Lisäsimme vielä tiivisteitä hoitavan lisäaineen. 36 84 80 -2 00 3 • PA L VK O 20 20 -2 1 6 41 48 83 68 48 08 20 00 3 Viipale mediat TAPAHTUMAT: Maalissaalis, Talviheikki & Lada-talvipäivä PALVELUA 50-LUVULTA LÄHTIEN: Kiikoisten huoltoasema KADONNEET KASARIT: katukuvasta hävinneet käyttöautot TARINAA BRITTIAUTOISTA TERÄSTETTY LIPPALAKKI TOYOTA COROLLA LIFT BACK TWINCAM PIENOISMALLI HONDA MOTOCOMPO 3/2020 • Hinta 9,90 € • www.klassikot.fi 03 /2 Be ntle y Eig ht ’91 • Op el Ka de tt Co up é ’65 • To yo ta Co roll a Lift Ba ck ’78 • Vo lvo 180 0S ’67 • VW 150 Va ria nt ’68 Lehtorin silmäterä OPEL KADETT COUPÉ ’65 HARRASTAJA: PITKÄN LINJAN MINIMIES TULEVA KLASSIKKO: JAGUAR XJ BRITTIAUTOPAJA: GRIPS GARAGE KOEAJOSSA: BENTLEY EIGHT ’91 Klassikko jo syntyessään – Teboil Silver Classic GT-S 20W-50 Parasta voitelua klassikoille Tämän päivän tietotaidolla teimme öljyn klassikkoajoneuvojen moottoreille. Näin syntyi Teboil Silver Classic GT-S 20W-50. Lue lisää www.teboil.fi. Erityisen voimakas kulumisenestolisäaineistus suojaa tehokkaasti moottoria sekä moottoripyörän vaihteistoa. Otimme huomioon vanhojen autojen ja moottoripyörien erityisvaatimukset, mukaan lukien märkäkytkimet. Saatavana Teboil-huoltoasemilta sekä laajan valikoiman jälleenmyyjiltä. Valitsimme huippulaadukkaat mineraaliperusöljyt sekä klassikoille parhaat lisäaineet
kontiorenkaat.fi K o n t i o W h i t e P a w C l a s s i c Toimitukset alkavat toukokuussa 2020, 165/80R15 koon osalta kesällä 2020. Myynti: hyvin varustellut rengasja autoliikkeet kautta maan sekä vannetukku.fi. 205/75R14 98R 2 ½" (64 mm) valkosivu 149,95 € 225/75R14 102R 2 ¾" (70 mm) valkosivu 169,95 € 165/80R15 87R 2 ½" (64 mm) valkosivu 139,95 € 205/75R15 97R 2 ½” (64 mm) valkosivu 159,95 € 225/75R15 102R 3" (76 mm) valkosivu 179,95 € 235/75R15 108R 3 ¼" (83 mm) valkosivu 199,95 € + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Seuraavan numeron museovierailuartikkelissa esittelemme saksalaisen PS Speicher -kokoelman. Pitkälle historiaan vie myös retkeilyvarusteisen VW-pakun tarina, sillä autolla käytiin markkinoimassa kullanhuuhdonnan mm-kisoja KeskiEuroopassa saakka. Nostalgisen leveä valkosivu on unohtumaton klassikko. Klassikot 4/2020 ilmestyy 22.5.2020 Seuraavassa numerossa: 91. Korkealaatuinen ja elegantti. Aito premium-valkosivurengas klassista tyylikkyyttä ja ylellisyyttä Emman matkassa Kuusamolainen Jouko Ronkainen on omistanut coupé-EMW:n pian puolen vuosisadan ajan. Kontio WhitePaw Classic huokuu arvokkuutta ja luksusta. Kontio Renkaat Oy on nokialainen yritys, joka suunnittelee ja valmistuttaa premium-luokan renkaita. Menneiden vuosikymmenten ajatonta lumoa ja kauneutta. Kontio Renkaat mullistaa valkosivurenkaiden markkinan puolittamalla nykyisen hintatason
03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jan-Erik Laine TOIMITTAJAT Harri Onnila, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Eero Kumanto, Lea Lahti, Kari Näätänen, Kari Ruusunen, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Sari Mantila KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Pidetään peukkuja, että kesän myötä tilanne helpottuu ja pyörät saadaan jälleen pyörimään. Nyt kisojen ohella kalenterista on ruksittu yli kevään näyttelyt, rompetorit, kokoontumiset ja muut harrastetapahtumat. Sisätiloissa sentään oli toimintaa. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Harrastetoiminnan ohella tilanne vaikuttaa monen työja yrityskuvioihin. Onhan sitten kesällä komeampi ajopeli alla ja enemmän tarinaa kerrottavana, kun jossakin tapahtumassa taas tavataan! Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Tilataan puuttuvat osat kotimaisesta alan liikkeestä ja autetaan vaikeassa tilanteessa olevaa yrittäjää. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Myös meillä toimituksessa joudutaan laatimaan uusia suunnitelmia. Vaikeita aikoja COPYRIGHT: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Sitä odotellessa voi esimerkiksi pistää vauhtia omaan projektiin. 06-2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.klassikot.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@klassikot.fi myynti@klassikot.fi materiaali@klassikot.fi etunimi.sukunimi@klassikot.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat , marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Aika moni muukin talvikarkelo jäi Etelä-Suomessa kokonaan järjestämättä. Kummallisten kelien perään tuli ärhäkkä virus, jonka leviämisen hillitsemiseksi kiellettiin tapahtumien järjestäminen tyystin. TILAAJAPALVELU Puh. Tähän numeroon saatiin vielä tapahtumajuttuja, mutta seuraavan numeron kanssa on toisin. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Tilataan vaikka ne puuttuvat osat kotimaisesta alan liikkeestä – ja autetaan samalla vaikeassa tilanteessa olevaa yrittäjää. O uto talvikeli ja keväällä Suomeen rantautunut virusongelma näkyvät vahvasti harrastushommissa. Omaa kalenteria piti rukata uusiksi pariin otteeseen, kun rallikisoja siirrettiin kesäaikaan lumen ja jään puuttumisen myötä. Ja kuinka outoa on se, ettei viikonlopun tullessa olekaan tapahtumia, joiden joukosta valita mihin suuntaisi. Kun lähes kaikki toiminta on pistetty toviksi jäihin, sitä oikeastaan havahtuu huomaamaan, kuinka upea ja moniulotteinen verkosto harrastuksen pohjalle on vuosikymmenien saatossa muodostunut. ILMOITUKSET: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Esimerkiksi rompetorit järjestettiin kelistä riippumatta. Mitä jos kuskaisi Taunuksen kannen koneistamoon ja tilaisi uudet kumit vanhojen koppuroiden tilalle. Moni kivijalkapuoti siirtyi toimimaan verkossa. 4 Pääkirjoitus. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. MATERIAALI: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ehkäpä juuri nyt on hyvä aika viedä mopon runko hiekkapuhallettavaksi ja tankki maalaamoon
Mittavan entisöintityön jäljiltä Pyhimys on ollut jo pitkään edustuskunnossa. 42 Ralliartisti, osa 2/2 AJONEUVOT 14 Opel Kadett Coupé ’65 Vähälän Antin kokoelmiin tuli muutama vuosi sitten kauniissa alkuperäiskunnossa säilynyt vanha Opel. 66 Talviheikki Turussa pidetään vuosittain museoautoväen keväänavaus. Lepistön Timon tallista sellainen löytyy vieläpä tuplanokkaisella koneella terästettynä. 24 Volvo 1800S ’67 Varhaisvuodet veivät Pyhimys-Volvoa Keski-Euroopasta Yhdysvaltoihin, josta se rahdattiin myöhemmin Suomeen ja Sonkajärvelle. s. Auton säilymisen salaisuus löytyy tarkasta ensiomistajasta. 18 Toyota Corolla Lift Back ’78 s. Kävimme koeajamassa yhden sellaisen. TAPAHTUMAT 62 Ladakerhon talvipäivä, Kangasala Autoja tiemuseo Mobilian pihamaalla nähtiin reilut 50 Ladaa kerhon talvitapahtumassa. 28 Bentley Eight ’91 Lama-ajan kurituksen keskellä ei Suomeen myyty ensimmäistäkään yli miljoonan markan Bentleytä. 14 Opel Kadett Coupé ’65 s. Farmarikorinen VW on aseman pihalla kuin kotonaan. 38 VW 1500 Variant ’68 s. 18 Toyota Corolla Lift Back ’78 Pitkäkattoinen ja matalalla ikkunalinjalla virtaviivaistettu luiskaperä on nykyään harvinainen näky. 24 Volvo 1800S ’67. 64 Maalissaalis, Tuulos Kauppakeskus Tuulosen parkkihalli täyttyi maaliskuun alkupuolella vanhojen kaksipyöräisten harrastajista ja osakauppiaista. 32 Bentleyn V8:n 60 vuotta s. Silloin messukeskuksen tilat täyttyvät vanhasta ajokalustosta ja rompemyyntipöydistä. 34 Kiikoisten huoltoasema s. Jälkikäteen 80–90-luvun yksilöitä on rantautunut muutama. 38 VW 1500 Variant ’68 Alkuperäisenä säilyneen huoltoaseman pyörityksen ohella Eelis Järvenpää on ehtinyt kunnostaa itselleen harrasteauton. Tässä numerossa 6 3/2020 s. 28 Bentley Eight ’91 s
64 Maalissaalis, Tuulos. 52 Motocompo-pienoismalli s. 82 Klassikkomarkkinat Vanhan ajan ajopelejä ja niiden varaosia kaupan. 76 Kadonneet kasarit 1980-luvun arkiautojen joukossa on monia sukupuuton partaalla sinnitteleviä malleja. 86 Tuleva klassikko Neljännesvuosisadan ikäisen Jaguar XJ:n omistajaksi pääsee nyt kohtuuhinnalla. 52 Kokoontaitettava mopo pienoiskoossa Eero Kumanto nikkaroi Honda Motocomposta hätkähdyttävän aidonoloisen pienoismallin. 12 Rompetori Vanhojen vehkeiden rassaamiseen soveltuvia uutuustuotteita. 84 Marginaalista Maailmalla listattiin myyntiin harvinainen Woodill Wildfire Roadster ’54. 48 Neste-ralli s. 56 Brittiautopaja Vantaalla sijaitsevan Grips Garagen tiloissa brittiautoihin tehdään niin pienet huollot kuin täysentisöinnit. 34 Kiikoisten huoltoasema Modernit liikenneasemat eivät sentään ole kokonaan syrjäyttäneet vanhoja kunnon huoltoasemia. 80 Fotoalbumi Lukijoiden lähettämiä valokuvia ja toimituksen pöytälaatikoista kaivettuja kuvamuistoja. 76 Kadonneet kasarit ARTIKKELIT 32 Kahdeksan sylinteriä, kuusi vuosikymmentä Bentleyn V8-moottorin pitkän historian lyhyt oppimäärä. 48 Neste-rallin backstagella Ammattikatsojamme pääsi tutustumaan suurkilpailuun huoltoparkin kautta pari vuosikymmentä sitten. 70 Harrastajan pakeilla Poikkesimme tarinoimassa vanhan Mini-harrastajan kanssa kilpa-autoilusta ja muusta mineilystä. 62 Ladakerhon talvipäivä, Kangasala s. 7 s. 56 Brittiautopaja s. 42 Ralliartisti, osa 2/2 Muistelemme Mitsubishin rallikuvioita Suomessa tallipäällikkönä ahkeroineen Pekka Kosken seurassa. VAKIOPALSTAT 8 Vakionopeus Poimintoja historian lehdiltä sekä uutisia ja kuulumisia harrastekentältä. 70 Harrastajan pakeilla s. s. 66 Talviheikki s
Honda NSX korkean teknologian superauto Japanilaisvalmistaja Honda päätti lähteä uuden vuosikymmenen kynnyksellä haastamaan italialaiset superautot NSX-urheiluautollaan. Voimansiirto päivitettiin vastaamaan uusia teholukemia, samoin ajo-ominaisuudet. Lotus Omegan ja sen oikealta ohjattavan sisarmallin Vauxhall Lotus Carltonin valmistusmäärä jäi alle tuhanteen yksilöön. Saksasta lähetettiin neliovisia perheautoja Lotuksen verstaalle Englantiin. Hondalla oltiin tosin tietoisia japanilaisvalmistajiin kohdistuvista ennakkoluuloista, ja jotta NSX saatiin vastaamaan intohimoisimpien urheiluautointoilijoiden odotuksia, tehdas palkkasi itse Ayrton Sennan osaksi loppuvaiheen suunnittelutiimiä. Lähes kaikilla mukavuuksilla ladattu GT-auto oli teknisesti ykkösluokkaa. Lopputulos oli sikäli ennalta-arvattava, että auto oli pakattu täyteen viimeisintä tekniikkaa ja tietenkin täydellisyyttä hipoen viimeisteltynä kokonaisuutena. Kummallista kyllä, jotkut tahot pitivät autoa jo liiankin hyvänä ikään kuin huippuunsa viety työnlaatu olisi tehnyt autosta sieluttoman ja sitä kautta eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin verrattuna vähemmän kiinnostavan. Automalli toteutettiin vanhan ajan hengessä hieman samaan tapaan kuin Lotuksen preppaamat Ford Cortinat aikoinaan. NSX oli myös ensimmäinen kokonaan alumiinikorinen sarjatuotantoauto. 8 3/2020. BMW 850 vauhtimalli luksusluokkaan BMW kiiruhti 90-luvulle sulavalinjaisen coupén nahkaistuimilla ison V12-koneen vääntömomentista nautiskellen. Muutoksia tuli myös ulkonäköön ja verhoiluun. Siitä huolimatta auto taipuu ketterästi mutkiin ja sen 300 hevosvoimaa mahdollistaa 0–100 km/h kiihdytyksen 6,7 sekunnissa. Takapyörien ripustus oli toteutettu monivarsituennalla, automaattivaihteiston rinnalla tarjottiin kuusiportaista manuaaliaskia, kojelaudassa oli digitaalinen monitoiminäyttö ja optiona sai jopa automaattisesti säätyvän iskunvaimennuksen ja rengaspaineiden seurantajärjestelmän. 30-vuotissyntymäpäiviään viettävät muun muassa nämä kolme keskenään hyvin erilaista vauhtimallia. Lotuksella Opelin kuusisylinterinen voimanlähde viritettiin tilavuutta kasvattamalla sekä ahtamalla. Saksalaisesta insinööritaidosta puhutaan paljon autosuunnittelun yhteydessä, ja 850:n kohdalla voi reilusti todeta että kaikki siihenastinen insinööriosaaminen kiteytyi juuri tässä mallissa. Samainen kolmikko osoittaa kuinka erilaisista lähtökohdista käsin suunnittelemalla saadaan toteutettua kolme keskenään täysin poikkeavaa autoa jotka kuitenkin vetävät moottoriväkeä aivan samoista naruista. Lotus Omega peto perheauton vaatteissa 90-luvun alun hätkähdyttävimpiä laitteita oli -89 ensiesittelynsä saanut Opel Omegan vauhtimalli Lotus Omega. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Tähän on tultu: 90-luvun ajopeleihin ruvetaan ruuvaamaan pian museokilpiä. Museoiän kynnyksellä V uoden 1990 autouutuuksien joukosta erottuu kolme laitetta, joista jokainen on tehty täyttämään vaativan ja vauhdinälkäisen asiakkaan tiukimmatkin vaatimukset. Mukavuuden ja turvavarusteiden myötä 850:n paino liikkuu 1 800 kilon kieppeillä
Näistä mainittakoon ensimmäinen suomalaisauto, Korvensuu vuodelta 1913 ja aikanaan presidentti Urho Kekkoselle luovutettu Uudenkaupungin autotehtaan ensimmäinen Saab 96 sekä Uudessakaupungissa valmistettujen futurististen konseptiautojen kokoelma. Tämän vuoden uutuus on myöhemmin koko laajuudessaan avautuva Raunistulan nukkekotikerhon 10-vuotisjuhlanäyttely Hetkiä matkaltamme kokorajoitus 1:12. Palkitsemisen perusteena on museon yli 35-vuotinen toiminta ja erityisesti se, että museo on jo pitkään ollut avoinna ympäri vuoden joka päivä. Uudenkaupungin matkailuoppaat juhlistavat opaspäivää jakamalla vuosittain ruusun sellaisille paikallisille tahoille tai henkilöille, jotka ovat työllään ja toiminnallaan tehneet kaupunkia myönteisellä tavalla tunnetuksi. Näyttely esittelee museovieraille monta minimaailmaa satuja elokuvafantasioista arkisempiin vintteihin ja vessoihin. Höyrykoneen lauhdutin oli saatu muotoiltua arvoauton jäähdyttimen malliseksi. 9. Näin se tuo matkailijoita Uuteenkaupunkiin myös kesäsesongin ulkopuolella. Museon perusnäyttelyn rinnalla on useampia sen tietosisältöä täydentäviä teemanäyttelyitä. Scott-Newcombin ulkomuoto veti vertoja aikakautensa hienoimmille yläluokan autoille. Eri vuosikymmenten arkiautojen ja useiden harvinaisuuksien rinnalla esitellään suomalaisen autoteollisuuden keskeiset helmet. Luotettavuutta toi osien vähäisyys, ja yksinkertaisen teknisen toteutuksen myötä kuljettajalta ei vaadittu erityistaitoja. Ruusun jakoivat kunniakirjan kera Uudenkaupungin matkailuoppaiden edustajat puheenjohtaja Tuula-Riitta Karlin ja sihteeri Annukka Markela-Välimäki. Toisin kuin kömpelö, meluisa ja epäluotettava bensiiniauto, kerosiinikäyttöisellä höyrykoneella varustettu Scott-Newcomb kulki eleettömästi ja hiljaisesti. Monipuolinen automuseo Museon monipuoliset ja ainutlaatuiset kokoelmat ovat esillä kolmessa avarassa näyttelyhallissa. kerran. Sähköja bensiinimoottorit syrjäyttivät höyryvoiman nopeasti, mutta höyrypäät eivät luovuttaneet ilman vastarintaa. LISÄÄ HÖYRYÄ! Vanhoista voimaloista ja vetureista tuttuja höyrykoneita käytettiin aluksi myös autojen voimanlähteenä. Scott-Newcomb oli vakava yritys päivittää vanha tekniikka varteenotettavaksi 1920-luvun vaihtoehdoksi, mutta kaupallista merkitystä kehitelmällä ei lopulta ollut. Kansainvälistä matkailuoppaiden päivää vietettiin 21. Ruusun ja kunniakirjan vastaanottivat Uudenkaupungin Automuseon kannatusyhdistys ry:n puolesta Ilkka Ruohonen ja Aulis Santa. helmikuuta. Sata vuotta sitten sai ensiesittelynsä Scott-Newcomb -loistoauto, jota ei päältäpäin uskoisi höyryvoimalla kulkevaksi. Edellisvuonna ruusun sai Uudenkaupungin museo ja viime vuonna Hahmopellon tekijät. Opasruusu jaettiin nyt 22. Ruusu museolle T ämänvuotinen ruusu myönnettiin Uudenkaupungin Automuseolle
Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta HUHTITOUKOKUU 1980 • Yhden pennin kolikoita alettiin poistaa käytöstä 1.4. Järjestelmästä ei tullut suosittua, ja kameran valmistus loppui jo parin vuoden kuluttua esittelystä. Vuonna 1996 markkinoille saapui aivan uusi filmityyppi APS (advanced photo system). Hitchcockin elokuvia pidetään lajinsa parhaina, mutta siitä huolimatta yksikään raina ei ansainnut Oscar-palkintoa. Eläkeläispariskuntaa syytettiin huumaavan Dolorex-lääkkeen laajamittaisesta välittämisestä huumemarkkinoille. Kodak Advantix Preview -taskukamera näyttää tavalliselta digipokkarilta, mutta se on kuitenkin APS-filmikamera. alkaen. Kodak Advantix preview oli filmikamerakehityksen huipentuma. huhtikuuta. • Dolorex-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa 9. Ensimmäiset kaupalliset digikamerat tulivat markkinoille vajaat 30 vuotta sitten, ja suunnilleen kymmenessä vuodessa filmikameroiden suosio oli taakse jäänyttä elämää. Edellisen numeron kalenterimerkintöihin pitää suhtautua varauksella, ja selvittää esimerkiksi tapahtumajärjestäjältä tuoreimmat tiedot ennen kuin lähtee liikenteeseen. • Brittiläinen elokuvaohjaaja ja jännityselokuvan mestaritekijä Alfred Hitchcock kuoli 29.4. Otokset valottuvat myös filmille, mutta kehittämössä vedostetaan vain kuvaajan näyttökuvan perusteella hyväksymät otokset. Pariskunnan lisäksi syytteeseen asetettiin 10 lääkäriä ja 31 välittäjää. Viimeisin pennin kolikko tuli käyttöön aluksi kuparisena (1963–1969) ja viimeiset kymmenen vuotta (1969– 1979) valmistusaineena oli alumiini. Tämä on mahdollista filmin magneettiraitaan tallennetun tiedon ansiosta. Ohjaajan ura sai kuitenkin tunnustusta Oscar-gaalassa jaetun Irving G. Hybridikamera A nalogisen ja digitaaliajan murroskauteen mahtuu erikoinen yhdistelmäkamera. Tämän numeron tapahtumakalenteri jätettiin tarkoituksella pois, sillä tapahtumia sekä siirretään että peruutetaan koko ajan. Digikamerat mullistivat valokuvauksen ja syrjäyttivät perinteisen filmiformaatin nopeasti. Thalbergin muistopalkinnon muodossa vuonna 1967. 10 3/2020. Yhdysvalloissa. Laitteessa on digikameran tapaan takanäyttö, ja se pystyy myös tallentamaan muistiin ja näytöltä katseltavaksi yhdestä neljään otosta. Kodak Advantix preview -kamera tuli myyntiin vuonna 2000. Jos kuvasta halutaan useampi kopio, senkin pyynnön voi tallettaa filmin muistiin. Viimeisimmän otoksen saattoi tarkistaa takanäytöltä digikameran tapaan. Epäonnistuneen kuvan yhteyteen pystyi liittämään tunnisteen, jolloin siitä ei vedostunut tarpeetonta paperikuvaa. Erona aiempiin tuotteisiin APS-filmiin oli sisällytetty magneettiraita, johon saattoi tallettaa kuvaustietoa kuten päiväyksen, kellonajan, valotusarvot ja niin edelleen. • Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämän laajan rokotuskampanjan seurauksena isorokko oli saatu selätettyä. Vaarallinen tauti julistettiin hävitetyksi 8.5. Kodak, joka muuten julkaisi ensimmäisen kaupallisen digikameran vuonna 1991, lähti kehittelemään digitaalitekniikkaa hyödyntävää filmikameraa. TAPAHTUMAT JÄIHIN Ikävä koronavirus-epidemia haittaa kovasti myös harrastekenttää
Tien päällä liikkuvia avustuskohteita kuten henkilöautoja sekä hyötyajokkeja oli useita, ja joukossa oli todellisia harvinaisuuksia. 11. Tästä summasta päätettiin myöntää avustusta 36 kohteelle. Endy on aikoinaan myyty uutena Suomeen ja ensirekisteröinti on suoritettu 1988. Erikoisesti nimetty auto syntyi aikanaan Tekniikan Maailma -lehden autosuunnitteluja rakennuskilpailun ansiosta. PUCH FRIGERIO Päätoimittaja Mattilan autotalliin on ilmaantunut Puch Frigerio Endy -kevytmoottoripyörä. Kaiketi puolenkymmentä vastaavaa yksilöä saatiin kaupaksi suunnilleen samoihin aikoihin. Lisätietoa ja täydellinen luettelo avustukohteista löytyy osoitteesta www.museovirasto.fi/fi/avustukset/kulkuvalineet. Kokoontuminen alkaa aseman pihalla kello 17, ja lähtö ajolenkille starttaa tuntia myöhemmin. Entistämis avustukset jaettu T arkoitusta varten asetetun määrärahan suuruus oli 400 000 euroa. Hakemusten arvioinnissa Museovirastoa avusti neljä asiantuntijalautakuntaa, joiden jäsenet edustavat oman liikennealansa asiantuntemusta. Toisin kuin alustatietojen yhteydessä todettiin, Classicin takajousina eivät palvele lehtijouset, vaan kierrejouset. Kyseinen asema on maisemacruising-ajotapahtuman lähtöja maalipaikkana kolmeen otteeseen: 6.6., 4.7. King-mopoista on tiettävästi säilynyt ainoastaan kaksi yksilöä. Kaikenlainen harrastekalusto on tervetullutta. Henkilöautojen joukosta esiin nousee omavalmisteinen ’57 Perho-Pudnik. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki myönnetyt avustukset ovat 50 % hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista eli jokainen avustuksensaaja laittaa entisöintihankkeeseensa aina vähintään Museoviraston myöntämän summan verran omaa rahaa. Tyypillisin avustettava entisöintihanke vuonna 2020 oli kulkuvälineen rungon tai korin kunnostustyöt. TAKAJOUSET VAIHTOON Edellisen numeron ’62 Rambler -jutun tekniikkalaatikkoon oli pesiytynyt virhe. Mukana lautakunnissa on museoiden, viranomaisten, harrastajien sekä restaurointija konservointialan edustajia. Kulkuvälineiden avustushakemuksia vuodelle 2020 saapui määräaikaan mennessä yhteensä 84 kappaletta, joista maantieliikennevälineisiin kohdistuvia oli 43. Myönnettyjen entistämisavustusten tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos kansallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kulkuvälineitä käyttökuntoisena. Avustuksia myönnettiin sekä yksityishenkilöiden että yhteisöjen omistamien kulkuvälineiden entisöintiin. Toimitusta kiinnostaisikin saada selville muiden maahantuotujen yksilöiden kohtalo, ja kaikenlainen muu Endy-malliin liittyvä muistelu ja tieto olisi kovin tervetullutta. Tapahtuman ideana on ajella letkassa kaunista maisemalenkkiä Asikkalan ympäristössä. Restaurointiin myönnettiin 4 250 euroa. Esimerkiksi kotimainen ’58 Kingmopedi, jonka kunnostukseen annettiin 900 euroa. ja 5.9. Tarkista kuitenkin tilanne ennen lähtöä esimerkiksi Route 24:n Facebook-sivulta. Hakemusten laadullisessa arvioinnissa kiinnitettiin huomioita kulkuvälineen historialliseen arvoon, entisöintihankkeen vaikuttavuuteen kulkuvälineen säilymiselle, hankkeen laatuun sekä yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. MAISEMAKRUISAILUT Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsee harrastehenkinen Route 24 -huoltoasema
Nykyaikaisten halogeenipolttimoiden joukosta ei oikean sävyistä lamppua löydy. Toraforsin myymä säilytysnostin on ollut suosittu laite, ja nyt nostimesta on tuotu markkinoille uusittu malli, jonka nostokykyä on kasvatettu 4 000 kiloon. Aine suihkautetaan pestyyn pintaan, annetaan vaikuttaa 2–3 minuuttia, minkä jälkeen koko auto pestään pesukintaalla. Hintaa laitteella on 2 550 €. Nyt tästä mainiosta, täysin automaattisesti varaavasta ja varausta ylläpitävästä laturista on valmistettu rajoitettu erä Gulf-väritteistä versiota. Vaan ei hätää, sillä ranskalaisvalmisteisten ajokkien varaosiin keskittyneen verkkopuodin valikoimissa on nokkela H4-polttimon päälle asetettava keltainen kupu, jonka kanssa ajovalojen sävy on kuin silloin vanhaan hyvään aikaan. www.usparts.fi RANSKALAISEEN TYYLIIN Ennen vanhaan ranskalaisautojen nokalla hehkui usein voimakkaan keltaiset ajovalot. Päällepäin takavuosien tyyliä kunnioittavasti valmistetun pyörän retropinnan alla lymyää nykyaikainen vyörengas. www.retrorenkaat.fi GULF-LATURI Harrasteauton omistajalle hyvin sopiva Ctek Time to go -laturi kertoo käyttäjälleen kuinka pitkän ajan kuluttua autoa kannattaa yrittää käyntiin (ks. Historic-kisamiehiä ja muitakin perinteistä öljymerkkiä arvostavia harrastajia takuulla kiinnostava tuote kustantaa 99 euroa. Rompetori Tarpeellista tavaraa harrastajalle KÄTEVÄ YHDISTELMÄSPRAY Meguiar’s on lanseerannut pintojen puleeraamisesta innostuneille kätevän uutuustuotteen. Kupu kustantaa vajaat neljä euroa kappaleelta, ja polttimon kärvähdettyä sen voi siirtää jälleen ehjään tuikkuun. pikakoe Klassikot 3/18). Kemikaalia voidaan käyttää myös kiinteän puhdistussaven liukasteena. Iron removing spray ”clay” on eräänlainen nestemäinen savi, joka poistaa rautajäämät. www.torafors.com RETRORENKAAT Sastamalassa sijaitseva Retrorenkaat ky on lisännyt valikoimiinsa Firestone radial wide oval -renkaat. www.ranskalaiset.fi 12 3/2020. Pesuveden mukana viemäriin huuhtoutuu lentoruoste, jarrupöly, teollisuusjäämät sekä pinttymät. Suihkepurkki on kooltaan 946 ml ja sen suositushinta on 34,50 €. www.meguiars.fi LISÄPAIKKA TALLIIN Jos auton säilytystilassa riittää korkeutta mutta ei niinkään neliöitä, voi parkkitilaa lisätä hankkimalla kätevän parkkipaikkanostimen. Perinteisen tyylin ja nykytekniikan yhdistelmän seurauksena renkaan kerrotaan olevan turvallinen ja mukava valinta esimerkiksi museoautoon
Opel Kadett A Coupé ’65 Lehtorin silmäterä Nurmijärveläinen opettajatar Sirkku Murhu hankki itselleen luunvalkoisen Opel Kadett Coupén vuonna 1965. Auto sai rekisteritunnuksen UKS-24. Saksan kielen maisteri ajeli autollaan pääsääntöisesti vain kodin ja työpaikan väliä, joten kilometrejä kertyi varsin rauhalliseen tahtiin. 14
Kerran kävi niin, että puiden latvojen yläpuolella vallinnut tuuli yllätti ampujan, ja putoava nuoli osui opettajattaren auton kattoon. Isännällä oli tapana ammuskella jousipyssyllään talon pihapiirissä naapuruston poikien kanssa. Auto oli omistajalleen mieleinen hankinta, eikä sitä ollut tarvetta vaihtaa uudempaan. ”Murhu tapasi pysähtyä useasti portinpieleemme ihailemaan silloista museoajoneuvoamme, vuosimallin 1964 17M-Taunusta, ja keskustelu sivusi monesti museoajoneuvohyväksynnän vaatimuksia. Opettajan virassa toimivien neiti-ihmisten tekemisiä seurattiin tarkasti, ja paikkakuntalaisilla riittääkin heistä paljon tarinoita kerrottavaksi. Sirkku todennäköisesti äkkäsi tilaisuuden tulleen: nyt oli mahdollisuus saada omaankin autoon tyylikäs kaksivärinen maalaus kollegan auton tapaan. Kumpikin nimittäin päätyi samana vuonna hankkimaan Opel Kadett Coupén. 15. Molemmat autot olivat kesäaikaan tuttuja näkyjä Nurmijärven katukuvassa 1960–70-luvuilla. Niinpä pienen paikkamaalauksen sijaan Kadetin koko katto maalattiin mustaksi. Verhoilultaan Kadett on lähes uudenveroisessa kunnossa. Perinnöksi isosiskolle Nurmijärveläinen Heikki Napola tutustui Sirkku Murhuun ja Kadettiin ostettuaan vuonna 1997 puolisonsa kanssa talon läheltä eläkkeellä olevan opettajan kotia. Sen johdosta vielä reilun kolmenkymmenen vuoden päästäkin Lumpperintien autotallissa seisoi ruosteeton, vähän ajettu alkuperäiskuntoinen Opel Kadett. Rantasen punaisessa autossa oli musta katto, mutta Murhun auto oli yksivärinen valkea. Ennen kuin Murhu rakennutti itselleen talon Lumpperintielle 60–70-lukujen taitteessa hän asui Hyypiän huvilan piharakennuksessa kylän toisella laidalla. Hallintalaitteet toimivat 55 vuoden jälkeen kuin uudessa autossa. Talon nuorella isännällä oli katajasta taivutettu jousipyssy. Koivunuolia ammuttiin ilmaan korkeusennätyksiä tavoitellen. ”Murhu ei koskaan opettanut minua mutta veljeäni kyllä, eikä heillä tainnut olla kovin korkea keskinäinen luottamus”, Heikki naurahtaa. Vesivehmaa N urmijärven Yhteiskoulun matematiikan lehtori Annikki Rantanen ja saksan kielen lehtori Sirkku Murhu taisivat käydä yksissä tuumin autokaupoilla vuonna 1965. Ampuja muistelee tapauksesta nousseen melkoisen metelin. Arvasin toki, mistä oli kysymys, ja lupasin laittaa pyörät pyörimään Murhun Kadettin museorekisteriin saattamiseksi.” Teksti: Lea Lahti Kuvat: Jan-Erik Laine Valoisasta ohjaamosta voi maisemia ihailla esteettömästi joka suuntaan
Heikki Napola lähti pyynnöstä mukaan myös muutoskatsastukseen. ”Mielenkiintoinen ajettava tuollainen kevyt takavetoauto alkuperäisillä kivikovilla kesärenkailla, kun edellisen päivän loska on jäätynyt tielle sekalaisiksi kuvioiksi”, Heikki muistelee rospuuttokeiin osunutta reissua. Heikki otti yhteyttä Autohistoriallisen seuran museoajoneuvotarkastajaan Markus Järveen, ja oli myös mukana myös museotarkastusta tehtäessä marraskuussa 1999. Tekemässään testamentissa Murhu määräsi Kadettin omistuksen siirtymään hänen kolme vuotta vanhemmalle sisarelleen Kastehelmelle. ”Auto oli vielä hienompi kuin Murhun, ja vaihto oli niillä kilometreillä taatusti turha”, Napola huokaa. Kadettin kilometrit käyttöautona oli suoritettu, ja muutaman vuoden kuluttua hyvin palvellut Kadett jäi uinumaan Murhun autotalliin. Vähän ajetusta Opelista kiinnostunut Antti kävi Jan-Erik Laineen kanssa katsomassa autoa Nurmijärvellä syksyllä 2011. Omistaja oli tuolloin jo reilusti päälle seitsemänkymmenen. Matkamittarin lukemaksi museotodistuksessa merkittiin 53 289 kilometriä. Antti teki tarjouksen ja jäi odottelemaan. Napola muistelee, että Sirkun kollega Annikki Rantanen vaihtoi oman Kadettinsa uuteen joskus 1980-luvulla. Alkuperäiskuntoinen ja kaikin puolin siisti auto hyväksyttiin museorekisteriin 6.11.1999 ilman sen kummempia toimenpiteitä. Vuonna 2013 päivätyn perinnönjakokirjan mukaan auto meni 16 3/2020 Opel Kadett Coupé. Autossa on alla edelleen alkuperäiset valkosivurenkaat. ”Soittelin perään muutaman kerran ja kyselin tilannetta, mutta kaupanteko ei edennyt”, mies muistelee. Hän ajoi Kadettin katsastuskonttorille, ja omistaja istui kartturin paikalla. ”Kadett oli Lumpperintiellä 1970-luvun tyylikkään talon autotallissa, ja sitä esittelivät Murhun sukulaiset”, Antti kertoo. ”Olisipa mukava tietää, onko se auto vielä olemassa jossakin.” Vinkki vei Kadettia katsomaan Opel-harrastaja Petteri Alanne Nurmijärven Karhunkorvesta vinkkasi myynnissä olevasta Kadetista Antti Vähälälle, jonka tiesi arvostavan alkuperäiskuntoisia autoja. Sirkku Murhu siirtyi ajasta ikuisuuteen lähes 90 vuoden iässä kesällä 2011. Siihen aikaan 94-vuotias uusi omistaja ei milloinkaan rekisteröinyt autoa nimiinsä. Hintaa autolle ei esitetty, vaan siitä odotettiin tarjouksia. Coupén linjakas kattomuotoilu antaa autolle menevän ilmeen
Ilmoituksessa kerrottiin, että autoa esitellään parin tunnin ajan kahtena lauantaipäivänä Helsingin Kalliossa. Vähälän Antin kokoelmiin Kadett tuli nelisen vuotta sitten. Vähän ajetussa autossa kaikki toimii moitteettomasti. Antin omistuksessa museotarkastus uusittiin pienten huoltotoimien jälkeen 11.7.2016 kilometrilukemalla 53 618. Uudelleen myyntiin Kesäkuussa 2016, lähes viiden vuoden kuluttua siitä, kun Vähälä kävi katsomassa autoa Nurmijärvellä, ilmestyi Kadett jälleen myyntiin. Matkamittariin oli kertynyt ainoastaan nelisensataa kilometriä 17 vuotta aiemmin tehdyn museorekisteröinnin jälkeen. Verhoilultaan auto on lähes uudenveroisessa kunnossa. Myyjän kertoman mukaan autolla oli ajettu yksi suvun hääkyyti, minkä lisäksi Kadett oli ollut liikenteessä vain muutaman kerran. Autohistoriallisen seuran Keskija ItäUudellemaalle sijoittuneessa Helatorstaiajossa vuonna 2019 useat Nurmijärven seudulta kotoisin olevat osallistujat tunnistivat auton ja pysähtyivät kertomaan muistojaan tiukasta ja vaativasta opettajasta. Sirkku Murhun kotitalo tontteineen myytiin. Talo purettiin, ja keskeisellä paikalla sijaitsevalle tontille rakennettiin rivitaloja. 01 Merkki ja malli Opel Kadett Coupé 02 Vuosimalli 1965 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Opelin tonninen kone kuljettaa kevyttä autoa varsin vaivattomasti. ”Alkuperäiset valkosivurenkaat saavat auton kiemurtelemaan urissa, mutta tarkka hammastanko-ohjaus korjaa hieman oiretta”, Antti tarinoi. Tällä hetkellä kilometrimittarissa on lukema 55 700, eli uusi omistaja on kartuttanut lukemaa parillatuhannella kilometrillä. Toisen näyttöpäivän jälkeen myyntiä hoitanut mies otti yhteyttä ja kertoi, ettei kukaan ollut käynyt autoa katsomassa. Opel Kadett siirrettiin säilytykseen Helsinkiin. Kevyt menopeli on vaivaton käyttää ja kulkee mukavasti. Lämpimässä tallissa säilytetty Coupé-Kadett oli edelleen hyvässä kunnossa. 17. Auton perinyt Kastehelmi oli kiirehtinyt Kadettin myyntiä, jottei sitä enää toistamiseen kirjattaisi suvun perunkirjoihin. Ruosteettomana säilyneessä korissa on joitakin pieniä lommoja siellä täällä muistona käyttöautovuosilta. Hän kuitenkin soitti myyjälle ja kertoi, että aiemmin tehty tarjous on edelleen voimassa, mikäli auton kunto on sama. Vyörenkaiden vaihto alle onkin jo suunnitelmissa. ”Harmitti, kun ei ollut mahdollista mennä paikan päälle päällekkäisten menojen vuoksi”, Antti kertoo. Niinpä kaupoista sovittiin ja auto haettiin Vesivehmaalle. Lieneekö takapenkillä istuttu koskaan. poraus 72 mm, iskunpituus 61 mm, iskutilavuus 993 cm 3 , teho 48 hevosvoimaa 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin, takaveto 05 Alusta Edessä poikittainen lehtijousi, takana pitkittäiset lehtijouset, hammastanko-ohjaus, nestetoimiset rumpujarrut 06 K ori Umpimallinen itsekantava kaksiovinen teräskori 07 Mitat Pituus 3 990, leveys 1 470, korkeus 1 397, akseliväli 2 325 mm, kokonaismassa 1060 kg Sirkun toiveen mukaan Kastehelmelle, mutta siihen aikaan 94-vuotias uusi omistaja ei milloinkaan rekisteröinyt autoa nimiinsä. Konepellin alta coupé ei eroa perusmallista, sieltä löytyy tuttua Opel-tekniikkaa ilman mitään ylimääräistä
Tällaisena voidaan pitää vuonna -77 maahantuotua Corolla Lift Back -erää. Sastamala 18. Suurin osa oli perustavaraa, mutta joukkoon mahtui myös yleisestä linjasta poikkeavia. Toyota Corolla Lift Back 1600 ’78 Menevä monikäyttömalli Toyota Corollaa laivattiin 70-luvulla Suomeen vuositasolla tuhansittain
19
Jos itsellä ei Corollaa ollut, niin kohtuullisella todennäköisyydellä naapurin parkkiruudusta oli sellainen tavattavissa. Intoa himmentävänä puolena olivat pitkäkyntisten aiheuttamat vauriot, ennen kaikkea ympäri autoa rikottu lasitavara. Harhaan astumisen varmistamiseksi myös saman mallisarjan Sport Coupé -versio opittiin tuntemaan koodilla TE51. Erilaista Toyota-kalustoa on minulla sittemmin ollut myös itsellä, vaikka oikeastaan olen enemmän moottoripyöräharrastaja”, hän taustoittaa ja kertoo hänellä esimerkiksi 90-luvun alussa viivähtäneestä vuoden -77 Corolla Lift Backista. Vaikka Corolla-mallisto oli yleisesti ottaen tarkkaa rahankäyttöä ja tasaisen varmaa autoilua suosivien mieleen, piti kattaus sisällään myös harvinaisemmiksi jääneitä malliversiota. Yhdessä coupéCorollan (KE35) kanssa vuonna -76 esitellylle ja vuoteen -79 valmistetulle Lift Back -versiolle annettiin Toyotan mallikoodistossa tunnukset KE50 ja TE51. Sastamalaiselle Timo Lepistölle takavuosien Corollat ovat muodostuneet osaksi arkea niin ammatin kuin harrastuneisuuden myötä. Sellaiseksi voidaan laskea vuoden -74 lopulla esiteltyjen KE30-mallisarjan ”perus-Corollien” seuraksi saapunutta Lift Back -versiota. T oyota Corolla oli 70-luvun mittaan saavuttanut Suomessa vankan suosion. ”Olin sillä kertaa hakemassa jotain osia autoon tai moottoripyörään, mutta samalla tuli taas katseltua myyntikohteita.” Vakuutusyhtiön lunastama ja autovahinkokeskuksessa kaupiteltu Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine Tyyppikilpi kertoo, että alkujaan pellin alla on majaillut 1 588-kuutioinen 2Tmoottori kuten tiettävästi kaikissa muissakin Korpivaaran tuomissa Lift Backeissa. 20 3/2020 Toyota Corolla Lift Back. Eräs tällainen tapaus sattui vuosituhannen taitteessa Pirkkalan autovahinkokeskuksessa, jossa Timo tapasi käydä paikan päällä katsomassa tarjontaa, kohteeseen kun ei ollut mahdoton matka kotikulmilta Sastamalasta. Jo tuohon maailmanaikaan Timo piti silmällä erilaisia myyntikanavia mielenkiintoisten Toyotien kartoittamiseksi. ”Menin vuonna -86 autonasentajahommiin, ja Toyota oli yksi yleisimpiä merkkejä tullen siten tutuksi. Näistä ensimmäinen oli varustettu 1 166ja jälkimmäinen 1 588-kuutioisella moottorilla. Usein hankkeet jäivät spekuloinnin asteelle, mutta joskus eteen sattui niin houkutteleva tapaus, että oli syytä vaihtaa tuumailu toiminnaksi
Uudemmat kannet eivät ole niin arvostettuja, sillä niissä on muistaakseni matalampi puristussuhde”, harrastaja pohtii. Timo teki autosta kuitenkin maltillisen tarjouksen, joka hieman yllättäen myös hyväksyttiin. Joka tapauksessa tallissa säilytyspukissa käyttöä odottanut 107-hevosvoimainen 2T-G löysi näin paikkansa Lift Back -Corollan keulilta, jonne se istahti kuin kotiinsa. Osia ja aihioita Kotitallilla ikkunatonta ja ruhjottua Corollaa tutkiessa kävi ilmi, että alakuloisesta olemuksestaan huolimatta aihio ei sittenkään ollut niin huono. ”Tämä kone oli kiinni yhdessä KE70-Corollassa, jonka ostin vakuutusyhtiöltä jo 80-luvulla. Punaisen automaatti-Corollan valmistuttua Pirkkalasta hankit21. Houkuttelevana yksityiskohtana oli hyvin maltillinen hinta, intoa himmentävänä puolestaan pitkäkyntisten aiheuttamat vauriot, ennen kaikkea ympäri autoa rikottu lasitavara. ”Vaihdelaatikoksi kävi auton oma, sillä 2T:n ja 2T-G:n lohkot ovat samanlaisia, ainoastaan kansi ja jakopää ovat erilaisia.” auto oli vuoden -78 Corolla Lift Back, joka oli päätynyt Pirkkalaan varkauden seurauksena. ”Varaosa-auto osoittautui sen verran hyväksi, ettei sitäkään viitsinyt purkaa, vaan tein sen valmiiksi jo talvella 2005–2006.” Kyseinen ’78 Corolla oli automaattivaihteinen ja myyty uutena alun perin Sveitsiin. NOKALLA TUPLANOKAT TE51-Corollan alkuperäisen 73-hevosvoimaisen 1 588 -kuutioisen 2T-moottorin Timo nosti projektin edetessä syrjään, sillä hänellä oli ajatuksissa laittaa tilalle jotain hieman pirteämpää ja samalla auton urheilullisiin korimuotoihin paremmin istuvaa. Aluksi mielessä oli käyttää jotain huomattavasti tuoreempaa moottoria, mutta sitten ideaksi kehittyi ajoneuvon aikakauteen paremmin istuva moottorivaihtoehto: alkuperäisen kanssa samankokoinen mutta kahdella kannen yläpuolisella nokalla varustettu 2T-G-versio. Sieltä se oli päätynyt suomalaiskäsissä Unkariin ja aikanaan muuttoautona Suomeen. Käytännössä laittaminen alkoi lähes saman tien, mutta arjen tohinan ja inspiraation rytmittämänä projektia vietiin tulevina vuosina eteenpäin rauhalliseen tahtiin. ”Varaosanumero kannen etupäässä on 220-loppuinen, mikä kertoo sen olevan vanhempaa erää. Purkamisen sijaan tilalle nousi ajatus kunnostamisesta, ja niin Timo jätti Toyotan odottamaan eheyttäviä toimia. Näitä moottoreita oli laitettu jälkeenpäin Corolliin, kun jokin firma toi niitä maahamme 80ja 90-lukujen taitteessa.” Timo kertoo hänelle kulkeutuneen moottorin edustavan tuotannon alkupäätä. LuiskaperäCorollan hienokseltaan urheilullisen sisustan Timo on koonnut useammasta Lift Back -aihiosta parhaimpia elementtejä hyödyntäen. Harvinaista tuplanokkaversiota ei tiettävästi ollut missään Suomen tuontiohjelmaan kuuluneessa Corolla-mallissa alkujaan, mutta moottoreita saapui maahamme muita teitä. Mutta toisin kävi. Olennaisimpana havaintona pisti silmään, että Corolla ei ollut mahdottoman ruosteinen. ”Auto oli niin halpa, joten ajattelin että kyllä siitä osina saa ainakin omansa pois”, muistelee hän nopealla harkinnalla vuonna 2000 tehtyä hankintaa. Vuonna 2005 projekti näytti etenevän kohta pidemmin askelin, kun Timo lähti hakemaan projektin tueksi toista Lift Back -Corollaa varaosiksi
Mies oli ehtinyt todeta punaisen osuvaksi sävyksi auton linjoihin, sillä hänen aiemmin kunnostamaansa automaattiversiota koristaa samainen väri. Sisustan hän kokosi useammasta aihiosta parhaimpia elementtejä valiten. Kun olin hitsannut etulokarit, niin tietysti heti sen jälkeen löysin ehjät alkuperäiset. Siellä hissukseen tein, välillä pidin puolikin vuotta taukoa”, Timo kuvailee. Korpivaara mainosti maahantuotuja Corollan Lift Back -malleja näyttävästi vuoden -77 mittaan. Kaikkiaan olen ostanut kolme raatoa, joista yhdestä voisi tehdä vielä autonkin jos työintoa riittäisi.” Ehjien lasien ja kuhmujen silittelyn ohella korroosiovauriotakin joutui sentään laittamaan, vaikka Lift Back olikin moneen sisareensa verrattuna mainitun vähäruosteinen. Vanha esite kertoo Hollannissa myydyn 1,6-litraisen manuaalin rinnalla myös 1,2-litraista versiota, 1,6-litraista automaattia sekä 1600 GSL -mallia. ”Tämä on haastava malli, sillä peltiosia ei ole tehty tarvikeosina eikä alkuperäisiä ole saanut enää pitkään aikaan, minkä vuoksi moni auto on jäänyt pois käytöstä. Käännyimme toiveikkaana Korpivaara Oy:n suuntaan, josko Toyota-maahantuojan arkistoissa olisi säilynyt dokumentteja 70-luvun lopun tarkoista tuontimääristä. ”Tekniikan ja alustan osalta TE51 noudattelee pitkälti samaa kuin aikakauden Carina ja Celica. 22 3/2020 Toyota Corolla Lift Back. Yksittäisenä osa-alueena rikottujen ikkunalasien uusiminen vaati ahkeruutta, mutta työ oli sittenkin helpompi mitä ennalta saattaisi ajatella. Punaista pintaan Viime vuosikymmenen lopulla Corolla Lift Backin kunnostus kääntyi loppusuoralle. TE51-Corollan tarkkoihin tai tässä tapauksessa edes suunta-antaviin tuontimääriin on rekisteröintitilastojen kautta mahdotonta päästä kiinni, sillä Lift Back -mallin määrät häviävät taulukoissa tuhansien muiden perus-Corollien joukkoon. Ne kertoivat Suomeen maahantuodun kymmenien sijaan jopa satoja luiskaperä-Corollia, tarkkaan ottaen 477 yksilöä. Samaa periaatetta toteutettiin tavallaan myös voimalinjassa, jonka sydämeksi valikoitui käyttöä odottanut tuplanokkainen 2T-G-moottori. ”Minulla on oma verstas, jossa pidän pyöriä ja autojani. Menevässä kampanjassa oli mukana samalla tavoin erikoisvantein, teippauksin ja takalasiritilöin räväköitetty KE35-Corolla. Katsastuksen ja rekisteröinnin yhteydessä nousi esille autoyksilön historia tai paremminkin se ettei siitä ollut juuri miVuonna -78 edellisenä vuonna tuotuja luiskaperä-Corollia oli edelleen laarissa, joten markkinointiväki kehitteli nuorisoa puhuttelevan mainoksen. Viimeksi mainitussa oli viisivaihteinen laatikko sekä kahden kaasuttimen turvin 82-hevosvoimainen 2T-B-moottori. Korimalli on lähestulkoon kadonnut katukuvasta pitkälti korroosion seurauksena, mutta persoonallisesta korimallista oli epäsuorasti hyötyä kunnostuksen kannalta, sillä aihiota oli säästetty hartaammin kuin mitä perus-Corollan kohdalla on epäilemättä tehty. Suomeen tuodun 1,6-litraisen mallin eli TE51:n myynti keskittyi kahteen vuoteen, sillä vuosi -79 toi tullessaan jo uuden Corolla-sukupolven, KE70:n. ”Uutta peltiä piti laittaa kynnyskoteloihin sekä etuja takalokarien kaariin. KATUJEN KUNINGATAR VUONNA -77 Toyota Corolla Lift Back -mallin saapuessa Suomeen vuonna -77 sai se varsin näkyvästi palstatilaa lehdissä niin koeajoartikkeleissa kuin Toyota-maahantuoja Korpivaaran ostamissa mainoksissa. Osia siis saa, mutta tarjonta on toki vähenemään päin.” Alkuperäisväriltään Lift Back on ollut keltainen, mutta Timo valitsi auton väriksi sen mallin alkuperäissävyihin kuuluneen punaisen. Hinta on siis ohjannut KE30-versioiden suuntaan, joten maahamme vuonna -77 rekisteröidyistä yli 5 000 Corollan kokonaismäärästä leijonanosa on edustanut perusmallistoa Lift Backin jäädessä marginaaliin. Saman yrityksen käsissä vuosikymmenestä toiseen säilynyt tuontitoiminta tarkoitti ilahduttavasti myös historian arvostamista, sillä jaettavaksi löytyi kaipaamiamme arkistotietoja. ”Mädäntyneitä Suomi-yksilöitä oli vielä olemassa, ja kun lasit eivät tunnetusti ruostu, niin romuaihioista ympäri maata etsin ehjiä laseja. Ihmisillä on kuitenkin ollut jemmassa näitä, joten pisteosia on voinut saada niistä.” Siinä missä peltiosia on ollut vaikea jollei mahdoton saada, niin tekniikan kanssa on ollut helpompaa, vaikkei toki tämän ikäluokan auton osat olekaan enää hyllytavaraa. Ne olivat vanhaa varastoa, jotka olivat jääneet talteen harrastajalle, jolla oli aiemmin tällainen auto ollut”, kertoo Timo nyt tallessa olevista varaosalokareista. Kaikki puolentuhatta Lift Back -mallia saapuivat vuoden -77 puolella, minkä jälkeen niitä myytiin Toyota-edustajien toimesta seuraavan parin vuoden mittaan. Jotain oletusta menekistä voi suorittaa sillä perusteella, että vuonna -77 Corolla Lift Back 1600:n hinta oli 39 900 markkaa, kun samaan aikaan arkisempi Corolla-malli lähti mukaan runsas kymppitonni huokeammalla. tu projekti pääsi jälleen etenemään omaa sopivan rauhallista vauhtiaan
04 Voimansiirto Takaveto, nelinopeuksinen manuaalivaihteisto. 06 K ori Itsekantava umpimallinen, 3-ovinen teräskori. Teho 73 hv /5200 rpm, vääntö 116 Nm /3800 rpm. Nostokorkeudeksi mainitaan 725 milliä”, Timo luettelee. Tietysti myös 2T-Gkone on luonteeltaan erilainen, mutta tuplakaasarit tuovat enempi alavääntöä, eivät niinkään yläkierroksien tehoa”, omistaja analysoi. Omistajan käsikirjan mukaan lattiasta kattoon on 630 milliä, ja kun takapenkit taittaa on tavaratilalla pituutta 1 540 ja leveyttä 1 225 milliä. 05 Alusta Edessä McPherson-tyyppiset joustintuet, poikittaiset alatukivarret, etuviistot reaktiotangot, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Omamassa 950 kg. Ilmeeseen sopivat erikoisvanteet Timo keksi alle toisesta saman aikakauden Toyotasta. 01 Merkki ja malli Toyota Corolla Lift Back 1600 02 Vuosimalli 1978 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Yksi auton aiemmista kilvistä oli ollut UJX-462, ja koska Uudellamaalla jaettiin vuonna -78 arkistotietojen mukaan UJS-UKP-alkuisia kilpiä, on se mitä todennäköisimmin auton alkuperäistunnus. ”Hyvällä asfalttitiellä tämä menee jämäkästi, mutta varsinkin kotimaan huonolaatuisilla teillä lehtijousitettu perä pompottaa helposti, joten iskarit ja renkaat pitää olla kunnossa.” Voimalinjaltaan auto eroaa omistajansa toisesta luiskaperäyksilöstä merkittävästi, mutta silti tuntuman mukaan isommin vain vaihteistonsa osalta. Käytännöllinen kesäkärry Kahden edellisen kesän aikana ’78 Corolla Lift Back on palvellut Timoa käyttöpelinä runsaan kahden tuhannen kilometrin edestä suvea kohden. Pitkä katto ja matalahko ikkunalinja antavat autolle viiston perälinjan tukemana menevän olemuksen. Tulevana kesänä on ehkä automaattimallin vuoro olla ajossa, kun ei ole ollut vähään aikaan liikenteessä.” 23. Iskutilavuus 1588 cm3. 08 Suorituskyky Huippunopeus 155 km/h tään tietoa. Alkujaankin vähemmän myyty ja sittemmin vahvasti kadonnut auto tullee pysymään omistuksessa vastedeskin. Takana jäykkä akseli, lehtijouset. Edessä levyja takana rumpujarrut. Lattiavalitsin. ”Korkeus rajoittaa, mutta tilaa on muuten hyvin. Puristussuhde 9,0:1. 07 Mitat Pituus 412, leveys 160, korkeus 132, akseliväli 237 cm. Nostokorkeus on nykynäkökulmasta korkeahko, mutta tilaa riittää mukavasti. Tunnus oli lisäksi vapaana, joten se pääsi itseoikeutetusti mukaan hienon luiskaperä-Corollan uuteen tulemiseen. Ison takaluukkunsa ja taittuvien takapenkin selkänojien ansiosta monikäyttöautona aikanaan mainostettu Lift Back on Ison takaluukkunsa ja taittuvien takapenkkien ansiosta monikäyttöautona aikanaan mainostettu Corolla Lift Back on tiloiltaan pätevä edelleen. Kielitaju laittaisi mallinimen mieluusti muotoon ’Liftback’, mutta mennään tässä yhteydessä sillä mitä on perään laitettu. Poraus 85 mm, isku 70 mm. tiloiltaan edelleen pätevä. ”Kyllä se on tarkoitus pitää itsellä, vaikkei tulevaisuudesta tietenkään koskaan tiedä. Ennen pitkäkyntisten käsittelyä auto oli viimeksi ollut Rovaniemellä, mutta auton varhaiset rekisterikilvet viittasivat elämään pääkaupunkiseudulla. ”Kolmivaihteinen automaatti tekee autosta toisenlaisen
Liikkumaan LUOTU Varhaisvuodet veivät Pyhimys-Volvoa Keski-Euroopasta Yhdysvaltoihin, mutta pysyvimmän paikan se sai Suomen Savosta. Sonkajärvi Volvo 1800S ’67 24
Tiedot valmistajan arkistoista kertovat, että vaaleansinisellä värillä ja mustalla sisustuksella varustettu Pyhimys-Volvo valmistui 3. Ulkopinta oli saanut pronssisävyisen maalin ja verhoilu oli vaihtunut toffeenväTeksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine Ei ole varmuutta ehtikö 1800S kiitämään pitkin Länsi-Saksan sileitä autobaanoja vai odotteliko urheiluVolvo vain siirtoa USA:n maaperälle. Edessä ei kuitenkaan ollut elämää Espanjan auringon alla, sillä auton ensiomistaja oli tiettävästi Saksassa komennuksella ollut yhdysvaltalainen sotilas. Ei ole varmuutta ehtikö linjakas 1800S kiitämään pitkin LänsiSaksan sileitä autobaanoja kahden SU-kaasuttimen ruokkiman B18koneensa voimin vai odotteliko urheilu-Volvo lähinnä siirtoa Yhdysvaltain maaperälle. Syy lienee ollut kustannuksiin tai logistiikkaan liittyvissä syissä, jollei molemmissa. Sitä miksi Volvo tilattiin Espanjaan eikä Saksaan, on arvailujen varassa. Vasta myöhemmin tie vei mantereen puolelle ja edelleen keskilänteen, Nebraskan osavaltioon. 25. P ohjois-Savossa jo yli neljännesvuosisadan viihtyneen ’67 Volvo 1800S:n seesteisiä eläkepäiviä edelsi vilkas ja suorastaan kansainvälinen nuoruus. maaliskuuta -67 ja toimitettiin 26. Sellainen nimittäin oli edessä, mutta laajan Amerikan mantereen sijaan Pyhimys asettui ensiksi Havaijille, joka oli Volvon omistajan palveluspaikka Euroopan jälkeen. Kaukomatkailun lopputulos oli kuitenkin sellainen, että 80ja 90-luvun taitteessa Volvon olemus oli vuosien kuluessa muuttunut varsin kauaksi siitä mitä se oli ollut Volvon linjalta Göteborgista keväällä -67 lähtiessään. toukokuuta määränpäähänsä Espanjaan. Mihinkään sattumalta Espanjasta bongatusta ja sotilaalle sopivasta Pyhimys-yksilöstä ei todennäköisesti ollut kyse, sillä 1800S oli varustettu mailimittarilla, minkä voi tulkita viittaavaan juuri jenkkisotilaan toimesta suoritettuun Volvo-tilaukseen. Tiedonjyvät eivät tässä kohtaa verso tietoa oliko auto tuolloin yhä ensiomistajansa käsissä vai oliko sotilas muuttanut matkamuistonsa dollareiksi välittömästi palveluksen päätyttyä
Auton osti Porin seudulla asustanut henkilö, jonka lukuun auton osti USA:n päässä vaikuttanut toinen suomalainen. ”Projektin kokoluokka tuli melkein silmille, kun autoa purettiin. Vuositasolla coupéPyhimyksen valmistusmäärät liikkuivat alle 2 000:sta runsaaseen 4 500:een yksilöön, joten mallia ei ole koskaan ollut pilvin pimein käytettynä tarjolla. Kävi ilmi, että hetkinen, nythän tässä tuli tekemistä ihan huolella”, Mika hymähtää. E. Kyseessä oli puhtaasti harrasteautotuonnilta vaikuttava toimi, sillä Atlantin yli kelluttelun jälkeen ’67 Volvo 1800S päätyi aikanaan myyntiin kotimaisille myyntikanaville. ”Ajateltiin, että osataanhan me rautaa käsitellä, ja hommiin kävi yrityksessämme asentajana työskennellyt vanhan kansan peltiseppä Martti Keronen, joka teki esimerkiksi etuvalojen ympärystät suorasta pellistä.” Mikan mukaan joensuulainen Keronen 26 3/2020 Volvo 1800S. Näin tehtiin Lehtosen perhepiirissä, kun vuonna -94 lehdestä pistettiin merkille myynti-ilmoitus Suomeen laivatusta ’67 Volvo 1800S:stä. Moottoritilassa oli Volvo kaksilitraisen moottorin ruiskuversio, joskin ruiskun tilalle oli istutettu alkuperäisB18:n tyyliin kaksi kaasutinta. ”Meille oli haussa Pyhimys muun muassa siksi, että isäni oli nuoruudessaan sellaisia nähnyt ja tykästynyt. Ensimmäisenä tulivat vastaan aiemmin tehdyt kunnostustoimet jos niitä sellaisiksi saattoi kutsua. Kokonaisuutena voisi sanoa, että auto oli kasattu ihan jätteistä ennen kuin myytiin Suomeen.” Periksi ei kuitenkaan ollut tarkoitus antaa, vaan toimeen käytiin Joensuussa taisteluasenteella. Nämä muutokset mukaan luettuna auto oli saanut osakseen jonkinlaisia kunnostustoimia, joita Amerikan maaperällä saatettiin pitää jopa entisöintipyrkimyksinä. Seitsemän vuoden työmaa Pyhimys-Volvon vuodesta 1961 vuoteen 1973 kestäneen valmistusajan aikana urheilu-Volvoa valmistettiin noin 47 500 yksilöä, joista runsaat 8 000 oli farmimallista ES-versiota. Tähän viittasi myös auton 90-luvun alun omistaja, Lee. Matson, jonka kerrotaan toimineen Nebraskan yliopistolla jonkinlaisella ajoneuvojen entistämiseen liittyvällä osastolla. Automalli näytti minustakin nätiltä, ja kun Pyhimyksiä ei ollut Suomessa usein tarjolla, niin siitä lähdettiin että tuosta ostetaan projekti”, muistelee Mika Lehtonen ja jatkaa, ”Kävin hakemassa auton Porista ja sitä tehtiinkin sitten seuraavat seitsemän vuotta.” Edessä oleva iso työmäärä oli selvää jo hankintahetkellä, mutta homman laajuuden suhteen kävi se tavallinen tarina: autoa purkaessa työmäärän suuruusluokkaa piti päivittää pari naksua ylöspäin. Niinpä sellaista halajavan piti aikoina ennen sähköisiä myyntiverkostoja ottaa silmien eteen sattunut myynti-ilmoitus tarkkaan harkintaan. ”Keulaan oli joskus tullut lommoja, joihin oli Amerikan tyyliin ennen runsasta kittausta porattu reikiä, jotta kitti pystyisi kiinni. Liekö herra Matson päättänyt nostaa kätensä ylös Pyhimyksen perinpohjaisen entisöinnin suhteen vai katsoneen auton olevan riittävän hyvässä kunnossa tulouttamista varten, mutta joka tapauksessa Volvo päätyi suomalaiskäsiin loppuvuodesta -91. riseksi
Poraus 84,14, isku 80 mm. Osajahtia ja käsityötä Haastavimmaksi osoittautui varaosien löytäminen, vaikka tehtävä aloitettiin välittömästi projektin käynnistyttyä. Laadukas joskaan ei edullinen ratkaisu järjestyi sekin auton kotimaasta. 08 Suorituskyky Huippunopeus 175 km/h 09 Valmistusmäärä 4500 kpl (mallivuosi 1967) on samoja, mutta toisaalta tässä akseliväli on lyhyempi.” Urheiluautomainen ulkonäkö tuntuu ajossa Mikan mukaan lähinnä mataluuden suomana vähäisenä sivutuuliherkkyytenä sekä ajoergonomiassa. Perusvarmaa näyttävyyttä Niin peltityöt kuin osajahti venyivät haaveillusta huomattavasti pidempään, mutta lopulta tuli valmista. Lohko putkitettiin uusiksi, ja minä kasasin koneen, kun Martilta oli löytynyt muun muassa soveltuva kampiakseli ja kiertokanget.” Vaihteistona ja peränä saivat jatkaa auton alkuperäiset, joskin laatikkoa päivitettiin kilometrikamppeilla, jotta autoon vaihdettava kilometrimittari näyttäisi aikanaan oikein. Takaveto. Hommaa ei helpottanut että entisöinnin laadulle asetettiin korkeat tavoitettiin. 06 K ori Itsekantava umpimallinen 2-ovinen teräskori. Etupenkkien rungot haluttiin säilyttää alkuperäisinä, sillä Lehtosen Pyhimys oli uutena tilattu valinnaisvarusteena tarjotuilla urheiluistuimilla, joissa oli perusversioita enemmän säätömahdollisuuksia. Iskutilavuus 1778 cm3. Ajotuntumassa on paljon Amazonfiilistä, kun esimerkiksi tukivarret 01 Merkki ja malli Volvo 1800S 02 Vuosimalli 1967 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. ”Osien etsiminen oli varsinaista salapoliisityötä. ”Toinen ovipelti on tehty itse, samoin maskin ympäryslistat. Laadukkaasta työnjäljestä onkin sitten saanut nauttia kesästä -01 lähtien. Takana jäykkä akseli, pitkittäiset tukivarret, eteen suunnatut reaktiotangot, Panhard-tanko, kierrejouset. ”VP teetätti vielä 90-luvun alussa Volvon alkuperäisillä työkaluilla verhoiluja ja sisustuksen osia laadukkaina uustuotanto-osina.” Koko sisustus tuli Mikan mukaan maksamaan tomerat 30 000 markkaa, mutta toisaalta se sisälsi uudet istuinverhoilut ja -pehmusteet, kojelaudan päälliset, ovi-, lattiaja kattoverhoilut. ”Matalahan tämä on, jalat edellä istutaan, ja kun on vielä pitkä keula niin pitää välillä ottaa ja kurkistaa että näkee. Taustapeilin asemoinnista saa hyvin käsityksen ajokin matalasta istuma-asennosta. Edessä levyja takana rumpujarrut. 27. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Nopeudeltaan Pyhimys ei ole urheiluauto kun on sama moottori kuin Amazonissa tai 140-sarjalaisessa, mutta tämä on tällainen hyvännäköinen ja aavistuksen kiva auto ajaa”, kertoo Mika hennon vaaleansinisestä Pyhimys-Volvostaan. Omamassa 1100 kg. Vaikka alkuperäistai uustuotanto-osia tavoitettiin tiiviiden etsintöjen ansiosta kattavasti, täytyi jossain kohtaa taikoa osia tyhjästä. ”Autona tämä on hiljaisempi kuin Amazon, mistä käy kiittäminen parempaa äänieristystä. Puristussuhde 10,0:1. Katkaisimien vetonuppeja ei saatu mistään, joten sorvasin ne itse POM-muovista mallin mukaan”, Mika kertaa. Teho 104 hv / 5600 rpm, vääntö 147 Nm / 3800 rpm. Ajokausien myötä Mikalla on kokemusta vertailla Pyhimyksen ajotunnelmia perhepiirissä niin ikään pitkään olleeseen Amazoniin. Kunnostuksen aikana Volvosta tietoja hakiessa paljastui Mikalle hauska yksityiskohta: maaliskuussa -67 valmistettu Pyhimys on kolmen päivän tarkkuudella omistajansa ikäinen. on myös varsinainen Volvo-mies, joten häneltä löytyi onnekkaasti vääräntyyppisen moottorin tilalle sopiva B18-aihio. Ja esimerkiksi listat, jotka oven alareunassa pitävät oven tiivistettä paikoillaan tehtiin käsityönä alumiinipellistä pakottamalla. Esimerkiksi Ruotsista VP Autopartsilta hankittiin sisustuksen osat ja Englannista löydettiin puolestaan sähkösarjat.” Oma haasteensa oli väärän värisen sisustan muuttaminen alkuperäiseksi mustaksi. 05 Alusta Edessä poikittaiset tukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Etuistuimien verhoiluksi tuli alkuperäisen mukaisesti nahkaa ja takapenkeille keinonahkaa. 07 Mitat Pituus 440, leveys 170, korkeus 128, akseliväli 245 cm. Viime vuosituhannen lopulla kauttaaltaan uusiksi laitetut istuinja muut verhoilut maksoivat pitkän pennin, mutta satsaus kannatti sillä kahden vuosikymmenen jälkeen lopputulosta kelpaa edelleen ihailla. ”Martilta löytyi lohko, joka oli valmistunut valmistenumeron perusteella mahdollisesti samana päivänä kuin mitä auton alkuperäinen moottori
Pehmeä nahkaa tuntuu liukkaalta, mutta jollain ihmeen keinolla upottavaa nojatuolimatkaa lupaava istuin onnistuu olemaan sopivalla tavalla tyköistuva. Sitä tarvitaankin, sillä omapainoa on yli 2,3 tonnia. 28. P ainallus kiiltävästä painonapista. Bentley Eight ´91 Mukavuusalueella Keskelle 90-luvun alun lama-Suomea olisi voinut ostaa uuden Bentley Eightin muodolliseen 1,1 miljoonan markan hintaan. Suorituskyvyn mehevintä antia ei ole huipputeho, vaan ison V8:n jo puolentoistatuhannen kierroksen kohdalla luovuttama maksimivääntö. Oven avaamisen jälkeen edessä on väylä leveän, mutta silti miellyttävästi tukevan istuimen rauhaan. Kävimme aistimassa millaista kyytiä tuolla rahalla olisi ollut tarjolla. Ylimääräistä ääntä saati oven hypähtämistä ulospäin ei tapahdu, mutta portti parempaan maailmaan on valmiina avautumaan. Henkensä verhoilumateriaaleihin antaneita nautaeläimiä on ohjattu tiensä päähän tavallista runsaammin, sillä istuimien ja muiden sisustaelementtien lisäksi rauhallisen ruskealla nahalla on verTeksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine Maulla nahkaa, puuta ja kromia ja höysteeksi mautonta muovia
Eräs uusista tulokkaista on ajamamme Eight. Toistaiseksi oltaisi voitu periaatteessa istua ylellisessä amerikkalaisessa tai eurooppalaisessa autossa, mutta eräs kromia hohtava yksityiskohta painaa nuppineulan oikeaan kohtaan maailmankarttaa; pyöreät tuuletusritilät ja niitä ohjaavat hienostuneet nupit kertovat, että allamme on Bentley-merkkinen vaunu valmiina kuljettamaan meidät hetkeksi pakomatkalle ympäröivästä maailmasta. Ajattomien ilmanvaihtoventtiilien virittämää tunnelmaa jatkavat muun muassa huolitellut puupaneloinnit eripuolilla ohjaamoa sekä kiiltotavaraa olevat ovenkahvat ja tupakansytyttimet tuhkakuppeineen. Tyyliä ja ”tyyliä” Istumaolosuhteen osoittauduttua erinomaisen mukavaksi voi katseen päästää harhailemaan ympäri ohjaamoa. Kun kohtuullisen arvokas uusi moottori saatiin sijoilleen, heräsivät jälleen myös Bentleyn liikkumishalut. Esimerkiksi vuoden -92 lopulla maassamme oli kirjoilla 29 Bentleytä, mutta kaikki olivat muistoja vuosilta 1948–1960. Istuin on leveä ja pehmeä nahka miellyttävää. Ei, vaikka Bentley oli edullisempi hankinta kuin 1 311 800 markkaan hinnoiteltu Mercedes-Benz 600 SE tai humisevat 1 520 000 markkaa maksanut Rolls-Royce Silver Spirit II. Vika tuli korjatuksi, mutta sen jälkeen oli edessä myös uuden sähkömoottorin hankinta; sittenkin ehjästä alkuperäisestä kun oli purkamisen jäljiltä ehtinyt joutua osia kadoksiin. Automaattivaihteiston vika oli jo aiemmin ehditty paikantaa vaihteita kytkevään sähkömoottoriin, minkä myötä kyseinen moottori oli otettu pois ja purettu tutkimuksia varten. Jos näiden katsoo edustavan myyttisiä vanhoja hyviä aikoja, niin ohjaamossa näyttää pyöHOLLANNISTA HOLLOLAAN Suomeen ei tullut 80ja 90-lukujen taitteessa yhtään uutta Bentleytä mikäli viranomaisen autokantatilastoon on uskominen. Koeajohetkellä Bentley Eight odotteli vielä rekisterikilpien ruuvaamista ja sen jälkeen mahdollisesti myös uutta omistajaa edustuksellista brittivaunua arvostavien joukosta. Sami nimittäin paikallisti vaivan asiantuntijoita konsultoiden virtalukon pohjaan. Tämä osoittautui pian harmilliseksi siirroksi. Suomeen metallinmusta Bentley kulkeutui vuonna -14, minkä jälkeen se liikkui harvakseltaan siirtoluvilla omistajansa toimesta, kunnes ajokin automaattilaatikolta katosi halu kytkeä pykäliä. Laatikkovaivainen Bentley päätyi viime vuonna myytäväksi huutokauppaan, josta hollolalainen Sami Hyvärinen hankki sen ennakkoluulottomasti omistukseensa. hottu jopa katto. Muotoilu on kuitenkin kohdallaan, joten sivuttaistuki on mainiompi kuin ennalta uskoisi. Klassiset elementit ovat kestäneet aikaa hyvin, 80-luvun katkaisinja painikedesign hieman heikommin. Viime vuoden loppuun mennessä kotimainen Bentley-lauma oli kuitenkin kasvattanut päälukunsa Traficomin tilaston mukaan 116 yksilöön. Teoriassa ja epäilemättä myös käytännössä uuden Bentleyn olisi kuitenkin voinut tilata, sillä helsinkiläinen Autorep Oy oli palveluhenkisesti laskenut kahdelle Bentleymallille kotimaan hinnat. 29. Sen taival on alkanut tammikuussa -91 Hollannista, jossa auto ehti viettää ensimmäiset kaksi vuosikymmentään. Vaikka pyynti oli painettu Eight-mallin osalta vuodeksi -91 jopa 130 000 markkaa alemmaksi kuin edeltävänä, vain 1 100 000 markkaan, niin kauppoja ei silti laman kurittamassa maassa kätelty. Kokonaisuutena ohjaamo ei ole täysin harmoninen, vaan tyyliä voisi sanoa olevan moneen makuun. Voimansiirron eheyttämisavusta Sami osoittaa kiitoksensa erityisesti Autorep Oy:n Mauri Pulkkisen suuntaan
Ratkaisevina tekijöinä ovat helposti hallittavan voimalinjan ohella kevyt ohjaus ja oivallinen näkyvyys. Perinteistä Bentleytä on puolestaan painike, jolla polttoainemäärän viisarin voi vaihtaa näyttämään öljymäärää. Austin Metrossa tai vastaavassa automarkettikiiturissa moinen muoviruori olisi asiaa, mutta Bentleyssä suorastaan asiatonta. Tuntuu kuin suunnittelija olisi viettänyt sen suunnitteluun varatun ajan golfkentällä, ja jossain kohtaa väylältä toiselle siirtyessä ajatus olisi harhautunut hetkeksi työasioihin ja golfauton rattiin nyt edessämme olevin seurauksin. Kevytmetallisen britti-isolohkon vääntö laittaa yli 5,3-metrisen jahdin maantiepurjehdukselle luottamusta herättävästi. Omintakeisimpiin varusteisiin lukeutuu katkaisin kahdelle vaihtoehtoiselle äänimerkille. Kantokykyyn ja tyylin säilyttämiseen liittyen Bentleyssä Runsaat kolmatta tonnia Crewessä muotonsa saanutta rautaa heilahtaa vaimeasti kertoen että valmiina ollaan, milloin mennään. Vähiten ohjaamon harmoniseen tyyliin istuva yksittäinen elementti on kuitenkin ohjauspyörä. Sellaisista säätyvät niin sähköistuimet kuin kytkeytyvät sisävalot. Kapteenille suotu rooli on vastuullinen, mutta tehty valmistajan pitkällä kokemuksella niin helpoksi kuin se vain suinkin on ollut mahdollista. Bentley Eightin ja saman aikakauden Rolls-Royce Silver Spiritin muodot edustavat ajatonta porrasperägeometriaa ja ovat siinäkin mielessä kohdallaan, että yli 5,3 metrin pituudesta huolimatta auto ei ole olemukseltaan raskas. rineen myös elektroniikkatrombi viskellen ympäriinsä 80-luvun muovikatkaisimia. Ensimmäiset kilometrit livutaan taajamaoloissa, mutta Bentley tuntuu kaupunkiolosuhteissa kokoaan pienemmältä käsiteltävältä. Tartumme kuitenkin rohkeasti kuttaperkkasuitsiin, sillä Bentleyn 6,75-litrainen V8-hevostalli hörisee jo lähtövalmiuttaan. Matka, ei määränpää Nopeudesta riippumatta Bentley huokuu laadukasta jämeryyttä. Tämän mahdollistavat kuljettajan suora näköyhteys pitkän keulan etukulmiin sekä ohuiden etupilarien suoma visuaalinen esteettömyys. Vaihdeviiksestä kolme pykälää alaspäin, ja reilusti kolmatta tonnia Crewessä muotonsa saanutta rautaa heilahtaa vaimeasti kertoen että valmiina ollaan, milloin mennään. Vastaus kevyeen kaasunpainallukseen on välitön, mutta sivistynyt. Tiettävästi akseleissa ja alustarakenteissa on reilusti toleranssia, joten notkumisesta ei missään olosuhteissa ole pelkoa. 30 3/2020 Bentley Eight
Sen ansiosta Bentleyn perä ei lähesty tonttia, vaikka kyytiin kellahtaisi pitkien illallisten erikoismiehiä samanaikaisesti molemmilta puolilta vaunua. Ohjauksen kepeys on edelleen läsnä, mutta onneksi Bentley haluaa mennä suoraan ja hyvä niin, sillä herkän ohjauksen vuoksi paimennuksesta voisi muutoin tulla jatkuvaa muutaman millimetrin välistä pallottelua. 04 Voimansiirto Kolminopeuksinen automaattivaihteisto, rattivalitsin. Vaihdot ovat erittäin pehmeitä, milloin niitä nyt ylipäätään tarvitsee kohdata, sillä eteenpäin kuljettavia välityksiä on kolme. 09 Valmistusmäärä 1 736 kpl (1984 1992) 31. 07 Mitat Pituus 531, leveys 189, korkeus 149, akseliväli 306 cm. Liki seitsemänlitraisen vinkkelikoneen kumu voimistuu Boschin ruiskun ahnaasti syöttäessä vain hienoisesti, mutta maisemat alkavat vaihtua nopeammin. Laatikko on General Motorsin Turbo-Hydramatic 400, jonka reagoivuutta on ajotunnelmien perusteella hiottu vielä amerikkalaisissa koettua samettisemmaksi. 06 K ori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. Tilavuus 6750 cm3. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, kolmionmuotoiset tukivarret, kallistuksenvaimennin, kierrejouset. Vaihteiston ja samalla koko voimalinjan luonne korostuu, kun käännämme vuosina 1984–1992 tutuksi tulleen Eight-luomuksen moottoritien rampille ja oikaisemme oikeaa nilkkaa. Paluu arkeen Pienen moottoritietaivalluksen jälkeen suuntaamme takaisin lähtöpisteeseen. Boschin ruiskun, ilmanoton ja ilmastointilaitteen kompuran alla häämöttää Bentleyn 6,75-litrainen sydän. Takaveto. Matka on ohi ja nousemme ylös Eightin lempeästä syleilystä. Poraus 104,14, isku 99,06 mm. on Citroënilta lisenssioikeudella valmistettu nestekaasujousitus varsinaisten kierrejousien apuna. Takana erillisjousitus, pitkittäiset tukivarret, kallistuksenvaimennin, kierrejouset sekä hydraulisesti toimiva korkeudensäätö. Siivekäs B on puhutellut heitä, joilla on ollut varaa kahteen R-kirjaimeenkin, mutta jotka ovat kuitenkin halunneet nauttia seesteisemmästä ja hieman urheilullisemmastakin imagosta. Paluumatkalla vahvistuu tunne, että vaikka matka oli tällä kertaa lyhyt, liki 30-vuotiaalla Bentleyllä olisi edelleen kykyä pitää yllä matkustusmukavuutta kilometristä toiseen. Kun takajousituksen kohdalla apuja on haettu Ranskasta, automaattivaihteisto on aikoinaan poimittu sieltä missä asia on osattu Yhdysvalloista. Hetkellisen kiusaamisen myötä nopeus nousee selkeästi toiselle sadalle, joten kevennämme pyyntijalkaa. Asioita alkaa tapahtua, mutta kaikki on edelleen hillityn herrasmiesmäistä. Bentleyn sävylasien läpi aurinko on paistanut miellyttävästi, mutta ulkona keväinen maisema on väritön ja tuuli tuntuu tavallistakin koleammalta. Melutaso on edelleen erittäin maltillista, ja jos ratin vasemmalla puolelle sijoitetun virtalukon tienoilta sekä jostain paneelista kuuluvia pieniä särinöitä ei kantautuisi, olisi matkustamossa edelleen hiljaista kuin taloyhtiön pihatalkoissa. Paino 2340 kg. 08 Suorituskyky Huippunopeus 208 km/h, 0-100 km/h 11,1 s. Varusteen tarkoituksena on huolehtia maavaran säilymisestä vakiona kuormauksesta riippumatta. Siinä missä alusta eristää Eight-kyytiläisiä maailman ikävyyksiltä ansiokkaasti, samaa suloisuutta jatkaa vaihteisto. Kiihtyvyyden tunne on ehkä liikaa sanottu, pikemminkin nopeus lisääntyy riuskan vääntövoiman turvin rauhallisesti mutta vääjäämättä. 01 Merkki ja malli Bentley Eight 02 Vuosimalli 1991 03 Moottori Kahdeksansylinterinen nestejäähdytteinen v-moottori edessä pitkittäin. Puristussuhde 8,0:1. Teho 218 hv /4200 rpm, vääntö 460 Nm /1500 rpm. Edessä ja takana levyjarrut
Koko L410-moottorin tuotantokaaren merkittävimmän muutoksen se koki sen sijaan viisi vuotta myöhemmin. Tämän L410-koodilla nimetyn voimanlähteen sai tuoreeltaan myös Bentleyn S2-malli, sillä Bentley oli Rolls-Roycen omistukseen vuonna -31 päätymisestään lähtien tukeutunut suoraan isäntämerkkinsä malleihin aluksi moottorien ja alustojen, myöhemmin myös korien osalta. Kuusi ja kolme neljännestä Aristokraattien autoylpeydet Rolls-Royce ja Bentley saivat uuden, itsekantavan korin vuonna -65 ja samassa yhteydessä V8-moottoria uudistettiin kevyesti. Kokonaisuutta tuki viisi runkolaakeria. Puristussuhteeksi ilmoitettiin 8,0:1. Olennaisista teknisistä mitoista iskunpituus oli 91,44 milliä ja sylinterinhalkaisija 104,14 milliä. Moottorin iskunpituutta kasvatettiin arvoon 99,06 millimetriä, minkä seurauksena moottoritilavuus kasvoi 6 750 kuutiosenttimetriin eli hienostuneesti ilmaistuna 6 ¾ litraan. Samassa yhteydessä sytytystulppien sijainti muutettiin pakosarjojen alta niiden yläpuolelle. Kahdeksan sylinteriä, kuusi vuosikymmentä Vuonna -59 käyttöönotettu V8-moottori on kuljettanut Bentley-malleja vuosikymmenestä toiseen. Työntötangoilla ja keinuvivuilla ohjatut venttiilit työskentelivät kannessa, joka oli niin ikään valmistettu alumiinista. Juuret yltävät tarkalleen vuoteen -59, jolloin Rolls-Royce päivitti Silver Cloud -malliaan, mikä muun muassa tarkoitti suoran kuutoskoneen korvaamista uudella alumiinisella V8-moottorilla. Jälkimäisestä juontui myös moottorin L410-tunnus, sillä brittiläisesti ilmaistuna poraus oli 4,10 tuumaa. Seuraava huomionarvoinen hienosäätö alkoi vuonna -74, kun Rollsin avomallin Cornichen kaasuttimeksi Teksti: Harri Onnila Kuvat: Kari Mattila ja Bentley Motors 32. Moottoritilavuuden kasvattamisen takana olivat ennen muuta tiukentuneet päästörajat. Bensansyötöstä vastasivat alkuvaiheessa kaksi SU-kaasutinta. Niitä varten piti tehdä muutoksia jotka laskivat moottoritehoa, mutta pudotuksen kompensoimiseksi moottorikokoa vastavuoroisesti kasvatettiin. Riittävää moottoritehoa iso kasikone antoi arvioiden mukaan noin 200 hevosvoimaa. Valurautaiset märät sylinteriputket sijaitsivat alumiinilohkossa ja itse sylinteriryhmät toisiinsa nähden 90 asteen kulmassa. Yhtälön seurauksena 70-luvun alun 6,75-litraiset Bentleyt tuottivat noin 225 hevosvoimaa käytännössä saman kuin 60-luvun lopun 6,2-litraiset. V iimeisen 60 vuoden ajan, aina näihin päiviin asti Bentleyn tunnetuimpia teknisiä elementtejä on ollut sen V8-moottori. Tämä sittemmin hämmentävän pitkän elinkaaren saavan V8-moottorin sylinteritilavuudeksi muodostui ensimmäisiksi vuosiksi 6 230 kuutiosenttimetriä. Nyt perinne on päättymässä
Kaasuttimet nostettiin Bentleyn toimesta nostalgiahyllyyn 80-luvun puolivälissä, kun L410-moottorien ruokinnasta alettiin huolehtia Boschin mekaanisella K-Jetronic-ruiskutusjärjestelmällä ensin USA:n vientimalleissa ja pian muillakin markkinoilla. Bentley ilmoitti alkuvuodesta kruunaavansa 60 vuoden ajan tuotannossa olleen V8-moottorin tarinan valmistamalla Bentley Mulsannesta vain 30 yksilöön rajatun 6.75 Edition by Mulliner -erikoiserän. Brittimerkkien 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien tuotantoja talousvaikeudet kruunautuivat, kun 90-luvun lopulla Volkswagen ja BMW väänsivät tuuliajolle joutuneelle RollsRoyce Motors -yhtiön ja sitä myöten myös Bentleyn uudesta isännästä. Näillä eväillä voimaa oli perusmalliin nähden satakunta hevosta enemmän, noin 330 hevosvoimaa. päivittyi nelikurkkuinen Solex 4A1 -kaasutin, joskin ainakin Yhdysvalloissa, Japanissa ja Australiassa jatkettiin kahden SU-kaasuttimien linjalla. Aluksi turbomalliakin ruokittiin kaasuttimella, mutta vuonna -85 saapui ruisku ja nimikin vaihtuu muotoon Turbo R. Bentley siirtyi Mulsanne Turbo -mallilla ahdinaikaan kuten mallinimikin asiaa alleviivasi. Turbo-mallissa bensan tarjoilusta huolehti Solex-alaimukaasutin ja ilmaa puhkui tuki Garrett AiResearch -turboahdin. L410-moottorin matka päättyy Bentley Mulsanne 6.75 Edition by Mulliner -erikoismallin myötä. Myös venttiilikoneistoa ja mäntiä muokattiin. Rollsin kohdalla asia tarkoitti omasta V8:sta luopumista, sillä sekalaisen edustussopan seurauksena BMW alkoi toimittaa Rollseihin moottoreita jo ennen vuotta -03. Mulsanne Turbo -mallin myötä Bentley palasi ahdon valtakuntaan sitten 1920-luvun mekaanisesti ahdettujen Bentley-menijöiden. Rolls-Royce päätyi BMW:n haltuun mutta vasta vuodesta -03 eteenpäin. Vallitseva oli hyvä kunnes pakka sekoitettiin ulkopuolisten toimesta. Vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä lähinnä Bentley Arnagen voimanlähteenä ja vuodesta -10 eteenpäin Mulsanne-mallissa. Vuonna -77 ruvettiin niin Bentley S2:ssa kuin Rolls-Royce Silver Shadow II:ssa käyttämään yhä tiukkenevien päästömääräysten ohjaamana kaksituumaisilla kurkuilla toteutettujen SU HD8 -kaasuttimien sijaan 1,875-tuumaisia SU HIF7 -kaasuttimia. Välivuosina se kuului VW:n talliin, jonne Bentley puolestaan asettui saman tien. Bentleyn osalta uusi V8-moottori pääsi ensimmäiseksi S2:n nokalle. 33. Bentleyn V8-moottorin taru on aikojen ankaroituessa ja päästörajojen tiukentuessa tulossa nyt päätökseensä mutta sentään komeaan sellaiseen. Perävälitys oli taloudellisuuttakin jollain tasolla ajatellen vakio-Mulsannea pidempi, mutta kulku oli silti brittijärkäleelle riittoisaa: sataseen puhkuttiin alle kahdeksassa sekunnissa ja huippuja kelattiin noin 220 km/h. Aikansa kutakin Maailma muuttui, mutta Bentley ja Rolls-Royce varsin vähän sen mukana. VW:n alaisuuteen asettuneelle Bentleylle kävi perinteiden kannalta paremmin, että legendaariselle L410-koodin V8-moottorille löytyi käyttöä vuosi toisensa jälkeen. Muutamia menetetyistä hevosista kutsuttiin tällä kertaa takaisin pakoputkiston muutoksilla. Kuvan ruisku-V8 loikoilee vuoden -90 Turbo R:n konehuoneessa. Näin ollen vuonna -02 brittiylpeyden nokalle soviteltiin baijerilainen V12moottori olkoonkin että historiaa kunnioittavasti 6,75-litraisena. Mutta kuten alussa totesimme näihin päiviin asti. Isompi uutinen saatiin -82, kun Bentleyn arvovaltaa huokuvaa olemusta pönkitettiin aikakauden ihmeidentekijällä turboahtimella. Tässä esite-eleganssia vuodelta -60
Kiikoisten HUOLTOASEMA PALVELUA 1950-LUVULTA ALKAEN Moottoritiet, modernit liikenneasemat ja niin sanotut kylmäasemat ovat olleet kuolinisku sadoille perinteisille huoltoasemille. 34. Nyky ihminen ei enää tarvitse huoltsikalta tuliterään ajokkiinsa kuin polttoainetta tai lataussähköä. Tankkauspisteet ovat nykyisin pieniä ostoskeskuksia, jotka tarjoavat pikaruokaa ja bulkkilounaita kertakäyttömusiikin säestyksellä. Kiikoisten Huoltoasemalta saa palvelun lisäksi autoiluun liittyviä tarvikkeita ja nostalgisen kokemuksen vaikkapa kahvikupin ääressä
Lampunvaihdot sekä nesteiden tarkastukset ja lisäykset kuuluvat nekin vanhan hyvän ajan huoltsikan palveluun. Kuvia myös kommentoidaan runsaasti. 35. Rakennus on saattanut palata elävien kirjoihin kahvilana tai korjaamona mutta myös polttoaineen jakelupaikkana. Sosiaaliseen mediaan on ilmaantunut ryhmiä, joissa muistellaan Finnoileja, BP-asemia, Kesoileja ynnä muita entisaikojen huoltamoita. Eeliksen isä rakensi huoltamorakennuksen vuonna 1954, ja toiminta on jatkunut siitä lähtien katkeamatta. Näin huoltamohistoriaa palautetaan mieliin ja saadaan myös talteen. Teksti ja kuvat: Kari Ruusunen Leena ja Eelis Järvenpää pitävät Kiikoisissa palveluhuoltoasemaa, jossa asiakkaan ei tarvitse itse tarttua polttoainepistooliin. Vanhat asiakkaat ovat poikenneet uuteen kukoistukseen nousseelle huoltsikalle muistelemaan entisiä aikoja ja kertomaan rakennuksen pelastajalle tarinoita ja sattumuksia vuosikymmenten takaa. E dellä kerrottu on vanhoja hyviä aikoja kaihoavan autoromantikon mustavalkoinen kuva nykyajasta, joskin menneen ajan huoltoasematunnelmaa kaipaavien joukko vaikuttaa olevan suuri ja kasvamaan päin. Näin historian vaalimisen ohessa on tekijäihminen saanut työllistettyä itsensä ja joskus jokusen muunkin. Farmarikorinen museoauto sopii mukavasti vanhan huoltoaseman pihapiiriin. Täällä ei tarvitse kuin ajaa mittarin viereen, ja Leena tai Eelis on jo auton vieressä valmiina palvelemaan. Nostalgian innoittamina rohkeimmat ovat ryhtyneet kunnostamaan vanhoja, rappionsa alkutaipaleelle ehtineitä huoltoasemarakennuksia. Ryhmien jäsenet jakavat muistoja ja kaivavat albumeista vanhoja valokuvia muiden iloksi
Heillä oli myös neljä puuta36 3/2020 Kiikoisten huoltoasema. ”Joskus tankille poikennut asiakas on melkein pelästynyt, kun olemme olleet polttoainepistooli valmiina auton vieressä ennen kuin hän on ehtinyt edes autosta nousta”, naurahtaa pariskunta palvelun aiheut tamia reaktioita. ”Kauvatsasta tuli tuolloin St1, Putajasta ja meistä puolestaan Seo.” Kahvion takaseinän hyllyiltä löytyy voiteluaineita ja suodattimia. ”Isäni on tämän rakentanut vuonna 1954. Tarvittaessa öljyt tarkistetaan. Isän kanssa kimpassa olivat Kauko ja Esko Haaparanta. Yksisilmäisellä ajokilla ei paikalta tarvitse poistua, sillä sammunut lamppu vaihdetaan ehjään tuossa tuokiossa. Alkuperäinen, ei pelastettu Kiikoisissa Jaaran kylässä aivan kantatie 44 tuntumassa sijaitsee yksi Suomen harvoista perinteisistä huoltoasemista, jotka ovat säilyttäneet muotonsa ja toimintamallinsa muuttuvasta maailmanmenosta piittaamatta. Täällä ei tarvitse kuin ajaa mittarin viereen, ja Leena tai Eelis Järvenpää on jo auton vieressä valmiina täyttämään tankin sovitulla määrällä menovettä
0500-606 371 myynti@brittiosa.com • www.brittiosa.com Varaosat brittiautoihin TULOKSET PUHUVAT NYT: PULSTAR – pulssisytyttimet sytytystulppien tilalle, tuhat kertaa tehokkaampi, pienempi kulutus, parempi teho, pienemmät päästöt RESURS – Kuluneen moottorin ja vaihteiston kunnostusaineet antavat uuden metallipinnan moottoria tai vaihteistoa purkamatta www.kaasutinexpertti.fi. TUULILASEJA JO VUODESTA 1970. Putajan asema tuhoutui runsaat kymmenen vuotta sitten tulipalossa. Itse tulin tähän töihin vuoden 1964 alussa, ja vuonna 1983 eli parikymmentä vuotta täällä työskenneltyäni ostin paikan itselleni. Pääasiassa kahvilaa kiertävissä hyllyissä on kuitenkin niitä tarvikkeita, joita autoilija edelleen tarvitsee: polttimoita, hihnoja, öljyjä ynnä muita nesteitä ja niin edelleen. Seiniä kiertävillä hyllyillä on kaikkea autoilijalle tarpeellista tavaraa. Eelis ja Leena palvelevat asiakkaita 75 tuntia viikossa, mutta sunnuntait on pyhitetty ansaitulle levolle. Esillä on jonkin verran vanhaa huoltoasemarekvisiittaa. 37 Kuttilan Autolasi Oy TUULILASIT SUORAAN TEHTAALTA! • Tuulilasit klassikoihin ja harrasteajoneuvoihin suoraan varastosta tai lyhyellä toimitusajalla. Mittarikentän lisäksi Järvenpäät palvelevat kahvion puolella. KUUSJOKI • Puh. Kauvatsasta tuli tuolloin St1, Putajasta ja meistä puolestaan Seo”, Eelis jatkaa. • Mobileihin ja rakennettuihin autoihin lasit mallin mukaan. Kahviossakin vallitsee menneiden aikojen henki. Kauvatsalla asema on edelleen toiminnassa, kyltissä lukee nykyisin Gulf. ”Teboil laittoi tuolloin pieniä asemia pois. 02-7347 673 JAGUAR • BRITTI FORD • MG • MINI MORRIS • RIUMPH • AUSTIN • ROLLS-ROYCE Tmi Brittiosa Kankaantie 117, 48720 Kotka Puh. Meidän lisäksi tästä lähiseudun ringistä joutuivat lähtemään Kauvatsan ja Putajan Teboilit. Nostalgisen autenttisessa kahvilassa on myynnissä leivonnaisia ja purtavaa pikkunälkään. vara-autoa tässä huoltamotoiminnan rinnalla. Hieman vaille 40 vuotta on nyt yrittäjäelämää takana”, Eelis kertoo huoltamon vaiheista. Siellä kannattaa ilman muuta poiketa, olipa sitten liikkeellä kesäisenä päivänä harrasteajoneuvolla tai talvisessa räntäsateessa arkiajokin kanssa. Kiikoisten Huoltoasema on nykypäivänä piristävä erikoisuus. Kiikoisten huoltoasema oli Teboilin kylttien alla vuoteen 2001 saakka
Stadilainen maalla Huoltamotoiminnan pyörityksen ohella Eelis Järvenpää on ehtinyt touhuta harrasteautojen parissa. Volkswagen 1500 Variant ’68 38. Sininen VW sopii nostalgisen huoltoaseman pihamaalle, sillä pääkaupunkiseudulle viittaavasta rekisteritunnuksesta huolimatta autolla on vahvat siteet Kiikoisten historiaan
Kiikoinen VW:n kori oli säilynyt yllättävän hyvin. 39. Uutta peltiä tarvittiin vain etulokasuojiin, jotka oli aikoinaan pienen kolarin jälkeen vaihdettu lasikuituisiin
Aivan murheita vailla ei VW:n taival ole sujunut, sillä se joutui pieneen kolariin 70-luvulla. Omistaja asui Helsingissä, ja Eelis sai tähän yhteyden. Jossain auto sittemmin korjattiin, ja sekä ruttuinen lokasuoja että kuljettajan puoleinen lokasuoja vaihtuivat lasikuidusta tehtyihin lokasuojiin”, Eelis kertoo. E elis Järvenpää tiesi, että Kiikoisissa oli eräässä tallissa vanha farmari-Volkkari. Ne vaihdettiin kunnostuksen yhteydessä jälleen peltisiksi. Teksti ja kuvat: Kari Ruusunen Sisustus on säilynyt täysin alkuperäisenä. ”Miehen äiti oli kotoisin Kiikoisista, ja autokin oli täällä heidän tiluksillaan. Matkan varrella hän poikkesi Eeliksen puheilla ja kysyi, vieläkö Variant kiinnostaisi, jos hän sen kuitenkin myisi. Nyt auto saa jälleen maistella tietä sille varsin tutuissa maisemissa. ”Perheen poika, eli henkilö, jolta auton ostin, oli saanut kesälomallaan täällä Kiikoisissa Volkkarin käyttöönsä ja sillä oli lähdetty Porin jazz-juhlille. Autoon oli aikoinaan vaihdettu lasikuituvalmisteiset etulokasuojat. Sininen farmari-Volkkari oli ollut uudesta saakka saman perheen omistuksessa. Helsinkiläismies ei ollut halukas autosta luopumaan, mutta koska hän oli paikkakunnalla usein vieraillut, ja tiesi, että minulla on muitakin museoajoneuvoja, hän kuitenkin hieman asiasta innostui.” Seuraavana keväänä mies tuli lomallaan käymään Kiikoisissa. ”Lähes neljä vuosikymmentä Volkswagen oli tallissa asustanut.” 40 3/2020 VW Variant. Sain luvan käydä katsomassa, että minkälainen kulkuneuvo oli kyseessä. Porin poliisilaitoksen liikenneympyrässä oli sattunut pieni kolari, jossa hanttimiehen puoleinen etulokasuoja vaurioitui. Korissa ei ollut yhtään ruosteen syövyttämää reikää. Mainitun helsinkiläismiehen isä oli ostanut auton uutena, ja se oli rekisteröity Helsingissä 12. tammikuuta vuonna 1968. Vuosikymmenten seisonta kuivassa ja tuulettuvassa tallissa on kohdellut autoa hellästi. Kaupat tehtiin kesäkuussa 2017. Eelis kävi kummipoikansa Jouni Rintalan kanssa hakemassa Variantin juhannuksen jälkeisellä viikolla uuteen kotiin – aivan kivenheiton päähän entisestä. Samalla polttoaineen täyttöaukko löysi alkuperäisen paikkansa repsikan puoleisesta etusiivestä
Eelis Järvenpää (vas.) ja kunnostustyössä apuna ollut Ari Salonen. Iskutilavuus 1 493 cm 3 . Ainoastaan etujarru hieman hirtti kiinni”, Eelis muistelee. Auton omassa tankissa oli vajaat 40 litraa pahanhajuista 1970-luvun lopun bensiiniä. ”Ari Salonen purki alustan osat, ja ne hiekkapuhallettiin ja maalattiin. 1 600 mm, kork. raideleveys ed/ tak 1 310/1 350 mm. 1 470 mm. omamassa 950 kg, kantavuus 450 kg. Pilkuntarkasta luonteesta kertovat myös Variantin mukana tulleet myyntiesitteet hinnastoineen, joihin helsinkiläismies on tehnyt runsaasti merkintöjä ja laskelmia. ”Niiltä samaisilta pukeilta kävin kummipojan kanssa auton noutamassa. Tulihan sen mukana myös talvirenkaat”, Eelis kertoo, kun aprikoimme korin säilymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Säilytyspaikan lattia oli lautarakenteinen, eivätkä seinät olleet kovin tiiviit. ”Silloin kun auto tuotiin tänne, se lähti käymään pitkän startin jälkeen, kun kannusta syötettiin tuoretta bensaa. Volkkarin sisustus on täysin alkuperäinen, joten verhoilu ja istuimet voitiin asentaa paikoilleen sellaisenaan. Tammikuun 20. Tien päällä taas Volkswagenin kunnostusrupeama kuuluivat korin täydellinen purkaminen ja hiekkapuhallus. Auton puhtaanapidon suhteen alkuperäinen omistaja on epäilemättä ollut hyvin huolellinen. Etupellin alta löytyy tavaratila ja vanha Dunlopin valmistama vararengas. 4 230 mm, lev. päivänä 2018 oli Variantin kori siinä kunnossa, että se vietiin Heinimaan pojille maalattavaksi.” Maalarit tekivät huolellista työtä, ja virheettömästi kiiltävä peltikuori palasi takaisin tallille toukokuun lopussa. Poraus 83 mm, iskun pituus 69 mm. 01 Merkki ja malli Volkswagen 1500 Variant 02 Vuosimalli 1968 03 Moottori Nelisylinterinen nelitahtinen ilmajäähdytetty vastaiskumoottori takana pitkittäin. Koska se on tammikuussa aikoinaan rekisteröity, on sitä varmasti talvisinkin jonkin verran käytetty. polttoainesäiliö 40 l Vuosikymmenet pukkien päällä VW:n aktiivinen liikennekäyttö kesti vain 11 vuotta. Lokakuussa 2018 Variant museokatsastettiin asiaankuuluvassa ympäristössä Kiikoisten huoltoasemalla. Vuoden 1979 lopulla auto ajettiin talliin, nostettiin pukeille ja poistettiin rekisteristä. Teho 44 hv/3 700 rpm, vääntö 106 Nm/2 400 rpm 04 Voimansiirto Kuiva yksilevykytkin, manuaalivaihteisto 4+1, lattiavalitsin, takaveto 05 Alusta Hammastanko-ohjaus, vääntösauvajousitus edessä ja takana, edessä levyjarrut, takana rumpujarrut 06 K ori Keskustunnelirunko, farmarimallinen teräspeltikori 07 Mitat Pit. ”Autolla on ajettu 90 000 kilometriä. Lähes neljä vuosikymmentä Volkswagen oli tallissa asustanut”, Eelis jatkaa. 41. Takatavaratilan lattiassa on luukku, jonka alla majailee alkuperäinen nelosbokseri. Eelis muistaa kuulleensa, että auton omistaja sai kyseisenä vuonna työsuhdeauton, jolloin Variant jäi tarpeettomaksi. Moottori sekä voimansiirto olivat niin ikään täydessä iskussa, joten korjaustoimia ei tarvittu tekniikankaan kohdalla. Niinpä ajan hammas oli kohdellut farmariautoa hellästi. Risan pakoputkiston takia käyntiääni oli ruma, mutta muuten kaikki toimi kytkintä ja sähköjä myöten. Sen myötä väärään paikkaan siirretty polttoaineen täyttöaukko saatiin takaisin alkuperäiselle paikalle matkustajan puoleiseen etulokasuojaan. Kori vaikutti hyväkuntoiselta, eikä myöhemmin suoritettu hiekkapuhallus paljastanut ensimmäistäkään ruostereikää. Kiikoisista löytyi koriltaan pehmeä varaosa-auto, josta hyödynnettiin polttoainetankki ja pyyhkijöiden varret. Lasikuituiset etulokasuojat vaihtuivat jälleen peltisiin
Niitä tuli kolme: Kytölehdolle, Jouko Puhakalle ja Olli Harkille. Ensimmäiset suoraan Suomeen tilatut autot olivat vasta evo-kakkosia. K un Mitsubishi Ralliart Finlandin liiketoiminnalle oli saatu isännän eli Helkama Auto Oy:n hyväksyntä loppuvuodesta -89, oli aika laittaa kilpaautoprojekti käyntiin. OSA II 42. Evo-kolmosia tuli sitten jo toistakymmentä elokuusta -95 eteenpäin.” Pekalla on tallessa tehtaalta tilattujen autojen Hankoon-saapumispäivät, joista käy suoraan ilmi missä tahdissa uusia Evolutionversioita maahamme pukkasi. Siihen sitten tilattiin conversion kit, joka sisälsi muun muassa moottorin, moottorinohjausyksikön, vaihteiston ja kytkimen. Ralliartisti Edellisessä numerossa kävimme läpi miten Mitsubishi Ralliart Finlandin perustukset luotiin 80-luvulla. Jatkamme tarinaa tallipäällikkönä ahkeroineen Pekka Kosken seurassa ja muistelemme millaisella kalustolla ja kenen toimesta rallivoittoja jahdattiin. Ne oli varustettu oikeanpuoleisella ohjauksella, joten niihin tarvittiin muutossarja. Ensimmäinen Mitsubishi Galant VR-4 ei kuitenkaan saapunut laineita pitkin Japanista, vaan syntyi pitkälti kotimaisissa käsissä. ”Ensimmäiset kaksi Lanceria, evo-ykköstä, saapuivat maahan -93 puolella. ”Huhtikuussa -97 tuli evo-nelonen, maaTeksti: Harri Onnila • Kuvat: Pekka Koski, Kari Ruusunen ja Harri Onnila Galantin voimanlähde syynissä 90-luvun alussa rallin jälkitarkastuksessa. ”Kun tilauskirjat Galant VR4:lle avautuivat, se tarkoitti että otimme rannasta vapaastihengittävän 16-venttiilisen Dynamic-version, joka oli vasemmanpuoleisella ohjauksella. Ja nämä osat vaihdettiin siihen autoon, ja siitä tuli veeär-nelonen”, kertoo Pekka Koski. Näitä Jari Latvalalle ja Jarmo Kytölehdolle menneitä autoja ei ollut edes tarkoitettu Euroopan markkinoille, joten autot ostettiin Hong Kongista. Evo-Lancereita Isolla Galantilla kisattiin kauteen -94 asti, jolloin Mitsubishin ralliviitan kantajaksi varusteltiin Lancer Evolution. Moottorinohjausyksiköistä hän tietää, että ensimmäisinä vuosina N-ryhmässä niiden piti olla vakioita, mutta myöhemmin tulivat säädettävät versiot riitti kunhan ne toimivat alkuperäisillä liittimillä
Vuonna -98 samaan potrettiin mahtui paljon nopeutta: Jouko Puhakka (vas.), Juuso Pykälistö ja Juha Kangas. Ajotaitojen ohella selkeät tavoitteet ja eteenpäinsuuntautuneisuus yhdistivät montaa Ralliart Finlandin ”tiimissä” ajanutta kuljettajaa. 43
Autojen kanssa puuhanneena Pekan mieleen on jäänyt rallissa käytettyjen Mitsubishi-mallien ominaisuuksia. Silloin Lancerilla, Kankaan Juhan harjoitusautolla.” Kaikkiaan ralleja kuljettajana ja kartanlukijana on Pekalle kertynyt tähän mennessä yli 60 kilpailun verran. Lisäksi sen kanssa moottorien softan tekijät eivät osanneet aluksi huomioida muuttuvaa venttiilienajoitusta, minkä seurauksena tuli alkuun ongelmia. Tein kuitenkin sen jälkeen Kärhän Pertin kanssa nolla-autokeikkoja ensin 130-mallin takatuuppari-Škodalla ja sitten Favoritilla. Maaliskuussa -04 saapui evo-kasi ja lokakuussa -04 evo-kasi MR, helmikuussa -06 evoysi, joita niitäkin tuli 36 yksilöä. Evo-kymppejäkin tuli yli 20 autoa.” Eri evo-versiot saapuivat aina kertatilauksella, poikkeuksena Evolution IX, jota saapui kahdessa erässä: toinen satsi huhtikuussa -07. Menestystä nimittäin tuli heti alusta alkaen. PR-MIES PIKATAIPALEILLA Pekka Koski ei ole tyytynyt toimimaan vain rallitallin pr-tehtävissä ja nuorten kilpa-autoilijoiden valmentajana, vaan innostus lajiin on vienyt miehen muutamaan otteeseen myös kuljettajan paikalle. ”Kartturinhommat loppuivat aloittaessani Helkamalla ja muuttaessani pääkaupunkiseudulle loppuvuodesta -83. ”Väärällä merkillä” ajamisen vuoksi hän osallistui kilpailuihin salanimellä R. Ja hyvin antoikin: ison N-ryhmän ykkönen. Mutta yleisesti ottaen versiot kehittyivät joka kerta. Se oli kevyt ja vähän pienempi kuin sitten seiska, kasi ja ysi. Kaksi nolla-autokeikkaa teimme jopa Paris-Dakar-Pajerolla Tallinna-ralliin.” Oma ajaminen käynnistyi ratapuolelta -91 ja pian sen jälkeen Pekka siirtyi rallin pariin, perisuomalaisesti F-ryhmään Ford Escortia käskyttämään. Se kuka osasi sen säätää, niin oli nopea. Parhaimmillaan samaan aikaan sarjassa ajoi 36 Mitsua, joista kuusi sai eritasoista tukea maahantuojalta”, ynnäilee Pekka N-ryhmän Galantien, Lancereiden ja Lancereiden kaltaisten, markkinointitoimina luokiteltujen Carisma-mallien suuria määriä. Aina kun uusi Evo tuli, niin kyllä sillä mestaruus voitettiin”, hän kuvailee. Kymppiä vierastettiin paljon, kun se oli jälleen edellistä isompi. 44 3/2020 Ralliartisti Pekka Koski. ”Viimeisen tai sanotaanko että edellisen kerran olen ajanut Keravarallissa -98. ”Elettiin loppusyksyä -89 ja olin kartoittanut yhdessä Lammen Lassen kanssa mahdollisia kuljettajia. Sivujuonteena mainittakoon myös Helkaman suunnalta kausiksi 1991–1993 pystyyn laitettu Škoda Trophy -rallisarja. Evo-Lancereista kutonen oli melkeinpä se paras. ”Kaiken kaikkiaan myimme vuosina 1989–2010 yhteensä 226 autoa rallikäyttöön, Suomen lisäksi myös Viroon, Ruotsiin ja Tanskaan. Ja kyllähän niitä Mitsubisheja ralliautoiksi kahden vuosikymmen aikana Suomeen saapuikin. Kun kaksi 16-venttiilistä Galantia oli muutossarjoilla muovattu VR-4-mallisiksi, oli aika istuttaa kuljettajia autouutuuden puikkoihin. liskuussa -98 evo-vitonen, huhtikuussa -99 evo-kutonen, elokuussa -00 Tommi Mäkinen -edition, marraskuussa -02 saapui evo-seiska, jota myytiin meille eniten, 36 autoa. Vanamo. Toisaalta seiska toi ensimmäisenä aktiivisen keskilukon. Kaikkiaan niitä valmistui 22: yksi meni suoraan museoon, yhden osti tšekkikuljettaja ja loput tulivat siis Suomeen.” Ralliautoilijoita Moottoriurheilusta kiinnostumaton maahantuojan edustaja saattoi tavallista niukempien talousvuosien aikana olla torppaamassa Helkaman rallitallia, mutta urheilullisia suorituksia katsomalla kilpatallin suolaamiselle oli turha hakea perusteita. Olimme havainneet, että länsirannikolla oli sellainen nuori kuljettaja kuin Arto Kumpumäki, Kuopion seudulla Rauhalahti-Ryssäys SM-rallissa -94 Jouko Puhakka taittoi talvitietä yhdessä kartturinsa Jouko Eerolan kanssa sen minkä iso Galant antoi myöden. ”Galant oli iso ja aika painava, mutta siinä nelipyöräohjaus auttoi. ”Kilu Ahon kanssa ideoitiin entry-luokka, jota varten tilattiin 20 ärsyttävän keltaista, tehtaalla Nryhmäläiseksi rakennettua Favoritia
Yhteinen sävel löytyi ja sitä myöten sopimus allekirjoitettiin. Kyseisen herran toimesta syntyi vuosikymmenen mittaan Mitsun puikoissa sangen varteenotettavia tuloksia. Mitsubishi Ralliart Finlandilla oli ensimmäinen kuljettaja. Rallin Suomen mestaruudet 1990–2011 (N-ryhmä, yli 2 000 cm 3 ) ja 2012 (4WD, yli 2000 cm3) 1990 Arto Kumpumäki Mitsubishi Galant VR-4 1991 Marcus Grönholm Toyota Celica GT-Four 1992 Jarmo Kytölehto Mitsubishi Galant VR-4 1993 Juha Hellman Mitsubishi Galant VR-4 1994 Jari Latvala Mitsubishi Lancer Evolution 1995 Mika Korhonen Mitsubishi Lancer Evolution II 1996 Jouko Puhakka Mitsubishi Lancer Evolution III 1997 Jouko Puhakka Mitsubishi Carisma GT Evolution IV 1998 Jouko Puhakka Mitsubishi Carisma GT Evolution V 1999 Janne Tuohino Mitsubishi Carisma GT Evolution VI 2000 Jani Paasonen Mitsubishi Carisma GT Evolution VI 2001 Jouko Puhakka Mitsubishi Carisma GT Evolution VI 2002 Juha Salo Mitsubishi Lancer Evolution VII 2003 Hannu Hotanen Mitsubishi Lancer Evolution VII 2004 Juha Salo Mitsubishi Lancer Evolution VII 2005 Juha Salo Mitsubishi Lancer Evolution VIII 2006 Jari Ketomaa Mitsubishi Lancer Evolution IX 2007 Jari Ketomaa Mitsubishi Lancer Evolution IX 2008 Juha Salo Mitsubishi Lancer Evolution IX 2009 Jari Ketomaa Subaru Impreza STi 2010 Juha Salo Mitsubishi Lancer Evolution X 2011 Juha Salo Mitsubishi Lancer Evolution X 2012 Esapekka Lappi Ford Fiesta S2000 joka oli ajanut hyviä tuloksia. ”Tommi Mäkisen sopimus allekirjoitettiin seuraavan vuoden alussa, loppiaisena -90.” Mäkisen ajotaidoilla ja päättäväisyydellä ura ralliautoilun korkeimmalla tasolla oli auennut epäilemättä joka tapauksessa, mutta ilman Mitsubishi Ralliart Finland -kiinnitystä olisi ollut piirun epätodennäköisempää, että muutamaa vuotta myöhemmin Mäkinen kirjaisi neljä perättäistä rallin maailmanmestaruutta juurikin MitsuNykyään Pekka Koski huolehtii lehdistösuhteista Mercedes-maahantuojalla, mutta on edelleen tuttu näky rallitapahtumissa. Puuppolan mies Miljoonarallissa -90. Menestyksekkäitä ralliautomalleja on aina hyödynnetty aktiivisesti lajiin liittyvissä oheismateriaaleissa. Hänellä ei ollut isoja takametsiä avittamassa toimintaa, mutta tiedettiin että nälkää ralliin riittää ja hänellä oli toimiva oma organisaatio ympärillä.” Pekka otti yhteyttä Lancialla kautta -89 ajaneeseen Kumpumäkeen. Toisen sopimuksen allekirjoitti eräs puuppolalainen rallilupaus. 45
”Hän oli ajolinjoiltaan tarkin. Sen sijaan Suomessa 90-luvulla Mitsubishi hallitsi isojen ännäläisten lähtölistoja yli 95-prosenttisesti. Tunnelmallisessa kuvassa ollaan -94 Nokian TurvaSprintissä, jossa Mitsua viskoi Olli Harkki. Lisäksi hän oli äärimmäisen tarkka, rakensi suurin piirtein itse aina autonsa, jotka olivat supersiistejä. ”Raju kuljettaja, endurotaustainen kaveri. ”Puolentusinaa kuljettajaa nousee äkkiseltään mieleen niin tulosten kautta kuin ihmisinä. ”Sutjakka kaveri, kauppamies joka myy vaikka piikkilangan hevoselle, mutta rehellisesti. Positiivinen ilopilleri.” 46 3/2020 Ralliartisti Pekka Koski. En ole myöskään tässä kohta 40 vuoden aikana tavannut ketään yhtä kovaa neuvottelijaa silloin kun väännetään bisnestä, mutta samalla erittäin kohtelias”, virnistää Pekka. Juuso Pykälistön otteissa näkyi alkuvuosina miehen tausta moottoripyörien parista. bishi Ralliart Europen väreissä. Mäkinen ajoi ensimmäisen Mitsubishiajanjaksonsa Galantilla N-ryhmän MMsarjaa, ja kotimainen rallimenestys Galantilla avattiin Kumpumäen toimesta. Kaudelle -92 Kumpumäki siirtyi Toyotalle, jolloin Galantin ohjaimiin keksittiin tilalle Jarmo Kytölehto. Tämän myötä nuorille ei annettu mahdollisuuksia tavoitella tiimipaikkaa. Helkaman järkevän toimintafilosofian seurauksena Ralliart Finlandin väreissä ehti näin ollen edustaa tukku suomalaisia, sittemmin tutuiksi tulleita rallinimiä. Ensimmäisinä vuosina ajoi tosi rajusti, mutta ajamista saatiin kehitettyä hieman suoraviivaisemmaksi.” Juha Kankaan kehityspolku poikkesi puolestaan monien muiden suomalaisten ralliautoilijoiden valitsemista. Hän oli se joka alkoi ajaa aliohjaavalla autolla, mikä on tänä päivänä se yleisin tapa. ”Juhasta on kehittynyt siitä hiljaisesta maalaisesta ihan supliikkimies, joka hoitaa yritystään hyvin. Ensinnäkin maahantuoja omisti kilpakaluston ja huoltoautot, minkä myötä omaisuusmassaan kertyi vuosien mittaan tarpeettomia eriä, mikä jossain vaiheessa johtaa toiminnan lopettamiseen äkkipäätöksellä.” Toinen virheellinen toimintatapa liittyi Pekan näkemyksen mukaan kuljettajapolitiikkaan. ”Ruotsissa oli myös yksityinen maahantuoja silloin ja rallitoimintaa, jossa tehtiin kaksi virhettä. ”Juhan kanssa löydettiin toinen tie Australia, jossa hän ajoi kolme vuotta. Erittäin kohtelias kaveri myös, yritteliäs ihminen.” Rallikuljettajista pisimmän yhteistyön Pekka kertoo tehneensä Juha Salon kanssa ja itse asiassa yhteistyö jatkuu edelleen. Jos me olisimme esimerkiksi jatkaneet vain Kytölehdon ja Puhakan kanssa, niin tarinamme olisi loppunut siinä vaiheessa kun Jarmo lähti Englantiin ja Jouko ajamaan A-ryhmään.” Ruotsin Mitsubishi-maahantuojan tehoton toimintatapa johti myös siihen, että Subaru sai sikäläisessä N-ryhmässä merkittävän aseman. Puhakan Jokke toki, hän oli varmasti Galant-aikanaan maailman nopein N-ryhmän kuljettaja soralla. Galantin aktiivisin aikakausi jatkui kauteen -94, minkä jälkeen Lancerit ottivat kopin kilvoittelusta. Värikkäät kuljettajapersoonat ovat jääneet tallipäällikön muistiin. Lisäksi erittäin idearikas: koko ajan ajatuksia mitä voisi seuraavaksi tehdä asioiden edistämiseksi. Hän on ajotyyliltään raju, ja ei ehkä ensimmäisenä osta sitä ajatusta minkä hänelle ehdottaa. Mutta on se tässä vuosien varrella muutaman ajatuksistani ostanutkin”, hän naurahtaa. Varautuminen kuljettajien siirtymiseen maailmalle tai muiden merkkien kuljettajiksi oli yksi Ralliart Finlandin toiminnan notkeutta ja hyvää ennakkosuunnittelua. Jarmolta meni eniten sivupeilejä aurauskeppeihin, jos vähän karrikoidaan. Jarmo Kytölehdon osalta nousee päällimmäisenä mieleen ajotyyli. Meillä kykenevillä kuljettajilla oli sen sijaan mahdollisuus siihen. Ruotsalaiset eivät toiminnallaan taanneet jatkuvuutta. ”Kaikki toimijat kuljettajia myöten olivat Keski-Ruotsin alueelta. ”Ensimmäinen N-ryhmän mestaruus varmistui Kumpumäelle Itärallissa -90.” Kyseisen kilpailun voitti Lancialla ajanut Jouko Puhakka, joka seuraavaksi vuodeksi siirtyi hänkin Mitsubishikuljettajaksi. Täsmällinen niin kuin pohjalaiset usein on.” Jani Paasosen osalta esille nousee ajotaitojen lisäksi yritteliäs luonne. He tunsivat toisensa, minkä seurauksena siellä ei vaihdettu kuljettajia
”Mitsubishi halusi lähteä kehittämään nuoria kuljettajia myös muilla markkinoilla, ja siinä aukesi minulle aukesi normaalin päivätyön lisäksi 2002–2006 kestänyt pesti kuljettajien valmentajana. Mitsubishi halusi tästä Paris-Dakaria moottoripyörällä ajaneesta kuljettajasta naiskasvon erämaaralleihin, ja minun tehtäväni oli kouluttaa hänestä kilpa-autoilija.” Pekka hoiti tehtävää oman yrityksensä kautta, ja lähellä oli ettei hän siirtynyt keväällä -03 töiden perässä Saksaan vastaamaan Mitsubishin koko N-ryhmästä. Isossa N-ryhmässä Suomen mestaruudet ajettiin Mitsubishilla kausina 1990–2008 joka vuosi lukuun ottamatta vuonna -92. Olen ollut siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut tavata paljon upeita ihmisiä, joiden kautta minulle on muodostunut laaja tuttavaverkosto maailmalle. Galant-vauhtia harjoitettiin kotimaassa vielä 90-luvun lopullakin. Petri Tiikkala Ruuhimäen kuuluisissa hypyissä Laukaanhovi Rallisprintissä vuonna -99. Samoihin aikoihin päättyi Ralliart Finlandin menestyksekäs taival, kun Delta Auto osti Veholta Mitsubishi-liiketoiminnan eikä halunnut jatkaa rallitoimintaa. ”Perheeni ei halunnut Saksaan, ja toisekseen tehtävän työehdot muuttuivat viimeisessä palaverissa sellaisiksi, että minun ei kannattanut lähteä. Ei tosin enää ihan samaan tahtiin kuin Mitsubishi Ralliartin vuosina. ”En maailmalle mennyt, vaikka silloin kovasti halusin, mutta sittemmin osoittautui että se oli elämäni parhaimpia päätöksiä että en lähtenyt.” Kävi nimittäin niin, että Mitsubishi vetäytyi rallin MM-sarjasta kauden -05 jälkeen, minkä jälkeen valmistaja keskittyi erämaaralleihin. Mutta lähtemättä jäi, ja jälkikäteen ajatellen hyvä niin. Jouni Ampujassa näkyy Pekan mukaan hienosti kehityskaari pienistä piireistä kansainväliseen tekemiseen. Olen aina sanonutkin nuorille, että hoitakaa asianne kunnolla, niin ei ole väliä kenet sinä tunnet, vaan kuka tuntee sinut”, juttelee rallin ystävä ja herrasmies Pekka Koski. Mitsubishi Ralliartin toiminta pysäytettiin lopulta kokonaisuudessaan -09. Kun kohtelee ihmisiä oikeudenmukaisesti ja kunnioittavasti ja hoidat ne asiat jotka olet luvannut, niin ystävyydet säilyvät. Arkista aherrusta tarjoaa hektinen lehdistöpäällikön työ Mercedes-Benzien parissa Veholla, mutta vapaa-ajalla intohimo vie miehen varsin usein autourheilun äärelle. Ralliartin viimeiset vuodet Menestyksekäs toiminta Mitsubishi Ralliart Finlandin ja sen suomalaiskuljettajien kanssa avasi 2000-luvun alussa Pekalle japanilaismerkin suuntaan kansainvälisen tehtävän. Niin jäin Helkamalle ja siirryin sittemmin Mitsubishin mukana Veholle.” Jälkikäteen Pekka on ounastellut, että Mitsubishin puolelta sopimuksesta neuvottelemassa ollut Sven Quandt oli ilmeisesti saanut vihiä Mitsubishin tulevasta vetäytymisestä ralliautoilun parista, ja teki Pekalle palveluksen muuttamalla sopimusehtoja sellaisiksi että suomalainen hylkäisi sopimuksen. Pekka kertoo tehneensä pisimmän yhteistyön rallikuljettajista Juha Salon kanssa. Keväällä -99 saapunutta Evo VI -versiota Pekka pitää esittelyajankohtaan suhteutettuna mahdollisesti parhaana Lancerina: ”Se oli kevyt ja vähän pienempi kuin sitten seiska, kasi ja ysi.” Menemisen mallia näyttää Juuso Pykälistö. Kuvassa eletään projektin alkua vuosi on 2001 ja menossa ollaan Seinäjoen seudulla SM Pohjanmaa -rallissa. ”Kun hän oli meillä, niin oli nuori ja ujo kaveri, mutta hänestä on kehittynyt maailman luokan ajovalmentaja. Kyllä ison Galantinkin saa ilmaan. Vuoden -98 SM-Waltikka-rallissa kyytiä oli Jaakko Salopurolla piiru liikaakin. ”Juho Hänninen oli viimeinen, jolle junailtiin Japanista suoraan rahoitusta eli käytännössä varaosia vuosille 2007–2008.” Mitsubishi Ralliart Finlandin ajasta jäi Pekalle muutakin kuin muutama suolainen ja iso pino makeita muistoja. Näitä täydensivät ison A-ryhmän SM-tittelit vuosilta -91 ja -07. Pisimmän uran tein Andrea Mayerin kanssa. He ovat hyvin suoria ja selkeitä kavereita”, Pekka kehuu. ”Sillä ei ole väliä kenet sinä tunnet, mutta sen sijaan sillä on väliä kuka tuntee sinut.” 47. Toissa vuonna kuusikymppisiään viettäneen Pekan vauhti ei puolestaan ole osoittanut hiljenemisen merkkejä. Hyvin pidetty Japanissa Toyotan toimesta.” Esille ottamiaan kuljettajia yhdistää Pekan mukaan tietty mutkattomuus. ”Näitä kaikkia yhdistää luonne. ”Ralli on minulle nykyään sellainen hieno harrastus
Keskitetty huolto tuntui aluksi pettymyksenä, sillä oma jännitys ja tunnelma huollon väellä tuli siitä kun sai kiertää reitin kilpailijoiden mukana, joskus jopa melkoisella kiireellä ja hosumisellakin. J uha-Pekka Järvinen on nuoruusaikojeni kavereita. Juha jatkoi kilpailemista aktiivisesti, omat taloudelliset rahkeeni eivät tiiviiseen kilpailutahtiin riittäneet mutta lähdin toisinaan mukaan huoltohommiin. Kaksikymmentä vuotta sitten ajettiin Jyväskylässä juhlakilpailu kun Suurajot, tai tuolloin Neste Rally Finland, kisailtiin 50. Pitkästyminen ei päässyt iskemään kun kierteli huoltoaluetta, ja varsinkin kun hoksasi mennä kameran kanssa väijymään huoltopaikalle saapuvan Kar i Ruus un e n AMMATT IKATSOJA muistelee Neste-rallin backstagella 48 3/2020. kerran. Sain kutsun tuttuun huoltoporukkaan johon kuului Pentti Järvisen lisäksi Jarkko Järvenpää. Nykyajasta poiketen huotopaikkoja oli kaksi, perjantaina oltiin Tikkakosken lentokentällä ja lauantai–sunnuntai puolestaan Kuoreveden Hallissa. Vuonna -99 Järviset kiersivät nuorten SM-sarjan läpi varsin hyvällä menestyksellä ja Juha siirtyikin tuon jälkeen yleiseen luokkaan ajamaan nuottikisoja. Ralli oli yhteinen nimittäjä tutustumiseemme. Ensimmäistä kertaa huoltoparkit käytössä Juhlakilpailussa oli ensimmäistä kertaa käytössä keskitetty huolto. Vuonna -94 istuin muutaman kilpailun Juhan ja hänen Pentti-isänsä Lada VFTS:n kyydissä. Keskitetty huolto tiesi että ajankulua piti jostain kehitellä, sillä suurin osa huoltoporukan ajasta kuluu odotteluun. Vuonna -00 mies ilmoittautui Neste-ralliin joka oli myös juhlakilpailu, sillä Jyväskylässä rallattiin jo puolen vuosisadan historialla. Huoltoporukan mukana ammattikatsoja pääsi tutustumaan kilpailutapahtumaan vaivihkaa takahuoneen kautta
Sen sijaan toimittajat, tv-kuvaajat, tallipäälliköt sekä kilpailuinsinöörit kansoittivat tuon pyhän paikan. Richard Burns oli vielä perjantaina tiukasti hiillostamassa Grönholmia. MM-sarjassa hän jatkoi vuodet 1988–2002 Toyotan, Mitsubishin, Subarun, Hyundain ja Škodan tehdastiimeissä. tien varteen, jonne kilpailijat jäivät odottelemaan omaa vuoroaan ajaa huoltopilttuisiin. Hän ehti ajaa 104 MM-osakilpailua, voitti niistä kymmenen ja oli palkintokorokkeella kaikkiaan 34 kertaa. 49. Kilpailumme sujui ilman suurempia ongelmia. Tosin viimeisenä päivänä piti hieHuoltoalue oli ammattikatsojalle kuin maanpäällinen taivas, kun pääsi keskelle huippukilpureita ja -ohjastajia. Kärkiautojen saapumisen huoltoalueelle ehti aina hyvin seurata koska oma huollettava saapui samaan paikkaan vasta pari tuntia myöhemmin. Tuo alue oli eräänlainen backstage, jonne ei tavallista rallirahvasta päästetty tai sinne ei metsäpätkiltä edes osattu hakeutua. Tälläkin tontilla oli hetkittäin melkoinen kuhina vaikka kuvaushetkellä nautittiin elokuisesta auringonpaisteesta hiljaisuuden keskellä. Huollon tehtäviin kuului lähinnä renkaiden vaihtoa. Majoitusongelmamme poistui kartturin myötä, sillä kortteerasimme Jyrkin vanhempien luona Jyväskylässä. Juhan vakiokartturi Jussi Teppola ei työasioiden vuoksi päässyt osallistumaan kilpailuun. Burns menehtyi vakavaan sairauteen marraskuussa 2005 vasta 34-vuotiaana. Samppakalja roiskui meilläkin Juha lähti kisaan Tn1-luokan Volkswagen Pololla, joka oli n-ryhmän vireinen 1,4-litrainen kilpuri. Se olikin loistokas yöpyminen saunomisineen. Hyundain insinöörit tutkivat dataa perjantai-iltana Tikkakosken huoltoalueen portilla. Kilpa-autoilija Grönholm antaa haastatteluja niin ikään työtään tekeville toimittajille. Ammattilaisten arkea. Lauantai-aamun avauserikoiskokeen Juupajoen maalissa mies ajoi rajusti ulos ja keskeytti. Seuraavana vuonna, kun B-ryhmä oli haudattu, ruotsalainen voitti kaksivetoisten tittelin niin ikään Golfilla. Taustalla Sebastian Lindholm, joka ajoi tämän kisan Peugeotin palkkalistoilla ja sijoittuikin mainiosti viidennneksi. Kenneth Eriksson on mestarismiehiä. Se oli ammattikatsojallekin kuin maanpäällinen taivas kun pääsi keskelle sen aikaisia huippukilpureita ja niiden ohjastajia. Melko lyhyellä varoitusajalla mukaan hyppäsi Jyrki Kumpulainen. Pirelli toi paikalle usean ajoneuvoyhdistelmän verran rengasosaamistaan. Muistamme että hän voitti a-ryhmän maailmanmestaruuden vuonna -86 VW Golf GTI:llä
Petter Solbergin kartanlukija Phil Mills oli jo vuonna -00 varsin kokenut kartturi. Kaikkiaan britti on istunut kyydissä lähes 300 kilpailua, joista MM-osakilpailuja runsas puolet. 50 3/2020 Ammattikatsoja muistelee. Juhat Kankkunen ja Repo olivat parhaat Subaru-tiimiläiset Burnsin ulosajaon jälkeen. Seatin jälkeen mies nähtiin vielä Škoda Octavian puikoissa. Märtinin MM-ura päättyi vuonna -05 Walesin rallissa sattuneeseen ulosajoon, jossa kartanlukija Park sai surmansa. Kaudelle -01 hän sekä kartanlukija Michael Park pääsivät Subarun leipiin. Arvostettu brittiläinen rallitoimittaja sekä kirjailija Holmes omaa pitkän kokemuksen kartanlukijan tehtävistä vuosilta 1966–1981. Kartturi Bernard Occellin kanssa menestyksekkäimmät vuodet Auriolilla olivat 1988–1994 sekä 1998–1999. Rengasrikot suitsivat Juha-parin menoa eikä kahdeksas sija varmasti heitä tyydyttänyt. Kymmenenneksi ajanut Märtin petrasi sijoituksiaan vielä Kyproksella ja kauden päättäneessä Network Q -rallissa. Martin Holmes (vas.) tallentaa tuoreeltaan Alister McRaen muistelmat edellisiltä erikoiskokeilta. Vuoden 2000 Neste-ralli päättyi Solbergilla ja Millsillä huimaan kaatoon Lankamaan erikoiskokeella. Solbergin kanssa yhteistyö alkoi vuoden -99 Ruotsin rallista. Mills on lukenut nuotteja muun muassa Sebastian Lindholmille -94 Britannian mestaruuskilpailuissa. Vuoden 1994 maailmanmestari Didier Auriol alkoi olla ammattilaisuransa iltapäivässä. Markko Märtin oli Jyväskylässä antamassa näyttöjä monen muun huipulle tähtäävän tavoin. Michael Park sai muistomerkin Piritan tien varteen Tallinnaan. Viimeiset MM-pisteensä pari ajoi vuoden 2003 Argentiinan rallissa. Kuuluisin hänen istumansa kilpailu lienee vuoden -75 Jyväskylän Suurajot, jossa hän luki Raikuun ek:n eräälle nyppylälle liian aikaisen nuotin ja Jussi Kynsilehdon ajama ex-Mikkola Escort lensi huimat 72,5 metriä
Timo Rautiainen (vas.) pokkasi Grönholmin kyydissä kauden ja uransa kolmannen MM-osakilpailuvoiton. Perjantain ja lauantain miehistömme sai ajaa tosissaan kilpaa, kun Lasse ja Jouni Laine Suzuki Swiftillä johtivat luokkaa yhdeksännelle erikoiskokeelle saakka, mutta sen jälkeen heitä ei enää tuloksista löydy. Mielenkiintoista on, että mukana on uutta rallisukupolvea aivan huipputiimejä myöten kun Kalle Rovanperä jatkaa isänsä jäljillä. Francois Delecour tunnettiin nopeana kuljettajana asvalttiralleissa. Pojat saivat tulevalta mestarilta puumerkin vihkoihinsa. Edelliset tulivat Uudesta-Seelannista ja Ruotsista. Ennen Delecouria Grataloup kilpaili muun muassa Bruno Sabyn kanssa. Eikä huonosti ajanutkaan, sillä kisan kakkossija vaihtui pykälää huonommaksi AT-henkilöstön tekemän virheen vuoksi. Tänä vuonna olisi vuorossa jälleen juhlakilpailu kun Keski-Suomen sorateillä on tarkoitus kurvailla jo 70. Vauhdillisesti Rovanperä oli kilpailun toiseksi nopein. Vaikka tämä näyttää vähäpätöiseltä hommalta, on nimmarien kirjoittaminen faneille yksi kilpailijoiden tärkeimmistä tehtävistä. kerran. Tarvainen Škoda Favoritillaan. Näin ollen meidän pyhäpäivämme kului jännittävän ja piinallisen luokkavoittovarmistelun merkeissä. Vuonna -88 kun Grönholm voitti junnujen suomenmestaruuden, istui Rautiainen Grönholmin tiukimman kilpakumppanin Mikko Kalliomaan kyydissä. 51. Tämän jälkeen kunnon vastuksen antoi saksalaispari Holger Knöbl Manfred Klemme Polollaan aina lauantain päättäneelle Killerin yleisöerikoiskokeelle saakka, mutta sunnuntaina he eivät enää reitille lähteneet. Tn-ykkösessä kävi kova kato sillä Juhan lisäksi ainoa maaliin päässyt oli Orimattilan ikinuori Matti J. Miehen paras sijoitus MM-sarjan lopputuloksissa on vuodelta -93, jolloin hän oli toinen heti mestaruuden vieneen Kankkusen jälkeen. Mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy Rovanperän Corollaan (K-AM 608), sillä seuraavat kaksi kilpailua Korsikalla ja San Remossa sitä ajoi muuan Sebastien Loeb... Daniel Grataloup oli Francois Delecourin pitkäaikainen kartanlukija. Vuonna -81 alkanut kartturiura sisälsi alkuaikoina niinkin eksoottisia ralliautoja kuin Opel Commodore GS/E ja Talbot Samba Rallye. Neste-rallissa vuonna -00 Delecour sijoittui kuudenneksi. Samoin Petter Solbergin poika Oliver jatkanee isänsä perinteitä, toivottavasti ei kuitenkaan vuoden -00 tavoin. Kun Australiastakin vielä oli ykkössija tulossa, päättyi kausi 2000 parivaljakolla maailmanmestaruuteen. Fordeja ajattanut M-Sport oli hommannut varikkoväelleen näppärän kulkupelin, jolla oli nopea sukkoloida huoltoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Tärkeä kisa oli myös Harri Rovanperällä joka ajoi Grifone-teamin WRC-Corollaa. man Polon pohjaa tilkitä, sillä se oli spooreissa ajaessa kulunut yhdestä kohdasta puhki
Teksti ja kuvat: Eero Kumanto H onda toi 80-luvun alussa markkinoille varsin erikoisen mopon. Kokoontaitettava koottava Eräs historian erikoisimmista massatuotetuista moottoroiduista kaksipyöräisistä ansaitsee kunnon perehtymistä aiheeseen. Punaisen ja keltaisen lisäksi kuluttaja saattoi päätyä myös ihan puhtaanvalkoiseen väripintaan. Tämänkertaisessa pienoismalliartikkelissa kutistussäde suunnataan tähän varsin persoonalliseen nousevan auringon maan kokoontaitettavaan tuotokseen. Kokonaistuotantomäärä jäi noin 53 000 yksilöön. Varsinaiseksi kassamagneetiksi ei Motocomposta kuitenkaan ilmeisesti ollut, sillä malli oli tuotannossa vain vuosina 1981–1983. Projektin lopputuloksena on uskottava pienoismalli yhdestä erikoisimmista kaksipyöräisistä. 52. Juuri siihen se oli suunniteltukin: katteiden reunoilta löytyy nostokahvat ja jopa kiinnityslenkit, joiden avulla mopon nosto ja sitominen tavaratilaan kävi käden käänteessä. Motocompo on erittäin pieni ja osittain kokoontaitettava. 50-kuutioinen voimanpesä tuotti peräti 2,5 hevosvoimaa, jotka tien pintaan siirrettiin automaattilaatikon kautta. Kun sarvet ja satula on viikattu katteiden sisään ja jalkatapit käännetty ylös, mahtuu kokonaisuus piskuisen Honda Cityn tavaratilaan kuin nakutettu. Honda Motocompon värikartta oli suppea mutta pirteä
Satulan takana katteissa on huvittava ”tämä puoli ylöspäin” -tarra, joka kuitenkin on täyttä asiaa, kun mopoa pakataan vaikka auton tavaratilaan vaaka-asennossa. Usein kompastuskiveksi muodostuvat pienet siirtokuvat on toteutettu erittäin laadukkaasti. Hyvin mitättömältä ja pieneltä vaikuttava yksityiskohta aiheutti harmaita hiuksia heti projektin alkuun. Muutamana vuonna olen kuitenkin Yokohaman näyttelyssä tavannut näitä Hondan Motocompoja sekä ihan vakioasuisina että vähän pidemmälle mietittyinä. Realismia tuli roppakaupalla lisää, kun aukkojen alue korvattiin messinkiritilällä. Maailman myydyimmäksi moottoriajoneuvoksi sanottu Hondan Cub-merkkinen mopo on Japanissa suosittu rakentelukohde. Heräteostos Olen suunnannut muutamana vuonna Japanin Yokohamassa järjestettävään Hot Rod Custom Show’hun. Ihan hirveän montaa osaa ei näin pieneen tuotteeseen tarvita. 53. Katteiden ilmanottoaukot oli rakennussarjassa valettu muoviosaan syvennyksiksi. Rakentelukohteeksi hankittu Aoshiman sarja on ilahduttavan siisti ja hyvälaatuinen tuote. Osat ovat ainakin pääpiirteissään realistisen näköisiä. Ajatuksena tietenkin oli, että valmiiksi rakennettu malli olisi sitten ikäänkuin matkamuisto kyseisen vuoden näyttelyreissulta. Eivät sitten valu nesteet pitkin poikin takapaksia. Sehän mahtuisi mukavasti kapsäkkiin. Aoshiman rakennussarja on suhteellisen laadukas pienistä puutteista huolimatta. Tämä on helppo tapa koota malli, mutta oikeassa mopossa ei katteiden päälle muodostuvaa pitkittäissaumaa ole. Ihan pikainen projekti siis kyseessä. Katteet oli halkaistu kahdeksi puolikkaaksi, jotka sitten napsautetaan näppärästi kiinni runkoon. Muutamien kittausja pohjamaalikierrosten jälkeen päälle suihkauteltiin punainen maalipinta, joka on viimeistelty tarkoilla siirtokuvilla. Näyttelyssä on erittäin korkea rakentelun taso, ja lisäksi siellä voi bongata hieman epätyypillisempiä rakentelukohteita. Eräällä reissulla sitten pienoismallikaupan valikoimaa kahlatessani osui käsiini tämä Aoshiman valmistama 1/12-skaalainen Motocompon rakennussarja. Edullisen hinnan ja pakkauksen pienen koon ansiosta ostopäätös syntyi lähes välittömästi. Sen sijaan rakennussarjan kokoamisjärjestyksestä päättänyt komitea ei ole ollut töissään ajan tasalla. Pullataikina Kuten ihan oikeankokoisilla projekteilla myös pienoismalliprojekteilla on mahdollisuus ja myös tapa paisua ja venyä. Mahdollisimman luontevasti asetellut vaijerit ja letkut lisäävät pienoismalliin aitouden tuntua. Katteiden puolikkaat pitäisi ensin liimata toisiinsa kiinni ja muuttaa rakennusjärjestystä niin, että kokonainen katepaketti saadaan lopuksi ujutettua rungon päälle
Kaksipyöräisille tyypillinen 1/12-skaala tuntuu pienemmän kokoisiin autoihin keskittyneestä pienoismallinrakentajasta lähes jättimäiseltä. Lopputulos on vielä detaljoitu pienillä pultinkannoilla. Muutamilla muovinpaloilla ja sopivilla koruosaston tuotteilla saatiin kokonaisuudesta paljon oikeamman kaltainen. Uusiokäytössä se korvaa rakennussarjan hieman kömpelön muoviosan. Rakennussarjan etuhaarukka oli vaatimattoman oloinen ja poikkesi aika paljon esikuvastaan. 54 3/2020 Pienoismalli. Takaiskarin jousi on alunperin palvellut sytyttimen raapaisukiven alla
Esimerkiksi tässä tapauksessa kylkien ilmanottoaukkojen avaaminen ja muutaman reiän poraaminen ovat nekin yksityiskohtien lisäämistä. Honda Motocompon nopeusmittaria kuvaillessa on ehkä lupa käyttää moottoriajoneuvojen yhteydessä harvemmin käytettyä adjektiivia söpö. Detaljointi Kaupallisissa rakennussarjoissa joudutaan aina tekemään kompromisseja tarkkuudessa, lähinnä sen suhteen, miten pitkälle detaljointi on viety. Pieneksi pisteeksi i:n päälle tai koko mopon alle lisäsin jalkatukeen palautusjousen. Itse asetin projektilleni haasteeksi, että koetan laittaa siihen kaiken, mikä oikeassakin mopossa on silmillä nähtävissä. Väriksi valikoitui pienoismallivalmistaja Tamiyan värikartasta räiskyvän punainen, joka ainakin silmämääräisesti on hyvinkin kohdillaan. Joskus siis vähemmän onkin enemmän. Samalla tekniikalla on toteutettu myös logot ja mallimerkinnät sekä katteiden päällä oleva hauska ”tämä puoli ylöspäin”-tarra. Mikäli kaikki yksityiskohdat löytyisivät rakennussarjan laatikosta, saattaisi hintalappu kivuta tasolle, joka vaikuttaisi jo myyntimääriin negatiivisesti. Yokohaman Hot Rod Custom Show’ssa vuosien mittaan kuvaamiani oikeita yksilöitä. Detaljointia eli yksityiskohtien lisäämistä miettiessä pitää myös muistaa, ettei se ole aina osien lisäämistä. Pienoismalleissa oikeaa värikoodia tärkeämpää on se illuusio, jonka malli katsojalleen luo. Punainen kiillotettu pinta suorastaan heräsi eloon, kun veden avulla kiinnitettävät ohuet siirtokuvat löysivät paikkansa. Muovista valettu takajousi korvautui sytkän sisältä vohkitusta oikeasta jousesta, samoin muovista valettu käynnistyskampi tuli korvattua oikeasta metallista tehdyllä. Vanteisiin lisäsin messinkilangasta taitetut venttiilit kuorrutettuna mustalla maalitipalla, maalasin hallintalaitteiden katkaisijat ja porasin pakoputken pään auki. Ällistyttävällä tarkkuudella toteutetut pienet valkoiset tekstit on vaivattomasti luettavissa mallin pinnasta: STEP, CARRYING POINT, ON/OFF... 55. Osat käsiteltiin ensin pohjamaalilla ja ennen pintaväriä vielä hiottiin mahdolliset epätasaisuudet pois. Vaijereiksi pyrin vetelemään pikkuruiset muovipäällysteiset johdot mahdollisimman luontevilla kaarilla. Perusrakentamista Kun edellä mainitut muutokset oli tehty, eteni rakenteluprosessi kuin mikä tahansa pienoismalliprojekti. Jokainen rakentaja saa siis itse päättää, miten paljon malliaan haluaa detaljoida. Viimeisin on muuten varsin usein pienoismalleissa valettu umpinaiseksi, mikä on valmistuksen kannalta helpompaa. Osa on ihan originaalissa asussaan, kun toisessa ääripäässä jopa kone on vaihdettu kolme kertaa suuremmaksi. Ruuvien ja mutterinkantojen kohdille lisäilin pieniä metallista valmistettuja osia
56
Grips Garage Keimolan entisen moottoriradan maisemista viisi kilometriä pohjoiseen sijaitsee brittiautoihin keskittynyt yritys Grips Garage. Poikkesimme tallilla tutustumassa toimintaan. 57
Oskarin isä Arne Åvall auttelee tarvittaessa, ja pari kolme keikkatyöläistä vierailee hoitelemassa ydinalueen ulkopuolisia asioita. Samoissa tiloissa toimivan harrasteautojen sähkömoottorikonversioita tekevän yrityksen kavereita saattaa niin ikään hallissa vilahdella. Työn alla oleva autokalusto kertoo, ettei olla aivan tavallisen autohuollon tiloissa. ”Aika pian yksi jos toinenkin rupesi kyselemään, että voisinko tehdä jotakin myös heidän autoihinsa. 58 3/2020 Grips Garage. Hallin takaosaan on pystytetty kaksikerroksinen osasto, josta löytyvät toimistotilat ja varaosavarastot. Järjestys on työnlaadun kannalta otollinen, sillä esimerkiksi varaosia noutavat asiakkaat eivät vahingossa häiritse keskittymistä vaativia pitkiä työsuorituksia. Autosta tuli lopulta upea, ja lopputulos herätti harrastajapiireissä kovasti kiinnostusta. Yhdessä työpisteessä kootaan Aston Martinin moottoria ja nosturipaikoilla seisoo upeita brittisportteja. Kasvua tarpeen myötä Grips Garage työllistää yrittäjän itsensä lisäksi seitsemän kokoaikaista työntekijää. Pihaan ajaessa ei tosin heti hoksaa olevansa perillä, sillä peltihallien ja autorivistöjen sijaan paikalla onkin vanhan maatilan pihapiiri rakennuksineen. Kun Oskari muokkasi vanhan brittisportin peltejä, ei hänellä ollut aikomustakaan kehitellä harrastusta liiketoiminnan suuntaan. Kovin epävarmaa oloa ei tulijalle sentään pääse syntymään, siitä pitävät huolen hyvät opastekyltit. Toisesta kerroksesta löytyy toimisto ja varaosamyynti sekä klassikkoautojen sähkökonversioita tekevän yrityksen tilat. Peltitöitä tekevät käsityöläiset touhuavat toisessa piharakennuksessa, verhoilijat kolmannessa. O skari Åvallin luotsaaman erikoisautoverstaan pihalle on helppo suunnistaa, sillä se löytyy aivan vanhan kolmostien liepeiltä Vantaan Luhtaanmäellä. Toiminta kasvoi vähitellen ja ikään kuin luonnolTeksti ja kuvat: Kari Mattila Korjaamoja huoltotilat sekä varaosavarasto sijaitsevat päähallin lattiatasolla. Kun ei silloin ollut oikein muutakaan hommaa, ajattelin, että hyvähän näitä tässä olisi toiminimen turvin pikkuhiljaa laitella”, Oskari muistelee verstaan ensiaskelia. Vajaa 15 vuotta sitten hallissa puuhasteli 18-vuotias nuorimies itsekseen MGA-projektinsa parissa. Muutenkin viitteitä erikoisautoja konehommiin on näkyvillä eri puolilla tilaa. Suuren piharakennuksen käyntioven takaa löytyy tilava korjaamorakennus
Grips Garagella on verhoomot Vantaalla sekä Turussa. Jos pitkäaikaisella asiakkaalla on useita keräilyautoja, joita pidämme yllä, ja niiden joukossa on muita kuin brittiautoja, mielellämme hoidamme ne muutkin. Asioihin suhtaudutaan maanläheisesti ja niitä ajatellaan maalaisjärjellä. Vantaalla verhoiluja räätälöi Osku Teitto, jonka kädenjälki näkyy monessa erikoisvehkeessä arvoveneestä 20-luvun hot-rod-autoon. Monipuolinen palvelu onkin tuonut vuosien saatossa yritykselle monenlaisia asiakkaita. Vain maalausja kromaustyöt teetetään alihankintana. Aikataulujen hallinta osoittautui vaikeaksi, minkä lisäksi laatu vaihteli käytettävästä yrityksestä riippuen. Oman verhoilijan palkkaaminen toi molemmat irtonaiset narut lujasti omiin käsiin. Tuli ajatus, että voisin tarjota omille asiakkaille sellaista palvelua, jota itsekin käytän. Sitten asiakkaat alkoivat kysellä, mistä oikein hankin osia näihin projekteihin. lisesti. Varaosamyynti käy esimerkistä. Osa hakee tiskiltä osia omaan projektiinsa sen etenemisen mukaan, osa taas on luovuttanut arvokkaan autokokoelman koko ylläpidon Grips Garagen vastuulle. Kasvusuunnitelmia ei ollut, vaan jokainen toiminnan uusi haara kasvoi täyttämään oman toiminnan synnyttämää tarvetta. Sen myötä sinänsä tarkasti rajattu toimialue on venynyt ja muokkaantunut tarpeen ja asiakkaan mukaan”, Oskari sanoo. Auton voimanlähdettä kootessa pitää olla rauhallinen ja tarkka, varsinkin jos koneita on maailmassa vain muutama. Kaj Rönnqvist kokoaa työpisteellään täysin läpikäytyä Aston Martin -moottoria, jollaisia ei ole valmistettu kuin kourallinen. Mutta kyllä muitakin autoja tehdään. Näin meille tuli sitten Anglo Parts -edustus.” Kun yrityksen pyörittäminen alkoi viedä enenevästi Oskarin aikaa, palkattiin taloon kokenut peltiseppä. Olemme olleet mukana tekemässä Metropolian Angelicasähköautoa, osia prototyyppibussiin ja paljon muuta.” Pitkien asiakassuhteiden luominen ja ylläpitäminen on Grips Garagelle tärkeää. Avo-Mercedeksen sisusta toimii hyvänä käyntikorttina uusille asiakkaille. ”Teemme töitä koko sen kentän parissa MG:stä Aston Martiniin. Asioita tarkastellaan pitkällä aikavälillä, ja juuri sen takia päivittäisessä toiminnassa on paljon joustoa. ”Asiakkaan tarpeet ovat meille aina ensisijaisia. Tällä hetkellä Grips Garagen tiloissa suoritetaan lähes kaikki työvaiheet pienistä huolloista täysentisöinteihin. Suomesta ei osia juuri saanut, joten niitä piti hommata ulkomailta. Asiakkaat saapuvat usein malliosa mukanaan, ja myyjän kanssa etsitään valikoimista korvaava osa – aivan kuin vanhoina hyvinä aikoi”Asiakkaan tarpeet ovat meille aina ensisijaisia. Brittiautoja ja vähän muitakin Englantilaisvalmisteiset klassikkoautot ovat Grips Garagen toiminnan ytimessä. Verhoiluja teetettiin aluksi alihankintana. Asioihin suhtaudutaan maanläheisesti ja niitä ajatellaan maalaisjärjellä.” 59. ”Kun entisöintitoiminta kasvoi, alkoi laadukkaiden varaosien hankinta muodostua ongelmaksi. Joskus eteen tulee mielenkiintoisia projekteja. Arkisimmillaan hyvä palvelu näkyy esimerkiksi varaosatiskillä
na. Osakatalooki kourassa on helppo ratkoa varaosaongelmia – varsinkin kun langan toisessa päässä on selvää suomea puhuva alan ammattilainen. Pulmatilanteessa voi sitten myyjän kanssa käydä katsomassa vaikka konepellin alta, miten joku osa oikein kuuluu asentaa.” Osamyynnistä Oskari kertoo yllättävää tilastotietoa. Grips Garagen myynnissä olevan kaluston ohella vintillä säilytetään joitakin asiakkaiden autoja. ”Mutta tässä onkin kyse vanhoista autoista, ja ne ovat minulle se juttu. ”Onhan siinä oma hommansa saada kaikki pyörimään sujuvasti. Suurin osa varaosista tilataan puhelimitse tai tiskiltä. ja sen vuoksi hyvin omatoimisia. 60 3/2020 Grips Garage. Tällä tavalla työ pysyy tekijälleen mielenkiintoisena, kun kohde vaihtuu aika ajoin.” Oskari myöntää toiminnan pyörityksen vaativan toisinaan paljon aikaa ja energiaa, mutta yrittäjän työ antaa myös paljon takaisin. Yrityksen verkkokauppa on laaja ja suomenkielinen, mutta sen kautta tulevat tilaukset ovat silti joukossa vähemmistönä. Henkilökunta antaa mielellään neuvoja osan asennuksen suhteen. Palvelun ohella yhdeksi selittäväksi tekijäksi nousevat Anglo Partsin paperiluettelot, joiden käyttöliittymä on monelle autoihmisille tietokoneen ruutua miellyttävämpi. Tekijä voi siis esimerkiksi ahertaa yhden auton parissa viikon ja siirtyä sitten seuraavaksi viikoksi toisen kimpuun. Chevrolet ’34 on tällä pajalla suorastaan harvinaisuus, mutta se käy osoituksena siitä, että toiminta ei rajoitu pelkästään brittivalmisteisiin. Toisaalta kaikki tekijämme ovat kokeneita ammattilaisia Maatilan vanhan ulkorakennuksen vintti on muutettu autojen säilytystilaksi. Varsinainen monitoimitalo Tiloja kierrellessä ja keskeneräisiä entisöintiprojekteja katsellessa tulee pohtineeksi, kuinka vaikeaa kaikkien työvaiheiden aikataulutus mahtaa ollakaan. ”Meillä on yleensä 40-60 brittiautoa samanaikaisesti näissä tiloissa. Jos tämmöinen sirkus olisi syntynyt vaikkapa modernien autojen ympärille, olisin aikapäiviä sitten keksinyt muuta hommaa.” Jaguar E-type on Grips Garagen peltisepänverstaalla tuttu näky, sillä vastaavia on laitettu uuteen uskoon jo useita. Aika usein joukossa on samanlainen auto kuin mihin asiakas on osaa ostamassa. Pitkien projektien kuten täysentisöintien kanssa on asiakkaan kannalta usein parasta edetä vaiheittain, jolloin työstä syntyvät laskutkin tulevat sopivissa erissä
Palvelumme • Autohuolto • Määräaikaishuollot • Pikahuollot • Öljynvaihdot • Autokorjaamo • Vakuutusyhtiöiden hyväksymät vauriokorjaukset • Peltikorjaamo ja maalaamopalvelut • Rengashotelli ja renkaiden vaihto • Tuulilasin korjaukset ja vaihdot • Lämmityslaitteiden asennukset • Lisävarusteiden asennukset ME TUNNEMME AUTOSI VARAA AIKA: www.autorep.?/ajanvaraus AUTOREP OY PÄIVÄLÄISENTIE 1–6 00390 HELSINKI AJANVARAUS PUH. Olemme huoltaneet brittiklassikoita jo vuodesta 1980 alkaen ja mekaanikkomme ovat saaneet koulutuksensa autonvalmistajien tehtailla Isossa-Britanniassa. Meillä on käytössämme useiden englantilaisten autojen merkkikohtaiset työkalut ja voit tilata kauttamme myös harvinaisempien merkkien varaosia. Kun haluat autollesi parasta mahdollista huolenpitoa, Autorep on oikea osoite. Tervetuloa kauempaakin! VUOTTA KOKEMUSTA & AMMATTITAITOA. Olemme englantilaisten autojen asiantuntija ja tunnemme brittiautot läpikotaisin. Osaava henkilökuntamme, 17 nosturipaikkaa ja nykyaikaiset laitteistomme takaavat, että työt aloitetaan nopeasti ja ne valmistuvat ajallaan. Meiltä löytyvät parhaat mahdolliset testilaitteet ja työkalut. Sijaitsemme hyvien liikenneyhteyksien päässä Helsingin Konalassa. Teemme kaikkien automerkkien korjaukset ja huollot yli 35 vuoden kokemuksella. . 09 682 4440 WWW.AUTOREP.FI/AJANVARAUS AVOINNA MA–PE 7.30–17.00 Autorep Oy on Helsingin Konalassa sijaitseva täyden palvelun autokorjaamo
Parkkialueelle kerääntyi reilut 50 itäautoa kansalaisten ihmeteltäväksi. Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Kari Mattila ja Johanna Helin Jottei kevätauringon polte kärventäisi takana istuvia. Ladan venttiilinsäätötyökalut. Eteläisessä Suomessa ei laskiaissunnuntaina ollut lumesta tietoakaan. Pulkkamäen sijaan kannattikin suunnata Mobiliaan, jossa pidettiin Ladakerhon talvipäiviä. Sirpinterä venttiilin ja keinuvivun väliin ja vasaralla päälle! Ladakerho koolla 62 3/2020. Kangasala 23.2
63. Pitkän akselivälin viisiovinen maasto-Lada on nykyajan tuotteeksi erikoisen oloinen vehje. Aikaisemmin Niva-nimisenä tunnettu ja moneen menoon kykenevä perheauto on nykyään nimeltään simppelisti Lada 4x4. Lada oli päässyt livahtamaan myös museon näyttelyyn. Rompetta oli tarjolla tälläkin kerralla. Vanhojen autojen menoa ja äänimaailmaa esittelevän laitteiston yhtenä esimerkkinä oli Postin vanha farmari-Lada, ja rallimuseon puolella pääsi tutustumaan Lada VFTS -kilpa-autoon lähietäisyydeltä. Siinä joukossa hienokuntoinen ja museorekisteröity Lada 1200 herätti kovasti kiinnostusta. Paikalle tulleista Ladoista osa oli perin karun näköisiä. Laskiaissunnuntaita kohdanneen lumipulan takia potkukelkka sai jäädä kattotelineille. Talvipäivien perinteisiin kuuluu pienimuotoinen kaupankäynti
Sitten tuli tankkiin reilusti lisää korkeutta ja taakse yhden jousen systeemi. Vuooden kuluttua muovien värit vaihtuivat Suzukin crossipyöristä tutun teeman mukaiseksi, ja Tomoksen koneen tilalle vaihtui Suzukin mylly. Vaan kyllä tästä Solifer-harrastaja vielä löytää jotakin vanhaa ja tuttua. Jotta sisäänkäynnin suhteen ei tulisi erehdystä, aulatilaan on perinteisesti tuotu teemaan sopiva kaksipyöräinen suuntaviitan kaveriksi. 64 3/2020. Solifer TS -mopojen evoluutio eteni kauas lähtökohdistaan. Osamyyjiä oli hyvin liikkeellä, eikä tyhjiä myyntiruutuja näkynyt. Mukava kevätkeli sai ostajatkin liikkeelle sankoin joukoin. Tänä keväänä esille oli pantu kaksi Olavi Keskitalon huiman hienosti kunnostamaa 50-luvun menopeliä, Hopeanuoli vuosimallia -58 ja vuotta tuoreempi Solifer Speed Super. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Rompetorille käydään kauppakeskuksen keskivaiheilla sijaitsevan aulan kautta. Viereinen Tunturi oli hinnoiteltu viisisataa kalliimmaksi. Teiden 10 ja 12 risteyksessä sijaitsevan kauppakeskus Tuulosen parkkihallissa järjestettiin Maalissaalis-rompetoritapahtuma jo kymmenettä kertaa. Suhteellisen siistikuntoisen Ässän hinnaksi oli pistetty 1400 €. Muovinen polttoainesäiliö ja muut muoviosat nähtiin ensin puna-valkoisessa TS50S-mallissa. Maaliskuun romppeet Tuulonen 8.3
Myynnissä ollut 500-kuutioinen yksipyttyinen on tuotannon loppupuolelta ja rekisteröity vuonna 1980. Tapahtumissa kunkin esillä olevan vempaimen kiinnostus mitataan nykyään otettujen valokuvien määrällä. Hintapyyntö erikoisuudelle oli asetettu 1650 euroon, ja sillä rahalla sai kylkiäisiksi vielä kolme laatikollista varaosia. Tämä älyttömän hienokuntoinen Husqvarna taisi olla Maalissaaliin kuvatuin pyörä. 500-kuutioisen jälkeen merkin lippua piti yllä Yamahan kanssa yhteistyönä tehty 400-kuutioinen mutta vain hetken. Takavuosina huoltoasemilla jaetuissa tarroissa on ripaus samaa romantiikkaa kuin peltisissä öljypurkeissa. Sillä summalla ei taida saada minkään sortin mopedia museokilvissä. Siitä alle punainen Mustang, eikä maksa kuin 1300 €. 65. Kuvan pyörän kerrotaan tulleen Suomeen muuttokuorman matkassa viisi vuotta sitten. Seuraava mallivuosi jäi Sanglasin oman moottorin viimeiseksi tuotantovuodeksi. Kalevi Sundqvist oli tuonut oman Mitsinsä myyntiin 1200 euron pyynnillä. Sanglas-moottoripyörä ei ole lainkaan tavallinen näky rompetoreilla. Ulkonäköseikoista ei voi kuin kiistellä – mutta niistä viis! Tällaisella vehkeellä pääsee museoajoneuvoharrastukseen kiinni pienellä sijoituksella, eivätkä ylläpitokulutkaan päätä huimaa. Espanjalaisvalmistajan prätkätehtailu alkoi jo 1940-luvulla ja jatkui 80-luvun alkupuolelle. Vanhat voiteluainepänikät ja muu ajoneuvokemikaaleihin liittyvä roina on rompetorien kestohittejä. Vuoden 1982 jälkeen Sanglas siirrettiin kokonaan edesmenneiden moottoripyörämerkkien joukkoon
Kaikkea nostalgiannälkään Turku 1.3. Merkkikerhojen osastoilla kävijälle tarjoutuu mahdollisuus tutustua kerhomuotoiseen toimintaan, ja vinkkejä on niin ikään tarjolla sekä keltanokalle että pitkän linjan harrastajalle. Rompetorin puolella aika kuluu kuin siivillä vaikka ei ostoksilla olisikaan. Ajoneuvoja on esillä laajasti aina kokoontaitettavasta minimopedista järeään kuormaautoon. Laajoissa ja valoisissa halleissa pääsee alaan vihkiytymätönkin nopeasti jyvälle vanhojen vehkeiden harrastajien sielunelämästä. Teksti: Toimitus Kuvat: Jukka Vuorenmaa Näin mukavan oloisia kilvanajolaitteita kelpaa ihastella. Sekä keltainen Austin A35 että harmaa Austin A 40 ’62 ovat tasanopeusluokan vehkeitä, mutta ensin mainittu soveltuisi kuppi-istuimineen ja turvakaarineen varmasti nopeampaankin ajoon. T urun messukeskuksessa järjestettävä harrastetapahtuma on kuin läpileikkaus nostalgiaan taipuvaisen ihmisen maailmasta. Vanhat lelut, valokuvausvehkeet, sota-ajan varusteet ja muut keräilyesineet ovat esillä siinä missä autonja moottoripyörän varaosatkin. 66 3/2020. Kevään tulon tunnistaa kuivuvista maanteistä, muuttolintujen laivueista, pitenevistä päivistä ja talleistaan ulos rullaavista harrastevehkeistä ja tietysti Talviheikki-tapahtumasta, joka nimestään huolimatta on monelle harrastajalle se ensimmäinen kevään merkki
Autolla on kierretty viime vuosina kotimaan historic-sarjaa. Solifer SM:n pohjalta ponnisti mustanpuhuva GT, jonka yksityiskohtiin oli napattu piirteitä isoista moottoripyöristä. Pekka Hiltusen DKW IFA ”raaseri”. Lelu kulkee paristojen voimalla, sen konekiväärit pompahtavat nokasta esiin ja välkkyvät tulituksen tahdissa ja apumies lähtee kattoikkunasta pihalle napin painalluksella! Vuoden 1966 BMW R 60/2 on raskaan oloinen mutta mukavan sympaattinen matkapyörä. Tietokyltti kertoo 125-kuutioisesta moottorista irtoavan seitsemän hevosvoimaa, mikä on tälle runkorakenteelle ja jousitukselle varmasti enemmän kuin tarpeeksi. Tämän valioyksilön toi näytille Hannu Bergroth Salosta. Mukavaa kun tällainenkin erikoisuus oli tuotu näytille. Mainoksissa GT:n kehuttiin olevan RR-henkinen tuulta tehokkaasti halkovine etukatteineen, tulisine moottoreineen ja tiuhavälitteisine vaihteistoineen. Kaksisylinterinen bokserikone puksuttaa parhaimmillaan 30 hevosvoiman teholla, ja se riittää kiidättämään möhköpyörän 150 kilometrin tuntivauhtiin. Di Blasi on kehitellyt ja valmistanut kokoontaitettavia kaksija kolmepyöräisiä menovehkeitä jo vuosikymmenet. James Bond -fanin toivelelu on Aston Martin -pienoismalli. Di Blasi R2 on kokoontaiteltuna merkillisen näköinen hässäkkä, joskin kauneuspalkintoja tuskin irtoaa täyteen mittaan venytettynäkään. Turkuun oli saatu näytille aivan käyttämätön GT vuodelta 1980. Mallia valmistettiin vain kahtena vuonna; ensimmäisenä mallivuotena mopon kevytmetallivanteet olivat kullanväriset ja vuonna -81 vanteiden väri oli punainen. Ratakapinoihin viritetty Opel Ascona A on villin näköinen ilmestys. Modernia taidetta vai rekan alle jäänyt mopo. 67. Ja valmistus jatkuu yhä tosin nykyään bensakoneen tilalla surisee sähkömoottori
Ensimmäinen vesitiikeri oli tuotannossa 1987–1990. Museokilpinen Tunturi voi siis nykyään olla nestejäähdytteisellä moottorilla ja levyjarrulla varustettu. Tästä ei kuljetuskalusto enää komistu! Lambretta-tavaraskootteri on saanut lastikseen vanhan venemoottorin. Itse skootteri on vuosimallia 1952, ja sen istuimen alla räksyttää 125-kuutioinen kaksitahtikone. 68 3/2020 Talviheikki. Vuona -90 markkinoille tuli toisen sukupolven Aqua ja sen rinnalle edullisempi ajoviimajäähdytteinen Air-malli, joiden valmistus päättyi 1996. Tunturi Tiger Aqua on sekin ehtinyt museoikään. Eiköhän tuo noilla eväillä tule kuntoon. Hiukan on PVSuzuki päässyt väsähtämään. Mopoprojektin viereen onkin jo nostettu energiajuomatölkki, vahapurkki, moottoriöljykanisteri ja hansikkaat sekä lakki. Juhlakaluksi oli otettu komea GAZ M20 Pobeda vuosimallia 1955. Neukkumasinistit ry perustettiin vuonna 2000, joten nyt kerhon osastolla juhlittiin 20-vuotissynttäreitä
Samalta pöydältä löytyi taksikuvun lisäksi vanhoja mittareita, joukossa diginäyttöinen Digitax. Sitikkakerhon osastolla oli tuttuun tapaan hauskasti muotoiltuja iloisen värisiä ajopelejä. Ison-Britannian lisäksi tuotantolinjat oli pantu pystyyn Belgiaan ja Australiaan. Ei kun omaa museotaksia värkkäämään! Vauxhall Victor vuosimallia 1961, joka oli myös tämän ensimmäisen, vuodesta 1957 valmistetun Victorkorin viimeinen vuosikerta. Menkää muualle rupattelemaan, tämä on kutsukanava! Ne vasta olikin aikoja kun autoissa oli pitkät piiskat ja LA-puhelimet. 69. Jollakin taisi olla virkavallan taajuuksille yltävä skannerikin. Auto oli hyvin suosittu ja sitä valmistettiin yli 390 000 yksilöä. Korimuotoilunsa puolesta Victor on kuin 50-luvun puolivälin jenkki-GM-tuote
Pieni on kaunista 70 3/2020. Sen hän hankki vuonna 1973 ja alkoi ajaa sillä työmatkoja. Miehen toinen intohimo ovat olleet pienoismallit. Voittoja ja tappioita on tullut niin siviilissä kuin kisoissa. Lokasuojan levikkeet ja turvakaari herättivät aikoinaan huomiota. Pikkupoikana Markulla oli aitiopaikka ilmailuun. Lapsuuden unelman murskasi sydänvika. M iksei Markku Laakso ole kuollut tai edes katkera. Ilmasta maantielle Nuorta Markku Laaksoa vetivät ilmojen teille niin veren perintö kuin lapsuuden ympäristö. Markun ensimmäinen auto oli tämä vuosimallin 1969 punainen Mini. Markun isä oli sodan aikana ollut pommikoneessa konekiväärimiehenä, ja sodan jälkeen hän työskenteli ilmavoimilla lennonjohtajana. Pyryt ja Vihurit menivät siitä 50 metrin päästä”, Markku muistelee. Myöhemmin mies ajoi sairauttaan uhmaten kilpaa, vaikkei päässyt rinnanahdistukselta kunnolla kävelemäänkään. Sitten talouslama vei Laakson perheen vuosien velkakurimukseen. Markku Laakso ajoi Minillä niin liikenteessä kuin kilparadallakin. Kaikesta huolimatta meille tarinoi nyt elämäniloinen eläkeläisveitikka, jolla on yhä ilkikurinen pilke silmäkulmassa. HA RRA STA J AN Teksti: Mika Rassi Kuvat: Markku Laakso, Mika Rassi Jyväskylän suurajot ja Timo Mäkisen esikuva sytyttivät kipinän niin Mineihin kuin kilvanajoon. ”Me asuimme Utin lennonjohtotornissa kuusi vuotta
Vauhti on mittarin ulottumattomissa – eikä kuva ole kisa-autosta. Sydänvian takia häntä ei huolittu pilotiksi. Vuonna 1991 Mini 1000 -luokan mestaruuden juhlatunnelmissa. Markun toinen liikenne-Mini oli vuosimallia 1974. Verottaja ei aluksi uskonut, että mies ajaa liki puolitoistasataa kilometriä joka päivä Minillä. ”Pääsin lentäjälegenda Polle Tarvosen ohjaaman Viiman kyytiin. Tonnisen tilalla on isompi 1,3-litrainen moottori, josta vielä myöhemmin porattiin 1380-kuutioinen. Laakso toimi liki koko työikänsä opettajana. Ensimmäisen kerran Laakso nousi tyhjän päälle kymmenvuotiaana. 71. Ensimmäiset viisitoista vuotta hän taittoi noin 140 kilometrin työmatkan poikkeuksetta omalla Morris Minillään. Yli sadan kilometrin päivittäiset työmatkat olivat vielä 70-luvulla melko harvinaisia. Muistan vielä, kuinka roikuimme vastatuuleen paikallamme ilmassa.” Niinpä Markusta piti tulla hävittäjälentäjä. ”Ei ysitiellä siihenkään aikaan juuri muita Minejä näkynyt”, Laakso muistelee. Markku muistaa ensimmäisen vuoden, jona oman auton käytöstä työmatkoihin sai tehdä verovähennykset. Toisin kävi. Vuonna 1988 Markku hankki kilpa-Minin ja lähti radalle
Sieltä ja Timo Mäkisestä Minija kilpailukipinä tietysti on lähtöisin”, Laakso pohtii nyt. Markku ja muut aktiivit saivat liiton pään kääntymään. Laakson kahden viimeisen kilpa-auton moottori oli Harri Mäkilän käsialaa. Markku seurasi autourheilua hyvin tiiviisti pitkin 70ja 80-lukua. Markulla on ollut kaksi liikennekäytössä ollutta Miniä. Jonkin verran alustaa suojasi sen ahkera öljyäminen. Auto oli turkulaisen Jouni Suvitien käsialaa, ja sillä Markku sai kilpailutulikasteensa vuonna 1988. Nelikymppisenä mies lopulta hankki kilpa-Minin ja lähti ajamaan Mini 1000 -luokkaa. Peltitöitä sai tehdä alvariinsa. ”Jyväskylän suurajot kulkivat miltei rappumme edestä. AKK päätti lakkauttaa Mini 1000 -luokan. Vuonna 1989 Laaksosta tuli Mini Tonni Teamin puheenjohtaja Jyrki Paavolan jälkeen. Ensimmäinen oli vuosimallia 1969, ja sillä Laakso kertoo ajaneensa liki 400 000 kilometriä. Kuluvia osia tosiaan kului, ja takakelkkakin toiseen Miniin kerran vaihdettiin. Seuraava oli vuodelta 1970, ja silläkin mies muistaa kurvailleensa miltei 200 000 kilometriä. Nopea kilpaura Vuonna 1959 Markku Laakson isä jäi eläkkeelle ilmavoimista ja perhe muutti Jämsänkoskelle. Se kannatti – luokka voi paksusti tänäkin päivänä. Koneet kestivät kai siksikin, että Markku vaihtoi moottorija vaihteistoöljyjä vähintään 3000 kilometrin välein. Molempiin vaihdettiin isommat moottorit ja niitäkin vielä viriteltiin. Ongelmitta ei tietenkään selvitty. Siinä pestissä mies viihtyi neljä vuotta. Mäkilän koneet kiersivät kovaa ja korkealta. 72 3/2020 Harrastajan pakeilla. Vuonna 1990 tonnarit taistelivat Markku puheenjohtajanaan luokkansa jatkumisen puolesta. Kerran männät sulivat liian laihan seoksen tähden
Silti hän oli likellä joutua ilmailuonnettomuuteen Ahvenistolla 1984. Autot olivat tikissä, mutta Laakson oma pumppu reistaili entistä pahemmin. Toinen luottomies oli kisoissa apuna häärinyt Juha Vuorio. Markku Laaksosta ei tullut lentäjää. 73. Pian Laakson hovimekaanikoksi tuli melliläläinen Harri Mäkilä. Tässä Markun oma otos Desire Wilsonista vuodelta 1980 Brands Hatchista. Hyvä näin, sillä luokka on yhä voimissaan. ”Lakkautetun luokan uudelleen käynnistäminen olisi varmasti ollut hyvin hankalaa”, Markku pohtii. Markku joutui luopumaan 90-luvulla niin kilpa-autostaan kuin siviili-Ministäänkin. Laakso muistaa yhä Mäkilän teknisenä nerona, jonka moottorit kestivät hyvin korkeita kierroslukuja. Laakso, Matti Lehtokari, Simo Tukiainen ja muutamat muut tonnariaktiivit saivat kuitenkin vetoomuksellaan AKK:n pään kääntymään. Markun puheenjohtajakaudelle sattui myös luokan kannalta merkittävä tapaus. Hänen teknisessä huomassaan Laakso voitti luokan mestaruuden vuonna 1991. Vuonna 1990 AKK oli jo päättänyt Mini 1000 -luokan lakkauttamisesta. Vuoden 1993 syksyllä Markku Laakso on ahkera valokuvaaja. Myös ajoura jatkui
En olisi ehkä aina noudattanut sääntöjä, ja ilmassa olisi voinut käydä hullusti.” Kerosiinin tuoksu on silti pysynyt Markun mielessä lapsuuden vuosista asti. Muun omaisuuden mukana meni myös kilpa-Mini. 80-luvun huolettomina vuosina mies oli taannut velan, jonka lama langetti hänen maksettavakseen. Monta ajoa voi elää sekunti sekunnilta uudestaan. Radalta on säästynyt tallenteita jälkipolvillekin. Pitkältä työuralta ja ajovuosilta Laaksolla on miltei poikkeuksetta hyviä muistoja. Ahkera valoja videokuvaaja nimittäin ajoi useat kisat videokamera kiinni auton turvakaaressa. ”Hyvinhän elämässä lopulta kävi!” Markku tokaisee – ja koputtaa puuta. ”Maailman kaunein esine on Spitfire”, Laakso sanoo. Myöhemmin se tosin tuli vastaan karmeassa yhteydessä Ahveniston moottoriradalla. ”Asuimme Utin lennonjohtotornissa. Näin on hyvin Lentokoneet ovat yhä Laakson intohimo. ”Voi olla ihan hyväkin, että kävi näin. Aina pääsuoralla hän työnsi pullon kypärän alta suuhun ja otti suihkauksen. ”Olkoon vain tappokone. Selviäminen siitäkin oli täpärällä. Pyryt ja Vihurit menivät 50 metrin päästä.” 74 3/2020 Harrastajan pakeilla. Valmiina niitä on noin seitsemänkymmentä. Markku on tyydyttänyt intohimoaan lentokoneisiin pienoismallien parissa. Niin, hyvät asiat Laakso muistaa mutta ei murehdi menneitä. Autoharrastuskin jatkuu yhä – mutta siihen palaamme myöhemmin. Kisassa tuli vieläpä voitto! Seuraavana talvena mies joutui jo avosydänleikkaukseen, kun miltei kaikki valtimot olivat tukossa. Silti jäi maksueriä viideksitoista vuodeksi eteenpäin. Koneita on valmistunut noin 70. Voin huoletta unohtaa tappamisen ja ajatella vain sen muotoilua.” Lentäjän uran kaatuminen alkuunsa ei enää sapeta. Rata-ajouran päättyminen ei kuitenkaan ollut oma valinta. Laakso oli nimittäin aivan vieressä, kun kuuluisa helikopteriturma sattui vuonna 1984. Sitä hän on kanavoinut pienoismallien rakentamiseen. Viimeisen kerran Laakso ajoi kilpaa onnistuneen leikkauksen jälkeeen vuonna 1994. Markku ajoi Vetelissä nitrosumutepullo jalkovälissä
Erinomainen pito ja huippuluokan ajettavuus tekevät matkanteosta helppoa ja vaivatonta.. 040-586 8199 tai 016-431 066 | tilaukset@kmrrr.fi | info@kmrrr.fi Myynti hyvin varustetuista rengasliikkeistä kautta maan Nexen N`fera Sport SU2 uusi korkean suorituskyvyn kesärengas joka valmistetaan uudessa Tsekin tehtaassa uusinta huipputekniikkaa hyödyntäen. Renkaan rakenne ehkäisee vesiliirron vaaraa uskomattoman hyvin. Kevään märiltä teiltä syksyn rankkasateisiin, monipuolinen uutuus N`Fera Primus on valinta joka vie sinut perille määränpäähäsi turvallisesti. 5/16) Nexenin uutuus haastaa muut premium merkit erinomaisella laadulla ja teknisillä innovaatioillaan. Pieni teollisuuskatu 4, 02920 Espoo (Juvanmalmi) Maahantuoja Puh. Rengas on jo kerännyt menestystä Saksan Autobild-lehden 3/2020 kesärengasvertailussa nousten muiden premium-merkkien kanssa kilpailuun kärkisijoista. Myös Saksalaisen TCS (Tata Consultancy Services) teettämän testin perusteella (sija
Kymmenen vuoden aikana siitäkin on vain yksi havainto, kun kesällä 2018 kyseinen vempele pilkotti siskoni naapurin autotallin takaa. Kun joku kertoo Facebookissa taltioineensa 1993-mallisen Nissan Sunnyn, kommentit ovat valtaosin ihmetteleviä tai halveksuvia. Lista ei tietenkään ole tyhjentävä. Nämä kaksi autobongauskierrosta kertovat karua kieltään arkiautojen katoamisesta. T avanomaisten arkiautojen hilloaminen mobiilikulkineiksi tuntuu herättävän tunteita lähinnä säälin ja pahennuksen välimaastosta. Idea autobongauskisasta Järjestin edes hiukan autoista kiinnostuneiden työkavereiden iloksi ensimmäisen autobongauskilpailun vuonna 2010. Ja joukko esimerkkejä siitä, että hiukan heppoinen laatu ja/tai vähän matalampi myyntimäärä ovat varsin varmoja ennusmerkkejä sille, ettei kyseisiä kapistuksia juuri museorekisteriin päädy. Enintään pieni vähemmistö jaksaa peukuttaa ajatusta. Lancia Delta -havainto puuttuu kokonaan. Muutaman kuukauden bongauspyrintöjen päätteeksi jaoimme voittajalle (no myönnetään, minulle) pullon viiniä mieheen. Bongaamatta jäivät Renault 18 ja ensimmäisen polven Lancia Delta. Tällekin listalle jäi kaksi haamua, odotetusti vaikein Daihatsu Charmant sekä 300 000 markkaa hipovan hintalappunsa takia harvinaiseksi jäänyt 90-lukulainen Mitsubishi Sigma. Kisan jälkeen heitin vielä jatkohaasteeksi Fiat Regatan. Ainoa Renault 18 tuli vastaan Turun Seudun Mobilistien järjestämässä Talvi-Heikissä 2019, mutta liikenteestä Rellu on jäänyt bongaamatta. Corollaa, Sunnya, Corsaa ja vastaavia säilyy jälkipolville tavallisesti ilman varsinaisia säästöponnistelujakin, kiitos riittävän laadun ja mallien suosion uutena. Kummittelevat puutteet Bongilista jäi kummittelemaan, ja kuluneen kymmenen vuoden aikana olen yrittänyt paikata puutteet. Tämä on yksi näkemys niistä arkimalleista, jotka eivät herätä harrastajien himoja. Kaikki eivät ole tulleet markkinoille 1980-luvulla eikä kaikkien tuotanto ole päättynyt kyseisellä kymmenluvulla, mutta kaikkien mallien pääosa on myyty 80-luvun aikana. Vaikka enin osa niistä myytiin täällä vasta 1990-luvun puolella, alun perinkin harvinaisesta merkistä säilynevät lähinnä pirteät HF Integrale -versiot. Jokaisen uhanalaisen arkiauton säilöminen on hatunnoston arvoinen kulttuuriteko, sillä muuten moni tavallinen malli katoaa vaivihkaa, mutta samalla lopullisesti. Olin saanut kuvattua 16/18 listan autosta. Jos taltioitava malli sattuu kaiken lisäksi olemaan marginaalimerkkiä, itkunauru on taattu. Toiselle bongauskierrokselle vuonna 2017 tein 25 kappaleen listan. Kun merkki tai malli on valmiiksi harvinainen ja mahdollisesti hiukan niukempaa laatutasoa, on suuri riski että viimeinenkin yksilö katoaa ennen kuin kukaan ehtii innostua. Kymmenen uhanalaista Keräsin tähän artikkeliin kymmenen uhanalaista kasariajan arkiautoa. Yhtäältä voi kysyä, mitä järkeä on säästää Daihatsu Charmantia ja toisaalta tulee mieleen, pitäisikö museoviraston maksaa avustusta sille, joka säilöö Mitsubishi Tredian ennen kuin viimeinenkin oksidoituu autojen taivaaseen. Teksti: Niko Satto Katoavat kasariautot 76. Listalle kerättiin 18 sellaista automallia, joiden uhanalaisuusluokitus oli mielestäni kasvanut merkittävästi. Etukäteen vaikeimmaksi arvioidun Nissan Stanzan bongasin joukon ainoana yhdeltä turkulaiselta parkkipaikalta. Nyt voi olla viimeisiä hetkiä taltioida uhanalainen malli. Tavanomaiset arkiautot alkavat kiinnostaa ajoneuvoharrastajia yleensä aikaisintaan siinä vaiheessa, kun ne ovat tarpeeksi vanhoja
Kymmenen katoavaa kasaria Rekisterissä olevien ajoneuvojen määrä malleittain perustuu Traficomin tietoon 31.12.2019 CITROËN VISA (1978–1988): REKISTERISSÄ 79 Suomeen tosiasiassa vasta 1981 saapunut pikku-Sitikka oli jonkinlaista jatkumoa 2CV:n perinnölle. Todennäköisesti seuraajamalli Applause on tulevaisuudessa yhtä vähän haluttu harrastepeli kuin Charmant. 102 säästyneellä yksilöllä se on joukon yleisin, mutta harvoin tällaistakaan enää vastaan tulee. Sympaattisen, mutta sitikkamaisen omintakeisella ohjaamolla varustetun mallin yksilöistä pari prosenttia on jaksanut taivaltaa näihin päiviin asti. FIAT REGATA (1983–1990): REKISTERISSÄ 102 Pykälää Fiatin niin ikään harvinaiseksi käynyttä lippulaivamalli Cromaa pienempi Regata perustui Ritmoon ja seurasi mallina Fiat 131 Mirafioria. Amija Dyane-malleja seurannutta Visaa rekisteröitiin kotimaan kilpiin 3 583 yksilöä. Toisen sukupolven Charmant tehtiin takavetoisen Toyota KE70:n pohjalevylle ja sitä rekisteröitiin Suomeen vaatimattomat 732 kappaletta. Jäljellä niistä on kolmisen prosenttia, eikä malli varmaan herätä suuria intohimoja. Yhtäkkiä tämäkin malli alkaa näyttää omissa silmissä hyvältä, vaikka yli 30 vuoteen siinä ei ole osannut nähdä mitään hienoa. Porrasperästä ja Weekend-farmarista koostunutta keskiluokan italiaanomallistoa rekisteröitiin 3 897 kappaletta. DAIHATSU CHARMANT (1981–1988): REKISTERISSÄ 22 Nykyisin Toyotan omistuksessa olevan japanilaismerkin keskikoinen ja kantikas perusporrasperä. 77
Jazz oli tämän listan autoista ainoa, jollainen oli tammikuun lopussa nettiautosta hankittavissa. 78 3/2020 Katoavat kasarit. Ja pääsisi vielä valitsemaan kahdesta. Sikäli säilymäprosentti on kohtalainen, että jäljellä on vielä 33 autoa eli reilut neljä prosenttia kaikista. Vanhanaikainen tekniikka ja ontuva laatuvaikutelma yhdistettynä hivenen raskastekoiseen koriin saivat kuitenkin 3 920 suomalaista – eli eniten tästä joukosta(!) – hellittämään kukkaronnyörejään. MITSUBISHI TREDIA (1981–1990): REKISTERISSÄ 64 Tragediaksikin kutsuttua alemman keskiluokan timanttikeulaa tehtiin vain neliovisena sedanina. Coupé-sisarmallia kutsuttiin Cordiaksi. Suomeen niitä rekisteröitiinkin kyllä vasta 1984 alkaen. Jäljellä on puoli prosenttia kaikista rekisteröidyistä ja sen verran soisi säästyvänkin. HONDA JAZZ FUTURA (1981–1986): REKISTERISSÄ 33 Veikeän näköinen, alkuperämaassaan Honda City -nimellä tunnettu Honda Jazz Futura sai vaivaiset 810 paria suomalaisia rekisterikilpiä. FSO POLONEZ (1978–1986): REKISTERISSÄ 20 ItalDesignin piirtämä ja puolalaisten itsensä viimeistelemä kori oli Polski-Fiatin jälkeen moderni, mutta sittenkin siitä puuttui viimeinen urheilullisuus. Vaikka slogan väitti että timantit ovat ikuisia, herra korroosio oli eri mieltä, ja paali on kutsunut varsin suurta osaa kasari-Mitsuista. Trediaa rekisteröitiin Suomeen 2 796 ajoneuvon verran, kun Lanceria kilvitettiin samaan aikaan kolminkertainen määrä. Tredia on ulkonäöltään vanhanaikaisemman näköinen kuin 1983 lanseerattu kolmoskorinen Lancer ja ehkä siksikin jäi vähän harvinaisemmaksi
Vaikkapa Fiat Pandan (rekisterissä 21), Lancia Y10:n (28), Mitsubishi Sapporon (7), Nissan Prairien (7), Toyota Cressidan (50) tai Volkswagen Santanan (11). Noin-luku siksi, että vuoden 1987 luvuissa olivat mukana myös 11:t. Vähän hassun näköinen välimalli, joka mitä ilmeisimmin jäi supersuositun Sunnyn ja ylellisemmän Bluebirdin puristukseen, sillä vain 975 Stanzaa päätyi suomalaisiin kilpiin. Tekniikan Maailman vertailussa vuonna 1983 Stanza saavutti kuuden auton joukosta valitettavan viimeisen sijan, mikä tuskin paransi ostohaluja. NISSAN STANZA (1982–1986): REKISTERISSÄ 19 Stanza on Nissanin Tredia. Isoveliranskis, Renault 25 (1984–1990), oli myös bongauslistallamme ja siitä saatiin pari havaintoa, vaikka niitä on rekisterissä jäljellä täsmälleen saman verran kuin 18-malleja. Sen porrasperäversio nimettiin Málagaksi ja niitä saatiin Suomen kilpiin 2 168 kappaletta. Pohjalla on Ritmon tekniikkaa, ja malli on läheistä sukua tälläkin listalla esiintyvälle Fiat Regatalle. 1980-luvun alussa alettiin linjalta sylkeä omia malleja, joista tutuin lienee Giugiaron suunnittelema ja Porschen kehittämällä voimansiirrolla ryyditetty Ibiza. Niitä tosin kilvitettiin härmään vain 541. Moni on lukiessaan varmasti keksinyt muitakin arkisia automalleja, joita voisi nostaa listalle. Ysi-Rellun sisarmalli oli 11, joka oli aina sedanin sijaan kolmetai viisiovinen viistoperä, mutta muuten teknisesti identtinen. Entäs ne puuttuvat. SEAT MÁLAGA (1985–1992): REKISTERISSÄ 61 Nykyisin VW-konserniin kuuluva Seat (tai SEAT, kuten valmistaja itse nimensä kirjoittaa) teki ensimmäiset kolme vuosikymmentä lisenssillä Fiateja. RENAULT 18 (1978–1986): REKISTERISSÄ 27 Arkisen näköinen, jo 1970-luvun puolelta polveutuva Renaultin perhemalli korvasi suositun ja omaperäisen 12-mallin. RENAULT 9 (1981–1989): REKISTERISSÄ 21 Jos 700-sarjan Volvoja sanottiin kulmahiomakoneella viimeistellyiksi, Renault 9:n voi laskea huoletta samaan kategoriaan. Renault 18 oli tarjolla sekä sedanettä farmari-versiona. Ei muuta kuin bongailemaan moisia – tai vielä mieluummin pelastamaan! 79. Tämä pienemmän keskiluokan kantti kertaa kantti valittiin vuoden autoksi Euroopassa 1982. Renault 9 korvasi 14-mallin, joka on kahta rekisterissä olevaa kappaletta vaille kadonnut Suomesta. Molemmat ovat kadonneet hämmästyttävän tehokkaasti vaikka 2 075 tänne sentään rekisteröitiin. Viimeisimmän Stanza-bongauksen tein Poliisiopisto-leffassa. Ohjaus, laatu ja ruosteenpidätyskyky saivat osakseen kritiikkiä ja niinpä on pieni ihme, että niitä on rekisterissä näinkin paljon. Noin 2 700 Ysi-Rellua sai Suomen kilvet
Tavaratilan kylkiikkunat taitavat olla rakentajan omaa suunnittelua. Opel Kadett C Aero on Baur-koritehtaan räätälöimä erikoismalli. Transitin perässä uuten kotiin matkusti musta tuliainen länsinaapurista. Lähetä kuvasi tälle palstalle! Sähköpostilla toimitus@klassikot.fi tai kuoressa Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa Erikoisia vehkeitä T oisinaan arkisen ajoneuvon olemuksessa saattaa olla jotain outoa, joka saa ohikulkijan pysähtymään ja katsomaan autoa tarkemmin. Niin vain sellainenkin on jossakin väkästetty. Tuon takapenkillä kelpaa isommankin miehen ojennella koipiaan. Tavaratila oli kuitenkin tässä versiossa konehuone, ja paikalla olleet aavistelivat, että sieltä löytyy kahdeksan sylinteriä veemäisesti aseteltuna. Violetteja Kuplia on ennenkin nähty. 80 Fotoalbumi 3/2020. Teboil Pirkanhovin pihalla vuonna 2008 huomion kiinnitti erikoinen yhdistelmä. Taustalla häämöttää Austin Metro. Baurin muokkaamia BMW-koreja näkee toisinaan, mutta tällainen Kadett on maailmallakin harvinaisuus. Kari Ruususen kameran eteen on vuosien saatossa osunut perin tavallisista ajokeista viriteltyjä erikoisuuksia. Keula sen sijaan vaikuttaa oudon pitkältä kun katsoo tuulilasin ja tavaratilan luukun välistä peltiä. Tavallisen oloisessa farkku-Amazonissa oli värityksen lisäksi jotain joka ei täsmännyt. Näin tekivät myös Mini-harrastajat, ja 1980–90-lukujen taitteessa eräässä kokoontumisessa huomion varasti keltainen coupé. Mattson on muutettu kaksioviseksi, avattavat matkustamon takasivuikkunat lienevät niin ikään kaksiovisesta sedan-mallista. Pirkanmaalaiset merkkikerhot kokoontuivat aikoinaan Paasikiventien Kesoililla Tampereella. Limousine-lipujasta ei ensimmäisenä tule mieleen eurooppalainen auto saati sitten pikku-Bemari
ja kats.” Näin kertoi Keltaisen Pörssin myynti-ilmoitus tämän ex-etuveto-Escortin speksit. Joskus onnistuu vangitsemaan filmille tulevan julkkiksen. Ainoa rek. Takaveto, Cosw. Uno Turbo i.e oli tuolloin ripeä laite. Putkirunkoinen ja 520-kiloinen mulkosilmä jäi meillä harvinaisuudeksi. 16V Turbo, Quaife, Atlas, Leda/ Bilstein, 17" Azev. 31 500 markkaa maksanutta urheiluautoa ei teillemme ilmestynyt kuin kolme kappaletta. ”Coupe”-Taunuksen takaosa oli itse tehty. Hatunnosto rakentajalle, joka on auton tässä kuosissa saanut aikanaan kilvitettyä kotimaamme liikenteeseen. 6 800 markkaa näkyy olevan hintapyyntö tamperelaisen autotarhan myyntirivistöstä bongatulla luiskaperäisellä Taunuksella. Kenties alkuperäinen neukkutekniikka oli saanyt väistyä saksalaisteknologan tieltä. Mielenkiintoinen rakennelma kaiken kaikkiaan. Ajalle tyypilliseen tapaan erikoisvanteet oli jätetty itselle ennen kuin auto luovutettiin liikkeeseen. Hieman kuvan ottamisen jälkeen Bedford myytiin Vammalan autoja traktorimuseon huutokaupassa, josta se päätyi musiikkiviihdebisneksen leipiin. 260 hv, 240 km/h. Brittiläinen rakennussarja Jester pohjautui Ford Fiestan 1,3-litraiseen tekniikkaan. Konehuoneen sisäosien pellit ovat kuin takaveto-Escortista. Vetokoukku ja pellistä muotoillut helmat kuuluivat varustukseen. Fiat Unon ensiesittelystä on aikaa lähes 40 vuotta. Moskvitsh näytti omituisen tukevalta ja ryhdikkäältä. Unskin ulkonäköä saattoi rakennella voimavaroja vastaavaksi vaikkapa Hörmannlevikesarjalla. Tanen takana on C-Kadett Coupé ja sen takaa puolestaan pilkistää punainen Ford Capri. Tyrwään Transitmiitissä kuvattu Ransu on rusikoitu rohkean radikaalisti uuteen kuosiin. ”Ford Escort RS Turbo Cosworth Mk4 -90. Petteristä tuli Reggae-rekka, joka tuli kymmenkunta vuotta sitten kovin tutuksi Suomen nuorisolle. Rakentelutyyli viittaa 80ja 90-luvuille. 81. Mittaristo juoruaa alan ihmiselle auton alkuperän. Jestereitä oli Hämeenlinnan Ahveniston FoMoCo-day-tapahtumassa vuosituhannen vaihteessa kaksin kappalein. Auton vaihdekeppi näytti Ford Sierrasta napatulta
Hp. Alkuperäinen, pidetty kunnossa, perheessä vuodesta 1958, ajettu 151 000 km. Alkuper. Uudet kiertonupit. Liikkeet avoinna to-pe 12-17 & la 10-14 Urheilutie 13, Orimattila www.vanharouva.fi puh. Puh. Hella H4 lisävalot, MB, Saab, Volvo yms. Puh. Kahdet renkaat: alkuperäiset 16” maastorenkaat (neuvostoliittolaiset) ja 15” katurenkaat peltivanteilla. Lada Niva 1.6, vm. 0500-648 826, Jyväskylä. 9/-19. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme. Myös vaihto. 1980, 140 tkm, bensiini, neliveto, manuaali, vihreä. 2490 €. verhoiluja tiivisteosia. Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@v-palvelu.fi Pirkanmaan V-Palvelu Ky Sorvajärventie 416 34110 Lakiala Nyt saatavilla Amazon/PV jarrurumpuja ja -levyjä, jossa napa ja rumpu yhtä osaa. 050-309 3130, kyosti.termonen@gmail.com, Pori. Tarinaa tallessa, korjaamokäsikirja. Poistettu liikennekäytöstä, ei verovelkaa. Renault 21 1,7 GTS HB -91, kats. Puh. Puh. 0400-563 928, Kauhajoki. Wanhanajan Rompetori OS-SI Osia, työkaluja, vanhoja rakennustarvikkeita, kirjoja ja melkein mitä vain. 0400-428 167. 2 viikon välein). Puh. 90 €. Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. V-Palvelu Pirkanmaan V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. 9/-19. Ford fairlane 500 1964 malliin sopivalla uudella etulevyllä. Juuri vaihdettu jakohihna. Harvinaisuus: Suomeen 1944-49 tuoduista 15 autosta tämä on ainoa museorekisterissä. 0500-648 826, Jyväskylä. Auto on rekisterissä ja ajokuntoinen. Klassikkomarkkinat Osta, myy tai vaihda klassikkosi 82 3/2020 Myydään Blaupunkt Frankfurt Autoradio 6 / 12 v. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. Simca Ariane / Beaulieu / Chambord virranjakajan kansia ja kärkiä. anssi.siukosaari@gmail.com, Puh. 0400-443 593, Espoo. Katsastus voimassa 30.6.2020. Hopunkatu 7 • 38200 Sastamala 050 465 1100 • KESÄRETKIENNE KOHTEIKSI MITÄ MAINIOIMMAT Nostalgiakauppa Vanha Rouva Huonekaluja, vaatteita, koristeja keräily esineitä sekä kesäkahvila. Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n. Takuuhuollettu! Puh. 050-522 7650, kallekarkkainen@netti.fi, Oulu. www.v-palvelu.fi Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. 09-896 709, 0400-745 915 bh@britti-helmet.fi • Vestrantie 12 • 01750 Vantaa www.britti-helmet.fi Kerää palikat verkkokaupasta! Austin 16 Saloon 1948. neuvostoliittolainen upea keinonahkasisustus. Saab-/Scaniamyyjän pöytästandardi 30 €. Tarjoa. 050-522 7650, kallekarkkainen@netti.fi, Oulu.. Edullisempi ja helpompi vaihtaa. Puh. Renault 14 TL -78, kats
työkalut ym. Puh. Runsaasti uusia osia kuin uusi. Ajettu 165 000 km. Hinta 2000 €. Auto on siisti, kolaroimaton ja alkuperäisessä kunnossa joten tämän saa halutessaan helposti museorekisteröityä. 040-727 5687, Salo. 8000 €. -19. Puh. Viimeksi tallissa 2 v käyttämättä. 83 MB S500L -01, kaikilla herkuilla jotka myös suurimmaksi osaksi toimii. Auto on nähtävissä ja koeajettavissa Espoossa. Puh. hp. 050-554 6633, kattelus@luukku.com Ostetaan Dodge vm. vm. 0400-506 388, Vihti. Puh. Ajettu 65 000. Ajettu 325 tkm, Jakohihna ja vesipumppu on vaihdettu 20.5.2015 /308 tkm. 050-309 3130, kyosti.termonen@gmail.com, Pori. 050-370 0999 Helsinki. 1989 4.0 automaatti, hyvät varusteet, vaalea nahkaverhoilu, alkup. Cetus 15” vanteilla, 7-paikkainen, kattokaiteet, alkup. 041-544 5542, Laitila. Kantakortilla rekisteriin, toinen moottori mukaan. vm. Honda 600 cm 3 . Puh: 050-372 3647, Padasjoki. -50 Meadowbrook / Coronet sivuventtiilikutosen starttimoottori. Hyvä radio. Puh. 044-987 0704, Lahti. Puh. Näin ilmoitat Klassikkomarkkinoilla Postitse: Käytä alla olevaa ilmoituskuponkia Postita ilmoituksesi osoitteeseen: Klassikot, PL 350, 65101 VAASA Sähköpostitse: Lähetä ilmoituksesi tiedot ja kuva osoitteeseen: ilmoitus@klassikot.fi. H. Kaikki osat kiinnostaa. 1991. 5000 €. Mercedes Benz 250D 1988, ajettu 430 tkm. irroitettava vetokoukku, tehtaalla asennettu lohkolämmitin + sisäpistoke, hyvät kesä+ talvirenkaat alkup. Puh. Suomiauto, nahkasisusta, huoltokirja, aut.ilmastointi, ruostesuojaus v. Keskuslukitus, sähkököyttöiset ikkunat. Tunturi Super Sport etuhaarukka tai koko runko osineen vm. 1953. Pakettihinta 50 € /vaihdossa 50-60 luvun moottorisahat. 044-987 0704, Lahti. CZ 150 cm 3 . Imuovet, hierovat sähköpenkit, tv, puhelin ym. Puh. 040-546 2681, Sarvela Vanhat öljykanisterit. H. 900 €, maski tarjouksen mukaan, pissapojan säiliö 100 €, pissapojan pumppu 100 €. Dodge Aspen -80 uudet osat: takavalolyhdyt yht. Huippuvarusteilla: huoltokirja, automaattivaihteisto, automaattinen ilmastointi, täysnahkaverhoilu, metalliväri, vakionopeudensäädin, alkup. Puh. 050-309 3130, kyosti.termonen@gmail.com, Pori. Kangasistuimet siistit ehjät urheilulliset. Museorekisteröity. Ruosteeton, kolaroimaton. kattotelineet mukaan. 2 250 € Puh. 198 000. Peugeot Cabriolet CTI 1,6 vm 1986. Ford Cougar 2.5 vm 2000, aj. Puh. Katsastettu 4/2020. 040-914 0445. Hinta 2500 €. hieno, museokatsastettu henkilöauto, kattoluukulla, AMG vantein, Becker-stereoilla, koukku. Vain nouto ja käteismaksu. Nyt myynnissä erittäin siisti ja juuri katsastettu Volvo 850 GLT 170 hv Sportswagon -93. 6900 €. 1977. Hp. Jaguar XJ6 vm. 6000 €. Myyn vähäisen käytön ja tilan puutteen vuoksi. H
on hinnoitellut harvinaisen Woodill Wildfire -avokkaan 67 500 US-dollariin, mutta tarjouksiakin kuunnellaan. Woodill Wildfire Roadster ‘54 L asikuitukorien historiasta puhuttaessa kääntyy keskustelu usein vuonna -53 esiteltyyn Chevrolet Corvetteen. Tiedossa ei ole montako Buick-dealerin mielen mukaan muovattua Wildfireä valmistettiin, mutta jäljellä ei niitä montaa ole. Nokalle istutettiin ’53 Buickin valot ja pätkä Chevyn maskia, perään sovitettiin Buickin takavalot sekä varapyörä. Venekauppa lähti rullaamaan, ja jo seuraavana vuonna Tritt muovasi ystävänsä Ken Brooksin kanssa avoauton korin, jonka saattoi pultata suoraan Willys Jeepin riisutulle rungolle. Nailhead jyrisee tuplaputkin, ja harvinaisuus olisi muutenkin kruisailukunnossa sekä uutta omistajaa vailla. Yksi alan uranuurtjia oli Kaliforniassa puuhaillut Bill Tritt, joka vuonna -48 alkoi muovailla lasikuidusta veneitä Glasspar Corporation -firmassaan. Samoilla seuduilla Buick-jälleenmyyjänä toiminut Harry Clark innostui Wildfire-mallin nähtyään ja tilasi niitä kourallisen, mutta halusi muokata koria mieleisekseen. Tekniikaksi istutettiin Buickin Nailhead V8 ja sen jatkoksi Dynaflow-automaatti. Alkuperäismaalausta koristavat edelleen vuoden -53 pinstripe-raidat ja niin sisustus kuin konehuone ovat täysin alkuperäiskunnossa. Klassikkoautokauppa Hyman Ltd. Kaverusten touhut alkoivat kiinnostaa kalifornialaisia autopiirejä ja pian Dodgeja Willys-kauppias Robert Woodill innostui tilaamaan Trittiltä oman korimallin, jota myytiin vuodesta -52 Woodill Wildfire -nimisenä rakennussarjana. Materiaali on taipunut auton muotoon aiemminkin, sillä pienien sarjojen teko lasikuidusta on suhteellisen helppoa. Tämän Missourista, läheltä Kansas Cityä löytyvän yksilön uskotaan olevan parhaiten alkuperäiskunnossa säilynyt lajinsa edustaja. 84 Marginaalista 3/2020. Kuvat: HYMAN Ltd
Tuleva klassikko Jaguar XJ 86 3/2020. Ajaton autoklassikko kehittyi kuitenkin jatkuvasti niin päältä kuin pinnan altakin. Aristokatti Jaguar XJ:n ulkonäkö muuttui vuosikymmenien vieriessä vain vähän. Vuosina 1994–1997 valmistettu X300-sarja tarjoaa näihin aikoihin hyvän vastineen rahalle
Kun on puhe Jaguarista, ajatukset alkavat kuin itsestään Teksti: Kari Mattila • Kuvat: toimitus ja valmistaja Mekaanisesti ahdetulla moottorilla terästetty XJR on voimakas ja myös urheilullinen vaihtoehto. S ulavalinjainen ja peribrittiläistä arvokkuutta huokuva Jaguar XJ saapui markkinoille 60-luvun lopulla. Muutaman vuoden päästä museoiän saavuttava mallisarja on hintakehityksensä osalta pohjalukemissa, mutta samalla tarjontaa on mukavasti ja myytävien joukossa on ehjiä ja tunnollisesti pidettyjä yksilöitä. Aristokraattisen ulkoasun alla tapahtui kuitenkin pieniä ja myös suuria muutoksia aikojen saatossa. Päivittäiseen käyttöön soveltuvaa harrastehenkistä autoa katsellessa kannattaa vilkaista vuosina 1994– 1997 valmistetun Jaguar XJ:n X300-sarjan yksilöitä. Välillä malli kamppaili arvolleen sopimattomalla tavalla laatuongelmien kanssa. Siitä eteenpäin XJ:n ilme ja olemus pysyivät samankaltaisena aina vuoteen 2009 saakka. Asiaan vihkiytymättömän silmissä tarjokkaat näyttävät olevan keskenään kovin samanlaisia, mutta eri versioiden kesken on kuitenkin ratkaisevia eroja. Ennen kuin lähtee ostohousut jalassa Jaguaria jahtaamaan, kannattaa tehdä jonkin verran kotiläksyjä. 30 vuotta sitten Jaguar siirtyi Fordin omistukseen, ja Ford puolestaan satsasi laatupuoleen palauttaen klassisen brittimerkin työnjäljen osalta raiteilleen. Tehtaan esitemateriaalissa vauhtivarat ja jämäkämpi ajettavuus tuodaan esiin hienostuneella tavalla. 87
Isokokoisen LS 400-mallin ensimmäinen versio saapui markkinoille mallivuodelle 1990, ja artikkelin Jaguarin kanssa samanaikaisesti myytiin jo toisen sukupolven mallia. Nokkapellin alta löytyy nelilitrainen V8-kone automaattivaihteistoon kytkettynä. Kevytmetallivanteistakin piti maksaa lisähinta. Sen myötä tekniikkavalikoima Jaguarin legendaarinen V12-moottori oli tuotannossa vielä X300-sarjan aikoihin. Ahdetun moottorin yhteydessä tarjottu automaattivaihteisto on eri laatua kuin vapaastihengittävän kuutoskoneen perään kytketty automaatti. TOINEN VAIHTOEHTO LEXUS LS400 (XF20) Valmistusvuodet 1994–2000 Teho 264 hevosvoimaa (vm. Voimaa ja urheilulliset ajo-ominaisuudet Mutta edellä mainittuun mielikuvaan sopivia yksilöitäkin on runsaasti tarjolla. Vuosina 1995-2000 tuotannossa ollut Lexus LS 400 on ulkoisesti hillityn mutta arvokkaan oloinen auto. hahmotella mielikuvaa voimakkaasta ja täydellisesti varustellusta luksusautosta. 1995) Suorituskyky 0–100 km/h: 7,5 s, Huippunopeus 250 km/h Hinta uutena 744 000 mk Numerotietojen valossa Jaguar XJ:n vaihtoehtoina esiin nousee MercedesBenz S ja BMW 700-sarja. Voimavarat näkyvät myös päällepäin ulkokuoren ja verhoilun eroina mukavuuspainotteisiin malliversioihin nähden. Haastajiensa kaltaisesti se on takavetoinen. Silloin pellin alla kehrää yli 320 hevosvoimaa, jotka kiskovat edustusauton nollasta sataan seitsemässä sekunnissa. Ison Lexuksen hankinta on Jaguariin verrattuna tylsää hommaa, sillä auton lisävarustelista oli mitättömän lyhyt lähes kaikki kuviteltavissa olevat mukavuudet sisältyivät perusmallin hintaan. 3,2-litraisen moottorin tuottama reilu parinsadan hevosvoiman teholukemakin vaikuttaa alhaiselta siinä vaiheessa kun vilkaisee teknisiä tietoja ja huomaa auton painavan yli 1 800 kiloa. Tarkemmin pohtiessa rupeaa miettimään, että Jaguarin ostoa kaavaileva saattaisi kiinnostua japanilaisvalmisteisesta saksalaisauton haastajasta. Viimeinen V12 Legendaarinen Jaguar V12-moottori oli tuotannossa vielä X300-sarjan aikoihin. 1990-luvulla Toyotan luksusmerkki Lexus oli vielä uusi ja outo tuttavuus. Jaguarin ja Daimlerin tekniikat pohjautuvat samoihin moottoreihin, mutta tuotemerkki on sen verran isossa roolissa ettei erehdyksen vaaraa synny. XJR:n alusta sekä rengastus ovat perusmalliin verrattuna urheilullisempaa sorttia, ja ripeää ajoa silmällä pitäen tasauspyörästö on varustettu lukolla. XJ-merkinnän perään lisätty Rkirjain merkitsee mekaanisesti ahdetun neljälitraisen kuutosmoottorin ja urheilullisen varustelun yhdistelmää. Tuleva klassikko Jaguar XJ 88 3/2020. Kokonaisuutena XJR:n voisi ajatella tarjoavan kovan vastuksen saksalaisvalmmisteisille luksusluokan voimavaunuille. XJ:n varustelistalla oli myös manuaalivaihteisto, jota moni saattaa vieroksua XJ:n kaltaisen loistoauton yhteydessä. Työkalut ja varasulakkeet sekä -polttimot ovat mukavasti käsillä konehuoneen oikealla puolella. XJ:stä tehtiin kuitenkin hinnat alkaen -versiota, jossa ei ollut vakiovarusteena sen enempää nahkaverhoilua kuin ilmastointilaitettakaan
12-sylinterinen voimanlähde saattaa olla tulevaisuudessa keräilijöiden toivelistan kärjessä, mutta toisaalta iso kone tuo mukanaan isommat huoltoja käyttökulut. Hiljaisena autona XJ tarjoaa hyvän ympäristön musiikin kuunteluun. V12-moottorin valmistus päättyi samaan aikaan X300-sarjan kanssa vuonna 1997. XJR on yhtäaikaisesti vauraan ja voimakkaan näköinen auto. 08 Suorituskyky Kiihtyvyys 0–100 km/h: 7,0 s, huippunopeus: 250 km/h 09 Valmistusmäärä X300-sarjan autoja valmistettiin yhteensä 92 038 kappaletta. Hammastanko-ohjaus ja lukkiutumaton jarrujärjestelmä. Luksusvarusteltua yksilöä etsivän pitää muistaa vilkaista myyntilistauksia myös Daimler-merkin kohdalta, sillä tuon tuotemerkin alta markkinoitiin parhaiten varustellut 89. 01 Merkki ja malli Jaguar XJR 02 Vuosimalli 1995 03 Moottori Eteen pitkittäin sijoitettu kuusisylinterinen mekaanisesti ahdettu rivimoottori. Teho 326 hevosvoimaa, suurin vääntömomentti 512 Nm. Aikakaudelle tyypilliseen tapaan äänentoistojärjestelmän jatkeeksi sai hankkia cd-levyvaihtajan. 05 Alusta Edessä kolmiomalliset alaja ylätukivarret, kallistuksenvaimennin ja kierrejouset, takana erillisjousitus poikittaistukivarsin. 07 Mitat Pituus: 5 024, leveys: 1 799, akseliväli: 2 870 mm. Hintaeroa perusmalliin kertyi huimat 223 tuhatta. 06 K ori Itsekantava neliovinen porrasperäinen teräskori. Vuoden 1995 hinnasto kertoo voimamallin hinnaksi 742 000 markkaa. kattaa kolme keskenään erilaista perusratkaisua ja myös äänimaisemaa. Iskutilavuus 3 980 kuutiosenttiä. Paino: noin 1 800 kg. 500-sarjan BMW:n alkaen-hinta oli karvan alle 200 000 mk. Parin viimeisen valmistusvuoden ajan XJ oli myös ainoa V12-koneinen Jaguar, sillä coupé-korinen XJS oli poistunut vaihtoehtojen joukosta jo aiemmin. 04 Voimansiirto Neliportainen automaattivaihteisto, takaveto, tasauspyörästön luistonrajoitin
Kruisailu ja mutkateistä nautiskelu on Jaguarin ratin takana lystikästä pikkuvioista huolimatta. Alustarakenteet pitää tutkia tarkasti. HUOMIOI NÄMÄ ENNEN KAUPPOJA 1990-luvun puolivälissä Jaguarin ostajan piti työntää käsi syvälle taskuun. Upporikkaat harvoin ostavat autonsa käytettynä, joten muutaman vuoden ikäinen Jaguar kulkeutui mitä todennäköisemmin tavallisen palkansaajan käsiin. Auto on iso ja monimutkainen, joten ruostekin tuottaa tavallista enemmän päänvaivaa. Vanhempia mallejakin saa sopivasti, mutta hyvät yksilöt ovat harvassa ja kovissa hinnoissa. Molempien merkkien maahantuojana toimi tuolloin Haka-Auto Oy. Kattoverhoiluun kannattaa kiinnittää huomiota. Sellaisen hintaero kehnoon yksilöön nähden voi olla vain pari kolme tuhatta, millä summalla ei korjaa paljoakaan. Käy läpi helmakotelot, pyöränkaaret, iskunvaimentimien ja pyöränripustusten kiinnityskohdat. Jaguar XJ:n ongelmista ruoste on pahimpia. Edustusauton ostaja taas lohkaisi hankintaansa vain siivun varallisuudestaan, ja tiesi jo ostaessa vaihtavansa pian alle uuden loistoauton. Tuleva klassikko Jaguar XJ 90 3/2020. Koeajolla kannattaa pitää mielessä että on liikkeellä erityisen hiljaisella ja loisteliaalla autolla, josta ei saisi kuulua ylimääräisiä vikinöitä tai pieniäkään kolahduksia. Suomen markkinoilla edullisin malli XJ6 3.2 oli hinnoiteltu 519 000 markan arvoiseksi ja kattavasti varustellusta neljälitraisesta Sovereign-mallista piti pulittaa 699 000 markkaa. Sekä Jaguaria että Daimleria on tarjolla pidempiakselivälisenä versiona. X300-koriset autot. Marmoritiskillä osat maksavat hunajaa, ja merkkihuollon tuntihinta on suolainen. Edellä mainituista syistä liikkeellä on paljon autoja joiden kohdalla ei ole seurattu ruosteenestoohjelmaa erityisen tarkasti. Kehnoja yksilöitä on välillä tarjolla aivan erityisen halvalla. Ajellessa kannattaa räplätä lukuisat sähkölaitteet ja muut mukavuusvarusteet läpi. Tuulilasin ja takaikkunan ympärystät ovat myös alttiita korroosiolle. Roikkuva verhoilu on saatettu korjata kömpelösti myynnin helpottamiseksi. Halvinkin malli maksoi yli puoli miljoonaa markkaa, ja tyyreimmän Daimlerin hinta kipusi liki miljoonaan. Jo uutena piittaamattomasti ylläpidetyn auton huoltoja korjaustoimien laiminlyönti saattoi jatkua jyrkkenevään tahtiin. Daimlerin konevalikoimassa on 6ja 12-sylinteriset versiot, mutta Daimler-kielellä jälkimmäinen onkin tuplakuutonen (double six). Tavallisen arkiauton ostaja teki kuitenkin suhteessa suuremman sijoituksen, ja sitä myöten hänen oli viisainta pitää auto hyvässä kunnossa jo jälleenmyyntiarvoa ajatellen. Mekaanisesti ahdettu XJR maksoi 742 000 markkaa, V12-koneinen XJ12 puolestaan yli sata tuhatta enemmän. Sisätilojen osalta vauriot ovat helpommin nähtävissä, ja yleisilme kertoo onko yksilö sopiva juuri sinulle. Halvimman Jaguar XJ:n hinnalla sai 13 takavetoLadaa. Daimlerin kohdalta löytyy 815 000 markan arvoinen Six 4.0 ja peräti 965 000 markkaa maksanut Super Six. Vuoden 1995 autohinnastosta käy selville eri vaihtoehtojen hintaerot uutena. Sellainen voi olla hyvä ostos vaikkapa varsinaisen harrasteajokin tuuraajaksi. Jaguar X300kori on nyt siinä iässä, että hyviä on vielä tarjolla kohtuulliseen hintaan. Samasta hinnastosta löytyvien tutumpien vehkeiden joukosta voi hakea verrokkeja hahmotuksen tueksi: Daimlerin kanssa samassa hintaluokassa oli muun muassa BMW 750 (885 000 mk), Dodge Viper (990 000 mk), Mercedes-Benz S 500 (968 800 mk) ja Porsche 911 C (835 000 mk). Luulisi moisen summan henkilöautoon satsaavan ihmisen pitävän ostoksestaan tavallista paremmin huolta. Myytävien joukossa on myös tunnollisesti pidettyä ja tinkimättömästi huollettuja valioyksilöitä. Vaihteiston pitää toimia täsmällisesti ja moottorin reagoida kaasupolkimen liikkeisiin loogisesti
205/75R14 98R 2 ½" (64 mm) valkosivu 149,95 € 225/75R14 102R 2 ¾" (70 mm) valkosivu 169,95 € 165/80R15 87R 2 ½" (64 mm) valkosivu 139,95 € 205/75R15 97R 2 ½” (64 mm) valkosivu 159,95 € 225/75R15 102R 3" (76 mm) valkosivu 179,95 € 235/75R15 108R 3 ¼" (83 mm) valkosivu 199,95 € + jälleenmyyjäkohtaiset toimituskulut. Korkealaatuinen ja elegantti. Kontio WhitePaw Classic huokuu arvokkuutta ja luksusta. Menneiden vuosikymmenten ajatonta lumoa ja kauneutta. Pitkälle historiaan vie myös retkeilyvarusteisen VW-pakun tarina, sillä autolla käytiin markkinoimassa kullanhuuhdonnan mm-kisoja KeskiEuroopassa saakka. Nostalgisen leveä valkosivu on unohtumaton klassikko. Kontio Renkaat Oy on nokialainen yritys, joka suunnittelee ja valmistuttaa premium-luokan renkaita. Seuraavan numeron museovierailuartikkelissa esittelemme saksalaisen PS Speicher -kokoelman. Kontio Renkaat mullistaa valkosivurenkaiden markkinan puolittamalla nykyisen hintatason. Myynti: hyvin varustellut rengasja autoliikkeet kautta maan sekä vannetukku.fi. kontiorenkaat.fi K o n t i o W h i t e P a w C l a s s i c Toimitukset alkavat toukokuussa 2020, 165/80R15 koon osalta kesällä 2020. Aito premium-valkosivurengas klassista tyylikkyyttä ja ylellisyyttä Emman matkassa Kuusamolainen Jouko Ronkainen on omistanut coupé-EMW:n pian puolen vuosisadan ajan. Klassikot 4/2020 ilmestyy 22.5.2020 Seuraavassa numerossa: 91
36 84 80 -2 00 3 • PA L VK O 20 20 -2 1 6 41 48 83 68 48 08 20 00 3 Viipale mediat TAPAHTUMAT: Maalissaalis, Talviheikki & Lada-talvipäivä PALVELUA 50-LUVULTA LÄHTIEN: Kiikoisten huoltoasema KADONNEET KASARIT: katukuvasta hävinneet käyttöautot TARINAA BRITTIAUTOISTA TERÄSTETTY LIPPALAKKI TOYOTA COROLLA LIFT BACK TWINCAM PIENOISMALLI HONDA MOTOCOMPO 3/2020 • Hinta 9,90 € • www.klassikot.fi 03 /2 Be ntle y Eig ht ’91 • Op el Ka de tt Co up é ’65 • To yo ta Co roll a Lift Ba ck ’78 • Vo lvo 180 0S ’67 • VW 150 Va ria nt ’68 Lehtorin silmäterä OPEL KADETT COUPÉ ’65 HARRASTAJA: PITKÄN LINJAN MINIMIES TULEVA KLASSIKKO: JAGUAR XJ BRITTIAUTOPAJA: GRIPS GARAGE KOEAJOSSA: BENTLEY EIGHT ’91 Klassikko jo syntyessään – Teboil Silver Classic GT-S 20W-50 Parasta voitelua klassikoille Tämän päivän tietotaidolla teimme öljyn klassikkoajoneuvojen moottoreille. Saatavana Teboil-huoltoasemilta sekä laajan valikoiman jälleenmyyjiltä. Lue lisää www.teboil.fi. Valitsimme huippulaadukkaat mineraaliperusöljyt sekä klassikoille parhaat lisäaineet. Näin syntyi Teboil Silver Classic GT-S 20W-50. Erityisen voimakas kulumisenestolisäaineistus suojaa tehokkaasti moottoria sekä moottoripyörän vaihteistoa. Lisäsimme vielä tiivisteitä hoitavan lisäaineen. Otimme huomioon vanhojen autojen ja moottoripyörien erityisvaatimukset, mukaan lukien märkäkytkimet