Uudet karttatasot näyttävät maaston ja puuston ennennäkemättömällä tarkkuudella. 3D-malli maastosta Harvennuspoistuma Puulajit VUOTTA KONEIHMISTEN ASIALLA N U M ER O 73 K ON EU RA K OI N TI 1/ 20 23 • H ITA CH EJ A TE RR AF AM EL LE • FO RE ST -L IN N AN KO M BISA M PO • KO M AT SU FO RE ST ON E • TIM BE RM AT IC KA RT AT • SA IM AA N KA N AV A KARTTAAKIN TARKEMMIN PEKKA NAARAJÄRVI OY KOMATSU FOREST ONE LIEBHERR 9XX H2 SAIMAAN KANAVA VOLVO EC145ELM JA TMK 300 AKKUKÄYTTÖ KAIVOKSISSA VALTRA X 120 JA MOWI P51T ENSIMMÄISET TERRAFAMEN HITACHI EH3500AC-3 -KIVIAUTOT VALMISTUIVAT TEKEE JA AJAA TEKEE JA AJAA Forest-Linna Oy:n Sampo Rosenlew CR68 ja Nisula 335E+ TILAUSTA TOIMITTAMASSA 72 00 11 -2 30 1 PAL VKO 2023-11 1/2023 • Hinta 10,50 € • www.koneurakointi.fi. Kokonaiskuva leimikosta mahdollistaa tarkkaan harkitun pelikentän. Pelinrakentajan uusi näkymä leimikolle
Konekohtaiset tiedot, tilaushistoria ja räjäytyskuvat ovat saatavilla Parts Onlinesta. kulutus 8,4 – 9,1 l/100 km, CO 2 päästöt 219 – 242 g /km • Tule ja koeaja! BLACK EDITION -mallina markkinoiden edullisin pick-up. * Riippuen varustetasosta. PARTS ONLINE. ONLINE PARTS Ponsse_Parts_Online_A4_Koneurakointi_2023.indd 1 Ponsse_Parts_Online_A4_Koneurakointi_2023.indd 1 17.1.2023 16.09.44 17.1.2023 16.09.44 Kuvan auto erikoisvarustein. Lisätietoa: isuzu.fi/roadshow Koneurakointi_210x297_Isuzu_D-Max_BE_2023_1.indd 1 Koneurakointi_210x297_Isuzu_D-Max_BE_2023_1.indd 1 17.1.2023 13.46 17.1.2023 13.46. 600 € toimituskulun) . Isuzu D-Max nyt Regular Cab ja Space Cab Black Editionmalleina ALKAEN VAIN 34 090 € (sis. Parts Online toimii kaikilla päätelaitteilla ja on erittäin helppokäyttöinen. Sieltä löytyvät tarpeen tullen myös käyttöohjeja varaosakirjat helposti, joten PONSSE Parts Online on paljon muutakin kuin varaosien tilaussovellus. PONSSE Parts Online sisältää valtavan määrän tietoa koneestasi ja siihen sopivista varaosista. Ja mikä parasta, se ei maksa mitään. Isuzu Road Show tulee taas, alkaen 1.2.2023. VARAOSAMYYMÄLÄ AINA MUKANA. • Japanilaista laatua • Raskaan kaluston DNA • Vetokyky 3 500 kg • Kantavuus jopa 1 100 kg • Takatasauspyörästön lukitus* • Peruutuskamera* • Luokkansa paras turvavarustelu* • 9” kosketusnäyttö* • Takuu 5 vuotta tai 100.000 km • Malliston EU-yhd. Mihin vuorokauden aihaan tahansa löydät oikeat osat, hinnat ja Reaaliaikaisen saatavuuden
Ylävaunun 290 asteen kääntö mahdollistaa ylivertaisen 55 neliömetrin porauksen peittoalan, mikä vähentää siirtojen määrää ja tukee tehokasta poraustoimintoa. 0400 220 094 Antti Niemi, puh. Laitteissa on tehokas porakone ja älykkäät automaatio-ominaisuudet, jotka takaavat optimaalisen suorituskyvyn. ROCKTECHNOLOGY.SANDVIK/FI PORAUSTEHOKKUUDEN UUSI AIKAKAUSI Ranger TM DXi-sarjan porauslaitteet ovat kokoluokkansa tuottavimpia ja polttoainetaloudellisimpia. Haluatko tietää laitteista lisää. 0400 431 060 Sandvik_Ranger_DX-series_Koneurakointi.indd 1 Sandvik_Ranger_DX-series_Koneurakointi.indd 1 16.1.2023 13.11 16.1.2023 13.11. OTA YHTEYTTÄ – SANDVIK PALVELEE Juuso Aalto, puh
lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Onkin mielenkiintoista laittaa tähän kohtaan merkki, ja tulla katsomaan sitä vaikka kymmenen vuoden päästä silloin vallitsevan tiedon valossa. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Tästä lehdestä ei ollut tarkoituksella tulossa minkäänlaista teemanumeroa, eikä sitä sellaiseksi myönnetä vieläkään. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Samoin tätä sivuten erilaiset ratkaisut työn tehostamiseksi ja optimoimiseksi tuntuvat nyt kiinnostavan entistäkin enemmän. Investoinnit, jos niitä tehdään, liittyvät yhä useammin siihen, että esimerkiksi koneella voidaan tehdä tarvittaessa muutakin kuin sitä perustehtävää, johon se on lähtökohtaisesti hankittu. Kun kiertää kentällä tekemässä lehtijuttuja, havaitsee yhtä lailla viitteitä paitsi varovaisesta suhtautumisesta tulevaisuuteen, myös varautumisesta muutoksiin. Osa lopettaa tyystin tavalla tai toisella, osa jatkaa entisessä lajissaan ja kiristää vyötä hieman tai reilummin ja osa lähtee kääntämään suuntaa toisille, tuottavammille suoritealoille. Ominaisuudet ja toiminnot, joita ehkä aiemmin on hieman ylenkatsottu siinä mielessä, ettei niitä ennenkään ole tarvittu, tulevat nyt käyttöön, kun huomataan niiden tarjoavan pienellä perehtymisellä ihan oikeita hyötyjäkin. TILAAJAPALVELU Puh. Jos siis pitäisi keksiä kuvitteelliselle teemanumerolle joku teema, melko vahvasti ehdolla olisi vaikkapa ”ajankuva”. (03) 2251 948 Avoinna ma–pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@koneurakointi.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Pokki TOIMITUKSESSA Iikka Kekko, Jan-Erik Laine, Harri Onnila TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila POSTIOSOITE Koneurakointi PL 350, 65101 Vaasa KÄYNTIOSOITE Tiilitehtaankatu 47, 65100 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Kuinka kävi ja millä konsteilla pärjättiin. Kun tätä pintaa kuitenkin hieman raaputtaa, paljastuu, ettei kyse niinkään ole juuri siitä energiapuusta. Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@koneurakointi.fi Aika muuttaa tapoja 4 PÄÄKIRJOITUS K U V A : M U S E O V IR A S T O IS T V Á N R Á C Z. Tuskinpa enää kukaan tarvitsee erillistä muistutusta siitä, kuinka elämme nyt poikkeuksellisia aikoja. M oni koneyrittäjä kamppailee kasvavien kustannusten ja muutenkin heikkenevien näkymien kanssa, eikä tämä tilanne toki ole uusi: laskusuhdanteita ja jopa lamakausia on nähty historiassa aiemminkin. Vaikka journalistisen aikakauslehden tehtävä on toki aina välittää ajankuvaa, ei vastaavaa useamman asian kynnyskohtaa aivan heti ole koettu. Toisaalta muissakin jutuissa esiin tulee juuri tämän hetken tilanne esimerkiksi voimanlähteiden tulevaisuuden kanssa painittaessa. Valmista pakettia katsellessa huomaa, että etenkin energiapuun korjuu on keskimääräistä enemmän pinnalla. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.koneurakointi.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@koneurakointi.fi myynti@koneurakointi.fi materiaali@koneurakointi.fi etunimi.sukunimi@koneurakointi.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2341-7463 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Lopullisena yhdistävänä tekijänä on se jo aiemmin mainittu varautuminen, monipuolistuminen tai työn ja toiminnan tehostaminen, riippuen hieman katsantokannasta ja tapauksesta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Tapoja reagointiin on useita, ja jokainen tekee päätöksensä omista lähtökohdistaan. Tällaiset ajat ovat kuitenkin aina ennenkin olleet omiaan myös kehittämään asioita, ja joko oman tai naapurin toiminnan tarkastelu ovat saaneet idealampun syttymään
KONEET JA URAKAT 6 Tekee ja ajaa Forest-Linna Oy rakensi kombikoneen Sampo Rosenlew CR68:n ja Nisula 335E+ -kouran hartioille. Se on VW:n tulevaisuutta: ID. 60 Tulevaisuusprojekti Maitopitäjässä mietitään, josko tulevaisuudessa tekeminen löytyisikin metsästä. UUSI PÄÄMAJA UUMAJASSA KOMATSU FOREST ONE S. 32 Akulla maan alla Maanalaisissa kaivoksissa akkukäyttöiset koneet ovat oikeasti haluttuja. KARTTAAKIN TARKEMMIN PEKKA NAARAJÄRVI OY S. VAKIOPALSTAT 14 Uutiskynnys 54 Katsaus koneeseen Scania Liberty 82 Seuraavassa numerossa . 44 Uusi päämaja Uumajassa Komatsu Forest ONE on huippumoderni ja kapasiteettia uhkuva metsäkonetehdas. NIPPU KERRALLAAN VÄÄTÄISEN VOLVO JA TMK S. 20 Tilausta toimittamassa Terrafamen uudet Hitachi EH3500AC-3 -kiviautot valmistuvat töihin Sotkamossa. Liebherr 9XX H2 on lupaava vetykaivinkone, ja se toimii ilman polttokennoa. Buzz Cargo. 55 Tuottavuusloikkakuokka Cat 340:lle povataan reilusti parempia suorituslukemia sisarukseensa verrattuna. 26 . 56 Tosipaikan työjuhta Kässbohrer PowerBully edustaa tuoreinta uutta teladumpperien tarjonnasta. 26 Nippu kerrallaan Konepalvelu Väätäinen työllistää kaivinkoneita talvella energiapuun parissa. 76 Pysytään kanavalla. 38 . Näin Saimaan kanavaa rakennettiin 1960-luvulla. Kun tulevaisuus on hämärän peitossa, voidaan katsoa menneisyyteen. 50 Huominen alkaa H:lla. TAPAHTUMAT 72 Hyväksi tavaksi tullut TMK Machineryn Konepäivä 2022 Hankasalmella. 66 Sähköjunakeula Se on erilainen, se herättää heti huomiota ja se kulkee sähköllä. 38 Karttaakin tarkemmin Pekka Naarajärvi Oy ottaa hyödyn isosti irti John Deere Forestryn karttajärjestelmistä. 44 5 SISÄLLYS. 58 CASE taas pyörien päälle Pyöräalustaiset Case WX:t tulevat jälleen markkinoille – nyt Hyundailta
Tekee ja ajaa Kombikone, yhdistelmäkone, korjuri – siinäpä muutama nimitys metsäkoneelle, joka pystyy kuljettamaan tekemänsä puut metsästä varastopaikalle. 6 Teksti ja kuvat: Juha Pokki METSÄKONEET SAMPO ROSENLEW CR68 JA NISULA 335E+. Erilaisia termejä tälle konetyypille kyllä on, mutta varsinaisia valmiita tuotteita ei niin vain markkinoilta tällä hetkellä löydykään. Forest-Linna Oy:ssä tällaisen koneen etuihin kuitenkin uskottiin niin vahvasti, että sellainen päätettiin hankkia harvasta tarjonnasta huolimatta
. PALUUKUORMA. 7 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Tekijänä on yksi ja sama kone, sekä yksi ja sama koura. Metsään mennessä energiapuu on kaadettu, ja samaa uraa palataan keräilyn merkeissä
”Työmaat alkoivat olla niin laajalla alueella, että ne paalihommat lopahtivat siihen. ENERGIAA TAI PIENKOHTEITA. Jo kolmannessa polvessa Forest-Linnan toimintaa osaltaan jatkava Teemu Kärkkäinen kertoo keskittyneensä täyspäiväisesti kuljettajaksi siinä missä isä Vesa Kärkkäinen johtaa yritystä ja Teemun veli Juho Kärkkäinen toimii puolestaan operaatioesimiehenä. Risupaalainhommat saivat kuitenkin jäädä joitakin vuosia sitten. Ja kuten vuodesta 2017 lähtien on asian laita ollut, ovat Logmanin tuoteoikeudet kuuluneet Sampo-Rosenlewille tuolloin tehdyn yrityskaupan kautta. Kombikoneen käyttö tuli tutuksi jo Fixteri-alustana toimineen Logmanin jäätyä tähän käyttöön. Mahdollisuuksiin uskominen on näyttäytynyt paitsi rohkeina kokeiluina lajin parissa, myös oman toimintatavan kehittelynä ja vakiintumisena. Nykyään kuitenkin energiapuukohteet ovat jatkuvasti kasvussa. . ”Tätä ennen meillä oli tässä työssä Logman 811, joka tuli alun perin Fixterin alustaksi”, Teemu taustoittaa. Teemu Kärkkäinen kertoo, että kombi koneen alkuperäinen idea oli tuoda kustannustehokkuutta pienkohteille. Suhdanteita on tullut ja mennyt, mutta energiapuussa on nähty mahdollisuuksia ennen tätä viimeisintä rynnistystäkin. Muutettiin Logman pankoille ja aloitettiin energiapuunkorjuu kombikoneella”, hän jatkaa. Niinpä myös 811FCkombikone on paljolti sama kone kuin nyt tässä pinojen välissä odotteleva CR68. Viimeksi mainittu suuntaus näkyy tällä kertaa Petäjävedellä, kun metsästä nousee Sampo Rosenlew CR68 risurankakuormassa. Energiapuun korjuu on käytännössä muodostunut Teemun erityisalaksi varsinkin viimeisen vuoden aikana tämän uuden kombikoneen myötä, sillä kysyntää ja tekemistä on jatkuvasti. Tätä ennenkin on kuitenkin menty ja tehty, ja varsin samanlaisella kalustolla. Yritystoiminta on alun perin lähtenyt käyntiin jo 1950-luvulla puun parissa, tosin autokuljetuksista. Ja markkinoilla tällaista isompaa korjurikonetta hakevalle vaihtoehdot ovatkin sitten aika lailla tässä, ainakin jos halutaan sitä tärkeintä ominaisuutta, joka ”aidon” kombikoneen tekee: hytin mukana kääntyvää nosturia. Teemu Kärkkäinen nostelee Nisula 335E+ -energiakouralla tekemänsä kuorman kasalle ja sitten päästään juttusille. E nergiapuun menekki on viime aikoina saanut varsinaisen rakettinousun, mutta saarijärveläinen Forest-Linna Oy on katsellut tätäkin puolta puunkorjuusta jo pidempään. KONEURAKOINTI 1/2023 8. LOGMANISTA SAMPOON
Ja kun sopivasti on hereillä ja ostohousut viikattuna tuolilla jatkuvaan lähtövalmiuteen, tällaisiin erikoistilanteisiin saattaa kombikonetta havitteleva reagoida nopeastikin. . Nyt nosturina on Logmer C160-11 eli 11 metriä ulottumaa ja 160 kNm momenttia. Nisula 285E -energiakoura oli Fixteri-käytössä tunnettu, ja näin oli myös Forest-Linnan koneessa aikanaan. . 9. NISULASTA TOISEEN. Ainakaan toistaiseksi tuotetta ei valmistajan listoilta julkisesti löydy, mutta onneksi sellaisia silti on valmistettu. KATKAISUVOIMAA JA KERÄYSKYKYÄ. Tämän niputtavan harvesterikonseptin alustaksi tarvittiin juuri tällainen kone, ja näitä tehtiinkin muutama kappale, tosin 11 metriin ulottuvalla ja nostomomenttia 200 kNm tarjoavalla Logmer 200TH2 -nosturilla. ”Nosturiksi vaihdettiin Suomessa maltillisempi versio ja koneeseen asennettiin pankot”, Teemu Kärkkäinen kertoo. Nisulan 335E+ valittiin aiemmassa koneessa olleen 285E:n tuomien hyvien kokemusten vuoksi. Hänen mukaansa hieman isompi ja tehokkaampi keräävä koura tarvittiin, joten kun uusi 335E+ oli noin vuotta aiemmin tullut markkinoille, sellainen hankittiin. ”Se oli hyvä koura, joten tämän 335E+:n hankkimista ei sen kummemmin tarvinnut miettiä”, Teemu Kärkkäinen sanoo. Peruskonehan on sama kuin Sampon FR68-kuormatraktori, mutta Logmanin FCmallin piirustukset hyttirakenteen osalta kaivettiin esiin joitakin vuosia sitten ruotsalaisen Cintoc-hankkeen myötä. Uuden kouran suurempi koko oli aluksi hieman arvelua herättänyt asia, mutta käytössä sen edut selvisivät nopeasti. PUOLIVIRALLISESTI SAATAVILLA. Hanke ei kuitenkaan Ruotsissa edennyt aiottuun maaliin saakka, mutta alustaksi asti koneet kyllä valmistuivat Suomen päässä sovitusti. Tosin saatavuus ei tälle CR-Sampollekaan aivan yksiselitteistä ole. TOISEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU. Alun perin tämän Sampon piti päätyä ruotsalaisen biokorjurin alustaksi, mutta sittemmin se on löytänyt tiensä Keski-Suomen savotoille pankoilla varustettuna. Näin tehtiin Forest-Linnalla, ja vuosimallia 2019 oleva, käytännössä iskemätön alusta saatiin Saarijärvelle. Ja samaa perinnettä on uudessa paketissa tuotu myös hakkuupään muodossa. Voimaa ja kestävyyttä löytyy, sujuvan käytön kärsimättä kasvaneesta fyysisestä koosta
. Saksikatkaisu leikkaa nätisti, ja terät ovat kestäneet kiitettävästi vuoden päivät. Tarvittaessa kone on tunnissa varusteltavissa ainespuun tekoon Nisula 500C -kouralla. ”Voimaa tässä on, ja vaikka edellinenkään ei heikko ollut, huomaa sen eron kyllä”, Teemu luonnehtii. Käpälien toiminta myös erottuu edukseen työssä, sillä nopeutunut käsittely sekä itse katkaisuvaiheessa, myös kuormauksessa ja purkamisessa tuovat luonnollisesti etua työn kokonaistuottavuuteen. 335E+ soveltuukin selvästi paremmin myös ensiharvennukselle, ei pelkästään ”risuntekoon”. ÄKKIÄ KERTYY. Kouran yksi etu pienempään malliin on paitsi uuden ja sujuvampitoimisen BioARMS-keräyskäpäläratkaisun lisäksi sen kertaluokkaa suurempi koko ja teho. Aiemmissa Fixteri-Logmaneissahan 285-kouran kanssa oli tapana käyttää esimerkiksi astetta miedompaa Logmerin C140-11-mallia. Kombikonehan voi myös olla tarvittaessa vielä monikäyttöisempi, eli sen ei tarvitse rajoittua energiapuun tekoon. HELPPOHOITOINEN. EI PELKKÄÄ NIPSUTTELUA. Kuormallinen on pian nipsuteltu, ja kertynyt energiapuumassa siirtyy saman tien laanille. Terät ovat kestäneet hyvin eikä tekniikassa ole kouran tai koneen suhteen ollut valittamista. ”Ei niitä kyllä montaa kertaa ole tarvinnut teroitella, ja voima tekee tietysti myös sen, ettei katkaisu ole heti niin herkkä terävyyden suhteen”, Kärkkäinen jatkaa, vaikka toki olemme yhtä mieltä siitä, että terät on paras pitää terässä. Painoa kourassa on noin tuplat 285:n nähden eli 650 kiloa, mutta pontevamman nosturin kanssa ero tasoittuu. Näin uskotaan Forest-Linnalla, eikä pelkästään KONEURAKOINTI 1/2023 10. Nisulan kouralla ja Sampolla on takana noin vuosi töitä.
KÄSITTELY KÄY. . ”Kouran vaihto ei ole mikään ihmeellinen homma”, Teemu kertoo. TÖRKEÄN HYVÄKSI TODETTU. Puhutaanpa tästä seuraavaksi. ”Motoja on neljä, kaikki Deerejä. uskota vaan myös toimitaan. Toisena kourana koneeseen on tarjolla niin ikään Nisulaa, mutta 500C eli kuormausleuoilla varustettu kaksirullainen koura sahakatkaisulla. Kaksi 1170E:tä, yksi 1170G ja yksi 1270G. Eli toisin sanoen kouran vaihtaa rauhallisesti tekemällä tunnissa ja kiireellä kahdessa, kuten vanhaa sanontaa voisi mukailla. Ajokonepuoli päivitettiin nyt kesällä G-sarjaan, sinne tuli uusi 1100, 1210 ja 1510”, Teemu luettelee. Tarvittaessa energiapuukouran tilalle voidaan vaihtaa syöttävä sahakatkaiseva Nisula 500C. Uusituilla käsittelykäpälillä kuorman purkukin käy tehokkaasti, ja kertakahmaisulla lähtee mojovia nippuja kasalle. ”Itse asiassa tämän työmaan jälkeen pitääkin vaihtaa koura, ja lähteä luultavasti pyöreän puun tekoon”, hän jatkaa. Vaihto on Teemun mukaan vaivan arvoinen, mutta toisaalta kombikoneella ei ole tarkoituskaan tehdä täysin samoja töitä kuin esimerkiksi puhtaalla hakkuukoneella tai ajokoneella. ”Niin ja sittenhän on yksi Wisentti”, hän lisää. Lisäksi MHY Saarijärvi on yksi työllistäjistä. Pääurakat Forest-Linnalle tulevat Metsä Groupilta, mutta energiapuun lisääntyessä myös Laania, eli aiemmin Vapo, on noussut yhä merkittävämmäksi osaksi toimintaa. Vaikka yksi kombikone tekeekin paljon ja koko ajan, on kokonaisvastuu yrityksen puunkorjuusta kuitenkin perinteisempien ketjujen harteilla. ”Tämä ei ole ainoa koura, sillä koneella tehdään paitsi energiapuuta, myös ainespuuta”, kertoo Teemu Kärkkäinen. 500C painaa niin ikään 650 kiloa ja kertakatkaisupaksuus, kuten myös etuterien avauma on 500 millimetriä, kuten mallimerkintä ehdottaa. 11
KONEURAKOINTI 1/2023 12. Myös alkuperäinen prototyyppi on kaupan, kuten voimassaolevat patenttihakemukset, ohjelmistot, piirustukset, markkinointimateriaali ja niin edelleen. pienentyneiden raivausja harvennuskulujen sekä parantuneen raakaaineen laadun myötä. Menomatkalla kuorman pohjalle voidaan kerätä jo harvennuspuu, risurangat noukitaan takaisin tullessa. ”Tämän kaliiperin koneeseen ihan omaa luokkaansa. ”Kyllä sitä hetki mietittiin, että onko se liian iso, mutta näin jälkeenpäin voi todeta, että hyvä kun uskallettiin se ottaa”, hän miettii. Ihan niin paljon saa tehdä kuin vain kerkeää ja pystyy.” Teknisesti peruskone on toiminut Kärkkäisen mukaan hyvin. Kombikone oli ratkaisu tähän. UUTTA TEKEMÄÄN JA HAKEMAAN. ”335 on järeä, mutta näppärä koura, joka ottaa paljon kerralla. Löytyykö vapaaehtoisia vai määrätäänkö. Eli nyt olisi energiapuuinnovaatio puhallettavana tulille. CINTOC Ruotsalaisen Cintoc Ab:n ajatuksena oli kehittää niputtava bioenergiaja biomassaharvesteri, jonka laskettiin tuovan jopa 30 % säästöt kokonaiskustannuksista ja lisäävän tuottoa 50 % mm. Yksi alkuperäisiä ajatuksia hänen mukaansa olikin se, että pienempien ja etäämmällä olevien kohteiden käyminen tulee vaivan arvoiseksi. Miten kombikone on sitten yrityksen toimintaan ja tähän konerintamaan istunut näiden vuosien ja parin koneen kokemuksella. ”Tietysti kone on jossain määrin proto, ja uutta tässä testataan, mutta siihenkin nähden kokonaisuudessaan se on toiminut ongelmitta.” Entäpä koura sitten. ”Muuten pelkkiin koneen siirtoihin olisi sulanut se kate, minkä sieltä pienemmältä kohteelta saa, jos olisi kahdella koneella käynyt tekemässä”, hän havainnollistaa. Ensimmäisen kerran idea tuli ilmoille jo 2014, mutta vuonna 2019 kattilan kylki kylmeni, eikä tämän hetken tilanteelle ole muuta varteenotettavaa jatkoa kuin että toinen Sampo Rosenlew CR68 -alusta on yhä myynnissä Pohjois-Ruotsissa, Storumanissa. Yksinkertainen tekniikaltaan ja toimiva, volyymiä enemmän kuin 285:llä”, Teemu listaa. Kolme esittelykonetta, eli aikaisempi prototyyppi sekä kaksi Sampo Rosenlew -pohjaista konetta oli tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Ensimmäinen ja ainoa prototyyppi, Cintoc I, perustui Valmet 801 Combin alustalle, ja toimintaperiaate oli yksinkertaistettuna se, että hakkuupäällä tehdyt risut nostetaan erillisellä kuormaajalla niputusyksikköön, joka puolestaan puristelee tavaran ajokelpoisiksi nipuiksi, joiden lähikuljetus hoidetaan kuormatraktorilla. . Eli jokseenkin Fixteri-tyyppinen ratkaisu erilaisella lähestymistavalla. ”On se ollut kannattava ratkaisu, ja tekee monesta pienemmästäkin kohteesta toteuttamisen arvoisen”, Teemu linjaa. ”Mutta sittemmin tästä on tullut yhä enemmän energiapuuvaltaista, johtuen paljon viime aikojen tilanteesta. On se törkeän hyvä.” Kahden koneen siirtoihin olisi sulanut pieniltä kohteilta saatava kate
Uudessa kouramallistossa on kymmenen eri mallia, joten kaikkiin töihin löytyy sopiva koura. Useat rakenteelliset päivitykset takaavat tehokkuuden ja luotettavuuden. Komatsun uudet kourat on suunniteltu tunkeutumaan puupinoon ja tarttumaan puutavaran nopeasti ja tehokkaasti. Tuottavampaa puunkäsittelyä Uudet Komatsu-puutavarakourat www.komatsuforest.fi Kuormatraktorin kuljettajalle tehokas puutavarakoura on avainasemassa korkean tuottavuuden saavuttamiseksi jokaisessa työvuorossa. Komatsu-kourien vankkarakenteinen peruskonsepti sekä muut entuudestaan tutut ominaisuudet säilyvät ja laajempi mallivalikoima helpottaa oikean kouran valitsemista. Kouran leukojen suurempi avauma ja optimoitu muotoilu helpottavat puutavaraan tarttumista, runkojen rullaamista kouran pesässä ja puutavaran sujuvaa käsittelyä. Lue lisää: www.komatsuforest.fi/uudet-kourat
Tämä uusi törmäystentorjuntajärjestelmä on tärkeä osa työtämme vähentääksemme onnettomuusriskiä ja auttaaksemme täyttämään sitoumuksemme nollaa tapaturmaa kohtaan.” JARRUA PELIIN, TARVITTAESSA MYÖS POIS. Volvo CE:n itse kehittämä ja patenttia odottava pyöräkuormaajien törmäysvaimennusjärjestelmä on tehdasasenteinen ja vaatii aiemmin esitellyn Radar Detect System -tutkajärjestelmän asentamisen. Osana Volvokonsernia myös Volvo CE kertoo olevansa sitoutunut turvallisuuteen Zero Accident Visionilla eli nollatapaturmapyrkimyksellä. Tältä se sitten ohjaamossa näyttää, eli ruutu on kookas ja selkeä, ja kuvakin kirkas. NÄKYMÄÄ. V olvo CE:n pyöräkuormaajien törmäyksenestojärjestelmä avustaa kuljettajia peruutettaessa ja käyttää automaattisesti jarruja, kun pyöräkuormaaja lähestyy estettä. Jarrutuksen aktivoituminen myös komentaa koneen kuljettajaa puuttumaan asiaan. Järjestelmää ei valmistajan mukaan ole luonnollisestikaan suunniteltu koskaan korvaamaan kuljettajan turvallista toimintaa, mutta se on älykäs työkalu työmaan turvallisuuden parantamiseen. Järjestelmä toimii tunnistamalla törmäysvaaran ja reagoimalla automaattisella, noin 2-3 sekunnin jarrutuksella joko koneen hidastamiseksi ennen törmäystä tai pysäyttämällä sen täysin välttääkseen törmäyksen. Törmäyksenesto järjestelmä Volvolta Volvo CE julkistaa pyöräkuormaajien törmäyksenestojärjestelmän, joka auttaa kuljettajaa reagoimaan ja vähentämään törmäysvaaraa tai osuman seurauksia peruutettaessa. Järjestelmä voidaan myös poistaa tilapäisesti käytöstä, jos tarve niin vaatii. Volvo CE:n mukaan pyöräkuormaajat työskentelevät keskimäärin 40–50 % ajastaan peruuttaen, joten törmäyksenestojärjestelmä koetaan arvokkaaksi lisäominaisuudeksi niin kuljettajille kuin työmaan turvallisuudesta vastaaville henkilöille, mutta tietenkin myös kaikille alueella liikkuville. Samoin äänihälytys on. Järjestelmä myös oppii ympäristöstään, joten esimerkiksi puutavaran varastointikentillä hetki sitten ajettua reittiä peruutettaessa jarrutuksia ei pitäisi tapahtua, vaikka pinot ovatkin lähellä. Törmäyksenesto on saatavana L110H/ L120H-malleihin, jotka on varustettu OptiShift-vaihteistolla sekä L150H-, L180H-, L220H-, L260Hja L200H High Lift -pyöräkuormaajiin. Törmäysesto toimii vain, kun pyöräkuormaajan vaihde on peruutusasennossa ja ajonopeus on 3–15 km/h. 14 Teksti: Juha Pokki UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET. . Samalla se komentaa kuljettajaa ryhtymään lisätoimiin. Lars Eriksson, Volvo CE:n pyöräkuormaajien tuotepäällikkö sanoo: ”Me Volvo CE:ssä jatkamme ennakoivasti älykkäiden ratkaisujen kehittämistä, jotka eivät ainoastaan lievennä onnettomuuksien seurauksia, vaan pyrimme välttämään niitä kokonaan
Uusi Milwaukeen toimipiste aloittaa toimintansa tammikuussa 2023. Aiemmin hän on toiminut johtotehtävissä useiden tavaralajimenetelmän koneja laitevalmistajien palveluksessa. ”Pohjois-Amerikan asiakkaat panostavat yhä enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Muutos astui voimaan 18.1.2023. Muutosta on tehty puolitoista vuotta eli elokuusta 2021 alkaen, jolloin HDI:stä tuli HD Hyundain tytäryhtiö. Tavoitteemme on tukea työkoneiden ja hyötyajoneuvojen valmistajia seuraavan sukupolven äärimmäisen tehokkaiden, automatisoitujen ja nollapäästöisten koneiden ja ajoneuvojen kehittämisessä. ”Haluamme tukea alueen konevalmistajia alalla vallitsevan teknologiamurroksen avaamissa mahdollisuuksissa, liittyen esimerkiksi sähköistymiseen, ohjausjärjestelmiin, avustaviin toimintoihin, tiedonsiirtoratkaisuihin, vastuullisuuteen, ympäristövaikutusten minimointiin, päästöjen vähentämiseen ja tulevaisuuden teknologioihin”, sanoo Epecin toimitusjohtaja Jyri Kylä-Kaila. DOOSANISTA DEVELON Hyundai Doosan Infracore korvaa Doosan-tuotemerkin rakennuskoneissaan ja esittelee uuden tuotemerkkinsä nimeltä DEVELON. ProSilva Oyj:n tehdas sijaitsee Ruovedellä ja yhtiö on osa Tampereen Konepajat Oy yhtiöryhmää, joka työllistää 320 teknologiaalan ammattilaista ja palvelee asiakkaitaan 10 tehtaan ja 15 huoltopisteen voimin. Norbert myös jatkaa roolissaan vientijohtajana, vastaten kansainvälisen myyntiverkoston kehittämisestä ja tukemisesta. Epec laajentaa Pohjois Amerikkaan Suomalainen Ponsse-konserniin kuuluva teknologiayhtiö Epec avaa uuden toimipisteen Milwaukeehen, Yhdysvaltoihin, edistääkseen yhteistyötä Pohjois-Amerikassa sijaitsevien asiakkaiden kanssa. Epec on toiminut Pohjois-Amerikan markkinoilla vuodesta 2008 lähtien ja aiomme tulevaisuudessa investoida uusiin teknologioihin tälle markkinalle.” Norbert Schalkx ProSilva Oyj:n toimitusjohtajaksi ProSilva Oyj on nimittänyt Norbert Schalkxin toimitusjohtajaksi 1.1.2023 alkaen. Uusi tuotemerkki välittää HDI:n mukaan sen suunnan siirtyä eteenpäin tulevaisuuteen innovaatioiden kautta, ja DEVELON-merkintöjä tullaan käyttämään uusissa HDI:n rakennuskoneissa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2022 50 miljoonaa euroa. Norbert Schalkx aloitti ProSilvalla huhtikuussa 2022 ja hänellä on yli 25 vuoden kokemus metsäkoneliiketoiminnassa. Norbert seuraa Keijo Ojalaa, joka jatkaa yhtiön myyntijohtajana vastaten kotimaan myynnistä ja markkinoinnista. DEVELON on yhdistelmä sanoista ”Develop” ja ”Onward”, ”kehittää” ja ”eteenpäin”. 15 Teksti: Juha Pokki. T yökoneja hyötyajoneuvojen elektroniikan, ohjausjärjestelmien, ohjelmistosuunnittelun, järjestelmäsuunnittelun sekä näiden toteutuksen kanssa toimiva Epec laajentaa toimintaansa PohjoisAmerikkaan
Tämä tukee Rotterdamin alueen laajempaa liikenteen sähköistämistä, ja vahvistaa paikallista latausinfraa. Tämä on tällä hetkellä Alankomaiden nopein latausnopeus. Kempowerilta latausratkaisuja patotyömaalle Kempower toimittaa latausratkaisuja WattHubiin, maailman ensimmäiselle sähkökäyttöisille kuorma-autoille ja raskaille työkoneille tarkoitetulle pikalatausasemalle Geldermalsenissa, Alankomaissa. Jokaisessa Power Unit -yksikössä on käytettävissä 600 kw:n teho, joka jakautuu kuuden satelliitin kesken. Vuonna 2022 kierrätykseen päätyi 75 103 henkilöautoa. Huhtikuussa 2023 valmistuva pikalatausasema on avoinna myös Tiel-Waardenburgin padonvahvistushankkeen ulkopuolella. 16 Teksti: Juha Pokki UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET NOKIAN RASKAILLE RENKAILLE AVAINLIPPU-MERKINTÄ Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Nokian Raskaiden Renkaiden raskaiden työkoneiden renkaille, vanteille ja pinnoitteille Avainlippumerkin osoituksena Suomessa valmistetuista tuotteista sekä Design from Finland -merkin, joka kertoo tuotteiden suomalaisesta muotoilusta. Yhteistyökumppanit Van Oord, Dura Vermeer, Ploegam ja Betuwewind ovat sitoutuneet tekemään padonvahvistushankkeen koko rakennusprosessista täysin hiilineutraalin. Tähänastista ennätystä avittivat vuonna 2021 kierrätysmetallien korkeat hinnat ja valtion romutuspalkkio. Toimitukseen sisältyy 36 Kempower Satellite -laturia ja 6 Kempower Power Unit -tehoyksikköä. AUTOJEN KIERRÄTYS VÄHENI Henkilöautoja kierrätettiin vuonna 2022 22,3 % vähemmän kuin vuonna 2021. Latausasema toimii puhtaasti aurinkoja tuulienergialla. Avainlippu-merkin myöntämisen edellytys on kotimainen valmistus ja vähintään 50 % kotimaisuusaste lopputuotteen omakustannusarvosta. TSG Netherlands, joka suunnittelee ja rakentaa kohteeseen WattHub-latausaseman, on tilannut pikalatausteknologian Kempowerilta. Kaikkiaan romutustodistus kirjoitettiin 83 760 ajoneuvolle. Vuosi 2022 oli kuitenkin paras ei-romutuspalkkiovuosi autojen kierrättämisen mittaushistoriassa. Vastaavat määrät vuonna 2021 olivat 97 068 henkilöautoa ja 106 388 ajoneuvoa.. Raskaiden työkoneiden ja kuorma-autojen latausaseman rakentaminen on osa tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamisessa. T iel-Waardenburgin vähähiilisen patovahvistushankkeen perustaminen on iso osa Alankomaiden hallituksen tavoitetta kohti hiilineutraalia raskasta liikennettä, sillä maassa on linjattu raskaan autokaluston päästöttömyydestä vuoteen 2040 mennessä. Latausasema tarjoaa paikallisille yrityksille mahdollisuuden käyttää vapaana olevaa latauskapasiteettia. Pikalatausasema auttaa osaltaan tekemään TielWaardenburgin padonvahvistushankkeesta päästöttömän, sillä laturit tarjoavat virtaa padon vahvistamiseen käytettäville sähköisille työkoneille
E18 etuajassa E18 Turun kehätien parantamisen toista vaihetta urakoinut Kreate luovutti Kauselan ja Pukkilan välisen tieosuuden Väylävirastolle 29.12.2022 eli puoli vuotta suunniteltua aiemmin. Telaston pituutta on kasvatettu 2,925 millimetriin ja 1,45 tonnin vastapaino on suunniteltu uusiksi tukevuuden ehdoilla. Etenemisnopeudet ovat huipussaan matalalla alueella 2,9 km/h ja yläpykälässä 4,8 km/h. D oosanin DX85R-7 -minikaivinkone tulee noin 9 tonnin työpainoluokkaan, ja korvaa edellisen mallin, DX85R-3:n. Stage V tavoitetaan hapetuskatalysaattorin ja partikkelisuodattimen avulla, ja hiukkausloukun tuhkanpoistoväli on kasvanut 25 % entisestä eli 5 000 tuntiin. Niiden kautta toimitaan koko Suomen alueella. Hallintaventtiilin kerrotaan olevan myös uusi, ja sen sisäistä painehäviötä on saatu loihdittua pienemmäksi peräti 40 % aiempaan nähden. Muutoksen aikana voimassa olleet Avesco Oy:n kanssa tehdyt vuokraussopimukset ovat siirtyneet alkuperäisin ehdoin ja asiakastiedoin uudelle yritykselle.. Hankkeen toteuttaminen vaati lujaa teknistä osaamista ja tehokasta aikatauluttamista. Lukuisia parannuksia tarjoileva lyhytperäinen minikuokka iski suosittuun markkinasegmentiin heti vuoden 2023 alussa. E 18-tiehen kuuluvan Turun kehätien parantamisen toinen vaihe Kauselan ja Pukkilan välillä toteutettiin kehitysvaiheen sisältävällä Suunnittele ja toteuta -urakkamallilla. Hankealueella maaperä on hyvin pehmeää savea, minkä vuoksi riittävä pohjanvahvistus oli merkittävässä roolissa onnistuneen lopputuloksen kannalta. Se on myös sijoitettu uudelle paikalle niin huollon kuin näkyvyyden ehdoilla. Kauhan kaivuvoimaksi ilmoitetaan 6,7 tonnia ja koneen vetovoimaksi 6,6 tonnia. Lisäksi saa ostella mukaan myös 360° -kamerajärjestelmän. Mittavaa urakkaa toteutettiin keskellä vilkasta liikennettä. Neljä ledivaloa tulevat vakiona valaisemaan työtä, ja ilmastointi lukuisilla suuttimilla, kahdeksan tuuman kosketusnäyttö, jämäkkä pyyhkijöstö isolla alueella ja ilmajousitettu lämpöpenkki tulevat FOPS-konttorin mukana. Ongelmanratkaisukykyä vaadittiin erityisesti pohjaolosuhteiden osalta. Puomin tyvi on nyt myös 100 mm edempänä ja 50 mm korkeammalla. Uuden koneen ylävaunun perusrakenne on laitettu uusiksi, tuoden paitsi lisää kestävyyttä, myös parannellun tyvitaiton sylinteriasettelun, jonka myötä kääntökulma on 60°. Toiminta alkaa avaamalla kolme vuokraustoimipistettä: Keravalla, Turussa ja Tampereella. Puskulevyn liikeratoja on kohennettu. Erityistä huomiota vaadittiin muun muassa kaivantojen tukemisessa ja pohjaveden hallinnassa. Urakan arvoksi ilmoitetaan 35 miljoonaa euroa ja tilaajana on Väylävirasto, toteutuskumppaneinaan Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki. Onnistuneista liikennejärjestelyistä johtuen työmaa-alueella ei sattunut koko kahden ja puolen vuoden aikana yhtään työmaasta johtuvaa liikenneonnettomuutta. Laajan urakan keskeisiä työkohteita olivat Kausela-Pukkila-tieosuuden rakentaminen nelikaistaiseksi, Kauselan eritasoliittymän parantaminen, Aurajoen siltojen korjaus ja rakentaminen sekä valtatien 10 parannustyöt välillä kehätie–Kaarinantie. Doosan DX85R7 myyntiin Doosanin uuden sukupolven noin ysitonninen tela-alustainen kaivinkone DX85R-7 on julkistettu. 17 Teksti: Juha Pokki AVESCO RENT OMAKSI YHTIÖKSEEN Avesco Finland on päättänyt eriyttää myyntija vuokraustoimintonsa ja kehittää Suomeen oman vuokraustoimipaikkojen verkoston. Myös telapyörästöä on muokattu edelleen. Moottorina DX85R-7:ssa on Doosanin 48,5-kilowattinen D24. Huipputeho saavutetaan 2 100 kierroksella. Alkuperäisessä suunnitelmassa toteutusvaiheen arvioitiin kestävän kesäkuulle 2023 saakka, mutta nyt työ luovutettiin muutamia vähäisiä viimeistelytöitä lukuunottamatta siis puoli vuotta etuajassa. Yrityksen johtajaksi on valittu Tomi Anttila. Esimerkiksi valtatie 10:llä liikennemäärät olivat jopa 30 000 autoa vuorokaudessa. Valmistajan mukaan polttoainetehokkuus on luokkansa parhaimmistoa, ja voimaa ja vääntöä mitataan 9 % enemmän kuin aikaisemmassa konemallissa. 1.1.2023 alkaen yritys nimeltään Avesco Rent Oy tulee keskittymään yksinomaan koneiden ja laitteiden vuokraukseen ja palveluihin. Ohjaamo kehutaan tilavaksi ja moderniksi ja muutenkin mukavaksi, eikä näkyvyyttäkään unohdeta ihastella valmistajan tiedotteessa
Profi 54 on keskikokoinen 6-pyöräinen harvesteri, joka on tarkoitettu harvennuksille ja päätehakkuulle. P rofi 54 -harvesteri tulee täydentämään Suomen Työkone Oy:llä jo edustuksessa olevaa Rottnemetsäkonemallistoa. Raskaita, vähintään 16 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin 2 420, joka on lähes sama määrä kuin vuonna 2021. Fuusion jälkeen Koneosapalvelulla on kuusi toimipistettä. Kone on valmistettu tunnetuista komponenteista, ja koneen ohjaamo sekä rungot tulevat Suomesta. Kuorma-autoja ensirekisteröitiin 3 341 vuonna 2022, joka on 5,5 % vähemmän kuin vuonna 2021. Vuonna 2017 Profin tuoteoikeudet osti ruotsalainen Profi Production Ab, joka on valmistanut ja kehittänyt koneita edelleen. Kuorma-autojen rekisteröinnit notkahtivat suhteessa vähemmän, mutta henkilöja pakettiautoissa kyyti oli kylmää. Rekisteröinnit alavireessä Tilastojen valossa vuosi 2022 oli automarkkinoilla poikkeuksellinen. Koneen Technion-mittalaite täyttää myös suomalaisten metsäyhtiöiden standardit. 2000-luvun alussa koneiden nimi muuttui Profiksi, ja vuonna 2005 valmistus siirtyi Nivalaan. Koneita tehtiin silloin Muuramessa Nokka-tuotemerkillä. Osana laajempaa prosessia Deere on lisäksi hiljattain solminut Wacker Neusonin kanssa sopimuksen, jossa alle viiden tonnin painoisia koneita valmistetaan myös akkukäyttöisinä Deerelle.. 6–16 tonnin kuormaautoja kilvitettiin 174 kappaletta eli 22,3 % vähemmän kuin vuonna 2021. Profi-metsäkoneiden historia alkaa 1990-luvulta Suomesta. Akkupaketin on toimittanut Kreisel Electric, jonka enemmistöomistaja Deere on. Nosturi ja harvesteripää tulevat Keslalta. Uusia pakettiautoja rekisteröitiin vuonna 2022 yhteensä 11 192, 13,2% vähemmän kuin 2021. Pitkittynyt ja laajentunut komponenttipula sekä talouden näkymät jarruttivat rekisteröintien määrää. Päätoimipaikka on Vilppulassa ja muut toimipisteet Joensuussa, Kiteellä, Kuopiossa, Lahdessa ja Lappeenrannassa. Profin kerrotaan sopivan kokonsa puolesta pienimmän ja keskikokoisen Rottne-harvesterin väliin. Kithydro yritysnimenä poistui käytöstä sulautumisen myötä. Profimyynti palaa Suomeen Suomen Työkone Oy aloittaa Profi-harvesterimyynnin ja -jälkimarkkinoinnin Suomessa ja Virossa. 18 Teksti: Juha Pokki UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET KITHYDRO FUUSIOITUI KONEOSA PALVELUUN 1.1.2023 Koneosapalvelu Oy:n tytäryhtiö Kithydro Oy sulautettiin Koneosapalveluun 1.1.2023. JOHN DEERE 145 X-TIER JULKISTETTIIN John Deere on avannut osaltaan sähkökoneiden markkinaa Yhdysvalloissa 145 X-Tier-koneella. Kaikki Koneosapalvelu Oy:n ja entiset Kithydro Oy:n toimipaikat ja työntekijät säilyvät uudessa kokonaisuudessa. Tarkkoja tietoja ei kaivinkoneesta vielä annettu, mutta kyseessä on akkukäyttöinen, noin 15 tonnin kone. Vastaava luku on nähty viimeksi 1995. Alle 6 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin nyt 747, eli 15,7 % vähemmän. Suomen Työkone Oy:n ja Profi Production Ab:n yhteistyö on nyt johtanut siihen, että Profi palaa Suomen markkinoille. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin vuonna 2022 yhteensä 81 698, eli 17,0 % vähemmän kuin 2021
T4 tuottaa jopa 120 hv:n moottoritehon, jopa 440 Nm:n vääntömomentin ja liikkuu jopa 40 km/h. ”Valintaan oli useita syitä, mukaan lukien JCB:n maine markkinoilla, saatavuus, tuotetuki, ja sen verkosto Stage V -alueilla. Ensin markkinalle lähdetään New Hollandina, mutta vastaava ratkaisu on myös Casekuoriin paketoitumassa. Julkistuksen myötä esiteltiin myös uusi sinisen värisävy Nyykkäriin: Clean Blue. 19 Teksti: Juha Pokki. T4EP tarjoaa valmistajan mukaan virtaa myös ulkoiseen käyttöön, toimien virtapankkina esimerkiksi roikkavetoisille käsityökaluille tai vaikka hitsaamiseen. Traktori on mahdollista käynnistää ja komentaa töihin etänä älypuhelimella, ja niin sanotussa varjostustilassa on mahdollista usuttaa kaksi tai useampi traktori tekemään samaa työtä synkronoidusti. Sähkövoimaa voidaan käyttää myös traktoriin liitettävien varsinaisten työkoneiden voimanlähteenä, sikäli kun sellaisia kehitetään, vaikka koneesta yhä löytyy myös perinteinen hydrauliikka ja voiman ulosotto. JCB ja Powerscreen moottorisopimukseen JCB Power Systems on voittanut sopimuksen Stage V -moottoreiden toimittamisesta seulontalaitteita valmistavalle Powerscreenille. Tämän suorituskyvyn todistaminen näissä sovelluksissa auttaa JCB Power Systemsiä saavuttamaan merkittävää jalansijaa näillä valtavalla markkinoilla.” JCB:n 4,8-litraiset, nelisylinteriset 81 kW:n ja 97 kW:n 448 Dieselmax IPU Stage V -moottorit tarjoavat suorituskykyä yksinkertaisella, joustavalla jälkikäsittelyratkaisulla ja muilla yleisratkaisuilla, jotka mahdollistavat helpon integroinnin monien OEM-laitteiden kanssa, valmistaja luonnehtii. JCB Power Systemsin OEM-moottoreiden myyntija sovelluspäällikkö Jon McNulty sanoi: ”Powerscreenin kaltaisen markkinoiden johtavan seulontalaitevalmistajan valinta on loistava saavutus JCB-moottoreille, ja se on osoitus moottorimalliemme kyvystä ja kestävyydestä vaativassa murskausja seulontaympäristössä. CNH on myös osuudella mukana Monarchin omistuksessa. Se on kehitetty yhteistyössä Illinoisin Burr Ridgessa sijaitsevan tutkimusja kehityskeskuksen, CNH:n ja kalifornialaisen sähköistykseen ja autonomiaan paneutuneen traktorivalmistaja Monarch Tractorin kesken, jonka kanssa CNH Industrialilla on monivuotinen yhteistyösopimus. New Holland T4 Electric Power New Holland on esittellyt sähköisen ja autonomisen traktorin prototyypin. Traktorin tuotanto on määrä aloittaa vuoden 2023 lopulla, ja muita vastaavia koneita on myös suunnitelmissa. Moottoripaketit on suunniteltu mahdollisimman pieniksi, ja niissä on moottoriin kiinteästi asennetut DOCja SCRjärjestelmät integroinnin yksinkertaistamiseksi. CNH Industrialin mukaan akkupaketissa, jonka yksityiskohdat ovat vielä salaisia, riittää latinkia yhdeksi työpäiväksi, toki käytöstä riippuen. Ohjaamo on varustettu 360 astetta tunnustelevilla antureilla, kameroilla ja älykkäällä telematiikkaja ohjausyksiköllä. Näihin kuuluvat Chieftain 1400, Warrior 1400X ja Chieftain 2100X, jotka ovat olleet Powerscreen-brändin lippulaivoja yli 20 vuoden ajan. Työskentelimme tiiviisti JCB Power Systemsin kanssa suunnittelussa ja integroinnissa, ja annamme tiimille tunnustusta vaikuttavan nopeasta ja sujuvasta siirtymäprosessista tämän mittakaavan projektissa,” lausuu Powerscreenin tuoteja sovelluspäällikkö Neil Robinson. JCB :n ja Powerscreenin kumppanuuden myötä räätälöidyt JCB:n 81 kW:n ja 97 kW:n Stage V -moottorit tulevat Powerscreenin Warriorja Chieftain-seulasarjojen uusimmpiin malleihin. Uusien JCB-moottoria käyttävien laitteiden tuotanto alkoi elokuussa 2022. New Holland T4 Electric Power ajaa myös itsenäisesti. T4 Electric Power sa virtansa akulta, ja traktorin voimantuotoksi kerrotaan 120 hv. Traktorin tuotanto alkaa loppuvuodesta 2023. Jos käytetään pikalatausta, akku varautuu täyteen tunnissa. CNH Industrialiin kuuluva New Holland on esittellyt sähköisen ja autonomisen traktorin prototyyppiä nimeltään T4 Electric Power
Tilausta toimit tamassa 20 Teksti ja kuvat: Juha Pokki TEKNIIKKA HITACHI-KOKOONPANOA SOTKAMOSSA
Tilausta toimit tamassa Kun Terrafame ja Rotator sopivat keväällä 2021 uudesta kalustotilauksesta Sotkamon kaivokselle, oli kyse toisaalta suurhankinnasta ja seuraavan sukupolven konekantaan siirtymisestä, mutta samalla tutussa merkissä pysymisessä. Sotkamon kaivos on määrällä mitattuna Euroopan suurin nikkelin tuottaja, ja monimetallikaivoksesta louhittavassa mustaliuskeessa on nikkelin lisäksi myös merkittävästi sinkkiä. Uraanin talteenotto mahdollistaa Terrafamen malmissa olevan ja bioliuotusprosessissa joka tapauksessa liukenevan luonnonuraanin hyötykäytön. Sähköajoneuvojen akkumateriaaleille, kuten täällä Sotkamon Tuhkakylässä valmistettavalle nikkelisulfaatille, on jatkuvasti kasvava kysyntä maailmalla. Tulevaisuudessa Sotkamossa tuotetaan myös pieniä määriä uraania, sillä Terrafame tiedotti joulukuussa 2022 päätöksestä käynnistää uraanin talteenotto kesään 2024 mennessä. Eikä louhinta ja erilaisten arvokkaiden metallien valmistus täällä suinkaan ole mitään näpertelyä. Näiden kahden päämineraalin lisäksi louhittavassa malmissa esiintyy myös kuparia, josta täällä jalostetaan kuparisulfidia. T errafamen Sotkamon kaivos ja siihen olennaisesti liittyvä modernien akkukemikaalien tuotantolaitos ovat vahvasti tulevaisuudessa kiinni. Hitachi-kiviauto numero 14 jatkaa aiempina vuosina toimitettua 13 koneen sarjaa. VIIMEISIÄ SILAUKSIA. Toisin sanoen tulevaisuus näyttää siltä, että tekemistä malmin kanssa riittää. Hitachin kiviautoja ja kaivukoneita on nimittäin käytetty tällä kaivoksella sen koko toiminnan ajan. Nyt EH3500AC-2:t ovat muuttuneet AC-3-mallisiksi ja näitä tulee ainakin kahdeksan kappaletta. Talteenotettu uraani viedään Terrafamelta jatkojalostettavaksi, minkä jälkeen sitä käytetään polttoaineena ydinenergian tuotannossa. 21 Teksti ja kuvat: Juha Pokki.
Kuutossarjan kaivinkoneita puolestaan on kolme, ja uusimmassa on maltilliset 25 000 tuntia, mutta muissa 72 000 ja 64 000 tuntia. Niinpä kaluston vaihdolle on nyt todettu olevan otollinen aika. Tosin täällä kalustoon on tehty nuorennusleikkauksia normaalin huoltoja kunnossapito-ohjelman mukaisesti, ja komponentteja koneisiin on vaihdettu tarpeen ja ennusteen mukaan. LAVAT SUOMESTA. Ja sitä tekemistä varten täytyy tietenkin hankkia myös sopivaa kalustoa. KONEURAKOINTI 1/2023 22. Sellaista kalustoa täällä on ollut aiemminkin, sillä vanhimmat malmin lastauksessa ja kuljetuksessa käytettävät Hitachi-kaivinkoneet ja -kiviautot ovat jo ehtineet kunnioitettavaan ikään niin vuosimalliltaan kuin käyttötunneiltaankin. Lavarakenteet kahteen uusimpaan kiviautoon toimitti kokkolalainen Häggblom Oy. Kaksi ensimmäistä AC-3-kiviautoa valmistui vuoden 2022 lopussa. . Mitään isoisän kirveitä, johon on vaihdettu terä ja varsi useamman kerran, ne eivät kuitenkaan ole. Eli kuten sanonta kuuluu, harva meistä varsinaisesti enää nuortuu, ja tämä pätee koneisiinkin. Tämä tekniikka on Hitachille yksi ylpeydenaihe, sillä sitä käytetään paljon myös konsernin valmistamissa junissa. AC-kiviautojen voimansiirto on sähköinen, ja se on myös jarrutuksessa regeneroiva. Eli esimerkiksi rungot alkavat olla jo ikäisiään, ja tietenkin myös voimantuoton suhteen kehitys on edennyt reilussa puolessatoista vuosikymmenessä huomattavasti. Koko kiviautokaluston piirissä puolestaan on useamman eri toimittajan lavoja. Nyt käytössä olleet EX3600-6 kaivukoneet ja EH3500AC-II -kiviautot ovat iäkkäimmillään jo vuodelta 2008 ja käyttötuntimittarien lukemat pyörivät enimmillään noin 73 000:ssa. . Toki ikähaarukka on kiviautojen osalta huomattavasti laveampi, sillä kakkossarjan autoista tuorein tuli vuonna 2018, ja koska autoja on kaikkiaan 13, löytyy tuntejakin 73 000 ja 40 000 väliltä. NAPA VETÄÄ JA TUOTTAA. Kuusi muuta seuraavat vuosina 2023–2024 PITKIEN TUNTIEN KONEITA
Sitä mukaa kalustoa jää pois aktiivikäytöstä vanhemmasta päästä”, hän jatkaa. . Jussi Tolonen kertoo, että MTU-moottoreiden mukaan tulo selkeyttää myös huoltoa, sillä nyt tämäkin puoli on täysin omissa käsissä. Osa kalustosta jää joko varalle, tai mikäli kunto ei enää tätä salli, lopullisesti poistuvat koneet käydään tarkkaan läpi mahdollisesti kunnostuskelpoisten ja talteen otettavien komponenttien osalta. Normaalista tuotantokierrosta poistuvan kaluston kohtalokaan ei Tolosen mukaan ole täysin kerralla sinetöity. Komponentit ja niistä koostuvat osakokonaisuudet tulevat Suomeen pienempinä paloina. Tämä on 3-sarjan EH3500AC:n yksi uudistus, sillä aiemmasta, kakkossarjasta tutusta, 16-sylinterisestä ja 50-litraisesta QSKTA50Cumminsista on luovuttu kaikkialla paitsi Pohjois-Amerikan markkina-alueella. Keväällä 2021 tehdyn sopimuksen mukaan kiviautojen osalta toteutetaan kahdeksan uuden Hitachi EH3500AC-3:n toimitukset lähivuosien aikana. Näistä autoista kaksi ensimmäistä on vuoden 2022 loppupuolella valmistunut tuottavaan työhön, ja loput kuusi on tarkoitus toimittaa vaiheittain vuoden 2024 loppuun mennessä. Myös tehoa on maginaalisesti enemmän, ja päästöluokitus on luonnollisesti Stage V. Näin järeisiin kokoluokkiin ei kuitenkaan ole Terrafamella nähty tarvetta siirtyä, joten kokonaispainoltaan jopa 322 tonninen EH3500AC-3 on riittävä – varsinkin, kun niitä on ringissä useampi. trolley-ajolle, eli yläpuolisista ajolangoista virroittimen kautta saatavalle syöttösähkölle pitkiä ajomatkoja ja nousuja varten. PAIKALLA RAKENTAEN. Sähköinen voimalinja on ollut kiviautoissa arkipäivää jo ties kuinka pitkään, ja Hitachin järjestelmä on mahdollista muuttaa myös ns. Moni varmasti kiinnitti huomiota aiempaan mainintaan MTU-moottorista. 23. Lisäksi sopimukseen sisällytettiin optio koko vanhemman kaluston korvaamiseksi. Siinä missä EH3500AC-3:n lavakoko on 117 m³ ja kantokyky 181 tonnia, isosisarukset EH4000AC-3 ja EH5000AC-3 nostavat kuutiolukemat 154 ja 202 m³:n ja kantavuuden 221 ja 296 tonniin. MTU:n 12-sylinterinen ja 48,8-litrainen 12V4000 C35 on Cumminsista poiketen kolmeturboinen ratkaisu, ja vääntöä saadaan 1 500 kierroksella noin 230 Nm enemmän, eli 8 199 Nm. EX3600-7 kaivukoneita puolestaan toimitetaan kaksi, joista toinen on niin ikään jo valmistunut töihin vuoden 2022 loppuneljänneksellä. Vaikka kiviautot valmistetaan Japanissa, ei niitä laivata maailmalle valmiina tuotteena. ”Mitään suurempia viivästyksiä ei ole tullut, ja sekä kiviautojen että kaivukoneiden kokoonpano ja varustelu ottaa täällä noin 4?5 viikkoa”, Tolonen toteaa. KYMMENEN KONEEN KAUPPA. Hitachi EH3500AC-3 on valmistajansa kiviautoista pienin, mutta silti vakuuttava paketti. Loppukokoonpano tapahtuu vasta paikan päällä, ensin pääpiirteittäin ulkona ja viimeistelyn osalta kaivosvarikon huoltohallissa. ”Rotator on MTU-moottoreiden sertifioitu huoltokumppani, joten huolto ja kunnossapito voidaan näiltäkin osin suorittaa täysin itsenäisesti”, Tolonen linjaa. ”Vuonna 2023 on tarkoitus rakentaa kaksi autoa ja toinen kaivukone. PIENIN, MUTTEI PIENI. Huippunopeus kiviautolle on 56 km/h ja MTU:n valmistaman moottorin nimellisteho on 1 510 kW, joka jauhetaan puolestaan vaihtovirraksi, ja välitetään kahdelle 620 kilowatin sähkömoottorille jotka sijaitsevat taka-akselin navoilla. Rotator Oy:n Sotkamon toimipisteen korjaamopäällikkö Jussi Tolonen kertoo, että koneiden kokoonpano ja käyttöönotto paikan päällä on sujunut vallitsevasta maailmantilanteesta huolimatta melko hyvin alkuperäisessä aikataulussa
Palvelemme myös merkistä riippumatta”, Jussi Tolonen muistuttaa. TOLOSEN JUSSI. Ammattikoulujen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä, ja sitä kautta on saatu uusia asentajia kasvamaan mukaan”, hän jatkaa. Tilanne on hyvä, sillä Jussi Tolosen mukaan täälläkin osaavan työvoiman saatavuus tuo haasteensa. ”Toimimme paitsi huoltohallilla, myös kenttähuoltotehtävissä, ja tarvittaessa myös kaivoksen ulkopuolella. Sotkamossa Rotatorilla on 14 asentajaa, joista kaksi on kenttähuollon tehtävissä. Tekemistä riittää, sillä ennen 10 kaivoskoneen uutta kauppaa Hitachia ja Merloa on tontilla ennestäänkin merkittävissä määrin. Jussi Tolonen katsookin hyvillä mielin tulevaisuuteen paitsi Terrafamen kannalta, myös sitä kautta oman työnsä jatkuvuuden suhteen. KAPASITEETTI: 181 000 kg ja jopa 117 m 3 . RENGASTÖIHIN. Hyvä työpaikka ja hyvä maine ovat vaikuttaneet jopa siihen, että moni on palannut takaisin ja todennut, ettei ole enää lähdössä”. ”Tulevaisuutta vaikuttaa olevan, siitä kertovat nämä uudet konehankinnatkin.” . Rotatorin Sotkamon toimipisteen korjaamopäällikkö Jussi Tolonen on ollut kaivoksella jo 15 vuotta, ja tällä hetkellä asentajia on töissä 14. Sitä paremmalla syyllä Rotatorilla onkin pyritty panostamaan pysyvyyteen. . . ”Ennen työhakemuksia tuli hyvin, mutta vuosi vuodelta ne ovat vähentyneet”, 15 vuotta täällä työskennellyt Tolonen tuumii. Kiviautojen renkaita vaihdetaan vuositasolla satakunta kappaletta, eli rengastöihin ja -käsittelyyn on hyvä olla yksi kone aina valmiudessa. Onhan se vahva viesti kaivosyhtiöltä meille, jospa se on sitten sinnekin heijastunut työn ja tuotteiden laadussa, että mekin täällä tosissaan tehdään ja hyvin viihdytään”, hän pohtii lopuksi. TEKNISET TIEDOT HITACHI EH3500AC-3 -KIVIAUTO VOIMALINJA: MTU 12V4000 C35, 1510 kW / 1900 rpm ja 8199 Nm / 1500 rpm tuottava 48,8-litrainen 12-sylinterinen Stage V -diesel, 2 kpl 620 kW:n AC-napamoottoreita. ”Tulevaisuutta vaikuttaa olevan, siitä kertovat esimerkiksi nämä uusimmat konekaupat. Vaikka Terrafame tekee Sotkamon kaivosvarikolla nykyisin kaluston perushuoltoja pitkälti oman huolto-organisaationsa voimin, on Rotatorin väellä silti paljon tehtävää esimerkiksi erityisosaamista vaativien töiden tai laajempien peruskunnostushankkeiden osalta. NÄILLÄ MENNÄÄN TAAS PITKÄÄN. Uutta kalustoa Terrafamen riveissä edustaa myös Merlo P120.HM -kurottaja rengaspihdeillä. ”Yksi vaikuttava asia on tietenkin etäisyys, koska olemme kuitenkin aika syrjässä isoista keskuksista. ”Ja tietenkin positiivista on se, että työntekijät ovat paljolti pysyneetkin talossa. KONEURAKOINTI 1/2023 24. MITTOJA: Pituus 13,56 m, leveys 7,7 m (rakenteet), korkeus 7,0 m, kipatessa 13 m, kokonaispaino 322 000 kg, huippunopeus 56 km/h
Koska me ymmärrämme maanviljelyä. • Kuusi eri mallia • Aito, portaaton Vario-vaihteisto • Sähköisesti esiohjattu hydrauliikka, jonka tuotto jopa 193 litraa minuutissa • Helppokäyttöinen ja monipuolisesti muokattava FendtOne-käyttöjärjestelmä • Ajamisen nautintoa, joka kannattaa kokea! Fendt 700 – Monipuolinen, 144–237 hevosvoiman traktori on täydellinen kumppani kaikkiin töihin Fendt.fi JULKISHALLINNON SOPIMUSTOIMITTAJA. Fendt-myyjäsi: AGCO Suomi Oy Ota yhteys AGCO Suomen konemyyjään. Yhteystiedot: www.agcosuomi.fi It’s Fendt
Nippu kerrallaan Kaivinkoneen soveltuvuudesta metsään on käyty vääntöä niin pitkään kuin joku on sellaisen keksinyt metsään viedä. 26 Teksti ja kuvat: Juha Pokki METSÄKONEET VOLVO EC145ELM JA TMK 300. Tähän ei varmasti saada lopullista yksimielisyyttä koskaan, mutta sitä odotellessa moni pärjää lajin parissa varsin hyvin. Maaningalla energiapuuta korjattiin vuoden alkupäivinä Volvolla ja TMK-energiapuukouralla
KÄYTTÖASTETTA KAIVINKONEELLE. Hyvä, on täällä ainakin joku. Tarkemmin ottaen kyseessä on TMK 300 ja mukana paketissa on saman valmistajan hydraulinen jatkopuomi. Moni epäilee edelleen kaivinkoneen sopivuutta ja tehokkuutta metsään, joten onko tässä kuitenkin joku väärinkäsitys. Energiapuun teko tuo tervetullutta käyttöastetta kaivinkoneille, joiden työtä on kesäisin tienvarsiojien kaivu Destian alihankintana. Tai on ehkä joskus tarvinnut, muttei enää. Tämä kone on tässä varustuksessaan vasta ensimmäisillä kohteillaan, mutta yrityksen toinen kaivinkone, normaalialustainen Volvo EC160EL on kerännyt jo hieman pidempää kokemusta lajista. 27 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Täällä Maaningan suunnalla noin 20 hehtaarin raivauksen ja ensiharvennuksen parissa on suorittamassa Konepalvelu Väätäinen Oy Pielavedeltä. Eli aihekin vastaa sovittua, risujuttuahan tänne piti tulla tekemään. Kyllä ainakin ensivaikutelman perusteella kaivinkonekin näyttää metsään sopineen. Jaa, kyllä tuolla uran päässä kuitenkin näyttää kaivinkone touhuavan. Yleensä ensimmäinen vihje oikeasta kohteesta on hakkuutyömaasta kertova merkki, ja sellainen löytyy nytkin. ”Tietenkin kohteet on valittava sen mukaan”, hän lisää. ”Kyllä se metsään sopii, ja sanon tämän 18 vuoden kokemuksella pyörämoton ajosta”, Tero Väätäinen toteaa. Tällä varustelulla noin 17 tonniin kiipeävä kone on normaalipuominen versio, ja varren päässä työskentelee tuoreen oloinen TMK Machineryn energiakoura. K un ajelee jutuntekoon tuntemattomia sivuteitä ja pihapiirien läpi, tulee joskus miettineeksi, onko sitä varmasti reitillä. Mutta silti: giljotiinikoura ja kaivinkone olivat aiheena, ja sillä yhdistelmälläkö tämä määrä on tehty. Tällä kertaa toinen varmistus on juhlallista kokoluokkaa edustava energiapuupino, jolla on paitsi korkeutta, myös pituutta. Yrittäjä itse, Tero Väätäinen, on tällä kohteella töissä. Koneena on helmikuussa 2022 käyttöön tullut Volvo EC145ELM eli metsäalustainen, lyhytperäinen malli. PohjoisSavon suunta on toki tuttu osin huomattavankin kivisestä ja haastavasta maastostaan, mutta Väätäisen mukaan sopivia kohteita on riittänyt hyvin, joten aivan pahimpiin riuttoihin ei ole tarvinnut lähteä konetta ja kuljettajaa rikkomaan. ”Aluksi tuli kyllä otettua vähän huonompiakin kohteita, mutta nyt kun energiapuu liikkuu hyvin, myös hyviä kohteita löytyy”, Tero jatkaa
Työtäkin oli yhtäkkiä niin paljon, ettei enää yksin pärjännyt. ”Vuonna 2020 perustin osakeyhtiön ja toiminta eriytyi kokonaan maataloudesta pois. Vähän oli hiljaiseloakin välissä, kunnes aloitin tekemään pellonreunoja isännille ja siihen tuli toinen yrittäjä mukaan ajamaan puita”, Tero kertailee alkuvaiheita. Muita koneen metsäkäytöstä kertovia varusteita ovat kaivuvarren suojukset sekä ylävaunun molempien kylkien varustelaatikot. Energiapuuhistoria Tero Väätäisen osalta alkoi jo vuonna 2015 lähinnä maatalouden sivutöinä omiksi tarpeiksi. VOLVO METSÄVARUSTEILLA. Investointeja on tehty parin viime vuoden aikana siis kohtalaisen aktiivisesti. Yhteiselo uuden koneen kanssa on ollut Väätäisen mukaan mutkatonta. Yrityksen kokoKONEURAKOINTI 1/2023 28. OMISTA TARPEISTA YRITTÄMISEN ALKUUN. TMK ON TEHOKAS. Kaveri tuli jo 2018 pariksi päiväksi tuuraamaan ja niin se on ollut nyt vakituisena siitä lähtien”, Väätäinen kertoo. Sopiva kone oli heti saatavilla varastosta, joten asia oli sillä selvä. Nyt energiaa on tehty kolme talvea aktiivisesti kolmella koneella, ja toimintamallikin on muuttunut osakeyhtiöksi. Nyt vajaan vuoden töissä ollut Volvo EC145ELM on siis Volvon korkealla alustalla ja 900-millisillä telalapuilla sekä suksilla metsäkäyttöön varusteltu kone, jossa alavaunun maavaraa on normaalin 750 millimetrin sijaan kasvatettu 900 millimetriin. Tero Väätäinen aloitti päätoimisena koneyrittäjänä noin viisi vuotta sitten, ja saman tien tekemistä löytyi sen verran paljon, että yritys on laajentunut neljän koneen ja kahden kuorma-auton mittoihin. . Uusinta konetta valittaessa Volvo tuntui jo parhaalta vaihtoehdolta, kun oli oppinut sillä tekemään”, Tero kertoo. Konepalvelu Väätäinen sai energiapuusta kahdelle kaivinkoneelle runsaasti lisätyötä. Volvo on nyt valikoitunut Konepalvelu Väätäisen kaivinkonemerkiksi ainakin viimeisen kolmen hankinnan osalta. Tulovirta tulee monesta paikasta, joten vaikka tässä kaiken aikaa kustannukset nousevat kovastikin, eikä mitään voi pitää varmana, niin eteenpäin mennään”, Tero tuumii. Nyt yrityksellä on kahden kaivinkoneen lisäksi kaksi liikennetraktoria ja kaksi kuorma-autoa tienhoitovarustuksella. Hydraulisella jatkovarrella, yksikäpäläisellä kerääjällä varustettu TMK on tehokas kokonaisuus, joka jatkaa noin vuosi sitten aloitettua TMK-sarjaa yrityksen käytössä. TEKEVÄLLE RIITTÄÄ. ”Kyllähän se aluksi jännitti, kun pöydällä oli isot osamaksulaput, mutta sitten huomasi, että pärjäähän tässä. . ”Silloin tein jonkin verran Kymppikouralla omilla mailla. Loppuvuodesta 2022 kone vietiin sitten TMK:lle energiakouravarusteluun, ja nyt ollaan töissä tuon reissun tuliaisilla. EURO SIELTÄ, TOINEN TÄÄLTÄ. Tälle kalustolle talvi tarkoittaa lumitöitä, kun kaivinkoneet ovat metsässä, ja kesällä Destia on näillekin iso urakanantaja. ”JCB:llä kaivoin ennen, mutta tämä on nyt kolmas Volvo järjestyksessään
Alusta sen kertoo, että metsäkäyttöön on suuntausta. Urakassa ollaan kuitenkin aina tulosvastuussa, jäljen pitää kelvata. KATSO VIDEO www.koneurakointi.fi 29. Kaivuvarren suojaukset pitävät kauhasylinterin ottavimmat kohdat turvassa puiden kanssa ryskätessä. ”Hinnoittelu on karannut viime vuoden aikana, eikä kyse ole pelkästä polttoaineesta, vaikka siitä paljon puhutaankin.” Koneiden hinnat, huoltojen hinnat, varaosien hinnat ja kaikki muu pieni tai iso osatekijä yrityksen pyörittämisessä ovat lähinnä nousussa. ”Nyt töissä on neljä vakituista alan ammattilaista, mutta sopivia kuljettajia ei liikaa näytä vapaana pyörivän. ”Saa myös nähdä, miten tiepuolen määrärahat riittävät tänä vuonna, mutta sitten pitää yrittää jotain muuta”, Tero Väätäinen linjaa. 900-milliset laput tuovat kantavuutta ja normaalista 750 millimetristä 150 millimetrillä korotettu maavara ei tökkää joka kantoon. . Nimittäin työn jäljen. METSÄ-VOLVO. Nykyään tällaisia tekijöitä on ikävä kyllä entistä vähemmän.” Kustannustaso ei myöskään ole korjannut itseään samaan tahtiin inflaation ja kustannusnousun suhteen, joten Väätäinen suhtautuu varovaisesti isompien palojen haukkaamiseen. luokan kasvattaminen ei kuitenkaan ole näköpiirissä, sillä Pohjois-Savossakin vaikuttavat yleiset työvoiman saatavuuden lait. JÄTTÄÄ JÄLJEN. Ensiharvennuksella ja raivauksella giljotiinikoura on havaittu hyväksi, ja tarvittaessa tilalle voidaan vaihtaa Waratahin nelirullainen motokoura.
TALVI TUO TYÖTÄ. TMK:n kanssa tehtyyn yhteistyöhön Tero on myös ollut tyytyväinen. VARUSTELU VAIHTUI, MERKKI JA MALLI SÄILYI. Työt jatkuvat ja energia alkaa taas kertyä nippu kerrallaan kilpaa kiristyvän pakkasen kanssa, mutta tien varressa massiivisena kohoava kasa luo jonkinlaista turvallisuuden tunnetta jo pelkällä olemassaolollaan. ”Mutta se ei ollut nyt toistaiseksi saatavilla, joten perinteisemmällä Turbolla tämä tuli. . Ei ole viety takaisin”, Tero kertoo. Kun se ei ole pelkkä ostos mikä ratkaisee vaan miten tuote ja palvelu pelaa vaikka seuraavan viiden vuoden ajan”, Väätäinen sanoo. ”Ensinnäkin hydraulinen jatke on ehdoton harvennuksilla. Hydraulisen puomin peruspituus on kaksi metriä, joka kattaa myös kynkkäpuolen. Energiapuuta tehdään tällä hetkellä useammalle taholle, ja Tero kertoo yrityksen ostavan myös osan puusta itse. ”Edellinen koura on karsimella, kahdella käpälällä, kiinteällä jatkeella ja Evo-sylinterillä. TMK 300 valikoitui kouraksi aiemmasta TMK:sta saatujen hyvien kokemusten perusteella. Toki hintaa tulee paketille aika reilusti lisää, eli kannattaa miettiä käyttöastetta. TMK:n kourien lisäksi kaivinkoneisiin voidaan vaihtaa Waratahin H412-hakkuupää ainespuun tekoon, ja sitäkin tehdään Tero Väätäisen mukaan merkittäviä määriä. TMK:n tuotteista kun on jo noin vuoden mittainen kokemus. Jatkopuomin hydraulinen linkku on Teron mukaan nopea, ja tehostaa puiden ja nippujen käsittelyä huomattavasti. Sillä saa nopeasti lisää ulottuvuutta ja hydraulinen linkku on nopea. Kun on oppinut siihen, en kaipaa pyörittäjää tähän. ”UPM:n kohteita tehdään metsänhoitopalvelu Nälkäviulu Oy:n kautta, ja lisäksi työllistäjiä ovat metsänhoitoyhdistykset, maanomistaja suoraan sekä Metsäharvennus Matilaiset Ky, ainespuuta korjataan Nilakka Forestin aliurakoitsijana Metsä Groupille”, Väätäinen listaa. PIISKA ISKEE. Mutta jos nyt ottaisin uuden kouran, se olisi myös hydraulijatkeella”, Väätäinen luonnehtii. ”Pelkkä ostos ei tuotteessa ratkaise vaan se, miten tuote pelaa vaikka viisi vuotta.” KONEURAKOINTI 1/2023 30. Nyt kun sitten on käyttänyt tätä, jossa sitä ei ole, eron nopeudessa kyllä huomaa.” Yksikäpäläinen keräin on toiminut kiitettävästi. Mutta energiapuu vaikuttaa varmalta, ja sitä tehdään nytkin. ”Evo-sylinteri on sellainen, että eroa ei suoraan huomannut siihen siirryttäessä. Tämä uusi varusteltiin hydraulijatkeella, yhdellä keräyskäpälällä ja perinteisemmällä Turbo-sylinterillä”, Tero kertoo. Hydraulista jatkoa on 1,6 metriä, ja lisäulottuvuutta saadaan yhteensä noin kolme metriä verrattuna suoraan kaivuvarressa olevaan pelkkään kouraan. ”Asiakaspalvelu on alusta asti ollut hyvä, ja tärkeintä on se, ettei koskaan ole jätetty yksin. Ajokonekalustoa yrityksellä ei ole, joten lähikuljetuksissa työllistetään yhteistyökumppanipuolta. Aina on vastattu, jos jotain on kysytty. ”Se on ketterä ja toimiva, kahta käpälää voi tarvita isoissa pellonreunapuskissa, muuta etua en oikein keksi”, Väätäinen toteaa. Sen sijaan Evo-sylinteri olisi ollut tervetullut uuteen kouraankin, kun sellainen oli jo edellisessä. Sekin on kyllä hyvä, mutta eron huomaa”, hän sanoo. ”Sanoivat silloin, että saa tuoda takaisin jos ei ole hyvä. Syitä muutoksiin käydään läpi asia kerrallaan. Karsimesta ei ollut Teron mukaan niin suurta etua, että se olisi valittu uuteen kouraan. Kyllä sillä taas jokunen torppa lämpiää
GROUP Tilaa RENKAILLESI pinnoitus nyt! p. Meiltä löydät kattavan tuotevalikoiman.. Hämeenlinna, 03 6440400 • Jyväskylä, 0143 38 8700 • Rovaniemi, 0163 21 0100 • TYÖKONEET VARUSTAA METSÄTYÖ. Sovi koeajo! . 0400 602 772 www.kutepa. www.kutepa. TALVIPITOA TALVIPITOA TYÖKONEISIIN TYÖKONEISIIN KUTEPA RUBBER SERVICE OY RENGASPINNOITUKSET P. Tule ja testaa liikeratanosturin edut. 0400 602 772 TRAKTOREIHIN MYÖS 42” UUTTA TALVIPITOA HAKKAPELIITTA LOADERILLA PINNOITAMME • maansiirto• teollisuus• umpikumirenkaisiin • myös runkoineen varastosta FID Engineering Oy Käynti: Jousitie 39 | Postit: Kivitie 10 | 19650 Joutsa Keskus 010 20 20 540 | info@fid.fi | www.fid.fi MYYNTI Pekka Huikko 041 505 7107 010 2020 542 pekka.huikko@ fid.fi www.fid.fi/cranes BDVAF Metsäperävaunuja ja -nostureita Nivelpoimunosturi raskaimmassa ja vahvimmassa luokassa
Sähkömoottorin vääntömomentti saadaan myös helposti niin suureksi, että se ei muodosta voimansiirrossa pullonkaulaa. Sähkömoottori kuluttaa myös energiaa vain silloin, kun sillä työskennellään, eli tyhjäkäyntiä ei ole. Ensimmäisenä perusteluna on suorituskyky. Akulla maan alla Akkusähköiset ratkaisut tulevat omassa tahdissaan kone puo lellekin, mutta yksi edelläkävijäryhmä tässä kehityksessä ovat maanalaiset kaivoskoneet. SUORITUSKYKY JA OMINAISUUDET. Liikkuvassa kalustossa on mahdollista hyödyntää myös regenerointia esimerkiksi alamäkeen liikuttaessa muuttamalla jarrutusenergia takaisin sähköksi. Akkukäyttöä on kehitetty näihin koneisiin jo verrattain kauan, ja hyötynäkökohdat ovat monin osin erittäin selkeitä ja perusteltuja. Mennäänpä syvemmälle asiassa. 32 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Valmistajat KAIVOSTEKNIIKKA AKKUSÄHKÖISET KONEET. kestomagneettimoottoritekniikan kehittyessä. Syy ei ole pelkästään esimerkiksi henkilöautomaailmasta tuttu argumentti eli ympäristöystävällisyys ja hiilineutraalius. Samoin erilaiset nopeatkin vetotavan muutokset, luistonesto, tasauspyörästön lukkotoiminnon simulointi – varsinaista tasauspyörästöähän ei tällaisessa ratkaisussa ole – ja muut vastaavat ratkaisut onnistuvat älykkäästi ohjatulla voimansiirrolla ajatustakin nopeammin tilanteen niin vaatiessa. Voima on myös kohdennettavissa paremmin, tietenkin hieman valitusta ratkaisusta riippuen. Esimerkiksi porauslaitteissa sähköinen voimantuotto on onnistunut kaapelivetoisestikin, mutta liikkuvampaa sorttia edustavassa lastausja kuljetuskalustossa tämä ei aina ole kovinkaan tarkoituksenmukaista, vaikka poikkeuksiakin on. Modernit sähkökoneet, akulla tai kaapelilla, mahdollistavat täyden vääntömomentin jo nollakierroksilta lähtien, toisin kuin dieselmoottorikäytössä. Jos koneen ajovoimansiirto on toteutettu esimerkiksi sähköisillä napamoottoreilla, ei hydrauliikkaa tai mekaanista voimansiirtoa tehohäviöineen tarvita lainkaan ajoon. Miksi kaivosyhtiöt sitten haluavat siirtyä kalustossaan sähkökäyttöisyyteen. P erinteisesti maanalaisissa kaivoksissa on käytetty koneiden voimanlähteinä dieselmoottoreita, joskin kaapelisyöttöisiä sähköratkaisuja on hyödynnetty myös sellaisissa yhteyksissä, joissa ne ovat olleet mahdollisia. Omavaraiseksi koneet tuskin tulevat, mutta regeneroinnin hyötysuhde kasvaa mm. Syyt ovat paljon käytännönläheisempiä ja osaansa näyttelevät myös taloudelliset näkökulmat sekä toiminnan tehokkuus
Lisäksi käytetyn energian hyötysuhde on helpommin seurattavissa ja muutettavissa numeroiksi, joiden avulla toiminnan tehoa ja tuottavuutta seurataan. AJOAKKURATKAISU. Sandvik TH550B:ssa on 354 kWh:n akkukapasiteetti ja voimalinjasta saadaan jatkuva 540 kW:n ajoteho. . Miten koneen elinkaaren aikana syntyvät säästöt ja tehokkuuden kasvu sitten lopulta tasoittavat tätä, nähdään tulevaisuudessa. Kaivosolosuhteissa yksi poltto moottori koneille laskettava kustannus on riittävän ilmanvaihdon järjestäminen. TOIMINTAOLOSUHTEET HUOMIOON. Laitteen sähköinen voimalinja perustuu pitkälti Sandvikin hiljattain hankkiman yhdysvaltalaisen Artisan Vehicle Systemsin uraauurtavaan akkukäyttöisten koneiden suunnittelutoimintaan kaivosalalla. . Elinkaarikustannusta täytyy siis tilastoida pidemmältä ajalta ja useamman koneen otannalla, jotta todellinen taso saadaan selville. Sandvik DL422iE -pitkäreikäporauslaite tukeutuu kaapelisyöttöön työskennellessään, mutta ajonaikaisten päästöjen nollaaminen tapahtuu natriumnikkelikloridiakkupakettiin varastoidulla sähköllä. KIVEN KULJETUKSEEN. Litium-rautafosfaattieli LiFePO4-akut ovat nostaneet suosiotaan energiaa vaativissa konesovelluksissa, ja ne ovat stabiilimman rakenteensa ansiosta perinteistä litiumakkua turvallisempia. Sen varausominaisuudet säilyvät vaikka se tyhjenisi usein. Toisaalta selvää on, että varsinkin tässä vaiheessa kehitystä uudet akkukäyttöiset koneet ovat hankintakustannuksiltaan perinteisiä kalliimpia. NaNiCl 2 -akku on litiumakkua turvallisempi ja sen käyttöikä on pidempi. Sähkömoottoreissa ei tietenkään ole paikallispäästöjä, ja vaikka ilmanvaihdosta pitää yhä huolehtia jatkossakin normaalin toiminnan ja esimerkiksi räjäytysten mahdollistamiseksi, pakokaasujen poistotarpeen väheneminen mahdollistaa kustannussäästöjä. Aiempi litraa/tunti tai litraa/tonni saa uuden merkityksen kilowattien myötä, jos kulutus voidaan korvamerkitä tarkasti käytetyllä energiamäärällä toteutuneeseen absoluuttiseen suoritteeseen. Jos energiaa kuluu vain tehtyyn työhön eikä tyhjäkäyntiin, nämä luvutkin ovat luotettavampia. Se ei matalan ominaistiheytensä ansiosta kuitenkaan sovellu suurten sähkömäärien varastointiin, mutta tällaisessa lähes jatkuvasti lataavassa ja lyhyiden ajosyklien käytössä ratkaisu on toimiva. Vaikka joitakin akkukäyttöisiä koneita jo käytössä onkin, pohjaavat laskelmat yhä paljolti arvioihin ja ennusteisiin. Asiaan vaikuttaa myös uusien akkukoneiden mahdollinen hankintahinnan halpeneminen niiden yleistyessä ja tuotannon vakiintuessa. KULUTUS KONTROLLISSA. Riittävän ilmanvaihdon järjestäminen maanalaisiin kohteisiin on merkittävä kustannustekijä dieselmoottoreita käytettäessä. Kulutettu energia on siis paitsi tarkemmin kohdennettavissa todelliseen käyttöön, myös regeneroitavissa. Eli kyse on taloudellisesta kulmasta, ja mitä enemmän koneita toimintaan liittyy, sitä suurempi merkitys asialla on. 33 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Valmistajat. Suurin hyötykuorma on 50 tonnia ja lavakokoja löytyy 24–31 m 3 . Taloudellisuusnäkökulmaa puoltavat myös dieselmoottorin, vaihteiston, momentinmuuntimen, niiden öljyjen ja nesteiden, sekä komponentteihin liittyvien huolto-, korjausja uusimistoimenpiteiden poistuminen historiaan, samoin kuin esimerkiksi kuormaajien ja dumpperien käyttöjarrujen kuluvien osien säästö sähköisten hidastimien ansiosta. Yksi kaivostoimintaa helpottavia etuja sähkökäytössä on vähentyvä ilmanvaihtotarve
Nämä ovat kuitenkin myös varsinkin yhdessä tulenaran polttoaineen kanssa turvallisuusriskejä, joita ei kaivostoiminnassa haluta väheksyä. Mutta entäpä akkuteknologian turvallisuus sitten. Nämä ovat kuitenkin siinä mielessä huonoja vertailukohteita, että kyseessä ovat usein ammattikäyttöön suhteutettuna halvat ja siten myös laadultaan eri luokkaa olevat akut. Akkutekniikka on kuitenkin aiheuttanut ongelmia erilaisissa sovellutuksissa, sitä ei voi kiistää. Kuumat olosuhteet, kuumat dieselmoottorit ja kuuma hydrauliikkaöljy kertovat tietysti omaa kieltään energian hukkaamisesta lämmöksi. Lisäksi akustojen yhtey teen voidaan rakentaa automaattinen sammutusjärjestelmä, joka tukahduttaa palon heti alkuunsa. Polttomoottoriautoissa vastaava luku on 1 529. AUTONOMIA KAJASTAA TUNNELISSA. MUTTA PALAVATHAN SÄHKÖAUTOTKIN. Turvallisuusmietintöihin liittyy myös eräänlainen vahvistusharha. Yleisin syy sähköautojen akun syttymiselle on ollut raju kolari, joka on aiheuttanut kennostossa oikosulun ja ylikuumentunut kenno on aiheuttanut ketjureaktion ympäröivissä kennoissa. Kun pelkkä ympäristön lämpötila tunnelissa voi olla joissakin kaivoksissa jopa 50° Celsiusta, on selvää, että myös akkuteknologialta vaaditaan tehokasta lämmönhallintaa. Sandvikin AutoMine mahdollistaa jo etänä ja automaation avulla tehtävää porausta ilman porarin lähettämistä tunneliin, ja kuvan AutoMine Concept -kaivosjumbo puolestaan laajentaa automaatiota autonomian suuntaan. Mutta kuinka paljon paloja todellisuudessa tapahtuu. Idea litiumakun sammutuksessa on se, että sammutusvesi – kyllä, pelkkä vesi riittää – pitää saada juuri oikeaan kohteeseen, ei vain sinne päin. Täyssähköiset koneet tuovat myös lisääntyneitä automaatio ja autonomia mahdollisuuksia. Asiaa liippaa myös turvallisuus. On kyse sitten puhelimesta, henkilöautosta tai jostain muusta kuluttajaelektroniikan käyttökohteesta, maailmalta löytyy kyllä esimerkkejä litiumakun palamisista, räjähdyksistä tai vähintään ylikuumenemisesta ja pullistumisesta. Modernit sähkökoneet vähentävät ylikuumenemisen ja tulipalon riskiä, ja ne vaativat oletusarvoisestikin vähemmän jäähdytyskapasiteettia normaalitoiminnassa. Jos tunnelissa palaa, on tilanne aina vähintään vakava. Tästä voisikin ottaa oman lukunsa seuraavaksi. Raskaaseen työkäyttöön huolellisesti rakennetut akustot pyrkivät ottamaan tämän huomioon. Myös valmistusvirheitä sattuu toisinaan, kun tuotettavien yksiköiden määrä on esimerkiksi miljoonia. Koneissa tämä on helpommin toteutettavissa, kun akustoa ei tarvitse erityisemmin piilottaa monimutkaisiin rakenteisiin. Mitä paremmin palava kenno saadaan veden valtaan, sitä nopeammin palo tukahtuu. Sähköautopuolella on käyty toisinaan kiivastakin keskustelua siitä, kuinka litiumkemiaan nojaavat akustot palavat pitkään ja kuumasti syttyessään. Tämä on usein sähköautopaloissa ongelma, eli miten palava akku saadaan esille sammutusta varten. TURVALLISUUTTA EI OLE UNOHDETTU. Akkuturvallisuudessa joudutaan varmasti käyttämään kustannuksiltaan suurempia lähestymistapoja kuin massamarkkinoiden kuluttajatuotteissa, mutta toisaalta kyseessä ei olekaan jokakodin perushankinta. Asiaa on tilastoitu Yhdysvalloissa esimerkiksi kansallisen liikenneturvallisuuslautakunta NTSB:n toimesta, ja vuoden 2022 lukujen valossa 100 000 myytyä autoa kohtaan sähköautoja on palanut 25 kappaletta. Jos ketjureaktiota ei pääse syntymään, on yhden kennon palossa purkautuva energiamäärä lopulta hyvin pieni. KONEURAKOINTI 1/2023 34. Tuttua asiaahan on se, että litiumakku palaa pitkään ja sitkeästi, mutta tässäkin väitteessä on toinen puoli: tärkeää roolia näyttelee nopea ja oikein kohdistettu alkusammutus. Toisaalta verrattuna dieselkoneisiin sellaisten kuumien pintojen määrä, jotka palavien nesteiden kanssa kosketuksiin joutuessaan aiheuttavat syttymisvaaraa, on erittäin vähäinen, käytännössä lähes olematon: ei pakoputkia, ei turboja ja niin edelleen. . Koneissa ei käytetä suuria yksittäisiä kennoja vaan akustot jaetaan pienempiin, usein osastoituihin kennoihin, joita tarkkaillaan akunja lämmönhallintajärjestelmällä, ja myös jäähdytetään nestekiertoisesti. Jokainen on varmasti kuullut tai nähnyt ainakin kerran uutisen vaikkapa palavasta sähköautosta, ja tähän on helppo takertua
Lisäksi esimerkiksi litium-rautafosfaattiakkujen kehitys on jo tuonut markkinoille huomattavasti aiempaa stabiilimpaa litiumakkuteknologiaa. Vaikka akkujen kapasiteetti on kasvanut jatkuvasti, ja tulee yhä kasvamaan, ei mukana kulje edelleenkään energiaa yhtä tiheässä muodossa kuin dieselpolttoaineeseen verrattuna. TILAA KUVATEKSTILLE. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikkapa Sandvikin uusi LH518B-lastauskone, jossa on yhteensä 353 kWh:n litium-rautafosfaattiakusto. Myöskään lataaminen ei suju yhtä ripeästi kuin tankkaaminen, ainakaan vielä. TANKKI TÄYTEEN. . Ut ulput irit, quis do consequam quis esent vullum iriustie feum eriusci liquat utpat vercin enit accum iustisi exerostis nostrud mo. Koko akkusähköistämisen historian ajan se suurin kysymys on todennäköisesti ollut sähkön saatavuus. . Kätevä AutoSwap-menetelmä mahdollistaa koneen akun vaihdon alle viidessä minuutissa. SEKÄ ETTÄ. Kun tähän yhdistetään se, että kaivoskoneet nähdään mielellään jatkuvassa, ympärivuorokautisessa, -viikkoisessa ja -vuotisessa työssä ilman tankkausta tai huoltoja kummempia seisahduksia, asetetaan akkukoneille iso kysymys vastattavaksi: miten yksi kone pystyy työskentelemään saman ajan keskeytyksettä. Täyden akuston vaihtaminen tällä tavoin kestää vain alle viisi minuuttia, eikä toimenpide vaadi ulkoisia laitteita kuten nostureita, saati sitten juurikaan kuljettajan manuaalityötä. Näin ollen AutoSwap päihittää nopeudessaan jo perinteisen polttoaineen tankkaamisenkin. Iisalmelaisen Normetin Charmec MC 605 VE SD -panostuslaite oli yksi ensimmäisiä täysin akkukäyttöisiä moderneja kaivoslaitteita, kun se julkistettiin vuonna 2019. Toro LH514BE puolestaan on kaapelisähkön varassa työskentelevä lastauskone, jossa on LiFePO4-akusto siirtoajoa varten. . . Lataamiseen hyödynnetään erittäin nopeaa ratkaisua, eli koneen perään paketoitu akusto vaihdetaan täyteen AutoSwap-menetelmällä. Ut ulput irit, quis do consequam quis. 35. ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA. VAIHDA JA AJA
SELKEÄ SIJAINTI. Tämä on sekä huoltoettä turvallisuuskysymys. Muita näkökohtia akkukäyttöisten kaivoskoneiden käyttöön ovat lisäksi kuljettajan olosuhteiden parantuminen tärinän, melun ja lämmön vähentyessä, samoin kuin paikallispäästöjen poistuessa – ovathan nämä tunneleiden ilmanvaihdosta huolimatta jossain määrin hengitysilmassa mukana kuitenkin. Oman lisänsä tuovat entisestäänkin lisääntyvät ja monipuolistuvat automaatioja etäohjausominaisuudet sekä autonomia, joiden toteutettamiseen ja hyödyntämiseen akkukäyttöiset koneet tuovat varmasti lisämahdollisuuksia. RUISKULLE RUOKAA. . NOPEAAKIN MUUTOSTA ODOTETTAVISSA. . Lisäksi jossakin päin maailmaa kaivoskoneet työskentelevät korkeassa ilmanalassa, jolloin polttomoottorin polttoaineenkulutus ja savutus on suurempaa. Macleanin ruiskubetonin sekoitusja kuljetusyksikkö TM3-036 EV on yksi osoitus yrityksen akkukäyttöisten koneiden kysynnän luomasta tarjonnasta: katalogista löytyy jo parikymmentä erilaista vaihtoehtoa ja vuonna 2016 tehdyn tuotelinjan avauksen jälkeen sähkökamppeiden toimituksia tämä perinteikäs yritys on tehnyt jo yli puolensataa. Sähkö voi olla tulevaisuutta rakennuskoneissa jollakin aikavälillä laajemminkin, ja toisinaan suunnitelmat tuntuvat melko lennokkailta, mutta kaivoskoneissa todellista hyötyä on ryhdytty ottamaan irti jo nyt. . Vaikka näitä saa uutena, on myös jo esimerkiksi 15 vuotta vanhoja Atlas Copcon Scooptram-sarjan koneita muutettu myös 100% akkukäytölle. Epiroc Scooptram ST14 Battery on akkukäyttöinen versio samaisesta 14 tonnin kapasiteetin tarjoavasta dieselkäyttöisestä lastauskoneesta. KONEURAKOINTI 1/2023 36. Se on ymmärrettävää, sillä isoa kokonaiskuvaa ja alan tulevaisuutta katsottaessa todellisia miinuspuolia on vaikea löytää. Komatsun akkukäyttöisen lastauskoneen esimerkki havainnollistaa, että tämän kokoluokan laitteissa akkupakettia ei tarvitse piilotella monimutkaisten rakenteiden alle. UUSI TAI MUUTETTU. Sähkökoneilla tätä ongelmaa ei ole. Kaivosteollisuus on nyt aiheen osalta isossa muutoksessa ja myös otollinen ala akkukäytön yleistymiselle
Kysy lisää: Ilkka Kuusiniva, 0400 584 466, ilkka.kuusiniva@proventia.com Proventia NOxBUSTER® Uusiin urakoihin kalustoa uusimatta! PR OV EN TI A EM IS SI ON CO NT RO L päivitä päästöluokka Maahantuonti ja myynti: Mäkelänkankaantie 2 49490 NEUVOTON 05-3435666 (24h) info@hamre.fi www.hamre.fi CAMSO -kumitelat hyllystä. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (alv 0%). Työn hinta riippuu työkoneen moottorin asennuksen haasteellisuudesta. Valikoimissamme myös kaikki DEUTZ varaosat. Tilaajista NOxBUSTERin hyväksyvät jo Väylävirasto ja ELY-keskus. Tatti 13 00760 Helsinki 09 315 46 400 Moottorin sarjanumerolla varmistat vastaavuuden! Sami Torri Huoltopäällikkö 09 315 46 409 Hinnat voimassa 31.5.2023 asti. NOxBUSTER® on kotimainen, jälkiasennettava ja tilaajien päästö vaatimukset täyttävä (Stage IIIB, IV tai V) pakokaasunpuhdistin työkoneisiin
”Sitten sen ymmärsi, että tässähän on muustakin kyse kuin kartasta ja työohjeista, ja että nämä on ensimmäistä kertaa tehty oikeasti yrittäjän tarpeisiin. Ehkä juuri näiden järjestelmien varsin laihan ominaisuuskattauksen vuoksi odotukset John Deeren tuotteestakaan eivät aluksi olleet korkealla. Nämä olivat niitä perusasioita, jotka Riku Naarajärvenkin pitkälti vakuuttivat, kun hän tutustui järjestelmään aikanaan pari vuotta sitten. ”E i niitä puita ole ennenkään kartalla ajettu ja hakattu, kyllä se on taas joku turha uusi härpäke”, muistelee metsäkoneurakoitsija Riku Naarajärvi ensimmäisiä ajatuksiaan John Deeren TimberMatic Kartat -järjestelmästä joitakin vuosia sitten kuultuaan. Ja silloin ajattelin, että miksei näitä ollut jo aikaisemmin, tämähän on hemmetin hyvä”, hän kuvailee. Mitä se sitten tarkoittaa, ettei kartta ole pelkkä kartta. ”Nyt ei osaa enää kuvitella tekevänsä ilman, ja onhan tämä kehittynyt valtavasti. ”Erilaisia karttajärjestelmiähän on käytetty paljon pidempään, eli näitä metsäyhtiöiden omia”, Riku kertoo. Mitä enemmän tietoa, sitä enemmän apua, niin se menee”, Naarajärvi alustaa, kun tapaamme Pirkkalan lähellä olevalla työmaalla tammikuun alussa. UUSIA MAHDOLLISUUSTASOJA. 38 Teksti ja kuvat: Juha Pokki METSÄKONEET JOHN DEEREN KARTTAJÄRJESTELMÄT. Karttaakin tarkemmin Kuitunauhan ja ruutupaperin kysyntä on ollut vähenemään päin pitkin Suomea, kun John Deeren TimberMatic Kartat sekä TimberManager -järjestelmät jatkavat kehittymistään yhä monipuolisemmiksi puunkorjuun hallintatyökaluiksi. Eihän niihin yhtiöiden järjestelmiin pääse lisäilemään mitään tietoa”, Naarajärvi lausuu. TimberManagerilla puolestaan voidaan tehdä etukäteen näiden merkintöjen lisäksi laajempikin leimikon suunnittelu ajourineen ja varastopaikkoineen sekä arvioineen eri tavaralajeista kokonaismäärineen tai tietyltä alueelta leimikkoa. Pekka Naarajärvi Oy:lle kyse on paljon enemmän kuin vain kartoista, selvisi retkellämme Pirkanmaan talvisille hakkuukohteille. Epäilevä ajatusmalli kesti suunnilleen siihen asti, kun järjestelmää päästiin kokeilemaan omassa käytössä. ”Sitä kun kuitenkin on tällainen mieleltään utelias, niin tuli perehdyttyä asiaan tarkemmin”, Riku jatkaa. Tai että maastoon voidaan merkitä esimerkiksi työn edetessä tai jo etukäteen huomioitavia kohteita: säästöpuita, pehmeikköjä, huomioita ajouralta tai mitä kulloinkin tarvitaan. Syksyllä 2022 esitellyt kehittyneet karttatasot toivat mukanaan metsänkäyttöilmoitukset, maastokartan vinovalolla, ajokelpoisuuskartat kosteuskartoilla ja jyrkkien rinteiden korostuksella, näkyvyyskartan, harvennuspoistuman, puuston pituuskartan ja varastointikelpoisuuskartan. Pekka Naarajärvi Oy:lle TimberMatic Kartat ja TimberManager tulivat ensimmäistä kertaa käyttöön kaksi vuotta sitten uuden 1270Ghakkuukoneen hankinnan myötä. Se toki jo tiedetään ennestäänkin, että TimberMatic Kartat -järjestelmä merkitsee automaattisesti moton hakkaamien pöllien sijainnin ja lajin tarkasti ajokonetta varten, jotta ajoa voidaan suunnitella tehokkaammaksi ja vaikkapa löytää puut lumen alta. ”Mutta sitten tulivat nämä uudet kehittyneet karttatasot. ”Aukesi aivan uudet mahdollisuudet saada tietoa ja hyödyntää sitä”, Riku toteaa
SELVEMPIÄ SUUNNITELMIA. Nykyään sen voi tehdä helpommin, tehokkaammin ja tarkemmin. Kaikki tämä ja moni muu tieto on toki välittynyt ennenkin, ainakin periaatteessa. Mitä otetaan, mitä jätetään, minne mennään seuraavaksi ja miten sieltä tullaan pois. . 39 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
”Kun siinä toimistolla tulee kuitenkin tietokoneella oltua, niin samalla nämä suunnitelmat syntyy. Kohteesta on ennenkin saanut TimberMatic Kartoilla paljon tietoa esimerkiksi määristä. . Tietenkin todellisuus siellä maastossa voi joskus olla jotain muuta, mutta kyllä ne aina vähintään suuntaa antavat”, Riku kertoo. ”Siitä on jo paljon apua, kun näkee missä joku oja on mahdollisesti syvempi tai matalampi, tai miltä puolelta rinne on loivempi.” Vinovalokartta on erityisen toimiva ratkaisu pienipiirteisessä maastossa, sillä normaalin maastokartan käyräväli tai symboliikka ei yksinkertaisesti riitä kuvaamaan kaikkia ripellyksiä, mitä tällaiseen maastoon on aikojen saatossa muodostunut. Ainakaan toistaiseksi järjestelmä ei kuitenkaan vielä osaa ajatuksia lukea, joten käyttäjän, eli tässä tapauksessa yrittäjän, on tehtävä hakkuusuunnitelma ensin järjestelmään. Käyttö on todella helppoa, kymmenessä minuutissakin on jo pitkällä”, hän kertoo. Tämän jälkeen sitä voidaan täydentää reaaliajassa työn edetessä. KONEURAKOINTI 1/2023 40. ”Paljon on asiaa käyty läpi, mutta kyllästymään en ole päässyt”, Vesa kuittaa. Ja vaikka tiheämpikäyräinen kartta sattuisikin eteen, on tulkinta aina ”kaksiulotteisesta” käyrästöstä hankalampaa. Esimerkkejä on Riku Naarajärvellä jo paljon, eikä prosessi kuulosta lainkaan työläältä. ”Esimerkiksi ajouria voidaan suunnitella vinovalokartan ja ajokelpoisuuskartan mukaan. Metsäyhtiöiden kohdekartoista kopioidaan perustiedot, jonka jälkeen alkaa varsinainen kohteen suunnittelu TimberManagerilla kehittyneiden tasojen kanssa. ”Lupasin Vesalle, että soittelen ja kyselen kyllästymiseen asti kartoista”, Riku Naarajärvi muistelee. Uudet tasot ja mittaustavat tuovat kuitenkin hurjasti lisää mahdollisuuksia ja vähentävät merkintänauhan käyttöä. SUUNNITELMA SYNTYY SUJUVASTI. . OPASTUSTA JA PALAUTETTA. Nämä mahdollisuudet otettiin Naarajärvellä myös aktiivisesti käyttöön. TIETOA JA TARKKUUTTA. John Deere Forestryn Vesa Siltanen on ollut isossa roolissa karttojen kehittelyssä, ja antaa paitsi puhelintukea, kiertää myös opastamassa ja kyselemässä palautetta. Ne näyttävät yllättävän tarkasti maaston muodot, kuten isot kivet, jyrkät rinteet, ojat ja niin edelleen. Myös erilaisia merkkejä ja ohjeita on voinut asettaa jo pitkään
Jos poikkeaa uralta tekemässä vaikka siemenpuun tai tuulenkaatoja, ja tuo puut varsinaisen uran varteen, voi syntyneen pistouran merkitä ajokonekuljettajalle, että sinne kyllä menee jälki mutta siellä ei ole mitään ajettavaa”, hän jatkaa esimerkillä. ”Urat voidaan tehdä helpommin sellaisiksi, että ajokone pärjää hyvin. Tiedoilla voidaan arvioida hyvin myös vaikkapa urien havutusta jo etukäteen. Kun laittaa maastossa täpän kartalle, niin se tieto on silloin siinä. ”Esimerkiksi säästöpuun merkitsemiset voidaan tehdä jo kohteella käydessä ja kännykän kanssa metsässä kävellessä. . . Kun tähän kuitenkin yhdistää päättelykykyä, voi kosteusalttiiksi merkityt paikat todeta melko varmasti näkemättäkin kosteiksi vertailemalla esimerkiksi lähiaikojen säätilanteeseen. Puuston pituuskartta on tarkka latvuspintamalli, joka auttaa nimensä mukaan arvioimaan leimikon pituustilannetta, ja tarkkuudesta kertoo se, että sillä päästään parhaimmillaan jopa yksittäisen puun tasolle. Poistuman arviointi valitulta pinta-alalta onkin tällä tiedolla entistä tarkempaa. Ei tarvitse arvella, että mitähän töppärettä siinä nyt tarkoitetaan, jos kirjoitellaan toiselle vuorolle jotain paperilappua. Maaston ymmärtäminen helpottuu paljon. 41. Riku Naarajärvi kertoo, että erilaisia metsäyhtiöiden karttaohjelmia on toki käytetty pitkään ja ne pyörivät edelleen taustalla. Erityisesti ajourien suunnittelussa vino valokartta on osoittanut kykynsä normaaliin maastokarttaan nähden joka päivä. Näkyvyyskartta ja harvennuspoistuma ovat ennakkosuunnittelussa käytettävää tietoa, joita voidaan hyödyntää raivaustarpeen, ja varsinkin harvennustarpeen määrittelyssä parhaaseen kasvatustiheyteen verrattuna. Karttaan voidaan lisätä sanallisia ohjeita, että aja tästä näin, sekä käyttää erilaisia merkkejä”, Riku luettelee suunnittelun etuja. Karttojen monet ominaisuudet avautuvat pian käytössä ja niiden hyödyntämisestä tulee tapa. Ja sitä puutahan tässä oltiin tekemässä eikä pelkästään maastossa liikkumassa. VINOVALOLLA YMMÄRRYSTÄ. Joten mitä uudet karttatasot sitten ovat tuoneet tähän leipälajiin. Mutta näitä työkaluja voi käyttää myös muuhunkin kuin vain varsinaisen korjuun suunnitteluun ja varastopaikalle päätyvän puun laskemiseen. Myös kosteuskartta antaa etumatkaa suunnittelussa, vaikka nykytekniikka ei vielä reaaliaikaiseen kosteustietoon taivukaan. TIETO AVAA MAHDOLLISUUKSIA. Samoin pysytään tolkussaan, että riittävät määrät täyttyvät. Näiden tietojen pohjalta onkin sitten huomattavan helppoa suunnitella ajouraverkostoa paitsi tehokkuuden, myös mahdollisimman pienten maastovaurioiden ehdoilla. Ettei sen viimeisiä puita tekevän tarvitse arpoa niitä säästöpuumääriä täyteen”. ”Samoin voidaan hakkuuvaiheessa tehtävillä merkinnöillä vähentää turhaa ajoa. YRITTÄJÄLLE TARKOITETTU. John Deeren järjestelmä on hänen mukaansa ensimmäinen yrittäjän kannalta suunniteltu kokonaisuus. Riku Naarajärvi kertoo, että kaikenlainen arvailu onkin muuttunut koko ajan yhä tarkemmaksi arvioinniksi paitsi työn edetessä, myös jo ennen sen alkamista
Sillä on merkitystä, ei ole kertaakaan tullut sellainen olo, että niitä tehdään sitten joskus ja jouluna. Tai jos yritetään pitää tiheässä metsässä uraväli tasaisena. ”Sitä välillä yllättyy, että eikö siitä muka ollutkaan tuon pidempi matka. Kun kehä sitten hipoo edellistä tallentunutta hakkuuuraa, ollaan oikealla etäisyydellä. Siihenkin on nyt työkalu, tämä ’sädekehä’”, hän kertoo. Se, mitä Riku Naarajärvi peräänkuuluttaa, olisi jonkinlainen eri konevalmistajien järjestelmien keskusteluyhteys. ”Järjestelmässä on paljon pieniä asioita, jotka yhdessä tekevät sen tehokkuuden.” KONEURAKOINTI 1/2023 42. Vaikka TimberMatic Kartat -järjestelmän ja TimberManagerin avulla on mahdollisuus optimoida esimerkiksi ajomatkoja niin maaston kuin eri tavaralajien sijainnin mukaan, sekä saada reaaliaikaista tietoa työkohteen etenemisestä ja varastopaikan tilanteesta, Riku kokee kuitenkin kokonaisuuden tuovan suurimman säästön. Ja uusia ominaisuuksia on varmasti tulossa vielä paljon”, Riku kiittää. Mutta kun taksa perustuu tietoon, se on reilu peli kaikille”, hän muistuttaa. Pitääkö oman vuoron päätteeksi – tai kesken vapaaillan – lähteä tekemään siirtoa vai voiko oikeasti pitää vapaata.” No, tietenkin asia selviäisi myös soittelemalla ympäriinsä, mutta jos asia selviää muutamalla vilkaisulla järjestelmästä, miksei sitä tietoa hyödyntäisi helpomman kautta. ”Esimerkiksi kun tehdään itse koneiden siirtoja, tiedän jo hyvissä ajoin tilanteen toisella kohteella. ”Eihän tämä tietenkään kasipyöräinen ole, mutta voisi sanoa että seitsemänpyöräinen ainakin”, hän tuumii tyytyväisenä ratkaisuun. Mutta ne eivät juttele keskenään, ja tämä on se asia johon haluaisin kehitystä. ”Tässä on paljon pieniä asioita, jotka yhdessä tekevät sen tehokkuuden”, hän linjaa. ”Kun ajomatka tulee kartalta tarkasti pöllien keskipisteen mukaan mitattuna, se välillä yllättää niin positiivisesti kuin negatiivisestikin”, Riku nauraa. Kaikki alkaa siitä, että kohde tulee tutuksi jo sitä suunniteltaessa eikä paikalle mennä täysin vieraaseen tai vain peruskartalta tuttuun ympäristöön. ”Se on oikeasti ihan ehdoton kun et näe kunnolla edellistä uraa.” Arvailu on muuttunut tiedon hyödyntämiseksi myös ajomatkojen mittaamisessa. ”Otetaan vaikka ylispuun poisto säkkipimeällä. ”Siltasen Vesan kanssa toiminta on ollut erittäin sujuvaa, ja kun ollaan annettu palautetta, toiveita ja ideoita, ne ovat toteutuneet usein nopeasti jos niissä on ollut jotain mahdollisuutta. Kun ei kai kaikki kuitenkaan lopulta Deereä osta”, Riku miettii asiaa, joka tulee varmasti jatkossa korostumaan yhä enemmän niin koneyritysten sisällä kuin yhteistyössä toimivien yrittäjien välilläkin. KUUSIPYÖRÄISELLÄ KUITENKIN. Pituuskartalla löytäminen on helppoa. Reaaliaikainen tiedonvälitys saakin kiitosta useampaan otteeseen. . Tunnustusta John Deeren karttajärjestelmät saavat Naarajärveltä toimintojensa lisäksi myös aktiivisesta kehittämisestä. Naarajärven kuusipyöräinen 1270G pyöräteloilla oli Rikun mielestä sopiva kompromissi kantavuuden ja siistin maastojäljen sekä kohteiden vaatiman ketteryyden ehdoilla. Tieto täydentyy työmaan edetessä hyvin erilaisin tavoin ja vaikutuksin lopputulokseen, ja lopulta heijastuu jopa vapaa-ajalle. PALJON OMINAISUUKSIA NYT JA TULEVAISUUDESSA. Kyseessä on kartalla koneen ympärille määritettävä hälytyskehä, jonka voi asettaa vaikka 20 metriin. ”Ehkä muillakin valmistajilla on ainakin jossain vaiheessa samanlaisia karttajärjestelmiä. Erilaiset olosuhteet ovat myös Riku Naarajärven mukaan tasoittuneet uusien karttatasojen myötä. Tehokkuus ja kustannusten hallinta urakoinnissa muodostuvat nykyään monesta osasta. ARVAILEMATTA PARAS. ”Ja kyllähän me toisaalta jo ajetaan myös yhden Prosilvan perässä, jossa on TimberRite ja siinä Deeren Kartat, joten suunta on oikea”, hän myhäilee lopuksi. ”Kun maanomistaja tai ostomies tulee kesken kohteen sanomaan, että kymmenen kuutiota koivua pitäisi jättää siitä ja siitä kohtaa polttopuiksi, tieto saadaan heti tänne”, Riku esimerkittää
Sittemmin edesmenneen Pekka Naarajärven yrittäjänuraa jatkavat hänen poikansa Riku ja Timo Naarajärvi, ja kirjoitushetkellä yrityksen konekanta koostuu tästä yhdestä John Deere -hakkuukoneesta ja kolmesta saman merkin kuormatraktorista. Työalue yrityksen koneilla ulottuu Valkeakoskelta ylöspäin Jämsän seudulle. PEKKA NAARAJÄRVI OY Längelmäkeläinen Pekka Naarajärvi Oy on toiminut koneellisen puunkorjuun parissa jo lajin varhaisajoista lähtien. Pekka Naarajärvi aloitti urakoinnin omissa nimissään vuonna 1972 ja yhtiömuotoon siirryttiin vuonna 1984. Yhtenä merkittävänä asiakkaana on myös EteläPirkanmaan metsänhoito Oy. . Nykyiseen John Deere -kantaan on siirrytty sitä mukaa merkkihistoriassa tapahtuneiden vaihdosten myötä. 43. Hakkuuketju työskentelee Koskiselle, muut ajokoneet ajavat yhteistyöyrittäjien motojen perässä Metsänhoitoyhdistyksen työmailla. Aluksi toiminta perustui lähikuljetuksiin, ja tuolloin ajettiin legendaarisella Kockum Brunettilla. Aivan vielä ei katsella näytöltä tätä näkymää, mutta ei kai tämäkään ole mikään mahdoton ajatus nyt saadun kehityskulun valossa. Ensimmäinen hakkuukone, Lokomo 990, tuli käyttöön helmikuussa 1988, ja konekanta on pysynyt aina lähtökohdilleen uskollisena. EHKÄ VIELÄ JOSKUS
Uusi tehdas perustuu Komatsu Forest ONE -konseptiin, joka tarkoittaa sitä, että kaikki kokoonpano tapahtuu yhdessä hallissa ja yhdellä linjalla. 44 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki, Komatsu Forest METSÄKONEET KOMATSU FOREST ONE UUMAJA. Paikalle on valmistunut täysin uusi metsäkonetehdas, jossa valmistuvat kaikki Komatsu Forestin tavaralajimenetelmän metsäkoneet koko maailman markkinoille. Tästä huolimatta tuotanto on lähtenyt käyntiin, ja meillekin tarjoutui mahdollisuus tutustua tähän moderniin metsäkonetehtaan ja pääkonttorin yhdistelmään. Tämä on iso muutos aiempaan, jossa vanha tehdas oli kasvanut kaupungin kupeessa, Gimonäsissä, ajan myötä rönsyilemällä halli kerrallaan lisääntyen jo 1960-luvun alusta lähtien ja useammassa omistuksessa. Uusi tehdas valmistui melko erilaiseen maailmaan kuin missä sen rakentaminen oli aloitettu: yhtäkkiä esillä olivat komponenttipula, koronaongelmat, ja luonnollisesti myös toiminnan siirtämisen ja uuden aloittamisen normaalit haasteet. Komatsu Forestin uusi metsäkonetehdas Uumajassa on pitkän projektin lopputulos, ja se rakentui aikana, jolloin maailmankirjat ovat olleet vähintäänkin sekaisin. Mutta helppoa se ei ollut. Toki näin on tapahtunut Uumajassa jo aikaisemminkin, mutta huomattavasti erilaisissa, ja kieltämättä jo toimintaa rajoittavissa puitteissa. Uusi päämaja Uumajassa U umajan Klockarbäckenin alueella, noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta, on puuhailtu viime vuosina isoja. Uuden tehtaan rakentaminen aloitettiin keväällä 2019 ja vuonna 2021 tuotanto käynnistyi kesälomien jälkeen. Kun tähän lisättiin vielä vuoden 2022 puolella alkanut Ukrainan sota johdannaisvaikutuksineen, ei uutta tehdasta todellakaan otettu käyttöön pelkästään ratkiriemukkaissa olosuhteissa. MAAILMA MUUTTUU KESKEN MATKAN
Komponenttipula sekä mahdolliset jatkotoimitusongelmat aiheuttavat sen, että piha on poikkeuksellisesti täynnä koneita. . Ja viimeaikoina puutteita on ollut ikävä kyllä paljon, mutta toivoa toki on paremmasta. Kyllähän koneita myös valmistuu, joko suoraan linjalta tai vastaavasti pihalta kaiken aikaa, mutta jonkinlainen tämän ajan kuva on se, että helposti arvioituna satakunta konetta odottelee ulkosalla jatkoa. Vaikka alkuperäinen ajatus on se, että kone lähtee käytännössä heti valmistuttuaan lavetilla eteenpäin, nyt ei aina niin ole. Komatsu Forestin uuden tehtaan suunnittelu alkoi puhtaalta pöydältä ja se myös näkyy. EPÄTAVALLINEN NÄKY. Tämä ei suinkaan ollut alkuperäinen tarkoitus, ja toisaalta kukapa tätä olisi osannut täysin ennustaakaan. Kun jotain puuttuu, ei konetta voi lähettää eteenpäin. 45 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki, Komatsu Forest. Joka päivä valmistuu jotain. Uusia koneita tehdään linjalla niin valmiiksi kuin voidaan, mutta jos – ja nykyään ikävä kyllä melko usein kun – jokin komponentti puuttuu, kone joutuu pihalle odottelemaan sitä. Ja nykyinen maailmantilanne näkyy konkreettisesti tehtaan pihalla
Aivan niin yksioikoinen asia ei toki ole, sillä vaikka varsinainen kokoonpanolinja kulkeekin keskellä, sitä tukevat sivuilla olevat esikokoamisasemat, joilla kootaan ja varustellaan esimerkiksi moottoripaketit, nosturit ja hytit. Lisäksi osa tehtaasta on ainakin toistaiseksi niin sanotusti tyhjää tilaa, eli varattu tällä hetkellä vaihtelevaan käyttöön: se on aikanaan mahdollista ottaa tuotantotilaksi esimerkiksi paikallista komponenttivalmistusta varten, jos tarve niin vaatii. Tiedämme, että tuotannossa on 13 asemaa ja jokaisen asema-aika on tällä hetkellä 1 tunti ja 51 minuuttia. Laajentamisen varaa on. Sitten lisätään vuoroja. Se ynnättynä yhden koneen synnyttämisessä menisi 24 tuntia ja viisi minuuttia, ja näin ollen koneen läpimenoaika olisi yhden vuoron tekemänä kolme päivää. Uusi tehdas alkoi rakentua aikana, jollaista kukaan ei osannut ennustaa. Varsinainen maksimituotantomäärä on Komatsu Forestilla mielellään vierailijan arvioitavaksi jätettävä asia eli suomeksi salaisuus, mutta asiaa voidaan pohtia kevyellä matemaattisella harjoitteella. EN SITÄ SALAA. Peräkkäin tuotannossa voi siis kulkea ajokone ja harvesteri, tai miten milloinkin. Koneet matkaavat tuotannossa itsekulkevan vaunun päällä aina nestetäyttöön ja koekäynnistykseen saakka. . Kone on tietenkin osiensa summa, ja kaiken alkupäässä on varasto, jonka nimikemäärä on noin 8 000 eri artikkelia. KONEURAKOINTI 1/2023 46. Kuten mainittua, Komatsu Forest ONE -malli tarkoittaa yhden linjan toimintatapaa. On hyvä muistaa, että tämä on pelkästään tehdasvarasto, ei varaosavarasto, joka puolestaan sijaitsee Arlandan lentokentän lähellä Tukholman nurkilla. Tehtaan suunnittelussa on otettu huomioon myös tulevaisuus. Vanha tehdas tuotti parhaimmillaan muistaakseni noin tuhannen konetta vuodessa, joten kapasiteetin kasvu on miten vain laskettuna selvä. Ja kuten päätellä voi, myös kaikki malliston koneet syntyvät samalla linjalla. Sen jälkeen tehdään renkaiden asennus ja kone pääsee omien jalkojensa päälle koekäyttötilaan. Samalla laskentatavalla voidaan ajatella, että yhden vuoron aikana valmistuisi noin neljä konetta, eli 20 konetta arkiviikossa. Toistaiseksi kyseessä on kuitenkin puhtaasti kokoonpanotehdas, eli täällä ei hitsata tai koneisteta. Kun linja sitten aikanaan rullaa ilman ongelmia ja maailma haluaa metsäkoneita, niitä täällä myös syntyy. KAIKKI YHDELLÄ LINJALLA. Tuotantotilat ovat luonnollisesti omistajatahon puolesta viimeisen päälle mietittyjä japanilaiseen tehokkaaseen tapaan. NORMAALIA KOHTI. Toki muuttujia on paljon, eikä näitä lukuja siksi ymmärrettävästi haluta ainakaan vielä kertoa. Usko tulevaisuuteen on kuitenkin vahva, ja toiminta on käynnissä. Jos haetaan maksimikapasiteettia tällaisella pelkällä kämmenpohjaan raapustetulla pohdinnalla, kolmella vuorolla viikossa valmistuisi siis noin 60 konetta, kuukaudessa 240. Komatsu Forest AB:n toimitusjohtaja Jens Bengtsson myöntää, että haasteita on ollut ja on yhä. Nämä esikootut paketit sitten asennettaan paikalleen varsinaisella kokoamislinjalla. Tämä on kuitenkin toivottavasti vain hetken häiriö isossa kuvassa, ja normaaliin toimintaan päästään ajan myötä kyllä kiinni. VARASTO SAMAN KATON ALLA. Vuodessa yhden kuukauden lomaseisokki ja vähän muuta marginaalia huomioon ottaen siis kenties jopa 2 500 konetta. Vaikka moderni metsäkone on monimutkainen kokonaisuus, on sen kokoonpanosta pyritty tekemään yksinkertaista ja sujuvaa, kuten nykyään olla pitääkin
Noin 8 000 nimikkeen tehdasvarasto sijoittuu seuraavaksi ennen tuotantolinjaa. ULKOA SELKEÄ, SISÄLTÄ TEHOKAS. Työntekijöitä tuotannossa on noin 250, mutta ikävä kyllä tälläkin tehtaalla kuullaan varsin yleinen harmittelu: henkilöstöä on hankala saada. Hallin alkupäässä sijaitsee kookas, tulevaisuuteen varattu tila, joka on toistaiseksi väliaikaiskäytössä. . . Sisävarastointi ja siihen varatut suuret tilat mahdollistavat myös sen, että tuotantoon tulevat suuremmat komponentit, kuten rungot, voivat olla lämpimässä ja kuivassa ennen linjalle menoa. VIIHTYMINEN ON LAATUA. Suurta, tilavaa, valoisaa, hiljaista, ergonomista, turvallista ja lämpötilaltaan mukavaa – sekä tietenkin moitteettoman puhdasta. TYÖOLOT HUIPPULUOKKAA. Tehtaan työasemilla ei välity kiire, joka on tietenkin hyvä asia laatua ajatellen. Uumaja on vireä kaupunki, mutta yhä useampi nuori päättää silti lähteä, Komatsu Forestillakin on saatu huomata. Kiireen tuntua ei myöskään välity, vaikka linjatyöskentelystä sellainen mielikuva saattaa asiaa paikan päällä näkemättä tulla. Toki asiaa pyritään muuttamaan esimerkiksi koulutusyhteistyöllä ja sitouttamalla työntekijöitä, mutta viisastenkivi tähän asiaan on toistaiseksi löytymättä. 47. Samoin viihtyvyyteen ja ergonomiaan on panostettu, sillä työntekijöiden pysyvyys on nykyään todella isossa roolissa. Kaivosja metsäteollisuus ovat suuria työllistäjiä seudulla, mutta samalla väki valuu myös etelään. Uuden tehtaan etuja on mahdollisuus varastoida kaikki tuotantoon tulevat komponentit kuivassa ja lämpimässä. Kaikki on hallissa muutenkin modernia. Kilpailu pohjoiseen jäävistä työntekijöistä käy jo muutenkin kovana teollisuudessa Ruotsinkin puolella, eikä se ole suinkaan muuttumassa helpommaksi
Hallin katto on käytännössä kauttaaltaan päällystetty aurinkopaneeleilla, ja tällä omatuotannolla katetaankin iso osa tehtaan energiankulutuksesta. Tässä vaiheessa onkin hyvä toivottaa onnea ja menestystä uuteen tupaan Komatsu Forestille. Ehkäpä jatkossa täältä kulkee Komatsu-juna kansainvälisiä laivauksia varten Göteborgiin. Jonkin verran paikallispäästöjä tulee siitä, että pihalla käytetään pyöräkuormaajia, joissa on dieselmoottorit. Lähimetsien kuusi on ollut pääraaka-aine, ja puu on todella läsnä kaikkialla. . Tästäkin lähti taas pari ajokonetta jouluksi uuteen kotiin. Alueella on jo lastauslaituri ja lyhyt raide junalastauksia varten, muttei vielä yhteyttä rataverkolle. Tämän on laskettu tuottavan jopa 2 625 000 kWh sähköä vuositasolla, kattaen ison osan tehtaan sähkönkulutuksesta. Etenkin sisätiloissa puu välittyy viihtyisänä ja tunnelmaa luovana elementtinä, mutta ulkoisestikin ratkaisu on varsin näyttävä valinta. Myös tuotantohalli oli ensin tarkoitus rakentaa puusta. Ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys ovat olleet rakentamisessa yksi keskittymiskohta, ja lopputuloksen kerrotaankin olevan lähes täysin hiilineutraali. Tontin koko on 133 000 m², ja sillä seisovan rakennuskokonaisuuden kokonaispinta-ala 36 800 m². Tekniset seikat eivät tätä kuitenkaan täysin sallineet. KUUSI KERROSTA KUUSTA. LÄHTEE NIITÄ. Lisäksi tehtaalla on varauduttu jo mahdolliseen logistiikan siirtämiseen ainakin osittain kiskoille. KONEURAKOINTI 1/2023 48. ENERGIAA OMALTA KATOLTA. . Ja vaikka halli itsessään on vakuuttavan kokoinen, silmän katse kiinnittyy helpoiten kuusikerroksiseen, kuusirakenteiseen toimistotorniin. SÄHKÖÄ KAUPAN PÄÄLLE. Ehkä hankalien alkuaikojen karaisema tuotantokin rullaa jatkossa aiottuakin paremmin. Tehtaan katto nimittäin on miltei täynnä aurinkopaneeleja, yhteispinta-alaltaan 19 000 neliömetrin verran. . Uumajan satamassa lähteviä Komatsu-metsäkoneita voi bongata tasaiseen tahtiin. Alunperin suunnitteilla oli tehdä myös koko halli samalla menetelmällä, mutta lopulta raskaiden siltanostureiden asettamien vaatimusten vuoksi tästä ajatuksesta jouduttiin luopumaan. Vuosituoton on laskettu olevan jopa 2 625 000 kilowattituntia. Mitä tulee sitten itse tehtaaseen rakennuksena ja tonttina, luvut ovat huomattavia. Tehdas on uskottavasti valmiina tulevaisuuteen, mitä se sitten tuokaan, ja vaikka tehdas käynnistyikin haastavaan aikaan, voidaan tähän soveltaa vanhaa japanilaista sananlaskua: ame futte chi katamaru – sateen jälkeen maa kantaa entistä kovemmin. Tästä tuotantotilojen pinta-alaksi on varattu 27 500 m², toimistoja henkilökuntatilojen yhteispinta-ala on 6 980 m² ja muiksi tiloiksi lasketaan 2 120 m². PUU ON PÄÄOSASSA. Pääkonttori on lähes kauttaaltaan puurakenteinen niin sisältä kuin ulkoa. Niin, tämä puurakenteinen konttori-ilmestys on rakennettu pääasiassa käyttäen liimapuupalkkia, ristiinlaminoitua monikerroslevyä eli CLT:tä ja puuta ylipäätään niin ulkokuin sisätiloissa. Yksi nykypäivän ilmiö on myös omavarainen energiantuotanto, jota pohjoisellakin pallonpuoliskolla voidaan hyödyntää aivan kohtalainen aika vuodesta
8 tn 55/55° 60° Lue lisää. Seuraa meitä Pyydä tarjous KUN TYÖ & TILA SIT Ä VAATII. 1 Akselistojen ja vaihteistojen varaosat ja huolto Atoy Power Oy Kellolahdentie 25, 70460 Kuopio Varaosat 010 232 8 803 Huolto 010 232 8 805 zfservice@atoy.fi, zfcenter.fi Timontie 2, 31600 Jokioinen 050 330 9155 Kotimaisella, kääntyväaisaisella perävaunulla voit kaivaa ja kuormata vaunun vierestä sitä irrottamatta. Vaihteiston / akselin tyyppi Vaihteiston / akselin varaosanumero Vaihteiston / akselin sarjanumero Ajoneuvon valmistajan varaosanumero Välityssuhdealue Nopeusmittarin välityssuhde Ulosoton tyyppi Ulosoton välityssuhde Öljytilavuus (l) Voiteluainetaulukko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 4 5 7 9 6 8 10 3 005001
Huominen Huominen alkaa alkaa H H :: lla lla?. Liebherr on yksi niistä maanrakennuskonevalmistajista, jotka ovat päättäneet edistää vedyn käyttöä tulevaisuudessa. Keskusteluissa päästöttömistä suuremman kokoluokan kaivinkoneista vetykäyttö nouseekin usein potentiaaliseksi vaihtoehdoksi haastaviksi koettujen akkujen tai lopullisiin hyötyihinsä nähden varsin monimutkaisten hybridijärjestelmien rinnalla. 50 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki, Liebherr KAIVINKONEET LIEBHERR 9XX H2
51 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki, Liebherr. Siinä missä esimerkiksi henkilöautojen sähköistyksessä akkukäyttö vaikuttaisi ottaneen tuntuvat etumatkan vetyyn, syy liittyy ensinnäkin infrastruktuuriin. Koneen säiliöiden ja niihin tapahtuvan vedyn varastoinnin suhteen ratkaisuja hiotaan kuitenkin vielä. Tietenkin pidempikestoisella työmaalla tämä olisi mahdollista, tarvitaanhan siellä sähköä muutenkin. Suurempi haaste on vedyn varastointija kuljetuslogistiikka esimerkiksi työmaiden yhteydessä. Mutta jos verrataan nykyiseen nestemäiseen ja helposti käsiteltävään polttoaineeseen, ei sähköä kuljeteta kanisterissa saati sitten tilata säiliöautolla. V iime syksyn Baumassa Liebherr esitteli vetykäyttöistä, 50 tonnin työpainoluokkaan sijoittuvaa kaivinkonettaan, jonka se oli prototyyppivaihetta korostaakseen nimennyt mallimerkinnällä R9XX H2. Varmasti tämän kolmikon lisäksi pinnan alla kuplii vetykeitos myös monen muun valmistajan tuotekehitysosastoilla, eivätkä moottorivalmistajat ole myöskään aihetta unohtaneet. Materiaalit ja valmistustekniikat kehittyvät, tästä esimerkkinä vaikkapa suomalainen ligniinin käyttö akkumateriaalina. Saksalainen konevalmistajajätti ei ole toki asiansa kanssa ainoana markkinoilla, sillä esimerkiksi JCB ja Hyundai ovat myös vetykäyttöisten maansiirtokoneiden kimpussa eri kehitysasteilla. MITTARILLA. Tankkausprosessia kuvataan helpoksi ja turvalliseksi, ja tarkoitus on tehostaa sitä niin, että nyrkkisääntönä noin reilu viiden minuutin tankkausaika toisi aina tunnin työaikaa. Mutta alapas rakentaa jokaiselle kaivukohteelle latausasemaa. Nykyisellä akkutekniikalla myös kokonaispaino, hankintahinta ja latausnopeus ovat asioita, jotka laittavat helposti suuremman kokoluokan akkukoneen vielä toviksi piirustuspöydälle. KAASUA KONEESEEN. . Latausasemia näyttäisi putkahtelevan jatkuvasti yhä tiheämpään, sillä siellä missä on päätieverkko ja jonkin sortin taajaman tapainenkin, on yleensä sähköverkkokin. R 9XX H2 on Liebherrin kahdeksannen kaivinkonesukupolven kone 50 tonnin työpainoluokkaan. . Mutta miksi juuri vety on pitänyt tässä suuremman konekokoluokan kehittelyssä pintansa, on usein perusteltavissa järkisyin. HAETKO PARI KYMPIN PÖNTTÖÄ VETYÄ. Myös erilaisia kaasumaisen vedyn kuljetusratkaisuja on kehitysputkessa, eli aineen saatavuusasiaa ei ole unohdettu. Tämä on siis yksi näkemys vedyn tankkauspisteestä, eikä itse teknologia sinänsä hidasta kehitystä. No, ei vetyäkään kyllä aivan noin huolettomasti, ainakaan vielä, mutta vastaavan joskaan ei toki täysin identtisen logistiikan kehittäminen on ajateltavissa, ja ideoita onkin esimerkiksi vedyn varastoimisesta suoloihin, jolloin ne olisivat turvallisempia käsitellä ja kuljettaa. Eri asia on myös, että vaikka lause ”akkutekniikka kehittyy koko ajan” alkaa ehkä kuulostaa jo toistetulta, se on toisaalta aina vain enemmän totta. Mutta tämä on oma monirönsyinen polkunsa, joten kristallipallon puutteessa mennään katsomaan, mitä tämä Liebherrin tämän hetken vetyinnovaatio lupailee. Siksipä eri vaihtoehtoja on pohdittu jo pitkään, ja esimerkiksi Liebherr puhui vetykaivinkoneesta jo vuonna 2013. ESITTELYN AIKA. Siitä sitten vain väri väriin ja loput maihin, ja taas on yksi latausasema pystyssä. Varsinaista mallimerkintää ei protyyppi ole vielä saanut, ja loppupääte kertoo käyttövoiman olevan vetykaasu. Juurisyy tähän kaikkeen on tietenkin se, että vallalla on pyrkimys päästöttömään tulevaisuuteen, ja maanrakennuskoneiden koetaan olevan osa tätä kehitystä.
LOPPUKÄYTÖSSÄ EROJA EI SAA OLLA. Colmarissa rakennettu kone on luonnollisesti runsaiden kenttätestien kohteena, mutta siinä missä kaivinkoneen käyttötestit yleensä kohdistuvat perinteiseen työntekoon, tässä tapauksessa iso osuutensa on myös tankkauksessa ja uuden voimanlähteen kokonaistoimivuudessa. Kuusisylinterisen vetykiukaan toiminta perustuu PFI-imusarjaruiskutukseen. Suuttimia ohjataan pienellä sähkövirralla. Liebherr R9XX H2:n sydän piilee tietenkin polttomoottorissa, joka… hetkinen, sanoitko moottorissa. Tämä on yhä yksi kehitettävistä asioista, mutta kehitystä on myös jo tapahtunut kymmenessä vuodessa: siksi asiaa uskalletaan jo esitellä. Vetyähän käytetään polttokennolla! Aivan, tässä koneessa peltien alla tosiaan on moottori, tyypiltään Liebherr H966. Tässä vaiheessa valmistaja ei luonnollisestikaan paljasta eri moottorien kehitysvaihetta tai tarkempia teknisiä tietoja. Tällainen moottori on melko yksinkertainen toiminnaltaan, eikä siten vaadi myöskään monimutkaisia kalibrointeja. KENTTÄTESTIT KÄYNNISSÄ. Toistaiseksi moottori, kuten konekin, on protoasteella, ja sitä käytetään jo kenttätesteissä kuten konettakin. Liebherrin LPDI-järjestelmässä paineenhallinta on kaksitasoinen. . Syöttöpaine on matala, ja vakio suhteessa imusarjan paineeseen. Sähköistä ylipaineventtiiliä ei ole, jotta järjestelmä pysyisi kohtuullisen yksinkertaisena eikä vetyä vapautuisi ulos järjestelmästä. Ensin tasataan säiliöltä tulevan polttoaineen paine, toinen vaihe hienosäätää paineen kaasumittausventtiilin avulla ECU:n ohjaamana. Erityisesti viimeksi mainittu kohta tarvitsee vielä kuuleman mukaan jonkin verran hiomista, jotta ero tasoittuu. Liebherr on asettanut yhdeksi vaatimukseksi sen, että perinteiseen dieselmoottorilla suorittavaan kaivinkoneeseen nähden ei saa olla käytännön eroja esimerkiksi tehon, tuottavuuden tai kuormitukseen reagoinnin suhteen ainakaan negatiivisessa mielessä. LPDI-menetelmää, eli matalapainesuorasuihkutusta sylinteriin. Se on valmistajan omaa kehitystä, jota on tehty Liebherrin moottorikeskuksessa Sveitsin Bullessa. Liebherr ei käytä polttokennoa vaan vetykaasu syötetään kuusi sylinteriselle moottorille. Tässä polttoaine syötetään moottorin imukanavaan kaasunvaihdosprosessin yhteydessä. Käytettiin sitten kumpaa menetelmää tahansa, PFI:tä tai DI:tä, ajatuksena on lopulta aina se, ettei vetymoottori eroaisi toiminnaltaan dieselmoottorista negatiivisesti teholtaan, hyötysuhteeltaan ja käytökseltään esimerkiksi kaasuun vastaamisessa. SIINÄ ON MOOTTORI. Tämän menetelmän rinnalla Liebherr kehittelee myös suorasuihkutusmoottoriratkaisuja, kuten ns. Tämä on suljettu kierto, jossa ylipaine johdetaan takaisin järjestelmään. KONEURAKOINTI 1/2023 52. . Vetykaasun kanssa tämän haaste on siinä, että kaasun tiheys on matala, jolloin suihkutuksessa suuttimien ja venttiilien pitää olla normaalia suurempia läpimitaltaan, ja toisaalta myös toiminnaltaan äärimmäisen tarkkoja, koska annosteltava polttoainemäärä muodostuu polttopaineen ja suuttimen aukioloajan perusteella. Toimintaperiaate noudattelee perinteistä dieselmoottoria, tosin vetykäyttöön valjastettuna. Ohjattavaa on siis enemmän ja tarkkuus korostuu PFI:n nähden
Moottoria voidaan käyttää käytännössä missä tahansa lämpötiloissa, joissa kaivinkoneita nykyään käytetäänkin. Tältä se vetymoottori sitten ulkoisesti näyttää. Säiliöiden koko on yksi puntaroinnin paikka, sillä ne ovat dieseltankkeja selvästi suuremmat. Koneen polttoainesäiliöiden rakentaminen ja integrointi oli moottoritekniikan ohella merkittävä haaste, ja se vaati paljon päänraapimista ja vedyn opiskelua Liebherriltä. Liebherrin H2-protoyypin esittelyn ja kenttätestien tarkoitus onkin osoittaa paitsi valmistajalle itselleen, myös kiinnostuneille asiakkaille se, että tälle tekniikalle rakennettu kone voi tulevaisuudessa tarjota nykyisiä dieselmoottorillisia koneita vastaavat käyttöominaisuudet. Näin ollen jos päästöjä mitataan pelkästään käytön aikaisilla lukemilla, Liebherrin mukaan vetykone pääsee lähes 100 % vähennykseen normaaliin, nykyaikaiseen dieselmoottorilliseen vastaavaan kaivinkoneeseen nähden. Kuten jo muistamme, vety päästää pihalle vain vesihöyryä palaessaan. . Tässäkin ollaan vielä protovaiheessa, ja muutamia vaihtoehtoja pallotellaan. MYÖS KROMATTUNA SYLINTERIN VARREKSI. Liebherr 966 on yksi ajatelma vetyä polttoaineena käyttävän kuutoskoneen suunnasta, mutta valmistaja haarukoi erilaisia vaihtoehtoja mm. Aiheessa tärkeää roolia näyttelevät tietenkin ne päästöt. Liebherriltä kerrotaan, että kehityskohteeksi valittiin nimenomaan kaivinkone ja juuri tässä isommassa kokoluokassa siksi, että jos tämä toimii, saadaan miltei mikä tahansa vehje kyllä samoilla nuoteilla soimaan. VETY VOI HYÖDYTTÄÄ, JOS VERKOSTO TOIMII. WWW.AURAOSA.FI 0400 828 460. Liebherr uskoo aloittavansa moottorituotannon vuonna 2025 ja luonnollisesti myös kehitys eri vetyteknologioiden suhteen jatkuu, eihän tämä asia ole valmis vielä ensimmäisen koneen tullessa markkinoille. Moottoritekniikka ei olekaan välttämättä enää se suurin haaste vedyssä, sillä se alkaa olla jo jokseenkin varmatoimista ja mietittyä insinöörityötä. H-KAKKOSEN HAASTEITA. Nämä asiat eivät polttokennolle ole aivan luontaisia. Lisäksi oma lukunsa on kilpailu akkusähkökoneita vastaan, mutta aika näyttää, minkälaista tarjontaa esimerkiksi 50-tonnisiin kaivinkoneisiin tällä rintamalla todella tulee. Panasonic TAPPEJA JA HOLKKEJA KAIVINKONEISIIN JA PYÖRÄKUORMAAJIIN PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ. LIEBHERR 966. Lisäksi se on hyvin kestävä tärinää, iskuja, pölyä ja vaihtelevaa voimantarvetta vastaan. Jos puolestaan mitataan koko koneen elinkaaripäästöjä valmistuksesta lähtien aina romutukseen ja käyttöä sillä välillä, vähennyslukema on noin 70 % nykyisiä koneita pienempi. kaasun annosteluun. Pelkällä moottorilla ei tee vielä oikein mitään, oli se kuinka hyvä tahansa. Samaan aikaan kuitenkin myös vedyn tuotannon, jakelun ja hinnoittelun täytyy kehittyä. Eli tästä aiheesta syystä tai toisesta kiinnostuneita koneasiakkaita luulisi tieto miellyttävän, sillä useinhan tavoitteet on asetettu jostain ylempää – ja tulevaisuudessa niihin on luultavasti pakko sitoutua. Vetykaasukäyttöisen polttomoottorin tekniikan etuina vetypolttokennoon nähden on kaivinkoneja työkonekäytössä ylipäätään useampiakin
N o, lä he st ym is ta po ja on m on en la is ia , m ut ta tä lla is en 6 X 6 -S ca ni an pä äl le ra ke nt am al la ta uk ot up a ta i m ik se i va ik ka pa ko ko na in en as um us ki n vo is i si ir ty ä as te tt a he rk em m in m aa st os sa ki n. K O TI K A N TO O N JA K A N N O N JU U R EE N ! Et ät yö n te ke m in en on ai na ki n to is ta is ek si ko ne m aa ilm as sa hy vi n ha as ta va a. Jo te n eh kä ko di n vo is i tu od a lä he m m äs ty öm aa ta . Teksti ja kuvat: Juha Pokki KATSAUS KONEESEEN SCANIA LIBERTY 54. M is tä tä ss ä ta pa uk se ss a on ky se , si it ä ke rr oi m m e R as ka s K al us to -l eh de n nu m er os sa 8 /2 2 2
C at 340 ei sinänsä ole tulenuusi tuote markkinoilla, mutta se on aiemmin näkynyt meikäläisittäin etäisemmillä kaivukentillä ja myyntikuvastoissa. Tuottavuus loikkakuokka Cat 340 tarjoaa valmistajansa mukaan 10 % enemmän tuottavuutta verrattuna vuoden 2020-malliseen Cat 336-kaivinkoneeseen. 340:n eduiksi 336-malliin nähden lasketaan kuuluvan voimakkaamman, 259 kilowatin Cat C9.3B -moottorin, leveämmän alavaunun ja 7,5 tonnin vastapainon. Jäähdyttimen puhallin on hydraulinen ja sen saa halutessaan automaattisesti suuntaa vaihtavana. Arktisia asiakkaita ajatellen Cat lupailee koneelle testatun -18°C:n kylmäkäynnistyvyyden ja hydrauliikan automaattinen lämmittelyominaisuus kuuluu myös kuvaan mukaan. Cat 340 on kyllä esitelty jo tietyille markkinoille aiemmin, mutta nyt sitä povataan 336:n tilalle tuomaan lisää tehokkuutta työhön karttapallon tälläkin kulmalla. Jos se näyttää tutulta, niin ihmekös tuo. . Valmistaja kehaisee myös tasatahtisia 1 000 tunnin öljyja suodatinvaihtovälejä. KYMMENYKSEN TEHOKKAAMPI. Caterpillarilla on laskettu, että 10 000 tunnin aikana säästyy peräti yhdeksän öljyja suodatinvaihtokertaa sekä siten 27 uuden suodattimen hankintakulut verrattuna useisiin kilpaileviin tämän kokoluokan kaivukoneisiin. Ilmanoton kerrotaan varustellun esiputsarillisella suodattimella, jossa on korkea pölynerottelukapasiteetti. Kenties jatkossa tätä pari vuotta sitten esiteltyä mallia nähdään enemmän Suomessakin, sillä nyt Caterpillar tiedottaa asiasta aktiivisemmin Euroopan markkinoillakin. Lisääntyneen voiman ja vakauden sekä entisestään kehittyneen sähköohjatun hydrauliikan vakuutetaan tuovan jopa 10 % lisää tuotantotehoa mainittuun 336:n verrattuna. Koneessa on kolme kaivutehoaluetta, Power ulosmittaa kaiken mitä irti lähtee, Smart puolestaan puntaroi moottoritehon ja hydrauliikan parasta hyötysuhdetta polttoaineenkulutuksen ehdoilla. Työpaino koneelle lähtee liikkeelle 37,5 tonnista, suurin kaivusyvyys ilmoitetaan 8,2 metriksi 6,5 metrin puomilla ja 3,9 metrin varrella. Eco laittaa nimensä mukaan kakunsyöntiin selkeät rajat, hilliten moottorikierrokset 1 500:n minuutissa. 55 Teksti: Juha Pokki • Kuva: Caterpillar KAIVINKONE CAT 340
Kaikki mallit on varustettu 6-sylinterisellä Cummins-moottorilla 235 tai 285 hevosvoiman versioina. Osittain syynä lienee korkea hinta, osittain myös epäröinti laitteiden todellisista kyvyistä. Ajoneuvojen suurin tehtaan hyväksymä pituuskaltevuuskulma on 45°. Esimerkikiksi vesirakennuskohteissa teladumpperit ovat monesti todistaneet kelpoisuutensa, ja sen alan urakoitsijat ovatkin PowerBullyjen yksi kohderyhmä. T eladumppereita tai tela-alustaisia maastoajoneuvoja on käytetty maailmalla paljonkin, mutta Suomeen ne eivät ole toistaiseksi tehneet suurta tulemistaan. Kumitelat ovat saumattomat ja niiden leveys on 750 mm. . MASSA MATKAAN. Voimansiirto on hydrostaattinen ja telastojen takapyöräveto mahdollistaa korkean pidon ja enimmillään 14,5 kilometrin tuntinopeuden. Yli 1,30 metrin kahlaamissyvyyden ansiosta PowerBully voi myös ajaa monenlaisissa suoja vesistöolosuhteissa vaikeuksitta. Tosipaikan työjuhta Kässbohrer esitteli Baumassa uuden sukupolven mallit erittäin maastokykyisistä PowerBully-tela-ajoneuovoistaan. Yli 11,5 tonnin hyötykuorma ja erittäin matala pintapaine mahdollistavat suurtenkin materiaalimäärien kuljettamisen mutaisessa, pehmeässä tai muuten vaikeakulkuisessa maastossa. Pintapaineen on laskettu olevan vain 0,19 kg/cm², mikä on selvästi pienempi kuin vastaavilla pyöräajoneuvoilla. Esimerkiksi vesirakennuksen tai linjatyöskentelyn parissa näillä on kuitenkin suosijansa Suomessakin, ja näihinn, mutta myös muihin maanrakennuksen markkinarakoihin saksalainen Kässbohrer tarjoilee uutta PowerBully 12 -tela-ajoneuvosukupolvea. 56 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Kässbohrer MAASTOAJONEUVO POWERBULLY 12D
Kuljettajankin kerrotaan pysyvän järjissään kivikossa hyvän hyttija penkkivaimennuksen sekä isojen telapyörien ansiosta. MODERNI, MUTTA MUTKATON. MUKAVASTI MAASTOON. Kaikkia koneen toimintoja voi hallita 11" kosketusnäytöltä ja kyynärkonsolin painonapeilla. Tällä hetkellä PowerBully-mallistoon kuuluvat uusi 12D-dumpperi sekä alustaversio 12C 13,2 tonnin hyötykapasiteetilla, aiemmin esitelty yhdeksän tonnia kantava 9C-runkoversio sekä järein 18T-alustaversio 16,6 tonnin hyötykuormalla. 57 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Kässbohrer. Lava on myös mahdollista räätälöidä lisäkapasiteetin ehdoilla, ja halutessaan lavan voi tilata mekaanisella perälaudalla. Vaikka ohjaamo on periaatteessa ”vain” kanttilaatikko, se on saatu sisältä nykyaikaiseksi ja viihtyistäksi. LÖYSÄLTÄ POIS. PowerBully-tuotemerkki syntyi vuonna 2014, kun Kässbohrer osti yhdysvaltalaisen Soft Track Supply -yhtiön. Valmistaja muistuttaa myös, että PowerBully-alustojen huolto on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi ja että mallit ovat markkinoiden ainoita telemetrialla varustettuja teladumppereita: näin ollen etädiagnosointi on mahdollista, samoin kuin koneen sijaintitiedon seuraaminen. . Lavan kippaaminen tapahtuu joystickillä, ja se voidaan tehdä myös laitteen liikkuessa. Ohjaamot ovat luonnollisesti ROPSja FOPS-hyväksyttyjä, ja rakenteellisesti hyväksi hiottua näkyvyyttä on parannettu vielä 360° kamerajärjestelmällä. . . Ohjaamo, kuten myös kuljettajan istuin, ovat myös jousitettuja, ja koska telapyörästö on myös suurihalkaisijallinen, ajotuntuma taataan mukavaksi kovassakin maastossa. Kässbohrerin maastoajoneuvopuoli on tullut tunnetuksi erityisesti PistenBully-rinnekoneista. Korkeampia laitojakin saa, jos kuljetettavana on ominaispainoltaan höytyväisempää tavaraa. PowerBully 12D ei ole aivan köykäinen kuljetin, sillä vajaan yhdeksän motin dumpperilavalle voi taulukon mukaan rapata 11,5 tonnia. Koneen ulkonäkö on myös melko menevää sorttia. Näillä luvataan pärjäävän myös siellä kovassa maastossa, eli kyseessä ei ole pelkkä vesikulkine. Halutessaan hytin voi tilata myös leveänä versiona, jos työpisteelle halutaan enemmän tilavuutta. Yrityksellä on vahva historia maastokykyisten tela-ajoneuvojen valmistuksesta vuodesta 1989 ja yhteistyössä uuden omistajan alla toimintaa alettiin kehittämään tuolloin lähes puolen vuosisadan kokemuksen omanneen Kässbohrerin kanssa kohti nykyistä. Työvalot ovat vakiona LED-lamppuja, kuinkas muutenkaan. Dumpperilavan kuormankantokyky on 11,5 tonnia ja tilavuus 8,8 kuutiometriä. AMERIKKALAIS-SAKSALAISTA YHTEISTYÖTÄ. Alustaversiohin voidaan räätälöidä erilaisia lavoja, nostimia, vaihtolavalaitteita tai asiakkaan tarvitsemia erikoistyökaluja. EI IHAN VÄHÄN
WX140E WX155E SR WX160E WX175SE SR WX210E Työpaino 14 900-15 860 kg 16 860-17 170 kg 17 580-18 390 kg 18 820 kg 21 280-22 510 kg Moottori Cummins B4.5 Stage V Cummins B4.5 Stage V Cummins B4.5 Stage V Cummins B4.5 Stage V Cummins B6.8 Stage V Suurin teho 129 kW 129 kW 129 kW 129 kW 145 kW Puomi Monotai taittop. Ja nyt sitä saa, mutta pyörälustaista ei ole kuitenkaan lähdetty keksimään uudestaan: yhteistyötä tehdään Hyundain kanssa, ja tuote on siis tavallaan jo tuttu uusien, jo markkinoilla olevien Hyundai-pyöräalustaisten kautta. Lisäksi polttoainesuodattimen huoltovälit ovat 1 000 tuntia ja moottoriöljyn suodatinvälit on asetettu 800 tuntiin. Monotai taittop. Neljä pienempää mallia käyttävät Cummins B4.5 -moottoria, joka tuottaa 129 kW:n maksimitehon, kun taas WX210E tulee suuremman B6.7:n kanssa, joka tarjoaa jopa 145 kW:n enimmäistehon. Pakokaasujen jälkikäsittelymoduuli toimii ilman EGR:ää, ja sisältää dieselhapetuskatalysaattorin (DOC), selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) ja dieselhiukkassuodattimen (DPF). Casen WX-sarja on hetken ollut poissa markkinoilta, sillä viimeisin lanseeraus tehtiin 2010-luvun alkupuolella ja viimeisiä uusia pyöräalustaisia Caseja tuotettiin joskus 2017 tienoilla. CASE on ilmoittanut lanseeraavansa neljä konetta E-sarjan pyöräalustaisten kaivukoneiden valikoimaan, ja viides, suurempi malli liittyy sarjaan tulevaisuudessa. Taittopuomi Monotai taittop. Koska viitostason vaatimusten täyttämiseen ei tarvita pakokaasujen kierrätysjärjestelmää (EGR), ylläpitokustannukset pienenevät valmistajan mukaan huomattavasti. U uteen CASE-pyöräkaivukonevalikoimaan tulevat kuulumaan normaaliperäiset WX140E ja WX160E sekä lyhytperäiset WX155E SR ja WX175E SR. Sittemmin aika on kypsytellyt ajatusta uudesta tulemisesta erityisesti Euroopan kysynnän kasvaessa. Mikäli koneet näyttävät jokseenkin tutuilta, syynä on se, että koneet tehdään Hyundai Construction Equipmentin toimesta. Akseliväli 2,6 m 2,6 m 2,6 m 2,6 m 2,85 m Ajonopeus 20/35 km/h 20/35 km/h 20/35 km/h 20/35 km/h 35 km/h CASE taas pyörien päälle 58 Teksti: Juha Pokki • Kuva: Case KAIVNKONEET CASE WXE. Monotai taittop. Nämä mallit saavat myöhemmin jatkokseen normaaliperäisen WX210E:n. Moottorit pystyvät toimimaan erilaisilla polttoaineilla asiakkaan tarpeiden mukaan, sisältäen B7ja B20-biodieselin, vetykäsitellyt kasviöljyt (HVO), kaasusta nesteeksi (GTL), hiilistä nesteeksi (CTL) ja biomassasta nesteeksi (BTL) tuotetut polttoaineet. Uusissa WX-Caseissa on EU Stage V -standardin mukaiset Cummins-dieselmoottorit
R Teksti: Juha Pokki • Kuva: Case PB www.maki-reini.. Kaikki nyt julkaistut neljä ensimmäistä mallia käyttävät hydrauliikassa Bosch Rexrothin kuormituksesta riippumatonta virtauksen jakojärjestelmää. Tämä antaa kuljettajalle linnunsilmänäkymän koneesta työmaalla, mikä lisää turvallisuutta ja näkyvyyttä sekä ehkäisee mahdollisia törmäyksiä. Kahdeksan tuuman kosketusnäytöltä hallitaan valikkojen kautta koneen kaikkia käyttäjäasetuksia ja toimintoja. Käyttäjä voi navigoida päänäytössä käääntörullaohjaimen kautta, joka ohjaa myös moottorin kaasua. Vivussa on myös etuakselin lukon käyttötoiminto. Reini ® 0,5 20,0 m³ 0,1 5,6 m³ KAUHAT & KOURAT aweko www.aweko.fi 0500 202 229 0,5 8,0 m². • 010 248 1570 Hydrauliset uppopumput Monessa liemessä mukana... Käyttäjä voi valita monitorin valikoista jopa 10 esiasetettua lisähydrauliikan virtausja paineasetusta, jotta hydraulivirtaukset sopisivat mahdollisimman hyvin jokaiseen työvälineeseen. Kaivuvarustukseen kuuluu yksitai kaksiosaisia pääpuomeja kaikille koneille paitsi WX175E SR:lle, joka toimitetaan vain taittopuomilla. Aiemmin mainittu tutkahälytin puolestaan voidaan asettaa viidelle eri etäisyydelle varoittamaan kuljettajaa mahdollisesta törmäyksestä kaivinkoneen takana tai sivuilla. OMINAISUUKSIA RIITTÄÄ. Valitsimessa on 10 moottorin kierroslukuasentoa. Maximum View Monitor käyttää neljää kameraa, jotka on asennettu koneen ympärille 360 asteen ”ilmakuvan” tarjoamiseksi. Joystick-ajo on valinnainen, samoin kuin älykäs avain, joka mahdollistaa koneen nappikäynnistyksen. Oikean puolen kahvassa on myös kytkin yksitai kaksisuuntaisen lisävirtauksen aktivoimiseksi. Ohjausjärjestelmään on sisäänrakennettu paineentasaus, joka mahdollistaa virtauksen jakamisen samanaikaisissa ajoja puomitoiminnoissa. Kameroita varten on käytettävissä erillinen näyttö. Suuremmassa WX210E:ssä tulee olemaan Kawasakin hydrauliikkajärjestelmä sähköisellä virtauksenohjauksella ja kaksi pumppua. Näyttö antaa käyttäjälle myös taloudellisen käytön opastusta ja näyttää erilaisia tietoja, mukaan lukien tyhjäkäyntiajat, mikä auttaa kuljettajaa parantamaan suorituskykyään ja tuottavuuttaan työskennellessään. E-sarjan ohjaamo mainitaan tilavaksi, ja mukavuutta lisää Hyundain uusimpien mallien tapaan teleskooppinen ohjauspylväs, jossa on kaksi kallistuspistettä, mikä helpottaa kaikenkokoisten kuljettajien sovittelemista mukavaan ajoasentoon. Case 360° Maximum View Monitor on myös saatavana lisävarusteena, kuten myös taakse asennettava katvetutka maksimaalisen näkyvyyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Tuulilasin yläja alaosassa on rinnakkaispyyhkimet mahdollisimman laajan peiton takaamiseksi, ja koneisiin voidaan toimittaa lisävarusteena oikealla puolella oleva kylkikamera. Tämä tarjoaa sujuvan, progressiivisen ohjauksen kuljettajalle ja parantaa samalla puomin, kaivuvarren ja kauhan toimintojen monikäyttöisyyttä. Kuusi LED-työvaloa asennetaan mukaan jo vakiona. Propovivut ovat vakiona, ja vivun päässä on suunnanvaihdon valintakytkin
Ainahan näitä voi korjata. Tulevaisuus projekti 60 Teksti ja kuvat: Juha Pokki METSÄKONEET X-VALTRAN METSÄVARUSTELUA. Koneita on myös ostettu mieluummin käytettynä kuin uutena, eikä vikojakaan ole hankittaessa liikaa säikytty. ”Mieluummin isoillakin tunneilla oleva traktori, jota on kuitenkin käytetty tasaisesti koko ajan kuin pienillä tunneilla ollut ja pitkään seisonut kone”, hän linjaa. Kun tulevaisuudesta maanviljelyksessä ei nykyään voi olla koskaan varma, päätti Niko jo aikoja sitten ryhtyä varmistelemaan tulevaisuutta myös metsän puolella. Mutta silti päätimme pistäytyä Kiuruvedellä ottamassa ylös ajatuksia, kun kuulimme tästä mielenkiintoisen oloisesta projektista. P akkasta on kymmenkunta astetta ja tuuli puhaltaa navakasti peltojen yli, eli nosturinasennuskeli on parhaimmillaan ainakin siinä mielessä, ettei ole paarmoja haitaksi asti. Vuodesta 2011 tilaa isännöinyt Saastamoinen ei siis ole vakuuttunut, että nykyinen maatalouden kehityssuunta olisi taloudellisesti kovinkaan vakaalla kurssilla. Niko Saastamoiselle metsä on ollut aina paitsi työpaikka ja tulonlähde, myös mahdollisuus rauhoittumiselle ja omille ajatuksille. ”Olen ajanut kahdeksan vuotta motoa ammatikseni ja olen aina tykännyt olla ja tehdä töitä metsässä. Tokihan sanaa ”valmis” ei vielä tämän projektin osalta termin varsinaisessa merkityksessä kuulla, eikä näin ollut tässä vaiheessa aikomuskaan. Koneen mittariin on vuosien varrella ehtinyt tulla täälläkin jo maatalouskäytössä 6 000 tuntia lisää ennen tätä nyt aloitettua metsäkäyttöön valjastamista, mutta tätä Saastamoinen ei pidä pahana. Se on aikanaan ollut ensin Iisalmen seudulla, ja käynyt välillä muualla”, Saastamoinen kertoo. Mutta äkkinäisiä liikkeitä ei ole asian suhteen tehty. ”Kun ostin tilan, konekanta oli ajettu melko loppuun. JOS MAITO EI ELÄTÄKÄÄN. ”Tämä linkku on vuosimallia 2002 ja ostin sen jo silloin vähän sillä mielellä, että se sopisi metsään. Siellä saa olla omissa oloissaan ja voi tyhjentää pään”, Niko hymyilee. Toiseksi, joko korvaavaksi tai vähintään täydentäväksi ratkaisuksi hän näkee metsän, joka on aina ollut sydäntä ja mieltä lähellä. Toisaalta samalla on kertynyt entistäkin enemmän kokemuksia ja ideoita kaluston kehittelystä, ja Saastamoisen mukaan oikeastaan kaikkiin tilan tämänhetkisiin traktoreihin on enemmän ja vähemmän tehty jonkinlaisia muutoksia. ”Se on tämä maidontuotanto nykyään sellaista, ettei tulevaisuudesta ole mitään takeita”, kertoo Niko Saastamoinen mietteitään tämän hetken pääelinkeinosta, josta maitopitäjä Kiuruvesi on laajalti tunnettu. Aamulla alkanut nosturin parittaminen Valtra X 120:n perään on iltapäivään mennessä selvillä vesillä sen suhteen, että konetta päästään jo kokeilemaan. Olen kolmas omistaja, ja kone on ikään kuin paluumuuttaja. Alulle laitettiin varsin mielenkiintoinen projekti, jonka ensimmäisiä vaiheita kuulimme ja näimme Kiuruvedellä. Niinpä ajatus metsäelinkeinosta on ajan myötä ollut enemmän ja vähemmän pinnalla varsinaisen palkkatyön jälkeenkin. Koko ajan joku hajosi, ja kyllä tässä on vuosien varrella miggilankaa palanut”, Saastamoinen kertoo. Nyt työn alla olevan traktorin metsävarustelun pohjana on Valtra X 120, joka tuli käytettynä taloon vuonna 2011. Onneksi oma rooli on lähinnä ihmettelijän ja viisastelijan vaativa tehtävä, kun käynnissä on Niko Saastamoisen alullepaneman varusteluprojektin yksi väliaikapisteistä: Mowi P51T -liikeratanosturin asennus ja käyttöönotto
Valtra on saanut nosturin, ja hyvinhän se siihen näyttää sopivan. . KOEAJOILLE. Nosturiteline on JAKEn tekemä, ja vaikka linkkumallin telinettä ei enää saa, tämä riittää, sillä koneella ei ole aikomus siirtoajossa luikerrella. Tulevaisuus projekti 61 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Kuten vaikka tuo keulapumppupaketti. ”Olihan se mahtava huomata, että miten pienessä tilassa tämä kääntyy.” TILAISUUS TEKEE KAUPAT. 62 KONEURAKOINTI 1/2023. Projekti on tekeytynyt myös komponenttien hankkimisen ehdoilla. Asennusjonossa odotteli jo Biojackin 300-koura, joka valikoitui esimerkiksi valmistajan avoimen yhteistyömallin ja toimivalta vaikuttavien teknisten ratkaisujen myötä. LinkkuValtra on Nikon mielestä sopiva alusta tällaiselle koneelle, ja kääntyvyys jopa yllättää. ”Kymppitonnin luokkaa, kyllä se on ainakin minun rahoissa merkittävä summa”, Niko miettii. ”Se kannattaa hyödyntää, jos työkalut pysyy käsissä ja viitsii tehdä.” . ”Kun kuulin tästä, mietin vartin, laskin rahani ja soitin takaisin. Saastamoinen kertoo, että valmiita paketteja mieluummin hän on kuitenkin metsästänyt osia aina sopivan tilaisuuden tullen. ÄKSÄLLÄ METSÄÄN. Ruotsalaisvalmisteinen Mowi on löytämässä paikkansa, ja toimi asennuksen jälkeen ilman ongelmia. KRAANA KOHDILLEEN. Sellainen oli FMG:llä hyllyssä ilmeisesti jonkinlaisena poistotuotteena”, Niko kertoo esimerkkinä. Laskimen näpyttely on myös näyttänyt pienempiä lukuja tähän mennessä muille uutena erikseen hankituille varusteille, eli tuppisovitteiselle JAKE-nosturialustalle ja nosturitelineelle, Mowi P51T-nosturille ja Biojack 300 -hakkuupäälle Technionin kuutioivalla mittalaitteella ja ohjaamon turvalaseille verrattuna yhden katon alta kysytyille tarjouksille. ”Kun tarttuu sopivasti tilanteeseen, komponentteja on saanut joskus keräiltyä edullisestikin. Pakkohan se oli ottaa”, hän nauraa. . Komponentteja on hankittu aina tilaisuuden tullen ja laatunäkökohtia korostaen. Tuotteen hinnasta oli lopulta kuivunut lähes puolet, eli useampi tuhatlappunen. Kaikenhan saisi toki heti ja huomiseksi, mikäli tarve olisi välitön. SEURAAVAKSI SAHAAMAAN.
Sieltä se suurin koulusta saatu oppi oikeastaan on tullut.” VALTRA F-LINE Hakkuuvarusteltuja Valmet-traktoreita esiteltiin tehtaan puolesta jo 1990-luvun puolivälissä, ja idea lähti kehittymään kohti Valtran 2000-luvun alussa julkistamaa F-lineä, eli X-mallin ”Linkku-Valtran” pohjalle metsäkäyttöön suunniteltua linjaa. ”Varsinaista koulutusta esimerkiksi logiikkaohjaukseen ei ole, mutta kiinnostus ja itseopiskelu ovat selvittäneet jo paljon. Linkun sielunelämään tutustuminen ottaa oman aikansa”, Niko pohtii. Ja Valtimon metsäkonekoulutus oli myös erinomainen, siellä käytiin todella paljon teknistä puolta. Tällöin puhuttiin ns. Forest 2002 -metsäohjaamo. Eritoten siksi, että ”vakio” tuntuu olevan jokseenkin vieras sana täällä – jos tällaisessa koneessa nyt muutenkaan mitään vakiota on. ”Ja se on antoisaa kun pääsee ajan kanssa kokeilemaan ja säätämään, siinä tulee jatkuvasti uusia ajatuksia miten tätä voi kehittää mahdollisimman toimivaksi”, Niko toteaa tyytyväisenä. ”Esimerkiksi taakseajon suhteen on päässä jo jonkinlainen suunnitelma siitä, miten se saadaan toimimaan nosturin vivustolta. Esimerkkinä tästä on Mowi P51T, Ruotsissa valmistettu tuote, joka ei varsinaisesti ole halvimman maineessa – muttei toisaalta sitten huononkaan. Perusasiat alkavat siis olla kunnossa, mutta paljon on vielä tekemistä. ”HiTech-voimansiirron takia ei linjoja saanut vedettyä keskinivelen kautta, eli joutui vetämään nivelen päältä”, Niko kertoo esimerkin. Traktori oli mahdollista varustella myös Valtran kehittelemällä runkoadapterilla, jolloin metsäja maatalouskäytön välillä vaihtamisen mainittiin olevaan helppoa. F-linja ei ollut lukittu pelkästään harvennushakkuukäyttöön vaan se oli yhtä lailla ajateltu myös metsäkärryn kanssa pienempiä ajokoneita haastamaan. Tällaisia, ja monia muita mietteitä Saastamoinen käy läpi projektia toteuttaessaan. Vaikka taloudelliset näkökulmat ovat tärkeitä, ei se ole kuitenkaan tarkoittanut missään mielessä halvimman vaihtoehdon etsimistä. FMG:n keulapumppu löytyi sopivasti käyttämättömänä, ja sen linjat saatiin ”Äksäänkin” ujutettua. ”Samoin esimerkiksi JAKElta ei saanut enää X:lle tarkoitettua laakeroitua nosturitelinettä eteen, mutta toisaalta tällä ei ole tarkoituskaan ajaa linkku päällä kuormausasennossa.” AJATUKSIA TOTEUTTAMAAN. EI KUITENKAAN HALPUUS EDELLÄ. Eikä tähän pisteeseenkään ole tultu aivan suoraa polkua, sillä esimerkiksi mainitun keulapumpun linjojen veto oli jo oma projektinsa – 2000-luvun alun Linkku-Valtra kun ei aivan standardipeli ole verrattuna jäykkärunkoiseen 6850:n. . Traktorisovitteisena nosturina hakkuukäytössä yleisin malli oli Loglift 120V. Myös X-Valtrassa vakiona tullut etuakselin jäykistys yhdessä seisontajarrun kanssa on mahdollinen toteuttaa HiTech-mallin ollessa kyseessä. Ja vaikka keskeneräistä ei saisi arvostella, ovat ensituntumat jo selvillä. Mowi vaikuttaa voimakkaalta ja tarkalta paketilta. K U V A T: V A LT R A 63. ”Kyllä se oli tämä liikeratanosturi se juttu, joka tähän hankintaan johti”, Niko Saastamoinen kertoo, kun juuri asennettua nosturia on päästy kokeilemaan ensimmäisiä kertoja toimivuuden suhteen vielä ilman sen kummempia säätöjä tai edes johtovetojen viimeistelyjä. Linkussa oli vakiona jo etuakselin jäykistys, joka hakkuukäyttöä ajatellen on melko ehdoton. Perustana koneella oli X 120, eli Valtra 6850 HiTechin tekniikalle perustuva, Junkkari Oy:n runkonivelöimä ja akseliväliltään 32 senttimetriä kasvanut traktori, jonka erityispiirteenä oli lisäksi metsäkäyttöön ja sen vaatimaan peräpään työsuuntaan räätälöity ns. Kun AGCO vuonna 2004 osti Valtran, jäi F-line pois valikoimasta. VAKIONA JA VARUSTELTUNA. Agri-Forest-varustelusta. Se on kyllä tehtävissä, mutta täytyy ehkä piirtää vielä paperille ja katsoa, olenko sittenkin vielä samaa mieltä
. Jatko on kuitenkin taas yhtä pykälää lähempänä, ja lähiaikoina on tarkoitus siirtyä hakkuupään asentamiseen sekä metsäisempien renkaiden allelaittoon. YHTEISPELI AUTTAA RAKENTAMAAN. ”Mutta ne kyllä vaativat vielä aika lailla hienosäätöä näin jälkeenpäin tarkasteltuna”, hän myhäilee. Lisäksi Niko Saastamoinen kiittelee nyt valittuja komponenttitoimittajia laajasta yhteistyöstä ja ymmärryksestä tällaista projektia varten. Valmista ei siis vielä ole, eikä aikataulua ole lyöty edes lukkoon. Bruttonostomomentti on 48 kNm ja neljän metrin päästä nousee tonni. KONEURAKOINTI 1/2023 64. ”Kaikki eivät toimi näin hienosti. Komponenttien valintaan vaikutti myös se, että valmistajilta sai hyvin tarkkaa tuotetietoa jo etukäteen. ULOTTUU JA NOSTAA. Vaikka kaikki asiat on mahdollista selvittää lopulta tavalla tai toisella, on itserakentelijalle huomattava helpotus, kun tietoa on saatavilla. Nosturiin ja hakkuupäähän sain kaikki kaaviot jopa jo tarjouspyyntövaiheessa, ja tukea ja vastauksia on tullut aina kun on kysynyt”, hän kiittelee Mowin valmistajaa, ruotsalaista FTG:tä, laitteen suomalaista maahantuojaa FID Engineeringiä sekä hakkuupään valmistajaa Biojack Oy:tä. Tärkeintä taitaa kuitenkin olla se, että jonkinlainen tulevaisuusprojekti on työn alla ja itselle mieluisen asian kanssa pääsee tekemään jo nyt rakennusvaiheessa, jos toki sitten aikanaan myös metsässäkin. HYVÄLTÄ VAIKUTTAA. Kyllä siinä tekemistä ja miettimistä on, ja välillä veri roiskaa käsistä, mutta on sen arvoista”, Niko toteaa lopuksi. ”Tässä pihassa on aina traktoreita rakenneltu ja aina tullaan rakentamaan. . Seuraavaksi Niko pääsee säätöjen kimppuun. 1400 kiloa nousee kolmesta metristä. Niko Saastamoisen (oik.) uuden nosturin toimintaa tuli katsomaan myös FTG:tä Suomessa edustavan FID Engineeringin Pekka Huikko. Myös sitä varsinaista käyttöäkin on jo suunniteltu, ja Niko kertoo laskeneensa taksataulukoita niin energiapuun kuin polttopuun tekoonkin. Kaiken muun pienemmän ja isomman ohessa. Mowi P51T -liikeratanosturi ulottuu 8,2 metriin ja nostaa ääripituudelta 350 kiloa
Tähän joukkoon kuuluu Volkswagenin ID. Buzz, jonka valmistus on alkanut henkilöversion ohella myös Cargo-pakettiautona. Sähköjuna keula On ajoneuvoja jotka herättävät huomiota jo ennen kuin ne katukuvassa yleistyvät. BUZZ CARGO. 66 Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Jan-Erik Laine KOEAJO VW ID
Legendaarisesta junakeula-Volkkarista nähtiin Volkswagenin toimesta retromallia lupaileva konseptimalli jo niinkin kauan kuin 22 vuotta sitten, kun Microbus-konsepti esiteltiin Detroitin autonäyttelyssä 2001. BUZZ kertoi mitä tuleman pitäisi. Malli oli tulkittavissa jatkona silloiselle retromallibuumille, jonka tuloksena VW oli lanseerannut New Beetlen vuonna 1997. Sähköön siirtymisen myötä tuotantomallissa on kuitenkin yksi kiinnekohta lisää alkuperäiseen Junakeulaan nähden: moottori ja veto ovat takana, joskin ilmajäähdytteisen bokserimoottorin sijaan liikettä antaa kestomagnetoitu tahtimoottori. Sähköjuna keula V olkswagenin uusi ID. Tuolloin päivänvalon nähneestä typ 2 -mallista on havaittavissa vaikutteita ID. Buzzin muotoihin on omalla tavallaan tehty jo yli 70 vuotta, sillä tapahtuihan ensimmäisen VWpakettiautomallin esittely jo vuonna 1949. Maailman muuttumisesta kertoo, että vuoden 2001 Microbus-konseptin voimanlähteenä oli 230-hevosvoimainen 3,2 litran bensa-V6. Buzzin pyöreissä keulamuodoissa ja esimerkiksi kahden A-pilarin rakenteessa. Mallin lupailtiin saapuvan markkinoille vuonna 2022 niin pikkubussina kuin pakettiautonakin, mutta sähkön liikuttamana. 67 Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Jan-Erik Laine. Uusi Kupla siis tuli ja meni, mutta uutta Junakeulaa ei kuulunut – ennen kuin vuonna 2017 paljastettu uusi konsepti I.D. Pohjatyötä sähkökäyttöisen ID. Uuden ajan Kuplaa valmistettiin vuoteen 2011 ja sen jälkeen vielä toista sukupolvea pelkällä Beetle-nimellä 2019 asti. Buzz herättää huomiota sympaattisella ulkonäöllään. Nostalgista vaikutusta tehostavat lisävarusteena tarjottavat kaksivärimaalaukset
Ennen vanhaan VW-pakussa ei tietenkään edes ollut avattavaa nokkapeittoa, mutta nyt sellainen on – tosin kuljettajan kannalta lähinnä lasinpesunesteen lisäämistä varten. Ilahduttavasti myös kahdenistuttava apukuljettajien istuin kuuluu Cargo-version vakiovarusteluun. Buzz Cargon perusvarustelu on silti varsin runsas. Buzz lanseerattiin typ 2 -perinteitä noudattaen kahtena malliversiona – pikkubussina ja pakettiautona. NAPISTA VETOON. Liukuovi myös vasemmalle puolella kustantaa 570 euroa. Etupyörät kääntyvät reilusti, joten ID. Buzz saapui luvatusti markkinoille viime vuoden aikana, ja loppuvuodesta VW-maahantuojalla oli tarjota jo ensimmäisiä yksilöitä koeajoonkin, vaikka autoteollisuutta riivaavat logistiikkaja komponenttihuolet hidastavatkin tuotantoa ja siten autojen saapumista uusien omistajien käsiin. HELPPOA AJOA, HAASTAVAA NÄPPÄILYÄ. Buzzia ei voi sananmukaisesti kutsua tonniluokan pakuksi kokoluokastaan huolimatta. Syynä on kokonaismassaltaan kolmetonnisen auton tuhti omapaino, noin 2 350 kiloa. Kojelaudan tärkeimmät elementit varsinaisten hallintalaitteiden lisäksi ovat pienehkö digitaalinen mittaristoelementti sekä kojelaudassa oleva kymmentuumainen kosketusnäyttö muutamilla ruudun alapuolisilla kytkimillä, . Esiintaittuva vetokoukku vapautuu sähköisesti. ID. Koriversio ei heilauta hintaa puoleen eikä toiseen, sillä tarjolla on vain yksi koripituus ja -korkeus. Kirsikoina kakussa olivat esimerkiksi edellä mainittu metalliväri (1 080 €), ledimatriisiajovalot (1 590 €) sekä peruutuskameran käsittävä näkyvyyspaketti, kuljettajan ajoavustuksien paketti sekä avaimeton lukitus, jotka kaikki lisäävät hintaa runsaalla tonnilla per varuste. KONEURAKOINTI 1/2023 68. Buzz Cargo Launch Edition maksoi 52 550 euroa, mutta vuodenvaihteessa listahinnaksi Cargolle ilmoitettiin 54 790 euroa. . Bay Leaf -metallivihreän koeajoauton hinnaksi oli K-Auton toimesta kirjattu 61 520 euroa, ja liki 9 000 euron lisä näkyi varustelussa. Jarrullista vetomassaa sallitaan tuhat kiloa, ja koeajoyksilönkin lisävarustelistaan oli ympätty hieman yli tonnin maksava, esiintaitettava vetokoukku. Jotain saa silti halvallakin: Dpilarien koristelistoista veloitetaan 20 euroa. . Ja jos ylös aukeavan takaluukun tilalle kaipaa pariovia, järjestyy 320 eurolla ikkunattomat sellaiset. Edessä on isot levyt, mutta takana rumpujarrut. PELTI PYSTYSSÄ. Jos vasta nyt herää tilaamaan, niin omaa on todennäköisesti lupa odotella vasta vuoden 2024 puolella. VARUSTEITA JA HINTAA. Näistä valitsimme koeajettavaksi luonnollisesti Cargo-pakettiautoversion. Kantavuutta on vain 650 kiloa, joten sikäli ID. Listalla ovat muun muassa avaimeton käynnistys, tavaratilan vanerointi, ledivalot, monitoimiratti, automaattiilmastointi, pysäköintitutkat eteen ja taakse, 10-tuumainen tietoviihdenäyttö, Apple Car Play -valmius ja hieman yllättäen myös tupakansytytin ja tuhkakuppi. Kuten todettua, ID. Koeajettu ID. Tekniikaltaan ja rakenteeltaan mallit ovat lähellä toisiaan, mutta henkilömallien varustelu on lähtökohtaisesti hieman runsaampi. Buzz on kokoisekseen ketterä. VÄHEMMÄN VEKSLAUSTA. Buzz Cargon ohjaamon näkymät ovat Transporterkuskeille uudet, mutta VW:n ID.-henkilöautoilla ajaneille tutummat. Tietenkin myös kolmen istuttava takapenkki on poissa ja tilalla 3,9 kuutiota tavaratilaa. ID. VW ID
Myös ohjaamon läpikulku sujuu. Ohjaamonäkymät ovat Transporter-kuskeille uudet, mutta ID.-henkilöautoilla ajaneille tutummat. Tietoviihderuutukin on selkeä ja toiminnoiltaan varsin helposti omaksuttava. Kaikki siis hyvin, kunhan sitä ei tarvitsisi käyttää auton liikkuessa. Avointa lokerotilaa on kojelaudassa ja ovissa runsaasti, mutta hansikaslokeron ohella suojaisaa säilytystilaa on käytännössä vain apukuljettajien istuimen alla. 69. Tiettävästi asiakaspalauteen myötä vaihdevalitsin on siirtynyt oikeaan viikseen, kun aiemmissa ID-malleissa vaihdepylpyrä oli erikoisesti mittariston jatkona. Valittavissa on painotuksia esimerkiksi navigointiin tai ajoa avustaviin järjestelmiin liittyen, mutta nopeus, akun varaus ja arvioitu toimintamatka ovat fiksusti aina näkösällä. Kaikkeen oppii, mutta esimerkiksi istuinlämmityksen kytkemistä hipaisemalla ei saa niin nopeaksi ja turvalliseksi kuin näppituntumalla perinteisellä painikkeella. Latausliittimet on sijoitettu oikeanpuoleiseen takanurkkaan. Konkreettisesti ajamiseen liittyvät elementit ovat ID. Vastapainoksi ratin puolille sijoitetut medialaitteen ja vakionopeudensäätimien kytkimet ovat käytöltään sujuvia. Buzz Cargossa kohdallaan. Ajoasennosta saa mainion ja jopa vasemmalle jalalle on järjestetty kohtuulliset tilat. Ratkaisu on samalla pakottanut pyyhkimien käytön vasemmalla vilkkuviikseen, joten ainakin Mersu-kuskit ottanevat logiikan haltuun ongelmitta. Koristelistat muistelevat klassisen Kleinbusin jäähdytysritilöitä. Latauspiuhat on sijoitettu liukuoven taakse, työkalujen viereen. Asiassa auttavat kuitenkin mainitut peruutustutka ja -kamera. Myös pyöreiden etukulmien hahmottaminen on haastavaa, ja tilannetta korostaa kauas eteen viety tuulilasi. PIUHAN PÄÄHÄN. Buzzin henkilöautomainen suunnittelu, mikä vastavuoroisesti näkyy negatiivisesti esimerkiksi pienikokoisina taustapeileinä. mutta valitettavasti hipaisutyyppisillä sellaisilla. . LATTIALUUKKU. Sama koskee myös viiksien toimintaa. Tila on hyvin saavutettavissa, mutta ahdas se on. . Kojelaudan lokeroihin lukeutuu puhelimen langaton latausmahdollisuus. Mittaristo on kompaktista koostaan huolimatta selkeä ja helppolukuinen. Kokonaisuudessa painottuu ID. Näkyvyys eteenpäin on hyvällä tolalla, joskin tuplamäärä a-pilareita vaikuttaa asiaan kaksijakoisesti: pääasiassa rakenne takaa hyvän näkyvyyden etuviistoon, mutta pidemmillä kuljettajille tolpat voivat luoda ikään kuin yhden leveän näkymäesteen vasemmalle
Omintakeinen kahden A-pilarin rakenne avaa asiallisen näkyvyyden etuviistoon oikealle, mutta kuljettajan puolella tuplarakenne on ajoittain hienoisesti näkymiä häiritsevä. ID. Koeajolla tilanne oli toinen, kun ajelimme -10 asteen pakkaskelissä 250 kilowatin CCS-laturille eikä ID. Koeajon aikana ei ollut mahdollisuutta yölataamiseen, joten keskikulutusta nosti auton esilämmittäminen ennen liikkeelle lähtöä pakkasaamuna. Buzzissa auton akustoa voi esivalmistella alkavaa latausta varten. KONEURAKOINTI 1/2023 70. -sovellus ja asianmukaiset rekisteröinnit suoritettuna. KOSKETTAVAA TIETOA. Näin ollen lataus alkoi vain noin 30 kilowatin teholla ja nousi puolessa tunnissa lähelle 60 kilowattia. Lataamissulkeisia lukuun ottamatta ID. Kosketusnäyttö on informatiivinen ja käytöltään looginen, mutta ruudun ympärille ottaisi mieluusti perinteisiä katkaisimia perustoiminnoille. Pienenä tyylivirheenä oli vapaana ollessaan muovista seinäpaneelia vasten koliseva apukuljettajan turvavyön solki. Keveydestään huolimatta Volkkarin sähkömekaanisesti tehostettu ohjaus on tuntumaltaan asiallinen, mutta jarrujen tuntuma jää sen sijaan hitusen etäiseksi. Buzz Cargon suurimmaksi lataustehoksi mainitaan DC-latauksella jopa 170 kilowattia, minkä myötä 5–80 prosentin varaukseen ei nokka tuhise kuin puoli tuntia. Tämä ei jäänyt muutaman koeajopäivän aikana huomiotta myöskään kanssaihmisiltä, sillä useammassakin tilanteessa tuli kommentteja tyyliin ”onkos tämä nyt se uusi sähköKleinbus”. Lopuksi on vielä mainittava ID. Volkkarin 204 hevosvoimaa ja 310 newtonmetriä tarjoavat välitöntä suorituskykyä, jota rajoittaa lähinnä takapyörien pito etenkin talvikelillä. Buzzin ominaisuuksista ehkä turhamaisin, mutta silti tärkeä auton hankkimiseen liittyvä tekijä – ulkonäkö. Lataamissulkeisia lukuun ottamatta ID. Tästä huolimatta auto on myös huomattavan ketterä, sillä voimalinjan ollessa takana, on etupyörille voitu järjestää reilu kääntökulma. Edellä mainittu henkilöautomaisuus näkyy myös alle 16 sentin maavarana. HENKILÖAUTOMAISTA MENOA. . Buzz Cargo vastaa kutsuun sähköautoilun hyveillä. Buzzin pituuteen nähden pitkä, liki kolmen metrin akseliväli tuo ajettavuuteen rauhallisuutta. Käytännössä moisiin lukemiin päästään vain optimiolosuhteissa, jos ihan silloinkaan, mistä koeajopäivät noin kymmenessä pakkasasteessa ja lumipyryissä antoivat osviittaa. ID. SISÄILME. . Onhan se. Yhdistetyksi kulutukseksi ilmoitetaan 21,7 kWh/100 km, mutta sekalaisessa talviajossa kulutus nousi noin 30 kWh/100 km lukemiin. Ajossa ID. Onhan moderni Junakeula sentään hilpeän sympaattinen. Buzz Cargo on sähkökäyttöisenä oivallinen talviauto: se lämpiää nopeasti, ja siis tarvittaessa myös ennalta, ja on siten nopeasti valmis ajoon. Neliveto-Transportereilla kurvaaville Volkkarin sähköpaku ei näin ollen ole vaihtoehto – ainakaan vielä. Jousitus itsessään on napakka, joskaan suurimman kantokyvyn tuntumassa emme sitä päässeet kokeilemaan. Buzzin akuston nettokapasiteetiksi kerrotaan 77 kWh ja suurimmaksi toimintamatkaksi yhdellä latauksella jopa 424 kilometriä. NÄYTTÖJÄ. Kuljettajan tilukset ovat kunnossa. ID. Digitaalinen mittaristo on kompakti ja selkeä esitys. Verhoilumateriaalit on valikoitu hyötyajoneuvokäyttö huomioiden. Meno on melutonta, kunnes rengasmelu ja tuulensuhina ottaa maantienopeuksissa jonkinlaista roolia. Ominaisuutta käytti mieluusti, koska lämmityksen sai ajastamisen lisäksi napsautettua päälle milloin vain, kunhan puhelimeen oli asennettuna WeConnect ID. Toisen kerran lämpimällä autolla ja lähes tyhjällä akulla samaiselle laturille ajettuamme, nousi latausteho hetkellisesti yli 150 kW:n. Ajotietokoneen kertoma pitkän ajan keskikulutus edeltävän noin 2 700 kilometrin osalta oli 25,0 kWh/100 km. Ajosuunta valitaan oikeasta viiksestä, minkä vuoksi pyyhkimien käskytys tapahtuu nyt vilkkuviiksestä. . Buzz Cargo on oivallinen talviauto
BUZZ CARGO 150 KW 77 KWH KEHUMME Ketteryys. alv 24% ilman lisävarusteita). TAVARATILA: Mitattu pituus 225, leveys 150, leveys lokasuojien kohdalta 123, korkeus 122 senttiä, lastauskorkeus 65 senttiä, ilmoitettu tilavuus 3,9 kuutio metriä. Tästä saimme makua, kun lata simme ID. Taksa oli 0,64 euroa kWh:lta, ja kun pääosin ilman kuormaa ajetun sähköVolkkarin keskikulutus oli samaan aikaan noin 30 kWh/100 km, tarkoitti se ”poltto ainekuluiksi” satasella 19,2 euroa. Kyytiin mahtuu kaksi euro-lavaa, mutta lastaamisen kannalta pariovet tulevat tarpeeseen. 24%): metalliväri 1 080, ledi matriisiajovalot 1 590, näkyvyyspaketti 1 160, kuljettajaa avustavat järjestelmät paketti 1 100, sähköisesti vapautettava taittuva vetokoukku 1 030, avaimeton lukitus ja käynnistys 1 000, Discover Pro radionavigointi 830, Comfort matkapuhelinvalmius ja langaton lataus 280, Park Assist Plus pysäköintiavus tin muistilla 280, Dpilarin koristelistat 20 euroa. Sähkönhinnan suhteen ollaan siis näi nä aikoina kovin erilaisissa tilanteissa myös liikkumisen suhteen. Li sävarusteiden autoverottomia hintoja (sis. KEHITTÄISIMME Varusteiden käytettävyys ”näppi tuntumalla”. Buzz Cargoa pariinkin kertaan julkisella 250 kilowatin CCSlatauspis teellä luottokorttiveloituksella. Ulkonäkö. Kehityskulku on tuonut taannoisien ilmaisten julkisten latauspisteiden tilalle varsin napakoita veloituksia etenkin pikalatauspisteiden kohdalla. Tavaratilalla on pituutta noin 225 senttiä ja tilavuutta kokonaisuudessaan liki neljän kuution verran. Kori versioiden määrä. RAHTIA. Kymmenen kiinnityslenkkiä, neljä ledivaloa, 12 voltin pistoke. Kuljettajan olosuhteet. BUZZ CARGO LAUNCH EDITION MOOTTORI: sähkömoottori taka naakselilla poikittain, teho 204 hv (150 kW), vääntö 310 Nm. MITAT: Pituus 4 712, leveys (ilman peilejä) 1 985, akseliväli 2 989 mm, omamassa 2 352, kantavuus 648, suurin sallit tu kokonaismassa 3 000, jarrullisen perävaunun massa 1 000 kg. VOIMANSIIRTO JA ALUSTA: Takaveto, 1por tainen automaattivaihteisto, edessä joustintuet, kolmiomaiset alatukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin, takana erillisjousitus, monivarsituen ta, kierrejouset, kallistuksenvaimennin edessä tuuletetut levyjarrut ja takana rumpujarrut, renkaat 235/55R19. SÄHKÖ JA SEN HINTA Sähköautoilua on markkinoitu autoilijoi den suuntaan muun muassa matalam milla käyttökustannuksilla. VOLKSWAGEN ID. Tällöin talviajelujen kulut sataa kilometriä kohden olisivatkin olleet alle kaksi euroa. Samalla rahalla olisi saanut sentään dieseliäkin kymmenisen litraa. alv. 71. Mennyt vuosi on tuonut kuitenkin kysymysmerkkejä sähkön hinnan noustua monin paikoin kipurajalle ja sen ylikin. Ei tuntunut enää niin edulliselta. . Kantavuus. Tilanne olisi tietenkin aivan toinen, jos olisi ollut mahdollisuus ladata jonkin ai emmin solmitun edullisen määräaikaisen sähkösopimuksen puitteissa, sanotaan vaikkapa hintaan 6,4 senttiä kilowatti tunnilta. . TEKNISET TIEDOT VW ID. HINTA: 52 550,00 euroa (autoveroton hinta, sis
Hyväksi tavaksi tullut – TMK Konepäivä 2022 TMK Machinery julkaisi uuden nimensä marraskuun lopussa Hanka salmella järjestetyn konepäivän yhteydessä, ja yrityksen uusi brändi onkin muokkautunut mahdollistamaan yhä laajemman tuotevalikoiman tarjoamisen nyt ja tulevaisuudessa. 72 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Iikka Kekko TAPAHTUMA TMK KONEPÄIVÄ 2022. Yhtä lailla laajentumaan päin on jo nyt vakiintuneen paikkansa ottanut konetapahtuma
Numero 2000 luovutettiin vuonna 2020, eli on niitä tehty. 73 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Iikka Kekko. Jatkossa yritys tunnetaan nimellä TMK Machinery. . UUTUUS. Hankasalmella vuonna 2019 avatun uuden tehtaan pihalla on nyt jo totuttu myös viettämään loppusyksyn tienoilla konepäivää, ja sellainen nähtiin myös 2022-vuosimallisena. TMK250 on roikkuvalinkkui nen, kuvan varusteilla reilut 400 kiloa painava energiakoura isommille perusko neille, ja katkaisu onnistuu 250 millimet riin saakka. TMK Energiakoura on vuoden 2022 lopulla vaihtanut nimeään muotoon TMK Machinery. Tämä uusi brändi julkistettiin TMK Konepäivänä 25.11.2022, ja yritys kertoo toteuttaneen muutoksen vastaamaan paremmin paitsi tämänhetkiseen tarjontaan, myös varsinkin tukemaan TMK:n tulevaisuuden kasvutavoitteita. NIMEN HIONTAA. Uusi nimi avaa kenttää myös tulevaisuudessa mahdollisesti nähtäville muille tuotteille. Tenho Koponen oli hyvillään yrityksen suunnasta, sillä tapahtumassa oli aika myös luovuttaa 3000. Yritys ei ole enää ainoastaan energiakouravalmistaja, sillä valikoimaan kuuluu myös TMK MultiKoura -tuoteperhe. . JÄLLEEN LAVALLA. Kaikki toiminnot saadaan pe laamaan yhdellä kaksitoimisella linjalla. . valmistunut TMK 300 ener giakoura. Muutoksella pyritään tukemaan paitsi nykyistä, jo kasvanutta tuotevalikoimaa, myös monipuolisempaa tulevaisuutta sekä tietenkin vientiä, sillä 80 % tuotteista menee ulkomaille. Pistäydyimme tietenkin paikalla, ja tässä otteita päivän antimista
Hankasalmel la ei kuvauspäivänä ollut vielä liiemmin lunta, mutta kalusto oli ajettu jo asemiin. . KONEURAKOINTI 1/2023 74. PORILAINEN PAIKALLA. Jos ei tämä ole konepäivän perimmäisintä tunnelmaa, mikä sitten on. . Hankasalmella nähtiin Pilkemaster EVO30 tositoimissa leipälajinsa parissa. Lisää vain kaivinkone, sekä nimi muuta maan paperiin, ja ei muuta kuin kovaa ajoa. . TULILLA TAVATAAN. Odotukset makkaratarjoilusta palkittiin, eikä yleisöä tarvinnut sen kummemmin käskettää tarttumaan tikkuun. VAIKKA VÄHÄN VANHEMPAAN. . VALMIS PAKETTI. KUN NYT PUUENERGIASTA ON PUHE. TAAS AUKKO KASVAA. Viime aikoina luulisi olleen kysyntää paitsi erilaisten klapikoneiden lopputuotteille, myös itse koneille. NURKILLA BONGATTUA. Traktorilla maansiirtoa tekevän yrittäjän aloituspaketti oli tarjolla kätevästi lähtö valmiina. . Peruskoneen ei tarvitse tosiaan olla sieltä uudemmasta päästä, jottei sillä voisi energiapuuta lähteä tekemään. TMK:n nurkalla on männikköä puitu vuosittain näissä merkeissä, mutta vielä sitä riittää työnäytöksille. . SampoRosenlew edusti tapahtuman isoa metsäkonetarjontaa, kun FR48 oli laskeutunut Hankasalmelle.
• Polttoja plasmaleikkauspalvelu • Teräsmyynti • Myös kulutusteräkset ja huulilevyt Työkkyrintie 18, 05400 JOKELA Puh. Tuotteet ja tekijät silkkaa terästä. Mitä haastavampi urakka, sitä suuremmalla syyllä TuraSteel. Koneurakointi.fi seuraa meitä sosiaalisessa mediassa 2.950 € +alv 20-25 TONNISIIN 1.390 € +alv 6-9 TONNISIIN 2.200 € +alv 10-15 TONNISIIN VETO KUNTOON SUOMEN HALVIMPAAN HINTAAN! Suomen Telakeskus Oy 010 574 3433 myynti@telakeskus.fi Korvenkuja 41, 62800 Vimpeli www.telakeskus.fi | www.koneosakeskus.fi MAANRAKENNUSKONEIDEN VARAJA KULUTUSOSAT NETTIKAUPASTA VARAOSIA 24/7. (09) 4257 9321, Fax (09) 4257 9323 www.uudenmaanterasleikkaus.fi Työkkyrintie 18, 05400 JOKELA Puh. Järisyttävän kovia kynsiä, hampaita ja piikkejä. KAUHAT LEIKKURIT TRUKKIJA ROUTAPIIKIT KIINNIKKEET turasteel.fi TURAKAUDEN ALUSSA 100 YEARS OF WORLD CLASS MACHINERY KRONOKSEN METSÄVAUNUT NYT MYÖS HANKKIJALTA Wikar Oy Ab I Kruunupyy, Suomi I www.kronos.fi Monipuolinen metsävaunu Kovaa käyttöä varten. (09) 4257 9321 • Fax (09) 4257 9323 Polttoja plasmaleikkauspalvelu Teräsmyynti Myös kulutusteräkset ja huulilevyt www.uudenmaanterasleikkaus.fi Maanrakennushommissa on alkanut Turakausi
Kävelyn ja hevosen lisäksi vesitiet olivat hyväksi havaittu muoto kuljettaa tavaraa. LUISKA LUJAKSI. Tätä kulkemisen ja kuljettamisen jatkuvasti kasvanutta tarvetta Suomen suurimmalta sisävesistöltä, Suur-Saimaalta, ulkomaailmaan ryhdyttiin ratkomaan toden teolla 1800-luvulla. AIKANSA SUURHANKE. Se on nähnyt paljon kansainvälistä liikennettä ja yhdistänyt Suomen sisävedet maailman meriin, selvinnyt sodista ja laajentunut tarpeen vaatiessa. 1800-luvun puolivälissä auto oli täyttä haavekuvaa. Talvella tilanne oli toki hieman erilainen, mutta no – kai se kevät sieltä taas koittaisi. Pysytään kanavalla. Kansolassa tasoitetaan ja tiivistetään luiskaa. Olivathan ne käytettävissä jopa yli puolet vuodesta. Mutta yhtä kaikki, Venäjän vallan alaisuu. Purojen varsilta lähetettiin eteenpäin tukkeja, ja jokia pitkin kulki rahti niin tervatynnyreistä tupakkapusseihin kuin ihmiset pidemmille matkoilleenkin. Ja hyvä niin, sillä myöhemmin on todettu tuon aikaisten hankkeiden jopa mahdollisesti toteutuessaan tyhjentäneen koko Saimaan mereen. Saimaan kanava on ollut tärkeä osa Suomen historiaa yli 165 vuoden ajan. Valssia vetää kotkalaisen Särkkälän Lorain 26, amerikkalainen vaijerikone. Asia oli ollut hahmollaan jo vuosisatoja, mutta toimeen ei oltu ryhdytty. Rautatiekin oli periaatteessa mielenkiintoinen ratkaisu, mutta tuskin sellaiselle kuitenkaan laajempaa käyttöä tulisi. Hullu idea, ja jos joku sellaisen keksisikin, ei se koskaan ainakaan tulisi toimimaan käytännössä. Järvien ja meren rannat kokosivat isompia tavaraeriä satamiin, ja suurimmista solmukohdista pääsi aina maailmalle saakka. 76 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Väylävirasto TUTTUA RAUTAA SAIMAAN KANAVA. Tällä hetkellä kanavan tulevaisuus on mysteeri, mutta ainahan voimme sen selviämistä odotellessa katsoa historiaan. Etualalla John Deere Lanz 440 -puskukone varustettuna torikahvila-mallin sääsuojalla. S uomen kuljetushistoria on aina nojannut suuresti vesireitteihin, ja näin oli erityisesti ennen tekniikan kehittymistä
Kuva Gradall-luiskakoneesta näyttää nykyään jo historialliselta, mutta kun sitä on otettu, keksintö oli tuore – vasta noin 20 vuoden ikäinen. Seuraavien sotavuosien aikana kanavan aluehallinta vaihteli, ja tuo aina niin ystävällismielinen naapurimaa jopa tuhosi kanavan käyttökelvottomaksi perääntyessään. Samalla kanavaa levennettiin, tiukkoja mutkia oiottiin ja kapasiteettia kasvatettiin. TOINEN TAPA. Niinpä sitten Saimaan kanavan rakennustyöt käynnistettiin keväällä 1845 kiviseen ja mäkiseen maastoon. . Lappeenrannasta otettiin suunta Nuijamaan kautta Viipuriin, ja sitä kautta luotiin sujuva, tuolloin 58 kilometriä pitkä, 28-sulkuinen vesiyhteys Itämerelle, Suomenlahteen. SOTA KATKAISEE KANAVAN. Kanavaa oli kyllä kaiken aikaa viilattu paremmaksi, mutta liikenne vilkastui jatkuvasti ja vuonna 1927 alkoikin kanavan toinen rakentaminen. SE ALKUPERÄINEN. Pellonraivaus Oy:n Cat 977M -trakskavaattori, eli telakuormaaja nostaa louhetta Kontio-Sisun lavalle, kun Särkijärven sulkua louhitaan Karjalan graniittiin syksyllä 1966. Moskovan rauhansopimuksen myötä iso osa kanavasta jäi Neuvostoliiton puolelle. dessa ollut Suomen suuriruhtinaskunta tarvitsi sujuvan reitin maan itäisistä ja kaakkoisista osista Pietariin, ja vesikyyti olisi hevosrahtia huokeampi ja toimivampi tapa. . Hanke jatkui yli vuosikymmenen verran, mutta sen katkaisi talvisodan syttyminen vuonna 1939. Hanke maksoi enemmän kuin valtion vuosibudjetin verran, ja esitteli uusia toimintatapoja Suomessa ensi kertaa, kuten ruudin käyttämisen louhinnassa ja portlandinsementin hyödyntämisen vesirakenteiden saumauksessa. Sittemmin näitä on valmistettu yli 20 000 kappaletta. Kanavalla oli suuri vaikutus itäisen Suomen talouteen heti avaamisestaan lähtien. Yksivalssisten vetojyrien lisäksi käytössä oli vedettävä Richierin kumipyöräpakkeri. Kanava vihittiin käyttöön kesäkuussa 1856, ja vaikutus oli toivottu. Kyseessä oli aikansa megahanke, ja suhteellisesti suurin rakennushanke koskaan Suomessa. Kanava saatiin liikennöitävään kuntoon kesään 1942 mennessä, mutta Kannaksen suurhyökkäys katkaisi liikenteen vuonna 1944. Ja niinhän siinä kävi, että jo 1900-luvun alussa kanava alkoi jäädä suosionsa vuoksi auttamattoman pieneksi. . Ensimmäinen Gradall valmistui nimittäin 1944. Kanavaan rakennettiin suursulkuja, joilla aiempia sulkuryhmiä yhdisteltiin. KUORMAA KANJONISSA. Itäisen Suomen talous alkoi heti elpyä. 77 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Väylävirasto
KONEURAKOINTI 1/2023 78. Kymmenen motin kauha, painoa yli 620 tonnia ja käyttövoima tuli sähköstä. Kahdeksansulkuinen uusi kanava otettiin käyttöön vuonna 1968. Alkoi Tieja vesirakennushallituksen johtama rakennushanke, joka pienten alkuyskähtelyjen jälkeen pääsi täyteen tohinaan vuonna 1965. RUOPATAAS TAAS. Nyt päästiin jatkamaan 1920-luvulla aloitettua työtä, ja toteutus pohjautuikin paljolti tuon ajan suunnitelmaan, joskin sitä päivitettiin uuden ajan tarpeiden mukaiseksi. Heikoimmilla on lähtenyt varmasti ymmärrys sekä järki tuon nähdessään. . OI MARION! VesiPekka Oy:n kävelevä Marion 7400 -laahakaivinkone on nykykoneisiin verratenkin jätti, joten mitä se on ollut aikanaan. Kiviauto on Kockums KL-420 ja laahakaivinkoneen virkaa toimittaa Ruston-Bucyrus RB-38. Samalla solmittiin maailman mittakaavassa erityinen vuokrasopimus, jossa Suomi vuokrasi Neuvostoliiton puolella olevan osuuden yli 1 000 hehtaarin maaja vesialueiden ja viereisen tien osalta 50 vuodeksi kerrallaan. . Kanavan virtaviivaistamiseen kuului merkittävä määrä ruoppausta, peräti 2,3 miljoonaa kuutiota. KOCKUMI KANTAA JA RUSTONI RAAPII. Työn alla on Juustilan alasataman maapato. VUOKRAVÄYLÄ. Samoin alusliikenteen turvallisuus, ohjaus ja luotsaus sekä jäänmurto. Suomi vuokrasi Neuvostoliitolta yli 1000 hehtaaria maata kanavaa varten. Kanavan käytöstä aloitettiin neuvottelut välittömästi sodan päätyttyä, mutta kolmas rakentaminen pääsi alkamaan lopulta vasta 1963. 20 kilometrin alue saatiin käyttöön siis pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, ja kanavan ylläpito itänaapurin puolella tuli täysin Suomen hoidettavaksi. Kanavan lopullisen reitin pituudeksi tuli 42,9 kilometriä, joka oli siis noin 15 kilometriä vähemmän kuin aikanaan 1800-luvulla. Auto voisi olla sota-aikainen, mutta ohjaamon ja etulokasuojien osalta muokattu ”Gemsu” eli GMC CCKW. Takkulan Teräsmies 43E tekee taas yhden kuorman kanavasta nousevaa rapaa lavalle. . Sodan jälkeen kanava oli jakautunut niin, että 23 kilometriä oli Suomen puolella, 20 kilometriä Neuvostoliitossa
Kanavalla saavat liikennöidä ns. Tästä maaleikkauksia oli 6,6 miljoonaa, ruoppausta 2,3 miljoonaa, kallion louhintaa 1,2 miljoonaa ja maapatoja 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Walesilainen Hy-Mac HM 480 perustui amerikkalaiseen HyHoe-kaivukoneeseen ja oli 1950-luvun lopulla ensimmäinen britanniassa valmistettu täyshydraulinen kaivinkonemalli. Lokomo Teräsmies JT 43 -pistokaivuvarustuksella Lauritsalassa. . Yritetään: Potain Rekordeja. Myös syväystä olisi kasvatettu 10 sentillä, jolloin rahtialusten maksimilasti olisi noussut 2 500 tonnista 3 000 tonniin. Myös koneiden määrä ja koko oli huomattava tuon ajan mittapuulla, vaikka elettiin jo 70-luvun aattoa. Yhdellä kertaa töissä oli parhaimmillaan yli 2 000 ihmistä. HYDRAULIIKKAA! Oli siellä muutakin kuin vaijerikoneita. Mainita pitää, että koneen katolla oleva puomi on siis kaivulaitteen liikkeiden mukaan huiskiva vastapaino. TILAA KUVATEKSTILLE. Kahdeksaan sulkuun tarvittiin yhteensä 100 000 kuutiometriä betonia ja 2 500 tonnia terästä. Auto puolestaan näyttää kovasti Berliet GLM:ltä, tykkipyörät ja kaikki. Yläkuvan kone ei ihmettelyjä kaipaa, RiukuVammas on helppo tunnistaa. . . Näitä on ainakin yksi Suomessa yhä tänäkin päivänä. KAPASITEETIN KASVATTAMISTA. 79. Aivan ei selvää saa, mutta olisikohan Veljekset Hongiston kone, Limingasta asti. VASTAPAINOHOMMIA. Lisäksi kesällä 2022 oli tarkoitus aloittaa uudistus, jonka myötä maksimipituus olisi noussut 93 metriin. Kanavan kolmas ja toistaiseksi viimeinen rakentaminen kesti siis viisi vuotta, ja työllistävä vaikutus oli suuri. Entäs torninosturit. Työväki tuli niin Suomesta kuin Neuvostoliitosta, mutta viulut, nykyrahassa noin 420 miljoonaa euroa, maksoi Suomi. Kaikkiaan urakassa käsiteltiin maamassoja yhteensä 11,5 miljoonaa kuutiometriä. Saimaxluokkaan kuuluvat, eli pituudeltaan 82,50, leveydeltään 12,60, syväykseltään 4,35 ja mastokorkeudeltaan veden pinnasta 24,50 metriä mitoiltaan olevat alukset
Valmistus alkoi vuonna 1961 eli uusi malli. Louhintaliike Karppinen mainostaa Mustolan yläja alasatamien työmaalla syksyllä 1965. Ja mikäs on mainostaessa, kun muurin alla meisseli iskee, kivi pienenee, koneet pyörivät ja Sisun ja Vabiksen jouset pohjaavat. Murskainlaitos oli perustettu ainakin Mälkiän turvapadon työmaalle, ja siilon alle on peruutettu ”Lato-Vanaja” tai keulamaskinsa mukaan ”Kärsä-Vanaja”, joka oli esitelty muutama vuosi aiemmin, 1961. NÄYTÖSLUONTOINEN JUTTU. . . Tästä sitten yleismallinen toimintakuva, eli pitkälti jo tutuksi käynyttä kalustoa, ja etualalla TK-Bedford, jonka lavalla on asianmukainen lastauslippa hytin suojaksi. VANAJALLE VIETÄVÄÄ. . Tässä neuvostovetoinen DET-250 Tšeljabinskin panssarivaunupajalta. KONEURAKOINTI 1/2023 80. SÄHINÄÄ SAIMAAN KANAVALLA. . Vaikka kalusto oli pääasiassa Suomesta, myös itäkoneita oli työmaalla. KARPPISEN KOHTEELLA
Etualalla Rantasen Coles Kausalasta, taustalla Lokomo M340N. MÄLKIÄN MENOA. Ja mikä puomi pötköttää kanavan pohjalla. Mikäli näin tapahtuisi, Suomen tulisi sopimuksen mukaan luovuttaa korvauksetta kahdeksan kuukauden kuluessa Venäjän puolelle kaikki vuokra-alueella olevat rakennukset ja rakenteet niiden normaalia käyttöä vastaavassa kunnossa. Vuonna 2022 Saimaan kanava on ollut auki normaalin purjehduskauden rajoissa, mutta liikennettä siinä ei juurikaan ole ollut Ukrainan sodan myötä. NYT TILANNE ON TÄMÄ. . Suomalaista sahatavaraa lähdössä maailmalle Mustolan satamasta M/S Hildegard Bülowilla. Koska tilastoihin saadaan seuraavat käytännön merkinnät, jää arvailujen varaan. Syynä on pääsääntöisesti ollut se, että varustamot eivät ole halunneet lähettää aluksiaan Venäjän aluevesille. Nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2062, ja se on ehtojen mukaan irtisanottavissa 12 kuukauden irtisanomisajalla. 81. PUUTA MENEE. Tämä puolestaan on näky, joka voisi palata. . Nykyinen sopimus on voimassa vielä 40 vuotta, mutta tulevaisuutta ei tiedä kukaan. Kenen lienee Allen T6, tuo brittiläisen mobiilinostamisen taidonnäyte. PUUTA TULEE. Tilastojen mukaan Saimaan kanavan kautta tavaraliikenteen määrä vuonna 2021 oli yhteensä 1 329 990 tonnia. Sittemminhän tämä osaaminen myytiin Grovelle. Kovimpia talvikuukausia lukuun ottamatta Saimaan kanava on toiminut erityisesti metsäja kaivosteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetusväylänä ja siten tärkeänä osana teollisuutta. . Hinaaja Lypsyniemi on tuontipuun siirrossa Enso Gutzeitille, ja vaikka kanavan rooli on aiemmin ollut tässä merkittävä, ei kotimainen koneyrittäjä ainakaan ehkä tätä aikaa kaipaile
Renkaita repimään! Ne ovat aikansa mustia ja pyöreitä, mutta sitkeämpikin kumimunkki kohtaa voittajansa, kun laitetaan ammattilaiset ja ammattilaisten kalusto asialle. 82 Numero 2/2023 ilmestyy 16.3.2023 SEURAAVASSA NUMEROSSA. Tämä ja monta muuta herkkää tarinaa maaliskuun lehdessä. . TRAKTORIKUROTTAJA. Niihin vastauksia ensi numerossa. Mikä se on, mitä silä tekee, mistä niitä saa, ja pari muuta kysymystä
PONSSE Parts Online sisältää valtavan määrän tietoa koneestasi ja siihen sopivista varaosista. * Riippuen varustetasosta. Ja mikä parasta, se ei maksa mitään. Parts Online toimii kaikilla päätelaitteilla ja on erittäin helppokäyttöinen. ONLINE PARTS Ponsse_Parts_Online_A4_Koneurakointi_2023.indd 1 Ponsse_Parts_Online_A4_Koneurakointi_2023.indd 1 17.1.2023 16.09.44 17.1.2023 16.09.44 Kuvan auto erikoisvarustein. 600 € toimituskulun) . VARAOSAMYYMÄLÄ AINA MUKANA. kulutus 8,4 – 9,1 l/100 km, CO 2 päästöt 219 – 242 g /km • Tule ja koeaja! BLACK EDITION -mallina markkinoiden edullisin pick-up. Sieltä löytyvät tarpeen tullen myös käyttöohjeja varaosakirjat helposti, joten PONSSE Parts Online on paljon muutakin kuin varaosien tilaussovellus. Lisätietoa: isuzu.fi/roadshow Koneurakointi_210x297_Isuzu_D-Max_BE_2023_1.indd 1 Koneurakointi_210x297_Isuzu_D-Max_BE_2023_1.indd 1 17.1.2023 13.46 17.1.2023 13.46. • Japanilaista laatua • Raskaan kaluston DNA • Vetokyky 3 500 kg • Kantavuus jopa 1 100 kg • Takatasauspyörästön lukitus* • Peruutuskamera* • Luokkansa paras turvavarustelu* • 9” kosketusnäyttö* • Takuu 5 vuotta tai 100.000 km • Malliston EU-yhd. PARTS ONLINE. Konekohtaiset tiedot, tilaushistoria ja räjäytyskuvat ovat saatavilla Parts Onlinesta. Mihin vuorokauden aihaan tahansa löydät oikeat osat, hinnat ja Reaaliaikaisen saatavuuden. Isuzu D-Max nyt Regular Cab ja Space Cab Black Editionmalleina ALKAEN VAIN 34 090 € (sis. Isuzu Road Show tulee taas, alkaen 1.2.2023
3D-malli maastosta Harvennuspoistuma Puulajit VUOTTA KONEIHMISTEN ASIALLA N U M ER O 73 K ON EU RA K OI N TI 1/ 20 23 • H ITA CH EJ A TE RR AF AM EL LE • FO RE ST -L IN N AN KO M BISA M PO • KO M AT SU FO RE ST ON E • TIM BE RM AT IC KA RT AT • SA IM AA N KA N AV A KARTTAAKIN TARKEMMIN PEKKA NAARAJÄRVI OY KOMATSU FOREST ONE LIEBHERR 9XX H2 SAIMAAN KANAVA VOLVO EC145ELM JA TMK 300 AKKUKÄYTTÖ KAIVOKSISSA VALTRA X 120 JA MOWI P51T ENSIMMÄISET TERRAFAMEN HITACHI EH3500AC-3 -KIVIAUTOT VALMISTUIVAT TEKEE JA AJAA TEKEE JA AJAA Forest-Linna Oy:n Sampo Rosenlew CR68 ja Nisula 335E+ TILAUSTA TOIMITTAMASSA 72 00 11 -2 30 1 PAL VKO 2023-11 1/2023 • Hinta 10,50 € • www.koneurakointi.fi. Kokonaiskuva leimikosta mahdollistaa tarkkaan harkitun pelikentän. Uudet karttatasot näyttävät maaston ja puuston ennennäkemättömällä tarkkuudella. Pelinrakentajan uusi näkymä leimikolle