Boxer SpeedDay Vanhat Volkkarit vauhdissa Mercedes-Benz W124 saavutti museoiän Pirteän auton värikkäät vaiheet AUTOILUN AJANKUVAA • www.klassikot.fi • 06/15 • Hinta 8,90€ Taksitolpilta harrastetalleihin N6 00 ’69 HOnda TaskurahaRange Rover ’73 Aktiivisen perheen monikäyttöauto Pienet ja ahkerat Katsauksessa kompaktit hyötyajokit Minttu ja Betty Vauxhall Victor ’70 + MKP Petit ’63 06/15 368480-1506 • P AL VKO 2015-42 6 41 48 83 68 48 08 15 00 6 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D Honda N600 ’69 • Vauxhall Victor ’70 & MKP Petit ’63 • Range Rover ’73 • Chrysler Newport ’62 • Lloyd Alexander TS ’60
Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn ovi vaiva omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. Kun itä kohtasi lännen Lada Bohse Euro-Star ’88 Renault 21 Turbo ’88 Suomalaisittain, jos muutoinkin, harvinainen Renault 21:n ahdinpainos on palvellut kunnostuksen jälkeen nykyistä omistajaansa pian kymmenen vuoden ajan. Suuremmilta räpellyksiltä säilynyt yksilö päivittyy pikkuhiljaa täydelliseen alkuperäisasuunsa. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. 99 Seuraavassa numerossa: Klassikot 07/15 ilmestyy 15.10.2015. 0400 565 627 an .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. Neloskoppa Ford Escort XR3I ’88 Ylöjärveläisen Mikko Koskenniemen tallissa on majaillut MZprätkä, Fiat Ritmo ja muita erilaisuuksia. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri äjille ja yksityisille laadukkaita käy öja varasto loja. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. Talliosakkeeseen kohdistuu yh ölaina, joten makse ava osuus on noin puolet tilan vela omasta hinnasta. Nyt alla on hieno etuveto-Escort. Sen jälkeen avoauto on palvellut omintakeisena harrastepelinä, joka herättää huomiota takuuvarmasti. Mukavan nopeasti Tulliin haaviin jäänyt saksalaispajan Lada-jaloste sai kotimaiset rekisterikilvet vuonna -97. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset latarpeet. MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var asto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin
Nähtävästi tällä kertaa suurimmassa hävitysvuorossa ovat vuosituhannen taitteen molemminpuoliset Ford Fiestat ja VW Polot, sillä niin komea rivi niitä majaili toistensa päälle asiallisesti ladottuina, siisteissä puitteissa betonilattian päällä kuuman auringon alla. Tekijältä: Hyvään hyötykäyttöön Tie vei elokuussa tutustumaan saksalaiseen autoromuttamoon. Yhtä kaikki, auto oli kaikin puolin tieliikennelaillinen peli, ja siitä todisteena edellisenä päivänä rekisteriotteeseen lyöty leima. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@klassikot.fi www.klassikot.fi > Palaute PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Jan-Erik Laine TOIMITTAJAT Harri Onnila, Antti Kautonen AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Tapio Mäntyniemi, Eero Kumanto, Lea Lahti, Kari Näätänen, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Meniina Wik, Tero Björklund, Thomas Backman, Sari Mantila POSTIOSOITE Klassikot, PL 350, 65101 Vaasa toimitus@klassikot.fi KÄYNTIOSOITE Klassikot Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Osantarpeisille järjestelmä oli kätevä, sillä ovelta sai mukaansa ostoskärryt, joihin purkaa rauhassa tarvitsemansa tavarat, ja kotiin suunta kävi kassan kautta, hiukan ehkä tinkienkin. 3 06/15. Vaan toista se oli ennen vanhaan. Onneksi oltiin sentään virka-aikaan liikkeellä. COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Klassikotlehden kirjallista lupaa on kielletty. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@klassikot.fi www.klassikot.fi > Mediakortti PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1797-6715 Tämän tuotteen paperi sekä tuotanto prosessi ovat sertifioidusti ympäristö ystävällisiä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Edelliseen verrattua alla oli oikeasti härski laite, ainakin kanssa-autoilijoiden kieseihin verrattuna. Noihin aikoihin tieto ei liikkunut rekisteriviranomaiselle kovin ripeästi, joten homma oli selvitettävä ajan kanssa. Pääkirjoitus Pitkälle on päästy Kahvipöytäkeskustelujen pohjalta voisi joskus luulla, että autoharrastajan elämää rajoitettaisiin ja rokotettaisiin joka suunnalta. Pysäytyksellekään ei ollut mitään varsinaista syytä. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@klassikot.fi Moinen vehje ei voinut olla katsastettu, joten leiman oli oltava väärennetty. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Muistan kun joskus 80-luvun puolivälin tienoilla jouduimme poliisin pysäyttämäksi. Valmistusmaiden mukaan luokiteltujen autopinojen tehokas hyödyntäminen pitää sitkeimmät kulkineet vaikka museokilpiin asti tien päällä, ja kun sadoista tuhansista valmistetuista on jäljellä vain harvat ja vaalituimmat yksilöt, pysyvät ne liikenteessä miltei pelkän nostalgian voimin. Arviolta puolen tunnin syynin jälkeen poliisit olivat yhtä mieltä siitä, ettei moinen vehje voi olla katsastettu – vaikka eivät osanneet esittää syytökselleen perusteita – joten otteen leima on selvästikin väärennetty! Seurasi lisää odottelua. Kieltämättä toisinaan tulee itsekin manattua jotakin, omasta mielestä tarpeetonta pykälää tai maksua, virastojen omituisesta byrokratiasta puhumattakaan. Oli spoileria, kattoluukkua, hifilaitteet ja siihen aikaan ”pakollinen” pakoputkiviritys. Lopulta herrojen organisoima agenttityö tuotti tulosta ja katsastuskonttorilta varmistettiin, että leima on heidän lyömä. Ajoin rataautoksi rakennetulla, mutta niin ikään katsastetulla ja tieliikennekelpoisella pikkuautollani ja jouduin viitotuksi tien sivuun. Silminnähden pettyneet poliisit joutuivat päästämään meidät takaisin tien päälle puolentoista tunnin syynäämisen jälkeen. Antti Kautonen Toimittaja TILAAJAPALVELU Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. ILMOITUKSET Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. MATERIAALI Klassikot ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kaksikko tutki tien sivussa auton aivan kirjaimellisesti läpikotaisin. Tämä ei tuntunut liikenteenvalvojia miellyttävän. Konstaapelia ei ajopeli kiinnostanut, kunhan puhallutti, katsoi paperit ja toivotti hyvää matkaa. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Parempi käyttökelpoiset osat jaossa kuin kuusen alla kukkaa puskemassa. Suunnilleen sama tilanne toistui jokunen vuosi sitten. Ison autoilumaan purkamolla käynti laittoi rattaat raksuttamaan. Kuskin ajo-oikeus oli kunnossa, vauhti ei ylittänyt rajoitusta eikä autossa tai ajosuorituksessa ollut kerta kaikkiaan mitään huomautettavaa. Tuolloin ajokkina oli vanha ja urheilullinen luiskaperä, jota oli ajan hengen mukaisesti paranneltu entistäkin sporttisempaan suuntaan. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Hukattuja helmiä joukossa ei montaa ollut, vain työmatkaja arkiautoja, joiden aherrus oli syystä tai toisesta muuttunut osaluovuttajan osaksi
74 Borgward-seura 30 vuotta Borgward-harrastajien pyöreitä vuosia juhlittiin Kaustisella. 76 Boxer SpeedDay, Räyskälä Volkkariyhdistyksen Boxer SpeedDay tarjosi vauhdin hurmaa Räyskälän kentällä. 46 Chrysler Newport ’62 4 06/15. 36 Range Rover ’73 ”Olemme ajaneet Hondalla aika maltillisesti emmekä siksi ole tarvinneet korvatulppia.” s. 80 Britit kohtaavat, Fiskars Fiskarsissa pidettiin brittiharrastajien perinnepicknick elokuun alussa. 52 Lloyd Alexander TS ’60 Länsisaksalainen pikkupakettiautoyksilö koki aikoinaan tulipalovaurion miltei uudenkarheana, jääden seisomaan. Tässä numerossa s. 20 Vauxhall Victor ’70 & MKP Petit ’63 s. 46 Chrysler Newport ’62 Edustuskäyttöön uutena hankittua Chrysleriä ei ole tarvinnut vuosien varrella restauroida, vain pitää kunnossa. 52 Lloyd Alexander TS ’60 s. s. TAPAHTUMAT 71 Grand Tour de Renault, Vaasa Klassikko-Rellut kerääntyivät yhteen heinäkuisessa Vaasassa. 74 Borgward-seura 30 vuotta s. 76 Boxer SpeedDay AJONEUVOT 12 Honda N 600 ’69 Pikku-Fiatin sijaan ostettu pieni punainen Honda jäi seikkailuvuosien jälkeen vuosikymmeniksi pihamaalle, mutta sille löytyi onneksi uusi koti. 36 Range Rover ’73 Yli neljäkymmentä vuotta Ahon perheessä ollut Range on käynyt läpi matkan käyttöautosta museomaasturiksi. 12 Honda N 600 ’69 s. 71 Grand Tour de Renault s. 20 Vauxhall Victor ’70 & MKP Petit ’63 ”Mintuksi” nimetty Vauxhall ja ”Bettyksi” kutsuttu pikkuinen asuntovaunu ovat lystikäs yhdistelmä
5 06/15. 82 Pick-Nick, Forssa s. 86 Marginaalista Kun Zagato kajoaa Hillman Impiin, tulos on Zimp. 84 FinnJAE-tapaaminen, Lappeenranta Klassisten japanilaisautojen harrastajat kokoontuivat Kaakkois-Suomen suunnalla. 62 Poistetut s. 92 Klassikkoesine s. 62 Poistetut Metsään unohdettuja ajoneuvoja ja muuta mielenkiintoista. 89 Klassikkomarkkinat Harrastekaluston kierrätystä vanhaan malliin. 86 Marginaalista s. 94 Tuleva Klassikko Kevytmielinen ja lyhytakselivälinen Toyota RAV4 FunCruiser sopii moneen tarkoitukseen. s. 76 Boxer SpeedDay s. 94 Tuleva Klassikko 82 Pick-Nick, Forssa Pilvenmäen raviradan suurtapahtuma tarjosi nähtävää amerikanautoista aina pikku-Fiateihin. 58 Pienet ja ahkerat s. 28 Mercedes-Benz W124:n mallihistoria PEUGEOT 404:n tyhjäkäynnin säätöä Saimaan kanavalla. 84 FinnJAE s. 66 Pösöllä Puruvedelle Järvien ja harjujen kierros kävi ’64-mallisella Peugeot 404:llä harvinaisen tyylikkäästi. ARTIKKELIT 28 Mercedes-Benz W124:n mallihistoria Suomalaisessa katunäkymässä erittäin tutuksi tullut Mercedes-Benz W124 on jo 30 vuoden ikäinen automalli. VAKIOPALSTAT 6 Vakionopeus Uutisia ja kuulumisia harrastekentältä. 80 Britit kohtaavat s. Mitä kaikkea matkan varrelle mahtuu. 92 Klassikkoesine Fjällrävenin klassikkoreppu Kånken keikkuu vielä monella olalla. 58 Pienet ja ahkerat Kääritään hihat ja ryhdytään töihin: kulkupelinä arkiaskareissa on ollut monesti pieni pakettiauto. s
Ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 1975, ja rankan testauksen jälkeen ajokit ansaitsivat mahdollisuuden tuotantovalmiuteen. syncroa Kesti kuitenkin kymmenisen vuotta ennen kuin Volkswagenin yhteistyö itävaltalaisen Steyr-Daimler-Puch -tehtaan kanssa tuotti markkinointivalmiin version seuraavasta T3bussista, jota myös tölkkipakuksi kutsutaan. 6 06/15. Vastaavalla koneella varustettuun etuvetoversioon nähden syncro-Golf maksoi alkuperämaassaan noin 30 prosenttia enemmän, joten ostajan löysi vain 26 000 ajokkia. Hankalat taipaleet tekivät VW-miehille selväksi, että nelivetoiselle kulkineelle voisi olla kovastikin kysyntää eri markkina-alueilla. Nykyinen VW-nelivetojärjestelmä kantaa 4motion-nimeä. 30 vuotta Volkswagenin oma ”quattro”, syncro-nimen saanut nelivetojärjestelmä täyttää pyöreitä vuosia. Mihinkään tiettyyn tekniseen toteutukseen syncro tai 4motion ei ole sidottu, vaan nimike viittaa lähinnä jokaisen nurkan raapivan; oli sitten kyseessä Torsentai Haldex-nelivetoa käyttävä paketti. Osaltaan Syncron kehitystyöstä vastasi kaksi tärkeää hahmoa: ”Transporter-Meyeriksi” nimetty Gustav Meyer, joka johti kevyiden hyötyajoneuvojen kehitystyötä, ja Henning Duckstein, jonka vastuualueena oli kyseisten laitteiden testaus. Esimerkiksi rallien huoltoautoina sekä puolustusvoimien käytössä neliveto-Transporterit löytäisivät varmasti käyttäjäkuntansa pikapuoliin. Vuonna 1985 myös kansanauto Golfista tuli tarjolle syncro-nimellä varustettu malli, jota liikutti 90-hevosvoimainen 1.8 litran moottori. VakionopeusKuulumisia klassikkojen maailmasta Sekä hyötyajoneuvoissa että tavallisen Golf-autoilijan arjessa näkynyt syncro-nelivetomallisto lähti liikkeelle 1970-luvun puolella. Mutkaksi matkaan sattui VW:n johtoporras, joka ei suhtautunut ehdotettuun projektiin mitenkään innostuneesti – siispä Meyer ja Duckstein hankkivat työn alle viisi prototyyppikäyttöön tulevaa T2-bussia ja sopivan määrän käyttökelpoisia osia nelivetomallin muutostyöhön. Kumpikin miekkonen teki 1970-luvulla reissuja Euroopan rajoille ja Afrikkaan, eritoten Saharaan, ja matkat taitettiin kaksivetoisilla Volkkarin pikkubusseilla
Viimeisenä Rally Hall of Fame -nimityksenä tälle vuodelle on Colin McRae, jonka vuoden 1995 maailmanmestaruus oli ensimmäinen brittikuljettajan saavuttama. Tieliikennemuseo Mobilian ja autourheiluliitto AKK:n yhteishanke Rally Hall of Fameen on aiemmin nimitetty sellaisia suuruuksia kuin Erik Carlsson, Paddy Hopkirk, Rauno Aaltonen, Timo Mäkinen, Walter Röhrl, Hannu Mikkola, Michéle Mouton, Carlos Sainz, Björn Waldegård, Andrew Cowan, Tommi Mäkinen, Stig Blomqvist, David Richards ja Ari Vatanen. Kaikkiaan Subaru-kuljettajana tunnettu McRae voitti 25 MM-rallia ja auttoi saavuttamaan autonvalmistajalle mestaruudet ’95, ’96 ja ’97. Stratoksen ratissa Munari saavutti seitsemän MM-voittoa vuosina 1974–1977. Hall of Fame 7 06/15. Juha Kankkunen saavutti neljä maailmanmestaruutta ja 23 MM-voittoa, joka oli tuohon aikaan ennätyksellistä. Tänä vuonna kunniakkaan maininnan saivat Juha Kankkunen, italialainen Sandro Munari ja vuonna 2007 edesmennyt Colin McRae. SITIKAT KOOLLA LAHDESSA Laatuaan viides sitikkatapahtuma CX Rendez-Vous pidettiin elokuun ensimmäisenä sunnuntaina Lahdessa. Rally Hall of Famen nimitykset tekee kansainvälinen valiokunta, jonka jäsenistä voitaneen nostaa esille esimerkiksi 1980-luvun Audi-kuljettajasuuruus Michéle Mouton. Sandro Munari puolestaan niitti mainetta legendaaristen Lancia-vuosien aikana. Lancia sai talteen autonvalmistajien mestaruudet 1972, 1974, 1975 ja 1976. Rally Kolme ralliautoilun maineikasta nimeä on päässyt mukaan kansainväliseen Rally Hall of Fame’en, tiedottaa Mobilia. Satamamiljööseen kerääntyneiden CX:ien lisäksi paikalla oli pienempääkin kissaa, ja maininnan arvoisena edustajana vaikkapa samoja muotoja tapaileva GS-malli. Yli nelikymmenvuotias CX on edelleen päätä kääntävän näköinen, piti sitten vanhemmasta, alkuperäisestä kromipuskurisesta tai 1980-lukuisesta muovipuskurimallista enemmän
Bosch-ruiskulla varustettu, turboahdettu mutta välijäähdyttämätön ja nelilovisella vaihteistolla varustettu Porsche tuotti tuolloin mainittavat 234 hevosvoimaa. • 13. Suuri Snadi 2015, Vantaan Energia Areena 17.–18.10.Turun Antiikkija Keräilymessut, Turun VPK-talo, Turku 24.10. syyskuuta: Apple-yhtiön perustajajäsen Steve Jobs jättää yhtiön kehittääkseen uutta NeXT-tietokonetta. syyskuuta: Super Mario Bros -peli julkaistaan Nintendo Entertainment System -pelikonsolille. 17.–18.10. Lähteiden mukaan ”Possusta” saatu hinta on noin 20-kertainen tavalliseen, tähtilegendattomaan yksilöön nähden, ja hyväntekeväisyysmielessä kauppasumma on varsin perusteltu. Wanhat Wehkeet, Iitti 9.–13.9. TAPAHTUMAKALENTERI Syyskuu 5.9. Senkin lisäksi että auto on McQueentallin viimeinen, oli sen lopullinen myyntihinta varsin merkittävä tällaisellekin autolle: 1,95 miljoonaa dollaria, eli noin 1,76 miljoonaa euroa. 309 jäi historiaan niin ”isonumeroisena” mallina merkintänsä suhteen, ettei sille tule seuraajaa: Peugeot on jäädyttänyt viime vuosina mallimerkintänsä 308:iin asti. Lahden Antiikkija Keräilymessut, Jokimaan ravikeskus, Lahti 26.9. Auto oli Stevellä kaksi vuotta, ja jokusen omistajan jälkeen matkamittariin on kelautunut jo 150 000 mailia. Konepäivä, Vaasan Autoja Moottorimuseo Tummanharmaa, 930-korikoodin mukainen 911 Turbo Carrera oli McQueenin juuri mieleisekseen mallailema, sillä Steve oli autoja ostaessaan tarkka mies. Osa summasta menee hyväntekeväisyyteen saman Boys Republic -nuorisojärjestön auttamiseksi, joka ohjasi nuorempana rötöstelleen McQueenin kaidemmalle polulle. syyskuuta: Karhu valitaan Suomen kansalliseläimeksi Helsingin Sanomien ja Suomen Luonnonsuojeluliiton äänestyksessä. • 23. Slate Grey -värin lisäksi McQueen päätyi valitsemaan Porscheensa kattoluukun, lukkoperän, mustat sporttipenkit – ja kertoman mukaan kojelautaan sijoitettiin namikka, jolla takavalot sai pois pelistä takana tulevien konstaapelien hämäämiseksi. SYYSKUU 1985 • 1. Volvo Amazon -treffit, Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää 5.–6.9. VakionopeusKuulumisia klassikkojen maailmasta Steven Porsche Näyttelijälegenda Steve McQueenin uutena tilaama, vuoden 1976 mallinen Porsche 911 Turbo huutokaupattiin vastikään Montereyssä. • 13. Talbot-aikakautena suunniteltu ja merkin hyllyttämisen jälkeen Peugeotiksi puettu kolmi-tai viisiovinen automalli on markkinoilla vuoteen 1993 asti, ja sen muotoilu noudattelee vuoden 1982 Peugeot VERA -konseptiauton linjoja. Japsistarat-rompepäivä, Vermon ravirata, Helsinki Lokakuu 3.10. 8 06/15. syyskuuta: Voimakkuudeltaan 8.1 richteriä oleva maanjäristys ravistelee Mexico Cityä. Antiikki 2015 / Habitare, Messukeskus, Helsinki 19.–20.9. • Peugeot 309:n tuotanto alkaa. Tavanomaisen poliisi-cruiserin se lienee hukannut varsin nopeasti peileistään Mulholland Drive -reitillä. • 19. McQueen kun piti kanjonien koluamisesta napakalla vauhdilla, ja miehelle olivat 1970-lukuiset nopeusrajoitukset vain tiellä. Löydön tekee yhdysvaltalais-ranskalainen retkikunta. syyskuuta: RMS Titanicin hylky löytyy noin 600 kilometrin päästä Newfoundlandin rantaviivasta. Imatran rompetori, Imatra. Pienempien bensiinimoottoreiden ja XUD-sarjan dieselin lisäksi 309:ä saa aikanaan jopa 16-venttiilisellä GTI-moottorilla, joka vastasi isomman 405 Mi16:n konetta. Syysroinamarkkinat, Vaasan Autoja Moottorimuseo 17.10
Vain alumiininen katto ja teräksiset ovet olivat muuta materiaalia kuin lasikuitua. Sen lisäksi, että autosta tarjottiin 250-hevosvoimaista Clubman-mallia siviilikäyttöön, valmistettiin näiden 200 auton lisäksi 20 ”International”versiota, joista oli saatu revittyä irti jopa 410 hevosvoimaa. Kyseisen mustan auton mittarissa oli myyntihetkellä vain 741 mailia. Elokuun lopulla huutokaupattiin yksi viidestäsadasta valmistetusta, nahkasisustalla varustetusta Vanden Plas -Metrosta, jonka uskotaan olevan yksi vain viidestä näihin päiviin selvinneestä yksilöistä. Austin Rover vetäytyi rallitaipaleilta kyseisen vuoden lopussa, ja vuonna 1987 siirtyivät ylijäämämoottorit Tom Walkinshaw Racingin haltuun. Jäljellä oleviin näyttelykuntoisiin ajokkeihin onkin kertoman mukaan merkitty, mistä niitä on sovelias työntää vahingoittamatta lasikuituista koria. Williams-formulatallin suunnittelema 6R4-malli oli melko kaukana jokapäiväisestä kauppakassiMetrosta. Metro 6R4Yksi erikoisimman näköisistä B-ryhmän ralliautoista, Austin Metro 6R4 esiteltiin vuonna 1985. Ensimmäinen 6R4:n taipaleelle osunut ralli oli marraskuun 1985 RAC-ralli, ja ajokkia kuljetti kolmannelle sijalle kuulu rattimestari Tony Pond. Toinen myytävä yksilö on 1990-luvun katumaasturivillitystä enteillyt Rover Scout -konseptiauto, joka jäi ainokaiseksi laatuaan. Pirteän keltainen Scout tuo myös mieleen myöhemmän Skoda Felicia Fun -mallin, ja autosta on miltei vaikea uskoa että se valmistui jo vuonna 1990. V6voimanlähteet jatkoivat matkaansa Jaguar XJ220-superautoihin, ja ne saivat kaverikseen kaksi turboahdinta kukin. Mallinimen vihjaama, ahtamaton Cosworth-pohjainen V6-moottori oli sijoitettu keskelle pitkittäin ja takaperin, ja se tuotti voimaa jokaiseen pyörään. Saavutukset jäivät kuitenkin vähänlaisiksi, sillä seuraavalla kaudella 6R4:t keskeyttivät kilvanajon Monte Carlossa, Ruotsissa, Portugalissa ja Corsicalla, ja kuten tunnettua, B-ryhmän autot kiellettiin kesken vuoden 1986 kauden. Mitä muihin Metroihin tulee, on syksy erikoisten versioiden aikaa. juhlavuosi 9 06/15
Valkoisten vanteiden Rubbercomp-kumimaalipintaan reissuissa pinttynyt jarrupöly ei lähtenyt millään sellaisella aineella joka ei olisi vienyt pinnoitustakin mukanaan, joten päädyin vetäisemään vanteisiin uuden valkoisen pinnan. Moottoripyöriä ei toistaiseksi oteta museolle säilytykseen. Edellisellä katsastuskerralla samasta kumista oli tullut hieman kommenttia, mutta vaihtokunnossa se ei tuolloin vielä ollut. Kahden kilpakuljettajan, Soukichi Shikiban ja Tokudaiji Aritsunen perustama yritys tuotti pääasiallisesti ajohaalareita, kypäriä ja hanskoja, mutta valikoimasta löytyi myös autotarvikkeita ja varustelusarjoja aina pikku-Hondista Mineihin ja Porscheihin. Saipa yritys nimensä myös ratavarusteltuun BMW M1:iinkin. Katsastajan kommentteja kysellessä hymy hiipi huuleen: vain toisen takaiskunvaimentajan alakiinnityksen kumi oli mennyt niin entiseksi, että se oli ehdottomasti vaihdettava. Palstan vakiokasvon, Peugeot 205 XS:n aika tuli käydä katsastajan pakeilla. Viime vuosina Racing Maten uutta tulemista on kaavailtu, ja nyt legendamerkin alla tarjotaan korisarjaa ja varustelupakettia 1960-luvulta inspiraatiota hakevaan Honda N-One-malliin. Myöhempänä viikonloppuna pääsin myös ajamaan tankin täysin kuiviin, sillä ennen viime litroja täysin nukahtava polttoainemittarin neula antoikin lopputippojen toimintasäteeksi viitisenkymmentä kilometriä arvioimani matkan sijaan. klo 12 alkaen. Kun toisen vaihtoaika tulee, ei tarvitse kaukaa etsiä varaosaa. Talvisäilytykseen halajavat autot otetaan vastaan syyskuun viimeisenä viikonloppuna, eli autoja siirrellään museon tiloissa lauantaina 26.9. VakionopeusKuulumisia klassikkojen maailmasta Kuinkas sitten kävikään. Autonsa saa ulos museosta huhtikuussa 2016. Edellisestä leimakerrasta oli vierähtänyt pisin mahdollinen aika, sillä viime katsastus tuli käytyä läpi ensimmäisenä sopivana hetkenä. Konttorilla kenties ramppikuumeen takia nikotellut etuvilkkukin lähti toimimaan kotimatkalla, joten 205 on erinomaisessa käyttökunnossa tuon kuminvaihdon jälkeen. Neliapilalogo on tehnyt paluun. Eipähän ollut pitkä matka tankille, ja varakanisterikin oli syytä ostaa joka tapauksessa. Vai kuinka. Väliin mahtui kuluneen talven lisäksi vuoden takainen superturnee Romanian kautta Alppien yli, joten omat epäilykset auton katsastuskunnosta olivat ilmassa – huolimatta siitä, että luotto 205:een on ollut koko omistussuhteen ajan vahva. Hankin sitäpaitsi merkkiliikkeestä haltuuni kaksi viimeistä aitoa ja alkuperäistä takaiskunvaimentimen alakiinnityksen kumiholkkia, huimaan kymmenen euron kappalehintaan. RACING MATE PALAA Japanilainen kilpavarusteiden valmistaja Racing Mate periytyy 1960-luvulta. Espoon automuseo vinkkaa ottamaan yhteyttä autojen säilytysvastaavaan, Visa Ruuttuun hyvissä ajoin. TALVISÄILYTYS ESPOON AUTOMUSEOLLA Haetko museoajoneuvollesi säilytyspaikkaa Espoon automuseosta. 205 leimalla 10 06/15. Ilmiasu parani kertaheitolla, ja kirkkaan valkoiset vanteet sopivat hienosti pirteän oranssien vilkkujen kanssa yhteen. Tien päällä Pösö on viihtynyt kesäkaudella mukavasti, ja esimerkiksi Vaasa-ajoissa sillä tuli käytyä kuvaamassa retkeilyajokalustoa
Askaa sai Isuzun omalla kaksilitraisella turboahdetulla moottorilla, ja 150-hevosvoimaisena Irmscher Turbo -versiona sen kulkupuolessa ei varmasti ollut moittimista – olihan painoa vain 1070 kg. Henkilöautomalleissa Isuzu tarjosi Irmscher-paketteja urheilullisen, takavetoisen Piazza-coupen lisäksi etuvetoiseen Aska-sedaniin, joka onkin Opel Asconan sukua. Japanissa Bighornina myytyä Trooperia kuitenkin tarjottiin Irmscher-varusteltuna, ja esitekin toteaa hienosti kyseessä olevan ”Irmscherin koston”, mitä se mahtaneekaan tarkoittaa. 11 06/15. Askan ajettavuuden hioi kohdilleen Lotus, aivan kuten Piazzan. MercedesBenz ja Opel ovat varmastikin ne näihin yhteyksiin kuuluvat autonvalmistajat, mutta nousevan auringon maassakin on tilattu tavaraa molemmilta pajoilta. Mitä Irmscheriin tulee, on General Motors -yhteys varmastikin piilevänä taustalla, mutta Isuzuun sitä ei aivan ensimmäiseksi tulisi mielessään liittäneeksi. Mitsubishi satsasi AMG-paketteihin jännittävästi 1980-luvun lopulla; sekä teräväkeulaisesta Galantista että kantikkaan ylellisestä Debonair-mallista tarjottiin AMG-versioita. Legon Creatorsarjaan kuuluu nyt yhteistyössä Ferrarin kanssa toteutettu sympaattisen näköinen F40-malli joka koostuu 1158 osasta. Japanin saksalaiset Mihin merkkeihin normaalisti yhdistäisit saksalaiset virityspajat, AMG:n ja Irmscherin. Debonairia sai kahdella eri akselivälillä, ja AMG-varustelun yhteydessä moottorina oli 200-hevosvoimainen vinkkelikuutonen. Galantinkaan kohdalla kyse ei ollut mistään pelkästä teippivirityksestä, vaan mustanpuhuva, nahkasisustainen Galant AMG pohjautui suorituskykyiseen GTI-16v -malliin. Normaalisti GTI-mallin 4G63-moottorista saatiin irti 150 hevosta, mutta erikoisversiossa tehoja oli jopa 170 kaakkia – varsin asiallisesti 80-lukuisesta ahtamattomasta moottorista. Myös alusta oli Irmscherin läpikäymä, mikä on maasturissa jo mielenkiintoista. Ilmanottoaukot ja vanteet ovat silmää miellyttävästi aidon F40:n mukaisia. Bighorn Irmscher R -malliin kuuluivat Recaro-penkit, lokasuojalevikkeet, karjarauta, Momo-ohjauspyörä ja sun muuta mukavaa. LEGO-F40 Ovatkohan 80-luvun superautot helpoimpia toteuttaa Lego-rakennussarjaversioina. Suomesta ei taida löydyä vielä yhtään AMG-Galantia. Ainakin Ferrari F40:n muotoihin kuuluu niin paljon teräviä särmiä, että mallin legontaminen käynee ilman suurempia haasteita. Jokainen näistä malleista on nykyisin kohtalainen kulttiharvinaisuus, mutta japanilaisilla myyntisivustoilla niitä toisinaan putkahtelee kiinnostuneiden ihailtaviksi
”Kysyin hämmästyneenä mikä se sellainen välikaasu mahtaa olla”, mies kertoo nyt jo nauraen. Liikkeen edustaja kertoi, että autossa on synkronoimaton vaihteisto ja siksi vaihdetta vaihtaessa kuuluu käyttää välikaasua. ”Kun koulu loppui perjantaina, menin pankkiin ja pankinjohtaja myönsi minulle lainan. Käyttövuosien jälkeen auto jäi uinumaan omakotitalon pihaan. Kulo lähti koeajolle, mutta palasi pian takaisin. ”Kun yritin vaihtaa kakkoselle, kuului pahaa rohinaa, ja minun oli pakko jurnuttaa ykkösellä takaisin autoliikkeen pihaan. Myyjä oli hämmästynyt nopeasta myyntitapahtumasta, mutta kaupat tehtiin. Automyyjä opetti Ilkalle välikaasun käytön salat ja niin uuden auton omistaja lähti ajamaan kohti Turkua. Kotimatkalle sattui kehno Honda N600 ´69 12 06/15. ”Matka kesti aina niin jumalattoman kauan, ja ajattelin, että nyt on pakko hommata oma auto”, Ilkka muistelee. Lähes kolme vuosikymmentä kestänyt ruususen uni päättyi, kun Ilkka luopui autosta ja Mika Peippo kunnosti Hondan vaimolleen Annelle. Mies painoi välittömästi stop-nappulaa ja jäi pois bussista. Sanoin, etten voi ottaa autoa, jossa vaihdelaatikko on rikki”, Ilkka muistelee. Osa matkasta taittui junalla ja osa linja-autolla. ”Menin autoliikkeeseen ja kysyin paljonko auto maksaa”, Kulo kertoo. Pieni punainen Honda oli uutena Ilkka Kulon ahkerassa arkikäytössä. ”Veljelläni oli Fiat 600, jolla olin ajanut ja päätin hankkia itselleni samanlaisen.” Pieni punainen auto Ilkka nousi Pietarsaareen menevään bussiin aikomuksenaan mennä Fiatliikkeeseen, kun ennen keskustaa erään autoliikkeen ikkunassa näkyi pieni punainen auto. Vaikka kehnoja ajokelejä osui kohdalle ja monta pientä haaveria ehti vuosien varrella sattua, ei Honda koskaan jättänyt omistajaansa tien päälle. Hinta oli täsmälleen sama kuin Fiatissa, ja Kulo ilmoitti ostavansa auton. Maailman nopein kahvimylly Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Jan-Erik Laine Syksyllä 1969 Ilkka Kulo oli Lappajärven yhteiskoulussa kuvaamataidon opettajana ja kulki joka viikonloppu Turkuun siellä opiskelevan vaimonsa ja parivuotiaan tyttärensä luokse. Olin jo miettinyt valmiiksi, että haluan pienen auton, joka ei kuluta paljon polttoainetta”, Kulo kertoo. Ja niin liikkeen iso lasi avattiin, jotta Honda saatiin ulos
Vahto 13 06/15
Pelkäsin koko ajan, että lunta kertyy niin paksu kerros, että auto alkaa puskemaan sitä ja juuttuu paikoilleen. Kaikeksi onneksi kumpikaan kuski ei loukkaantunut ja ihme kyllä Honda selvisi rytäkästä pienin lommoin. ”Vein vaimon pihalle katsomaan ja kerroin, että minulla on siellä yllätys. Kulolle sattui Hondalla monta muutakin pientä haaveria. sadekeli. ”Jarrut lakkasivat toimimasta, kun ajoi yli kahdeksaakymppiä. Onneksi ohi ajoi rekka, jonka punaisten perävalojen johdattamana Kulo pääsi pois pahimmasta myräkästä. ”Tiesin, että jos yhtään helpotan vauhtia putoan uraan ja Honda jää pohjastaan kiinni. ”Kovassa vauhdissa piti jarruttaa varovasti aina pikkuisen kerrallaan.” Kerran kotiin mennessä Cortina liimautui Hondan perään. Koska suurin osa matkasta oli soratietä, uutuuttaan kiiltävä auto sai paksun kurakuorrutuksen päälleen ennen kuin Ilkka pääsi kotiin asti. Cortina jumittui jousipakkoihin niin tiukasti, ettei meinattu millään saada autoja irti toisistaan”, Ilkka päivittelee. Kulo tiesi kyllä missä paikkeilla moottoritien alku oli, mutta ei huomannut sitä lumipyryssä. ”Kun jarrutin, etupää painui alas ja takapää nousi ylös. Moottoritie oli juuri valmistunut. Ajoin niin, että savi vaan lensi ja pääsin perille silläkin kerralla”, hän sanoo. Vuonna 1969 nopeusrajoituksia ei ollut vielä käytössä. Kerran huoltoasemalla toinen auto peruutti kylkeen, kun Kulo oli MITTARIVARUSTUS on moottoripyörämäisen niukka. Hoikkarunkoisilla istuimilla sisätilaan on saatu sovitettua neljän hengen matkustusmahdollisuus. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Ilkka muistelee, kuinka yhtenä keväänä oli todella paha kelirikko ja linja-auto oli jättänyt syvät urat tielle. Honda N600 14 06/15. Auto näytti iltahämärissä suurelta harmaalta kiveltä, ja vaimo hämmästeli mikä ihmeen yllätys pihalla pitäisi olla, kun hän ei huomaa mitään”, Ilkka nauraa. ”Honda oli niin pieni auto, että toiset autoilijat eivät aina huomanneet sitä”, Ilkka perustelee. Volkkari ja monet muut jäivät kirkkaasti taakse”, Kulo kertoo. ”Ajettiin täysillä kilpaa Porit ja Raumat läpi”, Ilkka muistelee. Se on ainoa kerta kun olen itkenyt auton ratissa”, Kulo tunnustaa. Honda kulki nopeusmittarin mukaan 120–130 kilometrin tuntivauhtia. ”Kerran satoi lunta niin, että kaikki ojat ja tienviitat hävisivät pyryyn, enkä ollut enää varma olenko ollenkaan tiellä enää. Jos jarrutti satasen vauhdissa, koko auto alkoi tärisemään rajusti”, Kulo kuvailee. ”Honda otti ihan valtavasti kierroksia, siinä on moottoripyörätehtaan valmistama tehokas moottori. Niinpä nuori mies Kulo päästeli autollaan aikamoista vauhtia Turun ja Lappajärven välillä. ”Ihmettelin hetken miksi edessä näkyy valkoisia valoja ennen kuin tajusin, että olen moottoritiellä vastaantulevien kaistalla.” Ilkka painoi jarrut pohjaan ja Cortina törmäsi perään saman tien. Pitkää kotimatkaa sai hieman joudutettua pitämällä reipasta vauhtia yllä
Kun Kulo näki Hondan seisomassa kadunvarressa Turussa, hän hinautti sen omaan pihaansa ja nikkaroi pressukatoksen sääsuojaksi. Hän ei raaskinut antaa Hondaa romutettavaksi, vaan toivoi löytävänsä harrastajan, joka laittaisi sen kuntoon. Samaan aikaan Mika Peippo etsi vaimolleen Annelle pientä harrasteautoa. ”Lappajärveläinen vakuutusyhtiön asiamies kertoi, että kun hän soitti yhtiöön ja kertoi sattuneesta vahingosta, häneltä kysyttiin, että ei kai se vaan ole taas se pieni punainen Honda – ja taashan se oli”, Ilkka nauraa. ”Oikeastaan tienasin kolareista, kun en koskaan korjauttanut autoon tulleita lommoja.” Talvellakin tarkeni Ilmajäähdytteinen auto oli talvisin hyytävän kylmä. Hondassa oli muutamia uusimisen tarpeessa olevia osia, joita ei enää saanut mistään. ”Auoin ja ”Cortina jumittui jousipakkoihin niin tiukasti, ettei meinattu millään saada autoja irti toisistaan.” AUTON nykyinen omistaja Anne Peippo ja ensimmäinen omistaja Ilkka Kulo yhteispotretissa Hondan vierellä. ajanut Hondan poikittain mittarille tankkausta varten. ”Minulla oli talvipakkasilla paljon vaatteita, filtti polvien päällä, ja virittelin kaikenmaailman tolloja tilkkeeksi etupäähän. ”Koko talvihan siinä meni; tallissa kului 5–6 iltaa viikossa ja käytännössä kaikki muu oli irti paitsi kojelauta”, Mika kertoo. Tutun kaverin piti laittaa se kuntoon, mutta homma ei valmistunut, kun mies joutui luopumaan autotallipaikastaan. Niin hän otti yhteyttä Turun Seudun Mobilisteihin. Mika ratkaisi pulman niin, että ne joko tehtiin itse tai muokattiin toisen auton mahdollisimman samankaltaisesta osasta Hondaan sopivaksi. Esimerkiksi hammastangon suojakumit ovat Volkswagen Golfista. Yhden talven urakka Syyskuussa 2013 Peippo pääsi aloittamaan Hondan kunnostusprojektin. ”Vedin keittiön ikkunanraosta roikan pihalle ja laitoin tuntia ennen lähtöä pienen keittolevyn täysille auton alle moottorin kohdalle”, Kulo kertoo. Lappajärvellä ollessaan omistaja varmisti auton käynnistymisen pakkasaamuina varsin nerokkaalla tavalla. ”Vietin yhden päivän Turun ADvaraosaliikkeessä etsien vetoakselin suojakumia”, Mika kertoo. ”Ja aina käynnistyi!” Vuonna 1975 Kulo osti uuden auton ja Honda jäi seisomaan. Noin kymmenen vuoden kuluttua omistaja olisi halunnut saada auton kunnostettua tyttärensä ylioppilasjuhliin. 15 06/15. ”On ihmeellistä, että Honda säilyi kunnostuskelpoisena, vaikka se ehti olla kymmeniä vuosia ulkosäilytyksessä”, Ilkka Kulo hämmästelee. ”Kavereille kuuluu myös suurkiitokset avusta tämän projektin parissa.” ”Tekniikkapuoli oli hyvässä kunnossa, eikä moottorille siksi tarvinnut tehdä mitään pesua ja huoltoa kummempaa”, uusi omistaja toteaa tyytyväisenä . Lisäksi poltin apumiehen jalkatilassa lämpökynttilöitä; jos olisin ajanut kolarin, niin ihan varmasti koko auto olisi palanut”, Kulo kauhistelee. Uuteen kotiin Kun Kulo jäi leskeksi, hän muutti Espooseen ja pisti omakotitalonsa myyntiin. Uusi omistaja hakkasi jumittuneita jarruja sen verran, että sai työnnettyä Hondan kyytiin. Hän sai tiedon Kulon Hondasta, kävi katsomassa sitä ja lupautui ottamaan haasteen vastaan. ”Onneksi Ilkka oli laittanut muovisen pressun myös auton alle, jolloin maakosteus ei ollut päässyt tekemään tuhojaan”, Mika Peippo kertoo kiitollisena
”Honda on mielestäni näppärä ja miellyttävä ajettava. Suurena apuna pohjatöissä ja maalauksen valmistelussa oli Epo eli tunnettu turkulainen harrastaja Eero Virta. Kohtaaminen Mika ja Anne kävivät esittelemässä kunnostettua Hondaa Ilkalle. PIENEEN moottoritilaan on saatu sovitettua paikka myös vararenkaalle. Maalauksen puolestaan hoiti mallikkaasti Auto-Peltolan taitava maalari. Polaris-mönkijän suojakumi oli puolestaan sopiva vetoakselin toiseen päähän. ENTISÖINTIPROJEKTI edistyi ahkeralla työllä kaveriavun siivittämänä. Turun suunnalla ei ollut yhtään samanlaista kunnossa olevaa autoa. Sieltä se sai ykkösluokan maininnan. Jos nopeus nousee yli sadan, on totta, että meteli autossa alkaa olla aikamoinen”, Mika toteaa. Liikanimeen lienee vaikuttanut Hondan tasaisen papattava käyntiääni. Kierrokset ei ole vielä kovin korkealla kun ajaa suurin piirtein kahdeksankympin nopeutta, eikä äänikään ole silloin häiritsevän luja”, Peippo kuvailee. ”Olemme ajaneet Hondalla aika maltillisesti emmekä siksi ole tarvinneet korvatulppia. Pienen punaisen kanssa on osallistuttu Vaasan retkeilyajoihin ja Ahvenanmaakin on jo kierretty kertaalleen. Kuudenkympin nopeudessa auto ei ole aivan parhaimmillaan; kolmonen tahtoo olla liian pieni ja nelonen puolestaan liian suuri. Maalausvaiheessa kori oli purettu lähes tyhjäksi. ”Ilkka oli käyttänyt Hondaa ajaessaan aina korvatulppia – ja jos niitä ei ollut matkassa, kelpasivat tupakantumpitkin hätätilassa siihen tarkoitukseen”, Mika kertoo nauraen. 16 06/15. Kaikki kromiosat kromautettiin Loimaan Kromaus -nimisessä liikkeessä. Mikan äiti Marja Peippo korjasi penkkien verhoilun tarvittavilta osin. Anne ja Mika ovat ajelleet Hondallaan kahden kesän aikana nelisen tuhatta kilometriä. Honda on siis perusteellisesti koeajettu ja hyväksi havaittu. Verhoilua ei tarvinnut kokonaan uusia. Jo aiemmin oli käynyt ilmi hauska linkki auton ensimmäisen ja nykyisen omistajan välillä: Anne on Ilkan entinen oppilas. Saatuaan Hondan valmiiksi Peippo käytti sen Valtakunnallisten retkeilyajojen yhteydessä järjestetyssä entisöinti-laatukilpailussa Kokkolassa. Honda N600 suljin paketteja – ja sitten tärppäsi: Suzuki Alton kumi oli hyvin samankokoinen”, omistaja kertoo tyytyväisenä. Mukavia kesäkilometrejä Kun Mikan vaimo Anne täytti tasavuosia, auto siirrettiin hänen nimiinsä. Joidenkin osien kanssa oli toimittava ainoastaan valokuvien sekä youtube-videoiden perusteella. Kahdeksankympin molemmin puolin tuntuu olevan auton ihannenopeus. Mikan ja Annen haaveena on lähteä Hondallaan Suomen Kääpiöautoyhdistyksen mukana Viroon. ”Se on kiihtyvyydeltään ja ajo-ominaisuuksiltaan oman aikansa kärkipäätä”, Mika kehuu. Peipon kaveripiirissä pikkuinen auto tunnetaan nimellä ”Pöppiäinen”. Vaikka Hondassa on vain 600 kuutiota ja 45 hevosvoimaa, on siinä ikäisekseen varsin hyvä suorituskyky. Hondaan kuuluvaa pientä tunkkia ei löytynyt mistään, joten Mika lyhensi isomman tunkin ja valmisti siihen kuuluvan erikoisen kaarevan veivin kynttilätelineen jalasta. Hondan sinkkivaluosat, joita ei voinut kromauttaa, saivat maalin pintaansa Suomen Metallointi -firmassa. Kymmenen tuuman renkaat löytyivät Euromasterin liikkeen kautta Matti Mäntykosken avustuksella. Tekniikan Maailman vuonna 1968 tekemän testin arvioinnissa Hondasta mainittiin, että se on maailman nopein kahvimylly. Kun Ilkka istui Hondan kyytiin, hän katsoi ensimmäiseksi tuhkakuppiin ja kysyi, missä uudet omistajat säilyttävät korvatulppia. Haasteellisinta Hondan entisöinnissä oli se, että sille ei ollut vertailukohtaa
”Kaverille jäi vielä pihaan neljä varaosa-autoa”, Peippo vinkkaa. 01 Merkki ja malli Honda N600 02 Vuosimalli 1969 03 Moottori Kaksisylinterinen ilmajäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain. ”Pikkusormi on annettu ja rannetta viedään jo”, mies nauraa. Ensimmäisen museoauton Mika on osti vuonna 2001 eli vanhojen autojen harrastusta on jatkunut jo viitisentoista vuotta. Rumpujarrut 06 Kori Itsekantava kaksiovinen teräskori 07 Mitat Pituus 3 100, leveys 1 295, korkeus 1 330, akseliväli 2 000 mm, omapaino 550 kg ”Pikkusormi on annettu ja rannetta viedään jo.” 17 06/15. Kun antaa pikkusormen… Mika Peippo toimii Turun Seudun Mobilistien puheenjohtajana. VALMIIN auton vierellä on helppo hymyillä. Hondan 600 -mallia ei ole koskaan ollut paljon Suomessa. Toivottavasti saataisiin joskus järjestettyä kuusisatasten ja kolmekuuskymppisten Hondien tapaaminen”, Mika toivoo. Takana jäykkä akselisto lehtijousin. Tulevana talvena uudet projektit houkuttavat Mikaa tallille työskentelemään. Mika on saanut selville, että Turun seudulla ei ole koskaan ollut kovin montaa pientä Hondaa. Päivätyössään Peippo toimii Volvo omamekaanikkona eli on Volvon uuden konseptin myötä ikään kuin Volvojen omalääkäri, jolle asiakkaat soittavat suoraan silloin kun autossa ilmenee ongelmia. ”Autoharrastus ja työ vievät ajan niin, että eipä siinä päivistä jää kun vähän yötä nukkumiseen”, Mika toteaa. Hämeenlinnan seudulla autoja on ollut enemmän. Poraus 74.0 mm, isku 69,6 mm, tilavuus 599 cm3, teho 45 hv / 7000 rpm 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, vaihdevalitsin kojelaudassa, etuveto 05 Alusta Edessä McPherson joustintuet, hammastanko-ohjaus, rumpujarrut. Hondan lisäksi tallista löytyy kaksi muutakin museoajoneuvoa; Bja C-mallin Opel Kadett. Ensi talveksi Peipolla on odottamassa Lambretta 175cc skootteri -projekti. Säilytystilan kanssa ei tulisi niin paljon päänvaivaa, projektit etenevät nopeammin ja pienempikin tila riittää. Sieltä Mika löysikin varaosa-auton, josta sai monia tarpeellisia osia omaan autoonsa. ”Jo alun perin olisi pitänyt ymmärtää aloittaa harrastus pienempien ajoneuvojen parissa”, mies toteaa. ”Olisi mukava tavata muita samanlaisen auton kanssa ajavia ja askaroivia. Mika tietää, että vastaavia punaisia on maassamme tiettävästi tällä hetkellä liikenteessä ainoastaan kaksi kappaletta. Kolmaskin on tekeillä, mutta näyttää siltä, että ainakin yksi talvi menee vielä ennen kuin se saadaan ajokuntoon
Kun polttoaineen kulutus oli niinkin alhainen kuin 4,5–5,5 litraa satasella, tarkoitti se neljän hengen kuormalla vain yhden pennin kuluerää jokaista henkeä kohden jokaisella ajetulla kilometrillä. Kaksisylinteristen voimanlähteiden hienouksia olivat kannen yläpuolinen nokka-akseli sekä nelilaakerinen kampiakseli neulalaakerein. TASKURAHA-AUTOT Hondan ilmestyessä vuonna -68 maamme automarkkinoille, painatti maahantuojana toiminut Berner-yhtymän Berco Trading Company Oy taskuraha-autoistaan taloudellisuuspainotteisen myyntiesitteen. Hondasta näki aina ulos, kiitos leveiden tuulilasinpyyhkijöiden, läpiilmatuuletuksen ja kahden puhallinnopeuden lämmityslaitteen. Teksti: Jan-Erik Laine Esimakua japanilaisen moottoripyörävalmistajan urheiluautoista oli meillä nähty jo aiemmin muutaman näytekappaleen muodossa, mutta hinnakkailla ja epäkäytännöllisillä sporteilla ei jalansijaa maassamme vielä raivattu. Jarrujen suuri pinta-ala katsottiin mainitsemisen arvoiseksi ja N600-mallissa hidastimet olivat vielä kaksipiiriset. Liekö viitattu Minin mittarisijoitteluun mainitsemalla Hondan mittariston löytyvän suoraan ajajan edestä, heijastamattomasta pehmustetusta kojelaudasta. Niukalti varustettuun kojelautaan oli jätetty tilaa vielä radiolle ja kierroslukumittarille. Hondien turvallisuus rakentui pienistä yksityiskohdista. Myyntiesitteen otsikko ”Taloudellisuuden huippusaavutus” tiivisti kolmimetristen pikkuautojen parhaimman kilpailuvaltin. Vuonna -68 ratkaisuiltaan vahvasti Minin mieleen tuova N360 Honda aloitti uuden valloituksen ja sitä suositummaksi meillä nousi heti valikoimaan lisätty isompimoottorinen N600. Mitä Hondan joustavasti laajennettava tavaratila tarkoitti, jäi sen sijaan tarkentamatta, mutta sekä sivujen säilytyslokeroita, että hansikaslokeroita löytyi molempia parikin. Vaikka pyörät olivatkin vain 10-tuumaiset, vakuuteltiin 16,5 cm maavaralla päästävän kaikkialle perille. 18 06/15. Pikkuauto tuli myös huomatuksi isojen sivuille näkyvien takavalojensa ansiosta. Tehoa kuitenkin moottoreista löytyi isomman tuottaessa 45ja pienemmänkin 31 hevosvoimaa. Taloudellisuus Hondien tärkeimpänä ominaisuutena esiteltiin ensimmäisenä ja helposti hahmotettavalla tavalla. Tilaa, turvallisuutta ja täydellisyyttä Tilaa pikku-Hondissa esite vakuutteli olevan neljälle täysikasvuiselle, päät ja polvet mukaan lukien. N600-MALLIN suoritusarvotaulukko saattoi vaikuttaa epäselvältä, mutta vauhtia luvattiin yli 130 km/h ja mäennousukykyä 36 %
Hondan täydellisyyteen riittivätkin myyntiesitteen mukaan käsijarrun varoitusvalo, automaattinen sisävalo, peruutusvalo, raotettavat takasivulasit, sekä tuhkakuppeja siellä ja täällä. Passiivinen turvallisuus koostui ovien upotetuista kahvoista ja turvalukoista jotka eivät aukea mahdollisissa iskuissa. Jos hivenen vieras automerkki arvelutti, mainitsi esite Hondan olevan kuitenkin maailman suurin moottoripyörävalmistaja yli kymmenellä miljoonalla pyörällään ja nousseen nyt vain 7 kuukaudessa henkilöautoluokassaankin Japanin ykköseksi. Myös eteen sijoitetun varapyörän mainittiin suojaavan matkustajia. Polttoainesäiliö oli auton takaosassa, kokonaan lattian alla. SIRO neitonen myyntiesitteen kansikuvassa sai kolmimetrisen pikku-Hondan vaikuttamaan ihan uskottavan kokoiselta. 19 06/15. Kolaritilanteessa kuljettajan henkiinjäämismahdollisuuksia lisäsivät välinivelellä varustettu turvallinen ohjauspylväs sekä pehmustettu ohjauspyörän keskiö. TT-ajoistakin oli 18 maailmanmestaruutta ja Formula ykkösissä oli -67 Monzan osakilpailussa John Surtees kaahaillut juurikin Hondalla voittoon. ALHAINEN polttoaineen kulutus ja edullinen hankintahinta tekivät Hondasta todellisen taskuraha-auton. ”Tuskinpa on toista autoa, joka näillä kustannuksilla tarjoaa läheskään samanveroisia suorituksia”, kehui myyntiesite
Marko Savinin ja Elina Raukon kesämatkailu sujuu mukavasti harrastekaluston kera, kun mintunvihreän Vauxhall Victorin perään kiinnitetään ”Betty”, MKP Petit -matkailuperävaunu. Minttu ja Vauxhall Victor 2000SL 1970 + MKP Petit asuntovaunu 1963 Betty 20 06/15
Alkuperäinen perä on paikallaan, mutta rattaat on uusittu. Niinpä Savin haki itselleen Vauxhall Victor-projektin Vihdistä talvisella räntäsadekelillä. Kun ranskanpastillinvihreä projekti oli saanut nimekseen Minttu, ristittiin farmari sen myötä Villeksi. Kun väliin tuli vielä Elinan ihastus, Vauxhall Estate Super -farmariprojekti, alkoi useamman vuoden totaalinen tauko ensimmäisen projektin etenemisessä. Laakerit vaihdettiin ja ammattimies suoritti säädön, mutta se ei ilmeisesti onnistunut. Projekti, toinen ja kolmas Työkavereiden varoittelut eivät auttaneet, sillä harrasteautokuume oli jo vallalla. ”Kun tulin aikanaan Markon huusholliin, Minttu seisoi pukkien päällä raatona autotallissa ja ensimmäinen ajatukseni oli että mahtaakohan tuosta milloinkaan tulla mitään”, Elina kertoo. ”Perä ulisi kimeästi kuin sairas eläin”, Elina kuvailee. Kertaalleen jo purkuvaiheessa maalatut alustan osat saivat myöskin vielä yhden maalikerroksen pintaansa. ”Kun tein töissä kaikenlaisia remonttihommia nostureihin ja kuorma-autoihin, työkaverini Muukan Juha ja muutama muukin henkilökuntaan kuuluva autoharrastaja alkoivat ihmettelemään miksei minulla ole yhtään harrasteautoa kun kuitenkin osaisin itse laitella niitä kuntoon”, Savin kertoo. Estate sai museoajoneuvostatuksen vuonna 2009 ja sillä ajettiin ahkerasti. Projekti alkoi venyä ja kalustoon kulkeutui rujon näköinen, mutta ajokuntoinen harmaa sedan. ”Onneksi sentään valokuvasit”, vaimo Elina Raukko toteaa. Marko mietti millainen harrasteauto olisi kiinnostava ja muisti, että omassa perheessä oli 1970-luvulla ollut kullanruskea Vauxhall. ”Säädin itse perää paikallaan Teksti: Lea Lahti Kuvat: Jan-Erik Laine 21 06/15. ”Sittemmin olen todennut, että autoprojektit vaan yleensä ovat sellaisia, että välillä tehdään kovasti töitä ja homma edistyy, ja sitten on taas pitkä tauko ettei tehdä mitään.” Minttu valmistuu Keväällä 2011 Marko ryhtyi taas tositoimeen ja maalasi kaikki Mintun irto-osat. Neljä filmirullallista kuvia tuntui ottaessa paljolta, mutta kasausvaiheessa aivan liian vähältä. ”Nyt lyijytön nykybensiini ei tuota ongelmaa eikä lisäaineiden kanssa tarvi lutrata”, omistaja toteaa tyytyväisenä. ”Tein niinkuin varmaan kaikki uuden harrasteprojektin hankkineet: purin auton osiksi kovalla vauhdilla ja innolla”, Marko kertoo. Kansi oikaistiin koneistamossa ja sylinterin kanteen asennettiin seetirenkaat pakoventtiileille. Victorin 76 000 kilometriä ajettu kone remontoitiin. Minttu ja Vantaa Moottoripyöriä ennestään harrastaneen Marko Savinin autoharrastus lähti liikkeelle työkavereiden yllytyksestä. ”Kun kerroin työkavereilleni, että minua kiinnostaisi ostaa Vauxhall, oli reaktio aika musertava; kuulemma mikä tahansa muu merkki olisi parempi valinta”, Marko muistelee nauraen
Samaa j-tyypin ylivaihdetta on monissa muissakin brittiautoissa ja osat löytyivät melko helposti. ”Aivan hiljainen perä ei ole vieläkään, mutta siedettävä. Alun perin yksiosainen matto tehtiin kolmesta palasta. Myös syylari kunnostettiin: ulkomitat ovat samat, mutta kennosto on nyt puolet tiheämpää kuin alkuperäinen. Vaihdoin sen tilalle uuden, kun yhdellä Vauxhall-kerhon jäsenellä sattui sellainen olemaan. Vaihteisto vaihtui kokonaan uuteen. Kun ottaa listat irti, lasin voi käytännössä vain nostaa pois”, Savin kertoo. Jostakin syystä auto vaihtoi varsin pian omisOMISTAJA on kunnostanut huolellisesti Vauxhallin konehuoneen. ”Katselin jo itsekin, että miten näyttää niin oudon väriseltä, mutta ajattelin, että ehkä keinovalo muuttaa niin paljon väriä”, omistaja arveli. Etupenkkeihin on uusittu keinonahkaisia reunaosia sekä selkänoja, mutta keskellä oleva kangasosa on alkuperäinen. LYHYELLÄ aisalla varustetun vaunun kanssa peruuttelu vaatii totuttelua. Jos joskus tulee tarvetta uusimiseen, voi uusia esimerkiksi pelkän kuskin puoleisen maton. Marko maalasi auton itse tallissa osa kerrallaan, siirrellen muita projekteja tarpeen mukaan sivuun. Voi käydä niinkin, että mennään ojasta allikkoon”, Marko huokaa. Kaikki puslat ja laakerit on vaihdettu. Oikea kylki oli saanut myös osumaa ja siksi apumiehen puoleinen ovikin vaihtui uuteen. Lattiamatot uusittiin eteen, mutta takana on edelleen alkuperäiset. ”Kun menin taliin, huomasin heti, että ei väri ole sinne päinkään mitä pitäisi”, Elina kertoo. Kahden litran läpihengittävä OHC-moottori takaa riittävän tehon vaunun vetämiseen. Uudet matot teetettiin Malmilla Helmanimisessä firmassa mittojen mukaan kanttautettuna. Ensimmäinen kerta ei osunut oikeaan. ”Vuotta aiemmissa, samoin myös seuraavan vuosimallin autoissa on käytetty kumitiivistekiinnitystä”, Marko tietää. Niitä kuitenkin sai silloin, kun tämä oli uusi”, Marko tietää. Etulasi vaihtui uuteen. Vauxhallin vaiheet Tampereen Autotuonti Oy luovutti uuden Vauxhall Victorin 28.5.1971 edustaja Willgrenille ja auto sai silloin rekisteritunnuksen HP-357. Autoa on aikanaan kolhittu ja korjattu. Vauxhall Victor + MPK-matkailuvaunu 22 06/15. Autossa olevan Vauxhall 2GL -värikilven perusteella hän haki kaksi purkkia maalia kaupasta. ”Vasen etulokasuoja oli lyhyempi kuin oikea. ”Laitoin autoon ylivaihteen, vaikka juuri tässä yksilössä sitä ei alun perin ollutkaan. Vieläkin tekisi mieli ottaa koko perämurikka talveksi pöydälle, mutta en tiedä uskallanko. ”Liimatut tuulija takalasit on helppo irrottaa. yhdistelemällä kolmesta eri autosta otettuja osia”, Marko kertoo. ”Jostakin syytä ovia saa hyvin varaosina, mutta lokasuojia taas ei”, Savin hämmästelee. Uudella yrittämällä löytyi parempi värisävy. ”Takatukivarret ovat edelleen alkuperäiset, koska niitä ei ollut helposti saatavana”, Savin kertoo. Oikeaan takakulmaan oli siihenkin osunut – kenties sivuluisussa
Keskelle levitettävällä vuoteella nukkui äiti, isä ja vanhin lapsi. ”Vaikka täytyy myöntää, että EM – niin kuin Elina ja Marko olisi kyllä ollut ihan kiva tunnus.” Santun valinta Kun ”Santtu”, Markon isosetä Aleksanteri Savin, alkoi 1960-luvun alussa etsiä sopivaa matkailuperävaunua itselleen, oli hänelle tärkeää, että vaunussa ei olisi kaasuliettä. erilliset etuistuimet tukevat hyvin selkää ja reisiä. ”Kun vaunussa ei ollut kaasulämmitystä voi vain kuvitella miten kostea ilma sisätiloihin tulee, kun viisi henkilöä hönkäilee siellä koko yön, varmaan seinät valuu vettä noronaan”, Elina hämmästelee. Joka kesä viisihenkinen perhe vietti kesää vaunun kera järven rannalla Lappeenrannan suunnalla. Kun kumpaakaan alkuperäistä rekisteritunnusta ei ollut saatavilla, Minttu sai MCC-35 -kilvet. Karkkilalainen Arto Heino osti auton marraskuussa 1997 ja rekisteröi sen uudelleen ajoon seuraavana kesänä. Vuonna 1963 oli saatavilla kolmea eri kokoa, joista Aleksanteri valitsi kaikista pienimmän Petit-mallin. Kosteuden poistoon Santulla oli aivan oma metod. Vuoteen alla nukkui keskimmäinen ja pienimmäinen vietti yönsä riippusängyssä. Silloin se jäi seisomaan yli kymmenen vuoden ajaksi. Mikä ettei tässä kyydissä viihtyisi pidemmänkin matkan. ”Jostakin syystä Santtu vierasti kaasutoimisia laitteita”, Marko kertoo. Vaunuun oli vedetty myös sähköt ja silloin kun päästiin yöpymään pistok”NÄIN loistelias sisustus on yleensä vain luksusautoissa, mutta Vauxhall tuo sen nyt myös perheautoon. ”Neljä filmirullallista kuvia tuntui purkausvaiheessa hyvältä määrältä, mutta kasatessa aivan liian vähältä.” TAKAISTUIMIEN muhkeaksi topatut muodot houkuttelevat istahtamaan. ”Kilpiasia ei ole niin tärkeä, kun ei ole kysymys mistään suvun perintöautosta, josta on olemassa paljon valokuvia vuosien varrelta”, pariskunta toteaa. Hän lämmitti nuotion reunalla kiven, joka siirrettiin vaunun sisään yöksi. Noin kymmenen vuoden kuluttua, alkukesästä 2013 Vauxhall hyväksyttiin museoajoneuvoksi. Takaistuimen muotoilu noudattaa samaa yksilöllistä linjaa”, kehutaan Vauxhallin esitteessä. Muutaman vuoden seisokin jälkeen espoolainen Timo Närhi osti Vauxhallin ja jo parin kuukauden kuluttua siitä Marko teki kaupat autosta. Auto poistui kuitenkin rekisteristä parin vuoden kuluttua, koska omistajalla oli vakaa aikomus täysentisöintiin. 23 06/15. Valinta osui tanskalaisen tehtaan MKP:n valmistamaan vaunuun. Auto oli ajossa toistakymmentä vuotta, kunnes loppuvuodesta 1985 se poistettiin rekisteristä. Ensimmäiset vuodet vaunua vedettiin Ifallla, sitten kuplavolkkarilla ja myöhemmin Corollalla. Kaksi edellistä omistajaa ennen Markoa olivat molemmat Vauxhall -autoharrastajia. tajaa. Hämeenkyröläinen maanviljelijä Yrjö Kooni osti auton saman vuoden elokuussa ja koska lääninraja ylittyi, tunnuskin vaihtui EM-178:ksi
Vaunu kuivateltiin ja Marko korjasi vaunun katon ulkoapäin sekä maalasi sen uudelleen. PIENEN vaunun sisätila on hyödynnetty maksimaalisen tarkasti. Viereisen rakennuksen katolta pudonneet lumet olivat rikkoneet vaunun katon ja sulamisvedet olivat päässeet suojakelillä valumaan vaunun sisälle. Katon ja rungon rajakohdalla on kosteuden tekemiä tuhoja ja niiden korjailu onnistuisi samalla. Oven saranapuoleinen puu uusittiin, mutta muutoin melko pienellä siistimisellä ja huollolla vaunu saatiin käyttökuntoon. Elina valitsi vaunun ikäkauteen sopivat kuosit tekstiileihin ja verhoili istuintyynyt uudelleen. Lyhyt aisa antaa hieman haastetta peruutteluun, tosin pienen ja kevyen vaunun kanssa ahtaat paikat eivät ole ongelma. ”Santun hautajaisissa oli ohimennen puhetta vanhasta vaunusta ja sitä luvattiin joskus käydä vilkaisemassa”, Marko mainitsee. Kaksipäiväiseen Suur-Saimaan ympäriajoon osallistuessa ei tarvitse vaivata päätä majoitusvarauksilla, kun osallistuu ajoihin vaunun kera. Jossakin vaiheessa vaunuun oli myös asennettu radio ja kaiuttimet, ulkonäöstä päätellen 70–80 -luvun tietämissä. Vauxhall Victor + MPK-matkailuvaunu keen ääreen, oli ainakin myöhempinä käyttövuosina lämmitykseen käytetty irrallista sähköpatteria. Lopulta kun omistajasta jätti aika, vaunun kohtaloksi koitui ulkosäilytys. Kattoon on silloin sisäpuolelle liimattu muovimatto ja samalla tekstiilit on uusittu kauttaaltaan. Markon ja Elinan toimesta vaunuun on asennettu nyttemmin nykyaikaisempi radio. Santtu on tyttäriensä avustuksella remontoinut vaunun sisätiloja joskus 1980-luvulla. Siltä seisomalta Marko ja Elina päättivät pelastaa vaunun ja hakivat sen pikimmiten kotiinsa talteen. Puurunkoinen kori on kaksiosainen siten, että katto irtoaa omana osanaan ja loppuosa omanaan. Kun lapset kasvoivat, vaunu jäi vähäisemmälle käytölle. Taloyhtiön pihalla, pakkasessa seisova ja kuuran peitossa oleva pikkuinen vaunu oli surkea näky. Jossain vaiheessa heillä on suunnitelmissa ottaa kori irti ja käydä myös ruostumisen merkkejä osoittava alusta läpi. Sukulaisten luona on mukava käydä kylässä kun on oma peti mukana ja Santun jälkeläiset käyvät mielellään vaunussa muistelemassa sen kanssa tehtyjä matkoja. Bettyn pelastus ”Käytiin kevättalvella 2008 Tampereella moikkaamassa Santun nuorinta tytärtä Caritaa, josta oli tullut vaunun omistaja”, Marko kertoo. Sen voi vaivatta irrottaa ja 24 06/15. Etenkin oven ympärys on epäilemättä uusimisen tarpeessa. Elinan ja Markon luona Petit-vaunu sai lempinimen Betty ja se on ehtinyt majoittaa uudet omistajansa jo monen monta kertaa. ELINA on verhoillut istuintyynyt ja ommellut verhot vaunun aikakauteen sopivalla kuosilla kuvioidusta kankaasta. Vaunun 12 voltin jännitteellä toimivat seinävalot ovat alkuperäiset
Pienestä ulkomuodosta huolimatta vaunu on kuitenkin yllättävän tilava ja sinne on saatu mahtumaan isokin poppoo. Jos haluaa pitää lämmön vaunun sisällä tai hyttyset ulkopuolella, on petaajalle käytännössä ainoastaan noin puoli metriä toimintatilaa. Mitään irtonaista ei siis kannata ajon aikana säilyttää esillä. ”On myös hyvä muistaa ottaa vuodevaatteet ja petauspatja istuinten alla olevasta säilytystilasta ennen kuin asentaa vanerilevyt paikoilleen. Omistajien kertoman mukaan vaunussa on istunut iltaa kahdeksan hengen seurue. 06 Kori Umpimallinen neliovinen itsekantava teräskori. Lattiavalitsin. 07 Mitat Pituus 4 489, leveys 1 702, korkeus 1 370, akseliväli 2 591 mm, omamassa 1 100, kantavuus 400 kg siirrellä erikseen käsin työntelemällä, sillä MKP:n omamassa on 290 kg ja kokonaispaino 390 kg. ”Kun töyssyisellä tiellä katsoo peiliin, vaunu pomppii perässä kuin hyytelöpallo”, Elina kuvailee. 01 Merkki ja malli Vauxhall Victor SL2000 02 Vuosimalli 1970 03 Moottori Nelisylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. Poraus 95.25, Isku 69.24, Tilavuus 1975cm3, Teho 111hv/5800rpm 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto. Vaunussa on ainoastaan kumijousitus. Korkeussuunnassakaan ei ole yhtään liikaa tilaa. Pieni vaunu luokitellaan kevytperävaunuksi, eikä siinä ole katsastusvelvoitetta. Alipainetehosteiset jarrut, edessä levyjarrut, takana rumpujarrut. Kun vanerien päälle otetaan selkänojat patjaksi, muuntuvat sohvat parisängyksi, jossa Elina mahtuu juuri ja juuri nukkumaan jalat suorana. Muutoin joutuu tekemään kaikken kahteen kertaan”, Elina huomauttaa. ”Minulle tulee Bettystä mieleen Doctor Who:n Tardis: sisältä uskomattoman paljon tilavampi kuin mitä ulkoa näyttää”, Elina vertaa nauraen. Takaveto. ”Minä en saa oikaistua jalkoja ihan suoraksi, vaikka toinen puoli vuoteesta onkin kolme senttiä pidempi”, Marko nauraa. ”Työkaveri näki vaunun kyljen ison auton takaa ja kysyi miksei siinä ole takavaloja”, Marko nauraa. Pikkuinen vaunu on sympaattinen ja hymy on usein herkässä sen näkevillä. ”Työkavereiden reaktio oli musertava: mikä tahansa muu merkki olisi kuulemma ollut parempi valinta.” 25 06/15. Yksi kannen yläpuolinen nokka-akseli. ”Jos olisi ollut jonkinlainen kapea tuoli, olisi pöydän päähän saanut sopimaan hyvin vielä yhden”, pariskunta kuvailee ja nauraa ajatukselle yhdeksän hengen tilaihmeestä nimeltä Petit. Tilaihme Pienessä, oven vasemmalla puolella olevassa kaapissa, säilytetään kolmea 6 mm paksuista vanerinkappaletta, jotka asennetaan vastakkain olevien sohvapenkkien väliin. 05 Alusta Edessä päällekkäiset kolmiotukivarret,kierrejouset ja hammastanko-ohjaus, takana jäykkä akselisto kierrejousin. ”Vastasin, että harvemmin niitä vaunun kylkeen laitetaan.” Tanskassa toimii merkkikerho MKP-vaunujen omistajille, jonka jäsenenä Elina ja Marko ovat olleet vuoden verran. Lämpöiseen kesäaikaan vuode on helpompi sijata, kun sen voi tehdä ovi auki. ”Kun kattoluukku on auki, pystyn seisomaan suorana sen kohdalla”, Marko näyttää
Sisätilojen ylellisyyttä täydensivät pähkinäpuujäljitteinen kojelauta, paksut nukkamatot sekä tyylikäs ovien verhoilu. Tehokas ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä nostivat tämän perusmallin talviajoTeksti: Jan-Erik Laine ominaisuudet kiitettävälle tasolle ja sen taloudellisuuden salaisuutena oli täysin uusi 84-hevosvoiman ”tehopakkaus”. Nimismiehen kiharaa ja moottoriteitä. Tunnette, kuinka turvallisen varmasti Vauxhall 2000 kulkee – se ikään kuin imeytyy tiehen.” Näin kehotti Vauxhall-mainos, josta löytyivät hyvät perustelut siirtyä 70-luvulle uuden Vauxhallin ohjaimissa. Lumisia ja jäisiä teitä. Kummankin uusissa moottoreissa oli yläpuolinen nokkaakseli ja tämä samanlainen rakenne löytyi täysiverisissä urheiluautoissa. ”Ajakaa reippaasti. Uudet sulavalinjaiset Vauxhallit olivat eroteltu moottorikokonsa ja varustelutasonsa mukaan urheilulliseksi Vauxhall 2000 de Luxe -malliksi sekä vaatimattomasti vain käytännölliseksi Vauxhall 1600 -malliksi. Aistikkaasta kojelaudasta olivat mittarit helposti luettavissa ja pehmustettu 3-puolainen ohjauspyörä sekä kokoonpainuva ohjausakseli johtivat vaikuttavien turvallisuuskohtien luetteloa. Ajakaa mutkaisia teitä. Aistikkuutta ja ylellisyyttä Vauxhall 1600:n kahden sohvan sisustuksen esite kuvaili selväpiirteisen tyylikkääksi ja samalla käytännölliseksi. Vauxhall siirtyi Victorillaan 70-luvulle monin parannuksin joita mainonnassa korostettiin korkeimman luokan saavutuksina. Vauxhallin suomenkielisessä myyntiesitteessä ei puhuttu sanallakaan Victor-mallinimestä, vaikka kuvituksen autoissa selvästi, aina rekisterikilpiä myöten, Victor lukikin. Joka kulmassa olivat kierrejouset jotka siirsivät Vauxhallit myös jousituksensa osalta urheiluautoluokkaan, painotti esite. Molemmat kuitenkin edustivat monessa suhteessa 70-luvun tyyliä ja teknistä tasoa. Vauxhall 2000:n sisätilat olivatkin sitten ylelliset ja näin loisteliaita sisustuksia olikin yleensä nähty vain kalliissa luxus-autoissa, toi Vauxhall sellaisen nyt myös perheautoon. Erilliset etuistuimet tukivat hyvin selkää ja reisiä ja takaistuimen muotoilu noudatti samaa yksilöllistä linjaa. 105-hevosvoiman moottorillaan Vauxhall 2000 oli taloudellinen perheauto urheiluauton suorituskysaavutukset Korkeimman luokan 26 06/15
Koriosa saa 4 kerrosta akryylilakkaväriä. läpihengittävää tyyppiä.” vyllä ja edustusluokan ulkomuodollaan. Sen jälkeen niihin ruiskutetaan sitkeätä massaa. Saattoi siinä luottaa korkeimman luokan saavutuksien säilyvyyteen, sillä kaiken tehtaalta saadun suojauksen lisäksi tarjosi GM-piirimyyjät vielä haluttaessa täydentävän ruostesuojauksen ja vieläpä takuulla. ”VAUXHALL 2000 on korkeimman luokan saavutus – sen ovat yksimielisesti todenneet ne alan asiantuntijat, jotka jo ovat saaneet tutustua tähän automaailman kovaan sanaan.” SIINÄ missä 1600-mallin sisustusta kuvattiin sanoilla selväpiirteinen ja käytännöllinen, korostettiin 2000-mallin kabiinia sanoilla loistelias, ylellinen ja tyylikäs. Kun tehostetut levyjarrut edessä takasivat tasaisen ja varman jarrutuksen, pitivät kierrejousitus ja leveät matalaprofiilirenkaat kakstonnisen vakaasti tienpinnassa. Tämän jälkeen kori upotetaan ruostesuojaaineeseen melkein kattoaan myöten ennen toista uunikuivausta. Uunikuivalla suojauksella Liekö ruostepeikonpelko vaivannut Vauxhallin mahdollisia asiakkaita tavallista enemmän, sillä myyntiesitteen takasivulta löytyi luottamusta herättävän yksiselitteinen kuvaus Vauxhallin ruosteenestokäsittelystä: ”Kori puhdistetaan jo valmistusvaiheessa rasvasta ja pudotetaan fosfaattikylpyyn ennen uunikuivausta. 27 06/15. ”UUSIEN Vauxhallien pitkälle kehitetyt mottorit ovat ns. Aluminoitu bitumi ruiskutetaan koteloihin ja ilmareiät koteloissa sallivat ilmanvaihdon siten, että niihin ei keräänny kosteutta.” Kun Vauxhallin kaikki tiivisteetkin olivat vielä kiinnitetty mekaanisesti koriin ei tiivisteiden liima-aineisiinkaan voinut imeytyä ruostuttavaa kosteutta. Alusta ja pyörien kotelot saavat toisen ruosteenestokäsittelyn ennen seuraavaa kuivausta
Se voi olla miljoona kilometriä ajettu dieselkoneinen ikiliikkuja, hyvin palveleva perhefarmari, kuutoskoneinen coupé tai kesäinen avomalli. Väsymätön Mercedes-Benzin W124:stä on moneksi. / H 28 06/15. Yhtä kaikki, se alkaa viimeistään nyt olla harrasteiässä. Jees, kuvan 6325 tilalle 6402
Väsymätön M er ce de sBe nz W 12 4 29 06/15
Nollasta sataseen mitattiin tarvittavan kokonaista 20 sekuntia ja pari kymmenystä päälle. Yksi hätkähdyttävä esimerkki on Mercedeksen W124-sarja, joka on juuri saavuttanut 30 vuoden iän. Puolivitsikästä lausahdusta voi hyvin jatkaa autojen puolelle: yhä uudemmat autot tuntuvat saavuttavan museorekisteröintiin vaadittavan iän. Ja monilla on edelleen vaikeuksia pitää W123:a museopelinä siitäkään huolimatta, että ensimmäiset yksilöt kolkuttelevat jo 40 vuoden ikää. Suurimmat huomautukset jaettiin heikohkosta takanäkyvyydestä sekä auton kokoluokka huomioiden pienehköstä tavaratilasta, jonka laajennettavuutta rajasi kiinteä takaselkänoja jo polttoainetankin sijainnistakin johtuen. Eikä vuosikymmenen taitteessa esitelty Ässä-Mersu W126 eronnut sekään valtavasti W124:n muotoilullisista ratkaisuista. Moitteita sai myös koeajossa olleen 200 D:n maltillinen suorituskyky: 1 320 kilon omapainoa oli liikuttelemassa vain 72 saksalaishevosta ja 123 newtonmetriä. Persoonallisista yksityiskohdista onnistunut oli esimerkiksi ”niiaavalla” rakenteella varustettu tuulilasinpyyhin ’panoraamatuulilasinpyyhin’ kuten asia Mercedes-Benzin esitteessä ilmaistiin. MOOTTORITILA kuin tehtaan jäljiltä. Kyseinen Pikku-Mersukin kun oli linjoiltaan Saccon aikaansaannoksia. Se oli useimpiin kilpailijoihin verrattuna hieman liikaa, mutta peliä tasoitti W124:n luistava muotoilu, jonka ansiosta huippua luvattiin tehoihin ja painoon nähden mukavat 160 km/h:ssa. Vuonna -92 mallistoon lisättiin vielä avomalli. Voimaa oli 12 hevosvoimaa enemmän kuin W123:n 200 D:ssä, mutta silti suoritusarvot olivat vaatimattomat. Joka tapauksessa siitä on nyt kolme vuosikymmentä, kun W123:a seurannut W124-malli otti keskikokoisten Mercedes-henkilöautojen viitan harteilleen. Tutustumamme yksilön 2,2-litrainen neliventtiilikone on Mersukuskien juttujen perusteella tuskin sisäänajettu. Mercedes-autoilijoiden oli silti helppo ottaa vastaan W124:n muotoilu samankaltaiseen tyylikieleen oli ehtinyt totutella pari vuotta aikaisemmin esitellyn 190-mallin eli W201:n kohdalla. TUORELTAAN W124 sai moitteita peiliratkaisuiltaan: apukuskin puolella kuvastin on korkea mutta kapea, kuljettajan puolella sen sijaan leveä mutta matala. Todellakin, vaikka tuntuu että vastahan W123sarjalaiset ovat vähitellen poistumassa käyttöautojen kategoriasta. Useimpien mielestä toimivin peili olisi ollut yhdistelmä edellisistä siis mieluummin molemmin puolin leveä ja korkea. 30 06/15. Jos lehdistön tuoreeltaan löytämät heikkoudet olivat miinusta myös Mercedes-Benz W124 edustajia, jotka vievät omistajiaan niin arkisiin askareisiin kuin lomareissuille maailmaan ääriin ja takaisin. Ja jos muihin merkkeihin vertasi, sai 180 000 markalla vuonna -85 vaikka mitä. ”Yhä nuoremmat ihmiset täyttävät 50 vuotta”, on moni puolen vuosisadan iän saavuttanut todennut ikätovereistaan. Koeajossa ollut perusvarusteisena reilut 180 000 markkaa maksanut 200 D oli malliston edullisin, mutta silti suomalaisittain hurjan kallis. Hintalisää W123-sarjan 200 D:hen oli tullut peräti 25 000 markkaa. Vaikka suurilta linjoiltaan uusi keskikokoinen sedan-Mercedes oli ajattoman tyylikäs, oli muutamissa yksityiskohdissa merkkejä siitä, että Daimlerin insinööreillä oli ollut yritystä ajatella asioita uudelleen. Dieselkoneisista kilpailijoista Opel Rekord 2.3TD maksoi 140 000 markkaa, Peugeot 505 GLD noin 118 000 markkaa ja taksiautoilun näkökulmasta tiukimmat haastajat, Volvo 240 Diesel ja 740 Diesel, kustansivat 143 400 ja 163 400 markkaa. Omintakeisten taustapeilien lisäksi autolehdistö keksi tuoreeltaan W124:stä muutakin moitittavaa, muttei mitään perustavanlaatuista. W123-Mersujen pitkäikäisyys huomioiden onkin ymmärrettävää, että W124-yksilöiden harrasteikään siirtymistä on ollut vaikea havaita, etenkin kun tien päällä kohtaa runsain joukoin erilaisia mallisarjan Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine ja Daimler Toinen ulospäin näkyvä uudelleen ajateltu kohde oli taustapeilien toteutus: kuljettajan puolella peili oli leveä ja matala, apukuskin puolella kapea ja korkea. Näin ollen W124 asettui mukavasti osaksi Mercedeksen silloista henkilöautoperhettä. Tässä eivät insinöörien ja tavallisten autoilijoiden näkemykset osuneet kuitenkaan yksiin. Pikku-Mersun ja Ässän väliin Bruno Saccon piirtämä W124 oli monella tapaa harppaus kohti modernia aikakautta verrattuna W123-malliin. Muotoilu virtaviivaisempaa ja muovi oli korvannut metallin niin puskureissa kuin koristelussa. Taksikäyttöä voisi huomioida tässä kohdin hieman enemmänkin, sillä merkittävä osa Suomeen uusina rekisteröidyistä W124-Mersuista sai uutena katolleen keltaisen kuvun. Esimerkiksi Mazda-malliston isoimman sedanin, automaattivaihteisen 929 LTD:n ja käyttörahaakin jäi kouraan vielä 60 000 markkaa. Seurakseen W124-sedan sai vuoden -85 lopulla T-farmarin ja keväällä -87 ajattoman tyylikkään C-coupen
W124 asettui malli-ilmeeltään kitkatta Pikku-Mersun ja Ässän väliin. Sedan sai rinnalleen pian farmarin ja coupén, myöhemmin vielä avomallin, joka säilyi tuotannossa aina kesään 1997. 31 06/15
Samalla tapahtui muutakin: 230 E korvattiin 2,2-litraisella 150-hevosvoimaisella 220 E:llä. Kolmelitraisella bensakoneella varustettu 300 E maksoi vuonna -86 räväkät 291 000 markkaa, mutta kallein W124 se ei ollut. pirssiajon kannalta, samoin W123:n tiloihin tottunutta saattoi paperilla häiritä uutuuden leveys: W124:n aerodynamiikan alttarilla oli annettu piiru leveyttäkin, reilut nelisen senttiä. Ohjaamossa kuljettajaa tervehtii asiallisen tyylikäs näkymä, joka ei vielä tänäänkään näytä vanhahtavalta. Istuinmukavuus on keskinkertainen, vaikka tummalla kankaalla verhoiltu istuin on kuin uusi. Ja toisaalta pituutta oli puolitoista senttiä enemmän, mikä toi aavistuksen lisää väljyyttä takatiloihin, jotka koettiin silti joidenkin mielestä niukoiksi auton kokoluokka huomioiden. Siis vajaassa neljännesvuosisadassa ajomäärä, joka vastaavalla autolla pyyhkäistiin aikanaan helposti alle vuodessa. Se ennakoi Mercedeksen siirtymistä laajemminkin kohti neliventtiilisiä bensiinimoottoreita. temppu eikä mikään, ja sekalaisessakin ajossa selvisi lähes aina seiskalla alkavin kulutuslukemin. Peilit sentään säätyvät jo sähköllä molemmin puolin. Tutustumassamme yksilössä spartalaisuutta korostaa tyhjänä ammottava radioaukko. Kuljettajanovea avatessa mikään ei suoraan kieli, että kyseessä olisi poikkeuksellisen nuukasti ajeltu W124. Kun auton omistajasta jätti aika, palasi hopeanharmaa W124 parin mutkan kautta etsimään uutta omistaja. Mercedes-Benz W124 32 06/15. Maantieajossa alle kuuden litran kulutus ei ollut KIINALAINEN VALINTA: MERCEDES-BENZ 220 E ’92 Edes välttävästi toimivaa aikakonetta ei ole tähän päivään mennessä keksitty, mutta joskus historia tulee lähelle kuin varkain. Pienin bensa-W124 oli kaasarikoneinen 200, joka tuotti 105 hevosvoimaa. Pikemminkin päinvastoin: kun joku kymmenen vuotta vanha digikapistus näyttää ikälopulta, W124:n analoginen maailmankuva on ajattoman pätevä. Titteliin ylti edellä mainittu 300 TD Turbo, josta haluttiin Veholla vastineeksi 342 200 markkaa. Useimmiten W124-Mersut ovat saaneet osakseen kilometritehtailua isolla kädellä, mutta myynnissä ollut ’92-mallinen hopeanharmaa W124 oli toista maata: auton aukottomaksi esitetty historia käsitti vain 51 000 kilometriä. Dieselmalleissa vaihtoehtoina olivat nahkeaksi parjatun 200D:n rinnalla 250D ja 300D. Näiden lisäksi saatavilla oli farmarikorinen 300 TD Turbo, jonka ahtimen houkuttelemiksi teholukemiksi kirjattiin 143 hevosvoimaa ja 273 newtonmetriä vääntöä. Siistejä mallisarjansa edustajia näkee edelleen silloin tällöin, ja mitä ”ovituntumaan” tulee, niin Mercedes on aikanaan osannut pitkäikäisten luukkujen valmistamisen, joten ovi avautuu samalla tavoin jämäkästi kuin monessa enemmänkin ajetussa Mersussa. Tehoa 2,5-litrainen tuotti 90 ja kolmelitrainen 109 hevosvoimaa. Kalenterin kääntyessä 90-luvulle esiteltiin 300-mallista 24-venttiilisellä kuutoskoneella varustettu versio 300 E-24, joka kiskoi Mercedestä vauhtiin 220 hevosvoiman turvin. Bensiinimalleissa mallimerkinnät noudattivat samaa logiikkaa: kaksi ensimmäistä numeroa kertoi litratilavuuden, kun merkkien väliin kuvitteli pilkun. Häneltä Mercedes kulkeutui pian pitkäaikaiselle suomalaisomistajalle, jonka omistusaikana auto seisoi pitkiä aikoja tallissa, joten kilometrejä kertyi hyvin niukalti. Asiaa korostaa, että vielä 90-luvun alussakin Mercedeksen perusvarustelu oli erittäin niukka, joten esimerkiksi sähköikkunoista tai ilmastoinnista ei tarvinnut vakiona haaveilla. Ja jos pirssikuski oli täysi poka päällä kironnut 200 D:n kulkuhalottomuutta, niin dieselpumpun ääressä hän kiitteli. Tämä muutos toteutettiin vuoden -92 lopulla. W124:ää kiitettiin erityisesti tasapainoisia ajo-ominaisuuksia ja suuntavakautta. Malliston huippua edustivat kuutoskoneiset 260 E ja 300 E, joiden voimavarat olivat 166 ja 188 hevosvoimaa. Listalta häipyivät 260 E ja 300 E ja tilalle astuivat 280 E ja 320 E. Tämän W124-artikkelin mahdollistaja ja omalla tavallaan liikkeelle pistävä voima oli kuvien 220 E, joka oli alkukesästä myynnissä Vaihtovarmaautoliikkeessä Tuusulassa. Kun tietää miten W124:n perusistuin pehmenee käytössä, niin ei ole ihme että ammattiautoilijat vaihdattivat muun muassa Recaroja heti tuoreeltaan vakiotuolien sijaan. Rahalla saa enemmän Edellä otettiin esille lähinnä W124:sta uutena kaivettuja puutteita, mutta kehujenkin lista oli pitkä. Lisäksi matkustusnautintoa kohotti meluttomuus. Käytännössä sisätilat olivat silti leveydeltään aiemmalla tasolla. Jos pakka oli kunnossa, ei Mersun suorituskykyäkään tarvinnut manailla. Sisällä ollaan suojassa jollei pahalta niin ainakin nykymaailmalta. ”Normaalimalliston” siinä mielessä, että oma lukunsa on Porschen kanssa yhteistyössä toteutettu 500 E, jonka viisilitrainen V8-moottori työnsi leppoisalta näyttävän TAKAKONTTI on verhoiltu ja reilunkokoinen, mutta auton kokoon nähden sen olisi toivottu olevan vieläkin tilavampi. Tämän yksilön ovi tosin avautuu poikkeuksellisen jämäkästi ja sulkeutuu eleettömästi ”losahtaen”. Isompi neloskone 230 E oli jo aina ruiskulla ja tehoa piisasi 136 hevosvoimaa. Normaalimalliston huipulle esiteltiin 400 E, joka kertoi myös mallimerkintäkurin pehmenemisestä, sillä 279-hevosvoimaisen V8:n tilavuus oli 4,2 litraa. Vuosikymmenen lopulla yleistäen ilmaistuna dieselmoottoreiden tehot nousivat muutamalla hevosella ja toisaalta katalysaattoriajan alkaessa bensaversioiden voimat puolestaan putosivat hieman. Kyseessä oli myyjän mukaan Kiinan suurlähetystön uutena Suomeen hankkima yksilö, joka maltillisen diplomaattikäytön jälkeen siirtyi autoliikkeen korjaamohenkilökuntaan kuuluneelle
Ajossa ohjaamosta tai sen ulkopuolelta ei kantaudu käytännössä minkäänlaisia nitinöitä tai natinoita. Jarrua hellittäessä 220 E pyrkii matkaan lempeän tarmokkaasti, joten mikäpä siinä, lisää kaasua ja olemme liikkeellä. Samasta syystä ne ovat osa liikennemaisemaa nyt ja epäilemättä myös huomenna. Hintaakin oli vuoden -93 Suomessa tuplat verrattuna 400 E -malliin: 500 E:n listahinta oli 1 138 800 markkaa. W124:n mainetta oli aikojen saatossa omiaan pönkittämään valmistajan kannalta epämieluinen tekijä: seuraajamalli W210, kansanomaisemmin Väyrys-Mersu, ei täyttänyt laadukkuutensa osalta MercedesYLEISILME säilyi samana neutraalin tyylikkäänä koko tuotannon ajan. Mersun tuttu ja pätevä kaavio johdattaa vaihdekepin D-loveen, mitä seuraa sekunnin päästä tuntuva nykäys aivan kuten aikalaistähtikeuloilla kertyneen kokemuksen perusteella saattoi odottaa. Jo muutamien ajokilometrien jälkeen pääsee osalliseksi niistä tekijöistä, joilla W124:n maine on luotu. Suurimpana ulkoisena muutoksena olivat coupé-mallista tutut kylkien muovitukset, jotka saapuivat muihin korimalleihin vuoden -89 lopulla. Jousitus kantaa hyvin ja nielee ongelmitta epätasaisuudet. Lopullisesti W124:lla ajamisen filosofia avautuu karkeaa ja hieman uraistakin suomalaismaantietä ajaessa. Mersun 326 hevosvoimansa turvin sataseen noin kuudessa sekunnissa. Kestää ja kestää Aiemmin lueteltuihin W124:n myönteisiin ominaisuuksiin liitettiin vuosien myötä mallin tunnusomaisin luonnehdinta kestävyys. Ohjaus on levollisen tunnokas eikä provosoidu tien urista. Ajetun yksiön vähäiset kilometrit heijastuvat nekin äänimaailmaan. 33 06/15. Suurin päivitys koettiin vuodelle 1989, jolloin alahelmoihin lisättiin leveät muovipaneelit, jollaiset olivat coupé124:ssä heti alkujaan. Turvavyönkiristimet kuuluivat vakiovarusteluun alusta alkaen, mutta esimerkiksi ABS oli alkuvuosina optio ja vuodesta 1989 vakiovaruste. Vanha ja sinällään siisti Mercedes saattaa päästellä pientä ylimääräistä ääntä, kun vuosien, kilometrien ja lämpötilavaihteluiden jälkeen eri materiaalien liitoskohdat ovat hieman eläneet ja alkaneet sitä myöten pitää pientä natinaa. Niukasti varustelusta kertonee, että kalliina autona tunnettu W124 sai vasta tuolloin molemmin puolin sähkösäätöiset ja lämmitetyt peilit. Vauhdin lisäksi myös turvallisuusasioita sai kohennettua ensin lisävarusteilla, vuosien myötä yhä enemmän perushinnalla. Kahdeksankympin ja satasen rajoituksilla Mercedes tuntuu olevan omimmillaan, sillä moottori toimii kevyellä rasituksella, tuulensuhina on hiljaista, ainoastaan renkaiden vieno kumina kertoo, että matka taittuu tarvittaessa kohti auringonlaskua. Laatikko vaihtaa tuntuvan napakasti, kilometreihin nähden jopa yllättävän töksähtäen, mutta hieman lämmittyään vaihtotapahtumat pehmentyvät vanhempien automaatti-Mersujen mainetta paremmiksi. Viimeisiksi pariksi vuodeksi muokattiin myös mallimerkintäkäytäntöä. Nyt sellaisesta ei ole tietoakaan. Tutummaksi käyneen letkeän dieselnaputuksen sijaan ohjauspyörän taakse kantautuu vaimea nelosmoottorin käynti, joka ei herätä tunteita puolesta tai vastaan. Avainta kääntäessä Daimlerin 16-venttiilinen DOHC-moottori herää tyhjäkäyntiin kangertelematta. Samalla luotiin käsite ”E-sarja”. Samoin kuljettajan turvatyyny tuli vakioksi vuonna -92. Hopeanharmaan 220 E:n 150 hevosvoimaa vievät 1,5-tonnista Stuttgartin-tuotetta mukavasti. Kun aiemmin oli puhuttu vaikkapa 200 E:stä, niin vuodesta -94 alettiin ilmoittaa mallimerkintä siis muodossa E 200. W124:n äänimaailman rinnalla moni vain vuodenikäinen auto kalpenisi. Omalla tavallaan turvallisuutta toi kuusisylinterisiin malleihin vuonna -87 saataville tullut 4Matic-neliveto. W124 kyllä jaksaa jos vaan kuljettajakin. Jopa pirteästi, kun käyttää kierroksia runsaammin, mutta kuutosen juhlavuus nelimukisen äänenavailusta toki puuttuu. Kilometrien kertyessä herää vahveneva aavistus: tämän takia näitä W124-Mercedeksiä ostettiin, niistä haaveiltiin ja niillä ajettiin. Mercedeksen kytkintuntumaa emme pääse arvioimaan, sillä mukavuuteen valmiit kiinalaiset ovat aikoinaan tilanneet auton automaattivaihteistolla. Ulkoisesti W124 säilyi pitkälti samankaltaisena koko tuotannon ajan. Ajokokemusta leimaa sen helppous ja jatkuvuus: Rengasmelu on maltillinen
Vakiovarustelu oli tuolloin vielä niukkaa, joten esimerkiksi ilmastoinnista ei kannattanut haaveilla, vaan viedä käsi suosiolla ikkunan veiville. Mercedes-Benz W124 34 06/15. VAIN 51 000 kilometriä ajettu 220 E antoi mahdollisuuden siirtyä uutta Mersua vuonna -92 ostaneen tunnelmiin
06 Kori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. W210:ssä oli ongelmia muun muassa korroosioherkkyyden ja elektroniikan laadun osalta, mutta pyöreälamppuisen W210:n mainetta oli ironisesti nakertamassa myös se, että W124 osoittautui niin pirullisen kestäväksi. Tilavuus 2199 cm3. Paistoi sitten päivä, saati satoi kaatamalla. Sen sijaan esimerkiksi kytkin kesti ja säilyi käyttömukavana ne pari vuotta ja noin 200 000 kilometriä, kun W124 viipyi taksikäytössä. Myyttisiä kommentteja mutteivät varmasti tyhjästä syntyneitä. Se tulee työmatka-autona toimineesta, silloin jo satoja tuhansia kilometrejä nähneestä askeettisesta diesel-Mersusta. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen automaattivaihteisto, lattiavalitsin. Kun kysyimme 200 D -yksilöillä 90-luvulla taksia ajaneelta ammattiautoilijalta W124:n heikkouksia, nousi hänellä nopeasti mieleen silloisten Mercedesten perisynti: heikko istuinmukavuus. Takaveto. Edessä ja takana levyjarrut. Paino 1370 kg. 08 Suorituskyky Huippunopeus 205 km/h, 0-100 km/h 10,7 s autoilijoiden korkealla asettuneita odotuksia. 05 Alusta Edessä erillisjousitus, kolmionmuotoiset tukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. VAIKKA W124malli on kuin varkain saavuttanut 30 vuoden iän, näyttäytyy se suomalaisessa arkiajossa varmasti vielä vuosien ja vuosien ajan. Takana monipistetuenta viidellä tukivarrella, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. Teho 150 hv /5500 rpm, vääntö 210 Nm /4000 rpm. Kai se on myönnettävä monien eleganttien, esteettisten, suorituskykyisten, mukavuusvarusteltujen tai muuten vain wau-efektejä luovien autoihmeellisyyksien ihailun lomassa: jotain hiljaista ja lakinpäästäpudottavaa kunnioitusta sitä lopulta voi antaa vain autolle, joka tuo aina perille. 35 06/15 W124:n ominaisuuksiin liitettiin vuosien myötä sen tunnusomaisin luonnehdinta kestävyys.. Jos vieterimäinen jakkara olikin uutena kohtuullisen jämäkkä, pehmeni se kilojen ja kilometrien myötä perin epämukavaksi. Jotain sentään muistuu mieleen: hänen mukaansa kardaanin kuminivelet eli niin sanotut rättinivelet kuluivat kohtuullisen nopeasti. Vuosien mittaan satakaksinelosesta kuului kuppiloissa ja toreilla lausahduksia kuten ”viimeinen oikea Mersu”, ”auto jota ei se saa ajamalla loppuun” sekä ”viimeinen insinöörin suunnittelema Mercedes”. Kehnon istuimen mainitsemisen jälkeen eläkkeelle siirtynyt ammattiautoilija sen sijaan hiljenee tavanomaisia kulutusosia kilometritehtailun lomaan sai toki silloin tällöin uusia, mutta mitään erityistä ongelmaa muistiin ole piirtynyt. Eräs W124-mallisen Mersun myöhäisempien omistajien kokemuksia kuvaa hyvin toimituksen sisältä tullut luonnehdinta. Puristussuhde 10,0:1. 01 Merkki ja malli Mercedes-Benz 220 E 02 Vuosimalli 1992 03 Moottori Neljäsylinterinen nestejäähdytteinen rivimoottori edessä pitkittäin. 07 Mitat Pituus 474, leveys 174, korkeus 143, akseliväli 280 cm. ”Oli sitten minkälainen olosuhde tahansa, kuiva keli tai räntäsade, pikkutie tai motari, W124 tuntui aina samalta.” Ja tämä siis lausuttiin W124-kehuna henkilöltä, jolla on ollut tapana pitää elon tylsyyttä loitolla hankkimalla ajoon tasaisin väliajoin hyvinkin erilaisia ajopelejä. Poraus 90, isku 87 mm
Monit oimity ökalu 36 06/15
Nykyisi n Tapion poika, Jussi Aho kurvaile e perhein een samaise lla Rangella , josta muodost ui vuosien myötä perheen jäsen. Kun Tapio Aho tarvitsi vuonna -73 autokse en monitoi mityökal un joka soveltu isi myös perhee n kuljetuk seen, valitsi hän Range Roverin. Monit oimity ökalu Kaarina Range Rover ´73 37 06/15
Perheen saarelle ei Rangella päässyt kuin hyvinä talvina, jolloin jäät olivat tarpeeksi vahvoja kantaakseen maasturin painon. Mikkelissä asustellutta Ahon perhettä palvellut vaaleansininen Variant-Volkkari sai väistyä Rangen syrjäyttäessä sen vuonna -73 perheen kulkupelinä. Autonvaihdolleen Tapio Aho löysi helposti parikin perustetta: perheen lapsiluvun kasvaessa kolmeen tarvittiin lisää tilaa, ja hiljattain hankittu kesämökkisaari Rymättylän edustalta, joka tuli tarkoittamaan pitkiä, lähes 400 kilometrin mökkimatkoja maan puolelta toiselle. 80-luvun puolivälissä oli aika ryhtyä mökin Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine JOS Land Roverit olivat peltisen työkalumaisia ja Roverin henkilöautot jalopuisen ylellisiä, niin Range Rover valloitti asiakkaansa muovisella asiallisuudellaan. Reissuilla ei jääty televisiosarjoistakaan paitsi, sillä Rangen akusta riitti virtaa, kun esille kaivettiin mukana kulkenut pieni matkatelkkari. Eikä kaikki yhteiset reissut suuntautuneet vain lähiympäristöön, sillä kesällä -85 Range Roverilla kierrettiin Eurooppaa aina Ranskaa ja Italiaa myöten. Myöhemmin lujatekoisesta työkalusta muodostui lähes perheenjäsen, joka nykyisin palvelee Tapion pojan, Jussi Ahon perheessä museorekisteriin entisöitynä kesämaasturina. Radiokanavia ei kartturi vaihdellut. Tarvelähtöinen hankinta Kaarinasta löytyvän sammaleenvihreän Range Roverin historia on sen nykyiselle omistajalle Jussi Aholle läpikotaisin tuttu, hän kun oli kahden vuoden ikäinen auton tullessa perheeseen. Eikä yhteiset reissut suuntautuneet vain lähiympäristöön, sillä kesällä -85 Range Roverilla kierrettiin Eurooppaa aina Ranskaa ja Italiaa myöten. Range Rover 38 06/15. Kun Tapio Aho tarvitsi vuonna -73 monitoimityökalun jolla kuskaisi koko perhettä, harrastevälineitä ja rakennustarpeet mökkisaarelle, Range Roveria parempaa valintaa ei hän olisi voinut tehdä. Niin, tai mökkiähän ei saarella ollut vaan kymmenkunta kesää siellä telttailtiin ennen kuin mökkiä ryhdyttiin Rangen avulla sinne rakentamaan, Jussi huomauttaa. Kätevästi kulki Rangen katolla kanoottikin vähän heikompiin rantoihin ja voimaa ja vetokykyä riitti aina kun perävaunua oli kiskottava. Tavallista oli että täyteen pakatulla autolla matkailtiin koko perheen voimin ja kaikki mikä ei tavaratilaan mahtunut, kulki kattotelineellä. Range Roverin hankintaa voi jokainen perustella tavallaan, mutta tullessaan 70-luvun alussa markkinoille, suoranaisia kilpailijoita sillä nelivetoista perheautoa tarvitsevan näkökulmasta oli varsin vähän. Turvavöitä ei lapsilaumalle Rangen takapenkillä ollut vakiona ja Jussi muistaa että vyöt asennutettiin autoon aika tuoreeltaan ja joskus 80-luvulla vöitä vielä uusittiinkin
Kesälomalla kerrostalon parkkipaikalla tehdyssä koneremontissa purettiin moottoria niin, että sisälle saatiin pari kokonaan uutta mäntää ja loppuihin asennettiin uudet männänrenkaat. Takaisin palvelukseen Kovin pitkään ei Rangen tarvinnut ladossa kyyhötellä, sillä vuonna -95 haki Jussi sen vuorostaan käyttöautokseen. Myös kiertokankien laakerit vaihtuivat uusiin, mutta itse voimanlähdettä ei nostettu pois paikoiltaan missään vaiheessa. Jussin lähdettyä Joensuuhun opiskelemaan syksyllä -91, saattoi isä hänet vielä bussipysäkille Rangellaan. 39 06/15. Niilläkin auto kulki ja kilometrejä alkoi kertyä entiseen malliin. Vaikka auto oli latosäilytyksen jäljiltä pölyinen, oli se ajokunnossa ja jopa jarruiltaan kelvollinen palaamaan liikenteeseen. Lähes parinkymmenen käyttövuoden ja 270 000 kilometrin tuoma patina pinnassaan se taltioitiin hyvin palvelleena sukulaisen latoon ja poistettiin rekisteristä. rakentamiseen ja rakennustarpeet kuskattiin Rangella saarelle. Paria vuotta aikaisemmin kuvioihin tullut vaimo ei alkuun ymmärtänyt vanhan maastoauton asemaa perheenjäsenenä, saati sen järkevyyttä käyttöautona, mutta muutamia vuosia myöhemmin toi hän jo työmatkoiltaan valokuvia näkemistään Range Rovereista, kertoo Jussi. Tuolloin ei Jussilla käynyt mielessäkään että harjoitteli autolla, jonka tulisi jonain päivänä vielä omistamaan. Viitisen vuotta Range Rover palveli käyttöpelinä, ja sen kaveriksi tuli hankittua vielä toinenkin, 90-lukuinen Range Rover. Kun Rangen kulkupuoli alkoi vuosituhannen lopussa hiipumaan ja bensankulutuskin oli noussut jo huomattavasti, oli vuonna -99 ryhdyttävä tekniikan remontointiin. Katolla kulki kaiki mikä ei tavaratilaan mahtunut ja kanoottiakin varten oli katolle oma kuljetusteline. Moottorin puristusmittauksissa selvisi että parista sylinteristä oli paineet jo kadonneet, eikä lopuissakaan ollut hurraamista. Pieni harmi oli se, että auton tutut MAA-313 -tunnukset oli rekisteripoistossa menetetty ja uudet kilvet tuntuivat alkuun vierailta. Lommot suoriksi Uudemman Range Roverin hankinnan myötä alkoi kehittyä ajatus vanhemman kunnostamisesta käyttöklassiTAPIO Ahon Range Rover palveli alusta alkaen aktiivisen perheen monitoimityökaluna. Hiukan tuon jälkeen yhteisten kokemuksien myötä lähes perheenjäseneksi muodostunut Range Rover eläköityi ensiomistajan käyttöauton virasta. Jussi sai tuolloin, vaikka alaikäinen olikin, isän luvalla ja opetuksella ajaa matkan jääosuudet. Jäällä kun ei saattanut osua mihinkään eikä pudota tieltä, mutta aina rantaa lähestyttyä oli kuskia vaihdettava
Vaikka vuosien haalistamat takavalot ehjät olivatkin, oli uudessa maalissa kiiltävään autoon mukavampi ruuvata täysin uudet valot. Joensuusta löytyi tekijä joka ompeli istumiin päälliset ja samalla materiaalilla verhoiltiin vielä kirpputorilta löytynyt lastenistuin jälkikasvulle. Range Roveriin saa kohtuulliseen hyvin alkuperäisiä varaosia, mutta naurettavan halpoja ne eivät ole. Oikomisesta päästiin kuitenkin sopuun, kun Jussi hommaisi uusia pintapeltejä niiltä osin joissa koko pellin vaihtaminen oli oikomista järkevämpää. Vasta Range Roverilla on tapana vaihtaa omistajaa vain siirtyessään sukupolvelta seuraavalle. 40 06/15. Kaarinassa toiminut Kolarikorjaamo P Lindén oli aiemmin oikonut erään kyljelleen kaatuneen Rangen eikä siitä saatujen kokemusten pohjalta tahtonut toiseen alumiiniautoon alkuun innostua. Pintapelleiltään Range Rover on pääosin alumiinia jonka hyvä puoli on ruostumattomuus, mutta lommoisen alumiinin oikomiseen ei tahtonut alkuun löytyä halukkaita. Kohdalle osui käytetty takalasi, joka oli vielä sopivasti uutta lasia halvempi. Range Rover koksi, jolla saattaisi huoletta vedellä tarvittaessa vaikka venetraileria. Vaikka autosta museoajoneuvoa tekemässä oltiinkin, pieniä mukavuusparannuksia siihen entisöidessä tehtiin. Tarkastaja totesi tapauksen olevan niin hyvän ettei museointi tulisi olemaan ongelma, ja projektin edetessä tuli aina neuvoja miten minkäkin ongelman kohdalla olisi viisainta edetä. Takalasin ruosteesta turvonneen kehyksen tilalle Jussi tilasi uuden, mutta sen ruuvauksessa kävi vahinko ja karkaistu lasi särkyi murusiksi. Ei auttanut kuin kaapia Sikaflexit ja lasinsirut kehyksestä ja hommata raameihin uusi lasi. Biologian ja maantiedon opettajana sekä aktiivisena luontokuvaajana Jussilla on myös taipumusta poiketa autoineen ajoteiden ulkopuolelle ja maasturisafarit ovat myös vetäneet puoleensa. Rangen alkujaan hiukan heikkoa äänieristystä Jussi paranteli leikkelemällä itse tukevammat kangasmatot lattioihin. Jussi maalasi itse autostaan pienempiä osia, mutta tunnustaa jälkeenpäin että viisaampaa olisi ollut jättää nekin työvaiheet ammattilaisen huoleksi. Peltisepän kautta löytyi projektiin myös maalari joka teki maalauksen pohjatyöt ja ruiski pintaan alkuperäisväriä vastaavan maalin. Uusista pelleistä johtuen omistaja arveli ettei autoon jäisi kuin ehkä parikymmentä lommoa oikaistavaksi, mutta naputeltavaa jäi niistäkin huolimatta vielä 47 lommon verran. Autoverhoomo Classic Turusta puolestaan uusi repsottaneen sisäkaton, valmisti uuden hupun vararenkaalle ja korjasi istuinten alkuperäiset vinyyliverhoilut. Päätös taipui kuitenkin lopulta Rangen museoinnin kannalle ja viisainta oli aloittaa projekti kutsumalla museoajoneuvotarkastaja tutkailemaan aihiota
Jussi ei epäile että ketään kiinnostaisi hänen museoautonsa käyttöpäivien seuraaminen, mutta jos näin kävisi, löytyy jokainen reissu varta vasten hommatusta ajopäiväkirjasta. Teho 156 hv/5 000rpm. Jussin vanhemmat olivat jopa ehdottaneet että jos auto valmistuisi joskus museorekisteriin, niin Rangessa alkujaan olleiden MAA-313 -tunnusten ostamiseksi perustettaisiin yhteisrahasto. Puristus 8,5:1 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto alennusvaihteella, lattiavalitsin. Joka kerta on Jussi saanut perhetaustaan vedoten vakuuttaa että autolla ei ole hintaa, ja sillä on tapana vaihtaa omistajaa vain siirtyessään sukupolvelta seuraavalle. NYT jo 360 000 kilometriä Ahon perhettä palvellut Range Rover retkeilee edelleen säännöllisesti. Paino 1 750 kg paikalleen asennuksen jälkeen tuli takalasi pestyä kunnolla ja sehän paljastui varsin naarmuiseksi. Vääntö 28,3 kpm/3 000 rpm. 01 Merkki ja malli Range Rover 3D Station Wagon 4X4 02 Vuosimalli 1973 03 Moottori 8-sylinterinen nestejäähdytteinen V-moottori edessä pitkittäin. Edessä pitkittäiset tukivarret, jäykkä akseli kierrejousin, simpukkaohjaus. Isku 71, poraus 89 mm, tilavuus 3 528 cm3. Jos nykyään runsaammin varusteltuun Range Roveriin saa helposti menemään euroja yli neljännesmiljoonan, olivat ne 70-luvulla varsin varustelemattomia ja suhteellisesti paljon edullisempia. ”Minä ajan kyllä kohtuullisen rauhallisesti”, hän huomauttaa. 1 780, kork. Lainmuutoksen myötä selvittiin kuitenkin halvemmalla ja nykyisin auto kulkee jälleen Mikkelin Läänin kilvin. Nykyisellä ajomäärällä ei polttoaineenkulutus näyttele enää merkittävää osaa. ”Aina kun katsoo taustapeiliin niin muistaa sen 70 euron säästön”, Jussi harmittelee. Kuvia kertyi myös entisöinnin lukuisista työvaiheista siltä varalta että jotain saattaisi kiinnostaa kuinka monivaiheiseksi Rangen Roverin entisöintiprojekti helposti laajenee. 41 06/15. Pysyy perheessä Museorekisteriin Range Rover valmistui vuonna 2007 ja projekti pysyi ennalta kaavaillussa budjetissa. voiman ulosottomahdollisuus ja Range Rovereissa sitä sai vivusta kytkemällä vaihteiston kyljessä olevalta hihnapyörältä. Neliveto 05 Alusta Teräspalkkirunko. VALTAVAN konepellin alta löytyy kahden Stromberg -kaasuttimen ruokkima alumiininen veekasi. Takana pitkittäiset tukivarret, jäykkä akseli kierrejousin, hydraulinen kuormituksentasaaja. Tehostetut levyjarrut 06 Kori 3-ovinen, teräsrunkoinen kori, osittain alumiinisin pintapellein 07 Mitat Pit. Jussi toteaa ettei ole ikinä päässyt sellaisiin lukemiin, sillä todellinen kulutus on aina pyörinyt jossain 14-15 litran paikkeilla, jota yhtälö huomioiden voidaan kai pitää ihan siedettävänä. 4 470, lev. Harrasteautona vanha Range Rover on ajopeli siinä missä muutkin klassikot, ja hienokuntoisesta autostaan saa omistaja toisinaan kuulla kehuja tankkaamassa käydessään. Ennen joka paikan monitoimityökaluna toiminut Range Rover on nykyisin tarkasti pidettävä museoauto jonka mittariin kertyy enää vain 10003000 kilometriä vuosittain. Hienokuntoinen Range Rover on herättänyt kiinnostusta ja totisiakin ostotarjouksia on siitä muutaman kerran tullut. Range Roverin myymisen sijaan saattaa sille jonain päivänä ilmestyä seuraa lajitoveristaan, omistaja kun haaveilee samanlaisesta punaisesta Rangesta – ja voisihan yhtä lähteä rakentelemaan safarihenkeenkin, Jussi Aho hahmottelee. Syy siihen oli kevyempi verotuskohtelu, jonka perusteena oli, että puolustusvoimat vähäisen nelivetokalustonsa vuoksi voisi tarvittaessa kerätä siviilimaasturitkin tositoimiin jos vähätukkaisen valtiopäämiehen naapurinlepyttelytaidot loppuisivat kesken. ”Kai sillä varmaan jotain klapikonetta pyörittäisi”, Jussi arvioi. Monella on nelivedon, kankeahkon voimansiirron, ison omapainon ja bensaveekasin yhdistelmästä mielikuva, jossa kulutus on aina vähintään 20 litran yläpuolella. Sen mukaan on parhaimpana kesänä ajopäiviä kertynyt sallitut 30, mutta keskimäärin ovat ne jääneet reilusti sen alle. Kevyemmän verotuksen ehtona oli nelivedon lisäksi myös mm. 1 780, akseliväli 2 540 mm. Jotain auton asemasta kertoo sekin, että Jussi piti auton valmistuttua perheen kesken juhlat ja sai tuolloin isältään kansiollisen vanhoja valokuvia autonsa vaiheista
Huipputehokkaan lämmitysTeksti: Jan-Erik Laine Uudentyyppiseen autoiluun Range Roverin myyntiesite selvensi ostajaehdokkaalle että kyseessä ei ole aivan tavallinen auto, vaan ajoneuvo jossa yhdistyivät ennennäkemättömästi koko joukko ihanteellisia ominaisuuksia. ”Onko Teitä joskus harmittanut autonne rajoitukset. Takapenkin taittamalla Range tarjosi 1,7 kuution tavaratilat ja lähes 600 kilon kantavuuden. Mittarivarustuksesta löytyivät nopeus-, vedenlämpöja polttoainemittari, ja muista tärkeistä seikoista kuljettajaa informoitiin kattavalla merkkivalorivistöllä. Suomenkieliseen myyntiesiteeseen ei ollut löytynyt kuvaa vasemmanpuoleisesta ohjauksesta, mutta esite vakuutteli että meillä myytävien Range Rovereien ratit löytyvät kotoisammin vasemmalta. Näihin erityisen tukevatekoisiin jakkaroihin oli jo tehtaalla upotettu turvavyöt, joten ne eivät likaantuneet lattioilla tai olleet takapenkkiläisten harmina. Niinpä esite lähti monipuolisin havaintokuvin vakuuttamaan että juuri Range Rover olisi viemässä Teidät uudentyyppisen autoilun pariin. Sisätiloiltaan Range Roverin vakuutettiin tarjoavan sekä tilaa että mukavuutta ja mukavuudeltaan korkeimman luokan etuistuimilla matkattiin suorana, väljästi ja hivenen muita ylempänä. Oletteko ehkä joskus toivonut, että autonne olisi tukeva, edustava, nopea, turvallinen ja ajovarma kaikissa olosuhteissa, pystyisi hinaamaan asuntovaunua, omaisi suuren farmarin tilat, kelistä riippumatta toisi Teidät aina perille ja pääsisi useimpiin paikkoihin minne muuten joutuu kulkemaan jalan, ja olisi kaiken tämän lisäksi edullinen hinnaltaan?” Näin kysyi Range Roverin myyntiesite heti alkuun ja totesi että tähän asti tällainen on ollut vain toiveajattelua, sillä kaikkien näiden vaatimusten täyttämiseksi oli tarvittu useampi erityyppinen ajoneuvo. 42 06/15. Tässäkin versiossa oli kaikkien hallintalaitteiden suunnittelussa pyritty siihen, että ne olisivat mahdollisimman mukavasti kuljettajan käsien ulottuvilla – myös hänen ollessaan tiukasti turvavöin kiinnitettynä. Range Rover tarjosi ylelliset tilat viidelle matkaajalle ja sen lisäksi vielä runsaasti tavaratilaa – ja jos tarvitsitte pakettiauton, Range Rover muuttui sellaiseksi käden käänteessä. Lisäksi kuormaus oli helppoa koko auton levyisen takaluukun ansiosta. Poikkeuksen teki Range Rover jossa yhdistyivät Rover-henkilöautojen tunnetut ajo-ominaisuudet, suorituskyky, turvallisuus ja viimeistely Land Roverin maailmankuulun vankkaan rakenteeseen, nelivetoon ja maasto-ominaisuuksiin. Vaikka Range olikin kaksiovinen, takapenkille pääsi helpommin kuin useimmissa neliovisissa henkilöautoissa ja Range Roveriin astuttiin sisään, ei ryömitty, huomautti esite
Veekasin jatkona 43 06/15. Konehuoneesta löytyi myös henkilömalleihin verrattuna tehokkaampi vaihtovirtalaturi. Jousitus on tämän teknisiä hienouksia täynnä olevan auton kenties hienoin yksityiskohta. ”Range Rover on perinyt runkonsa Land Roverilta, mikä lienee paras todistus sen ylimitoitetusta kestävyydestä. Molemmat akselit on jousitettu kierrejousin, joilla on erittäin pitkä liikerata.” Kehui myyntiesite ja jatkoi: ”Akselistot on lisäksi tuettu runkoon erittäin vankoin reaktiotangoin parhaaseen urheiluvaunutyyliin. Takaakselilta löytyi vielä hydraulinen jousituksen tasaaja, jonka ansiosta peräpää pysyi ryhdissä kuormasta riippumatta. Range Roverin jousitus nielee aivan uskomattomalta tuntuvia esteitä maastossa, auton silti paljoa kallistelematta ja tarjoaa hyvillä nopeilla teillä parhaan mahdollisen ajomukavuuden ja hallittavuuden.” Ison konepellin alta löytyi sama taloudellisen, kestävän ja suorituskykyisen moottorin maineen saavuttanut 3,5-litrainen voimanpesä kuin Rover 3500 -henkilöautossa, mutta hiukan matalammalla puristussuhteella, jolloin sille maistui hyvin myös matalaoktaanisempi polttoaine. RANGE Roverissa matkasi väljästi, mukavasti ja hivenen muita ylempänä. ALUSTAN joka kulmasta löytyi tehostetut levyjarrut. Huomaamaton nelipyöräveto Tekniikkaa esitteessä valotettiin varsin seikkaperäisesti, olihan otaksuttavaa että kohderyhmä oli teknisistä ratkaisuista kiinnostunutta. Paksut teräksiset kotelopalkit on ruostesuojakäsitelty myös sisäpuolelta. laitteen ja ilmanvaihdon vakuutettiin pitävän Range Roverin suuret ikkunapinnat aina kirkkaina
Maastopykälät mukaan lukien laatikosta löytyi kahdeksan nopeutta eteenja kaksi taaksepäin. Vaihteiston yhteydessä oli myös tasauspyörästö etuja taka-akselin välissä, jonka ansiosta ei suurellakaan nopeudella tuntenut ajavansa nelipyörävetoisella autolla. työskentelylavalla. Range Rover on varustettu voimaulosotolla johon voidaan helposti kytkeä sähkögeneraattori, hitsausmuuntaja tai ilmakompressori joitakin esimerkkejä mainitaksemme.” Myyntiesite näki Range Roverin tarjoavan uusia mahdollisuuksia myös vapaa-ajan viettoon, sillä olihan se ihanteellinen vetäjä, kytkettiin sen perään sitten asuntovaunu tai venetRANGE Roverissa kaikki oli mahdollisimman mukavasti kuljettajan käsien ulottuvilla. Range Rover 44 06/15. pyöri täyssynkronoitu neliportainen vaihteisto joka oli suunniteltu kestämään kaikki ne rasitukset joihin Range Rover voisi joutua. Tasauspyörästön sai lukittua ohjaamosta käsin, jolloin pitokyky pehmeässä tai liukkaalla parantui. Mittareita oli niukalti mutta merkkivalorivistö sitä vastoin kattava. Range Roverin koria kiertää teräspalkkikehikko, samaan tapaan kuin Rover-henkilöautoissa antaen paitsi ylimääräisen henkivakuutuksen, myös mahdollisuuden kuormittaa kattoa varsin runsaasti esim. Ihanteellinen vaikka mihin ”Range Rover säästää aikaanne ja vaivojanne viemällä työporukan ja työvälineet lähemmäs työkohdetta kuin muut autot, useimmiten perille saakka. Laajan vaihdevalikoiman vakuutettiin säästävän moottoria ja voimansiirtolaitteita vaikeissa olosuhteissa. Hyvän suorituskyvyn ja yli 150 km/h huippunopeuden vastapainona Rangen joka nurkasta löytyivät tehostetut levyjarrut
raileri. eläinlääkäreille, kunnanlääkäreille, metsätyöjohtajille, pelastuspartioille, palokunnille, maanviljelijöille, maanmittareille, tienrakentajille jne. eli kaikille niille, jotka eivät ennen päässeet autolla lähellekään työkohdettaan.” Kohderyhmänsä mökkitilanteestakin oli myyntiesite hyvin perillä: ”Rentoutukaa tietoisuudesta, että auto jolla ajatte vie Teidät perille kesämökillenne, olipa tie missä kunnossa tahansa.” MYYNTIESITE piti Range Roverin alustaa auton hienoimpana yksityiskohtana. Kohderyhmäänsä esite määritteli seuraavasti: ”Range Rover on verraton yleistyökalu mm. Nelivedolla nämä vietiin vielä paikkoihin mihin muilla ei ollut asiaa. TÄYSSYNKRONOIDUSTA vaihdelaatikosta löytyi neljä nopeutta ja alennusvaihteen vivulla tuplasi valikoiman. 45 06/15 Range Roverilla pääsi kesämökille, olipa tie missä kunnossa tahansa.. Kierrejousilla oli erittäin pitkä liikerata
Turku 46 06/15
Ainakin Turun Muna Oy:n uutena hankkima musta Chrysler. Monien hohde himmeni kohti kadotusta nopeaan tahtiin, mutta on joukossa alkuperäisessä asussaankin säilyneitä. Maahamme saapui 60-luvun alussa suhteellisen runsaslukuinen joukko Chrysler-yhtymän tuotteita. Hyvään kotiin Chrysler Newport ’62 47 06/15
Korkeimpia veroprosentteja käytettäisiin kalleimpien autojen kohdalla. Tästä käy kiittäminen Bernerin osaavaa myyntiporukkaa, joista etenkin Per ”Pelle” Ceder kunnostautui varsinaisena amerikkalaisten myyntitykkinä. Vuosisadan alkupuolella yritys oli laajentanut toimintaansa teknokemianteollisuuden puolelle, mutta autoistuvassa Suomessa myös ajoneuvotuonti alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Ilmassa kun oli myös epäuskoa autokaupan vapauden jatkuvuudesta; oliko käsillä sittenkin vain hetkellinen raikas tuulahdus. Bernerillä ilmoitettiin kiinnostuksesta Chryslerin maahantuojaksi ja se edustuksen lopulta myös sai. Autotuojien tilastojen mukaan vuonna -62 rekisteröitiin yhteensä 30 isoa Chrysleria: 12 Newportia, 15 Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine Chrysler Newport PETTERIN mukaan Chrysler antaa tasaisen leppoiset kyydit. Tavalliselle kylätien kuluttajalle asialla ei ollut välitöntä vaikutusta: vaikka auton sai hankkia sinällään esteettömämmin, vilkaisu kukkaroon muistutti henkilökohtaisen säännöstelyn jatkumisesta. Halvaksi ei uuden auton hankinta siis käynyt, mutta virkistävää oli, että pitkästä aikaa oli sentään edes teoriassa mahdollisuus hankkia juuri sellainen auto kuin halusi. Vuosi 1962 oli suomalaiselle henkilöautokaupalle hämmentävä: suitsien kiristämisen sijaan valtiovalta oli antanut löysää vapauttamalla autotuonnin, käytännössä lopettamalla uusien autojen kaupan säännöstelyn. Toisenlaisia ajotunnelmia antavat niin ikään kerhon yhteisomistuksessa olevat T-Ford, Vauxhall Victor sekä Ford Taunus Transit. Etenkin, kun hallitus oli lyönyt ennakoidusti vastapalloon jatkamalla vuosi vuoden jälkeen 1958 asetettua ”määräaikaista” autoveroa. Siihen 60-luvun alku tarjosi erinomaisen hetken, kun Chryslertuotteita 30-luvulta alkaen edustanut Laatuvaunu Oy osoitti haluja luopua isojen amerikkalaisten myynnistä. 48 06/15. Yksi tilanteen oivallisesti hyödyntäneistä oli sillibisneksellä toimintansa 1883 aloittanut Berner Oy. Ne joilla oli markka-asiat kunnossa, eivät jättäneet tilaisuutta käyttämättä. Kesällä -62 autoveroon esitettiin korotusta 30 prosentista 40–90 prosenttiin auton tuontihinnasta. Näin ollen varakkaalla yksityisellä tai menestyvällä yrityksellä oli vapaus valita vaikka iso amerikkalainen henkilöauto, ihan kuin 30-luvun Suomessa konsanaan. Berner laittaa tuulemaan Autokaupan vapautumisen aikoina mitattiin myös myyntipuolen lihakset avata raotettua ovea. Ostajia löydettiin varsinkin Plymouth Valianteille, mutta hämmentävän hyvin myös Chryslereille Newportille, New Yorkerille ja jopa yksittäisille Imperial-loistomalleille. Bernerin edustuksiin kuului myös Simca, joka osui paremmin tavallisen suomalaisen tarpeisiin, mutta kauppaa käytiin poikkeuksellisen hyvin myös jenkkiraudoilla
Yksi tusinasta Eräs Suomeen uutena myydyistä ’62 Newporteista oli syyskuun 15. Kiiltävän musta ja Mittariin on turkulaismobilistien toimesta kertynyt vajaat 50 000 kilometriä, joten kokonaisajomäärä on edelleen alle 80 000. New Yorkeria ja kolme Imperialia. Tämän yksilön tunnelmaa luovista tekijöistä tärkeimpiä ovat auton alkuperäisyys ja tietoisuus sen Suomihistoriasta. Sellaiset tahot kellä ilmeni tarvetta, olivat ilmiselvästi päättäneet hankkia edustavan auton kukaties parempaa tilaisuutta siihen ei välttämättä tulisi. Siellä nimittäin sijaitsi tuolloin uutuuttaan hohtanut Bernerin autoosaston näyttelytila, showroom, kuten isossa maailmassa sanottiin. Seesteisten aikojen jatkuvuudesta herättivät epäilyksiä muun muassa uutisoinnit, joiden mukaan Yhdysvalloilla ja Neuvostoliitolla sivistyneet käytöstavat uhkasivat pettää Kuuban nurkilla. Toimitusjohtaja ei kuitenkaan ehtinyt nautiskella Newportin pehme49 06/15. OHJAAMO sykkii tulevaisuuden uskoa ja 60-luvun alun avaruusestetiikkaa. hopeaa hehkuvalla sisustuksella kuorrutettu uusi ja uljas Chrysler todennäköisesti luovutettiin Eteläesplanadi 14:ssä. Tai ehkäpä Bernerin myyntimiehet vain olivat hoitaneet homman ja markat kunnolla kotiin. Oletettavaa on, että -62 rekisteröidyistä Chryslereista meni suomalaisyritysten käyttöön merkittävä määrä. Suomalaisittain on yllättävää, että Newportia kalliimpaa New Yorkeria myytiin enemmän. Rajallisilla näyteikkunapaikoilla tosin saattoi seisoa myös New Yorker, joita vietiin syyskuussa -62 kilpiin tilastojen mukaan kaksi yksilöä. Newportin näyttävälle avainten luovutukselle oli hyvät mahdollisuudet myös siinä mielessä, että se oli syyskuun ainoa rekisteröity Newport. Huhupuheiden ja tiedonmurusten mukaan vuosimallin ’62 Newporteja ja ylellisempiä New Yorkereita olisi ollut ainakin Iittalan Lasitehtaan, Huhtamäki-yhtymän, Paraisten Kalkkivuori Oy:n ja Rikkihappo Oy:n omistuksessa. TEC-1-kilpisen auton oletettava vastaanottaja oli Niilo Näsänen, jonka vuonna 1926 perustaman ja siitä asti johtaman Turun Muna Oy:n omistukseen musta Newport merkittiin. päivänä Helsingissä luovutettu Chrysler Newport 4D Sedan. Kenties New Yorkerien menekki kuvasi pyrkimystä edustuksellisuuteen, kun nyt kerran edustamaan oli päätetty lähteä. Newportiin verrattuna New Yorkerissa oli esimerkiksi kymmenisen senttiä pidempi akseliväli, Torqueflite-automaattivaihteisto ja 6,8-litrainen V8-moottori, kun Newportissa piti tyytyä ”vain” 310-senttiseen akseliväliin, vakiovarusteisena manuaalivaihteistoon ja 5,9-litraiseen vinkkeliin
Mutta ei suinkaan jollekin maamme tuoreista hot rod -kerhoista, vaan sen sijaan Turun Seudun Mobilistit ry:lle. Iso auto vähällä ajolla On oletettavaa, että suurimmat ajomäärät Newportin kilometrimittariin kertyivät heti ensimmäisinä vuosina ja vähenivät viimeistään 70-luvun mittaan. Voi kuvitella mitä tietoisuus Newportin olemassa olosta tarkoitti tuon ajan Suomessa, jossa pitkään orastanut jenkkiautoharrastus oli roihahtamassa isolle liekille. Kahdeksankymmentäluvun alussa Turun Muna Oy:n osakekanta siirtyi Suomen Sokerille, mutta vanha edustusauto ei sentään mennyt mukana, vaan Näsäsen perhe piti sen edelleen hallussaan. Heillä oli käsissään alle 30 000 kilometriä ajettu, hyvällä hoidolla ollut, lähes virheetön 60-luvun alun amerikanrauta. Tämän päivän näkökulmasta päätös oli erinomainen. He ymmärsivät, että heillä oli 80-luvun alun Suomessa jotain poikkeuksellista. Tässä kohdin Näsäset toimivat tulevaisuuden kannalta erittäin harkitsevasti. Ei olisi varmasti tarvinnut kuin raottaa tallinovia niin hetken kuluttua tryffelipossun kykyjä vastaavalla V8ja kromi-hajuaistilla varustettu pitkätukkainen nuorimies olisi saapunut paikalle läpi pensasaitojen farkkutakin liepeet lepattaen ja ruotsalaisserkun vanhat buutsit nurmikolla luistellen, käsissään hikinen tukko omia ja etenkin lainattuja J.V. Tai sitten eivät, mutta taisivat silti ottaa autoasiansa rauhallisesti, ja vuoteen -85 mennessä he olivat tehneet päätöksensä: Newportia ei myytäisi, vaan se lahjoitettaisiin autoharrastajille. Snellmanin kuvalla varustettuja seteleitä, silmissään koiranpennun surumielisen anova katse. Näsästen Newport oli varustelultaan keskikokoiseksi amerikkalaiseksi niukka, mutta kuljettajan hommia helpottivat niin nappivaihteistoilla ohjastettava automaattivaihteisto kuin ohjausja jarrutehostimet. ästä takapenkistä kuin vuoden ajan, sillä hän menehtyi lokakuussa -63. Ja mikä oli käskiessä, Newport oli komea vaunu ja leppoisa ajettava. Mobilistien hoiviin Newportin hoitovastuu siirtyi Turun Seudun Mobilisteille tarkalleen 30. Piti, vaikka isompaa käyttöä autolle ei enää ollut ja ajatukset siitä luopumisesta olivat alkaneet viritä. Kenties Näsäset olivat jo nähneet 80-luvun alussa joitakin Newportin sisaria uuden aikakauden mukaisessa ilmeessään perä korkealla, leveät kromivanteet alla, konepellissä ehkä jokin hämmentävä maalaus ja sisusta plyysiä, todennäköisimmin syntisen punaista sellaista. Ensinnäkin auto on yhä olemassa ja upeassa alkuperäiskunnossa, toiseksi siitä ovat vuosien mittaan päässeet nauttimaan paitsi autoharrastajat, myös moni hääpari tai juhlallisesti eläkepäivien viettoon siirtynyt tuore oloneuvos. Yrityksen päättävät tahot eivät kuitenkaan kokeneet tarvetta päivittää Chrysleria moneen vuoteen, vaan sen vakituinen kuljettaja sai käskyttää 361-kuutiotuumaista kasia niin yrityksen kuin sittemmin Näsäsen perheen kulkemistarpeissa. 50 06/15. Chrysler Newport ROADRUNNERLEVYN kansikuvan henkisessä asetelmassa Newportin leveällä takapenkillä Turun Seudun Mobilisteista Jyrki Heinonen (vas.), Mika Peippo ja Petteri Uusalo
Tällöin säilyy alkuperäisyys, joka katoaisi uusimalla kaikki.” Kun autolla on ikää yli 50 vuotta, niin luonnollisesti jotain pientä laitettavaa siinä on aina vapaiden talvi-iltojen varalle. Ja tunnelmallisia kilometrejä tulee lisää muutaman sadan verran joka kesä. Edessä ja takana rumpujarrut. Tuoreimpia ehostuksia on jakopään uusiminen. Puristussuhde 9,0:1. 06 Kori Itsekantava umpimallinen 4-ovinen teräskori. Mittaristot, ratti ja kojelauta ynnä muu on niin ufo-muotoilua kuin vain olla voi. ”Omamassaa kun riittää, niin ei se mikään raketti ole, mutta menee tasaisesti ja antaa leppoisat ajotunnelmat. 08 Suorituskyky Huippunopeus n. Painikevalitsin kojelaudassa. Takana jäykkä akseli, lehtijouset. Vuonna -87 museorekisteröidyn Newportin kohdalla on silti voitu pääasiallisesti vain nauttia sen tarjoamasta mehevän maukkaasta kyydistä. Yhdistyksen nykyisenä varapuheenjohtajana toimivan Petteri Uusalon mukaan Chryslerin kunto oli lahjoitushetkellä asiallinen ja hyvin pitkälle alkuperäinen. Poraus 105, isku 86 mm. ”On mukavaa kun sisusta on säilynyt siistinä ja ehjänä, joten sitä ei ole tarvetta uusia tai entisöidä kokonaan: jos jokin kohta hiemaan rispaantuu, niin riittää että se kohta parsitaan kuntoon. Oma hauskuutensa on nappiautomaatin käyttö.” Kaikkiaan 30 ”mobilistivuoden” aikana Chryslerin mittariin on kertynyt vajaat 50 000 kilometriä lisää, joten auton kokonaisajomäärä on edelleen alle 80 000 kilometriä. ”Sen verran tiedetään myös auton alkuvuosilta, että sillä kolaroitiin jossain vaiheessa 60-lukua tolppaan, minkä seurauksena keulaa on tuolloin korjattu.” Newportin lempeästä kohtelusta läpi vuosikymmenten kertoo siisti ja jossain vaiheessa osittain uudelleen maalattu konehuone, mutta erityisen upea kokonaisuus on ajoneuvon sisusta. Iskutilavuus 5913 cm3. Hopealla ja harmaalla sävytetyssä verhoilussa yhdistyvät vinyyli ja kangas, mutta avaruushenkisen muotoilun kruunuina ovat legendaarisiksi muodostuneet juustokupumittaristo sekä ratti, jonka yläpuoli on valmistettu läpinäkyvästä muovista. 01 Merkki ja malli Chrysler Newport 4D Sedan 02 Vuosimalli 1962 03 Moottori Kahdeksansylinterinen vesijäähd. 10 s 09 Valmistusmäärä 54 813 kpl joulukuuta 1985, joten tuosta hetkestä eteenpäin auton vaiheet ovat tarkemmin tiedossa kuin aiemmin kuvatut, osin arvauksiin perustuvat hetket. 07 Mitat Pituus 546, leveys 202, korkeus 140, akseliväli 310 cm. 51 06/15. 180 km/h, 0-100 km/h n. ”Viime aikoina oli ollut hieman käyntihäikkää, mutta jakopään uusiminen paransi merkittävästi käyntiä ja moottorin luonnetta.” Tyyliä korjaavia lähitulevaisuuden juttuja on metsästää alkuperäiset pölykapselit pitkään alla olleiden vääränmallisten tilalle. 04 Voimansiirto Takaveto, 3-nopeuksinen automaattivaihteisto. Ja sitten kun tietää auton Suomi-taustan, niin se antaa kivan ja autenttisen fiiliksen.” Ajettavuuden osalta Newport on Petterin mukaan rauhallisen kuljettajan kulkuneuvo. ”Auto ei kaivannut silloin eikä ole sen jälkeenkään tarvinnut kuin perushuoltoja ja jotain pieniä korjauksia kuten jarrujen herkistelyjä ja paikkamaalauksia.” Hieman isompaa työtä vaati 80-luvun lopulla Newportin saama kevyt peräänajo, mutta tapahtumasta selvittiin takaluukun kannen korjaamisella. KONEHUONETTA on tarpeen mukaan kohenneltu, mutta suurempiin remontteihin ei ole ollut tarvetta. Teho 265 hv /4400 rpm, vääntö 515 Nm /2400 rpm. Omamassa 1800 kg. 05 Alusta Edessä päällekkäiset tukivarret, pitkittäiset vääntösauvajouset, kallistuksenvaimennin. ”Tunnelmaltaan auto on vallan mainio. V-moottori edessä pitkittäin
Liekkien säästämä Lloyd Alexander TS Kombi ’60 52 06/15
Veikko Markun entisöimä yksilö on mahdollisesti maamme ainoa henkilöautoksi rekisteröity Alexander Kombi, jonka kyljet ovat edelleen kauttaaltaan peltiä. Valtaosa Suomen Lloyd Alexander -pakuista muutettiin tuoreeltaan henkilöautoiksi ja samassa yhteydessä takakylkiin puhkottiin reiät ikkunoille. Liekkien säästämä Rauma 53 06/15
Nuo vanhemmat yksilöt olivat todennäköisesti LP 400 -sedaneita, joille voimaa antoi alle 400-kuutioinen kaksitahtikone, mutta saattoi joukossa olla joku LT 500 -pakettiautokin. Myyttisenä esimerkkinä voisi pitää 50ja 60-luvun taitteeseen sijoittuvaa tarinaa, jossa suomalainen maahantuoja päättää tuoda lähes konkurssikypsän konsernin pientä autoa, joka koottaisiin Suomessa ja myytäisiin asiakkaille pakettiautona, mutta sillä ajatuksella että se muutettaisiin jo tuoreeltaan henkilöautoksi. Länsisaksalaisen, Borgward-merkin alaisuuteen kuuluneen ja lähinnä pieniä, liki kääpiöautomaisia ajoneuvoja valmistaneen Lloydin vaiheet menivät Suomessa kärjistetysti kerrottuna edellä kuvatulla tavalla. Laatuvaunun ideana oli myydä auto edullisena pakettiautona tuoreelle omistajalle, jolla oli kuitenkin pian mahdollisuus muutoskatsastaa se henkilöautoksi. Taustalla oli huhujen mukaan kilpailevien automaahantuojien valitukset aiheesta. Ja jossitellaan vielä hieman: vaikka Lloyd olisikin pysynyt pystyssä ja niitä olisi tuotu maahan kokonaisina, niin vielä kolmannestakin suunnasta olisi tie noussut pystyyn. Tarinaa voisi siis pitää myyttisenä jollei se olisi totta. Pakettiautosta henkilöautoksi -kikkailu olisi nimittäin päättynyt siltä erää vuonna -62, kun verokäytäntöä tiukennettiin henkilöautoksi muuttamisen suhteen. Merkittävin osa maamme alkuperäisestä Lloyd-kannasta tuli kuitenkin muodostumaan vuonna -57 esitellystä Alexander-mallista, jonka voimanlähde oli jo nelitahtinen ja peräti 600-kuutioinen kaksisylinterinen kiulu, joka puhkui 19 hevosvoimaa. Oy Laatuvaunu Ab toi maahamme vuosien 1957–1961 aikana noin 1 200 tällaista Lloyd Alexander -autoa. Suomalaisen autokaupan historia sisältää paitsi luovimista taloussuhdanteiden ja valtiovallan veropolitiikan ristiaallokossa, myös taistelua kilpailukykyisten automerkkien maahantuontioikeuksista ja silloin tällöin myös kotimaisten ajoneuvojen valmistamispyrkimyksiä. Alexanderien lisäksi maahamme tuotiin jonkin verran isompaa Arabella-mallia, jonka tuotanto alkoi 1959. ”Suomi-Aleksantereista” osa oli henkilöautoversioita, mutta valtaosa oli pakettimallisia. Tämä filosofia näkyi hyvin Laatuvaunun Lloyd-mainoksissa, joissa Alexanderia myytiin pakuna, mutta mainoskuvissa autoon oli jo puhkaistu ikkunaruudut. Jos taustaksi otetaan Laatuvaunun tuomat noin 1 200 Alexanderia ja muut maahamme tuodut yksilöt, oli piskuisen länsisaksalaisen kato Suomen rekisteristä vähintään yhtä nopea kuin oli sen kukoistuskausikin. Merkin maahantuonti Suomeen käynnistyi Oy Optagran Ab:n toimesta vuoden -52 tienoilla ainakin siitä päätellen, että muutamia tuon vuosimallin Lloydeja oli meillä rekisterissä 50-luvun puolivälissä. Tai pikemmin Lloydin osia, sillä lähes kaikki maahantuodut myös koottiin Suomessa Laatuvaunun tiloissa Helsingin Taivalsaaressa. Lloydin lyhyt taru päättyi Suomessa siihen, että kotimainen lisenssivirasto tiukensi lisenssien myöntämistä osina tuoduille autoille. Mutta olisi se touhu loppunut pian muutoinkin, sillä Lloyd kaatui Borgward-emomerkin mukana 1961. Vuodesta -58 oli saatavilla myös ”kireä” TS-versio, jonka voimavaroiksi kirjattiin 25 hevosvoimaa. Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine Lloyd Alexander 54 06/15
Rahkosen laanilta Pienen Alexanderin hiljaiselo jatkui aina 90-luvun alun tienoille asti. Pari vuotta valmistuksen päättymisestä oli rekisterissä enää alle tuhat Lloyd-henkilöautoa ja vajaat pari sataa pakua. Myyntiartikkelina oli pakettiauto, mutta taustalla siis ajatus myöhemmästä henkilöautoksi rekisteröinnistä. Hän tiesi ennalta, että olen kääpiöautoharrastaja, joten sanoi että hänellä olisi tämmöinen Alexander”, kertoo raumalainen Veikko Marku. LLOYD sai takapenkkinsä 60-luvun alussa, mutta ikkunoiden asennus jäi tulipalon vuoksi. Taustalla lienee vaikuttanut, että Lloyd-merkkiä ei enää ollut elävien autovalmistajien joukossa eikä siten maahantuojaa autolle, joten varaosien saanti olisi vaatinut todennäköisesti yhteyksien ottamista suoraan Saksaan. Ennen kuin peltiä alettiin leikata, kohtasi TS-Alexanderia onnettomuus tulipalo konehuoneessa, minkä seurauksena ajot päättyivät siihen. Kato oli ollut kova, kun kansa oli janonnut isompien ja voimakkaampien autojen ohjaimiin. Eikä mennyt aikaakaan, kun auto siirtyi Rahkosen laanille Lahteen odottelemaan parempaa huomista. 55 06/15. Toisaalta saviset soratiet yhdistettyinä loputtomiin suolasuihkuihin tekivät sirosta länsisaksalaisesta pian selvää jälkeä. Kymmenen vuotta valmistuksen päättymisestä eli vuoden -71 lopulla rekisteritilastoitu Lloydkantamme oli enää 137 henkilöautoa ja yksi pakettiauto. Auton matka jatkui lopulta liki 50 vuoden keskeytyksen jälkeen. Tulipalo ei ollut niin massiivinen, etteikö autosta olisi vielä saanut kulkupeliä, mutta jostain syystä kunnostustöihin ei ryhdytty. Silloin armoitettu autokeräilijä, edesmennyt laulaja Esko Rahkonen sai verkostonsa kautta vihiä pitkään seisseestä umpikylkisestä Lloydista. ”Kävimme mobilistikerhomme puitteissa Rahkosen laanilla, ja isäntä esitteli siinä autojaan. Hintahoukutus Alexander TS -pakulla oli kova, etenkin kun takapenkin saattoi tilata tuoreeltaan valmiuteen noin 8 000 markalla. Ottamatta jäi, ja samalla jäi ’60-mallinen Alexander TS seisomaan. Matka Alexander-pakulla taittui parin vuoden aikana reippaasti, ja auto oli tuossa vaiheessa ehditty jo rekisteröity neljän hengen henkilöautoksi. Suurin osa Suomessa myydyistä noin 1 200 Lloyd Alexanderista myös koottiin täällä. Hinta oli vuonna -61 vain 498 000 markkaa, joka sai lukijan kiinnostumaan, sillä tuohon aikaan esimerkiksi Škoda Octavia maksoi hieman alle 600 000 markkaa ja VW Kupla jonkin verran yli. Kiireestä tai toisesta johtuen takakyljet odottivat kuitenkin vielä puhkomistaan ja takapenkkiläiset matkasivat pimeässä. Mainoksen pakettiautoon oli jo vihjaavasti puhkaistu kylkiin takaikkunat. Myyvä hinta Laatuvaunun mainoskampanja Alexander TS -malleista oli 60-luvun taitteessa varsin näkyvää ja pyrki koukuttamaan edullisella hinnallaan. ”ALEKSANTEREITA” koottiin Suomessa 60-luvun taitteessa tuhatkunta, mutta touhu päättyi pian hyvän alun jälkeen. Alexander sai odottaa Rahkosen kymmenien muiden aihioiden joukossa vuoteen -98 saakka, kunnes sen kohdalla alkoi jälleen tapahtua. Joskus kohtalo saattaa kuitenkin puuttua peliin ja omalla oikullaan säästää varhaiseen kadotukseen tuomitun autoyksilön jälkipolville. ALEXANDER TS:n omistajaksi houkuteltiin länsisaksalaisella laadulla ja edullisella hinnalla. Lloyd Alexander TS Kombin vetovoima kävi ylittämättömäksi muun muassa erään kurikkalaisen kohdalla, joka vuonna -60 täräytti kaupat kiinni ja haki Pohjanmaalle uutukaisen Lloydin
Kun peltitöissä edettiin kokoamisvaiheeseen, Lloydin rakenne teetti omat kuvionsa. Luottoa autoon riitti, miksikäs ei, joten samaisena kesänä Veikko suuntasi autolla kesäretkelle Ahvenanmaalle asti. ”Esimerkiksi rekkarikilven valon sekä takalyhdyn sain suoraan liikkeen tiskiltä.” Ketterä kiesi Katsastukseen ja museorekisteröintiin Lloyd Alexander TS oli valmiina kesäkuussa 2010. Urakkaa oli toki tiedossa, mutta yllättäen, että muutamia osia oli edelleen saatavissa tavanomaisten varaosaliikkeiden kautta. ENTISÖINTIÄ auttoivat autossa säilyneet alkuperäiset pisteosat sekä Rahkosen Eskon mukaan antamat varaosat. Sen Veikko teetti paikallisella verhoomolla VW Kuplan kankaasta, joka on hieman parempaa kuin Lloydin alkuperäinen, mutta tyyliltään hyvin lähellä alkuperäistä. ”Alexander meni hämmentävän hyvin. Laanilla vierailun jälkeen Lloyd ja BMW siirtyivät Veikon luo Raumalle, mutta kumpaakaan ei alettu saman tien kunnostaa, vaan silloin työn alla olleet harrastepelit olivat loogisesti etusijalla. ”Kone kunnostettiin, sillä Eskolta olin saanut mukaan toisen koneen jossa oli kuin pakasta vedetyt sylinterit ja kannet. Sillä hän ajeli ja olin usein sen kyydissäkin”, Veikko taustoittaa. Yllätyin moottorista kuinka sitkeävetoinen se on ylämäki kun tulee, niin se ei huokaise eikä tarvitse painaa lisää kaasua. Vaikka tehoa on alle 30 hevosvoimaa, niin hyvin se menee sellaista 80 km/h ja kulkeekin hiukan toista sataa. ”Asuessani vuokralla 70-luvun alussa oli vuokraisännällä Alexander. Jarrut on tietysti heikot kun ei ole tehostimia, mutta kohtuullisen hyvät silti.” Käytännössä sopivan matkavauhdin maltillistaa vanhojen pikkuautoVEIKKO Marku on harrastanut ja entisöinyt pikkuja erityisesti kääpiöautoja 80-luvulta lähtien. Ja toisaalta, olihan hänellä Lloydista omakohtaisia kokemuksia nuoruuden päiviltä. Into piskuisiin ihmiskuljettimiin oli Veikon kohdalla merkkirajat ylittävää, joten Lloyd sopi hyvin joukkoon mukaan. Jotain valmistelevaa huolenpitoa palovaurioitunut Alexanderkin sai seuraavien vuosien aikana. Vauhtiin päästyään kunnostus eteni rauhallisen jouhevaa tahtia. Lloyd palveli mukisematta ja jopa yllätti ominaisuuksillaan kokeneen kääpiöautoilijan. Sen vuoksi osat piti olla maalattuna jo ennen kiinnitystä, että maalia oli varmasti tarvittavissa paikoissa.” Maalauksen aikoihin oli luvassa myös verhoilun kunnostus. Kattopellissä, vasemmassa sivutolpassa ja kyljessä oli vastavuoroisesti myös oikomista varhaisten vaurioiden vuoksi.” Palossa vaurioituneen konepellin tilalle oli Rahkoselta mukaan saatu ehjä pelti, joten sellaisen metsästykseltä säästyttiin. Kattoja sivuverhoilut hän taiteili itse. Asiallisesti kunnostetulle autolle kyseiset syynäykset eivät tuottaneet ongelmaa, joten sen jälkeen Suomen mitä todennäköisimmin ainoa umpikylkisenä säilynyt Alexander TS oli valmiina ajoon. 56 06/15. Toki ruostepilkkua oli, mutta muutoin oikein hyviä. Lloyd Alexander kohde ei ollut niin paha kuin olisi saattanut pelätä pitkä seisonta katon alla oli säästänyt autoa ajan hampaan ahnaimmilta puremilta. Ja kyllä siihen aikaan on tehty aika hyviä ajoominaisuuksia pieniinkin autoihin, sillä ei tätä tarvitse olla jatkuvasti ohjaamassa ainakaan nykyisillä vyörenkailla. Lisäksi työtä helpotti Messerschmittin kunnostuksella kääpiöautoharrastuksen 80-luvun alkupuolella aloittanut Veikko ei muuta tarvinnut, vaan käsi nousi pystyyn kertoen vapaaehtoisen löytyneen. ”Auto ei ollut mätä oikeastaan mistään, vaan pellit olivat paikoin kuin uusia. ”Peltien sovittaminen ja kiinnittäminen oli haastavaa, sillä paikat olivat ahtaat ja kaikki pulteilla kiinni. Alexander TS kuuluu harrastekatraan mieluisimpiin ajettaviin. ”Sivuverhoilut eivät olleet niin pahat, mutta kattoon oli haastavaa virittää verhoilu, mutta lopulta sekin onnistui.” Pisteosiltaan Veikon Lloyd oli myös tavanomaista vaivattomampi, sillä kaikki tärkeimmät osat olivat tallella ja kunnostettavissa. Samoilla seisomilla kaupat tehtiin myös ’59 BMW 600:sta, joten projekteista ei olisi lähivuosina pulaa, kun vaan entiset saisi alta pois. Lisäksi työn alle otettiin niklaukset esimerkiksi puskureissa ja ovenkahvoissa.” Aleksanteri nousee tuhkasta Vuonna 2004 Veikon talli näytti sen verran projektivapaalta, että oli aika aloittaa Lloydin varsinainen kunnostus
Ja kun selän takana on iso koppa, niin se vielä kajastaa ääntä.” Aikanaan tavarankuljetuskäytössä kaikupintaa oli yleensä vähemmän, kun kyydissä olevat kamppeet ”imivät” ääntä. Tilavuus 596 cm3. 57 06/15. Jo aiemmin mainittujen lisäksi huomiosta kilpailee muun muassa ’74 Bond Bug. Teho 25 hv /5000 rpm, vääntö 39 Nm /3000-3200 rpm. Edessä ja takana rumpujarrut. 07 Mitat Pituus 339, leveys 141, korkeus 140, akseliväli 200 cm. Paino 640 kg. Etuveto. Takana heiluriakseli, kierrejouset, kallistuksenvaimennin. ”Meteli on autossa kova, sillä äänieristystä ei juuri ole. Jos Alexander-paku kuormattiin äärimmilleen, silloin Veikon mainitsemalle sitkeydelle oli tarvetta: kokonaismassaa sallittiin 1 000 kiloa, josta pakettiautoversiossa 400 kiloa muodostui kantavuudesta. Poraus 77, isku 64 mm. Kuuden kesän aikana Veikko on ajellut Alexanderilla kolmisen tuhatta kilometriä, mikä on kunnioitettava taival ottaen huomioon, että hänellä on tallissa odottamassa myös muita innostavia harrasteautoja. Puristussuhde 7,2:1. Nykyisessä museohenkilöautokäytössä kuormitus on maltillisempaa, vaikka toki neljän hengen kuormalla ollaankin suurimman kokonaismassan tuntumassa. 04 Voimansiirto Nelinopeuksinen manuaalivaihteisto, rattivalitsin. 60 s jen vakiovaruste ajomelu. Ja myös pajan puolelle tapahtuu. Nyt työn alla on ’63 Messerschmitt ja omaa vuoroaan vielä odottelee Lloydin kanssa samaan aikaan hankittu Bemari. 05 Alusta Edessä poikittaiset puolielliptiset lehtijouset. 06 Kori Keskusputkirunko, peltipohja, pultein koottu 3-ovinen teräskori. 08 Suorituskyky Huippunopeus 110 km/h, 0-100 km/h n. 01 Merkki ja malli Lloyd Alexander TS Kombi 02 Vuosimalli 1960 03 Moottori Kaksisylinterinen ilmajäähdytteinen rivimoottori edessä poikittain
Timangigaten myötä jäi markkinoillemme tulematta monta lystikkään näköistä pientä ajokkia, kun vain Volkswagen Caddyssä ja Subarun pickup-mallissa tuntui olevan sekä hinta että kuormatilan pituus kohdallaan – jälkimmäisessäkin vaadittu mitta saavutettiin alkuperäistä lavaa jatkamalla, mikä sivusta katsoen on helppo huomata erikoisista mittasuhteista. Teksti: Antti Kautonen Kuvat: valmistajat Suomessa pelti-ikkunaisia pieniä pakettiautoja ja lyhytlavaisia pikkulava-autoja on myyty vaihtelevalla menestyksellä eri aikakausina. Kulloisenkin maan liikennekulttuuri ja lainsäädäntö ovat sanelleet, millaiset kulkupelit ovat päätyneet millekin markkinoille. PIENET JA Henkilöautoista muokatut pikkupakettija lava-autot ovat olleet mukava mauste eri maiden katukuvassa vuosikymmenten aikana. Lainsäädännöstä johtuen pienten lava-autojen kauppa tikahtui vuoden 1977 tienoilla: jonkinlaiseksi syntipukiksi tai silmätikuksi joutunutta Toyota Timangia ehdittiin myydä reilut parituhatta kappaletta autoverovapaasti, jonka jälkeen porsaanreikä tukittiin asettamalla lavan minimipituudeksi 185 senttimetriä; 153,5-senttisellä lavalla jäi Timangin perätila auttamattoman lyhyeksi. Koko säädös AHKERAT 58 06/15. Vaikka äkkiseltään luulisi, että sikäläinen lainsäädäntö olisi kotimaista yksinkertaisempi, juuri pienten lavapakettiautojen myyntiin iskettiin kovalla kädellä 1960-luvun puolivälissä. Tällä kertaa sivuutamme kotikutoiset ratkaisut ja teemme pienen katsauksen tehdastekoisiin pikku hyötyajoneuvoihin – niitä kun on kasattu maailman tuotantolinjoilla reilusti enemmän kuin Suomessa lain kirjaimen täyttämiseksi muokattuja kulkupelejä. Kana kynittävänä Yhdysvaltalaisilla kuluttajillakaan ei aina ollut helppoa. Autoverottomuuden perässä tehdyistä muutoksista on vuosien varrella saatu montakin esimerkkiä aikaiseksi
Ratkaisun tueksi Subaru kehitti hienon mallinimen, Bi-drive Recreational All-terrain Transporter eli BRAT (suom. Tästä esimerkkinä vaikkapa Isuzun tekemä Chevy LUV ja Fordin Courierina myymä Mazda B-sarjalainen. Vanhemmassa mallissa oli hauska keskivalo keulassa, Subaru-merkin alla. Esimerkkinä Honda Vamos. Volkswagenin ratkaisu rangaistusveroon oli valmistaa 1970-luvulta lähtien Caddy-pickupin USA-versio Rabbitia Westmorelandin kokoonpanotehtaalla. KUINKA yksinkertainen voi käyttöön tehty ajokki olla. Eräänlaisena vastavetona silloinen Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Junakeulaisen Volkswagen Type 2 –lavapakettiauton myynti kärsi tästä tariffista kovin, kuten myös Toyota 1000 pickup, eli Timangin edeltäjäversio. USA:n presidentti Ronald Reagan ihastui Subaruunsa niin, että ajeli sellaisella ranchillaan parikymmentä vuotta. Johnson asetti 25 % tullimaksun perunatärkkelykselle, tärkkelyskumille, brandyille ja kevyille pakettiautoille, eli tavallisimmille Euroopan suunnalta tuotaville tavaroille. PUBLICA, Suomessa Timangi. Subaru puolestaan lähti täysin toiselle linjalle, varmaankin siitä syystä ettei koriin integroidulla lavalla valmistettua autoa voinut koota loppuun myyntimaassa, ja pulttasi lavalle kaksi istuinta. Maksu on vielä näinä päivinäkin voimassa, ja sen takia 59 06/15. SUBARU Brat tunnettiin Suomessa Targana ja Pickupina, ja Yhdysvalloissakin se löysi ostajansa. Eurooppalaiset tuottajat syyttivät yhdysvaltalaisia hormonilihan kauppaamisesta, ja tästä syntyi muutamassa vuodessa melkoinen diplomaattinen selkkaus. sai alkunsa siipikarjan hintataistelusta Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisön välillä. ERI tapoja kiertää pienten lava-autojen tullikohtelu Yhdysvalloissa: Volkswagen alkoi valmistaa Caddyään paikan päällä, ja Mazdaan perustuvan Ford Courierin lava oli jenkkituotantoa. vekara, penska). Näin kyseessä oli aivan muunlainen auto kuin pieni hyötyauto, eikä vero tullut mallin taakaksi. Japanilaiset valmistajat pääsivät aikanaan kanaverosta yli yhteistyön turvin, eli yhdysvaltalaisfirmojen kanssa kättä paiskanneet japanilaismerkit valmistivat pikku-pickupinsa ilman lavaa kotimaassaan, ja lähettivät ne rapakon tuolle puolelle viimeisteltäviksi
Vauxhall Chevetteen perustuvaa pakettiversiota myytiin kekseliäästi nimettynä Bedford Chevannena – FIAT Pandasta tarjottiin nelivetoista versiota, josta puolestaan sai pakettimallia hauskalla pystysuoralla perälisäkkeellä. Kaikille näille ajokeille yhtäläistä on noin litrainen moottori, joka kotimarkkinoilla Japanissa saa olla korkeintaan 660-kuutioinen; joillakin markkinoilla voimanlähde voi olla 1,6-litrainenkin, kuten indonesialaisen Suzuki Carryn tapauksessa. Fordin Turkissa valmistuttamat Transit Connectit laivataan USA:han penkeillä varustettuina henkilömalleina, ja penkit silvotaan ja tuhotaan määränpäässä – siis hieman samalla kaavalla kuin jotkin Suomeen tuodut Chevrolet Caprice –farmarit ja sen tyyppiset autot laivattiin meidän nurkille. FIAT Fiorino-nimi elää yhä, ja tämä olomuoto vastasi 127-mallia perusrakenteeltaan. Kapeat ja korkeat Japanilaisten pienten hyötyautojen saralla ei pidä unohtaa lystikkäitä, laatikkomaisia pikkupakettiautoja, joita Suomessakin on myyty useampaa sorttia. Vähiten peltiä tähänastisista malleista lienee ollut 1970-lukuisessa Honda Vamoksessa, joka kirjaimellisesti näyttää avatulta sardiinipurkilta neljällä pyörällä – ja keulaan asetetulla vararenkaalla. Iso-Britannian markkinoilla pienillä lavaja umpipakettiautoilla on ollut myöskin kysyntää, Morris Marinasta aina Fordin Escortja Fiesta-hyötyautomalleihin asti. Pandan takalaidasta on tehty muovisilla jatkopaloilla täysin pysty, ja ratkaisun myötä pikku-Fiatin muodot saavat koirankoppimaisia piirteitä. Eräänlainen balanssi siis säilyy tässäkin. Vuoden 1998 mukaisten japanilaissäännösten perusteella leveyden on oltava alle 148 cm, pituuden alle 3,4 metriä ja suurin korkeus alle kaksi metriä. Pienet hyötyautot 60 06/15. Isompiin, mutta ei kuitenkaan suunnattomiin kuljetustarpeisiin tarjottiin ensin 127ja sitten Unopohjaista Fiorinoa, jotka taas jatkoivat hienosti aiemman 500 Giardinieran periaatetta. Suzukin Super Carry –mallin lisäksi täällä on tarjottu ainakin Daihatsu Hijetiä, Subaru Domingoa ja jälkimmäiseen perustunutta, Suomessa sähkökäyttöiseksi rakennettua Elcat Cityvania. Ranskalaisilta valmistajilta on luonnollisesti löytynyt pellitetyillä takaikkunoilla varustetut pakettiversiot joka lähtöön, ja korotetulla katolla Peugeot 205:stä tulee melko erikoisen näköinen. Skoottereista tutuksi tullut italialainen Piaggio puolestaan tarjoaa yhä Daihatsuun pohjautuvaa Porter-mallia, ja Suzuki Super Carryä taas on myyty joillakin markkinaalueilla Bedford-merkin alla. Etelän lämmössä Eteläeurooppalaiseen katukuvaan kuuluvat pienet jakeluautot, ja siellä voi vielä nykyisinkin törmätä vaikkapa pakettimallin Fiat Pandaan, etutai nelivetoisena. PELTI-IKKUNAINEN Fiestan hyötyautoversio 1970-luvun puolelta
Lystikkäännäköisen museoikäisen pikkupakettiauton porhaltaessa vielä nykypäivänäkin työtehtävissä vastaan, täytyy sekä autolle että omistajalle nostaa hattua. Kovaan käyttöön tehtyjen hyötyautoversioiden kanssa pätee tuttu tarina: kovin moni ei ole jälkipolville asti selvinnyt. NISSANIN S-Cargossa oli reipas annos huumoria. huomatkaa van–sana tuolla keskellä – ja myös Austin Roverilta sai Metroa jakeluautomallisena. Halvimmasta Chevystä puuttui takapenkki. Kolhut ja taisteluarvet kertovat omaa kieltään arkiajojen temmellyksistä. 61 06/15 Kovaan käyttöön tehdyistä hyötyautoversioista ei ole jälkipolville asti moni selvinnyt.. SEKÄ 205että 305-malleista oli pakeetteriversiot, ja erikorkuiset sellaiset. CHEVETTEJOHDANNAISIA Atlantin molemmin puolin. Aiemmin mainitun Cheveten Chevrolet-versio USA:ssa jätti takapenkit pois vain kustannussyistä: Chevette Scooterin mainoksessa kerrottiin autossa olevan kaksi vaahtomuovilla pehmustettua etupenkkiä ja hinnan olevan takapenkillistä 200 dollaria halvempi. Niissä maissa missä takapenkitön ja takasivuikkunaton auto on ollut huomattavasti halvempi ostos, ei sitä ole tarvinnut täysihintaisen lailla vaaliakaan
62 06/15. Huimia irtiottoja ovat olleet mm. Sisälle asti vihreät varret eivät vielä ole yltäneet. Poistetut 60–80-lukujen unohdetut ajoneuvot JO romuksi mennyt Opel Rekord Caravan. Hylätyn talon pihatalliin unohdettu Audi 100 odottaa tulevia aikoja. VANHEMMAT Audit alkavat olla poistuva luonnonvara. Peruspyörylää kukaan vaan ei ole vielä tähänkään päivään mennessä saanut korvattua millään paremmalla välineellä ja toisaalta, miksi mennä (ohjaus) pyörää uudestaan keksimään. Tässä yksi, mitä ei ole ohjastettu minnekään vuosikausiin. Ainakaan perusperiaatteeltaan.Ratti on pyöreä ja kiinni akselissa, mistä kääntövoima välittyy ajoneuvon pyöriin. Minä poljen, sinä ohjaat... Konseptiautoissa on toki myös nähty monenlaisia virityksiä aina ohjaussauvoista Ritari Ässä –tyyppisiin ratkaisuihin. Ohjauspyörä kuuluu niihin ajoneuvojen ja etenkin autojen komponentteihin, jotka eivät ole ajan saatossa muuttuneet juuri lainkaan. Muoto, koko ja ominaisuudet ovat vain vaihdelleet ajan saatossa. DATSUN Bluebird 60-luvulta peittyy hämähäkinseitteihin ja pensaiden sekaan. Citroenin yksipuolaiset ratit tai Chryslerin ja Austinin neliömäiset rattien kehät
VERSAILLES oli varustelutasoltaan huippuluokkaa Simcan siivekkäissä luomuksissa. Moottorina käytettiin samaa ilmajäähdytteistä tekniikkaa ja konstruktiota eli moottori sijaitsi auton takaosassa. Volkswagen nimesi Kuplan type 1:ksi, Transporterin type 2:ksi ja type 3:ksi henkilövaunun, mitä valmistettiin sekä porrasettä luiskaperäisenä sekä farmarina. Talbotista ei ole tietoa, ottiko se petroolia vai bensaa. TA-SARJA edusti Bedfordin ensimmäistä kevyempää kuorma-autoluokkaa 1950-luvulla. Talbotin omistaja otti kossua. Kukin tyylillään, mutta tyylistä voi olla montaa mieltä. Arvika-Thermaenius oli ruotsalainen puimurimerkki, joka siirtyi myöhemmin 1960-luvulla BM Volvon omistukseen. KAKSIPUOLAINEN veneen ratti unohdettuna itäuusimaalaiselle kaatopaikalle, tai entiselle sellaiselle. 63 06/15. Pellin alla hysrkyttävä sivuventtiilikahdeksikko kruunasi komeuden. VW Fließheck eli luiskaperäinen tyyppi kolmonen. Kuvan hytti on ollut Bedford A2, missä numero tarkoitti painoluokkaa. TÄMÄ ratti ei olekaan autosta vaan puimurista. Rapistunut on. EHKÄ otan, ehkä en. ULJAS Bedfordin koruton, mutta ah, niin mukava ohjaamo. ERIKOISUUDEN tavoittelua Volvo PV:ssä. SVENSKIN hylkäämä ohjauspyörä. Täysi läpiveto päälle vaan kyllä on muovinen muotivirtaustuuli tehnyt tehtävänsä. Mallia ST256 valmistettiin vuosina 1958-61. Antiikkinen mittaristosarja, puuratti, linjaautomaiset katkaisijat ja muovinen keskikonsoli. Tosin tässä painoluokassa kojelauta alkaa olemaan ainoa, mitä ei ole painettu tai painostettu mihinkään suuntaan vielä
Poistetut 60–80-lukujen unohdetut ajoneuvot RATTIPUTKEN päässä ohjauspyörä, siitä käännä, siitä väännä, edessä pyörii huimapyörä. MUOVINEN narskahtava ote, jalopuiden jälijllä ja lattiamatot tip top. Renault Colorale –perheeseen kuului monenlaisia malleja, joista yksi oli kuvassa esiintyvä 5-ovinen perhemalli Prairie. Vai oliko Marina niin huono, kuin ihmisten suut siitä puhuivat. Lopulta kuitenkin kaikki tulee olemaan luonnon kanssa yhtä. Morris Marinan muodinmukainen värien ruska häivyttää ajan saatossa haihtuneen kiroilun tuskan. Aika kovankin pehmittää, elämä koulii ja kouluttaa. Dickinsonin musiikista niin kovasti, että on ovetkin verhoiltu Iron Maiden –henkeen. Oli tuotannossa vuosina 1950-56. PUNERTAVAN poskiparran laanilta korutonta kauneutta. DODGE Dartin omistaja on pitänyt lentokapteeni B. MORRIS Mini, aikakauden kova nimi. Kuori ruostuu ja muovi murenee, luonto valtaa paikalleen pysähtyneen tahi unohdetun. Ford Coupen ohjaamoon laskeutuu myös syksyn värit. SKODA 120 GLS:n ohjauspyörään on asennettu ylikääntyvyydenestorajoitin – vai onko tuo laihialainen rattilukko. SAABIN jo kohta sairaalloiseksi kääntynyt sammaloituminen muuttaa auton hyvinkin luontoon sulautuvaksi. VIHREÄN usvan takaa pilkistää kaksipuolainen ranskalainen ratti. Tämä ohjauspyörä kuuluu tila-autojen esi-isän ohjaamoon. 64 06/15
MORRIS Mini sammaloituu entisen kuusikon uumenissa. Brittiläinen pikkupaku vanhan purkamon uumenissa. 65 06/15. Väittämän mukaan Tercel on latinaa ja tarkoittaa yhtä kolmasosaa ja että on olemassa haukkalaji, missä vikkeläliikkeinen uros on kolmanneksen naarasta pienempi. Pikkuruisen auton sisätilaa hallitsee pikkuruinen ohjauspyörä, mitä taas koristaa pikkuruisen pieni ja siro äänimerkinantolaite. OPEL Kadett A Car-A-van ja sen siro kabiini. Kuvassa kuitenkin hiukan ajan myötä kasvanut toisen sukupolven Tercel. Kuusien tuoma suojaisa katto on viety jo sahalle ja autojoukko saa nyt kokea kaiken mitä taivas alas antaa. Tämä taisi olla kuitenkin Fargo. CHEVROLET pick-up redneck truck with country music, booze and shot gun. 027 Fargo, Commer tai Morris, mitä näitä nyt on. KULAHTANUT ralliruori harvinaiseksi käyvän Toyota Corolla TE51 liftbackin ohjaamossa. Toyota Tercelikin väitetään olleen kolmasosan Corollaa pienempi. Sateet ja paisteet, lumen ja jään. TOYOTA Tercelin ohjauspyörä on jäänyt hämähäkinseitin uhriksi. Tämä kyseinen yksilö olisi vielä pelastettavissa ja kuullun perusteella ostettavissakin. Toinen kuva edustaa saman ikäpolven Terceliä, mutta nelivetoista farmarimallia
Kahvi sekä jäätelö maistuivat matkalaisille viihtyisässä kahvilassa. Kanavan kauniisti hoidetuilla puistoalueilla oli mukavaa jaloitella ja nauttia aurinkoisesta ulkoilusäästä. Perjantaiaamuna pakattiin autoon parin päivän matkatavarat ja lähdettiin liikkeelle. Pösöllä Puruvedelle Alkukesän harrasteja työkiireiden keskellä kalenteriin raivattiin kesäkuiselle viikonlopulle tilaa, käytettiin Peugeot 404 katsastuskonttorilla ja otettiin suunnaksi Savonlinna sekä siellä järjestetty Puruveden ympäriajo -tapahtuma. Harjulta löytyy useita näyttelyja majoituskäytössä olevia vanhoja rakennuksia. Pösö pysäytettiin seuraavan kerran kun Leipomo-kahvila Satun Makiat -kyltti kutsui luokseen Taavetissa. Ensimmäinen jaloittelutauko pidettiin Virran sillalla aurinkoista aamua ihaillen. Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde. Punkaharjulla riittää nähtävää vaikka koko päiväksi. Taidekeskus Retretin luolasto ei harmittavasti ole enää käytössä, mutta muistona maankuulusta taidenäyttelystä Retretin seisakkeen pysäkkikatoksena toimii edelleen Olavi Lanun muotoilema jättimäinen 66 06/15. Betonipatsaiksi on ikuistettu niin karnevaaliväkeä, Kalevala-hahmoja kuin leikkiviä lapsiakin. Täytetty voirinkeli Rillukka ja Ruisrontti-leipä osoittautuivat hyvin herkullisiksi. Parikkalan Koitsanlahden kohdalla viitat opastivat levähdysalueelle, jonka reunalta vei polku Veijo Rönkkösen veistospuistoon. Lounastakin olisi jo ollut tarjolla, mutta tällä kertaa päädyttiin testaamaan suolaisen puolen syötäviä. Kaikki mielenkiintoiset opastekyltit huomioitiin ja välipalaa ehdittiin nauttia useaan otteeseen ennen Savonlinnaan saapumista. Säiden haltijakin oli suosiollinen ja soi aurinkoisen poutakelin kesäretkiviikonlopun kunniaksi. Vuonna 2010 päiväuniltaan ikiuneen nukkuneen taiteilija Veijo Rönkkösen ainutlaatuista patsaspuistoa ylläpidetään vapaaehtoisten pääsymaksujen ja kannatusyhdistyksen voimin. Saimaan Kanavalla kurkistettiin konepellin alle, ja syykin selvisi: kaasuttimen palautusjousi ei ollut kunnolla kiinni. Kiireettömällä kymmenen pysähdyksen taktiikalla edenneellä matkalla poikettiin jaloittelutauolla aina kun siihen löytyi pienikin syy. Sillalta suunnistettiin Iitin kirkonkylän läpi aamukahville Benjamin Maatilatorille Kausalaan. Teksti ja kuvat: Lea Lahti Torstaina tutkittiin karttaa ja päätettiin reissata menomatka pidemmän kaavan mukaan harvemmin ajettua itäistä reittiä pitkin. Työkalusalkku oli onneksi mukana, joten tarvittiin vain tovi työskentelyä konepellin alla ja vika oli poissa. Portit ovat aina avoinna, ja puistossa voi vierailla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tyhjäkäynti oli omituisen kovalla. Karhun Tuvan kyltti kutsui poikkeamaan pihaan, kun kuutostietä kulkiessa alkoi kahvihammasta kolottaa parikymmentä kilometriä Imatralta Joensuuhun päin. Kerrassaan hämmästyttävän, ihmispatsaita täynnä olevan puiston keskellä yli 200 joogaavaa hahmoa ovat ilmiselvästi taiteilijan omakuvia hänen rakkaan harrastuksensa parissa. Lappeenrantaa lähestyttäessä Pösö alkoi oireilla
Iltapäiväkahvit maistuivat Karhun Tuvalla. Pian sen jälkeen poikettiin aamukahville Benjamin Maatilatorille Kausalaan. Savonlinnaan matkattiin Punkaharjun maisemia ihaillen. KAUSALA SAIMAAN KANAVA KAHVILA KARHUNTUPA LUSTO – SUOMEN METSÄMUSEO SAVONLINNA RAPIONMYLLY KENKÄVERO HIRVENSALMI 67 06/15. MATKAN varrella pysähdyttiin Saimaan Kanavalla sekä Parikkalan patsaspuistossa. AAMUN ensimmäinen jaloittelu tehtiin Virran sillan kupeessa
Oudon kuskin on vaikea löytää oikeaa vaihdetta. Peugeot katsastettiin sekä rekisteröitiin alkuperäisin TPF-1-tunnuksin 9.2.2006. Michelin-vyörenkaat pehmittävät matkantekoa, ja ryhdikkäät sekä hyvin jousitetut istuimet tasaavat loputkin tien töyssyt. Vesivehmaalainen Antti Vähälä kävi vierailulla museolla vuonna 2005 ja tapasi Fröbergin, joka toimi sinä päivänä museon esittelijänä. Moottorin kaksi imuventtiiliä olivat jumittuneet auki. Peugeot 404 on kiistatta oman aikansa parhaimpia autoja mitä ajo-ominaisuuksiin tulee. Jarruille tehtiin täysremontti ja tietenkin myös öljyt vaihdettiin. Auton kaikista suurin ongelma aikanaan lieneekin ollut korin korroosio. Huollot ja öljynvaihdot tehtiin säännöllisesti, ja kaikki kirjattiin tarkasti ylös huoltovihkoon. Pieni tönäisy riitti, ja niin saatiin kaikki pytyt taas peliin. Venttiilikoppaa avattaessa näkyi heti, mitkä venttiilit olivat jääneet auki. Huolellisesti ruostesuojatut yksilöt ovat kuitenkin säilyneet hyvin näihin päiviin asti. Peugeot on varmaankin tunnetuin paitsi ajomukavuudestaan myös ruostumisestaan. Auto lähti käymään kahdellakin sylinterillä, mutta venttiilit eivät silti irronneet. ARTO BRYGGAREKSI nimetty jättimäinen ihmishahmo toimii pysäkkikatoksena Punkaharjun Tuunaansaaren seisakkeella. Heikoin lenkki auton käyttö-ominaisuuksissa on varmaankin vaihdevalitsin. Rattivalitsimen käyttö vaatii tottumista. Pesun ja vahauksen myötä auton ulkoasu oli kohentunut huomattavan paljon. Peugeot siirtyi perintönä Karl-Erikin pojan, helsinkiläisen Juhani Fröbergin omistukseen vuonna 1984. Rekisteristä se poistui vuonna 1994. Helena ja Juhani Fröberg kävivät muutaman vuoden kuluttua katsomassa entistä autoaan Vesivehmaalla, ja Helena ihmetteli, voiko kyseessä olla sama auto, kun se on niin kiiltäväkin. Pariskunta kertoi mukavia tarinoita 1970-luvulla Eurooppaan suuntautuneilta automatkoiltaan, ja molemmat vakuuttivat olevansa kovin tyytyväisiä Peugeotin uudesta kotitallista. Parina kolmena keväänä Fröberg vielä katsasti auton, mutta lopulta Peugeot jäi seisomaan vintille 15 vuodeksi. Uudessa olinpaikassaan auto pestiin ja siistittiin sisältä ja ulkoa. Juhani ajeli autolla kolmisentuhatta kilometriä muutaman vuoden aikana ja sijoitti sitten isänsä auton Espoon Automuseon vintille säilytykseen vuonna 1990. LEGENDAARISELTA Lippakioskilta voi ostaa niin jäätelöä, kahvia kuin lörtsyjäkin ja samalla voi ihailla valkokylkisiä höyrylaivoja. Olavinlinna on rakennettu jo 1400-luvulla Savonlinnan Kyrönsalmeen. 68 06/15. Pienen tinkimisen jälkeen lyötiin kättä päälle, ja niin Pösö siirtyi kolmannelle omistajalleen. ENSIMMÄISTÄ kertaa järjestetty Puruveden Ympäriajo saavutti suuren suosion, ja mukana oli monipuolista kalustoa. Juhani kertoi, että olisi valmis luopumaan autostaan. Mies oli ostokseensa varsin tyytyväinen ainakin siitä päätellen, että se oli hänen omistuksessaan 20 vuotta. PEUGEOT 404 4D SEDAN 1964 Turkulainen piiriedustaja Karl-Erik Fröberg osti Peugeot 404:n käyttöautokseen vuonna 1964. Pösön 72-hevosvoimainen moottori vie autoa vaivattomasti mutta on kuitenkin varsin taloudellinen polttoaineen kulutukseltaan. Hammastanko-ohjaus antaa kevyen ja tarkan tuntuman ajoon, ja reilunkokoiset jarrut ovat tehokkaat ilman tehostintakin
Kotimatkan ensimmäinen tauko pidettiin Rapion myllyn miljöössä. ihmishahmo. Ensimmäistä kertaa järjestetty Puruveden ympäriajo sai odottamattoman suuren suosion, ja tapahtumajärjestäjä joutui keskeyttämään ilmoittautumisen ennen aikojaan. Pösö sai numeron 168 ja niinpä ehdimme seurata lähtöpaikalla lähes kaikkien ajoon osallistuvien matkaan lähdön. Kahden kilometrin poikkeama päätieltä vie idylliseen pihapiiriin kosken rannalle. KOTIMATKAN kohteiksi valikoituivat Aleksin aukion Nestori-jäätelökioski, Rapion Mylly, Mikkelin Kenkävero sekä Hirvensalmen Rantamakasiini. Muutamia entuudestaan tuttuja jututettiin, ja uusia tuttavuuksia solmittiin. Kotimatka taitettiin yhtä kiireettömissä merkeissä kuin menomatkakin, ja mukavia poikkeamisen arvoisia kohteita löytyi myös läntisen reitin varrelta runsain mitoin. Kahden yön visiitillä ei tällä kertaa käytetty Savonlinnan monipuolisia majoituspalveluita, sillä kutsu kävi pitkäaikaisen ystäväperheen luo yöpymään. Kotimatkalla mietittiin jo, milloin ja mihin vielä ehdittäisiin kesän aikana ajella. Aamulla piipahdettiin satamassa ihailemassa laivoja ja herkuttelemassa jäätelöllä Aleksin aukion sympaattisella aaltopelti-Sitikkaan sovitetulla Nestori-kioskilla. KISSAKOSKEN tehdasmiljöössä pääsee ihailemaan kosken kuohuja. 69 06/15. Ajotapahtumassa oli mukana monipuolista kalustoa ja ilahduttavan paljon lapsia sekä kokonaisia perheitä. Reitin varrella nautittiin Puruveden, Savonlinnan ja Punkaharjun kauniista maisemista, ja kun maaliin oli päästy, jätettiin Peugeot ajoneuvonäyttelyyn Kirkkopuistoon. Enemmän jaloittelua kaipaavalle mukava kohde on kesäaikaan avoinna oleva Kissakosken tehdasmiljöön ravintola Kissakoski. Vesi kielellä käveltiin sillan yli satamaan syömään lörtsyt, sillä mitäpä olisi Savonlinnan visiitti ilman Lippakioskilta ostettua lörtsyä ja jälkiruokajäätelöä! Vaikka ajotapahtuma oli yksipäiväinen, jatkettiin visiittiä vielä toinenkin yö. Pienellä ryhmällä voi myös tilata tunnista pariin tuntiin kestävän pajatuokion, jonka aikana valmistuu kotiin vietäväksi koruja tai vaikkapa karjalanpiirakoita. Museot ja laivaristeily jätettiin tällä kertaa väliin ja tyydyttiin ihailemaan Olavinlinnaa ja höyrylaiva Paul Wahlia vain laiturilta käsin. Myllypuoti ja kahvila palvelevat kulkijoita kesäaikaan. Vastapalveluksena päätettiin tarjota tutustumista autoharrastuksen maailmaan ja otettiin isäntäväki lauantaipäiväksi mukaan Puruveden ympäriajo -tapahtumaan. Nähtävää riittää puutarhassa, myymälässä ja pihalla. Kiireetön kesäretki klassikoautolla osoittautui taas mukavaksi irtiotoksi arjen rutiineista. Kotimatkan kahvija taukopaikaksi valikoitui Hirvensalmen Cafe Rantamakasiini. Meille hitaille hämäläisille tämä oli koitua kohtalokkaaksi, mutta onneksemme muutama ilmoittautunut joutui perumaan osallistumisensa ja pääsimme sittenkin mukaan. Mikkelin Kenkävero kuuluu kohteisiin, joihin voisi tehdä koko päivän mittaisen retken milloin vain. Pappilaravintolassa on tarjolla herkullista lähiruokaa joko seisovasta pöydästä tai annoksina. Kesäaikaan vanhassa tehtaassa toimii ravintola
Pienimuotoisten varaosamarkkinoiden lisäksi ohjelmanumerona oli helteinen kiertoajelu Vaasan keskustassa ja tutustuminen Vaasan automuseoon, josta löytyi ainakin yksi Gordini ihailtavaksi. KELTAISEN ´72 Kasi-ässän entisöinti oli valmistunut hiljattain. Tuoreemman avo-Meganen suosio näkyi rivistössä ja kasi-Rellujen, siis muidenkin kuin Gordini-versioiden, suosio harrasteautona on kovasti kasvussa. Renault 71 06/15. Grand Tour de Vaasa, 24.–25.7. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine SUNNUNTAINA satoi koko päivän, mutta lauantaina ei tullut kuin yksi Tippa. Kokoontumisessa on tapana äänestää vuoden kaunein Renault ja tänä vuonna eniten ääniä keräsi häkellyttävän korkeatasoisesti entisöity R16 TS. UPEA ja harvinainenen ´52 Fregate vilvoitteli puiden varjossa. Sen sijaan Tippoja leirintäalueella nähtiin vain yksi. Rellu-harrastajien kesäkokoontuminen Grand Tour de Renault pidettiin tänä vuonna Vaasassa, jonne saapui kymmenittäin renaultisteja ympäri maata
Grand Tour de Renault 72 06/15. KASI-GORDININ vannemalli vaikuttaa tutulta, mutta tuon kokoisena. Tällaisia ei saa mistään, jollei niitä itse valmista! VUODEN kauneimmaksi Renaultiksi valittiin R16 TS, joka kesti kriittisimmänkin tarkastelun. ... OIKEISTA voiteluainemääristä ei jäänyt epäselvyyttä. AVO-MEGANESTAIKIN vanhimmat alkavat olla jo parikymppisiä. TYYLIKKÄINTÄ 80-luvulla olivat korinväriset peilit ja puskurit spoilerilla sekä turbo konehuoneessa. Etualalla numeroitu erikoispainos Floride. ja huoltoautoksi vaikkapa Estafette ROMPETORIN myyntiesitteisiin saattoi tutustua huolella ennen ostopäätöksen tekoa. RENAULTILTA löytyy malli joka tarpeeseen, urheiluun A110 Alpine... NYT ollaan harvinaisen Rellun äärellä vai koskas näit liikenteessä 14 TL mallin
Kromiosat auton koriin ovat uustuotannossa, eli puskurit, maskit ja listat ovat saatavilla. Osa nimikkeistä toimitusmyyntinä (toimitukset n. Yleisimmät varaosat ja tarvikkeet löytyvät suoraan varastostamme. Saatavilla lähes kaikki sisustan ja tavaratilan verhoiluosat sekä kumitiivisteet oviin ja ikkunoihin. Puhelin: 040 047 2321 tai 040 047 2346 Sähköposti: jouni.jokinen@varastopalvelu.. 2 viikon välein). V-Palvelu Pirkanmaan V-Palvelu on vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille suunnattu varaosapalvelu. Vanhojen Volvojen omistajille ja entisöijille Legendaarisiin Volvoihin löytyy uustuotantona mm. Verkkokauppa avattu! www.euroracing.fi Vauhtia ja varusteita parhailta valmistajilta Euroracing, Lahelantie 7, 04300 Tuusula, puh. VOIT TILATA MYÖS PUHELIMITSE! 040 548 6806 www.fanituoteshop.fi www.varastopalvelu.. 09-274 4460 Puh. 041 4402240 04300 Tuusula KLASSIKKO TUOTTEET Esim. UUTUUS! Edullisempi hinta Ei ruostu Saatavilla myös USA-mallisia Vredestein Sprint Classic ”retrovyörenkaat” 145 SR 10 6.40/7.00 SR 13 205/60 VR 13 135 SR 14 165 HR 14 175 HR 14 185 HR 14 195/70 VR 14 205/70 VR 14 155 SR 15 165 HR 15 185 HR 15 235 HR 15 175/75 HR 15 185/70 HR 15 205/70 VR 15 215/70 VR 15 185 HR 16 17 R 400C sekä talvipintaisina 155 R 15 ja 165 R 15 FINMOPO OY Varaosat klassikkomopoihin. MYÖS JENSEN P1800. Tuomme maahan ja myymme uustuotanto varaosia ja tarvikkeita vanhempiin Volvo-malleihin. Pirkanmaan Varastopalvelu Ky Sorvajärventie 416 34110 Lakiala NYT MYÖS RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ TEHTYJÄ PUSKUREITA KLASSIKKOVOLVOIHIN. verhoiluja tiivisteosia. Meiltä myös huollot, moottorit ja pinnaukset. Union T-paita 11,95 € Lippikset • Tarrat • Solmiot • T-Paidat J paljo muut ... Finmopo Oy Puurtajankatu 8 04440 Järvenpää www.finmopo.fi 040-536 1544
Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine BORGWARDSEURAA luotsaava Hannu Teivaala saapui tapahtumaan upella Isabella Coupellaan. Kaustinen, 24.–26.7. Kadonneen automerkin tulevaisuus näyttäisi vireän kerhon ansiosta varsin valoisalta. Pieni mutta vireä Suomen Borgward-seura juhli 30-vuotista olemassaoloaan Kaustisten Kansanlääkintäkeskuksella. Projekteja on kerholaisilla valmistumassa vaihtelevalla aikataululla vielä useampia. Valtaosa kerholaisten ajopeleistä on 50–60-lukujen taitteen Borgward Isabelloja, mutta nähtiin joukossa myös muutama vanhempi Hansa 1500 sekä pikkuruinen Lloyd Alexander. Borvareiden juhlat 74 06/15. Kaustinen, 24.–26.7. Jälkitoimitukset ovat sittemmin jo tuplanneet maamme Coupekannan. Borgward-konsernin autoja tapahtumassa vieraili kaikkiaan parisenkymmentä, ja lauantaina saattoi yleisö tutustua kerhon kalustoon Kaustisten Nesteellä. Aikanaan näitä tuotiin maahamme vain kuusi yksilöä. Kerhon jäsenistöltä löytyy toistasataa Borgwardkonsernin autoa, joista rekisterissä on nykyisin jo viitisenkymmentä ja niistä valtaosa museoautoina. Sadan kilometrin ajoreitillä nähtiin niin kansantaiteen keskus, traktorikokoelma kuin Seljesharjun upeat maisematkin
´58 Isabella on meillä harvinaisuus. Mallin erottaa parhaiten takavaloistaan. Yksilö on uutena myyty Amerikkaan, josta se kymmenkunta vuotta sitten palasi Saksaan jatkaakseen suoraan Suomeen entisöitäväksi. Upeasti alkuperäiskuntoisena säilyneen sammaleenvihreän yksilön tarinaan palaamme tuonnempana. 75 06/15. MAAMME molemmat rekisterissä olevat 1500 Hansat jonoilivat kansantaiteen keskuksella. ÖLJYMÄÄRÄN tarkkailuun löytyy aina halukkaita avustajia. KIERTOAJELULLA tutustuttiin muun muassa traktorikokoelmaan. REIJO Björnströmin ´59 TS Isabellan vuotavaa kytkinsylinteriä korjattiin talkoilla
Ainakin voimaa Toyotassa taisi olla riittävästi. Muutaman perästä löytyi jarruvarjo. Nyt yhdeksättä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi lentokenttäalueelle muutamia satoja Volkkareita, joista osa viihtyi paikalla koko viikonlopun, toisten vain vieraillessa alueella. 8. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine USKO kovaan loppunopeuteen tai epäluottamus jarruihin. Räyskälän Lentokeskus, 14.-16. Molempina iltoina saattoi saunomisen, uimisen ja virvokkeiden lisäksi nauttia livebändien musisoinnista ja akuuttiin osatarpeeseen oli paikalle saapunut vastaamaan myös muutama varaosakauppias. Lähtöviivalla nähdyn 33 Volkkarin lisäksi muita automerkkejä oli tavoittelemassa nopeaa aikaa lähes kolminkertainen määrä, ja motskareitakin viivalla nähtiin viitisenkymmentä. 2015 Boxer SpeedDay 76 06/15. Vaikka kyseessä oli Suomen Volkkariyhdistyksen, Kuplapajan ja Urhon Ajot ry:n yhdessä toteuttama tapahtuma, saattoi kiihdytystä ja rata-ajoa kokeilla millä ajoneuvolla tahansa. Elokuun kolmantena viikonloppuna ei Räyskälän lentokentän kiitoradalta noustu taivaalle, vaikka nopeudet olisivat siihen riittäneetkin. Kun suoraanajoa olivat kaikki halukkaat päässeet kokeilemaan, oli kymmenkunta autoa testaamassa keiloilla tehtyä slalom-rataa ja varsinaisella mutkaradalla nähtiin kolmisenkymmentä rattisankaria. Sääntökirjallakin voi olla osuutensa asiaan. Kaikkiaan toista tuhatta kävijää ylitti järjestäjien odotukset ja tapahtuman kymmenvuotisjuhlat ensi kesälle on jo suunnitteilla. LIFTBACK Celicaan vaihdettiin suoralle pehmeämpää takapyörää. Suomen Volkkariyhdistyksen toinen päätapahtuma Boxer SpeedDay valtasi koko Räyskälän lentokenttäalueen ja tarjosi kaikille halukkaille mahdollisuuden kokeilla niin varttimailin kiihdytysajoa kuin mutkarataakin
KUPLAPAJAN puuhamies Jussi Jyränkö veti ilmajäähdytteisten parhaimman ajan 10,77. KAKSIPYÖRÄISTEN rauhallisimpia, mutta tyylikkäimpiä oli tämä Volkkarin koneeseen ja arvatenkin Dnepriin perustuva ajopeli. Turbotettu Karmann Ghia kipitti yli 205 km/h loppunopeuteen. NELIVETOISELLA Carrera Porschella ei renkaiden lämmitys onnistu. KIIHDYTYKSEEN sai ottaa kartturinkin kyytiin kunhan kypärä ja vyöt olivat kunnossa. Anders Heidemanin kirpun hyvä pito nosti alkumatkaksi etupyörät ilmaan. PETE Korhonen lämmitteli junakeulan renkaat huolella, tuloksena 14,357 sekunnin aika. Parinsadan loppunopeuksista katon kautta pyörien jatkunut ajosuorite säikäytti katsojia ja arvatenkin hiukan myös kuskia. 77 06/15. ROOPE Erola vastasi päivän toiseksi nopeimmasta ilmajäähdytteisten Volkkarien ajasta 11,190
VOLKSWAGEN 181 on malli johon harvoin ihastutaan ensimmäisenä. TAPAHTUMAN muutamalle osakauppiaalle kohderyhmä oli tismalleen oikea. TUULAHDUS aikakaudelta jolloin kukkasissa oli voimaa. Boxer SpeedDay 2015 78 06/15. Thing oli mallin myyntinimi Amerikassa, Camat Indonesiassa, Trekker Briteissä, Safari Meksikossa
OSA tuli vain piipahtamaan tapahtuma-alueella, toiset taas viihtyivät mainiosti koko viikonlopun. TÄLLÄ väriyhdistelmällä löytää varmasti parkkikselta oman kirppunsa. Marjapuuron punainen turvakaari viimeistelee aistikkaan kokonaisuuden. 79 06/15. MAALAUS on usein kallis työvaihe, mutta voi sitä siirtää huoletta vuodella, parilla. PALLOKEULAISEN pakun haluttavuus on kivunnut jyrkästi, oli vilkut sitten ylhäällä tai alhaalla
Fiskarsin Ruukki, 9.8. 80 06/15. Teksti ja kuvat: J an-Erik Laine PALJOA enempää kromia ei Vauxhallin keulille olisi enää sopinut. Fiskarsin kaunis ruukkialue tarjosi brittiajoneuvojen harrastajille hienot puitteet helteiseen pick-nickiin. Tähän entisöinnistään palkittuun yksilöön palaamme tuonnempana. Tänä vuonna tapahtuman järjestelyvuorossa oli 20 vuotta täyttävä MG Car Club of Finland ja uutuutena oli autojen venttiilikopista rakenneltujen mäkiautojen kilpailu. Jättimäisten tammien varjossa oli hyvä vilvoitella, syödä eväitä, kuunnella livemusiikkia ja tavata tuttuja. Hellettä Fiskarsissa NÄITÄ hivenen harvinaisempia ´70 Clubman farmareita tuli aikanaan maahamme vain muutama. Upealla ´62 Crestalla Fiskarsiiin saapui Jorma Laakso
Tämä yksilö tuli siitä voitosta kiitokseksi ja meni suoraan rouva Mäkisen käyttöön. Wagnerin ohjastama lasikuituvahvistetuista CD-levyistä pyöränsä saanut Minin venttiilikoppa selviytyi voittajaksi. VISA Ruuttu ajeli Fiskarsiin juuri hankkimallaan Ford Transitilla. BRITTIPYÖRIÄ paikalle saapui joitain kymmeniä. JOS Ässä-Cooperin rekisterikilvessä on jotain etäisesti tuttua, muistelkaapas millä Timo Mäkinen -65 Monte Carlon voitti. PEKKA Telivuon kulkupeli oli hellepäiviin tehty. UPEA, alkuperäisin rekisteritunnuksin liikkuva ´48 Bentley Mark VI vilvoitteli tammien varjossa. Tässä kurvailemaan lähdössä Triumph Thunderbird. VENTTIILIKOPPAAUTOJEN mäkikisassa rengasmääräykset näyttäisi olevan vapaanpuoleiset. VEHMAALTA Fiskarsiin saapunut ´65 Anglia on ollut samalla omistajalla jo 50 vuotta. KAIKKI TR-NELOSET eivät ole kulkeutuneet tänne Amerikan kautta, tämä tuli Suomeen jo uutena ja on sittemmin pysynyt samassa perheessä. 81 06/15. Coloradon aurinkoon tottunut ´50 Jaguar oli tyylikkäästi patinoitunut
Teksti ja kuvat: Kari Mattila HAUSKA reissumersu sai kaverikseen tavallisuudesta reilusti poikkeavan vetoautomatkailuvaunuyhdistelmän. PUOLI päivää kierrettyään sitä luuli nähneensä jo kaiken, kunnes kohdalle osui tämä superhieno Cortina. Amerikanautojen ystävät kokoontuvat Pilvenmäen raviradalle kerran kesässä sankoin joukoin. Forssa, 2.8. -poimintoja 82 06/15. Toivottavasti Minillä päästiin ajamalla kotiin. Yleisen suvaitsevaisuuden nimissä laajalle eväsretkialueelle pääsee myös muilla harrastevehkeillä, joista muutama poiminto ohessa. Ainakin se avainta kiertämällä pärähti lopulta käyntiin. JOISSAKIN peleissä konepelti oli auki näyttelymielessä, toisissa taas ihan käytännön tarpeesta
PIKKUISEN kun 100A:ta tuunaa, niin pikkupoikien huomio on taattu! 83 06/15. PÄTKÄMAASTURI hyvässä ryhdissä ja muutenkin mukavan oloisessa kuosissa. Fiatin pikkuavoja oli paikalla useampi yksilö. AINA sitä tarinaa piisaa kun automiehet on koolla. FIAT 127 ulkokuori oli komea, mutta vanteet siihen nähden hiukan vaatimattoman oloiset – apua haettiin ohikulkijoilta kojelaudan ostoilmoituksen välityksellä. ROHKEASTI vaan sekaan, vaikka koon tai näön puolesta jäisikin vähän paitsioon. RELLUVIITONEN on saanut pintaansa raikkaan värityksen ja alle Mangelsin valkoiset klassikkovanteet. TULEVAA ja nykyistä klassikkoa rivissä. SAKSALAINEN laatumerkki on oiva valinta arvokkaampaan menoon
Mazdoja ei paikalla nähty kuin muutama, vanhempia Mitsuja ja Subaruita vielä vähemmän. 84 06/15. Kaikkien japsiautoharrastajien yhteinen kokoontumisajo FinnJAE keräsi Lappeenrantaan värikkään kattauksen eri aikakausien ja rakentelutyylien ajopelejä. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine PELTIEN alle kurkkiminen on tärkeä osa harrastusta, varsinkin kun tekniikkaan on sovellettu omia parannuksia. Syystä tai toisesta japsiautoharrastus keskittyy vahvasti Toyotan ympärille, mutta on Datsun-Nissan-kerho sekin voimissaan. FinnJAE 2015 Lappeenranta, 7.–9.8. Huhtiniemen leirintäalue majoitti pitkänmatkalaisia, ja ABC Viipurinportti toimi lauantain varsinaisena kokoontumispaikkana. Hondat, Suzukit ja Daihatsut taitavat kiinnostavuudeltaan nekin vielä odotella parempia päiviä. Vaikka tapahtuman takaa löytyvätkin isoimmat merkkikerhot, jäsenyyksiä ei FinnJAEssa kysellä, vaan tervetullut on, kunhan paikalle saapuu japanilaisautoilla
ANNE Koskisen KE20Corollan kruunasivat ihanat Bridgestonen Zona-vanteet – 12 tuumaa tietenkin. 85 06/15. JOS tulevaa museointia varten laittaa nyt talteen hyväkuntoisen rippikouluiässä olevan auton, voi tapahtumiin ajella vaikka tarrakilvillä, kuten taaemmalla 323-Mazdalla tehtiin. EIKÖS vain ole ruuvailu hauska harrastus. ENSIMMÄISELLÄ tehtävärastilla piti tietää/arvata, monesko FinnJAE oli kyseessä ja kiristää pyöränpultti asteikkoa näkemättä neljään kiloon. SUBARUN kyydissä kulkee kätevästi vaikka pienehkö motskari. PAIKALLE saapuneet saivat autojen tietoja koskevat lappuset täytettäväkseen. NÄITÄ neliovisia HT-Datsuneita ei tullut maahantuojan kautta aikanaan ainuttakaan, mutta muuttoautoina niitä kulkeutui Saudi-Arabiasta useampikin. SEPPO Krögerin 120Y-Datsunin pellin alta löytyy Timo Salosen vanhan tehdaskilpurin osia. Kaarinakuskit osoittavat esimerkillistä keskittymistä
Tarjolle asetettu Zimp oli täysin ajokunnossa, hyvillä renkailla ja kauniisti käyvällä moottorilla, mutta entisöinnin laatukilpailujen voittoihin ei sen kunto riittäisi, kuvaili myyjä. Ne kaksi muuta yksilöä ovat päätyneet samalle keräilijälle. Ei ingressiä. Monacon Monte Carlosta nettihuutokauppaan hiljattain listattu Zimp on yksi kolmesta milanolaispajan loihtimasta yksilöistä jotka näkivät päivänvalon vuonna -64. Zimpin suunnittelijana mainitaan Ercole Spada joka saavutti mainetta kauniiden Aston Martinien sekä Alfa Romeoiden suunnittelijana, mutta on miehen nimiin merkitty koko joukko arkisempiakin autoja kuten Fiat Tipo ja Tempra sekä Lancia Dedra. Yli kolmensadan yksityiskohtaisen myyntikuvan perusteella olisi autosta saattanut huoletta tarjousta tehdä, ja 21 eri tarjoajaa näin tekikin. 40 tarjousta, joista korkein ylsi 19 321 Englannin puntaan, ei kuitenkaan Zimpin omistajalle riittänyt ja harvinaisuus jäi myymättä. Automaailmassa tähän jälkimmäiseen taitanee kuulua italialais-englantilaisen yhteistyön hedelmä Zimp, joka syntyi maineekkaan, alumiinikoreistaan kuulun Zagaton ryhtyessä Hillman Impin uudelleenkoritukseen. Englannin rekisterissä olevan yksilön mukaan olisi ostaja saanut tuhdin nipun dokumentteja sekä harvinaisia valokuvia Zagaton arkistosta. Toisinaan hyviä asioita yhdistellessä lopputuloksesta saattaa tulla enemmän kuin osiensa summa, toisinaan taas ei. Marginaalista 86 06/15. Toisaalta keräilijän kokoelmissa käyttökuntoinenkin Zimp on harvinaisuus joita ei kaikille riitä. Kuvat: eBay KAIKKI kolme Zagaton korittamaa Hillmania ovat edelleen hengissä
T:mi Tommy Rönngård • 041-469 9090 • www.tommyronngard.. (02) 243 2781 www.freetechnics.. info@freetechnics.. Klassikot tilaajapalvelu: 03-2251948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@klassikot.fi TULOKSET PUHUVAT NYT: EVANS – vedetön jäähdytysneste, ei ruostuta, ei tarvitse vaihtaa, myrkytön, kiehumispiste 180°C, jähmepiste -60°C PULSTAR – pulssisytyttimet sytytystulppien tilalle, tuhat kertaa tehokkaampi, pienempi kulutus, parempi teho, pienemmät päästöt MILLERS NANODRIVE – Nanopartikkelein tehostetut moottorija vaihteistoöljyt, pienempi kitka, parempi kestävyys RESURS – Kuluneen moottorin ja vaihteiston kunnostusaineet antavat uuden metallipinnan moottoria tai vaihteistoa purkamatta ITG PROFILTER – Öljytty vaahtoilmanpuhdistin kantaa 3–5 kertaa kauemmin kuin tavallinen, voidaan pestä ja käyttää uudestaan MC 1000 – metallia pinnoittava vaseliini korjaa voideltavien nivelten kuluneisuutta www.kaasutinexpertti.fi. Jussinpellontie 2 20780 Kaarina Paradise Cars Vuodesta 1987 AUTOMYYNTI Myytävät autot näet nettisivuiltamme Huollot ja entisöinnit Varaosat ja tarvikkkeet www.paradisecars.com • espaca63@gmail.com • Puh. www.facebook.com/ klassikot Kun muutat, kerro myös meille. Puh. 040-074 4587 MOPOJA MP-VARAOSIA www.janikaasalainen.. AMAZON DUETT PV 140-SARJA • TIIVISTEET • MOOTTORINOSIA • JARRUOSIA • SISUSTUSOSIA • AKSELINOSIA YM
H. Kats. Penkit ja ovipaneelit verhoiltu. 050-3723647, Padasjoki Triumph 2000 -69. 58t mailia. Pientä viimeistelyä vailla, kuten listoja ja joitain sisutan nippeleitä kiinnittämättä, mutta kaikki on tallessa. Lada 1200 takavalot, takaluukku, jouset, perä, vaihdelaatikko. Myydään varaosat: kuvan lisävalojen huput, H. 040-5318094. Ei ajokunnossa. Uusi tuulilasi. Ascona B etuvalot, puskurit, takavalot. 040-7636271, Laitila Mercedes Benz 190 -57. 1958, Museorekisteröity 50-luvun helmi! Tuotettu uutena Suomeen 50-60 -luvun vaihteessa, ollut yhden suvun omistuksessa koko ajan. Klassikkomarkkinat Osta, myy tai vaihda klassikkosi 89 06/15. Runsaasti osia mukaan. Avokattoinen, juuri perusteellisen koriremontin kokenut, eli hitsattu, hiekkapuhallettu ja maalattu. Auto Lahdessa nähtävillä. Hyvin toimiva klassikko. 15 €. Alkuperäinen. MGA Roadster ´59. H. Huonopeltinen. Varaosa-autoksi. H. kats.7/15 . Escort -73 takavalo, mittaristo, kapselit. Cortina -69 konepelti. Juha Auvinen 050 593 4715 Saab 99 petro -80. Rekord D puskurit, maski, takaluukku, etuvalot, takavalot. paljon varaosia mukaan. ajan patinaa löytyy. Hyvät m+s renkaat, ei tarvitse hitsata mutta hiukan maalia takalokasuojiin kyllä. 0500-805928 Oldsmobile Rocket 88 vm. 2300 €/ tarj. 18 000 €. Soita ja kysy tarkempia tietoja Timo Tuominen 0400-494888. 0400851098 Loviisa Ford Cortina 1600 GT-71 4 d. 5900 €. 6-15. marko.rintanen@mroy.fi Cadillac Seville -76 350/350 autom. Myyn säilytysvaikeuksien takia. Hyvät rättirenkaat. pori. Ei vaihtokauppaa. Siisti myös sisältä. Säilytetty lämpimässä. Hp. Mittarilukema n. Corolla -70 takavalot, kardani, perä, takapuskuri. 80€. Rättikatto on ehjä. Katsastettu viime kuussa. Väri Mersun “Bluegray”. 045-6398207, Laitila. Pieni projekti, alkuperäisessä kunnossa, siisti ja ehjä sisältä/paksista ja konehuoneesta. Myös vaihto käy
loja. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri. .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus vaan elämäntapa. Talliosakkeeseen kohdistuu yh. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin. öja varasto. öja varasto. Rakkaudesta Rautaan • 6/2015 • 8,90€ AMERIKAN RAUT A 06/2015 NRO 22 ”NÄIN HILJA TT AIN NETTIAUTOSSA YHDEN AIK A P ALJON SAMAN OL OISEN AUTON, JO TEN AL OIN MIETTIÄ, PIT ÄISIK Ö OMAST A AUTOST A VAIHT AA VAIKK A VÄRIÄ. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La. MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var as to laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. TILAAJALAHJAKSI HIENO METALLINEN AVAIMENPERÄ, ARVO 14,90€ Kestotilaus 64,90 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.fi TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa www.amerikanrauta.. " SUOMEN RAUTAISIN HARRASTEAUTOLEHTI 29 SIVUA TAPAHTUMIA! FORSSAN PICK-NICK • BIG WHEELS TRIBUTE TO SHERWOOD • POWER BIG MEET 6 414887 002455 1 5 6 700 24 5-1 506 PAL VKO 2015-41 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi KASARIKANKKUNEN PONTIAC FIREBIRD ‘72 Ford Fordor ‘32 Harley-Davidson ‘51 Chevrolet Pick-up ‘51 Dodge Coronet R/T ‘69 Edsel Pacer Convertible ‘58 LISÄKSI ESITTELYSSÄ Do-Dads Reunion & Räyskälä Vintage Drags Lepakkoauton sukua LINCOLN PREMIERE ‘57 MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var as to laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. 0400 565 627 an. akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri. ava osuus on noin puolet tilan vela. omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La. assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset . 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin. ölaina, joten makse. loja. aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo. öja varasto. äjille ja yksityisille laadukkaita käy. ovi vaiva. omasta hinnasta. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin. öja varasto. latarpeet. TILATESSA MUISTA MAINITA KAMPANJAKOODI: AR2014. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. äjille ja yksityisille laadukkaita käy. ovi vaiva. /kampanja PUHELIMITSE: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 SÄHKÖPOSTITSE: Lähetä sähköpostia tilaus@amerikanrauta.. Talliosakkeeseen kohdistuu yh. päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal. ölaina, joten makse. omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset . aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. ölaina, joten makse. loja. päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. ava osuus on noin puolet tilan vela. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. ava osuus on noin puolet tilan vela. ovi vaiva. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. äjille ja yksityisille laadukkaita käy. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset . 0400 565 627 an. latarpeet. päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. omasta hinnasta. äjille ja yksityisille laadukkaita käy. oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. ölaina, joten makse. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. Rakkaudesta Rautaan Rakkau desta Rautaan • 5/2015 • 8,90€ Stardust AMERIKAN RAUT A 05/2015 NRO 21 ”MINUNHAN OLI TARK OITUS K ATSAST AA JA REKISTERÖIDÄ SE SUOMEEN SAMAN TIEN, MUTT A KUN HUOMASIN, MITEN MÄ TÄ SE OLI, P ÄÄ TIN HAKEA SIIRTOKIL VET KE SÄKSI. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La. Talliosakkeeseen kohdistuu yh. omasta hinnasta. loja. oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn. .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset . ovi vaiva. assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo. Talliosakkeeseen kohdistuu yh. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La. ” AMERICAN CAR SHOW OULU STOCKHOLM HOT ROD KUSTOM SHOW KUSTOM WEEKEND ITALY 6 414887 002455 1 5 5 700 24 5-1 505 PAL VKO 2015-34 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.amerikanrauta.fi Ford Truck ’37 Chevy Fleetline ’49 Essex Super Six ’27 Chevy C15 Apache ’61 Dodge Charger 503 Hemi ’71 FORD Mustang GT Convertible ’97 LISÄKSI ESITTELYSSÄ Stadin cruisingit FORD FAIRLANE 500 ’58 BUICK SPORTWAGON ’69 SPORTWAGON SUOMEN RAUTAISIN HARRASTEAUTOLEHTI MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var asto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. latarpeet. 0400 565 627 an. päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin. oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn. ava osuus on noin puolet tilan vela. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo. assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var asto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn. akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La. omasta hinnasta. 0400 565 627 an. latarpeet. akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal
Ulkoiluvarusteita jo yli puoli vuosisataa valmistanut, ruotsalaisen Åke Nordinin perustama Fjällräven keskittyi alun perin rinkkoihin ja takkeihin, mutta varsinaiseen kultasuoneen se iski vuonna 1978: Kånkennimen saanut, alun perin koululaisille suunniteltu reppu osoittautui nopeasti menestystuotteeksi. Jo toisen valmistusvuoden aikana kaupaksi kävi 30 000 selkäreppua. 2, ja kannettavan tietokoneen reppuunsa heittäville Fjällräven valmistaa 15-tuumaista läppärilaukku-versiota. Selvähän se, että laukun mallia on muuttuvien tarpeiden mukaan muokattu eri käyttäjiä varten: hieman fiinimpää ajattelua harrastaville on tarjolla nahkakoristeinen Kånken No. 92 06/15 Kånken on helppo mieltää samalle aikakaudelle kuin perhe Medelsvenssonin Volvo 200-sarjalainen.. Käyttötarpeita heijastava Fjällrävenin Kånken on suunnittelultaan selvästi ruotsalainen, ja tyylittelyltään ja värivalinnoiltaan se on helppo mieltää samalle aikakaudelle kuin perhe Medelsvenssonin Volvo 200-sarjalainen tai Saab 99. Rensselit selkähän Klassisen 1970-lukuinen Fjällräven Kånken sopii niin reppureissaukseen kuin työmatkalaisen selkään. Eipä ihme, että kokenut rinkkavalmistaja astui mukaan kuvioihin. Jopa punainen, Firefox-nettiselaimen logoa muistuttava mutta vuosikymmeniä vanhempi kettumerkkikin on säilynyt muuttumattomana iät ajat – ja heti kättelyssä lätkä myös varustettiin heijastimella liikenneturvallisuutta ajatellen. Vaihtoehtona maanläheisille sävyille on esimerkiksi YK:n tai laivaston sininen. Klassikkoesine beigen tai okran värisävyssä kuin pikkukaupungin kadulle kuviteltavan ruotsalaisen kansanauton. Näin jälkikäteen ajatus kuulostaa kenties itsestäänselvyydeltä, mutta tuolloin monet aapiset roudattiin vain yksiremmisen, iänikuisen repun kanssa toisella olalla, ja jopa 80 % ruotsalaisista mainittiin kärsivän jonkinasteisista selkävaivoista. Kånkenin valmistusmateriaaliksi valikoitui Vinylon F-kangas, joka osoittautui hyvin kulutusta kestäväksi niin koulunkäyntiä kuin reippureissaamistakin ajatellen. Kesäretkille ja lomareissuille lähtee mielellään hyvin selkään istuvan repun kanssa, mikäli valitut taipaleet edellyttävät ajokin jättämistä tien päähän ja viimeisten kilometrien taivaltamista omin jaloin. Luonnollisesti Kånkenin saa vieläkin valittua samanlaisessa Teksti: Antti Kautonen Kuvat: valmistaja ”KÄYTTÖKELPOINEN Kånken”, julistaa mainos 1980-luvulta. Kånkenin alkuperäinen etu moneen muuhun aikalaistuotteeseen nähden oli se, että kahden tukevan remmin myötä taakka jakautui tasaisesti aiheuttamatta selkäkipuja kouluikäisille. Vielä nykyisinkin Kånken-reppua myydään noin 200 000 kappaleen vuosivauhtia
“ 6 414888 002355 1 5 4 800 235 -1 50 4 PAL VKO 2015-41 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Suomen Historian 4 . 6990 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. numer o • 4 /2015 Suomen Historia 4/2015 Hinta 8,90€ TEOLLISTUMINEN Varkaus – ruukista tehdaskaupungiksi 1970-LUKU Seteleitä automaatista PULA-AIKA Epäilyttävät arkiherkut HENKILÖKUVA Peräseinäjoen susi Ville Ritola määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalahjaksi upea metallinen Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Uutuuslehden löydät myös Lehtipisteistä kautta maan! 4490 8 numeroa + avaimenperä ovh. 64,90€ Tutustumistarjous!. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. Se oli k yllä uusi hä vy ttöm yy s minua k ohta an, mut ta muk auduin k ohtalo oni. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat KORVAAMATON LUMOAVA YLLÄTYKSELLINEN Kansallismuseo Nationalmuseum Kulttuurien museo Kulturernas museum Suomen merimuseo Finlands sjöhistoriska museum Seurasaaren ulkomuseo Fölisö friluftsmuseum Hvitträsk Hvitträsk Olavinlinna Olofsborg Hämeen linna Tavastehus slott Tamminiemi Ekudden Urajärven kartano Urajärvi herrgård Alikartano Frugård Louhisaari Villnäs SuomenHistoria_KM_2015.indd 1 13.8.2015 10:47:45 Kotirintamalla Naiset sota-ajan työvoimana UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ “Olin liian nuori ja sota ei kuulemma ole la st en leikkiä
Teksti ja kuvat: Antti Kautonen RAV4 tulee sanoista Recreational Active Vehicle – Four Wheel Drive. Japanissa auto on välitön menestys, ensimmäisen kuukauden aikana tehdään 17 000 tilausta odotetun 2 000 sijaan. Viimeisimpiä Toyota RAV4-malleja katsellessa ei välttämättä tule mieleen, että automalli lähti alun perin liikkeelle varsin villinä konseptina. Samaan aikaan markkinoille putkahteli muitakin surffaukseen ja vaihtoehtoiseen nuorekkaaseen elämäntyyliin visioituja pikkumaastureita: esimerkiksi Suzukin kaksipaikkainen Vitara-pyöristys X90 haki pitkälti samoja ostajia, ja Land Roverin Freelanderista tarjottiin myöhemmin 1990-luvulla RAV4:n kaltaista lyhyttä mallia. Voimanlähde on ollut käytössä valtaosassa 1990-luvun alun Toyotia, Carinasta Celican kautta MR2:een, joten eksoottiseksi sitä ei voi kutsua, luotettavaksi sitäkin varmemmin. Kaikki RAV4-mallit eivät ole nelivetoisia nimestä huolimatta, mutta kaksilitrainen 3S-FE -moottori kuului kaikkiin ensimmäisen sukupolven autoihin. Tuleva klassikko Toyota RAV4 FunCruiser Vapaa-ajan kruiseri Toyotan RAV4-mallin kolmiovinen versio henkii 1990-lukuista leikkimielisyyttä, perustuen silti koeteltuun ja kestävään tekniikkaan. 94 06/15. 1994 Tuotantomalli RAV4 esitellään. Pari piirua klassisten jeeppien suuntaan katsova vuoden 1989 Rav Four -konsepti käännettiin tuotantoautoksi 1990-luvun puoliväliin mennessä, ja ensimmäisen sukupolven RAV4 onnistui välittämään samaa ajatuksen kevyttä lentoa kuin muotoiluosaston piirroksetkin. BEAMS-lyhenne on aukikirjoitettuna ”Breakthrough Engine with Advanced Mechanism System”, eli läpimurron tekevä edistyMALLIHISTORIA 1989 Rav Four -konseptiauto esitellään Tokion autonäyttelyssä. Auto on siis suunnattu ihmisille, joilla on joko surffilauta, maastopyörä, sykemittari tai kaikki näistä. Ensimmäinen, XA10-koodia kantava auto tuli tuotantoon vuonna 1994, ja sen pohjaratkaisu jakaa joitakin komponentteja saman aikakauden Carinan sekä Corollan kanssa. Erityisesti lyhytakselivälinen ja kolmiovinen Funcruiser-malli näyttää kuin radioohjattava leluauto olisi päässyt täysikokoisena tuotantoon. Ainoastaan roiskeaiheisten kylkiteippausten puute estää juttumme autoa saavuttamasta täydellistä 1990-lukuisuuden aallonharjaa. Auto on siis suunnattu ihmisille, joilla on joko surffilauta, maastopyörä, sykemittari tai kaikki näistä. Suurennetun radio-ohjattavan lelun näköisiä autoja näkee vieläkin liikennettä piristämässä. Tätä alleviivaa vielä kolmiovisen mallin lisänimi FunCruiser. Japanin markkinoilla RAV4:ään tarjottiin myös samankokoista, mutta reippaasti tehokkaampaa BEAMSmoottoria, josta irtosi kokonaiset 177 hevosvoimaa. Ylös, ulos ja lenkille RAV4:n nimi viittaa ulkoiluharrastuksiin, ja lyhenne tulee sanoista Recreational Active Vehicle – Four Wheel Drive. Mutta tuotantoon RAV4 ehti ensin – kenties aidoimpana tyylinsä edustajana
RAV4:N renkaat on tarkoitettu asfalttiviidakon seikkailijalle. 1995 Viisiovinen, pitkäakselivälinen malli esitellään. 01 Auton merkki ja malli Toyota RAV4 FunCruiser 02 Vuosimalli 1996 03 Moottori Nelisylinterinen eteen poikittain sijoitettu rivimoottori kahdella kannen yläpuolisella nokka-akselilla, tilavuus 1998 cm3, teho 131 hevosvoimaa/ 5 600 rpm, vääntö 175 Nm/4 600 rpm 04 Voimansiirto Viisivaihteinen manuaalivaihteisto, jatkuva neliveto sähköisesti kytkettävillä tasauspyörästön lukoilla 05 Alusta Edessä MacPhersontuenta, takana monivarsituenta, edessä levyjarrut, takana rumpujarrut 06 Kori Kolmiovinen itsekantava monikäyttöinen teräskori 07 Mitat Pituus 4 150, leveys 1 695, korkeus 1 660, akseliväli 2 200 mm, paino 1 150 kg 08 Suorituskyky 0-100 km/h 11,6 sekuntia, huippunopeus 170 km/h 09 Hinta uutena 199 800 markkaa (3-ov malli) 1998 Facelift hienosäätää sisustaa ja ulkopuolen yksityskohtia, tehot kasvavat seitsemällä hevosvoimalla. Uuttakin mallia saa vielä kolmiovisena ja lyhyenä versiona. 2000 Toisen sukupolven malli astuu korvaamaan edeltäjänsä. 1998 Kangaskattoinen malli tulee tuotantoon. 95 06/15
Irroitettavat kattoluukut voidaan latoa takaoven pidikkeisiin paikalleen, ja takapenkit saa poistettua yksi kerrallaan. Laatikkomaista Vitara-mallistoa täydennettiin vuonna 1995 erityisen pyöreällä, porrasperäisellä ja kaksipaikkaisella X-90-mallilla. Näitä on Suomeenkin päätynyt asiallisesti käytettynä muunmuassa Saksasta päin. Sen tekniikka oli lainattu suoraan perusmallista, mutta olemus oli modernimpi ja konseptiautomaisempi. Kaksilitraisen bensiinimoottorin lisäksi RAV4:stä tarjottiin Kaliforniassa kokeiluluontoista sähköautoversiota, ja sitä valmistettiin vuodet 1997–2003. Nimitys viitannee muuttuvaan venttiilienajoitukseen. Alun perin projekti liittyi kaupungeille, kunnille ja yrityksille liisattaviin ajoneuvoihin, mutta myös yksityisille kuluttajille myytiin kolmisensataa autoa kokeilun viimeisenä vuonna. X-90 ei aivan tavoittanut ostajia samalla tavalla kuin perus-Vitara, joten sen taival jäi kahden vuoden mittaiseksi. 96 06/15. Vitaraa myytiin useammalla merkillä ja mallinimellä, ja esimerkiksi jenkkimarkkinoiden Geo Trackereitä on kulkeutunut maahan. Rättikattoisen Vitaran saa halvimmillaan parilla-kolmella tuhannella ja X-90:stä saa maksaa hieman enemmän. Monta X-90:tä on sittemmin päätynyt mainoskäyttöön iso energiajuomatölkki takakontin päällä. Alkuperäisestä Vitarasta tarjottiin RAV4:n tapaan kahta eri akselivälipituutta, ja myös avokattoisia versioita oli saatavana. Noin 150 kilometrin toimintasäteeseen kykenevää RAV4 EV:tä on vielä liikenteessä viitisensataa ajokkia, kun kokonaistuotantomäärä oli 1 500. 1980-luvun loppupuolella esitelty Vitara on RAV4:ää vanhahtavampi ja yksinkertaisempi, mutta huoletonta käyttöä hakevalle se voi soveltua paremminkin. Saksalaista huumorintajua Juttumme musta yksilö on tuotu Suomeen käytettynä Saksasta, jossa lyhytakselivälistä mallia varmastikin myytiin Suomea enemmän; täällä RAV4:stä haettiin enemmän käytännöllisyyttä arkiajossa, ja nelisenkymmentä senttiä FunCruiseria pidempi viisiovinen malli sattui paremmin ostajien tarpeeseen. 1.6-litrainen nelisylinterinen moottori on kohtalaisen peruskauraa; erikoisvärit ja -verhoilut saattavat piristää kumpaakin autoa yllättävän paljon. Vuonna 1996 valmistettua autoa on hieman paranneltu offroad-henkeen jo Saksassa, ja keulassa on karjapuskurin tapainen lisävalorauta, jossa ei tällä hetkellä kuitenkaan tuikkuja sijaitse. Helmoissa on myös kylkiputket, ja perus-peltivanteiden sijaan musta RAV4 kulkee jälkiTOINEN VAIHTOEHTO SUZUKI VITARA/X90 Valmistusvuodet 1988–1998, X90 1995–1997 Teho 80–95 hv Suzukin pikkumaasturitarjonta on tuttua monelle ja vaihtoehtoja riittää. Tuleva klassikko Toyota RAV4 FunCruiser neellä mekaanisella järjestelmällä varustettu moottori. AUTON takapää aukeaa kätevästi
Onhan tämä Suzuki Samuraita sivistyneempi, mutta kuvauspaikaksi valikoituneella louhoksella Toyota kapuaa jyrkkääkin ajoluiskaa kitisemättä. Nostokynnys ole hervo97 06/15. KOJELAUTA on kikkailematon, mutta mukitelineelle on löytynyt selkeä paikka. SEKÄ etuettä takaosastolle on omat kattoluukkunsa. Tällä voisi lähteä vaikkapa metsästyshommiin, ja niihin repsikassa istuva auton omistaja Marko Kallio on autoa kaavaillutkin syksymmällä. Tien päällä Toyota kulkee turhia hakematta, tuuliherkäksi sitä ei voi sanoa, ja kaksilitrainen mylly kiertää punarajaa kohti oikein nätisti. käteen hankituilla alumiinivanteilla. Mittaritkin ovat omissa kulhoissaan. Takapenkit paikallaan ei tavaratilaa voi suureksi sanoa, mutta penkit ovatkin hukattavissa tilaa viemästä mikäli niille ei ole käyttöä, ja silloin tavaratila on kohtalaisen iso ja järkevän mallinen. Kolmiovisen auton akseliväli on 2 200 millimetriä ja leveys noin 1 700 milliä, joten kohtalaisen laatikkomaisesta laitteesta on kyse. RAV4:stähän tarjottiin myös osaksi kankaisella katolla varustettua avoimempaa versiota, mutta sellaisista kauppaa taidettiin käydä pääosin Saksaakin eteläisemmillä leveysasteilla. Kolmiovisen auton akseliväli on 2 200 millimetriä ja leveys noin 1 700 milliä, joten kohtalaisen laatikkomaisesta laitteesta on kyse. Vaihdekeppi törröttää keskikonsolista hieman hiluxmaisesti, ja koko laitteessa on henkilöautoksi varsin työkalumainen tuntu, jota eivät sähköikkunatkaan häivytä. Musta, ilmastoimaton ajokki voisi kesällä käydä kohtuullisen lämpimäksi sisältä, mutta irrotettavia kattoluukkuja on onneksi kaksin kappalein
SISUSTA Kattoikkunoiden tiivisteet ovat voineet vuotaa, mikä johtaa vesija ruosteongelmiin verhoilun alla. TEKNIIKKA Nelivedon lukkojen kytkeytyminen on tarkistamisen arvoinen asia, kuten myös sivuäänien kantautuminen voimalinjasta. Japanilaisvalmisteista oman tiensä kulkijaa hakevalle RAV4 on oiva valinta. Verhoilu on väärentämättömän 1990-lukuista, samanlaista tuulipukukuosia ei taida kukaan olla valmistanut tämän vuosituhannen puolella. Kolmiovisena sitäkään ei kuitenkaan myydä, eikä kangaskatolla. Keulalla on tuttu kaksilitrainen neloskone. Alusta kannattaa tarkistaa mahdollisten pohjakosketusjälkien varalta. Jotakin kevyttä ja leikittelevää tässä vielä on, ja vain Nissanin Juke pääsee lähelle samaa fiilistä. KORI Kylkimuovien ja muiden koristeellisten rakenteiden kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä korvaavien osien löytäminen voi olla hankalaa; muovit ovat myös voineet hauduttaa ruostuttavaa suolamujua tai mutaa allaan, siispä taskulamppu on hyvä varuste autoa katsellessa. Nykyisessä automallistossa ei aivan RAV4:n kaltaisia tuotteita tunnu tulevan vastaan, vaikka katumaasturit ja muut isopyöräiset kulkijat ovatkin vakiintuneet eri merkkien tarjontaan. 98 06/15. HUOMIOI NÄMÄ SEIKAT ENNEN KAUPPOJA! KATTOTELINEET antavat lisää kuljetuskapasiteettia mikäli kaikki seikkailuvarustus ei mahdu sisälle. ALUSTA RAV4 ei olemuksestaan tai nelivetoisuudestaan huolimatta ole aivan niin maastokelpoinen kuin ensivilkaisulla saattaa luulla. Tuleva klassikko Toyota RAV4 FunCruiser ton, sivulle aukeava takaovi kun vie mukanaan takapuskurinkin
MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var asto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri äjille ja yksityisille laadukkaita käy öja varasto loja. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset latarpeet. Nyt alla on hieno etuveto-Escort. Neloskoppa Ford Escort XR3I ’88 Ylöjärveläisen Mikko Koskenniemen tallissa on majaillut MZprätkä, Fiat Ritmo ja muita erilaisuuksia. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn ovi vaiva omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. Kun itä kohtasi lännen Lada Bohse Euro-Star ’88 Renault 21 Turbo ’88 Suomalaisittain, jos muutoinkin, harvinainen Renault 21:n ahdinpainos on palvellut kunnostuksen jälkeen nykyistä omistajaansa pian kymmenen vuoden ajan. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. Sen jälkeen avoauto on palvellut omintakeisena harrastepelinä, joka herättää huomiota takuuvarmasti. Mukavan nopeasti Tulliin haaviin jäänyt saksalaispajan Lada-jaloste sai kotimaiset rekisterikilvet vuonna -97. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin. 99 Seuraavassa numerossa: Klassikot 07/15 ilmestyy 15.10.2015. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. Talliosakkeeseen kohdistuu yh ölaina, joten makse ava osuus on noin puolet tilan vela omasta hinnasta. Suuremmilta räpellyksiltä säilynyt yksilö päivittyy pikkuhiljaa täydelliseen alkuperäisasuunsa. 0400 565 627 an .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi
Boxer SpeedDay Vanhat Volkkarit vauhdissa Mercedes-Benz W124 saavutti museoiän Pirteän auton värikkäät vaiheet AUTOILUN AJANKUVAA • www.klassikot.fi • 06/15 • Hinta 8,90€ Taksitolpilta harrastetalleihin N6 00 ’69 HOnda TaskurahaRange Rover ’73 Aktiivisen perheen monikäyttöauto Pienet ja ahkerat Katsauksessa kompaktit hyötyajokit Minttu ja Betty Vauxhall Victor ’70 + MKP Petit ’63 06/15 368480-1506 • P AL VKO 2015-42 6 41 48 83 68 48 08 15 00 6 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D Honda N600 ’69 • Vauxhall Victor ’70 & MKP Petit ’63 • Range Rover ’73 • Chrysler Newport ’62 • Lloyd Alexander TS ’60