044 040 4739, myynti@kontiorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäsi: kontiorenkaat.fi NAKKIVAUNUN PELASTUS LISÄKSI ESITTELYSSÄ: BMW 2.5 CSA Peugeot 403 Saab 90 V8-Sierra R Roiton Grilli oiton Grilli MORRIS MARINA PARJATTU PERHEAUTO LINJAKAS BRITTI FORD CONSUL CAPRI ’62 3/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi COMMODORE 3/ 20 24 BM W 2.5 CS A ’74 • Fo rd Co ns ul Ca pri ’62 • M orr is M ari na Su pe r De lux e ’75 • Op el Co m m od ore Co up é GS /E Au to m ati c ’77 • Pe ug eo t 40 3 ’64 • Sa ab 90 • Vo lvo Am azo n ’70 36 84 80 -2 40 3 • PA L VK O 20 24 -2 1. OPEL COUPÉ GS/E ’77 Puh
Mattamusta viimeistely. #543484 MOMENTTIAVAIN 1/4” 3-15NM Momenttiavain 1/4”-karalla. Kierrosnopeuden vaihto kiilahihnalla. Tarkkuus/väli 0,2 Nm. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. ALV 24% € 3090 sis. Vääntöjäykkä, V-prismalla varustettu vahvistettu peti antaa tarkan ohjauksen kelkalle ja kärkipylkälle. ALV 24% € 79 sis. Koneella on useita etuja ja yksinkertaisella rullan vaihdolla voit vaihtaa karkean puhdistuksen, hionnan ja kiillotuksen välillä. Soveltuu poraukseen ja pieniin jyrsintätöihin. ALV 24% € 59 sis. Tarkkuus/väli 1,0 Nm. Sähkömekaaniset lukot, jotka vapautuvat ohjauspaneelin kautta. #509658 SATINOINTIKONE 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. ALV 24% sis. #543483 MOMENTTIAVAIN 3/8” 6-30NM Momenttiavain 3/8” -karalla. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. #543482 MOMENTTIAVAIN 3/8” 20-100NM Momenttiavain 3/8” -karalla. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. ALV 24% € 259 sis. Vetokäynnistin, 223cc moottori. #305714 METALLISORVI 250GX550 400V Korjaustöihin soveltuva metallisorvi. ALV 24%. ALV 24% € 109 sis. renkaiden vaihtoon ja työskentelyyn auton sivuilla. #498003 HUOLTONOSTIN 3000KG Laadukas huoltonostin esim. ALV 24% € 2490 € 3390 sis. Nostoaika alhaalta maksimikorkeuteen vain 30 sekuntia. Mattamusta viimeistely. Tarkkuus/väli 0,1 Nm. ennen hitsausta. Täydellinen kone pinnan ruosteen poistamiseen ja levyjen valmisteluun esim. Nostokorkeus 1000mm. Tarkkuus/väli 1 ,0Nm. Paino: 4,3 kg #542073 DIGITAALIAGREGAATTI 3200W 2 x 230 V ulosotto, 1 x USB-A ja 1 x USB-C-liitäntä. #543485 MOMENTTIAVAIN 1/2” 40-220NM Momenttiavain 1/2”-karalla. Mattamusta pinta. ALV 24% € 69 sis. € 30 sis. #520121 KIILLOTUSKONE 12V Akkukäyttöinen 75mm kiillotuskone, joka sopii erinomaisesti pienten pintojen kiillotukseen. ALV 24% € 249 sis. ALV 24% € 59 sis. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. ALV 24% € 469 sis. ALV 24% € 99 sis. Mattamusta pinta. #85416 PORA& JYRSINKONE BF42P Yhdistetty pora-/jyrsinkone karan syötöllä. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. #543834 KUUMAILMAPISTOOLI & KUTISTESUKKALAJITELMA Kuumailmapistooli kahdella lämpötilalla. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. Mukana 3ja 4-leukainen istukka 125 mm, vaihteisto kierteittämistä varten, erilaisia avaimia, roiskesuoja ja jalusta
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Uudenveroiseksi kunnostetun ajopelin näkeminen sävähdyttää muitakin kuin autoihmisiä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Vähitellen asenteet muuttuivat. Uutta sähkökitaraa ostava voi nykyään valita hieman, keskitasoisesti tai rajusti kuluneelta näyttävän soittopelin. Taitava tekijä osaa vanhentaa pintoja uskottavalla tavalla. Entisöintityö pitää yllä perinteisiä käsityötaitoja verhoilusta metallitöihin. Meidän ja meitä ennen eläneiden tarinat säilyvät ja siirtyvät perintönä tuleville sukupolville dokumentoinnin lisäksi myös esineistön välityksellä. Historia näkyy pinnassa – vai näkyykö. Hienosti entisöidyn laitteen merkitys on tärkeä sekin. Mutta kuinka suhtautua vanhennettuun pintaan, joka ei liitykään millään tavalla vanhaan aikaan. MATERIAALI: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Vuosikymmenien käytön kuluttama pinta ja matkan varrella tehdyt korjaukset ja parantelut ovat jälkiä elämästä, ja siitä syystä kauniisti patinoitunut pinta vetää puoleensa. Taitavan käsityöläisen jäljiltä katsojan on vaikea vaunun kyljestä havaita, missä kulkee uuden ja vanhan raja. Nykyajan mestarimaalari osaa luoda sellaisen maalipinnan, jota maallikko ei mitenkään osaa erottaa aidosta, kelien vuosikymmeniä kurittamasta pinnasta. 3. Patinoituneessa ulkokuoressa tuliterä takavalon lasi tai kiiltävä lokasuoja pistää pahasti silmään. Patina on tarina -tyyppinen ajattelu yleistyi. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Harrastajaväen keskusteluissa alkoi kuulua sellaisia termejä kuin säilymä, patina, konservointi, arvokkaasti vanhentunut ja niin edelleen. Pääkirjoitus COPYRIGHT: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty . Tämän numeron sivuilla esitelty nakkivaunu on hyvä esimerkki aiheesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Nakkivaunun pelastusoperaation avuksi löytyi uskottavan oloista patinapintaa loihtiva mestari. Jos nakkivaunu osaisi puhua, sillä olisi kerrottavana monta huimaa tarinaa. Sellaisia, joita meillä grillijonossa notkuneilla on muistoissamme. Käytettyjen markkinoilla sellaisen arvo ironisesti alenee, jos pintaan on ilmestynyt uusia kolhuja. Alkuperäisyydellä tarkoitan tässä yhteydessä tehtaan jäljiltä olemassa olevia osia, pintoja ja materiaaleja. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. On upea elämys, kun kohtaa nuoruutensa unelma-auton sellaisena kuin sen aikoinaan näki. Siksi sen ulkoasu herättää tunteita niissäkin, jotka eivät kuunaan ole juuri Roiton grillillä poikenneet. Viime kesänä samalla tavalla mietitytti autovanhus, jonka ruosteiselta ja kuluneelta näyttävä kuori oli jo paikoin irronnut. Alta pilkotti kirkas ja kiiltävä maalipinta. Alkuperäisyyden vaalimisen tärkeyttä on syytä pitää esillä. TILAAJAPALVELU Puh. Kunnostustoimiin ryhdyttäessä vaunu oli hapertunut joiltakin osin kunnostuskelvottomaksi. Uudenveroiseen tai sitäkin komeampaan loistoon kunnostettu laite sai osakseen arvostusta, alkuperäisyys ei niinkään. Mitä jos patina onkin kauttaaltaan keinotekoista ja vailla menneisyyttä. Patinoitunut esine on lähempänä ihmistä nyt kuin aikoinaan uutena. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.klassikot.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@klassikot.fi myynti@klassikot.fi materiaali@klassikot.fi etunimi.sukunimi@klassikot.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat , marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Kun etsin hiljattain vanhaa kitaraa soittopeliksi, huomasin, että valtaosa vanhalta vaikuttavista ja kuluneen oloisista instrumenteista olikin aivan uusia tai vain muutaman vuoden ikäisiä. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Harri Onnila AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Eero Kumanto, Lea Lahti, Virpi Miettinen, Kauko Ollila, Mika Rassi, Kari Ruusunen, Tamas Vilagi, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Outi Mentula KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Konservoinnin yhteydessä tarvitaan osin erilaisia taitoja ja työmenetelmiä entisöintiin verrattuna. Omistaja koki tärkeäksi säilyttää patinoituneesta ulkokuoresta alkuperäisenä mahdollisimman suuren osan. ILMOITUKSET: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. E i siitä loppujen lopuksi ole kovin pitkä aika, kun kuluneen näköisen autovanhuksen omistaja sai tämän tästä kuulla hienovaraisia ja välillä suoriakin kommentteja harrastevehkeensä ulkonäöstä. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Taitavan käsityöläisen jäljiltä on vaikea havaita, missä kulkee uuden ja vanhan raja. Puuttuvia osia tai korjauskelvottomaksi vaurioituneita alueita ei niin vain korvata uusilla
Peli henkii 80-luvun suomalaista rakentelukulttuuria, mutta se on kuitenkin tuoreempaa tekoa. 24 Morris Marina 1.8 Saloon Super Deluxe ’75 Morris Marinan maine huonolaatuisena autona on aikojen saatossa muodostunut ajoneuvoa itseään suuremmaksi. 18 BMW 2.5 CSA ’74 Vesa Saarenheimo kohtasi 1980-luvun alussa niin vaikuttavan näköisen auton, että hänen oli saatava sellainen itselleen. Suomeen näyttävä Opel siirtyi runsas vuosikymmen sitten, eikä ylläpidosta ole tingitty täälläkään. 38 Peugeot 403 ’64. Venyminen kannatti, sillä auto oli niin miellyttävä, että se on heillä edelleen. 32 Ford Consul Capri ’62 s. Edullisen Saabin tarina ei kuitenkaan päättynyt, vaan sille luotiin seuraaja liittämällä 900-malliin 99:n etuosa. Yksi Suomeen uutena laivattu yksilö löytyy hyvinkääläisharrastajan huomasta. 32 Ford Consul Capri ’62 Veistoksellisen kaunis malli ei onnistunut omana aikanaan tavoittamaan ostavia asiakkaita. Pilkatessa on tavattu ohittaa se, millainen ajokki Marina oikein oli ja on. Tässä numerossa 4 s. 48 Volvo Amazon ’70 AJONEUVOT 12 Opel Commodore Coupé GS/E Automatic ’77 Ruotsissa uutena myyty viimeisen vuosikerran coupé-Commodore on saanut säntillistä huolenpitoa läpi vuosien. 12 Opel Commodore Coupé GS/E Automatic ’77 s. 38 Peugeot 403 ’64 Mari ja Kalevi Heinonen hankkivat vuonna 1986 valkoisen Peugeot’n harrasteautokseen, vaikka siihen ei oikeastaan olisi ollut varaa. Consul Caprin tuotantokaari jäi lyhyeksi ja malli harvinaisuudeksi. Lukiolaispojan budjetti ei silloin hankintaa mahdollistanut, mutta mies korjasi tilanteen vuosikymmeniä myöhemmin. 44 Saab 90 s. Otetaan auto tarkempaan syyniin. 48 Volvo Amazon ’70 Puuppolassa liikkuu avoautoksi muutettu Volvo Amazon. 18 BMW 2.5 CSA ’74 s. s. 44 Saab 90 1980-luvun puoliväliä lähestyttäessä Saabin 99-mallin pitkän valmistuskaaren loppumetrit alkoivat olla käsillä. 24 Morris Marina 1.8 ’75 s
Sen vaimo hänelle järjesti. Messukeskuksen halleissa komeilee moottoriharrastuksen koko kirjo. 5 s. VAKIOPALSTAT 6 Vakionopeus Harrastekentän tuoreet kuulumiset, alkukesän tapahtumakalenteri ja menneiden muistelua. 84 Tuleva klassikko ARTIKKELIT 52 Roiton grilli Mitä lahjaksi miehelle, jolla on jo kaikkea. 76 Talviheikki s. 84 Tuleva klassikko Isojen luksusmaastureiden nousukausi käynnistyi 1990-luvun jälkipuoliskolla. Vapaa-aikana mies häärii vanhan raudan kimpussa. s. 80 Mazdat museossa Saksassa sijaitsee ainutlaatuinen Mazda-kokoelma. Romppeet vaihtoivat omistajaa, ja näyttelykalustoa piisasi ihailtavaksi. 64 Harrastajan pakeilla Risto Hiltunen pakertaa päivätöissään suihkumoottoreiden parissa. Juha Pihko halusi vanhan nakkikioskin, vieläpä erään tietyn yksilön. Yksi nakkivaunun pelastustarina, olkaa hyvä! 58 Eikä tässä vielä kaikki Kotimaista automainontaa perkaavassa sarjassa saavutaan herkkujen äärelle. 64 Harrastajan pakeilla Eikä tässä vielä kaikki.. 72 American Car Show s. Varustelua kehuttiin aikoinaan kilvan, vaikka autossa ei olisi ollut kuin ne välttämättömimmät. 76 Talviheikki Turussa tavattiin tutuissa merkeissä. 80 Mazdat museossa s. Matkasimme paikan päälle tutustumaan museon antiin. 52 Roiton grilli s. TAPAHTUMAT 72 American Car Show Pääsiäisen suurtapahtuma on nimeään isompi. BMW päätti ottaa siivun niistä markkinoista X5-mallilla
Paunun vaunusta Viime numerossa esittelimme liikennöitsijä Väinö Paunulla ja hänen nimeään kantaneella bussiyhtiöllä pitkään olleen ’62 Oldsmobile 98:n. O dotettu kevät merkitsee monelle harrastajalle tallikauden päätöstä ja hitsauslaitteiden laittamista tauolle. Papereista kävi ilmi, että Olds on tyyppikatsastettu marraskuussa -61, minkä jälkeen se on saanut pääkaupunkiseudun rekisteritunnukset, valloittavan persoonalliset AÖ-5-kilvet. Niin tai näin, Kemppi on tiedottanut uusista hitsaustarvikkeista ja -tuotteista. Auton varhaisvuosien osalta ounastelimme, että auto olisi ennen Tampereen seudulle kotiutumistaan ollut rekisteröitynä tovin pääkaupunkiseudulla. Käyttöliittymän kerrotaan puolestaan olevan selkeä, mikä tekee koneen asetuksien valinnasta ja hitsausparametrien säädöstä helppoa, ja AUTO-asetus hitsattavan materiaalin ja levyn paksuuden mukaan yksinkertaistaa hitsausprosessia. HCI20-tunnuksiin auto rekisteröitiin 16.7.-62. Hitsauskoneiden lisäksi Kemppi kertoo tuoneensa markkinoille uusi kevyitä raitisilmamaskeja sekä päivitettyjä hitsausmaskeja. Jollei sitten projekti ole edelleen vaiheessa, tai hitsipillin soittelu ajoitetaan esimerkiksi tilasyistä nimenomaan pihahommiksi kesäajalle. Hitsi,mitä uutuuksia Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 6. Kaikissa Zeta Fresh Air -sarjan raitisilmamaskeissa kerrotaan olevan VISION+-teknologia, joka takaa tarkan näkyvyyden sekä luokkansa parhaaksi kehaistun automaattisesti tummuvan hitsauslasin. Kempin Beta e -sarjan hitsausmaskeja on puolestaan täydennetty kahdella uudella mallilla: Beta Art Forest on saanut inspiraationsa pohjoisen mäntymetsistä ja Beta Art Ice pohjoismaisen luonnon kauneudesta. Saimme tähän varmistuksen, kun auton nykyistä kotipaikkaa, Vehoniemen automuseota luotsaava Leila Suutarinen tavoitti pari autoon liittyvää vanhaa dokumenttia kuten auton tyyppikatsastustodistuksen ja vastaanottokupongin. Uusissa Zeta Fresh Air -raitisilmamaskeissa on tehokas hengityssuojain, jonka on määrä varmistaa täydellinen silmien ja kasvojen suojauksen. Omistajana on ollut tuossa vaiheessa Suomen General Motors, kunnes kesällä musta 98 kiiti Tampereen suuntaan. Uudet MIG/MAG-hitsauskoneet ovat lisäksi käyttövalmiita sisältäen maadoituskaapelin sekä uuden Flexlite GC MIG -hitsauspolttimen, jossa on polttimen kahvaan integroitu kaapelin taivutustuki ja ergonominen pistoolikahva. Löytyneistä papereista selviää auton myöhemmistä vaiheista myös yksityiskohta, että jonkin haaverin jälkeen siihen on kesällä -70 tilattu uusi takalyhty Tampereen Autotuonti Oy:n kautta. Uudet MinarcMig Auto -tuotteet lupaavat valmistajan mukaan pienuudestaan ja keveydestään huolimatta kokoluokassaan ennenkokematonta hitsaustehoa. MinarcMig Auto -tuotteiden 190ja 220-mallit mahdollistavat Kempin mukaan erinomaisen hitsausteho suoraan 1-vaiheisesta 230 V:n sähköverkosta 16 A:n sulakkeella, mikä tarjoaa joustavuutta hitsauskohteisiin
Vanhoilla ajoneuvoilla voi olla merkittävää historiallista, kulttuurillista, harrastuksellista, urheilullista tai erilaiseen liiketoimintaan liittyvää arvoa, vaikkei näitä ajoneuvoja olisikaan rekisteröity museoajoneuvoiksi. Valiokunnan lausunnossa kirjoitetaan näin: ”Valiokunta pitää keskeisenä, että sääntelyehdotusta arvioidaan ja kehitetään jatkovalmistelussa erityisesti siltä osin, millä kriteereillä ajoneuvoja pidetään romuajoneuvoina. TIMANTIT ON IKÄISIÄ Mitsubishi-maahantuoja Astara Northern Europe tiedotti alkuvuodesta lisänneensä merkin maahantuontiohjelmaan Colt-mallin yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Modernissa badge engineering -hengessä uusi Colt on merkkejä lukuun ottamatta identtinen nykyisen Renault Clion kanssa, mutta autoharrastajaa Colttiedottamisessa innostivat viittaukset Coltin mallihistoriaan. Tällä kertaa jämäkkyyttä ja mataluutta on tarjolla vuosien 1963–1973 Porsche 911 -malleihin alkaen mallivuodelle 1964 saapuneesta avausmallista ja yltäen vuosina 1971–1973 valmistettuihin 2,4-litraisiin 911-versioihin. Tämän kaltaisilla ajoneuvoilla ajetaan usein vain vähän ja ajoneuvot saattavat olla pitkiäkin aikoja kokonaan tai osittain purettuina entisöintiä tai kunnostamista varten. Romuautoasia etenee Edellisen numeron jo suunnattua painokoneelle, saapui eduskunnan Liikenneja viestintävaliokunnan lausunto EU-komission ehdottamasta niin sanotusta romuautodirektiivistä. Kyseessä on Colt 1200, joka tuotiin Suomeen 70-luvun alussa, kun merkin maahantuonnista neuvoteliin ensimmäisen kerran. 7. Tuotenimeä KW V3 Classic kantava paketti sisältää neljä laadukasta iskunvaimenninta, joissa on säädettävä sisäänja ulosvaimennus. Jossain tapauksissa näitä ajoneuvoja pelkästään säilytetään, eikä niitä käytetä lainkaan liikenteessä.” Lisäksi valiokunta painottaa, että ”sääntelyllä ei saa vaikeuttaa tämän kaltaisiin tarkoituksiin käytettävien ajoneuvojen ja niiden varaosien ostamista ja myymistä”. Eduksi mainitaan myös niiden soveltuminen auton alkuperäisiin vääntösauvajousiin, joten hienoinen madallus saavutetaan tarvittaessa kohtuullisen vaivattomasti. Perusteluissaan Liikenneja viestintävaliokunta pitää asetusehdotuksen yleisiä tavoitteita kiertotalousvaatimuksista ja romuajoneuvojen jätehuollosta lähtökohtaisesti kannatettavina, mutta sen näkemyksen mukaan sääntely vaatii vielä täsmentämistä ja sääntelyn rajaamista asian jatkovalmistelussa. Joten palataan jälleen tähän autoharrastajakuntaa koskettavaan aiheeseen. Asennuksen luvataan sujuvan, sillä iskareiden kerrotaan olevan valmiita pultattavaksi kiinni ilman ylimääräisiä muutostarpeita. Tämä on harrastamisen kannalta myönteistä, ja asiantuntijakuulemisissa on otettu huomioon vanhojen ja historiallisten ajoneuvojen harrastustoiminta ja sen jatkuvuus. Virallisemmin japanilaismerkin maahantuonti alkoi vuonna 1976 Suomen Koneliike Oy:n toimesta, ensin Lancerja Celestemalleilla ja seuraavan vuoden puolella myös Galant-mallistolla. Piukkuutta Porscheen Jousituksiin erikoistunut KW automotive GmbH tuo ajoittain tuoteuutuuksia myös vanhempiin harrasteajoneuvoihin – etenkin yleisiin malleihin ja erityisesti sellaisiin, joilla saatetaan taittaa mutkia silloin tällöin hieman reippaamminkin. Pienen Mitsubishi-mallin varsinainen maahantuonti käynnistyi varsinaisesti vuonna 1979 kahdella mallilla, kolmiovisella 55 hevosvoiman 1200 GL -mallilla sekä viisiovisella 70 hevosvoiman 1400 GLX:llä, mutta maamme vanhimman Coltin kerrotaan kuitenkin olevan vuodelta 1968
Kevin Brooks Eastmanin ja Peter Lairdin sarjakuvissa mutatoituneet kilpikonnat seikkailevat New Yorkin viemäriverkostossa. Edelläkävijämalleja olivat tuolloin Nissan Silvia, Oldsmobile Cutlass Supreme sekä Pontiac Grand Prix. Ainakin Helsingissä kaupunkisuunnittelulautakunta ehdotti 80-luvun jälkipuoliskolla autoon asennettavan digitaalisen parkkimittarin käyttöönottoa, mutta pääsikö sellainen jossakin päin Suomea käyttöön tai edes kokeiluun. Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat -sarjakuvalehti ilmestyi ensi kertaa 1.5. Laihaseosmoottori lisättiin Mitä Missä Milloin -kirjaan kerättyjen uusien sanojen listaan niin ikään 30 vuotta sitten. Alaasteikäisenä keikkailun aloittaneen Mattilan tunnetuimpia kappaleita ovat Perutaan häät ja Enkeleitä onko heitä. Nykyään Mattila touhuaa musiikin lisäksi kuvataiteilijana. MIKROKIRPPU Vauhtivehkeiden mainos 50 vuoden takaa. Muskin Dune Cat oli pieni mutta aikuisellekin sopiva hauskanpitolaite, eräänlainen rantakirpun ja mikroauton risteytys. Termi alkoi yleistyä kotimaisissa autoartikkeleissa 1980-luvun jälkipuoliskolla, aluksi Fordin uusiin moottorityyppeihin liittyvissä artikkeleissa ja mainoksissa sekä yleisluontoisissa, taloudellisuuteen ja vähäpäästöisyyteen liittyvissä teknisissä artikkeleissa. Uusien ilmiöiden kuvailuun tarvitaan uusia sanoja. Hauskanpito oli helppoa variaattorivedon ansiosta. Heijastusnäyttö – nimenomaan henkilöautoihin viitaten – on yksi niistä. Termi on kolmen vuosikymmenen takainen Kieli toimiston suositus ilma tyyny-turvavarusteelle. 30 vuoden takaista uusien sanojen luetteloa silmäillessä saattaa museoautoharrastajan katse löytää ajatuksia herättäviä kohtia. Onnettomuudessa kuoli viisi henkeä ja kaksikymmentä loukkaantui. Mittariston tietoja tuulilasiin heijastavan järjestelmän mieltää kuuluvan yksinomaan nykyautoihin, mutta kun sana nousee esiin 30 vuotta vanhassa listassa, niin heijastusnäytön täytyy olla jo museoiässä. Ensimmäiset heijastusnäytöt saatiin sarjatuotantoautoihin vuonna 1988. Vuoden sanoja 30 vuoden takaa Heijastusnäytöt alkoivat yleistyä henkilöautoissa jo yli 30 vuotta sitten. Toyota liittyi HUD-tekniikan hyödyntäjien joukkoon vuonna 1991. Kaufman tuli tunnetuksi Taxi-televisiosarjasta ja monista komediaohjelmista sekä lavaesiintymisistään. TOUKOKUU 1984 TOUKOKUU 1984 Helikopteri putosi väkijoukkoon Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa toukokuun kuudentena päivänä. Kimaltavan lasikuitukuoren alla puksutti viiden hevosvoiman nelitahtimoottori. Niin se onkin. Turvatyyny nyt ainakin tuli osaksi autoilijan arkea. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 8 3/2024. Nykyisin Dune Cat on Yhdysvalloissa haluttu keräilylaite ja hyvästä yksilöstä joutuu maksamaan useita tuhansia dollareita. Autoiluun liittyy myös parkkikello, eli ajoneuvokohtainen pysäköintimittari. Yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko Andy Kaufman kuoli 16.5. Muuttuvassa maailmassa muuttuu kielikin. Samasta listasta voi poimia toisenkin ympäristöystävällisyyteen viittaavan sanan: biodiesel. Kaufmanin esitykset olivat omalaatuisia ja usein yleisön odotusten vastaisia. Iskelmälaulaja Anne Mattila syntyi 31.5
Antaa upean syvän kiillon, palauttaa värit ja suojaa maalipinnan. Kaikki auton pesuun ja kiillotukseen uudesta verkkokaupasta sonax.fi PALAUTA KLASSIKKOAUTOSI LOISTO. Syväpuhdistava vaha mattaantuneille, naarmuuntuneille ja sään vaurioittamille maalipinnoille
Retro Trucks Lahes Originator Oy:n toimipiste, Lahti Ari Perttilä, 040 096 7561 4.–5.5. Ylistaron asemanseudun ajoneuvoja rompetoritapahtuma Aseman koulun piha-alue Ylistaro, AsKy ry 25.–26.5. Itäharjun ajot Teollisuuskatu 44, Turku Markku Moberg, 050 326 8886 25.5. Kevätkukka Cruising lähtö Kangasalan kevätmarkkinoilta, Kangasala Vehoniemen Automuseo ja Tampereen Seudun Mobilistit, 050 365 7023 18.5. 040 089 4430 25.5. Rompemarkkinat Leppihallilla Porintie 739, Loimaa Kanteenmaan kyläyhdistys ry, 050 313 1320 28.4. Kokoontumisajo (ajotapahtuma) vanha urheilukenttä, Huittinen Huittisten wanhat konneet, 040 584 9146 11.5. Drive in -näyttely Vagnshallen, Bennäsvägen 300, Pedersöre Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap, info@jnvbs.fi 18.5. Kevät-Restauranta rompetori Mobilian tiemestaripiirin alue, Kangasala Tampereen seudun mobilistit, 050 309 8823 11.5. Rompetori Kyröskosken jäähallin parkkipaikka, Kyröskoski Hämeenkyrön-Viljakkalan eläkeläiset ry, 040 866 7780 19.5. Classic Motorshow Lahden Urheiluja messukeskus, Lahti RLO Events Oy 5.5. Syökerin sauhut ja Nummituvan romppeet Syökerin tupa, Karkkilantie 8 Vihtijärvi 040 750 7337 28.4. Vaasan Autoja moottorimuseon avajaiset 4.5. American Car Show Oulu Ouluhalli American Car Club Oulu, acc.oulu@gmail.com 17.–18.5. Rompetori, Helsingin kartingrata Tattarisuontie 32, Helsinki Stadin Pärtsärit 040 759 7716 Huhtikuu Huhtikuu 1.5. Susirajan rompepäivät Ylämylly Pohjois-Karjalan Automobiilikerho ry, www.susirajanmobilistit.fi Toukokuu Toukokuu Tapahtumakalenteri 10 3/2024. Kokon Hovin rompetori Kokonkyläntie 408, 61800 Kauhajoki Kokon Hovi Oy, 044 709 4320 9.5. 3-tien Konepäivät Kauppakeskus Kompin sorakenttä, Ikaalinen Parkanon Seudun Mobilistit ry, www. Toukotaiwal ajo Keminmaan Autotalon pihalta Liakan NS:n kautta Keminmaahan Motelli Käpylään Lounais-Lapin Euroautoilijat, Tarmo Hookana 044 292 2014 18.5. parkanonmobilistit.fi 25.5. Hot Rod & Rock Show Tampereen Messuja Urheilukeskus FHRA Tampereen seutu, 040 062 3276 27.4. 20.4. Vatajan rompetori Lantula, Sastamala Lantulan seudun kyläyhdistys ry, lantulatalo@gmail.com 25.5. Rompemarkkinat Vaasan Automuseo, Vaasa VVAS ry, 050 526 1144 11.–12.5. O.K. Auto-ralli (Historic) Kouvola Kouvolan seudun autourheilijat, ralli.ksau@gmail.com 18.5. Helatorstaiajot lähtö ja maali: Hotelli Gustavelund, Tuusula AHS, satu.danielsson@autohistoriallinenseura.fi 9.5. American Car Show Kokkolan urheilutalo, Kokkola American Car Drivers of Kokkola Ry 22.4. Kevätsawutus Parolan panssarimuseo, Hattula Hämeen Mobilistit ry, www.hameenmobilistit.fi 1.5. Korian Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden avaus Koria Kymen automobiilikerho, Jouko Peri 040 716 7659 27.–28.4. Päijät-Romppeet (mopo + mp) Mukkulankatu 18, Lahti Päijät-Motoristit 20.–21.4. Päijät-Hämeen rompemarkkinat Jokimaan Ravirata, Lahti Päijät-Hämeen Mobilistit, phmobili@phnet.fi 18.5. Kuninkaantieajo Lähtö Korian Mobiilihallilta, Koria Kymen Automobiilikerho ry
050 300 2950, Kalle Alander puh. ROMPEMARKKINAT Päijät-Hämeen 17-18.5.2024 Jokimaan raviradalla Lahdessa perjantaina iltatori ja lauantaina päivätapahtuma Harrasteautoille oma KLASSIKOT -parkki Alueella ravintola / puffetti Yleisölle Perjantaina klo 15:00-21:00, lauantaina 8:00-16:00 Pääsymaksu 5 euroa, ei paikoitusmaksua Myyjille Myyntipaikat ruutu 7x7m, 50 e/2pv, 5x7m 40 e/2pv Myyjät alueelle perjantaina klo 12 alkaen Lauantaina klo 6:00 alkaen Ei elintarvikkeiden myyntiä, ei ennakkovarauksia Tiedustelut arkisin 18-21 Matti Pikkarainen 040-7282375 Tervetuloa ! Päijät-Hämeen Mobilistit Jos joku tekee vahvemman . me teemme vielä vahvemman! SARIS maahantuonti: Alberni Oy, Pyölinmetsäntie 2?4, 21500 KAARINA Martti Alander puh. 044 987 9972 www.vahvimmat.fi www.alberni.fi Albeni Tano Gravity SE kippaava lavetti • kokonaispaino 3000 kg, kantavuus 2300 kg • sisämitat 210 cm x 500 cm • kaikki valot LED + takavaloissa suojaraudat • vararengas + vararengasteline + vinssi ja vinssipukki • 150 cm pitkät rampit, nousukulma 9 astetta • kilvissä, takuu 36 kk 5300 € alv % Alberni Tano Gravity WR 3000 lavetti • kokonaispaino 3000 kg, kantavuus 2300 kg • sisämitat 210 cm x 530 cm • kaikki valot LED + sivuille taittuvat takavalot • vararengas + vararengasteline + vinssi ja vinssipukki • rampiton versio, ei enää ramppien nostelua • kilvissä, takuu 36 kk 5300 € alv % Saris McAlu Pro 255 153 2000.2 alu laidoilla • Kokonaispaino 2000 kg, kantavuus 1700 kg • Sisämitat 153 cm x 255 cm • 30 + 12 cm tyylikkäät alumiinilaidat • avattava etuja takalaita • kilvissä, takuu 36 kk 2490 € alv % Alberni IDEA 251 750 kg pariovilla • kokonaispaino 750 kg, kantavuus 500 kg • sisämitat L134 cm x K142 cm x P251 cm • hyvin vesija pölytiivis sekä hyvin lukittavissa • tukijalat ja nokkapyörä • avattava lasikuitukatto, kevennetty kaasujousilla • kilvissä, takuu 24 kk 2800 € alv %
Ruotsissa uutena myyty viimeisen vuosikerran coupéCommodore on saanut säntillistä huolenpitoa läpi vuosien. Lahti Pieteetillä pidetty Opel Commodore Coupé GS/E Automatic ’77 12. Aluksi ensiomistajaltaan ja 80-luvun lopulta eteenpäin harrastajalta, joka päivitti voimalinjan tuoreemmaksi. Suomeen näyttävä Opel siirtyi runsas vuosikymmen sitten, eikä ylläpidosta ole tingitty täälläkään
Ensin hankitusta punaisesta '71 Mantasta sukeutui pirteä harrastemenokas, kun taasen oranssi '72-mallinen laitettiin museorekisteriin. ”En tarkkaan muista miten kohde nousi esille, mutta Länsi-Suomessa tuli myyntiin sopivan hintainen ’71-mallinen Manta, ja miellyin malliin. ”Tarkoitus oli purkaa auto osiin, kunnostaa ja maalata, mutta tuossa vaiheessa ymmärsin, että tässä menisikin paljon pidempään kuin aluksi ajattelin, vaikka vaativimmat työt teettäisikin muualla.” Harrasteauto oli kuitenkin hankittu ajatuksella, että harrastamaan pääsisi pian myös tien päällä eikä vain tallinperukoilla, joten Ari otti asiaan uuden lähestymiskulman. Manta tuplana Lännestä Lahden seudulle siirtyessään Manta oli rekisterissä ja katsastettunakin, joskin kunto vaikutti siltä, ettei seuraavaa leimaa irtoaisi ihan pienillä puhteilla. ”Minulla ei ollut koskaan aiemmin ollut Opelia, nuorempana omistuksessa oli Fordeja ja myöhemmin muun muassa Toyotaa,” Ari taustoittaa. Eivät kuitenkaan aina. Kantavana ajatuksena oli sellaisen vanhemman auton hankkiminen, jota voisi vapaa-aikoina ropailla ja kunnostaa, ei niinkään tai oikeastaan lainkaan juuri tietyn automallin tai edes tietyn merkkisen auton hankkiminen. Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Kari Mattila Mantojen jälkeen Ari etsi harrasteajokikseen jotain isompaa Opel-mallia, ja harrastajalta hankittu kupee-Commodore täytti kriteerit erinomaisesti. Aloitettua Mantaprojektia ei hyllytetty, mutta hankintalistalle laitettiin toinen harrastepeli, jonka olisi olemukseltaan lähempänä ajettavaa kuin kunnostettavaa autoa. Nopeasti myös selvisi, että tehtävää olisi lopulta paljon ennakoitua enemmän. Ajattelin että kun olen 70-luvulla saanut ajokortin, niin voisin hankkia sen ajan auton ja laittaa sitä aikakauden asuun.” Opel Mantan päätyminen harrastekohteeksi johtui käytännössä siitä, että sopivan ikäinen ja silmää miellyttävä auto osui tarjolle oikeaan aikaan. ARI KAPULAINEN ARI KAPULAINEN 13. Näillä sitten ajeltiin eri tapahtumissa, sen mukaan kumpi auto tapahtuman henkeen paremmin sopi.” Ajatus harrasteajoneuvosta oli edellä kuvatun perusteella täytetty, jopa kaksin verroin, mutta maailma ei kuitenkaan tuntunut olevan asian suhteen vielä valmis. ”Löysin sitten toisen Mantan, ’72-mallisen, huomattavasti parempikuntoisen, joten sillä pääsi ajelemaankin.” Ensin hankittu ’71-mallinen Opel nousi sekin aikanaan tallin uumenista takaisin liikenteeseen, minkä jälkeen Ari innostui kunnostamaan lähtökohtaisesti paremmassa yleiskunnossa olleen ’72 Mantan alkuperäiskuntoon ja aina museorekisteriin asti. Lahtelainen Ari Kapulainen kertoo idean harrasteauton hankkimisesta heränneen 2000-luvun alussa. ”Seuraavaksi pitikin jo taas päivittää vanhemman Mantan tekniikka tehokkaammaksi, 70-luvun henkeen kuitenkin sopivaksi. S yyt autoharrastajan ajoneuvovalinnoille kumpuavat monasti perheen ajokeista lapsuusvuosina, teinivuosina kylillä kurvailleista kaaroista tai sitten nuoruusvuosien ensimmäisistä omista tai kaverien ajopeleistä
”Commodore rupesi mallina miellyttämään, ja aloin katsella Ruotsin ja Saksan tarjontaa.” Sellainen löytyi kuitenkin Suomen rajojen sisäpuolelta, Siilinjärveltä, jossa oli kriteerit täyttävä auto: ’77 Commodore Coupé GS/E. Muutoksista tuntuvin keskittyi auton voimalinjaan. ”Aloin miettiä, että jokin isompi automalli olisi sopivampi, kun minusta tuntui, että Mantat ovat tällaiselle eläkeläismiehelle liian nuorekkaita”, Ari naurahtaa. Vaikka menoa on rauhoittamassa automaattivaihteisto, niin painoa autolla on alle 1 400 kiloa eli satakunta kiloa vähemmän kuin Omega 3000 24V:llä, jolle luvattiin nollasta sataseen kiihtyvyydeksi viisipykäläisellä manuaalilla 7,6 sekuntia. ”Jos oikein muistan, uusi moottori on itse asiassa vain kuusi kiloa painavampi kuin alkuperäinen”, Ari juttelee. Saman poppoon piiristä kumpusi lopulta myös seuraava harrastevaunu, ja hiljaisesti myyntiin laitetut Mantat löysivät uudet omistajat. Opelin ensiomistaja oli tiettävästi tukholmalainen professori, joka ylläpiti autoa erinomaisen säntillisesti. Mantoja kunnostellessaan Ari oli tutustunut toisiin 60–70-lukuisten Opeleiden harrastajiin, joiden piiristä hän oli löytänyt rennon ja yhteisöllisen harrastusporukan. ”Hän piti myös tunnontarkasti ajopäiväkirjaa tankkauksista lähtien.” Ensiomistajalla Commodore viivähti vuoteen 1985 asti, minkä jälkeen se siirtyi yhden lyhyemmän tukholmalaisomistajuuden kautta Opel-harrastajalle Göteborgin seudulle vuonna 1988. Alkaessaan hiljakseen haravoida uutta harrastettavaa, ei hänen tarvinnut enää suorittaa automerkin valintaa. Alkuperäinen 155-hevosvoimainen 2,8-litrainen kuutonen sai siirtyä sivuun, kun tilalle asetettiin Omega 3000 24V:stä poimittu kolmelitrainen kuutosmoottori. ”Tiesin kyseisen auton jo ennalta ja laitoin omistajalle, pitkän linjan harrastajalle viestiä, että ilmoita jos olet joskus myymässä.” Kesän 2020 aikana kantautuikin Siilinjärveltä odotettu viesti mahdollisista myyntiaikeista, ja elokuussa valkoinen coupé-Opel huristi Pohjois-Savosta Päijät-Hämeeseen. Nelonen on nyt reilu ylivaihde, satasen nopeudessa taulussa on 2 000 kierrosta. Suuntaa suurempaan Kesät etenivät mukavasti kahden Mantan kuljettamana, mutta ajatus hieman toisenlaisesta harrasteautosta alkoi kiehtoa Arin mieltä enenevästi. Hänen käsissään hienokuntoinen auto sai osakseen tuntuvia muutostoimia, mutta auton alkuperäistä ilmettä kunnioittavia, tyylillä tehtyjä modernisointeja. ”Täytyy sanoa, että maantiellä tämä on todella hyvä ajaa. ”Tekniikkamuutokset tehnyt kaveri on ollut taitava, sillä työ on tehty ammattitaitoisesti”, nykyomistaja kehuu. Samassa yhteydessä alkuperäinen kolmepykäläinen automaatti sai tehdä tilaa tiettävästi 80-lukuisesta Senatorista hyödynnetylle neliportaiselle Aisin-Warner-automaatille. Vakaata kyytiä Ajatuksella tehdyistä muutoksista pääsee nauttimaan erityisesti maantieajossa. Sen sijaan hän mietti, että jos jostain löytyisi vähän isompi Opel ja vähän enemmän mukavuuksia. Marraskuussa 1977 rekisteröidyn Opelin ensiomistaja oli Arin tietojen mukaan tukholmalainen professori. Professorin vaalima Arin omistukseen siirtynyt valkoinen, viimeisen B-Commodore-vuosikerran Coupé GS/E on viettänyt nuoruusvuotensa Ruotsissa. 14 3/2024 Opel Commodore Coupé GS/E. Lisäksi puhuttelee, että tämä on erittäin vakaa ajaa, suuntavakaampi kuin minulla käyttöautona oleva kymmenkunta vuotta vanha saksalaisauto.” Menon pontevuutta voi ounastella myös 24-venttiilisen kolmelitraisen antaman 204 hevosvoiman ja 270 newtonmetrin perusteella. Auton mukana tulleiden huoltokuittien perusteella hän ylläpiti Commodorea erinomaisen säntillisesti
B-Commodoren valmistus jatkui heinäkuuhun 1977, kun sen korvaajaksi esiteltiin uusi ja samalla viimeiseksi jäävä Commodoresukupolvi. Huippuversio GS/E:n vakiovarustelu käsitti lisäksi ohjaustehostimen ja tuulilasiin integroidun radioantennin kaltaisia hienouksia. Siellä tarjolla olivat niin ikään Chevrolet-merkin alla mallit 2500, 3800 ja 4100. Vakiovaihteistona läpi malliston tarjottiin nelipykäläistä käsivaihteistoa ja sille vaihtoehtona viisivaihteista manuaalia ja kolmeportaista automaattia. Alkuvaiheessa etuistuimien niskatuet ja turvavyötkin olivat vakiona vain GS-malleissa. Omaa Commodore-painosta syntyi myös EteläAfrikassa 1973–1978. Niin ikään vuoden 1972 aikana esitellyn B-sukupolven Commodoren ainekset olivat selvät ja odotetut: malli perustui tuttuun tyyliin pienempäänsä eli Rekordiin, mutta ajokki oli nostettu pykälää ylemmäksi korkeamman varustelun ja verevämmän voimanlähteen avulla. OPEL COMMODORE B 2.5 2.5 GS 2.8 2.8 GS 2.8 GS/E Teho 115 hv/ 5 200 r/min 130 hv/ 5 300 r/min 130 hv/ 5 000 r/min (*129 hv) 142 hv/ 142 hv/ (*140 hv) 160 hv/ 5 400 r/min (*155 hv/5 600 r/min) Vääntö 174 Nm/ 3 800 r/min 176 Nm/ 4 250 r/min 206 Nm/ 3 800 r/min (*204 Nm) 218 Nm/ 3 600 r/min (*214 Nm) 228 Nm/ 4 200 r/min (*217 Nm) Tuotannossa 1972-1977 1972-1973 1973-1977 1973-1975 1972-1977 MOOTTORIVERSIOT *maaliskuusta 1975 lähtien, puristussuhde vaihtui 9,5:1:stä 9,0:1:een Mainoskuva vuodelta -77 muistuttaa, että B-Commodorea valmistettiin myös sedanina. Ja itse asiassa noin 70 prosenttia tuotannosta edusti neliovisia versioita. Kun D-Rekordin keulilla hyödynnettiin 1,7ja 1,9-litraisia neloskoneita, hyrräsi Commodoren nokalla aina rivikuutonen. Ulkoisesti Commodore oli joka tapauksessa erotettavissa Rekordista etenkin eriävien maskin ja takavalojen osalta. Farmarimallia Commodorelinjalta ei valmistunut, toisin kuin Rekordin. Tässä Sveitsin markkinoille tarjottu Ranger GTS Coupé. Nimet kertoivat samalla käytettyjen Chevrolet-taustaisten nelija kuusisylinteristen voimanlähteiden kokoluokasta. Malliversioista S anniskeltiin yhdellä kaasuttimella, GS kahdella ja GS/E puolestaan Bosch D-Jetronic -ruiskutusjärjestelmällä. Myös alustaa oli Commodoressa kohennettu Rekordiin nähden muun muassa tukevammilla taka-akselin ripustuksilla. B-Commodoren valmistusmääräksi mainitaan 140 827 yksilöä, joista 42 279 oli Coupé-mallia. Nyanssina B-Commodoren tuotantohistoriaan liittyen voi mainita sen esiintyminen Sveitsissä Ranger-merkin alla. Valinnaisvarusteina tarjottiin muun muassa kattoluukkua ja lukkoperää. 15. Nelipyörälevyjarrut kuuluivat aina 2,8-litraisten versioiden kuvaan. B-Commodoren korimalleina olivat entiseen tapaan neliovinen Saloon-sedan ja kaksiovinen Coupé. Oma lukunsa oli B-Commodoren valmivstaminen Iranissa vuosina 1974–1976 nimellä Chevrolet Iran. KUUTOSEN KULJETTAMA Opel Rekord -malliston siirtyessä vuoden 1972 alussa D-sukupolveensa, oli merkin asiakaskunnassa vahvoja odotusarvoja, että pian Rekordin yläpuolelle saapuisi päivitetty versio myös Opel-malliston keskiluokan huipentavasta Commodore-sarjasta. GM hyödynsi D-Rekordin ja B-Commodoren potentiaalia eri markkina-alueilla eri nimillä. Commodoren moottoreina palvelivat 2 490ja 2 784-kuutioiset myllyt. Sisällä GS-taso näkyi esimerkiksi mittaristoon lisätystä käyntinopeusmittarista, öljynpainevalosta, jännitemittarista. GSversioiden vakiovarustelu käsitti eteen kaasuiskunvaimentimet, ja ulkonäköä komisti pakoputken kromattu kaksoisulostulo
2. Keskikonsolissa jatkuu kojelautaa hallitseva jalopuujäljittely. 1. Korinvärisissä BBS-hunajakennoissa yhdistyy sopivasti sekä urheilullisuus että arvokkuus. 5. Tarrat ovat liimattu paikalleen vain tyylin vuoksi, vaikka ruisku-Commodorella kelpaisi Nürreä kiertääkin. 5. 1. 16 3/2024 Opel Commodore Coupé GS/E. Aiempi omistaja vaihtoi eteen B-Mantan istuimet. 4. Toimenpide on perusteltavissa niin ulkonäkökuin muotoilusyistä. 2. Monipuolinen mittarivalikoima kertoo osaltaan GSversioiden varustelutasosta. 3. 3. 4
Ruotsissa aikanaan suoritettu moottorinvaihto on tehty huolella, joten Omegan kolmelitrainen kuutonen istuu konehuoneessa kuin kotonaan. Suomeen valkoinen kupee-Commodore purjehti Ruotsista loppukesästä 2012, jolloin se siirtyi mainitun siilinjärveläisen Opel-harrastajan huomaan. 08 Suorituskyky Huippunopeus 195 km/h, 0-100 km/h 10,5 s. Vaihdoin alle BBS:n hunajakennovanteet, samoin teippauksia vähän muutin. 04 Voimansiirto Kolmenopeuksinen automaattivaihteisto, lattiavalitsin. Takana jäykkä akseli, eteenpäin suunnatut pitkittäiset tukivarsiparit, Panhard-tanko, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. ”Kitkapalat olivat loppu, joten ylivaihde ei oikein toiminut. Edeltävän kolmen yhteisen kesän aikana Ari laskeskelee ajaneensa Opelillaan noin kymppitonnin verran. Napakammin tukevat jakkarat poimittiin B-mallin Mantasta, joten siinä mielessä Ari jatkaa Opelharrastustaan edelleen Mantan penkillä, vaikka kuoret ympärillä ovatkin vaihtuneet pykälää suurempaan coupé-malliin. Teho 155 hv /5 600 rpm, vääntö 217 Nm /4 200 rpm. Paino 1 260 kg. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, poikittaiset alatukivarret, vinosti eteen suunnatut reaktiotangot ja poikittaiset kolmionmuotoiset ylätukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. ” Isompien kunnostustöiden myönteisen puutteen vuoksi Ari onkin saattanut kohdistaa tarmoaan tyylillisiin kohennuksiin. Puristussuhde 9,0:1. Ne ovat Boschit, jollaisia sai näihin lisävarusteena aikanaan, ja GM:n varaosanumerolla oli saatavana kiinnikkeetkin puskuriin”, hän kuvailee. Maalipintakin on alkuperäinen.” Suurimpana korjaustoimena Ari mainitsee teettämänsä automaattiremontin. Edessä ja takana levyjarrut. 07 Mitat Pituus 461, leveys 173, korkeus 138, akseliväli 267 cm. Tilavuus 2 784 cm 3 . ”Etuovissa oli kaiuttimet, joten verhoilin ovipahvit uudelleen, niin sain kaiuttimet nätisti pois. Myös lisäpitkät ovat minun laittamat. 17. Hienosäätöä Huolellisesti ylläpidetyn auton kanssa Ari on voinut viettää aikaa ajamalla talli-iltojen sijaan. ”Kun auto tuli minulle, sillä oli mittarissa noin 140 tuhatta. Uuteen kesään kuljettaja ja Commodore ovat valmiina – etenkin lämpimään sellaiseen. ”Autoon valinnaisvarusteena ostettu kattoluukku oli jumissa, mutta sain sen nyt talven aikana kunnostettua.” 01 Merkki ja malli Opel Commodore Coupé GS/E Automatic 02 Vuosimalli 1977 03 Moottori Kuusisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Poraus 92,0, isku 69,8 mm. Sitä on aikanaan ruostesuojattu, joten peltejä ei ole edelleenkään tarvinnut hitsata mistään. Hän jatkoi ruotsalaisen Opel-harrastajan aloittamaa Commodoren harkittua muovaamista vaihtamalla autoon sen piristynyttä luonteenlaatua paremmin vastaavat etuistuimet. Takaveto. 06 K ori Itsekantava umpimallinen 2-ovinen teräskori
BMW 2.5 CSA ’74 KEULASTAAN KUULU Hyvinkää 18
Kyseisen linjaston peruja on myös hyvinkääläisen Vesa Saarenheimon E9-sarjalainen auto vuodelta 1974, ja samalla se on tyylipuhdas esimerkki uuden aikakauden Bemarista. 19. Kukin merkki loi tuolloin nahkansa uudelleen, ja alati kiihtyvän teknologisen kehityksen myötä voidaan puhua siirtymisestä autonvalmistuksen moderniin aikakauteen. Saksalaisen BMW:n kohdalla uuden ajan tuote ristittiin ihan nimellisestikin uudeksi termillä Neue Klasse – uusi luokka. Sotien jälkeinen aika oli autonvalmistajille uusiutumisen aikaa. Tämä tapahtui toki asteittain, ja kullakin oli tähän oma polkunsa
Seuraavan kerran näin samanlaisen auton vasta 25 vuotta myöhemmin. Kuin tyhjästä taustapeiliin ilmestyi auto, jonka keula toi mieleen saalistavan hain. Ylelliset 3200 CSja 503-mallit olivat molemmat pieninä sarjoina ja käsityönä valmistettuja. Uuden strategian mukaista oli saattaa jatkossa myös ylemmän luokan autot laajemman ostajakunnan piiriin. Projekti oli nimelleen uskollinen. Vuosikymmenien mittainen tapahtumaketju eteni suurin piirtein näin: ”Kaikki sai alkunsa vuonna 1981, jolloin tuoreen ajokortin omaavana nuorena miehenä ajelin Pohjanmaan maaseudulla. Pitkä unelmointi johti lopulta kuitenkin haaveen toteutumiseen, vaikka välissä ehti vierähtää useampi vuosikymmen. Kävi nopeasti Keulan ilme on tuima kuten haikalalle kuuluukin. BMW E9 on aina ollut harvinainen näky teillämme. Pelkistetysti BMW 1500 -nimeä totellut malli oli ensimmäinen uusi BMW, jota seurasivat 1600ja 1800-mallit. Sen keula, ja etenkin leveiden lasipintojen alle sijoitetut ajovalot jakoivat vahvasti mielipiteitä. Vaikeiden sodanjälkeisten vuosien jälkeen oli vihdoin valoa tunnelissa, kun ulkopuoliset sijoittajat ilmestyivät kuvioihin pelastamaan merkin joutumasta arkkivihollisen, Mercedes-Benzin käsiin. Vuonna 1965 tämän linjaston avasi 2000-sarjan malli, joka oli neliovisen version pohjalta kehitetty kaksiovinen coupé. Teksti ja kuvat: Tamas Vilagi BMW on valmistanut autoja vuodesta 1928, mutta merkin tunnuspiirteet – sellaisena kuin ne tänäänkin tunnistetaan – syntyivät vasta 1960-luvulla niin kutsutun Neue Klasse -projektin myötä. Neliovinen sedan menestyi sen verran hyvin, että pian rinnalle esiteltiin kaksiovinen coupé-versio. Elettiin kevättä 2017, kun Saarenheimo kuuli ystävältään Keminmaalla myynnissä olevasta E9-Bemarista. Kolmas kohtaaminen, tuosta vielä 10 vuotta eteenpäin, johtikin sitten jo hankintapäätökseen”, Saarenheimo paljastaa. 20 3/2024 BMW 2.5 CSA ‘74. Matkaa katselmusta varten oli sen verran paljon, että yhteys päätettiin avata puhelimitse. Karmannin valmistama kori oli onnistunut, joskaan ei aivan täysosuma. En ollut koskaan nähnyt vastaavaa autoa. Kun tein vähän taustaselvityksiä, kävi selväksi, että lukiolaispojan budjetilla tuollaisesta vehkeestä ei kannattanut edes unelmoida. BMW päätti luoda kokonaan uuden auton, jossa yhtäläisyyksiä aikaisempaan oli vähän, jos lainkaan. Takaa katsottuna auton linja on terävän etuviistokeulan peilikuva; se on leikattu takaviistoon. Maailmanluokan autoja sekä laadultaan että hinnaltaan, mutta tuskin kovin kannattavia valmistaa. Sen sijaan 2000-sarjan seuraaja, vuonna 1968 esitelty E9, oli joka suhteessa täysosuma. BMW:llä oli lippulaivamalliensa valmistuksessa pitkä yhteistyöperinne korifirmojen kanssa. Kärsivällisyyttä matkassa Hyvinkääläinen Vesa Saarenheimo tuskin ymmärsi, millainen merkitys oli hänen ensimmäisellä kohtaamisellansa BMW E9 -mallin kanssa. Näky syöpyi verkkokalvooni välittömästi
Sisätilat ovat arvokkaan oloiset muttei pröys täilevät. Valtavan kokoinen ilmanpuhdistimen kotelo peittää moottori tilassa alleen Zenithkaasuttimet ja paljon muutakin. 1. 2.5litrainen moottori otettiin valikoimaan 70luvun öljykriisin saattelemana. Ainoat lisä varusteet ovat sähkötoimiset ikkunat edessä ja takana. 3. Takaluukun kanteen integroitu työkalusarja on BMW:lle tyypillinen ratkaisu – kätevää. 5. 4. 5. 3. Korrekti radio tähän autoon on Becker, mikäs muukaan. 1. Etupenkkien saranointi käy taideteoksesta. 4. Kahden kaasuttimen turvin se kehittää riittävät 150 hevosvoimaa. 2. 21. 2
04 Voimansiirto kolmenopeuksinen automaattivaihteisto, takaveto. 2.5 CS ja Automatic yhdistelmänä tarkoittaa valmistusmääräksi muutettuna 244 kappaletta. ilmi, että näkemyseroa hinnan suhteen oli ylitsepääsemättömästi. Auton oli uutena ostanut naispuolinen eläinlääkäri Länsi-Saksassa vuonna 1974. Kaupat jäivät tekemättä. Auto näytti päällisin puolin ehjältä, ja Tampereella majapaikkaansa pitävä kuljetusliike toimitti auton Vottosen kotitalliin Tornioon. Tarkemman läpikäynnin jälkeen Vesa suoritti autoon pienimuotoiseen kunnostuksen, joka oli lähinnä pisteosien puleeraamista ja yleistä huoltoa. Teknisellä puolella auto ei ole vaatinut kunnostustoimia, joskin kaasuttimien säätö tuotti päänvaivaa omistajalleen. Ilmeisesti hintapyynti oli sen verran epärealistinen, että auto roikkui vielä loppukesästä myyntipalstalla. Maalipinta oli saanut uuden kerroksen edellisen omistajan toimesta, joten sille ei tarvinnut tehdä mitään. 05 Alusta edessä MacPherson-joustintuet ja kolmiomallinen alatuenta, kallistuksenvakain, takana erillisjousitus, tehostetut levyjarrut edessä ja takana 06 K ori itsekantava 2-ovinen teräskori 07 Mitat pituus 4 660 mm, leveys 1 670 mm, korkeus 1 370 mm, paino 1 420 kg. Operaation jälkeen käynti tasaantui ja polttoaineen kulutus putosi 12–14 litrasta sataa kilometriä kohden alle kymppiin. 22 3/2024 BMW 2.5 CSA ‘74. Lasse Mäkelä Klaukkalasta kävi kaasuttimet läpi ja teki tarvittavat huollot. Ruosteherkän maineen omaava laite oli säilynyt hyvin, epäilemättä ensiomistajan hellän huolenpidon jäljiltä. Auto ei ollut kunnoltaan moitteeton, mutta se oli erittäin alkuperäisen oloinen, ja säästynyt niiltä kuuluisilta räpellyksiltä vuosien saatossa. Ajamisen iloa Saarenheimolla kävi tuuri, sillä autoon kohdistettu huolenpito oli jatkunut myös sen Suomen taipaleella. Numerotietojen valossa Vesan yksilö on mielenkiintoinen. Iskutilavuudeltaan kutistettu kahden ja puolen litran moottori on öljykriisin sanelema, mutta sen myynti jäi kuitenkin aivan minimaaliseksi. Sisätilojen osalta auto on entisöimätön, joskin Vesa hankki kangaspenkkien tilalle Saksasta nahkaverhoillut vastaavat, vieläpä korrektin tummansinisen sävyiset. Auton voisi tänä päivänä olettaa olevan museorekisterissä, mutta näin ei kuitenkaan ole asian laita. 01 Merkki ja malli BMW 2.5 CSA 02 Vuosimalli 1974 03 Moottori nestejäähdytteinen kuusisylinterinen rivimoottori edessä pitkittäin, iskutilavuus 2 494 cm 3 , kaksi kaksikurkkuista Zenith-kaasutinta, teho 150 hv / 6 000 kierr. 08 Valmistusmäärä 30 546 kpl, josta 2.5 CSA -mallia 244 kpl. Bemarin vanha mainoslause ”Ajamisen iloa” on selvästi sisäistetty. Oranssinpunainen pintaväri autossa oli tehtaan alkuperäistä maalausjälkeä. Tuolloin liikennekoulun pitäjä Pertti Vottonen Torniosta teki kaupat autosta, etsiskeltyään kyseisen korimallin omaavaa autoa jo tovin. BMW palveli ilmeisesti niin hyvin ensiomistajaansa, että hän raaski luopua siitä vasta neljännesvuosisata myöhemmin, vuonna 1999. ”Tämä on kesäkäyttis, jolla ajetaan paljon, ei huvita laskea ajopäiviä”, toteaa omistaja. Kaikkiaan mallisarjaa tehtiin yli kolmekymmentä tuhatta. Saarenheimo palasi toistamiseen asiaan, ja sillä kertaa tarjous hyväksyttiinkin. Kromiset koristelistat olivat kaikki ehjiä, ja auton yleisilme oli muutenkin ryhdikäs. TuplaZenith-kaasuttimien synkronoinnissa oli sen verran vaikeuksia, että homma päätettiin antaa asiantuntijan käsiin. BMW valmisti näitä lopulta alle 900 kappaletta, joista vain 244 tiedetään varustetun automaattivaihteistolla. Lisäksi sen historia oli tiedossa. Autoa ei mies käynyt edelleenkään paikan päällä katsomassa, olihan se kuitenkin katsastettu ja E9, joten ensikosketus kauan haaveena olleeseen luomukseen syntyi omassa pihassa Hyvinkäällä, jonne rekka sen pohjoisesta toi
BMW ei edelleenkään ollut oppinut kannattavuuden periaatteita lippulaivansa valmistuksessa. Albrecht von Goertzin suunnittelemassa autossa oli täysalumiininen 3.2-litran V8 moottori, ja auto edusti muutenkin eurooppalaisen autotuotannon kärkeä. Sulavalinjainen 2+2-paikkainen auto oli kehitetty Yhdysvaltain markkinoita silmällä pitäen, joskin lopulta yllättävän moni autoista päätyi eurooppalaisille aristokraateille. Artikkelissa esitellyn E9 korimallin seuraaja E24 jatkoi klassisen coupéBMW:n tarinaa aina 80luvun lopulle saakka. Yli 30 tuhatta E9-bemaria näki päivänvalon vuoteen 1975 mennessä. Sitä valmistettiin vuosien 1956–1959 välisen ajan. Menestystä riitti sekä kadulla että kilparadalla. Haikeula haki vielä muo toaan. 503 oli kuvankaunis auto, joskaan ei tunnistettavasti BMW, ja samaa voi sanoa sen seuraajasta, 3200 CS -mallista. BMW 503 oli valmis tajansa ensimmäinen sotien jälkeisen ajan iso coupé. Neljän vuoden tuotantosyklin aikana valmistui liki 14 000 coupe´mallia, jonka myötä lippulaivamallistakin muodostui vihdoin kannattava BMW:lle. KUPEEN EVOLUUTIO Ensimmäinen sotien jälkeinen coupéBMW oli mallisarja nimeltä 503. Etuvalojen suojalasi sai lähteä, ja nyt neljä pyöreää valoa muodosti sekä kooltaan että sijoitukseltaan ehyen kokonaisuuden. Uudella alustalla ja nyt nelisylinterisellä moottorilla varustettu auto oli selkeä irtiotto edeltäjistään. Kevennetty ja viritetty 3.0 CSL -kilpamalli ”Batmobile” kaiversi nimensä autourheilun historiaan. Upea ulkokuori kätkee allensa täysalu miinisen V8moottorin. WIKIMEDIA COMMONS/GTHO WIKIMEDIA COMMONS/LEBUBU93 WIKIMEDIA COMMONS/NAKHON100 23. Tuotantomäärä jäi pieneksi, vain 603 kappaletta. Laatu ja edistyksellisyys koitui kuitenkin sen kohtaloksi, sillä autosta tuli liian kallis jopa Amerikan markkinoille. Tavallaan voidaan puhua lajinsa viimeisestä edustajasta, sillä jo ikääntynyt pohjalevyrakenne kuten myös työntötankomoottori päättivät elinkaarensa tähän malliin. Aggres siivinen ilme jakoi mielipiteet ja sai kritiikkiä osakseen. Neue Klasse sarjan coupé kori tettiin Karmannin pajalla. Maskina toimivat ”kidukset” olivat löytäneet klassiset muotonsa, mutta suojalasien alle sijoitettua ajovalokokonaisuutta pidettiin ylisuurena ja outona ratkaisuna. BMW:lle tyypillinen etukenoon nojaava keula oli ensi kertaa nähtävissä, joskin se herätti tässä vaiheessa vielä kritiikkiäkin. Valmistusmäärä jäi vaatimattomaan reiluun neljään sataan, ja hanke jäi tappiolliseksi. Kori oli edelleen ulkoisen valmistajan, tällä kertaa saksalaisen Karmannin valmistama. Uudestisyntynyt BMW Neue Klasse -mallisto esiteltiin vuonna 1963, ja sen kaksiovinen versio 2000 C/CS pari vuotta myöhemmin. E9-sarja jatkoi tietä edeltäjänsä linjalla, ja saavutti puhtaimman muotonsa isona BMW-coupé-mallina. Malli esiteltiin vuoden 1961 Frankfurtin autonäyttelyssä, ja tuotannossa se oli vuodesta 1962 vuoteen 1965. Syy löytyy auton sukujuurista, muotoilupuoli kun on italialaisen Bertonen käsialaa. Sen jälkeen seuraaja E24 jatkoi klassisen coupé-BMW:n tarinaa aina 80-luvun lopulle saakka. Tekniikan puolella oli tarjolla kaksi sylinteriä lisää, ja rivikuutosen suorituskyky oli merkille pantava. Vuonna 1961 esitel lyn 3200 CS mallin kori on italialaisen Bertonen käsialaa
Tosiseikkoja, saati omakohtaisiin kokemuksiin nojaamista ei näissä solvauskarkeloissa kaivata, kunhan vaan sivallellaan väsyneesti ja hörähdellään päälle. Morris Marina Ainainen Morris Marinan maine huonolaatuisena autona on aikojen saatossa muodostunut ajoneuvoa itseään suuremmaksi. Samalla sujuvasti unohdetaan, että vuosina 1971–1980 valmistettu Morris Marina oli suosittu automalli etenkin kotimarkkinoillaan Briteissä, mutta myös meillä Suomessa. Pilkkakirveitä heitellessä on tavattu ohittaa, millainen ajokki Marina oikein oli – ja on. 24. Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Tuukka Erkkilä K un voittamattomat gallialaiset pelkäsivät sitä, että taivas putoaa niskaan, niin periksiantamattomat Morris Marina -kuljettajat saavat kantaa huolta siitä, että piano putoaa niskaan. Top Gearin vinoilu on asettunut vahvistamaan sitä tarinaa, jolla eri tavoin koetetaan alleviivata, kuinka huono automalli Morris Marina oikein olikaan. Tunnetuista luonnehdinnoista ensimmäinen on poimittu Asterix-sarjakuvasta ja jälkimmäinen Top Gear -televisiosarjan rymyävästä kerronnasta
Iisalmi Special-mallin säihkeseen kuuluivat muun muassa vinyylikatto ja maskin lisäkaukovalot. Kuvassa näkösällä myös Marina 2:n pidemmälle kyljen puolelle yltävät puskurit. Vuosikymmenen lopulla Mini oli edelleen mukana, mutta uutta virtaa kaivattiin etenkin keskiluokkaan, jossa tehtävää suoritti jo 40-luvun lopulla esitelty Morris Minor ja hieman isompiin saappaisiin 50-luvun lopulla lanseerattu Farina-polven Morris Oxford. Mutta samaan aikaan kilpailijoiden tuotteet myivät vielä enemmän. Mallivuodelle -76 esitellyn Marina 2:n sisällä odotti uusi, kaarevampi kojelauta. Ja innolla tähän tarpeeseen myös vastattiin. Syitä tähän valintaan löytyy enemmän ulkomaailman paineesta kuin konsernin sisältä. Tästä pitivät huolen paitsi Euroopan omat autovalmistajat, yhä voimallisemmin myös Japani. Suomalaisille vieraampia, mutta Marina taipui myös Pickupja Van-pakuiksi sekä Estate-farmariksi. Siinä yhteydessä kysyntää sopivan kokoisille ja etenkin hintaisille ajoneuvoille riitti kasvavasti. Sen sijaan BLMC (BMC:stä oli tullut 60-luvun puolivälissä British Motor Holding ja vuoden -68 alussa Leyland Motor Corporationiin yhdistymisen seurauksena British Leyland Motor Corporation) päätyi tuomaan markkinoille uutuuden, joka edusti perinteistä takavetorakennetta. Talon sisällä Minin venytystä mediumkokoon oli suoritettu myynnillisesti varsin menestyksellisesti ADO16-mallien (esimerkiksi Austin/Morris/MG 1100 ja 1300) sekä L-kokoon ADO17:n (esimerkiksi Austin/ Morris 1800 ja 2200) myötä. Englannissa 60-luku oli laitettu käyntiin automaailmaa mullistaen, kun BMC:n Mini oli näyttänyt, miten kolmen metrin mittaan mahdutetaan nelihenkinen perhe ja mukiinmenevät ajo-ominaisuudet, kun veto siirretään eteen poikittaismoottorin heiniksi. BLMC:n päätökseen takavetoisuudesta vaikuttivat epäilemättä Ford Cortinan sekä vuonna -68 esitellyn Escortin oivallinen menestys. Samoin kauppansa tekivät esimerkiksi General Motorsin kardaanimallit Opel Kadett ja Vauxhall Viva. Olisi ollut luontevaa, että Minin luonut autokonserni olisi kehittänyt alkavan 70-luvun tarpeisiin etuvetoisen perheauton, mutta näin ei tapahtunut. Peliä päätettiin näin ollen lähteä pelaamaan samalla taktiikalla kuin markkinoilla parhaiten menestyvissä joukkueissa. Markkinavetoinen takaveto Lähtökohdat Morris Marinan lanseeraamiselle näyttivät 70-luvun häämöttäessä varsin otollisilta. Kilpailijoiden kelkkaan takavetorakenteen suhteen siirtymisen naulasi, että perinteisiä kardaanimalleja pystyttiin myymään naapurileireissä selkeästi paremmalla katteella kuin BLMC:n etuvetoisia, joiden huollot olivat lisäksi läpimenoajoiltaan hitaampia ja kulurakenteeltaan raskaampia. 25. Päättyvä 60-luku oli ollut läntisessä Euroopassa todellinen autoistumisen vuosikymmen, ja yhä laajempia kansanosia oli siirtynyt oman auton ohjauspyörän taakse
Ensimmäisen täyden myyntivuoden myötä Marina nousi kotimaisten rekisteröintitilastojen keskikastiin. rekisteröidyin henkilöautomalli 1 625 autolla ja Marina 1.8 sijalla 20. Vuonna -73 Marina 1.3 oli 18. Tuolloin nimittäin tarjottiin dieselöintiä joko uuteen tai käytettyyn Marinaan. Marinan aurinko käyttöautona laski nopeasti, mutta ennakkoluulottomien harrastajien ansiosta mallin matka jatkuu edelleen. yhteensä 1 517 rekisteröinnillä. Vuonna -72 Marina 1.3 Coupé Deluxe maksoi 14 700 markkaa, mutta esimerkiksi Ford Escort 1300 vain 13 880 markkaa. Vuonna 1973 parempiin aikoihin pääsi kiinni 14 900 markalla. Marinan tuplakaasarilla ryyditettyä 1,8-litraista TC-mallien kehaistiin rajuksi sportiksi vuonna 1973. Yksi Marina-myynnin erikoisuus koettiin vielä 70ja 80-luvun taitteessa. Morris Marinan valtteihin luettiin edullinen hankintahinta, mutta aivan luokkansa edullisimmaksi se ei onnistunut kiilaamaan. Kannan alamäki olikin sitten sitäkin jyrkempi, sillä 80-luvun päättyessä jäljellä oli enää 3 895 autoa eli rekisteristä oli hävinnyt kymmenentuhatta Marinaa. Vuonna -81 koko paketin kerrottiin maksavan 17 000 markkaa, jolla irtosi 37,5 hevosvoimaa tuottava 1,5 litran diesel sekä tykötarpeet vauhtipyörästä ja kytkimestä vaihteistoon ja vetopyörästöön. Liikennekäytössä Marinoista oli tuolloin 41, nämä kaikki bensamoottorilla. Kaikkiaan Morris Marinaa lähti kotimaan tiestölle runsaslukuisesti. 26 Morris Marina 3/2024. SUOMESSA MARINOITU Suomeen Marina saapui vuodelle 1972, sopivasti uuden Morris-maahantuojan Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n tuotteeksi sen ostettua aiemman maahantuojan, Oy Voimavaunu Ab:n vuoden 1971 alussa. Kilpakäyttöön Marina valjastettiin kuitenkin 1.3-versiosta – kiitos sen keveämmän keulan ja siten paremman ajettavuuden. Vuonna -77 pikkukoneista Marinaa kilvitettiin vielä 1 005 yksilöä, mutta vuonna -78 ei mallia enää näkynyt 25 rekisteröidyimmän automallin joukossa. Viime kesänä Suomessa oli rekisterissä 99 Marinaa, joista kaksi dieselkäyttöisiä. Lisäksi mukana tulivat muun muassa pakoputki, jäähdytin, jämerämmät etujouset, takajousien lisälehdet sekä tuhdimpi akku. Tämän jälkeen uudempien ja modernimpien automallien vetovoima vei voiton, eikä edes Marinan edullinen hankintahinta onnistunut pitämään asiakkaita Morris-viirien alla. suosituin automalli 2 785 auton rekisteröinnillään jättäen taakseen muun muassa sellaiset autot kuin VW Golf (2 180), Ford Escort 1.3 (2 141) ja Datsun 120Y (1 591). Paras noteeraus saavutettiin vuonna -75, kun Marina 1.3 oli maamme 12. Tämän vahvistaa silmäys autokantaamme vuoden -80 lopulla. Yleisimpinä Marinavuosikertoina olivat -73 ja -75 noin 3 000 auton laumoineen. Tuolloin rekisterissä oli yhteensä 13 482 Marinaa, joista 342 dieseleitä
Suurempi kone nimittäin painoi noin 75 kiloa enemmän, ja kun lisämassa asettui kokonaisuudessaan etujousituksen kannettavaksi, teki se hallaa ajo-ominaisuuksille. Mainitut voimanlähteet eivät olleet uusia, vaan BLMC:n olemassa olevista aineksista hyödynnettyjä. Tämä heijastui moottoriurheilupuolellekin, sillä viivalle rallissa ja radalla saapuneet Marinat oli rakennettu 1,3-litraisista malleista – tehtaan kotimaassaan tukemien Marina-kisaajien esimerkin mukaisesti. DIN-heppoja menevin Marina tuotti 87 hevosvoimaa, joskin mainoksiin kirjattiin mieluusti SAElukemat 96 hevosvoimaa. Kaksiovisen mallin viistoperäinen kori oli jopa sen verran linjakas, että Coupé-termin käyttö oli sen kohdalla vallan perusteltua. Moottoriversioita Marinaan lanseerattiin kolme. Pienemmän voimanlähteen 1 275 kuutiosentin OHV-moottorin sylinteritilavuus ohjasi ajatuksia Austinin A-sarjan voimanlähteisiin, joita oli käytetty niin Minissä, Austin-Healey Spritessä, MG Midgetissä kuin konsernin monissa 1300-malleissa. Eikä 1,8-litrainen työntötankokone ollut sekään upouusi pata: samaa perustaa edustavia 1 798-kuutioisia B-sarjalaisia oli aiemmin tavattu muun muassa MGB:n ja Austin/Morris 1800:n keulilla. Porrasperäinen Saloon-korimalli oli 4,22-metrisenä kahdeksan senttiä pidempi kuin Coupé. Olemus oli eleettömän neutraali, mutta ajanmukainen. Näiden lisäksi mallistoon asettui seuraavana vuonna viisiovinen Estate-farmari, jonka lisäksi tarjolle tulivat muutamilla markkina-alueilla myös pakettiautoversiot umpikylkisenä sekä avolavana. Isomman moottorin kanssa Marinan kulku oli toki kepeämpää, mutta ajettavuus sen sijaan raskassoutuisempaa. 27. Konserniosiensa summa Marinan moottoriversio oli nähtävissä ulkoapäinkin, sillä 1,3-litraisen mallin maski oli Pontiachenkisesti jaettu keskijakajalla kahteen puoliskoon. Suuremman koneen yhteydessä maskia hallitsi suorakaiteenmuotoinen elementti – ja TC-mallissa kyseisillä kirjaimilla täydennettynä. Korimalleja ja moottoreita Uuden ajan perhe-Morrista päästiin silmäilemään vuoden -71 alkupuolella, ja tuotanto käynnistyi huhtikuun lopulla. Vuonna 1976 nostettiin pöydälle Marina 2 ja sen saamat parannukset kuten kallistuksenvaimennin eteen ja taakse. Isomman moottorin kanssa kulku oli kepeämpää, mutta ajettavuus sen sijaan raskassoutuisempaa. Runsas neljä metriä pitkä uutuusmalli Marina oli muotoilunsa osalta sangen onnistunut. Kovempaan menoon lanseerattiin 1.8 TC, jossa kirjainyhdistelmä ei kuitenkaan tarkoittanut kahta nokka-akselia vaan kahta SU-kaasutinta. Perusvoimanlähteenä oli 1,3-litrainen, 57 DINhevosvoimaa tuottava neloskone ja isompana vaihtoehtona 1,8 litran 78-hevosvoimainen
Suomi-Marinoissa tämä asia oli kuitenkin hoidettu kuntoon, sillä etulevyt ja jarrutehostin kuuluivat kuvaan koko mallistossa. Porrasperäistä Saloon-versiota markkinoitiin perhe autona, mutta etenkin jalka tiloja olisi kaivattu enemmän. Mittareista vasen kertoo nopeuden ja oikea kierrosluvun, keskellä puolestaan polttoainemäärän ja nesteen lämmön viisarit sekä merkkivalot. Myös takajousitukseen kantavuutta lisättiin, samoin ohjaamon äänenvaimennusta. Keppivaihteiston kohdalla vahvoja yhtymäkohtia oli Triumph Vitessen vaihdelaatikon kanssa. Muutoinkin Triumphin laarista oli löydetty apuja voimansiirtoon, lähinnä Toledo-mallin rakenteista. Maahamme tuodut varusteversiot olivat Deluxe ja Super Deluxe. Suomi-autoissa vakiovarusteluun lisättiin takalasinlämmitin. Jälkimmäinen lisäsi mukaan säädettävät selkänojat, plyysimatot, kokopeittävät pölykapselit sekä lokasuojien kromikaaret. 28 3/2024 Morris Marina. Kapeahkon raidevälinsä sekä pehmeän jousituksen aiheuttanutta kallistelua pyrittiin kaitsemaan lisäämällä kallistuksenvaimentimet sekä eteen että taakse. Takana Marinassa oli luonnollisesti jäykkä akseli ja lehtijouset. Ulkoisesti mk2-version erotti reilummin kyljenpuolelle jatkuvista puskureista, lokasuojiin lisätyistä etuvilkuista sekä koko mallistossa yhteneväisestä suorakaiteenmuotoisesta maskista. Voimanlähteiden lisäksi Marinan muissakin teknisissä rakenteissa oli viljalti pengottu konsernin miljoonalaatikoita. Marina 2 Parannuksia Morris Marina sai valmistuskaarensa puolivälissä, syksyllä -75. Vahvin heijastus menneeseen oli vääntösauvoin jousitetussa eturipustuksessa, jonka toteutus ponnisti 40-luvulla suunnitellusta Minorista. Arkinen niukkuus näkyi puolestaan jarruissa, sillä 1.3-versioissa himmattiin edessä rummuilla, joskin Marinan 1.8-malleissa oli sentään levyt edessä, mutta alkuvaiheessa piti pärjätä ilman tehostinta. Myös malliversioita täydennettiin: aiemmat varusteversiot saivat yläpuolelleen vielä Special-mallin, jossa oli muun muassa vinyylikatto, lisäpitkät maskissa, etuistuimien niskatuet ja kello kojelaudassa. Marina 2:n kohennuskohteisiin lukeutuivat lisäksi uusi kaarevamuotoinen kojelauta sekä muut pienemmät sisustuksen uudistukset. Ei erityisen persoo nallinen, mutta 70-luvun vinkkelistä asiallinen ja ajanmukainen. Vaihteistoiksi Marina-malleihin tarjottiin neliportaisen käsivaihteiston rinnalla kolmeportaista automaattia
Suositusta sorsituksi Vuonna -80 Morris Marinan tuotanto päättyi kaikkiaan noin 1,2 miljoonan valmistuneen auton jälkeen – joskin neljä lisävuotta järjestyi vielä Italdesignmuotoilustudion päivittämänä Morris Ital -mallina. Edessä levyja takana rumpujarrut. Takana jäykkä akseli, pitkittäiset puolielliptiset lehtijouset. Esimerkiksi vuonna -83 Tekniikan Maailman käytettyjen auton ostoon opastavassa artikkelissa kirjoitettiin brittiautoista otsikon ”Englantilaisia on syytä varoa” alla ja tarkemmin muun muassa näin: ”Käytetyt Marinat, Allegrot ja Sunbeamit tulevat ostajilleen hyvin halvalla, mutta jatkossa niistä on luovuttava lähes ilmaiseksi. Ja usein auton omistuskauteen sisältyy vielä kohtuuttoman paljon korjauksia ja muita harmeja.” 29. Käytössä toteutuksen laatu – tai paremminkin sen puute oli sen sijaan vaikeammin sivuun sysättävä tekijä. Ei sovi myöskään sivuuttaa tuotantolinjan ongelmia: paitsi vaihteleva komponenttien laatu, myös itse valmistuksen laatu vaihteli, sillä työtaistelut brittiläisessä autoteollisuudessa aiheuttivat tuotantokatkojen ohella jopa sabotointiin viittaavia tihutöitä tuotantolinjalla. Alla ovat Dunlopin tekemät Formula Fordin 5,5-tuumaiset vanteet teetetyillä Leyland-keskikupeilla. Vuosien myötä Marinan ongelmia on ehkä liioiteltukin, mutta ei käy kiistäminen, etteikö toteutuksen laatupuutteet ja etenkin nopea ruostuminen olisi syönyt Marinan mainetta nopeaan tahtiin. Puristussuhde 9,0:1. 08 Suorituskyky Huippunopeus 160 km/h, 0-100 km/h 14,2 s. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. Teho 78 hv /5 100 rpm, vääntö 132 Nm /2 900 rpm. Takaveto. Vuosien myötä lyötyä alettiin lyödä yhä kiivaammin. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, poikittaiset kolmionmuotoiset alatukivarret, iskunvaimentimen yhteydessä oleva ylätukivarsi, vinosti eteen suunnatut reaktiotangot, vääntösauvajouset. Marina oli vuonna -71 saanut etenkin kotimarkkinoillaan hyvä startin, mistä käy kiittäminen edullista hintaa, jonka myötä asiakas saattoi painaa taustalle perusrakenteen vanhahtavuuden. Muun muassa MGB:ssä käytetty 1 798-kuutioinen B-sarjalainen neloskone istuu Marinan konehuoneessa väljästi, joten huoltokohteetkin ovat hyvin käsillä. Olemassa on alkuperäinenkin setti kapseleineen, mistä näyte varapyörän roolissa. Paino 970 kg. 07 Mitat Pituus 422, leveys 164, korkeus 143, akseliväli 244 cm. Tilavuus 1 798 cm 3 . Poraus 80,26, isku 88,9 mm. Suomeen tätä versiota ei virallisen maahantuontiohjelman kautta tiettävästi saapunut. 01 Merkki ja malli Morris Marina 1.8 Saloon Super Deluxe 02 Vuosimalli 1975 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. 04 Voimansiirto Neliportainen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Samalla mallia päivitettiin vielä kerran hienoisesti muun muassa maskin, etuspoilerin, etuja takaumpioiden sekä puskurien osalta. Myöhempiin mallistotäydennyksiin lukeutui vuonna -78 saapunut O-sarjan 1 698-kuutioinen moottori, joka korvasi vanhan 1,8-litraisen. Käyttäjien suunnalta Marinan ongelma kohteiksi nostettiin muun muassa kytkimen kestävyys, lataushäiriöt, jäähdytinja vesipumppuongelmat, venttiilija kannentiivistevauriot, pehmeä takajousitus, vaihteiden synkronointi, luukkujen tiivisteet sekä sähkölaitteiden kontaktihäiriöt
Ajoa on tullut muutama sata kilometriä kaudessa, joskin joinain kesinä ei yhtään.” Erityisenä liikuttavana voimana on ollut suomalaisten Marina-harrastajien vuosittain järjestämä Morris Marina Meeting -tapahtuma, joka on kerännyt Marinoita paikan päälle parista autosta tusinaan. Tapahtumassa on esimerkiksi leikkimielinen kisa, jossa jaetaan Vuoden valuttaja -titteli sille, jonka auton moottorin alle laitettavalle pahville kertyy eniten öljytippoja”, hän virnistää. Osallistujia on ollut viime vuosina Varsinais-Suomesta, EteläPohjanmaalta ja jopa Rovaniemeltä saakka. Miehellä ei ollut varsinainen Marina-jahti päällä, mutta hyljeksityn brittikäyttöauton olemus osui iisalmelaisharrastajan kohdalla otolliseen maaperään. ”Siitä lähtien tämä on ollut harrasteajossa. Tällöin auto myös sai siinä edelleen olevat Vaasan läänin VEA-619-tunnukset. Ajokauden kohokohtia on useimmiten Keski-Suomessa järjestettävä Marina Meeting -tapahtuma. ”Usein kokoonnutaan Keski-Suomessa, jotta useimmilla harrastajilla olisi kohtuullinen matka tapahtumaan. Hänen kohdallaan Marina-muistelot suoritettiin muutamassa kuukaudessa, sillä jo helmikuussa -01 auto vaihtoi jälleen omistajaa. Paikkakuntana pysyi edelleen Vaasa, ja tällä tutulla kotiseudullaan Marina jatkoi lopulta syksyyn -06 saakka. Hänen käsissään Harvest Gold -värinen Marina viivähti aina syyskuulle 2000 asti, mutta kokonaisajomäärä jäi 18 vuoden aikana vain runsaaseen 50 000 kilometriin. ”Marinan tyyppivika on lokarin etuosaan muodostuva korroosio, sillä ilman sisälokareita kuraa pääsee lentämään ja kertymään suoraan lokarin sisälle, etuvalon yläpuolelle.” Niinpä Rauno päätyi teettämään autolle pienien paikkauksien sijaan suuremman ehostuksen, ajatuksissa kun siinsi Marinan entraaminen museoajoneuvoksi asti. Ensimmäiset vuosikymmenet Vaasan seudulla liikkunut kullankeltainen Marina on ollut Rauno Martikaisen omistuksessa syksystä 2009. Pitkäaikaisimman ja auton harrasteikään säilymisen kannalta ensiarvoisen tärkeän omistajan Marina sai kesäkuun alussa -82, kun se siirtyi tuolloin eläkeiän kynnyksellä olleen vaasalaisen naisen nimiin. Rauno onnistui kuitenkin tavoittamaan samaa kuosia ja väriä edustaneen verhoilun, joten myös sisätilat ryhdistyivät tuntuvasti. Kesätapahtuman koollekutsujana toimii Orivedellä vaikuttava Marina-harrastaja Juha Joutsensalo. tammikuuta -76. 30 Morris Marina 3/2024. Olisiko sieltä sitten jäänyt jokin kipinä”, Rauno puntaroi ja jatkaa, ”toisaalta veljelläni Markolla oli Mini harrasteautona, mikä kannusti brittiauton hankintaan. ”Selkänojien päälliset on otettu niskatuilla varustetusta alkupään mk2-mallista, minkä vuoksi verhoilussa on reiät niskatuille.” Museorekisteröityjen Morris Marinoiden perin harvalukuiseen joukkoon Raunon ajokki nousi syyskuussa 2009 eli pian 15 vuotta sitten. Kuten todettua, Marina oli vähän ajettu ja ikäisekseen erinomaisen ryhdikkäässä kunnossa, mutta jonkin verran vuodet olivat jättäneet jälkiään. ”Meillä oli aikoinaan kotona 70ja 80-luvun taitteessa mk2-Marina, neliovinen ja 1,3 litran koneella. Lisäksi hinta oli sangen edullinen, ja ajattelin että tuollaista autoa on suhteellisen helppo itsekin korjata.” Niinpä Rauno sopi kaupoista, jotka viimeisteltiin Seinäjoen Areenaan läheisyyteen, siellä tuolloin pidettyjen huonekalumessujen johdosta. Syksyllä -06 harrasteikäisten autojen myynti-ilmoituksia tutkiessaan Rauno Martikaisen kulmia kohotti vuosimallin -75 porrasperäinen ja 1,8 litran koneella varustettu Marina. ”Autossa ollut etupuskuri edusti mk2-mallista, joten jouduin etsimään hyväkuntoisen mk1-mallin puskurin.” Alkuperäinen keinonahkasisustus oli etenkin takapenkin selkänojan osalta pahoin auringonpolttama. IISALMEN SUPER DELUXE Jutun pääkuvituksena esiintyvä Marina 1.8 Saloon Super Deluxe on valmistettu syksyllä -75, mutta ensirekisteröinti Suomeen on tapahtunut vasta 15. Poikkeuksellisen vähän ajettu ja muutamia elämän jälkiä lukuun ottamatta särmässä alkuperäiskunnossa säilynyt Marina ymmärrettiin tässä kohtaa ottaa sivuun arkiajojen rasituksista, ja se siirtyi muutaman kuukauden ajaksi omistajalle, joka oli tiettävästi toiminut aikanaan Pohjanmaalla Morris-myyjänä. ”Velipojan kanssa purettiin ja toimitettiin sitten hylsy maalattavaksi Petteri Perä maalle.” Pienien peltitöiden ja uuden maalipinnan lisäksi Rauno kohenteli Marinan ulkoasua hankkimiensa varaosa-autojen ja harrastekollegoilta tavoitettujen osien avulla. Tarja-vaimolle tosin tuli yllätyksenä, että messureissulta palattiinkin yllättäen kahdella autolla Iisalmeen. Kotimatka sujui kuitenkin ilman mutkia, ja näin kullankeltainen Marina asettui Iisalmeen syyskuussa -06, yli 30 Vaasan seudulla vietetyn vuoden jälkeen
HANNU MIKKOLAN VOLVO AMAZON KARTINGIN 80-LUKU la klo 16.00 la klo 14 la klo 12. motonet AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA! LAHDEN MESSUKESKUS MUSEOIÄSSÄ Vuonna 1993 ensiesiteltyjä klassikoita OMISTAJIEN HELMET Harrastajien tallien aarteet LIPUT 25€/20€/10€ WWW.TIKETTI.FI Mukana myös erikoisosastoja mm
32
Lisäksi on muutama harvinaiseksi jäänyt erikoisuus. Yksi alkuperäisistä suomiyksilöistä on viihtynyt Hyvinkään ympäristössä yli 50 vuotta. Ford Consul Capri ’62 Britti-Fordit ovat vanhan raudan harrastajille pääosin tuttuja vehkeitä. Hyvinkää Tyylikkäästi Tyylikkäästi ERILAINEN ERILAINEN 33. Näyttävästi muotoiltua coupé-mallia tuotiin uutena Suomeenkin. 1960-luvun alkuvuosina valmistettu Consul Capri kuuluu jälkimmäiseen ryhmään
Erikoinen ajopeli herätti runsaasti huomiota. ”Capri oli silloin äidin nimissä kin. ”Peltitöitä siinä oli jonkin verran. ”Joskus Aatu suunnitteli Caprin myyn tiä, ja isä siitä aina kiinnostui. Ja jollei kaveri olisi kilautellut, se lepäisi hallissa varmasti edelleen. Kun lääkäri lopulta päätti luopua autostaan, hyvinkääläinen Aarne ”Aatu” Taponen iski siihen kiinni. Taposen Aatu tuli tutuksi niissä touhuissa. Ari on onnekseen saanut käsiinsä kunnostuskelvottoman yksilön, josta voi irrottaa osia tarpeen tullen. Tarjouskilpailua ei tullut, sillä Aatu oli päättänyt myydä auton sitä eni ten haluavalle. ”Aatu asui kerrostalossa kouluni vie ressä. ”BrittiFordkerhon Peuraniemen kanssa soiteltiin viime vuonna alkuke väästä, ja lupasin silloin, että toisin Caprin kerhon osastolle Classic Motorshow tapahtumaan.” Kromi kiiltää kuin jenkkivehkeessä konsanaan. Broidi paljastui kolmanneksi ostajaehdokkaaksi. Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Virpi Miettinen V uonna 1962 Suomeen laivattiin kaksi Consul Capria. Heti ensimmäisenä kesänä vuonna 1971 mies heitti Caprillaan pit kän Euroopankierroksen, ja siitä lähtien Aatu kurvaili samalla vehkeellä päivittäi set työmatkat ja kauppareissut. Hän käsitti, ettei saisi Capria enää kun nostettua, ja päätti myydä sen seuraa valle. Jokkishommissa riitti tekemistä, eikä Matilta liiennyt aikaa eikä oikein kiinnostustakaan muunlaiseen au toharrastukseen. Se oli isäni. Hänellä oli jo talli ja vehkeet, kun minä olin vielä koulussa. Olimme kaikki kolme yrittäneet ostaa samaa au toa toisistamme tietämättä”, Ari nauraa. Uuteen kukoistukseen Saloset nikkaroivat rapistuneen Caprin paraatikuntoon vuonna 1993. Korjaus peltejä oli si silloin saanut Englannista tilaamalla, mutta hinnat olivat hirvittäviä. Seuraavien vuosien kuluessa Matti nautis keli Caprin tarjoamasta kyydistä ja huo lettomista kilometreistä. Broidin tal lilla pääsin tekemään kaikenlaista auto jen parissa. ”Myöhemmin isä korvamerkkasi auton minulle, mutta se säilyi äidin nimissä sen jälkeenkin.” Arilla oli niihin aikoihin kaikenlaisia rautoja tulessa, ja Capri sai uinua rau hassa hallin perällä. Siitä huolimatta Capri kiehtoi häntäkin. Capri seisoi usein siinä kerrostalon pihalla, ja sitä tuli katseltua aina. Pahasti rapistuneen nokkamerkin tilalle löytyi uusi osa Englannista. ”Minä yritin silloin ostaa Caprin it selleni. Molemmilla kerroilla Aatu tuli kuitenkin katumapäälle ja haki autonsa pois. Seijarouvakin piipahti harvakseltaan ratin takana. Helsink iläinen lääkäri osti niistä toisen käyttöönsä. Lopputulos näytti hienolta, mistä osoi tuksena Capri valittiin Hämeenlinnassa pidettyjen Fordpäivien yleisöäänestyk sessä tapahtuman kauneimmaksi autoksi. Mutta ostajaehdokkaita oli kaksi muutakin. Moottorit Matin kilpaautoihin virit ti Aatu Taponen. Sopivaa verhoilijaa ei löytynyt.” Auto valmistui nopealla aikataululla. 34 Ford Consul Capri ’62 3/2024. Pai kal linen peltiseppä teki siihen osia muun muassa etulokasuojiin. Samoihin aikoihin alkoi Aatun terveys reistailla. Aluksi ajelin sinne fillarilla, myöhemmin mopolla ja sitten kevarilla. Ostajaa Aatun ei tarvinnut lähteä etsimään. Kahdesti kaupankäynnissä edettiin niin pitkäl le, että auto oli jo meidän pihallamme. Ei hän sitä oikeastaan käyttänyt, mutta vakuutuksen sai sillä konstilla edullisemmaksi.” Matti piti Fordiaan liikenteessä tois takymmentä vuotta. Ja kun viimein sain ajokortin, sain paikan samasta tallista velipojan kanssa.” Arin isä Matti Salonen oli intohi moinen jokamiesluokan kilvanajaja. Vuonna 2010 Capri nähtiin vielä Lahden näyttelyssä, mut ta sen jälkeen auto jäi halliin seisomaan. Hyvinkään autopeltikorjaamo Nykänen on ollut apuna Caprin kunnostamisessa nykyiseen asuunsa. Laajasti sitä kunnostettiin ja lopuksi maalattiin. Näyttävä erikoisauto taisi olla onnistunut hankinta, sillä mies viihtyi valkoisen Caprin ratissa seuraa van vuosikymmenen alkuun saakka. Samoissa kuvioissa Salosen perheessä touhuttiin autojen parissa tavallista ahkerammin, ja Ari kasvoi siinä sivussa itsekin harrasta jaksi. Sanoi vain, ettei raaskikaan myydä.” 1990luvulle tultaessa ympärivuotises sa käytössä ollut erikoisauto alkoi olla jo isomman remontin tarpeessa. Se oli jo silloin minun mielestäni aivan törkeän hieno auto”, Ari muistelee. ”Velipoika on minua kahdeksan vuotta vanhempi. Caprista tuli Aatulle ympärivuotinen käyttöauto. Ainoastaan sisustus jäi silloin tekemättä. Korjauspeltien löytäminen tähän korimalliin on vaikea rasti, ja kun jotakin löytyy, hinnat ovat tähtitieteellisiä. Ari Salonen ihastui siihen jo koulupoikana. Harvinaisuudessa on harvinaisen hienot muodot
”Siitäkin tuli oma ohjelmanumeron sa. Muu verhoilu on maalattu uusien pintojen kanssa samaan sävyyn. ”Ruvettiin kavereiden kanssa niputta maan sitä. Eräälle au ton näkeminen oli erityisen mieleinen kohtaaminen. Mitähän sitä taas tulikaan luvattua. Urakalla näyttelykuntoon Vilkaisu kalenteriin sai Arin mietteli ääksi. Viisi päivää aherrettiin sen kimpussa. Myös ohjaamon ja tavaratilan matot sekä vararenkaan suojus on Anne-Marian tuotosta. ”Taposen Aatun lapsenlapsi käve li osastolle ja katseli, että on tutun nä köinen auto. Kulunut sisusta purettiin ja otettiin työn alle. ”Minun mielestäni se ei siinä kunnos sa ollut riittävän hieno näyttelyyn. Pari paikkaa piti hitsata, lattia maalata ja ko nehuone fiksata.” Kuudentena päivänä Ari lähti työmat kalle. Maalaukseen liittyvien asioiden tiimoilta Ari suuntaa kiitokset hyvinkääläisen SP-automaalit Oy:n väelle. Lahden näyttelyyn oli puolitoista kuukautta aikaa, ja siitä ajasta Ari olisi kuukauden päivät työmatkalla. Katolta oli tullut lumet oven eteen, ja oli aikamoinen lumikasan hakkaami nen ja sulattelu ennen kuin pääsi edes tallin ovesta sisään.” Ei Capri huonolta näyttänyt mutta ei oikein hyvältäkään. Capri seisoi usein siinä kerrostalon pihalla, ja sitä tuli katseltua aina. Se oli jo silloin minun mielestäni aivan törkeän hieno auto. Kierroslukumittari ja kojelaudan päälle ruuvattu lämpömittari olivat aikoinaan yleisiä lisukkeita. Osa osastolle poikenneista tunsi mal lin, useimmat joutuivat etsimään valmis tajan tiedot opastekyltistä. Käyntiin se ei lähtenyt, eikä vian etsintään kerta kaikkiaan ollut aikaa.” Näyttelyssä Capri herätti uteliaisuut ta. Myös kattoverhoilu saatiin hienoon kuntoon maalaamalla. Oli mentävä talliin kartoittamaan tilannetta. Kunnostuksen yhteydessä Anne-Maria Hassel verhoili etuistuimet uuteen loistoonsa. Punainen verhoilu ja valkoiset pellit on klassinen väriyhdistelmä. Siltä reissulta palatessa näyttelyyn oli enää neljä päivää aikaa. Sitten hän vilkaisi kilpiä ja älysi, että siinähän on isoisän van ha Capri.” 35. Saatiin se valmiiksi puolitoista tuntia ennen kuin piti pistää auto trai lerille ja lähteä kohti Lahtea
Asiakkaalla oli valittavissa kaksija nelioviset korimallit ja kaksi varustetasoa, edullinen Standard ja loisteliaampi Deluxe. Tekniikan puolella ei valinnanvaraa ollut. Coupé-mallille haettaisiin ostajia vauraan ja tyylitietoisen väen keskuudesta. Ja kun uutuudet vihdoin saatiin vuonna 1961 myyntiin, kuviot markkinoilla olivat jo merkittävästi muuttuneet. Anglian menestys merkitsi ongelmia Consul-mallistolle. Tällaisella saattoi 60-luvulla matkata pitkän siivun vauhdikkaasti ja näyttävästi. Siihen mennessä valmistui 19 421 Consul Capria mukaan lukien 2 002 GT-versiota. Caprin siivet jaksoivat räpytellä vielä 1964 kesäkuuhun saakka. Kaunislinjainen Consul Capri ilmaantui myyntiliikkeiden valikoimiin saman vuoden syksyllä. Juustohöylän luonnostelun aikoihin Fordin suunnitteluosastolla oli työn alla muitakin projekteja, muun muassa kaksi hieman kookkaampaa ja niin ikään jenkkien muotivirtauksista ammentavaa Consul-versiota: urheilullinen coupé sekä kaksija neliovisena tarjottava sedan. KANANLENTO Omalaatuisesti muotoiltu kaksikko ei ottanut markkinoilla tuulta alleen. Juustohöylä viisti ison siivun Fordin voimavaroista ja tuotantokapasiteetista, mikä osaltaan viivytti Consulkaksikon ensiesittelyä. Lisäpuhti oli loihdittu perinteisin menetelmin eli puristussuhdetta nostamalla, suuremmilla pakoventtiileillä, kaksikurkkuisella Weberillä ja vapaammin virtaavilla imuja pakosarjoilla. Englantilaisten harmiksi Ford aloitti Caprin tuotannon vasemmalta ohjattavista eli vientiin tarkoitetuista versioista. Lincoln Continental, josta sedan-Consulin kattomuotoiluun on haettu vaikutteita, vaihtoi juustohöylätyylisen takalasin eteenpäin kallistettuun niin ikään 61-vuosikertaan. ANKKA JA JOUTSEN Porrasperäinen Consul Classic saatiin myyntiin vuoden 1961 keväällä. Aluksi konehuoneessa ahkeroi 53-heppainen ja 1 340-kuutioinen Kent-mylly jatkeenaan synkronoimattomalla ykkösellä varustettu neliportainen vaihteisto. OMALAATUINEN KAKSIKKO Ison-Britannian Ford-malliston kevyempää osastoa rukattiin 50-luvun jälkipuoliskolla uuteen uskoon. Kun menestysmalli Anglian rinnalle saatiin vuonna 1962 toinen myyntimenestys, tähtiperäCortina, valmistajan ei auttanut kuin hyväksyä tosiasiat. Vaihteistoa parannettiin lisäämällä synkronirenkaat myös ensimmäiseen loveen. Ford-mallisto kaipasi täydennystä keskikokoisten luokkaan kilpailemaan markkinaosuuksista suositun Hillman Minxin ja muutaman muun kotimaan tuotteen kanssa, ja siihen saumaan tulisi iskemään Consulin porrasperäinen versio. Ajo-ominaisuudet sen sijaan ovat erinomaisella tasolla. Alkuvuodesta 1963 esiteltiin Consul Capri GT, jonka konepellin alla murisi Cosworthin 78-hevosvoimaiseksi kutittama kenttiläinen. Vuonna 1959 markkinoille laskettu neljännen sukupolven Anglia osoitti raikkaan ja perin jenkkihenkisen muotoilusuunnan oikeaksi valinnaksi. Caprin suorituskyky ei yllä urheiluautoluokkaan. Huoltotoimia helpotettiin vaihtamalla rasvanipalla varustetut nivelet kestovoideltuihin. Myynti lukemat olivat Fordin kokoiselle pelurille pettymys. Samoin jenkkien muotivirtaukset – mallistoa inspiroineet Fordit Galaxie ja Thunderbird päivittyivät mallivuodelle 1961 tyystin eri näköisiksi. Valmistusmäärä jäi 111 225 yksilöön. Voimalinjaltaan coupé koostui samoista palikoista kuin porrasperäinen. Consul Classicin tuotanto päättyi jo vuonna 1963. Kotimarkkinoille coupé saatiin vasta 1962. 36 3/2024 Ford Consul Capri ’62. Vuonna 1962 mallit saivat lisää puhtia. Taaksepäin kallistetusta takalasistaan Juustohöylälempinimen saaneesta mallista tuli heti myyntimenestys. Kenttiläisen iskutilavuutta kasvatettiin 1,5 litraan ja teholukema nousi 59 hevosvoimaan
”Jarrut on nyt levällään. Ei onnistu, myyvät vain jäsenilleen. Siihen vielä tullit ja muut päälle. Ford on siksi helppo harrastetta va, että samoja osia on käytetty pitkään ja eri malleissa. Osien hankin tahan on tällaiseen sellaista salapoliisi työtä. 15 punnan merkille tuli lopulta hintaa 80 puntaa.” Pitkän linjan harrastajaa vaikeudet ei vät lannista, päinvastoin. Läpihän se meni. Ei muuta kuin tilaa maan. Jarruremontti oli siis edessä, mutta sitä ennen Capri annettiin museoajoneuvotar kastajien syynättäväksi. Metri sinistäkin löytyi jostain. Taposen Aatu oli konepajal la moottoriasentajana, ja siellä käytettiin vain kahden ja puolen neliön punaista kaapelia. Lähetyskuluihin toiset 20 puntaa. Ajattelin ensin tehdä uuden omassa teippifirmassani, mutta alkuperäi nen oli niin huonossa kunnossa, ettei siitä ollut malliksi. Kone on tuttu kenttiläinen, ja muutenkin tekniikka on koottu perusFordien palikoista. 01 Merkki ja malli Ford Consul Capri 02 Vuosimalli 1961 03 Moottori nelisylinterinen nelitahtinen rivimoottori edessä pitkittäin, lohko ja sylinterikansi valurautaa, kansiventtiilit, iskutilavuus 1 340 kuutiosenttiä, teho 53 hevosvoimaa 04 Voimansiirto neliportainen manuaalivaihteisto lattiavalitsimella, kuiva yksilevykytkin, takaveto 05 Alusta edessä MacPherson-tuenta, takana jäykkä akseli ja lehtijouset, levyjarrut edessä, rummut takana 06 K ori coupé-mallinen itsekantava teräskori 07 Mitat pituus 4 337 mm, leveys 1 659 mm, korkeus 1 372 mm, omapaino 950 kg Consul Capri on viihtynyt samassa perheessä yli kolme vuosikymmentä. Hän lähet ti minulle kuvat varaosapakkauksista, ja niiden avulla sain hankittua samanlaiset osat itselleni.” Jokaisen osan metsästys, hankinta ja lopullinen hinta on aina oma tarinansa. Viimeiset vuodet auto on ollut Seijan ja Matin pojan Ari Salosen huomassa. Kesän ai noan ajomatkan Ari huristeli tämän leh tijutun kuvauksiin Hyvinkään rautatie museolle. Mallia ei löytynyt muilta kaan. No, Britanniasta löytyi mallikerhon sivut ja sieltä uusia merkkejä edulliseen 15 punnan hintaan. Taloon tullessaan Matti Salosen ostama auto rekisteröitiin Seija Salosen nimiin. Kenttiläinen kone heräsi eloon pienillä huoltotoimilla. Sanoi vain, ettei raaskikaan myydä.. Jarrujen osalta kävi tuuri, sillä eräs ter vakoskelaisharrastaja oli tehnyt saman projektin omaansa hiljattain. ”Suunnitteilla on rakentaa koko johto sarja uusiksi. Muuten auto vaikutti toimi valta, mutta jarrut hieman takeltelivat. 37 Molemmilla kerroilla Aatu tuli kuitenkin katumapäälle ja haki autonsa pois. ”Nokkamerkki oli tässä aika hapertunut ja lähti lentoon, kun vähän osoitin pai nepesurilla. Aika paksuja johtonippuja siellä menee.” Eksoottisen ulkokuoren kätköistä löytyy arkista tekniikkaa. Liityin kerhoon, siihen meni 20 puntaa. Sitä on tässä autossa aika pal jon ja monessa paikassa. Pitää vain selvittää jol lain konstilla, minkä osa mahtaa sopia. Pikkuhiljaa valmiiksi Näyttelyn jälkeen oli aikaa jatkaa kun nostustoimia. ”Sehän on tämän lajin suola, haasteet ja niiden selättäminen.” Jarrujen jälkeen Arin on tarkoitus pan na sähköpuoli ojennukseen
Peugeot 403 ’64 Pitkä ihastus Helsinki 38
Itse asiassa siitä on melko vaikeata löytää mitään painavampaa arvostelun aihetta, mikä näin koeajoselostuksen yhteydessä on sikäli valitettavaa, että esitys pyrkii muodostumaan liian yksipuoliseksi ja myönteiseksi.” ”Mutta eräässä saksalaisessakin julkaisussa todettiin, että vaunun pahin vika on, että se ei ole saksalainen.” Näin Tekniikan Maailman toimittajat Matti Korjula ja Erkki Paasikangas Peugeot 403:sta vuonna 1957. ”Järkevä ostos nuorelle parille, jolla ei ollut rahaa oikein minkään vertaa”, Mari nauraa. Rahat riittivät nippa nappa, ja auto haettiin saman tien uuteen kotiinsa. Heinoset ajelivat takaisin kotiinsa Mäntsälään, ja katsahtivat sen keskustassa toisiaan. M ari ja Kalevi Heinosta yhdistävät pitkä avioliitto, eläinlääketieteen tohtorin koulutus ja Peugeot 403 vuodelta 1964. Tekniikan Maailman toimittajatkin vaalea ranskatar hurmasi jo vuonna 1957: ”Peugeot 403 on monessa suhteessa vielä parempi auto kuin 203. ”Järkevä” ostos Elettiin vuotta 1986 eikä opinnoistaan vasta valmistuneella kihlaparilla Mari ja Kalevi ollut aikomusta harrasteauton hankintaan. 39. Mari ja Kalevi Heinonen hankkivat valkoisen Peugeotin harrasteautokseen vuonna 1986. Oikeastaan auto hankkikin heidät: ”Kalevi luki myynti-ilmoituksen lehdestä, ja kohta ajeltiin Helsingin laitakaupungille. Valkea sedan ja vuotta nuorempi avolava, joka on palvellut nuoruudessaan Kalevin isää tämän lvi-firmassa. Ostos taisi olla mieleinen, sillä sama auto on heillä edelleen. Kummankin lapsuudenkodista löytyi samanlainen, ja yhteisessä kodissa on niitä kaksi. Hetken päästä heidät saattoi nähdä tyhjentämässä tilejään paikallisen pankin seinästä. Kysymyksessä oli vasta edesmenneen taksikuskin kotiauto, jota jo iäkäs leski oli myymässä. Teksti ja kuvat: Kauko Ollila Auton maalipinta on edelleen alkuperäinen ja viehättävällä tavalla ikääntynyt. Kyllähän se kiinnosti, mutta kalliina sitä pidettiin”, Mari Heinonen kertoo. Ranskalaista eleganssia de la Chapellen aikanaan omistaman Saaren kartanon pihalla Mäntsälässä
40 3/2024 Peugeot 403 sedan & pickup. Penkit päällystettiin ja ryhdistettiin muutenkin sitten Tarvasjoella. Siisti maalipinta on edelleen tehtaan jäljiltä. Aika on tehnyt kauniille Peugeotille vain hyvää. Suomessa niistä ei niin välitetty, auto hurmasi ajettavuudellaan. Alkoi kutojan etsiminen, eikä sellaista tuntunut olevan missään. Pian joku keksi, että alan oppilaitoksesta voisi tällaista palvelua koettaa hankkia oppilastyönä. Kilometrejä sillä oli silloin noin 100 000.” Paljon enempää niitä ei ole nytkään, auto on liikkeellä vain kesäisin, eikä siihen ole talvirenkaitakaan. Ruosteettomuuteen saattaa vaikuttaa teknisesti kekseliään Kalevin isän resepti. Tekniikan Maailman toimittajat moittivatkin istuinpäällisten materiaalia. Kun veljentytär tarvitsi hääautoa, oli hyvä syy tehdä asialle jotain”, kertoo Mari. ”Eihän me sillä mitään tehty, mutta kun se oli niin hieno.” Peugeot 403 sai vanhasta tekniikastaan kotimaan lehdistössä haukkuja. Käsityötä ja 3D:tä ”Sisustus oli vähän kulunut. ”Verhoiluun on käytetty yksinomaan kangasta, jonka laatu saisi olla parempaakin”, oli näkemys vuonna 1957. Auton reilut satatuhatta ajettua kilometriä eivät ole näkyneet oikeastaan muualla kuin sisustuksessa. Hämeenlinnan suunnasta löytyi kiinnostunut aikuisopiskelija. Mari leikkasi vanhasta kankaasta palan malliksi ja pukkasi sen etanapostilla vastaanottajalle. Keihäs, mutta sitten ei löytynytkään alkuperäisen tyylistä kangasta. Vuoden 1965 avolava palveli alkutaipaleensa Oulussa, josta se tuli Pirkanmaalle Kalevi Heinosen isän LVI-yritykseen. Keskiluokan perheauto näyttää hyvältä myös arvokkaassa kartanoympäristössä. ”Hän sekoitteli parafiinia ja raskasta polttoöljyä keskenään ja siveli autot sillä tavaralla”, kertoo Kalevi Heinonen. Tarvasjoelta Turun läheltä löytyi sisustaja, Autoverhoomo L. ”Eihän me sillä mitään tehty, mutta kun se oli niin hieno. Niin kävi, että Pösön penkkien päälliskankaan on opinnäytetyönään käsin värjännyt ja kutonut Tarja Siik
Heinoset jo hylkäsivät Peugeotin kalliina. Auto saa sammakoista ja muista outouksista huolimatta TM:n väeltä kaikkinaista ajokäyttäytymisensä kiitosta. Suomessa 403 oli vasta merkin toinen tulemus. Peugeot 403:n sydämestä löytyy jo esittelyajalleen vanhahtavia teknisiä ratkaisuja, joista ranskalaiset autotoimittajat valmistajaa sivaltelivat. Lehtijousiperusteinen eturipustus on sekin paperilta luettuna sotien välistä tavaraa. Se oli vähästä kiinni. Toisella tavoin harvinaista oli se, että vuonna 1957 kattoluukun sai sedaniin vakiovarusteena, jos kohta ilmankin – ja edullisemmin – auton saattoi hankkia. SAMMAKOT EIVÄT HAITTAA Peugeot 403 oli tuotannossa Ranskassa Vuosina 1955–66. Herrat pitivät Pökötin kaarreominaisuuksia lähes ”ainutlaatuisina”. Pehmustettu kojelauta ei ollut 403:n esittelyn aikaan vielä tavallinen näky keskiluokan henkilöautossa. Nykysilmään sen rauhallisten kaarien ponttonikori on ajattoman tyylikäs. Omintakeinen ja hyödyllinenkin on lasinpyyhkijöiden varakäyttöjärjestelmä: hanskalokerossa luuraa sipaisijoiden käsikampi pelkääjän käyttöön. Tässäkin Pesosessa on merkin takavedoille tyypillinen matopyöräperä, josta TM:n toimittajat sanoivatkin, että sitten Fordin malli T:n on tällainen perävälitysratkaisu käynyt harvinaiseksi. 41. Mutta sitten mieli muuttui, ja pariskunta kiiruhti pankkiautomaatin kautta myyjän pakeille. Ennen vuonna 1948 esiteltyä mallia 203 ei Peugeotia Suomesta juuri löytynyt, vaikka automerkki itsessään on maailman vanhimpia. 403 oli Peugeotin ja italialaisen koriräätäli Pininfarinan pitkäksi osoittautuneen yhteistyön ensimmäinen hedelmä. Perusmallin eri koriversioita lähti maailmalle yli 1,2 miljoonaa kappaletta. Automallien elinkaaret olivat toista kuin nykyään. Peugeotin istuinpäälliset on erikseen kudottu Mari Heinosen autoa varten. Myös yksi oven sisäkahvoista on uustuotantoa. Kardaani on omassa perämurikkaan pultatussa putkessaan suojattuna, ja nesteiskunvaimentimet ovat niin sanottua vipueli sammakkomallia, vanhaa kamaa nekin jo vuonna 1957 putkimallisiin verrokkeihin nähden
Rumpujarrut edessä ja takana. 05 Alusta Edessä poikittaisen puolielliptisen lehtijousen avulla järjestetty erillisjousitus, takana kierrejouset, vipumalliset hydrauliset iskunvaimentimet edessä ja takana. Marin vihreä mekko on turkulaisen Atelje Lea Lindgrenin Marin äidille 1960-luvulla valmistama. Teho 58 hv. Purkuautoistakaan ei sellaisia ehjinä löytynyt, mutta tuttava vihjasi keinoksi 3D-tulostuksen käyttöä. Takaveto. 01 Merkki ja malli Peugeot 403 02 Vuosimalli 1964 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. 07 Mitat Pituus 447 cm, leveys 167 cm, korkeus 151 cm, akseliväli 266 cm, omamassa 1 030 kg. Ylipäänsä Mari ja Kalevi eivät ole kor janneet autoistaan mitään nuhruisempaakaan paikkaa, jos se ei ole rikki. 06 K ori Neliovinen itsekantava teräskori. Jokin Pesosen ystävällisissä muodoissa ja kauniina säilyneessä vaaleassa puvussa vetoaa ihmisiin tänä aikana, jolloin autot ovat toinen toistaan vihaisemman näköisiä. Yksi kahva oli ehjä ja Suomen 3D-ratkaisut Oy:n Jouko Lehtomäki mallinsi sen tietokoneelle ja tulosti uuden. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, valitsin rattipylväässä. Myös etujalkatilan matot olivat huonossa kunnossa, mutta uudet löytyivät netistä ranskalaiselta uusvalmistajalta sikäläisen 403-harrastajaklubin sivuston kautta. Tekniikan Maailman toimittajien loppusanoin: ”Tuskin kukaan voi kiistää, etteikö vaunu olisi harvinaisen miellyttävä tuttavuus.” ”Eiväthän ne mitään halpoja olleet, mutta kerranko sitä uudet matot tämän ikäiseen autoon.” 42 Peugeot 403 sedan & pickup 3/2024. Tilavuus 1 468 cm 3 . ”Eiväthän ne mitään halpoja olleet, mutta kerranko sitä uudet matot tämän ikäiseen autoon”, tuumii Mari. Tästä huolimatta ja tämän tähden Mari saa ostokyselyitä melkein missä autoineen pysähtyykin. ”Teknisesti siihen ei ole tehty mitään muuta kuin vaihdettu polttoainepuolen letkuja vanhojen käytyä haperoiksi”, sanoo Kalevi. Toinen epäkohta olivat murenevat ovien sisäkahvat. Mari ja Kalevi ovat tehneet yhteistä matkaa Peugeot 403:lla vuodesta 1986 lähtien. Poraus 80, isku 73 mm
Ilmoittautuminen (normihinta) päättyy 6.5. elokuuta klo 8-15 Kanttikruising lauantaina elokuun 10. Retkeilyajot 2024 järjestetään 7.-9.6.2024 Suomen liikenteellisessä keskipisteessä Tampereella. www.tammob.com Tampereen Seudun Mobilistit ry SAHK:in 64. Reitti kulkee hyviä teitä kauniissa maisemissa. toukokuuta klo 8-15 La 29. klo 10 alkaen Tampereen Hämeenpuistossa. MUISTA! Restaurantapäivät Mobilian yläpihalla 2024: La 11. Kysy lisää lähimmästä LähiTapiolan toimistosta. Saat 10 euron alennuksen kokonaissummasta. Ilmoittaudu heti: http://www.tammob.com/retkeilyajot-2024 Siellä on myös toimintaohjeet. Harrastajaystävällinen hintataso. kesäkuuta klo 8-15 La 24. Toimi heti: Ennakkoilmoittautuminen päättyy 31.3. Tapahtumakeskus on Scandic hotelli Rosendahl. Helmikuun Automobiilissa ja Hyrysysyssä on paperilomakkeet, jos et halua ilmoittautua sähköisesti. Muistathan huolehtia hyvin kaikkien rakkaittesi vakuutusturvasta. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt.. (lisämaksu). Jälki-ilmoittautuminen päättyy 17.5. Kattava vakuutusturva ja valinnanvaraa eri tilanteisiin. LähiTapiola johtava museoajoneuvojen vakuuttaja Suomessa jo yli 30 vuotta
1960-luvun lopun Suomessa elettiin muutosten aikoja. Menestystä tuli markkinoiden lisäksi myös rallipoluilla, ja esimerkiksi turbomallin kohdalla valmistaja näytti olevansa automaailman kärkeä moottoritekniikan hallinnassa. Y hden automallin elinkaaren aikana maailma voi muuttua melkoisesti. Tällaiseen maailmaan esiteltiin aikanaan Saab 99. Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Jan-Erik Laine jatkoai ka Saab 90 44. Tänä vuonna Saab 90 täyttää 40 vuotta. Arvokkaan väritelevision hankkineet odottivat malttamattomana värillisiä ohjelmia ruutuun, jotta saisivat edes hieman vastinetta satsaukselleen. Ysiysin 1980-luvun puoliväliä lähestyttäessä Saabin 99-mallin pitkän valmistuskaaren loppumetrit alkoivat olla käsillä. Vielä kerran Tietysti Saab 99 muuttui ja kehittyi tasaiseen tahtiin vuosien myötä. Kotitietokoneet alkoivat olla arkipäivää – oli isommille hyötyohjelmat ja nuorisolle vauhdikkaita pelejä. Aivan tavallista oli, että autotallissa valmistui puuvene puhdetyönä. Urho Kekkonen valittiin kolmannelle presidenttikaudelleen, ja heti perään suuri päällikkö näpäytti oikeuslaitosta armahtamalla Hannu Salaman jumalanpilkkatuomiostaan. Edullisen Saabin tarina ei kuitenkaan päättynyt, vaan sen seuraaja luotiin liittämällä 900-malliin 99:n etuosa. Stereoräkki oli kaventunut midikokoon, ja kiiltäviä laserlevyjä aseteltiin cd-soittimen sähkömoottorilla liikkuvaan kelkkaan. Se oli hyvin tehty, tukeva ajettava ja ennen kaikkea lämmin ja luotettava talviauto. Kun Saab 99 tuli malli-ikänsä päähän, elettiin jo aivan toisenlaista elämää ainakin tekniikan näkökulmasta katsottuna. Juhlahetket ikuistettiin kaitafilmikameralla ja tyttären viuluetydit taltioitiin avokelanauhurilla. 80-luvun puoliväliin tultaessa perusrakenne ja muotoilu olivat kuitenkin auttamatta ohittaneet parasta ennen -päiväyksensä. Ja jos perheen talous oli kovassa nousukiidossa, saattoi kannettavan NMT-puhelimen ansiosta hoidella bisneksensä vaikka mökkilaiturilta käsin. Silloin olohuoneissa nautittiin hifivideonauhurin terävästä värikuvasta ja kristallinkirkkaasta äänentoistosta, ja perheen tärkeimmät hetket ikuistettiin videokameralla
jatkoai ka 45
Mutta ilma vaihtui kuitenkin tehokkaasti ja lämpöä riitti kovillakin pakkasilla. Kokonaan uuden mallin kehittäminen suosittuun hintaluokkaan olisi liian suuri ponnistus. Kestäväksi ja mukavaksi todettu kokonaisuus näytti monen silmään 80-luvun puolivälissä jo vanhanaikaiselta. Pienellä valmistajalla oli edessään ongelma. Aika harva taisi pitää 99/900-yhdistelmän ulkonäköä kovin onnistuneena tuolloin. Ergonomisesti muotoillut istuimet ja ”Saabin plyysiä”. Kuljettajan paikalle istuessa näky oli kuin edeltäjämallista, paitsi että ohjauspyörä oli napattu ysisatasesta. Autotoimittajien hampaissa Lehdistö oli uutuuden suhteen hieman hämillään. Auto ja mallimerkintä olivat uusia, mutta siitä huolimatta Ysikympissä ei ollut paljoakaan uutta. Työpöydällä ryhdyttiin pyörittelemään 99:n ja 900-mallien piirustuksia, ja pian uuden 90:n suunnitelmat olivat valmiina. Kun vielä ajatellaan, että samoihin aikoihin esiteltiin sellaisia uutta aikaa huokuvia ja modernia tekniikkaa täyteen ladattuja ajopelejä kuin Subaru XT ja Honda Legend, ruotsalaismerkin uutuus näytti monen muun uutuuden rinnalla auttamattomasti vanhalta. 46 3/2024 Saab 90. Kaikkien silmät eivät ole tottuneet siihen vielä neljänkymmenen vuoden jälkeenkään. Vuonna 1968 Saab 99:n lämmityslaite oli saanut ylitsepursuavia ylistyssanoja koeajoissa, mutta tuolloin hienot perusratkaisut eivät riittäneet enää 80-luvulla. Samalla päästiin eroon auttamatta vanhanaikaiseksi käyneestä ankanpyrstö-takapäästä. Lämmityslaitteen puhaltimessa oli vain kaksi asentoa, auto ei lämmennyt riittävän nopeasti, eikä sopivan sisälämpötilan ylläpito onnistunut vaivatta. Etuistuimen korkeussäätö koettiin hankalaksi, ja turvavyön kiinnike teki selkänojan kaltevuussäädöstä hankalaa. Ehkä Saabilla muisteltiin vanhoja aikoja, jolloin uusi 96-malli luotiin kärjistetysti edeltäjän pohjalle uuden etuosan turvin. Etuosastaan auto oli vanha 99. Käytännössä uusi 90-malli ei sisältänyt mitään uutta. Miksi toisaalta pitäisi väkisin muuttaa valmiiksi hyvää. Istuimien herättämät ajatukset toistuivat kojelautaa tutkiessa. Selkeälukuinen mittaristo ja sinällään fiksusti asetellut katkaisijat tarjosivat kuljettajalle toimivan ympäristön, mutta kilpailijoilla oli autoissaan jo toisenlaiset näkymät. Jos Saab 90:n ulkoisessa olemuksessa ei ollut autotoimittajien kaipaamaa tuoreutta, ei sitä myöskään löytynyt sisätiloista. Etumatkustajille ei kasvaneista tiloista lohjennut senttiäkään, mutta takapenkkiläisille oli tarjolla hieman lokoisammat oltavat. Näillä eväillä alempaan hintaluokkaan saatiin tutun oloinen ja turvallisen tuntuinen vaihtoehto, jonka sisätilat olivat Ysiysiin verrattuna pykälää väljemmät. Ehkä hieman yllättäen auton ergonomiset ratkaisut saivat lehdistöltä paljon moitteita, vaikka Saab on kautta vuosikymmenien niittänyt mainetta nimenomaan sillä saralla. Kriitikkojen mukaan kojelaudan katkaisijat olivat kuin useammasta eri automallista poimittuja ja ajoasento hieman outo. Takaosa oli napattu tuotannossa olevasta 900-mallista, joka sekin perustui vanhaan ysiysiin
Teho 100 hv/5 200 rpm, vääntö 162 Nm/3 500 rpm. 01 Merkki ja malli Saab 90 02 Vuosimalli 1985 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Iskutilavuus 1 985 cm 3 . Viisivaihteisessa oli muitakin herkkuja, kuten matalaprofiilirenkaat ja kierroslukumittari. Osa autoilijoista kun koki autojen kehittyvän aivan väärään suuntaan runsaine muoviosineen ja sähköhimmeleineen. Poraus 90 mm, isku 78 mm. 07 Mitat Pituus 458 cm, leveys 169 cm, korkeus 144 cm, akseliväli 246,5 cm. 09 Valmistusmäärä 25 380 vuosina 1984-1987 Konehuoneen puolella ahkeroi tuttu H-moottori satahevosvoimaisena kaasutinversiona. Näiden lisäksi mallistossa oli 900 eri versioineen. 05 Alusta Edessä poikittaiset kolmiomalliset yläja alatukivarret ja kierrejouset. Takana jäykkä akseli, kolmiomalliset eteen suunnatut tukivarret ja kaksi taakse suunnattua pitkittäistukea, poikittaistuki, kierrejouset. Turbomalleilla suoritetut nopeusennätykset pitivät merkin mainetta yllä automiesten keskuudessa ja Saabin lippua korkealla yleisemminkin. 06 K ori Kaksiovinen itsekantava teräskori. Levyjarrut edessä ja takana, etupyöriin vaikuttava käsijarru. Lehdistön kriittinen suhtautuminen 90-mallin kohdalla oli varmasti perusteltua, mutta toisesta näkökulmasta katsottuna uutuudella oli omistajalleen paljon annettavaa. Voimansiirtopuolella tarjottiin nelisekä viisipykäläistä manuaali vaihteistoa. Konservatiiviselle ostajaehdokkaalle läpikotaisin tuttu olemuskin oli pelkästään positiivinen asia, samoin kuin Ysikympin rautaisen jykevä yleisilme. Muuttuvakurkkuinen kaasutin ja kärjetön sytytysjärjestelmä. Vaihtoehtoja ei ollut. Jos panoksia korotti 85 500 markkaan, sai neliportaisen vaihteiston tilalle viisinopeuksisen. 08 Suorituskyky 0-100 km/h 13,1 s, huippunopeus 165 km/h. Kolmella mallilla pyrittiin lyömään kiilaa moneen eri markkinarakoon, ja oikeastaan aivan kelvollisella menestyksellä. Ennen oli paremmin Saab-mallistoa uusittiin vuodelle 1985 myös tyyriimmän pään osalta 9000-mallin muodossa. Statusarvoakaan ei sovi vähätellä. Yksi kannen yläpuolinen ketjukäyttöinen nokkaakseli, 2 venttiiliä/sylinteri. Paino 1 110 kg. Hieman tyyriimmän mallin erotti päältäpäin pienestä etuspoilerista sekä puskurin ja lokasuojan välissä näkyvästä puskurinjatkeesta. Vuonna 1985 sellaisen sai kuitattua itselleen 81 900 markan maksusuoritusta vastaan. Korimallien suhteen ei tarvinnut vaivata päätään, sillä tarjolla oli ainoastaan kaksiovinen porrasperä. Mausteilla tai ilman Kun asiakas oli päättänyt hankkia itselleen Saab 90:n, oli valintojen teko siitä eteenpäin helppoa. Valmistajalla oli erikoinen tilanne, sillä 9000 Turbo 16 edusti täysin erilaista maailmaa kuin vaatimaton 90. Paras myyntivaltti oli varmasti maine. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen vaihteisto, kuiva yksilevykytkin, etuveto. Sylinteriryhmä valurautaa, sylinterikansi kevytmetallia. Hammastanko-ohjaus. 47. Pohjoisen karuihin oloihin räätälöityjä laatuvaunuja tarjosi Saabin ohella ainoastaan Volvo, jonka mallistosta ei löytynyt kuin takavetoisia autoja. Uuden Saabin omistaminen viestitti vauraudesta, ja nyt edullisinkin malli näytti uuden takaosansa myötä edeltäjäänsä arvokkaammalta
Peli henkii 80-luvun suomalaista rakentelukulttuuria, mutta on kuitenkin tuoreempaa tekoa. Puuppola 48. Nostalginen avomuunnos on tehty huolellisesti, ja siitä löytyy muun muassa irrotettava kovakatto. Otetaan Amazon tarkempaan syyniin. Volvo Amazon ’70 Kovalla katolla Puuppolassa liikkuu avoautoksi muutettu Volvo Amazon
Etuistuimilla tulee olla kolmi pisteturvavyöt ja muilla istuma paikoilla vähintään lantiovyöt. Autoon asennettavan turva kaaren tulee olla liikenne ministeriön päätöksen nro 779/1998 24§:n mukainen. Takalattiaan kiinnitettiin poikittainen tukipalkki. Ehjää yksilöä Jaakko ei halunnut projektin nimissä uhrata, joten mies etsi käsiinsä paaliin matkalla olevan ja pahoin ruostuneen Amazonin. Lupa myönnettiin seuraavin erityisehdoin. 1. Työ alkoi laajalla peltiremontilla ja jatkui muutostöiden parissa. LUPAHAKEMUS JA PÄÄTÖS Byrokratian koukerot ovat olleet monelle autonrakentajalle se projektin tuskaisin ja jännittävin. Takakyljet tuetaan hitsaamalla keskipilarit kiinni etuistuinten taakse asennettavaan turvakaareen koko korkeudeltaan. Etupilarit vahvistetaan hitsaamalla niihin 3 mm:n teräslevystä valmistetut 20x100 mm:n kotelomaiset pystytuet liitteenä olevan kuvan mukaisesti. Virastosta anottiin vihreää valoa seuraavilla eväillä: Teksti ja kuvat: Kari Ruusunen A vo-Amazonin tarina sai alkunsa 1990-luvun jälkipuoliskolla, jolloin Jaakko Rinne alkoi haaveilla sellaisen rakentamisesta. Lupa-anomuksen liitteenä ollut suunnitelmapiirros korivahvikkeista. Tukirakenteiden päiden kiinnitys kohtien tulee olla siten muotoillut, ettei muutoksesta aiheudu tarpeettomia kuormitus keskittymiä. Hattuhyllyn alunen sekä takamatkustamon sisäkyljet pellitettiin yhtenäiseksi jäykäksi rakenteeksi. Katto leikattiin irti vasta kun oli varmistettu, että kori on riittävän jäykkä. Jaakon idealla takapenkki jäi hyötykäyttöön koko leveydeltään, ja auto saatiin rekisteröityä kahden sijaan neljälle matkustajalle. Katkaistujen pilarien päät peitetään asian mukaisesti hitsatuilla teräs levyillä siten että pilarin koko profiili kiinnittyy yläpäästään koriin. Koriin tehtiin vahvikerakenteet helmakoteloihin sekä ovenkarmeihin saranapuolelle ja kojelaudan alle. Turvakaari hitsattiin koko matkaltaan kiinni ovenkarmin lukkopuolelle. 49. 2. Mauri Ekonen on aktiivinen ja monipuolinen Volvo-harrastaja. 4. Korin vääntöjäykkyyttä parannetaan takaistuimen etureunan kohdalle hitsattavalla 40x60x2 mm:n teräspalkista valmistetulla poikittaistuella. Työkaveriksi projektiin Jaakko sai ystävänsä Mauri Ekosen. Jaakko Rinnekin joutui hakemaan Volvon rakennemuutokselle luvat Ajoneuvohallintokeskukselta. Auton kynnyskotelot vahvistetaan hitsaamalla niihin sisäpuolelle 70x45x3 mm:n teräsprofiilipalkit koko pituudeltaan. Auton korirakenne muutetaan avonaiseksi poistamalla siitä katto. 3. Muutoksen jälkeen auton raken teissa ei saa olla teräviä särmiä taikka piikkimäisiä tai muun laista vaaraa aiheuttavia osia. Muutosluvan määräämä turvakaari rakennettiin perinteistä poikkeavalla tavalla: normaalisti taaksepäin suunnattu viistotuki asennettiin päinvastaiseen suuntaan ja se kiinnitettiin alaosastaan etupenkkien väliin. 5. Takaistuimen selkänojan taakse pyöräkoteloiden väliin hitsataan ainevahvuudeltaan vähintään 1 mm:n teräslevy siten että takaikkuna-aukon alapuolelle muodostuu poikkileikkaukseltaan kolmiomainen poikittainen kotelorakenne. Nostalginen kustom-Amazon mahtuukin museorekisteröityjen merkkitoverien tallikaveriksi sopuisasti. Alkuperäinen katto muokattiin siten, että sen saa nostettua paikalleen ja lukittua pikakiinnikkeillä
Turvakaari paikoillaan. Kynnyksiin sekä oviaukon ja kojelaudan alle on hitsattu vahvistukset. Kun Mauri siirtyi auton omistajaksi, auton pohja sai suojamassan sorapintaisen kotitien vuoksi. Alla pyörivät grafiitin harmaaksi käsitellyt Mangelsit. Kaikki kiiltävät osat ovat saaneet punaisen värin. Tekijämiehet Mauri Ekonen (vas) sekä Jaakko Rinne. Kovakatto-avo on valmis. Amazonin pohja sai punaisen värin. Katon sovittelua. Helmakotelon sisään tehtiin alkuperäisen kaltainen reikäpelti. Pahasti ruostuneen Amazonin ruostevauriot korjattiin ennen rakennemuutosten tekoa. Piiloon jäävissä kohdissa ei oikaistu. M AU RI EK O N EN 50 3/2024 Volvo Amazon
Mangelsien tilalle mies sai hankittua leveät, Amazonin lisävarustelistalta 60-luvun lopulla löytyneet peltivanteet. Amazonin viimeistelty konehuone huokuu vanhoja hyviä aikoja. 51. Mauri taltioi punaiset osat ja etsi tilalle alkuperäisiä vastaavat kiiltävät tilpehöörit. Amazon jäi talliin seisomaan. ”Kun kuulin auton olevan myynnissä, kiinnostuin heti, kun olin sitä ollut aikanaan rakentamassakin.” Jaakolta Maurille Auton valmistuttua Rinne ajeli sillä vuosikaudet, mutta lopulta kilometrejä ei enää mittariin karttunut. Sisustus on Volvoa eri aikakausilta. Lopulta Rinne päätyi haeskelemaan autolle uutta isäntää. Maurin omistusaikana Amazon on kokenut muutamia uudistuksia – luonnollisesti nostalgiseen tyyliin toteutettuna. Kevyesti viritetty moottori on ilo silmille kuin myös korville. Tuolloin minulla oli avo-Kupla, jonka myin Amazonin tieltä pois”, Mauri tarinoi. Pahoin ruostunut ja paalattavaksi lähdössä ollut OHD-78 uuden elämän avoautona. Rinteen aikana Volvon alun perin kiiltävät osat olivat korin väriin värjättyjä. Kojelaudan päällä on harvinainen alkuperäislisävaruste Smiths-mittarein. ”Kun kuulin auton olevan myynnissä, kiinnostuin heti, kun olin sitä ollut aikanaan rakentamassakin. Amazonin alkuperäisiin lisävarusteisiin lukeutuu myös kojelaudan päällä poseeraava lisämittarikotelo, joka on niin ikään Rinteen löytöjä
SYNTYMÄPÄIVÄLAH JAKSI Punkalaidun NAKKIKIOSKI 52
53. Tietty yksilökin oli jo tarkasti mielessä, Roiton grilli. SYNTYMÄPÄIVÄLAH JAKSI Mitä lahjaksi miehelle, jolla on jo kaikkea. Kulunut toteamus, johon Juha Pihkolla kuitenkin oli kirkkaana mielessään vastaus, kun vaimo tuon kysymyksen esitti 50-vuotispäivien lähestyessä: Haluan vanhan nakkikioskin
Tässä tapauksessa se alkoi normaalista erikoismaalausta koskevasta toimeksiannosta. Sain asiakkaalta tiedustelun, että onnistuisiko vanhan grillivaunun Lihapojattekstien konservointi. 3. 1. Omista kokoelmista poimitut herkut ovat harkittuja yksityiskohtia. 1. Puhelu oli sen verran mielenkiintoinen, rönsyilevä ja hieman sekavakin, että ehdotin heti tapaamista. Ehdotin, että vaunun ikkunaan voisi tehdä kuvitteellisen Roiton grillin mainoskyltin ja visioimme hurjiakin. Punkalaitumelainen Juha Pihko toivotti erikoismaalarin tervetulleeksi maatilan pihapiirissä, josta suuntasimme oitis talliin. 4. 3. Vaunun sisäosista puolet on vielä rakentamatta, mahdollisuuksia on vaikka mihin. Kysyin Juhalta, että miten pitkälle hän aikoisi projektin viedä. Sisustan Juha rakensi nostalgiseen tyyliin omien mieltymystensä mukaan. 54 3/2024 Nakkivaunu Teksti: Eero Kumanto • Kuvat: Tuukka Erkkilä K averuussuhteet voivat alkaa monella tavalla. Projekti ilmeisesti onnistui hyvin, sillä yhteinen visiointi vaunun osalta jatkui ja ajattelutapamme osoittautui hyvin samanhenkiseksi. Juha tarjoilee tottuneesti makkaraa ja artikkelin kirjoittajakin pääsi lounastauolle. Varsinainen toimeksianto eli vaunun mainostekstien konservointi oli haastava projekti. Asiakkaan ehdoton vaatimus oli, ettei lopputuloksesta saa missään nimessä tulla liian uuden näköinen, vaan patinoitunut ilme pitää säilyä. Höyrykeittimen Juha sai lahjoituksena kaveriltaan, mitä olisi grilli ilman höyrymakkaraa! 2. 4. Näky oli mykistävä: rankasti patinoitunut mutta ryhdikäs vanha grillivaunu. Olihan tuo mystinen vaunu nähtävä omin silmin. Kävimme tietysti läpi maalattavan vanhan tekstauksen, mutta keskustelumme lähti välittömästi polveilemaan. 2
Vaunun nykyinen ilmiasu sai Marjatta Roitolta hyväksyvän vastaanoton, siitä osoituksena Juha sai grillin alkuperäiset höyrykeittimen ja painoparilan. Vastauksia on ehkä monia, mutta keskeisimmät niistä olivat paikallishistorian sekä Roiton grillin tarinan tallentaminen ja se yksinkertainen seikka, että sellaista Juhalla ei vielä ollut. Huittinen) Einari Mäen metallipajalla. Nakkivaunu päätyi seisomaan Roittojen pihamaalle. Itse vaunu on rakennettu mittatilaustyönä vuonna 1975 Lauttakylässä (nyk. Hampurilaisten tekoon haettiin oppi muuan Heikki Salmelalta, joka sittemmin perustikin oman menestyneen ketjuravintolan omaa lempinimeään Heseä mukaillen. Vaimolta riitti yksi puhelu myyjän suuntaan, ja kaupat oli sovittu. Se palveli asiakkaita 80-luvun puoliväliin asti Huittisten torin laidalla. Aika ajoi siitä ohi, kun paikalle rakennettiin uusi tiilinen grillirakennus. Pesun jälkeen Juha tajusi, kuinka hyvin vaunun ulkokuoren yksityiskohdat olivat säilyneet. Vaunu haettiin omalle tontille hiukan myöhemmin. ROITON GRILLI Nakkivaunu tunnetaan nimellä Roiton grilli. Juha loi kuvitteellisen ja mahdollisimman autenttisen näköisen hinnaston grillituotteille. Niinpä Juha keksi esittää vaimolleen syntymäpäivälahjatoiveeksi juuri tätä vaunua. Yläreunan luodinreiät ovat aitoja, mutta ne sentään eivät ole syntyneet grillin ollessa käytössä torin laidalla. Hän myös näki Marjatta Roiton reaktiot vaunusta. Tie on kesäisin erityisesti moottoripyöräilijöiden suosiossa. Se loi pontta projektiin ja oli selvää, että vaunu sijoitettaisiin konservoinnin jälkeen näkyvälle paikalle. Juha Pihko asetti vaunun nähtäville pihapiiriinsä Vanttilan kylään Taikayöntien varteen ja toteutti vaunulle vielä asiallisen ympäristön. Muistoja tulvi valtavasti, ja hauskana yksityiskohtana Marjatta muisteli peltikylttiin maalattua puhelinnumeroa: miehensä Seppo halusi sellaisen numeron, joka on luettavissa myös ylösalaisin. Vaimolta riitti yksi puhelu myyjän suuntaan, ja kaupat oli sovittu. Samalla Juha sai aimo annoksen ensi käden historiatietoja. Juha onnistui kylttiä varten kaivamaan kirjaston arkistoista vanhasta Lauttakylä-lehdestä grillin alkuperäisen puhelinnumeron. Eräs silloisen Lihapoikien työntekijä lahjoitti autenttisia vanhoja höyrymakkaroiden käärepapereita.. Ensimmäisenä toimenpiteenä Juha pesi sen huolellisesti. Juhan mielessä oli pitkään kytenyt ajatus ottaa yhteys Marjatta Roittoon ja esitellä projektinsa hänelle. Juha mietti, että mitäpä jos kysyjä on väärä. Kun paikallislehti halusi tehdä jutun nakkivaunusta ensimmäisen kesän jälkeen, se toimi luontevana kannustimena ottaa alkuperäinen yrittäjä haastatteluun mukaan. Juha asuu Vanttilan kylässä, Huittisista Punkalaitumelle ja Urjalaan polveilevan kauniit maisemat omaavan Taikayöntien varrella. Ajatuksena oli, että luodaan kuvitteellinen S.Roitto-logo, koska alkuperäistä ei arkistoista löytynyt, josko sellaista koskaan oli olemassakaan. Yrittäjä paris kunta Seppo ja Marjatta Roitto omaavat pitkän historian grillialalla. 55 tulevaisuudensuunnitelmia vaunun osalta. Hän oli itse asiassa yrittänyt ostaa vaunua jo pariin otteeseen vuosien varrella, mutta myyjä ei ajatukseen lämmennyt. Vaunu oli Roiton grillikioski numero kaksi. Mies ja vaunu Miksi mies sitten haluaa syntymäpäivälahjaksi vanhan pyörillä olevan grillin
Kahden kesän perusteella Pihkolle on selvinnyt se valtava potentiaali, mikä vaunussa piilee. Minkäänlaista mallia alkuperäisestä ei ollut olemassa, joten sisusta tehtiin oman maun mukaan nostalgiseen henkeen. Kulttuuriteko Maailmassa, jossa vanhoja rakennuksia konservoidaan ja mitä erilaisempia kulkuneuvoja entisöidään sekä saatetaan museorekisteriin, on hassua, että huonokuntoinen vanha nostalginen grillivaunu ei välttämättä herätä useimpien silmissä minkäänlaisia tallennushaluja. Tähän valomainokseen Juha alun perin kiinnitti huomionsa ja halusi sen kokoelmiinsa, lopulta mies huomasi omistavansa koko vaunun. Juha toteaa yksiselitteisesti, että hänelle tulee vaunusta yksinkertaisesti hyvä mieli ja jos jollekin muulle saa samanlaisen olon, on se vain positiivista. Hän ei pelkästään ole konservoinut vanhaa grillivaunua, vaan merkittävällä tavalla tallentaa satakuntalaista paikallishistoriaa. Ensimmäisenä kesänä vietettiin grillivaunun avajaisia ja seuraavana vuonna teemana oli kesän ainoa aukiolopäivä. Näinä kahtena päivänä grilli on ollut todella auki, ja Juha on tarjoillut vierailleen höyrymakkaraa ja hodaria sekä tietenkin kuumaa kahvia, nostalgiseen malliin. Peltipuhtaat osuudet pellistä ruostutettiin yksinkertaisesti suolan ja veden avulla. Vaunu kuitenkin näyttää kuin olisi avoinna oleva grilli ja ohikulkijoiden reaktiot ovat taatut. Juuri maalattua uutta kylttiä hiottiin, naarmutettiin ja kolhittiin sopivalla asteella. Muutama ikkuna liukukiskoineen piti uusia ja samalla asiakaspalvelun suunta muutettiin siten, että nykyään palveluluukku on perän sijaan kyljen puolella. Sisätiloista ei ollut käytännössä jäljellä mitään, joten nykyinen asu on rakennettu tyhjästä. ”Aika näyttää, nähdäänkö vaunu vielä jossain tositoimissa”, Juha aprikoi. Maaleina käytettiin kylttimaalaukseen tarkoitettuja 1-Shotin tuotteita. Juha Pihko ottaa tässä askelia tismalleen päinvastaiseen suuntaan. Vaunun sisätilojen toinen puoli on vielä rakentamatta ja visiot sen osalta ovat auki. Tässä tapauksessa kyltistä päätettiin tehdä patinoitunut, jotta se tyyliltään sopii kohteeseen mahdollisimman hyvin. Pihko on nyt järjestänyt kahtena kesänä kutsutilaisuuden, johon osallistuu Juhan harrasteautohenkisiä kavereita. Ajatuksena oli, että jossain heinikossa maannut kyltti on nyt löytänyt paikkansa takaisin vaunun yhteyteen. Juha toteaa, että grillivaunu on tehty vain ja ainoastaan täyttämään omaa nostalgiakokoelmaa, grilli siis ei ole avoinna. Sisätiloista ei ollut käytännössä jäljellä mitään, joten nykyinen asu on rakennettu tyhjästä. PATINOITUNUT KYLTTI Artikkelin kirjoittaja toteuttaa erilaisia erikoismaalauksia, ja tyypillinen kohde on juuri vanhantyylinen mainoskyltti. Nakkivaunuun kuin nakutettuna sopiva rekisterikilpi löytyi Juhan omista kokoelmista. Käytännössä huolellisen puhdistusoperaation ja Lihapojat-tekstauksen konservoinnin osalta ulkokuoreen ei juuri tehty muutoksia. Ajatuksena näissä kokoontumisissa on ollut hyvä tekosyy saada kaverit kasaan viettämään rentoa kesäpäivää. Maalin kuivuttua oli itse patinoinnin vuoro. 56 3/2024 Nakkivaunu Konservointi Juha Pihkon ehdottomana johtoajatuksena oli säilyttää ulkokuori mahdollisimman alkuperäisenä, muutamaa luodinreikää myöten. Logosta pyrittiin saamaan tyyliltään sellainen kuin kyseisen grillin logo olisi voinut 70-luvulla olla. Varsinaista mallia ei mistään löytynyt. Talvet vaunu viettää lämpimissä sisätiloissa. Grillin avajaiset Juhalla ei käynyt alun perin mielessäkään, että jossain vaiheessa pidettäisiin oikeasti vaunun avajaiset. Tällaisesta grillistä lukuisilla ihmisillä on omat muistonsa ja tarinansa.. Vaunu oli teknisesti melko heikossa kunnossa, joten runko päädyttiin suosiolla hyödyntämään toisesta asuntovaunusta. Vaunua ei myöskään haluttu piilottaa tallin perukoille, vaan Juha halusi laittaa sen esille kaikkien nähtäväksi. Yhdessä käymämme keskustelut ja välillä hurjatkin visioinnit ovat varmasti saaneet Juhan päässä rattaat pyörimään ja artikkelin kirjoittaja on luonnollisesti yllyttänyt minkä ehtii. Itse logo suunniteltiin ensin tietokoneen piirto-ohjelman avulla, jonka jälkeen se toteutettiin peltikylttiin perinteisin menetelmin siveltimellä maalamalla. Paikallisissa tietysti herää muistoja siinä missä ulkopaikkakuntalaiset ihmettelevät, että onko tällainen nostalginen grilli vielä olemassa. Nakkikioskia Juha ei kuitenkaan aio alkaa pyörittää, mutta joitakin sen suuntaisia ajatuksia miehen päässä selkeästi liikkuu. Työ alkoi kuvitteellisen logon suunnittelulla. Osa ohikulkijoista kääntyykin takaisin kuvaamaan näkyä
Pakko päästä kotiin, ettei emäntä ota ihan valtavia kierroksia. Mihin ihmeeseen se lompakko oikein unohtui, mies tuumailee. Tarinan kuvausten päätteeksi Pihkoa naurattaa oma roolisuorituksensa. Luokkajako on selkeä ja yritysjohtaja joutuu nauttimaan makkaransa ylhäisessä yksinäisyydessä. Myyjä heltyy lopulta, sillä paikallisen mopojengin tunteet alkavat käydä kuumina kuin vaunun höyrykeitin. Kauhukseen yritysjohtaja huomaa lompakkonsa unohtuneen kotiin herkullisen höyrymakkaran lunastushetkellä. Eräänä päivänä nakkikioskilla THE END THE END 57. Pilsnereitä meni lopulta pari liikaa ja kotiin pitää lähteä mittarilla. Lopulta johtaja rohkaistuu anomaan mopojengiltä pientä vippiä raikas pilsneri mielessään. Yritysjohtaja saapuu urheiluautollaan näyttävin elkein grillille haukatakseen jotain pientä kiireisen päivän päätteeksi
Eikä tässä vielä kaikki Teksti: Harri Onnila Kuvat: autovalmistajat ja -maahantuojat Automarkkinoinnissa ajoneuvon varustelun korostaminen on yksi tärkeä ja tehokas keino herättää huomiota ja kiinnostusta. Helmikuun -65 lopulla Hangon satamaan tupsahti m/s Madamen rahtina Isuzu Bellettin ensimmäinen tuontierä, yhteensä 1003 autoa. Ja tokihan Helkaman piti niitä markkinoida. ”Vankan japanilaisen” varustelusta nostettiin esille esimerkiksi ”4 Lucas valonheitintä, 2 peruutusvaloa, erilliset etuistuimet” ja ”tehokas lämmityslaite”. 58. Asiakkaan tehtäväksi jää tällöin arvioida, missä suhteessa auton varustetaso ja myyntihinta ovat. A-sukupolven Opel Rekord esiteltiin vuonna -63, ja uutuuden varustelistaus haukkasi tuntuvan osan mainospuheista. Värejäkin oli valittavana kuutta erilaista kuten mainoksen alareunassa listattiin. Varusteiden osalla palstatilaa saivat esimerkiksi seuraavat seikat: ”jalkakäyttöinen tuulilasinhuuhdontalaite, epäsymmetriset puolivalot, vilkkuvalot myös sivuilla, tavarasäiliön valaistus automaattinen, peruutuspeili ei häikäise, varmuuspehmustettu kojelauta” sekä ”väriä vaihtava nopeusmittari”. Wartburgin 311-mallista ei siirrytty 60-luvun puolivälissä suoraan uuteen 353:een, vaan syksyjen -65 ja -66 välissä ehti tuotannossa olla monin osin kohennettu 312. Vai kannattaisiko sittenkin odottaa kokonaan uutta mallia mukavuuksineen. Mainosarvoa näin ollen piisasi, joten ”suurten uudistusten mallista” nostettiin esille muun muassa ”ylivoimaiset ajovarusteet” kuten ”vuoteiksi kääntyvät istuimet, peruutusvalot, vapaakytkin”. Analysoitavana on samalla myös kilpailevien mallien hinta ja varustelu. Esimerkiksi kun automallille on kertynyt jo ikää, niin varusteita lisäämällä siihen tuorepuristetaan lisää makeutta
Vuonna -76 PolskiFiatin vakiovarustelusta poimittiin ”valaistu hansikaslokero, kaksi karttataskua, pakettihylly, hattuhylly, käsikaasu, polttoainesäiliön lukko, peruutusvalot, rullavyöt, moottoritilan ja tavarasäiliön valot, vapaatuuletin, pohjapanssari, automaattinen valomuisti, lämmitettävä takalasi” sekä ”5-nopeuksinen taukopyyhkijä”. 59. VW Passat LX Combi Coupén mainos vuodelta -77 tarjoilee ripauksen matematiikkaa, kun 700 markan pakettihintaan niputettavien varusteiden yksittäishintoja on listattu mukaan markan tarkkuudella. Amerikkalaiset autot tunnettiin varustelustaan, mutta toki myös siitä, että mukavuudet piti ruksia erikseen mukaan optiolistalta. Kun vakiovarustelu tarjoaa sen, mitä muihin pitää hankkia lisävarusteena, ollaan mainospuheiden ytimessä. Vuonna -71 Škoda-mainoksessa kyseltiin erinäisten autohyveiden kuten runsaan varustetason perään. Se ilmeisesti jo oikeutti ilmaisuun ”amerikkalaisesti täysvarustettu”. Škodassa todettiin olevan ”erittäin runsas varustetaso”, mutta asian sen tarkempaa avaamista ei koettu tarpeelliseksi. Jos tämäkään ei riittänyt, oli ratkaisuna FinnSpecial, joka lisäsi kuorrutusta muun muassa pisarapeileillä, nahkaratilla ja vinyylikatolla. Kovin kummoisesti ei mainoksessa varustelua esitelty, mutta vakiona olleet automaattivaihteisto sekä ohjausja jarrutehostin sentään mainittiin. Mitä sitten tarkoitti vuonna -76 ”uusmuotoinen, uusvarusteinen, uusamerikkalainen” Dodge Aspen
Voitiinkin siis todeta, että Accord ”ylittää varustukseltaan monen muun automerkin kalliimmat ns. oven sulkemisen jälkeen säädettävän valomuistin ansiosta”. Honda-mainoksen runsas tekstivyörytys on ominaista 70ja 80-luvun taitteen lehtimainonnalle. luksusvarustellut tyypit”. Näiden lisäksi varusteista mainitaan muun muassa ”peruutusvalot, kaksoisvalonheittimet, pääntuet sekä pysäköintirahakotelo”. Tarkalleen ottaen ollaan vuodessa -77, ja Accord Combi Coupén ”ylivoimaisesta varustelusta” esitellään esimerkiksi eräs yksittäinen kokonaisuus: ”Accord on ainoa auto Suomessa, jonka hintaan sisältyy radio (ULA, Kp) antenneineen, kaiuttimineen ja pikavalintanäppäimineen”. Palstatilaa saavat myös ”pari erikoisuutta: polttoainemittari näyttää nesteen määrän vaikka virta on katkaistu, ja sisävalo jää palamaan 3–12 s. Bensanuukuuden ja edullisuuden lisäksi vuoden -82 Ford Fiesta GX:n kehaistiin olevan ”huippuvarusteltu”. 60 3/2024 Mainoksen imussa. Tekstistä käy ilmi, että GX-varusteluun kuuluivat ”lisätty äänieristys, uudet hyvän sivuttaistuen antavat etuistuimet, takalasin pesin, keskikonsoli säilytystiloineen, kello, tuulilasinpyyhkimen eri nopeudet ja jaksokytkin, niskatuet jne.” Vuoden -79 Toyota Corona Liftback GL:n mainos auttoi ymmärtämään, ”mitä tarkoittaa todellinen luksusvarustelu”. Istuimien tweedvillan ohella mausteina olivat niin ohjaustehostin kuin lukkoperäkin, puhumattakaan että mukana oli ”ekonoskooppi, jonka valojärjestelmä ilmoittaa sinulle heti, milloin on syytä vaihtaa isommalle tai pienemmälle”. Tekstistä selviää, että siihen kuuluivat muun muassa ”neljät tehokkaat halogeenivalot ja pesimet, takaovi ja bensiinisäiliön kansi avautuvat myös kuljettajan paikalta, tavaratila on varustettu matkatavaroiden kiinnityshihnoilla ja kokonaan verhoiltu”. Vuonna -81 Peugeot 505:n SRtaso tarjosi ”vakiovarustelun, jota parempaa et voi vaatia”
Jos Fiesta oli liian pieni ja Sierra liian iso, niin ratkaisu oli Orion, joka tarjosi ”ylellisyyttä järkevissä mittasuhteissa”. Vuoden -83 mainoksen mukaan se oli ”yksi luokkansa parhaiten varusteltuja autoja”. Eikä parane sivuuttaa, että ”kojetaulun molemmissa päissä on paikat kaiuttimille”. Vuoden -83 mainoksessa Lada 2107:n kehaistiin olevan ”ylellisen runsaasti varusteltu” ja varmuudeksi vielä lisättiin, että ”tällaista varusteltua et hevin löydä – tämän hintaluokan autoista puhumattakaan”. Maininnan saivat muun muassa ”ergonomisesti oikein muotoillut” istuimet ”ylellisellä Trurokankaalla”, ”jalkatilassa sisustan väreihin soinnutettu nukkamatto”, ”viivästetyt sisävalot, jotka palavat noin 12 sekuntia oven sulkemisen jälkeen” sekä ”lamppuavain”. 61. Mainintojakin varusteista on, kuten ”täysin uusittu mittaristo”, jonka ”varovalot muodostavat näppärän pienen tietokeskuksen”, sekä ”uutuutena kätevä ajovalojen pikasäätö auton kuormituksen mukaisesti”. Taunus laittoi Fiestaa paremmaksi GXtasolla ollen peräti ”luksusvarusteltu”. Miltä siis kuulostaisivat esimerkiksi ”sävylasit, tyylikkäät kylkiraidat, korinväriset ulkopeilit, sähkötoimiset etuikkunat” sekä ”ylellisen laadukas kangasverhoilu myös ovissa”. Kattaukseen lukeutui esimerkiksi ”hieno Chelsea ja Cashmere kangasverhoilu” sekä ”tyylikäs varoitusvalomoduuli”, joka varoitti etujarrupalojen kulumisesta sekä öljyn, jäähdytysnesteen ja polttoaineen alhaisesta määrästä. Mukavuuksilla pyrittiin avustamaan myyntiä ennen Sierra-ajan alkua, ja mainoksen varustelistalle kertyikin mittaa. Kun Sierran pyöreisiin muotoihin oli hieman totuttu, saapui varustetaso Laser, jonka mainostettiin vuonna -84 olevan ”uusi käsite automaailmassa ja se lyö pöytään valttikortit, jotka eivät jätä ketään kylmäksi”
Sisätilat tarjosivatkin ”näkymiä, jotka yllättävät hemmotelluimmankin autoilijan”. Vuonna -85 saapuneen uutuuden varustelu oli ”kaikkien Hondien tapaan täydellinen”. Moinen vaatimattomuus tarkoitti esimerkiksi ”ohjaustehostinta, sähkökäyttöisiä sivulaseja, peilejä ja antennia sekä keskuslukitusta ja stereoita”. Vuoden -84 lopulla VW Transporter -mainoksen kärkenä oli ajokin toimintavarmuus, mutta kuvatekstiin on ympätty vuosimalliin -85 tehdyt parannukset: ”tehostettu korroosiosuoja, 50% kevyemmin sulkeutuva liukuovi, pidennetyt istuimet, pääntuet kaikilla paikoilla, kvartsikello, osamatkamittari, tihkukytkin”. Vuonna -84 käskettiin hemmottelemaan Honda Accordilla, autolla ”joka tarjoaa oleellisesti enemmän kuin halvemmat ja pienemmät autot”. Esille esimerkiksi nostettiin, että ”ylellisissä plyysillä verhoilluissa etuistuimissa on portaaton korkeuden säätö” ja ”jopa turvavyön yläkiinnityspiste on säädettävissä neljään eri asentoon”. 62 3/2024 Mainoksen imussa. FX-mallissa oli muun muassa ”mikrokytkimin varustettu tehokas lämmityslaite” ja FXR-lippulaiva käsitti jo ”Hifi-tason stereoyhdistelmän ja pronssisävytteiset aurinkosuojalasit”. Vuoden -86 Mitsubishi Galantin mainoskuvitus ja otsikon lupaus huipputekniikan yhdistymisestä ylellisyyteen herättää innostuksen, mutta pääkuvan pieni teksti palauttaa takaisin maanpinnalle: ”Mitsubishi NMT-autopuhelin on lisävaruste.” Sitähän se yltiöpäinen hemmottelu tiesi, että uusi Accord-malli oli jo kulman takana valmiina mullistamaan
Aro-Yhtymä mainosti vuonna -89 varsin persoonallisella otteella Chrysler LeBaron GTC:n Coupéja Cabrio-kaksikkoa. Vuonna -88 Ascona Exclusiven ”täydellisyyttä” olivat ”alaspoilerit edessä ja takana sekä erikoisrenkaat 185/70”. Lancia Y10:n tärkeimpiä juttuja oli juuri varustelu, jos tosin sen hintatasokin oli pikkuautoluokkaan korkeahko. Asian juhlistamiseksi oli mahdollisuus ”vaatia” ilmastoitua Bluebirdiä, sillä ”alkuperäinen Nissan ilmastointilaite” oli tyrkyllä kahdella tonnilla, kun normaalihinnaksi kerrottiin 7 750 markkaa. Sisätiloissa odottivat muun muassa ”kartanlukuvalo, sisävalaistuksen viive, pääntuet myös takana, lisätty äänieristys ja ylellinen Exclusive-sisäverhous, lisätty mittaristo ja tummennetut lämpöeristelasit”. Äkkilukemalta molemmilla sivuilla on nimittäin pitkä ja identtinen vakiovarustelistaus – ainoana erona Cabrion sähkötoiminen kangaskatto. Lupaus ilmastointilaitteen mahdollistamasta viileydestä kesällä on ymmärrettävä, mutta puheet talvikäytöstä sen sijaan hämmentävät: ”talvella ilmastointilaite on tehokas superlämmitin”. Vuonna -88 Y10 LX:n hinnaksi kerrottiin 61 500 markkaa, millä sitten saikin auton, jossa oli ”poikkeuksellisen hienostunut sisäverhous, jonka säämiskämäinen Alcantara-panelointi on ylellisesti toteutettu”. Vuonna -87 tuli kuluneeksi 25 vuotta Datsun Bluebirdin rantautumisesta Suomeen. Asconan taival huipentui ennen Vectran saapumista Exclusive-versioihin. Vakiovarusteista listattiinkin ”keskuslukitus, sähkötoimiset sivuikkunat, jarrutehostin, säädettävä ohjauspyörän asento ja riittävä suorituskyky”. Lisäksi pikku-Lanciassa kerrottiin olevan ”runsas varustelu, jollaiseen on totuttu vain paljon suuremmissa ja kalliimmissa autoissa”. 63. Yhdessä niiden kerrottiin ”lisäävän aerodynaamisuutta ja ajamisen varmuutta”, kun taasen ”kivisuojalistat kyljissä ja koristeraidat korostavat urheilullisuutta”
Vetovoimaiset Vetovoimaiset Fordit Fordit Risto Hiltunen 64 HA RRA STA J AN. Suosikkimerkki on Ford, jonka malleista Sierra on noussut vantaalaisharrastajan erityiseksi huomionkohteeksi. Lentomekaanikkona työskentelevä Ripa Hiltunen viihtyy työ tehtävissään modernin ilmailuteknologian parissa, mutta vapaa-ajalla mielenkiinto suuntautuu nostalgisempiin ajoneuvoihin ja niiden tekniikkaan
Vuoden -95 Cossu-Esco oli aloittanut matkansa uutena Sveitsissä, josta Ripa kävi sen hakemassa itselleen vuosituhannen alussa. Kyseessä Fordilla mainoskäytössä ja varikkofillarina ilmeisesti 90-luvun alun Jyväskylän Suurajoissa ollut Fordin-sininen pyörä. Matka on jatkunut nyt jo useamman vuoden ajan ’85-mallisella Sierra 1.3 Laserilla, työyhteisön päänpudistelusta välittämättä. 65. ”Nautin vaativista peltitöistä ja modifikaatioiden tekemisestä autoihin ja muihinkin kiinnostaviin laitteisiin. Fordien kirjo Vaikka työporukassa on ehkä päivitelty Ripan arkiajokkia, on edellä kerrottu paitsi näyttö hänen suosikkimerkistään, myös osoitus miehen leppoisan määrätietoisesta suhtautumisestaan autoiluun ja autoharrastukseen. Cosworth onkin ollut telakalla kohta kaksi vuosikymmentä, mutta paluu liikenteeseen odottaa lähitulevaisuudessa. Niinpä työkaverit puolileikillä painostivat Ripaa ja tivasivat, että milloin oikein vaihdat autoa. Ford Escort Cosworth on ollut Ripalla jo vuosituhannen alkupuolelta lähtien. Moottorivaurion seurauksena auto on odotellut vuosikausia tallissa, mutta paluu päivänvaloon häämöttää. ”Eräs hauska hetki oli, kun huomasin omistuksessani olevan samaan aikaan Sierran kaikki korimallit – sedan, hatcback ja farmari.” Virkeitä moottoreita Käyttöpeleinä vierailleiden Fordien ohella Ripa on ollut mukana rakentamassa kamppeita historic-kilpailuihin. Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Kari Mattila ja Risto Hiltusen albumi K äyttöauton valinta voi nousta työyhteisössä huomion kohteeksi ja keskustelun aiheeksi etenkin, jos työpaikalla moottorit ja niiden kunnostaminen ovat osa luontaista tehtäväkuvaa. Siivekkään Escortin ominaisuuksista ehdittiin käydä nauttimassa Nürburgringiä myöten, mutta myöhemmin iskenyt moottorivaurio kiinnileikanneen pakonokan muodossa keskeytti ajelut. Eikä vain yhtä tai kahta, vaan vuosien mittaan erilaisia Sierra-malleja on ehtinyt vierailla tallissa ja tontilla erinäisiä – mukaan lukien Sierrasta johdettu lavamalli P100. Työyhteisössä oli ja on ymmärrystä ajoneuvoharrastukseen muun muassa vanhojen mopojen rassaamisen tiimoilta, mutta museoikäinen Sierra työkaverin käyttöautona ei silti tahtonut mahtua järkevänä pidetyn toiminnan raameihin. Nuoruusvuosien asettuminen vuosituhannen taitteeseen heijastui Ford-valintoihin siten, omistuksessa on ehtinyt olla Taunuksien ohella myös Granadaa, mutta yleisimmäksi ja pysyvimmäksi mallivalinnaksi nousi Sierra. ”Lohko on koneistettu ja kansi tehty sekä tarvittavat osat ovat valmiina odottamassa”, Ripa taustoittaa. Erityinen mielenkiinto on kohdistunut koritöihin ja hitsaukseen. Ja viimein koettikin se odotettu päivä, jolloin Ripa kertoi vaihtaneensa autoa – ja saapui paikalle aiempaa vuotta vanhemmalla Sierralla. Teinivuosina Ripan matka moottoriajoneuvojen maailmaan alkoi Monkeyja PV-mopoilla, mutta kevarien sijaan hän siirtyi suoraan autojen – ja nimenomaan Fordien äärelle. ”Ford-sairaus on siirtynyt perintönä isältäni, joka kärsi myös vuosikymmenet Escortien, Taunusten ja Sierrojen parissa”, Ripa hymyilee. Vuosien varrella olen ollut osallisena muun muassa RS2000ja RS1600-Escortien rakentelussa ja korien valmistuksissa.” Ford-teemaan ja merkin rallitoimintaan liittyen haltuun on päätynyt myös persoonallinen polkupyörä. Ripa itse ei ole kilvanajoon osallistunut, vaikka vauhdikkaat Fordit puhuttelevat ja omistuksessa on Fordin 90-luvun puolenvälin ralliaseen siviiliversio – Ford Escort Cosworth. Hänen ensimmäinen oma autonsa 90-luvun lopulla oli ’75 Ford Taunus, jonka bensankulutuksesta huolehti 2,3 litran V6-motti. Lentomekaanikkona työskentelevän vantaalaisen Risto Hiltusen kohdalla asia on ollut vahvasti esillä, sillä muun muassa suihkumoottorien korjausta sekä erinäisiä osaja komponenttikorjaustöitä sisältävässä ammatissa kollegat kiinnittivät huomiota, kun Ripan käyttöautona palveli vuoden -86 Ford Sierra 2.0iS
Autoa ei myöskään tarvinnut maalauttaa uudelleen alkuperäiseen siniseen sävyynsä, vaan siihen 2000-luvun alussa uusittu maalipinta ajoi edelleen asiansa. ”Moottori mahtuu Sierran konehuoneeseen hyvin, sillä Fordin pikkulohko on kooltaan sievä ja keskinokkansa ansiosta varsin kapea.” Moottorin vakiona tuottamaan potkuun ei tyydytty, vaan 306-kuutiotuumaiseksi porattua pataa kiristettiin niin, että perus-Mustangin noin 200 hevosvoiman teho tuplaantui. Työtä oli silti reippaanlaisesti edessä. Nykyään rakentelusäädökset ovat osin sallivammat, mutta kesällä 2001 muutoskatsastettu V8-Sierra on työnäyte niin teknisten kuin ennen muuta viranomaishaasteiden selättämisestä. ”Halusin rakentaa Sierraa tehdasilmeeseen, sillä alkuperäisyys viehätti tässä yhteydessä, vaikka harrastemopoissani olen tykännytkin, että niissä saa patina näkyä.” Ulkoisesti Sierra olikin varsin hyvässä ryhdissä, eikä Ripan tarvinnut kohdistaa siihen taitamiaan koritöitä kuin vasemman pitkittäisen taka-aisan osalta. 66 Harrastajan pakeilla 3/2024. Ulkonäöltään sininen Ford sulautuu ongelmitta työmatkaliikenteen sekaan – jos vain farmari-Sierroja liikenteessä tapaisi samoissa määrin kuin vielä vuosituhannen taitteessa. Etelä-Afrikassa oli 80-luvun puolivälissä tarjolla Sierra XR8, jonka voimanlähteenä oli Fordin 302-kuutiotuumainen V8. Tätä 252 yksilön verran valmistettua mallia ei kuitenkaan käytetty verrokkina kasikoneisen Suomi-Sierran kohdalla, vaan lisääntyneille voimavaroille haettiin viranomaishyväksyntää vertaamalla sitä Sierra Cosworthiin. Auto oli myynnissä katsastettuna, mutta jo hankintahetkellä oli selvää, että työtä riittäisi niin tekniikan kuin auton ulkoasun kohentamisessa. ”Olen projektissa mukana olleelta taholta kuullut, että Hernesaaren helikopterikentälle on projektin edetessä sulatettu lukematon määrä kumia.” Ripa itsekin muistaa nähneensä huomiota – ja joissakin pahennusta – herättäneen V8-Sierran pääkaupungin iltariennoissa vuosituhannen ensivuosina. Tavoitteeksi tehdasilme Ripa ei antanut tutun V8-Sierran mennä ohi, vaan tarttui tilaisuuteen saadakseen palan suomalaista autonrakennuskulttuuria omaksensa. Luvat saatiin, ja Sierran konehuoneeseen soviteltiin kolmannen mallipolven eli niin sanotun Fox-Mustangin viisilitrainen V8-moottori ja sen jatkeeksi ylivaihteella varustettu neliportainen automaattilaatikko. Mutta ei mikä tahansa farkkuSierra, vaan viisilitraisella V8-moottorilla katsastettu yksilö. Helsingin Hernesaaressa sijainneella pajalla läpiviedyssä projektissa olikin tiettävästi apuna myös Fordin kotimaan päämajassa Malmilla vaikuttaneita henkilöitä. Jälkimmäisistä puhuttelevimpana Ripan omistukseen runsas vuosikymmen siirtynyt ’92 Ford Sierra 2.0i S STW. Kotimaista rakenteluhistoriaa Tulenpalavaa kiirettä Escort Cosworthin kunnostamiseen ei ole ollut, sillä mielenkiintoisia projekteja on riittänyt niin polkupyörissä ja mopoissa kuin tietenkin Fordeissa. Sen myötä hänessä oli kytevää mielenkiintoa sinistä voimafarmaria kohtaan, kun se yllättäen ilmestyi vuonna -12 myyntiin lohjalaisessa autoliikkeessä. ”Auto oli ehtinyt kiertää jo useamman omistajan kautta ennen päätymistään autoliikkeeseen
Jos peltitöiden suhteen pääsi vähällä, riitti sähköjen uusimisessa sen sijaan pakerrettavaa. 67. Varsinaisia ruostekorjauksia joutui tekemään käytännössä vain vasempaan pitkittäiseen taka-aisaan. Huolellinen työnjälki näkyy esimerkiksi laturin lämpösuojassa. Nyt tilalla on asiallinen alumiinikotelo, jonka kautta kunnolliset teräspunosteflonletkut kulkevat. Ripa halusi pakoputkiston istuvan siististi ja roikkumatta, joten 2,5 tuuman rosteriputkiston asemointi tehtiin huolella. ”Hernesaaren helikopteri kentälle on projektin edetessä sulatettu lukematon määrä kumia.” Kabiiniin luikerrelleen bensanhajun syyksi paljastuivat epämääräiset polttoainelinjat tankilta takalattian läpi. Sisätilojen palauttamiseen kohti alkuperäisyyttä lukeutui muun muassa sisäkaton uudelleenmaalaus
Esimerkiksi miltei kaikki konsolin kiinnityspisteet olivat rikki, samoin sisäkahvat ja lukkolaitteet jumissa tai rikki. Ohjauspyöränä palvelee aikakauden mukainen valinnaisvaruste Fordeihin, nelipuolainen RS-ratti. 68 Harrastajan pakeilla 3/2024. ”Vaihdekaavio tehtiin titaanilevystä; jyrsinnästä iso kiitos Impolan Mikalle.” Konsolin ja moottorin sähköt jouduttiin tekemään käytännössä kokonaan uudelleen. Ehjän hattuhyllyverhon tavoittaminen farmari-Sierraan ei käy enää kädenkäänteessä. Apuja lukuisiin pisteosapuutteisiin löytyi toiselta Sierra-harrastajalta, jonka laanilta Ripa kertoo purkaneensa eri Sierrayksilöistä osia toisensa jälkeen tavoittaakseen ehjiä pisteosia, kuten lukuisat sisustan muoviosat ja nippelit. Tämä näky saa tietämättömän pohtimaan voimalinjauksia – kunnes moottorin käynnistäminen paljastaa pelin hengen. Kaikki joustavat letkut muutettiin teräspunostefloniin, samalla vaihdoin uuden bensapumpun ja paineensäätimen.” Sisältä siistiksi, tekniikaltaan tiukaksi Kun bensankäry oli näin haihtunut ohjaamosta, oli aika käydä kohentamaan Sierran visuaalista ilmettä. Se ei yleensä ole optimi tilanne, eikä ollut nytkään. Valoumpiot ja vilkut olivat paitsi kauhtuneet, myös liian tuning-henkiset”, luettelee Ripa loputtomalta tuntunutta listaa. Valot ja vilkut ympäriinsä vaihdettiin uusiin alkuperäisiin. ”Ympäri autoa ärsytti osien rikkinäisyys. ”Askartelin alumiinista hitsaamalla kotelon, josta letkut johdettiin. ”Se oli voimakas, ajoit sitten ikkunat auki tai kiinni. Suoranaisia virityksiä ja muutoksia huonompaan suuntaan riitti.” Ensimmäisiä kielteisiä havaintoja oli ohjaamossa leijunut tuhti bensanhaju. Tallilla asiaa tutkiessa syyllisiksi osoittautuivat bensalinjojen nitriililetkut, jotka menivät siten kaikki vaihtoon.” Bensalinjoihin liittyvänä epäilyttävänä rakenteena paljastui myös tankkilaitteelta takalattian läpi tehty vienti, joka muistutti Ripan mukaan lähinnä bitumimattomöykkyä
69. Huolellisuus ja kokonaisvaltaisuus näkyy yksityiskohdissa: maavaraa on tavallisten farkku-Sierrojen malliin, mutta samalla pakoputket on huolehdittu kulkemaan lähellä alustaa sen sijaan että ne roikkuisivat lähempänä tienpintaa. ”Hälyttimen johtosarja oli lävistetty itseporautuvalla ruuvilla ja ABSjohtosarjaan oli joskus sahattu puukkosahalla”, antaa Ripa esimerkin. ”Koivunlehdestä muodostui omanlaisensa pakkomielle”, Riki kertoo ja jatkaa, ”Sellainen löytyi mainitulta laanilta yhdestä raadosta, ja sen pohjalta Hannulan Marko taikoi uuden raikkaan tarran pintaan.” Muut luukkujen ja korin koristemerkit vaihdettiin uusiin alkuperäisosiin, mutta erään hieman isomman yksityiskohdan kanssa kanssaharrastajien apu olisi vielä tarpeen. Kokonaisuutena ulkoasua ja olemusta on saatettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Alkuperäisyyttä tavoittelevan ulkoasun kulminaatiopisteeksi muodostui 90-luvun alun Fordeissa ollut koivunlehtimerkki, joka kertoi päästöjen hallintaan kuuluvasta katalysaattorista. ”Imuputket kiinnikkeineen valmistettiin uusiksi alumiinista. Putkien loppuhitsauksesta kiitos Lehtisen Teemulle.” Ulkoasun kulminaatiopisteeksi muodostui 90luvun alun Fordeissa ollut koivunlehtimerkki. Pyhä V8 ärähteli edelleen keulalla, mutta työtä oli edessä myös sen kanssa ennen kuin kokonaisuus täytti Ripan asettaman vaatimustason. Sellaista ei tunnu löytyvän, ei sitten mistään, mutta mahtaisiko joltain kuitenkin löytyä?” Vannevalinta poikkeaa harkitusti alkuperäisestä ulkoasusta, ja Escort Cosworthin 16-tuumaiset aluvanteet sopivatkin farmari-Fordiin oivallisesti. Lämpösuojasukkaa asenneltiin sinne tänne. Huohotinpurkki, sytkäboksi ja puola siirrettiin piiloon ilmanputsarikoteloon, ja startiksi valikoitui MSD:n tuote. ”Pakosarjoilta lähtien tehtiin uusi 2,5 tuuman putkisto rosterista. Syylarin raudat rakennettiin uusiksi ja letkuja vaihdeltiin tuoreempiin. ”Facelift-mallin farmari-Sierran ehjä takapuskuri on ollut haussa jo pitkään. Asia on huomioitu myös alustan ratkaisuissa. Lämpösuojapeltejä väsäiltiin ABS-pumpulle sekä laturille”, hän luettelee. Putkisto rakennettiin mahdollisimman lähelle pohjaan, jottei se roikkuisi rumasti. Uudella tarrapinnalla eheytetty koivunlehti on pieni, mutta merkityksellinen yksityiskohta
Hirvittävän hauska Luonnollisesti myös Sierran ydin eli V8voimalinja on saanut huomiota. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen automaattivaihteisto ylivaihteella, lattiavalitsin. Kekseliäisyydestä ja alkuperäis ilmettä painottavasta viimeistelystä kertoo huohotinpurkin, sytytysboksin ja puolan sijoittaminen alkuperäisen ilman putsarikotelon suojiin. Linelock lisättiin takapiiriin hauskanpitoa varten.” Ja hauskaa Ripa on ehtinyt Fordilla myös pitää. ”Tulevaisuuden haaveissa on etanolikonversio ja samalla moottorin peruskorjaus. 05 Alusta Edessä McPherson-tyyppinen erillisjousitus, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Takana erillisjousitus, kolmiotukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Tämän yksilön viimeistelytaso vie osaltaan ajatukset tuotantolinjojen suuntaan. Jarrupuoli huollettiin ja kumiletkut vaihtuivat teräspunostefloniin. 08 Suorituskyky hillitön Fox-Mustangista aikanaan poimittu viiden litran vinkkeli täyttää konehuoneen, mutta toisaalta sopivuus tiedettiin, sillä Etelä-Afrikassa oli 80-luvulla tarjolla XR8-versio. 07 Mitat Pituus 450, leveys 172, korkeus n. Paino 1 320 kg. Parhaimmillaan tämä onkin paikaltaan kiihdyttelyssä ja sudittelussa, mutta vastavuoroisesti aivan hirvittävä ajettava kovissa nopeuksissa”, hän virnistää. Tilavuus 4 950 cm 3 . 70 Harrastajan pakeilla 3/2024. ”Apurunko on muokattu uusiksi, samoin perän takakiinnikkeet on uusittu: Ford Thunderbirdin 8.8 IRS -alumiinimurkula istutettiin uudelleen apurunkoon tukevammilla kiinnityksillä ja uretaanipuslilla. 01 Merkki ja malli Ford Sierra 2.0i S STW 02 Vuosimalli 1992 03 Moottori Kahdeksansylinterinen nestejäähdytteinen v-moottori edessä pitkittäin. Tässä viehättää eniten herkkyys, jonka moottori tarjoaa. Edessä ja takana levyjarrut, ABS. Myös Borg Warner T-5 -manuaaliaski houkuttelisi”, fordisti pohtii ja osoittaa samalla harrastukseen liittyen kiitokset perheelleen ja läheisilleen sekä Mako Kososelle, Seppo Kihniälle, Juuso Turtiaiselle, Ari Leppälälle, Rauski Mattilalle sekä muille kavereille ja työporukalle. 135, akseliväli 260 cm. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 5-ovinen teräskori. Teho 424 hv /6 000 rpm, vääntö 560 Nm /4 900 rpm. ”Aikanaan tämä herätti pahennusta Helsingissä ja nykyään sitten Vantaalla. Takaveto. Harrasteajoneuvolle termi ”valmis” on suhteellinen, ja tämä pätee myös moottorinvaihtonsa osalta museoikää vähitellen lähestyvään V8-Sierraan
Ohjaamon toimivaa harmautta terästävät kuitenkin muutamat yksityiskohdat. Pykälä kolahtaa paikoilleen ja heilauttaa menohaluja huokuvaa Sierraa. Joten pakkohan tätä suurta tarinaa on kerrattava edes pienen luvun verran. Nyt olemme kuitenkin liikkeellä yli 30-vuotiaalla perhe-Fordilla, joka tuntuu palavan halusta kertoa ympärillä hyöriville hybrideille ja sähkökärryille siitä, miten asiat olivat silloin, kun energia tavattiin ottaa vain tankista eikä kennoista. Yleisesti ottaen näkymä on juuri sellainen kuin se Ford Werkessä Kölnissä oli aikanaan nähty suotuisaksi, ja kuljettajan ajoasento ryhdikäs samalla tavoin kuin auton alustakin, jota on madallettu vain maltillisesti. Kumipinnan kulutustyöt vaimenevat välittömästi, ja samalla ylireagointi jo harmittaa: Sierrahan touhusi vakaasti ja luotettavasti, mutta kuski arasteli. Kevennämme jarrua ja lähdemme lipumaan eteenpäin tehdäksemme tuttavuutta tämän kuntosalikuurin käyneen perhevaunun kanssa. Tästä huolimatta tarjoamme sille sen kaihtamaa tyyliä eli pintakaasua, minkä seurauksena taajamanopeuksilla eteneminen aiheuttaa helposti pientä edestakaista ”rytkimistä”. Kuuntelemme tätä ääninäytelmää sinisen farmari-Sierran takakulmalla, missä peräluukun alareunan 1.6imerkintä vihreällä koivunlehdellä täydennettynä korostaa ristiriitaa yli 30-vuotiaan perhefarmarin uneliaan perusolemuksen ja sen voimaa uhkuvan äänimaailman välillä. Tehostettu ohjaus on kevyt pyöriteltävä ja sen tarjoama tuntuma välitön. Ympärillä vyöryy suorastaan autovihamielistä ilmapiiriä huokuva pääkaupunkiseutu, vaikka siitä huolimatta tähän Kehä III:n liepeille on asemoitunut tuntuva osa kotimaisesta autokannasta etenkin uudemman autokaluston osalta. Samalla nopeus kasvaa viranomaisnäkökulmasta sietämättömällä tavalla, joten päätämme lopettaa leikin alkuunsa ennen kuin näemme siitä parhaat palat keltaisessa lehdistössä jonkun kanssaautoilijan kojelautakameran taltioimina. Takapyörät pyrkivät savustushommiin samalla kun farkku-Ford alkaa runnoa päättäväisesti eteenpäin. Pidämme vasenta jalkaa hieman jarrulla, kunnes valojen alkaessa vihertää polkaisemme kaasupedaalin kohti lattiaa. Jo hienoinen varvastelu oikeanpuoleisella raajalla saa kuitenkin viisilitraisen vinkkelin heräämään ja meno uhkaa hetkessä kiivastua tuntuvasti sallitun kaupunkinopeuden ulkopuolelle, varsinkin kun laatikko on kärkäs hakemaan pientä pykälää ja riemullisinta kierrosaluetta. Auton omistaja opastaa mistä D-asento löytyy, joten siirrämme jämptin vaihdevalitsimen kyseiseen pykälään. 71. Sisällä ohjaamossa samanlainen tunnelmallinen kahtiajako jatkuu. Sierran V8 ei murahtele tummalla alaväännöllä, vaan karjaisee raa’asti mutta samalla puhdasvireisesti. Kolme vuosikymmentä vanha GEMSmoottorinohjausyksikkö ei bittimäärillä pullistele moderneihin bokseihin nähden, joten Sierra haluasi mieluummin mennä tai olla menemättä. Lyhyen koeajon suoritusalue on kaikkea muuta kuin riehakasta luonnettaan pidättelevälle Sierralle olisi suotuisin. Renkaat vaikeroivat ja kierrokset säntäävät uudelleen kohti yli 6 000 minuuttikierroksella odottavaa punarajaa. Näistä huomiota herättävimpiä ovat kojelautaan siististi asennettu vaihtovalo sekä viisiportaisen käsivaihteiston korvannut neliportainen automaatti, jonka keppi työntyy titaanilevystä valmistetun vaihdekaavion lävitse. Kevennämme jarrun, mutta lähes välittömästi viisilitrainen vinkkeli on jo nostanut kierroksia ja tunnelmaa kohtia kattoa. Kojelautaan syttyvä iso vaihtovalo saa allekirjoittaneen häkeltymään ja keventämään oikeaa poljinta – aivan suotta. V8 karjaisee raa’asti, mutta samalla puhdasvireisesti. Satumme lipumaan punaisiin liikennevaloihin ensimmäisiksi ja jäämme kuuntelemaan Sierran kuulumisia. SIERRAA SARVISTA Hanakan kiihkeä starttausääni, joka vaihtuu käynnistymisen seurauksena pontevan rummuttavaksi metallikompiksi. Emme kuitenkaan nosta virheen merkiksi kättä, vaan laskemme jalkaa, minkä seurauksena perhefarmarin yli 400 hevosvoimaa ja yli 550 newtonmetriä vääntöä saapuvat jälleen seuraamme. Ihanan järjetöntä. Ohjauspyöränä on Fordeihin valinnaisvarusteena tarjottu RS-sporttiratti, mutta valmistajan repertuaarin ulkopuoliset elementit kertovat, että tässä perhefarmarissa kaikki ei ole niin kuin joskus ennen
Niin myös American Car Show. kerran. Pääsiäisen kohokohtiin lukeutuva American Car Show järjestettiin jo 45. Kuin silloin ennen. Tämän vuoden näyttelyyn oli varattu reilusti hallitilaa, joka myös täytettiin pääosin näyttelykalustolla – vehkeitä oli esillä noin kahdeksansataa. 72. Helsinki 29.–31.3. Järjestäjän ilmoituksen mukaan yleisöäkin poikkesi varsin mukavasti, noin 44 000 henkeä. Taas mennään! Risto Harvian Mercedes-Benz 300 SL Coupé ’56 oli eräs tapahtuman vetonauloista. Teksti ja kuvat: Kari Mattila F HRA:n järjestämällä amerikanautonäyttelyllä on pitkät perinteet. Maailma on muuttunut matkan varrella aika paljon. Messuhallit täyttyivät yleisöstä heti kun ovet avattiin perjantaina kymmeneltä. Daniel Hagelbergin alkuperäisen oloinen ja hienokuntoinen ’79 VW Polo on saanut alleen Ronalin klassikkovanteet ja hiukan matalamman jousituksen. 45:een tapahtumakertaan on mahtunut yläja alamäkiä. Muutaman viime vuoden ajan tapahtuma on ollut totuttua vaisumpi, mutta nyt meno oli kuin vanhaan hyvään aikaan. Tapahtuman ja harrastuksen hyvästä tilasta kertoo se, että mukaan päässeet laitteet oli karsittu 1 850 ehdokkaan joukosta. Alun perin nimensä mukaisesti jenkkiautoihin keskittynyt näyttely tarjoaa nykyisin nähtävää erikoisajoneuvokulttuurin jokaiselta osa-alueelta mopoista kilpureihin ja rodeista museovehkeisiin
Tapahtumissa näkee paitsi autoja myös alan ihmisiä. Kari Rautasen omistama Ford ehti päätyä Ämmässuolle ennen kuin kohtasi pelastajansa. Pieniäkään ei unohdettu. Mies ja Jeep ovat tuttuja Klassikot 3/2009 -lehden sivuilta. Hyvillä osilla koottu hauskutuslaite oli kaupan 9 000 eurolla. Vihreän himmelin palikat takasiipeä lukuun ottamatta ovat perinteitä kunnioittavia levikkeitä ja takalaisinritilää myöten. Ikoninen Land Rover on monen silmään parhaimmillaan lyhytakselivälisenä ja maskilamppuisena. Ladan näkeminen saa aina hyvälle tuulelle. Volkkari on entisöity huonosta aihiosta, joka on alun perin hankittu varaosa-autoksi vuonna 1970 ja unohdettu sen jälkeen metsän siimekseen. 73. Arin VW-harrastuksesta löytyy tarinaa numerosta 7/2010. VW pelastettiin vuonna 2015 ja kunnostettiin häikäisevän hienoon kuosiin. Ajan muotivirtauksia seuraten Fiat on saanut pintaansa Volvo T5R:n keltaisen värin. Kari Modin auto on tullut Suomeen 60-luvulla kaivosteollisuusyritys Otanmäki Oy:n käyttöön. Vitriineissä esillä olleet pienoismallit hämmästyttivät yksityiskohtaisuudellaan. P2-korinen Ford Taunus sopii jenkkirautojen sekaan tyylinsä ja muotoilunsa puolesta mainiosti. Ari Huhdan ’52 Kupla on kuin pakasta vedetty. Pellin alla tietysti Fiatin tuplanokkainen. Jari Isokivijärvi toi näytille ’73 Jeep Wagoneerinsa. Vuonna 1997 kuvan kuosiin (teippauksia lukuun ottamatta) viritelty Fiat 600 oli pirteä näky. 903-kuutioista konetta on trimmattu niin, että tehoa irtoaa sata hevosvoimaa ja kierroslukumittarin viisari kiipeää kahdeksaantuhanteen
”Se oli mahtava juttu. Asenne ry:n nuoret ottivat Hese Toloselta kesken jääneen projektin työn alle. 1950-luvun amerikanautojen muotoilu sykähdyttää aina, katseli sitten ulkokuorta tai ohjaamoa. Nuoret ovat saaneet osaamispisteitä opintoihinsa ja päässeet samalla kartuttamaan kädentaitojaan. Siinä päivän resepti näyttävän amerikanauton rakenteluun. ’57 Oldsmobile Super Fiestan avautuva takalasi on hieno yksityiskohta. Kahden vuoden ahkeroinnin myötä peli on viimeistelyä vaille valmis. Nuoret tekivät kovan työn, kun jaksoivat koko pääsiäisen esitellä autoa sekä yhdistyksen toimintaa yleisölle”, Paula kiittelee. Asenne ry on Paula ja Harri Vigilantin perustama ja vapaaehtoistyönä pyörittämä yhdistys, joka on onnistunut saamaan toiminnalleen sekä tilat että tukea. Rodit kuuluvat American Car Show’n peruskattaukseen. Tähtäimessä on Forssan Pick-Nick, jossa rodilla on tarkoitus ajaa kunniakierros raviradan ympäri. ”Autoa on nyt rakennettu pari vuotta, ja sen tekemiseen on osallistunut nelisenkymmentä nuorta. Pekka Polvisen yksilöä on hieman kustomoitu omistajan maun mukaisesti. Auto kaipaa vielä pientä säätöä ennen kuin se on kokonaan valmis. Työstä on ollut monenlaista hyötyä. ASENTEELLA KUNTOON Vuonna 2020 liikenneonnettomuudessa menehtynyt moottorimies Hese Tolonen ehti käynnistää projektin, jossa nuoret pääsivät rakentamaan pientä rodia Stadin metalliverstaassa. Näyttäviä vehkeitä oli nytkin runsaasti esillä. Moni yritys on järjestänyt Asenne ry:n toimintaan osallistuville nuorille työpajoja, joissa he ovat voineet tehdä metallija verhoilutöitä ja harjoitella maalausta”, Paula kertoo. Tapahtuman päätteeksi auto palkittiin Nuori rakentaja, autot -sarjan kolmospystillä. ’60 Studebaker Lark -farmarin pintaan yön aikana laskeutunut pöly saa kyytiä ennen kuin tapahtuman ovet aukeavat yleisölle. Kaksi vuotta sitten Forssan seudulla nuorisotyötä tekevä Asenne ry otti projektin vastuulleen. 74 American Car Show 3/2024. Tämä on kuitenkin ensimmäinen tämän alan tapahtuma, jossa olemme mukana. Apuja löytyi myös näyttelyssä, jossa Arctic Pinheads -porukka taiteili rodin pintaan hienot straippaukset. Villisti muotoiltu kori lähes tien pintaan kiinni madallettuna, patinaa pinnassa ja alla isot ja kiiltävät vanteet. Hesen kuoleman myötä kesken jääneelle hankkeelle etsittiin jatkajaa Facebookryhmän kautta
Vanhassa vara parempi... Triumph-runkoinen ja Monkey-tyyppisen Lifan-koneen ympärille rakennettu taideteos on 11-vuotiaan Iineksen perheensä avustamana nikkaroima vehje. Moottoriurheiluosastolla oli ilahduttava määrä historic-kalustoa. Minkä nuorena oppii... B-ryhmän Audi Quattro vuodelta 1984 pysäytti ohikulkevat tehokkaasti. Jukka Suvisalmen Alpine A110 on replika vuoden 1969 tehdaskilpurista, jollaisella kisasivat Jorma Lusenius ja Seppo Halme. Vanhaa rautaa. Mopo Tuning -osastolla vaikutti olevan yhtä paljon Monkeyja PV-pohjaisia rakennelmia kuin 2000-luvun Derbeistä ja vastaavista viriteltyjä laitteita. Tekemisessä tylsintä on kuulemma ollut hiominen ja kivointa maalaaminen. Rattia ovat pyörittäneet ainakin Sebastian Lindholm, Harri Toivonen ja Lasse Lampi. Vehkeen kilpailuhistoriaan on kirjattu muun muassa Jyväskylän suurajot sekä Monte Carloja RAC-rallit. Heinosen Timon ’66 Fiat 850 Coupé edusti vanhojen kilpureiden kevyempää sarjaa. Autolla on ajettu rallia 80-luvulta lähtien. Olli Martikaisen chopper-Monkey on rakennettu 80-luvulla, ja se on voittanut American Car Show’n Best bike in show -palkinnon vuoden 1987 näyttelyssä. Kulkupuoli on kunnossa, sillä viimeisimpänä saavutuksena meriittilistaan on kirjattu luokan suomenmestaruus viime vuodelta. 75
M essuhalliin astuva kohtasi ensimmäisenä seitsemän Ford Mustangin kattauksen, jonka merkkikerho oli koonnut juhlistamaan villihevosen 60-vuotista historiaa. Hallien puolella nähtiin lisää kerhoosastoja. Punainen ja kivalla varapyörätelineellä varustettu ampiainen nousi esiin kiinnostavien ja värikkäiden museovehkeiden seastakin. Oikean oloista puhelinta etsivälle Turussa oli mukavasti tarjontaa ARP-luurista LA-puhelimeen ja NMT-vehkeisii 76. Maksaneita messuvieraita oli 2 596 henkilöä ja myyjiä oli paikalla 108 kappaletta. Tapahtuman talkooväkeen saatiin 30 aktiivia”, listaa Turun seudun mobilistien puheenjohtaja Mika Peippo. Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Jukka Vuorenmaa Kevään merkkejä Ei Vespa ole ansioitta klassikon asemaan noussut. Turun seudun mobilistien järjestämän Talviheikki-tapahtuman aikoihin harrastajat alkavat virittäytyä seuraavaan ajokauteen. Moni saapui paikalle omalla autollaan, sillä messuhallin parkkialueelle myytiin yli kaksi tuhatta pysäköintilippua. Turun messuhallissa on tavannut olla Talviheikin aikoihin täyttä, ja niin oli asian laita tänäkin vuonna. Järjestävä kerho saa kuulla toisinaan moitteita pysäköintimaksusta, mutta Peippo muistuttaa, että kyseessä on niin sanottu pakollinen paha – kerhon kassa ei parkkimaksuista kartu, vaan alue on maksullinen eri tahon toimesta. Muodot ja sympaattinen olemus viehättävät vuosikymmenestä toiseen. ”Talviheikki onnistui tänä vuonna kohtalaisen hyvin. Se on aina hienoa kun autossa on aikakauteen täsmääviä varusteita. Toimintaansa oli esittelemässä Mustangkerhon lisäksi Mercedes-Benz-, Opel-, Renault-, 2CVja BMW-harrastajaporukat kaverinaan Paroonin pojat ja Pargas Retro Cars
Jo museoikäiseen Helkama AX -mopoon saa edullisesti aivan uusiakin osia. 650-BSA vuodelta 1969 etsi uutta omistajaa 2 200 euron pyynnillä. 77. Entisöintihommissa on hyvä olla aikaansa edellä. Merkkikerho toi juhlan kunniaksi näyttelyyn hienon kattauksen eri sukupolvien villihevosia. Ei paha hinta helpolta vaikuttavasta projektista. Talviheikki on monipuolinen rompetorin ja vanhojen ajoneuvojen näyttelyn yhdistelmä. Talviheikissäkin niitä oli tarjolla ja näytillä useampia. Maallikon silmään malleja on vain yksi, mutta vähänkin aiheeseen perehtynyt näkee nopealla vilkaisulla mistä versiosta ja minkä ikäisestä kamppeesta on kyse. Pappamallinen Tunturi on varsinainen harrastajien kestosuosikki. Ikoninen poniauto Ford Mustang täyttää 60 vuotta. Lähettimalli on helppo erottaa etutarakasta ja sen alle sijoitetusta ajovalosta. Helkama käytti mopoissaan usein italialaisia komponentteja. Helkama Tossu oli kerrassaan mainio ja kuvaava nimi mokomalle. Lisäksi seitsemän kerhoa oli paikalla esittelemässä toimintaansa. Avonainen konepelti kerää aina ihmisiä tutkimaan tekniikkaosastoa sillä ei ole väliä sijaitseeko konepelti edessä vai takana. Pikkupyöräisten markkinoille Helkama päristeli Fanticilla, jossa suomalaista työtä olivat lähinnä tarrat. Tämän talven näyttelykalustoon kuului apumoottoripolkupyöriä, mopoja ja prätkiä sekä autoja. Vaan kuinka mahtaa olla muutaman vuoden kuluttua, jos pitäisi löytää vaikkapa toimiva ja naarmuton mittaristo
Daihatsu Gran Move jää monelta autoihmiseltä tunnistamatta, vaikka peli alkaa olla jo tukevasti harrasteiässä. Tämän korimallin myötä Cougar-mallisto palasi vanhoille raiteilleen edeltäjämalli olikin livennyt jo varsin kauas tyylikkäistä esi-isistään. Vuonna 1983 markkinoille saapunut kuudennen sukupolven Mercury Cougar on hyvällä tavalla persoonallisen näköinen auto. Parkkialueen vilinässä näkyi monenlaista menopeliä. Tarpeellisten kilkkeiden etsiminen sekalaista tavaraa sisältävien laatikoiden kätköistä on mielenkiintoista puuhaa, vaikka oikea osa jäisi löytymättä. Nykyautojen seassa vaikutelma on jo aivan erilainen. Farmari-Crownin jylhä muotoilu ei aina pääse oikeuksiinsa museoautotapahtumassa. Tietokyltin mukaan vuoden 1966 yksilöllä on ajettu ainoastaan 22 tuhatta kilometriä, mikä selittänee osaltaan asiaa. 78 Talviheikki 2024 3/2024. On se vaan pop! Kiva patina, nastakumit alla ja tiikeripäälliset penkeissä. Rompetta riitti moneen menoon. Kovaan käyttöön tarkoitettuja Unimog-monikäyttöautoja näkee harvoin näin hienossa kunnossa. Mukavasti muriseva käyntiääni vihjaili pellin alla majailevan vakiosta poikkeavaa tekniikkaa. Mikäpä olisi tällaisella kurvailla talven liukkailla. Mallin valmistus alkoi vuonna 1996, eikä siis ole pitkä aika siihen kun ensimmäisiä saadaan jo museokilpiin
Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. 2 viiikon välein). 9–15 Tervetuloa! Tervetuloa! Varaosat Brittiautoihin Paradise cars jo vuodesta 1987 paradisecars . www.v-palvelu.fi Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. TESTIEN TULOKSET PUHUVAT NYT: Vedetön jäähdytysneste . verhoiluja tiivisteosia. com · puh . . 9–15 la 11.5. V-Palvelu Pirkanmaan V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. Uusia kaasuttimia ja kaasuttimien huoltosarjoja vahvempi kipinä antaa enemmän tehoa, pienemmän kulutuksen, vähemmän päästöjä Ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa kiehumispiste 180°C, jähmepiste -60°C www.kaasutinexpertti.. Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@v-palvelu.fi Pirkanmaan V-Palvelu Ky Sorvajärventie 416 34110 Lakiala Nyt saatavilla 140/164 alkuperäisen mallin mukaisia kumi matto sarjoja ! Puh. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. 0400 744 587 Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa Viipale mediat mediat Klikkaa ostoksille automiehen verkkokauppaan! supermarket.. . Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. 0400 745 915 • bh@britti-helmet.fi Vestrantie 12 • 01750 Vantaa Perinteinen BH-rompe Perinteinen BH-rompe la 11.5. Supermarket.. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme. Pulssisytyttimet sytytystulppien tilalle . 8 90 Edelliset numerot alkaen Varastossa lähes kaikki vanhat numerot vuodesta 2008 lähtien.. puh 050 523 89 51 • kurki-suonio@kolumbus.. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n
Museon avaaminen Mazda Deutschlandin tuella vuonna 2017 oli kokoelman kartuttamiselle luonnollinen jatkumo. Reilun kymmenen vuoden kuluttua sama yritys esitteli Mazda-Go-nimisen kolmipyörän. Teksti ja kuvat: Lea Lahti 80. Itseoikeutetusti valokeilassa on myös wankelmoottori. Noin tunnin ajomatkan päässä Münchenistä sijaitseva Automobil Museum Frey esittelee historiallisessa Augsburgissa ainutlaatuisen kokoelman erilaisia Mazda-malleja usean vuosikymmenen ajalta. M useon taustalta löytyy vuodesta 1978 Mazda-merkkiä edustanut autoliike Auto Frey ja sen perustaja Walter Frey. Miehen autokeräily käynnistyi vuonna 1980, kun hän hankki omistukseensa Mazda Cosmo Sportin. Freyn kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä 120 ajoneuvoa, joista museon tiloissa on esillä viitisenkymmentä. Samaa yksilö auto on nyt kunniapaikalla museossa. Vasta 1950-luvun lopulla päästiin palaamaan ajoneuvojen pariin. Nostalgiaa huokuva entinen raitiovaunuvarikko on oivallinen paikka automuseolle. Intohimo Mazda-mallien keräilyyn on periytynyt myös pojille, joten kokoelmaa ovat kartuttaneet myös Joachim ja Markus Frey. Toisen maailmansodan myötä tehdas valjastettiin aseiden tuotantoon. Freyn perheen miehet ovat vuosien mittaan onnistuneet hankkimaan omistukseensa useita harvinaisuuksia ja uniikkeja konseptiautoja. Mazdat museossa Augsburg, Saksa. Atomipommin aiheuttaman tuhon jälkeen tehdashallit muutettiin väliaikaiseksi sairaalaksi. Niin ikään kolmipyöräistä Mazda K360 -mallia valmistettiin 280 000 kappaletta vuosina 1959–1969. Japanin Hiroshimassa perustettiin synteettistä korkin korviketta valmistava yritys vuonna 1920
Kuvan yksilö on vuodelta 1966. Kokonaisuuteen kuuluu 700 neliön tapahtuma-alue, jota vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Lokakuun ensimmäisenä lauantaina museon piha-alueelle ovat tervetulleita kaikki yli 30-vuotiaat Mazdaklassikot. Osasto on varustettu moderneilla esitys-, äänija valaistusjärjestelmillä sekä omalla keittiöllä. Museolla järjestetään myös erilaisia kokoontumisia ja ajotapahtumia. 81. Lokinsiipiovilla ja Suzukin turboahdetulla moottorilla varustetun Autozam AZ-1:n Mazdaspeed-versiossa on näyttävä korisarja sekä monia teknisiä eroavaisuuksia vakiomalliin nähden. Vuosina 1972–1976 tuotannossa ollut Mazda Chantez edustaa Japanissa kevyemmin verotettua ja siksi hyvin suosittua Kei-car-ajoneuvoluokkaa. Museo on auki päivittäin, ja sen avarassa hallissa on pinta-alaa 1 500 neliötä. Yksi Japanin kaikkien aikojen eniten myydyistä pikkupakuista on Mazda B360. Etualalla Gran Turismo -malli Cosmo AP/RX5 1977 ja takana meille tutumpi Mazdamalli Luce 1500 Kombi. Esillä oleva yksilö on toimittanut vieraskirjan virkaa museon avautuessa. Luce-mallinimi oli käytössä Japanissa, mutta esimerkiksi Suomen markkinoille mallit nimettiin vain numeroin iskutilavuutensa mukaan. 1970-luvun lopulla tuotantoon tulivat meidän leveyksillä tutuksi tulleet perheautot. Mazda 323 julkistettiin Frankfurtin messuilla vuonna 1977. Sen jälkeen mallin valmistus jatkui vielä Burmassa, nykyisessä Myanmarissa. Mazda valmisti pientä urheiluautoa Autozamtuotemerkin alla. Vain kolme metriä pitkä mutta uskomattoman kuljetuskapasiteetin omaava farmari oli tuotannossa vuosina 1961– 1968. Osoituksena auton kestävyydestä se tuotiin messuille ajamalla, matkaa kertyi 15 000 kilometriä. Tulevana kesänä on ohjelmassa muun muassa Mazda MX-5 Treffen (29.6.) sekä Mazda RX-7 mallien kokoontuminen (27.7.). Väljillä käytävillä on helppo liikkua ja autoja pääsee tutkimaan lähietäisyydeltä joka puolelta
Vuonna 1960 esiteltiin ensimmäinen nelipyöräinen ajoneuvo: Mazda R360. Panoraama-tuulilasi ja isot lamppusilmät antavat Kei-car-luokan rahtiautolle sympaattisen ilmeen. Museohallin takaosassa pääsee tutustumaan MX-5:n tarinaan ja malliversioihin. Eri puolille maailmaa markkinoitujen avolavapakujen eroavaisuuksia pääsi vertailemaan museon yhdellä seinustalla. Pikkuinen avolava Mazda Porter Cab vuodelta 1972. Vajaat 3 metriä pitkästä 380 kiloa painavasta nelipaikkaisesta autosta tuli Japanissa myyntimenestys luokassaan. Mazda uskoi pitkään ja sitkeästi wankelmoottoriin, ja valitsi sellaisen voimanlähteeksi jopa Parkway-bussiin. Vuonna 1989 Mazda esitteli sporttisen MX-5:n, jonka mainostetaan olevan maailman myydyin urheiluauto. 26-paikkainen pikkubussi kulkee kiertomäntämoottorin voimin 120 kilometrin tuntivauhtia. 82 3/2024 Mazdamuseo. Mazdan moottoriurheiulippua piti korkealla 323-mallin nelivetoinen luokitusversio. Museon R360 Coupé on vuodelta 1962 ja sen huippunopeudeksi ilmoitetaan 85 kilometriä tunnissa. Malli viipyi tuotannossa yhdeksän vuoden ajan
Esillepano on sopivan väljä, eivätkä autot ole nauhojen takana vaan niitä pääsee vapaasti tutkimaan joka puolelta. 83. Kuvan yksilö vuodelta 1992 on selviytynyt Italian vuoristoteiden neulansilmämutkista maailmanennätysaikaan vuonna 2019. MX-5 menestyi muuallakin kuin myyntitilastoissa. Entinen raitiovaunuvarikko tarjoaa komeat puitteet automuseolle. Mazda museon kokoelman alku, Walter Freyn New Jerseystä USA:sta hankkima Mazda Cosmo Sport 110 S vuodelta 1968 on näyttävästi esillä museohallin keskiosassa.Mazda Cosmo Sport paljastettiin yleisölle yllätyksenä Tokion autonäyttelyssä lokakuussa 1963 kun johtaja Jujiro Matsuda ajoi sen näytille. Isossa hallissa on esillä kerrallaan viitisenkymmentä autoa. Vinyylikattoinen hardtop coupé Luce R 130 vuodelta 1969 on eräs museon harvinaisuuksista. Kaksikammioisella kiertomäntämoottorilla varustettua etuvetoista versiota valmistui vuosina 1969–1971 kaikkiaan 976 kappaletta. Sulavasti muotoiltu, voimakkaalla wankelmoottorilla varustettu auto esiteltiin virallisesti vasta seuraavan vuoden näyttelyssä
Auto oli ulkoisesti helposti tunnistettavissa BMW:ksi, joskin massiivisuudessaan se ei kerännyt huokauksia kauneusarvoillaan. Niinpä vuosituhannen taitteessa koettiin kummia, kun Saksan suunnalta saapui muhkeita maastureita vuoron perään niin Mercedes-Benziltä Porschelta kuin BMW:ltä. MALLIHISTORIA 1999 BMW X5 esitellään Detroitin autonäyttelyssä tammikuussa. Tai olihan siellä ennenkin tehty eurooppalaisesta näkökulmasta erikoisia, usein hieman isottelevia ratkaisuja, mutta tällä kertaa touhu tuntui varsin eriskummalliselta. Aivan sellaisia ei Euroopassa keksitty Atlantin taakse työntää, mutta kun Jeepin Cherokeen ja vastaavien myötä markkinoille ilmestyi mukavoitettuja maastureita, joiden luontaisimmaksi käyttöympäristöksi muodostui sileä asfaltti, niin eurooppalaisvalmistajien piti reagoida asiaan amerikkalaisten perässä. Teksti: Harri Onnila • Kuvat: BMW Group V iime vuosisadan loppumetreillä Yhdysvalloissa tapahtui autoilun osalta kummia. Suomessa 3.0i saa hinnaksi 469 000 markkaa ja 4.4i puolestaan 595 000 markkaa. Näiden välissä karkeloihin saapui BMW X5 vuonna 1999. BMW liittyi mukaan kilpaan X5-mallillaan. Valmistajan mallikoodin E53 saaneen uutuuden autolehdistössä herättämiä tunteita silmäillessä nousee ajatus, että X5-Bemaria ei oikein osattu sijoittaa lokeroon, johon katumaasturit ovat sittemmin asettuneet. Näistä Mercedes oli ensimmäinen ML:nsä kanssa vuonna 1997 ja Porschen Cayanne viimeinen vuonna 2002. Puhumme katumaastureista, citymaastureista tai SUV-luokan ajoneuvoista, kuinka vain, mutta yhtä kaikki siitä, että perheenäidit olivat ensin hylänneet muovipuukylkiset STWlaivansa ja siirtyneet suorittamaan kauppareissujaan pakettiautohenkisillä tila-autoilla. 2001 Mallistoon liitetään 3.0d-versio, jonka voimanlähteenä on 2 926-kuutioinen kuusisylinterinen turbodiesel. Siis jo neljännesvuosisata sitten, joten aistittavissa on ainesta tulevaksi klassikoksi. 84. Monissa ensiarvioissa nousee nimittäin esille mallin maastoautokyvyt tai ainakin spekulaatiot siitä. Tämä buumi kuitenkin vähitellen taittui, kun vielä sopivammaksi ostoskärryksi keksittiin isot miehistöohjaamoiset jenkkipickupit. Jo mallimerkintä kertoi mistä oli kyse: BMW:n 5-sarjaan asettuva nelivetoinen SUV. Tuleva klassikko BMW X5 Pelinavaus Vuosituhannen vaihteessa useampi autonvalmistaja toi markkinoille ison katumaasturin varsinkin, jos ajatuksissa olivat USA:n laajat pelikentät. 2000 X5:n myynti Euroopassa alkaa. Tai tuntui ainakin siihen asti, kunnes sama muoti tempasi vanhan mantereenkin mukaansa. Ainakin siinä tapauksessa, jos halusi saada osansa Yhdysvaltain laajoilta automarkkinoilta – ja miksei olisi, sillä kaiken omituisuuden vastapainoksi isoista ja ylellisistä katumaastureista oli mahdollisuus vuolla huomattavasti parempia katteita kuin pienemmistä ja epäilemättä järkevimmistä automalleista. Valmistus käynnistyy syyskuussa Etelä-Carolinassa USA:ssa. Nelivedolla eteenpäin BMW:n ensimmäinen katumaasturimalli X5 saapui autoväen puntaroitavaksi merkin kotimaassa, Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä syksyllä -99
2006 E53-sukupolven X5:n tuotanto päättyy syyskuussa, ja seuraavana keväällä saataville tulee uusi E70-sarjan X5. Tässä 360-hevosvoimaisessa mallissa käytetään kuusiportaista automaattivaihteistoa, jota hyödynnetään myös muissa malliversioissa. 85. Kuutoskoneisiin saatava manuaalilaatikko vaihtuu kuusiportaiseksi. 2004 Tuotannosta väistyneen 4.6is-mallin tilalle saapuu tuotantoon 4 799-kuutioisella V8:lla liikkuva 4.8is. X5 3.0d -mallin voimanlähteeksi vaihtuu 2 993-kuutioinen 218-hevosvoimainen kuutonen. 4.4i-mallin voimavarat kasvavat 320 hevosvoimaan. 2003 Syyskuussa X5 saa mallivuodelle 2004 päivityksen, joka näkyy ulkoisesti etuja takavaloissa, maskissa sekä konepellissä. Keskitasauspyörästöllä toteutettu jatkuva neliveto korvataan xDrivenelivetojärjestelmällä, jossa vetoa eteen välitetään tarpeen vaatiessa sähköisesti ohjatulla lamellikytkimellä
Jos 4,7 metriä pitkän X5:n maastopolulle tahtoi viedä, niin tiettyyn rajaan asti se siellä pärjäsikin. Mallivuodesta 2004 eteenpäin järjestelmäksi vaihtui xDrive. Euroopassa diesel oli tuohon aikaan suosiossa, joten sellainenkin saatiin listalle vuoden 2001 alkupuolella. Vinkkeli maistui etenkin USA:n markkinoilla, jossa X5-mallia myös valmistettiin. 86 3/2024. Maastossa X5:llä pärjäsi, mutta maantiellä se oli kotonaan. Kolmelitrainen bensamoottori tarjoili menoa 231 hevosvoiman verran, ja jos se ei riittänyt, niin ykkösnyrkkinä oli 4,4-litrainen V8, joka laittoi mökkiä liikkeelle 286 hevosvoimalla. Eräässä määritelmässä osuttiin tuoreeltaan kuitenkin varsin hyvin maaliin, kun X5 arvioitiin ajoneuvoksi, joka on suunniteltu päteväksi maantieajoon, mutta tarpeen vaatiessa maastossakin pärjääväksi. E53:n keulille oli saatavana rivikuutonen, totta kai. Puhtia 2,9-litraisessa kuusipyttyisessä dieselissä oli 184 hevosvoimaa ja vääntöä tomerat 410 newtonmetriä 2 000 r/ min kohdalla. Alkuvuosina neliveto oli keskitasauspyörästön jakamaa jatkuvaa sorttia. Ensivaiheessa automaattilaatikoissa oli viisi vaihdetta, sittemmin kuusi. Tästä piti huolen baijerilaisten moottoriosasto. Maasturi-Bemarin neliveto oli jatkuvaa sorttia, ja normaaliajossa vedosta 62 prosenttia osoitettiin taka-akselille. V8moottorisien vakiovarusteluun kuuluu ilmajousitus. Joka tapauksessa osaamista maastopuolellekin oli BMW:llä X5:n viimeistelyssä käytettävissä, sillä se oli ostanut vuonna 1994 Rover Groupin, joka käsitti myös ikonisen maasturimerkin, Land Roverin. Voimamoottoreita Maastossa X5:llä siis pärjäsi, mutta maantiellä se oli kotonaan. Kasvaneen elektroniikan avuja hyödynnettiin muun muassa alamäkihidastimessa, joka piti jyrkissä laskuissa nopeuden alle 10 km/h lukemissa. Ansiokas ergonomia sen sijaan aina. Alennusvaihteistoa ei tietenkään ollut, vaan eteenpäin mentiin viisiportaisen automaattivaihteiston mukavuudella, joskin kuutoskoneiden yhteyteen oli tarjolla ensin viisija myöhemmin kuusiportainen manuaali. Monipuolista kokonaisuutta täydensi saatavilla ollut ilmajousitus. Automaatti-ilmastointi, nahkaverhoilu ja automaattivaihteisto kuuluvat usein X5:n antiin. Tuleva klassikko BMW X5 Puutteina maastoajon kohdalla nähtiin esimerkiksi erillisjousitettu itsekantava kori jäykkien akseleiden ja tikapuurungon sijaan sekä tasauspyörästön lukkojen korvaaminen luistonestojärjestelmään tukeutuvalla avustimella
Näin ollen X5:stä saattaa löytää tavanomaisiksi luokiteltujen sähkömukavuuksien ohella vaikkapa urheiluistuimet, Xenon-valot, äänieristystä parantavat tuplalasit sekä parkkitutkat, jotka eivät 2000-luvun alussa olleet vielä arkipäiväistyneet. Suomeen näitä niin ominaisuuksiltaan kuin hinnaltaan edustavia maastureita saapui uutena yllättävän paljon. Kaupankäyntiä BMW X5 herätti tullessaan ehkä ristiriitaisia tunteita, mutta erinomainen kaupallinen veto se valmistajaltaan oli. Takana erillisjousitus, monivarsituenta, kierrejouset. Väkevien voimanlähteiden ja väljien tilojen suoman avaruuden lisäksi X5:n matkustusmukavuutta rakennettiin tuhdilla varustelulla, joihin tosin houkuteltiin erilaisten varustepakettien muodossa. 08 Suorituskyky Huippunopeus 202 km/h, 0–100 km/h 8,8 s. V8-malleissa aiemmin mainittu ilmajousitus oli vakiona. Kiihtyvyydeksi 0–100 km/h luvattiin 6,5 sekuntia ja huipuiksi 240 km/h, joten omapainoltaan 2,2-tonnisella maasturiBemarilla pysyi vaivatta autobaanojen liikennerytmissä. Puristussuhde 10,2:1. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen automaattivaihteisto, lattiavalitsin. Kysynnän myötä myös bensapuolelle saapui vuodelle 2002 uusi kärkiversio: X5 4.6isA, jonka voimanlähteenä oli mallimerkinnän mukaisesti 4,6-litrainen voimanlähde. 01 Merkki ja malli BMW X5 3.0iA 02 Vuosimalli 2001 03 Moottori Kuusisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Kokonaisuuden kruunasi oivallinen ergonomia. Paino 2 090 kg. Lisävoiman kysyntään vastattiin vuonna 2004 esitellyllä 4,4-litraisella V8-versiolla (315 hv). Tarkalleen 4 619kuutioinen V8-moottori tarjosi ajamisen ihanuutta 255 hevosvoiman verran. Ensimmäisen mallisukupolven X5-Bemaria valmistettiin nimittäin syksyjen 1999 ja 2006 välisenä aikana lähes 617 000 yksilöä. Näin voinee ajatella useampana vuonna yli 150:een nousseista rekisteröintimääristä, kun kyse oli kuitenkin automallista, jonka hinnat alkaen -malli X5 3.0iA maksoi esimerkiksi syksyllä -03 sentään 76 500 euroa. Muovikuorien suojissa lymyää 4.6iS:n voimanlähde, 347 hevosvoimaa tuottava 4 619-kuutioinen V8. Pitkään Yhdysvaltain markkinoilla operoinut Volvo ei nimittäin tahtonut sekään jäädä SUV-huuman ulkopuolelle ja esitteli vuonna 2002 ison katumaasturimallin XC90:n. Tämä huomioitiin myös voimanlähteissä, joina tarjottiin aluksi viisipyttyistä 2.5T-mallia (210 hv), kuusisylinteristä T6-mallia (272 hv) sekä viisisylinteristä D5-dieseliä (163 hv). Pari vuotta myöhemmin aiemmat viisija kuusisylinteriset jäivät pois uuden 3,2 litran kuutosen (238 hv) tieltä. lokakuussa 2003) Väistetään tällä kertaa X5:n ilmeisin vaihtoehto eli Mercedes-Benz ML (katso Klassikot 8/17) ja haetaan vaihtoehto länsinaapuristamme. Erona X5:een nähden voi nostaa, että XC90:ää oli saatavilla myös seitsemänpaikkaisena, mutta toisaalta myös vain etuvetoisena hinnat alkaen -versiona. Poraus 84,0, isku 89,6 mm. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, joustintuet, poikittaiset alatukivarsiparit, kierrejouset. Tällöin voimanlähteenä oli 2,5-litrainen bensaviitonen (220 hv). Vaihteistot olivat tuotannon mittaan neli-, viisija kuusiportaisia automaatteja sekä kuusipykäläisiä manuaaleja. XC90:n ensimmäisen mallipolven taival kesti parin päivityksen kautta lopulta vuoteen 2016 saakka, joten Volvon tutut Classic-versiot olivat kahden viimeisen, Kiinassa suoritetun tuotantovuoden osalta perusteltuja. Ohjaamossa odotti useimmiten nahkaverhoilu ja perin usein myös jalopuulistoitukset. Mittaa Volvossa oli kilpailijoiden malliin, sillä pituutta kertyi liki 4,8 metriä ja omapainoa 2 000 kilon molemmin puolin. Tankilla piti tosin vierailla säännöllisesti, sillä mallin yhdistetyksi kulutukseksi kerrottiin 14,9 litraa sadalla ja kaupunki-imuksi kokonaista 21 litraa/100 km. Teho 231 hv /5 900 rpm, vääntö 300 Nm /3 500 rpm. 06 K ori Itsekantava umpimallinen 5-ovinen teräskori. 87. 5-paik. Jatkuva neliveto, planeettakeskitasauspyörästö. Tilavuus 2 979 cm 3 . 07 Mitat Pituus 467, leveys 187, korkeus 172, akseliväli 282 cm. TOINEN VAIHTOEHTO VOLVO XC90 I Valmistusvuodet: 2002–2014 Teho: 163–315 hevosvoimaa Hinta uutena: 63 200 euroa (XC90 2.5T Aut. Edessä tuuletetut levyjarrut ja takana levyjarrut
Yleisyydestä kertovat myös tilastot: vuosina 2000–2006 rekisteröityjä X5Bemareita oli maassamme vuodenvaihteessa liikennekäytössä 959 yksilöä. Lisäksi mainintoja on öljyvuodoista taka-akselin tasauspyörästöstä. Jos käsillä on manuaalivaihteinen yksilö, niin kytkimen asianmukainen toiminta on syytä tarkistaa. Facelift-mallin tunnistaa muun muassa päivitetyistä ajovaloista ja konepellistä. Talvilomien tienoilla Nettiautosta oli listattavissa noin 40 vaihtoehtoa. Ruiskutuspumppuhäiriöitä on havaittu erityisesti vuosimallissa 2002, dieselmoottorien turbo-ongelmia puolestaan 2001–2002. Edullisimmillaan tyrkyllä oli lähes puolimiljoonaa ajettu ja pakettiautoksi rekisteröity vuoden -02 diesel-X5 vain 2 700 euron pyynnillä. 88 3/2024. HUOMIOI NÄMÄ ENNEN KAUPPOJA X5:stä ei nouse esille isoja yksittäisiä murheita, mutta pienempiä harminaiheuttajia on listattu jonkin verran. Tyyreintä päätä edusti 147 tuhatta ajettu vuoden -04 X5 4.8isA, josta olisi tahdottu lähes 22 000 euroa. Hieman erikoisempi nivelongelma on jarrupolkimien kiinnityksessä havaitut viat. Tuleva klassikko BMW X5 Alkuperäisten Suomi-autojen lisäksi X5-kantaa on kasvattanut jälkituonti, sillä E53-BMW on epäilemättä sellainen ajopeli, jota on tuotu vuolaasti maahamme vuosien mittaan niin Ruotsista kuin tietenkin merkin kotikonnuilta Saksasta. Voimalinjan osalta esille nousevat ennen syksyn 2003 faceliftiä valmistettujen autojen moottorinohjausyksikköjen, suihkutusjärjestelmien sekä automaattivaihteistojen viat. Sähkölaitteiden osalta huolia on havaittu esimerkiksi väärin näyttävän polttoainemittarin muodossa, mutta myös pakkasella reistaavan keskuslukituksen kohdalla, mikä on toisaalta tuttua myös muissa saman ikäkauden BMW-malleissa. Etenkin etupään nivelissä kuten raidetangon päissä on usein väljää. X5:n sallittu kokonaismassa huitelee 2,6– 2,7 tonnin liepeillä, joten vetoja muut nivelet ovat lujilla. Mittariston varoitusvalojen poissa pysyminen on hyvä varmistaa riittävän pitkällä koeajolla. Amerikkalaiseen makuun luotu jaettu takaluukku on jossain tilanteessa hankala, toisessa puolestaan kätevä. Tässä menevimpänä, 360-hevosvoimaisena 4.8iS-versiona. Näin ollen BMW:n ensimmäisen lähdön katumaastureita on kaiken aikaa myynnissäkin runsaasti. E53-BMW on jo vahvasti digiajan lapsi, ja kun kyseessä on myös isolla kauhalla varusteltu malli, on erilaisten elektronisten mukavuusja turvallisuusvarusteiden toimivuuden läpikäynti paikallaan
Teksti tähän! JÄMERÄ NELIKKO Timo Löytömäen Magirus-Deutz 150K 1965 OULUN LETUKKA Entisöity Chevrolet 1934 paloauto SAALASTIN KONEET Insinööritoimiston vaiherikas tarina 74 50 00 -2 40 3 • PA L VK O 20 24 -2 1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 3/2024 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT FORD 2000 10 9 3 / 20 24 • Ch ev ro le t H S 13 1 S • Cli nt on D5 5 • Fo rd 20 00 • M a g iru s-D eu tz 15 0K D1 4 • M F 13 5 • Va lm et 56 5 x 2 • Vo lvo St ar ke L4 65 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/vanhatkoneet Osoit a kame ralla ( V
Seuraavassa numerossa: Ford Escort RS2000 Spezial -mallia valmistui vuosina 1976–1978 vain 279 yksilöä. Vähän erikoisempi välikoppa 90. Tankki täyteen ysiysiä ja menoksi! Klassikot Klassikot 4/24 ilmestyy 23.5. Lisäksi seikkailemme vanhalla Renault’lla Ranskassa ja poikkeamme kevään tapahtumissa. Mika Reivon museo kuntoon entisöimä yksilö otetaan luupin alle seuraavassa numerossa. Ne valmisti länsisaksalainen kilpatalli ja virityspaja Zakspeed
Tarkkuus/väli 1 ,0Nm. #305714 METALLISORVI 250GX550 400V Korjaustöihin soveltuva metallisorvi. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. Tarkkuus/väli 0,1 Nm. Kierrosnopeuden vaihto kiilahihnalla. € 30 sis. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. #543834 KUUMAILMAPISTOOLI & KUTISTESUKKALAJITELMA Kuumailmapistooli kahdella lämpötilalla. #520121 KIILLOTUSKONE 12V Akkukäyttöinen 75mm kiillotuskone, joka sopii erinomaisesti pienten pintojen kiillotukseen. ALV 24% € 249 sis. Mattamusta viimeistely. Mattamusta pinta. #543485 MOMENTTIAVAIN 1/2” 40-220NM Momenttiavain 1/2”-karalla. Nostoaika alhaalta maksimikorkeuteen vain 30 sekuntia. ALV 24% € 99 sis. ALV 24% € 259 sis. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Vääntöjäykkä, V-prismalla varustettu vahvistettu peti antaa tarkan ohjauksen kelkalle ja kärkipylkälle. ALV 24% € 79 sis. Sähkömekaaniset lukot, jotka vapautuvat ohjauspaneelin kautta. ALV 24% € 59 sis. Mattamusta viimeistely. #543482 MOMENTTIAVAIN 3/8” 20-100NM Momenttiavain 3/8” -karalla. Mattamusta pinta. ALV 24% € 109 sis. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. ALV 24% sis. Koneella on useita etuja ja yksinkertaisella rullan vaihdolla voit vaihtaa karkean puhdistuksen, hionnan ja kiillotuksen välillä. Täydellinen kone pinnan ruosteen poistamiseen ja levyjen valmisteluun esim. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. #543484 MOMENTTIAVAIN 1/4” 3-15NM Momenttiavain 1/4”-karalla. Paino: 4,3 kg #542073 DIGITAALIAGREGAATTI 3200W 2 x 230 V ulosotto, 1 x USB-A ja 1 x USB-C-liitäntä. ALV 24% € 69 sis. ALV 24% € 469 sis. Vetokäynnistin, 223cc moottori. Tarkkuus/väli 0,2 Nm. Kalibroitu ISO6789:n mukaan. Tarkkuus/väli 1,0 Nm. ALV 24% € 59 sis. ALV 24%. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. renkaiden vaihtoon ja työskentelyyn auton sivuilla. #85416 PORA& JYRSINKONE BF42P Yhdistetty pora-/jyrsinkone karan syötöllä. Nostokorkeus 1000mm. Soveltuu poraukseen ja pieniin jyrsintätöihin. Mukana 3ja 4-leukainen istukka 125 mm, vaihteisto kierteittämistä varten, erilaisia avaimia, roiskesuoja ja jalusta. #498003 HUOLTONOSTIN 3000KG Laadukas huoltonostin esim. #543483 MOMENTTIAVAIN 3/8” 6-30NM Momenttiavain 3/8” -karalla. ALV 24% € 2490 € 3390 sis. ennen hitsausta. ALV 24% € 3090 sis. #509658 SATINOINTIKONE 1100W Satinointikone on teräksien, alumiinin, puun ja muiden materiaalien pinnanmuokkaustyökalu maalin ja ruosteen poistamiseen, karkeaan puhdistukseen, hiontaan, satiinointiin, mattaukseen ja kiillotukseen
OPEL COUPÉ GS/E ’77 Puh. 044 040 4739, myynti@kontiorenkaat.fi Katso lähin jälleenmyyjäsi: kontiorenkaat.fi NAKKIVAUNUN PELASTUS LISÄKSI ESITTELYSSÄ: BMW 2.5 CSA Peugeot 403 Saab 90 V8-Sierra R Roiton Grilli oiton Grilli MORRIS MARINA PARJATTU PERHEAUTO LINJAKAS BRITTI FORD CONSUL CAPRI ’62 3/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi COMMODORE 3/ 20 24 BM W 2.5 CS A ’74 • Fo rd Co ns ul Ca pri ’62 • M orr is M ari na Su pe r De lux e ’75 • Op el Co m m od ore Co up é GS /E Au to m ati c ’77 • Pe ug eo t 40 3 ’64 • Sa ab 90 • Vo lvo Am azo n ’70 36 84 80 -2 40 3 • PA L VK O 20 24 -2 1