Klassikot 4/2011 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Mukavasti vauhdikas Opel Monza GSE ´86 Ainoa lajissaan BMW M1 ´79 autoilun ajankuvaa · www.klassikot.fi · 04/11 · Hinta 8,50 Ford Escort Mexico ´73 Uutena perheeseen hankitun rallimallin värikkäät vaiheet 11004 SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND 6 414883 684808 368480-1104 · PAL VKO 2011-32 vauhdissa! Lahdessa kurvailtiin Mukkulan TT-ajojen muistoksi Prätkähemmot Tuleva klassikko Ripeä ranskalainen Renault 5 GT Turbo ´88 Partiokaveri Museoleimattu Datsun Patrol ´81
UUTUUSLEHTI! Tilaa rautaista luettavaa suoraan kotiisi! TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT S.48 11003 745000-1103 · PAL VKO 2011-32 SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND 6 414887 450003 7 3/2011 · Fiat 312r ´64 · LanZ Bulldog ´36 · man 735h ´65 · Valmet 20 ´56 · Vanaja-Tuuri ´67 · Volvo n84 ´66 Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 03/2011 · Hinta 8,50 44 Kestotilaus 90 6 numeroa/vuosi Maanteiden ässä Volvo N84 ´66 Maitolenkki eilispäivän tyylillä Tilaajalahjaksi LIPPALAKKI! 1490 ARVO Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhatkoneet.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Hyppykeppi Esittelyssä persoonallinen Pullonokka-MAN ´65 perintötraktori Uutena perheeseen hankittu LANZ Bulldog ´36 pikku-Valmet Piikkilangankiristäjä vuosimallia 1956 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.fi www.vanhatkoneet.fi
Useimmiten pieni näkemysten ja mielipiteiden vaihto vain piristää päivää, mutta toisinaan esimerkiksi entisöinti vs. Miksi sitten juttu siitä. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Susanne Laine: 050-4147 553 Peppe Haapala: 050-4147 559 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@klassikot.fi www.klassikot.fi > Mediakortti PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Pilattuja autoja E räs herra katseli tässä jokunen päivä sitten kriittisellä silmällä autoani, ja totesi lopuksi sen olevan pilattu siihen kuulumattomilla varusteilla. Haaveiden toteuttamisestahan tässä kai perimmältään on kysymys. Tällä autolla myös ajetaan kesäisin, vaikkakaan ei suuria kilometrimääriä, ja se on ollut näytteillä myös viime vuoden Classic Motor Showssa Lahdessa. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Miksi ei siis suomalaisessa harrasteautolehdessä? 04/11 3. Kiistatonta on, ettei se ole tyypillisimmillään kotimaista autoilun ajankuvaa edustava laite. Aito M1 Suomessa ja Suomen kilvissä on niin erikoisen eksoottinen laite, että olisi ollut kohtuutonta, jos kyseistä (kliseisesti ilmaistua) kulttuuritekoa ei olisi huomioitu millään tavoin. Ja vanhoja autoja niitä riittää takuulla jokaisen tyylisuunnan edustajalle. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Tekijältä: Autopelikorteista tuttu COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Klassikotlehden kirjallista lupaa on kielletty. Kutoskoneisella jenkillä ajellessani sain monesti kuulla, kuinka helppoa se kasikoneen asentaminen olisi, ja peltivanteilla ja pölykapseleilla varustetulla pelillä kurvaillessani moni kertoi hyviä vinkkejä erikoisvanteiden hankintaan. Milloin auton omistajaa on moitittu siitä, että alkuperäinen maalipinta on tärvelty peruuttamattomasti maalaamalla se uutta vastaavaan kiiltoon, milloin taas kritiikkiä on sadellut autoon asennetuista uudemman mallin istuimista tai nykyaikaisista äänentoistolaitteista. Ei auttanut, ylimääräiset osat oli miehen uskomuksen mukaan asennettu ilmeisesti vääränä aikana, ja auto oli siis yksiselitteisesti pilalla. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Tämän lehden sivuille on eksynyt Klassikot-lehteen melko outo valinta, hieman yli 30-vuotias superauto BMW M1. On tietenkin päinvastaisiakin kommentteja. Yritin puolustautua esittämällä, että kyllähän tätä mallia on kyseisillä varusteilla saanut uutenakin, ja että yhtä lailla sellaiset olisi voinut päätyä uuteen autoon aikanaan myös maahantuojan tai jälleenmyyjän toimesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Tallien kätköissä olevat kilvittämättömät harvinaisuudet sietävät ollakin tutkan alapuolella, mutta lapsuuden autopelikorteista tuttu auto Suomi-kilvissä on mielestämme palstamillimetrinsä ansainnut. Arttu Toivonen Toimittaja BMW M1 Suomessa, suomalaisella maantiellä, suomalaisissa kilvissä. MATERIAALI Klassikot ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Väittely voi poikia tiukkasävyisiä kommentteja. Vanhalla, tai muuten vain harrastepeliksi luokiteltavalla vehkeellä ajeleva on liikkeellä mitä suuremmalla todennäköisyydellä juuri sellaisella autolla kuin itse haluaa. Vastaavia tarinoita kuulee tämän tästä. Toisen mielestä pilaamaton loistoyksilö on toiselle vain hyvä aihio. ILMOITUKSET Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Pahimmillaan on käynyt niin, että pilkuntarkasti entisöidyn ajokin omistajaa moititaan siitä, että hän on mennyt pilaamaan oman autonsa alkuperäisyyden. Entisöinti vai alku peräiskuntoisena säilyttäminen. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. alkuperäiskunnon säilyt- täminen -väittely voi poikia tiukkasävyisiä kommentteja. Uutena M1 oli huippukallis ja pienenä määränä valmistettu, eikä niitä uutena päätynyt Suomeen tiettävästi ainuttakaan. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Tilaajille PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jan-Erik Laine TOIMITTAJAT Harri Onnila, Arttu Toivonen AVUSTAJAT Tomi Eronen, Markku Ikonen, Minna Mattila, Johanna Helin, Eero Kumanto, Tuukka Erkkilä, Vesa Rantasalo, Lea Lahti, Leif Rehn, Iikka Kekko, Sami Korhonen TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@klassikot.fi KÄYNTIOSOITE Klassikot Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Pääkirjoitus TILAAJAPALVELU Puh. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta
Perinne päättyi 80-puolivälissä, ja tyylilajin viimeiseksi edustajaksi jäi ylellisen sporttinen Monza. 46 s. Tiesitkö, että sellaiseen saattaa nykyään törmätä myös Suomen teillä? s. 14 Mitsubishi Lancer s. 6 Ford Escort Mexico 34 Nissan Patrol ´81 Uudesta saakka samassa perheessä ollut maasturi on kokenut matkan varrella vaikka mitä. 28 BMW M1 s. Museoiän saavutettuaan se palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja katsastettiin museoautoksi. 40 Opel Monza GSE ´86 Opelin historaan mahtuu useampi isokokoinen coupemalli. 40 Opel Monza s. Jokunen Puch-mopokin meillä myytiin, ja yksi niistä löytyy nykyisin Lahdesta. TAPAHTUMAT 62 s. 20 Volga M-21 52 Oldsmobile Cutlass Calais ´80 Kokkolasta löytyy melkoinen varustelukummajainen, diesel-Cutlass parhailla mahdollisilla lisävarusteilla ja lisäksi urheilullisena coupeversiona. Puch VS 50 L ´63 Itävaltalaisvalmistajan moottorit tulivat suomalaisille tutuiksi Tunturi-mopojen voimanlähteenä. 34 Nissan Patrol s. Tämän pelin kohdalla sanonta voidaan ottaa aivan kirjaimellisesti, sillä museoleima irtosi ennen ensirekisteröintiä. 28 BMW M1 ´79 Bemarin superauto on kiistaton klassikko millä tahansa arvosteluasteikolla tarkastettuna. 46 Oldsmobile Cutlass Calais Classic Motorshow, Lahti Kauden päätapahtumassa nähtiin niin kansainvälisiä kuuluisuuksia kuin tositoimissa kaasuttelevia Historicluokan kilpureitakin. s. 52 Puch VS 50 4 04/11. Tässä numerossa AJONEUVOT 6 Ford Escort Mexico ´73 Petteri Särkiojan Escortin historiaan mahtuu niin monta klassista automiesten tarinaa, että niistä riittäisi Esson baarissa juttua koko illaksi. 14 Mitsubishi Lancer ´78 Avustajamme Sami Korhonen on kunnostanut kovasti harvinaistuvan japanilaisen arkiauton ja tutustunut samalla merkin alkuvaiheisiin maassamme. 20 Volga M-21 ´62 Monesti autosta saatetaan sanoa, että se meni suoraan museorekisteriin
Kaikki meni hyvin osoitteenmuutoksesta huolimatta. s. 58 Veijo Ahokas s. 82 Mukkulan TT-ajot s. 94 Tuleva klassikko 04/11 5. 62 Classic Motorshow 68 Jokimaan rompetori, Lahti Orimattilan rompetori muutti Jokimaalle, jotta kaikki alueelle pyrkivät pääsisivät vaivatta mukaan. Smit tahtoi maailman parhaan kahvinkeittimen, joten hän joutui suunnittelemaan sellaisen itse. 72 Autonäyttely ja rompetori, Kokkola Keski-Pohjanmaan mobilistit kokoontuivat toukokuun lopulla esittelemään kalustoaan ja käymään kauppaa yli jääneillä osilla. 76 79 86 88 89 90 94 Toivosen toiveauto Aston Martin V8 henkii vaurautta ja vaikutusvaltaa. 82 Prätkämuseolla tapahtuu, Lahti Lahteen on avattu tyylikäs moottoripyörämuseo, josta on jo ensimmäisenä kesänä tulossa vilkas kokoontumispaikka alan hemmoille. Vakionopeus Uutisia ja kuulumisia klassikoiden maailmasta. 84 Pienoismallinäyttely, Moirans, Ranska Pienoismallitoimittajamme matkasi Ranskaan tutustuakseen sikäläiseen mallailukulttuuriin. Kuva-albumi Lukijoiden lähettämistä kuvista on sivuille seuloutunut ruostetta ja vähän romuakin. ARTIKKELIT 58 Henkilökuvassa Veijo Ahokas Ahokkaan Veijo aloitti entisöintipuuhat viidentoista vanhana ja autoiluharrastuksen jo viisi vuotta aikaisemmin. Verkot vesillä Tom Tjaardan vierailun kunniaksi kurkkasimme, mihin hintaan miehen piirtämät autot vaihtavat omistajaa. Kolumni Leif Rehn muistelee Fiat-harrastuksensa alkuaikoja ja merkin ympärille syntynyttä kerhotoimintaa. 74 78 Pieni Kosto Viime numerossa perehdyttiin Kottenin Kuplan vaiheisiin, nyt on vuorossa Koston pienoismallin esittely. RAUNO Aaltosen voitokas reissu Monte Carloon oli ikuistettu dioraamaksi ranskalaismallarien toimesta. 76 Toivosen toiveauto s. Viitosen GT-versio edustaa perinteitä kunnialla. s. 74 Kosto s. 68 Jokimaan rompetori s. Lisää tarkkakätisten tekosia sivulla 84. Klassikkomarkkinat Kesä on kuumimmillaan, nauti siitä uuden harrastevempaimen puikoissa! Harrastuksena ruumisautot Kaikista vanhoista autoista tulee harrastuskohteita, myös niistä joilla tehdään se viimeinen matka. Tuleva klassikko Renault on toimittanut ripeitä pikkuautoja jo vuodesta 1976. s. 72 Kokkolan näyttely VAKIOPALSTAT 51 Klassikkoesine 60-luvun lopulla Gerard C
Ostohetkellä Matti-poika sai kuitenkin isän mielen kääntymään kilpailuhenkisempään Escort Mexicoon. Perintömaata Ford Escort Mexico ´73 Toivo Särkioja päätti vuonna 1973 hankkia itselleen Ford 1600 Caprin. Vuosia myöhemmin Toivon pojanpoika Petteri entisöi aktiivivuosinaan kovaa ajoa saaneen Escortin, ja sittemmin perintökalleuden rinnalle on kertynyt pari lajitoveriakin. 6 04/11
Joutseno 04/11 7
Koneen kannakekorvakkeet ovat vuosien mittaan olleet myös lujilla ja ajoittain pettäneetkin. Ford kesti kovaa rääkkiä kohtuullisen hyvin eikä sille kertaakaan tapahtunut pahempia haavereita, vaikka kilometrejä kertyi ja ilmeiset riskitekijät olemassa olivatkin. Aina perheessä ollut auto on vuosien mittaan väkisinkin muodostunut jo perheenjäseneksi, ja sen entisöinnin myötä opetelluista tiedoista ja taidoista on ollut hyötyä, sillä Petterin Escort-harrastus on nykyisellään laajentunut jo kolmeen Mexico-yksilöön. Matin korviin oli noihin aikoihin kantautunut huhu, että Lappeenrannan Ford-edustajalle oli tilattu Escortin rallihenkinen erikoismalli Mexico, joka kuitenkin jäi liikkeen käsiin auton tilanneen asiakkaan muuttaessa mieltään. Matti muistaa, että liikkeessä isä ei aluksi edes vilkaissut sinistä Escortia, mutta niin vain Mexicon erikoisuuteen ja hiukan isän tunteisiinkin vedoten sai poika isänsä pään kääntymään ja kauppaa ryhdyttiinkin hieromaan Escortista. Matin suorittaessa varusmiespalvelusta Kauhavalla 500600 kilometrin lomamatkat suuntaansa taittuivat Mexicolla usein kaasu pohjassa ja auto täynnä taistelutovereita. Pinta ei kuitenkaa omistajalle kelvannut ja ulkopinnat ruiskutettiin toistamiseen auton ollessa jo osittain kasattu. outsenosta Petteri Särkiojan tallista löytyy monen havittelema Ford Escortin erikoismalli Mexico, joka ostettiin perheeseen jo ennen kuin nykyinen omistaja oli syntynytkään. "Isä ei pitänyt autojaan nimissään ja minulla oli jo moottoripyörästä kertynyt bonuksia. Se onnistui hienosti, purin mittarin, vaihdoin lukemat ja vein oikeasti takuukilometrit jo reilusti ylittäneen auton takuukorjaukseen, jossa vaihdelaatikko uusittiin", naurahtaa Matti touhujaan. Kerran Imatralta Kauhavalle matkatessa auto piti kovaa kolinaa eikä sen syy kuskille selvinnyt, vaikka sitä aika ajoin pellin alta etsittiinkin. "Mutta kyllä oli tuliterä Mexico kuule siihen aikaan hieno auto", muistelee Matti, jonka nimiin uusi ostos rekisteröitiin. "Sillä tuli ajettua ihan älyttömästi ja ekana vuonna piti ruuvata mittarista 30 000 kilometriä pois kun vaihdelaatikosta hävisi kakkonen kokonaan. Mattia kiinnosti kokeilla Fordilla rallia ja jääratarenkaatkin tuli siihen jo hankittua, mutta silloisen energiakriisin seurauksena virallinen autourheilu kiellettiin joksikin aikaa maassamme kokonaan, ja työelämä vei Matin aikaa autoharrastukselta. Petterin isä Matti muistaa varsin hyvin Mexicon oston, sillä oikeastaan hän tunnustautuu syypääksi siihen, että juuri kyseinen auto tuli aikanaan hankittua perheeseen. Siihen aikaan jääratoja oli kuitenkin joka järvellä ja Mexicolla kyllä pärjäsi jäsentenvälisissä mittelöissä viritettyjä perusEscorteja vastaan, sillä sen moottorin ärhäkkä luonne ja laatikon välitykset ovat oivalliset juuri kaahailuun. Kun hänen Toivo-isällään oli kevättalvella 1973 autonvaihto tulossa ajankohtaiseksi, oli tarkoituksena hankkia vinyylikattoinen Capri. Kevättalvella 1975, 8 04/11. Ja minähän autolla lopulta eniten ajoinkin", hän sanoo. Lentoa lenskaribensalla Hieno Escort sai nuorenmiehen käskyssä kovaa kyytiä, sillä nopeusrajoitukset eivät kaahailua vielä tuolloin häirinneet nykyisen lailla. "Kyllä se oli silloin tiukoilla ja Mexicolla vedettiin nekin matkat vielä 140-oktaanisella bensalla, jota pystyi silloin ostamaan armeijalta halvalla", muistelee Matti ja jatkaa: "Ajattele että siihen aikaan kapiaisetkin ajoivat sillä samalla bensalla omat ajonsa." Nyt kun aikaa on jo kulunut, voinee pienen merkkihuollon puijauksenkin jo auton osalta paljastaa. Ford Escort Mexico Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine J ENSIMMÄISTÄ kertaa Mexicoa maalatessa auto oli tyhjäksi kaluttu kori. Ihan halpoja eivät erikoisuudet ole koskaan olleet, ja kun 20 730 markkaa maksaneeseen Escorttiin tyrkkäsi vaihdossa kaksi vuotta vanhan Morris Minin, piti liikkeen tiskiin latoa vielä 14 500 kahisevaa
"Mexicon ostoa yrittäneitä on vuosien varrella ollut eräskin kappale. Koneistamossakin ihmeteliin finaaliin ajetun koneen kestämistä niinkin pitkälle. Hämeentiellä rusahti lopullisesti, kun kolinaa aiheuttaneista kannakkeista toinenkin antautui ja moottori tipahti konehuoneessa etupalkin varaan. "Ostoa yrittäneitä on vuosien varrella ollut eräskin kappale", muistelee Matti ja jatkaa: "Auto maksoi uutena suunnilleen 20 tuhatta markkaa mutta kerrankin yksi innostunut tarjosi Mexicosta 30 tonnia. Auton siirtelyä museosta toiseen ja välillä eri näyttelyihinkin hoiteli niihin aikoihin Saab-museon perustajana ja monitoimisena automiehenä tunnettu Rafael "Rafu" Huhta. Vuonna 1980 hän osti omaan käyttöönsä Coupe-Corollan ja samana vuonna oli Mexico ajettu jo siihen kuntoon, että Matti päätteli sen kaipaavan koneremonttia: "Kyllä se silloinkin vielä kulki, mutta savutti eikä ihan vähääkään. Auton ostanut Toivo Särkioja itse ajoi Mexicolla varsin harvoin ja Petteri muistaa vaarinsa olleen aina hyvin rauhallinen kuljettaja. Edelleen paikallaan olevan kytkinasetelman hommasi tuolloin Hyrylässä Fordien parissa puuhaillut ja rallia ja rallicrossia kovastikin ajanut Seppo Niittymäki. Kaikkialla hyvin yleisen Escortin erikoismalli on aina kiinnostanut myös kanssa-autoilijoita. Auto tuli kuitenkin taas kuntoon ja palveli perhettä käyttöautona aina vuoteen 1986, jolloin vaarilta jäi ´80 Coupe Corolla seuraavan sukupolven käyttöön. YLEMMÄT kuvat ovat Escortin vauhtivuosilta 70-luvulta. Neloskuvassa nykyinen omistaja keskittyy jäätelöönsä kesällä 1983. "Mexico oli koneremonttiin asti tehokas ja sen jälkeen siitä tuli jotenkin tavallinen auto", kuvailee Matti toimenpiteen onnistumista. Myynti ei kuitenkaan koskaan ole ollut edes harkinnassa." matkalla ensimmäistä kertaa auton nykyisen omistajan äidin kanssa Helsinkiin, kolina konetilassa vain lisääntyi ja lisääntyi. Seuraavalla vuosikymmenellä huomiota veivät Mexicon mittavat peltityöt. 04/11 9. Kerran Mexicon kytkin sanoi sopimuksensa irti ja Petteri jäi äitinsä kanssa autoineen Tikkurilaan. Eikä ihme, kolmesta pytystä oli renkaatkin poikki." Parisataatuhatta ajettu kone kaipasikin jo saneerausta, jossa sylinterit porattiin, haljennut kansi ja loppuunkulunut nokka-akseli sekä laakerit vaihdettiin uusiin. Matti muistelee, ettei Rafulla ollut aina tapana edes ilmoitella hänelle missä Mexico on menossa, ja joskus omistaja sai vasta jälkeenpäin tietää autonsa olleen näytillä milloin missäkin. "Nyt Mexicossa on sellainen kaksiasentoinen kytkin, että se on joko päällä tai pois luistoalue on hyvin lyhyt", kuvailee Matti. Koskaan ei auton myynti ole kuitenkaan ollut edes harkinnassa." Joku ilmeisesti kuitenkin halusi tehdä omasta Escortistaan Mexicon kaltaisen, sillä sen alkuperäinen lisävalopatteristo harmittavasti varastettiin Käpylässä. Realisoitua museokamaa Aktiivisten ajovuosiensa jälkeen Escortista tuli museokamaa. Rafu myös viritteli MITTARISTO neljällä pikkumittarilla on kuin Sport- ja GT sisarmalleissa. Sopivia kannakkeita ei siihen hätään lähikaupasta löytynyt, mutta Imatralta työkaluineen matkanneen kaverin avustuksella moottoria saatiin nostettua sen verran, että kannakkeet saatiin irti ja hitsautettiin Vallilassa jälleen kasaan. Se seisoi tarpeettomana ensin Tammisaaren suunnalla automuseossa, josta se kulkeutui myöhemmin näytille Uudenkaupungin Automuseoon. Onneksi Matin sisko asui tuolloin Käpylässä ja auto saatiin hinattua sinne jatkotoimenpiteisiin
Vahvistetut etuiskunvaimentimien yläkiinnityskohdat 6. Aina kovassa käytössä olleen auton korissa oli eniten puuhaa ja peltisepän taitoja kertyi väkisinkin tekemisen kautta. Polvi paranee Kun Ford tuotiin 90-luvun alussa kotitalliin, heräsi vielä ajokortittoman Petterin mielenkiinto sitä kohtaan, ja Matti muistaakin ihmetelleensä poikansa kovaa mielenkiintoa sen kunnostukseen. Matin kysellessä autonsa kohtaloa tai olinpaikkaa hänelle ilmoitettiin sen tulleen ulosmitatuksi nurin meneestä museosta ja huutokaupatuksi eteenpäin. Autoa myytäessä oli kuitenkin huutajalle luvattu toimittaa paperit myöhemmin. Matti muistelee, että Uudenkaupungin museosta auto siirrettiin joksikin aikaa Veteliin Kemoran moottoriradan yhteydessä olleeseen museoon, josta se katosi 90-luvun alun lamarealisointien ollessa vauhdikkaimmillaan. Männiksi tulivat yli yhdentoista puristeiset Mahlet ja nokka vaihtui jyrkempään. Tarkoitus on kuitenkin tulevaisuudessa muokata koneesta hiukan mukavampi ajaa. Ford Escort Mexico auton keulille varastettujen lisävalojen tilalle rallihenkisen ojavalon, jotta se näyttäisi uskottavammalta. Matti ihmetteli hänelle, että kuinkahan on auto voitu myydä tai ostaa, kun hänellä on koko ajan ollut sen paperit kotonaan. Reaktiotangot takana 10 04/11. KILPAILUKÄYTTÖÖN tarkoitetussa Escort Mexicossa on korin osalta toteutettu seuraavat muutokset: 1. Autoon tilattiin juuri Mexico-mallin oma pakoputkisto, mutta sen yhteneväisyydestä auton alkuperäiseen on Matilla eriävä muistikuva. Escort Mexico perustuu ajokkiin, joka voitti maailman pisimmän ja raskaimman rallikilpailun Lontoosta Mexico Cityyn. Uudessa koneremontissa vaihtui jälleen kaikki vaihdettavissa oleva, ja koneen alakerta tasapainoitettiin sekä kiillotettiin. Sekoitus perustuu lähipiirin ralliEscorteista saatuihin hyviin kokemuksiin. Sytytysennakkoa pitää olla aika lailla, ja jos taas haluaa lennättää autoa kovempaa, on otettava alipainesäätäjän letku kokonaan irti ettei se ala nakuttamaan", analysoi Petteri ja jatkaa: "Mexicossa on vielä hiton pitkä perä ja laatikossa ykkönenkin on pitkän sorttinen, niin ajaminen vaikkapa ruuhkassa on välillä kenkkumaista." Jakajan voisi kyllä askarrella paremminkin toimivaksi, mutta vaihtoehtona on ollut laajemman käyttöalueen omaavan nokan vaihto koneeseen. Pienen kädenväännön jälkeen huutaja ymmärsi kenelle auto oikeasti kuuluu ja Matti kävi hakemassa autonsa parempaan talteen. kertyneistä korjaamokäsikirjoista kävi ilmi kaikki nippelit ja nappelit, joita Mexico, RS 1600- ja RS 2000 -erikoismalleissa käytettiin, ja niiden mukaan auton kunnostuksessa tarvittavia osia on ollut helpompi jäljittää. Levennetyt lokasuojat Kaksiosainen etupuskuri Vahvistetut koripalkkien etupäät Vahvistetut sisälokasuojien kiinnityskohdat 5. Jousitus on jäykennetty, edessä on suuret 9 1/2" levyjarrut sekä takana 9" tehokkaat rumpujarrut ja jarrujärjestelmä on luonnolliseti kaksipiirinen ja alipainetehostettu. Moottorin ralliautomainen luonne ei saa omistajaltaan hirveästi kehuja: "Siinä on rauhalliseen köröttelyyn hiukan huono nokka-akseli, se käydä rynkyttää tyhjäkäyntiä ja on aika hengetön alakierroksilla. Bensana koneessa palaa 98, johon on lisätty 1020-prosenttia 100-oktaanista lyijyllistä lentokonebensaa. Osasto perustettiin vuonna 1970 ja se käsittää oman tuotantolinjansa, jonka palveluksessa on 250 teknisesti erittäin taitavaa alan ammattimiestä. Omalta Fordliikkeeltänne saatte lähempiä tietoja. Ford Escort Mexico valmistetaan Fordin erikoisosastolla, jonka nimi on Advanced Vehicle Operation. Harrastuksen myötä KONEHUONEEN pieni lätkä kertoo auton valmistuneen perus-Escorteista poiketen ralliauto-osaamiseen keskittyneellä AVO:n pajalla. MEXICO-MAINONTAA Ford Escort Mexicon oma esite kertoo pitkälle, mistä erikoismallissa on oikeastaan kyse: Ford Escort Mexico on täysverinen urheiluauto, joka sopii "siviilikäyttöönkin" mainiosti. 3. Mexico löytyi Pohjanmaalta erään taksisuharin tallista, joka oli täysin vilpittömästi ostanut sen turkulaisesta realisointihuutokaupasta. Järkevämpiä nokkia on tähän itseasiassa tullut hankittua jo kaksikin kappaletta, mutta ne ovat löytäneet paikkansa muista koneista, tunnustaa omistaja. 2. Ford Escort Mexico perustuu suurelta osin niihin kokemuksiin, joita Fordin suunnittelijoilla oli käytössään loisteliaan Lontoo-Mexico City -rallin jälkeen - veiväthän Escortit tässä kilpailussa sekä yleisvoiton että merkkikohtaisen joukkuevoiton. Eikä ainoastaan kori eroa tavallisista Escorteista, vaan myös muilta osin on Mexico varustettu kestämään rankkaa kilpailukäyttöä. Vaihteiston välityssuhteet ovat valitut kilpailukäyttöä silmälläpitäen ja ne ovat samat kuin kuulussa RS-mallissa. Moottoria purkaessa selvisi, että 1980 tehdyssä remontissa oli nokka-akseli vaihtunut loivempaan, mikä selittää auton menohalujen taannoisen vähentymisen. Auto on luokiteltu ryhmään yksi ja siihen on saatavissa erilaisia luokiteltuja osia. 4. Escort Mexicon kori on sama kuin kuuluisassa Escort 1600 RS -mallissa, joten se on alusta pitäen kilpailukäyttöön suunniteltu
Nykyään katsastusviranomaiset hyväksyvät kilven kiinnityksen keskelle. 04/11 11. Auton ollessa uusi rekisterikilpi ei saanut huonon näkyvyyden vuoksi olla lisävalojen keskellä vaan kiinnitettynä kuskinpuoleiseen puskurinpätkään. ALKUPERÄINEN lisävalopatteristo on Mexicosta varastettu ja tilalle Petteri Särkioja hommasi vastaavan
Vuonna 1993 ajokortin saanut Petteri sai entisöinnin valmiiksi vuonna 1995, ja koska auto kunnostettiin museorekisteröintimielessä, tuli samana vuonna rinnalle hankittua Joensuusta toinen aito Escort Mexico, jonka rakentelussa kantavana ideana on ollut rata-ajo nelilinkkeineen ja puhdikkaimpine tekniikkoineen. "Siinä oli yhdessä vaiheessa helvetinmoinen hätä että se on saatava välillä sen verran parsittua kasaan ja leimalle, ettei tipu kilvistä." "Ruoste oli nakertanut autoa joka puolelta ja vaihtoon menivät pyöränkaaret, helmat, ovien alalaidat, lattiakaukalot, takaluukun pohja ja oikeastaan kaikki, mikä näistä nyt märkenee", luettelee Petteri. Takana pitkittäiset lehtijouset, tukivarret, jäykkä taka-akseli, rumpujarrut 06 Kori 2-ovinen itsekantava kokoteräskori 07 Mitat Pituus 398, leveys 157, korkeus 134, akseliväli 240 cm. Poraus 81, isku 78 mm, tilavuus 1601 cm3, puristus 9:1. Toinen kerta oli pinnoiltaan jo parempaa tasoa, mutta kun autoon oli kasattu silloin jo akselistot alle ja ne oli uudelleenmaalauksessa huonosti suojattu, tarttui niihin suotta sinistä maalisumua. Takaveto 05 Alusta Edessä McPherson joustintuet, kallistuksenvakaaja, hammastanko-ohjaus, levyjarrut. Matin vuosia aiemmin lähinnä katsastusta varten tekemät hitsipaikat vaihtuivat samalla Petterin enemmän museotarkastusta silmälläpitäen tehdyiksi korjauksiksi. Perus-Escortista leveämmällä pyöränkaarellaan eroavat etulokarit ovat edelleen Mexicon alkuperäiset, mutta naamapelti monen muun paikan ohella osottautui hiekkapuhalluksesta tullessa olevan jo vaihdon tarpeessa. Maalauksessa Petteri katsoi aiheelliseksi luottaa osaavampiin käsiin, mutta ensimmäinen maalauskerta meni siitä huolimatta harjoitteluksi eikä kelvannut omistajalle. 90-luvun alussa Escortin peltiosien saatavuus oli hyvällä mallilla, sillä niitä saattoi noutaa jotakuinkin joka tarvikeliikkeen tiskiltä. Sitten sen pystyi jälleen purkamaan ja jatkamaan kunnolla tekemistä", muistelee tekijä rakenteluvaiheita. Hyllystä löytyisivät vaihtojakkaroiksi myös RS-mallin alkuperäiset Recarot, mutta tähän vuonna 1972 tehtyyn Mexicoon niiden kiinnikkeitä joutuisi muuttelemaan, joten ne ovat jääneet vaihtamatta. Verhoilu autossa on pääasiassa alkuperäinen, mutta kohtuullisen hyvin aikaa ja käyttöä kestänyt. Nykyisinkin peltiosaa kyllä saa, mutta suhteessa kalliimpaan hintaan ja Englannista tilaamalla. Kolmaskin, edelliseltä omistajalta vuosia sitten kesken jäänyt Mexico tallista löytyy, ja sen rakentelusta on omistajalla visioita, joita ei muiden kiireiden rajoittaessa ole vielä päästy toteuttamaan. "Tavallaan tämä on perheenjäsen ja ihan pienenä on tullut takapenkillä istuttua jonkun verran", pohdiskelee Petteri Särkioja vaarinsa uutena ostamasta autosta. "Ja vaikkei sillä paljoa nykyisellään ehdi ajelemaankaan, voihan tällä vaikka joskus eläkeellä ajella sitten enemmän", hän lisää. 01 Merkki ja malli Ford Escort Mexico 02 Vuosimalli 1973 ESCORTIN väri on menevältä kuulostava Monza Blue, johon valkoinen raidoitus on toteutettu teippauksin. 03 Moottori 4-sylinterinen vesijäähdytetty rivimoottori edessä pitkittäin. "Eihän näitä nyt myydä voi, tätä ainakaan kun on aina meillä ollut", tuumii omistaja, joka mielellään haalisi lisääkin erikoismallin osia jos tarjolla vain on. "Erityisesti joutilaat vaihdelaatikot ovat nykyään hankalia löytää", hän kertoo. Auto on ollut koko ajan rekisterissä, mutta entisöintivaiheessa se meinasi silloisen käytännön mukaan tipahtaa pois kilvistä: "Siinä oli yhdessä vaiheessa helvetinmoinen hätä, että se on saatava välillä sen verran parsittua kasaan ja leimalle ettei tipu kilvistä. Paino 891 kg 08 Suorituskyky Kiihtyvyys 0-100 km/h 10,8 s, huippunopeus yli 165 km/h 12 04/11. Entisöinnin jälkeen varsin vähällä ajolla ollutta ja Imatran Automuseossa ajoittain seissyttä Mexicoa on yritetty sen nykyiseltäkin omistajalta ostaa pois. Teho 86 hv/5500 rpm 04 Voimansiirto 4-vaihteinen manuaali, lattiavalitsin
Sovimme museo- ja harrasteajoneuvon arvon aina etukäteen vakuutusta tehtäessä. Me olemme olleet johtava museoajoneuvojen vakuuttaja jo yli 30 vuoden ajan. Näin korvaustilanteet sujuvat ilman käyvän arvon määrittelyongelmia. Lisätietoja: www.retrosoundusa.com Maahatuoja: WWW.AUDIOIMPORT.FI Saat kattavan kaskovakuutuksen myös museoajoneuvollesi tietysti Tapiolasta. Kysy lisää Tapiolan toimistosta. Tai soita asiakaspalveluumme 01019 5100 (mape 820). Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola Muistathan huolehtia hyvin kaikkien rakkaittesi vakuutusturvasta.. Etupaneeleja löytyy kymmeniin eri autoihin. RetroSound valmistaa nykyaikaisia soittimia klassisella ulkonäöllä klassisiin autoihin
Lieksa 14 04/11
Mutta, mikä on tilanne Mitsujen ensimmäisen aallon edustajien suhteen nykypäivän Suomessa. KASVOJENKOHOTUSTA edeltäneen Lancerin erottaa parhaiten edestä erilaisesta maskistaan ja vilkuista, jotka on sijoitettu puskurin alle. 04/11 15. Datsun ja Toyota olivat jo vahvistaneet asemansa vakaaksi ja yhä kasvavaksi, näiden perässä Mazda möi varsin hyvin tyylikkäällä 1500/1800 Lucellaan, sen sijaan Honda puhumattakaan Daihatsusta olivat käytännössä vielä pelkkiä kuriositeetteja. Sitten on tietysti vaihtelevan tasoisessa kunnossa olevia tuon ulkopuolella. Kaikki hyvin tyylikkäitä malleja lentävien linjojen aikakaudelta. Olihan Suomeen kantautunut tietoja tämän mallin ilmiömäisestä menestyksestä rallipoluilla, voitot rankoissa Southern Cross- ja Safari-rallissa kertoivat omaa kieltään. Pian kotikaupungista löytyikin poikkeuksellisen hyvin pidetty yksilö, josta sai pienellä laittamisella kivan harrasteauton. Ovatko timantit ikuisia? Mitsubishi Lancer ´78 S uomen Koneliike/Helkama-Auto toi vuonna 1970 kokeilumielessä maahamme kolme kappaletta vuosimallin ´69 Mitsubishi Colteja tunnustellakseen maaperää täällä uudelle japanilaismerkille. Eikä sen edustamalla Skodallakaan enää mennyt niin hyvin kuin 60-luvun alussa vahvan Octavian aikana. Tuona vuotena Mitsubishin tuontiohjelmaa tänne kiihdytettiin paitsi tuolla kasvojenkohotusmallilla, jollainen tämän tarinan autokin on, myös Celestellä ja Galant Sigmalla sekä vielä jälkimmäisen coupe-versio Sapporolla. Vuonna 1979 vaihtuivat sitten sukupolvet. Tämä Lancer oli esitelty jo 1973 ja vuonna 1977 koitti faceliftin vuoro, joka sisälsi edistyksellistä moottoritekniikkaa hihnajakopäineen ja 1600 GSR -mallissa tasapainoakseleineen. Myös Suomen Koneliikkeen edustama Isuzu Bellett oli ollut menestys, mutta nyt jostain syystä Florianmallin myynti floppasi tyystin. Palaute oli Tekniikan Maailmaa myöten pääsääntöisesti positiivista, muun muassa tekniikkaa ja jarruja kehuttiin. SA-HK:n kalustoluettelo ei tunne merkintöjä kuin allekirjoittaneelta ja etuvetoisista Colteista. Niistä Colt 1100F 2d Sedan on oikein hyvässä kunnossa ja vaalittuna, neliovinen porrasperä myös tallessa ja täysin pelastettavissa sekä kolmaskin jossain Pohjanmaalla. Teksti ja kuvat: Sami Korhonen Oppipojan haaveet Siitä asti kun sain säästetyksi ylpeästi ja vaivoin omillani ajokortin vuonna 1993, olen ajanut Mitsubishin tuotteilla, nykyään tosin pelkästään ETELÄN ristin alla ralleissa tämä auto oli ilmiömäinen menestyjä. 70-luvun lopussa tilanne oli sellainen, että rekisterissä oli kuitenkin vielä enemmän Isuzun tuotteita kuin Mitsuja ja Honda oli kovassa nosteessa 1976 ilmaantuneen Civicin myötä. Mutta tästä eteenpäin alkoi Suomessa Mitsubishin hyvät vuodet, joita kesti aina 90-luvun alkuun asti. Kirjoittaja ihastui 70-luvun Mitsubishien pelkistettyyn linjakkuuteen ja merkin luotettavaan tekniikkaan. Tähän markkinatilanteeseen alettiin tuoda vuonna 1976 Mitsubishi Lancerin 1200- ja 1400-malleja ja vastaanotto olikin myönteinen. Ajoneuvorekisteri tietää kertoa noita kaikkia malleja olevan osapuilleen parikymmentä kappaletta, joista kaksi Celesteä on MR-kilvissä. Hieman yllättäen nuo kolme varhaista Coltia ovat säilyneet
Lancerin oranssinpunainen maalipinta oli kulahtanut pahoin, mutta silmämääräisesti ruostetta ei juurikaan näkynyt. Vuosituhannen vaihteessa alkoi tosissaan tehdä mieli hommata myös jokin vanhempi kulkine. Sitten erään kerran palstalle tuli tuollainen Mitsubishi Lancer 1400 GL ´78, ja tiesin ettei kotikaupungissani voi olla kuin tuo edellä mainittu yksilö. Havaitsin jo aluksi miten hyvin kone kävi. Neljä vuotta aikaisemmin autoon oli tehty ammattikoululla hiukan isompaa remonttia koneeseen hoitaen öljyvuodot ynnä muut vaivat kuriin, mutta samalla oli aiheutettu lievähkö, mutta näkyvä kosmeettinen haitta nokkapellin ja listan tuntumaan keulille. Mitsubishi Lancer LANCER museotiellä Lieksan ja Enon rajamailla. harrastemielessä. Vapun alla vuonna 1996 Mitsubishi Galant se ensimmäinen etuvetoinen komeili sitten pihamaalla. Tuumin että siinäpä vasta mukavannäköinen kulkine. palkitsin itseni viimein auton ostolla. Huoltokirja kertoi ajokilometrien olevan maltilliset 156 000 kilometriä. Osansa lienee tietenkin ollut sillä, että olin ajellut saman tehtaan uudemmilla valmisteilla ja havainnut hyviksi, luotettaviksi ja laadukkaiksi. Soitin innokkaasti samantien auton omistajalle, joka kertoi olevansa töissä, mutta tapaaminen järjestyisi jo seuraavaksi aamuksi. Kolhu oli näköjään hyvitetty laskussa silloin, mutta korjaaminen. Sehän pelitti kivasti ja oli mukava ajaa. Taas nakkipalkoilla suoritetun säästämisurakan jälkeen Lehtiartikkeli 70-lukuisista Lancereista kolahti autokuumeeseeni heti. Alan lehtiäkin oli tullut luetuksi hartaudella, ja kun sitten osui silmiini Juhani Halmeenmäen kirjoittama artikkeli 70-lukuisista Lancereista, niin kolahti heti. Tämä palomies oli siirtänyt Mitsun ulos tallista ja muutamia yleisiä asioita auton tiimoilta vaihdettuamme sovimme koeajosta, jolle lähdin heti. Ajattelin että siinäpä mukavannäköinen kulkine. Vanhat autot olivat toki aina kiinnostaneet ajatusten tasolla, mutta tuolloin tuntui käytännöllisemmältä ja järkevämmältä puutteellisten taitojen tähden ostaa kulahtaneen Taunuksen sijaan vähän uudempi auto. Mutta merkitystä oli myös sillä, että olin pannut merkille, kuinka yksi sellainen harvakseltaan pyöri myös meidän kylällämme. Ruosteen armahtama Vuoden 2003 talvi oli lumisimmillaan ja illan pimeinä hetkinä tuli luettua ahkerasti Keltaista Pörssiä, josko jotain kivaa löytyisi. Sitä ennen kylärinkiä tuli ajelluksi armeijan molemmin puolin vanhempien Tredialla, joka sitten ruostui ja lakkasi olemasta. Autokuumeen nimellä tunnettu vitsaus alkoi nostella päätään. Niin varma olin kuitenkin siitä että auton ottaisin, että tallustelin lumi narskuen kenkien alla hänen luokseen sovittuun osoitteeseen, josta harvinaisuus löytyisi. Käytännöllisen viisivuotiskauden 16 04/11 jälkeen ruoste oli kairannut sen verran pahoin jo kelpo Galantiakin, että alkoi tehdä mieli vaihtaa ajoneuvoa
Oviverhoilut olivat virheettömät. Kiitos hänelle näistä löydöistä. tulisi lankeamaan nyt kontolleni. Fiilistelyjen jälkeen olin päättänyt, että kunhan kevät koittaisi, auto saisi heti uuden maalipinnan ja yrittäisin löytää uusia osia kulahtaneiden sijalle. Sitten katse kiinnittyi kädessäni olleeseen Napoleoniin ja äänen tuli vakavampi sävy: hän murahti "Toivotaan että pidät autoa hyvästi" ja sitten läksiäisiksi hieman alakuloisesti: "Poika kun sen möi". YKKÖSMALLIN ketjujakopäinen voimanlähde. Kaupat syntyivät heti 500 euron hintaan, joka oli varsin sopiva kun leimaakin oli vielä jäljellä. Lisäsyynä oli myös se, että auto oli seissyt kuivassa takavuosina poissa liikenteestä ja oli siksikin ruosteen armahtama. Onnistuin saamaan entisten sinänsä hyväkuntoisten tilalle myös uudet ajovalojen kromikehykset sekä mm. Tuolloin sain vielä niitä uusia vanhoja osiakin metsästettyä itselleni, esimerkiksi täydelliset takavalot, konepellin listan ja muuta pientä. KAKKOSMALLIN kone on aikalaisekseen varsin nykyaikainen hihnajakopäineen. 04/11 17. MAALISKUUSSA 2011 otettiin jälleen askel kohti tulevaisuudessa siintelevää museorekisteröintiä kun konehuone maalattiin alkuperäisellä Spitfire orange 073 -värillä. Satuin näkemään jälkeenpäin entisen omistajan isäukkoa kerran paikallisen pitkäripaisen edustalla, johon olin parkeeraannut Lancerin noutaessani sieltä lahjapulloa ystävälle. Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että työn laatu oli pohjatöineen varsin hyvää. Alustan hitsaamattomuus hämmästytti, mutta sisusta oli jopa poikkeuksellisen hyvin säilynyt: konsoli oli eheä, samoin penkit kuskinjakkaralla alkava repeytymä poislukien. Nurmeksen Lehtovaarassa olevaa automaalaamoa oli joku tuttava joskus kehunut, ja niinpä vein auton sinne. Kosmeettiset haitat oikaistiin takahiekkapelti mukaanlukien ja pintaan vedettiin alkuperäistä vastaava Spitfire orange 073 -värisävy. Ainoastaan hattuhyllyssä oli ylimääräiset reiät, ei kaiuttimista aiheutuneet vaan ne oli kuulemma tehty ilmanvaihdon parantamiseksi. Mies kiersi autoa ja totesi kilvistä sen olevan hänen entisen, kirkkaampi tosin vain. Tuolloin tämän palomiehen isä oli vielä auton omistajana, ja ilmeisesti hänen huolellisen alustasuojauksensa tähden auto oli säilynyt sellaisessa kunnossa, että minunkinlainen oppipoika saattaisi sen kunnostaa kohtuullisin vaivoin. Takapuskurikin löytyi, mutta se olikin ultraharvinaiseen farmarimalliin (Mitsubishi Club of Finlandin jäsenistöstä löytyy Suomen ainoan sellaisen omistaja). Entinen sai siis kelvata, toistaiseksi. Nyt auto olikin ehostettu siihen malliin, että sillä kelpasi jo kummasti ajella. täydelliset vilkkuparkkiyhdistelmät eteen Mitsukerhon Sami Tikkalan kautta
Muuten Lancer on auto, jolla on helppo huonommankin päästä, eikä tarvitse juurikaan työkalupakkia käyttää. Seuraava looginen vaihe olisi museorekisteriin saattaminen, sillä vain yksi ensimmäisen sukupolven Lancer on tällä hetkellä MR-kilvissä. 01 Merkki ja malli Mitsubishi Lancer 1,4 GL 02 Vuosimalli 1978 03 Moottori (4G33 OHC) 4. Suurin vääntömomentti: SAE: 12,5 kpm/4000 rpm, DIN: 10,6 kpm/3000 rpm 04 Voimansiirto 4 synkronoitua vaihdetta, takaveto 05 Kori 2-ovinen kokoteräskori 06 Alusta Edessä McPherson jousitus ja levyjarrut, takana pitkittäiset lehtijouset ja rumpujarrut 07 Mitat Leveys 154, pituus 400, korkeus 136, akseliväli 234 cm. Nokkaakseli kannessa. kaksikurkkuinen pudotuskaasutin automaattirikastimella. Mitsubishi Lancer LANCER 1600 GSR ja 1200/1400:n komentosillat. syl. Perushuoltojen lisäksi isompia operaatioita ovat olleet jakohihnan ja muun sinne kuuluvan vaihtaminen, kardaanin tukilaakerin tilaaminen kursailematta timanttitiskiltä (vaikka sen saapuminen hiukan kestikin) ja takapyörien laakerien, sen kiristerenkaiden vaihtaminen tiivisteineen, joista kiitokset Leinosen Pentille. Itse en olisi tämänkaltaisesta selvinnyt. nestejäähdytetty kansiventt. Puristussuhde 9,0. Vanhalla autolla ajaminen ja sen vaaliminen on minulle merkittävinUSKOTKO jos kertoisin täysikokoisen karhun kerran hämärissä kylätietä pitkin ajellessani juosta pylkkäisseen hetken verran takapuoli konepellin tasalla, kunnes se paineli takaisin metsän pimentoihin...niin, täällä asutaan susirajan takana. tä, se tunnelma, jonka sen kautta tavoittaa eikä niinkään laittaminen ja rakentaminen, joka on kuitenkin välttämätöntä. Ulkoisesti 1400:aa ei saattanut erottaa 1600 GSR:stä kuin mustiksi maalatuista puskureista. Suurin teho SAE: 92 hv/6300 rpm, DIN: 68 ps/5000 rpm. Jos vielä niitä jostain löydät, suosittelen ostamaan pois samantien. 2010-luvulle asti selvinneenä Tänä vuonna kevään korvalla paukahti 200 000 kilometrin raja rikki. 18 04/11. Kuluvia osia Lanceriin saa kyllä, mutta tyypilliseen japanilaiseen tapaan pisteosat ovat kiven alla eikä niitä tai esimerkiksi peltiosia tahdo löytyä mistään. Muutamia GSR:iä tuotiin myös tänne ja ainakin Lounais-Suomesta pitäisi löytyä vielä hyväkuntoinen yksilö. MATKAMITTARI on jo lähtenyt kolmannelle kierrokselleen. OVIVERHOILUT ovat säilyneet virheettöminä ja kynnyslistoissa olivat vielä muovikelmut suojana auton minulle tullessa. PISTEOSAT ja lasitavara ovat japanilaisiin merkkeihin kiven takana. Paino 890 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus: 155 km/h, kiihtyvyys 0-70 km/h 6.9 s KAIKKIIN Mitsubishi-malleihin liitettiin aluksi etuliite Colt, josta luovuttiin 1978 mittaan. moottori. Niinpä aihiotasoisen auton kunnostus on hyvin hankala toteuttaa. Sisällä ja konehuoneessa erot olivat selkeämmät. Huolettomia ja pitkiä ovat olleet matkat tämän auton kanssa
Vanha maali ja alustamassat saa helposti pois tällä menetelmällä, eikä toimenpide vahingoita ajoneuvoa millään tavalla. Sylinterikannen voi puhaltaa venttiilit paikoillaan, näin säästyt turhalta purkamiselta Soodapuhallus ei ole tehokas ruosteenpoistomenetelmä. Soodapuhallusauto siirtyy tarvittaessa kohteeseen ja toimii ilman ulkopuolista tukea. Hienoimmista ainesosista valmistettu laadukas erikoisvaha, joka takaa näyttelytasoisen lopputuloksen. Kysy lisää: 045-2318 390 Tero tai 045-2318 380 Mikko Saunatie 9, 05200 Rajamäki www.yleiskorjaus.fi nurmijarven@yleiskorjaus.fi Alaniityntie 8, 01900 Nurmijärvi www.yleiskorjaus.fi nurmijärven@yleiskorjaus.fi Valtuutettu maahantuoja ja kouluttaja tuotteet · laitteet · palvelut · koulutus 36220 Kangasala, Puh. Kromi eikä muukaan sähköinen pintakäsittely ei irtoa soodapuhaltamalla. 042 466 331 www.autoglym.fi. Soodapuhallus on tehokkuuteensa ja nopeuteensa nähden varsin edullista. SOODAPUHALLUS Kimmo Levä museonjohtaja, Mobilia HIGH DEFINITION CLEANSER maalipinnan syväpuhdistusaine. Moottorin osista tulee kuin uusia soodapuhaltamalla. Varmistaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, erityisesti jos käytät AUTOGLYM HIGH DEFINITION WAX -huippuvahaa lopulliseen viimeistelyyn. SURFACE DETAILING CLAY KIT täydellinen puhdistussavisarja. Muodonmuutoksia ei tapahdu kuten hiekkapuhalluksessa. Soodapuhallus poistaa lian, maalin, alustamassan kaikilta pinnoilta hellävaraisesti materiaalia vahingoittamatta. kaikki vanhat vahat. Sooda tehoaa myös muoviosiin poistaen maalin. Sisältää myös puhdistavan vahan maalipinnan suojaukseen. HIGH DEFINITION WAX täydellinen suojaus ja viimeistely. Sooda (E500) eli natriumbikarbonaatti on tavallista ruokasoodaa ja näin ollen täysin vaaratonta ympäristölle. BY APPOINTMENT TO HER MAJESTY THE QUEEN SUPPLIER OF CAR CARE PRODUCTS AUTOGLYM LETCHWORTH ENGLAND BY APPOINTMENT TO H.R.H. Siksi luotamme laadukkaisiin Autoglym-tuotteisiin." Puhallamme puhtaaksi metalleja, kiveä, tiiliä, betonia, muovia, kumia, lasia ja puuta. Ei lämpenemistä eikä kipinöintiä. Mahdollisuus vesisumutukseen pölyämisen minimoimiseksi, jos kohteessa tarjolla vesipiste. THE PRINCE OF WALES SUPPLIER OF CAR CARE PRODUCTS AUTOGLYM LETCHWORTH ENGLAND "Emme halua ottaa riskejä museoautojen hoidossa. Käytetään maalipinnan epäpuhtauksien poistoon ja maalipinnan tasoittamiseen pesun jälkeen. Kumitiivisteitä ja ikkunoita sooda ei myöskään vahingoita. Soodapuhallus on erinomainen vaihtoehto kun entisöit ajoneuvoa. Poistaa esim
Valkeala 20 04/11
Vähäinen tai olematon mittarilukema tekee ajoneuvosta usein mielenkiintoisen, ja joidenkin mielestä se on myös suora mittari auton arvolle. Tämä yksilö sen sijaan joutui kaupanteossa syntyneen kärhämän vuoksi arestiin, jota kesti loppujen lopuksi yli kolme vuosikymmentä. T äysin ajamattomina säilyneisiin vanhoihin autoihin törmää useimmiten tehtaiden omissa museoissa, jonne autot on työnnetty aikanaan suoraan tuotantolinjoilta. Kaikkea oli korjaamossa tehtävä, mutta työ oli monipuolista ja mielenkiintoista. Kouvolassa ei montaa niin monipuolisiin töihin pystyvää korjaamoa ollut, sillä Hartikainen satsasi mielellään korjaamon työkaluihin ja ja koneisiin. Syynä museointiin on usein ollut miljoonamäärien täyttyminen kyseisen automallin valmistuksessa tai se, että museoitu auto on joko mallinsa ensimmäinen tai viimeinen koskaan valmistettu yksilö. Kouvolalaisen Teuvo Ritarin Volgan olisi voinut valokuvata taksitolpalla, sillä ainakin lukijoista vanhemman väen nuoruuden mielenmaisemissa juuri kyseisillä paikoilla Volgia aikanaan seisoi. Teuvo Ritari tuli Oskari Hartikaisen korjaamoon töihin jo 14-vuotiaana, vuonna 1957. 04/11 21. Oma lukunsa ajamattomina säilyvissä autoissa on myös varakkaiden keräilijöiden uusina kokoelmiinsa lähinnä sijoitusmielessä hankkimat pienien valmistusmäärien erikoismallit tai -autot. Autoon olisi löytynyt taksikyltti katolle ja taksamittarikin sen kojelautaan on nykyisin kiinnitetty, mutta kuvat olisivat olleet vain lavastus, sillä taksitaustaa kyseisellä yksilöllä ei ole. Nyt jo hiljentyneen verstaan konerivistöstä löytyy muun muassa ruotsalaisvalmisteinen konevasara, joillaisia näkee sepän pajoissa ahjon vieressä. Hartikainen Viipurista Korjaamohallista ei enää töiden ääniä liiemmin kuulu, mutta tilanne oli toinen viime vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Korjaamotoiminta starttasi uuteen alkuun Kouvolassa vuonna 1948, vaikka sinne Viipurin verstaasta ei lähtökiireessä mukaan saatu kuin pylväsporakone. Erityislaatuista arvoa ajoneuvolle tuo kuitenkin se, että se on edelleen samassa paikassa jonne se aikanaan uutena hankittiin. Pakasta vedetty Gaz Volga M-21 ´62 Useimmat Volgat päätyivät 60-luvun Suomessa heti uutena taksitolpille ja kovaan ajoon. Auto- ja Konekorjaamo Oskari Hartikaisen historia yltää ajallisesti vieläkin pidemmälle ja maantieteellisesti Viipuriin, josta korjaamolle tuli pikainen lähtö kun sodan melskeessä valtioiden rajaviivoja piirreltiin uusiksi. Teuvo muistelee oppi-isänä hänelle joskus liiketoimintaperiaat- Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine Suomen kirjava autokanta ja heikkokuntoiset tiet pitivät huolta siitä, että Hartikaisen korjaamolla riitti asiakkaita. teitaan valaisseenkin: "Jos saat kympin rahaa, osta yhdeksällä markalla työkaluja ja markalla leipää." Ja sitä hän myös itse noudatti, ja kun kerran korjattavaa riitti, kertyi työkaluja väkisinkin varsin kattavasti. Aidomman taustan hienolle hirvikeulaiselle autolle tarjoaa Kouvolasta löytyvä korjaamohalli, jonka suojissa Volga on suurimman osan vuosistaan viettänyt. Hän muistaa Hartikaisen joskus alkuaikoina todenneenkin hänelle, että tiedä vaikka olisit tässä vielä joskus itse isäntänä
Sorvit, jyrsimet ja kansihöyläkin verstaasta löytyi sekä smirkkeli ja ilmakompressori, jotka ovat samaa kotimaista mallia ja valmistetta joita myös Kotkassa toimipaikkaa pitävän, neuvostovalmisteisia autoja kaupittelevan KK-Auto Oy:n kanssa kaupat Tsaikasta. "Omia autoja on sittemmin ehtinyt olemaan sen verran paljon ettei kaik- kia muistakaan. Laillisesti auton rattiin Teuvo pääsi vuonna 1961, ja samana päivänä kun ikä ajokorttiin tuli täyteen, ajoi hän myös erivapaudella ammattimaisen ajokortin. Tarvetta sellaiselle oli, sillä työtehtävät laajentuivat korjaamon oman hinausauton kuljettamiseen. Samoihin aikoihin Teuvo hankki myös ensimmäisen oman autonsa, sinisen Lloyd Alexander TS:n valkealla katolla. Korjaamoaan pyörittävä Oskari Hartikainen oli keväällä 1962 neuvotellut ja sopinut Kouvolan lisäksi Hartikainen suuttui mönkään menneestä autokaupasta niin verisesti että hylkäsi Volgan vuosikausiksi korjaamohalliinsa. moottoriin sylinteriputkien paikalleen puristaminen onnistui moottorin ollessa autossa kiinni. Korjattava autokanta oli varsin sekavaa, elettiinhän pitkälle autojen säännöstelyaikaa. Itse tehty prässikin tehtiin kertaheitolla niin suureksi, että valmistettiin Neuvostoliitolle sotakorvauksena", kertoo Ritari. Tsaikan korvike Hartikaisen korjaamoon liittyvän Volgan tarina on vähintäänkin erikoinen. Hän ei kuitenkaan koskaan Tsaikaa liikkeestä mukaansa saanut, vaan selitykseksi hänelle kerrottiin 22 04/11. Niistä harvoista automerkeistä, joita pystyi vaivattomasti ostamaan, muun muassa Skodan merkkihuoltoja tehtiin Hartikaisella. Heikkokuntoiset tiet pitivät huolta siitä, että kaikenmerkkistä korjattavaa riitti ja vakioasiakkaita oli paljon. Tästä autosta mieleen jäi puolittain automaattinen vaihteisto ilman kytkinpoljinta. Korjaamo ei tämän päivän merkkikorjaamoihin verraten olisi mitenkään kilpailukykyinen, mutta aikana jolloin autoremontin tekeminen taivasalla ei ollut tavatonta, on verstas laitteineen ollut vakuuttava. On ollut PV Volvoa, Pösöä, Fordia...", hän luettelee. Kun auton piti olla sovitusti noudettavissa, sitä lähti hakemaan Valkealan Säästöpankin johtaja Kalevi Himanen. "Senkun vaan työnsi isommankin auton ilman konepeltiä puristimeen. Gaz Volga M-21 "Kolme rautakankea sillä on teroitettu, muuta ei sillä ole koskaan tehty", naurahtaa Teuvo
Kromia on käytetty säästelemättä ja kromauksen laatu on itänaapurin autoissa ollut aina kiitettävää luokkaa. 04/11 23. Yksikin tivasi että mistäs olen saanut alkuperäisen kattoverhoilun. "Kun Hartikainen kuuli, mitä hänen autolleen oli käynyt, oli hän vain todennut Himaselle että tuo nyt sitten joku auto tullessasi", muistelee Ritari. Kouvolan taksimiehet lahjoittivat autoon taksivarusteet, kyltin katolle sekä taksamittarin kojelautaan. VOLGA on tarkemmin katsottuna varsin loistelias auto. Minua kyllästytti hölmö tivaaminen ja vastasin vaan että Novgorodista tilasin", nauraa Teuvo. Nykyisin kesäisenä harrasteautona Teuvo Ritaria palveleva Volga herättää kummastusta missä ikinä liikkuukin. Volgan saattoi bongata myös Konelan 40-vuotisjuhlien näyttelyrivistöstä. Teuvo muistaa, kuinka korjaamoon tuotiin joskus 70-luvulla Ferrarikin huoltoon, mutta lasikuitukuorien alta paljastui teknisesti tutumman Kuplavolkkarin alusta. Volgan liiken- teeseen saattaminen on jostain syystä jäänyt vaiheeseen, sillä rekisterikilpien väliin autoa ei silloinkaan ruuvattu. Museoautoksi ja kilpien väliin Oskari Hartikaisen osalta korjaamotoiminta loppui 70-luvulla hänen halvaannuttua, ja koska oman perheen väessä ei ollut jatkaja-ainesta, siirtyi toiminta Teuvo Ritarin nimiin. Korjaustoimintaa riitti, ja kun urakaksi tuli kerran 90:n Kamaz-kuorma-auton rungon pidentäminen, oli otettava apumies töihin. Kun Himanen toi Tsaikaan verraten reilusti vaatimattomamman ja taksiksi mielletyn Volgan Hartikaiselle, keitti korjaamoyrittäjällä lopullisesti yli. Vuonna 1997 se tarkastettiin museoautoksi ytimekkäällä lausunnolla: Alkuperäiskuntoinen. Vasta kesäkuussa 1972, auton ollessa jo kymmenvuotias, on siihen haettu liikennevakuutus, josta auton papereissa on todistekortti. Volgan kohtalona oli seistä hallissa ja Teuvo muistaa, kuinka sitä on vuosien mittaan korjaamolla ihmetelty. Teuvo muistaa edeltäjänsä sanoneen hänelle: "Jos et sie ala tätä pitään, ni lyö se tuleen." Teuvo lupasi jatkaa ja korjaaminen jatkui nimellä Auto- ja Konekorjaamo Teuvo Ritari. Ritari muistelee työnantajansa suuttuneen mönkään menneestä autokaupasta niin verisesti ettei koskaan rekisteröinyt tätä Tsaikan korviketta vaan kerta kaikkiaan hylkäsi sen korjaamohalliinsa. Tämän voinee kait tulkita virkamiehen inhimillisyyden osoitukseksi, sillä tuskinpa Volga olisi ihan kaikkia määräyksiä enää tuolloin täyttänyt. Pari vuotta myöhemmin se ensirekisteröitiin viimein liikenteeseen ja otteeseen merkattiin erikoinen erikoisehto, jossa auton käyttöönottovuodeksi on merkitty auton valmistusvuosi. kyseisen auton tulleenkin jo myydyksi Imatran Voima Oy:lle. "Kyllähän sitä on ihmetelty ja tivattu, että onkohan auto kaikilta osin alkuperäinen. Teuvo ei hienoa Volgaa ihan piilossa pitänyt ja 90-luvulla se seisoi kilvettömänä monta vuotta näytillä Vehoniemen Automuseossa. 880 220 silloista markkaa maksanut uusi auto olisi ehkä ollut kai viisainta myydä, jos ei se kerran omistajaa miellyttänyt, mutta poismyyntiin ei liene ollut tarvetta
24 04/11. Öljyt ja akku eivät sentään ole enää tehdasasenteiset. KOJELAUDAN säätimissä toiminnot lukee kyrillisin kirjaimin, mutta konehuoneen puolelta, vientiVolgan tyyppikilvestä löytyy meille tutumpaa tekstausta. Gaz Volga M-21 UPEAN kojelaudan alta löytyvä taksamittari on myöhemmin asennettua rekvisiittaa ja se tuli autoon katolle kiinnitettävän Taksi-kyltin ohella lahjoituksena kouvolan taksimiehiltä. MITTARISSA oli kuvaushetkellä vain 7607 kilometriä. KONEHUONEESTA voisi päätellä auton soveltuvan myös talvikäyttöön, sillä lämmityslaite on suuri ja jäähdyttimen edestä löytyy sälekaihtimet. Kojelaudan radio on alkuperäisvaruste. Hämmästyttävän hieno alkuperäisyys jatkuu konehuoneessakin
"Aikomus on ajella sillä itse ainakin niin kauan kuin ajokortissa riittää virtaa ja sen jälkeen se joutaakin jo jäädä lapsille", Teuvo arvioi. Poraus 92, isku 92 mm, tilavuus 2450 cm3. Volgan kaverina korjaamosta löytyy muun muassa Normandian maihinnousussa mukana ollut Dodgen maastokuormuri sekä Teuvon pojan omalle pojalleen entisöimä alkupään Honda Monkey, joten Volgallakin voisi olettaa tulevaisuuden olevan turvattu. TEUVO Ritari ajelee Volgallaan harvakseltaan ja arvioi autonsa olevan jo aika vanha ennen kuin sen ensimmäiset 10 000 kilometria täyttyy. 01 Merkki ja malli Gaz Volga M-21 02 Vuosimalli 1962 03 Moottori 4-sylinterinen vesijäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Paino 1500 kg 04/11 25. Öljyt eivät sentään ole enää tehdasasenteiset ja hienon bakeliittikuoren alta löytyy Teuvon laskujen mukaan joko neljäs tai viides akku. Kaikki työkalut tulppa-avainta myöten löytyvät pussistaan auton tavaratilasta, kuten käynnistysveivi sekä varapyörä joka ei ole koskaan ollut poissa paikaltaan. Hän muistaa, että automalli oli ammattikuskien piirissä varsin pidetty työkalu, lämmin ja tilava, ja hyvä maavara mahdollisti asiakkaiden kuskailun hiukan huonommillakin teillä. Ilmainen öljynvaihto Kunnoltaan nyt noin 7 600 kilometriä ajettu auto on hätkähdyttävän upea. Alkuperäisyys yltää aina renkaisiin asti ja saattaa se ilma niiden sisälläkin olla vielä ainakin osittain alkuperäistä, huomauttaa omistaja. Sama hämmästyttävän hieno alkuperäisyys jatkuu konehuoneessakin. Sisustan verhoiluja ovat suojanneet tehtaan suojamuovit aina viime vuosiin saakka, kunnes Teuvo poisti ne paikoiltaan. Takaveto 05 Alusta Edessä kierrejouset ja putkiiskunvaimentimet. Takana lehtijouset, jäykkä akseli. KAUNISLINJAISEN ja tukevatekoisen auton muotoilusta voi löytää ripauksen amerikkalaisuutta siinä missä saksalaisuuttakin. "Vaikkei se taksina ole palvellutkaan, pienimuotoista tilausajoa Volgalla on kuitenkin tehty, sillä muutama hääpari on yhteiselle taipaleelleen Volgan matkassa lähtenyt", kertoo Teuvo. Myös papereista aika lailla kaikki on tallella, jopa maahantuojana toimineen Konelan Volga-huoltokupongit, niitä kun ei ole vielä kilometrien puitteissa tarvinnut käyttää. Rumpujarrut ympäriinsä 06 Kori 4-ovinen itsekantava kokoteräskori 07 Mitat Pituus 477, leveys 180, korkeus 162, akseliväli 270 cm. Kansiventtiilit. Teuvo itse arvioi auton olevan jo aika vanha ennen kuin kymppitonni tulee täyteen, sillä toissakesänäkin mittariin kertyi suunnilleen vain 150 kilometriä lisää. Teho 90 hv 04 Voimansiirto 3 vaihdetta ja pakki, valitsin ohjauspylväässä. Takaluukusta löytyy myös nykymittapuun mukaan hiukan huvittavat puukiilat, joiden avulla auto pysyy varmasti paikoillaan rengasta vaihtaessa. Trustivapaan Bensiinin (TB) lipukkeilla luvataan öljynvaihdon onnistuvan ilmaiseksi eikä viimeistä voimassaolopäivääkään niistä löydy, mutta kupongit taitanevat silti jäädä jatkossakin käyttämättä. Suunnitelmissa ei ole autosta luopuminen, vaikka omistaja arvioikin että se saattaisi herättää kiinnostusta itärajan takana
Näin aloittaa esite automallin kehumisen, mutta toisin kuin monen muun autoesitteen kohdalla, Volgan esite keskittyy pelkän kehumisen sijaan hyvin pitkälle järkiseikoiksi laskettavien ominaisuuksien korostamiseen: 04/11 Kaikki se millä todella on merkitystä käyttövarmuuden, taloudellisuuden, kestävyyden ja vaikeiden ajo-olosuhteiden kannalta on Volgassa pitkälle kehitettyä, tutkittua ja tarkoituksenmukaista. Parannettu S Ässä-mallin maski näyttäisi hirvikeulaista sisarmalliaan tiheämmin rivoitetuksi ja pystykävyt ovat suorempilinjaisemmista puskureista tyystin poissa. Gaz Volga M-21 VOLGAAN kyllä mahtuu kuusi henkeä, mutta silloin on parempi etteivät kaikki ole ihan täysikasvuisia. Mittavin luokassaan Volgan maahantuojana toimineen Konelan painattama M-21 S -mallin esite kertoo useasti auton olevan mittavin luokassaan. Se ei esitteestä kyllä selviä, mutta kaikkea muuta hyödyllistä informaatiota Volgaa autokseen harkitseva esitteestä sai. Teksti: Jan-Erik Laine V olga on vahvarakenteinen, voimakkaalla moottorilla varustettu kuuden hengen henkilöauto, joka on tunnetusti erittäin taloudellinen käyttöauto. M-21 S mallissa on lukuisasti uudistuksia: Jousitus on pehmeämpi, voimansiirtojärjestelmässä on tehty 26. Missähän luokassa, saati keitä muita kyseiseen luokkaan kuului. Muita ulkoisia eroja ei puuttuvan hirven lisäksi taida olla kuin etulokareihin ilmestyneet Volgatekstit. Sisäisiä parannuksia autoon on kuitenkin tullut ja niistä esite kertoo seuraavaa: Volgan sisätiloja hallitsee tilavuuden tuntu, ja auton kaikkinainen varustus on erittäin monipuolinen
Todellisuudessa tilanne oli takuuasioiden suhteen kuitenkin toinen, sillä automerkin myöhemmässä mainonnassa esille tuotiin seikkaa että rajatonkin kilometrimäärä tarkoittaa maksimissaan 20 000 kilometriä. Huoleton tulevaisuus Vaikka yhteiselämässä Volgan kanssa olisi huolia myöhemmin ilmennytkin, ei niistä olisi tuleman Volgan omistajalle ylitsepääsemättömiä: Volgan maahantuojan, Oy Konela Ab:n sekä sen jälleenmyyjien huoltokorjaamo- ja varaosapalveluverkosto on laaja ja tiheä, ja jokin aika sitten suoritetussa puolueettomassa testissä todettiin näiden pisteiden kuuluvan teknilliseltä suoritukseltaan ja palvelultaan kärkipäähän maassamme. VOLGAN esite pohjautuu pitkälle järkiseikkojen esilletuom iseen. ESITTEESTÄ voisi vetää johtopäätöksen, että jos valitset Volgasi dieselmoottorilla varustettuna, radion kuuntelu matkatessa ei tule onnistumaan. KUNNON sälekaihtimet jäähdyttäjän edessä kielivät auton olevan lämmin myös talvikäytössä. 04/11 27. Esite korostaa mahdollisuutta valita Volga myös Rover-dieselmoottorilla varustettuna. - Volga on lämmin talviautonakin." tehokkuutta ja kestävyyttä lisääviä muutoksia, kaikissa kromiosissa on kaksoiskromaus, lämmityslaite on tehostettu, säädettävissä etuistuimissa on mataloitetut selkänojat, huoltovälit ovat pidentyneet jne. Järkeviä malleja Neuvostokansalaisen ei katsottu tarvitsevan sellaisia länsimaisille kuluttajille tyypillisiä turhamaisuuden symboleita kuin sedanista väännettyjä kaksiovisia coupéja, saati omistajansa erinomaisuuden esilletuomiseen tarkoitettuja cabrioletteja. Erilaisia farmari- ja pakettiautomuunnoksiakin autosta tarjolla oli ja niiden saatavuutta sopi tiedustella lähimmältä Konela-kauppiaalta. "Volgan M-21 S:n lämmityslaite on erittäin tehokas. Yhtä kaikki, valitsitpa Volgasi millaisena hyvänsä, oli valintasi turvalli- nen, sillä Volgan mittavana lisäetuna muistettiin korostaa kaikkiaan 12 kuukauden pituista takuuta ilman kilometrirajoitusta. Valinnanvaraa Volgissakin kuitenkin oli, sillä perusVolgan sai joko radioilla tai ilman. Se on mittava lisäetu mittavalle autolle
Ensimmäinen ja ainoa BMW M1 ´79 28 04/11
Se suunniteltiin 4- ja 5-ryhmien urheiluautojen merkkimestaruusluokkaan, mutta vastoinkäymiset muuttivat koko suunnitelman. BMW:n superautoprojekti syntyi kaikilta osin epäonnisten tähtien alla. M1:stä ei tullut menestyksekästä kilpaautoa, mutta legenda siitä tuli kuitenkin. 04/11 29
alkuperäinen tuotantoaikataulu aiottu levittää useamman vuoden ajalle. Moottorista jäi käytännössä jäljelle lohkon ulkopinta, sillä kaikki muu laitettiin Motorsport-osaston toimesta uusiksi. BMW etsi kuumeisesti uutta, sopivan kokoista yhteistyökumppania. Polttoaineensyötöstä huolehtimaan järjestettiin Kugelfischerin mekaaninen suihkutus kuudella erillisellä läppärungolla ja pitkällä imutorvella. Kuin merkkinä baijerilaistehtaan onnistumisesta, se toiseksi nopein oli se sama turboahdettu stuttgartilaissammakko, jonka kilpaversioiden kimppuun M1 oli alun perin lähetetty. Liian vähän, liian myöhään Lopulta viimeinen niitti M1:n kilpaurheiluhaaveille tuli, kun BMW:llä todettiin, ettei monimutkaisesti useilla alihankkijoilla tuotettu superauto pystyisi vastaamaan nelos- tai viitosryhmän luokittelumääräyksiin nimenomaan valmistusmääriensä osalta. Italdesignin oli määrä toimittaa edelleen puolivalmiit korit, BMW Motorsportin tekniikka, ja Baurin hoitaa kokoonpano. Kympistä kuuteen Bemarin kilpaosastolla käytiin samaan aikaan melkoista jaakobinpainia. Koska moottorin piti kestää usean eri viritysasteen tehot, ei moottoriinsinöörien tehtävä ollut helppo: katukäytössä tähdättäisiin vajaan 300 hevosvoiman tehoihin, kun viitosryhmässä samasta koneesta piti kirnuta jopa 950 hevosvoimaa. Aikataulu sekä F1- että urheiluautosarjojen suhteen oli kiristymässä ja pajan oli pakko todeta, ettei aika riittäisi alun perin suunnitellun V10koneen puristamiseksi tuotantovalmiiksi M1-kuoriin. Tekniikkapaketti sijoitettiin pitkittäin ja sen jatkeeksi pultattiin ZF:n valmistama viisivaihteinen manuaaliaski, pitkittäin sekin. Vääntöä oli tarjolla muhkeat 330 newtonia, puolestaan 5 000 kierroksella. Iskutilavuudeltaan nyt M88-nimen tunteva kone oli 3453 cm3. Koska autoja oli kuitenkin kaavailtu valmistettavan vähintään 400 kappaletta, kehittivät F1-piirejä (ja BMW:tä) lähellä olleet henkilöt, muuan Max Mosley ja Bernie HUHU kertoo, että M1:n suunnitteluryhmä oli kaikkein vähiten tyytyväinen ajan puutteen vuoksi yksinkertaistettuun kojetauluun. Kun voimalinja oli saatu iskuun, pystyttiin Münchenissä toteamaan M1:sen katuversionkin täyttäneen suunnittelijoiden toiveet. Merkin ergonomiaosaamisen tuntien ei ihme lainkaan. KONEHUONEESSA peuhaavaa M88-moottoria käytettiin myöhemmin ensimmäisissä M6-malleissa, kehitysversio S38:ia puolestaan M5:ssä niinkin myöhään kuin vuoteen 1996 asti. ETUPELLIN alta löytyy armada apulaitteita pissapojan säiliöstä jarrutehostimeen. Sylinterinhalkaisija oli 93,4 mm, iskunpituus 84 mm ja voitelu hoidettiin kuivasumpulla kunnon kisakoneiden malliin. Ensin ideariihi kehitteli ajatusta V8-moottorista, mutta lopulta koneosastolta kaivettiin esiin M49-koodinimen tuntenut rivikuutosaihio. Voima siirrettiin tonttiin 40-prosenttisella tasauspyörästönlukolla. Lopulta italialaisten kanssa aloitettu projekti siirrettiin kokonaan Alppien pohjoispuolelle. Ongelmia aiheutti myös moottorin sijoitus auton keskelle. BMW luopui haaveistaan tavoitella M1:llä merkkimestaruuksia, mutta kilpaili Andy Warholin (!!) maalaamalla autolla vuoden 1979 Le Mansissa. BMW oli perinteisesti, paria poikkeusta lukuun ottamatta, eteen sijoitettujen rivikuutosten käyttäjä, joten koneen sijoitus keskelle oli täysin uutta. Kaikki helposti tavoitettavissa ja huollettavissa - tämähän on oikeasti kilpa-auto kilpien välissä. 04/11 31. Kokoonpanoavuksi löydettiin koripaja Baur, joka oli valmistanut Bemarille erikoiskoreja kuten sardiinipurkkikattoisia 1500-sarjalaisia sekä tuoreeltaan uutta E21-sarjan 300:sta. Nämä lukemat riittivät kirittämään M1:sen satasen nopeuteen 5,6 sekunnissa, mikä teki siitä Saksan nopeimman tuotantoauton useaksi vuodeksi. Kone kirnusi 277 hevosvoiman tehon 6 500 kierroksen käyntinopeudella
Imagoarvo M1:llä oli kuitenkin ylittämätön. 32 04/11 M1:llä Suomessa Juttumme M1 saapui Suomeen syksyllä 2009, ja kuuluu Etelä-Suomen alueella vaikuttavan BMW-harrastajan kokoelmaan. Firma on hyvin eksklusiivinen, sillä se keskittyy 1930-lukulaisten 327:jen ja 328:ien entisöintiin, mutta tekee myös esimerkiksi Bugatteja", auton omistaja tarinoi. "Minulla on ollut aika paljon yhteyksiä omistajaan varaosien ja muiden ympärillä, ja joskus sieltä yritetään myydä myös jotain autoa minulle. Eikä haittaa. Lopulta kaupat saatiin syntymään oikealla hinnalla", herrasmiesomistajamme kertoo. Tätä M1:sta tarjottiin sieltä minulle jo aiemmin, mutta se oli ihan väärän hintainen. Lopulta M1:siä valmistui kolmen vuoden aikana 456 kappaletta, Procarkilpurit mukaan lukien. BMW M1 GIUGIARON suoria vetoja ja selkeyttä suosiva linja näkyy kaikkialla: etuspoilerista kattoon ja luukkulamppujen muodosta yleismallisiin sivupeileihin. Tämä joutui myöhemmin realisoimaan kokoelmaansa jonkin verran, ja auto päätyi takaisin Saksaan Bemareiden entisöintiin ja keräilyyn erikoistuneeseen firmaan. Procar-niminen, nelosryhmän sääntöihin tiukasti nojannut M1merkkiluokka nähtiinkin F1-kisojen täytenumerona muutaman vuoden ajan, kuljettajinaan suuri määrä F1kerman ylintä kuohua. Kuriositeettina mainittakoon, että kakkoseksi yltänyt joukkue sai BMW 528:t ja kolmospallille noussut joukkuekin 323i:t. Polkimet ovat italialaistyyliin oikealla, ja pää tapaa kattoon. Kilpa-autossa ei toisaalta mitään turhaa tarvitakaan. Ecclestone, erään alkoholinhuuruisen illan tuloksena oman kilpasarjan sitä varten. Kun kuvausassistentiksi lupautunut J-E Laine on vakuuttanut auton omistajan luotettavuudestani, huomaan pujottavani 189-senttistä kroppaani yhden kaikkien aikojen harvinaisimman BMW:n ratin taakse. Mainosarvo oli BMW:lle tietysti mittaamattoman suuri, vaikka tehdas lahjoittikin sarjan mestarille joukkueineen omat M1:t. Rivikuutonen murahtaa käyntiin ensimmäisellä startin pyörähdyksellä, ja yritän sovittaa itseäni penkille. Voittoa laite tuskin tuotti, sillä kehitystyössä mukana olleen Jochen Neerpaschin kertoman mukaan autoja olisi pitänyt valmistaa 800 kappaletta työkalukustannusten peittämiseksi. Sitten myöhemmin kävi niin, että firman edellisvuosi oli ollut poikkeuksellisen hyvä, mistä oli seurannut vastaavasti kovat mätkyt, joten M1 ilmestyi uudelleen myyntiin. "Auto on myyty alun perin Saksaan uutena eräälle makeistehtailijalle, mutta kulkeutunut sittemmin Englantiin BMW-keräilijän kokoelmiin. Seisomme Helsingin tuntumassa pellon laidalla, ja olen juuri uskaltautunut kysymään M1:sen avaimia koeajoa varten
Teho 277 hv/330 Nm 04 Voimansiirto Viisivaihteinen manuaali vaihteisto, peruutusvaihde, takaveto, tasauspyörästön lukko 05 Alusta Edessä ja takana päällekkäiset kolmiotukivarret, kierrejouset, teleskooppiiskunvaimentimet, kallistuksenvakaimet. Alla saattaa olla mahdollisesti maailman täydellisin superauto. Tehostetut, tuuletetut levyjarrut 06 Kori Putkirunkoinen runkokehikko, kaksiovinen lasikuitukori 07 Mitat Pituus 436, leveys 182, korkeus 114, akseliväli 256 cm. Vaihteensiirto on todella miehekäs kaikkiin vaihtoihin joutuu keskittymään huolellisesti, mutta ei siksi että laatikko olisi lainkaan epätarkka, vaan koska vivusto vaatii kaiken käytettävissä olevan voiman oikeasta kädestä. M1 on ansainnut paikkansa harvojen ja valittujen joukossa. 01 Merkki ja malli BMW M1 02 Vuosimalli 1979 03 Moottori Nestejäähdytteinen, kuiva sumppuvoideltu kuusisylinterinen rivimoottori keskellä pitkittäin. Kytkin on aika normaalin tuntuinen urheiluautoihin tottuneelle, jarrut tunnokkaat vaikka vaativat voimaa jonkin verran. Omapaino 1300 kg. 08 Suorituskyky 0100 km/h 5,6 s, huippunopeus 262 km/h 09 Valmistusmäärä 399 katuautoa, 57 kilpaautoa KIRJOITTAJA demonstroi M1:n mataluutta joutumalla istumaan oikealle kallistuneena. Reilulla kaasunkäytöllä rivikuutonen aloittaa ulvonnan, joka paranee pitkälle 4 000 kierroksen tuolle puolelle mennessä. 5,6 sekunnin kiihtyvyys on aidosti kova lukema vielä vuonna 2011. Alla saattaa mahdollisesti olla maailman täydellisin superauto luotettava ja sotilaallisella täsmällisyydellä rakennettu, mutta tulisieluisesta taisteluhärkien pilttuusta geeninsä saanut. Tunnelma ei ole saksalaisen järjestelmällinen, vaan mukana on italialaista sielua. Saksalaisen luotettava, mutta italialaisen tulisieluinen, taisteluhärkien sukulainen. yhtään. Jos auton takavalot vaikuttavat tuntun näköisiltä, ei ihme: ne ovat varhaisesta 600-sarjan BMW:stä sellaisenaan lainatut. 04/11 33. Iskutilavuus 3453 cm3, kaksi nokkaakselia kannessa, 24 venttiiliä, mekaaninen poltto aineensuihkutus
Vesivehmaa 34 04/11
Autokuume alkoi kuitenkin vaivata, kun Nissan Patrolista tuli markkinoille pitkän Station Wagonin rinnalle uusi lyhyt Hardtop. Valittavana on neliveto tai takaveto. Kompromissina saimme uudet turvavyöt ja sangollisen suoja-ainetta kotiin mukaan", Esa ja Pertti kertovat. Auto suojattiin Lahden Ruoste-Suojassa uudelleen, mutta kun suojasivat samalla turvavyötkin ja lisäksi auton alustaan edelleen jäi paikkoja, joissa ei ollut ainetta, emme olleet vieläkään tyytyväisiä suojaukseen. Se osoittautui koeajossa erittäin näppäräksi maasturiksi, etenkin juuri valittu lyhyt malli ja ohjaustehostin olivat aika isoja tekijöitä ostopäätöksessä. Silloin saatiin kokeilla auton liukkaan kelin ominaisuuksia oikein perusteellisesti", Pertti kertoo ja Esa jatkaa: PATROL on ollut kovassa käytössä, mutta hyvässä hoidossa Metsä-Vähälän miesten arjessa ja harrastuksissa. 04/11 35. Vuonna 1981 tilalla oli käytössä ihan mukiinmenevä "pätkätoyota" kolme vuotta vanha Toyota BJ 40, jota eivät turhat ajokilometrit vielä rasittaneet. "Matti Simola teki kaupat ja Patrol maksoi hyvin tingittynä 63 000 markkaa. Datsun Patrolin vaihteistossa on maantieajoon neljä vaihdetta eteen ja yksi taakse. Patrol oli monessa suhteessa parempi ja nykyaikaisempi kuin ´78 Toyota. Onnittelemme valintaanne." Näin sanotaan Datsun Patrolin käyttöohjekirjan ensimmäisessä lauseessa eikä ainakaan Metsä-Vähälän perheen ole tarvinnut ostopäätöstään katua. V esivehmaalaisessa Metsä-Vähälän perheessä on ollut Nissan Patrol jo kolmen vuosikymmenen ajan. Auton valinnassa painoi paljon myös Esan jokkisharrastus: auton piti olla sellainen, että sillä sai vedettyä autonkuljetuskärryä kisapaikalle ja takaisin. Pätkätoyota myytiin suoralla kaupalla omalle kylälle ja Pekka Soisalon omistamasta Lahden Autolasta Sopenkorvesta haettiin syyskuussa kotiin uusi neliveto-Patrol. Hangossa, ennen kuin auto oli ajettu suojaukseen, pohjaan oli tarttunut hiekkaa. "Ensimmäinen pitempi reissu tällä oli, kun mentiin Kankaanpään jokamiesluokan kisoihin ja oli tosi liukas keli. Katon irrotus oli kuitenkin aika hankala homma, eikä tarvetta avoautolle saati avolavalle ollut, joten lasikuitukatto sai olla pysyvästi paikallaan. Teksti: Lea Lahti Kuvat: Lea Lahti ja Kaarina MetsäVähälä Ruostesuojaus uusiksi Autossa oli uutena teippaukset, mutta Lahden Ruoste-Suojassa otettiin uusien omistajien mielestä räikeät oranssit teipit pois samalla kun auto ruostesuojattiin. Saimme hintaa alas sillä konstilla, että vesivehmaalainen huoltoaseman pitäjä Mikko Riihelä osti yhtä aikaa Nissan Laurelin", silloinen isäntä Pertti kertoo. Alennusvaihteistosta löytyy hitaammat välitykset maastoajoa varten ja etupyörissä on käsikäyttöiset napalukot. Oikeastaan suojaus tehtiin aika moneen kertaan. Pitkäikäinen partiokaveri Datsun Patrol 3D HT 4x4 ´81 "Olette hankkinut korkealuokkaisen japanilaisen autoteollisuuden tuotteen. "Lyhyt malli on siinä mielessä parempi, että se on harvemmilla välityksillä kuin pitkä, jolloin se kulkee 80100 km/h ilman suurempaa meteliä auton sisällä", Esa kertoo auton hyvistä matkaajo-ominaisuuksista. "Kun kotona katsoimme auton alle, sieltä putoili isoja möykkyjä pois, kun välissä oleva hiekka esti suoja-ainetta tarttumasta. "Muutaman vuoden päästä Patrolin hintaan tuli vero päälle, hinta pomppasi yli 90 000 markkaan ja sittenhän näiden ja kaikkien muidenkin maastureiden myynti hiljeni huomattavasti, melkein loppui kokonaan", nykyinen isäntä Esa puolestaan muistaa. Katon lasikuituosan olisi saanut irrottaa, jolloin maasturista olisi tullut takapenkkiläisten kohdalta asti avoauto. Pohjaa puhdistamatta kunnon kerros suoja-ainetta oli laskettu hiekkaiselle alustalle. Autosta löytyy myös voiman ulosotto, mikä olikin auton ostohetkellä edellytyksenä verohelpotukselle
Ongelma ei vaivannut lyhyillä matkoilla vaan vasta sitten, kun auton oli ajanut lämpöiseksi. Kytkinremontti tehtiin takuukorjauksena. Jo tehtaalla silmälaakeriin oli laitettu reilusti vaseliinia ja kun se lämpeni, se alkoi roiskia ympäriinsä ja kytkin alkoi ravistaa. Perheen kokemusten mukaan oikein nätisti ajamalla saattaa saada sen kulkemaan yhdeksällä litralla satasella, mutta helposti menee 1011 litraakin. "Patrol oli sen aikaiseksi dieselautoksi hyvä talviauto, sillä se käynnistyi vaikka 30 asteen pakkasessa. Kovilla pakkasilla se usein jäädyttää tankkiin kertyneen vesihelmen, ja jos autolle ei anna pientä huikkaa pullosta viimeistään siinä vaiheessa kun se alkaa nykiä, se jäätyy tankin päästä ja matkanteko loppuu siihen. Datsun Patrol "Pisimmät reissut tällä autolla on tehty jokkiskisoihin Rovaniemelle ja Pelloon. Tämä on ollut monesti myös kisojen hinausautona ja ralleissakin tätä on käytetty raivausautona." Kytkin takuuremonttiin "Vuoden 1982 kesällä oltiin menossa kisoihin, kun kytkin alkoi reistailla Jyväskylän kohdilla liikennevaloissa. Silloin kun Patrol oli aika uusi, tulivat Mobilin synteettiset SHC-öljyt myyntiin ja se kyllä teki huomattavan eron kylmäkäynnistyksiin, kun käytti sitä. Ne maksoivat yhteensä 200 markkaa ja hitsasin niistä itse putken kasaan", Esa kertoo. Onneksi emme sitä tehneet, kangas olisi ollut melkoinen homma irrottaa myöhemmin." Mikään talousihme Patrol ei ole. 36 04/11. "Toisaalta, kärry perässä auto kulkee samalla 11 litralla, ihmeen PATROL oli tuttu näky jokkiskisojen hinurina, oli sitten kesä tai talvi. Ostin Lahdesta Kalle Hallalta turbo-Volvon pöntön, se oli melkein samankokoinen, ja lisäksi putkea ja mutkia. Kovin lämmin Patrol ei talviajossa ollut ja suunnittelimme katon lisäeristystä sisältäpäin sinisellä pehmustetulla kankaalla. "Ensimmäinen pakoputken vaihto meinasi tulla kalliiksi, kun varaosan hinta oli ihan tähtitieteellinen, yli 1 200 markkaa
Kerran kävi niin, että auto alkoi koukkia oudosti mutkaisella hiekkatiellä ja kun kävin kurkistamassa auton alle, huomasin, että iskarista on sortunut korva akselin puolelta. Autosta oli viety kartat, Esan armeija-aikana suunnistusajossa voittama puukko sekä osittain rikkinäinen sisätilalämmitin. SUOMESSA jälkiasennuksena laitettu lampunpesurin sininen nestepussi pistää silmään siistissä moottoritilassa. TAVARATILAA voi suurentaa kallistamalla takapenkin etupenkkejä vasten. Maasturi palveli Metsä-Vähälän perhettä vuoteen 2003 asti arkikäytössä, jonka jälkeen se jäi muutamaksi vuodeksi seisomaan. vähän se vaikuttaa kulutukseen", Esa hämmästelee. "Siinä meni yli viikko ja ajattelin jo, että en saa autoa enää takaisin. Silloin oli sellainen määräys, että esimerkiksi tulipalon sattuessa autot on saatava hallista pois ja jotta vakuutukset olivat voimassa, autojen oli oltava auki ja avaimien paikallaan kun auton jätti lukittuun halliin. Takaistuimen kiinnitysmekanismissa ei ole rautaa säästetty. 04/11 37. Jämäkämmät iskarit koettelivat korvaketta enemmän", Esa kertoo. Varastettiin ja löydettiin Patrol varastettiin vuonna 1989 lukitusta hallista Vääksyn Loukkuharjusta. "Ajoin silloin Alhon Karin rekkaa. "Mitään isoja vikoja Patrolissa ei ole koskaan ollut. Avuttomia varkaita, täytyy sanoa, eivät olleet älynneet kokeilla nelivetoa vai lieneekö ollut tarkoituskin hylätä auto sinne." Takaluukussa oli pieni lommo ja jotain pientä jälkeä oli tullut muuallekin. Menimme hakemaan autoa pois Kungaksen Maurin Toyota HJ:llä, kun poliisista sanottiin, että henkilöautolla sinne ei ole asiaa. Olin ajokeikalla ja oma auto oli sillä aikaa hallissa. Auto lähti avaimesta käyntiin ja kun laitoin nelivedon päälle, se tuli ihan omin avuin pois pinteestä. Silloin Lahdessa oli aloittanut uusi radiokanava Rytmiradio ja soitin sinne, että tämmöinen auto on varastettu. Patrol oli vuoteen 1988 asti Pertin nimissä, minkä jälkeen tilakaupan yhteydessä se siirtyi Esan omistukseen. Kari soitti minulle, että hallissa on käynyt luvattomia vieraita ja että Patrol on myös kelvannut varkaille. Ehdin jo pohtia, mitä vakuutusyhtiöltä saa tämänikäisestä autosta, mutta onneksi auto kuitenkin löytyi. Auto oli sisältä sotkuisessa kunnossa siellä oli kävelty likaisilla saappailla penkkien päällä ja kuraa oli joka paikassa. ESA Metsä-Vähälä tutkii Lahden Autolan myöntämää takuutodistusta, joka on päivätty 11.9.1981. Henkilöautosta pakettiautoksi "Joulukuussa 1992 käydessäni katsastuskonttorilla tuttu katsastusmies sanoi, että muuta nyt se autosi pakettiautoksi, jos aiot muuttaa, AKElta tulee joka päivä uusia määräyksiä ja voi olla, että kohta se ei enää onnistu." "Avuttomia varkaita, eivät olleet älynneet kokeilla nelivetoa." LISÄVALOT ovat valaisseet auton tietä uudesta asti. Ilmoitusta luettiinkin radiossa useaan kertaan", Esa muistelee. "Lasten turvaistuimia oli erityisen hankala kiinnittää autoon, mutta sitten kun ne sai kiinni, lapset viihtyivät hyvin tämän auton kyydissä, kun sieltä näki hyvin ulos ja pystyi seuraamaan muuta liikennettä", Esa muistelee. Sain puhelun Lahden poliisista: olivat saaneet ilmoituksen koiranulkoiluttajalta, joka kuullut tiedotteen radiosta ja löytänyt tuntomerkkeihin sopivan auton peruutettuna hankalaan maastoon jumiin kannon päälle. Laturi on kerran uusittu, samoin iskunvaimentimet vaihdoin kunnollisiin, alkuperäiset eivät olleet kovin häävit
Datsun Patrol Heti kun museoajoneuvon ikävaatimus tuli täyteen, Patrol palautettiin alkuperäiskuntoon maastohenkilöautoksi. 38 04/11
Patrol oli ja on sopiva sekoitus henkilöautoa, kuormaautoa ja traktoria, mutta on ajo-ominaisuuksiltaan suhteellisen näppärä ja paljon miellyttävämpi ajettava kuin esimerkiksi Land Rover." 01 Merkki ja malli Datsun Patrol 3D HT 4x4 02 Vuosimalli 1981 03 Moottori Takaisin alkuperäiskuntoon Heti kun museoajoneuvon ikävaatimus tuli täyteen, Patrol palautettiin alkuperäiskuntoon: takapenkit kaivettiin esiin vinttikomerosta, ruuvattiin paikalleen ja väliseinä purettiin pois. Alkuaikojen huolellinen ruostesuojaus auttoi pitkälle, mutta auton alkuperäisessä rakenteessa oli sellaisia ratkaisuja, jotka edesauttoivat ratkaisevasti korroosion etenemistä. Sähköjärjestelmä 24 V 04 Voimansiirto Kuiva yksilevykytkin, 4 vaihdetta eteen ja pakki, nopea ja hidas alue, 4-veto/takaveto. Sitten purin auton kokonaan, vain paljas kori oli rungon päällä ja kaljakoppa istuimena, kun siirtelin sitä", Esa kertoo. Pakettiauton vero määräytyi siten, että maksua tuli 27 markkaa jokaiselta alkavalta kokonaispainon sadalta kilolta. "Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin ja lumihanki pehmitti kierähdystä sen verran, että kun nykäisin siivenreunaa vähän ulospäin, ovi meni takaisin kiinni ja kun naputtelin peltiosaa katosta suoremmaksi, ajoimme sillä siinä kunnossa vielä vuoden. Lasikuituosaan jäi pientä vauriota, mutta niiden korjaaminen siististi ja huomaamattomasti osoittautui hankalaksi, joten ne saivat jäädä", Esa Metsä-Vähälä kertoo. Jyväskylän Suurajoja katsomaan mennessä tällä löysi parkkipaikan aina varmasti, kun tämän sai ajettua maastoon parkkiin. 1980-LUVUN muotoilu näkyy ohjaamossa. Sylinterin halkaisija 83, iskun pituus 100 mm. Patrolin mittariin on kertynyt reilut 240 000 kilometriä kolmenkymmenen vuoden aikana, ja nyt autoa ajaa jo kolmaskin sukupolvi. Pakettiautoksi Patrol rekisteröitiin joulukuussa 1992. Takapenkin alta runkopalkkien välistä saumakohdista auton pohja suorastaan mureni käsiin, vaikka vieressä oli ihan ehjää kirkasta peltiä. Viiden hengen auto muuttui silloin kahden hengen autoksi, jossa sai tilapäisesti kuljettaa kahta muuta henkilöä. "Myös katon rakenne lasikuidun ja pellin reunasta oli tehty niin, että ulkopelti menee päällimmäiseksi ja suolavesi pääsee siitä sauman väliin. Omapaino 1850, kokonaispaino 2270 kg 04/11 39. Vuoden 1995 talviliukkailla kävi haaveri ja Patrol kierähti katolleen. Pohjassa oli paikkoja, joissa kolme peltiä oli heftattu pistehitsillä kiinni siten että peltien reunat törröttivät avoimena ja kosteutta pääsi väliin. Tilapäisistuin ja väliseinä tehtiin jo alun perin sitä silmälläpitäen, että ne voidaan joskus poistaa jälkiä jättämättä. "Se on siitä on mukava auto, että sillä on saanut ajella mihin itse on halunnut, kun toiset ovat menneet vain sinne asti kun ovat päässeet. 6-sylinterinen nestejäähdytteinen dieselkäyttöinen rivimoottori edessä pitkittäin. Patrol museotarkastettiin ja rekisteröitiin maastohenkilöautoksi tammikuussa 2007. Huomattava säästö verossa oli siis houkutin auton muuttamisessa pakettiautoksi. Voiman ulosotto 05 Alusta Teräspalkkirunko, pitkittäiset lehtijouset ja jäykät akselit levyjarrut edessä, rumpujarrut takana, alipainetehostin 06 Kori 3-ovinen teräskori, irrotettava lasikuitukatto 07 Mitat Pituus 407, leveys 169, korkeus 184,5, akseliväli 235, maavara 23 cm. Hänen piti rakentaa väliseinä ohjaamon ja tavaratilan väliin. Kuutiotilavuus 3246cm3. Kääntösäde 5,9 m. Dieselvero putosi tämän ajoneuvon kohdalla yli 3 000 markasta noin 600 markkaan. Teho 95 hv/3600 rpm DIN. Pelokkaalle matkustajalle on varattu reilunkokoinen kauhukahva. ISOMMASTA kepistä löytyy normaalit 4 eteen ja yksi taakse, pienestä kepistä hallitaan nelivetoa. VALOJA käytetään perinteisen japanilaisen monitoimiviiksen avulla. PENKKIEN verhoilu on alkuperäinen, mutta edelleen siistikuntoinen. Esa haki tarpeet, saranoita ja vanerilevyä, samana päivänä ja ryhtyi heti hommiin. Hiekkapuhalsin helmat ja maalautin auton uudelleen alkuperäiseen väriin
Opel opittiin 60-luvulla tuntemaan kompaktien kansanmallien ja isojen sedanien lisäksi kookkaista coupe-malleista. Perinne päättyi 80-luvun puolivälissä, kun merkin viimeiseksi suureksi takavetoiseksi coupeksi jäi Monza. Kokkola 04/11 41
Tarjolle tuli myös uusi Commodore, joka lyhyesti ilmaistuna oli Rekordkorinen Senatorin keulalla varustettu "ylellinen Rekord". Isoon coupe-Opeliin mieltyneiden ei kuitenkaan ollut syytä itkuun, sillä heitäkin oli ajateltu. Tältä osin pullat oli mukavasti uunissa. Suurempaan kokoluokkaan Opel tarjosi useampaakin vaihtoehtoa. Tämän muunnoksen myötä coupe-korisesta Commodoresta oli enää turha haaveilla. Opel Monza GSE Teksti: Harri Onnila Kuvat: Tuukka Erkkilä V auhdikkaan 1960-luvun jälkeen 70-luvun alku öljykriiseineen ei ollut autoilijalle juhlaa. Keskiluokalle saapui Rekord E, mutta kenties eniten huomioita kuten yleensä saivat mallit, joihin keskivertokansalaisen kukkaro ei venyisi. Syksyn 1977 Frankfurtin autonäyttelyssä oli aika esitellä autoilevalle maailmalle, mitä Rüsselsheimissa oli pitkien iltojen aikana luotu. Oli vuonna 1972 markkinoille tuotu Rekord D, samoihin aikoihin esitelty Commodore B sekä jo 60-luvun lopulla lanseerattu edustus-Opel, joka varustelutasostaan riippuen oli mallinimeltään Kapitän, Admiral tai Diplomat. Mitähän silloin olisi sanottu nyt alla pyörivistä 17-tuumaisista, 215 leveistä kumeista. Vaihtoehtoina listalta olivat saman moottorin kaasutinversio sekä 2,8-litrainen kaasarimalli. Monzan tekniikka seuraili Senatorin linjoja. Senatorin sisaruksesta kun oli kyse, niin ohjaustehostin kuului asiaan alusta lähtien. Alkuperäisiä 15-tuumaisia vannesarjoja on Timolla tallessa kaksi kierrosta. varmasti huhuja, että vanha taistelutoveri Ford oli uudistamassa ison Granada-mallinsa. Opelin messuosastolla seisoi nimittäin pitkä mutta solakka matka-alus. Ihmisten tarve liikkumiseen ei kuitenkaan ollut hävinnyt mihinkään, ja kun huomattiin että maailman öljykannu ei ollutkaan vielä tyhjä, autoteollisuuden ei tarvinnut laittaa pillejä pussiin. Kuumimmaksi pannuksi tarjottiin voimakasta L-Jetronicin ruiskulla terävöitettyä kolmelitraista suoraa kuutosta, joka voimisteli käytettäväksi 180 hevosvoimaa. Suurimpien Opelien mallisto pistettiin kertalaakista uusiksi. Autoilusta nauttiminen oli, jos ei nyt aivan synti, niin heti seuraava paha. Kyseiset edustusmallit alkoivat 70-luvun puolivälissä näyttää muotoilultaan hieman vanhahtavilta, joten aika oli kypsä malliuudistukselle. Olihan Opel-leiriin kantautunut MONZAN ollessa uusi piti autolehdistö 205-sarjan 15-tuumaisia renkaita "äärimmäisen leveinä". Opelilta löytyi 70-luvun puolessa välissä vaihtoehtoja taloudelliseen etenemiseen: pari vuotta aiemmin esitelty Kadett C oli polttoainepihi, Monzaa arvosteltiin liiasta sukunäöstä edustusauto Senatoriin, mutta sukulaisuus suhde oli perusteltavissa taloudellisilla seikoilla. samoin Ascona A eteni vähällä, jos tyytyi pienimoottorisiin vaihtoehtoihin. Myös ajettavuudesta huolehdittiin, sillä takaa löytyi Opelin uusi erillisjousitus. 42 04/11. Muotoilu oli konstailemattoman tyylikäs, ja myöhemmät ajat ovat osoittaneet sen kestävän katsetta vuodesta toiseen. Alkuvaiheessa vaihteistoina tarjottiin kolmiportaista automaattia sekä nelivaihteista manuaalia, myöhemmin automaatti päivitettiin neliportaiseksi ja keppivaihteinen viisipykäläiseksi. Kapitän/Admiral/ Diplomat-perhe oli pyyhkäisty nimeä myöten historiaan ja tilalle esiteltiin Rekordin kanssa yhtenevää muotoiluilmettä edustava iso sedan, Senator. Sen perässä luki Monza. Ajaton luiskaperä Uuden Opel Monzan keulailme seuraili Senatoria, mutta a-pilarista eteenpäin Monza oli jotain muuta: suora kattolinja taittui b-pilarin jälkeen viistoksi, aina takavaloihin asti yltäväksi suoraksi linjaksi. Uusille automalleille oli maailmassa edelleen tarvetta
Monzan kohdalla tämä uudistus toi tullessaan GSE-version, joka piti sisällään muun muassa näyttävät etu- ja takaspoilerit, maltilliset helmalevikkeet, mustan LISÄVARUSTELISTALTA löytyi aikoinaan kattoluukku, mutta tämän yksilön ikkuna ei ole ollut paikoillaan alusta asti. Timon tietämän mukaan luukku on asennettu varhaisessa vaiheessa, jo ennen vuotta 1992. 04/11 43. Sukulaisuussuhde Senatoriin oli kuitenkin perusteltavissa taloudellisilla seikoilla: jos Monza olisi ollut rakenneratkaisuiltaan kokonaan oma mallinsa, olisi sen hinta karannut sel- laisiin lukemiin, jota coupe-Opelista ei kovin moni olisi maksanut. Ja olihan myyntiluettelossa näppärämpää coupeilua kaipaaville opelisteille tarjolla Manta. Lyhyt valtakausi Monzan ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt suurempi päivitys osui vuoden 1983 mallistoon. Monzaa ei menevästä muotoilusta huolimatta oltu myöskään ajateltu varsinaiseksi urheiluautoksi vaan pikemminkin väsymättömäksi autobahn-kiitäjäksi, jolla viihtyi myös ohituskaistalla ilman hengenahdistusta. Jotkut arvostelivat uutta Monzaa siitä, että se muistutti liikaa edustusveljeään eikä ollut riittävän urheilullinen. Vauhdin tappoivat levyjarrut joka nurkassa, edessä vieläpä jäähdytetyt sellaiset. Tuolloin suuret Opelit Rekordista lähtien saivat päivitetyn keulailmeen muiden pienempien uudistusten ohella
Ja näin firmassa vedeltiin paitsi maalia, myös hienolla Opelilla aina tammikuuhun 1989. Ensimmäisen omistajan jälkeen edelleen varsin suolaisen hintaiselle Monzalle haettiin omistajaa pitkään. Aikalaisartikkeleissa Monza GSE:tä viriteltiin Toyota Supran, Alfa GTV6:n ja jopa BMW 630 CSi:n haastajaksi. Hänen tallissaan majailee viimeisen vuosikerran Monza GSE. Lisävarustelistalle ei jäänyt montaa varustetta, lähinnä ABS-jarrut, ilmastointi ja kattoluukku. Yksi alkuperäisen Suomi-Monzan omistajista on Kokkolan seudulla, vanhan Öjan kunnan alueella asuva Timo Roiha. Seuraava yksityinen omistaja on vasta vuodelta 1992." Tällöin auto rekisteröitiin turkulaisen naishenkilön nimiin. Monzien harvalukuisuuden ymmärtää hyvin, sillä hinta oli uutena neljännesmiljoona markkaa. "Ruutupaperille on merkitty kaikki huollot, tankkaukset ja muut tapahtumat Lasolin ostoja myöten. Alun merkintä kertoo myös tuolloiset lähtökilometrit - 115 114 kilometriä." Monzan harvalukuisuuden ymmärtää, sillä yhden uuden sellai sen hinnalla olisi vuonna 1986 saanut viisi Opel Corsaa. 44 04/11. "Paperien mukaan auto oli tämän jälkeen neljän eri autoliikkeen ja yhden rahoitusyhtiön omistuksessa. Ensimmäinen merkintä, 70 000 markkaa kielii maksetusta välirahasta autokauppaan. Trippi ei kuitenkaan ole toteutettu LCD-näytöllä, vaan sähköisen askelmoottorin pyörittämillä kiekoilla. sisustuksen Recaro-istuimilla sekä kasaria tuikkivan digitaalisen LCD-mittariston. Tuolloin esiteltiin pyöreämuotoinen Senator B, mutta B-korista Monzaa ei koskaan nähty. Opel Monza GSE MONZA GSE:n sisätilojen tunnusmerkkeihin kuului musta sisustus. Kaksi automaattivaihteista ja kaksi manuaalia, joista tämä yksilö olisi näin ollen se toinen", ynnäilee Timo. Joka tapauksessa raumalaisessa Maalausliike Heinossa tuumattiin, että nyt tekisi iso coupe-Opel höpöeetvarttia, ja niin liike tilasi upouuden Monza GSE:n, joka rekisteröitiin yrityksen nimiin huhtikuussa 1986. Sitä se varmasti ominaisuuksiensa valossa olikin loppuun asti, vuoteen 1986. "Tietääkseni Suomeen tuli vuonna 1986 neljä Monzaa uutena. Isojen takavetoisten coupe-Opeleiden aikakausi oli päättynyt. Viimeistä vuosikertaa Monzan ajattomaksi mainittu muotoilu ei ole jäänyt huomaamatta myöskään Suomen Opel-piireissä. Recaro-istuimista huolimatta ohjaamo viestii, että kyseessä ei ole urheiluauto, vaan urheilullisuutta ja ylellisyyttä yhdistelevä ajoneuvo vauhdikkaaseen, mutta mukavaan matkantekoon. DIGIMITTARISTO on 80-luvun hehkeintä teknoilua. Kyseinen autoilijatar piti Monzan ylläpidosta tarkkaa kirjaa, minkä ansiosta Timo on voinut tulkita auton vaiheista monenlaista. Tuolla rahalla olisi vuonna 1986 saanut vaikkapa viisi uutta 1,2-litraista Opel Corsaa
Yli 40 vuotta Oldsmobile Cutlass Calais ´80 Oldsmobileilla Jo vuodesta 1970 Oldsmobileilla ajellut Vidar Brandt hankki 30 vuotta takaperin perheeseensä coupe-Cutlassin, jonka varustelusta on vaikeaa puutteita löytää. Kokkola 46 04/11
04/11 47
Vielä vuotta aiemmin tarjolla ollut, Suomessa Talbotiksikin haukuttu neliovinen viistoperä sen sijaan oli pudotettu vähäisen suosionsa vuoksi mallistosta. Tarjolla oli myös Cutlass Cruiser -farmarimalli niin perusvarustelulla kuin Broughaminakin. Ensinnäkin, korimalli oli kaksiovinen coupe sama kuin nimetty Calais´ksi. Supremessa ja perusvarustelu linjan paras. DX-versio ei itse asiassa käytännön kestoltaan enää suuresti eronnut tuoreemmista 6,2-litraisista dieseleistä, mutta kärsii edelleen alkupään moottoreiden huonosta maineesta. Vielä erikoisemman autosta tekee se, että paitsi että se on tilattu 120-hevosvoimaisella pahamaineisella dieselmoottorilla, on siihen otettu kutakuinkin kaikki saatavilla olleet lisävarusteet. Kyseessähän ei ollut mikään erityisen halpa automalli, vaan niin sanottuun personal luxury -luokkaan kuulunut Cutlass Calais maksoi hyvin lähelle saman verran kuin astetta isompi Delta 88 Royale Brougham Coupe tai Pontiacin Trans Am. Suomessa sen sijaan kaksiovinen coupe oli outolintu, ja Vidarin yksilö saattaa hyvin olla ainoa lajissaan maassamme. Cutlassin mallit menivät vuonna 1980 siten, että vaatimattominta päätä edusti Salon, jota sai sekä kaksiovisena viistoperänä että neliovisena sedanina. Etenkin vuonna 1978 tarjolle tulleessa D-sarjan moottorissa ongelmia oli monenlaisia, ja vuonna vän paljon, ja käsittämättömän usein niitä päätyi juuri Calais´n tai Cadillac Eldoradon tyyppisten korityypiltään sporttisten autojen keulalle. Sitten selkeä logiikka katoaa, sillä Supreme-korimallin ylellisin versio olikin Poikkeuksellinen yleinen malli Cutlass Supreme sekä Calais olivat kuitenkin suosittuja malleja, ja niitä valmistettiin pelkästään mainittuna vuonna yhteensä lähes 200 000 kappaletta kyllä, luit oikein. Erikoista kyllä, noita dieselmoottoreita myytiin jopa Amerikan kotimarkkinoilla yllättä48 04/11. Automaattisen Tempmatic-ilmastoinnin lisäksi autosta löytyy sähköinen kattoluukku, erilliset sähkösäätöiset istuimet, sähköiset lasinnostimet, keskuslukitus, vakionopeussäädin ja jopa kierroslukumittarilla varustettu Rally-mittaristo dieselissä! Taloudellisempi vaihtoehto Ensimmäisen painoksen 350-kuutioisella dieselillä oli varustettu myös Vidar Brandtin Cutlass tehtaan tuotantolinjalta rullatessaan. Kuriositeettina mainittakoon, että noita monien hyljeksimiä viistoperä-Cutlasseja valmistettiin vuonna 1980 kaikkiaan vain vähän reilut 4 000 kappaletta, joista alle tuhat Broughameja, joten ehkä niitä kaikkia ei sittenkään kannattaisi teurastaa rodien osaluovuttajiksi. Auto on melkoinen varustelukummajainen: korimallina sporttinen coupe, lisävarustelu paras mahdollinen ja pellin alla 120-heppainen diesel! 1981 julkaistiin uusi, alakerraltaan vahvistettu DX-versio, jonka nokkaakseli sekä nostajat oli myös vaihdettu rullatyyppisiin. Oldsmobile Cutlass Calais SUOMESSA Coupe-Cutlassit ovat varsin harvinaisia näkyjä, mutta 1980-luvun alkupuolella Oldsmobilen Cutlass oli USA:n myydyin automalli, ja coupe korimalleista suosituin. Teksti: Tomi Eronen Kuvat: Tuukka Erkkilä Y hdysvaltain vanhin automerkki Oldsmobile sai Suomessa 1970-luvun lopulla melko epämääräisen maineen osin ihan aiheesta, vaikkeivät ongelmat suurinta osaa tehtaan malleista koskeneetkaan. Tiedossa on kyllä useita samanikäisiä Supremeja ja ainakin yksi 442, mutta Calaismallia ei ole tullut toista vastaan. Toisaalta, vuoden 1973 öljykriisi oli vielä tuoreessa muistissa ja vuoden 1979 Iranin vallankumous näkyi selkeästi koko maailman öljyhinnoissa, joten isojen moottoreiden mantereellakin mietittiin jo tosissaan taloudellisempia vaihtoehtoja. No, joka tapauksessa Salonin yläpuolella oli vain kaksiovisena viistoperänä tarjolla ollut Salon Brougham ja sen yläpuolella coupe-korinen Supreme sekä Supreme Brougham. Sattui vaan sikäli sopivasti, että niin taksiautoilijat kuin monet yksityisetkin hankkivat innokkaina käyttöpeleikseen taloudellisia alkupään diesel-Oldsmobileita, joiden 350-kuutiotuumainen moottori ei sittenkään ollut juuri mainettaan parempi, vaikka jotkut niillä jopa satoja tuhansia ajoivatkin. Suomessa taloudellisuuden päälle oltiin ymmärretty jo kauan, ja niin vain päätyi kotimaisen autoliikkeen myyntihalliin tämäkin varustelukummajainen
"Ostin eräältä närpiöläiseltä neliovisen Delta 88:n vuosimallia ´72. Ei silti kulunut 04/11 30 vuoden takaista ylellisyysmielikuvaa aidoimmillaan. Yksi Brandtin yksilön uskomattomimmista varusteista on automaattinen Tempmatic-ilmastointi. "Isällä oli aikoinaan ´54-mallinen Ford Mainline ja sen jälkeen ´63-mallin Impala, jolla itsekin ajelin ajokortin saatuani." No, aikanaan Vidar päätti laittaa kuuskutosen Cutlassinsa kiertoon, ja hankki tilalle uudemman ja isomman Oldsin. Ei silti kulunut montaa vuotta, kun ensimmäisestä moottorista aika jo jätti. Väriksi Vidarin Calaisiin on valittu suomalaisissa Oldseissa aikanaan ehkä se kaikkein suosituin metallinhohtokuparinruskea, jonka parina on vaalea Landau-puolivinyylikatto. Sametinpehmeää kangasta, jalopuujäljitelmää ja sopivasti kromia. "Hankin Cutlassin vuonna 1981, jolloin se oli reilut puolitoista vuotta vanha. "Tämäkin tuli ostettua vähän vahingossa, läksin nimittäin Helsinkiin katsomaan uutta farmari-Cutlassia. Olin juuri saanut omakotitalon valmiiksi ja yli jääneellä lainalla ostin sen Cutlassin." Se, että Vidar päätyi lopulta autovalinnassaan amerikkalaiseen, ei oikeastaan ole ihme, kun kuuntelee hänen kertomustaan isänsä autoista. Tavallisempien sähkölasien ja keskuslukon ohella autosta löytyvät myös sähkösäätöiset erillispenkit ja kattoluukku. Myyjä oli tuonut sen Amerikasta muuttoautona, ja se oli hyvin vähän ajettu, kun hankin sen itselleni." Jos ei Vidarilla ollut tarkoituksena hankkia ensimmäistäkään Cutlass Coupea, ei Calais´n hankintakaan ollut erityisen tarkasti etukäteen suunniteltu. Näissä ovissa ovat saranat kovilla. 49. "Tämä oli minulle järjestyksessään jo kolmas Oldsi peräkkäin. Myös mittaristo on kierroslukumittarilla varustettu Rally-tyyppinen ja ratti kolmipuolainen sporttiversio. TAKAPENKKI ei itse asiassa ole auton mittoihin nähden erityisen tilava, mutta kyyti on pehmeää ja edustavan hiljaista. Suomessa vuonna 1980! Moottori vaihtoon "Periaatteessa Cutlass hankittiin perheen ympärivuotiseen käyttöön, mutta on meillä ollut toinenkin käyttöauto koko ajan", Vidar kertoo. Uudenkarhealle autolle kertyi ajoa varsin hissukseen. Ensimmäistä kertaa hän ei ollut Oldsmobilea ostamassa, vaikkeivät hänen aiemmat kokemuksensa olleetkaan kertyneet niiden Suomessa kaikkein yleisimpien mallien ratin takaa. Sillä oli ajettu noin 40 000 kilometriä, ja se oli uutta vastaavassa kunnossa", Vidar muistelee. Metroauton hallissa katse kiinnittyi kuitenkin vähän käytetyn Calais´n hienoon korimalliin, ja siitähän ne kaupat tehtiin." Coupe siis ajeltiin kotiin Kokkolaan, ja niin ikään harvinaiselle Deltalle löytyi pian uusi omistaja Mäntyharjulta. VARUSTELU on todella kattava. Kilometrejä Brandtien Calaisiin kertyikin varsin hissukseen, alle 10 000 vuodessa. Ensimmäinen oli vuonna 1970 ostamani kullanvärinen Cutlass 2d Coupe ´66, joka on muuten tietääkseni edelleen hengissä Seinäjoella", Vidar kertoo ja jatkaa: "Ostin sen oikeastaan vahingossa Helsingistä Veholta, minne läksin Peugeotin ostoon
Auton säilyminen kovassa kunnossa ei toisaalta ole mitenkään ihme, kun ottaa huomioon, että mittariin on Oldsmobile Cutlass Calais 02 Vuosimalli 1980 03 Moottori 5-litrainen bensiinikäyttöinen V8, teho 150 hv 04 Voimansiirto 3-vaihteinen THM200-automaattivaihteisto lukkoturbiinilla, lukkoperä 05 Alusta Erillisjousitus kierrejousin edessä, takana jäykkä taka-akseli ja kierrejouset, nelipistetuenta. Tätä nykyä ajokilometrien vähyys on kuitenkin helppoa ymmärtää. Kun aloin tutkia asiaa tarkemmin selvisi, että vian aiheuttaja oli vain yksi irronnut ruuvi, jonka vuoksi lämmönsäätöläpät eivät toimineet oikein, joten vika oli halvalla korjattu." Joskus parikymmentä vuotta takaperin petti lopulta myös ilmastoinnin kompressori, jonka tilalle Vidar toi uuden itse matkalaukussa Floridasta. Ensin hankin ´66-vuosimallin 98 avon, joka on minulla edelleen. "Tämän jälkeen olen hankkinut kolme Oldsia lisää. Sen toimitti Vaasassa jo vuosikymmenien ajan toiminut Skinnars Verkstad. Nelikurkkuisen kaasuttimen päälle hankittiin kromipintainen yleismallin ilmanpuhdistin, moottorin mukana kun ei sellaista tullut." Ilmastoinnin ongelmia lukuun ottamatta ei autolle koskaan ole muita suurempia remontteja tarvinnut tehdä. "Automaatti-ilmastointi ei toiminut ostettaessa, ja lämmönsäätövivut oli sidottu pianolangalla, jotta lämpö saatiin pysymään päällä. Oldsmobile Cutlass Calais 80-LUVUN puolivälissä alkuperäinen 350-kuutiotuumainen dieselkasi antautui, ja korvaavia voimia haettiin viisilitraisesta bensakoneesta. montaa vuotta, kun ensimmäisestä moottorista jo aika jätti. Elettiin 80-luvun puoliväliä, eivätkä jenkkidieselit olleet järin kovassa huudossa. Hyvin yleisesti Oldsienkin 350-nokivasaroita korvattiin "tavallisilla" 350-bensakoneilla ja monenlaisilla muillakin konsernin moottoreilla. Edessä levyjarrut, takana rummut. Vidar ei kuitenkaan autostaan mitään huikeita tehoja kaivannut, joten hän hankki nokalle samanikäisen Oldsmobilen viisilitraisen peruspadan. "Moottoriin uusittiin laakerit ja tiivisteet ja se maalattiin kullan värillä ennen paikalleen asennusta. "Ei taitaisi moinen enää tänä päivänä onnistua, kun nuo lentoturvallisuussäännöt ovat sen verran tiukentuneet." kertynyt vasta 120 000 kilometriä. Ainoastaan moottoritilaa piti siistiä, ja muun muassa alkuperäisen kaltainen ilmanputsari tuli hankittua museotarkastusta varten." Cutlass saikin museoajoneuvostatuksen vuonna 2006 heti tultuaan vaadittuun 25 vuoden ikään. Aika moni sai keulalleen vanhemman 455-isolohkonkin, joka on ulkonäöltään erehdyttävästi Rocket-pikkulohkon näköinen. Viimeisimmäksi hankin Cutlass Supreme ´67 avon, jonka puolestaan entisöin tyttärelleni." 01 Merkki ja malli 80 000 kilsaa 30 vuodessa Hitsaillakaan Cutlassia ei ole vielä tähän päivään mennessä tarvinnut, eikä siihen tunnu olevan syytä lähitulevaisuudessakaan. "Runkolaakeripultit pettivät ja kampiakseli meni poikki vain 60 000 ajettuna", Vidar kertoo karua tarinaa dieselmoottorin kestävyydestä tai oikeastaan sen puutteesta. Sitten ostin ´66 Dynamic 88 avon, jonka annoin pojalleni saatuani sen entisöinnin valmiiksi. Rengaskoko 185/75 R14 08 Valmistusmäärä 26 269 kpl (kaikki moottorivaihtoehdot yhteensä) 50 04/11. Vaihteistona on näihin päiviin saakka tehtävänsä hoitanut hyvin alkuperäinen lukkoturbiinilla varustettu 3-pykäläinen THM200-automaatti. Nykyisten säännösten mukaanhan ´80-vuosimallisen auton museorekisteröinti olisi mahdollista vasta tänä vuonna. Jarrutehostin 06 Kori 2-ovinen coupe, erillisrunko 07 Mitat Pituus 510,3, leveys 182,6, korkeus 134,6 cm, omapaino 1530 kg. "Autoa on aina pidetty tallissa, eikä sitä ole koskaan tarvinnut myöskään korjausmaalailla. Ei Calais nimittäin Vidarin viimeiseksi Olds-hankinnaksi jäänyt
Kahvi tippuu pannun pohjalle, eli kahvi sekoittuu jatkuvasti. Osat ovat irrotettavissa puhdistusta varten. Suuntaviivat maulle antaa paahtimo, mutta kotikeittäjä pystyy pilaamaan hyvänkin kahvin keittelemällä sitä väärin säilytettynä, väärässä lämpötilassa tai likaisilla vehkeillä. Uskottavuuspisteet kunnossa Tyypillinen Moccamaster-keitin pyöräyttää 10 kupillista noin kuudessa minuutissa. Uudelle keittimelle on mahdollista saada kymmenen vuoden takuu, ja jos se myöhemmin sattuisi antautumaan, varaosia on hyvin saatavilla. Lisäksi erilaiset jauhatukset tarvitsivat eri vedenlämpötilan ja -suodatusnopeuden. Moccamasterin suosiota ovat yrittäneet horjuttaa työpaikkojen kahviautomaatit, futuristiset design-keittimet ja viimeisimpänä Kaukoidässä tuotetut halpatuotteet. Hollantilainen Gerard C. Ensimmäisenä vuonna Moccamastereita myytiin Suomessa 257 kappaletta, tämän vuosituhannen puolella myyntimäärä on ampaissut parhaimmillaan 50 000 keittimen vuosivauhtiin. Ammattilaisten avulla Vaikka kahvihetki on ennen kaikkea sosiaalinen rituaali, mustaa kultaa on tutkittu pitkään myös tieteellisellä otteella. Kaikki edellämainitut ominaisuudet ovat olleet keittimessä mukana alusta asti, joten voidaan sanoa Smitin osuneen keksinnöllään harvinaisen hyvin napakymppiin. Vuonna 1969 Smitille jysähti 25 000 keittimen tilaus, eikä hänellä ollut aikaa rakentaa tehdasta. Tämä ei ole sellainen tarina. Samassa muotokielessä pysyminen on kuitenkin tuonut uskottavuutta: tällä hetkellä mallistossa on kolmisenkymmentä erilaista keitintä, ja niistä jokainen on helposti tunnistettavissa Moccamaster-perheen vesaksi. 1960-luvun loppupuolella hän kehitteli autotallissaan oman kahvinkeittimensä ensimmäiset versiot, joissa pystyi käyttämään sekä perinteistä että uutta hienoksijauhettua kahvia. Suodatinpaperit oli keksitty jo 1900-luvun alussa, mutta keittimet eivät olleet pysyneet kehityksen kyydissä. Smit oli huomannut, että hänen lempijuomansa maku pilattiin useimmiten toimitusketjun loppupäässä. Sen pituinen se. Satojentuhansien suomalaisten kahvit valmistuvat tänäänkin Moccamasterilla. Hollantilainen Gerard C. Keitin on siitä lähtien ollut kuluttajaelektroniikkaa maahantuovan Hedengren Oy:n kruununjalokivi. Tutkimustulosten mukaan paras suodatinkahvi syntyy keitinveden ollessa 9296-asteista, tällöin vesi irrottaa kahvista juuri oikeat aromit. Moccamasterit valmistetaan edelleen Hollannissa kahdeksankymppisen Smitin valvovan silmän alla. Teksti: Markku Ikonen · Kuva: Tero Björklund 04/11 51. Hän vuokrasi kiireen vilkkaa tilat, löysi sopivat alihankkijat ja sai tiettävästi tilauksen valmiiksi ajoissa. Paras tarjoilulämpötila on reilusti alempi, 8085 astetta. Klassikkoesine Moccamaster Kerrasta oikein J os olet lukenut Klassikot-lehteä pitempään, tiedät millaisia tarinat Klassikkoesineiden takana yleensä ovat: täynnä saippuaoopperamaisia juonenkäänteitä, vastoinkäymisiä, onnenkantamoisia ja sattumaa. Turvalliset ja varmatoimiset, mutta kilpailijoitaan kalliimmat keittimet yleistyivät ensin työpaikoilla ja kulkeutuivat vähitellen myös koteihin. Korkean käsinvalmistusasteen vuoksi Moccamaster ei ole koskaan voinut kilpailla hinnalla, ja aikakaudesta riippuen keittimen muotoilu on näyttänyt joko ihanan retrolta tai auttamattoman vanhanaikaiselta. Toinen vastus lämmittää veden optimaaliseen lämpötilaan, toinen puolestaan säilyttää valmiin juoman pannussa oikean lämpöisenä. Smit halusi maailman parhaan kahvinkeittimen, joten hän suunnitteli sellaisen. Technivorm-niminen yritys ja sen ensimmäinen tuote, Moccamaster, saivat lentävän lähdön markkinoille. Niinpä Smit selvitti herkullisen kahvin lainalaisuudet ryhtymällä yhteistyöhön paahtimoiden ja muiden kahvigurujen kanssa. Moccamaster sopii kuin nakutettu tähän aikaan, jolloin epäilykset "hehkulamppuhuijauksista" eli tahallaan huonolaatuisiksi tehdyistä tuotteista ovat tapetilla. Suomeen Moccamaster-kahvinkeittimiä alettiin tuomaan vuonna 1973
Alppimaan kaunotar Puch VS 50 L ´63 Kaikki tuntevat Tunturi-mopojen Puch-moottorit, mutta itävaltalaismerkin mopomallit jäivät Suomessa harvinaisuuksiksi. Pieniä määriä niitäkin meillä myytiin, ja yksi niistä löytyy nykyisin Lahdesta. Lahti 52 04/11
04/11 53
Corem dolorpero dolor sequatu eraesecte faccum venisissi. 54 04/11. Sen myynti lienee loppunut kesäkuussa 1960, kun Tunturipyörä tyyppikatsasti VS 50 L -mallin. Koska muualla Euroopassa mopo oli motskarinkaltainen kahden hengen ajoneuvo ilman painorajoituksia, oli Puchistakin tarjolla hurjillekin matkoille riittävällä 10 litran tankilla varustettua pitkäsatulaista versiota. Näin tehtiinkin, mutta rutkasti Tunturia korkeammalle hinnoitellut Puch-mopot eivät juurikaan häirinneet kotimaisen valmisteen myyntiä. Monin paikoin puutteellinen aihio Tilaa sitaatille muutaman rivin verran. Myös satulan ja tavaratelineen kohdalla vaikuttaisi olevan eroja lähtömaan versioon. puolinavoilla. Aiheeseen perehtyneiden arvio onkin, että vain 70 Puch VS 50 L 50 kiloa ja tämä mitattiin vielä bensatankki täynnä. Myös tyttömäinen, skootterimaisesti jalat suojaava malli oli moposta väännetty. Perimätieto kertoo, että Puchmoottoreiden toimitussopimuksessa Tunturille oli olemassa ehto, että Tunturipyörä Oy:n oli edustettava ja markkinoitava myös merkin kokonaisia mopoja. Kotimaassaan VS-Puchin sai monenlaisina variaatioina sekä 2- että 3-vaihteisella moottorilla, viimeisen kirjaimen kertoessa kulloisenkin mallin. Vuosina 195859 oli Suomessa myyty jonkin verran edeltänyttä MS-tyyppiä, joka erosi seuraajastaan lähinnä koneellaan sekä vanteiden ns. Täällä mopoksi rekisteröitävän ajoneuvon paino ei saanut ylittää Korkealle hinnoitellut Puchmopot eivät juuri häirinneet kotimaisen Tunturin myyntiä. lähde, mutta valmisti Puch kokonaisia mopojakin arvatenkin moninkertaiset määrät Tunturiin verrattuna. Ja olihan Puch maassamme tuttu ennen tunturikytköstäkin, sillä merkin isompia kaksoismäntäisiä kakstahtimotskareita oli maahamme tuotu pitkin 50-lukua. Kun sähköpostissa kulki myöhemmin kuvia aihiosta, sen luonnollisena jatkumona osakasa noudettiin Lahteen helmikuussa 2008. Mopomalli ei ole aivan samanlainen kuin kotimaassaan, ja syy pieniin eroihin löytyy Suomen mopomääräyksistä. Tunturin käyttämä itävaltalainen puhallinjäähdytetty Puch-moottori oli sitkeän koneen maineessa ja varsin tykätty voiman- -mopoa myytiin vuosien 196063 välisenä aikana. Tunturin vahvuutena olivat laadukkaat komponentit, joiden toimittajiksi valittiin usein parasta mitä tarjolla oli. Yksi niistä löytyy entisöitynä Harri Nordmanilta Lahdesta. Meillä sen sijaan tarjolla oli vain 2-vaihteinen kevennetty L eli luxus. Kunnostuskelpoinen aihio Puch-mopon kulkeutuminen Harri Nordmanille ei ollut aktiivisen etsinnän tulosta, vaan Jyväskylän motskarirompparilla jutellessaan Espoon Automuseon yhtenä puuhamiehenä toimivan Jussi Muotialan kanssa kertoi tämä omaavansa sellaisen joutilaat riekaleet. Puch VS 50 L Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine K otimaiset Tunturi-mopot kamppailivat 1950-luvun lopun ja pitkin 60-lukua kestäneen mopobuumin varsin kunnioitettavin tuloksin, ja kotimaisten mopojen markkinaosuudet olivat muutenkin varsin korkeat. Mopoharvinaisuuden kulkeutuminen Nordmanin talliin ei johdu viime vuosien muodikkaasta Tunturi-innostuksesta vaan siitä, että miehellä on ennestään parinkymmenen vuoden harrastekokemus itävaltalaismerkin Fiat-yhteistyönä synnyttämistä SteyrPuch-autoista. Suomeen räätälöity Tunturin ja Puch-tehtaiden yhteistyö kattoi noihin aikoihin mopojen lisäksi itävaltalaismerkin tuotantoa laajemminkin, ja Tunturin Suomessa kasaamia skootterimalleja markkinoitiin mopoja tuloksellisemmin. Siksipä Suomimallista jouduttiin riisumaan takalokarissa olevat pienet työkalulaatikot tyystin pois ja tankiksi valittiin pienin tarjolla ollut versio
Hankintahetkellä paikallaan oli myös alkuperäinen mittari, joka kertoi matkaa taitetun runsaat 18 000 kilometriä, minkä jälkeen moottoria oli ryhdytty purkamaan todennäköisesti kunnostusmielessä. Pyöriä ei mopossa ollut ja moni pikkuosakin oli jo pitkän matkaa pelastuksen ulottumattomissa. oli tottuneen mopokunnostajan silmissä vielä varsin herkullinen ostos, vaikka moottorista oli sylinteri, mäntä, kansi, pakoputki ja kaasutinkin kadonnut. Itävallasta matkasi myös malliin kuuluva, kromauksiltaan hienosti säilynyt tankki. Kuten varsin tavallista on, jos koneremppa jää vaiheeseen, irrotetut osat katoavat ja kosteus pääsee tekemään tuhojaan avattuun moottoriin. Etulokarin ja ketjusuojan tilalle Nordman huusi paremmat eBaysta. PAIKALLA on nyt kolmivaihteinen Puch VS 50 D -mallin puolipuristimella varustettu moottori. 04/11 55. Peltirunko oli mätävaivainen ainoastaan takalokaristaan, jossa lokarin viimeinen häntä on pistehitsattu runkoon. Jos mieli rekisteröinnin suhteen tulevaisuudessa muuttuu, saa mopon museorekisteröityä kohtuullisen helposti, sillä hyllyssä odottaa sen alkuperäisiin lohkoihin täysremontoitu 2-vaihteinen moottori sekä oikeantyyppiset kumikahvat sarviin. MOPON hienoimpia yksityiskohtia ovat ajovalon molemmin puolin sijaitsevat parkit, joita mopon kotimaassa markkinoitiin kaupunkivaloina. "Rekisterissä on jo riittävästi harrastekulkimia ja puuhatarrat on kuitenkin kohtuullisen edullinen ja vaivaton tapa, jos mopon ajo-ominaisuuksia haluaa liikenteessä testata", hän perustelee. Löytövaiheessa oli takalokarin sivussa vielä maahatuojan toimesta lätkäisty Tunturi-teksti, mutta sen Harri jätti entisöinnissä pois. Alkuperäisestä moottorista käyttökelpoista oli vain lohkot, joihin kasattiin pääsääntöisesti uusista osista toimiva kokonaisuus. Euroopassa "kaupunkivaloina" markkinoidut lisätuikut eivät paljoa valaise, mutta näyttävät sitäkin hienommilta. Ajokilometrejä on entisöinnin jälkeen kertynyt vain kahden Vesijärven ympäriajon verran, eikä toistaiseksi ole suunnitelmissa rekisteröidä mopoa. Vannekehät ja pinnat ovat uusia ja pyörän navat tulivat nettihuutokaupasta huudetuista Puch-skootterin vanteista, joissa käytettiin samoja komponentteja kuin merkin mopoissa. Nyt paikallaan oleva puolipuristimella varustettu moottorityyppi on samanlainen jollaisella mopoa markkinoitiin sen kotimaassa mallina VS 50 D. Kaikilla markkina-alueilla eivät lisätuikut olleet ilmeisesti lailliset, joten joissakin malleissa niiden tilalla on alumiiniset koristeluodit ja on mopoa nähty myös kokonaan ilmankin. Hiekkapuhallettuihin runkoon ja muihin pelteihin pohjatyöt ovat omistajan omaa käsialaa. Sauma on altis kuraantumaan ja ruostumaan puhki, mutta onneksi markkinoilla on tarjolla korjauspeltiä, jolla Puch-mopoja vaivaava ongelma on helppo ratkaista. Jarrut ovat kilpailijoihinsa verraten varsin tehokkaat, onhan ne mitoitettu kahden hengen kuormalle ja alppimaan mäkisiin maisemiin. Vauhdilla alkanut purkaminen eteni puutteiden listauksella ja osien metsästyksellä kotimaan nettihuutokaupoista. Kermanvärisiin osiin tuli paikoittain pintamaalaustakin harjoiteltua, mutta koska tulos ei tekijäänsä tyydyttänyt, oli kaikkien osien lopullisessa pintamaalauksessa apuna ammattimaalari. Uutena Hyvinkäälle myydyn Puchinsa omistajahistoriaa Harri ei ole liiemmin selvitellyt. Steyr-Puchkerhon retkeilyaiheisella osastolla Nordmanin mopo saikin paljon huomiota mopoharrastajien parissa. Leima puuttuu Mopossa eniten muita harrastajia ovat ihmetyttäneet pienet lisävalot etulampun molemmin puolin. Tämä kone päätyi kuitenkin toistaiseksi hyllynkoristeeksi, sillä Harri halusi mopoon 3-vaihteisen version. Tarakka oli osista ainut, joka kromattiin uudelleen, ja viimeisimpänä mopoon tulivat sinkityksessä pyörähtäneet osat, joiden kiinnittämisen jälkeen runsaan vuoden kestänyt entisöinti valmistui juuri ´09 Classic Motorshow -näyttelyyn
Tehtaiden maailmankuulun tutkimus- ja koelaboratorion koeohjelmaan oli useiden vuosien ajan kuulunut käytössä olevan MS 50 -mallin pohjalta luoda parannettu mopedityyppi. Viimeisimmissä Tunturi-mopedimalleissa on täsmälleen sama voimanlähde ja tätä tietä ovat kymmenet tuhannet suomalaisetkin päässeet omakohtaisesti kokemaan sen huipulle vetävät ominaisuudet. 99, lev. Valmistajat olivatkin säännöllisessä yhteydessä maailmanmatkaajiin koko matkan ajan seuraten mopedin laitteistojen ja osien toimintaa erilaisissa käyttöolosuhteissa. 62, akseliväli 116 cm. "Matkan sankariksi kohosi eittämättä Puch VS 50 LF -puhallinjäähdytysmoottori. Tunturi-mopoissa sattuu nimittäin olemaan tämä sankarin aseman saavutuksillaan ansainnut puhallinjäähdytteinen Puchmoottori. Paino 50 kg. 04/11 57. Poraus 38, isku 43 mm tilavuus 49 cm3. Puristus 1 : 6,5 12mm Bing-kaasutin. 04 Voimansiirto 3 vaihdetta, valitsin sarvissa, ketjuveto. 05 Rakenne Teräslevykotelorunko, teleskooppi- ja keinuvarsijousitus, rumpujarrut. 06 Mitat AIKANSA lehtitiedot osaavat kertoa, että 50 kuukautta kestäneellä matkalla moottori tarvitsi mm. 181, kork. Ketjuja kului 12 kappaletta ja huonot tiet söivät mopon alta kaikkiaan 50 rengasta. Oliko tänä päivänä harvinaisuudeksi luoki- teltava esite suora suomennos saksalaisesta esitteestä vai ei. Istumakorkeus 83, maavara 14 cm. Puolipuristin, polkukäynnistys. Tehdas taisi pitää huolen ettei tempaus saa noloa loppua. Pit. Niin tai näin, sen varsinainen sanoma kuitenkin paljastuu viimeisessä kappaleessa, jossa esille nostetaan seikka joka mopon ostoa harkitsevien kannattaa painaa mieleen. Aiheesta painettu mainosjuliste löytyi taannoin Mannheimin rompetorilta ja suomenkielinen esite Juvekin Oy:n Kimmo Lampiselta. Äärimmäinen käyttötesti Waigandien suorittama matka pani pisteen Puch-tehtaiden uuden VS 50 -mopedimallin kehittämisohjelmalle. Aivan samoin kuin Burman kosteat viidakkotiet, Andien ylitys, Kanadan jäätävät lumimyrskyt ja Keski-Afrikan tappavahelteiset rämeiköt, aivan samoin vaativat Suomenkin talven karuus ja mäkisyys moottoria, joka ei petä." 01 Merkki ja malli Puch VS 50 L 02 Vuosimalli 1963 03 Moottori 1-sylinterinen puhallinjäähdytetty 2-tahtimoottori. Huolimatta teoreettisten ja teknillisten kokeilujen erittäin positiivisista tuloksista halusi Puch ennen sarjavalmistuksen alkamista testata uuden mallinsa kestävyyden todella ankaralla käyttösuorituksella. Näin saatettiin sitten laskea markkinoille ylläkuvattu VS 50 LF -mopedi, jonka luotettavuus on todettu ja todistettu maailman raskaimmalla mopedin kestävyyskokeella jo ennen valmistuksen alkamista. ITÄVALTALAISPARISKUNNAN moporeissu vetää sunnuntaimopoilijat hiljaiseksi. 131 sytytystulppaa
Nyt hänen pihapiirinsä on varsinainen harrastekaluston aarreaitta, jossa seuraava sukupolvi tekee jo tuttavuutta mielenkiintoisiin koneisiin. 58 04/11. Pitkän matkan projekteja ja ammatti taitoista entisöintiä Veijo Ahokas aloitti autoilun kymmenen ja entisöintipuuhat viidentoista vanhana
Pikkuhiljaa Veijo laitteli Pontiacia kuntoon. "Tämä on vähän sitä, mistä olen jo pikkupojasta lähtien haaveillut: tallit täynnä sekä ajokuntoisia että kunnostettavia mielenkiintoisia aihioita", Veijo Ahokas kommentoi kokoelmaansa. RYHDIKKÄÄKSI kunnostettu entinen navettarakennus palvelee autokorjaamona ja harrastekaluston säilytystilana. Vähän isompia leikkiautoja "En oikein tiedä itsekään, kuinka tulin ryhtyneeksi tähän ammattiin, se kävi ihan huomaamatta. Pari vuoden päästä liike teki konkurssin. Monta muuta autoa, mopoa, moottoripyörää, neljä lasta ja talon kunnostus sekä uuden talon rakentaminen tuli tehtyä siinä välillä. Sama auto on ajokunnossa pihahallin katon alla vieläkin, se on ollut minulla jo yli 30 vuotta!" Koulunpenkiltä päästyään Veijo suuntasi autopuolelle ammattikouluun, kolmivuotiselle moottoriasentajalinjalle. H einolan Vierumäelle Ahokkaan perheelle on vuosien saatossa rakentunut omanoloinen kotipesä, jossa kaikki tarvittava on samassa pihapiirissä: koti, työtilat ja reilusti säilytystilaa harrastekalustolle. Yhtenä kesäpäivänä tultiin tänne Vierumäelle 04/11 59. Kansalaisvelvollisuus Ahokkaalla tuli suoritettua autokuskina Hämeenlinnassa. Tallessa on esimerkiksi Veijon kymmenvuotiaana pikkupoikana ostama ensimmäinen oma auto Fiat 600, 14-vuotiaana ostettu projekti, yli 20 vuoden entisöintityön jälkeen valmistunut Pontiac, sivuvaunullinen Monkey, venäläinen SDZ-invalidiajoneuvo, pitkä rivi 5060-luvun pikku-Fiateja ja niiden "sukulaisia" sekä lukematon määrä muuta harrastekalustoa. Ostin kymmenen vuotta täytettyäni omilla säästöilläni kaverin isältä Kuussatasen Fiatin, josta oli mennyt leima kylmäksi. Omistajalta innostus oli tyssääntynyt, ja niinpä sain tehtyä siitä kaupat. Opiskeluaikana harjoitteluja kesätyöpaikka löytyi VW-liikkeestä Lahdesta, ja samasta paikasta hän sai töitä vielä joksikin aikaa ammattiin valmistumisen ja armeijan välissä. Jokunen tarjous tuli, joukossa 1929 Pontiac -projekti Hollolan Paimelassa. Laitoin ilmoituksen Mobilisti-lehteen: ostetaan 20-30-lukuinen projekti. En ajanut sillä koskaan, mutta tulihan siinä purkaessa ja kasatessa tekniikka tutuksi. Projekti oli aloitettu ja koko auto oli purettu osiksi, runko oli pohjamaalattuna ja joitakin puuosia oli jo veistelty. Pesti jatkui muistaakseni seitsemisen vuotta, sitten pistin pystyyn oman toiminimen ja omiin nimiin olen tehnyt töitä jo yli 12 vuotta. Olin siinä neljänviidentoista vanha, kun puhuin isälle, että voisin hankkia jonkun vanhan auton, jota laittelisin kuntoon. Rahat olivat vähissä ja talot kamalan kalliita. Tein perunamaan ympärille parin sadan metrin mittaisen radan, jota ajelin ympäri." myi peltikorjaamon työkalut lahtelaisille kaveruksille Rekola & Heinonen ja minä tulin kuorman kylkiäisenä töihin perustettavaan firmaan; siitä alkoi Autopeltimestarit Oy:n tarina. Siinä sivussa olen harrastellut museovärkkejä aina sen verran kun aikaa on ollut", Ahokas kertailee työhistoriaansa. Koti ja työpaikka maalle "90-luvun alussa asuimme vaimon kanssa rivitaloyksiössä Riihelän kaupunginosassa Lahdessa, ja haaveilimme omakotitalosta. Kun ei säästöt riittäneet, piti vaihdossa antaa Monkey-Honda ja crossi-Suzuki", Veijo muistelee monen vuoden takaisia tapahtumia. "Kaiken kaikkiaan siinä taisi mennä yli 20 vuotta, mutta sain kun sainkin sen valmiiksi. Konkurssipesä ONNIN omintakeinen putkiauto syntyy, kun yhdistetään läpimädän peltoauton tekniikka, putkia vaarin romukasasta ja korjaamolta löytyviä purkuosia. Pitkän matkan Pontiac-projekti "Isäpapan kanssa saunan lauteilla suunniteltiin aina monenlaisia asioita. "Armeijan jälkeen pääsin töihin Lahteen Toyota-merkkiliikkeen peltikorjaamolle. Jo pienenä, alle kymmenvuotiaana raplasin mopoja, ja kun ikää tuli lisää, piti päästä touhuamaan autojen kanssa. Oli se melkoinen pitkän matkan projekti, mutta valmistui kuitenkin!" Veijo kertoo tyytyväisenä. "Ostin kymmenen vuotta täytettyäni Kuussatasen Fiatin. Isä oli sitä mieltä, että sen on sitten oltava tosi vanha tai jotenkin erikoinen tai harvinainen, että sellaista kannattaa alkaa tekemään. Se oli ajokunnossa ostettaessa ja tein kotiin perunamaan ympärille parinsadan metrin mittaisen radan, jota ajelin ympäri, tyynyjä vain penkille korokkeeksi että näki ulos autosta. Isä laitteli aina omat autonsa aina kuntoon, vaikkei sen alan ammattilainen ollutkaan, kai tämä kiinnostus kulkupelejä kohtaan on hänen perujaan. Isän kotipaikalla Sairakkalassa oli mossenromuja mäki täynnä, ja aina kun käytiin siellä, hyökkäsin heti niitä tutkiskelemaan", Veijo muistelee ja jatkaa: "Sain isän vanhan käyttöauton, Moskvitsh Eliten, leikkiautoksi
Tuli syksy ja päätimme, että olisi viisainta lykätä rakennusprojektin aloitusta kevääseen. "Autoharrastuksesta tuttu Kalevalan Esko piirsi meille talon suunnittelemastamme pohjapiirustuksesta, ja ryhdyimme valmistelemaan rakentamisurakkaa tosissaan: sahasimme 60 04/11 puut, ajoimme sorat perustuksia varten ja teimme kaivon. Keksimme siinä sitten, että jos korjaamme vanhaa taloa vähän, niin voimme asua rakentamisen ajan siinä, niin ei sitten tarvi kulkea Lahdesta asti rakennusaikana." Ahokkaat viettivät talven korjaillen rapistunutta taloa, ja kuten remonttihommissa monesti käy, omin käsin korjatusta ei enää tehnytkään mieli luopua. "Keväällä tuumasimme että tästähän tulee ihan hyvä, eikä uutta tarvitsekaan rakentaa. Sitten kun lapsia oli jo kolme, alkoi tulla ahdasta, joten piirustukset kaivettiin pöytälaatikosta ja tontille rakennettiin uusi talo." Vanha talo on ollut siitä lähtien vuokralla. Entisöinti kesti yli 20 vuotta, mutta valmista tuli! ONNIN traktoriprojekti on ollut talvitauolla, mutta kesällä se jo vamaankin valmistuu. DEUTZ D40 on aito Suomi-peli, sen todistaa tekstimerkintä "Ilma-jäähdytetty". anopin kotipaikalle ihan vaan aikamme kuluksi tutkimaan paikkoja. Muita rakennuksia on korjailtu siinä sivussa: muun muassa navetta on kunnostettu työ- ja harrastetilaksi.. Täällä kävellessä saatiin sellainen idea, että mitäs jos muutettaisiinkin tänne", Ahokas kertoo. Veijo Ahokkaan verstas TAVARA-MONKEYLLÄ ja sivuvaunu-Monkeyllä kelpaa kuljettaa! BMW:STÄ on jo kaupat sovittuna ja se odottelee uutta omistajaansa noutamaan. PISIN projekti tähän mennessä on ollut 15-vuotiaana ostettu Pontiac 1929. Tontilla oli pahoin rapistunut talo, joka oli ollut 19 vuotta asumatta. Talossa ei ollut sähköjä, vesiä eikä viemäreitä ja ainoa mukavuus oli katossa olevat kaasuvalot. Muutimme taloon asumaan ja 78 vuotta korjailimme taloa kaiken aikaa samalla kun perhe kasvoi
Oman harrastuksen myötä entisöinnistä on kertynyt rautainen kokemus, ja niinpä Ahokkaan korjaamolla tehdään myös tilauksesta laadukasta täysentisöintiä sekä peltien oikomista ja paikkaamista vanhemmallekin kalustolle. Kaksipyöräistä kalustoa on laidasta laitaan. Kaksipyöräisissä suosikki lienee Jawa, niitä löytyy mopona, nelitahtisena, sivuvaunulla ja ilman... Onni on suunnitellut ja tehnyt koko auton ihan itse, myös "Hankintojen puolesta on jo sellainen fiilis, että jokohan näitä aihioita olisi yhdelle miehelle tarpeeksi." Tavaramonkeyn kaverina vintillä on sivuvaunullinen Monkey. "Onni haki siihen rungoksi metalliputkia vaarin romukasoista ja siinä on läpimädästä peltoauto-Unosta purettu tekniikka ja erilaisia purkuosia muista vempaimista. Molemmat ovat ajokuntoisia! Kun kysyn, eikö koskaan tule sellaisia päiviä, että autojen ja koneiden kanssa ropaaminen alkaa kyllästyttää, kun sekä työ että harrastus ovat melkein samaa, Ahokas vastaa: "Ei kyllästytä, mutta jos jommastakummasta olisi ihan pakko luopua, niin lopettaisin työt ja jatkaisin harrastusta. Hankintojen puolesta vähän aikaa on ollut jo sellainen fiilis, että jokohan näitä aihioita olisi jo yhdelle miehelle tarpeeksi, periaatteessa en tarvi enää mitään" Veijo tuumailee, mutta jatkaa saman tien: "Tosin näissä hommissa se "tarve" ei ole mikään perustelu hankinnalle! Skandinavia-Mossen perään voisin kyllä hankkia sellaisen pienen, auton ikään sopivan asuntovaunun. Hän tietää ihmeen tarkasti, koska vastaan tulee Dodge, Cadillac tai Fiat tai joku nykyihmiselle tuntematon ikivanha merkki!" isä ihmettelee. Kotona liitimme Onnin kanssa siihen Honda Monkeyn rungon ja siitähän syntyi erikoinen vekotin; kolmipyöräinen lava-monkey", Veijo kertoilee mielenkiintoisesta löydöstä. Putkiauto ja löytö leirikoulusta Veijon vanhin poika Ville saa pian ajokortin ja vuoden kuluttua on tytär Annin vuoro tulla ajokortti-ikään, mutta nuoremmat saavat vielä odottaa vielä vuosia ajolupaa yleisille teille. On monia sellaisia hommia mitä on helpompi tehdä, kun on yhdet apukädet jeesaamassa. Nuoret pääsevät täällä aika monipuolisiin hommiin, korjattava kalusto on todella monipuolista, aina aisakellosta loistoautoihin!" korjaamoyrittäjä kuvailee. Veijo Ahokkaan harrastekalusto on mittava ja monipuolinen. Aihiossa oli käytännössä vain etupyörät ja tavaralava. Seuraavaksi suostuttelimme bussinkuljettajan ottamaan aarteen kyytiin ja niin se saatiin kotiin. Sitäkin olen jo laajentanut kerran", Veijo kertoo Vierumäen kodin vaiheista. Kalustoa joka lähtöön Työtä riittää Vuodesta 1998 Veijo on toiminut yrittäjänä toiminimellä Auto- ja Kolarikorjaamo Veijo Ahokas. Aihioita on paljon, mutta liikkuvaa kalustoakin löytyy kymmenittäin. Harrastekalustoon kuuluvilla traktoreilla ajetaan myös hyötyajoa. "Nuorimmainen, Kalle on vasta kuusivuotias, mutta tuntee jo paljon automerkkejä. Pääasiassa työnkuvaan kuuluu kolariautojen peltitöitä sekä muuta nykyautojen huoltoa ja korjausta. Tilat jäivät kuitenkin pieniksi, kun kalustoa kertyi koko ajan lisää ja myöhemmin rakensin vielä varastohallin tien laitaan. "Siitä on molemminpuolinen hyöty. "Yksi talvi sujui erään asiakkaan 50-lukuisen amerikanauton entisöinnissä, ja se olikin mukavaa vaihtelua uusien "muoviautojen" korjaamiselle. "Olimme muutama vuosi sitten Onnin luokan kanssa leirikoulussa Iniön saaressa, kun illalla kävellessämme huomasimme sepän pajan nurkalla jonkinlaisen lavamopon aihion. Mopon omistaja, Väinämöisen näköinen parrakas seppä tuumasi että "tekisit hyvin, jos veisit sen pois". Mistähän sellaisen löytäisi..." 04/11 61. Mieleisimmät automerkit ovat kuinkas muuten ensimmäiset omat autot Moskvitsh ja Fiat, mutta paljon muutakin löytyy Skodasta Dodgeen. Kunnostusurakassa loputkin välirakenteet pudotettiin alas, työtila korotettiin täyskorkeaksi ja toiseen osaan tehtiin kaksi kerrosta harrastekalustolle. Iän puolesta kalustoa on 20-luvulta lähtien ja kokoelmasta löytyy niin mopoja, moottoripyöriä, autoja kuin traktoreitakin. Korjaamon alakerrassa on tekeillä Nuffield-traktori, tallissa melkein valmis Fiat 500 ja pihalla odottaa korjaamohalliin pääsyä parhaillaan työn alla oleva putkiauto. Keskimmäinen poika Onni on pienestä asti ollut kiinnostunut olemaan mukana korjaamolla, ja hänellä onkin jo useita omia projekteja meneillään. Porscheja on otettu talteen useampi yksilö ja kokoelmasta löytyy myös Deutz D40, jonka keulilla komeilee suomalaisen maahantuojan teettämä teksti: ilma-jäähdytetty. hitsaukset", Veijo kertoo poikansa projektista. KAKSIPYÖRÄISET ovat vallanneet vinttikerroksen. HARRASTEKALUSTOLLE varta vasten rakennetussa varastohallissa on tiivis tunnelma. "Navettarakennus oli päässyt huonoon kuntoon: siinä oli vain maalattiat, aaltopeltiovet, ikkunat rikki ja välikatot olivat sortuneet. Muitakin tilauksia on tullut vastaavanlaisesta entisöintityöstä, unohtamatta kuitenkaan useita pienempiä museoautojen ja moottoripyörien huolto- ja korjaustöitä", Veijo kertoo, ja jatkaa: "Moottoripyöräharrastajille olen tehnyt paljon tankkien korjausta. Minulla on tietynlainen menetelmä, jolla tankit saadaan oikenemaan tankkia halkaisematta." Monet alalle opiskelevat nuoret ovat päässeet kokeilemaan työntekoa Veijo Ahokkaan luona, kun korjaamolla on ollut harjoittelijoita ammattikouluilta. Pihapiirin molemmat talot lämpiävät puulla ja niin klapikone kuin klapitkin liikkuvat näppärästi Porschen voimin. Pojasta polvi paranee, vai miten se oli..
Valikoima oli sikäli onnistunut, että tunnelma poikkesi täysin pääsiäisen American Car Showsta. Monilla hieman erikoisemmillakin autoilla oli jopa Suomi-historia, mikä oli oikein positiivinen yllätys nykyisin kun erikoisautojen saralla tuppaa törmäämään lähinnä uustuontiautoihin. Totuttuun tapaan tänäkään vuonna ei oltu tiukkapipoisia kaluston suhteen ja paikalla nähtiin monenkirjavaa laitetta. Kesäkauden avajaiset Kolmatta kertaa järjestetty Classic Motorshow on jo lunastanut paikkansa museoautoväen kauden avaustapahtumana. Kävijöitä näyttely ei kerännyt aivan edellisvuoden malliin, mutta hiljaista ei nytkään halleissa ollut. Luukut, levikkeet ja spoilerit on naputeltu käsin alumiinista! MITSUKERHON OSASTOLLA oli näytillä Ari Liuksen ripeäkulkuinen Sapporo. 62 04/11. Jenkkien joukosta löytyi useita malleja, joita kotimaan teillä on oikeastikin liikkunut menneinä vuosikymmeninä. Äitienpäivänä kun aivan joka osoitteesta ei niin vain autotapahtumaan lähdetäkään. HALLISTA löytyi myös muutama vanha moottorikelkka. KLASSIKOTLEHDEN omalla osastolla oli esillä viime numeron kannessa komeillut Porsche 914. Aikuisten luentoon keskittymistä helpotti lavan oikealle laidalle pystytetty piirrustuskoulu, jonka vetäjänä toimi Janne Kutja. Tänä vuonna perimmäiselle hallille oli koottu mukava kattaus amerikanautoja. Kaikkiaan tapahtumassa vieraili 12 600 henkilöä, joka on varsinkin päivämäärä huomioon ottaen varsin mukavasti. Esimerkkejä Tom haki niin villieläimistä kuin Leonardo da Vincin mestariteoksista. Juttuvinkkejä, risuja ja ruusuja saatiin viikonlopun aikana oikein mukavasti, mistä suuri kiitos osastolla vierailleille lukijoille! ROADSPORT-KILPURIKSI rakennettu Fiat 127. Etualan Johnson Skee-Horse vuodelta 1966 on varustettu kaksisylinterisellä boksermoottorilla. Monen mielestä mielenkiintoisinta antia oli legendaarisen muotoilija Tom Tjaardan esitelmät, joissa hän kävi läpi uransa aikana tekemiään töitä selittäen juurta jaksaen ideoiden syntymekanismeja sekä linjojen piirtämisen perusajatuksia. Teksti: Kari Mattila Kuvat: Klassikot-työryhmä Lahti, 7.-8.5. C VÄHÄLÄN ANTTI viimeistelee pari numeroa sitten tämän lehden sivuilla komeillutta 20M Fordia. lassic Motorshown linja kaluston ja muun oheissälän suhteen on pysynyt samana, mutta vuosittain vaihtuvalla teemanäyttelyllä pyritään saamaan aikaiseksi tervetullutta vaihtelua uskollisille kävijöille
AINA jenkkejä ei tarvinnut rakennella itse. Neliovisen vauhtimallin pellin alta löytyy yli 200-hevosvoimainen kutoskone. 04/11 63. Alkuperäisenä varmasti halutuin, mutta olisi nostalgista nähdä joskus joku vanha rakennelmakin vaikka se ET-elokuvateeman mukaan väsäilty. BELARUSKERHO on saanut uuden huoltoauton pari vuotta sitten. Esimerkiksi Dodgelta sai tehtaan piristämän avolavan, joka myös liikkui ripeästi. Kuvan auto on muuten rekisteröity Suomeen uutena. HIENO BMW M535i vuodelta 1985. Tällainen taisi komeilla aikanaan pienoismallina monen junnun kirjahyllyllä. MUOTOILULEGENDA Tom Tjaarda kertoi linjojen piirtämisen perusasioista sillä välin kun pikkuväki teki jo käytännön harjoituksia Janne Kutjan vetämässä piirrustuskoulussa. HARVAN auton muotoilu on niin onnistunutta kuin tässä kaunislinjaisessa BMW:ssä. FORD XL ´67 varustettuna 345-hevosvoimaisella 428-moottorilla. Näitä tuli maahan neljä, joista yksi on matkannut Ruotsiin ja toinen päätynyt maakuoppaan. Hienon kokonaisuuden kruunaa se, että peli on aito Suomi-auto. Huomaa alla olevat erikoisvanteet. ENSIMMÄISEN lähdön Ford Mustang oli suosittu rakenteluaihio aikanaan myös meillä, ja niitä näkyikin 70- ja 80-luvuilla alan tapahtumissa. Pirteän värinen UAZ on vuosimallia ´86 ja luonnollisesti puolustusvoimien vanha peli. MAAHANTUOJAN tehdaspalikoilla aikanaan rakentama Mirafiori, jolla Jokke Kallio päästeli joskus 80-luvun alkupuolella
KAKSI valkoista ja ripeää Fordia turbolla ja ilman. ISON kissan liittäminen GTI-autojen sarjaan aiheutti aikanaan hämmennystä. NÄYTTELYN ehdottomia kohokohtia oli kauan kadoksissa olleen Cooper S:n esittely. Yhtä kaikki, itse autoa lisäkirjaimet eivät pahentaneet. PLYMOUTH Duster vuosimallia ´72, tekniikkana perinteiseen tapaan kutonen ja automaatti. KUVANKAUNIS ja rakkaudella entisöity Skoda valmistui juuri ennen näyttelyä. Tästä yksilöstä lisää hieman myöhemmin. ´58 Fiat 500, valmistumaisillaan oleva ihan aito ralliauto, sillä kuvan yksilöllä on ajettu aikanaan Jyväskylän Suurajot. 64 04/11. Muitakin tunnettuja nimiä on nähty ratin takana, kuten Rauno Aaltonen, Jorma Lusenius ja Paddy Hopkins. Tämä yksilö on juuri se auto, jolla Timo Mäkinen voitti Suurajot vuonna 1965. Aito tehtaan kilpuri oli näytillä ensimmäistä kertaa sitten viimeisen kilpailunsa vuonna 1972! MAAILMANMESTARI Timo Salonen muisteli uransa ensimmäisiä kilpailuja, joita mies tahkosi vastaavalla Datsun 1600SSS -kilpurilla, jollaisen oli näyttelyyn tuonut Datsun Private Rally Team Oulusta
RENAULT 4 kavereiden kesken Tippa-Rellu viettää tänä vuonna 50-vuotispäiviään. CHEVROLET Corvair Greenbrier ´64. Ensimmäinen vasemmalta on Pellonpään Antin Impulse, seuraavana Njödin Arin 117 Coupe XC ´75 ja sitten pari Bellettiä, yksi GT ja yksi neliovinen. 04/11 65. Sen kunniaksi kerhon osastolle oli kerätty edustava lajitelma mallin variaatioista. Renault Rodeo (oik.) oli eri muodoissaan tuotannossa vuodet 1970-87. ISUZU-KERHON osastolla oli esillä perin erikoista kalustoa. Volkswagen-bussin henkeen toteutettu, taakse asennetulla ilmajäähdytteisellä moottorilla varustettu monikäyttöauto. TAPIOLAN osastolla muistuteltiin vakuutusten tärkeydestä kärventyneen Saab ysisatasen voimin. PERUSJENKKIEN ohella hallista löytyi myös muskeliautoja. PARI Inkkaria pitää seuraa vihreälle Harleylle. VINTAGE Fashion Boutiquen osastolla oli ´52 Vespan lisäksi menneiden vuosikymmenten muotia
PIETILÄN Markun Giulia Sprint GT säväyttää pirteällä värillään. MERKINANTOLIPUN kanssa sävy-sävyyn maalattu Escort starttaa näytöspätkälle. PARKKIALUEEN laidalta olisi voinut ostaa itselleen vaikkapa kuvan Saab 96:n. Rallialusta taipuu vai pitäisikö sanoa kallistuu kyllä asfaltillekin. RADAN keskivaiheilla oleva portti näytti pelottavan kapealta, mutta osaava kuski mahtuu siitä läpi vaikka poikittain. TODELLA siisti Renault 15. 12-Rellun pohjalle toteutettu luiskaperä on aina ollut harvinainen näky maassamme, samoin kuin sen hieman tyyriimpi sisarmalli 17. Hienosti irtosi viivalta! VANHAT formulat ovat mitä mainioimman näköisiä, ja ensimmäistä kertaa tämän tapahtuman yhteydessä niillä myös ajettiin. 66 04/11. CITROEN GS ei lukeudu merkin suosituimpiin malleihin hieno ja persoonallinen kulkine siitä huolimatta. HAMINALAISEN Pekka Perin Renault Goelette ´63 on muutettu matkailuautoksi jo vuonna 1977. Mitenkähän on, saisiko tämäntyyppistä laitetta museorekisteriin? KAKSITAHTISTA kilpamoottoritekniikkaa näytösajossa edusti kipakasti pärisevä DKW F12
Ensimmäiset 124-korisetkin ovat jo ilmaantuneet harrastekentälle, niin meillä kuin muuallakin. LAHDEN tapahtuma näyttää vetävän puoleensa vanhojen käyttöautojen harrastajia, mikä on pelkästään hyvä asia. Tämä siis kolme vuotta sitten. TÄHTIPERÄ-CORTINA oli kova peli aikoinaan, ja yhä edelleen katsojan pulssi kohoaa kun sellaisella vedetään kaiteiden välissä kaasu pohjassa. 04/11 67. FIAT 600 Abarth on aina yhtä näyttävä laite, vaikka niihin tapaa törmätä useamman kerran kesän mittaan. Nyt näitä näkyi useita, ja Mersut myös keräsivät runsaasti katselijoita ympärilleen. Onneksi jokunen yksilö on sentään säilynyt alkuperäisessä asussaan. Ja onhan tuo kertakaikkisen härski laite, katsoi sitä sitten mistä kulmasta tahansa. KOSKA Citikan alkuperäinen cabriolet on nykyisin painonsa kultaa, voi sellaisen toteuttaa perusmallista itsekin. JOTAIN ainutlaatuista näissä vanhoissa Mineissä on ainakin ne jaksavat innostaa vuosikymmenestä toiseen. KUN valitsimme ensimmäisen Klassikot-lehden kansikuva-autoksi 123-korisen Mercedeksen, meitä evästettiin monelta eri taholta ettei kyseinen korimalli ole klassikko, eikä siitä sellaista koskaan tule. Tässä erittäin tasokas toteutus lipumassa harrasteparkkiin. Tippa-Relluja ja takamoottoriSkodia kun ei enää hirveästi liikenteessäkään vilise. NELIVETOISIA Fiat Pandoja ei ymmärrettävästi juurikaan näe, eikä muuten näe 127-mallin viimeisiä versioitakaan. TAKAVETOISET GT-Corollat ovat haluttuja, mutta etuvetoiset urheilumallit eivät niinkään
Tuulinen ja sunnuntaina paikoin epävakainen sääkään ei kävijöitä pelottanut, sillä lauantaina ylitettiin 4 000 lipun lunastaneen lukemat ja sunnuntainakin vielä runsas puolet siitä. 120 euroon olisi lähtenyt tämä kätevän kokoinen sikkikone, jonka mukana tuli kiitettävästi myös koneessa tarvittavia rullia. Kun rompemyyjät valloittivat radan keskialueen tavaroillaan, saatiin itse rata Klassikot-lehden harrasteajoneuvoparkisi. Ranskalaisautojen harrastajat olivat sopineet kokoontumisensa alueelle lauantaiksi, joten ranskiksia saatiin ihmeteltäväksi pitkät rivit. Klassikkoparkin suosio yllättikin kaikki, sillä viikonlopun mittaan vaihtuvassa näyttelyssä nähtiin useita satoja harrasteautoja, ja monet vertasivatkin paikan mahdollisuuksia jopa Forssan Pick-Nickkiin. Laitteella on joskus yritetty vähän liikoja ja se on katkennut, mutta korjaushitsaus vaikutti uskottavalta. ROMPPARIN komein iskuporakone oli tämä Atlas-Copcon kakstahtipärisijä, joka on varmasti ollut ainakin hennommalle porarille raskas käsiteltävä. 68 04/11. Uusi pitopaikka löytyi onneksi runsaan kivenheiton päästä. L ahden Jokimaan ravikeskuksessa liikennejärjestelytkin pelasivat massatapahtuman edellyttämään malliin. Jokimaan rompetori Lahti 14.-15.5. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine Legendaarisesta Orimattilan rompetorista tuli viime keväänä historiaa, kun paikka kävi tapahtumalle väistämättä liian pieneksi
Yllättäin Atria on lähtenyt sponsoroimaan tätä hiekkalaatikon kingiä. Näistä yhdistelmistä tyylikkäin oli tämä Westfalian retkeily-Transportteri, jonka perässä killui parin kaljakorin vetoinen Heinemann-kärry. TÄSTÄ 300 euron kasasta pitäisi löytymän tarveaineet 1-2 mikroautoon. VW Polo -ralliauto laatikossaan ja virheetön Derby sen rinnalla, uutta omistajaa vailla kumpainenkin. "TEIN ITSE ja säästin"-toteutus, jossa A-tikkaista on loihdittu näppärä mäkiauto. SORVEISTA hienoin oli tämä myyjän kertoman mukaan satavuotias amerikkalaisvalmisteinen sorvi, josta hintapyyntinä oli 160 euroa. TOISAALLA tässä lehdessä esitellään Bemarin erikoinen M1-superauto, josta tässä isoin ikkunapinnoin varustettu leluversio. Lavalla ostajaa odotteli välikoppa kaarilla ja aluilla, 600 euron hintapyyntö kyljessään. HAASTEELLINEN projekti-Vasama, jonka tankkia koristaa 200 euron hintalapun lisäksi Mikko Alatalon vuonna 1977 julkaiseman Rokkilaulaja-albumin mainostarra. 04/11 69. SEKALAISTEN vinyylisinkkujen laatikosta saattoi hyvinkin löytää harvinaisuuksia. KOKO kesän romppareilta toiselle matkailevat puoliammattilaismyyjät ovat siirtyneet uudehkoihin asuntoautoihin, joiden peräkärryssä kulkee myytävä tavara
KLASSIKKOPARKISSA nähtiin pitkät rivit varsin monipuolista harrastekulkinetta... PEUGEOT 403 Cabriolet ei ole ihan jokapäiväinen näky. Tämän upean yksilön toi ranskisparkkiin Markku Eskelä. ...EIKÄ tiukkoja vuosimallirajauksia tehty kun kyseessä on jo uutena klassikoksi luokiteltavia kuten tämäkin aivan tuore mahtimoottori-Challenger. SUNNUNTAIN ensimmäiset fillarit parkissa olivat Tuutti-Hondan Super Sport, sekä jonkun vuoden uudempi CB 900 Bol d´Or. RANSKISPARKIN Turbo-CX, jonka ahtimesta muistuttava T löytyy niin vanteista kuin nokkapellistäkin. RÄTTISITIKKAAN pohjautuvan Meharin ulkonäkö jakaa mielipiteitä, mutta varmasti hauska kesäauto sekin on. 70 04/11
PARKIN jättiläisiä oli tämä Magirus Deutz militaarikuorkki, jonka kaikki pyörät ovat vetäviä. VARSIN komea ´49-51 Fordit ja Mercuryt mieleentuova Vauxhall Velox, jonka muuten mustanpuhuvaa yleisilmettä piristävät pirteät pyörät sekä tyylikkäät, hmm, huomiovalot. Viiden tonnin hintaan myytävänä ollutta järkälettä liikuttaa ilmajäähdytteinen veekasi. ALKUPERÄISTEN autojen ohella ihmetystä herättivät pitkälle jatkojalostetut amerikanihmeet. SUNNUNTAIN Klassikotparkissa ensimmäisinä olivat nämä vihreät vauhtihirmut Suomi-kilvin. MYYTÄVÄNÄ oli myös tämä 30 vuotta saman perheen käyttöautona palvellut Fiat 126. Pyyntinä pienokaisella oli 2200 euroa. 04/11 71
Tässä Historicluokassa kisaavan Heimer Kastrénin Mercedes-Benz 450 SLC ´75. Kokkola, 28.29.5. NÄINKIN pieni otos alueelta antaa hyvän kuvan tapahtuman luonteesta: Rättäri ja Rolls mahtuvat hyvin samaan tapahtumaan. Rollsin takaa pilkistää Klassikot 1/2011 kansikuva-Volvo. Reilua meininkiä Teksti: Kari Mattila, kuvat: Mico Wikström JOHTOTÄHTI ei ole ymmärrettävistä syistä se kaikkein yleisin ralliauton aihio. Keski-Pohjanmaan automobiilikerhon järjestämä näyttely oli avoin kaikille yli 25-vuotiaille harrastepeleille, ja paikalla nähtiinkin lähes kaikkea mahdollista 30-luvun loistoautoista Historic-kilpureihin ja mopedeista traktoreihin. Yleisön ja 145 ajoneuvon lisäksi alueelle mahtui romppari ja huutokauppa. KAKSI maasturi-ikonia: maastoväreihin maalattu Jeep CJ-5 ja sen takana häämöttävä perus-siniharmaa Land-Rover. ´56 Piikkinokka-Mosse on seissyt parikymmentä vuotta Ähtärin automuseossa, josta Alpo Finnilä osti sen itselleen vuonna 2002. 72 04/11
ALKUPERÄISKUNTOISEN oloinen välikoppaEscort muistutti siitä, että nämä vehkeet olivat joskus ihan tavallisia käyttöautoja. PARI komeaa kuormuria ajalta, jolloin niistäkin saattoi kertoa merkin ja mallin ensivilkaisulla. Tästä yksilöstä oli juttu viime vuoden viimeisessä numerossa. PIERCE-ARROW tuli tunnetuksi arvokkaista luksusautoistaan, tämän upeasti väritetyn yksilön vuosimalli on 1932. VELI-MATTI Litmanen ihastelee upean autonsa konehuonetta. Miehet vasemmalta lukien: Veli-Matti Litmanen, Pertti Kähtävä, Jani Nikula, Marko Hautaniemi, Jami Määttälä, Heikki Kujala, Juhamatti Nadasi ja Alpo Finnilä. 04/11 73. ARI-JUKKA Luomarannan hieno BMW 3.0 CSi ´75. Auto on Mazda 1300 ja vuosimalli 1971. RYHMÄKUVASSA osa tapahtuman järjestäneen kerhon aktiiviporukkaa. JARKKO Härmälän juuri hankkima valkoinen ´62 Impala ja sen takana Mårten Backfältin omistama Plymouth Barracuda vuodelta 1966
Millintarkkoja yksityiskohtia tärkeämmäksi seikaksi muodostuukin nyt kokonaisuudesta saatava oikeanlainen mielikuva. Mainostarrat on toteutettu jälleen itse piirretyin ja tulostetuin siirtokuvin, mutta valkoi- sissa teksteissä turvauduin Letrasetin hangattaviin irtokirjaimiin. Tuon kuvan perusteella piirsin verhojen kukkakuvioinnin uudelleen ja pyysin Kottenilta mielipiteen kuosin rekonstruoinnista. Koston sisätiloista ei tosiaan kovin montaa kuvaa löytynyt, joten iso osa detaljeista pohjautuu pelkkään perimätietoon. Riittävän kuvamateriaalin puuttuessa on keskitytty luomaan sitä oikeaa mielikuvaa ja illuusiota toki niin monen oikeanlaisen yksityiskohdan kera kuin mahdollista. Illuusio Legendaarisesta autosta rakennettu pienoismalli on hauska esine, varsinkin mikäli esikuvaa ei ole enää olemassa ainakaan samassa ilmiasussa. Haasteeksi muodostui oikeastaan hiukan kehnolaatuisen kuvamateriaalin tutkiminen ja tulkinta. Esikuvassa nämä oli toteutettu vanhoista verhoista ja onnekseni satuin löytämään niistä yhden välttävän valokuvan. Sääntömääräisten turvalaitteiden ohella sisustan mielenkiintoisin kohde mallailuteknisesti on ovipahvit. Hyväksyvän kannan saatuani tulostin kuvion siirtokuvakalvolle, joka oli kiinnitetty maalattuun muovilevyyn. Jälleen omistajaa haastattelemalla loksahti moni pala paikoilleen. Myös sisustan alumiini panelointi on valmis. 04/11 75. Johtuen hurjasti kevennetystä ja muutenkin muokatusta esikuvasta, vaati myös malli paljon muutoksia osakseen. Kosto on ollut kiinnostava kuvauskohde jo ensimmäisistä kiihdytys metreistä lähtien, joten ulkokuoresta löytyi hyvin kuvamateriaalia. SUURIN osa teksteistä on siirtokirjaimia, mutta esikuvan mukaisesti DRIVER "POM MEN" tekstit ja tarrat on sijoiteltu referenssikuvien perusteella oikeille kohdilleen. VALMIS alusta sisustoineen odottelee enää koria suojakseen. PAKOLLISIIN varusteisiin kuului sam muttimen lisäksi toinen istuin, joka on muovinen kahvilamalli. RENKAAT vanteineen ovat monen pienen osan summa. osakokoelmista, kiitos hyvin sosiaalisen mallailuyhteisön. Lopputuloksena syntyy kuvamateriaalin ja muistikuvien pohjalta illuusio oikeasta autosta, joka ikään kuin niputtaa yhteen sekä verbaalisen faktan että kaiken kuvista saatavan kaksiulotteisen tiedon. HITLERIN KOSTO kiihdytysauto esiteltiin nume rossa 03/2011. SIIRTOKIRJAIMIEN toimi vuutta piti testata ennen lopullista THE REVENGE tekstin ladontaa. SISUSTA vielä vaiheessa, muovitangosta väännellyt turvakaaret jo kutakuinkin paikoillaan. ETUPEITON sokat on väännelty rautalangan pätkistä. PERÄN lopullinen korkeus vielä hakusessa tässä sovitusvaiheessa. VYÖT on jo pultattu muo vimutterein paikoilleen. Ulkoisen olemuksen osalta olen pyrkinyt lisäämään kaikki detaljit, mitä tietooni olen vain saanut. Eniten rakentelua koki sisusta, jossa ei ihan hirveästi ole Kuplavolkkaria jäljellä. Silmiinpistävimpinä ovat luonnollisesti mainokset ja tekstit auton mattavihreässä pinnassa. Ulkopuolelta kuvia sen sijaan löytyi melko hyvin, sen verran kiinnostava kuvauskohde on auto ollut jo ensimmäisistä kiihdytysmetreistä lähtien. Konehuoneen osaksi koitui sisustan kanssa sama kohtalo
Vanha, 50luvun tyylikästä henkeä huokunut DBsarja kuopattiin uuden, William Townsin piirtämän DBS:n tieltä. Jos suvussa on ollut rahaa jo vuosisadat, ei mikään näistä oikein sovi käyttöautoksi. Vuonna 1967 auto tuli myyntiin vanhasta DB6:sta periytyneellä kuu toskoneella, mutta kun Madek Tarekin suunnittelema V8kone saatiin viimein valmiiksi, esitteli Newport Pagnellissa vielä tuolloin sijainnut tehdas DBS V8:n. Liki sadan vuoden aikana ei Aston Martineita ole tehty kuin reilut 20 000 kappaletta. Tuulennopea aristokraatti Aston Martin V8 syntyi 1960lu vun loppupuolella. Newport Pagnellista kuuluu ukkosen jylyä... Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen A ston Martin kuuluu aivan eri luokkaan kuin muut luksus autovalmistajat. 70luvun alusta aina tuotantonsa päättymiseen asti Aston Martin V8 koki pieniä uudistumisia koko ajan, mutta perusauto säilyi eleganttina itsenään. Kone huoneessa peuhasi koko ajan vanha tuttu 5,3litrainen V8kone, yhteensä neljällä kannen yläpuolisella nokka akselilla varustettuna. Huonoimmillaankin V8 tuotti kuitenkin muhkean 288 hevosvoiman tehot, parhaimmillaan voimaa samasta moottorista irrotet tiin 80luvun lopun Series 5:n aikaan, jolloin kaasupolkimen alla vikuroi 380 hevosvoimaa. Aston Martin oli tuohon aikaan huikean nopea auto: sataseen kiihdytys sujui 5,9 sekunnis sa 315 hevosvoiman turvin. Kaksi vuotta myöhemmin DBS nimi pudotettiin kokonaan pois, ja nyt pelkkänä V8:na tunnettu coupé sai tunnetumman muotonsa: kiiltävä tuplavalomaski sai väistyä, varsinaiset ajovalot sijaitsivat nyt visuaalisesti "lo kasuojan päässä" ja maski oli selvästi entistä kapeampi. RollsRoyceja ja Bentleytä on valmistettu reilut 135 000 kappaletta, Ferrareitakin melkein 150 000 ja Porschen kohdalla mennään jo lähellä miljoonaa. Teholukemat vaihtelivat hiukan vuosimallista ja markkinaalueiden saastekuristuk sesta riippuen. Toivosen toiveauto Aston Martin V8 Vantage `85 Aston Martin V8 Vantage Porsche on liian kansanomainen, Ferrari liian nousukasmainen ja Lamborghini epäkäytännöllinen. Saatavana oli vuodes ta 1977 myös Vantageversio, jonka vuonna 1986 esitelty kolmas mallisar ja tunnetaan myös nimellä Xpack, ja. Macho merkki Lamborghiniakin sentään on valmistunut vuoden 1963 perustami sensa jälkeen melkein 30 000 kappa letta Audiomistuksen siivittämänä. Olisi varmaan rahvaan omaista puhua facelifteistä, joten teeman mukaisesti puhutaan asiakkai den toiveisiin vastaamisesta. Uutuus nojasi muotokielessään todella vahvasti amerikkalaiseen tyyliin, jota Towns 76 04/11 tunnetusti ihaili, ja herraskaisten DB5 ja DB6mallien jälkeen uutuus näytti siltä, kuin se olisi voinut olla Ford Mustangin uusi korimalli
Alkuperäinen 5,3 litran iskuti lavuus haluttiin kuitenkin säilyttää, vaikka tarjolla olisi nykyään 6,3 tai jopa 7litraisia versioita. ASTONIN tavaramerkki, venttiilikoppaan liimattu koneen kokoajan nimi löytyy myös tämän konepellin alta. PEILIENSÄÄTÖNAPEISSA ei ole mitään muotoilustudion hapatusta, vaan viktoriaanista otetta! Britti-imperiumin vastaisku Takaraivossa tuntuu reilu puoli tusinaa polttavia katseita, kun kävelen mukaluontevin askelin kohti Suurhal lin parkkipaikkaa Lahden Classic Mo tor Shown aikana. Brittiimperiumin vanha loisto näyttää mahtinsa, kun jylisemme ohi parista ranskalaisesta perhepostilaa tikosta hiljaisella maantiellä. Ei tämä peli varmaan ollut reilua näin, mutta hei: vanhassa ja konservatii visessa luokkayhteiskunnassa pitää näyttää oma paikkansa. Harmaa tilaauto jättää todennäköisesti pari tahtia väliin pelkästä säikähdyksestä. Merkkikerhon, AMOC:in Suomen yhteyshenkilönä toimii Harri Asunta, email: aston@klassikot.net. MATKUSTAMO on tolkuttoman ylellinen, mitä vaalea nahka vielä alleviivaa. X-Pack-tehoilla Vantage myös vastaa tuohon haasteeseen. V8 on muuten tyylikäs ja miehekäs, mutta ikäänkuin Townsin työpäivä olisi päättynyt juuri takapuskurin alle. Käyn nistymisen tuntee jokaisella solullaan, eikä massiivisen kasikoneen pauhu jää muiltakaan huomaamatta. Saamme brittiläisen superauton parkkipaikalta väljemmille vesille, ja kun nesteiden lämpöjä indikoivat mittarit ovat nousseet sopiville luke Hihitämme kuin pikkupojat, kun Aston ampuu bensiiniä pakoputkeen joka kerta kaasupoljinta nostaessa. mille, annamme Astonille happea. Kertaan mielessäni Astonin käyn nistysproseduurin: virrat päälle, kaksi painallusta kaasupolkimesta, ja sen jälkeen starttaus. Olen ajanut eri Astoneita aiemminkin, mutta silti tässä on aina oma jännityksensä. Huomaa pakoputkien vienti taka-akselin alapuolelta. 04/11 77. Varsinkin meillä, jotka kiipesimme sinne äsken ja vahingossa. Ne, joilla rahaa on ollut suvussa sen 400 vuotta, voivat käyt täytyä kuten arvolle kuuluu. ASTONILLA SUOMESSA Suomessa on noin kolmisenkymmentä Aston Martinia, joista reilut 20 rekisterissä. Vantagena" tunnetun spesialistin Rikki Cannin toimesta, ja tehot on muutoksilla saatu kasvatettua jopa yli Xpackspesifikaa tion. 1985 autossa on hiljattain rakennettu tekniikka uu delleen Englannissa "Dr. Eteenpäinvievää voimaa on tarjolla valtavasti ja koko ajan. Aston raivoaa ja pauhaa tavalla, joka nostaa ihokarvat pystyyn ja vie vilunväreitä pitkin selkää kun tie kiipeää kapeaan kuiluun Tapanilan jälkeen. Ääni on veekasimaista, mutta ei väljää ja horoa amerikanhölinää, eikä toisaalta ferrarimaista flatplane moottorin kireyttä. Matkamukavuus on Grand Touring -luokkaa. NOPEUSMITTARI näyttää 300 km/h lukemia. tehot olivat tuolloin kasvaneet jo 410 hevosvoimaan. Allamme olevassa vm. Voiman vuoksi ei keppiä tarvitsisi hämmentää vaikka risteyk sissä joutuisi hidastamaankin, mutta puhtaasti fiilistelyn vuoksi niin on tehtävä joka kerta. Käteni hikoilevat, sillä toisessa kämmenessä puristan juuri minulle uskottuja Aston Martin V8 Vantagen avaimia. Kaasua vain jos auto ei lähde heti käyntiin. Manuaa livaihteisto toimii ongelmitta, mutta raskaat, lattiasta saranoidut polkimet tekevät ison GTauton veivaamisesta parkkipaikalla vähän kiusallista. Hihitämme kuin pikkupojat, kun Messilän alamäessä moottorijarrulla Aston ampuu pakoputkeen bensiiniä, joka syttyy tarjoten bassovoittoisen rumpusoolon joka kerta kaasupoljinta nostaessa. Yritän paikata hermoilua heittämällä vitsiä kuvaus keikalle mukaan tarjoutuneen Antin kanssa. Käyntinopeus mittarissa riittää lukemia 7 000 r/min asti, ja oikeasti voimaa tulee koneen päästeessä "nokille" 4 000 kierroksen jälkeen. Se lähtee
046-8782 479 tai kirsi@x-treme.fi. KLASSIKOT-LEHDEN lukijatapaaminen järjestetään heinäkuun 23.-24. Suomalaisen ajoneuvorekisterihistorian ja ajoneuvojen rekisteriinpalauttamisen kannalta huippuarvokas tutkimus on luettavissa yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta www.sahk.fi. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta X-TREME CAR SHOWN TEEMANA VINTAGE Nuorison suosimaan tuningiin kovasti keskittynyt X-treme Car Show tekee tänä vuonna uuden aluevaltauksen. Tänä vuonna kokoonnumme Moottorikahvilaan 23.24. Lisätietoja näyttelystä antaa Kirsi Ojaniemi, puh. Idea on hauska, sillä harva ymmärtää edes tällaisen erikoisautoentisöinnin vaatimuksia. SA-HK:n tavoitteena on siirtää tähän asti sähköisiin tietokantoihin asti ehtinyt tieto yhteensä noin 400 000 digitoitua kantakorttia tietoineen tulevaisuudessa yhteiseen valtakunnalliseen tietokantaan. apahtumapaikkana toimii tutusti Sipoon Paippisten kylässä toimiva Moottorikahvila, reilun puolen tunnin ajomatkan päässä vaikkapa Helsingin keskustasta. Kannattaa muistaa että tarjolla on muutakin kuin kahvia ja pullaa, sillä Moottorikahvilan hampurilaiset on todettu lajinsa eliittiin kuuluviksi jo moneen otteeseeen. LISÄVIILENNYSTÄ KUUDEN VOLTIN KALUSTOON Kun lämpimät kesät näyttävät taas saapuneen Suomeen, saattaa vanhin autokalusto kärsiä lämpöhalvauksesta, varsinkin jos ajaminen on kovasti kaupunkipainotteista. Euromääräisesti suurin pudotus on erityiskilpipäätöksellä, joka putosi 1 000 eurosta 900 euroon. Moottorikahvilan lauantaiaamuihin pari kertaa kuussa kuuluva Sportscar Breakfast Club aloittaa päivän klo 10, jatkuen puoleen päivään saakka. Puhaltimen lisäksi tarvitaan asennussarja, joita saa samasta toimipisteestä. Vantaalla toimiva Classic Car Oy on ottanut tuotevalikoimaansa 6 voltin järjestelmään sopivan lisätuulettimen, joka tehostaa jäähdytystä varsinkin hitaasti ajettaessa. Näytteillä on ensimmäistä kertaa Suomessa myös 4050-luvuilla Yhdysvaltain maaperällä liikkunut GM Futurliner -showroombussi. Moottorikahvila palvelee asiakkaitaan klo 18.00 saakka. Näyttely on jaettu teemaosastoihin, joista yksi on tämän vuoden syyskuussa järjestettävässä näyttelyssä Retro ja Vintage. Tehtaan konseptiautojen kanssa maata kiertäneitä busseja valmistettiin nykytiedon mukaan 12 kappaletta, joista suurin osa on tietysti vuosikymmenten saatossa kadonnut. Tuulettimia on saatavana kolmea kokoa: 288, 318 ja 375 mm, ja niiden puhallusteho on 2 2002 900 m3/h. Suomeen saapuva yksilö on kahdeksas valmistunut bussi, ja se saapuu Suomeen keskeneräisenä entisöintiprojektina. heinäkuuta. T SA-HK:N KANTAKORTTITUTKIMUS VALMIS Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi (SA-HK ry) on tehnyt tutkimuksen ja laatinut raportin, jossa yhdistys selvitti vuosien 19221965 väliltä säilyneiden ajoneuvojen kantakorttien määrää, säilytysolosuhteita sekä kuinka suuri osa korteista on digitoitu sähköiseen muotoon. Klassikot-lehden toimittajakunta puolestaan on paikalla klo 14-18 välillä, vaikka ennen tätäkin punapaitaista henkilökuntaa saattaa Moottorikahvilalla vilahdella. Vanhan ajan tyttökuvista tuttuja pin-up-malleja ja silloista ajankuvaa esitellään omalla osastollaan. päivänä. Klassikot-viikonloppu heinäkuussa Viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestetty Klassikotlehden lukijaviikonloppu sai niin hyvän vastaanoton, että tapaamisesta tehtiin jokavuotinen. Hinnanalennukset eivät ole suuria, mutta periaatetasolla kesä- ja talviautojaan rekisteriin ja siitä pois siirtävien mieltä ne lämmittävät kuitenkin. 04/11 79. X-treme Car Show etsii myös Retroosastolle sopivaa autokalustoa näytteille. SBC on ottanut tukevasti paikkansa autotapahtumien joukossa, sillä tämän kesän tapahtuman kävijämäärät ovat pyörineet parhaimmillaan yli 70 auton määrissä. Osastolla on esillä 194060-lukujen harvinaisia vintage-autoja, -muotia ja -tavaroita. Kaikki lehden lukijat ovat tervetulleita äimistelemään toimituksen omaa klassikkokalustoa, kertomaan juttuvinkkejä tai ihan vain viettämään mukavaa kesäpäivää hyvässä seurassa! Koko viikonlopun, aamusta alkaen on paikalla myös viime vuoden tapaamisesta, samoin kuin Classic Motor Show:sta tuttu Vintage Fashion Boutique -muotiputiikki, jolla on tuttuun tapaan tarjolla juuri sinun klassikkoautosi vuodelle sopivia vintagevaatteita. Kun suomalaiset on totutettu aina siihen, että autoilun kustannukset ovat koko ajan inflaatiohississä, näytti TraFi toisenlaisenkin toimintamallin olevan mahdollinen: Sähköisen rekisteröintipalvelun hinta laski 6,70 eurosta tasan 4 euroon, liitteetön rekisteriilmoitus maksaa 11,20 euroa (ennen 12,00 ), sarjakilvet ja ennakkoilmoitetun ajoneuvon kilpi 7,00 euroa (ennen 8,00 ) ja erikseen tilattava kilpi sekä koenumerokilpi 9,00 euroa (ennen 10,50 ). Pelkän puhaltimen hinnat ovat koosta riippuen 125145 euroa, ja niitä voi kysellä numerosta 040-5529 154. TRAFIN TAKSAT LASKIVAT Liikenteen turvallisuusvirasto yllätti autoilijat kesäkuun alussa positiivisesti
Matkan varrella seiskaan tuli lukuisia muutoksia, mutta se pysyi selkeästi tunnistettavissa. Yksi puheiden keskeinen teema oli talkooväki, sillä ilman heidän lukemattomia työtuntejaan ei hanke olisi missään tapauksessa edennyt nykyiseen mittakaavaansa. Ensimmäinen yhteys otettiin Radiolinjan verkossa 27.3. Hän matkasi ensimmäisenä amerikkalaisena avaruuteen vain muutama viikko neuvostoliittolaisten lennon jälkeen. Ensimmäisten vuosien aikana alueella oli museotoiminnan lisäksi myös normaalia liikennettä, ja sen lakattua vuoden 1973 keväällä rataosuutta uhkasi purkutoimet. Tähän mennessä museorautatiellä on tehty noin 400 000 matkaa, ja tänäkin vuonna höyryveturilla kuljetaan aikataulun mukaisesti kesäsunnuntaisin elokuun loppuun saakka, minkä lisäksi puksuttamaan pääsee myös kahtena lauantaina (30.7. · Juri Gagarin on tuttu nimi kaikille, mutta Alan Shepard ei niinkään. Museorautatien aktiiviharrastajat saivat Minkiöstä Jokioisiin kulkevan pätkän säästettyä purkutuomiolta hankkimalla sen itselleen vuonna 1977. Elokuussa 1992 käynnistettiin aiemmin puretun MinkiöHumppila-välin uudelleenrakennus, joka saatiin käyttöön pari vuotta myöhemmin. Plymouth Reliantia. Alus oli Freedom 7 ja päivämäärä 5.5.1961. Tarkemmat aikataulut sekä lippujen hinnat löydät osoitteesta www.jokioistenmuseorautatie.fi. REITIN juhlajunalle avasi kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.. Tapahtumapaikkana oli höyrykansalle tutuksi tullut Minkiön asema, jonne kerääntyi joitakin satoja vieraita nauttimaan kauniista kesäpäivästä ja aidosta vanhan ajan höyryjunatunnelmasta. Uutuuden mallinimi oli yksinkertaisesti 2600 ja siitä putkahti markkinoille useita eri versioita. 80 04/11 okioisten museorautatien kesäkausi avattiin suuren juhlan merkeissä, sillä kesäkuun viidentenä päivänä vietettiin radan 40-vuotissynttäreitä. Vuonna 1981 perheen perusautoksi tarjottiin uutuutena mm. Seuraavana kesänä museojunaliikenne alkoi uudelleen ja samalla alkoi museorautatietoiminta nykymuodossaan. Vakionopeus Kuulumisia klassikkojen maailmasta 50 VUOTTA SITTEN · Alfa Romeo esitteli viimeisen rivikuutosella ja kahdella yläpuolisella nokka-akselilla varustetun mallinsa. ja 17.9.). YKSI tapahtuman päätähdistä oli museoradan ensimmäisen kokoonpanon mukaisesti koottu juhlajuna. 40 vuotta museorautatietä 40 VUOTTA SITTEN · Fiat 127 ilmaantui autokauppoihin. Kiskojen väli on 750 millimetriä, eli puolet nykyisin käytössä olevasta raideleveydestä. · Viimeiset Trabantit rullasivat ItäSaksassa liukuhihnalta liikenteeseen. · Suomen ensimmäinen lottoarvonta suoritettiin 3. Vuonna 1971 museoliikenteen käynnistänyt Jokioisten museorautatie on ainoa Suomessa säilynyt yleiselle henkilö- ja tavaraliikenteelle avoin kapearaiteinen rautatie. Ennen juhlajunan ensimmäistä lähtöä yleisö sai nauttia elävästä musiikista, jonka jälkeen kuultiin radan historiaa ja nykytilaa käsitteleviä juhlapuheita. Forssan ja Jokioisten väli purettiinkin 1974 ja vuotta myöhemmin nosteltiin kiskot Minkiön ja Jokioisten väliltä. Tällä hetkellä kiskoja riittää noin 14 kilometrin matkusteluun. Kätevä pikkuauto oli erittäin suosittu ja sitä valmistettiin aina vuoteen 1987 saakka. tammikuuta. Forssan liepeillä sijaitsevalla museorautatiellä on puksuteltu kapearaiteisella rautatiellä jo neljän vuosikymmenen ajan. 30 VUOTTA SITTEN · Jenkeissä järkeistettiin käyttöautoja kiivaaseen tahtiin. · Kike Elomaa vei isänmaatamme maailmankartalle voittamalla naisten kehonrakennuksen MM-tittelin Kaliforniassa. J 20 VUOTTA SITTEN · Kun muu maailma vielä puhui kohisevassa NMT-verkossa, meillä pirauteltiin jo nykyaikaisia GSMpuheluita
Näyttävät kilpamotskarit, nimekkäät ajajat ja paikoin varsin kipakka äänimaailma yhdistettynä risiiniöljyn tuoksuun houkutteli moottoripyöräilyn ystäviä aina Italiaa myöten. Sieltä paikallisen Jarno Saarinen -fanikerhon jäseniä kävi moikkaamassa idolinsa velipoikaa, joka osallistui ajoihin ´71 Yamahalla. Kolmen eri ikäkauden lähdöissä ajettiin kussakin seitsemän kierrosta ja viimeisenä starttasi kuuma lähtö, jossa kahvaa käänsi aikansa nimekkäimpiä kilpakuljettajia. Isännän selkeänä tavoitteena on tehdä Lahdesta Suomen moottoripyöräilyn pääkaupunki ja on helppo uskoa että näin käy, kun on seurannut mitä kaveri on saanut tähän mennessä aikaan. YKSI ensimmäisen lähdön vanhimmista kilpakoneista oli Simo Niemisen ´40 Moto Guzzi Condore. ´81 500 RG Suzukilla mutkaan taittaa Teuvo "Tepi" Länsivuori. 82 04/11. Sekaisin ajoivat niin kaikenkokoiset 2- ja 4-tahtiset, kuin 1- ja monipyttyiset, joten motskarilauman ohittaessa meteli oli vähintäänkin moniääninen. Mukkulan TT-ajot Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine Lahti, 5.6. Tapahtuman yhteydessä moni tutustui juuri avanneeseen moot- toripyörämuseoon, josta vetäjänsä Riku Roudon johdolla on tuloillaan moottoriväen tapahtumakeskus jo ensimmäiselle kesälle on museon kulmille sovittu yli 70 kokoontumisajoa tai moottoriväen harrastetapahtumaa. Vanhimpien lähdössä kilpakoneita oli 30-luvun puolivälistä vuoteen 1969 ja 70-lukuisille oli kaksi eri luokkaa. Salpausselän Moottorikerho yhdessä Niemen satamaan avanneen Suomen Moottoripyörämuseon kanssa toteuttivat vuosina 1972 ja 1973 ajettujen Mukkulan TT-ajojen muisteloajot. P itkän matkaa toistasataa vanhaa kilpapyörää tai vanhojen kilpapyörien hengessä rakennettua replikaa kaasutteli vanhaa rataa näytösluonteisesti mutta vauhdilla
Kerrassaan upeaa entisöimättömyyttä! JUSSI Valaskarin nihkeästi käymään lähtenyt ´62 Aermacchi 350 keräsi herättyään varikolla ihailijoita. JUSSI Veijalaisen 50-kuutioinen ´72 Minarelli kiekuu lähemmäs 16 000 kierrosta minuutissa. KUUMAN lähdön harvinaisuus, "Kone-Olli" Lehtisen ´80 MBA 250. RADALLA Hannu Kilpisen ´73 Triumph kulkee Castrolin öljyillä ja Lucasin sähköillä, varikolla työntäen. MOTSKARIMUSEONSA avannut Riku Routo touhuaa tosissaan Lahdesta Suomen moottoripyöräilyn pääkaupunkia. KOLMOSLÄHDÖN (1976-1981) seassa ajoivat kaikki 5 sivuvaunupyörää, joistä tässä Mikko Hyvärisen kuskaama FinnHonda 750. UPEASTI patinoitunut ´59 Ducati 125 Formula 3. Kyydissä roikkuu Kaisa Hyvärinen. 04/11 83. Ruotsin kautta Suomeen tulleella pyörällä ajettiin aikanaan Eläintarhanajoissakin
Oliko luvassa kenties Pariisin aamuruuhkan kaltainen kaaos. Hänen kanssaan jutustellessa kävi ilmi, että tallista löytyy myös muutama mielenkiintoinen ihan oikean kokoinen Sitikka. Osin näitä seikkoja luonnollisesti selittää maan moninkertainen asukasluku pieneen Suomeen verrattuna. Mallien määrä oli aivan ällistyttävä, ja myös tekninen taso oli ilahduttavan korkealla. Kysymyksiä herää sitäkin enemmän. 84 04/11 Pienehköstä kielimuurista huolimatta homma toimi myös Ranskanmaalla hienosti. Merkillepantavaa oli erityisesti ralliautojen laajamittainen harrastaminen, mutta todellisen hämmästyksen aiheutti raskaan kaluston repertuaari ja harrastamisen kova taso. 2500 pikkupatonkia Tapahtumahallin eräässä nurkassa oli käynnissä varsinainen yhden miehen show. Itse tapahtuma sen sijaan oli varsin positiivinen kokemus. Enää jäi siis jännitettäväksi, miten homma paikan päällä toimisi. Lähes käsin kosketeltava tunnelma on onnistuttu luomaan varsin vähällä rekvisiitalla. Mitä nyt taksi ei suostunut lähtemään keikalle, koska matka. MAUKKAILLA sävyillä toteutettu latolöytö oli yksi näyttelyn monista dioraamoista. Patongin purentaa Missä tahansa harrastuksessa tulla ennen pitkää eteen tilanne, jolloin kotimaan kuviot on käyty läpi moneen otteeseen. Matkan päämääränä oli pikkukaupunki Moirans, jossa järjestettiin pääsiäisenä autopienoismallitapahtuma. Citroënin pienoismalleja jo 25 vuotta keräillyt Eric Gonin oli laittanut esille osan kokoelmastaan. Yksi mahdollisuus avartaa enemmän lajin maailmaa on pakata laukut ja nostaa kytkintä tai laskutelineet. Teksti ja kuvat: Eero Kumanto R eilu henkilöautollinen suomalaisia automallareita toimi juuri näin, ja päätti piipahtaa Ranskassa tutustumassa paikalliseen pienoismallikulttuuriin. Ruumaan niitä ei voisi edes kuvitella laittavansa, joten jäljelle jää kuljettaminen käsimatkatavaroissa. Etukäteen oli toki käyty sähköpostivaihtoa tapahtuman puuhamiehen kanssa, joka toivotti suomalaisen retkikunnan lämpimästi tervetulleeksi. Huolellisen pakkaamisen tuloksena mallien kuljetus sujuikin täysin vaurioitta, eikä sisältöä tarvinnut esitellä kuin kerran Geneven kentän turvatarkastuksessa. hotellilta tapahtumapaikalle oli liian lyhyt. Pienoismallien kuljettaminen lentokoneessa lisäsi vielä ihan omanlaisen haasteensa matkan järjestelyihin. Nettifoorumilta olimme käyneet ennakkoon hiukan haistelemassa edellisten vuosien kuvatarjontaa, mutta oikeastaan mitään muuta käsitystä ei tapahtumasta ollut. Työn alla oli ainakin 3-akselinen CX Tissier ja kuvissa pilkotti myös 4-akselinen DS-keulainen lavetti. Maan tavat SANTARMI ja nunna matkalla Saint Tropeziin. Suosittelivat kävelemään sen viitisen kilometriä
Ericin kokoelmista löytyy yli 2500 pikkusitikkaa, kaikki luetteloitu tietoineen puhelinluettelon paksuiseen vihkoseen. Escorttia löytyy vähän joka suuntaan viistolla keulalla. MITSU taittaa niin että penkka pöllyää. Silmä jää pitkäksi ajaksi bongailemaan lukemattomia yksityiskohtia. Mallien määrä oli aivan ällistyttävä, ja myös tekninen taso oli ilahduttavan korkealla. VIERAILIMME tapahtuman puuhamiehen työhuoneella, tässä vain kapea otos miehen mallivarastoista. Tosin suomalaisesta Plastosta ei mies ollut kuullut halaistua sanaakaan. 04/11 85. Tässä uskottava tunnelma on rakennettu vain noin 10 senttiä pitkän 1:43-skaalaisen mallin ympärille. RAUNO Aaltonen kurvaa Monten voittoon 1967. Ranskalaisilta pienoismallipöydiltä löytyi toinen toistaan upeampia rallidioraamoja. SITIKKAMIES henkeen ja vereen. Selän takana oli monin kerroin lisää. KASIRELLU työn alla. Merkillepantavaa oli ralliautojen laajamittainen harrastaminen. PIENI OTOS erään rakentajan ralliautokokoelmasta
Ladan kylkeen kirjoitetussa tekstissä tuumataan, että ruoste ei ole rikos. (Kalevi Hallasuon arkistot). Huomaa kojelaudalla lojuva ruosteinen CD-levy! LEPPÄLÄN Ari vieraili kameroineen Heurekan cruisingissa ja sai muistikortille tallennettua kolme tyylillä ruostunutta (vai ruostutettua) ajopeliä. Tämä 205 Peugeotin karu verhoilu on kuvattu Pariisin tuningnäyttelyssä. Joku näkee vanhassa raadossa mielenkiintoisen ja haastavan projektin, joku taas pitää näkyä kauniina sellaisenaan. Kuva on otettu viime talvena. KALEVI Hallasuon Wartburg-matkoilla (Klassikot 1/09) kohdalle sattui Leonid Brezhnevin kolaroima Rolls Royce. Kauniisti patinoituneita vehkeitä löytyy myös museoista, sillä erittäin harvinaisen yksilön kohdalla kunnostustoimet voisivat tehdä jopa peruuttamatonta vahinkoa museotoiminnan näkökulmasta katsottuna. Leonid Brezhnevin Rolls on taas mainio esimerkki siitä, että edes arvokasta kolariautoa ei kannata korjata jos rattia on pyörittänyt riittävän maineikas henkilö. "KALSEA Kaiserini" Matti Torkko Vähäkyröstä lähetti toimitukseen muutaman paperikuvan Israelissa valmistetusta Kaiser De Luxe ´53 -autostaan. Tämänkin vehkeen arvo saattaisi kokea inflaation, jos joku menisi ja korjaisi kolarissa syntyneet vauriot. PATINOIMINEN ei ole kulttuuirisidonnaista, vaan keinotekoista ruostuttamista ja vanhentamista tapaa myös tuningpiireissä. Fotoalbumi Romua ja ruostetta Yleensä alan lehtien sivuille päätyy kuvia näytelykuntoon puunatuista autoista, mutta yhtä lailla harrastajan silmiä saattavat hivellä kauniisti patinoituneet ja joskus jopa metsän laidalla vuosikausia ruostuneet romut. Leimakonttorin setä saattaa olla eri mieltä. 86 04/11 EI, ei se ruoste pysy poissa edes takuun voimin
Sen verran ryhdikkään ja täydellisen oloinen peli, että sen varmaan saisi kohtuullisella työllä takaisin tien päälle. (Mikko Nurmi) 04/11 87. (Mikko Nurmi) HÄMEENLINNASSA, lähellä Ahveniston moottorirataa bongattu Mosse. Lähetä kuvasi tälle palstalle! Sähköpostilla toimitus@klassikot.fi tai kuoressa Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa VANHA Corona seisoo joutilaana Lahden liepeillä sijaitsevalla maatilalla. Hieno ja nostalgisella tunnelmalla latautunut räpsy. TÄMÄ Pobeda oli suorastaan hätkähdyttävä näky kiiltävien museoautojen joukossa. Kuva on otettu viime syksynä Keuruun torilla järjestetyssä tapahtumassa. VARSIN karusti kohdeltu juustohöylä näyttää edelleen jotenkin puoleensavetävältä. Toisaalta, mukavastihan tuo komistaa pihamaata noinkin. KUN automalli käy todella harvinaiseksi, on jo onni että viimeisiä yksilöitä ei kunnosteta vaan mahdollisimman paljon alkuperäistä materiaalia jätetään tulevien sukupolvien tutkittavaksi. (Kalevi Hallasuon arkistot) MIKKO Nurmi lähetti hiljattain useamman kuvan, joiden joukossa oli myös hänen oma vanha peltoauto-Ladansa
Fiat sopi niille, jotka pitivät avoautoilusta ilman sudittelua. INNOCENTI S SPIDER ´64 8 TARJOUSTA, 2 001 USD EI RIITTÄNYT Connecticutissa tarjolla oli Austin-Healey Spriten kanssa teknisesti yhteneväinen Innocenti Spider. Useiden prototyyppien ja show-autojen ohella hänen kynästään irtosi lukuisia massatuotantoon päässeitä autoja, joista italialaisten osalta korkeimpiin tuotantomääriin taisi nousta Fiat 124 Cabriolet. Koska perheellä on aina ollut myös muita autoja, tällä ei ole koskaan ajettu lumella tai edes sateella, vakuutteli myyjä. Fordin pikkuinen kauppakassi tai Fiatin suosittu avokas eivät kumpainenkaan taida olla niitä joista mies parhaiten tunnetaan, vaan nimi on totutusti liitetty mieluiten amerikanFordin V8-voimalla räyhäävään italianihme De Tomaso Panteraan. 88 QVALE MANGUSTA ´01 LÄHTÖHINTA 21 800 USD, EI TARJOUKSIA Alle 300 valmistetun yksilön Qvale on autona harvinaisuus, mutta tekniikaltaan tuttua Fordia. Hiukan tuunattuun yksilöön oli vaihdettu virimoottori, aluvanteet ja kromiosat oli maalattu korin väriin. 04/11. Tuotantomäärällään Fiatista ohi meni yhtä lailla Tjaardan luonnoskynästä lähtenyt Ford Fiesta. Nyt tarpeettomaksi jäänyt auto sai etsiä uuden kodin 7 000 dollarin lähtöhinnalla ja myyjä lupasi auttaa rahtauksessa, jos ostaja löytyisi kauempaa. ASTON MARTIN LAGONDA ´82 10 TARJOUSTA, 22 075 USD EI RIITTÄNYT Californiassa kaupan oli vain 6 000 mailia ajettu, superhyvä Lagonda jossa ihan kaikki oli kunnossa. Lahdessa urastaan luennoinut Tjaarda kertoikin tuntevan olleensa etuoikeutettu päästessään vastavalmistuneena opiskelijana työskentelemään Italiaan, Pininfarinan ja Ghian kaltaisiin verstaisiin. Tonnin lähtöhinnasta ei noustu tavoiteltuun 3 500 USDn hintaan, jolla auton olisi saanut ostaa myös kesken huutokaupan. DETOMASO PANTERA GTS ´73 FIAT 124 SPIDER 2000 ´82 22 TARJOUSTA, 30 100 USD EI RIITTÄNYT Arizonassa toimiva Brighton Motorsports on erikoistunut vanhojen superautojen entisöintiin ja kaupitteluun ja listattuna heillä oli vain 31 000 mailia ajettu, ja siitä huolimatta nippeleiksi purettu ja uutta autoa vastaavaan kuntoon entisöity Pantera. 31 000 mailia ajettu kummajainen ei kiinnostanut huutajia. VW KARMANN GHIA TYP 34 ´68 6 TARJOUSTA, 3 300 GBP EI RIITTÄNYT Englannissa kaupan oli Karmann Ghian vähiten tunnettu tyyppi 34. Auto oli vähäisestä ajomäärästään huolimatta päässyt heikkoon kuntoon ja myyjä kertoikin, että ainakin lattiat ja helmapellit olisi syytä laittaa uusiksi. Varusteina Panterassa olivat sähkölasit ja jäätävä ilmastointi. Puskureiden lisäksi moottori oli autosta irti mutta tallella. Kaikki mahdolliset työvaiheet oli kuvattu ja dokumentoitu ja liike uskalsi tarjota autolle myös kirjallisen takuun. Verkot vesillä Nettihuutokauppojen jyvät ja akanat Tjaardan kynästä L ahden Classic Motorshowssa vierailleen automuotoilijalegenda Tom Tjaardan nimeä harva osaa yhdistää niin moneen eri autoon kuin mies on uransa varrella tullut piirtäneeksi. Viimeisen 20 vuoden aikana autoon on tullut vain 7 000 mailia ja viime vuosina sitä on vain liikuteltu ettei jumiutuisi. Lähetys olisi onnistunut kaikkialle, mutta toivehintaan tämä luomus ei noussut. Tonnin lähtöhinnasta noustiin reippain askelin, mutta hintavarausta ei ylitetty ja myymättä jäi. 7 TARJOUSTA, VOITTANUT 8 199 USD Chicagossa jouten oli vain 41 000 mailia ajettu, uudesta asti samassa perheessä ollut Fiat 124. Vuonna 1934 syntyneen toisen polven autosuunnittelijan tekeleitä vilisee eBay-nettihuutokaupoissa, joista tässä muutama poiminta lähiaikoina tarjolla olleista. PANTERAN piti oleman optimaalinen superauto amerikkalaisille jotka pärjäisivät tutun tekniikan kanssa. Penkit olivat kadonneet, mutta myyjä arveli Austinin penkkejä löytyvän helposti
Olin Helsingin Kalliossa liikkeellä, kun kadunkulmassa huomasin huippuhienon vihreän Fiat 500:sen. Kun kuitenkin, ehkä vuoden ajon jälkeen, etuistuimien kiskot putosivat lattiasta läpi ja istuimet piti tukea puuparruilla, päätin että koko auto käydään läpi. Se ajautui Antilta eteenpäin ja surukseni kuulin, että auto päätyi sorakuoppaleluksi ja on nyt ilmeisesti tuhottu kokonaan. Onneksi kerhoksi kuitenkin sitten muodostui Gruppo Fiat Finlandia, sillä vuonna 1980 Suomen rekisterissä oli muistaakseni vain 37 Fiat 500:sta ja Postipankki oli kai rekisteröinyt itselleen nimen Kultapossukerho. Halpa ylläpitää, hyvä ajettavuus ja yksinkertainen tekniikka. Hieman jännitti, tuleeko kissa silmille kun avaan oven, mutta onneksi se otti ritolat ennen kuin olin löytänyt maasta kiviä jolla olisin heittänyt sitä persuksiin. Lefan toimesta kunnostettu yksilö päätyi soramonttu leluksi. Avustajamme Leif Rehnin kolmen vuosikymmenen takainen innostus Fiatin pikkuautoista jätti osaltaan jälkensä harrastekenttään, vaikka suurimman intoilun kohde kulkeutuikin soramonttuleluksi. kein rankalla kädellä tai tarkemmin, rankalla tassulla. Otin yhteyttä Kauno Jylhään, joka pyöritti peltikorjaamoa ja automaalaamoa. Tosin talviautoksi sitä ei ainakaan lämmön puolesta voinut kehua, mutta muut ominaisuudet olivat kohdallaan. Vaihdelaatikko taisi jäädä koskemattomaksi, kun kaikki muut osat purettiin ja kunnostettiin. Käytännössä auto muuttui lähes uudenveroisen näköiseksi. Jokin kohtalo kai puuttui peliin, sillä kun itsekin olin Viissatasen omistaja, Jukka otti minuun yhteyttä ja siitä sai alkunsa ankara pohdiskelu miten onnistuisimme perustamaan Fiat 500 -kerhon Suomeen. Ovi saatiin kuitenkin kiillottamalla kuntoon ja sen jälkeen alkoi kolmisen vuotta kestänyt yhteinen taival tällä uskollisella palvelijalla, joka ei koskaan jättänyt tielle. Teksti: Leif Rehn Onneksi kerhomme nimeksi tuli Gruppo Fiat Finlandia, sillä pelkälle Fiat 500 -kerholle tuskin olisi jäseniä riittänyt pariakymmentä enempää. Viimeksi kuulin autosta Antti Pohjolan-Pirhoselta, joka kertoi olleensa myöhemmin auton omistaja. Eipä siihen aikaan muuta osannut vaatiakaan. Seuraava autoni tulisi ehdottomasti olemaan Fiat 500, ja niinhän siinä kävikin nopeammin kuin osasin kuvitellakaan. Kolumni Pikkuautoilua E n ole koskaan tunnustautunut minkäänlaiseksi mainonnan uhriksi, en nyt sen enempää kuin 1970-luvulla. Vantaalla nykyään toimiva moottoripyöräkorjaamo tosin mokasi koneremontin yhteydessä jossain kohtaa: kone kyllä toimi, mutta piti pahempaa kalisevaa ääntä kuin ennen remonttia tai mitä 126:seni oli pitänyt. Innostuksissani otin rekisterinumeron muistiin, selvitin omistajan, tartuin puhelimeen ja kerroin haluavani ostaa kyseisen auton. Olin ehkä puoli tuntia poissa auton luota, ja palatessani huomasin että kuskin ovea oli naarmutettu oiAINA ei visiäisiäkään ole kaikki osanneet ar vostaa. Oman Viissatasen bongasin ensi kerran liikenteessä naisen ajamana kulkupelinä. Näkemäni vihreä Fiat 500 osoittautui Jukka Seleniuksen omistamaksi yksilöksi. Pihalla pyörinyt kissa oli ilmeisesti tapellut peilikuvaansa vastaan. Ensi alkuun tarkoitus oli perustaa kerho Gruppo Fiat Cinquecento. Seurasi syvä hiljaisuus, jonka päätteeksi kuitenkin sovimme tapaamisesta. Esimerkiksi rättikatto löytyi suoraan Autonovon hyllystä sekä lukuisia pisteosia, jotka olivat yhteisiä 126- ja 500-malleille. Liekö syynä se, että Viissatasta pidettiin yleisenä kun kerran Rooman kadut vilisevät niitä, vai oliko pikkuauto muuten vaan aliarvostettu. 04/11 89. Sellainen ´73-mallinen yksilö löytyikin varsin pian tutulta autokauppiaalta Helsingin Malmilta. Paikallinen liikennekäyttäytyminen oli myös jättänyt jälkensä autoon, joka muistutti hieman rusinaa koska lommoja ja naarmuja oli kiitettävästi ympäri autoa. Tekniikka ja sisusta olivat sen sijaan ihan OK, joten teimme kaupat saman tien. Annoin hänelle vapaat kädet oikaista kaikki lommot, tehdä tarvittavat hitsaustyöt ja maalata auto uudestaan. Ikävää että näin pääsi käymään. Tarkoitukseni ei koskaan ollut entisöidä autoa uudenveroiseen kuntoon vaan ehostaa sitä hieman siistimmäksi ja ajaa sillä käyttöautona. Noin vuotta myöhemmin ostostani tilanne sai kuitenkin melko yllättävän käänteen. Kun kuola valuen pulssi tasaantui, olin jo päätökseni tehnyt. Samalla oli helppo hyödyntää tietämystäni Fiat 126:n osien saatavuudesta. Samana päivänä kun auto valmistui, kävin tuttavani luona juttelemassa siitä. Kun Fiat 126 lanseerattiin Suomen markkinoille, maahantuoja keksi 126 Ratapotin, jonka oli tarkoitus vauhdittaa kyseisen mallin markkinointia. Temppu olikin sitten alkusysäys hyvän 126:n hankkimiselle. Auto oli kaikin puolin hauska omistaa ja ajoltaan pikkuautoksi varsin mainio. Nyt sama kissa oli tullut avonaisesta katosta sisään ja kiersi hädissään ympyrää takahyllyn ja kojetaulun väliä! Vauhti lienee ollut luokkaa 300 kierrosta minuutissa paniikinomaista juoksua. Cinquecento-kerholle tuskin olisi jäseniä riittänyt pariakymmentä enempää. Sovittuna aikana ilmestyin paikalle Espooseen katsomaan autoa. Selvisi että kyseinen ´71-mallinen Fiat 500 oli tuotu muuttoautona Pariisista. Tänään tilanne onkin jo toinen
Nykyisellä omistajalla 24 vuotta. Museoajoneuvotodistus 11.7.2007, h. 27000 , 040123276 7703733, Vaasa hansen MK1 Formula Vee -66 Historic Formula. Museotarkastettu kiittävin arvosanoin. 165000 km, katsastettu tammikuu 2011. 3800 , 0400-373737, 123466 Morris Marina 1800 special -76 aj. 27000 km, täysin alkuperäinen. Valmis kilpailuihin, historia tiedossa. sallatoimi@kolumbus.fi, h. 7800 , 0500-442120, 123472 Espoo MOPO- JA MP-VARAOSIA www.tmi-janikaasalainen.com KÄYTTÖENTISÖINNIT JA HUOLLOT Harraste- ja erikoisautoihin ERIKOISALANA: · Säädöt ja mittaukset tehodynolla · Autronic ja ViPEC moottorinohjauslaitteet · Moottoreiden tasapainotukset · Triumph ja MG varaosat Helalantie 11, 21800 KYRÖ · p. Entisöity huolella, FIA HTP-papereilla. 8000 , 0400-433000, Helsinki 123471 MG TD -53 MR-katsastettu. Rover, MG, Jaguar, Land Rover ja Range Rover Juvan teollisuuskatu 38 B · 02920 Espoo puh. Klassikkomarkkinat Myydään ajoneuvot Osta, myy tai vaihda klassikkosi Buick Super V8 5.28L 2D -54 aj. Nyt 15" Penta aluilla. (09) 855 5617 · fax (09) 853 1331 · karaasi@kolumbus.fi Karaasi.com Puh. 8900 , 0405529601, 123453 Dodge Charger 500 -70 440 CID, kevyesti viritetty. Museokatsastettu viime kesänä, suomen hienoin. Kaikki uusittu. 90-04, h. 56700 Mil., Dynaflow autom. (02) 5332 686 AMAZON DUETT PV 140-SARJA · TIIVISTEET · MOOTTORINOSIA · JARRUOSIA · SISUSTUSOSIA · AKSELINOSIA YM. T:mi Tommy Rönngård · 041-469 9090 · www.tommyronngard.fi Tilaa nettikaupasta: WWW.SPORTTIAUTO.FI araasi K Englantilaisten autojen ylläpitoon erikoistunut yritys. Automaatti, paljon uutta peltiä, juuri maalattu. Vaihto museokatsastettuun moottoripyörään, h. Lisää kuvia löytyy, h. Alla uudet Centerlinet ja uudet kumit. -9/10. Uudelleen rakennettu kilpamoottori, runko nro 003/66 mitattu ja polttomaalattu, jarrut, sähköt, putket, mittarit, kaari, vyöt, jne. 10500 , 040-5696345, Vantaa 123441 Mercedes-Benz 123 -85 aj. Alkuperäiset peltivanteet mukaan., h. (02) 243 2781 www.freetechnics.fi info@freetechnics.fi Jussinpellontie 2 20780 Kaarina 90 04/11. Hyväkuntoinen, 0400-532571, Tarvasjoki 123462 Oldsmobile Delta 88 Royale Diesel -81 Alkuperäinen Suomi-auto kaikin varustein. Vaihdossa harkitaan 5-8 metristä venettä vm. Autolla kilpailtu 1 kip. Museoreksiterissä., 050-4143721, Kainasto 123440 Ford Cortina GT 1500 -77 Museorekisteröity 4/08, punainen kaunotar! Hieno sisältä ja päältä
Tapahtumat järjestää Kuhmon Mobilistit Lisätietoa: www.kuhmonmobilistit.fi erv T etuloa! 04/11 91. 0400 685 235 Kuhmo 15.17.7.2011 Tuupalan koulun kenttä Nurmes 19.21.8.2011 Hyvärilän Matkailu- ja Nuorisokeskus Harrastusajoneuvo- ja Rompemyyntitapahtuma Kuhmon tapahtuman pääteemana Sisu 80 v. www.vanhatkoneet.fi Runsaasti autoja ja rompemyyjiä. kytkin, Renault 18 TS -79 aj. Katsastus OK, hyväkuntoinen erikoisuus! Ehkä vaihto johonkin projektiin, h. Kaikki kuitit sekä kunnostushistoria löytyy dokumentoituna. Opel Kadett C 1200 -78 aj. 1500 , 0440-850902, Kurikka 120341 Yli purettua VOLVO henkilöautoa S80, S&V70, S&V40, 900, 850, 700, 400, 300, 240, 140-sarjat Nyt saatavilla Volvo PV, Duett, Amazon ja 140-sarjaan uusia osia!!!! 400 UUTTA! Porsche 944 -84 Mikäli haluat hyvän Porschen harrasteautoksi tässä on sellainen. Elämäntilanteen muutoksen vuoksi joudun luopumaan hyvästä harrasteautostani. Paljon uutta osaa., h. 6/10, seuraava katsastus 8/11. Nyt puhelin numero korjattu!, h. Autoon löytyy kahdet alkuperäiset alumiinivanteet. 2900 , 0452753375, Seinäjoki 123468 Käytetyt autonosat: moottorit, peltiosat, vaihteistot, sisustusosat ackfältin autohuolto & autopurkaamo 68410 ALAVETELI · www.backfalt.fi Purkaamo: 040-7332 493 · Korjaamo: 06-8648 493 Automyynti: 040 8234 100 RAUTAISTA LUETTAVAA Lehtipisteissä kautta maan! Tosimiesten metalliset pienoismallit! Traktoreita kaikkia kokoja: 1:16, 1:32, 1:43, 1:87 FORDSON Power Major massey ferguson 65 nuffield Universal Four ford Model F KUORTIN TRAKTORI KY · TOIMITUKSET KOKO SUOMEEN · PUH. 4000 , 0440-362427, Kouvola iskunvaimentajat, vesipumppu, kaikki jakopään rullat ja hihnat, raidetangot täydelliset molemmille puolille, jäähdytin, starttimoottori, laturi yms. 152000 km, museoajoneuvo. Penkit on verhoiltu uudelleen. Hyvin toimii. 145000 km, Museorekisterikuntoinen. Autoa on kunnostettu käytön ohessa neljä vuotta. 71000 km, kats. Ei mätä, ei tarvitse hitsailla. Esimerkkinä uusituista osista mm. com, 050-3637906, Siilinjärvi 123473 123437 Skoda 120i -78 aj. Kaikki kalliit korjaukset on tehty. juha.nevalainen@yara. Vaihto mopoon, oltava originaali/MR kunnossa. Hitsaamaton yksilö
Aika hyvässä kunnossa. jykevee@gmail.com, h. Nelosvaihde lopetti yhteistyön kun kytkinvaijeri meni poikki, muuten laatikko toimii ok. Hp 3 600 040-5180101 jan-erik.laine@klassikot.fi Myydään muut Pontiac Tempest/GTO pölykapselit 14", yhdestä puuttuu logo ja muutamassa painaumia. ym., 040-7310876, Alavus BMW R100 RS -79 Hyväkuntoinen, 044-2900920, Ikaalinen 123463 Vespa 180 Super Sport ´67. Ollut ajossa joka päivä ennen putken rikkoutumista. 50 , 040-5393766, Oulu 123434 Seat Malaga -87 Katsastus voimassa 21.9.2011 saakka. korissa ajan patinaa lähinnä ovien alareunoissa. 250 , 0405537298, Kempele 123460 Vespa 125 ´52. 280 , 0504243973, Helsinki Ford Granada 4D vm. Yksi kolmesta 2 ovisesta GXL-sedanista. vuosi 1979, h. Valm. Ikäisekseen hyvässä kunnossa, h. , h. Esittely Klassikot 2/09. erkki.enroth@if.fi, h. Seuraava katsastus 1.7.2012, h. Keskiömerkit puuttuvat. 2300 , 040123467 5684670, Tampere Chevrolet Camaro I gen 14" pölykapselit. vanteita. 20 , 050-3496319, Nurmes Ostetaan Ostetaan Celica 71-74 Mustat sivuverhoilut ja mustat tai vihreät etuistuimet, 0500-331763, Ostetaan Ford Escort2d -78 ovisekä takasivupahvit väriltään ruskeat. Entisöity, museorekisterissä ja kaikki dokumentit alkuperäisiä kilpiä myöten tallessa. jykevee@ gmail.com, h. Leimattuna hinta on eri, h. 92 04/11. Myös myyntiesitteet ja muu kirjallisuus kiinnostaa, 0400-820713, Turku Ostetaan Volvo 200 sarjan nahkaverhoilu ja ilmastointilaite (kompura, kenno, syyläri + muut tykötarpeet). Klassikkomarkkinat Myydään MP:T Osta, myy tai vaihda klassikkosi 600 , 040-3295795, Mikkeli Chrysler 300C Mustakromimaski ja kullanvärinen logo tehtaan paketissa. Mahdollisesti voin ostaa koko auton, 040-5756734, NV 30 -52 Moottori DKW RT 200. Hp 5 600 040-5180101 jan-erik.laine@klassikot.fi Myydään vanteet Fiat 131 Supermirafori Vanhempi malli. 500 , 040-5411795, Mercedes-Benz 180B -59 ajokuntoinen, paperit ok., 050-5172335, Oulu Mercedes-Benz 206 D -72 Pakettiauto 2+6 hlöä, vetokoukku, lohkol., ajokunto, ei rek. Tee tarjous, ei vaihtoa, h. Nyt etsii uutta kotia. 2600 , 0500499510, Ford Prefect 4 Sedan/2210 -58 Projektiauto/varaosa (koko moottori ja vaihdelaatikko). Alkuperäinen suomi-pyörä, historia tiedossa. 73-77, sivulasit. 555 , 0407099406, Vihti Tunturin etulokasuoja -65 Voin lähettääkin., h. 500 , 040-5085326, Hämeenlinna Ford Taunus 2.0 GXL -75 Täydellinen projekti. 135 , 040-5537298, Kempele 123459 Citroen Visa -81 Museoajoneuvo, alkuperäiskuntoinen. Vanteisiin keskiön muovikupit sekä muttereiden mustat muovisuojat. 2kpl., alkuper. 450 , 0400-285314, Volvo 242 -77 Ajokuntoinen, leima vanha. Hiekkapuhallettu ja ylimaalattu kaikin puolin, kuin uudet. Auto ja varaosat Hyvinkäällä, h. Toukokuussa jarruputki halkesi. Moottori täysin kunnostettu, rekisterissä, h. 5Jx13 H1 Fergat. Entisöity ja museorekisterissä
9 -15 Suomen Volvokerhon ja V-Palvelun järjestämä rompetori pihassamme Ylöjärvellä. Verkkokauppa avattu: - Ilmainen myyntipaikka - Buffet www.klassikot.fi www.varastopalvelu.fi Sähköpostitse: Lähetä ilmoituksesi tiedot ja kuva osoitteeseen: ilmoitus@klassikot.fi Näin ilmoitat Klassikko Markkinoilla: Postitse: Käytä alla olevaa ilmoituskuponkia Postita ilmoituksesi osoitteeseen: Klassikot, PL 350, 65101 VAASA IlmoIta IlmaIseksI klassIkko markkInoIlla! Myydään Ostetaan Vaihdetaan Autot Moottoripyörät / Mopot Työkalut Varaosat Muut HUOM! Ilmoitukset, jotka ovat lehden toimituksessa viimeistään 28.7.2011 klo 12.00 julkaistaan 11.8.2011 ilmestyvässä Klassikot -lehdessä. Leikkaa tai kopioi tämä kuponki Postimerkki VIIPalemeDIat oY Pl 350 65101 Vaasa Nimi: Puhelinnumero: Osoite: Postinumero ja paikkakunta: Klassikot pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta ilmoitusta. Emme myöskään vastaa virheistä ilmoituksissa. © Viipalekustannus Oy 04/11 93. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. Puhelin: 040 047 2321 Sähköposti: jouni.jokinen@varastopalvelu.fi UUTTA! Nyt myös viritysosia B18/20 sekä B19 - B230 -moottoreihin. Klassikot tilaajapalvelu: 03-2251948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@klassikot.fi Avoinna: Arkisin 8-17 Kokkola (06) 830 2334 Vaasa (06) 317 6033 Närpiö (06) 2242185 kerro myös meille. WWW.STORENVARI.FI ROMPETORI 21.5.2011 klo. Kun muutat, MAALEJA SAATAVANA! VIELÄ PERINTEISIÄ Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille V-Palvelu Pirkanmaan Varastopalvelu Ky Sorvajärventie 416 · 34110 Lakiala Pirkanmaan V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. Lehdessä julkaistua materiaalia voidaan käyttää muissa Viipalemediat Oy:n julkaisuissa ja niiden markkinoinnissa
1980 Keskimoottorinen Renault 5 Turbo esitellään. Sporttimalli on vielä vapaastihengittävä, mutta kirnuaa liki sata hevosvoimaa. MALLIHISTORIA 1972 Renault esittelee 5:sen. Tuleva klassikko Renault 5 GT Turbo Sudenpentu karitsan vetimissä Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen Renault 5 GT Turbo taiteilee tulevan ja jo nykyisen klassikon määritelmän rajapyykillä. Samasta syystä Viitosen erikoisuus suurimpaan osaan kilpailijoista nähden oli pitkittäin asennettu moottori. Se ei eronnut kilpailijoistaan oikeastaan mitenkään: pieni, etuvetoinen koppa oli saatavana kolmetai viisiovisena, konekoot vaihtelivat 0,8-litraisesta peräti 1,4-litraiseen ja nekin lainattu kokoluokkansa puolesta Viitosen edeltäjänä toimineesta Renault 4:stä. Takaluukku saattoi olla saranoitu jopa takaikkunan yläpuolelta, ja muutamista sai takapenkin selkänojan laskettua alas. Ne eivät olleet enää valmistajansa ainoita malleja, kuten Citroën 2CV:n tai VW Kuplan tapauksessa. 160-hevosvoimainen hirviö kiihtyy sataseen alle 7 sekunnissa, ja on Ranskan nopein kadulle myytävä auto. 94 04/11. Fiat 500/600-sarjat ovat nekin luku sinänsä joskaan eivät moderneja pikkuautoja sanan varsinaisessa merkityksessä. tuksen mukaan pitää vaikkapa Fiat 127:aa, joka esiteltiin vuonna 1971, tai sitä edeltänyttä, saman perusrakenteen jakanutta Autobianchi A112:sta. Oikea luksus antoi kyllä vielä odottaa kokoluokan autoja jonnekin 2000-luvun puolelle. Ensimmäisenä supermini-luokan autona voidaan lukijan oman kiinnos- 1976 Renault 5 Alpine markkinoille. Kone tosin sijaitsi liki tulipellissä kiinni, mikä mahdollisti Renault löysi hot hatch -luokan ilot heti alussa: R5 Alpine syöksähti satasen vauhtiin hiukan alle 10 sekunnissa. Uudet "superminit", kuten brittilehdistö niitä keksi nimittää joskus 70-luvun loppupuolella, olivat etuvetoisia, nestejäähdytettyjä, yleensä nelisylinterisiä ja yleensä poikittaiskoneisia. Muutkin valmistajat saivat juonesta kiinni nopeasti. Pastan sijaan ranskalaisia Peugeot toi 104:sen markkinoille vuonna 1972 samaan muottiin taputeltiin nelisen vuotta myöhemmin Citroën LN sekä vuonna 1978 myös löyhästi samankaltainen, mutta muotokieleltään enemmän oman merkkinsä näköinen Citroën Visa, jahka Peugeotilla oli ensin päästy hyötymään Sitikan pintaan pulpahtaneista talousvaikeuksista PSA-konsernin perustamisen muodossa. Arkkivihollinen Renault rynni markkinoille samaan aikaan. Voimaviitonen on selvästi sekä edeltäjiensä että seuraajiensa maagisen auran ulkopuolella, mutta se ei mitenkään heikennä sen haluttavuutta harrasteautona. K ompaktit, modernin ajan ja rakenteen pikkuautot saapuivat markkinoille ensimmäistä kertaa 1960-luvun loppupuolella, siis nimenomaan niin että ne olivat jo valmistajan vaihtoehtoja isommalle autolle tai peräti perheen kakkosautoksi tarkoitettuja. Jälkimmäinen sijoitettu Agnellin suvun illallispöydässä melkein ylelliseksi kaupunkiautoksi. Korit olivat viisto- tai pystyperäisiä, ja usein mukana oli myös autojen arkipäiväistymisen merkki, monikäyttömahdollisuus. Niin ikään vuonna 1972 päivänvalon näki Renault 5
Paino 780 kg 08 Suorituskyky Huippunopeus 180 km/h, kiihtyvyys 0-100 km/h 7,3 s 09 Hinta uutena 134 900 mk (1988) 1984 Keskimoottorinen 5 Turbo sekä 5 Alpine Turbo poistuvat tuotannosta, Renault esittelee täysin uudistuneen Superviitosen. 1982 Renault 5 Alpine Turbo korvaa vapaastihengittävän Alpinen. Vanhasta koneesta irroitetaan Garrettin ahtimen avulla 110 hevosvoimaa. 1985 Renault 5 GT Turbo esitellään. Iskutilavuus 1397 cm3, kahdeksan venttiiliä, kaasutin, Garrett T2-pakokaasuahdin, välijäähdytin. Teho 120 hv 04 Voimansiirto Viisivaihteinen manuaalivaihteisto, valitsin lattialla, peruutusvaihde, etuveto 05 Alusta Edessä McPherson, takana pitkittäiset tukivarret, vääntösauvat 06 Kori Kolmiovinen teräskori, takaluukku saranoitu takalasin yläpuolelta 07 Mitat Akseliväli 240, pituus 359, leveys 158, korkeus 138 cm. Rikkoutuneiden tilalle voi tänä päivänä olla hankala saada korvaavia palikoita, joten tämä kannattaa pitää mielessä hintaneuvotteluiden aikana. 01 Auton merkki ja malli Renault 5 GT Turbo 02 Vuosimalli 1988 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain. 5 GT Turbon muotoja on pullisteltu vähän joka puolelta. Huipputeho on 115 hevosvoimaa, korinväriset helmat ja puskurit kuuluvat kuvioon. 04/11 95
Tehtaan urheilumallien nimeä ylväästi kantanut ja itse asiassa ennen Golf GTI:tä markkinoille ehtinyt Alpine (tai Gordini tietyillä markkina-alueilla) oli varustettu kokoluokkaan massiivisella 1,4-litraisella voimalaitteella. Takapenkki oli onneton jopa tilapäiskyyditykseen. Saabin ja Bemarin tuotua keskikokoiset turboautonsa markkinoille 70-luvun puolivälissä lähdettiin uudella vuosikymmenellä ahtamaan myös pienempiä ja lähtökohdiltaan halvempia autoja. 205 GTI maksoi myös melkein 20 000 markkaa vähemmän kuin Renault. Neljän vuoden aikana kohtalaisen korkeaan hintaan sekä täydelliseen epäkäytännöllisyyteen liberaalisti suhtautuneita ostajia marssi Renault-liikkeisiin peräti 3 576 kappaletta. Uno maksoi lisäksi alle 100 000 markkaa, mikä oli selvä etu. Vaivainen 750 kilon paino tarkoitti luokkaan reipasta kiihtyvyyttä, ja Alpine syöksähti satasen merkkipaaluvauhtiin hiukan alle 10 sekunnissa. Golf GTI käytännössä musersi kaikkien muiden merkkien kuumat pystyperät alleen suosiossa esittelynsä jälkeen. Merdé, nyt turboahdistaa! 80-luvun airut oli pakokaasuahdin. Tuleva klassikko Renault 5 GT Turbo KILPAILIJAT PEUGEOT 205 GTI 1.9 (1986-1993) Peugeotin vastine oli GTI-luokan ikoniksi jo aikanaan noussut 205 GTI 1.9. Kadulle tarkoitettu versio oli 160-hevosvoimainen. Kontekstiin sijoitettuna lukema oli kova, sillä samana vuonna esitelty Porsche 924 pääsi sataseen vain sekunnin nopeammin Renault löysi hot hatch -luokan ilot heti alussa. Kehnompikin autontunnistaja erotti sen tavallisesta Viitosesta: Turbo oli parikymmentä senttiä tavallista leveämpi hartioiden kohdalta ja reilusti pulleampi myös etuakseliston tienoilta. Seuraava askel tulisi olemaan etumoottorinen CITROËN VISA GTI (1985-1988) Visa GTI oli edullinen: alle sadalla tonnilla sai 115-hevosvoimaisen ja oikeasti räyhäkkään näköisen Sitikan. Turbokoneita piti saada sellaisten perään hinkuneille asiakkaille. Hintakin oli kohdallaan, vain aavistuksen yli 100 000 markkaa. varapyörän sijoittamisen eteen, pois varsinaisesta tavaratilasta. Voimaa sen reilusti Renaultia suurempi, mutta vapaastihengittänyt moottori tuotti 130 hevosvoimaa. Harmi sinänsä, että niin löysivät muutkin. Viitosen ensimmäinen jumppaversio oli vuonna 1976 markkinoille tullut R5 Alpine. Teho nousee 120 hevosvoimaan, ja turboahtimen elinikää jatketaan vesijäähdytyksellä. 1991 Renault 5 GT Turbon valmistus päättyy Clion sporttimallien tieltä. 96 04/11. Yhtä liberaaleja oltiin myös Turbon ajettavuuden suhteen, keskimoottoriratkaisu kun ei perinteisesti ole niitä anteeksiantavimpia. Renault R4:stä periytyvä moottori oli vetreytetty puolipallonmuotoiset palotilat omanneella cross-flow-tyyppisellä kannella ja tuotti 93 hevosvoimaa. Etäisesti R5:sta muodoiltaan muistuttanut R5 Turbo esiteltiin vuonna 1980. Tänä päivänä varmasti harvinaisimmasta päästä. MITTARISTO on muuten hyvin tyypillistä 80-luvun Renaultia, mutta käyntinopeusmittarin yhteydestä löytyvä viitteellinen ahtopainemittari kertoo Viitosen tavallista hanakammista menohaluista. 1989 GT Turbo saa uuden sisustuksen ja viitosen seuraaja Renault Clio esitellään. 1987 5 GT Turbo phase II esitellään. Renaultin ensimmäinen projekti ahdettujen pikkuautojen saralla olikin sitten melkoinen hirviö. Ykköspainoksen 1,3-litrainen kone tuotti "vain" 105 hevosvoimaa, mutta silti torinolainen ampaisi sataseen 8,3 sekunnissa ja kelasi huippunopeutta maagiset 200 km/h. HONDA CRX 1.6I-16 DOCH (1983-1991) Honda erosi muusta joukosta eniten. Kaikesta huolimatta keskimoottori-Viitonen oli marginaalituote, ja edusti kuutta promillea koko R5:n tuotannosta. DAIHATSU CHARADE GTTI (1987-1994) Daihatsun kolmesylinterinen pöristelijä oli kuin iso GTI-auto pienoiskoossa: kaksi nokka-akselia, pakokaasuahdin, 101 hevosvoimaa ja 185 km/h huippunopeus. Silti yli 190 km/h huippunopeus ei tainnut olla ihan turvallista suorastaan hintelälle pikkuautolle. Se oli coupé-mallinen, pohjautuen silti pitkälti tavalliseen Civiciin. Nyt takavetoinen R5 Turbo oli tosiasiassa luokittelukilpuri, ja radalla niistä riivattiin jopa 500 hevosvoiman murskatehoja. CRX:n hieno ja kiertävä 130-hevosvoimainen kone kiihdytti sen 7,5 sekunnissa sataseen, ja kiidätti laadukasta japsiautoa 205 km/h. Kiihtyvyydessä Peugeot jäi aavistuksen Renaultille. Moottori oli sijoitettu keskelle, ja takapenkille sekä tavaratilalle oli keksitty samalla parempaa käyttöä jostain muualta. oli todella räyhäkkään näköinen laitos. FIAT UNO TURBO I.E (1985-1994) Uno Turbo i.e
Monien muiden merkkien nykyisen malliston "GTI"-autot ovat mukavuusladattuja marsipaaniporsaita, mutta Renaultin nykyisetkin sportti-Cliot ovat aidosti perinteitä kunnioittavia kiukkupusseja. 04/11 97. Turbomallia vetreytettiin kuitenkin vuonna 1987. Penkit ovat erikoiset: sivutuet ovat todella napakat ja kovat, mutta istuimen keskiosa löysä kuin säkkituoli - parhaaseen ranskalaistyyliin. TURBO-FEMMAN sisustus on sporttinen. Viitosen aika alkoi kuitenkin olla ohi. Pyöreämuotoisempi Clio oli ottamassa vahvaa jalansijaa perheen- GT Turbo haudattiin vuonna 1991, mutta Clion voimamallit jatkoivat Renaultin rivakoiden pikkuautojen perinnettä. emäntien kakkosautona, ja lopulta hiukan epäluotettava ja lyhyen huoltovälin omannut GT Turbo haudattiin vuonna 1991. Myös iskutilavuus säilytettiin ennallaan 1 397 kuutiosentissä ja ahtamistouhut hoidettiin edelleen Garrettin T2-ahtimen avulla. LETKUVIIDAKON uumenissa majailee 1,4-litrainen, sydämeltään hyvin vanhanaikainen turbomoottori. Moottori oli edelleen sama Sierrasukupuuta edustanut työntötankopaketti kuin vanhassa Alpinessakin, mutta nyt pakokaasuahtimella tehoa irtosi 110 hevosvoimaa. Etu- ja takapuskurit oli maalattu korin väriin, ja niihin oli muovailtu vielä ilmanohjaimien muotojakin vauhdittamaan kauppaa. Voimaa koneesta oli puristettu hieman aiempaa enemmän, 115 hevosvoimaa, jonka turvin kiihtyvyys oli saatu jo todella mallikkaaksi: R5 GT Turbo syöksyi sataseen vaivaisessa 7,1 sekunnissa. R5 Turbo Alpinea valmistettiin vuoteen 1984 saakka, kunnes Renault esitteli täysin uuden Viitosen. Le Turbo Car II Uusi Viitonen poikkesi vanhasta radikaalisti, paitsi ulkonäöltään. Uusi kone kiersi 500 kierrosta korkeammalle kuin vanha, minkä turvin voimaa kirnuttiin nyt 120 hevosvoimaa. Moottori oli edelleen samaa sukua kuin ennenkin, mutta sukupolvenvaihdosten myötä se oli nimetty uudelleen C-Typeksi tai Cléoniksi. Välijäähdytin oli nyt ilma-vesi-mallinen, ja sytysjärjestelmä uusittiin, millä oli positiivinen vaikutus sekä Turbon huonoon kuumakäynnistyvyyteen että kierrosluvunrajoittimeen. Ulkoiset erot perusmalliin olivat huomattavat. Tämä tarkoitti parannusta myös suorituskykyyn, sillä nyt spurtti nollasta sataan taittui jo alle 9 sekunnin, ja huippunopeus nousi alle 170 km/h lukemista jo alustan ominaisuuksille halveksuvasti nauraneeseen 180km/h lukemaan. Moottori oli nyt käännetty poikittain, vääntösauvajousitus oli korvattu edessä McPherson-systeemeillä ja muutenkin uusi R5 oli nyt selvästi mukana kehityksen kelkassa. Samoin oli turbomallin kanssa. Ulkonäköpuolella levikkeitä muovattiin uuteen uskoon. Koosta ja näennäisestä yksinkertaisuudesta huolimatta ylläpito on kalliimpaa kuin tavallisemmissa moottoreissa. turboauto, ja vapaasti hengittänyt Alpine korvattiin R5 Alpine Turbolla vuonna 1982. Muodoista vastasi Marcello Gandini, jonka portfoliossa Viitonen tuskin on merkitty kovin helposti huomattavaan kohtaan, sikäli kun miehen kynäjälkeä löytyy myös esimerkiksi Lamborghineista. Kaikkien pienten autojen yhteinen nimittäjä mallikaaren suhteen on pitkäikäisyys: uuteen R5:seen ei tehty mainittavia muutoksia koko 12 vuoden elinkaaren aikana, varsinkaan kun vuonna 1990 esiteltiin sen korvaajaksi tarkoitettu, selvästi nykyaikainen Clio. Renaultin rivakoiden pikkuautojen perinnettä jatkoivat ja jatkavat edelleen Clion erilaiset voimamallit. Pelkästään ulkoisesti arvioituna Super 5:na markkinoitu uusi pikku-Rellu olisi voinut olla edeltäjänsä facelift, mutta pellin alta löytyi täysin uusi auto. Keskimoottorimonsteri oli hylätty (eikä se palannut mallistoon ennen kuin 2000-luvun alussa Cliossa), ja kipakoin malli nimettiin uudelleen. Vanha 5 Turbo oli nimenä varattu, joten uuden sukupolven malli nimettiin R5 GT Turboksi. Edestä löytyi yhtä kulmikkaat sumuvalot, ja alla oli alumiinivanteet, totta kai
Tarkista jäähdytysneste paisuntasäiliössä: sateenkaariefekti kertoo antautuneesta kannentiivisteestä tai peräti haljenneesta kannesta. Tuleva klassikko Renault 5 GT Turbo HUOMIOI NÄMÄ SEIKAT ENNEN KAUPPOJA! Renault 5 on kaikilta osin juuri sellainen kuin vanhat ranskalaiset autot yleensäkin. Vetonivelet saattavat saada selkäänsä rajummassa käytössä, mutta eivät ole kalliita uusia. GT Turbon korinosia ei löydy joka purkamolta enää, joten haljennut puskuri tai helma saattaa olla hankalasti uusittavissa. Lasku olisi liian kallis. 04/11. KORI Yksi ongelma on ylitse muiden: ruoste. SISUSTA GT Turbon omat erikoisosat ovat jälleen hankalasti metsästettäviä, ja aikanaan edulliseksi valuneeseen nuorisoautoon on joskus saatettu vaihtaa rattia tai vaihdekepinnuppia vielä vakiotakin sporttisemmaksi. Koko alusta ja korin alaosat ovat ongelmavyöhykkeellä joten hitsausharjoituksiin on 98 helppo päästä mukaan. Huonosti hoidettuna se on todellinen ongelmapesäke joka ei kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi, mutta huolehdittu yksilö palkitsee kyllä omistajansa. Matalilla kierroksilla ja isolla vaihteella vedättäessä kuuluva naputus kertoo runkolaakerivauriosta, jolloin kannattaa kiittää koeajosta ja poistua paikalta. Penkin rungot eivät ole kovin vahvoja, joten nuljuva penkki voi olla kallis projekti korjauttaa. Tuulilasin alanurkat ja takalasien tiivisteiden alapuolet kannattaa tarkistaa myös läpi, samoi helmalevikkeiden tienoo. GT Turbo on vielä monimutkaisempi, ja vaatii tavallista enemmän hoivaa ja tarkkuutta omistajaltaan. Alustan osat eivät ole mitenkään supertukevia, joten uusimistarpeen huomaa kyllä koeajolla. MOOTTORI Varmista ettei GT Turbo pölläyttele sinistä savua täyskaasukiihdytyksissä tai kaasua laskiessa - nämä ovat merkkejä turboahtimen väljistymisestä. ALUSTA Revittelyhistoria ei paranna GT Turbon haluttavuutta
Kulttimaine on kuitenkin nousussa. Muistoja nuoruusvuosilta UAZ 469BE Tämä Lounais-Suomessa majaansa pitävä UAZ kuuluu todella harvalukuiseen joukkoon - se on nimittäin myyty uutena Suomessa siviilikäyttöön! 04/11 99. Urheilumieliset saivat siitäkin oman versionsa. Isompi Volkkari Volkswagen 1600L ´67 Kuplan korvaajaksi alunperin tarkoitettu "iso" VW ei koskaan tavoittanut kantaisänsä suosiota. Seuraavassa numerossa: Klassikot 5/2011 ilmestyy 11.8.2011 Se toinen takamoottorinen Skoda S110R Coupe ´79 Volkkarien ohella kansalaisille tarjottiin myös muita edullisia takamoottoriautoja, kuten nyt vaikka Skodaa