Klassikot 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

PAL VKO 2013-24 6 414883 684808 SUOMALAISTA TYÖTÄ . Kaiser Manhattan ?54 . 03/13 . Hinta 8,50 ? Ford Capri GT ?70 . Kesäpäiviin MG F & Renault Floride 03/13 autoilun ajankuvaa . Mitsubishi Sapporo ?90 . Opel Rekord ?79 . Renault Floride ?61 Linjakas Uutena hankittu ja tarkasti pidetty Ford Capri GT ´70 Vuonna 1988 Harrasteautojen tuontia Floridasta Fotoalbumi 368480-1303 . MADE IN FINLAND 13003 Viipale mediat Lukijoiden upeita Fiat Abarth -kuvia Stalinin ruumiillistuma Fingerpori-sarjakuvan ajokki pienoismallina Uudenkarhea 6?222 kilometriä ajettu Opel Rekord ´79. www.klassikot.fi . Honda Civic ?83
Höyryjuna!
Kukaan ei varmaankaan osaa edes arvata, paljonko tämä leikki on lopulta tullut yhteiskunnalle maksamaan, mutta maksajasta ei liene epäselvyyttä. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Harrastajan näkökulmasta autoilun historia on meillä monin verroin muita maita värikkäämpää. Niinkin valmis että sitä kehtaisi . siis viime kädessä me kansalaiset . järjestäisi asiat sillä tavalla, että työmatkat, kauppareissut ja muut kulkemiset olisivat edullisia ja turvallisia. ja asiassa kävi niin onnellisesti, että siirryin aikanaan wwwhommista kokonaan toimittajan arkeen. Pyörä on nyt myös pyörähtänyt siihen asti, että lehteen kuvattu Sapporo saa nyt paistatella tämän numeron sivuilla. Mielenkiintoista sinänsä: joskus harrasteauto johdattaa eteenpäin myös ammatillisesti. Antti Kautonen Toimittaja 03/13 3. Pääkirjoitus Konstit on monet TILAAJAPALVELU Puh. Näillä main havaitsin, että julkaisevalla taholla oli myös toimittajantarvetta . 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jan-Erik Laine TOIMITTAJAT Harri Onnila, Arttu Toivonen, Antti Kautonen AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Tomi Eronen, Johanna Helin, Markku Ikonen, Iikka Kekko, Sami Korhonen, Eero Kumanto, Lea Lahti, Kari Näätänen, Vesa Rantasalo, Paula Tavasti, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman, Meniina Lundström POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@klassikot.fi KÄYNTIOSOITE Klassikot Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Kim Dahl: 050-4147 539 Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@klassikot.fi www.klassikot.fi > Mediakortti PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. S uomi on harvaan asuttu maa, jossa paikasta toiseen päästäkseen on usein järkevintä suorittaa siirtymä omalla autolla. Niin sanottua julkista liikennettä voi tietenkin halutessaan käyttää, mutta vaikka ajatus onkin hyvä, niin valitettavasti se ei vaan toimi. katsella jopa lehdessä. Valtaosalle ihmisistä reitit ja aikataulut eivät yksinkertaisesti sovi, minkä lisäksi kustannukset karkaavat usein käsistä jos liikkeellä on useampi henkilö. Kun kerran demokratiassa eletään, niin olisi jotenkin luontevaa ajatella että yhteiskunta . Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. MATERIAALI Klassikot ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Otin hyväksi havaittuun Klassikot-lehteen yhteyttä, ja kysäisin mahdollisesta kiinnostuksesta väläyttää autoani lehden sivuilla. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Sapporo vie minne parhaaksi katsoo Kevät-kesä 2012 oli kieltämättä muutosten aikaa omalla sektorillani. Työskentelin tuolloin web-alan työtehtävissä, ja jatkuvasti siistimmäksi hoitamani harrasteauto, hopeanvärinen Mitsubishi Sapporo, alkoi näillä main olla esittelykunnossa. Kurjuus on yksi tie luovuuteen. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Tekijältä: COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Klassikotlehden kirjallista lupaa on kielletty. ILMOITUKSET Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Miksi näin ei ole tehty, siihen en osaa keksiä vastausta vaikka kuinka yrittäisin. Sen sijaan valtiolle on vuosikymmenten aikana kertynyt säkkikaupalla kokemusta siitä, kuinka autoilevan kansanosan elintasoa jarrutetaan tavalla tai toisella. Kumipyöriä ei historian aikana ole verotettu mitenkään tasapuolisesti, ja sen seurauksena on syntynyt porsaanreikä jos toinenkin, joita virkamiehet ovat sitten parhaansa mukaan yrittäneet tukkia. Vanha perheauto muutti kummasti luonnet- Autoilijoiden ja vero karhun välisestä kilpajuoksusta johtuen harrasteajoneuvo kalustomme on muita maita värikkäämpää. taan, kun moottorin kylkeen ruuvasi peltisarjat ja vaakaimut ja ulkonäköä kohennettiin lisävalomaskilla sekä takalasinritilällä. Tuskin löytyy toista maata, jossa automiehet voisivat kahvipöydän äärellä tarinoida piilofarmareista, avolava-Camaroista, muutto- ja merimiesautoista, korinvaihtoprojekteista ja niin edelleen. Varsinaisen veronkierron ohella maamme autokulttuuria rikastavat lukuisat itse tehdyt muunnokset ja viritelmät. Kun edullisinkin GT-luokan auto, urheiluautosta puhumattakaan, jäi pelkäksi haaveeksi, ei suomalainen automies jäänyt surkuttelemaan tilannetta vaan teki asialle jotakin niillä eväillä joita oli tarjolla. ainakin itse . Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em
14 Ford Capri 38 Kaiser Manhattan ?54 Jenkeissä, missä kaikki on suurta, pitää pellin alta löytyä veekasi. 32 Mitsubishi Sapporo s. Tässä numerossa AJONEUVOT 14 Ford Capri 1,6 GT ?70 Orvo Hyvönen on pitänyt uutena hankkimasta Capristaan esimerkillisen hyvää huolta. 42 Honda Civic s. 38 Kaiser Manhattan s. 79 Audi Quartz. Säännöllinen pesu ja huolto yhdessä salaisen ruostesuojareseptin kanssa on pitänyt korroosion loitolla. 20 Opel Rekord 2.0S ?79 Vähän ajetuiksi mainostettuihin autoihin törmää tämän tästä, mutta harvoin näkee yli 30-vuotiasta perheautoa, jonka mittarissa on vasta reilut 6?000 kilometriä. 26 Renault Floride ?61 Renault lähti urheilullisten avoautojen markkinoille tutulla reseptillä, sovittamalla italialaista muotoilua tutun perheauton luotettuun tekniikkaan. 32 Mitsubishi Sapporo ?90 Klassikot-lehden toimituksessa puurtavan Antti Kautosen harrastetallista löytyy suhteellisen tuore, mutta nopeasti harvinaistuva ajopeli. s. 20 Opel Rekord 4 03/13 s. Manhattaniin sitä ei saanut, eikä edes optiolistalta löytyvä mekaaninen ahdin saanut siivitettyä hienoa autoa menestykseen. 42 Honda Civic ?83 Turenkilainen Hannu Laakso hankki 80-luvun lopulla käyttöauton, josta on kuoriutunut sympaattinen harrasteauto kuin itsestään. s. 26 Renault Floride TAPAHTUMAT 48 Museotarkastuspäivä Kokkolassa Keski-Pohjanmaan automobiilikerho järjesti yhdessä Vip-Katsastuksen kanssa erityisen museoautojen teemapäivän. 50 American Car Show, Helsinki Kevään suuri amerikanautonäyttely järjestettiin perinteiseen tapaan pääsiäisenä. 54 Techno-Classica Essen, Saksa Saksan suurin ja kaunein klassikkoautonäyttely teki tänä vuonna linjanvedon, jossa arkikulkimet ja hyötyajoneuvot siirrettiin sivummalle arvoautojen tieltä. s
s.54 ARTIKKELIT VAKIOPALSTAT 60 Moottorimuistoja osa 1/2 7 Istahdimme 45 vuoden työuran autotarvikkeiden parissa tehneen Toivo Ropen kanssa saman pöydän ääreen tarinoimaan tarvikealan vaiheista. 70 Klassikkoja talvipesässään Dusseldorfissa sijaitseva Classic Remise on yritysrypäs, joka keskittyy ainoastaan klassikkoautojen ympärille. 72 Autotuontia vuonna 1988 Sijoitusautobuumin ollessa kuumimmillaan laivattiin mm. 48 Museotarkastuspäivä s. 50 American Car Show ?Jos Essenin tapahtumassa ei ole käynyt koskaan, ei osaa hahmottaa KeskiEuroopan valtavaa klassikkoautokulttuuria ja bisnestä sen ympärillä.. 92 Tuleva klassikko 03/13 5. 70 Classic Remise s. 7 Vakionopeus s. s. 66 Fotoalbumi Vakionopeus Uutisia ja kuulumisia harrastekentältä. 66 Fotoalbumi Lukijoiden lähettämiä Abarthaiheisia kuvia takavuosilta. 78 Verkot vesillä Näin kävi MG-kauppa eBaynettihuutokaupassa. 84 Klassikkoesine Vaatealalla trendit vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Tämä takki on poikkeuksellisesti aina muotia. 88 Klassikkomarkkinat Jumittuiko projekti talliin. Floridasta Suomeen kaikkea Rollsista Cadillaciin. 79 Audi Quartz Joskus konseptiauton muodot päätyvät tuotantoon, mutta aivan eri merkin toimesta. 80 Stalinin ruumiillistuma Fingerpori-sarjakuvista tuttu menopeli aineellistui Eero Kumannon verstaalla. 86 Kuuden parannuksen rengas Autoilun ajankuvaa tarjoilee tällä kertaa katsaus Continentalin rengasmainontaan puoli vuosisataa sitten. s. 54 Techno-Classica Essen s. Näiltä sivuilta valmis harrasteauto alle. 92 Tuleva klassikko Yksi keskimoottorinen roadster perinteiseltä britti valmistajalta, kiitos! s. 86 Continental PERTTI Jarlan piirtämässä Fingerporissa kurvaillaan Stalin 1200 Kombilla. Eero Kumanto rakensi autosta käsinkosketeltavan version. s
! A E N N O PALJON Toivoo: Suomen Imp Kerho Juhlahumussa mukana Vantaan Tmi: Expoalarik di ricci RAKENNUSKONEPISTE OY C.P.S.-männät . Kolarikorjaukset . Huollot 0400 800 674 Shell Pornainen Data Cream AUTHORIZED SERVICE KäyntiKortista Kirjaan kaikki ennen painokonetta. Navalinea-tiivisteet Motor Rettifica-moottoriosat HINAUS PALVELU 24 h 0400 800 674
Se kuitenkin päivittää klassisen ykköskeulan 127:n linjat hienosti nykyaikaiseen muotoon, huomioiden nykyajan vaatimukset ja mittasuhteet. Siltikin: juuri tämän auton tahtoisin nähdä tuotannossa. DESIGNBOOM.COMIN kuvissa esiteltyä 127:n uudelleentulkintaa kelpaa verrata alkuperäiseen satakakslaiskaan. Etulasit ovat päivittyneet karmittomiin. Keula on oma juttunsa, nykyisten jalankulkijaturvallisuusnäkökohtien takia; puskuri nousee ylös ajovalojen väliin, mutta konepeltiin on silti saatu alkuperäisen konepeiton näköä. Pelti ei varmastikaan aukea takareunasta, mutta fiilis välittyy. Konepellin pokkaus vastaa myös vanhan Fiatin ajovaloille tehtyjä nostoja, ja keulan etusäleikkö on tutuntuntuinen. Sisusta heijastaa myös 70-luvun 127:n kabiinia, ja pyöreät tuuletussäleiköt kojelaudassa ovat kuin suora nosto sieltä, samoin kuin kaksipuolainen ratti. Nykyajalle tehty myönnytys on puolestaan suuri kosketusnäyttö auton eri toiminnoille. Akseliväliltään 2?510-millinen, yli neljä metriä pitkä ja 1?750 milliä leveä auto on alkuperäistä roimasti isompi, ja varmastikaan nykyautojen seassa ja maantiellä vauhdin tuntu ei aivan vastaisi aitoa 127:aa, jolla jo 120 kilometrin tuntivauhti tuntui vähintäänkin lentokoneen nousukiidolta. Koskahan renderoinnit päivitettäisiin vastaamaan 80-luvun muovikeulaista 127 Stellaa? 03/13 7. Auto sijoittuu nykyisen Punton ja Alfa Miton kokoluokkaan, pohjautuu samaan pohjalevyyn ja varmastikin jakaisi paljon komponenttejä näiden kanssa. Perän linjat vastaavat alkuperäistä 127:n muotoa, ja takaikkunan nouseva alareuna on välittömästi tunnistettavissa. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Moderni Fiat 127 Tältä näyttää muotoilija David Obendorferin ajatus nykyaikaistetusta Fiat 127:sta. Hieno kunnianosoitus yli 40-vuotiaalle klassikolle ja sen muotoilija Pio Manzùlle. T otta kai, ensiksi on todettava, että modernisoitu 127 on vain David Obendorferin ajatusleikki, ja kuvissa komeilee tietokoneella renderöity 3d-unelma
Toukokuussa 1973 esiteltiin sen edeltäjä, mielipiteitä vahvastikin jakanut Allegro. A llegro syntyi erikoisten tähtien alla. Sen edeltäjä, ADO16:n nimeä sisäisesti kantanut 1100/1300-malli oli ikään kuin unohtunut tuotantoon: auto möi itse itsensä, ja sille suunniteltu ADO22-niminen seuraaja olisi lähinnä jatkanut samaa ulkoista teemaa ilman suuria revittelyjä. Se tuli kieltämättä sopivaan paikkaan, sillä vanhemman mallin myynti Harris Mannin alkuperäinen idea. Lehdistö kehui autoa aluksi ja lopulta auto alkoi vaadittujen muutosten varovasti, ja muotoilua kommentoitiin lähinmyötä muistuttaa ensimmäisten piirrosten nä ilmaisuin ?Siitä pitää, jos tykkää.. Hiiskulan kartanoon ostetun Mersun moottoriin tehtiin matalampioktaaniselle bensalle tarvittavat muutokset ja auto palveli Brummerin perhettä aina vuoteen 1956, jolloin se vaihtui merimieskuplaan. Kyllä isoisä myöhemmin harmitteli pikkumersun myyntiä, kertoi auton taustat läpikotaisin tunteva Hans Brummer.. Vaikka häntä menestystä siitä ei koskaan tullut. Range si auto kävi laiskasti edeltäjäänsä verrattuna, Roverin muotoillut Spen King muisteli järeikä ylellisen Vanden Plas -version esittely kyttyneensä auton ulkonäöstä ja halunneenjuuri auttanut. sa katsoa pois saman tien. Vuosien aikana Allegrosta esiteltiin Mann nieli tappionsa, ja auto hyväksyttiin facelift-malli ja toinenkin, mutta varsinaista tuotantoon loppuvuonna 1969. Muotoa perusteltiin sillä, että mittaristo näkyisi paremmin suoraan ajaessa. Allegro julkistettiin fanfaarien alla Earls Courtin autonäyttelyssä toukokuun alussa 1973. Ulkomuoharmitti alkuperäisten suunnitelmien lästonsa takia auto jäi historiankirjoihin jonkinsähtäminen, todettiin johtoportaasta auton laisena epäonnistumisena, vaikka ilmeisesti olevan tarpeeksi omintakeisen näköinen kunnollisen korikäsittelyn saaneina Allegrot pärjätäkseen. Autossa oli kuitenkin varsin säilyivät liikenteessä yllättävän pitkään. erikoisia ratkaisuja, kuten Hydragas-jousitus ja hämmästelyjä osakseen saanut hieman neliskanttinen, televisioruudun mallinen Quartic-ohjauspyörä. Kaupakpohjalta tehtyä rujoa karikatyyriä. Kuva: aronline MISTÄ MERCEDES? Viime numerossa esitellyn peltiseppä Osmo Patanan käsittelyssä ollut ´36 Mercedes-Benz 200 Cabriolet saattaapi hyvinkin olla ainoa laatuaan. Suomeen tämä harvinaisuus kulkeutui uutena saksalaisdiplomaatin matkassa, mutta koska Mersun vaatiman korkeaoktaanisen bensiinin saanti Suomessa oli vähän niin ja näin, päätti hän luopua autosta varsin 8 03/13 pian. Vuonna 1968 BMC-yhtymä sulautettiin kuitenkin Leylandiin, ja uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Jännittävät muodot typistyivät bull- dogmaiseksi tylyksi keulaksi, konepelti nousi oli lässähtänyt. Valitettavasti kuitenkin tekniikkapaketeiksi valikoituivat jo olemassaolevat moottori-vaihteistoyhdistelmät, jotka rajoittivat ulkomuotoa rankalla kädellä. Toukokuussa 1968 tiedotettiin, että 1100/1300 korvattaisiin kahdella täysin uudella, keskenään erilaisella mallilla: Austinista tulisi edistyksellisempi merkki ja Morrikselle kehitettiin pikaisesti kolmessa vuodessa arkisempi Marina-malli Fordien kanssa myyntiluvuista taistelemiseen. Uutta, tulevaa Allegroa (koodinimi ADO67) muotoili 70-luvun alussa Harris Mann. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta ALLEGRON Quartic-ohjauspyörä on auton mieleenpainuvimpia outouksia. Kuvat: Charles01/J.Shepherd, Wikimedia Austin Allegro 40 vuotta Juhlistimme aiemmin Austinin 80-lukuisen Maestro/Montego-sarjan 30-vuotista historiaa. Alunperin autosta kaavailtiin virtaviivaisen sulokasta, ja ensimmäiset piirrokset todellakin näyttivät siltä
Joka tapauksessa, 33/Sprint-kaksikko on Datsun-Nissan Cherryyn pohjautuvaa, lyhytikäistä Alfa Ro- meo Arna -mallia huomattavasti nätimpi. 03/13 9. Ajat muuttuvat, mutta tehdas on yhä voimissaan. Morris Oxfordin jälkeen Cowleyssä on tehty todella montaa eri autoa sadan vuoden aikana. Bullnosea seurasivat lähivuosikymmeninä Morris Minor ja Eight, joista jälkimmäistä tehtiin vielä sodan jälkeenkin vuonna 1948. päivänä vuonna 1913 rullasi ulos Cowleyn tehtaalta ensimmäinen ?Bullnose?-keulaiseksi kutsuttu Morris Oxford. Romurekan reviiri kattaa Pori-Tampere-Mikkeliakselin eteläpuolen, joten mikäli vaikutat tällä alueella, paina nimi mieleesi. HUHTI-TOUKOKUU 1983 . Cowley pyhitettiin tällöin uudelle Minille, jota siellä on valmistettu siitä lähtien. Sprint pysyykin tuotannossa vuoteen 1989 asti. Näitä myytiin melkoisia määriä, ja Marinaa valmistettiin Minorin tapaan yli miljoona autoa. Mikäli tällä saa jonkun onnelliseksi ja joku saa projektiaan eteenpäin, se on tärkeintä. Tehdas on yhä toiminnassa tänäkin päivänä. Maaliskuun 28. päivänä satavuotista merkkipäivää. Keväällä 1983 esitellään Alfa Romeo 33, joka korvaa 12 vuotta tuotannossa olleen Alfasudin. Kuva: miniminimini.com ROMUREKKA VALIKOI PAREMMAT ROMUAUTOT Cowley 100 vuotta Oxfordissa sijaitseva Cowleyn kokoonpanotehdas juhlisti maaliskuun 28. Nykyinen Mini-mallisto on Clubmaneineen ja Clubvaneineen hämmentävän laaja, joten cowleyläiset pysynevät ahkerina vielä hyvän tovin. Harvinaisemmiksi käyvien autojen varaosasaatavuuden kanssa tuskailee varmasti monikin harrastaja. Samaan aikaan kalvaa ajatus, että samanmallisia autoja kenties päätyisi murskaimen kitaan, ja tarvitut osat menevät täysin harakoille. Romurekka-niminen yritys on lähtenyt nyt auttamaan harrastajaa romumiesten suunnasta käsin, ja Harrastajan Osapalvelu on suunniteltu nimenomaan tähän tilanteeseen. Kun Romurekalle tulee tietynmallinen auto hävitettäväksi, yrityksestä käsin otetaan yhteyttä tietonsa ja osatarpeensa välittäneeseen, kaavakkeen täyttäneeseen harrastajaan. Avaruudessa käyvät astronautit Story Musgrave ja Don Peterson, sukkulalennolla STS-6. Länsisaksalainen Stern-lehti julkaisee Adolf Hitlerin kirjoittamiksi väitetyt päiväkirjat sivuillaan toukokuun alusta lähtien. Coupe-malli Sprint vaihtaa vaivihkaa 33:n malliston yhteyteen, vaikka onkin alunperin Alfasudin versio. Tuona vuonna Cowleystä alettiin puskea ulos uutta Minoria, joka oli tuotannossa huimasti vuoteen 1971 asti! Tätä Issigoniksen suunnittelemaa kansanautoa myytiin todella paljon, ja se oli ensimmäinen brittiauto joka ylitti miljoonan valmistetun auton rajapyykin. Cowleyssä tehtiin toistakin Issigoniksen kuuluisaa lempilasta, eli alkuperäistä Miniä, jonka tuotanto kuitenkin siirrettiin Longbridgeen jo kymmenen vuoden jälkeen Minin loppuajaksi. Mikäli mahdollista, Romurekka voi vaikkapa jättää purkuauton sitä tarvitsevan asiakkaan pihaan tai kimppatallille, ja tulla taas noutamaan sen kun kaikki tarpeellinen on napsittu talteen. Romurekka.fi lanseeraa Harrastajan Osapalvelun Tampereen Hot Rod & Rock Shown ohessa. Päiväkirjat kuitenkin osoittautuvat taideväärentäjä Konrad Kujaun taidokkaasti väärentämiksi, ja kohumylly on valmis. . Huhtikuun 7. Romurekan Kristian Laakso sanoo, että vaikka ihan ilmaiseksi toimintaa ei tulla pyörittämään, asiaa ajatellaan harrastajan kantilta. Sukkulana oli huono-onninen Challenger. . Näin purkuauto ja harrastaja kohtaavat toisensa, ja juuri ne puuttuvat osat saattavat löytyä juuri tätä kautta. Ns. Näistä muuten on kätevän Howmanyleft.co.uk-sivuston lukujen perusteella jäljellä vain reilun parisensataa, eli kato on ollut todella kova. Marinan jälkeen tuotantoon tuli myös Maestro, mutta maininnan arvoinen loikka laadussa lienee ollut Rover 800 Sterling/Honda Legend -kaksikko; vuosina 1986?1988 tehdas todellakin rakensi myös Hondaa. Rover 800 pysyi tuotannossa vuoteen 1999 asti, jolloin sen korvasi hetkeksi Rover 75 ennen tuotannon siirtymistä Miniltä vapautuneeseen Longbridgeen vuonna 2000. ja tästä haaskuusta myöskin on aikanaan syntynyt romumiehistä negatiivinen kuva autoharrastajien mielessä. Tätä päivämäärää voidaan pitää cowleyläisen autonvalmistuksen aloituspäivänä, ja auto valmistui vain parinsadan metrin päässä nykyisen tehtaan sijainnista. Alunperin tehdas valmisti 20 autoa viikossa, ja nykyisellään Cowley puskee ulos jopa 900 Miniä päivässä. selvät tapaukset laitetaan sivuun joka tapauksessa, sillä Romurekan miehillä on harrastajatausta. Minin sukulaista BMC 1100-mallia tehtiin myös Cowleyssä, kuten myös Austin Healey Spriteä ja sen kaksosta MG Midgetiä, tosin vain pieniä määriä Abingdonin tehtaan tuotannon tueksi. 70-luvulle siirryttäessä Cowleystä rullasi ulos aikakauden klassikoita, Marinaa ja Princessiä. päivänä 1983 suoritetaan ensimmäinen sukkulasta käsin tehty avaruuskävely. Juuri nytkin oli kontissa saapunut porilainen farmari-Aspen, jota ei hennottu laittaa hylkyyn suoraan. Siitäpä ajatus on lähtenytkin, kun miehet ovat vuosien varrella nähneet surkuteltavan harvinaisia tai selvästi tarpeellisia autoja päätyvän paalauskasan päälle
Autokokoelma on laitettu könttänä myyntiin eBayhin, ja Lissabonissa majailevat autot saa lunastettua noin 176?000 euron hintaan. Autoista kaikki ovat yhtä 96:ta lukuunottamatta vasemmanpuoleisella ohja- uksella, ja joillakin niistä on ajettu historic-kilpaa. Myyjällä on myös esimerkiksi Citroën-, Volvo-, Porsche-, Chevrolet- ja Volkswagen-kokoelmat, mutta tällä hetkellä tarjolla on vain Saab-paketti. Ilmoitus varmastikin vanhenee painoon mentäessä, mutta tuntuma on sellainen että varastopölyn peittämät autot palannevat myyntiin senkin jälkeen. EBAY-ILMOITUKSEN kuvissa komeilee sekalainen Saab-kokoelma. Pölyjen poistossa mennee hetki, mutta 176?000 euron hintaista kokoelmaa tulisikin puunailtua varsin tarkasti.. siispä kenties tästä syystä ei tätä kirjoitettaessa kokoelmasta ole 10 03/13 jätetty yhden yhtä tarjousta. Autot ovat kaikki ilmoituksen mukaan huippukunnossa, ja mukana seuraa varaosia ja varamoottoreita. Tarjolla ovat seuraavat autot: yksi vuoden 1955 92B, vuoden 1959 93, neljä 95-farmaria eri vuosilta, kahdeksan 96-mallia, kolme 97:aa, kahdeksan 99:ä sekä neljä 900 turboa, joista kaksi avomallisia (?86, ?93) ja kaksi umpimallista (?80, ?81). kerralla kaikki. P ortugalilainen, nimeämätön keräilijä vapauttaa 20 vuoden aikana keräämänsä 29 vanhaa Saabia vapaille markkinoille. Laita toki tarjous vetämään, nyt niitä saa . Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta Saab-kokoelma Löytyisikö tallista tilaa 29 vanhalle Saabille. Vaikka pyyntihinnan jakamalla yhdelle autolle kertyy hintaa vain kuutisen tonnia, on kokoelmalla kuitenkin hintaa melkoisen paljon
Autossa oli myös elektroninen hallintajärjestelmä, joka sääteli latausta, voimansiirtoa ja jäähdytystä. Kabiiniin tuotettiin lämpöä erillisellä dieselkäyttöisellä lämmittimellä. 325iX Elektric pääsi 50 km/h:n vauhtiin yhdeksässä sekunnissa ja huippunopeus oli maltillinen 100 km/h. Sähköautojen sarjatuotantoon valmistautuva BMW on kokeillut erilaisia sähkökäyttöisiä vaihtoehtoja jo jonkin aikaa, ja päällimmäisenä tulee kenties mieleen vuoden 1991 Frankfurtin autonäyttelyyn valmistunut sämpylänmuotoinen E1konseptiauto. Kuvat: BMW Classic Center BMW Elektric Band BMW Classic Centerissä esillä oleva BMW 325iX Elektric on napsaus staattista sähköä yli 25 vuoden takaa. E rilaiset sähköautomallit ja -kehitelmät ovat nykypäivänä taas ajankohtaisia. ALLA: Vuonna 1972 valmistunut sähkö-1602 oli raskasta kalustoa. 03/13 11. Ensimmäisen sähköautonsa BMW kuitenkin rakensi jo vuosien 1969?72 aikana, jolloin Münchenin olympialaisissa esiteltiin parahiksi valmistunut sähkökäyttöinen 1602-konversio. Maksimissaan toimintasäde ylsi 150 kilometriin kaupunkiajossa. Autoja valmistettiin kahdeksan prototyyppiä vuoteen 1990 mennessä, ja niitä testattiin valtion lisäksi myös postinjakokäytössä; jälkimmäinen prototyyppi kun oli tehty Touringin pohjalta. 325iX Elektricistä saatua tutkimusdataa hyödynnettiin myöhemmin E1-konseptiautossa, jossa oli alumiinirunko ja muoviset koripaneelit, sekä 90-luvun puolella valmistuneissa E36-pohjaisissa 325-kokeiluautoissa, joiden 45 kilowatin tehoinen sähkö- moottori siivitti autot 50 km/h:n vauhtiin jo kuudessa sekunnissa. vaivaiset 30 kilometriä. 80-luvulle siirryttäessä BMW asetti lähtökohdaksi tehokkaalla akustolla varustettavan pienen sedanin, ja sopivaksi alustaksi valikoitui E30-mallin kolmossarjalainen. Tuo nimenomainen auto oli kuitenkin hervottoman raskas, ja sen toimintasäde jäi vähäiseksi . Tälläkin kertaa projektin parissa kului useita vuosia, ja ensimmäinen valmis Elektric-niminen prototyyppi esiteltiin vuonna 1987, jolloin E30 olikin jo kokenut ensimmäisen faceliftin. Mielenkiintoisesti, kolmossarjalaisista otettiin työn alle nimenomaan nelivetoinen 325iX, jonka kuutoskone korvattiin ABB:n 17-kilowattisella tasavirtasähkömoottorilla. Tälle antoi virtaa 265-kiloinen natriumrikkiakusto, josta saatiin potkua kolminkertaisesti 1602-mallin 349 kiloa painaneeseen lyijyiseen akkupakettiin nähden. Näillä pääsi myös jo 135 kilometrin tuntivauhtiin, ja natriumnikkeliakuissa riitti virtaa samaten 150 kilometrin toimintasäteelle. YLLÄ: Vuoden 1991 BMW E1 ladattiin suoraan munuaisesta käsin
Auranmaan mopedi- ja ajoneuvoharrastajien rompetori, Nuortentalo, Aura KESÄKUU 2.6. Lc Forssan auto-, mopedi-, mp- ja antiikkirompetori, Pilvenmäki, Forssa 18.5. Rompetori ja harrasteajoneuvokokoontuminen, Zoolandian parkkipaikka, Lieto 1.5. Suur-Jämsän perinnepäivät & ajot, Jämsä 14.-16.6. Avointen ovien päivä, Etelä-Karjalan Automuseo, Lappeenranta 12.5. jonkin verran edullisemmin, kuin valistuneet arviot ennen myyntiä. Porschen aikanaan käsityönä Mercedekselle sopimusvalmistamat, isokoneiset ja leveälokasuojaiset 500E:t ovat suhteellisen harvinaisia, ja ELOKUVAA varten varusteltu Ford LTD -pohjainen, Metallic Pea -värinen Family Truckster on sekä erittäin harvinainen että hämmästyttävän järkyttävän näköinen. Sportscar Breakfast Club, Nikkilä, Sipoo 8.6. Vanhojen autojen näyttely, Storen Värin piha-alue, Kokkola 26.5. Kuten automyyjän repliikki Family Vacation -elokuvassa kuului: ?Luulet inhoavasi sitä nyt, mutta odotahan kun olet ajanut sillä.? esimerkiksi Yhdysvaltoihinkin näitä vietiin vain 1?505 kappaletta vuosina 1992?1995; kieltämättä tähtirekilisää hinnassa ei nyt näkynyt. Toinen Mecumin huutokaupassa esillelaitettu Hollywood-auto oli National Lampoon?s Family Vacation -elokuvaa varten rakennettu Wagon Queen Family Truckster, eli toisin sanoen karikatyyrimäiseksi koristeltu ja varusteltu vihreä ja puukylkinen vuoden 1979 Ford LTD -farmari. Vaikka kyseinen perhekomedia täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ei elokuvassa käytetty auto käynyt kaupaksi. Mersupäivät, Kehräämö, Orimattila 15.6. Aboa Rally Storico, HelsinkiTurku 15.6. Hinta nousi 35?000 dollariin, mutta ostajaa Family Trucksterille ei löytynyt.. Rompetori ja Vanhat Vehkeet -tapahtuma, Sorsakoski 8.6. Wanhat Wehkeet ja rompetori, Seurantalo, Lempyy 18.5. Classic Vesijärvi -kierros, Messilä Camping, Hollola 7.-9.6. Classic Motor Show, Messukeskus, Lahti 4 - 5.5. Korvensuu 100-vuotiskokoontumisajo, Uudenkaupungin Automuseo 9.5. Sportscar Breakfast Club, Nikkilä, Sipoo 25.5-26.5 Mama?s Classics 2013, Pirkanmaa 25.-26.5. Auton tuolloin ostanut taho laittoi vain reilut 100?000 mailia ajetun 500E:n nyt myyntiin, ja joku onnellinen sai sen ostetuksi 15?000 dollarilla . Perinne Pörinät 2013, Rantapuisto Järvenpää 15.6. Nostalgiapäivät, Kauppamajakka, Pulkkila 25.5. Ranskalainen Visiitti, Viiala, Akaa 24.-25.5. XV Kuninkaantieajo, Koria 18.5. Rompetori, Wanhan ajan markkinat, kirpputori, Hiukanpiha, Oulu. 26.5. Star Trek -sarjoissa ja elokuvissa kapteeni James T. Kirkiä esittänyt Shatner myi auton eteenpäin vuonna 2003, unohtamatta signeerata nahkaista keskikyynärnojaa. Hämeenlinna-Ajo 8.-9.6. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta TAPAHTUMAKALENTERI TOUKOKUU 1.5. Vanhojen Saabien tapahtuma, Rautatiemuseo, Hyvinkää 12.5. Toukotaiwal 2013-ajo, Kemi 18.5. Päijät-Hämeen Rompemarkkinat, Jokimaan ravirata, Lahti 25.-26.5. Kewätsavutus, Panssarimuseo, Parola 4.-5.5. Äitienpäivän romppari, Automuseo, Espoo 18.5. Ford M Club Finland kesätapaaminen, Hiekkasärkät, Kalajoki 15.6. Saab Kesäpäivät, Hotelli Rantasipi, Vaasa 8.6. Harrasteajoneuvojen kokoontuminen, Ylistaro 25.5. Karkkilan Rompetori, Harjunkenttä, Karkkila Ilmoita omasi: toimitus@klassikot.fi 12 03/13 Hollywoodia huutokaupassa Veteraaninäyttelijä William Shatnerin aikanaan uutena ostama 1992-mallin Mercedes-Benz 500E myytiin huhtikuun alussa Mecum-yhtön huutokaupassa Houstonissa Teksasissa. Veteraaniautoseuran Roinamarkkinat, Vaasa 18.5
8-17 tai sopim. Entisöinnit ja kustomoinnit . Asennukset . Puh. tietysti LähiTapiolasta. Näin korvaustilanteet sujuvat ilman käyvän arvon määrittelyongelmia. Vahinkotarkastukset EXIDE-akut ja -varaajat vaativiin harrasteajoneuvoihin! MARINE & MULTIFIT By Exide Technologies www.exide.fi . 040 912 8272 www.overpaint.fi . Me olemme olleet johtava museoajoneuvojen vakuuttaja jo yli 30 vuoden ajan. Kysy lisää LähiTapiolan toimistosta. Kolari- ja muovikorjaukset . Takuutyönä kaikki merkit ja kaikkien vakuutusyhtiöiden työt ® Käytämme vain huippuluokan tuotteita ja menetelmiä. Maalaus suoritetaan ympäristöystävällisesti uudessa maalauskammiossa, autoille säilytystilat lämpimässä hallissa. Hitsaajankuja 2, 04500 Kellokoski Ark. Sovimme museo- ja harrasteajoneuvon arvon aina etukäteen vakuutusta tehtäessä. Automaalaustyöt . mukaan . Tai soita asiakaspalveluumme 01019 5100 (ma?pe 8?20). Puheluhinnat: www.lahitapiola.?. Valitse paras klassikko ja huippuvaraaja. AUTOMAALAAMO OVERPAINT . Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Ylimaalaukset . Facebookissa: OverPaint Finland Muistathan huolehtia hyvin kaikkien rakkaittesi vakuutusturvasta. Saat kattavan kaskovakuutuksen myös museoajoneuvollesi
Ford Capri 1600 GTL ?70 Ruostetta nopeampi Orvo Hyvösen uutena hankkimaa Capria ei maantiepöly ole koskaan ehtinyt peittää paria päivää pidempään. Omistaja on pitänyt siitä tarkasti huolen, joten ruostekaan ei ole ehtinyt tarttua linjakkaan Fordin pintoihin. Nivala 14 03/13
03/13 15
Ford Capri M Teksti: Harri Onnila Kuvat: Paula Tavasti arkkinointi kannattaa. Hankin rivin stefoja sekä tiivisteitä ja muun muassa nokkaketjun ja vesipumpun odottamaan mahdollista tarvetta.? Kun nyt kerran uusi auto oli hankittu, Orvo oli päättänyt muutoinkin pitää erittäin hyvää huolta investoinnista. Karjalan poika kun olen, niin autossa piti olla iloa ja surua.? liin, mahdollisesti jopa aivan uuteen. Mielessä oli pyörinyt Saab, mutta ajatus hiipui käytännön seikkoihin. ?Menin Kokkolaan, kun mietin jos olisin sen Saabin ostanut. Näin voisi tiivistää Orvo Hyvösen 60- ja 70-luvun taitteessa hankkiman Ford Caprin ostopäätöksen taustoista. Hän oli jo varhaisessa Simca Arondessaan kokeillut itse kehittelemäänsä ruostesuoja-ainetta, jota oli jatkojalostanut Angliaan. Caprin on pitänyt iskussa tunnollinen ylläpito, Orvon muun muassa hänen pyöräilyharrastuksensa. 16 03/13. Ne eivät kosketa peltiä missään kohtaa, ja kumisesta pinnasta värisevät jäät pois helposti?, Orvo kuvailee. TAKANA 43 vuoden yhteinen taival eikä ruosteessa ole sen pahemmin auto kuin kuljettajakaan. Ja niin tilaukseen laitettiin punainen Ford Capri 1600 GT Englannista . Orvo oli nimittäin talvella 1968?69 seuraamassa Ylivieskassa joen jäällä järjestettyjä jäärata-ajoja. Nyt uusi Capri sai saman tien tehdaspunaiseen pohjaansa tämän aineen. ?En luottanut tehtaan taikinoihin, vaan korvasin sen tällä omalla aineella?, Orvo kertoo ruostesuoja-aineesta, jonka koostumusta hän ei ole vieläkään paljastanut ulkopuolisille. Hieman myöhemmin Orvo asensi vielä pyöränkoteloita suojaamaan itse rakentamansa lokarit. ?Tein parannetun painoksen jo Angliassa käyttämistäni lokareista, jotka tein jo ennen kuin lokareista yleisesti puhuttiinkaan. Kisalähtöjen välillä rataa pitkin ajeli näytösajossa vastaesitelty Ford Capri 1300, jonka vauhdikkaisiin muotoihin Orvo iski silmänsä. ?Katselin Capria siinä ja totesin, että onpas pirun hienonnäköinen auto?, hän muistelee. Orvolla itsellään oli tuolloin alla ?63 Ford Anglia, jonka hän oli kuitenkin päättänyt päivittää tuoreempaa ajope- ?Sisustuksen tilasin punamustana. helmikuuta 1970, kun Orvo merkittiin rekisteriotteeseen uuden, vuoden 1969 lopulla valmistetun Fordin omistajaksi. ?Tällaisia Capreja saapui tuolloin tuoreeltaan Pohjanmaalle tietääkseni kaksi yksilöä. Uusi coupé-Ford oli tietysti kallis hankinta, mutta Orvo päätti yhdessä Ritva-vaimonsa kanssa hankkia molempia miellyttäneen Caprin. Suomeen maahantuodut ensimmäisen polven Caprithan olivat poikkeuksetta brittivalmisteisia. Pirteällä 1?600-kuutioisella OHVmoottorilla ruuditettuun Capriin ruksittiin L-varustetaso, joka toi mukanaan koristekapselit ja -listat, puskurien pystykävyt sekä kromatun pakoputken pään. Karjalan poika ja kasa varaosia Orvon ja Caprin yhteinen taival alkoi tarkalleen 18. Mutta olivat siellä liikkeessä sen verran ylimielisiä, että menin sitten Ylivieskaan Fordliikkeeseen.? Keski-Pohjanmaan Autossa palvelu oli kohdillaan ja jääradalla nähty Capri nousi mieleen. Muovin sijaan valmistin lokarit kumisista kuljetusremmeistä. Oma autoni oli erityistoiveideni mukaan tilattu ja tehty. Sisustuksen tilasin puna-mustana. Karjalan poika kun olen, niin autossa piti olla iloa ja surua, ja käytössä ovat sen vuoksi maakunnan tunnusomaiset värit.? Cortinan konstailemattomaan tekniikkaan pohjaava Capri oli pe- rusvarmaa Fordia, mutta Orvo päätti omatoimisesti varmistaa toimintakunnon pitkälle tulevaisuuteen. ?Tilasin runsaasti varaosia päästä häntään, kun ajattelin että ei huollolla ole niitä sitten aikanaan enää myytävänä
se oli kuuma. Noista määristä se pieneni sitten vähitellen.? Aina kun Orvo suoritti ajoreissun Caprilla, piti hän tarkasti huolta, että auto tuli siistittyä heti sen jälkeen. ?Ei ole ollut kahden päivän vanhaa maantielikaa koskaan päällä. Tarkoitus oli kuitenkin päästä puhtaalla autolla Kekkosen kaupunkiin, sillä eihän nyt turisti likaisella tohtinut. Hänen mieleen nousee Helsingin-matka ajalta, jolloin nelostien moottoritieosuuksia oli vain automiesten ja -naisten unelmissa. ?Oli kesäloma-aika ja matkan varrella sattui useita tietyömaita, ja piru vie aina se auto sotkeentui. Olin nähnyt yhden Alfan, johon oli eräs venäläinen nainen tehnyt hienon verhoilun. Kysyin häntä tekemään sisustuksen, jossa jokainen sauma piti tulla oikealle kohdalleen eikä rantuja saanut jäädä. Hän otti työn vastaan ja tekikin upeaa työtä. Jos olisi laittanut suurteholämmityslaitteen, niin sitten sinne olisi varmaan paistunut?, Orvo naurahtaa. Lämpöön liittyy myös yksi Orvon suuritöinen Capriin teettämänsä parannus, joka toteutettiin auton ollessa lähes 20 vuoden iässä. Paljon sitä on pesty: jos pesemällä auto loppuisi, niin jo tämä olisi kulunut pois?, Orvo hymyilee hehkuvan punaisesta Capristaan. Välillä on Orvon ehdottomuus auton puhtaanapidosta on aiheuttanut jopa matkaa hidastavia tekijöitä. Karjalan poika joutui nimittäin toteamaan, että puna-musta keinonahkasisustus oli kesällä kiusallisen kuuma. ?Ei alkuperäisessä verhoilussa muuta vikaa ollut kuin että sortsithan siinä meinasivat kesällä palaa, joten päätin verhoiluttaa sisustuksen uudelleen Saabin pystyplyysillä. Ei kuitenkaan nykyään enää taivasalla. RITVA-VAIMO ihastui myös uuden Caprin linjoihin, muttei ehkä arvannut että saisi nauttia niistä vuosikymmenien päästäkin. ?Tarkoitus oli päästä puhtaalla autolla Kekkosen kaupunkiin, joten viisi kertaa matkalla pesin ja kuivasin Caprin.? MONI on saattanut luulla tämän Caprin nähdessään, että kyseessä on tuore entisöinti. Viisi kertaa siinä matkalla pesin ja kuivasin auton. LUKEMATTOMIA kertoja toistunut näky: Orvo pesemässä Caprin pintoja. ORVO ei ole edelleenkään vienyt autoa huoltoon korjaamoille vaan on huolehtinut Caprin vaatimista perushuolloista itse. Kun uusi Capri oli näin ensimmäisen omistajansa toimesta viimeistelty, pääsi näyttävä coupé liikenteeseen. ?Sehän tuntui ohjukselta Anglian jälkeen! Mutta talvella se ei ollut lämmin . Caprista tuli heti salonki! Eivätkä seinäverhoilut roiku vieläkään, vaan ovat kiinteästi pahvien päällä?, Orvo luonnehtii. Puhtaana Kekkosen kaupunkiin Ajokilometrejä Capri taittoi alusta asti harvakseltaan, vaikka autolla ajettiinkin aina kun tarvetta ilmeni, oli sitten kesä tai talvi. ?Osittain Capri hankittiin sen vuoksi, että siihen maailmanaikaan auto piti olla, kun sellainen oli muillakin. Useammin taisin ajella polkupyörällä jo tuolloin, mutta alkuvuosina mittariin kertyi silti 17?18 tuhatta kilometriä vuosittain. Näin ei ole asian laita, kokonaisuus on jatkuvan huolellisen hoidon tulosta. 03/13 17
Ford Capri ?Jos tänään hävität auton, huomenna kadut?, Orvoa on neuvottu. Viimeisen kerran vielä Keravanjoesta otin pesuvedet, jotta päästiin perille puhtaalla autolla?, Orvo naureskelee takavuosikymmenien matkaa Nivalasta pääkaupunkiin. Pesua ja vahausta läpi vuosien Vuodet vierivät, mutta Capri hohti kuin uusi vaikka vuosikymmenet ja automallit vaihtuivat. Ja sitä se tulee olemaan jatkossakin, Orvo kun lähinnä miettii, kuka hänen jälkikasvuistaan on se, joka tulee huolehtimaan Caprista riittävällä pieteetillä. Kerroin sitten miten olen laittanut pohjan ja hoitanut autoa, mutta hän kuitenkin jatkoi, että ei ole koskaan nähnyt niin nopeaa autoa etteikö ruoste ehtisi mukaan. Minä vastasin siihen, että se on aina laiskan miehen merkki, jos auto ruostuu?, kertoo Orvo hymyillen leikkimielisestä kuittailusta.. Siitä huolimatta auton alkuperäinen punainen alkoi hieman haalistua . Syykin on selvä. ?En halua, että voisi ajaa vain kuukauden verran vuodessa, ei herran tähden, minä haluan ajaa silloin kun haluan.? Viime vuosina yhä useampi olisi ollut halukas ostamaan Caprin, mutta toive on ollut turha. Museorekisteriin Orvo ei Fordiaan mieli. Ainoastaan uudelle vesipumpulle tuli tarvetta auton ollessa liki 20 vuotta vanha. ?Kantta ei ole tarvinnut koskaan avata, mutta vesipumpun tosiaan vaihdoin 2. Omien lasten lisäksi katsastusmiehet ovat käytännössä olleet ainoita, joita Orvo ylipäätään puikkoihin on päästänyt. Capri onkin saanut katsastajilta kehuja ja kannustusta pitää autosta ja sen kunnossapidosta kiinni tulevaisuudessakin evästyksin ?jos tänään hävität, huomenna kadut?. Orvon mieleen on jäänyt takavuosilta erityisesti eräs katsastuskonttorin kulmalla käyty keskustelu. ?Edesmennyt katsastuspäällikkö Matinheikki kiusasi kerran, että sano jo salaisuutesi, tähän autoon kun ei ruoste iske. Hohtoa Orvo ylläpiti parhaansa mukaan pesujen lisäksi ahkeralla vahaamisella. ?Kaikki pesut ja vahaukset on tehty käsityönä eikä koneella. Näinpä suurin osa uuteen autoon aikanaan hankituista varaosista on edelleen odottamassa käyttöä. Vahana olen käyttänyt kiinteää, keltapurkkista Simonizia, joka on mielestäni ainoa oikea vaha, vaikka onkin kovatöinen.? Caprilla on ollut aina tallipaikka eikä se ole kovin paljon seisonut auringonpaisteessa koskaan. Maalipintaa piti TUOREELTAAN Capriin hankittu arvokas puoliautomaattinen Philips-radio oli kannattava sijoitus, sillä sävelkoje soi edelleen. YLI parikymmentä vuotta sitten alkuperäinen keinonahkasisustus korvattiin plyysillä, jolloin hellekelien ahterituntuma mukavoitui kummasti. GT-CAPRIN eleettömän tyylikästä vaihdekeppiä on hämmennetty reilun 148 000 kilometrin edestä. 18 03/13 siksi hiukan paikata alkuperäisellä sävyllä konepellin, katon ja takaluukun osalta.? Isompia teknisiä vikoja Capri ei ole kohdannut, vaan Orvon itse suorittamat perushuollot ovat pitäneet Caprin iskukykyisenä. elokuuta 1988?, tarkistaa Orvo huolellisesta kirjanpidostaan, johon merkitty kaikki Caprille tehdyt toimenpiteet katkojankärkien tarkistuksia myöten. Ajossa ajohalujen herätessä Yhdeksänkymmentäluvulle päästessä upeasti palvellut Capri 1600 GT siirtyi Orvon käytössä kakkosauton tai harrasteauton rooliin, kun hän hankki Alfa Romeo 164:n, mutta säännöllisessä ajossa se jatkoi edelleen. ?Alfan lisäksi minulla on yli 600 tuhatta ajettu ?81 Hiace-pienoisbussi, joka on oikeastaan se roskakelin auto. Kuitenkin esimerkiksi toissatalvena Capri oli minun autoistani se, jossa oli talvirenkaat alla.? Jutuntekohetkellä Caprilla oli taitettu tietä 148?508 kilometriä, ja yhteinen matka jatkuu edelleen. moni punaisen auton omistaja tunnistanee ilmiön. ?Maalipinta meni vähän kuin tiiliskivenväriseksi
Takana jäykkä akseli, pitkittäiset tukivarret, lehtijouset. 01 Merkki ja malli Ford Capri 1600 GTL 02 Vuosimalli 1970 03 Moottori Nelisylinterinen vesi jäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Edessä levyjarrut, takana rumpujarrut 06 Kori Itsekantava umpimallinen, 2-ovinen teräskori 07 Mitat Pituus 426, leveys 165, korkeus 129, akseliväli 256 cm. Poraus 81,0, isku 77,6 mm. Iskutilavuus 1599 cm3. Puristussuhde 9,0:1. Teho 93 hv/5400 rpm, vääntö 138 Nm/3600 rpm 04 Voimansiirto Takaveto, 4-nopeuksinen manuaalivaihteisto. Lattiavalitsin 05 Alusta Edessä McPherson-tyyppiset joustintuet, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Renkaat 165/80R13 08 Suorituskyky ALKUPÄÄN 1600 GT -Capreissa oli työntötankokone, mutta parina viimeisenä mk 1 -Caprin tuotantovuotena tuli kyseisessä mallissa tutuksi kannen yläpuolisella nokalla toteutettu 1?593-kuutioinen moottori. Huippunopeus 163 km/h, 0-100 km/h 12 s 09 Valmistusmäärä 1 250 000 kpl (Capri mk 1, 1969-1974) 03/13 19. Omamassa 960 kg
20 03/13
Jokunen Rekku sinnittelee kesäisessä harrastekäytössä, mutta arvatenkin paras, vain runsas 6?000 kilometriä ajettu yksilö löytyy orimattilalaisen Ari Orimattila Järvisen kokoelmasta. 03/13 21. Kuin suoraan esitteestään Opel Rekord 2.0 S ´79 Opel Rekordin viimeiset, E-sukupolven edustajat ovat arkisina käyttöautoina ajeltu suurimmalti osin jo purkaamojen kautta muistojen kesälomataipaleille
Tämä Uuden Opel Rekordin rakenne oli kuin loistava matematiikan sovellus. 22 03/13 joko Mantaa tai pykälää isompaan Senator-malliin pohjautunutta Opel Monzaa. Lähellä taidetta Mistä E-sukupolvi oli sitten tehty? Sitä ehkäpä parhaiten valottaa auton oma myyntiesite, jonka mukaan ERekord on kokonaan uusi auto, jonka. Uuden automallin kehittelyyn oli suhtauduttu haasteena, johon vastattiin uusinta teknologiaa apuna käyttäen. Myös muilta osin oli kovasti muodikkaita tietokoneita käytetty suunnittelussa ja liekö sitten siinä syy, että lopputulos oli korostuneen neutraali. Muotoilultaan vuonna 1977 tuotantoon tullut E-Rekord oli ajanmukainen ja harkituin muutoksin vuonna 1982 tehdyn faceliftin avulla malli säilyi myyntikelpoisen tuoreena 80-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Edeltäjän- sä kaltaista linjakkuutta ei E-Rekord kuitenkaan enää edustanut, eikä D-sukupolven esitteestä löytynyttä urheilullisen linjakasta, vinyylikatolla varustettua coupéa ollut enää tarjolla. Kun Opel selkeytti mallinimiensä profiileja, coupé-korien linjakkuutta kaipaaville ostajaehdokkaille tarjottiin kaltaista ei aiemmin olisi voitu edes kehittää. Olipa paketti sinetöity vielä entistä paremmalla kokonaistaloudellisuudella. E-Rekun kaikessa suunnittelussa oli lähdetty paremmasta ajettavuudesta, jossa ratkaisevin ero edeltäjiin oli juuri McPherson-etutuenta. Pitkälle vietyjen tietokoneoptimointien, tuulitunnelikokeiden sekä viisi vuotta kestäneen insinöörien ja muotoilijoiden yhteistyön tuloksena uuden Opel Rekordin rakenne oli kuin loistava matematiikan sovellus, joka tekijöidensä mukaan lähenteli jo taidetta. Taidetta tai ei, tämä matikansovellus peittyi luonnollista ilmavirtausta vastaavaan, tuulen muotoilemaan profiiliin, jonka kauniin pinnan alle oli piilotettu Opelin varmaa turvatekniikkaa, loppuun asti hiottuja teknisiä ratkaisuja sekä entistä enemmän sisätilaa. Opel Rekord 2.0 S Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine E -sukupolven Opel Rekord ei herätä klassikkoautojen harrastepiireissä laajalti intohimoja ? arkisesta katukuvasta viimeisimmätkin Rekordit ovat vaivihkaa kadonneet ja harrastetapahtumien rivistöistä pongatut Rekut ovat poikkeuksetta E-sukupolvea edeltäneitä korimalleja. Viimeinen polvi oli luonnollisesti Rekordeista edistyksellisin McPherson-etujousituksineen sekä kolaritilanteessa hallitusti kokoonpainuvine rakenteineen, joiden kehittelyn mainostettiin olevan pitkälti tietokone avusteisen suunnittelun tulosta
Tämä oli toteutettu tukevammalla rintapel03/13 23. Tilavuudeltaan hiukan päälle 2-litrainen, 60 hevosvoimaa tuottava kokonaistaloudellinen dieselversiokin valikoimasta löytyi. Sisätilossa uudistuksest olivat matkustusviihtyvyyden kannalta konkreettisia. Paljoa ei tietoteknisiä optimointeja tarvittu takaakselin rumpujarrujenkaan kohdalla. Ajo-ominaisuudet Rekordissa oli kehitelty mahdollisimman neutraaleiksi, lievästi aliohjautuvaksi kaarteissa ja helpoiksi korjata mahdollisissa luisutilanteissa. TIETOKONEEN mainostettiin olleen tärkeässä osassa kaikissa uuden E-Rekordin suunnitteluvaiheissa. Ulkovärin mukaan sointuva verhoilu on Ari Järvisen yksilössä kuskinpenkkiä myöten kuin suoraan esitteestään. nopeammin ja tarkemmin tienpintaa seuraava ja sitä kautta parempaa ajettavuutta tarjoava ratkaisu oli auton esittelyn aikoihin jo ikivanha ja monessa ajoneuvossa pitkään käytössä koeteltu keksintö. Ei Opel nerokkaasta tuentaratkaisusta kunniaa kokonaan itselleen pyrkinyt nappaamaankaan, mutta General Motorsin insinöörit olivat kehittyneen tietokoneiden käytön seurauksena kehitelleet siitä ennennäkemättömän edistyksellisen version. Suunnittelun lähtökohta oli pidättäytyä edeltäneen Rekordin ulkomitoissa, mutta sisätilaa kasvattaen. Tämä ?suuri erikoistukilaakeri?, kuten esite osaa kuvailee, esti tehokkaasti myös ajoäänien kulkeutumisen ohjaamoon. Takapyörien auraus- ja kallistuskulmat piti vakioina viidellä tukivarrella varustettu, hyvin luotettavaksi kehitetty akseli. Ohjaustuntuman tarkkuus ja nopeus eivät tainneet olla ihan kärkikaartia, sillä hitaassakaan kaupunkiajossa ei kiertokuulaohjauksen kerrottu tarvitsevan voimaa ja nopeissakin ohjausliikkeissä Rekordin ohjaus reagoi ?mukautuvasti ja vakaasti?. Hiljaista muotoilua Rekkujen voimanlähdevalikoimissa oli vientimaakohtaisia eroavaisuuksia. Suomalaisasiakkailla oli valittavinaan hivenen alle 2-litraisista bensakoneista perinteisellä kaasuttimella varustettu 100-hevosvoimaninen S-versio sekä korkeamman puristussuhteen omaava 110-hevosvoimaninen E, joka saksalaistavan mukaan tarkoitti Einspritzer- eli suorasuihkutusversiota. Kaikki kriittiset hitsaussaumat tiivistettiin vielä käsityönä erikoismassalla ennen varsinaista maalausta, ja kovimmalle kulutukselle alttiit korinosat suojattiin erikoismassalla. Jopa Suomen suolaisiin olosuhteisiin myönnettiin Rekordille viiden vuoden ruosteenestotakuu. Tietokonesuunnittelu näytteli isoa osaa turvallisuusparannuksissa ja erityisesti korin etu- ja takapään vaiheittain kokoonpainuvien vyöhykkeiden rakenteissa. Moottorit olivat merkille tyypillisiä CIH (Cam In Head) -koneita, mikä merkitsi nokka-akselin olevan kyllä sylinterikannessa, mutta ei venttiilien yläpuolella. Näiden väliin jäävän turvaohjaamon jäykkyys ja värähtelyt oli tarkemmin huomioitu ja ohjaamosta oli saatu suunnilleen kaikilta mitoiltaan edeltäjäänsä hivenen isompi. Rekordin käyttöiän pidentämiseksi korin ruosteenesto-ohjema oli suunniteltu kokonaan uudelleen. Rakenteiden kuraa keräävät ja sitä kautta ruostumiselle alttiit sopukat oli minimoitu ja ruostetta vastaan taisteltiin nyt korin fosforoinnilla sekä sähköstaattisella pohjustuksella. Tämän lisäksi liukuhihnalla matkaavat korit pulahtivat vyötärölinjaansa myöten pohjalakka-altaaseen. Korin etu- ja takapää olivat hallitusti kokoonpainuvia ja myös ohjausakseli oli kokoonpainuvaa sorttia. KOJELAUTA oli sisustuksen väristä riippumatta aina musta. Selkokielellä tämä tarkoitti sitä, että oltiin pidättäydytty perinteisessä jäykässä akselissa, joka oli sekä yksinkertainen rakenteeltaan että edullinen valmistaa. Ennen tehtaalta lähtöään jokainen Rekord sai pintaansa vielä suojaavan vahakerroksen. Etupenkeistä löytyi korkeussäädöt sekä lämmittimet lisävarusteina, ja penkkien vaahtomuovilla ja jousilla toteutettu pehmustus oli toteutettu niin että se siirsi mahdollisimman vähän värähtelyjä. Rekordin tuennassa iskunvaimentimien männänvarren ohjainlaakerit olivat teflonpinnotteiset, ja tämä innovaatio vähensi ratkaisevasti kitkaa ja lisäsi kestävyyttä. Melutaso ohjaamossa oli myös edeltäjiään alhaisempi
Näin kehui esite 100-hevosvoimaista kaasutinversiota. Opel Rekord 2.0 S ?2.0 S -moottorista voi sanoa että siinä ovat teho ja taloudellisuus tasapainossa.. Huippukuntoinen auto säilyykin huippukunnossa, sillä nykyinen omistaja on vahannut auton myös konehuoneestaan ja ensimmäinen omistaja ruosteenestosuojautti auton, vaikkei sillä liiemmin ajellut. 24 03/13
Muita huoltoja ei huoltovihkoon olekaan merkitty, mutta varmaan siitä on joskus öljyjä vaihdeltu, nykyinen omistaja arvioi. Arin tietojen mukaan Rekord ei ollut ainut Opel, jonka tuolloin viisikymppinen, rakennusliikettään pyörittänyt Högberg oli ostanut. Samalla kertaa kaupat olisi kuulemma tehty myös kahdesta Kadetista, jotka hän antoi pojilleen. Kun utelen vaihtuisiko Rekord päikseen vaikkapa uuteen Opeliin, jos autoliikkeestä sellaista ehdotettaisiin, kanta on selkeä: ?Olen minä sitäkin joskus miettinyt, mutta enpä taitaisi vaihtaa. Hän ei vaihtaisi sitä edes uuteen Opeliin, vaikka autoliikkeestä sellaista ehdotettaisiin. lin äänieristyksellä sekä uudenlaisella lattiaeristyksellä. Vanhojen mopojenkin ostoa olen itselleni perustellut sillä, että eihän niitä saa enää mistään, siis ajamattomia.? ARI Järvinen innostui Rekordista juuri sen vähäisen ajomäärän vuoksi. Poraus 95, isku 70 mm. Tuttu havainto sovellettiin autosuunnitteluun kehittämällä sopivia tietokoneoptimointeja ja kokeilemalla tuloksia käytännössä tuulitunnelissa. Auton mukana tulleista dokumenteista voi päätellä joka vuosi katsastetun auton ajomääriä: kun Rekord ensirekisteröitiin 5.10.1979 niin Karjaan Auto ja Koneen tekemään tuhannen kilometrin ensihuoltoon piti ajella jo heinäkuussa 1982. Takana viidellä tukivarrella tuettu jäykkä akseli, kierrejouset, rumpu jarrut. Teho 100 hv/5200 rpm. Vääntömomentti 158 Nm/3400-3800 rpm. ?Hyvän kyydin tämä anta a?, tuumii hän parin sadan kilometrin kokemuksella. LISÄVARUSTEITA oli E-Rekordiin valittavana pitkät listat. Tilavuus 1979 cm3. Tiivistys ovissa ja ikkunoissa oli huolellisempaa kuin aiemmin, ja melutasoon ratkaisevan eron teki ulkopinnan muotoilu, jossa jokaisen yksityiskohdan suunnittelussa oli huomioitu myös ilmavirtauksien aiheuttama melu eri ajonopeuksissa. Rekordin muotoilua myyntiesite kuvailee seuraavasti: ?Linnun tuulelle tarjoama vastinpinta on mahdollisimman pieni. Kauppakirjaan oli vielä erikseen merkitty, että tuolloin liki 30-vuotiaan auton mittarilukema, 4?500 kilometriä, piti todellakin paikkansa. Tuloksena on ihanteellinen, lähinnä luonnollista ilmavirtausta vastaava tuuliprofiili.? Orimattilalaisen Ari Järvisen kokoelmasta löytyy yksi tällainen ihanteellisen tuuliprofiilin omaava Rekord, joka kunnoltaan on kuin suoraan esitteensä kuvituksesta. Kolme kerralla Poikkeuksellisen vähäinen ajomäärä ja sitä kautta uudenveroinen kunto olivat ratkaisevia seikkoja, miksi Ari alkujaan Rekordista kiinnostuikin. Kun auton matkamittarissa on lukemat 6?222 km, pääsee tällä aikakoneella vertailemaan auton mukana tulleen myyntiesitteen ylistyslauseita todellisuuteen. Sen voimien käyttö on taloudellista. Auton hyvä hoito jatkui uudenkin omistajan toimesta ja huhtikuussa 2010 se tarkastettiin 5?980 kilometriä ajettuna museoautoksi maininnalla ?lähes uudenveroinen?. ?Mikähän se on se lähes. Kullanhohtoinen Rekku on yksi Arin vähän ajettujen autojen kokoelmaa. Talvirenkaita ei Rekkuun koskaan katsottu tarpeelliseksi hankkia, sillä suurimman osan ajasta se lienee vain seissyt tallissa. Kun luopuminen viime vuosikymmenen loppupuolella tuli ajankohtaiseksi, ei kummallakaan pojista ollut Rekordiin mielenkiintoa, joten se myytiin syksyllä 2008 Naantaliin Heikki Niittymäelle. Esitteen lupaama äänettömyys, värinättömyys ja ergonomia vastaavat ainakin todellisuutta, sillä ajellessamme kuvauspaikalle ei ohjaamoon kuulu juuri mitään ääniä, ei edes radion. ?Kaikki muu tässä toimiikin, paitsi tuo radio. Radio taisi lähteä lähes jokaiseen yksilöön, mutta löytyi valikoimasta myös vaikkapa sähkötoimiset ikkunat. 01 Merkki ja malli Opel Rekord 02 Vuosimalli 1979 03 Moottori 4-sylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Nokka-akseli kannessa. Kuulamutteriohjaus 06 Kori 4-ovinen itsekantava kokoteräskori 07 Mitat Pituus 459, leveys 173, korkeus 142, akseliväli 267 cm. Paino 1120 kg 03/13 25. Minusta se on kyllä uudenveroinen?, toteaa Ari, jonka omistukseen Opel siirtyi edelliskesänä. Järvisen on tullut ajeltua hankinnallaan vasta muutama sata kilometriä, eikä tarkoitus ole Rekkua paljoa ulkoiluttaakaan, vaikka olisihan tämä ihan hyvä käyttöautona, hän toteaa. Suunnitelmissa oli hankinnan jälkeen etsiä Rekordiin lisävarusteena tarjotut alumiinivanteet, mutta tarkemmin asiaa tuumittuaan päätti hän pitää auton alkuperäisillä, koristekehäisillä peltivanteillaan, joissa on edelleen auton ihmeen pyöreänä pysyneet ensiasennusrenkaat. Kullanhohtoinen Rekku on yksi maalausyrittäjänä toimivan Arin vähän ajettujen autojen kokoelmaa, johon kuuluu Rolls-Roycen ja Ferrarin lisäksi arkisempiakin kulkupelejä, kuten Audi 80, Skoda 120R, Mazda 1300 sekä yksi viimeisimmistä Suomeen tulleista lava-Mosseista, joka on säilynyt ajamattomana. Siitä taisi mennä sulake?, toteaa Ari luotsatessaan kuin sukkasillaan lipuvaa Opelia. Auton häikäisevästä kunnosta saa kiittää sen ensimmäistä omistajaa, nykyisin Raaseporiin kuuluvassa Tenholassa asuvaa Harry Högbergiä. Miksi Högberg Rekordin alkujaan osti on epäselvää, mutta tuskinpa ainakaan tarpeeseen. Puristussuhde 9.0:1 04 Voimansiirto 4-nopeuksinen manuaali vaihteisto, valitsin lattialla. Takaveto 05 Alusta Edessä McPherson -joustintuet, levyjarrut. Myös hyvin vähän ajettuja mopoja on kokoelmaan kertynyt, kun kohdalle on sopivia osunut
Pohjoismaiden kaunein Kun Volkswagen taivutti Kuplansa kauniiksi Karmann-Ghiaksi, päätettiin Renaultilla soveltaa sama idea Dauphineen. Floriden italialainen muotoilu ja kauniit värivaihtoehdot olivat erityisesti naisten mieleen, ja ovat sitä edelleen. Lahti 26 03/13
Renault Floride ´61 03/13 27
ei ainoastaan ohjauspyörän takana, vaan myös itsenäisinä päätöksentekijänä ostotapahtumassa . Tasapainoisen vaikutelman aikaansaamiseksi oli auton keulaa vietävä suhteellisen pitkälle, ja tämäkin muuntautui ammattilaisen käsissä pelkästään eduksi. Etupellin alle saatiin näin valtavan kokoinen tavaratila, joka sekään ei haitannut markkinointia, jos joku nyt järkiseikkoja olisi Floridea ostaessaan myyjältä kysäissyt. Vuonna 1958 Pariisin kansainvälisessä autonäyttelyssä virallisen. Kuumaan konehuoneeseen jäävä jäähdytin pakotti huomioimaan muotoilussa myös moottorin ilmansaannin, jonka Frua osasi kääntää ongelmasta auton kylkien tyylikkäiksi yksityiskohdiksi. Koska auton tuli mieluiten näyttää sivulta katsottuna kaksipaikkaiselta, oli etuistuimet vietävä mahdollisimman taakse, mutta kuitenkin niin että jo lisääntymään ehtineelle ostajaehdokkaalle voitiin esitellä pienen pientä takapenkkiä, joka ainakin teoriassa kuljetti kahta perillistä. Ja löysihän se, eivätkä myyntiluvut ainakaan laskeneet, kun Karmannista esiteltiin vuosi, pari myöhemmin vielä avoversio. Amerikka, joka markkina-alueena rajattomana nähdyn potentiaalinsa vuoksi oli myös Renaultille tärkeä, oli ottanut Volkkarin kansanautosta taivutetun sport-coupen avosylin vastaan. Renault Floride Amerikkalaiset jälleenmyyjät rohkaisivat Renaultia taivuttamaan taloudellisesta pikkuautostaan huvitteluversion. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine A ina paistava aurinko, lämmin mereltä puhaltava tuuli hiuksissa ja päättymätön loma paratiisissa, kaikkea tätä olivat 50-luvun lopun eurooppalaisten mielikuvat valtamerentakaisesta Floridasta. Kaikki nuo samat mielikuvat tahdottiin liittää myös Renaultin pieneen avoautoon, joka näki päivänvalon Pariisin autonäyttelyssä vuonna 1958. Menestyksen autosta teki sen edullinen hinta, pohjautuihan se suoraan Dauphinen tekniikkaan. Volkkarin perässä Renault Floriden synty sijoituu aikakauteen, jolloin Eurooppa vaurastui ja keskiluokalle auto alkoi muodostua yhä enemmän ylellisyystuotteesta kulutushyödykkeeksi. Rakenteiden oli oltava keveitä, sillä taakse sijoitettava 845-kuutioinen moottori oli voimavaroiltaan varsin rajallinen, eikä sen jatkona ollut kolmipykäläinen vaihteisto mahdollistanut kaksistakaan kiihtyvyyttä. Renaultilta vuonna 1956 markkinoille tulleen kauniin pyöreämuotoisen Dauphinen he olivat jo ottaneet omakseen siinä missä Kuplavolkkarinkin. Kun Volkswagen toi markkinoille veretseisauttavan kauniin ja järkevästi 28 03/13 hinnoitellun Karmann-Ghian vuonna 1955, oltiin Ranskanmaalla varmasti kiinnostuneita seuraamaan vierestä miten Kuplan sporttipainos löytäisi ostajansa. Kun italialainen muotoilu tarkoitti tuolloinkin jo, ei ainoastaan alansa terävintä kärkeä, vaan myös lisäarvoa joka toi tuotteille haluttavuutta, turvauduttiin Renaultilla torinolaisen Garozzeria Ghian palveluksessa olleen Pietro Fruan apuun. Vähästä oli tehtävä paljon, sillä auton jälleenmyyntihinta ei saanut nousta tavoittamattomiin, ja Dauphinen tarveaineetkin asettivat omat rajoitteensa suunnittelulle. Naiset . Juuri amerikkalaisten Renault-jälleenmyyjien toiveet ja rohkaisut sysäsivät Renaultin päätökseen kopioida idea ja taivuttaa Dauphine taloudellisesta pikkuautosta enemmän huvitteluvälineeksi, jollaista amerikkalaiset eurooppalaisautosta odottivat. olivat yhä tärkeämpi kohderyhmä markkinoinnin kannalta
Näillä muutoksilla 1100S-lisänimen saanut Caravelle jatkoi vuoteen 1968, jolloin Renaultilla haudattiin avoautotuotanto vuosikymmeniksi. Käynnistysvaivoja Lahtelaiselta pitkän linjan Renaultharrastaja Jouni Peisalolta löytyy yksi harvoista uutena Suomeen myydyistä ´61 Renault Florideista. Hengissä säilynyt Suomi-Floride lienee melkomoinen harvinaisuus, sillä Peisalon käsityksen mukaan Floridea olisi uutena ehtinyt maahamme tulemaan vain kolmisen kappaletta. Mainonnassa oli poikkeuksetta joko rakastunut nuoripari tai nainen yksin ajamassa luonnon helmaan avoautollaan. Myöskään oivallusta käyttää Brigitte Bardota auton mannekiinina ei voida väheksyä, sillä näyttelijän tuolloinen julkisuusarvo oli valtaisa ja samaistumiskohteen ajelu juuri Floridella ratkaisi varmasti monta autokauppaa. Erillisjousitus ja ajo-ominaisuudet saivat kiitosta, suorituskykyyn sen sijaan toivottiin parannuksia. Niitä tulikin vaiheittain, kun ensin vaihteisto muuttui nelivaihteiseksi ja myöhemmin moottorin tilavuus kasvoi 956 kuutioon. Koneen oikealla puolella on lämmityslaitteen puhallinkotelo, josta lämmin ilma puhalletaan joko takajalkatilaan tai tuulilasille. AUTON takaosasta voisi tarvittaessa kääntää esille pienen takaistuimen. ETULUUKUN alta paljastuu valtavan kokoinen tavaratila. PALJOA punaisempi ei sisustus voisi enää olla. Kojelauta on suoraa lainaa Renault Dauphinesta. Floride, jota Amerikassa markkinoitiin mallinimellä Caravelle, oli alusta alkaen menestys. Sitäkin isompi muutos tapahtui konehuoneessa, jonne asennettiin puhdikkaampi 1?108-kuutioinen moottori ja voimanlähteen etupuolella aiemmin ollut jäähdytin siirrettiin sen takapuolelle. Muuttuneen järjestyksen vuoksi auton sivuissa olleet koristeelliset ilmanottoaukot jäivät pois ja ilma ohjattiin jäähdyttimeen konepellin päälle ilmaantuneesta säleiköstä. Irrotettavaan kovakattoon tehtiin takapenkkiläisille reilusti enemmän päätilaa, silläkin ehdolla että muutos kiistatta vähensi auton linjakkuutta katto päällä. Kauniiden ulkovärien yhdistely sointuviin sisustuksiin miellytti erityisesti naisia, jotka usein löytyivät Floriden mainoskuvissakin ohjauspyörän takaa. Sitä seurannutta Caravellea tulikin autotuonnin vapautumisen myötä enemmän. 03/13 29 T C fa. julkistamisensa saanut Renault Floride sai tavattomasti huomiota. Laaja kiinnostus selittyi osin myös auton 850?000 frangin hinnalla, joka oli varsin kilpailukykyinen hivenen eksoottisempien autojen joukossa. Caravelle MOOTTORIN täysremontin yhteydessä kaikki näkyvät pinnat maalattiin uudelleen. Reilumpi päivitys autoon esiteltiin vuonna 1963, jolloin Floride-mallinimi jäi pois Euroopan markkinoilta ja autoa myytiin kaikkialla Caravellena
Renault Floride FLORIDEN suhteellisen järkevä hinnoittelu tähdättiin samaan aikaan 1?015?000 markkaa maksaneen Karmann Ghia Cabrioletin alapuolelle. GOLFBAGI olisi kyllä mahtunut heittämällä Floriden etukonttiin, mutta asettelemalla mailapussukan istuinten taakse, saattoi viestiä harrastuksestaan kanssaautoilijoillekin. FLORIDE oli lyömätön kulkuväline vaikka naisten hiihtojoukkueelle, sillä sukset kulkivat talveksi paikalleen nostettavan peltikaton telineillä vaivatta. 30 03/13 Kirkkaanpunainen, museorekisteriin vuonna 1998 tarkastettu yksilö putkahti vuonna 2009 Nettiautoon myyntiin. ?Itse asiassa tuo Mira siitä kiinnostui. Näytin sille vain, että katsos täällä olisi tällainen mynnissä ja sehän siitä innostui?, selventää omistaja hankintaa. Tammisaaressa vuodesta 2003 ollut yksilö oli käynyt omistajalleen tarpeettomaksi ja hankalaksi säilyttää, joten se jouti lähteä jollekin enemmän aiheesta kiinnostuneelle. Talvikäytön varmistamiseksi moottoriin oli tuolloin asennettu lohkolämmitin, joka edelleen löytyy paikoiltaan. Kauanko hammaslääkäri autoaan piti, on hämärän peitossa, eikä kaikista omistajanvaihdoksista ole säilynyt dokumentteja. Auton mukana tulleen museoajoneuvotodistuksen historiatiedot selventivät vain auton siirtyneen Luvialta porilaiselle Petteri Mäkiselle, jonka aikana Floride museoinnin myötä siirtyi valkopohjaisista TPK? 566-tunnuksista nykyisiin kilpiinsä. ?Sitten sitä päivä hinailtiin käymään siellä Tammisaaressa. Joskus 90-luvulla tehdyn entisöinnin yhteydessä uudelleenverhoillut istuimet vaativat jo perusteellista puhdistusta sekä paikoittain. Peisalon tietojen mukaan Floride olisi uutena myyty Poriin hammaslääkärinä toimineelle naiselle, joka käytti autoaan ympärivuotisessa ajossa. Olen kuitenkin autonasentaja ammatiltani ja Fordillakin ollut monta vuotta töissä, että pitäisi jotain näistä ymmärtää?, Jouni toteaa ja jatkaa: ?Kun sen keväällä ottaa taas liikenteeseen niin ryyppy on purettava ja herkistettävä osat, muuten se ei lähde käyntiin. Korjauskirjan avulla osat löysivät takaisin paikoilleen, muttei täysin ongelmitta: ?Minä en ole ihan varma tajuanko sitä vieläkään. Tutustuminen oli sen verran perusteellista, että paikaltaan pois nostettu moottori sai osakseen täydellisen remontin sekä uuden starttimoottorin rikkoutuneen tilalle. Kun se viimein saatiin käymään, niin ei sitä uskallettu enää sammuttaa, kun ei siinä starttikaan toiminut?, Kuvailee Jouni hankintakuntoa. Kun kauppoihin oli päästy, nippanappa käynnissä pysyneen auton saattoi ajaa Tammisaaresta uuteen kotiinsa Lahteen. Osia maailmalta Ensimmäinen talvi meni uuteen hankintaan tutustuessa. Monimutkaisen rakenteen komponentit tulivat auton mukana purkissa valmiiksi irrotettuna, sillä jollain edellisistä omistajista oli loppunut usko sen kuntoonsaamisesta. Käynnistysongelmia Florideissa oli aiheuttanut kaasuttimen rikastin, jonka lähes myyttistä toimintaa säätelee pakosarjan lämpötila. Jos sillä ajaisi joka päivä, niin se ehkä toimisi, eikä mekanismia voi oikein voidellakaan, sillä bensa huuhtelee öljyt pois.? Myös sisustus kaipasi huomiota
Mieltymystään ranskalaismerkkiin ei hän kykene tarkemmin selittämään, jostain syystä niitä on vain ollut sekä pitkään että useita. Teho 32 hv 04 Voimansiirto 4-nopeuksinen täyssynkronoitu manuaalivaihteisto, valitsin lattialla. Osia on metsästetty ulkomaita myöten. Esille taittuvasta takapenkistään huolimatta rajallisen kantavuutensa vuoksi vain kaksipaikkaiseksi rekisteröidyllä Floridella on pysytty toistaiseksi kotimaisissa tapahtumissa. Samalla innolla autosta irrotettiin myös metritolkulla vanhoja kovettuneita tiivisteitä, joita korvattiin niiltä osin, mitä uutta oli saatavilla. Osa tiivisteitä oli itse haettava auton kotimaasta Ranskasta. Takana sekä pitkittäiset, että poikittaiset tukivarret. Matka pidemmälle taittuu nopeasti vaikkapa tallista löytyvällä ripeäkulkuisella A310 Alpinella, jonka takapenkeille mahtuvat perheen tyttäretkin. Kierrejouset, levyjarrut 06 Kori 2-ovinen itsekantava koko teräskori, irrotettava kova-/ kangaskatto 07 Mitat Pituus 426, leveys 157, korkeus 131, akseliväli 227 cm. Paino 800 kg 03/13 31. Vuonna 2010 Nummelassa olleessa kokoontumisessa sen tyylikkyys sai erityishuomiota, kun se tuli valituksi Pohjoismaiden kauneimmaksi Renaultiksi. 01 Merkki ja malli Renault Floride 02 Vuosimalli 1961 03 Moottori 4-sylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori takana pitkittäin. Poraus 58, isku 80 mm, tilavuus 845 cm3. Kun kerran verhoilu oli autosta purettu, oli hyvä purkaa naarmuuntunut kojelautakin maalausta varten. Ajo valon kehykset tulivat hollantilaiselta harras tajalta ja tiivisteitä on itse haettu Ranskasta. ratkenneiden ompeleiden korjauksen. Alkuperäinen valkoinen kangaskatto oli kaikkea muuta kuin valkoinen, mutta puhdistuksella kirkkaus palasi. Ideointi tapahtumapaikkaa vaihtavasta pohjoismaisesta Renault-kokootumisajosta toteutui vuonna 1991, ja niistä muodostuikin Peisalolle saman tien jokakesäinen perinne. ?No kun on ensimmäisestä saakka käynyt, niin ei viitsi niitä väliinkään enää jättää?, hän perustelee. Suomalaisharrastajien innostus ulkomaisiin Renault-kokoontumisajoihin on ollut laskusuunnassa, sillä kun joskus niihin matkattiin täältä letkassa, on viimeiset kolme vuotta Peisalo ollut ainut suomalaisosallistuja. Takaveto 05 Alusta Edessä päällekkäiset kolmio tukivarret, kallistuksenvakain, hammastanko-ohjaus. Varaosiltaan haasteelliseen autoon on muutenkin jouduttu metsästämään osia ulkomailta ja muun muassa vaikeasti löydettävät ajovalokehykset löytyivät hollantilaiselta Renault-harrastajalta. Mykistynyt radio vaihtui väliaikaisesti Saloran automaattiin, mutta alkuperäinen uutena Florideen tarjottu Blaupunkt tekee korjattuna paluun kojelautaan. ?Vielähän siinä olisi paljon tekemistä, lähinnä sähköt, jotka tarvitsisi tehdä autoon kokonaan uudestaan, sillä se välillä polttaa sulaketta ilman mitään järkevää syytä?, suunnittelee Lahden Autokorilla linjurien sähköjä työkseen tekevä Jouni. Pelkät ranskalaiset Vuonna 1985 liikenteen sekaan 16 Renaultillaan lähtenyt Peisalo innostui merkki- kerhotoiminnasta vuonna 1990, kun alle vaihtui Fuego
80-luvun tyylittely ja ergonomia kaikkialla tekevät pitkän matkan taittamisesta juhlaa arkenakin. 32 03/13 Kokkola. Mitsubishi Sapporo ?90 Timantin särmät Istu loistoauton kabiiniin ja aisti kaikilla tunnoillasi sinua ympäröivä sinisen unen kaltainen epätodellinen tunnelma
Sieltä se päätyi sitten Ulvilaan vaihtoon syksyllä 2010 ilmeisesti vanhempaan Mercedes-Benziin. Sieltä oli vain kivenheiton matka hangessa odottelevan Mitsun tykö. Entistä parempaan käyttökuntoon ?Sovin kaupoista puhelimitse tammikuussa 2011, kun olin ensin vielä käynyt uudelleen sitä katsomassa ja koeajamassa päivänvalossa. 03/13 33. K olmen timantin varustamolle neliovinen Sapporo vuosilta 1987?90 merkitsi parasta ja kalleinta, mitä maahamme tuotiin. Suomessa 90-luvun alkuun jäivät aaltoliikkeen tavoin myös Mitsubishin menestyksen vuodet, vaikka itse tuotteissa ei ollut mitään vikaa. Autoja maahantuonut Helkama vain hinnoitteli tuotteensa rohkeasti, ja lamavuosiin päästyä tämä heijastui väistämättä myyntikäyriin. Tähän ulvilalaiseen, enimmäkseen MB:n tuotteita myyvään liikkeeseen saapuessaan kilometrit olivat lisääntyneet vielä noin 25?000 yksiköllä. Teksti: Sami Korhonen Kuvat: Paula Tavasti Iltahämärässä, toisen auton valoissa Antti kyykisteli hangessa koputellen Sapporon helmoja. Tuolloin työkuvioiden takia Kristiinankaupungissa asuneella Antilla oli hyvin aikaa sekä mahdollisuuksia pyöriä Satakunnan seuduilla junaliikenteen aikatauluvariaatioiden takia; lähin rautatieasema kun on Porissa, ja tyttöystävän opiskellessa Kouvolassa tuli tätä kyydittyä Porin asemalle varsin usein. Hän muistelee lisäksi auton tainneen olla automaattivaihteinen. On hämmästyttävää, miten ylellinen Sapporo tavalliseen E-kymppisarjan 1,6-litraiseen Galantiin verrattuna saa tuon sinänsä erittäin laadukkaan perusmallin tuntumaan todelliselta budjettiratkaisulta: Sapporossa laatu näkyy yksityiskohdissa. ?Nuoruuteni auto ja haaveunieni kohde? Nykyisin Klassikot-lehden toimittajana työskentelevä Antti Kautonen muistelee ensimmäisen kohtaamisensa Sapporoiden kanssa tapahtuneen joskus vuoden 1990 tietämillä Kouvolan silloisessa Scan-Autossa. Tummansininen Sapporo jäi jonnekin muistin lokeroihin, ja varmastikin siivitti Antin myöhempää ostopäätöstä oman yksilön kohdalla. Karkkilan Teboilin omistaja Riitta Vaara oli tarinan auton ensimmäinen omistaja, ja hän hankki sen omistukseensa vuonna 1990. Karkkilan maisemissa auto vietti koko 90-luvun päätyen samalla seudulla asuneelle vanhemmalle mieshenkilölle vielä hyväksi toviksi. Pyyntihinta lienee ollut kuitenkin sieltä asiallisimmasta päästä kilometrimäärän ollessa vasta 90?000 kilometrin tuntumassa. Perheen kakkosauton valinnassa oli päädytty Fiat 127 Super Stellaan, jonka heille sai myytyä Olli Gardemeister, erään kuuluisan rallitähden isä. Autokuume kiristi otettaan. Antti oli piipahtanut ensimmäisen kerran katsomassa Sapporoa liikkeen pihassa jo marrasjoulukuun tietämillä. Toisen auton valoissa kyykistellen, koputellen ja sormilla kosketellen kaaria, helmaa sekä pohjaa. Hän joutui luopumaan autosta sittemmin ilmeisesti sairauden vuoksi. Sapporon oli sillä kertaa hakenut pois ilmeisesti forssalainen Mitsubishiharrastaja, jonka jälkeen auto vietti vähän aikaa Noormarkussa. Lopulta auto oli päätynyt pitkään säilytykseen päätellen seisontavakuutuskausista rekisteritiedoissa ja kokopeitteen narujen jättämistä häivähdyksistä maalipinnassa. Itse asiassa Antilla on muistikuva vuosien takaa Nettiautosta, jossa nimenomaan tämä yksilö taisi olla silloin jo tarjolla, hintapyynnön tuntuessa hänestä kuitenkin suolaiselta. Ainakin jäljelle jääneet dokumentit kertovat katsastusten välisten kilometrien jääneen hyvin vähäisiksi. Hallissa oli sisällä myös Mitsubishi Sapporo, jota Antti tuolloin viisivuotiaana tutki sangen tarkoin silmin, etenkin ohjauskonsolin moninaiset nappulat merkille pannen
Sen hiominen sekä siistiminen kuumassa kesäauringossa lienee ollut mukavaa puuhaa, samoin viileässä kellarissa kaikessa rauhassa maalaaminen, minkä jälkeen siitä tuli täysin hyväksyttävän kuntoinen. Takaakselin palkki näyttää olevan kuin muutaman vuoden ikäisestä autosta,? Antti kertoo. Kosmeettista kesäkunnostusta ?Kesäpyörien kumi oli päässyt aika koppuraksi enkä suuremmin pitänyt auton mukana tulleista nakkipuolaisista Carisma-vanteista keskiölätkällä. Möin ne pois Volvo V40 -kuljettajalle ja hankin tilalle 90-luvun lopun Galantin turbiinimallin vanteet, jotka mielestäni käyvät autoon vähintään yhtä hyvin kuin alkuperäiset lumihiutalekuvioiset. Autoon ilman muuta kuuluvan ilmastoinnin hän täytätti kotiseudulla käydessään kymenlaaksolaisessa kylmä-alan huollossa ja nyt Sapporo alkoikin olla valmis kesän todelliseen kohokohtaan.. Mitsubishi Sapporo ?Oli hienoa antaa Sapporon hyrrätä cruise päällä tunteja kerrallaan, ohjata sitä sekä Öölannin että Juutinrauman silloilla.? Tingin hintaa alemmaksi jo silloin ja puhelimessa hiukan lisää. Aika pian ilmeni jarrupääsylinterin korjaustarve, koska poljintuntuma meni huonoksi. Tämän lisäksi auto vuoti öljyä melko reippaasti, mitä ensin korjattiin tiivistämällä öljypohja ja venttiilikoppa kunnolla. tai ansiosta . Ensimmäisestä katsastuksesta selvittiin mallikkaasti ja sanomista tuli vain toisesta raidetangonpäästä, jotka molemmat kuitenkin uusittiin. Toukokuussa Antti päätti hoitaa Sapporon helmasynnit kertaheitolla kuntoon. Sellaiset Sapporossa on talvirenkaissa, mutta niitä pitäisi kyllä jonkin verran ehostaa.? Auton vararengas sekä työkalut olivat jääneet jollekulle entisistä omistajista, ja alkuperäisen tilalle oli vaihtunut vanteen ja pulttijaon perusteella Seat Ibizan 4X98-jaon vanne. Sellainen ei ihan heittämällä mene 4X114,3-jakoiseen autoon, mutta onneksi vararenkaalle tuli tarvetta vasta, kun Antti oli hankkinut oikeanlaisen alkuperäisen. Samoihin aikoihin Sapporosta restauroitiin myös kulahtamaan päässyt takaspoileri. Tuo operaatio hillitsi öljyn vuotamista jonkin verran, mutta sitä jäi vuotamaan vielä ainakin hihnapyörän stefasta,. Peltikorjaamo hiekkapuhalsi molemmat helmat ja maalasi ne erittäin siististi. Kaaret ovat pysyneet ruosteettomina ja isojen, melko karmeannäköisten roiskeläppien takia . Sitä ennen oli puunattu 34 03/13 raivokkaasti Simonizin legendaarisella peltipurkkivahalla melko elottomaksi päässyttä auton maalipintaa vähintäänkin tyydyttäviä tuloksia saavuttaen, vaikkakin Antti toteaa kyseisen tuotteen levityksen olleen ?tautisen duunin, mutta tulos oli palkitseva ja vahan pysyvyys todella hyvää luokkaa.. Pohja on niin ikään hienossa kunnossa, ajoissa massattu ja suojaus on pysynyt ehyenä. Sitten otettiin yhteyttä hyväksi tiedettyyn ammattimieheen. Ilmeisesti vähäisten talviajojen takia Sapporossa ei ollut sen suuremmin ruostetta, vain helmojen listojen kiinnityskohdat olivat muhineet. ?Lisäksi helmat tarvitsivat pienet laput peltiä takapäähän. takakulmien pelti on kovaa ja rikkumatonta. Antti kertoilee huolekkaista alkumetreistään uuden Mitsun onnellisena omistajana. Autolle itselleen oli arvattavasti onni, että se päätyi nyt hyvään arvostavaan kotiin. Sitten käytiin hakemassa Sapporo pois liikkeestä kaverin kanssa ja saatiin se kotiin viikonlopuksi.? Käyttökunnostus alkoi melkein välittömästi, sillä seuraavalla viikolla Antti vaihdatti jarrunesteet auton pitkän ajamattomuuden takia. ?Tämä ei mennyt huoltokorjaamolla ihan niin kuin oli tarkoitus, koska jarrujen ilmaamiseen tarvittiin useampi reissu. Antti siisti samalla myös puskurin etulipan, jonka maalissa oli pari halkeamaa
Teholukemat ottivat Sapporosta Sigmaan hypättäessä melkoisen loikan: siinä missä Sapporon 2,4-litraisesta 4G64-moottorista saatiin sivistyneesti riittävät 124 hevosta, oli 24-venttiilisellä kolmelitraisella V6-moottorilla varustetussa huippumallin Sigmassa yli 200 hevosvoimaa. 03/13 35. Ei liene ihme, että moni päätyi tuolloin W124-mallin Mersuun. Sapporo korvattiin 90-luvulle siirryttäessä modernimman ja eurooppalaisemman näköisellä haikeulaisella Sigmalla, jossa myös oli edistynyttä tekniikkaa aina nelipyöräohjaukseen asti. Australiassa tästä mallista puolestaan toteutettiin kotimarkkinoille erillinen Magna-mallisarja, joka oli käytännössä keskeltä levennetty. Moottorivaihtoehtona oli vanhempaa perua oleva 2.6-litrainen Astron-nelonen. Kalliimpi, automaattivaihteinen auto puolestaan tuli aina kattoluukun ja ECS:n kanssa, ja pyyntihinta oli vuonna 1990 huomattavat 227?000 markkaa . Muilla markkinoilla tämä E15-E16-korimallin auto tunnettiin Eternana, Magnana, Sigmana, Galant Sigmana ja Galant Sigma Hardtopina, ja keulalla komeili korinvärisen muovisäleikön sijaan krominen toteutus. Edullisempi, artikkelin mallinen auto oli manuaalivaihteinen, ilman kattoluukkua ja ECS-jousitusta. nykyrahassa noin 60?000 euroa. Sen lisäksi, että autossa oli useasti (sanalla sanoen todella hieno) digitaalimittaristo, säätyi auton jousitus sähköisellä ECS-järjestelmällä, joka madalsi auton jousitusta automaattisesti, kun tietty moottoritienopeus saavutettiin. Pehmeä kahdeksankymmentälukuinen veluuri täyttää kiilamaisen auton ohjaamon joka nurkan, ja kutsuva takaistuin odottaa salarymania. MITSUBISHIN suunnitteluosastolta on ilmeisesti käyty ottamassa mallia Citroënilta. Ranskalaismallinen yksipuolainen ohjauspyörä jättää säätimet ja painikkeet näkyville, ja kaikki oleellinen on tuotu erilliseen säätökonsoliin kuljettajan sormenpäiden ulottuville. Copenhagen Calling ?Heinäkuun lopussa oli aika tehdä reissu Kööpenhaminaan ja takaisin. Tästä Sapporo selviytyi esimerkillisesti, piti vain tankkauksissa pitää silmällä öljytasoa hiljaisen öljyntiputtelun vuoksi. Köpiksen parkkihallien luiskat ovat muuten älyttömän ahtaat ja jyrkät, tuntui kuin olisi pysäköinyt lentotukialusta. Oli hieno syöttää lainanavigaattoriin aina seuraava suunniteltu kaupunkikohde ja antaa auton hyrrätä cruise päällä tunteja kerrallaan, ohjata Sapporoa sekä Öölannin että Juutinrauman silloilla. Telttailukamat kulkivat isossa kontissa mukavasti, vaikkei sää aina suosinutkaan ja Sapporolla piti koluta matkustajakoteja etsien sitä kaupungin viimeistä vapaata huonetta.? Syksyllä koitti muutto Kokkolaan, ja tätä ennen oli haettu Sapporolla hirmuinen lasti tavaraa Kouvolasta Anun valmistuessa ammattikorkeakoulusta. Yhdysvalloissa tuolloisen Sigman konepellin alla työskenteli kolmelitrainen V6, ja sen kaveriksi asennettiin aina automaattivaihteisto. MITSUBISHI SAPPORO E16A TUMMANSININEN väri on kabiinissa läsnä kaikkialla. Puinen tavara-arkku sopi takakonttiin kuin mittojen mukaan tehty. ?Syksyllä hoidatin viimein tuon autoa vaivanneen lievän öljyntiputtelun kerralla kuntoon vaihdattaen merkkihuollossa kaikki jakopään tiivisteet ja tietysti myös kaikki asiaan kuuluvat hihnat ja kiristimet samalla. Ajoittamalla Silent Shaft -tasapaino- Frankfurtin automessuilla 1987 esiteltyä Mitsubishia kutsuttiin Sapporoksi vain Euroopassa. UudessaSeelannissa Sigmat painivat poliisiautoina, ja mustavalkoinen poliisiväritys Sapporon näköisessä autossa on kieltämättä lystikäs. Suomen markkinoilla tarjolla olleet Sapporot jakautuivat kahteen varustelutasoon
Varsinkin, kun monessa varaosaliikkeessä ensimmäinen vastaus Sapporon osien kyselyyn on ollut: ?Mikäs se semmoinen on?? Erityisiä huomioita Antti jatkaa todella hienoon kuntoon saattamansa Sapporon tarinaa: ?Pakosarjan uuden lämpöpellin lisäksi viimeisimpiä kohennustöitä on ollut konetilan siistiminen juhannuksen alla. Koko omistussuhteen ajan minua oli rasittanut konehuoneen laitojen paksu tumma lika, mistä lie kertynyt vuosien mittaan. Omapaino 1255-1345 kg varustelusta riippuen. 07 Suorituskyky Huippunopeus 195 km/h, 0-100 km/h 10,3 s. Autokuume nousee taas uudelleen... 01 Merkki ja malli Mitsubishi Sapporo E16A 02 Vuosimalli 1990 03 Moottori 4G64 4-sylinterinen neste jäähdytteinen OHC-rivimoottori. Sylinteritilavuus: 2351 cm3, sylinterin halkaisija ja iskunpituus 86,5 x 100, puristus 9,5:1. Ja tuo käsittämätön sininen veluurisisustus, joka on kaikessa outoudessaan makea! Puuttuu vain pitsiset pääntukisuojat aitoon ja alkuperäiseen japanilaistyyliin.? Tulevaisuuden näkymissä saattaa Antilla siinnellä siirtyminen jonkin toisen japanilaisen klassikon rattiin, mutta harkinnassa olisi myös Alfa Romeo 75 tai Citroën CX/XM, jos hyvä yksilö löytyisi. Jonkinlaisena varotoimena hän hankki oululaiselta Sapporo-harrastajalta takakontillisen käytettyjä varaosia: mikäli osantarve iskisi, sen tarpeellisen osan löytäisi kyllä ilman tiskillä asiointia. Teho 124 hevosvoimaa / 5000 rpm. Vääntömomentti 189 Nm / 3500 rpm. 04 Voimansiirto 5-vaihteinen manuaali, etuveto 05 Kori 4-ovinen itsekantava teräskori 06 Mitat Pituus 4660, leveys 1700, korkeus 1370 mm, akseliväli 2600, raideväli edessä 1445, raideväli takana 1415 mm. Mikään muu lievempi puhdistustuote ei koskaan auttanut, kunnes kipaisin tärpättipullon ja kokeilin sitä pieneen kohtaan. Siitä se lähtee, harrastus jatkuu. Antti puntaroi alunperin muitakin vaihtoehtoja, 36 03/13 SILENT Shaft -tasapainoakseleilla varustettu 2,4-litrainen 4G64-moottori on nelisylinteriseksi koneeksi käynniltään yllättävän sivistynyt. Tehoa 124 hevosvoimaa. ?CABIN crew, please be seated for take-off.? esimerkiksi Saab 9000:a, Peugeot 505:ta tai E30-mallin BMW 324d:tä, mutta mikään niistä ei sytyttänyt häntä samalla lailla kuin Mitsubishi monine yksityiskohtineen: ?Plussaa saavat erityisesti karmittomat ikkunat takaikkunoiden erikoisia laskevia kulmia myöten. Mitsubishi Sapporo ?Tuo käsittämätön sininen sisustus on kaikessa outoudessaan makea! Puuttuu vain pitsiset pääntukisuojat.? akselit oikein, päästiin myös autoa vaivanneesta, 3?000 kierroksen paikkeilla ilmenneestä resonoinnista ja Sapporo oli huollosta hakiessa kuin toinen auto käynnin tasoittumisen takia?, Antti tarinoi. Talven tullessa autosta menivät vielä vaihtoon vetonivelet sekä äänenvaimennin. Toinen kova juttu on yksipuolainen ratti, joka vetoaa sisäiseen Citikka-mieheeni. Kun lika alkoi heti lähteä, homma karkasi täysin lapasesta ja puunasin paikkoja tuntikaupalla välittämättä hyttysistä.. Jälki oli valmiina hyvää, mutta nuo pienet viheliäiset lentosotamiehet, joita viime kesänä oli erityisen paljon, tökkivät käsivarsien ihon täyteen paukamia. Ilmastoitu, melkein kun ministeritason Mitsu on Antin ensimmäinen varsinainen harrasteauto. Varaosaliikkeen mukaan tilattu tarvikeosa olisi viimeinen Walker-takapönttö Suomessa saatavilla olevista, eli näin ne alkavat vuosien vieriessä japsien osat hiipua. Pietarsaaressa sijaitsevan Mitsu-huollon osasaatavuus sen sijaan on vielä kelpo luokkaa, joten Antti harkitsee hankkivansa sieltä vielä jotakin, ehkäpä uuden tuulilasin
Opastus Osoite: Kiljavan Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 2.6.2013 klo 9-16 Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Parkkimaksu 5. kaksipyöräiset ja myyntipuolelle 4x6m 20?. Opastus perille. Opastus perille. Myös ajonestoavaimet. Lukitus- ja heloitustuotteet, hälytys- ja kulunvalvontajärjestelmät, avainpalvelu, kiinteistötarvikkeet ja kaikki alan työt. Asiantunteva suunnitelupalvelu. Järj. Järj. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki | Tiedustelut: Mika Lönnrot 050 517 2026. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki MA Syötävää ja juota Parkkimaksu 2 E. auto, 2. ONKO SINULLA ONGELMA LÖYTÄÄ AVAIMIA AUTOOSI. Autamme mielellämme! Valikoimassamme on avainaihioita useimpiin ajoneuvoihin. 09-274 4260 Avoinna: ma-pe 8-18, ja la 10-14 www.tuusulanlukko.fi XII MASIINA MEETING ROMPETORI ROMPETORI & VIII MASIINA MEETING Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 31.5.2009 klo 9?16. RO Nurmijärv Työtehoseur 31.5.200 MUSEOAJONEUVONÄYTTELY Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Parkkimaksu 2 E. Tuote- ja asennustakuu. Hyrylänkatu 6, Tuusula | Puh
Kokkola 38 03/13
Kun pomo alkoi ehdottamaan että osta siitä auto pois, ei siinä tarvinnut juuri muuta kuin lyödä kättä päälle.? 03/13 39. Sen jälkeen auto oli pitkään pois kilvistä, mutta otin sen taas viime kesänä käyttöön.? Nyt 36-vuotiaan kokkolalaismiehen tallista on löytynyt lisäksi 2,3-litraiselle koneelle tuplakaasareille ja viisivaihteiselle laatikolle muutoskatsastettu HC-korimallin Vauxhall Viva sekä Kuplan tavoin alkuperäiskuntoinen ?64 Opel Rekord. Kaiser Manhattan ?54 Kolmen suuren yhdysvaltalaisen autokonsernin varjoon jäi monta pientä ja mielenkiintoista valmistajaa. Ja museoauto on Kaiserkin. ?Oikeastaan auton ostamiseen vain tarjoutui tilaisuus. Ennen vanhaan autosta piti suorittaa kaikki maksut ennen kuin sen sai tullialueelta pois. Manhattan makasi ensimmäisen suomalaisomistajan tallissa liikkumatta toistakymmentä vuotta. ?Pomoni ei vain saanut projektia ikinä aloitettua. Työpaikkani pomolla on neljä Studebakeria, minkä lisäksi hän oli ostanut tuttavansa yrityksen maahantuoman Kaiserin koska piti korimallista. Kaiser-Frazerin lyhyt tähdenlento tuotti persoonallisia automalleja, joista yksi tunnetuimpia löytyy Jami Määttälän tallista. Teksti: Arttu Toivonen Kuvat: Tuukka Erkkilä J ami Määttälä muistelee autoharrastushistoriaansa seuraavasti: ?Ostin jo ennen mopoikää, 13-vuotiaana ensimmäisen autoni, ?66-mallisen Kuplavolkkarin jolla ajoin sitten 1990-luvun loppupuolella. Hän ei kuitenkaan koskaan saanut laitetta katsastettua Suomeen, ja auto jäi vain seisomaan.? Oregonista Suomeen Kaiser kulkeutui reilun parinkymmenen vuoden takaisen klassikkoautobuumin aikaan, kun sen tuotti maahan sittemmin kuollut ja kuopattu Northwest Car. ?Sillä firmalla tosin meni huonosti jo siinä vaiheessa kun Kaiser tuli Suomeen, ja auto makasi tullihäkissä vuoden verran ennen kuin se saatiin verotettua ja tullattua Suomeen?, Jami kertaa takavuosien käytäntöjä. Tänä päivänä omistuksessa on lisäksi museoleimatut Hillman Super Minx ja aiemmin Klassikot-lehdessä esitelty Willys Aero. Kävin kerran katsomassa siellä autoja, ja kiinnitin huomioni Kaiserin
osittain ehkä räpiköidäkseen mukana kolmen. Valo oli varmaan kulkeutunut sieltä varaosana Yhdysvaltoihin, ja pakattu auton mukaan sen lähtiessä Suomeen?, Jami miettii. Kaiser oli teknisesti monella tapaa edistyneempi kuin moni kilpailijansa, mutta sekään ei riittänyt yleisön mielenkiinnon ylläpitämiseksi. autohan oli lievästi projektikuntoinen. ?Hetken siinä meni näprätessä, mutta auto saatiin käyntiin ja jarrutkin siihen kuntoon että Kaiser saatiin siirrettyä omaan talliin. Auto maalattiin myös kokonaan tuolloin, mutta koria ei otettu rungolta irti, vaikka esimerkiksi keulasta purin 40 03/13 kaikki pellit pois projektia varten?, Jami kertoo. Reilun vuoden puuhailun jälkeen Kaiser sai viimein leiman ja ihka omat rekisterikilvet, vuonna 2003. Kaksi punaista valoa Uudelleen käyttöön otettaessa auton moottoria ei avattu. Apua osien metsästyksessä saatiin suomalaisten alan harrastajien hyvin tuntemalta ruotsalaisvahvistukselta, suomalaissyntyiseltä Mano Forsmanilta. ?Joitain osia löytyi Manon omista varastoista, osa taas tuli Amerikasta. Kone purettiin, ja sinne vaihdettiin männänrenkaat, nokka-akselin laakerit, kiertokangen laakerit sekä uusi öljypumppu ja venttiilit koneistettiin. Vähän siinä oli epäonneakin matkassa, sillä lohko oli halki yhden venttiilin juuresta sylinteriin. Aloin kunnostusprojektin, joka vaati hieman, mutta yllättävän vähän hitsaamista. Kuljettajan puolen etulattia uusittiin kokonaan, mutta kartturin puolelle riitti vain muutama pieni paikka. Kaiser Manhattan Tekninen edistyneisyyskään ei riittänyt ylläpitämään yleisön mielenkiintoa. OHJAUSPYLVÄÄN ympäri kiertyvä nopeusmittari on yksi aikakautensa persoonallisimpia ratkaisuja. Jamin autoa ei ole ylientisöity sisältä, vaan vuodet näkyvät viehättävällä tavalla. Tuolloin elettiin vuotta 2002, ja Jami otti Kaiserin työn alle . Kaiser Darrin oli ensimmäinen lasikuitukorinen urheiluauto (jonka ovet liukuivat etulokasuojien sisään), tavanomaisempiin malleihin kuten Manhattaniin sai erikoisia varusteita, ja sellainen on Jaminkin autossa ollut uutena. Ahtimella Yksi tähän autoyksilöön lisävarusteena hankittu osa Manhattanista vielä puuttuu. Päädyin kuitenkin vaihtamaan lohkon, kun kälviäläiseltä Juhani Mäkelältä löytyi ylimääräinen lohko?, Jami kertoo. Edesmenneen autokonsernin tuotteisiin varaosien löytämisen luulisi olevan erityisen hankalaa vaikkapa ?55??57 Chevyihin verrattuna, mutta Kaiserin moottorin kohdalla ongelma ei ole aivan ilmeinen. ?Myöhemmin selvisi että moottori on Continentalin rivikuutosen lisenssikopio, ja sitä on käytetty isoissa trukeissa ilmeisesti vielä 1980-luvulla, joten osia löytyy aika helposti.? Se toinen punainen valo oli takasiiven päällä ollut valolista, joka oli täysin säpäleinä Jamin aloittaessa kunnostusta. Ei se halkeama iso ollut, etten tiedä olisiko se aiheuttanut sitten mitään. Jami vaihtoi kaikki nesteet ja Kaiserin sivuventtiilikuutonen lähti nöyrästi humisemaan. ?Se kävi ihan hyvin ja liikkui eteen ja taakse, mutta siihen ilmestyi lopulta sellaista ongelmaa että kun moottori lämpeni, niin se alkoi vilkuttamaan punaista öljyvaloa?, Jami kertoo. Vuonna 2005 oli aika avata Kaiserin voimanlähde peruskunnostusta varten. Takaluukusta löytyi kuitenkin ehjä ja uusi muovipussiin pakattu valo. ?Siinä pussissa luki Argentina. Kaiserin muotithan myytiin jenkkivalmistuksen päättymisen jälkeen vuonna 1955 Argentiinaan, jossa autoa tehtiin Carabela-nimellä pitkälle 1960-luvulle saakka. Kaiser tarjosi vuosimallista 1954 alkaen 226-kuutiotuumaiseen koneeseensa McCullochin valmistamaa mekaanista ahdinta
1950-luvun tekniikat ja materiaalit tosin aiheuttivat sen, että ahdetun Kaiserin moottorin huoltoväli lyheni - kiltisti sanottuna. Vähäisellä käytöllä olevan museoauton kohdalla ongelma ei kuitenkaan suuri. ?Mieli tekisi sellainen ahdin hankkia, ja olisi niitä mahdollista löytää, mutta se on vähän rahakysymys. Niiden hinnat ovat nimittäin aika korkeita. Vakiokoneessa on 118 hevosvoimaa, ja ahtimella käytössä on kaikki 140 hevosvoimaa?, Jami naurahtaa. Kuusisylinteriseksi keskikokoiseksi jenkkiautoksi Manhattan oli kuitenkin ripeä. eikä se kaikkein tavallisin harrastekohde. MANHATTAN on nykymittapuulla valtavan kokoinen auto, mutta samalla yksi oman aikansa sulavalinjaisimpia. Liki 5,4 metrin mittainen auto näyttää kokoaan sirommalta. 01 Merkki ja malli Kaiser Manhattan 02 Vuosimalli 1954 03 Moottori Nestejäähdytteinen, kuusi sylinterinen rivimoottori edessä pitkittäin, sivuventtiilirakenne, iskutilavuus 3707cm3. Suurin teho 118 hv (McCulloch VS57-ahtimella 140 hv) 04 Voimansiirto GM:n nelivaihteinen Hydramaticautomaattivaihteisto, takaveto 05 Alusta Edessä erillisjousitus päällekkäisin tukivarsin, jäykkä taka-akseli, erillinen runko 06 Kori Neliovinen teräsrakenteinen porrasperä 07 Mitat KONEHUONEESTA olisi pitänyt löytyä kahdeksansylinterinen kulmamoottori, jotta yleisön mielenkiinto olisi pysynyt yllä. Edes McCullochin mekaaninen ahdin ei houkutellut tarpeeksi ostajia. Pituus 536, leveys 190, korkeus 153, maavara 17, akseliväli 301 cm, paino 1529 kg 09 Valmistusmäärä 4107 kpl (Ahdettuja sedaneita) 03/13 41. McCulloch-ahdin nimittäin teki moottorista suorastaan epäluotettavamman, kasvaneiden kuormien vuoksi. amerikkalaisen auton moottoria, V8:ia. ?Vaikka ei sillä kovin paljoa tehoa saada. En ole nyt muutamaan vuoteen niitä edes katsonut eBaysta.? Muuten Jamin Kaiser on toiminut pelkillä perushuolloilla. ?Tallissa on sen verran muitakin autoja, että Manhattanille tulee kilometrejä vuodesssa ehkä tuhannen kappaletta?, Jami summaa. Suomen muutamankymmenen Kaiserin kantaan pitkään kotimaan kamaralla viihtynyt erikoisuus on hyvä lisä . suuremman valmistajan mukana. Kaiserilta ei nimittäin löytynyt ?sitä ainoaa oikeaa
Honda Civic ?83 Museoikään varttunut Hannu Laakson 80-luvun lopulla käyttöautoksi hankkima Civic on vuosien vieriessä muuttunut sympaattiseksi harrasteautoksi. Etenkin kun pienen Hondan ikätovereita kohtaa liikenteessä yhä harvemmin. 42 03/13
Turenki 03/13 43
Tällä pidemmällä, 228-senttisellä akselivälillä mallistoon saapui viisiovinen farkkukin, mutta kaksi- ja kolmioviset hatchbackit olivat Civic-perheen syömähampaita. Veho vauhdittamaan kauppaa Moottoripyörämarkkinoilla menestystarinaa rakentaneella Hondalla oli moottoriteknologia hyvin hallussa, joten Civic keulapellin alle sijoitettiin pieniä, mutta pontevia OHC-patoja. Aluksi tarjolla oli 1?170-kuutioinen nelonen, joka tuotti 50 hevosvoimaa, mutta vuodeksi 1974 moottorikokoa kasvatettiin 1?237 kuutioon. Joka tapauksessa Berner Oy:n maahantuomia Honda-autoja oli vuoden 1972 lopulla rekisterissä noin 650 yksilöä vuosilta 1965?1972. Tilanne oli kuitenkin muuttuva pian, sillä Honda oli juuri esitellyt pienen, mutta aiempia malleja hieman suuremman Hondan, jonka mallimerkki ei ole häipynyt kokoonsa nähden tehokkaita moottoreita arvostavien huulilta vieläkään. Näiden tuotantomääriltään kuriositeeteiksi jääneiden pioneerien vanavedessä saapuivat N360- ja N600-mallit, joiden olemuksen Mini-henkisyys ei varmasti ollut sattumaa länsimaisille automarkkinoille pyrkiessä. Hondan 60- ja 70-luvun taitteen autot tulivat tutuksi meilläkin, mutta lähinnä autolehdistön ja muutamien ennakkoluulottomien autoilijoiden toimesta. Kyseessä oli tietysti Civic. Honda Civic oli reilun kolmen ja puolen metrin mittainen kompakti etuvetoinen henkilöauto, jonka merkittävimmäksi koriksi muodostui uutta aikakautta henkinyt kolmeovinen viistoperä, hatchback. Mallikaaren aikana tuotannossa ehti olla myös kaksi- ja nelioviset viistoperät, joista jälkimmäinen oli toteutettu kahdeksan senttiä pidemmällä akselivälillä. Voimakkaasti autoistuvan maailman markkinoita tavoittelivat ensimmäisenä piskuiset S500/S600/S800-sportit sekä pieni T360-pickup. Samalla hevosvoimamäärä nousi kahdella yksiköllä. Hondan moottori-insinöörien etevyydestä antaa esimerkin Civicin suurimmaksi moottorivaihtoehdoksi vuodeksi 1975 esitelty 1?488-kuutioinen CVCC-nelonen (Controlled Vortex Combustion Chamber). Voimaa kone annosteli 53 hevosen edestä, mutta hienous piili sen palotapahtuman puhtaudessa, jolla saavutettiin Yhdysvaltojen, Hondalle merkittävän markkina-alueen, kiristyneitä pakokaasupäästömääräyksiä. Honda Civic Teksti: Harri Onnila Kuvat: Tuukka Erkkilä 44 03/13 A joneuvovalmistajana moottoripyörien saralla kannuksensa luonut japanilainen Honda päätti 60-luvun alussa tukevoittaa tuotekirjoaan tuomalla tarjolle myös nelipyöräisiä ajoneuvoja
PIIRUN päälle 1300-kuutioisen moottorin tuottamat 60 hevosvoimaa liikuttelevat reilut 800-kiloista Civiciä notkeasti. HANNU on lisännyt kontin pohjalle plyysin luomaan arvokkuutta olemukseen. Ja toki CVCC-moottori oli omiaan pönkittämään Hondan mainetta yhtenä moottoriteknologian edelläkävijöistä. Suomessa Honda-maahantuonnin vetovastuu oli vuonna 1976 vaihtunut Veholle, ja kauppa kävikin kohtuullisen mukavasti ottaen huomioon suomalaisten ennakkoluulot uutta kohtaan sekä ainaiset haaveet pikkuautoa isommasta kulkupelistä. Tuttujen hatchback- ja farmarikorien rinnalle esiteltiin seitsemän senttiä pidemmällä akselivälillä toteutettu Civic Sedan, jonka takaosa oli ehtaa porrasperää. Sedan oli tervetullut lisä perinteisiä porrasperäautoja rakastaville markkinoille kuten Suomeen. Tällä oli suuri merkitys kilpailukykyisen hinnan muodostamisessa, sillä etenkin pienen auton kohdalla katalysaattori olisi nostanut auton hintaa suhteellisen paljon. Sen alla on omalla paikallaan alkuperäinen pohjapahvi. ilman katalysaattoria. Tavaratilaakin soimattiin edelleen turhan vaatimattomaksi, vaikka kyseessä olikin pikkuauto. Mainittuun tavaratilan puutteeseen ilmaantui kuitenkin ratkaisu loppuvuodesta 1981 Hondan esitellessä seuraavan mallivuoden päivitykset. Civicin nokkailme muuttui nelikulmaisten ajovalojen sekä päivitetyn puskurimuotoilun myötä, mutta suurin malliuutuus sijaitsi auton takaosassa. Akseliväli oli nyt 225 senttiä. Käyttäjä hyötyi CVCC-moottorista myös sillä tavoin, että hänen ei tarvinnut kiinnittää huomiota siihen tankkasiko lyijyllistä vai lyijytöntä bensaa. Seitsemänkymmentäluvun päättyessä maamme kanta olin noin 2?100 Civiciä. Se ehti olla myynnissä kaksi vuotta ennen Civicin päivittymistä kolmanteen sukupolveensa, mutta sen osuutta Civic-kaupassa rajoitti eräs suomalaisilla automarkkinoilla kiusallisen tuttu tekijä . Kasvua hyödynnettiin myös myynnissä, sillä merkin edustajat puhuivat mieluusti ?uudesta isommasta Civicistä?. Tästä huolimatta ensimmäisen lähdön porrasperä-Civic ehti löytää ottajiaan. Yksi tällainen Civic Sedan pitää majaansa Turengissa, jossa se onkin ehtinyt viettää saman omistajan hoidossa pian neljännesvuosisadan ajan. 03/13 45. Näiden ohessa tuotannossa oli 1?488-kuutioinen vaihtoehto, mutta Suomessa se oli virallisen maahantuontiohjelman ulkopuolella esitteistä ja hinnastoista päätellen. Kolme- ja viisiovisilla versioilla avattu uusi sukupolvi oli parisenkymmentä senttiä pidempi ja vajaat kymmenen senttiä leveämpi kuin edeltäjänsä. Näistä pari tuhatta edusti vuosimalleja 1976?1979, mikä kertoo että Veho Hinnoittelu kirpaisi porrasperäautoja rakastavia suomalaisia: kolmiovisen perusmallin olisi saanut tasan kymppitonnin halvemmalla. oli tehnyt aktiivista markkinointia ja myyntityötä uuden merkkinsä kanssa. Suomalaiset olivat ottaneet Hondan varsin kivasti omakseen. Porrasperä tekee auton Kahdeksankymmentäluvun alussa tuli vastaus heille, jotka olivat kyllä arvostaneet Civicin teknistä antia, mutta pitäneet autoa piirun verran kitukasvuisena vaikkapa pienen perheen käyttöautoksi. hinta. Seitsemän vuotta palvelleen ensimmäisen polven Civic-mallin seuraajaksi esiteltiin Frankfurtin automessuilla syksyllä 1979 uutuus, joka oli tunnistettavissa helposti Civiksiksi, mutta pientä venyttelyä oli suoritettu joka suuntaan niin moottori- kuin koripuolella. 1?170-kuutioisen nelosen yläpuolelle saapui 1?335-kuutioiseksi kasvatettu vaihtoehto, jossa hyödynnettiin CVCC-tekniikkaa. Vuonna 1982 Sedan oli 52?950 markan hintaisena tasan kymppitonnin kalliimpi kuin kolme ovinen perusmalli samaisella 1,3-litraisella koneella. Autolehdistö ei nikottelematta niellyt ?suuruutta?, sillä kasvaneista ulkomitoista huolimatta pääntila mitattiin jopa pienemmäksi kuin ensimmäisen sukupolven Civicissä, vaikka auton korkeus oli sama kuin ennenkin
Auto oli kuulemma ollut uutena vuoden tai pari espoolaisella miehellä, joka oli ollut Veholla töissä. Ei ollut mitään ongelmia, perushuoltoja vaan tehtiin. Tai joku toinen voisi sillä jatkaa vielä matkaa, mutta Hannu haaveili tuoreemman käyttöpelin perään, olihan Taunuksella ikää jo reilusti toistakymmentä vuotta. ?Aloin haeskella itselle uutta autoa, ja pian sattuikin sellainen tapaus, että Vepsäläisen Timo, isäni kaveri, kauppasi ?83 Civiciä. Minulla on vielä tallessa dokumentti, jossa näkyy hinta jolla vuonna 1989 ostin Civicin. Summa oli 31?000 markkaa.? Civic sai siis kolmannen omistajansa Hannusta, joka alkoi ajella sillä niitä ajoja, mitä nyt elämä eteen heitti. Ulkoasua Hannu paranteli ajan hengessä sen verran, että alle ruuvattiin Mangelsin kromipeltivanteet. Honda Civic OHJAAMO on luonteeltaan ehkä väritön, mutta tarkoituksenmukainen ja kokoisekseen avara. Hän ei oikein itsekään osaa selittää, mistä ajatus alun perin lähti: ?Hankin jo toisen käyttöauton, ja jotenkin Civic vaan jäi ja jäi olemaan. Ehkä siinä jotenkin tuli mietittyä, että auto on siisti ja mallina yhä harvinai-. Auto oli ympärivuotisessa ajossa, mutta ajomatkat olivat pääosin lyhyitä, sillä työmatkoistakaan ei paljoa kertynyt.? Jospa tämän säästäisi Civicin palveltua Hannua liikkumistarpeita puolisen vuosikymmentä, alkoi hän miettiä autonsa tulevaisuutta. Istuimien päällä oli pitkään penkinsuojat, joten alkuperäinen verhoilu on säilynyt moitteettomassa kunnossa. CIVICIN kuljettajaa ilahduttavat kierroslukumittari, valojen korkeussäätö ja etenkin viisiportainen laatikko. Lisäksi etu- ja takanurkkiin ilmestyivät huomiovalot, joita Hannu kutsuu nyt ?nuoruuden tyhmyyksiksi?, mutta tarkemmin ajateltuna nekin ovat osa auton identiteettiä, elettyä elämää. Mainittuja ulkonäkömuokkauksia lukuun ottamatta Civic sai palvella tehtävässä johon se oli hankittu ? varmana käyttöautona. ?Hyvin se palveli ja pelasi. Japanilaisten autojen perusvarustelu ohitti useimmissa tapauksissa eurooppalaisten kilpailijoiden normivarustelun 80-luvulla. Taunuksen tilalle Civic Kahdeksankymmentäluvun käydessä kohti loppuaan oli turenkilainen Hannu Laakso autohankinnan edessä. Nuoren miehen ensimmäiseksi omaksi autokseen hankkima ?76 Taunus alkoi olla täysin palvellut. Kuusi vuotta vanhalla autolla oli myyntihetkellä ajettu noin 90?000 kilometriä.? 46 03/13 Hannu oli ollut autohaeskelussa liikkeellä avoimella mielellä, joten erikseen hän ei ollut etsimässä Hondaa. ?Se vain sattui kohdalle, ja kun auto osoittautui siistiksi niin päätin hankkia sen itselleni
Hannu sai selvitettyä, että Civic on valmistettu joulukuussa 1982, joten museotarkastusta voisi koettaa kuluvana vuonna. ?Muutama vuosi sitten oli vielä vääntöä, että onko tämä harrasteauto vai ei.? sempi näky. Vein auton maalarille, joka sanoi että voi olla vaikea löytää värikoodia, mutta niin vain oikean viininpunainen metalliväri löytyi. Muut saman ikäluokan Civicit kun tuntuivat mätänevän pois tai menevän peltoautoiksi.? Pikku hiljaa Hannu huomasi, että Civicin rooli oli muuttunut harrasteautoksi: sillä ei enää ajettu talvea läpi, vaan se seisoi lumi- ja loskakauden tallin suojissa. Hannu käytti Civiciään jo viime vuonna näytillä museoajoneuvotarkastajalla saadakseen vinkkejä kohteista, joita yleissiististä autosta piti vielä ehostaa. ?Tarkastaja sanoi, että lievien konepellin, takakontin ja toisen kyljen ruostepaikkojen jäljiltä hieman erivärisinä näkyneet maalauskohdat piti saada parempaan uskoon. Kesäksikin sille suotiin paikka katoksesta. ?Nykyään sillä tulee ajettua kesässä maksimissaan tuhat kilometriä. Yhteensä olen ajanut sillä 24 vuoden aikana noin 100?000 kilometriä.? Hannun pitkäaikaisen ajopelin lähestyessä 30 vuoden ikää, hän alkoi pohtia mahdollista museorekisteröintiä. Lattiavalitsin 05 Alusta Edessä McPherson-tyyppiset joustintuet, poikittaiset alatukivarret, kallistuksenvaimennin, kierrejouset. Takana McPherson-tyyppiset joustintuet, pitkittäiset kolmiotukivarret, poikittaistuet, kierrejouset. Lakihan määrittelee museoajoneuvon iästä, että ?valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta?. Iskutilavuus 1335 cm3. Muutama vuosi sitten oli murrosvaihe, jolloin oli vääntöä, että onko tämä harrasteauto vai ei.? Ehkäpä lähitulevaisuudessa Hannulla on museoajoneuvotodistuskin, jolla hän voi osoittaa asiaa tuntemattomille, että toisen polven Civic ei ole enää ihan uusi, vaikka olisikin olemukseltaan uudenveroinen. 03 Moottori 1983 Nelisylinterinen vesijäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain. Poraus 72, isku 82 mm. Itsekin olen huomannut, että vanhempaa ykköskorimallia näkee tapahtumissa useammin.? Ehkäpä 80-luvun alun käyttöauton muuttuminen museoikäiseksi jää edelleen monilta huomaamatta, jolloin moinen ajoneuvo saa valitettavan usein jatkaa ajoautona kunnes suunta on viimeiselle matkalle vajan taakse tai kierrätykseen. Hannu on oman Civicinsä kohdalla saanut elää autoon suhtautumisen muutokset viimeisen 24 vuoden aikana. ?Forssan Pick-Nickiin ei Civicilläni päässyt takavuosina näyttelyalueelle, mutta nyt pääsee. Edessä levyjarrut, takana rumpujarrut 06 Kori Itsekantava umpimallinen, 4-ovinen teräskori 07 Mitat Pituus 409, leveys 158, korkeus 135, akseliväli 232 cm. Omamassa 820 kg. Renkaat 155SR13 (alkuperäiskoko) 08 Suorituskyky Huippunopeus 150 km/h, 0-100 km/h 14 s KESÄISIÄ ajoretkiä ajatellen Hannun Civicin kontissa kulkee mukana hyödyllistä rekvisiittaa. 03/13 47. Puristussuhde 8,4:1. Teho 60 hv/5500 rpm, vääntö 99 Nm/3000 rpm 04 Voimansiirto Etuveto, 5-nopeuksinen manuaali vaihteisto. Ja kyllä teki hyvän työn, en itse uskonut että saa noin hyvin tehtyä 30 vuoden ikäiseen maalipintaan sävytykset kohdalleen?, kiittää Hannu maalaria. 01 Merkki ja malli Honda Civic 1300 4D Kasvu museoajoneuvoikään 02 Vuosimalli Museoajoneuvotarkastajan kautta Hannu sai alustavasti hyväksynnän mainituille kromi-Mangelseille sekä huomiovaloille. Lisäksi hän sai kannustusta Civicin museorekisteröintiin ylipäätään. ?Toisen polven Civicejä kun ei museoautoina kuulemma juuri ole
päivänä museoautojen ja museotarkastuksen merkeissä. Kokkola, 23.3. Teksti ja kuvat: Antti Kautonen K eski-Pohjanmaan automobiilikerho järjesti yhdessä Vip-Katsastuksen kanssa katsastushallin tiloissa erityisen museoautojen teemapäivän, joka toi paikalle vanhojen autojen lisäksi moottoripyöriä ja traktoreita. Jukola sanoikin, että hieman kommenttia esimerkiksi konetilan puhtaudesta oli tarkastajan taholta kuulunut, mutta museotarkastuksen Trabantti oli kyllä läpäissyt. Seuraava Keski-Pohjanmaan automobiilikerhon tapahtumapäivä on perinteinen Weteraaniajoneuvojen näyttely sunnuntaina 26.5.. Museotarkastuspäivä Kokkolan Indolassa keräännyttiin lauantaina maaliskuun 23. Omaa ajokkia katsellessa kiinnittää huomion kaikkiin pieniin epätäydellisyyksiin ja miettii, josko näistä tulee aikanaan sanomista, kun autoa kaavailee museokilpien väliin. Ulkona kevätauringon helottaessa sulaville hangille, oli sisällä halli täynnä museoikäisistä kulkineista kiinnostuneita ihmisiä ja puheensorinaa. Aivan uudenveroisen ei museoautonkaan tarvitse olla: esimerkkinä HONDA CB900-F2 Bol D?Or. Museoikäinen jo tämäkin, vuosimallia 1982. vaikkapa tapahtumassa tarkastettu Janita Jukolan ?65 Trabant, joka oli palvellut käyttöautona vielä lähiaikoina. Museotarkastajien tarkan silmän alle pääsi näytösluontoisesti parikin autoa, ja museotarkastamisen käytännön asioista kerrottiin kiinnostuneille korville. Konttorin SOLIFER SM 82 ja vuoden 1966 Opel Olympia Rekord. 48 03/13 puolella taas esitteli kromimaalauksen hienouksia lehdessämmekin (6/2012) nähty kaustislainen Janne Hautakoski. Uuden väärti ei tarvitse olla Sitä helposti ajattelee, että museokilpiin kelpaavan auton täytyisi olla kuin pakasta vedetty
?79 Volvo 244 oli alkuperäinen ja hienosti säilynyt. MG Midget ?64 on mittasuhteiltaan käsittämättömän pieni. Kilpinä uudet pikkukilvet. FORD Escort RS2000 vuodelta 1976 on ollut Suomessa alunperinkin todella harvinainen, saati sitten nyt. TRABANT museotarkastettavana. 03/13 49. Trabin tie vie museokilpiin. ?65-VUOSIKERTAA on tämä Ahvenanmaalta kotoisin oleva BMW 700:kin. Täysin entisöimätön ja vaivaiset 14?000 kilometriä ajettu helmi. KROMIMAALAUKSELLA oli Soliferin tankkiinkin saatu uutta henkeä. VANHA kunnon Zetor 25K. SUPERSIISTI Cadillac Coupé de Ville vuosimallia 1977. Auton kokoluokan tajuaa vain vieressä seistessä. JANITA Jukola, ?65 Trabantin onnellinen omistaja. Pinnakapselit, vinyylikatto, värisävy Naples Yellow
Ja koska halleissa oli tilaa, oli paikalla myös rutkasti moottoripyöriä, useimmiten tyylillä jos toisellakin muokattuina.. Lisämausteena messumatoilla kiiltelivät vielä lukuisat ulkomaanvieraat, ja tapahtumassa nähtiin niin missikisoja kuin lastenohjelmaakin. Samalla pääsi tutustumaan myös viereisen hallin Tuning Car Show´n villisti muuteltuihin ajoneuvoihin. AMERICAN CAR SHOW Pääsiäisenä vedettiin jälleen amerikanliput salkoon, kun jenkkiautoharrastajat suuntasivat messukeskuksen kromikylläiseen kauden avajaisnäyttelyyn. Helsingin Messukeskus, 29.3.?1.4. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine 50 03/13 P ääsiäispyhien nelipäiväinen näyttely tarjosi jälleen näyttävän läpileikkauksen maamme amerikanautoharrastuksen korkeasta tasosta
KOTIMAISEN rock ´n´ roll -historian kuningasauto, Hurriganesin Roadrunnerlevyn kansikuvassa esiintynyt Cadillac, pysäyttää monenikäistä muistelijaa kohdalleen. CADILLACIN kaverina oli vähemmälle huomiolle jäänyt Cisse Häkkisen entinen Buick Century. NÄYTTELYN nostalgisin ajopeli oli Juha Liukkosen ´53 alumiinikorinen Special-Ford, jolla on kilpahistoriaa Eläintarhan ajoilta. KLASSISESTI muokattu ja superkiiltävä Mercury toimi Meguiar´sin autonhoito tuotteiden maskottina. TUNING-NÄYTTELYN tyylikkäimpiä oli Taneli Ylisen ilmajousitettu ´72 Fiat 128 Familiare. PYKÄLÄÄ pirteämpi väritykseltään oli Peter Mustosen museorekisteröity ´71 DeTomaso Pantera. 03/13 51
Vene ylsi jopa 60 solmun nopeuksiin, mutta erikoinen muoto toi omat ongelmansa ohjattavuuteen. 52 03/13. TEIJO oli harvinaisuus jo uutena. Kymmenisen on selvinnyt museorekisteriin, tämä lienee ainoa tuunattu Teukka. NÄYTTELYVIERAS Saksanmaalta, Patrick Hillen ilmajousitetu Audi 100 17-tuumaisilla Fuchs-vanteilla. NÄYTTELYN kaunein vene taisi olla Janne, Marion ja Marcus Petterssonin täysmahonkinen Sabrina, joka on rakennettu vuonna 1956 Tukholmassa. ERIKOISIN paatti oli varmasti vuonna 1929 Turun Veneveistämöllä rakennettu Sikari, jolla oli aikanaan tarkoitus testata todella nopeakulkuisten veneiden ominaisuuksia
IIRO Jaakkolan ´68 AMC Javelin SST:n konehuoneesta löytyvä 401-kuutiotuumainen voimanpesä keräsi kiinnostusta, ainakin AMCkerholaisista. KAIKKI kelpaa tuunaukseen ja kun lähtökohta on nopea, kuten Maserati, ei tarvitse edes viritellä. ANTTI Millasnooren ´67 Camarolla on pitkä historia kotimaisilta kiihdytysradoilta. MOTSKAREITA oli joka makuun: löytyi entisöityjä, alkuperäisiä ja muuteltuja, kuten supersporttinen tuutti-Honda. ALUSTALLAAN hypnoottisesti pyörivä retrohenkinen show-auto Cosmotron sai ihmiset pysähtymään hetkeksi vain tuijottamaan. Suurin osa näytti puistelevan päätään pelkästä kummastuksesta, eikä syyttä. ?50 Hudson Pacemaker on niitä autoja, joita tekisi mieli taputtaa takapuoleen. Liekö sitten auton muotoilu onnistunut, vaiko vain mielessä vikaa? 03/13 53
mikä riitti juuri ja juuri. Essen, Saksa 10.-14.4. Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen N eljännesvuosisadan ikään yltänyt, Saksan Düsseldorfin naapurikaupunki Essenissä järjestettävä TechnoClassica on todella maineensa veroinen . Vietimme Essenissä kaksi päivää . Porsche juhli 911:n 50-vuotista taivalta, samoin syntymäpäiviään vietti samaan ikään ehtinyt Lamborghinin autonvalmistusosasto. Valtavaa bisnestä Viime vuonna puolta numeroa pienempi Stuttgartin Retro Classics yritti kumota Esseniä kuninkaan valtaistuimelta järjestämällä yhtälailla upean näyttelynsä samaan aikaan. juhlavuoden näyttely oli nyt kenties suurin koskaan. Messuretku- eemme mukaan tarttui Glas 1300GT:hen päätyvä Blaupunktin autoradio sekä paljon pienempää automiesaiheista tavaraa. Essenin Techno-Classica järjestetään ensi vuonna samoihin aikoihin . ja jos tapahtumassa ei ole käynyt koskaan, ei osaa hahmottaa Keski-Euroopan valtavaa klassikkoautokulttuuria eikä bisnestä joka sen ympärille on rakennettu.. Olennaisin ero edeltäviin vuosiin oli kuitenkin tapahtuman luonteen tietynlainen muuttuminen. Essen Techno-Classica Maailman suurimmaksi itseään mainostava klassikkoautotapahtuma on kasvanut 25 vuotensa aikana todelliseksi järkäleeksi. Kaksi kokonaista hallia on varattu varaosa- ja säläkauppiaille, ja lukemattomat muut yritykset tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan isommissa näyttelyhalleissa. Siinä missä viime vuonna esillä oli vielä jonkin verran vanhaa hyötyajoneuvoa ja melko tasaiset määrät arkiautoiksi laskettavia klassikkokulkineita, oli tänä vuonna painopistettä siirretty sekä arvoklassikoiden että yritysosastojen suuntaan. Tuttuun tyyliin melkein osastolta kuin osastolta löytyi lokinsiipiovisia Mercedeksiä, 190SL:iä tai Pagoda-sarjan avo-Mersuja, kuten myös Porschen 356- ja 911-malleja. Merkillepantavaa oli kuitenkin Le Manskilpurien ja muun rataeksotiikan lähes täydellinen puute, ainakin mitä tulee parin 54 03/13 vuosikymmenen takaisiin laitteisiin. Vuonna 2013 kilpajuoksusta oli luovuttu, ja Stuttgartin näyttely pidettiin kuukautta ennen Maailman Suurinta. Kaupallinen puoli on runsaiden ja hienoja harvinaisuuksia sisältävien kerho-osastojen ohella Essenissä edelleen esillä
Riittäisikö viikko? VOLVO-KERHOJEN miehittämällä ja tehtaan sponsoroimalla osastolla nähtiin avokorisia kaunottaria, muun muassa tämä rättikattoinen PV. VIRIOSIA tarjolla Fiatiin, oli se tehty sitten Italiassa tai Espanjassa. FARINAN korittama kuvankaunis Simca-Facel 8 Sport vuodelta 1947 olisi ollut tarjolla reilun 62 000 euron hintaan. SKODAN tehdas oli tuonut näytille matalakattoisen 200RS:n, yhden kolmesta valmistuneesta. Kaksilitrainen rivinelonen linkoaa rataohjuksen yli 210 km/h tuntinopeuteen. 03/13 55. KUINKAHAN paljon olisi poliisin pitänyt ottaa ennakkoa ehtiäkseen edes 1960-luvun maantiemaisemassa takaa-ajotilanteisiin
YKSITYINEN myyjä halusi eroon runkonumeron mukaan kaikkien aikojen ensimmäisestä Porsche 944 S2:sta. Uudenkarhea prototyyppiauto, siis. PORSCHEN tehtaan osasto esitteli 356B-sarjan Carrera GS:ää, jolla Leo Kinnusen väitettiin ajaneen kilpaa. Ajoa oli mittariin kertynyt kaikki 132 kilometriä. Jopa 356C Carrera 2 olisi ollut vanhanaikainen vuonna 1965. HENRI Chapronin korittama DS Coupé, kuvankaunis kuten aina. 56 03/13 KUUSIVOLTTISEKSI pikapikaa modifioitu Blaupunkt lähdössä Suomeen, kaiuttimen ja johtosarjan kanssa.. Asia lienee kiistanalainen, sillä Leo on siirtynyt AAW:n talliin vasta kun 911 oli jo esitelty
Huomaa tiikerinkarvapäälliset penkeissä! SAKSAN poliisivoimien aikanaan käyttämä aito ?hyökkäysvaunu?: täysi panssarointi nelisenttisin ikkunoin, konepistoolien paikat myös takaovissa. TILA feug tis at SKODA juhlisti äskettäin uudelleen esiteltyä Rapidmallinimeä esittelemällä Rapidin historiaa. Patina on usein viehättävämpää kuin pilkuntarkka entisöinti. Tällä uskaltaisi liikkua myös huonommilla asuinalueilla! VOLKSWAGENIN historiaosasto toi näytille ihan aidon Passat GTI:n. Tuotantoon auto ei koskaan päätynyt tällä nimellä, vaan Passat GLI:nä. PUHTAANVALKOISEN jälkeen, mikä olisi oikeampi väri ensimmäisen sukupolven Mazda RX-7:aan kuin omenanvihreä? VUONNA 1943 valmistunut Fiatin pitkänmatkan kilpuri oli varsin hyvin säilyneessä kunnossa. Vai onko se jopa aina niin? 03/13 57
Jalkapallovanteet istuvat, vaikka ovatkin uudempaa mallia. KENTIES yksi vanhimpia säilyneitä Mercedeksen G-sarjalaisia, 230GD vuodelta 1979, runkonumero 97. BORGWARD 1500RS vuodelta 1958 oli tehtaan harppaus kilpa-autoilun maailmaan. AUDI 200 Turbon tekniikan luulisi lennättävän tällaista matkailuautoa varsin reippaasti... EI mikä tahansa kilpuri, vaan tehtaan Porsche 944 Turbo Cup vuodelta 1986. Tätä ajoi aikanaan Joachim Winkelhock. SAAB-KERHOLLA oli näytillä kaunis Sonett II, eli se eiluukkulamppuinen versio. Toinen säilyneistä yksilöistä ei auttanut tehdasta nostamaan tuotantoa voitolliseksi edes näkymällä kilpakentillä. 58 03/13 BMW:N osastolla esiteltiin yllättäen Minin serkkuja ?väärän koivun takaa?, osasto oli nimittäin miehitetty Innocenteilla kautta linjan.
Ei luulisi olevan voimasta kiinni. VAIHDELAATIKKOVALMISTAJA ZF oli lainannut osastolleen BMW:n kilpa-auto-osaamista sotaa edeltäviltä vuosilta. Avo-Rekordin värimaailma oli varsin maukas. PIKAVILKAISULLA täysin alkuperäinen ja entisöity Mercedes 280SL Pagoda pitääkin sisällään AMG:n virittämän V8-koneen. Sininen 328 oli hieman siistimpi... ...KUIN tämä aito latolöytöversio kovalla katolla. Ruostehommia olisi ollut, mutta osiltaan auto vaikutti täydelliseltä jopa sisustuksen pieniä yksityiskohtia myöden. ABARTHIN rakentama voimistelu-Fiat olisi ostettavissa 55 000 eurolla. OPEL Senatorin rättikattoversio oli esillä tehtaan osastolla. 03/13 59. OPELIN tehtaan suurikokoisella osastolla teemana oli tänä vuonna avoautot, juuri esitellyn Cascada-rättikaton vanavedessä
60 03/13
Ajoasukauppaa TÄMÄN hetken Topi muistaa hyvin. liittyi korkein taan radiokanavan säätämiseen. Motoralin emoyhtiön Voimaöljy Oy:n oli perustanut vuonna 1948 Einar Ström, joka osoitti kiinnostuksensa ja kyvykkyytensä moottoriurheiluun muun muassa ajamalla Jyväskylän Suurajoissa ja Monte Carlossa. Toivo ?Topi. Saman tien haisi palaneen käry. Valmistuksen päätti 90-luvun alussa kiristyneet paloturvallisuussäännökset useampikerroksisten Nomex-asujen muodossa, jolloin Motoralin omien ajopukujen valmistus Orivedellä päätettiin lopettaa. Puoli vuosisataa sitten puhuttiin ajoneuvon trimmaamisesta, sana ?tuning. Minä otin lämmitystulpan pois ja laitoin sen paljaaseen vasempaan käteen ennen kuin aivot ehtivät varoittaa. Minä sitten laitoin kisatulppaa paikalleen ja yritin samalla kaivaa lämmitystulppaa kämmenlihasta. Tulikuuma lämmitystulppa poltti käden Eltsun lähtöruudukossa. 03/13 61. Alkuvaiheessa materiaalina oli nailonkangas, kunnes se korvattiin myöhemmin probanilla eli liekkejä hidastavaksi käsitellyllä puuvillalla. Ajopuvut myivät vuosien mittaan hyvin ja niitä meni vientiinkin niin kauan kuin niitä valmistettiin. Kulkine ei ehkä ollut uusimmasta päästä ja se oli kaukana siivilleen nousevien lentävien suomalaisten kilparasseista, mutta ainahan omaa ajopeliä saattoi rakentaa paremmaksi omien mieltymyksien mukaan. Tähän ajoneuvon omakohtaiseen parantelutarpeeseen syntyi Motoral Oy yli puoli vuosisataa sitten, jolloin tuning-sana liittyi korkeintaan radiokanavan säätämiseen. Peterin pyörässä oli käytössä lämmitystulppa, joka otettiin pois kun moottori oli lämmin ja laitettiin kisatulppa tilalle. Ajoneuvojen kohdalla puhuttiin trimmaamisesta. Motoralin synty edesauttoi, että Topilla oli yhteyksiä Eläintarhan ajojen varikolle. Hän nimittäin toimi kertaalleen brittiläisen Peter Ferbrachen mekaanikkona 50-luvun lopulla. Topin mieleen nousee heti tarina Eltsun lähtöruudukosta. ?Peter oli paalupaikalla ja lähtöön muutama minuutti. Voin kuvitella mikä olisi ollut Peterin ilme, jos muut olisivat pyyhkineet ohi, jos en olisi saanut kisatulppaa ajoissa paikalleen?, Topi muistelee Ferbrachea, joka voitti vuoden 1959 Eltsussa kahdessa luokassa, mutta kohtasi tiensä pään AJS:nsä sarvissa vuoden 1960 Hollannin TT-ajoissa Assenissa. Motoral valmisti ajopukuja lähinnä kotimaisille kuljettajille. Topilta löytyy siten tietoa Motoralin vaiheista aivan alusta asti. ?Voimaöljyn aikoina eräs yrityksen ajoneuvopuolen ykköstuotteista oli Comet-öljy, jolla oli muun muassa merkittävä markkinaosuus Eltsussa. Viime tingassa ehdin laittaa kisatulpan paikalleen ja juosta alta pois. Istuttiin sitten kerran Einarin kanssa alas ja päätettiin, että voitaisiin uudistaa Helsingissä Lönnrotinkatu 16:ssa sijainneen myymälän ilmettä autourheiluhenkiseksi.? Motoral alkoi myydä Eläintarhan ajoissa kurmoottaville kilpakuskeille myös ajopukuja, joita teetettiin alkuvaiheessa helsinkiläisessä neulomossa Hakaniemessä. Rope astui Motoralin palvelukseen jo vuonna 1958, kun yrityksen nimi rekisteröitiin. Osa 1/ 2 Moottorimuistoja Toivo Ropen kertomana Istahdimme 45 vuoden työuran autotarvikkeiden parissa tehneen Toivo Ropen kanssa saman pöydän ääreen kuullaksemme autotarvikekaupan vaiheista takavuosilta. Motoral-muistojen rinnalla kuulijan tempasivat mukaansa aikalaistarinat moottoriradoilta ja niiden laitamilta. Teksti: Harri Onnila Kuvat: Klassikot-toimitus ja Motoral S uomi autoistui 1950-luvun edetessä tasaista tahtia, vaikka valtiovallan toimet ja kansalaisen aina riutuva kukkaro eivät siihen kovin kummoisia eväitä antaneetkaan. Suomalaisen, etenkin nuoren miespuolisen sellaisen, sielussa läikähti kuin ensirakastumisen hetkellä, kun viimein alla oli oma moottorikäyttöinen ajoneuvo
Se oli sellainen ajanhenki, että autoillessakin voisi olla kypärä?, muistelee Topi aikaa ennen turvavyön laajamittaista läpilyöntiä. AGV:n eli Amisano Gino Valenzan matkassa Motoral pääsi seuraamaan moottoripyöräkypärien kehitystä aitiopaikalta, sillä AGV:n nokkamies Gino Amisano tuli Topille tutuksi maahantuontikuvioiden myötä. ?Olin kerran käymässä Italiassa, kun Gino kertoi että hän on tässä suunnitellut ja piirsi sellaisen kypärän, joka suojasi poskia myöten. Sanoin, että mahtaako kukaan tuollaista laittaa päähänsä. Tuohan on kuin olisi kuurakettiin menossa. Sitten meni taas muutama vuosi, kunnes Gino Italiassa kahvipöydässä sanoi että nyt hän on kehittämässä tällaista kypärää ja piirsi taas mallin. Kun sitten 60-luvun alussa suomalaiset alkoivat siirtyä kahdelta pyörältä neljälle, Motoral eli kehityksessä innolla mukana, ja tuoteohjelmaan tulivat kasvavasti autourheilutuotteet. Se oli vähän kuin meidän Fangiomme, mutta siinä oli skottiruutuinen kangaskuvio päällä. Jollei putiikissa käyty sisällä, niin ainakin näyteikkunaostoksilla piti käydä. 62 03/13 Moottoripyörätarvikkeiden kaupankäynti oli ajopukujen, kypärien, ajolasien ja muun muassa Jawa-varaosien ansiosta Motoralille merkityksellistä. Paikasta tuli maakuntien moottorimiesten ?pakollinen? vierailukohde Helsingin-reissujen yhteydessä. kutsuttuja kypäriä valmistettiin 60-luvun alussa, mutta jo vuonna 1963 ne jäivät taka-alalle, kun Motoral sai italialaisen AGV:n edustuksen. ?Siihen aikaanhan Suomessa puuhattiin autoilijoillekin kypärää, ja mekin toimme muutaman sellaisen. Minin jälkeen tulivat Volkkarin, Ford Escortin ja Fiatin osat, mutta volyymi rakentui aluksi Minin ympärille.?. Autotuotteiden myynnin kirittäjinä olivat lentävät suomalaiset Timo Mäkisen, Rauno Aaltosen ja Simo Lampisen johdolla. ?Autopuoli käynnistyi voimakkaasti, kun Suomessa alkoi Mini-buumi. Moottorimuistoja Toivo Ropen kertomana ?Yksi FIA:n hyväksyntä ehdittiin ottaa omaan yksikerrospukuun, mutta sen jälkeen keskityttiin tuontiin, käytännössä OMP:n valmistamiin ajopukuihin ja niiden alusasuihin.? Kypäriä valmistamaan VUONNA 1951 Voimaöljy mainosti itseään muun muassa edullisilla trasseleilla. No sellainenhan siitä kypärästä kuitenkin tuli, tuttu avokypärä. kukaan ei laita tuollaista päähänsä. Kyseessä oli suunnitelma nykyisestä umpikypärästä?, Topi nauraa. Tarjonta laajenee autopuolelle VOIMAÖLJYN autotarvikekauppa Helsingissä Lönnrotinkatu 16:ssa tuli sittemmin tutuksi Motoral-nimellä. Vuonna 1958 kannustettiin valmistautumaan talveen asianmukaisella suksitelineellä. VOIMAÖLJYN ja Motoralin edustama Comet-moottoriöljy tuli tutuksi niin Eltsussa kuin Jyskälässä. Kun ajopuvut kävivät 50- ja 60-luvun taitteessa mukavasti kaupaksi, päättivät Motoralin innokkaat vetomiehet laajentaa moottoripyöräpuolen tuotetarjontaa. Motoral alkoi valmistaa kypäriä. ?Siihen aikaan oli tarjolla vain Cromwellin sekä kotimaisen Ohein kypärää. Ja kun tietää mitä Timo, Rauno ja Paddy Hopkirk tekivät tuon auton kanssa, niin innostuksen ymmärtää?, Topi kuvailee Minien lentävää lähtöä niin kilvanajossa kuin siviilissä. Motoralilla se alkoi näkyä Miniin tarkoitettuina varusteina ja viritys osina. ?Silloin puhuttiin trimmaussarjoista, joita toimme eniten englantilaisen Speedwellin valikoimista. Totesin, että nyt, nyt hei, nyt on ufo . Sarvis valmisti suunnittelemamme kypärän muovista, ja sisuksen sai joko kankaalla tai nahkalla.? Työnimellä ?Fangio
Sanoin, että haluaisimme edustukseen autourheilupuolen kaasuttimet. Sitten piti olla remmit pitämässä konepeltiä kiinni, kyljissä pisarapeilit ja sisällä ralliratti sekä kuuppaistuimet. MOTORALIN kaasutinekspertti Harri Sainio (vas.) auttoi suuttimet kohdalleen. Tärkeimpiä alan messuja 60-luvulla olivat Racing Car Show Lontoossa ja vastaava tapahtuma Torinossa. ?Saimme suunnilleen samaan aikaan kolme kovaa italialaista edustusta: Nardi-ratit, Abarth-osat ja Weber-kaasuttimet?, kertoo Topi onnistuneista matkoista. Weber-edustus vaati Topin mukaan kuitenkin kolme matkaa italialaisvalmistajan pakeille eri messutapahtumiin. ?Se oli Fiatin osastolla, jossa istui Weberin edustaja, jonka olin tavannut muutaman kerran aiemminkin. Hän katsoi minua pitkään ja kysyi, että mistä oikein olitkaan. Sanoin että Suomesta. Edustaja kääntyi ympäri ja katsoi karttaa, joka hänellä oli takanaan. Tässä mies autotarvikemessuilla 80-luvun lopulla. WEBER-KAASUTTIMET olivat erottamaton osa Motoralin valikoimaa usean vuosikymmenen ajan. Suomalaisia ralliässiä ihaileva Mini-kuski saattoi Motoralin avulla kohentaa monipuolisesti niin ajopelinsä ulkonäköä kuin kulkupuolta. Motoralin sittemmin erittäin laajaksi kasvanut vannetuonti alkoi sekin Ministä. ?Dunlop-nimellä kulki se erikoisvanne millä aloitettiin.? Yhtä kaikki, pian ralliässiämme ihaileva Mini-kuski saattoi Motoralin avulla kohentaa monipuolisesti niin ajopelinsä ulkonäköä kuin kulkupuolta. Sen vuoksi Topi pakkasi matkalaukkunsa lukemattomia kertoja ja suuntasi hieromaan maahantuontisopimuksia eri varuste- ja viritysosavalmistajien kanssa. Sitten todettiin, että miksi tuoda puuta Suomeen, joten alettiin valmistaa puista kojetaulua täällä?, antaa Topi lisäesimerkin kotimaassa teettämisen meiningistä 60-luvulla. Weber-neula Suomen kartalla Motoral pyrki valmistamaan paljon lisävarusteita suomalaisilla alihankkijoilla, mutta aivan kaikkea ei kuitenkaan kannattanut tehdä itse. Topi muisteleekin, että noin 80 prosenttia osista oli nimenomaan katupuolelle, loput kilpa-Mineihin. ?Speedwelliltä tuli viritysosat, pakoputket ja vanteet. Tämä Fangiomallin kypärä pelastui muistoksi juuri ennen sen päätymistä roskikseen. 03/13 63. Hän totesi että siellähän heillä on jo neula . Onko se tuo maa tuolla ylhäällä, hän kysyi, ja vastasin myöntävästi. mikä teidän ongelmanne on?? Topi kertoo samanlaisena toistuneesta neuvottelukuviosta, sillä Weberin maahantuonti oli tuolloin Finla Oy:llä, joka toimi aikoinaan myös Fiatin maahantuojana. ?Onko se kieltäytynyt myymästä teille, tämä edustaja jatkoi. No seuraavalla kerralla siellä istui sitten jo joku toinen tyyppi, ja silloin me saimme sen edustuksen.? MOTORAL valmistutti kypäriä kunnes sai AGV:n edustuksen 60-luvun alkupuolella. Oli siis ajan henkeä pyrkiä valmistamaan kotimaassa, mikä nykynäkökulmasta tuntuu suorastaan haikealta savujen kadotessa piippu kerrallaan eri puolilla Suomea. ?Miniin oli Englannista saatavilla puinen kojetaulu. Ja sitten kojetaulussa piti olla mittareita paljon, vaikka kaikki eivät olisi olleetkaan toimivia. Sen vuoksi alettiin tehdä mittarikoteloita, joihin sai 52-millisiä lisämittareita, joille ei ollut muuten paikkaa Minin tai Escortin kojelaudassa.? Kuuppaistuimiakin Motoral toi ensin Englannista, mutta aloitti sitten oman tuotannon Suomessa. Kyllä se maahantuoja hoitaa niitä kaasuttimia teille, edustaja vaan sanoi
Jos teleksinumeroon oli tullut näppäilyvirhe, niin sehän jäi tulematta. Me aloimmekin vaatia vastaanottajalta kuittausta tilauksen saapumisesta, jotta emme odotelleet turhaan.? Jos tilaus lähti matkaan, niin tuotteet saapuivat Italiastakin niin kuin oli sovittu. Niinpä peltipakosarjatkin tulivat pian valikoimaan. Ja jottei putkisto olisi tukehtunut, piti olla avaraa. (vielä toiset kaksi viikkoa), niin tiesit että aha, unohda koko homma?, hän hymyilee.. Niitä Motoral toi lähinnä Englannista ja Ranskasta. ?Kun olit pannut imut kohdilleen, niin sittenhän sun piti laittaa myös pakopuoli kuntoon. Sellaista se oli, vaikka kyseessä oli niin sanottu pikapuhelu?, Topi naurahtaa 60-luvun meininkiä. ?Sitten tuli teleksi. Siihen kävi hyvin Abarthin tai sitten Speedwellin valmistamat äänenvaimentimet?, kuvailee Topi virityspaletin rakentumista. Rakentajaa ei jätetty osien kanssa oman onnensa nojaan, vaan Motoralin kaasutinspesialisti Harri Sainio otti aihealueen tiukkaan otteeseensa. ?Kun sä ostit meiltä jonkun kaasarin, niin siinähän oli tuhannen vaihtoehtoa hakea tehoja. Kun soitin kello kahdeksalta aamulla kysyäkseni tilannetta, niin jonossa saattoi olla satoja puheluja, joten käskettiin vaan odottaa. Kun nykyään maahantuojien varastot on usein ajettu minimiin ja ovat niin sanotusti tien päällä, luotettiin takavuosina vielä omien varastojen huolelliseen ylläpitoon. Tähän oli osittain syynä, että tilaukset eivät saapuneet parissa päivässä kuten nykyään, vaan käytännössä parissa viikossa. Kun soitin neljältä ja 64 03/13 jonoa oli edelleen, niin kysyin että voinko siirtää puhelun seuraavalle päivälle. Sehän oli sitten niin modernia kuin vaan voi olla, kun kirjoitit tilauksen, joka lähti puhelinlankoja pitkin matkaan.? Mutta ongelmiakin oli. ?Kun tilausta ei kuulunut ja soitin perään, niin siellä kysyttiin että mikä tilaus, milloin sen lähetit. Akmo Oy, Oy Tarvikeyhtymä Ab sekä Siivonen Oy. TELEKSI LAULAA Varaosien tilaaminen ulkomaisilta valmistajilta oli takavuosikymmeninä joskus pienempi haaste kuin yhteyden saaminen. ?Siihen aikaan kun piti saada puhelinyhteys vaikkapa Weberiin, tilasin heiltä tietylle päivälle pikapuhelun minulle päin. Vaikka eteläeu- rooppalaisten täsmällisyydestä joskus vinoillaan, Topin mieleen on jäänyt joskus englantilaisten suusta kuultu hokema. ?Sieltä kun tuli kommentti, että ?another two weeks. Valitettavasti ei voinut, joten piti jäädä odottamaan sitä puhelua. Sitähän pystyi vaihtamaan suuttimet, seosputket ja kurkut, joten Harrin kokoamaa tietoa tarvittiin?, Topi kuvailee. Sainio teki itse asiassa kansion, johon hän oli koonnut suosituksia eri ANSIOISTAAN AGV-yhteistyössä Topi Rope sai oheisen laatan, joka on taltioitu Motoralin arkistoihin. NARDI-EDUSTUKSEN myötä Suomeen saatiin upeita ja tavoiteltuja ohjauspyöriä. Tämä puuratti toimi Topin BMW:n ruorina. Motoralin kuvaston kasvaessa yhä laajemmalla kattauksella varusteita ja viritysosia, kasvoi myös logistiikan merkitys. Moottorimuistoja Toivo Ropen kertomana kaasarien osakokonaisuuksista. ?Eli kun joku soitti ja kertoi, että hänellä on 1?300-kuutioinen Escort, jossa on se ja se kaasutin, niin me saatoimme kaivaa Sainion kokoaman kansion ja kertoa, mitkä suuttimet, seosputki ja kurkku hänen kannattaa valita.? Logistiikkaketjun kilinää MOTORALIN osavalikoimasta saivat lisävauhtia Minien lisäksi monet Escortit ja Kuplat niin siviilissä kuin etenkin kilparadoilla. Näin Motoral hankki edustukseensa Weberien kaasuttimien ja osien maahantuonnin. Lönnrotinkadun putiikin oman varaston lisäksi Motoral hankki lisävarastoa samalta kadulta vastapäätä myymälää ja myöhemmin Lauttasaaresta lisää kapasiteettia, jolle oli tarvetta erityisesti vanteiden ja muiden isompien varusteiden vaatiman tilan vuoksi. Lauttasaaren jälkeen vuorossa olivat Kolmannen linjan varastotilat, ja vasta tulevaisuudessa häämöttävällä 80-luvulla yritys luopui pitkään Lönnrotinkadulla toimineesta tarvikemyymälästä ja keskitti toimintansa nykyiselle sijainnilleen Helsingin Malmille. Motoral-yhtiöiden lisätilan tarvetta 80-luvulla kasvattivat yritysostot, joiden myötä autotarviketukkuliiketoiminta vahvistui yritysostoilla. Kohteina olivat mm. Mutta jotta syöttö olisi toiminut kilpakoneessa toivotulla tavalla, tarvittiin kunnon imusarjoja ja peltipakosarjoja. Niinpä osia piti olla mahdollisimman hyvin varastossa valmiina myytäväksi asiakkaille. Hyllyt alkoivat väihtellen täyttyä, kun Motoralin päätoimittajilta saapui toimituksia Italiasta ja Englannista sekä lähinnä Peugeotin osalta Ranskasta, vaikka osat eivät hyvän kysynnän vuoksi nurkissa pitkään hapantuneetkaan
Suomalainen Formulahistoria MIDGETEISTÄ MODERNIIN AIKAAN 1947-89 Eltsusta Keimolaan, Väinölänniemeltä Artukaisiin ja Ahvenistolle... C urt Lincoln, Seppo Rikkilä, Heimo Hietarinta, Keke Rosberg, Mika H, Mika S, JJ Lehto, Henkka Toivonen, James Hunt, Niki Lauda, Dr Marko, Ronnie Peterson, Rauno Aaltonen, Timo Mäkinen, Frank Williams, Jochen Rindt... Kaikki he ovat osa suomalaista formulahistoriaa ja täällä ajaneet kilpaa - monien muiden lisäksi. Lue lisää ja katso kuvat uudesta ?tietokirjasta?. Yli 370 henkilöä kilpureineen! YLI 460 SIVUA, 1000 + KUVAA! Ensiesittely Classic Motor Showssa Lahdessa 4.5.13 www.scuderianaftalin.com scuderia.naftalin@gmail.com
Noin 40 vuoden takaisten kisojen tuloksia ei jäänyt lippumiehenä kisassa toimineen Kajn mieleen, eikä liioin numerolla 7 ajaneen kuljettajan nimeä. Ladojen kokoontu misajot Ammattina entisöinti Tuleva klassikko Kuin peltiseppä Osmo patana uusi Rivakka Audi S2 nelivetoinen 9400 kilometriä ajettu Saab 900 NÄMÄ kuvat meille lähetti Klassikot 5/ 2009 kansikuvaBemaristakin tuttu Kaj Saarto Karkkilasta. Vieressä näyttäisi olleen näytillä toinen sinertävä auto, jonka oveen teipatusta kuljettajan nimestä on vaikea saada selvää. Olisikos Pentti jotain?. Fotoalbumi GT-luoKAssA Sunbeam Hunter & Toyota Celica 02/13 ´67 . PAL VKO 2013-18 Viipale mediat ´96 SUOMALAISTA TYÖTÄ ? Golf ´83 . Hinta 8,50 ? Fiat Abarth 1000 TC Corsa ? saman perheen tallissa jo 40 vuotta! ´89 . Useampi lukija vaivautui penkomaan Aito autoilun ajankuvaa KuplaKaupan TApAhTumAT . Retromobile 2013 Kulkupelin hankin ta autopulan aikaan . Tonninen TCR on aito ja konehuoneen raottaminen lienee kerännyt ihailijoita kuin kesä kärpäsiä. VW 13002 MADE IN FINLAND 6 414883 684808 368480-1302 . Numeroon 13 teipattu auto on Vesan oma yksilö, joka ainakin rekisteriotteen mukaan olisi Fiat Abarth 850tc. Lähetä kuvasi tälle palstalle! Sähköpostilla toimitus@klassikot.fi tai kuoressa Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa 66 03/13. Reippaasti etupyöräänsä nostanutta harmaata Abarthia kisassa ajoi joko Heikki Liedes tai Harri Juvonen. VESA Rehnman lähetti meille pari 70-luvulla messuhallissa nappaamaansa Abarth-kuvaa. Kaiser-Fra zer Henry J ´51 . sunbeam Hunter GT ´73 . saab 900c . Talviajot Jyväskylä Kiemurat ssä . 02/13 Skorpioni Fiat Abarth 1000 TC Corsa Abarth-kuvia Viime numeron Abarth-jutun jatkoksi peräänkuulutimme lukijoiden valokuvakansioista vanhoja Abarth -aiheisia kuvia, ja maassamme harvinaiset skorpioni-pompannapit ovatkin tehokkaasti tallentuneet filmiruuduille. Toyota Celica GT ´86 . VW Polo Harlekin kansionsa esille, skannaamaan kuvansa ja lähettämään ne kaikkien lukijoiden iloksi, suurkiitos teille! Pettämätön oli myös Scuderia Naftalinin arkisto, josta löytyi huipputason kuvia etutassuja nostattavista tilanteista. . www.klassikot.fi . Jalta 965AE ´65
Kuva on 70-luvun puolivälistä, jolloin kisoja kierrettiin Rengastie/Kantatielenkillä. KIMMO Rautio lähetti kuvan viidettä vuotta työ alla olevasta Abarth -replikastaan, joka valmistunee liikenteeseen täksi kesäksi. Enemmän huvittelun kun kilpakäyttöön tehdystä autosta löytyy valmiudet niin näyttelyyn kuin radallekkin. AVUSTAJAKAARTIIMME kuuluvan Kari Näätäsen arkistosta löytyi tämä mainio otos Ahveniston moottoriradan pääsuoran jälkeisestä mutkasta. Moottorikuva taitaa olla eri autosta, sillä jäähdytin on vielä takaluukussa eikä auton nokalla. Virityksiä ovat ainakin neljä kahteen -peltipakosarja, iso tuplakaasari sekä järeämmät kannenpultit. TÄMÄN vauhdikkaan otoksen meille lähetti Pasi Säilä, joka penkoi vanhoja Seinäjoen Vauhtiajojen kuviaan. Oletettavasti ollaan ko. vauhtipajan pihalla takana näkyvästä kalustosta päätellen. Näyttäisi sivuilla olevan ne konepellin ylhäälläpitävät kannattimetkin. 03/13 67. Pesosen liekitetty Abarth on tuttu auto, ja näyttäisi sieltä tulevan pari Abarthia perästäkin. OY CHAMPION Ab:n keräilypurkkakuvasarjasta löytyi numerolla 26 Leo Kinnusen luotsaama Abarth 1000 TT Berlina Corsa. NÄMÄ pari isokokoista kuvaa lienevät Abarthin lehdistölle tarkoittamia otoksia
Fotoalbumi 68 03/13
Kerro meille jos tunnistat. 03/13 69. Kuvaajana on toiminut Holger Eklund, mutta kuka kuvissa ajaa ja missä kilpailussa mennään. Tämän aukeaman upeat Abarthkuvat löytyivät kaikki Scuderia Naftalinin arkistosta
Sijainti oli epäsuosiollinen: keskellä teollisuusaluetta, vanhassa rakennuksessa jota määrittävät myös rakennushistorialliset arvot. Missä viipyy Suomen oma Classic Remise. Klassikkoja talvipesässään Classic Remise, entiseltä nimeltään Meilenwerk on yritysrypäs, joka keskittyy pelkästään klassikkoautojen ympärille. klassikkoautoja. Kaikkea Ministä Messerschmittiin ja Ferrari F40:stä Porsche 356:siin. Laajennusosaan perustettiin maukkaita lounaita ja päivällisiä loihtiva, fiksun hintainen ravintolayritys, jonka tilat sisustettiin moottorihistorialliseen henkeen. Hankalasti hyödynnettäviä tiloja kuten vaikkapa vanhoja teollisuuskiinteistöjä löytyy tarpeeksi, myös suurien kaupunkien laitamilta. Ja onhan meillä näennäisen hyödyttömänä makaavia vanhoja veturitallejakin.... Väliin jäävä sisäpiha katettiin lasilla, jolloin lopputuloksena oli uutta ja vanhaa yhdistelevä monikäyttöinen tila. Vapaat neliöt täytettiin verhoiluyrityksillä, korjaamoilla, alan vaatteita myyvillä putiikeilla, ravintoloilla sekä pienoismallikaupalla. Jos rakennusta ei haluta purkaa, on sille keksittävä käyttöä. Veturitalli kunnostettiin, sen kääntöpöytä purettiin ja tilalle rakennettiin modernimpi laajennus. Loppuihin tiloihin sijoittuivat klassikkoautoja myyvät yritykset, ja väliin rakennettiin lasilla suojattuja säilytystiloja, joihin otettiin ?vuokralaisiksi. Paikkaan on vapaa pääsy, mikä tarkoittaa että se toimii vaihtuvana automuseona, josta voi tehdä vaikka heräteostoksia autosta lippalakkiin. Ajatus on yksinkertainen ja sovellettavissa moneen muuhunkin paikkaan kuin vain vanhaan veturitalliin. Kävimme lounaalla Düsseldorfin toimipisteessä. Düsseldorf, Saksa 9.4. Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen 70 03/13 I dea on hieno ja yksinkertainen: Düsseldorfin keskustan tuntumassa sijaitseva vanha, suurikokoinen veturitalli oli vailla käyttöä
Takapyörän aukon edessä helmassa oleva ilmanottoaukko paljastaa sen kuitenkin 2-litraisella turbomoottorilla varustetuksi, kotimarkkinoille tarkoituksi GTS Turboksi. MYYTÄVÄ kalusto painottuu selvästi arvokkaampaan materiaaliin. Maserati Mistral Coupé olisi halunnut jo uuden omistajan. ZAGATON muotoilema Aston Martin DB7 ei ole ihan tavallisimmasta päästä autoja, edes Aston Martiniksi. 03/13 71. Auto, joka toimii pääsylippuna aivan kaikkiin klassikkoautotapahtumiin. MERCEDES 280SE Cabriolet oli varustettu aikakauden mukaisella autopuhelimella. CLASSIC Remise on arkkitehtuuriltaan mitä mainioimmin klassikkoautoympäristöksi sopiva. Vanha, kaunis veturitalli on jatkettu lasisella valopihalla ja modernilla ravintolakeskuksella toimivaksi kokonaisuudeksi. AUTOJEN kuljetuksia ei täällä tehdä millään modernilla Dynalla, tietenkään. PIKAVILKAISULLA taas yksi tyypillinen Ferrari. UPEASTI entisöity 30-luvun Bentley olisi kaivannut uutta omistajaa
Nykytilanteeseen verrattuna hakuammuntaa helpotti se, että maalitauluja oli paljon. Suomesta mukaan lähti maanrakennusalalla kannuksensa ansainnut Veikko Kainulainen. ?Lähdimme West Palm Beachista etenemään pohjoiseen kohti Orlandoa. Yövyimme tienvarsimajoituksessa missä milloinkin, ja päivät käytimme autojen etsintään. Vältimme kerrostaloalueita ja keskitimme autojen haeskelut enemmän maaseutumaisemiin, josko farmarien. On hyvä muistaa, että tuolloin 50-luvun lopun siipiautoille oli tullut vasta pari hassua vuotta aiemmin täyteen 25 vuoden ikä, silloinen autoverokevennyksen rajapyykki. Niinpä Jussikin lähti tottuneesti Amerikkaan alkuvuodesta 1988 kolmeksi viikoksi etsimään kiinnostavia vanhoja autoja tuotavaksi Suomeen. Aivan vihellellen ei reissuun lähdetty, sillä perillä Floridassa oli avustamassa suomalaislähtöinen, mutta lähes koko ikänsä Jenkeissä asunut Eric Stomberg. Klassikkotuontia Floridasta VUONNA 1988 Vanhojen autojen tuonnin kuumina vuosina 1980-luvulla sopivien ostokohteiden löytäminen oli vain yksi osa kokonaisuutta. Vaikka Suomen satamiin näytti saapuvan kromikaunottaria kuin liukuhihnalta, kätkeytyi monien autonhakureissujen taakse pulssia nostattaneita vaiheita jopa heille, jotka toivat autoja Suomeen liiketoimintamielessä ennen kuin 90-luvun alun lama tyrehdytti vuolaana virranneen vanha-autotuonnin. Eräs autojen maahantuonnilla liiketoimintaa tehnyt on nykyään eläkepäiviään Porvoossa viettävä Jussi Korhonen, joka innostui muistelemaan kanssamme erästä autonhakureissua Floridasta kevättalvella 1988. Floridaa haravoimaan Neljännesvuosisata sitten sähköverkoissa eivät bitit rimpuilleet, joten mahdollisia ostokohteita ei voinut haarukoida samalla tapaa kuin tänä päivänä. Varsinaista urheilua oli myös klassikkojen saaminen perille koti-Suomeen. Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jussi Korhosen albumi 72 03/13 V anhojen autojen uustuonnin roihutessa suurimmalla liekillään 80- ja 90-lukujen taitteessa, saapui maahamme valtavasti yli 25-vuotiaita henkilöautoja etenkin Yhdysvalloista. Autoilun kultamailla ajoneuvoja nimittäin riitti
Eräältä van- ja caravanpainotteiselta myyntipihalta tarttui mukaan tyylikäs Packard 4d ?54. Myyntipuheissa auton mainittiin olevan vähän ajettu ja jopa ensimmäiseltä omistajalta. ?Keskitimme etsinnät maaseutumaisemiin, josko farmarien tiluksilla olisi kiinnostavia vanhoja autoja.? tiluksilla olisi kiinnostavia vanhoja autoja. Kärryssä takana alhaalla häämöttää tekstissä mainittu ?59 Cadillac. 03/13 73. Ruokapaikan valintaa oli edesauttanut, että ravintolan maskottina oli musta ?58 Cadillac Fleetwood kullatuin maskiluodein. Jussi tiedusteli mustan limo-Caddyn ostomahdollisuutta, mutta ravintoloitsija pudisteli päätään ja sanoi, ettei auto ole myynnissä mistään hinnasta. Ennen matkan jatkamista Jussi jätti kuitenkin yhteystietonsa. ?Kului useampi päivä kun matkapuhelimemme soi, ja siellä oli tämä Cadillacin omistaja joka kysyi mitä maksaisimme. paitsi jos hinnasta sovitaan Elämässä ja etenkin käytetyn auton ostamisessa on sattumalla suuri merkitys. Tietysti katsastimme myös sopivanoloisia autotarhoja läpi.? Myrskyn kestäviä autoja Kolmikon summittainen haravointi alkoi tuottaa pian tulosta. ?Eräältä maatilalta löysimme alkuperäiskuntoisen ?55 Dodgen, jonka saimme ostettua mukaan.? Neliovinen Royal Lancer oli rekisterissä ja täysin ajokuntoinen, mikä olikin Jussin kriteerinä, sillä ostettavia autoja oli tarkoitus ajaakin eteenpäin ennen kuin ne koottaisiin autonkuljetusautoon yhteistä satamaan suuntaavaa kuljetusta varten. Ja mikäs siinä, Dodgen automaattilaatikko ja ilmastointi kyydittivät Jussia mukavasti eteenpäin pitkin Floridan sivuteitä. Autotarhojakin koluttiin, eikä tuloksetta. Pääsimme hinnasta yhteisymmärrykseen ja niin Holiday Restaurantsin limusiini vaihtoi omistajaa.? JUSSI luo silmäyksen dokumentteihin ennen kuljetuksen suuntaamista satamaan. Kuljetusrekan edustalla Jussin parempi puolisko Anja, joka saapui paikalle autonostokassan kanssa matkan loppuvaiheessa. Ei myytävänä . Jussi joukkoineen sai huomata tämän DeLandissa, johon he olivat pysähtyneet ruokailemaan. Yhtä kaikki, hinnasta päästiin sopuun, joten Packard liittyi Suomi-poppoon mukaan Ericin ohjastamana. Detroitilaisvanhukset saivat vielä kerran tuta myös Floridan ilmaston oikut ennen suuntaamista kohti pohjoisen ilmanalan haasteita. ?Eräänä yönä oli sellainen pieni hurrikaani, jonka vuoksi alueella annettiin suositus välttää ulkona liikkumista.? Yön jälkeen tienoo oli roskia ja muuta pientä irtainta täynnä, mutta onneksi sekä Dodge että Packard olivat säilyneet yöstä vauriotta ja matka saattoi jatkua. TEHTÄVÄ Floridassa alkaa olla voitonpuolella
Ei siinä mitään, mutta satamassa joku erehtyi antamaan auton kuuden voltin sähköille. Swiftin sisarmalli pääsi filmille Jussin mukaan lähinnä sen vuoksi, että vielä vuonna 1988 piskuiset japanilaisautot olivat Floridassa harvinainen näky. Olettamus, että Amerikassa kaikki on kaupan kun hinnasta sovitaan, piti tässä kohdin paikkansa, ja niinpä suomalaisten piti lisätä ravintolan osoite autonkuljetusauton reittiin. Lisäksi haaviin tarttui floridalaisesta Rolls-Royce-putiikista PULSE ei liitänyt Suomeen, mutta herätti ajoneuvon vieressä seisovan Veikko Kainulaisen huomion. Pulse oli nelipyöräinen, mutta vain kaksi tai kolme pyörää kosketti kerrallaan maahan, sillä ?siipien. Kun jostain vielä löytyi ?59 Cadillac Coupe de Ville, niin tuon yhdistelmän rampit alkoivat olla täynnä Amerikan rautaa ja oli aika alkaa toteuttaa hankintojen siirtoa Suomeen. Mainittujen autojen lisäksi matkan saldoksi laskettiin myös ?57 ja ?58 Chevroletit. Klassikoita Floridasta vuonna 1988 SUZUKI.. pyörät olivat ylempänä kuin pitkittäin runkoon sijoitetut renkaat. Ajoneuvoa valmistettiin vuosina 1984?1990 reilut 350 härveliä. 74 03/13 Silver Cloud myöhemmällä laivauksella koti-Suomeen tuotavaksi. Jenkkiklassikot jätettiin Blount Islandin Sealand Terminaliin, joka sijaitsi Floridan Jacksonvillessä. ?Eric jäi huolehtimaan autojen saamisesta rahtiin ja me muut palasimme takaisin Suomeen.? Seikkailua Saksassa Vajaan kuukauden kuluttua autoja kuljettanut laiva oli saapumassa Saksaan Bremerhavenin satamaan. ?Menimme paikalle autojen saavut- tua, tarkoituksena ajaa ne Travemündeen ja Finnjetin kyydillä Suomeen.? Vanhoilla autoilla ajo Saksan läpi oli toki haaste sinänsä, vaikka muun muassa ?59 Cadillaciin oli vaihdettu jo USA:ssa akku ja pakoputkistoa oli rempattu paikallisella korjaamolla. Jo ennen kuin ensimmäistäkään metriä oli taitettu Saksanmaalla, ajomatkaa muovasivat muutamat lisämausteet. ?Packardin akku oli hyytynyt merimatkan aikana. ei kun Chevrolet Sprint
Autojen takalasillekin tehtiin tussilla muka ruotsalaiset siirtolaput.? JUSSILLA on muistona autojen tuonnista runsaasti dokumentteja. Ajettiin vuokra-autolla reitti selväksi ja siirrettiin Buickit yksitellen toivoen ettei virkavaltaa tule vastaan. Meidän piti sitten siirtää niitä Vikingin tai Siljan terminaalin yksitellen. Kun hinnoista saatiin pois noin 5 000 taalaa per auto, nämäkin lähtivät Suomeen. MYRSKYN jälkeen on autoilusää. Vuotta vanhempi Chevrolet oli sen sijaan upeassa kunnossa, mutta hintakin oli peräti 22 500 dollaria. Etualalla ?58 Cadillacin omistajuuden varmistanut ?car title?. Salkku, jossa oli kaikkien autojen paperit, oli jäänyt hotelliin 80 kilometrin päähän. FLORIDAN maaseudulta hankittua ?55 Dodge Royal Lanceria mukavoitti muun muassa automaattilaatikko ja ilmastointi. CHEVY Bel Air ?58 ei ollut Jussin mukaan niin häävissä kunnossa mitä tuore maalipinta lupasi, joten 16 000 dollarin pyyntö oli aikalaisekseen kova. Packardin vieressä Jussi Korhonen, Dodgen rinnalla Eric Stromberg. UUSIA AMERIKAN IHMEITÄ 1980?1990-luvulla Jussi Korhonen ehti tuoda Suomeen klassikkoautojen lisäksi myös kokonaan uutta autokalustoa vanhoista autoista uusiin. ?Chryslereillä ei tuonnissa päässyt oikein ollenkaan katteille, merkillä kun taisi olla Suomessa silloin kaksikin eri maahantuojaa. Siitä syystä LeBaron oli tuonnin kannalta helppo, kun oli jo tyypitetty Suomeen, mutta bisneksen kannalta huono.? Buick Regalia Jussi toi Suomeen neljä kappaletta vuonna 1988. ?Autot olivat Kanadassa valmistettuja, sillä ne oli helpompi saada Suomessa rekisteriin kuin USA-versiot, vaikka näihinkin piti teettää paljon mittauksia VTT:llä, jotta katsastuslaitos hyväksyi ne rekisteriin.? Regalien tuominen oli oma seikkailunsa. ?Autojen piti tulla Floridan Savannahista suoraan Uuteenkaupunkiin, mutta ne menivät virheellisesti Tukholmaan. Takana ?59 Caddyn huoltokuitti floridalaiselta korjaamolta. 03/13 75
Kunnes vastaan tuli Elbe-joki, ja sitä ylittävä lauttayhteys. ?Jäljellä oli päivän viimeinen lautta, johon meidän piti ehdottomasti ehtiä, jotta puolestaan ehtisimme seuraavan päivän Finnjetiin.? Lautta oli uhkaavasti täyttymässä ja hetken näytti, että kaikki suomalaisryhmän ajoneuvot eivät mahtuisi kyytiin. Myös lautturit tekivät parhaansa ja nostivatkin joitain pikkuautoja tiiviimpään asetteluun, joten lopulta kuormaautokin mahtui mukaan ja pääsimme joen yli.? Finnjet tuo kotiin Elben jäätyä taakse matka jatkui yötä myöten kohti Travemündeä. Joku saattaa kiinnittää huomion kuvassa puuttuvaan Packardin maskin koristeeseen . Tilasimme uuden Belgiasta, mutta tilanteen ollessa päällä ei auttanut muu kuin vuokrata Bremenhavenista kuorma-auto, jonka lavalle Packard hivutettiin?, Jussi muistelee. Mutta karavaani saatiin liikkeelle Veikko kuorma-auton puikoissa, toinen apumies ja Jussi ?58 ja ?59 Caddyjen puikoissa. ?Dodgea sai ajaa apuvoimiksi mukaan lähtenyt, vasta kortin saanut 18-vuotias tyttö?, Jussi hymyilee. Matka taittui soljuvasti, kun letka oli saatu viimein liikkeelle. se oli pitkäkyntisten varalta myyntihetkellä turvassa takakontissa. 76 03/13 apuvirtaa 12 voltilla sillä seurauksella, että startti hajosi. Klassikoita Floridasta vuonna 1988 ROLLS-ROYCELIIKKEESSÄ kaupat tehtiin Silver Cloudista, jonka pyynti oli 39 900 taalaa. PACKARD bongattiin autotarhasta, jonne kuolinpesä oli sen myynyt. Suomen päässä auto saatiin sitten korjattua nopeasti ajokuntoon, kun tilattu startti asennettiin Packardiin.? Ja niin yksi Suomi-poikien autonhakureissu Amerikasta oli jälleen monien vaiheiden jälkeen onnellisesti takana. Kokonaan toinen tarina olisikin sitten muistella rahansiirtojen vaikeutta kotimaasta Yhdysvaltoihin, puhumattakaan autojen Suomeen tullaukseen liittyvistä kiemuroista.. Ja niin pitkän ajon ja lyhyen hotelliyön jälkeen retkikunta pääsi Travemünden satamaan, jossa Finnjetin vapauttavan valkoinen hahmo toi helpotuksen lauttaan kiirehtineiden kasvoille. Hetkeksi. ?Joku tajusi, että salkku, jossa oli kaikkien autojen paperit oli jäänyt hotelliin, jonne oli satamasta 80 kilometriä matkaa.? Hyvät neuvot olivat jälleen tarpeen. ?Soitimme hotelliin ja kysyimme, löytyisikö kylältä luotettavaa taksia, joka voisi kiidättää salkun satamaan.? Sellainen löytyi ja korvaamattomat paperit saapuivat ajoissa Travemündeen. ?Minulla oli silloin jo kiire jostain syystä Lontooseen, joten Veikko jäi yksin huolehtimaan autoja laivaan ja minä kiirehdin lentokentälle.? Klassikkoraudat piti saada laivaan ajamalla, mikä ei vääntäville pataraudoille ollut temppu eikä mikään. Lähinnä ulos oli jäämässä kuorma-auto Packard kyydissään. ?Taisi joku lauttaan menossa olleista antaa meille paikkansakin, kun ymmärsi tilannettamme. Paitsi Packardille, jonka padan kaiku oli edellä kerrotusta syystä hiljentynyt. ?Sielläkin oli onneksi joustoa. Veikko maksoi lastaajille jotain, ja niinpä he porukalla työnsivät Packardin Finnjetin autokannelle. Auto oli ollut vain yhdellä omistajalla, mistä kertoi paksu nippu kuitteja auton historian ajalta
25. 050 523 89 51 Tilaa Resurs-tuotteet www.kaasutinexpertti.fi Moottorikahvila Nikkilä. Ajoneuvoharrastajien kohtauspaikka. Hyvää kahvia, herkullisia hampurilaisia, tuoreita munkkeja, rapeita patonkeja. Avoinna ke-pe 16-20 . 5. la-su 12-17 Bubbiksentie 6, 04130 Sipoo Soita ja varaa tila kerhotapaamiselle: 0400-449 818 www.moottorikahvila.fi. - 2 6 . 2 01 3 Jokavuotinen koko perheen autoilutapahtuma /MamasClassics | www.mamasclassics.fi Tervetuloa kesäiseen ajotapahtumaan Hämeenlinnan seudulle! Hämeen Mobilistit ry järjestää tämänvuotisen SAHK ry:n valtakunnallisen retkeilyajon upeissa Kanta-Hämeen maisemissa 8.6.2013. Ajoon voi osallistua museorekisteröidyllä tai vastaavassa kunnossa olevalla ajoneuvolla tai tulla seuraamaan katsojana lähtöpaikalle lauantaina 8.6. klo 9 lähtien. Katso Automobiili-lehden numerosta 1/2013 tai osoitteesta www.hameenlinna-ajo.com Vaihmalantie 144 | Lempäälä | 020 766 1810 /VaihmalanHovi | vaihmalanhovi.fi Testien tulokset puhuvat lehden lukijoille osallistuminen ilman jälki-ilmoittautumismaksua! Resurs-metallinpinnoitusaine palauttaa kuluneen moottorin puristuspaineita, vähentää liiallista öljynkulutusta, vaimentaa moottorin äänekkyyttä ja parantaa vaihteiston ja vetopyörästön toimintaa. Puh. 5
Verkot vesillä Nettihuutokauppojen jyvät ja akanat MG-huutokauppaa M G on englantilainen autonvalmistaja, jonka menestysvuodet pohjautuivat kotimarkkinoiden lisäksi hyvin vetävään Amerikan vientiin. Auto olisi kaivannut moottorin säätöä, uuden kattokankaan ja verhoilut auringon polttamien tilalle.. Kotimaamme tarjonnan lisäksi sekä Yhdysvallat että Brittein saaret ovat parhaita hankintamaita, ja erityisesti Briteissä hintataso on edelleen edullinen, johtuen valtavasta tarjonnasta. Auto on täysin ruosteeton ja takuuvarmasti edelleen tehtaan alkuperäisessä maalipinnassa, vakuutti myyjä. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin harrasteautokseen vanhaa MG:tä halajavilla on runsaasti valinnanvaraa. Aivan kaikki toimi, ja koko historia kaikkine dokumentteineen, huoltokirjoineen ja kuitteineen oli tallessa. Moottorista löytyi RHG:n alumiininen läpihengittävä sylinterikansi, Abarth-tyylinen tuplaputkisto sekä pienehkö öljyvuoto, selvitti myyjä. Se ei liioin pyrkinyt profiloitumaan elitistiseksi liialla turhamaisuudella, sillä vaikka ulkokuoret olivatkin kauniita, niiden alle kätkeytyvät tekniset ratkaisut olivat yleensä koeteltuja ja edullisia valmistaa. Hyvä oli kuitenkin kyyti ja hauskaa Midgetillä ajaminen, kehui myyjä. 13 TARJOUSTA, 13 601 USD EI RIITTÄNYT Illinoisin Napervillestä tarjottiin vanhempaa entisöintiä edustanut MGA, joka oli hyvässä käyttökunnossa. Myyjän isä oli omistanut auton yli kaksikymmentä vuotta, ja nyt hänen tallinsa oli tyhjennettävä. Myyntiä varten autoa oli juuri kunnostettu 3?000 taalalla, millä uusittiin akku, vesiletkut, tulpat, vesipumppu, nesteet, öljyt sekä suodattimet. Myyjän hintavaraukseen ei huutokaupassa kuitenkaan ylletty. MGB GT ´74 MGB LTD ´79 30 TARJOUSTA, VOITTANUT 1 801 GBP Warwickshiresta ,Englannista listatiin latolöytökuntoinen GT, joka kaipasi herkistelyä, maalauksen sekä sisustuksen pesun. Menestys perustuikin enempi juuri edulliseen hintaan, jota seurasi isot tuotantomäärät. 3,5-litraisella V8-koneella tehtaalta lähteneellä autolla oli ajettu vasta 40 tuhatta mailia, ja muut ajat se on viettänyt kuivassa tallissa. Ainut ruostevaurio löytyi kuskin ovesta, vakuutti myyjä. 25 TARJOUSTA, 1 551 USD EI RIITTÄNYT Kalifornian Santa Clarassa tarjolla oli 32 tuhatta mailia ajettu MGB Limited Edition. Myyjä oli ostanut ruostevapaan Midgetin vuosi sitten ja saattoi projektin valmiiksi. 78 03/13 MGB GT sopisi V8koneellaan vähän rivakampaan ajoon, kun taas TD Midget tarjoaa tyyliä kylillä pyörähtelyyn. MG TD MIDGET ´50 MGA 1600 MK II ´62 43 TARJOUSTA, VOITTANUT 16 110 USD Kalifornian Santa Anasta listattiin ensimmäisen vuosimallin TD Midget, joka oli jäänyt seisomaan talliin kahdeksaksi vuodeksi. TD oli ruosteeton ja ikänsä Kaliforniassa ollut, mutta ajomäärästä ei ollut hajua. Työkalut, tunkki ja varapyöräkin löytyivät paikoiltaan. Alusta oli ruosteeton, mutta hiukan heikkotasoinen maalaus hilseili paikoittain. Jarrut saivat kiitosta, öljynpaineet pysyivät hyvinä eikä lämpöongelmia esiintynyt koeajolla. Jarruihin vaihdettiin kaikki sylinterit sekä jarrukengät. Merkkiä ei ole mielletty erityisen innovatiiviseksi tuotekehittelijäksi, eikä se kilvanajopuolellakaan ole ollut brittien terävintä kärkeä. Myyjä kutsui kiinnostuneita tutustumaan autoon paikan päälle ennen tarjouksen tekoa. MG MIDGET 1500 ´79 38 TARJOUSTA, VOITTANUT 1 860 GBP Englannin Sussexista lähti vuonna 1992 keulakolaroitu MG, jonka korjaaja kuoli kesken projektin. Myös koko ajan parantuvan varaosatarjonnan suhteen merkki on varsin kiitollinen harrastuskohde. Tässä muutama poiminta nettihuutokauppojen laajasta MG -tarjonnasta. MGB GT V8 ´74 26 TARJOUSTA, VOITTANUT 9 605 GBP Sheffieldin eteläpuolelta, Englannista huutokaupattiin todellinen esimerkkitapaus auton hyvästä hoidosta
Kori oli alumiinia, mutta paneelit valmistettiin Kevlarista ja hiilikuidusta sandwich-rakenteena. Konseptiauto oli täysin ajokelpoinen: tekniikka ja alusta olivat suoraan Quattrosta, samoin sisustuksen komponentit. Mutta mitä Quartzille tapahtui? Auto päätyi loppujen lopuksi Audin museoon Ingolstadtiin, eikä mitään edes etäisesti sitä muistuttavaa pää- tynyt koskaan tuotantoon . Kaikki kulmikkuus, kylkien sisäpokkaukset sekä 70-luvulta periytynyt tyyli on täysin poissa. Pininfarina oli yhteydessä Audiin, joka lupasi tuoreen Quattron tekniikan luovuttajaksi muotoilustudiolle. Se on linjoiltaan kaikkea muuta kuin aikakauden Audi. Sen lisäksi korin valmistuksessa kokeiltiin tuolle aikakaudelle täysin ennenkuulumatto- mia tapoja. Historia tuntee myös ?jotain muuta. Pininfarinalla työskennellyt Enrico Fumia piirsi Quartziin 30 senttimetriä alkuperäistä lyhyemmän korin, jonka eksoottisuus ei loppunut futuristiseen muotoon: Quartz on tiettävästi ensimmäinen projektorietuvaloja käyttänyt automalli. SUKUNÄKÖISYYS yli 10 vuotta myöhemmin esitellyn Alfa Romeo GTV:n kanssa on täysin ilmeinen - molempien autojen isänä toimi Pininfarinalla työskennellyt Enrico Fumia. Autoja, joista tuli toisia autoja Audi Quartz ?81 Autotehtaiden tilaamat ja muotoilustudioiden piirtämät ehdotelmat tulevaisuuden malleiksi joko päätyvät tuotantoon, tai sitten eivät. Audina. Sen sijaan vuonna 1995 Alfa Romeo esitteli Enrico Fumian ja Walter De Silvan kynänjälkeä edustaneen nelipaikkaisen, etuvetoisen coupén, joka tunsi mallinimen GTV. Muotojen yhteneväisyys Quartzin ja GTV:n välillä on niin ilmeinen, ettei yhteisestä isästä ole mitään epäselvyyttä. Teksti: Arttu Toivonen Kuvat: Tero Pänttönen AUDI Quartz oli yksi ensimmäisiä henkilöautoja, joissa käytettiin pienikokoisia, mutta suuren valotehon tarjoavia projektorivaloja. Futuristisen kuoren alla piileskeli Audin nelivetotekniikka turboviitoskoneineen. 03/13 79. Quartzin korin pinnat ovat toki edelleen suorat, mutta kulmien pyöreys on pikemminkin 90-lukulaista muotokieltä. Quartzin kerrotaan syntyneen Automobil Revue -lehden 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi. -tapauksia. S ergio Pininfarinan vuonna 1981 valmistunut konseptiauto Audi Quartz hämmentää ulkomuodollaan
Silti Stalin ei pidä esikuvanaan mitään yksittäistä automerkkiä, vaikka siitä ehkä on löydettävissä tutun oloisia piirteitä. Stalin 1200 Kombi on näin ollen Pertti Jarlan omaa muotoilua ja ideointia. Tällä kerralla pyritään lähestymään esikuvan mukaisen mallin rakentamista jälleen uudenlaisesta lähtöasetelmasta. No miten Stalin tähän liittyy? Fingerpori-niminen sarjakuvastrippi on saavuttanut Suomessa melkoi80 03/13 sen suosion. Nyt lienee selitys paikallaan. Teksti ja kuvat: Eero Kumanto Fingerpori-kollaasi julkaistu Pertti Jarlan luvalla. A iemmin tällä palstalla olen käsitellyt esikuvan mukaisen pienoismallin rakentelua useammastakin eri lähtökohdasta. Ensimmäinen haaste oli pohtia, mitä kokoluokkaa. Koska täsmällistä esikuvaa ei ole olemassa, ei aiheesta tietenkään ole ostettavissa valmista rakennussarjaa. Mallia on rakennettu vanhan kuvamateriaalin ja muistikuvien perusteella, toinen malli on rakennettu dokumentoimalla esikuva hyvin perusteellisesti. Silloin tällöin strippien ruuduilla vilahtelee tunnistettavia automerkkejä, kuten RS200 Ford tai vaikka Saab 99. Onpa eräs malli rakenneltu pelkkiä omia hataria muistikuvia hyödyntäen parin mallin nojautuessa netistä ongittuun kuvamateriaaliin ja muuhun informaatioon. Pienoismalliprosessin alkajaisiksi oli siis tiedossa annos autosuunnittelua. Pohjamateriaaliksi keräilin Fingerpori-albumeista kutakuinkin kaikki autosta piirretyt kuvat. Helsingin Sanomissa vuodesta 2007 lähtien ilmestyneessä Pertti Jarlan luomassa sarjakuvassa päähenkilönä seikkailee Heimo Vesa, jonka fiktiivinen auto on nimetty ytimekkäästi Stalin 1200 Kombiksi. Olemassa ei liiemmin ole tarkkaa mittatietoa autosta. Stalinin ruumiillistuma Otsikko saattaa nyt hieman johtaa harhaan, eikä artikkelissa esiteltävä pienoismallikaan oikein kuvaa mitään klassikoksi laskettavaa automerkkiä. Voitaneen kuitenkin olettaa, että auton suoltanut kuvitteellinen tehdas sijaitsi tästä piirun itään. Alkuräjähdys Tällaisen fiktiivisen, sarjakuvassa esiintyvän auton toteuttaminen pienoismalliksi ei noudatakaan ihan samaa kaavaa kuin aiemmin palstalla käsitellyt tapaukset. Jarlan perehtyneisyyden autojen maailmaan huomaa helposti sarjakuvaa lukemalla. Sarjakuvalle on lisäksi vielä tyypillistä, että yksityiskohdat ja mittasuhteet hieman elävät ruudusta toiseen tarpeen niin vaatiessa
Mihin tahansa osaan menetelmä ei kaksiulotteisuutensa vuoksi sovi, mutta oikein käytettynä puolustaa paikkaansa monissa kohteissa. 03/13 81. Sarjakuvalle on tyypillistä, että yksityiskohdat ja mittasuhteet hieman elävät ruudusta toiseen. Alkajaisiksi oli siis tiedossa annos autosuunnittelua. RAKENTELU vaati aluksi raakaa suunnittelutyötä. Piirsin täsmälliset mittakuvat vielä 3D-ohjelmalla samalla varmistaen, että muutkin projektiot näyttävät järkeviltä ja referenssien mukaisilta. Kaikki muoviosat on valmistettu polystyreenistä. STALIN 1200 Kombi palveluksessanne! Tästä korista ei kaarevaa muotoa löydy. auto edustaisi. Osat vaativat luonnollisesti pohjatyöt ja pintakäsittelyn. FOTOETSAUS on oiva keino tuottaa mittatarkkoja osia messingistä. Viivain toimi tässä vaiheessa tärkeimpänä luonnostelun apuvälineenä. Kun profiili alkoi olla kohdillaan, siirsin työpisteeni hetkeksi tietokoneelle. Suoraan en voinut ottaa mitään yksittäistä kuvaa pohjaksi, vaan tein kompromisseja ja päätelmiä yhdistelemällä yksityiskohtia useammasta kuvasta. Sarjakuvien perusteella auto vaikutti kahdelle miehelle hiukan ahtaalta, joten päädyin siihen, että Stalin olisi kokoluokaltaan lähellä Miniä ja Pompannappia. Tästä oli jatkoa ajatellen hyötyä, sillä muitakin osia tultaisiin toteuttamaan näiden tietokoneella luotujen kuvien pohjalta. ISTUIMIIN kokeilin pikamallinnusta. 3D-ohjelmalla luotujen tiedostojen pohjalta teetin osat nettipalvelun kautta. Sehän sopisi 1:1-ajatusmaailmaankin aika kivasti, kompakti haastaja idästä. Näihin lähtötietoihin nojautuen luonnostelin aluksi auton sivuprofiilin
Tästä eteenpäin oli helppo edetä simppelin pohjalevyn rakentelulla. Näiden vaiheiden jälkeen pöydällä olikin jo kokonaisuus, johon oli mielekästä lähteä mitoittamaan pienempiä osakokonaisuuksia, kuten kojetaulua, muita sisustan komponentteja ja ulkokuoren detaljeja. Nämä osat tulisin teettämään tutulla toimittajalla T?ekeissä, jälleen piirtämieni tiedostojen pohjalta. Koska rahaa ja vaivaa tulisi kulumaan, oli luonnollisesti järkevää teettää muitakin osia samassa tilauksessa. Päätin siis hyödyntää menetelmää mahdollisimman paljon. Lopulliseen tilaukseen kuului lisäksi vielä liuta pienosia, mutta ehkä hieman yllättäen päädyin toteuttamaan menetelmällä myös ovien ja penkkien verhoilut. Kaikki konstit käyttöön Pienoismalliharrastukselle on hyvin tyypillistä, että pyritään keksimään uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Sama pätee itse asiassa moneen muuhunkin harrastukseen. Etuvalojen polttimo koostuu kahdesta asiasta, neulasta ja pikaliimatipasta. Karmien ohella itsestään selviltä syövytettäviltä osilta vaikuttivat merkistä ja mallista kertovat irtokirjaimet, sisustan pienosat, kuten ikkunaveivien ja kahvojen varret, turvavöiden soljet ja ratin keskiö. Stalin 1200 Kombi MUUTAMA otos Fingerpori-sarjakuvista. Tulostettuja mittakuvia hyödyntäen leikkelin osat muovilevystä ja kokosin korin osa kerrallaan liiman ja suorakulman avulla. Muun muassa ikkunankehysten osalta koin menetelmän olevan lähes ainoa järkevä vaihtoehto osien toteuttamiseksi. Yksittäisiä detaljeja ja vihjeitä oli hauska bongailla kuvasatoa peratessa. Leikkaa-liimaa-hio Itse rakenteluprosessi pyörähti käyntiin kaikkein olennaisimmalla, eli korin rakentelulla. Pääraaka-aineena näissä käsityönä tehdyissä osissa toimii polystyreeni eri muodoissaan: levynä, tankona sekä erimuotoisina profiileina. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa oli SISUSTAN yksityiskohdat alkavat valmistua. LAMPPUJEN kehykset sorvailin alumiinista. Tällä tavalla puolestaan syntyy kätevästi takapenkille Lasol-pullo.. Mittasuhteet ja jopa väri vaihtelee ruudusta toiseen. Jos en kertoisi, olisitko arvannut takavalot tavallisiksi viiden millin ledeiksi? 82 03/13 selvää, että tulisin hyödyntämään mallissa myös messingistä fotoetsaamalla valmistettuja osia. Sorvaamisessa ei työmenetelmänä sinällään ole mitään ihmeellistä, alumiinitanko sorviin ja kohta on käsissä kasa lampunkehyksiä. Sorvaamista on sekin, kun akkuporakoneella pyörittää muovitankoa ja toisessa kädessä on kirurginveitsi
Menetelmä on ollut jo vuosia käytössä, mutta nyt se alkaa jollakin tavalla olla harrastajienkin ulottuvilla. Tämän jälkeen päälle lasketaan pintamaali ja sen kuivuttua sokerit raksitaan pois. Kojetaulu toimii tästä hyvänä esimerkkinä. Sarjakuvista ei luonnollisesti selity ihan kaikki yksityiskohdat, esimerkiksi sisustan osalta jää kysymysmerkkejä leijumaan ilmaan. Auton kojetaulua 1:1-skaalassa yksittäiskappaleena ei menetelmällä vielä kannata alkaa teettämään, ellei sitten ole pinkka kunnossa. Auto on toki pesty ja muutenkin melkoisen hyvin pidetty, mutta pelti se vaan ei kestä. Hinnoittelu kulkee edelleen käsi kädessä kappaleen koon mukaan, joten pienoismallirakentaja on tässä mielessä onnellisessa asemassa. Kuskinpuoleisen takarenkaan pölykapseli on myös pudonnut jonnekin Fingerporin maisemiin, joten siltä osin piti tietysti rakennella asiaankuuluva peltivanne. Kuriositeettina tästä voisi mainita sen, että keskiö on tavallinen neppari. Päättömiä päätelmiä Valmiista mallista pitää lopuksi korostaen todeta, että se on yhden pienoismallirakentajan näkemys siitä, millainen Fingerporin Stalin olisi kolmiulotteisena kappaleena. Pikamallinnus ja 3Dtulostus alkaa olla pikku hiljaa niin kutsuttu kuuma peruna. Tuossa välillä käynnistyy siis kone, joka rakentaa ohuista muovikerroksista halutun kappaleen 3D-tiedoston mukaan. Formuloissa menetelmä on toki arkipäivää. Rohkeimmat luonnollisesti rakentelevat tulostimensa netistä ostetusta rakennussarjasta. Muovikin ruostuu Kunnioittaen sarjakuvien Stalinia, en halunnut tehdä pienoismallistani ihan kliiniä. Stalin 1200 Kombin suoltanut tehdas lienee sijainnut piirun verran itään... Varsinaista tuoretta otetta rakentelumetodeihin toi tässä projektissa pikamallinnus. Sarjakuvien helmaruosteita mukaillen toteutin myös pienoismalliini skaalahaperoa. Resepti on pienoismallarille arkipäivää: punaisen pohjamaalin päälle kiinnitetään veden avulla sokerikiteitä. Taustan vihreä ruudukko antaa osviittaa osien koosta, ruutu on 1 cm. lisesti lohkeilee tässä operaatiossa ja tulos on kuvien mukainen. Kuvamateriaalista löytyy kyllä hyviä vihjeitä ja muutama detalji, mutta loput on pääteltävä itse. Stalinin istuimet, keskiverhoiluja lukuun ottamatta, on aluksi mallinnettu 3D-ohjelmalla. Tämän jälkeen tiedostot ladataan nettipalveluun ja parin päivän päästä ne voikin jo löytää omasta postilaatikostaan. Vähän kyllä jännitti. HALUSIN malliin kääntyvät etupyörät, muuten alusta on hyvin simppeli. Renkaansa Stalin lainaa 1:32-kokoisesta Kuplasta. 03/13 83. Ihan hakoteillä ei pienoismallari ilmeisesti tällä kerralla ollut, sillä Pertti Jarlan kommentit mallin kuvat nähtyään olivat positiiviset ja kannustavat. Pintamaali luonnol- ?LAITA osat laatikkoon, lisää liima, ravista ja kas: mallinne on valmis.. Siellä minne sarjakuvataiteilijan kynä ei ole mennyt, paikataan omalla mielikuvituksella
Siihen nähden, onko 400 euroa vahakangastakista paljon rahaa? BARBOURIN valikoimasta löytyy kymmeniä takkimalleja, mutta klassinen International on se josta merkki tunnetaan. Vahakangastakit valmistetaan käsityönä Englannissa edelleen, noin 100 000 kappaleen vuositahdilla. Tehdas huoltaa säännöllisesti jopa 50 vuotta vanhoja takkeja, jotka palaavat tyytyväisille omistajilleen.. Steve McQueen käytti Barbourin takkeja moottoripyöräkisoissa. Ikuinen Barbour kieltää vahakangastakkiensa pesun millään tavalla . Samalla tehdas kertoo ylpeänä olevansa tietojensa mukaan ainoa vaatevalmistaja, joka huoltaa valmistamansa takit. Öljyämiseen annetaan ohjeet, mutta melkein auliimmin Barbour ottaa vaatteet vastaan, korjaa, muokkaa, huoltaa ja palauttaa ne omistajilleen. Tarinoiden mukaan tehdas huoltaa säännöllisesti jopa 50 vuotta vanhoja takkeja, jotka palaavat tyytyväisille omistajilleen. Asun maine kiiri nopeasti, ja siitä tuli Englannin sukellusvenemiehistöjen sotilaspuku toisen maailmansodan aikana. Sodan jälkeen, vuonna 1951 markkinoille saatiin viistolla vasemmanpuoleisella karttataskulla varustettu Green International -takki, joka hyvin pian saavutti silloisten endurokuljettajien suosion. Kahta vuotta myöhemmin, 1953, Internationalista tuli Vincent Owners Clubin virallinen kerhotakki, kun Barbour valmisti ?maailman nopeimpien tuotantomoottoripyörien. hoidoksi riittää harjaaminen ja tahrojen poisto hoituu kylmällä vedellä ja sienellä. Takkimerkin omissa hoito-ohjeissa kerrotaan, että öljyämisväli riippuu käytöstä johon takki altistuu. Se on alun perin vuonna 1936 moottoripyöräkäyttöön tarkoitettu, ohuella vuorilla varustettu ajohaalari, joka voidaan kiristää vyötäröltä sopivaksi. Klassikkoesine Barbour International Ennen ja jälkeen keinokuidun Ensi vuonna 120 vuotta täyttävä perheyritys Barbour toi 76 vuotta sitten markkinoille takin, joka ei ole mennyt koskaan pois muodista. Sataprosenttinen puuvilla, joka oli käsitelty Barbourin omalla Wax Thornproof Dressing -vahalla, oli huippumateriaali ominaisuuksiltaan: sateen- ja tuulenpitävä, mutta silti hengittävä niin ettei takin, viitan tai sydvestin sisällä tarvinnut hikoilla. Kankaalle annettiin nimeksi Sylkoil. Sateisessa Englannissa ne myivät niin että Barbourin yritys lähti hyvälle nousu-uralle. Yrityksen hittituote on International. Jos siis ostit viime vuonna ulkoilmaelämään sopivan, paisutetusta Teflonista* tehdyn takin, on se nyt ostettava uusiksi. Myös ?Cooliuden kuningas. Kun se värisävy onkin sitten astetta kirkkaampi kevätkaudella 2013 . Internationalin suosio räjähti käsiin, vuonna 1957 peräti 97 prosenttia Skotlannin Six Daysiin osallistuneista moottoripyöräilijöistä käytti Barbourin Internationalia. klubille klassikoksi sittemmin muodostuneen yhdistelmän: musta vahakangas yhdistettynä kullanvärisiin nappeihin. Eikä mene. Teksti: Arttu Toivonen . Kuvat: Tuukka Erkkilä E lämme aikaa, jolloin konsumerismi valuttaa postilaatikoistamme jätteeksi päätyvää värikästä mainospaperia ja turruttaa loputkin aistimme televisiosta keskimäärin kymmenen minuutin välein kaikella muovisella ja kertakäyttöisellä. Viime keväänä muodissa piti olla oranssin, fuksianpunaisen ja sinisen, mutta niitä tarjotaan tänä keväänä uudestaan. onneksi lähin supermarket tai ostoskeskus myy kyllä sitä Gore-Tex-vaatetta, joka on ommeltu kasaan Bangladeshissä, Indonesiassa tai jos hyvä tuuri käy, kenties Puolassa. Perheyritys Vuonna 1894 South Shieldsissä Englannissa perustettu J. Vuonna 1908 yritys julkaisi ensimmäisen postimyyntikuvastonsa, jossa se kauppasi takkeja purjehtijoille, kalastajille sekä metsästykseen. Vuonna 1940 sukellusvenekapteeni George Phillips näki upseerinsa haalarin ja vaikuttui sen toimivuudesta siinä määrin, että pyysi Barbouria 84 03/13 kehittämään asusta kaksiosaisen version. Barbour & Sons aloitti vahakangasvaatteiden valmistuksella
Kokkola (06) 830 2334 . 050 304 5514 Tuotteet myös verkkokaupastamme: LISÄTIETOJA ÄJYTNIISE ESIINTYJÄ ESIINTYJÄ ESIINTYJÄ ESIINTYJÄ ÄJYTNIISE KI T E E N M O OT TO R I KO NE I S TAM O OY I TÄ-S U O M E N M O NI M E S TAR I T OY A- C AR KY KE S ÄL AH D E N KO NE S AVOT TA OY K ESAI R OY KE S ÄL AH D E N MAANS I I RTO OY K ESL A OYJ AU TOTAR V I KE TANS K ANE N KY E V- SÄH KÖ OY KE S ÄL AH D E N O S U U S PANKKI ARSK AN KO NE OY KE S ÄL AH D E N R AKE NNU S OY K AR JAL AN K I E VARI AU TO -KO NE TALO WAS C H KO K AR JAL AN PU LT TI OY P U R U V E D E N S AV U K AL A OY H EL MENI N SANEER AU S S -MAR KE T KE S ÄL AH T I ROMPETORI perjantai ilta - sunnuntai puh. 013 371 421 Ohittamaton paikka Kesälahdella. koneosaa. Puh. Käytetyt ja uudet osat . Vaasa (06) 317 6033 . Soita ja kysy! www.trukki-ukko.fi . 050 4664567 Pekka Silvennoinen p. Närpiö (06) 2242185 lauantai Kesälahti Karjalan Kievari parinaa.pauketta@gmail.com Eero Kujala p. 0400 393 666, 0400 313 666. Ostamme ehjät ja epäkuntoiset trukit Koneharrastajille erilaista tavaraa vanhoihin koneisiin: hydraulipumppuja, mastoja ym. www.karjalankievari.fi Kysy majoituksesta kievari@karjalankievari.inet.fi Päijät-Hämeen ROMPEMARKKINAT 25.-26.5.2013 Jokimaan raviradalla Lahdessa PÄIJÄT-HÄMEEN MOBILISTIT RY * 2-päiväinen markkinatapahtuma * Harrasteautoille oma -parkki *Huutokauppa lauantaina klo 13:00 * Alueella: ravintola / puffetti KÄYTETTYJEN TRUKKIEN ERIKOISLIIKE TRUKKIPURKAAMO Yleisölle * Lauantaina klo 8:00-16:00 * Sunnuntaina klo 8:00-15:00 * Pääsymaksu 3 Euroa/hlö, ei paikoitusmaksua Myyjille * Myyntipaikat: ruutu 5x7 m, 30 Euroa/päivä, 40 Euroa/2 päivää myyjät alueelle perjantaina klo 15-21, lauantaina ja sunnuntaina klo 6 alkaen. * Ei elintarvikkeiden myyntiä ! Ei ennakkovarauksia ! Tiedustelut : Arkisin klo 18-21 / Antti Vähälä 040-5559265 Tervetuloa ! Päijät-Hämeen Mobilistit PIEN SÄHKÖK IÄ O AUTOMI NEITA EHE AVUKSI N HALLITÖ IHIN . Lisälaitteet ja renkaat . VIELÄ PERINTEISIÄ AUTOMAALEJA SAATAVANA! 2013 WWW.STORENVARI.FI Avoinna: Arkisin 8-17
Jokainen markkinoille pukattu uusi rengasmalli on monin verroin edellistä parempi, mitataan ominaisuuksia sitten miten hyvänsä. Selkeä rakenteellinen muutos renkaisiin tuli, kun tekstiilikudosrenkaista siirryttiin vakaampiin teräsvyörenkaisiin. Kuuden parannuksen rengas Autojen maailmassa pysyvää taitaa olla vain kaiken alaan liittyvän alati jatkuva kehitys, sekä kehitystyön näyttävä mainonta. V Teksti: Jan-Erik Laine Kuvat: Continental 86 oisi kuvitella, että kun pitkän matkaa toistasataa vuotta on mustia, kumisia ja pyöreitä autonrenkaita jo valmistettu, niin alan teollisuus olisi tuotekehitysosastoillaan jo kaiken kokeillut ja testannut. Näin ei suinkaan ole, jos asiaa kysytään rengasvalmistajien markkinoin- 03/13 tiosastoilta. Kuutta renkaan tärkeintä ominaisuutta onnistuttiin täten parantamaan samanaikaisesti. Tällainen ei aikaisemmin olisi ollut mahdollista?, kertoo esite.. Valmistajista Continental siirtyi vyörenkaisiin vuonna 1960, mutta sitä ennen rättirenkaat oli kehitetty huippuunsa, ainakin jos mullistavan, kulutuspinnan rakenteeltaan uudenaikaisimman Continental cap and base -renkaan esitettä oli uskominen. ?Vasta kun opittiin tarkoin tuntemaan kaikki renkaan voimatekijät ja liikkeet uudenlaisten, itse kehittyvien mittauslaitteiden avulla, johduttiin rakenteelliseen ja kumiteknilliseen kehitykseen ja siten ?cap and base? -menetelmään
niin, joka tilanteessa. Kulutuspinnan kuperuudelle tarkoin sovitettu läpileikkaus, joustavat kumilaadut base-osassa ja joustavat kudosrakenteet parantavat mukavuutta ja joustavuutta siinä määrin, että ajotien epätasaisuuksia tuskin huomaa. Määrätyt profiilikumiseokset ja profiilin erikoinen muoto saavat aikaan hämmästyttävän tasaisen ajon ajettaessa myös suurilla nopeuksilla ja kaarteissa. Continental-tehtaalla, joka on eräs vanhimpia ja ajanmukaisimpia rengastehtaita maailmassa, kehittää suuri ryhmä eteviä erikoisasiantuntijoita uudenaikaisimpien kokeilu- ja mittausmenetelmien avulla Continental-renkaita jatkuvasti ja niiden jokaista tuotantovaihetta valvotaan uudenaikaisilla tarkistuslaitteilla. Täysautomaattiset koneet työskentelevät voittamattomalla tarkkuudella. Cap and base -kulutuspinnan ruiskutuskone on tekniikan ihme. Continentalin valkosivuiset renkaat cap and base -kulutuspinnalla korostavat edustavien vaunujen tyylikkyyttä ja tarjoavat samalla suurimman mahdollisen varmuuden ja ajomukavuuden. Musta suojalista reunustaa valkoista sivuliuskaa ja suojaa sitä hankaukselta. ?Cap and base -kulutuspinnan ruiskutuskone on tekniikan ihme.? ?Mitä on cap and base. Cap and base ovat kaksi lujasti toisiinsa liitettyä, erilaisesta kumilaadusta valmistettua kulutuspinnan osaa: profiiliosa (cap) ja sen alla oleva perusosa (base). Harvinaisen hyvä ajourissa pysyminen ja tarttuvuus, liukumattomuus ja jarrutusteho johtuvat pääasiallisesti seuraavista tekijöistä: tarkalleen toisiinsa sovitetuista seoksista, erikoisen tarttuvista ja kulumista kestävistä kumilaaduista kulutuspinnan profiilissa (cap), kauttaaltaan huolellisesti suunnitellusta profiilista ja voimien tasaisesta jakaantumisesta kulloinkin maata koskettavassa renkaan pintaosassa, mikä taas johtuu siitä, että kulutuspinnan kupruus on tarkoin harkittu. Näiden tekijöiden johdosta jäävät renkaan muodonmuutokset mahdollisimman pieniksi. Täten säilyy Continental valkosivuisten renkaiden sivu hohtavan valkoisena.? 03/13 87. Huomaatte sen ajaessanne korkeilla nopeuksilla, kaarteissa, vuoristoteillä
kirjallisuutta Myös korjaamo-, käyttöohje- ja varaosakirjoja, myyntiesitteitä ym. Täydellinen koneremontti tehty, kuitit löytyy. Klassikkomarkkinat Osta, myy tai vaihda klassikkosi Myydään ajoneuvot Autodynamics -66 eka kilpailuissa ollut Vee. etuiskarit ja lämmityslaite. Desibelimittarit . 0500-848879 . H. 2400 ?. 07990 Ruotsinkylä www.samilassila.com puh. on. kirjallisuutta ?Autot ?osAt ?pAlvelut Korkealaatuisia EMS-peltiosia 30-50-lukuisiin Fordeihin ja Chevroleteihin. Ruotsinkyläntie 5-9 T:MI SAMI LASSILA 07990 RUOTSINKYLÄ Puh. 7200 ?, 050-5713311, Kotka 135744 Fiat 1100 -66 Museorekisteröity 1977. Pientä laittoa vaatii mm. 02-728 7282, 040-074 4587 MITTAREITA joka lähtöön! . Kaupan päälle tulee varaosina ovet, konepelti, takaluukku, kone ja taka-akseli vanhemmastra mallista. Viimeksi katsastettu ja ajossa kesällä 2011, H. Uutta mattosajra, renkaat, ym. Myös käytettyjä laitteita KLASSIKOIHIN KLASSIKOIHIN RODEIHIN JA JA RODEIHIN Valkosivuisina ja ja mustina mustina Valkosivuisina Myös korjaamo-, käyttöohje ja varaosakirjoja, myyntiesitteitä ym. LC-mittarit . www.samilassila.com 88 03/03 0400 657 728 /Juhani Jyränkö. PH-mittarit . Sisäverhoilu on uusittu, penkit alkuperäiset. tapani. lehtinen@kolumbus.fi, 050-5538380, 135739 Euroopanmestaruus Formula V Kaimann -73 uusi kone. Yleis-, lämpö- ja kosteusmittarit . Takometrit . tapani.lehtinen@ kolumbus.fi, 050-5538380, 135738 WWW.PARADISECARS.COM KLASSIKKO AUTOT SUOMESSA VUODESTA 1987 Mercedes-Benz 180 C W120 ponttoni -62 Ajokuntoinen, siisti peli, ei ruostetta. 0500-848879 Ruotsinkyläntie 5-9 . Toimiva peli, tarjousten perusteella. Puh. 25380 Rekijoki . 4650 ?, 0400-927945, Kontiolahti 135735 Austin Mini -63. FIA-paperit yms. 050-3538833, Salo Autamme sinua klassikkoauton hankinnassa ja ylläpidossa. Katso lisää nettisivuiltamme. Datsun-Nissan Laurel -84 2.8 D. Katsastettu tämän vuoden helmikuussa. Helppo museoitava. Anemometrit . 0400-418762, Jämsä Isohiidenkatu 1211 . Alkuperäiset mustat kilvet, H
8800 ?, 0400-477488, Otalampi 135730 Honda Accord Hatchback 1600 -77 MR-rek., ajettu 143 tkm, hyväkuntoinen, huoltokirja, H. 2100 ?, 040-9662120, Mäntsälä 135743 Lada 1500 S -95 Katsastettu, kahdet renkaat, vetokoukku, H. Myös uudet verhoilukankaat., H. 02-7347 673 03/13 89. Kaikki osat tallella. 3 vaihteinen loikkarilla, kone käy. 041-469 9090 . klo 17.00 jälkeen, H. Jaguar XJ12 5,3 Sovereign Series 3 -87 aj. TIIVISTEET . Ollut nykyisellä omistajalla vuodesta 1995, H. www.tommyronngard.fi MOPO- JA MP-VARAOSIA www.janikaasalainen.fi . KUUSJOKI . Mobileihin ja rakennettuihin autoihin lasit mallin mukaan. Kuttilan Autolasi Oy TUULILASEJA JO VUODESTA 1970. Yhteydenotot miel. MOOTTORINOSIA . 15900 ?, 050-5988862, Espoo 135746 Mercedes-Benz 4D sedan 3.0 D automatic -75 korimalli 115 (pystylamppu) katsastettu 30.1.2013, jatkuvassa käytössä ollut kesät talvet vuodesta -86 samalla omistajalla. 4600 ?, 040-5433535, Espoo 135741 PUHDISTUSAINEET, KEMIKAALIT, KANGASJOHDOT, TULPANJOHDOT, CASTROL ÖLJYT, LIITTIMET, SOODAPUHALLUSLAITTEET JA SOODAA. Puh. JARRUOSIA . Ei ruostetta korissa. 550 ?, 040-3222211, Nakkila 135729 Lincoln Cosmopolitan V8 5.5L 337ci. 4D -49 152hv. PUH. . Tuulilasit suoraan varastosta myös vanhempiin autoihin. . 189200 km, Harmaa metalliväri, harmaa nahkasisustus, pinnavanteet, 2 renkaat, kattoluukku, DEFA ym. AKSELINOSIA YM. T:mi Tommy Rönngård . Ohjaustehostin, artekin lisälämmitin, akkulaturi/sisäpistoke, vetokoukku, startti 9w ankkurilla, radio/cd soitin, aluvanteet talvipyörillä, tuuliohjaimet sivulaseissa, varaosia löytyy. (02) 243 2781 www.freetechnics.fi info@freetechnics.fi Jussinpellontie 2 20780 Kaarina www.jamant.fi WWW.LASPEK.COM / 050-556 0202 AMAZON DUETT PV 140-SARJA TUULILASIT SUORAAN TEHTAALTA! . SISUSTUSOSIA
Ajokuntoinen, katsastettu 2011. Myös muuta Mopar-osaa. 050-9189163 Opel Kapitan mod. 05-281 511, 0500-606 371 myynti@brittiosa.com www.brittiosa.com 8. Puh. Entisöity kokonaan 1989, hiekkapuh., kromattu, puut lakattu, uusi kattoverh., matot yms. Klassikkomarkkinat Osta, myy tai vaihda klassikkosi Mercedes-Benz 230 -74 Museorekisteröity 2004, siisti ja näyttävä pystylyhty, ei vaihtoa, H. Laitan tarvittaessa kuvia. Alkuperäisissä rekistereissä. Tilanpuutteen vuoksi. A vm. Historia tiedossa. Ford Thunderbird -65 osia. 65?72, Ford Taunus P3 vm. Hyvät tummansiniset alkup. ROVER TRIUMPH . 500 ?, 0451386263, 135749 Varaosat brittiautoihin JAGUAR . Uusi rättikatto syksyllä 2012. ja hyvässä ajokunnossa. Saa museoautoksi loppuvuodesta, H. 0400-454676 Volkswagen Kupla 1200 -70 projekti, kone 1300. klo 9?15 . tapani.lehtinen@kolumbus.fi, 050-5538380, 135737 Myydään käyttämättömiä koriosia 70/80-mallin Honda- ja Datsun/ Nissan-autoihin. 82?91, Kupla vm. Ilmainen pysäköinti ja sisäänpääsy! Tervetuloa! Vanhat Valmetit Ry tarjoaa trak toriky ydin park kialueelta torille! Järjestäjä: www.luotiracing.com . Ford Escort -69 YD ovet, Dodge Dart YD -65 ovet, listoja yms. Autossa ollut vuodesta -85 alkaen kaasutinkone, joka toimii hyvin, H. 11900 ?, 040-5058360, Tampere 135745 Myydään VW Kuplan takalokasuojat, uudet vm. Kaunis euroletukka, valmistusmäärä noin 16 000. Myös lokasuoja, jarrupaloja, jarrukenkiä, umpioita, sähköosia eri merkkeihin valinnaisesti, kysy! Käytetyt: Opel Kadett mallit A ja B, Rekord C-malli, Ford Cortina MKII, Anglia, Mazda Savanna, Mazda 929 vm. BRITTI FORD . maali = ei koskaan kolaroitu (mitattu maalikalvon paksuudet). PMC Skyline -66 ovet + maski. Harrasteparkki . nahkapenkit. Auto lounaisrannikolla. 040-5387145 90 03/03 Saab 99 -84 Ruosteeton. MINI . MG . ROLLS ROYCE Tmi Brittiosa Kankaantie 117, 48720 Kotka . Seissyt jonkun vuoden jo, H. Uusi kytkin, tekniikka ok. 4300 ?, 0400-927945, Kontiolahti 135734 Mercedes-Benz B 220 SEb Coupe -61 Museoauto. -64. Ajettu 96 tkm, väri valkoinen, kolmas omistaja myy. BENTLEY . Karkkilan rompetori Lauantaina 15.6. -70, puskurit 1200 vm. -64, Defa-moottorilämmitin, lämpöpelti moottorin alle, 050-5416529, Seinäjoki Triumph TR3A -58 Kaliforniasta tuotu, Suomessa läpikäyty tekniikka, kesällä 2012 Museorekisteröity. Nyt seissyt 8 v kylmässä tallissa. 61?64. Viimeinen 99:n vuosimalli. Käyttöönotto -83. Meillä vuodesta -92. 1900 ?, 040-5058360, Tampere 135748. Huutokauppa klo 12 . Täyskorjatun 220SE:n ruiskukoneen saa mukaan. Alkup. Säilytetty kuivassa lämpimässä tallissa. Kats. Helposti MRI-rekisteriin
Automyynti: 040-8234 100 & autopurkaamo ROCK-OLA 437 Ultra -68 sisältää 80 singleä 60-70 luvun pop/rockmusaa. Huoltoasema lopetettiin, mittari jäänyt käytöstä varastoon. Tankkauspiste vaikka oman tallin viereen, H. Täysin toimiva, uusi neula yms., H. Nyt myös Klassikko Mustangien uusia osia! WWW.BACKFALT.FI . Lehdessä julkaistua materiaalia voidaan käyttää muissa Viipalemediat Oy:n julkaisuissa ja niiden markkinoinnissa. Duett, PV, Amazon, 140-sarjan uudet osat. . 1200 ?, 040-5433535, Espoo 135742 Korkeatasoinen Harrasteautotalli vapautumassa vuokrattavaksi Helsingin Käpylässä kesän kynnyksellä: Lämmin ja korkea talli, n. 81?86, ei tarvitse olla ajokunnossa. Emme myöskään vastaa virheistä ilmoituksissa. Korjaamo: 040-5107 493 . Toivotaan pitkäaikaista vuokralaista tai harrastetiimiä, 0408309357, Helsinki 400 Yli purettua VOLVO henkilöautoa Jenkki autoja www.backfalt.fi S80, S&V70, S&V40, 900, 850, 700, 400, 300, 240, 140-sarjat 68410 ALAVETELI . © Viipalemediat Oy 03/13 91. 26 m2, varustus: kylmä ja kuuma vesi, hiekan ja öljynerotuskaivo, tehokas loisteputkivalaistus, voimavirtapistorasia, sivulle aukeavat pariovet, joissa raudoitus. 0400-376783, Kuopio Bensamittari / -pumppu Neste (oli Kesoil?). 2500 ?, 0400-450953, Espoo 135740 Näin ilmoitat Klassikko Markkinoilla: Postitse: Käytä alla olevaa ilmoituskuponkia Postita ilmoituksesi osoitteeseen: Klassikot, PL 350, 65101 VAASA ILMOITA ILMAISEKSI KLASSIKKO MARKKINOILLA! Sähköpostitse: Lähetä ilmoituksesi tiedot ja kuva osoitteeseen: ilmoitus@klassikot.fi Leikkaa tai kopioi tämä kuponki Myydään Ostetaan Postimerkki Vaihdetaan Autot Moottoripyörät / Mopot Työkalut Varaosat Muut HUOM! Ilmoitukset, jotka ovat lehden toimituksessa viimeistään 30.5.2013 klo 12.00 julkaistaan 13.6.2013 ilmestyvässä Klassikot -lehdessä. Nimi: PL 350 65101 VAASA Puhelinnumero: Osoite: VIIPALEMEDIAT OY Postinumero ja paikkakunta: Klassikot pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta ilmoitusta. 350 ?, 040-5058360, Tampere 135747 ZÛNDAPP Combinette -69 täydellinen, ajokuntoinen, ei rek, paperit on, H. Purkaamo: 040-7332 493 ackfältin autohuolto . Ostetaan Datsun Laurel C31 vm
Myös moottori oli kokonaan uusi, entistä kompaktimpi ja tietysti nelisylinterinen. Suurempien muutosten, nykymuodin mukaisesti faceliftien kohdalla kirjainsarja jatkoi kuitenkin etenemistään. Usein autoista puhuttaessa mainitaan pelkästään ?TA. Tuleva klassikko MG F Roadster Perinteitä kunnioittamatta Brittiläisen urheiluautovalmistuksen kulmakiviin kuuluva MG:n kirjainsarja sai toistaiseksi viimeisen osansa vuonna 1995. Tuolloin esitelty TC oli valmistuksessa vuoteen 1950 saakka, ja sitä seurasivat vielä TD sekä vuonna 1955 valmistuskaarensa pään kohdannut TF, ennen kuin oli jonkin muun aika. A niin kuin MGA Vielä 1920-luvun lopun piirustuksiin perustunut, ja sieltä hitaasti kehittynyt MG:n ainoa tuotantomalli oli auttamatta vanhanaikainen 1950-luvun alussa. Vuonna 1951 synnytetty, vielä vanhaan TD:n runkoon perustunut TD Le Mans toimi eräänlaisena esi-isänä sittemmin vuonna 1955 esitellylle MGA:lle. MGA edusti täysin uutta ajattelua, muutenkin kuin uuden nimeämiskäytännön puolesta. Ajoasennosta pyrittiin tekemään selvästi aikaisempaa matalampi, joten runkopalkkeja siirrettiin ulos ja lattiat asennettiin rungon alapuolelle matalamman istumakorkeuden saavuttamiseksi. Car Company erotettiin Morris Garagesista, ja se ryhtyi valmistamaan omia automallejaan. Aakkonen kerrallaan Sotaa edeltävinä vuosina MG valmisti hyvin pieniä, keveitä kaksipaikkaisia urheiluautoja nimillä Midget, Magna ja Magnette. Alkupään kulkupelit nimettiin vielä MG Morriksiksi, mutta vuoteen 1928 mennessä modifiointitoiminta oli kasvanut sellaisiin mittoihin, että yritys pystyi itsenäistymään autonvalmistajana. Oikeammin M.G. Vuosimallikohtaisesti ne erotettiin toisistaan tuonaikaisen brittiläisen tavan mukaisesti ?-type?-lisämääritteellä, jota edelsi aakkosjärjestyksessä edennyt ja vuoden?kahden välein vaihtuva kirjain. Vuonna 1936 tehdas hylkäsi type-nimitykset ja nimesi autonsa uusimman kehitysasteen MG TA Midgetiksi. Kori oli nyt itsekantava ja hyvin aikaansa seuraavasti muotoiltu. Kolme vuotta ensiesittelyn jälkeen, vuonna 1965, mallistoon tuotiin lähes shooting brake 1997 Uusi kovakatto ja ilmastointi optiolistalle. MGA:n tarina päättyi vuonna 1962, yli sadantuhannen valmistuneen auton jälkeen. B niin kuin MGB Moderni aikakausi saapui myös saarille, kun MGA korvattiin MGB:llä. Auto itse tosin oli kaikkea muuta kuin klassinen MG, mutta ehkä se juuri tekee siitä tulevan klassikon. Teksti: Arttu Toivonen Kuvat: Mika Latvala I tse automerkin tarina on tuttuakin tutumpi, brittiläisessä mittakaavassa siis. Vuonna 1939 leimahtanut toinen maailmansota keskeytti MG:n tuotannon, tosin vasta seuraavan vuoden puolella. Kansainvälisistä kovapanosammunnoista toipuva Englanti starttaili autotuotantoa uudestaan vuonna 1945, niin myös MG. MG:n historia sisältää nimittäin kaikki klassisen saarivaltioperäisen automerkin elementit. Morris Garages -nimellä aloittanut paikallinen Morris-kauppias aloitti 1920-luvun alkuvuosina asentamalla Carbodiesin koreja Morriksen rungolle, ja luoden siten arkisista perusautoista urheilullisempia, kaksipaikkaisia, pieniä ja keveitä nautintovälineitä. Rättikatto saa paremmat tiivisteet. 2002 MGF poistuu tuotannosta ja korvataan MG TF:llä. tai ?TB?, ja Midget jätetään mainitsematta. Hydragas-jousitus vaihtuu teräsjousitukseen, VVC-järjestelmä tavanomaiseen kanteen. MALLIHISTORIA 1995 MGF esitellään, ensimmäinen auto toimitetaan asiakkaalle 29.8. 92 03/13 1999 Facelift-malli esitellään, Steptronic-vaihteisto lisävarusteeksi.
119 000 kpl (MGF ja MG TF) 2007 Tuotanto siirtyy Longbridgen tehtailta Englannista Nanjingiin Kiinaan uuden omistajan myötä. 2005 MG Rover konkurssiin, tuotanto keskeytyy tilapäisesti, Englannissa lopullisesti. 2011 MG TF:n tuotanto päättyy. 2008 Viimeinen facelift: korimuutoksia, ilmastointi, nahkaverhoilu, lasinen takaikkuna sekä tuuliverkko vakiovarusteiksi. 03/13 93. 01 Auton merkki ja malli MGF 02 Vuosimalli 1995-2011 03 Moottori Nelisylinterinen, nestejäähdytteinen rivimoottori keskellä poikittain. Alumiinilohko, kaksi hihnakäyttöistä kannen yläpuolista nokka-akselia (tai VVC-järjestelmä), monipistesuihkutus, iskutilavuus 1796 cm3. Suurin teho 120160 hevosvoimaa, vääntömomentti 165-174 Nm 04 Voimansiirto Viisivaihteinen manuaalivaihteisto tai kuusiportainen automaattivaihteisto, valitsin lattialla, takaveto 05 Alusta Kahdet päällekkäiset kolmiotukivarret edessä ja takana, Hydragas-neste jousitus, kallistuk sen vakaajat (MGF) tai kierrejouset (MG TF) 06 Kori Kaksipaikkainen roadster-tyyppinen avokori, kangaskatto 07 Mitat Pituus 391, leveys 163, korkeus 127, akseliväli 238 cm, paino 1060-1100 kg 08 Suorituskyky 0-100km/h 7,7-10 s, huippunopeus 190-209 km/h 09 Valmistusmäärä N
Samaan koriin sovitettiin myös 2,9-litrainen rivikuutonen vuonna 1967, ja MGC oli syntynyt. Vuonna 1973, siis yli 10 vuotta ensiesittelyn jälkeen, nyt British Leyland Motor Corporationiksi fuusioituneen yritysryppään MG-osasto esitteli MGB GT V8:n. MR2 painoi alle tonnin, mistä syystä se oli MGF:ää selvästi nopeampi kiihdytyksissä. Suurin ja tärkein ero Toyotan ja MG:n välillä löytyy laadusta: Toyotan pieni roadster oli varustettu loputtoman luotettavalla perusmoottorilla, joka ei juuri ongelmista kärsinyt . Tehtaalla todettiin yli 30-vuotiaan designin olevan sen verran vanhentunutta, että se tarvitsi jotain uutta. Kuten MGF, sekin oli tarjolla joko manuaalivaihteistolla tai automaattina, tosin vaihteisto ei ollut portaaton MG:n tapaan, vaan kuusivaihteinen automatisoidulla kytkimellä. eikä todellakaan kaikkien makuun sopiva . C jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, sillä sitä valmistettiin vain kolmen vuoden ajan, tosin yli 9?000 kappaletta siinä ajassa. MGB:stä oli moneksi. toisin kuin MG. Jousitus oli alusta alkaen yksinkertainen. Yhdessä asiassa MR2 häviää selvästi MG:lle: siinä ei ole lainkaan tavaratilaa. Perinteet romukoppaan MG seikkaili 1980- ja 1990-luvut kuten moni muukin brittiläisen imperiumin autotehdas: usean omistajan kautta. Tuleva klassikko MG F Roadster -tyyliin muotoiltu 2+2-paikkainen MGB GT, sekin varustettuna vielä nelisylinterisellä BMC:n Bsarjalaisella moottorilla. Ulkonäöltään modernisoitu . MG RV8 syntyi siinä mielessä erikoisesti, että sillä pyrittiin kilpailemaan esimerkiksi muutamaa vuotta aiemmin esitellyn Mazda MX-5 kanssa. Konehuoneesta löytyi tuttu 3,5-litrainen Roverin V8, joka siis juonsi tunnetusti juurensa Atlantin toiselle puolen Buickin ja Oldsmobilen vinkkelikasiin. Avokoriin kulmamoottoria ei ollut tarjolla tehtaan puolesta, ja umpikorisen GT V8:n tuotantokin päättyi jo 1976. MGB:n tuotanto päättyi vuonna 1980, mutta muotit kaivettiin esiin uudelleen vuonna 1993, yrityksen siirryttyä Roverin omistukseen. Ja kun MX-5 oli nimenomaan tarkoitettu japanilaisella laadulla valmistetuksi ?brittiroadsteriksi?. TOINEN VAIHTOEHTO TOYOTA MR2 Tuotannossa 1999-2007 Teho 140 hv Suorituskyky 6,8 s 0-100 km/h Hinta uutena 225 000 mk Pieniä, edullisia roadstereita putkahteli markkinoille Mazda MX-5:sen vanavedessä pitkin 1990-lukua, ja niihin kuuluu myös MGF. Sen suorin kilpailija oli kuitenkin sekin keskimoottorinen Toyota MR2, joka sinänsä oli tuotteena molempia selvästi vanhempi. Kolmannen sukupolven MR2 oli ensimmäinen täysavoauto, siinä missä kaksi edellistä mallipolvea olivat vain irrotettavilla targapaloilla varustettuja. MR2 ei olisi voinut enää suorempi kilpailija MGF:lle: se oli 1,8-litrainen, 140-hevosvoimainen, pieni ja kevyt kaksipaikkainen hupiauto, ei vakavahenkiseen liikkumiseen tarkoitettu. RV8 oli alunperinkin tarkoitettu koepalloksi, mutta sen kohtalaisen hyvä suosio vanhanaikaisuudesta huolimatta johti jatkosuunnitelmiin. 94 03/13 MG seikkaili 1980- ja 1990-luvut kuten moni muukin brittiläisen imperiumin autotehdas: usean omistajan kautta.
Alusta oli erillisjousitettu kunnon urheiluautotyyliin päällekkäisillä kolmiotukivarsilla sekä edessä että takana. Tällä normaali 120 hevosvoimaa saatiin kirittyä 145 hevosvoiman lukemiin, minkä turvin nopein MGF-versio kipitti satasen vauhtiin vain 7,7 sekunnissa. Tavanomainen malli kirmasi samaan vauhtiin 9 sekunnissa, ja valinnaisella CVT-vaihteistolla aikaa kului 10 sekuntia. Se oli saatavana joko normaalina tuplanokkaversiona tai 1.8i VVC -versiona, jossa oli säätyvä nokkien ajoitus . Yhdessä asiassa MGF oli hyvin perinteinen: se oli erittäin niukasti varusteltu, kuten aidon roadsterin kuuluukin. Pyhä yksinkertaisuus MGF:n ensimmäinen ja ainoa kasvojenkohotus tehtiin vuonna 1999. Sisustusta muodistettiin, ulkokuorta prepattiin ja tarjolle tuli myös uusi aloitusmalli, 1,6-litrainen K-sarjan moottori. nimenomaan niin ettei venttiilien nostoa muutettu, vain nokan aukioloaikaa. Nahkaverhoilu sävy sävyyn ulkokuoren kanssa on lisävarustelistalta poimittua. 03/13 95. Alle nelimetrisenä se oli hyvin kompakti, ja vain aavistuksen yli tonnin painoisena erittäin ketterä ja tunnokas ajettava. Toisin kuin esimerkiksi samanikäinen Lotus Elan, oli MGF takavetoinen, mutta varustettu keskimoottorilla Toyota MR2:sen tapaan. Todellisiin erikoisuuksiin kuului vanhasta kunnon Hydrolastic-jousituksesta johdettu Hydragas-järjestelmä. Aluksi hieman epäluotettavaa, vaikkakin selvästi yksinkertaisempaa kuin Citroënin vastaavaa, järjestelmää pa- rannettiin vuosien varrella niin, että lopulta MGF:n alusta oli sekä erittäin hyvin toimiva että luotettava. Vauhdista vastasi tuttuun tyyliin perheautopuolelta lainattu moottori, Roverin K-sarjalainen 1,8-litrainen rivinelonen. TAKAKONTISTA paljastuu syvä, auton kokoluokka huomioiden kohtullinen tavaratila. Sillä on kuitenkin hyvin matala painoraja, johtuen ajovalojen korkeudensäädön puutteesta. Ne konkretisoituivat vuonna 1995, kun MG esitteli jälleen kaksipaikkaisen avourheiluauton, jossa tällä kertaa ei ollut mitään perinteistä. Vanhaa tuttua peruskoria käyttänyt, mutta jälleen perusteellisesti ulkonäkönsä puolesta modernisoitu malli kulki nyt tavanomaisilla KAHDEN hengen roadster tarjoaa kompaktit sisätilat. Kiukkuisimman version titteli siirtyi uudelle Trophy 160 -mallille, josta kirnuttiin mallimerkinnän mukaiset tehot. MGF korvattiin vuonna 2002 enemmän-kuin-faceliftatulla mallilla MG TF
Etsi varmuuden vuoksi tallissa säilytetty yksilö. SISUSTA Sisustassa ei isompia ongelmia ole. Tuoreempi TF-malli on varustettu tavanomaisella alustalla. MGF vaatii jälleen kerran hiukan ennakkoluulottomuutta, mutta palkitsee varmasti autostaan huolta pitävän ajajan mainioilla ajo-ominaisuuksilla. MOOTTORI Roverin K-sarjalainen on runsaasti valmistettu ja melko edullisesti ylläpidettävä moottori, mutta kannentiiviste oli ratkaisultaan täysin susi jo uutena - eikä kyse ole niinkään satunnaisista virheistä vaan lähes varmasta rikkoutumisesta. Uudempiin TF:iin saatiin jo ongelmaton monikerrostiiviste, ja vanhempiinkin malleihin on olemassa jälkituotanto-osana parempia ja kestävämpiä komponentteja. Katolta tiivisteiden ohi tihkuva vesi valuu ja kertyy mitä erikoisimpiin paikkoihin: hansikaslokeroon, ovitaskuihin, lattialle, tavaratilaan. Myös muovinen takaikkuna kor- vattiin lasiversiolla, joka oli lämmitettävä. Mitä ja kenelle? MGF ja siitä parannettu MG TF ovat pieniä, persoonallisia roadstereita, jotka tarjoavat mainion vaihtoehdon tyypillisemmille vaihtoehdoille kuten Mazda MX5, Toyota MR-2 tai vaikka Fiat Barchetta. Keskimoottori hankaloittaa huoltotoimenpiteitä hiukan, mutta tuo aimo annoksen eksotiikkaa ja käsiteltävyyttä varsinkin mutkaisella asfalttitiellä. F:ää ja TF:ää on valmistettu niin paljon, että sille on olemassa erinomaiset aftermarket-osien markkinat varsinkin Brittein saarilla. MGF:N ulkonäkö ei anna viitteitä keskimoottoriratkaisusta: edestä löytyy ilmanottoaukot jäähdyttimelle aivan kuin etumoottorisissakin peleissä. 96 03/13 rautajousilla Hydragasin sijaan. Uusilla nokka-akseleilla varustettu moottori tuotti nyt 134 hevosvoimaa, eikä ollut enää varustettu VVC-järjestelmällä. Tavaratilaa on kohtuullisesti, siinä missä MR-2:ssa sitä ei ole ollenkaan ja muissa kahdessa pienessä kilpailjassakin vain vähän. Tarkista kuitenkin veden valumajälkiä ikkunatiivisteiden luota ja tongi mattojen alta. Kaasuun reagointia kiiteltiin kuitenkin laajalti aikakauden lehdistössä, ja voiman sanottiin tulevan pienelle avourheiluautolle sopivasti, terävänä annoksena. Tärkein uudistus tuli kuitenkin, kun Roverilla vuosien tuotekehityksen jälkeen saatiin autoon uusi kannentiiviste, joka vähensi dramaattisesti aiempia K-sarjalaisia kiusanneen hajoilevien kansipahvien ongelmia. Kovin suurikokoisille F ja TF eivät sovi ahtautensa vuoksi, mikä tietysti ei ole kovin tavantonta kilpailjoillakaan. ALUSTA Hydragas-alusta tarjoaa erinomaiset ajo-ominaisuudet, mutta lisää luonnollisesti huoltokohteiden määrää. Kilpailuta siis huollot.. Osaajia löytyy Suomestakin, muttei niin paljon kuin vaikkapa Citroënin lähes vastaaviin alustoihin. Tuleva klassikko MG F Roadster MGF palkitsee autostaan huolta pitävän ajajan mainioilla ajoominaisuuksilla. HUOMIOI NÄMÄ SEIKAT ENNEN KAUPPOJA! MGF:n peruskori on jo hieman vanhaa suunnittelua, ja tekniikassa on omat sudenkuoppansa. KORI Kuten kaikki avoautot, myös MGF on alttiimpi ruostumiselle kuin umpiautot. Suorituskyky heikkeni kuitenkin yllättävän paljon enemmän kuin VVC-versiosta puuttuvat 6 hevosvoimaa antaisivat ymmärtää. Home ei ole hyvä ystävä, edes avoautossa. TF kipaisi kuitenkin sataseen vielä varsin kohtuullisessa 8,7 sekunnissa. Osa alan erikoiskorjaamoista hinnoittelee MGF:n jakohihnan vaihdon monen tuhannen euron arvoiseksi, vaikka työn tuntimäärä ei ole erikoinen
verhoilu- ja tiivisteosia. Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Pirkanmaan V-Palvelu V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. Su 9.6.2013 klo 8-15 Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@varastopalvelu.fi Pirkanmaan Varastopalvelu Ky Sorvajärventie 416 . Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n. 34110 Lakiala NYT SAATAVILLA MYÖS OVITIIVISTEITÄ 142 / 144 / 145 / 164 -MALLEIHIN! Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. (02) 238 5775 email: mobiilimaki@tsmry.? RAUTAISTA LUETTAVAA! www.vanhatkoneet.?. 2 viikon välein). www.varastopalvelu.fi Mobiilimäen piha-alue Hitsarinkatu 5 Turku Myyntipaikka 20,Pääsylippu 2,- Vapaa paikoitus (museo- ja harrasteajoneuvon kuljettaja ilmaiseksi sisään) Turun Seudun Mobilistit ry Hitsarinkatu 5, 20360 TURKU Puh
Seuraavassa numerossa: Klassikot 4/2013 ilmestyy 13.6.2013 Se ensimmäinen Käyttöön tehty Fiat 500 ´64 Ahokkaan Onni sai ensimmäisen entisöintiprojektin valmiiksi ripeässä aikataulussa ja järkevin kustannuksin. Ikää nuorellamiehellä oli työn valmistuessa 14 vuotta! Mazda 323 ´82 1980-luku toi tullessaan viivottimella piirretyt linjat ja äärimmilleen viedyn käytännöllisyyden. Varsin perinteisiin ratkaisuihin nojaava tekniikka yhdistettynä moderniin ulkomuotoon teki mallista hyvin suositun. 98 03/13. Monia harrastajia tuon aikakauden suoraviivaisuus on alkanut ihmeellisesti kiehtoa. Pieni menOPELI Opel Kadett A ´63 Saksalaisvalmistaja lähti haastamaan pienten perheautojen markkinoita esittelemällä 60-luvun alkupuolella uuden Kadett-mallin
Höyryjuna!
Hinta 8,50 ? Ford Capri GT ?70 . PAL VKO 2013-24 6 414883 684808 SUOMALAISTA TYÖTÄ . www.klassikot.fi . Mitsubishi Sapporo ?90 . Honda Civic ?83 . Kaiser Manhattan ?54 . Renault Floride ?61 Linjakas Uutena hankittu ja tarkasti pidetty Ford Capri GT ´70 Vuonna 1988 Harrasteautojen tuontia Floridasta Fotoalbumi 368480-1303 . MADE IN FINLAND 13003 Viipale mediat Lukijoiden upeita Fiat Abarth -kuvia Stalinin ruumiillistuma Fingerpori-sarjakuvan ajokki pienoismallina Uudenkarhea 6?222 kilometriä ajettu Opel Rekord ´79. Opel Rekord ?79 . Kesäpäiviin MG F & Renault Floride 03/13 autoilun ajankuvaa . 03/13