Ronskia voimaa idästä Moottorin sivuäänet kertovat vioista MAATALOUSKONEET • MAARAKENNUSKONEET • METSÄKONEET • AJONEUVOT • KORJAUS NRO 3 | 12.5.2021 | 8,90 KONEKLASSIKOT Valmiina palvelukseen MF/JAMESKAIVURIKUOMAAJA Tarinoita Sisukuorma-autoista ja niiden tekemisestä BELARUS PROGRESS 825
Hinnat alk. Legendaarinen työkone. Mercedes-Benz Unimogin käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Voimaa ja kuljetuskykyä kaikkiin tarpeisiin. Saatavana myös T1b-traktorina. 2 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Unimog. Alv. 0% 89 000 € 0804_MB_Unimog_Koneviesti.indd 1 19.3.2021 13.44. Huoltoväli 1400 tuntia. Jopa 5 vuoden tehdastakuu. Lisätiedot: Risto Eränen, 050 337 7469, risto.eranen@veho.fi Laajat varustemahdollisuudet, mm. • Moottorit 190–300 hv • Kokonaispainot 7,5-16,5 tonnia • Portaaliakselit/korkea maavara • Yhdistelmämassa jopa 40 tonnia • Hydrostaattinen voimansiirto 0–50 km/h • VarioPilot-ohjauksen puolenvaihto • Nelipyöräohjaus • 160kW etu-ulosotto/220 kW takaulosotto • LS työlaitehydrauliikka 110 l/min, 240 bar • Tehohydrauliikka 2 x 125 l/min, 280 bar • Renkaiden paineensäätöjärjestelmä • Etuja takanostolaitteet Yli tuhat lisälaitetta
Tämä on tervetullut tilanne kaikille niille, jotka ovat jo pidempään odottaneet, että takapihan romuja kannattaisi alkaa realisoimaan. Kun edellisen noususuhdanteen aikana seurasin silloin isoille kierroksille kiihtynyttä romubisnestä, tuli mieleen sanonta pesuvedestä ja sen mukana lentävästä lapsesta. Jostain kumman syystä koneiden säästämisessä ei juuri koskaan onnistuta toimimaan ennakolta, kun järkevän hintaisia ja kuntoisia kohteita olisi vielä saatavissa. Yleensä tämä vaihe tulee sen jälkeen, kun lähes kaikki kyseisen mallin edustajat on ehditty romuttaa tai myydä ulkomaille. 3 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti T O I M I T T A J A L T A SISÄLLYS 3 TOIMITTAJALTA Kaikki ruostunut rauta ei ole romua 4 MILJOONALAATIKKO Vanhoja ja uusia uutisia kuudelta vuosikymmeneltä 8 LUKIJOIDEN POSTIA Toimitukselle saapunutta postia 10 BELARUS PROGRESS 825 Ronskia neuvostovoimaa 1980-luvulta 18 TARINOITA SISUSTA Suomalainen kuorma-autovalmistaja Sisu täyttää 90 vuotta 24 VALMIINA PALVELUKSEEN MF3303 ja James 65/ 480 -kaivurikuormaaja työkuntoiseksi, osa 5 28 SAHAN WEATHERILL 1960-luvun alussa valmistettu kuormaaja on yhä töissä 30 KONEVIESTIN ARKISTOSTA Volvon iso voimapesä 32 OLE GABRIEL KVERNELAND Norjan johtavan maatalouskonetehtaan perustaja 36 DAVID BROWN 90 MK2 Uusi projektisarja alkaa 40 TÄHTI JAKSAA LOISTAA Tähti-tuulimoottorista kertyneet kokemukset 43 10 KYSYMYSTÄ 44 KONEVIESTIN ARKISTOSTA Moottorin sivuäänet erilaisten vikojen ilmaisijoina 46 KONEEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ OSA 1 Virran kulku ja virtapiiri 50 JUNAONNETTOMUUS VUONNA 20 Caterpillar D8 kiskoi veturin pystyyn 52 KONEMIES MUISTELEE Loistava vuosikymmen ennen romahdusta 57 LUOKITELLUT ILMOITUKSET 62 LUKIJAN IDEAT JA INKINEN 64 WETERAANI Ford 2000 Dexta ROMUN HINTA LÄHTI NOUSUUN VUODENVAIHTEESSA ja on siitä asti ollut tasolla, joka tekee myös leikattavien kokonaisten koneiden myymisen houkuttelevaksi. Näin voi käydä siksi, että kun aikaa kuluu riittävästi, vanha auto tai työkone saatetaan nähdä taas mielenkiintoisena ja säilyttämisen arvoisena vanhana esineenä. Jussi Laukkanen Kaikki ruostunut rauta ei ole romua Jostain kumman syystä koneiden säästämisessä ei juuri koskaan onnistuta toimimaan ennakolta.. Samalla hävisi kuitenkin paljon sellaista, mikä olisi myöhemmin ollut tarpeen varaosana. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Monen yrityksen takapihaa tyhjennettäessä laitettiin kaikki käytöstä poistunut koneja autokalusto romunkerääjän matkaan, kun kerran oli alettu siivoamaan. Hävisi myös paljon sellaista, jonka olisi voinut säilyttää tai myöhemmin jopa myydä parempaan hintaan
Puhdistus ja venttiilien hionta voi olla tarpeen. Sen lisäksi Perkinsillä ennen sotia pääsuunnittelijana ja teknisenä johtajana työskennelleen Charles Wallace Chapmanin syntymästä ensi vuonna tulee kuluneeksi aikaa 125 vuotta. Helposti-pakettina pakettiautomaattiin toimitettuna tai kirjelaatikkoon kannettuna hinta on 40 euroa. Hyvin varustettu korjaamo suoriutuu tehtävästä varsin lyhyessä ajassa, jolloin kustannustenkaan ei tarvitse olla suuret. Jos moottori on avattava, hinta luonnollisesti nousee – samoin, jos joitakin osia on vaihdettava uusiin. Kevään tultua on todennäköista, että moottorin sisäelimet ovat varsin likaiset. 4 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti M I L J O O N A L A A T I K K O Tätä kirjaa voi pitää moottoritekniikasta ja Perkinsin yrityshistoriasta kiinnostuneen ihmisen tietokirjana, mutta sen värikuvaosuus Fordson Dextan Perkins-dieselin peruskorjauksesta, latolöydöistä ja tapahtumakuvista toimii myös katselukirjana. Tietokoneet yhdessä kiireisen elämänrytmin kanssa ovat tämän ajan ja tulevaisuuden ilmiö. Kaupallisena julkaisuna se on maailmanuutuus, sillä miehen Englannissa asuva pojantytär Clare Marie Wallace Chapman luovutti kirjan tekijälle tämän aikaisemmin julkaisemattoman tekstin. Kirjan julkaisu ajoittuu suhteellisen sopivasti, sillä Perkins Engines Company Ltd:n perustamisesta tulee kesällä 2022 kuluneeksi 90 vuotta. KONEVIESTIN LUKIJOILLE JA YSTÄVILLE haluamme kertoa vielä vuodesta 1967, joka oli merkkija merkittävä vuosi. BRITTIEN DIESELIT JA CHARLES CHAPMAN Pekka Havukainen on vuoden kestäneen työn tuloksena julkaissut kirjan, jossa kerrotaan brittidieseleistä keskittyen erityisesti Perkinsin ensimmäiset moottorimallit suunnitelleen Charles Chapmanin työhön. Kaikki tämä vaatii ammattitaitoa ja usein myös erikoistyökalujen käyttöä. Kestää kauan ennen kuin moottori lämpenee jokaisen käynnistyksen jälkeen. Osoitteisto siirtyy tietokoneeseen KONEVIESTI 1/1968. Vuoden aikana tehtiin ratkaiseva päätös tietokonepalveluun siirtymisestä ja koneiden hyväksikäytöstä. Yhä useammat liikelaitokset ja yhtymät siirtyvät niiden käyttäjien piiriin. xxx Auton keväthuolto KONEVIESTI 14/1959 TALVEN AIKANA JOUDUTAAN runsaasti käyttämään kuristinta eli “ryyppyä”. Tämä havaitaan epätasaisesta käynnistä alhaisilla kierrosluvuilla ja hehkusytystaipumuksesta. Kirjaa on kesän tultua saatavana kirjakaupoista ja sitä voi ostaa Alfameriltä ja booky.fi-verkkokaupasta. Se oli ollut vuosien ajan tallennettuna perhearkistoon. Kirjaan liittyy postuumisti julkaistu Charles Chapmanin vuonna 1953 kirjoittama Perkinsin tarina (Perkins Story). Suhteellisen suuri osa ajomatkasta ajetaan kylmällä tai puolilämpimällä moottorilla. Ajan säästö, markkinointi, kiristyvä ja kiihtyvä kilpailu ja ehkä osittain myös taloudelliset seikat ovat johtaneet ja johtavat edelleen kehitystä sinne. Tällöin on ensimmäinen työ sytytyksen, kaasuttajan ja venttiilien perusteellinen tarkistus ja säätö. Kirjaa voi tilata myös suoraan tekijältä osoitteesta kankaalanpekka39@gmail.com. Liukkaalla kelillä ajonopeudet ovat alhaiset
Rahat saat tilillesi samana päivänä, kun akut saapuvat meille. Kiinan maatalouskoneteollisuus KONEVIESTI 8/1960 KONEVIESTIN ARKISTOSTA Tämä kuva löytyi Koneviestin vanhasta arkistomapista. Tämä määrä on kuitenkin riittävä kyntämään vain 5 % Kiinan 350 000 000 eekkerin kokonaisviljelyalasta. Ota yhteyttä meihin, lähetämme sinulle viranomaisten hyväksymän akkulaatikon. Käyrätie 5, 41800 Korpilahti www.katalysaattorikierratys.fi KIINA AIKOO KAIKIN VOIMIN ryhtyä nykyaikaistamaan ja koneellistamaan maatalouttaan tänä vuonna. (Lauseen voi jättää pois!: Maatalouskoneiden tuotantoa aiotaan nopeuttaa niin paljon kuin mahdollista.) Traktorien tuotantoa enemmän kuin kolminkertaistetaan nykyisestään, ja erilaisten muiden maatalouskoneiden ja puimakoneiden tuotantoa aiotaan lisätä 150 %. Kun akut ovat laatikossa, tilaa meiltä laatikolle nouto. 5 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti M I L J O O N A L A A T I K K O VANHOJA AKKUJA. 2. 045 119 4401 Sähköposti: nouto@katalysaattorikierratys.fi Os. 3. Kuvan taakse oli kirjoitettu seuraava teksti: "County CD50 telaketjutraktori, tehoa 53,7 hv, painoa noin 5 tonnia, traktori voidaan varustaa puskulevyllä ja vintturilla". Suomen Katalysaattorikierrätys hoitaa akkujen noutotilaukset kaikkialta Suomesta! Miniminoutotilaus 700 kg Puh. Kuva on saapunut toimitukseen luultavasti kesäkuussa 1963 ja se on aivan ilmeisesti kuvattu Suomessa, jonkin näyttelyn yhteydessä.. ME MAKSAMME NIISTÄ! Akkuromun saat rahaksi helposti ja nopeasti: 1. Vain kymmenes osa Kiinan kastelujärjestelmistä on mekanisoituja. hv. Mitään virallisia lukuja Kiinan traktorien tuotannosta ei ole käytettävissä, mutta Kiinan maatalouskoneministeri sanoi eräässä äskettäin antamassaan lausunnossa, että viime vuoden lopussa oli käytössä olevien traktorien ja muiden maatalouskoneiden yhteinen hevosvoimamäärä 6 milj
Näitten lisäksi on maassamme myyty 1968 220 kpl ja 1969 280 kpl hydraulisia kaivinkoneita. 10. Tilastossa ovat mukana maassamme myydyt traktorikaivurit. 6 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti M I L J O O N A L A A T I K K O Oikeat vastaukset 10 kysymystä 1. Mainittakoon, että esimerkiksi perävaunujen myynti on yli kaksinkertaistunut samoin kasvinsuojeluruiskujen myynti. Monien koneryhmien kohdalla on myös tapahtunut erittäin suuria muutoksia. B, Kur pan Kon epa ja Oy 2. C, Ens im mäi set kip pio hja am ot oliv at vuo nna 196 8 esi tel lys sä 0-s arja ssa . Kokonaisuutena koneostot ovat vuonna 1969 olleet epätavallisen suuret. Luvut perustuvat pääasiassa keskusliikkeitten ilmoituksiin. Tilasto antaa varsin mielenkiintoisen kuvan siitä miten tämän alan konekauppa on meidän maassamme näitten neljän vuoden aikana kehittynyt ja mitä muutoksia siinä on tapahtunut. A, Kon tio -Si su 4. C, For d 500 6. Turvahyttien myynti on myös luonnollisesti noussut moninkertaiseksi sen jälkeen, kun turvakehys tai turvahytti tuli pakolliseksi kaikkiin uusiin traktoreihin. B, 198 5 Numerotietoja koneitten myynnistä Julkaisemme ohessa VAKOLAN keräämiä tilastotietoja maaja metsätalouskoneiden sekä maarakennuskoneiden myynnistä vuosilta 1956-, -67, -68 ja -69. C, Val met in 361 D -m alli a val mis tet tiin vuo sin a 196 0–1 965 kai kki aan 14 796 kap pal etta 5. A, Pitä mää n män nän tap pia pai koi lla an 9. A, Unk aris sa 8. Johtuneeko tämä sitten maatalouden uudesta verotusjärjestelmästä vai mistä. KONEVIESTI 8/1970. C, Pyö räk uor maa ja 3. B, Cas e 7. Kokonaan uusia koneitakin on tullut näitten vuosien aikana tilastoon mukaan kuten esimerkiksi kylvölannoituskoneet
7 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti M I L J O O N A L A A T I K K O KONEVIESTI 20/1960
Kiitos korjauksesta. Väärän lajin nimen käyttäminen tulee minulla vuosien takaa, kun aikoinaan ymmärsin saamani neuvon väärin. Tein selityksestä täysin väärät johtopäätökset ja ajattelin että kyseessä sitten lienee jonkinlainen puuman kaltainen kissaeläin. Niinpä pieni huomautus: bobcat tarkoittaa ilvestä. Hyvää kevättä ja terveyttä! HANNU OLLIKAINEN TUOSSA OLET tietysti aivan oikeassa. Vain 60-luvulta peräisin olevan mökkitraktorin onnellinen operaattori. Kiitos lehdestä, jonka luen aina suurella mielenkiinnolla ja nautiskellen, vaikka olen koneasioissa lähes umpimaallikko. Parhain terveisin, JUSSI LAUKKANEN. Näin tämä väärinkäsitys kummittelee edelleen. 8 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti L U K I J O I D E N L Ä H E T T Ä M Ä Ä P O S T I A Tervehdys! Koneviesti on uudistunut mietityllä ja tasapainoisella tavalla, edukseen. Varmaan sen takia yksityiskohtiin kiinnittää erityistä huomiota. Lehti on huolellista asiantuntijatyötä. Kertomasi Bobcatin tarina on mainio esimerkki siitä, miten uutta syntyy vain luovuuden ja sinnikkyyden yhdistelmästä. Jokohan tämän alkaisi pikkuhiljaa muistamaan. Olin tehtaan amerikkalaiselta edustajalta kysynyt ” What the animal in this logo is, is it a lynx?” Sain vastauksen ”No, not really” ja sitä seurasi pitkä selitys, joka sisälsi tarkemman lajimäärityksen ja tarkoitti luultavasti sitä, että pohjoisamerikkalainen ilveslaji ei ollut aivan sama kuin Suomessa elävä ilveslaji
Rotatorin Hitachi UH081 vm. 9 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Emme vastaa virheistä ja pidätämme oikeuden muutoksiin. Malleihin, joissa on vakiomallinen ohjaamon suodatin. TOIMITUS. MOBILIAN AUTOKYLÄ PETRI NIEMENMAA VOI HELPOSTI huomata, että telakoneen ajo kiiltäväksi plaanatulla lattialla vaati suojausjärjestelyitä. 1983 kaivinkoneen sisälle tulevaan Koneita ja ihmisiä -näyttelyyn. alv Tuotenro 57023 10:41 KOUVOLA: VIKA 10:55 15:00 10:23 09:37 Tilaus osoitteessa www.olssonparts.com Tilauksen lähetys Uudelleen käytössä Toimitus Päivä 3 L U K I J O I D E N L Ä H E T T Ä M Ä Ä P O S T I A Hitachi UH081 tuli Mobiliaan Ohessa kuva, kun otimme tänään perjantaina 12.3. 455,00 € ei sis. +46 304-751010 order@olssonparts.com Osta varaosat osoitteesta olssonparts.com Suodatinsarja 1 000 tuntia Sopii Valtra-malleihin N113H, N123H ja N143H. Olssons i Ellös AB | Puh. Muistutuksena kerrottakoon vielä, että Koneita ja ihmisiä näyttely on avoinna 19.12.2021 asti
10 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti 10 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti K L A S S I K K O Belarus-tratoreiden kysyntä oli huipussaan 1980-luvun puolivälissä, jolloin myynnistä vastasi neuvostoliittolaisten maatalouskoneiden markkinointiin erikoistunut Agroma Oy. Belarus Progress 825 oli teholuokkansa halvin 4-veto ja eniten myyty Belarus-malli. Menekkiä lisäsi kasvanut kiinnostus nelivetoihin. TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA Ronskia neuvostovoimaa
Kaivattuja vientimarkkinoita alkoi avautua 1960-luvun puolivälissä, jolloin MTZ-5 oli jo korvattu kokonaan uudella mallilla MTZ-50 ja nelivetoisella MTZ-52:lla. Pakkoasennossa akseli veti koko ajan molempiin suuntiin. Varusteisiin kuuluivat muun muassa tehostettu ohjaus, planeettakytkentään perustunut riippumaton voimanotto, jousitettu etuakseli ja tuotoltaan 50-litrainen hydraulipumppu. Suomessa se tuli myyntiin 4 vuotta myöhemmin huomattavasti alkuperäistä länsimaisempana. Mitoiltaan ja tekniikaltaan se oli MTZ-50:n kaltainen. MTZ-52:n neliveto alkoi eteenpäin ajettaessa toimia automaattisesti, kun takapyörien luisto ylitti 6 %. 1957. Telatraktorituotanto oli alkanut 3 vuotta aiemmin. 1974. Alunperin traktori oli tarkoitettu pelkästään peltokäyttöön, mutta hyvin monia hyödynnettiin täysipäiväisesti myös metsätöissä. Jakopään pyörittämä kompressori oheislaitteineen Tasapainotetulla 85 hv:n suorasuihkutusmoottorilla, 18-nopeuksisella vaihteistolla, hydraulisella tasauspyörästön levylukolla, kompressorilla ja 2-nopeuksisella voimanotolla varustetun Belarus MTZ-80:n ensimmäiset kappaleet valmistuivat v.1973. 11 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Neliveto alkoi yleistyä enemmälti 1980-luvulla ja Belarus oli ylivoimaisesti halvin vaihtoehto siihen tarpeeseen. Etukammioinen 50-sarja pysyi pelleiltään ja hydrauliikaltaan modernisoituna tuotannossa vuoteen 1985 asti, mihin mennessä valmistui 1 256 000 traktoria. Kuvan traktori kuuluu vuosien 1983–90 Progress-mallistoon.. Hitaan ja kankean MTZ-2:n parannettu painos MTZ-5 valmistui v. "Eniten levinnyt" Tehokkaampi Belarus MTZ-80 tuli saataville v. M inskiläinen MTZ-tehdas otti Belarus-merkin (Valko-Venäjä) käyttöönsä vuonna 1953, jolloin valmistui ensimmäinen pyörätraktori MTZ-2. Monesta paikasta vahvistettu 85 hv:n moottori oli nyt suorasuihkutteinen. 2-toiminen nostolaite ja kaksi ulkopuolisen hydrauliikan venttiiliä kuuluivat jo edellisen mallin varusteisiin
Kytkinakselin jarru helpotti vaihtamista ainakin teoriassa. Edessä olevista kolmesta vivusta vasen ja keskimmäinen kuuluvat ulkopuoliseen hudrauliikkaan, kolmannella hallitaan nostolaitetta kaksitoimisesti. ENIMMÄT HALLINTAVIVUT on keskitetty oikealle puolelle. Kaikin puolin parempi MTZ-80 lisäsi selkeästi Belaruksen vaati80 0-SARJAN KIITELLYIN osakokonaisuus on sen 4,75-litrainen D240-moottori, joka oli 1980-luvun lopulla sitkein Vakolassa siihen mennessä testatuista traktoreista. Mekaanisella lisävaihteella saatiin 18 nopeutta eteen ja 4 taakse, voimanotosta löytyi 540 ja 1 000 rpm, sekä entiseen tapaan ajovoimanotto. Tasauspyörästön vasemmalla akselilla oli hydraulinen levylukko, jossa oli pakkokytkennän ohella myös automaattiasento – lukko avautui, kun etupyöriä käännettiin yli 15 astetta ja palautui suoraan ajettaessa takaisin lukitusasentoon. 12 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti kuului vakiovarustukseen, sähköjärjestelmä oli 12-volttinen, mutta starttia pyöritettiin 24 voltilla. 4-VETOISIA MALLEJA 820 ja uudempaa Progress-versiota 825 myytiin huomattavasti enemmän kuin vastaavia takavetoja. Istuimen sivulla olevista hanikoista etummainen on 4-vedon kytkentä, edessä vapaa, keskellä automaattinen toiminta ja takana pakkoasento. Jatkossa etukammio-Belarusta pidettiin tuotannossa lähinnä vientiä varten, monet maahantuojat kun halusivat valikoimiinsa myös huokeamman perusversion. Rakenteeltaan moottori on sama kuin etukammioisissa 500-sarjan malleissa, erona suorasuihkutus, tasapainotusakseli, kompressori ja 24 voltin startti. Taaempana voimanoton kytkentä ja vieressä vasemmalla nostolaitteen 1-toiminen hallinta. Kitkalukko kuului varusteisiin alusta saakka, samoin etupainot ja lokasuojat. Konela-Belarus teki jokaiselle traktorille perusteellisen tarkastuksen, jossa paljastuivat enimmät tehtaan hutiloinnit.. Pyörien suureneminen 1980-luvun alussa kokoon 11.2 x 20 oli odotettu uudistus, mutta isommatkin olisi huolittu. Omaperäisen akselin kestävyyttä epäiltiin, mutta järkevällä kuormaimen käytöllä ja öljypintojen tarkkailulla vauriot voitiin välttää
Itäinen tekniikka ihmetytti Meillä Belarukset myytiin 1970-luvulta lähtien omilla tyyppinumeroilla. Perusrakenteeltaan Belarus oli samanlainen kuin mikä tahansa Suomessa Belaruksiin asennettiin vuoden 1969 heinäkuusta lähtien kotimaiset ohjaamot, jotka täyttivät kullonkin voimassa olleet työsuojelumääräykset. Niinpä maatalouskoneiden tuontia varten v. Ennätysvuotena 1975 rekisteröitiin 334 Belarusta, mutta pian määrät taas puolittuivat. MTZ-80 kuuluu vieläkin päätehtaan ja muutamien ulkomaille perustettujen laitosten valikoimiin. Neuvostoliitto olisi ostanut lähes rajattomasti ylituotannosta kärsineen Suomen maataloustuotteita, mutta ongelmana oli clearing-järjestelmä, jossa viennin ja tuonnin piti olla yhtä suurta, eli käytännössä se oli vaihtokauppaa. 1978 neuvostoliittolaisten maatalouskoneiden markkinointia varten Agroma Oy:n vauhdittaakseen maataloustuotteiden vientiä. Myynnit saatiin kuitenkin jo ensimmäisenä täytenä toimintavuotena kohoamaan reilusti yli 300 traktoriin. Progress-malleissa käytettiin Maaseudun Kone Oy:n Junkkari-ohjaamoa, joka vastasi hyvin sen ajan vaatimustasoa. Kymmenien vuosien aikana sitä on paranneltu ja tehty monia versioita, mutta lähes alkuperäistä malliakin vielä tuotetaan. Belarus alkoi kiinnostaa uudelleen 1970-luvun puolivälissä, jolloin asiakkaina olivat viljelijät, jotka halusivat varmistaa 4-vetotraktoreilla märkien syksyjen sadonkorjuuta ja kyntöjä. Kaikkien aikojen ennätys 445 traktoria tehtiin vuonna 1983. Suurimmat erot löytyivät maalauksesta, ohjaamosta ja hallintalaitteista. Isokokoisia ja karkeatekoisia Belaruksia ostivat yleensä urakoitsijat. Alkuinnostuksen jälkeen myynnit tippuivat reilulla sadalla kappaleella. Kokonaismäärä on tällä hetkellä hieman yli 1,7 miljoonaa kappaletta, joten se on varmasti maailman levinnein pyörätraktori sanan kaikissa merkityksissä. Suoraan tehtaalta tulleita traktoreita ei voitu luovuttaa viljelijöille. Lopuksi "suomettuneet" traktorit maalattiin uudelleen, jonka jälkeen ne olivat valmiita Agroman myyntitykeille. Menekkiä oli eniten v. 13 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti mattomana pysynyttä länsivientiä, mutta sen alkuperäinen ohjaamo ei kelvannut siltään kuin SEV-maissa. 1973 Kouvolaan perustettu Konela-Belarus teki jokaiselle traktorille perusteellisen tarkastuksen, jossa paljastuivat enimmät tehtaan hutiloinnit. MTZ-80 oli aluksi MTZ-800, myöhemmin Progress 805 ja lopulta Agross 806, sekä nelivetoisena MTZ820, Progress 825 ja Agross 826. Noihin aikoihin Suomessa myytiin vuosittain noin 10 000 uutta traktoria, joten Belaruksen osuus oli hyvin vaatimaton. Monella isännällä oli sota vielä tuoreessa muistissa ja niiltä ajoilta oli jäänyt paljonkin hampaankoloon. Belarus-tehdas selvisi vähimmällä Neuvostoliiton hajoamisesta. Niinpä Munakunta, Tuottajain Lihakeskuskunta, Valio ja Hankkija perustivat v. 1967, jolloin rekisteröitiin 268 uutta Belarusta. Samalla Belarukset varustettiin aluksi ruotsalaisilla, mutta vuodesta 1977 lähtien suomalaisilla turvaohjaamoilla, ja muutettiin hallintalaitteita sekä joitakin varusteita paremmin meikäläisiä tarpeita vastaaviksi. Ohjaamon ja muun täällä tehdyn varustelun myötä Belaruksen myyntihinnasta yli 50 % jäi Suomeen.. Kovin houkuttelevaa vaihtoehtoa ei Belaruksesta vieläkään saatu, omaperäinen neuvostotekniikka arvelutti. Konela-Belarus toi ja Agroma möi Konela Oy toi 1950-luvun loppupuolella 25 kappaleen erän ensimmäistä Belarus-mallia MTZ-2, mutta varsinainen maahantuonti alkoi 1965, jolloin tarjolla oli tänne huomattavasti paremmin sopinut MTZ-50
Tyypillinen asiakas tiesi mitä halusi, myyntipuheita ei tarvittu. 1990-luvun puolivälissä tulleissa 920-BelaTakaraidevälin amerikkalaistyylinen liukunapasäätö oli suomalaisessa maataloudessa melko turha varuste. Nostolaitetta voitiin käyttää kahdella eri vivulla. Tämä Ilmoitus on julkaistu Koneviestissä 17/1985. Voimanotto saatiin päälle erillisellä kytkimellä, johon Belaruksen markkinoinnissa keksittiin vertailla Belarus 825 Turbon hevosvoiman hintaa kilpailijoihin. Luistava voimanotto ei edellyttänyt ainakaan heti osien vaihtamista, sillä pantoja pystyi kirimään niin pitkään, kuin niissä oli pitopintaa. Perusvaihteistossa oli 9 nopeutta ja 2 pakkia, joita hallittiin samalla vivulla, lisävaihteelle oli oma vipunsa. Myyntimiehen kertomaa Kiuruveteläinen Eero Korhonen hoiti Iisalmen myyntipistettä lähes koko Agroman historian ajan, jona aikana Belarukset ja yläsavolaiset viljelijät tulivat hyvinkin tutuiksi. Monet vieroksuivat valmistusmaan lisäksi nelivetomallin pieniä etupyöriä, omituista etuakselia ja vaihteistoa, jonka rusahtamattomassa pykältämisessä tarvittiin vanhan ajan tuplapolkaisua. Viereinen sivu: Belaruksen markkinoinnissa keksittiin vuonna 1985 vertailla Belarus 825 Turbon hevosvoiman hintaa eräisiin muihin markkinoilla olleisiin traktorimalleihin. Belarus 825 Turbon hinta oli 109 500 mk ja hevosvoiman hinnaksi tuli 1 095 mk. Se ja ulkopuolisen hydrauliikan vivut saatiin lukittumaan paineasentoon, sylintereiden ääriasennoissa lukitukset vapautuivat. Navan pultit pakkasivat joskus löystymään ja niiden kirimiseen oli huoltomiehillä selkeä ohje, avaimeen vähintään puolitoista metrinen jatkovarsi ja talon vahvin mies vääntämään.. Parhaana mallina Eero pitää v. Toista jarruttamalla akseli pyöri, toisella pysähtyi. Kiuruvesi oli kuitenkin kova Belarus-paikkakunta, joinakin aikoina Belarus oli samalla viivalla jopa Valmetin kanssa. Kun tarvittiin normaalia asentotai vetovastussäätöä, niin silloin käytössä oli istuimen oikealla oleva vipu, jolla nostolaite toimi 1-toimisesti. Se kun ei ole jokamiehen traktori, käyttäjältä on löydyttävä jonkun asteista tekniikan tuntemustakin. Isäntä osti mieluummin matalamman traktorin, kuin ryhtyi korottamaan traktoritallin ovia. Oli sellaisiakin isäntiä, joista näki etukäteen, että Belarus ei ole heidän juttunsa. Hidas tai nopea alue saatiin päälle viemällä vipu vasempaan laitaan ja käyttämällä sitä takana tai edessä, jonka jälkeen vipu toimi normaalilla H-kaaviolla, sillä erolla, että nopein 9-vaihde toimi kummallakin alueella. kuului planeettavaihde ja 2 jarrupantaa. 1983 saataville tullutta 825 Progressia, jota myytiin eniten ainakin Ylä-Savossa, Sitä edeltänyt Belarus 820 ei ollut traktorina sen huonompi, mutta korkeampi ohjaamo nousi usein kynnyskysymykseksi. 2-nopeuksisen akselin kierrokset vaihdettiin jakarilla vaihteistokopan alta. Pahin kilpailija oli länsimaisempana pidetty Zetor, joka tuli 1980-luvun alussa Keskon myyntiin. Ajovoimanotto saatiin päälle ohjaamosta käsin. Jos tarvittiin nostolaitteen painatusta, niin silloin käytössä oli ratin oikealla puolella oleva 2-toimisen hydrauliikan vipu, josta löytyi myös uiva asento. 14 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti länsitraktori, mutta muutamat yksityiskohdat poikkesivat totutusta
1990-luvun vaihteessa Progress-malliston tilalle tulleissa Agross-Belaruksissa oli alkuperäinen tehdasasennettu ohjaamo, jonka myötä hintaan tuli jonkunlainen pudotus. Konela-Belaruksen omistukseen 1990-luvun alussa siirtynyt Agroma ei onnistunut uuden merkin markkinoinnissa ja kaatui v. Ilmoitus julkaistu Koneviestissä 3/1985.. 16 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti ruksissa oli muhkeammat pyörät ja synkrolaatikko, mutta Agroman merkiksi oli tuolloin vaihtunut italialainen Lamborghini, koska Belaruksia ei erinäisistä syistä saatu. Eero Korhonen pitää pahimpana epäonnistumisena valtakunnallista tv-julkisuuttakin saanutta ohjausjärjestelmän muutosta. Viimeisinä vuosinaan Agroma aloitti uudelleen Belarus-kaupan, välillä edustus ennätti olla lyhyen aikaa Mateko Oy:llä. Systeemi toimi pellolla, mutta maantieajo oli hyvin epävarmaa, jopa vaarallista. Se oli toimiva, mutta käyttövirheet olivat yleisiä. Ohjauksen pikaparannus vei mainetta Kaikki Konela-Belaruksen tekemät muutokset eivät olleet hyvästä. Belaruksen suhteellisen edullisen hinnan ohella myös maksuehtoja käytettiin hyväksi markkinoinnissa. Agroman jälkeen maahantuontia jatkoi Jaakko Pirisen perustama Agri-Kymi Oy. Eero Korhosella oli toimiva ratkaisu, mutta venäläisjohtoisen Konela-Belaruksen suunnitelmiin oli hankala vaikuttaa. 2001. Niinpä Konela-Belaruksella päätettiin 1970-luvun lopulla asentaa traktoreihin orbitrolit ja yhdistää sen letkut tehostimen alkuperäiseen sylinteriin. Lopulta vaiva korjaantui, kun Belaruksiin alettiin jo tehtaalla asentaa ulkopuoliset ohjaussylinterit, entisen "ohjaustoteemin" toimiessa pelkästään öljysäiliönä. Ohjaus alkoi toimia kunnolla, mutta Belaruksen ennestäänkin arveluttavaan maineeseen tuli uusi särö, jota ei ollut helppo paikata. Belaruksen tehostin oli hidas ja melko jähmeä. Vaihdevivun siirtyminen jalkovälistä sivulle oli hyvä muutos, mutta valinnaisvarusteisiin kuulunut nostolaitteen sähköinen hallinta oli melko turha uudistus. Tällä hetkellä Belarusta markkinoi virolainen Türi Bel Est Oü
Pennaset ovat 38 vuoden takaiseen valintaansa tyytyväisiä. Metsäajossa on huomioitava, että maavara on matalimmillaan vetokoukun alla. Toinen vahva laji ovat kuljetukset. Käyttövirheiden välttäminen ja ennakoiva huolto ovat Juha Pennasen mukaan ratkaisevia tekijöitä. minuuttikierroksella, saattaa oikea käyntimäärä olla jo lähempänä 20 000 tuntia. Vähäisempiä vaurioita ja normaaliksi katsottavaa kulumista on toki ollut, niin kuin on kaikissa merkeissä, mutta osat ovat edullisia, saatavuus varmaa ja remontit onnistuvat omatoimisesti. Vanhimmasta traktorista katkesi valmistusvirheen takia kampiakseli ja toisessa yksilössä oli liiallisen kuormituksen aiheuttamia taka-akseliongelmia, mutta ne olivat yksittäistapauksia. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA. Nelivetoisessa Belaruksessa on 10 erillistä öljytilaa, joiden tasoja on jatkuvassa käytössä seurattava mielellään vaikka päivittäin. Belaruksella onnistuvat kaikki työt, mutta omimmillaan se on lumilingon edessä. Mikään työ ei ole jäänyt tekemättä sen takia, että traktorina on Belarus. Jollakin uljaalla länsitraktorilla hommat olisivat saattaneet hoitua loistokkaammin, mutta eivät yhtään nopeammin, eikä varsinkaan halvemmalla. Heikkona pidetyn itätraktorin epämääräinen maine ei veljeksiä pelottanut. 17 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Kiuruveteläisellä Juha Pennasella (vas.) on käytössään kuusi 800-sarjan Belarusta, joista viisi on Agroman Iisalmen yksikköä 20 vuoden ajan hoitaneen Eero Korhosen myymiä. Suorahampainen kova laatikko ei ole kaikkein helppokäyttöisin varsinkaan aloittelevalle kuskille, eikä vaihteiden porrastus suuremmilla nopeuksilla paras mahdollinen, mutta supersitkeä moottori vähentää vaihtamisen tarvetta. Belaruksella ajamisessa on omat kommervenkkinsä, jotka on huomioitava, oikeanlaisella käytöllä traktori on varma ja uskollinen palvelija. Kokemukset ovat olleet ilmeisen hyviä, koska 800-sarjalaisia on tällä hetkellä 6 kappaletta, joista 5 on myynyt Iisalmen Agroman myyntipistettä hoitanut Eero Korhonen. Kaupat ovat olleet ilmeisen onnistuneita, koska miehet ovat edelleen hyvissä puheväleissä. Etuakselin alennusvaihteet pakkaavat tyhjentymään varsinkin kesäkelissä, koska omaperäinen jousitussysteemi tekee niihin painetta. Kannon tai kiven taakse jäänyttä etupyörää on syytä varoa, rajulla riuhtomisella on hajotettu monet ohjauslaitteet, etuakselissa kun ei ole varsinaisia rajoittimia. Vajaan 100 hehtaarin viljelytyöt ja parhaimmillaan 1 500 motin puusavotat ovat hoituneet ajallaan ilman mainittavia ongelmia. Mikään työ ei ole jäänyt tekemättä sen takia, että traktorina on Belarus. Juha Pennasen mielestä Belaruksessa ei ole vakavia tyyppivikoja, vaikka muuta väitetään. Käytettynä ostettu 4-vetoinen Belarus 820 oli reilusti puolta halvempi kuin vastaavat länsimerkit. Pennasten ensimmäisen Belaruksen mittarissa on nyt yli 10 000 tuntia, mutta koska mittaritunti ja kellotunti ovat samaa tasoa vasta moottorin täydellä 2 200 Pennasen veljesten tilalle ostettiin ensimmäinen Belarus liki 40 vuotta sitten, eikä merkki ole sen jälkeen vaihtunut. Metsäajoihin pyhitetyllä MTZ-820:llä liikkuu vuosittain puuta 500–1 500 mottia omissa ja naapureiden metsissä. Kiuruveteläistä Belarus-viljelyä K iuruveden Aittojärvellä aiemmin lypsykarjaan, mutta viime vuosina kasvinviljelyyn keskittynyttä tilaa hoitavat Pennasen veljekset Matti ja Juha päätyivät 1980-luvun alussa Belaruksen omistajiksi pelkästään taloudellisista syistä
TEKSTI JUSSI LAUKKANEN KUVAT OY SISU AUTO AB H I S T O R I A. Valmistusmäärästä antaa kuvaa se, että viimeisissä tähän malliin tarkoitetuissa hytissä sarjanumero oli jo 15 780. Se näkyy niissä lukemattomissa tarinoissa, joita Sisuista kerrotaan. 18 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Sisuja on valmistettu 90 vuotta Sisu täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Kontioita eri versioina tehtiin paljon. Suomalaiset ovat kokeneet Sisun aina kotoiseksi oman maan automerkiksi – hyvässä ja pahassa. Autossa oli Leylandin valmistama moottori, jonka teho oli 135 hv. Tämä uusi malli korvasi hienosti menestyneen K-38:n, jota oli valmistettu noin 4 000 kappaletta. TARINOITA SISUSTA Kontio-Sisu K-138 valmistus alkoi vuonna 1962. Se oli kaksiakselinen raskas yleiskuorma-auto, joka tuli kaikkein myydyimpään kokoluokkaan
Krooninen pula osista Toisaalta Sisun pieni koko oli ehkä yksi syy siihen, että monet sen työntekijöistä olivat syvästi omistautuneet työlleen. 19 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti A loitetaan tarinalla, joka kuvastaa Sisun toimintatapaa ja sitä, miten tehtaan ja yrityksen pieni mittakaava oli asiakkaalle toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Yksi tarina, joka ajoittuu 1980-luvun alkuun, aikaan, kun Sisu Auto oli saanut uuden toimitusjohtajan, Jorma S. Pannaan ne vanteet sitten jälkitoimituksena!” Edellä kerrottu tarina yksi monista, jotka on julkaistu Kaikki pyörät vetämään -kirjassa. Osapula oli tietysti pahimmillaan heti sodan jälkeen, mutta se haittasi autojen valmistusta vielä pitkään 1950luvun puolelle. Odottelun aikana pienen tehtaan kokoonpanolinjalta loppuivat osat. Hänelle oli vastattu, että auto on muuten valmis, mutta vanteita ei ole. Siinä ei voi käyttää normaalilla painearvolla toimivaa katkaisijaa. Kuitenkin telinnostaja ja rullat käyttävät samaa sähköistä hydraulipumppua. Yksi tarina liittyy sekä osapulaan että Sisun pitkäaikaiseen talousjohtajaan Sirkka Ylijokeen. Siellä tiskin takana sattui olemaan legendaarisen maineen saavuttanut vanha sisulainen, joka tunsi tehtaan tekoset hyvin ainakin 25 vuoden ajalta. Sirkka oli soittanut Fleminginkadun konttorilta Karjaan tehtaalle ja kysynyt, mikä nyt viivyttää. Kaikki oli priimakunnossa. Mutta ei hätää, meillä on myös tuohon sopiva painekatkaisija hyllyssä.” Samalla selvisi vian syy: autoon oli vaihdettu liian korkean painearvon katkaisija. Pahimmat vaikeudet ovat liittyneet usein nimenomaan moottoreiden saatavuuteen. Puutteita paikattiin jollain sopivalla vaihtoehdolla, jos vain pystyttiin. Sirkka oli soittanut Fleminginkadun konttorilta Karjaan tehtaalle ja kysynyt, mikä nyt viivyttää. Jerkun kertoo tietysti eniten Jerkun luonteesta, mutta kuvaa myös sitä, miten työ ja huvi haluttiin pitää tiukasti erillään. Omistaja toimitti auton korjaamolle, jossa tutkittiin telinnostajan moottori ja sen releet läpikotaisin, mutta mitään vikaa ei löydetty. Esimerkiksi 1970-luvun puolivälissä saattoi käydä niin, että eräät asiakkaat joutuivat odottamaan tilaamaansa auton noin vuoden päivät, koska moottoritoimitukset Englannista eivät toteutuneet toivotulla tavalla. Korjaamolta sanottiin, että varmuuden vuoksi voisi vielä vaihtaa sen painekatkaisijan kertaalleen. Pieni koko mahdollisti myös sen, että organisaatiosta löytyi lähes aina ihmisiä, jotka pystyivät auttamaan asiakasta mitä ihmeellisimmissä ongelmissa. Tietysti tämä auto joutui heti työmaalle, jossa ajettiin savea syvän montun pohjalta. Useimmat johtajat ja esimiehet olivat saaneet henkilöjohtamisen oppinsa armeijassa, monet vieläpä sota-aikana. Siinä ilmeni pian erikoinen vika: kun laski telikarhun rullat alas, ei niitä saanutkaan hetkeen nostettua pois pyörien välistä. Ajoittaiset osien saatavuusvaikeudet ovat vaivanneet Sisua läpi vuosikymmenten. Se julkaistiin vuonna 1991 Sisun täyttäessä 60 vuotta. Oli täysin mahdoton tilanne, että montusta nousun jälkeen olisi pitänyt odottaa vähintään vartti päästäkseen ajamaan tiellä. Jopa telikarhuun kuuluva painerajan katkaisijakin oli ilmeisesti hiljan vaihdettu uuteen. Asiassa oli erikoista se, että telinnostaja toimi normaalisti. Hänelle oli vastattu, että auto on muuten valmis, mutta vanteita ei ole.. Toimitusjohtajan työhuone sijaitsi vielä tuolloin Fleminginkadulla, mutta iso osa konttorista oli jo muuttanut uuteen taloon Konalaan. Asiakkailta hän edellytti, että rahoitus oli kaikilta osin kunnossa ja maksut olivat tulleet ennen kuin asiakas sai autonsa. Kirjan kertomukset antavat hyvän kuvan Sisun yrityskulttuurista ja lisänä on tarinoita asiakkaiden yrityksen valmistamia kuorma-autoja kohtaan tuntemasta luottamuksesta. Liikennöitsijä esitti asiansa ja myyjä sanoi osan löytyvän. Tähän Sirkka oli tiukasti sanonut: ”Älkää nyt yhtään enää viitsikö viivytellä. Moni tiesi oikeastaan kaiken tehtaan tuotteista. Sotilaallista kuria Hämeenlinnassa Yrityskulttuuri oli alkuaikoina hyvin hierarkinen. Taustatietona kerrottakoon, että Ylijoki oli äärimmäisen tiukka talousasioiden ja sovittujen päivämäärien suhteen. Pienet yritykset saivat mitä jäljelle jäi – tai joutuvat odottamaan, että osia valmistettiin lisää. Jos tavarantoimittaja oli saanut tilauksen suurelta asiakkaaltaan, myytiin osat sinne. Nyt oli käynyt niin, että asiakas ei ollut saanut autoaan, vaikka maksut oli suoritettu. Tätä tarinaa ei olisi koskaan syntynyt, ellei Sisu olisi niin pieni valmistaja, että se joutui alinomaa elämään tavarantoimittajien suhteen kädestä suuhun. ”Ei kai tuo ole se auto, johon haet sitä painekatkaisijaa?” ”On se, kuinka niin?” ”Tuo on toinen niistä kahdesta, johon meni toisen valmistajan osaa telinnostajaan. Sitä ei ollut hyllyssä ja omistaja päätti hakea sen itse Sisun Konalan varaosamyynnistä. Helsinkiläinen liikennöitsijä osti 1990-luvulla käytetyn Sisu SR-300 -maansiirtoauton. Rullia oli niljakkaassa nousussa yksinkertaisesti aivan pakko käyttää. Lähtiessään hakemaan osaa sattui hän vilkaisemaan ikkunasta ulos ja näki siellä SR-Sisun, jolla liikennöitsijä oli tullut ostoksille. Tarvittiin yleensä vähintään varttitunti, jotta rullat sai takaisin ylös
Valtion taholta oli nähty välttämättömäksi perustaa maahan toinen kuorma-autoja valmistava tehdas, joka sitten nimettiin Yhteissisu Oy:ksi ja joka sitten sijoitettiin Vanajan kunnan alueelle. Asuntoalueen talojen seinustoilla piti sukset, kelkat ja pyörät pitää tiukasti rivissä.” Näin kertoi tehtaan palkanlaskija Eila Sillantie. Tarkastuksen päätteeksi eversti sytytti aina Klubin.” ”Eversti oli erittäin tarkka, kynätkin piti pitää pituusjärjestyksessä terät vasemmalle. Vanajan myyntimiehet olivat jossain palaverissa valitelleet 1960-luvun alkupuolella, että Vanajan myynti oli alkanut kärsiä, kun siinä ei ole ohjaustehostinta. Karttusen tehostaja Karttunen piti tarkkaa kuria myös valmistuskustannuksista. Myynti esitti toivomuksenaan, että myös Vanajalla siirryttäisiin käyttämään ohjaustehostajaa. Se hankki käyttöönsä kymmenkunta SR Sisua 1980-luvulla.. Se olikin suurempi kuin missään muussa tuon ajan autossa. Myös johtaja Karttunen oli kovin tarkka. Sodan päätyttyä yritys organisoitiin uudelleen ja siitä muodostui Vanajan autotehdas. ”1950-luvun alkupuolella alle 60 hengen joukkoa johti pitävällä kädellä DI Karttunen. Sarja oli jaettu keveämpiin SKja SL-malleihin, joissa käytettiin Valmetin moottoreita ja ZF:n vaihteistoja sekä raskaisiin SRja SM-malleihin, joissa moottorit olivat Cumminsilta ja vaihteistot oli valmistanut Fuller. Sisun ja Vanajan sulautuminen oli monen vannoutuneen Vanaja-liikennöitsijän mielestä vahinko, koska he olivat pitäneet Vanajaa selvästi parempana merkkinä. Karttunen oli luvannut miettiä asiaa. 20 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Jerkku oli ollut vasta joitain kuukausia talossa, kun hän oli lähtenyt käymään Konalan toimistolla. Tuompo, joka oli varsin vaikuttava näky kävelykeppeineen ja Eden-hattuineen. Testausta hoitivat luotetut asiakkaat, jotka saivat palkkioksi hieman edullisemman auton tai ainakin uusimman mallin. Vihdin Hiekkaliike oli uskollinen Sisu-asiakas. Ruotsalaiset valmistajat olivat jo tuolloin ottaneet tehostajan vakiovarusteeksi. Sisun S-sarjaa ovat monet pitäneet kaikkien aikojen parhaimpana Sisu-mallistona. Seuraavana päivänä hän tyytyväisenä esitteli ratkaisunsa: ohjauspyörävalmistajan mallistosta oli löytynyt suurempikehäinen ratti. Hän ei sietänyt hutilointia, epäjärjestystä eikä vastaansanomista. Sosiaalipäällikkönä oli everstiluutnantti evp. Y.R. Konttorin esimies Airi Montonen oli havainnut toimiston käytävällä kulkevan uuden toimitusjohtajan ja mennyt tervehtimään tätä avaten keskustelun kohteliaalla kysymyksellä: ”Päivää vain, miten olet nyt talossa viihtynyt?” Jerkku oli vilkaissut Montosta kulmien alta, katsonut lattiaan ja sanonut puolinärkästyneenä: ”…mmä tänne viihtymään ole tullut, minä olen tullut tänne töihin.” Vanajan tehdas, joka 1968 tuli osaksi Suomen Autoteollisuutta oli paikka, jossa kuri oli sotien jälkeen lähes sotilaallista. Se ei ollut mikään ihme, sillä koko tehdas oli alkujaan perustettu syttyneen jatkosodan aiheuttaman kalustopulan seurauksena. Tuompoa tituleerattiin aina everstiksi ja everstin takana seisoi joka aamu tuntikirjuri toimihenkilöiden kellokorttien tarkastustilaisuudessa. Hyvin pian se tunnettiin lempinimellä Karttusen tehostaja. Olihan Vanajassa monia arvostettuja asioita, kuten Fullerin vaihteistot, kestävä Vanajan vetoakseli ja tilavammat ohjaamot
Näillä kokeilla nostettiin Sisu ja suomalainen osaaminen jaloilleen ja samallahan tuli testattua osat nimenomaan siinä käytössä, mihin ne on tarkoitettukin – kentällä”, kertoi Vaito selvästi ylpeänä omasta osuudestaan kehitystyössä. Alkuvaiheessa Jyry-Sisun tunnusomainen piirre oli hyvin pitkä konepeitto. Testausta hoitivat luotetut asiakkaat, jotka saivat palkkioksi hieman edullisemman auton tai ainakin uusimman mallin. Cummins tuli käyttöön 1980luvulla ja se ratkaisi moottorikysymyksen pitkäksi aikaa. Semmonen on aina parempi kuin tehtaassa tehty.” Lähde: Kaikki pyörät vetämään – 60 tositarinaa suomalaisesta Sisusta, koonnut Juha Pärssinen, 1991. Seuraavaksi valittu Rolls-Royce tarjosi kyllä riittävästi tehoa, mutta luotettavuus ei aina ollut kohdallaan. ”Kyllä se suomalaisen auton kehitystyö piti hoitaa tällä tavalla, ei se ollut kuten Amerikassa, missä tehtaan omalla radalla tehtaan omat kuljettajat ajoivat ympäri vuorokauden. Asiakkaat testasivat uudet ratkaisut Pienellä autotehtaalla ei ollut resursseja koeajoratoihin eikä useinkaan ollut mahdollista valmistaa erityisiä koesarjoja. JyrySisu muutettiin 1960-luvun puolivälissä puolibulldog-malliseksi autoksi, jossa oli lyhyt lujitemuovien konepeitto. Puutteita paikattiin jollain sopivalla vaihtoehdolla, jos vain pystyttiin.. Pohjois-Suomessa toiminut puutavara-autoilija Reijo Välimaa oli sanonut: ”Sisu on niinku itsetehty kirveenvarsi. Sisun ongelma oli moottorit – aluksi Leylandit, jotka olivat kohtuullisen toimivia, mutta eivät olleet kilpailukykyisiä ainakaan ruotsalaisiin verrattuna. Malli sai nimen "pahvikeula". Sisusta on oltu hyvin ylpeitä. Tässä yksi: Sonkajärveläinen Kalevi Röpelinen oli ajanut Sisulla jo 30 vuotta ja vuoden 1991 alussa hän oli ostanut Sisu SR-270 -sora-auton. Hyvinkääläinen autoilija Vaito Marttinen on muistellut, kuinka hän 1950ja 60-luvuilla osallistui tuotekehitystyöhön. Onhan nekin tuossa vuosien mittaan kehittyneet, ei toki aina välttämättä parempaan suuntaan, muttei onneksi ole yhtään Susi-Sisua kohdalle sattunut.” Kalevi Röpelisen luonnehdinta Sisun käyttämästä Fuller-vaihteistosta ansaitsee myös tulla mainituksi: ”Aina kun sitä on rutisuttanut, niin on sieltä joku pykälä löytynyt, vaikka se aluksi silloin tällöin varattua tuuttaakin.” Lopuksi vielä yksi sitaatti, joka kuvaa sitä asennetta, jolla Sisuun on usein suhtauduttu. Jyry-Sisu tuli mallinimenä käyttöön vuodesta 1953 alkaen. Se paistaa monissa merkkiin liittyvissä tarinoissa. Odottelun aikana pienen tehtaan kokoonpanolinjalta loppuivat osat. 21 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Näistä kaksi ensin mainittua otettiin nopeasti käyttöön Sisuissa ja pian Sisu esitteli myös uuden tilavan bulldog-ohjaamon. ”Oli minulla yksi Volvo välissä, muttei se oikein… vaikea se on sanoa, mikä siinä on, mutta tosihommissa se suomalainen tuntuu parhaalta. Aina akselin hajottua asetettiin uusi tilalle ja rikkinäinen lähetettiin tehtaalle. Joskus testattiin esimerkiksi jotain tiettyä akselia, joita oli sitten hytissä penkin takana useita eri tunnusväreillä merkattuja
Kuorma-auton valmistuksen yksi ongelma Suomessa oli liian pienet valmistussarjat. Vanaja oli syntynyt sodan aikana, kun valtio oli perustanut ajoneuvojen saatavuuden turvaamiseksi Oy Yhteis-Sisu Ab:n. Partek Oyj osti enemmistöosuuden Oy Sisu Auto Ab:n osakekannasta vuonna 1997. 22 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Oy Suomen Autoteollisuus Ab aloitti 90 vuotta sitten OY SUOMEN AUTOTEOLLISUUS AB perustettiin 1.4.1931. Uusi tehdas päätettiin rakentaa Karjaalle pian sodan jälkeen, mutta Fleminginkadun toimipiste säilyi käytössä vielä vuosikymmenten ajan. Vuonna 1985 Sisu Autosta tuli valtion kokonaan omistama yhtiö. Hämeenlinnaan vuonna 1985 Fleminginkadulta siirretty akselituotanto eriytettiin omaksi yrityksekseen nimellä Sisu Akselit Oy ja se myytiin pääomasijoittajille vuonna 1999. Tahti on hidastunut 2000-luvun aikana ja useana vuonna myyntimäärä on jäänyt muutamaan kymmeneen autoon, mutta viime vuosikymmenen loppupuolella päästiin kolmena parhaana vuonna yli sadan kappaleen. Vasta myöhemmin yrityksen nimeen otettiin sen valmistamille autoille yleisökilpailun perusteella valittu nimi Sisu. Suomen Autoteollisuus muutti nimensä Oy Sisu Auto Ab:ksi vuonna 1981. Varsinkin Vanajan tehdas tunnettiin pienten mallisarjojen tekijänä, mutta samaa vaivaa esiintyi myös Sisun puolella. Alkuvaiheessa Sisu ei ollut vielä yrityksen eikä sen tuotteiden virallinen nimi. Tähän mennessä on Sisu-merkillä valmistunut pitkälti yli 50 000 kuorma-autoa. Sodan jälkeen kotimaisten kuorma-autojen kysyntä lähti voimakkaaseen nousuun ja kaupunkialueella sijainnut tehdas oli aivan liian pieni, jotta suurimittainen tuotanto olisi mahdollista. Timo Korhonen omistaa nykyisin koko Oy Sisu Auto Ab:n osakekannan. Sisun toiminta laajeni myös Hämeenlinnaan, kun Suomen Autoteollisuuteen vuonna 1968 fuusioitiin Vanajan Autotehdas Oy. Se jatkoi sodan jälkeen toimintaa Vanaja-nimellä. Tämän kerrotaan tapahtuneen heinäkuussa 1932. Toiminta jatkui Helsingissä 1980-luvulle asti, vaikka valmistus oli siirtynyt Karjaalle.. Yrityksen perustamisesta ehti kulua yli vuosi ennen kuin ensimmäiset Sisu-nimiset autot valmistuivat. Vuonna 2002 Kone Oyj osti Partek Oyj:n ja vuonna 2004 Kone Oyj myi Oy Sisu Auto Ab:n suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle. Yritys toimi aluksi Helsingissä Fleminginkadulla sijainneessa tehtaassa. Suomen Autoteollisuuden ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Helsingin Vallilassa Fleminginkadulla
23 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Sisun mallisto käsitti kuorma-autot laajasti lähes kaikkiin tarkoituksiin keskiraskaista raskaisiin malleihin vielä 1980-luvun loppuun asti. Kokeilu kevytkuorma-autojen valmistamiseksi tuotti Nalle-Sisun, mutta osoittautui virheliikkeeksi taloudellisessa mielessä.
24 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti K U N N O S T U S P R O J E K T I 24 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Valmiina palvelukseen MF33 03 JAME S 65/48 0: OSA 5 Kohta vuoden työn alla ollut MF/James-kaivurikuormaaja on vihdoinkin valmistumassa. Tavoitteena oli saada kaivurista kaikki löysät pois ja suurin osa on jo saatukin. Moottori starttaa helposti ja käy hienosti, kaikki löydetyt repeämät on paikattu, ohjaus on kevyttä ja puomi heiluu riuskasti. TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA
Normaalit traktorikaivureiden huoltotoimetkin voivat olla pitkäveteisiä. Massikka-Jameksen purkaminen alkoi toukokuun alussa 2020, koeajolle päästiin elokuun puolivälissä. Takaisin kaivurikuormaajaksi Naapurissa asui aikoinaan muuan Väinö, joka oli mestari keksimään yksinkertaisia laitteita ja vipuvarsia, joilla saatiin raskaatkin kappaleet nousemaan, laskemaan tai väistySama paikka ja sama kone, aikaeroa tarkalleen vuosi. Kaikista ei ole vieläkään päästy kokonaan eroon, mutta kotitarvekaivamiseen Jameksella pystyy jo hyvin. Kun Massikka ja kuormaaja oli syksyn koittaessa saatu lopulliseen iskuunsa, piti yhdistää koko kesän pölkkyjen varassa ollut kaivuri takaisin peruskoneeseen. Joistakin harvemmin, mutta yhtäkaikki kaikista joskus. Peruutetaan traktori niin lähelle, että letkut yltävät kiinni, nostatetaan tassuilla kaivuria sen verran, että sen pikakiinnityslovet ovat samalla tasolla kuin traktorin runkopalkkien päissä olevat vastakappaleet. Suodattimet ja öljyproput ovat erinäisten tukirautojen tai panssareiden takana, akku ja monet muut huolenpitoa tarvitsevat kohteet saattavat olla hyvinkin hankalissa paikoissa vain sen takia, että peruskone on alun perin suunniteltu kokonaan toisenlaiseen käyttöön. Oli aika ottaa käyttöön Väinön opit. Moottori kestää kaivamista siinä missä kyntämistäkin, eikä voimansiirtokaan ole kovin lujilla, mutta ei ole olemassa merkkiä, josta ei kaivurikäytössä olisi pettänyt taka-akseli. mään. Kuten olen aiemmin kertonut, niinkin tavalliset jutut, kuin tuulettajan hihnan tai suutinkärjen vaihtamiset edellyttävät mittavaa purkamista, jarrujen puhdistaminenkin on sorttisensa prosessi. Se on teoriassa helppoa. Komponenteista varta vasten kaivurikäyttöön kootut peruskoneet olivat aikanaan varmasti yhtä tervetulleita urakoitsijoille kuin huoltomiehillekin. Valmiina palvelukseen. 25 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti M uutamat traktorimerkit ovat soveltuneet muita paremmin kaivurialustoiksi, mutta oikein hyvin ei yksikään. Väinön kuolemasta on pian 40 vuotta, mutta vieläkin tulee jossakin hankalammassa tilanteessa miettineeksi, että kuinkahan Väinö olisi tämän ratkaissut. Talven mittaan on tilkitty kaivurista pahimpia lonksumisia. Kaivurin kiinnitysrunkojen ja muiden varusteiden takia remontit ovat olleet äärettömän työläitä etenkin talvisaikaan maastossa tehtyinä. Kaikkinaiset vorokit ja väkipyörät syntyivät rattoisan jutustelun lomassa, mutta kaikkein miedointakaan kertomusta hänen ehtymättömästä tarinavarastostaan ei voi julkaista Koneviestissä. Peruutettaessa kaivuri vain siirtyi tassujensa varassa taaksepäin, eikä yrittänytkään telakoitua emäalukseensa. Kaikki olisi sujunut mainitussa järjestyksessä, jos runkopalkit olisivat olleet tarkalleen yhtä leveällä kuin kaivurirungon lovet, mutta nepä olivatkin puoleltaan pari milliä leveämmällä. Tämän kunnostussarjan pääosassa oleva Massey-Ferguson 3303 ei tee poikkeusta, päinvastoin. Sitten vain peruutetaan ja laitetaan tapit kiinni. Seuraavaksi suoristetaan puomilla kaivurin kiinnitysrunkoa sen verran, että yläpuolen kiinnitystangot ylettävät paikalleen
ammattilaiset pitivät sitä turhana suunnitelmana. Jonkunlaisen pikakiinnityksen hankkiminenkin oli mielessä, mutta alan HYDRAULISYLINTEREIHIN oli tarjolla uusia nivellaakereita monessakin liikkeessä, mutta muutamassa paikassa tarvittiin silmän ja tapin väliin 40 x 50-millinen holkki, joita ei saanut valmiina Viroa lähempää. Vähäisien koekaivamisien aikana selvisi, että vähintään puolet kaivurin väljyyksistä johtui kuluneista sylintereiden korvista. Traktorin mahan alta kaivurirungon ja kuormaajan kauhan väliin viritetyllä ketjutaljalla liitokset saatiin sen verran piukasti huulelle, että kumpaankin runkopalkkiin annettu nasakka moukarin isku sai raudan antamaan periksi sen verran, että päät nitkahtivat loviinsa. Ylätangot menivät paikoilleen hydrauliikan avulla ihan kaikkien käyttöohjekirjan sääntöjen mukaisesti. Tottumattomalta se ei suju ensimmäisellä kerralla tuosta vaan peruuttamalla, sillä sivusuunnassa osumatarkkuuden on oltava alle sentin luokkaa. Kaivuasennossa istuin nousee 10 senttiä korkeammalle, mistä on etua pitkäkoipiselle kuskille. Syväsen paja on aikanaan muunnellut istuimet kääntyviksi ja samaan koettuun järjestelmään päädyttiin muutaman kokeilun jälkeen meilläkin. Pikakiinnityksiä olisi löytynyt, sorttejakin tuntui olevan kaikkiin tarpeisiin, mutta käytettyjä Jameksen kauhoja ei ollut tarjolla hyväeikä huonokuntoisina. KAIVURIN SAA IRTI traktorista hyvinkin nopeasti, mutta kiinnitys on paljon hankalampaa. Kotitalouskaivamisessa ei kauhoja vaihdeta useita kertoja päivässä, ei välttämättä joka vuosikaan, vanhan ajan tappimenetelmä riittää hyvin.. Pystysuunnassa asennusta tarkennetaan kaivurin hydrauliikalla. Kotitalouskaivamisessa ei kauhoja vaihdeta useita kertoja päivässä, ei välttämättä joka vuosikaan, joten vanhan ajan tappimenetelmä riittää hyvin. Sitten vain taljalla vetämällä liitokset pohjaan ja tapit kiinni. 26 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti KAIVURIN VIVUISTA saatiin väljät pois vaihtamalla yhdysliuskojen tilalle tismalleen samankokoiset puimurin kolakuljettimen ketjulenkit. Pohjatöitä Jameksen kuokkakauha oli aikojen saatossa muuttunut seulakauhaksi, jonka kunnostaminen tuntui turhan paljotöiselle hankkeelle – parempi ostaa hyväkuntoinen käytetty. Kuluneiden ja osittain lohjenneiden nuppien tilalle ei tarvinnut sorvata puusta uusia, vaan ne löytyivät valmiina tarvikeliikkeestä. ALKUPERÄINEN MF:N istuimen kippaussysteemi tuntui etevälle, mutta käytännössä se osoittautui hankalaksi menetelmäksi
Ovat melko hintavia, mutta asennus on sitäkin nopeampaa. Toiminnoissa ei kuitenkaan ole vikaa, kauha saadaan heilumaan hyvinkin täsmällisesti. "Holokkumia" pois Kahdella kääntösylinterillä varustetussa kaivurissa on yhteensä 20 niveltä jotka kuluvat 50 vuodessa, vaikka niitä rasvattaisiin kuinka säännöllisesti. Toinen mahdollisuus on kiristettävät kartioniveltapit, joita on saatavana ainakin kolmea eri merkkiä. Samalla tuli vahvistettua kiinnityskorvakkeissa olleet repeämän alut. HYDRAULIÖLJYSÄILIÖIDEN alkuperäiset huohottimet olivat murjoutuneet muotopuoliksi, eikä uusia ollut saatavilla, joten tilalle jouduttiin soveltamaan korvaavat osat. Aiemmassa versiossa oli 4 jykevää hammasta, mutta meidän tulevissa maisemointiurakoissa niitä ei katsottu tarpeellisiksi. Pöytyäläisen Pertti Anttilan miljoonalaatikoista löytyi kuitenkin yksi käyttämätön Fram CA1-huohotin, joten nyt on toisella puolella aito ja alkuperäinen. Kuluneiden tappienkin vaihtaminen uusiin hoituu samalla, eikä laajentunut reikäkään ole suuri ongelma, hyvällä tuurilla siihen sopii käypäinen pusla vähällä työstämisellä. Sylintereiden päiden väljyyksistä pääsee helposti eroon nivellaakereiden vaihdolla. 27 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti MAATALOUS-MASSIKOIDEN nokkamerkkejä on helposti saatavilla, mutta tämä teollisuusmallin logo jouduttiin tekemään mittatilaustyönä Kuopion Granolla. "TEIDÄN EI TARVITSE luottaa vain hädän hetkellä varoittaviin valoihin" kehuttiin aikanaan MF-esitteessä, niinpä kojetaulusta ei löydy yhtään varoitusvaloa, vaan kattava rivi mittareita, joista vain ampeerimittari kaipasi uusimista. RATIN VASEMMALLA puolella olevat kuormaajan hallintaventtiilit estävät siltä puolelta ohjaimiin nousun ja lohkolta kaivurin venttiilipöydälle menevä letku hankaloittaa kytkimen käyttöä. Nivellaakerit eli silmät maksavat koosta riippuen 10–20 euroa kappale, eivätkä tapit ole sen kalliimpia. MF3303 ja James 65 / 480. Varma keino on laajentaa reikiä ja sorvata niihin sopivat tapit, mutta se on työlästä, eikä halpaakaan, jos ei satu omistamaan aarporaa ja sorvia. Kauhojen maalaaminen on tietysti turhaa, mutta onpahan kone edes hiukan aikaa kaikilta osiltaan uuden näköinen, ainakin kauempaa katsottuna. Materiaali ei ole vaurioille altista muovia, vaan tyyliin sopivasti 10 millin terästä. KUORMAAJAN KAUHAN vähäiset vammat korjaantuivat tunkilla ja muutaman irvistävän sauman hitsaamisella. Asia selviää, kunhan aletaan tositoimiin, joista raportoidaan seuraavassa osassa. Avaimen alla oleva päävirtakytkin asennettiin remontin yhteydessä. Voi olla, että kone palvelee vähäisissä kaivu-urakoissamme ihan hyvin tuoltaankin, mutta jos kaivupuomeihin ja kääntöniveleen tarvitaan tiukempia sovituksia, niin luultavasti tulee kokeiltua kartioniveltappien erinomaisuus. Virtalukossa ei ole off/on-asentoa, vaan moottori starttaa heti avainta oikealle käännettäessä. Eipä auttanut kuin rälläköidä pois vanhan kauhan rispaantunut pohja ja hitsata tilalle uutta plootua. Metallimiehet suosittelivat pohjaan kulutusterästä, mutta otin kuitenkin tavallista levyä. Puomin ja käännön nivelet ovat hankalampia korjattavia. Kaivurin kuokkakauhaan piti tehdä kokonaan uusi pohja. Muutaman kohteen ruosteita ei pääsyt hiomaan koneellisesti millään laitteella, joten piti kaivaa nurkasta vuosia joutilaana ollut tasasuuntaaja, puikothan eivät vähäistä ruostetta säikähdä. Jameksesta hävisivät häiritsevimmät väljät pelkillä sylintereiden pesien ja tappien vaihdoilla. Jos jonkun hyllyssä on joutilaana tällainen purkki, niin olen valmis kaupan hierontaan. Eiköhän tuo kestäne sen minkä kaivajakin – ei 20 milliä ihan heti puhki kulu meidän urakoissa
TEKSTI JA KUVAT HEIKKI HAAPAKOSKI SAHAN WEATHERILL 28 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti. 28 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti L U K I J A N K O N E Tapasimme Suomessa melko harvinaisen Weatherillkuormaimen Etelä-Suomesta täydessä työn touhussa
Tommi ei ole sitä tässä käytössä käyttänyt. 29 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti HYTIN TAKASEINÄSSÄ on komea valettu Weatherill-tyyppikilpi. Wetherillin taakse on asennettu hydraulitoiminen vinssi. On mukava havaita, että tämä kone kuljettajineen ansaitsee edelleen elantonsa sahan töissä. Vakiotyövälineinä on kauha ja trukkipiikit. Kulku kuljettajan penkille tapahtuu hytin takaosasta pujottautumalla. KONEESSA ON AVONAISET levyjarrut, jotka on koottu Girlingin valmistamista vakio-osista. Toisin kuin monissa traktoripohjaisissa kuormaajissa, on Weatherill käyttänyt alkuperäisten traktorin taka-akselissa sijaitsevien jarrujen sijasta avonaisia ulkopuolisia levyjarruja. Edelliselle omistajalle kuormaaja on tullut Oulaisten Piipsjärveltä. WEATHERILL POHJAUTUU FORDSON POWER MAJORIIN.. Lämmin hytti Hytti on äärimmäisen askeettinen, mutta siellä on onneksi lämmityslaite, joten kabiinissa on lämmin työskennellä kylmälläkin ilmalla. Edellinen omistaja on teettänyt koneremontin 1990-luvun puolivälissä ja samalla on asennettu orbitrol-ohjaus – aiemmin se oli simpukalla”, konetta käyttävä Tommi kertoo. Se pohjautuu tekniikaltaan Fordson Power Majoriin. SAHALLA KONEELLA HOIDETAAN sahatavaran siirrot. Remonttia Tommin ei ole tarvinnut tehdä, kuormain on pelannut luotettavasti. Toisena plussana voi mainita, että hytin katossa on kattoikkuna helpottamassa ylöspäin tähystämistä nostotöissä. Moottori vaikuttaakin terveelle, kun koneen työskentelyä seuraa. Piikeillä siirtyvät kätevästi sahatut laudat ja lankut taapeleihin kuivumaan, ja valmiitakin pinoja voi siirrellä kokonaisena. OHJAAMO ON ASKEETTINEN . ”Olen pari puuta vetänyt sillä kumoon”, Tommi muistelee. T ommi Someron sahalla on töissä 1960-luvun alussa valmistettu Weatherill-kuormaaja. Sitä on aiemmin käytetty alustalle taapeloitujen sahatavarapinojen vetämiseen. Koneen rakenne eroaa traktorista siten, että Englannissa on Weatherillin pajalla tehty erillinen runko, jossa on kiinni sekä kuormaaja että saman yrityksen valmistama ohjaava taka-akseli. Ne on koottu Girlingin valmistamista osista – ja ovat käytännössä samanlaiset, joita käytettiin tuolloin eräissä henkilöautoissa. ”Kone tuli minulle sahan mukana vuonna 2016
32 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti OLE GABRIEL KVERNELAND Opinnoissaan menestyneelle norjalaiselle nuorelle miehelle myönnetty matka-apuraha oli hyvä sijoitus. TEKSTI KIMMO KOTTA KUVAT KVERNELAND H I S T O R I A 32 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti. Naapurimaiden konepajoihin suuntautuneilla opintomatkoillaan Ole Gabriel Kverneland tutustui menetelmiin, joita soveltamalla hänen perustamastaan metallipajasta tuli Norjan johtava maatalouskonetehdas
Ole Gabriel Kvernelandin (1854–1941) vuonna 1879 Frøylandiin perustamasta pajasta tuli nopeasti Norjan suurin auratehdas. Vuodesta 2012 Kverneland on ollut Kubotan omistuksessa.. Varhaiset vuodet Norjan lounaiskolkassa, Timen kunnassa asuneilla Marta Rasmusdatter ja Gabriel Olson Kvernelandilla oli 12 lasta, mikä oli tavallinen perhekoko 1800-luvulla. Nimenomaan auroilla kuuluisiksi tulleita merkkejä ovat olleet muun muassa John Deere, Oliver, Cockshutt, Ransomes, Lemken, Rabe, Vogel & Noot, Överum, Fiskars ja Kverneland. Nyt Kverneland Groupin sanotaan olevan maailman suurin työkonevalmistaja. 33 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti M onen maatalouskonevalmistajan ura on alkanut auroista. Lapsikatraan toiseksi nuorin, 1854 syntynyt Ole Gabriel viihtyi isänsä ja isoisänsä tavoin kyläpajassa, jossa oli taottu vuosisadan alusta lähtien. 1947 – maailmanmaineeseen Kverneland nousi 5 vuotta myöhemmin esitellyn Hydrein-malliston myötä. Ole sai käydä kansakoulun ja pääsi 16 vuotiaana Austråttin maatalouskouluun, jota johti tuon ajan maatalousteknologian paras asiantuntija, agronomi Viereinen sivu: Nostolaitekiinnitteisten traktoriaurojen valmistus alkoi v. Tässä 1960-luvun alun Hydreinissä on kaikki mahdolliset lisävarusteet, eli tukipyörä, pyörivä maapuoli ja kiekkoleikkureihin kiinnitetyt kuorintasiivet. Vetokartun kiertämiseen perustunut viilunleveyden pikasäätö oli tuolloin uutta. Muutamat mainituista merkeistä ovat painuneet jo historiaan tai vaihtaneet alaa, näin on käynyt esimerkiksi Fiskarsille, joka nykyään tunnetaan paremmin käsityöja keittiövälineistään. Jatkossa ne ovat saattaneet jäädä teknisempien koneiden varjoon, mutta joillakin aurapajan status on säilynyt hyvin vahvana. Fiskars-aurojen pahin kilpailija Kverneland tekee edelleen auroja, mutta paljon muutakin peltoviljelyyn liittyvää. Vicon ja RAU. Viime vuosikymmeninä siihen on liitetty muun muassa Fraugde, Kyllingstad, Underhaug, Taarup, Maletti, Accord. Kvernelandit saivat elantonsa maanviljelystä ja isännän tekemistä sepäntöistä
Hydreinillä ja Heinähännällä maailmalle Kvernelandin kuuluisin hevosaura Record esiteltiin vuosisadan vaihteessa. 34 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti VARHAINEN VUOSISADAN vaihteessa otettu kuva auratehtaasta. KVERNELAND-AUROJEN SARJATUOTANTO alkoi v.1882. Muutaman vuoden kuluttua valikoimaan kuuluivat kaikki muokkausvälineet. Jan Adolf Budde. 1894, samoin uusi takomo, seuraavana vuotena tuli vuoroon uusi tehdasrakennus. Ole Kverneland sovelsi näkemiään työtapoja aluksi isänsä pajassa, oman ahjon lämpöön Ole pääsi v.1879. 1872. Traktorikausi alkoi 1920-luvun lopulla, jolloin valmistui Fordsonin perään tarkoitettu hinattava aura. Englantiin tehdyn opintomatkan jälkeen tuotevalikoimaan lisättiin veitset, haarukat ja sakset, joita oli alettu käyttää talonpoikaistaloissakin. Osakeyhtiö O.G. Kvernelands Fabrik AS perustettiin v. Aurojen ja äkeiden kuljetus kaukaisemmille asiakkaille onnistui helposti v. Aurat tulivat kuvioihin heti 1880luvun alussa ja niistä tuli nopeasti pajan ykköstuotteita. Eskilstunalaisessa kivääritehtaassa (Carl Gustaf stads gevärsfaktori) nähty konevasara tutkittiin erityisen tarkkaan. KVERNELANDIN ENSIMMÄINEN traktoriaura valmistui v.1928 ilmeisesti amerikkalaisen Oliverin lisenssillä, rakenne kun on tismalleen sama. Terävä-älyisestä Ole Kvernelandista tuli Budden luotto-oppilas, jolle uskottiin muun muassa koulun kirjanpito ja valtuudet käyttää pajaa omiin tarkoituksiin. Muita tuon ajan traktorityövälineitä olivat hinattavat jousiäkeet ja Minerva-lapiorullaäes, joka muistutti siinä määrin suomalaista Traktori-Hankmoa, että luultavasti sekin oli lisenssituote. Tuossa vaiheessa pienemmät takomatuotteet olivat jäämässä taka-alalle. Vuosisadan vaihtuessa erilaisia auratyyppejä oli saatavilla kuutta eri sorttia, ja niiden lisäksi jousija piikkiäkeitä, perunavakoauroja, haroja, 13 erimallista viikatetta, puukkoja ja keritsimiä. Frøylandsvatnetin vastarannalla olleelle Kleppin asemalle oli vain 2,5 kilometrin vesimatka. Kuvassa 1920-luvulta kahden hevosen Døle-aura, jonka viilunleveyttä pystyi säätämään vauhdissa. Mainittavin teos oli skotlantilaistyyppinen aura, joka palkittiin hopeamitalilla v. Konevasaralla vauhtia Viisi vuotta myöhemmin Kverneland sai Budden järjestämän matka-apurahan, jonka turvin hän pääsi tutustumaan Norjan, Ruotsin ja Tanskan metalliteollisuuteen, joista eniten kiinnostivat lukuisat auraja viikatepajat. Uuteen Frøylandsvatnet-järven pohjoisrannalle perustettuun pajaan tuli omatekoinen konevasara, voimaa saatiin läheisestä Frøylandsånan koskesta. Tuolloin Kverneland oli ollut jo muutaman vuoden Norjan suurin auratehdas.. 1878 valmistuneen Jæren Line-rautatien avulla. Kvernelandin omaksumat systeemit osoittautuivat oikeiksi, vuodessa valmistui parhaimmillaan 8 000 viikatetta, käsitaonnalla samaan määrään olisi tarvittu moninkertainen määrä seppiä
Ensimmäiset 100 vuotta Kverneland toimi perheyrityksenä, Ole Gabriel Kvernelandin jälkeen yhtiötä johti Ole Gabriel Kverneland II ja hänen jälkeensä Ole Gabriel Kverneland III. Sillä voitiin ottaa peruuttamalla lasti suoraan karholta ja kuorma pysyi sitomatta koossa ladolle tai navetalle asti, sillä nostolaitetta kohotettaessa yläkoura painui tiukasti heinien päälle. Ensimmäinen 3-pistekiinnitteinen traktoriaura tuli saataville 1947, viisi vuotta myöhemmin saatiin valmiiksi Hydrein-aura, josta tuli vähintään yhtä legendaarinen kuin muinoisesta Recordista. Sandnesilaisen maanviljelijä Martin S. Sen kokoa kasvatettiin sitä mukaa, kun traktorit kasvoivat. 1973 ostettu tanskalainen Fraugde. Heinähäntä säilyi tärkeänä tuotteena 1960luvun loppuun saakka. 35 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Heinähäntä oli aurojen ohella Kvernelandin tunnetuin tuote 1950ja 60-luvuilla. Itse Kvernelandkin on nykyään ulkolaisomistuksessa, vuodesta 2012 sitä on hallinnoinut Kubota. 1952 patentoima etevä korsirehun kuljetusväline otettiin Kvernelandin tuotantoon heti seuraavana vuotena. Nykyiseen laajuuteensa Kverneland on noussut yritysfuusioiden myötä, ensimmäinen ulkomainen tehdas oli v. Tarjolla oli myös säilörehun kasaamiseen ja kuljetukseen tarkoitettu Silosvans (siilohäntä), josta ei ennättänyt tulla yhtä suosittua, sillä 1960-luvulla yleistyneet niittosilppurit veivät siltä markkinat. 1950ja -60-luvuilla oli menestystuote aurojen ohella Høysvans-heinähäntä, joka oli tarkoitettu kuivaheinän ja oljen lyhyen matkan kuljetuksiin.. Säilörehun tekoon tarkoitettu Silosvans oli astetta järeämpi ja siitä puuttui automattisesti avautuva ja sulkeutuva yläkoura. Toinen tuon ajan menestystuote oli Høysvans (heinähäntä), joka oli tarkoitettu kuivaheinän ja oljen lyhyen matkan kuljetuksiin. Østråtin v
Moottorista irrotettiin ensin apulaitteet ennen sylinterikannen ja öljypohjan irrottamista. Myyjä kertoi, että lohko oli aikanaan hitsattu kyljestä, mutta on silti ollut pitävä. Ratas oli erittäin tiukasti kiinni akselin päässä, DAVID BROW N 90 MK2 -KUNN OSTU S: OSA 1. Edellisessä vastaavassa tilanteessa (ks. 36 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti P rojektin lähtökohta oli haastava: David Brown 900 MK2 -traktori oli seissyt 35 vuotta ulkosalla ja moottoriin oli päässyt vettä. 1. männät lähtivät helposti irti, mutta 2. Iloisiakin yllätyksiä purkamisen yhteydessä koettiin. Nuffieldin moottorin purkaminen Koneklassikot 2/2020) moottorin männät lyötiin irti, tällä kertaa päätettiin kokeilla, lähtisivätkö männät siistimmin irti prässäämällä. Lisäksi havaittiin, että vesi oli tuhonnut suutinkärjet. Osien liotessa purettiin sylinterikansi. ja 4. Lisäksi traktoria pestessä eturungon päällä näkyi irtonaisena termostaatti, mikä kieli siitä, että jäähdyttimeen oli jossain vaiheessa muodostunut painetta – eli kannentiiviste oli viallinen tai moottorissa oli jossakin halkeama. Hylsyä isonnettiin karalaikkahiomakoneella, jotta se saatiin sopimaan mutteriin. Lisäksi kanavat olivat täynnä karstaa. Sitten vuorossa oli öljypumpun, jakopään ja kampiakselin purkaminen. Tämän perusteella oli luonnollista olettaa, että moottori tulisi vaatimaan peruskunnostuksen. Sylinterikannen alta paljastui odotettu tilanne: kahdessa sylinterissä oli vettä ja liki sentin paksuinen ruostesakkakerros männän päällä. TEKSTI JA KUVAT OSSI SELUS K U N N O S T U S P R O J E K T I Moottorin purkaminen ruostuneet venttiilit, joista kaksi oli jumittunut auki. Kytkin purettiin – se osoittautui erittäin hyväkuntoiseksi. Pakoaukosta ei saanut edes sormea läpi. Oman erikoisuuden kannen purkamiseen toi puolipuristinkoneisto. Lohko prässiin Kampiakselin poistettiin ensin, jotta männät saataisiin painettua alas. Kun liotusta oli jatkunut nelisen viikkoa, sylinterit tyhjennettiin, traktori katkaistiin ja moottori nostettiin irti apurungosta. Koska lohko ei purettuna painanut kuin noin 80 kg, kaksi miestä nosti sen helposti prässiin. Vesi moottorissa oli saattanut aiheuttaa venttiilien rikkoutumisia, sylinteriputkien ruostumista tai jopa kampiakselin vaurioitumisen. männät eivät hievahtaneetkaan 20 tn prässillä, joten niiden liotus sai jatkua. Kampiakselin mutteri vaati 42 millin hylsyn, mutta varaosaliikkeessä ei ollut kuin 41 mm hylsy. ja 3. Se ei ollut suuri yllätys, sillä tiedossa oli, että traktori oli seissyt 35 vuotta ulkosalla. Moottoria alettiin liottaa heti, että männät saataisiin liikkeelle. Ensimmäisenä pistivät silmään vahvasti Projektikoneeksi hankitun David Brownin moottorin purkaminen osoittautui työlääksi operaatioksi. Jakopään purkamisessa nokka-akselin ratas aiheutti ongelmia
Lisäksi kanavat olivat täynnä karstaa. Ensimmäisenä yritettiin irti 3. 1. männät eivät hievahtaneetkaan 20 tonnin prässillä, joten niitä liotettiin lisää. sylinterin kammentapissa huomattiin pieni likakerros. Irrotettu kampiakseli tarkistettiin ja sen todettiin olevan todella hyvässä kunnossa. Syöttöpumpun kunnosta ei tässä vaiheessa ollut vielä tietoa, moottori tulee koekäyttää ennen kuin tiedetään mitä pumppu vaatii. Alumiinisessa öljypohjassa havaittiin murtuma, joka joudutaan hitsaamaan kuntoon.. sylinterien mäntiä oli liotettu kuukausi, eläteltiin toivoa niiden irti lähtemisestä. männät lähtivät helposti irti, mutta 2. ja 4. Nähtiin parhaimmaksi yrittää prässätä jäljellä olevat männät sylinteriputkien kanssa irti. 2. Sylinteriputket lähtivätkin helposti mäntineen, mutta vastassa oli ikävä yllätys: 2. putki oli jäätynyt halki erittäin pahasti. mäntää, mutta tuloksetta. Hitsaaminen on riskialtista, sillä lämpötilamuutosten takia sylinteriputken ÖLJYPOHJASSA OLLUT öljy oli kuin tervaa. Lohkon korjaus mietitytti. Lohko oli vaurioitunut erittäin pahasti, mutta on ehkä vielä korjattavissa. MOOTTORIN PURKAMINEN on aloitettu. Jäätymisen seurauksena lohko oli murtunut alapäästä sylinteriputkien välistä halki. männissä männänrenkaat olivat sen verran jumissa ja öljyrenkaat pikeentyneet, että menestyksestä ei ollut takeita. Lisäksi pumppu pyöri nihkeästi, mikä johtui todennäköisimmin siitä, että pumpussa ei ollut polttoainetta. ja 3. Ratas saatiin irti lämmittämällä ja pienillä sorkkaraudoilla vääntämällä. Apulaitteet olivat enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa. eikä sen reikiin sopinut standardikokoiset ulosvetimet. ja 3. Ehjän lohkon löytäminen on liki mahdoton tehtävä, sillä näiden traktorien käyttöaikana ei juuri käytetty pakkasnesteitä ja lähes kaikki purkutraktoreiden lohkot ovat halki. ja 4. Ensimmäinen todella ikävä yllätys Kun 2. Tosin 1. Kampiakseli vaati kunnostuksena ainoastaan kiillotuksen hienolla hiekkapaperilla. Tämä tiesi noin 200 euron säästöä korjausbudjettiin, kun kampiakselia ei tarvinnut käyttää koneistamolla. 37 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti MÄNTIEN IRROTUSTA kokeiltiin prässillä. Se huomattiin, että ainakin pumppu oli jämähtänyt kiinni, sillä se vaati aika voimakkaasti käsin vääntämistä, että lähti pyörimään. Apulaitteet olivat enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa. Lisää liotusta ja iloinen yllätys Kiinni juuttuneiden mäntien irrotusta jatkettiin laittamalla lohko trukkilavalle tasopinta alaspäin ja liottamalla mäntiä asetonilla ohennetulla polttoöljyllä. 80 kg, kaksi miestä nostaa sen helposti prässiin. Vesipumppu kitisi, oli pahassa ruosteessa ja lisäksi laakerit olivat väljät, joten päätettiin hankkia uusi pumppu. Lohko nostettiin jälleen prässiin ja yritettiin uudestaan. Laakeriliuskatkin olivat naarmuttomat, mutta valkometalli oli kulunut pois ja punametalli oli näkyvissä – alakerta vaatisi kuitenkin laakeroinnin. VENTTIILEISSÄ OLI uskomaton määrä karstaa ja kaksi venttiiliä oli jumittunut auki. Koska lohko ei paina purettunakaan kuin n. Vesipumppu kitisi ja lisäksi laakerit olivat väljät eli ainakin sen tilalle täytyi hankkia uusi. Tältä puolelta liottaminen saattaisi toimia paremmin, sillä männän öljyrei’istä saatiin öljy kulkeutumaan myös alempien männänrenkaiden väliin. Korjauksessa joutuisi käyttämään keinoja, joiden toimivuus on kyseenalainen
JAKOPÄÄN PURKAMISESSA nokka-akselin ratas aiheutti ongelmia. Lisäksi kaikki moottoriin kuuluvat pienemmät osat puhdistettiin asetonilla ja suojattiin PVC-teipillä. Putkiin jämähtäneet männät laitettiin polttoöljykylpyyn, jotta kiertokanki alkaisi liikkua männäntapissa. Loppuvaiheessa tappi leikkasi kiinni ja männän helmasta lohkesi pala. 38 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti SYLINTERIIN OLI päässyt vesi, joka oli halkaissut putken ja irrottanut siitä ison kappaleen. Moottoriin tehtiin 3D-tulostimella erilaisia tulppia hiekkapuhallusta ja maalausta varten. Näin minimoitiin riski, että polttoainelinjoihin päätyisi likaa. Brutaalia purkamista Mäntien ja kiertokankien irrottamiseksi tehtiin kulmahiomakoneella viillot kiinni jämähtäneiden sylinteriputkien kylkiin ja valurautaiset putket halkaistiin pajavasaralla lyömällä. Kun moottori oli purettu, lohko oli helppo puhdistaa. Ratas oli erittäin tiukasti kiinni akselin päässä, eikä sen reikiin sopineet standardikokoiset ulosvetimet. Vaihtoehtoina oli siis joko paikkalevyn tekeminen putkien väliin tai lohkon vedätys yhteen poraamalla reiät kylkiin ja laittamalla läpipultit. Hiekkapuhalluksen jälkeen osat puhallettiin paineilmalla puhtaaksi ja päästiin aloittamaan kokoamisprosessi.. reikä saattaa mennä soikeaksi, eikä putki enää tiivisty kunnolla paikkaansa. Osat ehtivät itse asiassa liota pari kuukautta, muiden kiireiden takia. Kolme mäntää lähti irti hyvin, mutta kakkossylinterin männäntapin irtoaminen teki tiukkaa – prässillä joutui antamaan suuren paineen ja männäntappi liikkui vain 5 mm kerrallaan ison paukauksen saattelemana. Tällä, tai männän lohkeamisella, ei sinänsä ollut väliä, sillä moottorin korjaussarjassa tuli männät mukana. Lohko nostettiin telineeseen ja koottiin päällisin puolin yhtenäiseksi. LAAKERILIUSKATKIN o livat naarmuttomat, mutta valkometalli oli kulunut pois ja punametalli oli näkyvissä, joten alakerta vaatii laakeroinnin. Polttoaineputket puhdistettiin vanhasta maalista puukon ja hiekkapaperin avulla. Öljynsuodattimen sekä syöttöpumpun laippoihin ja öljypohjan päälle tehtiin suojat 6 millin filmivanerista. Tämän jälkeen moottorista puhdistettiin asetonilla ja tiskiharjalla loputkin liat. Mäntiä tarkastellessa huomattiin, että moottori oli joskus lämpöleikannut. Tällöin paljastui toinen yllätys, sillä alumiinisessa öljypohjassa oli murtuma, joka vaatisi hitsausta. Moottori ja apulaitteet hiekkapuhallettiin, pikkuosien puhdistukseen käytettiin lasimurskaa. KYTKINPAKETTIA pääsi tarkastelemaan, sen jälkeen kun se oli irrotettu vauhtipyörästä ja purettuna. Prässäyksen aikana tappiin suihkutettiin kylmäsprayta. Männäntappien lukkorenkaiden poiston jälkeen mäntää ja kiertokankea lämmitettiin kuumailmapuhaltimella, aseteltiin prässiin ja laitettiin pieni paine päälle. Ensimmäisenä pestiin lohkon sisältä painepesurilla kaikki ruosteet pois. Näistä paremmaksi tavaksi katsottiin paikkapalan teko. Se osoittautui erittäin hyväkuntoiseksi. Osien puhdistusta ja valmistelua hiekkapuhallusta varten Nokka-akseli, kampiakseli sekä venttiilinostimet puhdistettiin hienolla hiekkapaperilla
Traktorin maalipinta osoittautui olevan aika huonossa kunnossa. Paikanpäällä totesin ilokseni, että jarrut olivat auki. Näistä selvittiin – traktori saatiin perävaunun kyytiin ja kuljetettua kotipihalle. Takarengas oli ratkennut täysin ja eturengas ei pitänyt ilmaa. Lisäksi ruoste oli vienyt lokasuojien alaosat sekä akkukotelon pohjat. TEKSTI JA KUVA OSSI SELUS. Ensimmäisinä piti kuitenkin hankkia etuvanne sekä ehjärunkoinen takarengas, jotta traktori saatiin helpommin liikutettavaksi. Lisäksi ohjaus pyöri tyhjää. Onneksi olen tehnyt traktoriremonttia lähes koko ikäni, ja ohutpeltityötkin tulivat tutuksi kunnostamani Datsun 100A:n kanssa. Aurinko oli polttanut maalin mattapintaiseksi ja se oli alkanut hilseillä. Asenteeni vanhojen koneiden kunnostamiseen on, että rahalla saa uutta ja työ on helppoa – mutta tekijämiehet sen sijaan tekevät itse, säästävät rahaa Epilogi David Brown 900 MK2 traktoria ei ollut alkujaan ollut tarkoitus kunnostaa omaan käyttöön. Niin kuitenkin kävi. Koneen uumenista löytyi neulasia, lehtiä, savea, ruostetta ja pikeentynyttä öljyä. Kylvöille valmistautuessani traktori alkoi kuitenkin olla tiellä, joten se hinattiin pesupaikalle, missä se oli vähemmän tiellä. Sen jälkeen konepelti irrotettiin ja traktori pestiin huolellisesti liuottimella. Lisäksi tekemällä oppii ja kehittyy. Traktori oli ostettu tilalle uutena vuonna 1958, mutta oli aikojen saatossa käynyt pieneksi ja se oli poistettu rekisteristä 1985. Vuodet olivat kuitenkin tuhonneet vasemman puolen renkaat. Aluksi oli suunnitteilla, että entisöisin sen asiakkaan lukuun, mutta projektiin tutustuttuani totesin, että haluan kunnostaa koneen itselleni. Heti alusta alkaen oli selvillä, että mikään ilmainen taikka nopea homma projektista ei olisi tulossa. Suurin kokonaisuus tulee ehkä kuitenkin olemaan korin kunnostus, sillä traktori vaatii kokonaan uudet akkukotelot: ne ovat ruostuneet kelvottomiksi ja uudet on tehtävä käsityönä. Pienen hintaneuvottelun jälkeen paiskasimme kättä ja projektitraktori vaihtoi omistajaa. Kylvöjen jälkeen traktori työnnettiin sisälle ja alkoi purkaminen sekä vikojen diagnosoiminen. Traktori haettiin 18.1.2020 Siurosta kotipihaan Huittisiin. Suurin hidaste projektissa tulisi olemaan osien metsästäminen – rahaakin saa kulutettua. ja lisäsi vanhan korjaamisessa tulee onnistumisen nautinnollinen tunne. Traktori sai sitten odottaa muutaman kuukauden pihassa muiden kiireiden tasoittumista. Eli lähtökohta oli lähes sama, kuin aiemmin kunnostamallani Nuffield 4/65 -traktorilla (KK 1/2020). Likaa oli kertynyt todella paljon. Pahimmat ulkoiset vauriot olivat maskissa, sillä traktori oli viettänyt aikaa lehmälaitumen vieressä ja lehmät olivat rapsuttaneet itseään nokkaa vasten. Traktoria purettiin koko kesä pikkuhiljaa muiden maatilan töiden ohessa. Traktorista kerättiin ensin pois suuremmat roskat, jonka jälkeen kevyempi lika puhallettiin paineilmalla pois. Omia korjaustaitoja arvioidessani tulin tulokseen, että työ olisi mahdollinen. Kiinnostus kunnostukseen heräsi ja kävin katsomassa traktoria. Lisäksi ratkenneet ja ruostuneet lokasuojat on kunnostettava. Moottori vaatii peruskunnostuksen, vaihdelaatikko vähintään laakeroinnin, hydrauliikka herkistelyn ja tiivisteet, ohjauslaitteisiin uusitaan väljät osat sekä kunnostetaan simpukka. Pihassa siirrellessä vasen eturengas ajautui pois vanteelta ja vastassa oli pieni yllätys: ruostereikä vanteen huulessa. Oletettavasti siksi, että vasemman puolen pyörät olivat olleet tyhjänä ja traktori oli ollut painautuneena maahan. Tämän jälkeen traktori oli viettänyt aikaa pressun alla ladon nurkalla. Puhdistuksen jälkeen piha oli aivan mustana kaikesta. Työ tulee kattamaan koko traktorin läpikäynnin. 39 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti K uulin kaveriltani, että heillä on hylättynä punainen David Brown, joka oli aikanaan ostettu tilalle uutena. Pieniä osapuutteita oli havaittavissa, samaten kuin seisonnan aiheuttamaa patinaa ja kolhuja. Koko traktori oli täynnä pisteruostetta
Rungon alaosan maalipinta on hieman kupruillut. Sitä ovat ohikulkumatkoillaan käyneet katsomassa ihan tuikituntemattomatkin eripuolilta Suomea, joten kai se sitten on aidosti mielenkiintoinen laite. Seuraavassa muutamia parin vuoden mittaan tehtyjä huomioita. Kesällä 2018 pystytetty ja Kauristien Tähdeksi nimetty tuulimoottori on herättänyt yllättävän laajaa kiinnostusta. Helle irrotti toisena kesänä pyrstön tekstit ja joulu–tammikuussa on tarvittu ulkopuolista virtaa, mutta muuten Kauristien Tähti on kestänyt kunnialla tuulet, tuiskut ja sateet. TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA K U U L U M I S I A. Sen toimivuus oli aikanaan vielä arvoitus, mutta nyt kuviot alkavat olla selvillä. 40 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti TÄHTI JAKSAA LOISTAA Amerikkalaisen Flint & Wallingin lisenssillä yli 100 vuotta sitten Suomessa tehty Tähti-tuulimoottori on seisonut näillä sijoillaan viimeiset 2,5 vuotta ilman mainittavia vastoinkäymisiä
Jarrun voi lukita myös alhaalta käsin vaijerivälityksellä. Antaa automatiikan huolehtia. Alaosassa oleva tanko kuuluu jarruun, joka alkaa toimia, kun pyrstön runko painaa kovalla tuulella tangon toista päätä. Ennen lumien tuloa saatiin vielä pystytettyä kolme valopylvästä pieksämäkeläisen mopokerho Hurrauttajien tarjotessa asiantuntevaa talkooapua. Vasemmalla oleva sininen laite on aurinkopaneelien lataussäädin.. Talven mittaan valmistui aiemman vesipumppusysteemin korvannut latausgeneraattorin käyttökoneisto, jonka tarkoituksena oli tuottaa virtaa katuvaloille. Se pois mikä pahentaa Kun päivä lyheni ja syksyn enimmät tuulet rauhoittuivat, alkoi akuissa olla virran puutetta. TUULIMOOTTORIN konehuoneessa on siivikkoakselilla oleva levyjarru, neljällä hihnapyörällä toteutettu 54-kertainen välitys, 22 ampeerin tasavirtalaturi ja sen takana oleva lataussäädin. TUULIMOOTTORIN JA AURINKOPANEELIEN tuottama virta varastoituu 110 ja 180 ampeeritunnin akkuihin, joista pitäisi riittää virtaa neljälle 10 watin valolle ja hämäräkytkimelle noin 76 tunniksi. 15 metriin nostavan Ommeliftin korissakin olo tuntui huteralle, mutta karskilla asenteella homma hoitui tottumattomaltakin. Oma urakkansa oli betonijalustankin tekemisessä, puolentoista metrin syvyyteen ulottuvine jalkoineen alustalle siunaantui painoa reilun 3 tonnin verran. Tornivalolla ja katuvaloilla oli omat hämäräkytkimensä, jotka kuluttivat vuorokaudessa yhteensä 24 ampeeritunnin verran. "Fordson-Homenokkien" lokakuussa tekemään lopputarkastukseen mennessä ei ilmennyt vielä mainittavia ongelmia. Samassa rysyssä riisuttiin järjestelmästä myös valojen kaukosäätösysteemi täysin tarpeettomana varusteena. Tuulettomien kausien varalta torniin asennettiin kaksi 50 watin aurinkopaneelia, jotka osaltaan varmistaisivat kahden 92 ampeeritunnin hyytelöakun varausta. Tuulen OSAN HUOLTOTOIMISTA voisi hoitaa huoltotasolta käsin, mutta ilman työkaluja tehdyn kiipeilykeikan jälkeen se ei tuntunut ollenkaan hyvälle ajatukselle. 41 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti VUOSIHUOLTOON KUULUU pääja sivuakselin kuulalaakereiden, sekä pystyakselin ja pyrstön nivelkohdan painelaakereiden rasvaus, nippoja on yhteensä 7. Toisen hämäräkytkimen poistamisella virtaa säästyi valoille vajaan 4 tunnin verran, eli saman verran kuin ne oli ajastettu vuorokaudessa palamaan. Torni saatiin pystyyn juhannukseen mennessä ja kuukautta myöhemmin päästiin viettämään juhlallisia vihkiäisiä, jolloin laite sai nimekseen Kauristien Tähti. Kun kaikki valot kytkettiin samaan hämäräkytkimeen, alkoi virta taas riittää. Kesän ja syksyn kaikki vähänkään joutilaammat hetket kuluivat rungon ja siivikon kunnostuksessa. Valot syttyivät ensimmäisen kerran elokuun lopulla. Ensimmäisellä kerralla kumpaakin hihnaa piti kiriä ja niin olisi pitänyt tehdä toisellakin keikalla, vaikka ne tuntuivat sopivan kireille. Luistava hihna ilmaisee itsensä hitailla kierroksilla kuuluvalla jurinalla. Aluksi se ilmeni tornivalon välkkymisenä, jonka jälkeen se sammui kokonaan ja välkytysvuoroon tulivat katuvalot, jotka nekin lopulta himmenivät. Nostinta pystyy hallitsemaan ylhäältäkin, mutta alhaalla oleva koneenkäyttäjä tuo turvallisuuden tuntua. Ainoa "sähkökeskuksen" varsinainen huoltotoimi on ollut pienemmän akun +-navan puhdistus, joka kuvassa on vielä hapettuneessa tilassaan. Kovasta tuulestakin saatiin kokemuksia sen verran, että turvajärjestelmä voitiin todeta toimivaksi. K oneviestissä hyvinkin yksityiskohtaisesti raportoitu projekti alkoi kesäkuun alussa 2017, jolloin noin 100-vuotias Tähti-tuulimoottori siirrettiin vajaan 40 kilometrin päästä nykyiseen sijoituspaikkaansa. Käytännössä aika on paljon lyhempi, sillä valojen syttymisestä tulee oma kulutuspiikkinsä
Mitään rakenteellisia huolestumisen aiheita ei ylhäällä näkynyt, eikä tuntunut, mutta hihnat olivat löystyneet lähes pitämättömiksi, vaikka ne oli puoli vuotta aiemmin vedetty niin tiukkaan, että niillä olisi voinut soittaa bassokuvioita ja pitoa oli vielä varmistettu kitkasprayllä. 42 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti KAURISTIEN TÄHTI PYSTYTETTIIN pihakoristeeksi, jonka toivottiin tuottavan sähköä kolmelle katuvalolle. Silloin ei paista, eikä oikein tuulekaan. Nyt kaikki valot ovat saman kytkimen takana. Ehkä se toimii muiden avujensa ohella myös ukkosenkarkottimena... Paneelien säätimeen alkaa tulla eloa jo vähäiselläkin valolla, mutta yläkerran laturi tarvitsee vähintään 4 m/s tuulen akkujen täyttämiseen. Vinssillä voidaan veivata pyrstö turva-asentoon myrskytuulien ajaksi.. Missään ei tuntunut välyksiä ja hihnatkin olivat tekeytyneet sikäli, että nekään eivät kaivanneet kiristämistä. Kesällä torniin nousemisen estivät ampiaiset, jotka olivat rakentaneet pesänsä suojakopan alaosaan. Myrskysäässä yläosa vaihtaa suuntaa holtittoman näköisesti, mutta ainakin toistaiseksi paikat ovat kestäneet riepotusta. Työläin toimi oli uusien tarrakirjaimien liimaaminen pyrstöön. Ratkaiseva rooli tuulellakin on. Kirimisen jälkeen hitailla kierroksilla ei kuulunut enää jurinaa, joka aiheutui ykkösvälityksen pienemmän hihnapyörän luistamisesta. Korkeatasoista huoltoa Ensimmäinen tarkastusja huoltokeikka tehtiin joulukuun puolivälissä. Siivikkoakselin nipat ja pystyakselin painelaakerin ylettäisi tasolta rasvaamaan, mutta ilman välineitä tehty koekiipeäminenkin oli näillä kymmenillä riittävän kamala kokemus. Viiteentoista metriin noustavan henkilönostimen korissa olo tuntui paljon turvallisemmalle ja sieltä yletti kaikkiin tärkeisiin paikkoihin. Oikeanpuoleinen liitin on tarkoitettu verkkovirtalaturille, jota tarvitaan pimeinä ja tuulettomina aikoina etenkin joulu–tammikuussa. Vanhat hyytelöakut lakkasivat talvella ottamasta virtaa ja niiden tilalle vaihdettiin tavalliset ajoneuvoakut. Tornissa on kyllä vankka huoltotaso, jolta on aikanaan ylettänyt tekemään vesipumpun käyttökoneiston kuukausiöljyämiset, mutta nykyinen koneikko on sen verran ylempänä, että tasolta ei ylety ylimmälle akselille edes pitkälle jalostettu koripalloilija. Jotkut ovat arvelleet aukealla seisovan metallirakennelman olevan alttiina salamaniskuille, mutta mistä sitten johtuukin, niin koko sen 2,5-vuotisen historian aikana ei ole ollut ainuttakaan ukonilmaa. Huolto myöhästyi kokonaisella vuodella, mutta siitä ei tuntunut olleen suurta haittaa. Uusi huoltosessio suunniteltiin pidettäväksi seuraavana keväänä, mutta kaikkinaisten kiireiden ja sopimattomien säiden takia se siirtyi myöhemmäksi. Jarrun saa päälle alhaaltakin, mutta sitä ei ole koskaan vedetty tappiinsa kovallakaan tuulella, koska oletettavasti siivikko on paremmassa turvassa, jos sitä ei ole lukittu täysin liikkumattomaksi. Kuluneen joulu–tammikuun aikana lisävirran tarve tuplaantui ja syyksi paljastui liiaksi löystynyt siivikkoakselin hihna, joka ei saanut yläakselille enää minkäänlaista liikettä, joten kevääseen asti mennään aurinkoenergialla, propelli saa pyöriä pelkästä pyörimisen ilosta. Rakenteet ovat osoittautuneet lujiksi ja tekniikka toimivaksi, eivätkä huoltotoimetkaan ole ylivoimaisia niin kauan kun henkilönostimia saa vuokrata sopuhintaan. Virran vähenemisen huomaa ensimmäiseksi vilkkuvista valoista, seuraavaksi himmenee tornin valo, viimeisenä kauimmainen katuvalo. Vappuviikolla noustiin taas korkeuksiin aiemmalla miehityksellä ja yläkerrassa oli kaikki hyvin. Ensin mainitusta tehtävästään se on suoriutunut loistavin arvosanoin, sähköntuotantokin hoituu suotuisissa keliolosuhteissa. Syksylläkin keikka jäi tekemättä, eikä siihen tuntunut olevan aihettakaan, sillä ylhäältä ei kuulunut minkäänlaisia ylimääräisiä ääniä. voimakkuuden noustessa 10 metriin sekunnissa tuntumaan, pyrstö alkaa kääntyä siivikon suuntaiseksi, jolloin koko yläosa siivikoineen kääntyy tuuleen nähden poikittain ja pyöriminen hidastuu loppuen ääriasennossa kokonaan, kun jarrulaite alkaa toimia. Tornin siirtoon ja pystytykseen aiemmin ratkaisevalla panoksella osallistunut Mäkelän Pasi toimi koneenkäyttäjänä, joten minä saatoin keskittyä kaikella tarmollani huoltotoimiin ja pelkäämiseen. ALKUPERÄISESSÄ VERSIOSSA oli spottivalolle ja katuvaloille omat hämäräkytkimensä (musta laatikko alaosassa), mutta virran säästämiseksi toinen poistettiin järjestelmästä. Ainoa korjausta vaatinut kohde oli pyrstö, johon maalattu teksti "P.SIDOROW" oli karissut helteellä molemmilta puolilta. Kakkosvälitys pyörii sikäli nopeasti, että siellä ei lipsu löysempikään hihna. Tuulen ja auringon yhteistyötä Aurinkopaneelit ja tuulimoottori lataavat akkuja riittävästi syksyja kevättalvella, mutta jouluja tammikuussa tarvitaan lisävirtaa vähintään pari kertaa kuussa. Kauristien Tähti on täyttänyt tehtävänsä hyvin. Se on näyttävä maamerkki ja hoitaa kohtuullisesti roolinsa myös sähköntuottajana
Paalain C. Lankisen Konepaja Oy B. A. Mistä maassa ne tehtiin. A. Karhu-Sisu C. Tilaukset ulkomaille: ota yhteyttä asiakaspalveluun, puh. Kun Sisu-kuorma-auton mallinumero on K-138, mitä silloin lukee konekopan kyljessä. A. Minä vuonna traktorivalmistajat Case ja International Harvester yhdistyivät Case-Internationaliksi. Poclain-kaivinkoneiden nimi vaihtui yrityskaupan seurauksena 1980-luvun lopussa. Mitä tarkoitusta varten se alun perin keksittiin. A. 1981 B. A. Sähköposti: asiakaspalvelu@viestimedia.fi Osoite: PL 440, 00101 Helsinki www.koneviesti.fi Puhelun hinta soitettaessa 0204-alkuiseen numeroon kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Uusi kestotilaus laskutetaan laskutusjakson alussa.Tilaaja voi irtisanoa kestotilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Auran Rautateollisuus Oy 2. Kurpan Konepaja Oy C. A. Minkä traktorin tekniikkaa niissä hyödynnettiin ensimmäisten vuosien aikana. Malli oli valmistajansa ensimmäinen kippiohjaamomalli 10. A. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). Tsekkoslovakiassa C. A. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta: www.viestimedia.fi ASIAKASPALVELU Puh. A. Siinä oli kaksi vaihdekeppiä B. Kärppä-Sisu 4. Mikä seuraavista väittämistä ei sovi tähän malliin. noin 11 000 kappaletta C. 1985 C. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Pitämään vaihdelaatikon hammaspyöriä paikoillaan C. Leikkuupuimuri B. Pitämään vetoakselin laakeri paikoillaan 9. Paljonko Valmet 316D -mallisia traktoreita on valmistettu. Volvo BM T 650 C. Mikä kone on Massey-Ferguson 356. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). Mikä yritys teki Mara-salaojakoneita. Dutra on Itä-Eurooppalainen traktorimerkki. Kontio-Sisu B. Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti: Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Scania-Vabis LB 76 oli valmistajansa nokaton vaihtoehto 1960-luvun puolivälissä. Bulgariassa 8. noin 7 000 kappaletta B. Pyöräkuormaaja 3. Unkarissa B. Mikä nimi niihin tuli. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Richier B. Rottne Blondin -ajokone esiteltiin Elmia-messuilla Ruotsissa vuonna 1968. Case C. 1989 V I S A T J A T E H T Ä V Ä T Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 6.. Jousiteräksinen seeger-lukkorengas keksittiin Saksassa 1927. Käytä oheista Palvelukorttia, kun haluat: tilata lehden itsellesi tai lahjaksi irtisanoa tilauksesi ilmoittaa osoitteenmuutoksesta Tilaan Koneviestin kestotilauksena 18 nroa 198 euroa Tilaan Koneviestin digitilauksen kestona 12 kk 142,80 euroa itselleni lahjaksi (tilaustunnus KAV0022) alkaen seuraavasta numerosta alkaen ____/____/_____ Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Ilmoitan osoitteenmuutoksen: alkaen____/____/_____ ajaksi ____/____/_____ – ____/____/_____ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni A siakasnumero: __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero ____________ Postitoimipaikka ________________________ Puhelinnumero _________________ – ___________________________ Sähköposti __________________________________________________ Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero____________ Postitoimipaikka _________________________ Puhelinnumero _________________ – ___________________________ Sähköposti ______________________________________ (11 merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta) (pakollinen tieto digitilausta tehdessä) VIESTIMEDIA OY Asiakaspalvelu Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa postimaksun 4 4 4 PALVELUKORTTI Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä palvelukortti_vaaka1.indd 1 17.12.2020 16:44:56 10 kysymystä 1. Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 43 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti TILAUSHINNAT 2021 Vaivaton ja edullinen kestotilaus (lehti + digi) 18 nroa/12 kk vain 198 euroa. Hyttiin noustiin etupyörän takapuolelta C. noin 15 000 kappaletta 5. Fiat 7. A. Pitämään männäntappia paikoillaan B. Nuffield 10/60 B. Ford 5000 6
Ins. Jaakko Hemmi KONEVIESTI 2/1959. Dipl. 44 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti H U O L T O O H J E Moottorin sivuäänet erilaisten vikojen ilmaisijoina Jokainen huolellinen traktorintai autonkuljettaja tarkkailee moottorista kuuluvia ääniä, sillä siten hän voi saada monta vikaa selville niiden ollessa vielä pieniä ja helposti korjattavia
6. Murtuneet männänrenkaat. 2. 9. Generaattorin hihnapyörän mutteri löysä. Nostajat tai nostajan tangot eivät pyöri, minkä johdosta nokkapinnat kuluvat epänormaalisesti. 2. Kiertokangen alapää hankaa kampiakseliin. Liian suuri venttiilien ”pelivara”. Voimakasta noenmuodostusta sylintereissä. Männänrengas murtunut pieniin palasiin. Männänrenkaat kuluneet, murtuneet tai väljät. 2. 9. Väljät tai kuluneet runkolaakerit. Iskuja moottorissa tyhjäkäynnillä: 1. Virranjakajan keskipakoispainot löysät. Epänormaalisesti kuluneet vipuvarret. Murtunut männäntappi. Löysät venttiilinnostajan sillat. 6. Liian aikainen sytytys. Vieraita aineksia jakopään rattaiden hampaiden välissä. 2. 5. 8. Kampiakselissa suuri pituusväljyys. 4. 8. Sivuääniä nostajissa tai nostajan tangoissa: 1. 3. Kuluneet venttiilinohjaajat. Nostajien tai nostajien tankojen liukupinnat kuluneet tai naarmuuntuneet. Rattaat ”heittävät”, akseleissa liian suuri pituusväljyys.. Murtuneet männänrenkaat. Löystyneet moottorin kiinnikkeet. Voimakasta metallista kalketta: 1. Vahingoittunut tuulettimen laakeri. Venttiilin nostajan tankojen ”pelivara” liian suuri. Venttiilit tiukat ohjaajissaan. 2. tutkimalla yksi vikamahdollisuus kerrallaan, jolloin lopulta sitten päädytään oikeaan ”syntipukkiin”, kun muut epäilykset on todettu aiheettomiksi. Liian heikot venttiilinjouset. Taipuneet venttiilin nostajan tangot. Nokka-akselin nokat kuluneet tai naarmuuntuneet. Kampiakselin värinänvaimentaja löystynyt. Venttiilinjouset käännetyt. 7. Väljät männäntapit. 10. Vauhtipyörä löystynyt. 5. Vääntynyt kiertokanki. Vauhtipyörä löystynyt kampiakselista. 3. Väljät tai kuluneet kiertokangen laakerit. Venttiilinpäät kuluneet. 5. Liian löysä tuulettimen hihna. Selvästi esiintyvää nakutusta moottorin ollessa kuormituksen alaisena: 1. 3. Jousen kierrokset tarttuvat toisiinsa venttiilin avautuessa. Muita venttiiliääniä: 1. 6. Iskuja moottorissa suurilla nopeuksilla: 1. Venttiilin vipuvarret puutteellisesti voidellut. Kumeaa nakutusta tyhjäkäynnillä: 1. 2. 2. 5. Väljät männät. Virranjakajan säätölevy jää liian aikaiselle sytytykselle. 4. Löystynyt tuulettimen kiinnike. 4. 11. Vieraita aineksia palamiskammiossa. Ratas tai ketju kulunut. 10. 3. 3. 3. Katkenneet venttiilijouset. 6. Liian ”laiha” polttoaineseos. Sytytysnakutusta täysillä kierroksilla: 1. Särkynyt mäntä. 2. Nostajien, vipuvarsien tai nostajan tankojen puutteellinen voitelu. 7. 4. Jatkuvaa nakutusta nopeuden ollessa 45–60 km/h: 1. 8. Kumeaa nakutusta: 1. 7. 45 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti K oska sivuäänien aiheuttajia on aina niin monenlaisia, on välttämätöntä, että vian hakeminen tapahtuu järjestelmällisesti, so. Liian korkea öljynpaine. Kuluneet venttiilinnostajan ohjaajat. 5. 7. Venttiilinjouset vinoon asennetut. Väljä männäntappi. Väljät männäntapit. 11. Voimakasta noemuodostusta palamiskammiossa. Rattaat löysästi kiinni akseleissaan. 6. Kilisevää ääntä moottorissa: 1. 5. 4. 12. Säätöruuvit kuluneet, minkä johdosta venttiilien ”pelivarat” vaihtelevat. Tuuletin ”käy kiinni”, joko hihnaan tai jäähdyttimeen. Liian suuri pituusväljyys kampiakselissa. Löystynyt männäntapin kiristysruuvi. 3. Ääntä jakopäänrattaissa ja tuulettimessa: 1. (Kiihtyminen ja hidastuminen aiheuttavat nakutuksen esiintymisen). 6. Nokka-akselin nokat naarmuuntuneet tai kuluneet. Venttiilin vipuvarren ”pelivara” liian pieni. Sylinteriseinämät tai männät naarmuuntuneet, minkä johdosta puristusvuotoja muodostuu (paremmin havaittavissa moottorin ollessa kylmä). 9. 4
Asiaan on helpoin päästä sisälle, kun ensimmäisesi miettii, miten virta oikeasti kulkee sähköjärjestelmässä. 46 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Virran kulku Vastoin yleistä ennakkoluuloa sähköjärjestelmän ymmärtäminen ei ole vaikeaa. TEKSTI JA KUVAT JUSSI LAUKKANEN Koneen sähköjärjestelmä, osa 1 T E K N I I K K A
Koneissa ja autoissa lähes kaikkien sähkölaitteiden miinus-johdot liitetään runkoon. Tällöin runko toimii johtimena, joka tuo akun miinus-navan kaikkien sähkölaitteiden läheisyyteen. Virtapiiri muodostuu, kun sähköä käyttävä laite – tässä tapauksessa lamppu – kytketään johdoilla akkuun. Tilanne on aivan sama, vaikka asiaa lähestyisi sähkökaaviota tutkailemalla – sen viivaja komponenttiviidakko ei näytä ensisilmäyksellä yhtään selvemmältä. Se kulkee johdinta pitkin lampun toiselle navalle, kulkee hehkulangan läpi ja tulee ulos lampun toisesta navasta. Virtapiirin keskellä on se laite, joka toimii, kun virta kulkee. Virran kulku katkeaa kun johdin irrotetaan, se katkaistaan tai johtoon liitetty katkaisija käännetään auki-asentoon. Tämä on tavallaan sama asia kuin katsoisimme vieraan kaupungin koko katuverkkoa. Käytännössä virtapiiriin lisätään aina katkaisija. Sähkö ei lähde akusta eteenpäin, ellei sille ole paluujohdinta takaisin. Se on kuin laaja kartta koko systeemistä, mutta kerrallaan siitä ei tarvitse tulkita kuin pientä osaa. Elektronit kulkevat todellisuudessa miinus-navalta plus-navalle, vaikka perinteisesti plus-napa ajatellaan voiman lähteeksi. Tuskin osaisimme siellä suunnistaa, vaikka tuijottaisimme karttaa puoli tuntia. Jos töötti ei toimi, riittää, että selvittää siihen virtaa tuovan johtimen. Silloin virtapiiri samalla lakkaa. Se on kehä, jossa sähkö lähtee akulta ja palaa kehän kierrettyään takaisin akulle. Virtapiiri on silloin rengas, joka vie elektronit akun toiselta navalta sen toiselle navalle. Näin asia periaatteessa on, vaikka sähköön enemmän perehtyneet voivatkin sanoa, että elektronit lähtevät miinusnavalta ja palaavat akun plusnavalle. Lamppu syttyy, kun mainitut kaksi johtoa tyrkätään kiinni akun napoihin. Kojelaudan alla järjestelmä näyttäytyy tavallisesti runsaana johtosekamelskana. 47 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti K oneen sähköjärjestelmä saattaa äkkiseltään vaikuttaa monimutkaiselta ja vianhaku toivottomalta. Siitä meidän ei tarvitse välittää ymmärtääksemme työkoneen sähköjä. Otetaan esimerkiksi lamppu. Siitä virta kulkee paluujohdinta takaisin akkuun miinusnavalle. Silloin syntyy virtapiiri. Sama koskee sähköjärjestelmää. Se katkaisee tai yhdistää sähköpiirin. Virtapiiri kannattaa aina ajatella kehänä. On aivan sama, onko katkaisija ennen vai jälkeen lampun. Mutta silti parin korttelin päässä olevalle hotellille löytääkseen ei tarvitse painaa mieleen kuin muutama asia. Sen tarvitsema sähkö lähtee akun plusnavalta. Sähkön toiminta on simppeliä Sähkön toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen. Muista ei sillä erää ole väliä. Runko toimii kaikkien erillisten virtapiirien yhteisenä miinus-johtona. Samalla tavoin akun plus-navalta lähtevä paksu johdin toimii kaikkien erillisten virtapiirien yhteisenä johtimena.
Kaikki kytketyt lamput toimivat itsenäisesti toisistaan riippumatta – jokaisen voi sammuttaa erikseen irrottamalla kumman tahansa kyseisen lampun johtimista. Se on koneen runko. Tärkein yksittäinen rationalisointi on käyttää kaikille sähkölaitteille yhteistä miinusjohdinta. Kumpikin lamppu muodostaa oman virtapiirin. Kun yhden valon sytyttää katkaisijasta, lähtee virtapiiri akun plusnavalta ja menee yhteistä johdinta haarotukseen, josta matka jatkuu kyseisen valon katkaisijan kautta lampulle ja siitä lyhyen johdonpätkän kautta koneen runkoon, jota pitkin sähkö pääsee akun miinusnavalle. Kumman vaan lampun saa sammumaan irrottamalla toisen lamppuun tulevista johdoista. Asian voi ajatella niin, että tämä yhteinen miinusjohdin eli runko on tavallaan akun miinusnavan uloke lähemmäs kutakin sähkölaitetta. Virtapiiri paljastaa vian sijainnin Ajatellaan tilannetta, että molemmat lamput ovat ehjät ja ne laitetaan katkaisijasta palamaan. Koneen runko toimii paluujohtona Sellainen sähköjärjestelmä, jossa jokaiselle lampulle ja laitteelle lähtisi akulta oma plusjohto ja oma miinusjohto, olisi hankala ja turhan kallis rakentaa. Sekin muodostaa oman virtapiirin akun plusnavalta lamppuun ja takaisin miinusnavalle. Siinä on nyt vain alussa ja lopussa yhteinen osuus toisen lampun kanssa. Tietysti akusta loppuu jossain vaiheessa puhti, kun siihen lisätään liian monta virtaa kuluttavaa lamppua. Yhteisistä osuuksista huolimatta kumpikin virtapiiri on itsenäinen. Erillisiä sähköllä toimivia laitteita, kuten lamput tai käynnistin, oli yhteensä osapuilleen 6–10 kappaletta. Asia ei sinällään vaikuta näiden lamppujen palamiseen, kunhan akussa riittää virtaa. Vikaa on etsittävä pimeän lampun virtapiirin siitä osasta, jota vain tämä Tärkein yksittäinen rationalisointi on käyttää kaikille sähkölaitteille yhteistä miinusjohdinta. Se on koneen runko. Tämä tarkoittaa, että myös yhtä sähköllä toimivaa laitetta kohti virtapiirejä oli suunnilleen sama määrä. Kummankin lampun virtapiiri on edelleen kehä. Niillä tosin osan matkaa yhteistä kulkutietä: runkopalkki ja akun toiselta navalta lähtevä johdin haarotukseen saakka. Yhteinen miinusjohdin ei haittaa millään tavalla laitteiden itsenäistä toimintaa. Virta ei kulje, jos piiri on jostain kohtaa avoin eli poikki. Jos yhteisen osuuden katkaisee esimerkiksi irrottamalla akusta runkoon menevän johdon, molemmat lamput sammuvat. Myös kolmannen kytkeminen onnistuu, ja niin edelleen. Katkaisijoiden jälkeen kullekin valolle pitää mennä erillinen johto, mutta akun ja katkaisijoiden välillä riittää yksi yhteinen. Seuraavaksi tullaankin tärkeään käytännön asiaan: miten sähköjärjestelmä saadaan rakennettua mahdollisimman vähillä johdoilla ja osilla.. Traktoreiden sähkölaitteet olivat 1950-luvulla vielä hyvin vähäiset. Jos toinen ehjäksi tiedetty lamppu ei syty ja toinen palaa, voidaan siitä päätellä, että vika ei voi olla plusjohdon yhteisessä osuudessa eikä miinuspuolen yhteisessä osuudessa eli koneen rungossa tai yleensä rungon ja akun miinusnavan yhdistävässä johdossa. Yksi akku voi hoitaa useita virtapiirejä Yhdelle lampulle voi luoda virtapiirin yhdistämällä sen johdoilla akun napoihin. Samaan aikaan voi sytyttää toisenkin lampun, jonka katkaisija saa sähkön samasta plusnavalta tulevan johtimen haaroituksesta. Samalla tapaa useampi laite voi käyttää yhteistä plusjohtoa esimerkiksi niin, että yhteinen plusjohdin tuo sähkön kojelaudan alle, josta se haarautuu etuja takatyövalojen katkaisijoihin. 48 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Tässä tapauksessa yhteen akkuun on liitetty kaksi lamppua. Mikään ei estä liittämästä toista lamppua omilla johdoillaan samaan aikaan samaan akkuun
Voi myös olla niin, että miinuspuolella vaikkapa akun miinusnavan ja rungon välisen johtimen liitos on löystynyt tai hapettunut. Kaaviosta on punaisella värillä otettu näkyviin virtapiiri, joka syntyy merkinantotorven nappia painettaessa. Siinä Virtapiiri on kehä, jossa sähkö lähtee akulta ja palaa kehän kierrettyään takaisin akulle. Silti erillisiä virtapiirejä ei helpolla hahmota pelkällä pikaisella silmäyksellä. Haasteena on vain löytää katkoskohta. Nuffield Universal 3 -traktorin sähkökaavio on mahdollisimman yksinkertainen. tapauksessa ei mikään muukaan sähkölaite toimi. Yhteenvetona voi sanoa, että sähkövian syy on yleensä virtapiirin katkeaminen jostakin kohtaa. Tavallisesti vika on joko katkaisijassa – virtapiiri ei yhdisty sen sisällä – tai lampun kannassa, joka on hapettunut ja estää virran kulkemisen. 49 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti lamppu käyttää. Voi myös käydä niin, että kumpikaan lamppu ei syty. Mahdollista vikapaikkaa kytkentäkaavion avulla määritettäessä on aina seurattava sähkön kulkemaa reittiä toimimattomalle laitteelle ja katsottava mitä liitoksia, katkaisijoita tai muita mahdollisia vikapaikkoja kulkureittiin osuu. Huomaa, että Nuffieldissa akun plus-napa on liitetty koneen runkoon. Se osuus on plusjohdon haaroituksesta katkaisijalle, katkaisijan läpi ja siitä edelleen lampun kantaan ja lampun toisella puolella koneen runkoon vievä miinusjohto. Silloin vikaa on lähdettävä etsimään ensin akun plusnavalta tulevasta yhteisestä johdosta. Seuraavassa osassa: Yksinkertainen sähköjärjestelmä
Voimakkaille työkoneille tulee joskus yllättäviäkin töitä tehtäväksi. Kuten vaikkapa puskukoneelle veturin nosto. TEKSTI HEIKKI HAAPAKOSKI KUVAT RAIMO JAARA M U I S T E L U. 50 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti CATERPILLARI KISKOI VETURIN PYSTYYN Caterpillar D8 vinssasi ratapenkan vastapuolelta käyttäen tukenaan penkkaa
Veturin sisälle tuli tuossa rytäkässä iso kivenlohkare. Veturi oli kaatunut täysin kyljelleen radan ulkopuolelle. Hieman ennen Raasakan voimalaitosta Akolan metsäautotien risteyksessä juna törmäsi ylikäytävälle tulleeseen pakettiautoon. Vinssi koetuksella Juhani ajoi puskukoneen ratapenkan toiselle puolelle, jotta puskukone pysyisi paikallaan vedon aikana. Juna kulki sillä hetkellä 120 km/h. Hinausnopeus oli rajoitettu 15 km/h. Ne tukivat veturia vedon aikana, että se ei pääsisi rysähtämään maahan pystyyn noustessaan. Juhani itse oli aikoinaan asentanut kyseisen vinssin juuri tähän koneeseen. NOSTO ONNISTUI hyvin, mutta veturi oli saanut niin paljon vaurioita suistumisessa, että se päätettiin myöhemmin hylätä.. Veturi osui lava-autoon ja suistui kiskoilta. Ajatus omasta vinssikoneesta oli tullut yrityksessä joitain vuosia aikaisemmin, kun sellaista olisi tarvinnut kipeästi yrityksen omien koneiden vetohommissa. Puskukoneen telat asetettiin ratapenkkaa vasten. Vinssi oli haettu legendaarisen Lemolan Niken laanilta Limingasta, jossa se oli ollut kiinni jossain hänen monista D8-pillareistaan. Nostoa valmistellaan Onnettomuuden raivauksessa suurin ongelma oli, kuinka Dr16-veturi saataisiin takaisin kiskoille. Tutkimusten jälkeen selvisi, että veturi oli vaurioitunut niin pahoin, että sitä ei kannattanut enää korjata. Kaatunut veturi vedettiin toisella veturilla Ouluun. 51 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti NOSTUREILLA TUETAAN veturia, jotta se ei pääse rysähtämään alas omalla painollaan kääntyessään pystyyn. Puskukoneen tehokkaalle Hyster-vinssille 82 tonnia painanut veturi ei tuottanut mitään tuskaa – se jaksoi hyvin vetää veturin pystyyn. Siitä huolimatta juuri hänelle tulivat kaikkein vakavimmat vammat," VR:llä raivaustöitä järjestämässä ollut Heikki Viinamäki kertoo. Vaikeissa töissä koneet jäivät joskus kiinni hankaliin paikkoihin, ja silloin paras ratkaisu usein on saada paikalle riittävän voimakas vinssi, joka on kiinni tarpeeksi painavassa koneessa. "Aluksi oli suunnitelma nostaa veturi pystyyn hirttämällä vaijerit veturin ympäri ja nostaa se ajoneuvonostureilla pystyyn, mutta veturi olisi kärsinyt siinä lisää vaurioita, niin sitten päädyttiin vetämään se pystyyn”, kertoo Heikki. VR:n miehet kiittelivät hyvin onnistunutta vetoa, Juhani muistelee. Hän päätyi lopulta soittamaan Maanrakennus Jaaralle Ouluun Juhani Miettuselle, josko heillä olisi tilanteeseen sopivaa vinssikonetta. Juhani kertoi asian luonnollisesti yrityksen johtaja Raimo Jaaralle, jolle tuli heti kiirelähtö onnettomuuspaikalle. Nostovaurioiden estämiseksi se haluttiin kääntää pystyyn ennen nostoa. Samalla myös kaikki neljä vaunua suistuivat. Paikalle oli tuotu myös kaksi ajoneuvonosturia. Kun veturi oli saatu pystyyn, se nostettiin kiskoille ajoneuvonostureilla. Metsäkoneurakoitsijan avolavainen pakettiauto Mercedes Benz 307D ajoi tasoristeyksessä suoraan veturin eteen. Juhani itse meni paikalle avustamaan Caterpillar D8H -puskukoneella, jonka perässä oli tunnetusti voimakas Hyster-vinssi. ”Veturinkuljettaja yritti pitää tiukasti kiinni, että ei pahemmin loukkaisi itseään rytinässä. P ikajuna P 974 oli matkalla Rovaniemeltä Oulun kautta Kajaaniin 9.2.2000. Linkki Wikipedia-aineistoon onnettomuudesta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Iin_junaturma VETURI OLI KAATUNUT ratapenkan sivuun täysin kyljelleen
LOISTAVA VUOSIKYMMEN ENNEN ROMAHDUSTA Dana ja Emil Zatopek vauhdittivat osaltaan traktorikauppaa Suomessa kesällä 1981. Suosio ja yleisömäärät olivat valtavat. Hintavalvonta loppui tehden hintakilpailun ja hintojen nopeat muutokset mahdollisiksi. TEKSTI ANTTI J. Kysyntä pysyi suurena, hintataso vakaana poikkeuksellisen vakaan markan arvon vuoksi. Traktorikauppiaan neljä vuosikymmentä, osa 5 1980-luku oli traktorikaupan viimeinen loistokausi Suomessa. JUSSILA KUVAT KV ARKISTO 52 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti A R K I S T O S T A KONEVIESTI 22/1992
Asia on kuitenkin niin suuri ja vakava, että siitä on keskusteltava riittävän korkealla tasolla. Traktorin tarjoajia kyllä riitti. Hämmästyttävimmäksi tulokseksi jäi ”Massikan” ja Hankkijan välisen liiton lujuus, joka kesti paineet, kun maahantuojaksi jouduttiin luomaan erillisorganisaatio Konekauppa Pellervo Oy. Silti tapa, jolla varmistusta haettiin yllätti Suomen traktorimiehet laidasta laitaan. KONEVIESTI 22/1992 L evottomuus kyti silti agribisneksen harjoittajien mielessä. Tulevaisuuden ydinkysymyksiä oli kaksi. Keskon koneosastolla aloimme selviytymisstrategian suunnittelun talvella 1975 Hyvinkään Rantasipissä pidetyllä kaksipäiväisellä palaverilla, jossa neljän miehen voimalla kartoitimme asemaamme ja tavoitteitamme traktorikaupassa. ”Kosiomenot” käynnistyvät Tehtyjen päätösten pohjalta alkoi ankara työ 1970-luvun loppupuolella oikeiden ratkaisujen löytämiseksi. Peruslähtökohta oli luonnollisesti se, että valmistajien lukumäärä ei markkinoiden laskiessa voinut säilyä entisellään, vaan tuleva karsiutuminen oli otettava realistisesti huomioon. Valitettavasti eivät kilpailijatkaan pystyneet hyödyntämään tilannetta, sillä markkinat menivät ”kuralle” epäterveen kilpailutilanteen takia. Jatkoajatus jäi kuitenkin leijumaan ilmaan. Tutustumiset eri tehtaisiin antoivat mielenkiintoisia perspektiivejä ja avarsivat kyllä ratkaisevasti näkymiä traktorinvalmistuksen tilanteesta Euroopassa. päivänä 1979 soi kuitenkin puhelin, ja langan päässä oli ystäväni Jaakko Filppu, Oy Motozetorin varatoimitusjohtaja, joka kategorisesti kysyi: ”Olisiko sinun mielestäsi jotain ajatusta siinä, että Kesko ja K-kauppiaat alkaisivat myydä Zetoria?” Suoraan kysymykseen oli tietysti helppo vastata, että tämä tuli niin äkkiä. Valitettavasti vain suuri osa valmistajista ei täyttänyt niitä kriteerejä, jotka olimme asettaneet. Tammikuun 13. Toisena strategiavalinnan lähtökohtana oli arvioida, millä edellytyksillä kilpailukyky Suomessa voidaan parhaiten turvata. Ehkä hämmästyneimpiä olivat kummankin osapuolen omat traktorimiehet, jotka Hankkijan ja Valmetin 30.1.1981 tekemään markkinointisopimukseen saakka olivat olleet verisimmät kilpailijat. Huoli tulevaisuudesta oli Hankkijassa varmasti hyvin samankaltainen kuin meilläkin. Ensimmäisen neuvottelun pidimme jo tammikuun lopulla 1979. Muuten ratkaisua, jolle sen julkistamispäivänä itse ennustin n. Näennäisen hyödyn saivat vain vaihtokoneilla taitavasti pelanneet. Tulevaisuuden kuvioksi hahmottuikin tulevaisuuden suunnitelma, jossa Leylandin rinnalle oli saatava toinen merkki, joka poistaisi riippuvuuden yhdestä epävarmasta valmistajasta ja antaisi mahdollisuuden uusien asiakasryhmien saamiseen nykyisten lisäksi. Tiedettiin ettei näin voi taloudellisesti ikuisesti jatkua ja siksi luotiin erilaisia selviytymisstrategioita tulevan laskun varalta. Silti riitti paljon niitäkin valmistajia, joiden kanssa ainakin alustavat neuvottelut ja mahdollisuuksien kartoittaminen katsottiin tarpeelliseksi. Valitettavasti vain suuri osa valmistajista ei täyttänyt niitä kriteerejä, jotka olimme asettaneet, vaan useat kontaktit jäivät tietojenja kohteliaan kirjeenvaihdon asteelle. Eikä meidän muiden kilpailijoiden silmin jatkoa seuratessa tilanteeseen näyttänyt suurta muutosta tulleen. 5 000 Zetorin kauppa Vaikka Zetor-traktoreiden kanta Suomessa olikin vain 7 000, sillä oli silti oma vahva ja uskollinen käyttäjäkunta. 53 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti. Traktorin tarjoajia kyllä riitti. 4–5 vuoden elinaikaa, on vaikea ymmärtää. Työtä vaikeutti, että sitä luonnollisesti oli tehtävä julkisuuden ulkopuolella. On mahdotonta uskoa sellaisen sopimuksen toimivuuteen, johon sekä valmistaja että jälleenmyyjä, asiakkaista puhumattakaan ovat kaikki tyytymättömiä. On aivan luonnollista, että tässä vaiheessa tavoitteet ja rajaukset olivat vielä hyvin kaukana toisistaan, mutta kumpikin osapuoli vakuutti lopullisena pyrkimyksenään olevan molempia osapuolia tyydyttävän sopimuksen aikaansaamisen. Johto suhtauikin asiaan yllättävän ”kypsästi”, ja saatoin antaa neuvotteluja koskevan myöntävän päätöksen. Tulevaisuus oli turvattava mahdollisten uhkakuvien toteutuessa. Toisaalta sitä helpotti se, että Kesko jo nyt tunnettiin maatalouskoneiden valmistajien keskuudessa Euroopassa toisaalta silloisen kauppakumppanin taloudelliset vaikeudet olivat yleisesti tiedossa, jolloin oli helppo laskea yhteen 2 + 2 ja saada yhteensä 4. Se olikin joutunut sulkemaan useita tuotantolaitoksiaan eri maissa. Olin jo aikaisemmin esittänyt omalle johdollemme mietelauseen: ”Länsi-Euroopassa on valmistajia ja traktoreita vaikka kuinka monta, mutta Itä-Euroopassa vain yksi, Zetor”. Tilanteemme teki hyvin ajankohtaiseksi juuri päättynyt Leylandin yli viisi kuukautta kestänyt lakko, joka romahdutti traktorimyyntimme ja markkinaosuutemme 1974. Yhteistyö kesti lähes kuusi vuotta ehtien aiheuttaa kummallekin osapuolelle lähes korvaamattomia vahinkoja, kunnes sopimus purkautui 31.10.1987. On varsin ilmeistä, että tehtyä päätöstä valmisteltaessa oli yritysten ylimmän johdon lisäksi ollut mukana ulkopuolisia ”puhemiehiä”, koska päätöksen perusteiden on tarvinnut olla traktorikaupan tarpeiden ja vaatimusten ulkopuolelta. Taloudelliset vaikeudet olivat vaivanneet myös Massey-Fergusonia lähes koko 1970-luvun. 70-luvun lopulla myös myynti ja markkinaosuus olivat nousseet, mutta kirjava ja alueellisesti osin heikko myyntiverkosto esti tehokkaan kasvun. Lupasin palata asiaan noin kahden viikon kuluttua
Edeltäjäsi tilattua 60-luvun vaihteessa 2 000 Nuffieldiä lehdet kertoivat, että ostajana oli liikemies Paavo Olkinuora Helsingistä, firmasta ei puhuttu mitään”. Ne herättivät siellä todella huomiota, ja niinpä kutsu läheisempään tutustumiseen tehtaalle tulikin pian perässä. Pitkäaikainen suhde puimureitten kautta Fahriin viittasi rakkausliittoon, mutta ”pakkonaiminen” siitä silti taisi syntyä. Lupauduimme kokeilemaan kahta pienintä DX-mallia teholtaan 85 ja 90 hv, mutta turhan huomion välttämiseksi yksityisellä tilalla. Hyvien suhteiden ylläpitämiseksi valmistajaan, olivathan puimurit meille erittäin tärkeät, ostimme kaksi traktoria August Lipsanen Oy:ltä ja käynnistimme kokeilun koetilallamme. Heikon maahantuojan takia oli niiden ohjaamoja muiden suomalaisvarusteiden kehittely niin jäljessä, että todellisen kuvan saaminen niiden kilpailukyvystä oli lähes mahdotonta ja vertailu siksi epäedullinen. Oli mielenkiintoista havaita, millainen joukko puolestapuhujia alkoi löytyä. Vaikka uutta kertaostoa ei tehtykään, käytännössä määrä kaksinkertaistui, sillä maaliskuussa 1991 luovutettiin jo 10 000:s Keskon ostama Zetor asiakkaalle. Leylandin traktorivalmistusta lähti jatkamaan Marshall Ltd, joka oli tunnettu Track-Marshall-telaketjutraktoreistaan. Rantalan tilan isäntä Esko Piki Mommilasta lupautui käyttämään niitä normaaleissa tilan töissä ja raportoimaan meille kokemuksista. traktoreiden hyvästä markkinointikelpoisuudesta, vaan koetraktorit palautettiin aikanaan tehtaalle, tieto niiden olemassaolosta levisi. Valitettavasti jälleen kerran EKA:n kohdalla oli kysymyksessä ”kuolemansuudelma”, jonka seurauksena, joskaan ei tietysti ainoana, yhtiön maatalouskauppa loppui totaalisesti Tukon ostettua itselleen nämä toiminnot 1988. Lopullinen, molempia osapuolia tyydyttänyt vakuus sopimuksen pitkäjännitteisyydestä löytyi viimein 5 000 traktorin kertakaupasta, joka lisäksi oli mitä mainioin aihe sopimuksen julkistamiselle. Järki-, rakkausvai pakkonainti. Uusi yritys tuli eteen kun Deutz esitteli uudet DX-mallinsa Pariisin näyttelyssä 1978. Jopa erään pitäjän ”isojen isäntie klubi” vaati aloittamaan maahantuonnin, ”koska se on ainoa traktori, joka heille sopii”. Lähes välittömästi kun traktorit oli tilalle viety, soitti ensimmäinen kilpailija ja kysyi, alatteko myydä Deutzia. Deutzin sittemmin ostaessa Fahrin tehtaat, syntyi kytkentä myös meihin ja lievää ihmetystä, ellei suorastaan painostusta esiintyi yhteistyön laajentamiseksi myös traktoreihin. Sadut ja kaupan todellisuus EKA:n traktorikauppa oli nukkunut ”Ruususenunta” jo yli 10 vuotta, kun Italiasta tuli prinssi, joka herätti sen 1981. Vuoden 1984 Smitfield-näyttelyssä esiteltiin uusi malli Marshall 100. Maahantuontisopimus allekirjoitettiin 7.10.1982 Hahkialassa. Kun päätös oli tehty ja julkistamisesta sovittu, totesimme ryhmänjohtajallemme, kauppaneuvos Kauko Kartanolle, joka oli ollut intensiivisesti mukana päätöstä runnaamassa: ”Ajat ovat lisänneet yhtiön tunnettavuutta. Päätöksenhän sinetöi 30 vuotta kestäneen liiton päättyminen Leylandin kanssa, kun se myi traktorituotantonsa Marshallille. Oli asiakasryhmiä, kauppiaita, neuvonnan ja tiedotusvälineiden edustajia, jotka yllyttivät: ruvetkaa myymään. Saksalaiset traktorit olivat kokeneet kovia Suomen markkinoilla, niin myös Deutz. 54 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti KONEVIESTI 22/1992 Näin alkoi prosessi, joka kesti yli 1 ½ vuotta. Vaikka vielä nytkään emme vakuuttuneet k.o. Neuvotteluja käytiin ja yksityiskohtia hiottiin vuoroin Prahassa tai tehtaalla Brossa, Hakkilassa tai Hahkialassa. Nyt voidaan sanoa, että Kesko osti. Ja mitä enemmän yritetään salata, sitä varmemmin asia julkistuu. Teknisesti ja laadullisesti Deutz-traktorit viekoittelivat järkiavioliittoon. Sitä pidetttiin yllättävänä, sillä harva oli odottanut, että tämä Leylandin perillinen olisi kyennyt esittelemään uutta.
Nytkään satu ei päättynyt onnellisesti, vaan Laborin pitkä historia päättyi 1987. Alkuhätkähdyksen jälkeen rauhoituimme huomattavasti, kun huomasimme että valmistaja yrittää ”ratsastaa kahdella hevosella”. Otin vain nöyrästi vastaan lehtien toimittajien moitteet tällaisesta järjestelystä. Hyvä esimerkki on John Deere, joka on vaihtanut ratsua hellittämättä ja karauttanut uudelleen lasivuoren rinnettä. Aika näyttää alkaako traktorikaupan ”lasivuoren” huippu lopultakin häämöttää. Uusi lisäedustus ei olisi tilannetta enää muuttanut, kun monet muut tekijät lopettivat Tukon traktorija maatalouskaupan lopullisesti 1992. Helppoa se ei tule olemaan, sillä talossa on jo paha äitipuoli Massey-Fergusonin hahmossa. Hankkija-Maatalous Oy:n ostettua Tuko Maatalouden toiminnot John Deere palasi kaksinkertaisesti entisille juurilleen, sillä uudeksi maahantuojaksi tuli jälleen Hankkija-Maatalous Oy. Amerikkalaisena traktorina sen edellytykset Suomessa olivat jo alkuaan heikot ja sen kanta 1962 oli vain 129 kappaletta. Toinen satu, jolla traktorikaupan tapahtumia voi sattuvasti kuvata, on tarina lasivuoresta, jolle prinssit ihanan prinsessan eli markkinaosuuden ja -aseman toivossa yrittivät ratsastaa. Traktorikauppaan oli syntynyt kolmas maailmanmahti JD:n ja M-F:n rinnalle. Case Traktori Oy:n maahantuoma Case (David Brown) ja SOK:n maahantuoma International olivat olleet meille jokseenkin rauhallisia kilpakumppaneita, joita vastaan Zetor/ Deutz-Fahr-yhdistelmällä oli pärjätty kohtuullisesti. Tilanne muuttui, kun Case osti itselleen myös Harvesterin ja merkki muuttui Case IH:ksi. Samanaikaisesti Tukkukauppojen OY toi maahan Lanz-traktoreita. Kilpailijoiden ja ehkä omaksikin hämmästykseksemme, sopimuksen syntyminen ja toimintojen siirtäminen Keskolle onnistui oletettua paljon nopeammin. Kiitos erinomaisten satovuosien, kiitos markan arvon kohottamisen ja kiitos ylituotannon sallineen maatalouspolitiikan traktorikaupan 1980-luku päättyi komeasti. Lähes toisinto edelliselle oli uusi satu, jossa saksalainen Fendt yritti herättää Tukon traktorikaupan sen jälkeen kun John Deere siirtyi Laborille 1981 ja traktorikauppa jäi Fiatin piirimyynnin varaan, joka sekin päättyi 1987. Tehdas satuloikin vanhan ratsunsa Laborin uudelleen vuonna 1981. Uusi koti löytyi K-ryhmästä, joka oli jo odottanut tilaisuuttaan kasvattaa osuuttaan markkinoilla, johon Deutz-Fahr ei tarjonnut edellytyksiä, vaikka sen kanta Keskon myynnissä olikin kasvanut noin 1 300:sta yli 3 500:n. Kun tällä jo oli Massey-Ferguson, Case IH:n oli etsittävä uusi koti. Mullistusten vuonna 1992 liukastui tämäkin ratsu. Karussa traktorimaailmassa todellisuus estää satujen toteutumisen. Tulokas osoittautui myös erittäin aggressiiviseksi, ja kilpailijat alkoivat puhua markkinahäiriköstä. Vuoden 1989 kokonaismyynti oli peräti 11 188 traktoria, josta oma osuutemme oli 2 596 eli markkinaosuus nousi 23,2 %:iin. Ratkaisevinta oli silti se, että valmistaja oli oppirahat maksettuaan kypsä luopumaan omasta tytäryhtiöstään Suomessa. Maahantuojana toimi Labor, jolla tällöin oli muitakin kaupallisesti Suomeen paremmin sopivia edustuksia. Lisäksi SOK:n taloudelliset vaikeudet olivat jo aiheuttaneet konekaupan toimintojen alasajon, joka 1988 päättyi Hankkija-Maatalous Oy:n muodostamiseen. Koska asia oli samanaikaisesti esillä Oulussa K-maatalouskauppapäivillä, ei varsinaista tiedotustilaisuutta ollut tarkoitettu Mikkelissä pidettäväksi, vaikka kaikki maatalouskonealan lehdet olivatkin siellä paikalla in corpore. Kun Fendt-myynti lähti Suomessa nollapisteestä, Tukon traktorikauppa jäi edelleenkin vähintäin puoliuneen, koska vahvempia toimia olisi tarvittu. Onko alasajon jälkeen elämää. Kun John Deere osti Mannheimissa sijaitsevat Lanzin tehtaat, niin Tukkukauppojen Oy perusti Tukon Kone Oy:n, josta tuli JD:n maahantuoja. Tuloksen ratkaisivat sekä ensimmäinen koko vuosi Case IH:n myyjänä, että siitä huolimatta Zetorin yltäminen kolmanneksi suurimpaan vuosimyyntiin. heinäkuuta 1988, vedettiin K-lippu Case IH:n osaston salkoon. Suuren yleisön tietoon asia tuli Mikkelin maatalousnäyttelyssä, kun lauantaina 30. 55 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti KONEVIESTI 22/1992 ”Prinssi” oli Same, joka oli havainnut toisen italialaisen eli Fiatin kohtuullisen menestyksen Suomessa. Vastaavaa vuotta Länsi-Euroopassa on valmistajia ja traktoreita vaikka kuinka monta, mutta Itä-Euroopassa vain yksi, Zetor.. Tämähän takasi huomattavasti korkeammat markkinointikustannukset ja huonomman kilpailukyvyn Suomessa. Tämä tilaisuus tarjoutuikin, kun lopetimme Deutz-Fahr-traktoreiden myynnin 1988, mutta ilmeisesti ja onneksi rohkeus petti. Silti todellisen kannan luominen olisi vienyt vuosikymmeniä. Niinpä JD:n asema Suomessa ei lähtenyt kohenemaan. Case Traktori Oy jätettiin maahantuojaksi ja jälleenmyyjäksi tuli SOK:n S-Maatalous. Hetkellisesti edustajan toimi Hankkija. Oli helppo laskea että Case, International ja David-Brown -traktoreiden edustama noin 45 000:n traktorin kanta edusti aivan toisia voimavaroja Suomen markkinoilla. Traktorit eivät ennättäneet Oulunkylään pysähtyäkään, kun uudeksi maahantuojaksi tuli yksityinen Agritek Oy. Se ennätti näyttää ilkeytensä Valmetille jo kymmenen vuotta sitten. Case+IH = häirikkö. Suomessa tilanne muuttui huomattavasti. Asiaan vaikuttivat paitsi uuden maahantuojan valmius jo vuosien aikana hiotun strategian eri vaihtoehtojen puntaroinnin ja valmistajan amerikkalaisen suoraviivaisen ratkaisujen tekotavan ansiosta. Uuden yrittäjän lähtö traktorikauppaan tapahtui täysin väärältä pohjalta: pääpaino pantiin pieniin telatraktoreihin ja kaavinvaunuihin, joilla ei ollut kilpailukykyä Suomessa
Vaikka sen rahallinen tuottokyky heikkenee, se on silti maatilatalouden ainutlaatuinen voimavara. Uhon haihduttua on järjen käyttö sallittua ja jopa pakollista kaikille osapuolille. Aika on karsinut turhan, tunneperäisen suhtautumisen. Kokonaismarkkinat näyttävät niin alhaisilta, että aiheellisesti kysytään, onko vielä toivoa elämässä. Toinen, tulevaisuudessakin tärkeänä säilyvä on metsävaranto. ei traktorikaupassa voida enää kokea. Kunnossa olivat samanaikaisesti kysyntä ja tarjonta, ostovoima ja hintatilanne, edustukset ja tuotelinjat. Poissa on tällä hetkellä Fendt, jolla ei suurta osuutta ole koskaan ollutkaan. Näin päättelevät myös traktoreiden valmistajat. KONEVIESTI 22/1992. Maatalouspolitiikalla keinotekoisesti ylläpidetty ostovoima loppuu ja tullaan takaisin reaalitalouteen. Pois on pyyhitty suuria keskusliikkeitä, kuten Hankkija ja Tuko, suuri maahantuoja Ford. Vaikka sen uusiutumiskierto laskettaisiin kaksinkertaiseksi eli 50 vuodeksi, olisi vuotuinen tarve 6 000 traktoria. Uhkista vaikein luonnollisesti ostokyvyn heikkeneminen. Mutta tulevaisuudessa nekin lähentynevät toisiaan. Paitsi, että markkinat alkoivat sen jälkeen jyrkästi laskea, eivät ”taivaanmerkitkään” enää koskaan voi sattua samalla lailla yhtä aikaa alaa suosiviksi kuin silloin tapahtui. Kun suuria keskittymiä traktorikaupassa on nyt neljä, se merkitsee, että niille tulee jäämään katvealueita, jotka mahdollistavat jonkinasteisen pienyrittäjistä koostuvan alikasvuston. Eikä meidän muiden kilpailijoiden silmin jatkoa seuratessa tilanteeseen näyttänyt suurta muutosta tulleen. Kun nyt rintamavastuusta vapaana tarkastelee kiihkottomasti tilannetta, voi siinä nähdä sekä uhkakuvia että realistisia mahdollisuuksia. Tähän saakka ne olivat olleet verisimmät kilpailijat. Tulokas osoittautui myös erittäin aggressiiviseksi, ja kilpailijat alkoivat puhua markkinahäiriköstä. Erikoisesti poliittisista päättäjistä riippuu, kauanko siirtymäaika kestää. Antti J. Pois on jo pyyhitty suuria keskusliikkeitä, kuten Hankkija ja Tuko, suuri maahantuoja, aikanaan 60 % markkinaosuutta pitänyt Ford ja pienempiä maahantuojia kuten Työväline Oy ja Maanteho. Jussila Hankkija ja Valmet tekivät keskinäisen markkinointisopimuksen 30.1.1981. Jo 1992 näyttää tilanne aivan toiselta kuin vain neljä vuotta aikaisemmin. Mahdollisuuksista tärkein on luonnollisesti tosiasia, että Suomi tarvitsee maataloutta. Sitä toki on, mutta ei koskaan samanlaisesta kuin nyt päättynyt 40-vuotiskausi, joka alkoi lähes maatalouden mekanisoinnin nollapisteestä 1950-luvulla ja saavutti saturaatiopisteen 1990-luvulla. Kolmas tekijä on maamme traktorikanta, yli 300 000 traktoria. Vie kuitenkin vuosia ennen kuin sen vaikutukset näkyvät muiden tuotannontekijöiden, erikoisesti viljelymaan hinnassa ja ennen kuin pääomia on riittävästi ja kohtuullisella korolla tilakoon suurentamista varten. Toinen uhkakuva on traktoreiden tuotekehitys, joka on tapahtunut aivan muunlaisilla kuin tulevan suomalaisen maatilayrityksen tarpeiden ja maksukyvyn perusteella. 56 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Kun Case osti itselleen International Harvesterin ja merkki muuttui Case IH:ksi, oli traktorikauppaan syntynyt kolmas maailmanmahti JD:n ja M-F:n rinnalle. Nopea silmäys merkkikohtaisesti paljastaa, että huolimatta valtavista muutoksista myyntiorganisaatioissa, saatavilla olevat merkit ovat itse asiassa samat kuin ennenkin. Lisäksi niiden käyttö on jatkuvasti lisääntynyt maatalouden ulkopuolella, joten traktorikaupan kehitys ei ole riippuvainen yksiselitteisesti maatalouden kehityksestä. Nyt hyväksytään se, että on ollut ja on edelleenkin kysymys vain normaalista kauppaan kuuluvasta, ostajalle välttämättömästä kilpailusta
Tekstiviestin lähetys normaalin tekstiviestin hinta. www.ohjekirja.org sähköposti: ohjekirjat@gmail.com puh. S U O M E N K O N E U S K O T T A V I N A M M A T T I L E H T I Koneviestin tilausmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia siltä osin kun ne kohdistuvat veronalaisen tulon hankkimiseen. Tarjous on voimassa 30.11.2021 asti ja koskee kotimaan tilauksia. TILAA TEKSTIVIESTILLÄ: Lähetä viesti: TILAUS KAV0030 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 13526. (09) 4257 9321 Fax (09) 4257 9323 www.uudenmaanterasleikkaus.. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. 050 3029418 0400 828460 Tappeja ja holkkeja – kaivinkoneisiin – pyöräkuormaajiin PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ myös kromattuna! arto.lehtiniemi@auraosa.. • 0400 817 024 / 0400 817 855 0400 665 140 / 0505 055 121 2 HUIPPUTEHOKAS 524, LEIKKUULEVEYS 105CM ERITTÄIN EDULLINEN KYSY HINTA MYYJILTÄMME! OHJEKIRJOJA KORJAUSOPPAITA traktorit , puimurit maanrakennuskoneet ym. 21380 AURA VARAOSIA n Koneviestin kestotilaus kotimaassa 18 nroa (12 kk) vain 198 € n Tilaukseen sisältyy rajaton lukuoikeus koneviesti.fi-sisältöihin. 0400 4144700 myynti myös osto tarjoa VARAOSAKIRJOJA suomi, englanti, ruotsi www.tyonantajat.fi SEKALAISIA www.auraosa.fi P. TILAA SOITTAMALLA: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV0030 TILAA NETISTÄ: koneviesti.fi/tilaa HYÖDYNNÄ VEROETU. 57 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti AURAT Päätieaurat, taajama-aurat, U-aurat ja vinoetuaurat Kuorma-autoon, traktoriin ja pyöräkuormaajaan Kaksoisterät ja lumistoppari REUNANTÄYTTÖLAITE Pyöräkuorma ja kuormaautosovite Optiona sirottelija hiekoitukseen/suolanlevitykseen HIEKOITTIMET Vaihtolavaja kiinteäsovitteiset Tilavuus 6-12 m 3 , kuljetinhihna Radio-ohjaus tai auton oma hydrauliikka Valmistus ja myynti: JAST-Works Oy, VAASA, Tapio Majaharju 0400 562 395 Jälleenmyyjä: Uudenmaan Työlaite Oy, Espoo, Asko Sulonen 040 552 7046 Klema Oy, Kiiminki, Marko Sirviö, 050 336 6862, Heikki Klemetti 050 336 6861 www.snow-line.f i www.jast-works.f i TEHTY SUOMESSA • Polttoja plasmaleikkauspalvelu • Teräsmyynti Myös kulutusteräkset ja huulilevyt Työkkyrintie 18, 05400 JOKELA Puh. n Hyödynnä verkon Konevertailu-palvelua ja tutustu sähköisiin näköislehtiin
050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. LAAJA VALIKOIMA KÄYTETTYJÄ JA UUSIA VARAOSIA TRAKTOREIHIN MYÖS VERKKOKAUPASSA www.purkupojat.com Yrittäjäntie 8, Pälkäne SOITA: 045 1331 222 PURKUOSAT MAANRAKENNUSKONEIDEN SUOMEN SUURIMMALTA JA MYÖS UUSIEN MAAHANTUONTI MIKA HAARALA PUH 0500 407 444 DEEREN VARAOSAT: Konehuolto T. www.vanhatvalmetit.fi METSÄTYÖKONEET SIINÄ ON MOOTTORI. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. TI LA A OM A SO IT A 02 41 3 22 77. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Diesel Eclipse 1,0 L riittää 1000 litraan 39 € Resurs Next 75 ml, riittää 4 6 L öljymäärään, 30 € Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään, 70 € Suomen kaasutinexpertti oy.indd 1 1.3.2021 10:53:42 www.usewood.fi puh 040-1830366 Uusi mallisto: ajokone, hakkuukone, kombikone. Katso videot ja esittelyt nettisivultamme. 06-2252212 Faksi: 06-2252190 TATRA AGROSTROJ VARAOSIA z z Eurocomp varaosat Puh: 040 583 0401 www.agropoint.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. 58 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti HUOLTO VARAOSAT HUOLTO www.motocheck.fi OY MOTO-CHECK AB gsm 0500 -167 364 ZETOR Puh. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. Laukkanen Oy Puh
silppurit rikkaäkeet klapija kuorimakoneet piensiemenkoneet viljamyllyt Energiansäästö Oy Jantoniementie 167, 08350 LOHJA puh. l aurojen muovisiivet l aurojen ja äkeiden kulutusosat l nivelakselit ja -osat l traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.fi Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF. (06) 2631 111 0500 366 729 lisätietoja: www.ismesales.. LAADUKKAAT ILMASTOINNIT KAIKKIIN TYÖKONEISIIN! • ILMASTOINNIT • VARAOSAT • HUOLTOLAITTEET KAIKKI ILMASTOINNIN OSAT TYÖKONEISIIN MERKISTÄ RIIPPUMATTA! max. 59 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti ISME ETUKUORMAIN 3 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200–2300 kg – 1-vipuhallinta, kellunta – Vakain vakiona – Pitkät sovitteet – Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. 25–35 m KETO-UUTUUDET! Keto-150 Karate Keto Forst W takaterällä 360°-Rotaattori 30 30 30 30 VUOTTA No rd Mills MYLLYT · KULJETTIMET LIETSOT · KYLVÖLAITTEET www.nordmills.fi · Puh 06 488 7029 TUNNETTUA LAATUA TILALLESI TUNNETTUA LAATUA TILALLESI Tilaa netissä tai soita 0400 451 900 • Edulliset kuljetukset! IZAK RIKKAÄES Alkaen 2 762€ (sis. SUOMEN KONEUSKOTTAVIN AMMATTILEHTI. 019-338 164, 338 216, 0500 316 119 www.energian.net Mobarrow ® kottikärryt Nyt salaojat kuntoon! Ennakkotilaushinnalla vielä muutama kone! Radio-ohjaus Elektroninen mittalaite Luistonestojärjestelmä Kaivohuuhteluvarustus 380 mm Automaattinen puomi Tarvikelaatikko Kotimaiset Xiros salaojahuuhtelulaitteet on suunniteltu suomalaisten viljelijöiden tarpeeseen www.pekomat.. nostokork. MITÄ ISOMPI KONE.... alv) Meiltä myös lautasmuokkaimet! PIENSIEMENKYLVÖKONEET WIRAX Alkaen 1 469 € (sis. alv) MAATALOUSKONEET KOTIMAISET KASI-KASVINSUOJELURUISKUT Säiliö koot: 700 / 1000 / 1300 / 2500 litraa Puomistot: 10 / 12 / 15 / 16 / 20 / 21 / 24 metriä KASI-3/1000/12HT 7800,00 € alv % KASI-4/1300/15HT 11120,00 € alv 0% KASI-6/2500/21H8140-7SH 25580,00 € alv 0% Kysy lisää 025373191, 025372181 kasi(at)ahjoco.fi AHJOCO Oy, 29250 NAKKILA www.kasi.. Puh 050 598 9651 pekomat@pekomat.. Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. tuotot 2–20 m 3 /min max
! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2021 92 x 75 mm_Koneviesti 2016 No 16 23.1.2021 11:06 Sivu 1 tasainen levitys työsyvyys jopa 15 cm ripeä ajonopeus UUTUUS Myös ilt. 0500 269 944 • www.tlatvala.fi RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 34 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. (06) 4140 190 P. 0400 910696 imupainevaunut ammattikäyttöön vaihtolavasäiliöt nostolaitesäiliöt 1000 ja 2000 l lietteen levitysvaunut lietepumput, myös ruostumattomat puhelin 06 424 1800 lame@laaksonmetalli.. ja vkl Veli-Pekka Palmu, puh. v kokemuksella Pienkonehuolto alanen Huollamme painepesureita Suuri varaosa/tarvikevarasto P. www.tarmonteras.fi P. 0500 382 821 LIETEVAUNUT MULTAUSLAITTEET PUMPPUKUORMAIMET veli-pekka.palmu@nakkilaninststo.fi Muutama vaunu vielä kevään tilauksiin! OTA PULTIT. Kaikki merkit / mallit. 0400208824 vuomet@vuomet.fi ® www.vuomet.fi Lumiaurat MAARAKENNUSKONEET HYDRAULIIKKA 30. 60 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti RAKENTAMINEN Valmistamme puimurin pöytävaunuja. www.laaksonmetalli.. MITÄ ISOMPI KONE... 0400 269 334 pkalanen@nic.fi Seinäjoki KIPIT JA SYLINTERIT: MYYNTI: Uudet ja kunnostetut KORJAUS -CNC polttoleikkaus Metallipalvelu Kotiranta Karhiniementie 251, 32700 HUITTINEN 050-3447987, 0500-167377 Metsäja salaojakauhat Luiskaja tasauskauhat Kuokkaja kaapelikauhat VAPO suo-ojakauha NTP10-vastapala ja liitin ym KANTO-/KIVIHARAT KAIVINKONEEN ROUTAPIIKIT T.LATVALA Jalasjärvi. TIETOA TULVILLAAN.. ILMANVAIHTONAVETTAAN RATKAISUT www.demeca.fi VUOMET Puh
120€ Kippari-lehti valitsi Hokka pelastusliivit kestävän kehityksen tuotteeksi Testivoitta ja Vene 2017 Hokka Sailing kelluntapukine Ostetaan Myydään LUETAAN HYÖDYN VUOKSI. HUOMASITKO TÄMÄN. 0400 237 728 myynti@hokka.info | www.hokka.info Kauluksellinen, joustava, helppokäyttöinen ja asustemainen kelluntapukine. Seinäja kattovikaisia 6m, 12m, ja 13,5 m merikontteja eri satamissa. Hokka Special kelluntatakki 35 vuotta Testivoittaja Vene 2015 Hokka pelastusliivi >15kg Lapsi viihtyy liivi päällä selällään, kyljellään jopa vatsallaan. Kysy tarjous myös täysin kiepein! Tuotekoodi Paineenkesto (bar) Taivutussäde (mm) Hinta €/m MSL4S.08 1/2" 420 90 17,50 MSL4S.10 5/8" 420 120 21,00 MSL4S.12 3/4" 420 150 24,00 MSL4S.16 1" 420 200 29,00 Lannoitesuorakylvövantaita. Takki ympärivuotiseen käyttöön. HÄRMÄNPELTO OY P. Soita 0417071478 pohjanmaanylijäämätuote.fi 0400 763 201 Tero Talvitie ILMAJOKI 2–3 akselisena, jarrut joka pyörässä, säädettävät lavakiskot, pyörivä/säädettävä vetokoukku, jousitettu aisa, ym. UUDET heti varastosta lavetit Machinecars Konevälitysmyyntiä Hoidamme myynnin sinun puolesta. eld Leyland David Brown varaosia. Maatalouteen kuumasinkittynä. Tosi edullisia. 050 3020952. Rahoitus / Leasing 040 7011 915 HOKKA OY Kemijärvi | puh. 0440 391639 Verkkokauppa 24/7 www.virhydro.fi VINCKE 4-KUDOS SPIRAALILETKUT S-LINE 4SS+ Hinta sis. Säkkinostimet, trukkipiikit ja kivitalikot. P. 61 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti MYYTÄVÄNÄ LUKIJAN KAUPPAPAIKKA Puimurin KOHLINLAAKEREITA Fahr, Sampo, MF, JD, Claas. Aukipitolaite RENKAAT JA VANTEET MAATALOUSKONEISIIN. P. maatalousrenkaat.fi p. 010 583 1880 Halerpalvelut Oy Kunnostettuja latausgeneraattoreita ja starttimoottoreita vanhempiin traktoreihin, autoihin ja työkoneisiin ym. Heijastimet, pillit, tavara-/lämpötaskut ja kännykkätasku. 06-4845175. 0400 781 762 Onko teillä romuakkuja. 0500 660106 Onko teillä romuakkuja. Muotoutuva pallorakenne tekee liivistä joustavan, lapsi nukahtaa helposti liivi päällä turvakaulus tyynynä. SUOMEN KONEUSKOTTAVIN AMMATTILEHTI. Hyvät lämpö ja kelluntaominaisuudet. Myös kuljetukset. alv 24%. P. Hyviä uusia ja käytettyjä renkaita ja paripyöriä uusilla RAJU/Apv-vanteilla. P. 0500 164290. Soita 041 7071478. Svea-150 taso u-kairoja.14-20 mpt-renkaita. Värit: Vihr./ oranssi, sini/oranssi ja pinkki. Lehti-, pari-, taitto-, liuku-, liukupalo-ovet ja ikkunat. 40-60 € /kpl. (traktori, auto ym). Volvo-350 osia. (traktori, auto ym). www.harmanpelto.. Hinta: Special kelluntatakki 320€, Sailing kelluntaliivi 200€. 040 3753423 Kauhava BELLUS-liukuovilaitteet sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua bellusoy.com P. Nuf
HYVÄ KEKSINTÖ! PALKITSEMM E KEKSIJÄN ISTUINSUOJALLA. VISA VILKUNA HYVÄ KEKSINTÖ! PALKITSEMM E KEKSIJÄN ISTUINSUOJALLA. VISA VILKUNA HYVÄ KEKSINTÖ! PALKITSEMM E KEKSIJÄN ISTUINSUOJALLA.. Laite on osoittautunut käteväksi, kunhan ketjuja on riittävästi mukana. Koneviesti ei vastaa ideoiden toimivuudesta tai turvallisuudesta. Laite ei tyydyttänyt miestä ja hän ostikin nettimyynnistä käytetyn Farmi Forest -hydraulivinssin. L U K I J A N I D E A Lukijan IDEA 62 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti Isäntälinjan kuljetusvinssi Kiskolainen Lasse Lietzén kehitti hydraulivinssin tukkien ja kuitupuun juontoon. Vinssi asennettiin juontohännän päälle. Palkitsemme parhaita ideoita Koneviestin tuotepalkinnoilla, joten muistathan laittaa yhteystietosi viestiin mukaan. Säkit harsimalla ryhdikkäiksi Finn-lavoille tarkoitetut verkkosäkit eivät pidä säkkiä ryhdikkäänä paikoillaan. Aluksi hän hankki juontohännän, jolla sai vain yhden puun kerrallaan. Lukijan idea -palstalla esitellään lukijoiden ideoita ja ratkaisuja erilaisiin pulmiin. Veli Sipilä Tiistenjoelta kehitteli säkkiä paremmaksi harsimalla sen nippusiteillä saumastaan pienemmäksi. Tukijalkoja ei ole, mutta se ei ole työtä haitannut. Voit lähettää kuvauksen omasta ideastasi suoraan osoitteeseen: lukijanidea@koneviesti.fi. Nyt säkin ympärysmittaa on pienempi ja säkki istuu paremmin paikoillaan ja pysyy ryhdissään
70). AVAA SANAINEN ARKKUSI JA KERRO MEILLE, MIKÄ LEHDESSÄ MIELLYTTI TAI SAPETTI. Voit myös vastata postikortilla. KAIKKIEN VASTANNEIDEN KESKEN ARVOMME ISTUINSUOJAN. Koneviestin nettisivujen luetuin artikkeli KV 6/2021 -lehdestä oli Arto Turpeisen ”Hän – Jukka Liimatainen”. Valitse ”Yhteystiedot”-välilehti ja sieltä kohta ”Ota yhteyttä toimitukseen”. Kun pihtiä hieman puristaa, niin klapisäkin säkin voi nostaa vaikka pannuhuoneen ovesta sisälle. Pienet ulokkeet henkseleille takaavat säkin paikoillaan pysymisen. Uutta käyttöä paalipihdille Timo Korva on tehnyt tarpeettomaksi jääneestä paalipihdistä näppärän säkinpitimen klapikoneelle. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella palaute@koneviesti.fi tai lähestyä meitä kirjeitse Koneviesti, PL 440 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki. Mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu ja miksi. Voit äänestää nettisivujemme (www.koneviesti.fi) etusivulla olevan ”Äänestä Koneviestin paras juttu” -kuvakkeen takaa avautuvalla lomakkeella. ÄÄNESTÄ 23.5.2021 MENNESSÄ. VISA VILKUNA. HYVÄ KEKSINTÖ! PALKITSEMM E KEKSIJÄN ISTUINSUOJALLA. Laita meille viestiä osoitteessa www.koneviesti.fi. Edellisen arvonnan voitti Seppo Keronen, Hammaslahti. L U K I J A L T A & I N K I N E N Äänestä paras juttu ja voita! Kerro mielipiteesi! 63 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti KV 6/2021 parhaaksi jutuksi äänestettiin Jussi Laukkasen ”Hyvä rasvaprässi” (s
Englantilaiset Fordsonit ja amerikkalaiset Fordit olivat eri traktoreita, mutta Dextojen voimansiirroissa ja hydrauliikoissa oli samaa tekniikkaa kuin Amerikan Fordeissa. Jatkossa johto kapeni noin 1000 traktoriin, mutta vuoteen 1975 asti, mihin saakka 1000-sarja oli myynnissä, Fordin oli tyytyminen pronssisijaan. Amerikkalaisessa versiossa oli bensamoottori ja 4 + R-vaihteisto. Odotetusti 2000-Fordista tuli sarjan vähiten myynyt malli, kysytyin oli Ford 4000. Päätös yhtenäisestä Ford-mallistosta tehtiin vuoden 1960 lopulla. Vuoden 1968 uudistetussa mallistossa pienimpäänkin Fordiin tuli 8-nopeuksinen vaihteisto, eikä ulkonäkö poikennut enää muista. "Kolmetonnisesta" ylöspäin iskunpituus oli sama kuin sylinterin läpimitta, mutta 2000-Fordissa iskua oli 10 milliä sylinterin halkaisijaa vähemmän. Amerikkalaisia alettiin totuttaa uuteen tonniluokitukseen jo v.1962, mistä lähtien Super Majorit markkinoitiin merkillä Ford Diesel 5000, hiljattain esitelty Super Dexta oli puolestaan Ford Diesel 2000. Tehot riittivät 2 x 14-auralle, 2,5-metriselle lapiorullaäkeelle ja 6 jalan hinattavalle puimurille. 64 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti H ieman yli 30-hevosvoimaiset traktorit kuuluivat vielä 1950-luvun puolivälissä suuriin keskikokoisiin, jollaisia pidettiin sopivina 60 peltohehtaarin tiloille. Kokonaan uusi, varsinainen 1000-sarja saatiin äärimmäisen tiukalla aikataululla valmiiksi vuoden 1964 lopulla. Meillä pikkutraktoreiden aika oli ohi Suomen markkinoita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yli 40 vuotta hallinneen Fordsonin myyntiin tuli reipas pudotus v.1964, kun Dagenhamin tehtaan tuotanto päättyi heinäkuussa ja uusia Fordeja alettiin saada vasta seuraavan vuoden alkupuolella. 1970-luvun puolivälissä malliksi vaihtui Ford 2600 ja myöhemmin 2310, jota tehtiin vain USA:ssa. Seuraavana vuotena tilanne vain paheni, MF:llä oli jo 1664 traktorin etumatka. Takarenkaiden ihanteellinen koko oli 11 x 28, jos traktori painoi 1 500 kg, kahden tonnin traktoriin kävi parhaiten 11 x 36. Jokin uudessa Ford-sarjassa kuitenkin kaihersi, sillä ykköspaikka menetettiin Massey-Fergusonille, ja kakkosijalle nousi Valmet. Suomessa oli 1960-luvulla noin 285 000 maatilaa, joilla oli peltoa vähintään 2 ha. Samaan aikaan saataville tuli lähinnä kiinteistötöihin tarkoitettu teollisuusmalli. 60 hehtaarin viljelijä käytti tuon kokoluokan konetta enää korkeintaan aputraktorina. Fordsoneihin viittaavia lisänimiä käytettiin vain Euroopassa, Detroitissa valmistetut olivat pelkkiä Fordeja. Alkuperäisestä 2000:sta puuttui tasauspyörästön lukko ja jousitettu istuin, mutta useimmissa vientimaissa ne lisättiin vakiovarusteisiin. Näistä reilut 70 % kuului luokkaan alle 10 ha, eli Suomi oli hyvin vahvasti pienviljelysvaltainen. Heti 1960-luvun alussa markkinoille saatu amerikkalainen 6-sylinterinen Ford 6000 kuului sekin tavallaan tonnisarjaan, mutta siinä ei ollut mitään yhteistä muihin malleihin. Amerikkalaiset Ford-mallit Workmaster 601 ja 701, sekä Powermaster 801 ja 901 jatkoivat uraansa merkeillä Ford 2000 ja 4000. Fordilla oli tarjota sellaisiin tarpeisiin 2000 Dexta, joka oli 1960-luvun puolivälissä esitellyn 1000sarjan pienin traktori. Sen verran tärkeänä asiakasmaana Suomea pidettiin, että ensimmäisenä ulkomaisena retkikuntana uuteen Basildonin tehtaaseen pääsi tutustumaan 40 suomalaista toimittajaa. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA W E T E R A A N I. Ärhäkkä lyhytiskuinen Fordson-merkki siirtyi lopullisesti historiaan syksyllä 1964, jolloin Dagenhamin tehtaalla koottiin viimeiset Super Majorit ja Super Dextat, varsinainen sarjatuotanto oli lopetettu jo heinäkuussa. Fordson Majoreita ja Dextoja vietiin Amerikkaan, mutta toiseen suuntaan kauppoja ei juuri tehty. Tonnisarjan talousmalli Ford 2000 oli sarjan vähiten myynyt malli. USA:ssa Fordson-tehtailu oli päättynyt 36 vuotta aiemmin, mutta sotien alla traktorituotanto aloitettiin uudelleen Ford-merkillä. Pitkäiskuiset moottorit ovat yleensä sitkeämpiä, mutta Fordin kohdalla lukemat vastasivat muiden merkkien keskiarvoja. Suuremmissa Fordeissa oli vaaleanharmaat maskit ja konepelleissä pitkät valkoiset koristeraidat, mutta kaksitonnisen alamaski ja konepelti olivat kokonaan sinisiä. Ford 2000 ja 3000 olivat mitoiltaan samanlaisia, mutta tekniikassa ja ulkonäössä oli eroja. Pienimmän Fordin menekkiä se ei kuitenkaan lisännyt, vaan muun maailman tapaan se jäi meilläkin sarjan harvinaisimmaksi malliksi. Vaihteita piti olla vähintään 4, mutta mielellään 6 nopeusalueilla 3–25 km/h. Kymmenisen vuotta myöhemmin nämä muinoiset suurtraktorit olivat pudonneet mallistojen pienimpien kastiin. Maailmalla pikkutraktoreilla oli roolinsa erikoisviljelmillä ja pienillä tiloilla, monessa maassa kun oltiin vasta aloittamassa siirtymistä hevostai härkävoimista konevoimaan. Valmistuspaikkoja tulisivat olemaan Detroit USA:ssa, Antwerpen Belgiassa ja Basildon Englannissa, minne rakennettaisiin kokonaan uudet laitokset. 2000:ssa oli 278 kuutiosenttiä pienempi moottori, vaihteisto oli 6-nopeuksinen, 3000:ssa numeroita oli 8. Lyhytiskuisuutta perusteltiin hitaammalla männännopeudella ja sen johdosta pienemmällä kulumisella, sekä kierrosherkkyydellä. Ford 4000 ja 5000 olivat kokonaan uusia traktoreita, mutta pienemmissä 2000ja 3000-malleissa oli jonkun verran Dextoista ja Amerikan-Fordeista tuttua tekniikkaa. Vähäisemmillä varusteilla hinta saatiin sopivan matalaksi. Sarjaan kuuluivat 3-sylinteriset 34 hv:n Ford 2000 Dexta, 47 hv:n Ford 3000 Super Dexta ja 54 hv:n Ford 4000 Major, sekä 4-sylinterinen 64-hevosvoimainen Ford 5000 Super Major. Niiden 3-sylinteriset moottorit olivat alusta loppuun uutta tuotantoa ja verrattoman lyhytiskuisia. Dagenhamissa tehtäisiin jatkossa pelkästään autoja ja traktoreiden valuosia
Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. 1964–68 Basildon, Englanti, Antwerpen, Belgia ja Detroit, USA.. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 34 hv/2 000 rpm. HINTA 8 450 mk vuonna 1966, mikä vastaa noin 15 200 euroa vuonna 2021. MITTOJA Pituus 3 210 mm, akseliväli 1 920 mm, leveys 1 620 mm, korkeus (konepelti) 1 350 mm, maavara 275 mm, paino vakiovarusteilla 1 525kg. VALMISTAJA Ford Motor Company. HYDRAULIIKKA Nokka-akselin käyttämä mäntäpumppu, tuotto 15,1 l/min, suurin paine 175 kg/cm², nostoteho 1 270 kg. Voa 600 rpm, hihnapyörä 162 mm x 239 mm, 1 115 rpm. Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten Thermostart-hehku tai eetteriruiskutus imusarjassa. LISÄVARUSTEITA Kaasutinmoottori, erikoiskapea malli, matala malli, 4+R-vaihteisto, power-shift-vaihteisto ”Select-o-Speed” 10+2R, kaksoiskytkin, voa 540/1 000 rpm + ajovoimanotto (vain sos-vaiht.), 4.00 x 19 -etupyörät, 10 x 28 -takapyörät, takaraidevälin pikasäätö, pyöräpainot, etupainot, etuvetopiste, ohjauksentehostin, jalkakaasu, erillinen käsijarru, venttiilit ulkopuoliselle hydrauliikalle, maatalousvetolaite, hihnapyörä, kaihdin, alapakoputki, turvakehys tai -ohjaamo, leveät lokasuojat. VOIMANSIIRTO Kuiva 11” 1-levykytkin, constant-mesh-tyyppinen vaihteisto 6+2R, nopeudet 1,8–27,7kmh. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 6,6 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, vaihteisto 16,5 l, taka-akselisto ja hydrauliikka 22,3 l, polttoainesäiliö 49,6 l. Sähköjärjestelmä 12 V Lucas, laturi 264 W. Syl. PYÖRÄT Edessä 5.50 x 16, takana 12.4/11 x 28. 65 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Ford 2000 Dexta MOOTTORI 3-syl. Tasauspyörästön lukko. läpimitta 106,7 mm, iskunpituus 96,5 mm, kokonaisiskutilavuus 2 590 cm³, puristussuhde 16,5:1. Mekaaniset rumpujarrut, voidaan käyttää ohjausjarruina
66 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti FARMI FOREST FT11 4WD JA CR67 STIHL MS 400 C-M -SAHA SAMPO FR28 JA NISULA 425C K AST E L U L A I TT E I TA M A ATA LO U D E S S A KO K E I L E M M E & E S I T T E L E M M E S E U R A AVA KO N E V I E ST I I L M E STY Y 3 . 6 . METSÄKONEVIESTI RASVAPRÄSSIN KÄYTTÖ TRAKTOREIDEN MARKKINAKATSAUS HUOLTO JA KORJAUS
Valtran 70-vuotisjuhlan kunniaksi siirrymme täysin uudelle tasolle Valtra T-sarjan erikoismallilla, jonka väri on syvä metallipunainen. Se on väri, joka kestää sukupolvelta toiselle. Kysy lisää lähimmältä myyjältäsi! YOUR WORKING MACHINE PAL.VKO 2021-27 390211-2103 2 1 3 6 414883 902117. Erikoismallia erikoisvärillä ja erikoisvarusteilla on saatavilla malleihin T175e–T255 ja maailmanlaajuisesti vain 70 kpl joten toimi nopeasti. Koska punainen on Valtra-traktoreiden alkuperäinen väri. JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI REDITION VALTRA.FI Punainen on voiman, tarkkuuden ja tuottavuuden väri. Miksi