Klassikot 3/2009 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Laaja kuvareportaasi kauden päänäyttelystä Triumph Tr4 09003 > SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND 414883 684808 Kauniilla Sinilinnulla kierrettiin kilparatoja jo neljä vuosikymmentä sitten Klassikkoesine 80-luvun pienet piipittäjät Nintendo Game & Watch Tuleva Klassikko Arkinen farmariauto nelivedolla ja ahdetulla moottorilla Siistiksi sisältä Harrasteauton täydellinen sisäpesu kotikonstein 6. Sininen Moskovasta Pyhäajeluihin pyhitetty Elite Metsäpoluilta säästynyt Häkellyttävän alkuperäinen KTM-enduro Rallyen hengessä Isän ja pojan Simca 1000 ´73 Pininfarinan lahja suomalaiselle taiteilijalle Fiat 1500 Coupe Battista Pininfarinan ja Eila Hiltusen kesken jäänyt yhteistyö toi muistoksi kauniin urheiluauton Suomeen Autoilun nostAlgiAA 1950 - 1985 · www.klassikot.fi · 03/09 · Hinta 7,50 ClassiC moTorshow Huippukalustoa Lahdessa
non BulK ProduCts California mallisto vuodesta 1971 Patarautaa jo pian viideltä vuosikymmeneltä. Pomminvarma oikea moottoripyörä käytettynäkin. 02-472 6414 www.motoitalia.fi. p. Moto Italia Import · Piikkiö
Kaksitahtimiehet korvasivat tukkoiset alkuperäispakoputket muhkeilla tehoputkilla ja saivat metallisen räimeen ohella riesakseen palaneita mäntiä ja muita teknisiä murheita. Säilytys ja ylläpitokulut kuormittavat kovasti autoa, jolla ei ajeta lainkaan. Autoharrastajan kannalta katsottuna maailma on muuttunut merkittävästi parempaan suuntaan viime vuosien aikana, ja tänään erikoisauton etsijälle on tarjolla lähestulkoon mitä KUVA: Historian taltiointia M 09003 > 6 414883 684808 vain. Monesti jouduttiin tekemään, vaikka kukkaro olisikin ollut kunnossa piirimyyjän rivistöstä kun oli turha etsiä alkuperäistä avomallia. Kaukonäköiset museoisännät ja yksityiset harrastajat ovat tehneet korvaamatonta työtä taltioidessaan näitä ainutlaatuisia yksilöitä. Vuosikymmeniä sitten rakennettujen ajoneuvojen nostaminen samalle viivalle alkuperäisyksilöiden kanssa ei vähentäisi jälkimmäisten arvostusta lainkaan. Asiassa on vain yksi mutta. Pääkirjoitus Sininen Moskovasta Metsäpoluilta säästynyt Rallyen hengessä Autoilun nostAlgiAA 1950 - 1985 · www.klassikot.fi · 03/09 · Hinta 7,50 Klassikkoesine Tuleva Klassikko Siistiksi sisältä Tilaajapalvelu Puh. maTeriaali Klassikot ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Sama meininki oli vallalla myös moottoripyörämiesten keskuudessa. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Tilaajille pääToimiTTaja Ari Isosomppi ToimiTuspäällikkö Kari Mattila ToimiTTaja Jan-Erik Laine avusTajaT Tomi Eronen, Markku Ikonen, Juha-Pekka Lindfors, Minna Mattila, Timo Pietarinen, Jape Tiitinen, Johanna Helin, JiiVee Korpela, Vesa Rantasalo TuoTanTopäällikkö Tomi Saloniemi ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen posTiosoiTe Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@klassikot.fi käynTiosoiTe Klassikot Hovioikeudenpuistikko 13 A 65100 Vaasa kusTanTaja Viipalekustannus Oy Puh. Jos joku niistä sattui pyörähtämään oman kylän parkkipaikalla, poljimme saman tien kaveriporukalla moista ihmettä ihailemaan. Muutaman kuituosan asennus sai tavallisen Hondan muuttumaan kuppilaraaseriksi tai vaikkapa raskaasti katetuksi matkamalliksi stereoineen päivineen. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Jos tahtoi alleen kaksiovisen coupen saatikka avoauton, sellainen täytyi tehdä omin käsin. ilmoiTukseT Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalekustannus Oy:lle. Harvinaisuuksia putkahtaa myyntiin lähes päivittäin, ja meistä monella on myös varaa hankkia sellainen. Itse tehty coupe on kuitenkin tämän maan alkuperäistä harrasteautohistoriaa tehtaan tekemä, mutta jälkikäteen maahan tuotu ei sitä ole. Viipalekustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Näitä upeita laitteita ihailtiin näyttelyissä sekä lehtien sivuilla. 06-2810 170, fax 06-2810 112 ilmoiTusmyynTi Susanne Laine: 050-4147 553 Peppe Haapala: 050-4147 559 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@klassikot.fi www.klassikot.fi > Mediakortti painopaikka UPC Print, Vaasa myynTi R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan issn: 1797-6715 CopyrighT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Klassikotlehden kirjallista lupaa on kielletty. Resepti ja motiivi oli lähes aina sama: kun rahat eivät riittäneet oikeaan erikoismalliin, sellainen tehtiin itse. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Vanhoja rakennelmia on sen sijaan jäljellä vain vähän, eikä niiden lukumäärä ole ainakaan kasvussa. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalekustannus Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. uutaman viime vuoden aikana olen eri yhteyksissä törmännyt rakennettuihin ajopeleihin, jotka ovat säilyneet suurin piirtein samassa kuosissa 70-luvun loppupuolelta tähän päivään. Vanhojen, vuosikymmeniä sitten rakennettujen ajoneuvojen nostaminen samalle viivalle alkuperäisyksilöiden kanssa ei vähentäisi jälkimmäisten arvostusta lainkaan, mutta edesauttaisi harrastuksen historian taltiointia sellaisena kuin se aikanaan oli. Kari Mattila Toimituspäällikkö kari.mattila@klassikot.fi LEIf REH n VAnHAT rakennelmat ovat kotimaan autohistoriaa siinä, missä alkuperäiskunnossaan säilyneet yksilötkin. 03/09. Kolme vuosikymmentä sitten ei kaduilla juuri urheilu- tai muskeliautoja risteillyt tuskin edes perheauton tekniikkaan perustuvia bulevardisportteja. Liikennekäytössä näitä laitteita verotetaan tavallisen käyttöauton tavoin, eikä museokatsastus ole mahdollista nykyisten säädösten puitteissa. Kätevimmät korisepät räätälöivät neliovisesta sedanista kangaskattoisen kaksiovisen, jotkut turvautuivat veneveistämön laminoimaan lasikuitukoriin joka asennettiin Kuplavolkkarin alustalle. Kyseiset laitteet ovat juuri niitä samoja prätkiä ja autoja, jotka saivat minut mukaan autoharrastuksen pariin
80-luvulla poliisi pysäytti hänet Mannerheimintiellä ja luetteli noin 32 rikkomusta, joihin auto oli syyllistynyt muutaman korttelin matkalla. 18 Jeep Wagoneer s. Tutustuimme vanhojen KTM:n harrastajien maailmaan. 84 FordAnglia´61 s.36nSuPrinzttjattS Sympaattisen farmari-Anglian uutena ostanut herrasmies ei välittänyt vannoutuneen prätkämiehen vastusteluista hän oli päättänyt myydä autonsa juuri Ipille. s. 58 KTM moottoripyörät s. 30 Simca 1000 s. s.6 6 Ajoneuvot Fiat1500Coupe´65 Eila Hiltusen ja Battista Pininfarinan yhteistyö kariutui italialaismuotoilijan äkilliseen sairastumiseen, mutta jotakin sentään jäi muistoksi upea ja harvinainen urheiluauto. 12 triumphtR4´62 Johan Svahnin tinkimättömästi viimeistelty Historicluokan rata-auto omaa pitkän kisahistorian, sillä ´62 Triumph TR4 leivottiin kilpuriksi heti uutena. 18 s.6Fiat1500Coupe´65 jeepWagoneer´73 Vanhan maasturin mittavan entisöintiurakan motiivina oli palauttaa tien päälle pala oman kylän historiaa. 30 Simca1000´73 Pitkään samassa perheessä viihtynyt Simca Tonni kunnostettiin sukulaisvoimin esikuvanaan tehtaan ripeät Rallye-mallit. 36 nSuPrinzttjattS Orimattilasta löytyy harvinaisia NSU Prinz -urheilumalleja pariesittelyksi asti, molemmat Pentti PihlajaKuhnan upeasti entisöimiä. 43 Peugeot504´78 s.12triumphtR4´62 Pesosen Aimo seurasi lähes uutena naapurin pihalle ilmestyneen Peugeotin vaiheita 26 vuotta, ennen kuin sai auton lopulta omistukseensa. 48 Moskvitshelite´75 Neuvostovalmisteinen käyttöauto on takuulla kaikille tuttu laite, mutta tien päällä vanhoja Mosseja ei juuri pääse enää näkemään. 58 KtMmoottoripyörät Kotareilla voitettiin crossi- ja endurokisoja jo vuosikymmeniä sitten. Tässä numerossa Äiti oli taiteilija myös ratissa. 84 Ford Anglia 03/09
Toinen kerta lunasti kohonneet odotukset kirkkaasti. 64 Sisältäsiistiksi Perehdyimme auton täydelliseen sisäpesuun kotikonstein toteutettuna. 80 Orimattilan rompetori s. Ehkäpä ahdettu moottori ja neliveto tekevät siitä mielenkiintoisemman? ELEKTRONIIKKAPELIEN piipitystä sivulla 74. 53 tarravirityksenlyhytoppimärä s. Tämän vuoden yleisöä hemmoteltiin unelmakelillä. 74 Klassikkoesine Donkey Kong, Oil Panic ja muut piipittävät Nintendo Game & Watch -pelit koukuttivat teinejä 80-luvulla. 82 Äitienpäivänrompetori,espoo Perinteinen äitienpäivän romppari veti Espoon automuseon pihamaan täyteen yleisöä, eikä myyjistäkään ollut pulaa. 89 Klassikkomarkkinat Valmis ajokki kesän rientoihin vai uusi projektiauto talliin. Puhdasta tuli. 24 ClassicMotorshow,Lahti 78 Raimooikarinautomuseo Jaakolan tilalta löytyy kokoelma tuttuja ja hieman harvinaisempia itäautoja, ja mahtuu joukkoon muutama länsimaiden tuotoskin. 68 toukotaiwal-ajot,Kemi-tornio Yhdeksättä kertaa järjestetty Toukotaiwal-ajo keräsi paikalle harrasteautoja vuosilta 19301980. vAKioPALStAt Uutisia ja kuulumisia klassikkoharrastajien maailmasta. 70 AmericanCarShow,helsinki Jenkkiautoharrastajien kausi startattiin perinteiseen tapaan pääsiäisen American Car Showssa. 54 vakionopeus 72 Rompetori Näiltä sivuilta löydät uusia osia vanhaan kalustoon, nostalgisia leluja sekä formulaaiheisia seinäkoristeita. 76 Moottorikahvilanavajaiset,Sipoo Toimittajamme oli dokumentoimassa Paippisten moottorikahvilan avajaistapahtumaa. 80 orimattilanrompetori Yksi maamme suurimmista rompetoritapahtumista järjestetään joka kevät Orimattilassa. Molemmat löydät näiltä sivuilta. ARtiKKeLit Tero Ilola pureutuu kolumnissaan virityskeinoista halvimpaan tarroilla trimmaamiseen. 94 tulevaklassikko Umpikeula-Passat ei ensimmäisenä tule mieleen harrasteautoa etsivälle. 94 Tuleva klassikko 03/09. s.70AmericanCarShow s.24ClassicMotorshow s.82Äitienpäivänrompetori tAPAhtuMAt Lahden näyttely nousi maan ykköstapahtumaksi heti ensimmäisenä tapahtumavuotenaan. 54 Vakionopeus s.64 Sisäpesu s
Helsinki 03/09
Muisto muotoilijagurulta Fiat 1500 Coupe Pininfarina ´65 Tiedä mihin suomalaisen kuvanveistäjän ja italialaisen auto tehtaan yhteistyö olisi johtanut, ellei Battista Pininfarinan terveys olisi pettänyt juuri kriittisellä hetkellä. Muistoksi tapaamisesta jäi kuitenkin kaunis Fiat suomalaisia teitä ihastuttamaan. 03/09
Monumenttia pystytettiin, kuvanveistäjä kiipeili telineillä ja utelias kansa arvosteli. den alla" -suihkukaivoveistoksen, jonka Tampereen kaupunki oli äidiltäni tilannut. Fiatin aurinkolipassa oli vuosikaudet nuppineulalla kuva, jossa äiti istuu onnellisena Ferrari 275 GTB:n ratissa tosin Carrozzeria Pininfarinan tiloissa. Sitä Suomeen odotellessa Pininfarinan tarina ja luomukset kävivät kirjoittajallekin tutuiksi. Taiteilija ratissa Tummansininen Fiat 1500 Coupe oli siis palkkio työstä, jonka äitini ehti tehdä Pininfarinalle. Hänen poikansa Sergio, jolle isä oli joitakin vuosia aiemmin luovuttanut koritehtaan ohjakset, halusi siksi korvata äidilleni jo tehdyn työn. Ties mihin hanke olisi johtanutkaan, jos mies olisi saanut elää pidempään. Fiatistssa voi nähdä niin Peugeot 404 Coupen kuin Ferrarinkin linjoja. Teksti: Markku Pietinen Kuvat: Jan-Erik Laine lisätietoa kaipaavan kannattaa etsiä käsiinsä Fiat-kerhon Bellissima-lehti nro 01/08, josta löytyy Markku Pietisen kirjoittama laajempi artikkeli aiheesta. T ämän harvinaislaatuisen auton tarina alkaa vuonna 1961, jolloin äitini, kuvanveistäjä Eila Hiltunen, osallistui Torinossa pidettyyn taidenäyttelyyn. Äiti ihastui välittömasti pieneen tummansiniseen Fiatiin, joka myös hintansa puolesta osui kohdalleen. Hyvin alkaneen yhteistyön jatko jäi periaatteessa avoimeksi, mutta Pininfarinan terveys oli selvästi heikkenemässä. Visiitti johti taiteelliseen yhteistyöhön, tavoitteena autoaiheinen seinäreliefi Pininfarinan koritehtaan vastaanottoaulaan kyseessä oli todellakin satoja ihmisiä työllistävä tehdas eikä vain muotoilustudio. Italia´61 -tapahtuma oli keskeinen osa Italian yhdistymisen satavuotisjuhlallisuuksia ja sen näki noin neljä miljoonaa vierasta. Pohjoismaissa hän kävi ensimmäistä kertaa. Päivälliskeskustelu hankkeen jatkosta keskeytyi kuitenkin siihen, että vanha. Valmistuttuaan auto oli ollut hetken aikaa koritehtaan omassa vaikutuksen muotoilun mestariin. Muistelmissaan "Nato con I´automobile" (Syntynyt auton kanssa) hän kertoo vierailustaan puisessa parakissa Helsingin Lauttasaaressa, missä äitini ja hitsaaja Emil Kukkonen kahdestaan valmistivat kymmenien tonnien painoista Sibelius-monumenttia. Agnelli halusi ostaa Suomen paviljonkia koristaneen "Ve- 71-vuotias, kuolemansairas mies, joka viimeisinä vuosinaan kiersi maailmaa jättäen jäähyväisiä, mutta tutustuen vielä uusiin maisemiin ja ihmisiin. Tuolloin hän oli 03/09 mestari kiidätettiin sairaalaan. Torinossa äitini tutustui niin Fiatin pääjohtajaan Gianni Agnelliin kuin koriräätäleiden kuninkaaseen Battista Pininfarinaankin. Yhtiössä pidettiin äitini tekemistä luonnoksista. Agnellin oli tyytyminen veistoksen puolikokoiseen, teräksestä hitsattuun ja fosforihapolla passivoituun versioon, jonka hän oli pudottaa huvilansa uimaaltaaseen etsiessään malttamattomasti sille sopivaa sijoituspaikkaa. Pininfarina vieraili Suomessa toukokuussa 1965. "Hyvä ettet ottanut Ferraria", sanoi kauppaneuvos Matti Helkama kerran äidilleni ja jatkoi: "Nehän ovat ihan kivirekiä." Pieni kivireki se tämä Fiatkin ajoltaan on. Fiat 1500 Coupe Pininfarina ´65 Klassisen kauniissa korissa tyylikkyys menee urheilullisuuden edelle. Palkkionsa hän sai valita auton tehtaan autotallista. Mahtava veistos teki suuren Pieni tummansininen coupe tuli helsinkiläisille tutuksi kesällä 1967, jolloin se seisoi päivittäin Sibelius-puiston laidalla
Lopulta varsin lyhythameinen äitini suostui konttaamaan sinne turvavöiden ylitse akateemikon kääntäessä katseensa häveliäästi toisaalle. Alkuvuosina autolla oli monia läheltä piti -tilanteita, äiti kun oli taiteilija myös ratissa. Joskus 80-luvulla poliisi pysäytti Mannerheimintiellä ja luetteli noin 32 rikkomusta, joihin auto oli syyllistynyt muutaman korttelin matkalla. Isänikin puolusti menetelmää, sillä kyllä karstoja piti silloin tällöin polttaa pois. iTalialainen i´automobile-lehti esitteli uutuuden toukokuussa 1964. 03/09. Yksin sain ajaa Fiatia vain varkain. Mallin seuraajaksi esiteltiin uuden Fiat 124:n urheiluversiot: Pininfarinan hyvin menestynyt Cabriolet sekä Bertonen kulmikas coupe. Vuoden 1963 jälkeen sellaisen tunnistaa jäähdyttäjän ristikkoon upotetuista lisävaloista ja kierroslukumittarista. Kaksiosainen jäähdyttäjän maski uusittiin yhtenäiseksi ristikoksi vuonna 1963. Fiat sai suomalaiseksi rekisteritunnuksekseen BR-109 ja siitä tuli äitini käyttöauto, ensimmäinen ja ainoa Tipparellun jälkeen. Kerran tarjottiin kyytiä liki kaksimetriselle akateemikolle, joka ei kerta kaikkiaan mahtunut kääpiöiden lapsille tarkoitetulle takapenkille. Tullien ja verojen kohtuullistamiseksi matkamittariin oli pyöritetty 32 000 kilometriä, jotka sitten pikaisesti muutettiin Autonovossa alkuperäisiin lukemiinsa. Kerran keskellä talvea Lauttasaaresta palatessaan käännös vasemmalle Munkkiniemen puistotielle meni vähän pitkäksi ja hän löysi itsensä Turunväylältä. Monumenttia pystytettiin, kuvanveistäjä kiipeili telineillä pinkeissä haalareissaan ja utelias kansa arvosteli. FiaT 1500 CouPE PininFarina auton tekniikka perustuu Fiatin 1100-malliin, jonka ensimmäinen sovelletus urheilullisiin kuoriin oli vuonna 1955 julkistettu, irrotettavalla kovakatolla varustettu 1100 Transformabile. sen sijaan paljon pienempiin tuotantolukuihin yltäneet kovakattoiset rinnakkaismallit tehtiin valmiiksi asti Pininfarinalla, joka myös vastasi markkinoinnista oman suppean myyjäverkostonsa kautta. Pesun jälkeen kuivasin sen "ilmavirtamenetelmällä" eli 160 km/h lasissa Tarvontiellä. Pieni tummansininen coupe tuli helsinkiläisille tutuksi varsinkin kesällä 1967, jolloin se seisoi päivittäin Sibelius-puiston laidalla. Sen poliisi kyllä uskoi, mutta auto jäi sillä kertaa parkkiin. Liki kielletty hedelmä Omat muistoni auton alkuvuosilta ovat katkeransuloisia. isompi 1500-kuutioinen kone tuli tarjolle 1962 ja se oli sama kuin vuonna 1961 esitellyssä henkilöautossa. Lisälämmityslaitteen tarve autossa ilmeni jo ensimmäisenä talvena. Äitini korosti olevansa kyllä taiteilija, mutta ei mikään juoppo tai huumeidenkäyttäjä. sarjan viimeiset autot valmistuivat 1966. toukokuuta. Coupet oli aina varustettu nahkasisustuksella ja niitä pidettiin viimeistelytasoltaan hieman parempina. Ajelulle päästiin Kukan päivänä 12. Suomeen auto saapui vappuna 1966, jolloin näin sen ensimmäistä kertaa Helsingin Länsisatamassa. sekä Cabrioletista että Coupesta oli vuodesta 1962 lähtien tarjolla myös 1600-kuutioinen ja 100-heppainen s-versio. Vuosina 19591966 valmistettu Coupe koki seitsenvuotisen tuotantohistoriansa aikana melko pieniä muutoksia tuotantomäärän jäädessä alle 2000 yksilön. CouPen moottoritilasta ei löydy mitään eksoottista, vaan ennemminkin toimintavarmaa perustekniikkaa. FiaTiin uutena asennetut BR-109-kilvet ovat seuranneet auton mukana senkin jälkeen, kun museotarkastuksessa auto sai uuden rekisteritunnuksen. esittelykäytössä ja matkamittariin oli kertynyt tuhannen kilometriä ennen matkaa Pohjolaan. Transformabile muuttui pian 1200-kuutioiseksi. Autoon asennettiin heti myös kierroslukumittari sekä lentokonemalliset kaksipisteturvavyöt. Vuonna 1959 lanseerattiin uusi Pininfarinan käsialaa oleva 1200 Cabriolet, ja seuraavana vuonna esitelty Coupe pohjautuu tähän autoon. U- käännös moottoritiellä johti luonnollisesti hankeen kaistojen väliin, mistä ystävälliset kanssa-autoilijat työnsivät auton takaisin tielle. avoautojen korit tehtiin Pininfarinan tehtailla, mutta loppukokoonpano tapahtui Fiatin tiloissa. Pääsin kuitenkin joskus kuskiksi kekkereille ja pidemmille reissuille. autossa voi halutessaan nähdä niin aikansa Ferrarin kuin Peugeot 404 Coupenkin linjoja. Äiti oli autostaan mustasukkainen
Siinä on jämerä pohjapanssari ja varmaankin satoja kiloja ruostesuojamassaa. Se on kevyempi käännellä, eikä kumpikaan pää irtoa tiestä varoittamatta. Marssivauhdissa ohjaus on tunnoton, auto ikään kuin seilaa kaistan laidalta toiselle, ilman ennakkovaroituksia. Vähän ajettu auto selvisi museotarkastuksesta, vaikkei sitä missään vaiheessa ole kummemmin kunnostettu saati restauroitu. Taitettava pyörätuoli mahtui juuri ja juuri takaluukkuun. Sisään ujuttautumisen onnistuttua jumppa jatkuu sekä raskaan ohjauksen että laajan kääntösäteen tahdissa. suomeen saapuessaan auton kojelaudan päälle asennettiin kierrolukumittari . TaKaPenKKi on lähes käyttämätön, eikä ihme: takapenkkiläisillä ei ole tilaa jaloille eikä matalasta takalasista johtuen juuri päällekään. Fiatin ajo-ominaisuuksista on vaikea puhua, niitä kun ei varsinaisesti ole. Laajalahden jääradalla se meni kuin juna ja otti kaarteet hallitussa nelipyöräluisussa. Äiti oletti saavansa Cabrioletista helpommin ajettavan auton, sillä se oli katsastettu Mirafiorin koneella sekä automaattilaatikolla. Äitini keksi vuonna 1994 myynti-ilmoituksen punaisesta Fiat 1500 Cabrioletista, jonka hän osti näkemättä. Kahden Roverin jälkeen isä palasi vielä Fiateihin Autonovon toimitusjohtaja Esko Metsäkonkolan ollessa perhetuttu. Eivät he paljon valohoitoa kummempaa sille voineet tehdä. Niinpä ei aikaakaan, kun hän oivalsi luovuttaa sen minulle tulevan 50-vuotissyntymäpäiväni kunniaksi. Ei perheen ainoa Fiat Isäni johti Pohjoismaiden suurinta mainosvalokuvaamoa, jonka studiHyVin veistoksellinen kori on kaunista katseltavaa. Auto päätyikin vuokratalliin seisomaan kumit lutussa. Ajokokemus on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Fiat 1500 Coupe Pininfarina ´65 MaTKaMiTTaRisTa löytyvät 41 000 kilometriä ovat kaikki mitä autolla on ajettu. Se on kevyempi käännellä, eikä kumpikaan pää irtoa tiestä varoittamatta. Yllättävää kyllä, Fiat on parhaimmillaan talvella. "Nyt mustikalla kaverina mansikka", hän sanoi ostoksestaan. Teho-painosuhteen perusteella kyseessä on selvä bulevardisportti eikä urheiluauto, joskin mataluutensa puolesta Fiat on ilmiselvästi voimisteluauto. Auto palasi tuolloin liikenteeseen museoautona Fiat-gurujen Rainer Mäkipään ja Veijo Pesosen avulla. Enää autolla ei ole ajeltu talvella kymmeniin vuosiin ja alkuperäiset talvirenkaatkin ovat päätyneet jo kierrätykseen. oon mahtui kerralla jopa kaksi autoa. etuvilkut lokarissa ja naamassa ovakin sitten Fiatin eri tusinamalleista peräisin. ruosteettomia eläkepäiviä Äitini ikääntyessä Coupen käyttö väheni, mikä näkyy ajokilometreissä. Isä vietti pitkät ajat ulkomailla ja Fiat lähinnä seisoi kotitallissaan. Auto saa nykyisin hyvää hoitoa ja liikuntaa pysyäkseen virkeänä. 10 03/09. Tuoreena eläkeläisenä kuvittelin, että minulta liikenisi viimeinkin aikaa mobilismille ja tälle mobiilille erityisesti. Auto pantiin seisomaan 1989 ja sen Ruususen uni jatkui aina vuoteen 1995, jolloin yhä vaivalloisemmin liikkunut äitini vielä tarvitsi autoaan sekä kuljettajaa. Sen yksinkertainen tekniikka ei saa kahvia väärään kurkkuun pienimmässäkään kyläkorjaamossa. Äitini kuoltua 2003 oli itsestään selvää, että Fiat tulee minulle, joka nuoruudessani sitä himoitsin, mutten juurikaan saanut ajaa. 80-luvulla auto lähetettiin lautalla Saksaan ja sieltä junalla Torinoon "entisöitäväksi". Mutkaisella asfalttitiellä matkaa on kiva tehdä, kunhan autoa ei prässää liikaa. Yllättävää kyllä, ajo-ominaisuuksiltaan Fiat on parhaimmillaan talvella. Vähätpä tiesin. Fiatin maahantuojana toiminut Autonovo oli studion merkittävä asiakas, ja sen kanssa päädyttiin oravannahkakauppaan. Pininfarinalaiset iloitsivat autosta, joka oli jo silloin yksi lajinsa viimeisistä, ruostepeikon tehtyä muista pitsiä jo ajat sitten. Pitkä vaihdevipu vaatii totuttelua. Onneksi auto on säilynyt terveessä kunnossa. Todellisuudessa ohjaus oli yhtä raskas ja kaasupoljin vielä niin jäykkä, ettei hän jaksanut liikuttaa sitä. Parin Fiatin ison 130-mallin jälkeen hänellä oli vielä hetken 128 Coupe 3P, joka paini alemmassa sarjassa kuin kaikki edellämainitut. Isälläni oli allaan aluksi Fiat 2300 Lusso ja myöhemmin merkin upouusi 125-malli, jonka hän ajoi Saksassa rusinaksi yhdellä monista Italian-reissuistaan
Isä, aseteknikko Usko Hiltunen, oli vaellusvuosinaan toiminut Venäjällä miljonäärin autonkuljettajana ja Suomessa Nikolajeffin automyyjänä. Perhe siirtyi myöhemmin Haminaan, missä Hiltusen Autoliike menestyi aluksi hienosti. Se kaatui kuitenkin vuoden 1929 talouslamaan, eivätkä uudet yritykset enää ottaneet onnistuakseen. Hänen puolisonsa Otso Pietinen otti studiossaan mainoskuvia vuosimallin ´56 Wartburg W 311 -autosta, josta ihastumisen seurauksena tuli perheen ensimmäinen ulkomuodon perusteella hankittu auto. kuvanvEisTäJä Ja auToMiEhEn TyTär Eila Hiltunen (19222003) eli varhaislapsuutensa Haminassa, kirjaimellisesti autoverstaassa. 1481 cm3, puristus 8,8:1, teho 80 hv (SAE) 04 Voimansiirto 5 vaihdetta, takaveto 05 Kori 2+2-paikkainen, 2-ovinen teräskori 06 Mitat Pituus 409, leveys 152, korkeus 128, akseliväli 234 cm 07 Valmistusmäärä Vuosina 1959-1966 alle 2000 kpl 03/09 KuVa: oTso Pie Tinen / aaRn e Tynnilä 11. Lisää modernin kuvanveiston pioneerista ja hänen upeista veistoksistaan löytyy osoitteesta www.eilahiltunen.net 01 Merkki ja malli Fiat 1500 Coupe Pininfarina 02 Vuosimalli 1965 03 Moottori 4-syl edessä pitkittäin. Sortavalassa hän teki töitä puolustusvoimille asetarkastajana. Eila Hiltunen teki ensimmäisen autoaiheisen veistoksensa 1960-luvun taitteessa. Pitkään hänen suosikkinsa olikin Volkswagen Karmann Ghia. Hän pani aina merkille hienon tai pikemminkin kauniin auton, kun sellaisen näki
Sinilinnun pitkä muuttomatka 12 03/09
Triumph TR4 ´62 Pietarsaarelaisen Johan Svahnin hankkiman Triumph TR4:n elämä rata-autona alkoi vuonna 1962 Kanadassa. Siellä vuosia ratoja kiertänyt brittiauto muutti alkuperäisen kotimaansa kautta Suomeen. Upeasti entisöidyn sinilinnun voi nyt bongata Suomen suvessa Historic-sarjan Pietarsaari kisoissa. 03/09 13
Sieltä irtosi kauden 2001 päätteeksi Saloonluokan voitto Team Throttle Bottom -tallin Opel Vectralla. Auton omisti Vancouverissa asunut John Konehuoneessa pörisee 2 138 kuutioinen rivi nelonen. Kolmoseen ei kuitenkaan ole luokiteltu tehokkaampaa moottoria, mutta samalla tekniikalla valmistettuun TR4:ään löytyi luokitukset, jotka tarjosivat lisää poweria pellin alle. Triumph TR4 ´62 Teksti: JiiVee Korpela Kuvat: Johan Svahn, Eero Saarela ja JiiVee Korpela Triumph TR4:stä ja paljon muustakin löytyy mielen kiintoista asiaa ja kuvia osoitteesta www.johansvahn. "Myynnissä olleella TR4:lla on mielenkiintoinen historia. Viime vuosi uudella TR4:llä toi hänelle pronssitilan Historic Erikoisvakio GTS -luokassa. Vancouverista Pietarsaareen Triumph TR3 -autolla kilpaillessaan Johan alkoi kaivata autoon enemmän suorituskykyä. Hänen isänsä Kaj Svahn oli aikanaan aktiivikilpailija ja miehen yksi erikoisimmista rata-autoista oli vain 375 kiloa painava Super Saloon -luokan Sunbeam Stiletto. Kaj ajoi Sunbeamilla Suomessa yhden ratakisan ja voitti sen ylivoimaisesti, minkä jälkeen auto ei enää sopinut SS-luokan normeihin. com. J ohan Svahnin kiinnostus autoihin ja ratakilpailuihin on veren perimää. TR3:lla Johan kaasutteli kaudella 2004 toiseksi Historic Erikoisvakio/GTS F/A -luokassa. Pikeä ja öljyä ei pellin alta löydy sitten hakemallakaan. Vuonna 1962 valmistunut TR nelonen on pian viidenkymmenen vuoden iästään huolimatta ryhdikäs laite. sVahn Motorsportin entisöimä Triumph TR4 kimaltelee uuden veroisessa kunnossa. 14 03/09. Endurance-mestaruuden jälkeen Johan siirtyi Historic-luokan Triumph TR3:n kabiiniin, ja sillä tiellä pietarsaarelainen jatkaa "Trumppaan" mieltyneenä, nyt TR3-mallista pohjautuvalla TR4:lla. Vuosituhannen vaihtuessa hän siirtyi Endurance-kisoihin. Erikoishammasteknikkona perheyrityksessä leipänsä tienaavalla 33-vuotiaalla Johanilla on pitkä kilpailukokemus useasta eri rataluokasta. Englantilaiselta Cambridge Motorsportilta löytyi tarkoitukseen sopiva kilpa-auto. Auto ei ole koskaan ollut siviililiikenteessä, vaan se päätyi heti valmistumisvuonnaan 1962 kilparadoille Kanadaan. Ensimmäiset mutkat hän kesytti kartingautolla ja heti kun ikää oli riittävästi, kalusto vaihtui Formula Fordiin
MacGregorilta Trumppa matkasi 1999 Englantiin Cambridge Motorsportille. Välillä kuitenkin rahat loppuivat ja samalla katosi hetkeksi kiinnostus entisöintiin", kuvailee Johan projektia, jossa vierähti aikaa 41 viikon verran. Autoa purettaessa Johanille paljastui monia järkyttäviä yksityiskohtia. "Eivät turvakehikot varmaan tuolloin 1960-luvulla kovin ihmeellisiä olleet, mutta kun ottaa huomioon miten pitkään autolla oli kilpailtu, varusteet olivat lähempänä vaarallista kuin turvallista." Kaarissa ei oikeastaan ollut minkäänlaisia hitsaussaumoja. Sen valmistenumero on 3 409. Sylinterin putki halkesi eikä vian aiheuttajaa pystytty heti tunnistamaan. Muita omistajia autolla ei Kanadassa ollut", Johan tietää. Auto oli muuten saatu kilpailukuntoon, mutta kone vaati töitä. "TR-kolmosen kone siirrettiin neloseen, mutta silloin alkoivat ongelmat. Juuri tuollaisena GT-korisena malli on tullut paremmin tutuksi niin kilpa-radoilla kuin maanteilläkin. TR4autojen valmistus alkoi elokuussa 1961 ja kun viimeinen trumppa tuli hihnalta ulos lokakuussa 1965, lätkäistiin siihen numero 40 304. 41 viikon rupeama Alkuperäisessä kisakuosissaan Kanadassa TR-nelonen oli ollut avomallinen kilpa-auto, mutta Englannista ostettaessa siinä oli mukana kova katto. Sumujen saarilla autolla kilpailtiin alkuperäisessä kunnossaan muutamia klubikilpailuja. Pellin alle vaihdettiin sitten TR-nelosen lohko, jonka kanssa ei ole ollut ongelmia. Johanin laitteessa hevosten määrä jää reilusti tuon määrän alle. Kaikki paikat myös hankalissa piiloissa olevat polkimien taustat ja takakontin kulmat ovat kuin tehtaan jäljiltä. "Englantilaiset ovat mitanneet nuo tehot, kun kone kiertää 8000 rinkiä minuutissa. "Ostin auton syksyllä 2004. Runko irrotettiin korista ja kaikki osat poistettiin paikoiltaan." Johanin hankkima TR4 on kyseisen mallin valmistusketjun alkupäästä. Alkuperäinen vian aiheuttajakin on nyt selvitetty." Vakiossa TR4:n nelisylinterisessä 2138-kuutioisessa rivimoottorissa on 100 hevosvoimaa. Kaaret oli kiinnitetty auton pohjaan yhtä heppoisesti. Liitoskohdissa oli vain muutama piste hitsattuna. "Osien saannissa ei olut mitään ongelmia. Auton myyneeltä firmalta löytyi kaikki tarvittavat osat ja periaatteessa Englannissa myynnissä olevista osista pystyisi rakentamaan koko auton. MacGregor, joka kilpaili sillä 1990luvun alkupuolelle saakka. Vuoden 1965 sääntöihin perustuvien viritysten mukaan englantilaiset ovat repineet näistä parhaimmillaan jopa 180 hevosvoiman tehot. Auton purku ja entisöinti sujui aluksi hyvää vauhtia, mutta välillä entisöintiin tuli pausseja. Trumppa oli päällepäin melko ehjän näköinen, mutta aloitin entisöinnin purkamalla auton alkutekijöihinsä. Minulla venttiilien jouset eivät salli yli 7000 kierroksen lukemia", hän tarkentaa. Kyyti kohentui Auton vaihto on tuonut Johanille lisää vauhtia, mutta ajettavuutta kolmosen ja nykyisen nelosen välillä on vaikea verrata. TRuMPan entisöinyt Johan svahn on paitsi pilkuntarkka auton rakentaja myös useassa eri rataluokassa menestynyt kilpailija. IlMan puskureita Trumppa on takakulmastaan aggressiivisen näköinen kilpuri. 03/09 15. Se laivattiin Suomeen ja kotona Pietarsaaressa se oli juuri ennen joulua samana vuonna
Triumph TR4 ´62 TaKaPenKIllä matkustaa sammutus järjestelmän säiliö. "Ajo-ominaisuuksia ei voi suoraan verrata, sillä TR-kolmosessa jotkin puslat olivat ihan lopussa ja uudessa autossa on isommat sekä jäykemmät takaiskarit. Tähän piti lisätä painoja noin 30 kiloa, ne on sijoitettu auton oikeaan takakulmaan osaksi auton takakontin alle. Painopiste saattaa olla hieman alempana kuin TR-kolmosessa. Auton luokituspaino on 946 kiloa ja Svahn Motorsportissa kilpurin paino on leivottu hyvin lähelle sallittua minimipainoa. Lisäksi kun tässä nelosessa runko on restauroitu, se on tietenkin myös jäykempi ja parantaa ajettavuutta", listaa Johan. Väittäisin, että auto on jopa parempi kuin uusi, kuten joskus sanotaan. lisää painoa löytyy auton alta. TRIuMPhIssa ei ole pelkoa, että konepelti hyppää silmille ajon aikana. Johan ei hyväksy mitään asiaa, joka on vähänkään sinnepäin. Trumpan ohjaamo on sen verran ahdas, että ratti on irrotettavaa mallia kuskin penkille siirtymisen helpottamiseksi. 16 03/09. Kaikki paikat myös hankalissa piiloissa olevat polkimien taustat ja takakontin kulmat ovat vähintään yhtä siistit kuin tehtaan papan jäljiltä vuonna 1962. Kaikki pitää olla kohdallaan ja toimia", kuvailee Kajisä, joka on ollut aktiivisesti mukana TR4:n entisöinnissä. Tankin takana oikealla puolella oleva musta laatikko on osa lisäpainosta. "Autoa rakentaessa poika on niin pedantti kuin vain voi olla. Kun tietää Johanin ammatin, on helppo uskoa, että autossakin kaiken KaTsasTusMeRKIT kertovat, että laite on hyväksytty historicratakisoihin. TaKaKonTIssa kaikki on siistiä ja hyvässä järjestyksessä. "Autossa runko on kuitenkin korkeammalla, sillä pakosarja on runkoa alempana ja mitta täytyy ottaa siitä. Siellä ne ovat mahdollisimman alhaalla." Kun tätä Pietarsaaressa uuteen elämään herätettyä autoa tutkii tarkemmin, ei voi välttyä ajatukselta, että sillä on edessään vielä yhtä pitkä taival radoilla kuin mitä mittariin on tähän mennessä kertynyt. Maavara pitää olla vähintään 10 senttiä, ja Johan pyrkii mahdollisimman lähelle tätä. Konepelti on nimittäin saranoitu etureunastaan. eI nyt sentään, että pyöriä käännettäisiin pelkältä rattiakselilta. Ne parantavat TR-nelosen ajo-ominaisuuksia
Auton kehitystyö ei kuitenkaan pysähtynyt siihen, vaan talven aikana tekniikka on kaikin puolin tarkistettu ja muutamia pieniä puutteita on korjattu. Ruotsis lä nykyään radalla ajetaan myös sa laji on enemmän ukkoutu oikein tosissaan kilpaa. kilpailemisen kustannukset ovat kohtuulliset", tietää Tabell, lajin luonteeseen kuuluu myös, että kilvanajo ei ole niin joka itse toissa vuonna ajoi totista touhua kuin uudemmilla sarjan läpi kustannuksilla, jotka autoilla kilpaillessa. luissa on jo usean vuoden ajan ollut yli 100 osallistujaa. Alkavan ratakauden Johan päästelee upealla sinilinnullaan, mutta tekniikasta ja rakentamisesta kiinnostunut, kovan kilpailuvietin omaava nuorimies voisi jopa harkita ajoneuvon vaihtoa. "Seuraava projekti on rakentaa nyt osaksi purettuna oleva TR3 täyteen kilpailukuntoon. Viime AloiTuSKynnyS AlhAAllA vuonna niitä oli keskimäärin 120 per viikonloppu. lähinnä eri formulaluokkien kuljettajia kotimaan ja naapurimaiden radoilla. Kaksi 48-millistä tupla-Weberiä 04 Voimansiirto Vakio 4-vaihteinen vaihteisto, tasauspyörästön lukko 05 Alusta Edessä erillisjousitus, takana lehtijouset. Kaudella 2008 pisteille ajoi peräti 174 kilpailijaa. Kireitä nut", Tabell kirkastaa. syyskuuta. 03/09 17. sarjan suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Minulla on myös hyvä Formula Ford, jonka voisi mennä Escortin kaupassa", hän maalailee. 01 Merkki ja malli Triumph TR4 02 Vuosimalli 1962 03 Moottori Työ ei lopu Viime kesänä, kun Johan kurvaili TR-nelosella täyden kilpailukauden, tuloksena oli oman luokan neljäs sija. lisäksi kilpailuihin osallistui useita sarjan ulkopuo lisia kilpailijoita, myös naapuri maastamme Ruotsista. Eikä Svahn Motorsportin ahkerointi lopu sittenkään, kun TR4 ei enää vaadi mittavia työtunteja. Paino 966 kg vakiona, 946 kg luokiteltuna Maavara 152 mm / 100 mm (minimi radalla) 09 Valmistusmäärä 40 304 kappaletta vuosina 1961-1965 TRuMPan purkuvaiheessa paljastui, että rataautonkin alustaan kertyy ylimääräistä kuor rutusta kun sillä kilpaillaan vuosikymmenet. VancouVeRIsTa englannin kautta Pietarsaareen matkanneen Trumpan hylsy siinä vaiheessa, kun autoa alettiin purkaa. hIsToRIcRaTasaRJan kilpailussa hiSToRic-AuToJEn RATAKiSATlähdössä mitellä voimiaansaattavat hyVäSSä noSTEESSA samassa sekä historic Race Finland ry:n ra tasarja käynnistyy nykyisessä muodossaan jo kuudettatoista kertaa. Viimeiset kahinat käy dään alastarolla 26. 190 kilpailijaa. Kauden autourheilu on tunnetusti laji, johon saa upotettua rahaa aivan päätapahtuma, historic Grand Race hämeenlinnan ahvenis niin paljon kuin haluaa. sosiaalinen puoli on erittäin tär valita luokan, jonka autot eivät keässä roolissa viikonloppujen maksa paljon, joilloin myös itse aikana", Tabell painottaa. Ei kai voisi kuvitella, että erikoishammasteknikko väsää asiakkaalle purukaluston, jossa ylä- ja alaleuka ovat eri paria. FIA-luokka GTS 11 Competition GT 1962 to 1965 08 Mitat Pituus 396, korkeus 127, leveys 146, akseliväli 224 cm. Edessä levyjarrut, takana rumpujarrut 06 Renkaat 5.90-15 07 Kori Kaksiovinen GT, turvakaaret, Kilpailuluokka Historic Erikoisvakio/GTS F/A. sa luokassa iso rahatukku on suotuisa noste jatkuu, sillä tälle jopa välttämättömyys, mutta kaudelle sarjaan oli toukokuun historicissa aloituskynnys on alkuun mennessä ilmoittautunut kohtuullisen matala. Teho vakiona 100 hv. "Jos pääsisin kauppoihin Escort BDA:sta, saattaisin luopua autostani. hRF ry:n hallituksen vara puheenjohtaja Jari Tabell on ollut mukana radoilla vuodesta 1993 eli siitä saakka, kun his toricautoilla alettiin kilpailla suomessa. nykyään autoja starteissa on "Meillä suomessa kilpailijoi huomattavasti enemmän ja kyl den ikähaitari on laaja. sarja jatkuu Vetelin Kemoralla 11.12. päivinä. Turvakaarissa ei oikeastaan ollut minkäänlaisia hitsaussaumoja ja niiden kiinnitys koriin oli toteutettu yhtä heppoisesti. pitää sopia ja toimia täsmällisesti. heinä kuuta ja Grand Race kurvataan ahvenistolla elokuun 14.16. ovat vain vähän enemmän kuin "Muistan alkuaikoina ajanee pelkkä osallistumismaksu sM ni joitakin viiden auton lähtöjä. "historicratasarjasta voi Kauden 2009 sarja käsittää seitsemän osakilpailua, jotka ajetaan neljänä eri viikonloppu na eri moottoriradoilla. Vapun aikaan pirssi alkoi olla siinä kunnossa, että kesän kilpailukausi olisi voinut käynnistyä jo silloin. Viime vuonna tiimin kuljettajista Mika Vähämäki ajoi F3-luokasta SM-kultaa ja Mikan nuorempi veli Marko pokkasi Formula Fordeissa SM-pronssia. Mones tolla keräsi 170 ratinkääntäjää. Kausi käynnistyy 6.7. Johan on viettänyt Triumph-merkkisten autojen rakentelussa laskemattoman määrän työtunteja. "historicratasarjan viikon loppu ei ole vain autokilpailu vanhoilla autoilla, vaan se on myös enemmän harrastus ta vanhojen autojen kanssa. ilmeitä varikoilla ei kuitenkaan historicratasarjan kilpai näe", vertaa Tabell. Englannissa GTS-luokan rataautosta on mitattu 180 hv. Auto on tällä hetkellä rullaavana, eikä se onneksi vaadi sellaista työmäärää kuin tämä nelonen." Johania on jo usean vuoden ajan viikonloppuisin työllistänyt myös mekaanikon rooli vantaalaisessa NRF Teamissa, joka on kilpailuttanut KuVaT: Johan sVahn Nelisylinterinen 2 138 cm3, 8-venttiilinen työntötankomoottori. kesäkuuta Jur van Botniaringillä. rataluokkaan. Vaatimattomasta aloituksesta on kasvanut koko viikonlopun mittainen harrasta jien tapaaminen, jossa kilvanajo on vain yksi osa kokonaisuutta. muhkeat jenkkipirssit että 1960luvun koirankoppiMinit
Virrat 18 03/09
Tärkeintä oli saada pitkään oman kylän teitä kulkenut erikoisuus takaisin liikenteeseen siinä kunnossa, kuin se ensi kertaa Virroilla nähtiin. 03/09 19. Oman kylän poikia Jeep Wagoneer ´73 Jari Isokivijärven motiivi mittavalle entisöintityölle ei ollut intohimo Jeep merkkisiä ajoneuvoja kohtaan
Vanhojen maastureiden ominaispiirteet, eli karu maskuliinisuus, epämukavuus sekä henkilöautoihin verrattuna kohlot ajo-ominaisuudet eivät Wagoneeria vaivanneet, mutta mielikuva miehekkäästä työkalusta istui lujasti kuluttajien ajatuksissa. Mainoksissa muistet-. Ammattimiehet eivät vaihtaneet työkalujaan muotivirtausten mukaan, ja tukevaa tekoa olevat koneet kestivät pitkään kovassakin käytössä. Aivan jokaiseen nelikkoon kuvaus ei tietenkään sovi, mutta yleisesti ottaen maastoautot eivät olleet parhaita mahdollisia arkiautoja. Jeep Wagoneer ´73 Teksti ja kuvat: Kari Mattila V ielä 1950-luvulla nelivetoinen auto oli kovaan käyttöön tarkoitettu työjuhta, jonka ulkonäön sanelivat puhtaasti ammattikäyttäjien tarpeet. Neljän vetävän pyörän edut ovat tietenkin kiistattomat. Markkinointiosastolle oli siis hommia luvassa. Myynnin piristämiseksi piti keksiä uusi kohderyhmä. Perhemaasturi 60-luvulle tultaessa oli aika tuoda markkinoille mukava ja tilava neliveto päivittäiseen käyttöön. Isännän mielikuvitusta hemmoteltiin kala- ja metsästysreissuilla unelmapaikoissa, jonne kulku onnistuu ongelmattomasti vain Wagoneerin nelivedon turvin. Imagoa muokatakseen Jeep loi mainoskampanjan, jonka avulla Wagoneeria markkinoitiin yhtä aikaa naisille, miehille sekä perheille. Työkalumaisuus korostui entisestään sisätiloihin tutustumisen jälkeen, ja ajaminen se vasta kovakouraista olikin. Maasto-ominaisuuksista hyötyivät maanviljelijöiden ohella myös sähkölinjojen parissa puuhastelevat ammattimiehet tai vaikkapa vaikeakulkuisten alueiden postinjakajat. Muutaman ilmoituksen luettuaan perheen emäntä alkoi vakuuttua siitä, että isokokoinen maasturi olisi mitä kevein ajettava, suuri kori olisi turvallinen ja sisätiloihin mahtuisi kerralla koko perhe lemmikkeineen ja ostoksineen päivineen. Koko perhe pääsisi uudella Jeepillä mukavasti joen rantaan telttailemaan, ja kanoottikin kulkisi kevyesti katolla. Ensimmäisenä 20 03/09 markkinoille ehti Jeep, jonka uusi Wagoneer-malli oli mitä loistavin. Eri maiden puolustusvoimat olivat tietenkin hyviä asiakkaita, mutta suurten sotien jälkeen menekki sillä rintamalla ei ollut enää entisensä. Ainoa puute oli oikeastaan se, etteivät tavalliset autonkäyttäjät vielä tienneet tarvitsevansa joka kulmasta raapivaa tila-autoa uuden omakotitalonsa pihaa koristamaan
Lopputulos toimii juuri tavoitellulla tavalla: monesta muusta maasturista poiketen Jeepiin ihastuu helposti koko perhe. tiin kertoa myös se, että perheestään aidosti välittävä isä hankkii käyttöautoksi Wagoneerin, jonka nelipyöräveto tuo vaimon ja lapset ehjänä kotiin säällä kuin säällä. Isokokoinen mutta hyvätapainen Jari Isokivijärven Wagoneer konkretisoi mainosten luoman mielikuvan tehokkaasti. Hän ihastui Crys-Auton vaihtoautorivistöstä löytyneeseen maasto- Liikkeelle Wagoneer lähtee tyylillä, joka on lähempänä isoa jenkki farmaria kuin maastoautoa. malliin. Suurikokoinen auto näyttää erinomaisen maastokelpoiselta laitteelta, mutta sen linjat sekä jyhkeisiin muotoihin taitavasti sijoitellut koristeet ja kromiosat saavat olemuksen muistuttamaan jättikokoista farmariautoa. Parin vuoden kuluttua hän vaihtoi sen samassa liikkeessä uuteen Wagoneeriin", Jari kertoo. Wagoneerin maskuliinista olemusta on onnistuneesti kevennetty harkituilla yksityiskohdilla ja runsailla kromiosilla. "Tamperelainen erikoislääkäri osti Jeep Wagoneeria pidetään yleisesti markkinoiden ensimmäisenä katu maasturina, idea ja malli esiteltiin yleisölle jo 1962. 03/09 21. Päivittäinen käyttö oli sujuvaa sekin, ja saattoipa suurista sisätiloista sekä maasto-ominaisuuksistakin olla hyötyä maanviljelijän sekä sepän ammattia harjoittavalle herrasmiehelle. Herrasmiehen käyttöauto Tarinan Wagoneer on kuluttanut saman paikkakunnan, Virtain, katuja vuodesta 1975 saakka. Sitä edeltävät kaksi vuotta auto oli ensimmäisen omistajansa käytössä Tampereella. Suuri jenkkimaasturi ei todellakaan ollut arkipäiväinen näky pienen kylän teillä, joten hankinta oli onnistunut ainakin huomioarvoltaan. Virroilta kotoisin ollut Matti Kallio oli samoihin aikoihin haeskelemassa uutta kulkupeliä vanhan VW 1300S:n tilalle. Vaikutelma vain vahvistuu sisätiloihin astuttaessa. Tilava ja valoisa ohjaamo on verhoiltu lämpimin sävyin, eikä auton maastokelpoisuudesta muistuta lattialla seisovan nelivedon valitsinvivun lisäksi juuri mikään. Fysiikan lait eivät luonnollisesti kumoudu edes Jeepissä, mutta hyvin mukavasti ja eleettömästi tämä suurikokoinen laite kulkee maantiellä. Liikkeelle Wagoneer lähtee tyylillä, joka on lähempänä isoa jenkkifarmaria kuin maastoautoa. Hakemattakin meno tuo mieleen Range Roverin, mutta sitä tässä ei kuitenkaan jäljitellä Range kun tuli markkinoille vasta vuosia Wagoneerin ensiesittelyn jälkeen. auton uutena Crys-Autosta marraskuussa 1973. Virta-avaimen kierto ei muuta tilannetta, sillä rivikuutosen rauhal- linen kehräys kantautuu sisätiloihin hyvin vaimeana ja kaiken lisäksi sellaisella taajuudella, että on vaikea kuvitella moottorin äänen muodostuvan rasittavaksi tekijäksi pitkilläkään matkoilla
Saman vuoden syksyllä Wagoneer oli jälleen leimassa ja tien päällä, mutta ei aivan sellaisena kuin Jari olisi sen halunnut olevan. Moottorin täydellisen läpikäynnin ohella autoon piti tehdä myös hieman koritöitä, sillä pitkä seisottaminen nurmikolla oli jättänyt siihen jälkensä. Jos kyseessä olisi ollut joku muu maasturi, tilanne olisi voinut olla toinen, mutta tämän yksilön kohdalla jäljen piti olla parasta mahdollista. Vuoden 1994 keväällä Juha päätti ottaa Wagoneerin työn alle yhdessä hyvän ystävänsä Jarin kanssa. "Vaikka yhteisprojektina ollessaan auto eteni paljon, niin omasta mielestäni kunnostustyön laatutaso ei ollut riittävä", Jari tarkentaa. Jeep Wagoneer ´73 Kunnostuksen Isokivijärvi suoritti pääosin omin voimin, mutta silloin kun apua tarvittiin, löytyi se yleensä omalta kylältä. Jeep palveli uutta isäntäänsä vuosikausien ajan lähestulkoon ilman ongelmia, mutta sadan tuhannen ajokilometrin lähestyessä moottorin alhaiset öljynpaineet pakottivat Jeepin hetkeksi pois liikenteestä. paremmassa kunnossa koriltaan. Näin auto saatiin takaisin liikenteeseen, mutta vanha vika oli jo ehtinyt tehdä peruuttamatonta tuhoa moottorin laakereille. Pari neliömetriä riitti", muistelee Jari. Ongelman aiheuttajaksi paljastui öljynsuodattimen jalan ylipaineventtiili, joka oli ilmeisesti asennettu pieleen jo tehtaalla. Myös kojelaudan maalipinta on alkuperäinen, mutta muilta osin pintakäsittelyt on jouduttu tekemään uudelleen. Jari isokivijärvi taltioi ja entisöi paitsi palan suomalaista autohistoriaa, myös oman koti kylän vanhaa katukuvaa. 22 03/09. Kuluneet osat eivät enää jaksaneet pitää paineita ylhäällä ja lopulta vuonna 1986 Wagoneer poistettiin kokonaan liikenteestä. Kasikoneiset versiot ohittivat suosiossa taloudelliset kuusisylinteriset. Muiden kunnostusvaiheiden lisäksi Jari on toteuttanut itse myös verhoilutyöt. Laittoa oli myös voimansiirron puolella ja jarrut sekä kardaanin nivelet uusittiin myös tässä vaiheessa. Willyksen Tornadomoottori vaihtui aMC:n kutoseen vuoden 1965 loppupuolella. Alkuperäisen kolmiomallisen fiiberipalikan tilalle rakennettiin kunnollinen kuulaventtiili ja samalla vaihdettiin vakiopumppu suurtehomalliin. "Loppujen lopuksi siihen ei tarvinnut hitsata kovinkaan paljon uutta peltiä, sillä auto oli odotettua ensiMMäisen Wagoneer mallin kutoskoneessa oli nokkaakseli modernisti kannen yläpuolella. Vaalea keinonahka on oikeantyyppistä ja värisävyltään alkuperäisen kaltaista materiaalia, joka on yhdistetty auton istuimien alkuperäisiin kankaisiin. Vanha Wagoneer oli koristanut Virtain katuja pitkään, joten miehen Yhteistyöllä takaisin liikenteeseen Seisonta-aikaa Jeepille kertyi kaikkiaan kahdeksan vuotta, ja sinä aikana auto siirtyi myös uudelle omistajalleen Juha Kallion perittyä sen Mattiisältään
Massan alta paljastui joitakin tehtaan kirjoittamia merkintöjä sekä auton kokoamisessa käytettyjä kohdistusmerkkejä. Paino 1820 kg vaksi. Teho 110 hevosvoimaa 04 Voimansiirto Kolmiportainen manuaalivaihteisto, jakolaatikko, neliveto, kuiva yksilevykytkin 05 Alusta Jäykät akselit ja pitkittäiset lehtijouset edessä ja takana 06 Kori Viisiovinen monikäyttökori, rekisteröity kuudelle henkilölle 07 Mitat Pituus 467, leveys 192, korkeus 166, akseliväli 279 cm. Osa illuusiosta on saatu aikaiseksi maltillisella osien uusimisella sekä kunnostamisella. Jeep piti siis olla koko ajan liikuteltavassa kunnossa", naurahtaa Jari. Ulkokuoren ohella uusi maalipinta ruiskutettiin myös sisäosiin sekä ennen kevyttä ruostesuojausta myös auton pohjaan. Esimerkiksi istuimien verhoiluista on uusittu ainoastaan keinonahkaiset pinnat, ehjänä säilynyt kangas on puhdistettu ja ommeltu takaisin paikoilleen. Kori paljastui tarkan syynin jälkeen paikoin jopa yllättävän hyväkuntoiseksi. "Ratti ja pyörät piti jättää paikoilleen, sillä iltaisin ja viikonloppuisin rakennuspaikkana toimiva halli oli päivisin tuotantotilana. Puolen vuoden tiivistahtisen urakoinnin jälkeen kori alkoi olla enää pohjatöitä vaille. mielessä oli palauttaa upea maasturi alkuvuosien kuntoon. Papereihin lisätty lisämaininta "Huomattava entisöintityö nykyisen omistajan toimesta" lämmitti urakasta väsyneen Juhan mieltä varmasti yhtä paljon kuin vanhojen kyläläisten kehut paikallishistorian kunniakkaasta taltioimisesta. Wagoneerin markkinoinnissa otettiin kohderyhmäksi koko perhe ja jokaiselle osapuolelle räätälöitiin omat mainokset. Toki hitsattavaakin löytyi. Hionta tarkoittaa tässä yhteydessä terävien särmien poistoa, sillä alkuperäistä pohjamaalia ei haluttu pilata naarmuttamalla. Olihan se vähän niin kuin oman kylän poikia. Toista kertaa työn alla Hankittuaan Wagoneerin kokonaan omaan omistukseensa Isokivijärvi aloitti perusteellisen kunnostuksen poistamalla vanhat pohjamassat kuumailmapuhaltimen ja vääntöraudasta hiotun työkalun avulla. emännälle Jeep oli turvallinen ja tyylikäs perheauto, isäntä pääsi sillä metsästysretkelle paikkoihin, joihin ei muilla autoilla ollut asiaa. 03/09 23. Pelti- ja muiden töiden helpottamiseksi autosta purettiin irti lähestulkoon jokainen osa moottoria lukuunottamatta. Pohjan osalta kokonaan tai osittain uusiksi meni etujalkatilat, poikittainen takapalkki, sisälokasuojat sekä kynnyskotelot, ulkopuolelta helmat sekä takalokasuojien kaaret. Kojelaudan peltiosat on jätetty maalaamatta, sillä niissä ei ollut suuria vaurioita, ainoastaan pientä patinaa. Sivupahvien pinnat ovat niin ikään alkuperäiset, mutta käpristyneet sisäosat on tehty uusiksi. Ennen kuin kukaan ehtii kysyä, mistä kaikki nämä peltiosat saa hankittua, pitää vielä kertoa jokaisen kohdan syntyneen käsityönä suorasta pellistä. 01 Merkki ja malli Jeep Wagoneer 02 Vuosimalli 1973 03 Moottori Jotain vanhaa, paljon uutta Wagoneerin yleisilme muistuttaa pikemminkin upeasti säilynyttä ja lähes ajamatonta kuin viimeisen päälle entisöityä ajokkia. Kunnostuksen Isokivijärvi suoritti pääosin omin voimin, mutta silloin kun apua tarvittiin, löytyi se yleensä omalta kylältä. Lokakuussa 2004 vanha Wagoneer oli valmis museotarkastajien arvioita- Kuusisylinterinen rivimoottori, tilavuus 4,2 litraa, poraus 95,3 mm, isku 99,1 mm. Kori- ja verhoilutöiden ohella askarreltavaa on riittänyt myös tekniikan puolella, ja käytännössä jokainen yksityiskohta joko kunnostettiin tai tarkistettiin ennen uudelleen kokoamista. Taidokas uuden ja vanhan yhteensovittaminen jättää sisustukseen sopivasti vanhaa henkeä, joka olisi saattanut kadota verhoilun täydellisellä uusimisella
Klassikot-lehden osastolta löytyi oma Unskimme sekä viime lehdessä esitelty Vespa. Osastolta löytyi toimituksen unskia vastaava peli sekä kaunis 100 Coupe S ´72 (ylh.). Vuoden 1985 Jyväskylän ajojen teipeissä oleva pulkka löytyy nykyisin Juha Kankkusen kokoelmista. Toukokuussa 2008 ensimmäistä kertaa järjestetty Classic Motorshow lunasti heti oman paikkansa maamme klassikkoautoharrastajien ykkösnäyttelynä. Vielä viime vuonna moni kerho oli tullut vain katselemaan, nyt osastojen näyttävyyteen oli satsattu jo selvästi enemmän. Osaston kuvatuin auto oli kuitenkin hannu Mikkolan entinen b-ryhmäläinen Quattro S1. C-hallin isoimman osaston oli ottanut hoitaakseen Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi, joka juhlisti samalla 50-vuotista taivaltaan. Hallista löytyi myös Helsingin olympiavuoden 1952 teemaan koottu näyttely. Monenlaista juttuvinkkiä, kiitosta ja kannustusta sai aika ajoin paikalla ollut toimituskuntamme kiitos siitä. Parhaan osaston palkinnon pokkasi tyylikäs SF Scooterfreaksien tontti, jossa skuduja oli niin baarin edustalla kuin merkkikorjaamollakin. Osastolla harjoitettiin renkaanpaikkaustoimintaa. 24 03/09. Kerhosta lisää Vakionopeudessa sivulla 54. Club Simca & Vedette Finlandin osasto oli helppo löytää kunnon kylttien avulla. Classic Motorshow ´09 2.-3.5.2009 Lahden Messukeskus Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine, Kari Mattila audi juhlistaa sataa vuottaan. Järjestelyt toimivat entistä paremmin ja kaikkiaan 16 100 näyttelyvierasta piipahti tutustumassa messujen hienoon tarjontaan. Kaikki kolme hallia olivat täynnä katsottavaa ja ulkona vanhojen kilpa-autojen näyttely sekä näytösajot tarjosivat sitä vielä lisää. Tapahtuman toista kertaa järjestänyt RLO-Events oli viime vuoden yllättävän isosta suosiosta johtuen järjestänyt parkkipaikat kaikkiaan 600 klassikkoautolle hallien kupeesta. Hienosta kelistä johtuen niin ihmeteltävää kuin ihmettelijöitäkin riitti parkkiksella koko näyttelyn ajan. Tänä vuonna näyttely oli vieläkin monipuolisempi. C lassic Motor Shown kaltaiselle tapahtumalle on selvästi ollut tilaus, sillä monelle merkkikerholle Lahden näyttely muodostui oivaksi paikaksi esitellä omaa toimintaa sekä kalustoa
Japanin omille markkinoille tarkoitettua autoa Kari Taattola kuskaa oikealta. Triangle Motorin osastolla ´72 dino etsi uutta omistajaa. Tässä kuitenkin lincoln Premiere vuodelta 1957. Jaan Tuulik toi näytille samanlaisen Premieren. Taaempaa Morgania voi vieläkin tuoda uutena, sillä sen valmistusta ei taideta lopettaa lainkaan. VMPK:n osaston MZ eS250 on kauniissa patinassa. Pikkaraisen Matin Fregate rellu ´57 on ollut kovan puurtamisen tulos. Mersu löytyy perheestä, johon se uutena ostettiin. MOi lahtelaista! näyttelyn hienointa verkkapukua esitteli lahden ua. Mainoksessa kerrotaan mallin olevan ensimmäinen koko perheen vapaaajan kelkka. hyvä niin, sillä sitä hehkutetaan monissa muissa tapahtumissa varsin paljon. TOyOTa-KerhOn osaston helmenä oli ´74 Kaarinan hT-versio. lotuksen super-seiskoja tuli Suomeen uutenakin, joskaan ei montaa. alustana Sami Jaakkolan ´75 escort. 03/09 25. Mistä lie sekin sanonta on saanut alkunsa? VeTeraaniKelKKaKerhO esitteli toimintaansa sekä pikkuista Terhi 10:ä. Pentti hautalan Skoda 1200 ´55 tunnetaan lahna-Skodana. Pitkään tahtoo kestää alan miesten jutustelu sen kakssatasesta moottoristakin omistajan raottaessa peltiä. Paremman puoleista peltityötä syntyy tilauksesta vaikka minkälaiseen laitteeseen. TaKSiMerSu 123 kestää tosi pitkään, kun välillä muistaa entisöidä sen. Sen voi siis huoletta antaa vaikka lapsille pulkkamäkeen? SPOrTS Car Club of helsinki esitteli kilpa-vihreitään. hiukan kallis, mutta varmasti hintansa väärtti. Sa-hK:n isolta osastolta pari vaaleanvihreää kaunotarta. historiaa tuhoava museorekisterikriteeri olisi muutettavissa, jos tahtoa löytyisi. aMeriKan loistoa oli tarjolla maltillisesti. Kauanko tässä maassa vielä entisöidään pilalle tämänkaltaisia 50 vuotta vanhoja kauniisti patinoituneita alkuperäisiä yksilöitä. Tämä yksilö on yksi niistä ja vuodelta 1962
Pikku-lloydin esittely tulee vielä löytymään Klassikot-lehdestä. gOrdini-OSaSTOlla meni ryppypeppu-rellu Monte Carlon kurvissa. isaria tuli Suomeen yli 2000 yksilöä, mutta hävikki on ollut valtava. Saarivaltiossa ne kai tykkäsivät näistä, ja näköjään täälläkin joku. naiSTen automobiiliklubin osastolla oli Pia lahtisen Mgb roadster ´64. Pikkupukkikerhon camping-teema oli myös palkintoraadin mieleen. Kun britit oikein kovasti yrittävät tehdä jotain italialaiselta näyttävää, voi tuloksena olla vaikka Mini Marcos. yksi mailman söpöimmistä pikkuautoista, joka on aivan liian aliarvostettu harrastajien keskuudessa. llOyd alexanteri ´59. Wankelin hienouksiin pääsi tutustumaan tarkemmin. TunniSTaiSiTKO liikenteessä. Pari kivaa pikkuautoa lisää: goggomobil isar K 700 ´62 ja Fiat 126. Vuoden 1962 500-kuutioisen Triumphin toi näytille robert lindroos. nSu ro80 on kyllä kummallinen auto. lohenpunaisen kaunokaisen toi näyttelyyn Mauri lindell rovaniemeltä. hentoinen bijou on briteissä lasikuidulla koritettu rättisitikka. american Car Showssa nähty alpine a110 oli kurvin toinen kaahari. ClaSSiC Motocross Team Finlandin osastolla kurapyörät kiiltelivät kilpaa. Kääpiöautokokoontumisissakaan ei niitä ole liiemmin enää näkynyt. auton lisäksi kerhon toimintaa sekä hattuja esitellyt osasto kuului palkittuihin. 26 03/09. Seppo Joki espoosta toi SteyrPuch 700 C -farmarin perässä eriba Puck -asuntovaunun. Päälle 200 yksilöä valmistui ja nyt piireissään haluttua tavaraa. yKSi karavaanarikin messuilta löytyi
KOVaan käyttöön alkujaan suunnitellut rellut kiinnostivat kovasti parkkipaikalla kierrelleitä harrastajia, molemmat näistä olisi mielellään nähnyt ihan sisätiloissakin. PunaiSeT urheiluautot kilpailivat huomiosta parkkipaikalla. alfa pärjäsi brittiseurassa hienosti, vaikkei avomalli olekaan. aMMaTTiKOulun parkkis joskus vuonna 85? MiKael Jokisen Fiat 126 näyttää tässä seurassa jotenkin pieneltä... auto on esitelty lehtemme numerossa 3/2008. VaPun kunniaksi koristelty Fairlane on saanut kaverikseen pari saman valmistajan urheilumallia. SilVer Meteorin käynnistysnäytöksessä kuultiin viikonlopun rajuimmat soundit. uPean amazonin takana näkyvä 200-sarjalainen on alkuperäinen turbomalli. Kyseinen auto on aito ykkösryhmäläinen, jolla ovat aikoinaan ajaneet muun muassa Keijo ja Taru Ketonen. 03/09 27. On se jotenkin niin modernin oloinen, ettei sitä oikein osaa mieltää museoautoksi. daTSun Cherryt eivät ole onneksi kadonneet aivan kokonaan osittain siitä kuulunee kiitos aktiiviselle kerhotoiminnalle, jonka ansiosta myös vähemmän arvostettujen mallien kiinnostusta on saatu hilattua ylöspäin. PyörähTiPä paikalla myös harvinaiseksi käynyt Fiat ritmo ehkäpä maukkaimpana mahdollisena yhdistelmänä: 125 hv twincam ja persoonallisempi ulkonäkö ajalta ennen kasvojenkohotusta. ruiSPuurOn värisen Kutosrellun verhoilu sai hyvälle tuulelle: aitoa tavaraa karvanoppineen päivineen! äKKiä katsoen ihan tavallinen ´71 imp, mutta tarkempi vilkaisu paljastaa puolikaaret ja muita rallivarusteita
iSOn veden takaa laivattu Opel gT on saanut kunnostuksen yhteydessä tuoreempaa tekniikkaa pellin alle hyväkäytöksinen ruiskumoottori kun palvelee arkikäytössä huomattavasti kaasarimallia nöyremmin. alPine a310 oli huomattavasti pulleampi kuin tehtaalta lähtiessään. Toivottavasti huippusiisti yksilö löytää arvoisensa uuden omistajan. renaulT 15/17-mallit korvannut Fuego oli varsinkin ensimmäisinä vuosinaan varsin suosittu euroopassa, mutta Suomeen näitä ei tainnut kovinkaan suuria määriä rantautua? gT-COrOlla alkaa olla harvinainen näky. auto taisi toimia F-ryhmän kapinoissa niin hyvin, että lähes jokainen yksilö käytettiin joko ralliauton aihioksi tai sitten varaosiksi. VuOSiMallin ´74 museokatsastettu rover 2200 TC oli kaupan asiaa ymmärtävälle herrasmiehelle. JOKu saattaa olla hieman eri mieltä takalasitarran sanoman kanssa, mutta sehän ei kaksitahtisen menoa haittaa. 28 03/09. KauniiSTi patinoituneen Jawan yksityiskohdat olivat kunnossa päähinettä ja rengasavaimenperää myöten. PunaiSen MZ:n ja samanvärisen Juustohöylän väliin oli parkkeerattu satiininmusta nSumoottoripyörä. aiVan kaikkia 80-lätkiä ei sitten heitettykään roskiin lakimuutoksen myötä. MineJä oli paikalla melko mukavasti, lieneekö mallin 50-vuotisjuhlalla tekemistä asian kanssa? ParKKiPaiKan myytävien autojen joukossa oli tämä hyvin vähän ajettu Pontiac Fiero
hyvin pysyi vastaava laite lapasessa vielä tänäänkin. Mies on ajanut uransa aikana lukuisten eri valmistajien autoja ja on edelleen käsittämättömän nopea kuski osallistuessaan historic-kisoihin vanhalla impillään. aJOnäyTöKSeen osallistujat pääsivät tutustumaan reittiin tyylillä. "lOPen Seppä" Kari Salonen tunnetaan loistavana mekaanikkona ja usean SM-tittelin haltijana. ainakin yksi näistä olisi aivan hyvin osallistua myös ajonäytökseen. erityisesti mieleen jäi Timo Mäkelän luotsaama PV Volvo ja Jorma luseniuksen renault r8 gordini sama laite jolla hän itsekin aikoinaan kisaili. KauniS PV Volvo kiipeää mäkeä Timo Mäkelän ohjastamana. TähTiKuLJETTaJaT vauhdissa Viime vuoden tapaan yksi viikonlopun kohokohdista oli näytösajo, jonka teemaksi oli valittu 60-luvun kilpa-autot ja niitä aikanaan luotsanneet kuskit. lyhyen pätkän varrelle mahtui melkoinen määrä yleisöä seikka joka tuli hyvin selväksi takaisin halliin jonottaessa. hannu Mikkola ei taida esittelyjä kaivata. Jos kuljettajien nimilista oli vakuuttava, oli sitä myös näytösajossa esiintyneiden kilpureiden kirjo. Kaikkiaan 18 kuljettajan joukkoon mahtui runsaasti tuttuja nimiä, kuten hannu Mikkola, Simo lampinen, Pertti Kärhä ja niin edelleen. ensimmäinen Teivaanmäen tanssilavaa kohti startannut kuljettaja oli Matti J. Tarvainen pirteän värisellä Skodallaan ja heti hänen jälkeen nähtiin Kari "lopen Seppä" Salonen kasipuolikkaan Minin ratissa. luSeniuKSen Jorman käskettävänä oli sama Sinisorsa, jolla hän itse on ajanut aikanaan kisaa. Mies osallistui näytöslähtöihin ykköskorisella twincam-escortilla. 03/09 29. Tässä mies antaa kyytiä 850-kuutioiselle Minille. KuuSSaTaSeT abarthit siistissä jonossa. ari Vatanen kaasutteli messuhallin taakse rakennetulla pikataipaleella jo lauantaina, mutta varsinainen tähtien rynnistys nähtiin vasta seuraavana päivänä. ehkä ensi vuonna sitten. SiMO lampinen sai tehtaan Saab 96:n alleen vuonna 1963 ja voitti saman tien Suurajot ja Suomen mestaruuden
Tämä hokema vaihtui vuosien varrella purkamon onneksi, ja pian nämä pienet nelioviset olivat kadonneet katukuvasta lähes kokonaan. 30 03/09. Rallyen jäljillä Simca 1000 ´73 Simca tonni korjaamon onni
Äänekoski 03/09 31
Siistiin luisuun Simca ei taipunut, vaan ennen leka-efektiä peräpää pomppi varsin epäurheilullisesti. Ajo Simcalla sujui jokseenkin mukavasti, vaikka korin nitinät hieman häiritsivätkin menoa. Moderneissa autoissa kuski ei näe konepeltiä edes kurkkimalla, joten pellitkin saavat nykyään jäädä korin väriin. Teksti ja kuvat: Kari Mattila M onista liikanimistään huolimatta Simca 1000 oli aikoinaan suhteellisen menestynyt ajokki. Sen suosio ei perustunut ylivertaiseen laatuun tai suuriin sisätiloihin, eikä myyntivalttina ollut korin seksikäs muotoilukaan. Kokonaisuus oli kuitenkin aivan kelvollinen, ja hinta ominaisuuksiin nähden oikein hyvin kohdallaan. Simca 1000 ´74 Konepellin mattamusta pintaväri ei ole tyylikikka, vaan mattapinnan tarkoituksena on vähentää heijastusten aiheuttamia häiriöitä kuljettajan näkökentässä. Ajettavuudeltaan se muistutti muita takamoottorisia: tiettyyn rajaan saakka käsittely oli helppoa, mutta rajan ylittämisen jälkeen tarvittiin keskivertoa parempaa kuljettajaa. Kisaympyröissä teki Simca Tonniin tarkempaa tuttavuutta myös Pekka Tourunen, joka hankki aidon Rallye 2 -mallin yhdessä veljensä kanssa juhannuksena 1975. RalliMallin teippauksia ei saanut valmiina, joten ne piti teettää teippifirmassa. Parhaillaan sen moottori tuotti 64 hevosvoimaa ja ripeää etenemistä varten optiolistalta löytyi jopa kuusipykäläinen vaihteisto. Simcan oma Rallye-malli ei aivan heti yltänyt samoihin teholukemiin, mutta 70-luvun edetessä esitelty Rallye 2 iski pöytään 82 hevosvoimaa, joiden turvin kevyt kotelo liikahtikin jo mallikkaasti. Vuosien varrella uudelleen suunniteltu takajousitus sekä päivitetty ohjausmekanismi paransivat ajettavuutta merkittävästi ja vähitellen auto alkoi kiinnostaa myös kisakuskeja. Niinpä kauppa kävi pienistä puutteista huolimatta mukavasti. Ripaus urheilullisuutta Pieni perheauto pippurisella myllyllä on automiesten mieleen tämä viisaus tiedetään parhaiten Abarthin pajalla. Niinpä italialainen moottorinvirittäjä päätti tehdä suositusta ranskalaisautosta omat vauhtimallinsa, eikä aikaakaan, kun Simcan väki jo suunnitteli omaa versiotaan samasta aiheesta. Simca Abarth oli tuotannossa parin vuoden ajan. Malli ja mittakaava saatiin mittaamalla ja laskemalla vanhojen valokuvien pohjalta. siMca 1000:n pulttijako täsmää Fiatin vastaavaan ja tämän yksilön vanteet ovatkin alkujaan kyseisestä italialaismerkistä. pelTisaRjan perässä on vain yksi muhkea vaimennin, mutta siitä huolimatta moottorin käyntiääni on saatu pysymään varsin maltillisena. 32 03/09. Sporttiset ajo-ominaisuudet eivät siis olleet suosion taustalla. Neljälle rekisteröity henkilömalli oli ensiesittelynsä aikoihin kuitenkin kaikin puolin moderni laite muodikkaasti taka-akselin taakse sijoitettuine voimanlähteineen
"Parhaimmillaan Rallikakkonen oli radoilla, joiden suorat eivät olleet kovin pitkiä. Sukulaisista oli paljon apua myös sisustan puolella. Harvinaisten pisteosien metsästys ei ole ollut aivan helppoa ja esimerkiksi öljypohja on parsittu kasaan lähes seulana vuotaneesta aihiosta. siMcan yksityiskohtia kelpaa tarkastella myös pintaa syvemmältä. Tiheät välitykset ja kevyt kori mahdollistivat ripeät kiihdytykset, mutta ei suuria nopeuksia." iMusaRja on Rallye-mallin alkuperäinen, mutta kaasarit eivät. Pieni ranskalainen oli hankintahetkellä erinomaisessa kunnossa, ja se palvelikin sekalaisessa ajossa ilman suurempia murheita seuraavat viisi vuotta. Hieno idea toimi muuten erinomaisesti, mutta sinä kesänä satoi lähestulkoon jatkuvasti. Pekalle jäi maksajan rooli. Tukea sukulaisilta Auton täydellisen purkutyön jälkeen kori kiinnitettiin grilliin, jossa sitä saattoi hitsaamisen helpottamiseksi pyörittää helposti eri asentoihin. Samasta luovuttaja-autosta sai leikattua irti myös ehyen tuulilasin kehyksen, jonka Pekan siskonpoika hitsasi kiinni. Auto noudettiin silloin Berneriltä, vaikka sen paperit olivat Kankaanpään Kenkätehtaan nimissä", Pekka muistelee. menen käytön jälkeen ei vanhalle Simcalle enää löytynyt uutta kuljettajaa, ja auto jäikin latoon seisomaan seuraavan yhdeksän vuoden ajaksi. Nopeat nousupisteet Pekka ajoi Rallikakkosella jää- ja maaratakisoja yhdessä Matti-veljen kanssa kahden seuraavan vuoden ajan kohtalaisella menestyksellä. Tiheät välitykset ja kevyt kori mahdollistivat ripeät kiihdytykset, mutta ei suuria nopeuksia", tarinoi Pekka. Kahden vuosikym- Ajamalla kotitalliin Pukkien päällä makaava pikkuauto alkoi jossakin vaiheessa kiehtomaan Pekan vanhempaa poikaa, ja lopulta Mika tiedustelikin Simcan kohtaloa vanhemmalta väeltä. Kilpailukykyisen auton ansiosta veljeksille kertyi nousupisteitä nopeaan tahtiin, ja niinpä junioriajat olivat historiaa muutaman kapinan jälkeen. Vuonna 1987 Simca siirtyi Pekan vaimon veljelle, jolta se siirtyi seuraavalle sukulaiselle kolmen vuoden ajeluiden jälkeen. Työn laatuvaatimukset on pidetty korkealla koko projektin ajan. "Se oli Sauli ja Martti Kankaan vanha ykkösryhmäläinen. Työnjako isän ja pojan välillä loksahti hyvin uomiinsa: Mikalta netin käyttö luonnistui ja sitä kautta puuttuvien osien etsiminen sujui kivuttomasti. Onneksi nuoremman pojan kartingajoilta oli jääyt varastoon tukeva varikkoteltta, jonka suojassa sadekaan ei enää päässyt haittaamaan kunnostustöitä. Siskonpoika teki varastosta löytyneen alkuperäisistuimen rungosta muotin ja laminoi sen 03/09 33. No, eihän vanhasta Simcasta mitään tarvinnut maksaa, kunhan poika vain itse ottaa vastuulleen auton kunnostuksen. "Parhaimmillaan Rallikakkonen oli radoilla, joiden suorat eivät olleet kovin pitkiä. Liki vuosikymmenen kestänyt seisonta ei suinkaan ollut päässyt nakertamaan vanhan Simcan luotettavuutta; tarvittiin vain pientä jarrujen irrottelua ja auton sai viedä kotiin ajamalla! Tekniikan toimivuus ei tosin anna aivan oikeaa kuvaa auton kunnosta, sillä korroosio oli jo päässyt iskemään korirakenteisiin. Aivan yksinkertaisesta operaatiosta ei ollut kyse, sillä vakio- ja rallimalli poikkeavat toisistaan monilta osin merkittä- västi, ja kuten arvata saattaa, tarvittavia palikoita ei harakiriliikkeen valikoimista löydy. Aikanaan Simca vaihtui toiseen takamoottoriseen kilpa-autoon, vitosryhmäläiseen Sunbeam Impiin, kunnes perhe ja muut tärkeät kuviot veivät huomion pois kilvanajosta. Samalla tuli tarve hankkia taloon edullinen ja käytännöllinen perheauto, ja mikäpä olisi täyttänyt kriteerit paremmin kuin Simca 1000. Suurimmat vauriot löytyivät lattian etuosasta, iskareiden yläpäistä sekä toisen puolen ovien alareunoista. Simca oli ollut alkuperäisessä asussaan jo riittävän kauan, ja seuraavaksi siitä tehtäisiin Rallye -mallin näköispainos. Ennen projektin aloittamista Touruset keskittivät tarmonsa tarvittavien osien metsästykseen. Rallye-mallin kaikkia erikoisosia ei tahdo saada enää mistään, mutta onneksi Touruset onnistuivat löytämään korjauskelvottoman rallikakkosen raadon, josta siirrettiin monta eksoottista osaa uuteen projektiin. Sisätiloissa tulitöiden tekeminen ei ollut mahdollista, joten grilli varustettiin pyörillä ja koko paketti työnnettiin taivasalle aina tarvittaessa. juuri oikeat solexit kyllä hankittiin, mutta toimivaksi niitä ei enää saanut. päällisin puolin moottori muistuttaa hyvin läheisesti tehdastekoisten kilpureiden vastaavia. Lisää hitsattavaa löytyi tuulilasin tiivisteen alta aikoinaan silikonilla suoritettu tiivistys oli tehnyt ajan saatossa pahaa jälkeä
"Mopo-Sportin kaverit kokosivat kaasareihin sopivat säädöt antamieni tietojen mukaan, ja samasta firmasta löytyi myös Alfa Romeoon alkujaan tarkoitetut sovitelaipat kaasuttimien ja imusarjan väliin", Pekka kertoo. "Mittaamalla ja penkomalla löysin sopivat jouset, mutta en vielä tänäkään päivänä tiedä, mistä moottorista ne ovat peräisin", naurahtaa Pekka. Projekti jatkuu talvella Pekka Tourusen Simcojen kanssa keräämä vuosien kokemus tuntuu parhaiten auton hämmästyttävän hyvänä käytöksenä. Käytössä autoa ei turhaan huudateta, mutta dynamometrillä säädettäessä moottori ryntäsi kevyesti mittarin viimeiseen lukemaan. pohjalta kaksi uutta etupenkkiä, jotka Pekan sisko sitten verhoili alkuperäisen kaltaiseksi. Käytössä nykypenkit ovat turvallisemmat ja mukavammat, joten pienet alkuperäismallit asennetaan paikoilleen vain erikoistapauksissa. aiKanaan niin muodikkaat kattokaiuttimet eivät ehkä korosta kisatunnelmaa, mutta sopivat hyvin auton tyyliin. Pakasta 34 03/09 vedettyjä osia nämä löydöt eivät suinkaan olleet: öljypohjakin vuoti siihen malliin, että proppua tuskin olisi tarvinnut avata öljynvaihdon yhteydessä. "Autossa on tällä hetkellä yksipiirijarrut, mutta tallista löytyy kaikki osat joilla siihen saa rakennettua kaksipiirijärjestelmän", Pekka selventää.. Jämäkkä iskunvaimennus pitää kulun vakaana, mutta epämukavan kovaksi alustaa ei voi moittia. Kaunis ja toimiva laite ei kuitenkaan ole vielä aivan valmis, sillä jarrujärjestelmä on tarkoitus päivittää seuraavan talven aikana. "Alkuperäiset penkit ovat kuitenkin hyvin pienet, joten niitä ei pidetä kiinni kun auto on ajossa. Mika ja Pekka tekivät paljon salapoliisityötä, jonka seurauksena he löysivät Rallyen moottorin ulkoiset tunnusmerkit, eli venttiilikoneiston kannen, öljypohjan, imusarjan sekä kaasuttimet putsareineen. Samankaltainen eleetön toimivuus on aistittavissa myös alustan toiminnassa. Alkuperäiset venttiilijouset eivät piisanneet hiotun nokka-akselin vakiota suuremmalle nostolle, ja uudet jouset löytyivät pienen tonkimisen jälkeen Lehtosen Karin koneistamon romulaatikosta. Simca 1000 ´74 penKiT ovat huomattavasti autoa uudemmat, mutta täsmälleen alkuperäisen kaltaiset Rallye-istuimet löytyvät varastosta. Paremmin hengittävä sylinterikansi on lainattu Talbotista hieman paranneltuna toki ja männät ovat kotoisin Ladasta. Korkeaviritteinen moottori toimii erittäin nöyrästi kaupunkiajossa, ja suoran auetessa sen tasainen vetoalue jatkaa nousuaan jotakuinkin niin kauan kuin kaasupedaalia vain raskii pitää pohjassa. Pekan työkavereista oli tässä kohdassa korvaamaton apu, sillä he saivat leivottua pohjan pitäväksi ja vieläpä siten, että se muistuttaa ulkoisesti uutta osaa. Tosiasioita ei kuitenkaan tarvitse päästää unelmien tielle, vaan oikeanlaisen lopputuloksen eteen on tehtävä töitä ja käytettävä mielikuvitusta, ja niin tehtiin myös Tourusen talossa. Matkantekokin on mukavampaa musiikin säestämänä. neljälle henkilölle rekisteröity simca ei ole ulkomitoiltaan suuren suuri, mutta jokainen otteeseen merkitty henkilö mahtuu mukavasti sisään jokaiselle on oma ovikin. RundaRin asteikko riittää juuri ja juuri viritetyn moottorin kierrosalueelle. Sekalaisista osista koottu moottori on kuin tehtaan tekemä ja käy tyhjäkäyntiä hyvin tasaisesti. Alkuperäiskuntoisia Rallyen moottoreita on turha lähteä toreilta etsimään, eikä sellaisen rakentaminen osista onnistu juurikaan sen paremmin. Alkuperäisistä Solex-kaasuttimista ei sen sijaan tullut enää käyttökelpoisia, vaan ne jouduttiin korvaamaan Dell´orton vastaavilla. Nykyaikaiset sporttipenkit ovat myös turvallisemmat", selventää Pekka. Kootut teokset Rallye-henkeä ei saavuteta pelkästään urheilullisen sisustan ja mattamustan konepellin avulla, vaan laitteesta täytyy löytyä myös rivakka voimanlähde
pekan työkaverit auttoivat työvaiheissa, joita ei kotioloissa saanut hoidettua. Nelisylinterinen rivimoottori takana pitkittäin, lohko valurautaa, kansi alumiinia. Sekalaisista osista koottu moottori on kuin tehtaan tekemä ja toimii erittäin nöyrästi kaupunkiajossa. Keulalle asennetut lisävalot ovat peräisin pekka Tourusen omasta varastosta, ne kun olivat kiinni myös miehen edellisessä simcassa joskus 70-luvulla. Toinen suunnitteilla oleva muutos liittyy voimansiirtoon, sillä nykyinen välityssuhde on maantiekäyttöön aavistuksen liian tiheä. Hyvin vääntävä moottori jaksaisi lähteä aivan yhtä hyvin liikkeelle hieman harvemman perävälityksen kanssa, ja maantienopeuksissa kierrokset eivät kipuaisi harmillisen korkealle. Paino 730 kg 08 Suorituskyky Ei mitattu 09 Valmistusmäärä Vuosina 1961-1978 valmistettiin lähes kaksi miljoonaa Simca 1000 -autoa 03/09 35. Säädettävät Koni-iskunvaimentimet. Kaksi kaksikurkkuista sivuimukaasutinta, viritysnokkaakseli, virityskansi. Rallye-mallin imusarja, venttiilikoneiston kansi sekä öljypohja 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, kuiva yksilevykytkin, takaveto 05 Alusta Erillistuenta edessä ja takana. Kirkkaan oranssi Simca 1000 ei siis ole rakennettu tallisäilytystä varten, vaan sillä todellakin ajetaan kesäisin pitkiäkin reissuja meidän kaikkien iloksi vain hyvällä kelillä ja varovasti tietenkin. 01 Merkki ja malli Simca 1000 Rallye replika 02 Vuosimalli 1973 03 Moottori pRojeKTin toteutus on hoidettu lähes kokonaan oman suvun voimin. Hammastanko-ohjaus 06 Kori Neliovinen porrasperä, itsekantava teräskori 07 Mitat Pituus 379, leveys 147, korkeus 134 cm
Orimattila 36 03/09
Pikku prinssit NSU 1000 TT ´66 & NSU TTS ´68 Valitseeko harrastaja autonsa vai päinvastoin. Automerkki kuolla kupsahti, mutta pieni haarakonttori hevospitäjässä näyttäisi jatkavan yhä. 03/09 37. Ainakin jos ensimmäiseksi autokseen tulee valinneeksi sellaisen, josta itse ei löydä kuin hyviä puolia, voi merkkiin ihastua loppuelämäkseen. Näin kävi orimattilalaiselle Pentti PihlajaKuhnalle, joka meni vuonna 1968 ostamaan työkaveriltaan käytetyn NSU:n
Seisomaan jääneen laakerivaurioituneen auton hän keksi lahjoittaa nuoremmalle veljelleen, joka remontoimalla saisi siitä vielä kulkupelin itselleen. Melkein uusi pikkuauto vastasi nuoren poikamiehen tarpeisiin ja se saikin nähdä paljon maantietä aikana, jolloin nopeusrajoitukset eivät vielä autoilua haitanneet. 38 03/09 Pitkään hyvin palvellut yksilö alkoi kuitenkin kerrostalon parkkipaikalla tehdyn laturiremontin jälkeen pitämään omituista kolinaa, joka vain voimistui. Laturin remmi oli kuitenkin onnistunut pitämään klonksuvan hihnapyörän jotenkin paikoillaan satoja kilometrejä. Kaupat autosta syntyivät hinnalla, jolla ei olisi saanut kuin huonon Kuplan. Vaikka korjaajan neuvot kielsivätkin ajamasta, sopi Pena ajavansa autoa niin pitkälle kuin se kestäisi veljen tullessa 125 Fiatilla vastaan hinausköysi mukanaan. Pienellä remontilla sai velipoika allensa NSU:n ja auto taas paljon kilometrejä mittariinsa. NSU 1000 TT ´66 & NSU TTS ´68 EsiTE lupailee autosta jänniä ominaisuuksia. Pentti Pihlaja-Kuhnan tietämys saksalaisista NSU-autoista onkin sitten vertaansa vailla. Asiaan ei sillä kertaa perehdytty tarkemmin, todettiin vain myllyn olevan sitkeää tekoa rikkinäisenäkin. Yllätykseksi koliseva moottori kuitenkin kesti moitteetta Pohjanmaalle asti. Tapahtuneesta harmistuneena, mutta automerkille täysin sydämensä menettäneenä osti Pena lehti-ilmoituksen perusteella Lahdesta hyvänä säilyneen NSU 110:n. Tutusta autokorjaamosta annettiin tyly tuomio, kun kolinan aiheuttajaksi analysoitiin kolmossylinterin orastava laakerivaurio. Ohitettavassa kun oli karvan vaille litranen kone ja vain 40 hevosvoimaa.. NSU:n ensimmäinen hiukan sporttinen auto oli varustettu 1085-kuutioisella moottorilla ja aiemmista malleista poiketen 12 voltin sähköjärjestelmällä. Loppuun ajetun yksilön kaluttu raato on vieläkin tallella, mutta sen parhaina puolina ovat enää siihen liittyvät muistot harrastuksen alkuajoilta. NSU TT 1000 Metallihohtosininen NSU TT 1000 on väriään myöten harvinainen auto. "Ja mikä on kaikkein parasta, TT:tä voi ajaa aivan kuin mitä tahansa perheautoa, sillä se pitää myös sellaisesta ajosta." No siltä se vähän näyttääkin, eikö? Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine K lassikkoautojen harrastajat ovat yleensä perehtyneet omaan kulkupelinsä niin hyvin, että huoltsikalla kyselemään tulevien kiperistäkin kysymyksistä selvitään vaivatta. Korjaajan neuvot olivat selvät: ettei isompia vaurioita syntyisi, autolla ei kannattaisi ajaa enää metriäkään. Malli oli ainoa, jossa sisustus oli vaalearuskeaa keinonahkaa ja kojelaudan päällä jökötti hiukan huvittavalta vaikuttava kierroslukumittari. Tavallisesta tonnisesta Teetee meni heittämällä ohi 55:n hevosvoimansa turvin. Veljen aloittaessa moottoriremontin kolinan aiheuttajaksi paljastui- kin laturin kiilahihnapyörä, josta puuttui mutteri. Varovaisen urheilullinen uutuus oli ensimmäistä kertaa merkin historiassa maalattu metallihohtomaalilla. Sekä tietoa, taitoa että kokemusta on kertynyt merkistä jo vuodesta 1968, jolloin juuri ajokortin saanut nuorimies kertoi työkaverilleen kovasta autontarpeestaan. Laakerivaurio? Melkein uusi pikkuauto vastasi nuoren poikamiehen tarpeisiin ja se saikin nähdä paljon maantietä aikana, jolloin nopeusrajoitukset eivät vielä autoilua haitanneet. Kaverilla oli uutena ostettu ´65 NSU, joka hyvää hoitoa saaneena ei paljoakaan uutta hävennyt
Niin pelti-, verhoilukuin kittaustyötkin sujuivat, kunhan ensin oli hankkinut tarvittavat taidot tekemällä. Ollessaan merkin ensimmäinen sporttiauto on malli Euroopassa yksi halutuimmista NSU:ista nykyisin. Autoa ei silloin katsottu aiheelliseksi ottaa heti suuremmin työn alle, ja sen saattoi nähdä saman vuoden Suur-Saimaan Ympäriajoissa. Moottorin viritys TT:ssä oli toteutettu klassisin jipoin. Mallin oli tuotannossa loppuvuodesta 1965 kesäkuuhun 1967 asti, eikä tuotannon aikana ehtinyt valmistua kuin runsaat 11 000 yksilöä. siitä pakokaasut jatkavat kulkuaan kohti ulkoilmaa erikoisen tuplaputkiston kautta. Männänkupua korottamalla puristus nousi sopivasti lisätehoa tuoden ja saman vaikutuksen tekivät myös tavallista isommat venttiilit korkeampinostoisen nokka-akselin tahdissa. Kuvien sinisen yksilön osti vuonna 1966 uutena Jouko Rostila Helsingistä. keinonahkaisen verhoilun osalta, halvempien mallien omistajat joutuivat tyytymään tavalliseen kangasverhoiluun. sEN lisäksi että ohjauspyörä on "urheilullisen asiallinen", on näkökentässä "transistoroitu kierroslukumittari". Uuteen kotiin Aika kului ja niin kului Teeteekin. Jopa uusien lattiapeltien ja lokasuojien kaarien profiilin ajaminen sikkikoneella korjauspelteihin vaati ensin oikeanlaisten valssien teettämisen sorvarilta. Hevosvoimat 55 hv/5800 rpm, vääntö: 8,8 kp/2500 rpm 04 Alusta Edessä levy- ja takana rumpujarrut. Pintamaalaus oli työvaiheista ainoa, jota taitava mies ei itse tehnyt. Hurjat kittikorjaukset paistoivat kuhmuraisina mattavärin alta, mutta mikä parasta, auto oli suht ehjä, liikkui ja oli rekisterissä. Penan tytär Mari osallistui pari vuotta myöhemmin samoihin ajoihin samalla autolla. Kaverusten automatkailu ylsi talvella 1969 aina Espanjaan asti. Hakumatkan Helsingistä Pena katsoi kuitenkin viisaimmaksi hoitaa trailerikyydillä. Elettiin vuotta 1988, kun lokarinkaaristaan jo kovin hapertuneen auton bongasi Helsingin Kaasulaitoksella hommissa ollut Lauri Pöllänen. Hyvin harvinaiseksi malliksi tietäen Pena ei epäröinyt auton ostoa, sillä samanlaisen mutta paremman löytäminen olisi siinä vaiheessa ollut jokseenkin mahdotonta. Ihan pienenä poikkeuksena alkuperäisestä lisäsi Pena siihen myöhemmässä TT1200-mallissa vakiona asennetun öljynlauhduttimen. Auton alkuperäinen moottori palasi täysin remontoituna takaisin pai- 1966 03 Moottori R4 OHC takana poikittain. Sekä Lamppu että Rostila olivat kovasti mieltyneet mukavaan matkantekoon, jota pikkuinen TT tarjosi. Kotimatkalla nousukykyjä testattiin Alppeja ylittämällä ja käytiinpä autolle vielä näyttämässä Neckarsulmissa NSU:n tehdastakin, josta se kolme vuotta aiemmin oli rullannut ulos. OhJaamOON saadaan lämmikettä ilmajäähdytteisen moottorin pakosarjaan konstruoidun lämmönvaihtimen avustuksella. Pölläsen kohdalla mattametalli-TT: stä luopumisen aika tuli 1993, jolloin auton tie vei Orimattilaan. Lamppu hylkäsi auton puun alle, jossa ruoste aloitti määrätietoisen toimintansa. Hän päätti elvyttää rekisteristä tippuneen auton takaisin liikenteeseen. Edessä kolmiotukivarret, kallistuksenvakaaja, takana vinotukivarret ja kierrejousitus 05 Suorituskyky Huippunopeus 148 km/h. Paino 640 kg 07 Valmistusmäärä Vuosina 1965-1967 yhteensä 11 207 kpl 03/09 39. Harjoittelipa Penan poika Esakin samaisella autolla takamoottoriauton jääratatekniikan halliten luisussa viennin isäänsä paremmin ja vielä alaikäisenä. Kiihtyvyys 0-100 km/h 14,8 s 06 Mitat Pituus 379, leveys 149, korkeus 136, akseliväli 225 cm. Karkealla arviolla Suomeen niistä saatiin kolmisenkymmentä, joista kuvien auto on ainut rekisterissä, liekö ainut enää jäljelläkin. Vaikka ruoste oli hapertanut autoa sieltä täältä, onnistui hän pakkelilla korjaamaan korin maalauskuntoon. Täydellinen entisöinti on hyvä termi kuvaamaan urakkaa, joka tämänkin yksilön kohdalla oli edessä. Kuutiotilavuus 1085 cm3. Hyvään pitää nähdä vaivaa ja kovan aherruksen tuloksena keväällä 2004 suoraan museorekisteriin valmistunut auto on saanut kimallella hääkeikoillakin. 01 Merkki ja malli NSU 1000 TT 02 Vuosimalli Vuosikymmen jonossa Lähes kymmenen vuotta kului, ennen kuin syksyllä 2002 oli väsyneen auton vuoro saada hoitoa. ilmeisesti uutena asennettu lisävaruste on autossa kiinni edelleen, tosin perusteellisesti kunnostettuna. RipEäkulkuiNEN TT-malli erosi hitaammista sisaruksistaan mm. Lamppu oli aiemmin ajanut menestyksekkäästi NSU:illa niin asfaltti- kuin jääradoillakin, mutta tällä yksilöllä ei hän tiettävästi kisoihin enää osallistunut. Autolle vauhtia potki silloin ruudikkaampi TTS-tekniikka, sillä alkuperäistä tekniikkaa oli tarkoitus säästää tulevaa entisöintiä silmälläpitäen. kalleen. Hammastanko-ohjaus. Parannus on piilossa ja estää tehokkaasti mahdollisia lämpöongelmia. Hänen nimissään auto oli vuoteen 1969 asti, jolloin auto kulkeutui sen uutena myyneelle Erkki Lampulle takaisin. Auto sai uuden metallivärin, mutta värin tarvitsema lakkapinta jäi sillä kertaa autosta uupumaan
TTS ei vain näyttänyt kilpurilta, se oli sitä. Melkein ralliin Punainen TTS myytiin uutena Lapinjärvelle Martti Leppälälle vuonna 1968. Alkuperäiset rekisterikilvet olivat ehkä löytäneet tiensä vesseleiden fillareihin, sillä nekin olivat kadonneet. Kuten arvata saattaa, valtaosa niistäkin menehtyi kilpataipaleille normaalihävikkiä nopeammin. Museorekisteriin auto valmistui loppuvuodesta. Auto oli ostohetkellä oikeastaan täysin ehjä. Pyykkönen kun oli päättänyt pitää autonsa. Pikkupojat olivat keksineet ryhtyä rikkomaan hylättyä autonromua lyöden siitä kaikki valot säpäleiksi. Niin kauan hän omistajaa riivasi, että tämä katsoi viisaimmaksi myydä hylkyauton väsymättömälle ahdistelijalleen. Lopultakin kilpakuntoon Kaupantekovuonna 1986 oli autolla ikää jo 18 vuotta. TTS-replikoita vilisee edelleen Historic-ralleissa sekä radoilla pitkin Eurooppaa, mutta harvoja alkuperäisiä ei sille alttarille juurikaan uhrata. Autoon oli juuri asennettu ajanmukaiset turvakaaret ja keula osoitti kilpa-autoilua kohti. Suomeen ei mallia koskaan saatu seitsemää tai kahdeksaa yksilöä enempää, ja lähes kaikille kilvanajo tuli heti tutuksi. Tilanne oli toinen vain kahta viikkoa myöhemmin, kun autoa kotiin noudettaessa paljastui ikävä yllätys. Joka kerta kun auto Orimattilan suunnalla vieraili, yritti Pena sitä ostaa, mutta kovin huonoin tuloksin. NSU 1000 TT ´66 & NSU TTS ´68 TTs-vERsiOssa takaluukku kuuluukin olla rakosellaan, sillä komea kaasutinrivistö saa sitä kautta raitista ilmaa. Neljä vuotta myöhemmin se kulkeutui Lahden nurkille, josta se muutaman omistajanvaihdoksen jälkeen päätyi Raimo Pyykköselle vuonna 1979. 40 03/09 Autourheiluhenkinen kaveri ajeli autollaan Lahdesta Orimattilaan Pentti Pihlaja-Kuhnan naapurustossa rakenteilla olevan V-max formulan rakennustalkoisiin. Tarpeeton auto kulkeutui parkkipaikaltaan Lahdesta Virenojalle puunalussäilytykseen. Onneksi tihutyö ei kuitenkaan ollut yltänyt konehuoneen puolelle. Himoittu harvinaisuus ehti odotella tovin, ennen kuin entisöintiprojekti pääsi vauhtiin. Samaa riemua oli riittänyt vielä ikkunoihinkin, joista osa oli kivitetty murusiksi auton sisään. Omistaja ei kuitenkaan osoittanut luopumishalukkuutta, sillä hänen suunnitelmansa olivat selvät. Kun Penalle selvisi, että katsastamatta jääneellä ja hylätyllä autolla on aluillaan jyrkkä alamäki, oli aloitettava väsytystaistelu. Yksilö oli syystä tai toisesta säästynyt normaalina siviiliautona ralleilta kaikki nämä vuodet ja oli täysin lommoton. Ojien välissä pysyneet kuljettajat olivat säästäneet sen herkulliseksi entisöintiaihioksi. Pyykkönen ei koskaan kuitenkaan ralleihin asti ehtinyt, sillä työtehtävät veivät miestä yhä useammin pitkille ulkomaankomennuksille. Malli oli merkin puhdasverinen kilpuri, joita valmistui neljän tuotantovuoden aikana vaivaiset 2402 yksilöä. TT-mallia pienemmästä, juuri alle litran moottorista puristettiin kaikilla konsteilla ruutia ja kiukkuista pikkukonetta ruokkimaan laitettiin vielä komea Solexin kaasutinpatteristo. Auton nähtyään oli Penan siltä istumalta mentävä sitä ihailemaan. Samanlainen tinkimätön työnjälki näkyy tässäkin autossa ja käyttämättömillä alkuperäisosilla kasattu yksilö on täydellisen läpikäynnin jälkeen uudenveroinen. luukun saa kokonaan kiinni taittamalla korotuskappaleet piiloon. NSU TTS Jos on sininen TT harvinainen laite, niin aito TTS vasta sitä sitten onkin
pentti pihlaja-kuhna tuntee Nsu:t jos kuka. 03/09 41. Jaettu pohja-aika Jyväskylän Harjun kovaa ajettavalla pikataipaleella kertoi auton ripeydestä. Molempina vuosina sijoituksena oli toinen sija, vaikkei tarkoituksena varsinaisesti voiton tavoittelu ollutkaan. Siihen on tulossa muutos, sillä Saksan NSU-virittäjiltä on tilattu pitempi perävälitys, joka vielä odottelee asennusta. Pentti ja Esa ovat osallistuneet Jyväskylän Historic-rallin TTS:llä kahdesti, vuosina 2000 ja 2001. Hevosvoimat 70 hv/6150 rpm, vääntö 8,8 kp/2500 rpm 04 Suorituskyky Huippunopeus 160 km/h. Tasanopeutena ajetut pätkät ralleissa menivät suurpiirteisellä laskennalla pipariksi, koska touhua ei otettu liian vakavasti. Työkalujahan luotettavien autojen omistajat eivät mukanaan kuljeta ja tilanne alkoi näyttämään huolestuttavalta. Kiihtyvyys 0-100 km/h 11,2 s 05 Mitat Pituus 379, leveys 149, korkeus 136 cm. 70-hEvOsvOimaiNEN moottori saa 700-kiloisen saippualaatikon liikkumaan vikkelästi, mutta tiuhat välitykset pitävät kierrokset turhan korkeina. TTs-malliN moottori on suunniteltu kisakäyttöön jo tehtaalta, eikä auton omistajan tarvinnut investoida edes vaakaimukaasuttimiin. uRhEilulliNEN sisusta varusteltiin aikanaan turvakaarilla, mutta kisoihin asti ei edellinen omistaja onneksi koskaan ehtinyt. TT-malliiN verrattuna s-kirjain tuo mukanaan huomattavasti kilpailu-uskottavamman kojelaudan. Joka kerta kun auto Orimattilan suunnalla vieraili, oli Pena sitä yrittämässä ostaa, mutta kovin huonoin tuloksin. Eräs rallimuisto on jäänyt erityisesti mieleen. Pyykkönen kun oli päättänyt pitää autonsa. 1997, minkä jälkeen auto pääsi vihdoin aloittamaan varsinaisen kilpa-uransa. Historickilpailuja ajettiin silloin enemmän tasanopeustyyppisenä, mutta oli rallissa keilojenpujottelukokeitakin, joissa pikkuinen auto oli lyömätön. Kun huoltoasemalta ostetulla työkalusarjalla oli mystisesti jumittamaan alkaneet kaasuttimet saatu purkamisen alkuun, löytyi vikakin: lukituksestaan irronnut kaasuttimen kurkku kiilasi kaasuläppää estäen sitä avautumasta. Kun autolla joskus oltiin aamuvarhaisella ajamassa kilpailupaikkakunnalle, se tuntui mystisesti hyytyvän jo menomatkalla. Ripeän pikkuauton ominaisuutena on kaahaamiseen sopiva, varsin tiuha välitys, joka varsinkin isoilla teillä matkatessa pitää moottorin kierrokset turhan korkeina. Se tosin muuttaa hiukan auton luonnetta, mutta tekee museoautosta aavistuksen mukavamman ja ennen kaikkea hiljaisemman käyttää. 01 Merkki ja malli NSU TTS 02 Vuosimalli 1968 03 Moottori R4 OHC. Paino 700 kg 06 Valmistusmäärä Vuosina 1967-1971 yhteensä 2402 kpl mERkkihuOlTOTaulu on kerrankin oikealla seinällä. Sama tulos tuli vielä Uuraisillakin ajetussa nopeassa sorapätkässä, joten jos joku aiemmin pikkuista kippoa oli halveksinut, loppui ilkkuminen siltä erää. Varustettu vakiona öljynlauhduttajalla ja Solexkaksoisvaakaimukaasuttajilla. Kuutiotilavuus 996 cm3. Hyväksi ostokseksi osoittautuneet työkalut pelastivat sen reissun. Myöhemmissä tasanopeuskisoissa auto on tullut tutuksi sille pienelle porukalle, joka turhan harvinaiseksi käynyttä lajia vielä seuraa
Vuonna 2004 perheen voimin osallistuttiin Ruotsin Arvikassa järjestettyihin NSU-treffeihin juttumme molemmilla autoilla. Saksassa toimivan NSU-kerhon jäsenmaksukin on Penalta tullut maksettua monena vuotena, mutta kerhon jäsenten keskinäiset varaosakauppakuviot ovat olleet Valtteria sekavammat. tarjoamatta niitä autojen parissa puuhailleille. Koko perheen harrastus Kodit, joissa innokasta autoharrastusta ei pidetä perheonnen vihollisena vaan ennemminkin yhdistävänä tekijänä, ovat oikeasti niitä onnellisimpia. Montaa varastosta loppunutta artikkelia on tosin jouduttu korvaamaan uustuotetulla tarvike-osalla. NSU 1000 TT ´66 & NSU TTS ´68 Nsu:N urheilumallit ovat harvinaista tavaraa myös kansainvälisillä markkinoilla, ja varsinkin alkuperäinen TTs on haluttu keräilykappale. Talliin jäi vielä jokusia entisöityjä saman merkin autoja, mutta tutustutaan niihin jokin toinen kerta. Kodit, joissa innokasta autoharrastusta ei pidetä vihollisena vaan ennemminkin yhdistävänä tekijänä, ovat oikeasti niitä onnellisimpia. Suomi on ollut NSU-osien suhteen melko toivoton tapaus. Erityisesti kaikenlainen tiivistemateriaali on laadultaan heikkoa ja moottorin stefojen suhteen parempia on saatavissa kotimaisistakin alan liikkeistä. projektia varten piti valmistaa jopa omia työkaluja, jotta pellit saatiin pakotettua juuri oikeaan muotoon. 42 03/09. Useimmat osat ovat olleet vanhoja alkuperäisosia alkuperäisissä NSU-laatikoissaan. Pihlaja-Kuhnien perheessä on aina ajettu NSU:illa ja sopu on säilynyt reissuilla. Pena katsoikin harkinnan jälkeen parhaaksi luopua molemmista, mutta ei sentään tuntemattomille. Vastaan on sen sijaan tullut useita kertoja hurja huhu, jonka mukaan maahantuojana toimineella Helkamalla olisi aikanaan kaikki ylijääneet NSU-varaosat kylmästi rikottu ja hävitetty edes piTkääN seisseiden autojen remontointia tämänhetkiseen kuntoon voi hyvällä syyllä kutsua mittavaksi entisöintityöksi. Tapahtuman jälkeen on ulkomailta tullut kyselyjä ja ostotarjouksia autoista. Onneksi niitä on kuitenkin voinut vaivattomasti tilata Saksassa toimivalta, NSU-Valterina tunnetulta osakauppiaalta. Osien laatu ja sopivuus tekevät entisöinnistäkin paljon mielekkäämpää tarvikeosien laadun vaihdellessa turhan usein huonon ja kelvottoman välimaastossa. Sinisen TT:n sai Mari-tytär TTS:n jäädessä Esa-pojalle. myös kuvan kaksikkoa on yritetty ostaa ulkomaille, mutta kauniit laitteet on päätetty pitää tiukasti perhepiirissä. Alkuperäisosia kotimaasta Tämän tasoiseen entisöintiin ei juuri pääse kuin käyttämättömillä alkuperäisosilla. "Osia ei saa mistään" on viisaus, joka tämänkin automerkin osalta pitää paikkansa. Niillä on nämäkin autot pitkälle kasattu. Tutuksi tulleelta saksalaisen jämptiltä herrasmieheltä varaosahuolto on pelannut hyvin, ja onpa paikan päälläkin tullut poikettua
Wanhat naapurukset Peugeot 504 GL ´78 Pitkällinen suhde autoon voi syntyä seuraamalla sen vaiheita aivan vierestä. Lahtelainen Aimo Pesonen seurasi naapurinsa uutena ostaman Peugeotin tarinaa sen viettäessä suurimman osan ajastaan autokatoksessa. Vasta 26 vuotta myöhemmin Aimosta tuli ihastuksensa onnellinen omistaja. Lahti 03/09 43
Pian tuore Pösö kuitenkin sai Lahden Hörölästä uuden ja pitkäaikaisen kodin Kalle Luukkosen ostettua auton itselleen. Tämä ei ollut autolla juuri ajellut, sillä isäntä oli useimmiten istunut ratin takana. Naapurustossa asuva Aimo Pesonen pani merkille taloyhtiön 44 03/09 autokatokseen ilmestyneen, uutuuttaan kiiltelevän auton. Korin kunnostusprojektiin löytyi uudet lokarit niin etu- kuin takapäähänkin. Kesälomilla ei autoa näkynyt omistajapariskunnan matkatessa sillä kesäpaikalleen Puumalaan, mutta lomien jälkeen se aina palasi tutulle paikalleen. Keskustelun kulkeutuessa autosta joskus tulevaisuudessa luopumiseen, tiedusteli hän sen ostomahdollisuuksia. Ostaja kun katsoi tarvitsevansa sittenkin nopeamman auton. Ruostevauriokorjausten ede-. Rekisterissä oleva auto kelpaisi uudelle omistajalleen sellaisenaan ajoon, mutta visiot sen ehostamisesta hienoksi oli lyöty lukkoon jo aikaisemmin. Terveellä varovaisuudella autoiluun suhtautunut leski ei arkisin juuri Peugeotia tarvinnut, mutta perinteiselle kesänviettopaikalle Puumalaan teki mieli autolla lähteä. Elettiin vuotta 2004. Ihastuksen ehostus Vaikka auto oli saanut aina hyvää hoitoa eikä kilometrejäkään ollut paljoa kertynyt, oli 28-vuotiaan auton loisto jo paikka paikoin himmennyt. Peugeot 504 GL ´78 Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine Vanha esittelyautoyksilö on omistajansa toimesta jälleen kerran esittelykunnossa. K un vaaleansininen Peugeot 504 saapui uutena Lahteen, sai se ensitehtävänään toimia autoliikkeen esittelyautona. Auton viennit ja tuonnit kesäpaikan ja kodin välillä saivat Aimon mieltymään hienokyytiseen autoon vain entistä enemmän. Koska parinsadan kilometrin matka jännitti, pyysi hän kokenutta kuskia ja autoa aina ihaillutta Pesosta ajamaan pidemmän mökkimatkan hänen puolestaan. Seitsemän vuoden kuluttua auton pitäminen alkoi lopulta käydä leskelle tarpeettomaksi, ja kun luopumisen aika oli, syntyi autosta kauppa sitä vuosia ihailleen Aimo Pesosen kanssa. Paljoakaan uutta esiteltävää mallissa ei tuossa vaiheessa ollut: 504 oli paikkansa mukavana matka-autona jo lunastanut, olihan malli ollut markkinoilla jo kymmenen vuotta. Ulkoisia kauneusvirheitä lukuun ottamatta oli auto muuten hyvin ryhdikäs, siisti sisältä ja tekniikaltaan täysin iskussa. Katoksessa majaileva auto sai omistajaltaan hyvää hoitoa ja pysyi siistinä vuodesta toiseen. 19 vuotta ehti omistaja autostaan nauttia, kunnes hänen maallinen matkamittarinsa tuli täyteen ja auto jäi leskelle. Kauppoihin odoteltiin varmasti jo tulevaa uutuutta, pykälää isompaa 505-mallia. Auton viennit ja tuonnit kesäpaikan ja kodin välillä saivat Aimon mieltymään hienokyytiseen autoon vain entistä enemmän. Lyhyen esittelypestin jälkeen vaaleansinisestä autosta syntyi kauppa paikallisen verojohtajan kanssa, mikä kuitenkin peruuntui. Perillä kesän mittaan ajettavista lyhemmistä ajoista hän uskoi selviävänsä omin taidoin. Lokarinkaariin pesiytynyt ruoste oli aloittanut nakerruksensa ja vaaleansininen metallihohtomaalaus oli kovin haalistunut
Peltikorjausten valmistuttua keväällä 2006 auto vietiin maalarille saamaan uutta väriä yllensä. Pienille ajeluille Aimon lastenlapset Pösön kyydissä aina silloin tällöin pääsevät. huolellinen puhdistus riitti konehuoneen ehostukseksi. Takapenkki on autossa kuin juuri siihen asennettu. Alkuperäinen rekisterikilpi oli numeroiltaan niin haalistunut, että Aimo tilasi uuden kilven rekisteritunnuksen kuitenkin pysyessä samana. Museorekisteröinnin jälkeen ei autolla ole pidempiä reissuja ajeltu, työkiireet kun tahtovat viedä leijonanosan omistajan ajasta. Alkuperäisen värin todellinen haalistuma selvisi vasta silloin, kun uusi ja oikeaan Peugeot-sävyyn sekoitettu maali oli pinnassa. Niin sanotusti välihommina tehtävät maalaustyöt tahtovat tunnetusti venyä aikatauluiltaan, ja Pösönkin sai värjäämöstä vasta syksyllä. Eroa on nyt mahdoton huomata, sillä auto ylimaalattiin perusteellisesti oviaukkoja myöten eikä alkuperäistä maalipintaa ole jäljellä kuin konehuoneessa, jossa haalistumista on tapahtunut paljon vähemmän. Kaunista alkuperäis sävyä ei ollut järkeä vaihtaa olihan Aimo ihaillut autoa juuri vaaleansinisenä. tessä takalokarien vauriot osoittautuivat niin lieviksi, että lokarien vaihtoa viisaampaa oli korjata vanhat pienillä paikkauksilla. Jälkeenpäin Aimo tosin pohti, olisiko konehuonekin pitänyt maalata samalla kertaa. Sävy kun näytti maalarilta tullessaan aiempaa selvästi tummemmalta. Ehjää tekniikkaa ei ole tarvinnut lähteä liiemmin korjaamaan, kun jarrusylinterien vaihto takapäähän palautti auton hidastuvuudenkin entiselleen. Uusien ovitiivisteiden asennus jokaiseen luukkuun oli pieni sekä investointina että vaivana. Maalarin ruiskusta syntyi myös haalistuneiden takavilkkujen sisäpuolelle tarkoitukseen sopivat värit, joten vinkatessa nekin loistavat jälleen oransseina. Lapsia ei tällä autolla ole juurikaan aikaisemmin kuskailtu, ja virheettömänä säilynyt verhoilu on tarkoitus jatkossakin pitää sellaisena. alkuperäinen kojelauta on säilynyt vääntyilemättömänä ja ilman mitään lisäasennuksia. Marraskuun loppupuolella siisti auto oli valmis tarjottavaksi museotarkastukseen, jonka se läpäisikin moitteetta. Etulokarit sen sijaan vaihdettiin uusiin. radiotakaan ei ole koskaan katsottu tarpeelliseksi. mooTToriTilassa on vielä alkuperäinen maalipinta. Verhoilu kauttaaltaan on autossa ikäisekseen moitteeton. 03/09 45. Siisti siitä tuli tosin pelkällä putsauksellakin. Niillä syntyi helposti huoliteltu vaikutelma ja vähäisetkin suhinat katosivat. Kaunista alkuperäissävyä ei ollut järkeä vaihtaa olihan Aimo ihaillut autoa juuri metallinhohto-vaaleansinisenä. Nyt auto alkoi näyttämään aika tarkalleen siltä, millaisena nykyinen omistaja oli sen 28 vuotta aikaisemmin tavannut ensimmäistä kertaa
Tuulilasi on siksi vaihtolistalla, kunhan uusi osuu kohdalle. Varapyörä, joka nyt väliaikaisesti matkailee takapaksissa, löytänee suojauksen jälkeen tiensä omalle paikalleen takaluukun alle. Vaikka tuulilasissa ei pikaisesti katsottuna juuri naarmuja olekaan, auringon osuessa kohtisuoraan pientä kiveniskeymää on havaittavissa. Reikään tarkoitettu peitelevy on kyllä tallella, mutta ei juuri nyt paikallaan. Alkuperäinen lämmityslaitteen puhallinmoottori on alkanut vanhemmiten pitämään ylimääräisiä sivuääniä ja tulee korvautumaan löytyneellä uudella moottorilla, joten jatkossa su- hinat auton sisällä hiljenevät entisestään. Peugeot-teksteiltään haalistuneet roiskeläpät tullaan korvaamaan uusilla, mieluiten 504-tunnuksin koristellulla läppäsarjalla, josko sellainen jostain löytyisi. Kaikki kunnossa Pösössä istutaan mukavasti. Radionreikä ammottaa tyhjyyttään, eikä siinä koskaan ole radiota ollutkaan. Pientä puuhastelua viimeistelyn parissa on vielä tiedossa, sillä auton alusta on saamassa lähitulevaisuudessa ruostesuojakäsittelyn. Kaikki mittarit toimivat eikä mikään yksityiskohta irvistele. Liekö ratkaisu vanhempien mallien rattivaihteisuudesta peruja. Mallina tämä on viimeinen Pösö, jossa lukko on vasuri. 46 03/09. Ei ihan niin pehmeästi kuin 404mallissa, mutta mukavasti kuitenkin. Pientä viimeistelyä Vaikka Peugeot onkin nyt varsin hieno, täysin valmis se ei Aimon mielestä vielä ole. Virtalukko löytyy ohjauspylväästä ratin vasemmalta puolelta, kunhan ensin olen etsiskellyt sitä väärästä suunnasta. Peugeot 504 GL ´78 Pösössä istutaan mukavasti. Ei ihan niin pehmeästi kuin 404-mallissa, mutta mukavasti kuitenkin. Kojelauta ja mittaristo edessäni ovat täysin ehjät eikä niissä näy haalistumia
samana vuonna mallista esiteltiin kaksiovinen Coupe sekä Cabriolet, jotka reippaasti kalliimpina jäivät lopulta aika pieniin tuotantomääriin. mallia kasattiin myös australiassa, jossa sitä markkinoitiin renault-merkkisenä. Ne jotka pitävät, pitävät niistä yleensä aika paljon. Merkki ja malli Peugeot 504 GL Vuosimalli 1978 Moottori 1971 cm3 4-syl rivimoottori edessä pitkittäin. Vipua kuljettajaan päin nykäisten syttyvät parkit, napsautus alas sytyttää ajovalot, työntö eespäin ja päällä on pitkät. nelivetoja ja ralliversioita askaroiva ranskalainen Dangel valmisti peugeot 504 -mallista nelivetoja erikoiskäyttöön. 03/09 47. peugeot 504:stä tuli todellinen maailmanauto, sillä sen tuotantoa ja kasausta tehtiin vähän kaikkialla. Vahvistuksia edeltäneeseen 404malliin verrattuna oli tehty kaikkialle. Kunnossa oleva vanhan Pösön rattivaihde on ihan toimiva viritelmä, mutta tämä 504:n lattiamallinen ratkaisu kelpaisi suoraan vaikka nykyautoon, niin napakasti se toimii. Penkit ovat ranskiksen pehmeät. 4-vaihteisen manuaalivaihteiston rinnalla oli valittavana 3-vaihteinen ZF-automaatti. Tämän auton kytkimen kun asentaisi kaikkiin autokouluautoihin, kaikenlainen aloittelijoiden loikkiminen ja pompotus loppuisi varmaan tyystin niin pehmeä on sekin. auton lavaversio oli tukeva työjuhta ja suosittu sellainen. euroopassa mallia ehti valmistua kaikkiaan yli kolme miljoonaa kappaletta, kunnes vuonna 1983 henkilömallin tuotanto lopetettiin pick-upin tuotannon jatkuessa. Toiset pitävät näistä, toiset taas eivät. kiinassa mallien parhaat puolet yhdistettiin tekemällä autosta neliovista henkilöauton ja pick-upin yhdistelmää. Etuveto, edessä levy- ja takana rumpujarrut Mitat Pituus 449, leveys 169, korkeus 146, akseliväli 274 cm. Moni taksikuski osti kuitenkin Pösön toisensa jälkeen. Miksikään ranskalaisten autojen fanaatikoksi Aimo Pesonen ei erityisesti tunnustaudu, vaikka käyttöautona Sitikka onkin. Valovipstaakki löytyy vasemmalta ja sen liikerata on yksinkertainen. Kepukka liikkuu melko pitkiä liikeratoja, mutta sille on hyvin tilaa liikkua ja joka suunnan periltä löytyy toivottu pykälä. loppuvuodesta 1970 esiteltiin estate-farmariversio, jonka Familiare-versioon isompikin perhe mahtui, penkkirivejä siinä kun oli kolme. Coupe ja avo saivat V6-moottorit lisävarusteikseen vuonna 1975. Nopea oppia ja kiva käyttää. lavaversio oli niillä seuduilla erityisen suosittu lähes rajattoman matkustajamääränsä vuoksi. Moni puolustelee kielteistä kantaansa sillä, että jos autossa pitää matkata pitkiä aikoja, penkin täytyy olla jämäkkä. 2,1-litrainen diesel tarjosi voimaa 65 hevosen verran. Kallistettu 45 astetta. Puristus 8,8:1, teho 96 hv (DIN) 5200 rpm Voimansiirto 4 vaihdetta ja pakki. ensimmäisen 1796-kuutioisen moottorin rinnalle esiteltiin vuonna 1970 uusi 1971-kuutioinen, josta irtosi kaasuttimella 93 ja kugelfischerin mekaanisella ruiskulla 104 hevosvoimaa. Peugeot 504 sopii mukavuudenhaluiselle harrastajalle. Taksikuskit istuvat työkaluissaan aina pitkiä päiviä päivästä toiseen, kai he tietäisivät asiasta jotain. Ajelu tällä on mukavaa ja siitä osansa hoitaa kohdalleen osunut rengasvalinta, sillä alla pyörivät Michelin ZX -renkulat mitkäpä muut. 5 runkolaakeria. Aiempina käyttöautoina on tullut suosittua lukuisia automerkkejä ja kauempaa historiasta löytyy muun muassa Simca 1000. aimo pesoselle juuri tämä peugeot-yksilö oli ihastuksen kohteena ensitapaamisesta. PEuGEot 504 peugeot 504 esiteltiin loppuvuodesta 1968 menestyksekkään 404-mallin rinnalle. argentiinan tehtailla malli oli tuotannossa kaikkiaan 30 vuotta. se valittiin heti seuraavana vuonna Vuoden autoksi euroopassa. myös Chile oli yksi tuotantomaista. muun muassa keniassa sekä nigeriassa sijaitsivat peugeotin omat tehtaat, jossa mallia valmistettiin. Paino 1230 kg Valmistusmäärä Ranskassa yli 3 miljoonaa, yhteensä maailmassa 3,7 miljoonaa "ennakkoTurVallinen peugeot", mainostettiin 504:n korirakennetta aikanaan
Sininen moskovalainen Moskvitsh Elite 1300 M ´75 Kun Jorma Hiltunen hankki entisöintiprojektikseen vähän ajetun, mutta konevammaisen Mossen, hän tiesi varsin hyvin, millaista sitä olisi ajaa sen joskus valmistuttua. 48 03/09
Asikkala 03/09 49
Puolen vuoden jälkeen hän laittoi Pösön kiertoon, minkä jälkeen kuvaan astuivat japanilaiset autot. Työura kaivosmiehenä ja myöhemmin kaivosteknikkona esimiestehtävissä vaati paljon liikkumista, sillä työmaat olivat aina kaukana sekä toisistaan että kotoa. Hyvällä tuurilla löytyi kuitenkin toinen samanlainen moottori, jonka remontti oli jäänyt kesken paremmassa vaiheessa. Siitäkin jäi hyvät muistot käyttöautona, mutta ladailu päättyi ikävästi kolariin, johon Jorma joutui syyttä. Auto oli vähän ajettu, mutta arvatenkin kansipahvivaurion seurauksena oli moottori sekoittanut vedet ja öljyt. Kilometrejä kertyi vasta vuoden ikäisen Mossen mittariin tiuhaan, ja kohta hyvin palvellut Mosse vaihtui tuoreempaan samanlaiseen, tällä kertaa farmariin. Alakerta oli jo täysin remontoitu, mutta kansi uupui. Moskvitsh Elite 1300 M Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine A sikkalalainen Jorma Hiltunen hankki ensimmäisen Mossensa vuonna 1967. Vähän ajettu auto oli muilta osin teknisesti moitteeton eikä vaihdelaatikkoon ja perään tarvinnut vaihtaa kuin öljyt. Niistä ei Jormalla ole pahaa sanaa sanottavanaan, päinvastoin. Etuakselistoon hankittiin uudet yläpallonivelet, mutta niiden vaihtoon ei ilmennyt vielä tarvetta. Myös farkku sai nähdä paljon maantietä työkohteiden vaihtuessa maamme äärilaidalta toiselle yltäen aina saarille asti. tymys nelivetoautoihin on jatkunut pidempään ja tällä hetkellä matka taittuu Land Roverilla. Kahdesta romusta yksi ehjä Pitkään oli Jorma Hiltusella mossetonta aikaa kulunut, kunnes keväällä 2006 Jokelassa tarjolla ollut Moskvitsh kulkeutui hänelle. Kahdesta remontiltaan kesken jääneestä moottorista elpyi lopulta yksi toimiva. Aivan kotikulmilla edessä matkannut auto pyörähti jostakin syystä sivuttain ajoradalle, ja perässä tulleella Jormalla ei nopeassa tilanteessa jäänyt vaihtoehdoksi kuin kiilata Ladansa kaiteeseen hidastaakseen väistämättömän törmäyksen voimaa. Sujuvalla purkamisella aloitettu moottoriremontti oli jäänyt aikanaan kesken ja sylinterinkannettomana motti oli saanut ruostua jo tovin. Oliko vikaa sitten autoyksilössä vai missä, yhteiselo ranskattaren kanssa ei kuitenkaan ottanut sujuakseen. 7080-lukujen taitteessa Jorma valitsi uudeksi ajokikseen Peugeot 404:n. Käyttöoh- Ruostesuojaus on ollut niin perusteellista, että alkuperäiset kumiset roiskeläpätkin oli suojattu molemmin puolin. EliTET varustettiin heti uutena Tectylruosteenestokäsittelyllä sekä lokarin sisälokasuojilla. RaunisTulan Ruostesuojaamo teki niin hyvää työtä, ettei entisöintiprojektissa tarvittu hitsauskonetta lainkaan.. Auton alkuperäinen kansi kävi Keravalla Rkoneistuksessa remontoitavana, jonka jälkeen sen sai pultata löytyneeseen koneeseen kiinni. Nykyinen miel50 03/09 vaihdolla olisi enää kuntoon saatu. Sekä kampiakselistaan että männistään jumiutunutta moottoria ei pelkällä kannentiivisteen Itäautoista nelivetoihin Luottamus itäautoihin vankkoina perustyökaluina sai Jorman myöhemmin 70-luvulla vaihtamaan Mosset Ladaan
Tällä hetkellä autossa kiinni oleva takapuskuri ei ole alkuperäinen, vaan vuosimallin ´69 Mossesta. Mossen ensiomistaja on luottanut ruostesuojauksen olevan tärkeä osa järkevää autonhoitoa ja dokumenttien mukaan hän olikin suojauttanut autonsa viidesti. Maalauksen pohjatyöt ovat omistajan omaa käsialaa samoin kuin pintamaalaukset oviaukkojen ja ovien sisäpeltien osalta. Olivatko Mosset näin hyvin maalattuja tehtaalta tullessaan. Ero alkuperäiseen on jokseenkin olematon. Massaukselta puhdas kori ei tarvinnut vasarointia nimeksikään ja jokunen pikkulommokin katosi kittausvaiheessa. siisTiä konehuonetta hallitsee reilun kokoinen öljykylpyperiaatteella toiniva ilmansuodatin. jekirjan seikkaperäisillä ohjeilla sai vanhoistakin vielä välykset pois. Perusteellista suojaustyötä Eliten koria ei oltu koskaan hitsailtu mistään, eikä paikkaustöihin tarvinnut ryhtyä vieläkään. Työläin paikka putsauksessa oli yllättäen tuulilasin edessä olevan tuuletusluukun ympäristö. Olivatko Mosset näin hyvin maalattuja tehtaalta tullessaan. Alueet, joissa pintamaalin alle oli ruoste päässyt aloittamaan tuhotyötään, hiottiin puhtaaksi eikä miltään osin löytynyt reikiä. Korin ulkopintojen osalta oli kuitenkin paras luottaa ammattilaiseen sekä kotitallia parempaan maalauspaikkaan. Sekä konehuoneen että takaluukun lähes liioitteluun asti menneen ruostesuojauksen poistamiseen menikin litrakaupalla liuottimia. Alkuperäinenkin puskuri on kyllä tallella ja menossa paikalleen, mutta saTunnaisET sauvakävelijätkin ihastuivat Eliten tilavaan takaluukkuun, josta varapyörä vie osansa. 03/09 51. Eivät ainakaan paremmin, se on varma. Pienillä ovien saranareikien koverruksella olisi helposti asettanut ovet istumaan tarkemminkin, mutta muutoksella olisi varmasti vain menettänyt jotain Mossen itäautoille ominaisesta luonteesta. KoKomuovinEn ehjä musta sisustus kaipasi vain pesua. 60-hEppainEn moottori liikuttaa 70-luvun perheautoa mukavasti. se on yhdistelmä kahdesta tahollaan kesken jääneestä moottoriremontista. Ruostesuojaus on ollut niin perusteellista, että esimerkiksi alkuperäiset Moskvitsh-tekstillä varustetut kumiset roiskeläpätkin oli suojattu molemmin puolin. Kaikki luukut kuitenkin mahtuvat reikiinsä eikä maali lohkeile ovia käytettäessä, joten se on varmasti juuri niin hyvä kuin oli uutenakin. Eivät ainakaan paremmin, se on varma. Tukevatekoisen korin ovien sovitus ei ole toteutettu ihan länsiautoista totutulla tarkuudella
Ensimmäinen Konelan tuoma yksilö luovutettiin sylvi Kekkoselle lähes kaikkien toimittajien ollessa raportoimassa tapausta. Teho 60 hv (45 kW) 4750 rpm, vääntö 11 kpm 2750 rpm 04 Voimansiirto Kuiva yksilevyinen kytkin, 4 vaihdetta ja pakki, vaihteet 2,3 ja 4 synkronoituja. kaivoshommissa riittävän tutuksi. Tyyppi 408, 1361 cm3 4-syl. "Josko pitemmillä matkoilla viihteeksi", perustelee omistaja asennustaan. Eliten modernin korin piirtäjäksi on mainittu B.C. läpihengittävä kansiventtiilimoottori, kansi alumiinia, lohko valurautaa, puristus 7,0:1. "Mitä nyt pyhäajelua Vääksyssä ja muutaman kerran Lahteen." Talvet Mosse saa viettää kotitallissa KonElan 20-vuotisjuhlan entisöidyn Skoda Octavian ja vanhemman kunniaksi vuonna 1967 BMW:n kaverina, eikä talvirenkaiden tehty lasinalunen kertoo takapuolellaan Eliten hankkiminen ole edes suunnitteilla. Edessä kierrejouset, takana takana pitkittäiset lehtijouset ja jäykkä akseli 06 Mitat Pituus 409, leveys 155, korkeus 148, akseliväli 240 cm. Takaveto 05 Alusta Edessä ja takana rumpujarrut. Radiota ei autossa liene aikaisemmin ollut, mutta nyt sellainen löytyy, kun Jorma asensi 70-luvun puolivälistä olevan 52 03/09 Blaukkarin kojelaudan alle sekä ajanmukaisen antennin paikalleen. Kovinkaan pitkille matkoille ei tämä vastavalmistunut Mosse ole vielä ehtinyt, sillä museoautoksi auto rekisteröitiin vasta viime kesän loppupuolella. 408:sTa siirryttiin pian käyttämään pelkkää Elite-nimeä, kuten tässä kymmenen kovan perusteen Elite 1500 m -mainoksessa. 01 Merkki ja malli Moskvitsh Elite 1300 M 02 Vuosimalli 1975 03 Moottori maTKamiTTaRissa on auton kaikki 24 000 ajettua kilometriä. Kun edullinen ostohinta ja Konelan houkuttelevat osamaksumahdollisuudet vauhdittivat kauppaa, Elitestä tuli meillä hyvin suosittu auto, ja olihan se lämmin ja erittäin luotettava. pystymalliset takavalot sekä pyöreät etuvalot saivat väistyä vanhanaikaisina, kun koria modernisoitiin kaksi vuotta myöhemmin. KRomaTTu töötin kehä on ainut koristeellinen yksityiskohta koruttoman muovisessa ohjaamossa. Omapaino 1040 kg. Pelkkä puhdistus sai sen näyttämään uudelta. Merkki on jonkinlaista sinkkipainevalua ja huonosti ulkoilmaa sietävä, sillä poikkeuksetta kaikki rompepäivillä kohdalle osuneet merkitkin ovat olleet kauttaaltaan kraaterimaisia pistesyöpymiä täynnä. Pyhäajeluihin pyhitetty Mustan muovin valtakuntaa oleva sisustus on kaikilta osin auton alkuperäinen. helppo korjattavuus ja edulliset varaosat pitivät rikki menneet mossetkin pitkään mukana liikenteessä. ivanov ja 4-ovisen henkilömallin rinnalla tuotantoon tuli myös farmariversio. Bensamäärän ja lämpötilan lisäksi kuljettajaa informoidaan myös latauksen ja öljynpaineen tilasta. JoRma hiltunen tunsi mosset hyvin ajalta, jolloin ne olivat uusia. miljoonas 408 valmistui jo vuonna 1967. Talmoottorin olevan tehty viajo Mossella kun tuli Jormalle aikanaan nimenomaan turvallisen perheauton voimanlähteeksi. Moskvitsh Elite 1300 M MosKvItsh 408 vanhan, ulkokuoriltaan 50-lukua henkivän skandinavia-mossen seuraajaksi esiteltiin maailmalle syksyllä 1964 moskvitsh 408 eli Elite. lämpimät muistot merkistä saivat jälleen hankkimaan sellaisen. nyt se odottelee uutta kromausta takaluukusta puuttuvan Moskvitsh-merkin kanssa
Siistin käyttö auton muuttaminen katukilpuriksi ei mitenkään voinut käydä helpommin kuin vaihtamalla alkuperäisten valupakosarjojen tilalle hieman vuotavat peltiset ja liimaamalla paketissa muka na tulleet Hookertarrat helmoihin. Wannaberallimiesten kes kuudessa tämä oli hyväksi havaittu toimintatapa ja samalla sponsorit, jotka maksoivat oikeille kil patalleille suuria rahoja mainostamisesta, saivat ilmaista lisäpontta tuotteidensa näkyvyydelle. Autojen rakenteluharrastuksessa tarrojen tarkoituksena on pääosin ollut vauhdikkuuden lisääminen ja auton kloonaaminen muistut tamaan kilparadoilla ja rallipoluilla nähtyä vastaavaa. Eniten maita ja mantuja kiertäneillä autokunnilla oli joku auton ikkunoista, tai vaik kapa tavaratilan kansi, kokonaan matkakohteista muistuttavien, kiiltokuvamaisten merkkien peittämänä. Hottentottiaika jäi taakse ja voi maautoja alettiin rakentaa amerikkalaisten kilpureiden kaltaisiksi, ainakin tarrojen osalta. Erikoismaalauksien sijaan autoja koristellaan kylkien mittaisilla liimattavilla mo nivärikuvioilla ja pahimmillaan tai parhaimmil laan koko auto teipataan yli, maalauksen tavoin, toisenväriseksi. TarraviriTys oli edullisin keino muokata oma kiesi muistuttamaan rallipolkujen kovia laitteita, ja niinpä tarroja myös liimailtiin ahkerasti autotallien kätköissä. 03/09 53. Kuitenkin hel pompaa kuin vaihtaa autoa tietyn suuntaiseksi, joka taloudellisestikin on saattanut olla käytän nössä mahdotonta, on ollut varustaa tai korostaa nykyistä autoaan persoonallisilla lisukkeilla. Jostakin muistojen syövereistä kumpuaa sellainenkin tarina, jossa vanhaa VW Kleinbusia uuteen vaihdettaessa oli takasivu ikkuna pitänyt vaihtaa autosta toiseen, jotta reissusarjaa ei tarvinnut alkaa lähtöruudusta uudestaan. Oivana esikuvana toimi muiden muassa Mikkolan Corolla Coupe, jonka mies kaasutteli Jyväskylän voittoon 1975. Varhaisimpia tarjolla olleita persoonallistamis tarroja lienevät olleet lukuisissa turistikohteissa myytävät vaakunamaiset matkamuistot, joita innokkaat automatkailijat takaikkunoihinsa liimailivat. Auto viestii omistajansa varallisuudesta, turha maisuudesta, teknisistä mieltymyksistä tai aiko jen saatossa jopa puoluekannasta. Niinpä ei ole ihme, että myös tarravirityksessä lyödään kaikkea aiempaa paremmaksi. Pilkka osui kuitenkin jenkkimiesten omaan nilkkaan. Ralliukkojen mattamustille konepeitoille ja tarrasysteemeille naureskeltiin yleisesti ja veijoessojen baareissa pohdittiin tehonlisäyskertoimia suhteessa tarro jen määrään. ilola on julkaissut kirjat autokuume (2006) ja Kaikki isäni autot (alfamer2008). uto tai autoilu on oiva keino pönkittää omaa minäänsä tai asemaansa. Moottoritilasta ei tarvitse niin paljoa ytyä löytyä, jos ulkokuori on menevän näköinen helppoa ja halpaa. Etulokasuojissa mainittiin ainakin Holley ja Hurst, kenties Mallory tai Accel. Maatunnukset, jotka varhaisimpina aikoina olivat kevytvalua, yleistyivät myös tarroina, ja upeimpien, usein karavaanarihenkisten auto miesten ajokkien takapäitä, koristivat symmet risesti ryhmitellyt suomenliput ja ovaalin muo toiset SFtunnukset. 70luvulla monet tupakkamerkit ja öljynvalmis tajat olivat näkyvästi esillä ja erityisesti Cibie lisävalot löytyivät ainakin tarroina useimpien rallirakennelmien kyljistä. Suuri poru nousikin, kun SFmerkistä määrättiin luopumaan ja tilalle piti viritellä ruotsalaisten keksimään pilkkanimeen selvästi viittaava FINtunnus. Kyseessä oli samanlainen harrastus kuin eri valtioiden leimojen kerääminen passiin, vähän näkyvämpi tosin. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Tarravirityksen lyhyt oppimäärä Ralliraita-elokuva sai Ilolan ajatukset siirtymään ajassa taaksepäin, aina tarraviritysten alkuvuosiin saakka. Teksti: Tero Ilola Kirjoittaja on helsinkiläinen auto harrastaja, jonka mielenkiinto rönsyilee omien autojen kanssa touhuamisesta välillä myös tarinoina paperille. Jenkkihomma oli tuolloin pelkkää kiiltoa ja hohtoa flakemaa lauksineen ja kromauksineen. Juuri 70 ja 80luvuilla alkoi nostaa pää tään vastakkainasettelu jenkkiharrastajien ja A aiemmin mainittujen välillä. ajatuksia herättävät harraste kentän ilmiöt ja trendit, tyylit ja tavat. Tuningissa kaikki on suurempaa ja yliampuvampaa, alkaen stereoista ja päättyen takasiipiin, joiden mittasuhteille ei pärjää, kuin pari Ma Moparin ratasuuntau tunutta mallia. Karavaani kulkee ja ajat muuttuvat. Nuorten harrastajien tuning liikuttaa yhä suurempia massoja ja rahavirtoja. Helpoin keino tähän on kautta aikain ollut auton pintoihin liimattavat tarrat tai teippaukset
Koko viikonlopun mittaisen tapahtuman pääteemana on Pappatunturin 50-vuotisjuhla, ja näitä koko kansalle tuttuja laitteita saapunee paikalle sankoin joukoin. Yhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen Checkermerkkisten autojen harrastajat ja kerätä samalla kyseisiin ajokkeihin liittyvää tietoa sekä ylläpitää merkin pitkää perinnettä. Toimintaa ei ole muiltakaan osin virallistettu tai rajattu tiukkaan muottiin, sillä kaikki tuntuu sujuvan parhaiten omalla painollaan. Kerhotilaa tai muuta kiintopistettä kerholla ei ole, ellei Heikin tallia sellaiseksi lasketa. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta CheCker-harrastajat järjestäytyivät Huhtikuun 19. Italiasta, Piaggion tehtaan varjosta kotoisin oleva Diego Carlozzo opetti tuolloin entisöintiä ja erikoismaalaustekniikoita ammattikorkean opiskelijoille. päivä kokoontui kaksitoista Checker-aktiivia uuden yhdistyksen perustamisen merkeissä. Tarkoitus on myös yhdistyksen voimin entisöidä Checker A2 vuodelta 1949 eli ns."Olympia Checker" Chicagon taksin väreihin. Checker-yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä kaikki aiheesta kiinnostuneet ja osallistua voi myös yhteistyönä entisöitävän auton kunnostustöihin, joko taloudellisesti tai oman työpanoksen muodossa. Checkereihin liittyy paljon sodasta toipuvan Suomen kulttuurihistoriaa ja perinnettä, jonka taltioimisella alkaa olla kiire. Lisätietoja saa piruttamalla Jussi Muotialalle numeroon 0400 725 199 tai sähköpostilla: jussimuotiala@gmail.com Palkitut Vespa-friikit Classic Motorshowssa osastollaan ihastuttanut SF Scooter freaks vaalii skootteriharrastusta Kymenlaaksossa. S F Scooterfreaks -kerhon juuret juontavat juurensa 90-luvun puoliväliin Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. Projektin etenemistä voi aluksi seurata Tmi Sami Lassilan kotisivuilla tai Espoon Automuseon sivuilla. Osalle jäsenistä skoottereita on ehtinyt kertyä nurkkiin jo useampia kappaleita. Herrat ovat harrastustoiminnassaan perusteellisia, mistä osoituksena toukokuun Classic Motorshowssa nähty voimannäytös. Jatkuu viereisellä sivulla Opettajan tyylikkäät kaksipyöräiset herättivät pian kiinnostuksen muotoilua opiskelevassa poikakolmikossa. Tämä pyörä on sittemmin osoittautunut varsinaiseksi epidemian levittäjäksi, sillä useampi täysipäinen mies on hurahtanut skootteriharrastukseen pyörän nähtyään. päivä järjestetään Valtakunnalliset Veteraanimopedipäivät Jämsänkosken luonnonkauniissa maisemissa. Heikki entisöi kaatopaikkakuormasta pelastettua ´61 GL 150 Vespaa ja muilla on omat projektinsa meneillään. Lahtelaista Teroa lukuunottamatta kerholaisten kotipaikka on Kouvola. Tällä hetkellä SF Scooterfreaks toimii aktiivisesti mutta epämuodollisesti. Lisäksi A2 sisältää puhtaasti suurkaupungin taksiliikenteeseen tehtynä työjuhtana monia siviiliautosta poikkeavia erikoisratkaisuja. Mies vietti koululla myös leijonanosan vapaa-ajastaan, sillä illat kuluivat kotikonnuilta Suomeen tuotuja Vespa-skoottereita ruuvatessa. Ei silti pidä antaa leppoisan asenteen hämätä. SF Scooterfreaksin korjaamomiljöö oli autenttinen savupöllähdyksiä myöten. 54 03/09. Hän palautti entiseen loistoonsa muun muassa ´66 Vespa 125 Superin, joka on tiettävästi lajinsa ainoa yksilö Suomessa. veteraanimopedit kokoontuvat jämsässä Heinäkuun 10.12. Kun Diego oli vielä tahollaan tavannut Sami Luostarin, jolla oli kokemusta italialaisista ampiaisista jo omasta takaa, nousee pääluku kuuteen, joka on SF Scooterfreaksin tämänhetkinen vahvuus. Piaggion valmistamat Vespat ovat lähimpänä kerholaisten sydäntä, mutta varsinaisesta merkkikerhosta ei ole kyse. Mukaan ovat tervetulleita kaikki mopoharrastajat merkkiin ja malliin katsomatta, eikä menoa haittaa, vaikka alla olisi aavistuksen suuremmalla kuutiotilavuudella varustettu kulkine kunhan pysytellään maltillisesti alle sadan kuutiosentin. Baarin ja korjaamon yhdistelmäksi lavastettu, kiiltäviä Vespoja vilisevä osasto pokkasi täysin ansaitusti parhaan näyttelyosaston palkinnon. SAVuA ilman tulta. Ensimmäisenä tuumasta toimeen ryhtyi Heikki Kuulusa, joka hankki omaksi entisöintiprojektikseen vuosimallin ´70 Vespa 150 Sprintin. Heikin vanavedessä omia projektejaan ryhtyivät rakentamaan myös Janne Sani ja Tero Hintsala sekä kolmikon puuhasteluista innostunut Mikko Lummio. Taksiyhtiö romutti aikanaan järjestelmällisesti loppuun ajetun kalustonsa, josta harvinaisen poikkeuksen muodostavat Suomeen Helsingin olympialaisiin vuonna 1952 käytettynä tuodut noin 500 yksilöä ja näissäkin autoissa kato on ollut kova. Valmistuttuaan entisöinti on A2tyypin kohdalla ensimmäinen maailmassa. Tällä hetkellä maailman ainoa liikenteeseen rekisteröity A2-yksilö on Suomessa (JEK46/EN-714)
Toisella yrittämällä auto saatiin kilpiin ja uusi omistaja eli allekirjoittanut sai uuden auton matkaan heti katsastusaseman pihalta. toukokuuta. ...Viikonlopun voi viettää rauhallisesti mopoja ihastellen ja makkaraa grillaten, tai vaihtoehtoisesti voi osallistua vaikka jokaiseen tarjolla olevaan aktiviteettiin. Alfa Romeon hankinta oli tapetilla joskus vuosia sitten, enkä saanut itseäni mitenkään innostumaan ajatuksesta. Vastasin rehellisesti, että muiden maiden tuotteet eivät ole käyneet edes mielessä. Datsun 100A ja Cherry kokoontuminen, Kalajärvi, Seinäjoki 7.6. Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät, Oulainen, Törmänhovi 3.5.7 Åland-rally, yhteispohjoismainen kääpiöautokokoontuminen, Ahvenanmaa 4.7. Karkkilan rompetori 13.14.6. Rautatiepäivät Lahdessa 6.6. Kehnommalla kelillä voi sitten keskittyä eliminoimaan vanhoja ja uusia vikoja, joita edullisen avoauton mukana seuraa väkisinkin. Toimituspäällikkömme Kari Mattila yritti hankkia itselleen pienen brittisportin, mutta päätyikin tulipunaisen Alfa Romeon omistajaksi. E dellisen numeron markkinapalstalle jättämäni ilmoitus "Ostetaan pieni englantilainen avoauto" poiki joitakin soittoja, joskin enemmän olisi saattanut tulla jos puhelinnumeron viimeinenkin kahdeksikko olisi ollut paikoillaan. Lopulta sitä tarjottiin konttorille, mutta hylkypäätöshän siitä tuli. Tekemistä riittää erimittaisten mopoajeluiden ja moottorinheiton ohella aina saunomisesta rompetoriin ja niin edelleen. Houkuttelevalta kuulostaneen hinnan takia lähdettiin kuitenkin porukalla Spideriä katsomaan. Kääpiöautoralli, Viron Saarenmaa 19.21.6. Kääpiöautoyhdistyksen Saarenmaaralli, Viro 13.6. V8 Magazine Summer Meet, Himos, Jämsä 14.18.6. Rompetori Salo 27.28.6. Entisöidyn yksilön hankkiminen olisi järkevää niin taloudellisesti kuin ajankäytön suhteen, mutta jostakin syystä puolikuntoiset rassit vetivät puoleensa enemmän. Ruumisautojen kokoontumisajo, ST1, Hämeenlinna 27.6. Suur-Saimaan Ympäriajo, startti ja maali Mikkelissä 3.5.7. Pistons Rumble, Ruskopirtti, Vihti 13. Täydellinen aikataulu sekä muut tarpeelliset tiedot löytyvät osoitteesta www. Viime kesänä tähtäimessä oli parikin brittisporttia, mutta talonostosuunnitelmat viivyttivät päätöksen tekoa ja asioiden ratkettua molemmat ehdokkaat olivat jo löytäneet uuden omistajan. Muutama viikko sitten J-E pirautti ja kysyi, että onko sen urheiluauton nyt pakko olla juuri englantilainen. No, eihän se hieno ollut. Itse en lähtisi konttorille viettämään aikaa. Seuraavien päivien kuluessa Spiderin omistajan kanssa tuli soiteltua useammankin kerran, ja joka puhelun välissä auto oli lähempänä katsastuskuntoa. Oulun seudun mobilistien rompemarkkinat Oulun automuseolla 14.6. tapahtumakalenteri 28.30.5. 6. Ajatuksena oli hankkia itselle tekstin mukainen kulkine, jollaisesta olen jo pitkään ehtinyt haaveilla. Suuria puutteita ei ollut, mutta useampi pieni. Lahti-Historic Rally EM-osakilpailu 31.5. Sellaista vain ei ole sattunut kohdalle kuluneen talven ja kevään aikana. ama-ry.com. 03/09 55. Oldtimer Run, Visulahti, Mikkeli 27.6. Lupasin harkita, mikäli autoon saataisiin kotimaan rekisterikilvet. GM Summer Meet, Tykkimäki, Kouvola 6.6. Paikalle voi tulla reippaasti mopoillen tai vaihtoehtoisia kulkumuotoja käyttäen, mutta oma mopedi kannattaa rehata paikalle tavalla tai toisella, jotta sen saa komistamaan laajan moponäyttelyn värikästä kirjoa. Classic Vesijärvikierros, Lahti 12.14.6. Youngtimer -retkeilyajot, Lohja - Vihti - Espoo 6.7.6. Kokko-Treffen, Sautinkari, Himanka 5.7.6. Ruukki Picnic, Strömforsin ruukki, Ruotsinpyhtää 4.7. "Kaverilla olisi myynnissä Kaliforniasta tuotu Alfa Romeo Spider, ja se saattaisi lähteä tosi sopivasti", yllytti J-E. Minulle kävisi hyvin MG tai Triumph, mutta aivan yhtä lailla voisin ajatella omistavani jonkun marginaalivalmistajan tuotteen. Japsistarat Treffen, Kuopio 12.14.6. rompetori, Lohjan Tanhuhovi 6.6. Kesä-Heikki, Mobiilimäki, Turku 14.18.6. 17. Muutaman päivän askartelun jälkeen ylimääräiset räminät ja kolinat ovat vähentyneet puoleen ja samalla autoon on ilmaantunut joitakin uusia ääniä. Masiina Meeting, Rajamäki 5.7.6. Eura-Huittinen maisematie cruising, S-Market Eura - Härkäpakari, Huittinen 6.6. Historic Race, Botniaring, Jurva 6.7.6. Kriteerit merkin ja mallin suhteen eivät olleet kovin tarkkoja. SA-HK:n 50-vuotisretkeilyajot, lähtö Helsingistä 12.14.6. Kaikkea uutta kannattaa kokeilla, näemmä. LAHDEN Historic EM-osakilpailu ajetaan tänä vuonna poikkeukselliseen aikaisin, jo 28.30. Pitkään aikaan ei ole tullut lähdettyä ajelulle ilman määränpäätä, mutta Spiderin kanssa viihtyy tien päällä vähän turhankin hyvin. Bothnia 2009 ajotapahtuma, Pietarsaaren ympäristö Arki unohtuu avoautoillessa AuRiNKOiSENA päivänä kelpaa ajella katto alhaalla. Do-Dad´s offbeat weekend, Raseborg-opisto, Karjaa 27.6. Sama askartelu olisi takuulla ollut edessä myös brittiauton kanssa, eli ei mitään odottamatonta harmia. Lohjan 19. Täytyy myöntää, että lähempi tuttavuus on saanut minut pitämään tästä pienestä avomallista. Ruostetta oli hyvin vähän, kuten Kalifornian tuonneissa yleensä, mutta vastaavasti verhoilu oli pahoin auringon polttama eivätkä viat siihen rajoittuneet. Rompetori ja wanahat wehkeet -näyttely Lohtaja 6.6. Pieni koeajolenkki vahvisti vaikutelmaa puolipitoisesta yksilöstä, mutta ei auto aivan toivottomaltakaan tuntunut
· Moninkertainen F1-maailmanmestari Michael Schumacher syntyi 3. Neuvostovalmisteisen kantosiipialuksen runko on nimittäin niitattu kokoon vain kolmen millimetrin vahvuisesta duralumiinista, joka on materiaalina tuttu lentokonepuolelta, samoin kuin monet muutkin ratkaisut tässä alustyypissä. lokakuuta. Sitä, että matkan aikana päästäisiin kulkemaan oikein siipien päällä, ei omistaja uskalla kuitenkaan varmuudella luvata. Alun perin Raketa 314 -nimeä kantanut Rosetta on varmasti tullut joillekin tutuksi jo 90-luvun alkupuolella, jolloin se rantautui Virosta Suomeen. Itse asiassa Tehi taitaa liikennöidä edelleen, mutta siivet riisuttuna ja teholtaan murto-osaan kesytettynä. Muutaman nimen- ja omistajavaihdoksen myötä alus kulkeutui nykyiselle omistajalleen Jorma Rautakorvelle. tammikuuta. Pieni kauppakassi painoi ainoastaan 610 kiloa. Nelisylinterinen versio meni kaupaksi erittäin hyvin kalliimman kuusisylinterisen jäädessä selvästi marginaaliin. · Knalli ja sateenvarjo -radiokuunnelman lähetykset alkoivat. Moni muistaa varmaan neuvostovalmisteisen Tehin, jolta riisuttiin siivet jo 80luvun alkupuolella. toukokuuta. huhtikuuta. · Berliinin muuri murtui syksyllä 1989. Uudistukset ovat luonnollisesti vieneet osan Raketan alkuperäisestä olemuksesta, mutta aitoa neuvostomeininkiä on vielä aimo annos jäljellä. Näillä polttoaineen hinnoilla ja kulutuksella tämän luokan laitteet eivät aivan ilmaiseksi liiku, mutta esimerkiksi risteily Lahdesta Vääksyyn ja takaisin kustantaa alle 900 euroa, joten aivan mahdottomista summista ei ole kyse. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 50 vuotta sitten · Levyrunkoisen Pappa-Tunturin valmistus alkoi. Muutostöiden jälkeen alus soveltuu pienryhmien kuljetukseen laajalla Päijänteen vesistöllä. Tuuli näytti liikuttavan suurikokoista alusta yllättävän kepeästi, eikä ihme, sillä kokoisekseen Rosetta painaa suorastaan hämmästyttävän vähän. ROSETTA kuljettaa pienryhmiä tilauksesta Päijänteellä. Kantosiipialus vuokralle? 30 vuotta sitten · Hallitus päätti lopettaa yhden pennin kolikon valmistuksen 11. Rosetta ei suinkaan ole ensimmäinen laatuaan Päijänteen vesistössä, ja monet lukijat varmaankin muistavat vanhan kunnon Tehin kiitäneen Päijänteellä vielä 80-luvun alku- puolella. Mallia myytiin seitsemän valmistusvuoden aikana ainoastaan 369 kappaletta. esijärven rannoilla saattaa näin kesän kynnyksellä törmätä mitä erilaisimpiin kulkimiin, kuten vaikkapa kuvan Rosetta-kantosiipialukseen, joka laskettiin vesille vapun jälkeen. Kunnon plaaniin päästäkseen vauhtia tarvitaan kuitenkin melko reippaasti, eikä isolla laitteella luukuttaminen vaihtelevissa sääoloissa ole aina tarpeeksi turvallista. 56 03/09. · Suomen ensimmäinen ostoskeskus avattiin Helsingin Munkkivuoreen. Vastaavalla laitteella voi taas päästä matkustamaan Päijänteen vesillä. V 20 vuotta sitten · Wärtsilä Meriteollisuus teki Suomen suurimman konkurssin 23. · Ensimmäisen sukupolven Suzuki Alto lanseerattiin markkinoille. · Porsche esitteli keskimoottorisen 914mallin. · Johnny Allenin nopeusennätyksen innoittamana Triumph nimesi Triger-moottoripyörämallin seuraajan Bonnevilleksi. 40 vuotta sitten · Finlandia-talon peruskivi muurattiin Helsingissä 14. Pienenä vinkkinä kantosiipialuksista tai muuten vain oudosta tekniikasta kiinnostuneille: nykyinen omistaja kuljettaa mielellään pienryhmiä pientä korvausta vastaan. · Pieni ja erikoisesti muotoiltu Maserati Shamal esiteltiin. Jos matkaan saadaan kerättyä esimerkiksi 25 henkilön ryhmä, ei pekkaa päälle tule karkeasti kuin 35 euron kustannus. Kaikki hinnat pyöristettäisiin jatkossa lähimpään viiteen penniin
Yle oli paikalla täydellä kalustolla filmaamassa telkkariin tämän näytösajon. Nämä kuvat on otettu Haagan moottoriharjotteluradalta läheltä nykyisen Punaisen Ristin veripalvelua Helsingissä. Kaikki vanhojen Fiat 500-, Fiat 126,- Neckar-Autobianchi 500- ja Steyr-Puch-autojen harrastajat ovat tervetulleita yhteiseen kaksipyttyisten tapaamiseen. Tapaus sai myös isäni lopettamaan kilpailemisen mutta tuskin omasta halusta vaan varmaankin äitini painostuksesta. 7000 euroa) ja osittain jo tuunattuna piloille (sisustaa maalattu jne.). Terveisin, Hannu Krohn kutsu visiäisten sukukokoukseen Visiäisten Sukukokous järjestetään Paippisten Moottorikahvilassa Sipoossa torstaina 4. Harmikseni en löydä enää tähän hätään varsin hyviä kuvia esim. Terveisin Leif Rehn PS. kesäkuuta. Torikokous Palautetta lukijoiltamme Halpaa ja turvallista moottori urheilumuotoa esitellyt näytösajo karkasi käsistä ja päättyi kuvien onnettomuuteen. Luvassa ei ole virallista ohjelmaa tai puheita, ainoastaan kahvia, pullaa sekä jutustelua. Tässä joitakin edesmenneen isäni Lasse Rehnin albumista. Oikeudet Wunder-Baumiin lienevät Ruotsissa nykyään. Paripyörien käyttö ei noihin aikoihin (3050-luvuilla) ollut ollenkaan harvinaista, varsinkin kun monet kilpailut ajettiin soraradoilla. Mutta oli se kaikki sen rahan arvoista, vaikka hinta tulikin sitten neljässä vuodessa satatuhatta markkaa alaspäin, mutta tienasin kyllä kilometrirahoina kaiken erotuksen, joten pitihän se kerran elämässä ostaa uusi auto... Yleisradio ei koskaan esittänyt ohjelmaa telkkarissa. Vuotta aikaisemmin se oli ollut tosi pitkään myynnissä kovaan hintaan eräässä autoliikkeessä (n. Tarkoituksena oli kai esitellä suurelle yleisölle halpa ja turvallinen moottoriurheilumuoto. Terveisin, Jouni Airaksinen Ford Special ja Hakkapelitat Klassikot 02/09 sivulla 65 esiintyvä kilpuri pöpelikössä on jokseenkin varmasti Evert Salorannan Ford Special. Kahvila on avoinna klo 1620. Ja liitteenä vielä kuva kyseisestä nuoren miehen unelmasta, jota maksettiin monet vuodet "pätkällä", kun ´84 Sapporosta sai 55 000 markkaa vaihdossa ja SX maksoi muistaakseni 195000 mk... Hauska hemmo joka harrastaa kylätansseja ja aina muistaa riipustaa hajukuusen kaulan ympärille "säästääkseen partavettä" joroihin lähtiessä.. Suuri kiitos näistä tarinoista sekä kuvista! Palaamme vielä lähitulevaisuudessa tähän huimaan moottoriurheilulajiin vanhojen kuvien ja kisamuistelmien kera. Hangon mikroautokisoista jotka isäni voitti ja toiseksi taisi tulla entinen stadilainen käytettyjen autojen kauppias Roland Sarlin. Harmittavasti näytösluonne karkasi käsistä ja ajosta seurasi varsin kiihkeä kilvanajo joka päätyi kuvien onnettomuuteen. Isäni ajoi muistaakseni vuodet 19591961 kuvissa näkyvällä autolla numero 76. ja kalliilla! Tosin Toyota Celica Carlos Sainz olisi ollut vielä kalliimpi, ja se märkä unelma eli Toyota Supra Turbo Targa olisi maksanut yli 300 000 markkaa! Voin kuitenkin sanoa, että oli nautinto ajaa työajoja ympäri Suomen ja käydä välillä ratapäivilläkin vinguttamassa kumia! Kyseinen SX eli BLU-900 majaili viimeksi Turussa ja taisi olla ajokiellossa katsastamattomuuden vuoksi. Toimitus VOiTTAMiSEN halu pääsi valloilleen mikroautokuskien mielissä, ja näytösajoksi tarkoitettu kisa päättyi hurjaan kolariin Haagan moottoriharjoitteluradalla. Hintansa arvoinen auto Klassikot 02/09 -lehdessä esitelty Nissan 200SX yllätti iloisesti! Itselläni oli kirkkaanpunainen ´89 SX, jolla on Historic Race -kilpailutaustaa, eli ensimmäisessä kisassa 1991 ajoin sillä muita erikoisia näytöslähtöläisiä vastaan Alastarossa. Juttu hajukuusesta 02/09. Heippa toimitukseen! Etsintäkuulutitte lisää mikroautokuvia. Nuo kilvet kyllä tahtoisin itselleni, jos hakisin kaikilla herkuilla olevan pelin Saksasta... Tiedustelut: Jan-Erik Laine jan-erik.laine@klassikot.fi 040-5180101 03/09 57. Muistan että kyseessä oli näytösajo jonne Yleisradio oli kutsunut mikroautoharrastajia paikalle mahdollisimman paljon. Ja renkaina oli usein Hakkapeliitat kuten tässäkin
Lahti/Orimattila 58 03/09
Vanhat kunnon Kotarit Moni motoristi on saanut ensikosketuksensa enduro- ja crossipyöriin aikana, jolloin risiiniöljyltä tuoksuvat laitteet olivat karuja ja pitivät hitonmoista meteliä. Ajaminenkin taisi vaatia enemmän huimapäisyytä kuin taitoa. 03/09 59
Kisapelin moottorissa on toki houkuttavan paljon ruutia, mutta sen luonne on kaikkea muuta kuin katuajoon soveltuva alakierrosten vääntömomenttia parantavat pakoaukonsäätimet ja läppäventtiilit kun otettiin käyttöön paljon myöhemmin. Tyypillisesti Kuplan huilut ja muut tehon kannalta epäedulliset komponentit saivat lähteä parin ensimmäisen päivän aikana, ja muut ylimääräiset osat jäivät kyydistä viimeistään ensimmäisen huollon yhteydessä. Pelkästään kilpailemiseen suunnitellun pyörän kulkeutuminen katukäyttöön heti uutena on harvinaista jo siitäkin syystä, että kaupasta saa samalla rahalla huomattavasti paremmin päivittäiseen käyttöön sopivan prätkän. Kisapuolella kompromisseja ei tarvita, ja sen huomaa varsin helposti myös käytännössä. Kaikki osat paikallaan Lähempi tarkastelu paljastaa Kalen KTM:n alkuperäisyyden todellisen tason, sillä pyörässä on tallella jopa suurikokoisen endurovaimentimen jatkoksi kiinnitetyt VW:n huilut, jotka maahantuoja joutui aikoinaan asentamaan pitääkseen äänitason kurissa. Ei sillä, että vuosimallin ´74 175-kuutioinen mantsapeli olisi maailman kiinnostavin tai harvinaisin laite, mutta kyseinen yksilö sattuu olemaan lähes uutta vastaavassa kunnossa. Sama epämukavuus tulee esille tietenkin myös renkaiden sekä jousituksen kohdalla. Pyörän kunto ja alkuperäisyys selittyy sillä, että sen uutena ostanut Jukka Heiriö oli aktiivinen kerhomies ja muutenkin kovin kiinnostunut endurotouhuista, vaikka ei itse kilvanajoa harrastanutkaan. KTM-crossipyörät KilpaKäYTTöön rakennetut pyörät kokivat kovia yleensä heti ensikäynnistyksestä lähtien. Huolimatta siitä, että firman oma moottorituotanto alkoi verrattain myöhään, on KTM tuonut useita teknisiä uudistuksia tuotantopyöriin. Teksti: Kari Mattila Kuvat: Toimitus K un aktiivisena mopoharrastajana tunnettu Kale Heikkinen ehdotti lähettämässään sähköpostissa jutun aiheeksi omistamaansa KTM-enduropyörää, ei asiaa tarvinnut kauan harkita. Samoin paikallaan ovat sylinterin ripoihin kiinnitetyt kumityynyt sekä ilmansuodattimen vaahtomuovinen imuäänenvaimennuselementti. Nopeat mantsapyörät vetivät kuitenkin puoleensa 60 03/09. Laitteissa, jotka myydään uutena joko kisakäyttöön tai sitä vahvasti muistuttavaan harrastetoimintaan, kolhimaton ja räpeltämätön yksilö on todella harvinaista herkkua varsinkin kun ikää on kertynyt jo 35 vuoden verran. Yleensä ensimmäinen omistaja raksi rumat ja tehoa syövät VW Kuplan huilut ensimmäisenä irti pakoputkesta, jollei sitten asettanut kuraläppien poistoa tärkeämmäksi. Edes roiskeläppiä tai rekisterikilven alapuolelle kiinnitettyä heijastinta ei ole poistettu vauhdin kannalta tarpeettomina varusteina. Tämä pyörä on kuitenkin onnistunut välttämään metsäpolut kisamontuista puhumattakaan. Kalen 175-kuutioisen KTM:n alkuperäisyys hätkähdyttää. ei voi kuin ihmetellä, miten aito kisapeli on selviytynyt vuosikymmenten läpi alkuperäisessä asussaan! KTM siirtyi 70-luvun alkupuolella käyttämään oman tehtaan tuotteita enduropyörien voimanlähteinä. "Pienillä kierroksilla moottori lähinnä horisee voimattomasti, mutta tietyn rajan jälkeen tulee kunnon potku silloin se on kilpapyörä", kertoo Kale
Seuraavan kerran kipakka kilpamoottori starttasi, kun vanhoihin Kotareihin perehtynyt Ahvenainen poikkesi vierailulle ja ruuvasi auki magneettoa suojaavan kopan moottorin kyljestä. Täydellisestä toimivuudesta huolimatta alkuperäiskuntoinen KTM tulee tuskin koskaan näkemään sitä ympäristöä, johon se on valmistettu. 70-luVulla kaksitahtiset moottorit olivat hyvin konstikkaita ajettavia. Vanhan mantsapyörän entisöiminen tähän kuntoon on liki mahdoton tehtävä, ja silloinkin lopputulos vain näyttäisi alkuperäiseltä. "Pienillä kierroksilla moottori lähinnä horisee voimattomasti, mutta tietyn rajan jälkeen tulee kunnon potku silloin se on kilpapyörä." niin paljon, että mies hankki itselleen tuliterän KTM 175 GS:n vuonna 1974. Kalen yksilö on sitä kirjaimellisesti. läHes kaikissa KTM:n enduro- ja crossipyörissä veto tapahtuu oikealta puolelta. pienillä kierroksilla toivottoman hengetön moottori muuttui tietyllä kierrosluvulla täysveriseksi kilpuriksi kuin katkaisijasta painamalla. 01 Merkki ja malli KTM 175 GS 02 Vuosimalli 1974 03 Moottori Yksisylinterinen kaksitahtimoottori. Sen sijaan kipinättömyyden syyksi paljastui vioittunut sytytyspuola. Se on pelkästään hyvä asia, sillä tämän tason taltioinneilla on merkitystä jo ihan oikean museoinnin kannalta. Iskutilavuus 171 kuutiosenttiä (63,5 x 54). Jukka ehti omistaa uuden pyöränsä vain noin vuoden päivät, kun hän jo päätti myydä sen eteenpäin. 80-luku toi uudet materiaalit ja muotoilullisesti täysin uuden aikakauden. Kunnoltaan hyvin vähän ajettu pyörä oli tuossa vaiheessa uutta vastaava, eikä kilometrejä ollut juurikaan ehtinyt kertyä mittariin. Tuttavankauppaa Kunnon kyydissä ei mittareita ehdi kurkistella, joten ne voi yhtä hyvin jättää asentamatta jo tehtaalla. Vuonna 1975 Jukka tarjosi pyörää vanhalle lyseokaverilleen, joka ei tuohon aikaan vielä aavistanut tulevaisuudessa omistavansa laajaa kokoelmaa hienoja kaksipyöräisiä, saatikka että kyseinen KTM tulisi olemaan aikanaan yksi tuon kokoelman helmiä. Sieltä ei kuitenkaan vikaa löytynyt sen enempää kuin kipinää vahvistavasta matolaatikostakaan. Onneksi Ahvenaisen varastosta löytyi korvaava osa, jonka asennuksen jälkeen laite kävi jälleen kuin uutena. Teho 24 hevosvoimaa/8300 rpm. 04 Voimansiirto Kuusiportainen vaihteisto, uiva monilevykytkin, ketjuveto 05 Alusta Teleskooppi-iskunvaimentimet sekä kierrejouset edessä ja takana. 06 Mitat Korkeus 117, akseliväli 139 cm, paino 103 kg 03/09 61. Kalevin hallussa pyörä lähinnä seisoi tallissa, joskin hän ensimmäisten vuosien aikana myös ajeli sillä lyhyitä pyrähdyksiä kaupungilla. Jossakin vaiheessa harvat ajolenkitkin jäivät historiaan, ja kun sytytystulppakin lakkasi kipinöimästä, jäivät myös säännölliset käynnistelyt seuraavan vuosikymmenen ajaksi. "Muutaman kerran olen poikennut myös hiekkatielle, mutta en milloinkaan montulle tai metsäpolulle", painottaa Kale. Muutosta ei tapahtunut edes levyjarruun siirtymisen myötä, mutta ajan kanssa ketjut ja rattaat siirtyivät muista merkeistä tutulle puolelle. CrossiKäYTössä peltitankkia ei voida pitää kovinkaan käytännöllisenä, mutta ilman muoviosia kisapelit muistuttivat vielä läheisesti maantiemalleja
Ensimmäiset prätkävuodet Niemitalo kurvaili monen muun suomalaisen tavoin Jawan sarvissa, joskin Matin yksilö trimmattiin matkan varrella kulkemaan varsin liukkaasti. Vaihdepolkimen takana häämöttää kaksi säätöruuvia, joiden avulla vaihteiden kytkemiseen tarkoitetun mekanismin saa säädettyä tarkkaan kohdalleen. saCHsin vaihteistossa kaikki rattaat ovat jatkuvassa hammaskosketuksessa keskenään ja voima välittyy kulloinkin kytketyn ratasparin kautta eteenpäin. Näiden KTM: n valmistamien kilpapyörien taustalta löytyy herra nimeltä John Penton (kts. Niitähän piti lähteä katsomaan saman tien. uutena mainiosti toiminut vaihteisto kun alkoi kulumisen myötä temppuilla mitä omalaatuisemmilla tavoilla. Hallista löytyy myös vanhempi projektikuntoinen Penton, jonka rekisteriotteesta ei löydy lainkaan KTM-tekstiä. Kilpapyörille tavalliseen tapaan tämäkin peli on koottu eri pyörien osista, esimerkiksi runko Isä mekaanikko kisakuski Suurin osa Matin Kotareista on peräisin 70ja 80-luvuilta, eli saman ikäkauden laitteita, joilla Matin pojat sekä hän itse ovat ajaneet harraste- sekä kisamielessä. 125-kuutioinen six Day ´70 on yksi Matin kokoelman helmiä. Aluksi Matti toimi ainoastaan mekaanikkona, mutta pian hänen oli itse päästävä pyörän päällä itsekin metsäpolulle. 62 03/09. Toisinaan eri osien yhdistelmät saattavat olla peräisin jo tehtaalta, joskin useammin muutosten takana ovat kisakuskin mieltymykset tai eri pyörien ehjien osien yhdistely muutaman nurinajon jälkeen. Tästä aiheesta on kertynyt oikein virallisia dokumentteja sen jälkeen, kun maanteille asetettiin ensimmäiset nopeutta rajoittavat liikennemerkit. Heikkisen yksilö herätti siinä määrin mielenkiintoa vanhojen KTM-pyörien suhteen, että aiheeseen teki mieli syventyä hieman laajemminkin. "Sain prätkäkuumeen, kun poltin kahdeksanvuotiaana jalkani kuumaan pakoputkeen. on alkujaan crossipyörästä, vaikka kyseessä on kilpaenduro. säätömahdollisuus oli käytännössä turha, sillä ehjä aski ei säätöä kaivannut, kulunut ei taas säätämällä muuttunut lainkaan paremmaksi. "Sain prätkäkuumeen, kun poltin kahdeksanvuotiaana jalkani kuumaan pakoputkeen. KTM-crossipyörät YKsi Matti niemitalon suosikeista on karun voimakas 495-kuutioinen KTM. Monet klassikkopyörien harrastajat tuntevat Matti Niemitalon, jonka kiinnostus moottoripyöriin syttyi jo reilusti ennen kuin mies oli ehtinyt edes mopoikään. Niihin aikoihin hän ei kuitenkaan oman pyörän sarviin päässyt, ja kun se aika vihdoin koitti, ei alla suinkaan ollut kuuma kilpapyörä. Terve kunnioitus on paikallaan tämän laitteen sarvissa. KTM:n menestys endurokilpailuissa pohjautuu osaltaan John pentonin ideoiden pohjalta toteutettuihin kilpapyöriin. viereisen sivun tietolaatikko). Tekninen edelläkävijä Yksi Matin hienoimmista pyöristä on vihreä-valko-keltainen Penton vuodelta 1970. Vuosimalli ei ehkä ole aivan tarkka, kuten eivät muutkaan tiedossa olevat speksit. pyörän voimavarat ja ajo-ominaisuudet ovat sellaisessa suhteessa, että vauhti kasvaa hetkessä vaarallisen suureksi. En ole siitä sairaudesta parantunut vieläkään." -Matti Niemitalo Niemitalon Kottaraiset En ole siitä sairaudesta parantunut vieläkään", nauraa Matti. Varsinkin kun omalla kohdallani motocross- ja enduropyörien tuntemus rajoittuu lähinnä japanilaisvalmisteisiin tuotteisiin, joskin omistamieni pyörien joukkoon mahtuu yksi hurja ruotsalainen Husaberg-nelaricrossi. pientä ja kevyttä pyörää liikuttaa 16-hevosvoimainen moottori, joka on kisapiireissä ristitty "sachsin satavaihteiseksi". Hankin kyseisen pyörän aikoinaan Orimattilassa sijaitsevasta prätkäliikkeestä, jonka kätköistä kollegani mukaan löytyy melkoinen kokoelma vanhoja Kottaraisia
"Sehän kulki ja minä tietenkin innostuin tapani mukaan. Pyörä keräsi vauhtia yllättävän nopeasti ja niinpä hyppyriin tuli ajettua niin, että se heitti todella korkealle ja tietenkin pitkälle", muistelee Matti. Säikähdyksen jälkeen miehen suhde pitelemättömään crossipyörään muuttui peruuttamattomasti. Jotkut taas ovat tavalla tai toisella miehelle erityisen tärkeitä, ja jos aihe rajataan KTM-merkkisiin pyöriin, kaksi mallia nousee muiden yläpuolelle. KTM ei aluksi suhtautunut juuri sen innokkaammin, mutta ääni kellossa muuttui, kun penton tarjoutui sijoittamaan projektiin 6000 dollaria omia rahojaan. Perheen ensimmäiset kilpapyörät eivät olleet KTM-merkkisiä, mutta muutamien käänteiden jälkeen itävaltalaistuotteet tulivat taloon jäädäkseen. Viimeinen hankinta oli tämä edellisen Klassikot-lehden myyntipalstalta löytynyt ajokuntoinen ja rekisteröity enduro. Osa laitteista on hankittu yksinkertaisesti siitä syystä, että ostohinta on ollut sopiva ja lompakossa on sillä hetkellä sattunut olemaan pyyntiä vastaava summa käteistä. neljänsadan euron hintainen löytö on hyvä osoitus siitä, ettei harrastamisen tarvitse välttämättä maksaa maltaita. MaTin kokoelman parhaat yksilöt on kerätty Motopalvelun varaston parvelle. Moni on aloittanut prätkäharrastuksensa juuri tämäntyyppisellä laitteella. Taisi olla vuosi 1981, kun saimme hankittua ensimmäisen uuden pyörän, ja sekin oli juuri tätä mallia. Mies oli matkustanut itävaltaan sen jälkeen, kun ruotsalainen Husqvarna oli näyttänyt punaista valoa Johnin idealle rakentaa entistä kevyempi moottoripyörä endurokäyttöön. Kaverin kattavan uran varrelle on mahtunut käänteitä sen verran, että niiden pohjalta kirjoitettu pitkiä tarinoita sekä kokonainen kirja, joten tiiviskin katsaus aiheesta vaatisi aivan oman artikkelinsa. "Jossakin vaiheessa aloimme laskea, että kustannukset eivät juuri nousisi jos itsekin osallistuisin kilpailuihin. Suurin osa kokonaiskustannuksista kertyi kuitenkin kisamatkoista sekä majoituksesta", tarkentaa Matti. "Paha on sanoa, että mikä pyörämerkki milloinkin on paras, mutta näillä on kuitenkin pystynyt kamppailemaan aina voitoista. Se on niistä ajoista lähtien tuntunut jotenkin omalta pyörältä." Myös Matti itse kierteli pari vuotta kisoja RV:llä, mutta omakohtaisten kokemusten joukosta nousee voimakkaimpana muistona mieleen raju 495-kuutioinen crossi, jolla mies osallistui lähes kylmiltään Kuusankoskella järjestettyyn motocross-kisaan. "Vuonna 1980 markkinoille tullut piikkinen RV on se pyörä, jolla Timo aloitti kilpauransa täytettyään 16 vuotta. Niinpä mies hankki alleen oman prätkän, eikä sitä seuranneista yhteisharjoituksista ollut enää pitkä matka kisaympyröihin. Huomaa numerokilpien sijainti omaperäisesti muotoillussa takalokarissa. nieMiTalon KTM-kokoelma kasvaa edelleen. Tuplaiskarit takana tuovat ulkonäköön mukavasti karismaa verrattuna tulevien vuosien piilotettuun monomalliin. ilmajäähdytteinen kaksitahtimoottori pitää miehekästä räminää ja temperamenttia on sen verran, että kuski pysyy takuulla hereillä. Kymmenien pyörien joukosta löytyy useita eri-ikäisiä Kotareita, mutta joukkoon mahtuu myös monta muuta mielenkiintoista laitetta. "Kun Timo alkoi neljäntoista vanhana ajamaan enduropätkiä, ei minun hermoni kestänyt odotella poikaa takaisin metsän reunalla seisoskellen", Matti tarinoi. projektin pohjalta syntyi miehen nimeä kantava moottoripyörä, jota myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana peräti 25 000 kappaletta. 03/09 63. Pitkässä juoksussa tärkeintä on kuitenkin varaosien saatavuus, ja sen suhteen KTM on aina ollut luotettava." Miehestä mittaa Niemitalon kokoelmista löytyy melkoinen valikoima moottoripyöriä, joista monella on oma mielenkiintoinen historiansa. Ajaminen ei suinkaan loppunut siihen, mutta jatkossa mukana oli huimapäisyyden lisäksi myös annos kunnioitusta. JohN peNToN off-roadIN pIoNeerI Yhdysvaltalainen John penton (1925-) on maineikas kisakuski sekä koko harrastusta ja off-road-pyörien tekniikkaa eteenpäin vienyt visionääri. KTM:n ja pentonin yhteistyö lähti liikkeelle hieman erikoisella tavalla
Vanhan kaluston kannalta tämä on ensiarvoi03/09 sen tärkeätä, sillä ajan saatossa muovit ja kankaat tahtovat menettää osan kestävyydestään. Markku uotila tekee puhdasta jälkeä unskin sisätiloissa. Nämä kaksi ensimmäistä työvaihetta kannattaa suorittaa perusteellisesti, sillä jokainen esine tai pikkukivi aiheuttaa seuraavissa vaiheissa ylimääräistä hommaa ja hermojen kiristymistä. Järjestyksellä on merkitystä Oman työskentelymukavuuden kannalta kannattaa ensimmäisenä ottaa työn alle auton takaosa, jotta ei niin sanotusti siivoaisi itseään nurkkaan tämä pätee siis kaksiovisen auton kohdalla. Erittäin tärkeää 64. Todellisuudessa työn perusteellinen suorittaminen vaatii aikaa, useampaa erilaista pesu- ja hoitoainetta sekä muutaman työkalun hommaa helpottamaan. Erilaisia kemikaaleja tarvitaan jo senkin takia, että auton verhoilu koostuu useista eri materiaaleista. Pesuainevalmistajat käyttävät paljon energiaa sekä aikaa kehittääkseen mahdollisimman tehokkaita sekä vaivattomia aineita, jotka kohtelisivat kuitenkin verhoilumateriaaleja mahdollisimman hellävaroen. Kun ylimääräiset roinat on saatu raivattua, on huolellisen imuroinnin vuoro. Vahingon sattuessa pilalle menneen kohdan palauttaminen entiselleen saattaa olla hyvin vaikeata, joissakin tapauksissa jopa mahdotonta. Rojut pois tieltä Toimituksen oma Audi 60 -harrasteauto eli tuttavallisemmin Unski ei vaikuttanut sisätiloiltaan mitenkään erityisen likaiselta, ja kun meille tuli tilaisuus perehtyä auton sisäpesuun pitkän linjan ammattilaisen avustuksella, kävi jopa mielessä etsiä kohteeksi joku huonommalla hoidolla ollut ajokki. Pienen miettimisen jälkeen päätimme kuitenkin lähteä Unskilla matkaan, ja päivän päätteeksi oli pakko todeta auton olleen todellakin kunnon siivouksen tarpeessa. Valumajälkien välttämiseksi pesuaine kannattaa suihkuttaa aina alhaalta ylöspäin ja sitä on viisainta käyttää suhteellisen reilusti, jotta aine ei ehtisi kuivua ennen kuin se on nostanut lian pintaan. Siivoustyötä ei kannata aloittaa ennen kuin kaikki ylimääräiset tavarat varapyörää ja lattiamattoja myöten on ensin kannettu pois autosta. Sisustasta löytyy myös monia erityyppisiä epäpuhtauksia hiekasta rasvaan ja pikeen sekä kaikkea siltä väliltä. alun perin auto näytti olevan hyvinkin siisti sisältä, mutta todellisuudessa se oli tasaisen likakerroksen tummentama. Sisältä siistiksi Teksti ja kuvat: Kari Mattila Autonhoidon saralla perusteellinen sisäpesu taitaa olla se kaikein haastavin toimenpide, mutta oikeilla aineilla sekä työmenetelmillä saadaan siistiä jälkeä suhteellisen vaivattomasti ja ennen kaikkea turvallisesti. Ä kkiseltään ajatellen henkilöauton sisustan puhdistus käy käden käänteessä; hieman suhauttelee pesuainetta sinne ja tänne, ja pyyhkii liat pois kostealla rätillä
Parasta olisi käyttää nykyaikaista mikrokuituliinaa, sillä perinteinen kangasriepu tahtoo puhdistamisen sijaan vain työntää likaa edellään. Jos puhdistaminen on välttämätöntä, katosta kannattaa purkaa irtoavat osat, kuten kauhukahvat, ja pyyhkiä verhoilu puhtaaksi pitkin ja yhdensuuntaisin vedoin. Ammattimiehillä on omat kikkansa pinttyneiden ja erittäin vaikeiden tahrojen poistoon, mutta hekin antavat joskus periksi. Ensin istuimen pintaan suihkutetaan verhoilunpesuainetta jälleen alhaalta ylöspäin ja annetaan sen vaikuttaa hetken verran. Kunhan pesuaine on saanut hiukan vaikuttaa, pinta pyyhitään puhtaalla ja kostealla rätillä puhtaaksi. Vaikka esimerkiksi väriaineen liukeneminen on erittäin harvinaista, on sen riski kuitenkin aina olemassa. Näin helposti tasaisen harmaan verhoilun alta löytyi aivan erivärinen pinta. uNskiN omaperäisten kaislamattojen pesuun ei sentään löytynyt tehtaan räätälöimää pesuainetta, joten käytimme yritys ja erehdys -menetelmää. Paineilma on kätevä apu, mutta sitä ei välttämättä aina ole saatavilla. Vinyyliosien hoitoaineella saa muuten naarmuuntuneen ja haalistuneen mittariston pintamuovin näyttämään yllättävän kirkkaalta! Joskus kannattaa luovuttaa Kattoverhoilu kannattaa jättää puhdistamatta, jos se on tasaisesti likaantunut ja näyttää kohtuullisen hyvältä. Kangasverhoiltujen istuimien puhdistusta varten tarvitset ämpärillisen lämmintä vettä, jämäkän harjan, mikrokuituliinan sekä verhoilun pesuun tarkoitettua pesuainetta. lintsaaminen ei kannata, sillä tunnollisuus helpottaa seuraavia työvaiheita huomattavasti. NykyaikaisTeN pesuaineiden tehoa oli tässä kohdassa pakko ihmetellä. Jotkut verhoilut ovat kiinni liimaamalla, jolloin liika pesuaineen käyttö pudottaa koko systeemin alas. Pieni tahra on loppujen 03/09 65. Yksi tehokas apuväline on lyhytharjainen pensseli, jonka avulla saa helposti houkuteltua lian pois ahtaistakin paikoista. Kevyt pikapesu vinyylipinnoille voidaan hoitaa pesu- ja hoitoaineen yhdistelmällä, mutta perusteellista jälkeä varten kannattaa turvautua erillisiin purkkeihin. Laajat pinnat on yleensä erittäin helppo puhdistaa, mutta sokkeloisemmat osat saattavat tuottaa hieman päänvaivaa. Näin puhdasta jälkeä syntyi ainoastaan suihkuttamalla vinyylinpesuaine pintaan ja pyyhkäisemällä lika hetken päästä mikrokuituliinalla pois. kaNgasverhoiluN saa puhtaaksi sitä varten kehitetyllä pesuaineella, joka nostaa harjauksen avulla lian pintaan. Hoitoainetta tarvitaan kaikilla vinyyli-, nahka- sekä muovipinnoilla, jotta vältyttäisiin niiden halkeamiselta sekä haalistumiselta. kangasverhoilun ja mattojen puhdistukseen tarkoitettu aine osoittautui toimivaksi ja painehuuhtelun jälkeen matot olivat puhtaat. on muistaa, että pesuainetta on ensin testattava kuhunkin materiaaliin mahdollisimman huomaamattomassa paikassa. Varovaisuutta siis tarvitaan. Jos istuimen pintamateriaali on erikoisen pehmeää ja imevää, kannattaa jättää harjaus väliin ja ainoastaan pyyhkiä juuri suihkutettu pesuaine pois, jotta vältytään harmillisilta raidoilta. kostealla mikrokuituliinalla pyyhinnän jälkeen työ on valmis. suihkuTa ja pyyhkäise. NäiNkiN vaatimattoman ajokin sisustasta löytyy monentyyppistä likaa ja useita erilaisia materiaaleja, joten menetelmiä ja aineita tarvitaan niin ikään useita. eNsiMMäiNeN operaatio on kaiken irtotavaran poisto auton sisätiloista ja sen jälkeen seuraa huolellinen imurointi. Seuraavaksi harjataan lika kankaan pintaan, josta sen voi helposti pyyhkiä pois mikrokuituliinalla
Se, kuinka usein auton sisustan pesee, riippuu täysin käyttöolosuhteista. Kun verhoilun saa kerran kunnolla puhdistettua, on jatkohoito huomattavasti helpompaa. Hoitoaineiden käyttö riippuu niin ikään auton käytöstä. Useimmissa tapauksissa riittää pelkkä mikrokuituliinalla pyyhkiminen silloin tällöin. lyhyTharjaiNeN pensseli on oiva apuväline erilaisten ritilöiden ja kolojen puhdistukseen, varsinkin silloin kun paineilmaa ei ole saatavilla. hätähousuille on tarjolla näiden kahden aineen yhdistelmiä, jotka ovat toki aivan käypää tavaraa nekin. lopuksi harmiton verrattuna siihen jälkeen, jollaista liika yrittäminen ja liian tehokkaat pesuaineet saattavat tehdä. Pitkän soratien päässä asuva saattaa joutua pyyhkimään pölyt kerran viikossa, kun vähän autoa käyttävä taajaman asukki selviää puolen vuoden välein tehtävällä puhdistuksella. Viileän tallipaikan omistajan kojelauta pysyy kunnossa lähes itsestään, kun aurinkoisessa parkkiruudussa autoaan kärventävä joutuu käyttämään toistuvasti kunnollista hoitoainetta halkeamien välttämiseksi.. Jos tahra ei irtoa siihen käyttöön tarkoitetulla aineella ja kohtuullisella työllä, on parempi antaa sen olla tai kääntyä suosiolla alan ammattilaisen puoleen. Hyvä hoito palkitsee Keskikokoisen henkilöauton perusteellisen sisäpesun kanssa hurahtaa helposti useampikin tunti, eikä urakkaa voi kevyeksikään kehua varsin66 03/09 kaan jos kyseessä on huolimattomasti pidetty yksilö. Mutta kun verhoilut saa kerran kunnolla puhdistettua, on jatkohoito huomattavasti helpompaa. Muussa tapauksessa on luvassa tiukkaa työntekoa harjan, imurin ja matonpesuaineen kera. Paras lopputulos vinyyli- ja muovipintojen kohdalla saadaan käyttämällä erillisiä puhdistus- ja hoitoaineita. jos varta vasten räätälöityä pensseliä ei löydy, voi sellaisen tehdä helposti itse katkaisemalla tavallisen pensselin harjasta puolet pois. uNskiN muovimaton puhdistaminen ei tuottanut ylimääräistä jumppaa. Kunnon aineilla käsitellyille pinnoille riittää useimmissa tapauksissa pelkkä mikrokuituliinalla pyyhkiminen silloin tällöin, ja riittävän usein toistettuna pesu- ja hoitokerratkin ovat huomattavasti helpompia. amerikanautojen pitkänukkainen kokolattiamatto on huomattavasti työläämpi, ja laiskemman kannattaakin sellaisen kanssa turvautua ammattimiehen apuun
koiranomistajan töitä helpottaa kuvassa näkyvä karvojen poistoon kehitetty musta harjamalli. 03/09 67. kiusalliset kotelosuojaainevalumat poistettiin näkösältä käyttämällä vaikeiden tahrojen poistoon tarkoitettua ainetta ja loppu pyyhittiin puhtaaksi kevyellä pesuaineella. eTuPeNkiN kuivuttua on helppo erottaa, kumpi puoli istuinosasta on jäänyt pesemättä. Muilta osin verhoilu alkaa pikkuhiljaa näyttämään houkuttelevan puhtaalta ja tuoksukin on miellyttävän raikas. TäydelliNeN sisäpesu ei onnistu ilman useamman pesu- ja hoitoainepurkin hankintaa. vinyyli-, muovi- ja kumihoitoaineet ovat myös lähes pakollinen hankinta, kuten nahanhoitoaine nahkaverhoillun ajokin omistajalle. Työvälineiksi kannattaa varata mikrokuituliina sekä erilaisia harjoja. Perusaineita ovat vinyyli- ja nahkapinnoille soveltuva puhdistusaine sekä verhoilupesuaine. TavaraTilaN pesuun ei kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota
Naapurimaan panostuksesta huolimatta pisimmältä saapuneen palkinnon vei mennessään Jyväskylästä Volvo Amazonilla matkannut Kauko Turpeinen. ValKosen Jaakon Triumph Tr6 edusti kunnialla vanhoja urheiluautoja. Tapahtuman pohjoisen sijainnin huomioon ottaen autokuntia oli mukana tapahtumassa mukavat 26 kappaletta, joista osa oli saapunut paikalle aina Ruotsin Bodenista saakka. etualan upeanvärinen Kupla on vuodelta 1965. Alkujaan Talvitaiwal-nimeä kantanut tapahtuma ristittiin uudelleen ajankohdan vaihtumisen myötä. Pikkuteitä pitkin kulkevan reitin varrelle oli pystytetty muutamia tehtävärasteja, joiden joukossa oli kirjallisten tenttien ohella myös kuljet- tajan fyysisiä ominaisuuksia mittaava rengaskeilausrasti sekä liikennetietämystä testaavia autokoulutehtäviä. Vanhin ajokki oli vuodelta 1930 ja tuorein puolestaan vuosimallia ´80. Kilpailun ykköspaikan nappasi Jari Salmi Kemistä, ja kolmoseksi kiilasi torniolainen Kari Rimpisalo heti toiseksi tulleen Arposen Karin jälkeen. Tämän vuoden Toukotaiwal keräsi paikalle osallistujia aina Ruotsista saakka. K emissä kotipaikkaansa pitävä Lounais-Lapin Euroautoilijat järjesti toukokuun puolivälissä jo järjestyksessä yhdeksännet Kemistä Tornioon ajettavat Toukotaiwal-ajot. Toukotaiwal-ajot KemiTornio, 16.5. Teksti ja kuvat: Jelena Kilpiäinen, Jorma Vähä, Tarmo Hookana, Pekka Koivumäki ja Kari Mattila TapahTuMaan osallistuminen edellytti ainoastaan 25 vuotta tai sitä vanhemman auton käyttöä, joten kaluston kirjo oli varsinkin osanottajien määrän huomioonottaen hyvin laaja. Kaunis brittiklassikko on vuosimallia ´69. MaTKaan lähtijöitä hemmoteltiin unelmakelillä, aurinko paistoi koko tapahtuman ajan eikä matkan varrella tarvinnut väistellä kuralätäköitä. Torniolaisen Yrjö rosenqvistin pirteän oranssi Moskvitsh elite kiiltelee komeasti, eikä ihme, sillä auton matkamittariin on ehtinyt kertyä vuodesta 1978 tähän päivään ainoastaan 15 000 kilometriä! Toisen sukupolven oldsmobile Cutlass kauniina sport Coupe -versiona. Tätä korimallia valmistettiin vuosina 196467, Kyösti Miettisen yksilö edustaa ensimmäistä vuosikertaa. 68 03/09
auton omistaa Jari Malinen Torniosta. TYYliKäs ralliauto-replika saapui Toukotaipaleelle ruotsin puolelta Bodenista. onneksi pulkkisen anja ilahdutti kävijöitä osallistumalla ajoihin hienolla sitikallaan. B-KadeTT ei kärsinyt tekniikkamurheista ja koriltaan se muistetaan varsin kovapeltisenä. ei ihme, että hyviä yksilöitä on edelleen liikenteessä, vaikka mallin arvostus ei takavuosina kovin korkea ollutkaan. JouKo laine ottaa muista kisaajista mittaa rengaskeilauksessa. Tauno hookana valmistautumassa starttiin puhtaanvalkoisella ´68 Cortinallaan. Vauxhall Veloxin tyylissä on jotakin perin amerikkalaista. Morris oxford iii:n valmistukseen tarvittavat työkalut laivattiin intiaan noin 50 vuotta sitten ja näin mallin elinkaari jatkuu hindustan ambassadorina vielä tänäkin päivänä! KeMiläinen Janne Vilmi toi näytille ´52 armstrong siddely Whitleyn. Kojelauta on varustettu aikakauden rallimittaristolla. 03/09 69. alumiinikorisen auton jarrujärjestelmää voisi kutsua nykytermein hybridiksi, sillä edestä löytyy neste- ja takapäästä mekaaniset jarrut. Kari Mörön Ford Mustang FB ´68 on kolmen vuoden rakentelun jälkeen muuttunut erehdyttävästi Bullitt-elokuvasta tutun esikuvansa kaltaiseksi. räTTäreiTä näkyy autotapahtumissa harmittavan vähän, liekö sätkäkoneen kuljettajien kalenterissa omia tapahtumia kiireeksi asti. Volvo pV544 on vuosimallia 1965 ja se kuuluu herralle nimeltä Göran ahlman
Näyttelyn oheisohjelmana esitellyt wrestling-painiottelut keräsivät uutuutena yleisön mielenkiinnon, ja niin tekivät perinteiset Hot Rod -missikisatkin. Näyttelyä täydentää vielä parkkipaikan alati vaihtuva kalusto. Kivoilla vanteilla maustettu ´56 corvette oli kuin karamelli. BuicK Super ´52 oli tämän kustomin aihio. Tässä kuvasatoa tämän vuoden tarjonnasta. Mercury Monterey ´58 tuli näytille Norjasta. Samoissa halleissa kun oli vielä tuningautoja, autohifiä jytisemässä sekä MC Heaven -moottoripyöränäyttely, katsottavaa riitti melkoisesti. Helsingin Messukeskus American Car Show Amerikanautoharrastajien pääsiäisperinteistä vankimmin paikkansa on pitänyt FHRA:n ylpeys American Car Show. auton toi näytille Petri Terho. 70 03/09. 10.13.4. 6070-lukujen taitteen muskeliautopiireissä korkeatasoinen enti- söinti on arvossaan, kun taas rodi- ja customväki veistävät vanhoista jipoista uusia sovituksia luomuksiinsa. Eikä puutu yleisöäkään, sillä 65 000 kävijää tutustui monipuoliseen näyttelyyn, jossa kaikki jenkkimeiningin eri tyylisuunnat olivat kattavasti esillä. kertaa. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine N äyttelystä ei loistoa eikä pullistelevia laitteita puutu. Tapahtuma järjestettiin jo 32
Puhtia pikkuautossa kuitenkin on. TuNiNghalliSTa löytyi maamme ensimmäinen a Manta, jolla malli aikanaan tyypitettiin Suomeen vuonna 1970. autolla on kilpahistoriaa. MaTTi rauhalan Pontiac grand Prix vuodelta 1964. cadillac ei ihan valmistunut näyttelyyn ja rakentaminen jatkui vielä paikan päällä. PeKKa rautakosken hieno 327koneinen SS impala ´62. SelKeäliNjaiSTa tyylikkyyttä 50-luvun puolelta edustaa tämä ´57 Ford Thunderbird. 03/09 71. rodiaaTTori-lehTi näyttää satsanneen kuvauskalustoonsa. NyKyääN kun on niin kovin muodikasta ajaa vihreällä autoilla, oli se sitä 70-luvun alussakin. KlaSSiKoT-lehdeN viime numerossa esitellyn opel caravanin omistaja Seppo Mäkelä toi näytille 4-reikä Buickin, jonka hampaita on kullattu. volKKarioSaSToN teemana oli maksimaalinen kontrasti. PeKKa Kotiahon renault alpine a 110 pienenä autona ei paina kuin runsaat 600 kiloa
Yksi maukas vaihto ehto 70luvun urheilullista henkeä tavoittelevalle voisi olla aidot italialaiset Vitaloni Californian peilit. Osan runko on muovia ja jalka kevytmetallia. Sen lisäksi, että firman henkilökunta jäljittää vanhoja varaosavarastoja, he myös aktiivisesti pyrki vät paikallistamaan osia alihankintana valmistaneita yrityksiä ja mahdollisuuksien mukaan teettävät uusia osia alkuperäisillä työkaluilla. www.classicteamlotus.co.uk 70-luvun henkeen Kromatut pisarapeilit ovat monessa tapauksessa ehdoton valinta klassikkoautoon, mutta tuoreemman kaluston tyyliin ne eivät aina välttämättä istu. Formula 1 auton keulapalat ovat takasiipien ja vanteiden ohella halutuimpia koristeita moottoriurheilufanin kotiin, mutta sellaisen hankkiminen on lähes mahdoton rasti. Vaihtoehtoja on toki muitakin. Esimerkiksi voisi kaivaa vaikkapa 224 kruunulla irtoavan PV ja Duett malleihin käyvän lukkopatruunan avaimineen. Ilmaisia ne eivät ole, mutta ei hintoja voi panostukseen nähden kovin pahana pitää. Kyseessä ei siis ole mikään kehnolaatuinen halpatuontikopio, vaan alkuperäistä peilimallia todellakin saa edelleen uutena. 02 2432 781 Uusia osia vanhoihin Volvoihin CVI Automotive on ruotsalainen yritys, joka on keskit tynyt toimittamaan alkuperäisiä varaosia vanhoihin Volvoihin. Ruotsin lisäksi sivustoa voi selailla myös englannin kielellä. Tarinoita veteraanipyöristä Aiemmin muun muassa kitaroista ja Suomen au toistumisesta kirjoittanut Juha Vartiainen on tart tunut tällä kertaa kaksipyöräistä härkää sarvista. Classic Team Lotus on haalinut käsiinsä vanhoja muotteja, joiden avulla on saatu tehtailtua täsmälleen alkuperäisen kaltaisia keulakappaleita. Aivan kaikille alkuperäisiä palikoita ei tietenkään riitä, sillä tietyille osille on ostajia enemmän kuin myytäviä tuotteita. 65 euron kappalehinta ei varsinkaan laatutasoon nähden kuulosta kovinkaan pahalta, olivathan nämä sentään ensiasennuksena mm. Ferrari 308 GTB:ssä vuonna 1975. Kuopiolainen on koonnut Kaksipyöräiset veteraanit kirjaansa suomalaisten harrastajien entisöimiä tai säilyttämiä moottoripyöriä ja mopoja laajalla skaa lalla, aina 20luvun Royal Enfieldistä ´79 Helkama Raisuun. Opuksen voi hankkia paikallisesta kirjakaupasta tai vaikkapa Readme. Rompetori Tarpeellista tavaraa harrastajalle Formulafanin seinäkoriste Vanhojen formuloiden osat ovat maailmalla suosittuja hyllykoristeita ja jopa sisustus elementtejä. Edustajana toimii www.freetechnics.fi, puh. Tällä hetkellä on mahdollista hankkia itselleen esimerkiksi kuvan Lo tus 99T mallin osa joko Satoru Nakajiman (11) tai Ayrton Sennan (12) kilpailunumerolla. Volvohar rastajan kannattaa ehdottomasti pistäytyä osoitteessa www.cviautomotive.se. Hintaa osalla on noin 300 puntaa ja lisähintaan on tarjolla seinäasennusta helpottava teline sekä valaisinyksikkö. Tällä hetkellä CVI Automotiven varastosta löytyy runsaasti vaikeaksikin miellettyjä osia. Vuonna 1992 startannut projekti on vaatinut tuhansia puhelinsoittoja ja satojen kirjeiden postittamista muusta vaivannäöstä puhumat takaan mutta tulostakin on syntynyt. Lyhyet, 12 aukeaman mittaiset esittelyt ovat suurine kuvineen sopivan kevyttä luettavaa ja pyörien seassa kulkevat tietoiskut valottavat kaksipyöräisten historiaa ja kulttuuria myös asiaan vihkiytymättömälle lukijalle. fiverkkokaupasta noin 38 euron hintaan. 72 03/09
Keskikupit ja pyöränmutterit sisältyvät hintaan. Malcon Ordenone Leather ilmanraikastinspray tuo ratkaisun ongelmaan perin hel polla tavalla. Nyt tätä koukuttavaa lelua valmistetaan taas. 02 2432 781 Tuoksu tuo tunnelmaa Nahkaverhous on sekin luksusta, ja arvokkaan materiaalin luoma ylellisyyden tunne muodostuu ulkonäön, tuntuman ja tietenkin tuoksun yhdistelmästä. Likaisen tai kuluneen pinnan ehostuk seen on olemassa puhdistus ja kunnostusmenetelmiä, joiden myötä nahkaverhoilu saadaan näyttämään ja tuntumaan kuin uudelta, mutta se tuoksu sen palauttaminen ei aivan noin vain onnistukaan. 50 sentin päästä suoraan käsiteltävälle alueelle tai vaih toehtoisesti sitä voidaan myös käyttää auton ilmastointilaitteen kautta niin, että suihkutetaan ilmastointilaitteen suodattimeen kun laite on käynnissä. Esitellessään hassua ilmiötä kotona Bettyvaimo tuumi keksinnön soveltuvan lasten leikkikaluksi. www.freetechnics.fi, puh. Puolitoista tuntia ovien avaamisen jälkeen lähti erän viimeinen paketti asiakkaan matkaan. Vajaan 400 gramman purkilla on hintaa 15,70 euroa ja lähin jälleenmyyjä löytyy maahantuojan nettisivuilta osoitteesta www.presco.fi STARTIT JA LATURIT Laturit, startit Akut ja akkuvaraajat Laturi- ja starttihuolto N! ISII NE S VE MYÖ Tutustu sähköiseen tuoteluetteloon. www.fatbraintoys.com sivustolta saa hankittua itselleen näköispainoksen ensimmäisen erän Slinkystä kahdeksalla dollarilla, erikoisuuden tavoittelijoille on tarjoilla kullattu versio moninkertaiseen hintaan. Yleisesti arveltiin, että neljänsadan kappaleen erä jäisi myymättä, mutta toisin kävi. Päälle pitää vielä muistaa laskea postikulut ison veden takaa Suomeen. Perinteiset puolavanteet Vanhan ajan kisahenkeä saa autoon helpoiten vaihtamalla alkuperäi set peltivanteet ajan hengen mukaisiin puolavanteisiin. Yksinkertainen on hauskaa Tuskin Richard Jamesilla oli aavistustakaan, millaisen myyntimenestyksen kanssa hän oli tekemisissä, kun huomasi aivan muuhun tarkoitukseen kehittelemänsä vieterin laskeutuvan itsekseen portaita alas. Aine sumutetaan ke vyesti n. Free Technic sin maahantuomilla 13tuumaisilla vanteilla on leveyttä täydet seitsemän tuumaa, joten niiden avulla saa vaikkapa vanhakoppaisen Escortin alle soviteltua melko näyttävän rengastuksen. Ensimmäiset Slinkyksi ristityt vieterilelut saapuivat phila delphialaisen Gimbelsin puodin leikkikaluosastolle myyntiin vuonna 1945. Sittemmin Slinky on esiintynyt elokuvissa ja postimerkeissä, sitä on käytetty terapiavälineenä ja jopa radioanten nina Vietnamin sodassa. ETluku on 7 ja hintaa vanteelle kertyy 120 euroa kappale. Fordin 4 x 108 jaon ohella tarjolla on Toyota / MGB / Triumph 4 x 114,3 sekä Tri umph 95.25 ja MG 101.6 mm. Varaosat, asennustarvikkeet, liittimet, ym. WWW.ADITA.FI Maahantuonti, tukku- ja vähittäismyynti WWW.ADITA.FI 0207 789 789 03/09 73
Pelejä pelattiin kaikkialla ja ne kiikutettiin myös kouluun välituntipelaamista varten. Harvalla oli varaa useampaan omaan peliin, mutta yhden omistaminen mahdollisti lainailun avulla lukuisien muidenkin pelien pelailun välituntisin. Nappuloita painelemalla ohjattiin pomppivaa ukkoa, hämähäkkiä, gorillaa, Aku Ankkaa tai mikä hahmo milloinkin pelin tähtenä seikkaili. Tavaroiden pudottamisesta veteen seurasi armotta virhe. Pelien toiminnot lisääntyivät hahmojen liikuteltavuuden lisäänty- essä ja avattavat kaksiruutuiset Multi Screen -pelit toivat tuplasti lisätilaa hahmojen pomppia. Kaikkiaan 60 erilaista Game & Watch -peliä piti ostajat pitkään kiinnostuneina taskukokoisista piipittäjistä. Game & Watch -pelien juonena oli toistaa jotakin hyvin yksinkertaista tehtävää samalla varoen pelissä liikkuvaa vaaratekijää. Pis- 74 03/09. Pelien hämmästyttävän yksinkertaiset juonet sekä juuri ja juuri pelattavuuteen yltävä toteutus koukuttivat pelaamaan aina kipeytyneisiin peukaloihin asti. N intendon 80-luvun alussa markkinoille pukkaamat taskukokoiset elektroniikkapelit nousivat hetkessä hurjaan suosioon. Kulloinkin pelattavalla hahmolla oli kolme elämää, joten peli ei tyssännyt heti ensimmäiseen virheeseen. Esimerkiksi Kippari-Kalle-aiheisessa pelissä Kallen tyttöystävä Olga heitteli veneessä istuvalle sankarille tavaroita, joita sen tuli napata kiinni. Pelien edetessä tempo nopeutui, joten harjoittelu oli ainoa tie parempiin pisteisiin. Klassikkoesine Nintendo Game & Watch Pieni piipittäjä Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine Elektroniikkapelit lainasi: Osto-ja myyntiliike Aika Vanha, Aleksanterinkatu 30, Lahti Peleistä kiinnostuneiden pikkupoikien 80-luku pyörähti käyntiin Nintendon eletroniikkapelien parissa. Brutus, tuo sarjakuvasta tuttu tappelupukari, vaani Kallea yrittäen mäjäyttää joko nuijalla tai nyrkillä Kallen pois veneestä. Mitä useammin tehtävän suoritti, sen enemmän näyttöön ilmestyi pisteitä, joista pelitaitojen kehittymistä saattoi mitata. Peli oli yksinkertaisuudessaan lumoava. Ensimmäiset yksiruutuiset pelit olivat varsin yksinkertaisia, ja niissä hahmoa saattoi liikuttaa vain suuntaan tai toiseen. Nopeat refleksit sekä juonen ja pelin kehittymisen ulkoaopettelu veivät lajissa pitkälle. Älyä tai muitakaan strategisia taitoja ei peleissä päässyt käyttämään tai kehittämään. Useimmissa peleissä oli valittavana kaksi eri vaikeustasoa: A-tasolla oli helpompi opetella peliä B:n ollessa nopeampi ja siten vaikeampi pelata
Nestekidenäytön paras ominaisuus on sen vähäinen virrankulutus, joten patterit riittivät aina kauemmin kuin mielenkiinto. Tämän laatikon sisältä löytyy yksi suosituimmista peleistä, vuonna 1982 julkaistu yksiruutuinen Donkey Kong JR. Jos äänimaailma oli peleissä vaatimaton, grafiikka oli kerrassaan mykistävää. Kolmen menetetyn matkustajan jälkeen peli loppui. Nykyinen, ties monesko versio aiheesta kulkee nimellä Nintendo DSi. mario-hahmo pomppi myös kaksiruutuisessa Donkey Kong multi Screen -pelissä. Nintendon osalla alkeelliset eletroniikkapelit hallitsivat markkinoita kymmenisen vuotta, kunnes aika ja firman huimasti kehittyneempi Game Boy -käsikonsoli ajoivat niistä ohi. Kovimmat "moottoripeukalot" kykenivät pelaamaan helpoimpia pelejä kymmenkertaisesti ympäri. Samalla periaatteella liikkuivat kaikki pelien hahmot. LCD-näytön läpi näkyi kiiltävä alumiininen pohjalevy, johon oli maalattu pelin "lavasteet". Snoopy Tennis -peli sai ja saa yhä harrastajien keskuudessa tylyn tuomion. Täydellistä 60 pelin kokoelmaa ei ole laisinkaan vaikea hankkia nettihuutokauppojen avulla hintojen ollessa yleisimmillä peleillä jokusen kympin kappaleelta. Täysi vene piti aina välillä tyhjentää rantaan ja palata kiireesti pelastamaan lisää. Pelissä pelastettiin palavasta risteilijästä hyppivää väkeä ohjaamalla pelastusvenettä oikeisiin paikkoihin. Toisella napilla ohjattiin palavan talon katolla sammutustöissä olevaa aku ankkaa, toisella mikki Hiirtä, joka paikkaili vuotavaa paloletkua sekä hoputti Hessu Hopoa pumppaamaan vettä lujemmin. Nintendo oli kuitenkin se, jota pidettiin jollakin tapaa aitona. Ensimmäisten yksiruutuisten pelien näyttö sisälsi noin 30 kuvaa, jotka joko näkyivät mustana tai olivat näkymättömissä. Pelit toimivat kahden nappipatterin voimalla. Moinen suoritus vei jo aikaa. Piip! Pelien äänimaailma, jos sellaisesta voi edes puhua, oli nykysoittoääniin tottuneiden mielestä raivostuttavan monotonista. Laitteen virrankulutus oli niin pieni, että vaikka peliä ei pelannutkaan, pyöri peli äänettömänä ruudulla omia aikojaan kellonajan näkyessä pisteiden paikalla. Sama sitkeä kaveri seikkailee tänäkin päivänä valmistajan peleissä. yKSiRuuTuiSTEn Wide Screen -pelien paketti mainosti kellon herätystoimintoa. 80-luvun pikkupoikien robotteja ihannoivassa maailmassa piip-äänen tai jopa pip-pip-piiiip -melodian päästävä laite kuulosti ihanan tekniseltä ja juuri siksi niin hienolta. Valmistajan nykyiset versiot ovat kehittyneet huimasti onhan aikaakin kulunut lähes 30 vuotta ensimmäisistä Game & Watcheista. Jännä mutta yksinkertainen peli. KaKSoiSnäyTTöinEn mikki Hiiri ja aku ankka oli pelien parhaimmistoa. Osa niistä erosi piristävällä tavalla esikuvistaan ja olivat täysin pelattavia nekin. Takapuolelta puuttuva pattereiden taustalevykään ei haittaa, niitä kun valmistetaan nykyisin uustuotantona. Alkuperäisessä laatikossaan oleva virheetön ja naarmuton yksilö pienine ohjekirjoineen on aina halutumpi, mikä näkyy heti hinnoissa. PiKKuinEn jalka piti peliä pystyssä, jolloin se yritti hoitaa pöytäkellon virkaa. 03/09 75. Mikään kuvan osa ei siis liikkunut, vaan vaikutelma hahmon liikkeestä syntyi kun hahmo hävisi näkyvistä samalla ilmestyen uudestaan toiseen paikkaan. Tänä päivänä 80-lukuiset Nintendon piipittäjät kulkeutuvat hanakasti keräilijöiden kokoelmiin kirpputori- ja rompetoripöydiltä. B-pelin ympäripelaaminen oli usein todella kovan harjoittelun takana. teiden kertyminen peleissä nopeutui yleensä 300 pisteen jälkeen, jolloin kertyi tuplapisteitä. Jännitystä ja vauhtia riitti, kunnes akun pyrstösulat aina lopulta syttyivät liekkeihin! PiKKunaPPuLoiSTa pystyi valitsemaan hitaammin etenevän a-pelin, mutta kovemmat pelurit valitsivat aina nopeamman B-vaihtoehdon. Nintendon Game & Watch -elektroniikkapelit eivät hääränneet pelimarkkinoilla täysin yksinään ja lukuisia jäljittelijöitä ilmestyi markkinoille välittömästi. Peleissä oli nimensä mukaisesti myös kello, joka oli varustettu herätystoiminnolla. Pisteet nollautuivat 999 pisteen jälkeen, jolloin puhuttiin pelin ympäripelaamisesta. Se oli yksi tylsimmistä peleistä ikinä. KaKSoiSnäyTTöiSTEn pelien harvinaisuus oli Lifeboat-peli, joka aukesi sivusuunnassa. Palavasta laivasta kauhuissaan hyppelevät matkustajat saattoivat joutua haiden syötäviksi, jos et ollut veneinesi oikeassa paikassa oikeaan aikaan
Ajattelimme että kyseessä on joku pieni juttu, mutta siellähän oli tienpientareet täynnä autoja, makkaranmyyjät paikalla ja niin edespäin. Kahvilan valikoimaan kuuluvat kahvit, limonadit ja sekä makeat että suolaisemmat purtavat. Osoitteesta www.moottorikahvila.fi. Kuinka ollakaan, kohta huomasimme ettei suunnitelmasta oikein enää voi perääntyä", Risto nauraa. Puolitoista vuotta sitten Lahden Classic Motorshown primus motor, monessa liemessä keitetty moottoriurheilumies Risto Laine etsi puolisonsa Terhi Heloahon kanssa uutta kotia. Paikka sopiikin mainiosti ajeluretken kohteeksi vaikka koko perheen voimin. Viralliselta titteliltään Moottorikahvila on elintarvikekioski, joten tarjolla on myös pieni valikoima elintarvikkeita sekä esimerkiksi hygieniatuotteita. Ja kaikki ihan vaan pelkästään huvin vuoksi", Terhi iloitsee. Lähiseutujen asukkaatkin suhtautunevat varsin positiivisesti lisääntyneeseen pörinään, sillä emäntä Heloahon mukaan paippislaiset tuntuvat olevan autohenkistä väkeä. 76 03/09 "Syksyllä täällä järjestettiin peltoautokisat täysin epäviralliset sellaiset. Teemaa on korostettu Alfamerin autokirjamyynnillä sekä hyllystä löytyvällä varsin laajalla lehtivalikoimalla: tarjolla on lukukappaleita oikeastaan kaikista merkittävistä julkaisuista auto- ja moottoripyöräharrastusten saralta. Tapahtumia riittää Moottorikahvila painottaa olevansa autoharrastajaystävällinen paikka. Eräänä iltana surffailu tuotti kuitenkin tulosta ja ruudulle ilmestyi Paippisten kylässä myynnissä ollut vanha kyläkauppa, jonka pihalla pönötti oikea vanhan koulukunnan polttoainemittari. Talo on rakennettu 50-luvulla, ja kiinteistössä sekä piharakennuksessa on ollut monenkirjavaa toimintaa aina bensiininmyynnistä leipomoon ja maatalouskonekauppaan asti. "Puoliksi vitsillä ideoimme, että tänne pitäisi perustaa kahvila. Kohtaamispaikka Sipooseen Sipoo, 16.5. Toukokuun puolivälissä Sipoon Paippisten kylä nousi, jos nyt ei maailmankartalle, niin ainakin kotimaisten moottoripäiden tietoisuuteen. Vanha kyläkauppa ja sen kyljessä sijaitseva "maailman pienin Shell-huoltoasema" heräsivät henkiin. Teksti ja kuvat: Johannes Repo I LisäTysTä pysäköintitilasta huolimatta tungosta riitti kuvan VW-letka sisälsi kokonaisuudessaan vain täysin alkuperäiskuntoisia Kuplia, myös kaksi puolen välin vihertävää ovaalia! dea autoharrastajaystävällisen kahvilan perustamisesta syntyi sattumalta. Kauppa ja bensiininmyynti ovat loppuneet kuitenkin jo 1980-luvulla. Talosta tehtiin kaupat ja pariskunta käynnisti kunnostusoperaation. Kyläkauppa ja kahvitiski Vaikka aikaisemmin paikalla toimineen kaupan aikaan asiakkaiden autot mahtuivat kyläläisten kertoman mukaan parkkiin tien pientareelle, on pihalle rakennettu lisää pysäköintitilaa. Risto kertoo haaveilleensa vanhasta huoltoasemasta pitempään, mutta myynnissä olevia saatika sitten asunnoksi kelpaavia ilmestyi myyntiin melko harvoin
Paikalle oli pölähtänyt muun muassa kymmenien moottoripyörien lähetystö. löytyy tapahtumakalenteri, johon on rastitettu jo useampia merkkikerhojen kokoontumisia. Taka-alalla arne Åvall starttailee 30-luvun Packardia, etualalla arnen poika oskari valmistautuu myös kotimatkaan upealla MGa:llaan. PaKsuToLPPa-KuPLa kumarsi esi-isiensä suuntaan: Voimaa ilosta. MooTToriKahViLan avajaispäivänä riitti väkeä aamusta alkaen. "Kahvila on yleisölle auki myös noina päivinä, joten kaikki ovat tervetulleita katsomaan mitä täällä silloin tapahtuu", Terhi Heloaho painottaa. MediuMLaaTuisTa keskioktaanista bensiiniä on Paippisissa myyty viimeksi 1980-luvun lopulla. Menneen ajan henkeä huokuvasta myymälästä löytyy luettavaa ja syötävää. Wolf? 03/09 77. risTo Laine myhäilee tyytyväisenä: kunnostettu kahvilarakennus palvelee taas matkalaisia. Kahden sukupolven harrastajia. Joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina Paippisissa kokoontuvat Volvot, pari kertaa kuus- sa torstai-iltaisin pihalle jyristelevät Corvetet ja parin viikon välein kohtaavat eri merkkien urheiluautoharrastajat omalla Breakfast Clubillaan. Tarjolla on myös ralliaiheisia T-paitoja. WoLf Patrolin herrojen streethenkistä Malibua vartioi..
Hyvin monet kunnostuksen työvaiheet syntyvät Oikarin omissa käsissä aina verhoilutöitä myöten. auto, mutta on aikaansaava isäntä tehnyt yhdeksän autoa vieraallekin. Eipä museon isäntä ehtisi kaikkia edes ajeluttaa, sillä kunnostustöiden lisäksi aikaa vievät maratonjuoksun ja pitkänmatkanhiihdon harrastaminen. Työn alla on parhaillaan 54. Oikari on autokokoelmaansa kerännyt 18 vuotta ja onpa siinä sivussa tallien suojiin kertynyt jokusia moottoripyöriäkin. Pieni poikkeus on vuosimallin ´60 Chrysler Windsor, mutta vanhana Suomi-yksilönä sopii sekin kokoelmaan. Yhden miehen, Raimo Oikarin, eläkepäivien ajankuluna on ollut ahkera vanhojen autojen kunnostaminen. Raimo Oikarin Raimo oikari on kerännyt autokokoelmaansa 18 vuotta. Keski-Suomen sydämessä seisova automuseo on oiva osoitus siitä, kuinka paljon yksi tarmokas ja käsistään kätevä suomalainen saa halutessaan aikaan. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine P ylkönmäki sijaitsee Keski-Suomessa, 17 kilometriä Karstulasta etelään. Raimo painottaa sanaa kunnostaminen, sillä entisöinnistä puhuttaessa hänen mielestään auto rakennetaan kokonaan uuden veroiseksi. Suurin osa kokoelman autoista on itäautoja tai muuten aikanaan Suomessa hyvin arkisia kulkupelejä. Kokoelman kaikki autot ovat periaatteessa käyttökuntoisia ja otettavissa ajoon vaikka siirtokilvillä, mutta Oikari ei katso tarpeelliseksi pitää autoistaan kuin osaa rekisterissä. Osa autoista on ollut metsäkonekuskien löytämiä metsäautoja päätyessään Oikarin kunnostettaviksi ja kokoelmaan. Skodan tällä naamalla voi toisinaan bongata vanhojen autojen tapaamisista, mutta koska viimeksi näit farmariversion? GoGGomobil isar 700 -farmari hempeässä kaksivärimaalauksessaan. 78 03/09. Vuoden 2009 alussa Saarijärveen liitetyn Pylkönmäen Pääjärvellä sijaitsee maaseutumajoitusta tarjoava Jakolan Tila, jonka pihapiirin tallit kätkevät sisäänsä RO Cars -automuseon kokoelmat. Ne hoituvat miehen ikään ehtineellä Adler-merkkisellä ompelukoneella vaivatta
lopputulos on siisti, mutta omistajan mielestä hitusen liian sinertävä. Sylintereitä kolme ja tahteja kaksi. VeRSTaan puolella työn alle pääsyä odottelee a Fordin Fordor. Perimmäisenä kahdesta Trabantista rakennettu limusiini. Pobedan verhoilut on kerätty useamman yksilön materiaaleista ja värjätty vihreäksi alkuperäisen mallin mukaan. kokoelmasta löytyy myös hernekeitonvärinen vanhempi malli. Paitsi täällä. kunhan Volvon kuormuri ensin valmistuu. kaikki autot eivät ole pihapiirissä. 03/09 79. Taaempi Volga on yltänyt museokilpiin. PmC Gloria ´65 on 6-sylinterinen Japanin loistoauto, ainakin naamavärkin kromimäärästä päätellen. iFa barkas ´57 eli salama. moniko lukijoista tunnistaa. neuvostoliittolaisen, meillä Jaltana myydyn pikkuauton viimeinen kantikas versio, jollaista ei voi nähdä ehkäpä missään. Pitkään Hollolassa seissyt henkilö-pakettiversio löytyy nyt oikarin kokoelmasta. eduSTaVan itäsaksalaisten autojen kokoelman vastapainoksi halliin on kerätty myös läntisen puolen parhaimmistoa. automuseo iTä-euRooPan merkkikirjoa: ifa, P70 Zwickau, Trabant, Wartburg... Ja moniko osaisi kirjoittaa auton merkin alkuperäiskielellä
Paljon sitä ihan oikeaa rompetta tarjoavan tapahtuman alue raviradalla on ääriään myöden täynnä myyjiä tavaroineen sekä harrasteparkin hienoa katseltavaa. 6-volttisen ambulanssin sireeni valolla ja lasinen kukkavaasi kaupan päälle. ´64 valiantin ovi ei maksanut mitään. Lauantai on perinteisesti ollut hiukan sunnuntaita suositumpi päivä, mutta upeat, ajoittain jopa t-paitakelit houkuttelivat yleisöä molemmille päiville ja vain sunnuntaina tulleet myyjät toivat tarjolle lisää "tuoretta tavaraa". hyvää tavaraa ei kannata hinnalla pilata. LincoLn Premiere ´57:n pölykapselikierros löysi ostajan, cadillacin omat jäivät vielä odottelemaan. hyvin selkeälinjainen Fanticmotor-pikkumopo tunnettiin meillä myös Tossu-nimellä. Tossumopoista lisää tulevaisuudessa. varusTeiLLa auto mieleiseksi. Ajoittaisia ruuhkia lähialueiden teille syntyy isoista yleisömääristä väkisinkin. Jos ei suunnittele kesäisin menevänsä kuin jokuseen rompetori-tapahtumaan, tätä voi suositella yhdeksi niistä. 80. Väkeä rompetorilla kävi molempina päivinä tuhansia ja naapurissa sijaitseva kotieläinpuisto tuo joka vuosi sankoin joukoin lapsiperheitäkin tapahtumaan. Lommo ja luodinreiät kaupan päälle. JawaT toimivat kaikkialla samalla tavalla. Lahden alueella toimiva kerho satsaa tapahtuman toimivuuteen ja kiitosta siitä satelee joka vuosi niin myyjiltä kuin yleisöltäkin. yksi kun kertoo omat kokemuksensa kaukaa nuoruudesta, muut odottavat vuoroaan. Orimattilan Rompetori Orimattila, 16.17.5. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine huuTokauPPa keräsi kiinnostuneita ja sekalaisia pöläreitä "vasaroitiin" euron arvoisina. Kotimaan suurimpiin lukeutuva romutoritapahtuma keräsi Orimattilan raviradalle tuhansia harrastajia viikonlopun molempina päivinä, eikä ihme keli ei olisi voinut olla parempi. R 03/09 ompetorien parhaimmistoon kuuluva Orimattilan kaksipäiväinen tapahtuma on PäijätHämeen Mobilistien vuoden suurin tempaus
ei vaan onnistu usko pois, myyjään voit aina luottaa. Juuri maahamme saatu Packard super clipper odotti 20 vuotta Texasissa ja vuoden Floridassa päästäkseen vihdoin orimattilaan myytäväksi. on siinä pähkäiltävää, mikä mihinkin sopii. TodeLLa kapealle palstalle suunniteltu villersmoottorinen maataistelukone. Tässä tämän vuoden palkittuja. cLassic chevyjen ehkäpä näteintä mallia edustaa ´57 hT. motskariparkissa asiat olivat nyt päinvastoin. PäiJäT-hämeen mobilistit jakavat jäsenilleen entisöintistipendejä. ennen kaikilla oli Jawa, tuskin kellään harrikkaa. Fomocon vahoilla ei pidä mennä kiillottamaan vaikkapa oldsmobilea saatikka Gm-kiillokkeella vanhaa valianttia. osista voidaan taas kasata ehjiä moottoreita. kuTen autonhoitoartikkeleistamme selviää, oikea aine oikeaan paikkaan. 450 euroa. asiaT kääntyvät joskus päälaelleen. Pääpiirteittäin täydellinen, mutta hiukan kulahtanut auto olisi irronnut 4500 euroon. romuJen myyminen on harvoin vakavaa liiketoimintaa. ehJiä moottoreita puretaan osiksi. eikun kuituja. kovakaTToisena suomi-autona pikku-austin on jo harvinaisuus. eLämä on valintoja. 03/09 81. Projekti josta on kiva jatkaa oli tarjolla 7900 euron hintaan. TeiJo-PakeTTiauTon korjauspel.
JenkkeJä oli edellisvuosien tapaan mukavasti paikalla. Uutta oli myös museon sisätiloissa, jonne on tämän vuoden ajaksi koottu sympaattinen polkuautonäyttely. TUnTUrin nopeusmittareita oli myynnissä kattava valikoima. 82. Mukava uutuus tämän vuoden tapahtumalle oli pihalle urakoitu hiekkakenttä, joka mahdollisti pienimuotoisen harrasteautoparkin järjestämisen yleisön iloksi. Perinteinen Äitienpäivän Rompetori järjestetään Espoon Automuseon pihamaalla, ja tuttuun tapaan nähtävää riitti niin auto- kuin prätkähar03/09 rastajille. Toiset viimeisen päälle kiiltävässä kunnossa, osa kauniisti patinoituneita. GrilliMakkara ja laitilan limu maistuivat leppoisalle romppariväelle ja hienoahan se oli hyvällä kelillä evästelläkin. Johanna sai viiden euron kaivinkoneesta hienon pihakoristeen, joka saattaa jopa toimia pienen rasvauksen jälkeen. Äitienpäivän Espoon Automuseo, 10.5. Rompetori Sää suosi Espoon Automuseon pihamaalla järjestettyä äitienpäivän rompetoria, ja se myös näkyi yleisön sekä myyntipöytien määrässä. Vihreä urheiluauto on vuosimallin ´51 MG TD Mark ii. sen takana häämöttää toinen samansävyinen laite, Zetor 25a vuodelta 1957. Morris Minor 1000 ´59 oli yksi parkki paikan harvoista brittiautoista. Maansiirtokoneen lastaaminen toimi tuksen Unskiin vaati hieman sovittelua. Teksti ja kuvat: Kari Mattila O malta kohdaltani kesän rompetorien kiertäminen alkoi toukokuun toisena viikonloppuna, mutta ennen Espoon tapahtumaa piti ensin käydä Parkanossa sadetta pitämässä. Muodollisen kolmen euron pääsylippu äideiltä ei sisäänpääsymaksua tietenkään peritty sisälsi myös museovierailun, joten aluetta kierrellessä hurahti useampi tunti kuin huomaamatta. Onneksi tapahtumia riittää läpi koko kesän, ja kun lähes joka viikonlopulle on järjestetty erilaista ohjelmaa useammalla paikkakunnalla, ei yksi sadepäivä pääse pilaamaan koko viikonloppua
Jos rivistä olisi löytynyt punainen, olisi päästy kauppoihin. Tyrkyllä oli myös hieman erikoisempaa tavaraa, kuten kilpaautoon käypä pedalbox. Taaempi yksilö on yksi niistä, jotka tuotiin maahan helpottamaan vuoden 1952 olympialaisten ruuhkia. selkeisTä ohjeista huolimatta on pari pesukertaa tainnut jäädä väliin. lUUriT maksoivat 50 euroa kipale. helkaMa raisu nostaa suosiotaan mopoharrastajien keskuudessa. tuliteriä Microntehoputkia useampaan kaksitahtiseen satapiikkiin. espoon automuseon tämän vuoden teemanäyttelystä löytyy sympaattisia polkuautoja. renaUlT alpine ei ole aivan jokapäiväinen näky, varsinkaan turboahdettuna versiona. Minarellin moottori oli luotettavuudeltaan samaa tasoa suzukin kanssa, eikä näiden kanssa taida tekniikkamurheita olla nykyäänkään. kaikki varmasti muistavat, millainen äänimaailma vanhasta rD: stä lähti kyseisen osan asentamisen jälkeen. Jawa ´61 kiukutteli hieman, mutta korjaantui kevyen ruuvaustuokion jälkeen. roMpparilTa löytyy lähes mitä tahansa kuten todella edulliset välineet, joiden avulla voi kiivetä yhteiskuntaluokasta seuraavaan. UUTTa huolto osaa metritolkulla, ja kaikki vieläpä melkoisen sopivaan hintaan. VasTaperUsTeTUn Checkerkerhon vanhat taksiautot tuntuivat kiinnostavan. Turbon 2,5litrainen ja 200hevosvoimainen tekniikka on lainattu r25:n ahdetusta versiosta pienin muutoksin. 03/09 83. UaZ ensimmäiseltä omistajalta ja vain 12 000 kilometriä mittarissa oli tuotu myytäväksi harrasteautoparkkiin. renkaiDen ohella tämän pöydän päältä löytyi mm
Vuosimallin ´61 farmari-Anglian uutena ostanutta herrasmiestä tämä mielipide ei kiinnostanut lainkaan hän oli päättänyt myydä autonsa Ipille, joten sen hän myös teki. Hyvinkää 84 03/09. Hyvään kotiin Ford Anglia ´61 Hyvinkääläinen Ilmo Pirhonen on täysverinen prätkämies, eikä auton ostaminen ollut edes käynyt hänen mielessään
03/09 85
No, joka tapauksessa Autokeskuksen välityk sellä sai hankittua viljelijää kovasti kiinnostavan Ford Anglian, mutta vain käteisellä ja pienen toimitusajan jälkeen. Tarinan mukaan Uuden maankatu viitosesta ei tätä ennen oltu vielä myyty ainuttakaan uutta Fordia, joten kuvien yksilöllä on jo siinäkin mielessä oma tärkeä paikkansa Hy vinkään historiassa. Tervatut kromiosat Alkujaan Räsäsen hankkima Anglia oli rekisteröity pakettiautoksi edul lisemman ostohinnan takia, ja kun käyttöönotosta oli kulunut riittävästi aikaa, se muutettiin asianmukaisesti henkilöfarmariksi asentamalla auton takaosaan istuimet sekä sivuikkunat. Kytäjältä kotoisin oleva maanviljelijä Räsänen oli kuitenkin päättänyt hankkia itselleen tuliterän menopelin, ja kääntyi asiassa juuri perustetun Fordpiirimyyjäliik keen puoleen. Maksusuorituksen jälkeen kauppias suuntasi maahantuojan varastolle, jossa Anglia-kaupat tehtiin samoilla seteleillä, jotka johtaja oli vasta saanut haltuunsa. Hyvinkään Autokeskuksen uudet liiketilat sijaitsivat Hyvilinnan talossa linjaautoasemaa vastapäätä. Liikkeellä kun ei ollut varastoa sen enempää kuin pääomaakaan sellai sen kokoamiseen, ja niinpä myös herra Räsänen joutui uskomaan koko kaup pahinnan liikkeen johtajan haltuun. Kaupanteon jälkeen kaksikko sitten saapui peräkanaa ajaen takaisin Hyvinkäälle ja viljelijä Räsänen pääsi istahtamaan vihdoin uuden autonsa ratin taakse. Vuodet tekivät kuitenkin tehtävänsä, ja aiko jen saatossa tyylikäs farmariauto jäi auttamattomasti vanhanaikaiseksi ja Räsänen hankkikin lopulta käyttöön sä uudenaikaisemman menopelin. Operaation sai tehdä aivan laillisesti ja vieläpä ilman veroseuraamuksia, yksi kotimaamme autoverohistorian kummajaisista tämäkin. Ford Anglia ´61 Teksti: Kari Mattila Kuvat: Minna Mattila V uonna 1961 uusien länsiauto jen kauppa Suomessa ei ollut kovinkaan vilkasta. Anglia sai piharakennuksesta kuivan säilytyspaikan, jonne se pysäköitiin odottamaan aikoja parempia.. Puoti ei tietenkään ollut autoliike siinä mer 86 03/09 kityksessä kuin sen nykyään käsitäm me, vaan kyseessä oli pikemminkin jonkinlainen myyntikonttori. Suorituksen jälkeen kauppias Toiviainen hyppäsi autoonsa, otti apumiehen kyytiin ja suuntasi kohti pääkaupungissa sijaitsevaa maahan tuojan varastoa, jossa Angliakaupat tehtiin juuri niillä samoilla seteleillä, jotka johtaja oli vasta saanut hal tuunsa. Anglia palveli maanviljelijän käyttöautona pitkään, ja on sanomat takin selvää, että siitä pidettiin tuona aikana erinomaista huolta. Kysynnän puutteesta ei toki ollut kyse, vaan valtiovallan asettamasta tuontikiintiö järjestelmästä, joka piti näiden ylelli syystuotteiden liiallisen yleistymisen tiukasti kurissa
Sillä kertaa Räsänen jätti asian sikseen, mutta palasi jälleen kuukauden kuluttua. Pakollisten paperitöiden ja rahalii kenteen jälkeen oli aika siirtää Anglia peräkärryn päälle. "Räsänen poikkesi eräänä päivä nä myymälään, kertoi omistavansa vanhan Anglian ja lisäsi perään että hän mielellään myisi sen minulle", Ipi kertoo. Pienkonekauppias kuunteli lauseen loppuun, kiitti tarjouksesta ja lisäsi ystävällisesti olevansa kiinnostunut ainoastaan moottoripyöristä, eikä auton hankkiminen ole edes käynyt mielessä. Räsänen seurasi tapahtumaa hiljaa sivusta, ja taisi siinä miehen poskelle vierähtää pari liikutuksen kyyneltäkin vanhoja muistellessa. 03/09 87. Tämä ei tietenkään käynyt aivan noin vain, sillä pitkään paikallaan seisseen auton jarrut olivat ryytyneet kiinni melko perusteellises ti. Uudeksi omistajaksi hän oli valinnut Ipin, joka niihin aikoihin pyöritti Hyvinkään Sahamyyntiä. Anglia jäi taas kerran tallin pimeyteen seisomaan, näkymän teki erityisen surulliseksi kromiosien suojaksi sivelty tervapinta. Minä nyt olen ajatellut, että sinä ostat sen Jossakin vaiheessa Räsänen tuli siihen tulokseen, että auton kannalta viisain ta olisi etsiä sille uusi koti. AnglIAn kojelauta on muotoiltu klassiseen brittityyliin, eli samasta aihiosta syntyy sekä oikealta että vasemmalta ohjattava versio. HyvIn säilyneiden kromiosien takana piilee vanha suomalainen pintakäsittelytaito: edellinen omistaja oli suojannut puskurit ruostumiselta tervaamalla ne! IpIn Anglia oli alkujaan pakettiautoksi rekisteröity umpikylkinen farmari, joka muutet tiin henkilömalliksi ilman veroseuraamuksia laissa säädetyn ajan jälkeen. Sinä kun olet sellainen, joka pitää ajokeista hyvää huolta, niin eikös me sittenkin pääs täisi kauppoihin", ehdotteli Räsänen. "Siitä Angliasta vielä... Paikan päällä he totesivat auton kunnon olevan juuri Räsäsen "Räsänen poikkesi eräänä päivänä myymälään, kertoi omistavansa vanhan Anglian ja lisäsi perään, että hän mielellään myisi sen minulle", Ipi kertoo. ria. Pienen ylipuhumisen seurauksena Ipi ajatteli, että sama kai tuo nyt on varsinkin kun tallissakin on reilusti joutilasta tilaa. kertoman mukainen. Sittemmin lakia muutettiin, eikä homma enää onnistunut ilman tuntuvia lisäkuluja. Vuosien kuluttua vanha isäntä tarjosi rakasta ajokkiaan lastensa käyttöön, mutta heille se oli aivan liian vanha ja muutenkin epäkelpo. Rauno hallitsi kuitenkin tilanteen ja paukutteli lekalla oikeisiin kohtiin juuri oikeassa kulmassa, ja pian vanha ankka jo rullaili kevyesti kohti traile Liikuttavaa kaupantekoa Muutaman päivän kuluttua Ipi kytki pakettiautonsa perään autotrailerin ja otti vielä kyytiinsä Anglioihin perehtyneen työntekijänsä Rauno Vartiaisen. Pojan tilapäiskäyttöön se tosin kelpasi, mutta vain siksi aikaa, että poika sai järjestettyä itselleen modernimman auton. Nyt hän oli otta nut myös rouvan mukaan
Mutta kuten alussa jo totesimme, Ipi on prätkämiehiä, joten Anglia joutuu nyt tyytymään kohtaloonsa eikä lämpimässä ja kui vassa tallissa säilyttäminen autoa sen huonommaksi muuta. Ford Anglia 105e:n myötä esitelty, uusi Kent moottori osoittautui menestykseksi. ensimmäinen versio ei ollut kilpailijoihinsa nähden poikkeuksellisen edistynyt, mutta IsoBritannian Fordin tuotteisiin se toi kau an kaivattua modernisointia. Kent on kestänyt yllättävän hyvin myös ajan hammasta, sillä se on saatu mukautu maan vuosi toisensa jälkeen kohoaviin laa tu ja päästövaatimuksiin. Ford Anglia ´61 LegendAArinen KenT-MooTTori Kun uusi Anglia esiteltiin vuonna 1959, sai myös legendaksi muodostunut "Kenttiläi nen" ensimmäisen julkisen esiintymisensä. Kansi sekä lohko valurautaa, tilavuus 997 kutiosenttiä 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaali vaihteisto, kuiva yksilevykytkin ja takaveto 05 Alusta Edessä erillisripustus, takana jäykkä akseli 06 Kori Itsekantava teräskori. ehkäpä maineikkaimpia Kentpohjaisia muunnelmia lienevätkin juuri Cosworthin valmistamat BdAmoottorit sekä monet lo tusurheiluautoista löytyvät versiot. Merkki löytyi lopulta tuttavan tallin pilarista. Jarruremontin ja kevyen läpikäyn nin jälkeen Anglia oli vuosikausien tauon jälkeen valmis liikenteeseen. Kevyen ja kompaktin moottorin edut kiinnostivat kovasti myös kovia virityspajoja, kuten Cosworthia, sekä urheiluautovalmis tajia morganista aina lotukseen saakka. Projekti alkoi jarrujärjestelmän täydellisellä uusi misella, pitäähän asioilla olla sentään jonkinlainen tärkeysjärjestys. Suurin ongelma kunnostamisen suhteen oli oikeastaan kadonnut nokkamerkki, joka farmarimallissa on muovinen ja poikkeaa muuten kin henkilömallin vastaavasta. moottori osoittautui muutenkin helpoksi sekä edul liseksi virityskohteeksi, ja aikaa myöten se löytyikin yhä useamman kilpalaitteen pellin alta. "Ajattelin, että jos vaikkapa omat lapsenlapset jossakin vaiheessa läh tevät autovanhuksella liikenteeseen, täytyy sen silloin olla mahdollisim man turvallisessa kunnossa", painot taa Ilmo. töiden lomassa nojasin hetkeksi tallin kattoa tukevaan pilariin, johon kiinni tetyn sähköjohdon väliin oli työnnetty tutun mallinen merkki", kertoo Ipi naurahtaen. Seuraavan neljän vuoden ajan Ilmo kurvaili Ankalla vappuajot ja tietenkin kävi joka vuosi sitä varten auton myös katsastamassa. Myyntikään ei ole käynyt mielessä, sillä autolle on edelleen varastossa hyvin tilaa. Crossflow:ksi ristitty evoluutio samasta aiheesta tuli sittemmin erittäin tutuksi virityspiireissä. Eivät ne maksut tietenkään kovin suuria summia ole, mutta joten kin ne vain alkoivat ärsyttämään", Ipi kertoo. ensimmäisen version sylinterikansi ei vielä ollut läpi hengittävää mallia ja uudempiin versioihin verrattuna eroa oli myös palotilojen sekä kampiakselin laakeroinnin osalta. "Eräänä päivänä olin auttamassa tuttavan tallin tyhjentämisessä. Sen eri versioiden valmistus jatkui aina 2000luvulle asti, jolloin sitä käytettiin muun muassa Ford Ka:n voimanlähteenä. 01 Merkki ja malli Suurin ongelma kunnostamisen suhteen oli kadonnut nokkamerkki, jollaista ei tahtonut löytyä rompetoreilta. Jälkimmäisiä olisi ollut tyrkyllä vaikka kuinka, mutta oikeata ei tahtonut löytyä mistään. Tuoreimmat Kent johdannaiset löytynevät 2000luvun Ford Ka:n pellin alta monelle Ka:n omistajalle moottori on paljastunut työntötankomalliksi vasta jakohihnan vaihtoväliä miettiessä. pellIn alla kehrää aito Kenttiläinen, joskin näissä ensimmäisissä versioissa imu ja pakosarja sijaitsivat samalla puolella. Ilmo leikkasi pahvista sapluunan ja kierteli sen kanssa romutorilta toiselle, mutta mallin mukaista keulakoristetta ei vain tahtonut löytyä mistään. ensimmäinen Kentmoottori oli erittäin lyhytiskuinen, ja sen iskusuhde onkin lähempänä nykyajan korkeakierroksisia kyykkypyörän moottoreita. Tänään hieno farkkuAnglia seisoo Ipin tallissa, eikä seuraavan käyttöön oton ajankohdasta ole pienintäkään ajatusta. Museokatsastuksen läpäisemi nen tämänkuntoisella autolla olisi todennäköisesti mahdollista joko suoraan tai viimeistään hyvin pienen fiksauksen jälkeen. FArKKumAllIn nokkapellin merkki poikkeaa juusto höyläkattoisen mallin vastaavasta. Siinä 88 03/09 Ford Anglia 02 Vuosimalli 1961 03 Moottori Nelisylinterinen rivimoottori. Alunperin umpikylkinen "panel van", joka muutettu jälkikäteen vastaamaan "estate car" korimallia 07 Mitat Pituus 391, leveys 142, korkeus 142, akseliväli 231 cm 08 Suorituskyky Huippunopeus noin 110 km/h, kiihtyvyys 0100 km/h alle 30 s 09 Valmistusmäärä Kaikki korimallit mukaanlukien 105E Angliaa valmistettiin 1 004 737 kappaletta vuosina 19591967. Sattuman kautta nokalla on nyt juuri se oikea osa. Kunnostus alkaa jarruista Talvi on pienkoneyrittäjälle hiljaista aikaa, mutta henkilökunnan lomaut tamisen sijasta Ipi reiluna miehenä tarjosi asiantuntevalle työntekijälleen mahdollisuuden kunnostaa Angliaa muiden töiden ohessa. Vaivanpalkaksi riitti sillä kerralla kyseinen Anglian merkki, ja tietenkin pullakahvit siihen päälle. Liikenteessä vain vappuna Katsastuskonttorilla käynti osoittautui läpihuutojutuksi, ja leima irtosi kehu jen saattelemana. läpihengittävän kannen myötä Kenttiläi sen palotila siirtyi kokonaan mäntään, jolloin viritysvelhojen oli helppo säätää puristus suhdetta vain mäntiä vaihtamalla. "Lopulta kyllästyin makselemaan käyttö ja muita maksuja, sillä auto oli liikenteessä todella ainoastaan vappuisin
95500 km, Alkuperäiseltä omistajalta. 09-855 8035, 0400-812 535 avoinna: ma-ke 13.00-20.00, to-pe 10.00-17.00 Kanta-Hämeen Koritekniikka Oy www.koritekniikka.com · 044-344 5604 T:mi sami lassila Ruotsinkyläntie 5-9 · 07990 Ruotsinkylä puh. 71000 mailia, alkuperäiskuntoinen. Luovutaan korkean iän takia, 050-67036, Kangasala 98138 Cadillac Coupe De Ville 7.0 -77 Aj. 0500-848879 · www.samilassila.com 03/09 89. Tekniikka OK, korissa ja sisustassa pientä laittoa, h. 11950 , 0400-221822, Sotkamo 96937 Chevrolet Monte Carlo -71 Aj. 900 , 040-5118452, Kotka 94942 Cadillac 60.5 -39 MR-rekisterissä. 18000 , 050-3695663, Katinala 95825 Fiat 600 -71 Kats. 80000 km, alkuperäinen laatikkoCortina, ajokuntoinen, ei mikään kukkanen, h. 35500 , 0400-624366, Tampere 96935 Chevrolet Chevelle Malibu -68 Arvokkuutta ajoon. 3000 , 050-5261327, Kuopio 96936 Ford Corina Mk2 1.6 Deluxe -70 aj. Kauniisti patinoitunut orggispaketti kaikin pisteosin, h. Toimiva ilmastointi, Rally Wheelsit uusilla renkailla, museorekisterissä, h. voimassa 12/09 saakka, käyttämättömät kesärenkaat + muuta osaa, mukaan osina toinen moottori -71. säädin, sähköpenkit, hienot kromit, hyvät renkaat, uusi akku, ruosteeton, h. Hieno Fiat heti ajoon, h. säädin, ilmastointi, säköllä penkit ja ikkunat. sisustus. ym. 2900 , 050-5691232, Pieksamäki 96934 Ford Mustang Aut -65 paljon uutta; sisusta, vaihteisto, renkaat, jarrut, lämmityslaite, katto sekä sen suoja, maali, laturi, startti ym., ei ole ollut mätä, 289cid ja c4 automaatti, h. Katsastettu, renkaat, akku ja jarrut uusittu viime vuonna. Kohtuutyöllä museorekisteriin, ollut tallissa vuodesta -99, h. nop. Soitot klo 16-21, 0400-699050, Ilmajoki 98112 Chevrolet Stingrey -69 siisti avo Yli Kukkiiko konepelti, putoilevatko pyöränkaaret? purettua VOLVO henkilöautoa 400 AutOmAAlAuKset edullisesti! KlassiKoihin ja rodeihin Myös korjaamo-, käyttöohje ja varaosakirjoja, myyntiesitteitä ym. ruisku, keskuslukitus, ohj. 1600 , 0400-669272, Vähäkyrö 94541 Ford Escort Blue lagoon -68 aj. 4/09 3+3 pakettiautoksi, vak. 75100 miles, huippuhienossa kunnossa oleva museoauto, ohj. Tehdasuudella moottorilla ajettu 20000 mailia. nop. 350/350 tekniikalla. 8350 , 050-5536364, 98126 Fiat Argenta 2000 -82 aj. Katsastettu, vain kesäajossa. 20000 , 050-3695663, Katinala 95826 Chevrolet -28 MR-katsastettu. Hyvä ja kaunis auto. teh., s-ikkunat, ilmast., automaatti, nahat, stereot, vak. Aikanaan Fiatin huippumalli, Suomessa harvinainen, mielenkiintoinen historia. Lohkolämmitin sisäpistokkeella. 198000 km, alkuperäiskuntoinen, autom. 23500 , 96331 040-8600576, Hki Buick Electra Estate Wagon -89 Kats. Tummanvihreä, vain 2 omistajaa turussa. Seuraava katsastus 2.7.2012, h. Harvinainen yksilö, Suomen ensimmäisiä. kirjallisuutta Korkealaatuisia EMS-peltiosia 30-50-lukuisiin Fordeihin ja Chevroleteihin. S80, S&V70, S&V40, 900, 850, 700, 400, 300, 240, 140-sarjat Valkosivuisina ja mustina Duett PV Amazon -sarjan sekä 140-sarjan uusia osia! UUTTA! 4x4 jakoVaihtEistot usa-autot Nyt varaosat myös nettikaupasta www.jamant.fi Käytetyt autonosat: moottorit, peltiosat, vaihteistot, sisustusosat ackfältin autohuolto & autopurkaamo 68410 ALAVETELI · www.backfalt.fi Purkaamo: 040-7332 493 · Korjaamo: 06-8648 493 Automyynti: 040 8234 100 Autohuolto JAmAnt oy Voitontie 12, 02820 Espoo puh. Käytetty kesämökkiautona, säilytetty viileässä tallissa. Klassikko Markkinat Myydään Autoja Osta, myy tai vaihda klassikkosi myydään tai vaihdetaan, h. Uutta osaa laitettu jonkin verran, h. 10900 , 040-5335895, Tampere 96940 Ford Capri 2.0 -73 Koneremotin jälkeen ajettu 8400 km, maalattu n. teh. 7v sitten, ei rekisterissä. Ehjä alkup. Liki museokuntoinen GM:n kultakauden midsize powerglide + bensapihi 307. 3500 , 040-5343935, Turku 96939 Chevrolet Bel Air -57 California-auto, tuotu 2009, h
2500 , 040-5349826, 98118 Lavia honda Civic 1200 -77 nahkasis., alut, katsastettu lokakuu -08, jonka jälkeen lämpimässä tallissa, kaikki osat löytyy ja mukaan jotain varaosia, 5vaiht. (02) 243 2781 www.freetechnics.fi info@freetechnics.fi Jussinpellontie 2 20780 Kaarina toihin. Myös tarjoukset huomioidaan, h. MRrekisteröity, h. Soitot klo 98111 16-21, 0400-699050, Ilmajoki ulil asiT suora an Tu TehTa alTa! Puh. 1300 , 045-6339895, Raisio 95833 Mercedes-Benz 220 SEB Coupe -65 museorekisteröity, ajettu vain kesäisin, kattoluukku, Becker-radio ja nahkasisustus. 03-514 2660 www.vammalanrengaspalvelu.fi · Kaikille teille · Ristikudosrenkaat · Valkosivurenkaat · Irtovalkosivut · Sisärenkaat Käy myös katsomassa nettivuillamme uutuuksia sekä hyviä tarjouksia pienoismalleista! Collectors Model Toys Oy · Hirventie 13 · 68660 Pietarsaari 6 · p.0400-764405 info@modeltoys.net · www.modeltoys.net 90 03/09. Heti valmis vaikka näyttelyyn ja ajoon, 0400-221822, Sotkamo 96938 mopo- ja mp-varaosia www.tmi-janikaasalainen.com Mercedes-Benz SL -63 MR-katsastettu. Kaikki sähköherkut ja lisävarusteet toimii, nautinto cruisailla, h. t:mi tommy rönngård · 041-469 9090 · tommy@tawi.fi Opel Record 1900 -69 Upea, vähän ajettu museoauto, ehjä alkup. 9850 , 044-0869496, Kokkola 94967 Mercury Cougar XR7 Convertible 5.7 V8 -71 Museorekisterissä, FMX+9". 690 , 94540 0400-586559, Karjaa AmAzon Duett PV 140-sArjA · tiiVisteet · moottorinosiA · jArruosiA · sisustusosiA · AkselinosiA ym. 2600 , 0503137523, Orivesi 98125 Ford Thunderbird -73 Täysin alkuperäisenä säilynyt yksilö, ajettu 85000 mailia. Tekniikka toimii. Kovakatto mukaan. Lähes moitteeton kunto, museorekisterissä. verhoilu, hyvät kromit ja kahdet renkaat. loota ja deluxe-mittaristo, h. Harvinaisen hyvä avo, kysy lisää, h. Täysin alkuperäiskuntoinen. · Tuulilasit suor ihin lasit mallin m kennettuihin auto · Mobileihin ja ra Tuulilaseja jo vuodesTa 1970. Kuusjoki, Puh. Paikan päällä voi tarjota, h. 11900 , 040-5335895, Tampere 96941 Lincoln Continental Mark IV -74 hieno alkuperäiskuntoinen. 02-7347 673 Kuttilan Autolasi Oy Mobiilirenkaat METALLISET PIENOISMALLIT 38200 Sastamala · puh. Nyt katsastamatta ja akku sökö. 12500 , 050-3511667, Nokia 98121 Ford Taunus 20 MMTS -65 Ollut viimeiset 15v museoautona. 15000 , 050-5661192, 95910 Hämeenkoski Opel Kadett -65 alkuperäinen, ollut sisätiloissa 16-vuotta, h. Klassikko Markkinat Osta, myy tai vaihda klassikkosi Ford Taunus 17M Super -63 MRrekisterissä, seuraava katsastus 6/10, täysin ajokunnossa, h. s vanhempiin au n varastosta myö aa ukaan
MR-kats., h. 050-4083307 · www.kaasutinexpertti.fi 03/09 91. Esimerkillinen kunto. 78000 km, alkuperäiskunnossa, siisti, katsastettu 06/08, h. 050-4021051 kotka: Brittiosa, puh. 1000 , 040-8351709, Muonio 98120 Peugeot 203 -59 ollut sisätiloissa 21-vuotta pukeilla, paperit OK, h. Seuraava katsastus 01/10. Tarjoa, h. (06) 8301 670 Renko: Rengon Monitoimi A. Tekniikka OK, h. Jarrut laitettava, koska seissyt monta vuotta, muuten toimii. 800 , 050-4052450, Kauhava 94538 Rover 3500 -73 V8 P6-series MK I. 6000 , 040-5547887, Kortela 98135 Skoda 105 L -88 aj. 1100 , 0400-586559, Karjaa 94534 Saab 99 -77 aj. Loistava ajaa ja cruisailla, h. 100000 km, Loistokuntoinen aikakone. 2900 , 0405396488, Lohja 98116 Varusteet Klassikoihin toimittaa Lahelantie 7, 04300 Tuusula, puh. 0500-606371 ToiMiTus kaikkialle suoMeen! Pontiac Streetrod -47 aj. Rantanen, puh. Entisöintiin, helmoissa ruostevauriot, 2xrenkaat aluin, ei akkua, mukana varakansi ja lukittava kattoteline. 1600 , 0400-807198, Orimattila 94535 Sunbeam Alpine -66 pieni avourheiluauto, ei mätä, 4 koneinen 1700cc, manuali + ylivaihde, h. Kuskin penkki vaihdettu, muuten alkuperäinen, h. 104300 km, siisti, samassa tallissa ikänsä pidetty. 400+400th sisusta erinomaisessa kunnossa, h. 5800 , 050-3695663, Katinala 78788 Vauxhall Victor Super 101 -66 aj. 80000 km, Hyväkuntoinen GTO-69 tekn. Opel Record Bernina 2.0 S -82 tekniikka kunnossa, plyyshi sisältä hyvä. (09) 274 4460 www.euroracing.fi Pontiac GTO -69 aj. (09) 340 54 97 kokkola: Kokkolan Autoexpertti, puh. 16800 , 0400-533816, Turku 96905 Millers ClassiC -voiteluaineiden jälleenmyyjät: Helsinki: Autopalvelu Harklin, puh. 500 , 0400-558205, Mikkeli 94533 Toyota Camry 2.0 GLi -87 SV21LUEMNKW. 3200 , 94537 050-4143721, Kauhajoki Peugeot 404 -70 Katsastettu 10/08. 72500 km, hieno ja täysin kunnostettu, museorekisterissä, h. Tekniikka: 60-luvun 327 + alukannet täysin kunnostettuna, automaatti, levyjarrut, ohjaustehostin. Kahdet renkaat, h. 28000 , 0403513563, Oulu 96394 Nyt myös bensiinin ja dieselin tehoaineet sekä säilytyssuojaus bensiinille ja polttoainejärjestelmälle. KAASUTIN EXPERTTI X Maahantuoja ja tukkumyynti; Suomen Kaasutinexpertti Oy, Sammatintie 2, 00550 Helsinki puh
Täydellinen omistushistoria. h. 1850, 044-9329131 Volkswagen 1300 -73 aj. 69000 km, Huippuhieno museokatsastettu. 227tkm, yhdellä ollut, hyvä tekniikka, uudet jouset ja iskarit, uudet jarrusatulat, -laikat, -letkut, ym. 45000km, Museorekisteröity! Vasta maalattu. Katsastettuna. Ehkä vaihdossa vanha MP projekti, h. 550 Ehkä vaihto., 040-7099406, Vihti Mitsubishi Celeste ST1600 -76 keulakolaroitu, varaosiksi, tekniikka suht. 1500 , 0505507769, Vantaa 98127 Myydään MP:t Volvo 240 DL -88 Todella siisti. Hinta sis ALV. Dodge Coronet STW -76 aj. hyvä, osittain vähän ajettua. Paperit ovat ok+valtavasti uutta ja vanhaa osaa + kirjallisuutta. + sisäp.vetokoukku, alkup. museorekisterissä, harvinainen Suomessa, hyvä kunto, 6000, 019-5245480, Huuvari Opel GT 1900 -73 California projekti. Seuraava katsastus 7/10. ei rek/kats. soitin. 5250 , 040-5529601, 98130 Volvo 444 ds -53 ajo-/näyttelykuntoinen, ajoin pääsiäisen aikoihin siirron yhdeydessä useita kilometrejä, siis toimii loistavasti, h. kuvia + lisätietoja s-postilla tai CZ 476 Sport 125 -73 Entisöity ja museorekisterissä. Tämä täytyy nähdä! Täysin alkuperäiskunto, 98114 050-3769313, Toijala Ariel EL 500 -54 Museorekisterissä. 31000 km, Museokatsastettu, alkuperäinen, ei entisöity. Klassikko Markkinat Osta, myy tai vaihda klassikkosi soittamalla. 3500 , 040-5083691, 98132 Tampere 7800 7800 3950 Cadillac Eldorado Conv. Pientä laittoa helmoissa. klassikkopyörän ulkonäkö ja tunnelma, mutta nykypyörän luotettavuus, h. 4v manual 2850 4950 7300 1900 8800 Jaguar Sovereign 2.8 -71 ohjaus oikealla, ei katsastettu, paljon uutta osaa laitettu, kysy lisää! Plymouth Fury III -68 318+727, sis.alv, tullattuna Plymouth Scamp -73 318 + 904. Täysin ruosteeton. Ajokunt. 6000 , 050-4695832, Viitasaari 95862 Opel Olympia Record 2D Sedan 2487-54, museoajoneuvo, tekniikka läpikäyty, pelli korjattu ja maalattu, 5000, 02-2390040, Turku Chevrolet El Camino -82, V8 aut., ilmastointi, cruise, ohjaustehostin, tiltti, ym. -76 500cid + autom, uusittu sisusta ja katto, katsatettuna, mr-rek. 165/80 kesärenkailla. 5500, 040-5063446, Heinävesi Volvo 240 DL -85 Aj. Esson kesä- ja talvirenkaat vanteineen sekä Blaupunktin radio. 180, 040-5019240, Varkaus Nissan Cedric V-30E -88, Alkuperäinen hyvä kunto, katsastettu, 040-5285649, Kitee 2 kpl Volga m21 vm -66 ja -62. Tullattuna. HIENO! Chevrolet Camaro Berlinetta -81 305 + autom, hintaan lisätään katsastuskulut + autovero Dodge Charger -73 SE 400 + 727. h. ajosta jäänyt, seissyt muutaman vuoden. Soitot iltaisin, 0400-517876, Mikkeli 98110 Kawasaki Z400 -81 aj. 040-7483467, Kotka Citroen AM18 -72, ajettu 110000 km. Kahdet renkaat, lokolämm. Tarjoa, h. Entisöinnin jälkeen ajettu 3000km. 60000km, 360 + autom., hienossa kunnossa, erikoismaalaus Ford Taunus 15M 1500cc -67 aj. Käynti/ajokunto, kuljetus järjestyy. -66 on helppo projekti. Juuri katsastettu! sis.alv Plymouth Valiant -63 6-kone, nappiautomaatti, ei katsastettu. Valiant Signet AVO -64 6-kone, nappiautom. LISÄÄ AUTOJA: USA-OSA OY Työmiehentie 24, 18200 Heinola · puh (03) 715 2581, 0400 494 659 · Avoinna ma-pe 8-18 · www.usaosa.fi www.presco.fi 92 03/09. Mielellään kokonaisena, 190/Tarjoa, 13" Zonaspoke alu-vanteet, uutta vast
Sähköistys uusittu ja muutettu 12V -08, täysin huollettu -08. Ford Cortina -71 konepelti ja ovet. 040-7271635, Kyröskoski Mercedes-Benz L319/406/407 vm. Opel Kadeett B lokasuojat. Ascona B etulokasuojat, etuvalot, puskurit -80/-81, Manta B 5-vaihteinen Getrag vaihteisto, kardaani. Ford Cortina MK II yksi lokasuoja, Ford Taunus -72 ja -79 lokasuojat. Emme myöskään vastaa virheistä ilmoituksissa. 55-67. Myös 70-luvun Carinan osat kiinnostaa. Myös lattiamatto kiinnostaa ja penkitkin, mikäli verhoilu aivan ehjä. 4400 , 98137 0400-864719, Seinäjoki Myydään osia Valmet 20 -62 alkuperäinen ja hyväkuntoinen piikkilangankiristäjä. 050-4042431, piikkiö MZ TS 125 -75 Entisöity ja museorekisterissä. malliset takavalot, myös sylinterin kansi 6-pyttyiseen koneeseen, ym. Myös joitain muita osia. Nissan Cherry -79/80 lokasuojat. Opel Record A yksi lokasuoja. 250, , 0400-500936, Helsinki Näin ilmoitat Klassikko Markkinoilla: Postitse: Käytä alla olevaa ilmoituskuponkia Postita ilmoituksesi osoitteeseen: Klassikot, PL 350, 65101 VAASA Sähköpostitse: Lähetä ilmoituksesi tiedot ja kuva osoitteeseen: ilmoitus@klassikot.fi IlmoIta IlmaIseksI klassIkko markkInoIlla! Myydään Ostetaan Vaihdetaan Autot Moottoripyörät / Mopot Työkalut Muut Varaosat HUom! Ilmoitukset, jotka ovat lehden toimituksessa viimeistään 17.6.2009 klo 12.00 julkaistaan 2.7.2009 ilmestyvässä Klassikot -lehdessä. Leikkaa tai kopioi tämä kuponki Postimerkki VIIPALEKUSTANNUS OY PL 350 65101 VAASA Nimi: Osoite: Puhelin nro: Postinumero ja Paikkakunta: Klassikot pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta ilmoitusta. 1500 , 050-5507769, Vantaa 98128 MP Laukkusarja Retrohenkinen moottoripyörän laukkusarja. 050-9189163, Ylihärmä Ostetaan Volvo DAF 66 Tehdasuusi, käyttämätön variaattori. Tarjoukset mieluiten s-postilla auvo@huttu.fi tai 0500-890171 Ford Cortina MK1 -65 takapuskuri, kojelaudan päällinen musta, lotus pakosarja, lukot, avaimet, 0452300939, Pori Puch 250 SGS -55 Aito Suomipyörä, museokatsastettu, h. Kysy. Mukana kyntöaura, hankmo, äes, lumiketjut, h. Ehjät, varustettu lukoilla, h. Standard Vanguard, Anglia, Audi 60, Opel Kadett A, Record P II, Opel tai Mosse 402 sivuventtiilikone. Lehdessä julkaistua materiaalia voidaan käyttää muissa Viipalemediat Oy:n julkaisuissa ja niiden markkinoinnissa. Tarjoa jos löytyy jotain kyseiseen autoon. Ford Taunus P3 vihreä takapenkki. Takavalot: Anglia, Mini, Kupla, Kadett B. Ford Escort -69 4D ovet, Fiat 850 -73 ehjät tukivarret. Peugeot 305 lokasuojat, Simca 1000 -65 lokasuojat. Ford Taunus P3 yksi lokasuoja. Moottorit: Ford Escort 1.1 ja 1.3 lit. laura. Plymouth Fury Sport -71 etupuskuri. majaniemi@gmail.com, 044-2607072 Toyota Corona Liftback 1.8 TTI32 osia. Volvo PV/Duett yksi lokasuoja. Opel Kadett B mustat etu- ja takapenkit. Ford Thunderbird -65 takavalojen vilkkusysteemi. © Viipalekustannus Oy 03/09 93. Säilytetty lämpimässä varastossa vuodesta 1979, 0400-500936, Helsinki 98133 Kadett C GTE -89 ruiskun-boksi, ruiskunjohtosarja. Opel Record A Coupe siniset penkit. Ehkä vaihdossa vanha MP projekti, h. Dodge Dart -65 ovet ja muuta pientä. Soita ja tarjoa tai laita sähköpostia. 3200 , 040-5118452, Kotka 94943 Opel Manta A, lasit rikottu, huonokuntoinen, varaosia 400, Transit -71 etulokasuojat, Escort -71 katto, takaluukku, ja ovi, invanostin pakettiautoon, 0400-864117, Seinäjoki Toyota Crown osia, pyöreät takavalot, valokatkaisin, peruutusvalot ja myös pidemmän Peugeot 203 etuovet, lasit ja kahvat on, lasin nostomekanismit puuttuu, pientä ruostevikaa, 50/kpl, 0400476000, Hämeenlinna DAF 55 uusi variaattori, Täysin käyttämätön, h. Ascona A/Manta A SR-mittaristo, Kadett C 1600S moottori, vaihteisto, kardaani, Festival vanteet 5 1/2 x 13, Manta A Taka-akselin teräs-jatke, 0400-643784, Kouvola Datsun 140Y -79 lokasuoja. 100 , 0400-500936, Helsinki 98134 VW 1600 TL ovet + takaluukku. Opel Kadett A takapenkki, väri punainen. "Pyöreäkeulainen" malli, Kaikki huomioidaan, paras valitaan., 040-7483467, Kotka Takavetoinen Volvo Mielellään suoraan 1 tai 2 omistajalta harrastekäyttöön
Kun parikymmenvuotiaan farmarimallin tekniikkaan sisältyy mekaaninen ahdin ja neliveto, herää mielenkiinto aihetta kohtaan kummasti. V uonna 1973 lanseerattu Passat oli ensimmäinen uuden sukupolven Volkswagen. Korimallivalikoima oli koko lailla entisensä, joskin farmareiden suosio kasvoi 1980-luvun loppua kohti huomattavasti. Kolmas sukupolvi Ei ollutkaan ihme, että kolmannen sukupolven Passatkin tuli tarjolle myös farmarimallisena. Passatin toinen sukupolvi tuli markkinoille vuonna 1981. Tuleva klassikko VW Passat GT G60 Syncro Variant Erikoisfarmari Teksti: tomi Eronen Kuvat: Kari Mattila Volkswagen Passat on automalli, jota useimmat pitävät laadukkaana käyttöajokkina, mutta johon harvemmin liittyy suurempaa eksotiikkaa tai intohimoja. 1988 lanseerattu täysin uuden sukupolven Passat oli aikanaan jos nyt ei kaikilta osin teknisesti niin ainakin ulkonäöltään varsin moderni. Sen sijaan mallihistorian tuntien oli erikoista, että tutuksi tullut viistoperämalli pudotettiin listalta pois kokonaan. Vuosi julkaisun jälkeen tuotiin markkinoille myös farmariversio, joka ei kuitenkaan vielä saavuttanut erityistä suosiota. Suurempia ja tehokkaampia olivat myös moottorit, joskin edelleen Passatiin sai myös 1,3-litraista ja vain 60-hevosvoimaista bensakonetta sekä sitäkin pienitehoisempaa 1,6 litran dieseliä. Samalla rahalla olisi saanut kolme perusmallin Corollaa, joka oli tuolloin Suomen myydyin auto. 1989: Mallisarjan huipulle G60-moottorinen ahdettu Syncro-nelivetoversio. Mallihistoria 1988: Passatin kolmas sukupolvi lanseerataan. Aerodynaaminen kori "umpikeuloineen" ei saavuta jakamatonta suosiota, mutta tilava ja taloudellinen malli myy mukavasti. Moottorivaihtoehtoina Passatissa olivat 1,6- ja 1,8-litraiset bensiinikäyttöiset vapaastihengittävät eri versioinaan sekä 1,6-litrainen turboahdettu dieselmoottori. Kaikki moottorit olivat nelisylinterisiä tehohaitarin ollessa 75136 hevosvoimaa, yläpäässä 1,8-litrainen ja 16-venttiilinen monipisteruisku, joka oli vanhastaan tuttu Golf GTI 16V:stä. Perinteisten tuuletusaukkojen sijaan umpinaisen muovikeulan keskeltä löytyi ainoastaan VW-merkin kokoinen aukko, jonka keskellä oli tietysti tuttu logo. 94 03/09 1994: Umpikeula poistuu markkinoilta, tilalle perinteisemmän näköinen faceliftPassat.. Pyöreälinjaisen mallin keula oli ulkonäöllisesti ehkä hieman kohtuuttomankin siro, ja etusäleikön puuttuminen korosti vaikutelmaa. Omaperäisen keulansa ansiosta kolmos-Passatin lempinimeksi onkin vakiintunut umpikeula. Siinä ei enää ollut Kuplan tapaan ilmajäähdytteistä bokserimoottoria peräpäässä, eikä se liioin ollut takavetoinen. Passat kun oli aikanaan melkoisen hinnakas, olkoonkin että G60 Syncro Variant maksoi vuonna 1990 264 500 markkaa. Se oli selkeästi edellistä suuremman oloinen, vaikkakaan erot mitoissa eivät olleet ihan ensivaikutelman luokkaa. Aerodynaamisesti onnistuneesta muotoilusta kieli alhainen ilmanvastuskerroin, joka oli sedanissa vain 0,29. Korimallienkin suhteen Passat henki uusia tuulia, kun tarjolle tuli viisiovinen loiva viistoperä, jollaista japanilaiset nimittivät liftbackiksi. Yleisimmät moottorit Suomessa olivat 1,6 litran 75-hevosvoimainen kaasutinkone, pari desiä suurempi 90 hevosvoiman yksipistesuihkutuksella varustettu sekä 1,6 litran turbodiesel. Tehokkaammilla moottoreilla varustetut GT-mallit olivat harvinaisuuksia
Omapaino 1345 kg. Rengaskoko 205/50 R15 06 Numeroiden mukaan Teho 160 hv, vääntö 225 Nm, huippunopeus 215 km/h, kiihtyvyys 0-100 km/h 9,7 s 07 Hinta uutena 264 500 mk 08 Arvo tänään 2000-5000 eur 1991: Malliston yläpäähän tarjolle 2,8-litrainen Vr6-moottori. erikoista kyllä, GT:ssä käytettiin mustia puskureita, vaikka edullisemmissa Gl-malleissa puskurit oli maalattu korin väriin. 05 Mitat Pituus 457, leveys 172, akseliväli 263 cm. 01 Auton merkki ja malli VW Passat GT G60 Syncro Variant 02 Vuosimalli 1990 03 Moottori 1.8 8-venttiilinen nelisylinterinen rivimoottori, mekaaninen G-ahdin Vaihteisto ja voimansiirto 5-vaihteinen manuaali, Syncroneliveto 04 Jousitus ja jarrut MacPherson-joustintuet kierrejousin edessä ja takana, levyjarrut edessä ja takana, ABS ArKiSTA ulkonäköä vastaan taisteltiin pelin hengen selkeästi ilmoittavilla peräpeilin merkinnöillä. Dieselit muuttuivat 1,9-litraisiksi. 1990: 2,0-litraiset moottorit vapaastihengittävien 1,8-litraisten bensakoneiden tilalle. 1997: Passatin neljäs sukupolvi markkinoille. 03/09 95. MUoViSeT, mustat lokasuojankaarien levikkeet ja kylkilistoihin asti ulottuvat muovihelmat erottivat Passatin GT-versiot tavallisemmista malleista
Vapaastihengittävällä kutosella varustettu Sierra tarjosi Passatille mukavaäänisen, joskin hieman vanhahtavan vaihtoehdon. lähtöhinta marmoritiskillä olisi Janin mukaan ollut yli 250 euroa kappaleelta. Myös tavaratilat edustivat luokkansa kärkeä niin sedanissa kuin farmarissakin. Saksasta takavuosina tuotu auto oli edelleen koriltaan siistissä kunnossa, joten tekniikan korjaaminen vaikutti järkevältä operaatiolta. Moottoriremontin käytännön toteuttamisesta vastasi Hämeen Diesel, jonka Ossi Rannalle Jani haluaa välittää kiitokset onnistuneesta lopputuloksesta. edullisin joka nurkasta raapiva vaihtoehto oli 260e, mutta sitä suositummaksi taisi lopulta muodostua kalliimpi 300e 4-Matic. Kertaalleen hylätty aihio Forssalainen Jani Peuhkuri hankki G60-farmarinsa viime syksynä, oikeastaan puolittain sattumalta. toyotA 4runner 3.0 V6 143 hV Toyotan Hiluxiin pohjautuva näyttävän näköinen 4runner tarjosi maasturityyliä kohtuuhinnalla. Tuleva klassikko VW Passat GT G60 Syncro Variant se oli yleisessä työn laadussa tavallisimpia vertailukohteitaan selkeästi edellä. "Minulla oli G60-farmari, johon pääkaupunkiseutulaisen ammattikoulun opettaja oli vaihtanut uudemman TDI-tekniikan", hän kertoo. Sen minkä Audi suorituskyvyssä Passatille hävisi, se statuksessa voitti, mutta toisaalta Audi 100 alkoi kasvojenkohotuksestaan huolimatta olla 1990-luvun taitteessa jo ikääntynyt malli. erityisen järkeväksi sellaisen hankintaa ei voinut arvioida, mutta tilaa löytyi mukavasti ja bensakutosen turvin 4runner liikkui tavallisten henkilöautojen tahtiin. "Vaihdelaatikkokin jouduttiin vaihtamaan, koska vanhasta oli väärien säätöjen tuloksena murentunut vitosen haarukka, mikä paljastui syyksi kadonneeseen vaihteeseen." Ehjä, käytetty vaihteisto löytyi männät toimittaneelta MDComprexilta, jolta Jani kertoo saaneensa muutenkin asiantuntevaa apua G-ahdetun tekniikan suhteen. "Ahtimeen vaihdoin itse uudet laakerit ja tiivistenauhat." Jani vakuuttaakin, että vaikeana ja erikoisena pidetyssä G-ahtimessa ei lopulta ole mitään mystiikkaa, eikä sen korjaaminen tuottanut raskaskonemekaanikkona leipänsä ansaitsevalle miehelle mitään vaikeuksia. Passat sai kiitosta joka puolelta luokkaa suuremmista tiloistaan varsinkin takapenkillä, ja auto olikin kohtuullisen yleinen näky taksikäytössä. G-ahtimeen on syytä uusia noin GT-VArUSTelU oli aikalaisekseen kohtuullinen, muttei missään nimessä ylitsevuotavan runsas. Mercedes-Benz 260e 4-MAtic 166 hV Jos budjetti ei ollut erityisen tiukka, tarjosi tähtikeula nelivetokerhon korkeimman statusarvon. Sisältä aina GT-varustetasoa edustaneet G60-versiot erosivat halvemmista monin tavoin. Verotuksesta aiheutuneen hinnoitteluedun takia monen nelivetoa ja tilaa mielineen valinta oli Pajero, vaikkei todellista tarvetta isolle maasturille olisi ollutkaan. Kytkin vaihdettiin uuteen samoin kuin jarrut, jotka uusittiin satuloita myöten. "Ensi töikseni avasin kannen ja totesin alakerrankin kuluneeksi. Istuimet olivat urheilullisesti muotoillut ja verhoiltu saksalaisten sporttisena pitämällä ruudullisella kankaalla. Spiraalityyppinen G-ahdin on jo 1900-luvun alussa patentoitu tuote, jonka etuja ovat erinomainen hyötysuhde sekä ahtopaineen pysyminen varsin tasaisena läpi kierrosalueen. erikoista sen sijaan on, että Janin autosta löytyy elektroninen luistonrajoitin! 96 03/09. Erikoista oli myös se, että vaikka Volkswagen oli jo vuodesta 1986 tarjonnut tehomoottorinaan neliventtiiliversiota 1,8litraisesta neloskoneestaan, ei G60-mallia rakennettu sellaisen pohjalta. Ford sierrA 2.9 Xr 4X4 150 hV nelivetoista keskiluokan autoa haettaessa oli Sierra yksi selvimpiä vertailukohtia. Sähköpeilit sentään kuuluivat pakettiin, kuten ajotietokonekin, mutta sähkölasejakaan kaikista GT:eistä ei vakiona löytynyt ilmastoinnista puhumattakaan. G-ahdetut moottorit olivat nimittäin perinteisen kahdeksanventtiilisiä. "280 000 kilometriä ajetussa autossa oli kansivikaa ja vitosvaihde hukassa, ja sen omistanut taksiautoilija lupasi myydä sen ahtimen hinnalla." Hinta ei siis lopulta ollut kova, joten kaupat syntyivät. Jania oli alkanut kiinnostaa alkuperäiskuntoinen bensa-G60, joten hän päätti lähteä kyseistä ajokkia katsomaankin. Varustukseen kuului muiden VW:n GT-mallien tapaan ajotietokone, ja myös sähkövarusteita GT-versioissa näki paljon edullisemman pään autoja yleisemmin. Vuodelle 1989 moottorivalikoima laajeni 1,8-litraisella, mekaanisesti ahdetulla G60-rivinelosella, jota oli tarjolla vain Syncro-nelivetoversioon. Moottoriin ei lopulta jäänyt muuta vanhaa kuin lohko, kampiakseli ja nokka-akseli sekä tietysti raakakansi. Matalapuristeisen koneen mäntien MitsuBishi pAjero td 95 hV Siinä, missä todellista työkalua hakeneet päätyivät usein Toyotan HJ61:een, oli Pajero usein tavallisen perheen katumaasturivalinta. Niin autoon tulikin tehtyä täydellinen koneremontti." Uudet ylikokomännät tilattiin Saksasta laitilalaisen VW-tekniikkaan erikoistuneen MDComprexin kautta, kotimaasta ostettuna kun hinta olisi noussut kohtuuttoman korkeaksi. Se oli varmistettu leveillä pyöränaukkojen muovikaarilla sekä kylkilistaan asti ulottuvilla mustilla helmamuoveilla. KilPailiJat Audi 100 cs 2.3 quAttro AVAnt 133 hV lähin kilpailija neliveto-Passatille löytyi todennäköisesti omasta konsernista. Kun Jani sitten viime syksynä meni käymään autolla rengasliikkeessä, myyjä kertoi tietävänsä vastaavan auton seisomassa Forssassa. Ulkoakaan päin GT:tä ei voinut olla erottamatta perusversioista
G60-VerSion konehuone ei äkkivilkaisulta suuresti eroa perusversio 1.8 Cl:n konehuoneesta, kunhan katse ei osu G-ahtimeen. Syynä siihen on ensimmäisenä katseen kiinnittävä 8-venttiilikansi, astetta pienempitehoisessa 136 hevosvoiman versiossa kun oli 16 venttiiliä. Helposti unohtuu, että umpikeula-Passateillakin alkaa olla ikää jo parikymmentä vuotta saman verran kuin ensimmäisillä Capreilla oli 1990-luvun alussa. G60 SynCro -versioiden penkit olivat muiden GT-varusteltujen Passatien tapaan perusmalleja tukevammin muotoillut. Takavuosien saksalainen käsitys urheilullisesta verhoilukuosista jakaa mielipiteet. 03/09 97
Myyntilukuja omaperäiset ratkaisut ovat toisaalta harvoin ainakaan pitkäksi aikaa nostaneet. huoMioi näMä sEiKat EnnEn KauPPoJa! Teknisesti Passat oli luokkansa kestävimmästä päästä, eikä useimpia versioita päässyt juuri moittimaan bensarosvoiksikaan. 1,6 litran turbodieselin korvasivat 1,9 litran dieselit, joita oli tarjolla niin vapaastihengittävänä kuin turboahdettunakin. Ahtimen ohella laturia ja muita apulaitteita käyttävä moniurahihna sen sijaan ei vaadi mitenkään poikkeuksellista huoltoa. erityisesti Saksassa niitä näki runsaasti vähänkin kalliimpien autojen katossa ennen ilmastointilaitteiden hintojen laskua. Vuodelle 1994 toteutettu facelift "normaaleine" keuloineen vei lopulta mukanaan aikansa saksalaista huipputekniikkaa edustaneen kierukkaahdetun moottorin ja samalla osan Passatin omaperäisyydestä. Vuonna 1991 myös 1,8litraiset, alkuaan GTI-Golfista tutut monipisteruiskumoottorit korvattiin 2,0-litraisilla vastaavilla. Varsin yleistä onkin ollut virittää G-ahdettuja moottoreita muuttamalla ahtimen välityssuhdetta pienemmällä käyttöhihnapyörällä, minkä avulla ahtopainetta saadaan nostettua. Kori Pitkään vaikutti siltä, että umpikeulat olisivat taistelleet ruostetta vastaan aikalaisiaan paremmin, mutta loppujen lopuksi niiden peltien kesto taitaa olla vuosikymmenten vaihteen keskitasoa. ostettaessa kannattaa kiinnittää erityishuomiota takalokasuojien kaariin ja ovenkahvojen ympäristöön. Esimerkiksi Yhdysvaltain markkinoilla kolmannen sukupolven Passateissa oltiin käytetty alusta alkaen kaksilitraisia moottoreita meillä tutumpien 1,8-litraisten sijaan. Suosittua on ollut myös vaihtaa ahtimen tahdistinhihna leveämpään ja samalla lujempaan. "Kaikenlaista muutakin pienempää remonttia on jouduttu talven mittaan tekemään, mutta onneksi varaosaauto löytyi pihasta, 450 000 ajettu dieselvehje kun päädyttiin jättämään osaluovuttajaksi." Autoa kohtuuttoman paljon tiputtanut madallussarja korvattiin dieselistä napatuilla vähän ajetuilla vakiojousilla ja iskareilla. arkikelpoinen youngtimer Ajettavuudeltaan kolmannen sukupolven Passat on edelleen varsin nykyai- kaisen tuntuinen ja jopa melko hiljainen auto. Suomessa alkuperäiskattoluukkukin oli melko harvinainen lisävaruste, hintaa kun saattoi verotuksen myötä kertyä helposti senaikaisessa rahassa viisinumeroinen summa. 100 000 kilometrin välein ahtimen pääakselin laakerit ja magnesiumlamellien tiivisteet sekä ahtimen tahdistushammashihna, jonka hyppääminen tai katkeaminen on yleensä ahtimelle kohtalokasta. Vasta G60-voimanlähteellä umpikeula-Passatia voi kutsua jossain määrin ripeäksi. G60-moottoreiden kyseenalaisesta maineesta huolimatta G60 Syncro on luotettava ja hyvinkin arkikelpoinen youngtimer-harrastuskohde ikää kun erikoisella mallilla alkaa olla jo parikymmentä vuotta. Kulku on vakaata kaikissa olosuhteissa eivätkä uratkaan paljoa menoa hetkauta. 1,8-litrainen monipisteruiskumoottori liikuttaa kolmoskorin Passatia suurin piirtein uusien pikkuautojen tahtiin ja vasta 136 hevosvoiman 16-venttiilikoneella Passat alkaa olla verrattavissa tuoreisiin kokoluokkansa autoihin silloinkin toki 1,8 litran perusversioihin. Passat ei vaan välttämättä ruostu samoista kohdin kuin samanikäiset japanilaiset kilpasisarensa. Kahvat ovat muutenkin korimallin tyyppivaikeus, ne kun tuppaavat paitsi kulumaan kokonaan rikki, myös jäätymään helposti talvella. Moottori G-ahtimen huoltoväliksi on suositeltu 100 000 kilometriä, ja mikäli on ajettu normaalia suuremmilla ahtopaineilla, on huoltoväliä syytä lyhentää reilustikin. G-ahtimien huonon maineen aiheuttaneet ahdinrikot matalilla kilometrilukemilla ovat yleensä olleet seurausta ahtimen joutumisesta syystä tai toisesta ylikierroksille. Pitkään ei G-ahdettu 1,8-litrainen nelonen saanut edustaa Passatin voimanlähteiden huippua, kun tarjolle tuli tehokkaampi ja arvokkaamman kuuloinen 2,8-litrainen ja 174-hevosvoimainen VR6-voimanlähde. Tuleva klassikko VW Passat GT G60 Syncro Variant KATTolUUKKU oli pitkälle 1990-luvulle suosittu viilennyskeino. Maantiellä 1,6-litraisella kaasutinkoneellakin pärjää, mutta räväkkiin ohituksiin se ei juuri potentiaalia tarjoa. Vakiohihnapyörälle sopii tiettävästi kaksi milliä alkuperäistä leveämpi hihna, ja saatavilla on hihnasarjoja, joihin kuuluu tuplalevyiset hihnapyörät. Myös luukkujen alareunat sekä kylkilistojen aluset tuppaavat keräämään korroosiota osakseen. 98 03/09. Asialla oli toki kääntöpuolensa, pitkäksi välitetyt vaihteet ja auton kokoon nähden vaatimattoman tehoiset moottorit tekivät kiihtyvyydestä pahimmillaan todella aneemisen
Klassikot 04/09 ilmestyy 2.7.2009
www.presco.fi