Vauhdikkaat 60-lukuiset
Mercedes 190 SL & Volvo PV Sport
autoilun ajankuvaa · www.klassikot.fi · 01/12 · Hinta 8,50
Kansanauto
Konstailematon toimivuus nosti Toyota Hiacen 80-luvun legendojen joukkoon
Todellinen
Tankki täyteen!
Löytöretki hylätyille huoltoasemille
12001
368480-1201 · PAL VKO 2012-10
BMW Z1
Kun konseptista tuli totta
SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND
6 414883 684808
Räpeltämätön
Alkuperäiskunnossa säilynyt Ford Mustang HT ´72
Värikästä kalustoa
Espanjalaisharrastajien autot esillä Barcelonassa
Mittatilauskankaat
Tamperelaisyrittäjä kutoo verhoilumateriaalit mallin mukaan
sl i Uutuuisteieähtutta maa Lehtip ss ka
n!
6
vaa Todella valta a kalusto
Uutuuslehti!
90
HUH , HUH !
1/2012 · Hinta 8,50 Eur www.isotkoneet.fi
Kauhea Kaivuri
100 km /h!
Made in DDR:
Takraf ERs 710
Valtavan kokoinen maansiirtäjä
aersk Lexa M epaja VR Kon
Australian roadtrainit
Tavarajuna autiomaan halki
! Tilaa i8500 tonnia! Nostovoimaa tiis lehti koeen LAivA TAivAs llis edu Hissi RAJANA i Liebherrin Vaihtoehto /vuos 29.90 an! meganosturi kanavalle. hinta
10003 >
Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.fi
6
745000-1003 · PAL VKO 2010-45
414887 450003
Siksi Volvo C70 on potentiaalinen harrasteauto. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@klassikot.fi www.klassikot.fi > Mediakortti PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.
T
oimitukseen tuli taannoin lukijapalautetta, jossa kiiteltiin Klassikot-lehden mielenkiintoisia autoesittelyjä ja raikasta ulkoasua, mutta pienenä kritiikkinä nousi esille lukijan mielipide siitä, että liian iso osa sisällöstä käytetään urheiluautojen esittelyihin. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Useat niistä ovat vielä käyttöautoiksi erittäin hyvin sopivia, mutta katsokaapa huviksenne liikenteessä olevia alkupään Volvo C70:siä. Se mikä etuliite auto-sanaan oltaisiin kulloinkin voitu liittää, on usein jäänyt pohtimatta ja tarinan mielenkiintoisuuden kannalta täysin epäolennaista. 1999.
della klassikolla minun oli mahdollisuus ajella pitkät pätkät ja voin sanoa ettei kummastakaan päällimmäisenä jäänyt mieleen ainakaan niiden urheilullisuus, ennemmin omistajiensa autostaan saama ilo, joka ainakin minuun tarttuu aina välittömästi. Suosittelen.
Jan-Erik Laine Toimituspäällikkö jan-erik.laine@klassikot.fi
Tekijältä:
Nykyautoja Klassikoissa?
COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Klassikotlehden kirjallista lupaa on kielletty. Mitä urheiluautojen esittelyyn tulee, tästäkin numerosta niitä löytyy allekirjoittaneen esittelemänä kaksin kappalein: Volvo 544 Sport ja Mercedes-Benz 190 SL. Vanhimmat autot ovat tänä päivänä jo yli rippikouluiän, ja viimeisetkin coupét valmistettin kymmenen vuotta sitten. Arttu Toivonen Toimittaja
01/12
3. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle.
Ne, jotka ovat ehtineet selaamaan lehden viimeisen tarinan, ovat varmasti ehtineet saamaan sydämentykytyksiä modernin nykyauton esittelystä Tuleva klassikko -sarjassa. Ei niitä enää löydy juurikaan alkuperäiseltä omistajakunnalta, dynaamisilta bisnesmiehiltä tai vastaavilta.
Aikanaan hintava coupé on vajonnut jo 5 0006 000 euron hintaluokkaan. Väitän, ettei kukaan satunnainen kulkuvälinettä liikkumiseen tarvitseva tai autonsa statuksen perusteella ostava päädy enää tänä päivänä C70:iin, vaan kaikki potentiaaliset ostajat ovat jo alaan jollain tavoin vihkiytyineitä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Sarjan tarkoituksena on esitellä potentiaalisia tulevaisuuden harrasteautoja, joiden hinnat ovat vajoamassa tai jo vajonneet pohjalukemiinsa. Pelkästään toimitusväki avustajineen jakautuu jo niin moniin mieltymyksiin, että voisimme noin periaatteessa keskittyä hyvinkin tekemään ainakin urheilu-, amerikan-, britti-, länsi-, itä-, Historic-ralli-, Suomi-, avo- ja kääpiöautolehden lisäksi vielä useita merkkikohtaisiakin autolehtiä. ILMOITUKSET Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. MATERIAALI Klassikot ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Autoista ja niiden harrastajista tämäkin lehti syntyi, juuri niistä joita kokoontumisissa on tullut kohdattua. Pääkirjoitus
Avarakatseinen autolehti
TILAAJAPALVELU Puh. Jos etuliitettä tarvitaan, itselleni on riittänyt klassikko-. Tulevaisuuden klassikko. Pohdittuamme toimituskunnan keskuudessa asiaa tulimme väistämättömään lopputulokseen että kaikkea on, joko liikaa tai liian vähän, riippuen henkilökohtaisista mieltymyksistä. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Tilaajille PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jan-Erik Laine TOIMITTAJAT Harri Onnila, Arttu Toivonen AVUSTAJAT Tomi Eronen, Markku Ikonen, Johanna Helin, Eero Kumanto, Tuukka Erkkilä, Vesa Rantasalo, Lea Lahti, Iikka Kekko, Sami Korhonen TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@klassikot.fi KÄYNTIOSOITE Klassikot Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Asiaa pähkäiltiin toimituksessa pitkään. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Avarakatseisuus on omalla kohdallani auttanut ymmärämään harrastetovereiden touhuja harrasteen eri äärilaidoilla ja tuonut rutkasti lisäiloa omaan tapaani harrastaa. Näillä kahTOIMITUSPÄÄLLIKÖN harrasteautot v. Molemmat autoista ovat kuitenkin peräisin vauhdikkaalta aikakaudelta, jolloin urheilu autoilla oli lähempänä koko kansan huvia ja mikä tahansa kilpatulos ralleista tai jääradalta kelpasi ihan tavallisten perheautojen markkinointiin
12 MB 190 SL s. 6 Toyota Hiace 26
Audi 80 ´74
Kuopiossa on tallessa vähän ajettu ja harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki ensimmäisen lähdön Audi 80:stä.
Volvo PV544 Sport ´64
Urheilullisuus on aina ollut kova sana automiesten keskuudessa, ja niinpä valmistajatkin ovat tarjonneet vauhtiversioita lähes jokaisesta automallista.
42
BMW Z1 ´91
Nuorelle ja dynaamiselle ostajalle tarkoitettu tulevaisuuden tutkielma herätti niin kovaa kiinnostusta, että siitä tuli totta.
s. 20 Audi 80 s. 48 Ford Mustang
s. 60 Ski-Doo Elan ja T'NT
4
01/12. 42 BMW Z1
Ski-Doo Elan ja T´NT
Vanhoihin moottoriajoneuvoihin hurahtaneen ei välttämättä tarvitse istua talvipäiviä neljän seinän sisällä, sillä päristelemään pääsee talvellakin.
s. Sama peli löytyy miehen tallista edelleen.
20 s. Tässä numerossa
"Lama-ajat tulivat ja menivät, ihmiset vaihtuivat, mutta Hiacet pysyivät uskollisina ja lujina palvelijoina." s.6
AJONEUVOT 6 Toyota Hiace ´87
Kolmannen sukupolven Hiace oli liikenteessä arkipäiväinen näky aikanaan, mutta suurin osa niistä on jo ajettu loppuun tai rahdattu lämpimämpiin maihin.
12
Mercedes 190 SL ´63
Laineen Esa vaihtoi kasirellunsa hienoon, mutta jonkin verran kunnostustyötä vaatineeseen urheiluautoon vuonna 1971. 26 Volvo PV544 Sport
48
Ford Mustang ´72
Harvoin näkee vanhaa Mustangia, jota ei ole missään vaiheessa viritelty tai rakenneltu. Tämän yksilön taustalta löytyy tunnollinen ensiomistaja, jonka hallussa auto edelleen on.
54
DKW F12 ´64
Martti Savolaisen päivät kuluvat arkiautoja korjaillessa, mutta kakstahtisen harrastekaluston ropaamiseen riittää virtaa vielä työpäivän jälkeenkin.
60 s. 54 DKW F12
s
64 Vanhat huoltoasemat
s. 81 Fotoalbumi
s. 72 Nostalgiamuseo
TAPAHTUMAT 36 Auto Retro Barcelona
Nelipäiväinen näyttely tarjosi kattavan läpileikkauksen espanjalaisten klassikkoautoharrastuksesta.
VAKIOPALSTAT 66 74 77 79 80 82 83 86 Toivosen toiveauto
Porsche 928 poikkesi valmistajansa perinteistä, mutta ei välttämättä huonolla tavalla.
ARTIKKELIT 32 Verhoilukankaat mittatilauksena
Alkuperäistyyppisen verhoilumateriaalin löytyminen saattaa joskus osoittautua mahdottomaksi. 78 MB Young Classics
s. 66 Porsche 928
s. Silloin apu voi löytyä Katja Hynnisen verstaalta.
Vakionopeus
Uutisia ja kuulumisia harrastekentältä.
Verkot vesillä
Lämminverisille italialaisille haettiin hintaa eBayssä.
68
Tankki täyteen, kiitos!
Vanhat huoltoasemat ovat jo lähes kokonaan kadonneet liikenneasemien tieltä. Joona Hamm on kierrellyt kameransa kanssa taltioimassa monta maatuvaa bensistä.
Klassikkoesine
Ericssonin tuttuakin tutumpi lankapuhelin.
Fotoalbumi
Pöytälaatikoista kaivettuja muistoja vuosien varrelta.
72
Nostalgiamuseo
Noin sadan kilometrin päässä Tukholmasta sijaitsee museo, jonka tiloihin on koottu runsaasti nostalgisia fiiliksiä herättäviä esineitä.
Autokaupan ajankuvaa
Kaupallisia tiedotteita vuodelta 1954.
KATJAN kutomossa syntyy tarkkoja kopioita klassikkoautojen verhoilukankaista. 74 Vakionopeus
s. Käännä sivulle 32.
Klassikkomarkkinat
Löydä oma harrasteautosi ensi kesän helteille!
78
Nuoria unelmia - MB Young Classics
Mercedes-Benz-museon yhteydessä on pieni autoliike, jonka myyntirivistöstä löytyy tehtaan huolellisesti valikoimia valioyksilöitä.
Tuleva klassikko
Epäkäytännöllisten korimallien alamäki alkaa muita aiemmin, siksi C70 on hyvä hankinta juuri nyt.
s. 86 Tuleva klassikko
01/12
5. 36 Auto Retro Barcelona
s. s
Legenda jo
Toyota Hiace '87
Kaustinen
6
01/12
eläessään
Hiace on nimenä jo muodostunut kuljetuspuolen käsitteeksi: kaikki tuntevat nuo nöyrät ja uskolliset palvelijat, joiden elinkaari jatkuu aina vaan. Hyvin säilyneitä kulumattomia yksilöitä alkaa olla kuitenkin suhteellisen harvassa.
01/12
7
Malli oli saanut ehostusta maskiinsa vuonna 1985 (vähäisiä kosmeettisia muutoksia etuosaan tuli jälleen 1988, jolloin parannettiin myös äänieristystä), näkyvimpänä muutoksena nelikulmaiset ajovalot, kun ne olivat '8285 mal-. Kilometrimäärän puolesta nuo ketunnahkojen kuskaamiset jäivät hyvin vaatimattomiksi suolaamattomilla tieosuuksilla ajellessa, joten ei ihme, että ruostekaan ei päässyt kairaamaan alustaa raivoisalla otteellaan, semminkin kun alusta ja sivukotelot öljyttiin ynnä tervattiin viimeisen päälle. Luottokortilla nostettiin käteistä, ja jos pelimerkit pääsivät loppumaan, pankki nosti palvelualttiisti luottorajaa. Vuoden edetessä voidaan todeta säätilankin olleen huomattavasti keskimääräisiä arvoja viileämpi sekä sateisempi. Pian on vuorossa uutiset, jotka kertovat korkeapainesäässä smogin eli savusumun kertyneen taas Helsingin ylle heikentämään ilmanlaatua. Vuodet kuluivat, Holkerin hallitus astui valtaan ja piti sitten kahvitaukoa. Lama-aurinko nousi ja laski taas. Hyvin monet Hiacet päätyivät luonnollisesti yritysten sekä yksityisyrittäjien palvelukseen. Tällaiseen tuhansien tarinoiden todellisuuteen tuotiin tämänkin artikkelin Toyota maahamme. Korni blueskuvio soi rautakaupan eteen pysäköidyn, tyhjäkäyntiä raksuttavan Toyota-pakettiauton askeettisista jenkkapeleistä. Niiden osaavat ammattilaiset tarvitsivat hyötyajoneuvoa, jonka tärkeimpiä ominaisuuksia olisivat hyvä tilankäyttö sekä varmatoiminen kokonaistaloudellisuus, varsinaisten muotoseikkojen ollessa toisarvoista hapatusta. Näitä seikkoja tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset tuskin pysähtyivät ajattelemaan askareidensa keskellä, vaan keskittyivät ahmimaan kiihtyvällä tahdilla valtakunnan muonaa sekä kuluttamaan sen resursseja siekailematta nousukauden loputtomalta tuntuvalla aallonharjalla. Itse asiassa talvi 198687 on ollut vuosisadan kylmin tähän mennessä ja tulevasta kesästä on muodostuva myöskin yksi kylmimmistä 1900-luvulla. Hän osti Hiacen tuoreeltaan vuonna 1987 ja verotusteknillisistäkin syistä ajoi sillä vain pakolliset tarha-ajot lähinnä talvisaikaan. Ihmiset vaihtuivat, Hiacet pysyivät uskollisina palvelijoina.
Klassisen kaavan mukaan
Kuten arvata saattaa, vanhemman hyötyajoneuvon alkuperäisenä ja hyväkuntoisena säilymisen salaisuus on ollut tarkkaakin tarkempi huolenpito sekä säästellen tehdyt ajosuoritteet. Nämä ihmiset olivat Toyotansa ansainneet. Säännöllisin väliajoin käytiin Toyotan omassa huoltopisteessä suorittamassa määräaikaishuollot, muut ajat paku lepäsi kylmässä katoksessa. Kuten esimerkiksi espanjantauti, joka pääsi jylläämään täydellä voimallaan ensimmäisestä maailmansodasta johtuneen vioittuneen infrastruktuurin sekä puutteellisen hygienian takia. On kohtalon ironiaa, että tasan sata vuotta aikaisemmin elettiin suurien nälkävuosien
8
01/12
aikaa Suomessa viimeistä laatuaan läntiseksi Euroopaksi katsotulla alueella, jos ei ihmisten itseaiheutettuja katastrofeja oteta huomioon. Matin jo kolmanteen sukupolveen ehtinyt Hiace edusti kasvojenkohotuksen jälkeistä aikaa. Kaustisella asuva entinen kettufarmari Matti Koskela oli syvästi omaksunut tämän ihailtavan nuukuuden filosofian ajan hengestä huolimatta. Toyota Hiace
Teksti: Sami Korhonen Kuvat: Tuukka Erkkilä
V
uoden 1987 kevättalvinen päivä on kuin toisinto edeltäjistään: kylmänkalsea sekä hyinen. Jos ajamaton kausi uhkasi venyä liian pitkäksi, konetta käynnisteltiin välillä paikkojen vetreänä pitämiseksi. Tsernobylin raskaslaskeumasta Suomen tiheimmin asutun alueen
Markon Hiace on niin alku peräinen kuin voi olla kesärenkaissakin taitaa olla vielä japanilaiset ilmat sisällä.
katsotaan sen sijaan selvinneen varsin vähällä, mutta poroista elinkeinonsa saavilla ihmisillä on huolia jäkäliin kertyneistä korkeista becquerelarvoista. Nousi uudestaan
Kun vuonna 1989 neljäs sukupolvi saapui, sen ulkonäköä hallitsi massiivinen muovipuskuri ja painoa pantiin muutenkin enemmän kuljettajan turvallisuudelle sekä mukavuudelle.
Uuden laman myötä Hiace-kauppa ei kuitenkaan käynyt entiseen tahtiin ja vuoden 1993 aikana pakettiajoneuvoille lätkäisty 35 prosentin vero hiljensi kaupankäyntiä entisestään.
Kolme vuotta ostattelua
Niin kuluivat vuodet Hiacen säilymisen kannalta klassisen kaavan mukaan. Kun alettiin lähetä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolta, Matista alkoi tuntua, että on aika luopua uskollisesta palvelijasta ja päästä näin ollen kahden auton loukusta. Bedford Blitzit ja monet muut pakettiajoneuvot sen sijaan jäivät täällä pitkälti marginaalisiksi vaihtoehdoiksi. Puhumattakaan tuosta ensimmäisestä 197377-mallista, jolle niin on jo käynytkin.
KUVA: TOYOTA
ENSIMMÄINEN Hi-Ace alkaa käytännössä olla jo kadonnutta kansanperinnettä. Näiltä autoilta eläkkeellepääsy on yksinkertaisesti kielletty ja niinpä eräänä päivänä tulevaisuutta ennakoiden herää huomaamaan ruosteen viedessä viimeisiäkin arjen käyttövälineitä, että hyvät yksilöt ovat jo kadonneet. Vuonna 1987, jota vuosimallia tämän artikkelin Hiacekin on, Toyota oli edelleen myydyin automerkki Suomessa sekä nyt myös muissa Pohjoismaissa kiilattuaan Volvon, Fordin ja Opelin edelle. Vuoden päästä valikoima kasvoi kahdella uutukaisella moottorilla, käsittäen 2,0 litran bensiini- ja 2,4 litran dieselkoneen 2,2:n poistuessa valikoimasta. Aikalaiset suitsuttivat autoa melkoiseksi tilaihmeeksi, sen tavaratilan osuuden kokonaispituudesta ollessa ennätysluokkaa. Toyotalla meni etenevässä määrin hyvin koko 70-luvun ajan ja vielä paremmin 80-luvulla niin Suomessa kuin ennen kaikkea maailmanmitassa. Tekniikan suhteen uudistukset käsittivät muun muassa uuden 1,8 litran bensiinivoimanlähteen, isomman kuormatilan, levyt etujarruihin sekä etuakseliin vääntösauvat kierrejousien tilalle. Hi-Acen sydämenä toimi Coronasta tuttu, luotettava 1 600-kuutioinen R-sarjan bensiinimoottori. Marko ei ole ollut mikään eilisen teeren poika Hiace-kuskina muutenkaan, sillä omistuksessa on ollut aiemmin vuosimallin '88 pidempi malli, jolla hän oli ajellut letkeästi pitkän matkaa yli puoli miljoonaa kilometriä ja tuotteen totisesti hyväksi havainnut. Kohta oli tarjolla nelivetoinen versiokin. Sopivasti kahdensadan tuhannen Suomeen saapuneen Toyotan rajapyykki ylittyi myöskin ja kyseinen yksilö sattui olemaan Hiace. Samana vuotena yritys kipusi jo maailman kolmanneksi suurimmaksi autonvalmistajaksi. Myöhemmin tapahtui merkittävää monipuolistumista Hiacen saadessa 2,2-litraisen dieselvaihtoehdon perinteisten 1,6- ja 2,0-litraisten bensiinimoottorien rinnalle. Tulokkaalla olikin potentiaalia voimanlähteensä puolesta kuin pienellä kylällä moniin kilpailijoihinsa nähden kuten esimerkiksi Volkswagenin klassiseen ilmajäähdytteiseen verrattuna joskin Ford Transit pysyi ykkösenä niin myynnin kuin monipuolisuudenkin saralla. Rakenteeltaan kestävämpi vitosvaihde oli saatavilla dieselbussiin. Vuonna 1983 edelleen paranneltu kolmannen sukupolven Hiace saapui markkinoille kaikkien yritysten ja yksityisyrittäjien iloksi. Lisäksi välityksiä oli muutettu. Tämä tuolloin vielä Hi-Acen nimellä kulkeva kapistus saapui Eurooppaan ja Suomeen vuonna 1973 ja sitä oli saatavana umpi- ja ikkunapakettiautona sekä matala- ja korkealavaisina pickup-versioina. Voimanlähteen sijainti on huollon kannalta hieman hankalassa paikassa näissä aikakautensa japanilaisissa.
leissa olleet pyöreät. Vuonna 1980 Toyota nousi jo maailman toiseksi suurimmaksi autonvalmistajaksi Fordin edelle, ja jonkin ajan kuluttua tehtaan osuus pakettiautojenkin markkinoista oli jo vajaat 40 prosenttia. TARKASTA pidosta johtuen käytön jälkiä ei juurikaan näy mainiossa 5,6 kuution tavaratilassa. Jo vuoden 1973 henkilöautojen rekisteröintitilastoissa maassamme Toyota nousi ykköseksi runsaalla 15 400 kappaleella (Hi-Acen määrä 21 kpl) ja tämän valmistajan osuus Suomessa myytävistä japanilaisista ajoneuvoista oli jo yli 50 prosenttia, kun Corolla piti selvää ykkössijaa hallussaan mallikohtaisella puolella. Vielä tänä päivänäkin tämän aikakauden autot, useammassa tapauksessa juuri Toyotat, jatkavat olemassaoloaan monin eri tavoin, runsaana esiintyen ja kertoen näiden valmisteiden erinomaisesta laadusta. Puhumattakaan raporteista todella korkeista ajetuista kilometrimääristä suhteessa hyvin pieniin korjauskustannuksiin. Sinänsä samanoloiseen kakkossukupolveen verrattuna muita ilmeisiä parannuksia oli muun muassa ohjaamon tilavampi ergonomia. Seuraavaan vuosikertaan sai tasauspyörästön lukon vakiona ja pakettiauton uudistunut avolavamalli nimettiin Dyna sataseksi. Yleisessä tiedossa oli, että Matin auto oli viimeisen päälle hyvin säilynyt, ja luonnollisesti
työnkuvanaan samoja hommia tehnyt naapurinmies Marko Rahkonen tiesi tämän, sillä hän oli jo kolme vuotta ostatellut autoa Matilta. Kaupoissa oli päästy jo suulliseen sopimukseen asti, mutta silti toiset ostajakandidaatit hätyyttelivät viimeiseen asti. Kaupat toteutuivat sitten kesäkuussa 2009 sopivalla määrällä pelimerkkejä, jolloin tämä lyhyenmallinen
NIIN PALJON MAHTUU PIENEEN HIACEEN
Toyota ensiesitteli vuonna 1967 varsin näppärännäköisen keveän hyötykulkineen, joka oli tarkoitettu lähinnä Japanin tarpeita vastaavaksi sekä lähialueella olevien Aasian maiden vielä lähinnä kehitysmaan asteella oleville talouksille. Jättiläisyritys on Suomen ykkösenä 1985 kaikilla automyynnin sektoreilla sekä autokantataulukoissa, ja vuoden päästä ylittyi 50 miljoonan valmistetun Toyotan virstanpylväs. Hyötypuolella Toyota oli 1974 maailman suurin trukkien valmistaja sekä näiden markkinajohtaja myös Suomessa, ja kun 1977 koitti mallinvaihdos myös Hi-Acelle 130 000 myydyn yksilön jälkeen, niin parissa vuodessa tämän jälkeen Toyota oli noussut pahimpien kilpailijoidensa Volkswagenin ja Fordin ohitse. Toimitus antaa suuren arvon niille henkilöille, joilta löytyy vielä hyväkuntoinen yksilö.
01/12
9. Valikoima oli jo varsin laaja, käsittäen muun muassa pakun ikkunoilla tai ilman, tila-auton tai pikkubussin pitkällä 249,5:n tai lyhyellä 229,5 senttimetrin akselivälillä
Kuinkahan monta ja miten joutuisasti näitä ilmaantuu tulevaisuudessa museorekisteriin. Sitten ei muuta kuin polttoainetta tankkiin ja menoksi. "Kettuja kuskailen, työmatkaa ajelen sekä hirvenpyynnissä käyn. Autolla oli ajettu tässä vaiheessa vasta 21 000 kilometriä ja huoltokirja tiesi kertoa näiden kuluneiden vuosien aikana vain kuluvien osien vaihdoista. Hyötypuolen vehkeet ovat siellä suurena vähemmistönä.
Hiace päätyi vasta toiselle omistajalleen. "Aluksi ajattelin, että minkälaisessa kunnossa ovat säilyneet kumiosat tämänikäisessä autossa, mutta ainoaksi vaihdettavaksi jäi lopulta parkkilamppujen alla olevat tiivisteet, jotka olivat jo päässeet haperoon kuntoon." Marko toteaa pitävänsä kelpo ajokistaan hyvää huolta jatkossakin, unohtamatta sen luonnetta työkulkineeksi tarkoitettuna. Tällöin sitä oli helpompi kuskailla suurkaupunkien liikennevilinässä sekä ahtailla paikoitusalueilla.
KAKKOSMALLIA alkuun vaivannut viisivaihteisen vaihdelaatikon hajoamistaipumus korjattiin hyvissä ajoin ennen tämän kolmannen sukupolven ilmaantumista markkinoille.
VERHOILU on säilynyt moitteettomana. "Hiace on kunnon työvehje ja idioottivarma auto, eikä minulla ole ollut niiden kanssa sen kummempia sattumuksia milloinkaan", hän kertoo ja arvelee perään auton olevan niin alkuperäinen kuin olla voi kesärenkaita myöten.
"Ja vissiin niissäkin on vielä alkuperäiset japanilaiset ilmat sisällä." "Näissä ei ole mitään muuta kuin öljyt vaihtaa, sekä ilman että naftansuodattimet pitää muistaa pitää puhtaana ja tarvittaessa myöskin vaihtaa. Varsinaiset muut ajot saa hoitaa toinen auto, tuolla ei kovin kauas viitsi lähteä. Kuten esimerkiksi vuoden 1998 kohdalla jakohihnan uusimisesta ja öljyjen vaihdosta joka osastolle kilometrimäärän ollessa 12 000. Niin ja pitää tietenkin huolehtia korin ruosteensuojauksesta", Marko filosofoi Hiacen omistajan velvollisuuksista. Vuosina 2002 ja 2005 oli operoitu jarruja ja taas oli vaihdettu jakoremmi sekä kaikki öljyt ja suodattimet.
10
01/12
Kunnon työvehje
Markolla kilometrejä alkoi kertyä reippaanpuoleisempaan tahtiin, mutta vieläkin ne ovat hyvin maltillisissa lukemissa 47 000 kilometrin hujakoilla. Pakettiajoneuvon tuli olla Nipponin omien standardien mukaan enintään 170 cm leveä. Kuten koko autokin, joka on näin ollen jo merkittävä aikakautensa kulttuurisäilymä. Toyota Hiace
TILAVAAN ohjaamoon on saatu tiettyä henkilökuljettimille tyypillistä tunnelmaa
Tilavuus 2446 cm3, sylinterin halkaisija 92 mm. Takana jäykkä akseli, lehtijouset sekä rumpujarrut. Tehostettu kiertokuulaohjaus
06 Kori
Teräsrakenteinen neliovinen pakettiauto
07 Mitat
Pituus 442,5, leveys 172, korkeus 193, akseliväli 229,5 cm. Lukija mieltänee jo kadonneen ykkössukupolven klassikoiden kastiin kuuluvaksi, mutta kun hetken ajattelee, niin ovathan kakkos- ja kolmossukupolven edustajatkin jo melkoisia legendoja ja aivan ehdottomia työkaluja 80-luvulta ja 90-luvun alusta. Niin ehdottomia, että näiltä kulmilta hyviä yksilöitä ei löydy enää hakemallakaan.
01 Merkki ja malli
Toyota Hiace
02 Vuosimalli
1987
03 Moottori
Nelisylinterinen neste jäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Vaikka tämä päätös johtaa taas uudelleen ikiaikaisten kilpakumppaneiden Volkswagen Transporterin ja Ford Transitin dominointiin uusien pakettiautojen myyntimarkkinoilla, pysyvät lukemattomat kolmannen ja neljännen sukupolven Hiace-yksilöt katukuvassamme vielä ties kuinka pitkän ajan. Maahantuoja on varautunut kysyntään hamstraamalla varastoihinsa satoja autoja, mutta niillekin löytynee uudet omistajat piakkoin. Teho 75 hv, suurin vääntömomentti 156 Nm/2200 r/min
04 Voimansiirto
Viisinopeuksinen manuaali vaihteisto rattivalitsimella, takaveto
05 Alusta
Edessä päällekkäiset kolmio tukivarret, vääntösauvajouset, kallistuksenvakain ja levyjarrut. Suurin kokonaispaino 2550 kg. Lamaajat tulivat ja menivät, ihmiset vaihtuivat, mutta Hiacet pysyivät uskollisina ja lujina palvelijoina.
kun on sen verran isoruokaisempi kuitenkin." Samalla hän muistelee, että Hiacella suoritettu ainoa pidempi matka tehtiin heti tuoreeltaan sisäänajovaiheessa, jolloin sillä käytiin Norjassa. Rengaskoko 185/14"
01/12
11. Ensimmäiselle omistajalle luonteenomaisesti koko matka ajaa rutuutettiin visusti vain kahdeksaakymppiä: "Siellä oli hyvät tiet, olisi voinut ajaa kovempaakin mutta ei, polkaista ei saanu." Edelleen voi todeta tässä kunnioitetun edesmenneen Taljan, eli tapahtumantorjunnan liikennejaoston parhaimpia perinteitä.
Toyotalla Suomi kuljettaa, yhä edelleen
Tätä kirjoittaessa on uutisoitu Hiacen valmistuksen lopettamisesta. Euroopan Unionin
pykälät ja paragrafit tiukentuneiden päästönormien muodossa koituivat tämän jo viidenteen pitkäaikaiseen sukupolveensa ehtineen kuljetuslegendan kohtalonkysymykseksi, eikä seuraajaa ole tiedossa
Keveästi urheilullinen
Mercedes-Benz 190 SL ´63
Lokinsiipisen 300 SL vauhti-Mersun pikkusiskoksi muotoiltiin sopivasti yhdennäköinen, mutta teknisesti ponttoonikoriseen perheautoon perustuva 190 SL. Esa Laine onnistui vaihtamaan kasi-Rellunsa yhteen harvinaisista Suomi-yksilöistä jo vuonna 1971.
Helsinki
12
01/12. Kaunislinjainen auto oli uutena harvinainen näky Suomessa, ja jos sellaisen ohjaimiin pääsi, tuli varmasti huomatuksi
01/12
13
Urheilullisuutta rivinelosen Solextuplakaasaripiristyksen lisäksi autoon oli loihdittu mallinimensä kirjainten (SL = Sport Leicht) mukaan keveydellä käyttäen pääpiirteittäin teräsrakenteisen korin luukuissa ja kojelaudassa alumiinia. Vaikka auton valmistumisajankohta sijoittuu omistajansa tietojen mukaan jonnekin vuosien 196263 paikkeille, näyttäisi se edenneen varsin verkkaisesti meikäläisten kilpien väliin. Isoveljeensä verraten lähes kymmenkertaiseen myyntiin yltäneen luomuksen suoritusarvot olivat eräänkin piirun alempana, olihan se muovautunut kilpa-auton sijaan ponttoonikorisesta, lähtökohtaisesti tuskin hiukkaakaan urheilullisesta 190-perusmersusta, lainaten siltä lyhennetyn lattian lisäksi suurimman osan muistakin tarveaineistaan. Mercedes-Benz 190SL
Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine
J
os olisi nimettävä ensimmäinen käyttökelpoinen sarjavalmisteinen superauto, äänestyksessä kärkipaikan nappaisi hyvin todennäköisesti lokinsiivillään ikonin asemaan lentänyt Mercedes-Benz 300SL. Yhdysvaltain markkinoilla, jossa sen suoranaiset kilpailijat muodostuivat lähinnä brittisporteista, oli Mersun etuna nimenomaan mielikuva hyvin laadukkasta tuotteesta, ja kun diilereiden esitteissä 190 ja 300 olivat usein rinnatusten, oli ostajaehdokkaan helppo niellä illuusio siitä että on ostamassa lähestulkoon isoveljensä kaltaista superautoa. Juttumme yksilön omistajatausta on varsin hyvin selvillä, kiitos TraFilta tilattavissa olevan ajoneuvon historiatietopaketin, joka pitää sisällään nipun kantakortin kopioita. Tämä luksushinnoiteltu superauto toimi verrattomana huomionkerääjänä niin autonäyttelyissä ympäri maailman kuin Yhdysvaltain ylimmissä seurapiireissäkin, jonne hiukan yli 3 000 autoon noussut kokonaistuotanto oli pääasiassa suunnattu. Perusteet valintaan ovat vahvat, sillä puhtaasti kilpurista peräisin olevat putkirunko, ensimmäisenä markkinoille tuotu polttoaineruiskutus, suoran kutosmoottorin huimat teholukemat sekä pitkän matkaa kolmannelle sadalle
Kun 190SL ja 300SL olivat usein rinnatusten esitteissä, oli asiakkaan helppo kuvitella olevansa superautoa ostamassa.
yltävä suorituskyky oli paketoitu äärimmäisen aerodynaamisiin kuoriin huippuviimeistellyllä toteutuksella. Aikakautensa maailman nopeimpana katuautona 300SL veti mukavasti huomioimussaan aivan päinvastaises-
ta suunnasta jalostettua, mutta muotoilultaan mukavasti yhdennäköistä pikkusiskoa, joka kulki mallinimellä 190SL. Paketti oli jotakuinkin täydellinen ja aikansa moottorilehdistö kehui 190SL Mersun hyvää ajettavuutta ja korkeatasoista viimeistelyä. Hämeen läänin HSF22-kilpiä on siihen soviteltu elokuun loppupuolella, kun sen rekisteröi nimiinsä tamperelainen kauppaneuvos Per Olof Hagberg. Auto on kirjattu katsastetuksi ensimmäisen kerran maaliskuussa 1965 ja vakuutus olisi siihen haettu paria kuukautta myöhemmin. Valtaosa näistä ensimmäisten korimallien 300- ja 190SL-Mersuista taidettiin laivata Amerikan rajattomille automarkkinoille, mutta aina on hippusellinen niitä kaikkein erikoi-
simpiakin malleja Suomeenkin uutena kulkeutunut, osa maahantuojan näytekappaleina, osa itse haettuina tai ulkomaanelävien tänne jättäminä. Kaksi ja puoli vuotta myöhemmin Mersu jättää Tampereen taakseen, kun sen omistajaksi vaihtuu helsinkiläinen toimitusjohtaja Cyril
14
01/12. Tietolähteestä riippuen tuotujen yksilöiden määrää mittailtiin jossain 510 auton välimaastossa. Yksi näistä harvoista tänne eksyneistä 190-kevytmersuista kiersi ensimmäiset vuotensa heittopussin lailla, kunnes vuonna 1971 päätyi Esa Laineelle, joka ei autosta enää luopunut.
Nopeaa kiertoa
Vuonna 1971 Mersu 190SL oli varsin harvinainen näky maamme katukuvassa
Tämä oli vähän sellainen puolirupsahtanut", Esa kuvailee. Päätoimisesti julkisuutta harjoittaneelle, leveältä näyttävästä elämästä pitäneelle Mosselle leuhka avo-Mersu sopikin hienosti eivätkä nopeusrajoitukset liikenteessä tai muillakaan elämän osa-alueilla häntä häirinneet. Esa Laine muistelee, että auto olisi palannut pian takaisin samaiselle trokarille, jolta hän auton ensimmäisen kerran bongasi. "Ei tullut mitään siitä kaupanteosta, mutta sitten sain selville kuka auton omistaa ja soitin suoraan sille, ja välirahalla päästiin kauppoihin", muistelee Esa ja jatkaa: "No, se olisi sitten myöhemmin tahtonut perua kaupan, mutta minä sanoin että enhän minä enää mitään kauppoja peru, kun ne on jo tehty."
Rellu vaihdossa
Aika pian Mersun myyntikuntoon maskeerauksen jälkeen sen omistajaksi tuli autokauppaa harjoittanut Seppo Hiidensilta Ky, jolta auto siirtyy pian rakennusliike Holger Winqvist Oy:n nimiin. 8-vuotias auto
01/12
15. Reincke ja tunnukset vaihtuvat AFS11-kilpiin. Reinckellä ei auto ehdi olemaan kuin hetkisen, kun se päätyy ilmeisesti vaihdossa Vehon omistukseen ja sieltä sen käyttöönsä kuittaa Dragsvikissä yliluutnanttina toiminut Risto Lindgren. Pelkkää jakopääremppaa laajamittaisempi kunnostus alkoi Mersun kohdalla samana syksynä ja auto purettiin palasiksi. 12 500 markkaa luki tuolloin 8-vuotiaan viininpunaisessa värissään olleen, melko kovaa elämää nähneen Mersun hintalapussa. Pahimpia vaurioita pehmensi onneksi lumi ja avoautojen pyöriessä todennäköisiltä henkilövahingoilta suojasi paikallaan ollut kovakatto. Lääninvaihdoksen myötä autoon sovitellaan jälleen uusia kilpiä, tunnuksella ZCP54, mutta nytkään eivät ruuvit ehdi ruostua jumiin, sillä hetken kuluttua auto palaa edelleen Vehon omistuksessa olevana pääkaupunkiseudulle ja jo kohta sen ajokikseen poimii paria vuotta aiemmin Fabianinkadulle kauneussalonkinsa avannut Raimo Jääskeläinen. Jos auton joskus haluaisi palauttaa viininpunaiseksi, löytyisi hanskalokeron sisältä alkuperäisväriä malliksi. Esa kurvasi yhteisvarastolta hankitun, kunnostamansa ja ralliteipein koristellun kasiässä-Rellun pihalle ja lähti kartoittamaan sen vaihtomahdollisuuksia Mersuun huonolla menestyksellä. Esa Laineen tietojen mukaan Vehon omistuksessa olleen auton voltissa aiheutuneita vaurioita korjattiin kyllä Mossen piikkiin, mutta maskeeraustaiteiljalle ei taloushallinta ollut vahvimpia osaamisalueita ja maksamatonta tapasi kertyä moneen suuntaan.
KOJELAUDAN muotoilu noudattelee pitkälle SL-kolmesatasen linjoja. Parhaimmillaan useampaakin salonkia yhtä aikaa pyörittänyt Mosse myös pyöräytti hienon Mersunsa katon kautta ympäri Tarvontiellä ikävin seurauksin. Tämä elokuvaprojekteissa maskeerannut ja jonkin verran sivurooleja näytellyt monilahjakkuus tunnettiin Monsieur Mosse -roolihahmosta nappaamalla Mösjöö Mosse lempi- ja taiteiljanimellään. Ajelua kesti sillä erää kuitenkin vain puolisen vuotta kunnes konehuoneen puolella alkoi jakopää rallattamaan uhkaavasti. Jos joku erehtyy luulemaan autoa puoliilmaiseksi, niin sanottakoon että samalla rahalla olisi yhtä lailla voinut valita lukuisien uusien perheautojen tarjonnasta mieleisensä.
Korjausten korjauksia
Vuonna 1970 Bedfordilla kuormaautoyrittäjänä vasta 23-vuotiaana aloittaneella Esalla oli jo seuraavana vuonna johtajatason avoauto alla, ja aikomus olikin vain ajella hienolla hankinnalla. LAADUKAS verhoilu on kestänyt hyvin aikaa, vain matot on tarvinnut uusia.
MATKAMITTARI nollattiin 70-luvun alun kunnostuksessa ja sittemmin on siihen kertynyt 58 000 kilometriä.
Parhaimmillaan useampaakin kauneussalonkia pyörittänyt Mösjöö Mosse pyöräytti myös hienon Mersunsa katon kautta ympäri.
Uuden Kuplavolkkarin hintalapussa luki noihin aikoihin 8 990 markkaa ja myyntitilastojen kärkipaikoilla keikkuneen 600 Fiatin olisi voinut ajaa ulos lähimmästä Autonovon liikkeestä kuudella tonnilla. "Olisiko tällä silloin ollut satatuhatta ajettu, mutta se oli vähän huonosti pidetty, oli ollut monta omistajaa, eikä kukaan tainnut oikein ottaa asiakseen hoitaa autoa
Kilpurilta näyttävän auton talvivarustukseen kuuluivat nastarenkaat ja kova katto. KESÄISIN sai kovakatto jäädä talliin ja alle vaihtuivat sporttiset tykkivanteet.
"Se oli 70-luvun asussaan hyvännäköinen ja näytti ilman puskureita ihan kilpa-autolta."
16
01/12. Mercedes-Benz 190SL
PUOLEN vuoden ajon jälkeen Mersu otettiin työn alle ja se valmistui -73
Kori on edelleen peltineliöiltään pitkälle alkuperäinen ja esimerkiksi helmat ja lokasiivet ovat edelleen auton omat. 1 ketjuvälitteinen nokka-akseli kannessa. Tuolloin löytyi moottoriin pari uusia kaasuttimia, jotka nykyään olisivat painonsa kultaa.
09 Valmistusmäärä
(1955-1963) 25 881 kpl
01/12
17. "Eikä tämä niinkään alustaltaan ollut kulunut, mutta kun tämä oli mällätty ja huonosti korjattu, niin siinä olikin enemmän tekemistä. 190 SL on myöhemmin saanut kaverikseen 230SL Pagoden ja viime kesänä talliin ilmestyi vasta 45 000 kilometriä ajettu ´94 320SL, joka oli vilpittömästi tarkoitus hankkia ympärivuotiseen käyttöön. Kun autoa rakennettaessa sen matkamittari nollattiin, on siihen sen jälkeen kertynyt 58 000 kilomertiä. Mersun ulkoasu on palautunut vuosien mittaan lähemmäs alkuperäistä. Takaveto
05 Alusta
Edessä kolmiotukivarret, kallistuksenvakaaja. "Se oli meidän perheen käyttöauto: nastarenkaat, vetokoukku ja siinä Mini-akselinen peräkärry, jolla vedettiin tavaraa mökille, lasten fillarit ja kaikki." Auto todellakin palveli Laineen nelihenkistä perhettä niin että kaikki matkasivat yhdessä ja vieläpä laillisesti, sillä jollain vippasella oli se aikanaan saatu uutena rekisteröityä 2+2-paikkaiseksi, vaikka takapenkistä ei ole tietoakaan. Vuonna 1985 Mersulla vierailtiin Göteborgin liepeillä merkin 100-vuotisjuhlissa. Jotkin tinurit olivat sitä korjanneet ja lyöneet kauheita määriä kittiä päälle. Kurasiivessäkin oli nyrkin kokoinen lommo päällä, ja sen sijaan että se olisi altapäin kumivasaralla oikaistu, se oli muurattu tinalla täyteen", kertoo Esa ja jatkaa: "Naamapeltikin oli siirtynyt voltissa hiukan vinoon. Auton huippukunto muutti kuitenkin suunnitelmia: "En kyllä raaski sillä talvella ajaa, kyllä me taidetaan ajaa talvi pakettiautolla", nauraa Esa touhujaan.
01 Merkki ja malli
NYT jo 40 vuotta avo-Mersuillut Esa Laine kehuu autonsa leppoisaa ajettavuutta ja hyviä jarruja.
Mercedes-Benz 190SL
02 Vuosimalli
1963
03 Moottori
4-sylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Hyvin vähän tätä on kuitenkin paikattu siihen nähden miten huonoista tällaisista nykyään tehdään autoja." Pellille hiottu kori vaihtoi väriään viininpunaisesta metallinhohtovihreäksi, kivipellit uudelleenkromattiin ja Vehon kautta lokarinpokkauksiin tilattiin uudet alumiinilistat. "Se oli 70-luvun asussaan ihan hyvännäköinen ja ilman puskureita se näytti ihan kilpa-autolta", rakentaja itse analysoi. Takana heiluriakseli. Kierrejouset, rumpujarru
06 Kori
2-ovinen itsekantava teräskori, jossa paikoin käytetty alumiinia
07 Mitat
Pituus 422, leveys 174, korkeus 132, akseliväli 240 cm. Myös takalokarien kivipeltien seuduilla oli uusittavaa, mutta pohjassa ei ollut kuin yksi paikkausta tarvitseva ruostereikä. oli ehtinyt tekemään jo tuttavuutta ruosteen kanssa ja lampunpohjat olivat mädäntyneet vaihtokuntoon. Puristus 8,5 : 1. Tulevaisuudensuunnitelmissa on jossain välissä ottaa työn alle edelleen tallella oleva ensimmäinen oma auto, ´52 Citroen Berline. Mistään entisöinnistä ei tuolloin ollut kyse, sillä 70-luvun alussa ei museoautokäsitteitä tunnettu eikä Mersuakaan vielä ikä painanut. Tähän korimalliin oli tosin mahdollisuus saada poikittain istuttava ahtaanpuoleinen lisäistuin, jolloin jalat sattoi pujauttaa lattiassa olevaan koteloon.
Ajettu on
Aikansa Mersuiltuaan oli Laineiden aika huomata, että se ei ollut oikein parhaimmillaan ympärivuotisena perheautona, joten siihen tehtävään tuli muita kulkupelejä. Paino 1175 kg
08 Suorituskyky
Kiihtyvyys 0-100 km/h 14,5 s. Niinpä alle ilmestyivät sporttiset tykkivanteet ja ohjaamoon ralliratti sekä itse tehty keskikonsoli. Poraus 85, isku 83 mm, tilavuus 1897 cm3. Se oli halkaistava että saatiin oikaistuksi, mutta kyllä sekin hienosti tuli paikoilleen. Matkoja on tullut tehtyä merkkikerhon ja Sportscar Clubin merkeissä, jonka jäsenenä Esa on ollut alkumetreistä lähtien. Auto on kuitenkin aina pidetty kunnossa ja katsastettu joka vuosi. 2 Solex -kaasutinta. Teho 105 hv/5700 rpm
04 Voimansiirto
4 -vaihdetta ja pakki, täysin synkronoitu, valitsin lattialla. Huippunopeus 170 km/h
JAKOPÄÄREMONTIN tarve johti aikanaan koko auton läpikäymiseen. Tekniikkaa on remontoitu tarpeen
mukaan ja toukokuussa 2001 auto sai museostatuksen, vaikka omistaja arvelee että tällaista värisävyä ei taida Mercedeksen kartasta löytyä. Esakone Oy -kuljetusfirmaansa Tattarisuolla pyörittävä yrittäjä kaahailee vapaaaikoinaan Historic-ralleissa Cooper Minillä ja nykyisin myös Twin Cam Escortilla. Autoa tehtiin yhdessä Ismo Mårdin kanssa, ja kun se vuonna 1973 valmis-
tui, Esa rekisteröi sen vaimonsa nimiin
Sen aikaasäästävä nopeus, avarat sisätilat,
"Muotoiltu ja toteutettu pitkien matkojen taipaleille yhtälailla kuin lyhyeen päivittäiseen kaupunkiajoonkin."
ENSIMMÄISEN lähdön esitteissä mallistoon kuului Sports Roadster jossa vain kuljettajan puolella ollut pleksilippa ylsi juuri ja juuri ohjauspyörän yläreunaan. Muotoiltu ja toteutettu pitkien matkojen taipaleille yhtälailla kuin lyhyeen päivittäiseen kaupunkiajoonkin. Madallettujen ovien kahvatkin puuttuvat tyystin.
Kunnari
"Etkö olekin innoissasi joka kerta, kun suosikki baseball-joukkueesi tekee juoksun. Mainosten seuraavassa versiossa on skuuppi jo kadonnut ja piirtäjällä oli ilmeisesti valokuvakin apunaan, sillä kuvissa auto muistutti selkeästi enemmän myytävää tuotetta. Tämä tosifiksu auto tarjoaa urheilullisesta luonteestaan huolimatta korkean tason matkustusmukavuuden, luotettavuuden sekä taloudellisuuden. Niinpä, upea uusi MercedesBenz 190SL -urheiluauto tarjoaa sinulle kolme juoksua urheilullisen suorituskyvyn, ylellisen mukavuuden ja toiminnallisen kestävyyden eikä yhtään paloa, tarkoittaen sitä että oltaisiin tingitty tehtaan tärkeimmästä periaatteesta, turvallisuudesta." Mainostekstin lähestymistapa amerikkalaisen pesäpallon kautta ostajaehdokkaan mieliin tuntuu nyt autoa
katsellessa aika yllättävältä. 18
01/12. "Nyt sinun unelmiesi autosta on tullut todellisuutta, ja se on nyt täällä odottaen juuri sinua. Riepukattoisen Convertiblen rinnalla markkinoitiin irrotettavalla kovakatolla varustettua Club Coupea ja ensimmäisen myyntivuoden esit-
teistä löytyy ilmeisesti hyvin harvinaiseksi jäänyttä, Porsche Speedsterin lailla riisuttua Sports Roadsteria, jossa normaalin tuulilasin tilalla on vain matala pleksilippa. Ensimmäisissä mainoskuvissa auto ei ollut vielä ihan löytänyt lopullista muotoaankaan, sillä painoon pääsi kuvia, joissa piirretyn auton nokkapellissä on ilmanottoon tarkoitettu skuuppi. Tässä kohtaa oli mainospiirtäjä joko ottanut omia vapauksiaan tai ilmeisen vajavaisesti informoitu tehtävästään. Tuolloin monet eurooppalaiset valmistajat kuitenkin vielä etsivät markkinointistrategioitaan ja profiiliaan, sillä vienti ison veden tuolle puolen oli 50-luvun alkupuoliskolla paljon vähäisempää kuin jälkimmäisellä, saati 60-luvun kultakaudella ennen japanilaisten rantauduttua rohmuamaan markkinaosuuksista reilut siivut itselleen. Mercedes-Benz 190SL
Pesismersu
Teksti ja esitteen vapaa suomennos: Jan-Erik Laine
Sataysikymppisen SL-Mersun markkinoinnissa amerikkalaiselle auton ostajalle lähdettiin liikkeelle baseball-termein: kolme juoksua, ei yhtään paloa.
M
ersu 190 SL:stä painettiin kahdeksan tuotantovuotensa aikana muutamia toisistaan eroavia esitteitä
Kevennettäessä autoa kilvanajoon voidaan sen molemmat ovet vaihtaa matalampiin ja
kevytmetallisiin, tuulilasi korvata vain kuljettajan eteen tulevalla matalalla pleksilipalla ja kangaskatto poistaa kokonaan. "Sen loistavat tekniset ratkaisut yhdistää kolme erityyppistä autoa samaksi antavat 190SL Mersulle
ainutlaatuisen monipuolisuuden. Kun päälle nostettiin alumiinista valmistettu sulavalinjainen kovakatto, oli tuloksena hienostunut Club Coupe joka kykeni tarjoamaan kaiken luksussedanin mukavuuden. Se on perusta, jolle tämäkin nopea, mukava ja upean kaunis uusi auto on rakennettu."
"ISTUT mukavasti kaikissa nopeuksissa ja istuinten säädöt mahdollistavat hyvät jalkatilat. "VOIMA ja nopeus helposti hallittuna. Tyylikkäästä kojelaudasta löytyvät isojen kierros- ja nopeusmittarin lisäksi pikkukelloina öljynpaine-, lämpötila- ja polttoainemittarit. Kolmas istuin takatilassa on lisävaruste."
"TEHOKKAASTI ja joustavasti vastaava moottori yhdistettynä vaihteiston harkittuihin välityksiin sekä helppoon vaihtamiseen antavat hyvän kiihtyvyyden."
01/12
19. Painolastia voidaan myös riisua poistamalla molemmat puskurit ja näin 190 SL on valmis johdattamaan sinut voittoon." Voittaja-auto Mersu oli myös tyylikkyydessä, kun niin tarvittiin. Verhoilujen värisävyt ovat tarkkaan valittu sointumaan auton korin väreihin. "
Kiivas kilpailija?
Kuinka todellista Mersun ostajan osallistuminen autollaan kilpailuihin oli, se on toinen seikka, mutta Mersulla mahdollisuutta näin tehdä haluttiin esitteessä korostaa: "Ennen kaikkea moottorin korkea suorituskyky ja sykähdyttävät ajoominaisuudet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet osallistua menestyksekkäästi kilvanajoon. Mukavuutta ajamiseen tuo ohjauspyörän sisäkehä jossa on painettavan äänimerkin lisäksi käännettävä vilkkutoiminto."
helppo hallittavuus ja hämmästyttävä turvallisuus tekevät siitä loistavan ja haluttavan monikäyttöauton. Vaimolle, isälle, äidille tai keltä lupaa nyt kulloinkin tarvittiinkin oli hyvä esittää edes jokin järkiperuste: "Auton monipuolisuudesta huolimatta ovat Mercedes-Benzin insinöörit pitäytyneet tehtaan periaatteessa 'Turvallisuus ensimmäisenä'. Todellakin, kolme virheetöntä juoksua Convertible, Coupe ja Roadster eikä yhtään paloa." Moni Mersunkin ostaja oli todellisuudessa asemassa, jossa hankinnalle on parempi kysyä ensin lupa
Kuopiossa on tallessa harvinaisen hyvin säilynyt näyte ensimmäisen polven Kasikymppisestä.
20
01/12. Harvan kansanauto
Audi 80 S '74
Audin varhainen 80-malli ei koskaan hätyytellyt myyntilistojen kärkeä, vaikka tuotteen ominaisuudet olivat kohdallaan
Kuopio
01/12
21
Nimeä "Audi" oli käytetty autoissa jo 1910- ja 1920-luvulla, mutta Auto Unionin syntyessä loppui Audi-nimen käyttö vuosikymmeniksi. Kotimaisen autolehdistön arviot tuoreesta Audi-tulokkaasta olivat kokonaisuudessaan myönteisiä. 1960-luvun mittaan Auto Unionilla ja sen DKW-merkillä ei mennyt erityisen menestyksekkäästi, mikä johti lopulta siihen, että maskin neljä rengasta tultaisiin jatkossa yhdistämään vain nimeen Audi. Pienemmän mallin suunnittelutehtävään valjastettiin Satasen muodoista vastannut Ludwig Kraus. Menestystä leikkasi 80:n ehkä hieman liian pelkistetty ilme yhdistettynä korkeaan hintaan. Viimeiseksi
Audi 80:n menestystä Suomes sa leikkasi ehkä hieman liian pelkistetty ilme yhdistettynä korkeaan hintaan.
DKW-malliksi jäi vuosina 19631966 valmistettu F102, jonka seuraaja F103 nimettiin Audiksi vuonna 1965. Tuote itsessään oli pätevä, mutta muutamat ulkoiset tekijät aiheuttivat sen, että etenkin Suomessa Audin menestysvuodet jäivät odottamaan tulevia vuosikymmeniä. Huomauttamista keksittiin muun muassa alustan pehmeydestä Suomen oloihin sekä matalasta varustetasosta. Hän pisti tiimeineen töpinäksi, minkä seurauksena Audi pääsi jo vuonna 1972 esittelemään uuden, pienemmän mallin. Satanen oli valitettavasti myös hinnoiteltu isosti, tavallisen perheen käyttövarojen ulkopuolelle, joten myös pienemmälle mallille oli tarvetta. DKW-historiasta muistuttava mallimerkintä korvattiin pian kaksinumeroisella tunnuksella, joka samalla myös viittasi kompaktin mallin hevosvoimamäärään. Audi 100:n positiivisen vastaanoton seurauksena isolle mallille alettiin suunnitella pikkuveljeä välittömästi, sillä näyttiväthän F102:een perustuvat Audit sitä paitsi jo auttamattoman vanhoilta. Moni valitsikin Audin sijasta Volkswagen Passatin, joka edusti samaa rakennetta kuin Audi mutta edullisemmalla hankintahinnalla. Hyvät lähtökohdat eivät kuitenkaan vielä rakenna itse menestystä, ja tämä huomattiin myös 80:n kohdalla. Näin syntyivät Audi 72, 75, 80, Super 90 ja hieman myöhemmin Audi 60. Kiitosta keräsivät muun muassa ajettavuus ja sen yksittäisinä osa-alueina erityisesti suorituskyky, ketteryys sekä ohjaus. Nykyaikaisen linjakkaan korin sisään kätkeytyivät hammashihnakäyttöisellä kannen yläpuolisella nokka-akselilla toteutettu 1,3- tai 1,5-litrainen voimanlähde, reilut sisätilat taittuvilla "vuodeistuimilla" sekä takakontti, jonne mahtuivat etuseinään kiinnitetyn vararenkaan lisäksi pienen perheen viikonlopputamineet ilman sen suurempaa ahtamista. Mainioiksi todettiin myös tilankäyttö, hallintalaitteiden sijoittelu sekä yhä enemmän painoarvoa saava polttoainetaloudellisuus. Audi 80
Teksti: Harri Onnila Kuvat: Tuukka Erkkilä
A
udin 60-luku meni enemmän ja vähemmän merkin identiteettiä rakentaessa. Ta-
kapenkille tosin piti kömpiä etuovien kautta, sillä alkuvaiheessa mallisto tunsi vain kaksioviset toteutukset. Audi 80 oli syntynyt.
Hyvää ei saa halvalla
Audi 80:n muotoilussa oli käytetty viivainta enemmän kuin Satasessa, joten Kasikymppisen muotokieli otti pitkän harppauksen kohti särmikästä selväpiirteisyyttä. Aivan 1960-luvun lopulla esiteltiin iso Audi-malli, joka oli jo karistanut Auto Union -menneisyyden voimak-
kaasti harteiltaan ja rakensi Audinimeä osana Volkswagen-emoyhtiötä. Myös muiden autovalmistajien tarjonta tässä kokoluokassa oli huokeammin hinnoiteltua.
22
01/12. Tunnustuksena onnistuneesta kokonaisuudesta Audi 80 valittiin Euroopassa Vuoden autoksi 1973, joten Audi oli onnistunut hienosti Audi 100:n pikkusisaren synnytyksessä. Näyttävä Audi 100 keräsi huomiota persoonallisesti muotoiltuna, isona etuvetoisena sedanina ja coupéna
Enemmän kuin tietä sai Audi 80 tuijotella pyöreillä etulyhdyillään kerrostalon kivijalka-autotallin seinää. Ensimmäisenä vuotena kilometrejä kertyi maltillisesti, hädin tuskin yli tuhat. Hän oli nimittäin jäänyt juuri leskeksi, ja surutyön keskellä piti jaksaa hoitaa yhtä ja toista uuteen elämäntilanteeseen liittyvää asiaa. Tarvittaessa etuistuimet ovat taitettavissa vuoteeksi.
KASIKYMPPISEN tuotanto alkoi kaksiovisella versiolla. Esimerkiksi siinä missä 1,5-litrainen Audi 80 S maksoi vuoden 1973 alussa 19 950 markkaa, Ford Cortina 1600 L irtosi yli 2 000 markkaa pienemmällä summalla ja 1,6-litrainen Toyota Carina tasan kolme tonnia matalammalla setelinipulla.
Kuopiossa uudesta lähtien
Vuoden 1974 alussa kuopiolaisella rouva Räisäsellä oli muuta mietittävää kuin Audin arvostelut autolehdistössä. Yksi niistä oli autonvaihto, sillä muutaman vuoden ikäinen iso ja raskas musta Mercedes-Benz ei tuntunut lesken vähäisiin ajoihin sopivalta kulkineelta. Kun vuosikymmen vaihtui Audin mallimerkinnän mukaiseksi, niin mittarissa oli vasta 35 000 kilometriä. Audi palveli Räisästä savolaismaisemissa ilman ongelmia, mitä nyt kerran takapuskuriin tuli peräytettyä pieni lommo ja maalipinta sai arkisessa ajossa pari naarmua. Räisäsen ja autokauppiaan välisen neuvottelun sanankäänteistä ei ole tarkempaa tietoa, mutta ilmeisesti Räisänen on kertonut ketterämmän uuden auton tarpeesta, johon myyjä on ehdottanut saksalaisessa laadussa pitäytymistä uutta muotoilua ja turvallista etuvetotekniikkaa edustavan Audi 80:n muodossa. Niinpä Räisänen meni perheen aiemmissa autokaupoissa tutuksi tulleeseen kuopiolaiseen autoliikkeeseen tekemään autokauppoja. Talviajossa auto ei ollut lainkaan, joten talvirenkaita ei Audin alla käynyt koskaan. Autokaupoista puuttui Räisäsen elämäntilanteen kohdalla ymmärrettävästi uuden auton vastaanottamiseen liittyvä tyytyväisyys, mutta tarkoitus olikin vain mahdollistaa myös jatkossa vierailut sukulaisten luona sekä käynnit omalla kesämökillä Vehmersalmella. 80-luvun mittaan ajelut vähenivät vuosi vuodelta entisestään. Auto oli koko ajan ajossa pitkin 70-lukua, mutta kilometrejä kertyi verkkaiseen tahtiin. Vähäiset ajokilometrit ja tallisäilytys ovat varjelleet ohjaamoa ajan hampaalta, vaikka ikää autolla on pian 40 vuotta.
RADIO on peräisin Räisäsillä olleesta Mercedes-Benzistä, joten soitin on muutaman vuoden Audia vanhempi.
OHJAAMO tarjosi modernin ilmeen lisäksi myös kokoluokkansa tilavimpiin kuuluneet sisätilat. Ja nehän löytyivät: korinväriksi valittiin näyttävä sininen Marathon Blau -metalliväri ja sisustaan pirteä punainen. Räisänen hyväksyi tutun myyjän ehdotuksen, kunhan vain värikartasta poimittaisiin silmää miellyttävät värit. Noina vuosina liikkeellä ollessaan Räisänen kuuli silloin tällöin ostoehdotuksia,
PELKISTETTYÄ, mutta ah niin käytännöllistä. Nelioviset saapuivat kilvoittelemaan autonostajien sydämistä perheautoluokkaan, mutta korkeahko hinta ohjasi useimmat ostajakandidaatit muiden merkkien luo.
01/12
23
Audi 80
KANNEN yläpuolinen nokka-akseli oli perheautossa harvinaista herkkua 70-luvun alussa. Audin omistajat pääsivät kuitenkin nautiskelemaan kierrosherkästä moottorista: säälimättömän autolehdistön koeajoraporteissa kerrottiin moottoria kiusatun jopa 7 000 rpm:n lukemiin ilman että venttiilit olisivat jääneet tahdista. RUUMASSA on reilusti tilaa, mutta myös käyttörajoitteita etuseinän vararenkaan, terävien peltisaumojen sekä poikittaisen polttoaineen täyttöputken myötä.
24
01/12
lopputalveksi ja alkoi kevään koittaessa tutkia hankintaansa tarkemmin. Levyjarrut edessä, takana rumpu jarrut
06 Kori
Itsekantava umpimallinen, 4ovinen teräskori
07 Mitat
Pituus 420, leveys 160, korkeus 135, akseliväli 247 cm. Lattia valitsin, kuiva yksilevykytkin
05 Alusta
Edessä McPhersonerillisjousitus, kierrejouset, kallistuksenvai mennin. Kaiken kaikkiaan Audin sai pienellä työllä jälleen ajokuntoon ja katsastetuksi kesäksi 2009. "Pohja oli ehjä, kiitos suoritettujen massauksien ja pelkän kesäajon. Vuonna 1998 Räisänen jälkikasvuineen totesi myös katsastamisen turhaksi, kun autolle ei enää ollut käyttöä. Kilvet olivat minulla, sillä niitä ei oltu palautettu auton jäädessä seisomaan. Korille riitti pelkkä pesu ja vahaus." Seisottaminen on eräs tapa kuluttaa auto loppuun, joten pientä laitettavaa oli vuosien vähäinen ja lopulta olematon käyttö tuonut Audiinkin. Ja kyllähän sen aina tuntee kun hyppää auton rattiin, että alla on vähän ajettu yksilö", Esko luonnehtii. Eskon nähtyä tallissa lepäävän Audi 80 S:n, jonka mittari näytti taitetuksi matkaksi vain 46 000 kilometriä, vahvisti hän ostohalukkuutensa. Ne muutamat naarmut, jotka autoon oli aikoinaan tulleet, saivat jäädä. "Olen ajellut reilut tuhat kilometriä, ja minun mielestäni tämä on tosi hyvä auto ajaa ja moottorissa on voimaa sen verran, että kulkee ihan yhtä hyvin kuin nykyautot. Olen saanut ostettua esimerkiksi hihnoja, suodattimia, kondensaattoreita ja katkojankärkiä", Esko kertoo. Takana jäykkä akseli, panhardtanko, kierrejouset. Pari kuukauden pohdinnan jälkeen Räisänen hyväksyi Eskon Audin uudeksi omistajaksi ja kaupat tehtiin joulukuussa. Olkoon tallissa, päätettiin. Audia katsellessa ja Eskoa kuunnellessa vaikuttaa, että hänen toiveensa on toteutunut.
01 Merkki ja malli
Takaisin liikenteeseen
Kauppojen jälkeen oli jo kiire tyhjentää talli, sillä auto piti viedä viikon sisällä pois tilasta, jossa se oli viettänyt koko ikänsä, lähes 35 vuotta. Poraus 76,5 mm, isku 80 mm. Teho 75 hv/5800 rpm, vääntö 114 Nm/3500 rpm
04 Voimansiirto
Etuveto, 4nopeuksinen täys synkronoitu vaihteisto. "Säännöllisesti yritän ulkoiluttaa. Kyseinen automies oli Esko Karhunen, joka oitis kiinnostui Audista kuultuaan sen vaiheista, vaikka tunnustautuukin enemmän erään baijerilaisen automerkin harrastajaksi. Siitä tuli odotetun helppo tapahtuma. "Vähän piti vain moottoritilaa maalata uudelleen, siinä kaikki. "Tarvikkeena hankin takajarrusylinterit, mutta otin niistä vain tiivisteet, jotka laitoin kiinni alkuperäisiin. Syksyllä Räisäsen tytär kohtasi kotinsa edustalla naapurin miehen, jonka tiesi niin sanotuksi autoharrastajaksi. Lisäksi jarrut olivat menneet seisonnassa jumiin, joten niissä Eskolla oli herkisteltävää. Kesän 2010 päätteeksi oli tähtäimessä Audin museorekisteröinti. "Säännöllisesti yritän ulkoiluttaa. "Pakoputkessa oli nyrkinmentävä reikä, joten se piti uusia. Ei vaikka 90-luvulla ajot muuttuivat käytännössä kerran vuodessa tapahtuvaksi siirtymäksi katsastuskonttorille ja takaisin. Mitään ikäviä yllätyksiä ei kuitenkaan löytynyt. Hän kysyi naapuriltaan, että tarvitsisiko tämä autoa. "Maamme rekisteröintibyrokratiaa pääsin maistamaan rekisteröimällä auton sen alkuperäisiin rekisteritunnuksiin. Kauppoja ei kuitenkaan tehty heti, sillä auton omistaja halusi ensin vakuuttua, että Audi menisi hyvään kotiin. Ja jos jotain särkyy, niin laitetaan sitten kuntoon." Kovin montaa kilometriä Esko ei Audilla ole ehtinyt vielä nautiskella, mutta se on enemmän ajan puutteesta kuin Kasikymppisen ominaisuuksista kiinni. Siitä huolimatta pääsin maksamaan minulla jo olevien kilpien 'lunastamisesta'", Esko hymähtää. Merkkiliikkeestä oli turha kysellä putkea, mutta sattumalta sellainen löytyi eräältä kaverilta, joka oli tilannut uuden putken 70-luvulla omaan Audiinsa, mutta ei ollut koskaan laittanut sitä kiinni." Kumiletkut olivat kärsineet seisonnasta, joten niitä Esko uusi rompetorilta hankkimiensa parin pölykapselin ohella. Lisäksi auto on yllättävän hiljainen, joten mielellään sillä lähtee vaikka pidemmällekin reissulle. Mutta Räisäsellä ei ollut tarvetta myydä autoa. Omamassa 875 kg. Ja jos jotain särkyy, laitetaan kuntoon."
sillä moni näki Audissa vähän ajetun käyttöauton, jolla ajelisi pitkät pätkät edullisia kilometrejä. Joitain pitkään tuotettuja VAG-osia on löytynyt merkkiliikkeenkin hyllystä, lähinnä sellaisia joita on käytetty vielä 90-luvunkin Volkkareissa. Renkaat 155SR13
08 Suorituskyky
Huippunopeus 160 km/h, 0100 km/h 13,4 s
01/12
25. Iskutilavuus 1471 cm3. Tarkastajankin mielestä oli parempi antaa niiden olla kuin alkaa päällemaalata uudella maalipinnalla, joka sitten erottuisi helposti metalliväristä." Tulevaisuuden suunnitelmat upean ensimmäisen lähdön Audi 80:n suhteen ovat Eskolla selvät. Näin edettiin aina vuoden 2008 syksyyn asti, jolloin tallitilalle ilmeni muuta käyttötarvetta, ja sitä myöten Audille tulisi lähtö. Esko vei auton väliaikaiseen säilytyspaikkaan
Audi 80 S
02 Vuosimalli
1974
03 Moottori
Nelisylinterinen vesijääh dytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Pu ristussuhde 9,7:1. Leskirouva Räisänen vannotti Eskolle Audia myydessään, että auto pitää säilyttää arvonsa mukaisesti eikä se saa mennä mihinkään toriralliin
ta es is a na eav u k P k oi p
PV Volvo 4 ort ´6 44 Sp 5
26
01/12
Punttiperäisen Volvon tuplakaasarinen vauhtimalli mielletään useimmiten urheilullisen punaiseksi. Sportin tavallisuudesta poikkeava väri saikin merkkiin perehtyneen Sami Kyttälän kiinnostumaan keskenjääneestä autosta, jonka entisöinnin hän saattoi loppuun. Porvoo
01/12
27
Volvo PV 544 Sport
Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine
P
yöreämuotoista PV 544 Volvoa eivät useimmat ensimmäiseksi miellä urheilulliseksi, mutta kaikenlaista kilvanajoa sellaisillakin ennen harrastettiin. Sen yläpuolelle hinnoitellusta Specialista alkoi löytymään jo varusteita, ja vauhdin nälkään vastasi reipaskulkuinen, kahden kaasuttimen B-18-moottorilla varustettu Sport. Volvo edusti meille tuon monin verroin leveämmin elelevän naapurimaan kovasti haluttavia, ankariin oloihin suunniteltuja, mukavia ja tyylikkäitä ajoneuvoja. PV 444 -malliin perustuen vuonna 1958 uudistettua autoa voidaan pitää vielä vahvasti 40-luvun tuotteena, joka isommista ikkunapinnoistaan huolimatta näyttäytyi vanhahtavan näköisenä pari vuotta aiemmin esiteltyyn
Amazoniin verrattuna. Sattuneista syistä paljon enemmän kauppaa tehtiin kuitenkin sen itäpuolen naapurimaan autoista. Siinä missä viritetyillä perheautoilla merkkiin katsomatta yleensäkin rallattiin, Volvoilla sitä tehtiin menestyksellisesti, ja pätevän virittäjän operoima PunttiVolvo kirjautuikin rattitaitureiden käsissä 1950- ja 60-luvun rallihistorian lehdille. Kansankodin automuotoilussa ei linjanmuutoksissa hätiköity, sillä PV nautti vanhahtavasta olemuksestaan huolimatta arvostusta vankkatekoisena autona. Urheilullisen punainen taisi olla Punttiperän vauhtimalleissa suosituin, mutta lähti niitä maailmalle muissakin väreissä, kuten nykyisin Porvoosta löytyvä Sami Kyttälän upeakuntoiseksi entisöity valkoinen ´64 Volvo PV 544 Sport.
Suoraan harrastajalle
Kyttälä ei ota hienokuntoisen Volvonsa entisöintityöstä kokonaan kunniaa
28
01/12. 60-luvun alun Volvo-mainos kertoneekin jotain maidemme välisestä elintasokuilusta: "Volvossa näkyy ja tuntuu korkean elintason laatu se on Ruotsin eniten ostettu auto." Ruotsalaisesta elintasosta pääsi
nauttimaan kolmella eri varustetasolla, joista niukinta markkinoitiin Favorit-nimellä
Vaikka alkuperäiset puskurit ja maski olivatkin ehjiä ja lommottomina suht hyviä, niin porvoolaisten Volvo-harrastajien yhteisessä varaosatilauksessa saapui Ruotsista uudet. Takaluukkuun löytyi harvinainen lisävaruste merkkikerhon rompepäiviltä. Kun alla olivat halkeilleet seisotusrenkaat ja jarrut siinä kunnossa, että niihin ei kannattanut pahemmin koskea, niin kyllähän se hiukan huiman näköinen oli tielle laittaa." Volvo selviytyi kuitenkin uuteen kotiinsa, jossa projekti eteni jälleen sen purkamisella. Autoa ostaessa kauppaan kuului peräkärryllinen Puntti-Volvojen osia, josta penkomalla löytyi ainakin kolmen auton listat. Heikkoon kuntoon ei yksilö koskaan päässyt vajoamaankaan, sillä 19 vuotta ensimmäisellä omistajallaan ollut, tuolloin vasta 140 tuhatta ajettu auto päätyi Tolkkisiin Volvoja pitkään harrastaneen Terje Bergin haltuun jo vuonna 1983. "Tässä oli akselit alla, käyttömoottori kiinni ja kytkin irrotti jotenkuten, että auto saatiin liikkumaan. "Kun kerran näitäkin valmistavat uusia, niin pakkohan sellainen oli ostaa", naurahtaa omistaja. Koska samaa lokaria käytetään 444-malleissa, joissa vilk-
Ruotsalaista perusteellisuutta
Pelkillä kromiosilla ei autoa kasaan saatu vaan uutta osaa tuli kaikkialle autoon. Sami tunnustaa kyllä tienneensä, että maalauksen jälkeen projektin edistäminen vaatii investointeja, sillä uuteen maalipintaan ei mielellään huonoja kromiosia ripustele. Volvon uustuotanto-osien korkeasta laadusta Sami antaa kiitosta, on kysessä sitten sisustuksen kankaat tai konehuoneen viimeistelyyn tarkoitetut tarrasarjat. Hyvin säilynyt kori oli taistellut ruostetta vastaan kiitettävästi, mutta muutamaan Puntti-Volvon vakiopaikkaan, kuten varapyörän syvennykseen, oli tämänkin yksilön kohdalla peltiä uusittava. Aikataulu kuitenkin venyi ja alkuperäisistä HMT26-kilvistä loppui virta. Osakauppiaalta Samin matkaan lähti lisätankki, joka sujahtaa pystyssä
01/12
HIENO maalaus kaipaa kaverikseen virheetöntä kromipintaa. Projekti eteni peltitöistä maalaukseen ja auton omistusta siirrettiin perheen sisällä pariinkin otteeseen, jottei se olisi tipahtanut rekisteristä. Hänen toimestaan rekisterissä olleen auton kunnostustyöt lähtivät liikkeelle auton purkamisella atomeiksi ja korin hiekkapuhaltamisella. Jotain ruotsalaisten perusteellisuudesta kertoo sulakerasian kannen sisäpuolelta löytyvä pahvinpalanen, jossa kerrotaan ruotsiksi, mitä minkäkin sulakkeen taakse on kytketty. Pahvin kääntöpuolelta saman informaation saa englanniksi. kua ei umpion alla vielä ole, oli niihin puhkottava vilkuille sekä koristelistoille reiät. Valitsemalla rosterilistoista parhaimmat, niistä suurimmat naarmut hiomalla ja lopuksi kiillottamalla, sai auton kylkiin jokseenkin virheettömän kierroksen.
Ajaen kotiin
Pitkällisen volvoilutaustan omaava Sami Kyttälä sai kuulla joutilaasta Sport-projektista, jossa hiukan harvinaisempi valkoinen väri vain lisäsi mielenkiintoa. Sattumalta oikeaan aikaan tehdyissä osahankinnoissa helpotti euron kohtuuvahva kurssi ja vastaavasti Ruotsin kruunun notkahdus, ja Sami laskeekin säästäneensä kurssivaihteluissa tuolloin jopa 30 prosenttia osien hinnoissa. Vaikka kilpien perään oli autorekisterikeskuksesta kyselty, jätti Terje Berg kaukoviisaasti ne palauttamatta konttorille. Siitä kuormasta jäi vielä lampunkehykset ja merkit puuttumaan, mutta kun vanhat osat eivät uusien puskureiden ja maskin rinnalla näyttäneet tarpeeksi hyvältä, oli tehtävä myöhemmin lisätilaus jossa matkasivat loputkin kiiltävistä. "Sanotaan että suunnilleen 30 x 30 senttiä taitaa yhteenlaskettuna olla se peltimäärä, jota koriin on jouduttu hitsaamaan ei ainakaan sen enempää", selventää nykyinen omistaja. Moottoritila Volvossa on pysynyt näyttelykuntoisena ja Sami tunnustaakin tehneensä seikkaan ratkaisevasti vaikuttavan pienen parannuksen. Ruotsalaisesta elintasosta pääsi nauttimaan kolmella eri varustetasolla: Favorit, Special ja Sport.
itselleen vaan kertoo auton tulleen hänelle keskentekoisena projektina, josta oli hyvä jatkaa. Sisustassa ei ollut käytännössä mitään ja ulkopuolellakin vain jonkinlaiset valot sekä naruilla kiinnitetyt tilapäisvilkut", kertoo Sami ja jatkaa: "Velipoika ajoi edellä ja autojen välissä oli köysi lähinnä naamiona. Kun kampiakselin päissä on tehtaalta käytetty väkisinkin hiukan läpitihkuvia huopatiivisteitä, on ne tässä koneessa korvattu kumistefoilla, joiden ansiosta auto ei nykyisin merkaa paikkaansa tallissa. Maalauksen aikana irti olleista lokareista oli etummaiset vaihdettu uusiin. Lokakuussa 2005 pyörillään ollut projekti vaihtoi omistajaa, ja vaikka sen kunto ei olisi ihan tien päälle oikeuttanut, "hinattiin" projekti seitsemän kilometrin päähän Porvooseen. PV Volvoon on kiitettävästi uutta osaa tarjolla.
29
Ensimmäisestä Amazonistaan ei hän kuitenkaan koskaan luovu, mutta ei sitä myöskään tulla entisöimään, sillä se saa jäädä ajankuvaksi nuoruudesta. Kun Sami selitti tunnusten ja autonsa tilannetta, ymmärrettiin tiskin toisella puolella asiakkaan tarpeita, mutta koska järjestelmä ei jousta, oli kilvet merkattava palautetuksi, jotta samat tunnukset voitiin jakaa uudelleen samaan autoon. Volvo PV 544 Sport
AIKALAISEKSEEN nopeusmittarissa asteikkoa riittää pitkälle. Pariin kertaan hitsattu ja maalattu auto odottelee jälleen kunnostusvuoroaan. Ripeä B20E-ruiskukoneinen yksilö söi leveitä
rengaskierroksia tiuhaan, ja edelleen tallella olevassa autossa on meneillään neljäs vaihdelaatikko. Pelkkä koriste se ei ole ollut, vaan 15-tuumaiseen vanteeseen sujahtavasta kannusta on kerran menoveden loputtua ollut todellista apuakin. Kun isä oli todennut yksilön hyväksi, lähti Volvo matkaan ja saatuaan kortin vuonna 1987 alkoi Samin kymmenen vuotta kestänyt, paikoin raskasjalkainen autoilu Amazonilla. Niitä ei oltu onneksi jaettu eteenpäin, sillä vanhojen kilpien palauttamattomuudesta oli jäänyt merkintä. Vaikka perheessä ei Volvoja ollutkaan, jäi niistä käsitys vankkoina autoina Samin kerran ihmetellessä vanhaa Duett-Volvoa. Kesoil-huoltsikkaa kotikylällä pitänyt isä oli tokaissut alle kymmenvuotiaalle pojalleen: "Kuule Sami, tuo se on yksi lujimmista automerkeistä mitä hän tietää." Liekkö tuominnut samalla poikansa ruotsalaismerkin tielle lopullisesti, sillä Samin ollessa vielä alaikäinen lumosi Lahdessa Vesijärven Auton ikkunassa ollut ´69 Amazon nuoren miehen niin että se oli saatava. Onneksi järjestelmää kuitenkin käyttävät ihmiset, joten todellisuudessa autoon uutena jaettuja Hämeen läänin kilpiä ei tarvinnut näpyttelyn ajaksi ruuvata paikoiltaan.
30
01/12
Amazonilla alkuun
Sami Kyttälän harrastuksella on pitkä historia. Harvinaiseen projektiin osien löytymisessä on tärkeintä ollut tuntea oikeat ihmiset sekä Suomesta että Ruotsista.. Vuosien myötä Samin harrastus on ohjautunut yhä vanhempien Volvojen pariin, ja entisöintivuoroaan odottelee toinen alkuperäiskuntoinen hyvänä aihiona säilynyt Amazon. Hieno yksityiskohta mittaristossa on sen säädettävä valaistus.
UUSTUOTANTOVERHOILUISSA on sekä laatu että tarkkuus esimerkillisellä tasolla. Ajan henkeen rakennettu auto oli vanha jo tuolloin, mutta Sami kertoo mieltyneensä sen ajattomaan muotoiluun. Ompelu noudattelee alkuperäistä kuviointia. Kun auto toukokuussa 2009 alkoi olemaan siinä kunnossa, että sen oli aika palata jälleen rekisteriin, mutta nyt museoautona, poikkesi Sami tien toisella puolella olevaan katsastuskonttoriin utelemaan Volvon vanhojen rekisteritunnusten perään. ALKUPERÄISENÄ lisävarusteena Volvoihin myyty varatankki sujahtaa kätevästi varapyörän sisään.
olevan varapyörän vanteen sisään. Tilaa säästävä varuste oli vielä niin hyväkuntoinen, ettei sitä tarvinnut edes maalata. Fillareiden rakentelusta edettiin mopojen kautta Artjärvellä kotitilan pelloille 600 Fiatilla opettelemaan sivuluisun alkeita. Parhaillaan on tallissa tekeillä koneremontti harvinaiseen '38 PV 51 Volvoon, joka hänelle tullessaan oli jo museorekisterissä. "Autojen myötä rahanmeno kasvoi eikä aina meinannu keritä tienaamaan sitä minkä olisi saanu harrasteeseen menemään", Sami muistelee alkuaikoja ja toteaa tilanteen muuttuneen lähinnä siten, että projekteja on nykyään vain useampia
PunttiVolvojen varaosasaatavuus on hyvä, joskin vanhemmissa 444-malleissa on jo enemmän haasteita. Harrastusta helpottaa kuuluminen merkkikerhoon, jonka kokoontumisajoihin osallistuminen on Kyttälän perheessä muodostunut isän ja kahden tyttären yhteiseksi jutuksi. Musiikkikaan ei autossa vielä soi, sillä antenni on toistaiseksi vain tukkinut 15 vuotta sitten tehdyssä maalauksessa auki jääneet antennireiät. "Ellei kohdalle satu osumaan ajanmukaiset harmaat laatikot hattuhyllylle", hän visioi.
01 Merkki ja malli
Volvo PV 544 Sport
02 Vuosimalli
1964
03 Moottori
4-sylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Jarrunestesäiliön kiinnikepanta on vaihtumassa alkuperäiseen sinkittyyn. Sportin valmistuttua matka Vuokatin kokoontumiseen jäi erityisesti mieleen, koska juuri valmistunut auto näytti heti luonteensa 550 kilometrin matkalla sammuen kymmeniä kertoja mystisesti. Radioasennus autoon on kuitenkin tekeillä, kunhan omistaja keksii sopivan tavan piilottaa nykykaiuttimet. Paino 940 kg
01/12
31. (B18D) Poraus 84, isku 80 mm, tilavuus 1778 cm3. PIENTÄ lisäkiiltoa konehuoneeseen tuovat kromattu venttiilikoppa ja öljykorkki, jotka tarttuivat mukaan Volvokerhon ostosmatkalta Göteborgista.
SULAKERASIAN kannen alta löytyvät kytkentätiedot kahdella kielellä. "Eihän nämä koskaan ihan valmiita ole, vaan matkan varrella on vielä tehtävä parannuksia", Sami toteaa ja kertoo, että seuraavaksi auton taka- ja tuulilasin ympärille on vaihtumassa uudet eloksoidut alumiinilistat. Esikoinen on jo ilmoittanut haluavansa PV Volvon.
Vielä parannettavaa
Myös käyttöautoinaan ruotsalaismerkkiä suosiva Sami Kyttälä pitää Volvoa kiitollisena harrasteautona erityisesti tekniikan osalta, koska samoja komponentteja käytettiin merkin eri malleissa pitkään. Teho 86 hv/ 5000 rpm. Jatkuvuuttakin on odotettavissa vanhemman jo ilmoitettua haluavansa autokseen PV Volvon kortin saatuaan. Tallella on ensimmäiseksi autoksi hankittu ´69 Amazon, työn alla on ´38 PV 51 ja samaa ruotsalaismerkkiä suositaan perheessä käyttöautoinakin.
Merkkikerhon kokoontumisajot ovat perheessä muodostuneet isän ja tytärten yhteiseksi jutuksi. Perille kuitenkin päästiin ja sekä sähkö- että bensansaantiongelmat on sittemmin korjattu. PORVOOLAINEN Sami Kyttälä on tyytyväinen Volvo-harrastaja. 5 runkolaakeria, 2 kaasutinta
04 Voimansiirto
4 vaihdetta, kaikki synkronoitu, lattiavalitsin, takaveto
05 Alusta
Edessä ja takana kierrejouset, rumpujarrut
06 Kori
2-ovinen itsekantava kokoteräskori
07 Mitat
Pituus 445, leveys 159, korkeus 156, akseliväli 260 cm
32
01/12
Sain heti paljon innostuneita ja kannustavia yhteydenottoja, vaikkei tilauksia ihan saman tien tullutkaan", Katja Hynninen kertoo ja jatkaa: "Pitkän päälle kuitenkin selvisi, että yhteydenotto oli onnistunut valinta ja tällä hetkellä minua ilokseni työllistävät eniten juuri auton verhoilukankaat." Autojen verhoiluissa sidokset ovat pääsääntöisesti palttinaa ja palttinan muunnelmia sekä muita perussidoksia, ja yleensä materiaali on villaa tai villasekoitetta.
"Kokemukseni mukaan erityisesti ranskalaisissa autoissa on erittäin hienoja monivärisiä ja rakenteeltaan monimutkaisia sidoksia, esimerkiksi kaksinkertaisia kankaita. Asiakkaalleni oli jo joku ennättänyt kertoa, että kyseisenlaista kangasta ei pysty tavallisilla kangaspuilla kutomaan, ja aluksi emmin vähän itsekin onko se mahdollista. Kun sitten pääsin kangaspuiden ääreen, tiesin heti, että tämä on minun juttuni, tästä aion ottaa selvää perinpohjin ja tätä aion tehdä työkseni. Toistaiseksi olen kuitenkin onnistunut kutomaan kaikki kysytyt kutomalla valmistetut verhoilukankaat", Hynninen kertoo. Vuoden opintojen jälkeen Katja kuitenkin vaihtoi paikkakuntaa ja siirtyi opiskelemaan tekstiilisuunnittelua Wetterhoffille Hämeenlinnaan. Työtilaus alkaa aina niin, että asiakas lähettää tai toimittaa kutojalle näytteen verhoilukankaasta. Alkuun hän ajatteli, että toiminta olisi pienimuotoista tuotemyyntiä, mutta koska tilaustyöt tuntuivat mieluisilta jo opiskeluaikana, kävi pian selväksi että erilaiset pidemmät projektit ja tilaustyöt tulisivat olemaan tulevaisuuden toimeentulon lähde.
Piispanpenkeistä auton istuimiin
"Sain tilaustyönä tehtäväkseni kutoa Tampereen Piispantaloon tuolien verhoilukankaan vuonna 2008. Hyvin erikoinen ja haasteellinen sidos oli myös DeSoton verhoilukankaassa. Niin siinä kävi, että kudonta vei minut täydellisesti mukanaan saman tien." Hynninen perusti yrityksen vuonna 2004. Kankaat mallin mukaan
Katja Hynnisen jo opiskeluaikanaan perustamassa Karkeloyrityksessä valmistuu tilauksesta klassikkoajoneuvojen verhoilukankaita tarkasti alkuperäistä mallia noudattaen. Joskus verhoilukangas saattaa olla kokonaan keinokuitua, jolloin materiaali joudutaan useimmiten korvaamaan merseroidulla puuvillalla tai villalla, sillä keinokuitulankojen saatavuus pienissä erissä on huonoa, lähes mahdotonta, eikä niitä myöskään pysty värjäämään niin helposti kuin luonnonkuituja. "Käytössäni on kahdet kangaspuut: perinteiset vipukangaspuut ja Taiteen keskustoimikunnan apurahan turvin hankitut tietokoneohjatut kangaspuut. "Tietenkin olin pienenä nähnyt kun mummoni kutoi, mutta ennakkoon minulla ei ollut mitään erityistä kiinnostusta kangaspuilla kutomiseen. Karkelossa kudotun verhoilun on saanut niin 50-lukuinen Volvo, 60-lukuinen Renault kuin 70-lukuinen Mersukin.
K
atja Hynnisen toiveammattina oli kuvataiteilijan ura, mutta epäusko toimeentulosta ja halu yhdistää taiteellisuutta ja käytännön työtä vei hänet opiskelemaan tekstiilialaa Koulutuskeskus Salpaukseen Hollolaan. Näytteestä tulee näkyä kokonainen mallikerta sidosta molempiin suuntiin, yleensä noin 10 x 10 senttimetrin pala riittää.
Asiakas tilaa ja kutoja kutoo. Ehdottomasti vaikein toteuttaa oli ensimmäinen tilaus: vuoden 1963 Renault Dauphinen verhoilukangas. Avustuksesta huolimatta investointi oli huomattava, mutta se helpottaa erilaisten kokeilujen ja mallikankaiden valmistusta merkittävästi ja mahdollistaa entistä monimutkaisempien kankaiden kutomisen sellaistenkin joita olisi mahdoton toteuttaa tavallisilla kangaspuilla", Katja kertoo innostuneena.
Teksti: Lea Lahti Kuvat: Tuukka Erkkilä
Kymmenen työvaihetta
Asiaa ymmärtämätön voisi kuvitella, että verhoilukankaan kutominen sujuisi yksinkertaisesti niin, että asiakas tilaa ja kutoja kutoo. Projekti oli mieleinen ja aloin pohtia, mihin muualle tarvittaisiin alkuperäisen mallin mukaan kudottuja kankaita. Itse asiassa verhoilukankaan valmistuksessa on noin kymmenen työvaihetta. Väärin: verhoilukankaan valmistuksessa on kymmenkunta eri työvaihetta.
01/12
33. Keksin tarjota osaamistani museoajoneuvoharrastajille ja otin yhteyttä eri kerhoihin
Kun tarjous hyväksytään, kutoja valmistaa kangasnäytteen tulevasta kankaasta ja asiakkaan on mahdollista esittää vielä muutoksia kankaaseen. Silloin en tietenkään voi ottaa tilausta vastaan", Hynninen kertoo. Kankaat mallin mukaan
TIETOKONEOHJATUT kangaspuut nopeuttavat ja helpottavat sekä kokeilujen että mallikankaiden valmistusta, ja mahdollistavat monen sellaisen kankaan kutomisen, joka olisi mahdotonta tavallisten kangaspuiden avulla.
ALKUPERÄISESTÄ verhoilusta otetusta mallipalasta tutkitaan materiaalien ja värien lisäksi kankaassa käytetty sidos. Toimitan langat sekä mallitilkun ja paluupostissa tulee juuri oikeanväristä lankaa", kutoja kertoo. "Mielestäni on tärkeää, että me molemmat voimme olla varmoja siitä, että kankaasta on tulossa juuri oikeanlaista", kutoja painottaa. Lankojen värikartat ovat varsin suppeita, eikä läheskään aina löydy alkuperäisen verhoilun kaltaista oikeansävyistä lankaa. Alkuperäiset kankaat on aina valmistettu teollisella kutomakoneella, tavallisilla kangaspuillahan pystyy kutomaan lähes mitä tahansa kutomakoneella kudottua, koska toimintaperiaate on sama. Hinta, jonka kirjallisessa tarjouksessa ilmoitan, sisältää. Jos näytepalaa ei raaski leikata, voi malliksi toki toimittaa vaikka kokonaisen penkin verhoilun, jonka saa ehjänä takaisin. Jos näin käy, lanka värjätään asiakkaalle juuri oikean väriseksi.
"Yhteistyökumppanillani on uskomaton taito värjätä prikulleen oikeaa sävyä. Mallipalasta kutoja analysoi sidoksen, käytetyt materiaalit ja värit ja ottaa alustavasti selvää materiaalien saatavuudesta.
34
01/12
"Pyydän auton omistajalta mitat ja leikkuusuunnan verhoilukankaasta leikattavista kappaleista ja laadin niistä leikkuusuunnitelman, jonka avulla saan selville tarkan tiedon siitä, kuinka leveää kangasta ja kuinka monta metriä tarvitaan." Seuraavaksi asiakkaalle tehdään kirjallinen tarjous. Karkeasti arvioiden museoauton verhoilukankaan hinnan voisin sanoa alkavan tuhannesta eurosta; silloin on kyseessä helpohko perussidos, johon sopivanvärinen materiaali löytyy lankavalmistajan värikartasta, eikä siis värjäystä tarvita. Kun materiaalit ovat valmiina, luodaan loimi ja rakennetaan kangas kierretään loimi kangaspuihin, tehdään niisintä ja sidonta sekä pujotetaan loimilangat yksi kerrallaan sopivaa tiheyttä olevaan pirtaan. Joskus voi kuitenkin olla niin, että haluttu verhoilukangas on valmistustekniikaltaan sellainen, ettei sitä voi kutoa perinteisillä kangaspuilla: esimerkiksi jaguard-kangasta, plyysiä, samettia, mokkajäljitelmää tai esimerkiksi neulosta. Seuraavaksi tilataan riittävä määrä materiaaleja. Vasta sitten alkaa varsinainen kudontatyö. Lopuksi kangas tarkastetaan ja viimeistellään. Useimmiten pakallinen kangasta valmistuu noin viikossa. "Tilaustyönä kudotun verhoilukankaan hintaa ei voi ilmoittaa metreissä kuten kangaskaupassa, vaan hinnoittelen kunkin työn projektikohtaisesti. Ääritapauksessa on riittänyt yhden sentin suikale leikattuna penkin alta saumanvarasta. Joskus tarvittavaa lankaa löytyy Suomesta, mutta Hynninen tilaa lankoja myös ulkomailta. Tämän perusteella kangas rakennetaan puihin; kierretään loimi tukille, tehdään niisintä ja sidonta, ja lopuksi pujotellaan loimilangat sopivaa tiheyttä olevaan pirtaan.
"Puhelimessa on vaikea kertoa asiakkaalle, miltä kudottu kangas näyttää
Tuloja kertyy hieman myös käsityölehtien kudontamallien suunnittelusta. Jos materiaaleja joudutaan värjäämään, sekin venyttää aikataulua. Erikoinen sidos osoittautui melkoisen haasteelliseksi toteutettavaksi, mutta onnistunut lopputulos korvasi nähdyn vaivan ja tehdyt työtunnit.
Kutojaan kannattaa ottaa yhteyttä viimeistään kuusi kuukautta ennen kuin on suunnitellut antavansa auton penkit verhoilijalle työn alle.
Hynninen kutoo tilauksesta myös muita tekstiilejä, muun muassa sisustuskankaita restauroitaviin rakennuksiin ja tyylihuonekaluihin. Eli kutojaan kannattaa ottaa yhteyttä viimeistään kuutisen kuukautta ennen kuin on suunnitellut antavansa auton penkit verhoilijalle työn alle. Kurssista oli hyötyä: yrittäjäidentiteetti vahvistui ja samalla verkostoitui toisten yrittäjien kanssa", Hynninen summaa. Museoautojen entisöijät ovat ehkä tottuneet siihen, että joitakin osia joutuu odottamaan, joten verhoilukankaan suhteellisen pitkä valmistumisaika ei tuota ongelmaa", Katja pohtii.
RENAUL Dauphinen verhoilukangas oli ensimmäinen Katja Hynnisen tilauksesta kutoma museoajoneuvon kangas. "70-luvulla syntyneenä pidän sen ajan autoista: omia valokuva-albumeja selatessa löytyy paljon mukavia kuvamuistoja autoista ja autoilusta, mutta sympatiseeraan tasapuolisesti kaikenikäisiä museoautoja. Arvostan paljon muutenkin kaiken vanhan entisöintiä ja historian säilyttämistä", yrittäjä Katja Hynninen pohtii.
01/12
Päätoimiseksi yrittäjäksi
Pyynikin Trikoon arvokkaassa tehdaskiinteistössä sijaitsevissa Karkelo-yrityksen työtiloissa on tähän mennessä työn alla on ollut 19501970-lukuisten autojen verhoilukankaita, ja uuden alkuperäisen verhoilun mukaan valmistetun kankaan ovat saaneet muunmuassa DeSoto Diplomat Custom, Peugeot 404, Volvo PV 444 , Mercedes Benz 220D ja Renault 4 L.
35. Minulla on autoharrastajista pelkästään hyvää sanottavaa: ei ole ollut mitään ongelmia heidän kanssaan. Ryttylän kirkkoon suunnittelin viime vuonna liturgisten tekstiilien sarjan", Hynninen kertoo. Tein pitkään keikkahommia, opettajan sijaisuuksia ja hyvin monenlaista työtä rinnakkain yrittäjyyden kanssa. Hynninen on suorittanut Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen ja Oppisopimuskeskuksen Luovien alojen yrittäjävalmennuksen, jossa oli mukana graafisen-, käsityö- elokuvaja tanssialan yrittäjiä. "Joskus toki pystyn valmistamaan verhoilukankaan hyvin nopealla aikataululla, mutta käytössäni on vain kahdet kangaspuut eli työn alla voi olla ainoastaan kaksi kangasta yhtä aikaa, ja edellinen projekti on saatava aina päätökseen ennen kuin pääsen aloittamaan uutta. Tietääkseni Suomessa kukaan muu ei kudo auton verhoilukankaita ammattimaisesti." Katjalla itsellään ei ole edes ajokorttia, mutta hän ihailee klassikkoautojen muotoilua ja tietenkin verhoiluja. "Auton verhoilukankaat eivät mitenkään oleellisesti poikkea muista tilaustöistä. "Jonkin verran olen tehnyt myös kirkkotekstiilejä. Voin toki turvautua kiiretapauksessa toisen ammattikutojan apuun, ja olenkin joskus toiminut niin. "Kävin kurssin, vaikka olin sen alkaessa toiminut jo muutaman vuoden yrittäjänä. Tässä asiassa luulen jo maksaneeni riittävät oppirahat ja osaavani hinnoitella oikein", Katja kertoo nyt jo naureskellen.
Puolen vuoden projekti
Vaikka itse kudontatyö valmistuukin usein muutamassa viikossa, aikaa kannattaa varata puolesta vuodesta vuoteen, sillä suunnittelu, kokeilut ja materiaalitoimitukset vievät oman aikansa. En pääse helpolla, mutta en olisi tätä alaa valinnutkaan, jos aikoisin päästä helpolla. Syksystä 2010 jätin vakituisen palkkatyön pois. Nyt kun työhön pystyy keskittymään täysillä, toimeentulokin on tasaisempaa. kaikki työvaiheet, eikä asiakkaalle tule työn edetessä yllätyksiä, vaikka itselläni menisi kudontatyöhön enemmän aikaa tai materiaalit maksaisivatkin enemmän kuin olen olettanut pidän sen sitten omana tappionani. "Keljuinta yrittäjän työssä on epävarmuus toimeentulosta. Näen kuitenkin, että on mahdollisuus tulla toimeen pelkästään tällä. Myös silloin, jos tarvitsen leveämpää kangasta, mitä omilla puillani voi kutoa, teetän kudontatyön alihankintana toisella taitavalla kutojalla." Viimeisimpänä työnä on valmistunut kahta erilaista verhoilukangasta vuosimallin 1957 Volvoon ja parhaillaan odottaa vahvistusta BMW:n verhoilukankaan tilaus. Leivän syrjässä pysyy joten kuten, mutta kyllähän yrittäjänä oleminen vaatii paljon. "Todella kaunista tiilenpunaista villakangasta, jossa on luonnonvakoisia pilkkuja", kutoja kuvailee
Tapahtumapaikan pihalle oli mahdollisuus tuoda myös oma klassikkonsa myyntiin, ja yhtenä erikoisuutena ja harrastekaluston houkuttimena oli liikkuva katsastusasema, jonka katkeamattomaan jonoon riitti klassikoita koko tapahtuman ajaksi. Montesa- ja Bultaco-motskareistaan tunnetussa maassa rompetorin tarjonta on myös pitkälle sen mukaista ja hyvää oli tarjonta myös Seat-varaosien puutteesta kärsiville. PIHAN kovimman toiveen esitti tämän ykköskori-Eskon omistaja, joka kirjasi hintalappuun huimat 75 000 euroa. Espanjan isoimmaksi alan tapahtumaksi itseään mainostavat messut houkuttelevat myyjiä myös pitkin Eurooppaa ja niin ranskalais- kuin italialaisklassikoiden osia kannattaa paikalle tulla kaupittelemaan. Barcelonan jättimäisestä messukeskuksesta oli pari hallia varattu klassikkoautonäyttelylle sekä yksi rompemyyjille. kerran järjestettyjen messujen pääteemana oli jatkaa Mercedes-Benzin 125- ja E-tyyppi Jaguarin 50-vuotisjuhlia, mutta paikallisempaakin juhlan aihetta messuilla oli, sillä 50 vuotta oli tullut kuluneeksi myös siitä kun edelleen kilpureiden parissa puuhaileva, yhdeksääkymppiä käyvä Ramón López Villalba aloitti Hispakartmikroautojen valmistuksen ensimmäisenä Espanjassa. Pihalle oli kuskattu myös tusina Historic-kilpuria mainostamaan keväällä ajattavaa Costa Bravan kisaa. Seat maan tunnetuimpana ajoneuvovalmistajana esitteli uusien malliensa rinnalla omaa historiaansa ja Nissan Z-sarjaansa alkaen Fairleidista uusimpaan 370 Zetaan. Messuosastojen näyttävyyteen ei Espanjassa panosteta ihan meikäläisten innolla, mutta rompetorilla oli myytävä tavara rajattu tiukasti harras-
Nelipäiväiset Auto Retro -messut tarjosivat kattavan läpileikkauksen Espanjan klassikkoautoharrastuksesta. Viime vuonna huippuosin rakennetulla autolla oli ajettu tänä vuonna kolme kisaa.
Retro Auto
Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine
lona Barce
N
yt 28. Piha-alueella oli mahdollisuus kaupitella omaa klassikkoaan ja rompetorille varatussa hallissa tehtiin pienempiä löytöjä.
Barcelona, 3.6.12.
tukseen liittyväksi. FIA-passitetun Fordin tekniikkana oli 2-litrainen, 16-venttiilinen BDG-moottori, josta puristui 245 heppaa. Pieni joukko Autohistoriallisen seuran jäseniä matkasi tapahtumaan kimpassa, mutta hyvä Montesa- ja Bultaco-osien tarjonta oli houkutellut rompelaatikoita penkomaan omatoimisiakin suomalaisharrastajia.
36
01/12
Virheetön kilometrimittareilla varustettu Valiant Signet lienee kuitenkin myyty maahan uutena. Pitkään autoa kaup itellut kaveri kertoi tiput taneensa Mersun hintaa jo yli kymppitonnilla 37 000 euroon, mut ta silti laman vuoksi myynti on vaikeaa. Ruosteet toman ja monilta osiltaan sittemmin remontoidun auton ulkoasu oli onneksi maltettu jättää patinoituneen alkuperäiseksi. 50-luvun Seat 600 on arvossaan ja tähänkin kaapparioviseen yksilöön ilmestyi 7 500 euron hintalappu. Huippukuntoon entisöidyn yksilön hintapyynniksi oli rustattu 48 000 euroa. Vain näytillä olleesta yksilöstä voisi päätellä, että heijastin- ja vilkkusäädökset ovat olleet tiukkoja.
MYYNTITORIN haasteellisin aihio oli ´65 Jaguar MK II 3.8 Automatic, jossa peltitöitä riittäisi pitkäksi aikaa. TONNI-SIMCAN loppupään yksilöllä väitettiin ajetuksi vain 4 800 kilometriä ikinä.
KUN ilmasto sen sallii, voi auton katsastaa näinkin. PORSCHE 356 SC '65 oli kauniisti patinoitunut, ja kun 37 tuhannen euron hintapyyntö ei aiheuttanut minkäänlaista kiinnostusta, ilmestyi myyntilappuun myöhemmin tarkennus että tinkivaraa on.
PORSCHEA kaupitellut kaveri toi tarjolle myös Kaliforniasta tuomansa 190 SL Mersun, josta kertoi itse maksaneensa 20 000 taala a seitsemän vuot ta sitten. Takapäässä pörisee moottori tuottaen hydraulipainetta jarrudynolle ja virtaa etupäässä olevaan toimistoon. Rekan kyljistä avattava perävaunu muuttuu katsastusasemaksi käden käänteessä. Hintaa olisi tarvittaessa vieläkin viilat tu ja auto n olisi voinut vaikka ajaa Suomeen, kehui myyjä.
RÄTTÄRIN halutuin versio lienee tämä 2CV Sahara 4x4, josta löytyy moottori molemmista päistä. Pelkästään hosumisen katsominen alkoi jo janottamaan.
AMERIKAN AUTOT ovat Espanjassa harvinaisia. POMPANNAPILLA on vankka kulttiasema harrasteautona. Optimistinen 9 800 euron hintapyynti näytti aiheuttavan lähinnä päitten puistelua.
01/12
37. KATALONIAN oma olutmerkki järjesti kaljateltan yhteyteen leikkimielistä kisailua, jossa Seatilla pienen ajon jälkeen vaihdettiin rengasta ja taas jatkettiin menoa
Merkeistä päätellen auto olisi Dodge 3700GT, mutta jos joku tietää enemmän, kertokoot.
E-TYYPPI tai ponttooni-Mersuko raskas vekslata. Näyttelyn ainoa lavastus oli tämä latolöytöideaan pohjaava heinä-Mersu.
38
01/12. JOS se takavuosien kaatumatautinen pikku-A hiukan kolhaisikin johtotähden imagoa, niin ei taideta tätäkään takamoottorimarkkinoille ammuttua harhalaukausta muistella lämmöllä.
MEILLÄ pienetkin kerhot kilpailevat tosissaan huomiosta, mutta RetroAutossa niin ei tehdä. Kas tästä sähköiset tehostimet, joilla elämä kevenee heti. Toteutukseltaan korkealuokkainen kori oli lasikuitua ja nahkasisustus vimpan päälle. PIHAN isoin osasto oli Historic-rallaajilla, jotka mainostivat keväällä ajettavaa Costa Bravan kisaansa.
KATALONIAN antiikkiautokerhon osastolla oli autotietäjille haastetta. Huomaamattomasti asennettavat ja hyväksytyt teharit keventävät rahapussiakin parin tonnin verran, mutta tuovat vaivattomuutta ajamiseen
Kahden litran Perkins-dieselillä kulkevaa Mussea ajateltiin 60-luvun puolivälissä kansalliseksi taksiksi, kuin Briteissä ikään. ITALIALAISRANSKALAISTA yhteistyötä. Liekö sitten ulkomuoto vaikuttanut siihen, että projekti hautautui vähin äänin.
01/12
39. Alkupään Fairlady ja Z240 kummastuttivat yleisöä, sillä Datsunin maahantuontihistoria on Etelä-Euroopassa paljon meikäläistä lyhempi.
MUSTANG Sedan kertoo omalla karulla tavallaan, miksi Espanjassa luotettiin mielummin muiden maiden automuotoilutaitoon. Abarthin sekä virittämä että korittama ´63 Simca 1300 GT.
KORILTAAN superkaunis Simca 1200 S olisi vaihtanut omistajaa 12 000 euroon ja OSI -erikoiskorilla oleva ´61 avo-Fiat oli hinnoiteltu 18 500 euron arvoiseksi.
MERSUKERHON osastolla nähtiin kerhokuormurin lisäksi vähän harvinaisempi Adenauerin 300S Coupe.
NISSAN toi osastolleen Zeta-sarjaansa aina uusimpaan Z370-malliin asti
40
01/12
VÄHÄLLE huomiolle jäänyt ranskalaismerkki Voisin valmisti kääpiöluokan Biscootteria kaikkiaan 20 000 kappaletta! Suunnittelijan lentokonetausta näkyy hauskassa pikkuautossa, jonka voimanlähteenä toimii 200-kuutioinen Villers kakstahtari. Hiukan nuhruisesta yksilöstä saa nykyisin pulittaa 8 500 euroa ja hyväkuntoisesta tuplasti enemmän.. SEATIN kusiaisilla on Espanjassa virkeä merkkikerho, jonka osastoa komisti umpikylkinen huoltoauto. HISPAKART on Ramón López Villalban tuotemerkki, jolla valmistettiin Espanjan ensimmäiset mikroautot jo 50 vuotta sitten. ESPANJASTA tuotiin 196973 meillekin tätä pompannapin Speciaalia, kun valmistus Italiassa oli jo päättynyt. Verstaassa tehtiin myös mikroja pykälää isompia formuloita, joita vauhdittivat Bultaco- tai Ducati-moottorit. Tämä puolikatettu kilpuriluokka ei tainnut koskaan rantautua Suomeen?
RAMÓN Lópezin Formula kolmosiin suunnittelema, Seatin osiin pohjautuva kilpuri jäi prototyyppiasteelle.
BARCELONASSA toimiva Auto Storica tekee entisöintejä niin asiakkaille kuin myyntiinkin. Noin 30 henkeä työllistävän verstaan erikoisalaa ovat nopeat, harvinaiset ja kalliit klassikot.
SIATA-KORIPAJA teki kaikenmoista erikoiskoria lähinnä huvittelukäyttöön, johon tämäkin rantabussi(?) lienee ajateltu
MEILLÄ kaiketi täysin tuntemattomaan espanjalaiseen Sanglasmotskariin tarjolla oli runsaasti uutta osaa.
01/12
41. ´49-´52 Chevyyn, vanhaa varastoa, 15 euroa kappale. Ranskan papereilla oleva ´42 Scoutti olisi lähtenyt kymppitonnilla. 25-senttisille pienoismalleille kertyy runsaan käsityön vuoksi hintaa jopa 1 500 euroa. Osaston helmenä oli ´82 Seat Panda 45 -ralliauto, jolla kansallisia ralleja kaahaili tuolloin vielä kohtuullisen tuntematon Carlos Sainz.
MYKISTÄVÄN tarkoille n. PURNUKKAKERÄILIJÖILLE valinnan vaikeutta.
VAIHDEKEPIN nuppeja mm. Koko messuilla ei vaan näkynyt nuppeihin sopivia autoja. TIPPARELLUN tiivistystarpeita metritavarana. SEATILLA oli näyttelyn isoin osasto ja merkki lienee aina ollut ylivoimainen myynniltään maassa. ALUMIININ täytelankahitsausta opetettiin ihan kädestä pitäen. OLISIKOS lähtenyt Inkkari jo tehtaalta sinisenä. Vuosikymmeniä vanhan maalipinnan alta ei ainakaan pilkottanut punaista
onsepti K karkasi joka
BMW Z1 '91
42
01/12
BMW alkoi nostamaan itseään teknisesti edistyksellisten autojen joukkoon 1980-luvulla, kun siihen asti oli keskitytty hakemaan oikeaa asiakaskuntaa. Nuorelle ja dynaamiselle ostajalle tarkoitettu tulevaisuuden tutkielma herätti niin kovaa kiinnostusta, että siitä tuli totta.
Helsinki
01/12
43
Osaston ensimmäiseksi ohjenuoraksi valittiin "vapautta neljällä pyörällä". Vastaanotto oli tyrmäävä: saarivaltion museoautotehtailijoita lukuun ottamatta oikeastaan kenelläkään ei ollut pieniä roadstereita tuotannossaan, joten BMW oli hukkua potentiaalisten ostajaehdokkaiden yhteydenottoihin. Futuristisuus jatkui myös pinnan alla. Suunnitteluosasto tunnettiin sisäisellä nimellä ZT, jossa Z tarkoitti samaa kuin myöhemmissä roadstereissa, "zukunft" eli tulevaisuus. Elettiin 80-luvun kuumimpia vuosia, mas-
BMW ilmoitti saaneensa Z1:stä 35 000 tilausta, mikä olisi tarkoittanut 19 vuoden jonoa suunnitellulla valmistustahdilla.
Z1 tarjoaa liki avonaisinta tunnelmaa, mitä vuosikymmeniin automaailmassa on ollut tarjolla. Tämä siis siitä huolimatta, että ZT oli vasta julkaissut konseptiauton, jonka tuotantoon ottamista ei oltu oikeastaan vielä edes harkittu. Mutta niinhän koko konsepti ja sen suunnitellut osastokin oli. Münchenissä oli tammikuun alussa 1985 aloittanut toimintansa BMW Technology GmbH, päämerkin tytäryhtiö jolle annettiin tehtäväksi tutkia ja kehittää tulevaisuuden autoja, valmistustekniikoita ja konsepteja, joilla "muutettaisiin tai mullistettaisiin autosuunnittelua". Pienet, keveät roadsterit loistivat tuolloin vielä poissaolollaan, joten BMW päätti kokeilla kepillä jäätä. Yksi osatekijä suosiolle lienee ollut myös ajankohta. Osastolle annettiin vapaat kädet, eikä markkinointiosasto määrännyt rahoista, tekniikat kun saivat olla otettavissa käyttöön vasta myöhemmin tulevaisuudessa.
Vapautta neljällä pyörällä
Johtajaksi osastolle nimitettiin Ulrich Bez, joka puolestaan nimitti pääsuunnittelijaksi Harm Lagaayn, hollantilaissyntyisen designerin jonka
portfoliosta löytyi muun muassa Porsche 924, ja joka tulisi myöhemmin piirtämään BMW Z3:n ja Porsche Boxsterin. Jenkeissä liikenneturvallisuusvouhotus oli lähes lopettanut oikeiden avoautojen markkinat vuosiksi, ja Euroopassakin ne pilkkoutuivat osiin. Koska BMW halusi samalla katsoa tulevaisuuteen, hylättiin kummatkin ideat varsin nopeasti, eikä niitä olisi saatu läpi monenkaan maan liikenneturvallisuusviranomaisten syynissä siinä tapauksessa että auto olisi päätynyt tuotantoon. Japanilaiset loistivat vielä poissaolollaan, eikä Mazda MX-5 ollut kuin hahmotelmana paperilla. Teräsrungon ja muovisten koripaneeleiden ohella uusia valmistustekniikoita kokeiltiin auton lattia levyissä, jotka olivat liimattua hiilikuitusekoitteista muovia.
Spekulointia
Z1 julkistettiin ensimmäistä kertaa kesällä 1986, jolloin prototyypin kuvat julkaistiin Auto, Motor und Sportin numerossa 16/1986. BMW Z1
Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen
J
uppivuosikymmenellä avoautokauppa oli jakautunut. Niinpä tutkielman kynnyskotelot nostettiin korkealle, niitä levennettiin
ja Z-projektiin hahmoteltiin kynnysten sisään laskeutuvat ovet. Ajatus oli taatusti sellainen, mitä kukaan ei ollut aikaisemmin sarjatuotannossa toteuttanut ja taatusti futuristinen. Peruskonsepti on kuitenkin yhtälailla vuosikymmenien takaa tuttu.
44
01/12. Koska konseptin haluttiin futuristisuudestaan huolimatta kunnioittavan perinteisiä roadstereita, kaavailtiin oviratkaisuksi ensin irrotettavia tai kankaisia ovia. Mercedeksellä oli yli kymmenvuotias SL, Porschella 911 Cabriolet, brittivalmistajat puolestaan markkinoivat joko Jaguar XJ-S:ää tai sitten vuosikymmeniä vanhoja roadstereita. ZT hahmotteli paperille pienen ja kevyeksi tarkoitetun kaksipaikkaisen avoauton. Runkorakenne oli suunniteltu galvanoidusta teräksestä, ja korin ulkopaneelit erilaisista muovilaaduista
Jossain vaiheessa juuri ennen tuotannon aloittamista BMW ilmoitti saaneensa 35 000 tilausta Z1:stä, mikä alkuperäisen konseptin ensimmäisillä arvioiduilla tuotantomäärillä olisi tarkoittanut lyhyimmillään 19 vuoden jonoa. Tärkein syy kuitenkin saattoi olla aikakauden erikois- ja klassikkoautobuumi, joka puhalsi keinotekoista kuplaa kaiken vähänkin omalaatuisemman hintoihin. Näistä arviolta jopa 30 000 kappaletta saattoi olla pelkkiä spekulatiivisten sijoittajien tilauksia. Bemarin pieni ja persoonallinen avoauto kiinnosti. Reaktion jälkeen BMW päätti jatkaa tulevaisuuden avoautoprojektin kehittelyä niin, että yhden prototyypin seuraksi rakennettiin neljä kappaletta lisää, ja samaisen vuoden 1986 lopulla johtokunta päätti ottaa Z1:ksi nimetyn roadsterin tuotantoon. Muovisten värikuorien istuvuus ei yllä aivan tämän päivän standardien tasolle mutta toisaalta ne ovat kotioloissa vaihdettavissa!
01/12
45. BMW:lle oli tulvinut vuoden 1987 aikana noin 5 000 ennakkotilausta autosta, jota siis kukaan ei ollut vielä nähnyt luonnossa, vain yksittäisissä autolehtien jutuissa. Eturipustus tuli E30-sarjan 325i:stä, mutta taka-akselistoksi Zetaan kehitettiin ihan oma rakenteensa, joka tuli tutuksi Z-Axle-nimellä. Ferrarin kohdalla vanhan Enzon "viimeisen kisalähdön" lähestymisen arvuuttelu nosti minkä tahansa punaisen maranellolaisen hintaa tolkuttomasti, samoin monista muista superautoista maksettiin käytännössä kaksinkertaista hintaa "mustan pörssin" markkinoilla. Tuotantoon päästäkseen Z1 oli joutunut keräämään sen verran jäykistävää massaa ympärilleen, että kuivapaino oli noussut melkein 1 300 kiloon, mikä tarkoitti reilua takapakkia suorituskyvyssä. BMW sai paljon arvokasta tietoa muun muassa projektorivaloista.
OVET suljettuna Z1:stä ei nopeasti erota tavanomaisemmista roadstereista. Vastaanotto oli muotoilun ja ajettavuuden puolesta yhtä ylistävä kuin paperivaiheessakin, mutta suorituskyky oli sekä lehdistölle että ostajakandidaateille pettymys. Rahaa oli, ja sitä sai myös näyttää. Se tulisi olemaan varustettu 325i:n 170-hevosvoimaisella moottorilla, ja vain hieman yli 1 000-kiloisena sen pitäisi pystyä satasen pikapyrähdykseen reilussa 7 sekunnissa, millä lukemalla se rökittäisi esimerkiksi Porsche 944:n, vaikka jäisi vielä turbomallille yhtä selvin lukemin. Helppo perustekniikka tarkoitti järkeviä huoltokustannuksia. Myöhemmin samaa akselistoa käytettiin esimerkiksi tuoreemmassa E36-sukupolven 300-sarjassa. Useiden valmistajien autoja joutui jonottamaan suuresta kysynnästä johtuen niin kauan, että autoista saatettiin maksaa liikkeen ulkopuolella jopa tuplahinta listahintoihin nähden, varsinkin kun monien kohdalla ennustettiin hinnannousun vain jatkuvan. Oikean ensiesiintymisensä auto teki seuraavana syksynä Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä, mutta siinä vaiheessa sen ympärillä vellova hype oli jo saavuttanut tolkuttomat mitat. Osatekijänä saattoi toki olla, että BMW lupasi Z1:n olevan varsin notkealiikkeinen urheiluauto. Tuotanto alkoi keväällä 1989. Sataseen kului aikaa 9 sekuntia, ja huippunopeuskin oli vajonnut luvatusta yli 230 km/h lukemista 220km/h tietämiin. Maailmantalouden paha mahalasku näkyi kuitenkin nopeasti, ja Z1:sten tilausmäärät kutistuivat murto-osaan kun liukuhihnan käynnistämisen aika tuli.
Ovet auki ajaa saa!
soittain hyväksytyn individualismin tavoittelun kultakautta. BMW muistutti myös erikoisen korirakenteen tuomista eduista se kehotti Z1-omistajia hankkimaan toisen kierroksen irrotettavia koripaneeleita, jolla auton värikuoret voitaisiin vaihtaa mielialan niin
KONEHUONEESSA kurkistelee varsin arkista tekniikkaa, E30sarjan 325i:stä tuttu 2,5-litrainen rivikuutonen.
Z1 oli kokeilukenttä erilaisille tekniikoille ja teknologioille. Moottorin ohella alusta lainattiin osittain olemassaolevista tuotantomalleista
Hannu Vuola tuotti oman autonsa BMW-erikoismies Johan Rännärin kautta. Iskutilavuus 2494 cm3, teho 170 hv, vääntömomentti 222 Nm
04 Voimansiirto
Viisivaihteinen manuaali vaihteisto (Getrag 260/5), valitsin lattiassa. Ikkunalasi
OHJAAMON komponentit tulivat perus-Bemareista. Pienissä kilometreissä on toki omat ongelmansa: "Vähäiset kilometrit sitten näkyvät kaikkina pikkuvikoina, joita joutuu korjailemaan silloin tällöin. Tietysti temppu onnistui myös sekä rättikaton että lisävarusteisen kovakaton kiinni ollessa. Z1:n huomioarvo lienee jo värinkin puolesta taattu. BMW Z1
Z1 oli säväyttävä! Huomioarvoa tuskin laski se tosiasia, että autolla sai ajaa tieliikenteessä myös ovet auki.
vaatiessa tehtaan ilmoituksen mukaan vain 45 minuutissa. Aika vähällä tämän kanssa kuitenkin pääsee. Jokainen auton koripaneeleita irti pulttaillut arvannee, että omistajat pitivät aika-arviota aavistuksen optimistisena. Yksi näistä kahdeksasta tuhannesta, viimeistä vuosimallia 1991 edustava Fungelb-värinen Z1 löytyy myös Suomesta. Omapaino 1290 kg
08 Suorituskyky
0100 km/h 9 s, huippunopeus 220 km/h
09 Valmistusmäärä
8000 kpl (joista tällä väriyhdistelmällä 110 kpl)
46
01/12. Ovi sulkeutui ulkopuolelta samaisesta napista, ja tietysti avautui ja sulkeutui myös sisäpuolelta kahvasta missä tahansa nopeudessa. Huoltoasemilla kysellään että mikä auto tämä on, ja kun vastaan että BMW, niin harva edes uskoo", Hannu nauraa.
01 Merkki ja malli
BMW Z1
02 Vuosimalli
1991
03 Moottori
Kuusisylinterinen, neste jäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Meno on oikeasti tuolla Helsingin keskustassa aika villiä, kun ihmiset ottavat kuvia tästä liikenteessä. Takaveto
05 Alusta
FUNGELB on Z1:n väreistä yksi harvinaisimpia, niitä valmistui kaikenkaikkiaan vain 141 kappaletta (joista 31:ssä oli muuten keltainen sisustus).
Edessä McPhersontuenta, kal listuksenvakain, takana BMW ZAxlemonivarsituenta: alhaalla pitkittäistukivarret poikki tuennalla, ylhäällä Atukivarret, kallistuksenvakaimet, tehostetut levyjarrut, ABSjärjestelmä
06 Kori
Galvanoidusta teräksestä valmistettu monokokkirunko, eri muoviseoksista valmistetut ja täysin irrotettavat koripanelit, kaksi kynnysten sisään laskeutuvaa ovea, taiteltava rättikatto
07 Mitat
Pituus 392, leveys 169, akseliväli 245, raideleveys 145147, korkeus 124/127 cm. Johanin kanssa sitten metsästimme sopivan, vähän ajetun yksilön", Hannu sanoo. "Kyllä. "Auto on vuosimallia '91, mutta se on otettu käyttöön vasta 1994. Mutta Z1 oli säväyttävä! Aikakaudella, jolla Mazda MX-5 oli esitelty vasta kuukautta aikaisemmin eikä Mercedes SLK ollut kuin korkeintaan hahmotelma ruokalan servietissä, Z1 oli raikas tuulahdus vanhan liiton urheiluautojen maailmasta. Kaikista myydyistä Z1:stä melkein 6 500 kappaletta jäi Saksan markkinoille, joten on tilastollinen ihme että Hannun auto on alun perin Luxemburgin kiintiöstä, vaikka Saksasta löytyikin.
"Etsin aikanaan sopivaa harrasteautoa, ja iskin silmäni tällaiseen. Yksi hihnavetoinen kannen yläpuolinen nokkaakseli, 12 venttiiliä. Itse ovisysteemi oli kohtalaisen yksinkertainen: kun lukitus oli avattu ja lukkopesän avausnappia painettu, etuoven taakse sijoitettu sähkömoottori aktivoitui ja veti hihnakäyttöisesti oven alas kynnyksen sisään. Ne kun eivät auki ollessaan heikentäneet auton sivutörmäyssuojaa millään tavalla. Se oli pieni, helposti ajettava, eikä missään nimessä sovi vähätellä sen seikan huomioarvoa, että Z1:llä sai ajaa myös ovet auki. Silti tai juuri siksi se muistuttaa myös kovasti seuraajaansa, paljon tavanomaisempaa Z3:sta.
laskeutuu luonnollisesti oven sisään ensin. Aikaa koko suoritukseen kuluu noin kaksi sekuntia, mikä on kyllä täyttä viihdettä koko sen ajan.
Kauas luvatusta
Z1 jäi suoritusarvojensa puolesta siis tehtaan lupaamista, mutta niin jäivät myyntimäärätkin. Lopulta nämä sitten myivät aika hitaasti ja huonosti", Hannu kertoo. Rättikatto uusittiin joku aika sitten, se maksoi 1 500 euroa, mutta muuten Z1 on perustekniikasta johtuen edullinen ylläpitää", Hannu viittaa Zetan helppoon hoidettavuuteen. Kolmen vuoden aikana autoja valmistui loppujen lopuksi 8 000 kappaletta, mikä toki on kohtalaisen hyvä määrä huomioiden automallin erikoisuus ja kaksipaikkaisen roadsterin epäkäytännöllisyys. Budjetoin vuodessa 1 000 euroa ylläpitoon, ja mietimme yhdessä autoa edelleen huoltavan Johanin kanssa että mihin kulloinkin raha käytetään
autoilun ajankuvaa
klassikot.fi · 01/12 ·
Hinta 8,50
12001
2012-10
808 6 414883 684
368480-1201 · PAL VKO
MADE IN FINLAND
SUOMALAISTA TYÖTÄ
´91 Audi 80 ´74 · BMW Z1 · DKW F12 ´64 · Ford es 190 Mustang ´72 · Merced SL ´63 · Ski-Doo Elan
+ T´NT · Toyota Hiace rt ´64 ´87 · Volvo PV544 Spo
Tankki täyteen! BMW Z1
oltoasemille Löytöretki hylätyille hu Kun konseptista tuli totta
Räpeltämätön
Värikästä kalustoa
n Espanjalaisharrastajie sa autot esillä Barcelonas
Mittatilauskankaat
lynyt Alkuperäiskunnossa säi Ford Mustang HT ´72
oo Tamperelaisyrittäjä kut mukaan llin verhoilumateriaalit ma
Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi. Jokaisella autolla on tarina.
aat 6 Spor Vauhdikk& Volvo PV0-ltukuiset rcedes 190 SL
Me
01/12
ansanauto K
us nosti Toyota Hiacen Konstailematon toimivu kkoon 80-luvun legendojen jou
ellinen Tod
· www
Ford M ustan g '72
Kokkola
48
01/12
Mutta ai i-yksilöt ov uksena alk eet valmi iden s n a an pe lkoa ja akin yksi '7 t harvinais uperäiskun tajan ia t 2 tkojal ostuk Mustang kuin villih oiset, e on sa sesta anut l voset . Alkuv u myöh osien For d e toime mpien aik Mustang it o s mutta ta jollain t jen omista kuuluvat a a j havum entisöimät paa keske ien mieles joneuvoih n t in t Suom etsissämm ömät Suom . Sen seur ä ovat jää , jotka us a n en tei e llä ilm e. aukat a
01/12
49
Mustang oli peijakkaan näyttävään koriin sekä varmaan ja edulliseen Ford Falconin tekniikkaan pohjautuva täsmäosuma. Perusmalli oli kuitenkin rauhallinen ratsu. Sen vuoksi palaute eurooppalaisen autolehdistön kaaharilähettiläiltä oli suurimmilta osin tuomitseva: Mustang ei vedä vertaa vanhan mantereen urheilupirsseille. Autoa ei ollut tarkoitus tilata, vaan oli määrä katsastaa mitä diilerillä olisi sillä hetkellä tarjolla. Voisi kuitenkin
isoja V8-voimaloita, joilla mekaaninen mustangi pinkaisi preerialle kuin sähkösokkipiiskattu viitapiru. Mutta entä jos sen unelmien auton ostaisi ulkomailta. Auto lähti mukaan käytännössä suoraan liikkeen näyteikkunasta, joten varustelu oli se minkä diileri oli siihen ruksinut. Mitä sopivin varustus siis Suomen oloja ajatellen. Mauri oli näin uuden Mustangin omistaja, jonka oli mukava alkaa odotella paluuta Suomeen. Ilmastointilaitetta autossa ei ollut ja ikkunatkin avattiin veiveillä. Sitä kun pidettiin lähes urheiluautona, jonka olisi pitänyt kilvoitella asiakkaista Porschen, Jaguarin ja muutaman muun perinteisen vauhtiautovalmistajan kanssa, vaikka Mustang oli käytännössä vain maukkaasti muotoiltu, nuorekkaita sieluja lumoamaan pyrkivä käyttöauto. Kunhan auton vain omistaisi vähintään vuoden ennen paluuta koti-
maahan, sen saisi tuoda mukanaan verottomana muuttoautona. Ford Mustang
Teksti: Harri Onnila Kuvat: Tuukka Erkkilä
F
ord Mustangin varhaisvuodet ovat yksi automaailman kiistattomia menestystarinoita monella tapaa. Toki Mustangiin oli 60-luvun loppuvuosina tarjolla konejumalien loitsujen synnyttämiä
50
01/12
ainakin jos verottajalta kysyttiin. Pian hän kuitenkin palasi samaiseen autoliikkeeseen, sillä. Windsor-moottorin voimavarat välittyivät liike-energiaksi kolmiportaisen automaatin toimesta. Huomio kohdistui Ford Mustangeihin, joita oli tyrkyllä muutamia yksilöitä. Kaikki osui tuolloin kohdalleen: suuren Fordin mahtava tuotantolinjasto ja rasvattu markkinointikoneisto sekä tietenkin itse tuote. Jenkkinäkökulmasta se oli kiva ajettava, monipuolisesti lisävarusteltava perusauto, johon sai pienellä rahalla letkeästi vääntävän veekasin, jos kuutosen taloudellisuudelle ei ollut tarvetta. Makutuomarina oli New Yorkissa asuva Maurin vaimon sisko. Yksi Mustangeista oli luiskaperäinen, joku Mach 1. "Mustangeja oli liikkeessä tarjolla kolmea eri väriä. Hinta oli muistaakseni 3 660 dollaria", juttelee Mauri yli 40 vuoden takaisista hetkistä marraskuisessa Mahopacissa. Mustangin tarina on kerrottu monissa eri yhteyksissä vuosien myötä, joten ei mennä tällä kertaa syvemmälle Musse-historian hiirenkorvaisille sivuille. Työurakka Amerikassa olisi Maurilla päättymässä vuodenvaihteessa 19721973, joten vuoden 1971 lopulla Mauri asteli New Yorkin osavaltiossa, noin 50 mailia Manhattanilta pohjoiseen sijaitsevassa Mahopacissa sijaitsevalle Ford-diilerille. Mukana ollut vaimon sisko tykästyi kuitenkin marooninpunaiseen Hardtop-malliin, joten teimme kaupat siitä. Tämä ajatus herää edelleen autoilevan kansamme syvissä riveissä, ja niin se heräsi myös Mauriystävämme mielessä neljä vuosikymmentä sitten.
Dollareilla saa ja Mustangilla pääsee
Mauri oli muuttanut 60-luvun lopulla New Yorkiin rakennushommiin viideksi vuodeksi, joten tienaamisen lisäksi mahdollisuudet myös autontuontiin olivat mitä mainioimmat. Euroopassa tuote oli sama, mutta hinta valitettavasti jotain ihan muuta kuin rapakon takana. Ihan perusmalliin ei Maurin tarvinnut tyytyä, sillä kuutosen sijaan pitkän pellin alla oli 302-kuutiotuumainen V8-moottori kaksikurkkuisella kaasuttimella. Etenkin eräässä nimeltä mainitsemattomassa valtiossa Ruotsin ja Neuvostoliiton välissä olivat jenkkipeltien hinnat kohdallaan,
Vuoden 1971 lopulla Mauri astui 50 mailia Man hattanilta pohjoiseen sijaitsevaan Fordliikkeeseen katsomaan itselleen mieluista autoa.
muistuttaa, että Euroopassa Ford Mustang ymmärrettiin oikeastaan alusta asti väärin
"Suomalaiset kun ollaan hulluja työmiehiä, niin ei siinä montaa kuukautta tarvinnut tehdä, kun auto oli jo irti. Kymmenen vuotta vanhoja jenkki-Fordeja oli niitäkin rekisterissä edelleen lähes sata, tarkalleen 93 yksilöä. Jos Mustangista olisi joutunut maksamaan autoveron Suomessa, se olisi ollut monta kertaa hankintahinnan verran", pohtii Mauri. Viimein vuosi läheni loppuaan ja niin miehen kuin autonkin oli aika lähteä kohti Suomea. Autotuojat ry:n vuoden 1972 uusien autojen rekisteröintitilaston mukaan Suomeen rekisteröitiin vain neljä Ford Mustangia. Erikoinen tapaus sattui pian kaupan teon jälkeen, kun Ford-diileriltä tuli 400 dollarin maksuosoitus. Tämä kaikki kuvannee sitä järisyttävyyttä, mitä Maurin Mustang aiheutti lipuessaan vuonna 1973 länsirannikkomme liikenteeseen.
01/12
51. Ja ei ihme, sillä tällä autolla on vielä 100 000 mailin raja rikkomatta. Luvut ovat hurjan pieniä, etenkin kun ottaa huomioon, että muutaman vuoden ikäisiä USA-Fordeja liikkui samaan aikaan teillämme moninkertaisesti enemmän. Olimme ostaneet kaksi autoa niin lyhyellä aikavälillä, että olimme oikeutettu tällaiseen yllättävään palautukseen", Mauri hymyilee poikkeukselliselle autokauppamuistolle.
Harvinainen tuliainen
Vuosi 1972 kului. PIENTÄ patinaa ehkä havaittavissa, mutta muuten kaikki on kuin 40 vuotta sitten. Mauri on nimittäin luvannut auton nyt jo täysi-ikäiselle lapsenlapselleen.
MAURIN Mustangia ei ole ladattu runsailla optiovarusteilla, sillä ajomukavuus rakentuu letkeän V8:n, automaattivaihteiston ja matalanleveän rakenteen myötä.
tarkoitus oli ostaa myös toinen Ford, tällä kertaa vaimon autoksi. Lasse juoksi, kompastui ja voitti, mutta Maurin Mustang odotteli lähinnä matkaa Suomeen omistajan tehdessä työurakkaansa loppuun. Esimerkiksi 1965 käyttöönotettuja oli vuoden 1972 lopussa rekisterissä 305 yksilöä ja 1966 rekisteröityjäkin 274 autoa. "Mustangin mittariin kertyi Amerikan vuoden aikana vain muutama sata mailia", kertoo Mauri auton säästelystä Suomea varten.
Vuoden aikana Mustang tuli kuitenkin maksettua jo käytännössä kokonaan, sillä töitä painettiin kovasti kerta töihin oli tultu. "Itse tulin jouluksi kotiin, mutta laivapaikkaa ei saatu kuin vasta helmikuuksi, joten Mustang jäi vielä Amerikkaan." Ennen kuin vastaanotamme Mussen Suomen maaperälle, luodaan katsaus mitä kylmässä Pohjolassa tapahtui samaan aikaan kun Mauri puunaili marooninpunaisen Mustan-
gin kiiltäviä peltejä suuressa lännessä. Autokantadokumentit puolestaan kertovat, että maassamme oli vuoden 1972 lopussa vain 20 kyseisenä vuonna rekisteröityä amerikkalaista Ford-henkilöautoa. MONI ei tällä hohtavalla takapenkillä ole matkustanut, mutta Mustangin seuraava omistaja ainakin. "Ostimme käyttämättömän '71 Ford Maverickin kuutoskoneella
kerta täyteen, niin heitin että saisivat antaa jo yhden katsastuksen ilmaiseksi." Katsastus on ollut yhtä kertaa
lukuun ottamatta pelkkä muodollisuus. Aivan näin lujasti ei moottorien puristuksia kuitenkaan pudotettu, vaan taustalla oli muutos ilmoituskäytännössä. Ja mikäs on ollut ajellessa, sillä auto on toiminut Maurin mukaan aina loistavasti. "Viimeksikin kun katsastin, niin katsastaja sanoi että tämähän on kuin uusi. Yli 120 000 Mustangia on joka tapauksessa melkoinen lauma autoja. Fordilla meni kuitenkin paremmin kuin kilpailijoilla, sillä esimerkiksi GM kertoi Chevrolet Camaro '72:n tuotannoksi vain 68 656 yksilöä, mikä tosin osin selittyi liki puoli vuotta kestäneellä lakolla. Vuodelle 1972 oli V8-moottoriversioita tarjolla mainitun 302 Windsorin kaksi- ja nelikurkkuisten versioiden lisäksi 351-moottorin Windsor-, Cleveland-, Cobra Jet- ja HO-versiot. Ulkopellit ovat myös paksuja, joten aikanaan lapset on saaneet istua konepellillä, eikä ole mennyt ruttuun." Ruttuja rakkaaseen autoon on aiheuttanut vain yksi kanssaihminen. Pakoputki ei tullut ulos perästä, vaan oli piilossa viistosti alaspäin, joten putkea piti jatkaa 20 senttiä. Valkoisen vinyylikaton takapilareissa oli hopeanväriset koristemerkit, kunnes joku pitkäkyntinen varasti ne heti alkuvuosina. Perusmoottorina oli 250-kuutiotuumainen suora kuutonen, jonka voimavarat jäivät muutaman hevosen alle sadan.. Kunnian sai kokkolalainen Ford-liike, jossa Mauri on asioinut koko Mustang-historian ajan. Suomeen tuotu Maverick myytiin parin vuoden jälkeen eteenpäin, mutta Mustangissa on pitäydytty. Huoltokäynneistä puhuminen nostaa hänen
mieleensä erään alkuvuosien huoltoon viennin. "Mustang on katsastettu aina samassa paikassa. Luvut vaihtelevat hieman lähteestä riippuen, mutta '72-mallien yhteenlasketuksi tuotantomääräksi ilmoitetaan useimmiten 125 093, mikä merkitsi samalla reilun 16 prosentin laskua edellisestä vuodesta. Mustangilla oli ajettu Amerikan vuotena vaivaiset 550 mailia, eli ensimmäinen huolto suoritettiin vasta Suomessa. Niitä valmistettiin yhteensä noin 75 400, joista noin 18 000 oli ylellisempää Grande-versiota. Lisäksi sivuvalot olivat siihen aikaan laittomat. "Ylivieskassa auto katsastettiin Suomen rekisteriin. Ulkoinen koko oli siis kasvanut, mutta sisäiset voimavarat alkoivat vähitellen pienentyä, syynä lähinnä kiristyvät päästömääräykset ja muskelimyllyjen kohonneet vakuutusmaksut. "Sillä ajatuksella sen ostin, että pidän itsellä", Mauri tiivistää. Huolto meni ongelmitta, mutta jälkikäteen kaveri kertoi, että oli matkalla ihmetellyt kun muut tulevat satasen alueella perä edellä vastaan koko ajan. Kun päästiin Ylivieskaan, niin heti oli pihassa porukkaa Mustangin ympärillä ihmettelemässä autoa." Kotona oli vastassa myös kotoinen byrokratia, joten ihan heittämällä Mustangia ei saanut kotimaan kilpiin. Kunnes sitten jossain vaiheessa oli hoksannut, että tässähän onkin mailimittari", Mauri naureskelee.
Huolettomia vuosikymmeniä
Käyttöautoksi suunniteltu Mustang on myös toiminut Maurilla siinä tarkoituksessa kaikki vuodet, oli sitten kesä tai talvi. Jos juhlat alkoivat olla ohi hevosvoimakilvassa, niin samalla myös Mustangin esiinmarssittaman pony-autoluokan tuotantoluvut olivat laskusuhdanteessa. Kun vuonna 1971 oli 302 Windsor-moottorin tehoksi ilmoitettu vielä 210 hevosvoimaa, 52
01/12
niin seuraavana vuonna lukema oli enää 140. Yleisesti ottaen tuntuu, että Mustangiin saa varaosia nyt ehkä paremmin kuin takavuosina. Niistä noin 6 400 oli avomalleja, 43 000 Fastbackia (Sports-
roof) sisältäen Mach 1 -versiot, mutta selvästi eniten kaupattiin Hardtop-malleja. Autoa huoltavan mekaanikon mukaan tavanomaisia osia tulee tilaamalla parissa viikossa. Noin 4,8 metriä pitkänä Mustang oli jo parikymmentä senttiä pidempi kuin vuonna 1964 esitelty ensimmäinen Ford Mustang, mutta rakenneratkaisuiltaan pitkälle yhtenevä. Pohjakaan ei ole mitään ohutta peltiä, vaan paremminkin kuin jotain plootua. Tämä kaveri tuntuu korjaavan autoa mielellään, kun kommentoi välillä huoltoon viedessä, että nyt tuli sellainen auto ettei tarvitse katsoa tietokoneelta että mikä siinä on rikki", Mauri juttelee.
JUHLIEN JATKOT
Mallivuoden 1972 Ford Mustangeissa oli käytössä edellisenä vuonna esiteltyä aiempaa suurempaa korimalli. Tehot 351:ssä vaihtelivat 177 hevosvoimasta 275 hevosvoimaan. "Oli sillä mukava lähteä satamasta kohti kotia. Helmikuussa 1973 Mustang ja Maverick lastattiin viimein rapakon takana laivaan ja parin kolmen viikon päästä odotettu lasti saapui Helsinkiin. Talvella ei kasia tarvitse kiusata tulille kylmiltään, siitä pitää huolen varusteluun lisätty lohkolämmitin.
Palataan 70-luvulle. Ennätysvuoden 1966 huikean 607 568 valmistetun Mustangin jälkeen oltiin vuosimallissa '72 vajottu noin
viidesosaan huippuluvuista. "Tuttu huoltomies ehdotti, että hän voisi viedä Mustangin huoltoon itse ja minä olin tietysti että mikäs siinä. "En ole sitten hankkinut uusia tilalle, vaikka ilmeisesti niitä voisi varaosana saadakin. Amerikkalaiset autonvalmistajat siirtyivät ilmoittamaan tehot niin sanottujen bruttohevosvoimien sijaan nettohevosvoimina. Maalasin valojen lasit myöhemmin samalla punaisella kuin auton väri on", hymähtää Mauri rekisteröinnin edellyttämille puuhille. Ford Mustang
MUSTANGIN 302-2V on tarjonnut huolettomia kilometrejä vuosikymmenestä toiseen normaalihuoltojen voimin. Kun tuli 35. Piti ottaa polttimot pois ja laittaa teipit linssien päälle. Ainoa kerta, kun Mustangia on kohdannut korjauskehotus, tapahtui muutama vuosi sitten, jolloin jarruletkut ja -sylinterit piti uusia
Puristussuhde 8,5:1. Mukavia puolia on sen sijaan helppo keksiä. Ja miksikäs sitä vaihtaisi autoa, jonka ainoaksi huomautukseksi Mauri keksii miettimisen jälkeen automaattiryypyn, joka pysyy talvella päällä turhan pitkään. Omamassa 1590 kg
08 Valmistusmäärä
57 350 kpl
Tämän Mustangin perää ei ole nostettu tai laskettu rakentelusuuntauksien mukaan, eivätkä leveät kumit ole suditelleet sen takaakselia tärviölle.
01/12
53. Mauri on pitänyt autoa hyvässä kunnossa, ja kyselijöitä ja ostajatarjokkaita on kertynyt vuosikymmenien mittaan pitkä liuta. Lattiavalitsin.
05 Alusta
Edessä erilliset päällekkäiset tukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Rumpujarrut edessä ja takana
06 Kori
Itsekantava umpimallinen, kaksiovinen teräskori
07 Mitat
Pituus 481, leveys 188, korkeus 127, akseliväli 280 cm. Takana jäykkä akseli, lehtijousitus. Kaikille Mustangia mieliville täytyy kuitenkin todeta, että Maurin auto ei ole myynnissä, vaan se tulee pysymään omassa suvussa. Iskutilavuus 4942 cm3. Sama meno tuntuu kuitenkin jatkuvan nyt 40 vuotta myöhemmin, jolloin Mustangin mittarissa on vain 96 000 mailia. Pyöränkaaria eivät ole täyttäneet kromivanteet ja leveät kumit, jotka olisivat sauhunneet moottoritilaan lasketun norsumoottorin toimesta kunnes perä olisi antanut periksi. Sen sijaan Maurin Mustang on liikkunut alkuperäisvärissään, koristekapseleissaan ja vakiokuntoisen V8:n yksi pakoputki takapuskurin alta tuikkien. Vielä muutaman vuoden ajan tällä itse sen minkä ajan", kertoo nyt 74-vuotias Mauri. 01 Merkki ja malli
Ford Mustang Hardtop
02 Vuosimalli
1972
03 Moottori
Perintökalleus
Tullessaan Suomeen auto herätti valtavasti huomiota. "Kun on kaikki tehostajat ja leveä kori, niin on se hiton hyvä ajaa. Kulutus pysyy tarvittaessa alle kymmenessä litrassa,
mutta kun lähtee ohittamaan, niin ei kauan tarvitse vierellä ajaa." Nyt 40 vuotta myöhemmin '72 Mustang ei Suomessa ole enää niin harvinainen kuin uutena, kiitos vuolaana käyneen uustuonnin. Lyhyesti ilmaistuna sellaisena luotettavana käyttöautona, millaiseksi se Amerikan autoteollisuuden vapauden ja suuruuden loppuvaiheilla suunniteltiin.
Kahdeksansylinterinen vesi jäähdytteinen Vmoottori edessä pitkittäin. Teho 140 hv/4000 rpm, vääntö 324 Nm/ 2000 rpm
04 Voimansiirto
Takaveto, 3nopeuksinen automaattivaihteisto. Ja kun on tuommoinen kone. Kansiventtiili. Mustangin perää ei ole nostettu tai laskettu rakentelusuuntauksien mukaan vuosien varrella, eivätkä sen pintaa ole koristaneet mirrahiukkaset tai ylimääräiset lakkakerrokset. Jotain ainutlaatuisen upeaa Maurin Mustangissa on kuitenkin. "On tästä tarjottu kesämökkikin ilman tonttia, mutta olen luvannut auton lapsenlapselle
Kaksitahtiset autot olivat nekin suosionsa huipulla, mutta pian koitti jyrkän alamäen aika.
Nurmes
54
01/12. nutta Kadon a
DKW F12 '64
itahtiaika kaks
Rautaesiripusta huolimatta usko uuteen uljaaseen aikakauteen eli vahvana 1950-luvulla ja 60-luvun alussa
01/12
55
Pieni ei ollut missään nimessä sekään mää rä ihmisiä, joka uskoi kakstahtitekno logian mahdollisuuksiin, huolimatta tietyistä parametreistä järjestelmän osoitettuja puutteenalaisuuksia kohtaan. Tämä heijasteli 1950luvulla Suomessakin, jonka kirjavan, joskin vielä vähälukuisen au tokannan saksalaisen kielialueen koko paletti aiheutti hämmennystä. Vuosina 195658 maahan tuoja oli Suomen Autoteollisuus ja sit ten vuodesta 1960 alkaen Veho, joka lakkautti kotikutoisen Donaunimen ja palautti perinteikkään DKW:n.
Saksan jakautuminen kahtia aiheutti ongelmia autojen nimiin ja tekijänoikeudellisiin kysymyksiin.
rakennustaan Liittotasavallan puolel la mitä pontevimmin, huojentunein ja puhdistunein mielin. Osa itäautoista saattoi soveltua jopa paremmin sille tieverkostolle, jonka armas isän maamme pystyi tuolloin tarjoamaan. Kakstahtinen Wartburg DDR:stä voit ti sitä paitsi kansainvälisiä muotoilu palkintojakin läntisessä Euroopassa pidetyissä autonäyttelyissä 5060lu kujen taitteessa. Eikä tässä jutussa tarkastelun kohteeksi valittu länsisak salainen ole sekään yhtään hullumpi: vuoden ´64 DKWmallia saattaa luonnehtia jo varsin viehättäväpiir teiseksi. Tämän nykyäänkin Premiumautoja tuottavan VAG konserniin kuuluvan yhtiön alku. Das kleine wunder...
DKWautojen maskista löytyvät neljä tuttua unionista symboloivaa rengasta paljastavat nykyisen Audi sukulaisuuden. DKW F12
Teksti ja kuvat: Sami Korhonen
V
altakunta oli jakautunut kir jaimellisesti. Eipä ihme, että monet pakenivat, tai yrittivät paeta länti selle puolelle, heidän silmissään kai kuin onnen kultamaana siintelevän kapitalistisen autuuden helmoihin. Oy AutoAla Ab toi DKWautoja maahamme ennen sotia ja IFA:a sen jälkeen, vaikkakin tuontiohjelma kä sitti jonkin verran DKW:täkin, jotka ristittiin kai kauppapolitiikan tähden Donauksi. Kiivasta debattia käytiin Saksoissa myös mootto rien tahtijärjestelmän suhteen. Moni Yrjö tai Urpo joutui kuitenkin tyytymään Varsovan liiton maiden tarjoamiin tuotteisiin ja mikäs siinä, parhaimmat niistä olivat varmasti tuona aikakautena läntisten kanssa samalla tasolla. Palojen tuhkasta, perinpoh jaisen häviön kaikenahmaisevasta kidasta juuri selvinneet saksalaiset olivat saattamassa loppuun jälleen
punaisen jättiläistähden, Neuvostolii ton ympärillä. ItäSaksassa näistä edellämainituista syistä saattoi kaksitahtikausi kuiten kin kestää paljon pidempään, kun läntisellä puolella vastaavat vehkeet oli laitettu arjen ajoista naftaliiniin jo ajat sitten.
Talousihmeen koneita
Harmillinen seikka tässä alkuvaihees sa oli myös se, että osa tuotantolai toksistakin oli jäänyt rajan "väärälle" puolelle ja autojen nimien tekijän oikeudelliset kysymyksetkin olivat näin ongelmallisia. Kaikenlaisia motorisoituja pyörälläkulkevia kulku neuvoja tässä mitä voimakkaimmassa noususuhdanteessa tarvittiin, ja lopulta niitä kyettiin myös ostamaan yhä suuremmissa määrin. AutoUnionilta löytyy myös todella onnistunut helmi muotoilun saralta tuolta kadonneelta aikakau delta, kuten esimerkiksi vuonna 1957 esitelty 1000 SP, todellinen kaksitahti nen hardtopkorinen bulevardisportti.
Auto-Union. Itäpuolen ihmisten kohtalona oli jäädä suunnitelmatalouden vangiksi sosialistisen järjestelmän raskas soutuiseen kurinpitoon kiertämään kuin satelliitti lukkiutunutta rataa
56
01/12
Pääasia kuitenkin oli, että tuon tisäännöstelyn uhriksi joutuneeseen maahamme autoja ylipäätään saatiin, vaikkakin halutumpia olisivat olleet läntiset vehkeet. Esimerkiksi Suomessa esiintyi AutoUnionin tuotteita myös Donau nimen alla vuoteen 1960 saakka
Tuossa alku vaiheessa kaksipyöräiset ja hyötyajo neuvot Schnellasterpakettiautojen muodossa olivat kuitenkin etusijalla ja nämä olivat AutoUnionillakin tuotannossa jo ennen edellämainittua henkilökulkinetta. Tämä tonninen on kenties saanut aikojen saatossa eniten palstatilaakin osakseen, ja sillä ajettiin myös rallia raskaalla kaasujalalla melko tuloksek kaasti. Tavalla tai toisella...
onnistunut, että se lainasi muotonsa suoraan vuonna 1966 ilmestyneelle uudelle nelitahtiselle AutoUnion Audi 60:lle ja näin viimeisen kaks tahtisen DKW:n perintö eli vielä 70luvun puolelle. Etuvetotapa ei ollut Saksassa mikään uusi asia ja nämäkin autot olivat sellaisia. Ensimmäinen DKW F89 henkilöauto valmistui vuonna 1950. Pöllilupi toisensa jälkeen on palanut Martillakin ongelmia ratkottaessa, mutta aina on päästy eteenpäin. Sota meni kuten meni ja sen loppupuolella tehtaat pommitettiin perusteellisesti maan tasalle. F102:n ulkonäkö oli sen sijaan niin
KAKSTAHTISET autot eivät ole mitään extreme-kalustoa, eivätkä niillä ajavat miehet hardcoreukkoja. AUTO on kieltämättä kaunispiirteinen ja huoliteltu sisustan viehättävää värimaailmaa myöten, sisältäen tuttua symboliikkaa. Sodan jälkeen, maan jakaannuttua miehitysvyöhykkeisiin, AutoUnion perustettiin jälleen ja uusi alku koitti Ingolstadtissa ja Düsseldorfissa. Audi-nimisiä autoja oli edellisen kerran esiintynyt 30-luvulla. Vuonna 1959 ensiesiteltiin "uusi" DKW AutoUnion 1000. Maas samme oli vuosina 6465 käynyt kaupaksi DKW F11 ja F12autoja mukavasti vajaan kahdentuhan nen kappaleen verran. Hetkeä ennen maailmanpaloa tämä autonvalmistaja oli jo Kolmannen val takunnan toiseksi suurin, valmistaen perustajayhtiöiden nimellä kulkevia vaunuja. 1966 tuo nimi otettaisiin käyttöön uudelleen.
juuret ulottuvat myrskyä enteilevän 30luvun alkuun. Unohtaa ei sovi, että maamme jääratoja kiersivät menestyksellä myös Juniorit ja niihin perustuvat F11 ja F12mallit. Mutta sitten, kuin yhdessä yössä, meillä sekä muualla tätä uutukaista ei enää mennyt asiakkaille alkuun kaan toivotulla tavalla. Silloin Audi, DKW, Wanderer ja Horch muodostivat yhteenliittymän nimeltä AutoUnion. Vai pitäisikö todeta tämän uuden Audin olleen nelitahti sella koneella varustettu DKW, sillä myös alustan rakenne oli tässä Audis sa täsmälleen sama F102:n kanssa.
01/12
57. Se oli edel leen pääpiirteittäin samannäköinen
aiempien mallien kanssa, mutta no kalla pörisi nyt vajaa 1 000kuutioinen moottori ja pian tarjolla oli myös neli ovista vaihtoehtoa, kaksiovista coupea sekä kolmiovista Universal Kastenia. Samaan aikaan IFA tarjosi itäpuolella vastaavannäköisiä tuotteita, alkupe räinen DKW:n Zwickaun tuotantolai tos kun oli jäänyt sinne. Vuosina 196466 valmistettiin DKW:n viimeistä F102autoa, suurikokoisinta tähän mennessä sekä korin että 1 175kuutioisen 2Tmoottorin suhteen. 50luvun ensimmäisellä puolikkaal la ilmaantuivat F89mallista lähinnä moottorin osalta parannellut F91, F93 ja F94versiot, ulkonäön pysy tellessä lähestulkoon samanlaisena
Muilta osin sisustus on pääsääntöisesti ajan patinoimassa kunnossa. Eli se tuli toisin sanoen mykkänä hänelle. Siitä sitä sitten arki-
iltaisin ja viikonloppuisin elvytettiin jälleen toimivaksi, mikä ei ollut niitä ihan helpoimpia tehtäviä, koska virallinen varaosatilanne on lähestulkoon nollassa ja varaosa-autoihin sekä rompetorien satunnaisiin anteihin oli turvauduttava. Istuimet sekä seinien verhoilut on uusittu tyyliin sopivasti, joskin 58
01/12
materiaalin ollessa hieman nykyaikaisempaa erityisesti istuimien osalta. Puskureiden pinnoitusmateriaali poikkeaa alkuperäisestä, mutta sävy on oikea eikä poikkeama ole tyylillisesti häiritsevä. Onneksi tätä nykyä Saksassa on herätty huomaamaan yhä enenevässä määrin myös omien kaksitahtisten automallien merkitys, mikä lupaa parannusta myös saatavien osien suhteen.. IFA-yhteys on selviö viereiseen tarinaan viitaten, jossa selvitettiin näiden autojen nimiin sekä valmistajiin liittyviä monimuotoisia vaiheita. Martin Universal on mallin viimeistä vuosikertaa ja se on saatettu museorekisteriin 90-luvulla, jolloin se on maalattu uudelleen alkuperäisen mukaisesti. DKW F12
50-LUVUN MUOTOILUA
Martti Savolaisen Auto-Union 1000 Universal Kasten vuodelta 1962 on ulkoiselta olemukseltaan ehtaa 50-lukua henkivä kulkine. Auto päätyi Martille Nurmekseen Nokialla asuvan sukulaisen välityksellä kuutisen vuotta sitten, jolloin auto oli tekniikan osalta päässyt jälleen heikompaan kuntoon
Pää sääntöisesti se kuitenkin perustuu aiempaan, vuosina 195963 valmis tettuun pienempikuutioiseen DKW (Donau) Junioriin, sekä 6365 tehtyyn F11malliin lähes täysin ulkonäköä myöten. Nurmes laista, kakstahtisista viehättynyttä Martti Savolaista informoitiin tällöin asiasta, ja hän tarttui tuumasta toimeen ja pelasti kotia etsivän auton tallinsa suojiin. Hammastanko-ohjaus
06 Kori
2-ovinen teräskori
07 Mitat
MOOTTORI sijaitsee etualalla ja jäähdytin puhaltimineen sen takana. Vääntömomentti kpm: 7,25. Kuhmolainen Antero Kyllönen oli silloin saanut vihiä asiasta, että tälläinen kiinnostava vaunu majailisi lähialueella ja olisi kaupan varsin edullisesti. Heidän voi manponnistuksekseen voidaan laskea myös Hyvärilässä elokuussa 2011 jo toisen kerran onnistuneesti pidetty, Markku Kakkisen luotsaama yhä laajempi harrasteajoneuvo ja rompe myyntitapahtuma, joka keräsi ihmisiä peräti 4 200 kävijän verran. Sylinterien asento: pysty. Martti se siellä herättelee taas talven jäljiltä kaksitah tisiaan eloon sympaattisen pärinän sekä savumerkkien kera.
01/12
Elämän suolana autojen rakentelu
Tälle tuoreimmalle kaksitahtiselle hankinnallekin yksi ominainen seikka on ollut se, että rakennettavaa on riittänyt ja tietyt tarvittavat kompo nentit esimerkiksi jarrujen osalta on jouduttu valmistamaan kokonaan itse. Halkaisija 70,5, iskun pituus 68 mm, puristussuhde: 7,25, iskutilavuus 795 cm3, Teho 45 hv/SAE. Elämän suolaksi on muodostunut jo nuoresta asti autojen kanssa värkkäämi nen ja nimenomaan niiden rakentelu. Kuiva yksilevykytkin
05 Alusta
Etu ja takajouset: vääntövarsi. Sieltä löytyi jo entuudestaan yksi saman valmistajan kaksitahtinen kaveriksi tulokkaalle kuin myös mui takin harrasteajoneuvoja. kään nykyisinä ilmastonmuutoksen piinaamina pitkinä kuumina kesinä, jolloin voi sattua ja tapahtua kaiken laista. Lisäksi vesipumppua ei ole, vaan kierto tapahtuu vapaasti virtaamalla.
Pituus 397, leveys 158, korkeus 144 cm. Muuan näistä pienimuotoisista säilymäihmeistä oli saanut museo auton statuksen 1989 Joensuussa ja lopulta sen tie oli päätynyt tekniikan suhteen alennusti lassa vajaat 20 vuotta myöhemmin Savon puolelle Nilsiään. Yksi näistä, varsin kiintoisista ja vähälle huomiolle nykyään jääneistä kaksitahtisista on malli F12, jota on valmistettu vain vuosina 196365 890kuutioisella moottorilla. Umpikujaan päättyneitä ratkaisuja." Varma asia kuitenkin on, kun kevät taas saapuu, kaikuu Tervapurolla viidakkorummun ääni. 70luvulle tultaessa hyvin moni oli jo kadonnut liikentees tä, vaikka kakstahtikauden iltahämärä viipyilikin maassamme muutoin yllättävän pitkään. Omapaino 730 kg. Edessä ja takana nestetoimiset rumpujarrut. 6V sähköjärjestelmä
04 Voimansiirto
Etuveto, vaihteisto 4-nopeuksinen synkronoitu eteen ja 1 taakse, rattivalitsin. Sillä autokorjaajana leipänsä ansaitse van miehen luulisi saavan kyllänsä päivät pitkät autojen kanssa pelatessaan, mutta ei. Rengaskoko 5,50-13
08 Suorituskyky
Huippunopeus 125 km/h
"Nämä ovat sympaattista harrastekalustoa, ne sisältävät niin moderneja elementtejä kuin myös umpikujaan päättyneitä ratkaisuja."
Uuteen ymmärtäväiseen kotiin
DKWmalleja ei ole Suomessa kovin paljoa säästynyt. Kaksitahtiset soveltuvat Savolaisen mielestä oivallisesti juuri rakenteluun, eivät niinkään pitkän matkan ajeluun, eten
59. Martti on yksi aktiivisimmista nurmeslaisessa vanhojen autojen har rastajaporukassa, joka kuuluu vuonna 2009 perustettuun väkirikkaaseen Kuhmon Mobilisteihin. Nurmek sen ja Kuhmon harrasteajoneuvota pahtumista on saattanut bongata myös Juhani Korhosen hienon valkoisen ´65 DKW F11 yksilön, jonka säilyttä minen on ollut vähintäänkin kulttuu riteko näiden hieman unohdettujen puolesta. Martti toteaakin näiden autojen olevan "sympaattista harraste kalustoa, sisältäen yhtäaikaa moder neja ja kehityskelpoisia ratkaisuja kuin myös vanhanaikaisia elementtejä. Sitä varten hänellä on luotetta vaa etenemistä varten perhepiirissä jo uudesta asti ollut virheetön museo rekisteröity Toyota Corolla Sprinter 1200 vuodelta ´69, jolla tulee käytyä alan tapahtumissa. Tämänkaltainen järjestys lisää riskiä etenkin kesäaikaan keittämisen aina odottavalle mahdollisuudelle. 01 Merkki ja malli
DKW F12/2250-64
02 Vuosimalli
1964
03 Moottori
3-sylinterinen kakstahtinen vesijäähdytteinen bensiinimoottori kaasuttimella. "Savottaahan siinnä on riittänyt, mutta tottapahan siinnä täytyy joku mielenkiinto näihin vanhoihin vehkeisiin olla", tuumaa Martti pilke silmäkulmassaan, ja ei toimittaja voi muuta kuin hattua nostaa. SAHK:n kalusto luettelo vuodelta 2009 antaa osviittaa tähän suuntaan
et, kork Hang
60
01/12
etokset eat ni
Auringonpaisteessa hohtavat keväthanget, tuhansien timanttien tavoin loistavat jääkiteet, postikorttimainen maisema tykkylumen peittämine puineen. Ja kaksitahtipakokaasun haju.
Vantaa
01/12
61
Satunnaisellekin kelkkailijalle kelkkacrossin kokeileminen on paljon helpompaa kuin vaikka motocross, sikäli kun kelkka sinänsä ei vaadi pystyssä pitämistä eikä kaadu lainkaan niin helposti kuin kaksipyöräinen. Ski-Doo Elan & T´NT
Teksti: Arttu Toivonen ja Lea Lahti Kuvat: Leevi Vähälä ja Lea Lahti
M
oottorikelkkailu on laji, joka syystäkin jakaa mielipiteet sekä moottori- että moottorittoman kansan keskuudessa. "Isäni oli töissä kelkkojen maahantuojalla Ky Laatuvaunulla, joka toi Ski-Doo-moottorikelkkoja maahan. Kuljettajan oma kylmäpäisyys on ainoa rajoite vauhdin määrässä tai ilmalentojen korkeudessa. Ja kun kapeissa ränneissä, puita ja kiviä väistellessä pitää olla koko ajan hereillä vahinkojen välttämiseksi, pysyy myös mieli virkeänä. Siitä syttyi pitkäkestoinen innostus kelkkailuun ja siitä lähtien olen sitä harrastanut", Irja Soininen kertoo.
Keltaiset Vasamat
"Kävin monena keväänä ajamassa Kemijärvellä Keltaiset Vasamat -porukan kanssa", Irja muistelee. Kelkka sinänsä on suorastaan erinomainen väline ulkoiluun: siinä toki liikutaan moottorivoimalla, mutta kelkkaa kokeilematon ei voi ymmärtää miten fyysisestä lajista lopulta on kyse. Poromiehille välttämätön liikkumisväline on valjastettu myös hupivälineeksi, jonka vinkuva pärinä saattaa ajaa hiljaisuuden perässä maalle tulleet hermoromahduksen partaalle huolimatta siitä, että meluhaitta keskivertotapauksessa kestää ehkä parikymmentä sekuntia kelkan ohittaessa kuuntelupisteen. Kun aina ei tarvitsisi paeta arki-iltoja pelkästään sinne autotallin uumeniin.
hiirenkorville kuluneet varaosakuvastot ja huoltokirjat ovat ahkerassa käytössä edelleen ja niistä tutkitaan usein huolto- ja korjausohjeita. Joillain motocross-radoilla on myös talvella mahdollista päästä kokeilemaan sitä hurjinta kelkkailulajia, kelkkacrossia. Metsiin rakennetuilla virallisilla kelkkareiteillä ajaminen puolestaan on yksi raskaimpia urheilulajeja suorituksen kestoon nähden: Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan se ylittää rasittavuudeltaan reippaan maastohiihdon ja pääsee lähelle motocross-
kuljettajan kokemaa fyysistä rasitusta. 70-luvun alussa myydyt Ski-Doot olivat väriltään keltaisia ja nimi tuli siitä; Lynxit, Winhat, Terhit ja muut silloin myydyt kelkat olivat muun
Vanhan peltipailakan taikaa
Irja ja Rauli Soinisella on omistuksessaan hieno kelkkapari 1970-luvulta; Irjan Élan on ollut hänellä uudesta asti ja Raulin T'NT on hankittu kaveriksi 2000-luvun puolella. Moottorikelkkailu, miksei myös vanhan museokelkan ylläpito ja sen säännöllinen ulkoiluttaminen sopisi varmasti siis myös autoharrastajan talvipuhteiksi. Vuodesta 1967 lähtien kuljin isän mukana kelkkojen esittelyreissuilla ja sain usein ajaa uusilla, hienoilla kelkoilla. Irjan isän entisen työpaikan
KUOMULLINEN peräkärry on ehdoton varuste kelkkaharrastajalle pelit kulkeutuvat puhtaana reitille ja ajamaan pääsee saman tien.
62
01/12. Umpihankipelloille kaartaessa kelkan pystyssä pitäminen ja sillä eteneminen vaatii tasaista, lähes staattista voimankäyttöä, ja peltoojaan uponneen kelkan kaivamiseen käytetty tunti-kaksi on silkkaa raakaa fyysistä työtä
Tätä mallia tuotiin Suomeen ainoastaan neljä kappaletta, joista kaksi muuta myytiin yksityiselle ja yksi jäi maahantuojalle mallikappaleeksi", hän tietää. Museolla kerrottiin, että Suomeen ollaan perustamassa veteraanikelkkakerhoa ja että pariskunta olisi oikein tervetullut mukaan. Maahantuoja sponsoroi ajelut, kuljetus ja asuminen olivat omakustanteisia. Voi siis olla niin, että Irjan kelkka on ainut näistä neljästä, joka on säilynyt näihin päiviin asti ajokuntoisena. "Ostin kelkan uutena Laatuvaunulta ja maksoin sen itse osamaksulla pienestä palkastani. "Veteraanikelkkakerho perustettiin Kemijärven Suomulla keväällä 2002
01/12
63. Kelkat kulkivat mukana tavaravaunussa, nukuimme makuuvaunuissa ja meillä oli mukana keittäjä kokkaamassa koko porukalle ruokaa. Isä ja poika, Fred ja Peter Geitel, kokosivat tuttavapiiriään mukaan ja maahantuojan sponsoroimana matkattiin useana vuonna 70-luvulla Kemijärvelle aina maalis-huhtikuun vaihteessa viikoksi ajelemaan keltaisilla kelkoilla. Näiden muiden kelkkojen kohtalosta ei ole tietoa. Isäni ehdotti Élania, vaikka olisin itse halunnut isomman kelkan. Myöhemmin musta ja hopeanharmaa syrjäyttivät pelkän keltaisen Ski-Doon kelkoissakin. Vuoden 2001 kesällä he poikkesivat Kemijärven kelkkamuseossa ja tulivat ohimennen maininneeksi, että heilläkin on 70-lukuinen kelkka kotona. Keltaiset Vasamat syntyi, kun kelkkailua haluttiin tuoda esille maahantuojan toimesta myynninedistämismielessä. Vuonna 1988 kelkka kaivettiin uudestaan esiin varaston kätköistä ja vietiin Enontekiölle.
Keltaiset Vasamat matkasi useana vuonna 70-luvulla Kemijärvelle kelkkailemaan maahantuojan sponsoroimana.
"Ajelimme sillä siellä koko perheen voimin kymmenisen vuotta", Irja ja Rauli kertoilevat. "Kemijärvelle matkattiin junalla kolmen vaunun yhdistelmällä; makuuvaunun, salonki-ravintolavaunun ja tavaravaunun kolonna seisoi Kemijärvellä kanssamme koko viikon. Ski-Doo Élan 294 SS on päällepäin pienikokoinen, kevyt nostella, mutta tehoa siitä kyllä löytyy mukavasti", Irja kertoo tyytyväisenä silloiseen valintaansa. "Ajoin paljon silloin 70-luvulla", Irja muistaa.
"Ajelin usein Ruskeasannan moottoriradalla moottoripyörien joukossa, pääsin sinne suoraan kotoani, Tuusulantien yli vaan ja kelkalla perille asti!" 80-luvun alussa tuli kuvioihin perhe ja muuta ajankulua, joten kelkkaharrastus jäi muutamaksi vuodeksi takaalalle. värisiä. Paikallisena oppaana toimi muun muassa kemijärveläinen kelloseppä Veikko Kasanen." Keltaisten Vasamien ajelut lakkasivat 70-luvun lopulla samalla kun Laatuvaunun toiminta loppui ja Ski-Doon edustus siirtyi Starckjohannille. "Tätä nykyä Keltaisten Vasamien historia on
tallessa Kemijärven Moottorikelkkamuseolla, jonne Peter Geitel toimitti sen isänsä jäämistöstä", Rauli kertoo.
Oman kelkan ostoon
"Kun olin aikani ajanut lainakelkoilla, tuli hinku ostaa oma kelkka
Samassa yhteydessä järjestettiin ensimmäinen veteraanikelkkojen kokoontumisajo Hulibumba. "Kelkan kyljessä olevasta jälkeenpäin itse tehdystä ylimääräisestä tuuletusritilästä tunnistimme ihan varmaksi sen, että historia liittyy Vasamiin vanhoissa Kemijärvellä otetuissa kuvissa näkyy hyvin kyseinen ritilä, joka tehtiin siksi kun moottori tahtoi kuumentua liikaa silloin kun. Olimme siellä, ja siitä lähtien olemme olleet kerhon toiminnassa aktiivisesti mukana", pariskunta kertoo harrastustoiminnan alkuajoista.
Toinen kelkka tuli taloon
"Pikkuhiljaa minäkin innostuin kelkoista aina vaan enemmän ja aloin haaveilla omasta kelkasta. Jotenkin olin tykästynyt Ski-Doon T'NT-malliin", Rauli kertoo. Juteltuamme
aikamme kävi ilmi, että kelkka oli juuri heidän entisensä. Vanhan museokelkan ylläpito ja sen säännöllinen ulkoiluttaminen sopisi varmasti myös autoharrastajan talvipuhteiksi.
SKI-DOO Élan 294 SS on ollut Irjalla uudesta saakka, Raulin T'NT on hankittu kaveriksi 2000-luvun puolella.
noin kymmenen hengen voimin. Soitin siitä heti ja lähdimme saman tien peräkärryn kanssa katsomaan sitä. Entiset omistajat kertoivat, että kun he ostivat kelkan, siinä oli Keltaisten Vasamien soikea tarra, musta kelkka keltaisella pohjalla", Rauli kertoo. Samalla selvisi hieno yksityiskohta kelkan historiasta, aikamoinen sattuma: se oli ollut aikanaan mukana Keltaisissa Vasamissa. Tapahtuman yhteydessä oli myös kelkkamessut ja Veteraanikelkkakerho kutsuttiin mukaan esittelemään vanhempaa kalustoa. Kerhon osastolla oli esillä oma T'NT:ni ja siihen tuli juttusille isä ja poika, jotka kertoivat että heilläkin on ollut tällainen samanlainen kelkka. Periltä löytyi mustaksi maalattu raato, jonka kuitenkin ostin omakseni ja kunnostin ajokuntoon, niin pääsimme molemmat ajamaan omalla kelkalla tapahtumissa." "Vuonna 2007 oli iso autonäyttely Helsingissä. "Pojat näkivät kerran netissä Volvoforumilla ilmoituksen, että Hausjär64
01/12
vellä on myynnissä sellainen
KERHOTOIMINTAA
HAUSJÄRVELTÄ löytynyt yksilö oli ostohetkellä lohduttoman oloisessa kuosissa, mutta kunnostusrupeaman jälkeen sitä kehtaa esitellä tarkemminkin. "Messuilla pidämme mukana paljon kirjoja ja kaikkea mahdollista kelkkoihin liittyvää materiaalia, jotta osaisimme neuvoa ja antaa tietoa siitä kaipaaville. MOOTTORIKELKKAILU on tekstiiliurheilua parhaimmillaan ja piirre tulee esiin, vaikka koneet olisivatkin museoiässä.
ajettiin pitkiä aikoja yhtä kyytiä", Rauli täsmentää. "Pyrimme etsimään paikkoja, joissa voi ajaa myös rekisteröimättömällä kelkalla, sillä kaikki vanhat kelkat eivät ole rekisterissä, eikä niillä voi silloin tietenkään ajaa reiteillä, jotka risteävät yleisten teiden kanssa" kerhon puheenjohtaja Rauli Soininen kertoo. Sivustolta löytyy paljon olennaista tietoa kerhotoiminnasta sekä linkki keskustelufoorumille, jonka kautta saattaa saada avun mieltään askarruttavaan pulmaan tai varaosan etsintään. Tämän lisäksi kerho ylläpitää kalustoluetteloa kerhoon kuulumattomien harrastajien vanhoista kelkoista. Esittelemme toimintaamme mielellämme ja olemme halukkaita lähtemään mukaan kaikenlaisiin kelkkailu- ja harrastetapahtumiin, meitä saa kutsua mukaan" Rauli vinkkaa. Vintage Snowmobile Club of Finland -kerhoon liittyäkseen ei tarvitse omistaa omaa vanhaa kelkkaa, pelkkä kiinnostus asiaan riittää. Kerho on kutsuttu myös monena vuonna Kelkkamessuille esittelemään toimintaansa. Kokoontuminen järjestetään eri puolilla Suomea, jotta kaikkien kerholaisten olisi mahdollista ainakin jonakin vuonna osallistua tapahtumaan ajamatta kohtuutonta matkaa päästäkseen paikan päälle. Kerhon tarkoitus on edistää historiallisesti arvokkaiden moottorikelkkojen säilyttämistä ja entisöintiä, järjestää näyttelyitä, ajo- ja kuntoisuuskilpailuja vanhoille kelkoille, ylläpitää ja edistää perinteistä moottorikelkkailijaveljeyden henkeä niin kerhon omassa kuin sen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa sekä tuoda esille moottorikelkkailun historiaa ja sen yhteiskunnallista merkitystä. Olemme koonneet osastolle eri kerroilla erilaisia teemoja, kuten kalastus, metsästys tai poronhoito, ja olemme sijoittaneet osastolle teemaan liittyvää
rekvisiittaa. HARRASTUSAPUA NETISTÄ Kerhon toimintaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.veteraanikelkat.net. YMPÄRI SUOMEN Kerran vuodessa ajokauden aikana järjestetään pientä kisailua, safariajoa ja muuta mukavaa sisältävä päätapahtuma, jonka yhteydessä pidetään myös vuosikokous. Foorumin kautta saadaan myös myytyä ja välitettyä vanhoja korjauskäsikirjoja ja esitteitä sekä muuta kelkkoihin ja niiden kunnostukseen liittyvää.
01/12
KAKSTAHTIMOOTTORIN korkean suorituskyvyn kannalta olennainen pakoputki hallitsee näkymiä konehuoneen puolella.
ROTAXIN moottori peittyy puhallinjäähdytyksen vaatiman koteloinnin alle. Elanin koneessa sylintereitä on kaksi, T´NT:ssä yksi. Veteraanikelkkakerhon yksi tavoite on tuoda esiin sitä, että kelkat eivät ole olleet ennen pelkästään hupiajovehkeitä ja että ne ovat edelleenkin monelle työkaluja ja tärkeitä kulkuneuvoja, joilla päästään sellaisiin maastoihin, jonne ei muuten ole menemistä tai on hyvin hankala kulkea", pariskunta kertoilee.
65. Osastollamme meillä on yleensä 45 kelkkaa esillä. Päätapahtuman lisäksi kerho osallistuu useisiin harrastetapahtumiin, esimerkkeinä Classic Motorshow Lahdessa, Papatuspäivät Kemijärvellä ja Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät Oulaisissa. "Sittemmin olemme olleet mukana useammassa messutapahtumassa
Taka-akselisto
tunsi nimen "Weissach", ja se oli rakennettu melkoisen nerokkaasti. Toivosen toiveauto Porsche 928 GTS
Tuntematon suuruus
Kuvittele Porschelle tyypillinen laatu ja poikkeuksellinen käytännöllisyys yhdistettynä lähes superautomaiseen suorituskykyyn ja perheautomaisen helppoon ajettavuuteen. Äärimmäisen sivistynyttä, vääntävää ja värinätöntä 4,5-litraiseksi päätynyttä V8-moottoria kehuttiin niin ikään. Oliko 928 täydellinen auto väärässä ruumiissa?
Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen
P
orschella oli kaavailtu 911-mallisarjan viimeiseksi mallivuodeksi kautta 1975, jonka jälkeen estradille piti astuman sitä pienempi Volkswagenin kanssa yhteistyössä kehiteltävä projekti EA266. Keskimoottorinen 914 alkoi olla elinkaarensa päässä, ja parin vuoden päästä esiteltävä (ja hieman 928:n jälkeen piirrustuspöydille ilmestynyt) 924 oli juuri päätetty ostaa Volkkarilta pois. Muuten 928 oli kuin toisesta todellisuudesta: ovet, etulokasuojat ja konepelti olivat alumiinia, ja silloisella mittapuulla valtavan kokoiset ja täysin integroidut puskurit polyuretaania. Hyvin nopeasti suunnitteluosaston kynät kävivät uudelleen 911:n tuolloin jo yli kymmenvuotiaan mallin eliniän jatkamiseksi, mutta paperille hahmoteltiin myös uutta etumoottorista GT-autoa. päivänä 1977. Normaali taka-akselistorakenne mahdollistaa aurauksen lisääntymisen jarrutustilanteissa, mutta Porschen systeemillä 25 asteen kulmaan auton kulkusuuntaan nivelöity tukivarsi pysyi suorassa ja toimi ääritilanteissa eräänlaisena passiivisena nelipyöräohjauksena. Voimansiirrosta huolehtivat joko viisilovinen dog-leg-kaavioinen manuaaliaski, tai alkupään autoissa Mercedes-Benziltä lainattu 3-vaihteinen automaatti, molemmat taka-akselille sijoitettuna. Lehdistö kiitteli ajettavuutta ja suuntavakautta. Kori oli tietysti täysin galvanoitu, ja vakiovarustelu ilmastointia, sähköikkunoita ja -peilejä sekä merkin historian ensimmäistä ohjaustehostinta myöden täydellistä.
66
01/12. Samaan aikaan ensimmäinen öljykriisi pullautti bensiinin hinnan tanakasti yläviistoon, ja Weissachissa käytiin varmasti pitkiä keskusteluja siitä, oliko alunperin 3,9-litraiseksi kaavaillun vinkkelikoneen kehitystyön jatkaminen järkevää. Ensimmäinen täysin puhtaalta pöydältä suunniteltu Porsche oli viritetty ajettavuudeltaan kenties maailman kärkikastiin: 911:sestä löytyneet vääntösauvat oli unohdettu täysin ja korvattu päällekkäisillä tukivarsilla ja kierrejousilla. Vaan toisin kävi. Se tulisi olemaan varustettu V8-moottorilla, joka
olisi nestejäähdytetty ja sijoitettu eteen. Kurt Lotz irtisanoi itsensä VW:n pääjohtajan paikalta syksyllä 1971, ja paikalle noussut Rudolf Leiding hylkäsi ensi töikseen koko EA266:n. Lopulta johtokunta äänesti 928-projektin jatkamisen puolesta marraskuussa 1974.
Sivistynyt hai
Porsche 928 esiteltiin Genevessä maaliskuun 16. Porschella elettiin muutenkin jännityksen vallassa. Keskimoottorinen, nestejäähdytteinen rivimoottoriauto oli tarkoitettu Volkswagenilla Kuplan korvaajaksi, ja sen perusrakennetta oli tarkoitus käyttää myös 911:n jälkeisissä Porscheissa
Tuntuma eroaa täydellisesti 911:stä. Mittaristo liikkuu säädettävän ohjauspyörän mukana ja ilme on todella ylellinen ja kallis. Porsche käytti tätä mielikuvaa itsekin 80-luvulla, mainostaessaan 928:ia otsikolla "Se on suunnilleen nopein vaihtoehto liikkua niin, ettei sinun tarvitse syödä lentokoneruokaa". Keula ei hae levottomasti kovissa nopeuksissa, vaan 928 menee kulunutta ilmaisua käyttäen juuri sinne minne kuljettaja haluaa. Kyse oli ehkä markkinointivirheestä: Porsche ajatti kilpaa 911:siä luonnollisesti, siitä oli pisin kokemus ja samaan aikaan kallis ja osin futuristisen näköinen 928 profiloitui ehkä enemmän yritysjohtajatasoiseksi vaihtoehdoksi. Kuvien sinisen 928 GTS:n omistajakin mietti vastausta ääneen minuuttien ajan: "Jos rahavarat olisivat rajattomat, niin saattaisin harkita kolmanneksi tai neljänneksi autoksi 911:stä. Vaikka autoa kehitettiin huikeasti sen 18-vuotiseksi venyneen elinkaaren aikana, jäi sen myynti aina takamoottorimallin varjoon. Mutta vain harkitsisin, ei niin että ehdottomasti haluaisin sellaisen". Useilla ei ole haavetta 911:sen omistamisesta "sitten joskus", vaan 928 nähdään merkin kruununjalokivenä mitä se mallistossa aikanaan olikin. Erilainen valinta
911-ostajakunta vain ei koskaan ottanut 928:ia omakseen. Haiksi autojaan mielellään kutsuvien 928-harrastajien joukko eroaa Porschen omistajista monella tapaa. Sama jakautuneisuus näkyy vieläkin. Porsche 928 on mielettömän hieno auto, ja vertautuu helposti jopa 20 vuotta ensiesittelynsä jälkeen tulleisiin GT-autoihin. Moottori oli kasvanut 5,4-litraiseksi ja 32-venttiiliseksi ja tuotti nyt 350 hevosvoimaa, jonka turvin ylellinen GT-auto kipitti 275 km/h huippunopeutta ja kiihtyi manuaalivaihteisena 5,7 sekunnissa sataseen.
928 S4 ja sen jälkeiset mallit on varustettu kuvan modernisoiduilla takavaloilla ja siltamallin takaspoilerilla, GTS-malli myös heijastinpaneelilla ja leveillä lokasuojilla.
Useilla Porsche 928-harrastajilla ei ole haavetta 911:n omistamisesta "sitten joskus", vaan 928 nähdään merkin kruununjalokivenä, mitä se olikin.
Näiden vanteiden sisältä saattoi löytyä lisävarusteena ollut rengaspaineen valvontajärjestelmä - vuonna 1993! 928 GTS:n 5,4-litrainen alumiini-V8 istuu konehuoneessa ahtaasti, mutta istuu kuitenkin.
Mahdottoman mukava
Valtava vinkkelikasi murahtaa käyntiin, ja kun merkkivaloarmada korkeussäädettävästä mittaristosta sammuu, vedän vaihdevalitsimen D-asentoon. Täysnahkaiset istuimet säätyvät peräti kahteentoista suuntaan sähköllä. Automaatti istuu hyvin tällaisen auton luonteeseen, ja on sitäpaitsi varustettu dynaamisella kick-downilla joka tunnustelee oikeaa vaihdetta myös kaasupolkimen painonopeuden mukaan. Ehkä tulevaisuuden olisi pitänyt olla tällainen?
SISUSTUS on futuristinen 70-luvun alun suunnitteluksi. Mitä GTS aikanaan toki olikin, devalvoineessa Suomessa hinta nousi lopulta 1,5 miljoonaan markkaan.
01/12
67. 928:n historia päättyy niinkin lähelle kuin vuoteen 1995. 1 600-kiloinen muskeliauto pyrähtää pienellä varpaan liikkeellä risteyksestä liikenteen vauhtiin mukaan, ja asettuu lipumaan Kehä ykköstä äänettömän mukavasti
68
01/12. Betonijalusta kasvaa jo pajua, mutta sentään pitkälle penkille voi pysähtyä ihmettelemään maailman menoa ja muistelemaan vanhoja hyviä aikoja. ALAPITKÄN huoltoasemalta on saanut korkeammallakin kalustolla tankattua katoksen alta
Oletetaan että ne kestävät niin kuin ennen vanhaankin autot kestivät. Herra käy kahvilla odottaessa." Näin ei enää apupoika huutele huoltoaseman pihalla. Ja vaikka tietäisikin, hän ei halua liata käsiään ja palella pakkasessa kylmä tankkauspistoolin kahva kädessään vaan nauttii mieluummin palvelusta kuuman kahvikupposen ääressä sisätiloissa. Standardia vai Superia. Union toi ensimmäisen itsepalveluaseman kansan keskuuteen 1950-luvun puolivälissä Tampereella. Onhan se hyvä, että tämän takia edes joku muu kuin omistaja saattaa huomata, että kannattaisi vaihtaa pyyhkimet tai lisätä pesunestettä. Toiseksi syyksi voidaan epäillä myös sitä, kuinka sieluttomia nykyautot ovat. Normikansalainen piiskaa tuolla räntä- ja
Vielä löytyy niitä sitkeitä, jotka kehtaavat kutsua itseään huoltoasemayrittäjäksi.
loskasateessa sukkulaansa niin kauan kunnes siitä jotain hajoaa. Alkoiko siitä huoltoasemapalveluiden loiva alamäki. Tuulilasinpesu ja ajovalojen puhdistus samaan hintaan. Myymälän valikoimasta voisi päätellä astuneensa varaosaliikkeeseen, mutta kahvio muoviistuimineen ja peliautomaatteineen kertoo muuta.
Teksti ja kuvat: Joona Hamm
M
itäs saisi herralle olla. Vai onko menty jo siihen tekniikan kehittymisen pisteeseen, että Koivusen rouva ei kerta kaikkiaan tiedä miten hänen hybridiecodiesel-autonsa polttoaine-
korkki aukeaa tai mitä sinne milloinkin kuuluu tankata. Tankki täyteen, kiitos!
Metallikehyksinen lasiovi aukeaa natisten ja kasvoille tulvahtaa raskasta ilmaa, joka tuoksuu tupakan, kahvin ja moottoriöljyn sekoitukselta. Se on nykyaikaa. Dieseliä tuntuu nautittavan kaikista eniten tässä pitäjässä.
01/12
69. Samalla tarvittaessa voidaan vaihtaa pyyhkimet ja pestä lasit. Sitä on jatkunut aina tähän päivään asti, mutta joku aika sitten ainakin Shell lanseerasi asiakaspalvelun uudelleen tähänkin maahan, jotta asiakkaan ei tarvitsisi enää itse tankata. Kirjainyhdistelmäasemat valtaavat kaikkien kaupunkien isot risteysalueet suurine parkkipaikkoineen ja ostosparatiiseineen. Tai eiväthän ne enää mitään huoltoasemia ole. Tästä seuraa tietenkin pienempien asemien kuoleminen ennemmin tai myöhemmin. Pieniin tuppukyliin ja kaupunkien laidoille on jäänyt vielä elämään niitä sitkeitä yrittäjiä, jotka
ALA-VUOKIN mittarit tönöttävät lomittain kuin Lego-palikat konsanaan. Kaikki keskitetään kulujen minimoimiseksi. Ne ovat polttoaineasemia, kauppoja tai kauppakeskuksia
Harmi ettei taskussa juuri ollut 10:n tai 50 markan seteleitä.
70
01/12. Vanhojen huoltoasemien taikaa
KARKUN huoltoasemalla on viimeisimmäksi myyty Futuraa. Jonkinlainen kylän jakelupiste siinä on ollut.
VANHEMPAA koulukuntaa edustaa Urjalan laitamilla eräs vanhan kyläkaupan tankkauspiste.
HINNERJOEN Shellin mittarit ovat enää kylmäkäytössä ja huoltohallikin oli melko hiljaisen oloinen.
voivat vielä ylpeästi esitellä itsensä huoltoasemayrittäjiksi. Isot kovalevyt ovat jo vesisateilla alkaneet antautua, mutta vielä se toivottaa matkalaiset tervetulleeksi täyden palvelun keskukseen. SHELLIN huoltamo, K-kauppa ja kahvila 18 km. Juurikin ne vanhan liiton huoltamot, jotka pusikoituvat jonkin vanhan kantatien varrella, ellei niitä ole kaupunkien kasvaessa jo työnnetty nurin kerrostalon tieltä. Tämän kuvasarjan on tarkoitus herättää vanhoja muistoja menneiltä ajoilta niille lukijoille, jotka ovat ehkä juurikin tältä asemalta saaneet apua tuulettajan hihnan katketessa, puhjenneen renkaan vaihtamisessa tai tuoreen kahvikupposen ääressä.
KESOILIN automaatin maksupääte on jo saanut ajan patinaa pintaansa. Valotauluista ei ole ehditty kuin haaveilemaan unissa.
JOSSAIN Satakunnan alueella kuvasin tämän ison tallirakennuksen pihalla olleen dieselmittarin. Huoltamon pihalla komeilee suuren suuri Shellin valomainostolppa.
METSÄKYLÄN kyläkaupalla on jo uudemmat mittarit, mutta hinnat kirjoitetaan vielä käsin. Kirjainyhdistelmätiskillä Pirkko-Liisa tarjoaa sinulle polttimon sijasta paninin ja tulpan sijasta teetä.
No, tällä kärjistetyllä esimerkillä haluan vain kertoa kuinka paljon kaipaan niitä hämäriä tavarantäyteisiä pieniä huoltamoita, joissa leijailee tuoreen kahvin tuoksu, pöydistä kuuluu raikas puheensorina ja päivän menusta löytyy se "Lihapiirakka kahdella nakilla", joka ei varmasti ole yhtään sen epäterveellisempi kuin nykypullamössösukupolven hampurilaisateriat. Luulisi että näinkin luonnonläheinen huoltamo olisi täyttänyt nykyajan direktiivit. Heiltä uskaltaa vielä mennä kysymään, olisiko hyllyssä polttimoita, sulakkeita tai sytytystulppia
Sana testaus kuulosti hieman oudolta, ja mitähän sellainen ylipäätään maksaa ja miten se hinnoitellaan. Tämän voi pohjoinen kulkija bongata Juntusrannassa, aivan itärajan tuntumassa.
01/12
71. Tämä Juankosken tehdasalueelta löytyvä täyttöpiste komeili ilta-auringossa ihan kuin joskus uutena.
TEBOILIN huoltoasema mainosti itsepalvelua, mutta rakennuksen kyljessä mainostettiin kuitenkin, että "huollot, korjaukset, testaukset". Tämän vähemmistön edustajan kuvasin kiemurrellessani erästä Kuusamon pikitietä.
HISTORIALLISESTI arvokkaissa ympäristöissä on kuitenkin jotain osattu säilyttää. JAKOAVAIMEN kuvatkin on aika hyvin pyyhitty pois tienvarsilta
Museon puodista ostamme muutamat tuliaiset Stefanin edelleen esitellessä harrastustaan. Stefan muistelee kaiken alkaneen vain noin kolmen vuoden ikäisenä appelsiinien käärepapereista. Ajettumme ensin kerran ohi, osuimme paikan päälle juuri avaamisaikaan, joten pääsimme todistamaan kun hyväntuulinen herrasmies työnteli pihanurmikolle toinen toistaan vanhempia lastenvaunuja. Olemme jo kiittämässä ja kumartamassa, kun herra vielä kysyy, että kiinnostaisiko nähdä takapihalla rakenteilla oleva huoltoasemamiljöö. Rakennuksen seinällä lukee kookkain kirjaimin Nostalgimuseum, mutta muuten se ei varsinaisesti huuda olemassaolollaan. Sieltä, noin sadan kilometrin päässä Tukholmasta, löytyy Sparreholmin taajama.
Teksti ja kuvat: Eero Kumanto
S
parreholm tunnetaan ehkä parhaiten linnastaan, joka sekin on jo vähintään automuseonsa vuoksi kiinnostava matkakohde harrasteautolehden lukijakunnalle. Toisaalta, onhan sitä nuorena aloitettu.
Takapihan aarreaitta
Kaikki huoneet kierrettyään tulee jopa pieni ähky, sillä nähtävää on niin paljon vanhojen tavaroiden ystäville. Tavarat ovat todella hyvässä järjestyksessä ja jokaisesta huonetilasta muodostuu ihan omanlainen tunnelmansa. Ajan saatossa keräily on laajentunut lähes kaikkeen vanhaan tavaraan, kohdetta tai aikakautta sen tarkemmin rajaamatta. HOT ROD kaukaa kylmästä pohjolasta kesähelteellä Gråforsin kylmän aseman kuvausrekvisiittana.
STEFAN Gråfors esittelee appelsiinien käärepapereita kuudenkymmenen vuoden takaa, näistä kaikki alkoi!
Nostalgiamuseo
Jos ensi kesän automatka suuntautuu länsinaapuriin, kannattaa ehdottomasti suunnitella reitti kulkemaan Flenin kunnan kautta. Lopulta niistä sai koottua kokonaisen tarinan, muistelee Stefan ylpeänä esitellen käärekokoelmaansa. Eloisa herra on ni72
01/12
meltään Stefan Gråfors, joka on koko ikänsä harrastanut keräilyä. graforssamlingar.se.. Tällä hetkellä tavaraa on kahdessa kerroksessa ja huoneesta toiseen vaellellessa tuntuu, että huoneet eivät lopu
millään. Muutamassa vuodessa rakennus muuttui pikkuhiljaa huone kerrallaan museoksi. Tuntuu aivan uskomattomalta, että yksi mies on kaiken tämän kerännyt. Välkommen till Gråfors Samlingar! Sisään astuessaan joutuu silmiä pyörittelemään hetken jos toisenkin.
Gråforsin kokoelma
Kun vaunut on saatu pihamaalle rivistöön, on aika täräyttää posetiivista melodiat ilmoille. Kokoelman hävittäminen ei tullut edes kysymykseen, joten pariskunta osti sopivan rakennuksen, kun sellainen kohdalle sattui. Siispä vielä takapihalle ruotsalaista huoltoasemanostalgiaa tutkimaan. Niitä kerättiin, sillä jokaisessa kääreessä oli yksi sarjakuvaruutu. Nostalgiamuseo on auki kesäaikaan, tarkempia aukioloaikoja kannattaa tutkia kesän korvilla osoitteesta www. Stefan ehti lähes 60 vuoden ikään, kun vaimo tokaisi, että mielettömäksi paisuneelle kokoelmalle täytyisi pikku hiljaa tehdä jotain. Toinen seudulta löytyvä vierailemisen arvoinen paikka löytyy lähempää Sparreholmin keskustaa
TIES kuinka monennesta huoneesta löytyy tämä asianmukai nen maalitarvike kauppa.
SAABIN emalikyltissä nostalgia on ihan käsin kosketeltavissa.
VARAOSAA ja korjaussarjaa kaksipyöräisiin.
"KRAFTPROVA RELLA" voi testata, onko vielä voimiensa tunnossa.
AISTIKKAITA lastenpyöriä vuosisadan taitteen molemmin puolin.
01/12
73. PELTIPURKKI FOBIASTA kärsivälle paikka ei ole oikea, niitä nimittäin löytyy kaiken kokoisia ja muotoisia lähes mihin tahansa tarpeeseen
Tilaa löytyy suuremmillekin peleille.
ksi maailman harrastetuimmista klassikkoautoista, tänä vuonna 50 vuotta täyttävä MGB tekee paluun pinnan alta modernisoituna versiona. Ihan halpaa uuden GT.n rattiin hyppääminen ei ole, hinnat alkavat 49 900 punnasta.
CROSSAAJIEN UUSI KERHOLEHTI
Classic Motocross Finland -kerho perustettiin marraskuussa 2010 ja näin ollen viime vuosi oli kerhon ensimmäinen täysi toimintavuosi. Lisäksi sivuilla on lyhyt esittely kuvan kera viime kauden kisakuskeista sekä raportteja itse tapahtumapaikoilta. Paljon on myös saatu materiaalilahjoituksina paikallisilta toimijoilta. Vaihdelaatikko on myös Mazdan kuusilovinen manuaali tavallaan uuden LE50:n kohdalla siis ympyrä sulkeutuu, Mazda MX-5 kun kehitettiin alunperin brittisporttien parhaita puolia toistavaksi, mutta japanilaisen luotettavaksi pikkusportiksi. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta
PÄIJÄT-HÄMEEN MOBILISTIEN HALLIPROJEKTI ETENEE
Päijät-Hämeen Mobilistien halliprojekti on edennyt reiluin harppauksin kun yhdistys viimein neljännen anomiskerran jälkeen sai Etpähä ry:n myöntämää maaseudun kehittämisrahaa. Etutukivarret ovat FD:n alumiiniversiot, edestä löytyy säädettävät iskaritolpat ja takaa täysiverinen viisivarsituettu takajousitus, sekin täysin säädettävissä. Auto on saatavana kolmessa eri värissä: Old English White, Sage Green ja Gunmetal Grey. Yhteyshenkilöiden nimet sekä runsaasti lisätietoa löydät kerhon kotisivuilta www.classicmx.fi.
74
01/12. Konehuoneeseen on löytänyt tiensä Mazda MX-5:stä kotoisin oleva kaksilitrainen alumiinilohkoinen rivinelonen, jota FD on maustanut billet-kiertokangella, billet-kiertokangilla sekä Teflon-päällysteisillä takomännillä ja kovilla venttiilinostajilla. Brittiläinen Frontline Developments on aloittanut kovakattoisen GT-version uusiotuotannon lisänimellä LE50. Kansien väliin mahtuu mm. Uuden kerhon perustamisen jälkeen Husqvarna-kerho jatkoi toimintaansa merkkikerhona ja CMF:n vastuulle siirrettiin Classic-crossi lajina sekä Cup-kisasarjan pyörittäminen. Hieno kerholehti postitettiin jäsenille, mutta aiheesta kiinnostuneet pääsevät julkaisuun käsiksi pirauttamalla Juha Montolle (050-303 6972) joka postittaa lehden kympin korvausta vastaan. 70 000 euron tuki 200 000 euron kokonaisbudjettiin on merkittävä, mutta vielä merkittävämpi on ollut talkootyön osuus urakassa. Jarruttaminen tapahtuu billet-sorvatuilla nelimäntäisillä satuloilla jäähdytettyjen levyjen kautta. Ulkopuolisen urakoitsijan toimesta nousi hallilaajennuksen runko, mutta pitkälti kaikki muu aina ilma-vesilämpöpumpuin toteutettua lämmitysjärjestelmää myöten on talkooporukan toteuttamaa. Lehden voi noutaa myös paikalliselta yhteyshenkilöltä, jolloin maksettavaksi jää kuusi euroa. Toisin kuin muutamat muut uusintaversiot, kuten jokin aika sitten esitelty Jensen Interceptorin uusintapainos tai Eaglen Jaguar E-Typet, ei LE50 perustu vanhaan korikehikkoon vaan upouuteen British Motor Heritagen peltikoriin. Laajennukseen tulee tilojen valmistuttua autojen säilytystilojen lisäksi kokoustilat sekä kirjastotiloja kerhon arkistolle.
MGB GT tulee taas
Brittiläisen kansanurheiluauton perikuva tekee paluun 50-vuotisjuhlansa kunniaksi.
Y
PÄIJÄT-HÄMEEN mobilistien hallihanke etenee. Korin mainitaan olevan vahvistushitsattu, ja rakennettu vuoden 1965 ykkösmallin GT:n spekseihin kromipuskureita ja Dunlopin peltivanteita myöden. Hieman ennen vuodenvaihdetta CMF sai valmiiksi korkeatasoisesti toteutetun kerholehden, jonka sivuilla käsitellään harrastusta monelta eri kantilta katsottuna. Aivan nollasta ei CMF kuitenkaan aloittanut, sillä Husqvarna Club Finland on organisoinut vanhojen crossipyörien kisatoimintaa ansiokkaasti jo toistakymmentä vuotta. Ja jos nykyajan hömpötykset eivät kiinnosta, tarjoaa FD listalta myös pinnavanteita, siipimutterikiinnitystä pyörille tai erillistä starttinappia vanhaan kunnon tyyliin. Tekniikkapuolella on tapahtunut sitten jo enemmän. prätkäesittelyjä, tekniikkajuttuja ja mallihistoriikkia. Tekniikan ohella alustaa on modernisoitu tehoja vastaavaksi. Nokan ajoitus on säätyvä, mutta polttoaineensyöttö hoidetaan
45-millisillä läppärungoilla Omexin moottorinohjauksen hoitaessa säätötoimet. Lisävarustelista on kattava: tarjolla on mm. kaukosäädettävä keskuslukitus, ilmastointi, kaasupurkausvalot, ohjaustehostin, moderni stereojärjestelmä tai vaikka istuinlämmittimet
Osastoon on panostettu muutenkin, maamerkiksi kaavaillaan nimittäin lähes aidon kokoista näköispainosta legendaarisen kotimaisen moottoriradan, Keimolan näkötornista. Japsistaroja ei ainakaan voi tämän perusteella syyttää sisäänpäin lämpiävästä toiminnasta!
Suomi saa uuden harrasteautotapahtuman huhtikuussa, kun Salon Astrum-keskuksessa ovensa avaa Auto Saloon. Samaan aikaan juhlitaan myös Starojen Stara #1:n, Jarno Saarisen 250-kuutioisten maailmanmestaruuden 40-vuotisjuhlavuotta. Lasien valmistaja on VEB Rathenower Optische Werke, ja niiden ominaisuuksiin kuuluu virallisen (ja ilmeisesti myös valtuutetun) maahantuojan mukaan herkästi huurtuva ja yhtä herkästi hajoava linssi (johon ei varalinsseja saatavana), sekä markkinoiden ohuin ja epämukavin kasvofoam. Starojen massiivisella messuosastolla on näytillä yhdistyksen jäsenten moottoripyöriä 196080-luvuilta, ja paikalla on myös mahdollisuus tavata pyörien omistajia. MP12, Helsinki 11.2. Näyttelyssä on esillä Saarisen vanha Yamaha ja Puch, sekä palkintoja, pokaaleja ja mitaleja Saarisen kunniakkaalta mutta valitettavan lyhyeksi jääneeltä uralta. Stara Racing Team osallistuu myös elokuun alussa järjestettävään Imatranajot-tapahtumaan, ja syksyllä yhdistys pitää vielä perinteisen Havis-hallin rompparin Vantaalla. Toukokuun puolivälissä Starat kokoontuvat Staratreffeille Kouvolan Tykkimäki Campingille. Huhtikuussa puolestaan pystytetään Espoon Automuseoon 70-luvun moottoripyörien näyttely nimellä "Lepakosta Lehmään", ja toukokuussa samanaikaisesti Lahden Classic Motor Showssa ja Oulun American Car Showssa paljastetaan Stara Racing Team, japanilaisten veteraanikilpaprätkien sekä kuskien oma kisatalli. Fotorallin, tarkkuusajotehtävien ja muun ajotaitoa ja -tarkkuutta kehittävän toiminnan ohella Mama's Classicissa on jälleen mahdollista päästä ajamaan koko Pyynikin ajojen reitti - joka ei siis normaalisti ole yleiselle liikenteelle avoinna. Historic Rally Trophy, Sonkajärvi 3.3. Messuilla
julkaistaan myös Japsistarojen kerholehden erikoisjuhlajulkaisu Huimapyörä Extra. Lisäksi pihalle järjestetään harrasteautoparkki, johon kyseiseen kategoriaan laskettavat ajoneuvot pysäköidään omaksi ulkonäyttelykseen. Eivätkö neonväriset kärpäslasit oikein sovi tyyliin. Olavi Sallinen -palkinnon jako Vehoniemen Automuseolla 26.-27.5. Lisätietoja osoitteesta www.mamasclassics.fi
01/12
AJOLASIT PRÄTKÄN MUKAAN
Omistatko itäprätkän. Saarisen uran kohokohtia on niin ikään nähtävillä videomuodossa. Mopo- ja prätkävarusteita kauppaava Tmi Jani Kaasalainen on jostain syystä saanut riesakseen itäsaksalaisia ajolaseja, joista Jani ymmärrettävästi haluaa eroon. Mama's Classics, Lempäälä
UUSI HARRASTEAUTOTAPAHTUMA SALOON
Japsistarat juhlii
Vanhojen japsiprätkien ystävien oma yhdistys Japsistarat ry juhlii tänä vuonna näyttävästi 20-vuotista taivaltaan.
J
apsistarojen juhlavuosi alkaa virallisesti helmikuun alussa MP12-moottoripyöränäyttelyssä Pasilan Messukeskuksessa. Winter Swap Meet, Tampere 5.-9.4 American Car Show, Helsinki 21.-22.4 Auto Saloon, Salo 28.-29.4. Erikoiseksi Auto Saloonin tekee se, ettei taustalla ole yksittäistä yritystä, vaan messut järjestää Turun Ammattikorkeakoulun Auto- ja kuljetustekniikan vuonna 2008 aloittaneiden opiskelijoiden Autoteku Osuuskunta. Paikalla on myös Retrotori, jossa Starat kauppaavat vanhanhenkistä oheistuotetta t-paidoista alkaen. Sivusto on englanninkielinen. Pienoismallipäivä, Tampere 31.3. Auto Saloon-tapahtumasta saa lisätietoja osoitteesta www.autosaloon.fi
MAMA'S CLASSICSIIN KANSAINVÄLISTÄ VÄRIÄ
Pirkanmaalla toukokuun lopulla ajettava klassikkoautorallye Mama's Classics kansainvälistyy. Classic Motor Show, Lahti 7.5. Mama on tapahtumaan ensimmäinen osakisa, toinen järjestetään kesäkuun puolivälissä Pietarissa ja kolmas Viron Rakeverassa heinäkuun lopulla. Uusi tapahtuma hakenee lopullista muotoaan vielä ainakin ensimmäisenä vuonna, mutta teemoiksi on tätä kirjoitettaessa ilmoitettu Auto Promotionin lisäksi tuning, motorsport sekä custom. Historic Rally Trophy, Porvoo 3.3. Vapunpäivän rompetori, Lieto 1.5. TAPAHTUMAKALENTERI
2.-5.2. Nyt seitsemättä kertaa järjestettävä, koko perheen autotapahtumaksi sopiva Mama laajenee samalla osaksi Porsche Club Russian White Nights -tapahtumaa, joka puolestaan on kolmiosainen Pan-Baltic-kilpailu. Jos ostopäätöksen kanssa on vielä epävarmuutta, syntynevät kaupat varmasti kun kerrotaan, että värivalikoimasta löytyy taatusti mieleinen vaihtoehto, kunhan se on harmaa. Hankiralli Regularity, Porvoo 3.3. Muutenkin kerho satsaa tähän vuoteen: näinä päivinä avautuu Hall of Starat -nettisivusto joka pyörii legendaaristen kisakuskien, oletusarvoisesti lähinnä Saarisen, saavutusten ympärillä. Hot Rod & Rock Show, Tre 1.5. Vappuajo, Hakametsän jäähalli, Tre 5.-6.5. 29 euron hintaisia laseja voi kysellä nettikaupasta osoitteesta www.tmi-janikaasalainen.fi.
75. Kerho esittelee omaa historiaansa jättikokoisella screenillä pyöriviltä videoilta ja kuvakoosteilta
Audin kilpi on valkopohjainen, mutta käsittääkseni 1972 on jo saanut moisia, joten tuo kokeilukilpi liittynee ilmeisesti tuohon kilven lyhyyteen. C64:n tuotantomäärät olivat valtavia, tänä päivänä arviot myyntimääristä liikkuvat 12,517 miljoonan myydyn laitteen luvuissa, millä lukemalla C64 on kaikkien aikojen myydyin kotitietokonemalli. Toimitus
Valaistusta Volvoihin
Lienevätkö 240-sarjan Volvon alati muuttuneet korimallit ja toistuvat kasvojenkohotukset sekoittaneet toimittajan pään, mutta edellisen numeron Volvo 240 -juttuun oli pujahtanut virhe. Automaailma oli niin ikään uuden, tällä kertaa aerodynaamisemman ajan kynnyksellä. Mainittu ensimmäinen omistaja, jolta auton ostin, on edesmennyt, joten sieltä suunnalta ei heru apuja. Air Floridan lento 90 iskeytyi 14. Kiitokset hänelle jälleen tarkkalukuisuudesta ja tsemppiä oman '79 242 GT:n elvyttämiseen. Tuotanto päättyi vasta vuonna 1994. Vuonna 1982 päivänvalon näkivät edelliseltä vuosikymmeneltä muotonsa puolesta valovuoden päässä olleet C3-korisarjan Audi 100 (jolla Audi myöhemmin ajoi Kaipolan hyppyrimäen vauhtirinteen ylös TV-mainoksessa), superfuturistinen Citroën BX sekä niin ikään edeltäjäänsä verrattuna valtavan harppauksen ulkonäöllisesti tehnyt Ford Sierra (kuvassa). Pienemmälle huomiolle automaailman marginaalissa jäi sen sijaan helmikuussa Belfastissa selvitystilaan joutuneen DeLorean Motor Companyn kohtalo. Otamme valistuneita arvauksia tai varmaa tietoa vastaan osoitteessa toimitus@klassikot.fi Toimitus
Erikoiset kilvet Audissa
Mordor! Ajattelin kysyä, kun en pääse tästä yli mitenkään. Commodore 64:n tuotanto alkoi myöhemmin keväällä, ja kauppohin ne päätyivät loppukesästä. Toisin kuin jutussa ehdoteltiin, kulmikkaat valot saapuivat Volvon keulille vasta 1979. Perustaja John DeLoreania jahdanneet Yhdysvaltain liittovaltion agentit eivät lopulta pystyneet todistamaan JDL:n osuutta kokaiinin salakuljetuksessa, mutta legenda autonvalmistuksen rahoittamisesta huumekaupalla jäi elämään. Neliönmuotoiset valot olivat DL-mallissa '79 ja '80, kun samaan aikaan GL-, GLE- ja
GLT-versioissa valoa antoivat jo suorakaiteenmuotoiset ajovalot. Torikokous Palautetta lukijoiltamme
tuksessa LÖYTYYKÖ lukijoilta selitystä tähän Mikko Hakalan Audin mr-todis
olevaan mainintaan?
Avaruus-Ampeerin tuontimäärät
Viime numerossa esitellyn Datsun 120 A Coupen tuontimääriin tuli Juhani Halmeenmäeltä parempaa tietoa. Potomac-joen onnettomuuden tekee erikoiseksi että 78 kuolleesta 4 oli maassa, 10 loukkaantuneistakin peräti 5.
76
01/12. päivänä Commodore International esitteli Winter Consumer Electronics Showssa kotitietokoneen, joka tulisi liki kirjaimellisesti räjäyttämään pankin. Hän oli helsinkiläinen katsastus-Yoda Ossi Toni. Suomessa valittiin uusi kekkonen, kun jo edellisvuodesta presidentin tointa hoitanut Mauno Koivisto äänestettiin presidentiksi ensimmäiselle kaudelleen. Tammikuun 9. Kaikki kolme kasariklassikkoa sinnittelivät pitkälle seuraavan vuosikymmenen puolelle: Audi korvattiin uudemmalla mallilla vuonna 1992, BX ja Sierra vasta vuonna 1994. Britanniassa lyötiin maan kaikkien aikojen pakkasennätys elohopean vajottua -27,2 celsiusasteeseen Braemarissa, ja Margaret Thatcherin poika Mark Thatcher katosi ParisDakarrallissa Saharassa. Koiviston valtakausi tulisi kestämään Sierran tavoin vuoteen 1994 saakka. Suomen rekisteriin merkattiin vuonna 1973 127 ja vuonna 1974 36 kappaletta näitä vauhtiperiä, eli yhteensä näistä tulisi 163 Avaruus-Ampeeria. Tämän lehden Klassikkoesinepalstalla Kuusnelosta käsiteltiin numerossa 03/2008. Osaako joku lukijoista auttaa. Talvioperoinnista lähes vailla kokemusta olleiden pilottien toiminta oli olosuhteiden vastaista, mutta osa onnettomuuden syistä valutettiin myös puutteellisesti toteutettuun jäänpoistoon. kadun siltaan Potomac-joella Washingtonissa, yrittäessään ilmaan jäätävissä olosuhteissa, alle 30 sekunnin lennon jälkeen. Osaatteko sanoa mitään valistunutta aiheesta, tai edes neuvoa kenen puoleen kannattaisi kääntyä. Hän löytyi elossa kolme päivää myöhemmin. Mikon Audin kilpi on siis valkopohjainen, kaksi kirjainta ja kaksi numeroa. Näistä Sierra tosin perustui vanhan takaveto-Taunuksen komponentteihin. Sen kaasarimalleissa koodi oli B200K ja ruiskuissa B200E ja B200F. Poikkeuksena oli vuonna 1979 mallistossa edelleen ollut 242 GT, jossa oli pyöreät ajovalot. Itselläni on Audi 100 LS 1973, jonka museorekisteröintitodistuksessa on mielenkiintoinen merkin-
TAMMI-HELMIKUU 1982
Vuonna 1982 maailma oli tarttumassa ovenkahvaan ja astumassa uuden, dynaamisen aikakauden kynnyksen yli. Toimitus
tä. Terveisin, Mikko Hakala
Toimituksen rekisterikilpieksperteiltäkään ei löytynyt vastausta ongelmaan. Oikeanmuotoista Volvo-valoa pimeyteen antoi Miikka Sonkki. Moottorikuvan yhteydestä oli puolestaan tipahtanut yksi merkki pois: B20:n sijaan oli tarkoitus viitata B200-moottorisarjaan
Talouden epävarmuus heijastuu keräilyautojenkin kauppaan hullujen hintojen rauhottumisena vaikka heilahtelut eivät vanhoja Ferrareita kirjahyllyynsä keräävien käteiskassaa horjuttaisikaan. Suuressa maailmassa Italian superautoista terävin kärki on ensisijaisesti keräilyesineitä. Käytön jälkeä korista löytyi, painotti myyjä.
DE TOMASO PANTERA ´72
3 TARJOUSTA, VOITTANUT 43 000 USD Lommo kuskin ovessa oli tämän Panteran ainut moite. Rooman rekisterikilpi oli vain rekvisiittaa, kertoi vuodesta 2001 auton omistanut myyjä, joka olisi nyt luopunut autostaan uuden projektin tieltä.
MASERATI SEBRING GT S2 ´65
23 TARJOUSTA, 59 100 USD EI RIITTÄNYT Kaliforniasta listattiin tämäkin 234 kappaletta valmistettu Sebring S2. Myyjä kehui yksilön olevan harvinaisempi Euroversio, jolloin auton teholukemat olivat hiukan amerikansisartaan korkeammat. Näiden nettihuutokaupoista poimittujen italiaanojen yhdistävänä tekijänä on se, että Pantteria lukuun ottamatta hintatavoitteet jäivät myyjien kohdalla vain toiveiksi.
ITALIA on aina tarjonnut autoharrastajille mielenkiintoisia intohimon kohteita. Lucasin ruisku on moottorista väistynyt Weber-rivistön tieltä. Myyjä ei käynnistellyt autoa, vaan ehdotti ostajan entisöivän auton kokonaan. Lähetys olisi onnistunut minne päin maailmaa hyvänsä.
58 TARJOUSTA, 99 500 USD EI RIITTÄNYT Pennsylvaniassa jouten oli uutena Sveitsiin toimitettu Lambon Islero. Hiljattain mittavasti rempattuun moottoriin oli vaihdettu rivistö Weber-kaasareita, mutta mukana seurasivat myös alkuperäiset Solexit. Ensimmäisen omistajan autossa oli 22 tuhatta mailia mittarissa ja tekniikka virheetön, kehui myyjä joka lopetteli autoiluaan.
LANCIA FULVIA ZAGATO ´67
14 TARJOUSTA, 7 005 USD EI RIITTÄNYT Osiltaan täydellinen, mutta alumiinikoriltaan kuhmuinen Fulvia oli seissyt koskematta pitkään. 77
01/12. Hyvin kauniita klassikoita löytyy kaikista hintaluokista.
ALFA-ROMEO 2600 SPIDER ´63
20 TARJOUSTA, 45 100 USD EI RIITTÄNYT Houstonista, Teksasista listattiin 104 tuhatta mailia ajettu kaunis spaideri-Alfa, jonka mustat kilvet viittaisivat Kalifornia-historiaan. Yhdysvalloissa autoa on entisöity ja se on maalattu alkuperäiseen Bronzo Scuro -väriinsä. Yksi seikoista, jossa Italian ainutlaatuisuus tulee ylivertaisesti esille, on autohistoria. Viimeisin koneremontti on autoon tehty Euroopassa, mutta sen jälkeen kerrottiin Lambolla ajetun vain hyvin vähän. Yksilön historia Euroopassa on jatkunut vuoteen 2000 ja todisteena seurasi vanhoja rekisteriotteita. Niille joille edullisuus on autoa valittaessa ollut toissijaista ja urheilullisuudella sekä tyylikkyydellä erityistä painoarvoa, on Italia aina ollut todellinen karkkikauppa. Yksilön vakuutettiin olevan niin ajoltaan kuin ulkoiselta kunnoltaankin juuri niin hyvä kuin auto voi vain olla. Suoraanostohinnaksi oli keksitty 64 900 taalaa ja tonnin lähtöhinnasta kivuttiin nopeasti 40 000 tietämille, minkä jälkeen huudot harvenivat.
LAMBORGHINI ISLERO GT ´68
FERRARI 365 GTB4 DAYTONA´72
44 TARJOUSTA, 250 100 USD EI RIITTÄNYT Santa Barbarasta, Kaliforniasta listattiin tämä 39 300 mailia ajettu V12-moottorinen Daytona. Tämä siksi että Italialla on ollut tarjota autoilevalle maailmalle yhtä aikaa terävintä kärkeä useilla segmenteillä vuosikymmenestä toiseen. Verkot vesillä
Nettihuutokauppojen jyvät ja akanat
Italialaisia toiveautoja
I
talia on ainutlaatuinen maa, mitataan sitä millä aikaansaannoksilla hyvänsä. Merkitys kulttuurin, taiteen tai keksintöjen historiassa on kiistaton ja jos Italiasta lähtöisin olevat asiat puuttuisivat maailmasta, olisi pallomme monin paikoin ikävämpi paikka. Myyjä kutsui kiinnostuneita tutustumaan paikan päälle. Pikku-Fiatteja on syydetty maailmalle miljoonia, ja vaikka merkin laadusta on eriäviä mielipiteitä, huono se ei ole, sillä kokonaisedullisuus on valtti jota fiatistit arvostavat. Daytonan haluttavuus on ollut nosteessa, mutta lama taisi tämänkin markkinointia haitata, sillä näiden kohdalla on useasti yli kolmensadankin hintoja nähty. Peltivanteiden lisäksi mukaan luvattiin kierros kromattuja pinnavanteita. Monenkohan tätäkin lehteä lukevan autoilutaustasta löytyy vaikkapa Fiat 600 tai 127
MercedesBenzien ystäville ja harrastajille paikka on tietysti kuin pyhiinvaelluspaikka keskellä Mercedeksen kotikulmia. Avainlenkin jatkeeksi kun voi ostaa myös avaimen autoineen.
Teksti ja kuvat: Harri Onnila
M
oni lukijoistamme on jo ehtinyt vierailla MercedesBenzin virallisessa museossa, joka avasi ovensa Stuttgartissa vuonna 2006. Aivan kuin tehtaalta tulleita myyntikohteet eivät ole, sillä pieniä naarmuja tai valossa peilaavaa painaumaa voi pinnoissa olla. Kun museon on kiertänyt kerros
kerrokselta alaspäin ja saapunut spiraalimaista kävelyramppia takaisin katutasoon, koetellaan tähtisateen pehmentämää kävijää toden teolla. Tuoreiden Mercedesklassikkojen hinnat ovat kautta linjan korkealla, mutta vastapainoksi ostaja saa MB-varaosilla pieteetillä huollettua ja vähän ajettua stuttgartilaisrautaa.
ONHAN 20 750 euroa paljon rahaa, mutta jotenkin se ei tunnu aivan lohduttoman kovalta hinnalta nosteessa olevasta '89 190E 2.5-16 pikkuMersusta. 78
01/12
YOUNG CLASSICS -liikkeellä on tarjota lääkitystä niin sedan-, coupe- kuin avo-Mersunkin kaipuuseen.. Mutta yhtä kaikki myyntikohteiden kunto on puhuttelevan hyvää. Mallitarjonta tietysti vaihtelee ajoittain, mutta yleisesti ottaen myyntikohteita yhdistää loistava
käyttökunto ja matalat ajokilometrit. Vaikuttava museorakennus kokoelmineen on kokemisen arvoinen, vaikkei tähtikeulaisista ajokeista suuremmin perustaisikaan. Matkamuistoputiikin ja uusien autojen liikkeen välissä kun on museon ylläpitämä Young Classics -myymälä. Suomen markoilla harvoin yllettiin 560 SEL:ään asti, mutta Saksassa näky oli jo tutumpi. Esillä on kymmenkunta Mercedes-Benziä 80-luvulta 90-luvun alkuun yltävältä ajanjaksolta. Nyt piirun alle 100 000 kilometriä ajetun '89 560 SEL:n omistajaksi pääsisi 36 750 eurolla.
Nuoria unelmia
Jos Stuttgartin Mercedes-museossa kävijä näkee silmissään näyttelykierroksen jälkeen vain tähtiä, niin paikalta ei tarvitse poistua pelkkä myymälästä hankittu MBavaimenperä taskussa. Lähes 200 hevosvoimaa potkivan hienokuntoisen sportin haluttavuutta lisää matala 95 000 kilometrin ajomäärä. TÄMÄ oli pitkään parasta mitä markoilla sai
Taustalla vanhempi bakeliitti-Ericsson, vuosimalli tuntematon.
01/12
79. Luuriosan suunnittelussa tutkittiin kasvojen mittasuhteita ja siitä tehtiin mahdollisimman kevyt. Tänä päivänä myyntiluvut lasketaan miljoonissa kappaleissa. Klassikkoesine Ericsson Dialog
Kuuluuko, kuuntelen
V
uonna 1876, samana vuonna kun Alexander Graham Bell haki patenttia puhelimelleen Bostonissa, kolmikymppinen Lars Magnus Ericsson perusti lennätinlaitteita korjaavan liikkeen Tukholman Drottninggatanille. Niinpä 1800-luvun loppuessa Ericssonin nimeä kantava yritys oli merkittävä laitetoimittaja Ruotsin puhelinyhtiöille ja haki kasvua jo ulkomailta. Muotoilussa mikään ei ole sattumaa: luuri putoaa telineeseensä kuin itsestään, kierrejohto antaa liikkumavaraa keräytyen silti siististi puhelimen viereen ja takaa löytyy lippa, josta puhelin on helppo nostaa kahdella sormella. Ulkokuoren materiaaliksi valittiin vahva ja helppohoitoinen kestomuovi, jota sai muissakin väreissä kuin iänikuisena mustana. Hän oli kuitenkin oikea mies oikeassa paikassa: jokainen esitelty tuote oli edellistä laadukkaampi ja Tukholmassa oli avautumassa hurjat kasvunäkymät puhelimille ja puhelinverkkolaitteille. Ne vaihdettiin uudempiin viimeistään siinä vaiheessa, kun perheen tenavien piti päästä pelaamaan äänitaajuusvalinnalla toimivaa Hugo-televisiopeliä.
Kaikki lähtee käyttäjästä
Vanha ukko Ericsson myi yhtiönsä osakkeet jo 1905, joten hypätään 60 vuotta eteen-
YLI puolet asiakkaista valitsi Dialoginsa harmailla kuorilla. Vuodesta 1969 eteenpäin Ericsson oli eräänlainen Ruotsin telelaitoksen hovihankkija, joten aina kun asiakkaan puhelin reistaili tai tämä avasi uuden liittymän, asentaja kiikutti Dialogin paikalle. Vastuun uuden puhelimen suunnittelusta sai AOS Arkitekter, joka paneutui työhön niin perusteellisesti ja käyttäjälähtöisesti kuin vain ruotsalainen voi. päin. 60-luvun puolivälissä Ericssonilla ollaan suunnittelemassa seuraajaa "bakeliittipuhelimelle", joka on ollut vähäisin muutoksin tuotannossa jo 30 vuotta. Eräässäkin vanhassa mainoskuvassa neljä puhelinta kannattelee päällään Kuplavolkkaria ja
Veivattavalla Ericssonilla ei Angry Birdsin pelaaminen onnistu, mutta jälkensä sekin on jättänyt sähköisen viestinnän historiaan.
kuskia! Myös kotelon sisälle kurkistavaa asentajaa odotti miellyttävä näkymä: komponentit ovat ryhdikkäässä järjestyksessä ja helposti vaihdettavia.
Teksti: Markku Ikonen Kuva: Tero Björklund
Kansanmalli
Dialog sai lentävän lähdön: pelkästään esittelyvuonna 1965 sitä myytiin Ruotsiin yli 100 000 kappaletta. Pura ja kokoa -tuotekehitysstrategian vuoksi ensimmäiset Ericssonin omat puhelimet olivat melko suoria kopioita Bellin ja Siemensin laitteista. Vaikka näppäinpuhelin kasvatti kovasti suosiotaan, näpyteltävä Dialog ei koskaan kohonnut numerolevyversion kaltaiseksi kaiken kansan käyttöesineeksi. Pian puhelimia alkoi tulla korjattavaksi myös hänen pajaansa, ja laitteita purkamalla ja kokoamalla fiksu miekkonen oppi itsekin uuden teknologian salat. Varsinainen seuraaja, näppäinmalli Diavox, esiteltiin vuonna 1978, mutta veivattavat Dialogit säilyivät suomalaiskodeissa vielä 90-luvun puolelle. Dialogista kehitettiin vuosien varrella useita variaatioita, kuten seinään kiinnitettävä tai näppäimillä varustettu malli. Bakeliittipuhelin oli aikoinaan näyttänyt esimerkkiä, miltä modernin puhelimen tulee näyttää, mutta nyt ajan henki vaati kevyempiä materiaaleja ja pyöreämpää muotoilua
Välimeren maissa talviautoilu klassikolla on helppoa, kuten alla oleva Rooman keskustassa kuvattu pikku-Porsche osoittaa, mutta vastaavasti viime talvena toimituskunnan kamerakännyköiden muistiin tallentuneet otokset lumikinosten keskelle pysäköidystä '66 Mustangista tai metristen hankien keskeltä kauppareissulle taistelleesta Ministä kertovat ettei touhu ole ihan tavatonta meilläkään. Tuskin tehtaan museokaan autojaan yleisissä tiloissa säilöö?
TAAS on ökyauto ajettu invapaikalle - roomalaisen kahvilan eteen tammikuun alussa pysäköidystä Porsche 924:stä tosin löytyi paikallinen invatunnus.
PARISATAA metriä Lontoon Ace Cafélta kohti Stonebridge Parkin metroasemaa löytyi tällainen mainosmaalaus. Onko paikalla joskus ajettu kisaa, muistaako joku?
MOBILIAN halleista löytyy paljon kiinnostavaa, kuten esimerkiksi poliisin vanhaa kalustoa. Ajokilometrejä ei ollut paljoa, mutta oudon hylätyltä auto silti vaikutti. Samoin Sörnaisten Rantatiellä juuri ennen joulua bittifilmille takertui kaunis 60-lukuinen Mercedes-Benzin W108-sarjalainen coupé, joka kilpien perusteella oli juuri saapunut synnyinmaastaan. Fotoalbumi
Huolellisella autonhoidolla voi klassikkoautolla ajamisesta nauttia myös muulloin kuin kesällä - kuten tämänkertainen albumimme osoittaa.
Vuodenajasta toiseen
E
telä-Suomikin sai lumipeitteen, ja vielä joulukuun puolivälin jälkeen liikenteessä olleet nuorehkotkin klassikkoautot vedettiin tallien uumeniin paitsi ei aivan jokaista. Osoitetiedot löytyvät viereisen sivun alalaidan laatikosta!
PORSCHE-MUSEON pysäköintihallissa lepäsi pölykerroksen alla todellinen harvinaisuus, 911 Speedster 3.2. Fotoalbumiin kaiveltiin tällä kertaa ympärivuotisesta käytöstä kieliviä kuvia. TM:n poliisille 70-luvulla lahjoittama Dodge Aspen on yksi kokoelman helmiä, mutta yhtä lailla nostalgiafiiliksiä irtoaa vanhoista Saab- ja Volvo -virka-autoista.
80
01/12. Jos sinulta löytyy talvisia otoksia epätavallisen iäkkäästä autokalustosta, tai vaihtoehtoisesti vanhaa kuvamateriaalia tuolloin uusista autoista, sitä voi lähettää näytille myös meille
Ei näillä turhaan valloitettu lumisia Monte Carlon vuoria aikanaan! PETRI Joutsen ja viime kesänä hankittu keskimoottorinen MGF-avoauto. KLASSIKOIDEN Facebooksivullakin julkaistu tunnelmallinen kamerakännykkäkuva joulukuisesta Helsingistä.
Lähetä kuvasi tälle palstalle!
Sähköpostilla toimitus@klassikot.fi tai kuoressa Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa 81
01/12. VIIME talvena muuan rivitaloyhtiön parkkipaikalla talvehti kuvan Mustang - eikä pelkästään talvehtinut, vaan myös liikkui ajoittain M+S-renkaidensa turvin. JOSSAKIN Etelä-Ranskassa auton ikkunasta ohimennen räpsäisty kuva paikallisesta sitikka-alan yrityksestä. Tämäkin tallessa Mobiliassa.
TUULA Välimäki Oulusta lähetti toimitukseen mainion kuvan hienosta Bemarista potkuriparkissa.
ITALIALAISHENKISEN leipomon tiski jatkuu luontevasti Fiat 500:lla, jonka helmat ainakin kielivät, ettei käyttöön ole aivan parasta yksilöä pilkottu. Sijainti Portobello Road, Notting Hill, Lontoo, Iso-Britannia. NETTI-NYSSE teki internettiä tutuksi Tampereen asukkaille. Kun tallipaikkaa ei löytynyt, oli luontevaa jatkaa autoilua!
MINI, kuvattu niin ikään viime talvena ankaran lumimyräkän aikana vantaalaisessa kauppakeskuksessa. Takuuvarma tulevaisuuden klassikko
Tammikuussa 1954, jolta tämänkin sivun automainokset ovat, julkaistiin edellisen vuoden onnettomuustilastoja, jotka yllättäen osoittivat niiden vähentyneen, vaikka uusia ajokortteja myönnettiin yli 10 000 kappaletta. Laitteeseen oltiin sen verran tyytyväisiä että tilattiin toinen joka saapui Suomeen tammikuussa 1954. "pärinäpoikiin".
82
01/12. Iso pisaranmuotoinen telaketjuilla kulkeva pakettiauto kuskasi postia ja matkustajia ensimmäisenä talvena yli 6 000 kilometriä. Helsingissä auto-onnettomuuksissa kuoli 29 henkeä, kun edellisenä vuonna uhriluku oli 37. Autokaupan ajankuvaa Autoiluvuotta 1954
Talvella 195253 Posti- ja lennätinlaitos käytti kanadalaisvalmisteista lumikiitäjää OutakoskiUtsjoki-linjalla kolmesti viikossa. Arti kertoikin valvonnan olevan Helsingissä tiukempaa kuin monessa ulkomaisessa kaupungissa: ajokortteja otetaan autoilijoilta pois satakin kappaletta viikossa ja kaikkein ankarimmin suhtaudutaan ns. Liikennepoliisin päällikkö A
Myös vaihto, h. Siistit virheettömät
Volkswagen Kpla -67 Loistava
VMPK KEVÄTROMPE
Paikka vaihtunut jälleen
Paikka vaihtunut
_ www.teivonravit.fi/yhteystiedot/sijainti.htm
Teivon Raviradalla
Sisään
P ääsy
Tampereella
21.04.2012
5
Avoinna 09.00-15.00
Myyntiruutuja sisätiloissa että ulkona, joten myytävien pyörien käyttömahdollisuus Myyntiruudut 10e(ulko) ja 20e(sisä) varaukset numerosta +358 50 5010 119
01/12
83. 4650 , 040-5058360, Tampere 128692
kesäauto ensi kesäksi pienellä laitolla. 175000 km,katsastettu museoauto, sähköllä ikkunat ja kattoluukku sekä keskusluukitus. Myös paljon varaosia, kysele!, 0400-350173, Vääksy Myydään osia Chrysler Saratoga, Saab 95 farmari, 99, 900, 9000. Vehon maahantuoma, paperit ok, ei rekisterissä., h. 650 , 050-3444121, Kurikka Mercedes-Benz 220 D -75 Tekniikka ok, kori mätä. Kullkee hienosti. 1850 , 040-5377043, Tampere Datsun Nissan Cherry -85 aj. 2300 , 0400-740134, Sastamala 128687 Austin A70 hereford -52 Iso Austin, aikansa loistoauto entisöitäväksi. Moottori 360 4bbl, vaihteisto TC727. 4 vaihteinen manuaali. Nisan Bluebird -88, Mazda 323, 626. 274000 km,punainen, radio, turbon sisusta. 1800 , 050-3754811, Köyliö 128693
Ducati Paso 750 -90 Matkan varrella vaihdettu putkisto ja ilmansuodattimen kotelo. 300 , 0400740323, Sauvo
128688
AMC Ambassador -73 2010 täysin entisöity ja museotarkastettu suomiauto. 12600 , 040-8274979, Kotka
Toyota Corona rt 46 -67 Kaikki toimii, ollut viimeksi liikenteessä 2009, rekisterissä, harvinainen farmari. Granitsilber. Muuten alkuperäisessä kunnossa., h. 138000 km, ensirekisteröinti 10/93. Kulkee hienosti, h. Katsastettu ja rekisterissä. VW Golf, Volvo Amazon 58-61, 460, Audi 100, Peugeot 404, Citroen Super, Moskvitsh, opel Kadett, Fiat Uno, Ford Taunus, Escort, Fiesta, 0505610963, Myydään osia Moottorit: Anglia, Audi 60, Opel Olympia 37-5, Kadett A, Elite -71, Ford Escort 1,1. Paljon uutta osaa, seuraava katsastus 30.11.2012. Mukaan peltiosia, akselistoja, tuulilasi, moottori, vaihdelaatikko jne. Lisää kuvia sähköpostilla petri.nojd@kymp.net, h. 11000 , 0400-233959, Iisalmi Volvo Amazon -63 Hienoksi laitettu, valmis leimaan. Soita ja kysy lisää, h. Ruosteeton alusta, airbag, kattoluukku. 6 litraa / 100 km. Klassikkomarkkinat
Myydään
Osta, myy tai vaihda klassikkosi
kangasistuimet. Kori ja maalipinta ruosteeton. 1490 , 045-3433882, Järvenpää 128695
375 , 040-7099406, Vihti Ford Cortina XL -72 Projekti osaavalle, talveksi ajankulua, h. Myydään myös osina alk. Ehkä vaihto, h.
Mercedes-Benz 350 SLC -72 aj. 5 euroa/osa, h. Myydään tarpeettomana, tee tarjous, h. Ajettu vain 138tkm. Penk-
BMW 525 TD -93 aj
Kaikki kiinnostaa!, 0407581630, Kerava
Vuokrataan
Ostetaan FIat 600 pölykapselit Kuvanmukaisia. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n. Koskelantie 15, sisäpihan pääty. Myös jarrukenkiä ja jarrupaloja uusia, uusia upioita ja sähköosia ranskalaisiin, 050-9189163, Kauhava Pikku Mossen 401 suuntaviitat, kannentiiviste, ym, 050-4531971, Espoo VW Golf GTi 1 -81/82 hyväkuntoinen kojetaulu ilman mittaristoa. Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. 75-79. pun. RAKENTELU ON SALLITTUA! Vesipisteitä 2, kuuma + kylmä vesi, moderni HIEKAN ja ÖLJYNEROTUSKAIV0, joka varustettu PEK 3001 hälyttimellä. Mahtuu kaksi henkilöautoa väljästi peräkkäin tai USEITA MOOTTORIPYÖRIÄ. 2 viikon välein).
Klassikot tilaajapalvelu: 03-2251948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@klassikot.fi
kerro myös meille.
www.varastopalvelu.fi
84
01/12
www.klassikot.fi
www.vanhatkoneet.fi. Kadett B penkit musta. Oviaukon korkeus 2,24 m ja leveys 2,68 m. Älä tarjoa uudempia., 040-5180100, Ostetaan halda Tripmaster trippimittari 60-70-luvulta. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin.
Kun muutat,
RAUTAISTA LUETTAVAA
Lehtipisteissä kautta maan!
Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@varastopalvelu.fi
UUTUUS!
Nyt saatavilla myös uusia Amazon maskiritilöitä -65 -70 vuosimalleihin.
Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. verhoilu- ja tiivisteosia. Alumiininen pillerikapseli oli käytössä vain vuosina -55 ja -56. heino.vanska@helsinki.fi, 040-8309 357, Helsinki
Ostetaan Valkoinen akku 12 V, 45 A, uusi/NOS, kuivavarattu. Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. Lokasuojia: Toyota Corolla -69, Corona RT 40, Peugeot 404, 305, BMW 1502-2002, E30, Audi 100 77-79, VW Golf Type I, Kupla, Taulus, MB 115 oik, Nissan Cherry, Micra 83-88, 280 C model C430 vasen. 47 m2 halli vapaana Helsingin Käpylässä. Raudoitetut sivulle aukeavat pariovet, jossa exec-lukko. Alkuperäisen akun mitat: 24 p x 17 l x 18,5 k. Tarjoa!, 0505661860, Kaaro Ostetaan Opel Kadett 2d osia -65 Etulokasuojat ja vasen etuovi. Osia: Ascona B etuakseli + taka-akseli, Kadett A etuakseli + taka-akseli. Museorekisteröityyn VW Kombivageniin vm. musta kattoverhoilu (ehjä mutta ryppyinen), musta mattosarja, aurinkolipat, kynnyksien muovilistat, 040-7057101, Ylöjärvi
Osta, myy tai vaihda klassikkosi
Ostetaan
Ostetaan Toyota Corolla KE35 osia vm. Kalteroitu teräslankavahvisteinen mattaikkuna. Auton pesu mahdollista. Pituus oviaukon kohdalta 10,95 m. Micra 83-, Cherry, Bluebird model 910, Sunny, pick-up 620, 720. -71, valmistusnumero 2312186217. Varmasti paljon muutakin, kunhan pääsen auton purkamaan, 050-5627078, Vuokralle tarjotaan harrasteautohalli Korkeatasoinen, lämmin n. Klassikkomarkkinat
kejä: Volvo Amazon etup., Taunus P3 vihreä takapenkki, opel Kadett A etupenkki oik. Kadertt A takapenkki pun. Leveys 4,32-4,44 m. Kaikki kiinnostaa!, 050-5610963,
Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Pirkanmaan
V-Palvelu
Pirkanmaan Varastopalvelu Ky Sorvajärventie 416 · 34110 Lakiala
V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. Käyttöoikeus viereisessä rapussa olevaan talon saunaan ja wc-tilaan. Volvo 140-240 -65 Isuzu etunavat, Taunus P3 kynnyspellit. Ostan myös vanhoja mopon osia, myös raadot. Vapaa sisäkorkeus 2,35-2,65m. Myös puutteellinen käy, 040-7581630, Kerava Ostetaan Kääpiöauto Messerschmitt tai BMW Isetta entisöintiin, myös vara-osat haussa. heimo.vanska@helsinki.fi, 128686 040-8309357, Helsinki Ostetaan Datsun 160J Varaosaautoksi, 0400-832707, Hausjärvi Ostetaan Dodge Lancer farmari -61 Myös osat kiinnostaa
Tuleva klassikko Volvo C70
Laatikon ulkopuolelta
Volvon historia oli perinteisesti ollut kulmikkaan asiallista, neliovista ja usein farmarimallista. Olisiko C70:llä myös samaa potentiaalia?
Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen
J
os autotehtaan tärkeimpinä meriitteinä luetellaan sellaisten keksintöjen kuten turvakorin, laminoidun tuulilasin tai kolmipisteturvavöiden käyttöönotto ensimmäisenä maailmassa, ei hyvällä syyllä voida olettaa kyseisen merkin autojen olevan erityisen intohimoisesti ajonautinto tähtäimessä suunniteltuja eikä näin tietysti tarvitse ollakaan. Tilaa, turvallisuutta, ennalta-arvattavuutta mutta myös tietynlaista tylsyyttä.
Ne harvat urheilumallit
Joskus tosin on Volvollakin intouduttu. Volvo on tähdännyt autonsa aina konservatiiviselle ostajakunnalle, perheenisille ja futisäideille. Tilanteet vaihtuivat kuitenkin. Volvon ensimmäinen urheiluauto P1900 esiteltiin suurelle yleisölle vuonna 1954, tosin nimellä Volvo Sport. Ruotsalaisista autonvalmistajista se tavanomaisempi, Volvo, on juuri tällainen.
Assar Gabrielsson toi Amerikan-matkaltaan ajatuksen ensimmäisen Volvourheiluauton valmistamisesta.
Volvon automallit ovat jo 1920-luvulta asti olleet sekä aktiivisen että passiivisen ajoturvallisuuden edelläkävijöitä. Lasikuitukorinen, PV444:n kanssa tekniikan (paitsi kehittyneemmän B14A-urheilumoottorin) jakanut putkirunkoinen saatiin myyntiin vuonna 1956, myös Ruotsissa. Joskus tehtaalla on heittäydytty villiksi ja luotu kulttimaineeseen nousseita erikoismalleja. Jo ennen sotavuosia Volvon perus-
tajiin kuulunut Assar Gabrielsson reissasi Atlantin takana tavarantoimittajiaan tapaamassa. Kiusanteolta puolestaan tuntui, että kotimaassaan esiteltyä autoa ei aluksi luvattu edes myytäväksi Ruotsissa, jahka sen tuotanto saataisiin joskus aloitettua. Suuren veden takana maihinnousun tehneet britti- ja saksalaismerkit kiinnittivät Assarin huomion, ja hän kuljetti matka-arkussaan mukaan Göteborgiin ajatuksen urheiluauton valmistamisesta. Alun perin Jaguarin XK-sarjan FHC-tyyppiseksi coupéksi suunniteltu auto oli lopulta muuttunut varsin kauniiksi, vaikkakin kovin sukunäköiseksi roadsteriksi. P1900:n taru oli lopulta varsin lyhyt: kahden valmistusvuoden aikana niitä myytiin vaivaiset 67 kappaletta,
MALLIHISTORIA
1991 Volvo 850 esitellään.
1997 Volvo 850 korvataan "faceliftatulla" V/S70-sarjalla, coupé-malli C70 esitellään 20V tai T5-versioina.
1998 C70 Coupé saa rinnalleen rättikattoisen C70 Cabrioletin.
86
01/12. Kun maailmantalous oli jälleenrakennusvuosien jälkeen saatu polkaistua vauhtiin, ja monessa maassa päästy vaihtamaan jo ohituskaistalle, heräsi yhdellä Gabrielssonin reissuista ajatus urheiluauton valmistamisesta
Juttumme perusehjä punainen C70 kaipaa hellää huolenpitoa, syväpuhdistusta ja uutta omistajaa Automyynti Haltin tiloissa Riihimäellä.
01 Auton merkki ja malli
Volvo C70
02 Vuosimalli
1997
Moottori:
Viisisylinterinen, nestejäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain. Edessä ja takana jäähdytetyt levyjarrut, ABS-järjestelmä
Kori:
Kaksiovinen itsekantava teräskori
Mitat:
Pituus 472, leveys 182, korkeus 141, raideleveys 152, maavara 14 cm, omapaino 1601 kg
Suorituskyky:
Huippunopeus 215 km/h, 0-100 km/h 8,6s
Hinta uutena:
299 900 mk
2000 Vanhaan 850-sarjaan perustuvan S/V70-sarjan valmistus päättyy, C70:t jatkavat tuotannossa.
2005 C70 Cabriolet korvataan kovakattoisella C70 Coupe Cabrioletilla.
2002 C70 Coupén valmistus päättyy.
01/12
87. Etuveto
Alusta:
Edessä McPhersonjoustintuet kierrejousin, kallistuksenvakain, takana DeltaLink -akselisto, kierrojouset, kallistuksenvakain. Teho 170 hv, vääntömomentti 220 Nm
Voimansiirto:
Viisinopeuksinen manuaalivaihteisto, valitsin lattiassa. C70 on täynnä muotoilullisia yksityiskohtia - kaikki tosin niistä eivät yhtä klassisia kuin edeltäjissä. Kaksi nokka-akselia, 20 venttiiliä, iskutilavuus 2435 cm3
Kaikki alkupään autot olivat hopean värisiä. Sisustus oli myös jotain muuta kuin Volvon arkinen, kultaisen noutajan karvoja ja lasten
88
01/12
VOLVON viisisylinterinen rivikone on tunnettu kestävyydestään. Aivan täysin Amazonin komponenteista uusi, kovasti italialaisilta erikoispajoilta vaikutteita saanut auto ei ollut kuitenkaan kasattu. Akselistot olivat kyllä Amazon-pohjaisia mutta lievin modifioinnein, samoin konehuoneessa peuhasi kokonaan uusi B18B-moottori. Pettersonin poika Pelle Petterson oli tuohon aikaan kovasti kiinnostunut automuotoilusta, ja ilmeisesti omasi suhteet sekä Frualle että Ghialle. Maailman perheautojen esikuvaksi myöhemmin leimatusta 240-sarjasta tuli tarjolle sen sijaan jenkkimarkkinoille tarkoitettu kuten muutkin tämän tarinan autot ylellinen 262C Bertoné vuonna 1977. C-pilari muotoiltiin huomattavasti alkuperäistä paksummaksi ja katto päällystettiin kaikissa alkupään autoissa vinyylillä. P1800-nimen saanut urheiluauto esiteltiin vuonna 1960, ja toimitukset alkoivat seuraavan vuoden toukokuussa. Kuten P1800, myös "C" omasi italialaista verta. Ja niinpä sellaisen suunnittelu aloitettiin samoihin aikoihin kun valoja sammuteltiin edellisen mallin tuotantolinjalta. Vaati rohkean ostajan sekä nyt, että silloin.
TOYOTA CELICA GTI (1994-1999)
Toyotan vastaus oli Alfan tapaa astetta pienempi ja poikamaisempi, eikä ollenkaan niin "GT" kuin Peugeot, Volvo tai Ford. Volvon oma kapasiteetti ei olisi riittänyt tuottamaan pienenä sarjana valmistettavaa erikoismallia, joten autot lähetettiin "rakennussarjana" Bertonen pajalle italiaan. P1800 sai odottamatonta vetoapua myyntiinsä sattumalta. Eivätkä brittiseikkailut tulisi jäämään siihen.
FORD COUGAR (1999-2002)
Mondeoon pohjautuva ja markkina-alueesta riippuen joko Euroopassa tai Yhdysvalloissa valmistettu "puuma" leimautui kaikesta huolimatta jenkkiautoksi niin hyvässä kuin pahassakin. Seuraava urheiluautoehdotus tuli sinänsä yllättävältä taholta. Lopputulemana vuoden 1973 kesäkuuhun mennessä Volvo valmisti reilut 47 000 "Pyhimystä", näistä osan Ruotsissa, osan Englannissa. Näistä jälkimmäinen kieltäytyi projektista, mutta ohjasi Pettersonit Fruan puheille. Pyhimys-televisiosarjan kuvauksiin oli alun perin kaavailtu Jaguarin tuoretta E-Typeä, jota ei kuitenkaan olisi Jaguarin nihkeän suhtautumisen vuoksi saatu kovin nopealla aikataululla. Tuleva klassikko Volvo C70
KILPAILIJAT
PEUGEOT 406 COUPÉ (1997-2005)
Peugeotin lähihistorian kauneimpiin autoihin kuulunut kaksiovinen Coupé oli Pininfarinan käsialaa. Tärkein syy imagonkohottajan ennenaikaiseen kuolemaan oli Volvolla tapahtunut vaihdos johdossa, kun tuore pääjohtaja Gunnar Engellau lakkautti auton valmistuksen Volvon imagoon sopimattomana. Siellä kaksiovisen korin katto laikattiin irti, madallettiin ja tuulilasin karmia kallistettiin taaksepäin. Pelle luonnosteli Amazonin komponentteja hyödyntäen uuden umpikorisen urheiluautotyypin, jonka Engellau hyväksyi, tosin tarinan mukaan hämmästellen sen alkuperää. Sekä Engellau että mukana P1900:n tuotantoa lopettamassa ollut Helmer Petterson olivat edelleen kiinnostuneita tuomaan Volvo-malliston huipulle urheiluauton. Potentiaalinen vaihtoehto C70:n tilalle?
ALFA ROMEO GTV (1995-2006)
Torinolaisten vastaus keskikokoluokan coupé-kilpaan oli tosiasiassa pykälää pienempi. Toiseksi viimeinen Celica sentään kantoi kunnialla mallin perinteitä rallipoluilta kaduille.
HONDA PRELUDE (1997-2001)
Hondan sport coupén viimeinen versio ei pärjännyt myynnillisesti keskiluokan GT-markkinoilla, eikä siitä ollut junioriluokan urheiluautojen kisaan Celican kanssa - mikä ei vähennä mallin hienojen moottorien hohtoa ollenkaan.
C70 oli saatavana eriasteisiksi viritetyillä Volvon viisisylinterisillä rivimoottoreilla, ahtimella tai ilman.
Skandinaavista luksusta
Pyhimyksen jälkeen Volvo hylkäsi oikeat urheiluautot, toistaiseksi lopullisesti. Niinpä tuotantoryhmä keksi ehdottaa uutta P1800:sta Roger Moorelle, joka innostui välittömästi. Persoonallisesti muotoiltu GTV ei muusta joukosta poiketen ollut perhemallin "jälkisinkkuversio", vaan ihan oma poikamiehen unelmansa. Hinnat alkoivat hieman alempaa kuin Volvolla, mutta toisaalta 3-litrainen huippuversio V6 pesi matkamukavuudessa ja ylellisyydessä jopa Volvon.
joiden lisäksi valmistui prototyyppivaihteessa kourallinen kokeilumalleja. Sopivaa C70-yksilöä etsivän kannattaakin kiinnittää viritysastetta mieluummin huomio hyväkuntoiseen autoyksilöön.
Tehdas loikkasi kylläkin aimo harppauksen kohti nykyaikaa 90-luvun alussa päästettyään alun perin 60-luvun suunnitelmiin perustuneen 200-sarjan eläkkeelle, ja esiteltyään sen tilalle edelleen tutun turvallisen, mutta huomattavasti modernimman 850-sarjan (Klassikot 6/2009). Volvolla oli tukevasti kokemusta Tom Walkinshaw Racingin kanssa touhuamisesta jo saman vuosikymmenen alusta, kun TWR rakensi Volvon 850:n farmarimalliset kilpa-autot. Vanha 850 uudistettiin V70- ja S70sarjoiksi, ja samaan aikaan esiteltiin myös siihen perustuva varsin linjakas
kaksiovinen C70. Valmistus tapahtui tosin tällä kertaa pelkästään Uddevallassa, mutta perusrakenteen ja alustan suunnittelusta vastasi brittiläinen TWR (jota ei pidä sotkea siis TVR:ään). Etuosaltaan Coupén kori oli selvää sukua 70-sarjalle, mutta takaosa ei perustunut sedaniin, vaan oli saanut enemmän vaikutteita pykälää pienemmästä 40-sarjalaisesta. Suomessa aikanaan puoli miljoonaa markkaa maksanut luksus-coupé oli saatavana myyntimaasta riippuen joko suoralla tai vinkkelikuutosella, joissain maissa myös välijäähdytettynä
turbodieselinä. Kuten alkuperäinen Pyhimys-Volvo, myös Val Kilmerin Pyhimys-elokuvassa sittemmin käyttämä C70 omasi suhteet Englantiin. Tuolloin parin vuoden ikäiseen 760-sarjaan teknisesti perustunut, mutta täysin omalla korillaan varustettu 780 näki päivänvalon, kuinka ollakaan italialaisten avustuksella. Myöhemmin C tuli tarjolle myös muissa väreissä, ja lopulta sitä sai tilata myös ilman vinyylikattoa. Jokin vain oli muuttunut menestyksekkäistä vuosista, sillä laatuerimielisyydet, keskinäiset sopimusrikkomukset sekä tuotantolinjojen sulkemisuhkaukset johtivat lopulta siihen, että yritykset irtisanoutuivat projektin jatkosta.
01/12
89. Myös 780 sai aikanaan edustaa omalta osaltaan Volvon turvallisuusedelläkävijyyttä: siinä oli vakiovarusteena yksi ensimmäisistä turvavyön esikiristysjärjestelmistä, jossa pienellä ruutipanoksella vedetään vyö kireälle anturien kieliessä systeemille törmäystilanteesta.
Käsityön loppu
Tämän jälkeen Volvolla meni pitkään tylsästi. Mallistosta löytyi toki R-sarjan nopeita sedaneita ja kartanomalleja, mutta kepeää elämäntyyliä huokuva erikoiskori puuttui täysin. Tukevilla istuimilla on tilaa täysikokoisille ihmisille, ja muutenkin ympäristö tarjoaa tilaa, valoa ja mukavuutta.
VOLVON omat stereojärjestelmät tunnetaan varsin laadukkaina, joten äänenlaadun puolesta päivittämiseen ei liene syytä.
C70 tarjoaa kelvollisen, suksiluukullisen tavaratilan pitkän viikonlopun tarpeita silmälläpitäen. Muotoilusta vastasi pitkän uran Volvolla tehnyt brittisyntyinen Peter Horbury. Tuotanto päättyi lyhyeen vuonna 1981 vain 6 622 valmistuneen auton jälkeen. VOLVO C70 tarjoaa varsinkin vaalealla nahkasisustuksella jopa hulppean ylellisen ympäristön matkantekoon. Tähän tuli muutos vuonna 1997. Seuraava, ja viimeinen takavetoinen coupé-Volvo esiteltiin vuonna 1985. Kriittisellä pakkaamisella jopa neljälle hengelle?
mansikkajäätelöä sietävä perheversio: 262C Bertonén sisustus oli täysnahkainen ovipaneeleita myöden, istuimet olivat normaalia matalampaa mallia ja jalopuuta käytettiin muun muassa ovissa. Tälläkin kertaa korista vastasi Bertoné, joka sen lisäksi oli automaailmaan erikoisella tavalla vastannut myös puolesta auton kehityskuluista
Turvatyynyillä suojataan sekä kuljettajaa että matkustajaa vähän joka puolelta, sivutörmäyksiä varten Volvolla on oma järjestelmänsä joka siirtää sivutörmäysvoimia auton toisella puolelle ja vuonna 1998 esitelty avoversio on varusteltu ympäriajossa automaattisesti ulosponnahtavilla turvakaarilla. Nyky-Volvot eivät kuitenkaan ruostu helposti varsinkaan edes kohtuullisen hyvin hoidettuna. KORI Silmät kannattaa pitää auki kuten normaalisti käytetyn auton ostossa. Kaasuläpän asentotunnistin saattaa aiheuttaa nykimistä, eikä ole kovin halpa korjata, joskaan ei suurta osaamista vaativakaan. ALUSTA C70 on näennäisestä siroudestaan huolimatta painava auto, joten alustan osat ovat kovilla. C-sarja myös varustettu aina vähintään puolinahkaverhoilulla (ja usein täysnahoilla) sekä Volvon tunnetusti hyvillä stereojärjestelmillä tarjolla oli myös Dolby Pro Logic -järjestelmä peräti kymmenellä kaiuttimella. SISUSTA Volvon sisustus on äärettömän kestävä. kuva), mutta normaalit hoitotoimenpiteet auttavat. Kaikkia osia on saatavana hyvin ja varsin järkevillä hinnoilla. C70 Coupén tuotanto päättyi kymmenen vuotta sitten vuonna 2002, avokorisia valmistettiin vielä kolme vuotta pidempään. Isohko auto isohkolla moottorilla ei ole se taloudellisin vaihtoehto, mutta muuten koko mallisarja on kestävän auton maineessa. Tarjolla oli viisivaihteisen manuaalivaihteiston lisäksi myös vuosikerrasta riippuen 4- tai 5-vaihteinen automaattilaatikko. Kallistuksenvaimentimen puslat ovat kulutustavaraa, samoin muut nivelet varsinkin jos autossa on käytetty kohtuuttoman suuria ja painavia vanteita. Sähköpenkeistä kaadettavan selkänojan ilmaisevan kytkimen jousi voi olla poikki, mikä aiheuttaa sähkösäätöjen mykistymisen. Varustelu oli volvomaista: turvallisuusvarusteissa löytyy jo vakiona. Cabrioletin takaikkuna on lasia, mutta kangaskatto kuluu kuten yleensäkin.
Tarjoaisiko nykyään edullinen C70 vaikkapa sinulle helpon tien kokeilla harrasteautoilua?
90
01/12. Tarjoaisiko nykyään edullinen C70 vaikkapa sinulle helpon tien kokeilla harrasteautoilua?
HUOMIOI NÄMÄ SEIKAT ENNEN KAUPPOJA!
Volvo C70 perustuu V/S70-sarjaan, joten siihen pätee pääasiassa samat osto-oppaan ohjeet mitä yleisempiin perhemalleihin. Vaaleat nahkasisustukset, jotka coupéssa ja cabriossa ovat yleisiä, ovat kohtalaisen herkkiä likaantumaan (kts. Ilmiselviä ulos näkyviä ruostepaikkoja kuten farmariversion takaluukku, ei löydy helposti, joten lokasuojankaaret, kynnykset ja alusta kannattaa tarkistaa. MOOTTORI Volvon viisisylinteriset ovat kestävän moottorin maineessa, ja lähinnä niitä vaivaavat koneen ulkopuoliset viat. Tuleva klassikko Volvo C70
C70 oli saatavana eriasteisiksi viritetyillä Volvon viisisylinterisillä rivimoottoreilla, 2-litraisesta 2,4-litraiseen, ahtimella tai ilman. Neljännesmiljoona kilometriä ei C70:n moottorilla ole vielä huolta aiheuttava määrä. Ilmastoinnit, sähkötoimiset ikkunat ja -peilit ovat itsestäänselvyyksiä, joten C70 tarjoaa jo ripauksen luksusta. Vika on halpa ja helppo korjata yleisjousilla
Tipparellu ei suostunut katoamaan, vaan palasi pressun alle unohduksen jälkeen elävien kirjoihin.
Isoksi kasvanut
VW Kupla 1303S Big '74
Taipalsaarelainen Mika Sairanen toteutti nuoruuden haaveensa hankkimalla hienokuntoisen Kupla Bigin.
01/12
91. Seuraavassa numerossa:
Klassikot 02/12 ilmestyy 8.3.2012
Ensimmäinen iso S
Mini Cooper S ´64
Vuonna 1959 tulleella Minillä ajettiin heti kilpaa ja Cooperin virityksin saatiin pienokaiseen jo vauhtiakin. Kun tehtaan kilpatalli toi viivalle ison Ässän, ei koirankoppia saanut enää kukaan kiinni.
Erään Tipan tarina
Renault 4 '74
Tuotantolinjan 1 483 944