alv.) Kuismasen SISU – Tuttujen kesken Niittikoppi MASSEY-FERGUSON 3000-SARJA KONEMIES MUISTELEE: Konekauppaa 50-luvulla SINISIÄ ERIKOISUUKSIA NUFFIELD-PROJEKTI OSA 4 MF-JAMES-PROJEKTI ARA HYDRAULIKAIVINKONE SISUN M-SARJA TÄYTTÄÄ 40 VUOTTA. 4 2020 MAATALOUSKONEET n MAARAKENNUSKONEET n METSÄKONEET n AJONEUVOT n KORJAUS Hinta 8,90 e (sis
an konemyyjältä. Sen tehokkuus helpottaa töiden ajoittamista. Hankkija_KV14_225x300.indd 1 23.9.2020 8.38. Varapyörä. Hydraulinen iskunvaimennus keskilohkon telille (ei 600). Se on suunniteltu kylvämään luotettavasti myös suurella ajonopeudella. Suorakylvö, kevennetty muokkaus tai tavanomainen muokkaus – Rapidilla saat täydellisen kylvötuloksen kaikissa olosuhteissa. 4/2020 2 KYSY TARJOUS HANKKIJAN KONEMYYJÄLTÄ TAI VUOKRAA KONEESI RENTIN KAUTTA TARPEEN MUKAAN! LISÄTIETOJA JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi KAMPANJAHINNAT! CULTUS 300 16 990,CULTUS 350 18390,ALV % + TOIMITUSKULUT. SPIRIT 400C UUTUUS! Kysy lisää Hankk. TAITETTAVAT PIIKIT 1+1 KPL 240, ENNAKKOKAUPPA ON ALKANUT! CULTUS SOILRUNNER RAPID 300/400C Rapid on yleiskylvökone, jolla valmistat kylvöalustan, tasoitat, kylvät ja tiivistät yhdellä ajokerralla. Hydraulinen ajonaikainen Controlsyvyyssäätö. Crossboard Heavy -etulata jäykistintangolla (ei ST/T). 8 mm HD-kärjet. Valosarja. NZ AGGRESSIVE 600 1000 Kattava vakiovarustelu
Voidaan puhua tavallaan positiivisesta ongelmasta. Mitä pidät uudesta Koneklassikot-lehdestä. Toivomme saavamme teiltä myös kritiikkiä siitä, mikä ei mielestänne toimi. Sekin on tarpeellista tietää, jotta saisimme aikaan mahdollisimman hyvän lehden. Siksi tähän numeroon suunniteltu sähkötyösarjan ensimmäinen osa julkaistaan vasta seuraavassa numerossa. Hyvä niin, sillä palaute auttaa meitä kirjoittamaan sellaisista asioista, jotka teitä lukijoita kiinnostavat. 4/2020 3 SISÄLTÖ 4 Miljoonalaatikko 8 MF 3303 ja James 68/480 työkuntoiseksi 12 B-275 International Harvesterin uutuus 14 Hyvämuistinen Massey Ferguson 3000 -sarja 17 Elektroniikka nostolaitteen hallinnassa ja ajomonitori kuljettajan apuna 20 Nimiä merkkien takana: Daniel Massey ja Alanson Harris 22 Vintage Rusty Cafe 26 Hydrauliset ARAt Turusta 30 Auran Rautateollisuus Oy Rautasängyistä kaivoskuormaajiin 32 M-sarjan Sisu aktiivikäytössä 34 Sisun M-sarja 36 Sisun protoja kokeilutoiminta 38 The Newark Vintage Tractor & Heritage Show 2019 Osa 2: Sinisiä erikoisuuksia 44 Punostiivisteen vaihtaminen 46 Hevosen voimista hevosvoimiin Konekauppaa sodan jälkeen, osa 1 52 Nuffield-projekti, osa 4 Kytkimen ja voimansiirron korjaaminen 56 10 kysymystä ja Pähkinä purtavaksi 57 Ilmoituskooste 62 Lukijan idea 63 Inkinen 64 Weteraanikone Ford 6000 diesel Detroitin murheenkryyni 66 Seuraavassa Koneviestissä 67 Seuraavassa Koneklassikot-lehdessä Toimittajalta Kerro meille mitkä kolme juttua olivat mielestäsi parhaat tässä lehdessä. Sähköihin liittyvät korjaustyöt ovat niin moninaisia ja edellyttävät paljon tietoa, että sarja tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Sitä olemme pyytäneet ja sitä saaneet. Tämä näkyy sekä erilaisten konetyyppien kuin eri konemerkkien suhteen. Niitä onkin luvassa – siitä huolimatta, että tämän tyyppisten artikkeleiden tekeminen on paljon hitaampaa ja suuritöisempää kuin normaalien artikkelien kirjoittaminen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan hylsysarja. Jussi Laukkanen. Kiitokset palautteesta! Koneklassikot on saanut tähän mennessä ilmestyneestä kolmesta numerostaan odottamattoman paljon palautetta. Tällä kertaa useampi sivu on omistettu Massey-Fergusonin 3000-sarjalle. Kaikkia merkkejä ja konetyyppejä pyrimme tietysti ottamaan juttujen aiheiksi jatkossa. Meiltä on toivottu lisää Ford-juttuja, Valmet-traktoreista toivotaan lisää 03-sarjan esittelyn kaltaisia artikkeleita sekä muiden muassa JD-traktorijuttuja. Pariin tämän lehden jutuista saimme huomattavasti enemmän asiaa kuin alkuun osasimme kuvitella, mistä seurasi tilan loppuminen kesken. Hauskaa on ollut huomata, että melko tasaisesti kaikki, mitä Koneklassikoissa on julkaistu, on joidenkin mielestä ollut hyvä asia. Tämän Koneklassikot-lehden kohdalla on ollut ongelma. Koneviestin nettisivulla osoitteessa www.koneviesti.fi on tietokoneella avautuvassa näkymässä oikeassa laidassa vastauspainike. Yksi asia, mikä palautteessa on tullut harvinaisen selväksi: suurin osa palautteenantajista on toivonut kunnostusprojekteista kertovia juttuja ja sen lisäksi korjaukseen opastavia artikkeleita
Eric Carnaby & Son on ostanut vuosien aikana yli 150 JCB-konetta. Toivottujen merkkien lista noudattaa suurin piirtein rekisteröintitilastoa samalta vuodelta. Yleensähän rehevät keskustelut syntyvätkin tämän aiheen tiimoilta. Onko suomalainen traktorinomistaja merkkiuskollinen. Suurista merkeistä jäi yksi 50 %:n tasolle. Nyt on JCB pitkän asiakassuhteen kunniaksi entisöinyt alunperin Carnabyn perheen vuonna 1964 hankkiman koneen, jonka mallitunnus on JCB 1. Ehkä myös pienellä varauksella voidaan sanoa, että kiinnostuksen painopiste on 60 hv:n luokassa. Asikassuhde alkoi jo vuonna 1959. Saimme siis aineiston, josta pystyi laskemaan yhtä sun toista. 4/2020 4 MILJOONALAATIKKO KONEVIESTIN vuosikymmenet KV 1/1969 JCB kuvat, 1 ja 2 + kuvateksti T ällä kerralla pohdimme traktoriasiaa. Yli 60 %:iin pääsivät myös David Brown, Massey Ferguson ja Ford. Kuvissa kone ennen ja jälkeen entisöinnin.. Eniten toivottu merkki on myös eniten rekisteröity. Merkilleen uskollisimmat olivat Nuffieldin omistajat: kaikkiaan 68,4 % pysyi merkissä. Tarkka lukija muistaa varmaankin Koneviestin vuoden 1967 levikkikampanjan, jonka kantavana ajatuksena oli: ”Vaihtaisitteko traktorinne uuteen?” Tiedusteltiin toivotun traktorin merkkiä ja mallia ja sillä hetkellä käytössä olevan traktorin samoja tietoja. Epäilemättä! Melko tarkkaan 60 % vastanneista pysyi vanhassa merkissä. Merkkiuskollisuus Taulukko julkaistu Koneviestissä 9/1960 Lincolnshiressä Englannissa toimiva perheyritys Eric Carnaby & Son on ollut JCB:n asiakas 61 vuoden ajan
B, 4. 1961/62 Etelä-Suomessa 65,5 %, Sisä-Suomessa 84,5 %, Etelä-Pohjanmaalla 77,1 %, Pohjois-Pohjanmaalla 88,2 % ja Koillis-Suomessa 91,9 % maatalouden rahatuloista. Tapahtumien uusi käänne merkitsee myös maahantuonnin siirtymistä Keskolle. Käytettyjen Sisu-autojen lisäakseleiden asennukset on keskitetty Sisu-Auton Oulun toimipisteeseen. C, 7. Ensimmäinen viisiakseliseksi muutettu nokkamallinen SR-Sisu on keväällä valmistunut Oulun Sisulta. Uusien neuvottelujen tulos paljastui Mikkelin maatalousnäyttelyn toisen päivän alkajaisiksi, Case Traktori Oy:n osastolla nostettiin tankoon Keskon liput. Case Traktori Oy irtautui nopeasti SOK:sta Hankkija-Maatalous Oy:n muodostamisen jälkeen. A, 3. Koneviesti 11/1963 Maataloutemme rahatulot Maat. Matti Annila on esitellessään ”Teho”-lehden numerossa 89/1962 maataloutemme virallisen kannattavuustutkimuksen tuloksia, todennut mm. Kyseinen Marjo Jaakkolan tilalla Mynämäellä lypsänyt robotti kuului VMS-robottien ensimmäiseen saapumiserään vuonna 2000, yhdessä Suitian koetilalle ja Huitin Holsteinille saapuneiden lypsyrobottien kanssa. 1. toht. n Lyhyesti. Mainittakoon lisäksi, että kotieläintalouden rahatulot olivat tv. Muiden ollessa lomalla jossain kuitenkin tehtiin töitä. C, 2. 1000 robottitilan ja 1500 lypsyrobotin rajat menivät rikki vuonna 2017. Auton ääriakseliväli on 7310 mm, ja suurin sallittu kokonaispaino ensi vuoden alusta 34,85 tonnia. Neliakselisia autoja on tänä vuonna toukokuun loppuun mennessä toimitettu yli 30. Auto on suunniteltu ja räätälöity raumalaisen Kuormaus ja Kuljetus Ky Elosen käyttöön Mipa-tietokoneohjelman avulla. Tätä autoa tullaan käyttämään pääasiallisesti paperiteollisuuden tarvitseman kaoliinin kuljetukseen. Aikaisemmin haudatuksi ilmoitettu vaihtoehto Case IH:n siirtymisestä Keskolle täydentämään Casen maarakennuskonevalikoimaa oli otettu jälleen esille. ”Haluttiin luoda järjestelmä, johon on kytkettynä lypsykarjatilan tuotanto mahdollisimman monipuolisesti”, kertoo Matti Oinonen DeLavalilta. Tuntuu tosiaan uskomattomalta. Tuotekehitys on vuosien saatossa kasvattanut lypsykapasiteettia, alentanut huoltokustannuksia ja lisännyt robotin keräämää tietoa merkittävästi vuosien saatossa. Tällaiset kehitysaskeleet ovat mullistaneet nykyaikaisen maidontuotannon askareet ja karjantarkkailun. Päälirakenteet on kiinnitetty kartiotapein, joten autoon on muutettavissa esimerkiksi soralava. A, 5. Koneviesti 14/1959 Motorisoituva maailma Nykyään on maailmassa jo 99 010 000 moottoriajoneuvoa eli yksi kappale 28 ihmistä kohden. Meidän Eurooppamme on vielä paljon jäljessä uutta maailmaa, sillä täällä on moottoriajoneuvoja vain 19,2 miljoonaa eli yksi jokaista 21 eurooppalaista kohden. A, 6. A, 9. B, 10. Hyvän kääntyvyyden mahdollistaa kolme ohjaavaa akselia. C, 8. 4/2020 5 D eLaval VMS -lypsyrobotti lisättiin elokuussa Sarka-museon kokoelmaan. Maailman ensimmäinen VMS (Voluntary Milking System) -lypsyrobotti alkoi lypsää DeLavalin Hamran koetilalla vuonna 1997, ja ensimmäisille asiakkaille koneet toimitettiin koekäyttöön vuonna 1998. Tällainen käsitys annettiin Case IH -kaupasta reilu kuukausi sitten. Oinosen mukaan robottien määrän odotettiin kasvavan Suomessa hitaasti noin 100 yksikköön vuoteen 2010 mennessä, mutta raja meni rikki jo vuonna 2005. Samalla Keskon markkinaosuus Suomen traktorikaupassa kasvaa huomattavasti. Vuonna 2005 VMS-robotteihin tuli saataville automaattinen solumittaus, ja vuonna 2009 maidon hormonija entsyymitasojen mittaus. Mutta yhtä uskomattomalta vaikuttaa myös se, miten epätasaisesti nämä ajoneuvot ovat jakaantuneet eri maanosien välille. seuraavaa: Tuotantovuonna 1960/61 saatiin rahatuloista 72,8 % kotieläintaloudesta, 26,3 % kasvinviljelystä ja 0,9 % muista tuloista. metsät. Tähän asti Keskon markkinavalttina olleen Zetorin asema keskusliikkeen ykkösmerkkinä on uhattuna, sillä Case IH:n ja Zetorin markkinaosuudet ovat olleet suunnilleen yhtä suuret. C. Tarkoitus oli rakentaa uusi myyntiverkosto jatkamaan Case IH:n markkinointia. Koneklassikot numero 4 10-kysymystä oikeat vastaukset ovat seuraavat: OIKEAT VASTAUKSET 10 KYSYMYSTÄ Julkaistu Koneviestissä 13/1988 Case IH vaihtaa tallia Konekaupan liikkeet ovat nykyisin nopeita. Tuomas Anntila Lypsyrobotti pääsi museoikään Monille robotit ovat nykyaikaa ja tulevaisuutta, mutta robotteja on löytynyt maatiloiltakin jo yli 20 vuoden ajan, ja ensimmäiset niistä ovat siirtyneet jo museoikään. Koneviesti 12/1989 Viisiakseliseksi muutettu Kuorma-autojen akselija kokonaispainoja koskeva lainsäädäntö mahdollistaa ensi vuoden alusta viisiakseliselle nupille 38 tonnin kokonaispainon. Niinpä on Afrikan 220 miljoonalla asukkaalla käytettävissään vajaat 2 miljoonaa moottoriajoneuvoa, kun niitä Amerikan mantereen 374 miljoonalla ihmisellä on 70,6 miljoonaa eli yksi ajoneuvo viittä asukasta kohden
esim. Tunnetuimpia suomalaisia reikiä ovat mm. Päätöstä on edeltänyt autotyypin 3-vuotinen kehitystyö sekä käytännölliset kokeet, joihin mm. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että traktorimuseot olisivat auki, ainakin tilauksesta. Mielipiteitä on monta, ja minullakin on omani, mutta sen säilytän omanani suuremman rähinän välttämiseksi näillä palstoilla. Se on 4-pyörävetoinen. Se valmistuu sarjatuotantona ensi vuoden kuluessa. Liukkain läpipääsy saavutetaan, jos apupoikana käytetään kunnollista erikoisöljyä. Tämän koneen kohdalla ostajat ovat maksaneet tuotekehittelyn, tämän vuoden kuormain näyttää jo olevan ”parannettu painos”. Tämän yhdistelmän hinta vastaa suunnilleen halvimman ajopuimurin hintaa, ja työteho on vähintään sama. Syyslomaviikon erikoisohjelmaa Tankit täyteen -näyttelyn yhteydessä, Mobilia 24.10.–1.11. KV 17/1983 Paras ja kehnoin konevalintani PARAS: Paras konevalintani on ollut parivaljakko David Brown 1390 ja JF 90 puimuri. Tyhjyyden pelkistymä on reikä. Ajoneuvossa on 70 hevosvoiman bensiinimoottori. Suomen teollisuuden pätevyydestä traktorien rakentamisessa on jo saatu kokemuksia. Jotkut seurat ja yhdistykset saattavat polkaista nopealla aikataululla pystyyn pienempitä tapahtumia, ralleja ja kulkueita jne. kuuluu koeajoja Nordkapista Kapkaupunkiin. Uuden auton siviilitehtäviä varten valmistettu muunnelma sopii hyvin erilaisiin työtehtäviin metsäteollisuudessa, maanviljelyksessä, perustamistöissä jne. Joitakin aikoja sitten Volvo on vastaanottanut Ruotsin tähän mennessä suurimman sotilastilauksen. reikärauta, reikäleipä) Kaikille rei’ille on ominaista, että ne eivät yleensä ole valmiina, vaan ne on tehtävä. Erittäin sopiva se on hinaustehtävissä. Kannattaa seurata yhdistysten nettisivuja. Seuraavat tapahtumat ovat toteutumassa, koronavaroituksella: LOPPUVUODEN KONETAPAHTUMIA 10.–18.10. Isänpäivälounas ja Tankit täyteen -näyttely Tyhjästä on paha nyhjästä. Matti Korhonen Rantasalmi Diesel-traktori maatalouden palveluksessa Toistaiseksi ei meillä valmisteta kotimaista dieseltraktoria. Kiireessä voi unohtua voitelu… Suomessa. Se käsittää juuri näitä uusia ajoneuvotyyppejä, jotka tulevat toimimaan Ruotsin armeijan kevyinä yleisajoneuvoina kaikenlaisissa työtehtävissä. Sotilastarkoituksia varten valmistettavan muunnelman kehitystyö on suoritettu läheisessä yhteistyössä Ruotsin armeijan kanssa, joka on alistanut vaunun ankariin kokeisiin ennen kuin tuhansia ajoneuvoja käsittävä tilaus annettiin Volvolle. Tähän käytetään porakoneita. Kun ajopuimurissa moottori huilaa 11 kuukautta vuodessa, minun puimurini vetokonetta voidaan käyttää myös muissa maatilan töissä. Joskus on reiän reuna tärkeämpi kuin itse reikä (vrt. Nalleviikko, ja Tankit täyteen -näyttely Mobilia 8.11. ”Taavetissa” arvostan erityisesti kaksinopeuksista voiman ulosottoa, 12-portaista vaihteistoa, selkeätä hallintalaitteiden sijoittelua ohjaamossa sekä kestävyyttä. Takuuasiatkaan eivät oikein tunnu pelaavan. KEHNOIN: Patu-maatilakuormain vuodelta 1981, tarjouskone, on osoittautunut varsinaiseksi prototyypiksi. Eteenpäin työnnetty kuljettajantila antaa hyvät painosuhteet ja suhteellisesti enemmän tavaratilaa. Uutta ajoneuvoa tullaan valmistamaan erilaisina muunnelmina eri tarkoituksia varten sekä sotilaallisiin että siviilikuljetuksiin. Puomin kääntösylinterin kiinnitys on aivan surkea, ja myös venttiilipöydässä on toivomisenvaraa. 4/2020 6 MILJOONALAATIKKO J okin aika sitten Volvo on tehnyt päätöksen aloittaa myös jeep-tyyppisten maastoautojen valmistuksen. KV 9/1955 Julkaistu Koneviestissä 8/1960 Julkaistu Koneviestissä 16/1960 Ku va Sh ell Varmista päivämää rät ennen reissuun lähtöä! KONEVIESTIN vuosikymmenet. Kanadassa, Norjassa ja VOLVO ALOITTAA JEEP-TUOTANNON Vanhojen koneiden tapahtumia ei ole juurikaan tiedossa. Kannattaa siis soittaa ja kysyä. Vaunua on testattu myös kovissa maasto-olosuhteissa mm. rahanreikä, avaimenreikä ja nenänreikä. Uskallan kuitenkin suositella, että kun kotimainen dieseltraktori esiintyy markkinoille – ja se tapahtuu ennen pitkää – siihen suhtaudutaan hyvin varovasti ainakin parin vuoden aikana. Reikiä on monenlaisia
Sen sijasta puhuttiin raivaustraktoreista. Samoin maansiirtoa sanottiin tuohon aikaan hyvin tavallisesti raivaukseksi. Tämä ilmoitus on ollut Koneviestissä 6-7/1955.. 4/2020 7 Viisikymmenluvulla ei puskutraktori-sana ollut vielä yleisessä käytössä
Nostolaitehydrauliikan ja voimanottokoneiston puuttuminen on tässä tapauksessa huomattavin ero, mutta ne on saanut lisähintaan teollisuusmalliinkin. Koska työn alla on "lusikkahaarukan" alustakone, on ennakkotarkastuksessa oltava perusteellinen, koska myöhemmin ilmenevien vikojen korjaus on runsaiden lisävarusteiden takia hyvin työlästä. Kiinnitysrunkojen poistaminen oli välttämätöntä katkaisemisenkin takia. Pellit olivat erilaisia, samoin ohjaus ja myös hydrauliikka joiltakin osin. PROJEKTI t Massey-Fergusonin 3303-mallista löytyi varaosakuvaston kopio ja samaan tekniikkaan perustuvan 165:n käyttöohje, mutta James 480-kaivurista ja 65-kuormaajasta ei yhtään mitään. Pikkutraktorista suurenneltu Massey-Ferguson 3303 vuodelta 1967 on väriä, valuteräksistä nokkaosaa, käsikäyttöistä tasauspyörästön lukkoa, pyöriä ja vahvempaa etuakselia lukuun ottamatta tismalleen sama traktori kuin tuon aikakauden MF165. Kytkinkopasta oli valunut pohjapanssariin melko runsaasti öljyä joko moottorista tai vaihteistosta. tolla, seuraavana tuli vuoroon yllättävän helposti irronnut kaivuri ja viimeisenä pohjapanssarit sekä puolitelojen välipyörät. Traktorista on kaivurija kuormaajavarustuksen poistamisen jälkeen tutkittava joka paikka, koska myöhemmin pienetkin remontit ovat hyvin hankalia. Esitekuvista saa käsitystä puuttuvista osista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa koneen ulkonäköön, samoin maalauksesta ja tarroista. Etukuormaajan irrottaminen ei kuulunut suunnitelmiin, mutta kun selvisi, että jarruihin ei pääsisi käsiksi millään opilla, jos kiinnitysrungot ovat paikallaan, sai kuormaajakin tykötarpeineen lähteä. Prosessi alkoi rähjäiseen kuntoon päässeen Kesto-ohjaamon poisKaiketi keväthuumauksen seurauksena taloon hankittu MF/James-kaivurikuormaaja on 53-vuotiaaksi vielä melko kopsakan näköinen, mutta peltien ja valukuorien alle kurkistaminen antaa lopullisen selvyyden koneen peruskunnosta. Vuosina 1965–67 tehdyt "satakuusvitoset" olivat puolestaan teknisesti jokseenkin identtisiä MF65 Mark 2:n kanssa. Purkamisen edistyessä selvisi, että Massey-Ferguson ei ole millään muotoa remonttiystävällinen traktori. Kimmo Kotta. Vika selviäisi vain katkaisuhoidolla ja samalla pääsisi tarkastamaan kytkimenkin kunnon. Rakenteeltaan MF65 oli periaatteessa MF35, H uhtikuun alkupuolella taloon tulleen Massey-Ferguson 3303-teollisuustraktorin, James 65 -etukuormaajan, sekä saman valmistajan 480-mallisen kaivurin perusteellisempaan käsittelyyn päästiin noin kuukautta myöhemmin. 4/2020 8 MF3303 ja James 65/480 työkuntoiseksi Purkajaisilla alkuun MF/James-kaivurikuormaajan ulospäin näkyvät puutteet ja vaivat on saatu selville, nyt on aika kurkistaa peltien ja valukuorien sisäpuolelle
Tunnetuin esimerkki Fergun hankalista kohteista ovat sen kuivat levyjarrut, jotka ovat omassa öljytiiviissä tilassaan tasauspyörästön vieressä. Niiden hyvästä kunnosta huolimatta tilalle tulee ennakoivasti upouudet jarrusälyt, koska jatkossa niiden vaihtaminen tulee olemaan hyvinkin suivaisaa. Röpelöinen ja öljyä tihkuva sauma on luultavasti syntynyt olosuhteiden pakosta maastossa hankalassa asennossa tehdyn hitsauksen tuloksena. Nokalla oleva säiliö on ehdottomasti runkopalkkeja parempi tila öljyille. Remonttiepäystävällinen traktori Pari entistä Hankkijan huoltomiestä tiesi kertoa, että MF165 ei sitten ole huoltojen ja remonttien suhteen kovin helppo kone, vähäpätöinenkin operaatio vaatii joissakin tapauksissa yletöntä purkamista. Maailmanpankilta lainaa saanut TVH tilasi Syväsen Konepajalta peräti 50 kappaleen erän v.1966. Ylempään katkeamiskohtaan on lisätty rutkasti rautaa, mutta alempi ratkeama on pysynyt kiinni sillä kuuluisalla pyhällä hengellä. 5. Toinen kaivurin ylätuki on joskus katkennut, ja vamma on ilmeisesti korjattu paikallaan hitsaamalla, koska tuen alapuoli on jäänyt ilman saumaa. Suhteessa kaikkein työläin huoltotoimi kaivurilla tai teollisuusmallin etukuormaajalla varustetussa MF3303:ssa on varmasti tuulettajan hihnan vaihtaminen. Purkuoperaatio alkoi kuormaajan ja kaivurin irrotuksella. Koska venttiilit varmasti vuotaisivat, varmistettiin kaivurin paikallaan pysyminen tukipölkyillä. Painelaakerikin toimi moitteettomasti, joten kytkin ei kaipaa kuin ajamista. Paisuttimissa ei ollut vikaa ja levyistä löytyi pintaa vielä millitolkulla. Traktoreissa, joissa on sisäpuolinen hammaspyörillä toteutettu vähennyspyörästö, levyjarrut ovat tasauspyörästön akseleilla, mistä ne on hyvinkin helppo avata puhdistusta tai levyjen vaihtoa varten. Kaivurin kumpikin runkopalkki on jossain vaiheessa revennyt ehkä useampaankin kertaan ja päästänyt hydrauliikkaöljyt alleen, rungot kun toimivat öljysäiliöinä. Kummankin kääntösylinterin paineputkia oli hitsattu ja oikeanpuoleista oikein uhalla runsaasti. Nokkapumpun akselin laippa ja kampiakselin päässä oleva hihnapyörä on yhdistetty toisiinsa neljällä kumipuslan ympäröimällä tapilla, laippa ja hihnapyörä pysyvät toisissaan nokkapumpun kiinnityspulttien painatuksella. 4/2020 9 1. Moottorin oikealla puolella oleva siirtopumppu ja vasemmalla olevat kakkossuodatin ja syöttöpumppu eivät myöskään ole kovin kätevä ratkaisu, ilmaamisessa on hyvä olla apumies. Maataloudessa MF65 ja sen seuraaja MF165 ovat varmasti olleet päteviä koneita, mutta kaivurialustoiksi tai metsätraktoreiden peruskoneiksi on löytynyt samasta teholuokasta paljon vankemmin toteutettuja traktoreita. Kuormaajan ottoon tarvittiin nostoapua, mutta kaivuri jäi seisomaan tassujensa ja puominsa varaan, kun kaksi ylätukien tappia ja neljä kiinnitysrungon tappia saatiin nyhrättyä irti. johon oli vaihdettu 4-sylinterinen Perkins-moottori (aluksi A4.192, Mark 2:ssa suorasuihkutteinen AD4.203), korvattu rumpujarrut kuivilla levyjarruilla, lisätty taka-akseleille planeettavähennyspyörästöt ja vahvisteltu muutamia paikkoja. Useampi tietää sanonnan maailman kolmesta turhasta asiasta, nyt luetteloon voidaan lisätä vielä neljäs tarpeeton juttu. Ilmeisesti vuoto oli jatkunut hitsauksista huolimatta ja päälle oli vedetty uutta saumaa niin pitkään, että tihkuminen tai öljysumu oli lopulta päättynyt. Traktorille on tehty joskus remonttia, mutta pohjapanssarista päätellen ei aivan äskettäin. 3. Tässä traktorissa ei ole voimanottoakselia, mutta siinä on kaksoiskytkin! Voimanoton ja sen pyörittämän nostolaitehydrauliikan on saanut teollisuusmalliinkin valinnaisvarusteena ja ilmeisesti sen takia kaksoiskytkin on asennettu kaiken varalta. Nyt työn alla oleva Fergu on kestänyt kaivurin ja kuormaajan rasituksia rakenteita vielä lisää kuormittaneilla puoliteloilla varustettuna viimeiset 53 vuotta ilman mainittavampia osien vaihtamisia, joten ehkä se kestää eläkepäiviensä kevyttä harrastuskäyttöä vielä pitkän aikaa. Kiinnitysrunkojen irrottamisen jälkeen Fergun katkaiseminen ei ollut sen tuskallisempaa kuin muissakaan traktoreissa: etuakselin ja kehdon väliin kiilat, käsijarru päälle, tavallinen tunkki vaihteiston ja hallitunkki öljypohjan alle, runkopultit auki ja puoliskot erilleen. Kytkinkopan sisällä odotti yllätys. 4. Vaikka Ford 5000 tai Nuffield 4/60 noin äkkiä muisteltuina. Siinäkin olisi runsaasti puuhastelua, mutta todellisuus on huomattavasti karumpi. Kaivurin erottua traktorista otettiin paine ja paluuletku pikaliittimistään. Suihkuputkienkin avaaminen ja kiriminen tankin paikallaan ollessa on moneen 2. MF165 ja siitä johdettu MF3303 vaatii vastaavaan remonttiin peräöljyjen poiston ja banjojen irrotuksen, mikä on kauhea savotta, jos traktorissa on kaivurin kiinnitysrungot ja ehkä myös puolitelat. Ulompana takapyörien tuntumassa ovat öljykylpyiset planeettapyörästöt. Tässä tapauksessa kummankin puolen jarrukoteloissa oli runsaasti ruosteista töhkää, joka oli jumittanut levyt akseleiden booreihin. Vaihtoehtoisesti putkeen on tehty tarkoituksella mahtava vahvike. Toinen vastaava huoltomiehen kauhu on moottorin päällä oleva polttoainetankki, joka on poistettava, jos aikoo irrottaa suuttimen, tai säätää venttiilit. Pelleistään ja kaikista lisälaitteistaan riisuttuna MF3303 näyttää todella heiveröiselle koneelle. Näyttävä ja erikoinen korjaus joka tapauksessa, oli tarkoitus mikä tahansa. Jos etukehto olisi yhtään avarampi, niin hihnan pääsisi vaihtamaan, kun tyhjentäisi hydrauliikkasäiliöinä toimivat runkopalkit (n. Mustasta perussävystä päätellen suurin osa panssariin valuneesta ja turpeeseen sekoittuneesta öljystä on peräisin moottorista, mutta varmasti hydrauliikka ja voimansiirtokin on antanut osansa. Kytkinkopasta tiputteli öljyä, jonka alkuperästä oli saatava selvyys. En suurin surminkaan olisi uskaltanut istuttaa sen perään minkäänlaista kaivuria, jos olisin ollut kaivuritehtailija. MF3303 vaikuttaa kaivurikuormaajan alustaksi alamittaiselle, mutta samaa James 65-kuormaajan ja 480-kaivurin yhdistelmää on asennettu myös 565-Valmetiin, joka on vähintään pykälän verran teollisuus-Fergua pienempi. Pienestä traktorista tehtiin suurempi varustelua muuttamalla. muuhun merkkiin verrattuna hyvin hankalaa. Metsäkonepuolella tunnetuimpia teollisuus-Fergujen sovelluksia olivat MF-Robur ja Lokomo 909, joista 1970-luvun metsäkoneurakoitsijat osaavat kertoa värikkäitä remonttijuttuja. Ajokytkinlevy oli hyväkuntoinen ja voimanoton levy loistavakuntoinen, sen välityksellä kun ei ole siirretty ainoatakaan hevosvoimaa. Sen sortin rohkeutta on kuitenkin riittänyt, MF3303 ja momentinmuuntimella varustettu MF3305 oli alustana MF:n omissa 220ja 242-kaivureissa, Syväsen James 480 ja 610-malleissa, sekä myöhemmät versiot MF50 S ja R Lokomossa ja Jalossa. Ahtaan etukehdon alaosan takia laippa pääsee tulemaan ulos vain puolisen senttiä ja niin vaatimattomasta kolosta hihna ei mahdu mil1 3 4 2 5. 35 litraa), irrottaisi letkut ja pumpun ja vetäisi sitä tarvittavat sentit eteenpäin
lään ilveellä. Taka-akseli näyttää riisuttuna entistäkin heiveröisemmälle. Märät levyjarrut ovat remonttien kannalta tismalleen yhtä hankalat, mutta niitä tarvitsee avata äärimmäisen harvoin. Vaurio ei ollut suuri, mutta moottorin lämmettyä siitä tirisi öljyä aika reippaasti. Suihkuputkien avaaminenkin on hyvin työlästä, avainta kun pystyy liikuttelemaan hyvin rajallisesti. Kaikki ylimääräinen on nyt purettu ja alustatraktori on valmis tarkempaan syyniin. Vaikka mukana olisi ollut tarvittava osa, varaosakuvasto ja tarkka osanumero, niin aina löytyi jotain mälvättävää. Toinen masentava ilmiö, joka elää ja voi hyvin, on täydellinen välinpitämättömyys. Tankin etuosassa oleva törppö on Thermostart-liekkihehkun säiliö. Onhan näitä känkkäränkkiä varmasti vieläkin, mutta tuskinpa nykyään tohditaan tulla samalla tavalla aiheettomasti silmille, kuin vielä jokunen vuosikymmen sitten. Mukavaa pikkupuuhastelua vaikka keskellä upottavaa suota... Tuulettajan hihnan vaihtaminen on normaalisti eräs helpoimmista remonteista, mutta tässä tapauksessa etukehtoa on saatava vähintään hihnan leveyden verran eteenpäin. 6. Halvemman hintaluokan painepesureissa on tehokkaita turbosuuttimia, joilla saadaan lähes huonon hiekkapuhalluksen tasoista jälkeä. Hihnan vaihdos edellyttää jäähdyttäjän letkujen, kuormaajan kiinnitysrunkojen, hydrauliikkaletkujen ja etukehdon irrottamista, jonka jälkeen sitä vedetään etuakseleineen sen verran eteenpäin, että hihna mahtuu menemään laipan ja hihnapyörän välistä. Nokkapumpun akselin laippa mahtuu tulemaan vain puolisen senttiä eteenpäin, koska se ottaa alapuolelta kiinni etukehtoon. Riisuttuna tämä MF165-pohjainen traktori on melko kevytrakenteisen näköinen laite – kun pikkutraktorista jalostetaan suurempi, niin lopputulos on tämän näköinen. Saattoi käydä niinkin, että asiakas sai poistua hämmentyneenä pajasta, koska mestari ei suvainnut puhua hänelle yhtään mitään. Olenpa nähnyt kuinka itse liikkeen omistaja kirjaa tiedot ylös jostain ou4. 1. Tämä laturin takana oleva putki on vammautunut liian lyhyen kiilahihnan asennuksen yhteydessä. 1 2 3 4 5 6. Jotenkin tuntuu, että Massikasta ei tule minun suosikkikonettani, mutta ehkä tässä vielä ystävystytään, jahka tutustutaan paremmin. Kylmissä oloissa moottorin päällä olevasta tankista on etunsa, mutta edes suutinta ei saa irti ilman tankin poistamista. MF:n päälle 50 vuotta sitten käyttämät maalit eivät ole olleet kovin tarttuvaa sorttia, vaikka siihen aikaan on saanut käyttää värien tekemiseen aika rankkojakin aineita, mistä saatiin myöhemmin omakohtaisia kokemuksia. Hihnan pääsee vaihtamaan, kun irrotetaan hydrauliikan ja tehostimen letkut, sekä avataan etukehdon ja kuormaajarungon pultit ja vedetään etuosaa akseleineen tarvittavat sentit eteenpäin. Ne olivat niitä joidenkin kaipaamia vanhoja hyviä aikoja. Tasauspyörästön välittömässä läheisyydessä ovat kuivat levyjarrut ja uloimpana planeettapyörästöt, jotka on jossain vaiheessa uusittu. Kovimmat tylyttäjät löytyivät isoista keskusliikkeistä, mutta oli heitä pikkuputiikeissakin. Nokka-akseli ja venttiilikoneisto saavat voitelunsa ulkopuolisia öljyputkia myöten, lohkossa ei ole kanavia. Etenkin nuoremman asiakkaan piti olla todella kylmähermoinen ja varma asiastaan selvitäkseen kunnialla ostoksistaan, mutta äksyilyn kohteena saattoivat olla vanhemmatkin isännät. 5. Ennen varsinaisia purkajaisia on tehtävä perusteellinen pesu, paksun saastakerroksen alta kun saattaa paljastua vaikka haljennut valu. Jos kysyttyä osaa ei löydy hyllystä ja mieluiten käden ulottuvilta, niin mikään mahti maailmassa ei saa kaveria ottamaan selville, mistä sen mahdollisesti voisi tilata. 4/2020 10 2. Melkoinen operaatio maasto-olosuhteissa. 3. Muutamien seppien kanssa asiointi oli yhtä tuskallista. Hyvän varaosatoimittajan kanssa kaikki onnistuu Ennen vanhaan törmäsi usein varaosamyyjiin, joiden kanssa asiointi oli todella haasteellista. Sama homma, jos aikoo säätää venttiilit tai kiristää kannen pultit. Varmasti toimiva systeemi, mutta jarrujen huollon kannalta hyvin työläs
Koska öljynpaineetkin ovat kohdallaan, ei moottoria tarvitse purkaa tämän pitemmälle. p Nämä venttiilikopan suojista löytyneet stefan jouset panivat ihmettelemään, että mistä ihmeestä ne olivat sinne kulkeutuneet. p Perkins AD4.203 -moottorin venttiilikoneistossa ei ole erillisiä työntötankoja, vaan pelkät venttiilin nostajat ja niiden päissä säätöruuvit. Melkoisella varmuudella osat eivät ole alkuperäisiä, sillä toisen vetoakselin päässä näkyi joskus tapahtuneen vaurion merkkejä, mutta onneksi ne olivat harmittomassa paikassa. dommasta tavarasta ja lupaa ilmoittaa, jahka sellainen jostain päin palloa löytyy. 4/2020 11 t Tehostimen toimimattomuus ei johdu ainakaan huonosta pumpusta, Painetta syntyi ihan käsin pyörittämälläkin ja kaikki tiivisteet olivat ehjiä, mutta ne kuitenkin menivät vaihtoon, kun pumppu piti varalta purkaa. Olen asioinut monissa varaosaliikkeissä ja tiedän melko tarkkaan missä myydään varmasti sitä iänikuista "ei oo, eikä saaha mistään". Tällä kertaa puutelista ei ollut kovin pitkä: lokarit, jarrupaisuttimet ja -levyt, venttiilit, pakari, johtosarja, erinäinen määrä tiivisteitä, lamppuja, tehostimen sylinteri, raidetankojen päitä, monta purkkia keltaista maalia ja sekalainen valikoima vähäisempää tilpehööriä. Tästä vaivasta selvitään uudella venttiilillä ja istukalla, eli seetillä, jonka tekemiseen ja asennukseen tarvitaan moottorikoneistamon apua. Monella on omat vakiintuneet varaosatoimittajansa eri puolilla Suomea ja tutuksi tulleita yrityksiä kannattaa suosia jatkossakin, molemminpuolinen luottamus ja tyytyväisyys on yhtä tärkeää kauppiaalle ja asiakkaalle. Jarrukoppaan kehittyy tietysti kondenssivettä, mutta tässä tapauksessa enin kosteus oli päässyt paikkoja ruostuttamaan vetovarsien tappien rei’istä. Niinpä ajelin muita vaihtoehtoja miettimättä Iisalmen LH-Osaan, missä olen tehnyt mutkattomia osakauppoja jo vuosien ajan. Koko moottorissa ei ole kuin yksi stefa kampiakselin etupäässä, ja sieltä jousi ei pääse mitään reittiä sylinterikannen päälle. Etukehdon yläpuolta on jouduttu jyrsimään melko reilusti, että nokkapumpun akselille on saatu riittävästi tilaa. Moottoria on joskus kunnostettu, koska sylintereissä näkyy selkeitä hoonausjälkiä. p Sylinterien kuivaputket olivat hyvässä kunnossa, minkäänlaista rappua niistä ei löytynyt. Pintaa oli vielä reilusti, niitteihin on matkaa millitolkulla. Matkaa kertyy 160 kilometriä per sivu, mutta se ei haittaa, kun tietää varmasti saavansa kunnollista palvelua. p Moottorista kuuluneelle suhkeelle löytyi selitys tästä pakoventtiiliin ja venttiilinistukkaan tulleesta kolosta. p Jarrujen jumittumiseen oli syynä koteloon päässyt kosteus, joka oli ruostuttanut akselin ja levyjen boorituksen. Muutos en ilmeisesti Syväsen Konepajan tekemä, mutta saattaa se olla jokin jälkiasennukseen liittynyt operaatiokin.. Seuraavassa osassa niitä aletaan sovitella paikalleen ja yritetään saada traktori takaisin kasaan. Kun asiakas sulkee oven, lentää muistilappu roskikseen. Sitten ihmetellään, kun verkkokaupat vievät kivijalkakaupoilta asiakkaat. Teollisuusmallin Ferguun kun on saanut nostolaitteenkin. Kuvassa näkyvä suodatin oli vääränmallinen, eikä suodattanut yhtään mitään, vaan toimi lähinnä kuristimena. Helppo käynnistys ja savuton käynti kertovat osaltaan hyvistä puristuksista ja ehjistä männänrenkaista. n q Perämurikan osat olivat hyväkuntoisia, rattaiden työstöjäljetkin olivat vielä näkyvissä. Yleensä venttiilien säätöön riittää ruuvimeisseli ja kiintoavain, tässä tapauksessa tarvitaan kolme kiintoavainta. p Etuakseli on jossain vaiheessa saanut reippaamman tällin, koska keinutapin ja ohjauksen pystyakselin korvakkeille on tehty mittava hitsausremontti. Ja jos jotain ei satu sillä erää olemaan saatavilla, tai sitä ei ole koskaan ollutkaan, niin sen etsimiseen viitsitään nähdä vaivaa. Ilmeisesti sylinteritilassa on ollut jotain ylimääräistä, koska suuttimen reikäänkin on tullut lovi. Ainoa mahdollisuus on, että ne ovat tippuneet venttiilikoneiston sekaan jonkun remontin yhteydessä. Poissa silmistä, poissa mielestä. Ne eivät ole voineet joutua sinne myöskään öljyntäyttöaukon kautta, sillä öljyt kaadetaan jakopäähän
Nostolaitteeseen liittyy myös mekaaninen painonsiirtäjä, joka esim. Voimansiirtoakselin kansainväliseksi vakionopeudeksi on vahvistettu 540 +5 kierr./min. Voimansiirtoakselin toiminta ei taas vuorostaan vaikuta mitenkään hydr. ja tälle nopeudelle ovat tunnetuimmat työkoneetkin suunniteltu. Tästä syystä pyörii B-275:n voimansiirtoakseli moottorin suurimmalla teholla oikealla nopeudella. Tässä mielessä tarjoaakin B-275 uutta. Eräs McCormick-traktorin erikoisuus on tasauspyörästön lukkolaite, joka pitää traktorin liikkeellä, kun kiinnijuuttuminen muuten olisi ilmeinen. n B-275 International Harvesterin uutuus Julkaistu Koneviestissä 25/1958. Nämä edut tekevät B-275:stä traktorin, joka laitteiltaan täyttää vaativankin asiantuntijan vaatimukset. Tätä nopeutta on usein tarkastikin noudatettava eikä turvallisuussyistäkään nopeus saisi nousta suuremmaksi. Kaksi jäljelle jäävää vaihdetta ovat sopivat kuljetusja maantieajoa varten. kyntötyössä automaattisesti lisää kuormitusta traktorin takapyörillä ja estää pyörien luiston epäedullisissa olosuhteissa. Hydr. Moottorin tilavuus on suhteellisen suuri ja kierrosluku alhainen, joista seurauksena on sitkeä veto. Kahdesta peruutusvaihteesta on nopeampi 10 km/t. Hydr. kolmen-pisteen nostolaite on ns. Traktorin vaihteistossa on 8 vaihdetta eteenpäin ja 2 taakse. McCormick-International B-275 on meillä ennestään tunnetun B-250:n ”iso-veli” ja tarjoaa jo tunnustusta saavuttaneiden laitteiden ja ominaisuuksien lisäksi eräitä lisäetuja. Mutta nykyisin ei hevosvoimat yksinään riitä, vaan traktorin muut laitteet ja ominaisuudet täytyy olla siten suunniteltuja, että moottorin teho voidaan kaikissa olosuhteissa käyttää hyväksi. 4/2020 12 I nternational Harvester Company on laajentanut traktorivalmistustaan Englannin tehtaillaan ja lisännyt mallejaan kahdella uudella traktorilla, joiden tyyppimerkit ovat B-275 ja B-450. B-275:n dieselmoottori kehittää 35 hv, joten traktori voimiltaan luokitellaan suosittuun keskiluokkaan. Kuusi ensimmäistä nopeutta ovat 10 km/t rajan alapuolella jakaantuen tasaisesti parin kilometrin välein. Kun vaihteistossa nyt on useita vaihteita, ja jokaisella näistä eri nopeuksista saadaan voimansiirtoakselin oikealla kierrosluvulla suurin teho, on traktorin ajajalla mahdollisuus valita sopiva nopeus olosuhteiden tai kuormituksen mukaisesti.) Vapaasti pyörivä voimansiirtoakseli käyttää työkonetta keskeytyksettä, vaikka traktori jouduttaisiinkin pysähdyttämään olosuhteiden, esteen tai työkoneen tukkeutumisen takia. Näin voidaan tavallisimmat peltotyöt suorittaa edullisimmalla nopeudella olosuhteiden tai vetovoiman tarpeen mukaisesti. (Tietenkin hyvästä vaihteistosta on suuri hyöty muokkaustöissä, kun voidaan vapaasti valita sopivin nopeus, mutta voimansiirtoakselista käyttövoimansa saavien korjuukoneiden käytön yhteydessä tulee vaihteiston merkitys suuremmaksi. käännettävää tyyppiä, johon voidaan kiinnittää sekä ohut(o 22 mm) että paksutappiset (o 28 mm) työkoneet. hallittava vetokoukku sekä lujatekoinen vetopuomi lisäävät B-275:n käyttömahdollisuuksia. Kaksoiskytkimestä voidaan akseli tietysti nopeasti pysähdyttääkin, jos tilanne sen vaatii. Näin voidaan käyttää vanhatkin työkoneet uudessa traktorissa ja voidaan väliaikaisesti vaikka lainata työkone, koska kiinnitys ei tuota vaikeuksia. laitteen toimintaan, jonka pumppu on kytketty suoraan moottoriin. Tähän uusia ajonopeuksia tarjoavaan vaihteistoon liittyy uusi vapaastipyörivä voimansiirtoakseli, jonka avulla voidaan myös vaihteiston antama etu tehokkaasti käyttää hyödyksi, käytettäessä voimansiirtoakselista käyttövoimansa saavia työkoneita
Tilaajana pääset myös sähköiseen lehtiarkistoon, jonne olemme digitoineet jokaisen Mobilisti-lehden vuodesta 1979 lähtien. Mobilistissa sitä riittää, sillä tilaajan lehti on aina kahdeksan sivua irtonumeroa pidempi. Soita ja tilaa! Myös verkossa! AJONEUVOKULTTUURIN ERIKOISLEHTI VUODESTA 1979 09-2727 100 | WWW.MOBILISTI.FI A4_pohja_koneviesti.indd 76 17.9.2020 13.10. 4/2020 13 Pysy suojassa ja lue Mobilistia. Vaan kun syksyn sateet ropisevat konepeltiin, on lopultakin aikaa lukemiselle. Kesä on harrasteauton parasta aikaa
Ulkonäkönsä puolesta se ei kovin paljon eronnut aikaisemmista. Kuten Koneviestin toimittaja asian ilmaisi lehden numerossa 21 julkaistussa esittelyssä: kaukaa katsoen Massey-Ferguson 3000 oli sen näköinen kuin traktorit yleensä, eikä antanut mitään erityisiä viitteitä teknisistä uudistuksista. ”Ajatteleva traktori” Sarjan mainoslauseessa käytetylle ”ajatteleMassey-Ferguson esitteli vuoden 1986 lokakuun alussa uuden traktorisarjansa. Massey-Ferguson tukeutui uuden mallin kehitystyössä luonnollisesti myös komponenttivalmistajien tekemään kehitystyöhön. Ja kysymys oli kokonaisesta mallisarjasta. Olennaista oli, että traktorin perusrunko oli nyt tehty alusta alkaen nelivetoa ajatellen, 32 + 32 vaihteinen vaihdelaatikko-osa soveltui elektroniikkaohjaukseen, vaihdelaatikon kannet olivat sivuilla ja nostolaitteen työsylinterit olivat ulkopuolisina takasillan takana. Sen sijaan mahdollisuus elektroniikan monipuoliseen hyödyntämiseen oli sisäänrakennettuna alusta alkaen. Lähempi tarkastelu osoitti, että mistään vähäisestä muutoksesta ei ollut kysymys, vaan traktori oli uusi päästä päähän. MF-3000-sarjan traktoreiden valmistus päästiin aloittamaan vuonna 1986. Aivan varmasti se vaati ajan lisäksi myös melkoisen määrän rahaa. Kuvassa MF 3080 Datatronic, jossa tietokone on mukana.. Valmistus oli määrätty tapahtuvan Ranskassa, jossa Beauvais’n tehtaille oli rakennettu sarjaa varten uusi tietokoneohjelmoitu osavalmistusja kokoonpanolinja. Bosch oli hankkinut kokemusta tästä tekniikasta jo muutaman vuoden ajalta Saksassa. Suomessa uuden mallisarjan toimintaan päästiin ottamaan käytännön tuntumaa hyvin pian tämän jälkeen marraskuun alkupuolella. Se tuotti sarjan eri malleja ja vaihtoehtoisvarusteluja sitä mukaa, kuin tilaukset eri puolilta maailmaa edellyttivät. Yksi tärkeimmistä kumppaneista tässä projektissa oli Bosch, joka vastasi sähköisen nostolaitteen suunnittelusta. Koneviestin artikkeleiden pohjalta toimittanut Jussi Laukkanen KUVAT Uolevi Oristo ja valmistaja M F-3000-sarjan suunnittelutyö kaikkine vaiheineen kesti tehtaan edustajien mukaan seitsemän vuotta. 4/2020 14 Massey-Ferguson 3000 -sarja toi elektroniikan osaksi traktorin perustekniikkaa Hyvämuistinen traktori Elektroniikkaa ja tietokoneohjausta käyttävä nostolaitetekniikka oli voimakkaasti tulossa traktoreihin 1980-luvun loppupuolella ja Massey-Ferguson 3000 -traktorisarja oli yksi tienavaajista. Kysymys oli tärkeästä askeleesta traktoritekniikan kehityksessä, ja suunnittelutyön oli tarkoitus hyödyttää valmistajaa monta vuotta eteenpäin. Linja oli rakennettu kysynnän mukaan mukautuvaksi. Ensimmäistä kertaa lehdistöllä oli suotu mahdollisuus tutustua uuteen MF-3000-sarjaan ja sen teknillisiin ratkaisuihin 1986 lokakuun alussa MF:n suunnittelukeskuksessa ja koko mallistoon koulutuskeskuksessa Coventryssä. Se suunniteltiin alun pitäen elektroniikkaa hyväksikäyttäväksi kokonaisuudeksi
Traktorissa on metsäohjaamo, koska Asko Ajosenpää on käyttänyt sitä omissa metsäajoissaan. MF 3080:llä vedetään 3 m:n Väderstad Rapidia ja perävaunuja, ruiskutustyöt loppuivat luomuun siirtymisen yhteydessä. Kun esimerkiksi maantieajossa nopeus kiihtyi yli 14 km tunnissa, niin tasauspyörästön lukitus avautui automaattisesti. Näkyvyys eteenpäin on hyvä. Käytännössä suurin edistysaskel oli nostolaiteen asennon ja työkoneen aiheuttaman vetovastuksen mittaaminen sähköisillä antureilla eikä mekaniikan avulla. Autotronic-nimitys esiintyi malleissa, joissa tuohon aikaan komealta kuulostavasti ajorobotiksi kutsuttu järjestelmä ohjasi eräitä toimintoja automaattisesti sen jälkeen, kun annettu toteutuskäsky tai ajotilanne sitä vaati. Kojetaulua voi pitää hyvin selkeänä. Kuvaushetkellä mittarissa oli 6 848 tuntia, mikä merkitsee noin 200 h vuotuista käyttömäärää. Korjauksia on tehty jonkin verran. Moottoreiden tep Näkymä kuljettajan paikalta. Kuvaushetkellä mittarissa oli 6848 tuntia. Tuijula osti sen Asko Ajosenpäältä, joka oli koneen ensimmäinen omistaja. 4/2020 15 Mainettaan parempi Oheisissa kuvissa näkyvä Massey Ferguson 3080 on maskulaisen Immo Tuijulan. Traktoritekniikkaan tuli mallisarjan mukana kaksi uutta nimitystä ja niille oma merkityksensä sekä teoriassa että käytännössä. Huoltotarvikkeiden ja öljyjen lisäksi kustannuksia on tullut eniten v. Käytännössä ajattelu tarkoitti, että sen jälkeen, kun määrätty ohjelmointi on kerran suoritettu, niin määrätty ajattelu ja päättely toteutui. Järjestelmän alkuperäinen nimi on säilynyt, vaikka Datatronic on myöhemmin uudistettu moneen kertaan. Immo Tuijula on ollut tyytyväinen traktoriinsa. ”Tiesin ostohetkellä, että sitä on pidetty hyvin. Omistaja vaihtui tammikuussa 2001, kun Massikan mittarissa oli 2 868 tuntia. 2006, kun Autotronicin ohjausyksikkö ja kytkin vaihdettiin. Kolmekymmentävuotiaaksi traktoriksi se on hämmästyttävän siisti. Datatronicin ensimmäinen mallisukupolvi sai jatkossa lisäominaisuuksia. MF 3080 kummatkin omistajat ovat pitäneet tarkkaa huoltokirjanpitoa. Täydellisemmässä Datatronic-järjestelmässä ajotietokoneen avulla pystyttiin keräämään monia tietoja, jotka saatiin näyttöruutuun ohjaajan oikealla puolella. Traktori on otettu käyttöön 13.10.1989. Viime viikolla Massikkaan vaihdettiin pikavaihteen nopean puolen kitkalevyt. Sitä ei ole myöskään viritetty. Hän on täydentänyt panssarointia omilla lisäsuojauksillaan. Kuljettaja saattoi korjata ajotapaansa seuratessaan työnsä tuloksellisuutta. Massikka onkin viettänyt yönsä katon alla. Sarjan mallivaihtoehdot Uuteen sarjaan kuuluivat mallit MF-3050, -3060, -3070, -3080 ja -3090. Mittarivarustusta täydentää runsas merkkivalovalikoima. Sähköinen nostolaite on toiminut moitteetta, mutta Autotronic-vaihteiston ohjausyksikkö on vaihdettu myös tähän traktoriin”, toteaa Tuijula. Matka jatkuu… Uolevi Oristo p Immo Tuijulan Massey Ferguson 3080 on otettu käyttöön 13.10.1989. va” sanalle todettiin löytyvän perusteita. Pakoputki on kapea, turbon jälkeenhän ei äänenvaimenninta tarvita.
Kokeilu on julkaistu Koneviestissä 21/1986. Tasauspyörästö aukeaa myös automaattisesti poljettaessa jarrua tai jos nopeus nousee yli 14 kilometriä tunnissa, nopeuden noustessa tämän yli etuveto lakkaa ja kytkeytyy uudelleen alitettaessa rajanopeus. Ohjauspyörän ja istuimen säädöt suovat optimaalisen ajoasennon. MF 3000 -sarja on seitsemän vuoden työn tulos, josta huomaa, etteivät vuodet ole kuluneet hukkaan. Viistokeulaisesta Panorama-mallistosta Suomeen alettiin tuoda 3065-mallia. Ajamani malli MF 3070 oli moottoriteholtaan 66-kilowattinen, säätyvällä turbolla varustettu nelivetoinen traktori. 3000-sarja oli sen esittelyn aikaan erittäin moderni. Uusi MF poikkeaa ensituntumalta huomattavasti edukseen aikaisemmista malleista. Kokeilualueena ollut pelto oli maalajiltaan melko tiukkaa savea, joten uutuus joutui tositoimiin heti kättelyssä. Oikealla puolella vaihdekepit haittaavat tavalliseen tapaan hieman liikkumista. Kuusisylinteristen mallien mukaantulo oli toivottu asia, koska edeltävässä 500-sarjassa ei ollut kuutoskonetta ja 2000-sarjan kuutoset olivat puolestaan isoja ja raskaita. Näin kytkentä on pehmeä, työkonetta ja traktoria rasittavia iskumaisia kuormitushuippuja ei synny. Vaadittava poljinvoima tuntuu kohtuulliselta. Suurin nopeus eteen on 40 kilometriä tunnissa. Voimanoton kytkintä käyttävän öljyn paine säätyy automaattisesti työkoneen vaativan momentin mukaan kytkennän aikana. n. Tässä suhteessa ei 6100-sarjasta ollut apua. Jarrutettaessa neliveto kytkeytyy automaattisesti päälle aiheuttaen nelipyöräjarrutuksen. Kytkettäessä tasauspyörästön lukko päälle kytkeytyy neliveto samanaikaisesti. Kynnettäessä tosin kannattaa kytkeä myös neliveto päälle, sillä automatiikka avaa tasauspyörästön nostolaitetta nostettaessa päisteessä. 4/2020 16 Ensituntuma hyvämuistisesta traktorista Uuden MF 3070 -traktorin kokeilusta ennen malliston virallista esittelyä muodostui positiivinen yllätys. Vaihteistoa hallitaan kahdella kuljettajan oikealle puolelle sijoitetulla kepillä ja oikeaan lokasuojaan sijoitetulla sähköhydraulisen pikavaihteen painonapilla. Yhdeksän vuoden aikana tästä seurannut etu kilpailussa muiden valmistajien kanssa oli ehtinyt kadota ja myyntimäärät olivat alkaneet laskea. Tässä mallissa oli karsittu muitakin ominaisuuksia: voiman ulosottovaihtona oli vain 540 r/min, rengaskoko oli pienempi ja ajorobotti oli jätetty pois. Vaihdekeppien sijoitus on hyvä. Tämä nopeutti moottorin reagointia tehontarpeen muutoksiin sekä nosti huipputehoa parilla kilowatilla. Kytkin on hydraulisesti tehostettu, joten sen käyttö on kevyttä. Rakenne on kauttaaltaan täysin uutta, vanhoista malleista ei muistuta mikään muu, paitsi moottoreiden iskutilavuudet ja tehot. Seuraavassa toimittajan saamat vaikutelmat uudesta traktorista. hot olivat 50, 57, 66 ja 71 sekä 79 kW, joista kaksi viimeisintä oli kuusisylinterisiä. Valittavana on 540 ja 1000 kierroksen nopeudet, samat nopeudet pienemmällä moottorin kierrosluvulla ja ajovoimanotto on kaksinopeuksinen. Ensimmäinen mallipäivitys tuli melko nopeasti kaksi vuotta esittelyn jälkeen vuoden 1988 kesällä. Kynnettäessä voimaa tuntuu riittävän. Kosteissa oloissa eteneminen työkone ylhäällä ilman nelivetoa voi olla turhan lipsuvaa. Vaihteisto on täysin synkronoitu, 32 vaihdetta kumpaankin suuntaan. Tällöin moottoreiden ruiskutuspumppu vaihdettiin niin sanottuun T-säätimellä varustettuun versioon. Suuremman pään mallit 3075, 3085 ja 3095 oli varustettu neliportaisella Dynashift-pikavaihteella. Säästövoimanotto antaa voimanoton nimellisnopeudet moottorin kierrosluvulla 1550 r/min, ja automatiikka estää jälleen vahingot, sillä voimanotto kytkeytyy vapaalle moottorin kierrosten noustessa yli 1900 r/min. Pellolle MF:n nostolaitteissa oli kolmisiipiset Kvernelandin kaksoisaurat. Lisäksi automatiikka suojaa traktoria ja työkonetta rikkoutumisilta erilaisissa häiriötilanteissa kytkemällä voimanoton vapaalle. Tässä vaiheessa Perkins Quadram -moottorit tulivat käyttöön ja mallitunnusten lopuissa nolla vaihtui numeroksi viisi. Uutena mallina tuli 3060E, jossa oli pikavaihteella varustettu 16+16 -vaihteisto. Valikoimaa katsoessa tuntuu, että mitään ei puutu. Jäykästä maasta huolimatta nelisiipinenkin aura olisi tullut sovinnolla perässä. Edullinen hinta teki tästä versiosta suositun. Pienemmissä malleissa käytettiin 16+16 -vaihteistoa. Nostolaitehydrauliikka on sähköisesti ohjattu Boschin järjestelmä. Nostolaitteen nosto ja lasku tehdään kolmiasentoisella vipukytkimellä, joten säätönappuloilla laitteistoon ohjelmoidut tiedot säilyvät muuttumattomina päisteajon aikana. Liikkeelle lähdettäessä sopivat säädöt löytyivät noin kymmenen metrin matkalla selvin symbolein varustettuja nappuloita vääntelemällä. Kaasua painettaessa moottori vastaa heti. Nostolaitteen hallinta on keskitetty neliömäiseen paneliin oikean lokasuojan päälle. Automatiikka mukana myös voimanotossa Voimanoton toiminnassa elektroniikka on myös vahvasti mukana. Liikkeelle Ohjaamoon nousu on helppoa. p Ohjaamoon nousu on helppoa. n Koneviestin toimittaja koeajoi 3000-sarjan traktorin marraskuussa vuoden 1986 lopulla. Järjestelmää pystyy tosin hämäämään painamalla nelivedon kytkentänappia jatkuvasti, mutta pitemmän päälle tämä ei ole mikään ratkaisu. Ajotuntuma siirtoajossa on hyvä. Aikaisemmista MF-sarjoista poiketen vetovastusta tunnustelevat asentoanturit on korvattu kiinteillä antureilla, joiden toiminta tämän kokoluokan traktoreissa on ilmeisesti tarkempaa. Palamistapahtuma on täydellinen, savua ei saanut syntymään yrittämälläkään. Alkuvaikutelma uutuudesta on kuitenkin positiivinen ja sehän on usein ratkaisevaa. Olojamme ajatellen toiminnan voi joissain töissä laskea puutteeksi (esimerkiksi lumen auraus). Ajotietokoneella ja luisto-ohjatulla painonsiirrolla täydennetty rinnakkaismalli tottelee sanaa ”Datatronic”. Askelmat ovat leveät ja pitkä kaide ohjaamon etukulmassa tarjoaa hyvän kädensijan. Eteneminen on ripeää ja säätyvän turbon ansiosta ahtopainetta saadaan jo alhaisillakin kierroksilla, joten moottorin huudattaminen ei ole tarpeen. Näin traktorin hintaa pystyttiin laskemaan. Markkinoinnissa korostettiin yksilöllistä varustelua, joka kuitenkin toteutui useimmiten maahantuojan valmiiksi tekemän tehdastilauksen muodossa. Laskettaessa työkone jälleen alas tasauspyörästö lukittuu jälleen. Hallintalaitteiden sijoittelu on onnistunut ja ohjaamo-olot ovat muutenkin viihtyisät. Vaihteet kytkeytyvät tilanteessa kuin tilanteessa henkilöautomaisella mukavuudella. 3000-sarjan päätös tuli vuonna 1995, kun uudet 6100-sarjan traktorit tulivat. Nelipyöräjarrutuksesta oli jo puhetta edellä. Moottoria kuvaa sen kyky vetää kyntövaihteella auraa tyhjäkäynnillä. Myöhemmin vuonna 1990 myös 3070-mallista tuli saataville 3060-mallin tapaan 16+16 -vaihteinen säästömalli 3070E. Traktorin ovessa oli teksti ”Autotronic”, mikä tarkoittaa, että osa traktorin toiminnoista tapahtuu automaattisesti kuljettajan toiveiden ja traktorin elektroniikkaan valmistusvaiheessa tehdyn ohjelmoinnin perusteella. Tähän malliin ei vielä tässä vaiheessa päässyt tutustumaan. Parituntisen tutustumisen aikana ei ohjaamossa ehtinyt pitkästymään, vasta pitempiaikainen työskentely ja eri työt antavat paremman kuvan traktorin ominaisuuksista. Mittarivarustusta täydentää hyvin näkökenttään osuva suorakaiteen muotoon koottu merkkivalojen sarja. Voimanotossa on kolme eri käyttömahdollisuutta. Viimeinen 3000-sarjaa koskenut malliuudistus tapahtui vuonna 1993
MF kutsuu laitetta Datatronic-ajotietokoneeksi, Valmetin laitteen nimi on Valmet Agrodata. V ertailimme syyskynnöillä kahta saman alihankkijan tekniikkaan pohjautuvaa, elektronisesti hallittavaa nostolaiteratkaisua. Hehtaarit jakaantuivat pääosin kahden isomman, 805:n ja 3080:n kesken. Laskunopeuden säätö toimii perusteiltaan entiseen tapaan. luistonrajoitusautomatiikan toiminnalle. Sitten tullaan käyttäjän kannalta mukavimpaan vipuun. Niitä ohjasti yhteensä 8 henkilöä. Kokemuksia kyntötyössä Elektroniikka nostolaitteen hallinnassa ja ajomonitori kuljettajan apuna Elektroniikan sovellutukset yleistyvät myös traktoreissa. Mitä todellista hyötyä saamme irti ajomonitoreista, onko jotakin tarpeellista tietoa traktorin toiminnasta ollut tähän saakka kadoksissa. Kun vetovastuksen säätönuppia kierretään asennonsäädöstä kohti vetovastuksensäätöä, lisääntyy myös tunnusteluherkkyys vastaavasti. Mitä muuten tutkalla tehdään traktorissa. Massey-Fergusonin ratkaisu on kehittyneempi kuin Valmetin. Traktoreilla kynnettiin yhteensä 45 ha eri maalajeilla. 17 4/2020 Koneviesti vertasi Massey-Fergusonin ja Valmetin sähköhydraulisen nostolaitteen toimintaa kokeilussaan, joka julkaistiin lehden numerossa 4/1988. Mitään suuria eroja ei nostolaitteiden toiminnassa ollut, löytyyhän kuoren alta sama tekniikka. p Datatronic hytin ovessa kertoo traktorissa olevan myös ajotietokoneen. Ainahan työkonetta ei tarvitse nostaa ylös saakka. Valmetin kohdalla nimi Autocontrol ilmaisee traktorissa olevan sähköhydraulisen nostolaitteen. Sekoitussäätö, eli asennonja vetovastuksen säädön suhde, toimii kuten myös ”mekaanisissa” nostolaitteissa. Massikan kohdalla nimi Datatronic kertoo, että traktori on varustettu ajotietokoneella ja siihen kuuluvalla tutkalla. Työsyvyyden säätökaari on korvattu asennonsäätönupilla. Massey-Ferguson ja Valmet käyttävät sähköhydraulisessa nostolaitteessaan länsisaksalaista Bosch EHR 4-säätöjärjestelmää. Mallissa 3080 löytyy moottoritehoa 71 kW. Yleisesti ottaen ajotietokoneet/monitorit ovat vasta kehityksensä alussa. Nostolaitteen toiminta Molempien nostolaitteiden hallintanupeista löytyivät vanhat tutut toiminnot. Tosin MF:n pisteitä laskee monitorin huono sijoitus ohjaamon takapylväässä. Kovin hankalissa olosuhteissa ei ajettu. Ajotietokoneen kohdalla osat vaihtuvat. Valmetissa taas ei ole erillistä tunnusteluherkkyyden säätöä, vaan herkkyysja vetovastussäätö on yhdistetty samaan nuppiin, eli vetovastuksen säätöön. Massikassa tämä erillisyys on joka tapauksessa säilytetty. Pelkkä Autotronic kertoo traktorista löytyvän sähköhydraulisen nostolaitteen ja ajorobotin, joka valvoo ja ohjaa erinäisiä koneen toimintoja. Molemmissa traktoreissa löytyy sekä täysin jäykkä asennonsäätö, että herkkyydeltään kasvava vetovastussäätö. Ne eivät siis tule välttämättä samassa paketissa kuten Massikassa. Kyntötyössä Kokeilussamme oli mukana MF 3080 Datatronic, MF 3060 Autotronic ja Valmet 805 Autocontrol. Valmetissa käytetään vanhaa tuttua ”vetovastussäädön valitsin” -nimitystä. Erona mekaanisiin järjestelmiin on se, että nostokorkeus voidaan haluttaessa rajata. Tämä kahden toiminnon yhdistely – Valmetilla puhutaan esiohjelmoinnista – vastaa yleisintä säätömenettelyä, vaikka nupit olisikin säilytetty erillisinä. Mitataan nopeutta, ei muuta! Tieto todellisesta nopeudesta taas on perusta mm. Massikassa kyseistä nuppia kutsutaan ”toimintojen valitsinnupiksi”. Uuden tekniikan myötä laskunopeus säilyy nyt samana kuormasta riippumatta molemmissa traktoreissa. MF 3060 oli mukana vertailun vuoksi yhtenä iltapäivänä. Tarjoaako elektroninen nostolaitteen hallinta selvää etua perinteiseen verrattuna. Aura palaa aina samaan syvyyteen päisteen jälkeen. Massikalla säädetään tunnistelun herkkyys omalla vivulla – ”herkkyydensäätö”. Valmetin linja on mielestäni yksinkertaisempi ja toiminnallisesti parempi kuin MF:n. KV KOKEILI vuonna 1988. Hallintalaitteiden sijoittelussa ja määrässä oli sen sijaan eroa. Laskunopeuden säätö löytyy sekä Valmetista että Massikasta. Ja lisävarusteena Valmettiin saa erikseen luistonestoautomatiikan (sisältää tutkan) ja ajomoottorin. Samoin molemmissa traktoreissa löytyy nostokorkeuden säätönuppi, jolla rajataan suurin nostokorkeus sopivaksi. Kun edellä mainituilla nupeilla on säädetty nostolaitteen toiminta kohdalleen, voidaan auran (ja miksei muidenkin työkoneiden) nosto ja lasku päisteissä hoitaa yhdellä keinuvivulla – ”nosto/lasku”-katkaisimella. Näihin kysymyksiin haimme vastausta. Seuraavaksi tullaankin Massikan ja Valmetin ainoaan eroon hallintanuppien käytön suunnittelussa. Toinen mielenkiinnon kohde oli lisävarusteena toimitettava ajomonitori, jonka tehtävänä on antaa kuljettajalle tietoa traktorin ja osin myös työkoneiden toiminnasta. Koejakson aikana 11-19 lokakuuta, taisi olla ”kesän” parhaat säät
Asennonsäätönupin numerointi oli traktoreissa toteutettu eri tavoin. Aktivointi tapahtuu yksinkertaisesti heilauttamalla nosto/laskukytkintä edestakaisin. pp Valmet Agrodata ajotietokoneen sijoitus on melko onnistunut. Vertailua ja mittauksia Kuljettajan noustessa ohjaamoon, kiinnittyy huomio ensiksi nostolaitteen nuppien ja vipujen sijoitteluun. 4/2020 18. polttoaineen kulutus, luisto ja todellinen nopeus. Tämä asennonsäädön ”käynnistys” on molemmissa traktoreissa tehtävä aina, jos traktori on ollut välillä sammutettuna. Valmetin nupista puuttuu toimintaa selventävä symboli. Seuraavaa tietoa on saatavilla: työhön kulutettu aika, työsaavutus (ha), nopeus, matka, ruiskutettu litramäärä (vaatii ruiskuun virtausanturin). Harvemmin tarvittavat säätönupit ovat kauempana lokasuojan päällä. Kun halutaan nostaa työkonetta, nupin lukuarvot suurenevat Valmetissa. Massikassa riittää kytkimen käyttö väliasennossa. Ellei kuljettaja ole perillä nostolaitteen käytöstä, saattaa työkone nousta liikaa ja vaikkapa rikkoa auki unohtuneen takalasin. Edellämainitussa tilanteessa piilee onnettomuuden riski. Massikassa käy juuri päinvastoin. MF:ssä kaikki nostolaitteen hallintaan kuuluvat nupit ja katkaisimet ovat samassa taulussa. Käytännössä valot vilkkuvat edestakaisin vetovastustunnustelun antaessa käskyjä nostolaite-elektroniikalle. Pyörän luisto heikentää tarkkuutta. Valmetin kohdalla useimmiten tarvittavat toiminnot – nosto/laskukatkaisin ja asennonsäätö – on sijoitettu lähelle kuljettajaa. Kynnössä Valmetin ratkaisu miellytti kokeilijoitamme. Ominaisuuksiltaan se on monipuolisempi kuin Valmetin Agrodata, lisänä on mm. Merkkivalot kertovat nostolaitteen toiminnasta Työn aikana kuljettaja voi merkkivaloista seurata nostolaitteen toimintaa. p Massikassa ajotietokoneen monitori on jouduttu sijoittamaan hiukan taakse ohjaamon pylvääseen. Molemmissa traktoreissa on hallintalaitteet koottu oikealle kädelle. Kuljettajan käsi lepää luontevasti nosto/laskukatkaisimen takana olevalla tuella. Tottumaton käyttäjä ei kyennyt ennakoimaan, nouseeko vai laskeeko työkone esimerkiksi käynnistyksen jälkeen nostolaitetta aktivoidessa. Monitorin alla on vasemmalta lukien laskunopeudenja nostokorkeuden säätökytkimet. Oikealla on vetovastussäädön valintakytkin. Sekä nostolle että laskulle on oma merkkivalo. Käytännössä sama rutiini molemmissa. Massikassa sama katkaisin on hieman kauempana takaviistossa
Se on mukava ja kevyt käyttää ja tunnusteluherkkyydeltään se on vähintään samaa tasoa kuin mekaaninen nostolaite. Valmetissa vetovastunnustelun lisääminen vilkastuttaa valojen välkettä. Tässäkin huomataan, että ajo ilman nelivetoa antoi selvästi huonoimman tuloksen. Hyväksymmekö, että automatiikka korjailee kyntösyvyyttä. Massey Fergusonissa käy samoin. Malli Autocontrol (sähköhydraulinen nostolaite) maksaa 237 900. Luistonestoautomatiikan ja ajotietokoneiden kohdalla on punnittava samoja asioita. Vastaako saavutettava hyöty kustannuksia, riippuu varmaan ratin ja selkänojan välillä olevasta ”tietokoneesta”. Syykin on selvä. Mittasimme koematkalta takapyörän luiston ja todellisen nopeuden. Yleisohjeena on, että ei säädetä vetovastustunnustelua herkemmäksi kuin on tarpeen. Monitorin hankala sijoitus ohjaamon takapylvääseen laskee kuitenkin arvosanaa. 4/2020 19 Valojen vilkkumistiheydestä voi päätellä, kuinka ahkeraan nostolaite korjaa vetovarsien asentoa. Monitorin sijoitus on Valmetissa ratkaistu aika hyvin, Massikkaa paremmin. Pienempi MF 3060 oli varustettu Kverneland 4x35 auroilla. Vaakakupissa on kuitenkin vastapainona hinta, kestävyys, ja käyttäjien suhtautuminen uuteen tekniikkaan. Kyntökokeessa koetimme selvittää, mitä vaikutusta vetovastustunnustelun ja herkkyyden säädöillä on työsaavutukseen. Tällöin traktori alkaa helposti kaivautua ja automatiikka on auttamattomasti myöhässä. Käyttäjän kannalta tarkasteltuna sähköhydraulinen nostolaite päihittää tavanomaisen. Molempien traktoreiden luistonestoautomatiikka toimii odotetusti. Tunnustelu toimii, ja mekaanisessa tai sähköhydraulisessa nostolaitteessa kummassakin työkonetta kohotetaan kunnes vetovastus on jälleen tasaantunut. Tutkaan perustuvalla systeemillä voidaan tämä tilanne välttää. Siinä on myös luistonestoautomatiikka. Lisäksi Massikassa vaikuttaa erillisen herkkyyssäädön nosto myös korjausten määrää lisäävästi. Nykyisellään sallittu luisto on 0,8 km/h. Kehitys ei tule pysähtymään ajotietokoneidenkaan kohdalla. Massey-Ferguson 3080 raskaampana veti 4x40 auroja niin kevyesti, että sen kohdalla emme saaneet kyllin edustavia tuloksia. Tällöin kalliista tutkasta otettaisiin hyöty myös ajotietokoneen toimintoihin. todellisen nopeuden, pyörien luiston ja polttoaineen kulutuksen. Eli ajettaessa esimerkiksi nopeudella 6 km/h, sallii automatiikka 13,3 prosentin luiston. Otetaan esimerkki. avautuvat ja sulkeutuvat ja samalla joutuvat kulutukselle alttiiksi. Liika herkkyys tunnustelussa ”vanhentaa” nostolaitetta. Kun Massikassa väänsi luiston raja-arvon kyllin pieneksi, kohotti automatiikka auraa. Tunnusteluherkkyys oli asetettu maksimiin. Ilman luistonmittausta kuljettajan on kuitenkin vaikea havaita eroja. Sekä käyttö, että seuraaminen pakottaa kuljettajan kohdistamaan huomion pois traktorin ohjaamisesta. Tilanne on hieman sama kuin ensimmäisissä digitaalikelloissa. Valmet 805 ja MF 3080 vetivät Fiskars 4x40 auroja. Jos kaikki nämä lisäykset tulisi Agrodataan, olisivat sen ominaisuudet aika lähellä Massikan Datatronicia. n JK. Valmetiin saa samantyyppisen luistonestoautomatiikan lisävarusteena. Lukuisista tarkkailukohteista ruudussa näkyy kerrallaan vain yksi. Miten tarpeellinen tällainen automatiikka on lienee paljolti mielipidekysymys. Taulukosta näkyy, että vetovastussäädön maksimi asento – 6 – oli parempi kuin asento 4. Mitä herkemmäksi tunnusteluja säätökoneisto on asetettu, sitä useammin hydrauliikan komponentit, venttiilit jne. Jos Valmetin Aurocontrol-mallin hankkinut viljelijä haluaa lisävarusteeksi myös tutkaan perustuvan luistonestoautomatiikan tulisi seuraavan lisävarusteen – ajotietokoneen – myös olla samaa ”kaliiperia”, kuten edellä kerrotusta käy ilmi. Jos todellinen luisto pyrkii ylittämään asetusarvon, kohottaa nostolaite automaattisesti työvälinettä niin, että luisto jälleen pienenee alle sallitun raja-arvon. Jos kokeessa olisi ollut mukana perinteinen mekaanisella tunnustelulla varustettu traktori, olisi se todennäköisesti asettunut samalle tasolle sähköhydraulisen nostolaitteen kanssa. Enää jäisi toivomuslistalle polttoaineen kulutuksen seuranta. Massikassa hintaa nostaa osaltaan ajorobotti, joka valvoo ja ohjaa koneen toimintoja. Kuljettaja voi asettaa tietokoneelle suurimman sallitun luistoprosentin. Taulukossa 2 näkyy Valmetin osalta, että luisto on suurin ajettaessa nostolaite kiinteänä, eli vetovastussäätö on asennossa P. Tietoa ajotietokoneesta Massey-Fergusonin ajotietokone on hyvin monipuolinen. Itse en haluaisi liikaa korostaa sen tarpeellisuutta. Valmetin kohdalla on parempi puhua monitorista, ei ajotietokoneesta. Luistonesto Massey-Fergusoniin saa Datatronic-ajotietokoneen lisävarusteena. Parempi paikka vaikkapa etuoikealta ”ikkunalaudalta” olisi löydettävä. Siitä saa ulos mm. Kun auran vetovastus kasvaa tiukassa paikassa, alkaa luisto myös kasvaa. Sen avulla kuljettaja voi esimerkiksi etsiä taloudellisimman ajovaihteen vertaamalla kulutuslukemia. Näiden uudistusten aikataulu on vielä avoin. Lisäksi ajoimme kokeet enimmäkseen pelkällä takavedolla, jotta erot tulisivat selvemmiksi. Taulukossa 3 löytyy tuloksia pienemmän MF 3060 vetotuloksesta. Se ei ole kovinkaan monipuolinen, eikä se hyödynnä esimerkiksi tutkaa nopeuden mittauksessa. Kun säätömahdollisuuksia on runsaasti, pitäisi tietää, mikä säätövariaatio on paras. Valmetissa saattoi myös aistia tiheästi toistuvat korjausliikkeet, kun luistonrajoitusautomatiikka oli päällä. Traktorin pyörien luistoa tai polttoaineen kulutusta ei myöskään saa monitorista irti. Perusversiona Valmet 805 maksaa 225 100 mk. Koska traktorit ovat eri tehoisia ja painoisia, eivät mittaukset ole keskenään vertailukelpoisia. Malli Datatronic (lisäksi ajotietokone) maksaa 254 200 mk. Tästä tulokset paranevat asteittain, kun vetovastustunnustelun herkkyyttä lisätään. Jos traktorin liike lähes pysähtyy ja pyörät alkavat luistaa, ei tavallinen automatiikka saa tarvittavaa korjausimpulssia vetovarsilta, koska pyörissä ei ole pitoa. Mitään ihmeempää oppimiskynnystä ei mielestäni ole. Massey-Ferguson 3080 Autotronic (sähköhydraulinen nostolaite) maksaa 242 100 mk. Eikö hyvän kynnön periaatteista tällöin livetä. Näin on Massey-Fergusonissa tehty ja Valmet seurannee perässä. Eräs periaatteellinen kysymys nousee esiin. Monta etua on myös tarkasta matkan mittauksesta vaikkapa lietevaunun levitysmäärän arvioinnissa, kyntökaistojen mittaamisessa jne. Kasvava luisto pakottaa korjaavat toimenpiteet matkaan nopeasti. Tällöin saataisiin käyttöön tietoa todellisesta nopeudesta ja pyörien luistosta. Luistoprosentti asettui 5–8 tuntumaan, riippumatta vetovastusja tunnusteluherkkyyden säätöarvojen muutoksista. Ennakkotietojen mukaan Valmetin Agrodataan tulisi myöhemmin kytkentä tutkaan, jos sellainen traktorissa jo on. Nyt on muistettava, että tavanomainen vetovastustunnustelu toimii käytännössä juuri samalla tavalla. Samoin Valmetilta kerrottiin, että Autocontrol-malliin lisävarusteena saatavaa luistonrajoitusautomatiikkaa tullaan täydentämään siten, että kuljettaja voisi itse asettaa sallitun luistotason nykyisen esiohjelmoinnin sijaan. Tutkaan perustuvan systeemin etu piileekin sen herkkyydessä. Kun neliveto kytketään päälle, putoaa luistokin aivan eri tasolle 13 prosenttiin. Tällä hetkellä toivomuslistalla on lähinnä monitorien näytön monipuolistaminen. Se mittaa muun muassa traktorin todellisen nopeuden ja takapyörien luiston. Tällöin tavanomainen tunnusteluautomatiikka ei aina toimi hyvin. Kestävyydestä ei vielä ole tietoa ja käyttäjän on ratkaistava saako hän lisähinnalle katetta. Vetovastussäädön suhdetta muutettiin. Alunperin monitori on tarkoitettu kasvinsuojeluruiskun lisälaitteeksi. Tämän jälkeen aletaan työkonetta automaattisesti kohottaa, kunnes luisto on jälleen painunut alle sallitun. Niissä tiukoissa paikoissahan olisi erityisen tärkeää, että kyntö tehtäisiin täyteen syvyyteen. Erona Massikkaan on, että Valmetissa sallittua luistoprosenttia ei kuljettaja voi itse asettaa, vaan se on esiohjelmoitu kiinteäksi. Jo pienetkin luistonlisäykset saavat aikaan korjauksen. Lisähinta sähköhydraulisesta nostolaitteesta ja ajotietokoneesta pysyy samana kaikissa kokoluokissa. Lisähinta uudesta tekniikasta on tiedossa. Omimmillaan tutka lienee liukkaissa ja hankalissa olosuhteissa. Mekaaninen vai elektroninen. Valmetilla on tarkoituksellisesti lähdetty tunnustellen liikkeelle. Tässä suhteessa Massikan ajotietokoneesta on apua säädettäessä nostolaitteen toimintaa. Etupainoinen Valmet kärsi tästä Massey-Fergusonia enemmän. Käyttöalueeksi jää lähinnä matkan, ajan, työsaavutuksen ja esim. Ajotietokoneet tarjoavat jo nykyiselläänkin todellista, työtä helpottavaa tietoa. Kertoohan se luiston ja todellisen nopeuden tarkasti. Päätelmänä voidaan todeta, että melko herkäksi viritetty vetovastustunnustelu antaa parhaan tuloksen. Luistonestoautomatiikan lisähinta on 15 000 mk ja Valmet Agrodata maksaa 5700 mk. Ihmisen silmä pystyy kyllä seuraamaan useampaakin toimintoa samanaikaisesti. kasvinsuojeluruiskun nestemäärien mittaus (vaatii ruiskun virtausanturin)
Wallis-tekniikkaan perustuneita traktoreita tehtiin 1930-luvun lopulle asti, Massey-Harris merkki otettiin käyttöön vuosikymmenen alussa. Jättiyhtymän erikoisalaa olivat heinänja viljankorjuukoneet, mutta ohjelmaan kuuluivat jokseenkin kaikki maatalouteen liittyneet laitteet. Nimiä merkkien takana Daniel Massey ja Alanson Harris p Vuonna 1891 fuusion kautta muodostettu Massey-Harris Co. Myöhemmin Massey-Harrikseen liitettiin vielä lukuisia konevalmistajia, joista tunnetuimpia olivat USA:n puolella toimineet Johnston ja Wallis, australialainen Sunshine ja englantilais-amerikkalainen Ferguson.. Vuonna 1928 ostetun J.I.Case Plow Works Companyn tekemä Wallis oli lopullinen täysosuma. 4/2020 20 t Massey-Harris aloitti traktorituotantonsa lainatekniikalla, mutta ensimmäinen 3-pyöräinen Bull-traktori oli kaikin puolin epäonnistunut kone, eikä seuraava Parrett-moottorivetäjäkään ollut paljoa kummempi. Ltd. oli Pohjois-Amerikan suurimpia maatalouskonevalmistajia
p Leikkuupuimurit edustivat Massey-Harriksen vahvinta osaamista. Vaughanin kanssa yhteisyrityksen, jonka toimitiloina olivat Vaughanin kylmilleen jääneet konepaja ja pieni valimo. Enimmät muokkaustoimet tehtiin vaatimattomilla hevostyövälineillä, mutta sadonkorjuu oli kokonaan käsityön varassa. Ensimmäinen vientikauppa tehp Alanson Harris (1816–1894) oli Daniel Masseyn tavoin maanviljelijän poika. Paluumatkalla hänellä oli mukanaan kattava valikoima uusia maatalouskoneita, jotka alkoivat kiinnostaa enemmän kuin varsinaiset viljelytyöt. Ensimmäisen pajayrityksensä Alanson perusti Beamsvilleen v.1857, tuotteet olivat samoja kuin Masseylla. Koko ajan laajentunut pajatoiminta kävi terveyden päälle, minkä johdosta hän luovutti firmansa 28-vuotiaalle pojalleen Hart Masseylle v.1851. Daniel kuoli 5 vuotta myöhemmin. Ensimmäisiä tuotteita olivat niittoja elonleikkuukoneet. Daniel oli heti jaloille noustuaan isänsä mukana kaikissa tilan töissä. Nuoren johtajan vetämä firma menestyi erinomaisesti, ja tuotevalikoima kasvoi entisestään. Värväämällä avukseen irlantilaisia ja skottilaisia maahanmuuttajia hän sai seuraavan 12 vuoden aikana raivattua vajaan 500 hehtaarin alueen. Toukokuun alussa 1891 Kanadan suurimmat maatalouskonevalmistajat Massey Manufacturing Co. Lyhyt, mutta ratkaiseva ura Daniel Massey antoi tilansa tuolloin 21-vuotiaan Hart-pojan hoitoon v.1844 ja keskittyi täysillä maatalouskoneiden tekemiseen. Tästä 20-mallista kehitetty kevyempi Massey-Harris 21 SP vei maailman lopulliseen ajopuimuriaikaan.. Pajassa alkoi valmistua muokkausvälineitä, joilla oli heikosta taloustilanteesta huolimatta sikäli hyvä menekki, että jo puolen vuoden kuluttua Massey lunasti koko yrityksen omakseen. Ensimmäiset hevosvetoiset puimurit valmistuivat jo 1900-luvun alussa, itsekulkeva malli tuli vuoroon 1938. 1871, missä syntyi parhaimmillaan 1000 niittokonetta, 1275 leikkuukonetta ja 500 itsesitojaa vuodessa. yhdistivät voimansa, jonka tuloksena syntyi Massey-Harris Co. Uusia patentteja ja kokonaisia yrityksiä ostettiin jatkuvasti lisää. Toiminnan laajentuessa paja siirrettiin Brantfordiin v. Menestynein tuote oli Brantford-itsesitoja, joka oli Euroopassa erityisen suosittu. Thomas Carroll`in suunnittelemassa puimurissa oli 16 jalan pöytä ja 65 hv:n Chrysler-moottori. ja A.Harris, Son & Co. 1953, jolloin Ferguson siirtyi M-H:n leiriin, merkki vaihtui Massey-Fergusoniksi 5 vuotta myöhemmin. Sahurista konetehtailijaksi Ontarion lounaisosassa, Ingersollissa v. Jatkossa fuusioita tehtiin lähes vuosittain, joiden myötä toiminta laajeni USA:n puolelle. 1816 syntynyt Alanson Harris sai ensiopit tekniikasta isänsä maatilalla ja sahalaitoksella. Tuossa vaiheessa yrityksen toiseksi osakkaaksi oli tullut Alansonin poika John. ja A.Harris, Son & Co., aloittivat mittavamman toimintansa sadonkorjuukoneilla, jotka olivat pääroolissa myös uudessa yhteisyrityksessä. Traktorit tulivat kuvioihin 1910-luvulla, mutta 1928 hankitun J.I.Case Plow Works Companyn tekemä Wallis oli ensimmäinen kehityskelpoinen. Teknisesti lahjakkaana tunnettu Harris perusti ensimmäisen pajansa Ontarion Beamsvilleen v.1857, missä alkoi syntyä auroja ja kultivaattoreita. Seuraavan vuosikymmenen alussa yritys muutti laajempiin tiloihin Brantfordiin. n Kimmo Kotta p Kanadan Ontariossa vaikuttanut Daniel Massey (1799– 1856) oli alkuaan maanviljelijä, joka 19-vuotiaana aloittamansa ja 12 vuotta kestäneen raivausurakan päätteeksi omisti lähes 500 hehtaaria erinomaista peltomaata. Konepajatoiminta alkoi v.1847, ja pari vuotta myöhemmin Massey osti oman valimon. Masseyn tavoin Harris teki enimmät koneensa ostetuilla patenteilla. Kun oma maatilapaja alkoi käydä ahtaaksi, perusti hän 3 vuotta myöhemmin lähistöllä olleen R.F. Viitisen vuotta myöhemmin valikoimaan kuului myös niittoja leikkuukoneita. tiin v.1866 Ranskaan ja seuraavana vuotena Saksaan. Kanadan ja USA:n rajalla oli pahoja kahakoita, minkä vuoksi Daniel Massey Senior kutsuttiin pitkäksi aikaa armeijaan, jolloin tilanpito jäi 13 vuotiaan Daniel Massey Juniorin harteille. Fuusion molemmat osapuolet, Massey Manufacturing Co. Vuoden 1851 mittaan Massey osti Ketchum-niittokoneen ja Burrel-elonleikkuukoneen valmistusoikeudet, mutta koko ajan laajentunut toiminta yhdistettynä suureksi kasvaneeseen kysyntään oli liikaa Daniel Masseyn terveydelle, minkä vuoksi konepajayrityskin siirtyi kokonaan Hart Masseyn hallintaan. V ermontin Windsorissa vuonna 1799 syntyneen Daniel Masseyn perhe muutti heti 1800 luvun alussa Kanadan Ontarioon, minne raivattiin 200 eekkerin (80,8 ha) verran peltoa. Traktorit olivat kuitenkin sivuroolissa puimurituotantoon verrattuna, jossa Massey-Harris oli ehdoton edelläkävijä koko historiansa ajan. 4/2020 21 Kahden kanadalaisen maatalouskonevalmistajan yhteenliittymästä kehittyi lyhyessä ajassa maailmanlaajuinen jättiyritys, jonka valikoimassa oli kone kaikkiin maatalouden tarpeisiin. Traktoritehtailun kannalta ratkaisevin fuusio tehtiin v. Viitisen vuotta myöhemmin yhtiökumppaniksi tuli John-poika, jonka yllytyksestä paja erikoistui korsirehun ja viljan korjuukoneisiin. Koepuinnit tehtiin Argentiinassa, kokonaisvalmistusmäärä oli 925 kpl. 1800-luvun viimeisen vuosikymmenen lähestyessä vientiä oli kaikkiin maanosiin. Oman viljelyuransa hän aloitti 19 vuotiaana, aluksi vuokraviljelijänä, mutta pari vuotta myöhemmin omaa peltoa oli jo 200 eekkeriä. Vieraillessaan joskus 1830-luvulla Amerikan serkkunsa luona, Daniel näki siellä rautaisia auroja, äkeitä, kultivaattoreita ja ennen kaikkea hevoskierrolla pyörineitä puimakoneita
Vuotta aiemmin perustettu Vintage Rusty Cafe jatkoi toimintaansa ja sen asiakaskunta laajentui nopeasti veteraaniajoneuvoharrastajiin ja muihin, joita vanha tekniikka ja käyttöesineistö kiinnostavat. Konstailemattomaan peltihalliin kätkeytyvä kahvila poikkeaa suurten kauppaketjujen liikenneasemista. Kahviotuotteisto koostuu paikan päällä valmistettavista erikoiskahveista ja kaakaoista sekä itsetehdyistä leivonnaisista ja arkipäivien keittolounaista. Niiden asettelu ja valtaisa määrä houkuttelevat tutkimuskierrokselle kahvittelun lomassa. Vintage Rusty Cafen puolella palvellaan kahvila-asiakkaita nostalgisissa tunnelmissa, Capitains Fixin tiloissa pitää majaa ajoneuvokorjaamoiden laiteasennuksiin erikoistunut yritys. Tuulikaapista lähtien esillä on patinoitunutta ja entisöityä tavaraa eri aikakausilta. TEKSTI JA KUVAT Marko Taavila t Gulfin käsikäyttöinen polttoainepumppu 1930–1940 luvuilta.. Timo Paavola vuokrasi ne alkujaan veneiden korjaamista ja talvisäilytystä varten. Korjaamotekniikkaa ja tuoreita munkkeja Vintage Rusty Cafe Valtatie 24:n varren teollisuushallissa äiti ja poika harjoittavat liiketoimintaa toistensa seinänaapureina. Niitä he ovat hankkineet muun muassa rompetoreilta ja huutokaupoista. Luovuin vähitellen venehommista niiden sesonkiluonteisuuden ja koventuneen paikallisen kilpailutilanteen takia. Vaihdoin toimenkuvan korjaamolaitteiden asennuksiin 2018”, selvittää pariskunnan poika Jesse Paavola. Vaihtuvuutta siis tapahtuu, mutta tiettyjä sisustuksellisia elementtejä suojellaan hinnalla tai niistä luovutaan t Moottorianalysaattorin näyttö, josta katseltiin testituloksia viimeksi 1960-luvulla. Kävijöitä houkuttelee mennyttä aikaa henkivä sisustus ja aidot vanhanajan tavarat. Vintage Rusty Cafen konkretisoitumista liikeideasta vauhditti Timo Paavolan ja Anu Laakson yhteinen innostus vanhoihin tavaroihin. Se jäisikin autoilijoilta huomaamatta ilman tienvarsimainoksia ja romulavoilta pelastettuja metallisia Cafe-kylttejä. Menneiden aikojen fiilikseen päästään kuitenkin jo pihamaalla, jota somistaa vuosikymmenten takaiset polttoainepumput ja muu huoltamoaiheinen rekvisiitta. ”Isän yritys Rantarosvo siirtyi nimiini kuusi vuotta sitten. Mielikuva teollisuustilasta haihtuu viimeistään ovesta sisään astuttaessa. Ostettuaan kiinteistön hän halusi asiakkailleen kahvilan, ja sai puolisonsa Anu Laakson innostumaan ideastaan. 4/2020 22 A sikkalan Vääksyssä sijaitsevat toimitilat ovat olleet yrittäjäperheen hallussa toistakymmentä vuotta. Tilauksesta tiloissa voidaan järjestää yksityistilaisuuksia ja kokouksia. ” Valitsemme yhdessä kahvilaan esineitä, joista valtaosa on myynnissä
Fordin stroboskooppi 1940-luvulta. Kahvilan sisustaminen limittyy ajoneuvojen rakenteluun, jota Timo tekee omaksi ja muiden iloksi. Kotihallilta reissuhommiin Teollisuuskiinteistön toisessa puoliskossa tukikohtaansa pitävä Capitains Fix Oy työllistää Jesse Paavolan lisäksi yhden palkatun henkilön. Laitetta käytettiin moottoreiden sytytysjärjestelmien mittaamisessa ja ajoituksen säätämisessä. ”Luovuttuani Rantarosvosta olen autellut kumpaakin yritystä tarpeen mukaan. Moni koneen osa tai kauan sitten kauppojen hyllyistä kadonnut myyntipakkaus onkin päätynyt näytille kahvilaan, jonka kaikki irtain astiastoja myöten on vanhasta kunnostettua tai uusiokäyttöön tuunattua. vain, jos tilalle saadaan jotain korvaavaa”, selvittää Anu Laakso. ”Päädyin alihankkijaksi erään tuttavan vih. Yritys asentaa erilaisia laitteistoja ja järjestelmiä sekä henkilöautojen että raskaan kuljetuskaluston huoltokorjaamoihin. Muina aikoina pelastelen autonraatoja ja herättelen niitä henkiin omanlaisina versioinani”, Timo Paavola valottaa nykyistä rooliaan. Markka-ajan polttoainemittarit koristavat kahvilan etupihaa ja rajaavat terassia. 4/2020 23 pp Timo Paavola (oik.) auttelee yleismiehenä poikaansa Jesseä ja vaimoaan Anu Laaksoa heidän yrityksissään. p Kahvilan lukulehtivalikoiman autenttisia helmiä
q Traktorin voitelutaulukko vuodelta 1957 alapuolellaan sytytystulppien testauslaite. 4/2020 24 p Voimanulosottotekniikkaa ennen hydrauliikan yleistymistä. q Wc-tiloihin on tuunattu käsienpesuallas tankkauspistoolista ja öljytynnyristä. Työkohteemme sijoittuvat eri puolille Suomea. q Legendaarisen helsinkiläisravintola Baker`sin entinen leipomoauto ja hinausauto New Yorkin osavaltiosta. jattua valmistaja-maahantuojayrityksestä, jolle asennukset olivat muodostuneet laitetoimitusten painolastiksi. Ajokilometrejä kertyy enimmillään jopa 5000 kuukaudessa, joskin korona-aika on vähentänyt huomattavasti korjaamoiden laiteinvestointeja viime vuoteen verrattuna”, Jesse Paavola selvittää. Hänen mukaansa korjaamotekniikkaa uusitaan tyypillisesti kymmenen vuoden välein. Aikarajan sanelee laitteiden kuluminen, mikä vaikuttaa niiden käyttövarmuuteen ja turvallisuuteen. Pakolliset määräaikaistarkastukset esimerkiksi nostimille noudattavat samaa sykliä. Potkurin mekaanisella peruutuskääntötoiminnolla varustettu Archimedes-perämoottori 1910-luvun alkupuolelta.. Tällöin mahdollisesti ilmeneviä puutteita korjaamalla voidaan pidentää elinkaarta joillakin vuosilla, mutta uuden hankkiminen on useimmiten taloudellisempi vaihtoehto
Kaikki laitteet koeponnistetaan ennen luovuttamista asiakkaan käyttöön. Tosin on meillä hinausautokin käytössä”, Timo Paavola sanoo. n Hyllyistä löytyy voiteluaineiden metallisia purkkeja ja kanistereita ennen nykyistä muovin valtakautta.. p Rahtilavalla varustettu vuosimallin 1972 Mercedes-Benz LP. 4/2020 25 p MB Tracin hinauksessa on Ruotsin armeijan entinen kirurgivaunu, joka on uusiokalustettu liikkuvaksi kahviokioskiksi. Yhtä usein korjaamotilat varustetaan paineilman tai nestemäisten aineiden letkukelapaketeilla, joita kiinnitetään sekä seiniin että kattoihin. Capitains Fixin menneisyydestä muistuttaa edelleen muutama vene hallin sisällä ja piha-alueella. Muutoksesta huolimatta unimog-runkoiselle MB Tracille riittää edelleen tehtäviä. Niiden omistajat ovat vanhoja tuttavia, joita vielä palvellaan, vaikka telakoinnit ja alushuollot ovat muutoin lopetettu. Asennettavista laitteista yleisempiä ovat saksija pilarinostimet ja erilaiset työpöydät. ”Käytännön työssä tarvitaan sähköasentajan taitoja sekä hydrauliikan ja pneumatiikan ymmärtämistä, joten tehtävät ovat melkoisen monipuolisia, ” Jesse Paavola toteaa. ”Traktoriksi rekisteröitynä sen perässä voidaan vetää melkein mitä tahansa tieliikenteessä, mistä on hyötyä vanhojen ajoneuvojen noudoissa
Niiden myynti jäi paljon vähäisemmäksi kuin pyöräalustaisten mallien. Suunnittelu tehtiin kovalla vauhdilla. Tuotanto oli alkanut vuonna 1958, kun tehtaalla oli ryhdytty kokoamaan englantilaisia JCB Hydra-Digga -kaivureita. 4/2020 26 Pohjoismaiden ensimmäinen pyöräalustainen hydraulikaivinkone Hydrauliset ARAt Turusta Auran Rautateollisuus alkoi suunnitella omaa ympäripyörivää täyshydraulista kaivinkonetta vuonna 1965. Aikaa piirustuspöydältä ensimmäiseen viiden kappaleen koesarjaan meni vajaa vuosi. Puomin ja alavaunun teräsrakenteiden murtumat olivat tavallisia myös pyöräalustaisissa malleissa.. Kone oli suunniteltu aivan toisentyyppisen maaperän kaivamiseen. Jussi Laukkanen A uran Rautateollisuus Oy:ssä oli 1960-luvun puoliväliin tultaessa kokemusta traktorikaivurien valmistuksesta jo muutaman vuoden ajalta. Hydra-Digga osoittautui kuitenkin hyvin nopeasti pettymykseksi. Heti seuraavana vuonna sai insinööri Onni Jortikka tehtäväkseen alkaa suunnitella Aralle omaa paremmin Suomen olosuhteisiin soveltuvaa traktorikaivuria. Tela-alustaisia ARA-kaivinkoneita tehtiin kahta mallia. Sen rakenne ei ollut riittävän tukeva, jotta sillä olisi voinut kaivaa moreenia tai ylipäätään mitään sellaista maata, jossa on kiviä. Tela-alustaisten koneiden ongelmana oli varsinkin kaivulaitteen puomien liian alhainen kestävyys suhteessa koneen painoon ja voimaan
Olihan siinä muun muassa keinonahkasisustus ja ”radion kuuntelumahdollisuus”. Ensimmäinen tehtaan omaa suunnittelua oleva ARA-AK1 -traktorikaivuri valmistui 1960. Auran Rautateollisuudessa tapahtui merkittäviä muutoksia 1960-luvun alkupuolella, mitkä osaltaan johtivat siihen, että yhtiössä päätettiin aloittaa suurisuuntainen hanke oman kaivinkonemallin kehittämiseksi. Tämä ilmoitus on julkaistu vuonna 1968. Jatkoa tälle ensimmäiselle omalle kaivurimallille seurasi kolmen vuoden kuluttua, kun AK1:stä edelleen kehitetty AK2 esiteltiin. u Alkuperäistä AK 31:tä paranneltiin useaan otteeseen. Se muistutti joiltain osin melko paljon Hydra-Diggaa, mikä ei tietenkään ollut yllätys, mutta miksikään kopioksi sitä ei voinut sanoa. F-sarjan suurin uudistus oli Valmet 411-moottorin päivittyminen B-versioon.. Yhtiön toimitusjohtajaksi oli tullut Pertti Asola. Hän pani alulle monia uudistuksia ja pyrki parantamaan yhtiön kannattavuutta siirtämällä yhtiön tuotevalikoimaa kohti kalliimpia tuotteita. Tämä valokuva ja koneen tekniset tiedot sisältävä esittelylehtinen jaettiin ensimmäisessä alan lehdille tarkoitetussa esittelytilaisuudessa Hankkijan koetilalla Hyrylässä joulukuussa 1967. 4/2020 27 p Aran ohjaamon nykyaikaisuutta hehkutettiin markkinoinnissa ja sen sanottiin olevan lähes henkilöautomainen
Onni Jortikka on myöhemmin kertonut, että suunnittelun kannalta kaivukone oli mielenkiintoinen, koska teknisestä toteutuksesta ei ollut saatavilla valmiita malleja. Aralla päätettiin käyttää mahdollisimman paljon Valmet-traktoreiden tekniikkaa. Ohjaamon kehuttiin olevan varusteiltaan ja olemukseltaan ”lähes henkilöautomainen”. Matka onnistui kuitenkin hyvin ilman pahempia kommelluksia. Voi sanoa, että kone nautti ”markkinoiden sympatiaa” jo syntyessään. Kun nämä olivat lisäksi kotimaisia, oli ne nopeasti ja helposti hankittavissa. Kukaan ei ennakkoon ollut ajatellut, että koneella tultaisiin tekemään näin pitkiä siirtomatkoja. 4/2020 28 p ARA alkoi päästä eroon lastentaudeistaan 1970-luvun loppua kohden ja sen ominaisuudet tulivat kilpailijoittensa veroisiksi. Valmet-komponenttien ohella koneen tunnusomaisia piirteitä olivat yksiakseliveto, kaivutukena toimi puskuri ja kääntölaitteena hidaskierroksinen säteismäntämoottori. Toimivan ja käyttökelpoisen laitteen saamiseksi oli tukeuduttava traktorikaivurin kokemuksiin ja valittava rakenneosat saatavissa olevien joukosta. Nelivetoon siirtyminen 131 C -sarjassa oli tärkeä askel tässä mielessä. Kuten suomalaisen koneteollisuuden piirissä oli tapana, luovutettiin tämä protokone heti toukokuussa asiakkaalle, joka oli tehnyt kaupat koneesta jo ennen kuin sitä oli edes ryhdytty varsinaisesti suunnittelemaan. Koneen hydrostaattinen voimansiirto kuitenkin selvisi koetuksesta, mikä samalla antoi suunnittelijoille lisää luottamusta valittuun tekniikkaan. Eihän tuolloin hydraulisesti toimivia kaivukoneita ollut vielä montakaan tullut maahan. Yksinkertainen ja halpa Suunnittelutyön päämääräksi oli määritelty kokonaan hydraulisesti toimivan, yksinkertaisen ja halvan, kumipyörillä kulkevan kaivukoneen kehittäminen. Protokone myytiin suoraan asiakkaalle Lokakuussa 1965 alkoi prototyypin osien valmistus ja ensimmäinen kokonainen kone oli valmis koeajoon keväällä 1966. Apuna Hankkijan myyntiorganisaatio Myyntisopimus oli saatu neuvoteltua jo etukäteen pelkän prototyypin perusteella Keskusosuusliike Hankkijan kanssa. Uusi kaivinkone oli nähtävänä ensi kertaa julkisuudessa Turun messuilla elokuussa 1966. Seuraavana vuonna valmistui 35 kappaletta ja siinä vaiheessa kaivinkoneesta oli jo tullut Auran Rautateollisuus SARJAN ALOITUSVUOSI TYYPPI MOOTTORI VALMISTUSNUMEROT Yksi vetävä akseli 1966 31 A, B, C Valmet 310B 122–142 1967 31 D Valmet 411 143–178 1968 31 E Valmet 411 179–433 1973 31 F Valmet 411B 434–636 1975 131 Valmet 411B 637–709 1977 131 B Valmet 411Bb 710–786 Nelivetomallit 1978 131 C Valmet 411Bb 787–842 1979 131 C Valmet 411Bb 843–890 1980 131 C Valmet 411C 801 vaihtui Lokomoksi. Projektin tunnus oli AK 31 ja pääosan suunnittelutyöstä tulisi tekemään insinööri Onni Jortikka. Hän oli päättänyt, että Auran Rautateollisuus lähtee suunnittelemaan oman ympäripyörivän kaivinkoneen. Huippukohta oli heti alkuvaiheessa, kun kone oli rahojen säästämiseksi päätetty siirtää ajamalla Helsinkiin. Projektin tunnus AK 31 oli johdettu seuraavasti: A = ARA, K = kaivinkone, 3 = kolmas suunnittelu, 1 = yksi akseli. Kyseinen prototyyppikone työskenteli Helsingin seudulla 13 vuoden ajan. Jortikka muisteli myöhemmin, että protokoneen luovutus todelliseen työhön toi tiettyä ”jännitystä taloon”. Varsinainen esittely alan lehdistölle tapahtui Hankkijan koetilalla Hyrylässä 14. joulukuuta. Esittelyssä korostettiin koneen nykyaikaisuutta, mikä ilmeni modernina tekniikkana ja kevyinä hallintalaitteina. Pellonraivaus oli tuohon aikaan Suomen suurimpia maanrakennusyrityksiä. Suuri vaikutus yrityksen tulevaisuuden kannalta oli myös yhtiön omistuksen siirtyminen Pellonraivaus Oy:lle vuoden 1965 marraskuussa. ARA-kaivukone sai siten voimanlähteekseen Valmet-moottorin, vetolaitteiksi traktorin vaihteiston ja akseliston osat. Sopimuksen syntyä oli edistänyt myös se, että Hankkija oli saanut lausua eräitä toiveita tulevan tuotteen suhteen. “Tuntemuksemme mukaan Valmet traktoriakselit olivat myös niin kestäväksi mitoitettuja, että ne menestyisivät määrätyillä vahvistuksilla myös traktoria raskaammassa käytössä”, kertoo Onni Jortikka. Näin vertauskohtia ei ollut, mutta toisaalta ei myöskään ollut olemassa vaatimuksia käyttäjien taholta. Heti ensimmäisenä vuonna 1966 saatiin 20 konetta markkinoille. Vain pari kuukautta ennen tätä omistajavaihdosta oli Asola määrännyt aloitettavaksi uuden hankkeen. Työ eteni uskomattomalla nopeudella ja koesarja oli valmiina vajaan vuoden päästä. Se antoi edellytykset hyvälle menekille. Tehtaalla tehtiin syksyllä 1966 töitä kovalla tohinalla, jotta ensimmäinen sarja olisi valmiina mahdollisimman pian ennen kilpailijoita
Lopputulokseen jäi väkisin liian paljon kohtia, joissa oli toivomisen varaa ja jotka aiheuttivat asiakkaille ongelmia. ARA-kaivukoneiden valmistus siirtyi vuoden 1980 alussa Rauma-Repolan Joensuun tehtaille ja Rauma Repola päätti pian sen jälkeen lopettaa kaivinkoneiden valmistuksen kokonaan. Hydraulipumppu oli kaksipesäinen Vickersin valmistama intrasiipipumppu Oy:n päätuote. Se oli kuukausi ennen Fiskarsia, joka esitteli oman kaivinkoneensa syyskuussa Helsingissä. Tietyistä perusratkaisuista yritettiin pitää kuitenkin kiinni, ettei koneen hinta nousisi liikaa. n Artikkeli pohjautuu Raimo Kandolinin artikkeleihin Maansiirto-lehdessä, Aran seitsemän vuosikymmentä -historiikkiin ja Onni Jortikan vuonna 1980 tekemään muistioon.. ARA kuitenkin esiteltiin ensimmäisenä yleisölle Turun Messuilla elokuussa 1966. “Suunnittelu on lähtenyt kolmesta koneesta yht’aikaa, laskelmat on tehty kolmelle koolle ja toteutettu keskimmäinen. Fiskars 550 -protokoneet olivat töissä jo vuoden 1966 alussa, kun ensimmäinen ARA AK 31 oli vielä kokoonpanovaiheessa. Kohtalaisen hyvä kysyntä vaati tekemään kehitystyötä ja pitämään tuotteen ajan tasalla. “Sillä tultiin toimeen, asiakkaat uskoivat siihen kokemuksesta. Onni Jortikka muotoili asian niin, että siihen sisältyi uusi ajattelutapa suunnitella kaivukoneryhmä. Tämä ryhmä käsitti 11, 13 ja 16 tonnin pyöräkoneet. Riittävien kokeiden jälkeen voidaan toteuttaa toiset yhdenmuotoisina rakenteina, pienempänä ja suurempana”, luonnehti Jortikka hanketta tuolloin. Ei ollut syytä lähteä tarjoamaan yhdenmukaista ratkaisua toisten valmistajien mukaan,” kertoo Jortikka. Syksyllä 1979 valmistui koekone 613, jossa oli monia uusia rakenneratkaisuja. Se oli halpa ratkaisu. t ARA AK 31:n kääntömoottorina käytettiin matalakierroksista ja suuren vääntömomentin tuottavaa Staffa-säteismäntämoottoria. Sitä valmistettiin viisi vuotta käytännöllisesti samanlaisena. Hän jatkoi, että ryhmäsuunnittelun edut ovat nopea suunnitteluaika, tasainen lujuus, helpompi valmistus ja huolto, koska koneet ovat yhdenmuotoisia. Arasta tulee Lokomo Vaikka pääosa valmistetuista ARA-kaivinkoneista oli AK 31:n pohjalta kehitettyjä versioita, oli mukana useiden vuosien ajan myös suuremmat pyöräkoneet AK 44 ja AK 144, sekä telakoneet AK 142 ja AK 132. Malli 31 E oli merkittävin ja eniten myyty yksiakselivetoinen ARA. Mitä tulee kysymykseen, kuka aloitti ensimmäisenä hydraulisten kaivinkoneiden valmistuksen Suomessa, ei vastaus siihen ole aivan yksioikoinen. Siinä oli moderni esiohjattu kaksipumppuinen hydrauliikka. Yhtenä syynä niiden heikkoon menestykseen oli suhteellisen pienen yrityksen vähäiset edellytykset tehdä kallista kehitystyötä. “Jos tuntee yhden koneista, tuntee koko ryhmän, koska rakenteet ovat samoja, ero on vain koossa.” Tulevaisuus uusien koneiden osalta jäi kuitenkin näkemättä. Ensimmäinen nelivetomalli AK 131C ajoi ulos tehtaalta vuonna 1978. Ajomoottoriksi oli valittu tuohon aikaan yleinen siipimoottori. Kilpailijoiden paine konemarkkinoilla pakotti kuitenkin muuttamaan yksiakselivetoiset koneet kaksiakselivetoisiksi. Näillä ei kuitenkaan saavutettu merkittävää kaupallista asemaa. 4/2020 29 p Niin sanottu 100-sarja tuli vuonna 1975. Niinpä muutoksia ja parannuksia syntyi tiheään. Esimerkiksi ARA säilyi yli vuosikymmenen yksiakselivetoisena. Mainos on julkaistu Maansiirto-lehdessä
Tätä kaikkea ja paljon muutakin ennätti Auran Rautateollisuus valmistaa 74 vuoden aikana. Traktorikannan nopean kasvun nähtiin tarjoavan erinomaisen tilaisuuden valmistaa niihin erilaisia varusteita ja työlaitteita. Valmistettavaksi otettiin sänkyjen rinnalle maanviljelysja myllykoneet sekä kenttäahjot. Heidän tilalleen nimitettiin tehtaan isännöitsijäksi Erkki Jalava ja käyttöpäälliköksi Pertti Asola, josta tuli vuorostaan tehtaan isännöitsijä vuonna 1959. Siellä päättivät vuonna 1901 Jyväskylästä lähtenyt Rikhard Polsa ja Lapinjärveltä Helsinkiin tullut Juho Sjöstedt (joka suomalaisti nimensä myöhemmin Merivaaraksi) perustaa metalliverstaan, joka valmistaisi monella tapaa käytännölliseksi havaittuja rautasänkyjä. TEKSTI Jussi Laukkanen p Hydra-Digga-kaivulaitetta tehtiin lisenssillä parin vuoden ajan. Sen nimeksi tuli Auran Rautateollisuus Oy. Tehdas jatkoi edelleen samojen tuotteiden valmistamista. Verstaan nimeksi tuli Helsingin Uusi Rautasänkytehdas Polsa & Sjöstedt. Uudeksi suunnittelijaksi palkattiin insinööri Onni Jortikka. Vain sotapaarit ja proteesit otettiin uusiksi tuotteiksi mukaan valikoimiin. Yritykselle suunniteltiin ARA-tavaramerkki ja samalAuran Rautateollisuus Oy Sänkyja konetehdas Rautasänkyjä, viljankuivureita, jääkaappeja, kenttäahjoja, televisioiden puukuoria, traktoriteloja, potkukelkkoja, kaivinkoneita ja kaivoskuormaajia. Kaksi viimeksi mainittua tulivat vaikuttamaan tehtaan tuotannon tulevaisuuden suuntautumiseen merkittävästi. Merivaara. J. Sodan jälkeen kaikenlaisten rautasänkyjen kysyntä kääntyi huimaan nousuun, mutta myös ahjot, myllykoneistot ja kauraryynimankelit säilyivät edelleen tärkeinä tuotteina. Merivaaran Turun tehdas oli jo pitkään eriytynyt tuotteiden osalta Helsingin tehtaasta, jossa päätuotteena olivat yhä sängyt ja muut kalusteet. Päätuotteeksi muodostuivat traktoritelat, joiden osuus tuotannosta nousi 39 %:iin vuonna 1956. Juho Merivaaran kuoltua vuonna 1938 myi perikunta pääosan osakkeista lääkäreiden muodostamalle osakasryhmälle ja Oy Instrumentariumille. Tämä ilmoitus on julkaistu Koneviestissä 8B/1959.. Myös muu maatalouden koneellistuminen loi kysyntää metallituotteille. Osin tästä syystä Turun tehdas eriytettiin omaksi yhtiöksi. Siilorakenteiset viljankuivurit ja traktoreiden puolitelat olivat tulevien vuosien menestystuotteita. Silloin tapahtui onnettomuus, jossa kuolivat sekä tehdasta johtanut isännöitsijä Erkki Telajoki että suunnittelusta vastannut diplomi-insinööri Aho. 4/2020 30 T urkulaisen Auran Rautateollisuus Oy:n synty sijoittuu ehkä hieman yllättäen Turun sijasta Helsinkiin. Edes sota ei vaikuttanut tehtaan tuotevalikoimaan juuri lainkaan. Omistajavaihdos ei muuttanut tehtaan toimintaa oikeastaan lainkaan. Seuraavana vuonna tehtiin Turun tehtaalle laajennus, joka mahdollisti yhä raskaampien tuotteiden valmistuksen. Kaupan jälkeen Merivaaralla oli mahdollisuus lisätä tuotevalikoimaa. Tuote osoittautui pian sopimattomaksi täkäläisen kivisen maaperän kaivamiseen, vaikka mainoksissa toisin luvattiin. Yritys valmisti ensimmäisinä vuosinaan nimensä mukaisesti pääasiassa rautasänkyjä sekä niiden ohessa sairaalan leikkauspöytiä. Kasvu sadan hengen konepajaksi Vuonna 1951 Turun tehtaalla työskenteli 79 henkeä ja Helsingissä 166. Turun Rautasänkytehtaan oli sivumennen sanottuna perustanut Merivaaralta aikaisemmin lähtenyt työntekijä. Samana vuonna Turun tehtaan henkilöstömäärä nousi sataan. Kun Turussa tuli myyntiin vuonna 1913 konkurssiin ajautunut Turun Rautasänkytehdas, osti Merivaara sen kiinteistön ja perusti tytäryhtiön Auran Rautasänkytehdas, Omist
Traktoripohjaisten tuotteiden pääsuunnittelijana oli Kaj Lemström vuodesta 1961 lähtien. Kuusikymmenluvun alussa lisättiin panostusta traktorityölaitteisiin ja suunniteltiin muun muassa oma etuja takakuormain sekä traktoridumpperi. Kaivinkoneita ja asfalttiasemia Kaivinkoneesta tuli yhtiön päätuote vuodesta 1967 alkaen. Toisena olivat asfalttiasemat, joiden merkitys kasvoi vuosi vuodelta. Uusina tuotteina Turkuun otettiin tässä vaiheessa mukaan kaivosdumpperit. Ensin mainittu toimi myös Pellonraivaus Oy:n toimitusjohtajana. Sen seurauksena päätettiin, että otetaan riski ja suunnitellaan oma asfalttiasema. Samaan aikaan halusi Instrumentarium lopulta irrottautua yhtiöstä ja yhtiön koko osakekanta siirtyi Pellonraivaus Oy:lle. Traktoriin kiinnitettävä kaivulaite tuli myös valikoimiin, mutta se nähtiin järkevimmäksi hankkia lisenssillä englantilaiselta JCB:ltä kuin suunnitella kokonaan itse. Tehtävä annettiin teknikko Armas Näreelle. Maatalouteen liittyvien tavaroiden sijaan liikevaihdolta merkittävimmiksi tuotteiksi tulivat traktoreihin liitettävät työlaitteet kuten ARA-puolitelalaitteet ja hydraulinen ARA-raivauspuskuri. Samaan aikaan syntyi ajatus tuoda maahan englantilaisia asfalttiasemia. Nyt konepajalla oli jouduttu tilanteeseen, jossa kapasiteetti ei enää riittänyt kaikkeen. Vuosikymmenen puolivälissä olleen taloudellisen laskusuhdanteen aikana päätti toimitusjohtaja Asola käynnistää kunnianhimoisen hankkeen ympäripyörivän kaivinkoneen suunnittelemiseksi. la tehdasta modernisoitiin monin tavoin. Tämä ilmoitus on julkaistu Koneviestissä 18/1958. Silloin tehtiin päätös kaivinkonevalmistuksen myymisestä Lokomolle eli Rauma Repolalle, joka alkoi valmistaa entisiä ARA-malleja Lokomoina vuodesta 1981 alkaen. Kyseiseltä yhtiöltä puuttui kapasiteettia Toro-kaivoskuormaajien valmistuksesta. n. Seuraava iso käänne tapahtui vuonna 1977, kun Auran Rautateollisuus teki yhteistyösopimuksen Oy Tampella Ab:n Tamrockin kanssa. Nyt painopiste siirtyi maatalouden puolelle, sillä uudessa johtokunnassa oli kaksi agronomia: Kauko Maijala ja Veikko Ihamuotila. Kauppaneuvottelut kahden englantilaisen valmistajan kanssa eivät kuitenkaan johtaneet toivottuun tulokseen. Yhtiön johtokunta oli tähän saakka ollut lääkäripainotteinen. Traktoreiden varusteet päätuotteiksi Vuonna 1958 tehtaan päätuotteet muuttuivat perusteellisesti. Tehtaan muita tuotteita olivat ARA-kierukkakuljetin, arkistoholvin ovi, tikkaat ja liimapuristimen mekanismi. Seitsemänkymmenluvulla asfalttiasemat olivat liikevaihdossa mitattuna jo yhtä tärkeä tuote kuin kaivinkoneet. Ensimmäiset asfalttiasemat myytiin 1962 ja siitä alkaen niitä myytiin koko ajan kasvavia määriä. Ruotsalainen Sandvik osti Tamrockin vaiheittain vuoteen 1997 mennessä. Vuonna 1987 Tamrock osti ARA:n, ja siitä lähtien tehdas on keskittynyt kaivoskuormaajien ja dumppereiden valmistukseen. Niiden valmistus oli Turussa alkuun määrällisesti vähäistä, mutta vuonna 1979 saatiin ensin sopimus kaivoskuormaajien toimittamisesta Kiirunaan ja sen jälkeen vuoden lopussa solmittiin suurkauppa Neuvostoliittoon, jonne tilattiin 56 konetta toimitettavaksi heti seuraavana vuonna. Käytännössä kaikki Torot menivät vientiin. Niitä vietiin myös ulkomaille ja viennin osuus tehtaan tuotannosta oli vuonna 1972 lähes puolet. Toro-tuotteiden osuus nousi 1980-luvun alussa 90 %:iin tehtaan kaikesta valmistuksesta. 4/2020 31 p Traktoreiden puolitelat olivat Auran Rautateollisuuden tärkein tuote 1950-luvun jälkipuoliskon ajan
Ensimmäinen omistaja oli kuluneiden kilometrien aikana tehnyt yhden täydellisen moottoriremontin. Lähes 2 miljoonan kilometrin Niittikoppi-Sisu M-Sisu aktiivikäytössä Kohta tuplamiljoonan ajettu ja neljänkymmenen vuoden ikäinen Sisu on yhä lähes jokapäiväisessä käytössä. ”Uusi” SR-300-sarjan sisusta otettu moottori on 14 litran Cummins, jonka syöttöjä on hieMelkein kaikki hallintalaitteet ja mittarit toimivat ilman puolijohde-elektroniikan apua. Alkuperäinen moottori palveli vuoteen 2015 asti. Kuormuri oli palvellut ensimmäisellä omistajalla soran ajossa, missä työssä suurin osa auton kilometreistä oli kertynyt. 4/2020 32 H ankkiessaan Sisun vuonna 2005 oli Juhani Kuismanen auton kolmas omistaja. Julius Pietarinen. Niittikoppiin tuli uutena varusteena kojelaudan alla sijaitseva ”kotimaisen tekniikan viimeisintä sanaa edustava sähkökeskus”, kuten asia ilmaistiin mallin myyntiesitteessä. Korroosio oli syönyt vanhan moottorin ulkopinnastaan lähes puhki, joten vanha lohko olisi mennyt vaihtoon joka tapauksessa. Keskukseen oli keskitetty kaikki ohjaamon sulakkeet ja releet. Huolimatta korkeasta iästä ja kertyneistä kilometreistä ei odottamattomia remontteja ole juurikaan tarvinnut tehdä. Enemmänkin olisi voinut olla, mutta auto oli seissyt tallissa lähes 10 vuotta. Niittikoppi-Sisulla oli hankintahetkellä takanaan jo 1,5 miljoonaa kilometriä. Sisun vuosimalli on 1983
SR300 -mallin vaihdelaatikko on muuten identtinen, välityksiä myöten, mutta hammaspyörissä on tiheämpi hammastus, joka tekee laatikon hiljaisemmaksi. Jos työnkuva edellyttäisi säännöllistä ajoa ja aikaisia aamuja, valitsisi Kuismanen uudemman ajopelin. Omistajan käyttöfilosofiaa kuvaa parhaiten, että jos ajoneuvosta löytyy jokin heikko kohta, sitä vahvistetaan tai rakennettaan tilalle varmasti kestävä ratkaisu. Myös vaihdelaatikko uusittiin moottorivaihdon yhteydessä. Liian moderni kalusto ei miestä pahemmin kiinnosta. Alkuperäisiä jousenkorvakkeita on vahvistettu ja ne ovat kestäneet hyvin. Akselisto on alkuperäinen. Jarrupolkimen venttiiliä on saanut puhdistaa useaan otteeseen sinne kulkeutuneesta ruostemoskasta. t Moottori on 14 litran 6-sylinterinen Cummins. 4/2020 33 p Juhani Kuismanen tarvitsee Niittikoppi-Sisuaan maanrakennustöissään käyttämänsä kaivinkoneen siirroissa työmaille. Jutun kuorma-auto on Kuismasen seitsemäs Sisu. Omapainoa Sisulla on hieman yli 12 tonnia ja kantavuutta on lähes 20 tonnia. Jousen kiinnityskorvakkeet ovat yksi M-sarjan heikkoja kohtia. Jyry-Sisu ja armeijan käytössä ollut loppuun ajettu M-sarjalainen. Kuluvien osien remontointia ja muutostöitä Vaihdelaatikoiden hammaspyöriä on jouduttu hakemaan purkaamolta muutamaan otteeseen. Vaihtaminen vaatii tottumusta Synkronoimaton Fullerin suorahampainen laatikko vaatii tottuneen kuljettajan. Vaihtolavalaitteiston apurunkoa on myös jäykistetty, mikä vähentää kaltevilla pinnoilla kaatumisen riskiä. Vanhemman kaluston käytön ja omatoimisen korjaamisen etuna on, että yrityksen ei ole tarvinnut ottaa lainoja kaluston maksamiseksi. Alkuperäisellä versiolla oli tapana väsyä tärinässä poikki, sillä putki ei tarjonnut riittävästi joustovaraa. Nouseva teli lisää akselistoon kohdistuvaa kuormitusta. Vaijerivaihtolava asennettiin vuonna 2008 ja nosturin tuppisovitteet hitsattiin rungon takaosaan 2013. Autoa käytetään pääasiassa maanrakennusyrityksen kaivinkoneen kuljettamiseen työmaalta toiselle. Sen ansiosta kuorman painopiste tulee huomattavasti alemmas. Se on peräisin SR-300-sarjan Sisusta. n. Parhaimmillaan pihassa on ollut kolme ajossa olevaa Sisua. Ensimmäinen oli 2-akselinen Kontio. Polttoainetankki vaihdettiin alumiiniseen, kun edellinen ruostui ulkopuolelta puhki, saman teki myös jäähdytysjärjestelmän paisuntasäiliö. Tukkirekoissa on banjoilla ollut tapana murtua. Vaihteisto on Kuismasen mukaan äärimmäisen yksinkertainen ja helppo kunnostaa ilman erikoistyökaluja, vaikka kotipihan hiekkakentällä. Myös moottorin polttoainepuolta on kunnostettu muutama vuosi sitten. Kotipihasta löytyvistä varaosa-autoista saa usein tarvittavana osan, jotta autolla päästään taas liikkeelle ja saadaan työt tehdyksi. Niittikoppisisun ratissa kannattaakin olla tottunut kuljettaja, sillä muuten vaihdelaatikon hammaspyörät sorvautuvat turhaan toisiaan vasten. Aikaisempien Sisujen moottoreiden kierrokset laskivat huomattavasti Cummins-moottorisia hitaammin, mikä sopii kyllä aloittelevalle kuljettajalle. Laakeroinnin jälkeen on laatikko toiminut moitteetta. Ajossa lähes päivittäin Matkamittari näyttää tällä hetkellä 1,973 miljoonaa kilometriä, ja lisää kertyy vuodessa noin 20 000 kilometriä – 2 miljoonan rajapyykki on menossa kohta rikki. Tällä hetkellä autossa on siihen viisi vuotta sitten vaihdettu järjestyksessä toinen moottori. Entisten ajoneuvojen listalla on tämän lisäksi mm. Vuosien varrella olleiden varaosa-autojen määrää ei uskalla lähteä laskemaankaan. man nostettu. Viimeisimmässä katsastuksessa päästöt olivat kuitenkin esimerkilliset. Cummins kyllä käynnistyy lohkolämmittimen kanssa luotettavasti, eikä työkeikkojakaan ole tainnut jäänyt välistä kuorma-auton toimimattomuuden vuoksi vuosien saatossa kuin yksi–kaksi. Kriittisissä komponenteissa uusi osa asennetaan sitten ensi tilassa. Vaihtolavan hydraulivinssissä on tuplamoottorit ja 32 tonnin vetovoima, joten täysikin lava nousee kyytiin vaivattomasti. Sopivalla kaasun käytöllä ja oikeilla kierroksilla vaihteet suorastaan imeytyvät paikoilleen. Pyyhkijänsulkia saa varaosaliikkeissä kyllä oikeassa pituudessa, mutta kiinnitystä on aina modifioitava sisuun sopivaksi. t Konelavettivaihtolavan runkoa on pudotettu sivuilta reilut kymmenen senttiä. Jälkikäteen asennettavaa paineilmalinjan suodatinta etsittiin kovasti, mutta lopulta jouduttiin alkuperäiset ruosteiset paineilmalinjat korvaamaan nylon-putkella. Talvella on ketjuja käytettävä ahkerasti, sillä vetäviä akseleita on vain yksi. Turboahtimen jälkeen tulevaan 5 tuuman pakoputken lähtöön on asennettu reilun mittainen joustoputki. Paineilmajärjestelmässä ei tehtaalta tullessa ollut jäätymisenestolaitetta, joten talvikäyttöä parantamaan sellainen oli asennettava
Sisu käytti Rolls-Roycen moottoreita tehokkaimmissa malleissaan koko 1970-luvun ajan.. TEKSTI Jussi Laukkanen, Erkki Nuutio, KUVAT valmistaja u Kuorma-autovalmistajien välinen tehokilpailu kohotti moottoreiden suorituskykyä tiheään. Ohjaamot muotoili teollinen muotoilija Antti Siltavuori. Sisulla nähtiin, että kokonaispainojen ja moottoritehojen kasvun takia oli välttämätöntä suunnitella uusi päivitetty mallisarja. Vuonna 1977 Sisun tehokkain moottorivaihtoehto oli tässä esitteessä näkyvä Rolls-Royce Eagle 320 MK III, jonka huipputeho oli 232 kW (315 hv). Ulkonäkö ei Sisun ohjaamossa ollut sen syntyaikana mitenkään erikoinen, vaan paremminkin ajanmukainen. Tosin amerikkalaisohjaamoissa ulkopellit olivat teräksen sijasta alumiinia. Uuden M-malliston suunnitteli pääsuunnittelija DI Veli Vallinojan alaisuudessa työryhmä, jonka vetäjä oli teknikko Joel Lauronen. Tuulilasin ja kojelaudan puolesta Sisun M-sarja Sisun suuri uutuus vuoden 1970 esittelykiertueella oli M-sarja, joka oli tarkoitettu koko malliston huipulle. Sisun aikaisempi bulldog-ohjaamo, Kiitokorin valmistama KB, oli vuonna 1963 Euroopan ensimmäinen kippiohjaamo. Yhtään syvävedettyä tai koriprässissä tehtyä osaa ei tarvittu. Osat liitettiin yhteen pistehitsaamalla ja sokkoniittien avulla. Ohjaamo kokonaisuudessaan oli näin mahdollista valmistaa Sisun Karjaan tehtaalla. Volvo seurasi perässä vuonna 1964. Kuusikymmenluvun lopulla alkanut kuorma-autoja koskeva lainsäädännön muuttuminen lisäsi valmistajien välistä kilpailua. Auton ulkonäkö poikkesi totutusta ja se sai pian monia ohjaamon olemusta kuvaavia lempinimiä kuten Niittikoppi, Nakkikoppi ja Kasvihuone. M-sarja muistetaan tänä päivänä kuitenkin sen ohjaamosta. Monet amerikkalaiset raskaiden kuorma-autojen valmistajat käyttivät vastaavalla tekniikalla koottuja ohjaamoita autoissaan. M-sarjan protoautot tehtiin ja kokeiltiin DI Pentti Rikkisen ansiokkaalla johdolla kokeiluosastolla, joka tuohon aikaan oli Helsingissä Aleksis Kiven ja Fleminginkadun kulmassa olleessa matalassa rakennuksessa. Vastaavaa särmikkyyttä oli tuolloin esimerkiksi Steyr Plus 90 -malliston muotoilussa. Siksi tarina on paras aloittaa tästä ohjaamosta. Teknisessä mielessä Sisun ratkaisu ei ollut kovin poikkeuksellinen. Tämä oli ehdottomasti hyvin toimiva ja taloudellinen ratkaisu, kun huomioi kuorma-auto-ohjaamoiden tuotantomäärät. 4/2020 34 M -sarjan tekniset ratkaisut olivat iso harppaus eteenpäin ja ne tekivät Sisusta erittäin kovan kilpailijan verrattuna mihin tahansa muuhun eurooppalaiseen kuorma-autoon. Uusi ohjaamo syntyi leikkurilla, särmäyskoneella ja kanttikoneella työstetystä pellistä ja neliöputkesta
Sisun ohjaamossa on yhdennäköisyyttä myös Daffin vuonna 1962 esittelemän 2600-sarjan kanssa. Tilanne korjaantui vuonna 1980, kun Sisu siirtyi Cumminsin NTE-moottoreihin. Hyvä nostoteli toi etua myös kääntyvyyteen. Moottoreina oli aluksi Leyland 0.690 turbo, 265 hv (BPT) ja Rolls Royce Eagle (CST), 280 hv (1970). n. Vahva alusta ja tehokilpailua M-malliston tekninen etevyys oli sen alustassa. Vetävä napavälitysakselisto oli M-sarjassa alkuvuosina Kirkstallin valmistama ja sinänsä aivan kelvollinen. moottoritilassa. Niissä ruotsalaiset olivat taitavampia, kunnes Cumminsin moottorit tulivat Sisun Mja R-malleihin. Z-pitkittäispalkit antoivat rungolle yli 10 % lisää sisäleveyttä U-palkkeihin verrattuna. Myös pyöräjarrut olivat kilpailijoita tehokkaammat ja kestävämmät. Niiden avulla Sisu menestyi erinomaisesti tehokilpailussa: teholukemat olivat aluksi 375 ja lopulta 405 hv. Kaiken kaikkiaan M-ohjaamo oli varsin käytännöllinen: sieltä oli hyvä näkyvyys, se oli lämmin ja riittävän tilava. Osa kuljettajista ei kuitenkaan omaksunut näiden vaihtamistekniikkaa, ja tähän kilpailevien merkkien markkinointi osasi panostaa. Verrattuna silloisiin synkronivaihteistoihin olivat vaihteensiirrot pikaisen nopeita. Yhteenvetona voi hyvin sanoa, että M-mallisto oli kilpailijoitaan lujempi työväline, lukuun ottamatta moottoreita. Vuodesta 1975 sen tilalle tuli Helsingin tehtaalla tehty erinomainen BTE, joka oli silloin markkinoiden lujin akselisto. Kuorma-auton vääntöjäykkä Z-palkkirunko oli ainutlaatuinen ja luja. Ulospäin käännetty ylälaippa helpotti myös asennuksia ja kuormalaitteiden kiinnitystä. Etupyörien kääntyvyys oli parempi kuin ruotsalaisilla kilpailijoilla, eli käytännössä markkinoiden paras. Tehokilpailun alettua ja sallittujen painojen noustua moottoreiden teho nostettiin 340 hevosvoimaan vuonna 1978. Leylandja Rolls-Royce-moottorit olivat kelvollisia, mutta hävisivät tehossa Scanian V8-moottorille (1969, 375 hv). Tämä oli suuri etu mm. Runkomateriaalin valmisti Rautaruukki. Vankka Fuller-vaihteisto ja tehokas nostoteli Vaihteisto oli lujana tunnettu 13tai 14-vaihteinen synkronoimaton Eaton Fuller. 4/2020 35 M-ohjaamosta oli hyvä näkyvyys, koska valmistustekniikan ansiosta sivupilarit voitiin tehdä poikkisuunnassa kapeammiksi. Luja runko oli tarpeen etenkin siksi, että tuolloin nimellisiin tilavuuspainoihin perustuvat sallitut kuormat johtivat suuriin todellisiin massoihin. Ohjaamo oli syntyaikanaan myös tilava verrattuna moniin muihin bulldog-ohjaamoihin. Kuiva 355 mm:n 2-levykytkin ei rajoittanut liikkeellelähtöjä ylikuormillakaan eikä montussa. Sama tilanne oli M-sarjaan ja nokalliseen R-mallistoon Vanajalta periytyneen nostotelin suhteen. M-ohjaamo otettiin käyttöön myös Brittein saarilla Dennison-kuorma-autoissa ja matalalattiaversiona Lokomo-autonostureissa
Ajoviiman kohdistuessa suoraan jarrulevyjen kitkapintoihin oli jäähtyminen hyvin tehokasta. Sittemmin Insinööri Markku Partasen johdolla luotu erinomainen napavälitteinen BTE-akselisto korvasi tyydyttävän edeltäjänsä vuonna 1975, kun oli läpikäyty kolmivuotinen kokeilu kehäajolaitteella ja koeautojen alla. Kuormitusmomenttia voitiin säädellä jatkuvasti muuttamalla laitteen esijännitystä hydraulisesti. Tämäkin ongelma saatiin tutkimustyön avulla poistettua. Myöhemmin DI Antero Alku tutki TTKK:n järeällä väsytyslaitteistolla ja koeautolla tieltä tulevien iskukuormien BTE -akselipalkkiin aiheuttamia vähäisiä joustoja. Jarrujen kitkapintojen hetkellinen lämpötila mitattiin hankaavilla termoelementtiantureilla. Valitettavasti tämän vastapainoksi levyjarrun kitkapinnat ovat suojatta kuluttavaa pölyä ja kuraa vastaan. Kitkapinnan lämpötilat yksittäisjarrutuksissa voitiin mallintaa rinnakkaisesti differenssimenelmällä, ohjelmoimalla kitkakosketuksen diffuusioyhtälö tietokoneelle. Kokeilussa oli mukana M-162 CST ja Kontio-koeauto, johon oli asennettu lähinnä linja-autoihin tarkoitetut Knorr-levyjarrut. Tulokset vastasivat tarkasti kokeita. Yksittäisja toistojarrutukset mitattiin tarkasti järeässä vauhtipyörädynamometrissä Sisun kitkapalatoimittajan (TopDog) laboratoriossa Bristolissa. p Kuva jarrukokeista vuoden 1975 tienoilla. Kokenut ja kekseliäs teknikko Pentti Tarvainen oli kehittänyt kehäajolaitteen kulmavaihteilla navoistaan kytketyistä neljästä BTE-akselistosta. Osaston toiminnan Helsingissä kruunasi Pasi-panssariproton valmistus ja kokeilu vuonna 1981. ECE:n I-kokeessa (20 jarrutusta 60 => 30 km/h minuutin välein 5,8 m/s 2 hidastuvuudella) ehti levy jäähtyä liki alkulämpötilaansa ennen seuraavaa jarrutusta. Vanaja-teli tuli tosin saataville ja mukaan vasta lähellä M-sarjatuotannon alkua vuonna 1969. Pyöritystehoa tarvittiin siksi vain pyörityskitkan voittamiseen, eli 5...50 kW. Vahvistimien antamat mittaustulokset oli vielä tuolloin tallennettava instrumenttinauhurille ja ne voitiin tulostaa vain osastolla olevalla oskillografipiirturilla. Liukusatulan herkistely on tarpeellista nykyisissäkin levyjarruissa. Knorr oli vielä paineilma-nestejarru. Lisäksi pyöräjarrut vaativat huolenpitoa ovathan olosuhteet vaativat, kun esimerkiksi neljän pyöräjarrun kitkateho vaikkapa 8 m/s 2 jarrutuksessa 80 km/h nopeudesta on jopa 3600 kW. Vastaavia mittauksia tehtiin myöhemmin myös Otaniemessä TKK:n labonosti. Levyjarrujakin kokeiltiin Vertailu tulollaan oleviin levyjarruihin kiinSisun protoja kokeilutoiminta K eskeinen 1960-luvun jälkipuoliskolla toteutettu hanke oli Sisun M-sarjan protojen valmistus ja kokeilu. Tämä mikroskooppinen liikahtelu aiheutti puoliakselien uritusten vähittäistä kitkakulumista. Tämä jättää yhä edelleen melko umpinaiselle rumpujarrulle käyttöaluetta. Sisun paineilma-mekaanisten S-nokkajarrujen teho siis riitti, mutta rumpujarruina niiden hallintaherkkyys oli vain tyydyttävä, samoin jäähtyminen toistuvissa jarrutuksissa. Sisun tuotekehitykseen kuuluneet protoja kokeilutoiminnat tehtiin Helsingissä Fleminginkadun ja Aleksis Kiven kadun nurkkauksessa olleessa rakennuksessa. TEKSTI Erkki Nuutio KUVAT Veikko Nyman M-sarjan suunnittelun taustalla tarvittiin suuri määrä kokeilutoimintaa. Myös Vanaja-telin testaus oli yksi osa M-sarjaan liittyviä töitä. Siksi vuonna 1975 kokeiltiin lähinnä linja-autoihin tarkoitettua Knorr -levyjarrua Kontio-koeautossa. Kontion ohjaamossa elektroniikkateknikko Pekka Martelius ja kokeiluinsinööri Erkki Nuutio. Siellä tehtiin muun muassa runkoihin ja akselistoihin liittyneet kokeet ja mittaukset. Hankkeeseen liittyvät Z-runkojen jännitysja muut mittaukset alkoivat jo vuonna 1966. Hyötysuhteeltaan riittävän hyvä (0,98...0,99) mekaaninen käyttölaitteisto tuli markkinoille vasta vuosia myöhemmin. 4/2020 36 ratorioon tehdyssä vauhtipyörädynamometrissä. viidennellä pyörällä. Jarrumittauksia Pyöräjarrujen tehoa tutkittiin koeautoilla jarrutuksissa mittaamalla pyörien pyörimisnopeudet takometriantureilla sekä auton hetkellinen todellinen nopeus ns
Asiaa kärjisti kuutosmoottorien kampiakselien etupään voimakas vääntövärähtely, jota etupäässä oleva vaimennin hillitsee vain osaksi. Yhtiön toimitilat sijaitsivat osoitteessa Fleminginkatu 27 ja ne säilyivät edelleen yhtiön käytössä, vaikka uusi tehdas Karjaalla otettiin käyttöön heti sodan jälkeen. Paineaallon käynnistämä ilmavirtaus poljinventtiililtä jarrukalvoille etenee valtaosin äänen nopeudella (10 m noin 0,03 s aikana), mikäli sitä ei pysäytellä 90 asteen kulmaliittimillä ja vastaavilla, eikä vastustella karheapintaisilla teräsputkilla. Jos tässä ennakoivassa kehitystyössä epäonnistutaan, siirtyy asian korjaaminen ja hyvittäminen käyttäjille huoltoja takuutoimintojen kuormaksi, sekä rasittamaan valmistajan ja kyseisen automallin tai komponentin mainetta. Yhtiö alkoi suunnittelemaan omaa automallia ja ensimmäiset autot olivat valmiina seuraavana vuonna. Valtaosin tavoitteessa onnistuttiin, kunhan yhteys erityisesti suunnitteluun oli tiivis. Analysoinnissa välttämätön oskillografipiirturi sijaitsi laboratoriossa. Lisäksi jarrukalvojen täyttötilavuutta hillittiin automaattisäätöisten jarruvipujen avulla. 4/2020 37 q Kontio-Sisun taakse oli jarrutuskokeita varten kiinnitetty viides pyörä, jolla saatiin riittävän tarkka tieto kuljetusta matkasta. Asia ja takuukustannukset saatiin hallintaan hankkimalla hihnasarjoja, joiden hihnojen pituusvaihtelu oli erityisen pieni (paljon pienempi kuin alkuperäisten hihnojen). Ennaltaehkäisevää kehitystyötä Itse olin nuorena insinöörinä jarrujärjestelmään ja meluntorjuntaan painottuneessa mittausja kokeilutyössä Helsingin protoja kokeiluosastolla 1970-luvun puolivälin molemmin puolin. Sillä päästiin samaan nopeuteen kuin nykypäivän ABS-releventtiileillä, joita ohjataan rinnakkaisesti sähköisesti ja paineilmalla. Auton Sisu-nimi valittiin yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi.. Viiveet olivat karkeasti kaksinkertaiset, pahimmillaan ja perävaunun osalta kolminkertaiset ennen kokeiluilla saavutettua parannusta. Jos jonkin paluujänteen kireys tuli liian pieneksi, se alkoi lepattaa ja huonolla tuurilla heittäytyi selälleen – eikä siten enää mahtunut uraansa hihnapyörällä. Muuten ei synny jarrutustuntoa, eli ajaja ei vaistomaisesti yhdistä syytä ja seurausta. n Sisu täyttää 90 ensi vuoden huhtikuussa Helsingin Kalliossa toimineet kaksi autokoritehdasta yhdistivät liiketoimintansa vuonna 1931, jolloin syntyi O/Y Suomen Autoteollisuus A/B. Nykymoottoreissa käytetään vastaavissa tilanteissa taipuisia moniurahihnoja kapeiden kiilahihnojen sijasta. Edellytys on, että viive polkaisusta auton hidastumiseen on alle 0,3 s. Kaiken kokeilun tavoite on eliminoida hankalat ongelmat ennen kuin uusi automalli tai komponentti siirtyy tuotantoon. Vahvistimet ovat penkillä ja instrumenttinauhuri näkyy kuvassa etualalla. Lisäksi oli käytössä joukko perinteisiä mittareita kuten Motometer-hidastuvuusmittari. Ratkaiseva parannus saatiin siksi jo sillä, että säiliöpaine tuotiin akselien luona oleville releventtiileille, ja poljinventtiilillä vain ohjattiin näitä releventtiileitä jouheasti johdettujen, sisältä sileäpintaisten muoviputkien välityksellä. Auton levyjarruissa oli kitkapinnan lämpötilan mittaavat termoelementtianturit. Välitettävä vääntömomentti lisää vetopuolen hihnajänteiden kireyttä ja paluupuolen hihnajänteet löystyvät vastaavasti. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta voi M-mallistoon liittyen ottaa Rolls-moottorin tuulettimen hihnakäytön rinnakkaisilla kapeilla kiilahihnoilla. Hihnakäytön hihnat oli esijännitetty. Näin päästiin riittävän hyviin tuloksiin, ja ratkaisut otettiin käyttöön valmistuksessa. t Kontion ohjaamoon oli mahdutettu Honeywellin 7-kanavainen mittalaitteisto. Tuotekehityksellä tunnokkaat jarrut Tehokkuuden ohella jarruilta vaaditaan tarkkaa ja viiveetöntä säädeltävyyttä. Lisäksi viriteltiin Clayton Dewandren kanssa erästä yrityksen jarrunesteellä ohjattua venttiiliä äärinopeaksi ja tunnokkaaksi releventtiiliksi. Auto joutui nilkuttamaan korjaamolle ja hihnat on uusittava, mikä on etenkin kenttäoloissa ikävä työ. Pian saatiin hihnasarjoja, joiden hihnat oli sidottu toisiinsa selästä
Suomessa Fordsoniin paneutunut kerhotoiminta alkoi vuosia aiemmin ja voisin kertoa siitä sivukaupalla, mutta olkoon toistaiseksi. Onnistumiseen oli varmasti osansa kahdella vahvalla merkkikerholla, Englannissa kun toimii Ford and Fordson Association, sekä myöhemmin perustettu Blue Force. 4/2020 38 T uskin mitään muuta merkkiä on käytetty Euroopan puolella yhtä runsaasti erikoistraktoreiden ja -työkoneiden alustoina kuin Fordsonia ja vuoden 1965 jälkeen Fordia. Useimmilla vuosituotanto rajoittui korkeintaan muutamiin satoihin traktoreihin vuodessa, mutta mittavimpaan tehtailuun yltäneen Countyn linjalta tuli 1970-luvun alussa yhtä paljon traktoreita kuin Valmetin Suolahden tehtaalta. Ford tuotti traktoreita moninkertaisia määriä perusbrittiläisiin merkkeihin verrattuna, minkä johdosta se pystyi myymään niitä muita huokeammalla Countyn, Roadlessin, Muir-Hillin ja monien työkonevalmistajien kaltaisille jatkojalostajille. On kyllä syytä huomioida, että County vain varusteli Fordilta ostettuja aihioita, Valmet teki kokonaisia traktoreita. t Dodge Power Wagon -pickupin etuakselilla varustetusta Dextasta ei tullut läheskään yhtä kysyttyä kuin Manuel-Majorista, välillä 1960–64 valmistui vain 78 neliveto-Dextaa. Newarkiin oli saatu koottua vähintäänkin riittävä näyte Fordsonin, Fordin ja niistä johdettujen merkkien historiasta. Näppärän traktorin kysyntää rajoitti hinta – kuvan Super Dexta oli vain 13 % halvempi kuin Super Major Manuel.. Jos veteraanitraktorin rajaksi pannaan vaikka vuosi 1975, jolloin valmistuivat viimeiset 1000-sarjan Fordit, ja jätetään luvuista ennen vuotta 1965 valmistuneet Amerikan Fordit, niin kattava otanta Fordsonja Ford-malleista saadaan parillakymmenellä traktorilla. Roadless teki pelkästään asennukset, muutossarja tuli Seleneltä. Suosioon oli useita syitä, kuten ikiaikainen hyvä maine ja vankka rakenne, mutta varmasti tärkeimpänä hinta. Aktiivista kerhotoimintaa Fordsonit ja Fordit kuuluvat englantilaisten suosituimpiin harrastemerkkeihin, mikä näkyi myös Newarkin tapahtumassa. Seuraavassa joitakin ajatuksia ja otoksia tapahtuman Fordsonja Ford-pohjaisista pikkumerkeistä, joista osa on suomalaisille hyvinkin tuttuja. Vajaasta tuhannesta esillä olleesta traktorista viidennes oli jollakin tapaa Fordin sukuisia. Newarkin mainion tapahtuman erikoisemmasta sinisestä puolesta pääsee toivottavasti edes hieman jyvälle oheisen kuvakavalkadin myötä. Kun mukaan otetaan kaikki niiden pohjalta tehdyt muut merkit eri malleineen, niin lukema nousee suurpiirteiselläkin rätingillä vähintään nelinkertaiseksi. Englannissa oli 1960-luvulla hyvinkin kymmenkunta yritystä, jotka muuntelivat etenkin Super Majoreita ja 5000-Fordeja uuteen uskoon ja markkinoivat niitä omilla merkeillään. Highway Dextoja tehtiin vuosina 1960–64. Majoreita ja Fordeja käyttäneitä yrityksiä oli vielä moninkertainen määrä, yksistään Suomessakin vaikka kuinka monta. Tulevista tapahtumista löytyy tietoa osoitteesta: www.newarkvintagetractorshow.com. Nostolaitteen sai lisähintaan. Muita erikoisvarusteita ovat jalkakaasu, leveät lokasuojat, nopeusmittari, vetokoukku ja puskuri, joka puuttuu kuvan liikenne-Dextasta. Kaivureidenkuormaimien, trukkien, salaojakoneiden ja muiden erikoislaitteiden alustoina The Newark Vintage Tractor & Heritage Show 2019, osa 2 Sinisiä erikoisuuksia Vaikka Newarkin marraskuisen traktorinäyttelyn teemana olivat Internationalit, David Brownit ja Caset, löytyi halleista Fordsoneita, Fordeja ja niiden pohjalta tehtyjä erikoismalleja yhtä paljon kuin mainittuja teemamerkkejä yhteensä. Kimmo Kotta Countyn varustama Highway Dexta on maantiekuljetuksiin tarkoitettu teollisuusmalli, jossa on nestekäyttöiset kaksoisrumpujarrut, joiden sisempiä kenkiä hallitaan mekaanisesti käsijarruvivulla ja ulompia hydraulisesti polkimella
Skottilaisen Robert Ewanin kehittämällä Dinkum Digger -kaivurilla päästiin reilun 3 metrin syvyyteen. Huomattavasti vastaavia amerikkalaisia alhaisemmasta hinnasta huolimatta siitä ei tullut siellä varsinaista menestystuotetta. Teloissa oli erikoisuutena kumivaimennetut nivelet, jotka tekivät niistä lähes äänettömät. Alkuperäinen kaivurimalli kiinnitettiin nostolaitteeseen, tässä vuoden 1960 versiossa on jo erillinen runko.. Määrät jäivät vähäisiksi, vaikka J17 oli edeltäjiinsä verrattuna paljon kehittyneempi, ohjauskin hoidettiin jo irrotuskytkimillä ja jarruilla. p Fordin ja Roadless Traction Ltd:n laajempi yhteistyö alkoi 1930-luvun loppupuolella, kun Royal Air Force teki ison tilauksen teloilla varustetuista N-Fordsoneista. Koska Dagenhamin tehdas teki pelkästään perustraktoreita, annettiin riviviljelyakseleiden tekeminen ja asennus Roadlessin tehtäväksi. u Essexiläinen Whitlock Brothers Ltd:n tekemä kaivurikuormaaja oli ensimmäisiä eurooppalaisia yhdistelmäkoneita. p Fordson Majorista ja Liittoutuneiden ylijäämävarastosta ostetusta GMC:n etuakselista risteytetty Manuel-nelivetotraktori oli Roadlessin tunnetuin tuote. Sille ja Dozaloda-kuormaajalle otettiin paineet kampiakselin päähän asennetusta hammaspyöräpumpusta. Tavallisesti vetopyörissä on hammastus, mutta tässä tapauksessa järjestys on päinvastainen, eli hampaat ovat teloissa. Vuosina 1956–64 valmistui yhteensä 2947 Manuel-Majoria, Suomi oli eräs suurimmista, ellei peräti suurin vientimaa. 4/2020 39 p Fordson Majoria ostettiin Pohjois-Amerikkaan runsaita määriä, mutta kysyntää rajoitti siellä yleisen riviviljelymallin puuttuminen. p Fordson Major -pohjaisten Roadless J17 -telatraktoreiden markkinointi alkoi elokuussa 1954 ja jatkui 1960-luvun alkuun saakka. Lyhyen akselivälin takia traktori kiikkui kovemmassa vauhdissa, mutta vaivasta päästiin, kun eteen lisättiin apuakseli, jonka päällä oli tilaa Hesford-vinssille. Perusmallia ohjattiin pelkästään taka-akseleille lisätyillä jarruilla, tätä lentokenttäversiota myös etupyörillä. Etuperälle otettiin veto vaihteiston ja taka-akselin väliin lisätystä hammaspyörävälityksestä, joka tehtiin italialaiselta Seleneltä ostetulla lisenssillä
p Huonomaineiset GMC:n akselit vaihtuivat 1970-luvun puolivälin jälkeen Roadlessin omiin etuperiin, joissa oli planeettavälitykset, tasauspyörästön lukot ja momentinkestoa moninkertaisesti. Tasauspyörästönlukkoa hallittiin vaijerivälityksellä yhtä aikaa taka-akselin kanssa. Noihin aikoihin Roadlessin tilauskirjassa oli vuoden jono, mutta hyvät ajat olivat pian takana. t Fordin 6-sylinterisessä 590E-moottorissa oli huomioitu myös traktorikäyttö, mutta Dagenhamissa niitä ei Majoreihin asennettu. t County Commercial Cars Ltd:n traktorituotanto alkoi v.1948 "Mörkö-Major"-pohjaisella CFT:llä (County Full Track = County täystela). Kytkin oli vaihdettu 13-tuumaiseen, vaihteistossa oli järeämpi laakerointi ja taka-akselit vahvemmasta materiaalista. Super Major -pohjaisessa kuutosnelikossa ilmenneet ongelmat moninkertaistuivat ja lähes jokaista vuoden aikana valmistunutta 127 traktoria jouduttiin korjaamaan takuuseen. Lisähintaan sai erilevyisiä teloja, joista vähäisimpään pintapaineeseen päästiin kuvan 75-senttisillä suoteloilla. Roadless 118 kuului tuon ajan uutuuksiin, siinä voimansiirto oli Ford 7600:sta ja moottorina oli118 hv:n 6-sylinterinen Ford 2714E. Kempsun etuakseli oli asennettu normaalia taaemmas, millä tavoiteltiin pienempää kääntösädettä ja parempaa painojakaumaa, mutta se lisäsi ilmankin yleisiä vaurioita. 4/2020 40 p Super Majoreiden tilalle tulivat vuoden 1964 lopulla 5000-Fordit, jotka Roadless otti jatkossa nelivetojensa aihioiksi. p Roadless aloitti isopyöräisten 4-vetojen tuotannon vuoden 1968 lopulla. Roadless ei piitannut tehtaan varoituksista ja esitteli vuoden 1962 aikana 76 hv:n Ploughmaster 6/4 -mallin. Tämä 120-hevosvoimainen 6-sylinterinen Roadless 120 oli tuotannossa vuosina 1971–83, jona aikana sitä tehtiin vain 51 kappaletta, eli siitä ei ollut Countyn kilpailijaksi. q Viimeiset tela-Countyt olivat keltaisia ja Super Major -pohjaisia. Countyn telatraktorituotanto päättyi 1960-luvun puolivälissä, kaikkiaan niitä valmistui noin 10 000 kappaletta. Alkuperäisestä 28 hv:n petroolimoottorista loppui etenkin maansiirtotöissä puhti, mutta vaiva saatiin korjattua 45 hv:n Perkins P6tai kuvan traktorin L4-moottoreilla. Malleja oli kaksi, eli maanrakennuskäyttöön tarkoitettu CD50 ja maatalouteen paremmin soveltunut Ploughman P55 (= kyntömies). Seuraavassa 95-mallissa 590E-moottori korvattiin uudella Ford 2703E:llä, etuakseliin tuli vahvempi tasauspyörästö ja nostolaitteeseen apusylinteri. 6-sylinterinen 90 hv:n Ploughmaster 90 tuli saataville kesäkuussa 1965. Vuosina 1962–64 valmistui 200 konetta.. Roadless Traction Ltd:n toiminta päättyi vararikkoon v.1983. County aloitti telatraktoreiden tekemisen Englannin maatalousministeriön pyynnöstä Fordin Dagenhamin tehtaan vastattua esitykseen kieltävästi. Etuakselilla oli kaksinkertainen vähennyspyörästö, ensin portaalit ja navoissa vielä planeetat
t Countyn nelivetovalmistus alkoi v.1954 tällä liukuohjatulla FourDrive-mallilla, joka oli tarkoitettu sokeriruokovaunujen vetämiseen Länsi-Intian saariston suurilla plantaaseilla. t Countyjen peruskoneet vaihtuivat 1960-luvun puolivälissä 5000-Fordeihin, joissa olisi saanut olla reilummin voimaa. Kytkimillä, syöttöpumpuilla ja tasauspyörästönlukoilla oli edelleen vaijeriyhteys. Kokonaismäärä jäi muutamaan kymmeneen, tämä yksilö kuuluu harvoihin säästyneisiin. Ohjaus tapahtuu irrotuskytkimillä ja jarruilla. Vajetta paikattiin CAV-turbolla, jolla tehot nousivat 20 hv:n verran. t FourDriven veto taka-akseleilta etupyörille on hoidettu öljykylpyisillä rullaketjuilla. Ensimmäiset Doet tehtiin Power Majoreista, viimeiset 5000-Fordeista 1970-luvun alussa, jolloin kysyntä oli tyrehtynyt jo olemattomiin. Myöhemmissä malleissa kaikkia etutraktorin vaihteita voitiin hallita takatraktorista käsin magneettiventtiilien avulla. Tosin kääntyminen on Countyn kohdalla liian retevä sana, lievä kaartaminen kuvaa sen ketteryyttä paremmin. Vetovoimaa oli runsaasti ja traktorilla pystyi ajamaan maantielläkin, mutta ohjaaminen oli täydessä 20 km/h vauhdissa jokseenkin mahdotonta. q Varhaisimmissa Doe-malleissa takatraktorista oli vaijeriyhteys etutraktorin kertojavipuun, joka kytkettiin pakitettaessa vapaalle. Koska tasauspyörästö puuttuu, traktori voi ainakin periaatteessa liikkua, jos yksikin pyörä on pitävällä alustalla. 4/2020 41 t Doe Triple D (Doe Dual Drive) oli eräs omaperäisimmistä nelivedoista. Siinä kaksi traktoria oli yhdistetty toisiinsa runko-ohjausnivelellä, yhdistelmää hallittiin taaimmaisesta yksiköstä. Ford keskeytti turbotettujen traktoreiden takuut, mutta County otti ne kontolleen. Sitä ostettiin suuria määriä muokkaamaan eteläisen Englannin jäykkiä savia, mutta Pohjoismaihin enimmäkseen tieja metsätöihin.. Doe veti reippaasti ja oli tavallista nelivetoa ketterämpi, mutta huomattavan kallis – hintaa kertyi kolmen 5000-Fordin verran. p Countyn menestystarina alkoi tästä kääntyväpyöräisestä Super 4-mallista, jonka tuotanto alkoi elokuussa 1961. County 854T oli ensimmäinen eurooppalainen turbotraktori, yleiseen myyntiin se tuli kesällä 1967. Tarjolla oli laaja valikoima välineistöä myös maansiirtokäyttöön, mutta kaikista hyvistä puolista huolimatta County ei niissä töissä yleistynyt. Lisähintaan on saanut nostolaitteen ja voimanottoakselin, joka on normi-Majuria matalammasta rakenteesta johtuen ollut nostettua mallia omalla kytkennällä. Vetotilanteessa pantiin kertoja nopealle tai hitaalle ja ajettiin etutraktorin vaihteen mukaan
Kun tämä traktori valmistui v.1976, alkoivat Countyn loistokkaimmat päivät olla takana. p Tämä ei ole erikoiskorkea County-malli, vaan Northrop 5004, jota pyöräkuormaajistaan tunnettu Chaseside teki vuosina 1965–67 ehkä 150 kappaleen erän. p Vuosina 1967–71 tehty County 1124 Super Six oli viimeinen 6-sylinterinen, joka tehtiin risteyttämällä vahvistettu 5000-Fordin voimansiirto ja Fordin teollisuusmoottori. Etuakselin tasauspyörästö on peräisin 3000-Fordista ja varustettu automaattilukolla. Jatkossa käytettiin amerikkalaisperäisten Ford-traktoreiden kuutosia. p Lokakuussa 1975 esitellyn, ja kahden vuoden ajan tuotetun, County 964:n peruskoneena on turboahdettu Ford 7600. Neliveto saadaan päälle ja pois jakolaatikon kannessa olevalla kahvalla. Kuusisylinteristen Countyjen osuus kokonaistuotannosta edellä mainittuina vuosina oli suunnilleen puolet. p Koska Northropin moottori oli isokokoisen etuperän takia normaalia korkeammalla, jouduttiin vaihteiston ja perän väliin sijoitettuun jakolaatikkoon tekemään melkoinen rappu. Kummatkin tasauspyörästön lukot toimivat samalla polkimen painalluksella. Tätä Super Six-mallia on tehty kaikkiaan noin 2700 kappaletta. Vahvempaa traktoria tarvitseville oli tarjolla takana näkyvä 6-sylinterinen Northrop 5006, jonka tuotanto jäi kuuteen koneeseen. Northopin suunnittelija David J.B.Brown siirtyi alkuvaiheen jälkeen Muir-Hillin palvelukseen ja jatkoi siellä saman rakenteen kehittämistä. 4/2020 42 p Northropin etuakseli on tehty 5000-Fordin perän osista, sillä erolla että planeettavähennyspyörästöt ovat pyörien navoissa. Oikean lokarin päällä oleva loota on lisäpolttoainesäiliö. Vielä pari vuotta aiemmin oli valmistunut yli 2000 traktoria vuodessa, joista 70 % meni vientiin, Englannissa merkillä oli nelivetojen markkinajohtajuus. Myöhemmin County alkoi panostaa entistä vahvemmin pienipyöräisiin nelikoihin, mutta Fordin hinnoittelu kaatoi suunnitelman ja lopulta koko firman. Jatkossa epäedullinen puntakurssi ja muut tekijät pudottivat kysynnän lähes puoleen, mikä johti lopulta konkurssiin v.1983.. Akselia sai myös jälkiasennussarjana, mutta hinta oli kovin suolainen. Countyn tavoin 5000-Fordin ensimmäiseen versioon pohjautunut Notrhrop 5004 kärsi tehon puutteesta, jota korjattiin niin ikään CAV-turbolla. Vuotta myöhemmin yritys myytiin JCB:lle, jota traktorit eivät vielä siinä vaiheessa kiinnostaneet. t Countyn teki pienipyöräisiäkin 4-vetoja, joista ensimmäinen oli tämä 4000 Four, jonka valmistus alkoi v.1968. Ohjaamo on ruotsalainen Fernmo. Myöhemmin Brown, joka ei tiettävästi ollut sukua sille kuuluisammalle David Brownille, kehitti Caterpillarille runko-ohjattavia dumppereita. Istuimellekin piti tehdä oma telineensä, sillä sen normaalipaikalta ei kuski olisi ylettänyt rattiin eikä polkimille
Voimanottoakseli oli harkinnassa, mutta liian hankala toteuttaa, joten sitä ei Mastiffin perään ilmestynyt. t Runko-ohjattava Matbro Mastiff 6/100 MT koostuu 6-sylinterisestä Traderin moottorista (Ford 590E), Super Majorin vaihteistosta ja kahdesta taka-akselistosta, joille otetaan voima Matbron tekemästä jakolaatikosta. Northropin tavoin etuakseli on tehty Fordin taka-akseliston osista, kummankin akselin levyjarruja ja lukkoa hallitaan hydraulisesti. t Matbro Mastiffissa on normaali, mutta varsiltaan vankasti vahvistettu Super Majorin nostolaite, jonka hallinta on saatu kaapelivälityksellä kuljettajan ulottuville. Apusylinterin avittamana nostolaite saa ylös hyvinkin 2 tonnin lastin, 30 litraa minuutissa tuottava pumppu on traktorin nokalla, eli se on perus-Majurista poiketen kytkimestä riippumaton. p Muir-Hill aloitti nelivetotuotannon vuoden 1965 jälkeen, jolloin David J.B.Brown siirtyi Northropilta Muir-Hillille ja toi mukanaan ideoita isopyöräisestä nelivedosta. County pyysi tarjousta tarvittavista komponenteista italialaiselta Mailamilta, mutta hinnasta ei päästy yksimielisyyteen, jonka jälkeen Mailam aloitti omien Ford-pillareiden tekemiseen. Telastojen rakenne on samanlainen kuin McCormick TD9:ssä, mutta osat eivät ole samoja. Mailamilla oli Englannissa oma maahantuoja, mutta vain muutama kone saatiin kaupaksi. 4/2020 43 p County halusi jatkaa telatraktoreiden tuotantoa Ford 5000-pohjaisenakin, mutta uuden perärakenteen tekeminen oli vähäisen menekin takia kannattamatonta. Muir-Hill 121 esiteltiin 1970-luvun alussa, moottori on Fordin 120-hevosvoimainen kuutonen, voimansiirto 5000-Fordista, samoin hydrauliikka. Muir-Hillin tarina päättyi muiden isopyöräisten brittien mukana v.1983.. t Puutarhajyrsimistään paremmin tunnettu Howard oli mainittava salaojakoneidenkin valmistaja. Tuotanto alkoi 1940-luvun alussa N-Fordsoniin liitetyllä Roteho-kaivupyöräkoneella. 100-hevosvoimainen Mastiff oli toimiva laite, mutta liian erikoinen kone 1960-luvun alkupuolen brittiviljelijöille. Erikoisuudet eivät lopu outoihin teloihin, kaivutilanteessa kuljettaja kävelee kaivupyörän vieressä, missä on kaksoishallintalaitteet. Niinpä valmistus jäi 20 kappaleeseen, joista ainakin puolenkymmentä myytiin Pohjoismaihin, 3 Tanskaan ja 2 Ruotsiin. Rakenteeltaan pitkälti samana pysyneen koneen tehtailu jatkui 1970-luvulle asti, viimeisiä versioita oli tämä Rotaped-teloilla varustetun 5000-Fordin päälle rakennettu Howard Trench Digger MK 4
Liian korkealla olevat päät painavat tiivistettä ylös urista kampiakselia vasten. Tässä auttaa kuvassa näkyvä työkalu, jolla tiivisteen katkos saadaan juuri oikean mitan verran öljypohjan ylätason yläpuolelle. Jakoketju sai olla paikoillaan kampiakselin rattaalla. Kiertokangen alapäät piti myös löysätä, jotta kampiakseli mahtui nousemaan riittävästi ylöspäin. On syytä käyttää erittäin terävää mattoveitsen terää. Työkalu on millin vahvuisesta materiaalista leikattu, ja siinä oleva reikä on sen kokoinen, että tiiviste sopii siitä läpi. Tämän jälkeen tiivisteen mahtui vaihtamaan. Yleensä tiivisteen joutuu vaihtamaan öljyvuodon seurauksena tai moottorin peruskorjauksen yhteydessä. Kun tiiviste on painunut varmasti uran pohjaan saakka, on asennus sen osalta valmis. Uusi tiiviste painetaan uraan ja sitä aletaan hieroa esimerkiksi puisella vasaran varrella. Viereinen runkolaakeri kuumenee liikaa ja moottori voi leikata kiinni. Sen sijaan vanhoissa 1950ja 60-lukujen aikana suunnitelluissa moottoreissa ne ovat tavanomaisia. Lopuksi moottori kasataan. KORJAA & HUOLLA. Nyt moottorissa on pitkäikäinen uusi tiiviste kampiakselilla.n p Punostiivisteitä ei löydy nykyaikaisista moottoreista. Heikki Haapakoski t Uuden punostiivisteen tekeminen punosnauhasta tapahtuu siten, että lyhentämätön nauha asetetaan tiivisteuraan, jonka jälkeen se leikataan oikeaan pituuteen. Lohkossa sekä öljypohjassa olevassa tiivisteurassa on keskellä terävä piikki, joka pitää tiivisteen paikoillaan. Tehtaan ohjeen mukaan tiivisteen katkaisukohdan pinta saa nousta yhden millin korkeammalle pinnasta, jossa yläja alapuolen tiivisteen päät kohtaavat. Tiiviste jää aavistuksen koholle pinnasta, joka koskettaa kampiakselia. Kampiakselia nostettiin pari senttiä ylöspäin ja väliin laitettiin kumiletkun sisään työnnetty räikänvarsi. Öljypohjaa irrottaessa huomattiin, että tiivisteen molemmat puolet olivat päässeet pyörähtämään. Tätä tiedetään tapahtuneen. Tiivisteen annetaan imeä öljyä reilusti. Punostiivisteitä käytetään paljon myös teollisuuden pumpuissa ja venttiileissä. Käytännön korjaustöitä Punostiivisteen vaihtaminen Vanhemmissa moottoreissa kampiakselin öljytiivisteenä on usein käytetty tavanomaisen stefan sijasta grafiittinauhasta valmistettua punosta, jota monesti kutsutaan koiranpaskatiivisteeksi. Öljypohjaan tiivisteen voi vaihtaa helposti, mutta moottorilohkon puolella se on työläämpää. Työ vaatii enemmän purkamista, ja sen lisäksi muutama tärkeä asia tulee huomioida asennuksessa. Viimeiset punostiivisteitä käyttävät kevyet moottorit ovat 1970-luvulta. Kuvissa olevaan moottoriin piti vaihtaa öljypohja toiseen. Työkalu asetetaan paikoilleen ja tiiviste leikataan tarkasti työkalua vasten. Mattamustat terät ovat osoittautuneet tehtävään hyvin soveltuviksi. Kampiakselin irrotusta varten moottori pyöritettiin yläkuolokohtaan, jakoketjun kiristäjä löysättiin ja sen jälkeen irrotettiin vauhtipyörä. Syynä tähän saattoi olla joko liian tiukka asennus tai kauan käyttämättä seisseen moottorin käynnistys, jolloin kuivahtanut tiiviste oli päässyt pyörähtämään. 4/2020 44 P unostiivisteen vaihtaminen ei ole aivan yhtä yksinkertaista kuin normaalin stefan. Jos päät ovat liian korkealla tasopinnasta, voi seurauksena olla moottorivaurio. Sitten oli vuorossa runkolaakeripukkien sekä öljypumpun irrotus. Kun molemmat pinnat on leikattu oikeaan korkoon, tiiviste öljytään hyvin. Tässä tapauksessa tiiviste ostettiin alkuperäisvaraosana automaahantuoja Veholta, sillä työn alla oleva moottori on Mercedes-Benz-autosta. Puhtaalla moottoriöljyllä sivellään tiivistettä ja koitetaan saada se hyvin voidelluksi. Tässä tapauksessa kone kiinnitettiin sivulta päin moottoripukkiin, jotta moottorin takapää jäi vapaaksi työskennellä. Apuna tiivisteen leikkauksessa oikeaan korkoon oli tässä tapauksessa ruostumattomasta teräksestä tehtaan ohjeen mukaan valmistettu työkalu
7. Katkaistu tiiviste jää 1 mm saumapinnan yläpuolelle. Kuvissa näkyvä moottori on viisisylinterinen MercedesBenz OM617 300D -esikammiodiesel. Leikkaus on tehtävä tarkasti työkalun pintaa pitkin. Tiivisteen on tarkoitus jäädä hieman koholle uran reunojen yläpuolelle. 6. 4. Miljoonan kilometrin saavuttaminen ei tällä moottorilla ole epätavallista. Tiiviste painetaan uraan ja sitä hierotaan esimerkiksi puisella vasaranvarrella, jotta se saadaan asettumaan tiivisti uran pohjalle. 3. Kumiletkun sisään laitettu räikänvarsi on kannattelemassa kampiakselia. Valmistus jatkui vuoteen 1991 saakka. 5. Apuna tiivisteen leikkauksessa oikeaan korkoon käytettiin ruostumattomasta teräksestä valmistettua työkalua. 4/2020 45 1. 2. Kampiakselia on kohotettava sen verran, että tiivisteen vaihto on mahdollista. Uran pohjalla on piikki, jonka tarkoitus on estää tiivisteen liikkuminen. Moottoria alettiin valmistaa vuonna 1974, jolloin se tuli käyttöön W115-korimallissa. Tätä moottoria pidetään yhtenä kestävimmistä koskaan valmistetuista henkilöja pakettiautoihin tarkoitetusta dieselmoottoreista. 1 3 5 7 2 4 6
Koneviesti pyysi silloin Jussilaa muistelemaan tätä värikästä ja tapahtumarikasta aikaa ja näistä muisteluista syntyi juttusarja, joka julkaistiin vuoden 1992 aikana. Peltotyökoneet olivat hevosvetoisia. Painopiste oli jälleenrakennuksessa. Jussila toimi Keskossa 36 vuotta traktorikaupan ja muun konekaupan eri tehtävissä: konemyyjänä, osastopäällikkönä, jaostopäällikkönä ja viimeksi myyntipäällikkönä. Alhaisen satotason ja suuren ihmistyöosuuden takia tuottavuus oli alhainen. Jussila on laskenut, että Keskossa hän ehti myydä kahdeksaa traktorimerkkiä ennen kuin jäi eläkkeelle vuoden 1991 lopussa. Pärehöylät ja tiilimyllyt olivat ahkerimmin käytetyt koneet. Kaiken kaikkiaan maatalouden investointikyky koneisiin oli heikko. Siksi on syytä palauttaa aluksi mieleen Suomen maatalouden tila 1950-luvun alussa, vain viisi vuotta sodan päättymisen jälkeen. 4/2020 46 S iirtoväkeä ja rintamamiehiä asutettiin, tiloja lohkottiin ja uudistiloiksi osoitettiin korpia Keskija Pohjois-Suomessa. Setelien puolittamiKonekauppaa sodan jälkeen, osa 1 Hevosen voimista hevosvoimiin Erityisesti niiden, jotka ovat nähneet vain ns. Antti J. Tapana oli 50-luvulla, että traktoreita lainattiin näyttelyyn omistajilta. Jussila. ylikoneellistumisen ajan, on varmasti vaikea ymmärtää Suomen maatalouden mekanisoitumisen valtavan nopeuden merkitystä. Puimakone oli yleinen, joko oma tai yhteiskäytössä, jolloin sitä kiikutettiin pellolta toiselle puintivuorojen mukaan. Näistä noin 8500 oli hankittu vuoden 1945 jälkeen, loput olivat sodasta säästyneitä, häkäkaasun ja pien kuluttamia, piikkipyöräisiä vetokoneita. Jussi Laukkanen Koneviesti 12/1992 KONEMIES MUISTELEEE Vaatimattomista ulkoisista oloista huolimatta maatalousnäyttelyt olivat tärkeä koneneuvonnan osa. Korkeaa maatalousteknologiaa edusti sähkömoottori, sillä sähköistäminen oli Suomessa jo varsin pitkällä. Magneettotai hehkukuulasytytys olivat jokapäiväistä, tärkeää teknistä sanastoa. Missä sähköä ei ollut, siellä puimakonetta pyöritti ”Porilainen” tai muu polttomoottori. Traktorikanta kesäkuussa 1950 oli vain 14 452 yksikköä. Kirjoittaja, agrologi Antti J
”Korean suhdanteen” huippuvuonna 1952 määrä oli jo lähes 8500 traktoria eli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Koneiden huonosta saatavuudesta johtuen ei toiminta kuitenkaan ollut kovin aktiivista. Puun hinta ja kysyntä kasvoivat ennennäkemättömästi, joten metsänomistajien ostovoima kasvoi aivan uudelle tasolle. Kun viime vuosien ”kulutusjuhlien” aikana on paljoksuttu traktoreiden merkkikirjavuutta eli 12–14 eri maataloustraktoria, niin 1951 syksyllä Työtehoseuran suuressa työnäytöksessä oli mukana 10 maahantuojaa ja 15 erilaista traktorimerkkiä, joukossa kotimainen Takra. Kuva on Koneviestin numeron 5 kansi vuodelta 1960. Vuosi oli siis suomalaisille varsinainen onnenvuosi: traktoreiden lisäksi maahan saatiin Olympialaiset ja ensimmäinen Miss Universum, Armi Kuusela. Tuonti oli rajoitettua, koska länsivaluutasta oli huutava pula. Toisaalta Suomen vienti kasvoi ja valuuttatilanne parantui oleellisesti. Olen itse nähnyt moinen isännän ladossa esim. Mukana olivat kuitenkin vain suurimmat ja merkittävimmät maahantuojaliikkeet. nen, pakkolaina valtiolle, oli vienyt käteisen eikä pankkienkaan lainauskyky ollut merkittävä. Toisaalta se johtui ehdottomasta tarpeesta, toisaalta traktorin oston riskittömyydestä, sillä jokainen ostaja voi pitää varmana, että myydessään saamansa traktorin sen hinta ei ainakaan olisi laskenut. Viidakon lait vallitsivat Tilannetta käytettiin molemmin puolin varsin häikäilemättä hyväksi. Savo-Karjalan Tukkuliike oli tuonut maahan Fahr-heinäkoneita, mutta traktoriedustus puuttui. Mutta myös kaikki ne merkit, jotka 60–80-luvuilla ratkaisevasti vaikuttivat Suomen traktorimarkkinoihin olivat jo tällöin mukana Fiatia lukuunottamatta, koska Työväline Oy toi tällöin maahan Steyr-traktoreita. Kun 1950 myyntiin saatiin vain noin 1500 traktoria, niin seuraavana vuonna luku oli jo yli 3400 eli määrä oli kaksija puolikertainen. Rajoitetusta ostovoimasta huolimatta investointihalukkuus oli korkealla. Uni kyllä maistui illalla erinomaisesti. Vanhoilla, perinteisillä liikkeillä – Hankkija, Labor, Suomen Maanviljelijäin Kauppa, Ford, OTK – oli selvä etulyöntiasema, koska ne saattoivat vedota sekä aikaisempaan toimintaansa että maahantuontija myyntilukuihinsa. Vastaavasti monet yksityiset piirimyyjät ottivat häikäilemättä etumaksua ostajilta jo vuosia ennen mahdollista toimitusta, joka ei välttämättä seurannut edes ennakkotilausjärjestystä. Tokihan Keskon edeltäjäliikkeistä m.m. Konemiehen tie alkaa Tampereella Oma vakaumukseni maatalouden mekanisoinnin tärkeydestä syntyi täysin empiiristä tietä. Nämä järjestelyt ja alhaiset kustannukset tekivät myyntimäärien pienuudesta huolimatta kaupan kannattavaksi, kun hinnoistakaan ei tarvinnut tinkiä. Luonnollisesti mukaan tuli sellaisiakin koneita, joita asiakas ei koskaan tarvinnut. Uusilla alan liikkeillä, kuten esim. Säännöstelyaikana luotiin myös raamit tuleville vapaille traktorimarkkinoille, koska silloin luotu kanta ratkaisevasti vaikutti kunkin merkin mahdollisuuksiin jatkossa. Tuontiluvista kovaa taistelua Maatalouskonekaupan pohja oli kyllä erittäin laaja. Alkuvauhti ”Korean suhdanteesta” Suomen kaupan ja talouden riippuvuus suuren maailman tapahtumista sai vakuuttavan todistuksen 1950. Ensimmäiset kaksi viikkoa tyhjennettiin sikalan ja navetan lantalat suoraan pellolle. Kaikkea tarvittiin, mitä saatavissa oli. Sen vaikutus Suomen vientihintoihin, erikoisesti paperin, selluloosan ja sahatavaran kohdalla oli valtava. Harjoittelu taas liittyi päätökseeni tulla opiskelun jälkeen Keskon nuoren maatalouskonekaupan palvelukseen. Koneiden maahantuojat taistelivat tuontilisensseistä. Alhaisesta ostovoimasta kilpailivat myös tuotantorakennusten ja peltojen perusparannukset, sekä lannoitteet, joita ravinneköyhät pellot kaipasivat. Traktorin perävaunukuormat tehtiin ja purettiin talikolla: seisoin perävaunun perässä levittäen lannan suoraan kynnökselle nuoren isännän ajaessa. Eikä traktorimerkeistä ollut puutetta. Ei vielä nähty untakaan etukuormaimista tai purkavista perävaunuista. Ajatuksen tähän tavoitteeseen olin saanut kotikyläni K-kauppiaalta, joka kertoi Keskon olevan alalle vahvasti tulossa ja. Aloin pakollisen maatalousharjoitteluni Kylmäkoskella keväällä 1952. Vuonna 1953 ilmestyneessä Shellin kustantamassa ja tri Alpo Reinikaisen tarkistamassa kirjassa ”Maatalouskoneiden huolto-ohjeita” on mukana 27 erimerkkistä maataloustraktoria, joskin totuuden nimessä on todettava, että monet niistä jäivät määrällisesti vain ”päiväperhosasteelle”. Toinen tapa käyttää hyväksi ostajaa oli kytkeä kauppaan vapaasti saatavia työkoneita, jolloin niiden myyntihinta saattoi ylittää traktorin hinnan. salaojankaivukoneen, vaikka traktorissa itsessään ei ollut sen käytön kannalta välttämätöntä ryömintävaihdetta. Syttyi Korean sota. Rahaa heltisi myös traktoreiden tuontiin. Tämä näkyy myyntinumeroista. Lainaushalukkuutta vähensivät vielä inflaatio ja korkosäännöstely. Sotakorvaukset nielivät teollisuuden vientikapasiteetista leijonanosan, ja länsiviennillä hankittu valuutta tarvittiin kulutustavarapulan poistamiseen. Merkkivalikoima alkoi vähentyä vasta 60-luvun alkupuolella pienimpien valmistajien tippuessa pois, mutta samaan aikaan suuret valmistajat lisäsivät mallivaihtoehtoja. 4/2020 47 p Traktorimerkeistä ei ollut Suomessa puutetta 1950-luvulla. Sen sijaan Korpivaaran perheen omistama Farming Oy sai lisenssejä helposti, koska sen maahantuoman Ferguson-traktorin katsottiin kokonsa ja uudentyyppisen hydraulisen nostolaitteensa ansiosta vastaavan erikoisen hyvin suomalaisia oloja. Etevillä viljelijöillä, joilla oli kykyä suhdetoimintaan ja taitoa pikku keinotteluun, oli traktoritilaus jokaisesta käyttökelpoisesta traktorimerkistä ja jos uusi traktori saatiin, niin vanhalle löytyi ostaja alta aikayksikön. Keskolla, jonka maatalouskauppa oli käynnistynyt vasta 1946, oli luonnollisesti vaikeuksia saada tuontilisenssejä
Työnjakokin oli pitkälle suunniteltu: osuuskaupat tekivät työn ja kantoivat kustannukset, Hankkija vastasi koulutuksesta, PR-toiminnasta ja tuloksenteosta. Monessa talossa myynnin ensimmäinen vaihe olikin saada isäntä uskomaan, että Kesko yleensä edes myi traktoreita. Se oli yksityinen osakeyhtiö, jonka osakkeet olivat ensisijaisesti maanviljelijöiden käsissä. Kuva Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Väinö Kannisto. Kenttämyyntiä ei ollut tehty aikaisemmin, koska jokaista saatavaa traktoria oli odottamassa riittävästi tilaajia. Englanti oli myös huomattavin puun ja paperin vientimaa, joten valuuttaa sieltä oli parhaiten käytettävissä. Sen ympäri kiersi rauhallisia katuja, joilla oli kovassa pakkasessa hyvä hinata käyntiin milloin huoltoautoja, milloin luovutettavia traktoreita. Tätä tehtiin kyllä erikoisliikkeissä, mutta Keskossa katsottiin maaseudun kauppiaiden kuuluvan hoitaa myynti kentällä kunkin taitonsa mukaan. Kauppias hoiti myynnin, otti tilauksen ja antoi sen osastolle. Valmetin myyntiä eivät tuontilisenssit rajoittaneet, mikä tietysti oli etu ulkomaisiin traktoreihin nähden. Konekannan vielä ollessa hyvin vähäinen eivät ostajat tunteneet koneita juuri lainkaan. Muutenkin brittiläiset traktorit hallitsivat tuontia, koska Englannin teollisuus oli aivan toisessa kunnossa kuin manner-Euroopan maahan pommitetut tehdaslaitokset. Montako kierrosta vielä. Pienelle määrälle amerikkalaismalleja saatiin myös tuontilupa, harvinaisuutena jopa työkoneenkantaja. Fyysiset voimavaratkaan eivät olleet häikäisevät. Jälkeenpäin olen arvellut, että terveys säilyi vain hämeenkyröläisen kauppiaan lähettämän joulusahdin ansiosta. Pikku-Valmetin tultua markkinoille OTK keskittyikin traktorikaupassa siihen yhtenä myyjänä Hankkijan, Keskon, SMK:n, Laborin ja SMK:n kanssa. Korean suhdanteen mentyä ohitse1952 valuuttatilanne kiristyi uudelleen, jolloin traktoreidenkin tuontimäärät putosivat. Lämmitimme sen kuumaksi sähköpannulla. Kuva on otettu Helsingin Messuhallissa pidetyssä teollisuusnäyttelyssä. Myynti koostui ensi sijassa Allis-Chalmers-traktoreista. Liikkeet ottivatkin palvelukseensa mieluimmin maataloudellisen koulutuksen saaneita, koska myynnillisen lisäkoulutuksen antaminen oli suhteellisesti helpompaa vaatimustason alhaisuuden vuoksi. Hän hoitikin sitten lupauksensa loppuun asti. Vienti oli kuitenkin alkanut vetää, ja yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa tuonnin naruja hellitettiin. Tämän johdosta neuvonnallinen panos oli hyvin ratkaiseva. Takran valmistaja oli joutunut lopettamaan valmistuksen kannattamattomana. Ensimmäinen merkittävämpi erä Nuffield-traktoreita tuli vasta 1953. Siitä tuli kuitenkin välittömästi Keskon pääedustus. Ennen kaikkea sillä oli maan kattavin jakelujärjestelmä SOK-laisten osuuskauppojen toimiessa jälleenmyyjinä kautta maan. Ilmeisesti Valmet oli aloittanut oman traktorinsa suunnittelun jo niin varhain, että markkinoille tuli pieni traktori, eikä Takraa korvaava vastaavan kokoinen. Farmall-traktoreiden maahantuojana SMK:lla oli perinteet ja nimi traktorikaupassa jo 1930-luvulta. Konekauppaan tutustuminen Keskon maatalousja koneosastolla alkoi 1.1.1956 inventaarista ja sen vertailusta tavarakortistoon. Esitteet olivat tiedoiltaan ja kuvitukseltaan varsin puutteellisia. Puhelimessa annettiin tuotetiedot, hinnat ja keksimämme hienot myyntiargumentit, ja jos oli, lähetettiin esittelylehtinen. Hän jopa uskalsi taata työpaikan Tampereen konttorissa. Tavantuntemus oli jo silloin A ja O. Koneosastolla ei ollut minkäänlaisia toimitiloja, ei korjaamoa, lämpimästä tai edes kylmästä varastotilasta puhumattakaan. VUOSI KPL % 1951 110 2,7 1952 212 2,5 1953 177 4,4. Erikoisesti neuvonnantarve koski tuontikoneita, joiden saanti oli sattumanvaraisempaa. Ruotsinkielisellä alueella Labor hoiti konekauppaa hyvin vastaavalla tavalla. Vahva asema varsinkin vasemmistolaisten pienviljelijöiden parissa oli OTK:lla. Koulutus oli niin tehokasta, että useimmat maaseutuosuuskauppojen myymälänhoitajat olivat enemmän Hankkijan kuin oman osuuskauppansa miehiä. Kun varastokoneita ei esittelytarkoituksiin ollut, koneet maatalousnäyttelyihinkin lainattiin niiltä isänniltä, jotka olivat ao. Toinen vanha ja vahva nimi erikoisesti Tampereen talousalueella oli SMK eli Suomen Maanviljelijäin Kauppa. Kaiken puutteen korvasi koneiden viljelijöissä herättämä valtava mielenkiinto. Tämä käy ilmi, kun katsotaan Keskon vuosikymmenen alun myyntimääriä. Hieman otti koppaan, kun naapurit seisoivat lämpimän hallinsa ovella ja huutelivat: ”Montako kierrosta jäljellä!” Kenttähuolto oli kuitenkin hyvässä järjestyksessä. Sen traktoriedustuksia olivat Case ja Renault, joiden maahan saanti jäi kovin vähäiseksi. Sitä oli vain hankala lisätä, koska myynti oli enimmäkseen toimitusmyyntiä. n p Alkavan maahantuojan täytyi säännöstelyolosuhteissa lähteä todella alhaalta. Tämä oli Keskon ensimmäinen varsinainen kone-edustus, pääpaino oli tosin maansiirtokoneissa, mutta kun valmistajalla oli maatalouskonetehdas myös Englannissa, niidenkin maahantuonti oli helppo aloittaa. Kaksi huippuluokan traktorihuoltomiestä, joilla oli uudet, hyvin varustetut huoltoautot, merkitsi itse asiassa ylimitoitusta myytyyn konekantaan verrattuna. Inventaariajan jälkeen alkoi varsinainen kaupanteon opettelu. Näiden laajan lajitelman ja palvelun liikkeiden lisäksi merkittäviä olivat mm. Erikoisen lujalle uskottavuuden pani vastapäätä sijaitseva SMK:n mahtava korjaamo. Toinen jyrkästi kokonaismyyntiä nostattanut merkki oli Hankkijan myyntiin tullut Zetor, jolla ei ollut lisenssirajoituksia. koneen viimeksi saaneet. tarvitsevan uutta väkeä. 4/2020 48 p Valmet 20 tuli markkinoille keväällä 1955. Tähän taistoon oli nuoren koneliikkeen, nuoren konemyyjän mentävä mukaan nuorilla konemerkeillä ilman vahvan nimen ja perinteiden antamaa tukea. Sillä oli täydellisin lajitelma eri maatalouskoneita, omaa tuotantoa, kuten Esa-puimakoneet, ja jo vuosikymmenien perintö ja tunnettu nimi. Muitakin muutoksia tapahtui, sillä Massey-Harriksen rinnalle Hankkija oli aloittanut Allgaier-traktoreiden tuonnin, ja David Brown oli siirtynyt autokauppa Veholle. Volvon piirimyyjät. Huoltomiehiä käytettiinkin paljon myös koneiden esittelytehtävissä ja työnäytöksissä. Muut traktoriedustukset olivat 1950-luvun alkupuolella David Brown ja Tampereella valmistettu Takra. Pakkasta oli varastossa 25 astetta, ja kuormauskuilujen ansiosta neljännessä kerroksessa oli hyytävä veto. Kun markkinoille oli tullut myös kotimainen pikku-Valmet 1955, saavutettiin tuolloin huikea, yli 12 000 traktorin myynti. Edeltäjämallia Valmet 15 -traktoria oli tähän mennessä ennätetty myydä noin 3000 kappaletta. Kone tilattiin pääkonttorista tai valmistajalta, mutta jos ostaja saikin mielestään vastaavan koneen nopeammin tai vieläpä halvemmalla muualta, tuli kauppiaalta puhelinsoitto: ”Minä perrään kun se isäntäkin peräs.” Hankkija konekaupan hallitsijana Traktorikauppaa hallitsivat tuontilisenssien antamalla siunauksella Ford ja Farming Oy (Ferguson), maatalouskonekaupan ylivoimainen markkinajohtaja oli Hankkija. Markkinoista ei vielä ollut juuri käsitystä, vaan myynti oli tapauskohtaista
4/2020 49 Traktorien tuonnin vapauduttua päästiin eroon tuontilisenssien aiheuttamista rajoituksista. Konekauppaa sekoittivat myös 1950-luvun lopussa tehdyt verotusuudistukset, jolloin muun muassa maatalouskoneista kannettava liikevaihtovero kasvoi. Suomea ajoittain vaivannut valuuttapula ja ulkomaankaupan epätasapainoisuus säilyivät edelleen ja aiheuttivat häiriöitä tuontiin ja sitä kautta koko konekauppaan, joten vakaata tilannetta ei saavutettu vielä vuosikymmeniin. Ilmoitus Koneviestissä 21/1957.
4/2020 50 Julkaistu Koneviestissä 19/1959 ARKISTO STA 1959
Koneviesti julkaisi vuonna 1959 ensimmäisen aikauslehtipaperille painetun erikoisnumeron, jossa muiden aiheiden ohella oli myös autoihin liittyvää asiaa. Koneviesti oli tämän lisäksi Suomessa ensimmäisiä lehtiä, joka aloitti pitkien kestotestien tekemisen. Varsinkin 60-luvun jälkipuoliskolla autoille omistettiin useita sivuja lähes jokaisessa lehden numerossa ja vuosittain toteutettiin jopa pari kolme automallien välistä vertailutestiä. 4/2020 51 Koneviestissä oli 50ja 60-luvuilla runsaasti autoaiheisia artikkeleita. Tämä artikkeli on poiminta kyseisestä lehdestä.
Sen lukitsevat rautalangat katkaistiin ja tapit irrotettiin. Irrotuksen päätteeksi akselin ja pukkien liukupinnat hiottiin puhtaaksi hiekkapaperilla. Holkin sisään laitettiin ruosteenirrotusainetta, jonka annettiin vaikuttaa yön yli. Sitten väännettiin räikällä asetelman pultit irti. Ensimmäisenä irrotettiin kytkimen vaihteistoon kytkevä booriholkki. Vivustoa ei kuitenkaan saanut vielä irti, koska kytkinakseli oli ruostunut kiinni levyyn, eikä tullut ulos. Oli siis purettava kytkinkokonaisuus. Tappi on vain pudotettu reikään ja hiottu kytkinkotelon tasopinnan tasaan. Vauhtipyörä kiilattiin laittamalla akkukotelon pultinreiässä olevasta reiästä vauhtipyörässä olevaan ajoitusreikään ruuvimeisseli. Tämän jälkeen koko paketin (levy, paineasetelma, painehiili ja vivusto, booriholkki sekä kytkinakseli) pystyi nostamaan pois. Ossi Selus p Vaihdelaatikon sisään oli päässyt hapertuneiden kumisuojusten kautta vettä, joka oli sitten ruostuttanut pahasti osia. Tappi irrotettiin vasaralla ja tuurnalla koputtelemalla. Paineasetelma avautuu painehiilen avulla. Näin saatiin ruosterakkulat poistettua hammaspinnoilta. Sisempi vivusto otettiin pöydälle ja siitä irrotettiin painehiilen kotelo. Holkkia naputeltiin kytkimen suuntaan vasaran ja lyöntituurnan avulla. Vivusto oli kiinni neljällä pultilla, jotka avattiin. Lisäksi kytkinpoljin oli muuttunut vuosien saatossa liikkumattomaksi. Holkin alapuolelle laitettiin painava pajavasara ja yläpuolelta koputeltiin kuulapäävasaralla. Sitten vivusto laitettiin kiinni viilapenkkiin, jossa sen kiinnijämähtäneitä laakeripukkeja koputeltiin varovasti liikkeelle. Purkaminen tehtiin moottori paikallaan. Kytkimen irrotus tapahtuu tavalliseen tapaan mekaanisen vivuston välityksellä polkimelta paineasetelmalle. Tässä vaiheessa tapahtui vahinko, sillä painehiili hajosi. Vivusto on suoraan kiinni rungon valussa, jolloin vesi on päässyt rei'istä akselin liukupinnan väliin. Se oli kuulemma lakannut irrottamasta. Ulompi vivusto oli ruosteen voimasta johtuen tarttunut tiukasti kiinni. Kytkimen ja voimansiirron korjaaminen. Tappi porattiin irti 9 mm terällä, Nuffield-projekti osa 4 Nuffieldin käytökunnostus jatkuu kytkimen, vaihteiston ja tasauspyörästöjen purkamisella ja korjaamisella. Holkin irrotus aloitettiin kahden vasaran avulla. 4/2020 52 S yy, miksi traktori oli alun perin hylätty, oli kytkimen hajoaminen. Ennen sen irrotuksen aloittamista, havaittiin että se oli lukittu tapilla kiinni kytkinkoteloon. Kun holkki oli saatu niin pitkälle, että akseli oli selkeästi poikki, irrotettiin kytkinasetelma ja sisempi vivusto. Tämä tekniikka ehkäisee akselin vääntymistä iskujen voimasta, ja toisaalta pajavasara kimpoaa yläpuolelta tulevan iskun vaikutuksesta ja auttaa siten holkin irrottamisessa alapuolelta. Jokainen vaihdelaatikon ratas laitettiin yksitellen viilapenkkiin ja jokainen hammasväli käytiin läpi karalaikkahiomakoneeseen kiinnitetyllä pienellä katkaisulaikalla. Kytkin on tyypiltään Borg&Beck 11" kuiva yksilevykytkin. Ulompi vivusto, johon välittyy liike polkimelta, on kytketty sisempään haarukalla ja tapilla
Havaittu vika oli todennäköisesti syntynyt siten, että painehiili oli ensimmäisenä hajonnut kytkintä painettaessa. Tämän jälkeen irrotettiin akselissa kiinni ollut vipu ja akselia alettiin varovasti koputella irti kytkinkotelosta. Vuorossa vaihteisto Traktori oli ollut ulkosalla viisitoista vuotta. Vian syntytapa pääteltiin osissa havaituista vaurioista, joten täyttä varmuutta vian syntymekanismista ei ole. Tänä aikana vaihdekeppien juuressa olevat kumit olivat auringon ja pakkasen vaikutuksesta hapertuneet ja revenneet, joten sadeja sulamisvedet olivat päässeet vaihteistoon. Tasauspyörästön avaamisen yhteydessä paljastui, että siellä oli erittäin vetistä öljyä, jossa oli metallinkappaleita seassa. Perusvaihteisto käsittää viisi vaihdetta eteenpäin ja yhden taaksepäin. Tanko säädettiin niin, että kun kytkinpoljin oli ylhäällä, niin painehiilen ja paineasetelman väliin jäi puolen millin välys. Alkuperäinen syy siihen, että traktori oli jätetty seisomaan, oli kytkimen toimimattomuus. Holkin irtoamista helpotettiin kahdella vasaralla: painavampi laitettiin holkin alapuolelle ja toisella koputeltiin yläpuolelta. Kytkintä koottaessa vipu väännettiin jakoavaimella niin, että se tuli suoraksi, minkä jälkeen kytkinvivusto alkoi liikkua oikein. Korjaus oli helppo: vipu väännettiin jakoavaimella niin, että se tuli suoraksi, minkä jälkeen kytkinvivusto alkoi liikkua niin kuin sen pitääkin. Nuffieldin vaihteisto on kymmenvaihteinen, synkronoimaton siirtopyörävaihteisto. Akselien päät olivat ruostuneet kiinni pusliin tiukasti. Näin kytkinakselista tuli taas käyttökelpoinen. Painehiili oli hajottuaan kiilautunut pidikkeen rungon sisälle ja alkanut jarruttaa kytkinasetelmaa. 3. Tätä ennen holkkia oli lioteltu öljyllä. Sama tehtiin rungossa oleville puslille. Kytkinasetelmaa puristettiin ruuvipuristimilla, jotta se saatiin taas liikkuvaksi. Holkkia naputeltiin kytkimen suuntaan vasaran ja lyöntituurnan avulla. Vanha kytkinlevy prässättiin irti kytkinakselista, sen pinta ja boorit hiottiin ruosteesta. Vaihteiston etuosassa sijaitsevalla aluevaihteistolla kaksinkertaistetaan vaihteiden lukumäärä. 5. Kytkinakselin boorit sekä booriholkki hiottiin puhtaaksi. 6. 4/2020 53 2 5 4 1. Vaihteiston jatkona on pal1 6 3. nuoli) oli vääntynyt ulospäin, mikä esti kytkimen liikkumisen. jonka jälkeen tapin riekale nousi reiästä. Seuraavana oli vuorossa kytkimen vivusto. Tämä johti siihen, että väliakselin ja painehiilen akselin väliin tuleva tanko jäi kulmittain niiden väliin ja väänsi niitä erilleen. Akselien ollessa pöydällä niiden päät hiottiin kiiltäviksi. Vauhtipyörä kiilattiin liikkumattomaksi laittamalla ruuvimeisseli akkukotelon pultinreiässä vauhtipyörässä olevaan ajoitusreikään. Lisäksi vauhtipyörän hammaskehän hampaat hiottiin sulkaviilalla puhtaaksi ruosteesta ja metallipurseista, jotka olivat muodostuneet kehän käynnistinmoottorin puolelle. Sen lukitsevat rautalangat katkaistiin ja tapit irrotettiin. Kytkimen toimimattomuuden syy oli, että kytkinakselin vivustossa väliakselissa oleva vipu (ks. 4. Myös kytkimen tuntuma oli tämän jälkeen napakka. Kun akseli oli saatu pois, irrotettiin vielä vauhtipyörä. Kun painehiili jarrutti, se pääsi vääntämään kytkimen poikittaisakselia sivusuunnassa, mikä taas johti välitysvipujen vääntymiseen. Joka tapauksessa painehiilen vaihtaminen olisi ollut edessä. Irrottamattomuuden välitön syy oli siinä, että kytkinakselin vivustossa väliakselissa oleva vipu oli vääntynyt ulospäin, mikä esti kytkimen liikkumisen. Vauhtipyörän kytkintä vasten oleva pinta oli syöpynyt ja se jouduttiin puhdistamaan hiekkapaperilla. Lyömisessä tulee olla varovainen, sillä tiukkaan ruostunut akseli saattaa halkaista kytkinkotelon valun, jos käytetään liikaa voimaa. Sitten väännettiin räikällä asetelman pultit irti. 2. Tämä kertoi siitä, että vaihteistossa oli vettä – ja oli ollut pitkään. Kytkimen korjaaminen Kytkimen korjaaminen alkoi vauhtipyörän ja paineasetelman pintojen puhdistamisella hiekkapaperilla. Kun holkki oli saatu niin pitkälle, että akseli oli selkeästi poikki, irrotettiin kuvassa näkyvät kytkinasetelma ja sisempi vivusto. Hankaluuksia kytkimen irrottamiselle aiheutti juuttunut booriholkki. Molempien pinnassa oli ruostetta, joten kytkin ei toden näköisesti olisi irrottanut kunnolla. Vaihteistoöljyn mittatikku näytti öljynpinnan olevan 2 cm ylämerkin yläpuolella ja öljy oli valkoista
Sen jälkeen katkaistiin lukituslanka aluevaihteiston vaihteensiirtimen akselin kiinnityspultista ja avattiin kiinnityspultti. Seuraavaksi siirryttiin purkamaan keskilaakeria, joka on Nuffieldien ja kymmenvaihteisten Leylandien heikko paikka. Tasauspyörästön korjaaminen Koska tasauspyörien laakeriholkit olivat pudonneet, oli pakko purkaa koko tasauspyörästö. Vaihteensiirtimen akselin irroittamiseksi katkaistiin lukituslanka kertojan vaihteensiirtimen akselin kiinnityspultista ja avattiin kiinnityspultti. Työ aloitettiin katkaisemalla lautaspyörän kruunumutterit lukinneet saksisokat ja avaamalla kruunumutterit. Sivulaippojen alla oli kaksi säätölevyä kummallakin puolella. 3. Tämä akseli tarkistettiin ja asennettiin heti takaisin, sillä se ei vaatinut mitään toimenpiteitä. Tästä laskettiin, kuinka monta kierrosta mutteri on laakeripesän sisässä. Vaihteiston purkaminen paljasti, että osassa rattaita oli syöpymiä, ja että ykkösen sekä peruutusvaihteen kytkevän rattaan kulmat olivat pyöristyneet. Keskilaakeri on erikoisen kokoinen kaksirivinen viis1. Ala-akselin purkaminen aloitettiin avaamalla akselin päässä oleva akselimutteri. Kun mutterit oli avattu, voitiin kopauttaa lautaspyörä irti. Tämä mitta säätää hammaskosketusta. Mutterin irrottua akselilta irtosi aluevaihteiston ratas sekä öljyn roiskelevy. Akseli palasiksi Tässä vaiheessa vaihdelaatikkoremontin helpottamiseksi katkaistiin traktori moottorin ja kytkinkotelon välisestä liitoksesta. Tässä traktorissa keskilaakeri oli rikki. Yksikkö irtosi sitten lähes täydellisessä tasapainossa. 4. Samalla huomattiin, että tasauspyörien laakeriholkit olivat irronneet, ja että ne olivat kalvaneet ristitappiin syvät urat. Oikea tyyppi on Ransome&Marles IHDJT-40. Akselia lyötiin sitten terästankoa apuna käyttämällä taaksepäin, jotta saatiin osat yksi kerrallaan nostettua pöydälle. Taka-akselin puolikkaissa on hammaspyörillä toteutetut vähennyspyörästöt. Vaihteensiirtimen akselitappi lyötiin irti ja nostettiin siirrin pois vaihteistosta. Sen irrottaminen aloitettiin vääntämällä lukituslevyn sakara ylös. Vaihteistoremontti oli siis ajankohtainen saman tien, sillä ajaminen korjaamatta olisi vaurioittanut rattaita ja pahimmassa tapauksessa myös valuosia. tokuulalaakeri, jonka mittoja laakerivalmistajien kirjat eivät tunne. Nyt voitiin avata mutterin alta paljastunut laakeripesän takamutterin lukitseva ruuvi, jonka jälkeen laakeripesän ollessa paikallaan, lyötiin laakerin ulkokoolin kiristävä mutteri löysäksi. Työ jatku avaamalla pienen kartiopyörän juuressa ollut lukkorengas sekä keskilaakerin edessä ollut mutteri, jonka jälkeen saatiin akseli varovasti vedettyä ulos. Peruutusvaihteen ratasholkin paikallaan pitävä pultti avattiin vaihteiston kyljestä, minkä jälkeen kyseinen pultti kierrettiin ratasakselin päähän, jolloin se toimi ulosvetimenä ja veti akselin ulos. Työ aloitettiin helpoimmasta päästä, eli penkin poistamisella. Mutterin avaamista varten oli väännettävä sitä vasten tulleesta lukkolevystä yksi kieleke auki. Moottorinosturia tarvittiin taka-akselin puolikkaita irrotettaessa: kun puolikkaiden pultit avattiin, ne vedettiin ulos moottorinostimen kannattelemana. Hammaspinnoissa havaittiin myös syöpymiä, mikä vuoksi päätettiin vaihtaa tilalle uusi ratas (kuvassa vasemmalla). 2. Kun pultit olivat irti, yksikkö ei ollut lähteä ohjaintapeistaan irti, joten irtoamista oli autettava sorkkaraudalla. Tämän jälkeen katkaistiin ristitappia paikallaan pitävän pultin lukituslanka ja kierrettiin se irti. Sellainen löytyi harrasteli-joiden keskustelupalstan kautta. Näillä levyillä säädetään tasauspyörästön hammaskosketus, joten levyjen määrää ei saa sekoittaa. Ristitappi lähti irti vetämällä, jonka seuloidityyppisellä hammaspyöräparilla pyörivä ja polkimella lukittava tasauspyörästö. Raskaassa käytössä laakeripidin katkeaa, ja laakeri antaa tällöin akselin heilua sivuttaissuunnassa, mikä aiheuttaa ylimääräisiä jännityksiä sekä hammaskosketuksien muuttumista vaihteistossa. 4/2020 54 lä tämä mutteri säätää laakerin kireyden. Sitten irrotettiin valukotelon päällä ollut lukitusruuvi ja pyöritettiin laakeripesä irti. Seuraavaksi piti irrottaa tasauspyörästön perään kiinnittävät laipat ja tämän jälkeen tasauspyörästön sai ulos. Keskilaakerin edessä olleen mutterin kierrokset laskettiin, sil1 2 4 3. Tämän jälkeen mutteri avattiin lyömällä lukitusloveen tuurnalla ja vasaralla. Akselin mukana vaihteistosta tuli mukana myös pienen kartiopyörän ja samalla vaihteiston takimmainen rullalaakeri. Nostolaiteyksikköä pidettiin kannatuksella moottorinostimen ja ketjun avulla irrotuksen ajan. Sen jälkeen irrotettiin lokasuojat, astinlaudat, poljinpukki ja nostolaiteyksikkö. Moottorinosturia tarvittiin myös taka-akselin puolikkaita irrotettaessa. Tämän jälkeen aluevaihteiston akseli vedettiin irti. Ykkösja peruutusvaihteen kytkevää ratasta oli käsitelty väkivalloin, mikä oli johtanut hampaiden kulmien pyöristymiseen. Seuraavaksi siirryttiin tasauspyörästön puolelle. Kuvassa on keskilaakeripaketin lukitusruuvin avaus. Vaihdelaatikko sai sisäänsä 15 litraa polttoöljyä ennen purkamisen aloittamista. Tämän välttämiseksi säätölevyt kiinnitettiin nippusiteellä laippoihin, joihin merkattiin asennuspuoli. Osat nostettiin vaihteistosta yksitellen ja aseteltiin pöydälle tarkasti samassa järjestyksessä ja asennossa kuin ne vaihdelaatikossa olivat. Jotta tasauspyörästöön pääsisi käsiksi, piti irrottaa nostolaiteyksikkö. Vaihteiston etupäästä aluevaihteiston akselin kiinnittävä laippa piti irrottaa ensimmäiseksi. Vanhan ykkösvaihteen hammaspyörän olisi voinut vielä käyttää, mutta päätin kuitenkin hankkia parempikuntoisen rattaan. Kun puolikkaiden pultit avattiin ja ne vedettiin ulos moottorinostimen kannattelemana, paljastui, että tasauspyörästössä oli erittäin vetistä öljyä, jossa oli metallinkappaleita seassa. Tämän jälkeen voitiin lyödä laakerin takapuolella oleva iso akselimutteri auki. Tasauspyörästöön kiinnittyvä akseli pyörittää jarrulevyjä ja siirtää voiman vetoakseleille
Kun akseli saatiin pujotettua loppuun asti, asennettiin roiskelevy, ensiöratas, lukkolevy ja akselimutteri. Seuraavaksi koottiin yläakseli. Uuden laakerin paikalleen prässäyksessä käytettiin apuna vanhaa laakeria. Koska laakerin sovite pesään oli sopivan tiukka, ei lukitetta tarvittu. Pultteihin pujotettiin lukituslangat, jotka surrattiin kiinni. Koska tasauspyörien laakeriholkit olivat irronneet, ne olivat syöneet ristitappiin uran, eikä niitä voinut enää käyttää. 4/2020 55 rauksena tasauspyörät irtosivat. Lopuksi lukkolevyn kieleke taitettiin akselimutterin loveen siten, että laakeripesä ei pääse löystymään. Rattaat koottiin akselille järjestyksessä. Tämän jälkeen asennettiin ala-akselin etummainen ja keskimmäinen laakeri. Mutteri kiristettiin 180 Nm:n momenttiin ja varmistettiin taittamalla lukkolevyn kieleke mutterin sakaran loveen. Koska laakeripesän etummaista mutteria ei oltu kierretty, laakeripesä voitiin vain pyörittää paikalleen ja kiristää. Tiivistepinnalle pursotettiin silikonia, sillä paperitiivistettä ei tässä kohdin tule käyttää. Se nimittäin antaa nostolaitteen kuormituksessa periksi ja löystyttää yksikön pultit. Laakeri laitettiin prässiin, jolla se painettiin ulos pesästä. p Kuvassa näkyvillä levyillä säädetään tasauspyörästön hammaskosketus. Koolin ulkopintaan laitettiin laakerilukitetta ja se asennettiin pesäänsä lukkorenkaiden kanssa. p Pinioniakseli asemoimista varten piti valmistaa erillinen työkalu. Tässä vaiheessa asemoitiin pinioniakseli. Itse asemointi tehtiin laittamalla itsetehty asemointityökalu paikalleen ja mittaamalla akselin ja työkalun pään väliin 0,05 mm:n välys.. Pesää lämmitettiin tiskialtaassa kuuman veden avulla, jolloin laakeri saatiin menemään paikalle helpommin. Kun päästiin keskilaakerin toiselle puolelle, akselille pujotettiin lukituslevy ja akselimutteri, jonka jälkeen pujotettiin loput rattaat akselille ja asennettiin etulaakeri. Lopuksi asennettiin akselien päihin tulevat laipat tiivistesilikonin kanssa ja vaihdettiin pääakselin stefa. Sitten ala-akseli pujotettiin takakautta vaihteistoon, samalla pujottaen rattaiden läpi. Lopuksi asennettiin nostolaiteyksikkö paikalleen. Vaihteiston kokoaminen alkoi keskilaakerin asentamisella. Asennuksessa käytettiin apuna laudanpätkää, sillä tasauspyörästö painaa, ja on hieman hankalassa paikassa asentamisen suhteen. Tämän vuoksi päätettiin vaihtaa tilalle uusi ratas. Tämä tehtiin laittamalla itsetehty asemointityökalu paikalleen ja mittaamalla akselin ja työkalun pään väliin 0,05 mm:n välys. Kun hammaspinnat puhdistettiin, havaittiin hampaissa syöpymiä. Tällöin ei laakeria ei tarvinnut asemoida erikseen. Ongelmalliseksi työn teki se, että käytettävissä oli korjausopas vain vanhempaan 10/60 -malliin, jossa keskilaakerin kireys säädetään sovitelevyillä, kun taas uudemmassa akselimutterilla. Sen takalaakeri on rullalaakeri, jossa on irtonainen ulkokooli. Aluevaihteiston akselipaketti työnnettiin paikalleen, asennettiin vaihteensiirtäjä akselitappiinsa, kiristettiin pultilla ja pultin kanta surrattiin kiinni vaihteiston valuun. Etsittiin sellainen kohta, jossa akseli ei heilu eikä toisaalta laakeri ole tiukka. Mutteri kiristettiin siihen kohtaan ja taitettiin lukkolevyn kieleke sakaramutteriin. Keskilaakerin vaihto ja vaihteiston korjaus Vaihteiston korjaaminen alkoi keskilaakerin vaihtamisella. Akselia pyöritettiin samalla mutteria kiristäen. Seuraavaksi laitettiin jokainen vaihdelaatikon ratas yksitellen viilapenkkiin ja jokainen hammasväli käytiin läpi karalaikkahiomakoneeseen kiinnitetyllä pienellä katkaisulaikalla. Levyt ovat pari rattaiden kanssa, eikä niitä siksi saa hukata tai sekoittaa korjauksen aikana. n u Koska tasauspyörien laakeriholkit olivat pudonneet, oli pakko purkaa koko tasauspyörästö. Kun mutterit oli avattu, voitiin kopauttaa lautaspyörä irti. Kun akseli oli paikallaan, voitiin kiristää keskilaakeri. Koska keskilaakerin pesä oli avattu jo aiemmin, ei tarvittu esivalmisteluita. Kiinnityspultteihin laitettiin kierrelukitetta. Vetoakselien rattaat laitettiin pyörästön rungon sisään. Kun itse vaihteisto oli koottu, asennettiin tasauspyörästö. Sivulaippojen pultit öljyttiin ja kiristettiin oikeaan momenttiin. Laakeri päätettiin kiristää käsituntumalla. Ratas ei silti ollut vielä täysin tuhoutunut. Näin saatiin ruosterakkulat poistettua hammaspinnoilta. Sitten asennettiin ristitappi, laitettiin lukituspultin kierteeseen varmistukseksi kierrelukitetta, ja surrattiin lukituslanka kiinni pulttiin. Tiivistepinnoille pursotettiin silikonimassaa ja akselit työnnettiin paikalleen moottorinostimen avulla. Lautaspyörä asennettiin takaisin ja kiristettiin se tiukkaan. Kruunumuttereihin laitettiin uudet saksisokat. Ykkösja peruutusvaihteen kytkevää ratasta oli käsitelty väkivalloin, mikä oli johtanut hampaiden kulmien pyöristymiseen. Akselinpuolikkaita liikuteltaessa ei havaittu välyksiä eikä epämääräisiä ääniä, joten ne asennettiin takaisin. Ulkokoolin päälle siveltiin ohut kerros laakerilukitetta varmistamaan laakerin paikalla pysymisen. Työ aloitettiin katkaisemalla lautaspyörän kruunumutterit lukinneet saksisokat ja avaamalla kruunumutterit. Tämä on mainittu tehtaan huoltotiedotteissa. Tasauspyörästö nostettiin paikoilleen lautaa nostamalla, jonka jälkeen asennettiin sivulaipat sovitelevyineen. Takalaakeri painettiin akseliin ja lukittiin lukkorenkailla. Uutta laakeria asennettaessa laakeripesälle tehtiin samoin kuin nokka-akselin rattaan kanssa. Seuraavaksi vaihdelaatikkoon asennettiin kertojavaihteiston osat. Tämän jälkeen rattaita pyörittämällä saatiin pienemmät tasauspyörät paikalleen. Tasauspyörästön kokoaminen aloitettiin tasauspyörien asennuksella
Tämä kilpailu sai aikoinaan ennätysmäärän vastauksia. Valkoisessa talossa juodaan pilsneriä. A. 2685 2. A. Diplomi jaetaan todistuksena älykkyydestä niille, jotka ovat ratkaisseet kilpailun oikein. Massey-Fergusonin omistaja lukee Moottoriviestiä. Kaikille muille oikein vastanneille lähetettiin diplomit todisteeksi onnistumisesta. 1115 10. 1990 C. Karjalainen lukee Rakennusviestiä. Savolainen asuu ensimmäisessä mökissä. 8 500 000 B. Ottakaa esille kynä ja paperi, hierokaa älynystyröitänne ja aloittakaa. Mikä seuraavista numeroista ei liity JCB:n mallitunnukseen. Pohjalainen juo maitoa. Oikeat vastaukset löytyvät sivulta 6.. Mikä on sen 37 hevosvoiman moottorin iskutilavuus. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 5 työkalupalkintoa. Kuka lukee Koneviestiä. Valmetin ensimmäinen dieselkäyttöinen traktorimalli oli 33 D. Mitä tapahtuu, kun vetää 60-luvulla valmistetun Caterpillar-telatraktorin oikeanpuoleisesta ajon ohjausvivusta. 90 000 C. Minä vuonna japanilainen Hitachi aloitti yhteistyön Fiatin maanrakennuskoneita valmistavan tytäryhtiön kanssa kaivinkoneiden valmistamiseksi Euroopan markkinoille. Fordin omistava mies asuu talossa, joka on Maskinjournalenia lukevan vieressä. Mikä oli Euroopan ensimmäinen kippaavalla nokattomalla ohjaamolla varustettu kuorma-auto. 110 000 4. Valmetin omistaja juo teetä. A. Valkoinen mökki on lähimpänä ruskean mökin oikealla puolella. Nuffieldin omistaja asuu mökissä, joka on Viestinviejää lukevan asiamiehen vieressä. 5 500 000 9. Sisu KB 7. Miehillä on juomien, traktoreiden ja lehtien suhteen eri maku. Keskimmäisessä mökissä juodaan vettä. Mikä yritys aloitti silloin merkin maahantuonnin. 1120 C. Mikä numerosarja näkyy usein monen brittidieselin kyljessä. 70 000 B. Tällä kertaa emme lupaa sen paremmin kahvia kuin piipputupakkaakaan. 33 B. 3265 C. 946 B. Savolaisen lähin naapuri asuu vihreässä talossa. 496 C. A. Koneviestin kilpailu kaikille, joilla todella leikkaa… Kysymme: Kuka juo kahvia. Paljonko henkilöautoja valmistettiin USA:ssa vuonna 1959. Mitsubishi oli uusi maansiirtokonemerkki Suomessa keväällä 1983. Konekesko 5. A. Turkulainen asuu keltaisessa mökissä. Odottamattoman monet niistä perimätiedon mukaan olivat oikeita. Kuinka suuri se oli. A. A. 1986 B. A. Vastaukset kerrotaan tämän vuoden viimeisessä Koneviestissä. veto kasvaa oikealla, jolloin traktori lähtee kaartamaan vasemmalle C. Silloin oikein vastanneiden kesken arvottiin viisi palkintoa: valinnaisesti joko kilo kahvia tai piipputupakkaa. T ämä on epätavallinen kilpailu. Rotator C. 7 500 000 C. oikealla puolella telan vetokytkin irrottaa ja kone kaartaa oikealle B. Paljonko vuosia on Claas Dominator -puimureiden ensiesittelystä. Todistakaa ettei näin ole. 35 C. 296 10 kysymystä Viisi kesämökkiä on rakennettu riviin. Steyr Plus 90 C. Aloittakaa siis ja selvittäkää kuka juo kahvia ja kuka lukee Koneviestiä, vieressä ovat tarvittavat tiedot! 1. Se on vaikea. Hämäläisellä on McCormick. 530 B. Nyt on tullut aika yrittää uudestaan, lähetä vastauksesi kirjoittamalla se Koneviestin nettisivun palautelomakkeen viesti-kohtaan tai laita se tulemaan postitse osoitteeseen Koneviesti, Simonkatu 6 PL 440 00101 Helsinki. oikean puolen tela jarruttaa, jolloin kone kääntyy oikealle 3. Ekströmin Koneliike B. Älkää masentuko, tehtävä ei ole mahdoton. 2290 B. A. 1996 6. 40 8. JCB on suosinut mallitunnuksissaan numeroita. Volvo 88 Tip-Top B. A. Nämä on maalattu eri väreillä ja niissä asuu miehiä eri maakunnista. Nuffieldin omistaja asuu punaisessa mökissä. Amerikkalaisen Life-lehden järjestämässä vastaavanlaisessa kilpailussa soittivat jopa professoritkin lehden toimitukseen väittäen, että tehtävä on liian vaikea. Jopa erittäin vaikea. 4/2020 56 TIETOVISA Otamme nyt uusiksi Koneviestissä numero 10/1968 julkaistun kilpailun. Fordja Fordson-traktoreiden yhteenlaskettu myyntimäärä Suomessa saavutti uuden tasaluvun vuonna 1989
SEKALAISIA VARAOSIA HUOLTO JA KORJAUS LUETAAN HYÖDYN VUOKSI. SIINÄ ON MOOTTORI. (09) 4257 9321 Fax (09) 4257 9323 www.uudenmaanterasleikkaus.. 3. 3 NOPEAA TAPAA TILATA: Koneviestin tilausmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia siltä osin kun ne kohdistuvat veronalaisen tulon hankkimiseen. Soita numeroon 020 413 2277 (ark. Tekstiviestin lähetys normaalin tekstiviestin hinta. klo 8-21) Mainitse tilaustunnus KAV0030. Tilaa netissä osoitteessa: koneviesti.?/tilaa 2. Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. www. Koneviestin kestotilaus kotimaassa 12 kk (18 nroa) 189,50 euroa sisältäen sähköisen lehden lukuoikeuden.. Tilaa tekstiviestillä: Lähetä viesti: TILAUS KAV0030 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINRO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 13526. Palvelu toimii kaikissa kotimaan mobiiliverkoissa. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.. 0400 4144700 myynti myös osto tarjoa VARAOSAKIRJOJA suomi, englanti, ruotsi DEEREN VARAOSAT: Konehuolto T. Hyödynnä VEROETU! 1. www.ohjekirja.org sähköposti: ohjekirjat@gmail.com puh. • PURKUOSAT MAANRAKENNUSKONEIDEN SUOMEN SUURIMMALTA JA MYÖS UUSIEN MAAHANTUONTI MIKA HAARALA PUH 0500 407 444 LAAJA VALIKOIMA KÄYTETTYJÄ JA UUSIA VARAOSIA TRAKTOREIHIN MYÖS VERKKOKAUPASSA www.purkupojat.com Yrittäjäntie 8, Pälkäne SOITA: 045 1331 222 OHJEKIRJOJA KORJAUSOPPAITA traktorit , puimurit maanrakennuskoneet ym. Laukkanen Oy Puh. Tarjous voimassa vuoden 2020 ajan kotimaan tilauksiin. 57 4/2020 • Polttoja plasmaleikkauspalvelu • Teräsmyynti Myös kulutusteräkset ja huulilevyt Työkkyrintie 18, 05400 JOKELA Puh
Luotettavaa toimintaa ja laadukkaita koneita yli 10 vuoden ajan. 050 1668, 0505989651 • Perunannostokoneiden varaosat • Sipuli, porkkana ja juurikas koneiden osat • Xiros Salaojan huuhtelulaitteet • SALAOJAN HUUHTELULAITTEIDEN PUTKET 27x3,3 ERIKOISHINTAAN Uudet ja käytetyt JD takuuvaraosat 0500 352 628 www.peuraosa.com www.farmilaite.fi 03 3122 7600 FARMILAITE Traktoreiden varaosat Ota yhteyttä! Mika Mynttinen 050 300 8577 www.tarvasjoenkonepaja.. KONEVÄLITYSTÄ 044 3772 963 | www.urakointiharju.fi KONEURAKOINTI TONI HARJU OY MAATALOUSKONEET HUOMASITKO TÄMÄN. 58 4/2020 silppurit rikkaäkeet klapija kuorimakoneet piensiemenkoneet viljamyllyt Energiansäästö Oy Jantoniementie 167, 08350 LOHJA puh. 050 1668 Grimme • Wühlmaus • Juko • Kverneland • Dewulf • PEJO • Underhaug ASA-LIFT • Hagedorn • Samro • Thyregod Ekengårds • Perunapoika Erikoismatot tilauksesta • Grimme • Wühlmaus • Juko • Kverneland • Dewulf • PEJO • Underhaug • Kleine • ASA-LIFT • Hagedorn • Samro • Thyregod Ekengårds • Perunapoika Erikoismatot tilauksesta Teollisuuskatu 2, KASKINEN Puh. Hintaan sisältyy katsastus ja rekisteröinti Suomessa. nostokork. Teollisuuskatu 2, KASKINEN Puh. +alv. 25–35 m KOTIMAISET KASI-KASVINSUOJELURUISKUT Säiliö koot: 700 / 1000 / 1300 / 2500 litraa Puomistot: 10 / 12 / 15 / 16 / 20 / 21 / 24 metriä KASI-3/1000/12HT 7800,00 € alv % KASI-4/1300/15HT 11120,00 € alv 0% KASI-6/2500/21H8140-7SH 25580,00 € alv 0% Kysy lisää 025373191, 025372181 kasi(at)ahjoco.fi AHJOCO Oy, 29250 NAKKILA www.kasi.fi 30 30 30 30 VUOTTA No rd Mills MYLLYT · KULJETTIMET LIETSOT · KYLVÖLAITTEET www.nordmills.fi · Puh 06 488 7029 TUNNETTUA LAATUA TILALLESI TUNNETTUA LAATUA TILALLESI www.nomogroup.fi PORI I HELSINKI I TURKU I TAMPERE I VAASA I LAHTI I OULU MAANVILJELIJÄN JA KONEURAKOITSIJAN KUMPPANI! TERVETULOA! Miilukatu 10A, 40320 Jyväskylä Puh. tuotot 2–20 m 3 /min max. (06) 2631 111 0500 366 729 lisätietoja: www.ismesales.. Palvelun hinta 1400 . MASIINAT HALTUUN.. 0400 164 703 www.jyvas-maatalous.com Välitän talouskoneita koko Euroopan alueelta. ”Alkuhärän jäljissä, nykynauta edellä” Ape-/seosrehuvaunujen sekä muiden maatalouskoneiden peruskunnostukset, -korjaukset, varustelu ja muutostyöt, yli 25 vuoden kokemuksella. 019-338 164, 338 216, 0500 316 119 www.energian.net Mobarrow ® kottikärryt ISME ETUKUORMAIN 3 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200–2300 kg – 1-vipuhallinta, kellunta – Vakain vakiona – Pitkät sovitteet – Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. l aurojen muovisiivet l aurojen ja äkeiden kulutusosat l nivelakselit ja -osat l traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.fi max
Joustava palvelumme varmistaa sadollesi parhaan laadun ja tuoton. www.tarmonteras.fi P. Kaikki merkit / mallit. 1390 e sis. 03 7334536 040 5081171 / 040 7772330 RANKEMPAANKIN RAIVAUKSEEN KETJUMURSKAIN Orrliden 1600 MITÄ ISOMPI KONE.... Kuivalannan levitys nopeasti ja vaivattomasti isotkin määrät. Aarporausta. 0400 910696 p. 0400208824 vuomet@vuomet.fi ® www.vuomet.fi Lumiaurat Metsäja salaojakauhat Luiskaja tasauskauhat Kuokkaja kaapelikauhat VAPO suo-ojakauha NTP10-vastapala ja liitin ym KANTO-/KIVIHARAT KAIVINKONEEN ROUTAPIIKIT T.LATVALA Jalasjärvi. Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. K Nate rasvat, K Gard NF dieselin lisäaine. 59 4/2020 Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF. alv) imupainevaunut ammattikäyttöön vaihtolavasäiliöt nostolaitesäiliöt 1000 ja 2000 l lietteen levitysvaunut lietepumput, myös ruostumattomat puhelin 06 424 1800 lame@laaksonmetalli.. 0500 269 944 • www.tlatvala.fi Elho, Keto Harvester huolto ja varaosat. alv EDULLINEN RAHTI OLEMME KONEKILLERISSÄ MAARAKENNUSKONEET METSÄTYÖKONEET www.lansikarhu.fi LÄNSIKARHU OY Puh. 040 415 7979 www.metahuh.omasivu.fi OTA ROHKEAS TI YHTEYTTÄ JA KYSY HINNOIS TA! Traktoriurakointia Tarjoamme asiakkaillemme ajanmukaisen konekannan ja ammattitaitoisen urakoinnin. Voitelu aineet raskaalle kalustolle. www.laaksonmetalli.. LAADUKKAAT ILMASTOINNIT KAIKKIIN TYÖKONEISIIN! • ILMASTOINNIT • VARAOSAT • HUOLTOLAITTEET KAIKKI ILMASTOINNIN OSAT TYÖKONEISIIN MERKISTÄ RIIPPUMATTA! Valmistamme puimurin pöytävaunuja. VUOMET Puh. 0400 895174 tai 0400 157701 LIERIÖNIITTOKONEET Mekaanisena: 135 ja 165cm Hydraulisena: 185 cm Hinta alkaen 1 277 € (sis. P. Myös osamaksu rahoitusmahdollisuus. Tecnion mittalaitteiden ja Masser mittasaksien myynti ja huolto. OTA ROHKEAS TI YHTEYTTÄ JA KYSY HINNOIS TA! OTA ROHKEAS TI YHTEYTTÄ JA KYSY HINNOIS TA! Ari Nissinen 0400 635 460 Pohjanmaan Ylijäämätuote Oy Varikontie 2 Ilmajoki 0400 763 201, 0400 727 745 LIERIÖNIITTOKONEET leveydet 165 ja 185, hammaspyöräveto HINNAT ALK. REHUNKORJUU TEHOKKAALLA NOUKINVAUNUKETJULLA
042 485 9202 Pajatie 9, 42700 Keuruu puh. (02) 777 6621 Isokuovintie 6, 31500 Koski Tl puh. 014 773 009, päivystys 0400 819 177 kymppitaito062018kp.indd 1 15.5.2018 10.21 HYDRAULIIKKA RAKENTAMINEN Katso lisää WWW.FINNOMEC.FI Soveltuu myös kivituhkan ja sahanpurun levitykseen. (03) 3143 2900 Myllyojankatu 16, 24100 Salo puh. www.kymppitaito.com kymppitaito@kymppitaito.com HYDRAULISYLINTERIEN MYYNTI: ManseHydro Oy Nuutisarankatu 22, 33900 Tampere puh. Laadukkaat, toimivat, takuulla. 050 384 8585 Finnomec Oy www.?nnomec.. Hinnat Alv 0%, vapaasti varastossamme. Konekilleri osasto B212 tervetuloa! KENTTÄSEPÄT OY www.kenttasepat.fi 2-TOIMISET SHA HYDRAULISYLINTERIT Nämä varastomallimme heti noudettavissa! Ø putki/varsi-isku mm-as.mitta mm. (09) 694 0488, fax (09) 694 0477 Kymppitaito Oy 2-TOIMISET HYDRAULISYLINTERIT Ø 32/16-30-121 85,00 Ø 32/16-60-151 86,00 Ø 32/16-100-227 * 88,00 Ø 32/16-160-287 * 90,00 Ø 32/16-200-327 * 92,00 Ø 40/20-100-282 (20) 104,00 Ø 40/20-150-332 (20) 107,00 Ø 40/20-200-368 (20) 110,00 Ø 40/20-250-432 (20) 113,00 Ø 40/20-300-482 (20) 116,00 Ø 40/25-350-530 (20) 123,00 Ø 40/25-400-580 (20) 126,00 Ø 40/25-450-630 (20) 129,00 Ø 40/25-500-680 (20) 132,00 Ø 50/28-100-320 (25) 113,00 Ø 50/28-150-370 (25) 115,00 Ø 50/28-200-420 (25) 118,00 Ø 50/28-250-470 (25) 121,00 Ø 50/28-300-520 (25) 124,00 Ø 50/28-350-570 (25) 126,00 Ø 50/28-400-620 (25) 129,00 Ø 50/28-450-670 (25) 132,00 Ø 50/28-500-720 (25) 134,00 Ø 50/36-600-818 (25) 148,00 Ø 50/36-700-918 (25) 154,00 Ø 50/36-800-1018 (25) 160,00 Ø 50/36-900-1118 (25) 166,00 Ø 50/36-1000-1218 (25) 173,00 Ø 50/36-1100-1318 (25) 179,00 Ø 50/36-1200-1418 (25) 186,00 Ø 50/36-1300-1518 (25) 194,00 Ø 50/36-1400-1618 (25) 201,00 Ø 60/30-100-310 (25) 122,00 Ø 60/30-150-360 (25) 125,00 Ø 60/30-200-410 (25) 127,00 Ø 60/30-250-460 (25) 130,00 Ø 60/30-300-520 (25) 133,00 Ø 60/30-350-560 (25) 136,00 Ø 60/30-400-610 (25) 139,00 Ø 60/40-450-660 (25) 144,00 Ø 60/40-500-710 (25) 147,00 Ø 60/40-600-810 (25) 151,00 Ø 60/40-800-1010 (25) 163,00 Ø 63/36-150-410 (30) 159,00 Ø 63/36-200-445 (30) 162,00 Ø 63/36-300-549 (30) 165,00 Ø 63/36-400-660 (35) 169,00 Ø 63/36-500-760 (35) 173,00 Ø 70/40-200-445 (30) 168,00 Ø 70/40-250-495 (30) 172,00 Ø 70/40-300-545 (30) 175,00 Ø 70/40-350-595 (30) 179,00 Ø 70/40-400-645 (30) 181,00 Ø 70/40-450-695 (30) 183,00 Ø 70/40-500-760 (35) 186,00 Ø 70/40-600-860 (35) 189,00 Ø 70/40-700-960 (35) 193,00 Ø 70/50-600-860 (35) 205,00 Ø 70/50-1100-1360 (35) 232,00 Ø 80/45-200-478 (35) 175,00 Ø 80/45-300-608 (35) 180,00 Ø 80/45-400-668 (35) 186,00 Ø 80/45-500-808 (35) 191,00 Ø 80/45-600-908 (35) 197,00 Ø 80/45-700-968 (35) 203,00 Ø 80/45-800-1100 (40) 208,00 Ø 80/50-1100-1360 (35) 261,00 Ø 90/45-500-808 (35) 198,00 Ø 100/50-300-618 (40) 200,00 Ø 100/50-400-718 (40) 208,00 Ø 100/50-500-818 (40) 216,00 Ø 100/50-600-918 (40) 225,00 Ø 100/50-700-1034 (40) 233,00 Ø 100/63-600-920 (50) 261,00 Ø 100/63-1100-1420 (50) 337,00 Ø 115/63-200-537 (50) 332,00 Ø 125/63-200-542 (50) 344,00 LANNANPOISTOSYLINTERIT Ø 40/25-1000-1193 (20) 158,00 Ø 63/50-2000-2323 * 585,00 Ø 80/50-2000-2315 * 585,00 ETUKIINNITTEISET / LUISKAKAUHASYLINTERIT Ø 40/25-375-80 (25) 151,00 Ø 40/25-425-80 (25) 154,00 Ø 63/36-230-115 (30) 191,00 Ø 63/36-360-115 (30) 197,00 Ø 80/45-400-120 (40) 276,00 Ø 80/50-450-120 (40) 284,00 Ø 100/63-600-140 (50) 382,00 JARRUSYLINTERIT Ø 40/25-80-285 72,00 LUKKOSYLINTERIT Ø 32/16-2x 95-375 130,00 Kuhasalontie 18 A, 80220 Joensuu puh. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi TALVIKUNNOSSAPITOLAITTEET JA KULUTUSOSAT, KOURAT yms. LUETAAN HYÖDYN VUOKSI.. NOSTO-OVET www.ovimestari.com Projektimyynti 044 967 7078 Seinäjoki 0400 564 282 TEOLLISUUSOVET 0207 330 330 www.TURNER.fi • Nosto-ovet • Taitto-ovet • Palo-ovet Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 32 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. Hiekoitat kuorma-autolla ja traktorilla turvallisesti lavaa nostamatta! Veijo Rönkkö p. Holkit * tai (nivellaakerit). 03 536 1119 36760 LUOPIOINEN MYÖS TAITTOJA RULLAOVET asennettuina (myös moottorilla). (02) 484 1507, fax (02) 484 1803 Kalliotie 7, 04360 Tuusula puh. 60 4/2020 TIENHOITOLAITTEET www.soukkio.fi Puh
rautaiset kulutusosat purkuosat sarkaja paluuauroja maatalouskoneita P. P. 40-60 € /kpl. Jätä ilmoitus osoitteessa: www.koneviesti.fi/ilmoitus tai soita 020 413 2568. AIDOT SUOJAPEITTEET Talvija kesämallit TILAA NETISTÄ! + 358 400 392 647 www.m.huhtalo.fi matti@hhuhutalo.fi M.Huhtalo Oy Laivurinkatu 14, 95400 TORNIO HAKE HARVESTERI uutuus ks. 0440 391639 Puimurin KOHLINLAAKEREITA Fahr, Sampo, MF, JD, Claas. Myös lähetetään. HÄRMÄNPELTO OY P. 0400-763201 Tero Talvitie, Ilmajoki. UUDET heti varastosta lavetit KYSY LOPPUVUODEN KOVA TARJOUS Hiekoitusvaunut alk. Hyviä uusia ja käytettyjä renkaita ja paripyöriä uusilla RAJU/Apv-vanteilla. www.harmanpelto.. 02 6393177 Erikorkuiset kartiopohjasiilon tyhjennysruuvit Myydään Hyödynnä kestotilaajan etu! Lukijan kauppapaikassa 2 maksutonta rivi-ilmoitusta max 5 riviä/kalenterivuosi. 61 4/2020 BELLUS-liukuovilaitteet sarana-kippi-palo-ovet SUOMIlaatua bellusoy.com P. MYYTÄVÄNÄ LUKIJAN KAUPPAPAIKKA kauppapaikka_2p.pdf 1 20.1.2016 10:47:30 KIPIT JA SYLINTERIT: MYYNTI: Uudet ja kunnostetut KORJAUS -CNC polttoleikkaus Metallipalvelu Kotiranta Karhiniementie 251, 32700 HUITTINEN 050-3447987, 0500-167377 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. P. p. 040 8416888 www.fuelcont.. 06 4377 122 HYDRAULIIKKAA KAIKILLE TEILLE Verkkokauppa 24/7 www.virhydro.fi Pumput Venttiilit Lauhduttimet Säiliöt Edullisesti verkkokaupasta RENGASKEIDAS! RENGASLIIKEPAUSSU.FI SOITA HETI 0400 241 027! Kaikkien koneurakoitsijoiden ja maanviljelijöiden Traktorit Henkilö,paketti,ja kuorma-autot Työkoneet Vanhat ja harvinaiset koot Kestävät ja laadukkaat kyntöaurojen MUOVISIIVET Hinta alk. 115 € /kpl sis. RENKAAT JA VANTEET MAATALOUSKONEISIIN. alv. Tiedust. KV 16. Koneviesti, METSÄKONEVIESTI-liite 19.11. Säkkinostimet, trukkipiikit ja kivitalikot. pultit, sis. 0500 164290. Maksullisten ilmoitusten rivihinta 6 € + alv. • 050 521 0979 • Farmari/valuma altaallinen • Konetankkaus • Lämmitys/kuivurisäiliöt • Myös tankkauspumput kauttamme Paloja ympäristöviranomaishyväksytyt polttoainesäiliöt yli 25-vuoden kokemuksella! Tasokuljettimet Viljaruuvit Peittauslaitteet Täyttöruuvit Siilonpohjan tyhjennysruuvi Alatie 15, 28200 PORI Puh. www.pohjanmaanylijaamatuote.fi RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 pohjanmaanylijäämätuote.fi 0400 763 201 Tero Talvitie ILMAJOKI 2–3 akselisena, jarrut joka pyörässä, säädettävät lavakiskot, pyörivä/säädettävä vetokoukku, jousitettu aisa, ym. OTA PULTIT.. 06-4845175
Yleensä säkit loppuvat ennen kuin edes ehtii kunnolla vauhtiin päästä. Voit lähettää kuvauksen omasta ideastasi suoraan osoitteeseen lukijanidea@koneviesti.fi. Visa Vilkuna. Suihkepullo suojaan Kaikille konemiehille lienee tuttu tilanne, kun suihkepullo, josta on suihkaistu vain muutaman kerran, putoaa lattialle suutin edellä. Jarmo Kukko Sastamalasta on suojannut suuttimen vannenauhasta tehdyllä suojakaarella. Toinen käytössä oleva tapa (kuvassa), on että pullon pohjaan kiinnitetään teipillä magneetti. Suppilo asennettiin luukkuun pultilla kiinni ja mylly täytettiin hiekalla. Koneviesti ei vastaa ideoiden toimivuudesta tai turvallisuudesta. Pullo pysyy koneen kyljessäkin kiinni eikä kaatuile. Nyt letkun rasvainen pää on helppo sujauttaa suojaputkeen, eikä housut tai ympäristö rasvoitu vahingossakaan. Rasvaa löytyi jopa olohuoneen sohvasta. Pullo on lisäksi tarvittaessa helppo ripustaa kaaresta. 4/2020/ 62 Lukijan IDEA Lukijan idea -palstalla esitellään lukijoiden ideoita ja ratkaisuja erilaisiin pulmiin. Visa Vilkuna Vaseliini hallintaan Tapani Pitkänen Varpaisjärveltä kyllästyi, kun huoltohommissa rasvaprässiä käytettäessä kaikki rasvattavaa laakeria myöten olivat vaseliinissa alta aikayksikön. Putki estää myös epäpuhtauksien tarttumisen letkun päähän koneiden alla ryömittäessä. Palkitsemme parhaita ideoita Koneviestin tuotepalkinnoilla, joten muistathan laittaa yhteystietosi viestiin mukaan. Kaareksi käy nauha tai minkä muun sitten keksiikin vastaavaan tarkoitukseen. Se jos mikä piti parisuhteen "rasvattuna". Magneetti maksaa noin viisi euroa ja teippirullan jämiä löytyy työkalupakista. Visa Vilkuna Hyvä keksintö! Palkitsemme keksijän laakapihdeillä Hyvä keksintö! Palkitsemme keksijän laakapihdeillä Hyvä keksintö! Palkitsemme keksijän laakapihdeillä Painopussit vauhdilla täyteen Hiekkapainopussien täyttö oli kinnulalaiselle Lauri Vasalammelle ennen kesän tympein homma, kun kiireisimpään aikaan kesken kuumuuden tunti tolkulla piti istua hiekkakasalla pikkuinen lasten hiekkalaatikkolapio kädessä pusseja täyttämässä. Tapani laittoi suojaputken pätkän mustekalalla prässin kylkeen. Suutinhan katkeaa aivan varmasti ja pullon sisältö jää käyttämättä. Kiinnitykseen riittää pari kierrosta teippiä. Mutta enää ei tarvitse, sillä vanhalle betonimyllylle löytyi käyttöä. Kiinnitykseen sopivat mainiosti myös nippusiteet
Aikaisemmin lukijan idea palstalla hieman vastaava oli rakennettu halkomakoneeseen. Äänestä 15.10.2020 mennessä nettisivujemme (www.koneviesti.fi) etusivulla olevan ”Äänestä Koneviestin paras juttu” -kuvakkeen takaa avautuvalla lomakkeella. Tämä on hieman jalostettu klapikonekäyttöön. Vinssi keventää merkittävästi raskaampien pöllien käsittelyä. Miikka Anttila Kaasmarkusta teki liikkuvapöytäiseen klapikoneeseen sähkövinssillä toimivan nostimen. Valitse ”Yhteystiedot”välilehti ja sieltä kohta ”Ota yhteyttä toimitukseen”. Visa Vilkuna Hyvä keksintö! Palkitsemme keksijän laakapihdeillä. 34). Äänestä paras juttu ja voita siirtoleukapihdit! Mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu ja miksi. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme siirtoleukapihdit! Edellisen arvonnan voitti Veikko Kononov, Säviä ÄÄNESTÄ Koneviestin paras juttu Sähkövinssi klapikoneeseen Isojen puiden nostelu klapikoneelle on raskasta ja vaarallistakin työtä. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella palaute@koneviesti.fi tai lähestyä meitä kirjeitse Koneviesti, PL 440 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki KV 13/2020 parhaaksi jutuksi äänestettiin Tommi Hakalan ”Pentti Pernaan uudestisyntynyt Nokka Joker” (s. Laita meille viestiä osoitteessa www.koneviesti.fi. 4/2020/ 63 Lukijalta & Lukijalle Avaa sanainen arkkusi ja kerro meille, mikä lehdessä miellytti tai sapetti. Voit myös vastata postikortilla. Koneviestin nettisivujen luetuin artikkeli KV 13/2020 -lehdestä oli Arto Turpeisen ”Maakaapeloinnin laatuja korvauskysymykset”
Hydraulinen nostolaite, painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla ja paineakulla. Vaihteistoksi tuli Harold Brockin suunnittelema 10-nopeuksinen power-shift -laatikko, nimeltään Select-o-Speed. Täällä pärjättiin Majoreilla ja Dextoilla, ja hyvin pärjättiinkin. Vuonna 1951 esitelty uusi Fordson Major oli onnistunut traktori, eikä amerikkalaisessa Ford NAA "juhlamallissakaan" ollut moittimista, kauppa kävi kummallakin mantereella. Takana raidevälin pikasäätö. Korkeakierroksisessa kuorma-auton moottorissa ei ollut nimeksikään sitkeyttä, vaikka esitteessä luvattiin, että "Nostat hattua sen vetovoimalle". Ulkopuolisen hydrauliikan hallinventtiilit, erilaisia vetolaitteita, sääsuoja. Omituisessa hydrauliikassa riitti häiriöitä ja varsinkin vuotoja, joita ei meinattu saada korjattua. Fordson Majorista ja myöhemmästä Power Majorista olisi saanut helposti tehokkaamman, siinä kun oli valmiudet 6-sylinteriselle 590E-moottorille, mutta Dagenhamin tehdas ei ajatukselle lämmennyt. Amerikkalaiset kilpailijat olivat tuomassa markkinoille suurempia, yli 60-hevosvoimaisia malleja, eikä Ford halunnut jäädä kisasta sivuun. 4-t suorasuihkutusdiesel, 73 hv/2700 rpm. Kaupasta olisi koitunut maahantuojalle varaosahuoltoineen ja muine velvoitteineen pelkkiä hankaluuksia.. Muun 1000-sarjan kanssa sillä ei ollut muuta yhteistä kuin merkki. Vanhempaa ja uudempaa mallia (Commander 1964–67) tehty yhteensä 3733 kpl. Sähköjärjestelmä 12 V Delco-Remy Voimansiirto Power-Shift -tyyppinen Select-o-Speed -vaihteisto 10+2R, nopeudet 1,9–29,3 km/h. Tehostettu ohjaus. Hyvinkin 4 vuoden mittaisesta protokaudesta huolimatta vain muutamilla traktoreilla voitiin ajaa yli 3 kuukautta ilman minkäänlaisia ongelmia. Hydrauliikka Moottorin käyttämä mäntäpumppu, tuotto 17 l/min, paine 136 kg/cm². Upouusi Ford 6000 esiteltiin maaliskuun 23 päivänä 1961. Amerikkalaisen luksustraktorin ylevää varustelua ihasteltiin, mutta ei ostomielessä. Parantamista riitti yli resurssien, sillä enimpiä suunnittelijoita työllisti täyspäiväisesti uusi tonnisarja, jonka oli määrä valmistua syksyksi 1964. Amerikan Fordin tapaan siinä piti kustannusten minimoimiseksi hyödyntää mahdollisimman paljon valmiita autoteollisuuden tuottamia osia, että myyntihinta saataisiin pysymään kilpailukykyisenä. Mittoja Pituus 3780 mm, akseliväli 2410 mm, korkeus konepeltiin 1720 mm, maavara 355 mm, paino vakiovarusteilla 3358 kg. Ford 6000 Diesel Detroitin murheenkryyni Fordin traktoreita tehtiin 1950-luvulla kahdessa paikassa – USA:ssa Fordeja ja Englannissa Fordsoneita – eikä niissä ollut juuri mitään yhteistä. Englantilaiset olisivat tehneet uuden malliston 5000-Fordista paljon tehokkaamman, siitä oli suunnitteilla jopa turboversio jo v.1964, mutta se ei passannut amerikkalaisille, koska vahvempi viistonni olisi vienyt lopullisesti markkinat Commanderilta. Märät hydraulisesti hallitut levyjarrut taka-akseleilla. Systeemin nimi oli Powr-Stor, vetovarsitunnusteluun perustunut painonsiirtojärjestelmä oli puolestaan Multi-Trol. Syl. Tuon ajan "dollarihymyjen" tyyliin Kimmo Kotta muotoillut pellit maalattiin Fordin punaharmailla väreillä. läpimitta 92 mm, iskunpituus 99 mm, kokonaisiskutilavuus 3947 cm³, puristussuhde 16,5:1 Rivityyppinen ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä. 1956. Kuljettajan mukavuuteenkin panostettiin: muotoiltu jousitettu istuin oli aikansa parhaimpia, vaihtamaan pystyi ilman kytkintä, ohjaus oli tehostettu ja jarruja hallittiin hydraulisesti. Niinpä Ford 5000 sai olla 64-hevosvoimaisena vuoteen 1968 asti. Parannettukaan malli ei mennyt sen paremmin kaupaksi, mutta silti amerikkalaiset halusivat pitää sen valikoimissaan. Näyttelyihme Ford 6000 ei kuulunut eurooppalaisten maahantuojien valikoimiin, kuten eivät muutkaan sen ajan amerikkalaiset Ford-mallit. Siihen rooliin Ford 6000 sopi oikein hyvin. Voimanottoakseli 786 rpm ja 1135 rpm, ajovoimanotto. Amerikan Ford-malleihin 600, 700, 800 ja 900 ei voinut tehdä sen sortin muutoksia ilman ominaisuuksien tai kestävyyden heikentymistä, joten suurtraktoriprojekti aloitettiin puhtaalta pöydältä. Taka-akseleille soviteltiin märät levyjarrut ja planeettatyyppiset vähennyspyörästöt. Hydrauliikka perustui paineakkuun, johon varastoitiin pienen mäntäpumpun suljetussa järjestelmässä tuottamaa painetta hieman samaan tapaan kuin kompressorissa. Työtehoseura esitteli viiden vuoden välein koneuutuuksia ja uusia työmenetelmiä suurnäyttelyissään, jotka pidettiin Helsingin Messuhallissa ja sen ympäristössä. Lisävarusteita Bensatai nestekaasumoottori, leveä etuakseli, 6.50 x 16tai 9.00 x 10-etupyörät, 15.5 x 38tai 16.9 x 34-takapyörät. Moottoriksi otettiin F-500ja F-600 -kuorma-autoissa käytetty 4-litrainen kuutonen, joko dieselinä, tai 312 kuutiota pienempänä bensaversiona. Nokalla olleessa pystysäiliössä oli mäntä, jonka toisella puolella oli kaasua ja toisella hydrauliikkaöljyä. Huipputekninen rumilus USA:n traktoripuolen pääsuunnittelija Ray Miller aloitti LAT-nimisen (large agricultural tractor = suuri maataloustraktori) hankkeen v. Moottori ja voimansiirto lepäsivät vankan palkkirungon varassa. Edeltäjänsä tavoin sitä myytiin vain USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa. Tuskinpa sitä olisi edes myyty, jos joku olisi osoittanut kiinnostusta. . Edellisenä vuotena Ford 6000 oli lopultakin tunnustettu toivottomaksi tapaukseksi ja tuotanto lopetettu 3733 valmistuneen traktorin jälkeen. Niinpä tuohtunut Brock siirtyi John Deerelle, missä hän työsti ensimmäisen kunnollisen power-shiftin malliin 4020. 4/2020 64 WETERAANI Tekniset tiedot: Ford 6000 Diesel Row-Crop Moottori Nestejäähdytteinen 6-syl. Malliston suurimmaksi tarkoitettuun 6000-Fordiin tehtiin muutamia vahvistuksia ja lievästi uudistunut versio 6000 Commander (komentaja) esiteltiin eräänlaisena "förskottina" jo tammikuussa 1964. Valmistaja Ford Motor Company Valmistusaika ja -paikka 1961–64 Highland Park, Detroit, Michigan, USA. Tekeillä oli aikansa modernein traktori. Eniten ongelmia oli vaihteistossa, joka oli suunnittelija Harold Brockin vastustuksesta huolimatta päästetty keskentekoisena markkinoille. Täytösmääriä Moottori 4,7 l, jäähdytysjärjestelmä 20 l, vaihteisto 11,5 l, taka-akselisto 10,5 l, hydrauliikka 13 l, polttoainesäiliö 98 l. Monet otettiin takaisin tehtaalle, missä ne kunnostuksen jälkeen maalattiin sinivalkeiksi, josta oli tullut Fordin uusi väriyhdistelmä vuodesta 1962 lähtien. Radikaali muotoilukin sai pyyhkeitä, monet nimesivät ison Fordin maailman rumimmaksi traktoriksi. Vähennyspyörästössä planeettavälitys. Pyörät Edessä 6.00 x 16, takana 13.6/12 x 38. Erilaisia näyttelyitä järjestettiin runsaasti ja niihin tarvittiin vetonauloja houkuttelemaan yleisöä osastoille. Vuoden 1964 näyttelyssä Fordin osastolla oli kaksikin suuren maailman kummajaista: vedessä kellunut nelivetoinen County Sea Horse -amfibiotraktori ja Ford 6000
4/2020 65 Fo rd 60 00 Di es el Ro w -C ro p 19 61 –6 4 Hi gh la nd Pa rk , De tr oi t, M ic hi ga n, US A Detroitin murheenkryyni
Taulukot: puimurit ja lumilingot Vuoden 2021 kelkkamallistot Lokakuu l 8.–10.10. Konekilleri, Jyväskylä l 16.–30.10. Jyväskylä, 26.10. Ylivieska, 22.10. Tammisaari, 30.10. Mikkeli, 27.10. 4/2020 66 Tulevia näyttelyjä ja tapahtumia 2020 Emme vastaa mahdollisista muutoksista tai virheistä. Seinäjoki, 23.10. Kitee, 8.10. Liljendahl, 29.10. Kajaani, 21.10. Jos tapahtumasi puuttuu kalenterista, ota yhteyttä: newsdesk@koneviesti.fi Lisää tapahtumia Koneviestin nettisivuilla: koneviesti.fi/uutiset/tapahtumat Ilmestyy 29.10. Komatsu 2021 -tuoteohjelman esittelykiertue (Komatsu Forest) 16.10. Rovaniemi, 20.10. Tiedot ennen näyttelymatkaa kannattaa varmistaa näyttelyorganisaatiolta. Pirkkala Konekiertueita. Ja paljon muuta! Kokeilussa uudet Stihl-terälaitteet Lue seuraavasta Koneviestistä! Puimurinumero! Lisää tietoa tapahtumista uutissivuilla
• Lietteen virtauksen määräsäätö ajonopeuden mukaan, asiakaskohtaiset raportit, kuutiot, tunnit, aika ja levitetty pinta-ala • Helposti pelto-/tieasetuksille, renkaiden ilmanpainesäätö myös ajon aikana • Kaksi kameraa (pumppukuormainja takakamera) • Hydrauliikka keskitetty yhteen paikkaan: LS-lohkot, propotionaalinen ohjaus sekä HALL-kiertoanturit takaavat pehmeän ja tarkan ohjautuvuuden • Kaksi pumppuvaihtoehtoa vakiona 80 l ja lisävarusteena 108 l pumppu (täyttöaika 108 l pumpulla n. Suuret 850x50 R30,5 Nokian ELS -renkaat yhdessä kevyen lasikuitusäiliön kanssa mahdollistavat erittäin pienen pintapaineen! • 7” IN CONTROL -kosketusvärinäyttö, asetukset ja säädöt • Käyttöä helpottaa yksivipuinen joystick • Multaimen nostatus/painatus, rapuohjaus, levitysautomatiikka, kameran näyttö, keskusrasvari, nopeus ja peruutustieto traktorista ym. 2 min/20 m 3 ) • Keskitai sivu pumppukuormain, ylija alipaineventtiilit • 850/30.5 renkaat (20 m 3 ja isommissa vakiona) • Jarrut kahdella akselilla vakiona (3-aks. KUORMALASKURI JA AUTOMAATTINEN TELIN LUKITUS. 4/2020 68 KYSY TARJOUS HANKKIJAN KONEMYYJÄLTÄ TAI VUOKRAA KONEESI RENTIN KAUTTA TARPEEN MUKAAN! LISÄTIETOJA JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi FG LIETEVAUNU KEVYELLÄ LASIKUITU SÄILIÖLLÄ! AGRONIC HXA II AIR IN CONTROL SUOSITUIN UUDISTUI UUTUUTENA AGRONIC VAUNUIHIHIN SAATAVILLA U CONTROL, JOSSA MM. vaunut) • Puomityhjennys, levitin ja kuulavetokytkinvalmius • Asiakaskohtaisesti räätälöitävissä ja varusteltavissa Hankkija_KV14_Agronic_225x300tk.indd 1 22.9.2020 10.31 PAL.VKO 2020-50 390211-2004