AKU LAATIKAINEN 7-19 » Teemaliitteessä: Suomalainen työ 23 » Leena Saastamoinen rikkoi ennätyksensä 012138-2341 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 9.10.2024 71. VUOSIKERTA, NRO 41. Kuva kirjan julkistamistilaisuudesta Kiurusalista marraskuussa 2023. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko teema Kiuruvesi-lehti kotiin kannettuna 2,01 euroa, irtonumero 4 euroa 4–5 » Malmia toivotaan löytyvän Kiuruvedeltä. 21 » Kiuruveden järvikirja on valittu vuoden 2024 Kotiseututeokseksi Kuvassa Kiuruveden järvikirjan kirjoittajat historioitsija Jarmo Paikkala, maantieteilijä Matti Tikkanen ja nimistöntutkija Sirkka Paikkala
Metsiä koskevat päätökset ovat usein kompromisseja, joissa politikka ja tunne ovat myös mukana. Suomi pysyi pystyssä sotien aikaan, kun naiset vastasivat kotirintamalla maatalouden pyörittämisestä sekä lasten sekä vanhusten hoidosta. Vedet muovasivat elinolojamme ja tekivät maat hedelmällisiksi tuottaa leipää ja maitoa. METSÄHALLITUS kartoittaa valtion mailla kriteerien mukaiset sekä luonnontilaiset että luonnontilaisen kaltaiset vanhat metsät vuosien 2024-2025 aikana. On kohtuutonta, että viime syksynä maataloustukien maksatus siirtyi parilla kuukaudella viljelijöistä riippumattomista syistä, eivätkä kaikki pankit ole olleet halukkaita siirtämään tukien maksun yhteen synkronoituja lainanlyhennyksiä. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Toivottavasti se ei aiheuta sitä, että tiloja lopettaa, sillä Kiuruvesi elää maataloudesta. Metsänomistajien vanhojen metsien korvauksettomasta suojelusta ei pitäisi seurata heille pakottavaa suojeluvelvoitetta. Metsien monimuotoisuuden säilymisen kannalta on samantekevää, löytyykö kohteet talousmetsistä vai suojelualueilta. Se on pieni kulttuurihelmi, joka ansaitsee paikkansa kirjahyllyssä. Lajisuojelussa meillä on useita esimerkkejä siitä, että vaikka lajin suojelun suotuisataso on saavutettu, suojelun jatkamista vaaditaan tunneperustein. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. OLLAAN kiuruvetisiä -kirja avaa lukijalle ikkunan 1980-luvun savolaisen pikkukaupungin humoristiseen ja lämpimään maailmaan. Mikä on riittävän vanha metsä suojeltavaksi. Winberg nostaa esiin unohdettuja paikallisia henkilöitä ja kuvaa hauskasti arjen sattumuksia, kuten kyläsuutarin naimahuolia ja saksalaisten turistien tunnelmia Kiuruvedestä. Kirjoituksia ei palauteta. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Järvet ja joet toivat ensimmäiset asukkaat aikanaan Kiuruvedelle. Hyvänä esimerkkinä ovat suurpedot. Myös seurakunnassa kannetaan huolta viljelijäväestön jaksamisesta. Vaikka tarinat ovat syvästi paikallisia, niiden huumori ja elämänläKiuruveden maaja metsätalous pitää yllä pitkälle yllä Kiuruveden elinvoimaa, palveluja ja yrityksiä. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. On hyvä ottaa huomioon, että kiuruvetinen maatalous pitää yllä myös muita pitäjämme palveluja, sillä maatalousyrittäjät työllistävät lukuisan määrän alihankkijoita, urakoitsijoita ja käyttävät kaupan palveluja. Muuten metsiä opitaan varmuuden vuoksi käsittelemään niin, ettei metsänLauri Winbergin uusi pakinakirja on helmi Luonnontilaisen kaltaista vanhaa metsää Pohjois-Karjalassa. Pakinat eivät ole vain paikallislehteen kirjoitettuja tarinoita, vaan ne vangitsevat tuon ajan toiveikkuuden ja savolaisuuden herkällä huumorilla. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. KESKUSTELU luonnontilaisista ja luonnontilaisen kaltaisista vanhoista metsistä pohjautuu EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteisiin. Esitettyjä vanhan metsän kriteereitä on arvosteltu, koska niiden laatimisessa ei ole ollut tieteellistä pohjaa. 2 Keskiviikko 9. Tässä lehdessä kerrotaan Välitä viljelijästä -projektista, jossa autetaan syystä tai toisesta vaikeuksiin ajautuneita yrittäjiä matalalla kynnyksellä. Yksi keino siihen on ollut jättää osa vanhoista metsistä hakkuiden ulkopuolelle. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16 To etäasiakaspalvelu (puh. Winberg – monipuolinen vaikuttaja, opettaja ja kirjailija – kirjoitti aikoinaan Savon Sanomiin juttujaan, jotka hersyvät eläväistä ja tarkkanäköistä kieltä. Myös yksityismaiden vanhojen metsien kartoittamista on vaadittu. PERUSTE metsien lisäsuojelulle on pysäyttää metsälajiston uhanalaistuminen. Sama teema on esillä Suomen paikallismedioiden lehdissä eri puolilla Suomea. Kiuruvesi-lehden lukijoistakin suuri osa on kiinni enemmän tai vähemmän maataloudessa. Suomalainen työ on voimamme niin hyvinä kuin huonompina aikoina. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on, että vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan kaikissa jäsenmaissa. Suomalaista työtä halutaan nostaa esiin, sillä työllä pidämme yhteiskunnan rattaat pyörimässä ja sitä myötä voimme myös pitää yllä hyvinvointivaltiotamme, jossa vallitsee toistaiseksi rauha ihmisten välillä johtuen muun muassa siitä, että heikompaa emme jätä. Kiuruvedellä maaja metsätalous on pääelinkeino. Jos suojeltavien vanhojen metsien ikäkriteerit lasketaan lähelle metsien metsänhoidollisia uudistamisikiä tai niiden päälle, on riski, että suojelukeinot sekoittuvat keskenään. Kokonaisuus ratkaisee. Nyt parhaat niistä on julkaistu hauskana pakinakirjana. lokakuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Työ on kantanut hyvät ja huonot ajat T ässä Kiuruvesi-lehdessä on teemana Suomalainen työ. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) tai varhaisjakelu.ita@posti.com Muut jakeluhäiriöt: puh. Keskustelu aiheesta on keskittynyt siihen, mitkä ovat luonnontilaisen kaltaisia vanhoja metsiä ja miten paljon uusilla kriteereillä metsiä tulisi suojeluun valtion mailla. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin heisyys tekevät niistä nautittavaa luettavaa kenelle tahansa. Toinen iloinen uutinen on, että Kiuruveden lottaperinneyhdistys sai Vuoden Teko -palkinnon projektista, jossa kuvattiin kaksi lottaa ja 20 pikkulottaa ja koottiin yhteen heidän tarinansa. Tarinat työstivät Kiuruveden lukiolaiset. Hallitus päätti 31000 hehtaarin valtion lisämetsien suojelusta ja teki esityksen vanhojen metsien kansallisten kriteereistä, joilla lisäkohteita haetaan. TALOUSMETSIEN hoidossa on metsänomistajia kannustettu usean vuosikymmenen aikana metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen. Hanki se välittömästi Kiuruveden kirjakaupasta ja nauti matkasta savolaisuuden syvimpään ytimeen! TOMI WINBERG omistajan päätösvalta karkaa omista käsistä. “ Puh. Suomalaisella työllä maksettiin myös mittavat sotakorvaukset sotien jälkeen. JARMO LAITINEN Luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus. Onneksi yksityismaiden kriteerien täyttävät metsät on tarkoitus suojella vapaaehtoisuuden pohjalta ja siihen Metso-ohjelman jatko antaa hyvän mahdollisuuden. Valtaosa kiuruvetisistä saa elantonsa tavalla tai toisella maasta ja eläimistä. Ilman leipää, maitoa, perunoita ja lihaa emme elä. Maahamme liittyy myös lauantaina saatu iloinen tieto siitä, että Kiuruveden järvikirja valittiin vuoden kotiseututeokseksi. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Suomalaiseen juurevaan työhön on kuulunut kautta vuosisatojen maanviljelys. Maatalouden kautta raha pyörii Kiuruvedellä ja se elättää koko joukon meitä muita paperinpyörittäjiä. Maatalous on myös osa huoltovarmuuttamme. Lajisuojelun tavoin metsiltä toivotaan ratkaisuja ihmisten eri tarpeisiin kuten hiilensitomiseen, vaikka Suomessa metsien käsittely ei ole aiheuttanut ilmastonmuutosta. Pääkriteereinä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Hallitus teki esityksen Suomen linjauksesta. Tämä kirja tarjoaa matkan menneeseen aikaan, jolloin yhteisöllisyys ja kiireettömyys olivat arvossaan. Monesti ongelmat taloudessa saavat aikaan muitakin haasteita elämässä. Ei pelkästään tieteelliset faktat
Siitä huolimatta tai oikeastaan juuri siksi on entistä tärkeämpää valita kotimainen tuote, joka tuo työtä Suomeen. Inflaatio ja hintojen nousu ovat pakottaneet meidät kaikki miettimään entistä tarkemmin kulutustottumuksiamme ja valintojamme. Mielestäni kaupunki voi hyvin vähentää työvoimaa lomauttamalla tai irtisanomalla, jos on todellista tarvetta. Jere Hakkarainen Erään puoluetahon ainoa työllistämiskeino viime vuosikymmeninä on ollut perustaa virkaa viran perään ja lisätä työntekoa ja yrittämistä hankaloittavaa palkattoman ja tuottamattoman työn määrää. Jos valitsemme kansainvälisen verkkokaupan tuotteita, on selvää, mihin se johtaa niin Kiuruveden kuin Suomen mittakaavassa. toiselta otetaan ja toiselle annetaan! Raija Toivola Voi hyvänen aika tätä nykymenoa. Tämä tarkoittaa palvelujen karsimista. Pitää vielä ajatella, eikö tuota kouluinvestointia voisi millään pienentää. Avainlippu-merkki on monelle meille tuttu. Onko sama käynyt julkisella puolen. Tai johonkin sivukylän kouluun, kouluun joka olisi sisäilmaltaan puhdas. Olipa hankintalistalla sitten polkupyörä, pesukone, pehmeä neule tai pokkariuutuus – kaiken saa ostettua Kiuruvedeltä. Täällä on ajettu lähes kaikki keskeiset palvelut alas ja siksi täältä ihmiset muuttavat pois ja harva uskaltaa muuttaa tänne, koska täällä poliitikot eivät oikeasti pidä ihmisten puolta. Aika vähiin ne säästöt taitaa jäädä. JOS haluaa ostaa kotimaista, sellainen tuote on yleensä ottaen lähes aina saatavilla – olipa kyse sitten kosmetiikasta, vaatteista tai ruuasta. Whatsapp laulamaan, jos muutoksia tulee. Nyt ollaan niin syvällä Suomessa, että hirvittää. Merkit ovat maksullisia, joten kaikilla kotimaisilla tuotteilla ei näitä merkkejä välttämättä ole, vaikka tuotteen kotimaisuusaste olisikin riittävällä tasolla. Exelit laulaa vissiin yötä päivää. Halusin tehdä kolumnin kautta muistisairauden inhimilliseksi ja näkyväksi. Perhekulttuurimme oli avoin. Näin vain uusia virkoja tulee ja tulee. Kyllä nykyään kaikenlaista kontrolleeraajaa ja vahtaajaa riittää ihan riesaksi asti. Lisäksi he eivät ole enää kerryttämässä ostovoimallaan kiuruvetisten yritysten verotettavaa tuloa, eivätkä muutoinkaan pitämässä Kiuruvettä elinvoimaisena. Isäni oli loistava toimittaja ja päätoimittaja (sallittakoon tämä tyttären kommenttina). Pentti Hakonen Mielestäni on järjetöntä investoida uuteen koulurakennukseen, jos muutaman vuoden kuluttua joka toinen pulpetti on tyhjä. Ei ajatella kokonaisuutta, että jos annan tuon työn toiselle, joka jo osan siitä tekeekin. Se voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle tai Suomessa tuotetulle palvelulle. Nykyisin ei ketään kannusteta tekemään konkreettista työtä. Isäni aikana Kiuruvesi-lehti saavutti toistakymmentä ykköspalkintoa paikallislehtikilpailussa. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Juha Kastarinen Esimerkkinä tämä hyvinvointialue. Jari Tikkanen Hoitajat vanhuspuolella työskentelevät voimiensa äärirajoilla jo nyt. En tunne niin tarkkaan noiden virkailijoiden hommia onko siellä tyhjäkäyntiä. Olavi Kärkkäinen Olen ollut koko työuran Kiuruveden ulkopuolella töissä ja nähnyt teollisuudessa monet yt-neuvottelut ja yt-neuvottelujen seurauksena olen tullut kerran irtisanotuksikin. Kuluttaja on kuningas, vaikka monenlaiset talouden haasteet hankaloittavatkin vastuullisia valintoja. Onko se enää mielekästä vanhuksille ja omaisille, jotka huomaavat, kuinka kiire hoitajilla on! Miettikää seurauksia, sillä me kaikki vanhenemme ajallaan ja myös joudutaan/päästään hoidettaviksi. Mihin se atk-tehokkuus on ulosmitattu. JOTEN jos ja kun suunnittelette perheen tai kaveriporukan ostosreissua Matkukseen, kannustan kovasti viettämään päivän Kiuruvedellä. Entä mitä sanoo hyvä lehtimiestapa. EIJA LESKINEN Kiitos Eija hienosta kommentista. Mutta todella vaikeaa miettiä voisiko tuota tehtävää jakaa jo oleville. Pentti Ahponen Ei ole oikein ”säästää” henkilöstöstä. Nyt on viimeinen aika saada rehellinen työ kunniaan, siis karsia pomojärjestelmästä, ja saada konkreettinen työ takaisin kunniaan ja asiallisesti palkatuksi. lokakuuta 2024 Vastine kolumniin JAANA SELANDER oli 2.10.2024 kirjoittanut kolumnin Kiuruvesi-lehteen otsikkona ”Muistisairaus koskettaa monia”. Onko turhan tuntuista byrokratian pyöritystä virkailijoiden elämä aina vaan. SAIN pitää joitakin vuosia sitten joulunavauspuheen Kiuruveden torilla. Nyt on kiuruvetisten korkea aika alkaa tosissaan vaatimaan toimivia terveyspalveluita Kiuruvedelle, johon kuuluu myös lääkäri, päivystys ja löytää sellaiset poliitikot, jotka oikeasti ajavat kuntalaisten etua. Se on nykyään kiellettyä. Sanat eivät riitä kertomaan. Jonkun on kuitenkin työt tehtävä. JAANA SELANDER Kotimaista ja kiuruvetistä JO pitkään ostoskorimme on kertonut paljon meistä ihmisinä: yksi valitsee luomua, toinen kotimaista ja kolmas sen, minkä kokee houkuttelevimmaksi tai laadukkaimmaksi. Erkki Rintakuusi. Joku viisas runoilija on sanonut: ”Tallentakaa menneet parhaat muistot, muiden olla antakaa. Jos hoitajia vähennetään, ei hoitajilla ole enää aikaa kuin perushoitoon. Pitää vain järjestää hillotolppia ja johtotehtäviä, mutta kuka ne oikeat työt tekee. Hölmöläisten peiton jatkamista. On helppo ottaa työntekijä tekemään jotakin. Pertti Neuvonen Eläkkeelle jääviä on lähivuosina todella paljon. Miettikää ennen tietokoneita, kaikki kirjattiin paperille jne. Hän oli, paitsi hyvä kirjoittaja, myös ennen kaikkea hieno ihminen, maailmaa ja ihmiskohtaloita ymmärtävä. Ostospäivän lomassa voi käydä kätevästi kahvilla tai laadukkaasti lounaalla – vaikka useammassakin eri paikassa. Tuotteen kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. VIERASKYNÄ MIRA KOKKONEN Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja ja kiuruvetinen kuntapäättäjä. Kotimainen tuote on usein myös ekologisempi valinta, koska sitä ei tarvitse kuljettaa niin pitkiä matkoja. Matti Komulainen Kun yt-neuvottelujen tuloksena irtisanottu muuttaa puolisoineen pois Kiuruvedeltä muualle töihin, niin Kiuruvesi menettää molempien puolisoiden kuntaveroprosentin suuruisen veron. KUN talous on tiukalla, moni vähentää kuluttamistaan: ravintolaan ei tule lähdettyä niin usein tai himoittu mekko jää odottamaan kaupan henkariin ”parempia aikoja”, isommista hankinnoista puhumattakaan. Henkilöstö säästöt eivät saa siirtyä ostopalveluihin siirtyviksi menoiksi. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Sitä työtä ei mikään himmennä, enkä itse ole yltänyt lähimainkaan hänen tasolleen. Väki vähenee, niin tarttis tehdä jotakin. Nyt oli todella surullista lukea hänen viimeisistä vaiheistaan ja tuntui väärältä, että ne oli jaettu kaikille lukijoille. Henkilöstömenoista luultavasti voisi säästää, mutta laadukkaasta päivähoidosta ja vanhustenhoidosta ei saa säästää. Tässä hän kertoi isälleen tulleesta muistisairaudesta ja sen aiheuttamista ikävistä tilanteista. (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Onko ok, että kaupunki säästää henkilöstöstä. Jouluun on vielä matkaa, mutta silloisen puheeni ydin on ajankohtainen ympäri vuoden ja vuodesta toiseen: kuluttajina olemme omalta osaltamme vastuussa Kiuruveden kauppaliikkeiden ja muiden yritysten säilymisestä. Eikö yksilönsuoja koske poisnukkuneita. Eero Ahponen Hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, kuoleva kylä. Voin ottaakin tuon ja tuon tehtävän kokonaan ilman lisämiehitystä. On vähän kuin hölmöläisten hommaa.. Kasvoin kuitenkin toimittaja-kirjailijan perheessä, opin lapsesta, että mitään ei peitellä ja kaikki on inhimillistä. Iisalmessa on hyvät koulut. Mirja Siidorov-Qvintus Kiuruvedellä on aina harjoitettu vääränlaista politiikkaa. Kotimaisia tuotteita ja palveluita ostamalla meistä jokainen kuitenkin tukee suomalaista ja paikallista taloutta. 3 Keskiviikko 9. Se, millaiseksi ihminen sairauden myötä muuttuu, kuuluu vain lähipiirille. Nyt jokainen näkee saman tien sillä sekunnilla. Jää virikkeet, ulkoilut ym. Pahimman laskusuhdanteen ennustetaan olevan ohi, ja toivottavasti patoutunut ostovoima purkautuu kotimaisina ja kiuruvetisinä valintoina. Lisäksi on laskettu, että jos jokainen suomalainen ostaisi suomalaisia tuotteita 10 eurolla enemmän, saataisiin Suomeen lisää vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa. Juustohöyläily on helppoa, mutta säästöjen viisas kohdentaminen vaatii aikaa ja perehtymystä. Mites olisi koulukuljetukset bussilla sinne. Kotimaisesta suunnittelusta ja muotoilusta puolestaan kertoo Design from Finland -merkki. Avoimuuteen perustuu myös toimittajan työ. Luppakorvan omaisesti myötäillään kaikkea palveluiden alasajoa. Siksi laskusuhdanteessa valinnoillamme on entistäkin isompi merkitys. Sairaus kun koskettaa monia perheitä. Onko turhantuntuisia aamupalavereja ja kuitenkin tiedetään, missä eilen oltiin, jäikö kesken. Sanotaanko: ”Hei! ei se ole minun työtäni”. ME kiuruvetiset muistamme Aarne Leväsalmen hyvin. Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.” Näin me haluamme Aarne Leväsalmea muistella. Pomoja pomojen perään. Tätä on jatkunut jo liian kauan, niin kauan kuin ammattiyhdistysliikkeet ovat hallinneet tätä maata
Kyläillassa kerrottiin Bolidenin tutkimusten tilanteesta nyt. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Löytyykö Kiuruvedeltä malmia. Ne kerättiin LC Kiuruvesi/Niva ry:n kautta, sillä talkootyölahjakortit voi vastaanottaa vain rekisteröidyn yhdistyksen kautta. lokakuuta 2024 UUTISET Keskiviikko 9. Bolidenilla on Kiuruvedellä meneillään kolme hanketta, joissa se etsii maaperästä arvokkaita metalleja, pääasiassa sinkkiä ja kuMalminetsintä jatkuu Kiuruvedellä on hyvät mahdollisuudet malmin löytymiseen, sillä tulivuoret ovat voineet pulputtaa alueelle arvokkaita metalleja. 4 Keskiviikko 9. HANNA SOINI Maastokartat kiinnostavat kyläiltaan tulleita. – Syysloma on taloudellisesti kovaa aikaa perheille, kun lapset ovat kotona ja tarvitaan enemmän ruokaa, Hyytiäinen sanoo. lokakuuta 2024 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Lahjakortit jaetaan sosiaalityön kautta kiuruvetisille lapsiperheille. Kyläillassa geologit vinkkasivat myös, minkälaisista kivistä maastossa liikkujan kannattaa kiinnostua. Kiuruvetiset maanomistajat ja muut aiheesta kiinnostuneet olivat kerääntyneet Kiurusaliin kuulemaan aiheesta viime keskiviikkona malminetsintäyritys Bolidenin järjestämässä malminetsinnän kyläillassa. Geologi Arttu Taipale (oik.) esittelemässä karttoja Risto-Pekka Rädylle.. Ne kertovat tutkimusalueilta löytyneestä kiviaineksesta ja mineraaleista. He saivat kokoon 35 kappaletta 30 euron arvoisia lahjakortteja. HANNA SOINI Järkkäreiltä lahjoitus lapsiperheille HANNA SOINI Villit ja vapaat järkkärit -ryhmä lahjoitti vähäosaisille lapsiperheille lahjakortteja yhteensä yli tuhannen euron edestä. järkkärit -ryhmäläistä ansaitsi lahjakortit tekemällä yli 150 tuntia talkootyötä Iskelmäviikon aikaan. Lahjakortit ottivat vastaan lastensuojelun sosiaalityöntekijä Linda Hyytiäinen ja sosiaaliohjaaja Eija Kärkkäinen Kiuruveden terveyskeskuksessa maanantaina. Kymmenkunta Villit ja vapaat HANNA SOINI Mikko ja Marja Pennanen järkkäreistä ja Jari Tikkanen LC Nivalta luovuttivat lahjakortit Eija Kärkkäisen ja Linda Hyytiäisen jaettavaksi
– Minulla taas on Rapakkojoella pieni maa-alue, joten minua kiinnosti, että onko sinnekin tulossa tutkimuksia. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Risto-Pekka Räty kertoo hänkin tulleensa paikalle tutkimaan karttoja ja kuuntelemaan luentoa juuri omilla mailla tehtyjen tutkimusten vuoksi. Boliden on ollut aktiivinen Kiuruvedellä viimeisen neljän vuoden ajan. Rahastonhoitajana toimii Kaija Rantanen. lokakuuta 2024 Vuoden Teko-palkinto Lotta-projektista Kyse on Kiuruveden lottaperinneyhdistyksen ”Silmä kirkas, sydän puhdas, harmaa puku yllä” -projektista. Tämä on hyvä idea ensimmäiseksi näyttelyksi, Lappalainen kertoi toukokuussa. – Pyhäjärvi ja Kiuruvesi ovat geologisesti sellaista aluetta, jossa voi esiintyä sinkkija kupariesiintymiä, kertoo Sanna Rötsä, Boliden Kevitsa Miningin alueellisen malminetsinnän ryhmäpäällikkö. Se olisi ehdottoman tärkeä tietää, jotta löytynyt pyörä voidaan tunnistaa ja palauttaa oikealle omistajalleen. Geologi Kasper Koivukangas kertoo, että malmilla tarkoitetaan arvokasta alkuaine-esiintymää, jota on taloudellisesti kannattavaa louhia. Lottaperinneyhdistys Kiuruvesi tarttui ideaan ja yhdessä he saivat näyttelyn järjestettyä. Aikaisemmin yhdistys toimi Iisalm en alaisuudessa. KYLLÄ 76% EI 24% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Joko olet vaihtanut talvirenkaat. Malmia ei ole vielä löytynyt Kiuruvedeltä, mutta kaikki viittaa siihen, että malmia voi löytyä. – Etsimme samantapaista esiintymää kuin Pyhäjärvellä, Rötsä sanoo. Ruostesuon alueesta se on tullut siihen tulokseen, että etsintöjä ei kannata enää jatkaa. Sieltä on otettu joskus aikoinaan kivinäytteitä, Erkki Martikainen puolestaan kertoo. Minä olin seitsemän vuotta, kun sota alkoi. Siihen vaikuttaa ehkä se, että kaivostoiminta on jokseenkin tuttua naapurissa Pyhäjärvellä sijaitsevan kaivoksen vuoksi. Poliisi varoittaa pyörävarkauksista HANNA SOINI. Silloin metallin tulisi olla keskittynyt yhteen paikkaan ja metallipitoisuuksien olla suuria ja markkinahinnan hyvä. – Tämä tapahtuma kiinnosti, koska omalle maalleni on tehty reikä. 5 Keskiviikko 9. Itä-Suomen poliisilaitos kehottaa tiedotteessaan varautumaan pyörävarkauksiin. Sen lisäksi kivi voi kimaltaa tai kiiltää monesta kulmasta katsottuna. – Olen pitkään halunnut järjestää valokuvanäyttelyn ja innostuin tästä aiheesta. Kasper Koivukangas näkee XRF-laitteesta, että tämä keltaisena kimalteleva mallikivi sisältää paljon kuparia. Se on tehnyt kartoituksia ja kairauksia Kiuruvedellä tänäkin vuonna Juurikan, Niemisjärven ja Ruostesuon lupa-alueilla. Lottaperinneyhdistyksessä on 29 jäsentä. Ne ovat voineet pulputtaa maanpinnalle valtavasti kivisulaa, jossa on sinkkisulfidia. Muut hallituksen jäsenet: Hanna Jauhiainen, Helena Juntunen. Hän kuvasi näyttelyyn 20 paikallista pikkulottaa ja kaksi lottaa. Kiuruveden lottaperinneyhdistys käynnisti projektin, jossa valokuvaaja Piia Lappalainen kuvasi kaksi lottaa ja 20 pikkulottaa. – Tämän lisäksi olisi hyvä kirjata polkupyörästä ylös pyörän merkki ja malli sekä pyörän väri. Projekti kesti toukokuusta 2023 kesäkuun loppuun 2024. Niistä noin 200 ovat sähköpyöriä. Lottaperinneyhdistys Kiuruvesi ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Sirkka Räty, varapuheenjohtajana Leena Svärd, sihteerinä Kaija Räihä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi HANNA SOINI Lottaperinneyhdistys Kiuruvesi on saanut Vuoden Teko -palkinnon lottaprojektin toteutuksesta. Ne muistot eivät koskaan jää mielestäni pois, kertoi 92-vuotias pikkulotta Elvi Kärkkäinen valokuvanäyttelyn avajaisissa toukokuussa. Hänen mukaansa kivet, jotka ovat erikoisen näköisiä ja suhteellisen painavia, voivat kieliä arvokkaista metalleista. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. – Aihe on muutenkin mielenkiintoinen, koska olen opiskellut vähän geologiaa ja isäni ja setäni ovat olleet kaivoksessa töissä, Martikainen jatkaa. Tämä on hyvin pitkäjänteistä työtä, Sanna Rötsä kertoo. 08 764 990 Torstai 9–13 LUKUTAI KAUKOLASIT LUKUTAI KAUKOLASIT alk alk.. Lottaperinneyhdistykseen voivat kuulua lotat, pikkulotat, perinnejäsenet sekä kannattajajäsenet. Vanhojen ja uusien kuvien yhdistäminen samoihin kansiin on uniikki idea. – Minusta näyttely on hyvä asia, koska kaikki eivät ole kokeneet sota-aikoja, ja nyt muistot jäävät elämään. Lottaperinneyhdistys Kiuruvesi ry aloitti itsenäisen toimintansa 11.5.2022. VIIKON KYSYMYS Onko ok, että kaupunki säästää henkilöstöstä. Kiinnosti tietää, että onko mitään löytynyt. Aloite lähti kuvista Valokuvanäyttely sai alkunsa, kun Piia Lappalainen mietti paikallisten lottien vanhoja kuvia nähtyään, että aiheesta saisi hienon näyttelyn. 185 € 185 € paria. Hyvä vastaanotto Malminetsinnän kyläiltaa olivat tulleet seuraamaan muun muassa maanomistajat Erkki Martikainen, Risto-Pekka Räty ja Jukka Ruotsalainen. Hänen ottamansa valokuvat tulevat myös myöhemmin julkaistavaan kirjaan lottien ja pikkulottien nuoruusaikaisten kuvien viereen. Polkupyörän lukitseminen ei usein suojaa varkauksilta, sillä varkaat rikkovat lukot tehokkaasti akkutyökaluilla. Itä-Suomessa poliisin tietoon on tullut noin 900 pyörävarkautta tänä vuonna. – Meillä on ollut hyvin mielenkiintoinen vuosi, vaikka tutkimukset ovat vielä melko alussa. – Maanomistajat ovat tehneet yhteistyötä ja he ymmärtävät malmilöytöjen taloudellisen ja työllistävän tarpeen, Rötsä sanoo. Vuoden Teko -palkinto on 500 euroa. Kasper Koivukangas vinkkaa paikalla olijoille vielä, minkälaisiin kiviin kannattaa maastossa liikkuessa kiinnittää huomiota. Helpointa nämä tiedot on tallentaa esimerkiksi ottamalla niistä kuvia omalla puhelimella ja pitää kuvat tallessa siltä varalta, jos polkupyörä varastetaan, Pohjolainen ohjeistaa. – On ollut mukava tehdä näyttelyä ja työskennellä paikallisten lottien kanssa, Lappalainen sanoi. JAANA SELANDER Kiuruveden pikkulottaja lottanäyttely Kiuruveden kulttuuritalossa. Kallionäytteiden keruu on nyt saatu päätökseen, mutta Boliden jatkaa kairauksia Kiuruvedellä. Malminetsintä on Sanna Rötsän mukaan otettu hyvin vastaan Kiuruvedellä. 85 € 85 € MONITEHOLASIT MONITEHOLASIT alk alk.. Pyörävarkaudet pyörävarastoista ja asuinkiinteistöiltä ovat yleistyneet, poliisi varoittaa. Lottia haastattelivat Kiuruveden lukion seitsemän opiskelijaa. Kiuruvesi on hänen mukaansa lupaavaa malmialuetta, sillä Kiuruvedellä on ollut kauan sitten tulivuoria. Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista sanoo, että suurimmalta osalta pyöräilijöistä unohtuu kirjoittaa muistiin pyörän yksilöllinen tunnistetieto eli runkonumero. Kiuruvedellä elää vielä ainakin kaksi rintamalottaa, pikkulottia on parikymmentä. Lottien haastatteluista ja kuvista koottiin kirja ja valokuvista näyttely Kulttuuritalolle. Onhan useamman vuosikymmenen ajan ollut vihiä, että siellä voisi metallia olla, Jukka Ruotsalainen sanoo. Ihmiset saivat tuoda kyläiltaan kiviä pikamittaukseen
– Tähän sain aikoinaan paljon hyvää oppia. – Saan keväällä lukion päätökseen, joten sen jälkeen on sopiva hetki lähteä heinäkuussa inttiin, Apell tuumi ja kuvaili kutsuntapäivää mukavaksi ja opettavaiseksi. Varusmiespalvelukseen lähteviä kannustettiin ottamaan inttiajasta kaikki hyöty irti. Jokaiselle löytyy omiin vahvuuksiin sopiva tehtävä ja samalla oppii paljon uutta. Muistakaa, että palveluksessa kannattaa olla myös sopivasti huumoria mukana.. Puolustusvoimat saattaa laajentaa yhteistilaisuudet koko maahan mahdollisesti syksyllä 2028, jos kokeilusta saadaan hyviä tuloksia. Majuri Mika Saastamoinen puolustusvoimien Pohjois-Savon aluetoimistosta piti Kiuruveden kutsunnanalaisten määrää varsin hyvänä. lokakuuta 2024 Uutiset Kiuruveden kutsuntoihin osallistui tänä vuonna noin neljäkymmentä nuorta miestä. Asevelvollisuussihteeri Jaana Korhonen otti vastaan ilmoittautumisia. – Siinä huomasi toden teolla ikäluokkien pienentymisen, Saastamoinen totesi. – Pikkuhiljaa myös maahanmuuttajat ovat tuoneet oman lisänsä, joskin täällä päin Suomea heitä on vielä melko vähän, majuri Saastamoinen sanoi. Jokaiselle löytyy tehtävä Suurin osa asevelvollisista miehistä – noin kolme neljäsosaa – suorittaa edelleen perinteisen varusmiespalveluksen, jonka arki on pääpiirteissään ennallaan, vaikka Suomi on nykyään Naton jäsenmaa. Veteraanit tekivät aikoinaan oman osansa ja niin pitää tehdä meidänkin, Rusanen sanoi. Aiemmin naisilla on ollut omat erilliset valintatilaisuutensa, mutta tänä vuonna Uudellamaalla, Hämeessä ja Lapissa kokeillaan yhteisiä tilaisuuksia kutsuntoihin osallistuville miehille ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeville naisille. Moni kiuruvetinen toivoo usein pääsevänsä johonkin lähialueen varuskuntaan ja sinne heitä myös pitkälti sijoitetaan. Niinpä puolustusvoimat on kääntänyt katseensa naisiin. Puheenaihe Ikäluokat pienentyvät kutsunnoissa Kiuruvedelläkin voi olla lähitulevaisuudessa yhteinen tilaisuus asevelvollisille miehille ja vapaaehtoisille naisille. Vaikka omat palvelustoverini olivat suurin osa KalPan jääkiekkoilijoita, niin kyllä siellä tällainen peruskuntoilijakin joukon mukana vaan pärjäsi. Viime vuosina reilu tuhat suomalaisnaista on käynyt vuosittain armeijan, mutta puolustusvoimien tavoite on kaksituhatta. Kun on avoimin mielin ja hoitaa oman roolinsa niin hyvin kuin pystyy, se vie jo pitkälle. Ikäluokkien pienentyessä armeijan käyvien miesten määrä vähenee ja täten harvenee myös reservi, johon Suomen puolustaminen pohjautuu. Itse asiassa muissa Nato-maissa on alettu kiinnostua Suomen järjestelmästä ja pidetty sitä hyvänä vaihtoehtona, majuri Saastamoinen kertoi. Kiuruvetinen varusmies Niko Ruotsalainen mainitsi myös, kuinka armeijasta voi saada paljon hyviä, jopa loppuelämän ystäviä. Kirkkoherra Kimmo Kivelä muistutti, että siviiliasiat kannattaa hoitaa kuntoon, jolloin voi lähteä hyvillä mielin palvelukseen. Esimerkiksi Kaavin ja Tuusniemen tilaisuudessa oli ollut äskettäin paikalla vain kolmetoista kutsunnanalaista. Lisäksi armeija opetti sitkeyttä. Vaikka heillä ei ainakaan vielä ole yleistä asevelvollisuutta, haluaa puolustusvoimat kuitenkin helpottaa naisten hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen, joka on ollut käytössä Suomessa jo melkein 30 vuotta. – Lisäksi ainakin itselläni fyysinen kunto on kohentunut tosi paljon ja painokin pudonnut huomattavasti. Muun muassa Elias Apell sai kutsuntatilaisuudessa tiedon, että hänen varusmiespalveluksensa alkaa ensi kesänä Karjalan lennostossa Rissalassa. Kiuruveden kutsuntatilaisuuteen kulttuuritalolle saapui viime torstaina nelisenkymmentä nuorta miestä, jotka olivat pääosin vuonna 2006 syntyneitä. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja kirkkoherra Kimmo Kivelä muistuttivat epävarmasta maailmantilanteesta. Sen takia yleisestä asevelvollisuudesta on nyt syytä pitää kiinni. – Tokihan armeija-ajassa voi olla haastavatkin hetkensä, mutta lopulta sieltä jää kuitenkin hienot muistot. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Asevelvollisuuslain mukaiset kutsunnat ovat jokasyksyiseen tapaan meneillään. Juha-Pekka Rusanen korosti ryhmätyötaitoja, sillä ihmiselämä on pitkälti joukkuepeliä. 6 Keskiviikko 9. Koko Suomessa kutsuntoihin osallistuu tänä vuonna vielä noin 30 000 nuorta miestä, mutta 2030-luvulla heitä on enää alle 25 000. – Kun me kaikki yhdessä kannamme kortemme kekoon, on Suomi jatkossakin turvallinen maa. – Nato vahvistaa Suomen puolustuskykyä, mutta ei poista asevelvollisuutta
Teemalla on lähes miljoona lukijaa. Nousiaisilla tilaa on kehitetty koko ajan, pihatto tehtiin vuonna 2009. Yrittäjälomittajia on 41 ja määräaikaisia ja lyhyitä keikkaa tekeviä lomituspalveluissa on noin 500. Nyt syksylle on tulossa uusi haku ja pyritään saamaan siihen 1–2 paikkaa lisäksi. Maatalouslomittajien keski-ikä on Maatalouslomittaja Jonna Knuutinen viihtyy navetassa ja lehmien kanssa. Maatalousyhtymässä ovat Anssi Nousiaisen lisäksi mukana hänen vanhempansa Taina ja Kyösti. Nousiaiset laskevat sen varaan, että navetta pyörii yhden työntekijän voimin. Vaikka työ on enemmän karjan tarkkailua, tulee kuitenkin päivän mittaan askelia jopa 30 000. Kun toimittaja käy Eskolassa jutunteossa, on käynnissä pihan asfaltointi. – Lomat pyörivät kaikilla, niin lomittajilla kuin tilatyöntekijöillä. Tilan karja tuottaa 2,7 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Maaseudun Tulevaisuus nosti syyskuun lopussa esiin huolen lomitusjärjestelmän jatkuvuudesta, jos uusia tekijöitä ei saada alalle. Nousiaisten tilalla on myös kolme vakituista tilatyöntekijää peltotöissä ja konepuolella. – Siinä on kyllä yhdelle ihmiselle runsaasti vastuuta, Nousiainen lisää. Knuutisella on hoidettavanaan 270 lehmää ja nuori karja päälle. teema Suomalainen työ Suomalainen työ ja palvelu -teemassa on mukana 92 paikallislehteä, teemalla halutaan nostaa kotimaisen osaamisen ja yrittäjyyden näkyvyyttä kuluttajien silmissä. Knuutinen on yksi 220:stä Pohjois-Savon lomituspalveluiden vakituisesta lomittajasta. – Keikkaa tekeviä tai lyhyitä määräaikaisuuksia tarvitaan myös lisää eli jos vain ammattitaitoa riittää, niin kannattaa kysyä asiakaspalvelusta, Aamuvuori ohjaa. – Automatisointi on tuonut omat haasteensa, lomittajan on osattava tänä päivänä monta asiaa siihen nähden kun ennen lomittajan työ oli fyysisempää ja toistoja vaativaa, Nousiainen kuvailee. Tilalla Anssi Nousiainen edustaa jo neljättä sukupolvea. – Tässä on vahva usko kehittää ja rakentaa maataloutta eteenpäin, Nousiainen vakuuttaa. Nousiainen kertoo, että Jonna Knuutinen hoitaa itsenäisesti tilan karjan, kuten tänä päivänä kuuluukin. Lomituspalvelujohtaja Heli Aamuvuori sanoo, että työntekijöitä ei ole riittävästi. u 50 vuotta, eikä uusia tekijöitä ole alalle ruuhkaksi asti. Navetassa on neljä lypsyrobottia. Eskolan tilan yksi omistajista, Anssi Nousiainen, kehuu lomittajia osaaviksi, mikä on tärkeää, kun tehdään töitä karjan kanssa. Joka vuosi rakennetaan jotain uutta, vasikkalaa, hieholaa. Tilatyöntekijät ja lomittajat ovat samanarvoisia, tärkeitä työntekijöitä kaikki, Nousiainen sanoo. lokakuuta 2024 Lomittaja on monitaituri Maatalouslomittaja Jonna Knuutinen on iloisella ja reippaalla mielellä, sillä hän tietää mitä Eskolan tilalla Runnilla tehdään. Siksi tilalla mennään automatisointi edellä, ettei ruokinta ja portitus olisi niin rasittavaa ja työ pysyisi lomittajalle houkuttelevana. 7 Keskiviikko 9. TEKST & KUVAT JAANA SELANDER. Eli ainakin kolmea lomittajaa haetaan vakituiseen työsopimussuhteeseen vielä tämän vuoden puolella, Aamuvuori sanoo. – Vakituisia lomittajan työpaikkoja oli elokuussa auki viisi, joista yksi jäi täyttämättä. Nousiainen kiittelee, että lomittajia koulutetaan paljon ja se on tarpeen, sillä maatiloilla on erilaisia lypsyrobotteja, jotka on kaikki hallittava, että päivittäisistä askareista selviää
En ole niitä rajoittanut. Mies tulee iltapäivällä kotiin töistä ja Jonna lähtee takaisin työmaalle. Jonna Knuutista tilatyöntekijän ”kontrahti” ei kiinnosta, sillä hän tuntee olevansa ”kiertolainen”. Päivä kaksiosainen Lomittajan päivä on kaksiosainen. Jonna Knuutinen sanoo, että lomittajan palkalla kyllä pärjää, sillä lisäksi tulevat lisät viikonlopuista ja illoista, yölisät aamuista, jos ennen kuutta aloittaa työt. – Vaikka tässäkin ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, kaupassa pitäisi olla enemmän hymyssä suin. Mutta on lomittajan työ vielä fyysistäkin. En koe tätä työtä fyysisesti raskaaksi. Lomittaja hoitaa lypsykarjatilalla Knuutisen mukaan kiteytetysti toisen maatilayrittäjän työn osuuden. Sukulaisillani on tila, jossa aikanaan pyörin, lehmät kiinnostivat. Koulutuksesta saa lypsyrobotin käyttöön perusteet, mutta parhaiten oppii koneita käyttämällä. Yksi robotti lypsää noin 60 lehmää. Sen sijaan 30 lehmän parsinavetta puhdistetaan ja hoidetaan käsin, lypsy myös vie aikansa. – Meillä on ovella läpsystä vaihto, lasten ehdoilla mennään ja vapaapäivinä otetaan kaikki irti yhdessäolosta. Tekniikan tuntemusta Lomittajan työ vaatii nykyisin paljon enemmän tekniikan tuntemusta, kun asemalypsystä on siirrytty robottilypsyyn. – Kummassakin on omat juttunsa. – Meillä on tietyt tuntimäärät viikossa, mitä voi tehdä, ja sitten on lepoa. Isossa navetassa voi viisikin lehmää poikia saman päivän aikana. – Isommilla tiloilla on paljon automatiikkaa. Pitää vain tehdä ja käyttää, koulutuksista saa vain perustietämystä. Iän myötä työ voi käydä toki kuormittavaksi, on vaikea arvioida miten vanhemmat lomittajat kokevat. Lomittajan työssä on vaihtuvuutta. Kantamista ei ole enää niin paljon kuin vanhoissa navetoissa. Tilatyöntekijä voi tehdä yksiosaisen työpäivän. Jonna Knuutinen “ Lomittajan työhön sisältyy runsaasti tietokoneiden tarkkailua. – Onneksi asun tuossa lähellä, 8–9 kilometrin päässä. Se voi vedota johonkin enemmän kuin lomittajan pesti. Lomittajan työmatka riippuu siitä, missä asuu eli kuinka paljon siellä on maatiloja. – Jos on samojen ihmisten kansa vuodesta toiseen, rupeaako sitten räiskymään. Tilakoot ovat suurentuneet ja nyt on aika paljon tilatyöntekijöitä, jotka ennen olivat lomittajia. Tiloja on erilaisia, kaikki eivät ole uusia navetoita, missä on teknologiaa. Lypsy rasittaa fysiikkaa enemmän parsinavetassa, sillä se on kyykkimistä. – Siinä mielessä helpottaa. Toisinaan 9 tunnin työpäivä venyy 12 tuntiin, kun matkat lasketaan mukaan. Se riippuu tilasta. Tietokoneet näyttävät mitkä lehmät ovat kiimassa ja kuka on käynyt lypsyllä mihinkin aikaan, myös maidon solutasot tulevat ilmi tietokoneen ruudulta. Silloin homma toimii parhaiten. Jonna Knuutinen pitää työrytmistään ja ajattelee, että jos työmatka laskettaisiin työaikaan, lomituspäivään mahtuisi vähemmän työtunteja, mikä sekään ei ole hyvä juttu. Siitä olen tykännyt. – Lomittajan työ on yrittäjien palvelua, tykkään siitä, että saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. – Mielellään teen myös viikonloppuja. Tilojen omistajiin Knuutisella on hyvät suhteet. Päivän mittaan askelia tulee jopa 30 000, kun kävelee rakennusten väliä. Silloin lomittajan työ on hektistä. Asiat sanotaan suoraan, jos on sanomista, kommunikaatio pelaa, kiittelee Knuutinen. Jos soluja on liikaa, maitoa ei voi laittaa eteenpäin. Pienin karjamäärä, mitä Knuutinen on hoitanut, on 20 päätä, Nousiaisten tila on suurimmasta päästä. Jonnalla on kaksi tyttöä Aino-Kaisa (3) ja Alisa (1,5). Joskus voi mennä pidempäänkin. Knuutinen sanoo, että lomatoimesta saa aina koulutusta, jos sitä tuntee tarvitsevansa. Ennen urheilin paljon, kaikki vapaa-ajat, pelasin jääkiekkoa. – Jos on navetan ainoat silmät, vastuu on suuri havainnoida eläimiä viiden päivän lomituksen ajan. Olen kasvanut tähän hommaan, mutta haluan myös oppia aina jotain uutta. Tiloilla on käytössä kolmea eri robottimerkkiä. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema Jonna Knuutinen on käynyt Peltosalmella maaseutuyrittäjän koulutuksen. Saan säännöllisesti myös viikonloppuvapaata, jos tarvitsen. – Perusja jatkokoulutuksia lomatoimi antaa robottimerkkikohtaisesti. Ensin hän meni kesätöihin lomittajaksi ja nyt siitä on kulunut jo 14 vuotta. Jonnan työkohteet ovat 50 kilometrin säteellä kotoa, Runnin alueella kun on paljon maatiloja. Aamulla Jonna Knuutisen mies vie lapset hoitoon ja päivävapaalla Jonna hakee lapset vuorohoidosta Satumetsästä ja tekee kotiaskareita. Knuutinen toivoo kaikilta työantajilta uskallusta luottaa ja kommunikoida suoraan. Jonna Knuutinen arvelee, että kun hän aloitti lomittajana, tilat olivat pieniä, eikä ollut tilatyöntekijöitä. Voi olla, että jos joutuisi kiertämään paljon pieniä työläitä tiloja, työ ei houkuttaisi. Ruudulta seurataan, missä kunnossa lehmät ovat.. Vastuu riippuu tilasta Millainen vastuu lomittajalla on maatilasta. 30 lehmää on normaalikoko parsinavetassa. Eläinten ruokintaa, lypsämistä. Lypsyrobotille lehmät kulkevat oman tarpeensa mukaan, mutta jos lehmä ei ole käynyt robotilla vähään aikaan, se ohjataan lypsettäväksi, ettei tule liian pitkiä lypsyvälejä. Aamulla työ käynnistyy Nousiaisten tilalla noin kello viisi ja kestää aamuyhdeksään. Lomittajan työssä on vaihtuvuutta. Parasta lomittajan työssä on tietty vapaus, saa tehdä töitä omassa rauhassa. Välillä käydään kotona ja tullaan toiselle työrupeamalle noin puolikolmeen ja kotiin taas takaisin puoli seitsemältä illalla. Mutta ei lomittajan työ mikään ammattihaave ollut, ei minulla ollut mitään selkeää suuntaa mihinkään ammattiin, Knuutinen sanoo. Lehmiä on 270. Siitä olen tykännyt. Olen jo kauan tehnyt kaksiosaista työtä, en Esihenkilön kanssa käydään säännöllisesti kehityskeskusteluja, myös niissä arvioidaan, onko tarvetta koulutukseen. Tiloja on erilaisia, kaikki eivät ole uusia navetoita. Jos lomittaja on yksin, vastuu tietenkin kasvaa. Jonna Knuutinen “ enää osaisi ajatella, että teen työtä yhteen putkeen, se olisi outoa, Knuutinen sanoo. – Olen tässä Nousiaisilla kulkenut 10 vuotta, luottoa on. – Tällä polulla ollaan. Se ei ole ongelma. Jonna Knuutinen sanoo mielellään joustavansa työajoissa itsekin ja voi luopua tarpeen mukaan sovitusta vapaasta. Nyt on pienet lapset, se rauhoittaa aikataulullisesti, liikun ja urheilen edelleen, minkä lapsilta voin, Knuutinen sanoo. – Palasin töihin äitiyslomalta viime joulukuussa. Toisaalta nuoria ei kiinnosta lähteä vanhaan nevattaan kykkimään, eihän se ole mielekästä. Knuutinen naurahtaa, että vuodet näyttävät vain vaihtuvan lomittajana ja hän sanoo olevansa tyytyväinen valitsemaansa alaan, työ ei stressaa. Silloin minun pitää kertoa tilan omistajille havainnoistani tarkkaan, sillä lehmän henki on omissa käsissä, siinä mielessä vastuu on suuri, Knuutinen sanoo. 8 Keskiviikko 9. – Esihenkilön kanssa käydään säännöllisesti kehityskeskusteluja, myös niissä arvioidaan, onko tarvetta koulutukseen. Tilakohtaisesti työ voi olla appeen tekemistä, joillakin tiloilla vain lypsämistä, Knuutinen kertoo. Lehmät eivät anna hirveää palautetta, jos ei ole itsellä hyvä päivä. Ja kun oppii, ei tule enää ongelmatilanteita. Pienemmässä määrässä karjaa ei välttämättä tapahdu niin paljon kuin suuremmassa määrässä karjaa. Kiertolaisuus kiinnostaa Miksi lomittaminen ei kiinnosta ja lomittajista on pulaa. – Se tarkoittaa aikaisia aamuja ja myöhäisiä iltoja, eläinten hoitoa enimmäkseen. Suuressa navetassa menee osapuilleen sama työaika, mutta tässä on enemmän tarkkailua ja havainnointia koneen kautta, Knuutinen esittelee. Robotti on käytössä niillä tiloilla, joissa on paljon lehmiä
On enemmän itsestä kiinni, oletko enemmän sivustakatsoja vai tartutko toimeen. Tule mukaan, kerro kokemuksesi ja anna evästyksesi: pelastetaanpalvelut@keskusta.fi www.keskusta.fi/pelastetaanpalvelut MAKSAJA: SUOMEN KESKUSTA R.P. Tule mukaan ja pelastetaan palvelut. – Koulutuksessa käytiin kyllä perusteita läpi, mutta käytännön työssä yllättää se, kuinka paljon tulee uutta, se on väliin raskasta, jännittävää ja pelottavaa ja henkisesti kuormittavaa. Ei ole. Jotta lomittajien työllistyminen varmistuu, tulee osaamista olla monipuolisesti. Onko tämä oikein. Itsestä, omasta kunnosta, huolehtimisella on iso merkitys. Yrittämisen mahdollisuuksia kavennetaan mojovilla veronkorotuksilla niin tavaroihin kuin palveluihinkin. Vastasiko ammattikoulutus lomittajan todellista työtä. 9 Keskiviikko 9. Enää ei esimerkiksi riitä, että lomittaja osaa lypsää yhdessä navettatyypissä, vaaditaan osaamista esimerkiksi parsi-, pihattoja robottinavetoiden eri työvaiheista, hyvää lypsytaitoa unohtamatta. Pohjois-Savon lomituspalvelujen lomituspalvelujohtaja Heli Aamuvuori kantaa Maaseudun Tulevaisuuden tavoin huolta siitä, että riittääkö lomittajia tulevaisuudessa maatiloille. Tuolloin oltiin tekemässä esitystä uudesta lomalaista ja hallitusneuvos Keijo Virkkunen halusi kuulla kentän ääntä Kiuruvedellä. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että sairauden tai vanhuuden tullen pidämme toisistamme huolta. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Maatalouslomittajat ry:hyn kuului 1990-luvulla hieman yli 6000 jäsentä, nykyisin määrä on alle 2000 jäsentä. Lomittajien keski-ikä alkaa lähennellä 50 vuotta. Riittääkö maatalouslomittajia tiloille. Kiuruvesi-lehti: Lomalain tulkitsemisessa oli vaikeuksia. Työ ei ole aina helppoa. Valtuuston puheenjohtaja Olavi Kärkkäinen sanoi, että lomalaki ei vielä ole riittävän hyvä. Lehmä on perusrauhallinen työkaveri, joka voi nykynavetassa hyvin. Jos terveyttä on, aikoo Jonna Knuutinen jäädä lehmien parista eläkkeelle. – Työvoimapulaa on myös Pohjois-Savon lomituspalveluissa ja se näkyy siinä, ettei kaikkiin yrittäjien lomapyyntöihin pystytä vastaamaan. Mutta koko ajan oppii ja koulutuksesta oppipolku vasta alkaa. Maailma tietysti muuttuu. loilla. Toki kaikkiin, esimerkiksi rakenteellisiin asioihin yrittäjät eivät välttämättä pysty vaikuttamaan ilman kohtuuttomia kustannuksia. Aamuvuoren mukaan lomittajien osaamisessa korostuvat yhä enenevässä määrin myös digija asiakaspalvelutaidot. Rekrytoinneissa olemme saaneet kohtalaisen hyvin uusia lomittajia, muttei riittävästi. Lompakon paksuuteen tai postinumeroon katsomatta. Ellei lomittajaa ole, ei tilalta pääse lähtemään kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan. Lomalautakunnan puheenjohtaja Kalle Lappalainen kertoi, että alkuun oli vaikeuksia, kun lautakunnassa ei kukaan tiennyt koko hommasta mitään ja kun ohjeet lomalain soveltamisesta viipyvät. – Ei tämä ole huono ammatti, tässä pääsee toteuttamaan itseään ja haastamaan itseään, tässä pääsee ammattitaitoaan kehittämään eläinten parissa. Lain tulkitsemisessa on vieläkin runsaasti vaikeuksia. Samalla isoja rahoja jaetaan vauraimpien veronalennuksiin, terveysbisnekseen, Turun tunnin junaan, kaljaveron alentamiseen ja moneen muuhun kohteeseen. Ja lomittajista pula. Aamuvuoren mukaan on myös osaamispulaa eli nykyisin lomittajien ammattitaitovaatimukset ovat korkeat. Joissakin tilatason tilanteissa tunnistetaan myös henkilöstöjohtamisen osaamisvajetta. Pohjois-Savon lomituspalvelujen alueella on myös muita tuotantosuuntia kuin lypsykarjatalous. – Tunnistamme myös työkykypulaa, eli työtä edelleen tehdään lomittajien tapaturmien sekä sairauspoissaolojen ehkäisyn kanssa. Pitovoima-asiassa merkittävässä roolissa ovat myös maatalousyrittäjät ja tilan olosuhteet. Oma asenne ratkaisee paljon, miten täällä navetassa pärjää, vakuuttaa Jonna Knuutinen. Lomittajan ammatti on fyysisesti raskas työ – aivan kuten maatalousyrittäjän itsensä työ. Mutta sinänsä on hyvä, että tällainen laki on olemassa. Knuutisen mukaan lomittajan työ on varteenotettava vaihtoehto, jos tykkää eläimistä ja eri ihmisistä ja on mieleltään avoin. Maatalousyrittäjien avuksi luotu lomitusjärjestelmä täytti tänä keväänä 50 vuotta. Jonna Knuutinen kuvaa lehmää samaan aikaan tyhmäksi ja viisaaksi eläimeksi. Onko tämä ainoa vaihtoehto. Se on turvallisen kotimaan rakentamista, siinä missä maanpuolustuksesta huolehtiminenkin. Hankaluutta aiheutti myös se, että rahaa ei tullut ajoissa. – Lomittaja harvoin työskentelee pelkästään saman tyyppisillä tiKiuruvesi-lehti uutisoi 30.7.1975, että maatalousyrittäjäin lomalain tulkitsemisessa on vaikeuksia. Edelleen saamme paljon lomittajilta palautetta, että työvälineet, koneet ja laitteet eivät ole kunnossa sekä tunnistetaan erilaisia tapaturmariskejä. Ongelmana on myös lomittajien puute. Pidetään huolta koko maassa. Entisaikaan uusi lomittaja oli kokeneemman mukana, nyt lomittaja heitetään yksin suureen maailmaan. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema Lastensuojelusta, sairaanhoidosta ja vanhuuden hoivasta leikataan nyt kovalla kädellä. Tällä hetkellä, siihen on vielä 40 vuotta. Ammatti tulee osata monipuolisesti ja olla halua kehittää osaamistaan. Hoitojonot kasvavat, vaivat pahenevat. Pitovoimaan vaikutetaan myös vahvistamalla edelleen esihenkilötyötä ja osaamista hallinnossa, työvuorosuunnittelulla on iso merkitys lomittajien työhyvinvointiin. Kestävämpi suunta on mahdollinen. Jokaisella tilalla on kuitenkin mahdollisuus pyrkiä olemaan lomittajan loistotyöpaikka ja näin vaikuttaa suuresti pitovoimaan. Maataloustuottajien puheenjohtaja Lauri Remes totesi, että vaikka loma onkin teoriassa 10 vuotokautta, siitä menee yksi päivä lomittajan opastamiseen. – Meillä on myös pitovoimapulaa eli lomittajana aloittavat tulisi saada myös pysymään. Onko tämä kestävää säästöä. – Yhteistyötä työvoiman saamiseksi ja pitämiseksi tulee vahvistaa edelleen. Jos saisimme esimerkiksi varhaisella tuella vaikutettua sairauspoissaoloihin laskevasti, olisi meillä työvoimaa lomituksiin tarjolla enemmän. Uuden työvoiman saaminen ja pysyminen on Aamuvuoren mukaan lomittajien, lomahallinnon kuin myös maatalousyrittäjien asia. Kiuruvedellä kertyi ensimmäisenä vuonna 300-400 hakemusta ennen kuin rahaa saatiin ja lomia voitiin ryhtyä myöntämään
Projektityöntekijä Paula Tikkasen mukaan tilakäynneillä korostuvat Pohjois-Savon alueella ennen muuta talous ja jaksaminen. Seurakunta ja Välitä viljelijästä -projekti ovat luontevat yhteistyökumppanit. Seurakunta ei voi työntekijäasiassa olla avuksi, mutta diakonit voivat tarjota kuunteluapua, olla kaverina. Tärkeää olisi se, ettei työntekijä ole yrittäjän jatke, vaan työntekijä, joka voi suunnitella työvuorojen väliin paremmin elämäänsä. – Monessa paikassa lainanmaksu on suunniteltu siten, että ne maksetaan tukien saavuttua tilille. Projektityöntekijöiden tarjoama apu ja ostopalvelusitoumuksilla saatu terapia-apu ovat parantaneet tehdyn tutkimuksen mukaan merkittävästi maatalousyrittäjien työkykyä ja hyvinvointia. Minna Heinonen lisää, että on kuitenkin hienoa, että viljelijät ovat oppineet kysymään maksuerän siirtoa tai mahdollisuutta osamaksuun. Aikaisemmin niistä on voinut neuvotella ja viljelijät ovat Heinosen mukaan onneksi hyödyntäneet mahdollisuutta järjestellä maksuja. – Kun ihminen uupuu, tulee näköalattomuutta sen suhteen, mistä edes kysyä apua. Kaikilla tuotantosuunnilla on haastetta muun muassa tuotantokustannusten hintojen nousun takia. Talous ja jaksaminen puhuttavat tilakäynneillä. Toimintamallille odotetaan vakinaistamista eli valtiovallan pysyvää rahoitusta ensi vuoden alusta lukien. Paula Tikkanen miettii, miten maatalouteen saataisiin enemmän vetoja pitovoimaa. Projektin kautta saa apua jaksamiseen, ihmissuhteisiin, maatilayrittämisen haasteisiin, muutostilanteisiin ja työkykyhaasteisiin. Seurakunta voi olla viljelijän rinnalla kartoittamassa niitä tahoja, josta saa apua. On olo, että vaikka tekee työtä 24/7, joka paikasta tulee lokaa niskaan. Valitettavasti Kiuruveden seurakunnan ja Välitä viljelijästä -projektin järjestämään tilaisuuteen ei tullut kuin yksi viljelijä. Aina on ulospääsyreitti Paula Tikkanen pitää kuuntelemista tärkeänä ja muistuttaa, että aina on toivoa ja ulospääsyreitti, vaikka tilanne olisi heikompikin eikä reitti olisi välttämättä hyvä, mutta ratkaisu on joka tapauksessa olemassa ja ratkaisuja etsitään yhdessä viljelijän kanssa. –Viljelijä saattaa tuntea, ettei ole auttajia, eikä saa kumppania esimerkiksi hankalaan taloustilanteeseen. Viljelijät ovat kokeneet isona helpotuksena jo sen, että saadaan joku puhelu soitettua ja kontakti hoidettua, Tikkanen selittää. Koettu työkyky ennen projektityöntekijän apua oli 4,5 asteikolla 1–10 ja koettu työkyky projektiytöntekijän avun jälkeen oli 6,3. Yksi mahdollisuus voisi olla yrittäjien johtamisosaamisen kartuttaminen, vaikka työvuorosuunnittelussa. Kädestä suuhun Paula Tikkanen jatkaa, että monella tilalla eletään todellakin kädestä suuhun, tulevaisuutta voi olla vaikea suunnitella. Tänä aikana viljelijäväestön ahdinko on syventynyt, aikaisemmin oli pienempi joukko, joilla oli haasteita, nyt vaikuttaa, että kaikki viljelijät kohtaavat haasteita, olipa sitten kyse pienestä tai isosta yrityksestä tai olipa yrittämässä yksi tai kaksi ihmistä tai koko perhe, haasteet ovat monipuolisia, Tikkanen sanoo. Maksun siirtämisen mahdollisuudesta tulisi neuvotella heti kun lasku tulee. 10 Keskiviikko 9. Vaikka tilalla olisi tällä hetkellä talous kunnossa, mennyt historia saattaa vaikuttaa niin, ettei lainaerien siirto aina onnistu. Nykyään maanviljelijöitä syyllistetään monelta taholta ympäristön tuhoamisesta ja samalla tunnutaan unohtavan, ettei kukaan meistä pärjää ilman ruokaa, Heinonen muistuttaa ja jatkaa, että lisäksi myös taloushuolet ja jatkuvat muutokset rassaavat viljelijän elämää. – Jos kassa on syöty kuiviin, ei ole varaa nopeisiin liikkeisiin, esimerkiksi jos lomittaja tai tilatyöntekijä yllättäen ei voikaan tulla töihin, ei välttämättä korvaavaa tekijääsaada. Kahdeksassa vuodessa projektissa on kohdattu 15 000 asiakasta ja tehty 7000 tilakäyntiä. – Päällimmäisenä huolenaiheena viljelijöillä kuullostaa olevan tunne arvostuksen puutteesta. Myös Minna Heinonen tietää, että viljelijät ovat pulassa, kun jotkut pankit eivät suostu siirtämään maksuerien päivämääriä, vaikka maataloustuet tulevat monta kuukautta myöhässä viljelijän tilille. Se aiheutti väliaikaisen maksukyvyttömyyden monella tilalla. Jos kirje rästimaksusta tulee perintätoimistosta, ollaan jo myöhässä. Voin olla tukena vaikkapa koko päivän, että saadaan kalenterissa syystä tai toisesta siirtyneet asiat hoidettua. Vaikka seurakunta ei voi olla tukemassa yritystoimintaa taloudellisesti, yrittäjiä halutaan tukea. Seuraavalla kerralla päiväkahveille on tulossa viljelijä kertomaan oman tarinansa. Maksut kannattaisi kuitenkin pyrkiä hoitamaan ajallaan. Silloin navettaan on mentävä, vaikka olisi käsi paketissa, Sami Heinonen sanoo. Projektissa autetaan maatalousyrittäjiä yhdessä muiden maatalouspuolen sidosryhmien kanssa. Heinonen sanoo, että seurakunnassa on huoli maatalousyrittäjien jaksamisesta. Heinonen toivoo myös, että tukimaksut tulisivat viljelijöiden tileille maksusuunnitelman mukaisesti. Heinonen muistuttaa, että on myös mahdollisuus kääntyä myyjän puoleen samassa asiassa, aina ei tarvitse ottaa yhteyttä pankkiin ja pyytää lisää lainaa. Se kuormittaa, koska työtä joudutaan tekemään koko ajan tilan omin voimin, myös sairaana ja toipilaana. Välitä viljelijästä -projektityöntekijä Paula Tikkanen nostaa esiin viljelijää ahdistavan yksinjäämisen tunteen. Tikkanen on toiminut projektityöntekijänä neljä vuotta. Palvelun järjestäjänä toimisi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema Maatalousyrittäjien jaksamista rassaa arvostuksen puute ja taloushuolet Maanviljelijöiden päiväkahvit järjestettiin Hyvölänniemen leirikeskukessa keskiviikkona. Viime syksynä maksatuksessa oli kahden kuukauden heitto. sanoo. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, AKU LAATIKAINEN Välitä viljelijästä -projektityöntekijä Paula Tikkanen (vas.), diakoni Minna Heinonen Kiuruveden seurakunnasta ja MTK-Kiuruveden sihteeri Sami Heinonen. – Yksi konkreettinen apu tilalla voi olla, että olen kaverina aukaisemassa saapuneita kirjeitä, ja yhdessä tehdään lista, mitä kaikkea pitää selvittää. – Kokemukseni mukaan työntekijät joustavat kiireaikoina, kun muutoin työhyvinvointiin -ja työturvallisuuteen liittyviin asioihin on panostettu.. Yksiosaiset työpäivät voisivat myös tukea työntekijöiden saamista. Paula Tikkanen jatkaa, että viljelijöillä on myös huoli työntekijöiden riittävyydestä ja ammattitaidosta, lomittajia ja tilatyöntekijöitä ei ole riittävästi saatavilla. MTK Kiuruveden sihteeri Sami Heinonen sanoo, että hän kuuntelee samoja viljelijöiden murheita kuin Heinonen ja Tikkanen. Diakoni Minna Heinonen sanoo, että kumpikin järjestäjätaho voi tarjota apua ja tukea viljelijöille. Seurakunta on kuitenkin joka paikkakunnalla, kun muut palvelut katoavat, muistuttaa Minna Heinonen. On toki tiloja, joilla on maksuvaraa, mutta monella tilalla tuet menevät samantien maksuihin, Heinonen Välitä viljelijästä -projektille odotetaan pysyvää rahoitusta ensi vuodesta alkaen Välitä viljelijästä -projekti tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista apua maatalousyrittäjille. Projekti käynnistyi vuonna 2017. Ostopalvelusitoumuksia on tehty 4 700, kumppanuusverkostossa on yli 100 sidosryhmäorganisaatiota. Tilan selkärangan voi murtaa myös yllättävä sairastuminen taloudellisesti hyvinvoivilla tiloilla. Sitten kun tuet eivät tulekaan sovittuun aikaan, jäävät mahdollisesti rehut ostamatta ja sähköt maksamatta. Seurakunnan ja Välitä viljelijästä -projektin tarkoituksena on kutsua maataloisyrittäjiä koolle kerran kuukaudessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista
lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema. 11 Keskiviikko 9
Hän toivoo, että sivuston kautta oppilaitoksiin saataisiin lisää yritysja tutkimusyhteistyötä. Sen monipuolista toimintaa esitellään verkkoalustalla, jonne on koottu kaikki luonnonvara-alan oppilaitokset. Samalla hän on päässyt tutustumaan muihin luonnonvara-alan oppilaitoksiin, joista voi ammentaa ideoita myös YSAO:lle. Moni ei Kiuruvedelläkään tiedä Hingunniemestä kuin sen, että täällä on hevosia ja eläinlääkärin vastaanotto, eikä moni ole ikinä käynyt täällä, Sini Ahponen kertoo. Mukana hankkeessa on myös YSAO:n Peltoniemen kampus, jossa järjestetään maatalouden ja eläintenhoidon koulutusta. Hingunniemen opistoon voi nyt tutustua entistä paremmin. Hän kertoo lähteneensä innolla mukaan uuteen projektiin luomaan yhteistä Ilmakuvassa näkyy YSAO:n Hingunniemen kampus ja sen ympäristöä. Se on luultavasti aikaja resurssikysymys monissa kouluissa, Ahponen kertoo. Opiston toimintaan voi nyt tutustua entistä paremmin. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema Hingunniemen opisto on nyt entistä paremmin esillä Moni paikallinenkaan ei Sini Ahposen mukaan tiedä Hingunniemestä paljoa. Näin kokeilut eivät olisi yrittäjälle riski, vaan he voivat antaa ideoita, joita toteutetaan opetustiloilla, Sini Ahponen havainnollistaa. Hän on ProOpetustilat-hankkeen Itä-Suomen alueen hankekoordinaattori. Moni ei Kiuruvedelläkään tiedä Hingunniemestä kuin sen, että täällä on hevosia ja eläinlääkärin vastaanotto. Opetustilat-sivustolla kerrotaan Hingunniemestä lisäksi sen pitkästä historiasta aina 1800-luvulta alkaen, kun se oli vielä Tikkasten sukutila. Tosin jotkut oppilaitokset lähtivät hankkeeseen paremmin mukaan kuin toiset. Sivustosta on toki hyötyä myös koulutukseen hakeutuville, sillä he näkevät kartalta kaikki Suomen luonnonvara-alan oppilaitokset ja voivat vertailla niitä. – Itä-Suomen alueen hankekoordinaattorina on ollut mukavaa vaihtelua verkostoitua ja tutustua muihin alan ihmisiin sekä oppilaitoksiin, Ahponen kertoo. Kuvassa Sini Ahponen ja Valner-suomenhevonen. Sivusto on luotu osana ProOpetustilat-hanketta. Välttämättä ei edes tiedä missä on mitäkin tai mitä siellä tehdään. Sini Ahponen “ HANNA SOINI HANNA SOINI YSAO sivustoa oppilaitoksille. – Ideana on se, että oppilaitokset voivat itse päivittää sivuja jatkossakin. Opetustilat-sivusto on näyteikkuna koko Suomen luonnonvara-alan oppilaitoksiin, kommentoi Maaja metsätaloustuottajain keskusliiton koulutusjohtaja Susanna Kumpulainen hanketta tiedotteessa. Sen lisäksi opetusmaatilat ovat mukana alan tutkimuksissa. – Opetustilat-sivusto perustettiin, että ihmiset saisivat tietoa siitä, mitä Hingunniemessä ja muissa oppilaitoksissa tehdään. Hingunniemi on yksi Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) kampuksista. Sivuston kautta pääsee myös katsomaan videon Hingunniemen lantakompostorista. Opetustilat-verkkosivuston mukaan Hingunniemessä on tällä hetkellä noin 25 hevosta. – Luonnonvara-alan oppilaitoksilla on valtavan hienot tilat, jotka ovat liian vaatimattomasti esillä. Nyt hankkeen päätyttyä hän on palannut takaisin Hingunniemen hevostalleille ammatinohjaajan rooliin.. – Oppilaitoksilla voitaisiin esimerkiksi kokeilla uusia teknologiaratkaisuja tai toimintatapojen toimivuutta ennen kuin ne menevät yrittäjien käyttöön. 12 Keskiviikko 9. Lisäksi sivustolla esitellään opistojen teknologiaa sekä eläimiä ja siellä kerrotaan oppilaitoksen tekemistä ilmastotoimenpiteistä. Se on maaja metsätalousministeriön rahoittama. Kiuruvetinen Sini Ahponen on työskennellyt Hingunniemessä ammatinohjaajana 12 vuotta. ProOpetustilat-verkkosivusto esittelee esimerkiksi oppimisympäristöjä, kuten opetusmaatiloja, -metsiä ja -puutarhoja. Hingunniemi ja Peltoniemi eivät ole vain opetusta varten
lokakuuta 2024 KASKI -IKKUNAT JA OVET Valitse laatua ja kotimaisuutta! Varaa maksuton esittelykäynti: 040 646 2014 Olli Holopainen Suomalainen työ teema. 13 Keskiviikko 9
Hyllyissä on ledvalot. UUSI KIRJASTO! TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Yläkuvassa Eero Kääriäinen istuu kuskin pukilla. Omannäköisiä autoja Voi sanoa, että Eero Kääriäinen tekee jopa toivottamasta käyttökelpoista. – Pieni, yksittäinen työ voi sotkea konsernin linjaston ja työ sitoo monta eri alan osaajaa. Kääriäisen käsittelyssä autosta tuli uudenveroinen. Myös Kääriäinen tietää, että monella kunnalla ja kaupungilla on jo kiertäviä pienoispakettiautoja julkisen palvelun käytössä. Kirjastoautosta löytyy myös äänentoistolaite, jolla voi laulaa vaikka karaokea. Kannettavassa virtapankissa riittää energiaa kolmeksi päiväksi. Kirjoja autoon mahtuu 350 kiloa, kyydissä voi olla kaksi henkilöä. – Lähtökohtana oli, että Vieremän kunta halusi auton olevan henkilöajokortilla ajettava ja sisään piti saada mahdollisimman paljon kirjoja, kuitenkin niin, ettei auto paina yli 3 500 kiloa. Autoa voi ajaa henkilöajokortilla, koska se painaa alle 3 500 kiloa. Kilvensalmi yhytti Vieremän kunta otti yhteyttä Kääriäiseen kiuruvetisen Ahti Kilvensalmen vinkistä, Kilvensalmi on Vieremän kunnan kiinteistöpäällikkö. Autossa on äänija lämpöeristys sekä hiljainen takaosa. Auto on tuunattu niin, että se soveltuu äänestyskäyttöönkin. Kirjoja pikkuautossa on noin 350 ja riittävästi tilaa liikkua. Kirjastoauto on tehty pakettiauton pohjalle. Kääriäinen on elektroniikka-asentaja ja hän sanoo aina tekemällä oppivansa. – Perinteinen kirjastoauto on muuttunut monipalveluja kirjastoautoksi vastaamaan tämän päivän tarvetta. Litium-akulla toimivalla virtapankilla voi keittää 30 kuppia kahvia, jos on sellaiselle tarve. Kulkurin kyydissä kulkevat niin paikallisten yritysten tuotteet kuin kunnan palvelutkin, kuten erilaiset vapaa-ajan välineet, nuokkari-illat, kulttuuritapahtumat tai vaikkapa liikuntaneuvoja, Nissinen sanoo. Auton tuunannut Eero Kääriäinen on pienyrittäjä, hän tekee kaikenlaisia pieniä korjauksia. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema Vieremän kunnankirjasto otti käyttöönsä kesällä 2024 omavaraisesti biokaasulla kulkevan monipalvelu-/kirjastoauto Kulkurin. Vanha kirjastoauto myytiin pois. Kääriäisellä on kokemusta hienomekaniikasta ja elektroniikkahuollosta. Tilaa autossa on kuitenkin sen verran, että kaksi ihmistä sopii helposti katselemaan kirjoja ja ohi kulkemaan keskikonsolilla. – Jos joku haluaa omannäköisen retkeilyauton itselleen aihiosta, teen sellaisen, mutta tilat pitää olla missä tehdä. Hän on muun muassa korjannut palaneen asuntoauton. – Kirjastoja monipalveluauto Kulkuri on rakenteineen, toimintoineen ja sisältöineen erityislaatuinen Savon alueella sekä valtakunnallisesti, kertoo vs. Yrittäjä Eero Kääriäinen on rakentanut pakettiauton sisätilat Vieremän kunnalle liikennöivään kirjastoauto Kulkuriin. Minä teen sähköt ja sisustat ja ompelenkin, on helppo heittäytyä roolista toiseen, eikä tule tietokatkoja, Kääriäinen puhelee. Autosta oli tuhoutunut lattia ja toinen seinä. Autoa on rakentanut kiuruvetinen Eero Kääriäinen. Korhosen mukaan ideana on ollut omavarainen, biokaasulla kulkeva ekologinen vaihtoehto, jolla pääsee lähelle kaikkia asiakasryhmiä. Istuimelta pääsee nousemaan takatilaan helposti, koska tilaa on liikkua. Eero Kääriäinen osaa tehdä sähkötyöt ja sisustukset, hän siiryy sujuvasti roolista toiseen.. Kääriäinen sanoo, että hän on tehnyt auton edullisemmin ja nopeammin kuin että se olisi työstetty isossa konsernissa. Kirjastoautossa on paljon Kääriäisen omia innovaatioita, esimerkiksi lattialämmitys ottaa parkissa ollessaan sähkön tolpasta ja ajaessa lämpö kiertää lattiassa, sisätilat ovat lämpimät myös yöaikaan, että kirjat pysyvät kuivina. Kulkuri on kirjastoautokäytössä parillisilla viikoilla, muina aikoina muut kunnan toimijat, yhdistykset ja yritykset voivat varata auton käyttöönsä matalalla kynnyksellä toimintojen, ryhmien ja tapahtumien järjestämiseen. Auton piti olla myös lämmin, valoisa ja tyylikäs, Kääriäinen kuvaa. kirjastonjohtaja Jarmo Korhonen. Auton teippaukset ovat paikallisen sarjakuvataiteilija Jyrki Nissisen käsialaa. 14 Keskiviikko 9
synttärit pe 18.10. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema kaikkea pukeutumiseen KIURUVESI, torikatu 4, p. 1 . ä tt e n n ä ä k n i o d h i v ä s s e s k y ti h e k o it a a . n P ll e d n u L k ir t a P a j a t h o js u ti m i o T ,) o v a S ä l Y P O ( n e n a n a a P o k k i M a j a t h o js u ti m i o T t a v o a s s a ll is u ti o ji s a n ij u h u ( P O ( a l a j a R e ll i V ö k k il l ä ä p ä t n it s e i v n e si m a tt i o ji S ä k e s ) s t e k r a M P O ( a l o n i e H a n o o J r e g a n a m s e l a S ,) j y O i v l O V ) o ti o h n e d u u si ll a r a L a tt u a k n i k n il is a t s e si m u p a a s n a h t a ti o m lI . 4 2 2 1 2 2 a tl is u ti o ji S / n i. ä s s e n n e m 4 2 2 . 4 L ! a o l u t e v r e t it s ä m i p m ä Ota yhteyttä 044 291 5554 (parhaiten tavoitat viestillä) Pyykit pesemme ja siivoukset teemme hyvin siedetyillä HomCaren Swipe ja BioSwipe tuotteilla, joita meiltä saa myös ostettua. 017-566708 PIELAVESI, puistotie 19, p. n e a k l a 8 1 o l k a m l e j h o , 5 1 : 7 1 o l k a a k l a u li o jr a ti v h a K .i t s u t e ti o j a r n o a j o k k i a P . w w w n e n i m u t u a tt i o m li a j a j o t e it ä si 1 . it y y l. 040 574 1267 liikkeet avoinna ma-pe klo 9–17, la klo 9–14 PALVELEVA VAATEKAUPPA Singiin saapunut runsaasti uutuuksia naisille ja miehille!!! Singiin saapunut runsaasti uutuuksia naisille ja miehille!!! Oman maahantuonnin ansiosta edullinen hintataso! Isompiakin kokoja , miehillä jopa 8XL kokoon saakka! Meiltä löytyy kotimaiset Teseman sukat (myös huippukiristämättömät) sekä Nuutisen kutomon villahousut (myös polvipituiset)! Isänpäivä tulossa! Runsaasti lahjavaihtoehtoja!!! Huom! tulossa Singin 21 v. t ä v ä tt y ä n t e e t h u s o l o a n i k k r a m ä tl i k ö k n ä ä d h ä n a j n u u k s a l n o s a t o k r o k n e e si k t e h n ä m ä t t a v i o g a e r t a n i k k r a m o k r o k n e ti M . 15 Keskiviikko 9. e ll a m m a e k r o i . kahvitarjoilu! Tervetuloa! T n o v a S ä l Y P O a o l u t e v r e S 4 2 2 . e ll :j y O i v l O e m m e ll ö it h y is s r ö p e ll e si ll a k i a p u u l u u k ä ti M . 2 2 n a a tl is u ti o ji I , n a a k k a j a M s u k s e k A M U L n e m l a si S i m l a si I 1 4 7 , 5 u t a k n o v a M a j e s s r u k e k a s o n a a m a j a u v s a k s u o l a t a j s o l u t n e n i k t e h n ä m ä t ö k ä ä tt ii R . Pesulaja siivouspalvelut myös Kiuruvedellä Pyykkien noutopisteenä Riitun kirppis, Asematie 12 www.arjenavuxi.fi. 1
16 Keskiviikko 9. Valmiit korunosat Kärkkäinen yhdistelee korvakoruiksi. Niitä killuu lukuisissa telineissä Kärkkäisen kotona. Jenni Kärkkäisen mielestä ne sopivat vaikka kokomustaa asua piristämään. – Samalla saan käyttää omaa luovuutta, hän lisää. – Perustin toiminimen, että saan koruja pois käsistäni, etten hukkuisi niihin, Kärkkäinen naurahtaa. Hänellä on kotona oma työhuone, jossa hän tekee koruja iltaisin ja öisin, kun vain perhe-elämältä ja päivätyöltä löytyy aikaa. – Törmäsin tekniikkaan somessa ja ajattelin, että miksipä en kokeilisi. On koruja ja avaimenperiä vielä jäljelläkin. Jos siihen on mielenkiintoa, niin ehkä voisin pitää niitä lisääkin, hän miettii. Olen aina ollut sellainen käsityöihminen ja näpertelijä, ja korujen tekeminen on hyvää vastapainoa työlleni. Nyt hänen korunsa ilostuttavat myös muita. Koristeeksi epoksihartsimassan sekaan Kärkkäinen lisää hilettä, jota hänellä löytyykin kaikissa mahdollisissa väreissä. – Koruissa on ajatuksena se, että saa olla överiä ja blingiä. alkaa joskus myydä koruja. HANNA SOINI HANNA SOINI. Jenni Kärkkäinen arvioi tehneensä satoja korvakoruja. Jenni Kärkkäinen suunnittelee osallistuvansa tulevaisuudessa enemmän erilaisiin tapahtumiin, joissa voisi myydä tuotteitaan, että saa tilaa valmistaa lisää. Elämän ei tarvitse olla niin vakavaa, Kärkkäinen toteaa. Torilla he näkevät kojuni jo kaukaa ja ovat hirveän innoissaan kimaltelevista esineistä, Kärkkäinen kertoo. – Vähän jännittää, sillä en ole ennen pitänyt tällaisia työpajoja. Korut hän tekee muotteihin värjäämästään epoksihartsista, joka on eräänlaista kovetettavaa muovia. – Lähtökohtaisesti en tee täsmälleen samanlaisia korvakorupareja, vaan kaikki ovat omanlaisiaan. Korujen tekeminen on usean päivän urakka, sillä niiden täytyy antaa välissä kovettua, ja niissä on useita työvaiheita. Se on tärkeää minunlaiselleni introvertille, Jenni Kärkkäinen kertoo. Hänelle on itselleenkin joskus yllätys, minkälaiset koruista lopulta tulee. – Kevytyrittäjyys on mukavaa ja melko riskitöntä, koska sitä voi tehdä harrastuspohjalta pienimuotoisesti. – Vain taivas on rajana. Hänestä on ollut kannustavaa saada asiakkailta ihanaa palautetta luomuksistaan. – Korujen kautta muutkin löytävät lisää iloa ja säihkettä elämäänsä. – Halusin huomioida myös lapset, sillä heillähän ei yleensä ole korvakoruja. Joskus jos asiakas tilaa tietynlaisen parin, voin käyttää samaa ajatusta. Hauskat korvakorut toimivat itseilmaisutapana myös asiakkaille. Kimalletta, väriä ja iloa. Hän on tehnyt myös joitain vauva-aiheisia joulukuusenkoristeita sekä lapsille hiuspinnejä ja kimaltavia taikasauvoja. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema Jenni Kärkkäisen korut saavat kimaltaa sateenkaaren väreissä Kiuruvetisen Jenni Kärkkäisen harrastus muuttui kevytyrittäjyydeksi. Riemunkirjavia korvakoruja käyttävät Kärkkäisen mukaan etenkin nuoret, mutta myös iäkkäämmät ihmiset ovat löytäneet ne. Silloin saan vetäytyä omaan rauhaan näpertelemään omia juttujani omaksi ilokseni. Tulevaisuuden haaveena hänellä on oman verkkokaupan perustaminen sitten, kun löytyy enemmän aikaa. Hän on askarrellut puolentoista vuoden aikana epoksihartsista satoja korvakoruja ja avaimenperiä. Harrastukseen on tullut mukaan kevytyrittäjyys. Jenni Kärkkäinen myy teoksiaan toiminimellä Jenveeras. Riippuu paljolti ihmisen omasta tyylistä, minkälaiset korut kiinnostavat. Kiuruvetisen Jenni Kärkkäisen korvakoruissa loistavat sateenkaaren värit. Hän pitää iloisista väreistä ja kimalluksesta ja tietenkin korvakoruista. Harrastus kuitenkin odottaa aina omaa vuoroaan, sillä saisin siihen uppoamaan päiväkausia. Vain taivas on rajana Harrastuksen alussa Jenni Kärkkäinen ei olisi voinut uskoa, että Korvakoruissa saa näkyä väriä. Lähitulevaisuudessa Kärkkäinen pitää ensimmäisen kerran myös työpajaa, jossa hänen tekemistään korun osista yhdistellään erilaisia kokonaisuuksia
@ValmakauppaKiuruvesi Valmakauppa tarjoaa syyskuussa! Valmakauppa tarjoaa syyskuussa! VALION PAKASTEET AIMO TUKKU PIENI RUKIINEN RIISIPIIRAKKA Kypsä pakaste, 35 g x 100 / 3,5 kg (L) kpl (8,86€/kg) 31 31 00 00 PERUNASUIKALE 2,5 kg kpl (2,48€/kg) 66 20 20 AURA ® täytteinen PUNAJUURIPIHVI 70 g x 80 / 5,6 kg (G,L) kpl (11,14€/kg) Myllyn Paras SUKLAAPIIRAKKA 24 palaa / 1,4 kg (L) kpl (21,71€/kg) Meijerimyymälä LED-OTSALAMPPU H4-R kantama 260 m (norm. Lisäksi Tenho Tikkanen ja Jari Kärkkäinen kertovat Rukajärvi-keskusten tuErmei Kannisen muistoseminaari lauantaina levaisuudesta ja siitä, miten kolme keskusta on perustettu ja kunnostettu talkootyönä. 69€) kpl kpl 49 49 €€ kpl Joulutortut saapuneet! 62 62 40 40 30 30 40 40 VALIO KOIRANRUOKAKAMPANJA, LAADUKKAAT KOIRANRUOAT KÄYTTÖKAUDELLE! Kampanja voimassa 1.-15.10.2024 saakka Koiranruokasäkin (15 kg) ostajalle koiranmakkara KAUPAN PÄÄLLE! Lisäksi hintaetu: Mitä enemmän ostat, sitä enemmän säästät! 29 29 90 90 59 59 90 90 NOKKAKÄRRY KEHIKOLLA max. Hän vaikutti muun muassa alueellisen puolustusjärjestelmän rakentamiseen ja kalustohankintojen kehittämiseen. 200 kg Honka Star Tutustu Syksyn Honka uutuuksiin ja toteuta unelmiesi Hirsikoti ! Honka-myynti jukka.musakka@honka.com | 0400 576 229 | www.honka.. 17 Keskiviikko 9. Seuraathan meitä jo Facebookissa. Kanninen toimi yleisesikunnan päällikkönä 1974–1978. Tilaisuudessa kuulaan niin ikään, miten Lieksan rautatieasema on saatu kukoistamaan. Honka Oula Uudet hirsitalomme on suunniteltu perheille, jotka toivovat kodiltaan huolellisesti mietittyjä tilaratkaisuja sekä arjen sujuvuutta. Sellaisia ovat Hongan tehokkaat talouutuudet Honka Rock ja Honka Star, uudistettu suursuosikki Honka Oula Suunnittele toiveidesi hirsikoti budjettisi mukaan yhdessä asiantuntijamme kanssa ja hyödynnä talvirakentajan etu! Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen! 7 Kirkkopuistonkatu 17, (entinen apteekki) Iisalmi Kenraali Ermei Kannisen (1922– 2015) muistoseminaari järjestetään Rukajärvi-keskuksessa lauantaina 12.10. Rukajärvi-keskus on Peltohovin kiinteistössä. 050 384 1095, 050 384 1094 Maitosuomi netissä: www.maitosuomi.fi Kirk ko kat u M eije rik atu Me ije rik at u Ma itok uja MAKSUTAPOINA PANKKIKORTTI, LASKUTUS TAI MAITOTILI. Ermei Kanninen.. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema Tarjoukset voimassa 31.8.2024 asti. Tuotteita rajoitetusti! Maitosuomi Kiuruveden myymälä palvelee ma-pe klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. 48 €) RENGASHYLSYSARJA 1/2” 6 osaa (norm. Pääesikunnan päällikkönä hän toimi 1978–1982. Tohtori Pekka Visuri pitää luennon Suomen sodat 1939–1945 – Selviytyminen maailmansodasta. 2024 kello 10.30
En voinut osallistua muun muassa koulun ulkopuolisiin tapahtumiin, mitä pidetään yliopistomaailmassa tärkeänä ryhmäytymisen takia. Anni Kulhomäki suoritti lukion jälkeen media-assistentin tutkinnon, valmistui agrologiksi (amk) ja on kouluttautunut myös parturi-kampaajaksi sekä kosmetologiksi. Jos haluaa uutta elämään, kannattaa hakeutua opiskelemaan, opiskelumahdollisuudet kun ovat hyvät. Kulhomäki muistuttaa, että maailmasta on kadonnut paljon ammatteja. – Meillä on vain yksi elämä. Aivan viimeisimmäksi hän on valmistunut kasvatustieteiden kandidaatiksi ja on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja. Parturi-kampaajan työt Kulhomäki lopetti terveydellisistä syistä. Opettajuus haaveena Opettajan ammatti oli ollut Kulhomäen haaveena jo lapsesta asti, mutta hän oli ajatellut, että yliopistoon on vaikea päästä ja jätti hakematta. Esimerkiksi konekirjoittajan työ. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema Anni on monen työn taitaja Anni Kulhomäki on kouluttautunut elämänsä aikana viiteen eri ammattiin. Erityisopettajan työn pääpaino on ryhmätoiminnassa ja sen tukemisessa. Kohtalo iski kuitenkin peliin ja Kulhomäki tuli raskaaksi ensimmäisenä opiskeluvuonna, sattuipa vielä niin, että lapsi oli allerginen hevosille. Olosuhteet veivät siihen, että koska isä oli ainoa lapsi, hänen ja äidin oli siirryttävä maanviljelijöiksi. – Peruskoulun tai lukion jälkeen opiskeltu ammatti ei ole loppuelämän ammatti. Olin apuna parturi-kampaajalla, hän ehdotti, että josko alkaisin työn ohessa opiskella kampaajaksi. Myöskään yrittäjyys ”laajassa mittakaavassa” ei ollut Kulhomäen juttu. Hän sai töitä Ylä-Savon ammattiopiston hankepuolelta ja oli myös Kiuruveden kaupungilla maatalouden tukihallintoyksikössä. Kulhomäkeä olisi kiinnostanut enemmän medianomin tutkinto, mutta hakijamäärät olivat tuolloin niin suuret, että hän haki media-assistentiksi äidinkielen opettajan suosituksesta. Usein erityisopettaja kutsutaan paikalle opettajan lapsista tekemien havaintojen perusteella. JAANA SELANDER JAANA SELANDER. Elämä piti kääntää ylösalaisin kuukaudessa. Kulhomäki valmistui lukiosta vuonna 2004 ja media-assistentiksi vuonna 2007 Ylä-Savon ammattiopistosta. Niinpä Kulhomäki alkoi tehdä harrastuksena rakennekynsiä. Opiskella voi myös Kiuruvedeltä käsin, itse opiskelen vielä etänä täydentäviä opintoja, Kulhomäki kertoo. Kyse on omasta elämästä ja omasta työnteosta. Kulhomäki aloitti opinnot Joensuun yliopistossa. En ole toimistossa istuja. Kaiken pohja varhaiskasvatuksessa on hyvinvoiva ja toimiva ryhmä, tavoitteena on, että kokonaistuesta hyötyisi mahdollisimman moni lapsi. Isä oli insinööri, töissä Runnin konepajalla, ja asui myös välillä ulkomailla. – Olisin kuitenkin halunnut tekemiseen hevosten kanssa, eivätkä hallinnolliset hommat olleet minun juttuni. – Lapsilla on erilaisia tuen tarpeita, ensisijaisesti mahdollistetaan, että ryhmätoiminta tukee kaikella tavoin jokaista lasta ja myös aikuisten toimintaa, että jokainen tietää roolinsa. Meikkauksiakin kysyttiin ja hiuksia. Niin hain varhaiskasvatuksen opettajaksi, ja tuumin, että siitä voisi lähteä opiskelemaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi. Opiskelu oli helpompaa ja käytännönläheisempää kuin Kulhomäki luuli. – Nyt kuitenkin kokeillaan, ajattelin, varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan. Kesällä 2022 tuli tieto, että tervetuloa opiskelemaan. Fysiikka ei kestänyt kampaajan työtä. Se ei ole välttämättä kovin monen kohdalla realistista. Pääsin kouluun ja niin olin maanantaista torstaihin koulussa ja perjantain tein töitä. Teoreettisuuskaan ei lyönyt silmille, sillä Kulhomäki huomasi pian, kuinka teoria auttaa lapsen kielenkehityksen ja matemaattisten taitojen pulmiin. Hänen tukikohtansa on Vekaravaaran päiväkoti Pohjois-Pielaveden koulussa. Kulhomäki työskenteli parturi-kampaajana ja kosmetologina 8 vuotta, hänellä oli oma liiketila Kiuruveden keskustassa. Kaveri vielä sanoi, että minusta tulisi hyvä erityisopettaja. Hevoset olivat olleet Kulhomäen elämässä jo ennen kouluikää, hän oli ratsastanut ja kilpaillut. Kulhomäki lähti opiskelemaan agrologiksi, sillä hän oli kiinnostunut hevosyrittäjyydestä. – Siksi kannattaa toteuttaa omat haaveensa, eikä antaa muiden sanomisten estää hakeutumista uudelle alalle tai uudelleen opiskelemaan. – Suunnitelmissani tämä koulutuspolku ei ollut, vaan asiat ja tilanteet ovat tulleet eteeni ja elämä on vienyt eteenpäin, Kulhomäki sanoo. 18 Keskiviikko 9. Kaveri kannusti koululle tekemään sijaisuuksia ja niin olin puoli vuotta kouluavustajana, minä aikana toimin myös osa-aikaisena kauneusalan yrittäjänä. Äiti oli mielisairaanhoitaja. – Olen tyytyväinen, että kävin media-assistentiksi, vaikka sanottiin, ettei alalla ole töitä. Agrologiksi Kulhomäki valmistui vuonna 2011. Jopa omat vanhempani, sodan jälkeen kasvaneet, olivat ammatinvaihtajia. – Lapsia kannattaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo päiväkodissa, että mahdolliset tulevat haasteet koulupolulla eivät tulisi yllätyksenä. – Olihan se erilaista lähteä yliopistoelämään lähes 40-vuotiaana kuin 20-vuotiaana. Kauneuden alalta hän lähti lukemaan kasvatustieteitä ja toimii nyt varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Kulhomäki oli hyvä äidinkielessä ja häntä kiinnosti toimittajan ammatti. Anni Kulhomäki on kouluttautunut viiteen eri ammattiin. Anni Kulhomäki tekee nyt töitä Pielaveden kunnassa varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Kulhomäen mielestä suomalaiset ovat etuoikeutettuja, kun yhteiskunta mahdollistaa monenlaisen opiskelun. Hän sai idean rakennekynsiyrittäjyydestä vierailtuaan Amerikassa. Media-assistentin koulutusta tarvitsee niin monessa työssä, Kulhomäki sanoo ja kertoo tuottaneensa agrologiksi valmistuttuaan media-assistentin opeillaan virtuaalista opiskelumateriaalia maatalousalalle. Parturi-kampaajana hän lopetti kolme vuotta sitten, tosin edelleen kauneuden alan töitä tulee tehtyä satunnaisesti. Tykkäsin tosi paljon, sain olla lasten kanssa koulumaailmassa ja tehdä kauneudenalan töitä, päivissä oli vaihtelua. Uuden opiskelu ja alan vaihtaminen on Kulhomäen mukaan aina suuri mahdollisuus, vaikka jäisi työttömäksi. Minullahan oli lapsi kotona. Itse olen ollut valtavan kiinnostunut useista ammateista, ei ole keneltäkään pois tai väärin, että on epätavallisempi ammattipolku, joka voi tuoda uusia asioita elämään. – Mietin pari kuukautta mitä teen. – Rakennekynsien tekeminen alkoi pikkuhiljaa paisua, kun asiakkaita oli
Hankintaesimies Toni Komu Puh. Vuosina 2021–2024 toteutetun tutkimushankkeen yhteydessä kerättiin suomalaisten maaseutumuistoja ja valokuvia sekä kartoitettiin maaseutuun liitettyjä merkityksiä ja tunteita. 010 340 7735 hotelli@hotellipeltohovi.fi Meiltä myös Suomen maatalousmuseo Sarka avaa perjantaina näyttelyn lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla 1950-luvulta tähän päivään saakka. Minun maaseutuni -näyttely on valmistunut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen samannimiMinun maaseutuni -näyttely Sarka-museossa sen tutkimushankeen kanssa. www.keitelegroup.fi Metsäsi arvoinen kumppani Olemme kiinnostuneita mäntyja kuusivaltaisista harvennuksista ja uudistushakkuista tämän syksyn ja talven korjuuksiin. 19 Keskiviikko 9. Lähes sata ihmistä ilmoittautui haastateltavaksi ympäri maata. 0400 193 472 toni.komu@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Kiuruvesi ja Pyhäjärvi NYT ON PUUKAUPAN AIKA OSTAMME PUUTA! KYSY TARJOUS JO TÄNÄÄN!. Minun maaseutuni – Näyttely lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista maaseudulla on esillä Suomen maatalousmuseossa Loimaalla 11.1.2026 saakka. lokakuuta 2024 Suomalainen työ teema À LA CARTE ma-to 14:00-19:30, pe-la 14:00-20:30, su 14:00-17:30 Hotelli Peltohovi KEIKKOJA LOUNAS arkisin 10:30-14:00 TAPAHTUMAT & TILAISUUDET RUKAJÄRVIKESKUS PITOPALVELU MYÖS KAKUT p
Kirjaa voi myös lainata Kiuruveden kirjastosta.. Näistä ajatuksista Erholtz kenties kirjoittaa vielä myöhemmin erikseen. – En osannut kieltä ollenkaan ja olin muutenkin täysin yksin ja ummikkona. Myös suomalaisyritysten vientitykit vierailivat tiheään tahtiin Suomen itärajan takana. – Kuten moni muukin, halusin uskoa viimeiseen asti, että Venäjä ei hyökkää Ukrainaan. – Pikkuhiljaa aloin oppia kieltä ja arki rupesi sujumaan. Tänä aikana Erholtz tapasi monenlaisia ihmisiä ja näki lukuisia työmaita ja organisaatioita ympäri laajaa maata. Eräänä päivänä Erholtz huomasi Kiuruvesi-lehdestä Suomi-Neuvostoliitto -seuran ilmoituksen, jossa mainostettiin ammattiopetusta Leningradissa. Lopulta Erholtzin ura rautaesiripun takana venyi kuitenkin yli 30 vuoteen. Ukrainassa. – Paitsi että kirjani on kertomus opiskeluja työuraani pohjautuen, pyrin samalla pohtimaan ja etsimään syitä, jotka johtivat Neuvostoliiton hajoamiseen. Sitten eräänä aamuna saimme kuitenkin vaimon kanssa puhelun Ukrainasta, Erholtz muistelee. u Julkaisi juuri esikoiskirjansa Masennusvalvojat. Kiinnostus heräsi varhain Mutta kuinka Jukka Erholtz aikoinaan päätyi Neuvostoliittoon. Yksi historiallinen tapahtuma nousee kuitenkin monien muiden yläpuolelle: Neuvostoliiton hajoaminen. Jukka Erholtz u 66-vuotias eläkeläinen. – Kiinnostus Neuvostoliittoa kohtaan juonsi juurensa vasemmistolaisesta kotitaustastani. Tässä kohtaa hän otti ensiaskeleitaan kohti myöhempää työuraansa. Iisalmessa hän opiskeli levyseppä-hitsaajaksi ja Tampereella Erholtz kävi konepajakoulua. He ovat kunnossa, mutta silti sota tuntuu hirvittävältä, Erholtz sanoo vakavana. – Kyllähän minä paljon epäkohtia näin, mutta en siltikään osannut arvata, että kuinka äkkiä maa lopulta luhistuu. Nyt hän on kirjoittanut kokemuksiinsa perustuen Masennusvalvojat -nimisen kirjan, joka on äskettäin julkaistu omakustanteena. Hän sanoo käyneensä kansakoulun ja keskikoulun Kiuruvedellä sekä armeijan Kajaanissa. – Hän on jo itse Beelzebubiakin pahempi hyökättyään itsenäiseen ja suvereeniin valtioon. Hän on polttanut kaikki sillat. Hän opiskeli Leningradissa eli nykyisessä Pietarissa hitsaustekniikkaa ja aloitti sen jälkeen työuran, jonka aikana Erholtz toimi tulkkina ja asennusvalvojana erilaisissa projekteissa ja muissa tehtävissä yli 30 vuotta. Lisäksi siskoni Pirjo oli mennyt jo aiemmin Kiovaan ja niinpä aloin itsekin innostua ajatuksesta lähteä itänaapuriimme. Nyt on kuitenkin aika markkinoida ja myydä esikoiskirjaa, vaikka pöytälaatikossa on aineksia uusiinkiin teoksiin. – Kirjassa on lisäksi mukana yläsavolaista huumoria. – On ollut raskasta seurata sotaa, sillä minulla on ukrainalainen vaimo ja myös paljon perheja liiketuttuja Kertomus itärajan takaa Kiuruvetisjuurinen Jukka Erholtz opiskeli ja työskenteli Neuvostoliitossa sekä Venäjällä yli 30 vuotta. Kyllä siinä ensimmäisten parin kuukauden aikana tuli mietittyä, että pitäisikö lähteä maitojunalla takaisin Suomeen. – Panin hakemuksen vetämään ja hankin suosittelijan. 20 Keskiviikko 9. Hän kuvailee kirjansa loppupuolella, että Venäjän itsevaltainen presidentti Vladimir Putin on mennyt koko ajan pahempaan suuntaan. Yksi pitkään Neuvostoliittoa ja sittemmin myös Venäjää nähneitä on Kiuruveden Lahnajoelta kotoisin oleva, nykyään Porvoossa asuva Jukka Erholtz. – Vaikka kirjan kertomus on kuvitteellinen, pohjautuu se kuitenkin omiin kokemuksiini, selvittää Kiuruveden kirjastossa vieraillut Erholtz. KUKA. Lopulta Jukka Erholtz toimi Neuvostoliitossa ja Venäjällä ollessaan tulkkina sekä asennusvalvojana. Nyt hän on julkaissut kokemuksiinsa perustuvan kirjan. Vuosikymmenten mittaan Erholtz ehti nähdä ja kokea paljon. Sota ollut raskasta seurata Kirjassa kuvatun ajanjakson jälkeenkin Suomen itänaapurissa on tapahtunut paljon – etenkin viime vuosina, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. lokakuuta 2024 Kulttuuri tulin valituksi ja päädyin opiskelemaan hitsausteknikko-teknologiksi. – Noin 90-sivuista kirjaani voi ostaa netistä BoD-kirjakaupasta perinteisenä fyysisenä teoksena kovissa kansissa, tai sitten sähköisenä e-kirjana. Lisäksi Masennusvalvojista on olemassa kuunneltava äänikirjaversio. u Kotoisin Kiuruveden Lahnajoelta, asuu nykyään Porvoossa ukrainalaisen vaimonsa kanssa. Erholtz myöntää, että alkuun hänellä oli sopeutumisen kanssa haasteita. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Suomalaisvetoisen vientirakentamisen avaimet käteen -projekteissa ja muissa tehtävissä toimi edesmenneessä Neuvostoliitossa suomalaisia rakentajia, asennusvalvojia sekä eri alojen asiantuntijoita. Valmistuin koulusta ja pääsin tulkiksi jo edellä mainituille työmaille sekä myöhemmin asennusvalvojaksi
Tunnustus myönnettiin Turun kirjamessuilla lauantaina. Paikannimet kuvaavat ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Kirjan on kustantanut Kiuruvesi-seura. Ehdokkaita 45 Vuoden kotiseututeos -kilpailun ehdokkaaksi ilmoitettiin 45 paikallista kotiseutukirjaa eri puolilta Suomea. Muuttuvat olot, uusi kertyvä tieto ja sen entistä helpompi saatavuus sekä edistyneet yhteiskuntanormit ovat muuttaneet ihmisten ajatuksia, toimintatapoja ja tavoitteita. Siellä on yli 700 lähdettä, joiden sisältämä tieto on yhdistelty loogiseksi kokonaisuudeksi, sanoi Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen kirjan julkistamistilaisuudessa Kiurusalissa vuosi sitten marraskuussa. Ison roolin kirjassa saavat paikkojen nimet. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Paikkala toi esiin, että ihmisen vesiin puuttumisen historia on ollut ristiriitaista: yhden aikakauden hyvät ja välttämättömät toimet ovat saattaneet osoittautua myöhempinä aikoina rasituksiksi. Se mitä tapahtuu paikallisesti, vaikuttaa muuallekin, ja muualla tapahtuva vaikuttaa paikallisesti, Paikkala sanoi. Tarina skaalattavissa Kiuruveden järvikirja on kiuruvetistä vesistömaailmaa laajempi tutkimus nimistökäytännöistä. – Kirja vie meidät juurillemme ja halki historian näihin päiviin: aina jääkauden jälkeisistä ajoista asutuksen syntymiseen ja ihmisen muokkaamiin maisemiin, kirjan tekijät kuvailivat. Näkyvyyttä kotiseudulle Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle. Vuoden kotiseututeos -palkinto julkistettiin Turun kirjamessuilla. – Siihen liittyvät ongelmat ja toiveet ovat periaatteessa samankaltaisia niin Kiuruvedellä kuin muualla Suomessa ja koko maailmassa. Kilpailu on järjestetty vuodesta 2009 lähtien lähes joka vuosi. Teosta lukiessa oppii uutta niin nimistöntutkimuksesta, luonnon merkityksestä nimien taustalla kuin ihmisen vaikutuksesta luontoon. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskuntaja aluesuunnitteluun. Vesistöissä tarinoita Kiuruveden järvikirjan sisällössä sijansa saa myös ihmisen toiminta vesistöjen hyödyntäjänä. Kirjasta on otettu uusintapainos. – Kirjan eteen tehtyä työmäärää on vaikeaa sanoin kuvailla, mutta jonkinlaisen kuvan lukija saanee jo esimerkiksi lähdeluetteloa vilkaisemalla. Kirjassa on nimettyjä järviä ja lampia kaikkiaan 216, joilla on 391 erilaista nimeä. Leppänen sanoi, että teos kertoo hänelle läheisestä seudusta, kuten oli laita sattumalta myös muiden finaaliin päässeiden kirjojen kohdalla. Etenkin Kiuruvedellä vesistöihin kytkeytyy monia tarinoita ja veden merkitys maatalouspitäjälle on ollut hyvin tärkeä aikojen saatossa, vaikka nykyään virkistysarvoillakin on yhä olennaisempi rooli. 21 Keskiviikko 9. – Kirjassa on suullista perintöä ja henkilötarinoita, paikkoihin liittyvää folklorea, joka tuo keveyttä välillä melko tuhdin nimistötieteellisen tekstin lomaan, Leppänen kertoi kirjamessuilla. Kiuruveden järvikirjaa kuvaillaan paikallishistorialliseksi tietokirjaksi, joka luotaa Kiuruveden alueen vesiä ja vesistöjä vuosituhansien takaa nykypäivään. Mukana ovat kaikki järvet, lammet ja jokien laajentumat, joille on löytynyt nimi eri lähteistä aina 1500ja 1600-luvuilta alkaen. lokakuuta 2024 Kiuruveden järvikirja oli piispalle pysäyttävä lukukokemus tutulla seudulla JAANA SELANDER TEPPO YLITALO Kiuruveden järvikirja on Suomen Kotiseutuliiton vuoden 2024 teos. Se kertoo vesien synnystä ja muuttumisesta, vesistöjen nimistä ja niiden taustoista sekä vesien merkityksestä kulkureitteinä ja elinolojen muovaajina. Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen on ensimmäiseltä koulutukseltaan kulttuurintutkija. Siksi nykyisillä sukupolvilla on paremmat mahdollisuudet löytää kestävät ja vastuullisemmat ratkaisut toimiessaan vesien kanssa. – Kun kirjamme kertoo järvien ja lampien lisäksi Kiuruveden muistakin vesistä ja vetisistä paikoista, kuten ojista, puroista, lähteistä, soista ja kosteikoista sekä niiden käytöstä, korostuu se, miten tärkeitä vesi, sen riittävyys ja puhtaus ovat niin luonnolle kuin ihmiselle itselleen, paikallisesti, alueellisesti ja maailman mitassa. Tunnustuksen luovutti piispa Mari Leppänen. Tunnustuksen vastaanottanut Paikkala toi esiin kiitospuheessaan, että kun käsitellään vesiä, on kyse paitsi paikallisesti myös maailman mitassa elintärkeästä elementistä. Se mitä tehdään taloissa, kylissä ja omilla rannoilla, luo tulevaa, painotti Paikkala. – Äitini suku on Pohjois-Savosta, ja Kiuruveden järvikirja vie tutunoloisiin järvimaisemiin, Leppänen totesi. Kiuruveden järvikirjan on julkaissut Kiuruvesi-seura Kiuruveden kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. – Kukin sukupolvi on tehnyt ratkaisunsa kulloisenkin tiedon varassa, taatakseen elantonsa. Kiuruveden järvikirjaa elävöittävät lukuisten paikallisten tarinoiden ohella monet valokuvat ja kartat, joita Kiuruveden järvikirjassa on yhteensä yli 300. Tunnustustuksen vastaanottivat Kiuruveden järvikirjan kirjoittajat: nimistötutkija Sirkka Paikkala, historioitsija Jarmo Paikkala ja maantieteen professori Matti Tikkanen. Mari Leppänen toteaa, että kirja oli pysäyttävä lukukokemus. Kiuruveden järvikirjan ensimmäinen painos myytiin reilussa kolmessa kuukaudessa loppuun. Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liitto on valinnut aiemmin Kiuruveden järvikirjan vuoden 2023 kotiseututeokseksi. Ajatus teoksen julkaisemiseen kumpusi kiuruvetissyntyisen Sirkka Paikkalan tutkimuksista seudulla. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 720 kotiseutu-, kaupunginosaja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ja lähes kaikki maakuntien liitot. Lavalla Kiuruvesi-Seuran puheenjohtaja Uolevi Kärkkäinen (vas.), Vuoden kotiseututeoksen valitsija piispa Mari Leppänen, tilaisuuden isäntä Jukka Hako, Matti Tikkanen, Sirkka Paikkala ja Jarmo Paikkala.
Auto hyytyi radalle. – Ensi kesänä sitten uudestaan, Kämäräinen toteaa ja lähtee tuomaritornin kupeelle hakemaan palkintoaan. Senioriluokan ykköseksi ajoi Jari Kallanto Suonenjoen UA:sta. Kuluneena kesänä tähdet ovat olleet jokkistaivaalla huonossa järjestyksessä. Kahden tonnin kisapeli Jokamiesluokan kisan sääntöjen mukaan kilpailulisenssin omaavat voivat tehdä kilpailussa olleista autoista ostotarjouksia. Autourheilun Erholtz kertoo olevan koko perheen yhteinen harrastus. Jos tarjouksia on tehty useampia, voittava tarjous arvotaan. Kesän ensimmäisessä kilpailussa meni ohjaussimpukka ja toisessa hajosi kytkin jo lähtöviivalla. Lauantaina Kiuruveden Haapakummun radalla kilpailtiin kuudessa eri jokkiksen luokassa, aina nuorten luokasta senioreihin saakka. Haapakummussa Erholtz oli jännän äärellä, sillä kilpailu oli hänen ensimmäinen jokamiesluokan kilpailunsa. Esimerkiksi kuppi-istuin ja turvavyöt eivät kuitenkaan kuulu kauppaan. Summaa Kämäräinen pitää passelina. Autoa laitetaan yhdessä kotona Aittojärvellä ja yhdessä tehdään myös kisamatkoja, sillä Atte ei ole perheen ainoa kilpailuihin osallistuva. lokakuuta 2024 Urheilu Haapakummun moottoriradalla lennätettiin soraa jokamiesluokan kilpailujen merkeissä. TEKSTI JA KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Onhan se oudompaa ja jännittävämpää. Kiuruveden Urheiluautoilijoiden kuljettajista kovinta kiirettä piti Kosti Kärkkäinen ollen yleisen luokan neljäs. Tarkkana on oltava koko ajan ja pystyttävä keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Varsinainen ajoharjoittelu oli kuitenkin tapahtunut kotikonnuilla peltoauton ratissa. Sääntöjen mukaan nuorten sarjaan saa osallistua samana vuonna, jona täyttää 15 vuotta. Kisaan Erholtz lähti varsin kylmiltään. Tarkkana on oltava koko ajan ja pystyttävä keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Haapakummun noin 1100 metriä pitkää, soraja asfalttiosuuksia sisältävää rataa Keijo Kämäräinen pitää muodoltaan hyvänä. Etuveto/kardaaniluokassa kovinta kiirettä piti Reisjärven UA:n Toni Autio ja toiseksi sijoittui Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Henri Niskanen. Kilpailu oli samalla tämän vuoden viimeinen Itä-Suomen aluemestaruuskilpailujen kuuden osakilpailun sarjasta. Yksin pellolla ajamisen Erholtz myöntää olevan erilaista kuin kilpailussa, jossa radalla voi olla samaan aikaan seitsemänkin muuta ajajaa. – Jos summa olisi korkeampi, etenkin uusille harrastajille laji voisi käydä liian kalliiksi, Kämäräinen arvelee. Tehot vaan hävisivät, Kämäräinen totesi kisan jälkeen. Keijo Kämäräinen ajoi senioriluokan viidenneksi.. Luokan suurimman pokaalin pokkasi Lapinlahden Urheiluautoilijoiden Heikki Hyvönen. Kovin kisa käytiin yleisen luokan voitosta. Luokassaan hän ajoi viidenneksi. – Paremminkin olisi voinut mennä. Ensimmäinen jokkiskisa Yksi nuorten luokkaan osallistuneista oli peruskoulun yhdeksättä luokkaa käyvä kiuruvetinen Atte Erholtz. Atte Erholtz “ Kilpailupäivän aikana nähtiin useita pyörähdyksiä ja radalta pois hinaamisia. Onko Kämäräisen kuplavolkkarista tehty tarjouksia ja matkaako se kisan jälkeen uuteen osoitteeseen, selviää vasta palkintojenjaon jälkeen. Ilmeisesti sytytys meni osumasta vähän pieleen. Kävi miten kävi, kilpailujen osalta Kämäräinen kertoo tämän vuoden olevan loppuun taputeltu. Epäonnen tähtien alla Kiuruvetinen Keijo Kämäräinen osallistui seniorisarjaan, jonMutkia ja mestareita Atte Erholtz, 15, osallistui nuorten luokkaan ainoana kiuruvetisenä. – Nyt rata tosin oli sateiden jälkeen vähän pehmeä ja osin myös liukas, Kämäräinen totesi. – Alku meni ihan hyvin. Yksi kiuruvetisistä kuljettajista oli nuorten sarjassa ajanut 15-vuotias Atte Erholtz. Haastetta lisäsi myös se, että ajokkina Mazda oli uusi tuttavuus. Kisaa edeltävänä päivänä Erholtz oli käynyt tutustumassa rataan kävelemällä sen ympäri. – Onhan se oudompaa ja jännittävämpää. Naisten sarjan nopein oli OuMK/ UA:n Taija-Leena Savela. Tätä juttua julkaistaessa lopulliset pistetilanteet eivät olleet vielä selvillä Suomen autourheilun kattojärjestön AKK-Motorsport ry:n internetsivuilla. Jos tarjouksia on tehty, sääntöjen mukaan auto on myytävä 2000 eurolla riippumatta siitä, kuinka paljon omistaja on satsannut rahaa sen rakentamiseen. 22 Keskiviikko 9. Autot kiinnostavat siinä määrin, että harkinnassa on kouluttautuminen autoalalle. Jäin välierissä neljänneksi, Erholtz harmitteli jälkikäteen. Vaatimuksena luonnollisesti on myös jokamiesluokan tutkinnon suorittaminen. Sitten toinen auto osui keulaan, minkä jälkeen auto ei meinannut liikkua enää mihinkään. ka ikäraja on 50 vuotta. – Peruskoulun jälkeen jatkan ehkä asentajapuolelle, Erholtz arvelee. Nuorten luokan voittajaksi Haapakummussa ajoi SyRacUA:ta edustanut Rasmus Husso. Edellisenä viikonloppuna kisa-auton moottori oli jouduttu aukaisemaan venttiilivian vuoksi ja auton kilpailukuntoon saaminen oli teettänyt töitä pitkin viikkoa. Ostotarjousmenettelyn avulla pyritään pitämään jokamiesluokan harrastaminen kohtuuhintaisena. Tuuppariluokan voitto meni Oulaisten MK/ UA:n Tommi Savelalle. Henri Niskanen sijoittui kahdeksanneksi
Kukkoselle ennätys Sunnuntaina 6.10 Haukiputaan Voimailijat järjesti kansalliset voimanostokisat uudessa liikuntakeskus Coressa Haukiputaalla. Kukkosen paras saavutus kisassa oli uusi yhteistulosennätys 502,5 kiloa, joka koostui 190 kilon jalkakyykystä, 102,5 kilon penkkipunnerruksesta ja 210 kilon maastanostosta. JARI SAASTAMOINEN. Polen Voimaluola ja Suomen Voimalajiliitto järjestivät Kuopio Grip Challenge -otevoimakilpailun. Voimailumenestystä useista eri lajeista Kiuruveden Urheilijoita edustava Markku Lähderinne voitti viime viikonloppuna Kouvolassa pidetyissä Masters-ikäluokan painonnoston Suomen mestaruuskilpailuissa pronssia. 23 Keskiviikko 9. Kärkitulos Sotkamosta Lauantaina Sotkamon Visa järjesti kansallisen Ruskanostot-voimanostokilpailun Sotkamon terveyskeskuksen voimailutilassa. Jouni Mähönen ansaitsi kultaa voittaen viimeisen ratkaisevan lajin eli Hercules Hold -aikapidon. Vuorikoski saavutti hopeamitalin hyvin onnistuneen kisan myötä. Parannusta tammikuun SM-kisojen yhteistulosennätykseen tuli peräti 42,5 kiloa. Kiuruveden Urheilijoita edustivat Jouni Mähönen ja Juha Vuorikoski, joiden kesken kovin taisto kärkisijoista lopulta käytiin, muita vahvoja kanssakilpailijoita unohtamatta. Kyseinen tulos on myös Suomen tämän vuoden kärkitulos N84-sarjassa ja kaikkien aikojen toiseksi paras yhteistulos kyseiseen sarjaan. Lisäksi Saastamoinen palkittiin kisojen parhaana naisnostajana 90,784 IPF GL -pisteellä. Kiuruveden Urheilijoita edustamassa oli Ilmari Kukkonen 18-vuotiaiden miesten 93-kiloisten sarjassa, jonka hän voitti. Raja meni rikki suhteellisen helposti. Kilpailuun osallistui Kiuruveden Urheilijoista Leena Saastamoinen, joka lähti rikkomaan joulukuussa käytävän klassisen voimanoston Suomen mestaruuskilpailun tulosrajaa 355 kiloa sarjaan naiset 84 kiloa. Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Kosti Kärkkäinen ajoi Fiatillaan yleisen luokan neljänneksi. Lauantaina 5.10. Saastamoinen kyykkäsi 170 kiloa, penkkipunnerruksessa tuli oma ennätys 117,5 kiloa ja maastanostossa nousi 190 kiloa ja näin yhteistulokseksi muodostui 477,5 kiloa, joka on Saastamoisen oma ennätys. Lähderinteen yhteistulos oli 190 kiloa, joka koostui 79 kilon tempauksesta ja 111 kilon työnnöstä. KIURUVEDEN URHEILIJAT Kiuruveden Urheilijoiden edustajat pärjäsivät hienosti painonnostossa, otevoimassa ja voimanostossa. Hän kilpaili 40–45-vuotiaissa alle 96 kilon sarjassa. Leena Saastamoinen oli yksi KiurU:n onnistujista. lokakuuta 2024 Atte Erholtz, 15, osallistui nuorten luokkaan ainoana kiuruvetisenä
Kolmosdivarin Savo-Karjalan lohkossa pelataan tällä kaudella 10 joukkueen kaksinkertainen runkosarja, minkä jälkeen kahdeksan parasta pääsee pudotuspeleihin. Jäähyilyn aloitti KK ja PoU ei jättänyt avauserässä saamiaan tilaisuuksia hyödyntämättä päästyään pelin päälle. Myös kolmannessa erässä peli oli hyvin rikkonaista ja tilanteen hallitsi paremmin PoU, joka iski kolme maalia ja karkasi näin ollen voittoon maalein 7–3. Harjoitukset sopivat kaikille juoksusta kiinnostuneille ja ne toimivat myös hyvinä tukiharjoitteina esimerkiksi jalkapallon ja jääkiekon pelaajille. Hän viimeisteli Mestiksessä Iisalmen Peli-Karhuille kaksi maalia, kun IPK voitti viikon ainoassa ottelussaan KeuPa HT:n vieraissa maalein 1–4. Yleisurheiluja juoksuharjoituksia Kiuruveden liikuntahallissa ovat alkaneet lasten ja nuorten yleisurheiluharjoitukset. Vaikka Hasu saavutti kultaa 293 kilon yhteistuloksella (128+165), Ryynänen onnistui omilla nostoillaan tekemään uudet Suomen ennätykset miesten 45 ikävuoden sarjaan 280 kilon yhteistuloksella ja 160 kilon työnnöllään. Hallitseva mestari IPK on aloittanut kauden hyvin, sillä joukkue on sarjataulukossa toisena kolme pistettä perässä Joensuun Kiekko-Poikia, joka on pelannut kaksi ottelua IPK:ta enemmän. Kansojen liigassa riittävän hyvin pärjäämällä voi aueta tie tulevien MM-karsintojen jatkokarsintoihin. HoDy:n KiuPa onnistui voittamaan 6–5, kun Elias Nuutinen teki tuplahattutempun. Osallistujilla tulee olla kevyt juoksuvaatetus, juoksulenkkarit/ piikkarit ja juomapullo. Kyseessä olivat Keljon Viestin 80-vuotisjuhlakilpailut, joten painonnostajia oli kokoontunut kilpailemaan ympäri Suomea Valorinteen työväentalolle. Miesten alle 109 kilon sarjassa Kiuruveden Urheilijoita edusti Taisto Ryynänen. Jere Kananen vei illan toisellaan isännät 4–3 johtoon. liikuntahallilla alkaa puolestaan 10–15 -vuotiaiden juoksukoulu kello 17–18. Lopussa vielä PoU:n Vili Auvinen kaunisteli numeroita ylivoimalla. kue osoitti taitonsa myös alivoimalla. Kiuruveden Urheilijoiden Eetu Tauriainen nosti 73-kiloisten miesten sarjan voittoon yhteistuloksella 162 kiloa, tempaisten 71 kiloa ja työntäen 91 kiloa suorille käsille. Maali sai KK:n hurmokseen ja pelin virtaus alkoi yhtäkkiä kääntyä. Eikä aikaakaan, kun KK tuli jo tasoihin. Seuran kauden päättäjäisiä vietettiin tiistai-iltana 8.10. Syöttäjiksi merkattiin Valtteri Myöhänen ja Oskari Kärkkäinen. Vieraaksi Aamulypsy Areenalle saapuu kello 16 alkavaan otteluun Rantasalmen Urheilijat. Kymmenen maalin lisäksi ottelussa jaettiin peräti 119 jäähyminuuttia, näistä 76 PoU:lle ja 43 KK:lle. Voittoja pistetilin aukeaminen jäi vielä odottamaan seuraavia pelejä, sillä PoU oli KK:ta etevämpi värikkäiden vaiheiden jälkeen maalein 7–3. Painonnostossa mitalisijoja Kiuruveden Urheilijoiden painonnostajat pärjäsivät mallikkaasti painonnoston kutsukilpailuissa Jyväskylässä lauantaina 28.9. KK:n seuraava peli on tulevana lauantaina ja kyseessä on joukkueen kotiavaus. Monia käänteitä PoU oli erikoistilanteissa vahva, sillä toisen erän alkuun joukVihreäpaitaisilla KK-81:n miehillä on kotiavaus tulevana lauantaina. Hän kamppaili sarjan voitosta Kuusankosken Kisan Joonas Hasua vastaan. Tavoitteena on kehittää osallistujien fyysistä kuntoa, lajitekniikoita sekä innostaa lapsia ja nuoria yleisurheilun pariin. Yleisurheiluharjoitukset ovat liikuntahallilla sunnuntaisin kello 15.30–17.00. Päättäjäisistä on tulossa juttu ensi viikon Kiuruvesi-lehteen . Henri Knuutinen voi olla henkilökohtaisellakin tasolla tyytyväinen, sillä kuudessa pelissä hän on tehnyt tehot 3+5. on pelannut kauden kaikissa otteluissa täydet 90 minuuttia ja syöttänyt yhden maalin.. Suomi kaipaa kipeästi pisteitä, sillä Kansojen liiga alkoi syyskuussa vierastappioilla Kreikkaa ja Englantia vastaan. Molemmissa otteluissa nähtiin tiukat ja runsasmaaliset taistot. JORMA KÄRKKÄINEN AKU LAATIKAINEN KK-81:n jääkiekkokauden avauksesta ei tapahtumia puuttunut. Knuutinen on Mestiksen pistepörssissä sijalla 12 ja IPK:n paras pistemies. Ottelu oli hieman yli puolenvälin, kun Valtteri Myöhänen niittasi tasakentin 3–3:een Oskari Kärkkäisen esityöstä. Liekö lataus mennyt tämän jälkeen PoU:lla jo yli, sillä seuraavaksi joukkue sortui päähän kohdistuneella taklauksella 5+20 minuutin jäähyyn. Jälleen oli erikoistilannemaalin vuoro, mutta valitettavasti jo toistamiseen PoU kävi tekemässä alivoimamaalin. LuoWon C-juniorit avasivat sarjakauden Kiuruveden Luomu-Wolleyn C-juniorit aloittivat sarjakautensa tasoturnauksella Kuopiossa viime lauantaina. LuoWo voitti Puijo Wolleyn erin 2–0 ja Karelian Hurmoksen sekä Liperi Volleyn yhdistelmäjoukkueen 2–0. Kaikille avoimet harjoitukset sisältävät monipuolisesti yleisurheilun eri lajiharjoitteita alkuja loppulämmittelyineen. Lopulta PoU oli kotonaan parempi maalein 7–3. Rene Kuikka karkasi kesken KK:n ensimmäisen ylivoiman ja laukoi isännät jo kolmen maalin karkumatkalle. Englannin. Seurajoukkuepuolella Ilmari Niskasen kauden alku on ollut hieman valoisampi kuin maajoukkueessa, sillä hänen edustamansa Exeter City on tällä hetkellä Englannin Ykkösliigassa sijalla 7/24, kerättyään 16 pistettä. Ilmari Niskanen maajoukkueeseen KiuPan kasvatti Ilmari Niskanen on mukana Suomen miesten maajoukkueessa, joka kohtaa jalkapallon Kansojen liigan otteluissa torstaina 10.10. Joukkueen pelit jatkuvat A-poolissa 19.10. Niskanen KiuPan P12 päätti kauden voittoihin P12-joukkue sai kunnian pelata KiuPan 60-vuotisjuhlakauden viimeiset ottelut, kun joukkue kohtasi sunnuntaina Äänekoskella ikäluokkansa Ykkösessä jyväskyläläisen Holstin Dynamon sekä Äänekosken Huiman 11-vuotiaiden tyttöjen joukkueen. Seuraavaksi joukkueet äityivät jo tappelemaankin ja nujakan seurauksena jaeltiin useita niin pieniä kuin suuriakin rangaistuksia. Samassa sarjassa hopeaa nosti Kiuruveden Urheilijoiden Topias Ryynänen, tempaisten 60 kiloa ja työntäen 72 kiloa, yhteistuloksen ollessa 132 kiloa. Tällä kaudella LuoWon C-juniorit on yhdistelmäjoukkue, jossa on pelaajia Kiuruveden lisäksi Pielavedeltä, Maaningalta ja Iisalmesta. Tempaustulos Ryynäsellä oli 120 kiloa. Ratkaisevan tuntuinen niitti KK:n arkkuun oli, kun Henri Nylander ja hattutempun viimeistellyt Jere Kananen tekivät 50 sekunnissa maalit mieheen. Kaksi KiuPan maalia merkattiin Väinö Kauppiselle ja yhdestä osumasta vastasi Juhani Tikka. Lisätietoja saa Kiuruveden Urheilijoilta. Tarjolla on ryhmät alle 10-vuotiaille sekä yli 10-vuotiaille. Arkistokuva viime kaudelta. Marraskuussa, maanantaina 4.11. Irlannin ja sunnuntaina 12.10. Seuranneen ylivoiman aikana verkko alkoi heilua myös 28 kertaa torjuneen PoU-maalivahti Wille Karhun selän takana, kun ajassa 27.09 KK:n kauden ensimmäisen maalin teki Arttu Pietikäinen. Kokonaissaldoksi KiuPan P12-joukkueen yhdestätoista Ykkösen pelistä muodostui kuusi voittoa, yksi tasapeli ja neljä tappiota maalierolla 52–56. Tappio tuli Savonlinnan East Volleyn ja Joroisten Urheilijoiden yhdistelmäjoukkuetta vastaan erin 0–2. Hurlumhei-meininki ei suinkaan jäänyt tähän. Tasan minuutti myöhemmin KK onnistui toistamiseen ylivoimalla, kun tuttu tehomies Niko Nuutinen viimeisteli Perttu Pietikäisen ja Pyry Lappalaisen syötöistä. Juoksukouluharjoituksissa kehitetään osallistujien juoksutekniikkaa, kestävyyttä, nopeutta ja koordinaatiota, unohtamatta alkuja loppulämmittelyitä. Päivän toinen peli Huimaa vastaan päättyi KiuPan voittoon 4–3, ja tässäkin Elias Nuutinen heilutti maaliverkkoa, tosin nyt vain kertaalleen. KK:n uusi vastuuvalmentaja Miska Ruotsalainen piti maalien jälkeen aikalisän, mutta se ei tuonut kolmella kentällisellä matkassa olleiden vieraiden peliin kaivattua lisäpotkua. Harjoituksissa tulee olla mukana kevyt sisäliikuntavarustus, juoksukengät/piikkarit ja juomapullo. Knuutinen lainalle Liigaan KK-81:n kasvatti Henri Knuutinen oli viime viikolla hyvässä vireessä. Vajaat seitsemän minuuttia oli pelattu, kun Tomi Reijonen vei isännät ylivoimalla 1–0 johtoon. Sarjan kolmanneksi sijoittui Keljon Viestin Juhani Oikarinen 40 kilon tempauksella ja 55 kilon työnnöllä. Hyvät otteet on huomattu myös Liigassa, sillä Knuutinen pääsee tämän viikon ajaksi lainalle Turun Palloseuran joukkueeseen. Viime kaudella KK-81 ylsi puolivälieriin saakka ja pudotuspelipaikka on nytkin tavoitteena. Joukkueet ovat ainoan yläsavolaisedustajan KK-81:n ohella Pieksämäen Pallo-Sepot, Polvijärven Urheilijat, Joensuun Peli-Toverit, Kontiolahden Kajastus, Rantasalmen Urheilijat, Nurmeksen Sepot, Outokummun OoKoo, Lieksan Hurtat ja Kangasniemen Palloilijat-51. lokakuuta 2024 Urheilu Kymmenen maalia ja 119 jäähyminuuttia Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkue aloitti viime lauantaina uuden sarjakauden Savo-Karjalan kolmannessa divisioonassa, kun joukkue matkusti Polvijärven Urheilijoiden vieraaksi. Toinen maali tuli ajassa 14.50 siirretyn rangaistuksen aikana, kun Jere Kananen onnistui ohittamaan ottelussa peräti 64 kertaa torjuneen KK-maalivahti Aatu Huttusen. Kuuma ilta päättyi Henri Nylanderin 2+10 minuutin jäähyyn päähän kohdistuneesta taklauksesta. 24 Keskiviikko 9. Molemmat ottelut pelataan Helsingin olympiastadionilla
Ja että kun ite osaisit sorvata kihlatkin, rautaiset sormukset takoa kaputtelisit. SENECA Viikon miete Vitsikästä Blondi soittaa VR:n lippupalveluun: – Kauanko kestää junakyytin Helsingistä Turkuun. Niitä tuovat nyt yhtenään, yhdeksät on jo tämän kyntökauden nimiin tullut teroitetuksi. Kiuruveden kulttuuritalossa on perjantaina 11.10. Aikaisempi tarkistus tapahtui vuonna 1972, jolloin levikiksi saatiin 6 825 kappaletta. Kaarakaisesta tuli kyläseppä. Kaarakaisen Jussi on niitä harvoja käsityöläisiä, jotka syövät kotikylältä hankkimaansa leipää. Se ossookin olla epätasasta töihin tarjonta. Viihtyvät hyvin kun saavat povata milloin minkinlaista yksineläjää sänkykaveriksi. Traktorin ovenpidike oli särkynyt. Kyllä sitä tulee jutelluksi voi hyvä ihme... ELOKUVIA 11.10. Näyttelyiden lomassa voi piipahtaa Iltalypsyssä ostamassa kupposen kahvia tai lounastamassa.. – Et eukkosavottaan ole sotkeutunut. Lehden levikkiosuus oman kunnan alueelle on tuota lukua suurempi johtuen siitä, että lehteä tilataan myös virastoihin ja laitoksiin. Tulloo tuohon koululle. (Kiuruvesi-lehti 9.10.1974) Työvälineet ovat vaihtuneet, mutta pajassa on pajan tunnelma. Jussi Kaarakaiselta onnistuu suuretkin jutut. Takavuosina piti raudoittaa rekiä, terittää kirveitä, takoa viikatteita ja korjailla rullaäkeitä. 25 Keskiviikko 9. Levikintarkastus osoitti, että tilausten määrä on 7 102 kappaletta. Toisinaan sua paistoo ilta– ja yökauvet, toisinaan tärväytyy puolille päivin, ettei ovi heilau. Historia toistaa itseään. Korvakkeen kiinnitykseen meni vasikan paskantoaika. Ja siitäkös nousi metakka. – Hetkinen... (Kiuruvesi-lehti 9.10.1974) MENOVINKIT Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa esitetään elokuvia perjantaina 11.10. Kun muisteltiin, miten kauan hän on rautoja taivutellut, kertoi Jussi jo 4–vuotiaana kuumentaneensa kuusituumaista rautanaulaa ja yrittäneensä takoa siitä puukkoa. Kiinnostus ei jäänyt siihen. Elokuvan ikärajat ovat K7/4. On hyvät vehkeet ja osaava mies tekemään. Silti Kiuruveden ulkopuoliseksi osuudeksi tulee enemmän kuin 50 prosenttia. Se oli Akanmäen Arvi. – Kuka näin nokisesta ukosta huolii. – Et ole innostunut takomaan uutta. Nyt niissä riittää jos jonkinlaista oikomista ja hitsaamista. Päivän toinen elokuva Se päättyy meihin alkaa kello 18 ja tähän ikärajat ovat K12/9. Ja kova kiire eteen päin. kysyy blondi. Silti tilausmäärä kasvaa. Muuten remontin takia olisi pitänyt kaahata kirkonkylälle asti. Kello 16.30 alkaa Niko ja Myrskyporojen arvoitus. Se on ennätys ja semmoisena pysyy. lokakuuta 2024 Viikosta viikkoon Tihilänkankaan kyläseppä Jussi Kaarakainen pyöritteli käsissään merkillistä kojetta. Kiuruvesi-lehden levikki 7 102 Kiuruvesi-lehden levikin tiedetään jo vuosia olleen maksimissaan. Ja sitten illalla tahtoo mennä urakkahommiksi. Tämä tarkoittaa, että lehteä tilataan levikkialueella käytännössä katsoen joka talouteen. Maksullisiin näytöksiin saa lippuja Kiurusalin ovelta. – Tämä on kuulema semmonen karusellin napanuppi. Toisekseen – jos minä ottaisin eukon, niin hyvä puhumisenaihe loppuis asiakkailta kokonaan. Niistä töistä vielä. – Kiitos, blondi sanoi ja sulki puhelimen. muistojen kahvila kello 10.30–12.30. Rauta veti kuin magneetti. – Ja kukas sieltä nyt jyrrittää. MUISTOJEN KAHVILA 11.10. Samana päivänä, jolloin seppää jututimme, oli hän laittanut remeskyläläisten puimurin kuntoon. Näyttelytilassa on esillä vanhoja valokuvia ja Kiurusalissa pyörii vanhoja Kiuruvedellä kuvattuja filmejä muun muassa 1960-luvun Kiuruvedestä, Kiuruveden 100-vuotisjulista ja Ylä-Savon talousalueen messuista. – Minkätähe en! Sattuu nuuleampaa aikaa, niin ei muuta kuin töihin. Useinkin sattuu, että kiireiset asiakkaat ovat herättämässä aamulla jo kukon pierasun aikaan. Nuitapa lumiriimuja ja kitaketjuja, niitä minä oon tehny. Arvi ehti kehumaan, että se on hyvä olla olemassa tuommoinen Jussi. Tänä kesänä teroitti Jussi yhteen hengenvetoon 63 kuokkaa – metsänhoitoyhdistyksen vehkeitä. Vähää ennen Kaarakainen oli terittänyt pari veltankieltä. Kaarakaisella on hyvät vehkeet, leikkurit ja sähköhitsit. Levikkitarkastuksen suoritti Levikintarkastus Oy:n toimitusjohtaja Heikki Rahunen. Takavuosi50vuotta sitten Kyläsepän leka vaihtui hitsipilliin Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat edellisiä. Ja kasvaa jatkuvasti. – Rystyset poltin. Samaan aikaan hän joutui aina joskus teroittamaan turvekuokkiakin. Maksutapana käy ainoastaan käteinen. na yhden kesän karkasi Kaarakainen 180 viikatetta. Tilastollisen päätoimiston laskelmien mukaan Kiuruvedellä on tällä hetkellä 3 180 taloutta. Kaikkeen sitä joutuu... Pajan ovessa ei ole aukioloaikoja. Pitäs hitsata keskiakselin päähän. Kaarakaiselta sattuu suuretkin jutut. – Etkö pistä tuon heti kiinni! Jussi pisti. vastaa lippupalvelu. Sitten työt alkoivat vähetä, mutta eivät ehtineet loppua kokonaan, kun taloihin alettiin hankkia koneita. Se on suurimpia kaikki maan paikallislehdet mukaan luettuna, saattaa olla suurin
Su 13.10. Erkki Johannes Piippo 76 v. srk & MLL. klo 13.30 Ry:llä. klo 9 SulkavanjärSulkavanjärven kyläkirkon hautausmaan ven kyläkirkon hautausmaan siivoustalkoot. PERHETYÖ PERHETYÖ To 10.10. klo 13 To 10.10. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 20.02.1948 Kiuruvesi k. Ti 22.10. Kiitoksemme suruun osaa ottaneille ja Arvin hoitoon osallistuneille. Tarjolla makkaraa, kahvia ja mehua. tervetuloa mukaan. klo 13 klo 13 Pyhäkoulu ja seurat Pyhäkoulu ja seurat klo 13.30 Ry:llä. Kiuruveden P. Ke 16.10. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Rakas puoliso, isämme ja ukkimme Arvi Vilhelm KNUUTINEN s. KASTETTU KASTETTU Toivo Eino Sakari Sisso Toivo Eino Sakari Sisso Kuolleita Seurakunnat Tiedotteita p. ho. Su 13.10. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. makkaraa, kahvia ja mehua. klo 15 Ke 16.10. klo 13 Veisuupiiri, Veisuupiiri, takkahuone. 26.12.1947 Lapinsalo k. kokous klo 18, monitoimisali. Minun oma Arvini. klo 17 Kirkkokuoron harjoitukset. Iso sali. Ti 15.10. klo 17 KirkkoPe 11. 26 Keskiviikko 9. Pe 11.10. Arvi Vilhelm Knuutinen 94 v. klo 16 To 17.10. Häyrynen, Timlin). Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. Kahvitarjoilua, tervetuloa mukaan. Sinä aina muistit ja huolta kannoit, et paljon pyytänyt, kaikkesi annoit. Huugo Adolf Nousiainen 76 v. 21.09.2024 Me emme itke niitä päiviä, jotka ovat menneet, vaan olemme onnellisia, että ne päivät ovat olleet. (Kari Rydman) Kiitollisina muistaen ja kaivaten Janne, Anne-Mari, Aleksi ja Topi Eero Sisko ja veljet perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa la 19.10.2024 klo 13.30. To 17.10. klo 18 Jeesuksen rukousp. (Huuskonen, Häyrynen, Timlin). klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Niin on tämä lehtikin. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee Pe 11.10. srk & MLL. kuoron harjoitukset. perjantaina Rinnekodilla. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Päiväkerhoja ei vko 41 ja 42. kahvitarjoilu, josta vapaaehtoinen maksu Iso Kirja Raamattuopiston hyväksi. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 9.10. klo 18–22 ”Ihmistä lähellä” teetupailta kontaktituvalla, pizza, tee ja kahvitarjoilu Su 13.10. Jäi ahkera työsi muistoksi meille, hyvät ohjeet elämän teille. Vuoden vierivät, yhdessä kuljettiin, me tyynet ja vastaiset voitettiin. Lämmin kiitos osanotosta. Järj. Lämpimästi muistaen ja ikävöiden Anja Pirjo ja Markku Markus perheineen Anni Riikka ja Juho Rakkaamme Tuula Heleena TIKKANEN s. Pe 11. Päiväkerhoja ei vko 41 ja 42. Jorma ja Arja perheineen Jouni ja Marja perheineen Pentti ja Anneli perheineen Hannu ja Marjut perheineen Maija-Riitta ja Antti perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu lähiomaisten läsnä ollessa. 017 770 0421 p. klo 8 Aamurukous To 10.10. 11.09.2024 Kiuruvesi Aamun tullen sydän sammui, loppui tuskat maalliset, kauniit muistot meille jäivät, suru suuri sanaton. Rakkaamme Huugo Adolf NOUSIAINEN s. klo 10 klo 10 Messu, Herättäjän Messu, Herättäjän kirkkopyhä kirkkopyhä Messun jälkeen kirkkokahvit Messun jälkeen kirkkokahvit ja Herättäjän kirkkopyhän ja Herättäjän kirkkopyhän seurat seurakuntatalolla. 08.09.2024 Iisalmi tk Niin äkkiä päivä sammua voi, ei kohtalon kello edeltä soi. Erkki Johannes Piippo 76 v. klo 10 klo 10 Messu kirkossa, jonka Messu kirkossa, jonka jälkeen syntymäpäiväkahvit jälkeen syntymäpäiväkahvit ja juhlahetki 75ja 80-vuotija juhlahetki 75ja 80-vuotiaille srk-talolla. klo 16 SyyslomaviiSyyslomaviikon iltaperhekerho kokoonkon iltaperhekerho kokoontuu makkaranpaistopaikalla tuu makkaranpaistopaikalla srk-talon yläpihalla. srk & MLL. Pe 18.10. Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. klo 18.30 RaamatRaamattuluokka/seurat Ry:llä. Kahvitarjoilua, siivoustalkoot. Kirkkokuoron syyskokous klo 18, monitoimisali. klo 18 SeuratuSeuratupayhdistyksen syyskokous payhdistyksen syyskokous Seuratuvalla klo 18. Järj. KUOLLUT KUOLLUT Arvi Vilhelm Knuutinen 94 v. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme. klo 18.30 Pe 18.10. tuluokka/seurat Ry:llä. Kiittäen ja kaivaten Ulla Timo, Maiju ja Joe sisaret ja veljet perheineen Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. takkahuone. Raija Joka hetkistä ajoilta lapsuuden ja kaikista päivistä jälkeen sen isää, ukkia ja isoukkia kaivaten. To 10.10. Iso sali. srk & MLL. (Huuskonen, aille srk-talolla. Hautakiviä • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Muistotilaisuus läheisten kesken. Kirkkokuoron syysKe 9.10. La 12.10. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho. klo 15 Naisten raaNaisten raamattupiiri monitoimisalissa, mattupiiri monitoimisalissa, perjantaina Rinnekodilla. klo 16 To 10.10. 24.10.1929 Pyhännällä k. klo 8 Aamurukous www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 18 Ti 22.10. OLET TÄSSÄ Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä. lokakuuta 2024 Hengelliset 2 Keskiviikko xx. seurat seurakuntatalolla. Su 20.10. klo 9 La 12.10. Sinä ensiksi saavutit määränpään, minä hetkeksi vielä tänne jään. ja 18.10. Seuratuvalla klo 18. Järj. Puoliso, isä, ukki, isoukki Erkki Johannes PIIPPO s. Sinua rakas ikuisesti muistaen. 16.09.2024 Iisalmessa Kun yhdessä matkaan me lähdettiin oli nuoruuden kultainen aika. Nikolaoksen kirkko Ke 9.10. ja 18.10. Lämmin kiitos kaikille myötäelämisestä surussamme. 11.05.1951 k. klo 15 Jumalanpalvelus, Pekka Tikkanen ja lauluryhmä vapaaseurakunnasta, ym. Huugo Adolf Nousiainen 76 v. 017 770 0421 Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. xxxxkuuta 2021 To 10.10. Tarjolla srk-talon yläpihalla. Järj. Su 20.10
Lisäksi Ylen äskettäin tekemän gallupin mukaan (johon vastasi yli 42 000 ihmistä), 69,6 prosenttia oli sitä mieltä, että käteisellä pitäisi saada maksaa kaikkialla. ITSE liputan tämän pakon puolesta, vaikka onhan siinä kieltämättä omat kommervenkkinsä niin yritysten, julkisen sektorin kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. Tapahtui suuri ihme ja kaupunki pelastui vihollisen hyökkäykseltä. Koko kirkkovuoden alku on meidän valmistautumista joulun ihmeen vastaanottamiseen. Ja jokainen Neitsyt Marian ikoni, jossa pyhä Äiti on Jeesus-lapsen kanssa, on meille tavallaan jouluikoni. Tämä nuorille suunnattu tilaisuus keskittyy tärkeisiin aiheisiin, kuten elämänvalintoihin ja vastuullisuuteen ja siihen kuinka pienestä elämä voi olla kiinni. Entinen rikollispomo ja Cannon Ballin asekersantti, nykyinen kirjailija ja somevaikuttaja Mika ”Immu” Ilmén saapuu Kiuruvedelle 21. Vierailunsa aikana Ilmén avaa tarinaansa elämänsä suurista muutoksista sekä nykyisestä työstään kirjailijana ja sosiaalisen median vaikuttajana. Meidän pitää vain herkistyä kuuntelemaan ja katsomaan ympärillemme. Näistä ihmeistä ja suurista huolenpidoista on todistuksena monien ihmeitätekevien ikonien ympärillä olevat arvokkaat korulahjat ja jalokivet, jotka peittävät Jumalan Äidin satoja ikoneja ympäri maailman. Hän auttaa meitä Poikansa yhteyteen monin eri tavoin läpi maanpäällisen elämämme. ”Sinun syntymäsi, Jumalansynnyttäjä Neitsyt, oli ilon sanoma koko maailmalle, sillä Sinusta koitti vanhurskauden Aurinko – Kristus, meidän Jumalamme, joka tehtyään tyhjäksi kirouksen tuotti siunauksen ja poistettuaan kuoleman antoi meille iankaikkisen elämän.” Herran Äidin syntymäpäivän tropari. Keskittynyt rukous lähtee uskovasta mielestä ja rakkauden täyttämästä sydämestä. VAIKKA en edes muistanut, että koska olin viimeksi maksanut käteisellä, niin sillä hetkellä kyllä kiittelin varautumistani: aina kannattaa kantaa jonkin verran seteleitä ja kolikoita mukanaan, koska ikinä ei tiedä, milloin niitä tarvitsee – ja tämä pätee varsinkin nykypäivään, sillä lähin nostoautomaatti voi olla kaukana. 27 Keskiviikko 9. Käteisellä maksaessa kieltämättä myös rahan kulumisen hahmottaa paremmin ja se voi auttaa elämään säästeliäämmin. Kirkkomme kirkas timantti on Jeesuksen rukous, jota toistetaan lakkaamatta. KÄTEINEN on myös kaikkein toimintavarmin maksutapa. Hän auttaa rukouksen aaltopituudella meitä aina kun pyydämme hänen suojelustaan ja apuaan elämäämme. Jumalansynnyttäjä pelastaa meidät tämän maailman vaaroista ja onnettomuuksista. Voimme olla varmoja, että Jumalan Poika pelastaa meidät. Immu on jengirikollisuuden asiantuntija ja puhuu kaunistelematta jengien vaaroista, huumausaineista ja siitä mistä kaikesta aikuisten olisi hyvä olla tietoinen. ”Me ylistämme Sinua, joka olet kerubeja kunnioitettavampi ja serafeja verrattomasti jalompi. Kuukaudessa hänen videoitaan katsellaan jopa 1,5 miljoonaa kertaa. LINDA HYYTIÄINEN Ex-rikollispomo Mika Ilmén vierailee Kiuruvedellä. Iltaa on mahdollistamassa eri toimijat, kuten Lions clubit, Lastenja nuortenkoti Himaharju, Turpaanvetotalkoot ja Hotelli -ravintola Peltohovi. Kanavallaan Immu käsittelee monia samoja teemoja kuin kirjoissaan, jotka ovat niin ikään saavuttaneet suurta menestystä. Immu aloittaa päivän puhumalla Kiuruveden yläkoulun oppilaille. Mikä sai Immun aikanaan pukemaan liivit päälle ja mikä sai hänet muuttamaan suuntaa. Raotin lompakkoani ja sanoin: “Minullapa on täällä teknologiaa, joka taatusti toimii” ja aloin latomaan käteistä rahaa pöytään. Jeesus sanoi äidilleen: ”Katso poikasi.” Ja Johannekselle: ”Katso äitisi.” (Joh. KUN käteisen käyttö on vähentynyt, on se alkanut käydä maksuvälineenäkin yhä harvemmassa paikassa ja lisäksi nostoautomaattien määrä on vähentynyt. 21,7 prosenttia kannatti ajatusta, että ainakin tärkeimmissä paikoissa, kuten ruokakaupoissa ja apteekeissa pitäisi turvata käteismaksumahdollisuus. Ilmén puhuu avoimesti elämänsä haasteista ja siitä, kuinka hän on kääntänyt vaikeudet voitoksi. Tähän voi kuitenkin tulla lähivuosina muutos, sillä EU-komissio haluaa, että jatkossa eurosetelit ja -kolikot olisi pakko hyväksyä maksuvälineenä kaikkialla euroalueella. Vain 8,7 prosenttia vastasi, että käteistä ei enää tarvita ollenkaan. Tämänkaltaisia ihmeitä on kirkon historiassa paljon. Ristin äärellä seisoivat Hänen äitinsä Neitsyt Maria ja Jeesuksen rakkain opetuslapsi Johannes. ISÄ ANTERO PETSALO Hartaus Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä pelasta meidät Käteistä pöytään OLEN jo pitkään maksanut ostoksiani pääasiassa pankkikortilla ja yhä enenevissä määrin siten, että käytän älypuhelinta tai älykelloa, johon olen tallentanut pankkikorttini. Kun myyjä oli jo muutaman kerran kehoittanut minua kokeilemaan aina vaan uudestaan ja uudestaan, minä lopulta kyllästyin. ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua.” Tämä rukous täyttää sydämemme ja saamme silloin olla hiljaisuudessa onnellisia Herramme kanssa. Kirkkovuosi alkoi syyskuussa ja silloin vietettiin Neitsyt Marian syntymän juhlaa. Ortodoksisessa kirkossa on satoja erilaisia Neitsyt Mariaa Kristus-lapsi sylissään esittävää ihmeitä tekevää ikonia. Ilmèn on saavuttanut laajaa suosiota myös YouTubessa, missä hänen kanavallaan on peräti yli 83 000 seuraajaa. Immun kirjat ovat myyneet jo yli 350 000 kappaletta. Meillä Suomessa on Valamon luostarissa ihmeitä tekeviä ikoneita: Konevitsan Jumalansynnyttäjän ikoni ja Valamolainen Jumalan Äidin ikoni. Esimerkiksi vuonna 2022 käteismaksujen osuus maksupisteissä suoritetuista maksuista oli 19 prosenttia. Myyjääkin tilanne huvitti. Käteisen käyttö on ollut todella vähäistä ja sama pätee moneen muuhunkin suomalaiseen. Hän ottaa meidät syliinsä ja hoivaa meitä murheissamme ja sairauksissamme. Immu tuomittiin 2014 vankilaan kymmeneksi vuodeksi. Hän antaa syntimme anteeksi ja ottaa meidät tämän maanpäällisen elämän jälkeen luokseen kirkkauteen. 19.25-27) Siitä lähtien Jumalanäiti on ollut meidän kaikkien uskovien yhteinen äiti, taivaallinen äiti, joka huolehtii meistä lapsistaan. Itse sain tästä muistutuksen jonkin aikaa sitten, kun erään kaupan maksupääte ei suostunut millään toimimaan ja/tai hyväksymään meikäläisen muovista Visaa eikä myöskään puhelimessa ja älykellossa olleita kortteja. Immulla on taito saada yleisö kuuntelemaan, joten et varmasti tule pitkästymään. Jokainen ikoni on todiste meidän uskostamme Jumalan Pojan, Sanan, syntymisestä ihmiseksi. Lokakuun ensimmäinen päivä oli Jumalansynnyttäjän suojeluksen juhla. lokakuuta 2024. Ja Helsingissä Uspenskin katedraalissa on Kozelstsanin Jumalansynnyttäjän ikoni. Kaikille avoimessa tilaisuudessa Kulutturitalossa Ilmèn jakaa henkilökohtaisen matkansa entisestä rikollispomosta kirjailijaksi, podcast-juontajaksi ja suosituksi sosiaalisen median vaikuttajaksi. Hän suojelee meitä lapsiaan ja ottaa meidät syliinsä turvaan. KÄTEINEN siis tuskin on häviämässä kokonaan ainakaan lähitulevaisuudessa ja ihan hyvä niin. Tämä on Kristuksen vanhan kirkon viisautta ja uskovien elämän kokemusta kahden vuosituhannen ajalta. Sinua, puhdas Neitsyt Sanan synnyttäjä, Sinua, totinen Jumalansynnyttäjä.” Ikoni auttaa keskittymään, kohdistamaan ajatuksemme ja voimakkaan rukouksemme Jumalan puoleen taivaan valtakuntaan. Ikoni on todiste uskostamme Jumalaan, Pyhään Kolminaisuuteen; Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. lokakuuta 2024 Herramme Jeesus Kristus antoi ristillä riippuessaan meille kristityille oman äitinsä elämämme turvaksi ja tueksi. KULUTTAJALIITON tutkimusten mukaan 70 prosenttia suomalaisista käyttää edelleen käteistä silloin tällöin, vaikka pääasiassa he maksavatkin kortilla. Mutta toisaalta on hyötyjäkin, ja on hyvä huomioida, että Suomessa on edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät ole nykyteknologian kanssa kuin kalat vedessä eivätkä tule olemaan – joko omasta tahdostaan tai siitä riippumatta. Juhla sai alkunsa 900-luvulla, kun Neitsyt Maria ilmestyi sodan keskelle suojellen Blahernan temppelissä päähuivillaan kirkkokansaa. Hän vapautui 2018. Jos meillä on mitä tahansa murheita tai huolia, niin pyhä Äiti auttaa niissä kaikissa, kun vain pyydämme hänen apuaan. Tietysti kaikki ikonit ovat ihmeitä tekeviä, koska Jumala tekee ihmeitä elämässämme koko ajan, kun pyydämme häneltä apua ja pelastusta. Kun katsomme pyhää kuvaa, jossa Jeesus-lapsen poski on hellästi painautunut hänen äitinsä poskea vasten, voimme ajatella Jumalan Äidin samalla tavalla rakastaen hellivän meitä ja suojelevan meitä jokapäiväisessä elämässämme. Kun puhutaan ortodoksisessa kirkossa pelastumisesta, meidän pelastajamme ikuiseen elämään taivaanvaltakuntaan on Vapahtajamme Jeesus Kristus. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jolla on kotonaan muistona vanhoja Suomen markkoja. Vertailun vuoksi vuonna 2016 käteisen osuus oli 54 prosenttia, mutta maailma on kuitenkin muuttunut paljon vajaassa kymmenessä vuodessa: teknologia on mennyt kovasti eteenpäin ja eräs koronakin on varmasti omalta osaltaan ollut vähentämässä käteisen käyttöä. Ilménin oma tarina siitä, kuinka hän jätti rikollisuuden taakseen ja löysi uuden suunnan, toimii kannustavana esimerkkinä nuorille siitä, että muutos on aina mahdollinen. Ja Jumala kuulee kiitoksemme, ylistyksemme ja anomuksemme, jotka uskossa lausumme sydämessämme
Kuvausaika 1930tai 1940-luku. Tervetuloa kuuntelemaan esityksiä ajankohtaisista aiheista sekä keskustelemaan! Tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille. Kuvassa Kiuruveden ensimmäinen postimies Aku Huttunen (Posti-Aku). lähetä muistosi tästä kuvasta lehden toimituksen osoitteeseen: toimitus@ kiuruvesilehti.fi Kiuruveden ensimmäinen postimies Posti-Aku 4 Keskiviikko xx. Kohde on nähtävillä www. Vuonna 1952 Kiuruveden postitoimiston nimeksi tuli postija lennätintoimisto, 1965 postija lennätinkonttori ja 1977 postikonttori. 1960 niitä oli 13 ja vuosikymmentä myöhemmin enää yhdeksän. Huutokauppa sulkeutuu sunnuntaina 3.11.2024 klo 20.00. huutokaupat.com:ssa ja löytyy hakusanoilla Kiuruvesi, Saratie. Väestönkasvun ja asutuksen leviämisen myötä perustettiin uusia postiasemia, 1947 aloitti Koppeloharjun postipysäkki, jonka nimi muuttui myöhemmin postiasema I:ksi. xxxxkuuta 2021 SYYSLOMAVIIKON YLEISÖLUISTELUT Viikon 42 yleisöluistelut klo ma pe klo 10–14 Kenttä jaettu mailattomiin ja mailallisiin. Postipalvelut heikkenivät eniten postipysäkkien osalta. Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. Miltä sähkön hintataso näyttää tulevalle talvelle ja mitkä asiat vaikuttavat sähkön hintaan. Vähitellen ne lakkautettiin kaikki. Jos rakastat…. lokakuuta 2024 VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KOTISEUTUYHDISTYKSEN ARKISTON KÄTKÖISTÄ Tällä palstalla julkaisemme Kotiseutuyhdistyksen arkistosta löydettyjä kuvia Kiuruvedeltä. 28 Keskiviikko 9. Vasemmalla Olli Tolosen talo, elokuvateatteri Väre ja Mähösen puusepänverstas. Sodan jälkeen jatkui vanha perinne, jonka mukaan postia toivat maalaiskirjeenkantajat. Tuleeko sähkön hinta nousemaan vai laskemaan. Jäälle kypärä päässä ja luistimet jalassa. Sodan jälkeisinä vuosina perustettiin 14 uutta postinjakolinjaa. Siispä, jos sinäkin rakastat omaa hetkeäsi luotettavan uutismedian parissa, jaat saman rakkauden sananvapauteen kuin me täällä tämän lehden toimituksessa. Paikka: Kiuruveden valtuustosali Harjukatu 2, 74700 KIURUVESI Aika: 30.10.2024 klo 16:30 – 19:30 Klo 16:30 alkaen maksuton kahvitarjoilu! Kuva: Tiina Kilvensalmi, Kuopion kaupunki Tilaisuuden järjestävät Pohjois-Savon energianeuvonta –hanke (Kuopion kaupunki), SISU-hanke sekä Kiuruveden Omakotiyhdistys Kiurukas ry TTeerrvveettuullooaa KKiiuurruuvveeddeenn EEnneerrggiiaa--iillttaaaann 3300..1100..22002244!! Ilmoittaudu tapahtumaan 28.10.2024 mennessä ylhäällä olevasta QR-koodista tai: energianeuvonta@kuopio.fi Voit myös ilmoittautua tapahtumaan Kiuruveden Omakotiyhdistykselle. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Yleisöluistelu on maksuton UIMAHALLI Liikuntatoimen ohjatut ryhmät ovat tauolla viikolla 42! Viikon 42 (14.-20.10.2024) uimahallin aukioloajat: Ma-pe klo 13–19 ja la klo 10–15 Kassa suljetaan tuntia ennen sulkemista ja uintiaika päättyy 30 min ennen sulkemista. MYYDÄÄN OSAKE Kiuruveden kaupunki myy rivitalohuoneiston osoitteessa Saratie 19–21 B 7. Sen alaisuudessa on postiasemia, jotka luokitellaan I ja II luokkaan. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Miten valita oikeanlainen sähkösopimus. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon energiaremonttien suunnittelussa ja mitä energiaremontteja voi tehdä pientaloissa. Onko energiaremonttien toteuttamiseen saatavilla tukia. Kiuruveden Omakotiyhdistys Kiurukas ry Ohjelma: 16:30 Alkaen kahvit 17:00 Tilaisuuden avaus Kirsi Savolainen, ilmastokoordinaattori, SISU-hanke Sähkösopimukset ja energiansäästö Mika Kemppainen, energianeuvoja, Pohjois-Savon energianeuvonta (Kuopion kaupunki) Sähkömarkkinakatsaus Risto Kinnunen, salkunhoitaja, Väre Oy 18:10 Tauko 10 min Energiaremontit ja energiaremonttien tuet pientaloissa Mika Kemppainen, energianeuvoja, Pohjois-Savon energianeuvonta (Kuopion kaupunki) Kokemuspuheenvuoro (jos löytyy) Keskustelua 19:30 Tilaisuus päättyy viimeistään www.kuopio.fi/energianeuvonta www.pohjoissavonsisu.fi Kaupunki Tapahtumia Jos rakastat sananvapautta, rakastat rauhaa. Postiasema II perustettiin 1945 Paloharjuun ja 1960 Tihilänkankaalle. Arvostat elämää, vapautta, valintojen mahdollisuutta, demokratiaa, avautuvia ovia. Kouluja ja kauppoja lakkautettiin, mutta posteja ei ole jouduttu montakaan lopettamaan. Vuonna 1982 Kiuruvedellä oli vielä 15 postinjakajalinjaa, joten haja-asutusalueen postipalvelut olivat varsin tyydyttävällä tavalla hoidetut
Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. lokakuuta 2024 Kiuruveden ensimmäinen postimies Posti-Aku Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 29 Keskiviikko 9. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p
30 Keskiviikko 9. lokakuuta 2024 Hyvitämme vanhat sohvakalustot vaihdossa HYVÄLLÄ HINNALLA! ILMAISET KULJETUKSET 200 KM SÄTEELLÄ! H Huuoonneekkaalluutteehhddaass SSooffttnneessss TTeeuuvvaa -V Vaallm miissttuussttaa lläähheess 5500 vvuuoottttaa -SSK KM M pp.. 004400 558888 66446622 Nahkasohvat alk. KLO 10–16 NYT VIIMEISEN KERRAN NÄMÄ TARJOUKSET! TULE HETI!. 229955,,-Nahkakalustot alk. 110000,,-KIURUVEDELLÄ, PUISTONKULMALLA, ASEMATIE 16 MYYNTI VAIN HUOMENNA TORSTAINA 10.10. 339900,,-ELÄMÄSI TILAISUUS! NYT OSTA! ÄLÄKÄ AIKAILE! LOPETAMME! JÄÄMME ELÄKKEELLE! KAIKKI MYYDÄÄN POIS ÄKKIÄ HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ! POHJANMAAN PARHAAT! HURJA TEHTAAN VARASTON LOPETUS! SUORAAN TEHTAAN REKASTA ILMAN VÄLIKÄSIÄ! Kangassohvat alk
pp.. 31 Keskiviikko 9. 004400 558888 66446622 NYT SUOMEN HALVIMMAT LAADUN MUKAAN! Nahkasohvat alk. lokakuuta 2024 LLU UO OTTEETTTTAAVVAAAA K KO OTTIIM MAAIISSTTAA LLAAAATTU UAA!! VVaallm miissttuussttaa lläähheess 5500 vvuuooddeenn aajjaann!! VVaallm miissttuuss hhuuoonneekkaalluutteehhddaass SSooffttnneessss,, TTeeuuvvaa.. M Myyyynnttii SSK KM M.. 229955,,-RAJUT TARJOUKSET! VIIMEISEN KERRAN! MEILLÄ VOIT MAKSAA MYÖS LUOTOLLA! EIKÄ MAKSA PALJON! ANTIIKKI-AITONAHKAA KUN OSTAT SOHVAN SAAT KAUPAN PÄÄLLE KAHDEN ISTUTTAVAN SOHVAN TAI NOJATUOLIT ILMAN VELOITUSTA! KIURUVEDEN TALOUSALUEELLE MYÖS VIEREMÄLLE ERIKOISSOHVISTA 1000 EURON LISÄALENNUS POLTTOAINEKULUINA! TEHTAAN RAJU LOPPUUNMYYNTI! OSA SOHVAMALLEISTA JOPA ALLE PUOLEEN HINTAAN!
Tervetuloa! ----------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vko 42 ma: mangoista broilerikastiketta, perunaa, parsakaalia, kurkkuinen salaatti, puolukkakiisseliä, ti: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, vadelmavispipuuro, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, perunasalaatti, puolukkahilloa. 044 5592210. Rivi-ilmoitukset Uunituoreita leivonnaisia myynnissä torstaisin toritalossa. ----------------------------------------------Ylä-Savon Hengitysyhdistyksen virkistyspäivät Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa 12.-14.11.2024. aprikoosikiisseliä, to: tomaattista uunikalaa, perunaa, punajuurta, jäävuorikurkkusalaattia, herukkakiisseliä, pe: Sekalaista Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Kiitos Tapahtumia Torilla Lomalla Asuntoja 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET Myynti huolto TENHO KANERVA p. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 14.10. Nykyään kaupungin infopiste. 1 alennus / tuote / jäsen. mennessä puh. ja 5.12. 050 307 5439 Kenraali Ermei Kannisen muistoseminaari Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ 29 m² Heti vapaa. Myyntiä joka torstai aamuisin klo 9.00 alkaen siihen saakka, kun leivonnaisia riittää. klo 12.00 Rinnekodilla. maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 10.10. ----------------------------------------------SPR:n Päiväpiirin kerho kokoontuu ti 15.10. 0400 218 745 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. 32 Keskiviikko 9. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. xxxxkuuta 2021 Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10 Puistonkulmalla. alan työt. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 040 740 4373 KIURUVEDEN MB-HUOLTO Mykyrokkaa tilauksesta syyskaudella 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. 050 468 9744. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 11–12.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Liput 15 €/jäsen, väliaikatarjoilu omakustanteinen. Varaukset p. ----------------------------------------------Syöpäyhdistyksen kerho to 10.10. Tervetuloa ostoksille, varaathan käteistä mukaan. ----------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. Kiitän pitkäaikaisia asiakkaitani kuluneista vuosista jäädessäni eläkkeelle. Torikatu 5 p. klo 14.00 Rinnekodin kohtauspaikalla ruokalassa. 040 411 3511. 040 0539642 tai Kaija Rantanen p. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Valmistaudu nyt tulevaan talveen ja osta renkaat ennakkohinnoin! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, ilmastoinnin täyttöhuolto ym. Varaukset puh 040 182 44 33. ----------------------------------------------Kiuruveden Invalidit ry:n jäsen, saat 5 € alennuksen Kotipizzan ja Keilahallin tuotteista 9.–19.10. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. liikuntaa ja pelit. T. ----------------------------------------------Kiuruveden Sydänyhdistyksen teatteri-päivä su 24.11.2024 klo 13 Moorti-esitys Kiurusalissa. 0400-945544. Parturi-Kampaamo Marita Kärkkäinen. Ent. Sari Muistilista kinkkukiusausta, uunijuureksia, punajuurisalaatti, mansikkamoussea, la: nakkikastiketta, perunaa, parsakaalia, kaalikurpitsapikkelsisalaattia, ruusunmarjakiisseliä, su: kalaleikettä, yrttikastiketta, perunaa, lämpimiä porkkanaviipaleita, maalaispastasalaatti, hedelmämoussea (muutokset mahdollisia). Ke 16.10. lokakuuta 2024 6 Keskiviikko xx. Sitovat ilmoittautumiset 16.10.2024 mennessä Reijo Turunen p. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. Kyllönmäen kotileipomon kahvilatila. leivonnaisia