David Brown -projekti: moottorin kokoaminen NRO 4 | 22.7.2021 | 8,90 MAATALOUSKONEET • MAARAKENNUSKONEET • METSÄKONEET • AJONEUVOT • KORJAUS KONEKLASSIKOT KONEMIES MUISTELEE: Kun Poclain upposi keskelle ratalinjaa Konehistoriaa: Kaivinkoneen alkuhetket FENDT 300 -SARJA Kohti teknisempiä traktoreita
Tulee hyvä mieli, kun saa tallentaa mielenkiintoista historiaa. Sama asia näyttäytyy eri tehtävässä olleille ihmisille eri merkityksessä. Haastateltavat ovat kertoneet asioista, jotka ovat tapahtuneet useampi vuosikymmen sitten, joskus on menty ajassa 50 vuoden taakse. Niistä sitten täytyy koota juttua. Tapahtumat ovat näkyneet melko erilaisina tuotekehityksessä verrattuna myyntiosaston ihmisten kokemukseen samalta ajalta. Siitä ei ole epäilystäkään. 3 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti T O I M I T T A J A L T A SISÄLLYS 3 TOIMITTAJALTA Muistamisen vaikeus 4 MILJOONALAATIKKO Vanhoja ja uusia uutisia kuudelta vuosikymmeneltä 8 FENDT 30 0-SARJA Avaus teknisempiin traktoreihin 18 NOLLASARJALAINEN Hienosti entisöity Scania LBS110 Tammelasta 22 KONEITA JA IHMISIÄ Mobilian vuoden 2021 näyttely esittelee teiden ja kanavien rakentamista, ylläpitoa, käyttöä ja käyttäjiä. Heikki Haapakoski Muistamisen vaikeus Tapahtumat ovat näkyneet melko erilaisina tuotekehityksessä verrattuna myyntiosaston ihmisten kokemukseen.. Esimerkkinä käy pohjoisen isot jokien voimalaitostyömaat. On kuitenkin tärkeää saada historiaa talteen, kun se vielä on mahdollista. Itse asiassa artikkelia edeltäneessä haastattelussa oli haastateltu sanonut suurin piirtein niin, että hän oli puhunut tapahtumasta puhelimessa toisen VR:n työntekijän kanssa. On monesti melkoista salapoliisityötä löytää vihjeitä ihmisistä joilla voisi olla tietoa. VR:n silloinen työntekijä otti lehteen yhteyttä ja kertoi olleensa se henkilö, joka koneen oli tilannut toisin kuin artikkelin tekstissä oli sanottu. Se keskustelu ei kuitenkaan ollut virallinen tilaus, vaikka veturin pystyyn nostamisesta olikin keskusteltu. 24 NORCAR HTP 490 Hittituote ennen 1990luvun laman iskua 29 KONEVIESTIN ARKISTOSTA Superlube-voiteluöljy -mainos 30 POCLAIN UPPOSI Niilo Lemolaa tarvittiin apuun, kun Poclain vajosi keskelle ratalinjaa 36 OHJAUSTEHOSTIN Entisajan yksinkertaista tekniikkaa 38 MOOTTORIN KOKOONPANO David Brown 900 MK2 -kunnostus: osa 2 45 KONEVIESTIN ARKISTOSTA Valmet 33 Diesel -ilmoitus 46 KAIVINKONEEN ALKUHETKET Ensimmäinen kaivinkone rakennettin lähes 200 vuotta sitten 50 KONEEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄ OSA 2 Sulakkeen ja johtimen mitoitus sähkövarustetta asennettaessa 52 NELIVETO TULI TRAKTOREIHIN Nelivedon yleistymiseen kului pitkä aika 57 10 KYSYMYSTÄ 58 LUOKITELLUT ILMOITUKSET 62 LUKIJAN IDEAT 63 INKINEN 64 WETERAANI Massey-Harris 25 KONEKLASSIKOISSA JULKAISTUISTA ARTIKKELEISTA monet on tehty haastattelemalla ihmisiä, jotka ovat olleet mukana jollain työmaalla, jossain yrityksessä tai omistaneet jonkin koneen. Joku muistaa jonkin asian ja toinen toisen. Ei ihme, että on useasti kuullut sanottavan, että en oikein muista, miten asia silloin aikoinaan oli tai että ei muista minkä niminen ihminen oli kyseessä. Tämä asia tuli ajankohtaiseksi, kun Koneklassikoissa oli julkaistu muistelu vuonna 2000 sattuneesta tasoristeysonnettomuudesta ja kuinka veturin nostoon tilattiin Jaaran maanrakennusliikkeen Caterpillar D8. Toisen ihmisen tarinan kuultuaan toinen muistaa, että niinhän se menikin. Kun puhutaan vaikka jonkin yrityksen historiasta, kuten jonkin konemallin kehittämisestä, muistaa yksi kertoja asiat eri tavalla kuin toinen, vaikka ovat olleet töissä samassa tehtaassa. Molemmat voivat olla omalta kannaltaan oikeassa. Riittää, että ovat olleet tekemässä töitä firman eri osastoilla. Jutun julkaisun jälkeen saattaa vielä saada jonkin tärkeän tiedon ja siinä vaiheessa harmittaa, kun se jäikin tarinasta pois. Kyse ei aina ole siitä, että muistaako puhuja asian. Sekin lienee juuri niin kuin haastateltava oli sanonut. Monissa asioissa alkaa olla viimeiset hetket tallentaa tietoa, kun ihmisiä on vielä elossa
Traktorin eteen ne käyttäjä mielellään sijoittaisi, jos sieltä vaan löytyisi tukeva etuakseli, kantavat renkaat, työkoneen kiinnitysja nostolaitteet, sekä kunnollinen ajonäkyvyys. Monet koneet olisivat paljon kätevämpiä käyttää traktorin edessä kuin takana. Vaikka traktorin ei tarvitsekaan olla ajomukavuudeltaan verrattavissa henkilöautoon, tulee tehdä vielä paljon ajomukavuuden ja ajonäkyvyyden parantamiseksi. jatkuvasti on meille lähetetty myös kippilaiteja kuormaajaehdotuksia. Mutta täytyykö vielä traktorikin valmistaa sellaiseksi että säilyisi tuo tuntu istua hevosen selässä. KONEVIESTI 9/1955 Korpivaara-yhtiöihin kuulunut Kone-Diesel Oy aloitti räväkän ja totutusta poikkeavan parin vuoden ajan kestäneen mainoskampanjan 1969. Niillä suoritettiin käytännön työssä koeajoja ja testejä noin vuoden ajan. Tervetuloa vaan! Muuan maanviljelijä Mietoisista toivoo karjanlannan itsepurkavan (ei kippilaitteen) kuljetusperäkärryn ehdotuksia, sellaisen, jota traktori vetää ja jolla voidaan lantalasta ajaa pellolle lantaa, kuten hän mainitsee. Tulee väkisinkin tunne kuin ajaisi viimeisillään olevalla kantavalla tammalla. KONEVIESTI 2/1968 Koneviestin vuosikymmenet Kun metsäsuomalaiset saivat käyttöönsä aikoinaan hevoset ratsuikseen, merkitsi se tiettyä kehitystä liikkumiskyvyn parantajana. Parhaimmalla tästäkin parin tonnin palkinto ja muille lahjoituspalkintoja. Ensimmäiset prototyyppi valmistuivat vuoden 1965 lopulla. – No niin, antakaapas hyvät keksijät tulla sopivia ehdotuksia. saatujen kokemusten perusteella valmistettiin v. ins. 4 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti M I L J O O N A L A A T I K K O Kotimainen pyöräkuormaaja sarjavalmistusvaiheessa. 1967 ensimmäinen koesarja, ja nyt on ensimmäinen kotimainen varsinainen pyöräkuormaaja Valmet 1200 saatettu sarjavalmistukseen, totesi Valmet Oy:n lentokonetehtaan siirtokoneosaston johtaja dipl. kiintoisiakin ehdotuksia. Pitämällä nykyisiä koneita käytettäessä niskaa jatkuvasti kierteellä särkee illalla päätä ja selkää ja ollaan ärtyneitä vielä aamullakin huonosti nukutun yön jälkeen. – sen pitäisi olla sellainen, että ajaja istuimelta käsin voisi toimia niin, että lanta putoisi pieniin kasoihin tai paras olisi saada ne suoraan levitetyksi, sekä sen pitäisi vielä olla halpa ja saada kotona valmistettua, jatkaa hän. Tällaisia ovat erikoisesti kasvien hoitoja korjuukoneet, sekä kuormausja lumensiirtokoneet. KONEVIESTI 3/1970 Julkaisuvuoroa odottamassa on runsaasti eril. Pitäisi luopua jo traditioksi muodostuneesta hevosvetoisuudesta. Matti V a i n i o mainitun pyöräkuormaajan esittelytilaisuudessa. Miksi vaihteiston täytyy edelleen olla jalkovälissä, tai miksi täytyy leveä polttoainesäiliö tunkea ajajan jalkojen väliin. Kotimaisen pyöräkuormaajan valmistuksen aloittaminen perustuu Valmet Oy:ssä syksyllä 1964 tehtyyn päätökseen pyöräkuormaajan suunnittelemisesta. Tämä ilmoitus julkaistiin Koneviestissä numero 5/1970 ja myyntikohteena oli ilmoituksen kuvan perusteella silloin vähintään 10 vuoden ikäinen Allis-Chalmers HD 11 -telakuormaaja.. Traktorin kehityksen tulee olla sidottu työmenetelmien ja työkoneiden kehitykseen
Sen verran tietoja oli nyt jaettavana. Pääväri tulee olemaan punainen. Valmet Traktor Ab:n osastolla esiintyi hahmotelma yhteispohjoismaisesta traktorista nelivetoversiona: suuri, entisestään eteenpäin siirretty ohjaamo ja voimakkaasti eteenpäin aleneva konepeitto. Yhtiö on aloittanut toimintansa, vaikka sitä ei varsinaisesti huomaa. Volvo BM:n osastolla näkyi suuressa julistetaulussa kuva tulokkaasta: ”Nordiska Traktor Projektet”. Jakeluverkostohan pysyy entisellään. KONEVIESTI 12/1980 KONEVIESTI 26/1959. 5 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti M I L J O O N A L A A T I K K O Koneviesti kertoi Ruotsin Elmia-näyttelyn uutisia messuraportissa kesäkuussa 1980: Pohjoismaisen traktorin lähitulevaisuus näytti olevan erityisen kiinnostava kohde. Uuden traktorin nimi tulee siis olemaan Volvo BM Valmet. Kummallakin on Ruotsissa melkoinen muiden koneiden ja työvälineiden edustus. Mainitun yhtiön johtokunnan puheenjohtajana on nykyinen Valmet Oy:n traktoriryhmän johtaja Pertti N a u l a p ä ä Suomesta. Scantrac AB on skandinaavisen markkinointiyhtiön nimi, ja sen omistavat Volvo BM ja Valmet tasan. Tällä kerralla Volvo ja Valmet esiintyvät erillään omilla osastoillaan. Rakenteet ulottuvat runsaasti enemmän yli etupyörien entisiin verrattuna. Vuodesta 1982 alkaen uusia traktoreita sitten alkaa tulla myyntiin. Yhtiön kotipaikka on Ruotsissa
6 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti M I L J O O N A L A A T I K K O KONEVIESTI 10/1980 Vuonna 1980 Vammas Majoria rakennettiin vielä kahden eri peruskoneen päälle riippuen siitä myytiinkö kone Fordin vai Keskon kautta. Majorin peruskonevaihtoehdot olivat Ford 6610 tai Leyland 272 Skid Unit.
M O B I L I S T I . F I 1 100 SIVUA ARKISTOAARTEITA ! 16,50€ (sis. 7 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti M I L J O O N A L A A T I K K O Vain irtonumerona lehtipisteestä. RUNSAS KESÄLUKEMISTO! Sadan sivun täydeltä Mobilistin toimituksen ja arkistojen muuton yhteydessä pintautunutta ainutlaatuista kuvamateriaalia! Osaa näistä emme ole itsekään nähneet koskaan aiemmin! Nyt lehtipisteissä! W W W. ALV 10%) HINTA S e n io r ERIKOISALBUMI EILINEN EI RUOSTU III Exodus – suuri muutto Eilinen ei ruostu_III_kansi.indd 1 10.6.2021 13.05 mobilisti_albumimainos_koneviesti.indd 1 10.6.2021 13.18
Uusi malli oli menestys Saksan markkinoilla ja vauhditti Fendtin vientiä ratkaisevasti. TEKSTI UOLEVI ORISTO, KUVAT UOLEVI ORISTO JA VALMISTAJA 8 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti. K L A S S I K K O Tekniikka toi menestystä Fendt esitteli Farmer 300 -sarjan vuonna 1980. Mallisarjan uudistus tuli todella tarpeeseen, sillä Fendtin keskikokoluokan mallisto oli jäänyt kilpailijoista jälkeen
Kun uusi malli esiteltiin, se oli teknisesti uudenaikainen ja valmis. Kolmisylinterisestä kuutoseen Fendt 300 -sarja kattoi teholuokat 50-120 hevosvoimaan. Sähköinen nostolaite vaihtui Boschin 4. 304:ssa oli aluksi 70 ja myöhemmin 75 hv, 309 oli ensin 86 ja myöhemmin 90 hevosvoimaa. Mittaristossa on kaksi ruutua, joista toinen näyttää ajonopeuden ja toinen valinnan mukaan joko moottorin, etutai takavoimanoton kierrosluvun. Mekaanisessa tuntimittarissa oli vaihtohetkellä rapiat 6000 tuntia, nyt niitä on n. Suomen maahantuojat eivät tuoneet 303 ja 305 -malleja, koska niissä oli vain vähän teknisiä eroja isompien mallien kanssa. Fendtin käyttämässä MWM TD226-moottorimallistossa on 3, 4 ja 6-sylinteriset vaihtoehdot, joista kolmeja nelisylinterisistä oli tarjolla myös ahdettu versio. Turbokuutoset tulivat vasta seuraaviin mallisarjoihin.. Fendt käyttää edelleen samaa mallisarjan etunumeroa Farmer 300 -sarjan hyvän maineen vuoksi. Farmer 300 oli hyvin testattu eikä vikoja juuri ilmennyt. Kuvassa ensimmäinen Suomeen myyty Farmer sarjan Fendt. Niihin tuli myös sähköhydraulisesti toimiva kulmasäädöllä varustettu neliveto sekä tasauspyörästön lukkoautomatiikka. Tyyppinumeron alussa oleva 3 on mallisarjan nimi, ja sitä seuraava numero kertoo hevosvoimaluokan. Pirteän kolmisylinterisen turboahdetun 307-mallin toimitukset Suomeen alkoivat 1986. S anonta ”hyvää kannattaa aina odottaa”, piti usein Fendtin kohdalta paikkansa. Farmer 300-sarjasta oli ensin 7 mallia, jotka oli numeroitu 303–309. sukupolven versioksi asteittain 1987-89 ja korvasi vanhempien mallien mekaaniset nostolaitteet. Vapaastihengittävän kuusisylinterisen ja voimansiirroltaan järeämmän 115 hv:n 312-mallin myynti alkoi 1988. Mallistoa uudistettiin jälleen 1990, jolloin suurimpien mallien tehot nousivat. Kaupat urakoitsija Markku Vepsäläisen kanssa tehtiin vuoden 1983 puolella ja traktori toimitettiin Jäppilään keväällä 1984. Tyyppimerkinnän LS-kirjaimet tarkoittavat mekaanista pikavaihdetta. Valintanuppi oli kojetaulun yläosassa. 9 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Digitaalinen mittaristo tuli ensimmäiseksi 310 ja 311 malleihin v. Markku ajoi sillä vuoteen 1988 asti, jolloin se päivitettiin uuteen 309 ja Osmo Oristo osti tämän koneen. Alkuinnostuksen myötä myynti laajeni myös Pohjoismaihin. Tässä artikkelissa kerrotaan alkuperäisestä 300 sarjasta, jota valmistettiin vuosina 1980-93. Mittariston näyttöosan voi vaihtaa erikseen, sillä numerot lakkaavat näkymästä aikanaan. 14 000. Sähköisellä nostolaitteella varustetut 310ja 311-mallit esiteltiin 1985. Traktori on nykyään osa-aikatöissä, koska se on jäänyt useimpiin peltotöihin pieneksi. A tulee nelivetoa tarkoittavasta Allrad-sanasta. 1985. Kone on kuitenkin pirteässä käyttökunnossa, mutta tiesuolan vaikutus näkyy koneen harmaassa rungossa sekä lokasuojissa
Oikea nopeussuhde parantaa polttoainetaloutta ja vähentää renkaiden ja voimansiirron kulumista. Nelivetomalleissa eturenkaat vetivät 1–3 % nopeammin kuin takarenkaat. Melutaso Koko 300 -sarjan malliston perusrakenne oli sama, mutta komponenttien järeys erotti mallit toisistaan. Nostolaite laskee, kun pyöreällä nupilla varustettua sivua siirretään eteenpäin ja nousee vedettäessä se taakse. Fendt käytti kuivia jarruja 90-luvun puolivälissä tulleisiin Vario-malleihin saakka. Uuden vaihteiston peltoalueen rattaat eivät pyörineet, kuin omalle sivuakselilleen sijoitetut 25, 30 ja 40 km/h välitykset olivat käytössä. Nelivetomallien kardaanilla olleen levyjarrun teho oli suurempi kuin takajarrujen. Nopeuden kasvaessa myös renkaiden merkitys korostuu. Öljyssä pyörivien kytkinlevyjen välissä on öljykalvo, joka aiheuttaa kitkaa ja siten lämmittää voimansiirron öljyä. Nopeuden kasvaessa vauhdissa vaihtamisen tarve kasvaa. Farmer 300 -sarjan vaihtuvia komponentteja olivat moottorin lisäksi vaihteisto, etuakseli ja nostolaite. Tätä keinoa käyttivät myös muut valmistajat. 308:sta tuli turboversio ja MWM -moottorin kuivaputkisesta A-versiosta siirryttiin märillä sylinterinputkilla varustettuun B-sarjaan. Mukavuutta ja ohjaamon ergonomiaa ei korostettu yhtä paljon kuin Suomessa. Saksassa käytetään maataloudessa verollista polttoainetta, mikä korostaa kulutuksen vaikutusta kustannuksiin. Farmer -sarjan ohjaamo oli nykymittapuun mukaan karu, koska ohjaamon pilareita ei ollut verhoiltu. Viereisessä näkyy Fendtin mekaanisen nostolaitteen käyttövipu. Kolminopeuksinen, yhdellä vivulla kytkettävä voimanotto oli ainutlaatuinen 80-luvun alussa. 300-sarjan kaikissa malleissa oli lisäksi 1000k/min nopeus. Esimerkiksi 308-mallissa oli alun perin sama ahtamaton moottori kuin 306:ssa, mutta sama vaihteisto, etuakseli ja nostolaite kuin turboahdetussa ”ysissä”. Moottoreiden tehot nousivat 80-luvun lopulla, kun mm. Nopeuden nosto 40 km/h vaikutti moneen asiaan Hyötysuhteen merkitys korostuu maantienopeuksissa. Jopa pakki oli synkronoitu. Käytettävyydessä on iso ero.. Painon ja asennon säätövipua on ohjaamon ulkopuolella, onneksi siihen ylettyy takaikkunan kautta. Asentoa, vetovastussäädön suhdetta ja sen herkyyttä, laskunopeutta ja suurinta nostokorkeutta säädetään ylärivissä olevilla 4:llä nupilla. Isolla pyörällä säädetään vetovarsien ala-asentoa. Siksi useimmissa saksalaisissa traktoreissa käytettiin hyvän hyötysuhteen maksimoimiseksi kuivia jarruja sekä mekaanisia pikavaihteita ja suunnanvaihteita. Säästönopeudella 540k/min nimelSähköistä nostolaitetta käytetään oikean lokasuojan päällä olevasta mustasta laatikosta, jossa on kaikki samat toiminnot kuin nykyisissä järjestelmissäkin. Nykyään Fendt Caravan -tuotteita tekee matkailuajoneuvojen valmistaja Hobby. Pirellin (nykyisen Trelleborgin) Michelinin ja Kleberin mallistoista. Fendt oli erittäin tarkka nelivetomallien rengasvaihtoehdoista. Toimiva ohjaamo Farmer 300-sarjan ohjaamo valmistettiin Fendtin omassa ohjaamotehtaassa lähellä Augsburgia. Markkinoilla oli hiljaisempiakin ohjaamoja, mutta Fendtissä ei ollut resonanssiääniä. Fendtin käyttämät MWM-moottorit olivat taloudellisia, mutta Fendtin tavaramerkkinä 60-luvulta asti ollut turbiinikytkin heikentää voimansiirron hyötysuhdetta muutamalla prosentilla. Moottorisarjan sisuskalut olivat kampiakselia lukuun ottamatta samat ja jokaiselle sylinterille oli oma kansi ja kannentiiviste, mikä alensi valmistuskustannuksia. Tästä seurasi tyyppivika, sillä varsinkin alkupään moottoreiden sylinteriputkien kumitiivisteet kovettuivat ja ne oli vaihdettava yleensä 700–1 000 h kohdalla. Työkoneen asentoa säädetään työntämällä perinteistä vipua eteen tai taakse, nostolaitteen laskunopeutta lattialla olevalla ruuvilla. Ohjaamo oli asennettu kumivaimentimien päälle. Uusi vaihteisto oli hyvän hyötysuhteen saavuttamiseksi suunniteltu siten, että siinä oli mahdollisimman vähän toistensa kanssa kosketuksessa olevia hammaspyöräpareja. 10 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti 10 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti lisnopeus saavutetaan alhaisemmilla kierroksilla moottorin parhaan väännön alueella. Hydrauliset monilevykytkimet aiheuttavat tehohäviöitä myös silloin, kun ne eivät ole käytössä. Fendtissä käytettiin hitsattavilla keskiöillä olevia vanteita pulttikiinnitteisten sijaan, jotta traktori kulki mahdollisimman tasaisesti. Samassa tehtaassa valmistettiin myös Fendt-asuntovaunuja. Ensiasennusrenkaat olivat pääasiassa vyörenkaita, mm. Jokaiseen malliin oli tarjolla useita eri kokovaihtoehtoja tehdastoimituksena. Fendtissä synkronointi toimi kuten hyvissä henkilöautoissa. Siksi 300-sarjan voimanottoa ja nelivetoa käytettiin vaijerivälitteisillä kuivilla monilevykytkimillä. Fendt oli esittelyt voimanoton 750k/min säästönopeuden jo edellisessä mallisarjassaan. Melutaso oli alle 85 dB(A), mikä oli aikansa keskitasoa. Taloudellisuus tärkein myyntivaltti Traktorin luotettavuus ja alhaiset käyttökustannukset olivat Saksan traktorimyynnin tärkeimmät myyntivaltit vielä pitkälti 80-luvun puolella. 40 km/h nopeudella varustetuissa Fendteissä oli nelipyöräjarrut, koska nopeuden nosto kasvattaa ratkaisevasti jarrutustehon tarvetta
Nostolaitteessa oli myös 1-2 ulkopuolista lisäsylinteriä. Lisävarusteena oli kaksi lisäventtiiliä, joista toinen sai öljynsä ohjauspumpulta. Kukaan ei enää kummastele sähköistä nostolaitetta tai kiinteitä vanteita, kun traktorilla voidaan ajaa jopa 60 km/h tieajossa. 11 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Takavetoisia Fendt Farmer 300 -sarjan traktoreita tuotiin Suomeen vain parikymmentä kappaletta. Kaksitoimisuus valittiin. Pienempien mallien pumppujen tuotot voitiin yhdistää lisävarusteena kaupatuilla venttiileillä. Sähköinen nostolaite osoittautui kuitenkin toimintavarmaksi. n aleni hiukan, kun sähköinen nostolaite esiteltiin eikä mekaanisia lattian läpi tulevia nostolaitevipuja enää tarvittu. Sitä käytetään pääasiassa lannoitteen pintalevitykseen sekä muissa, keveyttä vaativissa töissä. Takavetoisten suosio oli hiipumassa, koska nelivetomallien kääntösäde pieneni nopeasti 80-luvulla. Ohjaamon katossa oli kolminopeuksinen raitisilmapuhallin, mutta lämmityslaitteen puhallin ja kenno olivat kojelaudassa. Ikkunat pysyivät kuitenkin auki onnistuneen ilmankierron ansiosta. Tässä kuvassa on sama traktori kuin kannessa. Nostolaitekannen sisällä oli perinteinen nostosylinteri, josta luovuttiin vähitellen 312 mallin valmistuksen alettua. Kaksoispumppu oli vakiona kaikissa 300-sarjan Fendteissä. Näin Fendt oli yksi ensimmäisistä, joihin se asennettiin. Juha ja Teemu Nepposen omistamalla Fendt 307 LS:lla on ajettu vain n. Ilmastointi oli lisävarusteena, mutta tuohon aikaan vain harva ostaja raski sen tilata. Isommissa malleissa pumppujen virtaukset oli yhdistetty, jolloin päästiin aikanaan korkeaan 66 l/min öljynvirtaukseen. Farmer 300 sarjassa oli vakiona kaksi venttiiliä, joita käytettiin yhdellä mekaanisella ristivivulla etukuormainkäyttöä silmällä pitäen. Plyysi puuttui, mutta ohjaamo oli helppo pitää puhtaana, eivätkä äänieristeet routineet vuosien varrella. Ratkaisu mahdollisti kahden hydraulisen toiminnon käyttämisen samaan aikaan. 2 700 tuntia. Mahdollisuus käyttää sähköohjattua nostolaitetta myös mekaanisella venttiilillä oli tärkeä argumentti, koska moni vieroksui sähköohjattua nostolaitetta peläten traktorin jäävän pellolle, jos järjestelmään tulisi häiriö. Farmerin ominaisuudet olivat aikaansa edellä Fendt Farmer 300 -sarjan traktorit olivat edellä aikaansa, mikä näkyi myös hinnassa. Nostolaitteen ulkopuoliset sylinterit olivat kaksitoimiset, mutta toimivat sähköistä nostolaiteen ohjausta käytettäessä yksitoimisina. Sähköohjattu nostolaite Fendt-traktorit oli suunniteltu raskaiden nostolaitekiinnitteisten työkoneiden käyttöön. Kummatkin oli varustettu helposti vaihdettavilla suodattimilla. Farmer 300 -sarjan 303–309-malleissa oli aluksi vetovastuksen mekaaninen työntövarsitunnustelu. Enemmistö Fendt Farmerin omistajista on investointiinsa tyytyväisiä. Erilliset hydrauliikkaöljyt Fendt ei ole käyttänyt vaihteistoöljyjä hydrauliikassa muutamia ZF:n vaihteistoilla toteutettuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Raitista ilmaa sai avattavan etuikkunan kautta. Fendt oli osallistunut Boschin sähkönostolaitteen kehitystyöhön jo 70-luvun alkupuolelta. erillisellä kolmitieventtiilillä, jonka kautta nostolaitteen sylinterit saivat öljynsä ulkopuolisen hydrauliikan venttiililtä. Vuonna 1985 esitellyissä 310 ja 311 -malleissa oli sähköinen nostolaite, joka oli varustettu vetovarsitunnustelulla. Ohjaamon verhoilulevyt oli valettu polyuretaanista, joka oli tiukasti kiinni helppohoitoisessa pintamateriaalissa. Pienempi pumpuista oli ensisijaisesti varattu ohjaukselle ja suurempi ulkopuoliseen käyttöön. Vaihteiston ja jarrujen kuluessa syntyy hiukkasia, jotka on suodatettava ennen öljyn joutumista pumppuun tai venttiileihin. Lämmityslaitteen teho oli vaatimaton kennon pienen koon ja materiaalin vuoksi, jonka valinnassa kestävyys oli mennyt lämmönsiirtokyvyn edelle. 307-mallissa on kolmisylinterinen ahdettu moottori. Fendt jalosti tapansa mukaisesti sähköistä nostolaitetta tekemällä siitä kaksitoimisen
Kitkalukolla varustettu etutasauspyörästö 3. FENDT 300 -SARJAN TEKNIIKAN ESITTELY HALKAISUKUVAN SELITYKSET: 1, Vetävä etuakseli 5 asteen Caster-kulmalla ja symmetrisellä ohjaussylinterillä 2. Sähkö-ohjatun nostolaitteen hallintavivut 18. Taka-akselin portaalityyppinen vähennyspyörästö, jossa kaksi käyttävää hammaspyörää 11. Ahdettu 4-sylinterinen moottori 5. Etunavan planeettavaihteisto 4. Nostolaitteen nostosylinteri, jotka voidaan käyttää myös kaksitoimisena 17. Vauhdissa kytkettävän nelivedon kuiva monilevykytkin 15. Kuvatekstin selitykset: 1 moottori, 2 turbiinikytkin, 3 ajokytkin 4 voimanoton kuiva monilevykytkin 5 nelivedon monilevykytkin 6 tasauspyörästö S, L ja M ovat mekaanisen pikavaihteen kolme nopeusaluetta. Turbo 6. Vaihteisto on toteutettu siten, että hammaspyöräkosketuksia on mahdollisimman vähän. Rakenteen ansiosta nostolaitehydrauliikka on asennettu edemmäs kuin useimmissa kilpailijoissa, mikä vähentää etupainojen tarvetta raskaita nostolaitetyökoneita käytettäessä. Etuvedon kardaanille asennettu levyjarru, jossa on kaksi jarrusatulaa 14. 12 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti TÄYSIN SYNKRONOITU VAIHTEISTO YLIVAIHTEILLA Fendtissä on turbiinikytkin, joka on asennettu moottorin ja mekaanisen voimansiirron ”väliin”. Kumilaakerein jousitettu ohjaamo. Vetovastussäädön sähköiset mittausanturit 16. Turbiinikytkin 7. 25,30 ja 40 ovat ylivaihteita, jotka on nimetty suurimman nopeuden mukaan. Tämä kuva näyttää hyvin Fendtin käyttämiä rakenneratkaisuja. Taka-akselisto on kaksoisportaalityyppinen. Taka-tasauspyrästöltä tuleva akseli pyörittää taka-akselin päässä olevaa isoa ratasta kahden, huomattavasti pienemmän välipyörästön kautta. 21/6 -vaihteinen ajovoimansiirto, suurin nopeus 40 km/h 9. Siksi maantievaihteet ovat ”ylivaihteita”, jotka on sijoitettu omalle pääakselilleen. Kolminopeuksinen 540/750/1000 voimanottoakseli 13. Etuakseli saa voimansa vaihteistokotelon sivussa olevalta pyörästöltä. Ajokytkin 8. Näillä saadaan yhteensä 18 eri välityssuhdetta, minkä lisäksi on kolme ylivaihdetta, joiden suurimmat nopeudet ovat 25, 30 ja 40 km/h. Kuiva V.O.A:n monilevykytkin 12. Varsinaisessa vaihteistossa on kaksi aluetta, kolme päävaihdetta sekä kolmeportainen mekaaninen pikavaihde. Lukolla varustettu tasauspyörästö 10. Etuvedon voi kytkeä vauhdissa ja monilevykytkimen levyjen vaihto on helppoa, koska kytkin on vaihteistokotelon ulkopuolella
Keskellä on vapaa-asento ja keskimmäinen alue kytkeytyy työntämällä vipu täysin eteen. Hitain pikavaihde kytkeytyy vetämällä vipu täysin taakse. Mekaanisen pikavaihteen käyttöön pitää kuitenkin perehtyä. TURBIINIKYTKIN – FENDTIN ERIKOISUUS 1 Moottori, 2 turbiinikytkin, 3 mekaaninen ajokytkin, 4 voimanoton kytkin Turbiinikytkimen toimintaperiaate ja käyttötarkoitus ovat eri kuin momentinmuuntimella, johon se usein sekoitetaan. Mekaanisen pikavaihteen käyttö alkaa aina painamalla kytkinpoljin pohjaan. Fendt toteutti asian toisin: 40 km/h nelivetomallien kardaaniakselila on samanlainen jarrulevy kuin henkilöautoissa. Neljää kymppiä kulkevassa traktorissa on oltava hitaampia malleja tehokkaammat jarrut. VAIHTEISTOSSA 18 + 3 VAIHDETTA SEKÄ 6 PERUUTUSNOPEUTTA Pikavaihteiden nopeusalueet on merkitty vihreällä, peltotyöalue punaisella ja hitaan nopeudet keltaisella välissä. Tehoa alkaa siirtyä heti, kun moottori käynnistetään. Turbiinikytkimen tehonhäviöt ovat vain 2-4 prosenttia. Moottorin täysillä kierroksilla saavutettava nopeus on ilmoitettu lukuna palkin päässä. Helpoin tapa saavuttaa hidastuvuus on käyttää nelipyöräjarruja, mikä on useimmissa traktoreissa toteutettu vain kytkemällä neliveto jarrutuksen ajaksi. Isommissa malleissa on kaksi jarrusatulaa. Turbiinikytkin toimii sulakkeena moottorin ja mekaanisen vaihteiston välissä poistaen moottorilta vaihteistoon tulevaa värinää ja toisaalta voimanottoakselilta tai pyörien kautta tulevia iskuja ja kuormitushuippuja.. Pyörivät siivet on muotoiltu siten, että tyhjäkäynnillä vain osa tehosta siirtyy. Turbiinikytkimessä on kuvassa näkyvät kaksi osaa, Punainen siivikko muodostaa samalla kotelon, jonka sisällä siivikko pyörii. Sen vaihdevipu on kojetaulussa ohjauspyörän oikealla puolella. 40 km/h takavetomallien etunavoissa on rumpujarrut. Tehon siirto kasvaa, kunnes moottorin kierrosluku on noin 1250 kierrosta. 13 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti 40 KM/H EDELLYTTÄÄ NELIPYÖRÄJARRUJA 40 km/h suurin ajonopeus ja nelipyöröjarrut olivat Fendt 300 -sarjan suurimpi uutuuksia. Nelipyöräjarrutus toimii, kun kummatkin jarrupolkimet ovat lukittuina tai niitä painetaan tasaisesti. Nopein alue kytkeytyy painamalla vetämällä vipu täysin taakse ja painamalla pikavaihteen vivussa oleva painonappia, jossa palava valo kertoo nopeimman pikavaihteen olevan käytössä. Kotelossa on öljyä hieman yli puolivälin. Perusvaihteisto on selkeä käyttää, koska vaihteistossa ei ole päällekkäisyyksiä. Mikäli painetaan vain toista poljinta, niin ainoastaan sen puoleinen takapyörä jarruttaa
Samalla tehtiin ensimmäiset piirimyyntisopimukset ja traktorikaupat asiakkaiden kanssa. Punaisilla suojahatuilla varustettuun venttiiliin tulee paine, kun vivusta vedetään taaksepäin ja keltaiseen eteenpäin työnnettäessä. Näkyvyyttä haettiin työnäytöksillä ja osallistumalla vetokisoihin, jotka houkuttelivat hyvin väkeä varsinkin maatalousnäyttelyiden yhteydessä. Yritys toi maahan mm. Näin David Brown -piirimyyjät jäivät ilman traktoria, kun sen myynti siirtyi Casea edustavalle SOK:lle vuonna 1985. Tukon Forssan konttori oli myynyt David Brownia, minkä vuoksi siirtyminen Fendtiin oli helppoa. Fendt-esittely jatkui samana vuonna työnäytöskiertueella ympäri Suomea. Useat David Brown piirimyyjät olivat myyneet myös Wühlmaus-perunakoneita ja aiempi yhteistyö helpotti Fendt-myynnin aloittamista. Lyhemmällä vivulla valitaan hidas alue. Testiraportti helpotti Fendtin myyntiä ja merkki alkoi kiinnostaa muitakin kuin Volvon kaltaisten harvinaisempien traktoreiden omistajia. Yrityksellä oli kuitenkin halua panostaa varsinkin Claasin ja Väderstadin myyntiin, mutta traktori puuttui VAIHTEISTO toimii todella täsmällisesti myös siksi, että vaihdevipu on kiinnitetty suoraan vaihteistoon. Taka-asennossa rajoittimet ovat alhaalla vapaana ja lukittuvat, kun nostolaite on yläasennossa. Alku oli lupaava, sillä näyttelyssä lyötiin lukkoon Ahosen Taimisto Oy:n kanssa kaupat Fendt 255 -työkoneenkantajasta. Rajoittimen säätö on työlästä, mutta se kannattaa tehdä huolellisesti. Tehtaan edustaja otti vuonna 1982 yhteyttä Aatto Oksaseen, joka päätti aloittaa Fendtin myynnin saadakseen lisää tukijalkoja hyvin sujuvan Neuvostoliiton viennin rinnalle. Vetokisoissa voitiin yleisölle näyttää, miten turbiinikytkimen ansiosta voimaa riitti ja liikkeelle lähtö onnistui aina. Tasauspyörästön lukko pysyy pohjassa kunnes kuljettaja potkaisee vipua kantapäällä taaksepäin, jotta lukko voi avautua. 14 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti VETOKISOISTA VAUHTIA MYYNTIIN Fendt Farmer 300 -sarja sai hyvän vastaanoton ja sen myynti alkoi ensin Tanskassa, sitten Norjassa ja Ruotsissa. Farmer 300 -sarjan työkoneiden kiinnitysgeometria on portaalipyörästön ansiosta erinomainen. Aatto Oksanen Oy oli tuonut 70-luvun puolivälissä Suomeen kaksi Fendt 250 GT -työkoneenkantajatraktoria, mutta tuonti loppui, koska traktori ei täyttänyt Suomen kiristyneitä työsuojelumääräyksiä. Myös Koneviesti kokeili Fendt Farmer 306 -traktoria vuonna 1986. Aatto Oksanen Oy oli pieni perheyritys, joka oli erikoistunut perunan ja vihannesten viljelyssä, varastoinnissa ja sadon jalostuksessa tarvittaviin koneisiin ja laitteisiin. Tuko-Maatalous luopui Fiat-myynnistä vuonna 1986. Fendt-traktoreiden ensiesittely tapahtui Farma-näyttelyssä Turussa vuonna 1983. Nostolaitteisiin kiinnitetty työkone tai perävaunu keventää traktorin etupäätä vähän, koska vetokoukku ja työntövarren kiinnityspiste ovat hyvin lähellä traktorin taka-akselin linjaa, samoin pitkälle voimanottoakselille on hyvin tilaa.. Forssan Tuko-Maatalous Oy myi ensimmäisen Fendt-traktorinsa syksyllä 1986. Fendtin myynti ei ollut helppoa, koska hinta oli kova, merkki vieras ja maahantuoja pieni. Kun Case IH osti David Brown -traktoritehtaan, merkit yhdistyivät. Voimanoton nopeudenvalintavipu on oikean lokasuojan vieressä. Rajoittimet lukitaan työntämällä sen traktorin puoleisessa päässä oleva vipu eteen (punainen nuoli). NOSTOVARSISSA OLI VAKIONA Walterscheid-pikakiinnityskourat, jotka olivat kaukoviisaasti 3/2 kokoa. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Tuko-Maatalous Oy toimi vuoteen 1986 saakka Fiat-traktoreiden piirimyyjänä Etelä-Suomessa. HYDRAULIIKAN venttiilivivut ja pikaliittimet on merkitty tunnusvärillä, joka näkyy venttiilin lukitusnupin keskiössä ja väritäplänä pikaliittimen vieressä. Tukeva työntövarren pidin taittuu alas, kun sitä ei tarvita. Wühlmaus, Amazone, Cramer, Biljsma Hercules ja Flier -koneita
Fendtin siirtymistä Tukolle helpotti, ettei se kilpaillut Claasin kanssa. Kirjoittaja työskenteli Aatto Oksanen Oy:ssä harjoittelijana ja myöhemmin myyntipäällikkönä vuoteen 1987 saakka. Myyntimäärä kasvoi, mutta 200 kappaleen vuosimyyntitavoite jäi puuttumaan muutamalla koneella, kun 90-luvun lama ja EU:hun liittymisen uhkakuvat hidastivat traktorimarkkinoita. Tuko-Maatalouden toiminnot myytiin vuonna 1992 eikä Fendt onnistunut vakuuttamaan traktorikaupan isoja toimijoita. Tällä hetkellä Traficomin rekisterissä on 733 ennen vuotta -94 valmistettua Fendt-traktoria. Samoihin aikoihin Aatto Oksanen Oy:n haasteet Neuvostoliiton viennissä kasvoivat, minkä vuoksi se päätti supistaa toimintaansa. esite on vuodelta 1990. Tuko-Maatalous Oy organisoi traktorija puimurimyynnin omaksi pääkonttorin alaiseksi osastoksi, jonka toiminta laajeni Etelä-Suomesta Pohjanmaalle ja Itä-Suomeen. Hän siirtyi Fendt-edustuksen mukana Tuko-Maatalous Oy:n palvelukseen Fendt-tuotepäälliköksi, missä hän toimi kesään 1992 saakka. Monissa maissa samat yritykset myivät Fendtiä ja Claasia, koska niiden tuotevalikoimat täydensivät toisiaan ennen kuin Fendt siirtyi Agcolle ja Claas ryhtyi traktorinvalmistajaksi. Aatto Oksanen Oy ehti yhdessä piirimyyjiensä kanssa myydä 162 Fendt-traktoria. Fendtin ostajalle kolmen vuoden takuu. Farmer 300 -sarja oli elinkaarensa lopussa eivätkä 800ja 500-sarjat olleet vielä myynnissä. Tuko myönsi myynninvauhdittamiseksi 3 vuoden takuun Fendtille ja Claas-puimureille. T-maatalouden painattaman esitteen kannessa kerrotaan kolmen vuoden takuusta ja muistutetaan, että Fendtin valmistusmaa on Saksa. 15 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti valikoimasta. Portaaton Vario-voimansiirto oli tuolloin vain sisäpiirin tiedossa ollut suuri lupaus. Näin Tuko-Maatalous Oy ja Aatto Oksanen Oy löysivät nopeasti yhteisen sävelen, ja Fendt siirtyi Tukon myyntiin helmikuussa 1987
Voimanton teho otetaan 300-sarjassa turbiinikytkimen kautta. Luukku kiinnitettiin tiivistysmassalla. Kummatkin on varustettu helposti vaihdettavilla suodattimilla. Luukku oli kotimaista valmistetta ja erittäin tukeva. Raskas työkone kanntaa laittaa pyörimään silloin kun moottori on tyhjäkäynnillä, Turbiinikytkimen luisto säästää mekaanista kytkintä ja estää myös moottorin sammumisen. Valitettavasti se painoi niin paljon, että sen tiivistykset alkoivat ajan mittaan vuotaa ja vesi värjäsi katon verhoilun tummaksi. Hydrauliikan öljysäiliön on moottorin oikealla puolella. Järjestelmä hälyttää korkeilla kierroksilla herkemmin kuin tyhjäkäynnillä. FENDTIN OHJAAMO on karu, mutta melutaso on silti kohtuullinen. Voimanotolle käytetään kuivalla monilevykytkimellä, jota hallitaan kojelaudan oikealla puolella olevalla vivulla. Jäähdytysnesteen määrä on helppo tarkistaa paisuntasäiliöstä. Varoitusvalo syttyy, jos vipu ei ole kunnolla pohjassa. Vanteiden keskellä olevat kiekot ovat alkuperäiset paripyörien kiinnikkeet.. Traktorin sivussa olevia ja taka-akselin alle ulottuvia tukirautoja ei tarvita, koska runko oli alun perin mitoitettu etukuormainkäytön mukaan. Plyysi puuttuu, mutta ohjaamo on helppo pitää puhtaana ja eivätkä äänieristeet roudi vuosien varrella. FENDTIN ALKUPERÄINEN kattoluukku ei kokonsa vuoksi täyttänyt Suomen määräyksiä, minkä vuoksi se oli pakko korvata lasisella kattoluukulla. Lyhyen paineletkun päässä oleva alumiinimutikka on öljynpaineen anturi. Tuulilasin voi myös avata. FENDT 30 0-SARJASSA oli vakiona kolmenopeuksinen voimanotto, jonka nopeudet vaihdetaan ohjaamon lattialla olevalla vivulla. Kuivan kytkimen hyötysuhde on hyvä, koska levyjen välissä ei ole öljykalvoa silloin kun V.O.A ei ole käytössä. Ikkunat pysyvät kuitenkin auki onnistuneen ilmankierron ansiosta. Lämmityslaitteen teho on varsin vaatimaton, mikä johtuu kennon pienehkostä koosta ja materiaalista, jonka valinnassa kestävyys on mennyt lämmönsiirtokyvyn edelle. 16 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti MOOTTORIN PÄÄLLÄ oleva polttoainetankki voidaan kipata vasemmalle sivulle huoltoa varten. Öljysäiliö täyttötulppa ja paluusuodattimen kotelo ovat säiliön päällä. Öljynpaineen varoitusmerkkivalon syttyminen riippuu painetason lisäksi myös moottorin kierrosluvusta. Ohjaamon katossa on kolminopeuksinen raitisilmapuhallin, lämmityslaitteen puhallin ja kenno ovat kojelaudassa. Ohjaamon verhoilulevyt on valettu polyuretaanista, joka on tiukasti kiinni helppohoitoisessa pintamateriaalissa. Lämmityslaitteen suodatin on tankin ja ohjaamon välissä, mikä ei ole paras paikka. FENDTIN OMAA valmistetta oleva etukuormain ei rajoita kääntyvyyttä, koska sen kiinnikkeet on pultattu suoraan traktorin etupäässä olevan peruspainon kylkiin sekä kytkinkotelossa oleviin kierteisin. Suomeen myydyissä malleissa oli kunnon selänojalla ja pitkittäisjousituksella varustettu istuin. Kytkin on vaijerivälitteinen. Kuivan monilevykytkimen levyt voidaan vaihtaa vaihteistokotelon sivussa olevan luukun kautta alle tunnissa, rutinoitunut huoltohenkilö tekee sen vartissa. ÖLJYNSUODATTIMEN JALASSA on moottoriöljyn lauhdutin, jonka kautta jäähdytysvesi kiertää
Hännikäisen Fendt 310 on toiminut koko ajan ongelmitta, mutta maatiesuola näkyy askelmissa ja kuormaimessa. Traktoriinkin hän oli ilmeisen tyytyväinen, koska pari vuotta myöhemmin se sai kaverikseen Fendt Farmer 307:n. Fendt oli kilpailijoitaan kalliimpi, mutta konetta ei tarvinnut ostopäätöksen jälkeen varustella. 17 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti H ännikäinen päätyi Fendtiin, koska kone sopi hyvin käteen. Aiempi asiakassuhde Tuko Maatalous Oy:n ja sen ammattitaitoisen sopimushuoltajan kanssa vaikutti ostopäätökseen. Traktori toimitettiin Fendtin valmistamalla etukuormaajalla sekä alkuperäisillä paripyöräkiinnikkeillä. Nostolaite toimi traktorin uudelleenkäynnistyksen jälkeen normaalisti. Esa Hännikäinen on myynyt suurimman osa konekalustostaan pois siirtyessään eläkkeelle. Häiriön syy voi olla nostolaitteen korkeusanturi, joka kuluu ajan mittaan. Hännikäisen 310 -traktoria on käyEsa Hännikäinen osti Fendt Farmer 310 -traktorinsa Tuko Maatalous Oy:stä uutena 1987. Sähköinen nostolaite on toiminut ongelmitta, kunnes se pimeni viime talvena pari kertaa. Kytkinlevy on kuormainkäytön vuoksi vaihdettu kertaalleen. Fendt Farmer 310 pysyy kuitenkin talossa, koska sillä tehdään edelleen lumitöitä.. Työ ei kuitenkaan keskeytynyt, sillä sähköinen ohjaus voidaan ohittaa kytkemällä nostolaite kaksitoimiseksi ja käyttämällä sitä kaksitoimisella hydrauliikkaventtiilillä. Se on helppo vaihtaa uuteen, TEKSTI JA KUVAT UOLEVI ORISTO 35 VUOTTA JA 10 000 TUNTIA mutta uusi osa kannattaa tilata koneen sarjanumerolla. tetty viljatilan yleiskoneena muokkausja kylvötöissä. Nostolaitteen teho olisi riittänyt jopa 4-teräisille paluuauroillekin ja kuormain piti etupyörät vetämässä, mutta teho loppui kesken. Farmer 310 on kuitenkin sopivan tehoinen ja painoinen 3 m Rapid-kylvökoneen vetokoneeksi, mutta ei liian suuri pihojen auraukseen tai muihin kuormaintöihin
Scanian nollasarjalaiset olivat hyviä ja haluttuja kuorma-autoja omana aikanaan. Varsinkin bulldog-malleissa oli saavutettu suuri osa niistä asioista, mitä omistajat ja kuljettajat kaipasivat. Tammelalaisen Olli Saarisen LBS 110 S -puoliperänvetäjä on käytännössä juuri niin hyvä kuin se on uutena ollut. TEKSTI JA KUVAT JUSSI LAUKKANEN 18 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti K L A S S I K K O. 18 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti NOLLASARJALAINEN SCANIA LBS 110 S 34 6X2 Valmistusvuosi 1974, moottori Scania DS 11 ahdettu 6-sylinterinen diesel, teho 260 hv, vaihteisto GR-860, 10 vaihdetta, (5-vaihteinen päävaihteisto + 2-alueinen planeettavaihde), omapaino 8 100 kg, omistaja Olli Saarinen, Tammela
Ensimmäiset ulkomaanajot hän teki juuri nollasarjalaisilla. Keskimääräinen keikka Keski-Eurooppaan kesti tuohon aikaan viikosta puoleentoista. Valmistusmääristä voi päätellä, että malli oli haluttu. Eurooppaan ajettaessa tullipassitus piti tehdä maasta toiseen siirryttäessä, ellei käytetty TIR Carnet -asiakirjaa. Tuulilasi ei enää ollut kaksiosainen niin kuin monilla muilla merkeillä. Kerran oli tyttöystäväkin – nykyinen vaimo – mukana, kun vietiin tuorelihakuorma Lyoniin Ranskaan. Ajopiirturit olivat jo tulleet uusiin autoihin, mutta ne eivät vielä 1970-luvulla rajoittaneet ajoaikaa. Ajot suuntautuivat yleensä silloisen rautaesiripun takaisiin maihin Puolaan ja Unkariin sekä Länsi-Eurooppaan. Autoon oli vaihdettu uusi moottori. Oikeastaan ei sen aikaisia autoja parempia ollut.” Olli Saarisen Scania LBS 110 S Vuonna 1974 valmistuneen Scanian oli uutena ostanut keminmaalainen autoilija puutavaran ajoon. Tästä lamasta päästiin kunnolla irti vasta vuosikymmenen lopussa ja siinä vaiheessa Scania oli löytänyt uuden omistajan. Ollin sanoin: ”Sen aikaisista autoista tämä edusti varmasti huippua. Jostain syystä silloinen omistaja oli vaihtanut sen melko pian remontin jälkeen uuteen Scaniaan. Tuulilasi ei enää ollut kaksiosainen niin kuin monilla muilla merkeillä. Kaksiakselista LB110-alustaa myytiin 14 338 kappaletta ja nostotelillistä LBS110 5 681 kappaletta. Läpivetävällä teliillä varustettua LBT-verisota tehtiin 3 455 kappaletta eli kaikkiaan korkeaohjaamoisia nokattomia valmistui 1968–1974 välillä 23 474 kappaletta. Kemin VPK osti Scanian ja se rekisteröitiin paloautoksi vuoden 1979 Scanian nollasarjan uusi bulldog-ohjaamo oli iso edistysaskel. ”Tällaisella tuli ajeltua nuoruuden ajan reissut. Siinä oli enemmän leveyttä ja tilaa kuin useimmilla kilpailijoilla. Nokallisia L110-malleja valmistui samaan aikaan 30 480 kappaletta. Suomessa oli vuonna 1975 alkanut talouslama, joka osui erityisen voimakkaasti puunjalostusteollisuuteen. Näitä Scanioita oli 1970-luvun alkuvuosina tammelalaisella Etelä-Kiito -kuljetusliikkeellä, joka liikennöi niillä silloin kotimaassa ja eri puolille Eurooppaa. Ei kuitenkaan aivan yhtä suosittu kuin perinteinen nokallinen versio. Konekoppa oli hieman alempana, mikä toi lisää tilan tuntua ja helpotti liikkumista makuuohjaamossa.. Tämä oli ensimmäinen auto, millä aloitin ulkomaanliikenteen”, kertoo Olli ja sanoo samalla syyn, miksi juuri tämä automalli on nyt hänellä entisöitynä. Etäisimmät kohteet olivat Etelä-Italiassa Rooman ja Barin alueella. Scania 110 korkealla bulldog-ohjaamolla oli aikanaan erittäin suosittu malli. Se ei toisaalta ole mikään ihme varsinkin, kun kysymys oli puutavara-autosta. Olli Saarisella oli tuore yhdistelmän ajoon oikeuttava kortti, kun hän tuli töihin Etelä-Kiito Oy:lle vuonna 1970. Tiettävästi auto jäi tässä vaiheessa seisomaan vaihtoautopihalle neljäksi vuodeksi. 19 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti S canian suuri malliuudistus julkistettiin 1968. Auto oli ollut käytössä vuoden päivät, kun siihen oli tullut vakava moottorivaurio kampiakselin katkettua. Uudistuksessa esitellyt uudet nokattomat mallit olivat monessa suhteessa Euroopan moderneimpia kuorma-autoja. Ohjaamossa oli enemmän leveyttä ja tilaa kuin useimmilla kilpailijoilla. Myös konekoppa oli ohjaamossa hieman alempana, mikä toi lisää tilan tuntua ja helpotti liikkumista makuuohjaamossa
Harri lisää, että monessa suhteessa tämän auton kohdalla selvittiin vähällä. mutta ei suinkaan kaikkea, mitä olisi kaivattu. Myös yksi Y-kirjain puuttuu tässä vaiheessa quality-sanasta. Tässä tapauksessa Saarinen onnistui saamaan uuden kevytmetallisen runko-osan autoharrastajalta, joka oli itse valmistanut valamiseen tarvittavan muotin. Kun menin ratin taakse, virta-avain osui etsimättä kohdalleen, pieni liike sormella oikealle, painallus starttinappiin ja moottori käyntiin.” ”Yksi syy tämän tekemiseen oli varmaankin se, että jollain tavalla tässä tulee palattua siihen nuoruuden aikaan”, päättää Olli.. Lukuisat muutkin pisteosat olivat sellaisia, ettei niitä enää tänä päivänä ole saatavissa. Kului vajaa neljä vuotta, kun se seuraavan kerran oli myynnissä, jolloin Olli Saarinen sai tietää autosta. ”Se on sellainen kunnianosoitus entiselle työnantajalle ja tuo samalla vähän realismia harrastuksen ja historian liittymäkohtaan”, perustelee Olli auton maatalousteemaa. Autoon valittiin väreiksi Etelä-Kiito Oy:n aikoinaan käyttämä kermanvalkoisen ja sinisen yhdistelmä. Siinä on kevytmetallivalusta valmistettu kuori, joka yleensä halkesi viimeistään, kun autolla oli ikää 15 vuotta. Kaikki konetilan pinnat hiottiin käsin”, kertoo Olli. Tämän mallin normaalit isot haasteet; suuri ruosteen määrä hytissä ja rungossa, eivät vaivanneet tässä autossa. Rungossa ei juurikaan ollut ruostetta tuplarungon välissä. Joitain osia tähän autoon onnistuttiin hankkimaan Scan-Vo Truck Partsilta Tanskasta, OLLI SAARINEN ON VIETTÄNYT monet päivät ja yöt tämän mallisen Scanian hytissä. Vaikka entisöinnin lähtökohtana oli hyväkuntoinen auto, jonka mittarissa oli auton taustatietojen perusteella uskottavat 250 000 kilometriä, vaati kunnostus ison työn. Vielä on työn alla Teijon valmistama pokkarekka, jota on tarkoitus käyttää Scanian kanssa. lopussa. Sen sijaan ikkunoiden alareunat ja peltilokasuojat olivat hyvin säilyneet, kuvaa Harri hytin kuntoa. Sellaisia varaosamiehiä on paljon, jotka sanovat, ettei osaa ole, jos sitä ei heti näy ruudulta. Kaikki tiivisteet oli uusittava ja sieltä puuttui punkka ja vaatekaappi, koska sen tilalla oli palokunnalla ollut istumapaikat. Palokunta luopui autostaan reilun 25 vuoden jälkeen ja auto päätyi kasteluautoksi lahtelaiselle yrittäjälle. 20 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti YKSI ETELÄ-KIITO OY:N Scanioista juuri hankittuna. Tosin moni yksityiskohta tuli nyt tehdyksi perusteellisemmin ja suuremmalla ajankäytöllä, koska mallin normaalit isot haasteet; suuri ruosteen määrä hytissä ja rungossa, eivät vaivanneet tässä autossa. Se oli edelleen poikkeuksellisen hyväkuntoinen ja tarjosi siten hyvän lähtökohdan lähteä entisöimään se mahdollisimman pitkälle sellaiseksi kuin uusi Scanian puoliperänvetäjä oli Etelän Kiito Oy:llä ollut vuonna 1974. Normaali varaosamyyjä harvoin haluaa lähteä selvittämään vanhoista mikrofilmeistä tai luetteloista, onko jotain osaa vielä saatavissa jossain toisessa mallissa, mutta onneksi jotkut myyjät ovat silleen asennoituneita ja kiinnostuneita, että haluavat auttaa ja sen tekevät.” ”Olihan siinä hytin kunnostamisessa kaikkiaan iso tekeminen. Siitä, kun hän työkseen ajoi samanlaisella autolla, on kulunut jo nelisenkymmentä vuotta. Olli Saarisen ohella sitä olivat tekemässä veli Pekka sekä Harri Heikkilä. Esikuvana Etelä-Kiito Oy:n autot ”Suurin ongelma on tietää, mistä varaosia löytyy. Esimerkiksi yksi päänvaivaa aiheuttanut pieni osa oli aurinkolipan säätölaitteen kulmavaihde. Auton tehtävänä oli kuljettaa sammutusvettä. Siihen oli asennettu kirkasöljysäiliö ja Esteri-nokkapumppu. Ruosteen ja syöpyneiden kohtien määrä oli kohtuullinen hytin takakulmissa, lattiassa ja kynnyskoteloissa. Entisöinti otti kaksi vuotta Nyt kahden vuoden jälkeen Scanian entisöinti on valmis – tai tarkemmin sanottuna melkein valmis. Kärryyn ei vielä ole ennätetty asentaa kylmäkonetta ja hytin ovesta uupuu kuljetusliikkeen nimi. ”Se on kumma juttu, miten vanhat tutut asiat palaavat mieleen vuosienkin päästä, Autoa haettaessa oli varmaan kulunut 40 vuotta, kun viimeksi tällaista olin ajanut
21 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Tehtaalta auto on tullut 42-akselivälillä, mutta puoliperänvetäjäksi muutettaessa runkoa lyhennettiin 80 cm, joten akseliväli on nyt 3,4 metriä. Se oli aivan tarpeeksi 1970-luvun alussa. Paloautoajasta on auton jäähdyttäjässä muistona kolo Esteri-nokkapumpun akselia varten. NOLLASARJASSA – KUTEN YKKÖSSARJASSAKIN – oli bulldog-ohjaamossa kaksi lämmityslaitetta. SCANIA DS 11 OLI AIKANAAN valmistajansa myydyin moottorivaihtoehto. YKSINKERTAINEN ON TOIMIVAA. Tehoa siinä on 260 hv. Pitkissä ylämäissä vauhti hidastui kuormattuna, mutta se oli siihen aikaan täysin normaalia. VUONNA 1968 ESITELLYT nollasarjan ohjaamot olivat Scanialla ensimmäiset kippiohjaamot. Scanian nollaja ykkössarjan autoissa oli jalkatiloissa molemmilla puolilla raitisilmaluukut, jotka saattoi avata ja sulkea kengän kärjellä.. Ne ovat alkuperäiset. Pienenä yksityiskohtana kuvassa näkyy akkukotelon messinkiset siipimutterit. Pekka Saarinen kippaa ohjaamoa
Näyttelyn vanhimpiin koneisiin kuuluu vuonna 1926 Englannissa valmistettu höyryjyrä. Tässä pari poimintaa näyttelyssä esillä olevista koneista. TEKSTI JUSSI LAUKKANEN KUVAT MARTTI PILTZ, MEDIAKETTU JA MOBILIA Näyttelyä alettiin rakentamaan kevättalvella, joten koneita varastohallilta näyttelyyn siirrettäessä oli kuljettava lumista ja jäistä tietä pitkin. Suurin kone on puolestaan autoalustainen Gradall GR 600 -luiskakone. Tiehöylistä vanhin on hevosvetoinen malli ja sen lisäksi näyttelyssä on kolme moottorikäyttöistä tiekarhua. Koneiden ohessa esitellään myös työmaihin muuhun arkeen liittyviä asioita kuten siirtotyömaa-aikojen työmiesten ja ruokalan emännän asuntoparakit. Kone on vuodelta 1973.. 22 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti M U S E O K oneita ja ihmisiä -näyttelyssä on esillä eri vuosikymmenien tiekoneita. n KONEITA JA IHMISIÄ Mobilian vuoden 2021 näyttely on nimeltään Koneita ja ihmisiä. Näyttelyn kaivinkoneista vanhin on Porvoossa valmistettu Pikku-Jussi. Näyttely käsittelee teiden ja kanavien rakentamista, ylläpitoa, käyttöä ja käyttäjiä. Ari Virtasen maanrakennusliikkeen Lokomo 325 B -kaivinkone siirrettiin näyttelyhalliin ajamalla
LOKOMO ALOITTI vuonna 1950 valmistamaan uudenlaisia tiehöyliä, joissa oli teräsvalusta tehty yksipalkkinen runko ulkomailta saadun esikuvan mukaan. PIKKU-JUSSI-KAIVINKONEITA oli 1950-luvulla käytössä tienrakennuksessa ja jopa rautatien rakentamisessa. Tämä on toinen kahdesta viimeiseksi hankitusta jyrästä, jotka molemmat olivat englantilaisia Marshall S -mallin koneita sillä erotuksella, että Mobiliassa oleva on kevyempi 12 tonnia painava ja toinen jyristä oli 16 tonnin painoinen. Ensimmäisen valmistuneen Pikku-Jussin osti valtionrautatiet. 23 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti ROTATORILTA SAATIIN NÄYTTELYYN lainaan Hitachi UH081 -kaivinkone, joka on järjestyksessään toinen Suomeen myyty yksilö. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on ollut tämän höyryjyrän alkuperäinen omistaja. Museo on auki 1.6.–30.8. joka päivä klo 10–16. Mobiliassa oleva Teräskarhu 9 on alkuaikojen tuotantoa, sillä se on valmistunut 1954. Marshallit on valmistettu vuonna 1926 ja viimeiset työt näillä koneilla tehtiin 1960-luvun puolivälissä, kun Helsingin kaupunki uudisti Pakilan ja Paloheinän kaupunginosien katuverkkoa. Marshallit käyttivät polttoaineena hiiltä. joka päivä klo 10–18 ja 31.8.–19.12. Helsingin kaupungilla oli viime vuosisadan alkupuolella lukuisia höyryjyriä. Sitä mahtui kerralla mukaan noin 180 kg. Kone on vuodelta 1983, jolloin Hitachin maahantuonti alkoi. Sen osti tuolloin forssalainen Unto Norri. Näyttelyn kone on tehty Nuffield-tekniikalla vuonna 1966 ja se on ollut käytössä Kemin lentokentällä. KEVYESSÄ TIE-NALLE-HÖYLÄSSÄ peruskoneena käytettiin eri merkkisiä traktoreita. Suurempi jyrä on myös edelleen olemassa ja se on nykyisin Minkiöllä. NÄYTTELY AVOINNA Koneita ja ihmisiä -näyttely on Mobiliassa avoinna 19.12.2021 saakka. Vettä mahtui jyrän takana olevaan vesisäiliöön vajaa 500 litraa.. Aukioloajoissa saattaa olla tänä vuonna poikkeuksia, joten asia kannattaa tarkastaa etukäteen Mobilian nettisivuilta. Höylät saivat nimekseen Teräskarhu
Kuormatraktori HTP 490 oli yrityksen hittituote ennen 1990-luvun laman iskua. Jotain aivan muuta 24 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti K L A S S I K K O. Norcar teki Suomessa vallankumouksen harvennushakkuiden koneissa samaan aikaan kuin Lars Bruunin Mini Brunett teki sen Ruotsissa. 24 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti TEKSTI JA KUVAT TOMMI HAKALA AVUSTUS KRISTIAN STÉN Norcar on tuttu merkki metsäkonealan kanssa tekemisissä olleille
Jutun pääkuvassa näkyi ohjaamon avattu ovi, eli koko etuseinä ja sisällä istuva kuljettaja. N orcar valmisti metsäkoneita 1970luvulta alkaen, jolloin ensimmäinen tela-alustainen HT 228 -malli valmistui. Vaikka kone on itsessään pieni, ohjaamossa on varsin reilusti tilaa. 25 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Siinä missä edeltävässä HTP480-mallissa oli koko etuseinän kokoinen ovi, 490 oven tilalla on kojetaulu. Se oli pienikokoinen, liukuohjattu kone, aivan kuten saman ajan raumalainen Makeri. Vallankumouksellinen HT440 Koneviestikin esitteli 1980-luvun alkupuolella hyvin erikoisen mallisen 8-pyöräisen metsäkoneen. Ajon hallintalaitteet kääntyvät penkin mukana, aivan kuten jo ensimmäisessä HT440-mallissakin. Kuljettajan kädet olivat hänen edessään olleella T-mallisella ohjaussauvalla. Ja mikä erikoisinta, kyseisessä runko-ohjatussa koneessa ei ollut kääntösylintereitä, vaan ohjaus tapahtui muuttamalla vasemmanja oikeanpuolisten telien pyörien Pieni ja lähes metsään piiloutuva Norcar 490 oli suosittu harvennuskuormatraktori 1980-luvun lopulla. Vihreitä koneita valmistui muutamassa vuodessa peräti 200 kappaletta, eli niitä on lähes puolet koko yrityksen valmistamista metsäkoneista.. Penkin mukana kääntyvän sauvan eteen-taakse -suuntaisella liikkeellä kone siirtyi sauvan osoittamaan suuntaan – sauvaa kiertämällä koneen runko kääntyi haluttuun suuntaan. Kaikin puolin omalaatuinen kokonaisuus oli suunniteltu erityisesti harvennushakkuiden kuljetuksiin. Se oli ensimmäinen Norcarin kehittämä kahdeksanpyöräinen kuormatraktori. Varsinaisesti suureen suosioon Norcar nousi kuitenkin Norcar HTP 490 -mallilla, joka oli ensimmäinen vihreäksi maalattu kone
Ohjaamo oli edelleen etuseinäovella, ja kuormaajan käyttö joko perinteisellä kuusivipuisella mekaanisella venttiilillä tai hydraulisesti esiohjatulla kaksivipujärjestelmällä. Samoihin aikoihin suurta suosiota keräsi naapurimaa Ruotsista rantautunut Mini Brunett 578F, joka oli myös 8-pyöräinen ja siinäkin oli akselivälin keskelle sijoitettu runkonivel, mutta siihen yhteneväisyydet loppuivatkin. Näin syntyi klassikko, eli vihreäksi maalattu Norcar HTP490. Lisää tehoa työskentelyyn toi myös jokaisessa pyörässä olevat napamoottorit, joiden vetoa synkronoivat moottoreiden väliset ketjut telien sisällä. Lisäksi kuormatila on suunniteltu alaosastaan mahdollisimman leveäksi, minkä ansiosta pienikin kuorma vakauttaa konetta entisestään. Siitä huolimatta tänäkin päivänä kyseiseen konemalliin törmää aina silloin tällöin jossain Euroopan metsäisessä kolkassa. ”Maltti on oltava, kun kuormaa pidempää puutavaraa”, toteaa Niklas Weckman.. Tukkipuun ja pitkän kuidun ajossa niiden rungot rasittuivat ja rasittuvat edelleen liiaksi. Koivulahden tehtaalta valmistui 490-mallia yli 200 kappaletta, mikä ei toki ole valtavan suuri valmistusmäärä. 26 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti nopeuksia. YKSI SYY NORCARIEN maastokelpoisuuteen on erittäin matala painopiste. Teleissä oli napamoottorit taaemmissa pyörissä, ja telikotelon sisällä ketju välitti voiman etupyörälle. Molemmat konemallit olivat niin omalaatuisia, että oli yllätys, että niiden perusrakenne jatkoi elämäänsä pitkään – Brunett 1990-luvun alkuun, Norcar vuoteen 2003 asti Logset 3F -mallin rakenteissa. Sille kun ei oikeastaan ollut lainkaan kyseisessä kokoluokassa modernia kilpailijaa. Samalla nosturi järeytettiin aikaisemmasta yksijatkeisesta RKP 2600 -mallista pidempiulottumaiseksi ja kaksijatkeiseksi 3400-malliksi. Sekin selvisi käytännössä, että neljän napamoottorin voimat eivät riittäneet, varsinkaan lumessa kahlatessa. Mutta varsinainen syömähammas valmistui, kun ohjaamo modernisoitiin sivuovelliseksi ja sähköinen esiohjausjärjestelmä poisti ohjaamoa kuumentavat komponentit. Lisäksi runkonivel salli hurjan 60-asteen kääntökulman molempiin suuntiin. Ohjaamo oli eturungolla edessä, kuten aikoinaan Lokomon Lokkerissa ja sen perillisissä. Eturungon takaosassa oli turboahdettu nelisylinterinen Perkins-moottori. Normaalia lyhyemmällä pääpuomilla toteutettu ketterä nosturi ei ollut ohjaamon katolla, vaan takarungosta etuyläviistoon suuntautuvan tornin päällä. Täyshydraulinen napamoottoriveto Norcar oli toteutettu täyshydraulisella voimansiirrolla, kokonaan ilman mekaanisia voimansiirtokomponentteja. HT440 sai tuekseen ohjaussylinterit, mutta kääntökulma säilytettiin 60 asteessa. Norcar oli pykälän Brunettia pienempi ja 400 millisten renkaiden ansiosta myös kapeampi. Kuormatila on myös suurehko, mikä paransi tehokuutta helpoissa maastoissa. KUTEN RUOTSALAINEN KOLLEEGANSA, Mini Brunett, Norcaritkin syntyivät vielä kolmemetrisen kuitupuun hakkuun vallitessa harvennushakkuilla. Kyseessä oli Norcar HT440, jonka rakenteessa ei ollut mitään tavanomaista. Sitten kasvoi syömähammas Hyvin pian selvisi, ettei pyörimisnopeuksiin perustuva ohjaus toimi metsäolosuhteissa, kun pito on epätasaista. Sen vuoksi koneiden mitoituskin toimii juuri lyhyen kuitupuun ajossa. Uusi 490 sai omalaatuisuutensa ja ominaisuuksiensa ansiosta suosiota, ympäri Eurooppaa. Seuraavassa HTP480-mallissa olikin jo takateleissä joka pyörässä vetomoottorit. Tämä kertoo siitä, että molemmissa konemalleissa oli onnistuttu löytämään markkinoille tarpeellisia ominaisuuksia
Nosturin lyhyt perusmitta helpottaa nipun tuomista ahtaista puuväleistä kuormatilaan. Hän on tuonut Baltiasta takaiROVANIEMEN KONEPAJAN VALMISTAMA yksinkertainen RKP 3400 -nosturi on erittäin toimiva pari kapean ja kevyen 490:n kanssa. Useat 480:t ja 490:t löysivät tiensä esimerkiksi brittien harvennuskäyttöön. NORCARIT TUNNETTIIN ERITTÄIN JYRKÄSTI, peräti 60 astetta molempiin suuntiin kääntyvästä runkonivelestä. Vaikka markkinoille on tullut keveitä uusia kuormatraktoreita, ylläpitävät Norcarien omistajat koneitaan jopa hyvinkin perusteellisilla kunnostuksilla. ”Tähänkin on vaihdettu jo toinen takarunko, joka saatiin palaneesta koneesta”, naurahtaa Niklas Weckman. sin sinne aikoinaan myytyjä koneita ja kunnostanut osan niistä suomalaisille ostajille. Sen myötä suuretkin kuitukasat nousevat kerrasta kyytiin ja kuorman purkukin käy nopsaan. Kuormatilassa ei ollut suunnittelupöydällä säästelty myöskään mittojen osalta, puuta sopi kyytiin niin paljon kuin hyvissä olosuhteissa saatiin liikkumaan. Eturungon puolella olevassa vaakanivelessä ei ole lukitusta, mikä on huomioitava kuormauksessa. KUN WECKMANIEN ISÄ poistui keväällä 2021 taivaallisille savotoille – lähes suoraan Norcarin ohjaamosta – päättivät Niklas ja kaksi muuta veljestä säilyttää yhteisnimissään isänsä 490:n. Koneeseen lähes mittatilaustyönä valmistettuun RKP 3400 -nosturiin kun yleensä asennettiin keskiraskaiden koneiden koura, pinta-alaltaan 0,25 m 2 . Eikä tämä ole mikään harvinainen tilanne, uudemmilla Norcar-malleilla on ajettu pitkästi yli 60 000 tuntia. Logset nimittäin alkujaan perustettiin pyörittämään olemassa olevien, yli 500 Norcar-koneen jälkimarkkinointia. ”Weckmanin veljeskunnalle” isän perintönä nyt siirtyneen yksilön tuntimittarissa on jo 40 000 tuntia, ja kyseinen kone oli puoliaktiivikäytössä veljesten isän ajamana vielä 2020. Vaikka Euroopan veto näille koneille oli kova, alkoi Suomessa aika ajaa Norcar-kokoluokasta ohi. Tuntimäärät näkyvät koneiden runkojen väsymisinä, etenkin takapään osalta. Tähän vaikuttaa varsin voimakas nosturi. Kaksijatkeisena sen ulottuma on 8,5 metriä, mikä riitti metsuripuiden keräämiseen. Koska nivel on akselivälin keskellä, renkaat kulkevat samaa jälkeä käännöksissäkin. Hirvittäviä tuntimääriä Tämän jutun kuvissa esiintyvä HTP490 on tyypillinen esimerkki Norcareista – käyttötuntimäärät ovat pienille kuormatraktoreille uskomattomia. 27 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Tämä johtuu osaltaan siitä, että 1992 perustettu Logset kunnosti hankkimaansa Norcarin vaihtokonevarastoa markkinoille. Se toimii nyt halkolaanin nostokoneena ja pihanostoissa. ”Ei tähän parane Käyttötuntimäärät ovat pienille kuormatraktoreille uskomattomia.
Kahdella erillisellä vivulla käytetään vakiovarustukseen kuuluneita telinnostosylintereitä. Telikotelon sisällä kulkevat letkutukset, sekä pyörien nopeudet tasaava ketju. Weckmanien koneen vahvikkeista voi havaita, miten koville runko on joutunut vuosien saatossa, ja käytössä on jo toinen takarunko. KUUSI VIPUA, JOIHIN VOIT LUOTTAA. Leveyttä kyllä oli järeämpien koneiden 500 milliä, mutta 15.5 tuuman vannekoolla halkaisija jäi pieneksi – teleihin kun eivät sopineet korkeammat renkaat. Näin voisi kuvailla sitä, että 490 oli valittavissa edelleen myös mekaanisesti toimivalla kuormaajan 6-vipuohjauksella. 28 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti NORCAR 490:N YLEISIN RENGASKOKO on pulleahko 500/60-15.5”. Sitä ennen ehdittiin esitellä vielä Norcarin omakehittämällä 5-55 harvesteripäällä ja Loglift L210 teleskooppinosturilla varustettu 500H. Norcarien suurin maastokelpoisuuden ongelma oli ollut pieni rengaskoko. Molemmat pyörät on varustettu napamoottorilla, taaemmassa on myös seisontajarrut. Rengaskokovaihtoehtoihin tuli suuremmat 600/60-22.5”koon renkaat. Kuten edellä on todettu, osa Norcariin vahvimmin liittyneestä toimivasta johdosta osti koneiden varaosavaraston ja perusti Logsetin pyörittämään satojen koneiden jälkimarkkinointia ympäri Eurooppaa. Harvesteriversiossa ohjaamo ja moottori vaihtoivat eturungolla paikkoja ristiin, minkä ansiosta kuljettajan näkyvyys parani harvennuksilla. Norcaritkin suurenivat Samalla kun 490-mallista kehitettiin ensimmäinen kouraharvesterialusta tyyppimerkinnällä 490TH, oli malliston muutos edessä. Metsäkonepuoli jatkoi yhdessä Ponssen kanssa, kunnes Ponsse siirtyi takaisin perustajalleen Einari Vidgrenille, ja Norcar ajautui hieman myöhemmin konkurssiin. Siinä palattiin HT440:n aikaan, koska renkaat olivat kapeat 400/60-22.5”. Laman tuulet ja tuiskut lopettivat metsäkonevalmistuksen Nykyisin merkki Norcar tunnetaan pienkuormaimista, mikä juontaa juurensa 1990-luvun lama-aikaan, kun Norcar oli myyty tuoreelle Interpolator-sijoitusyhtiölle. Malli 500 oli myös ensimmäinen Logset viimeinen ”Norcarin” sukupuussa oli Logset 3F. Mittalaitteeksi tuli uusi tulokas, Motomit. Melkoisen mielenkiintoinen yhdistelmä oli pienen ja matalan Norcarin päällä järeä Ponsse HN125 -teleskooppinosturi ja 60H -harvesteripää. Nyt niistä ovia avaavat Logset Oy:n väki ja asiakkaat.. Tuohon aikaan Norcar ja Ponsse olivat Interpolator-konsernin metsäkoneosasto. Kyseisen mallin kerrotaan olevan myydyin harvesterimalli vuosina 1989 ja -90. NORCAR ON ilmeisesti keksinyt aikoinaan lähes ikiliikkujan. Nosturina oli 7,5 metrinen RKP ja harvesteripäänä Keto 51. 600:sen ongelmaksi tuli se, että silloisen sukupolven napamoottoreiden kestävyys ei ollut riittävä suurentuneeseen koneeseen. Ajokonemallin Norcar 500 oli parannettu painos, jossa oli järeämmät napamoottorit ja pienempi kuormatila. Sen ansiosta telien pyörät pyörivät aina samaan tahtiin ilman hydraulista virtauksensäätöä. Tämän myötä 600H sai nosturiksi ja harvesteripääksi Ponssen tuotteet. SIINÄ MISSÄ MUUT VALMISTAJAT lyhensivät koneen pituutta sijoittamalla kuormaajan katolle, Norcar teki toisin. Niin hurjia tuntimääriä on kertynyt näiden koneiden mittareihin – etenkin kun huomioidaan, että ne ovat kevyesti suunniteltuja, varsin raskaan käytön koneita. Koska samaan aikaan oli olemassa buumi haamu-urahakkuun koneista, toteutettiin samaan runkoon kevyempi 400H -harvesterimalli. Norcarin logo löytyy edelleen alkuperäisen tehtaan ovenkahvoista. Äärimmäisenä oikealla oleva vipu on venttiilipöydän asennon lukitus, jolla vivut saa säädettyä kuljettajan haluamaan kulmaan. Norcar-metsäkoneiden varsinaisesta napamoottoreiden pyörittämisestä vastaavat sadat koneiden omistajat, jotka edelleen hyödyntävät kyseisten koneiden keveyttä ja ketteryyttä. Norcarin toiminnasta erotettiin turkistarhauksen koneiden tuotanto erilliselle yhtiölle, Norcar-BSB:lle, josta pienkuormaimet ovat peräisin. tukkia laittaa kuin pohjalle ja päälle kuitupuuta – muuten antautuu kaikki paikat”, vahvistaa Weckman. Nosturille on vino jalusta takarungolta ja kääntölaite sijoittuu eturungon yläpuolelle. Seuraavaksi malliksi syntyikin kauttaaltaan järeämpi Norcar 600 ja sen harvesteriversio 600H
29 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Öljytuotteiden mainoksia sekä voiteluöjyjen että polttoaineiden oli runsaasti alkuvuosien Koneviesteissä. Niiden osuus alkoi vähentyä 1950-luvun lopussa, mutta vielä 1960 luvulla julkaistiin suurikokoisia polttoöljymainoksia. Koneviesti 9/1959
30 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Konemies muistelee Kostamuksen ratatyömaa vuonna 1975. TEKSTI HEIKKI HAAPAKOSKI KUVAT RAIMO JAARA H I S T O R I A KONEMIES MUISTELEE: Sarjassa konealan ihmiset muistelevat omin sanoin menneitä tapahtumia vuosikymmenten varrelta.. POCLAIN UPPOSI JA LEMOLA AUTTOI Poclain lähti vajoamaan maaleikkausta tehtäessä keskellä tulevan radan linjaa. Kaivinkone Poclain RC200S, painoltaan 36 tonnia, oli kolmisen viikkoa maan sisässä. Runsaiden sateiden takia maa oli tavallista märempää ja uppoamispaikalla maalaji oli erittäin häiriintymisherkkää. Apuun haettiin kuuluisa maanrakennusyrittäjä Niilo Lemola, joka kaupan päällisiksi järjesti oman shown
KONE ON VIELÄ SUURIMMAKSI OSAKSI pinnalla, mutta vajosi koko ajan syvemmälle. TÄSSÄ KUVASSA NÄKYY , kuinka tarkasti koneen uppoamispaikka on keskellä tulevaa ratalinjaa.. Paikka merkittiin neljällä puukepillä. Kone ehti olla liian kauan mutavelliksi muuttuneen häiriintyneen maamassan seassa. Tämän urakoitsijan työntekijä kertoi myöhemmin, että olisi saanut lopputilin auttamisessa. Nikke sanoi, että tämä lähtee käyntiin kunhan vain saadaan apumoottori käymään. Koneita viisi hehtaaria neljä metriä paksusti Sitten otettiin yhteys isoon Liminkalaiseen maanrakennusurakoitsijaan Niilo "Nikke" Lemolaan. Aloitimme suunnittelemaan koneen nostoa. Nikke urakoi ympäri Suomea ja kalustoa riitti. Toinen urakoitsija oli kieltänyt menemästä apuun, vaikka vieressä olisi ollut Caterpillar 980 -pyöräkuormaaja sekä puskukone, jolla Poclainin olisi voinut vetää pinteestä. Lähimmän laahakoneen alle on tehty pitkistä tukeista alustaa, jonka varassa kone työskentelee. Ilmajäähdytteinen Poclain oli kaivamassa, kun se alkoi vajota velliksi muuttuneeseen maahan. Nikke oli ottanut permanentin pitkään tukkaansa. Siihen oli merkitty rastilla mikä kone on missäkin. Tilanne oli hankala: Poclainia ei voinut kääntää toisinpäin ja auttaa kauhalla, muuten se olisi kaatunut. Mutta annetaan Raimo Jaaran kertoa, kuinka Nikke asian hoiti: ”Nikke tuli 1975 meille yksi pyhäaamu, kun Poclain oli maan sisässä. Lopputuloksena oli, että se jäi takapäästään kiinni, imaisi liejua ja vettä moottoriin ja meni täysin liikuntakyvyttömäksi. Alettiin suunnittelemaan mistä haalataan vetokoneita Poclainin luokse. Puskukone oli seissyt siellä vuosia ja apumoottorin kaasuttajassa oli linnunpesä, nehän tekevät äkkiä pesiä, mutta kuitenkin se oli seisonut pitkään. Kova vesisade oli viimeistellyt kurjuuden. Sovittiin, että yksi seiskapillari haetaan Oritkarin satamasta. Tapahtumapaikka sijaitsi valtakunnan rajalta viisi kilometriä Arolan pysäkille päin. 31 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti R atatyöt Kostamuksen radalla syys-lokakuussa vuonna 1975 olivat täydessä vauhdissa, kun oululaisen maanrakennusysyrittäjän Raimo Jaaran Poclain RC200S -kaivinkone, painoltaan 36 tonnia, oli kolmisen viikkoa maan sisässä. Niitä koneita oli hirveästi; 6-,7ja 8-pillareita. Kriittisellä hetkellä ei paikalle saatu apua. Kuultuaan asiasta oli Raimo Jaara todennut, että olisit auttanut ja tullut meille töihin. Kone oli vielä siinä vaiheessa perä pystyssä eikä moottori ollut imaissut vettä. Nikellä oli koneita oman kertomansa mukaan viisi hehtaaria neljä metriä paksusti. Tukka oli sykkyrällä ja entinen valkea paita oli ihan musta, likainen ruskea puku päällä”, kertoo Raimo Jaara. Pullon hän laittoi poveen ja hoki, LAAHAKONEILLA KAIVETAAN POIS velliintynyttä maata ja tilalle tuodaan soraa. Yhteydenoton jälkeen ei mennyt kauaa, kun Nikke ilmestyi paikalle ja operaatio lähti etenemään Raimo Jaaran kertomana seuraavasti. Mennessä ostettiin bensaa ja Nikke laittoi sitä sellaiseen kamferi pulloon. Nikellä oli mukanaan iso Pohjois Suomen kartta. Puomi ja hytti ovat vielä kiinni koneessa. Ennen kuin kone upposi lopullisesti maan sisään, otettiin siitä hytti ja puomi pois. Paikka oli viheliäinen: maaleikkaus, jossa päällimmäisenä oli suomutaa 2–3 metriä ja alla savikko. Makasimme meidän olohuoneen lattialla ja lapset tulivat käymään sisällä ja katsoivat, että mikä ukko meidän olohuoneen lattialla makaa
Tässä vaiheessa tilanne näytti vielä suhteellisen helpolta. Sehän olisi tullut kolmen puskukoneen vetämänä ilman kaivamistakin, mutta kappaleina. Raatoa ei saa jättää ratalinjalle Ensin alue kuivatettiin Poclainin luona. Oltiin nälissään ja meitä oli semmoinen parinkymmentä. Nikke aloittaa shown Kone oli viimein ylhäällä ja alkoi pimeä tulemaan. Lähdettiin porukalla rajalle jossa oli ruokala. Hän sanoi, että konetta ei saa jättää tähän ratalinjalle. Savi oli sellaista, että kun siihen uppoaa saapas niin, ensin pitää ottaa jalka pois saappaasta ja sitten repiä saapas. Laitettiin koneen ympärille pohjavesipillit. Kuva on pelastusoperaation alusta. Sitten alettiin kaivamaan ympäriltä auki ja sitten vetoa päälle. Jossakin Kainuussa oli sitten lisäksi yksi seiska. Martti ajoi sen lavetille ja lähti viemään sitä ratatyömaalle Poclainin luokse. Silloin oli juuri käynnissä pohjaveden alennus. Apumoottori pyörähti käyntiin ja aikansa sillä päämoottoria pyöritettyään putkesta alkoi tulla valkoista savua ja se losahti käyntiin. Johon hän vastasi, että "Ei, ei, mutta tämä on juuri ratalinjalla". Sanoin, että ei se otetaan vaikka kilon palasina. Joka kolo oli täynnä savea mikä vaan kaivinkoneessa voi olla. Nikke kaatoi apumoottorin kaasuttajaan bensaa. Meillä oli siinä koekuoppa, josta katsottiin, milloin vedenpinta on telojen alareunojen tasalla. 32 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti että "sille pitää antaa ryyppy, sille pitää antaa ryyppy". Alkoi hirvittämään, että kone hajoaa, kun alakerta oli niin kovasti imussa siellä savessa. Rajan takaa oli juuri tullut väkeä ja ravintola oli aivan täynnä. Puomi siitä oli tosiaan otettu pois ja hytti. Alavaunu olisi jäänyt sinne, kun ylävaunusta oli veto. Nissilän Martti tuli siihen lavetilla. Alakerta oli kovasti maan imussa. Työmaalla kävi VR:n rakennuspäällikkö Helenius Helsingistä. Kone heilui sen 1,5–2 metriä. Poclain oli lähes pinnalla, mutta Caterpillar D6:n vetovoima koneen saamiseksi ylös ei riittänyt. Ensin kysyin, että siltäkö se näyttää, että kone jätetään tuonne. Koneiden piti olla vinssikoneita, joita Niken koneet pääasiassa olivatkin, kun se veti metsissä oja-auroja niillä. Seurattiin, miten vesi laskeutuu. Sitä piti sievästi nytkytellä, että se ei tullut osina sieltä. Traktorin perässä oli kompressori, jolla painettiin paineilmaa koneen alle ja se hellitti saven imua. Sehän olisi tullut kolmen puskukoneen vetämänä ilman kaivamistakin, mutta kappaleina. Sanoin, että eiköhän käydä syömässä ensin ennekuin lähdetään eteenpäin. Se tuli könttänä pois sieltä savesta. Alavaunu olisi jäänyt sinne.. Ne otettiin ennen kuin kone painui kokonaan maan sisään. Kuhmossa Arolassa oli seisake, jossa oli yksi kasipillari
Uppoamispaikka merkittiin neljällä kepillä. Pumppausputket näkyvät kaivannon sivulla.. 33 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti VAJOAMISEN JATKUESSA konetta kevennettiin irrottamalla siitä puomi. Sen jälkeen myös hytti otettiin irti. Samaan aikaan alkoi pakkanen kiristyä. POHJAVEDENPUMPPAUSKALUSTO tilattiin Kreuto Oy:ltä. POCLAIN ON HÄVINNYT kokonaan näkyvistä. Pohjaveden alentaminen mahdollisti kaivuun
Siinä syötiin ja Nikke katsoi taas, että nyt on minun tilaisuus ja alkoi panna tsat tsat tsaata, kun kaikki vahtasivat meitä. Valoja puskukoneessa ei ollut, mitä vähän taskulamppuja meillä matkassa. Poclainin nostotyön aikana laahakauhakoneen kauha oli särkenyt puskukoneesta pakoputken, joka oli poikki heti pakosarjan jälkeen. Poclain laitettiin seiskan perässä olevaan vinssiin kiinni ja se oli ihan peräpaino kiinni vinssissä. Otettiin kaalikääryleitä syötäväksi. Ruokalaan mahtui noin sata henkeä. Puskukoneen pakoputkesta löi 60–70 cm pituista liekkiä ja se valaisi yönselkää. Nikellä oli karvalakki, josta oli ylhäältä puuhkat irti ja ne lepattivat pään sivuilla. Samassa rytäkässä oli hajonnut myös tuulilasi. Poclain tuli telat tönkkönä puskukoneen vetämänä. Kone hinattiin rajan pintaan Wihuri Witraktorin hallille, jossa se käytettiin ihan muttereina ja se palasi kunnostettuna työmaalle. Oli viisi kilometriä matkaa. Hinaus pitkin ratapenkkaa käynnistyi. Olimme ihan likaisia, savessa ja mustia. Koitti poikittain ja toisinpäin ja mallasi sitä suuhun. Nikke juoksi koneen rinnalla ja huuteli, että "Raju on kone, mutta niin on raju mieskin kopissa!" Puskukoneessa oli Niken oma kuski, liminkalainen poika. Nikke otti kaalikääryleen haarukkaan ja koitti kokonaisena työntää sitä suuhun. Äijä vahtasi, että mikä ihmeen tyyppi tuo on. Kuski oli ihan mustana, kun pakokaasu tuli koppiin sisälle tuulilasin puuttuessa. Kuski oli ihan mustana, kun pakokaasu tuli koppiin sisälle tuulilasin puuttuessa.. Laittoivat meille oman pöydän siihen ihan eteen. Nikke meni niin istumaan, että "yleisö" oli edessä ja alkoi esittämään omaa numeroaan. Nikke huusi ukolle, että "Mitä sanot, tuleeko viljaa Amerikasta?" ja ukko katsoi, että mitä ihmettä ja Nikke huusi uudestaan, "Tuleeko viljaa Amerikasta?" Ukko oli ihan punaisena. Yksi äijä alkoi kolmen pöydän päässä tuijottamaan, että mikä hullu tuo on. Katsoivat, että mitä porukkaa tuo on, kun kaikki ovat ympäri likaisia. Nikke söi kaalikääryleen ja sanoi, että "Tulee, mutta Vienan Karjalan kautta!" Silloin ukko hyppäsi pystyyn ja juoksi pihalle kiroten, että ei helvetti. 34 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Kaksi Lemolan Caterpillaria on valmiina vetämään Poclainia pois. Hinaus yön pimeydessä Ruokailun jälkeen alkoi Poclainin siirto rajanpintaan. Alavaunu oli lujasti kiinni savessa. Taas oli puku päällä ja entinen valkea paita ihan mustana sekä kravatti kaulassa. Puskukoneen pakoputkesta löi 60–70 cm pituista liekkiä ja se valaisi yönselkää
VEDEN TULO KAIVANTOON oli voimakasta. 35 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti VETO ON ALKANUT ja savi lohkeaa koneen edessä. Kuvassa konetta tuodaan lavetilla korjauksen valmistuttua. Oli vaarana, että lujasti kiinni ollut alavaunu olisi revennyt irti ylävaunusta. ALAVAUNUA OTETAAN ESIIN saven sisältä. Pakkanen uhkaa jäädyttää saven kiinni koneeseen.. Ajoittain Poclainista ei näkynyt pinnalla kuin ylävaunun konepeiton kansi. POCLAINIA VEDETÄÄN kuopan pohjalta. Poclain korjattiin perusteellisesti Witraktorin korjaamolla
Ensimmäisenä otettiin työn alle ohjaus, jonka hydraulinen keventäminen oli melko yksinkertainen muutos. Kotimaisessa Takrassa oli suuriläpimittainen ohjauspyörä, tuplasti normaalia harvavälitteisempi simpukka, pitkät muotoillut olkavarret, sekä kapeat ja korkeat etupyörät, joiden ansiosta ohjaus oli kevyttä ilman tehostustakin. Kevennystä ohjaukseen Ennen hydraulisten tehostimien tulemista kaikki keinot ohjauksen keventämiseksi olivat mekaanisia. 36 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Traktorit oli saatu 1950-luvun puoliväliin mennessä ominaisuuksiensa ja tekniikkansa puolesta hyvinkin käyttökelpoisiksi, mutta kuljettajan olosuhteissa oli vielä runsaasti parantamista. Moni asiakas piti kuitenkin tehostinta vielä pitkään turhana ja kalliina erikoisvarusteena. TEKSTI KIMMO KOTTA KUVAT KIMMO KOTTA, VALMISTAJAT T E K N I I K K A
Pyörät saatiin kyllä kääntymään, mutta pehmeämmällä alustalla ohjaus oli raskasta ja pyörän osuessa esteeseen sysäykset tuntuivat ratissa hyvin vahvoina. Samaa Plesseyn tehostinta käytettiin monissa muissakin traktoreissa ja kuorma-autoissa. NEBRASKALAINEN BEHLEN MFG CO. Vuonna 1964 uusi Super Major on maksanut 9 420 mk ja tehostin on nostanut hintaa 554 markan verran. Järjestelmään kuului jakopäähän liitetty pumppu ja rattiakselille asennettu nestemoottori, jonka öljynkiertoon vaikutettiin ohjauspyörän käyttämillä venttiileillä. Jälkiasennuskin oli mahdollinen, mutta ainakin Fordissa se edellytti simpukan vaihtamista toisenkätiseksi. Jos pumppua ei voitu sovittaa jakopäähän, oli hihnavetokin mahdollinen. 1980-luvulle tultaessa jokaisessa uudessa traktorissa oli jonkunlainen hydraulinen ohjaus, suurimmassa osassa täyshydraulinen. Kierukkatyyppinen simpukka korjasi tilannetta, mutta ei poistanut ongelmaa kokonaan. Sylinteri otti vasemmalle käännyttäessä kiinni etupyörään, jos se oli tavallista suurempi. Ford, MF ja monet muutkin merkit sijoittivat tehostimen jäähdyttimen eteen, missä se ei haitannut mitään toimintaa. Tuon ajan tehostimet olivat kuitenkin hyvin tarkkoja säädöistään. Tässäkin menetelmässä jälkiasennus oli helppoa ja mekaaninen yhteys säilyi sammutetullakin moottorilla. Erilaiset simpukkatehostimet alkoivat yleistyä 1970-luvun alussa, kuten siihen asti suurempien traktoreiden varustuksiin kuuluneet hydro-ohjauksetkin, joissa ratin ja etupyörien välillä ei ollut enää mekaanista yhteyttä. Euroopan puolella riviviljelytraktorit olivat harvinaisia, joten täällä hydraulisylinterin käyttäminen oli helpompaa. Hydraulisylinterin käyttäminen olisi ollut huomattavasti hankalampaa, koska suurin osa tuon ajan jenkkitraktoreista oli riviviljelymallisia ja rattiakseli oli ainoa paikka, johon tehostusta voitiin soveltaa ilman suuria muutoksia. 37 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti O hjaussimpukkaan kuului yksinkertaisimmillaan rattiakselin päähän kiinnitetty hammaspyörä ja ohjausvarteen liitetty hammastettu sektori. Hydrauliikan avulla ohjauksesta tuli kevyttä ja turvallista. Muutamissa 1960-luvun puolivälissä esitellyissä uuden sukupolven traktoreissa tehostinyksikkö oli sijoitettu etukehtoon tai sen päälle, missä se oli hyvässä suojassa. Sylinterin etuosassa on vetotankoon yhdistetty venttiilisysteemi, joka vasemmalle käännettäessä johtaa paineet männän etupuolelle, oikealle kurvattaessa taakse. Kuvassa MF-teollisuustraktorin Plessey-tehostin. Se oli alun perin suunniteltu Farmalliin, mutta se kävi mihin tahansa koneeseen, jossa oli tarpeeksi pitkä rattiakseli. alkoi vuodesta 1952 tehdä Farmall-traktoreihin sopivia hydraulisia tehostimia, jonka vähänkään kätevämpi farmari osasi asentaa omatoimisesti. Ohjauksentehostimet otettiin ensimmäisenä käyttöön USA:ssa 1950-luvun alussa. FORDSON MAJORIIN sai tehostimen valinnaisvarusteena vuodesta 1957 lähtien. TEHOSTIN HELPOTTI etenkin etukuormaajan käyttöä, mutta sivulla oleva tehostin hankaloitti sen asentamista ja saattoi myös suurentaa kääntösädettä. Tottumattoman kuljettajan erotti sijoiltaan menneistä peukaloista. Suurikehäisellä ohjauspyörällä, harvavälitteisellä simpukalla ja pitkillä olkavarsilla saatiin ohjaukseen momenttia, mutta peukalot olivat edelleen vaarassa. Ensimmäisiä tehostettuja ohjauksia nähtiin Fordson Majoreissa, joiden valinnaisvarusteisiin se lisättiin vuonna 1957. Moottorin pysähdyttyä ohjaus toimi normaaliin tapaan mekaanisesti. Farmall H maksoi tuolloin 2 000 dollaria, ja tehostin kustansi 180 dollaria.. Tehostin tarvitsee nimittäin toimiakseen tarkasti määritellyn välyksen ja jos sitä on väärässä paikassa, muuttuu nopeampi maantieajo mahdottomaksi. Riviviljelytraktoreissahan akseli jatkui jäähdyttimeen asti. Useimmat viljelijät pitivät noin 5 % lisähintaa turhana investointina, mutta urakoitsijat suhtautuivat siihen suopeammin. Sarjaan sisältyi kiilahihnavetoinen hammaspyöräpumppu säiliöineen, sekä olkavarteen liitettävä 2-toiminen sylinteri, jonka etuosaan sijoitettua venttiiliyksikköä hallittiin vetotangolla. Behlenin tehostimen pystyi asentamaan vaikka keskellä peltoa ilman erityisosaamista. Sivulla oleva tehostimen sylinteri haittasi usein etukuormaajan asennusta ja se saattoi myös laajentaa kääntösädettä. Paineet saadaan kiilahihnavetoisesta pumpusta. Kalliina pidetty varuste Ohjauksentehostin helpotti kuljettajan työtä, mutta sen yleistyminen oli hyvin hidasta. Varhaisimpia valmistajia oli nebraskalainen Behlen Mfg Co, jonka jälkiasennettavaan tehostinsarjaan kuului pumppuyksikkö ja rattiakselille tuleva nestemoottori venttiileineen. Muutamissa nelivedoissa ja teollisuustraktoreissa tehostin kuului vakiovarusteisiin, samoin suurimmissa maatalousmalleissa
Kampiakseli pyöri, mutta hyvin nihkeästi. Muutenkin tämän moottorin kanssa tarvittiin keskimääräistä enemmän säätämistä ja sovittamista. 38 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Moottorin kokoonpano Kun kampiakselin laakerikannet kiristettiin, kampiakseli meni tiukkaan eikä pyörinyt yhtään. Kampiakselilla oli 1/100mm heitto, joten kierous ei johtunut siitä. Seuraavaksi kokeiltiin vanhoilla päittäislaakereilla. Kampiakselin kierous mitattiin heittokellolla keskimmäisen runkolaakerikaulan kohdalta, kun etummainen ja takimmainen laakerikansi oli paikallaan. TEKSTI JA KUVAT OSSI SELUS DAVID BROW N 90 MK2 -KUNN OSTU S: OSA 2 H U O L T O O H J E. Aivan kaikki ei mennyt heittämällä paikoilleen eikä kaikki osat olleet sitä, mitä olisi pitänyt. Sitä ei ollut yhtään. Koska moottori oli jäätynyt ja haljennut, heräsi ajatus, että olisiko kampiakseli vääntynyt tai laakerilinja muuttunut jäätymisen seurauksena. Lopuksi kannet kiristettiin ns. Kannet löysättiin ja kokeiltiin päittäisvälys. Moottorin purkamisen ja perusteellisen tutkimisen jälkeen päästiin tilaamaan tarvittavia osia. Nihkeyttä oli vieläkin havaittavissa. käsitiukkuuteen
Kannaksen leveys määritettiin putken reikien kapeimman välin mukaan ja reiän säde saatiin mittaamalla reiän halkaisija. Koska kampiakseli oli sen verran hyväkuntoinen, Pihlajaniemeltä tilattiin standardikokoiset laakerit. Korjauspaloista tehtiin aluksi piirros. Ainevahvuudeksi valittiin 6 mm, jotta kappale ei pääse antamaan periksi varsinkaan kiinnityssuuntaan nähden. Tämän jälkeen korjauspalaan laitettiin tiivistemassaa ja se ruuvatKORJAUSPALOJA TEHTIIN kolme, 7, 7,5 ja 8 mm leveät. Lohkon korjauspalat Ensimmäisenä paikattiin lohkon alapäässä, sylinteriputkien välissä olevat poreet. Kappaleesta tehtiin niin pitkä kuin lohkoon sopii. Loppusilaus tehtiin hiomapaperilla. Ohjurikappaletta painettiin puukapulalla tiukasti sylinteriputkea vasten, että reiät olisivat varmasti linjassa. Tätä 4 mm kappaletta käytettiin porauksen sijainnin määrittämiseen lohkon kierteytystä varten, kun reikiin tehtiin M5x0,8-kierteet. Kappaleet tehtiin vesileikkaamalla, koska siihen tarjoutui mahdollisuus. Malleja tehtiin kolme, 7, 7,5 ja 8 mm leveät. 39 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti K un moottorin vauriot oli tutkittu, oli mahdollista alkaa tilaamaan ensimmäisiä osia. Kun sarjasta löytyi oikean kokoinen pala, se aseteltiin silmämääräisesti oikeaan asemaan. 4 mm poranterään laitettiin teipinpala syvyysosoittimeksi. Pienen karalaikkahiomakoneella tehdyn viimeistelyn jälkeen osat olivat sopivan muotoiset kannasten väliin. Lohkoon jyrsittiin pieni ura halkeaman päälle Dremelillä ja sinne liimattiin pätkä 1,6 mm O-rengasnauhaa. Korjauspaloista tehtiin aluksi piirros. Sylinteriputkista oli kahta eri vaihtoehtoa tarjolla ja loppujen lopuksi tuli tilattua väärät. Agrilineltä löytyi sopuhintainen korjaussarja. Vanhat putken säätölevyt puhdistettiin vesihiomapaperilla. Putken alapäästä sorvaamalla olisi kyllä saanut otettua vaaditut 1,3 mm pois, mutta O-rengasurat olivat väärän kokoiset ja suuremmalla välillä. Näistä kolme paria olivat 5 mm pultinrei’illä ja kolme erillistä kappaletta 4mm rei’illä. Jahka moottori SYLINTERIPUTKIEN VÄLISSÄ olleet poreet paikattiin lohenpyrstön muotoisilla korjauspaloilla, jotka valmistettiin 6 mm levystä. Paperille piirrettiin mitat lohenpyrstön muotoisista kappaleista.. oli saatu puhdistettua hyväksi, voitiin aloittaa varsinainen kokoonpano. Reiät kierteytettiin ja kappaleita alettiin sovittamaan. Moottorin vesitilassa oli melko vahva ruostekerros, joten se oli louhittava puhtaaksi ruuvimeisseliä ja hiekkapaperia apuna käyttäen. Hiekkatai lasimurskapuhallus olisi tehnyt paremman jäljen, mutta putken alapään reikä ei saa naarmuuntua yhtään, tai se voi vaurioittaa putken alatiivisteitä putkea asennettaessa. Paketti sisälsi männät, putket, männänrenkaat sekä yläja alatiivistesarjat. Kun sarjasta löytyi oikean kokoinen pala, se aseteltiin silmämääräisesti oikeaan asemaan. Väärät putket pystyi onneksi palauttamaa ja tilalle tuli oikeat. Kun ensimmäinen reikä oli saatu porattua, reikään työnnettiin toinen poranterä ja jälleen puukapulalla kappaletta paikallaan pitäen porattiin toiset reiät. Paperille piirrettiin mitat lohenpyrstön muotoisista kappaleista. Kaikki tiivistepinnat käytiin läpi hiekkapaperilla sekä porakoneeseen kiinnitetyllä messinkiharjalaikalla. Kuitenkaan se ei sisältänyt laakereita eikä kiertokangen heloja
vanha laakeri suojasi uutta laakeria hionnan aikana ja toimi oikean korkeuden osoittimena. Kun kannet kiristettiin, kampiakseli meni tiukkaan eikä pyörinyt yhtään. KAMPIAKSELIN TAKAPÄÄSSÄ oleva vastakierre hoitaa öljyn ulostulon, ja öljy valuu öljypohjaan laakerikannessa olevasta urasta ja reiästä. Loppusilaus tehtiin hiomapaperilla. 40 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti SYÖTTÖPUMPUN VÄLIRATTAAN akselin toisella puolella on öljyreikä ja toisella puolella ura varmistinruuvia varten. VANHA PÄITTÄISLAAKERI on asetettu uutta vasten viilapenkissä. PIENEN KARALAIKKAHIOMAKONEELLA tehdyn viimeistelyn jälkeen osat olivat sopivan muotoiset kannasten väliin. KAMPIAKSELI ON LASKETTU paikalleen ja laakerikannet ovat paikoillaan. KUN ENSIMMÄINEN REIKÄ oli saatu porattua, reikään työnnettiin toinen poranterä ja jälleen puukapulalla kappaletta paikallaan pitäen porattiin toiset reiät.
Kun kampiakseli oli laskettu paikalleen, asennetiin laakerikannet. Putkia ei voitu asentaa vielä tässä vaiheessa, sillä niiden alapäähän laitettiin myöhemmin silikonia ja sylinterikansi piti saada paikalleen heti, ettei silikoni kuivuisi. Kampiakselin kanssa tuli ongelmia Seuraavaksi siirryttiin kokoamaan alakertaa. Nihkeyttä oli vieläkin havaittavissa. Langanpätkä lasketaan laakerikaulan päälle, laakerikansi kiinnitetään ja kiristetään momenttiin. Harrastajapiireistä löytyi tieto, että kampiakselin takapäässä oleva vastakierre hoitaa öljyn ulostulon ja se valuu öljypohjaan laakerikannessa olevasta urasta ja reiästä. Tässä vaiheessa tuli pieni ihmetyksen aihe: kampiakseli tiivistyy takapäästään. Kun kannet kiristettiin, kampiakseli meni tiukkaan eikä pyörinyt yhtään. Tässä vaiheessa päästiin tarkastamaan putkien korkeus, joka oli oikea, eli 0,15 mm. Sekä lohkossa, että laakerikannessa on ura, joka on narutiivisteen levyinen, mutta liian syvä. AKSELIN TAUSTALLE asetettiin sopivan kokoinen hylsy, että akselin sai painettua sisään ruuvipuristimella. Se yksinkertaisesti voideltiin ja työnnettiin pohjaan. Porauksesta tulee kuitenkin heikko paikka valuun ja kappaleeseen kohdistuu maksimissaankin 0,1 mm lämpölaajenema, joten ei ole tarpeellista tehdä yhtään syvempää reikää. Koska kannaksen korkeus on vain 15 mm, pulteiksi valittiin niin lyhyet kuin mahdollista. Kun paikkaus oli suoritettu ja sopivat putket saapuivat, ne voitiin sovittaa paikalleen. VIIMEISENÄ JAKOPÄÄHÄN asennettiin syöttöpumpun ratas.. Koska moottori oli jäätynyt ja haljennut, heräsi ajatus, että olisiko kampiakseli vääntynyt tai laakerilinja muuttunut jäätymisen seurauksena. Akselia ei Tässä vaiheessa tuli pieni ihmetyksen aihe: kampiakseli tiivistyy takapäästään. Seuraavaksi asennettiin kampiakselin laakeriliuskat sekä päittäislaakerit. Päittäisliuskat otettiin pois ja kokeiltiin ilman niitä. Kampiakselin kierous mitattiin heittokellolla keskimmäisen runkolaakerikaulan kohdalta, kun etummainen ja takimmainen laakerikansi olivat paikoillaan. Seuraavaksi kokeiltiin vanhoilla päittäislaakereilla. Kannet kiristettiin ns. Sain työkaverilta muutaman langan Plastigaugea, jolla mitattiin laakerivälys. Putki työnnettiin ensin käsin sisään, jonka jälkeen sen päälle asetettiin vanerilevyn pala ja putki painettiin ruuvipuristimella pohjaan. Kannet löysättiin ja kokeiltiin päittäisvälys. Kampiakseli pyöri, mutta hyvin nihkeästi. Kampiakselilla oli 1/100 mm heitto, joten kierous ei johtunut siitä. Plastigauge on hyvin ohutta muovinauhaa, joka antaa hyvin tarkan tuloksen painuessaan kasaan. Putket voideltiin ja asennettiin paikalleen ilman tiivisteitä. Lisäksi kummassakaan, korjausoppaassa ja varaosakirjassa, ei mainittu mitään tiivisteestä. 41 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti tiin kiinni M5x12 A4 -pulteilla, jotka varmistettiin ruuvilukitteella. Ensimmäisenä asennettiin nokka-akseli. käsitiukkuuteen. Putken reikään asetettiin kuparinen tiivisterengas, joka toimii samalla myös säätölevynä. Sitä ei kuitenkaan ollut yhtään
Sen jälkeen asennettiin nokka-akselin ratas. Kun liuskoista oli hiottu STD-teksti pois takaa, ne asennettiin paikalleen. TASOPINNASTA OTETTIIN 0,20 mm siivu pois, jolloin pinnasta saatiin melko hyvä. Ilmeisesti 60 vuotta vanhassa valussa voi olla jännityksiä. saa pyöräyttää mittauksen aikana astettakaan. Taustalevyn kanssa kiinnitettiin myös nokka-akselin laippa, joka pitää nokan asemassaan. Päittäislaakereiden säätö Koska uudet päittäislaakerit laittoivat kampiakselin tiukkaan, mitattiin päittäisvälys heittokellolla vauhtipyörän laipasta. Rattaan alle asennettiin ensin aluslevy, jonka Moottorin kokoonpano. Kun liuskat oli työstetty, sovitettu ja todettu hyviksi, laakeripinnat öljyttiin huolellisesti moottoriöljyllä ja laakerit kiristettiin momenttiin. Yllätys oli suuri, kun nihkeyttä ei ollut enää havaittavissa, vaan kampiakseli pyöri hyvin notkeasti. Pieniä ruosterakkuloita jäi, mutta niillä ei ole konkreettista merkitystä. Liuskat otettiin pois ja niiden selkäpuolta hiottiin hiekkapaperia vasten. Nyt välys oli 0,05 mm, eli toleransseissa. Kun kansi irrotetaan, verrataan litistyneen langan leveyttä pakkauksessa olevaan asteikkoon. Laakerivälys oli 0,05 mm, kun toleranssi on 0,025–0,075 mm välillä. Välys oli 0,01 mm, kun sitä tulisi olla 0,025–0,1 mm verran. Mutta jälleen, kun kampiakseli kierrettiin kiinni, meni se tiukkaan. Korkeus hiottiin pois karalaikkahiomakoneella ja hiomalaikalla. Lisäksi langan jättämä raita oli tasainen, joten laakerilinjassakaan ei ollut heittoa. Kampiakseli tuli kääntää ensin oikeaan asemaan, että rattaan piste oli oikealla kohdalla. Uusissa laakeripinta on 1mm korkeampi ja laakeri ottaa kiinni laakerikaulan reunapyöristykseen. Se olikin helppoa työtä. Ensimmäisenä lohkon ja jakopään taustalevyn väliin pursotettiin tiivistesilikonia, sillä sitä ei tullut tiivistesarjan mukana. Liuskoja jouduttiin työstämään vielä kerran. Liuskat irrotettiin ja verrattiin vanhoihin. 42 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti MENEILLÄÄN ON venttiilikannen vedenjakoputken asennus. VIIMEISENÄ KOOTTIIN jakopään kansilevy paikoilleen. Kampiakselin asennuksen jälkeen siirryttiin kokoamaan jakopäätä. Vanha päittäislaakeri oli uutta vasten viilapenkissä laakeripinnan suojana ja oikean korkeuden osoittimena
Seuraavana asennettiin syöttöpumpun välirattaan akseli. Niihin jäi pienet ”rokonarvet”. Kun venttiilit olivat paikallaan, asennettiin puolipuristimen akseli uusien O-renkaiden kanssa. Pumppua ei kuitenkaan asennettu vielä, joten laipan pinnapultteihin laitettiin mutterit alle, jotta kiinnitysmutterit vetävät akselin paikalleen. Ensimmäisenä paikalleen asennettiin uudet venttiilivarren tiivisteet ja venttiilijousien aluslautaset. Männät ja männänrenkaat Seuraavana otettiin työn alle männät. tarkoitus on hoitaa ilmeisesti rattaan voitelua. Koska rattaan pultille ei ollut annettu kiristysmomenttia, se laitettiin voideltuna 60 Nm tiukkuuteen ja pultin varmistuslanka surrattiin kiinni. Viimeisenä koottiin jakopään kansilevy paikoilleen ja siirryttiin kokoamaan sylinterikantta. Akselia jäähdytettiin kylmäspraylla ja asetettiin reiän kohdalle. Venttiilin varteen laitettiin pieni tippa moottoriöljyä voitelemaan ensimmäistä käynnistystä varten sekä estämään varren tiivisteiden vaurioitumista. Kansi oli ruostunut kahdesta palotilasta, venttiilien istukkapinnat olivat ruosteessa ja kanavat täynnä karstaa. 2 mm leveä raita. Koneistamolla suoritettiin tasohionta, istukoiden koneistus sekä pesu ja lasikuulapuhallus. Asennussuunnan katsominen on tärkeää, sillä keinuvipuakselin keskellä on kannen voitelulinjan suutin. Pieniä ruosterakkuloita jäi, mutta niillä ei ole konkreettista merkitystä. sylintereissä. Koska se tulee laippakiinnityksellä jakopään taustalevyyn, laippaan pursotettiin silikonia. ja 3. Sitten taustalle asetettiin sopivan kokoinen hylsy, että akselin sai painettua sisään ruuvipuristimella. Kun akseli oli sisällä koko mitalta, asennettiin suuttimen pidätinruuvi ja akseli lukittiin oikeaan asentoon akselin laakeripukkiin tulevalla pidätinruuvilla. Sylinterikannen koneistus ja ehostus Yläkerran kokoaminen aloitettiin sylinterikannesta. 43 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Keinuvipuakselin asennussuunnan katsominen on tärkeää, sillä keinuvipuakselin keskellä on kannen voitelulinjan suutin. Tasopinnasta otettiin 0,20 mm siivu pois, jolloin pinnasta saatiin melko hyvä. Tämän jälkeen asennettiin varmistinruuvi ja ratas, jonka asentomerkkien oli mentävä kohdilleen. Laippa kiinnittyy samoilla pulteilla, kuin syöttöpumppu. Ratas meni paikalleen, kun sitä naputteli hieman. Venttiilien istukkapinnat olivat kärsineet pahasti veden vaikutuksesta, varsinkin 2. Akseli työnnettiin kannen takapäästä sisälle huomioiden asennussuunta. Tiivisteiden vaihtaminen oli aiheellista, sillä vanhat tiivisteet muistuttivat kovuudeltaan enemmänkin PVC-muovia. Se on paikallaan puristusliitoksella ja asennuksessa tulee olla tarkkana. Tämän jälkeen vuorossa oli syöttöpumpun rattaan asennus. Jokainen männänrengas käytettiin putkessa ja renkaiden katkosväli tarkastettiin toleranssiin 0,30 +0,05 mm -välille. Varsinkin kolmannen sylinterin pakoventtiilin istukasta oli jouduttu ottamaan reilumpi siivu pois, sillä venttiili jäi 0,5 mm syvemmälle kuin muut. Seuraavana asennettiin keinuvipuakseli. Koska sylinteriputket oli sovitettu aikaisemmin reikiinsä, myös männät kiertokankineen sovitettiin pariksi putkiin. Alemmat puristusrenkaat ovat epäsymmetriset, johtuen. Öljy kulkeutuu kanteen keinuvipuakselia pitkin ja keskellä akselia on suutin, jonka kautta öljy kulkee voitelemaan venttiilivarsia. Yksi kerrallaan asennettiin välijouset ja nostimet. Venttiilit kuitenkin jäivät oikeaan korkeuteen, kun istukkapintaan laitettiin hiomatahnaa ja venttiiliin hiottiin n. Tämän jälkeen asennettiin jouset ja venttiilit. Akselin toisella puolella on öljyreikä ja toisella puolella ura varmistinruuvia varten
Tiivisteen asennuksen jälkeen sylinterikansi nostettiin paikalleen ja kiristettiin momenttiinsa oikeassa järjestyksessä. Rengastuksen jälkeen mäntä asennettiin oikean sylinterin kiertokankeen. Jokainen männänrengas käytettiin putkessa ja renkaiden katkosväli tarkastettiin toleranssiin 0,30 +0,05 –välille. Liekkirengas tulee kokonaan putken päälle ja putkessa on ohut pykälä. Eräissä moottoreissa, kuten tässä tapauksessa, tiiviste ei ole samanlainen molemmilta puolilta, joten se on asennettava oikein päin. Mäntien kokoonpanon jälkeen asennettiin vielä venttiilinostimet sekä työntötangot. Tämä tehtiin hieman nurinkurisesti yläkerran kokoonpanon yhteydessä, sillä sylinteriputkien O-renkaiden väliin sekä halkeamiin laitettiin ohut kerros silikonia eliminoimaan riski, että vesi pääsisi kulkemaan halkeamaa pitkin öljypohjaan. 44 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti MÄNNÄT SOVITETTIIN pariksi putkiin. Nämäkin ovat aina sylinterikohtaiset ja on tärkeää asentaa ne juuri oikeisiin reikiin. Venttiilikannen asennus Seuraavaksi paikalleen asennettiin kannentiiviste. Jotkut tiivisteet kiristetään vaiheittain kiristämällä aina vähän enemmän, jotkut taas suoraan oikeaan kireyteen. Pultit pitää kiertää vielä kerran momenttiin lämpimäksi käytön jälkeen. Liekkirengas nimittäin on ulkohalkaisijaltaan isompi toisella puolella tiivistettä ja se olisi painautunut muuten putken pykälää vasten. Tiivisteessä ei ollut merkintää yläpuolesta, mutta vertaamalla vanhaan tiivisteeseen se saatiin oikein päin. Renkaat puristettiin uriinsa männänrengasvyöllä ja työnnettiin putkiin. Kun putket oli painettu lohkoon, voitiin aloittaa mäntien asennus. Varmuudeksi pultit kiristettiin kahteen kertaan: ensiksi kireyteen ja sitten vielä varmistuskierros. Kun sylinterikansi oli saatu koottua, aloitettiin putkitus. Puristusrenkaat tuleekin asentaa oikein päin, mitä helpottaa renkaiden palotilaa kohden tulevalle puolelle meistattu teksti ”TOP”. männän sisäkehällä olevasta pienestä portaasta. Lopuksi tehtiin venttiilien säätö ja asennettiin moottoriin kaikki luukut paikalleen. Korjaamokäsikirja neuvoi kiristämään heti oikeaan kireyteen eikä kannentiivisteen pakkauksessa ollut mitään kiristysohjetta. Koska kiertokanki on epäsymmetrinen ja laakerikansi on pari, purkuvaiheessa on tärkeää muistaa lyödä pistepuikolla merkit aina samalle puolelle kankea ja kantta pienet pisteet, että kanget asettuvat oikein päin. Keskimmäiset pultit kiertyvät vielä hieman, joten tarkastuskiristys oli tärkeä. Pääsääntöisesti kannenpultit kiristetään aloittamalla keskeltä ja edetään X:n muotoisessa järjestyksessä.. Asennusta helpottaa apulainen, joka työntää mäntää putkeen, samalla kun kiertokanki ohjataan oikeassa asennossa kohti kampiakselin laakerikaulaa. Pääsääntöisesti kannenpultit kiristetään aloittamalla keskeltä ja edetään X:n muotoisessa järjestyksessä, kuten tässäkin tapauksessa. Männänrengasurat öljyttiin huolellisesti, samaten kuin sylinteriputken seinämät sekä kampiakselin laakerikaulat. Männät saatiin paikalleen ja laakerikannet kiristettiin momenttiinsa. MÄNTIEN ASENNUSTA helpottaa apulainen, joka työntää mäntää putkeen, samalla kun kiertokanki ohjataan oikeassa asennossa kohti kampiakselin laakerikaulaa. Kun männänrengas oli sovitettu putkeen, se asennettiin mäntään
Se oli keskimääräinen pienehkön lännessä valmistetun henkilöauton hinta.. 45 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Koneviesti 3/1958 Valmet 33 Dieselin hinta oli vuonna 1958 aavistuksen alle 600 000 silloista markkaa
Tätä varhaisemmat kaivulaitteet olivat perustuneet kehikossa kiertävään ketjuun, johon oli kiinnitetty useita pieniä kauhoja. Alkuaikoina sitä kutsuttiin konelapioksi lähinnä siksi, että keksijän ajatuksena oli ollut rakentaa mekaaninen lapio, joka tekisi sadan lapiomiehen työn. 46 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti H I S T O R I A. TEKSTI JUSSI LAUKKANEN KUVAT JUSSI LAUKKANEN, NATIONAL PORTRAIT GALLERY, HERMANN: STEAM SHOVELS AND STEAM SHOVEL WORK, 1894 OTISIN KAIVINKONE William Otisin suunnittelema kaivinkone oli ensimmäinen kone, joka pystyi liikuttamaan varteen kiinnitettyä kauhaa kolmiulotteisesti ja täyttämään sen maalla. 46 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti KAIVINKONEEN ALKUHETKET Ensimmäinen kaivinkone rakennettiin lähes 200 vuotta sitten
Tämä ei kuitenkaan johtanut välittömästi kaivinkoneen syntymiseen. Kääntämistä varten nostopuomin yläpäässä on puolikaaret, joihin kääntörummulta tulevat ketjut on kiinnitetty. Otis syntyi 1813 postimestarin perheeseen Pelhamissa Massachusettsissa. Höyrykoneen keksiminen antoi lopulta mahdollisuuden rakentaa liikkuvia koneita, joissa voima syntyy kiehuttamalla vettä. Se osaltaan teki rautateistä ylivoimaisen liikennemuodon maalla. 47 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Otisin ensimmäisestä kaivinkoneesta ei ole säilynyt yhtään alkuperäistä kuvaa tai piirrosta, mutta vuonna 1841 tehdyssä piirroksessa esitetyn koneen katsotaan kuvaavan suhteellisen tarkasti Otisin kaivinkoneen kolmatta versiota. Kaivinkoneen keksiminen olisi mahdollistanut kanavien ja satamien rakentamisajan lyhenemisen muutamiin vuosiin aiemmin totutusta, usein kymmenistä vuosista. Niillä kaikilla oli yhteinen ongelma: keksinnöstä puuttui voima, joka olisi kyennyt liikuttamaan kauhaa. Puusta on valmistettu myös kolmionmuotoinen nostopuomi. Niitä tehtiin miesvoimalla lapioimalla hakkujen ja kankien avustuksella, mikä hidasti merkittävästi uuden rautatien valmistumista. Se kääntyy sivusuunnassa 180 astetta valurautaisen keskipylvään varassa. Oheinen kuva on tehty vuoden 1841 piirroksen pohjalta. Hänen sukunimensä on tullut myöhemmin kuuluisaksi, koska hänen serkkunsa Elisha Otis keksi putoamisturvallisen hissin, jota voitiin käyttää henkilöhissinä. Koneen alusta on tehty puusta ja höyrykattila on alustan takaosassa. 1,1 kuution kauha on kiinni varressa, jota voi ketjukoneiston avulla liikuttaa koneesta poispäin ja takaisin. Ensimmäisenä höyrykone valjastettiin liikuttamaan laivoja ja junia ja pyörittämään tehtaiden koneita. Alkuperäisestä piirroksesta oli jätetty pois muun muassa tämä höyrykone sekä koneen takaosassa sijainnut höyrykattilan vesisäiliö ja koneistoa suojannut katos. Tätä varten on nostopuomissa ollut pieni höyrykone. William S. Toki rautatietkin vaativat maaleikkauksia sekä pengerryksiä. K oneellisesti tapahtuvasta kaivamisesta oli haaveiltu jo satojen vuosien ajan. Rautateitä tarvittiin ja rakennettiin Rautatiet osaltaan jopa vähensivät tarvetta suuriin kaivutöihin, sillä radan rakentaminen vaati yleensä paljon pienempiä maansiirtotöitä kuin kanavan rakentaminen. Itse asiassa koneelliselle lapiolle oli mietitty useita erilaisia periaatteita jo 1400-luvulta alkaen. Molempien esi-isä oli Englannista vuonna 1631 Massachusettsiin muuttanut John Otis. Näin ainakin kaksi John Otisin jälkeläistä teki merkittäviä keksintöjä.
Uuden ratayhteyden rakentaminen vaati tavallisesti sijoittajaryhmän, jonka rahoilla työt voitiin tehdä. Sen lisäksi Otis avioitui parin vuoden päästä yrityksen omistajan Daniel Carmichaelin sisaren kanssa ja hänestä tuli pian myös yhtiön osakas. Uusi aika alkaa Kaivinkoneen kehtykseen liittyy vahvasti William S. Höyrykattila (1) ja kattilan tarvitsema vesisäiliö oli sijoitettu kiskoilla liikkuvan alustan takaosaan. Ratatyömaiden ainoita koneita olivat kolmijalkaiset nosturit, joilla nostettiin isokokoisia kiviä kallioleikkauksista. Ratatyömaalla Otis oli nähnyt lapiokaivuun hitauden. Toinen kuljettaja seisoi puomin sivulla olevalla tasanteella (6) ja käytti kauhanvartta eteen-taakse liikuttavaa koneistoa sekä kauhan tyhjennysluukun laukaisunarua. Voimalaitteena näissä nostureissa oli pienikokoinen höyrykattila yksisylinterisellä höyrykoneella. Lastaus kaivannon sivulle rakennetulla radalla olleisiin vaunuihin edellytti puomin kääntämisen vähintään 90 astetta koneen sivulle.. Otisin ensimmäiseen koneeseen liittyvät patenttihakemuksen asiakirjat ovat tuhoutuneet patenttitoimiston tulipalossa, joten koneiston yksityiskohdista on vain arvailuja. Otis mietti mahdollisuutta yhdistää tämäntyyppiseen nosturiin suurikokoinen lapio (tai bucket eli kauha, kuten sitä myös kutsuttiin), joka täyttyisi nosturin vetäessä sitä maaleikkauksen rintausta pitkin. Ensimmäinen höyrylapio Ensimmäinen versio tällä tavoin toteutetusta höyrylapiosta valmistui luultavasti vuonna 1835. Ensimmäisen varmistetun henkilöhissin vuonna 1854 keksinyt Elisha Otis oli William Otisin serkku. Kuljettaja käyttää kauhan pistoliikettä tarvittavan määrän (C), jotta kauha tulee täyteen. Otisin kaivinkone toimi siinä määrin hyvin, että hän sai pian kumppanikseen erilaisia höyrykäyttöisiä koneita valmistaneen philadelphialaisen konepajan omistajan Joseph Harrisonin, jonka tuella ja osaamisella kaivinkonetta pystyttiin kehittämään edelleen. Pistokaivinkoneen kauhan liike alkaa, kun kauha edellisen kauhallisen tyhjennyksen jälkeen päästetään putoamaan alaspäin painovoiman vaikutuksesta. Myöhemmissä versioissa tämä kauhan syöttötoiminto oli varmuudella mukana. Näin toteutuisi koneellisesti samanlainen liike, jonka lapiomies tekee täyttäessään lapion maalla. Hän tiettävästi menestyi työssään hyvin. Otis, joka syntyi vuonna 1813 postimestarin perheeseen Massachusetin osavaltiossa. Koneen toinen kuljettaja ohjasi näitä toimintoja seisoen koneen etuosassa (5). Liikkeen vauhti saa kauhan heilahtamaan niin paljon taaksepäin (A), että sen tyhjennysluukku menee kiinni. Sijoittajan kannalta radan nopea valmistuminen oli tärkeää, sillä tuottoja saattoi odottaa vasta, kun liikenne saatiin käyntiin. Epäselvää on, oliko jo tässä vaiheessa puomissa toinen höyrykone, jonka avulla vartta, johon kauha oli kiinnitettynä, pystyi liikuttamaan puomista ulospäin ja takaisin. Otis pääsi vuonna 1833, vasta 20-vuotiaana nuorukaisena, mukaan urakointiyritykseen, joka toimi rautatienrakennustyömaalla Massachusetin osavaltiossa. Koneiden omistajaksi tuli Daniel Carmichael, joka käytti niitä useissa Otisin kaivinkoneen toimintaperiaate tulee esiin tässä vuonna 1894 julkaistussa kaivinkoneita ja kaivinkonetekniikkaa käsitelleen kirjan kuvassa. Ensimmäiset kaksi Philadelphiassa tehtyä kaivinkonetta valmistuivat 1836 ja -37. Sukunimen yhtäläisyys tunnettuun hissivalmistajaan ei ole sattumaa. Siinä nosturin höyrykoneen käyttämä vinssi nosti ylöspäin kauhaa, joka oli kiinnitetty varteen, joka puolestaan oli nivelöity kolmijalkanosturin nostopuomiin. Tämän höyrykoneen pyörittämältä pääakselilta otettiin voima puomin sivukäännön rummulle (3), kauhan nostoketjun rummulle (4) ja ketjuvälitykselle, jonka avulla kone liikkui kiskoilla. Kaivinkoneen päähöyrykone (2) oli heti kattilan edessä. 48 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Amerikassa rautatiet olivat yksityiseen rahaan perustuvaa liiketoimintaa. Höyrykone hoiti myös nostopuomin kääntämisen sivusuunnassa. Kuljettaja ohjaa kauhanvarren liikuttelukoneistolla kauhan sopivalle korkeudelle (B), mistä kauha lähtee haukkaamaan maata
Suuressa mittakaavassa pistokauhaperiaatteen energiasäästöllä ja lastausnopeudella on suuri merkitys eikä koneen kaivutoimintojen rajoittuneisuus haittaa, sillä niillä ei ole tarpeen tehdä mitään muuta kuin rintauksen kaivua. Niistä USA:han ei jäänyt kuin kaksi, sillä viisi muuta myytiin Venäjän valtiolle. Ensimmäiset Suomeen tulleet kaivinkoneet olivat amerikkalaisen Bucyruksen valmistamia ja ne noudattivat hyvin tarkkaan Otisin koneen perusperiaatteita. Tähän aikaan oli Venäjällä aloitettu suunnittelemaan Pietari–Moskova-radan rakentamista, ja näiden uusien koneiden arveltiin edesauttavan tärkeän hankkeen toteutumista. Kaivinkoneet alkoivat yleistyä nopeasti, kun Bucyrus Foundry and Manufacturing Company sekä Marion Steam Shovel Company aloittivat kaivinkoneiden laajamittaisen sarjavalmistuksen 1880-luvulla. 49 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti suurissa rakennusprojekteissa mahdollisesti jopa 50 vuoden ajan. Kaikkiaan Joseph Harrisonin konepajan tiedetään valmistaneen seitsemän kaivinkonetta. Tästä eteenpäin kaivinkoneissa ryhdyttiin käyttämään ympäripyöriviä ylävaunuja, mutta senkin jälkeen kaikkien vaijereilla toimivien pistokauhakaivinkoneiden kauhan toiminta on pysynyt juuri sellaisena kuin William Otis sen suunnitteli. Kaikkien vaijereilla toimivien pistokauhakaivinkoneiden kauhan toiminta on pysynyt juuri sellaisena kuin William Otis sen suunnitteli.. Ensimmäiset koneet oli ostanut Tieja vesirakennusten Ylihallitus ja niitä käytettiin sekä maaleikkausten tekoon ratalinjalla että soravaunujen lastaukseen soranottopaikoilla. Näissä koneissa ei ollut vielä ympäripyörivää ylävaunua – vain puomi kääntyi traktorikaivurin tapaan molemmille sivuille. Koneet laivattiin Ranskan kautta Venäjälle vuosina 1842–43. Keksijän kohtalo Otisin patenttihakemus hyväksyttiin ja se tuli voimaan helmikuussa 1839. Onnistunut ja toimiva rakenne Otisin periaatteella toimivia kiinteän alustan kaivinkoneita tehtiin 70 vuotta. Eräät keisarikunnan hallinnon edustajat olivat 1839 nähneet kaivinkoneet vieraillessaan Amerikassa. Viimeiset höyrykäyttöiset tämän periaatteen koneet valmistuivat viime vuosisadan toisella vuosikymmenellä. Nykyisin pistokauhakoneita valmistetaan enää vain kaivoskäyttöön usean sadan tonnin kokoluokissa. Puomin sivuun oli asetettu lava, jossa kauhaohjaaja käytti kauhan pistoliikkeen mahdollistavaa pientä höyrykonetta ja laukaisi kauhan tyhjennysluukun vetämällä narusta. Vain muutama kuukausi tämän jälkeen hän sairastui lavantautiin, johon hän kuoli 26-vuotiaana. Daniel Carmichael anoi patentin jatkamista seitsemällä vuodella Otisin lesken nimissä ja hän myös jatkoi koneiden edelleen kehittämistä niiden ollessa käytössä hänen yrityksessään
Voimakas virta saa tämän ohuimman johtimen kuumenemaan tavallisesti niin paljon, että se alkaa hehkumaan samalla tavoin kuin sähkölämmittimen vastuslanka. Oikosulussa virta pääsee oikaisemaan miinuspuolelle ennen lamppua ja silloin virtaa kulkee virtapiirissä niin paljon kuin johdot antavat myöten. Ensin selvitetään sähkölaitteen teho eli wattimäärä. Liian ohut johdin toimii vastuksena ja tuottaa virtahäviön, jolloin esimerkiksi lamppu ei pala niin kirkkaasti kuin sen kuuluisi. Esimerkiksi yleisessä työvalon H3-polttimossa teho on 55 W. Virran kulkua rajoittaa käytännössä virtapiirissä oleva johtimen ohuin osuus. Sähköpalo on valmis. Ei yhtään enempää. 50 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Sulakkeen on tarkoitus palaa oikosulun sattuessa, jottei johdin pääsisi kuumenemaan ja syttymään. Jotta sulake hoitaisi tämän tehtävän, täytyy sen olla sopivan kokoinen. Se on hieman liian lähellä todellista virran kulutusta, joten on parempi valita sulakkeeksi seuraava suurempi, eli 15 A. Tämä luku jaetaan koneen sähköjärjestelmän jännitteellä. Jos virtapiirissä on vaikkapa 55 watin lamppu, sen kautta pystyy kulkemaan 4,6 ampeerin virta. Sähkövirtapiirissä sähköä käyttävä laite normaalisti rajoittaa virran kulkua. Oikosulku käsitteenä tarkoittaa virtapiirin pluspuolen johtimen tai muun jännitteellisen osan joutumista suoraan kosketukseen miinuspuolen kanssa. Sen idea on olla virtapiirin johdotuksen ohuin ja heikoin kohta. TEKSTI JUSSI LAUKKANEN T E K N I I K K A KONE EN SÄHK ÖJÄRJE STELM Ä OSA 2. Jos se on 12 V, tuloksena 55 watin polttimolle on 4,6 ampeerin suuruinen virta. Mikä sulake. Jos virtapiirissä syntyy oikosulku ja rajoittamaton virran kulku alkaa, kuumenee sulakkeen ohut johto ensimmäisenä ja palaa poikki ennen kuin mikään muu kohta virtapiirissä ehtii kuumentua. Sulakkeen mitoittaminen on helppoa. Ei tarvita kuin johtimen eristeen vaurio tai liittimen eristeen puuttuminen ja yksi kosketus runkoon, niin oikosulku syntyy. Seuraava tätä arvoa suurempi sulake on 10 A. K un koneeseen asennetaan sähköllä toimivia lisävarusteita – valoja tai vaikkapa sähköisesti ohjattuja hydrauliventtiileitä – joudutaan miettimään, millaista johdinta käytetään ja minkälainen sulake tarvitaan suojaamaan sähköjärjestelmää. Sulake on ratkaisu Paloriskin torjumiseksi virtapiirit suojataan sulakkeilla. Tämä on hyvin selvä vaara metallirunkoisissa autoissa ja koneissa, joissa runko toimii akun miinusnavan eräänlaisena jatkeena eli niin sanottuna maana. Monasti saman katkaisijan taakse laitetaan kaksi työvaloa, jolloin niiden yhteinen virrankulutus on kaksi kertaa yhden lampun kulutus, siis 9,2 A. Se antaa silti riittävän suojan. Jotta sulake toimisi suunnitellusti, pitää sekä johdin että sulake mitoittaa oikein. Oikosulku on auton ja työkoneen sähköjärjestelmän pahin uhka. Sen täytyy sulaa poikki ennen johtimia, mutta se ei saa sulaa virtapiirissä olevan sähkölaitteen ollessa normaalisti päällä
Johtimen mitoituksessa tarvitaan kaksi tietoa: sähkölaitteen käyttämä virta ja johtimen pituus. Seuraava kaapelin paksuus olisi silloin 2,5 mm 2 . Johtimen pituudella tarkoitetaan sitä osuutta, joka lähtee jakorasiasta, sulakekotelosta tai paksummasta kaapelista ja kulkee virtaa tarvitsevan laitteen kautta ja päätyy sen takana koneen runkoon eli maahan. Johtimen paksuus määrittää sen, kuinka paljon virtaa sen kautta pystyy kulkemaan. Aikaisemmassa kahden työvalon tapauksessa johtimen paksuus laskettaisiin kertomalla 9,2 esimerkiksi neljällä (4 metriä johdinta) ja tulo 36,8 jaettaisiin luvulla 16 eli saataisiin luku 2,3. 51 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Kaapelin paksuuden voi laskea netistä löytyvien laskurien avulla tai käyttää oheista monogrammia, joka löytyy useista autosähköalan kirjoista. Näillä kahdella laskukaavalla pystyy määrittelemään useat tavallisesti lisälaitteita asennettaessa tarvittavat johtimien ja sulakkeiden mitoitukset.. Liian ohut johdin toimii vastuksena ja tuottaa virtahäviön, jolloin esimerkiksi lamppu ei pala niin kirkkaasti kuin sen kuuluisi. Laskukaava on seuraava: (virta ampeereina x matka metreinä) / 16 = kaapelin paksuus mm2. Sitä käytettäessä viivain asetetaan vasemmassa janassa virran voimakkuuden kohdalle ja oikeanpuoleisessa janassa johtimen pituuden kohdalle. Johtimen mitoitus Myös johdin on mitoitettava oikein. Jännitehäviöiden minimoimiseksi tulee valita seuraava suurempi saatavilla oleva kaapelipaksuus. Keskimmäiseltä sarakkeelta näkee silloin, mikä on seuraava saatavilla oleva johtimen paksuus
Viimeiseen 20 vuoteen täällä ei ole myyty kuin muutama takavetoinen traktori. 400 "Mannea", joista suurin osa 4-vetoina. Suomeen ensimmäiset maatalouskäyttöön ostetut 4-vedot tulivat 70 vuotta sitten, mutta yleistymiseen oli vielä pitkä matka. Kaikilla pyörillään vetäviä traktoreita on tehty aina 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien, mutta enemmälti aiheeseen paneuduttiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. TEKSTI KIMMO KOTTA KUVAT VALMISTAJAT H I S T O R I A 52 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti. 52 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Pitkä loikka nelivetoaikaan Oy Laatuvaunu Ab:n v.1950 tuomat neljä MAN Ackerdiesel -traktoria aloittivat maataloutemme 4-vetokauden. Kaikkiaan Suomeen tuli n. 60-luvun puolella, jolloin kysyntä oli suurimmillaan, maahantuojana toimi OTK. Urakkamiesten erikoiskalustoon aiemmin kuuluneet nelikkotraktorit alkoivat mennä kunnolla kaupaksi vasta 1980-luvulla, jolloin niitä oli puolet uusista traktoreista. 30-hevosvoimainen AS 330 A ei ollut takavetoisia saksalaismerkkejä kalliimpi, mutta diesel-Majoriin verrattuna hintaa kertyi kaksinkertaisesti
Suomeen 1920-luvulla ostetut 4-vetotraktorit, italialainen runko-ohjattu Pavesi ja amerikkalainen Fitch, olivat jo tehokkaita ja toimivia koneita. Ketjuilla eteneminen onnistui 70-senttisessäkin hangessa. Peltojen muokkaus onnistui paremmin – silloin kun traktori sattui olemaan kunnossa, mikä oli harvinaista. Laatuvaunun Lisenssitoimikunnalle jättämiin valuutta-anomuksiin ei onnistuneella koetuksella ollut vaikutusta, vuoteen 1955 mennessä onnistuttiin tuomaan vain 2 traktoria, seuraavana kahtena vuotena 39, jonka jälkeen koitti vapaan tuonnin aika. oli tehnyt italialaisen Segre-Amarin kanssa lisenssisopimuksen, joka oikeutti tekemään sovitusosat amerikkalaisen GMC-maastokuorma-auton vetävän etuakselin asentamiseksi Fordson Majoriin. Vuoden 1962 kesäkuussa markkinoille tullut niin ikään Fordson-pohjainen County otettiin Suomessa avosylin vastaan, vaikka se oli normitraktoreihin verrattuna hyvin kallis. Enimmät Manuelit ostettiin urakkatyöhön, mutta joitakin meni maatiloillekin, vaikka 4-vedon tuomat hyödyt olivat asiantuntijoiden mielestä olemattomia. Sarjatuotanto alkoi v.1956, tänne ensimmäiset Manuel-Majorit saatiin seuraavana vuotena ja melko pian Suomi kuului jo suurimpiin asiakkaisiin. 53 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti S uomen ensimmäinen traktori, vuonna 1908 Elimäen Mustilaan hankittu englantilainen Saunderson A Universal Motor, veti kaikilla kolmella pyörällään, mikä yhdistettynä 4,3 tonnin painoon olisi taannut mahtavan vetotehon, jos tekniikka ja ominaisuudet olisivat olleet kunnossa. Kuivalla asfaltilla vetotehossa ei ollut eroa saman painoiseen Fordson Majoriin verrattuna, mutta nurmella ja mulloksella se oli selvästi parempi. Roadless Manuel-nelivedon asennuspaketti koostui Majorin vaihteiston ja taka-akselin väliin lisättävästä valuosasta 1, joka sisälsi voimansiirtolinjaan yhdistetyn lisähammaspyörän ja voimanottoakselin jatkeen, kytkentäyksiköstä 2, ylikuormakytkimellä varustetusta kardaanista 3, vahvistetusta kolmiotuesta 4, GMC:n akselista muunnellusta etuperästä 5, traktorikuvioisista 9 x 24 -etupyöristä 6, sekä pyöräpainoista 7. Tietyö-Majureita Englantilainen Roadless Traction Ltd. Yleensä sarjaan kuului vielä ohjauksentehostin.. Sen parhaimpia avuja olivat pienempien telatraktoreiden tasoinen vetovoima ja järeästi toteutettu neliveto, joka ei ollut lähellekään yhtä altis vaurioille kuin Manuelissa. Hyvin harva päätyi uutena maatilakäyttöön. Metsätöihinkin Countya sovellettiin, mutta maanrakennusurakoitsijat olivat suurin asiakasryhmä. Auran Rautateollisuus Oy teki nimenomaan Manueliin tarkoitetun ARA-puskulevyn ja täyshydraulisen järeän etukuormaimen, joka oli "Kempsun" akseleille liiankin tehokas. Tuskinpa niitä olisi saatu viljelykäyttöön myytyäkään, sillä hintaa oli runsaasti ja rautapyöräkaudella ei ollut pelkoa pidon loppumisesta. Säännöstelyaikaan haettiin tuontilupia muillekin saksalaisille 4-vedoille, mutta Deuliewagia, Sulzeria ja Urusta ei saatu tuotua esittelykappaleita enempää. Kovempia tehoja tarvitseville tuli pari vuotta myöhemmin tarjolle 6-sylinterinen 95 hv:n County Super Six, joka jäi paljon nelos-Countya harvinaisemmaksi. Traktoreille löytyi puuhaa muun muassa lukuisilta tietyömailta, joiden vaativimmissa kohteissa oltiin vähitellen siirtymässä lapiolinjalta konevoimaan. Reinikaisen johtaman Vakolan testistä MAN selvisi kunnialla. Riittävän korkeilla takapyörillä päästiin heidän mukaansa yhtä hyviin tuloksiin. Skopolift oli toinen Manuelissa yleinen kuormaajamerkki. Alitehoisen ja epävarman moottorin, huonon voimansiirron ja lähes sileiden teräspyörien takia Elimäen tienoon vaatimattomatkin mäet olivat Saundersonille ylivoimaisia. Molemmat olisivat varmasti soveltuneet maatalouteenkin, mutta kaikki Pavesit menivät armeijalle tykinvetäjiksi, pari kolme Korpivaaran tuomaa Fitchiä ilmeisesti TVH:lle. Uusia ja käytettyjä akseleita sai lähes rajattomasti toisen maailmansodan jälkeisistä Liittoutuneiden ylijäämävarastoista. Aiheeseen palattiin uudestaan sotien jälkeen. Ilmeisesti ne saatiin tuotua ilman Lisenssitoimikunnan siunausta, mainittuun päättävään elimeen kuulunut Alpo Reinikainen kun tapasi evätä kalliiden saksalaistraktoreiden valuutta-anomukset. "Mannella" alkuun Helsinkiläinen autoliike Oy Laatuvaunu Ab onnistui v.1950 tuomaan 4 koneen erän länsisaksalaisia MAN Ackerdiesel AS 330 A -traktoreita, jotka olivat ensimmäisiä Suomeen tulleita kumipyöräisiä 4-vetoja. Vuosikymmenen vaihtuessa "Mannen" markkinointi siirtyi OTK:lle ja Laakerikeskukselle, joka toi teollisuusmallit, OTK maataloustraktorit. Myynti oli parhaimmillaan lähes 100 traktoria vuodessa, joista melkein kaikki 25–60 hv:n nelivetoja. MAN oli hyvin varustettu ja tasokas traktori, mutta niiden valmistus päättyi v.1964, minkä jälkeen niillä ei ollut juurikaan vaihtoarvoa
Länsisaksalaiset isopyöränelivedot Nordtrak Stier ja BTG-Deutz jäivät valmistuksen päättymisen takia harvalukuisiksi ilmiöiksi, mutta Keskon Tapanilan korjaamolla Cantatoren sovitusosilla ja GMC:n akseleilla nelivetoiseksi muuntelemaa Nuffieldia myytiin hyvinkin 150 kappaletta. 79-hevosvoimaista neliveto-Bisonia tehtiin v. MYÖHEMMIN 4-VETOAATTEEN aktiivisimpana puolestapuhujana toiminut Työväline Oy aloitti nelivetoisen Fiat 441R -mallin myynnin v.1962, mutta kovin paljoa sen markkinointiin ei panostettu. Selenen etuakselilla varustettu BM-Volvo 471 Bison oli myöskin saatavilla, mutta huomattavasti Nuffieldia ja Manuelia kalliimpana niillä ei ehkä ollut kysyntää. Vuosikymmenen päätteeksi saataville tulivat nelivetoiset Valmetit 900 ja 1100, Volvon 6-sylinterinen T814, Zetor 5545, sekä kokonaan uusi Fiatin Nastro d´OROADLESS TRACTION LTD:N 4-vetoisiksi muuntelemat Fordsonit tulivat 1950-luvun lopulla. Luultavasti kaikki nelikko-Nuffieldit menivät maansiirtourakoitsijoille, enimmät Stierit ja BTG:t puolestaan metsätöihin. Markkinointiin alettiin panostaa tosimielellä 1960-luvun puolivälissä esitellyn uuden Timantti-sarjan myötä, jonka jokaisesta neljästä mallista oli saatavana nelivetoinen vaihtoehto. 100 konetta, jonka jälkeen Valmetin nelivetokauteen tuli 2 vuoden katkos. Myöhemmätkin erät olivat suuria. MAN oli yleisin maatilakäytössä ollut neliveto ja kun niiden tunnit tulivat täyteen, seuraava merkki oli yleensä Fiat, jonka nelivetoinen malli 441R lisättiin Työväline Oy:n tuontiohjelmaan v.1962. Noin 40 % perus-Power Majoria kalliimman Manuelin menekki oli hyvä; vuoden -60 alussa Oy Ford Ab teki peräti 130 traktorin kertatilauksen. tasauspyörästön lukko ja kertojavaihteisto, eli kaikki tuon ajan herkut. 441-Fiatissa oli kaksoiskytkin, ajovoimanotto. 45 hv:n ja 1 770 kilon Fiat olisi ollut sopiva monelle tilalle, hintaakin oli vain 35 % takavetoista enemmän, mutta 4-vetojen aika odotutti vielä itseään. Hieman myöhemmin nelikkojoukkoon lisättiin vielä pari Deutzia ja isopyöräinen Bray-Nuffield, joiden tuontimäärät jäivät vähäisiksi, mutta omaperäisellä etuakselilla varustettu Belarus MTZ-52 päätyi yllättävän monen urakkamiehen ajokiksi. 1962–63 yhteensä 50 kpl, mutta hyvin harva, jos yksikään, ostettiin Suomeen. Valikoima kasvaa Manuelin ja kolmen erilaisen MAN-mallin ohella Suomessa myytiin 1950ja 60-lukujen vaihteessa muitakin nelivetomerkkejä. 54 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti VALMET-MALLEIHIN 90 JA 110 sai vuodesta -69 lähtien länsisaksalaisen Ewald Speth-etuakselin, jolle luvattiin kantavuutta 4 tonnin edestä. Muita tuon ajan uutuuksia olivat Ford 5000 -pohjaisiksi muuttuneet Roadless Ploughmasterit, joissa oli edelleen ikiaikaiset GMC:n akselit, sekä uudet County-mallit. Enimmät Major Manuelit menivät urakoitsijoille, tyypillisiä varusteita olivat ARA-puskulevy tai -etukuormaaja, joka nosti yksikön hintaa reilulla puolella.. BM-VOLVO 471 BISON oli 60-luvun alussa tehokkain ja kallein Suomessa saatavilla ollut traktori. 5-nopeuksisessa vaihteistossa oli suunnanvaihtaja, eikä italialaisen Selenen toimittama etuakseli toiminut kuin kolmella hitaammalla pykälällä. Lähes puolta kalliimpi neliveto kiinnosti vain urakoitsijoita, eikä heitäkään kovin paljoa, tiettävästi neljässä vuodessa valmistui n. Viljelijöitä omituinen itätraktori ei vielä suuremmin innostanut, vaikka se oli teholuokkansa ylivoimaisesti halvin neliveto
Koska tasauspyörästöllä ei ollut enää samanlaista roolia akselinopeuksien vähentämisessä, voitiin sen kokoa pienentää reilusti, mikä tiesi suurempaa maavaraa. Viljelijöiden nelivetokiinnostusta lisäsivät tuon vuosikymmenen muutamat sateiset syksyt, jotka tekivät esimerkiksi juurikkaannostoista hyvin haasteellisia. Levikkeillä tai puoliteloilla varustettu takavetokin pärjäsi mitenkuten suotöissä, mutta kärryt, kääntäjät ja muut erikoiskoneet liikkuivat parhaiten nelivetojen jäljessä. Jatkossa planeettapyörästöt tulivat kaikkien merkkien varusteiksi, paitsi kokonaan erilaista nelivetorakennetta käyttävään Belarukseen, jossa oli vähennyspyörästöt, mutta puimureista tutulla systeemillä toteutettuina. Akselit alkoivat kestää tehokkaissakin traktoreissa, eikä etukuormaajakäytöllekään ollut enää entisenlaisia rajoituksia. Automatiikka toimi vain eteenpäin ajettaessa. Erikoinen rakenne mahdollisti raideleveyden säädön ja etuakselin jousituksen. Volvon etuakselin navoissa oli planeettavähennyspyörästöt, jotka nostivat akseleiden kestävyyden moninkertaiseksi, koska nopeammin pyörivässä voimansiirtolinjassa momentit pysyivät turvallisissa lukemissa. Nelivedossa oli myös automaattitoiminto, jossa etupyörät alkoivat vetää, kun takapyörien luisto ylitti 6 %. Lopullinen yleistyminen Turvetuotanto on tietyissä piireissä leimattu ratkaisevaksi syylliseksi ilmastomuutokseen, mutta 1970-luvulla siinä ei nähty isoa ongelmaa. Noin neljänneksen läntisiä kilpailijoita huokeampana se pääsi lyhyessä ajassa useamman sadan traktorin myynteihin vuodessa, joista päälle 80 % oli 4-vetoja. ro-mallisto. Se maksoi saman verran kuin vastaava läntinen takaveto, harvemmalla viljelijällä oli kuitenkaan uskallusta karkeatekoisen, mutta runsaasti varustellun itätraktorin hankintaan. BELARUKSEN OMAPERÄISESSÄ ETUAKSELISSA kitkalukolla varustetulta tasauspyörästöltä voima johdettiin vetoakselilla 1 olkavarren yläpäässä olleille kulmavaihteille 2, josta veto siirtyi akselin 3 välityksellä alapäähän, missä kartiopyörä pyöritti vähennyspyörästönä toimivaa lautaspyörää 4, joka oli yhdistetty vetopyörään. BELARUKSEN TUONTI alkoi v.-65, nelivetoinen MTZ-52 tuli kuvioihin vuotta myöhemmin. 55 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti 70-LUVUN MONET sateiset kesät ja syksyt, sekä yleistyneet turvetyömaat lisäsivät osaltaan viljelijöiden ja urakoitsijoiden nelivetokiinnostusta, mutta vuosikymmenen puolivälissä markkinoilla olleista 11 merkistä vain muutama pystyi tarjoamaan jonkunlaisen 4-vedon. Erityisen paljon sitä käytettiin tietyömailla penkkakoneena ja täryjyrän vedossa. Kuormituksessa herkästi rusahtelevien kuulanivelien vaihtuminen tuplaristikoihin oli niin ikään tervetullut parannus. KESÄKUUSSA -62 SUOMESSA saataville tullut Super Major-pohjainen County oli isopyöräisenä melko kömpelö, mutta ensimmäinen 4-veto, jonka voimansiirrossa ei ollut kestävyysongelmia raskaassakaan käytössä. Siihen aikaan sadon pelastamiseksi piti käyttää kaikkia mahdollisia keinoja, katokorvaukset olivat laiha lohtu, jos niitä nyt sattui edes saamaan.. Asiakaskunta koostui puutavara-ajureista ja maanrakennusurakoitsijoista. Vetoteholtaan lähes telakoneiden veroinen County möi hyvin, vaikka hintaa oli tuplasti takavetoiseen Majuriin verrattuna. Noihin aikoihin saataville tullut puolalainen Ursus oli hyvä lisä 4-vetojen "halpis"-sarjaan. Traktorikauppiaat, joilla oli tarjota myös 4-vetoja, korostivat niiden ylivoimaista liikkumiskykyä kelillä kuin kelillä, parantunut työteho ja vähentynyt maan tallautuminen eivät olleet ykkösaiheina kaupantekotilanteissa. Monelle urakoitsijalle ja viljelijälle hiljattain perustetut uudet turvetuotantoalueet tiesivät kesien ajaksi täystyöllisyyttä
Luultavasti kaikki urakoitsijoille myydyt traktorit vetivät jo kaikilla pyörillään, nelivedon myötä helpottuneiden muokkaus-, kuormaus-, lumija metsätöiden myötä viljelijöidenkin kiinnostus kasvoi koko ajan. Pienempien tasauspyörästöjen ja isompien etupyörien ansiosta maavaraakin saatiin kasvatettua. Muutamien merkkien etuakseleissa oli kitkalukkoja, joiden tarpeellisuudesta käytiin kovaa väittelyä. Samaa mieltä olivat monet traktorikauppiaatkin, etenkin jos valikoimiin ei kuulunut nelivetoa. Muissa merkeissä jousitukset yleistyivät 90-luvulla, mutta paljon kehittyneempinä versioina. Melko pian Valmetista tuli eniten myyty neliveto. Lukkokeskustelu päättyi itsekseen, kun Fiatin suurimpiin malleihin tuli levyja pienempiin hammaslukot 1980-luvun alussa. Nelivetojen kytkennät ovat jo kauan olleet sähköisiä. Maatalouden neuvontajärjestöt pitivät nelivetoja myyntimiesten hömpötyksinä, normaalissa maataloudessa niitä ei tarvittaisi, urakoitsijat olivat asia erikseen. Hara-ohjaamolla varustettuna painoa kertyi vajaat 6,5 tonnia. Syksyisin esittelykoneita kiersi lähes jokaisessa pitäjässä järjestetyissä koekyntötilaisuuksissa. 56 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti PLANEETTAVÄHENNYSPYÖRÄSTÖJEN YLEISTYTTYÄ vetävät etuakselit alkoivat kestää isoissakin traktoreissa. Nelivetojen osuus uusista traktoreista oli tuohon aikaan noin 5 %. Tuolloin 4-vetojen osuus oli jo puolessa, täydet 100 % saavutettiin kaiketi parikymmentä vuotta sitten. Keskilinjalla oleva niveletön käyttöakseli oli hyvässä suojassa. VALMETIN ENSIMMÄISET maatalouteen tarkoitetut 4-vedot 702 ja turboversio 702S tulivat myyntiin vuoden -78 alussa. 125-hevosvoimainen turbo-Volvo T814 oli 60-luvun lopulla tehokkain ja raskain neliveto. Muinoisten MAN-traktoreiden etuakseleissa oli latta-, ja Belaruksissa kierrejouset. Fiat luotti tekniikkaansa sikäli lujasti, että järjestelmässä ei ollut minkäänlaista ylikuormitussuojaa. Akseli oli italialainen Carraro, jonka 13.6 x 28 -renkaat olivat tuon ajan suurikokoisimpia, jos Countyt jätetään laskuista. Työväline Oy seisoi vahvasti aatteensa takana ja järjesti maatalousnäyttelyihin sirkusmaisia näytöksiä, joilla todistettiin, että "jos pyörä ei vedä, niin se jarruttaa". 1970-luvun puolivälissä tavallisia nelivetoja tarjosivat Belarus, Fiat, MF, Zetor, hiljattain markkinoille tullut Ursus, sekä Volvo edellä mainitulla suurimmalla mallillaan. Suuria runko-ohjattuja 4-vetoja on tuotu etenkin käytettyinä, mutta jatkuvasta tehojen kasvusta huolimatta perinteinen rakenne tulee varmasti säilymään vielä pitkään. Oy Ford Ab oli lopettanut Roadless Ploughmasterin maahantuonnin, mutta 5000-Fordiin sai jälkiasennuksena sveitsiläisen Schindlerin akselin. Kääntösäteet on saatu lähes takavetoisten lukemiin. FIAT OLI 60-LUVULTA lähtien panostanut vahvasti nelivetotekniikkaan, v.-76 tulleet mallit 780 DT ja 880 DT olivat ensimmäisiä traktoreita, joiden rakenteessa oli huomioitu 4-vetoisuus. Napavälityksien ansiosta suurikokoisista tasauspyörästöistä oli päästy jo vuosia sitten, samoin kaarroksissa paukkuvista kuulanivelistä, kaksoisristikot kestivät rasitusta moninkertaisesti. Tuohon aikaan jokaisella merkillä oli jo tarjolla nelivetoja, muutamilla peräti jokaisesta mallista.. Neuvontaihmisten viisaudet eivät kuitenkaan purreet toivotusti, vuosikymmenen lopulla jokaisella merkillä oli tarjota neliveto useammassa teholuokassa ja kauppa kävi sikäli vilkkaana, että nelivetojen osuus oli jo 35 %. 62 720 markan hintakin oli traktorimarkkinoidemme kärkeä. Nelivetojen aktiivisimpana kauppiaana tunnetun Työvälineen väki piti isoja etupyöriä ja akselin suurta kallistusvaraa yhtä tehokkaana aseena "3-vetoisuutta" vastaan
Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti: Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Tilaukset ulkomaille: ota yhteyttä asiakaspalveluun, puh. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). 1 Mene osoitteeseen www.koneviesti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. Luo käyttäjätunnukset Koneviestin verkkosivuille! 2 3 Kaikissa ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä asiakaspalveluun puh. Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lanka ja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %).. Asiakas numeron löydät tilaus laskulta, lehden takaa osoitetietojen yhteydestä tai soittamalla asiakaspalveluun. 020 413 2277 (arkisin kello 8–21). Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 4 Kirjoita avautuvaan lomakkeeseen sähkö postiosoitteesi ja haluamasi salasana. Paina Kirjaudu. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. 3 Kirjoita asiakas numerosi ilman etunollia sekä posti numerosi. Sähköposti: asiakaspalvelu@viestimedia.fi Osoite: PL 440, 00101 Helsinki www.koneviesti.fi Puhelun hinta soitettaessa 0204-alkuiseen numeroon kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Hyväksy käyttöehdot ja aktivoi tunnuksesi. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. 2 Klikkaa kohtaa Luo tunnukset ja Aktivoi käyttäjä tunnuksesi. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta: www.viestimedia.fi ASIAKASPALVELU Puh. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). Lisää sähköposti osoitteesi ja salasanasi. Klikkaa jatka. Uusi kestotilaus laskutetaan laskutusjakson alussa.Tilaaja voi irtisanoa kestotilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Käytä oheista Palvelukorttia, kun haluat: tilata lehden itsellesi tai lahjaksi irtisanoa tilauksesi ilmoittaa osoitteenmuutoksesta Tilaan Koneviestin kestotilauksena 18 nroa 198 euroa Tilaan Koneviestin digitilauksen kestona 12 kk 142,80 euroa itselleni lahjaksi (tilaustunnus KAV0022) alkaen seuraavasta numerosta alkaen ____/____/_____ Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Ilmoitan osoitteenmuutoksen: alkaen____/____/_____ ajaksi ____/____/_____ – ____/____/_____ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni A siakasnumero: __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero ____________ Postitoimipaikka ________________________ Puhelinnumero _________________ – ___________________________ Sähköposti __________________________________________________ Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero____________ Postitoimipaikka _________________________ Puhelinnumero _________________ – ___________________________ Sähköposti ______________________________________ (11 merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta) (pakollinen tieto digitilausta tehdessä) VIESTIMEDIA OY Asiakaspalvelu Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa postimaksun 4 4 4 PALVELUKORTTI Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä palvelukortti_vaaka1.indd 1 17.12.2020 16:44:56 1 Tunnusten luontiin tarvitset vain asiakasnumeron ja postinumeron. Saat sähköpostiisi aktivointi viestin, jossa olevaa linkkiä klikkaamalla saat tunnukset käyttöösi. 5 Mene uudestaan osoitteeseen koneviesti.fi ja klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa Kirjaudu. 57 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti TILAUSHINNAT 2021 Vaivaton ja edullinen kestotilaus (lehti + digi) 18 nroa/12 kk vain 198 euroa
VARAOSIA SEKALAISIA MAATALOUSKONEET Pohjanmaan Ylijäämätuote Oy Varikontie 2 Ilmajoki 0400 763 201, 0400 727 745 NIITTOKONEET leveydet 165 ja 185, hammaspyöräveto EDULLINEN RAHTI ja WIRAX SIINÄ ON MOOTTORI. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. 58 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna, 040 450 7479 Nähtävää ja koettavaa koko perheelle! www.museomilitaria.fi OHJEKIRJOJA KORJAUSOPPAITA traktorit , puimurit maanrakennuskoneet ym. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Diesel Eclipse 1,0 L riittää 1000 litraan 39 € Resurs Next 75 ml, riittää 4 6 L öljymäärään, 30 € Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään, 70 € Suomen kaasutinexpertti oy.indd 1 1.3.2021 10:53:42 LAAJA VALIKOIMA KÄYTETTYJÄ JA UUSIA VARAOSIA TRAKTOREIHIN MYÖS VERKKOKAUPASSA www.purkupojat.com Yrittäjäntie 8, Pälkäne SOITA: 045 1331 222 DEEREN VARAOSAT: Konehuolto T. Lunastamme myös loppuvelan! Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi www.farmilaite.fi 03 3122 7600 FARMILAITE Traktoreiden varaosat Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. Puh 050 598 9651 pekomat@pekomat.. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. Laukkanen Oy Puh. www.ohjekirja.org sähköposti: ohjekirjat@gmail.com puh. 1998-2016, 70-200 hv, alle 6000 h ajettuja. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.. SUOMEN KONEUSKOTTAVIN AMMATTILEHTI.. 0400 4144700 myynti myös osto tarjoa VARAOSAKIRJOJA suomi, englanti, ruotsi OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. LUETAAN HYÖDYN VUOKSI. PURKUOSAT MAANRAKENNUSKONEIDEN SUOMEN SUURIMMALTA JA MYÖS UUSIEN MAAHANTUONTI MIKA HAARALA PUH 0500 407 444 Nyt salaojat kuntoon! Ennakkotilaushinnalla vielä muutama kone! Radio-ohjaus Elektroninen mittalaite Luistonestojärjestelmä Kaivohuuhteluvarustus 380 mm Automaattinen puomi Tarvikelaatikko Kotimaiset Xiros salaojahuuhtelulaitteet on suunniteltu suomalaisten viljelijöiden tarpeeseen www.pekomat.
www.tarmonteras.fi P. 59 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Valmistamme puimurin pöytävaunuja. max. (06) 2631 111 0500 366 729 lisätietoja: www.ismesales.. LAADUKKAAT ILMASTOINNIT KAIKKIIN TYÖKONEISIIN! • ILMASTOINNIT • VARAOSAT • HUOLTOLAITTEET KAIKKI ILMASTOINNIN OSAT TYÖKONEISIIN MERKISTÄ RIIPPUMATTA! ISME ETUKUORMAIN 3 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200–2300 kg – 1-vipuhallinta, kellunta – Vakain vakiona – Pitkät sovitteet – Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. nostokork. 0400 910696 Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF. 0400 164 703 www.jyvas-maatalous.com Traktorit Puimurit – Työkoneet Lindstén 0400 863 359 Hulmi 0400 126 869 MASIINAT HALTUUN. Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. 25–35 m 30 30 30 30 VUOTTA No rd Mills MYLLYT · KULJETTIMET LIETSOT · KYLVÖLAITTEET www.nordmills.fi · Puh 06 488 7029 TUNNETTUA LAATUA TILALLESI TUNNETTUA LAATUA TILALLESI KUIVITUSNAVETTAAN RATKAISUT www.demeca.fi KOTIMAISET KASI-KASVINSUOJELURUISKUT Säiliö koot: 700 / 1000 / 1300 / 2500 litraa Puomistot: 10 / 12 / 15 / 16 / 20 / 21 / 24 metriä KASI-3/1000/12HT 7800,00 € alv % KASI-4/1300/15HT 11120,00 € alv 0% KASI-6/2500/21H8140-7SH 25580,00 € alv 0% Kysy lisää 025373191, 025372181 kasi(at)ahjoco.fi AHJOCO Oy, 29250 NAKKILA www.kasi.fi Tilaa netissä tai soita 0400 451 900 • Edulliset kuljetukset! Viisteentie 10, 69750 Sillanpää VETELI GRIPX Traktorin Jääketjut 8 mm ja 9 mm nastaketjut 5,7 mm ja 7 mm liikenneketjut Toimituskulut 0€! Toimitus 09/21 aikana! • • • • TILAA KETJUT EDULLISESTI HEINÄKUUN AIKANA! MAANVILJELIJÄN JA KONEURAKOITSIJAN KUMPPANI! KONEKAUPPAA KESKELTÄ SUOMEA! TERVETULOA! Miilukatu 10A, 40320 Jyväskylä Puh. HUOMASITKO TÄMÄN?. Kaikki merkit / mallit. silppurit rikkaäkeet klapija kuorimakoneet piensiemenkoneet viljamyllyt Energiansäästö Oy Jantoniementie 167, 08350 LOHJA puh. tuotot 2–20 m 3 /min max. 019-338 164, 338 216, 0500 316 119 www.energian.net Mobarrow ® kottikärryt l aurojen muovisiivet l aurojen ja äkeiden kulutusosat l nivelakselit ja -osat l traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.fi imupainevaunut ammattikäyttöön vaihtolavasäiliöt nostolaitesäiliöt 1000 ja 2000 l lietteen levitysvaunut lietepumput, myös ruostumattomat puhelin 06 424 1800 lame@laaksonmetalli.. www.laaksonmetalli.
0400208824 vuomet@vuomet.fi ® www.vuomet.fi Lumiaurat RAKENTAMINEN MAARAKENNUSKONEET Metsäja salaojakauhat Luiskaja tasauskauhat Kuokkaja kaapelikauhat VAPO suo-ojakauha NTP10-vastapala ja liitin ym KANTO-/KIVIHARAT KAIVINKONEEN ROUTAPIIKIT T.LATVALA Jalasjärvi. 2013,aj. 60 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti Ota yhteyttä, myös muut koneet ja laitteet www.marincons.fi • 040 8328 069 Pyöräkuormaaja JCB 427 HT,Vm. n Hyödynnä verkon Konevertailu-palvelua ja tutustu sähköisiin näköislehtiin. MYÖS MUUT KONEET JA LAITTEET. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2021 92 x 75 mm_Koneviesti 2016 No 16 23.1.2021 11:06 Sivu 1 TEKEE MÖNKIJÄSTÄSI METSÄKONEEN www.ihan-uus.net METSÄTYÖKONEET VUOMET Puh. S U O M E N K O N E U S K O T T A V I N A M M A T T I L E H T I Koneviestin tilausmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia siltä osin kun ne kohdistuvat veronalaisen tulon hankkimiseen. TILAA SOITTAMALLA: 020 413 2277 Mainitse tilaustunnus KAV0030 TILAA NETISTÄ: koneviesti.fi/tilaa HYÖDYNNÄ VEROETU TIETOA TULVILLAAN. 9000t Hinta 45000 € Grass forks vario goliath 435 Hydraulisesti levitettävä Hinta sopimuksen mukaan. Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 34 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. Tekstiviestin lähetys normaalin tekstiviestin hinta. 0500 269 944 • www.tlatvala.fi n Koneviestin kestotilaus kotimaassa 18 nroa (12 kk) vain 198 € n Tilaukseen sisältyy rajaton lukuoikeus koneviesti.fi-sisältöihin. TILAA TEKSTIVIESTILLÄ: Lähetä viesti: TILAUS KAV0030 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 13526. Tarjous on voimassa 30.11.2021 asti ja koskee kotimaan tilauksia. MITÄ ISOMPI KONE.... Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min
HYVÄ KEKSINTÖ! PALKITSEMM E KEKSIJÄN ISTUINSUOJALLA. VISA VILKUNA Paripyörien turvallista käsittelyä Selkeyttä hydrauliikkaletkuihin KUN TRAKTORIIN PITÄÄ kytkeä hydraulisesti ohjattava työkone, on usein hankala muistaa tai tietää, mikä letku piti kytkeä mihinkin. Koneviesti ei vastaa ideoiden toimivuudesta tai turvallisuudesta. Palkitsemme parhaita ideoita Koneviestin tuotepalkinnoilla, joten muistathan laittaa yhteystietosi viestiin mukaan. Tunkin oltava tosin täynnä öljyä, jotta se pumppaa vaakatasossa. Paikallisesta elektroniikkaliikkeestä ostettiin nippusiteellä kiinnitettäviä sähkökaapeleiden merkkaamiseen tarkoitettuja muovitaskuja. Mustasaaressa asuva Markus Storsjö teki letkuihin omat merkkaukset. 62 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti HATTULALAINEN EERO PUUPPO on havainnut, että tiukkaan juuttuneet levikepyörät irtoavat helposti pullotunkilla. Levikkeitä irrotettaessa kiinnitysketjut kannattaa pitää kiinni, jotta pyörä kaadu päälle. L U K I J A N I D E A Lukijan IDEA. Näin saatiin selkeät symbolit hydrauliikkaletkuihin eikä koneita kytkettäessä tarvitse miettiä, miten ne letkut menikään. Asennusta puolestaan helpottaa pienkuormain, jonka trukkipiikin kärjessä on osa, jolla saa otteen renkaan kiinnityskiskosta. VISA VILKUNA HYVÄ KEKSINTÖ! PALKITSEMM E KEKSIJÄN ISTUINSUOJALLA. Tämän jälkeen ne laminoitiin ulkokäyttöä kestäviksi. Hän tulosti traktorin hydrauliikkaliittimien värikoodauksen mukaiset värilliset plusja miinussymbolit. Lukijan idea -palstalla esitellään lukijoiden ideoita ja ratkaisuja erilaisiin pulmiin. Voit lähettää kuvauksen omasta ideastasi suoraan osoitteeseen: lukijanidea@koneviesti.fi
Koneviestin nettisivujen luetuin artikkeli KV 9/2021 -lehdestä oli Arto Turpeisen ”Hän – Markku Saukko” (s. ÄÄNESTÄ 1.8.2021 MENNESSÄ. 63 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti KV 9/2021 parhaaksi jutuksi äänestettiin Kimmo Kotan ”Kesävehkeet kuntoon” (s. ARTO TURPEINEN Putkella puhdas leikkuukotelo HYVÄ KEKSINTÖ! PALKITSEMM E KEKSIJÄN ISTUINSUOJALLA. Putken ansiosta hän arvelee moottorin käynnin jopa parantuneen. KAIKKIEN VASTANNEIDEN KESKEN ARVOMME ISTUINSUOJAN. AVAA SANAINEN ARKKUSI JA KERRO MEILLE, MIKÄ LEHDESSÄ MIELLYTTI TAI SAPETTI. Laita meille viestiä osoitteessa www.koneviesti.fi. Voit myös vastata postikortilla. Ratkaisuksi hän hitsasi vanhasta polttoainelämmittimestä otetun putken kiinni pakoputkeen, ja johti pään reiä'n kautta leikkuukoteloon. L U K I J A L T A & I N K I N E N Äänestä paras juttu ja voita! Kerro mielipiteesi!. 18). Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella palaute@koneviesti.fi tai lähestyä meitä kirjeitse Koneviesti, PL 440 (Simonkatu 6), 00101 Helsinki. Hytösen mukaan erityisen tärkeää on liittää putki purkuaukon taakse, jolloin koteloon muodostuu ilmakierre ja kosteakin nurmi lentää ulos takertumatta rakenteisiin. Voit äänestää nettisivujemme (www.koneviesti.fi) etusivulla olevan ”Äänestä Koneviestin paras juttu” -kuvakkeen takaa avautuvalla lomakkeella. LAUKAALAINEN VEIKKO HYTÖNEN kyllästyi märän nurmen tukkimaan ruohonleikkuriin. Mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu ja miksi. Valitse ”Yhteystiedot”-välilehti ja sieltä kohta ”Ota yhteyttä toimitukseen”. Edellisen arvonnan voitti Jorma Niskala, Jokimaa. 86)
Tehokkaimpien uusien mallien 6-sylinterisistä moottoreista irtosi jo lähemmä 50 hv, mutta kaikki eivät niiden nopeaan voimaan luottaneet. Seuraavan vuoden virallisissa koetuksissa, joihin osallistuivat kaikki saatavilla olleet pyörätraktorimerkit, Pacemaker osoittautui työteholtaan keskitason koneeksi, ainoa moite tuli hankalakäyttöisestä käsikytkimestä. Walliksen omistaman J.I.Case Plow Works Co:n tekemä Wallis Cub Junior oli ensimmäinen nykymuotoinen traktori. "Työiloa ja hyvätuulisuutta" Massey-Harris tuli tutuksi suomalaisviljelijöille vuoden 1908 mittaan, kun Konekauppa Osakeyhtiö Aatra alkoi markkinoida "parhaita amerikkalaisia niittokoneita, voittamattomia keveävetoisuudessa, kestävyydessä ja käytännöllisyydessä". Massey-Harris jatkoi traktorituotantoa Wallis-merkillä vuoteen 1932 saakka, jolloin käyttöön otettiin oma merkki. Näiden lisäksi tarjolla oli isopyöräinen 4-veto GP 15-22, joka oli Hercules-moottoria lukuun ottamatta kokonaan Massey-Harriksen luomus. Vuonna 1927 malliksi vaihtui Wallis 20-30. Kummankin Wallis-mallin väri vaihtui harmaasta myrkynvihreäksi ja vaihteistoihin järjestettiin yksi lisänumero, 25 oli nyt 3-vaihteinen, Pacemakerissa ja Challengerissa nopeudet kasvoivat neljään. Nokalla pyöri nyt nopeakäyntinen Chrysler tai Continental, joka saatiin tulille sähköstartilla, voimansiirrotkin oli uusittu, samoin muotoilu. Sama rakenne otettiin pari vuotta myöhemmin käyttöön Fordsonissa, mutta erilaisella toteutuksella. Vuodesta 1917 lähtien Big Bull-traktoreita oli myyty Massey-Harriksina, mutta valmistajatehdas kärsi jatkuvista toimitusvaikeuksista. Etenkin puimakoneurakoitsijoiden suosiman vanhan 25-mallin kysyntä jatkui sikäli runsaana, että sitä pidettiin tarjolla aina vuoteen -46 asti, jolloin se oli jo melkoinen muinaisjäänne. Sanomalehdissä mainostettiin traktoria, joka ”aikaansaa työiloa ja hyvätuulisuuden”. Kaikki voimansiirto-osat olivat öljykylpyisiä, pitkittäisessä moottorissa oli kansiventtiilit ja koko komeus lepäsi itsekantavan rungon varassa. Parrett-traktorin lisenssivalmistus ei tuottanut yhtään parempaa tulosta, kone oli heikkorakenteinen ja vanhanaikainen. Oli kuitenkin töitä, joissa tarvittiin pelkästään voimaa ja varmatoimisuutta. Sen menekki rajoittui ykköskappaleisiin, ellei peräti yhteen ainoaan. Massey-Harris 25 – Vanhaa voimaa Massey-Harris 25 oli kallein ja tehokkain pyörätraktori. Massey-Harriksen traktorituotanto pääsi lopultakin vauhtiin, kun J.I.Case Plow Works siirtyi yhtymän omistukseen v.1928. Erilaisia hydraulisia nostolaitteitakin tuli saataville, mutta Fergusonin patentoima systeemi yleistyi vasta myöhemmin. 64 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti T oisen maailmansodan kynnyksellä esitellyt uuden sukupolven amerikkalaistraktorit olivat aiempia tyylikkäämpiä, helppokäyttöisempiä ja ennen kaikkea monipuolisempia. Vanhaan Wallis-tekniikkaan pohjautuneet Pacemaker ja Challenger hävisivät valikoimasta, heikosti menestynyt GP oli heivattu tuotannosta jo aiemmin. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA W E T E R A A N I. Näitä entisajan voimanpesiä olivat muun muassa Oliver 90, Case LA, John Deere D ja Massey-Harris 25. Moottorin ja vaihteiston pystyi irrottamaan traktoria katkaisematta. Vuosikymmenen lopun suureen uutuuskisaan Massey-Harris vastasi kokonaan uusilla malleilla 81, 101 ja 201, joista oli tarjolla useita versioita. Vuonna 1937 malleihin 25, Pacemaker ja Challenger tuli muotoillut konepellit ja kirkas puna-keltainen väritys, mutta tekniikka säilyi entisellään. Traktorista tuli maatilojen yleiskone, jolla hoituivat kaikki peltotyöt ja kuljetukset. Sähköstartin sai lähes jokaiseen merkkiin ainakin valinnaisvarusteena, samoin kumipyörät, joiden myötä huippunopeudet voitiin nostaa yli 20 kilometriin tunnissa. Kanadalainen Massey-Harris kuului johtaviin sadonkorjuukonevalmistajiin, mutta traktoripuolella yhtymällä oli ollut epäonnea. Fordsonin kantava runko puolestaan koostui kolmesta suuresta valuosasta, eli voimansiirtokotelosta, öljypohjasta ja lohkosta, joten se oli lähempänä sittemmin yleistynyttä rakennetta. Niinpä muutamat valmistajat säilyttivät mallistoissaan isoja 1920-lukulaisia malleja, joiden enimmät uudistukset liittyivät lähinnä ulkonäköön. Sukunsa viimeinen Robert Hendricksonin ja Clarence Easonin vuonna 1915 suunnittelema, ja Henry M. Pacemakeria myytiin korkeintaan joitakin kymmeniä kappaleita lähinnä Varsinais-Suomeen, mutta Massey-Harris 25, joka oli kallein ja tehokkain tuolloin Suomessa myyty pyörätraktori, jäi todella harvinaiseksi. Sen uraa vahvana kyntöja puintitraktorina jatkoi Massey-Harris 55, jonka 4-pyttyisestä 6,3 litran Continental-moottorista saatiin ulos jopa 66 hv:n tehoja, millä lukemalla sitä kehuttiin maailman vahvimmaksi pyörätraktoriksi. Tehtaan nimi oli aiheuttanut paljon sekaannusta, mutta tilanne selkiintyi, kun nimen käyttöoikeudet myytiin hyvään hintaan J.I.Case Threshing Machine Companylle, joka teki Case traktoreita. Walliksen moottoria ja vaihteistoa kannatteli u-muotoon taivutettu, öljytilana toiminut teräslevyrunko, joka oli yhdistetty valettuun peräkoteloon. Wallis 20-30 oli jatkossa Massey-Harris 25, pienemmästä mallista 12-20 tuli saataville kaksi versiota; Pacemaker ja riviviljelymallinen Challenger. Wallis Cub Juniorin tilalle tuli v.1919 nelipyöräinen ja monesta kohtaa uudistettu Wallis K 15-25, joka puolestaan korvattiin 4 vuotta myöhemmin uudella OK 15/27-traktorilla. Traktorit tulivat saataville v.1937, jolloin Turussa toiminut Konekauppa Pellervo aloitti Massey-Harris Pacemakerin maahantuonnin
VALMISTAJA Massey-Harris Company. PYÖRÄT Rautapyörät, edessä 150 mm x 750 mm, takana 300 mm x 1 200 mm. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori kansiventtiileillä, 44 hv/1 200 rpm. Voimansiirtoon vaikuttava käsikäyttöinen pantajarru. LISÄVARUSTEITA Teollisuusmalli, bensamoottori, 7.50 x 18 -kumipyörät eteen ja 12.75 x 28 tai 12.75 x 32 taakse, levikepyörät, piikit tai hakut takapyöriin, erilaisia vetolaitteita, voimanottoakseli. Poikittainen, suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 4–6,4 km/h. läpimitta 111 mm, iskunpituus 146 mm, kokonaisiskutilavuus 5 648 cm³, puristussuhde 4,2:1. Syl. HYDRAULIIKKA Ei hydrauliikkaa. 1932–46, Racine, Wisconsin, USA. HINTA Noin 58 000 mk vuonna 1939, mikä vastaa noin 20 500 euroa vuonna 2021. Kingston L3L-kaasutin keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä. American Bosch U4 ED4-laukaisumagneetto, kampikäynnistys. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 18,4 l, jäähdytysjärjestelmä 23 l, bensatankki 6 l, petroolitankki 91 l. Roiskeja painevoitelu, vesipumppu. VOIMANSIIRTO Kuiva käsikäyttöinen 1-levykytkin. 65 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti MOOTTORI 4-syl. 15 000 kpl. Voimanottoakseli 545 rpm, hihnapyörä 178 mm x 475 mm, 525 rpm. Massey-Harris 25. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys. Valmistettu yhteensä n. MITTOJA Pituus 3 420 mm, akseliväli 2 100 mm, leveys 1 660 mm, korkeus konepeltiin 1 440 mm, paino vakiovarusteilla 2 268 kg
66 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti S E U R A AVA KO N E V I E ST I I L M E STY Y 11. H U O LTO JA KO R JAU S V E R TA I L E M M E , KO K E I L E M M E & E S I T T E L E M M E. 8 . VIHERTEEMA MUKANA BIOENERG IA TRAKTORITESTIN ETUKUORMAIMET AJETTAVA AKKULEIKKURI KRONOS KARGO 121 & GRIPTO 709 UUSI MB SPRINTER MITKÄ VANTEET RENKAILLE