044 040 4739, myynti@kontiorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäsi: kontiorenkaat.fi NOSTALGIAPYÖRIÄ: MP-messujen helmet MAINOKSEN IMUSSA: Ahdettujen markkinat PIKKUKLASSIKOT: Citroën AX & Lancia Y10 HARRASTAJAN PERHEAUTO VOLVO 240 GL INJECTION ’88 PIKKUAVO ITALIASTA FIAT 850 SPORT SPIDER ’70 RETKEILYYN TEHTY FORD TRANSIT ’67 3/2023 • Hinta 10,90 € • www.klassikot.fi Töpöhännän paluu Töpöhännän paluu STANDARD VANGUARD . ’90 • Sta nd ard Va ng ua rd ’52 • Vo lvo 24 GL In jec tio n ’88 36 84 80 -2 30 3 • PA L VK O 20 23 -2 1. 52 3/ 20 23 Cit ro ën AX 11 TR E ’87 • Fia t 85 Sp ort Sp ide r ’70 • Fo rd Tra ns it ’67 • La nc ia Y1 LX i.e . Puh
Laatikon työkalut kattavat suurimmat tarpeet niin kotona kuin autotallissakin, työkaluihin kuuluu mm. Laatikko on valmistettu punaiseksi maalatusta teräspellistä, ja siinä on yläkansi ja 2 ulosvedettävää säilytyslaatikkoa edessä. HUOM: uusi parannettu versio pystymallisella hydraulipumpulla. Pituus: 175mm. Kaikki hinnat sis. Akseli on säädettävä 300-453 mm. vedenpinnan korkeus. Nostokorkeus: 1830 mm. Paino: 4,3 kg 249€ tuotenro 509658 Peltileikkuri 500W Sähkökäyttöinen peltileikkuri. Mekaaniset lukitukset aktivoituvat automaattisesti nostettaessa ja vapautuvat paineilmalla laskettaessa. 549€ tuotenro 533329 85€ tuotenro 493647 U U TU U S! U U TU U S!. 4390€ tuotenro 511754 Saksinostin 3000kg Saksinostin lattian päälle asennettavaksi, nostimen korkeus alas laskettuna on vain 105 mm. Leveys: 2120 mm. Varustettu kellukkeella, joka sammuttaa pölynimurin max. Varsissa on muovisuojat. Suuri imuteho 3 x 1000 W moottorin ansiosta. Korkeus: 112 mm. Vaihdettava neliskanttinen terä. Paino: 660g. Täydellinen kone pinnan ruosteen poistamiseen ja levyjen valmisteluun esim. Teollisuusimuri 80 litraa Teollisuusimuri sekä märkäettä kuivaimurointiin. Helppo veden tyhjennys tyhjennysletkun kautta. Paino: 850 kg. Nostokyky: 2500 kg Suurin nostokorkeus: ilman nostotyynyä 440mm Korkeus alas laskettuna: ilman nostotyynyä 80mm Mitat (LxPxK) / yksi ramppi: 230x1790x80-440 Paino: 105kg U U TU U S! U U TU U S! 229€ tuotenro 494325 Jousipuristin Jousien purkamiseen ja asennukseen, kaikentyyppiset McPherson-jousitukset. 219€ tuotenro 507342 U U TU U S! 1349€ tuotenro 513949 Siirrettävä saksinostin 2500kg Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. Koneessa on tehokas 1100W moottori ja säädettävä nopeus välillä 1000-3700rpm. 2,5mm teräspelti. Neljä hydraulimäntää. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. Vääntiömutteri 21 mm:n kuusiokannalla. Työkalulaatikko työkaluilla Työkalulaatikko 84-osaisella työkalulajitelmalla, joka on siististi lajiteltu vaahtokumisisäosaan. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Metallipyörösaha 355mm Metallipyörösaha kovametalliterällä nopeaan ja suoraviivaiseen raudan, teräsprofiilien, putkien, PVC:n ja muiden materiaalien leikkaamiseen. Suuri 80 litran säiliö ruostumattomasta teräksestä. Nostokapasiteetti: 3000 kg. U U TU U S! Satinointikone 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. 1/2”-hylsysarja 14-32mm, 1/4”-hylsysarja 4-13mm, kuusiokoloavaimet, ruuvikärjet, ura& ristipääruuvitaltat, pihtisarja sekä kiintolenkkiavaimet 6-19mm. 24 voltin ohjausjärjestelmä, joka antaa varoitusäänen, kun nostinta lasketaan. Nosto-/laskuaika: <50 / <60 s. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. Sopii jousille: Ø 80-115 mm, Ø 110-150 mm, Ø 140-195 mm. Maks. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Ajosillat voidaan pidentää lukitsemalla ajorampit nostoasentoon. Pituus: 1990 mm. Koneella on useita etuja ja yksinkertaisella rullan vaihdolla voit vaihtaa karkean puhdistuksen, hionnan ja kiillotuksen välillä. ennen hitsausta. Käyttöjännite: 400 V. Teho 500W. Varustettu karan pikalukolla nopeaan ja helppoon terän vaihtamiseen. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. Materiaalipidike säädettävissä 0-45°. Enimmäiskuormitus 1040 kg. 299€ tuotenro 533204 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön
Samoihin aikoihin touhusin moottoripyöräurheilun puolella. Liian uusi museoauto COPYRIGHT: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty . ILMOITUKSET: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Poikkesimme 80-lukulaisella kesän aikana myös tuningja drifting-harrastajien tapahtumaan pääkaupunkiseudulla. Ei sillä ajaminen edes tunnu oikealta autovanhuksella kurvailulta. Mutta kun silloin joskus 90-luvun alussa huristelin vanhojen vehkeiden tapahtumaan 30-vuotiaalla brittiautolla ja minut ohjattiin samalla tavalla yleisöparkkiin, se ei tuntunut mukavalta. Parikymmpisen silmissä ajopeli oli varmasti sekä museokampe että yksiselitteisesti harrasteauto. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Kun 60-luvun autoilla saapui tapahtumaan, liikenteenohjaajat opastivat aina johdonmukaisesti harrastasteparkin suuntaan. Siellä oli mukavaa panna merkille, kuinka uudet tulokkaat otettiin vastaan hyvin kannustavalla otteella täysin riippumatta heidän ajopeliensä laadusta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Nuoret liikenteenohjaajat katsoivat museoautomme ilman muuta sopivan hurjien rakennelmien värikkääseen joukkoon ja ohjasivat suoraan harrasteparkkiin. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Parikymppisen silmissä ajopeli oli varmasti sekä museokampe että yksiselitteisesti harrasteauto. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Muistan silloin pohtineeni, että hiukan rennompi asennoituminen nuoria harrastajia ja juuri museoiän saavuttaneita ajokkeja kohtaan parantaisi varmasti museoautoharrastuksen tilaa Suomessa. Samat ajatukset tulivat mieleen nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin – vaikka ei tässä enää itse niin kovin nuoria olla... Olin juuri saanut projektini valmiiksi ja ajanut sillä pitkän siivun maantietä vain päästäkseni osallistumaan tuohon tapahtumaan. Museoauton kanssa vierailimme vanhojen vehkeiden harrastetapahtumissa kahdesti, ja molemmilla kerroilla seurueemme ohjattiin yleisölle varatulle pysäköintialueelle. Niistä kaksi on 1960-luvulta ja kolmas (ryhmän ainoa museorekisteröity muuten) 1980-luvun loppupuolelta. 3 Pääkirjoitus. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. MATERIAALI: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Jan-Erik Laine, Harri Onnila AVUSTAJAT Joona Hamm, Eero Kumanto, Lea Lahti, Virpi Miettinen, Kauko Ollila, Mika Rassi, Kari Ruusunen, Tamas Vilagi, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Outi Mentula KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. TILAAJAPALVELU Puh. M enneenä kesänä kiersimme perheen kanssa tapahtumia kolmella erilaisella autolla. Onhan tuo 34-vuotias omaankin silmään enemmän nykyauto kuin museovehje. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.klassikot.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@klassikot.fi myynti@klassikot.fi materiaali@klassikot.fi etunimi.sukunimi@klassikot.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat , marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä
s. 22 Fiat 850 Sport Spider ’70 Suositun italialaisen pikkuauton kangaskattoinen urheiluversio on linjoiltaan tunnistamattoman kaukana lähtökohdastaan. 46 Citroën AX 11 TRE ’87 Autoliike osti takaisin aikoinaan myymänsä pikkuauton sen ensimmäiseltä omistajalta. Kuntoon sekin outolintu tuli. Helsingissä liikkuu Atlantin takaa uitettu hieno yksilö. ’90 Mikko Kujanpää ihasteli opettajansa Y10-Lanciaa, ja hankki myöhemmin samanlaisen ensiautokseen. 28 Ford Transit ’67. Nyt sama peli tarjoaa Nurmisen perheelle tilat reissailun ohella vaikka mihin. 22 Fiat 850 Sport Spider ’70 s. Sitä järjestyi hienosti pidetyn ruotsinraudan muodossa. 72 TalviHeikki, Turku AJONEUVOT 16 Standard Vanguard ’52 Pitkän linjan autoharrastaja Timo Hotti kohtasi myynnissä olevan ajoneuvoaihion, josta ei tiennyt mitään, merkkikin oli vieras. 52 Mainoksen imussa s. TAPAHTUMAT 66 MP23, Helsinki Helmikuun alussa järjestetty moottoripyöränäyttely tarjosi reilusti nähtävää vanhojen kaksipyöräisten ystäville. 34 Volvo 240 GL Injection ’88 Siltasen perhessä oli ennestään pieniä museovehkeitä, ja lisätilalle alkoi tulla tarvetta. 40 Lancia Y10 Fire LX i.e. ’90 s.46 Citroën AX 11 TRE ’87 s. Lämpimien muistojen kannustamana sama mies hankki samanlaisen myöhemmin harrasteautokseen. Nyt menopeliä säilytetään tunnollisesti ja käytetään välillä liikkeen maskottina. 16 Standard Vanguard ’52 s. 70 Rompetori, Karkkila Vanhaan konepajahalliin pystytetty markkinatapahtuma sai väkeä liikkeelle tungokseksi saakka. 40 Lancia Y10 LX i.e. 34 Volvo 240 GL Injection ’88 s. Tässä numerossa 4 3/2023 s. 28 Ford Transit ’67 Entisestä ambulanssista kuoriutui 1970-luvulla persoonallinen matkailuauto
5 s. 78 Rallin kulta-aika s.80 Museo Nicolis s. 80 Museo Nicolis Veronan seudulla sijaitseva museo esittelee uniikin kokoelman vanhoja ajoneuvoja, tekniikkaa ja mekaniikkaa. 82 Kaukon kynästä Pakinoitsijan mietteitä itäsaksalaisesta vauhtipahvista. 66 MP23, Helsinki s. 84 Tuleva klassikko Eldorado-saagan viimeiseksi jäänyt malli tarjoaa urheilullista luksusta. 58 Mestaruudet katkolla Ammattikatsojamme lähetettiin kameran ja parin filmirullan kanssa raportoimaan vuoden 1998 East Side -rallin käänteitä. 58 Ammattikatsoja muistelee Coupé-Cadillac on takuuvarma tuleva klassikko.. 78 Rallin kulta-aika Italialaisen automuseon vaihtuva näyttelyosuus koostuu tällä kertaa kovista rallivehkeistä hyvällä suomalaisedustuksella. 76 Talviajot, Vihtijärvi Autohistoriallisen Seuran järjestämä ajotapahtuma kurvailtiin Vihdin, Karkkilan ja Lopen maisemissa. s. ARTIKKELIT 52 Ahdin suo antejaan Harri Onnilan artikkelisarja Mainoksen imussa setvii tällä kertaa turboahtimen esilletuontia kotimaisessa automainonnassa. 82 Kaukon kynästä s.84 Tuleva Klassikko 72 TalviHeikki, Turku Turussa päästiin välivuosien jälkeen penkomaan myyntipöytiä ja tapaamaan harrastajakavereita. 76 Talviajot, Vihtijärvi s. VAKIOPALSTAT 6 Vakionopeus Harrastekentän kuulumisia, menneen maailman uutisia ja kevään tapahtumakalenteri. 62 Harrastajan pakeilla Ahkerasti tapahtumia kiertävä Kempin pariskunta kertoo autoistaan ja harrastuksestaan. 62 Harrastajan pakeilla s
Vauhti kun oli 150, tuli rumat ruumiit... Kromia ja kuumaa nahkaa N äin mainostettiin maaliskuun 23. Tyttöjä! Tyttöjä! Tyttöjä! Maaliskuun 22. Kawasakin kanssa yhteistyössä toteutetun elokuvan juoni oli tuoda esille kaksitahti-Kawasakeilla ajavien ja Vietnamin sodassa erikoisjoukoissa palvelleiden ex-sotilaiden oikeamielisyyttä heidän laittaessa Harrikoilla ajavan pahisjengin ruotuun. Suomessa elokuvaa mainostettiin Helvetin Enkeleiden paluuna, mutta elokuvan pahikset liikkuivat Wizards-jengitunnukset liiveissään. päivänä vuonna -73 Suomen ensi-iltaan saatua Kromia ja kuumaa nahkaa -elokuvaa. Nähtävänä oli 40 automallia ja katselmuksen vetonauloiksi oli pestattu Tamara Lund sekä Tapio Rautavaara. Tämä ”etupyörävetoinen pikkujättiläinen” oli 3 970 markan hinnallaan markkinoiden huokeimpia kulkuneuvoja. Elvis Presley muuttui kapinallisesta rokkarista vähemmän jännittäväksi hurmuriksi, tai sellaisena hänet vuonna 1963 elokuvassa esitettiin. 12 3/2023. Mutta kun alla oli rajut raudat, niin ei meille pärjää pyörremyrskykään...” VIIKKO RADALLA Kevättalvella -63 Trabant-henkilöautojen maahantuoja Oy Auto-Ala Ab järjesti Helsingin Käpylän raviradalla tempauksen, jossa Trabantilla kierrettiin ympäri rataa tasan viikko pysähtymättä kertaakaan. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta ”Ne kimulit auko päätään liikaa ja Jack täräytti ketjulla tuulilasin suoraan niitten naamalle... -63 sai Suomessa odotetun ensi-iltansa Elvis Presleyn tähdittämän Paramount-studioiden musikaalikomedia Girls! Girls! Girls! Elokuvassa 27-vuotiaan siloposkisen Elviksen tanssikoreografiat ovat tarkoin hiottu ja viihdyttävää katseltavaa, eikä edellisen vuosikymmenen kapinallisesta rokkarista ollut paljoakaan jäljellä. Gulf-bensiinillä ja -kaksitahtiöljyllä testattu moottori kesti kokeen rasitukset ilman vaurioita ja kulumisen merkkejä. Naiskauneuden lisäksi elokuvaan oli mahdutettu 14 uutta Elviksen tulkitsemaa kappaletta. Näyttelyohjelmaan kuuluivat myös Just Right -mannekiiniesitykset. Rootes-yhtymän uusi ja paranneltu Sunbeam Alpine -urheiluauto oli juuri laskettu markkinoille, ja tällainen 170 kilometrin huippunopeuteen yltävä tulipunainen Sunbeam oli ennätetty saamaan myös Wihurin näyttelyyn. URHEILUSUMPPI Maaliskuun lopussa -63 Wihuriyhtymä järjesti oman suuren autonäyttelyn edustamistaan automerkeistä. Kauniita tyttöjä, kuten muun muassa Stella Stevens, veneilyhenkisessä elokuvassa riittää. Tankkaukset ja ainakin yksi renkaanvaihto sekä kuljettajanvaihdokset tehtiin auton liikkuessa. Tappeluita sekä ampumisia oli motskareilla ajamisen väliin mahdutettu sopivasti. Viikon aikana Trabant ehti kiertää 7 514 kilometrin matkan. Lee Frosterin kuvaama ja ohjaama teos ei varsinaisiin laatuelokuviin lukeudu, mutta moottoripyöristä pitäville raina oli pakollista katsottavaa. Jeparitkin yritti lähteä perään..
Toyota Corolla tipahti kuudenneksi ja uutena kymmenen eniten rekisteröidyn automallin listalle oli kivunnut 565 kappaletta myyty Datsun 1 200. Äärimmäisen tarkkaan mietitty markkinointi loi mielikuvan, että riemunkirjavat muovikellot olivat trendikkäintä mitä planeetalta löytyi. Nappipatterilla toimiva kvartsikoneisto värikkäissä muovikuorissa oli resepti joka toimi. KILPEILYÄ Maaliskuussa -73 tuli mahdolliseksi vaihtaa henkilöauton vanhanmalliset mustat rekisterikilvet uusiin heijastaviin valkopohjaisiin kilpiin. Kolme kaverusta Ernst Thomke, Elmar Mock ja Jacques Müller kehittivät trendikkään ja halvan muovikellon, josta muodostui ilmiö ja kaupallinen jättimenestys. 40 vuotta sitten lanseeratun kellosarjan yksilöistä on ajan myötä tullut haluttuja keräilyesineitä. Swatch 40 vuotta M aaliskuun 1. Heijastava kilpipari maksoi 36 markkaa ja toimitusaika oli kuukausi. Autorekisterikeskuksessa arvioitiin tuolloin, että valkoisia kilpiä alettaisiin vuoden -73 aikana joissain lääneissä jakamaan myös moottoripyöriin. 13. Raikkaan värikkäistä muovikelloista tuli ilmiö. Valkoisten kilpien jako oli aloitettu Turun ja Porin läänissä jo vuoden -72 maaliskuussa, ja muoti oli vuoden aikana levinnyt myös muihin lääneihin. Vuonna 1984 Swatch-kellojen myynti ylitti kolme miljoonaa dollaria, ja seuraavana vuonna summa nousi jo 105 miljoonaan. Piensarjoina valmistetut rajoitetut erät toivat tuotemerkkiin vielä lisää yksilöllisyyttä. Helmikuussa myyntiään reilusti parantanut Lada nousi listalla neljänneksi. Nykyisin merkki työllistää yli 30 000 ihmistä ympäri maailmaa, ja yritys on ostanut lukuisia tunnettuja arvokellomerkkejä markkinoilta. Vanhat kilvet oli palautettava poliisilaitokselle uusia noudettaessa. VILKASTA KAUPPAA Alkuvuoden -73 henkilöautojen rekisteröintitilastoissa Volkswagen 1300 valtasi kärkipaikan kuukauden tauon jälkeen. Tuontimaiden vertailussa Länsi-Saksa johti Japanin ollessa toinen ja Neuvostoliiton kolmas. vuonna 1983 lanseerattiin Zürichissä rannekello jonka idea oli, toisin kuin sveitsiläiskellojen siihen asti, olla niin edullinen että jokainen saattoi ostaa niitä monta. Iloisilla ja kauniilla ihmisillä oli mainoksissa hauskaa ja tyylikkäimmillä heistä oli monta erilaista Swatch-kelloa ranteessa yhtä aikaa. Hauskasti sisustetut Swatcherikoisliikkeet kaupunkien kalleimmilla ostoskaduilla näyttivät raikkailta, ja tunnetut huippusuunnittelijat loivat Swatchille jatkuvasti uusia malleja. Vanhojen Swatchkellojen keräilijöillä riittää metsästettävää, sillä kukaan ei taida olla ihan selvillä paljonko eri malleja on edes valmistettu. 1 777 myydyn Kuplan kannoilla roikkui vain 17 autoa vähemmän myyty Fiat 600 ja kolmantena 1 379 kappaletta myyty Opel Kadett
Yksilö voitti luokassaan entisöintikilpailun vuoden 2008 Amelia Island Concours d’Elegance -tapahtumassa. • Neuvostoliittolainen Sputnik-kääpiöauto esiteltiin lehdistölle, mutta tuotantoon kaksitahtirääpälettä ei kelpuutettu. Kwech itse osallistui rakentamallaan autolla vielä kauden -72 kilpailuihin, kunnes myi se eteenpäin. Lukema nousi lopulta lähes 700 000 katsojaan. 350 000 dollarin hinnalla huutokaupatun kilpurin ostaja sai auton ohella runsaasti dokumentteja yksilön värikkäästä kilpahistoriasta, palasina olevan varamoottorin sekä aikakautensa kilpaosia. Uudet siniset vakuutuskilvet tuli olla ruuvattuna mopoihin 17.4.-63 alkaen. 1983 • Oy Sisu-Auto Ab ilmoitti aloittavansa Minin seuraajan, Austin Metron maahantuonnin Suomeen huhti-toukokuun vaihteessa. Kilpahistoriaa yksilölle kertyi pitkin 70ja 80-lukuja, kunnes merkkiasiantuntija Roman Tucker entisöi auton rahaa ja vaivaa säästämättä. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 1963 • Länsisaksalainen NSU ilmoitti tuovansa ensimmäisen wankeleli kiertomäntämoottorilla varustetun auton, Sport Pirnzin markkinoille vielä samana syksynä. • Vuonna -71 kansallistettu Rolls-Royce oli kassakriisissä ja autoja valmistanut yhtiö, Rolls-Royce Motors ilmoitettiin huutokaupattavaksi vappuna -73. Siirryttyään vuonna -65 ajamaan Alfa Romeo Giulialla, hän pärjäsi niin mainiosti, että merkin kilpatoiminnasta Amerikassa vastaavat tahot kiinnittivät kaveriin katseensa. oli ennättänyt saada Suomessa 12 viikossa jo yli 400 000 katsojaa elokuviin. Mies ajoi itsekin putkirunkoisilla kilpureilla voittaen paikallismestaruuksia. 14 3/2023. Trans Am -Alfa I tävallasta toista maailmansotaa paennut Horst Kwechin perhe asettui Australiaan, jossa Horst ajoi alta parikymppisenä ensimmäiset kisansa Austin-Healeylla. 1973 • Maaliskuussa -73 pääkaupunkiin rakenteilla olleen metron ilmoitettiin myöhästyvän ainakin kaksi vuotta. Kwech menetti yhden kilpailun pisteet liian suureksi paljastuneen polttoainetankin vuoksi. Porschen jäätyä kaksilitraisten luokasta pois kaudelle 1970, Kwech voitti GTV-Alfalla pikkuluokan Trans Am -mestaruuden. Kauden päättyessä pisteet olivat tasan, mutta Morton nappasi mestaruuden useamman voiton ansiosta. Vuonna -61 Amerikkaan muuttanut Kwech pestautui Knauz Continental Motors -kilpatallin päämekaanikoksi. Kaudelle 1971 pikkuluokkaan ilmoitettu Datsun 510 antoi John Mortonin kuskaamana Kwechin Alfalle kovan vastuksen. Ensimmäisen vuoden seitsemän kilpailun sarjassa Kwech onnistui haalimaan Alfalla reilusti yli puolet jaetuista pisteistä ja voitti alle kaksilitraisten mestaruusluokan. Amerikassa vuonna -66 aloitetussa vakioautojen Trans Am -ratasarjassa kilpailtiin alle ja yli kaksilitraisten luokissa. Bring a trailer -huutokauppaan listattiin hiljattain Horst Kwechin kaudelle -71 rakentama Alfa Romeo 1750 GTV. Metroliikenteen arvioitiin alkavan aikaisintaan vuoden 1979 alusta. Todellisuudessa metroliikenne päästiin aloittamaan vasta vuoden -82 elokuussa. Seuraavan vuonna sarjassa ajettiin jo 12 osakilpailua, ja silloin sarjaan mukaan ilmoittautunut Porsche vei valmistajien pisteistä valtaosan. Huutokaupan erikoisehtoihin kuului se, että mikäli jokin ulkomaalainen taho ostaisi yhtiön, se ei saisi käyttää autoissaan Rolls-Royce-nimeä. • Maaliskuuhun -83 mennessä tieteiselokuva E.T. Knauz Motorisille tarjottiinkin seuraavana vuonna aloittevaan Trans Am -sarjaan kilpuriksi rakennettu GTA, jota Kwechin haluttiin ajavan. Hiljattain huutokauppaan listattiin kaudelle -71 Kwechin rakentama menestyksekäs kilpuri. • Mopojen vihreiden vakuutuskilpien voimassaoloaikaa pidennettiin, sillä postilakon vuoksi uusia sinisiä vakuutuskilpiä ei pystytty toimittamaan aikataulussa. Pienemmässä luokassa 1750 GTA -Alfa Romeolla kisaillut Horst Kwech oli yksi sarjan kovimmista kuskeista
Mama’s Classics Vaihmalan kartano, Lempäälä Juha Kivimäki 040 040 3242 27.5. Kuninkaantieajo Inkeroisten mobiilihalli Kymen automobiilikerho Jouko Peri 040 716 7659 27.5. Kevätsawutus Parolan Panssarimuseo Hämeen Mobilistit ry www.hameenmobilistit.fi 6.–7.5. Lapua Motor Show Patruuna-Areena, Lapua vccofi@gmail.com 22.4. 5. Ruovesi-ajo Ruovesi Ylä-Pirkanmaan Mobilistit www.ypmry.fi 27.–28.5. päivänä. Päijät-Hämeen Rompemarkkinat Jokimaan ravirata, Lahti Päijät-Hämeen Mobilistit hmobiili@phnet.fi 20.5. Drive-in-näyttely Vagnshallen, Pedersöre Jakobstadsnejdens veteranbilssällska www.jnvbs.fi 26.–28.5. American Car Show Oulu Ouluhalli American Car Club Oulu acc.oulu@gmail.com 18.5. TAPAHTUMA KALENTERI Huhtikuu 7.–9.4. Korian Mobiilihallin avoimet ovet Tallitie 3, Koria Kymen automobiilikerho Jouko Peri 040 716 7659 29.4. Toukotaiwal-ajot järjestetään tänä vuonna toukokuun 27. KevätTähti (MB-ajotapahtuma) Hamina Suomen Mercedes-Benz Klubi Marko Niemi 044 558 8335 27.5. Toukotaiwal-ajo Keminmaan Auto ky Kemi Lounais-Lapin euroautoilijat 044 292 2014 27.5. Päijät-Hämeen rompemarkkinoilla 19. järjestettävä näyttely on tapahtumakentän tuoreita tulokkaita, viime vuonna oli ensimmäinen kerta. American Car Show Messukeskus, Helsinki FHRA ry www.fhra.fi 15.4. Hot Rod & Rock Show Pirkkahalli, Tampere FHRA Tampereen seutu ry office@fhra-tre.net 24.4. Pomarkku cruising Pomarkun monitoimihalli KKK kruisinki@gmail.com Toukokuu 1.5. VMPK Kevätrompe Pirkkahalli, Tampere Mansen Masinistit kerho@ mansenmasinistit.fi 22.–23.4. Susirajan rompepäivät Ylämylly Pohjois-Karjalan Automobiilikerho www.susirajanmobilistit.fi 28.5. pidetään iltatori ja lauantaina tapahtuma on avoinna koko päivän. Vaasan Autoja moottorimuseon avajaiset Vaasan Veteraaniautoseura vvasry@gmail.com 1.5. Rompetori Auran Nuortentalo AMA ry 044 255 8822 27.5. Classic Motorshow Lahden Messukeskus RLO Events Oy www.classicmotorshow.fi 13.5 Rompetori Vaasan Auto-ja moottorimuseo Vaasan Veteraaniautoseura vvasry@gmail.com 13.–14.5. Lapualla 15.4. Kevät-Restauranta Rompetori, Mobilia Kangasala Tampereen Seudun Mobilistit ry kerho@mansenmasinistit.fi 15. Helatorstaiajot Hotelli Korpilampi Espoo AHS Antti Antikainen 040 089 5497 18.5. Kesäkukkacruising Kangasala Tampereen seudun mobilistit kerho@mansenmasinistit.fi 20.5. Itäharjun Ajot Turku VMPK Paronin pojat Markku Moberg 050 326 8886 19.–20.5
16. Mies otti raatokuntoisen Standard Vanguard ’52 projektin rohkeasti työn alle ja rakensi sen kohta kohdalta omin käsin hienoon kuosiin. Standard Vanguard ’52 Töpöhännän PALUU Pitkän linjan autoharrastaja Timo Hotti kohtasi huono kuntoisen brittiautoaihion, joka oli hänelle merkkiä myöten ennalta tuntematon
Padasjoki Standard Vanguard -minihistoriikki löytyy numerosta 2/2021 17
Pieniä parannuksia on vielä tulossa sitä mukaa kuin osia löytyy. ”Olin Mukkulan Autokorjaamossa trukkien huoltajana ja hitsarina ja sen jälkeen vähän aikaa viereisellä autokorjaamollakin töissä”, Hotti kertoo. Etuakselisto puuttui kokonaan. En tiedä, mikä magneetti siinä veti. 18 3/2023 Standard Vanguard. P adasjoella asuva Timo Hotti on niitä miehiä, jotka ovat oppineet käsillä tekemisen taidon menneen ajan vaatimattomien olojen motivoimana. Ehkä erikoinen muotoilu ja harvinaisuus viehätti”, Timo kertoo uhkarohkeasta ostopäätöksestään. ”Intoa kun oli, me lapset kiertelimme metsissä ja kaatopaikoilla, etsimme osia ja rakensimme niistä itse mäkiautot ja polkupyörät. ”En tuntenut koko merkkiä enkä tutkinut, saako siihen vielä osia. Kääntyvä käsinoja löytyy sekä etuettä takapenkistä. Auto oli seissyt pitkään ja jo vajonnut maata vasten. Teksti: Lea Lahti Kuvat: Virpi Miettinen Kojelauta on suurimmalta osin alkuperäinen, mutta keskiosan radiokonsoli on vuoden 1953 autosta saatu varaosa. Hetken mielijohteesta Hotti osti pelin itselleen. ”Vasta kun olin kansakoulussa toisella tai kolmannella luokalla, sain kaupasta ostetun polkupyörät”, Timo muistelee. Sama jatkui, kun tultiin ajokortti-ikään: ostettiin halvalla jokin romu, joka sitten rassailtiin ajokuntoon.” Nuorena hankituista taidoista oli myöhemmin hyötyä työelämän alkutaipaleella. Muutama vuosi sitten Timo näki myynti-ilmoituksen Standard Vanguard -projektista ja kiinnostui siitä. Raadon omistanut romunkerääjä oli keksinyt aihiolle 250 euron hinnan. Myös verhoilu on omistajan käsialaa. Materiaalina on käytetty vanhoista huonekaluista purettua nahkaa. Timo Hotti on tyytyväinen saatuaan vaativan projektin hienoon kuntoon. Myyjän tontilla Timo kohtasi oudon mutta kiehtovalta vaikuttavan auton
Korin ruosteettomatkaan osat eivät päästäneet seppää helpolla. Varaosia oli etsittävä kotimaan ohella Englannista, Australiasta ja Intiasta asti. Moottoriremonttia helpotti se, että Vanguardin kone on pitkälti sama kuin suositun veteraanitraktorin Ferguson TE20:n eli harmaaFergusonin voimanlähde. Urakka alkoi rungon ja moottorin kunnostuksella. Auton katolla olivat lapset pitäneet hauskaa”, Hotti epäilee. Stanun runkokin teetti ylimääräistä työtä. Sen sijaan Timo tilasi Vietnamista Jaguarin rosteripuskurit ja muokkasi ne Stanuun sopiviksi. Alkuperäisten puskurien kromaus jäi ainakin toistaiseksi kustannussyistä tekemättä. Sitten piti ryhtyä peltitöihin. Moottoriin varaosia löytyi helposti, mutta muiden varaosahankintojen kanssa oli sitten tekemistä senkin edestä. Kun kunnostaja sovitti koria alustalle, kiinnityspisteet osuivat yllättäen kerralla kohdalleen. Joukossa oli huonompia ja parempia.” Joskus osien etsintä maailmalta tuotti edullisen lopputuloksen. ”Bensatankin korkki, takakontin kahva ja ovenkahvat tulivat Intiasta, kaikki kromattuja, yhteensä 59 euroa plus 20 euron lähetyskulut”, Timo toteaa tyytyväisenä. 19. Timo käänsi korin kyljelleen, poisti maalit ja ruosteet. ”Pitkin Kainuun ja Päijät-Hämeen metsiä on kerätty osia. Helmapellin Timo taivutti muotoon saunan lauteen etureunaa muottina käyttäen. Alusta loppuun itse tehden Timo rehasi projektin talliinsa ja risti sen Stanuksi. Työ alkoi aihion purkamisella. Alla olevat vanteet ja kapselit ovat pikku-GM-autoihin sopivaa uustuotantoa. Mikkelistä löytyi toinen suorarunkoinen aihio, jolle Hotti teki samat työvaiheet uudestaan. ”Katon oikominen oli yksi haastavimmista töistä. Peltikorjausten jälkeen työ jatkui ruosteenestolla ja maalauksella. Selvisi, että uutta peltiä tarvitaan reilusti ja että kaikki pitää naputella suorasta levystä. Tekniikkaa Hotti kunnosteli aina kun oli meneillään jokin sellainen vaihe, jossa ei päässyt etenemään. Niitä, mitä ei löytynyt, oli tehtävä itse. Alkuperäiset vanteet ja renkaat ovat tallessa nekin. Se oli jo kunnossa ja maalattu, kun tekijä laski rungon lattialle ja huomasi sen olevan hieman kiero autolle aikanaan sattuneen kolarin jäljiltä
Iskutilavuus 2088 kuutiosenttiä (poraus 85 mm, isku 92 mm). 08 Suorituskyky Huippunopeus 126,7 km/h Moottorista Hotti pyrki tekemään mahdollisimman alkuperäisen. 04 Voimansiirto Kolminopeuksinen manuaalivaihteisto rattivalitsimella, takaveto. 05 Alusta Edessä kierrejouset, takana lehtijouset. Kokoontumisajot toivelistalla Timo nikkaroi sisätilatkin itse alusta loppuun saakka. 07 Mitat Pituus 4 216 mm, leveys 1 753 mm, akseliväli 2 388 mm, omapaino 1?290?kg. Timo harmittelee, ettei toista saman mallista Standard Vanguardia ole liikenteessä sattunut kohdalle. ”Yhtään pyöreäperäistä ei ole näkynyt tapahtumissa. 01 Merkki ja malli Standard Vanguard 02 Vuosimalli 1952 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Stanussa on osia monista autoista, muun muassa Fiatista, Morris Oxfordista ja Jaguarista. Rengaskoko 5,75-16” 06 K ori Erillisrungon päälle asennettu neliovinen teräskori. Oviverhoilujen rungot hän leikkasi kovalevystä ja päällysti. Paljon työtä vaatinut projekti valmistui lähes päivälleen kolmessa vuodessa. Murentuneiden sisäpuolisten ovenkahvojen tilalle syntyi uudet verhoilemalla Fiat 1100:n kahvat. Somessa kaveri laittoi kuvan Itä-Suomessa sijaitsevasta yksilöstä, mutta yhteyttä en ole sen omistajaan saanut.” Projektikuntoisia yksilöitä Hotilla on tiedossa kyllä useampiakin. Istuimiin tuli ajan hengen mukainen verhoilu nahasta, ja materiaali on hankittu vanhoja huonekaluja purkamalla. Jäähdyttimen paikkaus omin konstein ei onnistunut, se on kennotettu Porissa. Porrasperäisiä ja lavamalleja tuntuu löytyvän kyllä. ”Mikäli muita liikennekäytössä olevia Pekka Töpöhäntä -Vanguardeja löytyy, järjestän kyllä kokoontumisajot”, Stanun omistaja lupaa. 20 3/2023 Standard Vanguard. Tehostamaton simpukkaohjaus, tehostamattomat rumpujarrut. Hotti taikoi puskurit Jaguarin varaosista. Ripset lamppujen päällä antavat persoonallista näköä. Katsastuksen auto läpäisi huhtikuussa 2020
Häneltä auto siirtyi Länsivaunu Oy:n kautta konepajaa pitäneelle Ketolalle, jonka poika Hannu kirjoitti tarinan käynnistysyrityksestä kouluvihkoonsa. Kun omistaja meni tansseihin, saattoi saada polkupyörällä paikalle tulleen tytön illan lopuksi kyytiin, kun pyöränkin sai kuljetettua kotiin. Juhani sai ajokortin 1956, ja Standard Vanguard oli hänen ensimmäinen autonsa. 21. Samalla selvisi alkuperäinen rekisteritunnus TT303 sekä alkuvuosien omistushistoria. päivänä vuonna 1957 Juhani sai sairaalasta tiedon isänsä kuolemasta. Seuraava omistaja Jussi Tervaselkä osti auton pojalleen Juhanille. Rekisterikortin merkintöjen mukaan Standard jäi pois liikenteestä maaliskuussa 1966. STANUN ALKUVAIHEITA Kun Timo Hotti purki Standard Vanguardiaan, katon välistä löytyi kouluvihko, johon oli kirjoitettu tarina viimeisestä käynnistysyrityksestä. Kanoja hän kasvatti itse. Uutisesta järkyttyneenä mies ajoi ajatuksissaan kolarin taksin kanssa, jolloin Vanguardin etulokasuoja ja runko vaurioituivat. Viikonloppuisin vetolaitteeseen asennettiin kiinnikkeet polkupyörälle – ei kuitenkaan omalle. Takapuskurin tilalle mies konstruoi vetolaitteen, johon sai arkena kytkettyä kanojen kuljetukseen tarkoitetun vaunun. Uutena auton oli ostanut porilainen hammasteknikko. Näiden löytöjen sekä valmistenumeron perusteella Timo onnistui löytämään digiarkistosta merkinnän ensirekisteröinnistä elokuulta 1952. Heinäkuun 17. Juhani käytti autoa työhön ja huviin. Tervaselän serkku osti auton kolhuineen. Homma toimi, sillä menetelmän avulla löytyi aikanaan puoliso, jonka kanssa Juhani asteli alttarille. Vihko ja Satakunnan Liikenteen linja-autoliput antoivat vihjeitä auton varhaisista vaiheista. Viikonloppuisin vetolaitteeseen asennettiin kiinnikkeet polkupyörälle – ei kuitenkaan omalle
Helsinki 22. Sen verran runsaslukuinen on variaatioiden kirjo merkin elinkaaressa. Fiat 850 Sport Spider ’70 Sattuman KAUPPAA Jos joku kertoo tuntevansa kaikki vuosikerta-Fiatien koriversiot, hän todennäköisesti liioittelee. Se on päätynyt nykyiselle omistajalleen hauskojen sattumusten kautta. Amerikasta Suomeen ajelehtinut 850 Sport Spider on paljon enemmän kuin katoton versio kantamallistaan
Manttelinperijä Fiat esitteli 850-mallinsa vuonna 1964. Fiat oli myös modulaarisen autosuunnittelun edelläkävijä Euroopassa, mahdollistaen lukuisten eri korien asettamisen yhdelle ja samalle alustalle. Jos Coupéja Special-mallit olivat vielä tunnistettavissa Fiat 850:ksi, Spider ei sitä enää ollut. Alun perin ne jakautuivat kahteen ryhmään: ylellisten luksusautojen tai kevyiden urheiluautojen valmistajiin. Kasipuolikas jatkoi Kuussatasen viitoittamaa tietä, mutta tuossa vaiheessa elintaso oli kivunnut jo sen verran korkeammalle, että ihmisillä oli varaa kaivella taskujaan hiukan syvemmältä, mikäli mieli teki saada jotain vähän arkisesta poikkeavaa. Sodan jälkeen tämä kahtiajako särkyi, sillä luksustai urheiluautoille ei pula-aikana pahemmin ollut kysyntää. 23. Jos Coupéja Special-mallit olivat vielä tunnistettavissa Fiat 850:ksi, Spider ei sitä enää ollut. Tämä puolestaan johti siihen, että kalliita autoja valmistaneet tehtaat, kuten Lancia tai Alfa Romeo, sekä näitä merkkejä korittaneet pajat, kuten Bertone ja Zagato, alkoivat enenevässä määrin keskittyä eksoottisten yksittäiskappaleiden sijasta tavallisten kansalaisten saavutettavissa oleviin sarjatuotantoautoihin. Ei tosin ollut juuri tarvettakaan, sillä varhaisempi Fiat 600 oli suoriutunut menestyksekkäästi sille tarkoitetusta tehtävästä, joka oli ei vähempää kuin mobilisoida Italia kansakuntana neljän pyörän päälle. Kun muu mallisto toteutettiin Fiatilla sisäisesti, Spiderin korittajaksi valikoitui niin ikään torinolainen Bertone. Teksti ja kuvat: Tamas Vilagi A utojen korivalmistukseen erikoistuneita verstaita on ollut Italiassa suurin piirtein yhtä kauan kuin autoja on valmistettu. Sopusuhtaiseen koriin on siroteltu useita kiinnostavia yksityiskohtia. Fiat vastasikin tähän tarpeeseen, ja jo seuraavana vuonna perus-850 sai rinnalleen tukun erikoismalleja, joita olivat urheilulliset Special ja Coupé, pakettiautomainen Familiare sekä avokattoinen Spider. Fiatille tämä kehityssuunta tuli kuin tilauksesta, olihan torinolaisjätti aina ollut omimmillaan erityisesti pienten ja edukkaiden sarjatuotantoautojen valmistajana. Yhdenmukaisuutta muihin malleihin oli mahdotonta löytää ennen kuin kurkisti konepellin alle, sen verran vapaat kädet Bertonelle tässä projektissa annettiin. Seitsemänkymmentäluvun taitteessa, jonne esittelyn kohteena oleva yksilömmekin ajallisesti sijoittuu, Fiatilla oli jo melkoinen kavalkadi tarjolla omia sekä eri korivalmistajien erikoismalleja. Fiat 850 Sport Spiderin muodot poikkeavat 850:n perusmallista täysin. Moottorin kokoa kasvatettiin mallinimen mukaisesti, kuten myös sisätiloja, mutta muuten uusi malli ei pitänyt sisällään sen suurempia sensaatioita
Puinen ohjauspyörä ja kattava mittaristo olivat Spiderin esittelyn aikoihin uutta tämän hintaluokan autoissa. Vuonna 1968 avomallin moottori oli jo kasvanut 903-kuutioiseksi ja teholukema 52 hevosvoimaan. 24 3/2023 Fiat 850 Sport Spider. Lahjaksi hankittu Kuvien ’70-mallisen Sport Spiderin maahantulovaiheet ovat hämärän peitossa, mutta mailimittarin korvaaminen kilometriseksi sekä muutamat korin sisäpuoliset yksityiskohdat kielivät sen viettäneen nuoruusvuotensa rapakon toisella puolella. Pulskahkon Sedanin vastakohtana Spiderin olemus on siro ja sulavalinjainen, omaperäinenkin. Ajat olivat muuttuneet. Amerikasta Pohjolaan matkattuaan auton tiedetään majailleen Porin seudulla, ennen kuin se tuli pääkaupunkiseudulle 600 Abarth -replikan vaihtokauppana. Ulkoisesti pituutta on 17 senttiä perusmallia enemmän, ja sisätiloissa etenkin kojetaulu kurottelee jo kalliiden urheiluautojen suuntaan öljynpainemittareineen päivineen. Todellinen mauste Spiderissa on tietenkin katottomuus, joka lisää vauhdin tuntua ja vie ajokokemuksen toiselle tasolle. Bertone ja muut vastaavat korittajat olivat tottuneet aiemmin tekemään pieniä sarjoja käsityönä, ja siihen historiaan peilaten Spiderin valmistusmäärä 140 000 kappaletta on merkillepantavan suuri. Myös mallinimi muuttui hieman, se oli tästä lähtien Sport Spider. Kenties mielenkiintoisinta näissä uudelleen koritetuissa malleissa on se, miten ne poikkeavat ulkonäön lisäksi alkuperäisistä lähtökohdistaan – vai poikkeavatko mitenkään. Nykyiselle omistajalle se päätyi sattumusten kautta. Ajettavuuden parantamiseksi avomalli on varustettu erillisjousituksella, ja toisin kuin muissa malleissa, etupyörissä ovat levyjarrut perinteisten rumpujarrujen sijaan. Tekniikan osalta Spider noudatteli kautta linjan tuttua 843-kuutioista voimalinjaa, mutta 49 hevosvoiman turvin se oli rutkasti tehokkaampi kuin Sedan (34 hv) tai Coupé (47 hv)
Sen kummempaa tunteenpaloa piskuista Fiatia kohtaan ei kuitenkaan ollut, sillä mielenkiinto kohdistui etualalla olleeseen Bond Bugiin. Lisäksi perheessämme oli jo modernimpi avoauto, eikä toiselle ollut tässä kohdassa tarvetta. Jonkin ajan kuluttua kävi kuitenkin ilmi, että vaimolle omaksi harrasteautoksi, sekä pyöreiden vuosien lahjaksi lupaamani Intermeccanica Italia Spyder ei valmistuisi ajoissa. Ilmoituksessa auton rekisteri oli näkyvissä viimeistä numeroa lukuun ottamatta, ykkösestä aloitettuna kahdeksannella yrityksellä löytyi oikea omistaja. Annetaan Pasi Wirkkalan kertoa tarkemmin: ”Muistan nähneeni Fiatin ensi kertaa myynti-ilmoituksen kuvassa taustalla. Lopulta Fiat päätyikin vaimolle lahjaksi, ei kuitenkaan pyöreiden vuosien, vaan äitienpäivälahjana, olihan se kuitenkin punainen, kaksipaikkainen ja italialainen.” 25. Tällöin muistin yhtäkkiä tuon Spiderin, joka lepäili jo vanhentuneessa ilmoituksessa taustalla. Se olikin osoittautunut huomattavasti haastavammaksi projektiksi kuin mitä olin kuvitellut, ja oli käynyt selväksi, että suunniteltu aikataulu ei tule pitämään
Ostohetkellä auton alla pyörivät mustaksi maalatut peltivanteet ja ristikudosrenkaat. Auton perässä kehräävä 52-hevosvoimainen voimanlähde liikuttaa vaivatta autoa, jonka kuivapaino on 670 kilogrammaa. Rättikaton uusiminen on tämän yksilön kohdalla vielä tehtävälistalla, nykyinen kun on päässyt melko kulahtaneeseen kuntoon aikojen saatossa. Kaupanteon jälkeinen perehtyminen vain vahvisti käsitystä. Ajoominaisuudet ovat hiukan näennäiset, korin jäykkyys ei tainnut tässä olla ihan suunnittelun ykkösprioriteetti, josta syystä ohjaus on vähän etäinen.” Eipä silti, auto näyttää kauniilta, on punainen, kaksipaikkainen ja italialainen – voiko enempää taustatarina huomioiden toivoa. Samalla sanottiin hyvästit alla oleville ristikudosrenkaille, jotta auto saataisiin liikenneympyrässä tottelemaan ohjausta. Tästä olivat todisteena muun muassa tehtaan alkuperäismatot, penkin verhoilut ja paljon muuta pieteetillä hankittua osaa. 26 3/2023 Fiat 850 Sport Spider. 08 Suorituskyky Huippunopeus noin 145 km/h. 07 Mitat Pituus 3820 mm, leveys 1490 mm, korkeus 1220 mm, akseliväli 2027 mm. Pisteenä i:n päälle Spiderin pakoputkisto vaihtui Abarthtyyppiseksi, jotta kanssaliikkujille kävisi ilmi myös kuulon perusteella, että täältä tulee nyt Sport Spider! Kaupunkilaisen urheiluauto Tulipunainen Spider on palvellut moitteettomasti kesäautona. Sen sijaan puuskaista tunnelmaa kaihtavan kannattaa pysyä tästä autosta kaukana, sen verran tuuli puhaltaa ajossa niskaan. 04 Voimansiirto Takaveto, neliportainen manuaalivaihteisto lattiavalitsimella. Tosin rättikattohan ei tällaisessa autossa ole juurikaan tarpeen. Kuivapaino 735 kg. Puristussuhde 9.5:1. Vaikka osittain ”pakkoraon” myötä Spider ostettiin kuin ostettiinkin, ja vaikka syvempi tutustuminen siihen ei ajan puutteen vuoksi ollut mahdollista, pitkän linjan automiehenä Pasi totesi heti auton olevan ihan kelpo yksilö. Kunnostuksen edetessä niiden tilalle löytyi aikakauden mukaiset kevytmetallivanteet ja ajettavuuden kannalta etevämmät vyörenkaat. Ajajan vinkkelistä koettuna auto on yllättävän hiljainen, sillä moottori on takana, eikä ympärillä ole umpikoria, jonka sisään möly pääsisi pesimään. Takana kolmiotukivarret, kierrejouset ja kallistuksenvaimennin. Levyjarrut edessä, rumpujarrut takana. Auto oli jossain vaiheessa entisöity ihan oikeaoppisesti, ja myös komponenttipuoleen oli selvästi satsattu. 06 K ori Itsekantava avomallinen 2-ovinen teräskori. Teho 52 hv / 6500 kierr. Perushuollon lisäksi mustaksi maalatut peltivanteet saivat tehdä tilaa aikakauden Fiat 1970 -leimoilla varustetuille Cromodoran magnesiumvanteille. ”Kyllähän tämä on enemmän sellainen kesän kaupunkikurvailuun tarkoitettu hupiauto”, Pasi muotoilee ja jatkaa, ”Pikkunopeuksilla tällä on ilo ajaa, mutta Tuusulaa pitemmälle reissulle valitsisin jo vähän isomman kokoluokan auton. 05 Alusta Edessä poikittaiset kolmionmuotoiset ylätukivarret, poikittainen lehtijousi, kallistuksenvakaaja. 01 Merkki ja malli Fiat 850 Sport Spider 02 Vuosimalli 1970 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori takana pitkittäin. Iskutilavuus 903 kuutiosenttiä
Spiderin menekkiä edesauttoi varmasti merkin entuudestaan tutuksi tullut katras avomalleja hieman isommassa kokoluokassa. Fiat oli myynnillä mitattuna kiistaton ykkönen. Litran molemmin puolin olevilla moottoritilavuuksilla oli saatavilla useita vaihtoehtoja. Tekniikka näissä oli lisensoitu BMC:ltä, autojen korit suunitteli ja valmisti Ghia, ja kokoonpano hoitui puolestaan Innocentin toimesta Milanossa. Tästä käy hyvänä esimerkkinä Innocenti Spider 950, joka oli käytännössä italialaiseen makuun puettu Austin Healey Sprite. Brittimerkeillä kuten Jaguar, Austin Healey ja MG on perinteisesti ollut vankka jalansija uuden mantereen avoautomarkkinoilla. Kun arkkivihollinen Triumph toi markkinoille Spitfire-mallinsa, taistelu pikkuavojen menestyksestä BMC:n ja Triumphin välillä oli valmis alkamaan. Eksoottisemmaksi taas osoittautui Autobianchi Stellina, joka jäi 502 kappaleen valmistusmäärällä marginaalitekijäksi. TASKUKOKOISTEN MARKKINAT Avoautoilu on aina ollut olennainen osa amerikkalaista elämänmenoa. 1950-luvulla britit keksivät laajentaa skaalaa, ja alkoivat valmistaa sellaisia super-edukkaita avomalleja kuin Austin Healey Sprite ja MG Midget, joiden myötä yhä laajempi väestönosa pääsi mukaan tähän hauskuuteen. Buumi tarttui myös Manner-Eurooppaan, ja ei aikaakaan, kun hinnat alkaen -avoja oli runsaasti tarjolla – etenkin italialaisilla autonvalmistajilla. Liekö perimmäisenä syynä moottorikoko, joka oli vain reilu 750 kuutiota. Juuri autojen valmistuksen aloittaneelle Innocentille yli 7 000 avoauton myynti oli menestys. Myös monet pienemmät valmistajat tarjosivat kuitenkin houkuttelevaa vastinetta suhteellisen pienelle rahalle. Sisarmallit olivat aluksi 950-kuutioisia, ja varustetaso oli äärimmilleen riisuttu, muun muassa avattavaa takaluukkua ei ensimmäisen sarjan Spritessa ollut lainkaan. 27
Tarpeen tullen sama vekotin voi olla lapsille jännittävä majapaikka tai pelinurkkaus. Sellainen auto löytyy Nurmisen perheen pihalta Rengosta. Renko Ford Transit ’67 28. Monikäyttö auto Oikein hyvin toteutetulla ajopelillä sujuvat pitkät reissut yöpymisineen ja railakkaat vappuajot isommankin seurueen kanssa
29
Mutta sen sijaan että olisi heittänyt koko manuskan roskiin, Heidi alkoikin itse selata sitä aikansa kuluksi. ”Näin ilmoituksen Fordmatkailuautosta. Tarkempi syynäys paljastaa monta hauskaa yksityiskohtaa sen korissa. Postilaatikkoon kolahtaa käytettyjen autojen myynti-ilmoituksiin keskittynyt Auto Pokkari -lehti. Maukkaasti muokattu Transitin varhaisista vaiheista ei ole aivan täsmällistä tietoa. Retkeilyvarusteita löytyy jääkaapista lähtien. 30 3/2023 Ford Transit ’67. Jani oli hurahtanut vanhoihin Fordeihin jo vuosia aiemmin, ja sen seurauksena merkin edustajiakin löytyi pihasta jo useampia. Jani ei ehkä olisi tarvinnut juuri siihen hetkeen yhtään projektia lisää. Heidin tokaisulle oli siis perusteensa. Kylkiin on tehty sivuputket. Siinä oli vain yksi suttuinen kuva ja sekin kattoverhoilusta. ”Kirosin Janille, että oletko tälläsenkin tilannut, eikö meillä ole noita Escorteja jo ihan tarpeeksi”, Heidi naurahtaa. Tilan vanerinen rakenne on samalla sohvaryhmän perimmäisen osan runko. Takaosan muokkaus on vaatinut peltitöitä. 1970-luvun henki autosta kieltämättä huokuukin. Jotenkin se silti rupesi kiinnostamaan”, Heidi muistelee. 70-luvulla se on kuulemma myyty erääseen yritykseen, jossa siitä muokattiin matkailuauto. Nyt niiden takaa löytyy pieni säilytystila matkatavaroille. Luukun yläpuolella on yhtenäinen takalasi, joka näyttää istuvan siististi koriin. Heidi ja Jani ovat juuri muuttaneet saman katon alle. ”Menin suoraan auton takapenkille, ja sanoin, että minä haluan tämän! Jani siinä pyöritteli silmiään ja tuumasi, että mitähän tästäkin tulee”, Heidi nauraa. Aika lailla tuossa asussa se on sitten säilynyt niistä ajoista saakka”, Heidi taustoittaa. Katolle on asennettu kunnon äänitorvet ja äärivalot. Kiinnostus vain lisääntyi, ja lähdettiin sitten sitä autoa katsomaan.” Perillä Heidi ihastui matkailu autoveteraaniin välittömästi. Niin siinä sitten kävi, että pihaan tuli yksi Ford lisää muttei tällä kertaa Janin tuomana. ”Tarinan mukaan auto on ollut alun perin ambulanssi. ”Soittelin serkulle ja kyselin sitä kautta lisätietoja. Alkuperäiset pariovet on pistetty poikki ikkunarajan alapuolelta. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Sivuovesta avautuu näkymä pesämäiseen matkustamoon. Pienen selvittelyn jälkeen kävi ilmi, että matkailuautoa myy tuttu mies, Heidin serkun kaveri Pirkanmaan suunnalta. E letään vuotta 2009
Keula on dieselmallista tuttu possumalli, mutta konehuoneessa kehrää kuusisylinterinen bensiinimoottori. Vanhassa matkailuautossa saa rekisteriotteen mukaan matkata kuljettajan lisäksi kahdeksan kyytiläistä. Sohvaryhmä taitellaan sängyksi illan tullen. Ohjaamo on kokenut pieniä muutoksia vuosien saatossa. Siitä ei ole varmaa tietoa, onko auto alkujaan liikkunut dieseltekniikalla ja muutettu bensiinikäyttöiseksi jälkikäteen. Pariskunnan yhteenmuuttoa seurasivat häät. Erillisen takapuskurin tilalla on pellistä tehty kiinteä rakennelma, jota koristaa komea Ford-teksti. Häämatkalle tuore aviopari lähti tietysti Possulla, jonka lempinimen reissu auto oli saanut. Hyvin herätettiin huomiota kun mennä pörötettiin siellä”, Heidi tarinoi. Takaikkuna ja sitä ympäröivät pellit on otettu avolavamallisesta Transitista. 31. Lasi ja sitä ympäröivät pellit ovatkin Fordin alkuperäisosia ja kotoisin Transitin avolavamallista. Transitia valmistettiin viranomaiskäyttöön dieselmallin etuosan ja V6-tekniikan yhdistelmällä, joten teoriassa uutena kiireiseen ambulanssiajoon tilattu yksilö voisi olla sellainenkin. Monikäyttöinen matkaväline Auton historiasta olisi mukavaa saada paremmin selkoa, mutta Heidille tärkeintä on kuitenkin sen valloittava ulkoasu ja monikäyttöisyys. Etuistuimien välistä mahtuu mukavasti pujahtamaan auton takaosaan. ”Vuonna 2010 käytiin häämatkalla Itä-Suomea kiertämässä. Mentiin samaa matkaa junakeula-VW:llä reissaavan tuttavapariskunnan kanssa. Taaimman istuimen runko muodostaa pienen tavaratilan, jonne pääsee puoliksi sahatut ovet avaamalla
32 3/2023 Ford Transit ’67. Aina ajamalla kotiin Nurmisten omistusaikana Transitiin on haettu tuore leima aina edellisen ajoajan umpeutuessa. Vappuna oltiin aina liikenteessä, eikä aina edes tiedetty, kuinka paljon oli väkeä kyydissä. Possunokka käy pieneen possuiluunkin. Matkustamo palvelee reissujen välillä lasten kerhotalona ja joskus yömajanakin. Joskus kaverit haluavat nukkuakin Possussa, kun jäävät yökylään”, tarkentaa pariskunnan tytär Taika. Ovi oli auki ja porukkaa tuli ja meni edestakaisin”, nauraa Heidi. Transitin käyttötarkoitus mukautuu elämäntilanteeseen. ”Kun minulla on kavereita kylässä, silloin loikoillaan Possussa, katsellaan puhelinta tai pädiä ja tietysti herkutellaan. Liikenteessä sillä on oltu jokaisena kesänä, eikä luottopeli ole jättänyt tien sivuun kertaakaan. Isommissa illanistujaisissa Transit on osoittanut toimivuutensa pikkulasten tukikohtana. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla bensiinikäyttöinen V6-moottori ei liene taloudellisin vaihtoehto, mutta toisaalta voimaa riittää ylämäissäkin ja äänimaailma on kohdallaan. Aamulla sitten käytiin herättelemässä koko porukka aamupalalle”, Heidi kertoo. Perheenlisäyksen myötä meno hiukan rauhoittui – tai ainakin muuttui toisenlaiseksi. Ei Possu ilman huolenpitoa kuitenkaan ole pyörillään pysynyt. Possu oli välillä sellainen laulu auto. Taika-tyttären myötä lauluautoilu on jäänyt taka-alalle. ”Aika paljon tällä reissattiin ennen kuin tämä meidän neiti syntyi. ”Kun juhannuksena istuttiin kavereiden kanssa iltaa järven rannalla, lapset väsyttyään livahtivat yksi kerrallaan Possuun nukkumaan
Kerhotoiminnan ydin on verkostoitumisessa, mikä helpottaa vaikeidenkin varaosien löytämistä ja huoltosekä korjaustoimia. 33. Tapahtuma osui vapun aikaan, ja koristelimme Possua teeman mukaisesti. Jani on ollut toiminnassa mukana jo yli kaksikymmentä vuotta, Heidi reilun vuosikymmenen verran. Nyt käytössä olevan koneen kokosin itse. Toinen etulokasuoja oli päässyt ruostumaan puhki. Ostohetkellä ollut kone alkoi sylkeä öljyä pihalle. Matkailuosastolla on kuulemma mukava katsella kavereiden kanssa puhelimia ja samalla herkutella. ”Moottori tähän on vaihdettu pariin otteeseen. ”Auto oli viime vuonna Classic Motorshow’ssa näytillä. Tällä haavaa Jani on kerhossa Escortja Capri-mallien yhdyshenkilö, ja Heidi touhuaa rahastonhoitajana ja jäsenyhteyshenkilönä. ”Olen saanut haalittua peltiosia kokoon niin, että voi ruveta jossakin vaiheessa käymään koria paremmin läpi”, Jani jatkaa. Toiminnasta kiinnostuneen kannattaa aloittaa tutustuminen kerhon nettisivustolta osoitteesta sbfk.club. Jäsenistön kokoelmista löytyy hyvin kattava otos Englannissa valmistettuja Ford-henkilöja pakettiautoja Angliasta Zodiaciin. Sen suurempia suunnitelmia ei Nurmisilla ole vanhan Fordin varalle. Sattumalta siitäkin alkoi öljyä lentää ympäri konehuonetta, oli jäänyt joltakulta muutama pultti asentamatta. Vuonna 1989 perustetussa kerhossa on noin kolmesataa jäsentä. Jäsenlehti Puntahymy ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja kokoontumisia pannaan pystyyn vähintään kolmesti vuodessa. Niitä lisäämällä se tuli tiiviiksi. Tekniikan parsimisen lisäksi Jani on ehtinyt tilkitä Transitin koria. Siinä on lohko Sierrasta ja kannet siitä Granadan koneesta”, Jani kertoo. Haettiin Tampereen liepeiltä sen tilalle toinen moottori eräästä Granadasta. Vappuviuhkoilla sai ruostereijät sopivasti piilotettua”, Heidi lohkaisee. Reissailu jatkuu kesän tullen, ja leirintäalueelle leiriytymistä on tarkoitus pitkästä aikaa kokeilla. Taikan mielestä Possu-Transitilla pitäisi hoitaa perheen kaikki ajot. Taikan puolesta muita autoja ei perheessä edes tarvittaisi: ”Mun mielestä joka paikkaan pitäis aina mennä Possulla.” SUOMEN BRITTI-FORD-KERHO Nurmisen perhe toimii aktiivisesti Suomen Britti-Ford-kerhossa
Koko perheelle Takavuosikymmenien pikkuautot ovat oivallisia harrasteautoja, mutta koko perheen kesäreissuille ne eivät usein ole kätevin vaihtoehto. Siltalan perheessä lisää tilaa järjestyi hienosti pidetyn Volvo 240:n myötä. Volvo 240 GL Injection ’88 Asikkala 34
Maaseudun elinpiiriin liittyvien koneiden ääressä kasvaneena hänen polkunsa eri ajokkien välillä on edennyt tuttua uomaa: ensin mopoja ja sen jälkeen nelipyöräisiä menijöitä. Muutama vuosi myöhemmin Datsun sai jatkoa toisesta saman aikakauden suosikkiperheautosta, kun omistukseen siirtyi museorekisteröity Fiat 600. ”Oikeastaan vuodesta 2006 eteenpäin on ollut enemmän klassikoita ja mielenkiinto museoautoharrastuksessa, jos tosin vanhoja traktoreitakin on tullut hankittua nyt muutamia kokoelmiin.” Ensimmäisen vanhemman harrasteautonsa hän hankki vuonna 2006 ja seuraavana vuonna kyseinen ajokki, ’76 Datsun 100A siirtyi museorekisteriin asti. Tämä meidän automme on jälkituontia Japanista ja edelleen käyttökalustossamme, jota ulkoilutetaan aina tarvittaessa kesäisin.” Erikoisin ajopeli löytyi kuitenkin Virosta, jossa Juha asui työtehtävien vuoksi taannoin noin kolmen vuoden ajan. Teinivuosina omistuksessa olleiden mopojen tilalle hän hankki 90-luvun lopussa, ajokortti-ikään yllettyään autoja, joita seuraavien vuosien aikana paranneltiin silloin voimistuneen tuningsuuntauksen mukaisesti. Juhan katse takavuosien ajoneuvoihin ei ole ollut kapea, mistä kertoo hänen yhdessä Janiveljensä kanssa viime vuosikymmenen alussa hankkima 90-luvun alun Nissan Sunny GTI-R. ”Parempia päiviä odottamassa on yhdellä omistajalla ollut ’86 Corolla sekä niin ikään yhdellä ollut ’89 Corolla Hatchback, joka on nyt museorekisteröity.” Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Jan-Erik Laine Nokkaa ylevöittää autoon lisätty krominvärinen maski sekä Talmun huomiovalot, joita keulailme Juhan mukaan vielä kaipasi. 35. Jälkikäteen harmittaa, että ne tuli aikanaan hävitettyä, sillä joukossa oli monia herkkujakin, joita olisi ollut syytä säilyttää”, Juha kertoo, mutta on tyytyväinen, että nyt aikuisiässä on tullut hankittua oman syntymävuoden mukaiset museorekisterissä olevat mopedit: ’81-malliset Solifer SM sekä Pappa-Tunturi Maxi. ”Mopoja ehti olla ennen virallista mopoikää jo kymmenkunta. ”Sellaisen kilpaversiollahan Tommi Mäkinen ajoi rallia. ”Paikallisen autokorjaamon vintillä oli näytillä vieraan vallan ajalta peräisin oleva vuoden -87 SMZ-kääpioauto invalidivarusteilla, sellainen vähän säilykepurkkia isompi auto. ”Pyrittiin laittamaan autoja persoonallisemmiksi, jopa niin että 2000-luvun alussa rakentamani pickup oli näytillä X-treme Car Show’ssa.” Tuning-huuman jälkeen Juhan mielenkiinto alkoi vähitellen suuntautua alkuperäisyyteen harrasteajoneuvojen suhteen. Alkuperäisenmukaiset kelta-valkoiset vilkunlasit ovat tallessa, jos tekee joskus mieli palata sellaisiin. Saimme hierottua vain 5 000 kilometriä ajetusta autosta kaupat, ja nyt se on Suomessa viettänyt eläkepäiviään.” Erikoisen neuvostokääpiön vastapainoksi Juhalla on talteen otettuna pari Suomen suosituimpiin aikanaan kuulunutta automallia. V ääksyläisen Juha Siltalan elämään erilaiset moottorivoimin etenevät vempeleet ovat kuuluneet lapsuusvuosista lähtien
Isompi 700-sarjalainen ei innostanut niinkään, sillä minun makuuni se on muotoilultaan hieman liian kanttimainen.” Uutena Volvo 240 nautti sekä siviiliettä ammattiautoilijoiden suosiosta, eikä mallin viehätys ole häipynyt. Tänään sitä kohtaa yhä arkikäytössä, nuorisorekenä kuin myös seesteisessä harrasteajossa. Sen sijaan taustalla on ollut jokin muu syy, jonka vuoksi harrastajan mielenkiinto on herännyt jotain tiettyä automallia kohtaan. Tästä heräsi ajatus, että voisiko Volvo toimia sopivana museoautona”, hän taustoittaa. Puhuttelevammaksi malliksi alkoi nousta 240-sarjan Volvo, mihin itse asiassa sittenkin löytyi vaikutin nuoruusvuosilta. ”Perheessämme ajeltiin reilut 30 vuotta dieselSunnyillä, mutta naapurimme hankki 240-sarjan Volvon vuonna -88. 36 3/2023 Volvo 240 GL Injection. ”Olen toistakymmentä vuotta ollut Volvo-kansaa käyttöautojen suhteen, minkä myötä mielenkiinto merkkiä kohtaan alkoi heräämään. Ihan perusmallisen kaasarikoneella, jota hän sittemmin hieman manailikin, että olisi pitänyt ottaa sittenkin ruiskulla.” Kyseinen Volvo 240 GL on samaisella suvulla edelleen, ja Juhallakin on autosta ajokokemus 2000-luvun alusta. Lisää tilaa Juha Siltalan harrasteajoneuvojen äärellä uskaltaa tulkita, että autoja ei ole haarukoitu sillä perusteella, että lähipiirissä olisi aikoinaan ollut sellainen ja sitä kautta olisi tavoite elää lapsuustai nuoruusajan automuistoja uudelleen. Näin on myös viime vuoden toukokuussa Juhalle päätyneen ’88 Volvo 240:n tapauksessa. Lisäksi kun itsellä oli enemmän kääpiösarjan autoja – eikä sillä etteikö 600:een tai 100A:han mahtuisi koko perhekin tarvittaessa – mutta silti jos olisi pikkasen isompi harrasteauto, niin olisi mukavampi koko porukalla liikkua niillä. Juha Siltala suhtautuu ajoneuvoharrastukseen laaja-alaisesti. Moottorikampetta on mopoista traktoreihin ja autoja Fiat 600:sta Nissan Sunny GTI-R:ään neuvostovalmisteista SMZ-kääpiöautoa tietenkään unohtamatta. ”Hain sillä isäntää heidän maatilaltaan, ja tuolloin Volvolla oli ajettu vasta jotain 40 tuhatta kilometriä”, Juha juttelee ja jatkaa, ”Mielessä soi Volvon viskotuulettimen humina kaasua painaessa, joten ehkä tuo naapurin 240:llä ajamani lenkki silloin kauan sitten antoi pienen kimmokkeen etsintään
Ja se kannatti, sillä viime vuoden toukokuussa Ylöjärven suunnalla ilmestyi myyntiin odotukset täyttävät yksilö. ”Yhdellä naisomistajalla ollut auto oli teknisesti kunnossa, mutta lommoja olisi pitänyt laittaa ja kyljet maalauttaa uusiksi.” Mielenkiintoisia kaasari-Volvojakin oli myynnissä, mutta Juha piti kiinni ajatuksesta hankkia ruiskulla varustettu malli. Ruiskumalli mielessä Pari vuotta sitten Juha alkoi haravoida myynti-ilmoituksia 200-sarjan Volvojen kohdalta, ja mieluusti 80-luvun loppupuolen malleista, sillä ajatuksissa oli nimenomaan ruiskukoneella liikkuva 240-malli. Suurin osa ajasta on vierähtänyt Pirkanmaalla, mihin tuli muutos vasta vuosi sitten auton siirtyessä Päijät-Hämeeseen. Tämän jälkeen Volvolla oli edessään liki vuosikymmenen omistajuus, sillä tamperelaisen autoliikkeen vaihtoautorivistö kutsui Volvoa seuraavaksi vasta lokakuussa -99. Ohjaustehostin on houkutellut vaihtamaan alkuperäisratin pykälää pienempään. Edessä oli muutamia lyhyempiä omistajuuksia, kunnes marraskuussa -03 Volvo sai jälleen pitkäaikaisen omistajan. Tiettävästi Volvo myös siirtyi kyseisen yrityksen omistukseen vuoden -89 ensimmäisinä päivinä ja säilyi samaisella omistajalla marraskuulle -90. Uutena auton luovutti Volvo Auto Oy Ab:n Tampereentoimipiste, ja Volvon haltijaksi merkittiin tamperelainen Insinööritoimisto Mauri Suikkari. Muun muassa takalokasuojien kaarien ruostekorjausten, maalauksen ja muiden pienempien kunnostustoimien myötä auto siirtyi museorekisteriin syyskuussa -19. Tuossa vaiheessa Volvon käyttöaikavuodet olivat takana, ja se siirtyi ylöjärveläisen Volvoharrastajan huomaan. Hänen kuljettamanaan 240 porhalsi aina heinäkuulle -12 saakka. Edellinen omistaja tavoitti ehjän ja kulumattoman kuskinpenkin verhoilun, minkä myötä sisätilojen olemus nousi tuntuvasti ylöspäin. Toisaalta oli samassa perheessä uudesta lähtien olleita 150 tuhatta ajettuja, jotka olivat ylihinnoiteltuja ja myynnissä varmaan edelleen.” Erästä sopivalta vaikuttavaa ’89-mallista Volvoa Juha kävi katsomassa Tammisaaressa, mutta tavoiteltu kuntotaso ei aivan täyttynyt. Myynti-ilmoituksia selailleissa selvisi, että tarjontaa riitti, mutta tyyli vaihteli laidasta laitaan ”Oli näitä hirvija poronsarvivarustettuja nuorisoautoja, joilla lasketaan lintassa talvisin. Volvo 240:n kojelauta ei kikkaile, vaan huokuu asiallista käytettävyyttä. KADUILLA TAMPEREEN IBH-932-kilpinen Volvo 240 GL Injection on viihtynyt Hämeessä huhtikuussa -88 suoritetusta ensirekisteröinnistään lähtien. Tuolloin Volvo siirtyi merkkiliikkeen vaihtoautorivistöön, mutta vain hetkeksi, sillä hieman alle 56 tuhatta kilometriä ajetulle 240:lle kirjoitettiin vaihtoauton takuutodistus Pirkanmaan Autokeskus Oy:ssä jo saman kuun lopulla. 37. Kysymyksessä oli Volvo-harrastajalla edeltävät kymmenisen vuotta ollut, runsaat 290 000 kilometriä ajettu vuoden -88 Volvo 240 GL Injection. RDS-radio on ollut paikallaan tiettävästi alusta alkaen, alkuperäisiin valinnaisvarusteisiin kuuluneet kierroslukumittari ja digitaalikello ovat löytäneet paikalleen sen sijaan vasta harrasteiässä
38 3/2023 Volvo 240 GL Injection. ”Vaihdoin imusarjan tiivisteitä ja tutkin muitakin ilmavuotoihin liittyviä perusasioita.” Näistä toimista ei kuitenkaan ollut tuntuvaa apua, ja seuraavaksi Juha päätti kokeilla Volvo-harrastajien keskustelupalstalla ollutta vinkkiä. Mukavaksi varusteltu Epävakaasta tyhjäkäynnistä huolimatta Volvo taittoi matkan nöyrästi Ylöjärveltä Vääksyyn Juhan ohjastaessa sitä vanhempi tytär kyydissään, ja vaimon sekä nuoremman tyttären matkatessa perässä omalla Volvollaan varmistaen matkan jatkumisen perille asti. Tuimemmasta korroosionvastaisesta taistelusta kertoi valmistajan myöntämä kahdeksan vuoden ruostesuojatakuu. Porrasperäisten mallien hinnat maaliskuulta -86 avaavat tilannetta. Kaasutinmoottorinen Volvo 240 GL maksoi 115 900 markkaa ja 240 GL Injection puolestaan 121 900 markkaa. Mutta myös pellin alla tapahtui. Kotipuolessa Juha käynnisti heti selvitystyöt Boschin mekaanisen K-Jetronicin ruokkiman B200E-koneen tyhjäkäynnin silottamiseksi. Tuumasin silti, että katsotaan paikan päällä, mikä kunto sitten oikein on.” Perillä selvisi paitsi Volvon oivallinen kunto, myös myyjän paneutuminen ruotsalaismerkkiin. Vuonna -85 oli kuitenkin ollut aika päivittää Volvon luottomallia, mistä kertoivat muun muassa takaluukun pyöristetymmät kulmat, viistompi keulamaski sekä hienoisesti päivitetyt konepelti ja etuspoileri. Valmistaja kuitenkin vakuutteli 240-malliston säilyvän tuotannossa vuosikymmenen loppuun asti, ja kuten sittemmin saatiin huomata, Volvo piti puheensa: 240 säilyi tuotantolinjalla lopulta vuoteen -93 saakka. ”Omistaja laittoi ennalta auton pohjasta kuvia, joiden perusteella ajattelin että tässä on ainakin yritystä. Rahalle sai vastinetta etenkin, jos vertaa ruisku-Volvoa kaasutinmoottoriseen 2,3-litraiseen 240 GL:ään, joka tarjoili 112 hevosvoimaa, mutta maksoi silti 12 200 markkaa enemmän. ”Pientä tyhjäkäynnin käyntihäiriötä autossa oli, mutta päätin ostaa sen silti sellaisenaan. Volvo 240 onkin niin sanotusti hyvä auto harrastaa, sillä monia varaosia on edelleen saatavilla, Motonetiä myöten.” Metallinhohtoista hopeanvihreätä, vuonna 2019 museorekisteröityä Volvoa läpikäydessä Juhaan hiipi tunne, että silmien alla olisi pian omiin nimiin siirtyvä yksilö. ”Selvisi nopeasti, että kyllähän hän Volvoista tuntui tietävän ja lisäksi myös varaosien saatavuudesta. Etenkin uusi kaksilitrainen ruiskumalli herätti mielenkiintoa työsuhde-Volvoa mielivien keskuudessa. Sen tie ei kuitenkaan ollut vielä lähelläkään päätöstä, vaikka jotkut olivat tulkinneet 740-sarjan runsas vuosi aiemmin tapahtuneen lanseerauksen merkinneen 240-sarjan alasajoa. Putsasin suuttimia ja laitoin uudet tiivisteet, minkä jälkeen Volvo alkoi käydä niin kuin sen pitääkin käydä.” Onnistuneen eheytystoimenpiteen jälkeen Juhalla ja hänen perheellään oli viime kesänä mahdollisuus pelkästään nautiskella Volvon mukavasta kyydistä. TYÖSUHDERUISKU Volvon esitellessä 240-sarjaansa GL Injection -version vuonna 1985, oli 200-sarja ollut tuotannossa jo runsaan vuosikymmenen. Ja nehän olivatkin tässä kuivuneet ja murentuneet. Yli 2 000-kuutioisen moottorinsa myötä 2,3 litran 240 GL myös pyörähti autoedun III-veroluokasta luokkaan IV. Pienemmän, 1 986-kuutioisen moottorin tuoreet versiot olivat B200K-kaasutinversio (103 hv) ja polttoaineensuihkutuksella varustettu B200E (118 hv). Sovittiin myyjän kanssa nyanssit ja hinta. Turbomallit jäivät historiaan, mutta vapaasti hengittävistä bensanelosista esiteltiin päivitetyt versiot: 2 316-kuutioisen moottorin uusi kaasutinmalli oli B230A (112 hv) ja ruiskumalli puolestaan B230E (131 hv). Jälkikäteen myyjä vielä lähetti avainrungon aihiot, sillä autossa oli ostohetkellä vain yksi avain”, kiittelee Juha edeltävän omistajatahon suuntaan. ”Siellä joku sanoi, että suuttimien orenkaat kannattaa vaihtaa kymmenen vuoden välein
39. Edellisen omistajan ansiokkaisiin toimiin lukeutuu myös kuljettajanistuimen uusi verhoilu alkuperäiskankaalla sekä auton maalauttaminen alkuperäisen mukaisella metallinhohtohopean vihreällä. Tilavuus 1986 cm 3 . 01 Merkki ja malli Volvo 240 GL Injection 02 Vuosimalli 1988 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Lisäksi varusteisiin lukeutuvat muun muassa GL-mallin alkuperäiseen verrattuna prameampi ja hieman pienempi ratti, krominvärinen maski, takavalojen välinen heijastinpaneeli sekä Turbo-mallin 15-tuumaiset kevytmetallivanteet. Edessä ja takana levyjarrut. 06 K ori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. Teho 118 hv/6000 rpm, vääntö 155 Nm/3800 rpm. 08 Suorituskyky Huippunopeus 175 km/h, 0-100 km/h 12,5 s. Puristussuhde 10,0:1. Poraus 88,9, isku 80,0 mm. 05 Alusta Edessä McPherson-tyyppinen erillisjousitus, kolmiomaiset tukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Kojelautaa koristava Volvon RDS-radio on ollut paikoillaan tiettävästi uudesta lähtien, mutta sen vieressä olevat alkuperäiset valinnaisvarusteet, kierroslukumittari ja digitaalikello ovat aikaisemman omistajan asentamia ennen museoajoneuvotarkastusta. 07 Mitat Pituus 479, leveys 171, korkeus 144, akseliväli 264 cm. ”Kolme henkilöä on yrittänyt jo ostaakin, mukaan lukien veljeni, joka vuonna -88 syntyneenä on ilmoittanut ostohalukkuutensa samanikäiselle autolle”, Juha hymyilee. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Ajan hengen mukaiset, uudet Talmun huomiovalot Juha asensi keulalle, kun siitä sellaiset vielä hänen mielestään puuttuivat. Takaveto. Takana jäykkä akseli, pitkittäiset tukivarret, pitkittäiset reaktiotangot, poikittaistuki, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Ovien valokytkimiä korjailin aiemmin, samoin keskuslukon moottoreita.” Tämän päivän vinkkelistä hienokuntoisuudellaan harvinainen Volvo 240 GLi ei ole jäänyt huomiotta kanssaliikkujiltakaan. ”Miellyttäviä ja leppoisia reissuja. Suuttimien o-renkaiden vaihdon jälkeen B200Emoottorin tyhjäkäynti sai takaisin tasaisen luonteenlaatunsa. Hauska juttu on myös 240-Volvon koko: sitä pidettiin aikoinaan isona autona, mutta nyt kun sen ajaa talliin, niin huomaa kuinka suuriksi nykypäivän autot ovatkaan kasvaneet.” Oman osansa niin matkustusmukavuuteen kuin estetiikkaan antavat autoon ympätyt aikakauden mukaiset varusteet. ”Öljyt ja suodattimet on vaihdettu ja alustaa massailtu. Paino 1280 kg. Puitteet ovat siis kunnossa eikä alkavalle ajosesongillekaan ei ihmeempiä tarpeita ole. Siinä normaalin päiväarjen kiireet ja tohinat jäävät taakse, kun hypätään museopelin kyytiin
Kun siitä jäivät lämpimät muistot, oli Saksasta hankittava huippukuntoinen yksilö nostalgiseksi harrasteautoksi. ’90 Mikko Kujanpää ihasteli jo kouluikäisenä englanninopettajansa pientä pystyperäistä Y10-Lanciaa, ja sellainen tuli aikanaan hankittua ensimmäiseksi autoksi. Oripää Nostalginen pystyperä Nostalginen pystyperä 40. Lancia Y10 fire LX i.e
”Siinä oli joku, ennen kaikkea siinä sen ulkonäössä, joka minusta oli älyttömän hieno.” Mikon ensimmäiset muistikuvat pystyperäisestä pikku-Lanciasta ajoittuvat jo alakouluikään, jolloin Y10 oli vielä varsin tuore automalli. I solla osalla autoharrastajista on taipumus vaalia nostalgiantäyteisiä muistikuvia ensimmäisestä omasta autosta. Hän tunnustaa ihailleensa italialaista Lanciaa hiukan tavallisuudesta poikkeavana automerkkinä, joka oli niittänyt mainetta rallipoluilla muiden muassa Juha Kankkusen ansiosta. Kukapa ei olisi noihin aikoihin halunnut Lancia Delta Integralea ensiautokseen, mutta opiskelijabudjetti asetti sellaisen hankinnalle ylipääsemättömät esteet. Koulun parkkipaikalta hänen mieleensä painui englanninopettajan Lancia Y10, mutta Mikko huomauttaa, ettei tuolloista vaikutelmaa ehkä ensirakkaudeksi voisi kuitenkaan määritellä. Koska toinen tai seitsemäs auto ei enää yhtä suurta muutosta elämään kykene tuomaan, tahtovat ne vuosikymmenten jälkeen vaipua unohduksiin. Lancian pienellä Y10-mallilla ei ole mitään yhteistä isomman Deltan tekniikan, suorituskyvyn eikä juuri muotoilunkaan kanssa. Opettajan pikkuauto hänen mieleensä kuitenkin jäi. Koulun pihalta Oripääläiselle Mikko Kujanpäälle ensimmäiseksi autoksi valikoitui Lancia Y10, joka automallina vastasi hienosti nuoren miehen tarvetta. ”Se oli pieni, ja erityisesti sen pysty perä oli jo silloin mielestäni erittäin hieno.” Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine 41. Y10:n Mikko tunnustaa kuitenkin vedonneen häneen puhtaasti muotoilunsa ansiosta. Auton saaminen laajensi elinpiiriä, mutta tärkeämpää olivat siihen nivoutuneet tuntemukset uudenlaisesta vapaudesta liikkua muista riippumatta
Mieleen noilta ajoilta jäi Tekniikan Maailma -lehden vertailu, jossa pikku-Lancia ei erityisemmin pärjännyt. Artikkelin otsikointi ”Luksusluokan kauppakassi” oli kuitenkin mieleenpainuva, ja auton pienet hienoudet tekivät vaikutuksen – olivathan vaikkapa sähköikkunat pikkuautossa tuolloin vielä varsin harvinaiset. Opiskelijabudjetilla valittu Kun auton hankinta vuonna -97 saadun ajokortin myötä tuli Mikolle ajankohtaiseksi, alkoi hän paremmin tutustua Y10:n ominaisuuksiin. Mikko Kujanpää on tyytyväinen Saksasta hankittuun Lanciaan. Turun Delta Autossa oli yksi paikan päällä hyväksi todettu Y10yksilö, mutta se tuntui opiskelijabudjettiin nähden turhan kalliilta, eiväthän Y10:t tuolloin olleet vielä edes kymmenvuotiaita. Raisiolaisessa vaihtoautoliikkeessä ollut toinen yksilö oli sitä vastoin selkeästi edullisempi, ja siitä päästiin kättelemään kaupat. Hallintalaittet ovat selkeät ja kojelauta jakautuu kuin kahteen kerrokseen. Eivät ruosteongelmat kuitenkaan ylitsepääsemättömiksi muodostuneet, sillä Mikon isä hitsaili pikkuauton tarvittavin paikoin jälleen kuntoon. Radio on piilotettu alakerran keskimmäisen lokeroon. Pojan Lancia-haaveen toteuttamista puolsi isän mielestä kuitenkin järkiseikka: Y10:n tekniikka oli kotoisin Fiatilta, ja sitä kautta huolto-osien hinnat ja saatavuus olivat hyvällä tolalla. Mikko muistelee isänsä suhtautuneen hänen autohaaveisiinsa myötämielisesti, vaikkei erityisemmin italialaisten autojen ystävä ollutkaan. 42 3/2023 Lancia Y10. Miksipä ei olisi, sillä niukalti ajettu yksilö osoittautui odotettua paremmaksi. Kun sopivaa Y10yksilöä alettiin tuolloin etsimään, huomattiin tarjonta varsin rajalliseksi. Mikko toteaa, että kyllä syy yksilön houkuttelevaan hinnoitteluun heille varsin pian selvisi, sillä Lancian korin huomattiin olevan jo monin paikoin alakynnessä taistelussaan korroosiota vastaan. Kaikki tuolloin tarjolla olleet olivat vuosina 1988– 1990 Autonovo Oy:n maahantuomia, ilman katalysaattoria olevia kaasutinversioita
43. Vaivattominta oli ensin itse kahlata tarjonta läpi ja ostaa Saksassa asuvalta suomalaiselta palveluna auton perusteellisempi tarkastus, koeajo ja lähetys Suomeen. Silmiin aika pian osunut yksilö vaikutti myyntitekstin sekä -kuvien perusteella hyvältä, eikä autoa tarvinnut lopulta sen pidempään edes etsiä. Hän luopui autosta mentyään naimisiin. Konehuoneen tarra jakopään hihnanvaihdosta helmikuulta -17 kertoo autolla tuolloin ajetun vasta 24 000 kilometriä. Yykympin perusmalli saikin tässä kohdin kelvata, sillä halutummat GT-mallit ovat Saksassakin jo varsin arvokkaita. Aukoton huoltohistoria sekä käytännössä virheetön kunto puolsivat myyjän kertomuksia, joten kaupat Lanciasta oli helppo kätellä. LÖYTÖ SAKSASTA Kun muutama vuosi sitten ajatus Lancia Y10-mallin hankinnasta kesäpäivien nostalgiseksi harrasteautoksi alkoi tuntua ajankohtaiselta, oli Suomessa tarjolla pelkkää niukkuutta. Lancian harrasteautokseen ostanut Frank Groupner ajeli sillä muun muassa Italiaan. Lancian elokuussa 1990 ensirekisteröinyt, eteläisessä Saksassa asunut Manuela Magg oli pitänyt autoa sen ensimmäiset 26 vuotta varsin vähäisellä käytöllä. Seuraava omistaja autolle löytyi 2016 Hampurista. Jonkin verran tarjontaa Saksassa oli, mutta huippuhyvät yksilöt ovat alkaneet harvinaistua kaikkialla. Tuollaiseksi se on suunniteltu ja sellainen sen kuuluu olla.” Helpoin tie hyvän yksilön löytymiseen oli katsastaa Euroopan tarjontaa saksalaisen mobile.de-nettisivuston kautta. Kun myyjään otettiin yhteyttä, paljastui auton tausta mielenkiintoiseksi. Hänellä ei ajokilometrejä Lancian huoltokirjan mukaan kertynyt joka vuosi edes tuhatta. Mikko tunnustaa ensin epäilleensä, voisiko myyjän ilmoittama 40 000 kilometrin mittarilukema pitää edes paikkansa. Vaikka ihmiset ei ehkä ymmärrä miksi siinä on musta takaluukku, niin minusta se musta takaluukku siinä on juuri se hieno juttu. Groupnerin aikana Lancia sai myös saksalaisen museoajoneuvostatuksen. Auto osoittautui paikan päällä jopa kuvailtua paremmaksi, eikä siitä koeajon aikana löytynyt mitään moitittavaa. Mikko tunnustaa alkuun hiukan epäilleensä, voisiko myyjän ilmoittama 40 000 kilometrin mittarilukema pitää edes paikkansa. ”Minulle alkuperäisyys oli se, jota tässä nimenomaan hain. Mikko laskelmoi, ettei hankinta saisi kovinkaan montaa tonnia maksaa. Kun sekin oli menettänyt Mikon arvostamaa alkuperäisyyttä ylimääräisillä listoilla ja automallin mieleenpainuvin yksityiskohta, musta takaluukku oli maalattu mukailemaan korin väriä, hän tunnustaa menettäneensä mielenkiinnon. Alkujaankin suppea kanta oli ennättänyt kutistumaan äärimmäisen uhanalaisten automallien luokkaan, eikä Mikko muista tarjolla olleen kuin yhden yksilön, jonka hankintaa hän edes harkitsi
Rajallinen tavaratila on mitoitettu lähinnä opiskelijabudjetin kauppakasseille. Turun yliopistossa alkaneiden opintojen myötä Mikolle tuli muutto Turkuun ja Lancia muutti mukana. Kun hän oli kaveriporukan ainut, jolla oli oma auto, matkattiin pikkuautolla usein täydellä viiden hengen kuormalla. Ensimmäisen vuoden Mikko ajeli töihin tutulla Lancialla. 44 3/2023 Lancia Y10. Y10:n pystyperäinen muotoilu tekee autosta helpon taskuparkkeerattavan. Ajatukset samanlaisen hankinnasta harrasteautoksi alkoivat itää vasta vuosia myöhemmin. Kun työmatkaan tuli selkeä pidennys, Mikko näki aiheelliseksi luopua pikkuautostaan, ja alle vaihtui ihastuksen kohteeksi muodostunut Citroën Xantia, jolla mies ajeli seuraavat vuodet. Muutaman sadan kilometrin päähän tehty, parin kaverin kanssa toteutettu luontovaellus jäi Lancian pisimmäksi reissuksi. Sähköikkunoiden reistailevat katkaisijat vaativat useamman kerran näpertelyä, mutta korjaamoissa Lanciaa ei tarvinnut kertaakaan käyttää. Kahdeksan palvelusvuotensa aikana auton mittariin kertyi kilometrejä vajaan kymppitonnin vuosivauhdilla, eikä auto kertaakaan jättänyt omistajaansa tielle. Mikko muistaa Lanciasta luovuttuaan nähneensä sen vielä muutamia kertoja Turun seuduilla, mutta varmuutta ei hänellä ole, kauanko yksilö liikenteessä sinnitteli. Lancian vähäiset ajokilometrit näkyvät myös sisustuksen verhoilussa, joka ei kaivannut kuin hellän puhdistuksen museoajoneuvotarkastusta varten. Lanciasta jääneet muistot olivat jo tuolloin varsin lämpimät, mutta ensiautonsa perään hän ei tunnusta haikailleensa. Sisätiloissa on valoisa tunnelma lasisen kattoluukun ansiosta. Vuonna 2005 opiskelut tulivat päätökseen. Isällä oli myös tarvittaessa osaaminen vuosikatsastusten edellyttämiin korjauksiin
Maaliskuussa -90 ruiskuversio sai katalysaattorin ja teholukemaksi ilmoitettiin 50 hevosvoimaa. 06 Kori Kolmiovinen itsekantava teräskori 07 Mitat Pit. 3 390, lev. Takana: Omega-akseli, kierrejouset, rumpujarrut. Se on autona sellainen hyvän mielen tuoja ja kiva sillä on joskus hienona aamuna lähteä töihin.” Jonkinlainen ympyrä on Mikon ja Lancian kohdalla sulkeutunut, sillä yläasteen matematiikanopettajana toimiessa Mikon pikkuauto herättää vuorostaan koulun parkkipaikalla huomiota. Takaluukussa olleen pienen lommon Mikko korjautti ennen tarkastusta. Parin kesä aikana Lancian matkamittariin on kertynyt muutama tuhat huoletonta kilometriä. Hihnakäyttöinen nokka-akseli sylinterikannessa. 01 Merkki ja malli Lancia Y10 LX i.e. Koulun pihalle Saksasta Suomeen tuotuun Lanciaan tehtiin loppukesästä -21 suomalainen museoajoneuvotarkastus, johon ei tarvinnut valmistautua kuin pienellä puhdistelulla ja viimeistelyllä. Varsinkin pojat kyselevät siitä kaikenlaista, eihän Lanciaa ole enää aikoihin tunnettu moottoriurheilun kirkkaimmasta kärjestä. 1 430, akseliväli 2 160 mm. Kujanpään perheestä Y10 ei ole päätymässä myyntiin; Mikko toteaa, että vaikka tytärtä ei ainakaan vielä ole kiinnostanut tulla pikkukotteron kyytiin, niin 12-vuotias poika on aina tykännyt, kun Lancialla lähdetään ajelemaan. Mistään voimanpesästä ei voida puhua, mutta viisivaihteisen LX-mallin ilmoitettiin yltävän 150 kilometrin tuntinopeuteen. Lasinen kattoluukku ja tiettävästi myös alla pyörivät alumiinivanteet ovat olleet yksilön lisävarusteita. Varapyörä ja työkalut ovat helposti käsillä. 1 510, kork. Pikkuautoa vauhdittaa 1108-kuutioinen 50-hevosvoimainen FIRE-moottori. Teho 50 hv 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, valitsin lattiassa. Poraus 70, isku 72 mm, tilavuus 1 108 cm 3 . Mikon Saksasta tuottama yksilö on varustettu 1 108-kuutioisella FIRE-moottorilla ja loppuvuodesta -89 esitellyllä Boschin yksipisteruiskulla. Bosch Jetronic-ruisku. Paino 800 kg. Etuveto 05 Alusta Edessä: McPhersonjoustintuet, hammastankoohjaus, kallistuksenvaimennin, levyjarrut. ”Se on ehdottomasti tullut tähän taloon jäädäkseen ja tulee meillä myös pysymään. 02 Vuosimalli 1990 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain. 45. Mikon käsitys on, että LX oli Saksassa Y10-Lancian perusmalli
Sen osalta ympyrä sulkeutui runsaat kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun liike osti pienen ranskalaisen takaisin ensimmäiseltä omistajaltaan. Citroën AX 11 TRE ’87 Kotiin palannut Citroën AX:n tuonti Suomeen käynnistyi syksyllä 1987. Vihti 46. Varhaisiin saapuneisiin lukeutui Vihdin Autotalon loppusyksystä luovuttama AX 11 TRE
Vertailuksi voi ottaa esille, että vähitellen AX:n tieltä väistyvää Visaa kilvitettiin 255 yksilöä ja Citroënin maassamme silloin myyvintä mallia BX:ää mukavat 1 274 autoa. sija, kun kotimaisen kärkikolmikon muodostivat tuolloin Toyota Corolla (14 056 rekisteröintiä), Nissan Sunny (10 718) ja Lada 1200–2107 (9 776). Myynti myös käynnistyi varsin liukkaasti, sillä syksyn aikana ehdittiin rekisteröidä 327 AX-Sitikkaa. Tällöin Viking Olympia -laivan autokannelta rullasi Helsingissä satamalaiturille ja edelleen Hämeenlinnan Aulangolla järjestettyyn lehdistötilaisuuteen yhteensä 43 uutta AX:ää, asianmukaisin mainosteipein koristettuna tietenkin. Ajankohta oli joka tapauksessa oivallinen, sillä uudelle pienelle Citroënille osattiin asettaa myyntiodotuksia. Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Jan-Erik Laine 47. ”AX saapui kolmiovisena versiona, ja meidän ensimmäinen esittelyautomme oli sininen AX 14 TRS”, hän jatkaa. Puhuttiinhan silloin, että uusi AX oli ”tavallinen auto”: perinteisten citroënistien näkökulmasta siis ehkä hieman persoonaton, mutta muilla merkeillä autoilevien vinkkelistä sen sijaan helpommin lähestyttävä. Uusi Citroën-malli sai maassamme lentävän lähdön muutoinkin, sillä maahantuoja, Korpivaara Oy:n Auto-Bon käynnisti AX:n tuonnin koko malliston leveydeltä, joten asiakaskunnalla oli valita 47 650 markkaa maksavasta AX 10 E:stä aina nopealiikkeiseen AX Sport -malliin asti. Tuohon aikaan vielä teini-iässä ollut Pekka Palin muistelee Citroën-edustuksen alkamisen juuri AX:n lanseerauksen aikoihin olleen sattumaa eikä itsetarkoitus. Kysymyksessä oli neljä vuotta aiemmin perustettu perheyritys, jonka merkkiedustukseen alkuvaiheessa lukeutuneen Renault’n myynti lopetettiin ja tilalle tulivat vuoden -87 jälkipuoliskolla Suzukija Citroën-edustukset. Ensimmäinen näyte ranskalaisvalmistajan pikkuautouutuudesta oli ajettu maahamme jo vuotta aiemmin, mutta suuremman yleisön silmien eteen uusi AX rullasi syyskuussa -87. Lisäksi AX oli kevyt auto, jos sitä vertasi kilpaileviin malleihin”, muistelee Pekan 11 vuotta vanhempi isoveli Esko, joka oli AX:n saapumisen aikoihin jo autoinsinööriopintonsa päättänyt. Kärkimerkki myyntiin Kotimaista Citroën AX -kantaa kasvattamaan ryhtyneiden autoliikkeiden joukkoon lukeutui syksyllä -87 muun muassa Vihdin Autotalo Oy. ”Olimme hakeneet Citroën-edustusta aikoinaan ja se sitten alkoi lokakuussa -87. C itroën AX:n rantautuminen Suomeen tapahtui syksyllä 1987 näyttävästi. Sillä tosin saavutettiin automallitilastossa vasta 33. Jousitus ei ollut samalla tavoin pintapehmeä kuin muissa Citroen-malleissa, joten muutos Visaan oli iso. ”AX ei ollut silloin niin citroënmainen kuin esimerkiksi BX. Yhdessä veljieni ja vanhempieni kanssa olimme toki jo aiemmin käyneet toisessa merkkiliikkeessä AX-esittelyssä tutustumassa uuteen malliin”, Pekka taustoittaa
Tämä saatiin kokea niin ikään Vihdin Autotalon pakeilla, kun moni uuden AX:n omistaja oli samalla ensikertaa myös Citroënmerkkisen auton omistaja. Näin tapahtui Palinien marraskuussa -87 myymän punaisen AX:n kohdalla. Jo tässä vaiheessa Palinin veljekset olivat kiinnittäneet huomiota erinomaisen hyvin säilyneeseen ja vähän ajettuun AX:ään, eikä sinällään arkisen auton vetovoimaa vähentänyt, että kyseessä oli omasta liikkeestä myyty ajopeli. Käytöstä talteen UXP-kilpisestä punaisesta AX:stä tuli tuttu näky Vihdin Autotalossa tulevina vuosina. Käytännössä tämä näkyi kokonaisuuden kannalta suotuisasti, sillä ajanmukaisella tekniikalla ja muotoilulla toteutettu AX löysi asiakaskuntaa laajalti muidenkin merkkien piiristä. Edellä viitattu AX:n ”epäsitikkamaisuus” heijasteli myös asiakaskunnan suuntaan. Samalla auto oli yksi ensimmäisistä Vihdin Autotalon asiakaskunnalleen toimittamista AX-Citroëneista. Näillä eväin AX:n tuore omistaja pian kurvaili uudenkarhealla Sitikallaan kohti kotia. ”Tämä nummelalainen rouva oli meille uusi asiakas, ja vaihdossa AX:ään tuli muistaakseni Fiat”, kertaa Esko. ”RE-malliin nähden TRE:ssä oli vähän parempi verhoilu, mustat ikkunankehykset, takalasinpyyhin sekä kunnollinen kangasvuorattu ja muotoonprässätty hattuhylly.” AX-malliston keskilinjaa edustavaan yksilöön ruuvattiin UXP-686-kilvet marraskuun 11. Lisävarusteita autoon ei juuri lisätty, ainoastaan takaroiskeläpät ja verhoilun päälle sujautetut Tammer-Suojan valmistamat, huumaavan punaiset istuinsuojat. Ei huolien tai murheiden vuoksi, vaan siitä syystä, että kilometrejä rauhallista tahtia pieneen Sitikkaansa kerännyt omistaja huolehti huollot merkkiliikkeessä säntillisesti vuodesta toiseen. Vuosien aikana oli sattunut vain yksittäinen parkkipaikkahaaveri, mutta sen kylkeen jättämät jäljet oli aikanaan paikattu asiallisesti. Yksi AX:n taloudellisuuden valteista oli keveys: kun kilpailijoiden pikkuautomallit painoivat usein 750–800 kiloa, heilautti Sitikka vaakaa vain 700 kilon tietämille. Syyskuussa -87 Viking Olympia -laivan uumenista purkautui 43 huomiotaherättävästi teipattua uutta Citroën AX:ää, jotka jatkoivat matkaa Helsingistä Hämeenlinnaan, Aulangolla järjestettyyn lehdistötilaisuuteen. kuvat: Korpivaara Oy, Antti Pitkäsen arkisto 48 3/2023 Citroën AX 11 TRE. päivänä -87. Ensimmäinen kymppitonnin oli täynnä syyskuussa -88, mutta 50 000 kilometrin huollossa AX:ää käytettiin vasta juhannuksen alla -95. AX:n myyntityön edistämiseksi myös kotiläksyt uuden mallin opiskelun suhteen oli tehty ilmeisen huolella, sillä Eskon mieleen nousee edelleen kaupankohteena olleen AX 11 TRE -malliversion eli ”Tamperemallin” ominaisuuksia. Tämän jälkeen tahti asettui entisestään, sillä huoltovihkoon on 90 000 kilometrin huolto merkitty tehdyksi huhtikuun lopulla -04, jos tosin ajokilometrejä oli tuolloin vasta runsaat 81 tuhatta
”Rouva oli tykännyt autosta kovasti, mutta tuossa vaiheessa ei ollut enää moneen vuoteen ajanut paljoakaan autollaan”, Pekka kertoo. ”Rouva tuli meille vuosien aikana tutuksi, ja juttelimme hänelle, että jos joskus haluat luopua autosta, niin olisimme kiinnostuneita ostamaan sen takaisin. Katseet eivät kuitenkaan ole suuntautuneet vain kärkimerkkiin, sillä tallessa ovat Suomi-autot pian sadan vuoden takaa, ’28 Ford A ja ’39 Chevrolet. Alkuperäiset verhoilut ovat suojassa, sillä istuimia ovat läpi vuosikymmenten peittäneet Tammer-Suojan valmistamat istuinsuojat. Auton arvohan oli vain sellaista 500–1 000 euron luokkaa silloin, mutta toisaalta hienossa kunnossa säilyneitä ei juuri tarjolla ollut”, Esko taustoittaa. Ensimmäistä kertaa Palinit eivät suinkaan olleet vanhan auton tallentamisen parissa, sillä omistukseen on vuosien mittaan kertynyt Citroën-malleista muun muassa ’55 Traction Avant, ’77 2CV6 Charleston sekä sittemmin myös ’93 Xantia. Yksipuolainen ratti antaa vinkkiä automerkistä, joskin yleisesti ottaen AX:n konttori oli helpommin lähestyttävä kuin Citroëneissa oli totuttu. Yksityiskohtia oli silti mietititty, esimerkkinä oven reilunkokoinen pulloteline. AX:n suhteen asiat etenivät suotuisasti, sillä toukokuussa -09 auton jo senioriiässä ollut ensiomistaja päätti luopua Sitikastaan ja myydä sen samaan osoitteeseen mistä sen oli hankkinutkin. Tuolloin oli myös pelkona, että AX saattaisi helposti siirtyä jollekin kakkosautoksi ja nopeasti loppuun ajetuksi. 49
Tilavuus 1124 cm 3 . Citroën AX:n voimanlähteeksi valjastettiin nelisylinterinen 954–1 360-kuutioinen TU-moottori. Poraus 72,0, isku 69,0 mm. Muovisen luukun kanssa saa sen sijaan olla tarkkana: pieni vääntö rikkoo helposti takalasin. Takana erillisjousitus, yhdystukiakselisto, pitkittäistuet, vääntösauvajouset. 07 Mitat Pituus 350, leveys 156, korkeus 135, akseliväli 229 cm. 06 K ori Itsekantava umpimallinen 3-ovinen teräskori. Lukema on tällä hetkellä, kohta 14 vuotta Palinien omistukseen siirtymisen jälkeen lähes sama, sillä veljeksien mukaan autoon kertynyt vai satakunta kilometriä kevään -09 jälkeen. Sen verran auton ajoittaisessa siirtelyssä on ajotunnelmia kertynyt, että vertaaminen nykyautoihin onnistuu. Paino 690?kg. Etuveto. 01 Merkki ja malli Citroën AX 11 TRE 02 Vuosimalli 1987 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain. Edessä levyja takana rumpujarrut. Teho 55 hv /5800 rpm, vääntö 88 Nm /3200 rpm. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. ”Autoa ei ole katsastettu vuosittain, mutta esimerkiksi öljyjä vaihdettu ja jarruja herkistelty”, Esko sanoo. 08 Suorituskyky Huippunopeus 158 km/h, 0-100 km/h 13,2 s 50 3/2023 Citroën AX 11 TRE. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, McPherson-tyyppiset joustintuet, kolmiomalliset alatukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. AX:n tavaratila on monikäyttöinen, esimerkiksi takaistuin on helposti irrotettavissa. Ylläpitoa Kaikki vuodet katoksessa säilytetty AX oli iskussaan, ja mikä ettei, olihan kokonaisajomäärä 22 vuotta vanhalle autolle vähäinen, alle 87 000 kilometriä. Puristussuhde 9,4:1. ”Museorekisteröinti on ollut mielessä, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole tehty sen eteen mitään”, juttelevat Palinin veljekset autostaan, joka lukeutuu paitsi maahamme varhain saapuneiden, mutta tätä nykyä myös sangen vähälukuisien AX-Citroënien joukkoon. ”Onhan siinä eroa, jos vertaa nykyiseen C3:een”, hän naurahtaa ja jatkaa, ”Mutta hyvä auto AX on aikalaisekseen ajaa.” AX:n suhteen tullaan Vihdin Autotalossa jatkamaan samaan malliin kuin ennenkin, jos tosin auto on viime aikoina ollut myyntihallin puolella nähtävissäkin, kun se aiemmin seisoi kansan katseilta piilossa
Citroën AX viivähti Suomen markkinoilla 1987–1993, vaikka mallin valmistus jatkui aina vuoden -98 lopulle asti eli vielä kaksi vuotta Saxon esittelyn jälkeenkin. Vuonna -93 rekisteröitiin enää 25 ja seuraavana yksi ainokainen. Valmistusmääräksi Atai Nryhmään tähdätylle kilpuriaihiolle Citroën linjasi 5 000 autoa, joista 48:n kerrottiin vuonna -88 olleen korvamerkittynä Suomen markkinoille. Korimuotoilu edusti suosittua viistoperää, joten ovia oli kolme, jos tosin vuoden sisään mallistoon liitettiin myös viisiluukkuiset vaihtoehdot. Kokonaismittaa AX:lle kertyi kokoluokan kompaktimpaan päähän oikeuttavat 3,5 metriä. Sportin voimanlähteenä alkujaan 1 360-kuutioinen nelonen, jota oli autourheilun luokkarajoista johtuen pienennetty alle 1,3-litraiseksi, tarkalleen 1 294-kuutioiseksi. Selkeimmin tämä näkyi alkuvaiheen voimanlähteessä, sillä Visaa liikutteli 2CV:n tapaan ilmajäähdytteinen kaksisylinterinen bokserimoottori. Varomattomien otteiden seurauksena TM:n kertoi kestotesti-AX:n takalasin rikkoutuneen rupeaman aikana peräti neljään otteeseen. Perusmuodossaan takakontti veti runsaat 270 litraa, mutta takaistuin näppärästi poistettuna tavaratilaa kerrottiin muodostuvan peräti 1 170 litraa. AX Sport olikin spesiaalimpi tapaus, sillä se oli suunniteltu helposti rallija ratakäyttöön soveltuvaksi, siis niin sanotuksi luokittelumalliksi. Kolmanneksi taloudellisin oli kolmipyttyinen Daihatsu Charade TS mitatulla 5,1 litran kulutuksella. Parhaat vuodet osuivat maassamme heti kärkeen, sillä vuosina -88 ja -89 rekisteröitiin molempina yli 1 300 AX-Sitikkaa. GT:n houkuttelevuutta lisäsi varustelu, joka käsitti muun muassa levikkeet ja etuspoileri, sumuvalot, erikoisvanteet, tummennetut lasit, sähköikkunat edessä sekä sporttiratti ja -istuimet. KEVYT, KOMPAKTI JA KYSYTTÄESSÄ KIPAKKA Citroën Visan saapuessa markkinoille vuonna -78 oli sen tekniikassa nähtävissä legendaarisen ja edelleen tuotannossa olleen Rättisitikan perimä. Kokonaisuutena AX oli toteutettu aikansa pikkuautolainalaisuuksia kunnioittaen. Edessä oli poikittain sijoitettu, Citroënin uusi nelisylinterinen 954–1 360-kuutioinen TU-moottori ja sen välittömänä jatkeena vaihteisto – malliversiosta riippuen nelitai viisiportainen. Hintaakin menokkaalle kertyi: vuonna -88 hinnastossa luki 79 800 markkaa, mikä oli 30 500 markkaa enemmän kuin AX 10 E:n pyynti. Lähtötelineistä ponnistamista avitti myös perusmalleja tiuhempi perävälitys, joten nollasta sataseen kirmattiin 9,2 sekunnissa ja huippuja 730-kiloisella Sportille luvattiin 186 km/h. 51. Käytännössä näihin lukemiin ei hevin päässyt, mutta taloudellinen AX silti oli. Moottorin luonteesta kertoi myös korkealta, 5 000 r/min kohdalta löytyvä 112 Nm:n maksimivääntö. AX:n kepeys kerrottiin saavutetun yhdessä rakenneratkaisuilla sekä materiaalivalinnoilla, esimerkiksi peltiosien paksuudet oli optimoitu, moottorissa hyödynnettiin kevytmetallisia osia ja tietenkin muovia käytettiin reippaasti – jopa takaluukku oli muovinen. Veto oli luonnollisesti edessä. Kaikkiaan mallia ensirekisteröitiin vuosina 1987–1994 yhteensä 4 208 autoa. Citroën AX:n keveys yhdistyi hyvään aerodynamiikkaan, sillä ilmanvastuskertoimeksi mainittiin 0,31. Vuonna -86 esitelty AX oli askel kohti tavanomaisuutta, mutta samalla kohti laajempia autokansankerroksia. Myöhemmin saapui nestejäähdytteisiä nelisylinterisiäkin, mutta persoonallista muotoilua niin ulkoasussa kuin sisätiloissa sekä merkille ominaista pehmeää kyytiä Visa tarjosi. Samaan aikaan AX:n kilpailijat pikkuautoluokassa painoivat yleisesti 750–800 kiloa – eivät siis mitään tiejyriä nekään, mutta joka tapauksessa ero AX:ään oli tuntuva. Vuonna -90 lähenneltiin vielä 800 auton lukemaa, mutta laman tehostama pudotus vei vuoden -91 kilvitykset runsaaseen 300 autoon, eikä seuraavan mallivuoden kasvojenkohotuskaan auttanut, vaan vuonna -92 pudottiin jo alle sadan. Esimerkiksi TM:n pikkuautovertailussa vuonna -88 Citroën oli 80 km/h tasaisella nopeudella Peugeot 205 XL:n ohella ainoa alle viiden litran kulutukseen yltänyt: kun AX 11 RE kirjautti lukeman 4,9 litraa, eteni samalla moottorilla varustettu 205 vain 4,7 litralla. Tämä yhdessä lupaili oivallista taloudellisuutta, eivätkä ilmoitetut kulutusarvot poikenneet tästä: sekä 10 Eettä 11 RE -version ECE-kulutukseksi 90 km/h nopeudella kerrottiin erinomaisen nuukat 3,9 litraa sadalla. AX:n edellä mainittujen 1,0ja 1,1-litraisten (45 ja 55 hv) moottorivaihtoehtojen yläpuolella oli 1,4 litran vaihtoehto, joka TRSmalliversiossa antoi 65 hevosvoimaa, mutta kierrosherkemmässä GT-versiossa tuntuvasti enemmän, 85 hevosvoimaa. Jälkimmäinen ei kuitenkaan käytännössä ollut kätevin ratkaisu, sillä vain muovinen luukku vääntyi herkästi, jos sitä sulki vain reunasta tarttuen. Alle litraisella koneella varustettu hinnat alkaen -malli AX 10 E painoi vain 670 kiloa, mutta 14 TRS -versiokaan ei heilauttanut puntaria kuin kymmenen kiloa yli 700 kilon viivan. Suurimman eli 1,4 litran moottorin yhteydessä AX:n vaihteisto oli viisiportainen, samoin kuin malliston tulisieluisimmassa vesassa, Sportissa. Kato on sittemmin ollut voimallista, sillä viime vuoden lopulla liikennekäytössä oli enää 206 Citroën AX:ää. Pieni oli kuitenkin pippurista sorttia, sillä kahdella kaksois-Solexilla, 9,6:1-puristuksilla ja tiukemmalla nokka-akselilla moottorista houkuteltiin 95 hevosvoimaa rivakoilla 6 800 kierroksella minuutissa. Pienistä ulkomitoistaan huolimatta auton omapaino oli huomiota herättävä
Ahdin suo antejaan Sarjatuotettujen turboahdettujen henkilöautojen pioneereihin lukeutui Oldsmobile F-85 Jetfire 60-luvun alussa ja seuraavan vuosikymmenen puolella tunnetuimpina BMW 2002 Turbo, Saab 99 Turbo ja Porsche 911 Turbo. Mutta otettiin -86 esille myös kolmisylinteristen voimanlähteiden ansiot: ”bensaja dieselturbo ovat uraauurtavia ratkaisuja voimakkaiden pikkuturbojen sarjassa. Daihatsu Charaden kohdalla korostettiin, että 79 prosenttia pelleistä oli galvanoitu, vain katon ollessa galvanoimaton. Maailman ensimmäinen 1-litrainen dieselturbo Charadessa!” 52 3/2023. Teksti: Harri Onnila Kuvat: autovalmistajat ja -maahantuojat Turboahtamisen varhaisiin hyödyntäjiin lukeutui Mitsubishi, joka -82 mainonnassaan totesikin itsevarmasti, että sillä oli ”maailman laajin turbomallisto”. Siirryttäessä 80-luvun puolelle turbomalleja alkoi ilmaantua lähes jokaiselta merkiltä – eikä se tietenkään jäänyt näkymättä mainonnassa. Ja tottahan fööniä olikin nokalla Coltista Lancerin, Galantin ja Starionin kautta Sapporoon
Mutta kukapa ei haluaisi autoonsa moottoria, joka reagoi nopeasti. Mutta se reagoi nopeammin, sillä siinä ei ole perinteiselle turbolle ominaista viivettä. Eroa on myös ilman syötössä. Mallisto alkoi ”pippurisesta 1,3-litraisesta hatchbackista”, jatkui ”loisteliailla GTi-malleilla” ja päättyi ”luokkansa ylivoimaisesti nopeimpaan etuvetoturboon”. Tällainen tarjokas saapui vuonna -80 Mitsubishiltä, jonka ”uuden Galantin turbodieselmalli on Mitsubishi-tehtaan kauan tutkittu ja testattu vastaus kuumeneville dieselmarkkinoille. Auto, joka tulee herättämään kaikkialla runsaasti huomiota.” 53. Semiturbossa sama hoidetaan hienostuneemmin imuilman avulla.” Turboahtimet löysivät bensamallien vanavedessä myös dieselmoottoreihin, joissa ne tosin olivat jo tuttu tapaus raskaiden ajoneuvojen puolelta. Vuoden -87 Mazda 929 -mainoksessa kerrottiin lisää tästä – nimestään huolimatta – ahtimettomasta ratkaisusta: ”Kaikki autoilijat eivät halua turboa. Jos turbo on liian raju, niin maistuisiko hienostunut semiturbo. Tiiviisti nimetylle Mazda 323 1.6 HB DOHC Turbo GTS:lle luvattiin 150 hevosvoiman myötä kiihtyvyysarvoksi 7,7 sekuntia ja huippunopeudeksi 213 km/h. Henkilöautoissa turbodieselejä tavattiin alkuun isommissa automalleissa, joissa uuden teknologian käyttö ei muodostanut prosentuaalisesti niin isoa pomppua hintaan kuin pienemmissä malleissa. Perinteisessä turbossa ilma ahdetaan sylinterikammioon pyörivän siipirattaan eli kompressoripyörän avulla. Vuonna -87 Mazdalla oli esittää 323-mallistoonsa uutta muotoilua, varusteita sekä uudet B-sarjan moottorit, joissa oli ”lisää potkua, vääntöä ja reagointikykyä”. Se toimii eri periaatteella kuin perinteinen turbo. Siksi Mazda kehitti semiturbon
Vuonna -89 Pajero-maasturin mainoksessa kerrottiin aparaatin eduista: ”Välijäähdyttimen ansiosta väkivahva turbodiesel antaa nyt 11% lisää voimaa ja 17% enemmän vääntöä.” 54 3/2023 Mainoksen imussa. Joidenkin kilpailijoiden vasta perehtyessä turbotekniikkaan, mainosti Saab vuonna -83 jo edistysaskelistaan. Esillä oli edellisenä vuonna markkinoille tuotu, bensiinin eri oktaanimäärille sopeutuva APC-järjestelmä: ”automaattinen suorituskyvyn valvontajärjestelmä perustuu turboahtimen painereserveihin, jonka nerokas säätelytekniikka säätää sekunnin murto-osassa ahtopaineen ihanteelliseksi käytetylle bensiinille.” ”Maailman laajimmasta” turbomallistosta oli Mitsubishituoja Suomen Koneliike Helkama Oy:llä mistä ammentaa. Kahdeksankymmentäluvun edetessä turbo sai ajoittain rinnalleen toisen teknisen ilmaisun, intercooler-termin. Vaikkapa Colt Turbo, joka pystyi 180 km/h huippunopeuteen ja 9,4 sekunnin 0–100 km/h -kiihtyvyyteen. Tosin hintaakin oli vuonna -82 suolaiset 68 400 markkaa, kun edullisin Colt-malli, 1200 EL maksoi tuolloin 40 800 markkaa
Tai kuten asia vuoden -81 markkinoinnissa muotoiltiin: ”Renault tuo autourheilun huipputasolla voittoisan turboteknologiansa hyödyttämään nyt myös tavallista autoilijaa. Renaultin kelpasi kiillottaa takatuuppari-Gordineilla luotua kovan raudan mainetta ja tuoreempia F1-meriittejään, kun 18-mallin nokalle saatiin 1,6-litrainen 110 hevosvoiman turbokone. Renault 18 Turbo on tulisesti liikkuva tehopakkaus.” Peugeotilla oli pitkät perinteet dieselvaunujen valmistuksesta, joten turboversiot liittyivät mukaan luontevasti. 55. Vuoden -85 Isuzu Trooper Turbosta oli arkisuus kaukana, sillä se tarjosi ”vavahduttavia elämyksiä – matkan toisiin ulottuvuuksiin. Se oli mahdollista, koska kuljettamisen, viihdyttämisen ja hyödyttämisen yhteenvetona ”Trooper on life style”. Elämä saa uudet muodot”. Vuonna -81 Peugeot 505 SRD TurboDieselin 2,3 litran 80-hevosvoimaisen moottorin kerrottiin ”osoittavan jälleen kerran Peugeotin etevyyden dieselrintamalla”. Hyväksi kehaistun hyötysuhteensa ansiosta polttoainetalous oli kunnossa: ”ECE-talouslukemat tälle tuliterälle turbodieselille ovatkin häkellyttävän pienet.” Ohessa olleen taulukon mukaan 90 km/h nopeudella kulutus oli vain 6,0 l/100 km
Vuonna -86 pätkä Land Cruiserin mainoksessa luki näkyvästi Turbo, mutta tekstissä tyydyttiin lähinnä kertomaan, että nokalla oli ”tehokas 2.4 l Turbodiesel” 88 hevosvoiman ja 190 newtonmetrin voimavaroineen. Mainonnan kärkenä oli silti 740:n ylevimmät versiot GLE ja Turbo, joiden kerrottiin olevan paitsi ”voittosiirtosi”, myös ”valloittavan suorituskyvyllään, mukavuudellaan, laadullaan ja ajonautinnollaan”. Sen sijaan esille nostettiin muun muassa ”valkoiset erikoislevypyörät”, ”sähköinen takaoven avaus” ja ”polttoainesäiliön kannen avaus sisältä”. 56 3/2023 Mainoksen imussa. Ahtimet asettuivat avittamaan myös maastureiden menevyyttä niin maastossa kuin vaikkapa kärrynvedossa. Vuodelle 1984 Volvon edustava 760 sai alapuolelleen hieman arkisemman 740-malliston
Saab Turbo tuli murtaakseen täydellisesti tämän käsityksen. Se on ensimmäinen todella tilava ja mukava perheauto, joka on saanut voimanlähteekseen ahdetun bensiinimoottorin.” Lisätietoa janoavat saattoivat tilata kupongilla ”yksityiskohtaista tietoa Saabin käänteentekevästä turbotekniikasta”. Diesel-Golfin teho oli noussut aiemman 1,5-litraisen 50 hevosvoimasta jo 1,6-litraisen 54 hevoseen, mutta turboahdettu GTD kaivoi samaisesta 1 588-kuutioisesta 70 hevosvoimaa. Volkkarin ”ihmedieselin” mainontaa syynättiin jo pari numeroa takaperin, mutta turboahdin se vasta ihmeitä tekikin vuoden -82 mainonnan mukaan. Sivuhuomiona tässä vuoden -83 mainoksessa oli vielä käytössä Volvon mallisarjojen perinteinen logiikka eli viimeinen numero kertoi ovimäärän, vaikka juuri mallivuodelle -83 numerointi oli pyöristynyt mallista riippumatta päättymään nollaan. 57. Ja kyyti oli sen mukaisesta: 13,5 sekunnin nollasta sataseen -suorituksen myötä vuonna -82 käsillä oli ”maailman kiihtyvin turbodiesel”. Vuoden -78 mainoksessa tilanteen kehkeytymistä kuvaillaan varsin osuvasti: ”Ahdettu moottori on käsite, jota tähän asti on totuttu liittämään vain erittäin kalliisiin urheiluautoihin. Saab oli kehityksen kärjessä tuomassa turboahtamista tavallisen autoilijan ulottuville. Lisäksi 90 km/h -kulutuksen lupailtiin olevan puoli litraa vähemmän kuin vaparidieselillä, niukat 4,5 litraa sadalla. Kartano-Volvo oli opittu tuntemaan luotettavana ja vankkana vankkurina, mutta turbon myötä mukaan liittyi myös riuska suorituskyky: ”moottorin mahtava teho (145 hv DIN) antaa ohitustilanteissa riittävästi kiihtyvyyttä”
Mestaruus oli kuitenkin karannut jo tavoittamattomiin, sillä pisteitä ei ollut kertynyt tätä ennen kuin yhdestä osakilpailusta. Jokaviikonloppuiset rallireissut eivät vielä tuntuneet pakkopullalta, joten armeija-ajoilta tuttuihin maisemiin oli mukava lähteä. Kilpailun aikataulu antoi mahdollisuuden kiertää ykköstä lukuun ottamatta kaikki erikoiskokeet lävitse ennen kilpailua. Tiukka oikea metsäsaarekkeen nyppylällä vaikutti otolliselta paikalta. Kuvia pusikosta Reittikartan merkinnät paljastavat, että ensimmäinen katselupaikkamme sijaitsi kolmospätkällä, joka lähti Lehijärven länsipuolelta kulkien Leteensuon kautta Iittalaan. Kar i Ruus un e n AMMATT IKATSOJA muistelee Mestaruudet katkolla East Side -ralli 1998 58 3/2023. Varuskuntakaupunkiin kaveriksi lähti Koivulan Kaitsu. Nuorten ja naisten toiseksi viimeinen SM-osakilpailu ajettiin Hämeenlinnassa. Mitään yleistä rypöpaikkaa ei tästä hieman yllättävästä mutkasta tullut mutta laveita linjoja siinä harjoitettiin ja metsänreunan kunttakerrosta pöllytettiin. K esäkauden ahkera kisareissaaminen jatkui syksyyn saakka. Olipa lisämausteena vielä sarjojen mestaruuksista käytävä kihelmöivä kamppailu. Ensimmäinen erikoiskoe oli Ahveniston moottorirata, joten sen sai unohtaa. Runsaan yleisön myötä parhaat kuvauspaikat olivat meidän saapuessa jo varattu, joten tiheän puuston seasta piti löytää välikkö, jossa lehtipuiden oksat vähiten haittasivat tilanteiden vangitsemista. Syyskuun alkupuolella tarjolla oli nuorten ja naisten toiseksi viimeinen SM-osakilpailu Hämeenlinnassa. Tämä antoi lisäaikaa tutustua muihin pätkiin, sillä reitti ulottui Hattulasta Forssaan. Marko ja Kimmo Mansikkamäki ottivat Hämeenlinnassa kauden ensimmäisen yleiskilpailuvoittonsa
Matti Ilves ja Aki Maaranen olivat matkassa a-ryhmän Škoda Favoritilla. Miehekäs olemuksemme ei kuitenkaan haitannut hieman fiinimmiltä tuoksuvia, pikkutakkeihin tai minihameisiin pukeutuneita asiakkaita, olivathan he jo siinä vaiheessa yötä ehtineet hankkia kohtuullisen puudutuksen aisteihinsa. Kun kolmonen saatiin pakettiin, siirryttiin seiskalle. Kuutospätkällä Kadettista särkyi vaihdelaatikko. Aki Keinänen Tomi Korhonen tulivat Kadettilla koko tien leveydeltä. Paljon oli yleisöä tännekin saapunut. Alkupään kilpailijoita sentään värifilmille valottui. Pari pätkää myöhemmin Fiuden moottori särkyi. Himmeä muistikuva mieleeni on jäänyt, että pimeän saavuttua täytyi nostohanskat vetäistä käsiin ainakin kerran. Mika Vatanen Janne Voutilainen ajoivat Hämeenlinnassa yhdeksännelle sijalle. Paikka oli tiukka ylämäkivasuri, joka jatkui heti oikeana niin ikään hieman vastamäkeen. Henkilökunnalle riitti se, että rahapussistamme löytyi vielä jokunen markka talon tuotteisiin tuhlattavaksi. Nelospätkällä heillä oli ongelmia, sillä erikoiskokeen maksimiaika tuli täyteen ja keskeytys oli edessä. Jälkimmäinen mutka oli toiminut aiemmissa kilpailuissa, kun pätkä on ajettu vastakkaiseen suuntaan. Viimeiseen osakilpailuun Lahteen miehet pääsivät lähtemään mestariehdokkaina, sillä sarjaa johtava Vesa Rajala oli vain viiden pisteen päässä. Ensimmäinen kilpailija starttasi pätkälle kello 17.28, mikä tiesi sitä, ettei luonnonvaloa riittäisi kaikkien kisakaravaanissa mukana pysyneiden kuvaamiseen. Saari ja kartturinsa Riikka Hirvonen olivat lähellä maastoon poistumista tässä nyppylä oikeassa. Pätkiltä baariin Lauantai-ilta oli pitkällä, kun Rimmilän metsäiseltä seudulta kotiinpäin lähdimme. Kilpailun viimeinen erikoiskoe ajettiin Rimmilän seudun vauhdikkailla ja vaativilla teillä. Haisimme hielle, pihkalle, kisabensalle ja pakokaasulle. Opel ei kestänyt aivan maaliin saakka, joten miesten nimi löytyi keskeyttäneiden laulukuorosta. Kannonkoskelta tuli peräkkäisillä numeroilla kaksi nopeaa Kadett-kuljettajaa, Antero Saari ja Mikko Hirvonen. Olimme pölyisiä ja housunpuntit olivat kurassa. Tämä saattoi olla eräs niistä reissuista, kun Kaitsun kanssa poikkesimme kisan jälkeen Tampereen Hämeenkadulle pienelle baarikierrokselle. Valoisan aikana ei kuitenkaan ulosajoja nähty, vaikka jokunen likipiti-tilanne olikin. 59. B-junioreissa Jani Vierula ja Jarmo Seppälä olivat lähellä mennä nurin Fiat 127 Sportilla
Mikko Peltonen Timo Lintunen hieman roikkuivat MexicoEscortilla. Luokassa sijoitus oli kakkonen Vesa Rajalan jälkeen. Maalissa he olivat yleiskilpailun 23. Rajala oli yleiskilpailun viides ja lähti Hämeenlinnasta nuorten SM-sarjan kärkimiehenä viimeiseen osakilpailuun Lahteen. Antti ja Jorma Ratia joutuivat keskeyttämään erikoiskokeella 6. Edellisvuonna sillä ajoi nuorten suomenmestaruuteen Jarkko Särkkä. Antti Salmela Jani Pakarinen ajoivat yleiskilpailun sijalle kymmenen. Juha Koski ja Timo Kallio kärsivät Ladan kanssa lämpöongelmista eikä matka tästä kovin pitkälle jatkunut. sijalla sekä luokassa 9. Kilpuri oli nopeaksi opetettu. Lappeenrannan suunnalta oli liikkeellä enemmänkin Ilveksiä, kun Antti Ilves Jani Kapulaisen kanssa kilpailivat n-ryhmän Škoda Favoritilla. Nelospätkä oli EteläKarjalan Ilveksille kohtalokas paikka, sillä Matin tavoin Anttikin sinne jäi. Vesa Rajala Kai Olkkonen toivat todella hienoa vanhakoppaista tien täydeltä. 60 3/2023 Ammattikatsoja muistelee
Tämä riitti kuitenkin varmistamaan suomenmestaruuden ennen viimeistä osakilpailua Lahdessa. Viola ja Pauliina Rauhanen ajoivat naisten sarjassa sijalle 7. Lähtöluetteloa silmäillessä huomaa, että useat kilpailijat olivat aktiivisesti mukana sekä näissä nuorten ja naisten SM-kilpailuissa että F-sarjan kisoissa. Tästä huolimatta he varmistivat jo täällä naisten suomenmestaruuden, kun viimeinen osakilpailu oli ajamatta. Minna Nousiainen-Toivanen ja Päivi Malinen ajoivat naisten sarjassa kakkosiksi tasa-ajalla voiton napanneiden Anne-Mari Kovalainen Anne Härkönen kanssa. B-junnut Hämeenlinnassa voitti Jukka Ketomäki, yhä tuttu nimi rallipoluilla SM-tasolla. A-junioreiden kärkikolmikko East Side-rallissa oli seuraava: 1. B-junioreissa podiumille nousivat Jukka Ketomäki Jarmo Kujanpää, Antti Nyman Mika Virta sekä Jani Ylipahkala Markku Laurila. Sami Valme Ari Laaksonen. Mika Rantanen Jarno Tila olivat yleiskilpailussa sijalla 16. Mikko Hirvonen oli vielä B-juniori ja ajoi Opel Kadett GSi:llä. Hämeenlinnassa nähtiin runsas osallistujamäärä. Nuorten SM-luokassa ajaneiden Tomi ja Jaana Hallian kisatouhut ovat saaneet jatkoa oman, hyvin menestyvän jälkikasvun toimesta. TUTTUJA NIMIÄ Muutamia tänä päivänäkin tunnettuja nimiä East Side -rallin lähtöluettelosta löytyy. SM-luokissa ajaneita oli 58 paria. Tero Hutri Jari Rosendahl, 2. MESTARUUS LINDROOSILLE, REILUSTI JUNNUJA Hämeenlinnassa naisten SM-luokkaan osallistui 15 kilpailijaparia. Kymmenen sekuntia edellisistä erotti Tomi ja Jaana Hallian jotka ajoivat pronssille. Kakkoseksi sijoittui Minna Lindroos, joka aloitti kovan kirin ja ajoi seuraaville viidelle sorapätkälle pohjat johtaen kisaa 39 sekunnilla. Minna ja Taina Lindroos nappasivat pronssia ja Minna Sillankorva Sirpa Salmikuukka jäivät hyvästä aloituksesta huolimatta neljänsiksi. Minna Sillankorva aloitti rivakasti ja ajoi 15 sekunnin pohja-ajan Peugeot 306:lla. Selkeimmät sarjavoittajaehdokkaat, Vesa Rajala Kai Olkkonen ja Mika Vatanen Janne Voutilainen jäivät sijoille 5. Vain neljä sekuntia veljeksistä jäi Rauli Stigell Tero Sillanpää. Kilpailun voittoon ajoivat Marko ja Kimmo Mansikkamäki. Sijoitus oli sama myös sarjan kokonaistilanteessa. MANSIKKAMÄEN JUHLAT Nuorten kisaan starttasi 43 paria. A-junioreita mukaan lähti 51 autokuntaa ja B-junnuja hulppeat 105 kisaajaa. Viimeisellä erikoiskokeella rengasrikko vei sen verran aikaa, että voitto vaihtui kolmossijaan. Heikki Hilander Harri Vuorinen, 3. 61. Lindroosien epäonnen seurauksena kilpailun voitti omaksi yllätyksekseen Anne-Mari Kovalainen Anne Härkösen kanssa. TV:ssä rallien asiantuntijakommentaattorina toimiva Jari Ketomaa ajoi nuorten SM-luokassa Ford Escort 1600:lla. Kakkospytyt lähtivät Minna Nousiainen-Toivasen ja Päivi Malisen palkintokaappeihin. Minna ja Taina Lindroosin 39 sekunnin johto vaihtui viimeisen erikoiskokeen rengasrikon myötä naisten luokan kolmossijaan. ja 9. ja luokassa 2
Päivän urakkana oli huoltaa puoli tusinaa 100A:ta. Vuonna 1978 Esko ei ollut vielä täysi-ikäinen mutta paiski jo töitä täyttä päätä Datsun-huolto Lahden Autolassa Sopenkorven kaupunginosassa. Niinpä heidän kasvonsa ja ajopelinsä ovat monille niistä yhteyksistä tuttuja. HA RRA STA J AN Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Lea Lahti ja Jan-Erik Laine Kempit ja klassikot Esko ja Leena Kemppi Leena pyörittelee tottuneesti vuoden 1962 Mercedes-Benz 220SE:n rattia. Poikkesimme Kemppien luona kylässä ja katsastimme tallien kätköt. A utot ovat liittyneet Esko ja Leena Kempin yhteiseen taipaleeseen oikeastaan alusta saakka. Samoja osia ei saa nykyisin mistään.” Esko jatkoi opintoja Tampereen teknillisessä opistossa. Leenallakin oli aluksi Datsun, punainen Finn. Kempin pariskunta kiertää ahkerasti museoajoneuvotapahtumia. Niihin aikoihin hän hankki ensimmäisen oman autonsa, Datsun 1600:n. Molemmat sattuivat olemaan samassa kesätyöpaikassa Asikkalan hautausmaalla, jossa Leena kiinnitti Eskon huomion kurvailemalla paikalle vanhempiensa oranssinvärisellä coupéTaunuksella. 62 3/2023. ”Ehjääkin heitettiin surutta roskiin, kun tiettyjä osia vaihdettiin takuutyönä. ”Piha oli joka päivä täynnä 100A-Datsuneita”, Esko muistelee. Myöhemmin Esko innostui autoalasta vakavissaan, ja opiskeli autonasentajaksi Lahdessa
Päivän aikana Eskolle saattoi kertyä jopa kymmenen katsastuskäyntiä asiakkaiden autoilla. ”Matti sanoi usein, että kun hänestä aika jättää, Opel menee sitten kummilikalle”, Leena kertoo. Armeijan jälkeen nuori mies meni takaisin asentajaksi ja harjoitteli jo vähän työnjohtajankin hommia. Sille tielle jäin”, Kemppi toteaa. Auto on nyt katon alla, ja ajan kanssa katsellaan, mitä sille tehdään. Opel Rekord A 1700 1965 tuli taloon pari vuotta sitten Leenan kummisedän Matti Tonttilan perikunnalta. 63. Ura konttorilla Aluksi tuli varakatsastusmiehen pesti, jonka jälkeen pääsi hakemaan katsastusteknikon virkaa. ”Kerran katsastuskonttorilla käydessäni rohkaisin mieleni ja kysyin, minkälaisia työpaikkoja teillä täällä on. Tampere hallinnoi Lahden silloin ainoaa konttoria. Alkuaikoina katsastustoiminta oli vielä jäykkää ja byrokraattista. ”Muistan, kuinka minulle sanottiin, että sinun miehesi on nuoremman polven katsureita, semmoinen hymyilevä katsastus mies”, Leena muistelee. Rekord on aikanaan museotarkastettu, mutta vuodet ovat saaneet aikaan monenmoista entisöintitarvetta. Katsastustoiminnassa oltiin suurien muutosten äärellä. Lahtelaisen Siltasen autoliikkeen ikkunamaskotti siirtyi Eskon omistukseen vuonna 2005. ”Vuonna 1989 työpaikalla alkoi massiivinen tietoliikennekoulutus ja taloon tulivat tietokoneet”, Esko kertoo. Silloinen Auto rekisterikeskus koulutti sisäisesti tehtävään. Lahden Autolassa myytiin ja huollettiin Datsunin lisäksi PolskiFiatia ja Chrysleriä. Tuolloin edes vapaa-ajalla ei ollut suotavaa esittäytyä yhden automerkin suosijana pitämällä esimerkiksi paitaa, jossa oli esillä jonkin automerkin tunnus. Leenan ja Eskon poika Jouko ajoi siskonsa Vuokon hääkyydin ’55 Pobedalla. Kempit ja klassikot Esko valmistui tekusta 1981 ja kävi armeijan Lahden Hennalassa, kuinka ollakaan, autojoukoissa. Pobeda on esitelty Klassikoissa 8/11
Kiinnostusta omien museoikäisten autojen hankintaan oli jo varhain, mutta harrasteautoja alkoi kerääntyä vasta arjen kiireiden hieman hellittäessä. Kuljettajatutkintoja Esko on ajattanut vuodesta 1985, melkein työuran alusta lähtien. Oikeastaan etsinnässä oli Datsun Finn, mutta kun Esko sai vinkin naapurikylässä Viitailassa seisovasta vähän ajetusta 1975 Datsun 100A:sta vuonna 2005, hän osti auton itselleen. ”Työ onnettomuustutkijalautakunnassa kolarija onnettomuuspaikoilla antaa ammattiin ja siviilielämään sellaista perspektiiviä, ettei ihan lillukanvarsista tarvitse kiistellä”, Esko toteaa. Kotimaanreissuillakin automuseot kuuluivat ilman muuta käyntikohteisiin. Taaemman ’69 Cortinan Esko hankki jo parikymmentä vuotta sitten. ”Hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan tuli myös pukeutuminen ajoneuvojen vuosikymmenten tyyliin tapahtumissa”, Leena toteaa. Noin 85 000 kilometriä ajetussa autossa on täysin alkuperäinen verhoilu ja sisusta. Haalistunut maalipinta on uusittu. Autoteknillisen yhdistyksen kanssa on vuosien mittaan tehty lukuisia reissuja ulkomaille ja vierailtu ajoneuvomuseoissa. Kangasalan rompepäiville mentiin vuosittain yhdessä, useamman kerran myös myyntiosastoa pitämään. Helsinkiläinen autoliike Auto Polar on myynyt Datsunin uutena vuonna 1975 Bruno Lindille. Pekka Tupamäki osti auton 1980-luvun alussa lapsiperheen käyttöautoksi mutta entisöi sen myöhemmin museoajoneuvoksi. Pekan perheen kanssa harrastettiin rompemarkinoilla käyntiä. Mercedes-Benz 350SE 1973 on alkuperäinen Suomi-auto, jonka ensimmäinen omistaja toimi johtotehtävissä Pirkanmaalla. Tällä hetkellä Esko toimii A-Katsastuksessa aluevastaavana. Niitä on vuosien mittaan kertynyt melkoinen määrä. Yritin aina ennättää katsastusvuoroon, jos huomasin klassikkoauton jonossa”, Esko kertoo hymyillen. Hän oli perustamassa Volvo-harrastajien Pyhimys-kerhoa ja aktiivisesti mukana SAHKin toiminnassa. Kokoelma karttuu Klassikkoajoneuvoharrastus alkoi Kempin perheessä pikkuhiljaa. Osa Tupamäen harrasteautoista oli säilytyksessä Kempin perheen vapaa-ajan kodilla, ja Kempit saivat ajella niillä. Kilpailusta alettiin puhua 1990-luvun alussa, ja 1994 katsastustoiminta vapautui kilpailulle mutta aluksi vain rajoitetusti. 64 3/2023 Harrastajan pakeilla. Viitisen vuotta sitten auto siirtyi Kemppien omistukseen. ”Veljeni Pekka Tupamäki oli aktiivinen autoharrastaja. Esko on toiminut yli 20 vuoden ajan myös liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan jäsenenä. Toimipisteissä alettiin tehdä myös rekisteröintejä, aikaisemmin poliisille kuulunutta työtä. Majoittauduttiin myyntialueelle telttaan ja pidettiin samalla epävirallista sukukokousta”, Leena tarinoi. ”Myös työn puitteissa pääsin näkemään paljon museoautoja, ja ne kiinnostivat kovasti. Tapahtumissa vierailtiin ahkerasti
Sekä Leena että Esko tekevät työelämässä pitkää päivää. Huovila-ajelun rastitehtävä pisti pariskunnan pohtimaan ankarasti esille asetetun bensamittarin ikää. ”Suomessakin on paljon museoita ja mielenkiintoisia paikkoja, joihin ei vielä ole ehditty”, pariskunta toteaa yhdessä. ”Olisi kiva, jos ehdittäisiin ottaa lastenlapsiakin enemmän mukaan.” Harrastenavetta alkaa olla jo täynnä, eikä museoajoneuvokokoelmaa ole tarkoitus kovasti kasvattaa tulevaisuudessa. ”Eiköhän vielä jostakin löydy punainen Datsun Finn, samanlainen kuin mikä Leenalla oli aikoinaan”, Esko uskoo. Pariskunta haaveilee jo niistä päivistä, jolloin ehtii ajella enemmän. 65. Ajoneuvoharrastukselle ei aina jää niin paljon aikaa kuin he haluaisivat. Esko on kunnostanut kesäkotina toimivan kotitilansa piharakennuksia harrastekaluston säilytystilaksi. Kempit ovat olleet myös mukana aloittamassa Vääksyn Mobilisti-iltaa ja ahkeroineet monet kerrat tapahtuman talkoolaisina. Leena ja Esko Kemppi ovat osallistuneet moniin erilaisiin ajotapahtumiin klassikkoautoillaan. Ainakin yksi olisi kuitenkin etsinnässä. Kun Hilkka-tytär vuonna 2005 taiteili kuvan Mersusta, ei nuorella naisella ollut vielä aavistustakaan, että istuisi saman auton kyydissä omissa häissään vihkikirkosta juhlapaikalle vuonna 2022
Yleisöä oli runsaasti liikkeellä, ja aiempien vuosien tapaan halleissa riitti nähtävää myös vanhan kaluston ystäville. Tauon jälkeen 66. Helsinki 3.–5.2. Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin moottoripyörämessut kolmen vuoden tauon jälkeen
Kolmanneksi Classic-luokassa ylsi Henri Ikolan Honda CB750. Klassikkomoottoripyörille varattu osasto on laaja, ja vanhan raudan ystävälle löytyy paljon hämmästeltävää myös rakennettujen moottoripyörien osastolta. VMPK:n tämänvuotinen teema kytkeytyi amerikkalaisvalmisteisiin. toukokuuta. Joskus rakentelijan mielikuvitus pääsee kunnolla lentoon, silloin voi syntyä jotain JAP Monowheelin kaltaista. Vuosimallin ’75 automaattivaihteinen Tunturi on mahdollista saada huutokaupan kautta omaa tallia komistamaan. Nurmijärven reserviläisten kojulla kerättiin varoja ukrainalaisille. Parhaimmillaan sellaisen avulla saa kerättyä rahaa hyvään tarkoitukseen. Indianja HarleyDavidson-pyörät vaikuttivat kiinnostavan yleisöä aivan erityisesti. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Pappatunturista on moneksi. Ville Hujalan BSA-rakennelma huokuu vanhan hyvän ajan custom-tyyliä. MP -messut on paljon enemmän kuin uusien moottoripyörien esittelytilaisuus. Viimeiset huudot vasaroidaan Nurmijärven torilla 6. 67. Yksipyöräisen erikoisuuden on tehnyt Janne Anttila. Moni kaupallisempi toimijakin luottaa museoikäiseen vetonaulaan osastollaan, eikä vanhan prätkän omistajan tarvitse lähteä kotimatkalle tyhjin käsin sen verran mukavasti on retrohenkistä ajokampetta ja muuta varustetta kaupan eri myyntikojuissa. Pyörä ei näytä ensivilkaisulla erikoiselta mutta tarkempi syynäys paljastaa nipun muokattuja tai vaihdettuja osia. Lisäherkkua löytyy päähallin puolelta, jossa menneen ajan kalustoa pääsee ihailemaan muun muassa VMPK:n ja Japsistarojen osastoilla. Ukrainan väreihin maalattu mopo on kaivettu esiin Juha Poikelan tallista, ja se on kunnostettu Kari Saurun mestaroimana
Janssonilta pyörä siirtyi Matti ”Matu” Kinnuselle, joka kiersi Maicolla pari vuotta MM-sarjaa. Moottori on alkujaan ollut kotimaisten runkovelhojen Erkki ”Eki” Pietolan ja Kai Kuparisen valmistamassa TT-pyörässä. Taaempana näkyvä, Ismo Keski-Korven Blackburne Boardtracker nappasi hopeaa. Venetmäen autopurkamo toi näytille ’71 Maico RS 125 -TT-pyörän. Uutena pyörä kuului ruotsalaiskuljettaja Börje Janssonille. 68 3/2023 MP 23. Mopo-Sportin osastolla ihmetystä herätti keltainen Suzuki PV, jossa oli pakoputki sekä oikealla että vasemmalla puolella. Suzuki GSX-R:n 1 100-kuutioisella öljyilmajäähdytteisellä voimayksiköllä varustettu peli on Kari Karttialan ja Pia Koskelan muodostaman Team Hopeahapset -parivaljakon työkalu Classicluokan Suomen Cupja PM-kilpailuissa. Sivuvaunuluokan ratamoottoripyörässä formulan ominaisuudet yhdistyvät moottoripyörän vaarallisuuteen. Classic-luokan parhaina palkitut: Jukka Haapalan Royal Enfield ”Mumbai Ripper” arvioitiin ykköspokaalin veroiseksi. Tällä kertaa yleisö pääsi tutustumaan lähietäisyydeltä muun muassa Ride Out -tv-sarjan kuvauksissa käytettyyn moottoripyörään kameravarustuksineen. Nykyinen runko on maineikas Rickmann-Metisse. Mies oli siviiliammatiltaan hammasteknikko, ja tarina kertoo miehen käyttäneen sylinterin kanavien viimeistelyyn amalgaamia. Japsistarojen osastolla on perinteisesti ollut erityisen mielenkiintoisia vehkeitä. Selitys löytyi putkien välistä, jossa piileksi GT-mallin 125-kuutioinen kaksipyttyinen kone. Kari Syrjäsen Aermacchi D’Oro Elo 350 -ratapyörä on kadehtittavan hieno laite
Jotakin samankaltaisuutta Raisun kanssa on havaittavissa ’81 Fantic 50 Trial FM 330 -pyörässä, vaikka jälkimmäinen onkin täysverinen kilpalaite. Pyrkijä on mopomerkkinä jäänyt kolmen ison kotimaisen varjoon. Moni 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa mopoillut muistaa kiehtovat Mini-Trial-kilpailut, joissa Helkama Raisu oli ylivertainen menopeli. Moporakennelmien joukosta erottui hauskasti ideoitu Harley Monkeyson, jolla Jari Vepsäläinen nappasi Open-luokan kolmannen palkintosijan. 69. Kuvan pelin on kunnostanut Arto Hyyryläinen. Moottoripyöräilijöille oli tarjolla jos jonkinlaista ajovarustetta ja muuta hilpettä, joukossa paljon retrohenkistä eli museoikäisen kaluston harrastajalle sopivaa kampetta. Turkulaisvalmisteisiin mopoihin törmää silloin tällöin, mutta tällaisen ’62 Pyrkijä-TT-pyörän kohtaaminen on jo harvinaista. Pyörän omistaja Matti Salonen osallistui aikoinaan tämän yksilön rakentamiseen, ja sai myös tilaisuuden osallistua TT-ajoihin 50-kuutioisten luokassa
Expressin hinta jäi arvoitukseksi, mutta puhallinjäähdytteisen Sachsin pyynniksi oli pistetty 150 euroa. Moponosien joukossa oli kokonaisia moottoreitakin. Helmikuun alkuun osuva rompetapahtuma tuo mukavan katkon harrasteväen tapahtumaköyhään vuodenaikaan. Keskitalven valopilkku 70. Saksalainen Sachs on varmasti laajemmin tunnettu moottori. Vanhaan konepajahalliin pystytetty romppari keräsi väkeä tungokseksi asti. Tanskalainen Express on aikoinaan muun muassa Solifereissa käytetty voimanlähde. Karkkila 4.2. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Vanhoihin ajopeleihin liittyvää kirjallisuutta ja esitemateriaalia oli mukavasti tarjolla, ja moni näytti löytävän joukosta omaan harrastepeliin osuvaa paperitavaraa
Keli oli kaunis mutta liukas. Tästä pöydästä olisi saanut matkaan lisämittareita tai piristystä polttoainepuolelle. Ja mikä ettei, vanhat savukeaskit, tuhkakupit ja sytyttimet tuovat monelle nuoruusmuistoja mieleen. Kessuttelu alkaa sekin olla menneen ajan hommia, ja sitä kautta alan tuotteet ovat keräilytavaraa siinä missä muukin nostalgiavälineistö. Autonosien myyjät jäivät Konepajahallissa vähemmistöön. Rohkeimmat kävijät luistelivat paikalle harrastevehkeillään. Säästöpankkien lippaita oli Anjalan, Honkajoen ja Someron konttoreista. Joitakin sentään oli paikalla. Kohta koittaa VHS-kasettien ja päältäladattavien videonauhureiden aika! 71. Säästölippaiden keräilijälle olisi löytynyt muovin lisäksi metallia. Vinyylilevyt ja C-kasetit elävät uutta nousua
Lisäksi pöydillä oli erilaista keräilytavaraa lasikipoista sota-ajan rekvisiittaan ja vanhaan kulutuselektroniikkaan. Talvi taittuu Turussa U seiden muiden tapahtumien kaltaisesti Talviheikki joutui jättämään pari kertaa väliin, mutta tänä keväänä yleisö pääsi jälleen Turun messukeskukseen rompepöytiä penkomaan. Kerhon talkoolaisille kuuluu suuri kiitos järjestelyistä, heitä oli eri tehtävissä 45 henkeä”, Turun seudun mobilistien puheenjohtaja Mika Peippo tiivistää. Edellisvuosiin verrattuna tapahtuma oli hiukan vaatimattomampi, sillä aiemmista vuosista poiketen halleja oli käytössä kolmen sijasta kaksi. 72 3/2023. Tunturi Sport Trial ’60:n mittariin on kertynyt vain 90 kilometriä. Varaosia oli niin nelikuin kaksipyöräisiin harrastekulkimiin. Kävijälle tämä tarkoitti näyttelyajoneuvojen ja kerho-osastojen pienempää osuutta. Jokunen harrasteauto vieraili päivän kuluessa piha-alueen harrasteparkissakin talvisesta kelistä huolimatta. Rompetta oli tarjolla kahden suuren hallin täydeltä. Turku 5.3. ”Tapahtuma sujui hyvin. Pääsylipun lunastaneita oli tällä kertaa noin kolme tuhatta, myyjiä 110 ja merkkikerhoja kuusi. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Tuloaulassa romeptorikävijöitä ilahduttivat hienokuntoiset vanhat mopedit. Vanhojen vehkeiden harrastajat heräävät talviuniltaan viimeistään maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin väki kokoontuu perinteisesti Turun Seudun Mobilistien Talviheikki-tapahtumaan. Museoautoja, veteraaniprätkiä ja kerho-osastoja oli kuitenkin esillä toisen rompehallin tiloissa. Valkotankkinen harvinaisuus on Kone ja Terän valmistama Jaguar
Renaultin tuotteita rauhalliseen sekä ripeään menoon. Näyttelyautojen loisteliaimpia olivat V8-moottorinen ’58 Simca ja suoralla kasikoneella varustettu ’50 Buick. Takavuosien prätkäkalustoa oli haalittu paikalle niin, että kävijät saattoivat tutustua harrastukseen monen eri tyylilajin edustajan kautta. Parhaana kerho-osastona palkittiin Opel Club Finlandin pilttuu, jonka vetonaulana toimi huiman hienosti viimeistelty Opel GT. Molemmat kiiltelivät kuin olisivat juuri rullanneet tehtaan liukuhihnalta. Esillä oli pyöriä hienosti viimeistellystä kisapelistä entisöityyn itäpyörään ja patinoituneeseen sivuvaunuvehkeeseen.. Esittelijöillä riitti tarinaa harrastuksesta ja harrastuksen vierestä. 73. Keltainen Renault 5 L edustaa leppoisampaa päätä, Jarmo Kankareen R8 Gordini puolestaan ripeämpikulkuisia ranskalaisia. Suomen 2CV-Kilta oli koonnut osastolleen pirteitä Rättäreitä ehjänä ja keskeneräisenä projektina. Kasirellun tukevaa putkikehikkoa ja hyvin esillä olevia teknisiä yksityiskohtia jäi moni tutkimaan pidemmäksi toviksi
Talviheikkitapahtumalle oli varattu Turun messukeskuksesta kaksi isoa hallia. Aivan pienille krossikuskeille tarkoitettu Yamaha PW50 löysi uuden omistajan heti aamupäivällä. Tästä pöydästä löytyi varoituskylttejä ja muita kilpiä joka lähtöön. Puutteellinen läskitankkiSolifer vaikutti sekin kiehtovan monia. Pieniä latolöytöjä. Perinteikkäisiin Lontoontakseihin pääsi Talviheikissä tutustumaan lähietäisyydeltä. Harvinainen näky on myös ikivanha Poliisi-kyltti hälytysvaloineen. Esillä oli kaksi eri ikäistä taksia. Rompetorilla näkee vaikka mitä. Harvoin tulee edes mieleen mitä kaikkea pitääkin varoa. Eräällä pöydällä oli kasoittain avaamattomia siemenpakkauksia 50-luvulta – tupakkaakin. Molemmat täyttyivät myyntipöydistä ja kauppakin vaikutti käyvän mukavasti. 74 3/2023 Talviheikki. Tarjolla oli varaosia vanhoihin ajopeleihin sekä kaikenlaista keräilytavaraa ja nostalgiaa huokuvaa tallirekvisiittaa
’1974 19 800 €. Entisöinteihin ja korjauksiin käytämme tarkkaan valittuja yhteistyökumppaneita. ’1997 17 900 € MERCEDES-BENZ 230 SL W113 PAGODE ’1963 89 800 € VOLKSWAGEN TYP 14 KARMANN-GHIA ’1960 29 800 € SUNBEAM AVENGER 1.6 GT FIA GR2. Clasanteri Oy | +358 400 684 402 | Luhtaanmäentie 21, 01750 Vantaa | santeri@clasanteri.com | www.clasanteri.com Clasanteri on erikoistunut klassikkoautojen ostoon, myyntiin ja välitykseen. Kunniatehtävämme on jatkaa klassikkoauton tarinaa. Sijaitsemme Vantaan Luhtaanmäessä yhdessä Grips Garagen ja Anglo Partsin kanssa. AUSTIN-HEALEY 3000 MKII ’1963 85 800 € TRIUMPH TR3A ’1959 29 800 € JAGUAR XK120 FHC ’1952 190 000 € JAGUAR E-TYPE SIII V12 ROADSTER ’1973 115 000 € PORSCHE 911 CARRERA 2 ’1994 79 800 € MGA E-ROADSTER ’1959 -SÄHKÖISTETTY KLASSIKKO 99 000 € + Alv (24 %) HONDA CB 750 FOUR K7 ’1977 7 500 € LAND ROVER DISCOVERY I 4.0 V8 AUT
Karkkilaa kohti startattiin kahdessa ryhmässä. Syökerin tuvalla maaliin tulijoita odotti keittolounas ja jälkiruokakahvit. Teksti ja kuvat: Lea Lahti Antti Tukian ’69 Ford Capri on saanut kevyen lumikuorrutuksen matkalla Kouvolasta lähtöpaikalle. Karkkilasta matka jatkui kohti Liesjärveä ja Porrasta. Samalla ehdittiin vaihtaa kuulumisia, solmia uusia tuttavuuksia ja tutkia ajoneuvoja. Ilmailukeskuksen kahvila oli avattu talvitauolta ajon osallistujia varten. Ajoihin osallistui kaikkiaan kuutisenkymmentä ajoneuvokuntaa. E nnen reitille lähtöä ohjelmassa oli kiireetön aamiainen. Vihtijärvi 4.3. Autohistoriallisen Seuran järjestämät Talviajot kurvailtiin 130 kilometrin reitillä Vihdin, Karkkilan ja Lopen maisemissa. Reittimestari Raimo Kallio oli syystäkin tyytyväinen hyvin sujuneeseen tapahtumaan. Erkki itse oli matkalla, mutta nuoremman polven edustajat ottivat vieraat vastaan, tarjosivat maistuvat grillimakkarat ja esittelivät kokoelman ajoneuvoja. ”Ei näitä ajoja yksin järjestetä, tämä on tiimityötä”, mies muistutti tapahtuman toteutuksessa mukana ollutta työryhmää kiitellen. Räyskälän Ilmailukeskuksessa pysäköitiin autot ja tutustuttiin purjelentotoimintaan. Päivän toinen kohde oli Erkki Hietasen kuorma-autokokoelma Lopella. Runsas osallistujamäärä kertoi talviajotapahtuman tarpeellisuudesta. Pekka Lehtosen ’68 Mini Cooper on teipattu oman aikakautensa tyyliin. Talvisilla teillä Talvisilla teillä 76 3/2023. Lähtöja maalipaikkana toimi Syökerin Tupa Vihtijärvellä
Talvisilla teillä 77. Markus ja MarjaLiisa Järvi tiedustelivat Räyskälän ilmailukeskuksessa mahdollisuudesta päästä purjelentokoneen kyytiin. Pienemmillä teillä saatiin nauttia kuvankauniista talvisista lumimaisemista. Edellä liukastelee Ari Parosen ’94 Porsche 911. Etualalla Markku Ojasen ’77 Mercedes-Benz 200 D. 20 vuotta sitten kunnostettu Bedford J6 on vuodelta 1966. Erkki Hietasen ajoneuvokokoelmaan kuuluu kuormaautoja, henkilöautoja sekä jokunen mopo. Rättärillä matka taittuu mukavasti kelistä riippumatta. Tanja Virtanen-Leppä ja Pekka Valtonen ajelivat reitin viime vuonna hankkimallaan ’84 Saab 900:lla. Saab kesyttää talviset olosuhteet. Juho Koiviston 900 C on vuodelta 1989. Jukka Prinkkilän Citroën 2CV on vuosimallia 1987. Tuomas Turusen ajoneuvokunta osallistui ’78 Saab 96:lla
Torino, Italia 27.10.2022–2.5.2023. I talian kansallinen automuseo esittelee pysyväisnäyttelyssään noin 200 erilaista ajoneuvoa. Näyttely on kunnianosoitus kaikkien aikojen legendaarisimmille ralliautoille. Heti näyttelyyn astuessa vastassa on Mini Cooper S, jonka konepeltiä somistaa Jyväskylän Suurajojen tarra kilpailunumerolla 29 vuodelta 1967. Tällä hetkellä pohjakerroksessa on The Golden Age of Rally -teemanäyttely. Samalla autolla ovat ajaneet myös Rauno Aaltonen, Paddy Hopkirk, Pat Moss ja Tony Fall. Rallin kulta-aika Rallin kulta-aika 78 3/2023. Huonosta näkyvyydestä huolimatta tuloksena oli Ouninpohjan kolmanneksi nopein aika ja lopulta koko kilpailun voitto. Italialaisten automerkkien lisäksi paljon muutakin, näytteillä on kaikkiaan 80 eri automerkin edustajia. Italian kansallisen automuseon teemanäyttelyssä esitellään ikonisia 1960–1990-lukujen ralliautoja. Auto on lainassa Peugeot-museosta. Teksti ja kuvat: Lea Lahti Tämä Mini Cooper S muistetaan Timo Mäkisen konepelti auki -kuvista vuodelta 1967. Kankkunen Piironen -aisapari ajoi tällä Peugeot 205 Turbo 16:lla kakkossijalle Jyväskylässä vuonna 1986. Kuva konepelti auki nyppylällä hyppäävästä Ministä somistaa näyttelyä. Esillä on lukuisia legendaarisia yksilöitä, jotka muistetaan kilpahistoriastaan esimerkiksi Monte Carlossa, Safari-rallissa, San Remossa tai Jyväskylän Suurajoissa. Siitä huolimatta Timo Mäkinen ja kartanlukija Pekka Keskitalo päästelivät 12 kilometrin matkan erikoiskokeen loppuun konepelti pystyssä. Kukapa ei muistaisi legendaa siitä, kun Ouninpohjan erikoiskokeella konepellin kiinnikkeet pettivät
Kaikkiaan kuuden eri auton teippauksista voi lukea tuttuja suomalaisnimiä kuten Mäkinen, Lampinen, Salonen, Kankkunen ja Alén. Taustalla ranskalaisen Jean Ragnottin ajokki, ’81 Renault 5 Turbo. Simo Lampinen ja John Davenport osallistuivat Lancia Fulvia Coupé 1600:lla Safari-ralliin vuonna 1970. Näyttelytilaa eteenpäin kulkiessa ja muita näyttelyn ajoneuvoja tutkiessa ei voi olla tuntematta ylpeyttä runsaasta suomalaisedustuksesta. Autokeräily käynnistyi, kun mies löysi 1990-luvun alussa auton, jolla oli kilpaillut vuonna 1974. Säätiön ajoneuvoja lainataan ahkerasti erilaisiin tapahtumiin ja museonäyttelyihin. Lancia Delta S4:n kylkiä koristaa New Zealand Rallyn kakkosnumero, ja toisen sijan Markku Alén ja Ilkka Kivimäki myös pokkasivat UudestaSeelannista vuonna -86. Macaluson menehdyttyä puoliso ja lapset perustivat säätiön hallinnoimaan intohimoisen autokeräilijän laajaa kokoelmaa. Kelloja korusuunnittelijana toimineella Luigi ”Gino” Macalusolla (1948–2010) oli omaakin rallihistoriaa kartturin roolissa 1970-luvulta. Nelosryhmän Fiat 131 Abarth, jolla Markku Alén ja kartanlukija Ilkka Kivimäki napsivat useita sijoituksia Englannissa ja Irlannissa vuonna 1978. 79. Auton kunnostus käynnisti kymmenvuotisen urakan löytää, entisöidä ja tallettaa mahdollisimman monta 1950–1990-luvuilla rakennettua ralliautoa. Kyseessä oli Fiat-Abarth X1/9 Prototipo, jonka kehittämisessä mies oli ollut aktiivisesti mukana. Auto on esillä kyseisen rallikilpailun varustelussa. Martini Racingin Kankkunen Piironen -pari kaasutteli Safarirallin voittoon 1992 Lancia Delta HF Integralella. Lähes kaikki autot ovat italialaisen Gino Macaluso -säätiön kokoelmasta. Autenttisuutta tuovat Afrikka-aiheiset kuvat ja hiekka renkaiden alla. Toki edustusta löytyy muistakin maista, mainittakoon vaikka nimet Biasion, Blomqvist, Mouton, Pinto ja Sainz
Kerrotaan, että Lucianolle omistamista tärkeämpää oli tallentaa, ennallistaa ja säilyttää ajoneuvoja sekä mekaanisia laitteita tuleville sukupolville. Etummaiseen, vuosimallin 1972 menopeliin on kiinnitetty istuin pienen matkustajan kuljetukseen. Aikuistuttuaan mies perusti kierrätyspaperialan yrityksen. Museon on perustanut Luciano Nicolis (1933–2012) ja esineistö on hänen itsensä hankkimaa. Jo lapsuudessaan Luciano kierteli polkupyörällä keräämässä paperia ja romua, ja myi keräämiänsä tuotteita eteenpäin. Veronan Villafrancassa sijaitseva Museo Nicolis esittelee uniikin ajoneuvojen, tekniikan ja mekaniikan kokoelman. Teksti ja kuvat: Lea Lahti Vesparivistön etummaisena vuonna 1979 valmistettu Vespa 50 Special ja vierellä sama malli punaisena vuodelta 1970. M oottoroituja ajoneuvoja on esillä reilu 100 kappaletta ja polkupyöriä 120. Museo Nicolis Verona, Italia 80. Harmaa 50 N on vuodelta -66 ja takimmaisena Vespa 50 ’64. Museosta löytyy komea rivistö Piaggion valmistamia Ciao-mopoja. Kenties jo silloin Lucianolle kehittyi vahva keräilijän vaisto, jonka ansiosta hän näki arvokasta ja säilyttämisen arvoista siellä, missä muut näkivät vain romua. Vuonna 2018 Museo Nicolis huomioitiin Lontoossa Historic Motoring Awards -tapahtumassa Vuoden museo -tunnustuksella. Museo Nicolis avattiin yleisölle vuonna 2000 ja sen johtajana on toiminut alusta lähtien Lucianon tytär Silvia Nicolis. Sininen Vespa 50 R on myös vuodelta -70. Autojen, moottoripyörien ja polkupyörien lisäksi museon esineistö koostuu muun muassa pienoismalleista, mekaanisen musiikin soitinkokoelmasta, hämmästyttävän laajasta kameranäyttelystä ja kirjoituskoneista. Enemmistö autoista on 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, mutta tuoreempiakin klassikoita kuuluu kokoelmaan
ABC Motorsin 1910–1920 valmistama skootterin esiaste, vain 35-kiloinen Scootamota, liikkui 125 cc moottorin avulla jopa 45 km/h. 81. 1900-luvun alussa Italian kapeilla kujilla palopaikalle on saattanut ehtiä nopeiten polkupyörällä. Vuonna 1956 rakennetulla Bianchi Tonale 175 cc -nopeusennätyspuikulalla on saavutettu 205 kilometrin tuntinopeus. Messerschmittlisenssillä Italiassa valmistettu pikkuinen Mival Mivalino 175 on vuodelta 1956. Schebera-koripajan luomuksen, 1914 Benz 8/20 PS Jagdwagenin kylkeä koristaa käärmettä muistuttava äänitorvi. Laajaan mekaanisten musiikkisoittimien kokoelmaan kuuluu muun muassa AMI Multi-Horn -jukeboksi. Iso Automotoveicoli Spa:n valmistama BMW Isetta 300 vuodelta 1958. Huikea kamerakokoelma sisältää monipuolisen kattauksen elokuvakameroista pieniin taskupokkareihin. Auto on kuin pyörille pudotettu lentokoneen ohjaamo
Pahvinen autontapainen edusti sitä vähää, mihin kaikkinaisen väkivaltaan perustuva systeemi katsoi voivansa myöntyä, jotteivät työläiset yrittäisi paeta paratiisistaan. Lopuksi kysymys: Miten tuplaat Trabantisi arvon. Trabi oli alun alkaen kuitenkin tarkoitettu kotimaan asiakkaille ja kokopeltinen Wartburg vientiin. Pakkanen oli myrkkyä Trabantin kuorille. Maailmaa vuonna 2023 seuratessaan voi täysin sydämin yhtyä koiran näkemyksiin. Trabant oli samaa tavaraa kuin menneiden vuosikymmenten matkalaukut. ”Aamuvai iltapäivällä?” kysyi asiakas. ”Miksi laskette leikkiä?” ”En vitsaile”, vastasi asiakas, ”Haluan vain kertoa putkimiehelle, voiko hän tulla kello 15 iltapäivällä.” Trabantin peltirunkoisella alustalla makaavan korin perusta oli lumppua ja paperimassaa. Trabantin hinta vuonna 1965 oli 4 300 markkaa, kun perus-Kuplan sai 6 000:lla. Uutisummetukseen valahtaneen autoihmisen painajainen saattaa juuri nyt olla esimerkiksi Trabant työsuhdeautona. Tuo läntisen maailman parempien ihmisten väheksymä kulkine tuli Josif Stalinin muottiin valetusta yhteiskunnasta, joka osasi tehdä aseita, mutta ei omille saati muille markkinoille kelpaavaa kahvinkeitintä. Vihoviimeiset Trabant-yksilöt saivat nokalleen Volkkarin nelitahtimoottorin. Kaman nimi oli Duroplast, ja myös Trabiplastina se tunnettiin. Trabant (1957–1991) tuli Itä-Saksasta eli DDR:stä eli Derkkulasta (1949– 1990). Olennaisimman Trabantista – joka muuten on suomeksi satelliitti – ja sen synnyttäneestä sosioekonomisesta systeemistä kertoo tämä itäsaksalainen kasku: Mies tilasi Trabantin. Tästä kaikesta voittekin jo päätellä, että pahvinen melkein auto on kulttiesine, varsinkin Derkkula-meininkiä fanittavissa ostalgiapiireissä. Ne oli taiottu jonkinlaiseen kovuuden ja muokattavuuden välitilaan fenolilla, formaldehydillä ja aniliinilla. Molemmissa oli kaksitahtinen moottori, pahviautossa 0,6-litrainen kaksipyttäri. Vastaus: Tankkaamalla sen täyteen. Myyntihenkilö käski asiakkaan tulla noutamaan sitä yhdeksän vuoden kuluttua. Koko autoa ei voi käsittää, ellei ole jonkinlaista kuvaa sen synnyttäneestä yhteiskunnasta. Duunarin pahviunelma ”E lämme kovia aikoja, ystävä hyvä”, sanoi Puhuva koira Aku Ankalle Carl Barksin tarinassa vuonna 1953. Näitä pyörällisiä kapsäkkejä toivat Suomeen 1960-luvulla Rego ja AutoAla, ja aluksi kauppaakin tehtiin kivasti sodanjälkeisen tuontisäännöstelyn ollessa osittain vielä voimassa. Teksti: Kauko Ollila • Kuvitus: Outi Mentula 82. Tämä laite ei ollut statussymboli, kuten läntisen Saksan tunnetuimmat autobrändit
212 sivua. Huollot ja entisöinnit. TUULILASEJA JO VUODESTA 1970. PÖLJÄN VARAOSAKESKUS warreteam.com/varaosat3 varaosat@warreteam.com 0400 142 568 iltaisin ja viikonloppuisin • 2-lanka ja peltinauhaletkunkiristimet • Jarrukumit ja paljekumit • Puslia ja suojakumeja alustaan • Kuperalasiset Wesem-umpiot • Brisk-sytytystulpat • Suorauraruuvit • 6v-sähkötarvikkeet espaca63@gmail.com • Puh. Upea kirja Suomen autoistumisesta olympiavuonna. 040 074 4587 www.paradisecars.com VARAOSAT BRITTIAUTOIHIN 35 VUODEN KOKEMUKSELLA! AUTOMYYNTI: Myytävät autot näet nettisivuiltamme. Runsas kuvitus. Varaosat Suomalaisesta Verkkokaupasta 1300 600 124 127 131 Beta Regata 1100 850 125 132 133 Delta Ritmo www.saminosat.net FIAT Lancia 1953-1989 Vuodesta 2015 – Renko, Hämeenlinna puh. 040 5650543 Varaosia Klassikkoautoihin Varaosat Warreen, Ifaan, Skodaan, Trabantiin ja Ladaan. Paradise Cars Vuodesta 1987 Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa Klassikoita ja visioita! Olympiavuoden klassikot Tarinoita 1952 automalleista. 212 sivua.. KUUSJOKI • Puh. 37 90 Tilaa kirjat osoitteesta: supermarket.fi 37 90 Rasvanäppien olohuoneet Kirjassa esitellään yli 30 persoonallista suomalaista yksityisihmisten omistamaa autotallia. 0400-745 915 • bh@britti-helmet.fi Vestrantie 12 • 01750 Vantaa BH-rompe la 20.5. Varaosat ja tarvikkkeet. BH-rompe la 20.5. • Mobileihin ja rakennettuihin autoihin lasit mallin mukaan. klo 9-15 klo 9-15 Tervetuloa Tervetuloa Kuttilan Autolasi Oy TUULILASIT SUORAAN TEHTAALTA! • Tuulilasit suoraan varastosta myös vanhempiin autoihin. Runsas kuvitus
Moottori on edellisestä mallista tuttu 4,9-litrainen V8, nyt 200-hevosvoimaisena. sukupolven Eldorado saapuu markkinoille. 1993 Northstar-moottorit tulevat. 1994 Vanha 4,9-litrainen jää kokonaan pois valikoimasta. 12 sukupolven mittaisen mallisarjan viimeinen edustaja on jo tukevasti harrasteiässä. 1992 12. MALLIHISTORIA 1995 Molemmat Northstar-koneet saavat viisi lisähevosvoimaa. Jatkossa moottoriksi saa ainoastaan Northstarin. Tuleva klassikko Cadillac Eldorado 84 3/2023. Touring Coupe (ETC) saa 295-hevosvoimaisen ja Sport Coupe (ESC) 275-hevosvoimaisen myllyn. Eldorado-mallisarja ehti edustaa merkin loisteliaimman puolen tarjontaa viiden vuosikymmenen ajan. Viimeinen Eldorado Cadillac on ollut amerikkalaisen vaurauden symboli yli sadan vuoden ajan
85. 07 Mitat Pituus 514 cm, leveys 190 cm, korkeus 137 cm. Neliventtiilirakenne, kaksi ketjukäyttöistä kannen yläpuolista nokka-akselia kantta kohden. Mittarit ovat suuremmat, ja äänentoistolaitteen sekä ilmastoinnin säätimet asemoidaan korkeammalle. Uutuusmallit oli suunniteltu maineikkaan Dick Ruzzinin johdolla. Teho 299 hevosvoimaa, suurin vääntömomentti 393 newtonmetriä. 2002 Mallin valmistus päättyy huhtikuussa. 04 Voimansiirto Elektronisesti ohjattu neliportainen automaattivaihteisto, etuveto. 1997 Ajovakauden hallintajärjestelmä ja tuulilasinpyyhkijöiden sadetunnistin vakiovarusteiksi koko mallistoon. Iskutilavuus 4,6 litraa (poraus 93,00 mm, isku 84,00 mm). Lukkiutumaton jarrujärjestelmä. Muutoksen välttämättömyys koski myös Cadillac-loistoautomerkkiä. Konehuoneen päivitys tuli heti perään. 08 Suorituskyky Kiihtyvyys 0-100 km/h 7,1 s, huippunopeus 243 km/h. Ensin muoto, sitten tekniikka Vuonna 1991 Cadillac esitteli kaksi toisiaan muistuttavaa uutuutta seuraavalle mallivuodelle: neliovisen Sevillen ja coupé-korisen Eldoradon. 1999 Ainoa mallivuosi, jolloin ETC:n sai varustettua hierovilla etuistuimilla. Kaiken lisäksi tämä koski sekä kotiettä vientimarkkinoita. Yhdennäköisyydestä huolimatta niiden ulkomuoto poikkesi toisistaan täysin: koripaneelit eivät olleet vaihtokelpoisia keskenään. Moni valmistaja alkoi pohtia, kuinka mallistoa saisi kehitettyä eurooppalaisen suuntauksen mukaiseksi amerikkalaisesta omaperäisyydestä liikaa tinkimättä. Hammastanko-ohjaus. Viimeisen vuosikerran erikoisuudeksi lanseerataan erikoisvarusteltu ECS-versio. Teksti: Kari Mattila Kuvat: Jukka Vuorenmaa 1996 ETC-mallin kojelauta ja keski konsoli uudistuvat. Sylinteriryhmä ja sylinterikannet kevytmetallivalua, sylinteriputket valurautaa. Täysin puhtaalta pöydältä syntyneitä mallit eivät kuitenkaan olleet, sillä molempia vei eteenpäin edeltäjämallista lainattu 4,9-litrainen ja 200-hevosvoimainen vinkkelikasi. 06 K ori Itsekantava kaksiovinen coupémallinen teräskori. Takana kolmiomallisilla yläja alatukivarsilla toteutettu erillisjousitus kallistuksenvaimentimella. Y hdysvaltalaiset autovalmistajat olivat 1980-luvulla ongelmissa. Tuulilasi oli sentään sama molemmissa. Hillitympi tai ainakin vähemmän mahtaileva muotoilu, mutkaisille maanteille soveltuva urheilullinen jousitus ja korkealle kiertävä ja teknisesti hienostunut moottori kiinnostivat asiakkaita enenevissä määrin. Vuotta myöhemmin siitä tuli Eldoradon ainoa moottorivaihtoehto. Paino 1 635 kg. Elektronisesti ohjattu polttoaineen suihkutusjärjestelmä sekä suorasytytys. Elektronisesti ajotilanteen mukaan säätyvä iskunvaimennus. Autot olivat teknisesti keskenään samankaltaisia. 05 Alusta Edessä joustintuet ja kolmiomalliset alatukivarret, kallistuksenvaimennin. Seuraavana vuonna esiteltiin reilusti voimakkaampi ja käytökseltään urheilullinen Northstar-moottori. Eurooppalaiset ja japanilaiset autot vaikuttivat olevan vetovoimaisempia kuin yhdysvaltalaiset kilpailijat. 01 Merkki ja malli Cadillac Eldorado Touring Coupe 02 Vuosimalli 1997 03 Moottori Nestejäähdytteinen V8 edessä poikittain
Kulmikkaan suoraviivaisuuden sijaan brittiauto kumartaa 50-luvun sulavalinjaisten urheiluautoluomusten suuntaan. Sylinterikannet olivat niin ikään kevytmetallivalua, sylinteriä kohden oli kaksi imuja kaksi pakoventtiiliä. Muotoilun osalta Jaguar ei ole Cadillacin kanssa lainkaan samaa maata. TOINEN VAIHTOEHTO JAGUAR XK8 COUPÉ Valmistusvuodet 1996–2005 Teho 290 hevosvoimaa Suorituskyky kiihtyvyys 0–100 km/h 6,7 s. Kaikin puolin kehittynyt Ensimmäisessä versiossa moottorina palvellut 4,9-litrainen edusti tavanomaista amerikkalaista tyyliä, alarekisterissä riitti vetoa mutta kierrosluvun noustessa meno muuttui tahmeammaksi. 4,6-litrainen Northstar-moottori omaa loistavat ominaisuudet ja kuljettaa autoa ripeästi mutta on tarkka huolloista. Sen kevytmetallista valettu sylinteriryhmä oli toteutettu moderniin tyyliin siten, että erillisten runko laakeripukkien sijasta kampiakseli tuettiin yhtenäisellä ja koko rakennetta tukevalla elementillä. Jaguarin 90-luvun mallistossa on Eldoradolle suora haastaja – XJ8. Tuplanokkasysteemi oli ketjuvetoinen.Polttoaineen annostelua, sytytystä ja automaattivaihteiston toimintaa säätelemään oli valjastettu kehittynyt elektroninen ohjainyksikkö. Sisätiloista sen sijaan huokuu vauraus ja hienostuneisuus mutta amerikanautoa runsaammin, jopa hieman pröystäilevästi. Uuden voimalinjan myötä Eldorado oli vihdoin tasoissa kilpailijoidensa kanssa. Jaguarin V8-moottori on tuplanokilla varustettu neliventtiilikone, joka kuulostaa hyvältä ja tarjoaa voimaa hyvin läpi rekisterin. Cadillacin eurooppalaisten ja japanilaisten haastajien V8-myllyt olivat erilaisia – kevyitä, teknisesti upeita ja hyvin urheilullisia. Northstar-uutuusmoottori tasoitti puntit. Varustelista on kuitenkin kattava, mitä ei ensivilkaisulla älyäkään. Sisätilojen osalta Cadillac on pelkistetympi ja hienostuneempi kuin edellisten sukupolvien mallit. huippunopeus 251 km/h Hinta uutena 765 000 mk (XK8 Coupé 1996) Cadillac on tuotemerkkinä ladattu arvokkuudella ja pitkällä kunniakkaalla perinteellä. Brittiensaarilta löytyy sille vastineeksi Jaguar, joka nimenä herättää varmasti tunteita valtaosassa autoharrastajia. Tuleva klassikko Cadillac Eldorado 86 3/2023. Vetävät pyörät sijaitsevat taka-akselilla, mikä saattaa olla jollekulle ostopäätöksen ratkaiseva tekijä
”Tämän ikäiseksi autoksi Cadillac on teknisesti yllättävän edistynyt. Cadillacin ominaisuuksista Jarella ei ole pahaa sanottavaa. Jos on aiheesta järkähtämättä jotain mieltä, kannattaa tutkia eri vaihtoehtoja löytääkseen itselleen parhaan kompromissin. Kun lähes kaikilla kavereilla on ajossa Mersu tai Bemari, Eldoradon kanssa erottuu hyvin porukasta. Jare Valkama on ajellut kunnostamallaan Eldoradolla vuoden päivät. Mikroprosessorielämää Eldoradon tekninen etevyys ei rajoitu moottoritilaan. Ennen käyttöönottoa Jaren piti urakoida pari edellistä vuotta seissyt auto liikennekuntoon, sillä se kaipasi siistimistä ja tekniikan herkistelyä. Toiset pitävät hienona, jotkut taas eivät pidä lainkaan.” Vuosien varrella Eldoradosta tehtiin lukuisia versioita. Eroja on ulkonäön lisäksi myös varusteissa sekä tekniikassa. Parasta Cadillacissa on kuitenkin erikoisuus. Paremmissa varusteversioissa ja tuoreemmissa vuosimalleissa ne ovat edistyksellisimpiä. KÄYTTÄJÄN VINKKELISTÄ Koeajoauto on palvellut hollolalaisen Jare Valkaman arkiautona noin vuoden päivät. 87. Kuljettajalle sähköiset ohjausjärjestelmät tekevät ajosta mukavaa tai jämäkän urheilullista ajotavasta ja olosuhteista riippuen. Lisäksi Eldorado on ajoltaan hyvä ja ripeäkulkuinen. Ei tästä oikein pahaa sanottavaa löydy. Vinyylikatto oli revennyt ja sammaloitunut, maalipinta kehnossa kunnossa ja leima tietysti ummessa. Näitä järjestelmiä kehitettiin jatkuvasti eteenpäin. Maantiellä kulutuskin jää alle kympin satasella”, Jare tarinoi. Samalla tavalla varhaisten mallien alhaalta vääntävä pata saattaa kiinnostaa jotakuta enemmän kuin sata lisähevosvoimaa. ”Ulkonäkö jakaa mielipiteitä aika voimakkaasti. ”Leimalle ei lopulta tarvinnut kuin jarrut kunnostaa, vesipumpun hihna vaihtaa ja vähän valoja sytytellä”, Jare summaa. Autoihmisten asenne näihin järjestelmiin vaihtelee. Koko tekniikka vaihteistosta iskunvaimennukseen ja pidonhallinnasta ohjaustehostajaan on edistyksellisen elektroniikan hallitsemaa
Suoraan takaa katsottuna Eldoradon sutjakka olemus muuttuukin jykeväksi ja hiukan pulskaksi. Tyylikäs, arvokas ja selkeästi amerikkalainen vaikutelma on saatu aikaiseksi vain muutamalla kynänvedolla. Takavalot saavat perän näyttämään todellista korkeammalta. Tuleva klassikko Cadillac Eldorado 88 3/2023. Eldoradon muodoissa on merkille tyypillistä arvokkuutta. Tällaisessa kabiinissa viihtyy varmasti pidemmänkin ajorupeaman. Suunnittelun alkuperäinen tavoite on selvästi saatu onnistuneesti pakettiin. Eldoradon muotoilussa loistoauton mahtavuus yhdistyy GT-auton linjakkuuteen. Pakoputkiston neljä ulostuloa korostavat menohaluja. Cadillacin etupäässä matala maski yhdessä litteiden ja leveiden ajovalojen kanssa luo kiilamaista vaikutelmaa. Omaperäistä loistoa Eldoradon muotoilu kertoo ensivilkaisulla, että auto on aikoinaan suunniteltu viestimään omistajansa vauraudesta sekä mieltymyksestä perinteisiin arvoautoihin. Kaiken lisäksi taakse mahtuu istumaan aivan kelvollisesti. Muodot ovat syntyneet hämmästyttävän vähillä kynänvedoilla. Sehän näyttää kuin lyhennetyltä loistoautolta. Kuin sen vastapainoksi korkeat ja kapeat takavalot saavat takaosan vaikuttamaan todellista pulskemmalta. Kun kaasun survaisee pohjaan, meno on kuin ripeän eurooppalaisen gt-auton kyydissä. Suoraan sivusta katsottuna korimuotojen yksinkertaisuus suorastaan hämmästyttää. Rauhallisesti kruisaillessa tuntee olevansa perinteisiä amerikkalaisia autoiluarvoja kunnioittavassa mukavuus-coupéssa. Ohjaamoon on saatu luotua ylellinen tunnelma harkituilla ja hyvin vähäeleisillä yksityiskohdilla ja toisiinsa sointuvilla materiaalivalinnoilla. Mutta kun kaasun survaisee pohjaan, meno on kuin ripeän eurooppalaisen GTauton kyydissä. Sisätilat ovat sopusoinnussa ulkovaikutelman kanssa
Helpoimmillaan oikutteleva sähkölaite korjaantuu vain maadoituskohdan puhdistuksella. HUOMIOI NÄMÄ ENNEN KAUPPOJA Cadillac Eldoradon parhaat puolet ovat samalla sen mahdollisia ongelmakohtia, kuten teknisesti monimutkaisissa ajopeleissä yleensä. Moottoriöljyn harmaus tai samea jäähdytinneste kielivät niin ikään ongelmista. Jäähdytysnesteen pintaa kannattaa seurata säännöllisesti, eikä moottoria saa päästää missään tilanteessa ylikuumenemaan. Hieno Northstar-moottori vaatii tunnollista huoltoa, jotta se pysyy hyvässä iskussa ja toimii ongelmattomasti. 89. Käyntiongelmat, puhdittomuus tai nakutus voivat viitata karstoittumiseen. Suurin osa murheista on vältettävissä säännöllisellä ja huolto-ohjelmaa tiheämmällä öljynvaihtovälillä sekä tietysti laadukasta voiteluainetta käyttämällä. Jousituksen tasonsäätö, tavaratilan kannen lukitussysteemi ja lukuisat sähkölaitteet saattavat tuottaa harmia. Autoa tutkiessa konetila kannattaakin syynätä erityisen tarkasti. Northstar kuluttaa hieman moottoriöljyä, ja etenkin kehnolaatuinen voiteluaine on taipuvainen karstoittamaan palotilat sekä männänrenkaat. Northstarin ongelmakohdat eli vuotavat kannentiivisteet, öljyä tihkuvat venttiilikopat ja falskaava kampiakselin takastefa jättävät jälkensä. Muitakin perinteisiä arvoautojen ongelmia Cadillacissa esiintyy
Loistoa, säästöä ja sporttia Markku Keinonen omisti 70ja 80-luvulla Fiat 124 Sport Coupén, jonka innostamana mies hankki muutama vuosi sitten samanlaisen harrasteautokseen. Klassikot 4/2023 ilmestyy 25.5.2023 Seuraavassa numerossa: 90. Toukokuussa ilmestyvässä lehdessä esitellään lisäksi ministeritason Chrysler New Yorker ja erään aikakauden edullinen arkiauto Zastava 750
klo 10-17 Liput Päivälippu 25 € Eläkeläiset 20 € 7-15 vuotiaat 10 € motonet SUURI SUOMALAINEN KLASSIKKOAJONEUVONÄYTTELY MUSEOIÄSSÄ Vuonna 1992 ensiesiteltyjä klassikoita OMISTAJIEN HELMET Harrastajien tallien aarteet HARLEY DAVIDSON SUOMESSA +tilausmaksut (alk. Takatuhto on toisaalta ollut paikka etupenkkiläisten tunnelmien tarkkailuun. Pian satavuotiaasta, vuonna 1927 rakennetusta 13-metrisestä tornista ei nyt pääse ihailemaan Roineelle ja Längelmävedelle aukeavaa hämäläistä kulttuurimaisemaa. Automuseossa voi käydä ihailemassa ajoneuvohistoriaa ja kahvilassa makustelemassa mukavasti, mutta näkötorniin ei pääse hoilaamaan Kesäpäivä Kangasalla -kipaletta. Muistot ulottuivat jopa sotavuosiin ja kauemmaskin. En yhtään muista, mitä poliisit sanoivat, mutta sen muistan, kuinka äiti sanoi: ’Meillä on kiire, emme ehdi jäämään tähän. Ristisillalla oli poliisit pysäyttämässä autoja, en tiedä miksi. Peyton Place alkaa ihan juuri!’ Hymyilevät poliisit päästivät meidät lähtemään.” (nainen, s. Oli äärimmäisen harvinaista, että sieltä tuli ketään. Pallo suli hiljalleen ja auto kulki hiljalleen, kunnes pysähtyi. Tutkimukseen vastasi SKS:n mukaan 49 henkilöä autottomista ja sunnuntaiajelijoista intohimoisiin museoautoharrastajiin. Sillä on käyttöarvo, siihen voi kiintyä, siitä voi tulla perheenjäsen.” (nainen, s. Pöntön ilmanottoaukko oli houkutteleva paikka sijoittaa lumipallo. Autorämä, peltijuna yhteiskunnan mätä muna, huutelimme poikajoukossa autoja nähdessämme.” Tutkimuksessa nousi esille, että etenkin maaseudulla auto on usein ollut välttämätön julkisen liikenteen puuttuessa. 1962) TORNIHUHUJA Kangasalan Vehoniemellä vierailevan on varauduttava erääseen muutokseen. Asennoitumista autoiluun on ohjannut luotettavuus ja käytännöllisyys, statusarvolla ei ainakaan ole haluttu myöntää olevan merkitystä. Tämän ovat saaneet uupumukseen asti havaita sosiaaliseen mediaan vaikkapa IFA:n, Simca 1000:n tai Vauxhall Vivan kuvan liittäneet. Maisemien lisäksi Vehoniemen näkötornista on moni varmasti ihaillut ajopeliään 13 metrin korkeudelta. klo 9-17 Su 7.5. ”Meillä oli mökki Ylistenjärvellä. Kun tulimme Ristisillan risteykseen Koivulasta, me lapset ilmoitimme aina, ettei Roismalasta päin tullut autoja. Muistitietoja autoilusta T unteiden palo on käynyt ilmi myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS), Svenska Litteratursällskapet i Finlandin (SLS) ja Espoon Automuseon autoihin ja autoiluun liittyneestä muistitietokeruusta, jossa kerrotaan nousseen esille tunteita raivosta kiintymykseen. Tunnekirjo autoa kohtaan voi olla kuljettajankin suunnalta laaja – etenkin teknisten ongelmien iskiessä. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Moni vanhemmalla autolla liikkuva tai niitä harrastava tietää, että ikääntyvällä ajokilla on sielu tai vähintään tunteet. Pysähdyimme, ja isä avasi ikkunan. Torni suljettiin helmikuussa Metsähallituksen luontopalveluiden toimesta turvallisuussyistä, sillä tornin rakenteiden tarkastuksessahavaittiin kantavuusrakenteiden heikkenemistä. ”Škoda – isä työntää, äiti ohjaa, lapset pitää pohjaa.” Automerkeistä väännetyt vitsit ja aforismit osoittavat puolestaan, kuinka voimakkaita mielikuvia merkkeihin – ja niitä suosiviin autoilijoihin – liitetään. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut tietoa korjaussuunnitelmista, mutta toivon mukaan sellaiset saadaan aikaiseksi ja Vehoniemi-kokemus jälleen tältäkin osin eheäksi. Kerran, kun olimme palaamassa mökiltä, meillä oli kiire, olihan keskiviikko ja kello oli melkein yhdeksän. Yhdessä ylätasanteen kannakkeista todettiin murtuma ilmeisesti lahoamisen seurauksena. AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA! LAHDEN MESSUKESKUS Alle 7 v. Varhaisimmista muistoista antaa esimerkin vuonna -38 syntynyt mies: ”Autoissa energiaa tuotti hiilillä tai pilkkeillä lämmitettävä häkäpönttö eli puukaasutin. Kiintymyksestä autoon kertoo sen lempinimeäminen, ja uskollisuus tiettyä automerkkiä kohtaan saattaa syntyä jo lapsena. Kuten tätä 1,6-litraista Sierraa kerran kesällä -95. ”Autolla on muutakin kuin vaihtoarvo. 1954) Autoon ja autoiluun liittyviä tunteita on riittänyt laidasta laitaan. 1,50 € / tilaus www.lippu.fi) 6 3/2023. Moni muisteli tutkimuksessa myös lapsuuden automatkoja sukulaisiin tai mökille, joskus lomalle Lappiin tai Pohjoismaihin asti. Eihän siellä edes kulkenut paljoa ihmisiä. veloituksetta aikuisen seurassa Avoinna La 6.5. Takapenkillä laulut, leikit ja sisarusten välinen kinastelu pitivät yllä kuljettajankin ”vireyttä”
1,50 € / tilaus www.lippu.fi). veloituksetta aikuisen seurassa Avoinna La 6.5. AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA! LAHDEN MESSUKESKUS Alle 7 v. klo 9-17 Su 7.5. klo 10-17 Liput Päivälippu 25 € Eläkeläiset 20 € 7-15 vuotiaat 10 € motonet SUURI SUOMALAINEN KLASSIKKOAJONEUVONÄYTTELY MUSEOIÄSSÄ Vuonna 1992 ensiesiteltyjä klassikoita OMISTAJIEN HELMET Harrastajien tallien aarteet HARLEY DAVIDSON SUOMESSA +tilausmaksut (alk
päivinä Englannissa, kun London Concours tulee kokoamaan paikalle näytteitä italialaisautomerkin ikimuistoisimmista V12-malleista. Paikan päälle on tulollaan näyte muun muassa valmistajan ensimmäisestä automallista, 350 GT:stä, jota liikuttelee 3,5 litran V12-moottori 280 hevosvoimallaan. Ensinnäkin Lamborghinilla tulee autovalmistajana täyteen tänä vuonna pyöreät 60 vuotta, ja toinen syy liittyy aikamme henkeen: kun viimeisetkin V12-moottorit tuntuvat katoavan uusien urheiluja superautojen konehuoneista sähkösuristimien tieltä, niin on sitä suurempi syy asettua kuulostelemaan 12-sylinteristen moottorien lauluääntä, jos sellaiseen avautuu mahdollisuus. Niin ikään paikalle ovat kurvaamassa Countachin korvannut Diablo sekä 2000-luvun alun Murciélago. Ajankohta on parillakin tapaa osuva. 8 3/2023. Eräs tällainen sauma on kesäkuun 6.–8. Ennakkolistauksen mukaan Lontoo Cityyn on kerääntymässä makea esitys V12-moottorisista Lamborghineista. Mukana ovat merkin ensimmäinen tuotantoauto, vuoden -64 Geneven autonäyttelyssä julkistettu 350 GT, usein maailman kauneimmaksi autoksi tituloitu Miura vuodelta -66, häpeilemättömän Countach-tarinan avannut LP400 vuodelta -74 ja tämän ikonisen superautomerkin neljännesvuosisataa vuosina 1988–1990 juhlistanut Countach 25th Anniversary. Ratkaisuun on kannustanut museon suosio: yritys kertoo viime kesänä syntyneen kävijäennätyksen, kun museolla ja Ace Cafella vieraili kaikkiaan 43 000 maksanutta asiakasta ja lisäksi museokortilla noin 2 200 kävijää. Lamboja Lontoossa K otimaisissa harrasteautotapahtumissa Lamborghinit ovat, jos nyt eivät aivan poikkeuksellisia, niin joka tapauksessa harvinaisia vieraita. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta PÄRRIEN PARIIN MYÖS TALVISIN Vanhojen prätkien ajosesonki on vasta käsillä, mutta siirretään silti katse hetkeksi jo seuraavaan talveen. Jos Lamboja tahtoo nähdä laajemman kattauksen samalla kertaa, on fiksuinta suunnata nokka ulkomaisiin Concours-tason tapahtumiin. Lahdessa toimiva Suomen moottoripyörämuseo nimittäin tiedottaa, että jatkossa museo on auki kesäsesongin lisäksi talvisin, tammikuusta huhtikuun loppuun
Muistathan huolehtia hyvin kaikkien rakkaittesi vakuutusturvasta. Kattava vakuutusturva ja valinnanvaraa eri tilanteisiin. ROMPEMARKKINAT Päijät-Hämeen 19-20.5.2023 Jokimaan raviradalla Lahdessa perjantaina iltatori ja lauantaina päivätapahtuma Harrasteautoille oma KLASSIKOT -parkki Alueella ravintola / puffetti Yleisölle Perjantaina klo 15:00-21:00, lauantaina 8:00-15:00 Pääsymaksu 5 euroa, ei paikoitusmaksua Myyjille Myyntipaikat ruutu 7x7m, 50 e/2pv, 5x7m 40 e/2pv Myyjät alueelle perjantaina klo 12 alkaen Lauantaina klo 6:00 alkaen Ei elintarvikkeiden myyntiä, ei ennakkovarauksia Tiedustelut arkisin 18-21 Matti Pikkarainen 040-7282375 Tervetuloa ! Päijät-Hämeen Mobilistit RAUTAISTA LUETTAVAA! www.vanhatkoneet.fi. Kysy lisää lähimmästä LähiTapiolan toimistosta. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt. Harrastajaystävällinen hintataso. LähiTapiola johtava museoajoneuvojen vakuuttaja Suomessa jo yli 30 vuotta
V-Palvelu Pirkanmaan V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. www.v-palvelu.fi Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. Vanhan ajan tunnelmaa kaivataan vielä lisää edellä mainittuun Perinnepäivään, joten jos hallussa on vanhoja työkoneita, perinnetyökaluja tai erityinen perinnetaito, niin asian tiimoilta voi olla yhteydessä osoitteeseen tarja.lemmetty@saunalahti.fi. Tuulahduksen kilparadoilta Testa Rossa J ”Pacco Gara” -mallille antaa asiaankuuluvasti turvakaari, joka on pulttikiinnitteisenä myös irrotettavissa pienellä vaivalla. GA-20 7.7. Pikkuväen kilpa-Ferrarille ei nopealla etsimisellä löytynyt hintaa, mikä saa olettamaan, että hintalappua katseellaan etsivät eivät ylipäätään kuuluu tämän leikkikalun asiakaskuntaan. Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. Ulkoasun viimeistelyyn lukeutuu punaisena tai mustana saatavilla oleva matkustamon nahkainen suojapeite. Tässä tapauksessa kyse on jäljennös – ja siis pienennös – Testa Rossa J -kilpa-autosta, josta on valmistettu Pacco Gara -niminen erikoisversio. Pulstar-plasmapulssisytytystulppia on saatavana 10, 12 ja 14 mm kierteillä useimpiin moottoreihin sopivina. Reilumpaa kulkua hallitaan nopeamman ohjausvälityksen avulla ja kyytiä hillitsevät nyt myös rei’itetyt levyjarrut. Muita tapahtumia ovat muun muassa Puotivisat, paikallisten Lions Clubien järjestämä Lasten tapahtuma sekä ensimmäistä kertaa järjestettävä Perinnepäivä. Remix (Verstaan Vappubileet) 12.5. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n. Aitoa bensakäryä Testa Rossa J:n pieni kuljettaja ei sentään pääse aistimaan, sillä kyytiä komeudelle antaa sähkömoottori. verhoiluja tiivisteosia. Pääesiintyjät 9.7. Verstas Roots & Blues Vol 2 15.4. kesäkuuta. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. Kysymyksessä on Ferrarin kanssa yhteistyössä lanseerattu malli Ferrarin vuosien 1958, 1960 ja 1961 Le Mans -voittajasta Ferrari 250 Testa Rossasta. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme. Kokonaan uutta sisältöä on Puhelinkioskimuseo, joka aukeaa toukokuun alussa. Rompetori 25.8. Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@v-palvelu.fi Pirkanmaan V-Palvelu Ky Sorvajärventie 416 34110 Lakiala Nyt saatavilla 140/164 alkuperäisen mallin mukaisia kumi matto sarjoja ! SUURI VARASTON TYHJENNYSMYYNTI SUURI VARASTON TYHJENNYSMYYNTI PALJON ERIKOISRENKAITA PALJON ERIKOISRENKAITA ALEHINTAAN ALEHINTAAN Timo vaihtaa vapaalle Tarkemmat tiedustelut: 050 4651100 timo.keskinen@retrorenkaat.fi Verstaalla tapahtuu joka torstaisen Moottorikahvilan lisäksi: 1.4. Masa Saloranta Roots Trio 30.9. Tuleva kesä ei näytä tekevän poikkeusta. Verstaan rouhea ravintola palvelee koko illan ajan. Pekka Tiilikainen & Beatmakers 19.4. Steve ´n´ Seagulls 10.6. HMB 21.5. Shoebox Revue 11.6. Pacco Garassa 19 hevosvoiman tehoisena, kun perusmalleissa on ollut käytössä 16-hevosvoimainen voimanlähde. Mommilan Kyläpuoti ottaa puolestaan mielellään vastaan puhelinkioskeihin liittyviä tarinoita tai kuvia osoitteeseen kahvila@mommilankylapuoti.fi. Kovin isolla rytmiryhmällä museoon ei kerralla kannata yrittää, sillä museona toimii nimenomaan vanha puhelinkioski, joten kerralla sisään mahtuu kaksi tai kolme henkilöä. Rompetori 16.6. Isolla parkkipaikalla upeita harrasteajoneuvoja! Joka viikko Longest Distance palkinto! Pyssykankaantie 170 29270 Hormisto, Nakkila www.verstasmoottorikahvila.fi 10 3/2023. 050 523 8951. Verstaan Stand-Up ilta 8.4. ”Viimeiset puhelinkopit katosivat katukuvasta vuonna 2009, joten on aika virallisesti museoida ainakin yksi kioski”, Kyläpuodilta taustoitetaan. Rompetori 13.8. 2 viiikon välein). Uuden Puhelinkioskimuseon lisäksi Mommilan Kyläpuoti pitää sisällään muun muassa Myymäläautomuseon, nostalgisen Kahvila-baarin, 60-luvun Retrokioskin ja tuhansia vanhoja pakkauksia ja purkkeja sisältävän Kyläkauppamuseon. info@kaasutinexpertti.fi, puh. Menoa Mommilan Kyläpuodilla V apusta alkusyksyyn kestävän sesongin aikana Kyläpuodilla on luvassa useita teematapahtumia, joista ajoneuvoharrastajien pirtaan osuu parhaiten Vanhojen ajoneuvojen ilta 27. www.kaasutinexpertti.fi www.kaasutinexpertti.fi Pulstarpulssisytytystulpat Pulstar parantaa moottorin reagointia, mahdollistaa suuremman vääntömomentin ja korkeamman huipputehon. Verstas Goes Kustom Kulture Tarkemmat tiedot ja mahdolliset muut tapahtumat www.nakkilanverstas.fi/tapahtumat Avoinna kesätorstaisin klo 17-20 (vapusta – syyskuun loppuun ) Kahvilasta herkkuja ja virvokkeita. Rompe-/kirpputori 27.5. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Kanta-Hämeessä sijaitseva Mommilan Kyläpuoti on vanhan kyläkaupan tiluksille rakennettu kokonaisuus, joka on noussut suosituksi kohteeksi myös ajoneuvoharrastajien piireissä. Kilpa-autojen suuntaan pikku-Ferrari kumartaa myös alustaratkaisuillaan, sillä iskunvaimentimien ja jarrutasapainon kerrotaan olevan säädettävissä. Mr Bo & The Voodooers 30.4. Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. Hinta alkaen 22,00 €/kpl. PIKKUISEN FERRARIA Esikuviansa tarkasti jäljitteleviä 3:4-kokoisia leikkiautoja valmistava Little Car Company on esitellyt jälleen yhden esityksen automaailman ikonisista klassikoista. Samaa henkeä edustavat Sabelt-turvavyöt
Isolla parkkipaikalla upeita harrasteajoneuvoja! Joka viikko Longest Distance palkinto! Pyssykankaantie 170 29270 Hormisto, Nakkila www.verstasmoottorikahvila.fi. Rompe-/kirpputori 27.5. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n. Verstas Roots & Blues Vol 2 15.4. verhoiluja tiivisteosia. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. HMB 21.5. Rompetori 16.6. Remix (Verstaan Vappubileet) 12.5. Rompetori 25.8. Pulstar-plasmapulssisytytystulppia on saatavana 10, 12 ja 14 mm kierteillä useimpiin moottoreihin sopivina. GA-20 7.7. Rompetori 13.8. 050 523 8951. Hinta alkaen 22,00 €/kpl. Pekka Tiilikainen & Beatmakers 19.4. Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@v-palvelu.fi Pirkanmaan V-Palvelu Ky Sorvajärventie 416 34110 Lakiala Nyt saatavilla 140/164 alkuperäisen mallin mukaisia kumi matto sarjoja ! SUURI VARASTON TYHJENNYSMYYNTI SUURI VARASTON TYHJENNYSMYYNTI PALJON ERIKOISRENKAITA PALJON ERIKOISRENKAITA ALEHINTAAN ALEHINTAAN Timo vaihtaa vapaalle Tarkemmat tiedustelut: 050 4651100 timo.keskinen@retrorenkaat.fi Verstaalla tapahtuu joka torstaisen Moottorikahvilan lisäksi: 1.4. info@kaasutinexpertti.fi, puh. Shoebox Revue 11.6. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme. Verstaan Stand-Up ilta 8.4. V-Palvelu Pirkanmaan V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. www.v-palvelu.fi Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. Verstas Goes Kustom Kulture Tarkemmat tiedot ja mahdolliset muut tapahtumat www.nakkilanverstas.fi/tapahtumat Avoinna kesätorstaisin klo 17-20 (vapusta – syyskuun loppuun ) Kahvilasta herkkuja ja virvokkeita. Verstaan rouhea ravintola palvelee koko illan ajan. www.kaasutinexpertti.fi www.kaasutinexpertti.fi Pulstarpulssisytytystulpat Pulstar parantaa moottorin reagointia, mahdollistaa suuremman vääntömomentin ja korkeamman huipputehon. Pääesiintyjät 9.7. 2 viiikon välein). Steve ´n´ Seagulls 10.6. Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. Masa Saloranta Roots Trio 30.9. Mr Bo & The Voodooers 30.4
Työkalulaatikko työkaluilla Työkalulaatikko 84-osaisella työkalulajitelmalla, joka on siististi lajiteltu vaahtokumisisäosaan. Neljä hydraulimäntää. 1/2”-hylsysarja 14-32mm, 1/4”-hylsysarja 4-13mm, kuusiokoloavaimet, ruuvikärjet, ura& ristipääruuvitaltat, pihtisarja sekä kiintolenkkiavaimet 6-19mm. Suuri imuteho 3 x 1000 W moottorin ansiosta. Pituus: 1990 mm. Koneella on useita etuja ja yksinkertaisella rullan vaihdolla voit vaihtaa karkean puhdistuksen, hionnan ja kiillotuksen välillä. Varsissa on muovisuojat. Paino: 850 kg. Paino: 660g. Enimmäiskuormitus 1040 kg. 219€ tuotenro 507342 U U TU U S! 1349€ tuotenro 513949 Siirrettävä saksinostin 2500kg Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. 4390€ tuotenro 511754 Saksinostin 3000kg Saksinostin lattian päälle asennettavaksi, nostimen korkeus alas laskettuna on vain 105 mm. Teollisuusimuri 80 litraa Teollisuusimuri sekä märkäettä kuivaimurointiin. Varustettu karan pikalukolla nopeaan ja helppoon terän vaihtamiseen. 299€ tuotenro 533204 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. ennen hitsausta. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Nosto-/laskuaika: <50 / <60 s. Suuri 80 litran säiliö ruostumattomasta teräksestä. Nostokorkeus: 1830 mm. Helppo veden tyhjennys tyhjennysletkun kautta. Laatikko on valmistettu punaiseksi maalatusta teräspellistä, ja siinä on yläkansi ja 2 ulosvedettävää säilytyslaatikkoa edessä. Korkeus: 112 mm. Nostokyky: 2500 kg Suurin nostokorkeus: ilman nostotyynyä 440mm Korkeus alas laskettuna: ilman nostotyynyä 80mm Mitat (LxPxK) / yksi ramppi: 230x1790x80-440 Paino: 105kg U U TU U S! U U TU U S! 229€ tuotenro 494325 Jousipuristin Jousien purkamiseen ja asennukseen, kaikentyyppiset McPherson-jousitukset. www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi Metallipyörösaha 355mm Metallipyörösaha kovametalliterällä nopeaan ja suoraviivaiseen raudan, teräsprofiilien, putkien, PVC:n ja muiden materiaalien leikkaamiseen. Mekaaniset lukitukset aktivoituvat automaattisesti nostettaessa ja vapautuvat paineilmalla laskettaessa. Sopii jousille: Ø 80-115 mm, Ø 110-150 mm, Ø 140-195 mm. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. Pituus: 175mm. Teho 500W. Varustettu kellukkeella, joka sammuttaa pölynimurin max. Leveys: 2120 mm. Käyttöjännite: 400 V. Maks. Koneessa on tehokas 1100W moottori ja säädettävä nopeus välillä 1000-3700rpm. Laatikon työkalut kattavat suurimmat tarpeet niin kotona kuin autotallissakin, työkaluihin kuuluu mm. HUOM: uusi parannettu versio pystymallisella hydraulipumpulla. Nostokapasiteetti: 3000 kg. Paino: 4,3 kg 249€ tuotenro 509658 Peltileikkuri 500W Sähkökäyttöinen peltileikkuri. Ajosillat voidaan pidentää lukitsemalla ajorampit nostoasentoon. 549€ tuotenro 533329 85€ tuotenro 493647 U U TU U S! U U TU U S!. Vaihdettava neliskanttinen terä. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. 2,5mm teräspelti. Materiaalipidike säädettävissä 0-45°. Vääntiömutteri 21 mm:n kuusiokannalla. U U TU U S! Satinointikone 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. vedenpinnan korkeus. Täydellinen kone pinnan ruosteen poistamiseen ja levyjen valmisteluun esim. 24 voltin ohjausjärjestelmä, joka antaa varoitusäänen, kun nostinta lasketaan. Akseli on säädettävä 300-453 mm. Kaikki hinnat sis. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä
044 040 4739, myynti@kontiorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäsi: kontiorenkaat.fi NOSTALGIAPYÖRIÄ: MP-messujen helmet MAINOKSEN IMUSSA: Ahdettujen markkinat PIKKUKLASSIKOT: Citroën AX & Lancia Y10 HARRASTAJAN PERHEAUTO VOLVO 240 GL INJECTION ’88 PIKKUAVO ITALIASTA FIAT 850 SPORT SPIDER ’70 RETKEILYYN TEHTY FORD TRANSIT ’67 3/2023 • Hinta 10,90 € • www.klassikot.fi Töpöhännän paluu Töpöhännän paluu STANDARD VANGUARD . 52 3/ 20 23 Cit ro ën AX 11 TR E ’87 • Fia t 85 Sp ort Sp ide r ’70 • Fo rd Tra ns it ’67 • La nc ia Y1 LX i.e . ’90 • Sta nd ard Va ng ua rd ’52 • Vo lvo 24 GL In jec tio n ’88 36 84 80 -2 30 3 • PA L VK O 20 23 -2 1. Puh