Klassikot 3/2012 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kesäunelma brittireseptillä Datsun Fairlady ´63 Leijonanoikaset p Harrasteautona Peugeot 205 autoilun ajankuvaa · www.klassikot.fi · 03/12 · Hinta 8,50 Saksan suuret kevätnäyttelyt Reissumiehen 12003 SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND 6 414883 684808 368480-1203 · PAL VKO 2012-24 retkiauto Maailmaa nähnyt ´71 VW Kombiwagen Tietotaitoa Tammer Diesel hallitsee koneistukset Museokupla Kansallismuseo sai oman klassikkoauton Klassikkoesine Ray-Ban Wayfarer aurinkolasit
019-32 921 · Fax. 019-383 676 · www.crcind.com. Päällemaalattavissa haluttuun värisävyyn (ei välttämätön) FERROKLEEN PRO Puhdistaa kemiallisesti kaiken lian, joka on aikojen saatossa kiinnittynyt maalatuille ja maalaamattomille metallipinnoille. CRC GALVACOLOR TUOTTEEN HYÖDYT: · Helposti käytettävissä - olemattomat alkuvalmistelut · Pitkäaikainen korroosionsuojaus - huoltovälit pitenevät · Nopeasti kuivuva - vähäinen tehoton työaika · Esteettinen pinta - kaunis satiinimainen ulkonäkö · Ei sisällä tolueenia · Ei sisällä lyijyä eikä kromaatteja · Suojaa muodostaen suojapinnan yhdessä aktiivisten pigmentti ainesosien kanssa · 2 in 1 - kaksi yhdessä, pohjamaali ja sinkkipinnoite kertavedolla · Kertamaalaus antaa riittävän suojan tavallisissa käyttöolosuhteissa · Saatavana 9 eri värisävyä SININEN RAL 5012 PUNAINEN RAL 3000 KELTAINEN RAL 1004 MUSTA RAL 9005 VIOLETTI RAL 4001 VIHREÄ RAL 6010 VALKOINEN RAL 9010 HOPEA RAL 9006 RUSKEA RAL 8001 OMINAISUUDET: · Kerrospaksuus kertavedolla 30 um · Suositeltu kerrospaksuus 50-80 um · Kosketuskuiva (huoneenlämmössä, 50-80 um) +/- 30 min · Kovettunut (huoneenlämmössä, 50-80 um) +/- 6h · Päällemaalaus (huoneenlämmössä) 4h · Alin käyttölämpötila 5-10 C (pinnan lämpö) · Tartunta: GT = 0/1 (rasvaton Q-levy) · Max. Kevyesti vaahtoava tuote riittää pieninäkin määrinä puhdistamaan pinnat ruosteesta, kalkista, leväkasvustosta, öljystä ja tervasta. KÄYTTÖOHJE · Kuori lohkeava ruoste pois · Poista irtoruoste raaputtamalla ja teräsharjaa käyttäen · Harjaa tasainen kerros kohteeseen maalisiveltimellä KÄYTTÖALUEET · Autot · Maatalouskoneet · Maanrakennuskalusto · Kaivostoiminta · Rautatiet · Laivat ja kalastusalukset · Satama-alueiden kalusto ja laitteet · Rakennukset ja laitokset GALVACOLOR CRC GALVACOLOR ON AEROSOLIMAALI JOKA SUOJAA METALLIA KORROOSIOLTA SINKKIFOSFAATTISTEN PIGMENTTIEN AVULLA SEKÄ MUODOSTAMALLA SAMALLA AINEELLISEN SULKUKERROKSEN. Lopullinen pintakerros muodostaa polymeeripinnan tiukasti kiinni metalliin. www.crcind.com Rust Converter Muuntaa hauraan ruostepinnan lujaksi metallipinnaksi. käyttölämpötila 80 C · Kiiltoaste: satiinipintainen (60%/ 60 Gardner) · Läpäisee suolasumutestin standardin ISO 12944-2/NPR · 7452 kategoria C3, 240 h suolasumu ja 120 h · kosteuskaappi, pinnoite 50-80 um. KAASUT JA NESTEMÄISET KAASUT NESTEMÄISET POLTTOAINEET JA ÖLJYT SYTTYMÄTTÖMÄT NESTEET PALONTORJUNTA HAPOT JA EMÄKSET HÖYRY ENNEN JÄLKEEN ILMA YLEISKÄYTTÖ VESI CRC Industries Finland Oy Asemanrinne 13 · 08500 LOHJA · Puh
Pääkirjoitus Alkuperäisiä kilpureita? TILAAJAPALVELU Puh. Arttu Toivonen Toimittaja 03/12 3. Jokainen vaikkapa television välityksellä rallikilpailuja seurannut katsoja ymmärtää varmasti, että kori kyseisessä urheilulajissa on pelkkää kulutustavaraa. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Tilaajille PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jan-Erik Laine TOIMITTAJAT Harri Onnila, Arttu Toivonen AVUSTAJAT Tomi Eronen, Markku Ikonen, Johanna Helin, Eero Kumanto, Tuukka Erkkilä, Vesa Rantasalo, Lea Lahti, Iikka Kekko, Sami Korhonen TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@klassikot.fi KÄYNTIOSOITE Klassikot Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Kyllä voi. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@klassikot.fi www.klassikot.fi > Mediakortti PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. A lkuperäisyyttä arvostetaan, mutta jo sanan merkitys vaihtelee harrastuksen kohteesta riippuen. Huipputasolla kilpurit ovat yhtenä kappaleena vain kilpailuissa, muuna aikana ne ovat vain iso lajitelma kalliita osia. Se istutettiin usean suomalaisen rallilegendan takapuolen alle niinä ralliautoilun hulluina vuosina, jotka tunnettiin B-ryhmän aikakautena. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Tekijältä: Leijonan kidassa COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Klassikotlehden kirjallista lupaa on kielletty. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Voiko kilpuria pitää alkuperäisenä jos on olemassa epäilys, että esimerkiksi auton kori tai osa siitä on matkan varrella vaihtunut. Maailmalla sitä sai ostettua uutena vielä vuonna 1998. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Edellisen numeron kannessa komeillut, ja suhteellisen alkuperäisenä säilynyt Jyväskylän voittajaMini herätti keskustelua autosta, sen olemassaolosta ylipäätänsä sekä kyseisen yksilön alkuperäisyydestä. Jo ennen kuin asiat kehittyivät siihen pisteeseen, näyttelivät jousitus, iskunvaimennus, jarrut, moottori sekä voimansiirto sitä merkittävintä osaa auton kilpailukyvyn kannalta. Lopulta on kysymys ainoastaan siitä, mihin kohtaan aika pysäytetään tietyn kilpaauton kohdalla. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 205 myi niin hyvin, että se pelasti koko Peugeotin. Kaksnollaviitosta myytiin Suomessa melkein kymmenen vuoden ajan käytännössä muuttumattomana. Perustelen näkemykseni siitä vinkkelistä, jonka kokemus moottoriurheilun kulissien takana on minulle antanut. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Peugeot 205 on kiistatta yksi 1980-luvun tärkeimmistä automalleista, monella mittapuulla. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 205 GTI loi uuden mittapuun sille, miten GTI-luokan pikkuautoja arvioitiin siinä vaiheessa kun Volkswagenin alkuperäinen hieno Golf GTI oli turvonnut lisätilan ja mukavuusvarusteiden painolastin alla. Onko tänä päivänä millään tehtaalla tapana tehdä näin monta, omalla tavallaan kiehtovaa versiota aivan tuikitavallisesta pikkuautosta. ILMOITUKSET Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Erikoismallien määrä kun ei 205:n tapauksessa edes kielinyt siitä, että tehtaan olisi pitänyt survoa koko lisävarustelista autoon myyntiä vauhdittaakseen. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Toisin kuin normaalissa käyttöautossa, kilpa-auton identiteetti muodostuu mielestäni eri tavalla, eikä auton kori näyttele siinä lainkaan merkittävää osaa. Niinpä kaadon tai muun onnettomuuden jälkeen nämä olennaiset osat siirrettiin uuteen koriin identiteetin pysyessä samana. MATERIAALI Klassikot ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kilpailujen välillä autoon on saattanut vaihtua valtaosa edellä mainituista komponenteista, Keski-Euroopan kiharaisilla teillä ei käytetä samoja osia kuin Jyväskylässä. Ja siitä tuli auto, johon GTI-luokan autojen eloisuutta, kepeyttä ja ajettavuutta verrataan myös tänään usein vailla vastusta. Myös korin merkitys suorituskykyyn vaikuttavana komponenttina näyttelee varsin vähäistä osaa, hieman tuoreemmissa kilpa-autoissa korilla ei ole välttämättä mitään tekemistä auton ajettavuuden kanssa. Poikkeuksiakin on, mutta rallissa tuhoutuneita peltiosia ei yksinkertaisesti ole juurikaan kannattanut lähteä oikomaan. Kori ei näyttele merkittävää osaa kilpaauton identiteetin muodostumisessa se on vain kulutustavaraa. Kärkipään tallien kohdalla asiat ovat vieläkin monimutkaisempia. Green, Lacoste, Roland Garros, GT, GTI ja CTI, CJ, XS. Varsinkin nopeiden luokkien laitteet ovat käytännöllisesti katsottuna turvakehikon ympärille toteutettuja putkirunkoisia kilpureita huolimatta siitä, että auton alkuperäinen peltikuori on kokonaisuudessaan käytössä
48 Volkswagen Kombiwagen s. Kotiin palattuaan mies hankki oman pakunsa, nyt takana on jo yli neljä vuosikymmentä yhteistä taivalta. s. Istuimme Peugeot 205 -erikoisversioiden omistajien kanssa kahvipöytään ja tutustuimme leijonanpoikasiin harrastajien näkökulmasta. 14 Datsun Fairlady ´63 Japanilaiset tunnettiin aikanaan siitä, että sikäläiset valmistajat ottivat reilusti vaikutteita muiden tuotteista, mutta pyrkivät toteuttamaan omansa esikuvia laadukkaamin. s. 28 Opel Commodore s. 22 Toyota Tercel s. 14 Datsun Fairlady 42 Pontiac Le Mans ´66 Kun perheen äiti saa päättää autovalinnasta, pihalle ilmestyy yleensä jotakin kivaa ja käytännöllistä. 6 Peugeot 205 -erikoismallit 22 Toyota Tercel 4WD ´87 Toyotan nelivetoinen Tercel ei ole varsinainen maastoauto, mutta varsin etenemiskykyinen laite kuitenkin. Yksi Suomi-Commodore löytyy Roihan Timon tallista. 34 s. 42 Glas Isar 4 03/12. Kahanpään rouva ei tavanomaiseen tyytynyt, vaan valitsi ´66 Le Mans Pontiacin. Glas Isar ´64 Keuruulaisen Hannu Rantasen autokorjaamon maskotin virkaa hoitaa sympaattinen Glas Isar, kadonneen automerkin lähes kokonaan liikenteestä hävinnyt kulkupeli. 48 s. Kuin tehty kotimaan vaikeisiin olosuhteisiin siis. 28 Opel Commodore ´79 C-korisen Commodoren suosio jäi maltilliseksi, ja meidän kulmillamme mallia voi kutsua suorastaan harvinaisuudeksi. s. 6 AJONEUVOT 6 Peugeot 205 GTI, Rallye ja Green Kolme harrasteautoa, kolme autoharrastajaa. Tässä numerossa Helposti harrastettava ja edullinen, mutta silti tuoreen ja arkisen oloinen Peugeot 205 kaipaisi enemmän huomiota harrasterintamalla. 34 Pontiac Le Mans Volkswagen Kombiwagen ´71 Heino Vänskä tutustui Volkkarin pakuun ollessaan opintoreissulla Afrikassa
American Car Show. Pienoiskoossa tosin. Tuleva klassikko Toyota Starlet on aina ollut suosittu, mutta vain takavetoisena. Onneksi on Alpina! 58 Taidolla ja sydämellä Tammer Diesel koneistaa harrastajien moottoreita pitkän kokemuksen tuomalla varmuudella. 92 Tuleva klassikko 03/12 5. 68 American Car Show s. 58 Tammer Diesel s. Vierailimme yrityksen Helsingin toimipisteessä. Verkot vesillä Pienet ja pippuriset Abarthit vaihtoivat omistajaa nettihuutokaupoissa. Klassikkoesine Mistä tunnistaa Hollywood-tähden. s. 76 Pienoismalli s. Tulokset sivulla 78. 76 Pienoismalli Eero Kumanto teki sen mikä tehtaalta jäi tekemättä neliovisen version Kuplavolkkarista. 82 Toivosen toiveauto s. Millainen on etuvetoinen versio? s. Tietysti nenällä keikkuvista Wayfarer-aurinkolaseista. 62 Kolme päivää tehoturistina Toimittajamme suuntasi maaliskuun lopulla Saksaan ja sai yhteen viikonloppuun mahtumaan kaksi isoa tapahtumaa ja pari museokierrosta. Klassikkomarkkinat Jäikö talven projekti puolitiehen. Rakenneltujen autojen ja prätkien joukossa oli tänä vuonna paljon muutakin kiinnostavaa. VAKIOPALSTAT 70 78 82 84 86 88 92 Vakionopeus Uutisia ja kuulumisia harrasteajoneuvojen maailmasta. ARTIKKELIT 52 Mazdamies Honkalan Juhani Lestijärveltä on ottanut tehtäväkseen pitää huolta vanhojen Mazdojen varaosista, ja miehen hallusta löytyykin valtava määrä osia ja tarvikkeita. Fotoalbumi Lukijoiden lähettämiä kuvia, pääosassa Mini Cooper. Toivosen toiveauto Aina ei tehtaan erikoisversiot riitä. 52 Mazdamies s. 62 Saksan suurnäyttelyt TAPAHTUMAT 68 American Car Show, Helsinki Pääsiäisenä järjestettiin jo 35. Näiltä sivuilta valmis harrastepeli kesäksi! VIIME numeron juttu ralliMinistä sai lukijat kaivelemaan omia vanhoja valokuviaan
6 03/12
Alkupään koneet olivat vielä 104-pohjaisia, mutta melko nopeasti PSA-yhtymän suunnittelemat modernimmat voimanlähteet löysivät tiensä 205:seen. Erikoismallit Kaksnollavitosen myyntiä ryhdyttiin vauhdittamaan myös imagonrakennuksella. B-ryhmän säännösten mukaan 200 valmistunutta leveäkorista autoa olivat kokolailla yhteneväisiä aidon ralliversion kanssa, tosin teho oli pudotettu noin puoleen, 200 hevosvoimaan. Teksti: Arttu Toivonen Kuvat: Kari Mattila 03/12 7. Yhteistä näille oli vihreät lattiamatot, punaiset tai vihreät turvavyöt sekä lasikattoluukku. Tietysti maailmanmestaruustaistoa varten luokiteltiin ankara keskimoottorinen ja nelivetoinen versio Turbo 16. Eikä keneltäkään 80-luvun lapselta jäänyt havaitsematta Peugeotin rallimenestys. Koko pikkuautosektorista vastasi vuonna 1972 esitelty, vanhanaikainen ja koruton 104. Peugeot työnsi tavisautonsa imagoa myös ylempiin sosiaaliluokkiin. Peugeotin käytyä Simca-kaupoilla vuonna 1978 saatiin taloon tuoreehkoa pikkuautojen suunnitteluvoimaa, joka valjastettiin uutuuden suunnitteluun. Hätäsuunnittelustaan huolimatta 205 kynäiltiin lähes puhtaalta pöydältä. Jo vuonna 1984 esiteltiin 205 GTI varustettuna 1,6-litraisella ja 115-hevosvoimaisella koneella, ja kaksi vuotta myöhemmin sille teki seuraa väkivahva GTI 1.9, joka tuotti ilman katalysaattoria 130 hevosvoimaa. Keskikokoluokkaan oli tarjolla 305, joka oli selvästi modernimpi mutta silti jo kuusi vuotta vanha korimalli, ja ison auton tarvitsijalle oli tarjolla vuonna 1979 esitelty 505 sekä 1975 markkinoille tullut edustusauto 604. Myynti lähti käyntiin erinomaisesti. Tarjolla olivat tenniskentiltä tyylinsä ottaneet 205 Green, 205 Lacoste sekä Suomessa harvinainen 205 Roland Garros ruskea-vihreine nahkasisustuksineen. Se oli selvästi modernimman ja raikkaamman näköinen kuin koko muu mallisto, ja lehdistö ylisti sen vääntösauvaalustalla toteutettua ajettavuutta, hyviä sisätiloja ja työnlaatua. Aluksi tarjolla oli neljä eri kokoista bensiinimoottoria välillä 11,6 litraa sekä 1,8-litrainen dieselversio. Merkin mallisto koostui 1980-luvun alussa vanhanaikaisista autoista. Pikkuleijona asetti riman korkealle monella muullakin alueella. T ammikuussa 1983 esitelty 205 on monella tapaa yksi Peugeotin merkittävimpiä ja tärkeimpiä autoja koko sen historiassa, ja taatusti viime vuosikymmenten tärkein. GTI:stä oli tarjolla myös rättikattoinen versio CTI, jota oli tarjolla sekä 1,6-litraisena että 1,9-litraisena versiona laiskemmat "siviilimallin" avot tunnettiin nimellä CJ. Ja 205 oli täysosuma. Leijonan poikaset Peugeot 205:n erikoismallit Kolmisenkymmentä vuotta sitten esitelty Peugeot 205 toimi pienenä mutta tehokkaana pelastusrenkaana tuolloin lähes konkurssikypsälle yritykselle
Teho 85 hv 04 Voimansiirto Viisivaihteinen manuaalivaihteisto, valitsin lattialla, etuveto 05 Alusta Edessä McPhersontyyppinen erillisjousitus, kallistuksen vaimennin, takana poikittaiset vääntösauvat, kallistuksen vaimennin 06 Kori Kolmiovinen itsekantava teräskori, täysin galvanoitu 07 Mitat Akseliväli 242, pituus 370, leveys 157 cm, paino 840 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus 177 km/h, 0100 km/h 10,6 s GREENIN konehuoneessa peuhaa 1,3-litrainen, varsin kestävän moottorin maineessa oleva 85-hevosvoimainen paketti. Peugeot 205:n erikoismallit 01 Merkki ja malli Peugeot 205 Green 02 Vuosimalli 1989 03 Moottori Nelisylinterinen, neste jäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin, iskutilavuus 1390 cm3, yksi kannen yläpuolinen nokkaakseli, yksi kaksikurkkui nen kaasutin, 8 venttiiliä. Kaksikurkkuinen kaasutin takaa hauskoja ajohetkiä - voimantuotossa on selvä kynnys. 8 03/12
Sitten ihan sattumalta duunissa katsoin Viron auto24.ee:tä, ja siellä oli toi myynnissä. Rahat kouraan ja auto laivaan. Muutamalla satasella ostettiin toi laite, mietittiin että vähän fiksaillaan sitä ja myydään keväällä pois. Hauskempaa on kuitenkin painaa kaasu pohjaan, kun kaasarin toinenkin kurkku aukeaa." 03/12 9. Tekniikat oli korjattu ja alusta laitettu kuntoon. Jukka: Mullahan toi on sellainen juttu, että kun sain ajokortin niin kaverilla oli tuollainen. Janne: Meinattiin ensin maalata lokasuoja, mutta sitten päädyttiin maalaamaan koko auto. Ja sitten Janne bongasi Rallyen. Siinä oli myös etulokasuoja tosi huono vasemmalla, tosi rumasti pensselillä korjattu. Greenillä päästiin sen verran ajamaan, että Janne sanoi että "jumankauta miten on hienoja laitteita". Janne: Kuvissahan se Rallye näytti pinnoiltaan hyvältä. Ratti on sama kuin GTI:ssä, muuten verhoilun värimaailma on omansa. Rallyen penkithän on alun perin tehty poisheitettäviksi kun ovat luokitteluautoja. Ylimaalaushan tuohonkin tehtiin, ja penkit verhoiltiin TiCaBolla alkuperäisen kaltaisiksi mutta paremmalla kankaalla. Siihen tehtiin jarruremppa ja jakopään huolto vesipumppuineen. Kone piti myös pahaa ääntä. Hyvin saman näköistä tekstuuriltaan, mutta paljon vahvempaa. Tämän tennis-Pösön omistaa Tero Pänttönen. Junnuluokkiin tuotiin myös oma, edullisempi mallinsa, kun 205 Rallye esiteltiin 1988. Nykyinen kangas on itse asiassa Volkswagenin Trendline-kangasta. Aika pitkään hain sopivaa yksilöä, varmaan puoli vuotta metsästin Nettiautosta joka ikinen päivä. Tero: Käytännössä jokaisessa peltiosassa oli joku pieni lommo tai kuhmu tai vastaava, ja aika paljon on jouduttu tekemään töitä sen kanssa. Sieltä ajalta vaan jäi mieleen että toihan oikeasti kulkeekin johonkin. Ensin yritettiin metsästää uutta lokasuojaa, mutta oikean väristä ei löytynyt mistään. Tässä autossa on katalysaattori, että siinä on 122 hevosvoimaa. "Greenillä voi halutessaan ajaa hyvinkin taloudellisesti ja siististi. Alusta ja jarrut lainattiin 1,6-litraisesta GTI:stä. GREENISSÄ ei ole tavoiteltu niinkään ylellisyyttä (kuten Roland Garrosissa) tai urheilullisuutta, vaan persoonallisuutta. Se oli vielä vanhan liiton puhdasverinen hot hatch: varusteiltaan äärimmäisen karsittu, kovaääninen ja kiukkuisella 1,3-litraisella 103-hevosvoimaisella tuplakaasarikoneella varustettu. Aika vähällä käytöllä se kuitenkin on, ei siis edes kesällä mikään käyttöauto. Mutta kun auto saapui Vaasasta, kyllähän siinä oli vähän joka kohdassa pientä jälkeä. Samoin auto tuntui siltä että tämän voi ottaa suoraan ajoon, kun ei ollut paikkaa missä rakennella. Niissä on tosi ohut kangas. Kokosimme kolme 205:sen erikoismallia saman katon alle ja istutimme harrastajat kahvipöytään. Miksi 205? Tero: Jannen kanssa hankittiin Green kimppa-autoksi 2010 talvella. TENNIS-PÖSÖISTÄ löytyi vakiovarusteena käsikäyttöinen mutta kekseliäällä mekanismilla operoitava kattoluukku, jossa alipaine imaisee tiivisteen kasaan kun luukkua avataan. Oli just leimattu auto, kun keväällä ruvettiin ajamaan niin huomattiin ettei siinä ollut minkäänlaisia jarruja. Ei muuta kuin laivalippu Tallinnaan ja myyjä toi auton sinne. Pari vuotta olen sillä kaahaillut ja hauskaa on ollut. Mutta penkit olivat auringonpolttamat, ja päättelin että tästä selvitään verhoiluhommilla. Kuvista näki heti ettei auto voi ihan huono olla kun penkkien sivutkin olivat ihan ehjät. Ostokriteerinä oli nimenomaan 1.9 GTI, pienempiä 1.6 GTI:tä olisi ollut tarjolla. Silloin päätin että joskus pitää hankkia samanlainen
Peugeot 205:n erikoismallit 01 Merkki ja malli Peugeot 205 Rallye 02 Vuosimalli 1989 03 Moottori Nelisylinterinen, neste jäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin, iskutilavuus 1294 cm3, yksi kannen yläpuolinen nok kaakseli, kaksi kaksikurkkuista kaasutinta, 8 venttiiliä. Peugeot-Talbot Sportin värit löytyvät maskista ja sieltä-täältä ympäri auton. Huippunopeus 190 km/h, 0100 km/h 9,6s 10 03/12. Teho 103 hv 04 Voimansiirto Viisivaihteinen manuaalivaihteisto, valitsin lattialla, etuveto 05 Alusta Edessä McPhersontyyppinen erillisjousitus, kallistuksen vaimennin, takana poikittaiset vääntösauvat, kallistuksen vaimennin 06 Kori Kolmiovinen itsekantava teräskori, täysin galvanoitu 07 Mitat Akseliväli 242, pituus 370, leveys 157 cm, paino 790 kg 08 Suorituskyky RALLYEN lattiamatot ja turvavyöt ovat punaiset, verhoilumateriaali puolestaan alunperin ohutta ja helposti rikkoutuvaa
Ajoin nyt talven kaksilitraisella Imprezalla, niin toi GTI on huomattavasti sitä pirteämpi laite. Leijonankesyttäjänä toimii auton omistaja Janne Pakarinen. Harvinainen 205 Tero: Koitimme jossain vaiheessa etsiä Lacostea, Greenia tai Roland Garrosia. Ja puskurit on sellaista, että jos niitä alkaa kunnostamaan, se on sellaista ihme kuttaperkkakuitua. Plus että sillä kylällä, missä me oltiin pikkupoikina, siellähän oli 205 XS. Janne: No ei kai näitä nyt muuten kukaan ostaisi. Pirteä. En ole bongannut netistä mistään. JANNEN Rallyen alla on samantyyppiset alumiinivanteet mitä Peugeot käytti pienemmässä 1,6-litraisessa GTI:ssä. Tero: Greenissä on se hauska että siinä on kaksikurkkuinen kaasari. Olin menossa katsomaan sitä niin se oli just myyty. Jukka: Mulla ei ole ollut oikeastaan isompaa tarvetta osille. Jukka: Joo. Janne: Mutta haluttaisiin kyllä löytää alkuperäiset kapselit talvirenkaille. Tupla-Webereillä Rallyen äänimaailma on jotain, mitä edes vahvempi 1.9 GTI ei pysty tarjoamaan. Kun on niin, että ne mitä ei uutena enää saa, niitä ei saa ehjänä vanhoista irti. Ja puskurinlistat on samat kuin GTI:ssä, mitkä multa puuttuu vielä. Janne: ...niin tai paljonkin. Tero: Niin, ne muistaa näin vähän päälle kolmekymppisenä... Kun pinnan hioo, sieltä tulee nopeasti esiin kuitua. Tekniikasta todettua Tero: XS:n ja Greenin konehan on 1360-kuutioinen, TU3S muistaakseni. Tero: Ei ollut GTI mikään tusinavehje, mutta Rallyeen verrattuna se on. Siinä on vääntävä kone. Vaikka eihän niillä ollut mitään muuta yhteistä kuin väri. Yksi Lacoste oli myynnissä Nettiautossa muutamalla satasella. Tero: Nyt siinä on 85. Autosta oli alkuperäinen ostokuittikin tallella, ja siinä oli mainittu että ABS-jarrut on. Että jos niitä on jollain, niin saa soittaa. Maito. Janne: Rallyeita ei ole tullut yhtään vastaan, mutta Greenejä on. Janne: Rallyessahan on GTI:n puskurit ja helmat, paitsi että edessä ei ole sumuvaloja vaan ritilät. Tero: Ja valkoisia puskurinkiinnikkeitä tarvittaisiin erityisesti Rallyeen. Gutmannin vanteet nyt saa kelvata kun on Pösöstä ja ajanmukaiset. Sillä voi ajaa hyvinkin taloudellisesti ja siististi kun ei paina paljoa kaasua. Jukka: Mutta harvoin noihin GTI:hinkään liikenteessä törmää käyttöautoina. Yhdet jo ostettiin mutta nekään ei olleet hyvät. Lambdan olen vaihtanut, mutta noi kylkilistat mitä tekin tarvisitte, multa on yksi kanssa irti. GTI-kuskit varmaan moikkaisi jos tulisi vastaan, mutta ei ole vielä tullut toista. Niitä on tehty peräti 30 000, mutta nehän on kaikki ajettu kilpakäytössä rikki. Tero: Niin, GTI-mies nauraa... Ei se mikään hirmu hidas ole. Janne: Mutta ei nyt ole vain sattunut kohdalle. Siinä on ihan sellainen nykäisy. Että niistäkin saa soittaa. Pari Greeniä tässä on matkan varrella ostettu osien takia. Tero: ...vaan sellainen sileä, jossa on pienet pyöreät reiät. Tallessa ovat myös alkuperäiset valkoiset peltivanteet. 03/12 11. Vaikka eihän tuollaisen arvo enää paljon laske, niin ei se paljon nousekaan. Jukka: Hehheh... Janne: Mutta Rallyeita on muistaakseni tällä hetkellä 14 rekisterissä. Janne: Meillä oli silloin sellainen ajatus että kerätään tennis-Pösöt. Mutta sitten lisävarusteena on ABS-jarrut, että turvallisuusasiat on kunnossa. Greeneissä on alun perin valkeat pölykapselit, jollaisia ei ole onnistuttu mistään löytämään. En nyt muista mitä ne olivat maksaneet, mutta lisävaruste ne kuitenkin olivat. Tämä pikkuleijona nimittäin karjuu, ja vihaisesti. Kaikki Rallye-, GTI-, Gutmann-, Green-erikoisosat mitä saa, ostetaan. Siitä huolimatta ei ihan kaikkia osia ole saatu mitä on haluttu. Omalla tavallaan se on kuitenkin hauska fiilis kun painaa kaasun pohjaan ja kun toinenkin kurkku aukeaa. Peugeot Sportin värit. Arttu: Eli kaikilla on ollut Kaksnollavitosen hankintaa ajamassa jonkunlainen nostalgiatrippi nuoruuteen. Toi Rallye nyt lähinnä kiinnosti kun se oli ralliauton luokittelupeli, ja kun oli pikkupoikana katsonut kun Ari Vatanen veti sellaisella. Todettiin että sehän on hauska laite. Kuitenkin 176 000 ajettu, eikä siihen viitsi hirveän kallista remonttia tekemään. Ei kuitenkaan samanlainen kuin peruskapseli... Janne: Ja jota pidetään aika hyvänä koneena. Tero: Ne oli silloin kovia juttuja kun oli pikkupoika. RALLYEN kone on venytetty 1,1-litraisesta luokittelusäännöt täyttäväksi 1.3:ksi. Viime kesänä olin viemässä autoa katsastukseen, niin Mäkelänkadun päässä olin 206 GTI:n kanssa ja pilasin sen päivän kun en suostunut jäämään kiihdytyksessä... "Rallye ei herkästi ruostu varsinkin kun edellinen omistaja suojasi sen muovisia sisälokasuojia myöten." Janne: Ja ilman kattia siinä on kai 130 heppaa. Ja kaikkihan muistaa: Ari Vatanen. Kuulemma. Siihen kun laittaisi Weberit, niin tulisi sata heppaa. Janne: Ja valkeat virheettömät Greenin puskurit jos löytyisi. Mutta en mäkään ihan koko ajan kiukulla polje rajoitinta vasten. Tero: Eikä se vieläkään mahdotonta ole. Ei niitä juuri ole kellään. Jukka: Mutta 205 GTI on tosi miellyttävä ajaa
Alle 900-kiloinen auto kulkee tällä voimalla paljon paremmin kuin numerot antavat ymmärtää. Nelisylinterinen, neste jäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin, iskutilavuus 1905 cm3, yksi kannen yläpuolinen nokkaakseli, 8 venttiiliä, Bosch M1,3 Motronic poltto aineensuihkutus, katalysaattori. Teho 122 hv 04 Voimansiirto Viisivaihteinen manuaalivaihteisto, valitsin lattialla, etuveto 05 Alusta Edessä McPhersontyyppinen erillisjousitus, kallistuksen vaimennin, takana poikittaiset vääntösauvat, kallistuksen vaimennin 06 Kori Kolmiovinen itsekantava teräskori, täysin galvanoitu 07 Mitat Akseliväli 242, pituus 370, leveys 157 cm, paino 890 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus 202 km/h, 0100 km/h 7,6 s 12 03/12. Peugeot 205:n erikoismallit 01 Merkki ja malli Peugeot 205 GTI 1.9 02 Vuosimalli 1991 03 Moottori GTI:N 1,9-litrainen rivikone tuottaa väkevät 122 hevosvoimaa - ilman katalysaattoria voimaa olisi 130 hv
GTI on kolmikosta urheilullisin sisältä. Jukka: Mä tapasin jätskikiskalla yhden Pösö-miehen. Tero: Ergonomia on hämmentävän hyvä. Hyvä auto on vain vaikea löytää kun se kalleinkaan ei ole hirveän kallis. Ja se on hyvä ajaa. Ei koko varastoa kyllä. Janne: Älä edes luettele. Puhdistaa ja laittaa kontaktisprayta. Nämä nimittäin eivät ruostu. Tero: Sellainen vinkki, että jos omistat 205:sen, niin älä irrota siitä puskureita. Koko paketti maksoi noin 200 euroa, ja siinäkin hinnassa oli mukana pari eri satsia käsijarrukenkiä taakse kun ei ollut varmuutta siitä mitkä sieltä löytyy. "Aika pitkään hain sopivaa yksilöä, varmaan puoli vuotta metsästin Netti autosta joka ikinen päivä." Harrasteeksi? Peugeot 205 on historiallisesti merkittävimpiä Peugeot-malleja monellakin tapaa. Siellä ei jostain syystä ollut polttimoita ensinkään, olisko sitten tarvittu johonkin muuhun autoon. Keskuslukko ei toimi, mutta siihenkin meillä on osat. Jukka: Jos vaan löytää sellaisen yksilön minkä oma silmä kestää, niin se on helppo sitten. Syksyllä talliin ja keväällä pois. Ensimmäisen pystyy säätämään itse, ja jälkimmäinen selvisi kun katsoi umpioiden sisään. Tero: Meidän Green on arkkipiispa Jukka Paarman vaimon vanha auto. Kuusi? Elämää 205:n kanssa Tero: Nää meidänkin autot on käyttökunnostettuja, eikä ole annettu ihan kaikkien yksityiskohtien häiritä. Ja niin ettei ole säästetty aineessa. Janne: No riippuu varaston koosta. Tero: Jos se kaveri, joka osti sen varaston tyhjäksi, lukee tätä, niin saa soittaa. Tero: Motonetistä löytyy 205:sen useampia umpioita, ja Valeon on se kalliimpi, muistaakseni 29 euroa. Plus että sisusta oli tosi siisti, vihreä hattuhylly oli ehjä, ei ole kaiuttimen reikiä, turvavyöt on ehjät. Plus että meillä on siihen kat- toluukkuun kuuluva lämpöeriste, joka tuli auton mukana. Paitsi se lambda. Se pelasti tehtaan ja toi sille kaksi rallin maailmanmestaruutta. Jukka: Mulla ei ole ollut mitään vikoja. Tero: Sähköikkunatkin toimii. Janne: Ja senkin huomaa lähinnä purkaessa. Mutta siellä on paljon pieniä hentoja muoviklipsejä, jotka ei näissä ole ehjiä yleensä. Me ostettais heti muutama. Vaikka onhan ne halvalla tehtyjä autoja. Se mitä näitä autoja on purettu, niin ruoste ei ole se ongelma missään. Janne: Ensimmäiset puoli vuotta pyyhin valuvia ruostesuoja-aineita sieltä. Viime katsastuksessa huomauttivat liian alas suunnatuista valoista ja toimimattomista peruutusvaloista. Se sanoi että osti kerran Maan Autosta kaikki puskurinkiinnikkeet niin ettei muille jäänyt. Tero: Just lauantaina puhuttiin, että on näissä ajatusta käytetty. Ja oikeastaan kaikki sähköviat mitä on ollut, on kontaktivikoja. Mäkään en ole tehnyt tolle yhtään mitään, ja sillä mä sen ostinkin. Plus kaikki valkoiset listat mitä kattoluukun ympärillä, jos on ehjiä niin saa soittaa. Helposti harrastettava ja edullinen, mutta silti vielä kovin "tuoreen" ja arkisen oloinen auto kaipaisi enemmän huomiota harrasterintamalla. Janne: Puskurin kiinnikkeet ei lähde ehjänä mistään irti. Kun se yksi kaveri osti ne kaikki. Että jos niitä on jollain, niin saa soittaa. Noi on kuitenkin hauskuuttimia ja fiilistelylaitteita. Janne: Tai ainakin selvitä mistä saat niitä kiinnikkeitä. Kattoluukku on mekaaninen, mutta siinä alipaineella toimiva tiivistys joka vieläpä toimii. Rummut, letkut, putket, palat, uudet levyt yms. Janne: Aika pitkälle juu. Kahvassa on vipu, joka päästää alipaineen sinne tiivisteeseen ja luukku liukuu helposti taakse. Vaihteita hämmentää auton omistaja Jukka Vartiainen. Jollain niitä täytyy olla. Tero: Siinä oli muoviset sisälokasuojatkin suojattu. Se on vielä tänä päivänäkin hyvännäköinen auto. Ja kun alkuperäinen idea oli että kunnostetaan pikkuhiljaa ja myydään pois, niin nyt ei voi enää myydä. Puolinahkapenkit sointuvat häijysti punaisten lattiamattojen kanssa, ja vaikutelma viimeistellään punaisella vaihdekaaviolla kepin päässä. Ja toi Rallyehan on edellisen omistajan suojaama. Janne: Tai kun ostin kaikki jar- ruosat 205:seen. Pelkkä penkkien verhoilu maksoi kuitenkin tonnin. Mutta se mitä ranskalainen on osannut tehdä, niin ruostesuojauksen. Nyt olisi ehkä oikea aika napata liikkeellä olevat ehjät 205:set talteen? 03/12 13. Jukka: Eikä mitään käyttöä häiritsevää yksityiskohtaa. Mutta se on 30 vuotta vanhaa suunnittelua. Siis aivan kaikki. Ei tän päivän pikkuautot ole sen parempia ajettavia. Janne: Liittimiä saa joskus käydä läpi. Maalaus, jarruremppa, uudet renkaat..
Leideistä Vanhin 14 03/12
Myöhempi jälkituonti on Fairlady-kantaamme kasvattanut, mutta löytyy Myrskylästä nykyisin Suomi-autojakin vanhempi Leidi. Myrskylä 03/12 15. Datsunin kaksipaikkaiset Fairlady-avoautot olivat aikanaan melko harvinaista herkkua teillämme ja pieni erä, joka maahamme vuonna 1964 saatiin, oli sekin oikeastaan vahinko
Rumasti sanottu, mutta vilpittömästi pahaa tarkoittamatta. Liekö surkea kustannustehokkuus vai lasikuituaskareissa tarvittavan hartsin päätähuumaava katku ollut syynä, mutta ennen kuin jonkinlai- sesta urheiluautotuotannosta voidaan Datsunien kohdalla puhua, oltiin korimateriaaliksi valittu pidemmät perinteet omaava ja nopeamman sarjatuotannon mahdollistava teräspelti. Datsun Fairlady ESA Luukkaiselle Datsunit ovat perin pohjin tuttuja autoja. Arvailua vain, mutta olisikos ensimmäisten litraisella koneella varustettujen Sports Datsunien synnytysvaiheessa yksi suunnitteluosaston seinällä roikkuneista kuvista esittänyt kenties ´56´57 Chevrolet Corvettea, sillä tunnistettavien piirteiden lisäksi yhteneväistä autoissa oli lasikuitu, aikakauden maailmanmullistajana pidetty materiaali. Datsunin ensiaskeleet huvitteluautojen markkinoille tapahtuivat Datsun Sports -projektin merkeissä, mutta turhia kiirehtimättä. Kun brittien MG:t, Austin Healeyt, Triumphit ja muut huvitteluajoneuvot ruokkivat autoillaan huvittelemaan Fairlady oli kaunis kuin mikä, mutta urheilullisuutta latisti tieto siitä, että ulkokuoren alla se vastasi täysin Datsunin pientä avolavapakettiautoa. pyrkivien tarpeita, asioita usein alkuperäistä laadukkaammin kopioivat japanilaiset olivat innolla tässäkin leikissä mukana. Jokseenkin olemattomiksi jääneet tuotantoluvut kielivät tehokkuudestaan tunnetus16 03/12 sa Japanissa siitä, että Datsunilla ei ilmeisesti oltu selvillä mitä oikeastaan oltiin tekemässä, saati ketä kopioimassa. Auto oli kyllä kaunis kuin mikä, mutta mitä urheilullisuuteen tulee, sädekehää vahvasti latisti fakta, että auto oli ulkokuortaan lukuun ottamatta tismalleen sama ESIMERKILLISEN selkeästä mittaristosta löytyy kaikki tarvittava informaatio ja rei'itetyin puolin oleva ohutkehäinen ohjauspyörä houkuttelee heti kurvailemaan vähän mutkaisemmalle reitille.. Kaksivärimaalauksineen vahvasti vielä 50-lukua henkivä, nyt jo 1 200-kuutioisella rivinelosella varustettu Sports Datsun esiteltiin vuonna 1960, ja tässä kohtaa autoon liitettiin myös Fairlady-nimi, jonka kerrotaan juontavan juurensa suositun My Fair Lady -musikaalin suuntaan. Tästä kertovat alkuvuosien lähinnä prototyyppiasteelle jääneet tuotantoluvut, sillä kun vuonna 1958 valmistui 3 autoa, ei seuraavana vuonnakaan kasaan saatu kuin 14 autoa. Parhaimmillaan 70 Datsunin kokoelmasta määrä on viime vuosina vähentynyt ratkaisevasti, mutta merkin eri malleja löytyy edelleen käyttö-, harraste- ja varaosa-autoina useita. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine D atsun Fairlady on harvinainen, mielenkiintoinen ja laadukkaasti tehty auto ollakseen kopio. Suoranainen kopio Fairlady ei mistään aiemmin olemassa olleesta autosta ollut, mutta sen ratkaisut, tyyli ja toteutus olivat vähintäänkin tukevan brittihenkisiä
ESA Luukkainen on saanut kuulla ajelevansa milloin Triumphilla milloin MGB:llä ja eräänkin kerran on autoa tultu ihmettelemään lähempää ennen kuin ihmettelijä oivaltaa auton merkin. kuin 223-tyyppimerkinnällä oleva Datsunin pieni avolavapakettiauto. Nämä ensimmäiset Leidit jäivät lopulta vain amerikanmarkkinoidenhaisteluautoiksi suunnilleen 500 kappaleen tuotannollaan, mutta jostainhan uuden mantereen valloitusprojekti oli aloitettava. Datsun Fairleidien kohdalla maahantuontia ainakin perimätiedon mukaan pidetään puhtaasti vahinkona. Se että Suomeen vuonna 1964 ylipäätään saapui silloin vielä oudon merkin kummallisia avoautoja ei sinänsä ole tavatonta, sillä tuotiinhan tänne jokseenkin kaikkea mahdollista ainakin kokeilumielellä. Fairleidien kohdalla liukuhihnaan saatiin vauhtia vasta kun kolmas korimalli alkoi löytämään tyylikästä muotoaan Hidehiro Iizukan kynästä. Loppuvuodesta 1962 käynnistyneen Datsun Roadster -tuotannon autot erosivat hyvin vähän Tokiossa esitellyistä prototyypeistä, mutta liian pieneksi katsottu 1 200-kuutioinen moottorivaihtoehto jätettiin jo heti alkuunsa pois ohjelmasta. Merkkikerhossa aktiivisesti mukana oleva Esa kertoo jälkituotujen Leidien olleen ainakin toistaiseksi Suomi-yksilöitä uudempia. Päätös oli varmasti viisas, sillä olihan vähän isompia moottoreita suosiva Amerik- ka se markkina-alue, jonka Fairladyn oli ensisijaisesti tarkoitus valloittaa. Vahinko vai kokeilu? Nykyisin Myrskylästä, Esa Luukkaiselta löytyvä ´63 Datsun Fairlady on yksi alkupään amerikanvalloittajista ja tiettävästi vanhin Suomesta löytyvä lajinsa edustaja. Tämä selkeästi aiemmista erottuva Datsun Roadster oli jo 60-lukuisen selkeälinjainen, ja jos mieleen juolahtaa ilkeähkö ajatus että ulkomuoto olisi pitkälle lainattu MGB:n linjoista, epäilys vesittyy ainakin osittain faktalla että Datsunin ajettavissa olevat 1 200- ja 1 500-kuutioisilla koneilla varustetut prototyypit esiteltiin jo Tokion autonäyttelyssä vuonna 1961. Liekö sitten tilauspapereissa ollut 03/12 17. Tuotantoon nämä kaksi toisiaan enemmän kuin hivenen muistuttavaa autoa, Datsun Fairlady ja MGB, saatiin tahoillaan seuraavana vuonna. Fairladyistä ensimmäistä tarjottiin välittömästi kahdella eri moottorivaihtoehdolla, joista tehokkaampi, kaksoiskaasuttimella varustettu 60-hevosvoimainen voimanlähde vei pientä ja kevyttä autoa pirteästi, muttei kuitenkaan niin että suorituskykyä olisi voinut kuvailla urheilulliseksi
Esan puhelin soi ja myyjä tiedusteli vieläkö Leidi viehättäisi. Muutos ei haitannut museorekisteröintiä sillä mallia tarjottiin aikanaan molemmilla. Joskus vanhasta autosta luopuminen vaatii pitkää prosessointia omistajan mielessä. sekavuutta, mutta ilmeisesti Hollantiin tarkoitettu neljäntoista Fairladyyksilön erä päätyi laivalla Suomeen, vaikka maahatuojana toimineessa Aro-yhtymässä odoteltiin merkin Bluebirdejä. Pääsiäisen nurkille 2005 sovitut treffit onnistuivat ja vahvan pölykerroksen alla uinuviin Leideihin päästiin tekemään tuttavuutta. Kun lähemmäs kuikuilemaan hivuttautuneelle Esalle selvisi että nyt puhutaan vanhoista Fairladyistä, oli jutustelu keskeytettävä tiedustelemalla olisiko autoista kenties jompikumpi myytävänä. Kaupan ehtona olleesta museostatuksestaan huolimatta oli siinä vielä näperrettävää ja puutteita, joita sittemmin on korjailtu Esan toimesta. Kun toinen mainitsi tallistaan löytyvät vanhat Datsunit, sellaiset rättikat18 03/12 oli käytävä ja poikkesipa Esa kertaalleen valokuvaamassakin Datsuneita, mutta kaupanteko vaan ei ottanut edetäkseen: myytävää yksilöä ei oltu valittu eikä hinnasta ollut hajuakaan. Kromiosiltaan parempikuntoiseksi katsomansa valkoisen Leidin myyjä oli päättänyt pitää itsellään, joten punainen Datsun oli se, jonka ympärillä pyörittiin kohta toinenkin tovi hiukan erillään olevia hintakäsityksiä asteittain lähentäen. Osia läheltä ja kaukaa Kun kauppoihin oli pitkällisen väännön jälkeen päästy, siirtyi auto Vääksystä Myrskylään. Esa heitti pallon myyjälle ja jäi odottelemaan niillä ehdoilla, että kun myytävä auto oli valittu, autolla hintapyynti ja varmistus siitä että se on myyntihetkellä museokuntoinen ja katsastettu, niin asian ääreen on syytä palata uudellen. Esa tunnustaa ihastuneensa ensin valkoiseen yksilöön, mutta punainenkin kiinnosti, jos edes se olisi myytävänä. "Satamassa tehdyn tilannekatsauksen jälkeen oli puhelimella tavoitettu yhtymän ylin johto päättänyt ottaa autot maahan mallierosta huolimatta, ja näistä suurin osa taisi löytää ottajansa Datsun-kauppiaiden lähipiireistä, pääosin Tampereen seudulta", kertoo Esa. toiset, heräsi Esan mielenkiinto. Vuorotellen paljon niitä näitä sisältäneitä puhelinkeskusteluja PARHAIMMILLAAN pienestä roadster-Datsunista on juuri kuten myyntiesite lupailikin, huvitteluun kauniina kesäpäivinä. Salakuunnellen Leidin jäljille Pitkän Datsun-taustan omaavan Esa Luukkaisen kohdalla innostus Fairladyä kohtaan alkoi sattumalta. Datsun Fairlady YKSILÖN alkuperäinen G-tyypin 1 500-moottori on vaihdettu joskus Amerikassa kestävämpään R-tyypin 1 600-kuutioiseen versioon. Näin tapahtuikin, mutta vasta puolen vuoden kuluttua. Joskus vanhasta autosta luopuminen vaatii pitkää prosessointia omistajan mielessä. Mitä näiden Suomi-Leidien säilymäprosentteihin tulee, on hämmästyttävää että ainoastaan kolme autoa on jossain vaiheessa kadonnut, loppujen ollessa edelleen jossain määrin hengissä. Suoranaista vastausta ei silloin saatu, mutta sentään kutsu tulla tutustumaan autoihin, Esa muistelee. Teivon rompetorilla, kaikessa rauhassa osatarjontaa silmäillessä kuului korviin ennestään vieraiden harrastajien keskinäistä tarinointia autoistaan. Sillä kertaa kummankaan kohdalla ei ollut vielä luopumisen aika ja malttamattoman Esan oli tyydyttävä myyjän mietteisiin, että asiaa on vielä harkittava. Datsunin kohdalla taisi sekin osittain olla kyseessä, mutta myös realiteetit: omistaja asui Tampereella, autoa varastoitiin Vääksyssä eikä myyjän ja ostajaehdokkaan aikatauluista löytynyt yhteistä tilaa tarkempaan tutustumiseen. Vanteet saivat uuden pulverimaalauskäsittelyn ja alkupe-
Ne olivat rosteria ja yhdessä halvemmat kuin pelkän alkuperäisen etupuskurin uudelleenkromaus täällä Suomessa." Ilmeisesti Vietnamissa valmistetaan uustuotantopuskureita ruostumattomasta teräksestä mitä ihmeellisimpiin ajoneuvoihin ja niiden kauppiaita löytyy kohtuu vaivatta internetin ihmemaasta. vaihde synkronoituja. Orimattilan rompetorilla oli yhdellä myyjällä iso kopallinen korkkeja ja ulkomuistista tunnistin niistä yhden, joka oli niin lähellä, että sen täytyi käydä Datsuniin. Datsunin pitämiseen perheessä on myös hyvät perusteet, kun nyt 3-vuotiaalle tyttärelle luvattua autoa on vielä hyvin aikaa talvisin viimeistellä ja kesät käyttää ajeluun, laskeskelee Esa. 4-sylinterinen nestejäähdytetty rivimoottori edessä pitkittäin. Valitsin lattialla. Takaveto 05 Alusta Edessä erillisjousitus kierrejousin, takana pitkittäiset lehtijouset, jäykkä akseli 06 Kori Kantavaan runkoon pultattu 3-paikkainen, 2-ovinen avokori kangaskatolla tai irrotettavalla kovakatolla 07 Mitat Pituus 395, leveys 150, korkeus 128, akseliväli 228 cm. Teho 77 hv/5200 rpm 04 Voimansiirto 4-nopeuksinen manuaalivaihteisto joista 2., 3., ja 4. Perheellistyminen on hivenen hillinyt harrastamista, mutta asiassa on aina puolensa. Poraus 80, isku 74 mm, tilavuus 1488 cm3, puristus 8:1. "On siinä kuule rättilaikka soinut viimeistelyssä, katsos kun nämä puskurit ja pystykävyt on osista hitsattu", toteaa tyytyväinen omistaja ja jatkaa: "Kyllä minä sanon että ne pojat on taitavia käsistään." Joskus hiukan tönitty maski on Leidiin seuraavana vaihtolistalla, jos liikkeellä ollut huhu sellaisen uustuotannon alkamisesta pitää paikkansa. Useamman käyttöNissanin lisäksi tallista löytyy nuoruuden haaveauto Nissan 280 ZX, joka ei kevyen tuunauksensa vuoksi tule päätymään museorekisteriin. Nyt on hyvä syy jäljittää Fairladyyn joskus takaosasta pois purettu poikittainen lisäistuin. Paino 870 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus 150 km/h 03/12 19. Kahden euron korkki oli kyllä brittivalmistetta, mutta sopi tarpeeseen, sillä Leidin alkuperäinen korkki on lähes täydellinen kopio tästä", Esa kertoo ja jatkaa: "Osien suhteen on käynyt kyllä tuuriakin, sillä kadonneen radioantennin paikalle löytyi rompetorilta vastaava japanilaisvalmisteinen piiska 60-luvulta." "Puskurit olen myös hommannut molempiin päihin uudet. 01 Merkki ja malli Datsun Fairlady 1500 02 Vuosimalli 1963 03 Moottori räishenkeen sopivat, hoikalla valkosivuraidalla koristellut renkaat, jotka hommasi Sami Lassila Ruotsinkylästä. Aika lailla ikänsä Datsunien ja Nissanien parissa puuhaillut Esa vierittää syyn isälleen: "Ensimmäinen autoni Datsun 100A tehtiin isän kanssa yhdessä, se on sen jälkeen ollut sitten menoa." Parhaimmillaan harrastajalta löytyi 70 autoa, joista 20 kappaletta Apina-Datsuneita, mutta määrä on ollut viime aikoina vähenemään päin. "Bensatankin korkkikin puuttui ja ajattelin että mistä ihmeestä sellaisen löytäisi
Vaihteensiirto on matoin verhoillulla lattialla." 20 03/12. Urheilullinen ohjauspyörä kuuluu vakiovarusteisiin. "Vauhti ja turvallisuus yhdistyvät uudessa Datsun urheiluautossa. Kun ajelet pitkin maanteitä sinulla on varmuuden tunne täydellisestä hallittavuudesta kuten myös täydellisestä turvallisuudesta jopa sen korkeimmissa nopeuksissa." Auton luvattiin saavuttavan 150 kilometrin tuntinopeuden (93 MPH) voimakkaalla 1 500-kuutioisella moottorillaan. Ensimmäisen 1500 Leidin esitteessä ei kurkistettu konehuoneeseen eikä takaluukkuun sovitettu matkalaukkuja, vaan iloittiin aurinkoisista päivistä ajoviima hiuksia hyväillen. D atsun Fairladyn vähäsanainen esite keskittyi vain tuomaan esille sen, miten kaunis tämä uusi urheiluauto on ja miten mukavaa sillä on ajella. Datsun Fairlady Teksti ja esitteen vapaa suomennos: Jan-Erik Laine Jännäsportti Datsun Fairladyn Amerikan-valloituksessa Nissanin markkinointiosasto pelasi varman päälle. Vasemmalta oikealle ovat yhdistemämittari, kierroslukumittari, nopeusmittari ja kello. Suorituskyvyn vastapainoksi oli Leidiin suunniteltu kokonaan uudet jarrut, jotka kykenivät varmistamaan tiukan ja varman pysähtymisen kaikissa tieolosuhteissa. "KOJELAUDASTA, suoraan kuljettajan edestä löytyy kaikki tarvittava nätissä rivissä helposti luettavissa
Järkiseikkoja, josko niitä tämänkaltaisessa tuotteissa juuri on, ei esite liiemmin nostanut esille, mutta kyllä Leidin vakuuteltiin kulkuvälineestäkin käyvän: "Datsun urheiluauto on suunniteltu huviajeluiden iloon ja jännitykseen tinkimättä mukavuudesta ja kyvystä päivittäiseen kaupunkiajoon." Teknisten tietojen valossa auto- hankintaansa perustelevalle löytyi esitteestä kattavat mittapiirrustukset, ja teknisten tietojen ja ratkaisujen erittely on esitteessä vähintään kiitettävällä tasolla. DATSUN FAIRLADY" 03/12 21. Ja koska elämä ei voi, edes Kaliforniassa, olla pelkkää auringonpaistetta, muutamin pikkukuvin muistutettiin että kangaskattokin Datsunin uudesta urheiluautosta löytyi. "New Exciting Sports Car for Pleasure and Ordinary Town Driving..
Sääksmäki 22 03/12
Lehtiin ilmestyneet autojen mainokset kertoivat kilvan faktoja niiden edistyksellisyydestä ja jos oikein hyvin meni, kuten Toyotalla tuolloin, saattoi sen kertoa kaikelle kansalle vaikka Hesarin kannessa. Hiljan julkaistu vuoden 2011 hylkäystilasto tuo ilmi koruttoman kertomansa monien merkkien suhteen. Melkoinen illuusio, mutta ilmeisen toimiva. 03/12 23. Sääksmäkeläisen Juhani Kujasen nelivetoiseen Toyota Terceliin on vaihdettu hänen 17-vuotisen omistajahistorian aikana ulkomailta tuotu, vähän ajettu moottori ja auton kori on kokenut hänen aikanaan arviolta 150 000 kilometrin koitokset. Aina ei saata kuin arvailla, montako omistajaa autolla on ollut tai paljonko sillä tarkalleen on ajettu. Mitä vanhemmiksi ajoneuvot käyvät, sitä suuremmin tilastoihin alkaa vaikuttaa muun muassa auton käyttötapa, omatoiminen huolto sekä tarkistukset ennalta. Suomen vaihteleviin keliolosuhteisiin tällainen ajokki onkin pistämätön. A -Katsastus tarkasti viime vuonna maassamme noin 925 000 henkilöajoneuvoa, joista hylättyjen osuudeksi jäi suunnilleen neljäsosa. Näin etenkin vanhojen maastoajoneuvojen, mutta myös muiden nelivetomallien kohdalla tuppaa usein olemaan. Toistakymmentä vuotta vanhojen, tiettyjen vahvoina pidettyjen länsiautojen läsnäolo tilaston kärkipäässä hieman yllättää. Asialliseksi arjen käyttövälineeksi suunniteltu ajoneuvo kulkee yhä vahvan nöyrästi eteenpäin, kuten Toyotan tuotteelta odotetaankin, eikä loppua ole näköpiirissä. Tercel auto jolla kulkee lähes kaikki Hieman muunnellun otsakkeen kaltaisia hauskoja autotarroja oli liimattuina 80-luvulla usein autojen takaikkunoihin. Melkoinen illuusio, mutta ilmeisen toimiva, ja heti tuntuivat ohjaimiston hallitsimet ja hillitsimet olevan paremmin käyttäjän käsillä. He jalostivat huippuunsa myös sen ajettavuuden, ajo-ominaisuudet sekä matkustusmukavuuden." Suomalaiselle ja yleensä länsimaiselle ihmiselle 4WD-malli oli kerralla askel tuosta standardi-Tercelistä suurempaan kokoluokkaan, vaikka kummassakin etu-ja taka-akselien väli oli itseasiassa samanpituinen. Avaruuden tuntu oli saatu aikaiseksi katon korotuksella sekä penkin istuintyynyn melkoisella kallistuskulmalla, jolloin istujalla oli käytössään enemmän tilaa auton pituussuunnassa. Kun auto on neljännesvuosisadan ikäinen, kasvaa omatoiminen osuus edelleen. Korpivaara Oy saattoi suitsuttaa nyt toiseen sukupolveensa ehtineestä Tercelin kantamuodosta näin: "Toyotan edistyksellinen etuvetotekniikka antaa uudelle Tercelille etulyöntiaseman. Tälle tielle on kuin luotu myös Tercel, jonka nelivetoisuus kohentaa tunnetusti ajoneuvon tieliikennekelpoisuutta. Sen suunnittelijat eivät tyytyneet parantamaan vain Tercelin moottorin suorituskykyä ja taloudellisuutta. Vanhat japanilaiset ajoneuvomallit olivat sen sijaan kategorisesti vähiten hylkäyksiä osakseen saaneita ja niiden seurana olivat samanikäiset Ladat ja Saabit. Samoin saattoi hanskalokeron kanteen olla teipattuna kannustava slogani "Haista maista kesä tupakatta tottakai" kuin jo ennakoiden nykyistä puritaanista aikaa, jolloin filtterin kautta raitista ilmaa imeneen Marlboro-miehen muisto on kuin paha uni konsanaan. Katsastuksesta on kuitenkin selvitty vuosi vuoden perään aina kunniamaininnalla, koska autoa on maltettu fiksata tilanteen niin vaatiessa. Luotu kulkemaan Toyota Tercel 4WD '87 80-lukuisten Toyotien kohtalona on ollut taivaltaa loputonta tietä, joka tuntuu jatkuvan äärettömiin. Niinpä Suomessakin Teksti: Sami Korhonen Kuvat: Tuukka Erkkilä Avaruuden tuntu oli 4WD-Tercelissä saatu aikaiseksi katon korotuksella ja istuintyynyn kallistuskulmalla
Vaikka minulla on toinenkin auto, olen halunnut nimenomaan talveksi ajoon tämän Tercelin, kun sillä on mukava päästä tästä kelillä kun kelillä liikkumaan." POHJIMMILTAAN tämä auto on ehta etuvetoinen, mutta nelipyöräveto kytkettynä liukkailla tasaisilla pinnoilla tai vaikka soratiellä ominaisuudet paranevat huomattavasti ja kulku rauhoittuu ohjaustuntumia myöten. 24 03/12. "Tercel oli isoine takasivulaseineen ja kattoprofiileineen erikoisen näköinen (lieneekö saanut vaikutteita Matra-Simca Ranchosta?) ja jotkut silloin hieman naureskelivat sitä. Toyota Tercel 4WD tämän nelivetofarkun menekki oli heti tuoreeltaan 1983 varsin mukiinmenevää: yli 300 kappaleen rekisteröintimäärä oikeutti Suomen myydyimmän nelivetoisen henkilöauton titteliin. Vasta edellisenä vuonna virallisesti maahamme ilmaantunut, tällöin Japanin kuudenneksi suurimman autonvalmistajan eli Fuji Heavy Industriesin Subaru ei vielä tässä vaiheessa ollut yltänyt myynnillisesti maassamme mitenkään kärkisijoille tai edes laajemmin tunnetuksi. Asiallinen arjen käyttöväline Maastoautohenkinen Juhani oli hakemassa jotain halvempaa nelivetoista ajokkia, farmaria, kun sitten tämä tuli vastaan. Se on kevyt ja huonollakin kelillä pääsee aina eteenpäin. Meilläkin kun pihasta lähtee tai pihaan tulee täällä syrjemmässä, mäkisiä teitä riittää ja talvisaikaan, kuten silloin takavuosina konsanaan, piisaa lunta sekä tuulen muodostamia tuiskuvalleja. Vuosien varrella kuitenkin moni on tullut sanomaan, että 'mullakin on ollut sellainen aikanaan'", Juhani kertoo. "Sillä on käyty Ruotsissa ja Norjan vuoristoteitä ajettu, eikä se ole koskaan tielle jättänyt
Varsinaista harrastekalustoa Juhanilta löytyy kahden kelpo mobiilin verran: saksalainen projekti Ford 20M P7 HT vuodelta ´68 ja Panhard Dyna vuodelta ´57. Tekniikka on yksinkertaista ja selkeää ja ammattimiehenä sitä ei ole tarvinnut viedä minnekään korjaamolle näin säästyy selvää rahaa. Kun vain muistaa ne luonnolliset rajoitukset." Tuohon ilmaisuun taitaa sisältyä tyhjentävästi kaikki. "Kuten aiemmin sanoin, hyvin on palvellut mielestäni. Niinpä katsastustilanteissa autojen ensimmäisen vuosikymmenen elinkaaren aikana ei tullut raportoitavaa ainakaan siltä osin. JUHANI on huoltanut sekä hoitanut Terceliään mallikkaasti läpi vuosien ja se myös näkyy tässä tiloiltaan käyttökelpoisessa autossa. VERHOILU on aikakaudelle tuttua Toyotatyyliä materiaalit, värien käyttö sekä painotus käytännöllisyyteen ylellisyyden sijaan tuli vuosien varrella tutuksi lähes jokaisessa valmistajan mallissa. 03/12 25. Sillä herra ruostepeikkoa, tuota silmitöntä sekä inhaa vanhojen autojen peltien ahmijaa, vastustaa kohtuullisen hyvin etenkin näiden Terceleiden rakenteiden strategisissa kohdissa käytetty galvanoitu teräspelti. Samoin olen hitsannut ja maalannut sieltä täältä pitääkseni auton siistissä käyttökunnossa." Tekniikkapuolta on huollettu Juhanin autossa ostamalla siihen vain tavallisia kuluvia osia, kuten vetoakselin kumit entisten hapertuneiden tilalle, niveliä, tulppia ja katkojan kärkiä, jotka tässä vielä on. Varaosapuoli on muuten kunnossa omasta takaa pitkälle tulevaisuuteen kahden varaosiksi alistetun Tercelin muodossa. AUTON asennon ilmaiseva, erikoinen sivu- ja pituussuuntainen kallistusmittaristo dominoi näkymiä kojelaudassa. Tercel on täydellinen arjen käyttökapistus, joka iän puolesta alkaa lukeutua samalla jo harrasteautojen kastiin kuuluvaksi, jos niin haluaa ajatella. Vastoin yleisempää luuloa aikakauden Toyotat eivät ole sen herkempiä ruostumaan kuin muutkaan korroosiolle kuvitellusti vastustuskykyisempänä pysytelleet mallit. Mutta miten on klassisen ruostekysymyksen laita nelivetoisemme suhteen. Maasturivaikutelmasta huolimatta Tercelillä on viisainta pysytellä pois tiettömiltä taipaleilta. Lisäksi hän toteaa: "Olen autoalalla itsekin, automaalaamossa, ja tässä on yksinkertainen tekniikka, niin vaivatta olen pystynyt korjaamaan mitä on vuosien saatossa pitänyt. Aika on näyttänyt asiantilan olevan pikemminkin päinvastoin. Lisäksi autossa on aika iso maavara niin se on ilmiömäinen menemään eteenpäin. Vaikka umpihangessa, ei uskoisikaan. Viimeksimainitun harvinaisemman ranskalaisen edustamaan merkkikerhoon hän myös kuuluu. Tämän ikäluokan japseihin osien saanti alkaa olla tunnetusti jo heikompaa, tai sitten jos osaa saakin, joutuu marmoritiskille latomaan sievoisen summan voimapaperia niitä tilatessaan. Toyota-laatuun voit luottaa Juhani toteaa vielä vaatimattomasti selvän faktan oman nelivetoisen Toyotansa todellisesta luonteesta
Vaihteen valitsin lattialla, nelivedon kytkemistä varten erillinen vipu. Toyota Tercel 4WD TERCEL 4WD:ssä on 5-vaihteen lisäksi kuudes, hieman ykkösvaihdetta tiuhemmin välitetty ryömintävaihde joka toimii vain nelivedon ollessa kytkettynä. Saman vuoden syksyllä Toyota esitteli odotetun asiallisena uutuutenaan Tercelin nelivetoisen farmarikorisen muunnoksen, joka poikkesi aika lailla kantamuodostaan, sisältäen jo hieman tila-autoajattelua korotettuine kattolinjoineen. Vain keulan muodot, akseliväli sekä alusta olivat samat, joskin viimeksi mainitun rakenteita oli tehty kestävämmäksi. Vaihteiston takapäässä takavedon kytkentälaite. Ei aivan pieniä seikkoja sentään. Pitkittäin eteen sijoitettu vesijäähdytteinen 1452-kuutioinen nelisylinterinen moottori (3A). Kuoren alta löytyi kuitenkin sydän lämpöinen eli taattua Toyota-tekniikkaa ja vieläpä uudistunutta sellaista mm. Niinpä uusi tilavampi Tercel alkoi käydä maailmalla kaupaksi, etenkin jos vertaa ykkösversion myyntilukuihin Euroopassa. Pituus 418, leveys 162, korkeus 151, maavara 17 cm, omapaino 1030 kg. Ajoneuvohistoriaan Tercel-malliston kohdalle jää silti merkinnät Toyotan sekä ensimmäisestä etuvetoisesta että nelivetoisesta mallista henkilöajoneuvojen luokassa. Kevytmetallikansi ja hammashihnakäyttöinen yläpuolinen nokka-akseli. Vuonna 1985 varsinaisen Tercel-malliston tuonti lakkautettiin Eurooppaan ja suuresta Corolla-perheestä sen tilalle tuli viistoperäinen FX taistelemaan tosissaan mantereemme markkinoista ennen kaikkea Volkswagen Golfia vastaan. Hammastanko-ohjaus, rumpujarrut takana. kaikkien pyörien erillistuentoineen. Kun vuonna 1983 esiteltiin ensimmäinen etuvetoinen Corolla, sen voimanlähteeksi oli valittu Tercelissä alkuaan ollut moottorisarjan edustaja. Nelivetoversio koki saman kohtalon viiveellä kolme vuotta myöhemmin, jolloin sen tilalla alettiin tarjota Corolla 4WD Sportswagonia. Nyt oli tavallisella kuluttajallakin mahdollisuus päästä nelivetoisen ajamisen makuun tarvitsematta hankkia varsinaista maastoajoneuvoa, jotka toki olivat edelleen enemmistönä kaikista myydyistä nelivetoisista. Sylinterin halkaisija 77,5, iskunpituus 77,0 mm. Renkaat: 175/70 13 06 Kori Itsekantava viisiovinen teräskori 07 Mitat Akseliväli 243, raideväli edessä 138, takana 135 cm. Pikemmin Tercel päätyi ulkonäkönsä siivittämänä vaatimattoman harmaavarpusen asemaan. Toyota, joka oli tunnettu hitaasta kiiruhtamisestaan, ei ollut pitänyt kiirettä ensimmäisen etuvetoisen ajoneuvonsa julkistamisessakaan, joka tapahtui viimein vuonna 1979. Neljällä tukivarrella vahvistettu taka-akseli oli peräisin KE70 Corollasta. Lisähintaan sai aikanaan myös kaksivärimaalauksen, jolla tavoiteltiin malliin prameampaa ilmettä. 01 Merkki ja malli Toyota Tercel 5D STW 4WD 02 Vuosimalli 1987 03 Moottori NELIVEDON SAAPUMINEN HENKILÖAUTOLUOKKAAN Japanilainen monialayritys Fuji Heavy Industries Ltd esitteli ensimmäisenä varsinaisen nelivetoisensa tässä luokassa uusitun Subaru Leone STW -mallin myötä vuonna 1972, runsas 12 vuotta varsinaisen ajoneuvotuotantonsa alkamisen jälkeen. Kierrejouset putkivaimentimet ja kallistuksenvakain. Näin nelivetotapa oli lyömässä itseään läpi ja 80-luvun kuluessa lähes joka valmistajalla alkoi olla oma vaihtoehtonsa yhä kasvavan 4WD-markkinakakun jakajaksi henkilöautoluokassa. 6-vaihteinen synkronoitu vaihteisto moottorista taaksepäin, etuvedon vetopyörästö moottorin alla. Pienin eteenpäinajovaihde kytkettävissä vain nelivedon yhteydessä 05 Alusta Edessä levyjarrut ja edessä McPherson-joustintuet, joissa vakaajatanko toimii tuennan osana, takana: jäykkä akseli jonka yhteydessä 4 pitkittäistä ja 1 poikittainen tuki. Aisan-alaimukaasutin 04 Voimansiirto Nelipyöräveto, kuiva yksilevykytkin (vaijerikäyttöinen) ja välipyörästö moottorin takapään jatkeena. urospuolista jalohaukkaa, ei sen onnistunut herättää tullessaan mitään erityisempiä intohimoja puolesta eikä vastaan, ehkä kotisaariansa sekä Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Iskusuhde 0,99, Suurin teho 52 kW, 71 hv/5600 rpm, suurin vääntömomentti 108 Nm (11,0 kpm)/3800 rpm. Edeltäjiä, tyyristä brittiläistä Jenseniä ja myöhempää urheilullista Audi Quattroa, ei voida laskea varsinaisiksi suursarjamalleiksi millään muotoa jo hinnankin tähden, joka oli tavallisen kansalaisen ulottumattomissa. Monin tavoin parannellusta 1,3-litran 2A-moottorista saatiin joksikin aikaa markkinoiden pienikulutuksisin voimanlähde 26 03/12 viisivaihteisen vaihdelaatikon keralla. Mallin nimi oli Toyota Tercel, ja huolimatta räyhäkkäästi ristitystä nimestään, joka tarkoitti mm. Voimanlähteenä palveli nyt 1500 3A -moottori. Kun vuonna 1982 tuli sukupolvenvaihdoksen aika, tästä hieman nukkavierusta pienestä petolinnusta oli kuoriutunut ehta ajan henkeen ulkonäöltään sopeutuva monikäyttömalli, joka oli saatu aikaan tuulitunneleiden sekä tietokoneiden laskelmoiduilla näytöillä
Saat kattavan kaskovakuutuksen myös museoajoneuvollesi tietysti Tapiolasta. Kysy lisää Tapiolan toimistosta. Tai soita asiakaspalveluumme 01019 5100 (mape 820). Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Muistathan huolehtia hyvin kaikkien rakkaittesi vakuutusturvasta.. Sovimme museo- ja harrasteajoneuvon arvon aina etukäteen vakuutusta tehtäessä. Me olemme olleet johtava museoajoneuvojen vakuuttaja jo yli 30 vuoden ajan. Näin korvaustilanteet sujuvat ilman käyvän arvon määrittelyongelmia
Suomessa voidaan mallin kohdalla puhua suoraan harvinaisuudesta. Yksi C-korinen Suomi-Commodore löytyy Timo Roihan tallista. 28 03/12. Herra Kommodori Opelin Commodore-mallin kolmannen ja samalla viimeisen korimallin suosio jäi maltilliseksi
Kokkola 03/12 29
Loppukesästä 1980 oli rekisteröimättä jopa edellisenä syksynä maahantuotuja Commodoreja. Tässä vaiheessa Opel-myyjän ja ostajan intressit alkoivat lähestyä yhä nopeammin toisiaan. Maahantuoja halusi päästä edellisvuoden malleista eroon, joten asian suhteen ryhdyttiin järjestelyihin, esimerkiksi leasingCOMMODOREN sielu - suora kuutosmoottori. Rekisteriotteeseen merkittiin tuolloin haltijaksi Vaasan Talonmieskeskus, omistajan ollessa Vaasan Autotalo. Edeltävä tapahtumakulku on osittain arvailua, mutta pitkälti mahdollinen. Kaasutinmallissa 2,5-litrainen tuotti 115 hevosvoimaa, ruiskun kanssa 15 konia enemmän. vaihtoehto otettiin esille. Siitä Commodore löysi pitkäaikaisen kodin. Totuuspohja talonmiesyhtiön Commodoren suhteen nimittäin on, että auto tuotiin maahan 13. syyskuuta 1980. "Liike on todennäköisesti ostanut auton muutaman vuoden jälkeen itselleen, sillä auton omistajaksi on vuonna 1985 merkitty samansukuniminen henkilö kuin haltijana olleen puutavaraliikkeen nimi viittasi", kertoo auton nykyinen omistaja Timo Roiha. Opel-harrastajan hoiviin Kokkolassa asuvalle Roihalle museorekisteröity '79 Commodore ei suinkaan olen ensimmäinen harrasteOpel. Haaveilua häiritsi kuitenkin hinta: uusi Commodore maksaisi neljänneksen enemmän kuin Rekord. Vuonna 1978 esitellyn Commodore-sukupolven myynti ei yltänyt edeltäjien tasolle. Opel Commodore Teksti: Harri Onnila Kuvat: Tuukka Erkkilä 1 970-luvun jäätyä historian taustahuminaan, mietittiin vaasalaisessa talonmiesyhtiössä millaisella kulkuneuvolla olisi oiva suunnata uudelle vuosikymmenelle. Hänen merkkiharrastukselleen annettiin ensitahdit 80-luvun alussa 30 03/12. Se olisi paljon lisämarkkoja kuutoskoneesta; autohan oli etenkin perästä katsoen hyvin Rekord-henkinen. Mutta yrityskuvaa parantaisi eittämättä enemmän, jos alle hankittaisiin kuutoskoneinen Commodore. Uutta muotoilua sekin. marraskuuta 1979, mutta rekisteröinti tapahtui vasta 26. Opel-liikkeessä vierailtiin ja pohdittiin pari vuotta aiemmin uudistunutta Rekordia. Uuden Commodoren korkeaksi karannut hinta oli varmasti pantu merkille myös Opelin maahantuojalla, Suomen General Motorsissa. Ja siten myös vaasalaisessa talonmiesyhtiössä avautui tie Commodoren ohjaimiin. Talonmieskeskus ei kuitenkaan syystä tai toisesta nauttinut Commodore-kyydistä pitkään, sillä jo tammikuussa 1981 haltijaksi vaihtui mietolainen puutavaraliike
Ostin auton ja aloitin entisöinnin. Samoihin aikoihin Monzan kanssa hän hankki jutun Commodoren. NÄIHIN ohjaimiin löysi harva autoilija 70- ja 80-luvun taitteessa. Se on samalla myös se auto, jota en tule myymään pois, vaikka muuten harrastekalusto vaihtuisikin." Niin, sitä muuta Opel-kalustoa, sitä Timolla on tosiaan ollut Kapitänin ja kuvien Commodoren lisäksi. "Näin silloin tällöin katukuvassa 50-luvun lopun Kapitänin, ja kyseinen metallinhohtosininen yksilö jäi mieleen. Rekisteristä poistetuksi Commodore joutui vuonna 2002 Tampereella. Lisäksi Timolla oli automaatti-Calibra, jonka hän vaihtoi Opel Monzaan (Klassikot 4/2011). Auto oli otettu työn alle, ja vuonna 2005 se oli museorekisteröity Vaasassa. Commodoren ostaja oli valmis maksamaan paljon lisämarkkoja kuutos koneesta; autohan oli etenkin perästä katsoen hyvin Rekordhenkinen. Oulussa, jossa mies oli suorittamassa asepalvelustaan. Oulussa nähdyn Kapitänin ja Timon polut kohtasivat kuitenkin muutaman vuoden kuluttua. "Kylmäkäynnistäessä piti kikkailla, jotta auton sai käyntiin. Innostuin autosta samantien ja niin se sitten tuli hankittua." Commodore oli varsin tuoreen museotarkastuksen myötä hyvässä peruskunnossa, mutta Timo löysi autosta kohennettavaa. Lisäksi COMMODORESSA viihtyvät niin kuljettaja kuin matkustajat. Nyt se on ollut museorekisterissä jo 16 vuotta. Sen jälkeen sillä oli ehtinyt olla pari eri omistajaa, kunnes Commodore oli jälleen myytävänä. Harvinaisen yksilön taival ei kuitenkaan päättynyt tuohon. "Selasin netin myynti-ilmoituksia, joiden joukosta huomasin Commodoren ja heti perään, että herranjestas tuohan on museorekisterissä. Vieläköhän uusien Opelien sisustukseksi on muuten valittavissa tämä huumaava plyysikuosi? TIMON yksilössä on vaihteistona kolmeportainen Opel-Trimaticautomaatti. "MOSKOVASSA juhli tänäänkin DDR, kun maa vei naisten pikaviestin ME-ajalla 41,60..." KADONNUT kuuluvuus paikataan nostalgia-arvoilla. 03/12 31. "Commodore GS '69, Rekord Coupe '65, Kadett 1500 '69, Manta '72, avomallinen Ascona Keinath C3 '83 sekä Omegan 2,4-litraisella moottorilla varustettu B-Ascona, joka on pojallani edelleen", Timo luettelee. E-Rekordilla joskus kurvaillut sen sijaan tunnistaa ohjaamosta monta tuttua yksityiskohtaa. Takaisin rekisteriin Aiemmin mainittu puutavaraliike ja yrityksen todennäköisesti omistajiin kuuluva naishenkilö omisti Commodoren aina vuosituhannen vaihteeseen asti. Osa on rakennettu valmiiksi, osa on mennyt projekteina eteenpäin. "Auto ilmestyi Kokkolan kaduille 80-luvun puolivälissä, ja yhtäkkiä vuonna 1991 huomasin sen myynnissä asuntoautoliikkeessä. Hetkeä myöhemmin hankin sitten ensimmäisen oman harrasteOpelin, vuosimallin '62 Rekordin. Siitä eteenpäin Opelit ovat olleet harrastuksena, mutta eivät itse asiassa koskaan käyttöautona", taustoittaa Timo
A-korista valmistettiin neljä vuotta eli vuoteen 1971, jonka jälkeen saapui Commodore B. Moottoripuolella tarjottiin 2,5- ja 2,8-litraista kuutosta tehojen liikkuessa 115160 hevosvoiman välillä. Tilanteen voisi tiivistää näin: coupe-Commodorena tunnettu Rekordperustainen coupe oli korvattu uuteen Senatoriin perustuvalla coupella ja samalla tulokas oli nimetty uudelleen. Jatkossa iso luiskaperä-Opel opittiin tuntemaan nimellä Monza. Keulailmeen lainaajaan verrattuna Commodore oli kuitenkin edullinen: Senatorista sai pulittaa noin 180 000 markkaa.. Omamassa 1240 kg. Rekordin lisäksi muotoilua ammennettiin toisesta merkin uutuudesta, edustusautoluokkaan tuodusta Opel Senatorista. Vuonna 1970 GS-malli päivitettiin GS/E:ksi, jossa E-kirjain viittasi Boschin D-Jetronic-ruiskuun. "Tähän kohtaan apu löytyi yllättävän helposti. Varusteita kaipaava päätyikin useimmin Rekord Berlinaan, jonka hinta jäi 84 400 markkaan. Takana jäykkä taka-akseli, kierrejouset, kallistuksenvakain. Päätin kuitenkin startata: kone lähti laakista käyntiin ja kävi tasaisesti. B-Commodorea valmistettiin vuoteen 1977 saakka, mutta A-koriseen verrattuna vuotta pidemmästä valmistusajanjaksosta huolimatta tuotantomäärä jäi edeltäjästä. Kun vuoden 1980 lopulla kaksilitrainen neliovinen perus-Rekord maksoi Suomessa 79 600 markkaa, pyydettiin Commodoresta 106 170 markkaa. Tällä kertaa iskutilavuudessa oli jälleen palattu 2,5 litraan. Opelilla ei kuitenkaan lannistuttu, vaan Rüsselsheimissa vedettiin kättä lippaan uuden 'Kommodorin' kunniaksi vielä kerran. Mallin oli tarkoitus täyttää keskiluokkaisen Rekordin ja edustuskäyttöön sopivan Kapitän/Admiral/ Diplomat-malliperheen väliin jäävä markkinarako. Vaihteistona Commodoreissa olivat nelivaihteinen manuaali sekä kaksi- ja kolmeportaiset automaatit. Korimalleina jatkoivat neliovinen sedan ja kaksiovinen tolppa-coupe ikkunakarmeilla varustettua kaksiovista ei ollut ohjelmassa. Käytännössä resepti oli yksinkertainen ja perustui pitkältl jo olemassa oleviin Opelpalikoihin. Haasteita toi etupään McPherson-jousituksen toisen puolen jousikuppi, joka oli ruostunut puhki. Urheilullisin malli oli coupe-korinen GS, jonka liikehdinnästä huolehti 2,5-litraisen tuplakaasariversio. Pikkujouluihin oli sen jälkeen kiva lähteä", Timo muistelee. Teho 115 hv/5200 rpm, vääntö 179 Nm/3800-4200 rpm 04 Voimansiirto Takaveto, 3-nopeuksinen Opel-Trimaticautomaattivaihteisto (TH180). Jos moottorikokoja oli vain yksi, niin valintatilanne oli helppo myös korin suhteen: C-Commodore oli "aina" neliovinen sedan. Lainausmerkit sen vuoksi, että Commodoresta valmistettiin myös kaksiovista sedania sekä Voyage-farmaria, mutta niiden myynti jäi marginaaliseksi. Opel Commodore 01 Merkki ja malli Opel Commodore 2.5S 02 Vuosimalli 1979 03 Moottori tyhjäkäynti oli epätasainen. Edessä levyjarrut, takana rumpujarrut 06 Kori lähtee mielellään pidemmällekin matkalle. kommodori. Itsekantava umpimallinen, 4-ovinen teräskori 07 Mitat Pituus 473, leveys 172, korkeus 142, akseliväli 267 cm. Pellin alle sijoitettiin 2,2-, 2,5- tai 2,8-litrainen kuutosmoottori. Hintaero oli hurja. Näin tuloksena on syntynyt auto, jolla Kuusisylinterinen vesijäähd. Commodore oli ylimaalattu joskus ja pelleiltään kohtuullisen hyvässä kunnossa. Commodorea tervehdittiin innostuneesti ja ensimmäisen lähdön Commodorea valmistettiin yhteensä yli 150 000 yksilöä. rivimoottori (CIH) edessä pitkittäin. Commodoren 32 03/12 toista sukupolvea valmistettiin viidessä vuodessa noin 140 000 yksilöä. Suomessa C-Commodoret jäivät tilastoharvinaisuuksiksi: kun 60-luvun lopulla Commodoreista lyötiin kauppoja kiinni kymmenittäin, vietiin 80-luvun taitteessa Commodoreja rekisteriin harvoin. Perustana oli johdonmukaisesti seuraavan polven Rekord eli sukupolvi D. Asian selittää osaltaan eräänlainen väliinputoaminen: malli muistutti niin paljon Rekordia, että pari lisäsylinteriä ja ylellisempi varustelu eivät vakuuttaneet opelisteja kuittaamaan kymmeniin tuhansiin markkoihin noussutta hintaeroa. Uusin kaikki sytytyspuolen osat toivoen, että käyntihäiriöt hellittäisivät ainakin jonkin verran. Sen todistaa ainakin tämä evp. Puristussuhde 9,2:1. Iskutilavuus 2490 cm3. Ykkösmallista poimittiin käytännössä keula, minkä ansiosta C-Commodoren keulalle solahti tuttu Commodore-tunnus, kuutosmoottori. Päätin sitten uusia osia etu- ja takarekisterikilpien välistä tarpeen mukaan. "Ajettavuudeltaan Commodore on äärettömän letkeä! Sen takaavat hyvät istuimet, ohjaustehostin ja automaatti, jota ei sitä paitsi ole nykyajan sähköillä sotkettu." Vaikka 70-luvun taitteen asiakkaat eivät Commodorea oikein löytäneetkään, ilmiselvästi Opelilla oli kuitenkin ajatusta auton suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vuoden 1978 Opel-mallistoon tuotu Commodore C nojasi tutun kaavan mukaisesti voimakkaasti Rekordiin, vastaesiteltyyn E-sukupolveen. Pohjaksi otettiin Rekord C:n kori: vaihtoehtoina olivat kaksi- ja neliovinen sedan sekä linjakas kaksiovinen hardtop-coupe. Vertailupohjaa antaa, että samaan aikaan Rekordia oli valmistettu kymmenkertaisesti. Lattiavalitsin 05 Alusta TIMO Roiha on harrastan ut Opeleita jo kaksi vuo sik ymmentä. Osatuonti Felkeltä löytyi purkuosia jopa Commodoreen, ja niin autoon saatiin kokonainen ehjä etutolppa." Timo kertoo käyneensä koko auton tarkalla silmällä läpi ja uusineensa kaikki kuluneet osat. Vuonna 1974 päästönormien kiristyessä 2,5-litrainen pudotettiin pois, joten jäljelle jäi vain 2,8-litraiset versiot, muutamaa hevosvoimaa vähäväkisempinä. Renkaat (alkuperäiskoko) 175HR14 08 Suorituskyky Huippunopeus 175 km/h 09 Valmistusmäärä 85 260 kpl KOLMEN SUKUPOLVEN KAARI Opel toi ensimmäisen Commodore-mallinsa vuoden 1967 automarkkinoille. Vuoteen 1982 jatkuneen tuotannon aikana C-mallisukupolven valmistusmäärä jäi selvästi kahdesta edellisestä sukupolvesta. Tehoversioita oli kaksi: 115-hevosvoimainen kaasutinversio ja 130-hevosvoimainen ruisku. Hänen Commo dorensa lukeutuu mallei hin, joita moni ei ole nähnyt liik enteessä koskaan. Edessä McPherson-erillisjousitus, kallistuksenvakain. Mietin osien vaihdon jälkeen, että viitsinkö pilata tulevaa pikkujouluiltaa kokeilemalla käynnistystä. Kokonaisuus maustettiin Rekordia runsaammalla koristelulla ja varustelulla. Commodoren kolmas sukupolvi jäi samalla sen viimeiseksi. Mutta ei isoa coupeakaan ollut Opelilla unohdettu. Mallia myytiin neljän mallivuoden aikana vain noin 85 000 yksilöä
Katto uusittu. Soodapuhallusauto siirtyy tarvittaessa kohteeseen ja toimii ilman ulkopuolista tukea. KAIPAAKO AUTOSI ENTISÖINTIÄ? Kromaus, niklaus, kuparointi, kultaus, sinkitys, keltapassivointi, mustapassivointi, antiikkipatina sekä erillinen hiomo ja hiontaan sekä kiilloitukseen kuuluvat palvelut. Voimakatu 17, 20520 Turku (Itäharjun teollisuusalue) Avoinna ma-to 07-15.30 pe 09-14.00 · Puh: 02-2370354 · myynti@niklaamorautio. 60 vuoden kokemuksella WWW.NIKLAAMORAUTIO.FI 4800 15200 11800 19800 15800 Cadillac Coupe de Ville -69 427+automaatti Chevrolet Ext. Vanha maali ja alustamassat saa helposti pois tällä menetelmällä, eikä toimenpide vahingoita ajoneuvoa millään tavalla. Dual Pick-Up 4x4 -99 ilmastointi, cruise, sähkölasit & -peilit & -penkit.. Chrysler Newport -64 STW 4D HT, 440+automaatti Dodge Charger -72 318 + autom. Muodonmuutoksia ei tapahdu kuten hiekkapuhalluksessa. Mahdollisuus vesisumutukseen pölyämisen minimoimiseksi, jos kohteessa tarjolla vesipiste. Sooda tehoaa myös muoviosiin poistaen maalin. Uusi maalaus. Soodapuhallus on tehokkuuteensa ja nopeuteensa nähden varsin edullista. SOODAPUHALLUS Kysy lisää: 045-2318 390 Tero tai 045-2318 380 Mikko Saunatie 9, 05200 Rajamäki www.yleiskorjaus.fi nurmijarven@yleiskorjaus.fi Alaniityntie 8, 01900 Nurmijärvi www.yleiskorjaus.fi nurmijärven@yleiskorjaus.fi. lohkot, kampiakselit, kannet ym. Dodge Polara -72 318+automaatti Dodge Polara Avo -67 383+autom 6.6L , Auton alusta on hiekkapuhallettu. soita tai tule käymään Dodge Charger Super Sport Special -74 400 Magnum + 727, HIENO! JA KATSASTETTU 8/2010 Myydään asiakkaan lukuun Korinvaihto 6950 14800 27500 16900 CHEVY 6.5 MOOTTORIT! Kunnostetut ja käytetyt. Kumitiivisteitä ja ikkunoita sooda ei myöskään vahingoita. Soodapuhallus poistaa lian, maalin, alustamassan kaikilta pinnoilta hellävaraisesti materiaalia vahingoittamatta. Myös osina esim. Ei lämpenemistä eikä kipinöintiä. Moottori 6.0 TD Plymouth Belvedere -59 V8, automaatti LISÄÄ AUTOJA: USA-OSA OY Työmiehentie 24, 18200 Heinola · puh (03) 715 2581, 0400 494 659 · Avoinna ma-pe 9:00-17:30 · teijo.lavio@usaosa.fi · www.usaosa.fi Puhallamme puhtaaksi metalleja, kiveä, tiiliä, betonia, muovia, kumia, lasia ja puuta. Pientä viimeistelyä vailla Ford Excursion Eddie Bauer 4x4 -04 Suomen kilvissä. Sylinterikannen voi puhaltaa venttiilit paikoillaan, näin säästyt turhalta purkamiselta Soodapuhallus ei ole tehokas ruosteenpoistomenetelmä. Sooda (E500) eli natriumbikarbonaatti on tavallista ruokasoodaa ja näin ollen täysin vaaratonta ympäristölle. Kromi eikä muukaan sähköinen pintakäsittely ei irtoa soodapuhaltamalla. Moottorin osista tulee kuin uusia soodapuhaltamalla. Soodapuhallus on erinomainen vaihtoehto kun entisöit ajoneuvoa
Ä 6 ans '6 c Le M a Ponti a v in id 34 03/12
Jammu Kahanpään tallista löytyykin äidin uutena ostama Le Mans Pontiac, jolla pojan on ollut mahdollisuus kurvailla jo kuudella eri vuosikymmenellä. Iitti 03/12 35. ta in l a Kun klassikkoautoharrastajien talleista löytyy äidin vanhoja autoja, ovat ne useimmiten joko Kuplia, Kadetteja tai vastaavia aikansa perusautoja
Ihan tätä summaa ei tiskiin tarvinnut latoa, sillä liikkeen vaihtoautorivistöön jätettiin perheen '61 farmari-Tempest, josta hyvitettiin suunnilleen uuden Fiat 600:n hinnan verran. Vaihdossa menneen Tempestin kohdalta kuului myöhemmin napinaa, sillä epäiltiin oliko auton vaihdelaatikossa ongelmia jo kaupantekohetkellä, mutta koska auto oltiin todistettavasti nähty vaihdon jälkeen Keimolan radalla kaahailemassa, ei asiaa tarvinnut enempiä puida. Monta vaihetta Jammu muistaa Pontiacin olleen aika lailla juuri kaupasta haettu, kun sillä kurvattiin äidin siskon 50-vuotispäiville Espoosen Jerkin kartanoon. Tekniikaltaan se oli hivenen vaatimaton neloskoneellaan ja erikoisella takapyörien väliin sijoitetulla vaihteistolla, joka tosin paransi painojakaumaa. jos hän tällä kertaa rahoittaisi perheen auton, niin käytettyä ei osteta", muistelee Jammu kaupan vaiheita. Autokuume oli kova, mutta tilanne Vehossa oli valikoiman suhteen heikko ja mieleinen johtotähti oltaisiin kyetty toimittamaan vasta syksymmällä. Yhdysvaltain lipun värejä noudattaen oli maahantuontiojelmaan valituista Le Manseista yksi sininen, yksi punainen sekä tarinamme valkoinen yksilö. "Isäni vaihtoi usein autoja, yleensä parin vuoden välein. "Ja kyllähän se niin oli, että kun lauantai-iltaisin juuri ajokortin saaneena ajelin tällä sivuikkunat auki pitkin Kouvolan katuja, niin kyllä kuuli tyttöjen huokailevan!" Ässän korvike Perheenpään mieli haikaili kuitenkin takaisin johtotähden ratin taakse. Into elämäniloa tuoviin, keskenään hyvinkin erilaisiin autoihin ei nykyiselläänkään ole ainakaan laantunut, kun kuuntelee tarinoita vaikkapa '52 Mercedes-Benz 300 Adenauerin hankinnasta 70-luvun alussa, Willys-maasturin muutaman vuoden takaisesta entisöinnistä tai lähivuosina museorekisteriin visioidusta '83 Lada Nivasta, joka sekin on hankittu omistukseen vuoden vanhana jo 80-luvun alkupuolella. Kuuskutonen Le Mans on selkeälinjaisen hillitty, kaunis auto. Isäni olisi ostanut sen ja se olisi maksanut tuolloin 18 000 markkaa, mutta äitini sanoi ei: Autonvaihtoa Pitkin 50-lukua, kelirikkoisten teiden ja autopulan Suomessa oli Kahanpään perheessä aina jokin arvostusta ja ehkä kateuttakin herättävä auto. Jammun saadessa ajokortin vuonna 1965 ehti "harjoitteluautona" hetken toimimaan Tipparellu, mutta pian siitä pompattiin rutkasti isompaan '61 Pontiac Tempest farmariin. Muut oli jo myyty ja tämä mielestäni parhaan värinen oli jäljellä. Se oliko punainen ja sininen yksilö tilattu tänne suoraan asiakkaalle on epäselvää, mutta ennen kuin Kahanpään perheen ja valkoisen Pontiacin tiet kohtasivat oli kaksi muuta jo löytänyt ottajansa. tuli käytetty Opel Kapitän sekä '52 Vauxhall Velox. Aikomuksena oli hankkia perheen ykkösautoksi juuri uunituoretta korimallia edustanut W108-korinen 250 S Mersu. Valtion hankintakeskuksen kautta hän sai hommattua vuonna 1953 uuden EMW:n, mutta se ei ollut meillä kuin vuoden päivät, kun Lahden Ford-liike ilmoitteli lehdessä vuosikaudet liiterissä varastoitua, vain 11 tuhatta kilometriä ajettua '39 Ford Mercurya. Perheessä palvellut 1800 Fiat sai sekin tuolloin lähteä ja sen korvasi uusi '66 Toyota Corona, joka toimi perheen kakkosautona ja pääasiassa Jammun käytössä. Laskuun kirjattiin maksajaksi rouva Berit Kahanpää ja maksettavaksi yksi kappale Pontiac Tempest Le Mans henkilöautoja katsastusvarustein: 3-vaihteinen, jarrutehostajalla sekä valkosivurenkailla hintaan 24 209 markkaa. Mahdollisuus ja luvat auton hankintaan olivat aseman ja tarpeenkin huomioiden täysin perusteltuja, sillä perheen muuttaessa Kausalaan otti perheenpää hoitaakseen Iitin tuomiokunnan kihlakunnan tuomarin tehtävät. Pontiac Le Mans Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine K un taannoin lehdessämme tutustuimme Hjalmar "Jammu" Kahanpään hienosti entisöityyn ´55 Willys Station Wagoniin (Klassikot 4/2010), oli se tarinaa paitsi sähkölaitoksen vanhasta työjuhdasta myös autohullusta miehestä, joka on toteuttanut vuosikymmenten mittaan haaveitaan. Vuonna 1964 alle vaihtui 404 Peugeot, josta perheenpää ei koskaan oppinut pitämään, joten se sai vaihtua muotoilultaan hyvin samanoloiseen 1800 A Fiatiin. Suurin osa autoista on omistajalleen muodostunut hyvin tärkeäksi, mutta talleista löytyvistä autoista sen tärkeimmän, '66 Pontiacin kohdalla valinnan teki aikanaan Jammun äiti. Aikanaan isältä ehkäpä verenperintönä saatu mieltymys Mersuihin on kestänyt läpi elämän, ja niinpä Jammun talleista löytyy nykyisin useita mielenkiintoisia johtotähtiä 50-luvulta tähän päivään. Pitkällinen mersuilu ei ole kuitenkaan koskaan estänyt pitämästä myös muiden valmistajien autoista, ja tarinoita kuunnellessa on eri elämänvaiheissa alta ehtinyt vaihtumaan jos jonkinlaista ajopeliä. Tuolloin sen kaverina pihalla kiilteli myös syntymäpäiväsankarin miehen paria vuotta vanhempi V8-koneinen Buick Special ja tämä kaksikko tallentui Jammun mieleen kuvankauniina autoina. Auto oli harvinainen kaksiovinen coupe, joka oli ollut rintamalle epäkäytännölliseksi katsotun korimallinsa vuoksi kelpaamaton", muistelee Jammu ensimmäistä, tuolloin 11-vuotiaana ajamaansa autoa ja jatkaa: "Se oli meillä kaksi vuotta, minkä jälkeen tuli tosi nätti kermanvärisellä katolla oleva vaaleanvihreä '54 Chevrolet, joka alkujaan oli tullut maahamme merimiesautona." Mersuja ehti Kahanpään perheessä olemaan useampiakin, niistä uutena hankittiin 180-malli vuonna 1955. Suomen katukuvaa eivät sellaiset ruuhkaksi asti uutena kaunistaneet, sillä Pontiacin edustajana toiminut Metro-Auto toi kyseistä mallia maahamme tuona vuonna tasan kolme kappaletta. Osa niistä kertyi myös Jammun lainaillessa äitinsä autoa omiin tarkoituksiinsa. Itse ikänsä ajokortittomana pysynyt auton kustantaja merkittiin Pontiacin omistajaksi ja perheenpää ajoi siihen suurimman osan kilometreistä. Kun muutimme tänne hänellä oli '38 Plymouth, sitten 36 03/12. Vaihtoautohallissa olisi kyllä ollut vuoden vanha '65 Oldsmobile Cutlass, kiva vaaleanvihreä, valkoisilla nahoilla ja parikymppiä ajettu. "No me mentiin sitten Metro-Autoon, sillä tiedettiin että ne olivat tuoneet maahan kolme tällaista Le Mans Pontiakkia, yhden punaisen, yhden sinisen ja tämän valkoisen. Valkoisesta Pontiacista lyötiin kättä päälle pitkälti myös Jammun myötävaikuttaessa ostopäätökseen
Nimikirjaimet radion yläpuolella ovat kulloistakin kuljettajaa muistuttaneet siitä kenen autolla ollaan liikenteessä. 03/12 37. Jammu muistaa putsailleensa niitä auton aktiivivuosina usein pulloharjoilla saunassa käydessään. Nykykäytöllä putsailutarve on ratkaisevasti vähentynyt. AINA hyvää hoitoa saaneen auton laadukas sisustus ei juuri uutta häpeä. Metro-Auto Oy toi '66 Le Mansia maahamme kolme kappaletta jenkkilipun väreissä: yhden sinisen, yhden punaisen ja tämän valkoisen yksilön. PÖLYKAPSELIT muistuttavat erehdyttävästi pinnavanteita
Toinen merkittävämpi vahinko Pontiacille tapahtui Jammun isän ajaessa joskus Lahden suuntaan, josta Salpausselän kisoista palaavaa väkeä virtasi katkeamattomana autojonona. Suoria kutoskoneita on nähty maailman sivu, mutta ylänokkaisena harvemmin. Täydellinen nokkakolari onneksi vältettiin, mutta molempien etukulmat kokivat vaurioita. Varastosta välillä pihalle siirretty auto herätti kiinnostusta ja poliisi kävi varmuuden vuoksi ruuvaamassa siitä kilvet pois. Pontiac Le Mans KONEHUONEESTA löytyy jotain jenkkiautoksi harvinaista. Pientä halkeamaa pyrittiin korjaushitsaamaan, mutta välttävin tuloksin. Vahingon jälkeen auton alustaan asennettiin tekniikkaa 80-LUVULLA Pontiacilla ei ollut enää kaksista käyttöarvoa, mutta tunnearvoa oli kertynyt sitäkin enemmän. Jonon yksi muita kiireisempi 96-saabisti koukkasi ohitustarkoituksessa vastaantulevien kaistalle, mutta ei löytänyt tilaa palata omalleen ennen kuin vastaantullut Pontiac oli kohdalla. Isän kuoltua 70-luvun puolivälissä Pontiac jäi hyvin vähälle käytölle ja poistui myöhemmin rekisteristä. Asiassa ei lopullista syyllistä lähdetty puntaroimaan vaan tilannekatsauksen jälkeen sovittiin, että molemmat kärsikööt omat vaurionsa, joista Pontiacin kohdalla selvittiin oikomisella ja maalilla. Kahtena eri tehoversiona tarjottu Pontiac-moottori oli tuotannossa vain kaksi vuotta. "Hyvää siinä oli sekin, että tyttöystävän sai sohvapenkillä lähemmäksi", Jammu jatkaa Pontiacin ominaisuuksien kehumista. Oloihimme rajallinen maavara aiheutti kerran tekniikkapuolen vaurioita pakoputken osuessa johonkin itseään kovempaan rikkoen samalla pakosarjaa. Pontiacille ehti tapahtumaan vuosien saatossa monenlaista. Pontiacin nokkaa korjattiin oikomalla lokaria ja puskuria, joista jälkimmäinen kromattiin uudelleen. Mustaa valkoisella Tuomarin eläköidyttyä ja Jammun avioiduttua Le Mans oli jäänyt 70-luvun alkupuolella jokseenkin tarpeettomaksi, mutta sen hävittämi- seen ei katsottu mitään syytä, vaikka harrastajapiireissä tiedetystä harvinaisesta autosta tulikin myyntiaikeita tiedustelevia kyselyjä. Jammu vekslaili Kanadan ja Yhdysvaltain suurlähetystöiltä ostamiaan edustusautoja ja oikeustieteen opiskelijan ura olisi varmasti kääntynyt autokauppiaan taipaleelle, ellei äiti olisi pitänyt ammattia vähemmän kunniallisena. Vuonna 1968 Jammun hakiessa kerran tulevaa vaimoaan tuolloin vielä tyttöystäväänsä koulusta tapahtui kevyehköä kolarointia mopoilijan kanssa. Sen tapauksen Jammu muistaa nostaneen verenpaineita perheessä, eikä vähiten hänellä itsellään. Auto kunnostettiin perin pohjin ja vuodesta 1994 on Le Mans ollut museorekisterissä. pohjakosketuksilta suojaavat pitkittäiset lattarautakiskot. "Minun ja paikallisen nimismiehen välit olivat silloin kuin kissalla ja koiralla mutta ne korjaantuivat myöhemmin", hän muistelee. 38 03/12
Kun nimismies ei tunnearvoltaan tärkeiksi muodostuneita GAX36-kilpiä suostunut palauttamaan, vaikka auton olisi katsastanut ja rekisteröinyt uudestaan välittömästi, oli otettava yhteyttä silloiseen autorekisterikeskukseen ja koitettava selvittää tilannetta. Takana 4-linkki tuenta kierrejouset. Takaveto 05 Alusta Edessä erillisjousitus kierrejousin. Tehostetut rumpujarrut 06 Kori 4-ovinen teräsrakenteinen hardtop-kori 07 Mitat Pituus 524, leveys 189, korkeus 137, akseliväli 292 cm. Näin oli Jammu luvannut heti tehdä ja tekikin, kunhan Pontiacin tunnukset palautuisivat paikoilleen. Nimismiehen vankka käsitys oli se, että turha on kilpiä ruikuttaa, ellei asiasta ole korkeammalta taholta mustaa valkoisella. Asioista vastaava osastopäällikkö ymmärsi mistä kenkä puristaa ja kehotti palaamaan uudelleen nimismiehen juttusille ja selittämään myös hänen puoltonsa asian järkevälle ratkaisulle. Jammulle vuodesta 1994 museorekisterissä ollut Pontiac Le Mans on aina assosioitunut vahvasti äidin autona, mistä myös hänen nimikirjaimensa auton kojelaudassa muistuttavat. Kekkosen ajan Suomessa ei vanhojen tunnusten saaminen ollut normaalisti edes mahdollista, eikä erikoiskilvistä ollut tuolloin kukaan kuullutkaan. Omistajan aika jätti 80-luvun puolivälissä ja auto merkattiin asianmukaisesti perunkirjoihin kuten kuuluukin, mutta tuolloin ei automaattisesti omistaja Aken toimesta vaihtunut kuolinpesälle vaan jäi vainajan nimiin, jota se hauskana kuriositeettina on yhä edelleen. Poraus 98, isku 83 mm, tilavuus 3760 cm3 (230 Cid) Teho 165 hv. Hyvässä hoidossa ja varsin vähäisellä käytöllä olevan auton nykyistä erityisarvoa kuvastaa Jammun toteamus "Myydään vaikka saappaat jalasta jos joku tarpeeksi maksaa, mutta Pontiakkia ei myydä" samalla kun hän sulkee äitinsä auton takaisin tallin ovien taakse. 01 Merkki ja malli Pontiac Le Mans 02 Vuosimalli 1966 03 Moottori 6-sylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Kilpiottelun viimeinen erä oli vielä pelaamatta ja Jammun onnistui suostutella autorekisterikeskus tilaamaan kilvet nimismieheltä, minkä jälkeen hän kävi noutamassa ne ja ruuvasi takaisin äitinsä autoon. Nokka-akseli kannessa, 7 runkolaakeria. 04 Voimansiirto Täysin synkronoitu 3-nopeuksinen manuaalivaihteisto, valitsin ohjauspylväässä. Paino 1530 kg 08 Valmistusmäärä 1966 Le Mans Hardtop Sedan 13 897 kpl "Kun lauantai-iltaisin juuri ajokortin saaneena ajelin tällä pitkin Kouvolan katuja sivuikkunat auki, niin kyllä kuuli tyttöjen huokailevan!" 03/12 39. 80-luvun alkupuoliskolla Pontiacin käyttöarvo oli Kahanpäille jokseenkin olematon sen tunnearvoon verraten, joten se päätettiin kunnostaa perusteellisesti ja pistää "naftaliiniin". Jotain pelimiehen neuvottelutaidoista kertoo sekin, että niin vaan kilvet luovutettiin hänelle, vaikka autoa ei oltu katsastettu eikä rekisteröity. Otettuaan vielä Pontiacin omistavan vanhan äitinsäkin mukaan selvittämään kilpifarssia heitettiin Jammu jumiutuneiden neuvottelujen päätteeksi ulos toimistosta
Epäilemättä kauneinta Hiljattain edesmennyt Pontiac oli General Motorsin perusmerkkejä, jonka valikoimasta löytyi pitkin 50-lukua muotoilultaan aina ajanmukaiset, mutta villin aikakauden huomioonottaen hillityt korimallit kaikkiin tarpeisiin. Pontiacin onnistunut imagonrakentaminen nuorekkaaksi ja suorituskykyisien autojen valmistajaksi taisi 60-luvulla huipentua GTO-malleihin, samalla kun täysikokoisen auton mukavuutta vaativalle voitiin tarjota merkin Bonnevilleä. Vuonna 1966 Pontiacin Le Mans oli esitteensä mukaan epäilemättä kaunein auto mitä hintaluokasta löytyi, mutta yhtä lailla oli se myös loisteliain ja suorituskykyisinkin. Tämän mahdollistivat hyvät ajo-ominaisuudet sekä vakiona tarjottu, kokonaan uudenlainen yläpuolisella nokka-akselilla oleva kutoskone, jonka jatkoksi lähti täysin synkronoitu kolmenopeuksinen manuaali tai lisähintaan silkinpehmeästi vaihtava automaatti. Sisustusvaihtoehdot Le Mans -malleissa olivat jotain jota esitteen 40 03/12. Vuonna 1963 Pontiacin alkaen-malli Tempest käsitti kaikki korivariaatiot, mutta näiden lisäksi tarjolle ilmestyivät vain Sport Coupena ja avona tarjotut Le Mans -erikoismallit. 60-luvulle tultaessa Pontiaciin liitettävää mielikuvaa alettiin ohjailemaan suorituskykyisempään suuntaan ja ostajakunnaksi suunniteltiin aiempaa nuorempia kuluttajia. Teksti ja esitteen vapaa suomennos: Jan-Erik Laine 6 0 -luvulla Pontiacin lukuisien mallien joukosta löytyi useimmista 2- ja 4-ovisten vaihtoehtojen lisäksi myös farkut ja avokkaat
"Door-to-door carpeting" kattoi kokopeittävillä laadukkailla lattiamatoilla kaiken tarpeellisen, ja uuden istumaprofiilin etusohva uudessa 4-ovisessa hardtopissa sekä erilliset etupenkit 2-ovisessa coupessa ja avoissa olivat sekä kauniita että urheilullisia. Uhkean Le Mans Pontiacin olisi esitteen mukaan uskonut helposti maksavan todellista hintaansa enemmän, niin hieno se oli. mukaan oltiin nähty aiemmin vain huomattavasti kalliimmissa autoissa. 2-oviseen Coupeen ja avoautoon tarjottiin erilliset etujakkarat ja 4-ovinen hardtop lähti hihnalta sohvalla. VUONNA 1965 Metro-Auton tuontiohjelmasta löytyi myös Le Mans, jonka veekasista puristui 250 hevosvoimaa. '66 Pontiakkiin saattoi moottorivalinnan tehdä vaikka koneen ulkonäön perusteella, sillä kaikista voimanlähteistä löytyi esitteestä kuva. SEURAAVAN vuoden Le Mans -uutuus oli 4-ovinen hardtop, joita maahamme saapui tasan kolme yksilöä, kaikki uudella ylänokkakutosella varustettuina. 03/12 41. Tekniikkapuolelle 165-hevosvoimaisesta peruskoneesta sai myös hivenen tehokkaamman, 207-hevosvoimaisen version, mutta jos ylänokkakutoset tuntuivat joko arveluttavilta ratkaisuilta tai tehoiltaan riittämättömäitä, oli tarjolla myös väkivahvoja vinkkelikaseja joista valita. Vaikka nuorekkuus olikin tärkeä osa merkin imagoa, eivät toistaiseksi pariutumattomat olleet kuitenkaan riittävän iso tai ostokykyinen kohderyhmä Pontiacille: "Mutta älä ole huolissasi vaikka olisitkin jo perheellinen, meiltä löytyy ihan järkeviä kompromisseja jotka mahdollistavat ottaa myös lapset ja jos olet todellinen sankari jopa anoppisikin mukaan ajelulle." LE Mans -sisustus erosi perus-Tempestin vastaavasta. Uhkean Le Mans Pontiacin olisi esitteen mukaan uskonut helposti maksavan todellista hintaansa enemmän, niin hieno se oli
Pienet Goggomobilit muistuvat useimpien mieleen, mutta Glas Isar -farmarit vähän harvempien. Kukkopillin Glas Isar T 700 ´64 Keuruu Maamme kirjavassa klassikkoautokalustossa riittää harvinaista ihmeteltävää. Isarin porrasperäiset mallit ovatkin lähes täysin kadonneet, mutta ainakin yksi sinnittelee hengissä, keuruulaisen autokorjaamon maskottina. 42 03/12
Se oli kuitenkin omana aikanaan varsin edistyksellinen ja jäi historiaan ensimmäisenä hihnalla nokka-akseliaan pyörittäneenä autona. Meidän olojamme ajatellen olennaisia ominaisuuksia olivat etenkin tehokas lämmityslaite ja hyvä maavara. Näin jälkeenpäin saattaisi pohtia joko testaamisen tai tulosten arviointiperusteiden olleen nykyisestä poikkeavat, tai sitten etuvetoisessa prototyypissä oli jotain perin kummallista. Tehdas perusteli päätöstä turvautua perinteisempiin kardaaniakseliin, jäykkään taka-akseliin sekä pitkittäisiin lehtijousiin testeillään, joiden mukaan nousukyky ja ajettavuus liukkaalla alustalla tai maastossa olivat takavetoisessa testiautossa paremmat. Meillä Isareista harvinaisimmiksi taisivat jäädä auton porrasperäiset mallit, jotka tunnettiin yksinkertaisella mallinimellä T 700. Tekniikan Maailma tutustui yhteen ensimmäisistä ja auto sai koeajajiltaan kovasti kehuja jotakuinkin kaikista ominaisuuksistaan. Isarin ensimmäinen prototyyppi esiteltiin yleisölle Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä loppuvuodesta 1957. Yksi tällainen, viime vuoden Talwiajo-artikkelissakin vilahtanut pikku-Isar toimii nykyisin Keuruulaisen Hannu Rantasen HR-huollon maskottina. Yleisölle esitelty prototyyppi oli liiankin edellä aikaansa, sillä siinä esiteltyä etuvetoa ei sarjatuotantoyksilöihin koskaan toteutettu. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine P aria numeroa sitten (Klassikot 8/2011) ihmettelimme länsisaksalaisen Glasmerkin kummallista S 1004 Coupea, jota ei automallina moni harrastajistakaan muista. Ja miksipä ei, Isar oli tehty hyvistä materiaaleista saksalaisen huolellisella viimeistelyllä. Tätä hyvin modernia pientä perheautoa eivät vaivanneet enää kakstahtisen pärinä, tärinä eikä savutus, sillä kokonaan uusi nelitahtinen moottori vaikka olikin edelleen vain kaksisylinterinen ja ilmajäähdytetty oli tyypiltään tasaisesti käyvä bokseri. Tämä 600-kuutioinen puhisija oli kovasti yhteneväinen BMW-motskareissa nähdyn voimanlähteen kanssa, eikä ihme, sillä sen suunnittelijaksi mainittiin herra Dompert, joka ennen tuloaan Glasin pääsuunnittelijaksi oli tienannut leipärahansa moottoreiden piirtelijänä juurikin Bemarilla. Isaria ei kehuttu syyttä auto oli tehty hyvistä materiaaleista saksalaisen huolellisella viimeistelyllä. 03/12 43. Moottorin tyhjäkäynnin todettiin olevan "puhdas, tasainen ja värinätön", mutta koska auton ajo-ominaisuudet olivat pieneen kokoon Vetoakseli vaihtoon Kun 50-luvulla voimakkaasti eteenpäin pyrkivällä Glasilla tiedettiin tulevaisuuden olevan isommissa autoissa, oli tehdas heti kääpiöautotuotantonsa käynnistettyään kehittelemässä niille isoveljeä, josta olisi karistettu kaikki pikkuauton ongelmallisena koetut ominaisuudet. Oli miten oli, takavetoiseksi päätynyt tuotantomalli erosi prototyypistä myös hiukan paremmilla sisätiloillaan sekä näkyvyydellä, joka toteutettiin ohuemmilla ikkunapilareilla. Hyvä koeajaa Elokuussa 1958 alkaneessa Isar-tuotannossa lähdettiin liikkeelle 600-kuutioisella tekniikalla, mutta ennen pitkää rinnalle esiteltiin sata kuutiota isommaksi kasvatettu T 700, jonka viritys oli toteutettu porausta kasvattamalla. Tiettävästi alkupään Kuussatasia ei Suomeen ennättänyt ainuttakaan, mutta monitoimiset Helkaman veljekset toivat ensimmäisiä T 700 -yksilöitä jo vuonna 1959 Suomen Koneliikkeensä toimesta. Riittävästi mitoitetuista lämmönvaihtimista puhalsi lähes välittömästi kuumaa, eikä osa lämmöstä kadonnut keskikonsoliin tai helmakoteloihin kuten ilmajäähdyttteisissä takamoottoriratkaisuissa väistämättä aina tapahtui. Meillä tunnetumpia olivat Glasin ihan pikkuruiset Goggomobiilit sekä niiden rinnalle vuonna 1957 prototyyppinä esitelty ja seuraavana vuonna tuotantoon saatu Isar sekä sen meikäläisiin pakettiautojen tuontikuvioihin sopineet Kombija Camping-farmarimallit
Teknikko näyttäisi pitäneen Isarinsa moitteettomassa kunnossa, sillä ainuttakaan korjauskehotusmerkintää ei katsastusleimojen yhteydestä löydy. Tässä onnistuttiin varsin tehokkaasti, sillä autosta puhuttiin ja puhutaan meillä yhä edelleen kukkopillin isompana mallina. Kerttulasta Keuruulle Vanhoissa Turun ja Porin Läänin TLP6-kilvissään olevan Isarin alkuvaiheita osaa parhaiten valottaa sen mukana kulkeva rekisterikirja, joka juoruaa auton palvelleen aktiivivuotensa Raision Kerttulassa. Kun moottorin kerrottiin olevan kuin Bemarista, oli sen jatkoksi pultattu täysin synkronoitu vaihdelaatikko kuin toisesta laadukkaaksi mielletystä saksalaismerkistä: "Porschen mukainen synkronointi on lisäksi niin hyvä, että vaihdetankoa saatoimme heilutella mielemme mukaan kuinka nopeasti tahansa ilman vaihdelaatikosta kuuluvia vastalauseita." Hiukan erikoinen vaihdekaaviokin, jossa ykkönen ja kolmonen ovat takana ja kakkonen sekä nelonen edessä, käännettiin täysin järkeväksi ratkaisuksi. Goggomobiileistakin tuttu Gkirjain kyllä autosta löytyy niin nokalta, pölykapseleista, radion peitelevystä kuin mittaristostakin, mutta sehän tarkoittaa tässäkin tapauksessa auton valmistanutta Glasia, joka valmisti myös Goggomobil-merkkistä autoa. Glas Isar T 700 Mielikuvaa rakennettiin tunnetumpien saksalaismerkkien siivellä: moottorin sanottiin olevan kuin Bemarissa ja vaihteiston kuin Porschessa. nähden yllättävän hyvät, arveltiin niiden riittäisivän vaikka tehokkaammallekin voimanlähteelle. Valmistava tehdas pyrki tekemään järjestelyllä selkeää pesäeroa pienempiin autoihinsa, joihin liitettävistä rääpälemäisen auton mielikuvasta Isarin kohdalla oltiin pyristelemässä eroon. Varsin kattavan analyysin ja testauksen loppuyhteenvedossa maalailtiin uutuuden elinmahdollisuuksia seuraavasti: "Suunnitellessaan Goggomobil T 700:n on Hans Glas ottanut rohkean askeleen alueelle, missä kilpailu on kovin ja missä uudet tulokkaat eivät juuri ole menestyneet vanhoja tunnettuja automerkkejä vastaan. Molemmista etulokareista sen sijaan löytyy kaunokirjoituksena Isar, ja saman informaation voi takanatulija tavata takaluukun kannen irtokirjaimista. Tehdas on kuitenkin ilmeisesti ollut epätietoinen, tuleeko kiinnostus tätä luokkaa kohtaan enää kasvamaan ja päättänyt siksi kilpailla luokassa, missä se laskee kysynnän pääpainopisteen ennen pitkää olevan. Autot myös rekisteröitiin Goggomobilmerkkisinä. Anteeksi, mikä merkki? Kun tutkailemme Hannu Rantasen huoltokorjaamolla pientä harmaata autoa, pohdimme yhdessä auton 44 03/12 todellista merkkiä. Sehän ei suinkaan ole Goggomobil, tai ainakaan missään kohtaa autoa ei niin lue. Radioamatöörin ammatikseen ilmoittanut omistaja lienee epäilleen työllistymismahdollisuuksiaan, sillä myöhemmin on hänen toimenkuvansa vaihtunut kirjan merkintöjen mukaan teknikoksi. Kannustimena on varmasti ollut pikku-Goggon saavuttama menestys, jota kuitenkin selittävät sen erinomaiset lähtöasetelmat ensimmäisenä todella onnistuneena pienoisautokonstruktiona. Vanhaan rekisteri-. Meillä maahantuojana toiminut Suomen Koneliike sekoitti nimisoppaa parhaansa mukaan liittämällä näitä autoja yhdeksi ja samaksi merkiksi, ja niinpä kaikkeen suomenkieliseen mainosmateriaaliin ja käyttöohjekirjaan Goggomobil-tekstiä liitettiin hana- kasti, sillä olihan merkille hankittu jo tunnettavuutta ja ainakin jonkinlainen maine. Ei edes sen konehuoneesta löytyvässä tyyppikilvessä. Hyvää mielikuvaa vähemmän tunnetusta saksalaismerkistä rakennettiin tunnetumpien siivellä. Kun varsinainen ajovaihde kuitenkin on nelonen, niin silloinhan vaihdetanko on vähiten kuljettajan ja etumatkustajan tiellä. Aika tietysti tulee näyttämään, pitävätkö nämä laskelmat paikkansa ainakin alkumenestys näyttää ison Goggomobilin kohdalla lupaavalta." GOGGOMOBIL-TEKSTIÄ ei autosta löydä, mutta Suomen Koneliike Oy liitti nimen ohjekirjoihinsa ja mainontaan. Muotoilultaan auto arvioitiin aavistuksen kömpelön oloiseksi, mutta itse koria pidettiin erittäin vankkarakenteisena. Alkuvuodesta 1964 alkanut liikennöinti on jatkunut kesään 1973 jolloin auto merkataan poistetuksi rekisteristä ja kilvet palautetuksi
Esimerkillistä toimintaa maahantuojalta on riittävän isoon metallikylttiin painetut huoto-ohjeet. ERIKOISEN ilmanputsarikotelon muoto selittyy tarkalla tilankäytöllä. Kun konepelti lasketaan kiinni, menevät varapyörä ja putsarikotelo sisäkkäin. 03/12 45. 2-SYLINTERINEN bokserimoottori on todella matala
Isar taisi olla kooltaan pienin auto jossa muotivillitystä seurattiin. PUNAVIIVOIN raidoitettu nopeusmittari vihjailee 110 kilometrin tuntinopuden olevan pikkuautolle riittävä. 46 03/12. Glas Isar T 700 ILOISENPUNAISET keinonahkapenkit ovat kestäneet hienosti aikaa, sivuverhoilut sen sijaan oli entisöintiprojektissa tehtävä uusiksi. PANORAMATUULILASI oli kuuminta huutoa 50-luvun puolivälin paikkeilla
Joskus nuorena hän oli sukulaismieheltä lainatulla Goggomobiililla ajellut, mutta sellaista ei varmaan enää mistään löytäisi. Korin peltitöihin Hannu laskeskelee käyttäneensä päivän, parin työtunnit. "Hakureissulle otettiin myös isä mukaan, mutta matkan tarkoitus pidettiin salassa aina tallin ovien avaamiseen saakka", kertoo Hannu. Isar-hankinnan myötä Rantaset tulivat hankkineeksi jokusia varaosa-autojakin, joista mädimmistä purettiin vain tekniikkaa talteen. Moottori kasattiin uudella tiivistesarjalla, mutta valurautaisten sylinteriputkien ja alumiinisten kansien väliin tarvittavat kannentiivisteinä toimivat kuparirenkaat oli teetettävä sorvarilla. Vaikka Isarin elämä nykyisellään ja varmasti tulevaisuudessakin tulee Keuruun seudulla jatkumaan, valittiin entisöinnin päätteeksi museorekisteriin päässeen auton tunnukset muistuttamaan auton Raision vuosista. "Pienen sävyeron niistä huomaa, mutta eivät museotarkastajatkaan moittineet, koska tismalleen oikean sävyistä materiaalia ei löytynyt", toteaa Hannu. Auto osottautui varsin asialliseksi ja kaupat lyötiin lukkoon, mutta isän tietämättä ostetun auton siirtoa uuteen kotiin suunniteltiin keväämmälle. Veljesten isänsä kanssa yhteistyönä entisöimä Glas Isar taitanee olla perin harvinainen mallinsa edustaja maassamme. "Ne olivat aika olemattomat, lähinnä joku pätkä helmaan ja vähän takakaaria", hän tiivistää. Jokusia farmareita tiedetään hengissä olevan, mutta lieneekö rekisterissä olevia sedaneja edes toista? BOKSERIMOOTTOREISSA parhaita ominaisuuksia ovat värinätön käynti ja kokoon nähden mainio alavääntö. Mystinen hyrrä koneen etupäässä on dynastartti, joka toimii sekä laturina, starttimoottorina että jäähdytyspuhaltimena. Rumpujarrut, kierukkaohjaus 06 Kori Itsekantava 2-ovinen kokoteräskori 07 Mitat Pituus 343, leveys 147, korkeus 138, akseliväli 200 cm. Takana pitkittäiset lehtijouset, jäykkä akseli. Jarruihin tuli kunnostuksessa uusittua kitkapintoja, letkuja ja putkia tarpeen mukaan. Työn alla ollut auto oli kuitenkin niin hyvä ja osiltaan täydellinen, ettei varaosa-autoista tarvittu kuin jokunen kylkilista. Pahiten ajan hammas oli aterioinut puskureiden ja joidenkin pikkuosien, kuten peilien ja merkkien kromipintaa, mutta ne otti tehtäväksi Tampereella tuolloin toiminut teollisuusniklaamo. Tekniikkakin oli tasaisista käynnistelyistä johtuen vielä virkeä ja auto kiipesi omin voimin trailerille. Varaosa-aarteita Uudessa kodissa auto purettiin alkutekijöihinsä. Viimeisimmät omatoimimerkinnät vanhassa kirjassa on päivätty vuonna 1981. Samasta varastosta löytyi mallien mukaan myös uudet iskarit, joista takimmaiset taisivat olla alkujaan 140-sarjan Volvoon tarkoitettuja. Poisnostettu tekniikka purettiin ja putsattiin, mutta sisuskaluiltaan se todettiin niin hyväksi, että mäntien rengastuksen katsottiin riittävän remontiksi. vääntö 5 kpm/ 3500 rpm 04 Voimansiirto 4 -nopeuksinen manuaalivaihteisto, täysin synkronoitu, valitsin lattialla takaveto 05 Alusta Edessä erillisjousitus kierrejousin. Se että pitkään Raisiossa ollut auto löytyy nykyisin Keuruulta lähti liikkeelle Hannu Rantasen isän muisteluista. Yllätykseksi tällaiseenkin autoon voi vielä löytää uutta osaa ja ihan Suomesta, sillä varaosavarastoistaan tunnetulta Markku Pönkäseltä löytyi tiivistesarjan lisäksi täydelliset etuvalot kehyksineen kaikkineen. Kun alkuvuodesta 2000 Hannu luki myynti-ilmoituksen tästä autosta, oli välittömästi puhelinyhteys auki myyjälle ja Isaria lähdettiin katsomaan paikan päälle. Puristus 7,2:1. Pitkällinen tallisäilytys sekä jo aikanaan huolellisesti tehty alustasuojaus olivat pitäneet korin suhteellisen ruostevapaana. Tilavuus 688 cm3. Poraus 78, isku 72 mm. Boschin sähkölaitteiksi Isarissa erikoisuutena on tuplapuolat. 01 Merkki ja malli Glas Isar T 700 02 Vuosimalli 1964 03 Moottori 2-sylinterinen 4-tahtinen ilmajäähdytteinen bokserimoottori edessä pitkittäin. Istuinten verhoilut ovat edelleen alkuperäiset, mutta oviverhoilut sen sijaan olivat päässeet siihen kuntoon, että ne teetettiin uusiksi paikallisella verhoilijalla. Paino 665 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus 110 km/h TAKAVINKKELISTÄ saattaisi joku sekoittaa Glas Isarin varmaankin P 601 Trabanttiin. Teho 30 hv/4900 rpm. Asia jäi vaivaamaan Hannua sekä velipoikaa, jotka päättivät poimia sellaisen isälleen eläkepäivinen ajanvietteeksi, jos kohdalle vain sopiva osuisi. Huvittavan pieni koko ilmenee vasta normikokoisen Hannu Rantasen nojaillessa korjaamonsa maskottiin. 03/12 47. kirjaan on kuitenkin jatkettu omatoimisia merkintöjä kuten "Tunnusmerkit takaisin ja liikenteeseen" ehkäpä auto vielä liikenteessä olikin, mutta tuolloin uudelleenrekisteröitäessä vanhan kirjan virka on mitätöitynyt uuden otteen myötä
in en auton va s ostaa uud äinen asiaka ten. ittäin tyytyv änskä yli 40 vuotta sit Er ino V n '71 Näin teki He Kombiwage Volkswagen ieh sum eis R kerran. Helsinki 48 03/12
Haaveissa kangasteli matkantekoon varta vasten räätälöity Westfalia-malli, mutta taloudelliset realiteetit ohjasivat valintaa Teksti ja kuvat: Max Rapanen 03/12 49. auto tki n re e I lma väreilee kuumuudesta ja ainoa elonmerkki laajalla tasangolla on horisontissa näkyvä punainen pölypilvi, jonka lähestyessä satunnainen kulkija voi erottaa vaimeasti säksättävän äänen sekä tuliterän Kleinbussin pyöreät ääriviivat. Niinpä Heino suuntasi varsin pian kotiinpääsyn jälkeen silloisen Wihuri-Yhtymä Oy:n VW-Auton Hakaniemessä sijaitsevaan toimipisteeseen tarkastelemaan valikoimia sekä hintatasoa. Miehen ja automallin välinen suhde muuttui pian ihastukseksi, joka ei suinkaan laimentunut kotimatkan aikana. Kuumuus ja keinahtelevasti etenevä matkanteko ei tunnu haittaavan kyytiläisiä, jotka ovat saapuneet kaukaa pohjoisesta tutustumaan itäafrikkalaiseen luontoon. Alla oleva pikkubussi on vuokrattu pari päivää aikaisemmin Kenian pääkaupungista Nairobista. Heino Vänskä, yksi matkaan osallistuneista, pani merkille Volkkarin tarjoaman mukavan kyydin ja luotettavan toimivuuden äärimmäiseltä tuntuvissa olosuhteissa. On vuosi 1971 ja seurue on Uppsalan yliopiston järjestämän kasvikurssin osallistujia
Vaneroinnin ohella uuteen autoon asennettiin myös hansikaslokeron kansi sekä roiskeläpät. Vaikka 50 03/12 HEINO Vänskä ihastui VW-pakun ominaisuuksiin Nairobissa. Toukokuun kymmenentenä päivänä auto oli valmis luovutettavaksi, ja samalla loput kauppasummasta eli alun toistakymmentä tuhatta markkaa siirtyi tiskin toiselle puolelle. Tosin rikki meni ainoastaan tehtaalla uutena asennettu voimanlähde, kaksi seuraavaa vaihdettiin ikään kuin varmuuden vuoksi. Myös reissumiehen näkökulmasta kaksiosainen lattia oli ongelmallinen, sillä nukkuminen ei suorin vartaloin oikein onnistunut. Paitsi silloin, jos on valinnut Heinon tavoin erilliset etuistuimet täysleveän sohvamallin sijasta. Myös himmennettävä sisäpeili sekä erilliset etuistuimet, joiden välistä kulku ohjaamosta tavaratilan puolelle kävi helposti, erottivat Vänskän yksilön karvalakkimalleista. Kotiin palattuaan mies hankki sellaisen itselleen, ja matka saman ajokin ratissa jatkuu yhä.. Ensimmäinen ja varmasti kovia kokenut moottori antautui syksyllä 1977, kun mittariin oli kertynyt hiukan yli 90 tuhatta kilometriä. Aikataulu oli varsinkin sääoloihin suhteutettuna tiukka, ja jouduin ajamaan kovalla kiireellä yötä myöten sankassa sumussa Pohjois-Saksan ja Tanskan läpi ehtiäkseni tapaamiseen." Kun sitten kotiinpaluun jälkeen paikallinen piirimyyjä lähetti postia, jossa tarjottiin halogeenilisävalojärjestelmää asennettuna kohtuulliseen hintaan, tarttui mies tilaisuuteen empimättä ja oli hankintaansa hyvin tyytyväinen. Moi moi, monesko moottori? Moni muistanee, kun takavuosina vitsailtiin volkkarikuskien morjestavan tien päällä toisilleen näyttäen samalla sormilla, kuinka mones moottori oli sillä hetkellä menossa. päivä vuonna 1971, vain noin kuukausi Afrikan-matkan jälkeen. "Päätin tuolloin, että vaihdatan aina uuden moottorin kun edelliselle Reissupeli Aikanaan Volkkari-pakuilla kurvailevat kehuivat ajettavuuden olevan kuin henkilöautossa konsanaan. No, jokunen niitä on vaihdettu vuosien saatossa tähänkin yksilöön. Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ja peruutusvalot oli tähän yksilöön asennettu jo tehtaan toimesta. Tonnin käsiraha oli vaihtanut omistajaa heti tilauksen yhteydessä. asia ei ehkä aivan niin ollutkaan, oli pallokeula muihin oman aikansa pakettiautoihin verrattuna varsin mukava ja hiljainen ajopeli, joskin tavaratilan puolella kilpailuasetelmat kääntyivät Volkswagenin tappioksi taakse asennettu moottori teki lattiasta kaikkea muuta kuin tasaisen. "Olin sopinut paluumatkalla tapaavani kasvitieteen professori Gunnar Degeliuksen Göteborgissa. "Kaupanteon aikoihin oli tulossa voimaan lakimuutos, jonka myötä tilapäismatkustajille tarkoitetun lisäistuimen asentaminen ei olisi enää mahdollista, joten sellainen piti saada asennettua tavaratilan vaneroinnin "Päätin vaihdattaa uuden moottorin aina 90 000 kilometrin välein, vaikka väsymisen merkkejä ei ilmaantuisikaan." yhteydessä ripeästi", muistelee Heino. Auton hankintaa seuraavana kesänä Heino suuntasi pallokeulan kohti ensimmäistä pitkää matkaansa Keski-Eurooppaan, ja juuri sen reissun seurauksena autoon ilmestyi yksi lisävaruste lisää. Volkswagen Kombiwagen ERILLISET etuistuimet sopivat mainiosti retkeilykäyttöön, sillä niiden välistä pääsee kulkemaan kätevästi takaosaan vaikkapa päiväunille. verovapaan ikkunapakettiauton suuntaan. Kaupat uudesta autosta tehtiin helmikuun 25
Kerhoreissu ei jäänyt Kombiwagenin viimeiseksi, vaan loppukesällä 2009 jo miehen ikään ehtinyt pallokeula oli matkalla Travemünden satamasta alkavalle Saksan kiertomatkalle. Niin ja se neljäs moottori, se vaihtui Saksassa asennetun tilalle jälleen 90 tuhannen kilometrin jälkeen marraskuussa 1990. Seuraavana vuonna oli vaihdelaatikon vuoro päätyä vaihtolistalle. Museokilpiin ja takaisin tien päälle Vuodet vierivät mutta alkuperäinen omistaja vain viihtyi ratin takana. Vuonna 2010 Heino ja Kombiwagen olivat jälleen vastaavalla kiertomatkalla, ja tällä kertaa ajotaivalta kertyi Saksan kamaralla 3 100 kilometriä, kun edellisvuoden kohteiden lisäksi tulivat mukaan muun muassa Zwickau ja Chemnitz. Kunnostustyön tekijäksi valikoitui Kouvolassa tuolloin toiminut Wagens Ky. LISÄVARUSTEITA on asennettu uutena sekä jälkikäteen. Tällä kertaa volkkaritapahtuma oli Kasselissa, jossa paku pääsi kollegoineen esiintymään Hessenin television ajankohtaisohjelmassa. Tarkoitus oli värjätä kori uudelleen kattoa lukuun ottamatta, mutta autoa noutaessaan Heino huomasi kauhukseen, että omavaltainen maalari oli päättänyt maalata puskurit sekä keulan VW-merkin mustaksi. Sille reissulle kertyi pituutta noin 2 100 kilometriä reitin kulkiessa useiden Volkswagenin tehdaspaikkakuntien kautta: Hannover, Wolfsburg, Braunschweig, Salzgitter, Kassel ja Emden. Huoltokirjaan merkittiin päiväyksen kohdalle 27.7.1983. Parin vuoden kuluttua työn alle otettiin alusta. Kunnostuksen jälkeen peli on museoleimattu, mutta ei suinkaan pois liikenteestä. 03/12 51. Kuvassa näkyvä moottori on asennettu paikoilleen vuonna 1990. tulee täyteen vastaava lukema, vaikka mitään väsymisen merkkejä ei ilmaantuisikaan." Ympärivuotinen käyttö ja ahkera reissaaminen oli jättänyt jälkensä auton ulkokuoreen, ja 70-luvun lopulla Heino veikin uskollisen ajokkinsa maalarin hoiviin. Lisävalot löysivät tiensä pakun keulalle ensimmäisen pitkän Euroopanreissun jälkeen. Saksan Flensburgissa lähellä Tanskan rajaa kohdalle osui merkkihuolto, jossa sitten huoltotoimena auton edellinen vaihtomoottori siirrettiin sivuun ja tilalle ruuvattiin järjestyksessä kolmas moottori. Sama bokseri säksättää auton perässä edelleenkin mittarilukeman ollessa kirjoitushetkellä 336 646 kilometriä yhden käden sormet piisaavat siis morjensteluun vielä pitkään. NELJÄ vuosikymmentä ja yli 300 000kilometriä vaativat veronsa. Edellisellä maalaamoreissulla mustaksi väritetyt osat palautettiin alkuperäiseen sävyynsä. Tammikuussa 1998 vanha ja uskollinen matkatoveri sai museoajoneuvon statuksen, mutta eläkkeelle sitä ei suinkaan siirretty. Toinen automaalaamovierailu tuli ajankohtaiseksi vuonna 1993, ja sillä kerralla myös katto sai uuden värin pintaansa. 180 tuhannen kilometrin pyörähtäessä mittariin oli tien päällä viihtyvä matkamies Volkkarinsa kanssa taas kaukana kotoa. TEKNIIKKAMURHEIDEN välttämiseksi voimanlähde on vaihdettu tasaisin väliajoin. Kuten aikaisemminkin, vuodet naker- sivat hiljakseen autoa niin sisältä kuin päältäkin. Matkalla käytiin muun muassa Bug Runissa Ruotsissa, Autostadtissa sekä Volkswagenin autotehtaalla Wolfsburgissa, Hannoverin Volkswagenin hyötyajoneuvotehtaalla sekä osallistuttiin vielä paikallisen "Wolfsburgin kuplaker- hon" viikonlopputapahtumaan. Matkan kruunasi osallistuminen Bulli T2 Treffen -bussitapahtumaan Cuxhavenissa Pohjanmeren rannalla. Entisöintiprojekti jatkui seuraavana vuonna Helsingissä Reima Kanerva Oy:ssä, jossa autoa hierottiin kuntoon muiden töiden ohella alkuvuoteen 1998 saakka. Projektin perusteellisuudesta kertoo osaltaan se, että pakun jokainen ovi ja luukku vaihdettiin uusiin alkuperäisosiin. Ensimmäinen pitempi matka uutta vastaavalla Kombilla tehtiin kesäkuussa 2000, kun Heino osallistui Suomen Volkkariyhdistyksen järjestämälle Wolfsburg Tour 2:lle. Sellaiseksi ne sillä erää myöskin jäivät
mies zda Ma 52 03/12
Honkalan Juhani Lestijärveltä on ottanut asiakseen vaalia kuin pyhänä tehtävänään Mazda-merkin jäljelle jäänyttä perintöosuutta. Lestijärvi 03/12 53. Kuulostaako utopialta omistaa kuutiotolkulla uutta osaa vanhoihin japanilaisiin automalleihin
Samaan "Nyt möin sulle sellaisen auton, että tulet vielä kädestä pitäen kiittämään siitä", autokauppias kehaisi Mazdaa. koriin perustuneen 1800:n valmistus jatkui rinnan valmistajan muiden mallien kanssa aina vuoteen 1974 asti ja Suomessa niitä myytiin vielä ylivuotisina. Ajan hengessä tai ilmanalassa oli muutenkin omaa erityistä tuntuaan: televisio pauhasi Saksan ja Kuolan niemimaan metsäkuolemista ja Suomessakin suopursuruoste lisääntyi kuusissa, joiden oksilta naavat ja lupot olivat alkaneet kadota kuin pyyt maailmanlopun edellä. Pari viikkoa tuli Juhanin Ladailtua ja nähtyä siinä kaupan päälle hieman orastavat tietyt kemiallisen prosessin merkitkin. Kato on käynyt ankarasti ja kannan viimeisetkin rippeet, jotka eivät ole päätyneet säilyketölkkien olomuotoon kierrätettäviksi, ovat liukenemassa tätä nykyä maahan tiesuolan ja ilmastomme aiheuttaman voimakkaan eroosion aikaansaamaan mädätystautiin. Mazdoista mieluisin Hieman myöhemmin pienimmällä konevaihtoehdolla varustettu kardaanivetoinen 323 alkoi sekin tuntua pienenpuoleiselta. Japanilaiset ajoneuvot olivat Juhanille tulleet tutuiksi muutenkin, sillä hänellä oli ollut ´71 Corona Mark II sekä Datsun 100A jo aiemmin. Sitten Juhani otti ja vei venäläisen ajokkinsa Kokkolan Scan-Autolle, joka möi siihen aikaan jo henkilöautoja, ja vaihtoi sen vuosimallia ´75 olevaan Mazda 1800 -farmariin. Serkkumiestä kiinnosti vaihtaa Lada Juhanin 323:seen ja niin he vaihtoivat sitten keskenään ajoneuvojaan. Farmarimallissa oli näet omat hyvät puolensa. Juhanin serkkupoika oli ostaa rumauttanut tällä välin Combi-Ladan. Isommista moottorin remonteista mainittakoon, että moottori on porattu ja kansi remontoitu kahdesti. Ensimmäisen Familia-sarjan edustajan sekä 1500:n piirtäneen Bertonella työskentelevän nuoren Giugiaron luomia linjoja voi luonnehtia sen sijaan tänäkin päivänä hyvin onnistuneiksi. Samoin OHC-tekniikka oli täysin kehityksen tasalla ja luotettavaa. Yhteistä taivalta on tullut yli kolmekymmentä vuotta ja vakuuttavat 770 000 kilometriä. Tätä mallia ei viety Ruotsiin, vaan se. Auttamattomasta ahtaudesta johtuen Datsun oli täytynyt esikoisen syntymän aikoihin vuonna 1978 vaihtaa monikäyttöisempään. Mazdamies JUHANI Honkalaa voi perustellusti kutsua kovan luokan Mazda-harrastajaksi. Teksti: Sami Korhonen Kuvat: Tuukka Erkkilä T oyo Kogyolle vuoden 1967 paikkeilla tuoreeltaan Eurooppaan aloitettu Mazda 1500:n, eli kotimarkkinoillaan Luceksi kutsutun auton tuominen oli itse asiassa tappiollista sillanpäämaa Suomi mukaanlukien. Vastaus lisääntyneeseen tilantarpeeseen oli Mazdan uusi 323-sarjan edustaja, joita huolimatta varsin mukavasta suosiosta ei ole liiaksi asti jälkipolville jäänyt harrastettavaksi. Valmistaja teki yksinkertaisesti liian hyvän auton, myi halvalla ja valloitti tällä ajattomalla korimallilla erityisesti ne markkina-alueet, joilla ei ollut voimakasta kotimaista autoteollisuutta. Serkkupoika oli ollut viisas mies ja sai muuten myöhemmässä vaihtotilanteessaan paremman hinnan Mazdastaan. Vaimoväkeä ei sentään vaihtunut samassa rytäkässä, vaikka niin vitsaillaan tapahtuneen usein Ruotsissa vapaan 60-luvun lopun ja 70-luvun paikkeilla. Merkille oli muodostunut oma vakiintunut käyttäjäkuntansa, joten täydellistä arvonalennusta ei päässyt tapahtumaan vielä pitkään aikaan. 54 03/12 Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä Autosähkö- ja huoltokorjaamoa isännöivän Juhani Honkalan pitkäaikaisen suhteen juuri tähän Mazdaan voi katsoa alkaneen mallin viimeisinä arkisen arvostuksen vuosina. Autokauppias Saari oli kuitenkin kehaissut vielä Juhanille läksiäisiksi, että "nyt möin sulle sellaisen auton että tulet vielä kädestä pitäen kiittämään siitä" ja tämä auto on Juhanilla vieläkin. Nykyään Mazda on myös merkitty museorekisteriin
Ainakin parikymmentä tuollaista on tullut loppujen lopuksi haalittua, purettua sekä osa kunnostettuakin. Hinnat olivat tässä vaiheessa jo laskeneet kuin lehmän häntä, tämä Tonniviissatanen oli Juhanilla vajaat parikymmentä vuotta. Kovin suuresta määrästä ei ollut kyse. "Oltiin muutettu Kokkolasta tänne Lestille, missä aloitin sitten tämän autosähköhomman. "Ostelin noita 1500:n romuja vara- osiksi 50100 markalla, kun ne olivat siihen aikaan halvimmillaan. Ruotsissa pistäytyessä komea farmari onkin saanut ihmetystä osakseen, pelkästään positiivisessa mielessä. Pyörii pyörä ajan rattaan... Tuosta Mazda 1800:n ostamisesta voi katsoa Juhanin kohdalla harrastuksen alkaneen. Mukaan tuli myös jonkin verran mikrofilmikortteja. Mitään Mazdan osia ei saa viedä kaatikselle!" Fordillakin tuntuu olevan surullinen politiikkansa vanhojen osien suhteen: niitä ei saa ostaa työntekijöiltä ja ne pannaan kuulemma kaikki romutukseen. Ford-teemahan sivuaa tarinaamme sikäli, että tämä yhtiö osti neljänneksen Toyo Kogyon osakkeista 70-luvun lopussa ja yhtiön nimikin vaihtui sitten Mazda Motor Corporationiksi vuoden 1984 tietämillä. 03/12 55. He olivat saaneet jotakin kautta tietää, että minulla on intressi vanhoihin Mazdan osiin ja rupesivat mulle kauppaamaan niitä pois. Mikrokortteja oli myös aika paljon siellä, mutta varaosamyyjä ei uskaltanut antaa niitä kaupan yhteydessä. "Sitten myöhemmin, 90-luvun loppupuolella, Vaasassa oli sellainen kuin Oy Kardan Ab, jossa oli myytävänä toistakymmentä makkaralaatikollista uusia vanhojen Mazdojen osia. Olisitte mulle ilmoittaneet niin olisin maksanut niistä. Yksi ´72 mallinen 1500 sedan on tuon 1800:n lisäksi museokilvissä", hän kertoo. Samoin Pietarsaaren Automyynti Rautamolla oli jonkin verran Mazdan osia. No tämähän tunsi täällä päässä osien kyselijän jo siltä ajalta kun Pentti Tiainen oli ollut vielä elossa vanhan Haka-Auton aikaan, joten homma alkoi lutviutua..." Juhanille oli jossain vaiheessa kerrottu kokonaisen kuorma-autolastillisen 1500:n puskureita päätyneen kaatopaikalle, kun ne eivät olleet menneet aikanaan kaupaksi. Kaikkea kuviteltavissa olevaa osaa löytyy suorastaan käsittämättömät määrät. JUHANILLA on vanhoja Mazdoja joka lähtöön, mutta kokoelman tärkeimmäksi mies arvostaa tämän 1800-farmarin: pitkäaikainen uskollinen kumppani, jonka kanssa on koettu niin myötä- kuin vastamäet. on jäänyt melkomoisen tuntemattomaksi siellä. "Voi hyvänen aika kuitenkin, minä sanoin. Jonkinlainen työauto piti saada ja ostin 500 markalla sellaisen Mazdan 1500-piilofarmarin." Nämä olivat olleet Suomessa hyvin suosittuja luokassaan ja omasivat sirosta vaikutelmastaan huolimatta suuremman kokonaispainoluvun kuin vaikkapa esimerkiksi Volvo 145. Hän joutui soittamaan maahantuojalle, jossa tutuksi tullut Heinosen Jari oli varaosapäällikkönä. HÖPINÄPÖNTTÖJÄ seinän täydeltä ja latureita laatikoittain
Mazdamies NE yksilöt, joista ei autoksi enää ole, odottelevat taivasalla valmiina luovuttamaan varaosia tarvitseville. 56 03/12
sähkö- ja elektroniikkavikojen korjaus. Löytöjä saattaa tehdä jopa kaivattuja piste- sekä peltiosia myöten sinunkin harrastamaasi malliin. Ne oli kaikki laitettu kahden kuution kontteihin ja tavaraa oli yhteensä 70 kuutiota... Niitä Juhani on ostellut sieltä sun täältä sitä mukaa kun on nähnyt rompetoreilla. Heillä oli tavallaan poistumassa varastosta uutta osaa enimmäkseen '8792-vuosivälin autoista, esimerkiksi mainiosta 626-mallista. Ne minä sitten ostin." VARAOSIEN ja kokemuksen myötä kertyneen tietotaidon ohella Juhanilta löytyy myös huolto- ja korjaamokirjallisuutta, joista voi olla yllättävän paljon apua tarpeen vaatiessa. AUTOSÄHKÖ Honkala on toiminut yli 30 vuotta samalla paikalla, pääalanaan mm. Jopa varhaiseen 1200:an asti, sillä Juhanilta löytyy mitä todennäköisimmin Suomen kattavin vanhojen Mazda-osien varanto, jonka anteja merkkiin vihkiytyneen harrastajan ei yksinkertaisesti ole varaa olla hyödyntämättä. Vuonna 1988 tilat laajennettiin nykyiseen kokoonsa. ...niin kuin tahtomattaan "Siitä on tieten vajaa kymmenen vuotta aikaa, kun Jari otti yhteyden maahantuojalta. "Jari on ottanut myöhemminkin yhteyttä, että osaa olisi vieläkin tarjolla ja pariin kertaan olen niitä Mazda-pakettiautollani käynyt hakemassa. Mitä tulee Juhanin tulevaisuuden suunnitelmiin, häneltä löytyy myös parin kappaleen verran Mazdan uljaita 929-maantielaivoja: vuosimallin ´77 sedan, jolla on ajettu vasta 56 000 kilometriä ja ´84-farkku, joka on ostettu Luulajasta ja rekisteröintikatsastettu viime kesänä. 8 000 nimikettä kaikenlaista varaosatarviketta. Käytettyjä ja uusia osia kannattaa kysellä Juhanilta myös Mazdan muihin 70- ja 80-lukuisiin. Viimeksimainittu on tarkoitus vuonna 2014 saattaa museokilpiin, eikä tässä hänen tapauksessaan osien löytäminen liene enää niinkään tuskallinen prosessi. NIIN kuin vanhaan hyvään aikaan konsanaan, osat ovat luettelonomaisessa järjestyksessä ja saatavilla tarvittaessa varmasti. 03/12 57. "Maahantuojan varastosta poistettavaa tavaraa oli yhteensä 70 kuutiota ja 8 000 nimikettä. Kyllähän ne alkaa olla varaosat vanhoihin japsiautoihin jo aika kortilla." Juhanilta löytyy Mazdaan osia tasaisesti aina 2000-luvun malleihin asti, pääpainon ollessa 80-luvun lopun ja 90-luvun alun hujakoilla puhumattakaan niistä paristakymmenestä puretusta Bertone-korisesta klassikosta. Ja ne minä sitten ostin." Tässä satsissa ei ollut kovin paljon enää osaa 70-lukuisiin malleihin
Tässä kohtaa apuun on onneksi saatavilla joukko ammattilaisia. Joku tykkää ajella ja teettää ylläpidon muilla, toinen on kiinnostunut enemmän ruuvaamisesta. Ensimmäisenä hän näyttää poraukseen tullutta 60-luvun Moparin V8-lohkoa, jota peittää pintaruoste. "Meillä ei ole tiloja koko ajoneuvon säilyttämiseen, joten toivottavaa on, että asiakas tuo mukanaan työkohteen riisuttuna kaikesta ylimääräisestä. "Tammer Diesel oli todennäköisesti ensimmäinen yhden miehen yritys, jolla oli käytössään dieselpenkki", kertoo Tammer Dieselin Helsingin-toimipisteen työnjohtaja Jouni Wennerstrand työpöytänsä äärestä. Yritys toimii Tampereella kahdessa toimipisteessä, minkä lisäksi toimipisteitä on Helsingin lisäksi Pieksämäellä, Jämsässä ja Joensuussa sekä Karlstadissa, jossa yrityksellä on myyntikonttori. Erikseen sovittaessa voidaan moottori irrottaa ajoneuvosta meillä, mutta sen jälkeen ajoneuvo on siirrettävä muualle." Työtehtävissä Tammer Diesel pysyy myös tiukasti omalla vahvuusalueellaan konetekniikassa. Yrityksen asiakaskunta jakaantuu Wennerstrandin mukaan melko tasan yrityksien ja yksityisten asiakkaiden välillä. Harvalla kun löytyy ammattitaitoa moottorin metallisten sisuskalujen kesyttämiseen ja vähintään yhtä harvoilla on työstämiseen tarvittavat koneet kotitallissaan. Useimmiten harrastaja saapuu meille jonkin osan kanssa, joka pitää saada kuntoon. "Meillä on tätä ongelmaa ajatellen hieno porauslaite, jonka avulla sylinteriä voidaan "siirtää" keskittämällä terää aavistuksen verran sylinterin kuluneempaan laitaan." Lopputuloksena on pyöreä sylinteri, mutta hieman pienempänä kuin mitä se olisi ollut alkuperäiseen keskipisteeseen porattuna. Jouni astelee konesaliin, joka on tullut hänelle kovin tutuksi, sillä hän on työskennellyt yritykselle vuodesta 1976 lähtien lukuun ottamatta parin vuoden piipahdusta muissa hommissa. Yksi silloin tällöin porautuksissa vastaantuleva haaste on soikeiksi kuluneet sylinterit. Silloin tällöin pyydetään korjaamaan koko moottorikin", luonnehtii Jouni ja heittää 58 03/12 samalla vinkin harrastajakansalle, jotta he toimittaisivat työn alle vain korjattavan osan tai aihion. taidolla ja sydämellä Moottorien koneistuksiin ja korjauksiin erikoistunut Tammer Diesel huolehtii modernien moottorien lisäksi vuosikertakoneiden mekaniikan elvytyksestä. Esimerkkinä Jouni osoittaa lattialla lojuvaa Fordin lättäpäälohkoa, joka osoittautui haljenneeksi. "Jätämme esimerkiksi vaihteistot, akselistot ja sähkötyöt muille. Joskus kohtuulliselta vaikuttava aihio osoittautuu työstämisen aikana niin huonoksi, että siitä ei enää kunnollista saa. Näin porattuun lohkoon löytyy sopivia ylikokomäntiä. "Harrastajat ovat löytäneet meidät pikku hiljaa vuosien mittaan. Tammer Diesel aloitti moottorien koneistustöillä, minkä jälkeen työnkuva laajeni pian dieselmoottorien polttoainejärjestelmiin. Tammer Dieselin palvelutarjottimella on koneistustöiden lisäksi moottorien peruskorjauksia dieselmoottoreiden lisäksi kuntoon saadaan niin bensiini- kuin kaasumoottoritkin. Tänään Tammer Diesel on muutaman kymmenen koneistusalan ammattilaisen työnantaja. Emme mene sörkkimään sinne, mistä emme tiedä", Jouni korostaa. Mukana harrastajan ylä- ja alamäissä Siirrymme katsomaan Tattarisuon Tammer Dieselissä vierailuhetkellä olleita harrastajien tilaamia töitä. Yksityisasiakkaista pienen, mutta mielenkiintoisia ja usein haastavia työkohteita tarjoavan joukon muodostaa vanhojen ajoneuvojen harrastajat. Kuten esimerkiksi Tammer Diesel Oy. Alussa oli yhden miehen paja Tammer Diesel on Veikko Tuomen vuonna 1954 perustama koneistamo, joka aloitti toimintansa Tampereella kuten yrityksen nimi viittaa. Lohkon vaurion aiheuttaja on epäselvä, mutta todennäköisesti jonain talvena jäähdytysnesteen pakkaskesto ei ole ollut riittävä. Jos moottoria menneinä vuosina korjannut on osannut asiansa, niin aihio voi ollakin ongelmaton eheytettävä.. Vaikka intohimo suuntautuisi rakentamiseen, niin eräs sellainen osa-alue, jossa on useimmiten käännyttävä ammattilaisen puoleen, on koneistustyöt. Vierailimme Helsingin toimipisteessä, mutta pannujen sisuskaluja laitetaan kuntoon neljällä muullakin paikkakunnalla. Teksti ja kuvat: Harri Onnila Koneistusta M eitä harrastajia on monenlaisia. Moni tuntee myös Tammer Dieselin sisaryhtiön Turbotekniikan, joka palvelee Helsingin lisäksi Tukholmassa. Asiassa ei sinällään ole ongelmaa, mutta työ käy kinkkiseksi siinä vaiheessa kun ylikokoon poraamisen jälkeen ei sylintereihin löydy enää riittävän suuria mäntiä
Asiakkaan tuomat puolen tusinaa sota-ajan Zündappmoottoripyörän perää pitäisi elvyttää toimintakuntoon. 59 03/12. ENSIN tuumitaan, sitten työstetään
Jounin mieleen on jäänyt esimerkiksi Amberlan suvun '31 Maybach, jonka kansiremontin Tammer Diesel teki. Yksi keksintö on tullut voimakkaasti helpottamaan niin harrastajan kuin ammattilaisenkin osajahtia. "Onneksi meillä on aika paljon vanhaa kirjallisuutta tallessa, mistä. "Harvinaisempien koneiden kohdalla joutuu esimerkiksi miettimään, että mistä löytäisi sopivat männät. Netin myötä valikoima ja hakumahdollisuudet ovat aivan toista kuin ennen. Etsintä oli välillä täysin toivotonta: sopivaa tavaraa saattoi olla vaikka Riihimäellä, mutta kun sitä ei yksinkertaisesti tiennyt, niin urakka seisoi." Joka tapauksessa vanhojen moottorien kunnostus on tuoreeseen tekniikkaan verrattaessa useimmiten enemmän aikaa vievää puuhaa juuri varaosien saatavuuden vuoksi. Seuraavaksi päästään kokoamaan moottorin alakertaa, sillä pitkään odotetut kampiakselin laakerit saapuivat. FORDIN lättäpäälohkosta löytyi halkeama, joten siitä ei enää kelpoa saanut. Sillä saa paljon tuhoa aikaan, jos ei sitä osaa käyttää", kommentoi Jouni tilanteita, joissa vastakierretappi on katkennut jumittuneiden pulttien poistoyrityksissä. Varaosajahtia Vanhojen ajoneuvojen moottorien haasteena on monesti osien saatavuus, kuten useimmat hyvin tietävät. MOPARIN lohko odottamassa sylinterien porauttamista ja uutta elämää. Fordin lohko nostaa Jounin mieleen episodin muutaman vuoden takaa, jossa moottori tuli kuntoon, mutta muutoin homma sai haljun päätöksen. Ja mitä vanhojen ajoneuvojen koneisiin tulee, niin aina aihio ei osoittaudu ennakkoepäilyjä huonommaksi. 60 03/12 Silloin tällöin käy onnekkaasti toisin päin. Työllä ei ollut hänen mukaansa kiirettä. Hän kommentoi, että 'mielellään sitä ajelisi vielä ennen kuin hautaan joutuu'. "Kaikkihan nuo vanhat moottorit ovat moneen kertaan korjattuja, mutta juttu piileekin siinä että miten. "Kävivät sitten näyttämässä valmista autoa täällä, ja olihan se hieno peli", Jouni muistelee. Jos aihiota onkin menneinä vuosina korjannut asiansa osaava kaveri, niin aihio voikin olla yllättävänkin ongelmaton eheytettävä." Eräs korjaajien hyödyntämä apuväline olisi Jounin mukaan saanut jäädä kokonaan keksimättä. Ei ehtinyt ajamaan valmiilla autolla." Onneksi ajoneuvoharrastaminen on pääosin mukavaa hommaa. Tämän vuoksi osia pitää joskus suorastaan tehdä tyhjästä, mutta ensisijaisena ta- voitteena on löytää sopivia varaosia tai aihiota, joista voi muokata kohteeseen sopivan. Sain koneen laitettavaksi toukokuussa ja valmis se oli heinäkuussa. Kyseessä on tietenkin internet. Jos aihio on kovin puutteellinen ja sen lisäksi vielä harvinainen, on ennen varsinaisen koneistamisen aloittamista leikittävä salapoliisia. Korjata kun voi niin monella tavalla. Siitä meni sitten pari kolme viikkoa niin kuulin, että tämä kaveri oli kuollut. "Asiakas pyysi minua tekemään '34 paloauto-Fordin lättäpääkoneen kuntoon. BENTLEYN kansi on jo hiottu kuntoon kuten Jouni Wennerstrand näyttää. "Vastakierretappi on meille kirosana
Ajoneuvo, johon moottori kuuluu ei ole ihan joka kinttupolun höylä vaan '53 Bentley. Rakenteeltaan ontto ja kaikki kulmat pyöristettyjä ja muotoiltuja", Jouni innostuu. Ja kokemus auttaa tietysti tässäkin asiassa." Kokemusta tarvitaan myös elvytettäessä erään aristokraatin voimanlähdettä, joka on viipynyt Tammer Dieselissä parisen vuotta. On nimittäin yksi hienoimmista kampiakseleista. Vain istuin on vaihdettu mukavuussyistä modernimpaan. 03/12 61. Kuukausi sitten saatiin viimein kampiakselin laakerit, joten päästään jälleen eteenpäin. Kampiakselin hionnan jälkeen on luvassa alakerran kasaaminen", kertoo Jouni esitellen Bentleyn pakoventtiileillä varustettua lohkoa sekä kantta, josta löytyvät imuventtiilit. Vaikka koneistaminen on kovaa työtä, tehdään sitä ilmiselvästi myös sydämellä. '53 Bentleyn kampiakseli on huoliteltu tekninen ratkaisu: rakenteeltaan ontto ja kaikki kulmat pyöristettyjä. BENSAKÄYTTÖINEN Valmet-trukki 60-luvulta jatkaa edelleen vahvasti työelämässä. "Aluksi tehtiin valmiiksi se mikä pystyttiin, mutta sitten jouduttiin odottamaan osia. "Ja katsoppas tuota kampiakselia. on usein hyötyä
Aiemmin pienellä portaalla järjestetyt näyttelyt pidettiin samana viikonloppuna mikä vaatii messu turistilta kestävyyttä. isolla automuseoreissulla, ja bensapään unelmaviikonloppu on valmis. Torstai Matkaseuraksi valikoitunut armoitettu autoharrastaja Antti sulki oman työpaikkansa toimiston iltapäivällä samaan aikaan kun allekirjoittanut kuvaa vielä päätoimittaja Mattilan kanssa italialaista pikkuautoa läntisellä Uudellamaalla. Kolme päivää Essen ja Stuttgart 22.-25.3. Tähän kevääseen asti kuukauden sisällä Essenistä järjestetty Retro Classics Stuttgart aikoo nyt aloittaa Goljatin kaatamisen. Saksan Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen tehoturistina E ssenissä järjestettävä Techno Classica on tittelöinyt itsensä maailman suurimmaksi klassikkoautonäyttelyksi. Autoharrastajien leukojen loksauttelu onnistuu Techno Classicalta joka ikinen kerta. Autobahneilla on vielä vapaan vauhdin paikkoja, mutta 62 03/12. Noudamme vuokra-auton ja käännämme nokan kohti Stuttgartia, matkaa illalla parisataa kilometriä. Niin, valtaosa Essenin autoista on myynnissä. Logistisista- ja bonuskorttimaisista syistä olemme vallinneet eri lennot ja eri lentoyhtiöt. Näyttelyssä pääsee lähietäisyydelle autoista, joiden hintalappuihin rustattujen summien kirjo vaihtelee reilusta parista tuhannesta eurosta aina kahden miljoonan euron tuolle puolen sitä kalliimmat tavataan myydä yleensä huutokaupoissa. Messukeskuksen 15 erikokoista näyttelyhallia ovat vuosien varrella täyttyneet vuosi toisensa jälkeen yhä ahtaammin, eikä messuorganisaattori ole malttanut olla muistuttamasta asiasta mainoksissaan. Matkaa kaupunkien välillä on nelisensataa kilometriä, mikä laittaa varsinkin pienemmät toimijat todellisen mietinnän eteen: kummassa näyttelyssä se oma asiakaskunta tulee vierailemaan. Laskeudun Frankfurtiin hieman puoli kuuden jälkeen illalla, Antin sinikeltainen kone koskettaa kiitotien pintaa pari tuntia myöhemmin. Tosin, käytetylle rahalle ja ajalle Essen on tarjonnut taatusti vastinetta. Onneksi messuturistin ei tarvitse varata koko viikonloppua kiertämiseen, vaan tehokkaalla kiertämisellä kumpikin näyttely on hoidettavissa samalla kertaa. Vaikka koon puolesta näyttely ei ole enää pystynyt laajentumaan, on esillä oleva kalusto kerta toisensa jälkeen huikeampaa. Maustetaan tehokkuusvaatimusta vielä kahdella ja samalla maailman suurimmat klassikkoajoneuvo näyttelyt päättivät ottaa tänä vuonna todellisen nokkapokan. Vuonna 2012 Stuttgart järjestettiin ensimmäistä kertaa samana viikonloppuna Essenin kanssa
OLDTIMERJOUKKUE oldtimerissa ohitettiin jossainpäin autobahnia. Jätämme hotelliaamiaisen väliin ja starttaamme puolityhjiä moottoriteitä rankimpaan matkapäiväämme. LANCIA Stratos, Porsche Carrera RS 2.7 ja kilpaversio Bemarin M3:sta. Nautitaan perheautossa. Perille saavumme puoli yhdentoista tienoilla. Essenin kokoluokkaa on hehkuteltu kansainvälisessä mediassa, mutta silti muistutan Anttia asiasta vielä ennen messukeskuksen porteista astumista. JOS Historickilpurin tarve olisi päässyt yllättämään, olisi Essenistä löytynyt lääkkeeksi Porsche Carrera 6, hintaan 900 000 euroa. Jo ensimmäisen, Essenin suurimman hallin osastot vievät kertakaikkisesti jalat alta. Kumoamme pitkän päivän jälkeen vehnäoluet hotellin panimoravintolassa ja itsemme nukkumaan puolenyön jälkeen. Perjantai Kello soi ennen kuutta, mikä sinänsä ei ole ihmisen parasta aikaa, ainakaan kahden huonosti nukutun yön jälkeen. Meikäläisissä näyttelyissä tuikiharvinaiset, klassisimmat eksotiikka-autot ovat näiden kulmien messuilla niin tavanomaisia, että jossain vaiheessa niihin yksinkertaisesti tulee ähky. Luettelen 300SL Gullwingit ja Roadsterit, sadan pisteen kuntoiset peltipuskuriset Porschet sekä Mercedeksen Pagodat. Halli toisensa jälkeen tukkii aivojen reseptoreja täydellisellä eksotiikan myrskyllä. Aamulla edessä on 400 kilometrin pikapyrähdys Esseniin, ja nappaamme huoltoasemalta mukaan bensiinin lisäksi helposti vauhdissa nautittavaa aamiaista. Huomautan että olemme edenneet neljäsosan ensimmäisestä hallista, ja että päivää olisi vielä jäljellä. SUJUVALIIKKEISTÄ baanaa edessä reilun 1 200 kilometrin annos kolmessa päivässä. Matkalla Esseniin, tietysti. työnantajan rahaa säästääksemme matkanopeus putoaa pienen voimistelun jälkeen 150 km/h tuntumaan. "Ei jäädä äimistelemään niitä pitkäksi aikaa. Tavanomaista näkymää Essenissä. JOS Lokinsiipi on kotimaisissa näyttelyissä tuikiharvinainen, Saksassa niitä on riesaksi asti. Niitä tulee vielä vastaan paljon." Emme vain arvaa miten paljon. Lokinsiipi-Mersujen tapauksessa raja kulkee luvussa 03/12 63. Matkaseurani myöntää, etten vouhottanut turhaan Essenin kokoluokasta. Eivätkä nämä autot ole pelkästään myytävänä, vaan monen hintalappu on käännetty ympäri ja päälle kirjoitettu "Verkaufen", myyty. Olemme edenneet neljä tai viisi osastoa, ja Antti haukkoo henkeään kaiken eksotiikan keskellä. SAMAISEN Carrera 6:sen konehuoneen kuusisylinterinen sinfoniaorkesteri oli myös kaiken kansan nähtävillä. Joskaan näytillä ei ole Pariisin Retromobilen tapaan Ferrari 250 GTO:ta heti lipputiskillä, aloittaa Essen tusinalla kappaleella liki miljoonan tänä päivänä maksavia GullwingMersuja, 1930-luvun Bugatteja ja järjettömän hienokuntoisia Porsche 356:sia
YKSI Stuttgartin Retro Classicsin näyttelyn kahdeksasta hallista. Tässä hallissa kaikki autot olivat kaupan, ja niitä myyvät omistajat vastailivat kysymyksiin autojen luona. EI sentään Lada, vaan se alkuperäinen esikuva, Fiat 124 hienosti entisöitynä. LE Mansissa sijalle 11 vuonna 1990 sijoittunut Richard Lloyd Racingin operoima Porsche 962 poseerasi rataa nähneen näköisenä. 64 03/12 "ME ei mistään CossuSierroista niin perusteta..." Ylpeyttä! STUTTGARTISSA, Volkswagenin suurella osastolla oli näytillä myös niitä vähän työkalumaisempia Volkkareita.. Ja jälleen kosketusetäisyydellä. PAIKALLISEN Volvo-kerhon osastolla esiteltiin hienosti säilyneitä kasarilaatikoita. LAMBORGHINI-DIILERI oli saanut osastolleen säväyttävän vihreän Countach-prototyypin, jossa taustapeili oli vielä korvattu katon periskooppisysteemillä. Jokainen esillä ollut auto oli vapaasti tavoitettavissa, myös kuvan keskeltä löytyvä Lancia 037
Näistä kahdesta huomattavasti paremmin arvonsa lienee pitänyt Mercedes, jonka hinnalla saa aika monta Spiritiä tänä päivänä. Lokinsiiven seuraajaa, huomattavasti pienempää Pagodaa tuntuu löytyvän niin paljon, että alamme vääntää vitseja niistä. Tajuaisiko Suomessa kukaan sellaisen perään, paitsi GTS:stä päiväunia näkevä tulovajeinen toimittaja. Por- scheja on tarjolla 50-luvun alkuvuosien 356:sista räjähtävän nopeisiin 962:siin sekä ultraharvinaiseen ja ratakilometrejä nähneen oloiseen 924 Carrera GTS:ään, hintalappu 109 000 euroa. Vastaan tulee Ferrari 250 GT California Spyder, jollaisesta Chris Evans maksoi muutama vuosi sitten 16 miljoonaa euroa. 60-luvun Ferrari nyt tietysti on vähän vulgaari - siis oikeasti viimeisen. PAIKALLISEN SM-kerhon osastolla oli näytillä Björn Waldegårdin aikanaan puikottama Citroën SM Rallye. Hintaluokka pyörii yleensä alle kymppitonnissa, vaikka varsinkin kaksiovisissa malleissa myyjän näkemys auton arvosta saattaa äkkiä tuplaantua. Oskarin seurue kertoo kahden päivän messukiertämisen olevan sopiva annos heille, minkä kuittaan helpoksi ja kevyeksi setiksi verrattuna omaan suunnitelmaamme. Toivotamme mukavia messuja ja jatkamme. Kalustoa on esillä suunnilleen saman verran, mutta tarjonta on monipuolisempaa. Starttaamme takaisin Stuttgartiin seitsemän aikaan illalla, reilut kahdeksan tuntia kävelleenä, hämmästyneenä omasta pirteydestämme. Lauantai Reilun kahdeksan tunnin kooma päättyy aamulla puoli kahdeksan tienoilla. Tässä kohdassa hyötyliikuntaa ei tarvita, sitä on luvassa muutenkin. Stuttgartin näyttely eroaa kahdella perusteellisella tavalla Essenistä. Antti yrittää etsiä keskieurooppalaista näkemystä oman harrasteautonsa arvolle, huonoin tuloksin. KAKSI omien aikakausiensa hienointa autoa: Mercedeksen 600 lyhytkorisena versiona paistattelee päivää Rolls-Roycen Silver Spiritin kanssa. Ferrarin massiivisia 512 BB:tä on näytillä varmaan tusinan verran, 250-sarjalaisia puoli tusinaa. Toki jälkimmäisille on yhteistä matalat kilometrimäärät, mutta tarjolla on silti reilut 7 000 kilometriä ajettuja Minejä, alta sadantuhannen mentyjä kasari-Mersuja sekä uskomattoman hieno valkoinen kartanokorinen Volvo 240. Jälleen kerran, toisella näistä tullaan paikalle, ja toisella saavutaan... 03/12 65. Messukävelyä on taas edessä täyden työpäivän verran, mutta ajomatkaa on 800 kilometriä vähemmän. Euroeksotiikan lisäksi Stuttgart vyöryttää yhdeksän hallin voimalla näytille jenkkikalustoa sekä runsain määrin viime vuosikymmenten arkisia käyttöautoja. Tapaamme suomalaisia sattumalta, kun Grips Garagen Oskari Åvall tarttuu hihasta kiinni puolessavälissä päivää. Vajaan sadantuhannen euron hintalaput löytyvät useasta, monet "Verkaufen". Ajamme hotellilta silti messukeskukseen autolla, vaikka matkaa on vajaat kaksi kilometriä suuntaansa. Eikä se lopu siihen. valinta, jos paikalle pitää oikeasti saapua, eikä vain tulla. kymmenen sen jälkeen niihin ei enää kiinnitä huomiota, vaikka niitä tulvii melkein joka kurvin takana. Norsunluurankkoa tälläkin tahkottiin vuonna 1973. VW toi näytille viimeisen kos- PEGASO-OSASTO toteutui melkein tusinan boutique-aukaan valmistuneen Kuplan ton voimin. Löydämme lehdistöparkkipaikan, haemme liput ja marssimme sisään
Mercedeksen pääkonttorin tuntumassa on potkupallopelistadion, jonka ympäristössä näyttää että paikallispeli olisi tuloillaan. Siis museon uniikkikalustoa samassa parkkiluolassa asiakkaiden autojen kanssa! Lipputiskiltä nousemme pitkiä liukuportaita itse museoon. Vanhan sukupolven upea musta Saab 900 Turbo Cabriolet vaihtaisi omistajaa 17 000 eurolla, kuten myös kauniisti, mutta reilusti patinoitunut suklaanruskea jenkkimallin Porsche 912. PEUGEOTILLA meni jokunen vuosi sitten kovaa Le Mansissa, ennen rinkulakeulojen invaasiota. Viimeisen matkapäivän kohteena on kaupungin toisella laidalla Zuffenhausenissa sijaitseva Porsche Museum sekä siitä vajaan kymmenen kilometrin päässä jylhänä kohoava Mercedes-Benz Museum. Isolla takaspoilerilla lienee ollut vahva vaikutus asiaan. BEMARIN isolla osastolla muistettiin myös tehtaan työjuhtia, kuten tätä jämäkän oloista E12-sarjalaista. HÄVYTTÖMÄN maukas väriyhdistelmä 1502-cabriossa. KANSANKODIN poliisin väreissä olleen Amazonin oikea alkuperä jäi hämärän peittoon. Koko rivi Porsche 917 -protokilpureita rivissä hiljentää vauhtimiehen. Päädymme summittaiseen arvioon, mutta pistän tyytyväisenä merkille että yhdellä osastolla hierotaan kauppaa täsmälleen samanlaisesta Porsche 944 S2 Cabriosta kuin itselläni, samoilla ajokilometreillä, mutta 10 000 euroa suuremmalla hinnalla kuin mitä autosta Suomessa saisi. Päivä on nousemassa, ja meidänkin pitäisi. Aamutuimaan halli on vielä puolityhjä, mutta puolihuolimattomasti kangaspeitteiden alla uinuu jokin rallimallin 911, 356 Speedster sekä Ferry Porschelle aikanaan syntymäpäivälahjaksi rakennettu pitkäakselivälinen 928:n farmarimalli. Ymmärrämme tällä kertaa pitää myös pari evästaukoa, joita tahditamme currywurstilla sekä piipahtamalla paikallisen elämäntapa-autolehden osastolla oluella. Tosin, käymme lähikylässä tekemässä ensin U-käännöksen, kun navigaattorimme ei ymmärrä päällekkäin rakennettujen moottoriteiden konseptia Mercedeksen pääkonttorin tietämillä. Silti näitä näkyi sekä esillä että myynnissä vähemmän kuin vaikka Pagoda-korista Mercedes SL:ää. Myynnissä on paljon samaa mallia, mutta joko vanhempina tai uudempina versioina, tai sitten turboahtimella tai rättikatolla varustettuna. Mahdollisesti jopa alkuperäinen polisbil? KAUNIS ja ryhdikäs W123 alkaa olla todella haluttua tavaraa KeskiEuroopassa. Sindelfingeniläisten näkemys automuseosta sivuaa reilusti myös teollistuvan yhteiskunnan kehitystä, ja maailmanhistorian tapahtumia käydään läpi sylinterimäisten museohallien reunoja kiertävillä kulkurampeilla. Teitä on suljettu, ja kierrämme koko kompleksin ensin väärin ennen kuin löydämme museon. Ajamme takaisin hotellille, käymme illalla oikeiden italiaanojen pyörittämässä pizzaluolassa ja kaadumme koomassa hotellihuoneen sängyille. Sunnuntai Puhelimen herätyskello on soinut ties kuinka kauan, kun havahdun paksun univerhon takaa raottamaan silmiä. Kuten Essenissä, myös Stuttgartissa messukeskuksen pihamaa on valjastettu klassikkoautoparkiksi, ja jälleen monen pyyhkijän alle on kiilattu hintalappu. Alumiinista naputeltu jäljitelmä Volkswagen Typ64:stä on nähty lukemattomissa lehtijutuissa ennen tätä, mutta silti sen näkeminen omin silmin on aina säväyttävä kokemus. Kolmen päivän marssi automiehen taivaassa tuntuu jaloissa ja silmäluomissa. Porsche-museon parkkihalli on sinänsä leuat loksauttavaa nähtävää. Kuittaamme kierroksen vajaassa kolmessa tunnissa, haemme tuliai- set museokaupasta ja suuntaamme Sindelfingeniin. Myös saksalaisten kipeä lähimenneisyys käydään läpi. Kuten Porschella, myös Mercedeksellä kaksi suurta klassikkoautonäyttelyä näkyvät: tyhjiä autopaikkoja ei ole montaa, mutta niin että ne huomaa kyllä. Liikenneruuhkasyistä taktikoimme käyvämme ensin Porschella ja jättävämme Sindelfingenin hopeanuolipajan uhrimetalliksi, jos aika käy vähiin. Museokierros on looginen otos Porschen historian merkittävimmistä tapauksista aina ensimmäisestä 356:sta 911-prototyyppeihin, Boxster-tutkielmaan ja 70-luvun alun Interserie-kilpureihin. Mutta on se silti vaivan arvoista.. Museokierros on ohitse ja käännämme vuokra-auton keulan kohti Frankfurtin lentoasemaa. Ja saa siitä käsityksen myös autonäyttelyn puolella: kun varakas väki osti nykymittapuulla massiivisia 540-sarjalaisia, pääsi natsipuoluepamppu käsiksi puolitoista kertaa sen kokoiseen 770:seen. Suihkun kautta raahaudumme hotelliaamiaiselle, josta tällä kertaa 66 03/12 joudumme myös maksamaan
Kuten DS Cabriolet. PORSCHEN osastolla eläkeikäiset kisakuskit joutuivat nimikirjoitushommiin. MERCEDES-POLKUPYÖRIÄ tuskin tarjottiin sikäläisten citymaasturien kylkiäisinä aikanaan, sata vuotta sitten? AIKANA ennen Panameraa ja Cayennea Porsche suunnitteli nelipaikkaista versiota 911-mallista. Kuvan oikeassa laidassa näkyy sotia edeltäneen Typ 64:n korin jäljitelmä, jonka perusmuoto säilyi Porschella peräti vuoteen 1965 saakka. TÄMÄ Fiat 500C Belvedere olisi irronnut mukaan 11 000 eurolla. HIEMAN erikoisten autojen ohella Ranskassa on tehty myös maailman kauneimpia autoja. Saako sanoa, että onneksi päättivät pysytellä 2+2-versiossa oikean nelipaikkaisen sijaan... JOS joskus tulee vastaan tilanne, jossa 300SL-Mersuja on näytillä niin paljon että kymmenen jälkeen niitä ei jaksa enää laskea - niin se tapahtuu Essenissä. OLETKO yksi 59 onnekkaasta jolla on Porsche 924 Carrera GTS tai yksi niistä 17 onnekkaasta joilla on 924 Carrera GTR. On mahdollista, että omistajia käveli näiden kirjojen ohi... MERCEDEKSEN museosta löytyy myös perimätiedon varassa rakennettu 300SLR:n kuljetukseen sopiva lavettiauto - ei siis se aito kappale 50-luvun puolivälistä. 03/12 67. JA pienimmän autoksi rekisteröitävän cabrioletin palkinto menee tällä kertaa... PORSCHE Museum tarjoaa huikeaa nähtävää kenelle tahansa yhtään autoista intoilevalle
AMERIKANAUTOHALLISSA saattoi pysähtyä fiilistelemään elävän musiikin ääreen. kertaa järjestetyn American Car Show´n merkeissä. POLKUAUTOISTA koottu pienoisnäyttely toi mukavasti nostalgista lisäväriä tapahtumaan. American Car Show Helsinki, 6.-9.4. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Harrasteautoilijoiden kesäkausi käynnistyi pääsiäisenä jo 35. Jenkkiautoja, rakenneltuja euro- ja japsipelejä sekä moottoripyöriä riitti joka lähtöön, mutta joukossa oli myös muuta mielenkiintoista. TÄMÄN vuoden tapahtuma keräsi 62000 hengen yleisön väkeä riittikin välillä tungokseksi saakka. 68 03/12
JOS haluat kiinnittää yleisön huomion, unohda ne tylsät muskeliautot ja kaiken maailman viritelmät ja satsaa rahasi vaikkapa tällaiseen kokoontaitettavaan matkaskootteriin. Matkan varrella pellin alle on vaihtunut Willysin moottori ja ulkoinen olemus on patinoitunut niin upeasti, että tämän vehkeen "entisöinti" olisi jo lähes rikollista toimintaa. Yleisö äänesti tämän yksilön suosikikseen vuoden 1979 American Car Show´ssa! MILITARIMEININKIÄ tarjoili Koskisen Jukan Jeep Willys vuosimallia 1944. UAZ, jonka erikoisuutena maahantuojan uutena asentama Mercedes-diesel. 03/12 69. Käsittämättömän kaunislinjaisen urheiluauton saaminen näytille oli upea saavutus. ESPOON Automuseosta paikalle saatiin custom-Olds, joka on säilynyt tällaisenaan jo kolmekymmentä vuotta. Tuskin mitään tapahtuman autoa pysähdyttiin ihmettelemään yhtä sankoin joukoin. PIKKUPOIKIEN ja -tyttöjen unelmaautot siistissä muodostelmassa vaan monikohan näistä on aktiivikäytössä? TOINEN ohikulkijoita tehokkaasti pysäyttänyt peli oli tämä kelluva (!), kaksipyörävetoinen prätkä. TOYOTA 2000GT oli useimmille pitkän linjan toimittajillekin auto, jollaista ei aikaisemmin ole päässyt näkemään luonnossa. Auton omistaa Vitali Vähk. VUODEN 1938 Adler on palvellut jokapäiväisessä käytössä syksyyn 1990 saakka
aloitti Waldorfin yksityiskoulun, josta hän luontaisen piirtämiseen ja muotoiluun suuntautuneen kiinnostuksensa johdosta jatkoi Ulmissa toimineeseen muotoilualan oppilaitokseen. F.A. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta AUTOJA, AUTOJA! Kangasalla sijaitsevan tieliikennemuseo Mobilian tämän vuoden päänäyttely on nimeltään Autoja, Autoja! Näyttely on teemoitettu suomalaisen autoistumisen vuosisataan aina 1900-luvun alkuvuosien harvojen herkusta viime vuosikymmeninä tapahtuneeseen autoilun arkipäiväistymiseen. Toisen maailmansodan aikana sekä Porschen insinööritoimisto että koko perhe muuttivat pommituksia pakoon Itävaltaan, jossa F.A. Esillä on henkilöautoja eri vuosikymmeniltä, mutta itse kulkupelien ohella luodaan silmäykset suomalaiseen katsastustoiminnan ja -rekisteröinnin historiaan sekä surullisenkuuluisaan autoverotukseen. Autokalustoa on näytillä vuoden 1898 Georges Richardista läpi vuosikymmenten, aina veronkierto-Firebirdeihin ja nykyisiin sähköautoihin saakka. FERDINAND Alexander Porsche, ja kiistatta tämän kuuluisimman muotoilutyön, Porsche 911:n, pienoismal li. Pyöreiden vuosien kunniaksi liitto on julkaissut Mikko-Olavi Seppälän toimittaman Vuosisadan kampanja -historiateoksen. Muotoilustudio ei ollut Porschen automerkin alaisuudessa vaan oma itsenäinen yrityksensä, mutta hyvistä perhesuhteista johtuen luonnollisen läheisissä väleissä itse automerkin kanssa. Butzin töiksi merkittiin Type 804 sekä kuvankaunis 904 Carrera GTS -kilpa-auto. Näyttelyssä pääsee myös etsimään virheitä katsastukseen tulleesta Triumph Heraldista sekä tutustumaan automainonnan historiaan. siirtyi perheyhtiön palvelukseen 1958, ja nimitettiin uransa aluksi muotoilustudiolle. kävi koulunsa Zell Am Seessa. F.A. Porschen klaanin palattua Stuttgartiin vuonna 1950 nuori F.A. Täällä syntyikin hyvin nopeasti, jo vuonna 1959, ensimmäiset luonnokset ja muotoilututkielmat Porsche 356:n seuraajasta, joka vuonna 1963 tapahtuneen ensiesittelynsä aikaan tunnettiin vielä nimellä 901, ja myöhemmin Peugeotin vaatimuksesta nimellä 911. päivänä Itävallan Salzburgissa 76 vuoden iässä. Vuonna 1935 Stuttgartissa syntynyt F.A. 70 03/12 erdinand Porschen pojanpoika, lempinimellä Butzi tunnettu Ferdinand Alexander Porsche menehtyi huhtikuun 5. Kun Porsche muuttui kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi vuoden 1972 alussa, astui F.A. nimitettiin vuonna 1962 Porschen muotoilustudion johtajaksi. Porschen töistä puuttui ehkä tunnetuimpien italialaisten muotoilijoiden siveltimen hienovaraisimmat liikkeet, mutta F.A:n omien sanojen mukaan "hyvän designin pitäisi olla rehellistä".. Ferdinand Alexanderin CV:hen jäi merkintä muun muassa 911:n linjoista. F VUOSISADAN KAMPANJA Avainlippumerkistään tuttu Suomalaisen Työn Liitto juhlii tänä vuonna 100-vuotispäiviään. oli Dorothea ja Ferry Porschen vanhin poika. monien muiden perheenjäsenten tapaan pois yhtiön johtoportaasta ja perusti edelleen tehtaan nimeä kantaneen Porsche Design Studion. Lyhyemmin vain Porsche Designina tunnettu, ja kohtalaisen hinnakkaita designertuotteita muotoillut yritys on tullut sittemmin tunnetuksi paitsi rannekelloista ja aurinkolaseista myös esimerkiksi Siemensin kanssa yhteistyössä tehdystä keittiökonesarjasta ja Adidaksen kanssa toteutetusta urheilupukinevalikoimasta. Kuva: Porsche AG F.A. F.A. Porsche 1935-2012 Muotoilun saralla kannuksensa hankkinut Porschen perheen vesa menehtyi 76 vuoden ikäisenä. Suomalaisen työn vaiheet Venäjän vallan alta sotakorvausvuosien ja eurooppalaistumisen kautta tämän päivän globaaleille markkinoille kronologisesti käsittelevä kirja on paitsi tekstiltään myös visuaalisesti kiehtovaa luettavaa: valokuvat ja liiton julkaisemat julisteet henkivät Suomi-kuvaa ennen ja nyt
Molemmat ovat kuitenkin luksuskruisereita pikemmin kuin äärimmäisiä kilpa-autoja. Italoautojen hinnat karkasivat myös arkisemmalla puolella, kun Fiat 500 Jollyn hinta hilattiin 62 500 dollarin rajalle. Varustettuna "chairs and flares" -optioilla eli Daytonan penkeillä ja lokasuojanlevikkeillä hinta kohosi 330 000 dollariin, kohtalaisen korkealle verrattuna Suomessa äskettäin myytyyn yksilöön. Lisätietoja osoitteesta www.meguiars.fi. RM:n tutussa Amelia Islandin huutokaupassa kaupattiin '73-mallin Ferrari Dino GTS, eli se targakattoinen painos. Toki joukossa oli myös kadunmiehen lompakolle sopivaa RM Auctions kalustoa (Lotus Esprit S2, 20 900 $) ja kovan luokan harvinaisuuksia (1912 T-Ford Speedster, 24 200 $), mutta myös kovasti arvostetun tuntuisia perusklassikoita ('71 Mercedes 280 SE 3.5 Convertible, 209 000 $!!!). Käyttö on muuten yksioikoista, mutta kyllästysaine pitää pyyhkiä maalipinnalta pois välittömästi. Toinen erikoisuus oli juuri ja juuri 1 600 km ajettu '88-mallin Porsche 944 Turbo S, vasarahinta 82 500 dollaria. Puhdistusaineella on hintaa 14 euroa, kyllästysaineella 17 euroa. Jo vuosikymmenten ajan huutokauppahinnastojen kärkipäässä notkuneet Ferrarit eivät pettäneet tälläkään kertaa. Kohtuuhintaisin jos nyt yhteydessä termiä voi käyttää oli '56-mallin Pinin Ferrari 250GT Coupé Speciale (kuvassa). Meguiarsin Suomen valikoimaan lisättiin hiljattain myös kangaskaton hoitoon sopivat aineet, kun Convertible & Cabriolet Cleaner sekä Weatherproof saatiin maahan. Ensin mainittu aine puhdistaa pinnan epäpuhtauksista, jälkimmäinen toimii hoito- ja kyllästysaineena, joka aikaansaa sade- ja pesuveden helmeilyn katolta pois sekä estää käyttökokemusten mukaan myös saumoista tapahtuvaa tihkumista ja suoranaisia vuotoja. Gooding & Co:n huutokaupassa, niin ikään Amelia Islandilla Floridassa päästiin koviin hintoihin. Aine toimii testien mukaan myös muilla pinnoilla. Hinta jää selvästi esimerkiksi huomattavasti yleisemmästä 250GT Lussosta viime vuosina maksetuille hinnoille. Oikeaa vahaamista senkään käyttö ei siis korvaa, se vain täydentää ja hoitaa olemassaolevaa pintaa. Kovimpia nousijoita stuttgartilaismerkkien joukossa oli '55 Porsche 550 Spyder 1500, josta maksettiin yli 3,6 miljoonaa taalaa. ROMPETORI Sufletti iskuun kesäksi Rättikattokausi näyttää alkaneen jo hyvän aikaa sitten. Saatavilla on 12 tai 24 kappaleen yksittäispakattuja liinoja vaikka hanskalokeroon, ja 30 kappaleen kanisteri autotallikäyttöön. Tietysti hattuhyllylle sijoitettu talouspaperirissa ja hanskalokeroon kuivuneet Savettit ovat enemmän aikakauden mukaisia, mutta Grease Monkeyllä kaikki öljypohjainen lika (myös esimerkiksi tussikynä) irtoaa iholta alta aikayksikön. myös talvisäilytyksestä hakemisen jälkeen vähintään kerran. Grease Monkey -niminen firma tarjoaa sitrusöljypohjaisia puhdistuspyyhkeitä käsien pesuun hätäkorjausten yllättäessä. Toki myynnissä oli Drendelin perheen hengästyttävän hieno turbo-Porsche-kokoelma, mutta silti 30 tonnia ajetun 944 S2 Cabrioletin 39 600 $ kuulostaa kovalta. Lisätietoja tästäkin aineesta netissä www.meguiars.fi hätävaratyökaluilla mutta jos päälle on vedetty se parempi puku, on öljyisten käsien pyyhkiminen pyhähousun lahkeeseen tai ratamonlehteen vähemmän kestävällä pohjalla oleva ratkaisu. Huutokauppaennätyksiä Muutama numero sitten äimistelimme klassikkoautohuutokaupoissa tehtyjä ennätyksiä - ja sitten ne pistettiin taas uusiksi. V aikka suurin kohina maailmantaloudessa näyttää ainakin hetkeksi laantuneen, ei se hidastanut menoa maaliskuun alun klassikkoautohuutokaupoissa. Jos vahasit autosi huolellisesti syksyllä tai keväällä ennen käyttöönottoa, riittää siihen yleensä huolellinen pesu vahashampoota käyttäen. Jenkkityylisesti 1,42 litran pakkauksessa saatavilla oleva pesuaine on hyvin riittoisaa, mihin nähden 19 euron hinta on perusteltu. Muutaman vuoden ajan Suomeen tuloaan tehneen Meguiarsin valikoimasta löytyy Ultimate Wash&Wax -pesuaine, joka sisältää carnauba-vahaa valmiiksi hyvän kiillon ylläpitämiseen. Yksi vain neljästä valmistuneesta erikoiskorista, taianomainen "250" mallimerkinnässä, ja silti hinta kohosi "vain" 1,3 miljoonaan dollariin. Lisätietoja osoitteesta www.gmwnordic.com Käsien pesukausi jatkuu Tien päällä tapahtuvat pikakorjaukset hoituvat yleensä harrasteauton mukana kulkevilla 03/12 Autonpesukausi alkaa Harrasteautojen ajokausi alkaa olla sen verran pitkällä, että useammatkin lienevät jo pesseet autonsa 71. Jos avoautosi odotti talven yli ilman pölyltä suojaavaa peitettä, on kangaskatto imenyt huokosiinsa hyvän määrän pölyä säilytyspaikasta riippuen. Erikoisin ilmiö oli kuitenkin Porschejen huikea arvostus. Vanhoista tehdaskilpureista '74-mallin 911 Carrera RSR Turbon hinta nousi 3 245 000 dollariin ja '97-mallin 911 GT1 Evolutionista oltiin valmiita maksamaan reilut 1,2 miljoonaa dollaria
Myös huMAALISKUUN hangilla oli veteraanikelkkojen hyvä päästellä. Kotimainen näyttelijälegenda Tauno Palo menehtyi toukokuun 24. päivänä Helsingin metro aloitti säännöllisen liikennöinnin. Masiina Meeting, Kiljavantie 6, Rajamäki 5.6. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta TAPAHTUMAKALENTERI HUHTIKUU 28.-29.4. Mobiilikokoontuminen, AirMotel Nummela 9.6. Sportscar Breakfast Club, Moottorikahvila, Sipoo 19.5. Mobiilikokoontuminen, AirMotel Nummela Veteraanikelkkailua Pari numeroa sitten käsittelimme Klassikoissa veteraanimoottorikelkkailua ja touhu näyttää houkuttelevan harrastajia yhteisajeluille saakka! Veikko Saalastin ohjastamana. Rompe/kirpputorimarkkinat, Mäntän Myllyranta 2.6. Kesäkuun 1. Vapunpäivän rompetori, Lieto 1.5. Helsingin Merihaassa asunut valtiomies Kalevi Sorsa toimi pääministerinä, ja ohitti 18. kunnan Wanhan Pappilan Ski-Doo R8, mikkeliläisen V TOUKOKESÄKUU 1982 Helsingin poliisilaitos muutti nykyisiin toimitiloihinsa Pasilan poliisitaloon edellisessä paikassa Aleksanterinkadulla oli pidetty majaa vuodesta 1826. Pironi loukkaantui, Paletti menehtyi. Kovin paljoa meillä ei ole noihin vanhoihin tietotaitoa, mutta kovasti annetaan henkistä tukea ja toivotaan mukaan toimintaan. Lehden 1/2012 Audi 80 S vuodelta 1974 on näytteillä Audi-klubin osastolla Classic Motorshow -messuilla. (Kuva: Jarmo paisimman laitteen Eskola/Veteraanikelkkakerho) palkinto jaettiin: kotitekoinen Snow eteraanikelkkakerhon maisemissa suhailtiin sekä Thunder -niminen peltipaipuuhamies Rauli Soikisamielessä että paraatilakka oli melkoisen pelottavan ninen oli organisoinut ajotyyppisesti pitkin päivää, näköinen yhdistelmä perinmaaliskuun 10. Falklandin sota jatkui vielä toukokuussa eteläisellä Atlantilla: britit upottivat argentiinalaisen risteilijä General Belgranon. Sama vajaan puolentoistatusinan aseman suora ja käytännössä maanpäällinen junalinja on käytössä, vain parilla asemalla laajentuneena, tänäkin päivänä. Vanhinta kalusskootterin takahaarukkaa ja kokoontumisajoissa Simon toa edusti tällä kertaa '64 -moottoria. Volvo-Rompetori Ylöjärvellä, Pirkanmaan Varastopalvelulla 19.5. Ranskalainen visiitti 2012, Viiala 17.5. Sportscar Breakfast Club, Moottorikahvila, Sipoo 3.6. Museorekisteröidyn Audin, DKW:n, Horchin, Auto Unionin, Wandererin tai NSU:n omistaja pääsee kerhon jäseneksi vuodeksi ilman maksua messuilla. VW-Open, Kiikalan lentokenttä. Mini Club Flying Finns Ry Juhlakokoontuminen, Tampere 8.-10.6. XIV Kuninkaantieajo Haminassa 26.5. Moottorikahvilan kesäkauden avajaiset, Paippinen. Museoajoneuvopäivän avoimet ovet Kyminlinnan halleilla. Hot Rod & Rock Show, Tampere TOUKOKUU 1.5. Tero Pänttönen tero.panttonen@audiclub.fi www.audiclub.fi 72 03/12. Kuninkuusluokan murheellinen kausi jatkui reilua kuukautta myöhemmin, kun Kanadan GP:n startissa Didier Pironin auto sammui ja Italian Riccardo Paletti törmäsi siihen. päivälle Tela- kunhan aamun safarista teistä Stiga-rattikelkkaa ja Humpa-nimisen tapahtulähisaareen oli ensin selvitty sen perään pultattua mopoman. Rompetori, Nuorisotalo, Aura 26.5. Ferrari vetäytyi Villeneuven kuolemantapauksen jälkeen kisasta, ja voiton korjasi McLarenin John Watson. Vanhat Vehkeet Tositoimissa, Kaustinen 19.5. Roinamarkkinat Auto- ja moottorimuseolla, Vaasa 19.-20.5 Päijät-Hämeen rompemarkkinat, Jokimaan ravirata, Lahti 20.5. 9.6. Kesäkuun puolivälissä brittijoukot pääsivät läpimurtoon ja rauhansopimus solmittiin. Parhaiten entisöidyn kelkan palkinto meni Jan Kurténin entisöimälle Lynx 20:lle vuosimallia 1970, parhaan alkuperäiskuntoisen palkinto puolestaan rovaniemeläisen Lauri Uusipaavalniemen omistamalle '79 Kawasaki Invader 440:lle. Toukokuun 8. Kakkoseksi taisteli muuan Keijo Rosberg, joka tulisi voittamaan samana vuonna F1-maailmanmestaruuden. AHS:n Helatorstaiajot Salon seudulla 17.5. Wanhat Wehkeet ja rompetori, Lempyyn Seurantalo 19.5. 19.5. Harrasteajoneuvojen kokoontuminen Ylistarossa 26.5. Vappuajo, Hakametsän jäähalli, Tre 5.-6.5 Classic Motor Show, Lahti 7.5. Ulkomaillakin tapahtui. toukokuuta virkapäivien lukumäärässä Urho Kekkosen nousten pitkäaikaisimmaksi pääministeriksi. Rompetori, Lohjan Tanhuhovi 9.6. päivänä 73 vuoden ikäisenä. Vanhojen kulkupelien kokoontumisesta kun oli kyse, palkittiin myös paikallesaapuneita. Osastolla on kerhoaktiiveja eli toivotamme tervetulleiksi osastolle. Klassikkokelkkojen takaisin. Toukotaiwal-ajo, Kemi-Tornio 26.-27.5. Olavi Sallinen -palkinnon jako Vehoniemen Automuseolla 12.5. 19.5. Sylvester Stallonen tähdittämä Rocky III sai ensiiltansa toukokuun lopussa. Kiistelty näyttämöpersoona Jouko Turkka nimitettiin Teatterikorkeakoulun rehtoriksi. Toukokuun puolivälissä jenkkilistojen kärkeen nousi Paul McCartneyn ja Stevie Wonderin Ebony and Ivory, joka piti pintansa kesäkuun loppuun saakka. AUDICLUB JA DKW Audiclubin klassikkovastaavan ja sihteerin ominaisuudessa toivotan edellisen lehden lukijapalstalle kirjoittaneen DKW-miehen Arto Antmanin sekä muut DKW-harrastajat mukaan meidän puuhiin. päivänä sai Ferrarin F1-kuljettaja Gilles Villeneuve surmansa Belgian GP:ssä kolaroituaan Jochen Massin kanssa. Mama's Classics, Lempäälä KESÄKUU 2.-3.6. SA-HK Savon mobilistitapahtuma, Lohirannan lomakylä, Sukeva 12.6
Puh. Parkkimaksu 2. Parkkimaksu 2 E. parhaimmilla Vu ode s a 192 1 t lk Non Bu s oduct Pr (sis. Järj. (02) 472 6414 Moto Italia Import Oy www.motoitalia.fi. Opastus perille. Opast Osoite: Kiljava Joko alkaa riittää tusinapyörät? Vaadi enemmän, vaadi aito Moto Guzzi. uz Uusi Moto G 1200 Sport 4V Rosso Corsa. zi Sport Tourer an. alv 4.098,29) +tk. 17.800,- helmets Tammisillan 224/21500 Piikkiö. MUSEOAJONEUVONÄYTTELY Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Opastus perille. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki | Tiedustelut: Mika Lönnrot 050 517 2026 Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 3.6.2012 klo 9-16 Syötävää ja juo Parkkimaksu 2 E. Järj. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki XI MASIINA MEETING ROMPETORI ROMPETORI & VIII MASIINA MEETING Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 31.5.2009 klo 916. RO M Nurmijär Työtehoseu 31.5.2 Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän
Tässä tapauksessa paljon lupaava mainoslause vastaa kohtuullisen mukavasti todellisuutta. Autenttinen fiilis Runsaasti julkisuutta kerännyt Kuplan nosto-operaatio Kansallismuseon ikkunasta oli haastava ja näyttävä projekti, mutta Mannerheimintieltä ilmassa keikkuvaa Volkkaria silmäilleistä ohikulkijoista tuskin kukaan tiesi, että nosto oli enää loppuhuipennus 74 03/12 haastavalle projektille. Pikanttina yksityiskohtana nopeusmittarin neula kohoaa sitä korkeammalle, mitä enemmän 1300:n "sähköbokseria" riivataan. Ajon aikana tien reunoilla vilahtavat ja vastaantulevat autot ovat peräisin Mobilian kokoelmista tuoden ajoon 60-luvun henkeä. Taloudellisesti projektin on mahdollistanut VV-Auto, joka on myös lahjoittanut Volkkarin omaksi Kansallismuseolle. huhtikuuta lähtien.. Nyt museossa nököttävän Volkswagen 1300 '66:n museokävijälle tarjoama "ajokokemus" kun ei ole pelkkä tuulilasin eteen seinään heijastettu elokuva. Myös kuvauspaikka on mietitty huolella, sillä alla rullaa Ruovedellä sijaitseva Peräkunnan museotie. Viimeiseksi mainitun käsittelyyn on museon ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta satsattu poikkeuksellisella tavalla. Virta-avain kääntämällä kuuluu Kuplan starttausääni kaiuttimista ja kaasua painamalla kierrokset nousevat. Jos oma harrasteajokki ei jostain syystä ole ajokunnossa ajokauden ensimetreillä, voi Kansallismuseosta hakea lohtua Kuplan ohjaimista, sillä Suomen 1900-luvusta kertova perusnäyttely on avoinna 26. Kansallismuseon oman luonnehdinnan mukaan näyttelyssä on mahdollisuus "istahtaa vuoden 1966 Kuplavolkkariin ja kokea välähdyksen 1960-luvun matkustamisesta ja tieliikenteestä". Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta ONNEKSI Suomi on verotettu kuriin ja järjestykseen, sillä Kansallismuseoomme ei olisi mahtunut näytettä autoilustamme jos olisimme takavuosikymmeninä lipuneet pitkin sorapolkuja Cadillaceilla ja Jaguareilla. Ei, vaan projektissa on käytetty aimo annos kunnianhimoa, sillä Kupla "käynnistetään" virta-avaimesta ja se kannustetaan "liikkeelle" kaasua painamalla. Ajosimulaattorin teknisestä toteutuksesta ovat vastanneet Tieliikennemuseo Mobilian etevät mekaanikot, jotka kunnostaneet Kuplan moitteettomaan tekniseen kuntoon, sekä TenTwelve Oü, joka on toteuttanut ajokokemuksen luovan interaktiivisen tekniikan ja filmin. Kuplan etupellin alta löytyy nippu modernia elektroniikkaa, jonka avulla Kuplan hallintalaitteet ja näyttelytilan kattoon kiinnitetty videotykki soittelevat samaa säveltä. Liikkeelle pääsemiseksi pitää laittaa vaihdetta pykälään, joten myös kytkinpoljin ja vaihdekeppi ovat mukana kiihdytettäessä elektroniselle aikamatkalle kohti 60-lukua. Kupla sen sijaan mahtui karmien välistä juuri ja juuri. Kuplasta museotavaraa Teksti ja kuvat: Harri Onnila Näyttävästi ikkunasta Kansallismuseoon nostettu Kuplavolkkari pitää sisällään tuoretta teknologiaa, mikä mahdollistaa museovieraalle ripauksen 60-luvun ajohurmaa. K ansallismuseon Suomi Finland 1900 -näyttelyssä on esillä muun muassa suomalainen arki, ruokakulttuuri, viestintä, poliittinen kehitys sekä liikenne
Kuplan ajoelämyksen mahdollistavan elektroniikan mahduttamiseksi ovat vararengas ja polttoainetankki saaneet tehdä tilaa modernille guttaperkalle. SUOMI Finland 1900 -näyttelyssä ylvästelee Kuplan ohella muun muassa vuosimallin '77 Pappa-Tunturi. 03/12 75. AJOSIMULAATTORIKSI kunnostetun Kuplan omisti 46 vuoden ajan Riihimäellä vaikuttanut perhe. Tien varrella vilahtelee Mobiliasta tuttuja ajoneuvoja. PELLE Peloton yhdistää vanhan raudan ja nykytekniikan: dj-pöydästä napattu liukukytkin muuttaa vaijerin liikkeen bittikielelle. TÄSSÄ tapauksessa ilmajäähdytys on tarpeen myös etupellin alla. Volkswagenmaahantuojan rahoittaman ajosimulaattorihankkeen jälkeen Kuplan vanha tuttu talli on vaihtunut Suomen Kansallismuseoon. Virta-avainta kääntäessä kuuluu kaiuttimista Kuplan starttausääni. MUSEOTIEN maisemat vaihtuvat sitä kiivaammin mitä syvemmällä kaasua polkee
Lisävarusteiksi pitää laskea myös muovitangosta ja -suikaleista kokoonpantu kattoteline, jonka kallis lasti nivoutuu siis Lappi-teeman ympärille. Varsinaiseksi hifistelyksi sitten menee vararenkaan keskiöstä löytyvä työkalulaatikko ja hanttimiehen ikkunaan kiinnitetty Firestonen ilmastointilaite. Ovien lisääminen luonnollisesti tuplasi ikkunaveivien ja kahvojen lukumäärän, eivätkä ovipahvitkaan koskemattomiksi jääneet. Valmis kokonaisuus tarinalle muodostuu, kun varusteltu auto sijoitetaan vielä johonkin konkreettiseen yhteyteen. Aurinkolippa, etuvalojen lipat, Michelin-mies ja fender skirtit ovat jo valistuneemman varustelijan listalla. Miksei tätä kukaan muu vielä ole keksinyt, ihmettelin. Saksalainen koripaja Rometsch valmisti toisen maailmansodan jälkeen 25 senttiä pidennettyä neliovista Kuplaa taksikäyttöön, kaappariovilla tietenkin. Syvällisempi perehtyminen aiheeseen olisi palauttanut innokasta mallaria hiukan maan pinnalle niin originaa- miksi kyseinen Kupla on ylipäätään neliovinen. Sukset ja Eslan kelkka on rakenneltu käyttäen muovia ja metallia. Periaatteessa päätön ajatus, koska lähtökohtana on kuitenkin edullinen käyttöauto. Pyrin keksimään mahdollisimman suuren määrän lisävarusteita, joita Kuplaan on ollut saatavilla. Ulkopuolella lisävarusteiksi valikoitui ensin itsestäänselvyydet: lisä- ja huomiovalot, SF-kilpi ja riittävä määrä antenneja. Päädyin ajatusleikkiin, jossa erittäin Volkswagen-orientoitunut asiakas olisi teettänyt korimuutoksen tilaamaansa uuteen autoon. Suksisau- Päädyin ajatusleikkiin, jossa asiakas olisi teettänyt korimuutoksen tilaamaansa uuteen autoon. li ajatus ei sittenkään ollut. Kun uuteen autoon on tehty huomattava satsaus massiivisen muutostyön muodossa, voisi hyvin kuvitella, että kulkupeliä varustellaan muutenkin runsaasti. Syy neljään oveen voisi luonnollisesti löytyä vaikka kasvaneesta takapenkin käyttöprosentista. Tässä vaiheessa olin siis vielä että autolla on juuri takanaan Lapin reissu. Super Deluxe Karttahylly kojetaulun alapuolelle syntyi näppärästi metalliverkosta. Fiktiosta kun on kyse, tämä sallittakoon. Takakaappariovilla varustettu Kupla vaikutti muodoiltaan varsin sopusuhtaiselta ja ihan hyvältä idealta hahmotellessani lyijykynällä uusia ovien linjauksia. Vai olisiko anoppi sen verran huonoselkäinen... onnellisen tietämätön edellä mainitun saksalaisen koripajan puuhailuista. Perheautojen aatelia Aina ei vaadita tarmokasta pohdiskelua tai referenssiarkistojen pöyhimistä, sillä pienoismalliprojektin liikkeelle sysäävä voima voi olla hyvinkin ohut päähänpinttymä tai ideanpoikanen. Teksti ja kuvat: Eero Kumanto LÄHES joulukuusimaiseksi varusteltu neliovinen perheauto valmiina taittamaan matkaa kohti eteläistä Suomea. A jatus neliovisesta, mahdollisimman tehdastekoisesta Kuplavolkkarista pamahti päähän sieltä kuuluisalta kirkkaalta taivaalta. Rakentelun aikana mietiskelin, 76 03/12. Eipä tuo vetokoukkukaan tainnut ihan jokaisessa Kuplassa olla lisävarusteiden kärkipäässä. Tämän toki sain tietooni vasta hyvän matkaa mallini valmistuttua. Päädyin ajatukseen, Idea kirkastuu Mittakaavan mukaiset korimuutokset hoituivat pienoismallailijoille kiusallisen tutulla liimaa-kittaa-hio-metodilla. Kun listaan vielä lisää kuskin ikkunan tuulisuojan, takalokarien kiveniskusuojat ja hakuvalon, alkaa tilauskaavakkeesta olla rastittu kaikki mahdolliset optiot
Poronsarvet ovat itsestäänselvyys, niiden materiaali sen sijaan ei. Bambuvarsien muodot on toteutettu pienillä liimatipoilla. Vielä puuttuu muun muassa radio ja kilometri johtoa. ESLAN perinteinen kelkka on kohdannut keväthangilla jättimäisen maalipurkin. SISUSTA alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Päätin "poistaa" kojetaulun takaa suojapahvin, jolloin avautuu näkymä kojetaulun komponentteihin. Allekirjoittanut kuuluu siihen ryhmään, joka haluaa joskus katsoa vastaavasti vielä syvemmälle mallin uumeniin. Telineen putkimaiset osat on "sinkitty" pienoismallimaalilla. SUORAAN perästä katsoessa ensimmäisinä lisävarusteina pistävät silmään vetokoukku ja SF-kilpi. KONEHUONETTA on detaljoitu perinteisin keinoin lisäämällä letkuja, johtoja ja muita mielenkiintoisia yksityiskohtia. vat pitävät näyttelytilanteessa kätevästi luukut auki. Narsissi sen sijaan on askarreltu paperinpaloista. Näkymätön näkyväksi Pienoismallien rakentelussa voi rakentaja itse määritellä vaikeustason ja halutun työmäärän. Mittarin, radion, kaiuttimen ja hanskalokeron taustat on rakenneltu jälleen tyhjästä. Matkalaukun patinoitunut pinta syntyi ehkä hiukan yllättäen värjätystä maalarinteipistä ja komeus on kruunattu muutamalla kukkatarralla. Sarvien litteä ja luonnonmukainen muoto kasvoi metallilangasta taivutellun rungon päälle hartsista, useina ohuina kerroksina. KOJETAULUN alle muodostui kätevä karttahylly verkosta ja muovitangosta. Ovipahveihin on vielä lisätty asianmukaiset veivit ja kahvat. 03/12 77. Helpommallakin olisi kai päässyt. LISÄVALOPATTERISTON seuraksi piti saada aito Michelin-mies. Muovattuani rengasmiehen massasta hammastikun avulla, kollega tiesi kertoa, että näitähän olisi saatavilla ihan valmiinakin pienoismalleina. KOJETAULUN taustan yksityiskohdista kaiutin ja nopeusmittari liimattuna paikoilleen. TAKAOVIEN lisäämisen myötä piti kajota myös etuovien pituuteen. Konepellin esimerkiksi voi liimata kiinni, jos tulpanjohtojen ja letkujen asettelu pinsettien avulla ei tunnu mielekkäältä puuhalta. Tämä siis tarkoittaa tietenkin lisätyötä, koska pahvin takaa paljastuu lisää nähtävää. Uusi ovi- ja tolppajako alkavat olla kohdillaan. KATTOTELINEEN sovittaminen pyöreään kattoon vaati pään raapimisen lisäksi vielä muovitankojen ja -suikaleiden liimailua
Terveisin Osmo Saha." 78 03/12. Kuva taisi olla ainut, missä vauhdissa ollut kuvattava osui ruutuun, mutta olin mielissäni kun se oli kisan voittaja-auto. Fotoalbumi Cooper-kuvia Viime numerossa peräänkuulutimme lukijoiden vanhoja valokuvia ralli-Mineistä ja erityisesti kansikuvanakin olleesta AJB33B-kilvin liikkuneesta tehdaskilpurista. Muun muassa Kari Näätänen Riihimäeltä kaivoi valokuva-arkistostaan loisto-otoksia aiheesta ja yhtä lailla rallia 60-luvun puolivälistä aktiivisesti seurannut Pekka Honkasalo Järvelästä lähetti meille nipun vanhoja Vauhti-lehtiä, joissa Works Minit saivat aikanaan runsaasti palstatilaa. AJB-33B-KILPISEN tehdaskilpurin ensiesiintyminen Suomen kamaralla oli Jyväskylän Suurajoissa vuonna 1964, jossa pari Mäkinen-Keskitalo toi koirankopin kokonaiskilpailun neljäntenä maaliin. Siinä Timo Mäkinen jarruttaa Harjun mäkiko- keessa takasuoran lopussa olleeseen yli 90 asteen mutkaan, jonka jälkeen noustiin ylös vesitornin juurella olleeseen erikoiskokeen maaliin. Taisi olla ensimmäisiä reissuja, kun sain perheen auton yksin käyttööni ja lähdettiin tietysti kavereiden kanssa katsomaan Suurajoja. Muistan tapauksen hyvin, sillä olin juuri tullut siihen ikään, että olin saanut ajokortin. Nämä pari otosta on napattu juuri tuosta kilpailusta. HIUKAN tuhruinen mutta sitäkin tunnelmallisempi kuva tuli toimitukseen seuraavin saatekirjein: "Hei! Luin mielenkiintoisen jutun lehdestänne vanhasta Cooperista. Tämän Mäkisen Mininä tunnetun auton tiesimme kyllä tarttuneen aikanaan tuhansille filmiruuduille, ja vaikka kuvilla onkin taipumus vain kadota, arvelimme että jotain palautetta olisi luvassa. Kuva on otettu aidolla Coca-Colakameralla vuoden 1965 Jyväskylän Suurajoista EK1:ltä. Kuvassa on kuitenkin varmuudella sama auto. Tuossa rallissa numerolla 50 kilpaillut auto liikkui vielä puskurin koristekaarin, mutta tämän rallin jälkeen Englannissa tehdyn korivaihdon jälkeen ei turhaksi katsottuja kaaria eikä pystykäpyjä enää autossa nähty. Lähetä kuvasi tälle palstalle! Seuraavassa numerossa teema on taas vapaa ja kuvat merkkiin katsomatta ovat tervetulleita. Valitettavasti se on sen verran huonolaatuinen, että edes numerot eivät erotu, mutta laitanpa nyt kuitenkin sen tulemaan. Scuderia Naftalinin arkistosta löytyi useampi upea otos tästä voittaja-autosta, mutta tuli meille muitakin mielenkiintoisia minikuvia saatekirjeineen. Minunkin laatikosta löytyy yksi kuva kyseisestä autosta. Lähetä kuva sähköpostilla toimitus@ klassikot.fi tai kuoressa Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa VAIKKA menestystä autolle kertyi paljon myös ulkomailla, meille voitto Jyväskylässä vuonna 1965 taitaa olla se merkityksellisin
Kuvassa näkyy selvästi, että AAB-1 on veljiään matalampi rata-alustainen ja varustettu ns. Myöhemmin AAB-1 maalattiin kullanväriseksi jossa oli mustavalkoinen ruutukatto, ja sillä Mäkinen ajoi asfalttirataa Artukaisissa, Keimolassa ja Ahvenistolla sekä jäärataa ympäri Suomea. Tämä auto on todellinen Suomi-legenda ja varmaan menestynein rata-Mini Suomessa. Siinä oli parasta mahdollista "Works"-tekniikkaa suoraan tehtaalta ja/tai otettuna Suomessa olevista tehdas-Coopereista, jos ei ollut peräti uudelleen rekisteröity tehdas-Cooperi. Auto oli erittäin kovakulkuinen joskin hieman vikuri ajaa, mutta hyvät opit sillä sai." Näin muistelee Kari Näätänen. NÄMÄ kolme otosta ovat samaise sta AJB-33B-kilpurista ennen vuot ta 1967, jolloin auto vielä brittikilvi llään liikkui. Se oli kullanvärinen ja mustakattoinen. "Timo Mäkisen toinen erittäin kuuluisa iso S Cooper AAB-1 Tervakosken jääradalla lähellä Riihimäkeä vuonna 1965. Kilpurin kisa keskeytyi johtopaikalta, mutta auto oli suuren huomion kohteena ja se nähtiin trailerilla seuraavana päivänä ison Ford Mercuryn vetämänä. Kuvassa vasemmalta kaverukset Aarno YrjöKoskinen, Eero Autero, kuvan lähettänyt Kari Näätänen ja muutama "kulman kundi". "TÄSSÄ kuva omasta isosta Ässästä '64, rekisteritunnus ZLG-33, joka oli minulla 70-luvun alussa. Kuvassa Timo Mäkisen AJB-33B odottelee '66 Riihimäki-rallin alkua Riihimäen Kaupunginhotellin pihalla. Tällä autolla Mäkinen ajoi lähinnä jää- ja maarataa raviradoilla ja sen aikaisilla alkeellisilla asfalttiradoilla, joissa oli vielä soraosuuksia ja asfalttia. kruunupääerikoisliukuesteillä." TÄMÄKIN hieno kuva tuli Kari Näätäseltä, jonka isä toimi aikanaan lehtikuvaajana. Sillä ajettiin useita kertoja Ahveniston moottoriradalla ja rällättiin ympäri Riihimäen seudun pikkuteitä ja joskus vissiin kaupungillakin. Kuvat: Scuderia Naft alin. 03/12 79. KARI Näätäseltä tuli monta loistavaa otosta Mineistä ja vähän muistakin ralliautoista
Vauhti-lehtiään meille lainasi Pekka Honkasalo. ON niillä Mineillä ajettu liiankin kovaa, kuten kuvissa Markku Nyman Helsinki-rallissa vuonna 1981. Vasemmalla olevasta tolpasta on näköjään harusvaijerikin tarttunut mukaan. Fotoalbumi AJAT sitten edesmennyt Vauhti-lehti, kuten ties kuinka moni muukin julkaisu ympäri maailmaa, laittoi Timo Mäkisen luotsaaman AJB-44B-kilpisen Monte Carlo -rallin voittaja-auton aikanaan kansikuvakseen. 80 03/12. Kuvat lähetti Kari Näätänen. Kaikki neljä ensimmäistä isoa ässää saivat muutenkin hyvin palstatilaa
Tämä Kari Korpilaisen kuva on napattu Itärallista 1967. Lähetä kuvasi tälle palstalle! Seuraavassa numerossa teema on taas vapaa ja kuvat merkkiin katsomatta ovat tervetulleita. Isäni on lehtenne aktiivinen lukija ja ajanut kilpaa monenlaisella kalustolla, Mini mukaan lukien. Kyseistä paitaa himoitsevat lukijat voivat ostaa omansa osoitteessa www. Niinpä kaikille, joiden kuvia näillä sivuilla julkaistiin, lähti postissa Scuderia Naftalinin painattamat Mini-aiheiset t-paidat. "TÄSSÄ olisi lehtenne tämän vuoden toisessa numerossa kaipaamianne Mini-kuvia. scuderianaftalin.com sijaitsevasta verkkokaupasta. 03/12 81. Kuvassa ollaan Keski-Uusimaa-rallissa, vuosi oli valokuvan taustan mukaan tammikuu 1986." Nämä terveiset lähetti Jarkko Nieminen. VEIKKO Ahava lähetti meille lehtileikkeen Kemissä ajetuista jäärata-ajojen SM-kisoista, jotka Timo Mäkinen kävi Cooperillaan voittamassa. Lähetä kuva sähköpostilla toimitus@klassikot.fi tai kuoressa Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa FOTOALBUMI-PALSTA ei ole valokuvakilpailu, mutta tällä kertaa halusimme palkita hienojen Mini-kuvien lähettäjät jollain konkreettisella. Tällä nimenomaisella yksilöllä pari MäkinenKeskitalo voitti vuoden 1966 Jyväskylän Suurajot. Kuvassa, muistikuvien mukaan, Cooperia kaataa riihimäkeläinen autokorjaamon omistaja Kalevi "Kilu" Kivirinta. TOUKOKUUSSA 1966 Works-pajalta mainetta niittämään lähetetään kolme peräkkäisin tunnuksin rekisteröityä tehdaskilpuria, joista tämä JBL-493D-kilpinen oli ensimmäinen. Mutta sitäkin hienompi on kuva Veikon ukin, Erkki Ahavan isosta S Cooperista vuoden 1965 Pohjola-rallin startista. KARI Näätäseltä tuli tämäkin hieno Mini-kuva, jossa Cooper on kuvattu Tervakosken jääradalta 60-luvulla
Bovensiepenin rakentama 1500 sai ensin kriittisen vastaanoton, mutta se vakuutti Auto, Motor und Sportin journalistit virityksensä toimivuudesta myös pitkäaikaisemmassa vertai- lutestissä. Aikanaan itselleen Fiat 1500:sen ostanut Burkard Bovensiepen piti muuten autostaan, muttei ollut varauksettoman tyytyväinen sen suorituskykyyn. Itse asiassa auto oli niin vakuuttava, että BMW:n nostaessa suorituskyvyn rimaa uuden 1800timallin kanssa, muistutti koneen yläkerta suunnittelultaan kovasti Alpinan tekemisiä. Yhteistyötä Münchenissä kiinnostuttiin kovasti Burkardin osaamisesta. Ja sitä saatiin tupla-Webereillä ja parantamalla koneen hengitystä. Ja sen toisen merkin parissa siirryttiinkin historiaan. Saman näköisellä autolla päästiin näyttämään takavaloja eihän se sopinut! Lisätehoa tarvittiin. Vuonna 1961 BMW oli esitellyt Neue Klassena markkinoidun 1500:sen, jonka menoa tahditti M10-sukupolven nelisylinterinen rivikone, tilavuudeltaan mallimerkinnän mukaiset 1,5 litraa. Jawohl, teho kasvoi melkein 10 hevosvoimaa. Kone oli suunnittelultaan erinomainen, mutta varsin maltillisesti viritetty. Toivosen toiveauto BMW Alpina B3 3.0 Ei mikään BMW Auton ostajissa on niitäkin, joille tehtaan tarjoamat vaihtoehdot eivät riitä. Ei, vaikka tehdas tarjoaisi "exclusivea" tai "individualia" auton muokkaamiseksi joksikin mitä muilla ei ole. Tämä tarina ja enemmän tai vähemmän epäviralliset Alpina-historiikit kertovat Fiatin alkaneen hyvin pian päästämään sinistä taikasavua pakoputkestaan, joten Burkard siirtyi muiden merkkien pariin. Viritti Fiatiin Weberin kaasuttajan, vaihtoi nokka-akselin kipakampaan ja tyhjensi takapöntön. BMW jatkoi malliston laajentamista pienempään ja kepeämpään suuntaan uudella 1600-sarjalla, ja Burkardilla 82 03/12. Tämä oli perustanut oman yrityksen vuonna 1965, mutta BMW:llä ei oltu huolissaan itseasiassa perheyrityksen tiloissa hyristiin asiasta niin tyytyväisenä, että Alpinan komponenteille annettiin hyvin varhaisessa vaiheessa BMW:n täysi tehdastakuu, kunhan ne oli asennettu oikein. Onneksi on Alpina! Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen A lpinan ja BMW:n historia juontaa juurensa yli 50 vuoden taakse. Ja mitä teki keskimääräistä paremmat mekaanikon kyvyt omaava insinöörikansan edustaja Baijerista. BMW itse korjasi tilannetta pari vuotta myöhemmin esittelemällä saman auton uudella merkinnällä ja koneen koolla 1800, mikä tietysti kismitti 1500:n omistajia
Alpina ei siis ole liki 30 vuoteen ULKOISISTA merkeistä ei jää epäselväksi mistä autosta on kyse, vaikkei konepellin alle pääsisi kurkistamaankaan. Tätä juuri on Alpina. B3 Coupén kohdalla 239 henkilöä halusi. HANSIKASLOKERON kannen tyyppikilpi kertoo matkustajalle mistä autosta on kyse - kolmelitraisesta B3 Coupésta, sarjanumero 120. Kone porattiin kolmelitraiseksi ja terävöitettiin lukemiin 250 hevosvoimaa sekä 320 newtonmetriä. Alpina jatkoi isojen poikien kyykyttämistä myös virittämällä 3.0 CSL:ää niin, että se näytti takavalot Aston Martin DBS V8:lle ja Ferrari 365 GT:lle. Vaikka niiden tyyppikilvessä komeili vielä BMW:n logo ja runkonumero, tunnettiin uuteen kolmossarjalaiseen pohjautuva malli nimellä B6 2.8. Ja kun Bemari esitteli malliston huippumallin 2002ti:n, vastasi Alpina siihen virittämällä jo tutuksi tullutta koneaihiota: kevyemmillä männillä, huolellisesti viimeistellyllä kampiakselilla sekä kiillotetuilla kiertokangilla varustettuna Alpinan pata tahkosi 165 hevosvoimaa. ollut virityspaja, vaan oma itsenäinen autonvalmistaja, eivätkä autot ole BMW:tä, vaan BMW Alpinoita. Silti marssinopeus oli kohtalainen, sillä vain viisi vuotta myöhemmin Alpinalle myönnettiin autonvalmistajalle kuuluvat runkonumeron lyöntioikeudet. Viimeistään tässä vaiheessa BMW:llä tiedettiin Alpinan osaamisesta. ÄKKINÄINEN luulee Alpinaa BMW M3:ksi, vaikka kyseessä on paljon eksklusiivisempi laite. Vaikka B3:n iso kuutoskone räyhää kohti 6250 r/ min kohdalla olevaa punarajaa raivolla ja automaatti vaihtaa terävästi, on kulussa mukana sivistynyt tunnelma. Vallelungan radalla Alpina 2002 oli sekunnin nopeampi kuin tuore superauto Lamborghini Miura, ja peräti viisi sekuntia nopeampi kuin Porschen tuolloinen kruununjalokivi 911S. Tai jotka haluavat vain palan autohistoriaa talliinsa. ALKUPERÄINEN asiakirjakansio, avaimenperä sekä autopuhelin jokainen upeita yksityiskohtia, jotka on syytä säilyttää tämänkaltaisessa autossa. 03/12 83. Harmi että vapaata autobahnia ei edessä ole kilometrikaupalla. Coupéja valmistui yhteensä 209 kappaletta, joiden lisäksi rakennettiin 30 kappaletta 30th Edition -juhlamallia. Eikä vieläkään mikään BMW Kokonaan omalla nimellä Alpina alkoi kauppaamaan autoja vuonna 1978. Tai joille M-sarja on liian raakalaismainen. Viime vuoden lopulla esittelemämme BMW 320iS:n omistajan Vesa Saarenheimon tallista löytyy myös tummanpuhuva Alpina B3 3.0. Elinkaarensa auto aloitti nimellä BMW 325i, mutta kuten aidot Alpinat yleensä, se kulkeutui ensitöikseen Buchloen pikkukaupunkiin. Ja kun Alpina toimitti moottorin ohella myös ajettavuuteen ja hidastuvuuteen vaikuttavia palikoita, oli jälki murhaavaa. Huomaa Alpinan omat yksityiskohdat ylelliseksi viimeistellyssä sisustuksessa: vihreällä ja turkoosilla langalla taiteillut tikkaukset ovipahveissa, istuimissa sekä ratissa. Alpina 2002 oli Vallelungan radalla sekunnin nopeampi kuin Lamborghini Miura! oli jälleen näytön paikka. Pitkän matkan taittaminen B3:lla ei olisi mitenkään vastenmielistä. Edellisessä elämässään auto oli ollut varustettu BMW:n Steptronic-laatikolla, joten pienen peukaloinnin (ja rattiin ilmestyneiden nuolien) jälkeen voima ohjattin asfalttiin Switch-tronic-nimisen automaattivaihteiston kautta. Toisin kuin BMW:n M-osasto, Alpina ei hae pelkkää raakaa suorituskykyä, vaan tuo autoihinsa mukaan aimo annoksen luksusta. Uusi E9-korinen 3.0 CSL toi mukaan yhteistyökuvion, joka nitoi yritykset kimppaan: Alpinan tunnusmerkinomaisia 20-puolaisia vanteita, tarvikkeita ja korisarjoja myytiin nyt myös BMW-verkoston kautta asennuksineen päivineen. Se on BMW niille BMW-asiakkaille, joille edes tehtaan oma Individual-ohjelma ei riitä persoonallisen auton luomiseen. Kolmelitrainen rivikuutonen tuottaa 250 hv
Tässä pari poimintaa viimeaikoina maailmalla kaupitelluista Abarth-Fiateista. KESKENKUNTOISUUS ei estänyt kauppoja näiden kahden Abarthsukuisen Fiatin kohdalla. FIAT ABARTH 850 ´65 26 TARJOUSTA, 14 544 USD EI RIITTÄNYT Belgiassa Diksmuiden kaupungissa toimiva Anglocars-firma listasi kasipuolikkaan skorpionin, jolle on haettu huutokaupoissa korkeinta hinta jo muutamaan otteeseen. Varastointi on kuitenkin ollut vuosien varrella vähän heikohkoa, sillä alkuperäisessä maalipinnassa oli paikoin toivomisen varaa ja sisustassakin auringonpaistovaurioita. Verkot vesillä Nettihuutokauppojen jyvät ja akanat Keräily-Skorpionit kotia vailla A barth-nimi saa aina pikkuFiatien harrastajat sekä ralli- ja rata-autoiluhistoriasta kiinnostuneet intoilemaan, ja nyt tämä legendaarinen tuotemerkki on palautettu lisäämään uuden Fiat 500:n ennestään korkeaa haluttavuutta. Alkuperäiset Pirelli-renkaat olivat voimissaan ja konehuoneeltaankin auto oli varsin siisti. Maailmalla Abarth-luomuksille on omat keräilijänsä ja paremmin pärjänneiltä löytyy veretseisauttavia yksityiskokoelmia. Nimi on vahvasti sidoksissa juuri Fiat-merkkiin, mutta tehtiin viritysosillaan liikevaihtonsa muodostaneessa verstaassa osia ja muutoksia myös Simcaan ja omilla viritelmilläänkin liukkaasti liikkuneeseen Porscheen. Uudehko maalaus on hyvä ja siniharmaa sisustus ehjä. Suomessa aidot Abarth-pajan tekeleet on aina laskettu yksittäiskappaleina tai korkeintaan parinkymmenen yksilön paikkeilla, mutta Abarthviritysosakauppa on käynyt vilkkaasti ja Kusiais-Fiateista on vuosikymmenet ollut suosittua rakennella eri asteisin virityksin liikkuneita Abarth-replikoita. Ostajan ei tarvinnut olla huolissaan, sillä yritys vakuutti osaavansa autojen lähettämisen minne tahansa. AUTOBIANCHI A112 ABARTH ´76 FIAT ABARTH OT 1000 ´67 13 TARJOUSTA, VOITTANUT 6 313 USD Floridan Saint Petersburgista listattiin hienosti alkuperäiskunnossaan säilynyt Autobianchi A112 Abarth, jonka kokonaisajomääräksi myyjä vakuutti mittarissa olevat 3 884 mailia. Tämä Bertonekorinen, normaalisti 850-koneinen kaksipaikkainen avokas on muovautunut Abarthilla jonkin verran pirteäkulkuisemmaksi. Parasta harvinaisuudessa oli se että jokainen osa on tallella, aivan kuten kaikki paperit uudesta alkaen, ohjekirjat ja myyntiesitekin. FIAT ABARTH 750 COUPE ´60 39 TARJOUSTA, VOITTANUT 43 800 USD Näitä alumiinikuoritettuja Kusiaisia valmistettiin varsin rajallisesti, mutta silti näitä ladoista aina vain putkahtelee, kuten tämäkin Teksasissa latovuotensa viettänyt harvinaisuus. FIAT ABARTH 750 SPIDER ´59 42 TARJOUSTA, 52 200 USD EI RIITTÄNYT Kalifornialainen autokauppa on hakenut huutokaupassa hintaa tälle erikoisuudelle jo useasti. 1 900 dollarin lähtöhinnasta noustiin mukavasti ja kaupat syntyivät. 40 TARJOUSTA, VOITTANUT 17 100 USD Samalta myyjältä kuin viereinen Autobianchi, lähti maailmalle myös pykälää harvinaisempi skorpioniverstaan luomus. Myyjä kertoi rehellisesti että kyseessä on latolöytö, ja vaikka autoa ei olekaan koskaan pahoinpidelty, kosteahko säilytys on tehnyt tuhojaan. Merkityksellisellä kilpahistorialla varustetut yksilöt ovat nykyisin hintaluokassa järjetön, mutta Pompannapin kiukkuversioita, ainakin projektikuntoisina, on tarjolla vielä ihan sopivasti. Täysin rikkomaton, joskin aihiokuntoinen yksilö oli kadottanut moottorinsa, mutta kaupat tehtiin tästäkin. 84 03/12. Abarthin tarunhohtoinen maine syntyi Carlo Abarthin vuonna 1949 alkaneesta viritysosien tuotannosta sekä kilpa-autojen jatkojalostuksesta. Autossa on kaikki kuten lähtiessään Abarthin pajalta ja siihen oli hiljattain tehty parilla tonnilla huoltoa, jossa kaiken toimivuudelle annetaan myös takuu. Paperipuoli oli kunnossa ja auto oli rekisteröity Ranskaan. Jokseenkin järjetön hintavaraus on toistaiseksi estänyt kaupan synnyn. FIAT ABARTH 750 ´58 17 TARJOUSTA, VOITTANUT 3 840 USD Floridasta lähti tämäkin ovista ja helmoista ruostunut pompannappi
06-7662 462 · Fax 06-7662 021 E-mail alfa@tmuukkonen.fi · www.tmuukkonen.fi Kaikki muuttuu aikanaan. Onneksi ei sentään ihan kaikki. US UU TU lack eB Chrom Royal Enfield helmets 500 Bullet -mallisto 6.900 - 7.700,- +tk. Tammisillan 224/21500 Piikkiö. Mikäli varastosta ei löydy tarvitsemaasi osaa, saamme sen nopeasti tilauksesta. Made in Finland by Oy RVS Technology Ltd. WWW.RVS.FI AB T. (02) 472 6414 Moto Italia Import Oy www.motoitalia.fi. Muukkonen Oy Puh. Puh. RVS pienentää ästöjä kulutusta ja pä jopa 5,6%. TÜV TESTASI RVS kunnostaa ja suojaa kuluneita osia, vaiva ttomasti, tehokkaasti ja edulli sesti. OSIEN HANKINTA VOI OLLA VAIKEAA JA KALLISTA ALFA ROMEO -OSAAMISTA JO YLI 20 VUOTTA! Paljon osia suoraan varastosta
Klassikkoesine Ray-Ban Wayfarer Sunglasses at night Teksti: Markku Ikonen Kuva: Stefan Sager * Moni valitsee tänäkin keväänä silmiensä suojaksi Ray-Ban Wayfarerit, jotka suunniteltiin tasan 60 vuotta sitten. New Wayfarer oli muotoilultaan sirompi, ja materiaali oli vaihtunut kevyempään. Salama iski toistamiseen Ray-Banille otolliseen paikkaan heti seuraavalla vuosikymmenellä. Trendi lähti uudelle kierrokselleen, kun jälleen uusi julkkissukupolvi, tällä kertaa Katy Perryn ja Twilight-leffatähtien johdolla, löysi Wayfarerit. Tämä markkinointimenetelmä maksoi sille 50 000 taalaa vuodessa, mutta tuotti varmasti monikymmenkertaisesti rahat takaisin. Tuotan- 86 03/12. Lasit tulivat myyntiin vuonna 1956 nimellä Ray-Ban Wayfarer ja niistä tuli välitön menestys. Kuluttajapuolen läpimurto tapahtui 1940-luvulla, kun kansa ihastui pilottien jo jonkin aikaa käyttämiin Ray-Ban Aviator -aurinkolaseihin (Aviatorit esiteltiin tällä palstalla numerossa 02/2008). 80-luvulla suosionsa huipulla Wayfarer-mallisto koki mullistuksen. Muun muassa Bob Dylan ja James Dean nähtiin piireissä ne nenällään. Samalla uusi sukupolvi muusikoita Madonnasta U2:n soittajiin ihastui Wayfarerin tyyliin. Kun Tom Cruise teki läpimurtonsa Riskibisnes-elokuvassa vuonna 1983 ja Judd Nelson sai tyttöjen sydämet läpättämään pari vuotta myöhemmin The Breakfast Clubissa, teinit ryntäsivät kauppaan ostamaan leffatähdillä näkemänsä pokat. Tällä hetkellä Wayfareria on tarjolla kolmena päämallina: originaali, uusi ja kasaan taittuva malli. Aiemmin aurinkolaseja oli ollut tarjolla vain kahta erilaista mallia, mutta vuosikymmenen loppuun mennessä valikoima oli kasvanut yli 40:een toisistaan hieman poikkeavaan malliin. ja niiden joukossa Wayfarerit pistivät silmään kuin Ladan keula japanilaisten urheiluautojen rivistössä. Vaikka ensisijaisena kohderyhmänä olivat miehet, myös julkkisnaiset Marilyn Monroesta alkaen kelpuuttivat Wayfarerit silmiensä suojaksi. non lopettamisen uhatessa Ray-Ban teki nerokkaaksi osoittautuneen peliliikkeen: se palkkasi PR-firman ujuttamaan Ray-Banin aurinkolaseja elokuviin ja televisioon. Lisäksi rajoitettuina erinä valmistettavat Special Series -erikoismallit pitävät räväköillä kuoseillaan huolen siitä, että Wayfarer-fanaatikoille riittää tasaiseen tahtiin uutta ihmeteltävää ja tietysti myös ostettavaa. New Wayfarer ja paluu juurille 90-luku toi tullessaan sporttisen futuristisesti muotoillut aurinkolasit, Sisältää tuotesijoittelua Muotivirtausten vaihtelut ovat armottomat myös klassikoille, ja 70-luvun mittaan Wayfarerin myyntiluvut alkoivat vähitellen laskea. Uusi poka piristi hieman yllättäen myös alkuperäisten kysyntää käytettyjen markkinoilla, joten originaali palautettiin mallistoon vain kuuden vuoden tauon jälkeen. Tämä design-klassikko ei kuitenkaan olisi kestänyt muotivirtausten myllerrystä ilman julkkisystäviensä ja markkinointimiesten apua. V uonna 1853 kahden saksalaissiirtolaisen Yhdysvaltain itärannikolle perustama Bausch & Lomb aloitti toimintansa valmistamalla silmälasikehyksiä, mikroskooppeja sekä sotilaskäyttöön tarkoitettua tarkkuusoptiikkaa, kuten tähtäimiä ja kiikareita. Poppari Corey Hart* ei luopunut laseista yölläkään. Yrityksen luottomies, optikko nimeltä Raymond Stegeman teki vuonna 1952 kokeiluja uudella muovimuottiteknologialla ja tuli piirtäneeksi mustat lasit, jotka olivat maskuliiniset, ehkä hieman jopa uhkaavan näköiset, ja joka tapauksessa selkeä irtiotto aikaisempien metallisankaisten kehysten muotokielestä. Wayfarerit löysivät jo varhaisessa vaiheessa ystäviä julkkispiireistä. Edes Reservoir Dogsin (1992) aurinkolasipäinen gangsterilauma ei vakuuttanut kuluttajien enemmistöä Wayfarerin ajattomasta tyylistä. "I can see you, your brown skin shining in the sun, you got that hair slicked back and those Wayfarers on, baby", lauloi Don Henley kasariklassikko Boys of Summerissa. Se vuosikymmen vielä sinniteltiin, mutta vuonna 2001 Ray-Ban, joka oli siirtynyt italialaisen design-jätti Luxottica Groupin omistukseen, päätti uudistaa klassikon
050-4021 051 TURKU: Royal Motor Cycles, puh. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@varastopalvelu.fi UUTUUS! Tosimiesten metalliset pienoismallit! Traktoreita kaikkia kokoja: 1:16, 1:32, 1:43, 1:87 FORDSON Power Major Nyt saatavilla myös uusia Amazon maskiritilöitä -65 -70 vuosimalleihin. ROMPETORI 19.5.2012 klo. 2 viikon välein). ford Model F KUORTIN TRAKTORI KY · TOIMITUKSET KOKO SUOMEEN · PUH. Soita ja kysy! www.trukki-ukko.fi · Puh. Rantanen, puh. koneosaa. Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Pirkanmaan V-Palvelu Pirkanmaan Varastopalvelu Ky Sorvajärventie 416 · 34110 Lakiala V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n. 040-7250 210 KOTKA: Brittiosa, puh. verhoilu- ja tiivisteosia. 0400 685 235 www.varastopalvelu.fi KÄYTETTYJEN TRUKKIEN ERIKOISLIIKE · Käytetyt ja uudet osat · Lisälaitteet ja renkaat · Ostamme ehjät ja epäkuntoiset trukit Koneharrastajille erilaista tavaraa vanhoihin koneisiin: hydraulipumppuja, mastoja ym. Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. 0500-606371 RENKO: Rengon Monitoimi A. (09) 340 54 97 KLAUKKALA: Bensa-Sähkö Expertti: puh. 050-5920 805 TOIMITUS KAIKKIALLE SUOMEEN! Nyt myös bensiinin ja dieselin tehoaineet sekä säilytyssuojaus bensiinille ja polttoainejärjestelmälle. www.Dodoshop.fi KAASUTIN EXPERTTI X Maahantuoja ja tukkumyynti; Suomen Kaasutinexpertti Oy, Sammatintie 2, 00550 Helsinki puh. 040-5548 372 KOKKOLA: Kokkolan Autoexpertti, puh. Ilmainen myyntipaikka, Buffet Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. 0400 393 666, 0400 313 666 · Joensuu MILLERS CLASSIC -voiteluaineiden jälleenmyyjät: Dodo Juice autonhoitotuotteet Käsintehdyt HELSINKI: Autopalvelu Harklin, puh. 050-523 89 51 · www.kaasutinexpertti.fi. 9 -15 massey ferguson 65 nuffield Universal Four Suomen Volvokerhon ja V-Palvelun järjestämä rompetori pihassamme Ylöjärvellä. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme
Museorekisterissä, hyvässä ajokunnossa, katsastettu, h. Pienellä laitolla leimaan, h. Museorekisterissä, mustat kilvet, talvitarjouksessa, h. naftalin@gmail.com, 050-5538380, 130472 Fiat 600 Multipla 1957 Auto on projekti, joka vaatii töitä. 03/12, 2 x renkaat, sähköikkunat, keskuslukitus, lohkolämmitin. Kahdella kaasarilla. 4800 , 0400-163018, Seinäjoki Porsche 928 aj. 189000 km, sijoita ensimmäiseen vuosikertaan. 14000 , 0400-506920, Helsinki 130469 0400 657 728 /Juhani Jyränkö Toyota Supra Huolella ja kustannuksia säästämättä kilpa-autoksi rakennettu. Nyt alkuperäisissä väreissä ja tarroissa, uusi ajamaton moottori, huolella kunnostettu ja takuunopea auto myydään tallin kevätsiivouksen alta tarpeettomana hyvään kotiin. FIA-passi ja muutenkin "ready to race". joryhane@saunalahti.fi, h. 1200 , 0405318094, Pori 130471 Mini 1.3Spi -96 Katto aukeaa sähköllä ja toimii. 13500 , 0400-477808, 130474 Hämeenlinna ·Autot ·osAt ·pAlvelut Nuffield Oxford Taxicab -49 Lontoon Taxi. Museorekisterissä, huollettu ja hyvin pidetty. Tarjoa, h. Alkuperäinen, siisti. Punainen sisusta, myös teknisesti huippukunnossa. Vaihdossa 750 tai suurempi MP tai museojenkki max pituus 5 metriä. Ajokunto, ei katsastettu. Myydään katsastettuna. 2350 , 045-8582006, Kuopio 130458 Jaguar XJ12L Series 1 -73 Hyvään kotiin aikansa super edustusauto. Valmis auto kesän ajoihin. 100 , 040-7099406, Vihti Saab 96 -79 Spesialistin läpikäymä 2005, jolloin maalattu, massattu ja museorekisteröity, h. Hyvät renkaat, ollut www.facebook.com/klassikot 88 03/12. V12 moottori. 16000 , 0400-506920, 130470 Helsinki Renault 21 1.7 -89 aj. Uutta: turvatankki, turvakaaret jne. 9500 , 050-3326003, Espoo 130465 Mitsubishi Colt 1.3 -89 Punainen, alkuperäiset alut ja takaspoileri. h. Tee tarjous, h. Katsastus voimassa 01/13 saakka, 0400-259256, Oulu 130463 Volkswagen TL 1600 -71 "Kirvesmiehen Porsche". Tee tarjous. Ajamaton BMW moottori ja laatikko, säädettävä alusta, käyttämätön Sparco Evo2Plus Volvo Amazon 18 B -66 MRkelpoinen, mustat kilvet, sisältä ja päältä hieno, kuten kuvasta ilmenee. soita, kerron lisää. Auto on palvellut kesäisin erilaisissa edustustehtävissä ja seissyt talvet kuivassa. 3500 , 040-5180101 Kaimann Formula Vee -73 Tällä autolla ajettiin Formula Veen 1974 Euroopanmestaruus. Tarpeettomana edullisesti. scuderia.naftalin@gmail.com, 050-5538380, 130467 Mercedes-Benz 2 paikkainen -28 avoauto projekti. scuderia. Klassikkomarkkinat Myydään ajoneuvot Osta, myy tai vaihda klassikkosi penkki, ajamattomat semikisarenkaat. 11500 , 0400-406838, 130473 Volga -56 Kori kunnostettu ja 130475 maalattu, 040-8379783, Ford Deluxe Sedan Fordor -39 Museorekisterissä, hyvässä ajokunnossa, h. Mukaan tulee toinen, hyvin ruosteinen Multipla vuodelta -56 sekä purettuna runsaasti Multiplaosia. Myös vaihto, h. 3500 , 0400652450, Heinola 130259 Volvo Amazon -63 Mustat kilvet, sisältä/päältä hieno. ei museossa, h. Lasikuitukori. 118000 km, kats
(09) 855 5617 · fax (09) 853 1331 · karaasi@kolumbus.fi Karaasi.com Ford F-600 -69 Paloauto, 360 cid 210 hv, uudet vyörenkaat edessä. honda CB 750 K Museorekisteröity, ajettu noin 25000 km, tosi hyvä, h. Mainio lahja ikääntyvälle motoristille, veteraani MP-kerhoille ym. Ei tieliikenne hyväksytty. RETRO KYPÄRÄ 200 +tk. Hinta Tmi Jukka Laulaja: Puh.0400 872 074 · laulaja.jukka.tmi@japo.fi · www.tmijukkalaulaja.japo.fi VW - Ferrari RPB GT Asiantuntijan piristämällä tekniikalla. Kupu lasikuitua samoin kuin alkuperäisessä mallissa. Tervetuloa! 03/12 89. kirjallisuutta Korkealaatuisia EMS-peltiosia 30-50-lukuisiin Fordeihin ja Chevroleteihin. Valkosivuisina ja mustina · Duett, PV, Amazon, 140-sarjan uudet osat. 4950 , 045130459 8582006, Kuopio Myydään MP:t Myydään tarpeettomana hyvään kotiin, h. ei rekisterissä, paperit ok. viimeksi hääautona, h. Ensimmäinen MP-kypärä Suomessa. 02-648 6677 (arkisin 9-17) Pori AUTOMAATTIVAIHTEISTOJEN KORJAUS, HUOLTO JA VARAOSAMYYNTI. WWW.AUTOTRANSMISSION.FI Myös korjaamo-, käyttöohje ja varaosakirjoja, myyntiesitteitä ym. 5950 , 045-8582006, Varkaus 130461 TOJEN LAISTEN AU ENGLANTI YRITYS IKOISTUNUT PITOON ER YLLÄ ,Jaguar, Rover, MG Range Rover Land Rover ja Karaasi Juvan teollisuuskatu 38 B · 02920 Espoo puh. Kyselyt iltaisin, h. 3600 , 050-5339726, Kuopio 130476 Volkswagen Kupla -62 Museorekisterissä, h. 09-896 709, 0400-745 915 bh@britti-helmet.fi · Vestrantie 12 · 01750 Vantaa AMAZON DUETT PV 140-SARJA · TIIVISTEET · MOOTTORINOSIA · JARRUOSIA · SISUSTUSOSIA · AKSELINOSIA YM. T:mi Tommy Rönngård · 041-469 9090 · www.tommyronngard.fi Helmien perinteinen kevätrompe-päivä la 26.5.2012 klo 9-15. 3900 , 050-5203350, Jyväskylä 130477 OHEI nimellä tunnettu, 50-60 luvulla Töysässä valmistettu kypärä. Kaunis katseenkääntäjä rentoon kruisailuun tosi harrastajalle. Sisusta pehmeää huopamaista kangasta ja nahkaosat mustaa nahkaa. 5950 , 045-8582006, Varkaus 130462 MITTAREITA joka lähtöön! · Yleis-, lämpö- ja kosteusmittarit · Takometrit · Anemometrit · LC-mittarit · Desibelimittarit · PH-mittarit · Myös käytettyjä laitteita UUTUUS! Radioamatöörilaitteet Puh. 2750 , 0400-163018, Seinäjoki honda CB 750 F2 Museorekisterikelpoinen ja tänä vuonna museoiän saavuttanut. 3000 , 050-5965107, Helsinki Volkswagen Kupla 1200 -62 Ruosteeton, käyntikuntoinen. · Nyt myös Klassikko Mustangien uusia osia! ackfältin autohuolto & autopurkaamo 68410 ALAVETELI · www.backfalt.fi Purkaamo: 040-7332 493 · Korjaamo: 06-8648 493 Automyynti: 040 8234 100 T:MI SAMI LASSILA Ruotsinkyläntie 5-9 · 07990 Ruotsinkylä puh. (02) 243 2781 www.freetechnics.fi info@freetechnics.fi Jussinpellontie 2 20780 Kaarina KLASSIKOIHIN JA RODEIHIN Yli purettua VOLVO henkilöautoa S80, S&V70, S&V40, 900, 850, 700, 400, 300, 240, 140-sarjat www.backfalt.fi 400 Jenkki autoja Pekka Nätkin · Puh. Tee tarjous, h. Hyvät originnelit katteet, tällä voi lähteä pitemmällekin reissulle, h. 0500-848879 · www.samilassila.com MOPO- JA MP-VARAOSIA www.tmi-janikaasalainen.com puh. Mustat kilvet
Peugeot 205, 305, 505. Kunto hyvä ja koko suunnilleen 50. Postituskulut lisätään hintaan, 050-3779701, Pyhäsalmi Myydään muut Suzuki GSX 1100 -81 Museorekisterissä. VW Type 3 ohjausiskunvaimentimia, raidepäitä Kupla, golf 1 alapalloja, 040-5282691, Jyväskylä honda CB 900 F -80 aj. Peugeot 205 valkoinen takaluukku. 1679 km, myydään pois museoprojektien tieltä. Tee tarjous, h. 6000 , 0500-764255, 130468 Texasissa tehty. Varaosia mukaan, h. 60-70-lukujen taitteesta. Talbot Horizon, 1510. käyttölämpötila 80 C · Kiiltoaste: satiinipintainen (60%/ 60 Gardner) · Läpäisee suolasumutestin standardin ISO 12944-2/NPR · 7452 kategoria C3, 240 h suolasumu ja 120 h · kosteuskaappi, pinnoite 50-80 um. 6 Tutustumishintaan: 90 Siltapanssari, VR:n raivausauto ja rinnekone Siltapanssari, raivausauto ja rinnekone Kotimaan koneet: mammutti Siperian Goljat: BelAZ 75600 malmi- Ekranoplan · Kotimaan koneet: Megaluokan maansiirtäjä Voit myös tilata lehden kotiisi tai töihin kahvipöydälle edulliseen 29.90/vuosi hintaan. ENNEN JÄLKEEN HAPOT JA EMÄKSET HÖYRY mustanmeren Hirviö Onko se laiva vai lentokone? ILMA 740001-1201 · PAL VKO 2012-07 YLEISKÄYTTÖ 12001 VESI CRC Industries Finland Oy Asemanrinne 13 · 08500 LOHJA · Puh. Vaihto uudempaan katu/matkapyörään, h. 120 , 040-5180101 Datsun Korjaamokirjoja Patrol, Urvan, Vanette, Micra, Cedric, Prairie, Maxima, Laurel, Pickup D21, 300 ZX, Pickup 720, Bluebird U11 ja joitain muita, 040-5262691, Jyväskylä Ostetaan Ostetaan Datsun 240 Z , 0408448314, Joutseno Ostetaan osia Kaikkia uusia osia: Citroen BX, XM. Volvo 360. Päällemaalattavissa haluttuun värisävyyn (ei välttämätön ) Rust Converter Lehtipisteissä kautta maan KÄYTTÖALUEET · Autot · Maatalouskoneet · Maanrakennuskalusto · Kaivostoiminta · Rautatiet · Laivat ja kalastusalukset · Satama-alueiden kalusto ja laitteet · Rakennukset ja laitokset Puhdistaa kemiallisesti kaiken lian, joka on aikojen saatossa kiinnittynyt maalatuille ja maalaamattomille metallipinnoille. Kevyesti vaahtoava tuote riittää pieninäkin määrinä puhdistamaan pinnat ruosteesta, kalkista, leväkasvustosta, öljystä ja tervasta. FERROKLEEN PRO Kahden keikka 2/2012 · Hinta 8,50 Eur www.isotkoneet .fi Malmimammutti BelAZ 75600 · Mustanmeren Hirviö nen aikaIsot Koneet on erilai ä mukaiseskausilehti. Varaosakirjat: Triumph 2000 P1 MK2, Land Rover II/II A 58-61, III -78, Rover 3 litre -62, Saloon/ coupe -64, 3.5 Saloon/Coupe -68. Alkuperäiset kate ja tavarateline, h. h. Nimens toinen ti sen sivuilta löytyy ia ja mietoistaan suuremp joiden lenkiintoisia koneita, on täyyhdistävänä tekijänä eavat sin arkipäivästä poikk mittasuhteet. KÄYTTÖOHJE · Kuori lohkeava ruoste pois · Poista irtoruoste raaputtamalla ja teräsharjaa käyttäen · Harjaa tasainen kerros kohteeseen maalisiveltimellä CRC GALVACOLOR ON AEROSOLIM AALI JOKA SUOJAA METALLIA KORROOSIOLTA SINKKIFOSF AATTISTEN PIGMENTTIEN AVULLA SEKÄ MUODOSTAMALLA SAMALLA AINEELLISEN SULKUKER ROKSEN. GALVACOLOR SININEN RAL 5012 PUNAINEN RAL 3000 KELTAINEN RAL 1004 MUSTA RAL 9005 VIOLETTI RAL 4001 VIHREÄ RAL 6010 VALKOINEN RAL 9010 HOPEA RAL 9006 RUSKEA RAL 8001 CRC GALVACOLOR TUOTTEEN HYÖDYT: · Helposti käytettävissä - olemattomat alkuvalmistelut · Pitkäaikainen korroosionsuojaus - huoltovälit pitenevät · Nopeasti kuivuva - vähäinen tehoton työaika · Esteettinen pinta - kaunis satiinimainen ulkonäkö · Ei sisällä tolueenia · Ei sisällä lyijyä eikä kromaatteja · Suojaa muodostaen suojapinnan yhdessä aktiivisten pigmentti ainesosien kanssa · 2 in 1 - kaksi yhdessä, pohjamaali ja sinkkipinnoite kertavedolla · Kertamaalaus antaa riittävän suojan tavallisissa käyttöolosuh teissa · Saatavana 9 eri värisävyä Idä n ih me lait e Hae omasi lähimmästä Lehtipisteestä. KAASUT JA NESTEMÄISET KAASUT NESTEMÄISET POLTTOAINEET JA ÖLJYT PALONTORJUNTA SYTTYMÄTTÖMÄT NESTEET OMINAISUUDET: · Kerrospaksuus kertavedolla 30 um · Suositeltu kerrospaksuus 50-80 um · Kosketuskuiva (huoneenläm mössä, 50-80 um) +/- 30 min · Kovettunut (huoneenlämmössä, 50-80 um) +/- 6h · Päällemaalaus (huoneenläm mössä) 4h · Alin käyttölämpötila 5-10 C (pinnan lämpö) · Tartunta: GT = 0/1 (rasvaton Q-levy) · Max. Ohjekirjat: Alegro -74, Princess -75, Rover 2.2 -74, 3.5 -77, 040-5282691, Jyväskylä Osia Latureita 6/12/24 V ja startteja 6/12V vanhoihin koneisiin. Mukaan 3 kpl sivulaukut, Myydään aito vanha AMC-Racing Team -talvitakki karvakauluksella. nume Ro 2 Uutuuslehti www.crcind.com t Hiilikaivuri muuttavat isot Konee t 2/2012 Muuntaa hauraan ruostepinnan lujaksi metallipinna ksi. 5950 , 045-8582006, Varkaus 130460 honda CB 750 F -81 Sinivalkoinen. Vähän ajettu, h. 3400 , 040-7473721, Kerava Kovrovets KL 75 A -61 Hiekkapuhallettu ja maalattu. 850 , 0400-176388, Salo Vespa PX 150 -04 aj. 2690 , 0400803104, Kotka 130464 Kirjallisuutta Austin Maxi korjaamokirja. 019-32 921 · Fax. Kaikki kiinnostaa! Jawa CZ 1957 osia, 050-5610963, VW osia Jarrurumpuja 60-luvun malleihin, 5 pulttisia. Lopullinen pintakerros muodostaa polymeeripi nnan tiukasti kiinni metalliin. 39800 km, museorekisteröity ja hieno. Uutta: Renkaat, rattaat, putket, akku. Klassinen retromalli. Säilytetty lämpimässä tallissa. Osia: Peugeot 504/505, Mini 850, Anglia, Simca 1000, Olympia, Rekord, Kadett 1000, Vauxhall Victor, VW Kupla, Saab 96, ford Custom k-auto, 064340401, Kauhava Osia Nissan Sunny B12 rekisterikilvenvalo 25e, Nissan tunkki, Moskvitsh 408, 426, 433 Elite käyttöhuolto-ohjekirja 50e, Saab 99 kumiset lattiamatot, Ladan ja Fiatin bensatankin korkia, Becker Mexico 2000 autostereot 100e. Vakuutus 30 euroa/vuosi. Saab 9000 Turbo Cabriolet -91 etupuskuri ja tuulisuoja, 040-5071995, Forssa Ostetaan Vanhoja mopoja Myös osia ja raatoja. 019-383 676 · www.crcind.com 6 414887 400015 The Fighting "i" LAivAAn Kelluva museo koneturisteille Astu Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.fi 90 03/12. Klassikkomarkkinat Osta, myy tai vaihda klassikkosi Shoei kypärä, Hanx ajoasu kokoa 56 ja kengät kokoa 45. Etunavan Stefat Kupla 49-52. Renault 9. Kipinä kateissa. Ford Scorpio -86
© Viipalemediat Oy 03/12 91. Emme myöskään vastaa virheistä ilmoituksissa. Lehdessä julkaistua materiaalia voidaan käyttää muissa Viipalemediat Oy:n julkaisuissa ja niiden markkinoinnissa. VIELÄ PERINTEISIÄ AUTOMAALEJA SAATAVANA! WWW.STORENVARI.FI Avoinna: Arkisin 8-17 · Kokkola (06) 830 2334 · Vaasa (06) 317 6033 · Närpiö (06) 2242185 Verkkokauppa avattu: Näin ilmoitat Klassikko Markkinoilla: Postitse: Käytä alla olevaa ilmoituskuponkia Postita ilmoituksesi osoitteeseen: Klassikot, PL 350, 65101 VAASA Sähköpostitse: Lähetä ilmoituksesi tiedot ja kuva osoitteeseen: ilmoitus@klassikot.fi IlmoIta IlmaIseksI klassIkko markkInoIlla! Myydään Ostetaan Vaihdetaan Autot Moottoripyörät / Mopot Työkalut Varaosat Muut HUOM! Ilmoitukset, jotka ovat lehden toimituksessa viimeistään 31.5.2012 klo 12.00 julkaistaan 14.6.2012 ilmestyvässä Klassikot -lehdessä. Leikkaa tai kopioi tämä kuponki Postimerkki VIIPALEMEDIAT OY Pl 350 65101 Vaasa Nimi: Puhelinnumero: Osoite: Postinumero ja paikkakunta: Klassikot pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta ilmoitusta
Tarjolla oli myös astetta isompi 2E-koodilla tunnettu moottori. Uudesta 70-sarjalaisena tunnetusta Starletista oli tarjolla sekä kolmi- että viisioviset versiot, mutta farmariversio oli jäänyt etuvetoon siirtymisen myötä pois mallistosta. Japanissa se oli tarjolla myös kahtena turboversiona, mutta muualla maailmassa jouduttiin sporttimalleissa tyytymään 1.3S- ja 1.3SE-malleihin. 92 03/12. Perusvoimanlähteenä toimi Toyota 1E -sarjan yksilitrainen, nelisylinterinen moniventtiilimoottori. Alkuvuosina Starlet hinnoiteltiin vieläpä niin, että 1,3-litrainen takaveto-Starlet maksoi saman kuin neliovinen, porrasperämallinen ja etuvetoisena huomattavasti modernimpi Tercel ja mikä hulluinta, takavetoinen Corolla maksoi jopa hieman Starletia vähemmän, samankokoisella moottorilla ja perusvarus- teilla. Konehuoneessa ei eksotiikkaa harrastettu. Nyt 1,3-litrainen, mutta silti vielä samaan moottoriperheeseen kuuluva voimanlähde oli huomattavasti monipuolisempi kuin pikkuveljensä. Pieni takavetoauto on saatavana myös sporttisempina ST- ja SR-versioina. 1978 Uusi, mutta edelleen takavetoinen Starlet esitellään. Tuleva klassikko Toyota Starlet 1.3S Harvinaista laatua Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen Vaikka Toyota Corolla aikanaan juhli myyntilistojen piikkipaikkaa vuosi toisensa jälkeen, ei saman valmistajan Starlet koskaan noussut edes oman luokkansa suosikkien kärkeen. Corolla ei ole koskaan ollut luokkansa seksikkäin, houkuttelevin tai modernein vaihtoehto. Muodoiltaan auto oli nyt selvästi uudempi ja tuoreempi kuin vahvasti 70-luvun alkua vielä henkinyt edeltäjänsä. Aluksi takavetoisena markkinoille tullut pienikokoinen Starlet nousi meillä korkeintaan kohtalaiseen suosioon, sillä sen ja Corollan välistä löytynyt, ja hieman omaa identiteettiä vailla ollut Tercel vei suurimman osan asiakkaista, joille malliston pienin laite oli yksinkertaisesti liian pieni. Meillä Starlet oli tarjolla vain perusmallina, mutta maailmalla siitä sai myös kiukkuisempia versioita. T oyotan malliston syömähammas on aina ollut alemman keskiluokan Corolla. Starletin lisäksi samaa moottoria oli teholuokissa 6582 hevosvoimaa tar- MALLIHISTORIA 1973 Toyota Starlet esitellään. Ei ihme että Starletin myynti oli hankalaa. Etuveto Vuonna 1984 tuli myyntiin aimo harppauksen eteenpäin ottanut Starlet. Automallista on tullut niin kovan luokan käsite, että sen usein ansaitusti legendaarista luotettavuutta ja kokoonpanon laatua käytetään vertailupuuna kaikkiin muihin saman kokoluokan perheautoihin. Päinvastoin, monelle Corolla edustaa äärimmäisen tylsää ja helppoa vaihtoehtoa oman kehon liikuttamiseen paikasta toiseen. Fyysiseltä kooltaan se oli likimain samankokoinen kuin viimeinen takavetoversio, mutta veti nyt etupyörillä muiden modernien pikkuautojen tapaan. Vaihtoehtona tämä on ihan hyväksytttävä, kaikkien ei tarvise ostaa autonsa mukana sen sielua. Tällä kertaa myynti ulottuu myös suuremmassa määrin Japanin ulkopuolelle. 1984 Starlet uudistuu täysin, ja on nyt etuvetoinen. Se tunnettiin kohtalaisen kestävänä, mukavat 55 hevosvoimaa tuottavana ja erityisesti polttoainetaloudellisuuden kannalta erinomaisena koneena
1996 Viimeinen, ja huomattavasti modernisoitu Starlet tulee markkinoille. 2Esarjan 12-venttiilinen kone tahkosi 82 hevosvoimaa toyotamaisen luotettavasti. Myynti lähtee uudelleen kunnolla vauhtiin Euroopassa, ja Starlet tekee paluun myös Suomeen. 1999 Mallinimi Starlet jää historiaan, kun Toyota korvaa sen huomattavasti paremmin Suomessa myyneellä Yariksella. 03/12 93. Vain 800-kiloista autoa se riittää liikuttamaan mukavasti. 01 Auton merkki ja malli Toyota Starlet 1.3S 02 Vuosimalli 1987 03 Moottori Nelisylinterinen, nestejäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain, iskutilavuus 1295 cm3, yksi kannen yläpuolinen nokkaakseli, 12 venttiiliä, kaasutin. Sporttimallit jäävät lähes kokonaan Aasian markkinoille, eikä Starletia oikeastaan myydä kummoisesti Euroopassa. TIETYSTI myös konepuolelta löytyy vastinetta ulkonäön lupauksille. SPORTTIMALLIN Starlet varustettiin punaisilla koristeraidoilla ja tavanomaista syvemmällä etuspoilerilla. Omapaino 800 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus 170 km/h, kiihtyvyys 0-100 km/h 10,5 s 1990 Aiempaa pyöreämuotoisempi Starlet esitellään. Teho 82 hevosvoimaa 04 Voimansiirto Viisivaihteinen manuaalivaihteisto, peruutusvaihde, etuveto 05 Alusta Edessä McPhersontuenta, L-tyyppiset poikittaistukivarret, kaasuiskunvaimentimet, takana yhdistetty pitkittäisheiluriakselisto, Panhard-tanko, kallistuksenvaimentimet. 06 Kori Kolmiovinen, itsekantava teräskori 07 Mitat Akseliväli 230, pituus 370, leveys 159, korkeus 139 cm
116-hevosvoimainen pikkuauto oli ryhmän ripeimpiä, mutta rajoitettu erä ei tee siitä täysiveristä vaihtoehtoa vieläkään. Valkoisena Starlet 1.3S ei juuri erottunut kesymmistä versioista, mutta kaksivärinen harmaa toi sille reilusti lisää katu-uskottavuutta. 94 03/12. Ässä-Starlet kilvoitteli edullisimman luokan pikkusporttien ostajien sieluista: ei vielä isojen poikien autojen (Peugeot 205 GTI tai Golf GTI) sarjasta, vaan pykälää alempaa. Kylkiä kiersi punainen raidoitus ja etupuskurin alta löytyi ylimääräinen lippa. Kiehtovuutta lisättiin sporttisilla elementeillä: penkeissä oli asialliset sivutuet, ovipahvit verhoiltiin samalla puna-mustalla kankaalla ja urheilullinen, mutta kovin sukunäköinen ratti verhoiltiin nahalla ja tikattiin kontrastilangalla. Korkealle kiertävä kiukkumoottori oli saatavana myös pieneen coupé-tyyppiseen CRX:ään, jossa se osoittautui suosituksi vaihtoehdoksi. NISSAN MICRA SUPERTURBO (1989) Kahdella ahtimella varustettu, alle litrainen hirviö-Micra oli Opelin ja VW:n tavoin rajoitetusti myyty tuote, tosin tässä "rajoitettu" tarkoitti 10 000 kappaleen erää. Valkoisena Starlet ei juuri erottunut kesymmistä versioista, mutta varsinkin kaksivärinen harmaa toi sille reilusti lisää katuuskottavuutta. Starletin konehuoneeseen nostettiin versiosta riippuen joko 73- tai 82-hevosvoimainen painos, joista jälkimmäisessä tapauksessa mallimerkintä muutettiin muotoon 1.3S. Ja kun pienikokoisilla autoilla ei Manner-Euroopan tieliikenteessä ajettu valtavia kilometrimääriä, jäi Toyotan tekninen laatukin jäi toisarvoiseksi seikaksi Toyotista kun loppuivat Opelin toiseksi kiukkuisin Corsa tuotti aluksi kaasutinversiona reilut 70 hevosvoimaa, ja SRi-versiona 82 hv. Malli jäi kalliimman 100-hevosvoimaisen GSi:n jalkoihin sekä liikenteessä että palstamillien määrässä. Ahdetun version tunnisti helpommin kylkien reilun kokoisista malliteksteistä sekä konepeltiin ilmestyneestä välijäähdyttimen ilmanotosta. HONDA CIVIC SI (1984-1987) Lasiperä-Civicin voimaversio oli saatavana markkinoista riippuen 91130-hevosvoimaisina versioina. Japanin markkinoilla samaan koneeseen pultattiin vielä puhallin kylkeen, jolloin mallinimeksi tuli Turbo S tai Turbo R. Voimaa se tuotti 110 hevosvoimaa, millä Micra näytti selvästi takavalot Toyotalle. Toyotan akilleenkantapää oli tuohon aikaan ajettavuus ja ajotuntuma, missä ranskalaiset ja saksalaiset kilpailijat rökittivät sen mennen tullen. Vielä harvinaisempi Corsa Sport kuuluu samaan ryhmään kuin Polo G40, niitäkin tehtiin vain 500 kappaletta. VOLKSWAGEN POLO GT G40 (1987) Volkswagenin tuotekehitysosasto uskoi G-ahtimen voimaan, ja valmisti hyvin pienen erän Polo GT:tä kyseisellä puhaltimella. Mutta koitapa löytää tänä päivänä sellainen... OPEL CORSA SR (1983-1993) Starletin nousu ja tuho Starletin kohtaloksi jäi jumiutua Corollan alapuolelle, luokkaan jossa varsinkin eurooppalaiset kilpailijat olivat todella vahvoja. Tuleva klassikko Toyota Starlet 1.3S KILPAILIJAT DAIHATSU CHARADE GTI TURBO (1987-1994) Daihatsu puristi alle litraisesta kolmesylinterisestä koneesta ahtimella sadan hevosvoiman litratehot, millä alle 800-kiloinen taskutykki kipaisi sataseen 8 sekunnin pintaan. Starlet S:n kohtalona oli jäädä katselemaan takavaloja. jolla erimallisissa Corolloissa eri markkina-alueilla. Värivaihtoehtoja oli kaksi, valkoinen tai metallinharmaa, joista jälkimmäisen helmat ja pyöränkaaret oli värjätty hiilenharmaiksi
No, sillä ajeltiin sitten eikä siinä kauaa mennyt kun alettiin katselemaan tummia laseja, erikoisvanteita ja jousisarjoja. Vaikka eihän se minun mielessäni pistänyt yhtään TransAmille kampoihin", Starletin omistaja Benka Olsson kertoo. Pikkuautojen myynti lähti reiluun vauhtiin myös Suomessa nimellä Yaris. "Kai meikäläinen on Toyota-mies" "Kun ajokortin saamisen aika läheni, olin säästänyt rahaa sen verran, että lapsesta saakka haaveilemani Pontiac Trans-Am olisi ollut ykkösvalin- ta. "Isäukko vaan sanoi, että sinä tulet minua tästä vielä kiittämään, että taivuttelin Toyotan kimppuun. Hyvin palveli se auto, vaikka ei sitä ehkä osannut erityisesti arvostaa kun se oli ensimmäinen auto eikä vertailukohtaa ollut siitä onko se nyt luotettava vai ei. Starletin nimi vaihtui seuraavaan sukupolveen vuonna 1999, mikä käänsi ihmisten mielissä auton huomattavasti aiempaa halutummaksi. "Toissasyksynä puri nostalgiakärpänen, ja ostin kakkosautoksi perheeseen, mutta lähinnä omaan käyttöön hienokuntoisen takavetoisen DX:n. Vuonna 1996 esitelty, pyöreämuotoisempi Starlet jäi tavallaan mallin joutsenlauluksi. Sen jälkeen oli yksi Opel, mutta siitä päädyttiin Honda Accordin kautta tyystin Toyota-linjalle", Benka tarinoi. Kuvien Starlet ei Olssonin perheessä ole vielä kovin kauaa majaillut. KAJUUTAN puolelta 1.3S:ää ei voinut sekoittaa vähäverisempiin malleihin. Niiden kanssa puljaamisesta sain kuitenkin tarpeekseni, ja alkoi hinku tuoreempiin autoihin päin. Se oli tosin niin hyvä yksilö, että puolen- 03/12 95. Japanin markkinoilla myytiin vapaastihengittävää Starlet Glanza S:ää sekä turboahdettua Glanza V:tä. Paikallisen Volvo-kauppiaan valikoimasta löytyi nättikuntoinen Carina II, jonka vaihdoin myöhemmin 2,5-litraseen Bemariin. Ja kun nuoren miehen oli saatava kiireen vilkkaa auto allensa, niin kaupat tehtiin '89-mallisesta porrasperäisestä Corollasta. "Sen jälkeen oli takavetojakso, melko peräjälkeen alla oli rottaCorollaa ja pari takavetoista DX:ää. Esitin asian isäukolle, jolle se ei tietenkään käynyt. Sporttiversioita ei enää löytynyt Euroopan mallistosta. Ei sillä kuitenkaan tarvinnut kuin tankata ja ajaa", Benka kertoo. Toyota päätti tehdä irtioton. Sen 'saksalainen laatu' kyllä paljastuikin sitten ennen ensimmäistä katsastusta, enkä jälkikäteen ihmettele miksi se yksi autojobbari oli niin innokas vaihtamaan Carinan siihen. Alunperin puna-musta verhoilu tosin on hieman haalistunut vuosien saatossa, mutta urheilullinen tunnelma välittyy kyllä, viimeistään punaisella tikatun ratin kautta. korit ennen kuin eurokilpailijat tulivat teknisesti tiensä päähän. Isä sai taivuteltua minut Toyota-kauppaan
Netistä löytyi sitten tuollainen Starlet, enkä oikeastaan tiennyt S-mallista muuta kuin mitä edellinen omistaja oli ilmoittanut, että vähän harvinaisempi malli pitäisi olla kyseessä", Benka sanoo. Se on perustelu, jonka olen esittänyt joskus kun joku on ihmetellyt että miten sinä näiden Toyotien kanssa aina puljaat", Benka naurahtaa. HUOMIOI NÄMÄ SEIKAT ENNEN KAUPPOJA! S-mallin Starleteja on Suomessa vajaasorminen kourallinen, koska mallia ei löytynyt aikanaan maahantuojan mallistosta. Maassa olevat autot ovatkin poikkeuksetta jälkituontitavaraa, myös juttumme taskuraketti. Totesin vaan että minulla on niin hyvät suhteet tämän merkin laitteisiin, ettei jännitä pätkääkään. Osia saa tarvikkeena vielä kohtuullisen hyvin, mutta S-mallin omat osat saattavat aiheuttaa päänvaivaa. Ja siltä pojalta auton sitten ostin. Tuleva klassikko Toyota Starlet 1.3S BENKAN ryhdikäs ja hyvällä historialla oleva Starlet 1.3S on jäänyt perheessä ylimääräiseksi työsuhdeauton vuoksi ja etsii uutta omistajaa. Samanlaisia ei usein tule vastaan. toista vuoden ajon jälkeen mietin että jos sen meinaa vielä muuttaa rahaksi maksimihyödyllä, niin se on tehtävä nyt." "Minulla on niin hyvät suhteet tämän merkin laitteisiin, ettei jännitä pätkääkään. Auto meni kaupaksi pyydettyyn hintaan, jonka jälkeen Benka oli taas yhden auton vajeessa. Mätää voi löytyä mistä vain vyötärölinjan alapuolelta, eikä korin osia ole saatavana helposti oikeastaan mistään. Tekniikka lainattiin isommista Toyotista, mikä tarkoittaa että purkuosaa on saatavana vielä pitkään, jos vahinko sattuu.. Ruosteettomia ja hitsaamattomia yksilöitä ei löydy. 1980-luvun Toyotat eivät tunnetusti olleet maailman 96 03/12 parhaita vastustamaan ruostetta, ja oikeastaan kaikki tämän ikäiset Toyotat onkin jo paalattu, ellei niitä ole kuljetettu Afrikkaan. Isä puolestaan oli käsittääkseni Toyota-asentaja, ja osasi kertoa mitä kaikkea autolle oli tehty", Benka sanoo. Ja ilmeisen hyvin autoa on pidetty, sillä 198 000 kilometriä ajettu Starlet toimii nykyisen omistajansa mukaan vuorenvarmasti aina. SISUSTA Sisustus on peruskestävää laatua, mutta kahdensadantuhannen ajo- kilometrin korvilla S-mallin erikoisverhoiltujen penkkien kangas alkaa menettää ryhtiään. Benka sanoo ettei odottanut auton olevan mikään oikea tykki, mutta hyväkuntoisen yksilön ostaminen kiinnosti silti. "Kun lähdin autoa hakemaan, joku vitsaili että miten uskallat noin vanhalla käkkänällä lähteä ajamaan pitkälti toistasataa kilsaa. MOOTTORI JA VAIHTEISTO Starletin ongelmattomin kokonaisuus löytyy konepellin alta. Perushuollettu moottori ja vaihteisto kestävät varmasti sen mitä pari-kolme koria ympärillä jaksavat taivaltaa. ALUSTA Alusta on kohtuullisen helppohoitoinen, ja koostuu kaikkiaan Toyotan omista varaosahyllyistä poimituista komponenteista. "Katselin itselleni pienellä budjetilla hyvää autoa, eikä olisi haitannut vaikka se olisi ollut vähän eksoottinen tai hauska. Verhoilukankaita on aika turha yrittää metsästää, joten niihin erikoistunut kutoja on ainoa mahdollinen vaihtoehto. Google kertoi myyjän tarinan pitävän paikkansa. "Vaikka se maksoi saman mitä kymmentä vuotta uudemmat Toyotat, niin päätin että pidetään nostalgialinjasta kiinni ja jatketaan tällä tyylillä." Auto on alun perin myyty Ruotsissa uutena, ja tuotu Suomeen ilmeisesti muuttoautona syksyllä 1997. Lisäksi välillä hämmentää käsite 'laatuauto'. "Täällä se oli ollut pitkään yhdessä perheessä: ensin perheen isällä, sen jälkeen tytär oli tullut ajokortti-ikään joten Starlet oli siirtynyt hänelle, ja myöhemmin vielä perheen nuoremmalle pojalle. Minulle auton laatu on sitä, että auto käynnistyy ja kuljettaa paikasta toiseen 365 päivää vuodessa vaikka 20 asteen pakkasessa. Ja että jos joku auto pitäisi valita maapallon ympäri ajamiseen, niin se olisi Toyota. KORI Suurin ja lähes ainoa ongelma Starletin hankkimisessa harrasteautoksi on kori
Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, auraus- ja maaurakointikalustoa sekä muita vanhoja koneita. 12002 745000-1202 · PAL VKO 2012-19 SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND 6 414887 450003 12 2/2012 · DT-75B Telabelarus · Ford F-600 ´65 · nuffield 460 ´64 · Volvo n495 ´61 · Zetor 25 59 Museot meillä Ja MAAILMALLA Konepajamuseo, Mahlun maamoottorimuseo, Norjan tieliikennemuseo ja Airbusin Heritage-kokoelma Kestotilaus 90 8 numeroa/vuosi Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 MuseoTArkAsTus Huolellinen valmistautuminen Kangasalan Titaani palautui Zetor 25 nousi hylkiöstä helpottaa läpimenoa alkuperäisille omistajilleen ilmiöksi TAkAIsIn koTIIn suosITTu TsekkI Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.fi www.vanhatkoneet.fi. RAUTAISTA LUETTAVAA! TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT Telabelarus Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 02/2012 · Hinta 8,50 Turvesoilta harrastekäyttöön pelastettu DT-75B Koneita menneiltä vuosikymmeniltä
Nyt sama auto palvelee uskollisesti seuraavaa sukupolvea. 98 03/12. Seuraavassa numerossa: Klassikot 4/2012 ilmestyy 14.6.2012 Europoni FORD CAPRI 1600L ´72 Urheilullisen Caprin avulla Ford tavoitteli Euroopassa samaa menestystä jonka Mustang saavutti rapakon takana, ja kyllähän kaunis ja sopivasti hinnoiteltu auto hyvin kävikin kaupaksi. Hienosti viimeistelty MAZDA 1300 ´71 Veli-Matti Litmanen kunnosti perheeseen uutena hankitun Mazdan muutaman vuoden aikana häikäisevän hienoon kuntoon. Vielä virtaa VOLGA M-24 '75 Turkulainen Erkki Suvanto hankki aikanaan tuliterän Volgan, vaikka Ladoja olisi saanut suoraan kaupan hyllyltä