B” 36 84 80 -2 40 5 • PA L VK O 20 24 -3 5. EETU EKOSEN VOLVO ”353” ISOISÄN PERINTÖÄ MOSKVITSH ELITE ’77 5/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi 5/ 20 24 Fo rd Gr an To rin o ’76 & De Lo re an ’81 • M its ub ish i La nc er 12 00 GL ’80 Op el As co na 40 ’81 • M os kv its h Eli te 15 00 S ’77 • Po rsc he 92 4 S ’85 • Vo lvo ”3 53 gr. STARSKY & HUTCH FORD GRAN TORINO ’76 OPEL ASCONA 400 -REPLIKA HARRASTAJAN PAKEILLA KAASUTINVELHO LASSE MÄKELÄ TULEVA KLASSIKKO: Bertone Freeclimber 2 REKISTERIOTTEITA: Vuosikerrat tilastojen valossa TAPAHTUMAT: Kokoontumiset ja rompetorit ENTÄ JOS
Urheiluautoteema jatkuu Tuleva klassikko -osastolla, jossa on luvassa persoonallisen Smart Roadsterin koeajo. Pienoismalliesittelyssä Eero Kumannon uskomattoman komea Datsun 240ZG. Yksi hienoimpia fiilistelylaitteita on Triumph Spitfiren pohjalta kehitetty GT6. Klassikot 6/2024 ilmestyy 29.8.2024 Nautiskeluun tehdyt 99. NOPEAT JA LUOTETTAVAT TOIMITUKSET JO VAIKKA SEURAAVAKSI PÄIVÄKSI. Teksti tähän! WWW.KIERTOKANKI.COM KONEMIEHEN VERKKOKAUPPA • Traktoreiden varaosat sekä vanhoihin että uusiin merkkeihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Auran kulutusosat kaikkiin merkkeihin • Laaja valikoima ammattitason työkaluja • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet Työkonemaal it lähes kaikkiin merkkeihin! Katso valikoima verkkokaupastamme. Mutta joskus tekee mieli ottaa alle auto, jonka suunnittelussa on siirretty järki sivuun ja menty tunteet edellä. Yli 200€ nettitilaukset rahtivapaasti! HUSQVARNA 65 Moottorisaha metsätöiden murroskaudelta KONEVÄKI LIIKKEELLÄ Kuvaraportit alkukesän riennoista ISO JA KOMEA Fiat 1580 DT vuodelta 1982 74 50 00 -2 40 5 • PA L VK O 20 24 -3 5 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 5/2024 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT PARAIS TEN IDEAL 11 1 5 / 20 24 • Fia t 15 80 • Fo rd 69 8 TA • H us qv ar na 65 • Id ea l-a ut ot ra kt or i • Vo lv o F8 6 • Vo lv o T3 1 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/vanhatkoneet Osoit a kame ralla ( V Seuraavassa numerossa: Käytännöllisyys on hyvästä
Näillä ennen ajettiin V uodenajat rytmittävät näillä leveyksillä asustelevan harrastajan eloa mainiolla tavalla. Juuri siksi onkin erityisen hauskaa puuhaa, kun saa kesäisin ajella vanhalla vehkeellä. Ja jos keli on viileämpi, käy laatuun ottaa vanha Sumppi alle ja kurvailla katsomaan, onko huoltoaseman kahvilassa tuttuja. Vanhan raudan ulkoilutuksella on nautiskelun ja muiden tielläliikkujien piristyksen lisäksi laajempikin merkitys. Jokainen vanha ajopeli kertoo omaa tarinaansa historiasta. 03 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Harri Onnila AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Eero Kumanto, Lea Lahti, Virpi Miettinen, Kauko Ollila, Mika Rassi, Kari Ruusunen, Tamas Vilagi, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Näin on käynyt pohjalaisveljeksille, joiden DeLorean ja Ford Gran Torino esiintyvät niin ikään tämän lehden sivuilla. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi 3. Volvo ”353”:n omistajaa puolestaan kiehtoi ajatus B-ryhmän kilpa-autosta, jollaista ei milloinkaan tehty. Ne ovat olleet mukana vanhan ajan arjessa, monenlaisissa elämänmuutoksissa ja kenties historiallisissa tapahtumissa. Kukapa nyt mukavia asioita haluaisi vastustaa. Opel Ascona 400 lukeutuu sellaisten autojen joukkoon, joita ei niin vain hankita, vaikka kuinka mieli tekisi. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Rallipolun varrella koetaan ikimuistoisia hetkiä, mutta harva onnistuu saamaan talliinsa samanlaista vehjettä, jolla kärkipään kuskit lennättivät aikoinaan soraa Suurajoissa. Useimmilla auton tai kaksipyöräisen ostamisen motiivi löytyykin sen teknisen ylivertaisuuden sijaan menneisyydestä. Harrasteväen ansiosta moottoriajoneuvojen historia on kaikkien nautittavissa eikä pelkästään pölyisiin kirjoihin ja museoihin säilöttynä. Harrastevehkeet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, mutta niiden omistajissa ja kunnostajissa on paljon yhteistä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Opelin rallitouhuihin jo vuosikymmeniä sitten syttynyt pitkän linjan harrastaja rakensi sellaisen perusmallista haalittuaan ensin vuosikymmenien ajan nelisatasen alkuperäisiä erikoisosia. Voi painaa työpäivän jälkeen kypärän päähän ja päristellä Pappatunturilla jäätelökioskille. Ajatus eteni projektiksi ja projektitarina lehtijutuksi. Se on muillekin mukavaa, kun harrasteväki liikkuu värikkäillä vehkeillään muun liikenteen seassa. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Pääkirjoitus COPYRIGHT: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty . materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Lapset vilkuttavat iloisesti ja äijät peukuttavat. 06 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.klassikot.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@klassikot.fi myynti@klassikot.fi materiaali@klassikot.fi etunimi.sukunimi@klassikot.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat , marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Auto voi olla isoisän entinen, ja siihen liittyy mukavia muistoja omasta nuoruudesta, kuten tässä numerossa esiteltävän Moskvitsh Eliten tapauksessa. Kevätaurinko ei tuo motivaatiota siihen viimeiseen puristukseen. Toiselle taas elokuvaa tai tv-sarjaa tähdittänyt ajopeli on tehnyt aikoinaan niin suuren vaikutuksen, että samanlainen vehje on saatava omaan talliin. Ja ihan vain siksi, että ajokausi on päällä jatkuvasti. MATERIAALI: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Eipä sitä tule edes ajatelleeksi, kuinka helposti lämpimissä maissa projektit venyvät. Harrastevehkeillä liikkuminen muistuttaa ihmisiä myös siitä, kuinka tekniikka ja yhteiskunta ovat kehittyneet vuosikymmenten aikana. ILMOITUKSET: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Jos ei tuttuja näy, kannattaa silti pysähtyä ja ottaa kuppi kuumaa – harvoin sitä ilman juttukaveria jää. TILAAJAPALVELU Puh. Eivätkä kesän kruisailutkaan tunnu samalta, kun takana ei ole pitkää ja pimeää talvea. Vanhojen ajoneuvojen harrastus ei ole vain mekaanisten laitteiden ylläpitoa ja esittelyä, se on myös historian ja perinteiden vaalimista. Kun pysähtyy omalla ajopelillään hetkeksi huoltamon pihalle, huomaa heti, kuinka vehje vetää ihmisiä puoleensa ja innostaa muitakin menneiden muisteluun. Kaikista ihastelijoista ei tietenkään kuoriudu uutta harrastajaa, mutta jokainen kohtaaminen vie harrastusta eteenpäin
48 Volvo ”353 gr. 34 Porsche 924 S ’85 s. 58 Mainoksen imussa s. 34 Porsche 924 S ’85 Kokkolalainen Antti Pellinen on mieltynyt klassisiin Porsche-malleihin. 42 Moskvitsh Elite 1500 S ’77 Ari Laihila hankki itselleen lapsuudesta tutun itäauton. B” s. 42 Moskvitsh Elite 1500 S ’77. B” Entä jos Volvo olisi tehnyt B-ryhmään ralliauton. Mies on kierrellyt sillä tapahtumia Suomessa ja vähän ulkomaillakin. Tutustumme niistä tarkemmin 924S:ään, jonka suomalainen ensiomistaja lunasti uutena Länsi-Saksasta. 54 Mitsubishi Lancer 1200 GL ’80 s. Miltä se olisi näyttänyt. Tässä numerossa 4 s. 86 Päivä rompemyyjänä AJONEUVOT 18 Ford Gran Torino ’76 & DeLorean ’81 Pohjalaisveljesten autot ovat keskenään erilaisia, mutta molemmat on hankittu saman motiivin eli tvja elokuvamaailman yllyttämänä. 28 Opel Ascona 400 ’81 Vuosikymmeniä Opeleiden parissa puuhanneen Juha Maunulan harrastekaluston kirkkaimpia tähtiä on Ascona 400 -replika. Auto jäi vähälle käytölle mutta hyvälle pidolle, ja se on edelleen hienossa alkuperäiskunnossa. 28 Opel Ascona 400 ’81 s. 18 Ford Gran Torino ’76 & DeLorean ’81 s. 54 Mitsubishi Lancer 1200 GL ’80 Maanviljelijäveljekset hankkivat ensimmäisen autonsa vasta eläkevuosien koittaessa. 48 Volvo ”353 gr. s. Eetu Ekonen päästi luovuuden valloilleen ja teki sellaisen
Joskus kuitenkin. 70 Rompemarkkinat Lahti s. 94 Tuleva klassikko Harvinaisen Bertone-pikkumaasturin sydän on Saksasta ja kuori Japanista. Harrastekalustoakin saatiin paikalle runsaasti. 74 Mercedes-Benz-klubin juhlatapahtuma, Jämsä Jämsän Himoksella juhlittiin joukolla merkkikerhon 45-vuotispäiviä. TAPAHTUMAT 66 SAHKin retkeilyajot, Tampere Tämän vuoden ajotapahtuma kurvailtiin läpi Pirkanmaan upeissa maisemissa. VAKIOPALSTAT 6 Vakionopeus Uutisia ja kuulumisia harrastekentältä tuoreen tapahtumakalenterin kera. s. 62 Harrastajan pakeilla. 82 Suur-Jämsän perinnepäivät s. 86 Päivä rompemyyjänä 13-vuotias nuori keräsi ylimääräiset roinat nurkista ja lähti rompematkalle Kouvolaan. 94 Tuleva klassikko ARTIKKELIT 58 Mainoksen imussa Automainoksien kantaviksi teemoiksi maksutavat ja rahoitusmahdollisuudet ovat nousseet harvoin. 84 Renko Ruising, Renko Kanta-Hämeessä kokoonnuttiin ja ruisailtiin rennoissa tunnelmissa. 70 Päijät-Hämeen rompemarkkinat, Lahti Jokimaalla romusteltiin unelmakelissä. 74 Mercedes-Benz-klubin juhlatapahtuma s. 90 Mossesta Caddyyn Uuden artikkelisarjan ensimmäisessä osassa tutkaillaan autoja vuodelta 1960. Paluumatkalla kuormaa oli reilusti vähemmän. Mitä silloin myytiin. Millaisia on kilpien välissä tänään. 78 Mersuja ja makkaraa, Vantaa Vantaalla sijaitsevan Kehäkessan pysäköintialue täyttyi erikoisista tähtikeulista. 80 Masinameeting, Rajamäki Rompetorin ja kokoontumisajon yhdistelmä veti harrasteparkin täyteen erikoisuuksia. 5 s. 84 Renko Ruising s. 82 Suur-Jämsän perinnepäivät & ajot, Jämsä Kerhotalon alue täyttyi kesäisenä viikonloppuna harrastekalustosta ja vanhoista työkoneista. 62 Harrastajan pakeilla Klaukkalan kaasutinvelho Lasse Mäkelä on tehnyt pitkän uran polttoainejärjestelmien parissa. 66 SAHKin retkeilyajot s. 78 Mersuja ja makkaraa s
Kuljettajapaikkasuoja on kuitenkin voimassa kaikissa niissä kilpailuissa tai reiteillä, jossa on noudatettava tieliikennesääntöjä. Lakiuudistus kaventaa vakuutuksen tuomaa turvaa kuljettajan osalta. Moottoriajoneuvokilpailuja koskevalla lakiuudistuksella pyritään varmistamaan, että kilpailun yleisöllä tai esimerkiksi maastossa kilpailureitille vahingossa eksyvillä ulkoilijoilla on onnettomuustilanteessa vakuutuksen tuoma turva. Ky sees sä on väriä vaihtava puhdistusaine, jonka kerrotaan käyttävän tehokkaita, pH-neutraaleja aktiivisia ainesosia poistaakseen lakatuista vanteista hellävaraisesti, mutta tehokkaasti pinttyneenkin lian, rautapitoisen jarrupölyn sekä muut epäpuhtaudet. Kilpailuissa tai kilpailuun tähtäävässä ohjatussa tai valvotussa lajiharjoittelussa tapahtuvassa onnettomuudessa kuljettajan omia vahinkoja ei korvata liikennevakuutuksesta, eli kuljettajapaikkasuoja ei ole voimassa. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 6. Samalla aiempi, Liikennevakuutuskeskuksen mukaan epäselvyyksiä aiheuttanut eristetyn kilpailualueen määritys poistui laista. Advanced All Wheel Cleaner sisältää aktiivisia ainesosia, jotka värjäävät vanteen syvänpunaiseksi reagoidessaan metallihiukkasten kanssa. Tällaisissa tilanteissa kuljettajapaikkasuojan kerrotaan olevan voimassa. VANTEET VÄLKEHTIMÄÄN Autoglym tiedottaa tuoneensa Suomen markkinoille uuden Advanced All Wheel Cleaner -vanteenpuhdistusaineen. Esimerkiksi siirtymätaipaleilla tai autosuunnistuksessa myös kuljettajan vahingot korvataan. Täydentävää turvaa tuovat vapaaehtoiset tai kilpailulisenssien edellyttämät vakuutukset, jotka kattavat kuljettajan omat henkilövahingot. Kilpailuun liittyväksi harjoitteluksi ei Liikennevakuutuskeskuksen mukaan lasketa esimerkiksi kilparadalla tapahtuvaa harrasteajoa eikä muuta harjoittelutoimintaa tai ajokoulutusta, kuten liikenneturvallisuuteen liittyviä harjoituksia. Vaahto irrottaa epäpuhtaudet vanteen pinnalta, jolloin lika on helppo huuhdella pois. Näiden vakuutusten tarjoaman turvan laajuus kannattaa tarkistaa ennen vakuutuksen ottamista. Verrattuna joihinkin niin kutsuttuihin bleedaaviin raudanpoistotuotteisiin, Autoglymin uuden vaahtoavan koostumuksen luvataan tarttuvan tehokkaammin vanteen pintaan lisäten kosketusaikaa. Muutos moottori urheilun vakuutus käytäntöihin Kesäkuun alussa tuli voimaan uusi liikennevakuutuslaki, joka toi muutoksia kilpailukäytössä olevien moottori ajoneuvojen vakuutusturvaan. ”Liikennevakuutuksen korvaustaso on poikkeuksellisen kattava, ja esimerkiksi henkilövahingot korvataan ilman ylärajaa. L iikennevakuutuslain uudistuksen myötä kaikki kilpailuja harjoituskäytössä olevat moottoriajoneuvot on liikennevakuutettava. Vakuutus tulee sen sijaan olla kaikilla kilpailuihin osallistuvilla ajoneuvoilla. Samalla laista poistettiin kohta, jonka mukaan vakuutus ei ole voimassa eristetyillä kilpailualueilla. Samoin kilpailuiksi ei lasketa esimerkiksi kaveriporukan järjestämiä ajokilpailuita tai muita vastaavia. Koska kuljettajan omia vahinkoja ei kilpailutilanteessa korvata liikennevakuutuksesta, on tärkeää huolehtia siitä, että omien henkilövahinkojen varalle on joku muu vakuutusturva”, huomauttaa Liikennevakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Antti Tuulensuu. PH-tasapainotettu tuote sopii valmistajan mukaan säännölliseen käyttöön edellä mainituille lakatuille, mutta myös maalatuille, timanttileikatuille, anodisoiduille ja muovisille pinnoille
Klassikot tilaajapalvelu: puh. Harrastajaystävällinen hintataso. AHVENISTON MOOTTORIRATA, RACE CIRCUIT. Kysy lisää lähimmästä LähiTapiolan toimistosta. Kattava vakuutusturva ja valinnanvaraa eri tilanteisiin. KLO 9-15. HARRASTEAJONEUVOPARKKI ROMPETORI JA KIRPPUTORI, TAVAROIDEN KULJETUSPALVELU PARKKIALUEELLE POLKUAUTOAJELUA, SÄHKÖAUTOJEN JA SÄHKÖPYÖRIEN ESITTELY RADIO-OHJATTAVAT AUTOT, REO SPEEDWAGON -34 LINJA-AUTOAJELUA JANNE PARKKISEN AJETTAVAT HÄRVELIT, TURENGIN MOPOPAJA PORTTI AUKEAA MYYJILLE KLO 07:00 KOKO PERHEEN TAPAHTUMA SUNNUNTAINA 21.07. HÄMEEN MOBILISTIT RY. Muistathan huolehtia hyvin kaikkien rakkaittesi vakuutusturvasta. 0400-745 915 • bh@britti-helmet.fi Vestrantie 12 • 01750 Vantaa Brittipyörien osat Brittipyörien osat ilman tullihuolia ilman tullihuolia meiltä! meiltä! Kun muutat , kerro myös meille . puh. 03 2251948 ma–pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi. LähiTapiola johtava museoajoneuvojen vakuuttaja Suomessa jo yli 30 vuotta. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt
Käsin piirretyt työt hän pyrkii tekemään mahdollisimman tarkasti, jolloin pienetkin yksityiskohdat ovat mukana. Kevyt kuorma-auto! 6.2L V8 AUT 4x4. 24% CADILLAC ESCALADE SUV 2024 182.900,Sis. ”Olen piirtänyt autoja niin kauan kuin muistan, mutta en koskaan uskaltanut unelmoida niistä omaa näyttelyä”, tunnelmoi Valve. Alv. Monien ajoneuvoharrastajien tuntema Valve piirtää autoja, moottoripyöriä ja muita ajoneuvoja käyttäen puuvärejä, lyijykynää ja tusseja. Näyttelyssä kerrotaan olevan esillä kattava määrä hänen autopiirroksiaan eri aikakausilta. 69.900,Suomen suurin Pick Up-mallisto! 10 mallia heti varastosta! AMERICAN CAR SHOW OULU ALKUKESÄN CRUISINGIT JA SWAPIT CHEVROLET IMPALA 2D HT ’59 FORD A COUPE ’30 FORD MUSTANG ”BOSS 302” ’70 PLYMOUTH VALIANT SCAMP ’71 OLDSMOBILE 442 ’68 H-D 131 PERFORMANCE BAGGER ’20 LISÄKSI ESITTELYSSÄ MAIN STREET CRUISERS vuotta 4 70 02 45 -2 40 5 PAL VKO 2024-35 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi Rakkaudesta Rautaan • 5/2024 • 11,90 € SQUAREBODY SQUAREBODY Sizzle Sizzle POISON Fearlane FORD FAIRLANE 500 4D HT ’57 CHEVROLET C10 CHEYENNE LM7 ’77 AM ER IK AN RA UT A 5/ 20 24 NR O 93 ”K O SK A SE EI O LL U T AL U N PE RIN KA LIF O RN IA -A U TO , N IIN SII N Ä JO U TU I JO N KU N VE RR AN H IT SA ILU H O M M IA H AR RA ST AM AA N .” tilaa.viipalemediat.fi/amerikanrauta AMERIKAN RAUTA NYT LEHTIPISTEISSÄ. Alv. Hänen juurensa ovat vahvasti näyttelyajoneuvojen rakentamiseen ja maalauksiin liittyneissä suunnittelukuvissa. K enties jotain sanailua ruotsalaismerkkien paremmuudestakin käytiin, mutta kertoman mukaan tunnelma oli rento ja henki hyvä. Sitä ei onnistunut hyydyttämään edes hieman viileä sää, vaan paikalla vieraili sulassa sovussa Saabeja ja Volvo eri vuosikymmeniltä sekä tietenkin ajoneuvoharrastajia ja muita aiheesta kiinnostuneita. Kansan silmien alla tavattiin muun muassa 40-luvun alun Volvo LV 132 -sekajuna, kaksitahti-Saabeja, Duett-Volvoja sekä merkkien tuoreempia edustajia. Autoista hän kertoo olleensa kiinnostunut jo pikkupoikana. alv Crew Cab ohjaamolla Bensa 5.7 CHEVROLET SUBURBAN HIGH COUNTRY 2024 123.900,Sis. Takuu 36 kk/200 tkm. Pietarsaaren Vagnshallenissa järjestettiin toukokuun viimeisenä lauantaina drive in -tyyppinen näyttely, jonka teemana olivat Volvo ja Saab. Alv. 24% CHEVROLET TAHOE HIGH COUNTRY 2024 121.900,Sis. Näyttely avautui Mobilian Fenno Galleriassa alkukesästä ja on tutustuttavissa vuoden 2025 elokuun viimeiseen päivään asti. Saabit ja Volvot Saabit ja Volvot sulassa sovussa sulassa sovussa Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 8 CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Uudet Chevrolet ja Cadillac kuorma-autot myös meiltä Katso kaikki mallit VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA 69.900,RAM-mallisto alkaen! SLT CLASSIC HEMI BLACK 69.900,Sis. Kevyt kuorma-auto! Takuu 36 kk/200 tkm. Alv. Kevyt kuorma-auto! Takuu 36 kk/200 tkm., Adaptiiviset ajovalot, Head-Up-näyttö, hätäjarruavustin, kaistavahti, aluvanteet, nop.raj.tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmösäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, läm. Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, kaistavahti, aluvanteet, nopeudenrajoitus tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmönsäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, aut.ilmastointi, läm. Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, hätäjarruavustin, kaistavahti, aluvanteet, nopeudenrajoitus tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmösäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, läm. ratti, ilmajouset, nahkasista, 6 airbac, AKG-Sound syst., ym. ratti, ilmajouset, nahkasisusta, 6 airbac, AKG-Sound syst., ym. Takuu 36 kk/200 tkm. 24% Kevyt kuorma-auto! 6.2L V8 AUT 4X4. Uusi upea suburban korkeimmalla High Country varustuksella! Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, kaistavahti, aluvanteet, panoramakatto, rengaspaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., aut.ilmastointi, ym. Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap rf eli Pietarsaariseudun Veteraaniautokerho kiittää kaikkia kävijöitä ja odottaa mahtavaa loppukesää erilaisissa autoja moottoripyörätapaamisissa. 24% CADILLAC ESCALADE ESV 2024 184.900,Sis. Valveen valokuvantarkat Mobiliassa Auton ja tien museo Mobiliassa Kangasalla on parhaillaan esillä autotaiteilija Heikki Valveen valokuvantarkkoja piirroksia. Nykyään Kangasalla asuvan taiteilijan pikkutarkka piirrosjälki on kehittynyt vuosien saatossa. ratti, ym
CARVISTA.FI OSTO • MYYNTI • VAIHTO • RAHOITUS Uudet Chevrolet ja Cadillac kuorma-autot myös meiltä Katso kaikki mallit VIRALLINEN RAM MAAHANTUOJA 69.900,RAM-mallisto alkaen! SLT CLASSIC HEMI BLACK 69.900,Sis. Takuu 36 kk/200 tkm. Takuu 36 kk/200 tkm. Kevyt kuorma-auto! Takuu 36 kk/200 tkm. ratti, ilmajouset, nahkasista, 6 airbac, AKG-Sound syst., ym. Uusi upea suburban korkeimmalla High Country varustuksella! Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, kaistavahti, aluvanteet, panoramakatto, rengaspaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., aut.ilmastointi, ym. Kevyt kuorma-auto! 6.2L V8 AUT 4x4. Alv. 69.900,Suomen suurin Pick Up-mallisto! 10 mallia heti varastosta! AMERICAN CAR SHOW OULU ALKUKESÄN CRUISINGIT JA SWAPIT CHEVROLET IMPALA 2D HT ’59 FORD A COUPE ’30 FORD MUSTANG ”BOSS 302” ’70 PLYMOUTH VALIANT SCAMP ’71 OLDSMOBILE 442 ’68 H-D 131 PERFORMANCE BAGGER ’20 LISÄKSI ESITTELYSSÄ MAIN STREET CRUISERS vuotta 4 70 02 45 -2 40 5 PAL VKO 2024-35 Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi Rakkaudesta Rautaan • 5/2024 • 11,90 € SQUAREBODY SQUAREBODY Sizzle Sizzle POISON Fearlane FORD FAIRLANE 500 4D HT ’57 CHEVROLET C10 CHEYENNE LM7 ’77 AM ER IK AN RA UT A 5/ 20 24 NR O 93 ”K O SK A SE EI O LL U T AL U N PE RIN KA LIF O RN IA -A U TO , N IIN SII N Ä JO U TU I JO N KU N VE RR AN H IT SA ILU H O M M IA H AR RA ST AM AA N .” tilaa.viipalemediat.fi/amerikanrauta AMERIKAN RAUTA NYT LEHTIPISTEISSÄ. Alv. 24% CADILLAC ESCALADE ESV 2024 184.900,Sis. ratti, ym. Alv. 24% CADILLAC ESCALADE SUV 2024 182.900,Sis. 24% CHEVROLET TAHOE HIGH COUNTRY 2024 121.900,Sis. Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, kaistavahti, aluvanteet, nopeudenrajoitus tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmönsäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, aut.ilmastointi, läm. Alv. Adaptiiviset ajovalot, Head-Up näyttö, hätäjarruavustin, kaistavahti, aluvanteet, nopeudenrajoitus tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmösäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, läm. ratti, ilmajouset, nahkasisusta, 6 airbac, AKG-Sound syst., ym. 24% Kevyt kuorma-auto! 6.2L V8 AUT 4X4. alv Crew Cab ohjaamolla Bensa 5.7 CHEVROLET SUBURBAN HIGH COUNTRY 2024 123.900,Sis. Kevyt kuorma-auto! Takuu 36 kk/200 tkm., Adaptiiviset ajovalot, Head-Up-näyttö, hätäjarruavustin, kaistavahti, aluvanteet, nop.raj.tunnistin, panoramakatto, rengaspainaineen valvontajärjestelmä, Start-Stop järj., tavaratilan lämmösäätölaite, törmäysvaroitin, katveavustin, läm
Nimen Jopo tuntee varmasti lähes jokainen. Uusi Jopo valmistettiin nyt putkirunkoisena ja siitä tuli heti menestys. Jopon menestystarina saavuttaa tänä vuonna kunnioitettavan 60 vuoden iän. Jopon eri malleja valmistettiin hieman yli kymmenen vuoden ajan ja sen tarinan ajateltiin päättyneen. Termiä Jopo käytetään usein myös kaikista vastaavan tyyppisisistä polkupyöristä, merkistä riippumatta. Tuote edusti samaa alkuperäistä ajattelumaailmaa, sen piti olla edullinen ja yksinkertainen. Jopon menestystarina alkoi 60 vuotta sitten. Malli on edelleen tuotannossa, joten sitä on valmistettu jo tuplasti pidempään kuin alkuperäistä peltirunkoista. Vanhoja Jopoja kaiveltiin naftaliinista ja se oli taas cool. Näyttelyssä on esillä kattavasti eri Jopo-malleja, sekä tulkintaa aiheesta taiteen muodossa. – Jopo ja ihminen 60 vuotta Auton ja tien Museo Mobiliassa Kangasalla avautui toukokuussa Jopo-aiheinen näyttely. Teksti ja kuvat: Eero Kumanto J opoa voinee kutsua tunnetuimmaksi suomalaiseksi polkupyöräksi. Oli aika Jopon uuden tulemisen. Lisäksi näyttelyssä Jopoa tulkitaan taiteen keinoin, teoksia on esillä Erno Peltoselta, Maaria Märkälältä, Tiitu Takalolta & Tiina Männistö-Funkilta, Eeva & Simo Ristalta, Olli Erkkilältä ja Eero Kumannolta. Jokaiselle-näyttely esittelee kattavasti Jopon eri malleja – niitä harvinaisempiakin. Helkamalla herättiin 2000-luvun alussa pohtimaan, miten menestystarina voitaisiin toistaa. Näyttelyssä on kattavasti esillä Jopon eri malleja, muun muassa sympaattinen Joponen. Jopo kuitenkin nousi kulttiklassikoksi parin vuosikymmenen kuluttua. Jopo oli tarkoitettu kaikille, siitä nimikin juontaa juurensa: Jokaisen Polkupyörä. Se edusti uutta ajattelua muun muassa runkorakenteensa osalta. Nuoremmat sen sijaan mieltävät Jopon vain ja ainoastaan uudeksi, putkirunkoiseksi malliksi. Eero Helkaman aloitteesta syntynyt uudentyyppinen pyörä nousi nopeasti suosikiksi. Osalle Jopo on nimenomaan se alkuperäinen peltirunkoinen prässätty versio. Jokaiselle Jokaiselle Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 10
Harvinaisempaa herkkua: Jaffa-Jopo. Ensisilmäyksellä näyttää ihan Jopolta, mutta todellisuudessa muun muassa rungon mittasuhteita on muokattu yllättävän paljon. Tehtiinkö Jopoa myös kilpapyöränä. Kuka muistaa Kunto-jopon. Muutamalla muutoksella Joposta syntyi Jopo Rodeo, erittäin cool cruising-peli. Ensimmäiset Jopot olivat putkesta hitsattuja. Erno Peltosen öljyvärityöt ovat erittäin värikkäitä ja yksityiskohtaisia. Tavarateline kuntopyörässä on erittäin kätevä, siihen voi ottaa vaikka kaverin mukaan treeneihin. Ei, sillä tämä on Olli Erkkilän uniikki käsityön taidonnäyte. Tästä kaikki alkoi. Näyttelyssä on myös artikkelin kirjoittajalta pari teosta, muun muassa tämä Jopon runkoon perustuva mielikuvitusrobotti JO-bot. 11
Mekanismi ei ole aivan typerä: kiristys ei pysähdy, jos yksi mutteri kiertyy pohjaan ennen muita. Rallikilpailun ykköseksi kaasutteli Ari Vatanen Peugeot 205 Turbo 16:lla, kakkostilan nappasi Lancia Rally 037:ää kuskannut Markku Alén ja kolmanneksi saatiin niin ikään Lancialla ajanut Henri Toivonen. heinäkuuta. Renkaiden vaihtoon käytettävä aika ja vaiva vähenevät 75 prosenttia.” Lisäksi mainoksessa mainittiin, että tämän tuotteen myötä omistajan ei tarvitse enää etsiä pimeässä sinne tänne karkailevia pyöränmuttereita. Konsta Hietanen syntyi 20. Yleensä lisukkeista ei koidu harmia, jollei pientä epämukavuutta tai taloudellisia seikkoja oteta huomioon. Esimerkiksi käy vaikkapa brittiläisen viritysja varustelupaja Alexanderin aikoinaan kaupittelema viritelmä, jonka avulla nelipulttisen pyörännavan saa muutettua kilparadoilta tutuksi tulleeseen yhden siipimutterin kiinnitykseksi. Tiedä sitten, kuinka kauppa aikoinaan kävi. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Töölön vanhan sokeritehtaan tontille rakennettavan oopperatalon asemakaavan elokuussa. Ainakin Alexanderilla härvelin etuihin uskottiin: ”Erinomainen apuväline sekä kilpa-autoilijoille että tavallisille autoilijoille. Osa takavuosien varustetarjonnasta on käyttöä tai matkantekoa helpottavaa krääsää, osa taas sen sortin rompetta, jolla perheauton suorituskyky ja ulkonäkö nostetaan kilpaauton tasolle – tai ainakin sinne päin. Hietasen viihdetaiteilijaura käynnistyi Tenavatähti-kilpailun voitolla vuonna 1994. Toivottavasti edes jotenkin, sillä olisihan tällainen keksintö komea ja keskustelua herättävä lisä autoaiheista rompetta keräilevän kokoelmaan. Tai oikeammin ilmaistuna nelipulttiseen napaan ei tässä ratkaisussa kajota, vaan keksintö on ikään kuin pölykapseli, jonka sisään on konstruoitu pyöränmuttereiden kiinnitysmekanismi. HEINÄ-ELOKUU 1984 HEINÄ-ELOKUU 1984 Jyväskylän Suurajoissa juhlittiin suomalaisten kolmoisvoittoa. Mittavan uran näyttelijänä tehnyt James Neville Mason kuoli 27. Siipimutterin pyöriminen panee siis kaikki neljä pyöränmutteria kiertymään samanaikaisesti. Painajaismaiset taistelut jäykkiä pyöränmuttereita vastaan ovat muisto vain. Nykyisin miehen näkee ruudussa Salatut elämät -sarjan Miki Kajanderin roolissa. Moottoriurheilussa käytetyt tekniset ratkaisut vetävät autoihmisiä puoleensa kalastusmagneetin lailla. Tätä en autooni asentaisi Autoihin on markkinoitu kaikenlaisia lisävarusteita jo hyvän matkaa toistasataa vuotta. Siksipä varustevalmistajat ovat pukanneet markkinoille jos jonkinlaista spoilerisarjaa ja efektorivaimenninta. Kapselin näkyviin jäävällä puolella on isokokoinen siipimutteri, joka kytkeytyy kapselin sisäpuolella olevaan ratasmekanismiin. heinäkuuta. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 12. Kiistellyn hankkeen suunnittelu oli alkanut jo 70-luvulla. Länsi-Saksan valtiovarainministeri Gerhard Stoltenberg tarjosi ympäristön nimissä autoilijoille porkkanaa ja ilmoitti, että syksyllä lyijyttömän polttoaineen käyttäjäksi siirtyvä saa alennusta bensiinistä ja vapautuksen autoverosta. Rakennustyöt aloitettiin 1987 ja avajaisia vietettiin marraskuussa 1993. Iso ratas pyörittää neljää pienempää ratasta, jotka on puolestaan kytketty pyöränmuttereihin. Usein roiston roolissa esiintynyt Mason muistetaan elokuvista Rommel, erämaan kettu, Matka maan keskipisteeseen ja Rautaristi. Toisinaan markkinoille ilmaantuu epäilyttäviä, jopa vaarallisen oloisia kilkkeitä
Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@v-palvelu.fi Pirkanmaan V-Palvelu Ky Sorvajärventie 416 34110 Lakiala Nyt saatavilla 140/164 alkuperäisen mallin mukaisia kumi matto sarjoja ! Tilaa kirja osoitteesta: supermarket.fi Klassikoita ja visioita! Olympiavuoden klassikot Tarinoita 1952 automalleista. 37 90. 2 viiikon välein). Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. Rasvanäppien olohuoneet Kirjassa esitellään yli 30 persoonallista suomalaista yksityisihmisten omistamaa autotallia. ilmaiseksi PÄÄTEEMANA PAPPATUNTURIT JA MUUT MOPOT PÄÄTEEMANA PAPPATUNTURIT JA MUUT MOPOT HARRASTUSAJONEUVOHARRASTUSAJONEUVOJA ROMPEMYYNTIJA ROMPEMYYNTITAPAHTUMA TAPAHTUMA www.kuhmonmobilistit.fi MENOSSA MUKANA TAPAHTUMARADIO VUOKATTI 93.7 MHZ • JOROINEN 99.5 MHZ • OULU 92.2MHZ • IISALMI 91.9MHZ 15 -VUOTIS JUHLANÄYTTELY 15 -VUOTIS JUHLANÄYTTELY Rompemyyntipaikka 5 €/metri, sähkö 15 € LAUANTAINA PAIKALLA TV:STÄ TUTTU TUBETTAVA KONEMIES METSÄMAN! Rompetori ja erillinen harrasteajoneuvojen parkki, alueella puffetti Rompetorilla MB Klubin Kymenlaakson jaoksen myyntipiste ja näytillä Mercedes-Benz -kalustoa Myyntipaikat 5 m tai alle 15 € ja yli 5 m 30 €, ei ennakkovarauksia. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. Tehontie 51) www.v-palvelu.fi Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. Ei elintarvikkeiden myyntiä. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n. verhoiluja tiivisteosia. KUHMO URHEILUKESKUS 19.-21.7.2024 Liput 8 € /pv, 12 € /3pv alle 12 v. Myyjät pääsevät alueelle pe klo 18-21 ja la klo 6 alkaen Pääsymaksu 5 € (käteismaksu), harrasteajoneuvon kuljettaja maksutta. 212 sivua. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme. 212 sivua. V-Palvelu Pirkanmaan V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. Upea kirja Suomen autoistumisesta olympiavuonna. Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. Maksuton pysäköinti Tervetuloa! Tiedustelut: Jouko Peri, 040 716 7659 Kymen Automobiilikerhon HARRASTEAJONEUVOMARKKINAT Tykkimäen moottoriradalla Kouvolassa 20.7.2024 klo 9-15 (os
Wanhan Woiman päivät Amiraalintie 161, Oulainen Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry, Toni Ukonmäki 040 076 1734 6.7. 21.7. Pistohiekan rompeja konemarkkinat Puumala, Pistohiekan lava 050 570 2001 21.7. Hälläpyörämarkkinat Ahveniston moottorirata, Hämeenlinna Hämeen mobilistit, hannu.kivistö@pp.inet.fi 21.7. Harrastusajoneuvoja rompemyyntitapahtuma Urheilukeskus, Kuhmo Kuhmon Mobilistit, kuhmon. Mobilisti-ilta Vääksyn kanavalla Vääksy Päijät-Hämeen mobilistit ry, phmobili@phnet.fi 3.7. Karijoen rompetapahtuma Pajatie 4, Karijoki Kirnusta moottoriin ry. Harrasteajoneuvomarkkinat Tykkimäen moottoriradalla Kouvola Kymen Automobiilikerho ry, Jouko Peri 040 716 7659 20.7. 2.7. Bella Italia Mustialan kartano, Tammela Bella Italia ry 20.7. Mitsubishi club Finland kesäkarnevaalit Suomen moottoripyörämuseo, Lahti Ace cafe Lahti 040 471 2310 5.–7.7. Naisten automobiiliajot Hämeenlinna/lähiseutu Naisten automobiiliklubi ry. Suomen Volvo-kerhon kesäpäivä yhdessä Pyhimys-kerhon kanssa Mobilia, Kangasala Arto 040 062 2422 6.7. DDR-ajoneuvot kohtaavat Riihivuoren lomakylä, Muurame postmaster@warreteam.com 19.–21.7. Harrasteajoneuvojen kokoontuminen Salon torilla Salo Salon seudun ajoneuvoharrastajat ry 040 540 4321 6.7. Bothnia-ajot Pietarsaari (lähtö vanhasta satamasta) Jakobstadsnejdens veteranbilssälsskap, Pedersöre 12.–13.7. Siuro Cruising Knuutilan kartano, Siuro Siuro Cruisers ry siurocruisers@gmail.com 20.–21.7. Ålandsrally Pohjoismainen kääpiöja mp-autojen yhteistapahtuma Gröna Udden, Maarianhamina Suomen Kääpiöautoyhdistys ja Svenska Mc-bilklubben. Vähänkyrön onnen päivät, Harrasteautoja ja rompetori Kirkkosaari, Vähäkyrö www.vaasa.fi/vahassakyrossatapahtuu 21.7. 044 598 1002 16.–18.7. Perinteinen harrasteajoneuvotapahtuma Koskella Koski TL Ocb Koski Heinäkuu Heinäkuu Tapahtumakalenteri 16. Wanhat koneet Vahojärvellä Parkano Vahojärven kyläseura ry 6.7. Veteraaniautojen Virrat reitti: Virrat–Visuvesi Ylä-Pirkanmaan mobilistit ry. Rompetori Ahvenlammen leirintäalue, Saarijärvi Asko 040 021 8398 27.7. Raurasta tehryt vanhojen ajoneuvojen kokoontuminen Lavian torilla klo 17–21 Raurasta Tehryt ry, www.raurastatehryt.fi 24.–28.7. 0500 361426 12.–14.7. 20.7. Borgward–Seura ry:n 39. vuosiajo Hotelli Pohjankievari, Kempele Harri Manninen 040 842 9521 19.–21.7. mobilistit@gmail.com 20.7. Maisematiesajo (ajotapahtuma) vanha urheilukenttä, Huittinen Huittisten wanhat konneet, 040 584 9146 24.7
Juthbackan markkinat Uusikaarlepyy Jakobstadsnejdens veteranbilssällskap 23.–25.8 Kuopion rompepäivät ja Ruska-ajot SA-HK Savon kerho, 044 088 3988 24.8. Mobilisti jamboree Suomen moottoripyörämuseo, Lahti Ace cafe Lahti 040 071 2310 31.8. Villen ajo, Ajotapahtuma museoajoneuvoikäisille harrasteajoneuvoille ilman kilpailutehtäviä Kymen automobiilikerho, Jouko Peri 040 716 7659 23.–24.8. Youngtimerajot lähtöpaikka Nikkilä, Sipoo Sture Engström 040 543 3535 10.–11.8. Pick-Nick Pilvenmäen ravirata, Forssa Street Machine Club Forssa ry smcf.ry@gmail.com 9.–11.8. 3.8. Kanttiautokruising lähtö Tampereen Hämeenpuisto, Tampere Tampereen seudun mobilistit ry. Entisöijän aarteet, Jaakko Mäki-Laurilan kunnostamia autoja sekä koneita Punkalaitumentie 489, Sastamala Jaakko Mäki-Laurila & Tapiolan kyläyhdistys, tapiolankyla@gmail.com 11.8. Syys-Restauranta rompetori Mobilian tiemestaripiirin alue, Kangasala Tampereen seudun mobilistit, 050 309 8823 27.8. Idän ihmeet kohtaavat Pitkämö Canyon Camping, Kurikka Mika Suomalainen 040 090 6042 9.–11.8. Huru-ukko piknik 1955-vuosimallisille ja sitä vanhemmille ajoneuvoille Wohls Gård, Kirkkonummi AHS, Hans Brummer, 040 031 7082 15.8. Lahti Historic Rally Lahti Lahti Historic Rally ry, lahtihistoricrally.fi 23.–24.8. Pargas Retro Parad ja rompetori Parainen Pargas retrocars, 050 092 6722 Elokuu Elokuu Tapahtumakalenteri 17. Britit kohtaavat Murskan Paratiisi, Ypäjä Rover Ystävät, roverfriends.fi 11.8. ItäTähti 15 – Mersut Korialla Kymen Automobiilikerhon Korian Mobiilihall Suomen Mercedes-Benz Klubi ry:n Kymenlaakson jaos 3.8. Vehoniemiajo Vehoniemen automuseolta Syys-Restaurantapäiville Vehoniemen automuseo 050 365 7023 24.8. Volvo Pyhimyskerho kokoontuu Vehoniemen automuseolla Vehoniemen automuseo 050 365 7023 31.8. EuroFord Nordic 2024 Badhusparken, Maarianhamina Ford Classic & Motorsport Club 040 085 9619 4.8. Mopojen luotettavuusajo Botniaring, Jurva mopotesti@gmail.com 31.8. VW BugNic #32 Badhusparken, Maarianhamina Ålands VW Klubb 040 085 9619 10.8. Koljonvirran rompepäivät ja Terva-ajo Koljonvirran kartano, Iisalmi SA-HK Savon kerho 044 088 3988 10.8. Taiteiden yö Vaasan Auto-ja moottorimuseo, Vaasa 17.8. www.tammob.com 10.8
18. Kimmokkeena voi olla mieltymys merkkiin tai vaikka muistot lapsuudesta. DeLorean & Ford Gran Torino VALKOKANKA ALTA VALKOKANKA ALTA OMAAN TALLI IN OMAAN TALLI IN VALKOKANKA ALTA VALKOKANKA ALTA OMAAN TALLI IN OMAAN TALLI IN Autoharrastuksen kohteen valinta voi riippua monista tekijöistä. Tässä jutussa esitellään veljesten keskenään täysin erilaiset autot, joita kuitenkin yhdistää saumattomasti kummankin yksilön legendaarinen elokuvaja tv-sarjatausta
DeLorean & Ford Gran Torino VALKOKANKA ALTA VALKOKANKA ALTA OMAAN TALLI IN OMAAN TALLI IN VALKOKANKA ALTA VALKOKANKA ALTA OMAAN TALLI IN OMAAN TALLI IN Lapua 19
Katseet suunnattiin rapakon taakse, ja vaikka dollarin kurssi oli houkutteleva, kävi selväksi, että Rancherojen hinnat olivat kohonneet liiaksi. Ville ja Jaakko Saari sukutilalla valmistautumassa kuvauksiin roolitamineet päällä. Lava-auton puute ratkesi sekin, sillä Ville onnistui löytämään vähän harvinaisemman rättikatolla varustetun Dodge Dakotan. Lopulta muutamien mutkien kautta kaupat saatiin solmittua ja Torino Suomeen. Auto on aito Fordin valmistama Starsky & Hutch -spesiaalimalli, joita on valmistettu vain reilut 1 000 kappaletta. Tallissa pilkottaa veljesten serkun Saab Sonett, jollainen on sekin nähty valkokankaalla muutamissa elokuvissa. Veljeksillä on ollut matkan varrella sittemmin erilaisia kaksipyöräisiä. Ville ei kuitenkaan halunnut mitään perus-Hiluxia, sillä mieleen oli hiipinyt ajatus, että Ford Ranchero olisi mukava harrastehenkinen peli, joka kuitenkin toimisi jokapäiväisenä tilan käyttöautona. Kotitilalla oli tilaa rällätä, ja molempien harrastajaura alkoi legendaarisella Raisulla. Kymmenisen vuotta sitten miehen päivittäisessä käytössä olleen Dodge Dakotan matka alkoi tulla tiensä päähän ja uusi lava-auto alkoi olla ajankohtainen. Ville pyörittää kotitilaansa Lapuan Tiistenjoella. Auto on aito Starsky & Hutch -spesiaalimalli, joita on valmistettu vain reilut 1 000 kappaletta. Kotimaan markkinoilta löytyi sopiva yksilö, joka kuitenkin ehti mennä nenän edestä. Jaakon tallista löytyy edelleen Africa Twinin esi-isä, eli vuoden ’85 Honda XLV 750R. Peruuttamaton halu saada kuitenkin joku vanha jenkki oli olemassa, ja eteen osui ihan sattumalta Kanadan puolelta ’76 Ford Gran Torino, joka herätti Villen muistot lapsena katsellusta legendaarisesta Starsky & Hutch -poliisisarjasta. Myyjään oli kuitenkin vaikea saada kontaktia. 20 DeLorean & Ford Gran Torino 5/2024. Teksti: Eero Kumanto • Kuvat: Tuukka Erkkilä L apuan Tiistenjoelta kotoisin olevat veljekset Ville ja Jaakko Saari omaavat kumpikin historian kaksipyöräisten sarvissa. Kyseisen yksilön ovat entisöineet läpikotaisin kanadalaiset isä ja poika
Avoin repsikan ovi huutaa partiopari Ken Hutchinsonia kyytiin. Toinen legenda hakuun Torino-kauppojen jälkeen Ville alkoi hyväntahtoisesti naljailla seitsemän vuotta nuoremmalle pikkuveljelleen Jaakolle, että sullapa ei ole yhtään leffa-autoa. Samalla hän tuli näyttäneeksi Jaakolle kuvan DeLorean DMC-12:sta ja totesi, että tässähän olisi sinun lapsuudenaikainen legenda Paluu tulevaisuuteen -leffasarjasta. Jaakko tokaisi veljelleen, että jos puolet maksat niin hommataan pois. Tyyntä myrskyn edellä. Googlaamalla löytyi tieto, että John oli peräti 195 cm pitkä. Torinon rekisteritunnus puolestaan on sama kuin Starsky & Hutchissa, tosin Suomen lainsäädännön vuoksi kirjaimet ovat ennen numeroita. Saab Sonetilla pakoon pyrkivä rikollinen saavutetaan ahtaalla kujalla tarmokkaasta eksyttämisestä huolimatta. 203-senttinen Jaakko päätteli, että ehkä hänkin sitten mahtuisi matalan auton kabiiniin, jos suunnittelija oli yhtään pelivaraa tuuhealle kampaukselle jättänyt. 21. Puolihuolimaton heitto johti siihen, että Ville näytti projektille vihreää valoa ja näin alettiin tosissaan etsiä hyväkuntoista DeLoreania. Jaakolla ei siinä vaiheessa ollut harrasteauton hankinta mielessä, mutta mies oli asiaa kyllä ajatustasolla pyöritellyt. Hyvän yksilön etsimiseen käytettiin tuttua kotimaista harrasteautoja välittävää yritystä. DeLoreaniin päätettiin hankkia samaan syssyyn erikoiskilvet RST-81, jotka viittaavat korin valmistusmateriaaliin ja auton vuosimalliin. Sekä DeLoreanille että Torinolle suomalainen maahantuoja teki muutamia huoltotoimenpiteitä, ja ne saatettiin samalla museorekisteriin. Mies ei kuitenkaan ehdi mukaan, sillä poliisiradiosta tulee vihje lähistöllä pakenevasta oranssista urheiluautosta. Auto saapui vuoden 2015 alkupuolella Suomeen. David Starsky kaartaa Gran Torinonsa takaaajoon tarmokkain ottein. Gran Torino valmiina valvomaan lakia ja paimentamaan rikollisia. Ennen lopullisen päätöksen tekoa Jaakko suoritti vielä pienen googlailun, sillä hän halusi tietää, miten pitkä auton suunnitellut John DeLorean oli. Sopiva yksilö tärppäsi Hollannista, jonne oli juuri laivattu kuvien perusteella asiallinen DMC-12 Kaliforniasta
Alun perin autoksi kaavailtiin Chevrolet Camaroa, mutta sellaista ei lopulta saatu. FORD GRAN TORINO ’76 STARSKY & HUTCH SPECIAL EDITION Ei ollut itsestään selvää, että Starsky & Hutch -poliisisarjan autoksi olisi valittu nimenomaan Ford Gran Torino. Näitä erikoismalleja valmistettiin 1 000–1 300 kappaletta. Starsky & Hutch, eli Saari & Saari valmiina jahtaamaan lain tuolla puolella kulkevia. Sarjaan päätyi näin ollen punainen Torino, johon maalattiin sarjaa varten myöhemmin legendaariseksi muodostunut valkoinen raita. 22 DeLorean & Ford Gran Torino 5/2024. TV-sarjaa varten autoon maalattiin valkoinen raita, ja auto sai tästä osuvan kutsumanimen Striped Tomato. Gran Torino on käyty kokonaan läpi Kanadassa, ja entisöinnin jälki kestää lähemmänkin tarkastelun. Näin valmistaja päätyi tuomaan markkinoille spesiaalimallin, joka sai lisänimen Starsky & Hutch Special Edition. Villen Gran Torinossa on paikoillaan 460 kuutiotuumainen Police Interceptor, joka ei ole autoyksilön tehdasasenteinen voimanlähde. Alkuperäinen lohko on kuitenkin Villellä tallessa. Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, sillä lähteestä riippuen tarjolla on hieman toisistaan poikkeavaa tietoa. Fordilla havahduttiin lukuisiin asiakkaiden tiedusteluihin, että mistä juuri tällaisen auton voisi ostaa
Torino oli käynyt läpi mittavan entisöintiprosessin, joten sille ei ole tarvinnut tehdä juuri mitään. Marty McFly napsauttaa takaa-ajon tiimellyksessä aikakoneen vahingossa käyntiin ja matkustaa vuoteen 1955 päätyen DeLoreanilla latoon heinäpaalien sekaan. Jäähdytysjärjestelmää on tehostettu ja polttoainejärjestelmä on rakennettu uusilla osilla, sillä tiedossa oli, että useampi yksilö on kokenut murheellisesti loppunsa tulipalon muodossa järjestelmän pettäessä. Jaakko toteaa, että DeLorean on niin suosittu harrastekohde maailmalla, että tietoa ja osia löytyy yllättävän hyvin. Kun rakennetaan aikakone, miksei tehdä sitä tyylillä DeLoreanista! Harkiten hankitut Molempien yksilöiden hankinnan taustalla oli ajatus, että kannattaa etsiä mahdollisimman hyvät yksilöt, joten projektikuntoiset jätettiin pois laskuista. Kulutusosista suurin osa on peräisin muista automalleista, esimerkiksi tekniikka on Peugeot/Volvo-taustainen V6. Villen Torino on varustettu 460-kuutiotuumaisella koneella, joka on entisöintiprosessin aikana vaihdettu autoon. Autoa on pikkuhiljaa laitettu koko ajan paremmaksi ja luotettavammaksi. Alkuperäinen lohko kuului kauppaan, joten sekin on Villellä tallessa. DMC tuli jenkkimarkkinoilta, joten sen keula oli rumasti korotettu paikallisen lainsäädännön vuoksi. Maailmalta löytyy varaosia myyviä yrityksiä ja jopa uustuotantoa on runsaasti. Mainitsemisen arvoinen asia on myös se, että Jaakon 2000-luvulla syntyneiden lasten kaverit tunnistavat auton yllättävän helposti ja tietävät, mistä elokuvasta se on tuttu. Autoon voi ostaa peräti tehdasuuden rosterista valmistetun rungon. Erikoinen, ruostumattomasta teräksestä valmistettu kiilamainen kori kiinnittää huomiota, ja viimeistään ylös nousevat lokinsiipiovet saavat ihmiset usein tiedustelemaan, että mikä auto oikein on kyseessä. Jälkikasvukin kuuleman mukaan hyppää mielellään kyytiin, kun suunnataan vaikka koristreeneihin. Matalampien jousien ansiosta auton asento saatiin palautettua oikealle korkeudelle. Paluu Tulevaisuuteen on siis todellinen klassikko ja sen perintö elää. Öisellä Twin Pines Mall:n parkkipaikalla suoritetaan DeLoreanista rakennetun aikakoneen ensimmäinen testaus. Kriittisiin kohteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. DeLorean on Jaakon mukaan hyvä ja tukeva auto ajaa. DeLorean on puolestaan säilynyt hyvässä alkuperäiskunnossa ja siihen on vajaan kymmenen vuoden omistuksen aikana tehty lähinnä normaaleja huoltotoimenpiteitä ja vaihdettu kuluvia osia. Mitenkään hirveän suorituskykyinen se ei ole, mutta katseita auto kääntää tehokkaasti. If my calculations are correct, when this baby hits 88 miles per hour you’re gonna see some serious shit. 23
DeLoreania on kritisoitu suorituskyvyn puutteesta. Marty McFly ymmärtää viimeistään tässä vaiheessa, että on ajautunut 30 vuotta ajassa taaksepäin. Ajatus kokoelman laajentamisesta teemaan sopivalla pickupilla on ollut vireillä jo jonkin aikaa. Lukuisten vastoinkäymisten vuoksi lopullinen tuotanto jäi alle 9 000 kappaleeseen ja taru loppui lyhyeen yhtiön ajautuessa konkurssiin jo 1982. Alun perin autoon kaavailtiin jopa wankel-moottoria, mutta voimanlähteeksi valikoitui taakse sijoitettu PRV V6, jota on käytetty Peugeoteissa, Renaulteissa ja Volvoissa. John DeLorean loi menestyksekkään uran General Motorsilla, ja päätyi myöhemmin kunnianhimoiseen tavoitteeseen tuoda markkinoille omaa nimeä kantava auto. Monella tapaa modernin auton valmistus päästiin aloittamaan alkukankeuksien jälkeen vuonna 1981 Irlannissa. Tehoa 2,85 litrainen moottori tuottaa 130 hevosvoimaa, joka auton yleisilmeeseen rinnastettuna on ehkä hieman alakanttiin. DELOREAN DMC-12 ’81 DeLorean tuskin olisi niin tunnettu auto nykypäivänä, ellei se olisi saanut pääosaa Paluu tulevaisuuteen -elokuvista. 24 DeLorean & Ford Gran Torino 5/2024. Lähiötä, jossa hän asuu vuodessa 1985, aletaan vasta rakentaa. Grigoretto Giugiaron muotoilema ja ruostumattomasta teräksestä valmistettu kori lokinsiipiovin oli juuri sopivan futuristinen tieteiselokuvaan. Marty työntää DeLoreanin piiloon, ettei se herättäisi liikaa huomiota vuoden 1955 liikenteessä
Asian eteen on nyt tehty toimenpiteitä, sillä viime syksynä Tampereelta löytyi hyväkuntoinen ’87 Toyota Hilux, joka on pikkuhiljaa ajan kanssa tarkoitus saattaa samaan mustaan ilmiasuun, jollaisena se esiintyi Paluu Tulevaisuuteen-leffassa Marty McFlyn unelma-autona. Emmett Brownin voitontanssi, kun DeLorean on onnistuneesti palautettu tulevaisuuteen. Kun kysytään, aikovatko veljekset mahdollisesti laajentaa leffa-autoihin keskittynyttä yhteistä harrastustaan, on vastaus yksiselitteinen. Mitä seuraavaksi. Ville kuitenkin toppuuttelee, että erityisesti jälkimmäinen on hieman epärealistinen idea. Dr. Kotitilalla on aina ollut useita lava-autoja Toyota Hiluxista Jeeppiin, ja ajatus kokoelman laajentamisesta jollain teemaan sopivalla pickupilla on ollut vireillä jo jonkin aikaa. 25. Jaakon ja Villen DeLoreanista puuttuu muun muassa jatkumokapasitori ja muutama muu aikamatkustamiseen vaadittava tekninen laite. Ville pyörittelee lisäksi ajatuksia, että ainakin pari kohdetta olisi kiinnostavia, mutta toistaiseksi vain haaveissa: Smokey and the Bandit, eli tutummin Konna ja koukku -elokuvasta tuttu musta Pontiac Trans Am ja Kauhun kilometrit -elokuvan Peterbilt. Salamasta valjastetun 1,21 Gigawatin voimin DeLorean palaa takaisin tulevaisuuteen, vuoteen 1985. DeLoreanin sai myös automaattivaihteistolla. RST-81 on varusteltu manuaalilaatikolla, kuten Paluu tulevaisuuteen-leffan yksilökin
Pohdimme myös, mitä kuvaukset vaativat ja miten ne saataisiin toteutettua. Ville valmistelee DeLoreania latokuvauksia varten. Lopulta meillä oli kasassa artikkelin kuvakäsikirjoitus. Savu on saatu aikaan savupanoksella. Listasin sopivia ja mielenkiintoisia kohtauksia, joita sitten kävimme läpi yhdessä kuvaaja Tuukka Erkkilän kanssa. Osa ideoista vaati paljon vaivaa ja valmisteluja, mutta Ville ja Jaakko ottivat hienosti vastuuta ennakkojärjestelyistä. Ympärille purettiin heinäpaaleja, jotka aseteltiin tarkasti niin, että lopullisessa kuvassa ei lattiaa näy. Vaikuttava otos valotusajalla kikkaillen! Torinon etunojaa tiukassa kaarteessa korostettiin nostamalla auton toista takanurkkaa tunkilla. Ideat käytiin läpi myös autojen omistajien kanssa. Takaa-ajokohtausta varten tynnyriin aseteltiin painoksi kivi, jolla se saatiin pysymään sopivasti vinossa. Tätä ruutua varten DeLoreanilla ajettiin useampaan otteeseen kuvaaja Erkkilän ohjeiden mukaan juuri oikeaa ajolinjaa ja nopeutta. 26 DeLorean & Ford Gran Torino 5/2024 DeLorean & Ford Gran Torino. Villen vanhempi poika Martti avustaa salamavalojen suuntauksessa. Auton sisätiloihin lisättiin vihreä valo. Lopputuloksena upea ruutu, josta ei vauhtia puutu. DeLorean lavastettiin latoon kuvauksia varten. Esitin esimerkiksi varovaisesti toiveen, että saisimmeko mitenkään asfaltille liekkivanoja DeLoreanin perään. Artikkelin lähtöajatuksena oli poimia Paluu tulevaisuuteen -elokuvasta ja Starsky & Hutch -sarjasta muutamia ikonisia kohtauksia kuvausten ideoiksi
Näin ollen traileri vaihtui vanhaan talliin. Tuukka suuntaa kamerakalustoa samalla kun ohjaaja näyttää kännykällä otettua ajatusta lopullisesta kuvakulmasta. Niitä varten Ville asetteli asfaltille Sinolissa uitettuja vanhoja rättejä, jotka sytytettiin, kun kuvaaja oli valmiina toimintaan. Tämän jälkeen valmisteltiin kuvausta varten autot ja mahdolliset muut rekvisiitat. Ruokahuollon jälkeen suuntasimme Tuukan kanssa takaisin Pirkanmaalle, ja kello oli jo noin kolme yöllä, kun kotiini pääsin. Tämä juttu tehtiin Etelä-Pohjanmaalla ja sen haluttiin näkyvän jutussa. 27. Viimeinen kuva oli Tuukan muistikortilla noin yhdentoista aikaan illalla. Villen poika Martti toimi assistentin roolissa muun muassa heinäpaaleja ja tynnyrejä kuljetellen ja salamavaloja suuntaillen. Tämän jälkeen pääsimme vielä lämpimiin sisätiloihin, ja veljesten äiti Sirkka-Liisa tarjoili meille herkullista uunilohta, sillä koko päivänä ei ehditty syödä juuri mitään. Kuvakulmia ja esimerkiksi auton etäisyyttä testailtiin useita ennen kuin täydellinen otos saatiin purkkiin. Käytännössä kuvaukset vietiin läpi kaavalla, jossa minä ohjasin kuvauksia, eli kerroin aina omistajille ja avustajille, mitä seuraavaksi kuvataan. Ilta Tiistenjoella on jo hämärtynyt, kun viimeinenkin otos saatiin purkkiin. Kuvakulmia ja sommitteluja pohdimme yhdessä Tuukan kanssa. Kuvissa näkyvä savu toteutettiin savupanoksella. Artikkelin kirjoittaja ja kuvausten ohjaaja sai tärkeän tehtävän myös avustajana muun muassa heijastimien suuntauksessa. DeLoreanin suorittaessa aikamatka jää jälkeen tulivanat. Kuvauksiin kului lopulta kokonainen pitkä päivä. Varsinaisen kuvaamisen alkaessa Tuukka otti ohjat käsiinsä ja neuvoi kaikkia osallistujia kuvia varten. Tuukka luonnollisesti valmisteli kuvauskaluston jokaista kuvaa varten uudelleen. Erityiset kiitokset osoitan autojen omistajille Ville ja Jaakko Saarelle, jotka valmistelujen lisäksi vielä heittäytyivät rooleihin kuvauksia varten. Nuorempi savustajamestari Jaakko Saari. DeLorean peruuttaa elokuvassa sankan savun saattelemana umpitrailerista
Hänen kanssaan jutellessa kirkastuvat myös syyt siihen, miksi yksityiskohtia myöten alkuperäistä kunnioittavia Ascona 400 -yksilöitä ei juuri kohtaa.. 28 Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Tuukka Erkkilä O pelin rallihistorian huippukohtiin lukeutuu 70ja 80-luvun taite. Kysymyksessä on pitkän linjan Opel-harrastaja Juha Maunulan rakentama replika, jonka ytimessä ovat vuosikymmenien aikana hankitut ja taltioidut Ascona 400 -version uniikit osat. Ei BDA–BDGmoottorisia Escortejakaan – alkuperäisiä tai replikoita – ole pilvin pimein, mutta historic-kilpailuissa ja alan tapahtumissa niitä kuitenkin kohtuullisesti tapaa. Nelisatasen maine elää ja se puhuttelee rallipiireissä edelleen, mutta nykypäivänä autoa näkee vain harvoin. Toki Ascona 400 oli harvinaisuus jo aikoinaan, mutta jos autoa vertaa aikakauden toiseen ralli-ikoniin, Ford Escortin twincam-versioihin, niin asian tola korostuu. Upea auto on replika, mutta aidosta tavarasta koottu, joten kokonaisuus vastaa valmistajan kuulua luokitteluversiota 70ja 80-luvun taitteesta. Tuolloin MM-sarjan sorarännejä ja asfalttiserpentiinejä huimisteltiin valmistajan nelosryhmään luokittelemalla Ascona 400:lla, jolle kyytiä antoi neliventtiilikannella jalostettu 2,4-litrainen neloskone. Opel Ascona 400 ’81 OSIENSA SUM MA Vuosikymmeniä Opeleiden parissa puuhanneen Juha Maunulan harrastekaluston kirkkaimpia tähtiä on Ascona 400. Tästä vinkkelistä onkin erinomaisen harvinainen ja hieno tapaus kohdata kotimaan kamaralla pieteetillä toteutettu Ascona 400
”Mallissa käytettyä Getragin viisiportaista laatikkoa oli vain Ascona 400:n siviiliversiossa, sillä kisapeleissä ykkönen oli välitetty pidemmäksi. Sellaisia ei maailmalla juuri liiku – ja niiden niukkuus on yksi tuntuva tekijä Ascona 400 -mallien vähäiseen määrään historic-karkeloissa. Ja sitä myöten luokittelumallin osiakin liikkui Opel-kentässä – ei paljoa mutta kuitenkin. Manta 400:n vaihteistossa viitonen oli puolestaan jo ylivaihde. Rakennusprojektin aloittamisen kannalta kynnyskysymyksiä olivat kuitenkin tietyt voimalinjan komponentit, samoin detaljitasolla oli tiedossa haastaviksi tiedettyjä elementtejä. Taka-akseli on puolestaan vastaava kuin B-Commodoren levyjarrullinen versio.” Ascona 400:n 2 410-kuutioisen moottorin perustana on Opelin tavanomainen kaksilitrainen neloskone, jonka iskunpituutta on kasvatettu erilaisen kampiakselin myötä 69,8 millistä tasan 85 milliin. ”Moottorin alakerta on 400:n, mutta kansi on kuusipyttyisessä 24-venttiilisessä Senatorissa ja Omegassa käytetystä kannesta lyhennetty. Siviilissä alkuperäistä Ascona 400:aa ei tainnut näillä leveyspiireillä liikkua ensimmäistäkään, mutta suosiossaan lähes kansallisurheiluksi nousseen ralliautoilun myötä malli ei jäänyt Suomessakaan täysin vieraaksi. Mielenkiinto rallia kohtaan sai pitämään silmät auki etenkin Ascona 400 -mallin palikoita kohtaan. Saksassa muutamiin viimeisiin 400-Asconoihinkin vaihdettiinkin tällainen ylivaihdelaatikko, kun Saksassa moittivat suoraa viitosta moottoriteille lyhyeksi.” Oikeanlaisen viisipykäläisen vaihteiston tavoittaminen oli tärkeä etappi matkalla kohti tarkkaa Ascona 400 -replikaa, muttei suinkaan ainoa kanto kaskessa. Ascona 400 -palapelistä Juha ottaa esille muutamia visaisimpia. Sellaiset ostin kuitenkin talteen jo 80-luvulla uusina. Juhakaan ei onnistunut sellaista tavoittamaan pitkällisistä etsinnöistä huolimatta, joten asiaa lähestyttiin käytännöllisellä, joskin osaamista vaativalla ratkaisulla. Varsinainen Ascona-kuljettajan Graalin malja on kuitenkin neliventtiilikansi. Tähän autoon sellaiset löytyivät Ranskasta. ”B-Commorodessa on etupäässä samanlaiset navat, mutta kääntövarret ovat omanlaisensa. 29 Kärsivällistä keruutyötä Pitkän Opel-harrastuksensa mittaan Juha alkoi seuloa merkin varaosia, etenkin harvinaisiksi tai harvinaistuviksi tietämiään syrjään jo varhain. ”Ascona 400:n rakentaminen oli suunnitelmissa vuosikymmeniä, ja osia ostelin aina kun löysin.” Aihioksi hän oli hankkinut mallisukupolven loppupään tuotantoa edustaneen kohtuullisen hyväkorisen Ascona 2.0 S:n vuodelta -81. Pätkäisin kannen itse ja eräs vanhempi osaaja alumiinihitsasi kannen joskus vuoden 2010 tienoilla.”. OSIENSA SUM MA Lohtaja Ascona 400:n levikkeitä saa asiallisina uustuotantokamppeina, mutta vanteet ovat kiven alla. Oman metsästysretkensä muodostivat 400:n viisipulttiset pyörännavat
Ostin aikanaan vanhemman Mantan raadon näiden penkkien takia”, Juha kertaa. Periaatteessa 80-luvun Manta i200:n istuimet ovat samanlaiset verhoilukuviota myöten, mutta tässä on kapeammat, 70-luvulla tuotantoon tulleet istuimet. Samantyylinen vanne on myös auton varapyörässä, mutta seitsemäntuumaisena. 30 Opel Ascona 400 5/2024 Yksityiskohtia myöten Korin ulkoiset tunnusmerkit edustivat Ascona 400 -projektissa hieman vähemmän vaikeaa osa-aluetta. Sisätilojen entraamisessakaan ei päässyt liian helpolla. Kesäistä kurvailua Vuosikymmeniä aiemmin ajatustasolla alkanut ja pitkän osienkeruun jälkeen käynnistynyt Ascona 400 -projekti tuli valmiiksi noin viiden vuoden aktiivisen rakennusvaiheen jälkeen vuonna 2014. Ratkaisuksi löytyi eräs tuttu Kokkolasta, jolla oli puolestaan kaveri Sveitsissä, lähellä Ranskan rajaa asuva lääkäri. ”Etupenkit olivat haasteellinen homma. Ja hakikin sekä lähetti vanteet Suomeen yövyttyään ensin Ranskassa, koska olisi Sveitsiin mennessään joutunut maksamaan vanteista tullin.” Operaatio kuitenkin onnistui, ja niin Juhan hoteisiin saapui sarja 400:n alkuperäisiä vanteita. Hän lupautui hakemaan vanteet. Kesäisin tämän alkuperäistä kokonaisvaltaisesti kunnioittavan 400-replikan saattaa kohdata liikenteessä Keski-Pohjanmaalla.. ”Niissä oli jahtaamista, kunnes yksi saksalainen kaveri tiesi Ranskassa mahdollisesti myynnissä olevan sarjan. Tällä hetkellä yhteisiä suvia on takana kymmenkunta, eikä Nelisatasen vetovoima ole hälvennyt. Hankaluutta asiaan toi, että hän ei luvannut lähettää niitä, koska pelkäsi niille tapahtuvan jotain toimituksen aikana. Auto on edelleen Suomen ainoa alkuperäistä vastaava Ascona 400, vaikka erilaisia tyylittelyjä ja vapaammin toteutettuja 400-replikoita on toki maamme Opel-kentässä muitakin. Valmiin, yksityiskohtia myöten alkuperäistä kunnioittavan 400-Asconan ohjaimiin kiipeäminen oli viimein edessä. Väriksi valikoitui Ascona 400:n tunnusomaisin valkoinen sävy, harvinaisempien mustan ja tumman hopean sijaan. Kotimaisen harrasteautoilun kannalta linjaus on mukava. Etenkin kun autoa ulkoilutetaan kesäisin, joten sen voi sopivalla onnella nähdä alan tapahtumissa Keski-Pohjanmaalla. Kojelauta on lainaa SRAsconasta, joten kohtuullisella vaivalla tavoitettavissa, mutta mallin omissa ovipaneeleissa sekä Opel-logoilla verhoilluissa Recaro-istuimissa riitti jälleen jahdattavaa. ”Mukavahan tällä oli ajella, kun sai viimein valmiiksi”, tiivistää Juha vaatimattomasti pitkäaikaisen haaveen toteutumisen. ”Nykyään minulla on kaksi 400:n koneen alkuperäistä kanttakin, mutta en ole nähnyt tarpeelliseksi lähteä muokkaamaan hyvin toimivaa moottoria.” Myyntiajatuksia Juhalla ei aarteensa suhteen ole, vaikka kyselijöitä on ollut Keski-Eurooppaa myöten. Ulkonäön kruunaavat kahdeksan tuumaa leveät vanteet olivat sen sijaan ilmiasun vaikein rasti. Siellä joku oli ostanut uutena kaksi sarjaa vanteita, ja suostui nyt myymään niistä käytössä olleen sarjan. Se ei sentään ollut vain 400:ssa käytetty kiekko, vaan moisia käytettiin hopeanvärisenä muun muassa Opel Monzassa. Mallissa käytettyä reiällistä lasikuitunokkapeittoa samoin kuin etuja takaspoileria sekä levikkeitä saa nimittäin hankittua laadukkaina uustuotanto-osina Saksasta
Pintaan valikoitui Ascona 400:n tunnusomaisin väri valkoinen. STELLANTIS Walter Röhlr ajoi yhdessä kartturinsa Christian Geistdörferin kanssa vuoden 1982 rallin maailmanmestaruuteen. VOITTAVAA VAUHTIA Opel luokitteli Ascona 400 -mallin rallin 4 ryhmään marraskuussa 1979, jolloin se saapui jatkamaan Kadett GT/E:n ansiokasta kilpauraa. Ensimmäinen MM-rallivoitto irtosi jo vuoden -80 Ruotsin rallin lumilta, kotiyleisön iloksi Anders Kullängin tuomana. Seuraavan MM-rallikaudenkin aikana Ascona 400:lla kisattiin, joskin Opelin päävastuunkantajaksi nousi maaliskuussa -83 rallin B-ryhmään luokiteltu Manta 400. Siviilimalleissa ollut Bosch L-Jetronic -polttoaineensuihkutus korvattiin kahdella Weber 48 -kaasuttimella, nokka-akselit vaihdettiin tiukempiin ja männät korkeapuristeisempiin. Kyseessä oli myös viimeinen kerta, kun MM-titteli saavutettiin kaksivetoisella autolla. Luokitteluun vaaditusta 400 yksilöstä valtaosa asettui siviiliin, arvatenkin kotikonnuille Länsi-Saksaan, mutta parikymmentä autoa kevennettiin ja terävöitettiin kilvanajoa varten. Voimavaroja moottorista kerrotaan irrotetun 260 hevosvoimaa 7 000 kierroksella ja vääntöä 280 newtometriä 5 500 r/min kohdalla. Viisivaihteisen Getrag-laatikon ja kardaanin jatkona olleeseen 80-prosenttisella lukolla varustettuun perään oli tarpeen mukaan saatavilla välityksiä haarukassa 3,18:1–5,30:1. Mestaruuteen ajoi Länsi-Saksan oma poika Walter Röhlr, joka nappasi ykkössijan heti kauden avauksessa Monte Carlossa. 31. Varapyörässäkin on erikoisvanne, mutta tuumaa kapeampana kuin muissa vanteissa. Seuraavaa MM-voittoa saatiin odotella kaudelle 1982, mutta silloin tulikin sitten jättipotti. Niinpä Röhrl sekä kartturi Christian Geistdörfer juhlivat kauden päätteeksi maailmanmestaruutta ennen Audi Quattroa kiidättänyttä Michèle Moutonia. Ascona 400 kantoi Opelin rallimainetta aktiivisimmin kausina 1980–1982, eikä lainkaan hullummin. Suomalaisittain muistamisen arvoista on, että kauden 1982 mittaan Rothmans Opel Rally Teamin Ascona 400:n ohjaimissa operoi Henri Toivonen viidessä MM-rallissa ja yhden kisan verran myös Ari Vatanen sekä Rauno Aaltonen. Voimanlähteen ytimessä oli Cosworthin kehittämä läpihengittävä neliventtiilikansi. Herkkyyttä lisäsi kevyempi vauhtipyörä, ja öljynkierrosta huolehtimaan vaihtui kuivasumppuvoitelu. Samalla Ascona 400 oli myös viimeinen MM-sarjan voittoon yltänyt kaksivetoinen auto. Kauden toinen kärkipaikka irtosi vasta kauden toiseksi viimeisessä rallissa Norsunluurannikolla, mutta tasainen pisteidenkeruu oli valttia
Takaveto. 32 5/2024 Opel Ascona 400 01 Merkki ja malli Opel Ascona 400 02 Vuosimalli 1981 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Tilavuus 2 410 cm 3 . Nelisatasen kojelauta on lainaa Asconan SR-mallista, Recaro-istuimien ja ovien verhoilut sen sijaan uniikimpaa tavaraa. Muiden yksityiskohtien lailla pakosarja on siistiä työtä. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Takana jäykkä akseli, neljä tukivartta, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Puristussuhde 9,7:1. 07 Mitat Pituus 434, leveys 167, korkeus 135, akseliväli 252 cm. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, poikittaiset kolmionmuotoiset yläja alatukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Poraus 95,0, isku 85,0 mm. 08 Suorituskyky Huippunopeus 192 km/h, 0-100 km/h 8,4 s. Teho 144 hv /5 300 rpm, vääntö 206 Nm /3800 rpm. Juha ratkaisi haasteen käytännöllisen ammattitaitoisesti: sopiva kansi toteutettiin kuusipyttyisen 24-venttiilisen koneen kannesta pätkäisemällä.. Paino 1 100 kg. Suurimpia kynnyksiä 400-Asconan rakentamiselle on 2,4-litraisen moottorin neliventtiilikansi. Edessä tuuletetut levyjarrut ja takana levyjarrut. Huolellinen viimeistely on nähtävissä alustaa myöten. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 2-ovinen teräskori
Opeleita oli Juhalla käyttöautoina 80-luvun mittaan, mutta varhaisessa vaiheessa merkin automallit nousivat myös harrastekohteeksi. ”Ensimmäinen Opel oli 17-vuotiaana hankkimani vuoden -72 Ascona.” Nuorelle miehelle oli auennut työpaikka Hankkijalta, mutta arkinen ruuvaaminen Fiat-asentajana ei horjuttanut merkkivalintaa. Satuin myöhemmin katsomaan rekisteriotetta ja huomasin, että rekisteritunnus oli ASA-600. ”Ahvenistolla käytiin, ja sitten kun Kemora tuli, niin sielläkin. Kyseinen auto majailee tällä erää Inkoossa, Marcus Grönholmin automuseossa. Sattumus antoi kipinän ottaa kunnostuskohteeksi juuri tämä yksilö, ja auto nousi ahkeroinnin toimesta alkuperäisilmeeseen vuonna -13. Häneltä saimme näytenumeroita, joista tuli luettua tarkkaan Vauhdin Maailmaa ja Tekniikan Maailmaa, ei juurikaan muita lehtiä”, Juha hymyilee ja jatkaa, ”Opeleista etenkin coupé-malliset Rekordit ja Commodoret sekä Mantat ja Asconat olivat minun silmääni hyvännäköisiä.” Opelin kansallinen ja kansainvälinen rallimenestys ensin Kadettja sittemmin Asconamalleilla ei jäänyt sekään huomaamatta. Maailma kuitenkin avartui, kun ikää kertyi 16 vuoden verran ja alle järjestyi 125-kuutioinen Honda. Tallissa on esimerkiksi ’83-mallinen B-Manta, joka kertoo paitsi mieltymyksestä malliin, myös elämän eteen heittämistä sattumista. ”Ensimmäisen kerran kävin Suurajoissa vuonna 1979 eikä sen jälkeen ole jäänyt paria kerta enempää väliin.” Tuossa vaiheessa nuorukainen oli jo viihtynyt ratin takanakin. ”Olin ostanut Ruotsista yhden B-Mantan ja kyttäsin vuosien 2008–2009 tienoilla, että myyntiin tulisi halpa yksilö, jossa olisi osat tallessa. Tämän Mantan lisäksi omistuksessa on nykyään muun muassa A-mallin Manta sekä juttumme päätähden, siviili400:n ohella myös Rothmans-teippauksissa oleva replika Ascona 400:n kilpaversiosta. PALLOSALAMOINTIA LÄPI VUOSIEN Kokkolan yläpuolella, Lohtajan Marinkaisissa asuva ja siellä myös nuoruutensa viettänyt Juha Maunula kertoo kiinnostuksensa Opeleihin heränneen 60ja 70-luvun taitteessa. Ruokolahdella sellainen tulikin, ja kävin ostamassa aihion. Sen jälkeen merkin tuotteita on ollut katkeamattomana virtana. ”Perhetuttuihimme kuului eräs lehtimyyjä, joka työskenteli vuosikertoja myyden. Tuossa vaiheessa reviiri moottoriurheilun seuraamisessa oli kasvanut entisestään. Seurana sillä on Juhan pari vuotta sitten Grönholmille entisöimä kakkosryhmän ’76 Ascona, Bossen vuoden -88 junnu-SM:n kilpuri. Ensimmäinen puhtaasti harrasteautoksi hankittu oli vuoden -71 Opel GT, jonka hän hankki jo 80-luvun lopulla ja entisöi vuosituhannen taitteessa. Oli itselläkin kisakipinää, muttei resursseja”, hän kiteyttää. ”Olinko 11 vai 12 vuotta vanha, kun ostin 50 markalla Minin, joskin isä osti minulle hieman myöhemmin toisen, vähän parempikuntoisen.” Liikenteeseen Juha suuntasi kuitenkin lempimerkillään. Ensimmäisenä lisävalot ja sitten spoileria ja aluvannetta”, muistelee hän lämmöllä. Juha Maunulan ensimmäinen Opel oli ajokortti-iän alla hankittu ’72 Ascona. Tajusin että kyseessä oli sama Manta, jonka olin omistanut vuosina 1988–1991”, Juha naurahtaa. 33. ”Isä luki Keskipohjanmaa-lehdestä aina tarkkaan urheilu-uutiset, ja lehtiuutisten varassa niiden suhteen pitkälti oltiinkin. ”Perheessämme ei tuolloin autoa edes ollut, mutta samalla kotitilalla asuneella sedälläni oli farmari-Rekord ja myöhemmin Vauxhall Vivaa ja Chevetteä.” Maukkaasti muotoiltujen Opel-mallien lumovoiman pariin veivät etenkin senaikuiset autolehdet. ”Vuonna -82 hankin ’78 B-Asconan, jota piti tietenkin laittaa. GT on hänellä edelleen, samoin moni muukin omistukseen päätynyt klassikko-Opel. Myyjä sanoi, että on hänellä autoon paperitkin, mutta totesin etten tarvitse. Hän kuitenkin antoi ne mukaan, ja nakkasin paperit Omegan penkille. Ja minä kun tykkäsin autoista, niin rallitulokset pistin merkille varsinkin, jos Opelille tuli menestystä.” Kilvanajoa Juha kertoo käyneensä katsomassa vain lähi seudulla, paikallisen Venetsia-rallin pätkillä ja talvella merenjäällä järjestetyissä jääratakisoissa. Innostus kumpusi pitkälti omasta mielenkiinnosta autoihin ja autoiluun, joskin lähipiirilläkin oli vaikutuksensa
Evijärvi 34
Tutustumme niistä tarkemmin 924 S:ään, jonka sen suomalainen ensiomistaja nouti uutena Länsi-Saksasta. 35. Porsche 924 S ’85 Valtavirran vierestä Antti Pellinen on mieltynyt klassisiin Porsche-malleihin, joita on asettunut omistukseen useampikin
36 5/2024 Porsche 924 S Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Tuukka Erkkilä E nsirekisteröintitilastojen mukaan Suomessa kilvitettiin vuonna 1985 yhteensä 138 272 henkilöautoa. Mainitut 14 autoa eivät sisällä jokaista suomalaisomistukseen vuonna 1985 luovutettua uutta Porschea. Yli 11 600 niistä edusti Toyotan Corolla-mallia, mutta mukana oli Porschejakin – kaikkiaan peräti 14 yksilöä. Automyyjän käsissä Porsche ei viivähtänyt erityisen pitkään. Vuonna 2012 punaisen sportin tie vei rannikolta Savon sydämeen, kun kuopiolainen automyyjä osti myyntiin tulleen 924 S:n. Jonkin verran niitä asettui vieraiden maiden kilpiin ulkomailla työkomennuksilla tai vastaavilla olevien toimesta. Porschen tuore omistaja kompensoi asiaa ajamalla kovempaa, ja kertomansa mukaan lasi pysyikin paremmin auki 160 km/h nopeudella ja lämmityslaite täysillä ajaen. Ensiomistajaperheen ulkopuolelle Porsche siirtyi 90-luvun puolivälissä. Auton osti Nesteen palveluksessa työskennellyt mies Turun seudulta, ja tulevina vuosina 924 S saikin niellä runsaasti kilometrejä Nesteen jalostamojen välillä. Tai oli Oy Sportcarcenter Ab:n toimesta hinnoiteltuna myös 959, mutta sen 2,26 miljoonan markan pyynti hyydytti veret taloudessa kuin taloudessa. Näyttävän ja suorituskykyisen mutta samalla arkiautoiluun näppärän ja helppokäyttöisen urheiluauton hankkinut suomalainen oli menevä tapaus itsekin, jos autoon Pariisissa ja Lontoossa tehdyistä huoltomerkinnöistä uskaltaa jotain tulkita. Sää nimittäin äityi sateiseksi, minkä vaikutus korostui toimimattomien pyyhkimien vuoksi. Lisähikeä jos tosin huojennustakin saattoi ilmetä perillä Kuopiossa, kun pyyhkimien toimimattomuuden syy paljastui: pyyhkijänmoottori oli kunnossa, mutta sen sähköliitin oli vain irronnut. Pian tämän jälkeen 924 S:n ensiomistaja myi auton siskolleen, jolla se palveli käyttöautona muun muassa lapsia harrastuksiin kuljettaen. Tarina kertoo, että matka Sauvosta Kuopioon oli ollut paitsi pitkä, myös jännittävä. Hän päätyi asettamaan 924 S:n myyntiin loppukeväästä 2014.. Vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolella Porschen palvelusvuodet käyttöautona päättyivät, kun tuossa vaiheessa kertaalleen uudelleen maalattu auto siirtyi autoharrastajalle Sauvoon. Kunnes useimmat näistä aikanaan saapuivat kotimaahan rekisteröitäväksi, kevyempi autovero muuttokuormassaan. Niiden mallijakaumaa ei tilasto kerro, mutta alkuvuodesta hinnastossa oli vaihtoehtoja 207 400 markkaa maksaneesta 924 Coupésta, 288 200 markan 944 Coupén ja 382 200 markan 911 Carrera Coupén kautta 508 800 markkaa maksaneeseen 928 S Coupé -malliin, joten näistä tuo runsaan tusinan uuden Suomi-Porschen joukko koostui. Muutto Suomeen Keskieurooppalaista elämää punainen Porsche sai viettää vuosikymmenen loppuun, kunnes auto rekisteröitiin Suomeen marraskuun puolivälissä 1989. Valinnaisvarusteiksi Porschemalliston uutuuteen hän oli poiminut ohjaustehostimen, takalasinpyyhkimen, ajonaikaisesti raotettavan tai tarvittaessa kokonaan irrotettavan kattoluukun sekä erikoisuutena USA:n vientimallin puskurit. Eräs tällainen Porsche oli LänsiSaksassa asuneen suomalaisnaisen hankkima punainen 924 S, jonka hän itse haki tehtaalta Zuffenhausenista joulukuussa 1985. Tuonnempana häämöttävää kotimaan arkea varten varusteluun ruksittiin myös ajovalojen pesurit, joita Suomessa oli vaadittu rekisteröitäville autoille vuoden 1981 alusta lähtien. Kysymyksessä oli oletettavasti taltiointi ja sijoitus, sillä seuraavan vajaan viiden vuoden aikana Porschea ajettiin lähinnä vuosikatsastuksiin ja takaisin
Lisäkyyti ei siis olisi pahitteeksi, jotta pieninkin Porsche voisi kantaa vaakunaansa kunnialla. Kun EA425-projektille ei energiaja talouskriisin jälkimainingeissa nähty tarvetta Audinkaan suunnalla, hankki Porsche yhteisprojektin suunnitelmat ja toteutusmahdollisuudet itselleen. Ja mikä mukavinta, hinta oli tuntuvasti 911-mallia edullisempi: vuonna 1976 uuden 924:n hinnan kerrotaan olleen 23 240 Saksan markkaa, kun samaan aikaan 911:n hinnat alkoivat noin 32 000 markasta. Uutuusmallin myynti oli täyttänyt odotukset ja ylikin, joten 911:n pikkusisaren olemassaolo merkin tuotannossa oli oikeutettu. Ennen pitkää nyökyteltiin myös Porschen talousosastolla. Markkina-asemia laajennettiin 70-luvun lopulla, kun lisää puhtia 924:n nokalle kaivanneiden huutoon vastattiin. Uutuus oli takavetoinen, mutta muutoin merkin perinteisiin nähden mullistava: moottorina oli Audi-taustainen 1 984-kuutioinen nestejäähdytteinen rivinelonen, joka sijaitsi auton etupäässä. F. Läheltä nimittäin piti, ettei mallista olisi tullut Volkswagenia ja vieläpä etuvetoisena toteutuksena, sillä EA425-numerolla tunnetussa VW:n ja Porschen yhteisprojektissa suunniteltiin uutta urheilullista automallia nimenomaan Volkswagenille. Takana olivat mallin suunnitteluvaiheen kiemurat 70-luvun alkupuolella. Malli säilyi tuotannossa 924-tuotannon loppuun vuoteen 1988 saakka, tuotannon viime metreillä 160-hevosvoimaiseksi korotettuna. Lopputuloksena automaailma sai uuden Porsche-mallin, 924:n vuonna 1975. Kojelauta edustaa muovisuudessaan 80-lukua, ja 924:n sukutausta näkyy muutamissa VW-lainaa olevissa yksityiskohdassa. Sen nokalla porskutti Porschen omaa suunnittelua edustava 2 479-kuutioinen nelisylinterinen, joka luovutti 163 hevosvoimaa. DR. Raa’an suorituskyvyn ja urheiluauton arkikäyttöön ”kuuluvien” epämukavuuksien sijaan 924 tarjosi käytön luontevuutta: voimaa ei ollut ruhtinaallisesti, mutta miellyttävän tarkka ohjaus ja tasapainoinen ajettavuus keräsivät kiitosta. ING. H.C. Hinnat alkaen -Porschen ei kuitenkaan haluttu hivuttautuvan autobahnilla 944:n ohitse, joten 924:ää varten 2,5-litraista laimennettiin 150-hevosvoimaiseksi. Perusmoottorillaan 924 kelasi kriittisen 200 km/h huippunopeuteen, mutta 80-luvun alussa moisiin lukemiin ylti yhä useampi automalli vauhdilla kehittyneen turboahtamisen ja polttoaineensuihkutusteknologian myötä. Eväät tähän saatiin 924-mallin yläpuolelle vuonna 1981 esitellystä 944:stä. UUTEEN AIKAKAUTEEN Kahdeksankymmentäluvun puoliväliin tultaessa Porschen avausmalli 924 oli vakiinnuttanut asemansa stuttgartilaisvalmistajan tarjonnassa. Talouskuuria läpikäynyt VW kuitenkin vetäytyi ajatuksesta, ja olihan merkki juuri saamassa urheilullisen vivahteensa Sciroccon muodossa. Jossain vaiheessa autoon on uusittu verhoilu – ja samalla tyyliä on täydennetty niskatukien merkkilogoilla. Porsche-puritaanit ehkä pudistelivat päätään luukkulamppuisen ja vain 125-hevosvoimaisen urheiluvaunun äärellä, mutta monet, aiemmin Porschen omistajiin kuulumattomat nyökyttelivät. PORSCHE AG 37. Uuden moottorin ja samalla mallinimen 924 S saanut uutuus saapui markkinoille vuoden 1985 jälkipuoliskolla. Ergonomia on kohdallaan, mikä tuo mukanaan sekä helppokäyttöisyyttä että urheilullista ajoa tukevia elementtejä. Vuonna 1979 esiteltiin 170-hevosvoimainen 924 Turbo ja pian vielä väkevämpiä erikoisversioita kuten vuodella 1981 saapunut 924 Carrera GT (katso Klassikot 1/2008), jota linkosi eteenpäin 210 vetreää hevosta
”Laitoin rahat tilille ja lähdin Evi järveltä trailerin kanssa hakemaan autoa.” Ostos osoittautui ilahduttavaksi hankinnaksi, ja alkaneen kesän 2014 aikana pääsi mukavasti maistelemaan Porschekyytiä – hetken aikaa. 38 5/2024 Porsche 924 S Kiehtova tarjokas Hinnaltaan houkuttelevia Porscheja silmällä pitänyt Antti Pellinen kiinnitti huomiota Kuopiossa myyntiin tulleeseen ’85 Porsche 924 S:ään. Kun sitten olin vaihtanut virtalukonpohjan, mutta vika startissa tuntui toistuvan, niin soitin edelliselle omistajalle kysyäkseni oliko tällaista ilmennyt ennen startinvaihtoa. S-versiossa innosti sen harvinaisuus, mallia tehtiin vain noin 11 000 autoa.” Myyntiin tulleen 924 S:n hintakin oli mielenkiintoa ylläpitävällä tasolla. ”Porsche 924 alkoi kiehtomaan, se kun poikkeaa merkin valtavirrasta ja muskelimaisuudesta.” Lasinen takaluukku on suurikokoisuudessaan huomiota herättävä yksityiskohta. Joku vinkkasi, että näissä voi virtalukonpohjassa olla vikaa. Ilmeni, että toisen rummun sisällä olivat kaikki käsijarruosat irrallaan. ”Pohjan vanhaa massaa poistaessa tuli käytettyä teräsharjaa liiankin rankasti, sillä kuparinen jarruputki taisi saada siipeensä ja alkoi pian vuotaa.” Onneksi käsijarru toimi, joten erinomaista varovaisuutta noudattaen päästiin jälleen tallille. Jonkin ajan päästä se ilmestyi kuitenkin uudelleen myyntiin, nyt vähän kalliimmalla.” Antti otti yhteyttä myyntitahoon ja sai taustatietoja Porschesta ja sen kunnosta. Käsijarruosia saa, mutta niitä myydään osa kerrallaan. Hankin sitten uuden. Näillä näkymin ajokausia 924 S:n ohjaimissa on luvassa lisää, vaikka mielenkiintoisia Porsche-malleja on muitakin. ”Olin aina väheksynyt 924:ää, mutta malli alkoi kiehtoa, se kun poikkeaa merkin valtavirrasta ja muskelimaisuudesta. ”Seinäjoella autotarvikeliike järjesti kevätnäyttelyn, jonne matkaa valmisteltaessa huomasin jarrujen laahaavan. Hän sitten heti pohtikin, että startinvaihdossa ruuvit jäivät ehkä löysälle – ja niiden kiristämisellä ongelma ratkesi.” Vaivattomia ajovuosia Kymmenen vuoden yhteinen taival 924 S:n kanssa on sujunut Antin mukaan kaiken kaikkiaan luonnikkaasti paria jarruvaivaa lukuun ottamatta. Tänä keväänä puolestaan käsijarru putosi pois pelistä. Malli on kevyempi ja ketterämpi kuin vastaavalla voimalinjalla varustettu 944, ja lisäksi muotoilu on mielestäni sulavampi. ”Myyjä kertoi autossa olevan vähän maalivikaa muun muassa kattoluukussa. ”Mutta auto oli myytävänä vain hetken ennen kuin häipyi. Otin sitten yhteyttä 9xxpartsiin, josta kerättiin kaikki tarvittavat osa pakettiin”, hän kiittelee. Sain kuitenkin auton mäkilähdöllä käyntiin ja ajettua talliin”, Antti kertaa ja jatkaa, ”Ihmettelin mistä voi olla kyse, olihan startti äskettäin uusittu. ”Jokin aika sitten myynnissä oli USA:sta tuotu 944 Turbo, jonka hinta oli kilpailukykyinen. ”Olin ajeluttamassa siskon tyttären lapsia, kun sitten Porsche ei yhtäkkiä enää pyörittänyt starttia lainkaan. Taka jarrurummut olivat kuumat, joten annoin niille vasaraa ja laahaus vähän helpottikin.” Ennen seuraavalla viikolla odottanutta matkaa Lahden Classic Motorshow’hun Antti päätti puolestaan uusia 90-luvulla paistetut ja jo murentumaan alkaneet renkaat. Hän myös kertoi uusineensa autoon startin sekä aivan äskettäin iskarit, mikä selitti hintapyynnin nostoa”, kertoo Antti, joka teki toukokuun lopulla 2014 Porschesta kaupat edes näkemättä autoa, luottaen kuopiolaisen ystävänsä arvioon auton kunnosta. Ehdin jo miettiä, josko myisin etumoottoriset Porscheni pois ja hankkisin tuon Turbon tilalle, mutta auto ei ollut kauaa myynnissä.”. Sellainen löytyi helposti, sillä ykköskopan Golfissa on samanlainen. ”Vein auton korjaamolle renkaanvaihtoon ja pyysin samalla katsomaan jarrutkin. Vuonna 2018 Antti innostui saattamaan Porschea museoajoneuvoksi, minkä myötä hän ajautui uusimaan myös jarrulinjaa
”Mersun automaattilaatikolla varustetussa autossa ei ole lainkaan lähtöominaisuuksia, mutkaominaisuuksia sentään jonkin verran ja vääntöä riittää ihan loputtomasti. VAUHDIKKAITA VAIHTOEHTOJA Kun omistuksessa on saman aikakauden eri Porsche-malleja, onnistuu myös niiden vertaileminen luontevasti. 39. ”Auto on suorastaan 50-luvun tekniikkaa tuntumaltaan. Porsche 924 on omistajan mukaan kaikkein helpoin kuskattava päivittäisajossa. Ajossa tämä on pikkuautojen parhaimmistoa, vaikka alusta onkin käynyt jo vähän löysäksi ja kaipaisi puslien ja jousten läpikäyntiä.” Porsche 928:aa omistaja luonnehtii vaihtoehdoksi moottori tieajoon. Itselläni ei pää riitä ajamaan mutkiin ja mutkista pois niin kovaa kuin tällä voisi ajaa”, Antti kehuu. Kaupungissa pyörittely on ihan tuskaa, kun kytkimestä pitää käyttää koko liikerata. Parhaimmillaan tämä olisi gran turismo -autona 180–200 km/h nopeudella, mutta kaikessa muussa tämä oikeastaan häviää 924:lle.” Klassinen 911 on osuvin ratkaisu radalle. Autolla on ajettu läpikotaisen kunnostuksen jälkeen vain kymppitonni, joten sinällään se toimii niin hyvin kuin tällainen voi toimia. Antin 924-, 928ja 911-yksilöillä on kaikilla omanlaisensa luonne, mikä ohjaa mukavasti valintaa vaihtelevissa harrastehetkissä. Vaihteiden sijainnit olivat alkuun hakusessa, mutta asia oli tottumiskysymys ja toiminnan oppi pian. Antti on lisännyt luukkulamppuisen ajokin nokalle sopivasti retroa huokuvat keltaiset huomivalot. Auto on vaivaton ajaa ja vaihteisto kohtuullisen täsmällinen, vaikka onkin vähän iän tuomaa klappia. Radalla tämä on hauska. ”Se on kuin menisi Golfin rattiin esimerkiksi samanlaisten ovenkahvojen ja muutamien kytkimien vuoksi, mutta myös käytön helppouden suhteen
01 Merkki ja malli Porsche 924 S 02 Vuosimalli 1985 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. 08 Suorituskyky Huippunopeus 215 km/h, 0-100 km/h 8,5 s. Uuden moottorin ja samalla mallinimen 924 S saanut versio saapui markkinoille vuoden 1985 jälkipuoliskolla. 04 Voimansiirto Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto taka-akselin yhteydessä, lattiavalitsin. Tilavuus 2 479 cm 3 . 05 Alusta Edessä McPherson-tyyppinen erillisjousitus, kolmiotukivarret, kallistuksenvaimennin. Takana erillisjousitus, poikittaiset vääntösauvajouset, vinosti taakse suunnatut tukivarret. 07 Mitat Pituus 421, leveys 169, korkeus 128, akseliväli 240 cm. Poraus 100, isku 78,9 mm. Mallistossa ylempänä olevasta 944:stä lainatun 2,5-litraisen voimanlähteen myötä 924-malli sai nimeen S-kirjaimen ja ennen muuta Porschen omaa käsialaa olevan moottorin. Teho 150 hv /5 800 rpm, vääntö 195 Nm /3 000 rpm. Sittemmin malli on noussut arvostukseen myös harrastajien vinkkelistä. Aluksi moni ei pitänyt 924:ää ”oikeana Porschena”, mutta käyttäjät tykkäsivät. Edessä ja takana tuuletetut levyjarrut. Paino 1 190 kg. 40 5/2024 Porsche 924 S. Takaveto. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 3-ovinen teräskori. Puristussuhde 9,7:1
Jo tätä ennen intoa meneviin kamppeisiin riitti, etenkin urheiluautoihin. Suomeen tuonnin jälkeen auto oli sittemmin oululaisella arkkitehdillä, kunnes joutui peräänajokolariin. Tavoitteeksi asetettu S-mallinen löytyi Ruotsista, ja sama 2001-mallinen on omistuksessa edelleen. Hiukan sääntöä venytettiin 924 S:n hankinnan kohdalla, mutta seuraavan harrastepelin hankkimiseksi jostain piti jo luopua. Siihen aikaan auto piti vielä erikseen muutoskatsastaa avomalliseksi.” Aikanaan Heikki-isä luopui osuudestaan autoon, mutta Herald viivähti Antin omistuksessa lopulta 20 vuotta. ”Tämän museorekisteröidyn auton taustoista tiedän aika vähän. 41. ”Vuonna -90 innostuin Triumph Heraldista, joka minun piti ostaa kaverini kanssa, mutta ostinkin sen sitten isän kanssa. Porschen nälkään järjestyi kuitenkin ruokahalua hetkeksi hillinnyt ratkaisu, kun Antin vaimo bongasi ensimmäisen polven Boxster-mallin. Tuo haave täyttyi kuitenkin samoihin aikoihin. ”Huomattiin sitten, että Kokkolassa oli myynnissä samanlainen S2, mutta avomallisena, mutta sekin myytiin sitten vielä saman päivän aikana”, kertaa Antti epäonnista autonostoreissua. ”Porvoossa tuli myyntiin 944 S2, jota lähdettiin katsomaan, kun olin sopinut tulevani ostamaan auton.” Perillä odotti kuitenkin ikävä yllätys, sillä auto myytiin nenän edestä sitä aiemmin katsomaan saapuneelle ostajalle – puhelimessa sovitusta huolimatta. Sen kuitenkin, että ensirekisteröinti on tapahtunut Ingolstadtissa. Loppuvaiheilla Heraldin rinnalla oli myös A-mallin Manta, jollaisesta Antti oli haaveillut ensimmäisen autonsa, A-Asconan puikoissa 80-luvun alussa. Mantassa oli jo makua länsisaksalaisesta urheilullisuudesta, mutta Porschen ohjaimiin oli edelleen matkaa. Porscheja ei kotikulmilla muutoin juuri näkynytkään, mutta pari vuosikymmentä myöhemmin harrasteautoilu käynnistettiin reipasotteisesti. Antti kertoo päätyneensä järkisyistä ja ilman ulkopuolista painostusta myymään Mantansa pois, jotta mukaan mahtui 928 S vuodelta -84. Heraldista ruuvattiin heti katto irti ja tilalle rakennettiin kehikko ja riepu. Kyseisen vuoden perusteella ohikiitäneen 911-Porschen ohjaimissa oli joko Hans Laine tai Leo Kinnunen. ”Tuohon aikaan Jyväskylän Suurajot yltivät Pohjanmaalle asti, ja mieleen on jäänyt mukana ollut Porsche 911. Vakuutusyhtiö oli lunastanut auton, ja eräs seinäjokinen osti sen Autovahinkokeskuksesta. ”Vaikkei tallissa ollutkaan tilaa”, harrastaja aloittaa ja jatkaa, ”Auton ensimmäinen omistaja oli Hampurissa asunut nainen, ja Suomeen auto tuli erään rauhanturvaajan palatessa kotiin.” Edellinen omistaja oli teettänyt autolle kokonaisvaltaisen kunnostuksen niin koriin kuin voimalinjaan, joten kun auto oli sekä erinomaisessa kunnossa, että houkuttelevasti hinnoiteltu, siirtyi Antin omistukseen näyte Porschen ikonisimmasta mallista. HAAVEISTA HARRASTUKSEKSI Evijärveltä kotoisin oleva Antti Pellinen kertoo autointonsa roihahtaneen lapsuudessa, vaikka maanviljelysperheeseen hankittiin ensimmäinen oma auto vasta 70-luvun alussa. Kunnostus oli kuitenkin pienitöinen: uuden perämuovin ja valojen hankinta sekä puskurinkiinnikkeiden oikominen.” Tuorein Porsche-hankinta on 911 SC vuodelta -79. Vuosi oli ehkä 1969”, hän kertoo muistikuvastaan. Hyvän automaun lisäksi vaimolla on myös tolkkua, sillä hän oli linjannut miehelleen, että autojen laatu saa nousta, muttei määrä. ”Kun seitsenvuotiaana olin Suurajoja katsomassa, niin en olisi voinut kuvitellakaan, että omistaisin joskus edes yhden Porschen”, hän kuvailee harrastekalustonsa äärellä
Neuvostoliittolainen perheauto oli nappivalinta, ainakin siitä päätellen, että peli on edelleen hyvässä iskussa. Lappeenranta 42. Muistojen Mosse Kymen Konela-Autossa käteltiin heinäkuussa 1977 tavanomaisuudesta poikkeavat autokaupat, kun isäntä vaihtoi kuutoskoneisen Mersun tuliterään Mosseen
43. ”Suomessa ei ollut valtavasti kysyntää käytetyille Mosseille, mutta Neuvos to liitossa oli pulaa autoista. Se taisi olla isän viimeinen Mosse, sen jälkeen hän siirtyi Ladoihin. Hänellä oli käytettynä hankittu 220S-Mersu vuosimallia -65. Auto helpotti sitä hommaa. Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Tuukka Erkkilä K aakkois-Suomen teillä ja tapahtumissa on viime vuosina liikkunut totuttua pirteämmän värinen Moskvitsh Elite. Välirahan hän maksoi käteisellä, eli hyvistä maksuehdoistakaan ei ollut kyse. Mitä vanhoihin vehkeisiin tulee, Moskvitsh on miehen ensimmäinen ja ainoa mutta tuttuakin tutumpi harrastepeli. Mansikka-autoksi Lappeenrannassa asuva Laihanen on työskennellyt erilaisissa autoalan tehtävissä vuosikymmenet. ”Taatalla ei ollut ajokorttia, ja auton hän oli ostanut isoäidilleni mansikankuljetusautoksi. Mummo kävi torilla myymässä mansikoita. Aluksi hän kulki muutaman laatikon kanssa aamuisin linja-autolla torille ja iltapäivällä takaisin. Auto on säilynyt hyvässä alkuperäiskunnossa, joskin maalipinta on jo paikoin päässyt rapistumaan. Isoisän kohdalla siihen liittyi vielä yksi erikoisuus. ”Tämä on isoisäni uutena hankkima ajoneuvo. Isoisä vei Mersun Konelalle ja osti tilalle uuden Mossen.” 1970-luvulla moni olisi mielellään vaihtanut itäautonsa Mersuun, mutta toisin päin tehtynä loikka kuulostaa omaperäiseltä valinnalta. Neuvostoliitosta tuli vielä muutamia Mosseja Raippoon, mutta pääasiassa niitä meni toiseen suuntaan.” Lada-kauppa kävi tuolloin kuumana, ja uusiin Ladoihin tuli paljon Mosseja vaihdossa. Se rupesi lahoamaan käsiin. ”Pääsin silloin Konelan maahantuontikeskukseen fiksaamaan Ladoja myyntikuntoon. Tavallisestihan 1970-luvun itäautojen värivalikoimaan kuuluu lähinnä synkkiä tai outoja sävyjä vauvankakanruskeasta beigen kautta myrkynvihreään. ”Kun taata osti vihreän, isäukolla oli 1500M vuodelta 1971. ”Tarina kertoo, että tämän värisiä autoja tuli Suomeen kolmekymmentä kappaletta vuonna 1977, kun Konela vietti silloin 30-vuotisjuhlia”, kertoo auton omistaja Ari Laihanen. Siksi Elite-malleja ei juuri näy alkuperäisinä suomiautoina. Käytettyjä Mosseja tuli jälleenmyyjiltä Raippoon, ja niitä lastattiin sitten samoihin junavaunuihin, joista oli juuri ajettu Ladoja ulos. Kirkkaanvihreä väri on neuvostovehkeen pinnassa niin raikas, ettei sitä heti edes miellä alkuperäiseksi. Kuskina oli yleensä enoni tai isäni.” Itäautoelämää Ari oli vähän toisellakymmenellä, kun hänen isoisänsä hankki Mossen. ”Merkki oli jo silloin minulle tuttu, sillä isäukollakin oli Mosseja niin pitkälle kuin muistan”, Ari sanoo. Isä oli Paraisten Kalkissa töissä, palkka ei ollut häävi, ja oli pakko ajaa halvoilla autoilla.” Armeijan jälkeen Arin suhde itäautoihin sai ammatillisen ulottuvuuden. Myöhemminhän Mosseja tuotiin paljon Virosta Suomeen.” Kirkkaan vihreä väritys piristää Eliteä kummasti. ”Ei taatalla ainakaan puoluepoliittisia vaikuttimia ollut suuntaan eikä toiseen. Arin suunnitelmissa onkin pistää pinta jossain vaiheessa uusiksi. Isoisä yksinkertaisesti tarvitsi uuden auton, ja Mossessa houkutteli varmasti se, että aivan uuden sai edullisesti.” Pienen maatilan arjessa luotettava auto oli epäilemättä viisas hankinta
Kun aikaa sitten alkoi taas olla, kaivoin auton liiteristä esiin, kaadoin vähän bensaa kaasariin ja pistin koneen käyntiin. Aivan unohduksiin se ei kuitenkaan jäänyt. ”Käytiin enon kanssa se syksyisin katsastamassa, mutta muuten autolla ei oikeastaan ajettu. ”Sanoin heti, että ulkopuolisille sitä ei myydä. Istuimet ovat vielä ryhdissään ja verhoilut hyvässä kuosissa. Leimalle täytyi joskus jarruja vähän herkistellä. Iloisen vihreä Mosse on näkynyt monessa kotimaan ajotapahtumassa. Leimalle ei tarvinnut hirveästi tehdä silloinkaan, kunhan vähän laittelin paikkoja ja herkistelin jarruja.” Siitä lähtien Ari on ollut Elitensä kanssa ahkerasti liikkeellä. Auto palveli pientilallisia uskollisesti vuosien ajan. Muistoja herättävällä ajopelillä on mukava fiilistellä, ja tapahtumissa pääsee vaihtamaan kuulumisia muiden harrastajien kanssa. Velipojan kanssa saatiin se sitten lunastettua. Jotkut muistavat vihreän Eliten vuosikymmenien takaa. Perintöä ei myydä Mutta palataan vielä toviksi taatavainaan Mossen tarinaan. ”Kymen Konela-autossa työskennellyt automyyjä Juvonen teki tästä silloin -77 taatan kanssa kaupat. Myöhemmin velipojalle tuli elämään muutoksia, ja lunastin auton silloin kokonaan itselleni.” Siihen aikaan Arin lapset olivat pieniä ja elämä oli muutenkin kiireistä. Aikanaan aika jätti vanhuksista ja Elite jäi talliin seisomaan. 44 Moskvitsh ’77 5/2024. Arin poika on innostunut keräämään useammankin Mossen harrastevehkeidensä joukkoon. Mosselle ei riittänyt aikaa. Mossen myynnistäkin puhuttiin. Se jäi vuosiksi liiteriin seisomaan. ”Kolmena kesänä kävin Pietarissa Mos kvitsh-omistajien päivillä. ”Varmaan kuusi vuotta meni, etten ajanut sillä lainkaan. Venäjän puolellakin mies on autoaan ulkoiluttanut – eikä vain tankkaamassa. Aina kun hän näki minut ja auton torilla, hän tuli ilahtuneena moikkaamaan: Mie oon aikanaan myynyt tän auton!” Ari Laihilan ensimmäinen ja ainoa harrasteauto on isoisän vanha Elite. Kerran siitä oli kytkin ryytynyt kiinni, ja se piti vaihtaa.” Vuosituhannen vaihteessa pesä päätettiin pistää jakoon. Takalokasuojien pullistukset kaventavat kuitenkin selkänojaa niin, että käytännössä takana on mukavasti tilaa vain kahdelle aikuiselle. Elite on rekisteröity viidelle. Tätä ”alligator green”-väriä ei ollut Neu vos toliitossa lainkaan tarjolla, ja alkuperäisenä tällainen yksilö on Venäjällä todellinen erikoisuus.” Kahtena syksynä Ari ajeli Elitellään Kron stadtin retroautotapahtumaan, josta jäi niin ikään mukavia muistoja. Siellä auto herätti paljon huomiota ja ihastelua. Mies ja Mosse aikovat kiertää tapahtumia ahkerasti jatkossakin
"Sanoin heti, että ulkopuolisille Mossea ei myydä. Velipojan kanssa saatiin se sitten lunastettua." Ari Laihanen on osallistunut Mossellaan moneen ajotapahtumaan. Muutama reissu on tullut heitettyä Venäjän puolellekin. Mittarissa oli isovanhempien jäljiltä 26 000 kilometriä. Tarrat ja merkit ovat jääneet muistoksi, muutama on kuulemma vielä kiinnittämättä. 45. Nyt häämöttää 50 tuhannen lukema
Ladakin oli yli kymppitonnin kalliimpi. 01 Merkki ja malli Moskvitsh Elite 1500 S 02 Vuosimalli 1977 03 Moottori Eteen pitkittäin sijoitettu nelisylinterinen rivimoottori, iskutilavuus 1 478 kuutiosenttiä (poraus 82 mm, isku 70 mm), sylinteriryhmä valurautaa, sylinterikansi kevytmetallia, kansiventtiilit, kaksikurkkuinen kaasutin, teho 80 SAE-hevosvoimaa. Pienempiä päivityksiä malliin tehtiin vuosien kuluessa useita. Tavaratila on säilynyt siistissä kunnossa, ja alkuperäiset työkalut löytyvät omilta paikoiltaan. Kymmenen vuoden jälkeen ensiesittelystä Elite oli jo selvästi vanhanaikainen malli. 06 Kori Itsekantava neliovinen porrasperäinen teräskori. Vuonna 1981 Elite maksoi 21 650 markkaa. Kuplavolkkari oli enää satasen kalliimpi. 46 5/2024 Moskvitsh ’77. Ero vanhanaikaiseen edeltäjämalliin oli melkoinen. 05 Alusta Edessä kolmiomalliset yläja alatukivarret, kierrejouset ja kallistuksenvaimennin, takana jäykkä akseli ja pitkittäiset lehtijouset. Mainoksissa keskityttiin yhä tiukemmin myyntihintaan, joka olikin auton kokoon ja suorituskykyyn nähden varsin edullinen. HALVALLA UUSI AUTO ALLE 1960-luvun puolimaissa markkinoille saateltu Moskvitsh Elite oli tyylikäs ja ajanmukainen auto. 1980-luvun alkupuolella vanhasta korista puristettiin vielä hiukan mehua. Vuonna 1965 Skandinavia-Mossen sai alleen 4 885 markalla kun Elitestä piti pulittaa 6 320 markkaa. Wartburgin sai sentään halvemmalla, se oli hinnoiteltu 18 950 markkaan. Uutta ja uusittua oli tietysti paljon, mutta jo lyhyt vilkaisu ja pieni koeajo paljasti armotta, että niin muodot kuin tekniikka olivat edelleen 60-lukua. Liekö vähittäismaksu ollut hyvien ehtojen takia niin suosittu maksutapa, ettei käteiskaupalle ollut omaa kuponkia. Voimakas moottori oli hinnan ohella Eliten myyntivaltteja. Ulkonäkö sai kiitosta, mutta muutoin lehdistö suhtautui uutuuteen varauksin. Hintakin oli tietysti tyyriimpi. 70-luvun puolivälin kieppeillä tehdas esitteli 1500S-mallin, joka kuitenkin nojasi voimakkaasti vanhaan rakenteeseen. Sen paras myyntivaltti oli halpa hinta. Sen muotoilua kehuttiin ja värivaihtoehtoja kiiteltiin. Paperit tallessa. Vanhanaikainen Mosse saattoi monen silmään näyttää edelleen kilpailukykyiseltä. Putkimalliset nestevaimentimet ja rumpujarrut edessä ja takana. Raikastetun mallin tunnisti ulkoa kantikkaista etuvaloista ja sisältä erillisistä etuistuimista ja ohjauspylväästä lattiaan siirtyneestä vaihteenvalitsimesta. Viimeistelytaso jätti vielä paljon toivomisen varaa, ja korkea ajomelu teki ajamisesta epämiellyttävää suurilla nopeuksilla. 07 Mitat Pituus 425 cm, korkeus 148 cm, maavara 16,5 cm, akseliväli 240 cm, paino ajokunnossa 1 100 kg. Ensimmäisen laajan päivityksen Elite sai vielä 60-luvun lopulla. Ainakin tässä tapauksessa kuitti on kirjoitettu osamaksusopimuskaavakkeeseen. 04 Voimansiirto Kuiva yksilevykytkin, neliportainen täysin synkronoitu vaihteisto lattiavalitsimella, takaveto. 1500 SL jatkoi edeltäjänsä kanssa samoilla linjoilla – 60-luvun kuoret ja tekniikka saivat vielä hiukan modernimman sisustan ja joukon pienempiä uudistuksia
Vuonna 1975 Eliten järkevyyttä korostettiin monisanaisesti. Uusi malli, uusi markkinointityyli. Mainostoimiston ideariihet saivat jäädä väliin – nyt mainoksetkin tehtiin halvalla ja järkevästi. 1980-luku toi Mosseen mustat puskurit ja modernin sisustan. Mossen markkinoinnissa hintaa ja maksuehtoja käytettiin myyntivaltteina alusta lähtien. Hinta oli kohdillaan. Vuonna 1981 Fiat 128 Zastava maksoi 29 900 markkaa, Eliten omistajaksi pääsi 21 650 markan maksusuorituksella. Vuonna 1971 Eliteä mainostettiin vielä voimakkaita mielikuvia luovilla ilmoituksilla. 47. Terästetyn Eliten sai nyt alle yhdeksällä tonnilla, 40 prossaa pöytään ja loput 18 kuukauden kuluessa. Tekstissä tuodaan esiin turvallisuuteen liittyviä uudistuksia kuten kokoonpainuva ohjauspylväs. Maahantuonnin yhteydessä tehty ruostesuojaus ja Lokari-sisälokasuojien asennus olivat epäilemättä järkeviä parannuksia
:: Volvo 353 Gr. B Evo 1 Ent a jos Ent a jos 48
Ralli jäi muiden kilpailumuotojen taustalle, mutta jos merkki olisi lähtenyt mukaan rallin MM-sarjaan, olisiko kilpuri rakennettu Volvo 340-mallista samalla ajatuksella kuin jyväskyläläinen harrastaja teki lähes neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Volvon kilpailutoiminta oli aktiivista 1980-luvulla. Jyväskylä Ent a jos Ent a jos 49
Lasikuidun sijaan Volvon etuspoileri sekä lokasuojien levikkeet on tehty pellistä. Eetu Ekonen toteutti sen mikä olisi voinut olla Volvon kilpailuosaston piirustuspöydällä 1980-luvulla: B-ryhmän ralliauto keskimoottoritekniikalla. Tästä kuvakulmasta Volvon leveyttä ei juurikaan huomaa. Siitä se ajatus lähti. 50 5/2024 Volvo ”353” Teksti ja kuvat: Kari Ruusunen E etu Ekosen lapsuusmaisemissa Puuppolassa ei ole voinut välttyä rallikärpäsen puremilta, sillä Eetun kotikulmille on historian aikana ajettu kaikkiaan kymmenen rallin maailmanmestaruutta. Eetun perheessä taas on pitkään harrastettu Volvoja. Väritys ammentaa Markku Alènin Volvo 142-kilpurista. Näitä asioita vasten on helppo ymmärtää, että Eetun käsissä on syntynyt Volvomerkkinen ralliauto. Ruostehommien jälkeen peltityöt jatkuivat korinosien parissa. Käytännön syistä Eetu hitsasi lokasuojan aukkoihin vahvikkeet 10-millisestä. Rakentelun suuntaa ideoidessa Eetu hyppäsi 1980-luvun kilpailuinsinöörin saappaisiin, ja alkoi pohtia, millaisen b-ryhmän kilpurin ruotsalaisvalmistaja olisi aikoinaan saattanut tehdä. raidoitus suunniteltiin 353:n muotoihin sopivaksi tietokoneen avulla. Ennen varsinaisen työn aloitusta kori piti tukea kunnolla, jotta se säilyttäisi ryhtinsä ruosteja muutostöiden edetessä. Aihioksi Eetu otti setänsä vanhan Volvo 340:n. Monen sortin peltitöitä Ideointi alkoi muuttua todellisuudeksi syyskuussa 2018. Entä jos. Entisöintikelpoista aihiota ei sentään lähdetty pilkkomaan, sedän autosta kun oli mädäntynyt puoli pohjaa, ovien alareunat ja jopa tuulilasin pilarit. Seuraavaksi autosta leikattiin takalattia irti, jotta sinne saataisiin rakennettua tilat uudelle tekniikalle – B-ryhmäläinen kun olisi epäilemättä ollut keskimoottorinen. Voimakas etuspoileri ja uskottavan oloinen takasiipi vihjaa sivustakatsojallekin, että aivan tavallinen pappa-Volvo ei taida nyt kuitenkaan olla kyseessä
Samalla pistin jäähdytetyt jarrulevyt isompien satuloiden kera, viisipulttiset pyörännavat ja vahvemmat tukivarret.” Palikat paikoilleen Eetu halusi ohjaamoon AKK:n sääntökirjan liite J:n mukaiset turvakaaret. Takalevikkeiden etuosien ilmanottoritilät seppä nappasi Volvo 240 -mallista. Vein kuvat ja putket erääseen metallifirmaan, joka teki putkiin oikeanlaiset taivutukset. Toiselta puolelta ilma ohjautuu moottorille ja toisella puolella ritilän takana on öljynjäähdytin. ”Vaihdoin eteen 200-sarjan Volvon etuakseliston iskaritorneineen. Voimayksikkö on asennettu paikalleen alakautta ja suunniteltu siten, että sen saa nopeasti irti: apurunko on kiinni neljällä pultilla ja moottorin johtosarja lähtee irti yhdestä liittimestä. Volvo 340 on harvinainen kilpa-autoaihio, joten valmiita kaaria ei ymmärrettävästi ollut saatavana. Etupään ratkaisut on toteutettu pitkälti Volvon omilla komponenteilla. Huolellisesti sovittaen pyörien kohdistus, tukivarsien paikat sekä moottorin kiinnikkeet osuivat kerralla oikeille kohdilleen. Hitsasin kaaret itse kasaan ja asensin paikoilleen. Summat saivat Eetun miettimään huokeampaa ratkaisua. Laitoin levyn puristimilla kiinni RHS-putken ja traktorin etukauhan huulilevyn väliin. Ohjaamon ja moottoritilan väliin rakennettiin huoltoluukullinen väliseinä, jonka ansiosta tietyt korjaukset on mahdollista suorittaa ilman moottoripaketin irrotusta. 340:n tyhjäksi kaluttuun takaosaan Eetu sovitti Volvo 850:n turboahdetun viisisylinterisen voimapaketin sekä pyöränripustukset jarruineen. Alkuperäisellä paikallaan sijaitsevasta jäähdyttäjästä johdettiin yläja alavesilinjat alumiiniputkilla kardaanitunnelissa, joka jäi tarpeettomaksi moottorin siirryttyä auton takaosaan. Kaaripajojen tarjouksien hintahaitari oli huima: 2 000–5 000 euroa. Hinta putosi noin kymmenesosaan saamiini tarjouksiin verrattuna.” Volvon sisusta toteutettiin kilpa-autotyyliin, ja kokonaisuus koostuu turvakehikon lisäksi kuppipenkeistä, kisavöistä ja muista ralliauton pakollisista varusteista. Katon ilmanottoaukko on niin ikään naputeltu pellistä, ja se ohjaa ilmaa välijäähdyttimelle sekä toimii moottoritilan ilmanvaihdon tuloventtiilinä. Volvon keulaan on tehty asianmukainen teline lisävalopatterille. 51 huonekaluputkesta, jotta ne kestävät pienet penkkakosketukset sekä mahdolliset ulosajon jälkeiset nostotalkoot. Audi Quattro S4 -tyylisen takasiiven tekeminen vaati luovuutta. Kaikki korimuutokset on tehty pellistä. Siinä piti leikata etulokasuojien sisäosia aika paljon, että sai tilaa uusille osille. Ahtoilman välijäähdytin ottaa viilennyksen kattoon asennetun ilmanottoaukon kautta. ”Otin rullamitalla mitat autosta, piirsin 3D-mallin ja tein piirustukset. Kojelauta on 340:n oma, mutta siihen on upotettu tekniikanluovuttaja-auton mittarit. Lautaa vasten painamalla sain sen sitten kantattua,” Eetu kertoo. Sedän autosta kun oli mädäntynyt puoli pohjaa, ovien alareunat ja jopa tuulilasin pilarit. Iskunvaimentimien yläpäiden sekä muutaman vaijerin ja letkun irrotuksella koko tekniikkapaketti on helposti poistettavissa. Takalevikkeiden ilmanottoritilät toimittavat raitista ilmaa moottorille sekä öljynjäähdyttimelle. ”Omassa kanttikoneessa ei riittänyt leuan pituus. Ohjaamon lämmittimen kennolle kierto on järjestetty lämpöeristetyillä letkuilla.
Etulokasuoja on levitetty sopivalla peltisuikaleella. Etupään muutostyöt alkamassa. Projektin lähtökohta oli Eetun sedän vanha, ruostevaurioitunut Volvo 340. Putket taivutettiin metallifirmassa Eetun tekemien piirrustusten mukaisesti. Ruostetta löytyi täältäkin aina tuulilasin pilareita myöten. Toimitsijatehtävät nolla-autona vaativat kuitenkin tiiviin ja umpinaisen väliseinän joten sellainen valmistettiin jälkeenpäin ilman ikkuna-aukkoa. Projekti on tuotu päivänvaloon ensimmäisiä testejä varten. Aluksi väliseinässä oli myös ikkuna Peugeot 205 T16 ja Lancia Delta S4 esikuvien mukaisesti. 850:n voimayksikkö on asettunut uuteen paikkaansa 340:n takaosaan. Siistitty ja huollettu tekniikkapaketti asennettuna paikalleen. 52 5/2024 Volvo ”353”. Etupään osat, iskaritornit ja ohjauslaitteet ovat Volvon 200-sarjalaisesta. Eetu suunnitteli ja teki turvakehikon itse. Testien jälkeen etupyörien koteloihin piti tehdä lisätilaa piikkipyörien liikkeitä varten. Säädettäviin iskaritolppiin Eetu ompeli nahkaiset suojapussit vanhasta sohvan päällisestä
Hinta putosi noin kymmenesosaan saamiini tarjouksiin verrattuna.” 53 Testien jälkeen pajalle Ensimmäiset testit Volvolla ajettiin jo puolen vuoden kuluttua projektin aloittamisesta. ”Hitsasin kaaret itse kasaan ja asensin paikoilleen. ”Nyt auto on ajoltaan varsin tasapainoinen, ei lainkaan vikuri. Korin maalauksen monitaitoinen tekijä suoritti itse. 01 Merkki ja malli Volvo 340 ”353” 02 Moottori 5-sylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori taka-akselin etupuolella poikittain, kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia, 20 venttiiliä, pakokaasuahdin, välijäähdytin, Hestec 3.2 moottorinohjausjärjestelmä, iskutilavuus 2 319 cm 3 , teho 354 hv, vääntö 444 Nm. Eetu ajoi Volvon takaisin talliin ja veti haalarit uudelleen niskaan, teki tarvittavat muutokset ja alkoi viimeistelytyöt. 2 700 kierroksesta lähtien vääntöä on tarjolla yli 300 Nm.” Ai niin, mistäpä tuo auton mallimerkintä on lähtöisin. Pellistä tehtyjen korimuutosten myötä Volvo painaa ymmärrettävästi enemmän kuin huippuunsa kevennetyt b-ryhmäläiset aikoinaan. Etenkin jääradalla ero kardaaniautoon on huomattava. Käytännössä kaasupolkimella voi valita auton vauhdin ja kulkukulman. Auton väritys huokuu rallihistoriaa, sillä raidoituksen teema on otettu Markku Alènin aikanaan ajamasta Volvo 142:sta. Polttoainesäiliö on alumiinia ja ohjaamon turvakehikko jatkuu Volvo 200-sarjasta otettuun pyöräntuentaan saakka. Tunnelma korostuu kun kuljettajien selän takana oleva moottori käynnistetään. Mitä enemmän autoa saa kiihtymään, sitä enemmän takapyörille tulee painoa ja pitoa. Budjettisyistä päädyin kuitenkin yhteen pakokaasuahtimeen. Moottori-voimansiirtopaketti on irrotettavissa alakautta nopeasti. Kilpa-autofiilis on aistittavissa ohjaamossakin. ”Suunnittelin aluksi mekaanista ahdinta tai vaihtoehtoisesti kahden erikokoisen turboahtimen asentamista sarjaan, jolloin voimaa olisi matalilta kierroksilta lähtien. 353 ei kaasua painaessa pyri kardaaniauton tavoin luisuun vaan hyökkää kohti sisäkurvia. 1 820, kork. Seuraavalle kaudelle piti voimaa saada lisää. Massaa on 1 181 kiloa, josta vajaat 58 % taka-akselilla. Tämä on hauskanpitoväline isolla H:lla” Ensimmäisen talven ajot mentiin 225 hevosvoimaisella. 4 250, lev. 03 Voimansiirto Volvo M56 manuaalivaihteisto, takaveto 04 Alusta Edessä ja takana McPhersontyyppinen pyöräntuenta, kolmiomalliset alatukivarret, tehostamaton hammastanko-ohjaus, edessä ja takana jäähdytetyt levyjarrut 05 Mitat Pit. 1 450 mm, paino 1 181 kg, josta etuakselilla 42,3 % ja taka-akselilla 57,7 % Nokkapellin alla ei ole muuta tuttua kuin jäähdytin. Se on aivan perusjuttu Volvon merkintäpolitiikassa: mallisarja 300, moottorin sylinteriluku 5 sekä 3-ovinen kori.. Volvo on esikuviensa mukaisesti keskimoottorinen. Maksimitehoa on nyt 354 hevosvoimaa ja vääntöä 444 newtonmetriä. Suurimmat muutokset läpikäynyt takaosa vaikutti heti hyvältä, mutta etupyörille piti vielä muokata lisää liikkumatilaa
Mitsubishi Lancer 1200 GL ’80 43 000 markan investointi Eteläpohjalaiset maanviljelijäveljekset hankkivat ensimmäisen autonsa vasta eläkevuosien koittaessa syksyllä 1980. Hankinta kohdistui uuteen Mitsubishi Lanceriin, joka jäi vähälle käytölle mutta hyvälle pidolle. Pitkälti sen ansiosta Lancer on edelleen suvussa – ja särmässä alkuperäiskunnossa. 54
Tarjolla olivat 43 800 markan hintainen 1200 GL sekä 4 000 markkaa kalliimpi 1400 GLX. Nämä elementit yhdistyvät Hannu Lehtimäen alkuperäiskuntoisessa vuoden 1980 Mitsubishi Lancerissa. Autokauppaa tehtiin Seinäjoella Pertti Hemminki Oy:ssä, mistä veljekset tilasivat syyskuun puolivälissä 1980 uuden Lancerin. Vanhuuspäivien ajokiksi Ilmajoen Pojanluoman kylässä maatilaa pitäneet veljekset, Antti ja Kauko Luhtala, olivat 70-luvun lopulla lopettelemassa työsarkaansa maanviljelijöinä. Myöhemmin joukkoon liittyivät 1400 GL, automaattivaihteinen 1400 GLX sekä viisivaihteinen ja 82-hevosvoimainen 1600 GSR. 43 000 markan investointi Ilmajoki Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Jan-Erik Laine K ahdeksankymmentälukuisia perheautoja on säilynyt harrasteikään saakka monissa tapauksissa erittäin vähän, vaikka automalli olisi aikanaan ollut hyvinkin yleinen. Vain kaksi päivää myöhemmin veljekset kuittasivat uudesta Lancer 1200 GL:stä sovitun hinnan, tasan 43 000 markkaa. Heti tuoreeltaan ja säännöllisesti sen jälkeen tehdyt massaukset ovat auttaneet Lanceria selviämään reiättömänä läpi vuosikymmenten. Eläkepäivien viettoon veljekset suuntasivat omakotitaloon, joten myös Valmetin tilalle oli luontevaa hankkia jokin näppärämpi kulkuneuvo. Ratkaisuna oli uuden ja samalla veljesten kautta aikojen ensimmäisen auton osto. Tarina ei kerro oliko vaihtoehtoisia automalleja palloteltu enemmänkin, mutta se tiedetään mihin valinta kohdistui – vastikään esiteltyyn Mitsubishi Lancerin toiseen sukupolveen. Sellaisessa varustelu olisi täydentynyt muun muassa pehmustetulla ratilla, trippimittarilla ja kellolla, pyyhkimien tihkuasennolla, takapenkin integroiduilla niskatuilla sekä kuljettajanistuimen yhteyteen sijoitetulla takaluukun avausvivulla. Syynä on usein ollut auton hyvä tekninen kestävyys, mutta heikompi kyky vastustaa korroosiota. Vaaleanruskea Mitsubishi oli ilmeisesti Seinäjoen esittelyrivistöstä, sillä jo samaisena päivänä auto rekisteröitiin ja se sai VKL-938-tunnuksensa. Kalliimpi vaihtoehto olisi ollut 1400 GLX, jonka voimanlähteenä oli 68 hevosvoiman 1 410-kuutioinen. Kysymyksessä oli 55-hevosvoimaisella 1 244-kuutioisella neloskoneella varustettu perusversio 1200 GL. Oma lukunsa oli rallipelin siiviiliversio, 170-hevosvoimainen Lancer 2000 Turbo. Mallivuoden 1980 Lanceria mainostettiin tähän tyyliin edeltävän vuoden lopulla. Poikkeuksen edelliseen sääntöön mahdollistivat lähinnä auton huolellinen ylläpito ensiomistajien toimesta sekä ajoneuvon säilyminen suvussa. 55. Jos nämä seikat vielä yhdistyivät auton käyttömukavuuteen ja taloudellisuuteen, tarkoitti se auton loppuun ajamista jo hyvissä ajoin ennen kuin sen harrastekäytöstä saattoi puhua
Minun lisäkseni sillä ajoi toinen pojistani sekä tyttäreni.” Mitsubishi palveli arjessa syksyyn 2007, jolloin Hannu päätti koettaa hienokuntoista ja harvinaiseksi käynyttä Lanceria museorekisteriin. Mutta kun Lancer kerta oli meille putkahtanut, niin se sopi museoautokseni.” Lancerin ensiomistajat halusivat autoonsa kunnon radion, joten Hannu asensi enojensa pyynnöstä kojelautaan Blaupunkt Stockholm -soittimen. Antennina tässä Lancersukupolvessa toimii takakontin luukku. 56 5/2024 Mitsubishi Lancer 1200 GL. Se oli ihana auto, joka olikin meillä kaikkiaan 13 vuoden ajan.” Kesään 2024 lähtiessä Lancerin ajomäärä oli edelleen alle 77 000 kilometriä. ”Olin ajatellut, että museoauto voisi olla mukava, ja miettinyt erityisesti PV-Volvoa. 36 000 kilometriä 22 vuodessa Luhtalan veljekset hankkivat auton tarpeeseen, mutta säntillisen ylläpidon ja valikoivan käytön myötä matkamittarin kiekot pyörähtelivät Lancerin mittaristossa perin harvakseltaan. Samoin on käynyt Hannulla 80-luvulla olleelle käyttöautolle: ”Minulla ja vaimollani oli vuoden -78 Renault 14, monikäyttöauto. ”Lancerilla ajettiin seuraavina vuosina vajaa kymppitonni vuodessa. Lancerin toisen mallipolven yksiköt ovat kadonneet maisemasta lähes tyystin. Tuolloin veljekset luopuivat ikääntymisensä myötä autoilusta, ja Lancer päätyi Lehtimäen perheen kakkosautoksi, edelleen Ilmajoella pysyen. ”Jos ilma oli sateinen, niin enoni ajoivat polkupyörällä kauppaan, jottei Lancer olisi likaantunut”, Hannu kertoo ja jatkaa, ”Auto massattiinkin heti uutena ja myöhemmin vielä muutamaan kertaan.” Liekö sadepäiviä osunut vallan taajaan veljeksien kauppareissujen ja muiden asiointien kohdalle, sillä vuonna 2002 Lancerin mittarissa oli vasta 36 000 kilometriä
”Käyttöautovuosien aikana ei ilmennyt mitään ongelmia. Ohjaamossa tunnelma on kuin 80-luvun alussa – niin eheytensä kuin värimaailmansa osalta. 57. Tasaisen rauhallisesti Museorekisteröityjen ajoneuvojen joukkoon Lancer ylti vaivatta, minkä jälkeen se on palvellut harrasteajossa pian 17 vuotta. Paino 920 kg. Museotarkastuksessa Lancerin mittarissa oli 72 639 kilometriä, ja tähän suveen startatessa lukema oli edelleen alle 77 tuhannen. 07 Mitat Pituus 423, leveys 162, korkeus 138, akseliväli 244 cm. Teho 55 hv /5 000 rpm, vääntö 90 Nm /3 500 rpm. Tilavuus 1 244 cm 3 . Vain perushuoltoja vuosien aikana kaivannut 1 244-kuutioinen moottori on patinoituneessa alkuperäisilmeessä. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, McPherson-tyyppiset joustintuet, poikittaiset tukivarret, reaktiotangot, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Edessä levyja takana rumpujarrut. 01 Merkki ja malli Mitsubishi Lancer 1200 GL Vuosimalli 1980 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. Takaveto. Edelleenkin käytännössä kaikki on alkuperäistä jarruosia myöten. Puristussuhde 9,0:1. Poraus 69,5, isku 82,0 mm. 04 Voimansiirto Neliportainen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Toki jarrunesteitä on vaihdettu, samoin muun muassa tulppia, virranjakajan kärkiä sekä jakohihna.” Lancer on pidetty vetreänä ajamalla sillä joka kesä, mutta ajomäärien suhteen Hannu tuntuu jatkavan enojensa aikanaan viitoittamalla tiellä. 08 Suorituskyky Huippunopeus 140 km/h. Taival on Hannun mukaan ollut yhtä huoletonta kuin aktiivivuosina. Takana jäykkä akseli, pitkittäiset kolmiotukivarret, eteen suunnatut viistot tukitangot, kierrejouset
Perusmallin hinnaksi kerrottiin 475 000 markkaa, kun puolestaan P70 Sport Coupé hinnoiteltiin 585 000 markkaan. Ennen autotuonnin vapautumista elettiin sellaisiakin hetkiä, jolloin autoilijat kilvoittelivat rajatusta määrästä maahan saatuja uusia länsiautoja, mutta 60-luvun alkupuolelta eteenpäin automaahantuojat ja -edustajat ovat kilvoitelleet maksavien asiakkaiden sydämistä. Kestäväksi ja suosituksi kehaistun Zwickau P70:n mainonnan kärkeen oli nostettu vuonna 1958 auton edullisiksi mainitut maksuehdot: ”100 000 markkaa käteistä ja loput 25 000 markkaa kuukausittain”. ongelma Teksti: Harri Onnila • Kuvat: autovalmistajat ja -maahantuojat Auton hankinnassa raha näyttelee yhtä päärooleista, halusi sitä tai ei. Raha ei ole 58. Ytimessä oli järkevyys muun muassa hankintahinnan suhteen, esimerkiksi Jaltan kerrottiin irtoavan 4 290 markalla, josta käsirahana piti antaa 40 prosenttia ja loput 18 kuukauden maksuajan puitteissa. Mossen lähtöhinta oli 6 140 markkaa ja Volgan 9 380 markkaa. Automyynnin edistämiseksi ja vauhdittamiseksi on vuosikymmenien aikana luotu erilaisia rahoitusjärjestelmiä, joskin automainoksien teemoiksi maksutavat ja rahoitusmahdollisuudet ovat nousseet harvoin. Joskus kuitenkin. Vuonna 1966 Konela nosti edustamiaan Volgaa, Jaltaa ja Moskvitshia vuoron perään huomionkohteeksi
Pienempi teksti kertoi miten: ”ainoa viiden hengen auto, jonka saatte 40 %:n käsirahalla ja 235 markan kuukausierin”. Elitekö Suomen ainoa viiden hengen auto. Vuosimallin 1969 kerrottiin olevan ”reilumpi kuin koskaan”, sillä käsirahan tarve oli pudotettu 30 prosenttiin ja loppulyhennykselle annettiin aikaa 20 kuukautta. 59. Moskvitsh Eliten vuoden 1966 mainoksessa kiteytettiin järkevyyden ainekset: ”edullinen hankintahinta, mainiot ostoehdot sekä hyvä huoltopalvelu”. Omalla tavallaan Eliten edullisuutta kuvasi lisäys: ”Käsirahaksi siis mahdollisesti riittää Teidän nykyinen autonne.” Kuusikymmentäluvun loppua kohden Konela sen kuin lisäsi panoksiaan Eliten kauppaehdoissa
Mazdan ”autobusinessmuodoista” kerrottiin muun muassa Mazdan yrityspalvelusta, joka ”takaa yrityksen autokannan maksimaalisen tehokkaan toimivuuden kokonaistaloudellisesti”. Vuonna 1983 oli mahdollisuus hypätä bisnesluokkaan Mazdan matkassa valitsemalla se yritysautoksi kuten länsisaksalainen tietokoneyritys Nixdorf oli tehnyt. 60 5/2024 Mainoksen imussa. Ja jos alkuvuodesta 1988 toimi nopeasti, oli saatavilla ”leasing-tarjous II veroluokan Sierroista alkaen 1 790 mk/kk”. Limousine-mallinimen käytöstä voi olla montaa mieltä, mutta joka tapauksessa porrasperäisten Sierramallien luvattiin tarjoavan ”erinomaisia mahdollisuuksia päästä nauttimaan autoilusta hieman tavanomaista enemmän”. Mukavaa. Jälkipuoliskolle 80-lukua ehdittäessä oli Mazdan bisneskyytiä tarjolla jo 626 GTi:n vauhdittamana. Mikäpä siinä, sillä ”yksilöllinen Mazda Business Class -palvelu tarjoaa Teille käyttötarkoituksiinne sopivat mallit ja maksutavat”
Siis ”mitä tekisit, jos saisit ensi viikoksi tilillesi 10 000–75 000 markkaa?” Nykyvinkkelistä varsin tuimalta kuulostaa pienellä kirjattu teksti tämän ilman vakuuksia myönnetyn lainan koroista: ”korko on sidottu Suomen Pankin noteeraamaan 1 kk:n Helibor-korkoon. Tähän on vastauksena Veho Optimi Leasing, Euroopan kehittynein rahoitusjärjestelmä, jolla voit räätälöidä sopimuksen täysin omista lähtökohdistasi.” Tämä ei ole automainos, mutta kun automainoksia kahlatessa tuli vastaan, niin otetaan esille, sillä sen verran osuvasti se piirtää kuvaa 80-luvun lopun hengestä Suomessa ennen rahahanojen kuivumista. Vuonna 1988 oli Veholla listattuna liuta upouusia Bemareita, mutta myös ratkaisu sellaisen hankkimiseksi: ”Yksilöllisen ajamisen merkki vaatii myös yksilölliset rahoitusratkaisut. 61. Tällä hetkellä Blancon korko on 16,75 %.” Ennen oli kaikki paremmin, ei tarvinnut nettilomakkeittakaan täytellä. Tässä vuoden 1989 Toyota Autoluotto -mainoksessa listataan myös maksutavat: osamaksu, myyntirahoitus, yksityisleasing ja huoltoleasing. Riitti kun leikkasi mainoksesta listan irti, merkitsi toiveet ja sen jälkeen ”Toyotamyyjäsi laskee mitä se maksaa ja miten sen kätevimmin maksat”
Tutustutaan herraan hiukan tarkemmin. Asepalveluksen suorittamisen jälkeinen paluu työelämään tapahtui Tullinpuomin Shellillä. Konalan Shell-aseman avajaiset oli merkittävä tapahtuma Mäkelälle, olihan mies mukana rakentamassa kyseisen aseman korjaamoa. KLAUKKALAN KAASUTINVEL HO Lasse Mäkelä 62 HA RRA STA J AN. Viiden kymmenen vuoden kokemus Solexeista, Webereistä ja muista on jo tarina sinänsä, mutta myös mekaaniset Kugelfischerit ja elektroniset Jetronicit ovat yhtä lailla tuttuja tälle kokeneelle ekspertille. Teksti ja kuvat: Tamas Vilagi Mäkelän Lasse Klaukkalasta tietää poltto aineen syötöstä yhtä jos toistakin. Ammattikoulun jälkeen ura aukeni aikanaan Keimolan vanhalla Gulfilla, jonka jälkeen oli vuorossa surullisesta tulipalosta kuuluisa Etelä-Haagan Union-asema. Itse asiassa Mäkelä on pitkään Suomessa toimineen Suomen Kaasutinexpertin toinen puolisko. Seitsemänkymmenluvun loppupuolella Mäkelä ryhtyi yksityisyrittäjäksi, ja siltä tieltä ei enää paluuta sitten ollutkaan. K oko ikänsä Klaukkala-Nurmijärvi-akselilla vaikuttanut Lasse Mäkelä on pitkän linjan automies. Lassella sekä työn että vapaa-ajan aktiviteetit ovat aina pyörineet autojen parissa. Majapaikkana on pitkään ollut Järvihaan teollisuusalue Nurmijärvellä
KLAUKKALAN KAASUTINVEL HO Lasse Mäkelä 63
Vaikka aktiivinen projektien kanssa touhuaminen onkin jäänyt vähemmälle viimeisen 15 vuoden aikana, 64 Harrastajan pakeilla 5/2024. Yleisesti ottaen ongelma oli kaasuttimen toimintaperiaatteiden syvällisen ymmärryksen puute. Kurki-Suonio keskittyi siitä eteenpäin vain myyntiin. Se piti opetella itse. Miehellä kun on jos jonkinlaisia ajopelejä, joita voi, ja pitääkin kutsua harrasteajoneuvoksi. ”Siinä on hirveästi tekniikkaa, jonka ymmärtäminen tai ymmärtämättömyys paljastuu vasta siinä vaiheessa, kun kaasutin ei toimi, ja se pitäisi korjata.” Kokonaan toiselle tasolle mennään sitten tuplien tai vaikkapa moottoripyörien kaasutinpakettien kanssa, joissa muuttujat ja myös haastekerroin moninkertaistuvat. Karkeasti sanottuna Kurki-Suoniolla oli kaiken kaikkiaan kolme ”oppilasta”, jotka erikoistuivat syvätason kaasutinosaajiksi Suomessa, ja Mäkelän Lasse on yksi heistä. ”Monesti korjattiin muiden korjaamojen korjauksia.” Verstaan laitteita autosähkötöiden ajalta. Työssä ja vapaa-ajalla Perinteinen kysymys on, kiinnostaako pitkien sorvin ääressä vietettyjen työpäivien jälkeen sitten enää harrastaa autoja. Suuttimet osattiin kyllä puhdistaa paineilmalla, mutta jos ongelma ei sillä ratkennut, tultiinkin jo Mäkelän pakeille. Sähköä ja vähän muutakin Autosähkö ja elektroniikka ovat olleet Mäkelän erikoisalaa työn ja sen lisäksi monenlaisten kurssitusten kautta, mutta kaasutinpuolelle ei kuulemma ole koskaan annettu virallista koulutusta. ”Espoon aikoihin oli kuukauden, puolentoistakin työjono, ja tein sentään 10– 14 tunnin työpäivää. Monesti korjattiin muiden korjaamojen korjauksia.” Tyypillisiä laiminlyöntejä tai suoranaisia virheitä oli laidasta laitaan, kuten vaikkapa pielessä olevat säädöt tai vääränlaiset tiivisteet. Tätä taustaa vasten tulee ajatelleeksi, että näiden miesten on täytynyt olla melko lailla työllistettyjä, eikä Mäkelän kommentti jätä tulkinnalle sijaa. Nykyään vähemmällä käytöllä mutta edelleen toimintakuntoisia. Homma muuttui vakavaksi vuonna 1979, jolloin Kaasutinexpertin huoltopuoli siirtyi Mäkelän vastuulle. Kaasutinexpertin perustaja Tuomo Kurki-Suonio myi Espoon Nupurissa, Turuntien motellin vieressä toimineen huoltoasemansa tuolloin Mäkelälle, ja samalla Kaasutinexpertin huoltoliiketoiminta oli nyt hänen käsissään. On helppo sanoa, että vaikkapa Tipparellun kaasutin on lapsellisen helppo ja yksinkertainen, mutta Mäkelä on eri mieltä. Kaasutinparien synkronointi tai pienikuutoisen moottorin monikaasutinjärjestelmän korjaus ovat asioita, joissa on syytä ymmärtää jokaisen työvaiheen vaikutus. Mäkelä väittää, ettei oikein enää kiinnosta, mutta vastaus osoittautuu ristiriitaiseksi. Kurki-Suonion rooli tiedon välittäjänä oli erityinen koko kaasutinmaailmassa, olihan hän silloisen Solex-maahantuojan, Korpivaaran leivissä, ja sitä kautta saanut perehdytystä aiheeseen Solexin ja Weberin tehtaita myöden. Vaikka Mäkelän verstas on niin sanotusti vanhan koulukunnan korjaamo, toimistopuolella tekniikka on ajanmukaista
Safarissa kun on kiinteät etuistuinten selkänojat, ja paikallinen lainsäädäntö edellytti säädettäviä. Kori, moottori, vaihteisto, pisteosat ja sisusta laitettiin likipitäen uutta vastaavaan kuntoon. Viimeisiä säätöjä ja matkanteko voi alkaa. Näiden lisäksi löytyy myös Hymer-asuntoauto, ja venettäkin ollaan juuri viemässä vesille. Tipparellu on juuri leimattu kehujen kera. Mäkelä hankki auton muutama vuosi sitten, jonka jälkeen se on kokenut kokonaisvaltaisen läpikäynnin. Ja koska poikkeus vahvistaa sääntöä, on Lassen talliin tullut pitkästä aikaa uutta verta, nimittäin vuoden 1978 Safari-mallinen Tipparellu. Safari-mallin tunnuspiirteinä ovat mustaksi maalatut puskurit, kylkilistat sekä niskatuelliset kiinteät penkit. paletin laajuus vakuuttaa kuulijan ajoneuvoja luetellessa: Valmiina aikanaan hankittu Mosse, kokonaan itse kunnostettu MGB Roadster sekä Honda Goldwing ja Harley-Davidson -prätkät. Rellu tuli Suomeen Saksan kautta, jossa auto aiheutti aikanaan rekisteröintiongelmia. 65
Ensi vuoden ajotapahtuman järjestäjä ei ole vielä tiedossa. Ans kattoo ny. Lukumäärältään suurin ajoneuvoluokka koostui 1960-luvulla valmistetuista ajoneuvoista. Jäämmekin uteliaana odottelemaan missä vuoden kuluttua ajellaan ja tavataan toisia harrastajia. Retkeilyajossa palkittiin rastitehtävissä menestyneitä, kauimpaa saapunut sekä nuorin kuljettaja/vanhin ajoneuvo -yhdistelmä. Etualalla Pertti Sanevuoren Sunbeam Alpine GT ’70. Pirkanmaa 7.–9.6. Vastuullisuutta toteutettiin myös siten, että jaetut palkinnot olivat kierrätettyjä palkintopokaaleja monen vuosikymmenen takaa. Tämänkertainen ajo oli samalla harjoitus parin vuoden kuluttua Tampereella järjestettävälle kansainväliselle FIVA World Rally 2026 -tapahtumalle. TTampereella nääs ampereella nääs Lähtöja maalipaikkana toimineen hotelli Rosendahlin parkkialueet täyttyivät ajon osallistujista. Ensimmäistä kertaa Retkeilyajojen historiassa oli etukäteen laskettu tapahtuman hiilijalanjälki. Teksti ja kuvat: Lea Lahti K uluvana vuonna 60 vuotta täyttävä Tampereen Seudun Mobilistit toimi tapahtuman järjestäjänä jo seitsemättä kertaa. Tapahtuman yhteydessä järjestettyyn entisöinnin laatukilpailuun saapui museoajoneuvotarkastajien arvioitavaksi seitsemän ajoneuvoa, joista viisi saavutti vaaditun tason. Tampereen, Kangasalan, Pälkäneen, Valkeakosken ja Lempäälän alueella kulkevan reitin pituus oli 120 kilometriä. kerta, ja tapahtumapaikkana Tampereen ympäristön hienot reitit. Ajotapahtumassa otettiin huomioon myös vastuullisuus. Tulevaa silmällä pitäen ajojärjestelyjä tarkkaili FIVA:n asettama valvoja, tanskalainen Niels Jonassen. Vanhojen ajoneuvojen tuottamat päästöt, osallistujien majoitus ja ruokailut tullaan kompensoimaan istuttamalla kymmenen mäntyä Mobilian, Vehoniemen ja mahdollisesti myös Kangasalan kunnan omistamalle alueelle. Ajoon osallistui tällä kertaa reilut 150 ajoneuvokuntaa. 66. Ennen vuotta 1940 valmistetut ajoneuvot olivat oikeutettuja valitsemaan lyhyemmän 90 kilometrin reitin. Suomen Ajoneuvohistoriallisen Keskusliiton Retkeilyajoja on ajettu vuodesta 1959 lähtien. Tänä vuonna oli vuorossa 64. Lähtö-, maalija iltajuhlapaikkana toimi perinteikäs hotelli Rosendahl laajoine piha-alueineen. Parhaiten ajoneuvonsa vuosikymmenen tyyliin pukeutunut ajoneuvokunta palkittiin kolmessa eri ikäryhmässä. Vanhin ajoneuvo oli vuodelta 1913 ja nuorin vuosimallia 1993
Pirkko ja Juhani Lahtisen seurueeseen kuului tällä kertaa myös suvun nuorimies. Lähtöportin alla odottelee vuoroaan reitille ensimmäisenä starttaava Tampereen Seudun Mobilistien Diamond T Special vuodelta 1929. 67. Monesta tapahtumasta tuttua vaunua ohjastava Meelis Niin on valmiina matkaan. Risto Kaipian ’52 Fiat 500 Belvedere haukottelee aamuväsymystä pois lähtöpaikalla. Vehoniemen automuseon vetäjä Leila Suutarinen osallistui ajoihin ’55 EMW Sport Cabrioletilla. Kaksiovisessa taksissa ei löydy suuria tiloja asiakkaille, niinpä nallematkustajat onkin sijoitettu peräkärrylle keinutuolin kyytiin. Vierellä Jorma Palosen Jaguar MK1 ’57
Turun Seudun Mobilistien erittäin huonokuntoisesta aihiosta kunnostama uniikki Suomi-ajoneuvo herätti ansaittua huomiota. Anne Silpola ja Vesa Horkka olivat saapuneet Tampereelle Kärkölästä. Tapani Sirola mallaili parasta kiinnityspaikkaa ajokyltille ’78 Chrysler Sunbeam 1600 Superin keulaan. Ajon osallistujat pääsivät tutustumaan Mobilian näyttelyihin. Alun perin Unnan ajokkina piti olla vuosimallin 1936 Chrysler, mutta autossa ilmenneiden ongelmien seurauksena alle vaihtui ’71 piilofarmari-Mazda. Turkulaisen Autokoritehdas Nummelan vuonna 1952 valmistama Ilves perustuu tekniikaltaan etuvetoiseen Citroën Traction Avantiin. Kartanlukijana toimi tytär Satu Helminen. Sää suosi ja Heikki Helminen sai ajella MB 230 Cabrioletilla kuomu alhaalla reitin läpi. Lounastauko pidettiin Auton ja Tien Museo Mobiliassa. 68 SAHK:n retkeilyajo 5/2024. Tauolle saapumassa Unna Söderholm. Ajokkina vuosimallia 1959 oleva Auto-Union 1000 SP
Vehoniemen Automuseon rastilla osallistujat saivat herkutella Vehoniemen omalla jäätelöllä tai sorbetilla. Samalla paikalle saapuneelle yleisölle muodostui upea ajoneuvonäyttely. Mobilian pihanurmikko ja puistoalue tarjosivat mainion paikan lounastauon pysäköintiin. Pirkkahallin parkkipaikalla osallistujat pääsivät tarkkuusajotehtävään. SAHK/JAN-ERIK LAINE 69. Auto on ollut perheessä uudesta asti. Mari Pyykkönen osallistui retkeilyajoon vuoden 1962 Austin Healey Spritellä. Pisteitä ei tällä rastilla jaettu, vaikka eräältä osallistujalta tuli ehdotus kymmenen pisteen kirjaamisesta – niin hyvältä jäätelö maistui. Viime vuosien aikana BMW on huolella entisöity viimeisen päälle hienoon kuntoon. Raimo Pesonen Vantaalta toi entisöinnin laatukilpailuun BMW 1800:n vuodelta 1967
Ruoste on kaunista – etenkin kun koko kaluston ulkoinen olemus on niin sanotusti sävy sävyyn. Päijät-Hämeen rompemarkkinat järjestettiin toukokuun puolivälissä Jokimaan raviradalla. Teksti ja kuvat: Kari Mattila S äätiedotukset lupailivat tapahtumaviikonlopulle unelmakeliä, ja sellainen myös saatiin. Päijät-Hämeen Mobilistien tapahtuma järjestetään ensi vuonna nykyisen käytännön mukaisesti, eli perjantaina on iltatori ja lauantaina pöytiä pengotaan aamuvarhaisesta iltapäivän puolelle. Jälkimmäinen herätti ansaitusti huomiota, sillä laite oli siististi toteutettu ja varustettu helppokäyttöisellä nelitahtikoneella ja levyjarruilla. 70. Moni myyjä tarjosikin mahdollisuuden noutaa ostokset vasta lähtiessä, minkä ansiosta romustelu onnistui mukavasti helteestä huolimatta. Rompetta raviradalla Lahti 17.–18.5. Helteen luulisi haittaavan kaupankäyntiä, sillä harva jaksaa retuuttaa painavia osia pitkään kovin kuumassa kelissä. Pirteitä pelejä tyrkyllä: tehoputkella terästetty Helkama Major ja vanhan mikroautorungon ympärille toteutettu pihakilpuri. Kaksipäiväinen tapahtuma houkutteli paikalle noin 240 myyjää sekä runsaasti harrastekalustoa. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta molempina tapahtumapäivinä, minkä ansiosta avoautoja ja kaksipyöräisiä saapui harrasteparkkiin pitkien etäisyyksien päästäkin
Tämä olisi osuva valinta monen tallin ja työpajan seinälle. 71. Kuuma keli teki kaviourasta herkästi pölyävän, eikä kasteluauton jälkeen kulunut pitkään ennen kuin pinta oli taas kuiva. Onneksi harrastajat ajoivat radalla erittäin hitaasti, eikä hiekkapölystä ollut juurikaan haittaa rompetorialueella. Kaksipäiväinen tapahtuma houkuttelee Jokimaan raviradalle satoja harrasteajoneuvoja. Kylttejä ja opastetauluja oli tarjolla moneen lähtöön. Muumimukeja nyt on vähän jokaisella, mutta vain harva vetäisee taskusta muumikuorisen nokialaisen
Kun kolme sellaista laittaa riviin, huomaa, kuinka erilaisia voivat symppikset olla. Kivistön Hannu kurvaili Jokimaalle Turengista hienolla Talbotillaan. Motobin valmistus alkoi 40-luvun lopussa ja jatkui vuoteen 1977 saakka, joskin itsenäinen tehtailu päättyi vuonna 1962 Motobin yhdistyessä Benelliin. Italialaisvalmistajan juuret vievät Benellin perheeseen, jonka kuudesta veljeksestä yksi irrottautui perheyrityksestä ja pani pystyyn oman moottoripyöräverstaan. Ari Torvisen ’81 PV-Suzuki edustaa ensimmäistä Suomeen tuotua vuosikertaa. Kaksipyöräisten parkissa pyörähti monenkirjavaa kalustoa. Monia autoja luonnehditaan sympaattisiksi. On siinä saman aikakauden tuotoksilla eroa niin ilmeen kuin mittojen osalta. Joissakin pöydissä oli tavaraa tarjolla todella sopivasti. Motobi-merkkisiä prätkiä ei usein kohtaa. Kuvan 70-lukulainen enduro saattaakin olla harrastajille tutumpi Benelli-tuotemerkeillä varustettuna. 72 5/2024 Päijät-Hämeen rompemarkkinat. Hienokuntoinen yksilö on edelleen alkuperäisessä värissään. Vitosen laatikoihin oli koottu rompetta reilulla kädellä. Vanha mainosrekvisiitta ja keräilyesineet kävivät mukavasti kaupaksi
73. Mainio Italjet Pack-a-way -pikkumopo oikein Suomeen rekisteröitynä. Citroën GS:n hintalappuun oli rustattu 2 700 €. Viime syksynä leimattu Alfa Romeo 145 TS oli tarjolla 1 300 euron pyynnillä. Mahtaako muita kilvitettyjä löytyä. Aika moni pikkuihminen haaveili 80-luvulla tällaisesta. Kolmensadan pyynnillä etsittiin uutta omistajaa latvialaiselle Riga-mopolle. Hieno kesäkeli toi harrastajia ja myyjiä kivasti paikalle. Perjantain iltatorille saapui noin 200 myyjää, ja lauantai-aamuksi kauppiaita tuli vielä nelisenkymmentä lisää. Nykyistä ja tulevaa klassikkoa tarjolla. Nyt olisi ollut tilaisuus unelman toteuttamiselle. Kaikessa kömpelyydessään kivan näköinen häkkyrä
Niinpä reilusti yli kahdensadan ajoneuvon joukosta löytyi hienosti entisöityjä arvoautoja, matalia rakennelmia, huippuunsa viritettyjä vehkeitä, urheiluautoja ja uudenkarheita omistajiensa silmäteriä. Kesäkuu on vilkasta tapahtuma-aikaa. Kaikille avoimessa tapahtumassa yleisö pääsi ihastelemaan tähtikeulia autoharrastuksen kaikilta saroilta. 45 vuotta täyttävä Suomen Mercedes-Benz Klubi järjesti juhla vuoden tapaamisen Jämsän Himokselle. Ulkoalueen laaja pysäköintikenttä oli varattu Mercedeksellä paikalle saapuville harrastajille ja suureen tapahtumahalliin oli koottu kattava näyttely erikoisista ja näyttävistä tähtikeulayksilöistä. Siihen nähden Himokselle saapuneet 252 autokuntaa ja runsas yleisömäärä oli hyvä määrä – autoja oli yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Teksti ja kuvat: Kari Mattila H imos Parkin tapahtuma-alue täyttyi kesäkuun toisena viikonloppuna Mercedes-Benzkalustosta. Kolmannen osion muodostivat markkinakojut sekä näytille tuodut uudet Mercedes-mallit. Tapahtuma jakautui yleisön näkövinkkelistä kolmeen osaan. Jämsä 8.6. Kerhon juhlakokoontumisen kanssa samaan aikaan järjestettiin muun muassa SAHKin ajot Tampereella ja Rauta ja Petrooli Hämeenlinnassa sekä useita pienempiä kokoontumisia ja rompetoreja ympäri maata. JUHLAVUODEN TAPAAMINEN 74. Tähtikeulojen ruuhkan sai aikaan merkkikerhon 45-vuotisjuhlatapaaminen, johon oli toivotettu tervetulleeksi kaikki Mercedes-Benzautojen harrastajat ajopelin tyyliin tai ikään katsomatta
124-koristen kuningasmalli on 500 E. Juhlatapahtumaan toivotettiin tervetulleeksi kaikki tähtikeulat ikään ja tyylisuuntaan katsomatta. Juhlatapahtuma järjestettiin Jämsän Himoksella. Malli oli tuotannossa 1990-luvun alkupuoliskon, jolloin tehtaalla koottiin reilut 10 000 yksilöä. Antti Mörö suoritti ajonäytöksen Benz PatentMotorwagen -replikalla. 75. Toisen sukupolven CL on tulevaisuuden klassikkomalleja – ja jo nyt komea, mukava ja kevyesti liikahtava harrasteauto. Porschen kanssa yhteistyössä valmistettu vauhtimalli liikkuu 326-hevosvoimaisen veekasin voimalla. Parkkipaikan rivistössä tuoreet ja klassikkomallit olivat sulassa sovussa. Autoja oli näytillä laajan ulkokentän ohella myös sisätiloissa. Ajaminen on kuulemma yllättävän helppoa, joskin se vaatii reilua ennakointia niin kiihdytettäessä kuin hidastettaessakin. Auto on tarkka jäljitelmä Karl Benzin vuonna 1886 valmistamasta yksilöstä. Harrasteparkin läheisyydessä oli pienimuotoisen rompetorin ja tuote-esittelijöiden lisäksi lommon oikoja, joka pisti pienet kolhut ojennukseen odotellessa. Ulkonäkö on kuitenkin hyvin hillitty, mutta eroja perusmalliin löytyy muun muassa pyöränkaarista
Nuorempi harrastajapolvi on innostunut Mercedeksen klassikkoikäisistä malleista. Kauppaneuvos Yrjö Paulow osti auton uutena Sveitsin kesäasunnolleen ja toi sen Suomeen vuonna 2006. Se on laivattu Kanadasta Suomeen vuonna 1966. Vuoden ensimmäisen Klassikotlehden kannessa komeillut DTM-replika oli hallin tarkimmin syynättyjä pelejä. Näyttelyhallissa esillä ollut yksilö on viettänyt ensimmäiset vuotensa Suomen Pankin kirjoilla. Huiman hienossa alkuperäiskunnossa säilynyt 300 SEL vuodelta 1972. Alpo Mänttärin Mercedes-Benz 230 S vuodelta 1965 on tuontiautoja. Mercedes-Benz 300 SEL 6.3 vuodelta 1968 liikahtaa 6,3-litraisen vinkkelikasin voimalla nollasta sataan 6,5 sekunnissa. Mercedeksellä on ajettu tähän mennessä ainoastaan 65 000 kilometriä. Auton omistaa Mika Ruotsalainen. Jari Nättinen toi näytille voimaa uhkuvan loistoauton. 76 5/2024 Mersut Himoksella. W126-korinen Mercedes on jykevä laite, ja etenkin tummasävyisenä sellainen oli aikoinaan etevä valinta isokenkäiselle. Takavetoiset ja pientä viritystä mainiosti kestävät aihiot ovat epäilemättä hauska valinta rakenteluun
Se auttaa muita ihmisiä – myös perhettä ja muita läheisiä – ymmärtämään, että miksi sitä ajoneuvoa kannattaa vaalia.” Suomen MercedesBenz Klubin puheenjohtaja Heikki Salmén toivottaa kaikenlaiset ajopelit mukaan kerhon tapahtumiin. Myös järjestöjen on hyvä toimia yhdessä. Museoautoja, kilpakalustoa ja rakennettuja erikoisuuksia saapuu ja lähtee paikalta autokuntien omien aikataulujen mukaan. Mercedes on niittänyt mainetta luotettavana taksiautona. ”Haluan viedä asioita sellaiseen suuntaan, että toimintaan on matala kynnys tulla mukaan ja toiminta on läpinäkyvää. Kovin vilkasta ei tolpalla liene ollut, sillä ajomäärä on edelleen varsin maltilliset 320 000 kilometriä. Ikoniset urheilumallit näytillä. Vanhat ajoneuvot ovat osa kulttuuriperintöämme, ja sitä perintöä pitää rohkeasti tuoda esille. ”Oli autoharrastus mitä muotoa tahansa, meillä on yhteiset haasteet näissä asioissa ja meidän pitää toimia yhdessä. Kerhon puheenjohtajana Heikki on toiminut vuoden päivät. Viikonlopun aikana Himoksen tapahtumaan kurvaili reilut 250 autoa. Sinä aikana kerhon toiminta on muuttunut rennommaksi ja avoimemmaksi. Järjestötoiminta on miehelle tuttua: Mercedes-klubin toiminnassa Heikki on ollut mukana 30 vuotta ja siitä ajasta puolet hallituksessa. Vanhan ajoneuvon omistajan kannattaa selvittää ja tallentaa ajokkinsa historia mahdollisimman tarkasti. PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ Mercedes-Benz-klubin puheenjohtaja Heikki Salmén on pitkän linjan kerhoaktiivi ja kokenut ajoneuvoharrastaja. Heikki Salménin pyrkimys yhdistää eri tavalla ajoneuvoja harrastavat ihmiset samoihin tapahtumiin ja saman yhdistyksen suojiin on monelta kantilta tarkasteltuna viisasta. Näyttely oli vaihtuvaa sorttia, eli viikonlopun kuluessa osa autoista lähti ja tilalle otettiin uusia. Valoisaan halliin oli koottu hienoja ja harvinaisia MercedesBenz-yksilöitä. 77. Vuosikymmenien varrella Salmén on harrastanut myös moottoripyöräilyä sekä tietysti puuhastellut kaikenlaisten autojen parissa. Miehen moottoriurheilu-ura käynnistyi vuonna 1975 Sunbeam Imp -ralliauton ratissa. Kerhon tapahtumissa linja näkyy käytännössä siten, että kokoontumisissa on kaikenlaista kalustoa. Ilmassa on monenlaisia uhkakuvia, ja ne koskevat niin museoautoharrastajia, autojen rakentelijoita kuin moottoriurheiluväkeä. On tärkeää, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleeksi, että ketään ei suljeta ulkopuolelle”, Heikki Salmén summaa tavoitteitaan. Hopeanvärinen SL 230 Pagoda ’64 on Ari Haapalaisen auto, viereinen 190 SL vuodelta 1957 on Jukka Silvastin vehkeitä. Suuren joukon äänellä on painoarvoa.” Vanhojen vehkeiden harrastajia Heikki kannustaa liikkumaan ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. ”Harrasteautojen pitää näkyä. Vesa Poutalan museorekisteröity 200 D on sekin ollut pirssikäytössä kaksi ensimmäistä vuottaan
Niinpä illan mittaan alueella nähtiin museoautoja, nykyajan urheilumalleja sekä eri tavoin rakenneltuja autoja. MERSUT Kehäkessalla 78. Tai oikeammin tapahtumat, sillä viime kesänä tähtikeulat kokoontuivat alueella kuusi kertaa. Kehäkessalla järjestetään pienimuotoisia tapahtumiakin. Toukokuun puolivälin kokoontumisen teemaksi oli valittu Matalia Mersuja ja makkaraa. Totuttuun tapaan teema ei ollut määräävä, vaan kaikenlaiset ja kaikenikäiset Mercedekset olivat tervetulleita. Resepti vaikutti toimivalta, sillä turboahdetut ja madalletut laitteet näyttivät kiinnostavan museoautoväkeä ja museovehkeet vastaavasti rakennettujen autojen omistajia. Tapahtumat ovat jatkuneet kuluvana vuonna, joskin Ari on siirtynyt taustalle ja antanut vetovastuuta nuoremmille harrastajille. ”Nykyisin kerhon Uudenmaan jaos on järjestäjänä ja vetovastuuta kierrätetään jäsenien kesken”, hän kertoo. Toukokuun puolivälissä bensiksellä kokoonnuttiin Matalia Mersuja ja makkaraa -teemalla. Ideoimme kuhunkin tapahtumaan oman teeman, ja varasimme alueen keskiosan teeman mukaisille autoille”, Ari Leppälä taustoittaa. Vantaa 15.5. Huoltoaseman historia vetää puoleensa lähiseudun autoja moottoripyöräharrastajia, minkä ansiosta aseman parkkialueella kohtaa lähes aina erikoista kalustoa. Kehä III:n varrella, Helsinki-Vantaan lentoaseman liepeillä sijaitseva huoltoasema on yksi pääkaupunkiseudun autoharrastajien perinteisistä kohtaamispaikoista. Viime vuonna pitkän linjan harrastajaaktiivi Ari Leppälä, Suomen MercedesBenz Klubi ja Kehäkessan kauppias Kimmo Malmgren panivat pystyyn Mersut Kehä kessalla -tapahtuman. Imua olisi takuulla suuremmillekin kekkereille, mutta tontin rajat eivät sellaisiin veny. ”Saimme käyttöön noin puolet aseman parkkialueesta, ja kauppias Kimmo järjesti alueelle makkaraja virvokepisteen. Teksti ja kuvat: Kari Mattila V antaan Koivuhaassa sijaitseva Neste-huoltamo oli aikoinaan Kesoil-asema, ja harrasteväen puheissa paikka on edelleen nostalgisesti Kehätien Kesoil eli ”Kehäkessa”
Matalia Mersuja ja makkaraa oli toukokuun kokoontumisen teemana – ja se näkyi kalustossa. Liikenteenohjaukselle oli tarvetta, sillä illan edetessä Kehäkessan tapahtuma-alueelle lipui noin 90 Mersua. Keli oli suosiollinen ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, minkä ansiosta avoautoja oli mukavasti liikenteessä. Museoautoväkeä kiinnosti rakennetut pelit ja rakentelijoita museovehkeet. Rakennelmat ja alkuperäiskuntoiset yksilöt mahtuivat sopuisasti samalle alueelle. 79
Rautaa Rajamäellä Vuonna 1984 markkinoille saateltiin kaksi uutta urheiluautomallia, jotka poikkesivat valmistajiensa totutusta linjasta. Keskimoottoriset Pontiac Fiero ja Toyota MR2 ovat molemmat nykyisin haluttuja keräilylaitteita. Seuraavana päivänä päästiin penkomaan romppeita ja ihailemaan entisaikojen ajokalustoa. Rajamäki 2.6. 80. Keli pysyi kuitenkin paria pikku sadekuuroa lukuun ottamatta kirkkaana, ja niinpä totuttua pienemmän rompetorin vastapainoksi harrasteparkissa riitti vilinää. Apumoottoripolkupyörän tai muun hassun härvelin rakentelijalle oli tarjolla useampia tekniikkapaketteja. Tapahtuma on vakiinnuttanut hyvin paikkansa, sillä ensi kesänä Masiinameeting järjestetään jo kahdettakymmenettä kertaa. Teksti ja kuvat: Kari Mattila W anhat Masiinat ry:n Työ teho seuran aikuiskoulutuksen piha-alueella järjestämä tapahtuma sujui mukavissa merkeissä. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä monessa kodissa juhlittiin koululaisten kesäloman alkua. Sääennusteissa manattiin aamuksi ukkosta, mikä varmasti säikäytti osan rompetorimyyjistä jäämään kotiin
Rompemyyjillä oli lokoisat oltavat, liikkuva kahvila ja kaikki! Käyntikuntoinen Betatrialpyörä oli tyrkyllä kahdensadan euron pyynnillä. Jo 2.2-litraisen turbopadan resepti kuulostaa kiehtovalta: Cosworthin 16-venttiilinen kansi, IHI-ahdin ja Mahlen männät. Haukottelevien Fordien konehuoneissa lymyää vierasperäistä tekniikkaa. Harrasteparkissa pyörähti museorekisteröity Chrysler TC by Maserati. Rompetta riitti siitä huolimatta, ja kauppaakin tehtiin monella kojulla oikein mukavasti. Tämän kanssa olisi juniori päässyt halvalla classic-trialin makuun. Hienokuntoinen Renault 17 pysäytti monta ohikulkijaa tutkimaan autoa tarkemmin. 81. Automalli on varmasti vaikeasti lähestyttävä mutta sitäkin kiinnostavampi. Sierran pellin alla puuskuttaa Volvon turbomotti, Fairlanea liikuttaa Mercedeksen dieseliä hörppivä painekattila. Liekö säätiedotuksen ukkosuhkailu vaikuttanut myyjien määrään. Rompetori oli tällä kertaa totuttua hiljaisempi. Näitä ei ole meidän kulmillamme juuri näkynyt, ja joillekuille ensikohtaaminen sattui eteen Rajamäellä
PPomonassa omonassa tapahtuu tapahtuu Rottatyylinen avolavarakennelma toi kontrastia museoautorivistöön. Jämsä 8.–9.6. Tämän tästä jossakin päin pihamaata pantiin kone käyntiin ja työtä tekemään. Suur-Jämsän moottoriklupi on kunnostanut viidennen sukupolven Toyota Hiluxin komeaan kuntoon. Kerholaiset esittelevät yhdistyksensä toimintaa sekä kertovat vanhojen masiinoiden äärellä niiden historiasta ja toiminnasta. Museorekisteröity Hilux on vuosimallia 1988. Kerhotalon alueella on esillä vanhoja autoja, mopoja ja maatalouskoneita. Teksti ja kuvat: Kari Mattila S uur-Jämsän perinnepäivät & ajot on leppoisa tapahtuma, jossa aika kuluu kuin huomaamatta. Tämän vuoden ohjelmistoon kuului työnäytöksiä muun muassa vanhalla kivimurskalla ja seipäänteroittimella sekä ison kaksitahtidieselin ja vanhojen maamoottoreiden käynnistysnäytöksiä. 82. Paikalla oli myös kerhon museotarkastajia, joiden kanssa oman ajopelin museorekisteröintiä suunnittelevat pääsivät keskustelemaan prosessin vaiheista ja vaatimuksista. Suur-Jämsän moottoriklupin kerhotalolla Pomonassa järjestetään vuosittain tapahtuma, jossa kävijälle tarjoutuu mahdollisuus nähdä monenmoisia konevoimalla toimivia laitteita mopoista työkoneisiin
Perinnepäivien yhteydessä järjestettiin Suur-Jämsän ajot. Tapahtuman vanhinta kalustoa rivissä. Reitille lähti monenkirjavaa kalustoa. 83. Hannu on ostanut Moskvitsh Elitensä Uuraisilta vuonna 1982, joten miehellä ja autolla on yhteistä taivalta takana jo 42 vuotta. Etummainen kanttiauto on Paavo Kolun Suomessa uudesta saakka viihtynyt ’28 Ford Tudor. Hannu Autio odottelee rouvansa kanssa ajovuoroaan. Kiertoajelu vanhan Valmetin vetämässä kärryssä on pikkuväelle tapahtuman kohokohta. Hallissa oli maamoottoreiden lisäksi pari vanhaa ajopeliä. Perinnepäivien yleisö pääsi syynäämään kerhon tiloja. Etuvetoinen ja V4-koneen voimin kulkeva P4-korinen Ford Taunus pirteällä värityksellä on sympaattinen näky. Liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi ajotapahtuman reitille laskettiin autoja sopivin väliajoin
T Tänää änää ruisataa ruisataa Renko 18.5. Ajolenkille lähti kymmeniä harrasteautoja. Reitti kierteli komeissa maaseutumaisemissa. Poikkesimme toukokuun puolimaissa Rengossa katsastamassa ruisailutunnelmia. Kahdesti vuodessa järjestettävä ta pahtuma on tarkoitettu kaikille ajo neuvoharrastajille, ja alueella näkyy kin kirjavaa kalustoa kilpaautoista pa tinoituneeseen peltovetäjään. Suomen kesään mahtuu runsaasti pieniä ja rentotunnelmaisia tapahtumia. Valtaosa laitteista on lähiseudun harrastajien museoikäisiä autoja. On toukokuinen lauantai, ja Cafe Bar Rengian parkkialueelle kokoontuu harrastajia Renko Ruising tapahtuman merkeissä. 84. Kotiin ei tarvitse palata vielä aikoihin, sillä iltakymmeneltä alkaa rockabillybän di Shoebox Revuen tahdittamat bi leet. Kokoontumispaikka oli paikallisen baarin pihaalueella. Muutama auto kunta on ajellut Renkoon pidemmän matkan päästä. Ruisailemaan lähdetään kolmelta. Tapahtuma jatkui vielä iltamyöhään bileiden ja elävän musiikin merkeissä. Rai tilla lipuu erikoi selta näyttävä ajopeli, joka kaartaa matalan baarirakennuksen pi hamaalle. Teksti: Kari Mattila • Kuvat: Jukka Vuorenmaa A amuaurinko lämmittää Ren gon pitäjän idyllistä maise maa. Ra piat 30 kilometriä pitkä reitti kul kee kauniita maaseututeitä pitkin ja palaa takaisin baarin pihaan
85. NSU Prinz ei ole liikenteessä enää lainkaan tavallinen näky. Baarin pihalle sai tuoda näytille kaikenlaisia harrastevehkeitä kilpa-autoista lähtien. Mallia valmistettiin vuosina 1998–2002 Saksassa sekä Yhdysvalloissa. Mainio keli ja leppoisa tunnelma yllyttivät leiriytymään. Pitäjänraitilla liikkui päivän mittaan runsaasti harrastekalustoa. Viime vuoden kolmosnumerossa esitelty Transit on saanut kylkiinsä moottoriurheiluteemaiset teippaukset. Mondeon pohjalle toteutettu coupé on meidän kulmilla tutumpi Ford-merkkisenä. Kahdesti vuodessa järjestettävä tapahtuma kokoaa Rengon keskustaan erikoisia ajopelejä. Henri Toivosen käyttämän Porsche 911 -kilpurin jäljitelmä oli yksi päivän hienoimpia näkyjä. Tuoreempaa kalustoa edusti muun muassa tämä näyttävä Mercury Cougar
”Siellä myyntipaikka on yksityisille ilmainen. Päivän mittaan pöydältä ostettiin myös vanhoja ajovarusteita, autostereoita ja muuta sekalaista tavaraa. Mukaan pakattu Delta-mopokin siirtyi Kouvolassa uusiin käsiin. Valmista tuli juuri ennen porttien aukeamista. Teksti ja kuvat: Kari Mattila M yytävää rompetta Eemeli Mattilan ei tarvinnut kaukaa etsiä, sen verran oli omiin nurkkiin ehtinyt kertyä ylimääräisiä moponosia ja muuta tarpeettomaksi jäänyttä roinaa. Romppeiden esillepanoon ja hintalappujen kirjoitteluun kului hieman toista tuntia. Homma on tehtävä huolellisesti, jotta kamat olisivat ehjiä vielä perilläkin. Kouvolan tapahtuma oli Eemelin mielestä hyvä paikka kokeilla rompekauppiaan hommaa ensimmäistä kertaa. Tällä kertaa romppeet menivät onneksi hyvin kaupaksi. Koko pienen ikänsä rompetoreja kiertänyt 13-vuotias nuorimies halusi kokeilla kauppiaan roolia, ja pani oman osaston pystyyn Kouvola Swap & Meet -tapahtumaan. 86. Yksi ylimääräinen mopokin löytyi kaupiteltavaksi. Lisää myytävää löytyi sukulaisten ja ystävien nurkista. Suzuki PV:n osat löysivät nekin heti uudet omistajat. Ensimmäiseksi Eemeli teki naapurimyyjän kanssa kaupat vanhasta optikon valomainoksesta. Se houkutteli, sillä etukäteen ei osannut arvailla kuinka kauppa käy”, Eemeli perustelee. Päivä rompemyyjänä Ensimmäisten ostajien odottelua. Rompetorimyyjän työ alkaa tapahtumaa edeltävänä päivänä kuorman pakkaamisella
87. Malli oli miehelle tuttu, sillä Rainis oli aikoinaan saanut isoisältään samanlaisen vehkeen ensimmäiseksi mopokseen. Aamun pari ensimmäistä tuntia ovat vilkkaita. Tapahtumissa parasta on samanhenkisten ihmisten kohtaaminen. Delta jäi vielä kaihertamaan mieltä, ja tunnin kuluttua Joni kätteli siitäkin kaupat. Päivemmälläkin väkeä liikkuu, mutta kaupankäynti on silloin selvästi hiljaisempaa. Joni Niemi Askolasta osti Suzuki PV:n osia neljälläkympillä. Toiselle tarpeeton kampe on toisen aarre. Eemelin tavaroista suuri osa oli omista mopoprojekteista yli jäänyttä tavaraa. Kaupanteko on helppoa, kun hinta ja sopivuus ovat selkeästi esillä. Rainis Juganson pysähtyi fiilistelemään Delta-mopon äärelle. Delta-mopo kiinnosti myös, mutta kauppoihin ei vielä päästy
Siim Köhler iski silmänsä vanhaan pelikonsoliin. Aamupäivällä ei paljoa istuskeltu. Kouvolassa oli muillakin kaikenlaista myytävää, kuten juuri katsastettu Fiat-paku 4 000 euron pyynnillä. Itapäivällä ehti jo haukata välipalaa. Varaosiksi kelpaava konsoli oli tyrkyllä kymmenen euron pyynnillä, ostaja tarjosi viitosen, josta Eemeli kampesi hintaa vielä pari euroa ylöspäin. 88 5/2025 Päivä rompemyyjänä
TAPAHTUMAN ANTIA Toukokuun 25. Ilmainen rompetoripaikka on mainio idea tänne kannattaa tulla myymään, vaikka rompetta olisi vain vähän tai tavaroilla ei olisi mainittavasti arvoa. Tämän vuoden meininki oli jatkoa totutulle, sillä järjestelyt sujuivat mainiosti huolimatta raviradan alueen liikennettä haittaavista tietöistä. Yli 20 kertaa järjestetty tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa Kymenlaakson alueen harrastajien keskuudessa, ja joka vuosi Kouvolaan saapuu runsaasti autokuntia myös muualta Suomesta. Raviradalla lipuukin päivän mittaan kirjavaa kalustoa. 89. Tällä sohvalla voi huristella paikasta toiseen. päivä järjestetty Kouvola Swap & Meet veti raviradan täyteen harrastekalustoa ja viereisen asfalttikentän pullolleen rompemyyjiä. Tapahtuman takana on FHRA Kouvola Club ry, joka on saanut kentältä kiitosta organisointitaidoistaan. Cadillacin takaosista on nikkaroitu sohvia moneen menoon. Kouvolan tapahtuma on tarkoitettu kaikenlaisten harrastevehkeiden kokoontumiseksi
196 196 R e k is t e ri ot t ei t a 19 60 90. Toivoaksemme emme kuitenkaan hukuttaudu tilastojen tylsyyteen, vaan onnistumme nostamaan aihepiiristä mielenkiintoista pohdittavaa niin yksittäisellä kuin yleisellä harrasteautotasolla. Mossesta Caddyyn Tämän artikkelin myötä polkaisemme käyntiin uuden teemasarjan, jossa sukellamme rekisteröintien syvään päätyyn
Teksti: Harri Onnila • Kuvat: toimitus T ulemme käymään vuosikohtaisesti läpi tietyn vuoden ensirekisteröintimääriä ja vertaamaan kyseisenä vuonna ensirekisteröityjen autojen määrää tämän päivän tilanteeseen. Kokonaiskuvan laajentamiseksi otamme mukaan kesän 2023 tilanteesta sekä rekisterissä että liikennekäytössä olevat ajoneuvot. Jostain on aloitettava, ja eräänä kannustimena 60-luku voimakkaimpana autoistumisen vuosikymmenenä. Sen sijaan museorekisteröidyt ovat ”liikenteessä” myös talvisin, koska edulliset vakuutusmaksut ja ajoneuvoverottomuus eivät kannusta niiden poistamiseen liikennekäytöstä. Moskvitsh 5 377 2. Kyseinen autokantatilasto päivitetään kaksi kertaa vuodessa, mutta kesäkuun lopun tilastointihetkeen keskitymme siitä syystä, että tuolloin liikennekäytössä on epäilemättä huomattavasti runsaammin museorekisteröimättömiä harrasteajoneuvoja kuin joulukuun lopulla; karkeasti linjaten keskellä talvea lähes kaikki museorekisteröimättömät vanhat autot ovat poissa liikennekäytössä ja kesällä puolestaan todennäköisimmin liikenteessä. Lähteenä nykytilanteen osalta on Traficomin ja Tilastokeskuksen koostama ajoneuvokantataulukko kesäkuun viimeiseltä päivältä 2023. Ruotsista Suomeen 80-luvulla kulkeutunut auto esiteltiin Klassikot-numerossa 4/15. Volkswagen 1 668 4. Skoda 3 332 3. Rekisteröidyimmät automerkit 1960 1. Etenkään kun Suomeen ei saapunut uutena tiettävästi ensimmäistäkään ’60 Cadillacia. Simca 1 026 8. Harmillisesti 60-luvun osalta on käytössä vain merkkikohtaiset tilastot suosituimmista uusista autoista, mutta 70-luvulle ehtiessämme ovat mukana myös mielenkiintoiset automallikohtaiset rekisteröintimäärät. Aloitusvuodeksi linjasimme vuoden 1960. Kesällä -23 rekisterissä oli 14 Mercedes-Benz 180b:tä, millä lukemin se oli kymmenenneksi yleisin vuoden -60 automalli. Volga 986 9. Wartburg 1 185 6. Eipä olisi tavallinen tallaaja vuonna 1960 uskonut, että runsaan kuuden vuosikymmenen jälkeen Cadillac de Ville olisi yleisin kyseisen vuoden automalli Suomessa. 91. Ennakko-oletus on, että listaukset suosituimmista automalleista ovat vahvasti eriäviä menneiden aikojen ensirekisteröintien ja samaisten autojen tämänhetkisen yleisyyden välillä. Edessä on siis mahdollisia aprikointeja siitä, että miksi jotakin vanhaa autoa on runsaasti rekisterissä, mutta vähän kesäisessä liikennekäytössä. Tai vastavuoroisesti avautuu näkymiä siitä, että jonkin automerkin tai -mallin rekisteröidyistä yksilöistä tuntuva osa on myös liikenteessä, värittämässä katukuvaa. Ford 1 432 5. Renault 1 047 7. Mitään raskauttavaa syytä juuri tuohon vuoteen päätymisessä vuodesta ei ole. Tilastojen tulkintaa Ensirekisteröintitilastoja olemme saaneet Autoalan Tiedotuskeskuksen meille ystävällisesti kokoamina. Näin katsauksessa ovat mukana myös seisonnassa, kunnostuksessa, unohdettuna tai muuten vain keskellä harrastesesonkia ajosta poissa olevat, mutta rekisteröidyt vanhat autot. Opel 868 10. Fiat 827 Rekisteröityjä uusia henkilö autoja vuonna 1960 yhteensä 23 550
Amazonia on puolestaan Amazon-mallimerkinnän lisäksi monina 120-sarjan numerointeina kuin epäilemättä myös pelkän B18merkinnän takana. Ford 103 (58) 4. Cadillac 190 (131) 2. Mercedes-Benz 85 (52) 5. Olennaista vuosikymmenien takaisten ensirekisteröintien ja nykyhetken vertailuun ei olekaan, että onko käytössä juuri vuoden 2023 vai 2024 tilanne. Automerkeistä ei listalle mahdu ensimmäistäkään itäautoa, sillä ylväänä ykkösenä on vaatimattomasti Cadillac 190 rekisteröidyllä yksilöllä! Amerikkalaisten ylivaltaa korostaa toisena oleva Chevrolet 128 autolla ja kolmantena oleva Ford, jos tosin osa 103 sinisestä ovaalista on tietenkin merkin eurooppalaista malliantia. DeSoto 38 (23) 9. Mallikohtaisesti yleisin vuoden 1960 ajopeli on Cadillac de Ville 103 yksilöllä, joista liikenteessäkin oli kesällä 2023 komeasti 68 autoa. Pontiac 29 (12) R e k is t e ri ot t ei t a 19 60 92 5/2024. Ne ovat parhaalla tahdolla koottuja, mutta tilastollisten ja inhimillisten virheiden osuus on alati läsnä. Edellisestä päästäänkin sujuvasti jatkamaan selittelyjä – jopa näin etukäteen. Sen sijaan kesän 2023 tilanteessa pitäytyminen avaa mahdollisuuksia vertailuun vuosikatsausten välillä. Chrysler 31 (21) 10. Selittäen paras Olemme keränneet nykypäivän rekisteröintitiedot kesän 2023 tilastoista ja käytämme sitä näiden artikkelien perustana toistaiseksi, vaikka käsillä onkin myös uusi, vuoden 2024 kesäkuun lopun autokantatilanne. Vuonna 1960 rekisteröidyt (ja niistä liikennekäytössä) henkilöautot merkeittäin kesällä 2023 1. Vuoden -60 2CV-malleja oli kesällä -23 rekisterissä 19 autoa, mutta liikenteessä alle kymmenen. Volkswagen 79 (38) 6. Länsimerkeistä parhaiten pärjäsivät VW ja Ford, yhteensä runsaalla 3 000 autolla. Avatkaamme asiaa esimerkillä: suosittuihin harrasteautoihin lukeutuvia VW Kuplaa ja Volvo Amazonia on autokannassa hyvin kirjavin merkinnöin. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan vuonna 1960 rekisteröitiin Suomessa yhteensä 23 550 henkilöautoa. Buick 47 (28) 8. Vuoteen 1960 Sitten itse asiaan. Jenkkien suosiosta kertoo, että kymmenen yleisimmän vuonna 1960 rekisteröidyn automallin joukossa oli kesällä 2023 peräti kahdeksan amerikkalaista. Volvo 66 (40) 7. Nykypäivänä tilanne on vuoden 1960 autojen osalta perinpohjaisesti toisenlainen. Tämä koskee etenkin kesän 2023 numeroita. Näin ollen lukujen koostamisessa joutuu siis joidenkin automallien kohdalla käyttämään luovuutta ja ounasteluja – ja hyväksymään tulkintavirheet yli 13 000 riviä sisältävää autokantataulukkoa seuloessa. Chevrolet 128 (80) 3. Tämä itäautokaksikko hallitsi siis vuoden ensirekisteröintejä peräti 60 prosentin osuudella. Vuonna -60 Citroën ei ollut kymmenen suosituimman automerkin joukossa, mutta harrastustoimintaa Rättäreiden ympärillä on ollut Suomessa jo vuodesta 1962. Joukossa mahdollisesti tämä erikoisuus, ’60 2CV Bijou, jota ihmettelimme numerossa 8/12. Ei kummoinen luku, mutta toisaalta enemmän kuin 50-luvun jälkipuoliskon kehnoin vuosi 1958 vain 14 460 uuden henkilöauton rekisteröinnillä. Lyhyesti ilmaistuna: lukuja ei kannata eikä pidä lukea kuin pahalainen isoa kirjaa. Kaikkiaan vuonna 1960 rekisteröityjä henkilöautoja oli kesällä 2023 rekisterissä yhteensä 1 277 ja niistä liikennekäytössä 783. Rekisteröidyimmäksi merkiksi vuonna 1960 ylti itänaapurin Moskvitsh 5 377 rekisteröinnillä ja toisen paikan nappasi niin ikään vapaammasta tuonnista ja suhteellisen edullisesta hinnoittelusta nauttinut Škoda 3 332 autolla. Aikansa suosikkia Moskvitshia oli samaan aikaan liikkeellä 19 yksilöä mallin 407 edustajaa. Kuplat eivät löydy tilastosta yhdellä mallinimekkeellä, vaan esimerkiksi merkinnöillä 11, Typ11 Kupla, 1200, 1300 ja 1500 – ja jälkimmäisen kohdalla ei voida edes tietää, kuinka moni VW 1500 edustaa Kuplavolkkaria ja kuinka moni Type 3 -malleja
Vuonna 1960 rekisteröityjä automalleja rekisterissä kesällä 2023 1. Moskvitsh 407 19 9. Buick LeSabre 19 6. Ranskalaisauton alkuvaiheita käytiin lävitse numerossa 8/09. Ford Thunderbird 22 3. Cadillac Fleetwood 14 10. Volkswagen Kupla 44 4. DeSoto Adventurer 10 9. Ford Thunderbird 37 6. Ford Anglia 9 9. Chevrolet Corvette 15 10. 93. Ainakin tämä kuopiolaisen VPK:n palveluksessa aloittanut Kastenwagen, johon tutustuimme numerossa 7/09. Chevrolet Bel Air 14 10. Niiden joukossa oli Aronde P60, joka myytiin uutena pääkaupunkiseudulla asuneelle poliisimiehelle. DeSoto Adventurer 14 10. Volvo PV544 22 5. Cadillac de Ville 68 2. Esimerkiksi VW Kuplaa ja Volvo Amazonia on auto kannassa varsin kirjavin malli merkinnöin. Chevrolet Impala 54 3. Volkswagen oli vuoden -60 kolmanneksi rekisteröidyin henkilöauto yhteensä 1 668 kilvityksellä. Cadillac de Ville 103 2. Mercedes-Benz 180b 14 Vuonna 1960 rekisteröityjä automalleja liikennekäytössä kesällä 2023 1. Moskvitsh 407 14 7. Volvo PV544 38 5. Kuplan voi kuitenkin puhkaista siltä osin, että joukossa oli myös type 2 -malleja. Volkswagen Kupla 15 6. Citroën 2CV 19 6. Vuonna -60 Simca oli maamme seitsemänneksi suosituin automerkki hieman yli tuhannella rekisteröinnillään. Mercedes-Benz 190 SL 9 Vuonna 1960 rekisteröityjä henkilöautoja kesällä 2023 rekisterissä 1 277 ja niistä liikennekäytössä 783. Chevrolet Impala 74 3. Buick LeSabre 10 7
Tuleva klassikko Bertone Freeclimber 2 Torinon outolintu Jos kotimaan maastoissa tai metsäteillä tulee vastaan Bertone Freeclimber 2, niin kannattaa tarkentaa katsettaan. 94. Toista moista kun ei näillä leveyksillä ehkä kohtaa
Ehkäpä tunnetuimmat työt löytyvät kuitenkin 60-luvun puolivälistä eteenpäin, ikimuistoisimpina Marcello Gandinin suunnittelemat Lamborghini-ikonit Miura, Espada, Jarama ja Countach. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, päällekkäiset kolmiotukivarret, vääntösauvajouset ja takana jäykkä akseli, pitkittäiset lehtijouset. 01 Merkki ja malli Bertone Freeclimber 2 Ri 02 Vuosimalli 1993 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. 08 Suorituskyky Huippunopeus 150 km/h, 0-100 km/h 15,8 s. 04 Voimansiirto Takaveto, kytkettävä neliveto, kaksialueinen jakovaihteisto, viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, lattiavalitsin. Esille voi nousta Fiat Ritmo Cabrion sekä Fiat X1/9:n taival Bertone-merkin alla 80-luvulla, mutta entä sen jälkeen. Omamassa 1 355 kg. Lukuisat Fiatja Lancia-mallit 1930-luvulta eteenpäin ovat saaneet linjansa Carrozzeria Bertonen piirustuspöytien äärellä. Teho 100 hv /5 800 rpm, vääntö 128 Nm /2 750 rpm. Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Mika Rassi N imi Bertone on useimmille autoista vähänkään kiinnostuneelle tuttu. Bertonen tiluksilla ei 80-luvun lopulla annettu periksi, vaan pajan omaa nimeä kantavien ”vapaa-ajan autojen” sarja sai jatkoa. Kädenjälki etenkin Bertonen kotimaan Italian autonvalmistajien tuotteisiin on valtava. Mutta kun kysytään Bertone-merkkisiä autoja, niin diakasetti alkaa lätkyttää tyhjää. Poraus 84,0, isku 79,0 mm. Edessä levyja takana rumpujarrut. Erillinen runkorakenne. Puristussuhde 9,0:1. Näistä esimerkkeinä 70-lukuiset VW Polo, Fiat X1/9, Audi 50 sekä Volvo 262C. 07 Mitat Pituus 379, leveys 148, korkeus 172, akseliväli 218 cm. Seuraavien vuosikymmenien saralta nousevat vaivattomimmin mieleen Citroënin BX, XM, ZX ja Xantia sekä Škoda Favorit ja Volvo 780. Seuraavaksi ei Torinossa kuitenkaan menty urheilullisesti pitkin pikitietä, vaan kohti maastopolkuja ja rantaväyliä. Mutta eivät Bertone-muotoilusta jääneet osattomaksi hieman arkisemmat autoilijatkaan. 95. Iskutilavuus 1 596 cm 3 . 06 Kori Umpimallinen 3-ovinen teräskori, irrotettava kattoluukku ja korin takaosa. Edellä mainituista Bertonen suunnittelustudion nimiin laitetuista automalleista useimmat heijastuvat autoihmisen henkilökohtaisen diaprojektorin toimesta mielikuviin helposti. Tämä on ilmeistä, sillä torinolaisen Giuseppe Bertonen vuonna 1912 pystyyn polkaisemasta koripajasta kehkeytyi seuraavien vuosikymmenten aikana yksi automaailman tunnetuimmista automuotoilutaloista
Bertonella uskottiin jopa 10 000 Freeclimber 2:n vuosimyyntiin. Toisin kuitenkin kävi. Freeclimber 2:n perustana oli edellistä Daihatsu-perustaa pienempi Rocky/ Feroza, ja sitä myöten myös voimanlähde korvattiin pienemmällä ja taloudellisemmalla ratkaisulla. Japanista toimitettiin koripaneelit, osa alustarakenteista sekä vaihteisto, ja auto koottiin Bertonella Torinossa. Tyylittelyä Eroa Daihatsu-sisareen antoivat Freeclimber 2:n neljä pyöreää etuvaloa, lokasuojien levitykset, omanlaisensa vanteet sekä tietenkin eripuolille autoa ripotellut Bertone-merkit. Mallin perusidea säilytettiin ennallaan, mutta mittakaavaa pienennettiin. Valinnaisena molempiin varustetasoihin myytiin kaksivärimaalausta sekä ilmastointia. Ilmeisesti kysyntä ja markkinoiden reaktiot koettiin riittävän myönteiseksi, sillä vuonna 1989 esiteltiin Bertone Freeclimberin seuraaja, Freeclimber 2. Pituudeltaan noin 3,8-metrinen auto tarjosi paikat neljälle hengelle, joskin takapenkkitilat eivät olleet erityisen mairittelevat. Ulkoisesti Freeclimberin Daihatsu-taustan tunnisti, mutta luonnollisesti muotoilutalo rakensi maasturilleen muutamilla ulkoisilla elementeillä Bertone-identiteettiä. Bertonetunnuksin varustetuilla vanteilla on Riversiossa 225leveät kumit. Moot torien valmistajana oli edelleen BMW, jonka nelisylinterinen M40-moottori hyödynnettiin Bertonemaasturissa 1,6-litraisena 100 hevosvoimaa tuottavana versiona. Murtoluvusta maastoon Mainittujen Fiat-mallien tuotannon lopun häämöttäessä Bertone alkoi vankistaa yhteyksiä Japanin suuntaan, ja vuonna 1989 esiteltiin uusi Bertone-malli. Avaruutta heille järjestyi katon irrotettavan takaosan myötä. Tummassa muovi erämaassa on Veglia Borletti keidas: Bertonen logoilla varustetut jännitemittari ja kello. Voimansiirrossa mennään kuten maasturilla tavataan: manuaalilaatikko ja aluevaihteisto nopealla ja hitaalla nelivedolla. Näistä jälkimmäinen käsitti muun muassa 195-leveiden sijaan 225/70R15-renkaat, automaattiset etunapalukot, takatasauspyörästön kitkalukon, sähköikkunat ja -peilit, keskuslukituksen sekä kahdessa osassa taittuvan takaistuimen selkänojan. Bertone Freeclimberiä valmistettiin kolmen vuoden ajan, ja joidenkin lähteiden mukaan tuotantomääräksi muodostui noin 2 800 yksilöä. 96 5/2024. Myös kattoluukku irtosi tarvittaessa kokonaan, jolloin Freeclimber 2 oli lähes avoauto ja edusti erityisen hyvin vapaa-ajan ja lämpimien kelien huvittelulaitetta. Paketti oli siis kunnossa ja odotukset korkealla. Freeclimberin nokalla ei siis nähty Daihatsun omia voimanlähteitä, vaan moottoritilaan ujutettiin BMW:n kuusisylinterisiä moottoreita: 2,0ja 2,7-litraiset bensiiniversiot ja 2,4-litrainen turbodiesel. Malli ei ollut tuotannossa kuin vuosina 1992–1993, ja viisinumeroisten tuotantolukujen sijaan Freeclimber 2:ta koottiin Italiassa tiettävästi vain 2 860 yksilöä. Se oli Daihatsun Rockyja Rugger-nimellä markkinoidun maasturin rakenteelle toteutettu tuote, Bertone Freeclimber. Varustetasoja oli kaksi – Si ja Ri. Tuleva klassikko Bertone Freeclimber 2 Japanista Bertonelle Torinoon toimitettiin muun muassa koripaneelit, osa alustarakenteista sekä vaihteisto
Kyseessä on 90-luvun puolivälissä valmistettu Suzuki X-90, joka perustui teknisesti Vitaraan ja luotiin erityisesti USA:n markkinoille korvaamaan väistynyttä Samuraita. Freeclimber 2:n tavoin X-90 taipuu tai paremminkin riisuutuu aurinkoisien päivien ajeluun, sillä vain kaksipaikkaiseen pikkumaasturiin antaa valoa t-bar-kattoratkaisu irrotettavin kattopaloin. TOINEN VAIHTOEHTO SUZUKI X-90 Valmistusvuodet: 1995–1995 Teho: 95 hevosvoimaa Hinta uutena: ei Suomen maahantuontiohjelmassa Freeclimber 2:lle voi hakea persoonallista vaihtoehtoa monesta vinkkelistä, mutta käännämme tässä tapauksessa katseemme Japaniin, toisen vapaa-ajan ilotteluun tarkoitetun pienen maasturin suuntaan. Malli muistetaan erityisesti mainosurastaan energiajuomajätin palveluksessa, ja sen jäljiltä Euroopassa olevat yksilöt taitavat pääosin ollakin (katso Klassikot 6/2022). Keulalla sykkii BMW:n 1,6litrainen neloskone. 97. Irrotettavat korin takaosa ja kattoluukku tekevät Freeclimber 2:sta suoranaisen rantaauton
Bertone Freeclimber 2 Tuleva klassikko Ainoa laatuaan. Japanin ja Saksan kautta on ehkä menty, mutta Torinosta ollaan kotoisin. Levikkeet luovat muhkeutta muutoin kapeahkolle autolle. Bertonella on haluttu tuoda selkeästi esille millainen hevonen tallissa hirnuu. 98 5/2024. Suomessa on tällä erää puolenkymmentä Bertone-merkkistä henkilöautoa, joista useimmat edustavat luukkulamppuista keskimoottorisporttia X1/9:ää 80-luvun lopulta. Joukossa on kuitenkin kuviemme Freeclimber 2. Tämä tarkastelu kannattaa ulottaa myös ohjaamoon, sillä mallin vähäisen tuotantomäärän takia rikkoutuneen tai kuluneen osan metsästyksessä voi kulua jahtikausi, jos toinenkin. Kysymyksessä on vuonna 2022 Espanjasta Suomeen muuttanut erikoisuus, joka on ensirekisteröity marraskuussa 1993. HUOMIOI NÄMÄ SEIKAT ENNEN KAUPPOJA Jos Bertone Freeclimber 2:n istuinverhoilu kohtaa ostohousut, on syytä kiinnittää huomiota erityisesti auton Bertone-yksityiskohtiin kuten levikkeiden ja koristeosien kuntoon. BMW:n 1 596-kuutioista M40B16-moottoria käytettiin 3-sarjan E30ja E36-sukupolvissa, joten konetyyppi on yleinen ja tunnettu. Bertone Freeclimber -maastureita ei kovin taajaan ole kaupan, esimerkiksi kesän alussa ruotsalainen Blocket.se myi ”eioota” ja saksalaisella Mobile.de-sivustolla oli myynnissä kaksi ensimmäisen sukupolven Freeclimber-mallia 6 700–8 000 euron pyynnillä, muttei yhtään Freeclimber 2:ta. Auto on säilynyt erinomaisessa alkuperäiskunnossa, ja museorekisteriin se siirtyi pienien maalipinnan kohennuksien jälkeen tämän vuoden alussa. Italian Ooyyo-sivustolta sentään nousi yksi 81 tuhatta ajettu Freeclimber 2 vuodelta 1993 hintaan 5 800 euroa. Helpotusta tuo Freeclimber 2:n perustana toimineen Ferozan F300mallisukupolven pitkähkö tuotantokaari vuodesta 1989 aina vuoteen 2002, joten kansainvälisiltä markkinoilta varaosia vielä tavoittanee. Voimalinjan ja alustan osien suhteen on piirun helpompaa. Daihatsu Feroza on sen sijaan harvinaistunut Suomessa jo voimakkaasti, vain runsaaseen 40 yksilöön, mikä tuo haasteensa varaosien saannille
Seuraavassa numerossa: Käytännöllisyys on hyvästä. Mutta joskus tekee mieli ottaa alle auto, jonka suunnittelussa on siirretty järki sivuun ja menty tunteet edellä. Pienoismalliesittelyssä Eero Kumannon uskomattoman komea Datsun 240ZG. Yksi hienoimpia fiilistelylaitteita on Triumph Spitfiren pohjalta kehitetty GT6. Urheiluautoteema jatkuu Tuleva klassikko -osastolla, jossa on luvassa persoonallisen Smart Roadsterin koeajo. Klassikot 6/2024 ilmestyy 29.8.2024 Nautiskeluun tehdyt 99
B” 36 84 80 -2 40 5 • PA L VK O 20 24 -3 5. EETU EKOSEN VOLVO ”353” ISOISÄN PERINTÖÄ MOSKVITSH ELITE ’77 5/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi 5/ 20 24 Fo rd Gr an To rin o ’76 & De Lo re an ’81 • M its ub ish i La nc er 12 00 GL ’80 Op el As co na 40 ’81 • M os kv its h Eli te 15 00 S ’77 • Po rsc he 92 4 S ’85 • Vo lvo ”3 53 gr. STARSKY & HUTCH FORD GRAN TORINO ’76 OPEL ASCONA 400 -REPLIKA HARRASTAJAN PAKEILLA KAASUTINVELHO LASSE MÄKELÄ TULEVA KLASSIKKO: Bertone Freeclimber 2 REKISTERIOTTEITA: Vuosikerrat tilastojen valossa TAPAHTUMAT: Kokoontumiset ja rompetorit ENTÄ JOS