040 350 0158 Sandvik_UJ443E_Koneurakointi_Ad_210x260mm.indd 1 Sandvik_UJ443E_Koneurakointi_Ad_210x260mm.indd 1 10.1.2024 11.28 10.1.2024 11.28 RINNE-LATURIN SÄHKÖ-KRAMER MILLOGIN MOOTTORIPAJA PINGONKAIVUKONEET SANDVIKIN TESTIKAIVOKSESSA AGCO TESTASI E-FUELIA FORD RANGER 3.0 PLATINUM OIKEISIIN TÖIHIN EI PELKKIÄ TERVEISIÄ! E. rockprocessing.sandvik Murskauksen sähköinen aikakausi alkaa nyt. YLÖJÄRVEN YLLÄTTÄJÄ 72 00 11 -2 40 1 PAL VKO 2024-10 1/2024 • Hinta 11,50 € • www.koneurakointi.fi N U M ER O 81 K ON EU RA K OI N TI 1/ 20 24 • H EL M IS EN PO N SS ET • YL ÖJ ÄR VE N H U DD IG 13 70 • H AR TIK AIS EN ER IK O IS K U LJ ET U S • SÄ H KÖ -K RA M ER • E-F U EL HUDDIG 1370 ON YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN UUSIN HANKINTA MONIPUOLISIIN TEHTÄVIIN.. Sandvik UJ443E täysin sähkökäyttöinen esimurskausyksikkö Lisätietoja: Tiia Isotalo p. 044 239 962, Pekka Jauhiainen p. HARTIKAISEN ERIKOISKULJETUS Metsäpalvelu Helmisellä on tarkoituksenmukainen valikoima Ponsse-kuormatraktoreita Wisentistä Elephantiin. 0400 204 082, Jari Millaskangas p
36kk kiinteän koron rahoitus jopa 0,5 %! • Käsiraha vähintään 20 % • Nyt tammikuun toimituksiin • Rahoitus vaatii hyväksytyn luottopäätöksen realmachinery.fi . HUOLTO JA KORJAAMO Lempäälä ????????????????????020 734 7441 Vantaa ?????????????????????????010 841 2644 Turku ????????????????????????????010 201 2126 Kuopio ?????????????????????????040 051 4496 Oulu ????????????????????????????040 352 5850 VARAOSAT Lempäälä ????????????????020 734 7440 Vantaa ?????????????????????080 098 000 Turku ????????????????????????080 098 000 Kuopio ???????????????????????040 513 7328 Oulu ???????????????????????????040 152 7234 LEMPÄÄLÄ Juuso Setälä ??????????044 755 0092 Jyrki Ylisarkki ????????044 755 6528 Jarno Saloniemi ??????040 018 8354 VANTAA Vesa Hietala ???????????. 040 169 0888 OULU Harri Ojala ????????????????0400 896 897 Janne Paakkunainen ??050 352 5675 TURKU/LIETO Tero Leiniö ????????????????0400 311 919 KUOPIO & JOENSUU Asko Partanen ?????????044 088 1931 KONEJA LISÄLAITEMYYNTI LISÄLAITEMYYNTI Toni Pakarinen ????????040 051 2618 Jarno Saloniemi ?????040 018 8354 COMPACT-KONEET, ETELÄ-SUOMI Niklas Timlin ??????????050 309 2982 SEINÄJOKI Marko Ristiluoma ??. Kaikki aiemmin ilmestyneet numerot nyt saatavilla Viipale mediat mediat osoitta kameralla klikkaa verkkokauppaan —> — > MARKKU RANTALA Romut käyttöön takova tekijämies COMMER PB 1972 Timanttikuntoon entisöity avolavapaku URSUS SUOMESSA Maahantuonnin koukeroita ja lumitöitä 74 50 00 -2 40 1 • PA L VK O 20 24 -1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 1/2024 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 10 7 1 / 20 24 • Co m m er PB • Fa hr D 17 7 S• Fo rd so n D ex ta • Jo -B u Ju nio r• Ko tv io II• M as se y Fe rg us on 76 5• Ur su s C-3 85 4W D• Va m m as RG 14 • Vo lvo LV -70 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/vanhatkoneet Osoit a kame ralla ( V. 040 579 1654 Nyt 12-ton DL220-7 ja 36-ton DL580-7 pyöräkuormaajat nopeaan toimitukseen! " NYT VARASTOSSA OLEVIIN KONEISIIN SAATAVILLA RAHOITUS TARJOUS: • Esim. 020 734 7444 ”Hyvin voimaa ja ketterä kulkemaan.” ”Yleisesti ottaen hyvä kone.” ”Hyvän tuntuinen ja nopea hydrauliikka.” ASIAKASKOKEMUKSIA Savua ja pauketta ! Supermarket .fi Puuttuuko kokoelmasta numero
03 644 860 Millog Marine & Power jatkaa Hämeen Dieselin viitoittamalla tiellä. Huollamme kaikkien valmistajien dieselmoottorit, voimalaitosten koneet, raskaat työja maansiirtokoneet sekä erilaiset vaihteistot kymmenien vuosien kokemuksella ja ammattitaidolla. Tarjoamme tutut palvelut niin yrityskuin yksityisasiakkaille Hämeenlinnan toimipisteessämme. / MOOTTORIEN KORJAUKSET / VAIHTEISTOJEN KORJAUKSET / KONEISTUKSET. Tilaajista NOxBUSTERin hyväksyvät jo Väylävirasto ja ELY-keskus. Kysy lisää: Ilkka Kuusiniva, 0400 584 466, ilkka.kuusiniva@proventia.com PR OV EN TI A EM IS SI ON CO NT RO L päivitä päästöluokka STAGE V M IL L O G .F I/ M A R IN E P O W E R Hämeen Diesel on nyt Millogi Marine & Power Millog Marine & Power Oy Mäkeläntie 16, 13130 Hämeenlinna | Avoinna ma–pe 9.30–16.30 | puh. Proventia NOxBUSTER® Uusiin urakoihin kalustoa uusimatta! NOxBUSTER® on kotimainen, jälkiasennettava ja tilaajien päästövaatimukset täyttävä ( Stage IIIB, IV tai V) pakokaasunpuhdistin työkoneisiin
Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Rakennusala on siinä mielessä haavoittuvaista talouden muutoksille, että tavallisen palkansaajan kulutuspäätökset heijastuvat kriisitilanteissa juuri suuriin hankintoihin, kuten esimerkiksi asuntoihin. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Jos asuntokauppa on jäissä, ei uudisrakentaminenkaan luista. Täysin konkurssittomaan aikaan ei tietenkään toimivassa markkinataloudessa koskaan päästä, sillä järjestelmän lainalaisuudet nyt vain ovat sellaiset. Tämä sykli tuskin koskaan pysähtyy, ja vaikka äkkijarrutus tuntuu keljulta, tulee kiihdytyksen aika jälleen väistämättä. Vuonna 2023 asiassa rikottiin jopa kyseenalaisia ennätyksiä, eikä saavutuksessa ole juhlan aihetta. Niitä tulee aina enemmän tai vähemmän. Rakennusala myös työllistää perinteisesti paljon, ja kerrannaisvaikutukset valuvat pitkiäkin uomia myöten koko alihankintaketjun läpi. T uoreimmat tilastot kertovat, että konkurssien pyörre Suomessa on käynyt melkoisen vinhoilla kierroksilla. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.koneurakointi.fi > Mediakortti SÄHKÖISET OSOITTEET toimitus@koneurakointi.fi myynti@koneurakointi.fi materiaali@koneurakointi.fi etunimi.sukunimi@koneurakointi.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2341-7463 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Siihen on pakko luottaa. Yleensä myös kuluttaminen pienenee, joka vähentää myös teollisuuden rakentamisen tarvetta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. TILAAJAPALVELU Puh. Ei välttämättä juuri tämänhetkisen tilanteen valossa, mutta jos tarkastellaan asiaa kauempaa, on historia ystävämme: kyse on siitä kuuluisasta aaltoliikkeestä, joka on nähty niin monta kertaa aiemminkin. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Ja ala on tunnettu myös nopeasta toipumisestaan. Eivätkä kyseessä olleet pelkästään pienet aliurakoitsijat vaan myös suuret: lähes 300 konkurssin tehneistä yrityksistä toimi vähintään miljoonan vaihdolla. Viime aikoina on ollut kuitenkin vuorossa jälleen tuo enemmän-vaihe. (03) 2251 948 Avoinna ma–pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@koneurakointi.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Pokki TOIMITUKSESSA Iikka Kekko, Harri Onnila TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Outi Mentula POSTIOSOITE Koneurakointi PL 350, 65101 Vaasa KÄYNTIOSOITE Tiilitehtaankatu 47, 65100 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Löytyykö asiasta sitten positiivisia puolia. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Jossain vaiheessa, kenties jo kuluvana vuotena, valo alkanee paistaa jälleen rakentamisen risukasaankin. Eikä siinä vielä mitään, sillä esimerkiksi rakennusalalla yhä edelleen sydän syrjällään muisteltuna finanssikriisivuonna 2009 päästin jopa tätä helpommalla. Tuolloinkin ennätykseksi kuvattuihin kuperkeikkatilastoihin päätyi ”vain” noin 2200 yritystä. Tätä ei aivan tuosta vain paikata, ja suurimpina konkurssin kärsijöinä ovat olleet rakennusalan yritykset. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Kaiken aikaa kysyntä rakennusteollisuuden tarjoamille tuotteille ja palveluille patoutuu pinnan alla, ja miltei kuin yhteisestä merkistä latva jälleen aukeaa ja kuluttajat vyöryvät markkinoille haluineen ja tarpeineen. Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@koneurakointi.fi Pohjamudista parempaan 4 PÄÄKIRJOITUS. Sen sijaan nykyisenkaltainen pohjaanpalaminen onkin sitten jo oma lukunsa: vuonna 2023 konkurssin koki yhteensä 2700 yritystä, joka oli yli neljännes edeltävää vuotta enemmän. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Rahassa ja työntekijämäärässä mitaten vuoden 2023 konkurssiin menneet yritykset vastaavat lähes kahden miljardin liikevaihtoa ja reilun 8000 henkilön työntekijämäärää. Markkinataloudessa konkurssit ovat tavanomainen osa yritystoimintaa
PAREMMASTA PÄÄSTÄ FORD RANGER S. 62 Volvo luopuu levittimistä ABG-toiminta myydään Ammannille. 28 . 24 Vihreää valikoimaan McCloskey RealMachinerylle. 18 Ylöjärven yllättäjä Ylöjärven kaupungin Huddig 1370. 28 Sähköä tankkiin Mitä ainetta on kotimainen E-diesel. 64 Paremmasta päästä Koeajossa Ford Ranger 3.0 Platinum. Hartikaisen kaluston muuttomatka. SÄHKÖÄ TANKKIIN E-DIESEL S. 54 Ei pelkkiä terveisiä! E. 46 Uusittu rusnaaja Liebherr R 930 Tunnel on harvinainen mutta tarpeellinen konemalli. VAKIOPALSTAT 12 Uutiskynnys 82 Seuraavassa numerossa . 59 Uusi kaksikko kasoille Develon päivitti materiaalikoneitaan. KONEET JA URAKAT 6 Oikeisiin töihin Helmiseltä löytyy Ponsseja Wisentistä Elephantiin. 70 Ajan hengessä Iveco Dailyn 2024-vuosikerta esillä. 76 Istuva härkä Pingon-kaivukoneiden tarinaa. 48 Sähkö ei säikäytä Rinne-Laturin Kramer 5055e. 73 Konevuokraus kasvanee vasta 2025 Katsaus konevuokramarkkinaan. EI PELKKIÄ TERVEISIÄ ERIKOISKULJETUS S. 54 . 69 Keslan ProC i -kärkiohjaus valmis Traktorikuormainten ohjaus uudistui. 40 Innovaatioiden ytimessä Sandvikin testikaivos on vakuuttava kokemus kallion sisällä. 74 Laajasti Lokomoista Tuore Lokomo-mobiilinosturikirja kertoo muun muassa kaiken. 60 Uutta virtaa Avanteihin Kolmannen sukupolven sähkö-Avantit tuovat monta parannusta. 34 Kaikki Käymään! Legendaarinen Hämeen Diesel on nykyisin Millog Marine & Power Oy. 64 SISÄLLYS 5
6 Teksti ja kuvat: Juha Pokki METSÄKONEET HELMISEN WISENT JA ELEPHANT. Metsäpalvelu Helmisellä asiaa lähdettiin katsomaan toiselta kantilta – isoille kohteille valittiin rehellisesti iso kone, pienille taas pieni. Oikeisiin töihin Kuormatraktorin kokoluokan valinta ei ole aina se yksiselitteisin tehtävä, varsinkin jos tarkoituksena on löytää kompromissi mahdollisimman moneen työhön. Jotain on löytynyt toki siihen väliinkin
7 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. WISENTIN ENSIMMÄINEN TYÖMAA. Metsäpalvelu Helmisen pienin Ponsse on Wisent, joka toimitettiin loppuvuodesta 2023. Oikeisiin töihin . Ensimmäinen savotta oli melko risuisa tonttihakkuu. Wisentistä Helmisellä on toki kokemusta entuudestaankin
Eli: miksi Elephant. Kysytään, onhan täällä myös toimitusjohtaja Juho Helminen. Niin, olisihan siellä kuljetuskykyistä konetta etsivälle valikoimassa se monikäyttöisen suosikkikoneen maineessa paistatteleva Buffalo tai varsinkin siitä kehitetty 18 tonnia vievä King-malli. SUURIN ON ELEPHANT. Länsinaapurissa pidemmät ajomatkat ja harvempi metsätieverkosto sanelee sen, että kuormatraktorien koko on yläpäässä selvästi suurempaa valmistajien kuvastosta ostetaan helposti se isoin versio, jotta puuta saadaan tien varteen kerralla enemmän. . Maavaraakin on eri tavalla. Tämä perustuu paljolti matematiikkaan, ja se on pääsääntöisesti toiminut Ruotsissa. Etenemisen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, vaikka oli kurainen syksy. SAHAN KAHVOISTA KONEISIIN. E lefantti ei ole kovin yleinen näky suomalaismetsissä, ja nyt ei tietenkään puhuta siitä savannien isokorvaisesta letkukärsästä, vaan Ponssen Elephant -kuormatraktorista. Saman harvinaisuushavainnon voi tosin tehdä melko laajasti muidenkin metsäkonevalmistajien suuremmista ajokoneista: ne ovat suomalaisittain usein koettu liian suuriksi, kun koneelle haluttaisiin kuitenkin sitä monipuolista käyttöä esimerkiksi pelkän aukon lisäksi myös kakkosharvennukselta. Koneen kokoa ihmetteltäessä esiin nousi myös ajatuksia, jotka perustelevat hankintaa suomalaisessakin metsässä. Tuore hankinta on myös Ponsse Elephant, joka on ehtinyt työskennellä jo kotvasen pidempään kuin uusi Wisent. ”Tulin siihen tulokseen, että kone on paras valinta selkeästi siihen käyttöön, mitä sillä aiotaan tehdä”, Helminen kertoo. ”Voimaa on enemmän koneessa ja nosturissa. Ponssen valikoimassa Elephant ei tosin ole se absoluuttisesti suurin kone, sillä 18 tonnin kapasiteetin tarjoavalle kuormatraktorille löytyy Vieremältä vielä 20 tonnia kuljettava kuninkaallinen versio Elephant King sekä sisaruksista rotevin, 25 tonnia puuta pinolle nujakoiva Mammoth. Lisäksi koneen kokoluokan hillintää perusteellaan esimerkiksi siirtojen sujuvoittamisella tai ajettavan puun lyhyemmillä lähikuljetusmatkoilla, jotka Suomessa ovatkin tosiasia, mikäli verrattaan vaikkapa Ruotsiin. ”Kun Buffalollakaan ei kuitenkaan oikein hyvällä omallatunnolla harvennukselle voi mennä, niin sama se on ottaa sitten kunnolla iso ja kankea kone”, hän nauraa. Suomesta katsottaessa unohtuu, että nämä kaksi mainittua konetta ovat Ponssen toimitustilastoissa heti myyntiykkösen, eli Buffalon kannassa kiinni. Juho Helminen aloitti puunkorjuuyrittäjänä aluksi Husqvarnan kahvoihin tarttumalla, mutta sittemmin metsuritoiminta on vaihtunut metsäkoneyrittäjyyteen Varsinais-Suomen suunnalla. Tietenkin Elephantin mukana tuli paljon myös sellaisia ominaisuuksia, jotka oikeuttavat kasvaneen koon. ISO KONE ISOILLE KOHTEILLE. . Elephant on kulkenut kevyemmin ja pienipyöräistä konetta paremmin, vaikka painoa on enemmän”, Helminen luettelee. KONEURAKOINTI 1/2024 8. Joku syy siihen varmaankin on, miksi olemme täällä Metsäpalvelu Helminen Oy:n työkohteella nimenomaan uuden Ponsse Elephantin eikä Buffalon vieressä
Hannu Torkki oli sattumalta peräkkäisinä päivinä sekä Elephantin että Wisentin kahvoissa. ”Takavaunu seuraa oikomatta ja runkonivel on nosturin alla. Lintexonin 1,2-metriset kaivuritelat alle, ja suolle”, hän sanoo 12 tonnia kantavasta ja reilut 17 tonnia painavasta koneesta. . Kuorman tekokin on sujuvaa, kun puuta nousee kerralla aina se mitä kouraan mahtuu”, Torkki jatkaa. Haluttiin oikeankokoiset koneet oikeisiin paikkoihin”, Helminen linjaa. ”Hienolta koneelta tämä tuntuu, ja pirun vakaa metsässä. Uusi päivä, uusi kohde, uusi kone – mutta sama mies ohjaamossa! Täältäkin löytyy Hannu Torkki, sillä nyt päivän ohjelmaksi on valikoitunut tonttihakkuun risujen siivoaminen uudella Wisentillä, ja samalla kyseessä on tämän koneen ensimmäinen työmaa. Ei tarvitse pelätä, milloin se kaatuu, vaikka on täysi kuormakin kyydillä”, hän luonnehtii. ”Pienemmille kohteille on sitten pienempää kalustoa.” Niin, Metsäpalvelu Helmisellä on tällä erää neljä omaa ketjua, ja kaikki koneet ovat Ponsseja. Pihapiirissä tehdyn hakkuun jälkihoito on parasta suorittaa ilman rautoja, ja niinpä Wisentin aloitus tällä työmaalla sattuikin parahiksi heti toimituksen jälkeen. Juho Helminen kertoo, että harvennuksille ja eritoten suopuun korjuuseen Wisent on omiaan. . Niin, kone on uusi ja tuli vuoden 2023 loppusyksystä töihin. NORSU KORPIMAILLA. Kun Juho Helmisen kanssa jäämme seuraamaan Elephantin painumista takaisin aukolle kuorman hakuun, on ainakin yksi aiemmin annettu kommentti myös pakko perua: ”On se kyllä yllättävän notkea noin isoksi koneeksi”, Juho miettii uudesta koneesta. ”Isommasta pienempään on tämän ketjun lisäksi Scorpion King ja Buffalo, Cobra ja Elk sekä Beaver ja Wisent.” Aivan, se Wisent. Tunnelmat ovat yhtä positiiviset myös pienen koneen ja ahtaan työmaan parissa. Tämä poikkeaa jokseenkin siitä suomalaisesta mallista, jossa leimikkorakenteen vuoksi nojataan mieluummin yleiskoneisiin. Kokemusta on, sillä vanha Wisent lähti vaihdossa uuteen. Erittäin kätevä konemalli sellaisille kohteille, mihin isommilla ei ole asiaa. Vaikka koko vaihtui lähes ääripäästä toiseen, molemmat maistuivat Hannun mielestä kohteeseensa sopivilta ja päteviltä koneilta kuten tietenkin Juho Helmisen alkuperäinen ajatus konevalinnoissa olikin. Esimerkiksi polttoaineen tuntikulutuksessa ei ole tässä merkittävää eroa Buffaloon, mutta ajettua mottia kohti se onkin sitten Elephantissa huomattavasti pienempi”, Helminen jatkaa. Tätä luettaessa koneen mieli vetänee jo soiden suuntaan. Helmisen ajatukset vahvistaa käytännön tasolla osuviksi myös tänään konetta ajava Hannu Torkki. Sellainen tuli melkein yhtä jalkaa Elephantin kanssa, ja sehän on käytävä myös katsomassa. Hannu Torkin mukaan Elephantin kanssa ei tarvitse himmailla: nosturi nostaa kaiken, mitä sille tarjotaan. ”Isoimmat aukot tehdään tällä kalustolla, eli H7-kourallisella Ergolla ja tällä Elephantilla. SUKKASILLAAN PIHALLA. Myös kulku on vakaata ja eteneväistä sorttia. 9. TÄNÄÄN TÄÄLLÄ, EILEN SIELLÄ. Koneen nimi ei ole siis tikalla heitetty. ”Eikä tämä rinteissä mietiskele, menee vain. Nyt mennään jo toiseen päähän, eli Ponssen pienimpään kuormatraktoriin. WISENTILLÄ ON VIENTIÄ. Vastaavaa kokoluokkaa ei aiemmin talossa ole ollut, joten avataanpa tätä hankintaa vielä hieman. ”Kustannustehokkuus oli se taka-ajatus, jolla tähän lähdettiin. . KOKONAISTALOUDELLINEN RATKAISU
No, kyllähän se saatiin tehtyä, mutta sitten hankittiin kyllä kantavat telat seuraavalle työmaalle”, Helminen muistelee. ”Pikkupoikana isän kanssa rankametsässä se kipinä kai sai alkunsa, ja vuonna 2012 perustin 18-vuotiaana oman toiminimen. KONEURAKOINTI 1/2024 10. Silloin tein metsurihommia, kun eihän sitä rahaa vielä koneisiin ollut”, Juho aloittaa. Uusimmat koneet on nähty, mutta minkälainen on yrityksen historia. ”Suokorjuu tuli meille vähän vahingon kautta, kun 2019-2020 oli selluja paperimiesten lakko, ja töitä huonosti. Tämä toiminta ei kuitenkaan ollut pitkän tähtäimen ala, sillä euro oli yhä haastavamman hankkeen takana. ”ELY pienensi lenkkejä, ja toiminta muuttui hinnan tippumisen myötä kannattamattomaksi. Sitä tulee kunnioittaa osana asiakaspalvelua, joka niin ikään kuuluu metsäpalveluyrittämiseen. Samalla kuitenkin vaatimukset kalustosta nousivat koko ajan”, Juho muistelee traktoriurakoinnin taitekohtaa. Vuonna 2017 tuli ensimmäinen hakkuukone, Ponsse Beaver. RANKAMETSÄSTÄ ALUEYRITTÄJÄKSI. KAKSI KAHDEKSASTA. ”Metsäkonekoulun olin kuitenkin käynyt, joten siitä se idea alkoi itää. Koneella on tarkoitus tehdä työtä siinä missä muillakin, mutta tietenkin sellaista työtä, mihin se on parhaiten soveltuva. Suokorjuuta on tällä Säkylä-Huittinen-Punkalaidun-alueella jonkin verran, mutta innokkaita tekijöitä ei niinkään. Kyseessä ei ole mikään pahnanpohjimmainen, joka otetaan käyttöön silloin tällöin. Uusi Wisent tulee siis jatkamaan tätä toimintaa omalta osaltaan, ja Helminen korostaakin pienen koneen tärkeyttä yritykselle. Kalusto pyritään pitämään tuoreena ja merkkivalinta on erityisesti toimivan huollon ansiota. Eikä aikaakaan, kun isompi vaihde iskettiin pesään. Helmisen mukaan maastoja korjuuvaurioiden minimoiminen on tätä päivää, ja maanomistajille tärkeä asia. Sillä aluksi hakkasin aliurakkaa noin vuoden”, Helminen jatkaa. ”Myöhemmin mukaan tuli sitten traktoriurakointi, eli tienhoitoa pääasiassa: piennarniittoa ja aurausta”, Helminen jatkaa. Jostain kuulin, että Biolanin tytäryhtiö oli aloittamassa uuden turvetuotantoalueen raivausta, ja yllytyshulluna lähdin kokeilemaan tavallisilla teloilla. Metsäpalvelu Helmisellä on tällä erää neljä omaa ketjua, joista suurinta edustaa tämä Ergo-Elephant-vitja.
”Huollon saatavuus on oikeastaan se tärkein asia merkissä kuin merkissä, ja Ponssessa se on tällä seudulla todella hyvä. ”Ponsse-myyjä kiilasi kuitenkin tarjouksen kanssa vielä väliin”, Helminen sanoo. Kaikissa huolloissa kuitenkin homma toimii, niin ei tarvitse sen kummemmin valikoida”, Helminen toteaa lopuksi. Merkkejä katsotaan edelleen avoimin mielin Helmisen mukaan, mutta Ponsse on valikoitunut toimivaksi ja luotettavaksi merkiksi, jota ei ole ollut syytä lähteä vaihtamaan. HUOLTO MERKITSEE VALINNASSA. Pääsin yrittäjäksi ja vaihdoin yritysmuotoa osakeyhtiöksi. ”Ja nämä metsäkoneet kun ovat kuitenkin vähän laumaeläimiä. ”Noin vuosi sitä meni, ja sitten Metsä Group haki alueyrittäjää. Kula Oy Pöytyällä, Nakkilassa on puolestaan SaSuCo, ja Tampereen Ponsse-palvelukeskukseenkin on täältä inhimillinen matka”, Helminen miettii. Merkkivalinta on ollut aina Ponsse, vaikka kerran on meinattu tehdä kaupat myös John Deerestä. Sen sijaan metsäkoneiden lisäksi kalustoon kuuluu myös kaksi kaivukonetta muokkaustoimintaan. Uhkarohkeana hain, ja tarjous piti. Menee vain.” 11. Tuntuu, että jos sitä isoa remonttia tulee, niin sitä on juuri samaan aikaan muillakin”, hän nauraa. Yhtäkkiä oli neljä konetta, kun ostin tutulta eläkkeelle siirtyvältä urakoitsijalta kaksi ajokonetta ja siihen vielä yhden uuden hakkuukoneen”, Juho Helminen kertoo. Metsäpalveluyrityksen toimintaan kuuluivat myös metsurityöt, joita Juho teki itse ja tarvittaessa myös yhteistyössä vanhojen kouluaikaisten metsurikavereiden kanssa. Tämä puoli on nyt kuitenkin jäänyt hyvin vähälle. ”Silloin on hyvä, että pääsee aina johonkin, jos pajoilla on ruuhkaa. Eikä Elephant rinteissä mietiskele. Lähin on P. ”Ei tarvitse pelätä milloin kaatuu
PETTER SIRKKA ALOITTI PROSILVAMYYJÄNÄ ProSilva tiedottaa nimityksestä myynnin puolelta. Bear-harvesteri on vaikuttava metsäkone ja nyt entistä tehokkaampi, kun se on varustettu uudella H8-harvesteripäällä. Harald osti ensimmäisen Ponsse HS 15 -harvesterin vuonna 1996. ”Luulen, että Harald on tehnyt eniten puunkorjuuta uransa aikana Norjassa. Yritys sijaitsee Etelä-Norjassa, Svarstadissa. Vuonna 2001 veljekset ostivat yhdessä ensimmäisen metsäkoneensa, joka oli kuusipyöräinen PONSSE Ergo varustettuna H73-harvesteripäällä. Petterillä on vankka kokemus metsäkonemyynnistä alan eri toimijoiden palveluksessa. Hänen varsinainen myyntialueensa sijoittuu Vaasa-JyväskyläJoensuu linja pohjoispuolelle, mutta Ruovedeltä vakuutetaan, että Petteriin voi olla yhteydessä mistä päin Suomea tahansa.. Ponssen 20 000:s metsäkone valmistui Ponssen Vieremän tehtaalla juhlittiin tänään 11. Hänen ensimmäinen harvesterinsa oli vuonna 1993 ostettu Logman. Hän aloitti metsätyöt moottorisahalla jo vuonna 1978. Juhlan jälkeen Ponsse Bear -harvesteri H8harvesteripäällä matkaa norjalaiselle asiakkaalle, Lågen Skogsdrift AS:lle. Radalle on odotettavissa ruotsalaisen konemarkkinan suurimpia nimiä, ja sisäänpääsy on maksuton rekisteröitymistä vastaan. Toimitimme ensimmäisen Ponsse Bear -harvesterin Haraldille ja Gunnarille tammikuussa 2008, ja tänään luovuttamamme kone on heidän viides Ponsse Bear -harvesterinsa”, sanoo Tom Sundby, Ponsse AS:n myyjä Eteläja Länsi-Norjasta. Petter Sirkka on aloittanut konemyyjänä talossa tammikuun alussa. Markkinaosuutemme Norjassa kasvaa ja tästä vuodesta tuleekin meille uusi ennätysvuosi. metsäkone matkaa Norjaan asiakkaalle, jonka kanssa meillä on hyvä ja toimiva yhteistyö. 12 Teksti: Juha Pokki UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET MASKINMÄSSAN 2024 SOLVALLASSA Tukholman tienoilla, Solvallan raviradalla touhutaan jälleen Maskinmässan-konenäyttelyn parissa 30.5.–1.6.2024. Edellisen kerran vuonna 2022 järjestetty tapahtuma osoitti kasvavan suosionsa todeksi 11 000 kävijän, yli 100 näytteilleasettajan ja 800 koneen tai laitteen voimin, ja nyt paikalla ollaan jo neljättä kertaa. Hän on tähän mennessä korjannut puuta 1,1–1,2 miljoonan kuution välillä”, Sundby jatkaa. Harald ja Gunnar Evju operoivat metsässä joka toinen viikko ja lepäävät joka toinen viikko. ”Kiitos luottamuksesta myös minun puoleltani. joulukuuta 20 000:n metsäkoneen valmistumista. Lågen Skogsdrift AS:n toiminta-alue on Lågenin laakso ja osissa Vestfoldin, Telemarkin ja Buskerudin lääniä. Tämän koneen myötä olemme vahvoja Norjan vaativimmissakin puunkorjuuolosuhteissa”, sanoo Carl-Henrik Hammar, Ponsse AB:n ja Ponsse AS:n toimitusjohtaja. ”On hienoa, että 20 000. Lågen Skogsdrift AS on kahden veljeksen, Harald ja Gunnar Evjun omistama yritys. Veljekset ovat Ponssen pitkäaikaisia asiakkaita, ja tämä on heidän kahdeksas Ponsse-metsäkoneensa
Suunniteltu muutos etenee vaiheittain ja vaatii useita erillisiä investointipäätöksiä seuraavan vuosikymmenen aikana ennen muutosohjelman tavoitteena olevaa 2030-luvun puoliväliä. Ohjaamossa on tarjolla mekaanisesti jousitettu ja kallistettava istuin, aiempaa leveämmät rannetuet, monipuolinen mediasoitin, puhelinja mukiteline, 3,5-tuumainen värinäyttö koneen tietojen tutkimiseen ja hydrauliikan säätöön. Myös ilmastointi on molemmissa koneissa vakiona. Muutosohjelman arvioitu kokonaisinvestointi on noin 2,5 miljardia euroa. Kobelco SK26SR-7 ja SK28SR-7 markkinoille Kobelco on esitellyt täysin uuden SK26SR-7-kaivukoneen sekä seuraavan sukupolven SK28SR-7-mallin. Moottorin jäähdytys on mallia iNDr eli pölyä ja melua vähentävä järjestelmä, jota kehutaan teholtaan vakuuttavaksi ja luotettavuudeltaan hyväksi. ”Fossiilisten polttoaineiden kysyntä on laskussa perinteisillä markkinoillamme uusiutuvien polttoaineiden ja sähköistymisen kasvavan osuuden vuoksi. N esteen vuonna 2022 käynnistämä strateginen selvitys on valmistunut ja yhtiö aloittaa Porvoon öljynjalostamon asteittaisen muuttamisen johtavaksi uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen jalostamoksi. Lopulliseen ajoitukseen raakaöljystä uusiutuviin ja kierrätettyihin raaka-aineisiin siirtymiselle vaikuttavat polttoainemarkkinoiden kysynnän kehittyminen, lainsäädännön kehitys ja muutosohjelman edistyminen. Huollon helppoutta on myös lisätty erityisesti hydrauliikan osalta: ajopolkimet ja vivut on helposti irrotettavissa jotta pääventtiilipöytään on helpompi päästä käsiksi. Neste luopuu raakaöljystä Porvoossa Nesteen Porvoon öljynjalostamolla tullaan yhtiön mukaan asteittain luopumaan raakaöljystä ja laitos muutetaan sitä mukaa uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen jalostamoksi. Porvoon suunniteltu muutos edesauttaa Nesteen ilmastositoumusten toteutumista. 13 Teksti: Juha Pokki. Isomman konemallin puskulevy on tarjolla 25° kääntyvänä. Vuosikymmenien jalostuskokemuksemme, erityisosaamisemme haastavien raaka-aineiden jalostamisessa sekä ammattitaitoinen henkilöstömme mahdollistavat tämän muutoksen”, sanoo Markku Korvenranta, Öljytuotteet-liiketoimintayksikön johtaja. Yhtiö arvioi pitkän aikavälin kapasiteettipotentiaalin muutoksen jälkeen olevan noin 3 miljoonaa tonnia uusiutuvia ja kiertotaloustuotteita, kuten uusiutuvaa dieseliä, uusiutuvaa lentopolttoainetta sekä uusiutuvia että kierrätettyjä syöttöaineita polymeerija kemian teollisuudelle. Olen innoissani voidessani aloittaa muutossuunnitelman toteuttamisen, jonka avulla luomme Porvoon jalostamolle kestävän tulevaisuuden. Tässä mallissa myös lisälaitehydrauliikan linjapituutta on kasvatettu käytön helppoutta ja monipuolisuutta ajatellen. Molemmat edustavat Kobelcon Performance X Design -konseptia, jonka kerrotaan tarjoavan paitsi tehoa myös mukavuutta pienessäkin kokoluokassa. K umpikin Kobelcon tuoreista minikoneista on lyhytperäistä mallia, ja siinä missä SK26SR-7 on uusi tulokas, SK28SR-7 päivittää aiemmasta kuutossukupolvesta esimerkiksi aavistuksen kasvaneella, nyt 19 kilowatin moottoritehollaan ja parannetulla hydrauliikalla. Myös kellunta on saatavana puskulevyyn lisäominaisuutena
DAF 114 2,9 108 3,2 5,6 7. Kilvitettyjen kuorma-autojen määrä oli vuonna 2023 yhteensä 3949 kappaletta ja rekisteröintiykköseksi päätyi jälleen Volvo. KYMMENEN KÄRKEÄ. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja ensirekisteröitiin 862, mikä on 15,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Opel 376 3,4 408 3,6 -7,8 9. Uusia pakettiautoja on viime vuosikymmenellä ensirekisteröity vuosittain keskimäärin 13 000. Joulukuussa pakettiautoja ensirekisteröitiin 860, joka on 18,9 prosenttia vähemmän kuin joulukuussa 2022. Pakettiautoja ensirekisteröitiin vuonna 2023 yhteensä 11 023, mikä on noin 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. PAKETTIAUTOJEN REKISTERÖINNIT JÄIVÄT VUODEN 2022 LUKEMISTA. Kuormaja pakettiautojen rekisteröintitilastot vuosilta 2023 sekä vertailun vuoksi myös vuodelta 2022 markkinaosuuksineen ja muutoksineen. Volvo 1209 30,6 1057 31,6 14,4 2. U usia kuorma-autoja rekisteröitiin päättyneen vuoden aikana yhteensä 3 949, mikä on 18,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Toyota 1567 14,2 1511 13,5 3,7 4. . Ford 246 6,2 174 5,2 41,4 5. Kuorma-autojen vahva vuosina 2021–2022 kertynyt tilauskanta purkautui pääosin kesän ja syksyn aikana. Toyta Truck Masters 103 2,6 105 3,1 -1,9 8. Sisu 44 1,1 23 0,7 91,3 YHTEENSÄ 3713 94,0 3117 93,3 19,1 MUUT 236 6,0 224 6,7 5,4 KAIKKI YHTEENSÄ 3949 100 3341 100 18,2 PAKETTIAUTOT 2023 MO % 2023 2022 MO % 2022 MUUTOS % 1. Kuorma-autoissa huomattavaa on myös Fordin ja Toyota TM:n kevytkuormaautojen osuus listasta. Joulukuussa kuorma-autojen rekisteröinnit (248) jäivät 13,0 prosenttia vuoden 2022 joulukuuta pienemmiksi. Kuorma-autojen rekisteröinneissä nähtiin elokuussa poikkeuksellinen kasvu, sillä EU-laajuinen ajopiirturivaatimus aikaisti rekisteröintejä elokuulle piirturien saatavuuspulan takia. Renault 800 7,3 1140 10,2 -29,8 7. Peugeot 502 4,6 485 4,3 3,5 8. Renault 75 1,9 101 3,0 -25,7 10. Citroën 870 7,9 717 6,4 21,3 6. Uudet pakettiautot ovat edelleen pääosin dieselkäyttöisiä, mutta vuonna 2023 myös sähköpakettiautojen osuus lähti ripeään kasvuun. Ford 2394 21,7 2252 20,1 6,3 2. Fiat 133 1,2 255 2,3 -47,8 YHTEENSÄ 10657 96,7 10568 94,4 0,8 MUUT 366 3,3 625 5,6 -41,4 KAIKKI YHTEENSÄ 11023 100 11193 100 -1,5 14 Teksti: Juha Pokki UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET. Noin 83 prosenttia viime vuonna rekisteröidyistä pakettiautoista oli dieselkäyttöisiä ja noin 14 prosenttia sähkökäyttöisiä, kun sähkön osuus rekisteröinneistä jäi vielä vuonna 2022 noin 6 prosenttiin. KUORMA-AUTOT 2023 MO % 2023 2022 MO % 2022 MUUTOS % 1. Mercedes-Benz 1507 13,7 1936 17,3 -22,2 5. Iveco 133 3,4 144 4,3 -7,6 6. Keskikokoisia 6–16 tonnin autoja meni kilpiin 195, mikä on 12,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. MAN 94 2,4 80 2,4 17,5 9. Raskaita vähintään 16 tonnin kuormaautoja ensirekisteröitiin 2 892, mikä on 19,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Volkswagen 2295 20,8 1759 15,7 30,5 3. Mercedes-Benz 786 19,9 572 17,1 37,4 4. Pakettiautoja rekisteröitiin 11023 kappaletta, ja kuninkuuden vei hiuksenhienosti Ford 2394 autolla. Rekisteröinnit 2023: Volvo ja Ford kärjessä Vuoden 2023 rekisteröintitilastot on julkaistu, ja päättynyttä vuotta leimasi erityisesti edeltäneiden vuosien tilauskannan purkautuminen komponenttipulan hellitettyä. Nissan 213 1,9 105 0,9 102,9 10. Scania 909 23,0 753 22,5 20,7 3
Samalla kierroksella uudistetaan myös Toyotan pakutarjonnan tähänastinen kanta, eli Proace ja Proace City. Auto on saatavana myös esimerkiksi alustaversiona, joka mahdollistaa lavaratkaisujen toteuttamisen. Näillä eväillä kerrotaan polttoaineenkulutusta sahattavan jopa 10% pienemmäksi. Nimenmuutos astui voimaan 2.1.2024 eikä vaikuta olemassa oleviin sopimusehtoihin. Myös miehistöohjaamo kuuluu valikoimaan. Deutz Nordic toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa. Yhtiö tarjoaa täydellisiä räätälöityjä dieselja kaasumoottoriratkaisuja sekä alkuperäisiä varaosia, lisävarusteita ja huoltoa. Ja koska elämme jo vähintään toinen jalka tulevaisuudessa, pitää puhua tietenkin myös siitä sähköstä. Auto toki sinänsä on jo tuttu tuote yhteistyömerkkien osalta, mutta Toyotalle itselleen tämä kokoluokka on tuore aluevaltaus. Nyt samaan pöytään asettuu myös siis Toyota. Suuria eroja ei Toyotakaan tähän autoon loihdi, mutta nyt valmistajalla on siis ensimmäisen kerran tilavaa tarjottavaa jopa 17 kuutioon saakka. Nykyisin Deutz toimii 10 jakeluyhtiön, 9 myyntikonttorin, 17 huoltokeskuksen ja yli 800 myyntija huoltokumppanin kautta yli 130 maassa. Kyseessähän on nimittäin tuttu, joskin syksyllä 2023 uudistunut Stellantis-ratkaisu, josta on veistetty Citroën Jumper, Fiat Ducato, Opel Movano ja Peugeot Boxer. Kaikki mainitut tuotteet tulevat saataville vuoden 2024 aikana. Deutz AG on perustettu vuonna 1864 ja sen ydinosaamista on moottoritekniikka erityisesti koneiden ja raskaiden ajoneuvojen saralla. Näitä mainittuja pakettiautoja tulee saamaan akkuvetoisena, mutta niin ikään Hiluxiin asennetaan sähkökulkua, tosin vain hybridinä: Hilux Hybrid 48V on yhdistelmä nelisylinteristä 2,8 litran dieseliä sekä ajoakun tukemaa 48 voltin sähkömoottoria. P roace Max tulee kookkaiden pakettiautojen luokkaan jakamaan markkinakakkua, jota sama auto osaltaan jakaa jo toisilla merkeillä varustettuna. Deutzin kriteerein koulutettu huoltohenkilöstö palvelee asiakkaita paitsi korjaamoilla, myös paikan päällä ennaltaehkäisevän huollon ja hätäavun merkeissä. 15 Teksti: Juha Pokki. Proace Max vie Toyotan uuteen luokkaan Toyota on ilmoittanut tuovansa markkinoille uuden Proace Max -pakettiauton. Diesel Motor Nordic Oy:stä Deutz Nordic Oy Deutz-moottorien virallinen Suomen maahantuoja Diesel Motor Nordic Oy muuttuu Deutz Nordic Oy:ksi päämiehen eli Deutz AG:n ostettua yhtiön. Muutoksia tehdään lähinnä keulan ulkonäköön, varsinaisen perustekniikan ollessa edelleen niin ikään Stellantis-yhteistyön hedelmää. Paikallisvarastoinnilla ja kehittyneellä logistiikalla Deutz kertoo pystyvänsä toimittamaan varaosia nopealla aikataululla
Stokker Oy ostaa Mateko Invest Oy:n Stokker Oy on 2.1.2024 ostanut Mateko Invest Oy:n koko osakekannan. ”Mateko on elämäntyöni ja siitä luopuminen ei tietenkään ollut helppoa. Koko entinen omistajakaartimme jää edelleen töihin Matekolle ja haluamme olla tukemassa Matekon hyvää tulevaisuutta osana Stokkeria.” UUSIA MINI-VOLVOJA Volvo CE on esitellyt uusia kompaktin kokoluokan kaivukoneita. Tärkeintä kuitenkin on, että löysimme uuden omistajan samalta toimialalta; tämä on myös Stokkerin ydinbisnestä. EC37 on pitkäperäinen malli, kun taas ECR40 on lyhytperäinen versio samasta aiheesta. S tokker Oy lähtee voimakkaasti mukaan maanrakennusliiketoimintaan, ja on ostanut Matekon, yhden Suomen merkittävimmiksi luettavista alan yrityksistä. Hydrauliikan maksimituotto on 110 litraa minuutissa ja lisälaitteille liikenee 65 litraa minuutissa. 16 Teksti: Juha Pokki UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET. Peräpuntti on ainoa ero koneissa, jotka ovat muutoin identtisiä. 3,5-tonninen EC37 ja nelitonninen ECR40 tulevat korvaamaan poistuvia EC35D-, ECR35D-, ja ECR40Dmalleja. Ohjaamoa kehutaan tilavaksi ja mukana on myös viiden tuuman värillinen ohjausnäyttö jota hallitaan komentorullalla. Stokker Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tomi Niemi kommentoi kauppaa. ”Suomen Stokkerin kannalta yrityskauppa on meille elintärkeä ja luo meille mahdollisuuden kehittää liiketoimintaamme nopeasti aivan eri tasolle. Stokkerin omistukseen siirtyvät kaupan myötä myös kaikki Mateko Invest Oy:n 100%:sti omistamat tytäryhtiöt; Mateko Oy, CE Rental Oy ja Mateko Hallinto Oy. Matekon osto tuo meille myös huomattavia synergiaetuja. Odotan innolla, että pääsemme Matekon huippuammattilaisten kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä tulevaisuutta.” Stokker Groupin pääomistaja Ando Aron ja toimitusjohtaja Priit Prints ovat samoilla linjoilla. Erityisesti Kubotan tuomisessa Matekon tuotevalikoimiin on valtavasti potentiaalia. Se luo turvaa ja jatkuvuutta henkilökunnallemme ja asiakkaillemme. Ostimme tunnetun, hyvämaineisen yrityksen, jonka päämiehen kanssa olemme tehneet hedelmällistä yhteistyötä vuosikausia Baltiassa. ”Olemme aktiivisesti etsineet Suomesta sopivaa ostettavaa yritystä ja Matekon tapauksessa kaikki oli kohdillaan. Hydrauliikan virtausta voi säätää ja tarjolla on työtiloja eri tarpeisiin. Moottorina molemmissa on Volvon kolmisylinterinen, 18,5-kilowattinen D1.7A iskutilavuudeltaan tarkalleen 1647 cm 3 . Alavaunu on aiempaa pidempi, joka tarjoaa parempaa vakautta ja painojakaumaa. Koneiden uusittu, korkeapaineisempi hydrauliikka tuo puolestaan lisää vetovoimaa, sekä jämerämpää kaivuja nostokykyä. Arvostamme Matekon historiaa, osaamista ja tapaa huolehtia asiakkaista koko tuotteen elinkaaren.” Matekon entinen pääomistaja Juha Niemelä on tyytyväinen, kun yrityskauppa saatiin vihdoin päätökseen. Uskomme, että voimme yhdessä kehittää sekä Suomen että Baltian liiketoimintaa merkittävästi esimerkiksi tuomalla Matekon myyntiin laajasti Stokkerin tuotteita
Nord-Villepinten messukeskuksen halleihin ja kentille on ilmoittautunut jo jämäkkä kattaus osallistujia 24.-27.4. V uosi 2023 oli Suomen historian toiseksi vilkkain tuulivoimarakentamisen vuosi. Koneet ovat malliltaan PW168-11 ja PW198-11. Puhtaan sähköntuotannon lisääminen koetaan yhdistyksen mukaan keskeisimmäkis elementiksi Suomen kilpaillessa uusista teollisuuden hankkeista. Mukana ovat mm. Vuodelle 2024 ennakoidaan noin 450 MW:n lisäystä ja vuodelle 2025 on jo tiedossa lähes 2 000 MW uutta tuulivoimakapasiteettia. Komatsu-uutta pyöräalustaisiin Komatsu on tuonut markkinoille kaksi pyöräalustaista kaivukoneuutuutta, jotka kasvattavat lyhytperäisten valikoimaa 16-20 tonnin työpainoluokkaan. T ähän mennessä suurin varsinainen lyhytperäinen pyöräalustainen Komatsu-kaivukone on ollut PW15811, joten valmistajalta oli jo aikakin tuoda markkinoille kysyntää vastaavaa kalustoa suurempaan kapasiteettipäähän. Tuulivoimaa tuli Vuonna 2023 Suomeen rakennettiin 212 uutta tuulivoimalaa ja kapasiteetti kasvoi 1280 MW:lla. Samaan aikaan taloudellinen epävarmuus, kustannusten nousu ja sota Euroopassa ovat kuitenkin osuneet myös tuulivoimaan, ja uusien investointien varmistuminen kestää aiempaa kauemmin. 2024 järjestettävää näyttelyä viettämään. Develon, Bobcat, Hitachi, Kobelco, Komatsu, Liebherr, Volvo, Takeuchi, Wacker Neuson, Wirtgen Group ja Hidromek muutamia mainitaksemme. Näin ollen 90° kulmassa olevalla ylävaunulla sivuylitystä tulee rengastuksesta hieman riippuen hieman yli puolisen metriä. INTERMAT LÄHESTYY Pariisissa järjestettävät rakennuskonealan INTERMAT 2024 -messut tekevät vakaasti tuloaan. Kuljetuskorkeudeksi mainitaan 3,1metriä. Vuodelle 2024 kaavaillaan puolestaan kolmasosaa tästä. Järjestäjä on arvioinut näytteilleasettajien määräksi noin 1000. Moottorit käyttävät Komatsun uusia partikkelisuodattimia, joille povataan 8000 tunnin vaihtoväliä. Investointien jatkuvuuden muistutetaan olevan on tärkeää alihankintaketjuille sekä teollisuuden hankkeille, jotka tarvitsevat suomalaista, puhdasta ja edullista sähköntuotantoa. Mallinimellisesti 16-tonnisten luokkaan tähtäävässä, eli työpainoltaan 15,8-18,1-tonnisessa PW168-11:ssa on moottorina 110-kilowattinen nelisylinterinen Komatsun oma tuote SAA4D107E-5, ja 17,4-19,3 tonnia työpainoltaan olevassa PW198-11:ssa puolestaan niin ikään nelikko, mutta 129 kilowatin tuotolla. Suomesta purettiin vuoden aikana 4 tuulivoimalaa, joiden teho oli yhteensä 12 MW. Vuoden 2023 aikana Suomeen rakennettiin kaikkiaan 212 uutta tuulivoimalaa. Vaikka rakenteilla olevat hankkeet ovat tarkasti tiedossa, ne voivat siirtyä myös helposti vuodelta toiselle, aiottua aiemmaksi tai myöhemmäksi, yhdistys muistuttaa. Vuonna 2023 kapasiteetti kasvoi 212 voimalalla ja 1 280 MW:lla. Eniten uusia voimaloita rakennettiin vuonna 2023 Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin. 17 Teksti: Juha Pokki. Perän kääntösäde keskiöstä puntin päähän on pienemmässä koneessa 1,85 metriä ja isommassa viisi senttiä enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla on 38,5 prosenttia Suomen tuulivoimasta, missä on myös valtaosa kehitteillä olevista hankkeista. Edellisen kerran INTERMAT järjestettiin keväällä 2018. Hydrauliikan tuotto on suurimmillaan 295 litraa minuutissa. Suomessa on nyt 1601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 6 946 megawattia (MW). Tulevien vuosien rakennustahti kasvattaa tuulivoimakapasiteettia tästäkin, sillä uusien hankkeiden kehitystyö niin maalla kuin merelläkin on aktiivista, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry raportissaan
Vaikka merkki nyt vaihtuikin tällä kierroksella, on yksi asia tullut suurella todennäköisyydellä Ylöjärvelle jäädäkseen: tällaisella koneella on kaupunkija kunnallispuolella selkeä paikkansa. Ylöjärven Ylöjärven kaupungille hankittiin vuoden 2023 syksyllä Huddig 1370, ja se on järjestyksessään vasta toinen monitoimikonetyyppinen ratkaisu kaupungin historiassa. yllättäjä 18 Teksti ja kuvat: Juha Pokki MONITOIMIKONET HUDDIG 1370
. 19 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. MYRSKYN ALLA. Sittemmin tekemistä onkin piisannut valkoisen veden kanssa. Ylöjärven kaupungin uusi monitoimikone Huddig 1370 valmistautui seuraavan päivän lumimyrskyyn verryttelemällä hyvin
Käännön momentti kasvoi 40%, ja on nyt lähes 52 kN. Lisäksi kaivulaitteen nostokorkeus kasvoi 600 mm, ollen nyt 4370 mm. MUUTAMA SANA MYÖS TIGONISTA. Kilpailutuksessa kaupungille tuli vuonna 2016 alkanutta monitoimikoneperinnettä jatkamaan Huddig, ja vaikka siitä oli kuultu paljon hyvää, ei kokemusta kuljettaja Jyrki Mattilalla ja kunnossapitopäällikkö Jari Koskisella koneesta entuudestaan ollut. KONEURAKOINTI 1/2024 20. Nostovoimaa tuli 28% aiempaa enemmän, ja lukema on nyt 24,5 kN. KÄYTTÖÄ KAUPUNGIN LAAJUUDELTA. Suurimmat muutokset kohdistuivat kaivulaitteen suunnalle, jossa erityisesti kaivuvarren geometria-asioita on laitettu uusiin muotoihin. T-mallissa on edelleen myös dieselmoottori, mutta tässä tapauksessa nelisylinterinen ja 4,5-litrainen Cummins. Kaupungin eri tahoja monipuolisesti palvelevalle koneelle löytyi budjetista tilaa. Tämä tarkoittaa käytännössä aiempaa vahvempaa kaivulaitetta, joka tarjoaa 10% lisää ulottuvuutta, ollen nyt käytännössä tilttirotaattorin ja kauhan kanssa 7,2 metrin luokkaa. Halusi sitten käyttää mitä termiä tahansa, oli tuo hankinta aikanaan omanlaisensa silmienavaaja tälle konetyypille Ylöjärven kaupungilla, ja sillä tiellä on pysytty. Sen parina touhuaa 81 kilowatin tehoinen akkukäyttöinen Tigon-järjestelmä, jossa on neljä sähköistä vetomoottoria ja kaksi sähkömoottoria hydrauliikan pyörittämiseen. Kone voi toimia pelkällä akulla kaksi tuntia lähipäästöttömästi ja hiljaisesti. Yhtenä vahvana perusteena on ollut se, että budjetista on helpompi löytää tilaa koneelle, joka palvelee kaupungin eri instansseja niin vesilaitoksen, viherpuolen kuin tienpidonkin tarpeissa aina tilanteen mukaan. Kuusisylinterisen Cumminsin tuottama vääntö ja voima on havaittu esimerkiksi mäkisillä seuduilla aurattaessa siis silloinkin, kun auran edessä on lunta enemmänkin kuin väriksi. Tosin tähän väliin on hyvä puhua hieman vaihtoehdosta: 1370T on eri peli, sillä se on Huddigin pitkään kehittelemän Tigon-teknologian ruumiillistuma hybridikoneen muodossa. Hydrauliikan työpainetta on kasvatettu 233:sta 245 baariin, ja optiona saatavalla hydrauliikan tehonlisällä saavutettava hetkellinen huippupaine on sama kuin ennenkin, 260 baaria. Moottoripuolella 1370-sarja luottaa edelleen kuusisylinterisen, 6,7-litraisen Cumminsin tuottamaan 157 hevosvoiman tehoon ja jopa 662 Nm:n vääntöön. Aiemmin kaupungilla oli Lännen 8600i, joka tuli käyttöön vuonna 2016, ja lähti vaihtoon noin 8000 tunnin kohdalla. Se oli samalla ensimmäinen monitoimikone tai perinteisemmin sanottuna kaivurikuormaaja. H uddig teki vuonna 2022 merkittävän päivityksen konemallistoonsa, kun aiempi 1260E-mallisto sai korvaajakseen 1370-sarjan. Täyteen lataaminen koneen dieselmoottorilla sujuu 40 minuutissa. KUUTOSELLA KULKEE. Mutta sitten sinne Ylöjärvelle, jossa tosiaan tällainen uuden mallin 1370-Huddig on ollut töissä loppusyksyn ja alkutalven ajan. Murtovoima kasvoi 5% ja kaivuvoima 2%, ja nämä numerot ovat nyt 108 ja 64 kN. . Tähän aiheeseen voidaan palata tarkemmin, jos Tigonia vaikkapa Suomessa jossakin vaiheessa tavataan. T-mallissa kaikki aiemmin mainitut kaivulaitteen kasvuprosentit eivät ole aivan identtisiä täysdiesel-1370:n kanssa, mutta melko lähellä. Pitkäikäisen 1260-malliston tekemää pohjatyötä ei kuitenkaan pyyhitty pois pöydältä, vaan moni tuttu perusratkaisu säilyi ennallaan. TÄLLAINEN TÄLLÄ KERTAA.
21. Kaksipumppuisen työhydrauliikan tuotto on suurimmillaan jopa 350 litraa minuutissa, ja sen on todettu riittävän hyvin useampienkin liikkeiden samanaikaiseen käyttöön ja myös lingon sujuvaan pyörittämiseen. Suomen kieli oli tulossa näytön valikkoihin loppuvuodesta 2023 ja pitäisi tätä lukiessa olla jo päivitettynä. Ohjainkahvat ovat tässä koneessa minivipu-malliset, ja Jyrki Mattilan mukaan niihin on ollut helppo totutella toisille jopa vielä helpompi. Hän kyllä ilahtui, kun nyt on kuulemma kunnon vivut”, Mattila nauraa. Julkisen puolen hankinnoissa kilpailutus sanoo aina sen viimeisen sanan lopputuloksesta, kuten tälläkin kertaa. ”Nyt tuli tämmöinen, koskaan ei ihan tiedä mitä saa, kun hankintoja lähtee kilpailuttamaan”, Jari Koskinen alustaa. ”Tätä konetta ajaa joskus toinenkin kuljettaja, joka on aiemmin ajanut metsäkonetta. Onkin hyvä hetki kysellä asiasta ja uuden koneen tuomista tuntemuksista hieman lisää. HYDRAULIIKKA HOITAA. . ”Kuutoskoneessa on myös hyvin vääntöä, jonka huomaa erityisesti auran kanssa mäkeen tuupatessa”, hän kertoo havaintojaan uudesta Huddigista. OPETTELUA OHJAAMOSSA. . ”Taakse on ehkä vähän parempi näkyvyys ja kamerathan tässä myös sitä lisäävät”, Jyrki miettii. Huddigin ohjaamossa totuttelua on ollut lähinnä erilaisessa näytössä ja minivivuissa, mutta oppiminen on ollut helppoa. ”Asetukset on saatu kohdalleen, mutta onhan se hyvä kun pääsee oikein kunnolla sitten säätämään”, Mattila ja Koskinen miettivät. Toistaiseksi näytön kieli oli vielä englanti, mutta Jari Koskisen mukaan lähiaikoina julkaistavassa päivityksessä tarjolle on tulossa myös suomenkielinen versio. ”Mutta ei voi hytin osalta sanoa, että joku asia olisi toisessa paremmin tai toisessa huonommin, aika rinta rinnan nämä ovat työpaikkana.” Erona Mattilan aiempaan työkaluun on myös Huddigin iso keskusnäyttö, jonka kautta kaikki toiminnot ovat yhdessä paikassa suurella ruudulla. Yksi merkittävimpiä vaatimuksia oli korkea hydrauliikan tuotto, joka on Ylöjärvellä havaittu esimerkiksi lingon käytön edellytykseksi. Ohjaamo on edelliseen koneeseen nähden muuttunut paitsi muodoltaan, myös hallintalaitteiltaan. Koneen kuljettaja Jyrki Mattila on valmistautumassa seuraavaksi päiväksi povattuun lumituiskuun kaupungin varikon pihalla, ja paikalla on myös kunnossapitopäällikkö Jari Koskinen. ”Voimaa on ja kaikki liikkeet pysyvät samanaikaisesti yllä”, kertoo Jyrki Mattila kokemuksiaan. TYÖPAIKANVAIHDOS. TÄLLAINEN TÄLLÄ KERTAA. Nyt koneen kaksipumppuisen työhydrauliikan maksimituotto on jopa 350 litraa minuutissa. ”Hytti on iso muutos, mutta kyllä tässä oppii toimimaan”, Jyrki Mattila sanoo
Liikennemerkit, kaiteet ja muut kohteet on helppo puhdistella tällä keinoin. HYDRAULIIKKA: Paine 245 bar, optiona 260 bar maksimi, suurin tuotto 1500 kierroksella 260 l/min, 2000 kierroksella 350 l/min, yksitoimisen linjan maksimituotto 170 l/min. VOIMANSIIRTO: Hydrostaatti, kaksialueinen ZF 2HL 290, 0-10 ja 0-42 km/h, ZF-akselit. Pitkää päivää lasikaapissa paiskivalle kuljettajalle Suomen kesäkin voi tuntua tukalalta, ja tästä on Jyrki Mattilallakin kokemuksia. Jyrki Mattila kytkee tänään auraa koneen eteen, mutta mies on tunnettu myös lukuisista omin ideoin toteutetuista työlaitteista, joita löytyy sananmukaisesti joka lähtöön ja ympäri sesongin. KONEURAKOINTI 1/2024 22. ”Mutta hyvältä kyllä vaikuttaa”, päättävät molemmat lopuksi. ”Kone on todella vakaa, ja isot renkaat auttavat siinä osaltaan. HYVÄ MENIJÄ. ”En tiedä paljonko painoa pitäisi olla, että lähtisi rengas irtoamaan kaivaessa. Myös lisävarusteita on runsaasti, ja ne ovat monilta osin Mattilan itsensä rakentamia tai muokkaamia. . Myös kaivuominaisuudet ovat vakaat, vaikka tänään ei sitä puolta käytykään todentamassa. Ei siksi, että ennakkoodotukset olisivat olleet jotenkin varautuneet koneen suhteen, vaan siksi, ettei merkistä vain ollut aiempaa kokemusta. . Mielipideilmasto uudesta Huddigista on Ylöjärvellä positiivisen yllättynyt. ”Toivottavasti tässä koneessa ei ole ilmastoinnin suhteen sanomista”, hän miettii. Toinen Huddigin tähän sarjaan tekemä muokkaus on parannettu istuimen jousitus, sekä parannetut mahdollisuudet erilaisten sisätilojen lisävarusteiden helpompaan asennukseen. ”Itse nämä on hyvä rakentaa, kun tietää mitä tarvitsee ja minkälainen sen laitteen pitää olla”. RUNKONIVEL: ohjauskulma +/-32°, oskillaatio +/-8°. ”Huollot tekee paikallinen Top Partner Oy, ja tarvittaessa teknistä tukea saa hyvin myyjältä, Uudenmaan Konehuollolta”, kertoo Jari Koskinen. Sen sijaan sisällä on muutamia kuljettajan mukavuutta lisääviä parannuksia, tärkeimpänä kenties uudistunut ilmastointilaite. Runkolukkoa ei juuri tarvitse käytellä kaivaessa kauaskaan kauhaa vietäessä”, hän kertoo. ”Kun kaikki on aikanaan käyty läpi, niin sitten tiedetään varmasti minkälainen se on”, pohtii Jari Koskinen. . Aiemmin esimerkiksi ikkunapuolelle tehtiin muutamia pieniä uudelleenjärjestelyitä 1260-mallissa, mutta 1370-sarjassa varsinaisia ulospäin näkyviä muutoksia ei ole. Pohjalla on jo kuitenkin vankka tyytyväisyys. VALITSE ASEESI. TYÖPAINO: tyypillinen 13,2 tonnia, suurin 18 tonnia. ”Olin kyllä jututtanut tässä Pirkanmaan alueella toimivia Huddig-kuljettajia, ja kyllähän sieltä kehuja tuli. Tunteja koneelle tulee arviolta noin 1000 vuodessa, ja ne kertyvät ympäri vuoden kaikenlaisista töistä. Parempihan se on, kun itse pääsee kokeilemaan ja tottumaan”, Jyrki Mattila tuumii. Etenemiskykyä kehuttiin paitsi mäissä, myös tiukoissakin kaarteissa, kuten liikenneympyröissä. YLLÄTTI HYVÄLLÄ TAVALLA. Vesi kulkee perävaunun säiliössä, ja itse pesuria käytellään kaivulaitteen ja tilttirotaattorin avulla. Mutta miten niihin sitten aina osaa suhtautua. TEKNISET TIEDOT HUDDIG 1370 MOOTTORI: Cummins QSB 6.7 , 116 kW / 157 hv 1900 kierroksella tuottava 6-sylinterinen, 6,7-litrainen Stage V -diesel, vääntö 650662 Nm 800-1400 kierroksella. KAIVULAITTEEN VOIMAT: murtovoima 108 kN, kaivuvoima 64 kN, nostovoima 660 mm:n ulottumalla 24 kN, käännön momentti 52 kN. Uuden konehankinnan soveltuvuus työkirjoonkin selviää lopullisesti vasta, kun ensimmäinen vuosi on pyörähtänyt ympäri. ”Tällä tehdään kyllä melkein mitä vain aina auraamisesta ja kaivamisesta energiapuunkorjuuseen”, Mattila sanoo. Ohjaamon suhteen Huddig on pysytellyt samassa tutussa rungossa jo hyvän aikaa, eikä painetta muutoksiin käyttäjäpuolelta ole tullutkaan. Ajoja kaivutuntumat ovat Jyrki Mattilan mukaan hyvällä mallilla. Myös ajaessa kone on todella jämäkkä, liikenneympyräänkin saa tulla aika lujaa, eikä sitä mitenkään käytöksessä huomaa”, Mattila kuvailee. Yksi esimerkki koneen monipuolisesta käytöstä on pesuvaunu. PÄIVITYKSIÄ PIRTIN PUOLELLA
% Rahoitus alkaen 150,/kk. Yhteystiedot: www.agcosuomi.fi Fendt.fi Leaders dr ve Fendt • Hinnat alv. Fendt-myyjäsi: AGCO Suomi Oy Ota yhteys AGCO Suomen konemyyjään
24 Teksti ja kuvat: Juha Pokki KIVIAINESTUOTANTO MCCLOSKEY-MYYNTI. Ajatus rumpuseulasta tässä käytössä jäi kuitenkin kytemään Paschal McCloskeyn takaraivoon, sillä tuohon aikaan kevyemmänkin materiaalin seulomiseen käytettiin ylijäreitä kiviainesseuloja. Samaisessa yrityksessä kokeiltiin kehittää asiakastyönä myös rumpuseulaa kompostin seulomiseen, mutta hanke kariutui ja pieni valmistaja ajatui vararikkoon. Rumpuseulojen koko ja tehokkuus kasvoivat, ja yritys sitä mukaa – 1990-luvun lopulla, reilut kymmenen vuotta toiminnan aloittamisesta, tuli ajankohtaiseksi muuttaa suurempiin tiloihin nykyiselle Peterboroughin alueelle, jossa McCloskeyn Kanadan-tehdas edelleen toimii. MAAILMANMERKKI. Perustaja Paschal McCloskey ei kuitenkaan ollut kanadalainen, vaan muutti Pohjois-Irlannin Dungivenistä Kanadaan 1980-luvun alussa keskellä maailmanlaajuista taloustaantumaa leveämmän leivän perässä. – McCloskey RealMachinerylle M cCloskey on kanadalaislähtöinen seulaja murskainvalmistaja, joka aloitti toimintansa vuonna 1985 Ontariossa, Ajaxin kaupungissa. Uusi edustaja Suomessa on yksinoikeudella nyt RealMachinery. Pohjois-Irlannin Coalislandissa oli tullut myyntiin Viper-niminen kiviainesseuloja valmistava yritys, ja McCloskey osti tämän liiketoiminnan osaksi yritystä. Sopimus astui voimaan vuoden 2023 lopulla ja kalustoa saadaan maahan vuoden 2024 alkuneljänneksellä. Näin tuotevalikoimaan lisättiin myös tämä seulalaitesegmentti. 2000-luvun taitteessa Pohjois-Amerikan suurimmaksi rumpuseulavalmistajaksi kasvaneen yrityksen kansainvälinenkin kysyntä kasvoi merkittävästi, ja vuonna 2004 Paschal McCloskey teki kotiinpaluun Pohjois-Irlantiin niin henkilökohtaisesti kuin yrityksenkin osalta. Vihreää valikoimaan Wihuri-konserniin kuuluva RealMachinery on tehnyt sopimuksen Metso-konserniin nykyisin kuuluvan McCloskeyn seulontaja kivenmurskauskaluston edustuksesta yksinoikeudella Suomessa. KANADASTA KOHTI KOTIKONTUJA. . Rumpuseulatuote saatiin pian toimivaksi, ja tämä huomattiin myös markkinoilla. McCloskey lunasti työnantajansa yrityksen sekä keskeneräisen rumpuseulahankkeen ja perusti firman nimeltä McCloskey Brothers Manufacturing vuonna 1985. McCloskey kuuluu maailman suurimpiin seulontaja kivenmurskauskalustovalmistajiin, ja nykyisin myös Metsokonserniin. Tätä vuotta pidetään nykyisen McCloskey Internationalin perustamisvuotena. Alku oli tahmea, mutta töitä löytyi metalliseppänä konepajayrityksestä kuljetinhihnojen valmistuksen parista. Pienenä kuriositeettina kerrottakoon, että varsinainen muutto viivästyi peräti kaksi vuotta: tuotanto pyöri jatkuvasti lisääntyvään kysyntään vastaamiseksi niin vinhaa vauhtia, että sitä ei yksinkertaisesti ollut mahdollista hidastaa muuton ajaksi
OMAA OSUUTTA OTTAMAAN. MURSKAIMILLA MUKAAN MARKKINOILLE. Seuraavana vuonna McCloskey osti Lippman-Milwaukeen murskainliiketoiminnan. Pohjois-Irlannissa avattiin toinen tuotantolaitos Granvillessä vuonna 2017. Maahantuontiorganisaation kokonaisresurssien lisäksi Paavilainen uskoo, että McCloskeyn uskottavuutta Suomessa vankistaa lisääntyvä tietoisuus siitä, että merkki on Metson omistuksessa. McCloskey on käyttäjien joukossa opittu tuntemaan kehittyvänä, asiakasta kuuntelevana merkkinä, joka ei jää pyörittelemään parannuksia paperille liian pitkäksi aikaa vaan toteuttaa ne. ”McCloskey tulee täyttämään sitä rakoa, mikä valikoimasta on nyt puuttunut, eli murskausja seulontakalustoa”. Tuorein näistä on suomalainen Wihuri-konserniin kuuluva RealMachinery, joka otti edustuksen hoitaakseen vuoden 2023 lopulla. Antti Paavilainen kertoo, että Wihurin leveiden hartioiden avulla Suomessa verrattain tuntemattomaksi jääneelle merkille lähdetään hakemaan heti nopeaa kasvua. ”Tämän myötä meillä on tarjota kiviainestuottajalle koko kalustoketju saman katon alta”, Paavilainen summaa. Edustusta on 26 maassa, ja jälleenmyyjiä on yli 75. ”10-15% markkinaosuus on nopeastikin tähtäimessä”, hän jatkaa. ”Emme halua jäädä McCloskeyn kanssa sen nykyiseen asemaan Suomessa, ja se on selvästi myös valmistajan tahto”, Paavilainen linjaa. McCloskey-laitteiden myyntiä tulee kentällä tekemään RealMachinerylta jo aiemmin tuttu Jarno Saloniemi (vas.). Liiketoimintajohtajana loppuvuodesta 2022 tässä talossa aloittanut Antti Paavilainen on tehnyt aiemmin jo huomattavan uran paitsi murskausliiketoiminnan parissa, erityisesti McCloskeyn mukana. Suomalaisittain merkittävä uutinen kuultiin vuonna 2019, kun Metso osti McCloskeyn osaksi konsernia. 2010-luku oli kasvun aikaa niin tuotannon, markkinaosuuden kuin valikoiman suhteen. . Kun seulaja kuljetinvalmistuksessa oli alettu saavutetta merkittävää jalansijaa myös Euroopan markkinoilla, McCloskey otti murskainliiketoiminnan seuraavaksi tavoitteeksi. Iskupalkkimurskain I54 on esimerkiksi päivittynyt viime vuonna, ja samalla se edustaa merkin uutta ulkoasua, joka ei kuitenkaan hylkää tunnistettavaa vihreää kuosia. Lisäksi näkymää on myös vuokraustoiminnalle W-Rentin kautta. 2010 alkoi kehitysprojekti tela-alustaisten C40-kartiomurskaimen ja J50-leukamurskaimen osalta. Merkin kanssa aiemminkin on puolestaan ollut paljon tekemisissä RealMachineryn liiketoimintajohtaja Antti Paavilainen, joka ottaa McCloskeyn mielellään vastaan nyt Wihurin ja RealMachineryn suuren katon alle. AKTIIVISTA KEHITYSTÄ. Tällä hetkellä McCloskeyn tuotevalikoimaan kuuluvat kartio-, leukaja iskupalkkimurskaimet, seulalaitokset, kuljettimet sekä rumpuseulat. RealMachineryn valikoimaan kuului joitakin vuosia sitten Jonssonin murskauskalusto, mutta tuote oli jokseenkin haastava tämänkaltaisessa dealer-kaupassa, sillä kauppaa tehtiin käytännössä aina pitkälle räätälöidystä ja harvamenekkisestä, vaikkakin toki laadukkaasta tuotteesta. ODOTUKSIA TÄYTTÄMÄÄN. 25 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. . McCloskeyn kanssa tuote on niin ikään arvostettu ja laadukas, mutta sille nähdään samalla selvästi suurempi asiakaskunta Suomessa, ja sitä kautta tietenkin myös isompi menekki. McCloskeylle kaavaillaan 10-15% markkinaosuutta Suomessa nopeastikin. Uusi merkki on toki aina uusi merkki, mutta aivan nurkan takaa ei McCloskey paikalle saavu. Nyt Paavilainen pääsee palaamaan arvostamansa merkin pariin, mutta myös tuomaan RealMachineryn tuotevalikoimaan segmentin, joka vahvistaa yrityksen toimintatapaa täyden palvelun konetalona. RealMachineryn pääkallonpaikalla Lempäälässä tunnelma on luottavainen ja innostunut. Aivan alkutekijöistä ei näitä toteutettu, sillä ytimenä olivat yhdysvaltalaisen Telsmithin myllyt. ”Merkit tekevät nykyisin paljon yhteistyötä, ja McCloskey hyödyntää Metson murskaimia laitteissaan”, hän esimerkittää. Aiemmin tuotetta edusti Suomessa Tracwest Oy eli tunnetummin Rentti. KIVIAINESTUOTANNON KALUSTOKETJU KOOSSA
ON NÄITÄ JO TÄÄLLÄKIN. Lisäksi nämä ovat todella helppokäyttöisiä. Työ jatkuu, vaikka näyttöön tulisi joku ongelma”, hän kertoo muutamia tärppejä. ”Keskitasossa liikutaan, eli vastaa siinä mielessä päämerkkiämme Develonia”, Antti Paavilainen vertaa. Kun tähän lisätään vielä valmistajan kiinnostus kehittää tuotteitaan hyvin aktiivisesti ja sekä asiakkaita että jälleenmyyjiä kuunnelleen, ei ole ihmekään, että Lempäälässä suhtaudutaan uuteen alkuun varsin korkein odotuksin. ”Uskon, että McCloskeylle on Suomessa runsaasti uusia asiakkaita tavoitettavissa. ”Kyllä se kauppa tehdään montulla, ei näitä voi ostaa pelkän esitteen perusteella”, hän alleviivaa, ja toivottaa kiinnostuneet ja toki myös epäilijät tervetulleeksi paikan päälle myöhemmin ilmoitettavina tapahtumapäivinä. MONTULLE MCCLOSKEYTÄ MORJENSTAMAAN. Vaikka merkki on lähtöisin Kanadasta, ja Pohjois-Amerikan markkina on isossa roolissa McCloskeylle, meille tulevat koneet rakennetaan Pohjois-Irlannin laitoksilla. ”Kokonaisuutena voisi sanoa näiden olevan lihaksikkaampia, joka näkyy vaikkapa vankempana tela-alustana. Moottorina myymissään koneissa RealMachinery käyttää Volvo Pentaa tai Deutzia. Maaliskuussa koneita pitäisi olla jo paitsi pihassa, myös siitä starttaavilla kiertueilla. Markkinaosuutta lähdetään laajentamaan keväällä ja nykyiset sekä tulevat asiakkaat pääsevät tutustumaan kalustoon tositoimissa montuilla. Saloniemi uskoo yhtä lailla merkin mahdollisuuksiin, ja muistuttaa, että vaikka McCloskeytä ei Suomessa aivan ympäriinsä vielä ole, kyseessä on kuitenkin yksi alan päämerkeistä maailmalla. Hyvää tuotetta on helppo myydä, helppo vuokrata ja helppo ylläpitää”, hän kiteyttää lopuksi. Myyntiä Suomessa ryhtyy hoitamaan RealMachineryllä Jarno Saloniemi, jolla on pitkä kokemus paitsi murskaintyöstä aivan monttutasolla, sittemmin myös konemyynnistä. Onko hintataso mikä. . McCloskeyt toimitetaan joko Volvo Pentan tai Deutzin moottorilla. Yksi kysymys, jota Jarno varmasti tulee työssään kuulemaan, onkin se, mitä eroa laitteissa on muihin nähden – vai onko nyt kyseessä vain vihreäksi maalattu versio nykyisen emokonsernin vaaleista koneista. RealMachineryn tapaan tälle edustukselle järjestyy myös huolto oman organisaation kautta, ja tarjolle tulevat myös huoltosopimukset. Varaosapuolella omiin hyllyihin sijoitetaan nopeasti kiertävä tavara, ja loput saadaan pikaisella aikataululla valmistavalta tehtaalta Pohjois-Irlannista. McCloskeytä on Suomessa jo entuudestaan, ja jatkossa jälkimarkkinointi hoituu RealMachineryn laajan verkoston kautta. Parhaiten merkkiin pääsee tietenkin perehtymään aivan itse näkemällä ja kokemalla, ja tähän Jarno Saloniemi lupaa lääkettä kevään lähestyessä. KONEURAKOINTI 1/2024 26. Ai niin, mitenkäs se europuoli. EUROOPPALAISTA TEKOA. . ”Moottorivalintaa ohjaa paitsi polttoainetaloudellisuus, myös kokonaispalveluperiaatetta tukeva huoltomahdollisuus”, kertoo Antti Paavilainen. Vaikka näissä on ohjausta varten näyttö, rinnalle on jätetty silti manuaaliventtiilit
1 Akselistojen ja vaihteistojen varaosat ja huolto Atoy Power Oy Kellolahdentie 25, 70460 Kuopio Varaosat 010 232 8 803 Huolto 010 232 8 805 zfservice@atoy.fi, zfcenter.fi. Konepörssi 11/2023 | 99 Luottopäätös helposti 0500 508 508 SANOIKO RAHOITUSYHTIÖSI EI. • Rakennustyömaat ja purkutyöt • Maatilanavetta sekä varastotyöt • Kantojen, puiden, klapien ja hakkeen käsittely • Piha-alueiden maisemointi ja infrastruktuuri • Metallinja materiaalien kierrätys Ville Heiskanen 040 575 9392 Kimmo Tossavainen 040 966 2067 KX-TREESHEARS.COM Vaihteiston / akselin tyyppi Vaihteiston / akselin varaosanumero Vaihteiston / akselin sarjanumero Ajoneuvon valmistajan varaosanumero Välityssuhdealue Nopeusmittarin välityssuhde Ulosoton tyyppi Ulosoton välityssuhde Öljytilavuus (l) Voiteluainetaulukko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 4 5 7 9 6 8 10 3 005001 . AR-RAHOITUS ON KYLLÄ! RAHOITAMME VAIKKA YLEISET LUOTTOEHDOT EI TÄYTY ERIKOISRAHOITUSTEN EDELLÄKÄVIJÄ info@ar-rahoitus.fi | www.ar-rahoitus.fi AR-Rahoitus ja AR-Leasing haettavissa 25.000 – 250.000€ Rahoitamme rekat, kaivinkoneet, pyöräkoneet, traktorit, metsäkoneet, puimurit, autot, veneet ja kiinteistöt Tarvitseeko yrityksesi nopeasti rahaa kassaan. Ostamme kohteesi ja myymme takaisin rahoituksella Rahoitamme myös uudet yritykset ilman tilinpäätöstietoja AR-RAHOITUS.FI YLEISKAHMARI Monikäyttöinen KX-S88 kaivurikahmari soveltuu niin kaivinkoneisiin, kuormatraktoreihin, kappaletavaranostureihin kuin puutavarakuormaimiin
28 Teksti ja kuvat: Juha Pokki TEKNIIKKA E-DIESEL. ”AGCO on vahvasti mukana sähköja akkuprojekteissa”, Aaltonen täsmentää. Hetkinen, eikös tämä lausuma nyt sodi kuitenkin yleistä linjaa vastaan, jonka mukaisesti maailmaa ollaan viemässä voimakkaasti kohti sähköä. Tällä kertaa on tarkoitus laittaa tavallisen traktorin tankkiin dieselpolttoainetta, joka ei loppukäyttäjälle eroa mitenkään nykyisestä mittaritavarasta. Ei, ei ole. Lisäksi vetypolttomoottori on julkistettu CORE50lanseerauksen myötä”, Kari Aaltonen toteaa. Samalla on kuitenkin myös selvää, että aivan heti maailma ei voimanlähdeteknologian suhteen valmistu. On myös selvää, että kehitysputkessa on asioita, joista ei voida vielä julkisuuteen puhua. ”Näistä yksi uusimpia esimerkkejä on Fendt e100 -sähkötraktori ja siihen kehitetty metanolilla toimiva range extender, joka muuttaa metanolin vedyksi ja vedyn sähköksi. Ehkäpä annetaan Aaltosen jatkaa, sillä asiassa on varmasti vielä se kuuluisa ”mutta”. ”Se on hyvin yksinkertaista: sähkö ei toimi yli 100-hevosvoimaisissa traktoreissa ja maatalouskoneissa”, ilmoittaa AGCO Powerin tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen, kun olemme kokoontuneet marraskuisena iltapäivänä Nokian Linnavuoreen, AGCO Powerin moottoritehtaalle. Otsikko saattaa säikäyttää: onko kyseessä taas yksi keino yrittää tunkea akkuvoimaa isoon traktoriin tai tehdä jotain kalliita ihmevirityksiä moottorille. Sen sijaan aineen valmistusprosessi on mullistava, ja sen myötä voidaankin puhua sähkön tankkaamisesta. Sähköä ta nkkiin. Ja AGCOhan on jopa esitellyt esimerkiksi sähköisen Fendtin taannoin
29 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Kun mennään siitä yli, ei onnistu”, Kari Aaltonen toteaa. ”Vaihtoehtoiset kaasut ja sähkö toimivat, kun liikutaan farmin ympäristössä, eli silloin kun voi ladata, tankata vetyä tai vaihtaa akkua”, Aaltonen muistuttaa. POLTTOMOOTTOREILLA JATKETAAN. Sähköä ta nkkiin. Tärkeätä on kuitenkin huomata, että mainittuja voimanlähdevaihtoehtoja ei suljeta pois. Meillä on myös saatavana kentältä 8 000 traktorin päiväkohtainen käyttödata. Sen perusteella tehtiin analyysi traktorien tehosta, energiankulutuksesta ja käytöstä. Tutkimme, kuinka moni näistä traktoreista voisi teoriassa olla sähkökäyttöinen”, Aaltonen kertoo. ”Pellolla ei voi ladata tai vaihtaa akkuja, ja kaksi tuntia tehokasta työtä ei riitä. Traktorin omat säiliöt ja niiden tankkaus eivät sovellu pidemmälle käytölle”, on Aaltosen ja AGCOn ajatus tämän hetken ja osin myös tulevaisuuden tilanteesta. Eikö moottoriteknologiassa ala olla jo melkein kaikki realistiset keinot käytetty, mutta tavoitteet sen kuin kiristyvät. ”On tutkittu kaikkia realistisia vaihtoehtoja, ne tunnetaan hyvin, ja testejä on tehty. Sama koskee vetyä. ”Sähkö kattaa 50-75 hevosvoiman luokassa ihan hyvin päivittäisen tarpeen. Jos ja kun sitten pysytellään polttomoottorien parissa tulevaisuudessakin yli 100 hevosvoiman teholuokissa, miten niillä voidaan toteuttaa esimerkiksi tiukentuvat päästönormit. Lopputulema oli varsin yksiselitteinen tässä tutkimuksessa
Parannusmahdollisuudet ovat tästä kuitenkin enää prosentteja tulevaisuudessa, ei kymmeniä prosentteja”, hän jatkaa. Eikä pelkästään dieseliä, vaan kaikkia liikennepolttoaineita, kertoo E-Fuel-hankkeen vastuullisena johtajana toimiva professori Juha Lehtonen VTT:ltä. Sillä on mahdollisuudet olla omavaraisesti täysin Suomessa tuotettu nestemäinen polttoaine, joka ei tarvitse valmistukseensa muuta kuin sähköä ja hiilidioksidia. Hiilidioksidi puolestaan otetaan talteen teollisuuden päästöistä. ” E-diesel toimii esimerkiksi työkoneissa ja tieliikenteessä, mutta olemme tutkineet muitakin polttoaineita. Eli käytännössä kaikki nykyään tarvittavat liikennepolttoaineet syntyisivät samalta pohjalta, aivan kuten maasta pumpattavaa raakaöljyäkin käytettäessä. ARVOKASTA AINETTA. ”CORE-moottoriperhe toi noin 10% paremman polttoainetalouden verrattuna muihin, ja tämä laski osaltaan CO2-päästöjä. Tästä on mahdollisuudet jatkaa tuotantoon. E-diesel on toistaiseksi erittäin arvokasta, sillä seitsemän miljoonan projektissa sitä saatiin 300 litraa. Fischer-Tropsch-synteesi tuottaa kahta eri hiilivetyjaetta, nestejaetta ja vahajaetta, joista voidaan krakata ja isomerioida erilaisia polttoaineita. ”Tässä on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa, joilla CO2päästöt saadaan polttomoottorissa alas: parantaa moottorin hyötysuhdetta oleellisesti tai muuttaa polttoainetta ja sen hiilidioksidipäästöjä”, Aaltonen kertoo. Menetelmällä voidaan tuottaa myös bensiiniä, meriliikenteen polttoaineita ja lentoliikenteen kerosiinia”, Lehtonen luettelee. Mitä se sitten oikein on ja miten sitä tehdään. Toki tuotetusta hiilivetymassasta saatiin muitakin tuotteita, eli tämä litramäärä ei jäänyt ainoaksi lopputuotteeksi. . Prosessissa vihreästi tuotetulla sähköllä hajotetaan kiinteäoksidikorkealämpötilaelektrolyyserillä vesihöyrystä erilleen happi ja vety, joista jälkimmäinen on tässä se tarpeellinen ainesosa. Neste Oy:n uusiutuvan vedyn kehitystiimin teknologiapäällikkö Mikko Pohjoranta (vas.), AGCO Powerin tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen ja VTT:n E-Fuel-hankkeen johtava professori Juha Lehtonen ovat hyvillään onnistuneesta projektista. Ja nyt seuraa tiivistettynä se varsinainen tiedeosuus. Jäljelle jää siis Aaltosen tarjoamista vaihtoehdoista se polttoaine. Tämä viittaakin siihen, ettei varsinaisessa sähkön ja hiilidioksidin prosessissa putkesta tule ulos vielä suoraan haluttua polttoainetta vaan jonkinlainen perustuote, jota sitten jalostetaan haluttuun suuntaan. Tankkiin päädyttyään se ei myöskään vaadi moottorilta mitään erityistä: jos moottori toimii vaikkapa perinteisellä fossiilipohjaisella dieselillä, se toimii suoraan E-dieselilläkin, hankkeen taholta vakuutetaan. Siitä puolestaan voidaan jalostaa lopullisia polttoaineita, kuten nyt jo on tehtykin. Näistä syntyy E-crude eli aine, jota voitaisiin kutsua sähköraakaöljyksi. TYYTYVÄISIÄ TULOKSIIN. Tutkimusten mukaan sen avulla hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa 75-90%. Ja siitä päästäänkin tämän päivän aiheeseen, eli suomalaisin voimin kehitettyyn E-dieseliin. Tästä esimerkkinä on jo HVO eli uusiutuva diesel. Hankkeessa hiilivetyjä valmistettiin 300 kilogrammaa, josta puolestaan AGCO Powerilla tehtyjä testejä varten Neste jalosti koelaitoksessa 60 litraa Edieseliä. ÄLÄ KOKEILE TÄTÄ KOTONA... Tuotannon käynnistyessä hinta laskisi kuitenkin esimerkiksi noin 1,6 euroon litralta ennen veroja. KONEURAKOINTI 1/2024 30. . Tähän mennessä kaikki kuulostaa vähintäänkin lupaavalta, kenties jonkun korvaan jopa liiankin hyvältä: ettäkö pelkästään sähköstä ja hiilidioksidista tehtäisiin yhtäkkiä dieseliä. Vety ja hiilidioksidi ajetaan katalyyttisen, kemiallisen Fischer-Tropschhiilivetysynteesin läpi, jolloin tuloksena on eripituisia synteettisiä hiilivetyjä. DIESELIÄ MELKEIN TYHJÄSTÄ
Kun tämä Business Finlandin rahoittama, 14:n yrityksen muodostaman laajan konsortion toteuttama kolmen vuoden projekti on nyt loppusuoralla, voidaan hankkeen kustannuksiksi laskea kaikkiaan seitsemän miljoonaa euroa. . Pitelin pientä purkillista tuota kirkasta nestettä itsekin kädessäni, ja jopa avasin sen haistaakseni sen miedon liuotinmaista tuoksua. Mikäli tämä hieman kieli poskessa jaettaisiin tuon 300 hiilivetykilon kesken, kilohinnaksi tulisi reilut 23 000 euroa. Tällöin puhutaan noin 1,6 euron litrahinnasta ennen veroja. Suurin osa prosessista toteutettiin VTT:n pilotointikeskus Bioruukissa. VIIMEISET PISARAT. Tuotannon demonstraatiovaiheessa teknologiat integroidaan yhteen ja prosessiyksiköitä ajetaan vähintään tuhat tuntia. Aluksi tehdään pieni laskutoimitus, jolla saadaan luokan takanakin nukkuvat heräämään. …ELLEI RAHOITUS OLE KUNNOSSA. VTT:n ja yhteistyökumppaneiden hankkeessa käytettiin vedyn tuotannossa kiinteäoksidikorkealämpötilaelektrolyyseriä ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa Suomessa, ja sen hyötysuhde on melko korkea. Nyt toteutettu tuotannon kokonaismenetelmä on erittäin harvinainen, ja vastaavaa integroitua prosessiketjua ei ole tiedossa toteutetun muualla, vaikka muita projekteja on maailmalla meneillään. Näin jälkeenpäin täytyy olla iloinen, ettei tullut läikytettyä ainetta. Sitä tuotetaan yleensä tekemällä ensin vetyä ja sitten hiilidioksidin kanssa vedystä hiilivetypolttoainetta. Mitä tällä suunnalla sitten on havaittu. ”E-kerosiinille on nyt jo laskettu alustava hinta, eikä diesel siitä paljoa heitä, sillä valmistus ei juuri kerosiinista eroa”, alustaa VTT:n Juha Lehtonen ”Hinnassa vihreän sähkön hinta ja saatavuus ovat merkittävin asia”, hän jatkaa. Linnavuoren moottoritehtaalla tankattiin viimeiset kulaukset AGCOlle toimitetusta 60 litran e-diesel-erästä koetraktorina toimivan Valtra T235:n käytettäväksi. LUPAAVIA TESTEJÄ. Jos sitten puhutaan varsinaisesta tuotannosta, joka voisi alkaa tämän vuosikymmenen lopulla, ei hinta olekaan enää niin hurja. Kaasuja partikkelipäästöjen testit ja niiden tulosten analysointi jatkuvat vielä, mutta lupaavalta näyttää silläkin suunnalla. Linnavuoren testeissä on ajettu neljää polttoainetta, eli normaalia EN590-dieseliä, HVO:ta eli käytännössä Nesteen MyDieseliä, hankkeessa tuotettua E-dieseliä sekä normaalin ja e-dieselin seosta. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan sitä, että modernissa, pakokaasun jälkikäsittelyllä varustetussa traktorissa Ediesel tulee kuormittamaan vähemmän suodatinjärjestelmää. Lehtosen mukaan E-kerosiinitonnin hinta on laskelmissa pystytty puristamaan hieman alle 2000 euroon. Tuloksista huomattiin, että E-dieselin nokipäästöt ovat hyvinkin matalat verrattuna normaaliin dieseliin. Suunta on siis oikea, ja täytyy muistaa, että tuokaan hinta ei ole vielä kiveen hakattu. Myös traktorin toimivuus polttoaineella on havaittu hyväksi, ja esimerkiksi E-dieselin voitelevuusarvo on vastaava tai aavistuksen parempi kuin HVO:lla. Mutta kehityskulut ovat kehityskuluja, niitä tulee aina. Hinta on tietenkin hyvä kysymys aina polttoaineista puhuttaessa. Vuoden 2023 lopussa päättyvän E-fuel-projektin suhteen AGCO Powerilla suoritetut kenttäkokeet ovat viimeinen iso asia. Sen lopputuloksena syntyy eripituisia synteettisiä hiilivetyjä. Ensimmäisiä tuloksia on saatu jo mustan hiilen päästöistä, jotka mitattiin luonnollisesti ennen jälkikäsittelyjärjestelmää, eli suoraan moottorilta. Mittauksissa on tarkkailtu kaasupäästöjä, mustaa hiiltä eli nokea sekä haihtumattomia hiukkasia eli PN23-partikkeleita. Testit tehtiin Valtra T235 -traktorilla, jota käytettiin sekä dynamometrillä että ajamalla mittalaitteet kyydissä. Lopullisessa tuotannossa litrahintaan vaikuttaa eniten vihreän sähkön hinta ja saatavuus. 31. Jos taas käytetään vanhempaa konetta, jossa ei ole suodatusta, suoraan putkesta tulevat päästöt ovat pienempiä. Tästä saadaan hieman suuntaa sille, paljonko AGCO Powerin testeihin käyttämän 60 litran arvo olisi. Hiilivetyjen jatkojalustus E-dieseliksi tapahtui Nesteen Kilpilahden jalostamon laboratoriossa. Tätä raakatuote kutsutaan E-crudeksi, ja sitä voidaan jatkojalostaa lopullisiksi liikennepolttoaineiksi. Myös hiilidioksidin talteenottoa savukaasuista ja puhdistusteknologiaa puhtaaksi hiilidioksidiksi on kehitetty hankkeessa runsaasti. SUOMALAISTA E-DIESEL-EDISTYSTÄ E-Fuel viittaa sähköstä valmistettavaan polttoaineeseen, ja yksi sen alalajeista on E-diesel. Kun vety ja hiilidioksidi laitetaan yhteen, päästään kemialliseen, katalyyttiseen Fischer-Tropsch-synteesiin
Nesteen uusiutuvan vedyn kehitystiimin teknologiapäällikkö Antti Pohjoranta on myös erittäin tyytyväinen hankkeen lopputuloksiin. Sisäiset tavoitteet ovat kovat, ja meillä on iso rooli siinä, sillä 80 prosenttia meidän AGCO-tuotteidemme päästöistä tulee moottoreista. KONEURAKOINTI 1/2024 32. . Vakuuttava arsenaali erilaisia instrumentteja liittyy VTT:n tutkimuksiin. Myös AGCO Powerin Kari Aaltonen on innoissaan kotimaisen dieselin näkymistä. Hän ei lähde vielä avaamaan tarkemmin sitä, koska Neste ottaisi tuotteen mahdollisesti ison mittakaavan valmistukseen, mutta kaupallistamispyrkimyksiä selvästi on. MITTAAMALLA TULOKSIA. ”Perimmäinen etu on se, että E-fuel-polttoaineet ovat hiilineutraaleja koko elinkaarensa aikana. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN. ”Kyseessä on uusi, todella hieno tuote. Traktoriin kiinnitetyt laitteet eivät liity mitenkään varsinaiseen polttoaineen käyttöön, sillä sitä varten muutoksia ei tarvitse dieselkoneeseen tehdä. KOTIMAISTA POLTTOAINETTA. . ”Olemme vuosikaudet odottaneet mahdollisuutta tutustua tähän e-polttoaineeseen, ja nyt se on mahdollista. Plussaa voisivat olla myös alhaisemmat lähipäästöt, joihin alustavat tulokset viittaavatkin”, professori Lehtonen summaa. Tästä on hyvä jatkaa”, Aaltonen toteaa lopuksi. Tuloksia on nyt jo saatu, ne ovat erittäin hyviä, ja traktori toimii hienosti. Olemme kiitollisia ja onnellisia siitä”, hän kiittelee, ja jatkaa: ”Syy, miksi olemme kiinnostuneita tästä on se, että AGCO on erittäin sitoutunut laskemaan kasvihuoneja CO2-päästöjä. Kotimaisen, täysin fossiilisista raaka-aineista riippumattoman dieselpolttoaineen kehittäminen on melkoisen suuri harppaus, joka lopullisesti onnistuessaan voisi lisätä Suomen omavaraisuutta ja samalla myös pienentää päästötasoja merkittävästi. Se on myös alusta loppuun suomalainen polttoaine, joka on toteutettu suomalaisella rahoituksella”, Pohjoranta iloitsee
N Nooppeeaaaann ttooiim miittuukksseeeenn ssaaaattaavvaaiillllaa ppiittuuuuddeett 11222200 m mm m,, 11337733 m mm m jjaa 11552277m mm m,, m myyööss m muuiittaa ppiittuuuukkssiiaa ssaaaattaavviillllaattiillaauussttuuootttteeeennaa.. Työleveys sivuharjalla 2700 mm aweko www.aweko.fi 0500 202 229. M Moonnttaa eerriillaaiissttaa vviillkkuuttuusskkuuvviioottaa,, ccrruuiisseevvaalloo jjaa yyöö--//ppääiivväättiillaa.. 0400 602 772 TRAKTOREIHIN MYÖS 42” UUTTA TALVIPITOA NOKTOP LOADERILLA PINNOITAMME • maansiirto• teollisuus• umpikumirenkaisiin • myös runkoineen varastosta Standby uutuus LB200 LB200 V Vaaiinn 2255 m mm m oohhuutt vvaarrooiittuussvvaallooppaanneeeellii.. M Moonnttaa eerriillaaiissttaa vviillkkuuttuusskkuuvviioottaa,, ccrruuiisseevvaalloo jjaa yyöö--//ppääiivväättiillaa.. LLBB220000 oonn kkeessttäävvää jjaa eedduulllliinneenn vvaaiihhttooeehhttoo kkaaiikkkkiiiinn eerriikkooiissaajjoonneeuuvvooiihhiinn.. M Myyööss 330000 m mm m ppiittkkää m miinniippaanneeeellii m maaggnneeeettiillllaa jjaa vviirrttaappiissttookkkkeellllaa.. H Hyyvvääkkssyyttttyy tteehhookkkkaaaam mppaaaann lluuookkkkaaaann 22.. H Hyyvvääkkssyyttttyy tteehhookkkkaaaam mppaaaann lluuookkkkaaaann 22.. GROUP Tilaa RENKAILLESI pinnoitus nyt! p. Roskasäiliö 1100 l . W WW WW W..SSTTA AN ND DBBYYGGR RO OU UPP..FFII Standby uutuus LB200 LB200 V Vaaiinn 2255 m mm m oohhuutt vvaarrooiittuussvvaallooppaanneeeellii.. 0400 602 772 www.kutepa. Kronokselta saat kotimaiset metsäperävaunut, nosturit sekä lisävarusteet AIKA PÄIVITTÄÄ METSÄKALUSTOA. Vesisäiliö 550 l . Monta erilaista vilkutuskuviota, cruisevalo ja yö-/päivätila. Matala rakenne hyvä näkyvyys . N Nooppeeaaaann ttooiim miittuukksseeeenn ssaaaattaavvaaiillllaa ppiittuuuuddeett 11222200 m mm m,, 11337733 m mm m jjaa 11552277m mm m,, m myyööss m muuiittaa ppiittuuuukkssiiaa ssaaaattaavviillllaattiillaauussttuuootttteeeennaa.. M Moonnttaa eerriillaaiissttaa vviillkkuuttuusskkuuvviioottaa,, ccrruuiisseevvaalloo jjaa yyöö--//ppääiivväättiillaa.. H Hyyvvääkkssyyttttyy tteehhookkkkaaaam mppaaaann lluuookkkkaaaann 22.. N Nooppeeaaaann ttooiim miittuukksseeeenn ssaaaattaavvaaiillllaa ppiittuuuuddeett 11222200 m mm m,, 11337733 m mm m jjaa 11552277m mm m,, m myyööss m muuiittaa ppiittuuuukkssiiaa ssaaaattaavviillllaattiillaauussttuuootttteeeennaa.. LLBB220000 oonn kkeessttäävvää jjaa eedduulllliinneenn vvaaiihhttooeehhttoo kkaaiikkkkiiiinn eerriikkooiissaajjoonneeuuvvooiihhiinn.. LB200 on kestävä ja edullinen vaihtoehto kaikkiin erikoisajoneuvoihin. Nopeaan toimitukseen saatavailla pituudet 1220 mm, 1373 mm ja 1527 mm, myös muita pituuksia saatavillatilaustuotteena. W WW WW W..SSTTA AN ND DBBYYGGR RO OU UPP..FFII Standby uutuus LB200 LB200 V Vaaiinn 2255 m mm m oohhuutt vvaarrooiittuussvvaallooppaanneeeellii.. Drivex MH -ohjausjärjestelmä automatiikalla . M Myyööss 330000 m mm m ppiittkkää m miinniippaanneeeellii m maaggnneeeettiillllaa jjaa vviirrttaappiissttookkkkeellllaa.. Hyväksytty tehokkaampaan luokkaan 2. W WW WW W..SSTTA AN ND DBBYYGGR RO OU UPP..FFII Vain 25 mm ohut varoitusvalopaneeli. PYYDÄ TARJOUS LÄHIMMÄSTÄ MYYMÄLÄSTÄ DXU-25 KERÄÄVÄ HARJALAITE PUHDISTAA TEHOKKAASTI! . www.kutepa. Myös 300 mm pitkä minipaneeli magneetilla ja virtapistokkella. M Myyööss 330000 m mm m ppiittkkää m miinniippaanneeeellii m maaggnneeeettiillllaa jjaa vviirrttaappiissttookkkkeellllaa.. LLBB220000 oonn kkeessttäävvää jjaa eedduulllliinneenn vvaaiihhttooeehhttoo kkaaiikkkkiiiinn eerriikkooiissaajjoonneeuuvvooiihhiinn.. TALVIPITOA TALVIPITOA TYÖKONEISIIN TYÖKONEISIIN KUTEPA RUBBER SERVICE OY RENGASPINNOITUKSET P
34 Teksti ja kuvat: Juha Pokki TEKNIIKKA MILLOG MARINE & POWER OY. PENTA PENKISSÄ. Yksi tärkeä osuus täyskunnostettavien tai huollettavien moottorien toimitusprosessissa on penkitys ja siitä saatavien testiraporttien tallennus. Kaikki käymään! Kaikenikäistenja kokoisten moottoreiden kanssa jo pitkään toimineen Hämeen Dieselin historia jatkuu nykyisin Millog Marine & Power Oy:n nimen alla. Testiä ajetaan vähintään kahdeksan tuntia, jonka jälkeen tarkistetaan myös onko mahdollisia vuotoja ilmestynyt. Testipenkissä voidaan mitata moottoreita aina 800 kilowatin teholuokkaan saakka. . Pistäydyimme Hämeenlinnassa kyselemässä erityisesti kierrätysmoottoreista: kannattaako vanhaa elvyttää
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö asiantuntevaa moottoripalvelua Suomesta enää saisi. 35 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Osoitteessa Mäkeläntie 16, Hämeenlinna, on jo pitkään totuttu käymään moottoriaiheisten toimenpiteiden vaatiessa vankkaa asiantuntemusta. Yhtenä esimerkkinä kokonaisvaltaisesta moottoritohtorin vastaanotosta on Millog Marine & Power Oy, jolla on kiinteät toimipisteet Hämeenlinnassa, Teijossa ja Vantaalla, joiden kautta asiakkaita palvellaan kautta koko maan. Toisaalta kysyntäkin on muuttunut, kun koneita tai ajoneuvoja vaihdetaan tiheämmin, ja enemmän tunteja kerännyt kalusto matkaa helposti Suomesta pois muille markkinoille. Toimipisteessä työ jatkui kuitenkin dieselja bensiinimoottoreiden ja työkonevaihteistojen korjausten sekä tehdasuusien ja peruskorjattujen vaihtomoottoreiden myynnin parissa. Tällä paikalla sijaitsi Hämeen Diesel Oy, ja käytännössä sijaitsee edelleen, vaikkakin nykyään uuden omistajan eli Millogin tytäryhtiön muodossa. Sittemmin nämä vanhat tekijät ovat siirtyneet yksi kerrallaan eläkehommiin. VARAOSIA SAA, KUN YHTEYDET OVAT KUNNOSSA. T akavuosina miltei jokaiselta tai ainakin joka toiselta paikkakunnalta löytyi osaava moottoripaja, joka ratkoi haastaviakin ongelmia, teki huollot ja korjaukset, hankki harvinaisetkin varaosat ja koneisti tai muilla tavoin elvytti paljon ajetunkin voimanlähteen jälleen uuteen elämään. Kävimme tutustumassa Hämeenlinnan pisteeseen, jolla on pitkät ja legendaariset perinteet toiminnasta moottorien hyvinvoinnin eteen. Vuonna 1966 perustetun Hämeen Dieselin liiketoiminta nimittäin siirtyi Millog Marine & Power Oy:n alle vuonna 2022
Paikallismoottorit ovat luonnollisesti moottoreita muiden ohella, eli esimerkiksi aggregaattien moottoreita tehdään merkittävä määrä. Asiantuntemus välittyy toiminnasta, ja pitkä historia on yhä läsnä paitsi siinä, että osa työssä tarvittavista koneista ja välineistä on luokkaa ”vanha kunnon hyvä”, myös kunnostettavan moottorikannan puolesta. Yksi varsinkin nykypäivänä yhä suurempaa roolia moottoritekniikassa näyttelevä osa on myös elektroniikka ja moottorinohjausjärjestelmät. ”Meillä on hyvät yhteydet moneen suuntaan, ja pyrimme varaosissa tarjoamaan aina mahdollisuuksien mukaan sekä alkuperäisiä että alkuperäistä vastaavaa vaihtoehtoa.” MOPOISTA MERIALUKSIIN. AIVOT MIELELLÄÄN MUKAAN. Millog Marine & Power Oy korjaa myös uusia moottoreita ja toimii Volvo Pentan ainoana organisaation ulkopuolisena merkkikorjaamona Suomessa. Jälkimmäisessä päästään tällä hetkellä 800 kilowatin teholuokkaan. . Mutta aika lailla ollaan saatu kyllä vuosien aikana tehtyä kaikki, mitä ovista on sisään tuotu”, hän jatkaa. Nykyisin tehtävänä on vastata moottorihuollosta kokonaisuudessaan. ”Hyllystä” löytyy myös kunnostettuja vaihtokoneita. Tähän lukeutuvat laivojen lisäksi esimerkiksi sisämoottoriveneet ja asiakaskuntaa onkin paljon telakkasektorilla. ”Jos lohko on haljennut, sille ei oikein voi tehdä enää mitään. Venttiileistä sen hyvin huomaa, kuinka erilaista potilasta tällä pajalla käy. KONEURAKOINTI 1/2024 36. Kuvassa pienin venttiili on Honda Monkeystä, isoin laivadieselistä, keskimmäinen sitä normaaleinta työkonedieselluokkaa. RATKAISUJA JA VALMIITA PAKETTEJA. Lohkojen ja sylinterikansien tasohionta, uusien urien jyrsintä ja muu vastaava käytetyn moottorin koneistus on täällä arkipäivän askaretta. Millog Marine & Power Oy:n Hämeenlinnan piste tunnettiin aiemmin Hämeen Dieselinä. Mitä sitten ei korjata. Pajan puolella niitä ratkaisuja sitten ryhdytään toteuttamaan, ja täälläkin ilmapiiri on käytännönläheinen. Ja kuten yrityksen nimikin kertoo, marineeli vesialuspuoli on yksi merkittävä sektori. ”Käytännössä kaikki alle 25-litraiset moottorit, mutta tapauskohtaisesti suuremmatkin onnistuvat”, Koivula linjaa. Erilaiset rakennuskoneet, kuorma-autot, metsäkoneet ja muut vastaavat jokapäiväiset työmyyrät ovat tietenkin oma moottoriasiakaskuntansa. ”Melkeinpä moottorille kuin moottorille saadaan tehtyä meillä täysi peruskunnostus, ja meiltä lähtiessään ne ovat käytännössä kuin uusia, vaikka vuosimalli olisi useita kymmeniäkin vuosia vanha”, kertoo yksikönpäällikkö Jari Kankainen Millog Marine & Power Oy:n Hämeenlinnan toimipisteestä. Toni Koivula ja Jari Kankainen kertovat, että harvinaisemmat ja vanhatkin moottorit kyllä saadaan kuntoon, jos se vain taloudellisesti on järkevää. Tänne vaikuttaa olevan helppo tulla, esittää asiansa ja saada siihen ratkaisuja. ”Täydellisiä moottorien peruskunnostuksia tehdään noin 80-100 vuodessa ja vaihteistoja noin 10-15”, Koivula laskee. ”Se on toki haaste, mutta mukana mennään ja yritetään kehittyä koko ajan”, toteaa Toni Koivula. . ”Hankalissa tapauksissa pitää aina miettiä, mikä on taloudellisesti järkevää toteuttaa. Kunnostettavan moottorin koon rajoittavia tekijöitä ovat työstökoneiden rajat ja testipenkkien kapasiteetti. Ihan mopon moottoreista lähtien laivadieseleihin, ei kuitenkaan ihan sinne Wärtsilä-kokoluokkaan”, hän jatkaa. ”Kokoluokkia ja moottorityyppejä on melkeinpä laidasta laitaan. ”Myös vaihteistot kuuluvat korjausvalikoimaan, ja kaiken kaikkiaan sekä moottoreihin että vaihteistoihin on melko hyvin maailmalla varaosia tarjolla”, Kankainen jatkaa. Koivulan ja Kankainen listaavat myös erilaisia kunnostukseen tulevien moottorien käyttökohteita, sillä laivadieseleiden ja mopojen välille mahtuu toki paljon. Mäkeläntien yksikössä vallitsee sellainen vanhan kunnon moottoripajan tunnelma niin etutiskillä kuin varsinaisissa tuotantotiloissakin. Onko lisääntynyt sähkön määrä polttomoottoreissa aiheuttanut ongelmia. Tuossakin on maailmalle merikäyttöön maalauksen kautta lähdössä oleva Scania-Vabis D11 jostain 60-luvulta tarpeellisilta kohdin läpikäytynä. Paikalle saapuu myös huoltopäällikkö Toni Koivula, joka on aiemmin nähnyt Hämeen Dieselin kehityksen nykypäivään saakka aina perheyrityksen toimintaan mukaan kasvaneesta pienestä pojasta toimitusjohtajaksi asti. . MONENLAISTA KOKOLUOKKAA. Ja jos taas kampiakseli on mennyt, moottori voidaan korjata, jos valmistajalta saa uuden akselin järkevästi”, Toni Koivula miettii. KONEISTUSTA KOKEMUKSELLA. Kai raja jossain menee. ”Uudemmissa huoltoon tulevissa moottoreissa onkin todella tärkeää, että moottorinohjausyksikkö on mukana
Legendaarinen Boschin EPS 615 sieltä jostain 80-luvun hämäristä on edelleen täyttä valuuttaa pumppupenkkinä. ”Käyttäjätasolla helpoimpia ovat tietenkin ilman puhtaus ja öljyn sekä polttoaineen hyvä laatu. . Miten tämä asia on havaittu täällä, jossa aiheesta on vähintään kattava läpileikkaus vuosien varrelta. ”Scania, Cat, Perkins, Deutz, Cummins, MTU eli Mercedes-Benz ja moni muu onnistuu, ei ole ongelma”, luettelee Jari Kankainen merkkejä. Moottorit käyvät pitkiä aikoja matalilla kuormilla ja karstoittuvat”, hän toteaa. Mukaan on tullut korkeampia polttoainepaineita, sähköä ja erilaisia antureita. ”Työkoneissa väärää käyttöä ei käytännössä ole. . Mutta ei pitäisi unohtaa myöskään sitä, että moottorin peruskorjaus ainakin tietyiltä osin pidentää sekin huomattavasti moottorin elinikää, eikä maksa mahdottomia”, Kankainen muistuttaa. Ihan aina ei ohjausyksikkö kuitenkaan mukana ole, joten pajalla joudutaan tekemään erilaisia taikoja. 37. Aiemmin mainitusta Volvosta huolimatta laitos ei ole merkkiin sidottu, vaikka kyseisiä moottoreita täällä määrällisesti tehdäänkin. ”Perusmoottori kestää kyllä, ja sen osalta voisi sanoa, että ehkä jopa paremmin. Moottorit tulevat ympäri Suomen, ja joukossa on toki niitä erikoisempiakin yksilöitä, joista ei aina välttämättä voi edes ulospäin puhua. Sen sijaan aggregaattikäytössä tilanne on monesti eri. ”Enemmänkin ne ovat ne ulkopuoliset komponentit, jotka pettävät. ”Ennakoiva huolto on yhä isommassa roolissa, jos moottorilta haluaa pitkää ikää”, toteaa Jari Kankainen. Selväähän se onkin, kun yrityksen nimessä lukee Millog. Nämä ovat herkempiä epäpuhtauksille”, hän jatkaa. Koneet ja moottorit tekevät sitä yleensä sitä työtä, mihin ne on tarkoitettukin. ENNAKOIVA HUOLTO LISÄÄ ELINIKÄÄ. KOKO KONE PAIKAN PÄÄLLE. Kaikki muu voidaan rakentaa ympärille tai muulla tavoin hoitaa”, Koivula kertoo. Entäpä toisinaan kuultu ajatus siitä, etteivät nykymoottorit ole enää niin kestäviä kuin ennen. Huoltokohde on mahdollista tuoda myös paikan päälle tarvittaessa, oli kyse sitten moottorin, vaihteiston tai tässä tapauksessa lingon vetoakselin remontista. Esimerkiksi pyörimiskitkat ovat pienentyneet tekniikan kehittymisen myötä”, pohtii Toni Koivula. PUMPPU KOETUKSELLE, SUUTTIMET TESTIIN. ”Yhtään korjattua moottoria ei ole jäänyt käynnistämättä”, vakuuttaa Koivula. Mitä tulee moottoreiden käyttöön siellä varsinaisessa työssä, Koivula on tehnyt muutaman havainnon. Töissä on tällä hetkellä kolme vakituista koneistajaa sekä riittävä määrä mekaanikkoja
EUROJA SÄÄSTÖÖN KUNNOSTAMALLA. Ensimmäisen kerran tämäkin Scania-Vabis-merimoottori seilasi jo kuitenkin 1960-luvulla. Vanhakin kalusto on hyvä pitää kunnossa”, todetaan yhteisesti lopuksi. Mitä etuja peruskunnostuksella sitten voidaan saavuttaa. PURKAMALLA SELVYYTTÄ. ”Yhtään korjattua moottoria ei ole jäänyt käynnistämättä.” . Peruskunnostetun moottorin voi saada reilusti alle puolella uuden hinnasta, varsinkin jos ei ole kiire”, Kankainen kertoo. KONEURAKOINTI 1/2024 38. Entäpä aikataulu. ”Asiakas säästää selvää rahaa ja saa uudenveroisen moottorin, jossa kaikki kuluvat osat on vaihdettu, tasohionta tehty, urat on koneistettu, venttiilit uusittu ja kaikki suoritettu tehtaan ohjeiden mukaan”, hän jatkaa. ”Mutta jos oikein kriittinen tilanne on, niin pystytään tekemään nopeamminkin, ja tähän varaudutaan jo kustannusarviota tehtäessä”, hän jatkaa. . ”Rahansäästö on varmasti se ensimmäinen, joka asiakkaita kiinnostaa. ”Kyllä”, molemmat miehet myöntävät. Tarvittaessa huoltoteknikko voi myös lähteä asiakkaan luo tarkistamaan ja arvioimaan tilannetta. Eurojen lisäksi nykymaailmassa tällainen toiminta on järkevää myös sen kestävän kehityksen suhteen. . Hämeenlinnasta löytyy suoraan hyllystä suosituimpia vaihtomoottoreita täysin läpikäytynä, ja tarvittaessa Millogin kautta saa tilattua myös tehdasuusia moottoreita. Mutta jos nyt käytössä olevaa moottoria haluaa lähteä huoltamaan joko ennakoivasti tai ongelmatilanteen sattuessa, miten asiat käytännössä menevät. Kiiretapauksissa osia voidaan tilata jo etukäteenkin. Moottorin peruskunnostuksessa ajatuksena on aina se, että lopputulos vastaa käytännössä uutta yksilöä, vaikka lähtökohta olisikin kymmeniä vuosia vanha. Harvinaisemmissa tapauksissa kestää noin 5-6 viikkoa”, Toni Koivula kertoo. Tähän voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia ajan säästämiseksi. Täällä se hoituu. Hinta on toki jotain aivan muuta kuin uudessa. Ei tarvitse alkaa raudasta asti tekemään uutta moottoria. Tässä yhteydessä voidaan myös sopia, tuleeko moottori irrotettuna vai saapuuko koko kone pajalle. ”Kiireasiakkaille osia voidaan tilata jo etukäteen, ja aika usein tilatut komponentit osuvatkin oikein”, kertoo Jari Kankainen. KUIN UUSI. Normaalisti moottori puretaan ensin tarkastusta varten, ja sitten tehdään osatilaus. Yleensä projektin hinta selviää sitä mukaa, kun moottori puretaan, työn tarve tulee esille ja osia päästään tilaamaan. ”Ja onhan se osa huoltovarmuuttakin tänä päivänä. UUTTA VASTAAVAKSI. Helpoimmillaan niin, että ottaa yhteyttä moottorin tietojen kanssa Millog Marine & Poweriin ja sopii huollosta. Koska on valmista. Se ei näytä ennen maalausta vielä uudelta, mutta käy jo kuin olisi vastikään linjalta tullut. ”Perusteellinen huolto kestää noin kolme viikkoa, jos osat ovat hyvin saatavilla
[2011, TCD 2.9] 01180400 Imusarjahehku 24V [TCD 2012, 2013, 4.1, 6.1, 7.8] 04514462 Tatti 13 00760 Helsinki 09 315 46 400 Moottorin sarjanumerolla varmistat vastaavuuden! Mikael Englund Varaosamyynti 09 315 46 406 Imusarjahehkusarja 12V 2011 moottoreihin ilman hehkua FID Engineering Oy Keskus 010 20 20 540 info@fid.fi | www.fid.fi MYYNTI Pekka Huikko | 041 505 7107 010 2020 542 | pekka.huikko@fid.fi www.fid.fi/cranes BDVAF Metsäperävaunuja ja -nostureita Koneurakointi tarjous: FTG Ruotsin markkinajohtaja FTG Moheda M91 / K31T 20 000 € alv 0?% 24 800 € siS alv?% Takuu 24 kk. Kevyt 2 vipuinen venttiilipöytä 12,5 kg ym.. Kysy meiltä myös lämmittimistä sekä asennuksista moottoriisi. WWW.AURAOSA.FI 0400 828 460 M ET S ÄK O N EE N JÄ LJ ET K AIK K I M A AS TO U LT IM AT E G R IP FL O TA TIO N LA AD U K AS TE O LL IS U U S JO H TA VA P YS ÄY TT ÄM ÄT Ö N K AIK K I K AU S I M ET S ÄK O N EE N JÄ LJ ET K AIK K I M A AS TO U LT IM AT E G R IP FL O TA TIO N Q U AL IT Y TE O LL IS U U D EN JO H TA VA U N S TO P O P PA B LE AL L S EA S O N www.clarktracks.fi Pito Kantavuus RU NS AS LU MI SE EN MA AS TO ON HA RV A TEL AK EN KÄ KU VIO , TU PLA HO KIT US JA 60 MM JAT KEE T S N O W A N D I C E ARCTIC Hinnat voimassa 26.4.2024 asti. MYÖS KROMATTUNA SYLINTERIN VARREKSI. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (alv 0%). Hehkutulppa 12V Syl.koht. 2500€ +Alv. Vemimet Ky Kauhava 0400-926 653, 040-533 8312 KAIVINKONEEN ENERGIAPUUKOURAT Vemi-Koura suoraan valmistajalta WWW.VEMIMET.FI TAPPEJA JA HOLKKEJA KAIVINKONEISIIN JA PYÖRÄKUORMAAJIIN PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ. 2-20TN KONEET Hinnat alk. Valikoimissamme kaikki DEUTZ varaosat
Innovaatioiden ytimessä Sandvik Mining and Rock Solutions järjesti marraskuun lopussa Innovation in Tunneling -tapahtuman Tampereen tehtaan yhteydessä olevalla testikaivoksellaan. Tapahtuma osoitti, että tulevaisuudessa automaatiolla, sähköistymisellä, erilaisilla älykkäillä ratkaisuilla ja kestävällä kehityksellä on yhä suurempi rooli kalliorakentamisessa. Silti myös ihmistä tarvitaan, ja operaattorin työ muuttuukin jatkuvasti turvallisemmaksi, tuottavammaksi ja tehokkaammaksi. 40 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki ja Sandvik KALLIORAKENTAMINEN SANDVIKIN TESTIKAIVOS
Suomesta lähtee laitteita ympäri maailman, ja jokainen porauslaite testataan täällä aidoissa työolosuhteissa ennen matkaan saattamista. . Sandvikin tapauksessa ei tarvitse välttämättä lähteä tekemään testejä toisten nurkkiin ja aktiivisille työmaille, sillä omalta pihalta avautuvat ovet kuusi kilometriä pitkään tunneliverkostoon, jossa kehitteillä olevaa salaisempaakin kalustoa saa käyttää aivan omassa rauhassa ja silti lähellä varsinaista suunnitteluorganisaatiota. Yhteensä Sandvikilla on tässä maanalaisten porauslaitteiden tuoteryhmässä viisi tehdasta, jotka Tampereen lisäksi sijaitsevat Kanadassa, Ranskassa, Intiassa ja Kiinassa. Kuuden kilometrin tunneliverkostossa valmistaja voi paitsi testata asiakkaille lähteviä koneita, myös tulevaisuuden innovaatioita. OMASSA RAUHASSA. Tässä osoitteessa on kehitetty ja valmistettu porauslaitteita jo vuodesta 1972 lähtien, ja on sanomattakin selvää, että tärkeänä osana tätä prosessia on aina ollut testaustoiminta. Yhteensä maanalaisia porauslaitteita valmistuu vuodessa noin 650 ja suurin osa laitteista räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Suomessa valmistetaan 2ja 3-puomisia tunnelijumboja 20-232 neliömetrin poikkileikkauspeittoalalle, ja 98% Tampereella valmistuvista koneista menee vientiin. Sandvik Mining and Rock Solutionsin testikaivos sijaitsee Tampereella. Oma osa-alueensa on myös täällä tapahtuva valmiiden, asiakkaille toimitettavien koneiden testaus. TÄSTÄ LÄHTEE. T ampereen Myllypuron teollisuusalueella, siellä legendaarisen Tamrockin tontilla, sijaitsee maailmankin mittakaavassa peräti ainutlaatuinen luolasto: Sandvik Mining and Rock Solutionsin testikaivos. Innovation in Tunneling -tapahtuma kokosi kalliorakentamisen ammattilaisia Euroopasta ja Aasiasta tutustumaan Sandvikin viimeisimpiin teknologiaratkaisuihin demojen ja esitysten kautta. Marraskuun lopulla meille tarjoutui hieno mahdollisuus päästä tutustumaan tähän salaiseksi luonnehdittavaan, lajissaan maailman suurimpaan porauksen testija kehitysympäristöön, ja samalla näkemään tuoreimpia uutuuksia tunneliporauksen taholta. 41 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki ja Sandvik. Sandvikin uusi logo toivottaa vierailijat tervetulleeksi kallion uumeniin, ja tämä yhdistetty testija innovaatiokeskus on alalla jopa maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
Näin ollen kaikki toiminnot ovat käytössä, ja esimerkiksi poraussuunnitelmina voidaan simulaatiossa käyttää aitoja versioita. . Digital Driller -opiskelu on mahdollista aloittaa aivan nollista, mutta toisaalta se mahdollistaa kokeneellekin operaattorille uuden koneen toimintojen haltuunoton, oltiin sitten vaihtamassa merkistä toiseen tai odottamassa jälleen uutta Sandvikia saapuvaksi. ENEMMÄN PORAUSTA, VÄHEMMÄN TEROITUSTA. Golden Shank eli nikkelipolymeeripäällyste tuo poraniskalle lisää korroosionkestoa ja vähentää kitkaa pyörityspäässä, lisäten keskeisen komponentin pitkäikäisyyttä. MAHDOLLISIMMAN AITOA OPPIA. Kuitenkin nastan muoto pysyy ulkonevana ja kalliota irrottavana huomattavan pitkään. Koneen teknisiin toimintoihin voi näin tutustua hyvinkin tarkasti, selkeästi, ja omassa rauhassa. Se ei ole siis esimerkiksi minkään sinne päin olevan pelijärjestelmän päälle liimattu kulissiratkaisu. Onhan nämä opit toki saatu tunnelissa tai työmaallakin aikojen saatossa menemään läpi, mutta on tässä kieltämättä sellainen selkeän havainnollistamisen meininki, kun asioita voi kerrata ja kokeilla tarpeelliseksi katsotun mittaisen ajan ja toistomäärän verran. Jos joku kolisee, niin korkeintaan pikselit ja ehkä toisinaan itsetunto. GT38-porakaluston kierrettä on parannettu estämään taipumaa pitkillä rei’illä. . Myös teräslaatu on valittu lämpökestävyyden ehdoilla. Eipä huolta, sillä Sandvik Digital Driller on uusi ratkaisu tähän haasteeseen. KESTÄVYYTTÄ PINTAAN. Lisäksi simulaatiossa yhtenä avainsanana on turvallisuus. . KONEURAKOINTI 1/2024 42. UUDELLA KIERTEELLÄ. Toinen merkittävä asia on se, että ruudulla 3D-mallinnettua jumboa voi pyöritellä ja zoomailla vapaasti. Se on yhden henkilön liikuteltavissa olevaan roudauspakkiin mahtuva, vaikka farmariauton takakontissa kulkeva oppimisympäristö, jonka avulla harjoittelupuitteet voidaan perustaa käytännössä mihin vain. Sandvik Digital Driller mahdollistaa porajumbojen käytön ja ominaisuuksien opettelun hyvin kevyellä kalustolla turvallisesti ja rauhassa. Opettelu tapahtuu ilman vaaratekijöitä, kiirettä ja muita työmaan muuttujia. . Yksi merkillepantavia ominaisuuksia tässä simulaattorissa on se, että se toimii täysin samalla tavalla kuin oikean laitteen ohjaus, sillä ytimenä on todellinen ohjausjärjestelmä. Digital Driller tukee maanalaisia porauslaitteita DD422iiE, DD322i, DS412i-iE, DS422i, DL421, DL432i, DT923i ja DT922i sekä oletettavasti tietenkin myös tulevia malleja. Lisäksi kaikki toiminnot vastaavat oikeaa konetta. PowerCarbide-nastoilla varustettujen Sandvikin Speedy Bit -porakruunujen käyttöikä ilman teroitusta on jopa 467 metriä. HARJOITTELE PORAUSSIMULAATTORILLA Harjoittelu ja koneeseen tutustuminen on tärkeä osa tunnelijumbon operaattorin koulutusta, mutta resurssit oikean, ja varsinkaan työkäyttöön hankitun modernin koneen kanssa treenaamiseen voivat olla hyvinkin rajalliset
Jotain konepuolella ennennäkemätöntä, nimittäin chat-ohjaus. Ja mitä tulee näihin uudistuksiin, tällä kertaa nähtiin varsin mielenkiintoista antia koneen ohjaamiseen liittyen. Ja vaikka sekä chat että monet tekoälyn tuomat konseptikoneen toiminnallisuudet ovatkin vasta tuotekehitystyön kokeiluja, ehdotuksia ja mahdollisuuksia, on hyvä muistaa, että automaatiota, digitalisaatiota ja sähköistymistä myös hyödynnetään jo nyt laajalti. . 43. Ja tässä kiteytyykin tietyllä tavalla kaiken tuotekehityksen perusidea: tuskin kukaan asiakas, tai ainakaan kovin moni, on erikseen pyytänyt Sandvikilta näitä mainittuja ominaisuuksia. Autonomia ja etäohjaus on jo mainittu, samoin tekoäly. Konseptia on kehitetty monien eri asiantuntijoiden kanssa. Lopulta ihmiskuljettajaan verrattuna lopullinen ajoaika voi olla Amelian järjestelmän ohjaamana melko sama. Tulevaisuudessa niiden painoarvo tuottavuuden ja vastuullisuuden kehittämisessä tulee kasvamaan entisestään. Kone tuntee nimen Amelia, ja nimen taustalla on latinankielen työteliästä tarkoittava sana. Amelia on varsin näyttävä ilmestys muotoilultaan, mutta kaikille modernia ulkonäköä ja koneen ominaisuuksia säikähtäville on rauhoitusta tiedossa: sellaisenaan Amelia on vain alusta erilaisille ratkaisuehdotuksille, joita voidaan mahdollisesti nähdä tulevaisuudessa. Joten mitä se tarkoittaa, kun nämä leivotaan yhteen. Etäohjausvalvomon ruudulle aukeaa chat-näkymä, jolla Ameliaa ohjataan juttelemalla sille tekstikomennoin. ETÄOHJAUSTA KESKUSTELEMALLA. Ja tämän koneen kanssa ollaankin täällä testikaivoksessa sen kaiken meneillään olevan kehitystyön ytimessä – ainakin sen kaiken, mitä meille ulkopuolisille voidaan näyttää. Valmistajan roolina onkin tuoda esille ehdotuksia ja avata keskustelua – eivät valveutuneetkaan asiakkaat välttämättä tiedä mitä kaipaavat ennen kuin vaihtoehtoja tuodaan tarjolle. Toinen mielenkiintoinen vaihe oli nähdä visualisointi siitä, mitä Amelia näkee kulkiessaan tunnelissa, ja miten se liikkuu. Kone nimittäin osaa jo kaukaa arvioida saamansa tiedon mukaan, miten puomeja kannattaa alkaa etukäteen kääntää, että mutkasta varmasti päästään läpi peruuttelematta tai pysähtymättä. AMELIAN KANSSA CHATISSA Sandvikin autonomisesti toimiva maanalainen AutoMine Concept -porauslaite on esitelty aiemminkin lehdessämme, mutta tällä kertaa oli aika päästä näkemään se aivan elävänä. SUJUVASTI MUTKASTA. Yksi Amelian sensoreiden ja älyn osoituksesta näkyy siinä, miten se osaa ennakoida jo kaukaa porapuomien kääntämisen tarpeen tunnelissa kulkiessaan. Sinälläänhän Amelia on täynnä kaikkea sitä, mitä tulevaisuudelta povataan: sähköä, etäkäyttöä ja autonomiaa, tekoälyä ja niin edelleen. Kulkiessaan se analysoi koko ajan mahdollisuuksia, ja vaikka varsinainen ajonopeus on melko rauhallinen, se kuittaantuu mutkaan tullessa. Tässä vaiheessa komennot perustuvat vielä valmiiden valintojen pohjalle, joita ehdotetaan sen mukaan, mitä on mahdollista kulloisessakin asemassa ja tilanteessa tehdä. Amelia-porauslaitteen ohjausta esiteltiin varsin poikkeuksellisella tavalla etäohjaus ei sinällään enää suuresti yllätä, mutta jos se tapahtuu pelkästään chat-komennoilla, yleisön huomio on taattu. Sille ei siis piirretä etukäteen reittiä, mitä seurata kohteeseen tai kotiin. Kone raportoi eri vaiheiden edistymisestä, ja kun sykli on valmis, se kysyy, mitä tehdään seuraavaksi. Erilaisilla sensoreilla, kuten Lidarilla, se havainnoi esimerkiksi tunnelin seinämiä. Tällöin operaattori voi pyytää sen keskusteluviestillä tulemaan takaisin kotiin. . Eli käytännössä Amelia voidaan chat-viestein käskeä siirtymään tunnelin perälle, asemoimaan itsensä porausasemaan ja aloittamaan suunnitelmanmukainen poraus
Tarjolla on myös asiakkaan omistamien ja hallinnoimien koneiden tekninen data ja manuaalit. Etätukea huoltoon voi saada tällaisen päällepuettavan älylaitteen kautta, joka jättää kädet vapaaksi reaaliaikaisten toimenpiteiden mahdollistamiseksi. Remote Support Tool on etätukityökalu, joka toimii jopa puhelimen tai tabletin live-videon kautta. Kuten Digital Driller -simulaattorissa, myös tässä koneen kontrollit ovat aitoja vastaavia, ja harjoittelu voidaan aloittaa aivan alkutekijöistä, edeten ammattilaistasolle. . Sandvik Remote Support Tool toimii huollon tukena jopa mobiililaitteilla, ja livevideo onkin usein sanallista selittämistä selkeämpi tapa kertoa etätuelle mitä kohteessa on meneillään. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tietoa, kuuliko joulupukki hankintatoiveeni tähän kokonaisuuteen liittyen. Sandvikilla on toki asiakastuki päivystämässä, mutta nyt huoltoja kunnossapitotarjontaa on laajennettu entisestään modernein keinoin ja asiakkaan toimintaa helpottaen. Lastauskonesimulaattorissa on kuitenkin myös ohjaamoa vastaava istuinympäristö, joka on asennettu liikkeitä toistavalle alustalle lisärealismia tuomaan. Kaikista haastavin tilanne on tietenkin aina se ongelmatilanne, mutta tähänkin on uusia työkaluja esillä. SIMULAATTORILASTAUSTA Varsinaisen tunneliporauksen ulkopuolella, mutta toki vahvasti tunnelilouhintaan liittyvää simulaattoriasiaa tarjoili myös Sandvik Digital Trainer -lastauskonesimulaattori. APU KAIKILLA TASKUSSA. KONEURAKOINTI 1/2024 44. Se on ohjaamollinen simulaattori Toro-lastauskoneille, ja ollut tarjolla muutaman vuoden ajan. . Ensinnäkin tarjolla on digitaalinen My Sandvik -asiakasportaali, jonka kautta asiakas pääsee näkemään varaosien reaaliaikaisen saatavuuden ja hinnan sekä tekemään ja seuraamaan tilauksia koska tahansa. Torolastauskoneita voi treenata myös simulaattorilla, ja tässä versiossa myös ohjaamo reagoi ajettavan koneen liikkeisiin. Näin monet tekniset haasteet on selätettävissä paikan päällä olevan huollon ja etänä toimivan teknisen asiantuntijan avulla. ETÄTUKEA HUOLTOON Kun koneet on tarkoitettu mahdollisimman tuottavaan työhön, pitää valmistajan teknisen tuenkin olla jatkuvasti hereillä. . HARJOITUS TEKEE LASTARIN. Näin työtä voidaan tehdä kädet ja silmät vapaana ja samaan aikaan ohjeita kuunnellen ja ajatuksia vaihtaen. KÄDET JA SILMÄT VAPAANA. Sandvikin huoltoteknikot hyödyntävät myös päällepuettavaa älylaitetta, joka tuo silmien eteen pienen näytön ja pään sivulle kameran sekä korvaan napin
VIIMEISINTÄ TEKNOLOGIAA KALLIORAKENTAMISEEN Jo tuotannossa olevien koneiden joukosta nähtiin Sandvikin tunnelijumbojen lippulaiva DT1132i eli täysautomatisoitu kolmipuominen porauslaite. Porauspuomit ovat melko äskettäin tuotantoon tulleita SB160i-malleja ja porakoneina käytetään RD535-yksiköitä, joiden iskuteho on 31 kilowattia. Vastaavasti näytillä oli myös asiakkaalle menevä 125 neliömetrin peittoalan ja 5,88 metrin reikäpituuden tarjoava DT923i, jota voidaan luonnehtia vaikkapa monen paikan peruskoneeksi. Sandvik DT923i on moneen kohteeseen sopiva tunnelijumbo 125 neliömetrin peittoalalla ja 5,88 metrin reikäpituudella. Peittoalaa 190 neliömetriä. 45. . Porauspeittoalaltaan 190 neliömetriin pystyvän jumbon maksimireikäpituus on jopa 6,18 metriä ilman jatkotankoporausta. Kaksipuominen kone on niin ikään täysin automaattiseen peränporaukseen kykenevä, ja porakoneiksi tarjotaan 25-kilowattisia RD525-malleja. TÄYSAUTOMAATTINEN TUNNELINTEKIJÄ. LUOLIEN LIPPULAIVA. . Isoa ja tehokkainta jumboluokkaa haluavalle yksi suurimmista Sandvikin koneista on DT1132i
SEINÄMIEN SIISTIJÄ. Uusittu rusnaaja Melkoisen harvinainen, mutta tarpeellinen konetyyppi on tunnelien seinämien kivenkäsittelyyn tarkoitettu tunnelikaivukone. . Rusnauskäyttöön suunnattu Liebherr R 930 Tunnel on erikoiskone erikoistehtäviin: menekkiä on joitakin kappaleita vuodessa, eli markkina on kapea mutta asiakasryhmälleen tärkeä. Myyntitilastoissa nämä eivät isoja pylväitä piirrä normaalien kaivukoneiden rinnalla, mutta sen verran kysyntää on, että Liebherr julkaisee toisinaan uusia tunnelikonemalleja. Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Liebherr 46 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Liebherr TUNNELIKAIVUKONE LIEBHERR R 930 TUNNEL
Toinen merkittävä uudistus on umpihytti. . Lyhytperäisen koneen etuna on tietenkin toiminnan sujuvuus ahtaissakin paikoissa. Puhdaspäästöisempi moottori tekee selvän eron toimintaan maan alla työskenneltäessä, sillä pakokaasun johtaminen ulos on aina yksi haasteista. Erityishuomio rusnakoneessa kiinnittyy puomistoon, joka ylös ja eteen työskentelyä varten rakennettu. Sitä on mahdollista kallistaa sivusuunnassa 45° puolelleen. OHJAAMOSTA OMA TILANSA. Eniten huomiota kiinnittää kuitenkin puomisto, joka on erityisesti tunnelissa rusnaamiseen suunniteltu. PUOMISTO PINNANALUSPUUHIIN. L iebherrin R 930 Tunnel -tunnelikaivukone julkistettiin vastikään, ja se tulee korvaamaan nyt jo iäkkääksi ehtineen R 924 -edeltäjämallinsa. Modernin koneen myötä tästä on kuitenkin luovuttu, sillä kuljettajan työskentelyolosuhteet ovat nykyään yhä suuremman suurennuslasin alla. TÄSTÄ PÄIVITETTIIN. Koneet valmistetaan Liebherrin Colmarin tehtaalla Ranskassa, ja se oli aikanaan myös R 924 -mallin koti. Aiempi versio koneesta oli R 924 Tunnel, avoohjaamollinen kone, joka sai päivityskierroksessa paitsi uuden moottorin, myös tämän päivän vaatimukset täyttävän hytin. PUOMISTOSTAAN POIKKEAVA. Hydrauliikka on toteutettu kahdella 223 litraa minuutissa tuottavalla pumpulla. Liebherrin omalla kaksitai kolmikynsisellä rusnauskauhalla päästään korkeussuunnassa parhaimmillaan sitten jo yhdeksään metriin, ja kauhan sijaan kone voidaan varustaa myös esimerkiksi iskuvasaralla tai muulla asiakaskohtaisella työlaitteella. Kolmen vuoden kehitysprosessin aikana uutta mallia testattiin peräti kuuden eri asiakkaan työkohteella Euroopassa. Puomia voidaan myös kallistaa 45° sivusuunnassa puolelleen. Paljon samaa näistä eri versioista löytyy yhä, mutta uusi kone tuodaan tälle vuosikymmenelle esimerkiksi uuden Stage V -moottorin ja modernin ohjaamon myötä. Kiveä louhitusta seinämästä irrotettaessa työsuunta on yleensä joko vaakaan tai ylöspäin, ja vaikka alaspäinkin on mahdollista työskennellä ja jopa kaivaa, päästään parhaimmillaankin vajaan neljän metrin syvyyteen. Koneen tyypillinen työpaino on noin 34 tonnia. . Moottoriuudistus ei ehkä ole enää nykyään kovinkaan isoja huomionosoituksia nostattava asia, mutta tunnelikoneissa sillä on muutakin merkitystä kuin vain lain kirjaimen täyttäminen. Mallistossa R 930 sijoittuu vastaavaa konetyyppiä edustavan, hieman suuremman R 950 -tunnelikoneen kaveriksi. 47 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Liebherr Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Liebherr. Tämä on huomattava luku ottaen huomioon sen, että tällaisen koneen myyntimäärät maailmanlaajuisesti liikkuvat keskimäärin kymmenen kappaleen vuositasolla. Nyt kuljettajaa suojataan kuitenkin myös pölyltä ja melulta, ja kaupan päälle heitetään vielä mukavampi istuin ja lisäksi ilmastointijärjestelmä. Peruspuomivaihtoehdot ovat 3 tai 3,3 metriä ja varren pituudet joko 3,2 tai 4,2 metriä. Moottorina koneessa on Liebherrin D924 A7-05, eli 175-hevosvoimainen, 4,5-litrainen nelikko. Varsinaisen työturvallisuuden osalta esimerkiksi hytin päälle tippuvien tai sinkoavien kivien sekä koneen kaatumisen suhteen kuljettaja oli aiemminkin turvassa, olihan tuonkin koneen ohjaamo FOPSja ROPSsuojattu. Niin, aiemmassa R 924 Tunnel -mallissa oli tosiaankin avohytti, joka ei sinänsä ole kaivoslaitteissa aivan ennenkuulumatonta
48 Teksti ja kuvat: Juha Pokki PYÖRÄKUORMAAJA KRAMER 5055E. Sähkö ei sä ikäytä Rinne-Laturi Oy on käyttänyt elokuusta 2023 lähtien Kramer 5055e -pyöräkuormaaja Laakson Yhteissairaala -hankkeen päivittäisissä töissä. Sähkökäyttöinen kone on kohdannut kaiken sen, mitä tällaisilla kohteilla on odotettavissa: paljon tunteja, useita käyttäjiä, monipuolisia työtehtäviä ja vaihtelevia sääolosuhteita
”Kyllähän sillä käyttöaste on korkealla”, hän tuumii kytkiessään konetta välilataukseen, kun harvinaisempi hiljainen työväli sattuu tänään kohdalle. ”Kyllä se oli heti selvää, että haluan sähkökoneen tänne ja tähän käyttöön”, kertoo LYSeli Laakson yhteissairaala -hankkeella Destialle aliurakoivan ja kalustoa vuokraavan Rinne-Laturi Oy:n toimitusjohtaja Hannu Rinne-Laturi. Mittarissa oli elokuussa 2023 töihin ryhdyttäessä noin 800 tuntia. Tähän ei meinaa aivan heti tottua. Vajaa kahdeksan vuotta on lopulta myös pitkä tovi: tässä ajassa tekniikka on kehittynyt ja ennen kaikkea asenteet ovat muuttuneet. ÄÄNI PUUTTUU. Kone lähtee liikkeelle ilman ”käynnistämistä” ja toimii kaiken aikaa todella hiljaisesti. Koristeena kone ei siis ole seisonut. Sen todistaa esimerkiksi tämä Helsingissä Laakson yhteissairaala -hankkeella elokuusta 2023 lähtien työskennellyt Kramer 5055e. Yksi ensimmäisiä huomion herättäviä asioita sähkökoneen työskentelyä seuratessa on sen äänettömyys. ”Mitäs se tekee, reilut 130 tuntia kuukaudessa”, Hannu yllättyy itsekin. ”Ehdottomasti kuuluu, ja meillä on ollut vuokrakoneena sellainen 1,7-tonninen Wackerin sähkökaivukone ja myös tällainen kuormaaja oli aiemmalla työmaalla vuokralla”, hän kertoo. S ähkökäyttöistä pyöräkuormaajaa voisi pitää äkkiseltään uutena asiana, mutta aikahan kuluu nopeasti, kun on mukavaa. Kramer 5055e ei toki ollut taloon ja tälle työmaalle tullessaan uusi, sillä se tuli KH-Koneet Oy:n kautta käytettynä, mutta maltillisilla tunneilla. Kramer 5055e ei ole koneena enää mikään upouutuus, sillä se esiteltiin suurelle yleisölle jo syksyllä 2016. Rinne-Laturille sähkökone ei ole kauhistus saati sitten uhka tulevaisuudesta, sillä pitkän linjan maanrakennusyrittäjä kertoo ylipäätäänkin olevansa innokas etsimään ja kokeilemaan uusia asioita, joista voisi olla etua työssä. Sähkö ei sä ikäytä . Se ei ollut tänne saapuessaan enää suinkaan uusi kone, eikä sitä ole päästetty missään mielessä helpolla, sillä se hankittiin tosimielellä ja tuottavaan työhön. Pintansa se on kuitenkin pitänyt, ja itse asiassa taitaa olla jopa saanut täällä jonkinlaisen yliotteen dieselversioon verrattuna. YLLÄTTÄVÄN KORKEA KÄYTTÖASTE. ”Ja kun tilaaja vielä kannusti tätä minun ajatustani, niin tämä meille hankittiin”, hän jatkaa. Sähkökäyttö kuuluu siis näihin asioihin. 49 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Nyt joulukuun ykkösviikolla tunteja on 1400. ”Yksi parhaita asioita näissä on se, että voimaa on, ja sitä on heti. Sähkökoneet eivät toki ole ainakaan vielä syrjäyttäneet dieselkäyttöistä kalustoa edes tässä kokoluokassa, mutta eivät ne myöskään ole jääneet ohimeneväksi trendiksikään. Se on todella hyvä, ja näitä voi pitää huipputuotteina”, RinneLaturi kuvailee. Hydrauliikka muuttuu sähkökäyttöisessä aivan erilaiseksi kuin dieselissä
Ohjaustapana on nelipyöräohjaus, joka on havaittu riittävän ketteräksi tämän kokoluokan koneelle ahtaissakin paikoissa. Tietenkin asiaan vaikuttavat myös nykypäivän tilaajatoiveet, jotka yhä useammin korostavat ympäristönäkökulmia. Hannu Rinne-Laturi kertoo olevansa innokas kokeilemaan uusia, työntekoa tehostavia ja helpottavia asioita. Sittemmin 0,65 kuution kauhankin on todettu olevan aivan sopiva, ja tämä on myös muutettu viralliseksi suositukseksi. ”Täällä Kramer toimii trukkipiikkija kauhahommissa koko työmaan alueella”, Hannu Rinne-Laturi kertoo. Tällaisia ovat vaikkapa tunnelit ja sisätilat. . Krameria voikin pitää yhtenä pienten sähkökoneiden pioneereista, ja tähän viittaa jo verrattain aikainen tuotejulkistus. Baumassa 2016 ensiesityksensä saanut kone oli jo tuolloin myyntivalmis tuote, eikä konsepti. Varsinaiseen hankkeeseen ja laajempaan työmaakäyntiin palaamme seuraavassa numerossa. Mutta kun välilatauksista on pidetty huolta, ei ole ollut ongelmia”, Hannu kertoo. Vaikka työmaa on laaja, ja ajomatkaa tulee päivässä runsaasti, ei 16 kilometrin tuntinopeutta ole havaittu mitenkään riittämättömäksi. UUDET ASIAT KIINNOSTAVAT. Sähkö on ollut jo pitkään yksi näistä asioista, ja muutamankin eri koneen perusteella negatiivista sanottavaa ei ole. Laaja työmaa tarkoittaa myös paljon ajettavaa matkaa koneelle, joten miten sähköllä on pärjätty täällä. ILMAN LINKKUA. TOIMIVA PIONEERITUOTE. ”Hienosti! Täällä on aika pitkiäkin nousuja, ja kyllähän se tietenkin vie virtaa. ”Kertaakaan ei ole jääty mihinkään akku tyhjänä ja myös kaikki työt on tehty, mitä on ollut tarkoitus tehdä”, hän jatkaa. . Painoa koneella on 4150 kiloa ilman työlaitteita ja se on varsin riuska nostaja. Dieselversiosta poiketen tässä sähkökoneessa ei kuitenkaan ole pelkkää etupyöräohjausta tai rapukävelyä. RIITTÄVÄSTI NOPEUTTA. Koneen peruskauhakooksi valmistaja on alun perin ajatellut 0,55 kuutiometriä, mistä kertoo myös mallimerkinnän numerointi. Etenemiskyky on myös hyvä jyrkässäkin mäessä ja taakka päällä. . ISOMMAT KONEET KUNNON TÖIHIN. Koneen pääasialliseksi käyttöympäristöksi oli ja on edelleen suunniteltu erityisesti kohteet, joissa latausvirtaa on helposti saatavilla, ja joissa on erityistä tarvetta vähäpäästöisyydelle. Työmaa on laaja, ja koostuu esimerkiksi väliaikaisesti tukikohdaksi muutetusta Laakson ratsastuskentästä sekä varsinaisesta työmaasta, joka toimii tällä hetkellä paitsi avolouhinnan, myös tunnelilouhinnan muodossa. KONEURAKOINTI 1/2024 50
”Minusta on parempi päästää isommat koneet kunnon töihin, eikä kanniskella niillä työmailla tavaraa paikasta toiseen”, hän avaa ajatusmaailmaansa. Kramer 5055e vapauttaa isommat koneet kantotehtävistä niille tarkoitettuihin oikeisiin töihin. Ajatellaan, että kyllä se seuraava tankkaa. Toisin sanoen hyvin monenlaista rakennustyömaan tavaraa saa kulkemaan jo tälläkin koneella. ”Tämä on yksi työkalu rakennustyöntekijöiden työkaluvalikoimassa”, hän luonnehtii. Kukaan ei ole pelännyt ottaa käyttöön, ja tuntuu, että enemmän tämä onkin ajossa kuin tavallinen dieselversio”, Hannu miettii. Koneella on monta käyttäjää, mutta toisin kuin ehkä olisi voinut etukäteen arvella, ei sähkökäyttöisyys ole aiheuttanut ongelmia tässäkään suhteessa. Noston tappikorkeus on 2,88 metriä. Latauksen ja sen ylläpidon suhteen ei ongelmia myöskään ole ollut. NOSTAA VAIVATTA. Piikeillä on hieman yli 1200 kiloa taakkaa ja nostokorkeutta noin 2,9 metriä. ”Tämä on otettu hyvin vastaan. Tässä ei ole ollut sitä kertaakaan.” 51. Ei ongelmia ja lisääkin kuormaa voisi laittaa. . Piikkikuormaksi tarjotaan koko kuormaajan liikeradan mitalta parhaimmillaan jopa 1,75 tonnia ja pelkästään kuljetusasennossa tasan kahta tonnia. TANKKI TÄYTTYY TUNNOLLISESTI. Ja se onkin Hannu Rinne-Laturin yksi oivalluksista. Tällaisessa heittokäytössä olevassa dieselkoneessa voit olla melkein varma, että tankki jää aika usein edelliseltä käyttäjältä täyttämättä. ”Ja latauksesta on myös huolehdittu. . Hannu Rinne-Laturin mukaan kone on erittäin sopiva rakennustyömaan yleiskoneeksi, yhdeksi työkaluksi muiden joukossa. Päin vastoin: siinä missä tämän lajin dieselkäyttöisten työmaan heittokoneiden tankin täyttö on kokemuksen perusteella useinkin jätetty sille seuraavalle käyttäjälle, sähkökone on ollut aina aamuisin täynnä virtaa töihin. Kaatokuormaksi ilmoitetaan 2,5 tonnia kauhalla ja 2,25 tonnia piikeillä
”Olen ajatellut sähköistä kaivinkonettakin. Täysi lataus kestää noin 5-8 tuntia ja täydellä akulla ajelee hieman tilanteista riippuen noin neljä tuntia. Hydrauliikka on trukkiosaamisessa vahvuutensa näyttäneiden Jungheinrichin ja Linden yhteistyötä. Pelkkää hyvää”, Hannu linjaa lopuksi. Huippunopeus on 16 kilometriä tunnissa. Mutta hinta karkaa kyllä äkkiä niin kauas, että toistaiseksi kaupat ovat jääneet vielä tekemättä”, Rinne-Laturi toteaa. PERINTEISTÄ PERUSTEKNIIKKAA. Hannu Rinne-Laturin mielestä sähköisiä koneita voi hyvinkin harkita tulevillekin kohteille, mutta hinta ainakin uutena jarruttaa vielä hieman investointipäätöksiä. KAATOKUORMA: Kauha 2500 kg, piikit 2250 kg. Käytetyssä koneessa aloituskustannus oli kohtuullinen, mutta uutta kalustoa hankittaessa matematiikka on haastavampaa. Akkukoneessa ei kuitenkaan ole dieselversiosta poiketen pelkkää etupyörätai rapuohjausmahdollisuutta. AKKU: 416 Ah lyijy-happoAGM, latausaika 5-8 tuntia, käyttöaika n. HYDRAULIIKKA: 54 l/min, 235 bar, pyöritetään 22 kW sähkömoottorilla. HINTA MÄÄRÄÄ HYVÄNKIN HANKINTAA. Jossain toisaalla näin ei välttämättä ole, eikä sinne silloin kannata ehdoin tahdoin ryhtyä sähkökonetta tarjoamaan. OHJAAMO ON OHJAAMO. ”Asenteen pitää muuttua, kun näiden sähkökoneiden kanssa työskentelee”, Hannu Rinne-Laturi miettii yhteenvetona kokemuksistaan ja viestinä sähkökäyttöisen kuormaajan toimivuutta epäileville. KAUHAKOKO: 0,65 m³. Koneen ohjaus tapahtuu nelipyöräohjauksena, eli keskiniveltä ei ole. ”Täällä tämä toimii, ei ole mitään pahaa sanottavaa. 4 tuntia yhtäjaksoisesti (8 h kumulatiivinen). MITTOJA: Korkeus 2390 mm, pituus 4950 mm, leveys 1650 mm, maavara 280 mm, kääntösäde 2 700 mm. NOSTOKORKEUS: 2 880 mm. Tarvitaan siis vain joko 3tai 5-napainen voimavirtaliitäntä, joita tällaisilta työmailta luonnollisesti löytyy. Toisin sanoen sopivilla välilatauksilla työpäivä sujuu ongelmitta, kuten Hannu aiemmin kertoi. Kramerin hytti ei hienouksilla herkuttele, mikä on tietenkin tällaiselle monen käyttäjän käsissä kulkevalle yleiskoneelle pelkästään hyvä asia: helppo omaksua, helppo käyttää. KONEURAKOINTI 1/2024 52. Akkutekniikkana koneessa käytetään perinteisempää, huoltovapaata 416 ampeeritunnin lyijyhappo-AGM-akkua, ja latausjärjestelmä on integroitu koneeseen. Hänen mukaansa kone pärjää siinä missä vastaava dieselkonekin, mutta tietenkin puitteiden pitää olla kohdallaan. . Sille olisi käyttöä ja siinäkin olisi etunsa. AJONOPEUS: 16 km/h. . Hintapolitiikka on tietenkin yksi mietittävä asia. TEKNISET TIEDOT KRAMER 5055E TYÖPAINO: 4 150 kg. . Tällä työmaalla liikutaan samoissa nurkissa kaiken aikaa ja sähköä on aina helposti saatavana. SÄHKÖLLÄ ETEENPÄIN. Hydrauliikkaa pyörittää 22 kilowatin sähkömoottori, ajolle puolestaan voimaa tarjoaa 15 kilowatin sähkömoottori
HARTIKAISEN KOMATSUJEN SIIRTO. 54 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Janne Tarvainen ERIKOISKULJETUS E
Tavoitteena oli, ettei telastoja tarvitsisi purkaa kuten normaalisti tällaisissa siirroissa. Hartikainen Oy:n kaksi Komatsu PC2000-8 -lastauskonetta vaihtoi kustannuspaikkaansa Sodankylästä Sotkamoon. ”Mutta ei sitä siinä vaiheessa enää lähdetty peruuttelemaan, ei muuta kuin traktori jousille ja liikkeelle”, Heino Suorsa toteaa. Talviolosuhteet tuottivat omat haasteensa kuljetuksiin muutamallakin osa-alueella. Hartikainen Oy:n Komatsu PC2000-8 -lastauskoneet muuttivat Sodankylästä Sotkamoon työn perässä. Hartikaisen kuljetussuunnittelija ja johtavana liikenteenohjaajana kuljetuksissa toiminut Heino Suorsa. MAHDOLLISIMMAN KOKONAINEN PAKETTI. Louhoskaivukoneet tai tuttavallisemmin lastauskoneet työskentelevät malmikiven kuormauksessa, ja 11 kuution kauhan alta kiveä kuljettavat Komatsu HD1500-8 -kiviautot siirtyivät edellä Sotkamoon jo kesällä 2023. 55 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Janne Tarvainen. . Hartikaisen Komatsu-siirtoihin Sodankylästä Sotkamoon lähdettiin tällä kertaa Silvastin kalustolla. ”No niinhän se meni, että lumi tuli kertalaakista ennen kuljetuksen aloittamista”, hän jatkaa. M arras-joulukuun vaihteessa PohjoisSuomen tieverkolla siirtyi kahdella erikoiskuljetuksella yhteensä 384 tonnia konerautaa, kun E. Ensinnäkin siirrot oli suunniteltu sulan kelin aikana, joten lähiaikoina pohjoisessa satanut varsin merkittävä lumimäärä muutti alkuperäistä suunnitelmaa. Lastauskoneiden piti siirtyä perässä jo syys-lokakuussa, mutta siirtoa lykättiin työtarpeen venyttyä muutamalla kuukaudella. Edestakaisin sahanneet lämpötilat eivät myöskään varsinaisesti helpottaneet tilannetta, sillä tienpinnat erityisesti taajama-alueella olivat hyvin liukkaita. TIEN TÄYDELTÄ. Ei pelkkiä terveisiä! Joulukuun alkupuolen öinä siirtyi Pohjois-Suomessa merkittävä tonnimäärä konekalustoa urakalta toiselle, kun E. E. ”Toivottiin, että ei mene ihan talveen asti”, kertoo E. Erikoiskuljetuksesta vielä erikoisemman teki se, että tämän kokoluokan koneet pyrittiin siirtämään mahdollisimman vähin purkutoimenpitein – ja näin myös tapahtui
”Kone ei kuitenkaan kapene merkittävästi vaikka ne purettaisiinkin, ja niistä tulisi kuitenkin ylimääräisiä kuormia. ”Sillä lähdettiin harjoittelemaan reittiä”, Heino Suorsa kertoo. ”Tämä oli meillekin ihan ensimmäinen kerta, kun tällaista konetta viedään purkamatta teloja ja telarunkoja pois”, hän jatkaa. Matkaa taitettiin iltaja yöaikaan, jolloin vilkkain liikenne on jo kotona nukkumassa. . Taajamissa selvittiin muutamalla liikennevalojen ja -merkkien poistamisilla ja ilman isoja jonoja. Siksi lähdettiin kokeilemaan mahdollisimman kokonaisena siirtämistä”, Heino avaa ratkaisua. ”Ja lavetti oli kuitenkin sellainen, että se mahdollisti tämän ratkaisun. Alkuperäisistä suunnitelmista poiketen mukaan kuvaan astui talvi. Lavettina oli Silvastin Scheuerle Intercombi -moduulilavetti, joka rakennettiin näitä kuljetuksia varten 15-akselipaikkaiseksi. Tällä karavaanilla kuljettiin reitti kahteen kertaan ja kolmeen osaan pätkittynä: Sodankylä-Kemi, Kemi-Piippola ja Piippola-Sotkamo. Ensimmäinen kuorma tehtiin PC2000:sta ilman puomistoa, ja painoksi muodostui 186 tonnia. Se on melko korkearunkoinen ja sitä saa nostettua niin, että telat saadaan vietyä esteiden yli. Edestakaisia kilometrejä noin 2500 ja aikaa yhteensä 1,5 viikkoa. YÖN HILJAISINA HETKINÄ. RETKIKUNTA KOOLLA. Veturiksi Silvastilta tuli 750-hevosvoimainen, neliakselinen Volvo FH16. . Ei tarvitse liikenneympyröitä jyrätä tasaiseksi tuolla kuormalla.” KONEURAKOINTI 1/2024 56
. KESÄKELIÄ TEKEMÄÄN. Etukäteissuunnittelu ja valmistautuminen onkin aina suuressa roolissa, Suorsa muistuttaa. . ”Itse kuljetus on lopulta vain noin puolet koko projektista. Oulujärvi kierrettiin siis länsikautta, ja kuorman kanssa kilometrejä tuli noin 700. ”Pääasiassa sitä tarvittiin taajamissa, mutta pääväylillä myös Rovaniemen seudun kovissa nousuissa sovittiin hiekoitusta jo etukäteen, ja hyvin se toimi”, hän jatkaa. Suurimmat matkan varrella olevat taajamat kuljettiin yöaikaan tai vähintään myöhäisellä illalla, kun liikenne oli jo rauhoittunut. Etukäteissuunnittelua, luvitusta ja muita ratkaisujen hakua tehtiin jo loppukesästä lähtien. SUUNNITTELE, VARMISTA JA SUORITA. Kyllä se on se pohjatyö eli suunnittelu, valmistautuminen, sopiminen ja lupien hakeminen, mikä vie vähintään sen toisen puolen. Kun kitkaa ei ole luonnostaan, sitä pitää tehdä. Miljardi puhelua pitää soittaa, se on monesti aivan käsittämätön se soittamisen määrä, mitä se vaatii”, Heino nauraa. Paluumatka tyhjänä seuraavaa kuormaa hakemaan oli hieman oikoisempi, kilometrisuoritteen ollessa noin 500. Molemmat kuormat ajettiin perätysten, eli toinen kone lähdettiin hakemaan heti ensimmäisen perään. KESÄKELI TILAUKSEEN. ”Työntöautoa ei otettu, joten pitovaikeuksia oli tiedossa, jos ei olisi tilattu paikallisilta tienpitäjiltä runsasta hiekoitusta”, Suorsa toteaa. Heino Suorsa kertoo, että varsinainen kuljetus on vain yksi osanen koko projektia. 57. Taajamiin ja osittain myös nelostielle piti myös järjestää kesäkeli talven keskelle. ”Kaikkiaan siirroissa meni aikaa noin puolitoista viikkoa”, Heino Suorsa kertoo. Pelkkä saittakeppi ylhäällä valot vilkkuen edellä ajaminen ei riitä. Taajamissa ja osittain maantielläkin turvauduttiin riittävän rankkaan hiekoitukseen paikallisten tienhoitotoimijoiden yhteistyöllä. Molemmat kuljetukset suoritettiin kolmessa pätkässä ja ilta-yöaikaan. Ensimmäinen osuus oli Sodankylä-Kemi, toinen osuus Kemi-Piippola ja kolmas Piippola-Sotkamo
KONEURAKOINTI 1/2024 58. . Jos ei tällaisella porukalla onnistu niin sitten ei millään”, Heino Suorsa kertoo. . Mukana olivat E. ”Porukan yhteistoiminta on ensiarvoisen tärkeää tällaisissa kuljetuksissa. ”Pete ja Kimmo sopivat niin hyvin yhteen ja luottamus pelaa sataprosenttisesti, että tämä oli ihan luonnollinen valinta. NÄILLÄ HOITUU. Rauhallinen tekijä, joka todella osaa asiansa”, Heino kiittää. Ja lavettikuskilla on mielestäni se todellinen pomon rooli ja viimeinen sana, vaikka minä tässä johtavana liikenteenohjaajana toimin”, Heino Suorsa alleviivaa. HIENOSTI MENI! Lopulta kaikki on kuitenkin aina kiinni suorittavasta henkilöstöstä – auto ja lavetti toki tekevät sen raavaimman fyysisen työn, mutta ilman osaavaa porukkaa ei toivottua lopputulosta synny. Toisesta Komatsusta purettiin koko puomisto, tästä vain kauha ja kaivuvarsi. Ja siten siinä sitten kävikin, että koneet siirtyivät suunnitellulla tavalla ja tavoiteaikataulussa kohteeseensa. Hartikainen Oy:n kuljetuspäällikkö Juhani Ryynänen (vas.), Pete Services Oy:n Petri Junttila, Silvastin Kimmo Sarvikas ja E. ”Kimmo Sarvikas oli näillä siirroilla Silvastin lavettikuskina ja kyllä täytyy hattua nostaa todelliselle ammattilaiselle. Perille Sotkamoon vietiin Sodankylästä vähän muutakin kuin niitä kuuluisia pelkkiä terveisiä. Hartikaisen Heino Suorsa. Jopa 198 tonnia painanut kuorma siirtyi nätisti ja ennen kaikkea lähes kokonaisena koneena työmaalta toiselle. ”Tarkoitan sillä sitä, että kyllähän minä Transitilla pääsen vaikka mihin, mutta jos lavettikuljettaja sanoo, ettei tuosta mennä, niin sitten ei mennä”, hän jatkaa. MELKEIN KOKONAINEN. Lavetin taka-akseleita ohjaavaksi nappimieheksi puolestaan tuli Pete Services Oy:n Petri Junttila
lisävastapaino ja lukuisia tehdasoptioita. Peruspuomin pituus DX230MWH7:ssa on 6,1 metriä, suoran varren pituus tasan 4,0 metriä ja joutsenkaulan pituus 4,2 metriä. Kaksi ensinmainittua painottavat nopeutta ja nostokykyä, kun taas S ja E ovat enemmänkin polttoainetehokkuuden ehdoilla sorvattuja työtiloja. Suorilla varsilla lukemat ovat 20 senttimetriä matalammat. Hydrauliikan maksimituotto on 2000 kierroksella 2 x 236 litraa minuutissa, ja käytössä on neljä työskentelytilaa: Power+, Power, Standard ja Economy. Puomiston osalta molempiin koneisiin on tarjolla sekä suoraa vartta että joutsenkaulaa. NÄKYMÄÄ TYÖHÖN. DX250WMH:lle lisävarusteena on tarjolla 1,2 tonnin lisävastapaino, ja tehdasvarusteisina optioina koneisiin voidaan tilata mm. Vastaavasti DX250MWH-mallissa peruspuomi on 6,5-metrinen, suora varsi niin ikään nelimetrinen ja joutsenkaula 4,5-metrinen. . MATERIAALIKONEIKSI MIETITTYJÄ. Varustelistalta löytyy mm. Moottorina on tuoreimman lähdön kuusisylinterinen, 5,89-litrainen Develon DL06. 59 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Develon MATERIAALINKÄSITTELY DEVELON DX230WMH-7 JA DX250WMH-7. Ohjaamon suurin kattokorkeus on yli 5,6 metriä ja korkeimmillaan puomiston tappikorkeus kiipeää yli 12 metriin. M ateriaalinkäsittelykoneiden kilpailussa Develon tai edeltäjä Doosan ei välttämättä ole Suomessa se tunnetuin nimi, mutta korealaismerkki on tehnyt viime vuosina tuloaan tällekin sektorille, tarjoten totuttua hinta-laatusuhdetta peliin. lisätyövaloja, hytin suojakehikoita ja -kaltereita ja umpikumirenkaat. Uusi kaksikko kasoille Develon esittelee kaksi uutta materiaalinkäsittelykonemallia, 24-tonnisen DX230WMH-7:n ja 25,6-tonnisen DX250MWH-7:n. Ohjaamo on materiaalinkäsittelykoneille tärkeään tapaan nouseva, ja ylöspäin mennään 2,5 metriä, joka tarkoittaa hytin kattokorkeuden olevan ylimmillään jopa 5640 mm. Ohjaamoa on uudistettu jonkin verran, ja esimerkiksi näyttö on tuuman aiempaa isompi, ollen nyt 8” kokoluokkaa. Suurimmat erot tulevat moottoripäivityksessä, joka nostaa päästötason Stage V -osastolle. Moottorista otetaan molemmissa malleissa identtiset huipputehot ulos, 141 kilowattia eli 189 hevosvoimaa 1900 kierroksella. Näiden neljän tilan lisäksi valittavissa on vielä erillinen nostotila, joka yhdistelee korotettua hydraulipumppujen vääntöä, matalia moottorikierroksia ja automaattista tehonlisäystä tarvittaessa. Korkeimmat tappikorkeudet saavutetaan joutsenkauloilla, lukemien ollessa 11,4 ja 12,1 metriä. Aiemmat 5-sarjan versiot pyöräalustaisista materiaalikoneista, eli DX230WMH ja DX250WMH saavat nyt seuraajikseen uudet 7-sarjan mallit. Kyseessä ovat päivitetyt versiot vastaavista 5-sarjan koneista, jotka julkistettiin alun perin vuosina 2019-2020
Uutta virtaa Avanteihin Avantin uudet kolmannen sukupolven täyssähköiset pienkuormaajat tuovat lisää työtehoa ja työskentelyaikaa haastaviinkin pohjolan olosuhteisiin. A vant Tecno on ottanut sähköisten kuormaajien ja niihin liittyvän teknologian kehityksen selvästi keskiöön, sillä nyt mallistossa siirrytään jo kolmanteen sukupolveen. 60 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Avant Tecno Oy PIENKUORMAAJAT AVANT E513 JA 527. Erona kahdella mallilla onkin OptiTemp-akustojen tarjoama kilowattituntimäärä, joka on joko 13 tai 27 mallinumeroinnin mukaisesti. ULKOISESTI IDENTTISET. Myös muita uudistuksen tuomia etuja on melkoinen määrä, joka tekeekin sähköisestä pienkuormaajasta yhä houkuttelevamman vaihtoehdon varsin monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Jos tarve ei ole jatkuva ja aktiivinen, vaan töitä . Akkupaketit tunnetaan nimellä OptiTemp ja käytettävät akustoversiot tarjoavat mallimerkintöjen mukaiset kilowattituntilukemat, eli 13 ja 27 kWh. Akkusähköteknologiasta voi olla montaa mieltä työkonekäytössä, mutta ainakin tämän kokoluokan koneissa sillä on selkeitä etuja ja tulevaisuutta.Niinpä ylöjärveläisyritys esittelee aiempien Avant e5ja e6-mallien korvaajat, keskenään akkukapasiteettia lukuun ottamatta identtiset Avant e513:n ja e527:n. Eri kapasiteetit muutoin ominaisuuksiltaan samanlaisessa koneessa mahdollistavat erityisesti hankintahinnan sovittamisen paremmin asiakkaan tarpeisiin. Erityisesti akkuteknologiaan on panostettu, eikä ihmekään, onhan Avant Tecnolla varta vasten tätä tarkoitusta palveleva tytäryhtiö Avant Power. Tämä Avant e513 näyttää ulkoisesti tietenkin paitsi Avantilta, myös isompikapasiteettiselta e527-mallilta
Tarkemmin avattuna työajat tarkoittavat sitä, että isommalla akulla voi täyteen ladattuna painaa noin kuuden työtunnin ajan keskiraskasta työtä. Vakiona koneissa on 230 voltin ja 16 A:n Type 2 -laturi sisäänrakennettuna, ja sen avulla pienempi akku latautuu täyteen viidessä tunnissa, isompi kymmenessä. . Sähkökoneiden etulyöntiasemaa haetaan erityisesti sisätöiden parista, sillä pakokaasupäästöjen poistuminen helpottaa monen hankkeen ilmanvaihtojärjestelyjä. 61 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Avant Tecno Oy. Vaa’alla eroa näkyy hieman, eli siinä missä e513 painaa 1 420 kiloa peruskoneena, on e527 80 kiloa painavampi. Akkukapasiteetin valinta on hyvä tehdä koneen käyttötarpeen mukaisesti. Myös moottorin jäähdytystä on parannettu, joten koneen lämmöt pysyvät hallinnassa pehmeässäkin maastossa ajettaessa. Koneen ja akuston tilaa on entistä selkeämpi seurata päivitetyn monitoiminäytön avulla. SISÄTÖISSÄ SÄHKÖLLÄ. Jos taas työ on luonteeltaan jatkuvaa, valmistaja suosittelee e527:n valintaa, sillä sen kerrotaan mahdollistavan koko päivän mittaisen rupeaman esimerkiksi rakennusja purkutöissä. Uusien Avant-sähkökoneiden tuotanto alkaa tammikuussa 2024. Suorituskyvyltään koneiden kerrotaan vastaavan dieselmalleja, ja niissä on kaksi sähkömoottoria: toinen ajohydrauliikkaa ja toinen 30 litraa minuutissa tuottavaa työhydrauliikkaa, puomia ja ohjausta varten. tehdään pitkin päivää silloin tällöin, ja välillä kone seisoo, pienempi kapasiteetti on sopiva. Valmistajan mukaan akkujen energiatiheys kuuluu maailman mittapuullakin kärkikastiin, ja niihin on kehitetty oma, patentoitu lämmönhallintajärjestelmä, joka pitää kapasiteetista huolta lämpötilaskaalan kummassakin päässä. JÄÄHDYTYSASIAT JIIRIIN. . Päästöttömyys on usein jo vaatimuskin tilaajan puolelta. Pienemmälle kapasiteetille suunniteltu 400 voltin pikalaturi on 16 ampeerin malli, ja isompiakkuisen koneen yhteyteen suositellaan 32-ampeerista laturia, mikäli halutaan saavuttaa edelleen 1,5 tunnin latausnopeus. Pienempikapasiteettisella e513-kuormaajalla vastaava aika on noin kolme tuntia. TARPEEN SANELEMANA. DIESELIN SUORITUSKYKY JA ENEMMÄNKIN. Molempien mallien nostovoima on 900 kilogrammaa, nostokorkeus 2 790 millimetriä ja ajonopeus 10 kilometriä tunnissa. Aktiivisen ja jatkuvakäyttöisen koneen kanssa suositus on tietenkin 27 kWh, kun taas satunnaisempaan tarpeeseen 13 kWh on riittävä. Erona dieselkoneisiin on siinä, että sähkömoottori antaa heti maksimiväännön, ja tietenkin myös se, että sähkökoneita voi huoletta käyttää suljetuissa tiloissa, kun pakokaasuista ei ole huolta. Täyteen lataaminen pikalaturilla tapahtuu molempien kohdalla noin 1,5 tunnissa, ja lisävirtaa saa tankattua jo lounastauon aikanakin luultavasti useimmiten riittävän määrän
Volvo ABG -asfaltinlevittimet muuttuvat jatkossa Ammannmerkkisiksi, ja myös jälkimarkkinointi vaihtuu sveitsiläiskonsernin verkoston alaisuuteen. Volvo luopuu levittimistä Volvo CE luopuu asfaltinlevitinliiketoiminnasta ja myy tuotannon alalla vahvasti toimivalle Ammann Groupille. . ABG valmisti vuonna 1953 Saksan ensimmäisen täryjyrän. Pillipiipari-tarinasta tutussa Hamelnin kaupungissa tämän koneen perinne jatkunee jatkossakin, mutta tällä kertaa Ammannin johdolla. HAMELNISTA MAAILMALLE. . VIIMEISIÄ VETOJA VOLVOLLA. Volvon ABG-levittimiä valmistava tehdas Saksan Hamelnissa siirtyy kaupan mukana, ja tulevaisuudessa myös Volvon jyrätuotanto paikkakunnalla loppuu. 62 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki, Volvo CE ASFALTTIKONEET VOLVO ABG
. . IR ostikin ABG:n vuonna 1990, kun taas Volvo osti Ingersoll Randin rakennuskonepuolen vuonna 2007. KUUSI VUOSIKYMMENTÄ MASSOILLA. V olvon asfaltinlevitinliiketoiminta on yksi niistä lukuisista konsernin osasista, jotka on aikanaan hankittu yrityskauppojen myötä. Yritykset tavoittelevat tässä molemminpuolisia etuja, sillä Amman vahvistaa tuotevalikoimaansa entisestään, ja Volvo CE puolestaan pääsee yhä enemmän keskittymään strategisen päätöksensä viitoittamalle suunnalle ns. Nykyiset Volvo ABG -asiakkaat saavat jatkossa tuotetukea ja jälkimarkkinapalveluita kalustolleen Ammann-verkoston kautta. kestävän kehityksen kaluston ja palveluiden parissa. Vuonna 1945 Gerhard Lehmann Pottkämper ja Karl-Ludwig Hupfeld perustivat ABG Allgemeine Baumaschinen GmbH -yrityksen, ja aluksi valmistettiin esimerkiksi betonimyllyjä. Kyseessä oli aisoista käsin ohjattava ja itsekulkeva yksivalssijyrä. TIIVISTYSKONETUOTANTO MUUTOKSESSA. 20 vuotta myöhemmin julkistettiin puolestaan hydraulisesti säädettävä suurtehoperä levittimiin. ABG on jo lähes 80 vuotta vanha yritys, ja sillä on ollut luja vaikutus tienrakennustekniikan kehitykseen. NELJÄNNELLE KIERROKSELLE. Yrtiyskaupan myötä myös Volvo CE:n maantiivistyslaitteiden valmistus Hamelnin tehtaalla tulee jossakin vaiheessa loppumaan. Volvo ABG -levittimiä on valmistanut ABG Allgemeine Baumaschinen GmbH, mutta nyt tämä toiminta siirtyy sveitsiläisen perheyrityksen, muun muassa päällystyskoneiden kanssa vankasti toimivan Ammann Groupin haltuun vuoden 2024 alkupuolella. Tässä vaiheessa ABG:sta kiinnostui myös Ingersoll Rand. Tuotteita ja Hamelnin tehdasta kehitettiin jatkuvasti tämän vajaan 17 vuoden Volvomatkan aikana, muttei ole epäilystäkään siitä, etteikö uudella omistajallakin olisi vahvat aikeet jatkaa omalta osaltaan perinteikkään ABG:n sileää tietä. Ensimmäinen AGB-levitin oli vuonna 1965 esitelty Titan, josta tuli erittäin suosittu, ja siihen pohjautuu moni nykypäivänkin ratkaisu. 63 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki, Volvo CE. Asfaltoinnin kehitys puolestaan koki merkittävän uudistuksen, kun vuonna 1965 yritys esitteli erittäin suosituksi sittemmin tulleen Titan-asfaltinlevittimen. Myös Volvon jyrätuotanto Hamelnin tehtaalla tullaan ajamaan alas, mutta lopullisista vaikutuksista tuotevalikoimaan tiedotettaneen myöhemmin. Vuonna 1953 kuitenkin sananmukaisesti jyrähti, sillä ABG suunnitteli ja rakensi Saksan ensimmäisen täryjyrän
Moottorin tuottamaa 241 hevosvoimaa ja 600 newtonmetrin vääntöä on kaitsemassa kymmenportainen automaatti. Jälkimmäistä moottoriversiota ei Amarokiin tällä erää ole kotimaan tuontiohjelmassa, kuten ei myöskään muita korivaihtoehtoja kuin neliluukkuinen Double Cab -ohjaamo. Mallihistorioidensa osalta Rangerin taival on tuntuvasti pidempi kuin Amarokin. OMALLA ILMEELLÄ. VAURAITA VAIHTOEHTOJA. Ranger lanseerattiin Pohjois-Amerikan mallin osalta jo 80-luvun alussa, mutta Euroopassa lava-Fordiin tutustuttiin vuonna 1998 B-sarjan Mazdaan perustuvan mallin myötä. . P ari numeroa sitten koeajoimme VW Amarokin, joten oli luontevaa antaa puheenvuoro myös Ford Rangerille. Amarok puolestaan lanseerattiin VW:n toimesta vuonna 2008. Ja nostettakoon esille vielä alustaversio, XL-varustetasoinen ja 170-hevosvoimaisella kaksilitraisella varustettu Ranger. Ajoon järjestyi Ford Rangerin tuplaohjaamoinen Platinum-malliversio, jota liikuttelee kolmelitrainen V6-tuplaturbodiesel. Alustaversion hinnan nostaa sen korkeammaksi arvioitu CO2-päästö ja sitä myöten kasvava autovero. Etelä-Afrikassa valmistettavien mallien tekniikka on käytännössä Fordia, joten eroavaisuuksia toteutetaan pienemmillä yksityiskohdilla ja ulkoasueroilla. Kuten Amarokin yhteydessä kerroimme, uudet lava-autot ovat valmistajien nykyisen hyötyajoneuvoyhteistyön satoa. 64 Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Juha Pokki ja Harri Onnila KOEAJO FORD RANGER DOUBLE CAB PLATINUM 3.0 V6. Paremmasta päästä Ylevimmillään uusi Ford Ranger tarkoittaa kolmelitraista V6-dieseliä kymmenpykäläisellä automaatilla sekä yltäkylläistä varustelua. Sellainen on myös kaksilitraisen kaksoisahdetun 205-hevosvoimaisen yhteydessä, mutta yksiturboisen 170 hevosvoiman version kanssa kepitellään kuusipykäläisellä manuaalilla tai automaatilla. Hieman pienemmällä rahalla saa lyhyellä tai puolipitkällä ohjaamolla varustetut kaksilitraiset XL-Rangerit hintaan 44 609 ja 45 623 euroa. Tästä pyydetään verojen kanssa runsaat 45 900 euroa, millä se ei kuitenkaan yllä edullisimmaksi Rangeriksi. Tässä suhteessa Ford-maahantuojan nykyinen pickup-tarjoilu on kattavampi, sillä Double Cab -mallien rinnalla hinnastossa ovat myös kaksioviset Single Cabja Super Cab -versiot. Volkkarin tallista lainasimme molempiin mallisisariin tarjottavan pienemmän moottorivaihtoehdon, kaksilitraisen turbodieselnelosen, joten tällä kertaa päädyimme kurkottamaan malliston huippua. Vaikka tekninen perusta on yhteneväinen, on Rangerin ja Amarokin välille luotu itsenäinen ilme koripeltejä myöten
KOKOA JA NÄKÖÄ. VETÄVÄ PELI. Mukavuusvarustelu on jo lähtökohtaisesti korkealla tasolla, mutta Platinumin kohdalla paketti on suorastaan ylellinen. Kooltaan 20-tuumaiset pyörät ovat näyttävät, mutta kehnomilla väylillä ja maastossa vähempi olisi parempi. 65 Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Juha Pokki ja Harri Onnila. Niihin lukeutuvat muun muassa 50 milliä leveämmän raideleveyden ja saman verran pidemmän akselivälin suoma lisätila. KATSE SEN KERTOO. ARKEEN JA JUHLAAN. Vaihteita on täydet kymmenen, mikä tuntuu suorastaan liioittelulta: vähempikin riittäisi pontevan voimanlähteen ansiosta. . . Isomman koon tuomaa kankeutta on maastoajon kannalta kompensoimassa aiempaa suurempi lähestymiskulma, jonka taustalla on lyhyempi etuylitys. Sen kohdalla hintakin pyörähtää lähes 100 500 euroon, mutta samalla pitää huomioida, että summasta lähes 40 000 euroa kilahtaa valtion kirstuun veroina. Työkäyttöön kallistuvaa luksusta on 400 watin invertteri ja pistokkeet sisätilojen ohella myös lavalla, kattokonsolin kuusi kytkintä jälkiasenteisille lisävarusteille, mihin sisältyvät johtolähdöt sekä erillinen sulakerasia. Jo 1 750 r/min kohdalla suurimman vääntönsä, komeat 600 newtonmetriä ruuvaava 2 993-kuutiosenttimetrinen V6 tarjoaa riuskaa voimaa tilanteeseen kuin tilanteeseen. Ranger on Double Cab -hytin ohella saatavissa myös Single Cabja Super Cabvaihtoehdot, toisin kuin Amarokiin tällä hetkellä. . Lyhyellä ohjaamolla tarjotaan tosin ainoastaan XL-varustelua, ja toisaalta tuplaohjaamoisen Wildtrak-version nokalla uhkuu pyydettäessä V6-moottori. Ulkoiseen varusteluun ja koristeluun lukeutuvat esimerkiksi Raptor-version kanssa identtiset ledivalot edessä, astinlaudat, lavakaukalo sekä 20-tuumaiset kevytmetallivanteet. Mutta kuten todettua, nyt tarkastelun alla on Ranger-hinnaston toinen ääripää, jos ärjyä Raptor-osastoa ei oteta lukuun: Platinum-varusteinen viiden hengen Ranger väkevällä veekuutosella. TUPLAOHJAAMO. Kuljettajan näkökulmasta Platinum-Ranger on mainio matkakumppani niin maantielle kuin maastoonkin. Rangerin mallitason erottaa etäältä, sillä ajovalot ovat omanlaisensa XL:ssä, Limitedissä ja Wildtrak X:ssä sekä Platinumissa ja Raptorissa. Tähän kokonaisuuteen nivoutuu myös moottoritilaan järjestetty tila mahdolliselle toiselle akulle. Kaikilla varustetasoilla uuden Rangerin kuljettaja pääsee nauttimaan uuden mallisukupolven parannuksista. Sisällä kuljettajaa odottavat muun muassa 360 asteen vyöhykekamerajärjestelmä, sähkösäätöiset nahkaistuimet lämmityksellä ja viilennyksellä, Bang&Olufsen-kaiuttimet sekä 12-tuumaiset mittaristoja kojelautaruudut, joista jälkimmäinen luonnollisesti kosketusnäyttö. Platinum-varusteversiona Rangeria on tyrkyllä vain tuplaohjaamoisena V6-mallina, kun taasen kaksilitraisten mallien varustetasoja on neljä: XL, XLT, Tremor, Limited, Wildtrak ja Wildtrak X. Kuljetuskapasiteetin kannalta olennaista on lavaleveyden kasvu lokareiden kohdalta noin 117 sentistä 122 senttiin, joten kyytiin on soviteltavissa Euro-lava. Koeajoon saamamme yksilön kokonaishintaa nostivat vielä muutamat valinnaisvarusteet, joten loppusummaksi muodostuu 105 599,14 euroa
Ohjaamon säätilasta huolehditaan ilahduttavasti nupein ja napein. YHTEYKSIÄ. Kuljettajan oloissa ei ole juuri moitittavaa, sillä sähkösäätöisestä nahkaistuimesta löytyy niin lämmitystä kuin jäähdytystä. . Varsinaiseen maastoajoon soveltuvat 4H ja 4L: ensin mainittu kytkee jakovaihteiston ja jälkimmäisessä peliin astuu myös alennusvaihteisto. Pientä kulmien kurtistusta aiheutti koeajoyksilössä värinä 70–80 km/h nopeudessa, joskin asia mennee alla olleiden kitkarenkaiden tasapainotuksen eikä auton alustan piikkiin. Valittavissa on myös 2H, jossa etupyörät rullaavat vapaasti. Toisaalta useampi pykälä tuo hyötyjä niin polttoainetalouden kuin myös maastoajon tai kärryn vedon kannalta. . Kokoa uudella Rangerilla on 5,4 metrin pituuden ja yli 1,9 metrin leveyden edestä, mikä tuo oma rajoitteensa niin taajamasukkulointiin kuin kapealla maastouralla etenemiseen. Pienenä kauneusvirheenä taka-akselin suunnalta kuuluva kolahdus nopeissa joustoissa kuten hidastetöyssyä ylittäessä.Ajomukavuuteen liittyen pitää nostaa esille myös varusteiden käytettävyys. Lisävarusteena Rangeriin olisi tarjolla myös Trail Turn Assist -toiminto, joka hitaasti nelivedolla ajaessa ja eturenkaat ”tappiin” käännettynä jarruttaa sisäkaarteen puoleista takarengasta. Käyttämällä toki oppii, mutta ruudun hiplailu on aina pois liikenteen seuraamiselta. Kosketusruudulle saa vaikkapa sääennusteen. Alla olleet 20-tuumaiset pyörät ovat näyttävät, mutta matalalla 55-profiililla eivät käyttömukavimmat kotimaamme nykyiselle tiestölle, maastopoluista puhumattakaan. Jousitusta voisi kuvailla pehmeyteen käärityksi jämäkkyydeksi. Kattokonsolissa on kuusi katkaisinta mahdollisia lisälaitteita varten. VALMIUDESSA. Eräänlainen perusasetus on 4A, jolloin takavetoa auttaa tarvittaessa etuveto 0–50 prosentin vedolla. Jousitusta voisi kuvailla pehmeyteen käärityksi jämäkkyydeksi. Maastoajouraa ei harmillisesti ollut käytettävissä, mutta Rangerin monipuolinen 4x4-järjestelmä herättää joka tapauksessa luottamusta. Tästä vinkkelistä onkin erinomaista, että automaattiilmastoinnin säätely käy edelleen napeista ja nupeista. KONEURAKOINTI 1/2024 66. Tämän pehmeässä maastossa ja tietenkin ilman takalukkoa suoritettavan manööverin kerrotaan pienentävän kääntösädettä noin 25 prosenttia. Kosketusnäytön uumenissa on runsaasti ominaisuuksia, joskaan eivät erityisen intuitiivisesti käytettävissä. . Jälkimmäisestä puheen ollen, jarrullista vedettävää voi kytkeä 3,5 tonnia, joten lavatilan rajallisuus ja vain runsaan 900 kilon kantavuus ei estä kuormien siirtelyä. Maantietä V6-Rangerilla taittaa mukavasti, mistä pitää huolen edellä kehuttu voimalinja, mukavat istuimet sekä hyvä äänieristys. MUKAVAA MATKAA. Sinällään sompaaminen on kevyen ohjauksen ja joustavan voimalinjan ansiosta helppoa, ja ajoneuvon ulottuvuuksien hahmottamisessa helpottaa monipuolinen kamerajärjestelmä
KIPUAMISTA. Taaempana näkyvän upotuksen hyöty mukitelineenä on sen sijaan niin ja näin. Lavalta saa sekä 12 voltin (180 W) että 230 voltin (400 W) sähköä kamppeisiin. . . 67. VIRTAA VEHKEISIIN. KEHITYS KEHITTYY. Askelmat molemmin puolin takanurkkia kuuluvat Platinumin vakiovarusteluun. Perälautaan on toteutettu pieniä luukkuja puristimia varten, joten pienet timpurityötkin onnistuvat.
. On kuitenkin luultavaa, että ammattikäytössä monen katse kääntyy alennetun autoveron pakettiautoon tai autoverottomaan kevytkuorma-autoon. Polttoaineenkulutuksen kanssa pystyy silti elämään, varsinkin jos on jo pystynyt tekemään sinunkaupat yli 100 000 euron hankintahinnan kanssa. TEKNISET TIEDOT FORD RANGER DOUBLE CAB PLATINUM 3.0 V6 AUTOM. TONTTI HUPIAKULLE. Varustelu. VOIMANSIIRTO ja alusta: Takaveto, kytkettävä neliveto, nopea/hidas-jakovaihteisto, 10-portainen automaattivaihteisto, edessä erillisjousitus, kierrejouset, takana jäykkä akseli, lehtijouset, edessä ja takana levyjarrut, renkaat 255/55R20. Valmiudet työkäyttöön. Muutama sata kilometriä Platinum-Rangerin puikoissa soljuivat miellyttävissä merkeissä. KONEURAKOINTI 1/2024 68. Polttoainetaloudellisuuden kannalta kolmelitraisella dieselmoottorilla ladattu 2,4 tonnia painava lava-auto ei ole pihistävä valinta. alv. TAVARATILA: Mitattu pituus 155, leveys 150, leveys lokasuojien kohdalta 121, laidan korkeus 53, lastauskorkeus 85 cm, kuusi kiinteää ja neljä siirrettävää kiinnityslenkkiä, 12 ja 230 voltin pistokkeet. Rengasprofiili asfaltin ulkopuolella. EUROILLE KÄYTTÖÄ. Polttoainetalous. LISÄVARUSTEIDEN autoverottomia hintoja (sis. MOOTTORI: 6-sylinterinen v-moottori, Euro 6, tilavuus 2 993 cm³, teho 241 hv (177 kW) /3 250 r/min, vääntö 600 Nm/1 750 r/min, CO2-päästöt (WLTP) 268 g/km, yhdistetty kulutus 10,4 l/100 km (WLTP). 24 %): polttoainekäyttöinen lisälämmitin kellolla ja kaukosäätimellä 1 580, Tech Pack 73 (sis. Eron hetkellä esille nousivat eurot. Yhdistetyksi kulutukseksi ilmoitettu 10,4 litraa sadalla on kuitenkin saavutettavissa ongelmitta ainakin kevyesti kuormatulla autolla. HINTA: 100 471,78 euroa (verollinen hinta ilman lisävarusteita). vetokoukku sekä kuolleen kulman valvontajärjestelmä risteävän liikenteen varoitusjärjestelmällä ja perävaunun tunnistuksella) 670, Off-Road Pack (sis. KEHITTÄISIMME Takajousituksen kolahtelu. takatasauspyörästön lukko, pohjapanssari edessä sekä moottorin, jakovaihteiston ja tankin suojukset) 200 sekä metalliväri 650 euroa. . Silti lukema on melko iso, mutta toisaalta takavuosina tämän kokoja teholuokan menopeleissä ainetta kului huomattavasti vuolaammin. Kolmelitrainen V6 sopii konehuoneeseen apulaitteineen ongelmitta. FORD RANGER DOUBLE CAB PLATINUM 3.0 V6 AUTOM. MITAT: Pituus 5 370, korkeus 1 884, leveys 1 918, akseliväli 3 270 mm, omamassa 2 390, kantavuus 910, suurin sallittu kokonaismassa 3 300, jarrullisen perävaunun massa 3 500, suurin sallittu yhdistelmämassa 6 500 kg. jopa sen verran väljästi, että lasinpesunesteen täyttövarren alapuolelle on järjestetty tila mahdolliselle toiselle akulle. KEHUMME Ajoja matkustusmukavuus. Kaksipaikkaisena pakuna koeajoautoa vastaava tuplaohjaamoinen Ranger Platinum maksaa runsaat 77 700 euroa ja viisipaikkaisena kuorma-autona rapiat 69 000 euroa
Uusi kärkiohjaus on nyt ollut asiakkaiden testattavana kolme vuotta. Metsätehon teettämässä tutkimuksessa kärkiohjauksen tuottavuus verrattuna sähköiseen kaksivipuohjaukseen oli yli 24 %. Uuteen proC i -kärkiohjaukseen kuuluu myös etähallinta. Ohjausjärjestelmän käyttö tapahtuu reilun kokoiselta kosketusnäytöltä, jonka valikot ovat selkeät. Kärkiohjauksessa hallitaan nimenomaan nosturin kärkeä, ei erikseen nostotai siirtopuomia tai jatketta. Kesla on julkaissut myös materiaalia, jonka luvataan helpottavan uusiin ominaisuuksiin tutustumista myös itsenäisesti ajankohdasta riippumatta vaikkapa älypuhelimen kautta. OHJAUSTA TESTATTU RANKASTI. Näitä voivat olla esimerkiksi omat asetuksensa risujen, puun tai paalien käsittelyyn tai eri asetukset kylmillä öljyillä ja lämpimillä öljyillä ajettaessa. ”Järjestelmä on kokonaan Keslan omaa työtä. Sekä kärkiohjaus että päätyvaimennus on mahdollista kytkeä pois päältä, jos se koetaan työn kannalta järkevämäksi. KESLA proC i -kärkiohjauksen kehitys aloitettiin jo kuutisen vuotta sitten, ja pohjana ohjausjärjestelmän rakentamiselle on KESLA proC -ohjaus. ProC i -kärkiohjauksen virallinen myynti alkaa tammikuun 2024 alusta ja se on saatavana alkuun Keslan 325T ja 326T-kuormaimiin. Lisätietoa materiaalista kerrotaan saavan lähimmältä jälleenmyyjältä. Testejä kuvaillaan tehdyn armotta eri olosuhteissa aina helteistä räntäsateisiin ja paukkupakkasiin. Tämä metsäkoneissa jo läpilyöntinsä tehnyt tapa helpottaa ohjauksen omaksumista ja näkyy myös tuottavuudessa. Se tuo lisäturvaa ja -helpotusta käyttäjälle mahdollistamalla suoran teknisen tuen tehtaalta käsin. Kärkiohjauksen mukana tulevan päätyvaimennuksen kerrotaan tekevän käytöstä jouhevaa ja pehmeää, kun ääriliikkeiden aiheuttamia tärähdyksiä ei ole. Ohjausjärjestelmä on käynyt läpi mittavat testaukset ja on nyt valmis myyntiin. 69 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Kesla TYÖLAITTEET KESLA PROC I. ”Erityistä kiitosta testiasiakkaat ovat antaneet siitä, että liikkeitä voi säätää livetilassa, nosturin käytön aikana, jolloin säädön vaikutus näkyy heti”, toteaa Lappalainen. Ohjausjärjestelmässä toistuvasti käytettävät stand byja on/offpainikkeet on siirretty kyynärnojaan minimoiden käsien liikkeiden tarpeen. M yyntiin tuleva ohjausjärjestelmä on Keslan omaa toteutusta, ja järjestelmä toimitetaan kärkiohjauksella ja päätyvaimennuksilla varustettuna. Se mahdollistaa ominaisuuksien ketterämmän kehittämisen myös muuttuvien asiakastarpeiden mukaisesti”, kertoo Keslan liiketoimintajohtaja Markku Lappalainen. Käyttökohteet ovat olleet niin metsätöitä, urakointia kuin raskasta maatalouskäyttöä. Uutuus on saatavana KESLA 320-sarjan kuormaimiin eli 325T ja 326T-malleihin. Joystickin pohja on valmistajan mukaan muotoiltu niin, että ote pysyy rentona. Ergonomisuutta on tuotu varusteluun esimerkiksi uudenmallisessa kyynärnojassa, jonka kerrotaan olevan hyvin säädettävissä erikokoisille kuskeille sopivaksi. ”Testiasiakkaiden palaute on ollut yksinomaan positiivista sekä ohjauksen että sen käytettävyyden osalta”, Markku Lappalainen iloitsee. Etäyhteyden avulla Keslan tekninen tuki näkee saman näkymän kuin kuljettaja, joka helpottaa mm. Keslan proC i -kärkiohjaus valmis Kesla esitteli vuoden 2022 FinnMETKO-messuilla esimakua KESLA proC i -kärkiohjauksesta traktorikuormaimiin. NÄYTÖLTÄ NÄYTTÄÄ. Ohjausten ja asetusten säätäminen on kerätty yhden näytön taakse, ja säätöjä voi tehdä suoraan käyttöliikkeiden aikana eli vaikutuksen huomaa heti ilman tallentamisia. . Keslan proC i -järjestelmään on mahdollista tallentaa kymmenen erilaista asetuskokonaisuutta. ongelmanratkaisussa ja säädöissä
. Maskin päivityksen ohella Dailyssa on nyt käytössä uusi Iveco-logo merkin muiden hyötyajoneuvomallien tapaan. Sähkökäyttöisen eDailyn tunnistaa sinisävyisistä tehosteista. 70 Teksti ja kuvat: Harri Onnila ESITTELY IVECO DAILY 2024. Edellinen suurempi päivitys tehtiin mallivuodelle 2019, ja nyt vuodelle 2024 lanseerattiin jälleen uudistuksia. Ulkoisesti Daily on pitkälti ennallaan, sillä eroa aiempaan tekevät lähinnä uusi Iveco-logo, hienoisesti päivitetyt maski ja kolmeosainen puskuri, johon on integroitu myös kuljettajaa avustavan ADAS-järjestelmän (Advanced Driver Assistance Systems) tutkat. Järjestelmän antiin lukeutuvat esimerkiksi sopeutuva vakionopeudensäädin Stop & Go -toiminnolla, kaistallapitoavustin sekä nopeusavustin liikennemerkkien tunnistuksella. . DIGITURVAA. Jatkossa eDailya saa tarpeen mukaan neljällä akulla, tällöin kapasiteettia on yhteensä 148 kWh. Ajan hengessä Vuosimalli 2024 tuo Iveco Dailyyn päivityksiä niin sähkövoimalinjaan, ohjaamoon kuin päällirakennettavuuteen. SINIHYMY. NELJÄS PATTERI. I vecon pakettiautoja kevytkuormurimalli Daily yltää nykyisen mallisukupolvensa osalta pian kymmenen vuoden ikään, mutta matkan varrella tehtyjen päivityksien myötä tämä italialaisvalmistajan kevyen hyötyajoneuvoluokan työkalu on pidetty ajanmukaisena
Kolmeja neljäakkuisissa voidaan hyödyntää DC-latausta 115 kilowattiin asti. Dailyyn sisälle pyrkiessä muutoksista saa konkreettisista makua, sillä ”avaimettomuuden” myötä ovien lukitus aukeaa ajoneuvon luo saavuttaessa. Digitaalisuuteen kytkeytyy myös Easy Daily -mobiilisovellus, jolla saa operoitua esimeriksi ajoneuvon etälämmitystä, käytössä olevia ADAS-ominaisuuksia sekä valaistusta, ovien lukitusta ja ikkunoiden avaamista. Turvallisuutta lisää kuolleen kulman varoitin, ovenavausvaroitin ja kääntymisavustin törmäyksiä estämään. Näkyvämpi muutos on uusi digitaalinen käyttöliittymä. 71 Teksti ja kuvat: Harri Onnila. Kojelaudan päällä on uusittua säilytystilaa, mutta merkittävimmät muutokset ovat digitaalisen mittariston ja kojelaudan kosketusnäytön muodossa. PITKÄRUNKOINEN. . Yksittäisillä vetävillä pyörillä painoluokka on 3,5–4,2 tonnia ja paripyörillä 4,2–7,2 tonnia. EDESTÄ TAI SIVUSTA. Näyttöön voi heijastaa kännykän toimintoja ja sillä voi kutsua myös Iveco Drivel Pal -systeemiä eli puhetunnistukseen perustuvaa virtuaalista avustajaa. Sähkö-Dailyn latauspistokkeiden paikaksi voi valita keulan tai sopivan kohdan rungon sivussa. Neljä akkua vaatii tuntuvasti tilaa, joten akseliväli venähtää niiden kanssa 5 100 milliin. KOHENNETTU KONTTORI. Luonnollisesti myös käynnistys tapahtuu virtalukon ja avaimen sijaan painikkeesta. Erillisrunkoisena kevyenä hyötyajoneuvona sähkö-Daily tarjoaa varsin monipuoliset toteutusmahdollisuudet 3,5 tonnista 7,2 tonniin asti. Sen hienouksiin lukeutuu ”paikkamuisti”, joka säätää jousituksen korkeuden automaattisesti aiemmin vierailluissa purkutai lastauspaikoissa käytetyn mukaiseksi. Ivecon mukaan 4,25-tonnien 42S-versio voidaan varustaa tarpeen mukaan myös AirPro-ilmajousituksella. Se tarkoittaa kuljettajan näkökenttään kahta näyttöruutua – 10,25-tuumaista mittaristoa ja 7,0 tai 10,2 tuuman kosketusnäyttöä kojelautaan. Sisällä ohjaamossa tehtyjä parannuksia huomaa helposti muitakin, sillä esimerkiksi kojelaudan päälle on päivitetty leveä lokerotila, johon on tarjolla langaton lataus mobiililaitteelle. SÄHKÖ EDELLÄ. Daily 2024 -malliston lanseeraustilaisuudessa dieselja kaasuvaihtoehdot olivat sivuroolissa, sillä suurimman huomion sai valloillaan olevan sähköistymisen hengessä eDaily. .
Iveco eDailyn sähkömoottorin piikkiteho on 140 kilowattia (190 hv), minkä myötä 3,5-tonnisen eDailyn vetomassojen kerrotaan olevan samalla tasolla kuin vastaavassa dieselversiossa, toisin sanoen 3,5 tonnia. KONEURAKOINTI 1/2024 72. Toimista päällirakentamisen hyväksi kertoo sinkkupyöräiseen dieselDailyyn tarjottava ”keveyspaketti”. Huomionarvoinen yksityiskohta on myös latauspistokkeen paikka, sillä ajoneuvon voi valita joko maskissa tai rungon sivustassa olevalla lataussijainnilla. Apulaitteiksi soveltuu aiempaa väkevämpiä vehkeitä, sillä 15 kilowatin sähköisen e-PTO-voimanuloston rinnalla tarjotaan jatkossa 50 kilowatin tehoista e-PTO:ta. Pikalatauksen avulla sata kilometriä toimintamatkaa luvataan latautuvan noin 20 minuutissa. . Neljä akkua merkitsee siis 148 kWh:n kapasiteettia, mikä vaatii myös tilansa ja on siten tarjolla vain 7,2-tonniseen 72Cversioon 5 100 millin akselivälillä. Sähköisen voimalinjan kehittelyn rinnalla Ivecon pakeilla on keskitytty myös päällirakenteisiin ja etenkin niiden toteuttamisen helpottamiseen, sillä merkittävä osa Dailyista menee kaupaksi alustamalleina. Ajoa avustavien ADAS-turvavarusteiden siivellä puskuria on muovattu uusiksi muun muassa tarvittavia tutkia varten. PÄÄLLIRAKENTAMISTA. Toimintamatka täydellä latauksella on Ivecon mukaan 120–240 kilometriä sen mukaan onko akkuja yksi, kaksi, kolme vai neljä. Suurimmillaan eDailyn hyötykuorma voi olla 4,6 tonnia ja pakuversion tavaratilan koko noin 20 kuutiometriä. Akuston osalta suurin uutuus on mahdollisuus neljään 37 kWh:n akkupakettiin. AC-latauksella yksi 37 kWh:n akku latautuu 22 kilowatilla täyteen noin 90 minuutissa, mutta 3–4 akun eDailyihin tarjotaan 115 kilowatin tehoista DC-latausta aiemman 80-kilowattisen sijaan. Siinä kiloja hyötykuorman hyväksi on poimittu esimerkiksi tarjoamalla vain 40 litran polttoainesäiliötä, jolla säästetään mahdollisesti noin 25 kiloa, sekä takajousituksen komposiittilehdet, joilla niistetään tuplalehtijousiin nähden noin 30 kiloa. TURVALLISUUTTA. Laajemmin mallistossa hyödynnettäviä laihdutustoimia ovat muun muassa kevyet teräsvanteet sekä alumiinin käyttö alustarakenteissa kuten etupään ripustuksissa
Yksityisiä toimitilahankkeita on vireillä runsaasti, mutta hankkeiden käynnistämiseen liittyvä epävarmuus on kasvanut ja hankkeita lykkääntyy. Asuinrakentaminen nousi nollakorkoaikana kestämättömän korkealle tasolle ja supistuu nyt voimakkaasti. Elinkeinoelämän luottamuksen heikentyminen ja muutosneuvottelujen yleistyminen näkyvät sekä yritysten että kuluttajien rakentamisaikomuksissa. Myös maaja vesirakentamisen näkymät ovat heikot – määrä on miinuksella sekä vuonna 2023 että 2024. Konevuokraus kasvanee vasta 2025 Kansainvälisen talouden heikentyneet näkymät sekä korkojen ja rakennuskustannusten korkea taso pitävät rakentamisen määrän toistaiseksi matalalla, arvioi konsulttiyhtiö Forecon Oy. Kuluttajien luottamus sekä asunnon ostoja korjausaikomukset olivat vuoden 2023 lopulla edelleen pohjalukemissa. Rakentamisen eri sektoreilla kehitys vaihtelee suuresti, Forecon toteaa. Suomessa rakentamisen määrä kääntyi rajuun laskuun loppuvuonna 2022. Kahden heikon vuoden jälkeen vuokramarkkinoiden kasvu on viisi prosenttia vuonna 2025. KONEVUOKRAUKSEN KASVULLE STARTTIA 2024. Uusien asuntojen rakentaminen vähenee 35 prosenttia. Työkoneiden vuokramarkkinoiden lasku päättyy vuonna 2024, mutta kasvu jää lähes nollatasolle. Toimitilarakentaminen ei vähene vastaavasti, sillä erityisesti julkisten palvelurakennusten rakentaminen on hyvällä tasolla. Korjausrakentamisen näkymät ovat heikentyneet myös kuluvan vuoden aikana, määrä vähenee hieman vuonna 2023. 73 Teksti ja kuvat: Juha Pokki KONEVUOKRAUS NÄKYMÄT 2024. Kasvun arvioidaan olevan kolmen ja kuuden prosentin välillä. Rakentamisen määrä väheni vuonna 2023 kymmenen prosenttia ja väheneminen jatkuu vuonna 2024 arviolta prosentin verran. Vuokrakonekysyntä kasvaa kaikilla sektoreilla. Paljon vuokrakoneita käyttävässä toimitilarakentamisessa vähennykseksi arvioitiin 15 prosenttia ja asuinrakentamisessa peräti lähes 30 prosenttia. Nopeat koronnostot sekä rakennuskustannusten nopea nousu merkitsivät äkkijarrutusta rakentamisen kysyntään vuonna 2023. Asuntorakentamisen vuokrakonekäyttö vähenee edelleen (-25 %), mutta toimitilarakentamisen käyttö kasvaa (+14 %). Vuonna 2025 rakentamisen määrä kasvaa kolme prosenttia. Vuonna 2024 työkoneiden vuokrauksen ennakoidaan kasvavan prosentin. F orecon Oy:n julkaiseman arvion mukaan rakentamisen kasvuennuste on toistaiseksi melkoisessa kohmeessa. Vuodesta 2025 on sitten ennusteen mukaan tulossa rakennuskonealalle kasvuvuosi (+5 %). Koronnostot ovat todennäköisesti päättyneet, mutta korot pysynevät nykytasolla ainakin kesään 2024 jarruttaen asuntokauppaa ja rakennusinvestointeja. Korkeat korjauskustannukset, kiinteistöjen hoitokulut sekä rahoituksen saatavuus jarruttavat korjaushankkeiden käynnistämistä. Vuoden 2024 kasvuennusteet ovat nollan ja yhden prosentin välillä. Korjausrakentamisen ja muiden toimialojen käyttö ovat pienessä yhden prosentin kasvussa. Korjausrakentamisen vuokrakäyttö kasvaa kaksi prosenttia ja muiden toimialojen prosentin. Työkonevuokrauksen määrän arvioitiin vähenevän vuonna 2023 yhdeksän prosenttia
Lokomoista . Nyt sellainen on kuitenkin syntynyt Lokomo-hydraulinosturien suhteen, ja kun asia kerran tehdään, se myös tehdään kunnolla. Käsi tämän kirjan päälle asetettuna voisi melkein vannoa, että tästä löytyy kaikki merkityksellinen historiatieto aiheesta. Sitkeitä koneita ja sitkeitä koneiden kuljettajia on yhä jonkin verran jäljellä, joten nyt jos koskaan aiheesta oli korkea aika tehdä kirja. Vaikka aineksia olisi ollut jatkoa ajatellen vaikka mihin, tuotanto siirtyikin osaksi kotimaista konehistoriaa. Kirjan varsinainen alkulaukaus tapahtui kuitenkin vuonna 2019, ja nyt runsaan tiedonkeruun ja muutamien lievien mutkienkin kautta 275-sivuinen kovakantinen teos on valmis. Laajasti 74 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Nosturihistoriallinen Seura, Juha Pokki KIRJA LOKOMO NOSTUREITA SUOMESTA. KAIKKI NÄISSÄ KANSISSA. Vuoden 2023 lopulla julkaistun Lokomo – nostureita Suomesta -kirjan kustantaja Nosturihistoriallinen Seura ry on vielä varsin tuore toimija alallaan, mutta sen taustalla on vankka kokemus ja historiantuntemus aiheesta. Aivan uusi ei ole myöskään tämä kirjaprojekti, sillä sen juuret ulottuvat jo lähes 15 vuoden taakse hieman tulkintatavasta riippuen. L okomosta on kirjoitettu yrityshistoriikkeja ja konsernia sekä sen erilaisia tuotteita on sivuttu myös erilaisten aihepiiriteosten, kuten rautateiden ja metsäkoneiden parissa lukuisaan otteeseen. Lokomon hydrauliset nosturit olivat aikanaan yksi tämän suomalaisen teollisuuskonsernin kruununjalokivistä. Harvassa ovat kuitenkin kirjat, jotka rajaisivat tarkasti ja läpikotaisesti jonkin Lokomon tuoteryhmän samoihin kansiin
Asialla ovat olleet Mika Hovinen, Janne Myllyniemi, Ari Perttilä, Taisto Rintamaa sekä heidän apunaan puolestaan lukuisat Lokomo-nosturien kanssa eri tavoin työskennelleet henkilöt, kuten vaikkapa Lokomo-legendan maineen ansainnut Erkki Metsäranta. KATTAA KÄYTÄNNÖSSÄ KAIKEN. Tietokirjojen julkaisun jälkeen melko yleinen ilmiö on se, että sivuille tiensä löytämätöntä tietoa alkaa tihkua jälkikäteen lukijoilta tekijöiden suuntaan. Vaikuttaakin siltä, että tämä konklaavi on käynyt läpi likipitäen kaiken mahdollisen saatavilla olevan materiaalin Lokomo-hydraulinostureihin liittyen, ja lopputulos on tiivistetty onnistuneesti kansien väliin. Yleensä tällaisissa kirjaesittelyissä on tapana todeta jo kuluneeksi muodostuneella tavalla ”kirjan sopivan jokaisen vähänkään tästä aiheesta kiinnostuneen hyllyyn”. . Kirjan lopussa on vielä oma osastonsa Lokomo-pienoismalleille, Erkki Metsärannan seikkailuillaan ikuistamille tilannekuville ja tarinoille sekä kokoelma arkistoista kaivettua kuvamateriaalia. RUNSASTA SISÄLTÖÄ. FAKTAA JA MUKAVAA TARINAA. Tämä riittäisi jo helposti kattamaan aiheen kiitettävällä tavalla, mutta lisää arvokasta sisältöä on tuotu mukaan esimerkiksi erilaisten käyttäjäkokemusten muodossa: yrityksiä ja yrittäjiä, joilla Lokomoita on ollut tai yhä on käytössä, on haastateltu ja ripoteltu mukaan kirjaan sopivalla suhteella. Timo Rintakosken kirjoittama kirja on syntynyt Nosturihistoriallisen Seuran toimituskunnan yhteistyöllä. Tarinaa isketään laidasta laitaan, mutta aina Lokomoihin liittyen, ja tämä on erinomainen lisä kokonaisuuteen, sillä yksi kirjan tehtävistä lieneekin ollut tallentaa teknisten faktojen lisäksi nimenomaan näitä kaiken aikaa vähemmäksi käyviä tarinoita. Tällä kertaa pitää kuitenkin yrittää uudistaa tätä fraasia, ja todeta kirjan kuuluvan pois hyllystä notkumasta ja pöydälle luettavaksi mielellään tietenkin useampaan kertaan. 75 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Nosturihistoriallinen Seura, Juha Pokki. Luonnollisesti kirja esittelee aiheen historian kauttaaltaan aina lähtökohdista loppuun saakka, ja mukaan on liitetty myös nosturituotannon jatkoa Lokomon jälkeen ponnistaneen AT-Hoistin tarina koneineen. Kaiken lisäksi kirjan ostaja saa nettilinkin, jonka kautta pääsee lataamaan lähes tunnin mittaisen koosteen digitoitua Lokomon kaitafilmirainaa nykypäivän haastattelumateriaalilla höystettynä. Kuvitus on monipuolista ja taitto toimivan selkeä. Ladattavaksi ovat tarjolla myös alkuperäiset kuormitusarvotaulukot sekä kattavat alustaja haltijalistat valmistuneista nostureista. Lokomo – nostureita Suomesta esittelee Lokomon hydraulinosturituotannon paitsi niiden kumipyörillä kulkevien koneiden muodossa, myös rautatienosturien ja ponttoniasenteisten koneiden osalta. Asiaa on kirjan sivuilla käännetty myös kansainvälisesti ajateltuna englanniksi, sillä onhan Lokomokäyttäjäkuntaa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Lokomon eri nosturimallit esitellään tietenkin myös paitsi teknisine tietoineen, myös yksilökohtaisine erikoisuuksineen ja innovaatioineen. Kuvissa ei myöskään ole säästelty, ja suurin osa kirjassa esiteltävistä otoksista on vieläpä värikuvia, joten silmänruokaa on yllin kyllin. Tässä tapauksessa todella merkittävän lisätiedon mahdollisuus kuitenkin jäänee hyvin marginaaliseksi: kirjan ja sen lisämateriaalin myötä aihe tulee sen verran perusteellisesti käsiteltyä, ja hieman venyneen ilmestymisen odotus palkitaan hämmästyttävän edullisessa, 35 euroa maksavassa teoksessa todella ruhtinaallisesti
Istuva härkä Jos puhutaan maailmanhistorian merkillisimmistä kaivukonekeksinnöistä, ei voi mitenkään ohittaa ranskalaista Pingonia. Viimeiset koneet olivat käytössä tiettävästi ainakin pitkälle 2000-luvun ensikymmenille, ja ties vaikka jossain vieläkin Pingon kaivaa. Ehkäpä joku on joskus nähnyt kuvan ympäripyörivästä kaivukoneesta, joka kyllä kulkee pyörillä, mutta pitää tunkata erilliselle, liikkumattomalle kaivualustalle ennen kuin 360 asteen kääntyvyys kuokkimistöihin saavutetaan. P ingon on nimenä, sanana ja merkkinä varsin mieleen jäävää sorttia, ja tätä tukee myös mielikuva erikoisesta kaivukoneesta. Vuonna 1922 syntynyt Pierre-Joseph de Pingon oli 1940-luvun puolivälissä nuoresta iästään huolimatta jo tunnustettu insinööri, ja erikoistunut erityisesti nosturitekniikkaan. Se oli yksi merkittäviä jälleenrakentamisen kiihdyttäjiä sodasta toipuvassa Euroopassa, ja näitä tuotteita on meilläkin nähty lukuisilla työmailla joskus 1950-1980-luvuilla. Tai ehkäpä jollakin on kokemusta tai näkemystä tällaisesta laitteesta aivan elävästä elämästä, sillä kyllä näitä myytiin Suomessakin. KAIVUASENTO HUUDETTU! Tämä on se Pingon-kaivukoneen ikonisin kuvakulma, eli kaivualusta maassa ja pyörät ylhäällä. Jätetään kuitenkin varsinainen nosturihistoria toiseen kertaan, vaikka se mielenkiintoista onkin. Pingon oli yksityinen yrittäjä suunnittelun suhteen, mutta hän oli myös osallisena aiemmin mainitussa rakennusteollisuuden tuotteita, kuten nostureita ja esimerkiksi betonimyllyjä valmistaneessa Société Tichauer et compagniessa. Mutta minkälainen oli erittäin onnistuneen nosturimalliston ja vähemmän suosituksi ponnistaneen kaivukonesarjan luoneen Pingonin tarina, ja onko siitä enää mitään jäljellä. Se tuli markkinoille osoittamaan, että asioita pitää tarkastella toisinaan vakioratkaisujen ulkopuoleltakin. Mutta enimmäkseen Suomessa ja maailmalla ranskalainen Pingon oli tunnettu torninostureistaan. Laite ei myöskään kaikessa omintakeisuudessaan jäänyt prototyyppiasteelle, vaikka varsinainen valmistusaika lyhyt olikin. Hän perusti vuonna 1949 taitoihinsa luottaen oman insinööritoimiston, jonka ensimmäinen merkittävä patenttiläpimurto oli vuonna 1952 Tichauerille myyty suunnitelma torninosturista. 76 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Valmistaja, Antti Leppänen, Lusto / Markku Melkko TUTTUA RAUTAA PINGON-KAIVUKONEET. RISTIKKOPUOMIN RATKAISIJA. Malleja rakentui vuosien varrella lukuisia, ja Pingon kirjoitti itsensä alan historiaan muiden ranskalaisten suurtekijöiden kuten Potainin ja Richierin rinnalle – vuoteen 164 mennessä miehellä oli taskussa jo 40 erilaista torninostureihin liittyvää patenttia! Vapaana ja yksityisenä suunnittelijana hän teki myös paljon yhteistyötä eri merkkien kanssa, ja parhaimpina vuosina Pingonin suunnittelutoimistossa työskenteli 120 insinööriä. MITÄS JOS TEHDÄÄN KAIVUKONE. . Pingon oli kehitellyt aiempaa kevyemmän torninosturirakenteen, ja tämä oli vasta alkua: nykyaikaisten ja paikallaan nopeasti ja helposti pystytettävien nostureiden kehitys sai kiittää useamman kerran Pierre Pingonia
Puomistosta puheen ollen, tässä varhainen ajatus koneen keskilinjalle asetetusta ohjaamosta ja haaratyvisestä kaivupuomista. Veto oli mekaaninen, varsikoteloiden sisällä se välittyi ketjulla. VETO KETJULLA. 77 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Valmistaja, Antti Leppänen, Lusto / Markku Melkko. Joko Tichauer tai Pingon tai molemmat – tarina ei tarkasti tätä kerro – tulivat siihen tulokseen, että valikoimassa pitäisi olla myös kaivukone. . Koska suunnitteluyrityksessä työt etenivät hyvällä mallilla ja rahaakin Pingonille virtasi mukavasti vähän joka suunnalta, ei mikään estänyt miestä paneutumasta tähän kaivukoneprojektiin. Kun pyörien varret ajettiin mahdollisimman suoriksi ala-asentoon, koneelle saatiin melko pieni kääntöympyrä. PISTOKONE. Vankkumattomana nosturimiehenä ratkaisustakin tuli hieman siitä suunnasta ammentava. Puomistoja oli muutamiakin erilaisia vuosien ja mallien myötä, ja Pingonia sai myös pistokauhaversiona. Siitä ei liene vielä nykyäänkään täyttä sopua syntynyt, mutta oli miten oli, Pingon päätti kallistua siihen harvinaisimpaan vaihtoehtoon ja valitsi ”jotain muuta”. Tuolloin elettiin 1960-luvun alkua, eikä maailma varsinkaan silloin ollut vielä valmis tämän asian suhteen. Vuonna 1963 prototyyppi oli valmis esiteltäväksi. KOKEILTIIN KESKIKOPPIAKIN. MELKEIN FRANGIN KOLIKON PÄÄLLÄ. Hydrauliikka teki tuloaan ja noppaa heitettiin varsin kovasti siitä, minkälainen kaivukone olisi lopulta se oikea. . . Myös ohjaus hoidettiin vetoa ja jarrua eri pyörillä komentaen. . Painopiste oli toki korkealla. Se kantoi nimeä Pingon 12A ja se esiteltiin virallisesti Pariisin Expomat-messuilla seuraavana vuonna. Tela-alustainen, pyöräalustainen – tai jotain muuta
Tässä näkyikin Pingonin nosturitausta, sillä tätä alustaa suunniteltaessa ei ehkä ollut aivan selvää se, että tällaisia kaivukoneita ei käytännössä pedattaisi niin huolellisesti kuin nostureiden kanssa olisi suotavaa. KYLLÄ SILLÄ KAIVAAKIN VOI. Pohjalevyratkaisun tukevuus oli hieman kyseenalainen, sillä varsinaista tukipintaa ei ole siinä määrin kuin vaikkapa telojen päällä kaivaessa. Veto pyörille oli toteutettu mekaanisesti hammasrattailla ja ketjulla heilurivarsien sisällä. KONEURAKOINTI 1/2024 78. Molempia heilurivarsipuolia saattoi säätää myös erikseen, joten ainakin teoriassa myös sivukallistuksessa koneen olisi saanut ajettaessa vaateriin. Heilurivarsilla konetta sekä laskettiin kaivuasentoon että pois takaisin renkaiden päälle, mutta niillä oli myös osansa ajossa. Toki painopistekin oli korkealla, ja kone jo melko huojakka. kolikon päällä. Suorilla ja pitkillä siirtymillä kone yleensä laskettiin mahdollisimman matalaksi, jolloin akseliväli oli pidempi ja ajo vakaata. Toimintaperiaate 50-tonnisella koneella oli silti tinkimätön. Pyörien päällä olevalla koneella ei käytännössä voinut kaivaa, sillä puomisto ei kääntynyt sivuttain mitenkään. AI SIITÄ TULI TUOLLAINEN! Mitäpä se mösjöö Pingon sitten oli piirtänyt. Entäpä se kaivupuoli. ISTUU JA MAKAA. Pehmeämmällä tai muuten muotoaan muuttavalla pohjalla tilanne oli eri, ja kone olikin pahimmillaan jopa vaarallisen kiikkerä ja yllättävä. . Varsinkin kun äkkitilanteessa koneen asemaa ei niin vain muutettukaan ajamalla. Neljällä yhtäsuurella kumipyörällä liikkuvaa konetta ohjailtiin kuten liukuohjattua konetta konsanaan – vedolla ja jarrutuksella. Tämä jokseenkin H-kirjainta muistuttava ratkaisu oli kiinni kääntökehän avulla koneen pohjassa ja kun pyörät nostettiin kainaloon, jäi levy maata vasten tukemaan. Tässä sitten se iso Pingon, eli 18A, melkoinen jässikkä, kun viereen komennetaan ranskalaismallinen asentaja mittatikuksi. Niin kauan kuin oltaisiin esimerkiksi asfaltilla tai betonin päällä, kaikki olisi hyvin. Pyörillään olevaa konetta voisi käyttää kenties jonkinlaisena lastauskoneena pienissä askareissa, mutta varsinainen kaivutyö tapahtui aina alustan päältä. Tiukassa käännöksessä puolestaan konetta saattoi nostaa, jolloin väli lyheni ja parhaimmillaan kone pyörähti miltei kuin pieni liukuohjattu kuormaaja eli ns. Pyörityksestä vastasi niinikään ajovoimansiirto, eli käännölle ei ollut erillistä hydraulimoottoria tai muuta ratkaisua. No varsin erikoisen laitteen, kuten kuvistakin näkyy. Pingonissa oli monta erikoista ratkaisua, joista näkyvimpinä kaivualusta ja heilurivarret
Sanaakaan en ymmärrä, mutta varmasti konetta kehutaan tässä Pignonin ja TCM:n yhteishankkeessa myydä konetta Japaniin 1970-luvulla. Suomessa asian tekee erityiseksi vielä se, että joitakin yksilöitä on ollut käytössä vielä tällä vuosituhannella Lapin kultamailla, ja muutama vuosi sitten Pingon 14C vuosimallia 1974 sijoitettiin näytille Tankavaaran kultamuseon ulkoalueelle miltei suoraan käytöstä. VIENTIÄ VETÄMÄÄN. Kaikki, mikä oli lapiota tai vaijerikonetta kehittyneempää, otettiin pääsääntöisesti mielellään vastaan. KULTAKUOKKA. Suomessa konetta edusti Oy Ekströmin Koneliike Ab. Pingon-kaivukonetta opeteltiin käyttämään, kauppaa syntyi kohtalaisesti, ja myyntiä lisäsi sen runsas lisävarustevalikoima. Tosin tuohon aikaan ei oltu niin tarkkoja koneen lievän yllätyksellisyyden suhteen. . IHAN HYVÄ KONE. . Ekströmin uutena Suomeen myymiä koneita oli käytössä vielä pitkälle 2000-luvun ensivuosikymmenille, sillä Lapin kultamailla näille oli sitkeitä ja vannoutuneita käyttäjiä. Kuvat: Antti Leppänen. Tarkkaa myyntimäärä ei ole tällä erää tiedossa niin maailmalta kuin meiltäkään, mutta lopulta kone ei ollut aivan harvinainenkaan. Ei oikein lähtenyt odotetulla tavalla, ja paikallinen kaivukonevalmistus ajoi tästäkin ideasta ohi. Parhaimmillaan Pingoniin oli saatavina lähes 30 erilaista lisävarustetta erilaisista kauhoista ja kahmareista aina ristikkopuominosturiin saakka – kuinkas muutenkaan, syntyperän huomioiden. Tällä nimellä konetta myytiin maailmalle jonkin verran aina Yhdysvaltoja ja Japania myöten. 79. Vuonna 1968 esiteltiin seuraava malli, Pingon 14A, joka sai myös kansainvälisen nimen Sitting Bull, eli Istuva Härkä, juontaen juurensa paitsi ulkomuodostaan ja työtavastaan, myös tuon ajan suositusta lännenelokuvabuumista
Entä mitä teki Pierre Pingon. METSÄÄNKÖ MENOSSA. Vaihtoehtona täysristikkopuomisto tai hydraulisen kaivupuomiston jatkoksi ristikkojibi. Jo 18A:n esittelyä edeltäneenä vuonna, eli 1974, Pingon oli perustanut yrityksen nimeltä Mécanique du Lac. KONEURAKOINTI 1/2024 80. . Pierre Pingonin juuret olivat nosturikehittelyssä, joten pitihän kaivukoneestakin tehdä nosturiversioita. Suunnitteilla oli vielä vaihtaa moottoriksi myyntimalliin suurempi 400-hevosvoimainen versio. Tämä ei kuitenkaan enää realisoitunut myyntituotteeksi, sillä Tichauerin ostanut ranskalaiskonserni Manubat ei lähtenyt enää mukaan tuotteistamisen jatkamiseen. Vai teroittaa kynät uuteen iskuun. Nykyisin tämä Pingonin perustama yritys tunnetaan tutummin nimellä Mecalac. Tämän firman tulevia ja moninaisia vaiheita keksijä ei kuitenkaan ehtinyt nähdä lupaavaa alkua pidemmälle, sillä ranskalaisen rakennuskonekehityksen yksi merkkihahmoista, Pierre-Joseph de Pingon siirtyi ajasta ikuisuuteen vuonna 1988 vain reilun 65 vuoden iässä. NOSTURINIKKARI EI KARVOISTAAN PÄÄSE. Vastaus oli helppo. Ensimmäisen kaivukonetuotteen aurinko näytti olevan laskusuunnassa, joten pitäisiköhän heittäytyä jo lepäilemään. UUTTA IDEAA ITÄMÄÄN. . Oli aika ryhtyä miettimään jälleen uusia koneratkaisuja, käyttäen samalla jo aiemmin opittuja kokemuksia. Kun Pingon-kaivukone vähin erin haudattiin, tilalle nousi yhäkin vaikuttava Mecalac. Ideansa puolesta edelleen vannonut Pierre Pingon jatkoi tuotteen kehittelyä, ja vuonna 1975 esiteltiin melkoinen mörssäri. Tässä koneeseen on asennettu Pallarin ”kantovärkki”, eli kantoharvesteriksi kutsuttu kannonostoja pilkkomiskoura. Siinä missä esimerkiksi 14-malli oli 120-hevosvoimaisella moottorilla, nyt esiin marssi Le Bourgetin ilmailunäyttelyssä Pariisissa peräti yli 300-hevosvoimainen Pingon 18A, 50 tonnia painava kone, joka edelleen toimi täysin samalla perusperiaatteella. Suomessa kokeiltiin vuonna 1975 Pingon 14C:n sopivuutta myös metsänhoidollisiin töihin
Kaikki aiemmin ilmestyneet numerot nyt saatavilla Viipale mediat mediat osoitta kameralla klikkaa verkkokauppaan —> — > MERCEDES-BENZ 190 E 2.5–16 EVOLUTION II DTM -REPLICA -tyyliä 1/ 20 24 Cit ro ën 2C V6 ’70 • Da tsu n 12 00 Va n ’70 • Fia t 12 8 Pa no ram a ’81 • Fo rd Ta un us 2.0 XL ’73 • Hu ds on Su pe r Jet ’54 • VW Co un try Bu gg y ’68 + SM V 44 ’77 36 84 80 -2 40 1 • PA L VK O 20 24 -1 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot. YKSI HARVOISTA: Datsun 1200 Van ’70 MAINOKSEN IMUSSA: Rahalle vastinetta ERILAINEN JENKKI: Hudson Super Jet ’54 PIRKKO JA R Ä TTISITIKKA EROTTAMATON PARI NOSTALGISET RC-AUTOT KOKOELMAN HELMIÄ 1/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi PIRTEÄ FARKKU FIAT 128 PANORAMA ’81 AUSTRALIAN VOLKKARI VW COUNTRY BUGGY ’68 1/2024 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi Supermarket .fi Puuttuuko kokoelmasta numero
Seuraava numero ilmestyy heti maaliskuun alkuun. 82 Numero 2/2024 ilmestyy 7.3.2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA. Talvea niskasta Sydäntalvi alkaa taittua päin kevättä, ja seuraavaa lehteä kohti mennään. Aikeissa on tehdä muutakin kuin viilailla teräketjuja uuninpankolla päivän pidentyessä, eli luvassa lumisia puitteita
Kaikki aiemmin ilmestyneet numerot nyt saatavilla Viipale mediat mediat osoitta kameralla klikkaa verkkokauppaan —> — > MARKKU RANTALA Romut käyttöön takova tekijämies COMMER PB 1972 Timanttikuntoon entisöity avolavapaku URSUS SUOMESSA Maahantuonnin koukeroita ja lumitöitä 74 50 00 -2 40 1 • PA L VK O 20 24 -1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 1/2024 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 10 7 1 / 20 24 • Co m m er PB • Fa hr D 17 7 S• Fo rd so n D ex ta • Jo -B u Ju nio r• Ko tv io II• M as se y Fe rg us on 76 5• Ur su s C-3 85 4W D• Va m m as RG 14 • Vo lvo LV -70 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/vanhatkoneet Osoit a kame ralla ( V. 020 734 7444 ”Hyvin voimaa ja ketterä kulkemaan.” ”Yleisesti ottaen hyvä kone.” ”Hyvän tuntuinen ja nopea hydrauliikka.” ASIAKASKOKEMUKSIA Savua ja pauketta ! Supermarket .fi Puuttuuko kokoelmasta numero. 040 579 1654 Nyt 12-ton DL220-7 ja 36-ton DL580-7 pyöräkuormaajat nopeaan toimitukseen! " NYT VARASTOSSA OLEVIIN KONEISIIN SAATAVILLA RAHOITUS TARJOUS: • Esim. HUOLTO JA KORJAAMO Lempäälä ????????????????????020 734 7441 Vantaa ?????????????????????????010 841 2644 Turku ????????????????????????????010 201 2126 Kuopio ?????????????????????????040 051 4496 Oulu ????????????????????????????040 352 5850 VARAOSAT Lempäälä ????????????????020 734 7440 Vantaa ?????????????????????080 098 000 Turku ????????????????????????080 098 000 Kuopio ???????????????????????040 513 7328 Oulu ???????????????????????????040 152 7234 LEMPÄÄLÄ Juuso Setälä ??????????044 755 0092 Jyrki Ylisarkki ????????044 755 6528 Jarno Saloniemi ??????040 018 8354 VANTAA Vesa Hietala ???????????. 36kk kiinteän koron rahoitus jopa 0,5 %! • Käsiraha vähintään 20 % • Nyt tammikuun toimituksiin • Rahoitus vaatii hyväksytyn luottopäätöksen realmachinery.fi . 040 169 0888 OULU Harri Ojala ????????????????0400 896 897 Janne Paakkunainen ??050 352 5675 TURKU/LIETO Tero Leiniö ????????????????0400 311 919 KUOPIO & JOENSUU Asko Partanen ?????????044 088 1931 KONEJA LISÄLAITEMYYNTI LISÄLAITEMYYNTI Toni Pakarinen ????????040 051 2618 Jarno Saloniemi ?????040 018 8354 COMPACT-KONEET, ETELÄ-SUOMI Niklas Timlin ??????????050 309 2982 SEINÄJOKI Marko Ristiluoma ??
HARTIKAISEN ERIKOISKULJETUS Metsäpalvelu Helmisellä on tarkoituksenmukainen valikoima Ponsse-kuormatraktoreita Wisentistä Elephantiin. Sandvik UJ443E täysin sähkökäyttöinen esimurskausyksikkö Lisätietoja: Tiia Isotalo p. 0400 204 082, Jari Millaskangas p. rockprocessing.sandvik Murskauksen sähköinen aikakausi alkaa nyt. 044 239 962, Pekka Jauhiainen p. 040 350 0158 Sandvik_UJ443E_Koneurakointi_Ad_210x260mm.indd 1 Sandvik_UJ443E_Koneurakointi_Ad_210x260mm.indd 1 10.1.2024 11.28 10.1.2024 11.28 RINNE-LATURIN SÄHKÖ-KRAMER MILLOGIN MOOTTORIPAJA PINGONKAIVUKONEET SANDVIKIN TESTIKAIVOKSESSA AGCO TESTASI E-FUELIA FORD RANGER 3.0 PLATINUM OIKEISIIN TÖIHIN EI PELKKIÄ TERVEISIÄ! E. YLÖJÄRVEN YLLÄTTÄJÄ 72 00 11 -2 40 1 PAL VKO 2024-10 1/2024 • Hinta 11,50 € • www.koneurakointi.fi N U M ER O 81 K ON EU RA K OI N TI 1/ 20 24 • H EL M IS EN PO N SS ET • YL ÖJ ÄR VE N H U DD IG 13 70 • H AR TIK AIS EN ER IK O IS K U LJ ET U S • SÄ H KÖ -K RA M ER • E-F U EL HUDDIG 1370 ON YLÖJÄRVEN KAUPUNGIN UUSIN HANKINTA MONIPUOLISIIN TEHTÄVIIN.