Klikkaa itsesi ostoksille! Viipale mediat A A UAZ 469B Huipp unope us 100 km/h Teho 72 hv Sylinte rit L-4 Moott orin tilavuu s 2445 cm 3 Paino 1730 kg Toyo ta Celic a Supra A A Huippu nopeus 210 km/h Teho 140 hv Sylinte rit L-6 Mootto rin tilavuu s 2759 cm 3 Paino 1300 kg A A Cadillac Allanté Huippunop eus 225 km/h Teho 300 hv Sylinterit V-8 Moottorin tilavuus 4565 cm 3 Paino 1690 kg A A BMW M1 Huippunopeus 262 km/h Teho 277 hv Sylinterit L-6 Moottorin tilavuus 3453 cm 3 Paino 1300 kg Haluatko tilata puuttuvan numeron, kirjan, pelikortit tai ehkä lippalakin. PYHIMYSVOLVO 01/2018 • Hinta 8,90 € • www.klassikot.fi VOLVO P1800 ’61 01 /1 8 AMMATTIKATSOJA MUISTELEE: Kangasalan rallispecial 1990 FOTOALBUMI: Poimintoja Konelan valokuva-arkistosta TULEVA KLASSIKKO: Halpa mutta hyvä ranskalainen avoauto JO VU OD ES TA 20 08 Alp in e A3 10 ’78 • Cit ro ën ID 19 Fa m ilia le ’6 3 • Da tsu n 16 0J ’73 • La nc ia Th em a ’8 7 • Vo lk sw ag en Je tta ’8 1 • Vo lvo P1 80 ’6 1 Futuristinen ALFA ROMEO -MUSEO MILANOSSA FARMARI CITROËN ID 19 FAMILIALE ’63 OMALLA TEEMALLA LANCIA THEMA ’87 KLIKKAA OSTOKSILLE OSOITTEESSA WWW.SUPERMARKET.FI SUPERMARKET .. Ne löytyvät osoitteesta: 36 84 80 -1 80 1 • PA L VK O 20 18 -0 9 6 41 48 83 68 48 08 18 00 1 Viipale mediat
TILAAJALAHJAKSI HIENO METALLINEN AVAIMENPERÄ, ARVO 14,90€ Kestotilaus 66,90 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.fi TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa tilaus.viipalemediat.. Merkin asemia vahvimmin paaluttaneisiin mallisarjoihin kuuluu eittämättä W123. Finnjet – itämeren superkulkija GTS Finnjet oli varsin monelta näkökannalta tarkasteltuna erittäin suomalainen hanke. Tähti näyttää tien Samalla kun vuokra-autoilijat alkoivat suosia dieselautoja, käynnistyi taksiautomarkkinoilla Mercedes-Benzin voittokulku. PUHELIMITSE: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 SÄHKÖPOSTITSE: Lähetä sähköpostia tilaus@amerikanrauta.. rman pikkujouluihin tai muihin kekkereihin. Niinpä 60-luvun alussa tolpalta saattoi tavata yhtä hyvin farmari-Volgan kuin Mercury Cometin. Pirssi alle! Taksin kyydissä on matkannut lähes jokainen. Tämä on kirja, jonka tarkoituksena on kertoa ilmiöstä nimeltä Finnjet ja sen kautta samalla myös suomalaisuudesta. Se edusti muun muassa vahvaa osaamista, innovointihalua, uskallusta sekä tahtoa olla ensimmäinen ja paras. Klassikot 2/2018 ilmestyy 1.3.2018 91 SEMA SHOW LAS VEGAS JENKKIAUTONÄYTTELY LAHTI CHEVROLET BEL AIR SPORT COUPE ’53 DODGE CHARGER 6.1 HEMI ’70 Ford ’A Coupe ’31 • Hudson pickup ’46 • Chevrolet Corvette ’96 Ford Mustang GTA Fastback ’67 • Harley-Davidson Fatboy ’93 Ford Country Sedan ’64 • Cadillac Sedan DeVille AMG ’59 LISÄKSI ESITTELYSSÄ Rakkau desta Rautaan • 8/2017 • 8,90 € 6 414887 002455 1 7 8 70 02 45 -1 70 8 PAL VKO 2018-03 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi AM ER IK AN RA UT A 08 /2 01 7 NR O 40 ”R U O ST ET TA KIN O LI TO D EL LA PA LJ O N , KÄ YT ÄN N Ö SS Ä U U SIM IS TA VA AT I KA IK KI KY LJ EN PU O LIV ÄL IS TÄ AL AS PÄ IN PU SK U RE ITA LU KU U N OT TA M AT TA .” VUODENVAIHTEEN TUPLAJUHLANUMERO Suuri Valmet-traktorikirja Suomen traktoriteollisuuden historia on pian jo satavuotias. 9 90 Avaimenperän arvo: 248 sivua! 200 sivua! 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä 37 90 + kaupan päälle avaimenperä 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Ykköslähdön lahjaidea! Moonclone SRT-8 EKENS GASSERS SWAP MOONEYES SHOW YOKOHAMA CHEVROLET CAMARO ’67 FORD A DELUXE ROADSTER ’31 KOTIMAINEN RODIUUTUUS! LISÄKSI ESITTELYSSÄ H-D ’42 • Willys STW ’55 Plymouth Duster ’70 Mercury Monterey ’56 Chevrolet Speedster ’50 Chrysler 300G Convertible ’61 Chevrolet Chevelle Malibu ’65 Rakkaudesta Rautaan • 1/2018 • 8,90 € 6 414887 002455 1 8 1 70 02 45 -1 80 1 PAL VKO 2018-10 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi AM ER IK AN RA UT A 01 /2 01 8 NR O 41 ”S ITA AT TI PO M IN TA LE H D EN PÄ ÄA RT IK KE LIS TA TÄ SS Ä” RAUDASSA RAHA ON VARMASSA TALLESSA Lil’ Twister Näin tehdään pitsimaalaus Nostalgia raaseri Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus vaan elämäntapa. Suuresta Valmet-traktorikirjasta nauttivat kaikki, joita kiinnostaa Suomen itsenäisyyden ajan teollisuusja maataloushistoria. Silti sen sivuilta löytyy vain yksi todellinen menestystarina, Valmet. Rakkaudesta Rautaan. Tuo nimi merkitsee monille meistä samaa kuin suomalainen traktori. Milloin on tultu baarista pilkun jälkeen kotiin, milloin taas menty . Jos on pirssin takaistuimella matkannut kaikenkarvaista väkeä, niin on kuljetuspelejäkin ollut tässä maassa aivan joka lähtöön. Sireenejä ja sinivilkkuja, pelastusajoneuvoja Suomessa Hälytysajoneuvot ovat kiehtoneet ihmisiä niin kauan kuin niitä on ollut olemassa. Niistä lisää seuraavan numeron sivuilla! Seuraavassa numerossa: Lännestä itään Viisikymmentäluvulle asti suomalainen taksikalusto oli vahvasti amerikkalaispainotteista, mutta sen jälkeen keltaisen kuvun alla oli yhä useammin myös Neuvostoliitossa valmistettuja työkaluja. Lähde mukaan menneiden aikojen traktorikatselmukseen perinteen ylläpitäjien kanssa. Joulu lähestyy! Osta kova lahja! Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! Tilaa vuoden uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.. Samalla Finnjetin koko elinkaareen liittyi myös valtava määrä tarinoita, huhuja, epäilyksiä ja vastoinkäymisiäkin. Kadulla kiitävä paloauto saa tietenkin mielikuvituksen miettimään, minkälainen tehtävä mahtaa tällä kertaa olla kyseessä, mutta kyse on paljosta muustakin
Lämpöä piisasi hurjillakin pakkasilla ja äkäisen moottorin ansiosta sujui niin ohitukset kuin pitkät luisutkin. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Lisäksi sen lämmitysjärjestelmä puhalsi ikkunat kerralla umpihuuruun, kun kone oli hetken lämmennyt. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Tähän numeroon ei harmi kyllä saatu ainuttakaan kotimaan tapahtumaa, joten sen osan sisällöstä haimme pienen lentomatkan päästä Italiasta. Varsinkin kaupunkiajossa se oli perin ikävä ominaisuus. Talviajoa kertyy nykyisellään melko vähän. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. TILAAJAPALVELU Puh. Joskus laseja on saanut raaputtaa sisäpuolelta jäästä vapaaksi muutaman kilometrin välein ja lopuksi kaivaa auton paljain käsin syvältä lumikinoksesta takaisin tielle. Useimmilla tämän talven tapahtumapaikoilla on tarkoitus vierailla, jos ei harrasteautolla, niin sitten perheen nykyaikaisemmalla käyttöpirssillä kulkien. Intoa piisaisi, mutta toisaalta silmäterän ulkoiluttaminen suolansekaisen loskan roiskuessa ei oikein houkuta. Sitä muistellessa tulee heti tunne että vastaava peli on saatava uudelleen. Välillä keli on ollut hieno ja auto lämmin sekä toimiva. Tai mistä sitä tietää jos vaikka saisin alle haaveilemani museopyörän ja kurvailisin sillä jollekin talven rompetoreista. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jan-Erik Laine TOIMITTAJAT Harri Onnila, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Tapio Mäntyniemi, Antti Kautonen, Eero Kumanto, Lea Lahti, Kari Näätänen, Kari Ruusunen, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Sari Mantila KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Vuosien saatossa vanhalla autolla ajetut kilometrit lumisilla teillä ovat jättäneet muistikuviin värikästä materiaalia. Esimerkiksi NSU Prinz 1000 oli varsin konstikas kulkemaan polanteisilla teillä ja pari kertaa se pyörähtikin perä edellä ojaan. 3 Pääkirjoitus. Nyt tallissa ei ole parin mopon lisäksi muita kaksipyöräisiä, ja mopolla ei sentään niin pitkää matkaa jaksa ajaa – eikä viritetyllä mopolla sitä paitsi edes saa ajaa maantiellä. Mutta oli kulkupeli mikä hyvänsä, niin talven tapahtumissa nähdään! Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Onneksi harrastekentällä tapahtuu myös talvella, joten ajotaipaleelle ei tarvitse lähteä ilman määränpäätä. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Talven iloja COPYRIGHT: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Talvella myös onneksi tapahtuu eikä taipaleelle tarvitse aina lähteä ilman määränpäätä. Tulevan numeron kohdalla tilanne on lohdullisempi, ja mahdollisuuksia on niin mpkuin autotapahtumajutuille. Silläkin pääsi sivuluisussa, mutta tehostamattomassa ohjauksessa oli sellainen välitys, että rattia sai pyöritellä kovin kiireellä jotta ehti luistellessa käännellä etupyöriä tien suuntaan. Erään talven käyttöautona minulla oli vanha kuusisylinterinen Dodge Dart. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.klassikot.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@klassikot.fi myynti@klassikot.fi materiaali@klassikot.fi etunimi.sukunimi@klassikot.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat , marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. MATERIAALI: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Takavuosiin verrattuna kunnollisia pakkaspäiviä tuntuu olevan vuosi vuodelta vähemmän, mutta sellaisen osuessa kohdalle samanaikaisesti vapaapäivän kanssa, kaivan auton tallista ja nautin hienoista hetkistä tien päällä ilman päämäärää. V iimeisimmän harrasteautohankinnan kylkiäisinä ei tullut talvirenkaita, joten sellaisten hankinta on lähipäivinä edessä. ILMOITUKSET: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Viritetty Kupla oli talviominaisuuksiltaan hauska laite
Jukka Eskelinen kunnosti perusteellisesti Saksasta hankkimansa yksilön. 44 Lancia Thema ’87 s. Ari Louhikallion Pyhimys on Englannissa valmistettu alkupään malli. Tapahtuma-alueella nähtiin iso joukko pääosin italialaisia klassikkoautoja. Tässä numerossa 4 s. Yksi harvoista uutena maahantuoduista on Pasi Nurmen kokoelmassa. s. 36 Alpine A310 ’78 s. 44 Lancia Thema ’87 Krister Ekman otti talteen ja kunnosti 80-luvun lopun Lancia Theman. 22 Volvo P1800 ’61 s. 50 Volkswagen Jetta ’81 Konttiperäiset etuveto-VW:t ovat nykyään harvinaisia verrattuna viistoperäisiin mallisisariinsa. Itä-Suomen tapahtumissa saattaa kuitenkin tavata huiman hienon museorekisteröidyn ’81 Jetan. 36 Alpine A310 ’78 Alpine-urheiluautojen mallisto kasvoi notkean ketterästä katukilpurista lopulta raskaan GT-auton oloiseksi kiituriksi. Sen jälkeen hieno japanilainen on palvellut harrastekäytössä museoautoksi rekisteröitynä. 30 Datsun 160J ’73. Lopputulos on alkuperäisyyttä kunnioittava, mutta tyyliltään ja käytännöllisyydeltään muovattu kokonaisuus. 22 Volvo P1800 ’61 Pyhimys-Volvona tunnettu urheiluauto oli ruotsalaisvalmistajan ase Yhdysvaltain markkinoiden valtaamiseen. 50 Volkswagen Jetta ’81 s. 30 Datsun 160J ’73 Jorma Lahtinen kunnosti isänsä uutena hankkiman Datsunin kymmenisen vuotta sitten. 12 Citroën ID 19 Familiale ’63 s. TAPAHTUMAT 76 Milano Autoclassica, Italia Suuri kolmepäiväinen autotapahtuma järjestettiin kuudetta kertaa. 76 Milano Autoclassica, Italia AJONEUVOT 12 Citroën ID 19 Familiale ’63 Futurististen DS-/ID-mallien farmarikoriset versiot eivät yleistyneet aikanaan Suomen teillä
s. 86 Tuleva Klassikko Kesäksi edullista avoautoa alleen haaveilevan kannattaa vilkaista ranskalaisten suuntaan. 60 Kangasalan rallispecial 1990 Armeijan jälkeen ammattikatsojamme sai töitä ja talous koheni. Valtaosa niistä Rovereita, mutta eivät sentään kaikki. 82 Marginaalista Myyntipalstojen ja huutokauppojen kaupittelemia erikoisuuksia. 60 Kangasalan rallispecial 1990 s. ”Kyllä se sitten näytti rumalta, varsinkin perä oli kauhean näköinen. 66 Mies ja tulevaisuuden klassikot Husky ja Lesney olivat 60-luvun tenavien suosikkeja.. 72 Milanon Aikakone Italialainen autovalmistaja Alfa Romeo tunnetaan urheiluautoistaan. 54 Muuttuvassa maailmassa ARTIKKELIT 54 Muuttuvassa maailmassa Harri Onnilan toimittama Takavuoden auto -artikkelisarja saapuu 90-luvulle, ja samalla menneen ajan tunnelmia luotaavan sarjan modernille päätepysäkille. 80 Fotoalbumi Konelan arkistokuvista löytyy Lada-aiheisia helmiotoksia. Se lisäsi kiinnostusta entisestään.” 5 s. 80 Fotoalbumi s. 86 Tuleva Klassikko s. 66 Mies ja tulevaisuuden klassikot Erkki Lehmuskallion pihamaalta ja talleista löytyy nykyisiä ja tulevia klassikkoautoja. Myöhemmät pikkuviikarit oppivat tuntemaan nämä tuotteet Matchboxja Corgi-autoina. 72 Milanon Aikakone s. 84 Klassikkomarkkinat Osta talven iloksi uusi projekti tai varaosia vanhaan. Enää ei tarvinnut lähteä erikoiskokeen vierelle vajaan filmirullan kanssa. 70 Pikkuautoista pienimmät Husky ja Lesney ovat tuttuja merkkejä 60-luvun pikkupojille. Tehtaan museosta niitä löytyy viimeisen sadan vuoden ajalta. VAKIOPALSTAT 6 Vakionopeus Tuoreita ja vanhoja uutisia sekä kuulumisia harrasteautojen maailmasta
Armeijan väki ei pienestä ja alitehoisesta autosta innostunut ja projekti kuihtui siihen. Aivan kaikki Crosleyn kehitelmät ja keksinnöt eivät saaneet tuulta alleen, mutta hämmästyttävän monella rintamalla ahkera ja idearikas herrasmies tuli tunnetuksi juuri pioneerin roolissa. 6. Tai ei aivan. Nelivetoinen Jeepiä muistuttava CT3 Pup -maasturi oli aluksi vain yksipaikkainen ja kasvoi kahdenistuttavaksi pian ensimmäisen prototyypin jälkeen. Sodan jälkeen pikkumaasturin piirrustuksia pyöriteltiin jälleen työpöydällä ja veljesten mielissä pyöri aivan uudenlainen pienikokoinen monikäyttöauto. Kuten alussa mainittiin, Crosleyn veljekset olivat ehtiväistä sorttia. Autoista mies innostui jo 1900-luvun alussa. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Amerikkalainen autoteollisuus on suoltanut vuosikymmenien ajan liukuhihnoiltaan toinen toistaan suurempia ja loisteliaampia menopelejä. Autojen valmistuksessakaan ei kaikkia kananmunia koottu samaan koriin. Tai jos ei niin hienoja, niin ainakin pieniä ja halpoja. Sen nimeksi annettiin monikäyttöisyyttä korostava Crosley FarmO-Road. Amerikkalaiseksi autointoilijaksi hän suhtautui autoihin moneen maanmieheensä verrattuna erilaisella tavalla: auton pitäisi olla pieni, monikäyttöinen ja ennen muuta halpa. (1886–1962) ehti elämänsä aikana touhuta monen projektin parissa. Pieni on kaunista – Amerikassakin P owel Crosley Jr. Crosley myös kehitti jääkaappien tekniikkaa ja keksi että kaapin ovessakin voi säilyttää kylmätuotteita. Kuten nimestä voi päätellä, uutuus oli mitä parhain hankinta maatilan isännälle samalla ajokilla pystyisi hoitamaan niin kauppareissut kuin kyntötyöt ja nurmikonleikkuut. Sodan aikana ensimmäinen malli tuli tiensä päähän, mutta sotavehkeiden parissa toimintaansa laajentanut yritys pyrki armeijan asiakkaaksi myös autoja toimittamalla. Ensimmäinen oma autonvalmistussuunnitelma epäonnistui, minkä jälkeen Crosley hakeutui töihin autoalalle. Crosley toi markkinoille radion jossa oli painonapit, ja autoradionkin kanssa mies oli ensimmäisten joukossa kuten myös autojen levyjarrujen käyttöönotossa. Sellaista hän ryhtyi suunnittelemaan Lewis-veljensä kanssa 30-luvulla, ja tuotantoon kuvaukseen sopiva kulkupeli saatiin vuonna 1939. Kun pääideoitsijan mieltymykset ovat tiedossa, ei varmasti hämmästytä että Crosleyn armeijalle tarjoama laite oli huvittavan pieni maastoauto. Vaan kyllä ison veden takana osataan tehdä myös pieniä ja siroja autoja. Kun toisaalla asennettiin kokoon mahdollisimman järkeviä ja monikäyttöisiä pikkuautoja, toisaalla niputettiin hienoja urheiluautoja. Maaseutuauton tavoin urheiluautomallit saivat komealta kuulostavat nimet Crosley Hot Shot ja Super Sport
Templar muistuttaa alkuperäistä vannetta ulkonäkönsä puolesta ja myös koko vastaa vakiovannetta. Hallien sisäpuolellekin on suunniteltu uutta. Kilpailu sillä saralla on kuitenkin kovaa eikä Saabillakaan ajateltu, että ansaitulla maineella surffattaisiin turboautojen aallonharjalla enää pitkään. 7. Yhdysvalloissa Saabin pr-touhuja johtanut Len Lonnegren oli saanut vihiä John ”Skip” Barberin suunnitelmista panna pystyyn oma formulaluokka. Vanteen pariksi löytyy myös alkuperäistä jäljittelevä pölykapseli. Yhdysvalloissa oli jo pitkään ymmärretty, että viikonloppuna kisataan ja maanantaina myydään. Omaa harrasteautoansa voi ehdottaa osastolle kuvien ja tarinan kera. Ruotsalainen autovalmistaja Saab otti osaa rallien ja perinteisten ratatouhujen ohella osaa myös formulakilpailuihin. LAHDEN NÄYTTELY Tulevan kevään Classic Motorshow järjestetään toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Mainosviestin kannalta moottorin alkuperäisyys oli kantava idea – olihan nyt asiakkaalla mahdollisuus ajella työmatkoja Saabilla jossa olisi oikea kilpamoottori pellin alla. Moottoriurheilu on parasta markkinointia autobisneksessä. ”Omistajien helmet” -osastolle kootaan nimensä mukaisesti ajoneuvoja jotka ovat omistajansa erityisiä silmäteriä. Ideana oli luokka keskenään moottoria ja renkaita myöten identtisistä autoista, jolloin kuljettajanpaikkansa lunastaneet kisakuskit olisivat kirjaimellisesti samalla viivalla. Sarja jäi kokonaan pois kilpailukalentereista kauden 2003 päätteeksi. Templar-teräsvanne Amazoniin kustantaa 59,95 € ja kapseli 19,95 € per pyörä. Tällä kertaa teemana on brittiautot ja halleissa tullaan näkemään saarivaltion helmiä nostalgisista Vauxhalleista äveriäisiin Rollsseihin ja kaikkea siltä väliltä. Vain ajotaito ratkaisisi maaliintulojärjestyksen. Myyntiruutuja tulee olemaan 30, ja sellaisen voi vuokrata itselleen 125 euron hinnalla. Saab-moottorit olivat pitkälti vakiokuntoisia mutta pieniä muutoksiakin tehtiin. Maineikkain Saab-moottorisella formulalla kisannut lienee Juan Pablo Montoya, joka voitti kaksi osakilpailua vuonna 1994. Myyntiruudun lunastanut saa nimikoidun parkkiruudun lisäksi ajoluvan, jonka kanssa myynnissä olevalla autolla voi piipahtaa vaikka koeajolla ja palata vaivatta takaisin omaan ruutuun. Saab hyödynsi formulasarjaa näkyvästi Yhdysvaltojen markkinoilla. Näyttelyn edustan parkkialueella nähdään uutuutena erillinen myyntialue yli 30-vuotiaille autoille. Alkuperäinen voitelujärjestelmä korvattiin kuivasumpulla, pakoputkistoa muutettiin ja ratakäytössä tarpeettomat saastelaitteet poistettiin. Ilmoittautua voi Classic Motorshown nettisivulta osoitteessa www.classicmotorshow.fi VANTEITA VOLVOON Vannetukku on aloittanut VWheels-vanteiden maahantuonnin. Seuraavana vuonna Barberformuloiden konetilassa jylisivät Dodgen V6moottorit. Ensimmäinen Barber Saab Pro Series -luokan kausi ajettiin vuonna 1986. Niitä jälkiä Saabin markkinointiosastolla päätettiin seurata. Alkuvaiheessa formuloiden voimanlähteeksi kaavailtiin Dodgen 1,6-litraista pataa, mutta Saab kiilasi väliin ja neuvotteli sen tilalle oman 16-venttiilisen turbopatansa. Formula-Saab T urbo-Saab oli 80-luvun alkuvuosina jo ehtinyt kiriä mainetta nopeana ja ylellisenä perheautona. Mallistosta löytyy esimerkiksi Templar-teräsvanne Volvo Amazoniin. Sama vuosi jäi Saabin osalta viimeiseksi Barber Pro Series -kaudeksi. Muiden muutoksen myötä polttoaineensuihkutusjärjestelmä säädettiin uuden käyttötarkoituksen mukaisesti. Ilmoittautuneiden joukosta valitaan osastolle 10 omistajan helmet
Limousine painaa tyhjillään 3 100 kiloa ja kuljettaa väliaikaisesti seitsemää henkilöä. päivänä samalla pihamaalla nähdään jo perinteeksi muodostunut Lada-kerhon kokoontumisajo. Mauno Henrik Koivisto (1923–2017) oli Suomen tasavallan yhdeksäs presidentti ja hänen presidenttikautensa ajoittuivat vuosille 1982–1994. Le Mans toimi näyttämönä myös Helemkilpurille. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Italialainen autoteollisuus käytti tuotteissaan Peugeot-Renault-Volvo-yhteistyömoottoria. PRV-moottorista kehitettiin lukuisia versioita ja myös käyttökohteita oli yllättävän monta. Peugeotin, Renaultin ja Volvon yhteisponnistuksen tuloksena syntynyt V6-moottori on käynyt tutuksi edellä listattujen automerkkien ylemmän keskiluokan mallien keulilta 70-luvulta aina 90-luvulle saakka. Renault-pohjainen Eagle Premier vei PRV-kuutosen Amerikan markkinoille. Ranskalainen Venturi perehtyi moottorin mahdollisuuksiin ja teki omaa jatkokehitystään sen parissa. Venturi oli myös yksi koneen kilparadoille saatelleista valmistajista, ja nämä kilpaversiot olivat varsin vakuuttavia. Hienoista moottoreistaan tunnetut italialaiset turvautuivat PRVTAKAVETOJEN TALVIPÄIVÄT Autoja tiemuseo Mobilian piha-alueella järjestetään kaksi talvitapahtumaa. Ikkunat ovat yli 5 senttiä paksua panssarilasia. Volvo-kerhon talvikokoontumisen päivämäärä on tammikuun 27. Monen lähdön PRV-moottori E rikoisemmista PRV-moottoria käyttäneistä automalleista useimmille tutuimpia ovat Alpine A310 ja sen myöhemmät versiot sekä rosterikorinen ja lokinsiipiovilla varustettu DeLorean-urheiluauto. Helmikuun 24. Nämä eivät suinkaan olleet ainoita PRV-moottorisia urheiluvaunuja. Peugeotin omat insinöörit puuhailivat myös kilpalaitteiden parissa ja luomansa Le Mans -raketti kiiti PRV-koneen työntämänä vuoden -88 kisassa yli 400 kilometrin tuntivauhtia. Ensimmäisenä lumisen parkkialueen valtaavat talviominaisuuksista vuosikymmenestä toiseen kiitellyt Volvot. Helem V6 oli Renault Sport Spideriin pohjautuva keskimoottorinen auto, josta tarjottiin asiakkaille sekä raakaa kilpa-autoa että sen kadulle kesytettyä urheiluversiota. Alfa-kilpurin ohella Lancia Thema käytti alkutaipaleensa aikana kyseistä voimanlähdettä. 8 1/2018. Yllättävin kilpa-auto josta PRV-pohjainen moottori on nähty lienee Alfa Romeo 155 V6 Ti DTM-auto, jossa joidenkin lähteiden mukaan olisi sellaista käytetty. KOIVISTON CADILLAC MUSEOON Espoon Automuseo on saanut kokoelmiinsa edesmenneen presidentti Mauno Koiviston virka-auton. Koiviston virka-autona toiminut Cadillac Fleetwood Limousine on vuosimallia 1984 ja auto on ns. Esimerkiksi Le Mansin 24 tunnin kilpailuissa käytetystä Venturi 600LM -raaserissa moottorista puristettiin yli 600 hevosvoiman tehot. Premier taas tarjosi pohjan Dodge Monacolle, johon asennettiin myös PRV-kone. Tapahtumat ovat yleisölle maksuttomia ja otsikosta huolimatta myös edestä vetävät Ladat ja Volvot ovat tervetulleita. tehdaspanssaroitua mallia. Molemmissa talvitapahtumissa on leppoisan ajanvieton ohella pienimuotoista tapahtumaa sekä rompetori
KULKUVÄLINEIDEN RESTAUROINTI AVUSTUKSET – VIELÄ EHTII HAKEA Museoviraston vuoden 2018 kulkuvälineiden restaurointiin myönnettäviä avustuksia voi hakea vielä tämän kuun loppuun eli 31.1.2018 kello 15.00 asti. Portugalilainen maastoautovalmistaja UMM tarjosi PRV-kuutosta vaihtoehtona persoonallisesti muotoiltuun Alter II -malliin. Tagora nojaa teknisiltä ratkaisuiltaan Peugeotin isoihin malleihin ja suurin moottorivaihtoehto oli PRV-kuutonen. Kohteen tai sen osan konservointiin tai rekonstruointiin myönnetään avustusta vain poikkeustapauksissa. Jo alkumetreillä eri automalleihin tehtiin omat versionsa samasta moottorista. Lisäksi lukuisat pienemmät autoja virityspajat pistivät lusikkansa PRV-soppaan. Ulkomailla rakennetulle kulkuvälineelle voidaan myöntää avustusta, jos se on ollut Suomessa käytössä vähintään 50 vuoden ajan. Konservoinnilla tarkoitetaan kohteen tai sen osan käsittelemistä siten, että sen säilyminen turvataan. Arkisista autoista tuttu V6 löytyy monen eksoottisen urheiluauton konehuoneesta. Restaurointi perustuu aina kohteesta hankittuun dokumentoituun tietoon ja/tai historiallisiin lähteisiin. Etusijalle asetetaan Suomessa rakennetut vähintään 50 vuotta vanhat kulkuvälineet. Tämä selittyy sillä, että Renault teki 80-luvulla yhteistyötä AMC:n kanssa. Tutuimpia sovelluksia ovat toisaalla tässä numerossa esitelty Alpine A310 sekä rosterikorinen DeLorean. Yksi suurempi kehitysaskel nähtiin Renault 25 V6 Turbon keulilla. 9. Kulkuvälineiden restaurointiavustusten tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos maa-, ilmaja vesiliikenteen kansallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kulkuvälineitä käyttökuntoisena. Muut kuin kohteen historiaan kuuluvat materiaalit, menetelmät ja tekniikat voivat vain poikkeustapauksessa olla osa restaurointia, mikäli niiden suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon säilytettävän kohteen kulttuurihistorialliset arvot ja ne ovat kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia. Citroën ja Peugeot seurasivat toisenlaisia muotivirtauksia ja kaivoivat lisähevosvoimia turbon sijasta neliventtiiliratkaisulla. Rekonstruointi on uuden rakentamista hävinneestä kohteesta tai sen osasta säilyneiden jäänteiden tai asiakirjalähteiden perusteella. Vuonna 1987 esitelty Eagle Premier oli yksi tuon yhteistyön hedelmistä. Jos lopputuloksissa oli eroja, niin lähtökohtiakin on yhteisestä nimittäjästä huolimatta moneen lähtöön. Sitä reittiä moneen taipuva moottori pääsi näyttämään kyntensä myös aavikkorallikilpailuissa. Se pohjautui osin Renaultin 25ja 21-malleihin, ja kahdesta moottorivaihtoehdosta suurempi oli PRV-kuutonen. Talbot Tagora luotiin korvaamaan Chrysler 180 -malli. 90-luvun alkupuolella esitelty Monaco oli ajautunut kauas loiston päivistään, ja mallin rakennuspalikoita oli lainattu Renaultin pakista moottorin lisäksi perusrakenteita myöten. moottoriin myös Lancia Theman kohdalla. Avustukset myönnetään restaurointiin (entisöinti, entistäminen), jolla tarkoitetaan kohteen tai sen osan kulttuurihistoriallisen arvon (esimerkiksi alkuperäisyys tai historiallinen kerroksisuus) säilyttävää korjaamista. Monta pykälää kovempi aavikkokilpuri Schlesser Original siirtyi Porschen ja Seatin moottoreista PRV-vetoiseksi vuonna 1997 seuraavan viiden vuoden ajaksi. AMC:n ajauduttua Chryslerin haltuun uusi omistaja sitoutui hankkimaan PVR-moottoreita jatkossa tietyn määrän, ja osin tämän sopimuksen vaikutuksesta Eagle Premieristä väännettiin pienin muutoksin Dodge Monaco Chrysler-asiakkaille tarjottavaksi. Näin työtahdit saatiin lyömään tasaisempaa tahtia ja käyntiääni muuttui muistuttamaan tavallista 60-asteen V6-moottoria. Poikkeustapauksissa avustusta voidaan myöntää kulkuvälineiden käytön edellyttämän liikenneverkon kunnostukseen tai hoitoon, ei kuitenkaan kohteisiin jotka omistaa tai joiden ylläpito kuuluu julkisyhteisöjen vastuulle. Lisäksi avustusta voidaan poikkeustapauksissa myöntää myös perinteisen telakan tai veistämön toiminnan kannalta merkittäviksi arvioitujen vanhojen laitteiden kunnostukseen. Vuosina 1980– 1983 valmistettu Talbot Tagora, joka korvasi Suomen teilläkin tutuksi tulleen Chrysler 180:n, sai kalleimman versionsa nokalle bensiiniä polttavan kuutosmoottorin. PSA-yhtymän otettua kopin Chryslerin Euroopan-toiminnoista 70-luvun päätteeksi PRV-moottorille löytyi uusi käyttökohde Talbot-merkin suojista. Tämä akseli otettiin kaikissa versioissa käyttöön vuodesta 1995 eteenpäin. Nimensä mukaisesti kone oli ahdettu, mutta eroa oli myös pintaa syvemmällä: kun alkuperäisessä kampiakselissa oli kaksi kiertokankea yhtä kaulaa kohden, turbo-Renaultin moottorin kampiakselissa kauloja oli kuusi. Lisätietoja saa hakuaikana puhelimitse numerosta 0295 33 6273 tai Museoviraston verkkosivulta www.nba.fi/fi/avustukset/ kulkuvalineiden-entistamisavustukset. PRV-moottori löysi tiensä niin ikään Dodge Monacon konehuoneeseen. Avustus voidaan myöntää vain sellaisille kulkuvälineille, jotka on rekisteröity Suomeen tai joiden kotipaikka on Suomessa
Hinnan kurissapitämiseksi Healey Sprite suunniteltiin yksinkertaiseksi ja tuotannossa ennestään olevia osia hyödyntäen. päivänä. Sama versio on käytössä edelleen. Toisena pelipäivänä Suomi rökitti DDR:n joukkueen murskaluvuin 9-1. • Ilmavoimien Vihuri-lentokoneilla suoritetut virhelento-opetukset pantiin jäihin. • Godtfred Kirk Christiansen on useimmille tuntematon hahmo mutta keksimänsä tuote on kaikille tuttu. Urheiluauto oli tietysti monen perheenisän haaveissa, mutta valtaosa malleista olivat edelleen ulottumattomissa. • DDR ja Suomi ottivat mittaa Helsingin pallokentällä 19.20.1. Ylimääräisiä varoja saattoi näin ollen tuhlata itsekkäisiin tarkoituksiin – esimerkiksi toisen auton hankintaan. Kangaskatto oli irrotettavaa, ei laskostettavaa mallia. Explorer 1 -tekokuu laukaistiin matkaan Jupiter C -ohjuksen kyydillä. Pieni ja ketterä brittisportti oli esittelynsä aikoihin edistyksellinen auto. Auto oli erittäin hauska ajaa ja alustarakenteiden onnistumisesta kertoo mallin hyvä menestys eri moottoriurheilulajeissa heti tuoreeltaan. Esimerkiksi ovet piti avata samasta kahvasta, oli sitten menossa sisään tai ulos – ulkopuolisia kahvoja ei autoon asennettu. Sammakkosilmätkin ovat säästötoimien tulosta. 10 1/2018. Kaikkiaan sammakkosilmäistä sporttia myytiin lähes 50 tuhatta yksilöä vuosina 1958–1961, minkä jälkeen markkinoille saapui vähemmän omaperäinen mutta valtavan suosittu Healey Sprite Mk II. Laskut saatiin rullaamaan 9 miljardin lainan turvin. Sammakkosilmä 60 vuotta 50 -luvulla ihmiset länsimaissa vaurastuivat kiihtyvällä tahdilla. Pääasia eli ajettavuus oli kohdallaan samoin kuin toinen pääasia eli kuljettajan ympäristö. Peräosastaan Sprite oli täysin umpinainen eli tavarat piti lastata kyytiin istuimien takaa. Säästötoimet kohdistettiin kuitenkin ajonautinnon kannalta vähemmän tärkeisiin paikkoihin. Vuosikymmenen loppupuolella monilla oli talous erinomaisessa kunnossa, talo ja arkiauto hankittu sekä maksettu. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta TAMMIKUU 1958 • Sir Edmund Hillaryn motorisoitu retkikunta saapui etelänavalle tammikuun 4. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ajovalojen piti kiepsahtaa korinmyötäisesti takakenoon lepoasennossa kuten sittemmin Porschen 928-mallissa, mutta talousosaston punakynä pyyhkäisi mekanismin pois suunnitelmista, eikä suunnitteluosaston väki katsonut tarpeelliseksi piirrellä valoja uudelleen. Ensimmäisenä päivänä maalit menivät tasan 2-2. Tuo mies jätti tammikuussa -58 patenttihakemuksen parannellusta versiosta toisiinsa kiinnitettävistä muoviosista, tutummin Lego-palikoista. • Amerikkalaiset saivat ensimmäisen tekokuunsa kiertoradalle 31.1. järjestetyissä jääkiekko-otteluissa. Teknisten ratkaisujen sijaan katsojan huomion vei kuitenkin omalaatuisesti tuijottavat ajovalot, eikä siinä suhteessa mikään ole 60 vuoden aikana muuttunut. Sivuikkunoitakaan ei ovista löytynyt, mutta halutessaan sellaiset sai ruuvata nopeasti paikalleen. Seuraavan vuoden huhtikuussa konetyyppi asetettiin kokonaan lentokieltoon. Syynä harjoittelukiellolle oli konetyypille sattuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet. • Suomen valtiolta loppuivat rahavarat täysin ja maksut jäivät rästiin vuorokauden ajaksi. Ajokkeina retkikunnalla oli arktiseen käyttöön muokatut Massey Ferguson TE20 -traktorit. Kolmen liikepankin myöntämällä lainalla juoksi 13% korko. Tähän väliin ja näitä haaveita toteuttamaan kiilattiin Austin Healey Sprite. Kaksi ensimmäistä yritystä oli epäonnistunut mutta kolmas kerta sanoi toden tässäkin projektissa
Samalla Finnjetin koko elinkaareen liittyi myös valtava määrä tarinoita, huhuja, epäilyksiä ja vastoinkäymisiäkin. 248 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! 9 90 Avaimenperän arvo:. Se edusti muun muassa vahvaa osaamista, innovointihalua, uskallusta sekä tahtoa olla ensimmäinen ja paras. Viipalemedioiden uutuuskirjat! Tilaa uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.. Finnjet – itämeren superkulkija Upea kirja Finnjetin vaiheista! GTS Finnjet oli varsin monelta näkökannalta tarkasteltuna erittäin suomalainen hanke
12
Vanhin säilyneistä, ’63 ID 19 Familiale, löytyy Uudestakaupungista, Pasin Nurmen omistuksesta. Uusikaupunki FAMILIALE 13. Niistä jäljellä on enää vain kourallinen. Citroën ID 19 Familiale ’63 Futuristinen Futuristiset Citroën DS/ID -mallit saavuttivat mukavuudellaan kohtuullisen kannattajakunnan Suomessakin, mutta farmarimallien tuonti maahamme jäi kuitenkin niukaksi
Itsensä peilistä mahtavana näkevä kansakunta oli juuri tullut perinpohjaisesti nöyryytetyksi avaruudenvalloituksessa neuvostoliittolaisten toimesta ja kuuhun oli kiire ehtiä ensimmäisenä minkä näköisellä kapineella hyvänsä. Reissuun käytetyn kulkuneuvon ulkoinen olemus oli käyttötarkoituksen sanelema, ja näin jälkikäteen amerikkalaisten syyttäminen tyylitajuttomuudesta on sen projektin osalta tarpeetonta. Citroën DS. Mikäli kansakunnat olisivat tämän kilpajuoksun sijaan yksituumaisesti antaneet uusien taivaankappaleiden tavoittelun ranskalaisten tehtäväksi, tarkastelisimme tältä osin nyt varmasti toisennäköistä historiaa. Tätä kohderyhmää palvellakseen Citroën toi DS-mallin rinnalle vuonna -57 hieman riisutun ja edullisemman ID-mallin. Avaruusaikakauden muotoilu sai kerralla kaikki ympärillä olevat kilpailijat vanhenemaan pari vuosikymmentä, ja kaasunestejousitus oli jotain käsittämättömän hienoa kilpailijoiden primitiivisiin rautavietereihin verrattuna. Citroën ID 19 Familiale V iime vuosisadan teknisesti vaativimpia projekteja oli ihmisen lennättäminen kuuhun, ja ensimmäisenä sinne ennätti joukko uuden mantereen matkailijoita. Normaaliajossa Citroën kulki kuin pilvien päällä ja suorituskykyä riitti tarvittaessa vaikka rallikilpailuihin. 14 1/2018. Jotain aivan muuta Vuonna -55 Pariisissa ensiesitelty Citroën DS 19 oli futuristisuudessaan ennennäkemätön harppaus tulevaisuuteen, ei ainoastaan Citroënin omassa mallistossa, vaan koko autoteollisuudessa. Kromiakin kojelaudan yksityiskohdista löytyy, mutta hyvin hillitysti. Näiden kehittelemättömäksi jääneiden avaruuskulkimien suunnittelussa äärimmäisen tyylikäs muotoilu olisi varmasti ollut toimivuuden kaltainen prioriteetti, ja ihme olisi jos projektiin johtoon ei olisi nimetty italialaissyntyistä kuvanveistäjä Flaminio Bertonia – miestä, jonka merkittävimpiin luomuksiin lukeutuu mm. Ison Sitikan upottavan pehmeät sohvat, tasainen sisälattia ja mahtavat jalkatilat tekivät automallista edustuskelpoisen aina valtiopäämiestason paraativaatimuksiin saakka, mutta tavaran tai suuremman porukan Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine Korpivaara Oy:n arkistojen mukaan vuonna -62 maahamme saapui vain yhdeksän ID-farmaria. Teknisesti monimutkainen mukavuusvaunu herätti heti alusta alkaen voimakasta omistamisviettiä myös niiden mielissä, joille hintalappu asetti ylitsepääsemättömiä esteitä. Citroënin yksipuolainen ohjauspyörä on suorastaan kuvanveistoa
Suurperheen suosikkimalli oli kuitenkin Familiale, jossa takasohva oli siirretty reilusti taaemmas niin että sohvien väliin jäi reilusti tilaa kolmelle taittuvalle lisäistuimelle. Upeakuntoinen ajoneuvo valittiin vuonna 1992 Automobile Citroën ry:n toimesta vuoden automobiiliksi. Kaipaukseen vastattiin vuonna -58 esitellyllä ID-farmarilla, joka sai useita mallinimiä istuinten järjestelystä ja markkina-alueesta riippuen. Voisi kuvitella, että autotuonnin vapauduttua kesällä -62 olisi farkku-Sitikoidenkin myynti pinkaissut yläviistoon, mutta päinvastoin kävi. lokakuuta maahan saapuneeksi kirjattu yksilö löytyy nykyisin Uudestakaupungista Pasin Nurmen omistuksesta. Familialen etusohvalle ja taittopenkeille sopinee kolme henkeä, mutta penkkirivien viimeinen sohva kaventui takapyöräkoteloiden vuoksi kahden hengen istuimeksi. Korpivaaran vanhojen arkistojen mukaan tuolloin maahamme saapui vain yhdeksän ID-farmaria ja seuraavina vuosina tuontimäärät vain jatkoivat laskuaan. Kuuden hengen Commerciale-perusfarkku lähti tehtaalta kahdella sohvapenkillä varustettuna ja Break sai lisäksi kaksi tavaratilan lattiasta esiin taittuvaa kevyenpuoleista lisäistuinta. 15. Ensimmäiset neljä ID-farmaria saapuivat maahan loppuvuodesta -59, mutta seuraavana vuonna farmareita saapui jo 24 autoa, joista ainakin yksi oli tiettävästi ambulanssi. Tuosta vapautumisvuoden yhdeksän auton määrästä vain kaksi oli Familiale-malleja ja niistä toinen, 24. Suomessa Citroën-edustusta oli jo 30-luvulta hoitanut Korpivaara Oy ja 50-luvulla autoja myytiin se mitä nyt tuontilisenssien puitteissa maahan saatiin. kuljetukseen kaivattiin jo enemmän tilaa
Viikonloppuna se muuntautui perheautoksi takapenkin käännöllä. Kiistaton valtti oli myös kaasunestejousitus joka piti takapään oikeassa korkeudessa, oli kyydissä kuormaa tai ei. Ja varmasti juuri jousitusratkaisun innoittamana keksittiin mallistoon lisätä vielä ambulanssi, jonka hellävaraisen pehmeä kyyti kävi jo ensihoidosta. Break-mallin tavaratilan lattiasta avautui kaksi sivuttain istuttavaa lisäpenkkiä. Commerciale oli lähimpänä pakettiautoa, ja kulkihan sen kyydissä vaikka keikkatimpurin kakkosnelkut. MONIKÄYTTÖINEN Vaikka Citroën DS oli vuonna 1955 kummallisuudessaan varmasti odottamaton ilmestys, vuonna 1958 esitelty ID-farmarimalli olikin jo odotettavissa, sillä farmarimalliston tarjoaminen kuului vahvasti ajan henkeen. Citroënin vahvuuksia oli etuvetoisuuden mahdollistama lattioiden tasaisuus, mikä sai auton sisätiloista avarammat kuin ulkoapäin saattoi arvata. Siinä missä vaikkapa Peugeotin oli jatkettava reilusti 403-mallinsa akseliväliä saadakseen markkinoille kahdeksan hengen Familiale-farmarinsa, Citroënin akseliväli riitti mainiosti samaan jo vakiona. Joillain markkina-alueilla versio tunnettiin mallinimellä Safari Estate, amerikkalaisissa esitteissä se oli perinteisesti Station Wagon. Citroën ID 19 Familiale 16
Ambulanssi kuului 60-luvun alkuvuosina Citroënin omaan mallistoon. 17. Yhden taittopenkin paikalla kulki lastenvaunujen koppa ja matkalaukuista ainakin suurin osa mahtui takaluukkuun. Myöhemmin ambulanssien rakentaminen jätettiin pienempien koripajojen tehtäväksi. Familiale oli verraton perheauto, jonka esite havannollisti monikäyttöisyyttä. Esite ei jättänyt epäselväksi kuinka kaasunestejousituksella kuskaisi sairaat ja loukkaantuneet hoitoon ilman pienintäkään tärinää
(kuva: Reijo Niemi) 18 1/2018. Se on niin ongelmallinen auto, jos siinä on tekemistä. ”Näitä D-Sitikoitakin on kyllä aina ollut saatavilla, mutta en ole koskaan halunnut hommata huonoa. Citroën ID 19 Familiale Latolöytö Pasi Nurmen kiinnostus ranskalaisiin autoihin ja erityisesti Cirtoeniin juontaa juurensa lapsuudesta. Kun Sitikoiden pehmeään kyytiin oli päässyt jo pikkupoikana tottumaan, ajokortin saannin jälkeen oli selvä minkä merkkisillä kulkimilla omakin autoilu alkaisi. Citroënin mallistosta erityisesti GS ja D-mallien viehätys on aina ollut muita voimakkaampi, ja vaihtoehdoista GS valikoitui pitkäaikaiseksi käyttöja harrasteautoksi. Kesällä -88 Citroën oli rikkomaton latolöytö, mutta koriltaan se osoittautui varsin rapeaksi. 70-luvun jälkipuoliskolla, aktiivisten käyttövuosiensa lopulla Turunja Porinläänin kilvissä liikkunut Familiale päätyi Moottori on konehuoneessa aivan perimmäisenä. Mielummin sellainen joka on mahdollisimman hyvä ja jolla uskaltaa ylipäätään lähteä reissuun”, hän perustelee valintojaan ja jatkaa: ”Jos perhekin on matkassa, niin ei sitä mielellään ole reissulla nokkapelti pystyssä, se ei ole kivaa muiden kannalta.” Vaikka upea ’63 Familiale on Pasin omistuksessa ollut vasta vajaat pari vuotta, on tämä Suomen vanhin rekisterissä oleva farmari-ID kuitenkin hänelle tuttu jo vuosien takaa. Voimaa 1,9-litraisesta voimanlähteestä on puristettu maltilliset 66 hevosvoimaa. Auton nuoruusvuosien vaiheet ovat edelleen hiukan selvittelyn alla, mutta sen tiedetään tulleen myydyksi uutena Erja Elolle Vaasaan
maatilalle Loimaan Metsämaalle, jossa ajelu jatkui vielä satunnaisesti peltoteillä. Selväksi tuli, että mistään helposta projektista ei ollut kyse. ”Niin tämähän on entisöity jo kahteen kertaan, toisen kerran vuonna -97”, huomauttaa auton nykyinen omistaja. Istuinjärjestelyistä huolimatta Familialen tavaratila on reilunpuoleinen ja kattoteline kuului vakiovarusteluun aina ambulanssimallia myöten. Auto oli periaatteessa rikkomaton ja omin voimin säilytyspaikkaansa raahautunut, mutta aikanaan kasviöljypohjaiseen hydrauliikkanesteeseen lisätty tavallinen voiteluöljy oli aikaansaanut järjestelmään kemiallisen katastrofin. Lähempi tutustuminen autoon johti kauppoihin. Ensimmäisellä kerralla auto maalattiin farmarille tyypilliseen tapaan takaosastaan mustaksi ja korissa oli keulakoristetta, peiliä ja antennia, joita ei siihen tehtaalta lähtiessä kuulunut. Kahdesti entisöity Auton ensimmäinen entisöinti ajoittuu vuosiin -88-91 ja keväällä -92 se hyväksyttiin rekisteriin museoautona. Toisella kierroksella auto purettiin Takaluukku aukeaa kaksiosaisena. Ovien pohjat olivat jo käsinkosketeltavan rapeat ja takalokareita oli ehditty joskus korjailemaan lasikuidulla. 80-luvun jälkipuoliskolla pitkän linjan Citroënharrastaja Reijo Niemi etsiskeli entisöitäväkseen juuri farmarimallia, jossa viehätti erityisesti sen takapään erikoinen muotoilu. 19. Tammikuussa -88 hän sai kaveriltaan vihjeen latoon jääneestä Familialesta, joka olisi sopivasti vielä kaupan. Syyksi tähän erikoiseen tuplaamiseen hän arvelee sen, että ensimmäisen kerran auto piti ensisijaisesti saada ajoon ja vasta toisella kerralla siitä tehtiin niin virheetön kuin mahdollista. Moottori pyöri veivistä kääntämällä, mutta sähköosia siitä oli kadonnut. Omistajalleen muiden kauppojen yhteydessä tullut auto oli kyllä tarkoitus kunnostaa ja peltitöitä oli kertaalleen jo aloitettukin, mutta kesken jäänyt projekti hautautui ladon perukoille rakennustarvikkeiden alle
Mitä auton arvokehitykseen tulee, Pasi toteaa että Sitikan hinnalla saisi edelleen erittäin hyvän henkilöauton. ”Parhaimmillaan tämä auto on kun ajaa satasen matkanopeutta. Hän tunnustaa, ettei voinut tuolloin edes aavistaa että auto tulisi joskus siirtymään hänen omistukseensa. Familialen entisöintiin 90-luvulla osallistuneet Timo Julkunen ja Mikko Lisinen alkoivat 2016 Citroën-kerhon kesätapahtumassa vihjailemaan Pasille, että viime vuosina hyvin vähälle ajolle jääneen farmarin olisi aika löytää uusi, autoa arvostava omistaja. Vaan toisin kävi. Silloi se on todella kiva ajaa, menee kuin juna ja tottelee ihan tarkkaan mihin ohjauspyörästä kääntää”, Pasi kuvailee ajo-ominaisuksia, ”Parhaimmillaan tämä auto on kun ajaa satasen matkanopeutta. Merkkikerhossa aktiivisesti toiminut Reijo Niemi suuntasi autollaan useita kertoja myös kansainvälisiin Citroëntapahtumiin, kuten vuonna -92 Tanskaan, -95 Ranskaan ja -98 Belgiaan. Voit kuvitella miltä tuntui, tuli ihan shokki kun tajusin että auto myydäänkin minulle.” Rahauudistuksen jälkeen Citroën Familiale ID 19 Comfort maksoi uutena 18 600 markkaa, eli karkeasti kolmen pikku-Fiatin verran. Auton entisöinnistä vastasivat molemmilla kerroilla omistajan lisäksi Mikko Lisinen ja Timo Julkunen. Kun aikansa oli autokauppoja hierottu ja oltiin päästy jotakuinkin alustavaan sopimukseenkin, ei Pasin tarjous johtanut välittömästi toivottuun lopputulokseen. Auto jäi kuitenkin vaivaamaan mieltä ja Pasi tuumi että mistä sitä tietää vaikka asiat järjestyisivätkin, ja päätti välittömästi laittaa käyttöautonsa myyntiin. Ajattelin, että ei sille sitten mitään voi, vaikka olin sitä varten myynyt hyvän C-viitosen. Pidempään seisoneeseen autoon kun on ilmaantunut hiukan nestevuotoja, joista on päästy tiivisteitä vaihtaen. ”Minulla oli silloin käyttöautona uudenkarhea V6-koneinen C5, vähän ajettu ja erittäin hieno. Pasi Nurmi muistaa ihailleensa Niemen autoa kotimaisissa Citroën-tapahtumissa jo 90-luvun alussa ja tuli ikuistaneeksi sen monet kerrat kameransa filmille. Ja kävi vielä niin erikoisesti että se meni heti kaupaksi.” Kun neuvottelut Familialesta pääsivät alkuun, oli molemmille osapuolille selvää, että kyseessä on kohtuullisen arvokkaksi ulkomaillakin arvostettu erittäin hienokuntoinen ajoneuvo. ”Minä sanoin suoraan etten pysty tarjoamaan enempää. Pasi tiesi heti mistä autosta oli kyse, mutta piti ajatustakin auton ostamisesta puhtaasti leikkinä ja totesi ettei hänellä ole edes rahaa sitä ostaa, eikä hän lähde pankista sitä varten lainaamaan. Kuin juna Sitikka on varsin tarkoin siinä kuosissa millaiseksi se tuli kun se vuonna -97 entisöitiin toistamiseen. Citroën ID 19 Familiale uudelleen, pintapeltien sovituksia paranneltiin, ylimääräiset koristeet saivat lähteä, ja auto sai uuden yksivärisen maalipinnan. Viimeiset kymmenkunta vuotta auto on ollut minimaalisella käytöllä. Koko D-mallin hankinta oli ennemminkin kaukainen haave ja hän oli jo totuttautunut ajatukseen, ettei sellaista välttämättä koskaan edes osuisi kohdalle. Se on todella kiva ajaa, menee kuin juna ja tottelee ihan tarkkaan mihin ohjauspyörästä kääntää.” 20 1/2018. Nyt uuden omistajansa aikana on sille puolittain huomaamatta kertynyt jo viitisentuhatta kilometriä, joista osa on ollut monimutkaisen auton herkistelyä ja hienosäätöä. C5 meni, ID tuli Se, että auto päätyi nykyiselle omistajalleen Uuteenkaupunkiin, on johdateltua sattumaa. Muutaman viikon päästä Reijo soitti minulle kun olin menossa iltavuoroon töihin ja sanoi että kuule Pasi, auto odottaa täällä että tulet painamaan starttinappulaa
Hän ei osannut 90-luvulla edes aavistaa että päätyisi joskus vielä sen omistajaksi. Takana: pitkittäiset tukivarret kaasunestejousitus, rumpujarrut 06 Kori Neliovinen, farmarimallinen itsekantava kokoteräskori 07 Mitat Pit. Silminnähden Sitikkaansa tyytyväinen omistaja nostaa esille, joskin täysin puolueellisesti, automallin hyviä ominaisuuksia yksi toisensa jälkeen. Etuveto 05 Alusta Edessä: päällekkäiset tukivarret, kaasunestejousitus, hammastanko-ohjaus, levyjarrut. 4980, lev. Ja pehmeästä kyydistä nauttiessa niitä olisikin vaikea lähteä kumoamaan, kuten vaikkapa seuraavaa: ”Tämä on sellainen auto että tämän kanssa saa ystäviä aika paljon.” Pasi Nurmelle hänen ID 19 Familiale oli tuttu auto jo vuosien takaa. 1,9-litrainen moottori on 66 hevosvoimallaan varsin matalaviritteinen, mutta siitäkin huolimatta kuin sukkasillaan kulkeva auto hiipii kuljettajaltaan helposti pikkuteiden nopeusrajoitukset ylittäviin vauhteihin. 1790, kork. 01 Merkki ja malli Citroën ID 19 Familiale 02 Vuosimalli 1963 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. 1520, akseliväli 3125 mm. Puristus 7,5:1, teho 66 hv 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, valitsin ohjausakselissa. Kansiventtiilit. Poraus 78, isku 100 mm, tilavuus 1911 cm3. 21. Paino 1410 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus 135 km/h eikä vertaus junaan ole reilusti yli kolmen metrin akselivälillä edes kaukaa haettu
22. Volvo P1800 ’61 Urheilulähettiläs Yksi osa Volvon Amerikan valloituspyrkimyksiä oli urheilullinen 1800-malli. Ari Louhikallion upea sportti-Volvo kuuluu mallin alkuvuosien Englannissa valmistettuihin yksilöihin
Kuopio 23
Tai erikoisuuksia ne olivat amerikkalaisesta näkökulmasta, joten esimerkiksi Volvon vankka PV näyttäytyi siellä persoonallisena pikkuautona. Istuimet herättävät mielleyhtymän P1800:n Amazon-sukulaisuuteen, toisin kuin olemattomat takapenkkitilat ja lyhyt vaihdekeppi. Esimerkkiä haettiin vastikään lanseeratusta Chevrolet Corvettesta, mutta lasikuituvahvistettua muovia käytettiin samoihin aikoihin muun muassa Kaiser Darrinin korissa. Pulkkamaisuutta Sport-nimellä ja virallisemmin P1900mallikoodilla kutsutussa brittiroadsterhenkisessä Volvossa olikin siinä mielessä, että korimateriaaliksi valikoitui muodikkaasti lasikuidulla vahvistettu muovi. Helpoiten dollareita houkuteltiin vanhan mantereen suuntaan kuitenkin urheilullisilla malleilla, sillä etenkin Kalifornian suunnalla riitti aurinkoa ja avarakatseisuutta nauttia elämästä eurooppalaisen sporttivaunun, mielellään avomallisen sellaisen puikoissa. Autoja valmistui vuoteen 1957 mennessä lopulta vain 67 yksilöä, joista reilut parikymmentä asettui kohdemarkkinoille Yhdysvaltoihin. Ruotsalaisurheilijat Amerikassa Volvo saapui leikkikentälle 50-luvun puolivälissä putkirunkoisella, PV444:n tekniikkaa hyödyntävällä kaksipaikkaisella avopulkalla. Naulan arkkuun iski tuotteen laatuvaikutelma, joka koettiin riittämättömäksi Volvon omista lähtökohdistakin. Suurien amerikkalaiskonsernien vuosi vuodelta koreiltaan ja moottoreiltaan suurenevien automallien haastajaksi pienen eurooppalaistekijän ei kannattanut suoraan lähteä, mutta Yhdysvaltain suurilla markkinoilla riitti ottajia myös eurooppalaisille erikoisuuksille. Göteborgissa ei kuitenkaan heitetty sportti-Volvon visiota olan yli Götajokeen, vaan asiaa parissa jatkettiin Teksti: Harri Onnila •Kuvat: Jan-Erik Laine Urheilullisemmalla ohjauspyörällä ja sopivalla kiiltotavaran käytöllä Volvo rakensi P1800:n kojelaudasta molemmin puolin Atlanttia hyväksytyn kokonaisuuden. P1900:n kehnon menekin syiksi muodostuivat kalliit valmistuskustannukset sekä urheiluilmeeseen huonosti istunut 70 hevosvoiman tarjoama vaatimaton suorituskyky. 24 01/2018. Volvo P1800 M onen muun eurooppalaisen autonvalmistajan tavoin USA:n yltäkylläiset automarkkinat herättivät kiinnostusta ruotsalaisella Volvolla 50-luvulla. Volvolle korit valmisti kalifornialainen Glasspar-yritys, mutta kovin montaa koria putiikin ei tarvinnut lopulta työstää, sillä P1900:n taru päättyi ennen kuin se kunnolla ehti käynnistyäkään
Kanadan P1800-saldoksi tilastointi mainitsee 311 yksilöä. Volvo P1800:n valmistus käynnistyi syksyllä -60 Englannin West Bromwichissa, sillä Volvo oli uskonut Pressed Steelin valmistamien korien kokoamisen Jensen Motorsille, joka oli kerännyt omien autojensa rinnalla kannuksia muun muassa Austin-Healeyn korittajana 50-luvun mittaan. Valmistuskustannuksien kurissa pysymisen ja luotettavan teknisen perustan varmisti alustan ja voimalinjan peruspalikoiden poiminen nimenomaan Amazonista. Kuriositeettina mainittakoon, että samainen sivusto kertoo Suomi-koodilla toimitetun peräti seitsemän P1800-Volvoa. Siro coupé-kori tarjosi tilat kahdelle aikuiselle, takapenkin tarjotessa tilaa lähinnä kapsäkkien tai junioriväen kuljetukseen. Tunnusmerkkinä P1800:n ruotsalaistumisesta mallimerkintä päivitettiin muotoon 1800S, jona malli tunnettiin vuoteen 1970. Touhu lähti kuitenkin jälleen väärällä jalalla liikkeelle, sillä P1800:n kokoonpanon laatu ei vastannut ruotsalaisten odotuksia. Lapsuusvuosien urheiluvaunut jäivät Arin mieleen lähtemättömästi, minkä seurauksena omistuksessa on P1800:n lisäksi muun muassa ’72 Mustang. Tämä koskee myös Suomea, sillä vanhojen jenkkirautojen kuumimpina tuontivuosina neljännesvuosisata sitten monet muskelija siipijenkit saivat matkaseuraa Atlantin ylitykseen eurooppalaisista urheiluautoista. Jensenin toimesta P1800-mallia ehdittiin rakentaa parisen vuotta ja 6 000 yksilöä ennen kuin Volvolla vihellettiin peli poikki. 25. Suorituskyvyn takaamiseksi käytettiin kyseisen B18-moottorin sporttiversiota, joka korkeampipuristeisena ja kahden kaasuttimen syöttämänä tuotti 100 hevosvoimaa. Tällä kertaa urheiluhenkeä ei päästetty haihtumaan, vaan tilanteeseen haettiin toimivaa ratkaisua. Merkit ovat kuitenkin tallessa, jos asia nousee merkitykselliseksi joskus myöhemmin. Aimo annoksen kontin kuljetuskapasiteetista ahmaisee lappeelleen sijoitettu varapyörä, mutta eipä coupé-mallia kuormajuhdaksi ole tarkoitettukaan. Tällä tavoin maamme alkujaan niukka 1800-Volvojen kanta sai mukavaa täydennystä. Ideaa urheilu-Volvosta ei hylätty epäonnistuneen P1900-projektin jälkeen, vaan asian parissa jatkettiin välittömästi. Kauniita korilinjoja jalostavat maukkaat listoitukset. Kalifornia-kilpi viittaa Amerikan ajeluiden päättyneen 70-luvun puolivälissä. välittömästi P1900:n kuoppaamisen jälkeen. Kokonaismittaa P1800:ksi nimetylle urheilu-Volvolle kertyi 4,4 metriä ja korkeutta 1,3 metriä pituus oli vain hitusen Amazonia vähemmän, mutta elegantti kattolinja pyyhki parikymmentä senttiä alempana kuin kansanmallissa. Erään P1800-harrastajasivuston mukaan Jensenin kokoamia Pyhimyksiä olisi toimitettu uutena Yhdysvaltoihin yhteensä 2 736, joista Kaliforniaan 991 autoa. Suomessa mallin lempinimeksi oli jo tuolloin muotoutunut Pyhimys-Volvo, mikä oli seurausta P1800:n toimimisesta Roger Mooren roolihahmon ajokkina vuosina 1962–1969 valmistetussa tv-sarjassa Pyhimys (The Saint). Jensen-aikakauden Pyhimyksissä oli niin ikään Volvo-vaakunat takapilareissa, mutta tästä yksilöstä niiden kiinnitysreiät on peitetty jossain vaiheessa auton historiaa. Sitä myötä moottoriksi valikoitui Volvon tuore 1 778-kuutioinen nelonen. Uuden urheiluversion muodoksi valikoitui Ghian sisaryhtiön Fruan piirtämä malli, josta päävastuun kantoi Pietro Frua, mutta todellinen tekijä linjojen takana oli Frualla opissa ollut ruotsalainen Pelle Pettersson. Sellaiseksi nousi kokoonpanon siirtäminen Göteborgiin vuonna -63, sillä Volvolla oli vapautumassa resursseja Lundbyn tehtaalle, kiitos uuden Torslandan tehtaan. Siitä eteenpäin, aina tuotannon päättymiseen vuoteen -72 mallinimi oli 1800E, jossa E-kirjain kertoi että malliin vuonna -69 saapunutta kaksilitraista B20-moottoria terävöitettiin ruiskulla. Lattiakepillä toteutettu manuaalivaihteisto oli neliportainen, mutta valinnaisvarusteena tarjottiin Laycock-de-Normanvillen sähköistä ylivaihdetta. Myöhempinä vuosikymmeninä Pyhimyksiä on kuitenkin haettu Pohjois-Amerikasta vähitellen takaisin Euroopan kamaralle. Kunto kohoaa Englannissa kootuista kuudestatuhannesta Volvo P1800:sta moni päätyi uutena Yhdysvaltoihin kuten Volvolla oli laskelmoitukin
Lieneekö silloisella jenkkiomistajalla ollut tarve päivittää ajokkinsa saman sävyiseksi kuin mainitun tv-sarjan Volvo oli ollut. Volvo P1800:n ajotaival oli tosin päättynyt jo pian tv-sarjan kuoppaamisen jälkeen. Tiettävästi miehellä oli ollut haussa Kalifornian auringossa elellyt Ford Mustang, mutta kun sopivaa sellaista ei sattunut silloin tarjolle, niin ehdotettu ’61 Volvo P1800 täytti siinä kohtaa projektinälän. Kävin juuri maalattua Volvoa sitten katsomassakin täällä Kuopiossa ja sanoin tuolloin että ostan auton jos se joskus tulee myyntiin. Kerran hänen kanssaan tuli puheeksi Pyhimys-Volvot, ja hän kertoi että pojallaan oli sellainen. Auto saapui Suomeen aivan 80-luvun lopussa ja päätyi tuolloin Itä-Suomessa asustelleen Jukka Koposen omistukseen. Kokonaisuuden kruuPyhimys-Volvon eleganteista muodoista saadaan kiittää eritoten Pelle Pettersonia, joka tuolloin oli Fruan muotoilupajan opissa. Neljän vuoden kunnostusrupeaman jälkeen P1800 oli ehjätty niin sisältä kuin ulkoa, ja yhtenä tunnusmerkkinä tehdystä työstä se siirtyi museoajoneuvoksi vuonna -94. Tälle omituisuudelle on kuitenkin selityksensä. Ilmoituksen huomasi kuopiolainen Ari Louhikallio, joka innostui huippukuntoiselta vaikuttavasta yksilöstä välittömästi hänellä kun oli ollut jo jonkin aikaa haussa nimenomaan huolellisesti kunnostettu 1800-mallin Volvo. Alkujaan Volvo oli ollut punainen, mutta saanut jossain vaiheessa valkoisen maalin, jota oli vedetty suurpiirteisesti tiivisteitä myöten. Ja projektiahan riitti, sillä käsissä oli pelleiltään varsin hyvä mutta auringon paahtama Pyhimys. Se mikä tässä tapauksessa oli eriskummallista, että Ari oli kertonut kiinnostuksestaan ostaa kyseinen Volvo-yksilö vuosia aikaisemmin, vaikka ei nyt myyntiilmoituksen perusteella arvannutkaan kyseessä olevan juuri samainen auto. Auton isänsä kanssa kunnostanut Jukka Koponen omisti Pyhimys-Volvon vuoteen 2000 asti, jolloin hän päätyi laittamaan vain muutaman sata kilometriä entisöinnin jälkeen ajetun auton myyntiin. Keväällä 2000 en sitten arvannut, että kyseessä oli sama auto, varsinkin kun auton sijaintipaikkakuntana oli Varkaus, jossa Volvo oli Anteron luona säilytyksessä”, hän selventää. ”Jonkin ajan kuluttua palopäällikkö sitten soitti ja sanoi että onneksi olkoon, teillä on Amazon.” 26 01/2018. Volvo P1800 Eräs pohjoiseen uitetuista Pyhimyksistä oli valmistenumeroltaan 2 094, eli alkupään P1800-tuotantoon kuuluva vuosimallin ’61 edustaja. Tästä vihjasivat auton mukana Suomeen tulleet Kalifornian-rekisterikilvet, joiden mukaan auto oli edellisen kerran katsastettu 70-luvun puolivälissä. ”Tunsin Jukan isän Antero Koposen jo vuosien takaa kirpputorija rompetoriharrastuksen myötä. Kolmekymppinen Volvo oli Suomessa kuitenkin tekijämiehen käsissä, joten pala palalta ja osa osalta se palautui kohti alkuperäistä loistoaan. Myyntikohteeseen perehtyessä Volvo osoittautui pian Arille ”vanhaksi tutuksi”, joten kuntonsa mukaisesti hinnoiteltu Volvo vaihtoi omistajaa
Farmisarjan vauhtia Ruotsalais-englantilainen urheiluVolvo on ehtinyt olla Arin omistuksessa kohta parikymmentä kesää, ja maltillisesti ajeltu auto on edelleen kuin vastikään kunnostettu. Volvoista sinällään kertyi muistoja, sillä isälläni oli 70-luvulla 142-Volvoja ja sittemmin 240-sarjalaisia.” Oma autoilutaival ei Varkauden kautta Kuopioon päätyneellä Arilla alkanut kaikkein tavanomaisimmalla kulkupelillä. ”Meillä oli Varkauden Kangaslammilla kesämökki, jonne mentiin paikallisen paloaseman ohitse, ja sen pihalla oli usein ’67 farmari-Amazon. ”Kiitokseni menee auton pieteetillä laittaneille Antero ja Jukka Koposelle, samoin erityiskiitos Pauli Korhoselle pyyteettömästä avusta autoprojekteissani.” Volvo P1800 kilvoittelee kesäkauden rajallisista ajopäivistä mainitun Mustangin lisäksi muutaman tuoreemman harrasteauton kanssa, mutta kauniin Volvon ohjaimissa mies viihtyy aina mieluusti. Auto on minulla edelleen.” Ennen kuin Mustang oli iskukunnossa, Ari joutui kunnostamaan sitä runsaasti detaljiosiltaan. ”Onhan tämä oman aikakautensa lapsi, yli 50 vuotta vanha auto. Työmäärä ja pisteosien hankintahaasteet saivat hänet päätymään siihen, että hänen mahdollisesti seuraavaksi hankkimansa harrasteauto saisi olla jo ennalta pieteetillä kunnostettu kuten keväällä 2000 hankittu Pyhimys-Volvo sitten olikin. ”Hommasin vuonna -80 uuden kuutoskoneisen El Caminon, joita silloin tuotiin uutena maahan.” Pari vuotta myöhemmin tavarankuljettimeksi päätyi puolestaan Amazon joskin hieman yllätyksenä ostajalleenkin. Isäkin sitä katseli, sillä hän oli haaveillut sellaisesta jo 60-luvulla. Edessä levyja takana rumpujarrut. ”Lukioajoilta oli jäänyt mieleen ’72 Mustang Mach 1, ja hankin sellaisen vuonna -87. Urheilukorin herättämiin odotuksiin vastattiin kahdella SU-kaasuttimella sekä moottorin kansanversioita korkeammilla 9,5:1-puristuksilla. Siinä on kuitenkin ollut yritystä olla aikansa edelläkävijä: muun muassa turvavyöt, kaksoiskaasuttimet, levyjarrut edessä ja loikkarilaatikko.” Nykyään Arilla on poikkeuksellinen mahdollisuus arvioida Pyhimys-Volvon kehityskaaren molempia päitä. 05 Alusta Edessä poikittaiset tukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Sitä sitten käytettiin firmassamme henkilöja tavarakuljetuksissa 1982–1983, kunnes myytiin eteenpäin seuraavalle, joka ajoi sen myöhemmin sitten rusinaksi.” Jos lapsuudessa Pyhimys-Volvon ohella muun muassa Ford Mustang nostatti pulssia, niin harrasteautoilu saatiin käyntiin moisella poniautolla vuonna -87. Volvon suhteen ainoa isompi kunnostustoimi liittyi B18-koneen kanteen. Ensimmäisiin P1800yksilöihin lukeutuvan ’61-mallisen lisäksi perheessä on nimittäin tuoreena hankintana 1800ES, joka vuosimallin ’73 edustajana lukeutuu aivan tuotannon loppupään 1800-Volvoihin. Iskutilavuus 1778 cm3. 07 Mitat Pituus 440, leveys 170, korkeus 129, akseliväli 245 cm. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto sähköisellä ylivaihteella, lattiavalitsin. Jonkin ajan kuluttua palopäällikkö sitten soitti ja sanoi että onneksi olkoon, teillä on Amazon. Poraus 84,14, isku 80 mm. P1800:n syntyhetkinä Volvon B18-nelonen oli tuore tapaus. Omamassa 1130 kg 27. Puhuttelevia pelejä Arin kiinnostus Pyhimys-Volvoon kantautuu hänen mukaansa lapsuusvuosilta Lahdesta. Niinpä irrotettiin kansi ja laitettiin siihen hankkimani vakiokansi tilalle”, kertoo Ari Volvon voimanlähteestä, joka tiettävästi on auton alkuperäismoottori. Takana jäykkä akseli, pitkittäiset tukivarret, eteen suunnatut reaktiotangot, Panhard-tanko, kierrejouset. nasi, että Volvo edusti samaa vuosimallia kuin tuore omistajansa. Puristussuhde 9,5:1. Nykyomistaja antaakin arvostusta auton kuntoon vaikuttaneille. ”Siellä tuli 60-luvun lopulla silmät pyöreinä katseltua erikoisempien autojen perään kuten Pyhimys-Volvojen ja Mustangien. Kerran sitten palopäällikkö ilmoitti, että auto myytäisiin tarjousten perusteella, ja päätimme isän kanssa että tehdään siitä huumorimielellä sopivan napsakan tarjouksen, jotain reilut 4 000 markkaa ja pennit päälle. 01 Merkki ja malli Volvo P1800 02 Vuosimalli §1961 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Teho 100 hv / 5500 rpm, vääntö 147 Nm / 4000 rpm. 06 K ori Itsekantava umpimallinen 2-ovinen teräskori. ”Edelliseltä omistajalta sain vihiä, että kantta olisi ehkä Jenkeissä höylätty, mistä seurasi jälkikäyntiä, jota oli vaikea saada aisoihin. Takaveto
Siinä yhdistyvät erinomaiset ajo-ominaisuudet sellaisiin turvallisuusratkaisuihin kuten etupyörien levyjarrut, turvavyöt sekä pehmustettu kojelauta, ja näiden tuloksena on pitkienkin matkojen ajaminen nautinnollista. Volvo P 1800 on edustava ajoneuvo niille, joille on luonnollista vaatia ajoneuvoltaan korkeatasoista mukavuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Teksti ja esitteen vapaa suomennos: Jan-Erik Laine E nsimmäisen Volvo P 1800 –mallin myyntiesite painettiin eri markkina-alueille tismalleen samansisältöisenä, joskin kielikuviltaan amerikanpainos hehkutti autoa hivenen ruotsinkielistä painosta lennokkaammin. Korrektit herrasmiehet availivat ovia daameilleen ja golfkentällekin saavuttiin pelaamaan elegantisti puku päällä. Siinä on tehokas ruosteensuojakäsittely ja vakiovarusteena tehokas lämmityslaite, kaksi erillistä raitisilman ottoaukkoa, sähkötoimiset tuulilasinpyyhkimet sekä sähkötoiminen tuulilasinpesijä. Tarkoin suunnitelluissa sisätiloissa ovat kojelaudan mittarit esteettömästi nähtävissä ja hallintalaitteet helppokäyttöisesti sijoitettu. Kartanolta siirryttiin vauhdikkaasti joelle kalastamaan ja illalla kaupungin sykkeeseen saavuttiin tyylillä. Volvo P 1800 Tyyliä laatutietoiselle Volvo lähti P 1800 –mallillaan valloittamaan urheiluautojen markkinaosuuksia ja teki sen tyylikkyyteen luottaen. Volvo P 1800 tekee jokapäiväisestä autoilusta nautinnon ja vapaa-ajan autoilusta ainutlaatuisen ajettavuuden ja suorituskyvyn kokemuksen.” AB Volvo, Göteborg Ajaminen P 1800 Volvolla oli myyntiesitteensä mukaan ajamista parhaimmillaan, mukautuihan sen 28. ”Volvo P 1800 on auto joka kiinnittää huomion tyylikkäiden linjojensa kauneudella ja vaivattomalla suorituskyvyllään, lipui se sitten kaupungin liikenteessä tai moottoritiellä vauhdikkaasti ohittaen. Sen elegantti ulkokuori kätkee sisäänsä temperamenttisen, sadan hevosvoiman urheilumoottorin, synkronoidun vaihteiston, sekä täydellisen jousituksen. Myyntiesitteensä mukaan tämä turvallinen ja mukava automalli viesti omistajansa laatutietoisuudesta ja tyylitajusta. Kuvitukseltaan esitteessä mentiin tasokas elämämeno edellä. Nämä tekevät P 1800 Volvolla ajamisesta ilahduttavan kokemuksen. Volvo P1800 on myös ajoneuvo kaikkiin sääolosuhteisiin. Suorituskykyäkin autosta löytyi, mutta sitä ei tarvinnut erityisesti korostaa. Kaikkialla minne P 1800 Volvon vain parkkeerasi, näytti se kuin veistokselta joka kaunisti ympäristöään
Myyntiesitteessä tekninen erittely luetteli Volvon vakiovarusteet ja nosti esille autoon lisävarusteena saatavan sähköisen ylivaihteen, jolla saattoi parantaa polttoainetaloudellisuutta. 29. Siitä että P 1800 kasattiin Englannista, ei esite hiiskunut sanaakaan. pehmeä mutta yhtä aikaa vakaa jousitus täysin tien ominaisuuksiin. Esitteen tekninen erittely oli kattava ja sitä täydennettiin helppotajuisin kuvin. Mukavat etuistuimet olivat helposti säädettävissä yksilölliseen ajoasentoon ja ovien leveät kyynärnojat paransivat entisestään mukavuutta. Tyylikäs sisustus oli täydellisessä harmoniassa elegantin ulkomuodon kanssa ja tasainen laatu ulottui aina pienimpiin yksityiskohtiin. Nokalla oli sataheppainen urheilumoottori, etupyörissä kolmimäntäiset leyvjarrut ja laatikon jatkeeksi sai lisävarusteena sähköisen ylivaihteen. Kauneus on puoleensavetävää ja myyntiesitteen kuvituksen perusteella herrasmiesten tyylikäs urheiluvaunu olikin mitä mainioin väline hameväen pyydystämiseen. Kun valinnoillaan tuli paljastaneeksi persoonallisuuttaan, P 1800 Volvon viesti oli selkeä: ”Kun Volvo P 1800 lipuu tyylikkään elettömästi liikenteessä, tai kun se on parkkeerattuna kotisi pihalle, ilmentää se sinun laatutietoisuutta, tyylikkyyttä sekä kauneudentajua.” Takasivullaan esite teki selväksi seitsemällä eri kielellä että AB Volvo on ruotsalainen yhtiö. Takaa löytyi kaksi lisäistuinta ja tilaa pienemmille matkatavaroille
Keuruu 30
31. Datsun 160J ’73 Perheessä PIDETTY Jorma Lahtinen kunnosti isänsä uutena hankkiman Datsunin kymmenisen vuotta sitten, minkä jälkeen nätti japanilainen on palvellut museoajoneuvoksi rekisteröitynä
Väinö vei koululaisen linjuripysäkille ja jatkoi itse kylille Keuruulle ajatuksenaan laittaa puskurin korjautus samoin tein käyntiin. Kun hän tuli pihaan, niin siinä sitten mentiin porukalla ihmettelemään hankintaa. Lähinnä 17 kilometrin päässä kylällä välillä asioi.” Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine Datsun 160J:n korimuodot olivat vauhdikkaat nelioviseen korimalliin jopa liiankin, sillä asiakaspalautteen siivittämänä perän linjaa madallettiin paremman takanäkyvyyden saavuttamiseksi. Vaikka hankittu Austin A70 toimi kolmen talon yhteisenä autona, ei porukalle tullut riitaa auton käyttövuoroista. Seuraava auto oli oma mutta jälleen brittipeli. Auto oli hänen ensimmäinen japanilaisvalmisteinen autonsa, sillä aiemmin matkaa oli taitettu lähinnä brittiläisen autoteollisuuden tuotteilla. Mutta korjaamolla sattuikin olemaan Datsun-edustaja paikalla, joten Opelin korjauttamisen sijaan Väinö alkoikin käydä siitä kauppaa uuteen 160J-Datsuniin. Peruutti sitten siinä aamuhämärissä pihakoivuun ja takapuskuri meni lonttoon”, Jorma kuvailee. Näin ainakin sen perusteella miten keuruulaisesta Väinö Lahtisesta tuli uuden Datsunin omistaja syksyllä -73. ”Isän autonostoihin liittyy sellainen erikoistapaus, että hän osti yhdessä veljensä ja naapurinsa kanssa yhteisen uuden auton vuonna -52. Sitten aikanaan sain soiton taksikopille, että nyt Austin A40 olisi tullut ja se pitäisi käydä hakemassa pois autoliikkeestä.” Vuoden -73 aikoihin Jorma ei enää ollut taksihommissa, mutta kävi tietenkin kokeilemassa isänsä uutta Datsunia, joka muutoin oli lopulta varsin vähällä ajolla. ”Hänelle alkoi kertyä ikää, joten ajot jäivät vähiin. Keuruun kulmille XAL-tunnukset saatuaan tummansininen Datsun 160J rekisteröitiin Väinö Lahtisen nimiin 24. Datsun 160J T ilaisuus saattaa tehdä sanonnan mukaan varkaan, mutta helposti se tuntuu tekevän myös autonomistajan. Austinin taival loppui kuitenkin kymmenen vuoden päästä, sillä autoa säilytettiin lämmitetyssä mutta liian tiiviissä tallissa, joten ilmanvaihdon puutteessa se ruostui nopeasti”, Jorma kertaa. syyskuuta 1973, ja tyylikkään ajokin taival Keuruun maisemissa saattoi alkaa. ”Ajoin silloin taksia ja isä lähti kyydissä Jyväskylään autonostoon, ja hän teki kaupat NapakymppiAustinista. Poikani oli silloin ensimmäisellä luokalla ja isäni oli lähdössä viemään häntä Opelillaan linja-autolle. Väinön poika Jorma Lahtinen muistelee tilanteen edenneen varsin nopein kääntein ellei hänen isäukkonsa sitten ollut kehitellyt autokauppaa jo aiemmin, lähipiiriltään salassa. Luulen että kaupanteko oli sellainen hetken huuma, että olisiko mitään kaupantekoa käynnisteltykään, jos ei olisi ollut myyntimies sattumalta paikalla”, Jorma muistelee. 32 1/2018. ”Tämä auto oli ilmeisesti merkkiedustajan esittelyauto, ja niin vain isä tuli Datsunilla pois kyliltä. ”Isällä oli 60-luvun Opel, muistaakseni Rekord
Montaa vuotta ei tällä tyylillä jatkettu ennen kuin Jorma päätyi poistamaan 160J:n rekisteristä ja suorittamaan arkiautoiluja modernimmalla kulkuvälineellä. Vaaleaan sisustaan vuodet jättävät helposti jälkensä, joten entisöinnin yhteydessä etuistuimet verhoiltiin uudelleen. Entisten nuorten sävellaitteistosta on muistona Roadstarkasettisoitin. Datsunin tuulilasin takaa näkyi 90-luvun alkupuolelta vuoteen 2004 lähinnä liiterin hämärää, mutta 2007 valmistuneen kunnostuksen jälkeen myös kesäisiä Keuruun seudun maanteitä. Aluksi Datsun oli talviajossa, mutta jo muutaman vuoden iässä se alkoi viettää talvet liiterissä ja korostettakoon tässä yhteydessä että ilmanvaihdoltaan hyvässä, joten A70:n kohtaloa Datsunille ei langennut. Raittiiseen ilmaan Suojaisassa ja ilmanvaihdoltaan pätevässä suojassa Datsun pääsi viettämään 30-vuotissynty33. Opelin korjauttamisen sijaan Väinö alkoikin käydä kauppaa uudesta 160J-Datsunista. ”Jonkun verran Datsunilla ajettiin, sillä se toimi meillä sellaisena kakkosautona”, toisen polven datsunisti kuvaa. Väinö Lahtisen elinpäivät saapuivat iltaansa vuonna 1985, minkä jälkeen yhä varsin vähän ajettu 160J siirtyi Jorman nimiin. Kahdeksankymmentäluvun alussa auton ensiomistajan ajelut jäivät vähitellen kokonaan pois, minkä jälkeen 160J:n piti osaltaan vetreänä Jorman Kari-poika, joka antoi Datsunille myös nuorisokäyttöön kuuluvaa ilmettä muun muassa tarviketaustapeilin, äänentoistolaitteiston ja pitkän antennin muodossa. Auton hukkaaminen tai seisomaan unohtaminen ei kuitenkaan käynyt mielessäkään, päinvastoin: hän päätti tehdä autolle alustavia kunnostustoimenpiteitä mielessään Datsunin museorekisteröinti joskus tulevaisuudessa. ”Etulokareissa ja muualla olleita pieniä lommoja oiottiin ja peltiseppä laittoi ruostevauriot kuntoon, minkä jälkeen auto maalattiin uudelleen alkuperäisen mukaisella sävyllä. Rapiat 100 000 kilometriä ajetun voimalinjan osalta päästiin vähällä vaivalla, sillä siistimisen ja maalipensselöinnin lisäksi riittivät tavanomaiset huoltotoimet ilman sen suurempaa remonttia. Otin myös pois pojan laittamat stereot ja antennit, ja tarvikepeilin tilalle palautin alkuperäisen peilin.” Näiden 90-luvun alussa tehtyjen touhujen jälkeen perusehjä Datsun laitettiin seisomaan ja odottamaan, mitä uusi vuosituhat toisi tuomisinaan
Ajettavuudesta ja suorituskyvystä todisteli omalta osaltaan amerikkalaisen Trans Am -ratasarjan vuosien 1971 ja 1972 mestaruudet alle 2,5-litraisten sarjassa, millä ei ollut lainkaan hullumpi vaikutus Datsunin osakkeisiin Yhdysvaltain maaperällä. 34 1/2018. Tunnetuimmaksi muodostui 1600, jonka pellin alla kirnusi 1,6-litrainen nelonen, jolle luvattiin liki sata SAE-hevosvoimaa. Datsun 160J:n yleisyydestä saa kuvaa vertaamalla mallin Suomi-kantaa Datsun 100A:n lukumäärään vuoden -77 lopulla: 160J:tä oli tuolloin rekisterissä mukavat 1 841 yksilöä vuosilta 1973–1977, mutta 100ADatsunia puhuttelevat 30 021 yksilöä samoilta vuosilta. Kirsikaksi kakkuun keksittiin Cherry, sittemmin 100A-nimellä Suomen vallannut pieni etuveto-Datsun. Tuolloin tehtiin kasvojenkohotuksen sijaan takamuksenalennus, kun 710:n perä piirrettiin uusiksi suurentamalla takalasia ja korottamalla katon takareunaa sekä madaltamalla korin takaosan vyötärölinjaa ja takakontin kantta. Muita parannuksia auto sai lähinnä eturipustukseen ja -jarruihin, ja niiden turvin 710-malli jatkoi tuotannon päättymiseen, vuoteen -77 asti. Kävi kuitenkin niin, että asiakaskunnalta tuli enenevästi palautetta perin rajallisesta takanäkyvyydestä sekä takatilojen ahtaudesta ja hämäryydestä, joten keväällä -76 Datsun paikkaili tilannetta. Tämän Datsun Tonnin menestystä jatkoi Datsun 1200, joka Suomessa sai nimilisän Finn. Vuosina -74 ja -75 malli houkutti alle puolen tuhannen yksilön verran per vuosi ja vuonna -76 myytiin yhteensä 179 ja -77 vielä 125 Datsun 160J:tä. Datsun 1600:n vankkuudelle ja suorituskyvylle antoivat pontta automallilla saavutettu kilpailumenestys muun muassa Safari-rallissa ja muissa kestävyyttä todistavissa ralleissa. Myynniltään parhaaksi 160J-vuodeksi muodostui avauskausi -73, jolloin rekisteriin kirjattiin 614 yksilöä. Teknisen edistyksellisyyden vastapainoksi painoarvoa annettiinkin jenkkihenkiselle muotoilulle. Näistä jälkimmäinen oli avannut latua Bluebird-malleillaan ja pienellä takavetoisella Sunnyllä, joka meillä opittiin tuntemaan mallinimellä 1000. Siitä oltiin molemmin puolin Atlanttia todennäköisesti samaa mieltä, että Datsun 140J/160J oli sangen miellyttävännäköinen keskikokoinen japanilaisauto oli kyseessä sitten sedan saati hardtop-korinen coupémalli SSS. Alustarakenteen peruspalikat koostuivat etupään McPherson-tyyppisestä erillisjousituksesta sekä takapään erillisjousituksista kolmiotukineen ja kierrejousineen. Liekö USA:n valtavien automarkkinoiden merkitys nähty Datsunin johtoportaassa ykkösasiaksi, sillä Datsun 510:n seuraajaksi saapunut 610 (160B ja 180B) sekä sen pikkusisar 710 (140J ja 160J) vaikuttivat vahvasti dollarinkuvat silmissä piirretyiltä. Seuraavana vuonnakin 160J-mallinimellä meni Datsuneja rekisteriin, mutta niistä valtaosa oli uutta A10-mallipolvea eli 160J Violet -nimellä tunnettua ajokkia. Datsun 1600:ssa takana käytetty erillisjousitus oli korvattu jäykällä taka-akselilla ja samassa rytäkässä kierrejouset olivat vaihtuneet lehtimallisiin. Sunny-malliston yläpuolella oli tarjonnasta vuodesta -67 eteenpäin huolehtinut mallikoodin 510 saanut uusi Bluebird, joka puhutteli konstailemattomalla porrasperämuotoilullaan sekä ajanmukaisella voimalinjallaan ja alustarakenteellaan. Datsun 160J VAUHDIKKAITA MUOTOJA, PERINTEISTÄ TEKNIIKKAA Seitsemänkymmentäluvun alkupuolella japanilaiset automerkit olivat jo ottaneet jalansijaan suomalaisilta automarkkinoilta ja hakivat kaiken aikaa askelmerkkejä yhä vahvempaan menestykseen. Suomessa Datsun-kauppa painottui 70-luvun puolella pieniin 100Aja 120A-malleihin, joten 160J:n ja etenkin 180B:n menekki jäi maltilliseksi etenkin kun isompaa japaninrautaa kaipaavien katse kääntyi usein Laurelja Cedric-mallistojen suuntaan. Jos vielä vuosikymmen aiemmin oli Suomen kylissä ja kauppaloissa oltu epäileviä kaukaisen keisarikunnan tuotteisiin, niin nyt nyökyteltiin jo hyväksyvästi etenkin Toyotan ja Datsunin suuntaan. Yksinkertaisemman teknisen rakenteen ja sitä kautta kärsineen ajettavuuden ei ilmeisesti uskottu häiritsevän jenkkipoikia ja -tyttöjä, sillä olihan vastavuoroisesti tarjolla ilmeisen kestävää ja ennen muuta edullisempaa rakennetta. Tämäkään ei satanut käytännöllisyyden laariin, sillä saippualaatikkomaisen 1600:n jälkeen tarjolla oli kaarevia linjoja ja näyttäviä prässäyksiä käsittävä kori, jonka nouseva perälinja ja leveä c-pilari loivat urheiluhenkeä, mutta rajoittivat dramaattisesti takanäkyvyyttä. Suomessa mallia myytiin koneen tilavuudesta vihjaavilla nimillä 1300, 1400 ja 1600. Kokonaisuutena alustan ominaisuudet eivät yltäneet kokoluokan parhaiden eurooppalaisten tasolle, mutta oli joka tapauksessa kyllin hyvä rakentamaan japanilaisautojen myönteistä mainekehitystä. Tämä kuvastuu voimallisesti 710:n kohdalla, sillä eurooppalaisten arvostamaa teknistä edistyksellisyyttä ja ajo-ominaisuuksia oli ehdoin tahdoin rukattu jopa taaksepäin
Poraus 83, isku 73,7 mm. Jormaa puhuttelee Datsunissa paitsi sen historia omassa perhepiirissä, myös auton tarjoama tunnelmallinen kyyti. Lisäksi oli monta muuta touhua, missä auttoivat monet mestarit.” Ammattilaisten osaamista sai osakseen esimerkiksi takapuskuri, joka oiottiin ja kromattiin turkulaisen yrityksen toimesta. Teho 100 hv / 6000 rpm, vääntö 132 Nm / 4000 rpm (SAE). Takaveto. 06 K ori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. 35. ”Vanhoilla autoilla kun lähtee ajamaan niin ne tarjoavat sellaisia tunnelmia että moni ei usko. Jos nykyautoihin vertaa, niin tulee sellainen tunne, että nyt minä ajan oikealla autolla”, Jorma luonnehtii. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Viimeisen kymmenen suven aikana kesäisiä kilometrejä on kertynyt viitisen tuhatta, mutta ne ovat olleet tunnelmallisia kahdellakin tapaa ensinnäkin uudesta asti suvussa ollut auto on jo sinällään tunnepitoinen tapaus, mutta lisäksi se tarjoaa omaa ainutlaatuista ajotunnelmaansa. 07 Mitat Pituus 412, leveys 158, korkeus 141, akseliväli 245 cm. Keulaa ja perää koristamaan asettuivat alkuperäiset XAL-tunnukset, joskin pelti oli tuoreempaa tavaraa, sillä aikoinaan seisomaan laittaessa vanhat kilvet vaadittiin palauttamaan. Vuonna 2004 auto otettiin ulos ja tähtäimeen asetettiin hyväksytty museoajoneuvotarkistus. Kilvet olisivat Jorman mukaan mieluusti saaneet ollakin alkuperäiset, mutta ne jouduttiin aikoinaan palauttamaan. Uutta puskuria oli turha kysellä varaosaputiikeista, mutta oikomisen ja kromauksen myötä alkuperäisestä tuli uuden väärti. Tilavuus 1595 cm3. Sisustan ja ulkoasun hiomisen vastapainoksi Datsunin niukasti yli 100 tuhatta ajettu voimalinja ei vaatinut nesteiden vaihtoja ja siistimistä kummempia toimia. 08 Suorituskyky Huippunopeus 160 km/h, 0-100 km/h 14,2 s mäpäivänsäkin, mutta pian sen jälkeen sitä alettiin houkutella jälleen haistelemaan keskisuomalaista ulkoilmaa. Ulkopuolella teetti työtä pölykapselien löytäminen. Kasettisoitin ja etukaiuttimet saivat sen sijaan jäädä. Takana jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset. Puristussuhde 8,5:1. Tunnus on kuitenkin vanha tuttu. Paino 1020 kg. 01 Merkki ja malli Datsun 160J 02 Vuosimalli 1973 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. 05 Alusta Edessä McPhersontyyppinen erillisjousitus, poikittaiset tukivarret, viistosti eteen suunnatut reaktiotangot, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Edessä levyja takana rumpujarrut. Niinpä ennen juhannusta 2007 Lahtisen perheen Datsun 160J marssitettiin museotarkastukseen, josta se palasi museoajoneuvoksi rekisteröitynä. ”Etupenkit piti verhoilla uudelleen ja hattuhyllyn kaiuttimen reiät peittää. ”Aloitin homman viemällä auton näytille museokatsastajalle, joka antoikin pitkän listan tarvittavista toimista.” Eniten huolenpitoa vaati auton sisusta ja sen yksityiskohdat, mutta myös pari ulkoista detaljia vaati toimia
ALPPIKI ITÄJÄ 36
Niistä erikoisin on valkoinen Alpine A310, jonka mies saattoi museorekisteriin vuosien työrupeaman jälkeen. Alpine A310 ’78 ALPPIKI ITÄJÄ Jukka Eskelisen piharakennuksen suojista löytyy useampi museoauto. Maaninka 37
38 01/2018. Ja löytyihän niitä, kun rupesi etsimään”, Jukka muistelee. Se lisäsi kiinnostusta entisestään. Oli muuten kova polte päästä niitä kisoja katsomaan. Hankintajärjestyskin noudattelee samaa kaavaa kuin nuoruusaikoina. Teksti: Kari Mattila Kuvat: Jan-Erik Laine Alpine A310 esiteltiin alun perin nelisylinterisellä moottorilla ja hieman eri näköisenä versiona. Alpine-urheiluauton hankinnan takana on ollut toisenlaisia kannustimia, sillä sellaiseen eivät olisi nuorenmiehen rahavarat riittäneet 70-luvulla millään konstilla. Niihin aikoihin Eskelisen käyttöautona oli kuusisylinterisellä moottorilla varustettu Renault 25. Siellä näin ensimmäistä kertaa Alpine A310 -autoja, ja kyllä ne hienoilta näyttivät. Kyllä se sitten näytti rumalta, varsinkin perä oli kauhean näköinen. Kuutoskoneen myötä ulkokuoressa uudistui moni yksityiskohta. Yhteys nuoruuteen on kuitenkin olemassa. ”Netissä tuli vastaan Alpinen kuvia ja niitä katselin. Siitä ehkä kertoo jotakin se, että kuljin Keimolaan Fiat 126:lla, ja matkaa oli neljäsataa kilometriä suuntaansa”, Jukka muistelee. Saksassa oli joitakin yksilöitä tarjolla, joten Eskelinen alkoi suunnitella ostosreissua sille suunnalle. Koska kuutosmoottorista oli kertynyt hyviä kokemuksia, voisi harrasteautokin olla sellaisella varustettu. Rivin pienin auto on Fiat 126, jollaisella Jukka ajoi tarkkuusajokilpailuja aikoinaan. Alpine A310 J ukka Eskelisen autokokoelmasta löytyy lähinnä takavuosien arkiautoja. Jahka kohdepaikasta oli järjestetty mökki vuokralle ja kohtuuetäisyydeltä katsottu kolme hinnaltaan sopivaa myynnissä olevaa Alpinea valmiiksi, oli aika kytkeä autotraileri Renault 25:n perään ja lähteä matkaan. Ajattelin, että jos tuollaisen löytäisi jostain. Kun harrasteauton osto alkoi houkuttaa, lähti ajatusketju käyttöauton kautta Renault-merkkisiin autoihin. Varhaisemman kuutosversion tunnistaa kolmepulttisista vanteista. ”Kävin 70-luvulla seuraamassa rallicross-kisoja Keimolan radalla. Yksi kolmesta Vuosia myöhemmin ajatuksiin hivuttautui oman Alpinen hankinta. Valinnoille on hyvät perustelut: autoriviin on koottu sellaisia pelejä, jotka vastaavat Jukan nuoruudessaan käyttämiä malleja. Itäautoja edustaa pari Polskia ja punainen Moskvitš Elite, japanilaista tuotantoa Isuzu Bellett. Seuraavaan malliin tulivat uudet pyöränripustukset ja nelipulttiset vanteet
Myyjä repäisi suojapeiton päältä, mutta ahtaassa ja hämärässä ei autoa päässyt kunnolla tutkimaan. Öljypohjan kohdalla oli maavaraa vain 8,5 senttiä.” Aikansa tingittyään Jukka sai väännettyä hinnan käyvälle tasolle ja kättä lyötiin kaupanteon merkiksi. Kaksi muuta kauppaa oli mennyt puihin, joten ei minulla ollut oikeastaan muuta vaihtoehtoakaan.” Lähempi tarkastelu osoitti Alpinen olevan odotettua surkeammassa kunnossa. Valkoisen Alpinen myyjän kanssa treffit onnistuivat sovitusti. Pulleiden muotojen sisältä löytyy taka-akselin takapuolelle asennettu V6-moottori. Konehuoneessa oli ollut pieni tulipalo, eikä moottorikaan käynyt mallikkaasti. Sen kimppuun ei kuitenkaan käyty vielä pitkään aikaan. Nahkaverhoilu on tehty kunnostustyön yhteydessä. ”Oikeastaan olin jo päättänyt sen ottaa. Pohjaa kurkkimalla saattoi havaita ruosteen aiheuttamia pullistumia lasikuidussa, mutta auton pienen maavaran johdosta pohjaa ei päässyt kunnolla tutkimaan. Onneksi auto oli auttavasti käyntikuntoinen, joten sen saattoi siirtää pihalle tarkemmin syynättäväksi. Eleen merkitys jäi mysteeriksi, mutta ylimääräinen hinnanalennus kelpasi kyllä. Sitten alkoikin tapahtua. Etukäteisvalmisteluista huolimatta kaikki kortit jäivät lopulta yhden auton varaan. Muutaman päivän päästä Alpine oli omalla pihamaalla. Mallia on saanut tällaisella verhoilulla myös uutena. Ensimmäisen Alpinen omistajan kanssa Jukka ei päässyt edes sopimaan näytöstä. Takaosan muotoilu jakaa mielipiteitä. Jukka kaivoi taskusta nipun Saksan markkoja ja latoi sovitun summan myyjän kouraan, minkä jälkeen myyjä ojensi yhden satasen takaisin Jukalle. 90 asteen V6-moottorissa on myös erikoinen käyntiääni. Toisen yksilön omistajan myyntihaluista ei taas saatu täyttä varmuutta. ”Siihen oli tehty sellainen merkonominviritys, eli jousista oli otettu rälläkällä puolitoista kierrosta pois. Auto oli kerrostalon alakerran parkkihallissa. Takamoottoriratkaisu tuntuu ajossa, sillä perä niiaa reilusti töyssyissä. Eskelisen A310 on rullannut tehtaalta kangasverhoilulla sisustalla. 39. Kori ei näyttänyt kovin ryhdikkäältä, ja sisusta oli paikoin rikki. Ensin edessä oli omakotitalon rakennustyöt ja muutto uuteen osoitteeseen
Ostohetkellä auton kunto oli paljon surkeampi kuin päältäpäin osaisi arvatakaan. Hitsaustöiden jälkeen runko hiekkapuhallettiin, galvanoitiin uppoaltaassa ja pulverimaalattiin kevyen karhennuksen jälkeen. Lasikuitukori pysyy hyvän näköisenä huolimatta rakenteissa etenevistä ruostevaurioista. Jukka ohjaa, ja Aune hakee radiokanavaa kohdalleen. 40 01/2018. Seuraavaksi irtoavat ruoste ja ruosteen syömät osat. Moottoria ei kannattanut ottaa pois korin ollessa paikallaan. Rungon korikiinnikkeet on avattu ja koria tunkataan vähin erin ylöspäin. Lopulta kaikki koria ja runkoa yhdistävät osat saadaan irti, ja alustan voi vetää alta pois. Runko alkaa olla riisuttu irtoavista osista. Tässä vaiheessa siihen pääsee käsiksi monin verroin helpommin. Uudet korikiinnikkeet paikallaan. Alpine A310 Kaupat on tehty ja Alpine vedetään kärryn kyytiin. Työn lomassa otettiin välillä rennosti, pistettiin puutarhatuolit istuimien kohdalle ja annettiin mennä
Alpine oli pieni valmistaja, ja autotallirakennelman vaikutelma välittyy lopputuloksesta selvästi. Tässä projektissa riitti ylimääräisiä johtoja karsittavaksi ja puhkottuja reikiä paikattavaksi. Kori on paikallaan, ja kaikki johdot ja letkut on asennettu kohdilleen. Kunnioitusta herättävää nähdä, kuinka pienessä tallissa auto on kunnostettu. 41. Kori on menossa takaisin rungon päälle. Luova ihminen käyttää kaavapaperina vaikka ilmaisjakelulehden sivuja. Saksasta tilattiin paljon uusia osia, esimerkiksi kaikki alustan nivelet. Jouset teetettiin mittojen mukaan kotimaassa. Aune Eskelinen leikkaamassa verhoilumateriaalia muotoonsa. Polte päästä testaamaan lopputulosta oli kova, sillä ensimmäinen koeajo tehtiin ennen ovien asennusta. Osa vanhoista osista kelpasi puhdistuksen ja läpikäynnin jälkeen sellaisenaan. Alkuperäinen verhoilu olisi ollut kunnostettavissa, mutta se sai väistyä ryhdikkään ja sävyltään hienostuneemman nahkaveroilun tieltä. Projekti alkaa olla loppusuoralla. Alkuperäistä ja uutta verratessa valintaa on helppo ymmärtää
Kone kuntoon Moottorin ontuvan käynnin yhdeksi aiheuttajaksi osoittautui huoltoa kaipaava sytytysjärjestelmä. Osia ja osien metsästystä Ruostevaurioiden korjaaminen osoittautui yksinkertaiseksi työksi. Kokemusta on karttunut muun muassa tarkkuusajoissa ja jokamiesluokassa kisaamisesta. Siinä kun ruuvaa uusia osia kiinni, niin eihän mikään voi sen hauskempaa olla.” Alustan osista suuri osa löytyi uutena Saksasta, ja oikeastaan kaikki saatavilla oleva löysi tiensä Jukan talliin. Menetelmä on varsin pätevä, mutta siinä on yksi heikkous: jos kosteus pääsee pesimään rakenteen sisään, alkaa kiinnityslevy ruostua. Moottori on asennettu 911-Porschen tapaan taka-akselin takapuolelle. Jotakin teetettiin myös kotimaassa. Mallin ja mittojen mukaan tehdyt uudet kiinnikkeet hitsattiin vanhojen tilalle, minkä jälkeen korroosiosta täydellisesti vapautettu runkorakenne ruostesuojattiin huolellisesti. Lisäksi pyörijässä on kaksi kärkeä, ja johdot näyttävät lähtevän jakajan kannesta perin hassussa järjestyksessä. Jukka katsoi viisaimmaksi siirtää alkuperäisen jakajan hyllylle ja asentaa tilalle 25-mallista purkamansa elektronisen jakajan. Jos sytytyksen säätö oli jo uutena tarkkuutta vaativaa, niin väljän jakajan kohdalla se on jo lähes epätoivoista. Lasikuituinen kori lepää yksinkertaisen keskiputkirungon päällä. ”Auto oli ollut nuorisokäytössä vähän liian pitkään. Korin kiinnitys runkoon on toteutettu laminoimalla. Alpine A310 Kori pois rungolta Alpine A310:n kori on laminoitu lasikuidusta lattiaa myöten. Kun kampiakselista löytyy yksi kaula kahta kiertokankea kohti, ei sytytyshetkiä voi jakaa tasaisesti millään konstilla. Ainoastaan jotkin aivan hullusti hinnoitellut tuotteet jäivät tilaamatta. Koska Jukka oli A310:n kimpussa ensimmäistä kertaa, vei korin ja rungon erilleen saaminen oman aikansa. Runkoon on hitsattu kiinnitystä varten tasaiset levyt, joiden päälle kori lasketaan. Parin tunnin askartelun jälkeen koria ei pitänyt rungossa enää mikään, joten rungon saattoi vetää alta pois. Kiinnityskohtien korjaamisessa on nähty aikojen saatossa monenlaisia virityksiä, mutta järkevin tapa on nostaa kori pois rungolta ja kunnostaa vauriokohdan perusteellisesti. Tavallisesti V6-koneet ovat 60 asteen kulmalla, mutta Renault on päätynyt V8-moottoreista tuttuun 90 asteen kulmaan. Runko työnnettiin huolellisen pesun jälkeen lämpimään autotalliin, jossa loput osat purettiin pois ja rungon kunnostus saattoi alkaa. Siitä eteenpäin kunnostaminen oli mieltä nostattavaa puuhaa. Juuri tämän ongelman Jukka havaitsi jo ostohetkellä nähtyään pullistuneet kiinnityskohdat. Kärkiä ja kondensaattoreita on kaksin kappalein. Alpinen jälkeen harrasteautoja on tullut muutama lisää. Renaultin V6-moottorin sylinterit ovat normaalia suuremmassa kulmassa. Esimerkiksi katkaistujen jousien tilalle teetettiin mittojen mukaan uudet vieterit Vallilan konepajassa. Mekaanistakin vikaa moottorista Alpine oli Jukan ensimmäinen varsinainen harrasteauto mutta ei ensimmäinen autoharrastus. Kori jäi autokatokseen toistaiseksi odottelemaan. Keskiputki laajenee etusekä takapäässä moniulotteiseksi rakennelmaksi pyöränripustuksineen. Autovalmistaja oli siirtynyt käyttämään samaa sytytysjärjestelmää hieman tuoreemmissa malleissa, joten kovin kaukana alkuperäisestä ei Jukan ratkaisu ole. Kun kaikkien korin ja rungon välisten kytkentöjen sijainti sekä lukumäärä oli aluksi pieni arvoitus, joutui koria tunkkaamaan työn edetessä vähän kerrallaan, jotta kiinni pitävät kohdat löytyivät. Samaa luonnehdintaa voi käyttää myös auton virranjakajasta. Tämän seurauksena Alpinen moottorin käyntiääni on hieman erikoinen. ”Runko oli nostettu tallissa sopivalle työkorkeudelle. Joka paikka oli täynnä erilaisia aukkoja ja ylimääräisiä johtoja.” 42 01/2018. Lasikuitu piti poistaa jokaisen kiinnityslevyn kohdalta auton alla maaten, sillä nosturia ei miehellä ollut käytössä. Sen jälkeen levyt laminoidaan korirakenteeseen kiinni
Korikin on oikeastaan aika hyvännäköinen, kun silmä ehtii sen muotoihin ensin tottua. ”Auto oli ollut nuorisokäytössä vähän liiankin pitkään. Alpine A310 on todella erikoinen laite. Joka paikka oli täynnä erilaisia aukkoja ja ylimääräisiä johtoja oli vaikka kuinka paljon, ja niiden parissa riitti hommaa.” Hyvin ja huolellisesti vaihe vaiheelta toteutetut kunnostustoimet palkitsivat loppusuoralla. Hienosti kunnostettua Alpinea katsellessa pääsee pian jyvälle sen vetovoimasta. 43 01 Merkki ja malli Alpine A310 02 Vuosimalli 1978 03 Moottori Taakse pitkittäin sijoitettu V6. Nokkaakselit sylinterikansissa, 2 venttiiliä / sylinteri. A310 on urheiluautoksi pikemminkin outo kuin veistoksellisen kaunis tai petomaisen uhmakas. Verhoilun ohella sisätiloista löytyi muutakin työsarkaa. Tarina urheiluauton takana on sekin tärkeä, eikä sitä voi ostaa tai jälkeenpäin luoda. Viimeiset osat napsuivat paikalleen täsmällisesti ja Alpine toimi ensimetreistä lähtien täydellisesti, eikä valmistumisen jälkeenkään ole esiintynyt ensimmäistäkään ongelmaa. Museokatsastus oli mielessä jo tuossa vaiheessa, joten mallia verhoiluun katseltiin vanhoista valokuvista ja esitteistä. Sisätöitä Kangasverhoilu olisi ollut korjattavissa pienellä työllä, mutta Jukka halusi autoonsa nahkaverhoilun. löytyi. Mutta erilaisuuskin on tavoiteltava ominaisuus, kun kerran erikoisautoista puhutaan. Jälkimmäinen oire paljastui vasta moottorin asennuksen jälkeen. Se aiheutti reilusti ylimääräistä työtä verrattuna tilanteeseen, jossa kannet olisi kunnostettu koneen ollessa pukilla. Sylinteriryhmä ja -kannet kevytmetallia. Raskaasti muotoillun takaosan uumenista löytyvä moottori ei tarjoile korkeanuottisia italialaissäveliä, eikä karkea käynti ole lähelläkään amerikkalaisen muskeliauton maata vavisuttavaa murinaa. Alpinen tarina vie suoraa tietä kilparadoille ja intohimoisen kilpa-autoilijan unelmaan oman urheiluauton valmistamisesta. Istuimien verhoilutyö teetettiin alan yrityksessä, mutta muut kohdat sisätiloissa Jukka verhoili yhdessä Aune-vaimonsa kanssa. Naputtavan sivuäänen aiheuttajaksi paikantui kulunut kiertokangen laakeri, ja sylinterikansia vaivasivat vuotavat venttiilit. Iskutilavuus 2664 kuutiosenttiä (poraus 88 mm, isku 73 mm). Yksi kaksikurkkuinen ja + yksi yksikurkkuinen Solexkaasutin. Teho 148 hevosvoimaa 04 Voimansiirto Moottorin eteen sijoitettu neliportainen manuaalivaihteisto, kuiva yksilevykytkin ja takaveto 05 Alusta Keskusputkirunko, Edessä ja takana päällekäisin kolmiomallisin tukivarsin toteutettu erillisjousitus, kallistuksenvakaajat ja levyjarrut 06 Kori Lasikuituvalmisteinen kolmeovinen coupe 07 Mitat Pituus 4180, leveys 1640, korkeus 1150 mm, paino 980 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus 226 km/h, kiihtyvyys 0–100 km/h 8,2 s 09 Valmistusmäärä 11 616 yksilöä, joista nelisylinterisiä (1971–1976) 2340 kpl ja V6-moottorisia (1976–1984) 9176 kpl
Omalla TEEMALLA Harrasteauton ei tarvitse olla pilkuntarkasti alkuperäinen tai reilulla kädellä rakenneltu erikoisuus, vaan se voi olla alkuperäisyyttä kunnioittava mutta tyyliltään ja käytännöllisyydeltään muovattu kokonaisuus kuten Krister Ekmanin kunnostama Lancia Thema. ’87 Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Jan-Erik Laine 44. Lancia Thema 2.0 i.e
Automyyjien ja jälleenmyyntiverkostojen menestystä voi heijastella tarkastelemalla jälkikäteen Tipo4-perheen jäsenten yleisyyttä maassamme, mille antaa suuntaa Trafin kokoama merkkija mallitilasto. Tuolloin elettiin vuotta 1984, ja seuraavana vuonna mukaan liittyi Fiatin Croma. Huomattavaa tosin on, että 9000-Saabienkin määrä putoaa vahvasti kohti ”harrasteautomaisempia” lukemia, sillä vielä kesäkuun 2016 lopulla ruotsinrautoja oli ajossa nelisensataa enemmän, yhteensä 2 786 yksilöä. Porukan kolmas italialainen, Alfa Romeo 164 viimeisteli katraan saavuttuaan tuotantoon syksyllä 1987. Saab 9000 on tilastossa omilla lukemillaan, sillä kesällä oli liikennekäytössä yhteensä 2 399 Ysitonnaria vuosilta 1985–1998, ja epäilemättä valtaosa loppupään vuosimalleista edelleen tavanomaisen käyttöauton roolissa. Suomalaisille nelikosta tutuin on eittämättä Saab 9000, mutta yhtä lailla muut ovat olleet tarjolla suomalaisasiakkaille 80ja 90-luvun taitteen molemmin puolin. Parainen K ahdeksankymmenluvun puolivälissä hedelmää kantaneen eurooppalaisen autosuunnitteluprojekti Tipo4:n sadosta ensimmäiseksi tuotantokuntoon kypsyivät Saab 9000 ja Lancia Thema. 45. Sen mukaan viime kesäkuun lopussa liikennekäytössä oli 73 Alfa Romeon 164-mallia vuosilta 1988–1998, 58 Fiat Cromaa 1986–1996 ja vain 49 Lancia Themaa 1987–1994. Vastavuoroisesti ison Fiatin, Alfan ja Lancian määrät eivät ole pudonneet kuin parilla yksilöllä
Seesteisen urheilullinen olemus on parin harkitun muutoksen seurausta. Turbon hinnaksi 232 800 markkaa. Nokkaa katsellessa herää puolestaan ajatus saivatko 90-lukuisen Škoda Octavian suunnittelijat mallin keulailmeeseen vaikutteita Themasta. Näkyvimmin tämä toteutuu esimerkiksi lämmityslaitteessa, joka on olemukseltaan ja käyttöperiaatteeltaan kuin automaatti-ilmastoinnissa, vaikka tässä tapauksessa kylmäkone puuttuukin. Siitä tulee hakematta mieleen vuonna -88 esitelty porrasperäinen Ysitonnari, Saab 9000 CD. Antennit rakentavat kivasti 80-luvun henkeä. U l koiselta olemukseltaan iso Lancia on seesteinen ja etenkin takaviistonäkymä on suorastaan ajaton. Näin ollen 165-hevosvoimaisen Turbon 45 lisähevosesta sai pulittaa noin 1 133 markkaa kaakkia kohden. Theman ohjaamossa on kuljettajaa vastassa hyvin samanhenkinen sisusta kuin sisarmalli Fiat Cromassa. Tuulilasin kevään 1987 Suuressa autokuvastossa Themaa ei listattu, sillä siihen mennessä autoa olisi saanut Suomeen tiettävästi vain Scan-Auton kautta erikoistilauksella. Pikanttina kojelaudan yksityiskohtana on myös Themassa vikadiagnoosinäyttö, joka lie teknisesti Fiatia vastaava, mutta visuaalisesti erilainen ja eri puolelle mittaristoa sijoitettu kuin Cromassa. Sen sijaan seuraavan vuoden taulukko kertoo Lancia Theman jo purjehtineen Autonovon myyntihuoneisiin kahden sedan-mallin laivastolla: 2.0 i.e.:n pyynniksi oli väännetty 181 800 markkaa ja 2.0 i.e. Myös ajoasento on luontaisesti samankaltainen kuin isossa Fiatissa. 46 1/2018. Ajettavaksi tehty Huolimatta Lancia Theman harvinaisuudesta, käsissämme on nyt yksi 35:stä uutena rekisteröidystä ja yksi kolmesta liikennekäytössä viime kesänä olleesta vuonna -87 rekisteröidystä Themasta. Ohjauspyörää pitkäjalkainen ottaisi mieluusti hieman lähemmäksi, mutta ratin korkeussäätö paikkaa hieman tilannetta. Koeajoyksilön alcantara-kankainen verhoilu ottaa kuljettajan lempeästi vastaan, ja toisaalta auttaa kuskia pysymään tiukimmissa käänteissä paikoillaan kohtuullisen miedosti muotoillussa istuimessa. Theman kaksilitrainen, tasapainoakseleilla varustettu kahdeksanventtiilinen rivinelonen on luonteeltaan ympäripyöreän joustava: alakierroksilla on riittävästi vääntöä saattamaan reilut 1 200 kiloa painava sedan liikkeelle, ja kierroksia käyttämällä veto muuttuu tasaiseksi imuksi eteenpäin ei repivää voimantunnetta mutta riittävän ripeää suorituskykyä etenkin 80-luvun mittapuulla. Kulkua ahtopaineet tarjosivat etupyörien kautta 218 km/h, mutta hidas ei ollut vapari-Themakaan: huippunopeudeksi ilmoitettiin 195 km/h. Helmasarja on lainaa toisen sukupolven Themasta ja nätit vanteet tarvikekamaa, mutta Dedran kapseleista muokatuilla keskiöillä. Lancia Thema Joka tapauksessa peli on selvä: Tipo4-ryhmä italialaissisaret ovat olleet ja tulevat olemaan maassamme poikkeuksia ruotsalaispainokseen verrattuna
Ottaja kuitenkin lopulta löytyi, ja ilmeisesti sangen tyytyväinen sellainen, sillä hänen omistuksessaan auto viihtyi viisi vuotta, kesän -98 lopulle. 47. päivänä 1987. Krister on toteuttanut Themastaan palalalta parannellun käyttöklassikon. Ilmeisesti ensimmäinen varsinainen omistaja on ollut jyväskyläläinen maansiirtoyritys, jonka nimissä auto on ollut vuoden -88 alusta lähtien. Sen sijaan Lancia jäi seisomaan paikallisen taloyhtiön pihamaalle. Yrityksen ajokkina Lancia palveli tammikuun lopulle -92, jonka jälkeen saman vuoden syksyyn auto viihtyi tuntemattomaksi jääneessä yksityisajossa. Keski-Suomesta kierrokselle Kuvien Lancia Thema ’87 on viranomaisen sähköisten arkistomappien perusteella ensirekisteröity marraskuun 16. Lisäksi tätä tuntemusta rakentavat matalan olkalinjan suoma hyvä näkyvyys eteen ja sivuille. Vehmaan pitäjästä uhkasi tulla Suomi-Theman viimeinen etappi, sillä kesään 2001 mennessä autossa oli ilmennyt niin huomattavia teknisiä haasteita, että matkanteko, saati hyväksytty katsastus olivat liian suuria haavekuvia. Tilaa on silti riittävästi myös takapenkillä, jossa matkalaiset voivat mukavan istuimen lisäksi nauttia matkanteosta myös varsin matalan melutason saattelemana 16-tuumaisissa pyörissä kumiakin kun jää vanteen ja tien väliin lakritsapötköä paksummin. Saab 9000:n vastaava on kuljettajaa kohti käännetty ergonominen mutta avaruuden tunnultaan ehkä piirun rajallisempi. Tätä kokemusta rakentavat välitön ohjaus sekä tiukemmissakin kaarteissa hyvin niukat korin kallistumat. Tipo4-vaihtoehdoista Croma Huolimatta siitä Thema oli aikansa iso sedan, tämä yksilö tuntuu saaristopoluilla hienoisesti rata-automaiselta. Koeajoyksilö on varustettu lievällä madalluksella, laadukkailla iskareilla ja vakiota tanakammilla jarruilla, joten aikansa isoksi sedaniksi Thema tuntuu Paraisten seudun saaristopoluilla hienoisesti rata-automaiselta. Urheilullista kokemusta rajoittaa oikeastaan vain kohtuullisen pitkäliikkeinen kytkin ja vaihteensiirron ”perheautomaisuus” tämä termi ei kuitenkaan ole haukkumasana vaan pikemmin viittaus tarkoitukseen, johon Thema oli suunniteltu. Loppusijoituspaikasta tai edes sellaisen yrityksestä ei kuitenkaan ollut kysymys, sillä omistaja päätti laittaa tarpeettomaksi käyneen ison Lancian kaupan syksyllä 2001. Ilmeisesti kuitenkin Keski-Suomessa, sillä syksystä -92 aina heinäkuun lopulle -93 Lancia joutui värjöttelemään jyväskyläläisen autoliikkeen huomassa. Hänellä oli harrasteautoilua takanaan muun muassa Fiat 128 3P:n eli viistoperäisellä kolmeovisella korilla toteutetun 128:n parista. Kojelaudan olemuksessa on samaa henkeä kuin Cromasisaressa. Theman myynti-ilmoitukseen kiinnitti erityistä huomiota Paraisilla asuva Krister Ekman. Esimerkiksi monipuolisempi mittaristo on tuoreemmasta mallista, samoin miellyttävä alcantaraverhoilu. Täsmällisen ohjauksen ansiosta Thema myös tuntuu tien päällä kokoistaan pienemmältä. Tämän jälkeen luvassa oli vain parin viikon mittainen hengähdys raisiolaisessa autohallissa, kunnes vientiä oli taas. Lambda-mittari on käynnin säätämisen jäljiltä. Seutuna säilyi Varsinais-Suomi, kun Lancian keula suunnattiin seuraavaksi Vehmaalle
Auton ulkonäkö on myös hioutunut jonkin verran vuosien mittaan, ja pääosin nyt aletaan olla ihan hyvällä mallilla, mutta varastosta löytyy alkuperäisempääkin osaa mikäli ulkokuoren muutokset alkavat joskus ahdistaa.” Toiminnallista tyyliä Ennen yksityiskohtiin paneutumista oli kuitenkin edessä isojen linjojen kuntoon saattaminen. ”Heikkokuntoista yksilöä ei kannattanut lähteä palauttamaan alkuperäiseksi, ja projektikuntoisuus oli oikeastaan yksi hankinnan peruste: tämän aihion kanssa ei ollut tunnontuskia lähteä tekemään muokkauksia. Remontin edetessä ajatus kuitenkin kirkastui kokonaisvaltaisemman ehjäämisen suuntaan. Remontin yhteydessä kantta ei avattu, joten venttiilit hiukan naputtavat nykyisellään.” Suunnitelmana oli laittaa risat paikat kuntoon ja suunnata tien päälle. Theman alusta keräsi jo uutena kiitoksia, ja Kristerin yksilöä on vain jalostettu siitä laatuiskareilla, pienellä madalluksella, ja vakiota isommilla jarruilla. Toisena tuumauksena oli rakentaa siitä ratapäiville soveltuva turbo-Thema, sillä hänellä oli talteen laitettuna Lancia Deltan kahdeksanventtiilinen turbokone. Ja rikkoutunut vaihteiston tukikumi oli mielestäni kätevämpi korvata muun muassa Fiat Scudosta tai Peugeot 407:stä löytyvällä osalla, jonka saatavuus on selvästi parempi. Lancia Thema olisi itse asiassa kiinnostanut miestä enemmän, mutta Thema oli vähintään yhtä harvinainen ja herätti italialaisena Tipo4-tuotteena riittävästi mielenkiintoa sekin. Tyyliksi ei kuitenkaan valikoitunut turbotetun ratakelkan työstäminen kuin sen paremmin entisöintikään, vaan näin jälkikäteen asiaa tarkastellessa jotain siltä väliltä: voimalinjaltaan alkuperäistekniikkaa kunnioittava mutta omistajan mieltymyksiä vastaavilla pienillä tai isommilla käytännön parannuksilla ja tyylivalinnoilla muovattu kokonaisuus. Nostan hattua alkuperäisyyttä vaaliville harrastajille, mutta itselläni käytännöllisyys ja mukavuus ajavat toisinaan etusijalle. 48 1/2018. ”Koriltaan Thema oli ruosteiden lisäksi hieman kolhuinen, mutta peltihommat tuli tehtyä kohtuullisen nopeasti. Ennen suunnitelmien lukitsemista piti Thema kuitenkin saatella kotikonnuille. Kotona Paraisilla kunnostussuunnitelmaksi hahmottui talviautoidea: risat paikat kuntoon ja tien päälle. ”Moottorissa oli kiertokangen laakeri vaurioitunut ja mäntä ottanut kanteen kiinni. ”Ajatuksissa oli hankkia Thema ja kunnostaa siitä talviauto”, Krister taustoittaa. Alustassa takana toisen puolen iskarin yläkiinnitys oli puolestaan pettänyt. Hinauksessa takapyörä sitten vatkasi ja samalla tuli mietittyä että mitä tässä oikein tuli hankittua”, Krister hymyilee. Auto sai uuden maalipinnan 2004, sävyksi valikoitui alkuperäistä väriä varsin lähellä oleva Fiat Stilon metallinsininen.” Theman kaksilitrainen 120-hevosvoimainen neloskone ja viisiportainen laatikko ovat edelleen alkuperäiset. Touhu meni hinaushommiksi, sillä Lancia oli raajarikko niin moottorin kuin alustan osalta ruostevaurioista puhumattakaan. Ajatus kuitenkin kirkastui kokonaisvaltaisemman ehjäämisen suuntaan. Esimerkiksi tuntuu tyhmältä kärsiä vaikeasti suunnattavista pissapojan suuttimista, tietäen että myöhemmässä mallisarjassa homma on ratkaistu fiksummin. Oikealla olevat Kristerin kuva-albumista poimitut kuvat kertovat, että Lancia on palvellut niin muuttokärryn vetäjänä kuin Nissan Skylinen puskurin kantajana. ”Koneistamolla koneistettiin kampiakseli ja kiertokanget, joista yksi vaurioitunut vaihdettiin uuteen. ”Katsoin että parempi tehdä kunnolla kun kerta kunnostamaan alkaa”, tiivistää auton omistaja
Tilavuus 1995 cm3. Takapyörän tuennan korjaamisen lisäksi alusta sai ratahenkisyyttä vihjaavan ilmeen. Pientä ylimääräistä parantelua Krister suoritti päivittämällä kuskin nenän eteen tuoreemman, 16-venttiilisen Theman monipuolisemman mittariston. Eheäksi kokonaisuudeksi rakennetun auton kohdalla oli saman tien selvää, että talviajolla Lanciaa ei enää kiusattaisi. Toteutuskohteena voisi olla kuvien Theman ohella Kristerin valmistumassa oleva projekti, Theman kolmatta kehityspolvea edustava ’93-mallinen. 01 Merkki ja malli Lancia Thema 2.0 i.e. 49. Myös takakontin Themamerkki on syntynyt näppärällä askartelulla tuoreemman sukupolven Theman kylkitekstistä ja Dedran mallimerkinnän taustamuovista. 07 Mitat Pituus 459, leveys 176, korkeus 143, akseliväli 266 cm. 08 Suorituskyky Huippunopeus 195 km/h, 0-100 km/h 9,7 s Kaksilitrainen kahdeksanventtiilinen nelonen tarjosi 80ja 90-luvun taitteessa mukiinmenevän suorituskyvyn: 120 hevosvoimalla kipaistiin sataseen kymmenessä sekunnissa ja huippujakin kelattiin liki kaksisataa. Takanurkista kohoavat radioantennit ovat omistajan mukaan kevyttä ”tuning-vastavirtaa”. Edessä ja takana levyjarrut. Pakollisiin voi lukea kuluneen verhoilun uusimisen, mikä suoritettiin asentamalla autoon ’89 Theman alcantaraverhoilu, johon etuistuimet piti verhoiluttaa uudelleen verhoilijalla. ”Ostaessa Lancian mittarissa oli noin 300 000 kilometriä ja niitä kertyy nykyään lisää muutamat tuhat kilometriä kesässä, parhaimpina kymmenisen tuhatta.” Kuten alussa todettiin, ovat alkujaankin vähälukuiset Suomi-Themat käyneet yhä harvinaisemmiksi. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. ”Alustassa on parin sentin madallus, Konin säädettävät iskarit ja isommat jarrut.” Olemusta täydentää toisen sukupolven Themasta lainattu helmasarja, joka istuu autoon tyylikkäästi. Teho 120 hv /5250 rpm, vääntö 167 Nm /3300 rpm. Sen sijaan kesäisin jämäkkäalustainen Thema on palvellut usein Kristerin käyttöautona esimerkiksi menneenä kesänä, jolloin Kristerin varsinainen käyttöauto, V6-koneinen Peugeot 406 oli hänen velipojalla lainassa. Sisustan osalta Krister teetti pakollisten kunnostusten ohella pieniä tyylillisiä kohennuksia. Poraus 84, isku 90 mm. Ylläpitotoimissa avittavat Theman alkuperäiset korjauskäsikirjat. Osin tästä syystä, osin mieleiseksi rakennetun auton ominaisuuksista johtuen Krister ei ole hukkaamassa autoa. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, joustintuet, kolmioalatukivarret, kallistuksenvaimennin, kierrejouset. Käyttöklassikko Takaisin liikenteeseen Thema palasi kesäksi 2009. Paino 1240 kg. ”Käytännöllisyys merkitsi enemmän kuin tarkka entisöinti”, kuvaa Krister valittua filosofiaa. Puristussuhde 9,75:1. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. Samalla tavoin monille, ainakin Lancia-piirien ulkopuolisille, viimeiset pari vuotta alla pyörineet 16-tuumaiset vanteet menisivät ilman epäilyksiä Theman alkuperäisinä erikoisvanteina, mutta ne sisältävät Kristerin omaa oivallusta: tarvikevanteet, joihin hän on toteuttanut ”merkkikeskiöt” sorvaamalla Lancia Dedran pölykapseleista vanteisiin istuvat keskiöt. ”Vaikea olisi keksiä tilalla toista samanlaista”, hän toteaa. 02 Vuosimalli 1987 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain. ”Selvityksen alla on mitä vaatimuksia turbokoneen laittamiseen on viranomaisten suunnalta”, Thema-harrastaja pohtii. Sen sijaan ideaa Lancian turbottamisesta ei ole täysin haudattu. Etuveto. Takana erillisjousitus, joustintuet, kahdet poikittaiset alatukivarret, pitkittäiset reaktiotangot, kallistuksenvaimennin, kierrejouset
”Sisältä se oli kuin uusi. Auto oli jo Heikille tullessa mainiossa kunnossa. Ensimmäisen omistajan ajosuorite jäi siis alle sadantuhannen kilometrin. Me kohtasimme sellaisen viime kesänä Itä-Suomen tapahtumia kierrellessämme. Milloin siis näit viimeksi ensimmäisen sukupolven VW Jetan. Sen edellinen omistaja oli hankkinut auton uutena ja pitänyt siitä hyvää huolta siitä lähtien. Niinpä talvirenkaitakaan autossa ei ollut. Vähän ajettu, huolella pidetty Metallinruskean Jetan moitteettoman siisti ulkoasu pisti silmään jo etäältä, ja lähempi tarkastelu osoitti yksilön olevan hieno myös yksityiskohdiltaan. Talviajoa ei alkuperäinen omistaja, kaupantekohetkellä 86-vuotias Marja Savolainen, ollut harrastanut lainkaan. Alhainen ajomäärä ja tunnollinen huolenpito selittävät siistin kunnon. ”Siltä osin tämä oli kyllä aivan virheetön. Edellinen omistaja kärsi näön heikkenemisestä, mikä oli myös syynä autoilun lopettamiseen ja Jetan myyntiin. Volkswagen Jetta ’81 Kontti-Golf VW Golfin ensimmäinen korimalli on suosittu harrasteauto. Auton omistajaksi paljastui pielaveteläinen Heikki Kokkonen, jonka omistuksessa Jetta on ollut yli kymmenen vuotta. Myös saman aikakauden Passat ja Polo kiinnostavat monia. Penkinpäälliset kun otti pois niin alta paljastuneet istuimetkin olivat kuin käyttämättömät – ja lieköhän kuskin penkin lisäksi muita edes käytettykään koskaan”, tarinoi Heikki. 80-luvun puolivälin liikenteessä VW Jetta oli tietysti harvinaisempi näky kuin Golf, samoin kuin pykälää pienemmistä Derby jäi Poloa harvinaisemmaksi, mutta kaikki neljä mallia olivat useimmille tuttuja autoja. Vaikka monen muun valmistajan mallistossa konttiperäiset myivät parhaiten, VW-asiakkaat suosivat viistoperäisiä malleja. Tämä seikka on vaikuttanut auton kunnon säilymisen kannalta olennaisesti. Ruostetta ei löytynyt sitten mistään, ei vaikka sitä etsimällä etsittiin.” Aivan priimakunnossa Jetta ei kuitenkaan hankintahetkellä ollut. Kun ei ole ajettu suolatuilla teillä, ei ruostekaan ollut päässyt pesimään auton rakenteisiin. Heikin omistusaikana mittariin on kertynyt reilu kymppitonni lisää, pääosin tapahtumia kierrellessä. 50. Viimeisinä autoiluaikoina Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Jan-Erik Laine Jetan matkamittari pyörähti ensimmäisen täyden kierroksen Heikin ajaessa sillä ostopäivänä kotiin. Itä-Suomesta löytyy piristävä poikkeus, huiman hieno Jetta. Pielavesi ”M illoin viimeksi näit...” on kovasti käytetty sanonta, mutta menneen ajan arkiautojen kohdalla kysymys on vuosi vuodelta enemmän paikallaan. Konttiperäiset VW:t ovat sen sijaan harvinaisia näkyjä tapahtumissa
51
Harva takavuosien arkiauto on säilynyt täysin ruosteettomana uudesta museoikään saakka. 52 1/2018. Moottoritilan siisteys ja ruosteettomuus on silmiinpistävää. VW Jetta ‘81 Jetta perustuu pitkälti Golfiin, joten konehuonekin on kuin suoraan suositusta viistoperästä
Tallista kuulemma löytyy vanhempiakin laitteita kuten vuoden -74 nelivetoinen Fiat-traktori ja 50-luvun lopun Jupiter-mopedi. Tuskin on ostoskasseja kummempaa rahtia tässä kontissa kuljetettu. Satunnaisesti lisätienestiä mies hankki bussinkuljettajana. Niinpä Heikin alkutaival Jetan parissa alkoi peltivaurioiden korjauksen merkeissä. 06 K ori Kaksiovinen itsekantava teräskori. Ja löytyy miehen harrastusmotiiveista kauasnäköisyyttäkin. 240 cm. 422, lev. 01 Merkki ja malli Volkswagen Jetta 02 Vuosimalli 1981 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen nelitahtinen rivimoottori edessä poikittain. Maalauksen jälkeen autoa kootessa joitakin keulan muoviosia korvattiin myös ehjillä, mutta sen suurempaa remonttia Jetta ei kaivannut osakseen. 08 Suorituskyky Kiihtyvyys 0-100 11,8 s, huippunopeus 156 km/h rouva Savolainen oli onnistunut hieman kolhimaan etulokasuojaa autotallin ovenpieleen. 163, kor. Paino 880 kg. Museorekisteriin hieno yksilö kelpasi moitteetta. 07 Mitat Pit. 05 Alusta Edessä McPherson-tyyppiset joustintuet kolmiomallisilla alatukivarsilla. Teho 70 hevosvoimaa. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto lattiavalitsimella. Takaluukun alta paljastuu uudenveroista pintaa. Lokasuojan lisäksi konepelti paljastui sen verran kieroksi, että sekin piti korvata uudella. Työuransa Heikki teki Postija telelaitoksella autonkuljettajana ja kuormat vaihtelivat kappaletavarasta pitkiin puhelinpylväisiin. 53. 79,5 mm, isku 73,4 mm). 141, akseliv. Ammatiltaan automies Heikin kanssa tarinoidessa selviää että Jetta on miehen ensimmäinen harrasteauto. Myös keulan muoviosia on vaihdettu ehjiin. Takana poikittainen palkki ja toisiinsa kytketyt pitkittäisheilurit, putkiiskunvaimentajat, kierrejouset ja kallistuksenvakaaja. Ei siis ihme, että tekniikka sekä ajopelit kiinnostavat. Iskutilavuus 1457 kuutiosenttiä (halk. Yksi hihnakäyttöinen kannen yläpuolinen nokka-akseli, 2 venttiiliä / sylinteri. ”Kun tapahtumissa kiertelee niin huomaa että nuoria kovasti kiinnostaa se, millaisilla autoilla ennen ajeltiin, ja sen takia on hyvä että me säilytämme näitä vehkeitä jälkipolville.” Ensimmäinen omistaja oli ehtinyt hieman kolhia Jettaa ja siihen onkin ennen maalausta asennettu uusi lokasuoja ja konepelti. Kun Heikilläkin on ikävuosia kertynyt sen verran, että hän on eläkkeelläkin ollut jo pitkään, on 80-luvun alun auto poikkeuksellisen tuore valinta harrastuksen kohteeksi. Yksi yksikurkkuinen automaattirikastimella varustettu Solexkaasutin. Lohko valurautaa, sylinterikansi kevytmetallia. Hienosti säilyneen yksilön tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä Heikki on kaavaillut seuraavaksi käyttäjäksi lapsenlastaan
Ja kun Teksti: Harri Onnila Kuvat: autovalmistajat 54 TAKAVUODE N Auto. Neljännesvuosisadan ikää lähestyvän Vuoden auto -äänestyksen ykkössija ei vielä koskaan ollut osunut japanilaiselle autouutuudelle, vaan voittoja yksi toisensa jälkeen keräsivät eritoten italialaiset ja ranskalaiset automerkit vuosina 1964–1987 näin oli tapahtunut yhteensä 12 kertaa. Tällä kohtaa puheet taktikoinneista tai poliittisista peleistä saattoi jättää taustalle, sillä keskikokoinen porrasperäisenä ja vuodesta -88 myös farmarina tarjottu 405 oli kiistämättä etevä esitys. Ylivoimaisella erolla muihin ponnisti ykköseksi Peugeot 405, joka kokosi ennätykselliset 464 ääntä. Myönteisenä ilmiönä suorituskyky saavutettiin kaiken lisäksi hyvällä polttoainetaloudella. Parissa vuosikymmenessä japanilaiset automerkit olivat ajaneet vanhalle mantereelle yksi toisensa jälkeen, mutta eurooppalaiset autonvalmistajat eivät luopuneet asemistaan ilmaiseksi. Kiitosta konstailemattomasti muotoiltu Peugeot keräsi tasaisesti eri ominaisuuksista, joten jopa tylsähköltä tuntunut ensivaikutelma muuttui nopeasti tyytyväisyydeksi useita osa-alueita kohtaan. 1988 Vuoden 1987 autouutuuksista Vuoden auto 1988 -voittajaksi nousi jälleen ranskalaisen autoteollisuuden tuote. J apanilaisten autovalmistajien paine perinteisiä eurooppalaismerkkejä kohtaan oli kasvanut pitkin 80-lukua eivätkä vuosikymmenen viimeiset vuodet tuoneet tähän muutosta. Jo 1,6-litrainen peruspata tarjosi kelvolliset 92 hevosvoimaa, ja 1,9-litrainen kaasuttimella 110 ja ruiskulla tomerat 125 hevosvoimaa. Muuttuvassa maailmassa Yhdeksänkymmentäluvun alkuun saavuttiin autonostajan kannalta mielenkiintoisessa tilanteessa. Erityisen myönteisiin ominaisuuksiin luettiin muun muassa reilut takatilat niin kontin kuin takapenkin osalta, samoin ajettavuus oli tasapainoisen maukas
Suomalaisittain Prelude kyllä herätti mielenkiintoa autoihmisissä, mutta aitoa liikettä autokaupan saranoille tuotti Mazda 626. Preluden kaksilitrainen bensamoottori tuotti pirteät 150 hevosvoimaa, ja lisäksi voimanlähde oli onnistuttu sijoittamaan kompaktisti, minkä myötä keulailme oli matala ja aerodynaaminen. Hyvää Vuoden auto -tulosta selitti osaltaan myös Mazdasta tarjolle tullut nelipyöräohjattu malli. AX kokosi toiseen sijaan oikeuttavat 234 ääntä, mutta lähelle sitä nousivat japanilaiset haastajat: Honda Prelude 234 äänellä ja Mazda 626 keräämällään 224 äänellä. Sutjakoitunut mutta merkki-ilmeensä säilyttänyt 626 teki kauppansa LXja GLX-versioina, joille liikettä antoivat 1,6-, 1,8ja 2,0-litraiset bensamoottorit sekä kaksilitrainen diesel. Pieni ranskatar saapui LNA:n, Visan ja sinnikkäästi tuotannossa pysyneen 2CV:n korvaajaksi. Huippuversiona oli 626 2.0 HB GTi 4WS, jonka kaksilitrainen moottori piti sisällään muun muassa elektronisen ruiskun, neljä venttiiliä per sylinteri sekä kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia. Japanilaisten rynnäkkö oli Vuoden autoa 1988 valittaessa yhä voimallisempaa, sillä Preluden ja 626:n jälkeen listalla oli Toyota Corolla, joka kuudennen mallisukupolvensa myötä siirtyi lopullisesti etuvetoperustalle. Luukkulamppuinen Prelude edusti Hondan urheilumallin kolmatta sukupolvea ja jäi aikakirjoihin mallistoon tarjolla olleen nelipyöräohjauksen ansiosta. Kokonaisuutena uutuusmalli selviytyi tehtävästään kunnialla. Onnistumisia nähtiin taloudellisen ja suorituskyvyn yhdistämisessä etenkin 1,4-litraisen version kohdalla, mutta jos pelkkä taloudellisuus riitti, alkoi mallisto 954ja 1 124-kuutioisista voimanlähteistä. Peugeotin myyntimenestykseksi nousevan 405:n jälkeen kakkoseksi äänestyksessä sijoittui toinen ranskalainen, Citroën AX. Sille vauhtia potki 1,9-litraisen 16-venttiilinen sporttipainos, joka antoi riemastuttavat 160 hevosvoimaa. Edellinen sukupolvi oli saanut hyvän aseman kotimaisilla automarkkinoilla ja uusi, neljännen sukupolven 626 jatkoi samalla tiellä. Rättisitikan omalaatuisuuteen AX ei yltänyt, mutta näkökulmasta riippuen auto tarjosi joko muutamia persoonallisia tai epäkäytännöllisiä yksityiskohtia. Vuoden auto 1988 -tuloksissa Corolla-hittiä seurasivat edelleen Pikkuautoihin perheitään perinteisesti sovitelleet suomalaiset ottivat hyväksyen keskiluokan Camryn vastaan. Huuma satoi markkoina muun muassa Toyota-liikkeiden laariin: vuosina -88 ja -89 myytiin Corollaa noin 15 000 yksilöä molempina vuosina. 1970 1960 1980 2000 1988– 1990 kiire oli kovimmillaan, ratkaisuna oli 405 Mi16. Myös Corsica oli myyntilistoilla, mutta letkeällä V6:lla varustettu Chevy jäi harvempien herkuksi. Tämä perustuu eritoten siihen, että vuonna 1989 automyynti saavutti nykynäkökulmasta häkellyttävät 176 767 ensirekisteröityä henkilöautoa. Voiman tuotto oli terhakat 148 hevosvoimaa Preluden tavoin ilman turboahdinta. Läpimurtoa tavallisen kansan autoihin ohjaamista avittavat takapyörät eivät tehneet, mutta epäilemättä Preluden hyvä äänestystulostus tuli osin juuri 4WS-mallien teknisistä ansiosta. 55. Suomen näkökulmasta uudesta Corollasta tuli yksi historian yleisimmistä jollei yleisin tietyn vuoden automalli
Amerikan markkinoilta kuului uutta etenkin General Motorsin suunnalta. Mutta saattoi valistunut kuluttaja silti pureskella myös superauto Ferrari F40:n sekä hieman arkisemman Yugo/Zastava Floridan välillä. Hommaa laitettiin merkin kotimarkkinoilla käyntiin muun muassa Pride-mallilla, joka perustui Ford Festivaan. 1989 Ja Fiat Tiposta puheen ollen, vuonna -88 esitellyllä uutuudellaan Fiat noukki jälleen kerran voittoarvan Vuoden auto -äänestyksessä. Ritmon korvanneen Tipon menestystekijöiksi listattiin muun muassa edullinen hankintahinta, ajettavuus sekä moderni tyylikkyys. Vanhoissa hyvissä ajoissa roikuttiin kiinni suoraviivaisen muotoilun, kromiehosteiden sekä ennen kaikkea takavedon ja 5,0ja 5,7-litraisten V8-patojen porinalla. Niistä päällimmäisenä olivat 1,6ja 2,0-litraisen bensakoneiden taloudellisuus, mistä kiitos kohdistui osaltaan pyöreisiin korimuotoihin ja pitkiin välityksiin. Ensimmäisessä oli kyse edellisen sukupolven Mazda 626:een perustuvasta mallista ja jälkimmäisessä Ford Festivan lisenssituotteesta. Hopean pokkasi Opel-uutuus Vectra, joka lykkäsi 70-luvun alusta palvelleen Ascona-nimen historian sivuille. Muita Aasian suunnan huomioitavia tulokkaita olivat Kian Concord sekä Pride. 56 1/2018 Takavuoden auto 1988-1990. Nämä jäivät Euroopassa vieraiksi, mutta merkistä tultiin vielä kuulemaan. Tipon kohdalla ei sovi ohittaa etenkään jälkimmäistä, 1.6 DGT -mallia, jonka kirjainyhdistelmä ei suinkaan viitannut mihinkään moottoriteknologian edistyksellisyyteen, vaan mallissa käytettyyn digitaaliseen mittaristoon. Äänestyksen kärkiporukkaa lukuun ottamatta uutuusanti oli eurooppalaisittain varsin ohut. Laatuongelmat ja korroosioherkkyys olivat vasta huomisen huolia kun autolehdistö keksi keskiluokan Vectrasta monta oivallista ominaisuutta. Tipo keräsi yhteensä 356 ääntä ja lähes sadan pisteen päähän jäi kakkonen 261 äänellään. Euroopassa paremmin tutuiksi tulivat sen sijaan Chevroletin porrasperäinen etuvetomalli Corsica sekä sen kaksiovinen sisar Beretta. Ikonimainen Cadillac toi perinteitä kunnioittavan Brougham-mallin, joka oli jatkoa aiemmin Fleetwood Brougham -nimellä tunnetulle Cadillacille. Pystyperäisen etuveto-Fiatiin tarjottiin monipuolinen moottorikattaus 1,1-litraisesta bensakoneesta 1,9-litraiseen turbodieseliin, mutta Suomen tuontiohjelma aloitettiin varman päälle bensakoneilla: 70-hevosvoimaisella 1,4-litraisella sekä 82-hevosvoimaisella 1,6-litraisella. Parannettavaa keksittiin puolestaan perusasennossaan pienehköstä tavaratilasta sekä jarruista. Pienemmän koneen 82 hevosvoimaa riittivät useimpien arkeen, mutta kaksilitraisen ruiskukoneen 115 hevosta veivät Opelia sataseen 10,5 sekunnissa ja paria naksua Nykyään Kia kuuluu Euroopan suosituimpien automerkkien joukkoon, mutta 80-luvulla menestystä vasta hahmoteltiin. Italialaisia nimittäin oikeastaan molemmat, sillä jugoslavialainen tuli perustumaan vahvasti uuteen Fiat Tipoon. kolmesylinteriseen bensakoneeseen luottava, mutta muodoiltaan pyöristynyt Daihatsu Charade, Corollaa isompaa Toyota-kyytiä tarjoava Camry sekä Mazdan iso takavetoinen 929
Näiden merkittävien malliuutuuksien sivuuttamista perustelee varmasti vain se, että molempien perusrakenne oli saanut huomiota jo aiemmin: Alfan kohdalla aiemmissa Tipo4-malleissa ja Volvon osalta puolestaan 480-sporttimallissa. Suomesta tuntuu löytyvän ainakin näytteeksi mitä poikkeuksellisempia automalleja. Pitkälti samoista asiakkaista Vectran kanssa kilvoitelleen Passatin hyveisiin kirjattiin reilut sisätilat sekä polttoainetalous. Jossain määrin myös Mazdan iso tilamalli MPV oli huomionarvoinen käytännöllisten tilojensa jos tosin ei niinkään ulkomuotonsa ansiosta. Mallinimessä viitatun moottorityypin tilavuus oli 3,6 litraa, ja vinkkelin suomat 300 hevosvoimaa välitettiin audimaisesti kaikille neljälle pyörälle. Saman maan urheilueksotiikkaa edusti BMW Z1, joka avasi valmistajan Z-urheilumallien jatkumon. Eksotiikkaa oli vielä tarjolla itäisestä Saksastakin, sillä ennen poismenoaan Wartburg joutui taipumaan ajan henkeen ja ottamaan sisuksiinsa nelitahtisen VWmoottorin päivittäen samalla mal57. Edellinen koski etenkin perusmallin 75 hevosvoimaa tuottavaa 1,6-litraista, sillä siirreltävää Passatissa oli 1,1 tonnin omapainon verran. vaille 200 km/h huippuihin. Pelinavaaja Z1 hyödynsi 3-sarjan rakenteita, mutta kahden vuoden ajan valmistettu avo-Bemari jäi aikakirjoihin omintakeisesta korirakenteestaan: teräksisen korirungon päällystivät muoviset koripaneelit ja sandwich-rakenteen seurauksena ovet oli toteutettu korkeaan kynnyskoteloon laskeutuvina ”liukuovina”. Mutta mahtaako olla ensimmäistäkään Yugo Floridaa. Länsisaksalaisesta ylellisyydestä vastasi tuore noteeraus edustusautoluokkaan, Audi V8. Japanilaisten osalta hana oli auki ja tavaraa virtasi. Vastapuolelle Opelia palkintokorokkeelle kiipesi toinen länsisaksalainen, Volkswagen Passat. Kärkikolmikon taakse jäivät muun muassa BMW:n uusi 5-sarjalainen sekä Renaultin alemman keskiluokan uutuus 19, joka pitkälti korvasi 9ja 11-mallistot. Subaru päivitti Leonen pykälää isommaksi Legacy-malliksi ja lisäsi samalla kierroksia mainontaan. Pirteämpää menoa tarjosivat 1,8-litraisen kaasarija ruiskuversiot 90 ja 112 hevosen tehoillaan. Merkittäviä uutuuksia pienimmästä suurimpaan olivat Mazda 121, Honda Civic, Mitsubishi Colt/Lancer sekä keskiluokan perussuorittimet Toyota Carina II ja Mitsubishi Galant. Volvo 240:n törmäysturvallisuutta ei vähätelty, mutta ABS-jarruilla ja nelivedolla varustetulla Legacylla lupailtiin olevan eväitä välttää koko onnettomuudet. ”Umpimaskia” lukuun ottamatta neutraalin näköinen VW sai kitkerämpää palautetta lähinnä jousitusmukavuudesta sekä vaatimattomasta suorituskyvystä. Niin ikään noteeraamatta jäivät Alfa Romeo 164 ja Volvon ensimmäinen etuvetoinen perusmalli 440. Vuoden -88 kisan maltillisemman eurooppalaisten autojen uutuusannin vastapainoksi vuoden -89 tittelistä taistelevia oli runsaammin
Kyseessä oli, kuinka ollakaan, italialainen visio superautosta, jonka ytimessä oli vaatimattomasti 16-sylinterinen voimanlähde. Uusi järjestelmä nimittäin hyödynsi tietokonetta laskemaan tarvetta pehmentää tai jäykistää jousitusta salamannopeasti ajo-olosuhteiden mukaan. Kolmanteen sukupolveensa ehtinyt Fiesta jatkoi hyväksi todetulla reseptillä: kolmetai viisiovinen monikäyttöinen kori, jota siirreltiin etupyörien välityksellä. 1990 Uuden vuosikymmenen ensimmäinen Vuoden auto -voittaja valittiin vuodenvaihteessa 1989–1990. Siitä merkittävämpänä osoituksena edelleen kehitetty kaasunestejousitus, joka XM-malliin tehdyn kehityksen myötä sai nimen hydroaktiivinen jousitus. Tilavuutta oli tomerasti kuusi litraa, mutta hämmentävintä antia oli kahdesta kasikoneesta yhdistämällä syntyneen voimanlähteen tilastotieto: 64 venttiiliä ja, huh-heijaa, kahdeksan nokka-akselia. Toiselle sijalle äänestyksessä noussut oli sekin erään pitkäaikaisen mallin korvaaja. Tämä ruiskujen yleistyminen ei koskenut Bertonen muotoilustudion piirtämä Škoda Favorit ei ehkä ollut luokkansa muotovalio, mutta antoi eväät kiihdyttää rautaesiripun noustua kohti merkin parempaa huomista. Citroënin suunnitteluosaston tehtävä ei ollut missään muotoa helppoa, sillä olihan pitänyt luoda jatkaja suorassa alenevassa polvessa automaailmaa 50-luvun puolivälissä kohahduttaneelle DS:lle ja sen lippua vuodesta -74 aina 80-luvun loppuun kantaneelle CX:lle. Vanha malli oli vuodesta -71 tuotannossa ollut R107-sarjan Mercedes-Benz SL ja korvaaja niin ikään kaksipaikkainen roadster, joka sai Mercedes-koodistossa mallitunnuksen R129. Ison kissan jousitusta laitettiin testiin bensakoneiden osalta kaksilitraisella nelosella sekä kolmelitraisella V6:lla. linimen muotoon Wartburg 1.3. Voimapuolta tarjoiltiin noin 550 hevosvoimaa. Hämmentävintä on että Cizeta ei suostunut jäämään vain päiväunelmaksi, vaan sitä todella valmistettiin vuosina 1991– 1995. Kärkikolmikon edustama valmistajamaajakauma kuitenkin kertoi, että kaikki oli pitkälti kuten ennenkin. Dieselversiona oli 2,1 litran kone vaparina tai ahdettuna. 58 1/2018 Takavuoden auto 1988-1990. Vain pisteen päähän SL-Mersusta jäi Ford Fiesta, joka keräsi 214 ääntä. Voittoon ei kuitenkaan ylletty millä tahansa harmaavarpusella, vaan Citroënin uudella XM-lippulaivalla, joka keräsi 390 ääntä. Uusi iso kissa teki kuitenkin parhaansa: ulkoasu oli kiilamaisuudessaan ja terävyydessään näyttävä, mutta ehkä sittenkin Citroënin omintakeisuuksiin tottuneille jonkin sortin pettymys. Uuden merkin murtautuminen markkinoille on aina vaikeaa, ja erityisen vaikeaa se on edustussarjaan. Edullisimmin tai suomalaisittain vähiten kalliilla uutuuteen pääsi kiinni kuusisylinterisenä 300 SL -versiona, mutta ylevin oli 32-venttiilisellä 4 973 -kuutioisella V8:lla voimaannutettu 500 SL, josta sai Suomessa maksaa yli miljoona markkaa. Tässä kohdin lie vähättelyn sijaan oikeamielisempää todeta, että peräti toistakymmentä yksilöä. Yllättävintä ehkä oli, että kolmen joukkoon ei noussut yhtään autouutuutta Italiasta, mutta ranskalainen voittaja oli niin sanotusti tuttua kauraa. Moottorivaihtoehtoja oli saatavilla 1,0-, 1,1ja 1,4-litraisina kaasarilla ja ruiskulla, mutta i-versiot valtasivat nopeasti alaa, sillä päästöjä leikkaamaan saapuneen katalysaattorin kanssa pärjättiin helpommin bensiininsuihkutusteknologialla kuin perinteisillä kaasuttimilla. Turvallisuushakuisesta urheilusta oli SL:ssä osoituksena katolleen pyörähtäessä automaattisesti ylösnouseva turvakaari. Tasapäistävässä talouden ja teknologian sanelemassa autonvalmistuksessa ranskalaiset olivat kuitenkin onnistuneet pitämään uutuuden ytimessä persoonallista otetta. Siinä tarvittiin hyviä argumentteja ja niitähän Lexuksella riitti. Kasarivuosien huimasta teknologiauskosta jäi muistuttamaan Cizeta-Moroder V16T, joka esiteltiin sekin vuonna 1988
Sen Leonea korvaamaan saapui Legacy, joka tuli porrasperän ohella tarjolle myös farmarina. vain Fordia, vaan oli väistämätön suuntaus kaikissa bensiiniautoissa 80ja 90-luvun taitteessa. Suorituskyvyn, maukkaan ulkonäön ja ominaisuuksiin nähden kilpailukykyisen hinnan pyhä liitto onnistui Nissan 200SX:n kohdalla, minkä myötä Suomikaan ei jäänyt paitsi turboahdetun 1,8-litraisen koneen 171 hevosvoiman iloista. Eurooppalaiseen makuun istuvia olivat muun muassa Honda Accordin sekä Mazda 323:n uudet sukupolvet. Sitähän Vuoden auto 1993 -palkinnon pokannut Nissan Micra eittämättä oli ja lisäksi valmistettu Englannissa. Jälkisanat Ja mitä paljon esille otettuun japanilaisten vyöryyn tulee, niin ensimmäinen japanilaisauton ykkössija kansainvälisessä Vuoden auto -äänestyksessä napattiin viimein 90-luvulla. Ylellistä suorituskykyä edusti BMW:n 8-sarja, mutta se osallistui vasta Vuoden auto 1991 -kisaan. Testosteronia tihkuvan urheilumallin tai tulevaisuuteen kurottavan teknologian sijaan titteliin yllettiin edullisella pikkuautolla. Škoda suuntasi kohti länttä etuvetoisella ja viisiovisella Favoritillaan, kun taas Volkswagen esitteli Sciroccon perintöä jatkaneen Corradon. Astetta vakavammin asian otti Toyota, jonka luksusmerkki Lexus rantautui mersumaisella LS 400 -edustusmallillaan myös Suomeen. GTI-henkeä linjakkaaseen koriin syötettiin alle kaksilitraisilla neloskoneilla sekä liki kolmelitraisilla VR6-moottoreilla. Mutta kyllä Japanissa kehiteltyjä uutuusmalleja riitti vuoden -90 karkeloonkin. Oma ostajakuntansa oli nelivetoon ja bokserimoottoriin luottavalla Subarulla. Pientä edullista autoa mielivät pohtivat puolestaan uuden Suzuki Swiftin ja Daihatsu Applausen ominaisuuksia. Euroopan osalta 1989 olikin ollut erityisen hyvä urheiluvuosi, sillä päivänvalon näkivät Ferrari 348, Porschen 944:stä jalostettu 968 sekä prototyyppimäinen Alfa Romeo SZ, jonka maskuliinisista muodoista kävi kiittäminen Zagatoa. Sporttisesti muotoilu GM:n tila-auto sai Suomessa suorastaan yllättävän hyvän vastaantoton. Tämän ansiosta vuoden -89 USA-uutuuksista Suomessa tulivat tutuksi niin Mazda-valmiste Ford Probe, Chevroletin Lumina-sedan kuin GM:n nuorekkaasti muotoiltu tila-auto Pontiac Trans Sport, jonka sisarmalleja rapakon takana olivat Oldsmobile Silhoutette ja Chevrolet Lumina APV. Vuosikymmenen taitteessa Suomen talouden myötätuulessa yritettiin myös perinteisten jenkkimerkkien virallisempaa maahantuontia runsaan vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen eritoten Fordin ja General Motorsin tuotteiden osalta. Sama tilanne oli japanilaiseksi kulttiroadsteriksi sittemmin kohoavan Mazda MX-5:n laita: kompakti avosportti oli mukana vasta vuoden -91 äänestyksessä. 59. Eurooppalainen autovuosikymmen päättyi runsaaseen satoon, sillä kärkeen rankatun kolmikon rinnalla valinnanvaraa olisi riittänyt muiltakin valmistajilta. Tämän lisäksi Nissanilla oli täyttää myyntihuoneistoja kulmiltaan pyöristyneellä Prairie-tila-autolla sekä Maximalla, jolla valmistaja tavoitteli länsieurooppalaisten laatuautojen päänahkoja. Peräti 120-hevosvoimaisella 3,1-litraisella V6-koneella sekä oikean kyljen liukuovella varustetun etuvetoisen jenkkiauton kyytiin saavuttuamme laitamme pisteen neljännesvuosisadan kattaneelle autouutuuksien pikakelaukselle ja suljemme samalla Takavuoden auto -kansion. Vielä nykyäänkin 90-lukulaisia Pontiac Trans Sporteja on rekisterissä liki kaksisataa
V apaaehtoiseen varusmiespalvelukseen hakeutumiseen oli eräänä syynä määräaikainen työsopimus, jonka jälkeen ei ollut tulevasta tietoa. Inttiaikana poikkesin lomilla usein työpaikalla kyselemässä jatkoa työnteolle, jahka olisin mieheksi puolustusvoimissa varttunut. Maailmanmestari Hannu Mikkola totesi joskus Vauhdin Maailman Suurajo-oppaassa, että Savoa ei opi ulkoa vaikka sitä ajaisi loputtomasti. Tuohon aikaan nuorison autoletka mateli Keskustorilta Särkänniemen alaparkkiin ja takaisin. Täytyihän nuorten miesten tuo lausuma tietysti kyseenalaistaa. Escortin heikko kohta oli vetoakseli, joka toisinaan katkesi laakerin juuresta pienestäkin sivuttaisiskusta, ja pyörä jarrurumpuineen karkasi omille teilleen. Savo ja Pengonpohja olivat suosikkipaikkoja kokeilla rajoja auton ratissa yön pimeinä ja turvallisina tunteina. Hidas pipariralliringin kiertäminen alkoi yleensä varsin nopeasti tympiä. Toukokuussa 1990, tuore sotilaspassi kourassa, alkoi virallinen miehen elämä iloineen ja ralleineen. Ennen puoltayötä auton keula monesti kääntyikin kohti Lempäälää tai Ylöjärveä. Molemmat paikat olivat autoväen suosiossa, Shellillä päivysti viikonloppuisin muiden muassa ralliväki ja Kesoililla viihtyivät kaikki alan harrastajat raggareista pussihoususakkiin. Töihinpääsy tiesi nuorelle miehelle monen muun asian lisäksi hieman enemmän taloudellisia rahkeita ralliharrastukselle, eikä enää tarvinnut lähteä vajaan filmirullan kanssa penkalle arpomaan mistä sladista raaskisi ottaa kuvan. Piparirallia ja oikeaa rallia Rallittomina lauantai-iltoina nuoren miehen teki mieli ”radalle”, ja kaverini Pasin kanssa lähdimmekin usein naapuripitäjään Tampereelle korttelinkiertoa harjoittamaan. Välikahville koukattiin Ratinan Shellille ja höyrykyrsällä käytiin legendaarisella Paasikiventien Kesoililla. 60. Kesoilin isäntä Kivinummi ei mieluusti myynyt pelkkää kahvikupposta vaan hän tarjosi mukaan reikää tai käyrää, eli munkkia ja edellä mainittua makkaran kyrsää. Pengonpohjaan pätee sama K a r i Ruusu nen AMMATTIKATSO JA muistelee Kangasalan rallispecial 1990 Kun riittävällä nopeudella poistuu maastoon, ei välttämättä edes ikkunat hajoa. Lopulta sain toipua kotiutumisen jälkeen vain viikon verran, kunnes alkoi yhä tänä päivänäkin jatkuva suhde samaan työnantajaan. 1900-luvun viimeinen vuosikymmen vaihtui ammattikatsojan kohdalla valtion leivissä. Jälkeenpäin voi todeta että mestari tiesi mistä puhui
Neulaniemi vetivät nyppyoikean leveillä linjoilla. Kangasalla oli maisemaan poistuminen täpärällä. Takatuuppari-Skoda ei ollut harvinainen kilpuri menneinä vuosina. totuus, kirraavia mutkia ja katalia ylityksiä ei ahkerallakaan tahkoamisella oppinut ulkoa. D&W:n paksusta lisävarustekatalogista löytyi edullinen Zender-levikesarja, josta oli tilaus vetämässä M-Sportille. Arola ja Wigren roikottelivat tsekkiferraria yleisön palvoessa kesäkuun aurinkoa. Onneksi koskaan ei spinnauksia vakavampia ajovirheitä sattunut. Tienvarsiasukkailta lienee nyt jälkikäteen syytä pyytää anteeksi jos keskeytimme painajaiset, romanttiset unet tai jonkun yöllisen aktiviteetin porhaltaessamme pirtin nurkalta ohi sora ropisten ja monta kertaa, koska pätkät ajoimme tietysti meno-paluuna. Ensimmäinen palkka oli langennut tilille kuun puolivälissä ja juhannuksestakin oli selvitty hengissä. Unon tuleva ilme ajatuskuplassa painelimme korvat luimussa ykköspätkälle, joka vaikutti perin lupaavalta. Jokela ja K. K. Nypyn takana oli metsässä 61. Bongasimme pienen alamäen jälkeen tiukan vasurin joka meni hieman sumppuun. Vaajamäki ja Sairanen Ylöjärven Ua:sta kilpailivat Opelilla ahkerasti 1980–1990-lukujen taitteessa. Lisäksi työpaikka säännöllisine korvauksineen oli innostanut ammattikatsojaa ehostamaan roskapussinväristä Fiat Unoa hieman sporttisempaan kuosiin. Fiilis oli kympissä. Ei toki Malcolm Wilsonille Englantiin, vaan tamperelaiselle yhdenmiehen yritykselle, joka oli erikoistunut Bemarien virittelyyn ja koristeluun. Silvennoinen Valkealan Ua:sta ja P. Sama Ascona esiintyi ammattikatsojan palstalla edellisessä numerossa, jossa sen käänsi katolleen hämeenlinnalaispari. Paikkaan sai hyvän kyydin, mutta takana oli puustoa antamassa kuljettajille vinkkiä tien suunnasta. Järvinen Valkeakosken-Tojalan seudun Ua:sta tulivat Mantalla näyttävästi ykköspätkällä. Vasurin jälkeen oli terävä nyppylä jolta tie taittui oikealle. J. Autokisat oksalla ylimmällä Kesäkuun viimeinen päivä oli lämmin, kun Pasin kanssa lähdimme Kangasalle rallispecialin reitille
Heikintupa Hämeenlinnan UA:sta parkkeerasivat Ladan ojanpenkalle ja jäivät odottelemaan nostajia. Sillä pätkällä sattui ja tapahtui, ja tällä kertaa oli kamerassakin riittävästi filmiä. Marjamaa hurauttivat nypyltä suoraan kaseikkoon. Vihmalaakso spinnasivat Asconalla näyttävästi. Lammin UA:n J. Kallio eivät saaaneet hoppaa nurin. Hämeenkyrön UA:n T. Heikkilä ja A. Riihenperä M. Kankaanmäki K. (Kuva: Pasi Utukka) Kesäkuussa -90 roskapussin värinen Uno kuskasi ammattikatsojaa Kangasalan pikkuteitä kohti Rallispecialin ensimmäistä erikoiskoetta. R. J. Peltonen R. 62 1/2018 Ammattikatsoja muistelee. Jari Kankaanmäellä on pitkä ura rallin parissa eikä saavutuksetkaan ole huonoimmmasta päästä
Ennenvanhaan runkipaikoilla yleisö odotti B-junnuja ja varsinkin yli kaksilitraisilla kaahaavia kilpailijapareja. Samalla menetimme näkymän sumppuvasuriin jossa myös oli tilanteita – penkallakin ihminen joutuu tekemään kompromisseja ja kipeitä valintoja. Ensimmäinen ulosajo sattui kuitenkin nyppyoikeassa, jonne ei pölyn vuoksi ollut hyvää näköyhteyttä katselupaikastamme. Jatkuiko maaliin saakka, siitä ei amattikatsojalla ole muistikuvaa. J. Kangasallakin huimimman poistumisen suoritti kyseisessä ryhmässsä kilpaillut keltainen välikoppa. Huima suoritus oli kuitenkin sen verran ilmava, että kilpurin päällepäin näkyvät vauriot olivat melkoisen pienet, edes ikkunat eivät särkyneet. aukko, mutta emme pitäneet tätä paikkaa yhtä toimivana kuin vasuria. Sieltä puskasta se Käkisalmen Quattro tuupitaan takaisin ihmisten ilmoille ja matka jatkuu. Porvoon seudulta tulivat huimistelemaan Nils Ek kartturinaan Pirjo Pennanen. Kartturit jäävät usein vähälle huomiolle. Ammattikatsojan mieleen jäi Escortin saapuminen paikkaan: hieman ennen nypyn ylitystä Fordin laatikosta kaivettiin isompi pykälä silmään. Antila J. Jäimme tähän ykköspätkän tuplapaikkaan katselemaan. Juha Brandt oli aikoinaan ahkera kakkonen. Toinen taka63. Vasuri näytti heti kärkipään kuskien toimesta hyvältä, sillä vauhdikkaita roikkumisia sumppuuntuvassa mutkassa oli useita. Oli siirryttävä hieman eteenpäin. Brandt, Tampereen Ua. Ei ollut Pirkanmaan ja hieman muidenkin maakuntien alueilla kisaa ettei Brandt olisi jonkun kilpurissa istunut
Seuraavaan kisaan ammattikatsojan kulkuneuvona olisi Fiat Uno 60S ”Zender”. Terenius kaatoivat, niin minkä. Pasi sai tietyistä tilanteista paljon parempia kuvia kuin ammattikatsoja, ja tämän vuoksi niillä on muisteloissa tärkeä sijansa. Selvästihän tuo on pikku-Corolla, eikö. (Kuva: Pasi Utukka) 64 1/2018 Ammattikatsoja muistelee. (Kuva: Pasi Utukka) Railakkaimman kaadon esitti J. Laukaan Moottorimiesten nopeita Kankkusia edusti Kangasalla Timo, joka suistui Escorteineen koivikkoon ammattikatsojan kameran ulottumattomissa. Moni lievempi lippa aiheutti huomattavasti suurempia vaurioita kilpailukalustoon. Naama ja käsivarret punaisina kuin keitetyillä ravuilla ajelimme illan viiletessä kotiinpäin. Pasillakin oli kinofilminvalottaja mukana, ja tietysti niitäkin kuvia ammattikatsojan albumiin tuli aikoinaan teetettyä. Onneksi ketään ei sattunut. R. Nieminen A. Kannisto -kaksikko. Ammattikatsojalle jäi elävästi mieleen kun Escortissa lykättiin isompaa pykälää silmään ennen nyppylää ja sitten mentiin. Nostalgiaa on yleisön suoralippaiset lakit, mokkasiinit, takatukka ja kivipestyn oloinen farkkutakki. Lada tarvitsi puukosketuksen jäljiltä ainakin uuden katon, kenties koko takaosan. Kilpailussa oli mukana tuonaikainen täysi määrä eli 180 kilpailijaparia, joten kuuma ja pölyinen kesäpäivä Kangasalla oli ikimuistoinen myös valokuva-arsenaalin puolesta. M. Mäkinen pelastivat tilanteen ja Escortin spinnaamalla. Ahtoranta H. Piippo J. pyörä kuitenkin karkasi vetoakselin katkettua vastapenkkaan osuessaan
216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! 9 90 Avaimenperän arvo:. Viipalemedioiden uutuuskirjat! Tilaa uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.. Lähde mukaan menneiden aikojen traktorikatselmukseen perinteen ylläpitäjien kanssa. Silti sen sivuilta löytyy vain yksi todellinen menestystarina, Valmet. Suuresta Valmet-traktorikirjasta nauttivat kaikki, joita kiinnostaa Suomen itsenäisyyden ajan teollisuusja maataloushistoria. Suuri Valmet-traktorikirja Upea kirja Valmetin vaiheista! Suomen traktoriteollisuuden historia on pian jo satavuotias
Valtaosa niistä on brittivalmisteita, mutta muitakin löytyy. Erkki Lehmuskallio ajautui Roverin omistajaksi sattuman kautta. Ensimmäinen hankinta oli vuonna 1999 ostettu uudenkarhea 400-sarjalainen, joka on hänellä vieläkin. 66. Vuosien saatossa pihalle ja piharakennuksiin on tullut harrasteautoja pitkä liuta
Nälkä kasvaa joka välipalalla Maahantuojalla työskennellyt kaveri vinkkasi, että firman käytössä olleita vähän ajettuja autoja saattaisi saada sopuhintaan. 67. Pistäydyimme Ypäjällä tutustumassa erikoislaatuiseen kokoelmaan. Moneen suuntaan toimelias Lehmuskallio on ehtinyt muutaman vuoden aikana kokoamaan pihalleen ja piharakennuksien suojiin parikymmentä autoa. ”Tytär ja hänen miehensä olivat hankkimassa autoa vuonna 1999. Tilan satavuotias päärakennus on ollut Lehmuskallion asuntona vasta muutaman vuoden ajan. Oli se kyllä helkkarin hyvä auto ajaa”, Erkki muistelee. Oli se kyllä helkkarin hyvä auto ajaa.” Viime vuosikymmenellä Britannian hallituksen edustusauton tehtävissä palvellut Rover viettää eläkepäiviään Lehmuskallion piharakennuksessa. Sitä ennen en ollut milloinkaan ajanut Roverilla. Suurin osa on lempimerkki Roverin tuotteita, mutta muitakin joukosta löytyy. Jostain syystä he olivat pohdinnoissaan tulleet sellaiseen tulokseen, että Rover 200 olisi sopiva ajopeli. ”Se nelisatanenkin on vielä minulla. Kahden mallin hintaero ei ollut merkittävä, varsinkin kun otti varustelun ja koon huomioon. Loisteliaassa ja varusteita pursuavassa autossa on ruhtinaalliset takajalkatilat. ”Muutaman vuoden päästä Espoon Laakkoselle tuli myyntiin Rover 620 turbokoneella. Käytössä ei ollut autokatosta lämpimästä tallista puhumattakaan. Mies on touhunnut aktiivisesti Rover Ystävät -merkkikerhossa, ja hän on myös kerhon hallituksen jäsen sekä kerholehden päätoimittaja. E rkki Lehmuskallio on useimmille Rover-harrastajille tuttu nimi. Tuolloin hänen käytössään ollut Opel sai lähteä uuden omistajan matkaan, mutta sen jälkeen Lehmuskallio ei ole myynyt ensimmäistäkään autoa. Mies ja tulevaisuuden klassikot Erkki Lehmuskallio on kerännyt suojiinsa brittiautoja, joista jokainen on potentiaalinen tuleva klassikkomalli. Tosin se on seissyt hetken aikaa, kun tuli katsastuksessa hylky ruostuneiden jarrukilpien takia. 200-sarjan lisäksi edullisemman hankintahinnan piiriin kuului myös 400-sarjan autoja. Kävin koeTeksti: Kari Mattila Kuvat: Jan-Erik Laine ”Sitä ennen en ollut milloinkaan ajanut Roverilla. Eräs tuttavani oli siihen aikaan merkin maahantuojalla töissä, ja hänen kauttaan saimme Rover 200:n koeajoon. Roverin omistajaksi mies ajautui sattuman kautta. Sitä ennen perhe asui pääkaupunkiseudulla, jossa autoharrastusta rajoitti tilojen puute. Niinpä tytär päätyi 400-sarjalaisen omistajaksi, mutta samaan syssyyn myös isästä tuli Rover 420:n tuore omistaja. ”Minulla ei ollut aikomustakaan vaihtaa autoa silloin”, Erkki naurahtaa. Mutta kyllä se siitä taas kuntoon tulee.” Erkki viihtyi uuden Roverinsa ratissa ilmeisen hyvin, sillä pian katse kääntyi seuraavan Roverin suuntaan
Piharakennuksen kätköistä löytyy lukuisia erikoisuuksia. Turbon tuoma lisäpotku tuntui mukavalta. ajolla, myyjä teki hyvän tarjouksen, ja ostin sitten senkin.” 600-sarjan malleja tuli Suomeen uutena joitakin kymmeniä. Moni on myös ajossa. MGF ja MG TF ovat molemmat tulleet samalta hyvin palvelevalta myyjältä Englannista. Harrastaja Lehmuskallio 600-sarjan neliovinen turbomalli löytyi aikanaan espoolaisen liikkeen vaihtoautorivistä. Niistä jokainen on tekniikaltaan ja varustelultaan samanlainen, mutta värityksissä sentään on eroa yksilöiden kesken. Autoja ei ole hankittu miten sattuu, vaan jokaisella yksilöllä on tarina ja tarkoitus. Sen Erkki saatteli myöhemmin kotimaisten kilpien väliin. Ruokahalua tyydyttämään löytyi turbomoottorinen pieni 220 Coupe, Saksasta suomeen tullut mutta ostohetkellä vielä maahan rekisteröimätön ja verottamaton yksilö. Museokalustoa Jo edellä mainituista voi päätellä, ettei Lehmuskallion autokokoelma ole syntynyt sopivasti löytyneitä autoja haalimalla, vaan jokaisella yksilöllä tuntuu olevan oma tarinansa. Näkyvien erojen ohella tuoreemmassa TF-mallissa on teräsvieterit MGF:n hydrolasticjousituksen sijaan. Vauhdinnälkää hankinta ei tyydyttänyt pitkään, ja pian autorivi kasvoi pirteämmällä turbo-Roverilla. Range Rover piti saada sen 68 01/2018. Kuten usein käy, kylläisyyden tunteen sijasta nälkä kasvoikin entisestään. Suurin osa on tullut taloon enemmän tai vähemmän omaan ajoon, mutta toisenlaisiakin ostoperusteita on ollut. Urheilullisuutta piti saada lisää
Aina voi ottaa alle sellaisen, joka juuri sillä hetkellä tuntuu hyvältä ja sopii tarkoitukseen. Ostin auton alkuperäisen omistajan pojalta hieman sen jälkeen kun hän sai sen perintönä.” Volvon tarkastelu saa Erkin pohtimaan autonvahdon mielekkyyttä taloudellisuuden näkökulmasta. Tulevien klassikoiden lisäksi tallien kätköistä löytyy vanhempaa kalustoa, jopa yksi Volvo. Toisaalta täällä maallakin on asuttu jo seitsemän vuotta ja aika on mennyt hujauksessa. Ehkä seuraavat seitsemän vuotta menevät myös. Tämänkin Volvon alkuperäinen omistaja satsasi kerralla kunnon autoon ja sai sitten ajaa siitä eteenpäin ilman murheita. Yksi Rover taas on ostettu rekisterinumeron takia – siinä oli Range Roveriin nähden viereinen tunnus. Mallivuosi 1999 jäi BRM:n ainoaksi. Rover 200 BRM -erikoismalli on takuuvarma tulevaisuuden keräilyauto. Sittenhän sitä voisi alkaa museoimaan”, Lehmuskallio pyörittelee. Tuoreemmista Rovereista ensimmäinen tulee museoikään seitsemän vuoden kuluttua, eli siihen on vielä aikaa. Jotakin halpaa ja huonosti tehtyä olisi saanut vaihtaa uuteen muutaman vuoden välein, ja siinä olisi rahaa mennyt valtavasti.” Ei varmasti tule yllätyksenä, että Lehmuskallion ainoa museorekisteröity auto on Rover 2200 TC. 69. ”Ei se ole ainakaan ollut syynä noiden hankinnalle. Nahkaverhoilulla, automaattivaihteistolla sekä ilmastointilaitteella varustettu 244 GLE vuodelta 1979 on ollut Erkin hallussa jo 15 vuoden ajan. Yleisölle mallia vilautettiin ensimmäistä ketaa Frankfurtin näyttelyssä -97 ja virallinen lanseeraus tapahtui vuotta myöhemmin. ”Moni ajattelee pelkästään polttoaineenkulutusta, mutta eihän se ole auton kustannuksista kuin pieni osa. ”Minua ennen sillä on ollut oikeastaan vain yksi käyttäjä. Vaan kuinka on tuoreemman kaluston laita, aikooko aktiivinen Rover-harrastaja saatella niitä museokilpiin sitä mukaa kuin autoyksilöt täyttävät 30 vuoden rajapyykin. Se on vaan mukavaa, kun on paljon erilaista kalustoa urheiluautosta tila-autoon. takia, että tilukset olivat sen oloiset, että sellainen sopisi maisemaan
1960-luvun tenavat neppailivat vielä sitäkin pienemmillä autoilla. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Pikkuautoista pienimmät Husky & Lesney 70. Metallikuoriset pikkuautot ovat jo pitkään olleet 1:43 mittakaavassa. Moni muistaa varmasti englantilaiset Huskyn ja Lesneyn tuotteet. Ensin mainitusta tuli Matchbox ja jälkimmäisestä Corgi, jotka ovat tuttuja nykypolvillekin
50ja 60-luvulla lapset leikkivät samoja pikkuautoleikkejä kuin nykyisinkin. Vuonna 1963 markkinoille tullut Ford Zephyr -pikkuauto oli ensimmäinen jousitettu Lesney-auto. Hyötyautot täydentävät lasten autoleikkejä. BP-väristä hinuria valmistettiin vuosina 1965–1970. Yksi hienoimmista hyötyajokeista löytyy Huskyn valikoimista. Pienestä mittakaavasta huolimatta monissa malleissa oli erilaisia toimintoja. Nykyisin hyötyajokit tekevät kokoelmista ja dioramoista kiinnostavampia kokonaisuuksia. Rolssi oli tuotannossa pienin muutoksin vain kolmen vuoden ajan mutta myi hyvin, joten niitä näkee toisinaan myynnissä. Pikkukuormureita tehtiin useita erilaisia. Autonkuljetusauto on hieno lisä vitriiniin. Pikkuautojen ympärille voi rakentaa kevyttä yritystoimintaa. Kyljen pyöreässä kuviossa kuuluisi olla punainen risti valkoisella pohjalla. Lesneyn sotilasajoneuvojen sarjasta löytyy mm. Pienien lehtijousien myötä leikkikalu oli askeleen lähempänä esikuvaansa. Poliisien ja vorojen takaa-ajot ovat listan kärkipäässä, ja siihen käyttöön iso jenkki on mitä hienoin jahtausauto. Aivan ensimmäisissä hytin ja lavan värit olivat päinvastoin ja sellaisesta saa maksaa nykyään tuhansia. 71. Huomionarvoista on, että lelut ovat vielä 50-vuotiaina toimintakunnossa. Mustapyöräinen aura-auto on yleisempi näky. Dodge-hinausauto työssään. Ford-ambulanssi. Berkley Caravan -vaunu tuli saataville jo 1950-luvulla. Kuvan laite on Bedford S-tyyppi ja se oli tuotannossa viitisen vuotta 1957 eteenpäin. Malleja tehtiin useita. Harmaapyöräinen Scammell on alun perin varustettu lumiauralla mutta se on vuosien saatossa kadonnut. Patinoitunut Jaguar on kurvannut Rolls Royce Phantom V:n viereen. Keltainen junakeula-VW on kerrassaan hieno ilmestys! Kun on auto ja koukku, niin seuraavaksi voi hankkia perään matkailuvaunun. Tarjolla on torin laidalle sopivaa kojua perässä vedettävänä ja itsestään kulkevana versiona. 60-luvun muksut saivat niistä eloa ja väriä leikkeihin
Kun Nicola Romeo osti Alfan vuonna 1915, automerkin nimeksi vakiintui Alfa Romeo. Milanon aikakone MUSEO STORICO ALFA ROMEO Italialainen autovalmistaja Anonima Lombarda Fabbrica Automobili tunnettiin aluksi nimellä A.L.F.A. Museon yhteydessä toimii myös autokauppa, jossa myydään Alfa Romeon uusimpia malleja. Automuseon 4D Cinemassa kävijät pääsevät nauttimaan varsin todentuntuisesti Alfa Romeon vauhdikkaasta kyydistä. Nykyisessä muodossaan tyylikäs ja moderni, nykytekniikkaa hyödyntävä interaktiivinen museo avattiin vuonna 2015. Keskikerros on varattu Alfa Romeo -merkin parissa työskennelleiden suunnittelijoiden ja koripajojen parhaiden palojen esittelyyn. Milanon Aresessa sijaitsee Alfa Romeon automuseo, joka vie vierailijat aikakoneen lailla automerkin syntysijoille 1910-luvulle ja johdattelee sieltä takaisin nykyhetkeen raottaen hieman verhoa tulevaisuuden suuntaankin. Pohjakerroksessa keskitytään kokonaan kilpa-autoiluun, joka onkin olennainen osa Alfa Romeon historiaa. Siististi ja väljästi sijoiteltujen ajoneuvojen esittelyä elävöitetään liikkuvalla kuvalla. M useorakennus on alun perin ollut osa 1960-luvun alussa rakennettua Alfa Romeo -autotehdasta. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa näytetään automerkin historian yli vuosisadan mittainen aikajana alkuajoista nykypäivään. Museo on jaettu kolmeen teemaan: timeline, bellezza ja velocità eli aikajana, kauneus ja vauhti. Museota dokumenttiarkistoineen valmisteltiin usean vuoden ajan, ja virallisesti se avattiin ensimmäisen kerran vuonna 1976. Vuosikymmenten mittaan museo on ollut useaan otteeseen suljettuna pitkiä jaksoja. Vierailijoille esitetään myös kooste lukuisista elokuvista joissa Alfa Romeo on pienemmässä tai isommassa osassa. Elokuvateatterin turvavyöllä varustetut auton istuimet kallistuvat ja tärisevät, ilmavirta puhaltaa vuoroin kasvoille, vuoroin jaloille ja vesiTeksti: Lea Lahti Kuvat: Antti Vähälä 72
Alfa Romeon historian alkuaikoina tehtaalla valmistettiin myös lentokonemoottoreita. Alfa Romeon historian ensimmäinen yksilö oli 24-hevosvoimainen auto vuodelta 1910. Alfa Romeo -museo sijaitsee reilun 30 kilometrin etäisyydellä Milanon Malpensan ja Linaten lentosaemilta, joten museolle suuntautuva taksimatkaka ei muodostu kohtuuttoman hintaiseksi. 73. Tiistaita lukuun ottamatta museo on avoinna joka päivä klo 10-18. 4D Cinemassa kävijät pääsevät nauttimaan varsin todentuntuisesti Alfa Romeon vauhdikkaasta kyydistä. Kolmilamppuinen 2300 Corto ”Mille Miglia” edustaa 1930-luvun automuotoilua. sumu kostuttaa kasvoja kun kuravesi roiskuu märältä tieltä. Kauniisti muotoillut urheilumallit ovat autojoukon ihastelluimpia laitteita. Areseen pääsee myös junalla tai metrolla ottamalla suunnan RhoFiera -asemalle, josta jatketaan loppumatka bussilla numero 561. Oikeanpuoleisessa kuvassa Alfa Romeo Montrealin V8 ja taustalla voimanlähteeseen sopiva urheiluauto. Myös auton moottoreita oli esillä runsaasti. Katsojille jaetut 3D -lasit ja 180 astetta kaareutuva valkokangas lisäävät todellisuuden tuntua entisestään. Vuonna 1930 valmistui 1748-kuutoinen Twin Cam Avio, joka jylisi 100 hevosvoiman teholla. Museon ylin kerros esittelee Alfa Romeo -autoja merkin alkuajoista aina 1960-luvulle saakka
Vuonna 1913 valmistuneen Alfa Aerodimamican luvattiin saavuttavan reilun 6 litran moottorilla ja 70 hv teholla huikean 139 km/h nopeuden. Tämä yli miljoonan euron hintaiseksi arvioitu yksilö on tuttu useasta eri kilvanajotapahtumasta. Kilpakäyttöön suunniteltua mallia on valmistettu ainoastaan viisi kappaletta, joista neljä on selvinnyt näihin päiviin saakka. 1980-lukua edustavat Alfa Romeo 75 Twin Spark -85 sekä 3-litraisella V6-moottorilla varustettu Alfa 164 vuodelta 1987. Sulavalinjainen Sportiva 2000 vuodelta 1954 ei päässyt sarjatuotantoon. Alfa Romeo 1900 C52 ”Disco Volante”, eli ”lentävä lautanen”. Autoja valmistettiin vain neljä kappaletta. Yksilöt vuosituhannen kahden puolen: Alfa 156 vuodelta 1997 sekä vuosimallin 2007 8C Competizione ovat saaneet paikan museon näyttelytiloista. 74 1/2018 Alfa Romeo -museo
Urheilullisen auton pellin alle oli soviteltu tavanomaista Alfa-tekniikkaa: 1,6-litrainen rivinelonen kahdella nokka-akselilla. Tällaisessa laitteessa sai surmansa Luigi Arcangeli Monzassa 1931. Gran Premio Tipo A -kilpuria kiidätti kahdesta rinnakkain asennetusta kutoskoneesta yhdistetty moottori. Elokuvatilassa oli esillä ikoninen Giulietta Spider. Taustalla pyöri italialaisia elokuvia joissa Alfa Romeo -autoja esiintyy. Bertonen piirtämä Giulia Sprint Speciale Prototype 1965 jäi ainoaksi laatuaan. Kellarikerroksesta löytyy edustava kokoelma Alfa Romeo -kilpa-autoja. Malli sai ensiesittelynsä Paris Motorshow:ssa 1969. 75. Kun Pininfarinalle annettiin vapaat kädet, syntyi varsin futuristinen uniikkki prototyyppi 33/2 Coupe Special
Käsiohjelman mukaan näytteilleasettajia tapahtumassa oli reilut 200. Milano Autoclassica Milano, 24.-26.11. Vuosimallin 1955 Isetta ISOsta pyydettiin 33 900 euroa. 76. Kolmen päivän aikana pidettiin myös useita esitelmiä, seminaareja sekä pienimuotoisempia kokoontumisia harrastajien kesken. Messutapahtuman kokoluokka on päiväkävijän näkökulmasta varsin sopiva, sillä käyttämällä koko aukioloajan hyväkseen, pystyy yhdessä päivässä kattavasti tutkimaan näyttelyn tarjonnan. Myöhäinen syksy on osoittautunut oivaksi ajankohdaksi ja Milanon tapahtuma on vahvassa kasvussa. Toinen halli oli puolitettu autonvalmistajien ja museoiden sekä myytävien näyttelyautojen kesken. Nyt niitä keräillään innokkaasti ja hinnat ovat jyrkässä nousussa. Viime vuosina siellä on vieraillut jo yli 60 000 autoista intoilevaa kävijää. A lun perin maaliskuussa järjestetty tapahtuma toteutui nyt jo toista kertaa marraskuun lopulla järjestettynä. Viereinen halli oli jaettu kolmeen osaan käsittäen merkkikerhojen osastot, eri merkkeihin Teksti: Lea Lahti Kuvat: Antti Vähälä Kääpiöautot olivat aikanaan edullisia. Klassikkoautojen lomaan oli sijoiteltu muutamia tämän päivän urheiluautoja sekä muita autosuunnittelijoiden uusimpia tuotoksia. Milano Autoclassicassa oli esillä parisen tuhatta ajoneuvoa, suurimmalta osin italialaista autokalustoa, mutta näytillä oli maan rajojen ulkopuolella valmistettuja kulkupelejäkin. Kuukautta aiemmin Padovassa järjestettyyn auto e Moto d’Epocaan verrattuna Milano Autoclassica on huomattavasti pienempi, mutta nähtävää riitti Milanossakin, joten voi hyvillä mielin todeta tämänkin tapahtuman tutustumisen arvoiseksi. Kuudetta kertaa järjestetty kolmipäiväinen Milano Autoclassica -tapahtuma yhdisti hienosti modernia italialaista automuotoilua ja menneiden vuosikymmenten tyyliä. Fiera Milano -messualueelta oli varattu tapahtuman käyttöön kaksi messuhallia sekä reilun kokoinen piha-alue
Tapahtumaan kuului myös olennaisena osana piha-alueelle sijoitettu 1,4 kilometrin mittainen neulansilmämutkille kieputettu Classic circuit -testirata, jolla ajettiin kolmen päivän aikana yli tuhat kierrosta. Yleisön oli helppo seurata näytösluonteista testiajoa piha-alueelle pieneen tilaan rakennetun radan laidalta. Myytävien autojen hintataso oli suomalaisen mittapuun mukaan korkeahko, mutta toisaalta joitakin 1970-80-lukukuisia autoja oli tarjolla varsin kohtuullisilla hintalapuilla varustettuna, esimerkkinä vaikkapa virheettömän oloiFiat ambulanssi on jäänyt harvinaisen vähälle ajolle, mittarissa on ainoastaan 680 kilometriä. Hallien välisellä pysäköintialueella oli yksityisten harrastajien myynnissä olevien autojen alue. Classic circuit -radalle näytti olevan jatkuva jono. 77. Bonhamsin Padovan huutokaupassa kuukautta aiemmin myyty Honda Z 600 oli ilmeisesti uuden omistajansa kera ottamassa ajotuntumaa piha-alueen Classic circuit -radalla. erikoistuneet restautointipajat ja -yritykset sekä harrastukseen liittyvän kaupankäynnin. Oranssin värinen ”Tiina” ja vuosikymmenten takaisen sukkamainoksen toisinto merkkikerhon osastolla
Vespoja on valmistettu 60 vuoden aikana 17 miljoonaa kappaletta. Viissatanen olikin runsaslukuisesti edustettuna. Italialainen tyyli-ikoni Vespa oli edustettuna tapahtumassa, tottakai. Alfa, Fiat ja monet muut muut odottivat piha-alueella testiradalle pääsyä. Messujen teemana oli tällä kertaa Fiat 500-mallin 60-vuotinen historia. Harvemmin nähty Fiat Mirafiori Abarth dieselmoottorilla varustettuna on rakennettu Lontoo-Sidney-rallia varten vuonna 1977. Auto a Pedali -yritys on erikoistunut Italiassa valmistettujen polkuautojen varaosiin. 78 1/2018 Milano Autoclassica
Fiat Campagnola AR 51 on matkannut monella mantereella. Auton konepeltiin on maalattu muistoksi reittikartta. Alfa-Romeo -museo samassa kaupungissa sekä tunnin junamatkan päässä Torinossa sijaitseva Italian kansallinen Automuseo mahtuvat mainiosti pitkän viikonlopun ohjelmaan messujen lisäksi. 79. Milanossa ja lähitienoolla löytyy muutakin nähtävää klassikkoautoista kiinnostuneille. Classic Car Charter -yrityksen osastolla upeat italianpunaiset urheiluautot keräsivät ihailijoita ympärilleen. nen Fiat 126 oli kaupan 3500 euron hintaan. Näyttelyn kenties edullisin auto oli 41 300 kilometriä ajettu Fiat 126 vuosimallia 1972. Vuonna 1952 saavutettu reilun 11 päivän ennätysaika Afrikan halki pohjoisesta etelään on yhä edelleen rikkomaton
Lada näkyi paitsi teillä myös tienvarsilla ja muutenkin mainoksissa. Kuvat: Elinkeinoelämän keskusarkisto / Konela Oy:n arkisto 80 Fotoalbumi. Tuotantotilojen siisteys ja täsmällisyys ei yllä parhaiden saksalaisten tasolle, mutta eivätpä olleet lopputuotteetkaan länsisaksalaisten hinnoissa. Oy Konela Ab toimi Ladan maahantuojana ja vuosien saatossa heidän arkistoonsa kertyi Lada-aiheisia valokuvia niin huoltoasemien pihoilta kuin Jyväskylän Suurajojen pikataipaleilta. Pitkään Ladoja tuotiin maahan massoittain, mutta lopulta kaupankäynti vaihtoi suuntaa ja loputon virta kaikenkarvaisia Ladoja kulkeutui takaisin synnyinseuduilleen. Konelan väki vieraili Lada-tehtailla ja aina jollakin oli myös taskukamera matkassa. Lähetä kuvasi tälle palstalle! Sähköpostilla toimitus@klassikot.fi tai kuoressa Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa Lujaa laatua Lada I täautojen värikkäästä joukosta yksi onnistui innostamaan suomalaiskäyttäjiä muita merkkejä enemmän. Lada oli paitsi suosittu käyttöauto myös kova kilpapeli, sillä sellaisen saattoi rakentaa hyvinkin edullisesti perin räyhäkkääseen soranlennätyskuntoon. Lada komeili pitkään myyntitilastojen kärkijoukossa, ja sitä kautta takavetoisia neuvostovehkeitä oli lopulta jokaisen kerrostalon ja työpaikan parkkipaikoilla. Mainoksissa oli väriä ja omaperäisen raikkaita ideoita
Kisoissa Ladojen puikoissa nähtiin koviakin nimiä. Moninkertainen suomenmestari Kyösti Hämäläinen osallistui Ladalla Jyväskylän Suurajoihin vuonna 1980 ja päästeli kokonaiskilpailun 18. Neuvostoliittolainen V/O Avtoexport omisti Oy Konela Ab:n vuosien ajan. Siperian-Mersu on osuva kuvaus kuvan mallille. Alla tietysti tuliterä hienosti varusteltu Lada. Avtoexport-tehdastallin väkeä ja komea Lada 1600S -kilpuri. Autot eivät tietenkään odota huoltovuoroaan vaan kuljettajat ovat tarinoimassa kahvikupposen äärellä. Etualan yksilö on saanut komeat vanteet ja kumit alle. Kastis Girdauskas kiersi itäautoilla ralleja Suurajoja myöden. sijalle. Olisiko Jyväskylän sorateillä. Karvahattu kuului monen ladakuskin talvivarusteisiin. 81. Lada oli tuttu näky huoltoaseman pihalla. Moottoriurheilu on valmistajalle sekä maahantuojalle mitä parhainta markkinointia. Kanttilamppuiset rallikilpurit toimivat myynninedistäjinä oululaisen merkkiliikkeen edustalla. Nappisilmä hurjassa vauhdissa. Kuvassa Konelan sponsoroima Lada rallikatsastusmiesten suurennuslasin alla. Tuliterä Lada-kaksikko ilmeisesti maahantuojan pihamaalla. Maahantuojan väkeä maakuntakierroksella
Tätä edelsi kuitenkin vuonna -53 Lontoossa esitelty Jensen 541, joka oli muotoiltu moderneja tuotantotapoja ajatellen. Mutta ei. Ostajan löysi lopulta vain 226 autoa, joista 53 oli De-Luxe–malleja. Jensen 541 De-Luxe ‘58 J ensen oli brittiläinen automerkki. Suurin osa alan harrastajista tietää merkin, mutta harvempi osaa nimetä Jenseniltä montaakaan mallia. Tämä hiljattain täydellisen entisöinnin läpikäynyt yksilö on myös Jensen-merkkikerhon toimesta lajinsa parhaaksi arvioitu. Vaikka näyttelyn prototyypin kori olikin vielä alumiinista käsin naputeltu, tuotantoon malli tuli seuraavana vuonna lasikuidusta laminoituna. Austinin 4-litrainen viritetty kuutosmoottori teki kevyestä autosta varsin suorituskykyisen. Ainut tuotantomäärältään tuhansiin noussut menestysmalli oli 60-luvun puolivälissä esitelty Interceptor. Kuvat: Coys of Kensington 82 Marginaalista. Se ei sinänsä ole ihme, sillä jo 30-luvulla aloittanut, muiden runkoja ja tekniikkaa hyödyntänyt autovalmistaja nojasi tuotannossaan puhtaasti käsityöhön. Niinpä tuotanto jäi malleista riippuen joko kymmeniin tai korkeintaan muutamiin satoihin autoihin. Koria muokattiin vielä seuraavissa 451Rja 451S-malleissa, mutta yhtä pieneksi jäi niidenkin myynti. 1957 lanseerattu 541 De-Luxe –malli sisälsi jo kaikki virityspalikat, ylivaihteet ja lisävarusteet, ja olisi luullut ettei firman tarvitse kuin kerätä rahat pois jonottavilta asiakkailta. Jensen 541 De-Luxe –yksilöitä tiedetään säilyneen vain kourallinen, joista yksi listattiin viime vuonna Lontoon Alexandra Palacen huutokauppaan. Tästäkin huolimatta suorituskykyisen harvinaisuuden huutokauppahinta nousi vain 60 210 Englannin puntaan. Vuonna 1956 vakiovarusteeksi tuli Dunlopin levyjarrut joka nurkkaan – merkin omien mainosten mukaan ensimmäisenä maailmassa
Miten Se Toimii Lehti, joka ruokkii aivoja! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa vastaamalla eri alojen kysymyksiin – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. • Puhelimitse: puh. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Miten Se Toimii kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Miten Se Toimii määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.mitensetoimii.. Vastaukset esitetään mukaansatempaavien artikkelien muodossa. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat. Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. 03 2251 948 Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.
0500-606 371 myynti@brittiosa.com www.brittiosa.com Puh. 0400-911356 info@freetechnics.. www.freetechnics.. Klassikot tilaajapalvelu: 03-2251948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@klassikot.. Vakioja virityskaasuttimet sekä osat KLASSIKKO TUOTTEET Esim. Varaosat brittiautoihin JAGUAR • BRITTI FORD • MG • MINI • MORRIS TRIUMPH • AUSTIN • ROLLS-ROYCE Tmi Brittiosa Kankaantie 117, 48720 Kotka I Puh. Union T-paita 11,95 € Lippikset • Tarrat • Solmiot • T-Paidat J paljo muut ... www.facebook.com/klassikot Uutuuslehti joka ruokkii aivoja! Tilaa lehti kotiisi: www.mitensetoimii.fi 66 90 8 NUMEROA VUODESSA KESTOTILAUS. VOIT TILATA MYÖS PUHELIMITSE! 040 548 6806 www.fanituoteshop.fi Kun muutat, kerro myös meille
Uutuus korvaa sekä 9sekä 11-mallit. Renault 19 saapui markkinoille kolmekymmentä vuotta sitten. 19ja 21-mallien piirteet ovat muuten peräisin samasta kynästä, ja sitä kynää piteli käsissään ansioitunut muotoiluguru Giorgetto Giugiaro. Tuolloin ranskalaiset autot miellettiin hiljaisiksi ja mukaviksi, mutta eurooppalaiseen makuun jopa liiankin keinuvaa kyytiä tarjoaviksi kulkupeleiksi. Muotoiltaan uutuus oli heille liiankin tavanomainen. Kun Renault aloitti 9ja 11-mallien seuraajan kehitystyön, se valitsi kahdesta vaihtoehdosta jälkimmäisen. Varmasti osin aiheestakin, mutta toisaalta mikäpä edullisten autojen valmistaja ei olisi pukannut liukuhihnaltaan lukuisia automalleja jotka tuottavat uutena ja varsinkin ikääntyessään harmaita hiuksia omistajalleen. Uudenveroisessa kunnossa auton ominaisuuksia voisi verrata sen oman aikansa suoriin kilpailijoihin, jolloin Renault näyttääkin taas aivan mainiolta laitteelta. Iloa pikkurahalla Renault 19:n arvostus kyntää pohjamudissa, mikä tarkoittaa että hienoja yksilöitä on tarjolla puoli-ilmaiseksi. Ajatellaan hetki tulevaisuutta ja sitä aikaa kun Renault 19 on vaikkapa 50-vuotias, hyvin kunnostettu tai erinomaisesti alkuperäisenä säilynyt museoauto. 1989 Britannian valloitus käynnistyy oikealta ohjattavan 19:n esittelyn myötä. Tuleva klassikko Renault 19 Cabriolet 86. A utomiesten jutuissa vanhoja ranskalaisautoja ruoskitaan surutta. Urheilullisten arvojen hivuttautuessa arkiautojen maailmaan ranskalaiset olivat valinnan edessä: oli joko jatkettava vuosi vuodelta pienenevän alkuperäisen kohderyhmän parissa tai sitten lähdettävä kilpailemaan keskieurooppalaisten valmistajien kanssa niiden omilla aseilla. Ensiesittelynsä aikoihin Renault 19 oli pettymys monelle merkin perinteitä arvostavalle autoihmiselle. Sedan-korinen malli saapuu markkinoille Chamade-nimisenä. Näistä lähtökohdista syntyi mallinumeroa 19 kantava uuden ajan ranskalainen automalli. 1990 Urheiluhenkisille asiakkaille tehdään 16-venttiilinen vauhtimalli Recaron penkeillä ja muilla aikakauden herkuilla varustettuna. Maineensa takia se on silloin varmasti harvinainen, mutta hyvässä hoidossa sitä ei riivaakaan samat ongelmat kuin aikana jolloin sellainen oli vain kokoluokkansa halvin omin voimin liikkuva nelipyöräinen. Samansuuntaisia ajatuksia oli ilmassa jo pari vuotta aikaisemmin esitellyn 21-mallin kohdalla, mutta 19:n yksityiskohdista ei tahtonut löytää ranskalaisittain persoonallisia yksityikohtia senkään vertaa. Autoihin hurahtaneet tuntevat Giorgetto Teksti: Kari Mattila Kuvat: Jan-Erik Laine MALLIHISTORIA 1988 Renault 19 esitellään yleisölle kesäkuussa ja myynti Ranskassa alkaa saman vuoden syyskuussa. Jopa persoonallisen avomallin voi löytää alle tonnilla eivätkä huippukuntoisten hintapyynnitkään päätä huimaa
Samalla Chamade-nimi jää pois sedan-mallin yhteydestä. Moottoripaletti kasvaa mm. 1990 Kolmiportaisen automaattilaatikon rinnalle tulee neliportainen vaihtoehto. 87. Ennen päivitystä ehdittiin tehdä pieni erä avomalleja. 1992 Renault 19 saa uuden ilmeen. 1991 Karmannin korittama avomalli näkee päivänvalon. turbodiesel-koneella. Ensimmäisen version mukaista avoautoa myydään vain vähän. Harrastajan näkökulmasta kiinnostavimpia 19-malleja ovat 16-venttiilinen sportti ja kangaskattoinen avomalli. 80-lukua henkivä harvinaisuus on hieno mutta sellaisen löytäminen markkinoilta voi olla vaikea rasti. 3-vaihteinen jää edullisimpien mallien optioksi
Iskutilavuus 1,8 litraa. Ostaminen on myös helpompaa, sillä Renaultiin verrattuna tarjontaa on yleensä monin verroin enemmän. Yhteensä Renault sai 92 pistettä ja eroa toiseksi tulleeseen Mitsubishi Coltiin oli peräti seitsemän pistettä. Yksi kannen yläpuolinen nokka-akseli, 2 venttiiliä / sylinteri. Etenkin Saksassa saatu arvostus kertoi suunnittelun tuottaneen toivottua tulosta. Peugeot 306 Cabrioletista voit lukea tarkemmin Klassikot-lehden 6/2010 Tuleva klassikko -artikkelista. Aika vakuuttava suoritus Renaultilta. Hyvällä tuurilla myytävien joukosta löytää irrotettavalla kovakatolla varustetun mallin. Giugiaron hänen piirtämistä urheiluautoistaan. 1970-luvun listasta esiin nousee muun muassa ensimmäisen korimallin VW Golf ja Passat. Tikkuperunoiden paistorasvasta tahriintuneiden aurinkolasien läpi saattaa olla vaikea nähdä 19:n erinomaisuutta omana aikanaan, mutta väitteiden tueksi löytyy menestyksekkäitä vertailutestejä sekä kohtuullisen kovia myyntilukuja monen maan tilastoissa. Huolimatta maineikkaasta tuesta muotoilupuolella Renault 19 ei ole perusmallissaan vaikuttava näky. Ulkonäön ohella Renault 19 vakuutti kriitikot sisätilojen sekä teknisten ratkaisuiden osalta. Samaa voi tietysti sanoa sen kilpailijoista. Vajaalla kahdella tuhannella saa alleen ajokuntoisen ja katsastetun rassin. Kaikkein todennäköisimmin Giorgetton luomiin linjoihin törmää kuitenkin arkiautojen parissa, sillä miehen ansioluettelosta voi poimia sellaisia 80-luvun myyntimenestyksiä kuin Seat Ibiza, Saab 9000, Fiat Uno ja Hyundai Sonata. Osa komponenteista, kuten sähköhydraulisen kattomekanismin osat tai sähköikkunan moottori, voivat yllättää kalleudellaan. Alemman keskiluokan valtavista myyntimää01 Merkki ja malli Renault 19 Cabriolet 02 Vuosimalli 1994 03 Moottori Eteen poikittain sijoitettu nestejäähdytteinen nelisylinterinen rivimoottori. Panoksen tuplaamalla pääsee käsiksi jo herkullisesti varusteltuihin ja hyvin pidettyihin yksilöihin. Kansansuosikki Toyota Corolla jäi Honda Civicin kanssa jaetulle viimeiselle sijalle 76 pisteellään. Kovakatto sopii 306 Cabrioletin linjoihin maukkaasti ja parantaa auton käytettävyyttä avoautokelien ulkopuolella. TOINEN VAIHTOEHTO PEUGEOT 306 CABRIOLET Valmistusvuodet: 1994-2002 Teho: 123 hv (2,0) Suorituskyky: 0-100: 11 s, 180 km/h Hinta: uutena alk. 152 000 mk Edullista ja halvalla ylläpidettävää avoautoa hakevalle Peugeot 306 on pätevä vaihtoehto. Teho 88 hv / 5750 rpm, suurin vääntömomentti 142 Nm / 2750 rpm 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, kuiva yksilevykytkin, etuveto 05 Alusta Edessä joustintuet, kolmiomalliset alatukivarret, levyjarrut ja kallistuksenvakain. Pininfarinan piirtämästä Peugeotista puuttuu Giugiaron Renaultin muotoihin luonnostelema omaperäisyys, mutta Peugeot on myös kauniimpi ja sopusuhtaisempi linjoiltaan. Siinä Renault saalisti täydet pisteet neljällä osa-alueella: suorituskyky, jarrut, kulutus ja mukavuus. Renault 19:n tapaan Peugeot 306 on koottu pääosin massatuotettujen henkilömallien osista mikä tarkoittaa sitä, että huoltoja varaosia saa lähimmästä varaosaliikkeestä eivätkä ne maksa maltaita. Niitä ovat lukuisten muiden muassa Lotus Esprit S1, DeLorean DMC-12, Bugatti EB 118, BMW M1 ja Maserati Merak. Niiden edelle sijoittui VW Golf, joka sai kokoon 79 vertailupistettä. Suomessa Renault 19 nappasi ykkössijan Tekniikan Maailma -lehden 10 auton vertailun voiton vuonna 1990. Ajettavuutta ja mukavuutta kiiteltiin, ja kehuja sai myös aerodynaamisen korin ja hyvin suunnitellun tekniikan myötä alhaiseksi jäänyt polttoaineenkulutus. Ulkonäköön liittyvistä seikoista ei kahden ranskalaisten välillä saa kiistaa aikaiseksi. Takana pitkittäistuet, kallistuksenvaimennin ja vääntösauvajousitus 06 K ori Kaksiovinen itsekantava kangaskattoinen avokori 07 Mitat Pituus 415, leveys 170, korkeus 141, akseliväli 254 cm 08 Suorituskyky Huippunopeus 180 km/h Tuleva klassikko Renault 19 Cabriolet 88 1/2018
Kangasverhoilu on aurinkoisia kesäpäiviä ajatellen mukava valinta – ainakin shortseissa ja t-paidassa viihtyvälle. Aivan ensimmäisen version viime metreillä Renault loihti 19-mallista avokattoisen version. Edullisin malli tarjosi keinuvinta kyytiä ja karuimman varustelun. Halvin ja ylläpidon kannalta taloudellisin valinta on perusmallin 8-venttiilikone. Erikoisuutena voisi mainita taka-akselin vääntösauvajouset, joita oli paremmin varustelluissa malleissa tuplat. TXE-malli oli taas ladattu aikakautensa herkuilla kuten sähköikkunoilla ja keskuslukituksella. Ensimmäisen 19-version silmiinpistävin ulkoinen piirre on konepellin jatkuminen ajovalojen alareunan tasolle, joskin vastaavia ratkaisuja oli käytössä muillakin. Haitarin toisessa päässä komeili 1,7-litrainen katalysaattorilla varustettu TXE, jonka taustapeilistä roikkui 96 800 markan hintalappu. Renaultin avomalli tarjoaa kohtuullisesti tilaa neljälle matkustajalle. Vauhtia kaipaaville oikea valinta on tehokas 16-venttiilinen moottori. Vauhtirenun pellin alta löytyi 1,8-litrainen 16-venttiilinen moottori, jonka turvin mukavuuspainotteinen pikkupatonki suhahti satasen vauhtiin alle kymmenessä sekunnissa. Nyt mukaan saatiin toinen suuri nimi, sillä avoauton korivalmistus uskottiin Karmannin osaaviin käsiin. Sen verhoilumateriaalit olivat laadukkaampia ja kyyti jämäkämpää. Esteetikon silmää päivitetty malli tuskin viehätti, mutta muihin aikansa arkiautoi89. Renault 19 löi kiilaa myös kuumille GTI-autojen markkinoille. Ja kun kaasupoljinta survoi lattiamattoa vasten riittävän pitkään, kiipesi nopeusmitarin neula reippaasti kahdensadan paremmalle puolelle. Kasvojenkohotus toi 19:n ilmeeseen tuoretta näköä ja jopa hieman persoonallisuutta. Sisätiloissa persoonallisuutta löytyi katkaisimien sijoittelusta sekä ajoasennosta, ja juuri näistä piirteistä löytyi suurimmat soraäänet koeajaneiden joukosta. Hinnat alkaen -malleja oli kaksi: 1,2-litrainen viisiovinen TR ja kolmeovinen mutta 1,4-litraisella moottorilla varustettu TR maksoivat molemmat 69 000 markkaa. Tämä malli jäi harvalukuiseksi, sillä 19:n kasvojenkohotus koitti pian avomallin ensiesittelyn jälkeen. ristä ei räväkällä muotoilulla ja väri-iloittelulla suuria siivuja lohkaista. Tekniikkavaihtoehtoja oli tarjolla runsaasti. Vuoden 1989 hinnastossa Renault 19 oli tarjolla viitenä versiona
Mielikuvat boheemista ja autoaan välinpitämättömästi kohtelevasta nautiskelijasta ovat ehkä liioiteltuja, mutta sellaisia piirteitä oli varmasti useammin Renaultin kuin vaikkapa Fordin omistajien joukossa. Mutta jos perhepiirissä on uudesta saakka ollut moinen laite, niin kannattaa harkita sen säilyttämistä tulevaisuuden nostalgiannälkäisiä sukulaisia ajatellen. Jos hintaero jätetään huomioitta, Renault 19 Cabriolet antoi vertailussa toiselle ranskalaisvalmisteelle kelpo vastuksen. Likainen ja repaleinen sisusta ja kolhuiset pellit saattavat viestiä myös tekniikan huoltojen laiminlyönnistä. Avomallin takaosan muotoilu poikkeaa tavanomaisesta ja saattaa olla hinnan ohella se tekijä, joka sai usean asiakkaan kallistuvan avoautohankinnassa kilpailija Peugeotin suuntaan. TEKNIIKKA Renaultin moottorit sekä vaihdelaatikot ovat kestäviä hyvin huollettuna. HUOMIOI NÄMÄ ENNEN KAUPPOJA Ranskalaiset autot eivät olleet uutena sen parempia tai huonompia kuin eurooppalaiset kilpailijansa samoissa hintaluokissa. Toisaalta kilpailija Peugeot onnistui 306:n kanssa paremmin. Autoa katsoessa kannattaa pitää mielessä, että huolimaton käyttäjä on yleensä johdonmukaisesti laiminlyönyt auton huolenpidon. Autojen omistajissa sen sijaan oli usein eroja. Mutta jos nyt taltioisit heinälatoon muutaman satasen arvoisen huippukuntoisen yksilön, voivat jälkipolven edustajat joskus olla toimenpiteestä hyvinkin kiitollisia. Pohjalevy, ovien alareunat, lokasuojien kaaret sekä pyöränkotelot ovat tavallisia ruosteelle alttiita kohtia. Siinä missä perus-19 oli edullinen, avomallista joutui vuonna -94 pulittamaan jo liki 250 000 markkaa. Renault 19:n karvalakkimallia tuskin monikaan osaa edes ajatella tulevaisuuden harrasteautona, eikä ajatus ole välttämättä lainkaan metsässä. Parin vuosikymmenen päästä 19:n entisöinti voi olla tekemätön ja ennen kaikkea kannattamaton projekti. SISUSTA Verhoilun kuntoon vaikuttaa ajomäärän ja huollon ohella auton alkuperämaa. Tuoreemman version keulassa voi nähdä viitteitä seuraajamalli Meganen ulkonäöstä. Tuhat euroa lisää ostohintaan saattaa olla kunnon puolelta sellainen harppaus johon ei edullisemman kohdalla päästä parinkaan tuhannen satsauksella varaosiin. Jos auto on hyvä ajaa, moottorista tai alustasta ei kuulu ylimääräisiä ääniä, autolla voi harrastekäytössä olla edessään ongelmatonta aikaa vuosiksi eteenpäin. hin peilaten kuva oli kelvollinen. Avomallia harrasteajokikseen mielivän kannattaakin laajentaa hakukenttäänsä alkuperäisistä Suomi-yksilöistä jälkituotujen pariin. 16-venttiilisen vauhtimallin kanssa tilanne on hinnan osalta sama, mutta ehjän ja räpeltämättömän yksilön löytäminen on piirua vaikeampi urakka. Tuleva klassikko Renault 19 Cabriolet 90 1/2018. Avokorisen kohdalla kokonaisuudesta tuli muita versioita parempi. Tässä hintaluokassa kannattaa pitää mielessä kunnostuksen kustannukset. KORI Renault 19 on lähtökohtaisesti hyvä vastustamaan ruostetta, mutta vuodet sekä huolto tai sen puute vaikuttavat paljon säilymiseen. Koko perheen avoautoksi Renault ei ollut hassumman näköinen. Peugeot-avon rattia pääsi pyörittelemään 155 000 markan suoritusta vastaan. Etelän auringossa muoviosat ovat suurella rasituksella. Kuluneen kesän aikana myynnissä näkyneiden perusteella huippuyksilötkin ovat meillä varsin sopivasti hinnoiteltuja, joten merta edemmäs ei välttämättä kannata lähteä kalastelemaan – varsinkin jos laskee omalle ajankäytölleen hiukankin arvoa. Omilla rahoillaan itselle avoautoa hankkivat joutuivat luonnollisesti huomioimaan myös markkamäärien erotuksen, joten Renaultmyyjän ovesta ei avoauton ostajia aivan joka päivä sisään lampsinut. Uusi keula oli edellistä sopivampi pari kangaskaton päälle laskeutuvalle suojakuomulle. Renaultin myynnin kannalta tilannetta varjosti kova hinta
Niistä lisää seuraavan numeron sivuilla! Seuraavassa numerossa: Lännestä itään Viisikymmentäluvulle asti suomalainen taksikalusto oli vahvasti amerikkalaispainotteista, mutta sen jälkeen keltaisen kuvun alla oli yhä useammin myös Neuvostoliitossa valmistettuja työkaluja. Silti sen sivuilta löytyy vain yksi todellinen menestystarina, Valmet. rman pikkujouluihin tai muihin kekkereihin. Tuo nimi merkitsee monille meistä samaa kuin suomalainen traktori. TILAAJALAHJAKSI HIENO METALLINEN AVAIMENPERÄ, ARVO 14,90€ Kestotilaus 66,90 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.fi TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa tilaus.viipalemediat.. Joulu lähestyy! Osta kova lahja! Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! Tilaa vuoden uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.. Samalla Finnjetin koko elinkaareen liittyi myös valtava määrä tarinoita, huhuja, epäilyksiä ja vastoinkäymisiäkin. Tähti näyttää tien Samalla kun vuokra-autoilijat alkoivat suosia dieselautoja, käynnistyi taksiautomarkkinoilla Mercedes-Benzin voittokulku. Niinpä 60-luvun alussa tolpalta saattoi tavata yhtä hyvin farmari-Volgan kuin Mercury Cometin. Pirssi alle! Taksin kyydissä on matkannut lähes jokainen. Tämä on kirja, jonka tarkoituksena on kertoa ilmiöstä nimeltä Finnjet ja sen kautta samalla myös suomalaisuudesta. 9 90 Avaimenperän arvo: 248 sivua! 200 sivua! 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä 37 90 + kaupan päälle avaimenperä 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Ykköslähdön lahjaidea! Moonclone SRT-8 EKENS GASSERS SWAP MOONEYES SHOW YOKOHAMA CHEVROLET CAMARO ’67 FORD A DELUXE ROADSTER ’31 KOTIMAINEN RODIUUTUUS! LISÄKSI ESITTELYSSÄ H-D ’42 • Willys STW ’55 Plymouth Duster ’70 Mercury Monterey ’56 Chevrolet Speedster ’50 Chrysler 300G Convertible ’61 Chevrolet Chevelle Malibu ’65 Rakkaudesta Rautaan • 1/2018 • 8,90 € 6 414887 002455 1 8 1 70 02 45 -1 80 1 PAL VKO 2018-10 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi AM ER IK AN RA UT A 01 /2 01 8 NR O 41 ”S ITA AT TI PO M IN TA LE H D EN PÄ ÄA RT IK KE LIS TA TÄ SS Ä” RAUDASSA RAHA ON VARMASSA TALLESSA Lil’ Twister Näin tehdään pitsimaalaus Nostalgia raaseri Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus vaan elämäntapa. Suuresta Valmet-traktorikirjasta nauttivat kaikki, joita kiinnostaa Suomen itsenäisyyden ajan teollisuusja maataloushistoria. Kadulla kiitävä paloauto saa tietenkin mielikuvituksen miettimään, minkälainen tehtävä mahtaa tällä kertaa olla kyseessä, mutta kyse on paljosta muustakin. PUHELIMITSE: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 SÄHKÖPOSTITSE: Lähetä sähköpostia tilaus@amerikanrauta.. Se edusti muun muassa vahvaa osaamista, innovointihalua, uskallusta sekä tahtoa olla ensimmäinen ja paras. Klassikot 2/2018 ilmestyy 1.3.2018 91 SEMA SHOW LAS VEGAS JENKKIAUTONÄYTTELY LAHTI CHEVROLET BEL AIR SPORT COUPE ’53 DODGE CHARGER 6.1 HEMI ’70 Ford ’A Coupe ’31 • Hudson pickup ’46 • Chevrolet Corvette ’96 Ford Mustang GTA Fastback ’67 • Harley-Davidson Fatboy ’93 Ford Country Sedan ’64 • Cadillac Sedan DeVille AMG ’59 LISÄKSI ESITTELYSSÄ Rakkau desta Rautaan • 8/2017 • 8,90 € 6 414887 002455 1 7 8 70 02 45 -1 70 8 PAL VKO 2018-03 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi AM ER IK AN RA UT A 08 /2 01 7 NR O 40 ”R U O ST ET TA KIN O LI TO D EL LA PA LJ O N , KÄ YT ÄN N Ö SS Ä U U SIM IS TA VA AT I KA IK KI KY LJ EN PU O LIV ÄL IS TÄ AL AS PÄ IN PU SK U RE ITA LU KU U N OT TA M AT TA .” VUODENVAIHTEEN TUPLAJUHLANUMERO Suuri Valmet-traktorikirja Suomen traktoriteollisuuden historia on pian jo satavuotias. Finnjet – itämeren superkulkija GTS Finnjet oli varsin monelta näkökannalta tarkasteltuna erittäin suomalainen hanke. Rakkaudesta Rautaan. Milloin on tultu baarista pilkun jälkeen kotiin, milloin taas menty . Lähde mukaan menneiden aikojen traktorikatselmukseen perinteen ylläpitäjien kanssa. Sireenejä ja sinivilkkuja, pelastusajoneuvoja Suomessa Hälytysajoneuvot ovat kiehtoneet ihmisiä niin kauan kuin niitä on ollut olemassa. Jos on pirssin takaistuimella matkannut kaikenkarvaista väkeä, niin on kuljetuspelejäkin ollut tässä maassa aivan joka lähtöön. Merkin asemia vahvimmin paaluttaneisiin mallisarjoihin kuuluu eittämättä W123
PYHIMYSVOLVO 01/2018 • Hinta 8,90 € • www.klassikot.fi VOLVO P1800 ’61 01 /1 8 AMMATTIKATSOJA MUISTELEE: Kangasalan rallispecial 1990 FOTOALBUMI: Poimintoja Konelan valokuva-arkistosta TULEVA KLASSIKKO: Halpa mutta hyvä ranskalainen avoauto JO VU OD ES TA 20 08 Alp in e A3 10 ’78 • Cit ro ën ID 19 Fa m ilia le ’6 3 • Da tsu n 16 0J ’73 • La nc ia Th em a ’8 7 • Vo lk sw ag en Je tta ’8 1 • Vo lvo P1 80 ’6 1 Futuristinen ALFA ROMEO -MUSEO MILANOSSA FARMARI CITROËN ID 19 FAMILIALE ’63 OMALLA TEEMALLA LANCIA THEMA ’87 KLIKKAA OSTOKSILLE OSOITTEESSA WWW.SUPERMARKET.FI SUPERMARKET .. Klikkaa itsesi ostoksille! Viipale mediat A A UAZ 469B Huipp unope us 100 km/h Teho 72 hv Sylinte rit L-4 Moott orin tilavuu s 2445 cm 3 Paino 1730 kg Toyo ta Celic a Supra A A Huippu nopeus 210 km/h Teho 140 hv Sylinte rit L-6 Mootto rin tilavuu s 2759 cm 3 Paino 1300 kg A A Cadillac Allanté Huippunop eus 225 km/h Teho 300 hv Sylinterit V-8 Moottorin tilavuus 4565 cm 3 Paino 1690 kg A A BMW M1 Huippunopeus 262 km/h Teho 277 hv Sylinterit L-6 Moottorin tilavuus 3453 cm 3 Paino 1300 kg Haluatko tilata puuttuvan numeron, kirjan, pelikortit tai ehkä lippalakin. Ne löytyvät osoitteesta: 36 84 80 -1 80 1 • PA L VK O 20 18 -0 9 6 41 48 83 68 48 08 18 00 1 Viipale mediat