – 14 Kimmo & Matti Mäki Ay p. xxxxkuuta 2021 Ostetaan Palveluita Myydään Huveja Sekalaista Torilla Lomalla www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com harri@mainostuuli.com Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! P: 0440-279 400 Sähköasennukset Myynti huolto TENHO KANERVA p. Tarvittaessa risujen ja runkojen poiskuljetus. syyskuuta 2021 6 Keskiviikko xx. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Lomalla 13.9. 050 4943 823 Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. huippumakeat 1lk:n OMENAT, kiloittain/laatikoittain SHOKKIHINNOIN. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Lauri 044-329 7050 Matti 044-355 9443 Pihapuiden kaadot ammattitaidolla! Käymme tekemässä hinta-arvion veloituksetta paikanpäällä. 040 5069 227 VESIKOURUT alk. – 30.9.2021 p. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 •LVI-työt/tarvikkeet •Ilmaja maalämpöpumput *KARHOTUSTA *PYÖRÖPAALAUSTA *VESAKONMURSKAUSTA MARKO ALLINEN p. Nyt saapuneet talvivalkosipulit!! Tervetuloa!