Louhintaan, purkuun ja rakentamiseen kaivukoneiden lisälaitteet ja käsikoneet kaikilla voimanlähteillä www.atlascopco.fi ATLAS COPCON RAKENNUSKONEET Liebherr pyöräkuormaaja L 550 XPower ® L 586 XPower ® Polttoaineen säästö jopa 30% uuden Liebherr XPower ® voimansiirron ja Liebherr Power Efficiency (LPE) järjestelmän ansiosta Ajovoiman jakutuminen hydrostaattisen ja mekaanisen linjan välillä takaa maksimaalisen kestävyyden Koneen hyvän ja turvallisen huollettavuuden ansiosta säästät aikaa ja rahaa Koe menestys. Liebherr-Finland Oy Ab Pakkasraitti 8 04360 Tuusula, Finland Puhelin: +358 9 8366030 E-mail: info.lfi@liebherr.com www.facebook.com/LiebherrConstruction www.liebherr.fi 2016-504_082_LBH_068_L550_L586_IV_Kin_Kiv_FIN_auMP.indd 1 11.12.15 13:36
Metsäkoneyrittäjän paras ystävä www.ponsse.com PONSSE SCORPION PONSSE OYJ Ponssentie 22 74200 Vieremä puh. Ilman kompromisseja toteutetussa harvesterissa kuljettaja on kaiken keskipisteessä. Taloudellisuus ja mukavuus on huomioitu myös huoltokohteiden sijoittelussa. Mullistavalla kolmen rungon rakenteella levelloinnin nivelpiste saadaan alas ja kone erittäin vakaaksi ja mukavaksi. Ponssen Vieremän tehtaalla on valmistettu jo 300 kappaletta PONSSE Scorpion ja ScorpionKing -harvestereita. UUSI PONSSE SCORPION vie puunkorjuun tuottavuuden, ympäristöystävällisyyden ja ergonomian aivan uudelle tasolle ja asettaa uuden standardin kuljettajan työympäristölle. METSIEN EDISTYKSELLISINTÄ TEKNOLOGIAA PONSSE TARJOAA MARKKINOIDEN KATTAVIMMAN ja monipuolisimman valikoiman parasta metsäkonetekniikkaa – kaikkiin puunkorjuun haasteisiin. Koneet urakoivat ympäri maailman Brasilian helteistä pohjoisiin havumetsiin jo 20 maan savotoilla. OHJAAMONÄKYMÄLTÄÄN TÄYSIN AVOIN, VOITTAMATTOMAN VAKAA JA TEHOKAS kone kulkee ympäristön ehdoilla pienin pintapainein. Uusi 4F-moottori ja parannettu hydrauliikka ovat mahdollistaneet huoltovälien pidentämisen aikaisemmasta 600/1200 tunnista 900/1800 tuntiin. 020 768 800 KATSO PONSSE SCORPION VIDEO
Ollaan hiljaa, niin saadaan hiiriä, toteaa vanha sananlasku. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. T ätä numeroa kirjoittaessa tapasin kaksikin ihmistä, joita voisi kutsua keksijöiksi jos nyt ei aivan pyörää ole toteutettu uudestaan, niin ainakin rahkeita on ollut luoda jotain oman idean pohjalta, todeta se toimivaksi ja tuoda se esille. (03) 2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) tilaajapalvelu@koneurakointi.fi Päätoimittaja Juha Pokki Toimituksessa Antti Kautonen, Harri Onnila, Juha Riihimäki, Ensio Vanhala Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Thomas Backman, Tero Björklund, Sari Mantila, Meniina Wik Postiosoite Koneurakointi PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Se myös suotakoon. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 4 PÄÄKIRJOITUS. Toinen, lieneekö suomalainen piirre sekin, koskee tuota uusien ideoiden pohdiskelua. No kukin tyylillään, kilpailu kyllä pitää yleensä huolen siitä, ettei sisäänpäinkääntymisellä kuuhun mennä. Niitä sellaisihan voi vaikka kesän kuluksi käydä miettimään ja toteuttamaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Samaa ei aina voi sanoa varsinkaan kaupallisella puolella toimivien tahojen käytöksestä. Mutta kyllähän se vähän ihmetyttää, että oltiin sitten suuri maailmanluokan yritys, tai pieni nyrkkipaja syrjäkylällä, tuotteita ei haluta tehdä tunnetuiksi tulemalla julkisuuteen, vaan muristaan omissa oloissaan ja koetaan tuotteen ilmeisesti olevan kuitenkin niin mitätön, ettei sitä kannata esitellä. Sen vielä ymmärtää, että joku tallinsa kätköissä omaksi ilokseen puuhaileva ei välttämättä halua näyttää työnsä tuloksia kenellekään. Moni tuntuu tuumivan, että jos tämä keksintö olisi toimiva, sen olisi jo joku muu keksinyt. Ja toki sama suotakoon niille, jotka tekevät tuotteita myyntiin ja yrittävät elää tuotteillaan, mikäpä minä olen ketään tuomitsemaan. Onneksi poikkeuksiakin löytyy tai hetkinen, oikeasti pitää sanoa, että onneksi normaalejakin tapauksia löytyy ja siitä todisteena esimerkiksi tämän numeron sivulla oleva kalusto valmistajan koosta riippumatta. Tämäkään ei pidä paikkaansa, usein se yksinkertaisempikin idea on saattanut olla liian ilmeinen tullakseen toteutetuksi. Aivan joka asiassa ei hiljaa oleminenkaan käänny saaliiksi. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ääntä vai ei. Vaikka lähtökohdat olivat erilaiset, kaupalliset ja epäkaupalliset, on hienoa huomata miten molemmat ovat tulleet julkisuuteen kehitelmiensä kanssa. Mukavaa suvea kaikille! Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@koneurakointi.fi Tilaajapalvelu Puh. (06) 2810 170 fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.koneurakointi.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@koneurakointi.fi myynti@koneurakointi.fi materiaali@koneurakointi.fi etunimi.sukunimi@koneurakointi.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2341-7463 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Toinen tekijöistä rakenteli luomuksensa vain itselleen ikään kuin harrasteena ja aivopähkinänä, toinen puolestaan valmistaa tuotteita myyntiin ja ammattimaiseen käyttöön. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle
LENKKEJÄ KETJUUN KOMATSU FOREST S. 58 Harkittuja siirtoja Lähdimme seuraamaan koneiden siirtoja Rantalan uudella MANilla. 36 Kiinteistöhuoltovarmuutta JCB 418K on kätevään kokoon tiivistetty voimanpesä. 20 Älyvoimaa Liebherrin XPower muuttaa monta asiaa pyöräkuormaajissa. 48 Hyvin kelailtu! Konestarin tuotteilla helpotetaan kaapelinvetoa ja linjapurkua. 74 Vanttera ja varusteltu Nissanin Navara -lavuri kuljettaa jo kolmannessa sukupolvessa. VAKIOPALSTAT 6 Uutiskynnys 85 Konttorin Puolelta 86 Tuttua Rautaa Special . 64 Turvaa, tyyliä, toimivuutta! Modernilla turvajalkinetehtaalla syntyy näyttävää suojaa jaloille. 70 Kukko melkein tunkiolta Omatekoinen pyöräkuormaaja syntyi kierrätysosista kesämökin tallissa. 42 Lenkkejä ketjuun Komatsu Forest esitteli mallistoonsa mielenkiintoisia uudistuksia. 52 Uraa putkelle Tänä päivänä peltosalaoja syntyy vaikkapa Inter-Drain -salaojakoneella. 20 . 80 Tunneli isolla T:llä! Sveitsiläinen tunneliprojekti on suuruusluokassaan vailla vertaa. HARKITTUJA SIIRTOJA KONEKEIKALLA S. 58 5 SISÄLLYS. 42 . ÄLYVOIMAA LIEBHERR XPOWER S. 30 Paalupaikannuksen paalupaikalla! 3D-koneohjaus tekee tuloaan myös paalutuskoneisiin suurin hyödyin. KONEET JA URAKAT 14 Omavaraisella otteella! YRS Oy tekee ympäristöja viherrakentamista Pirkanmaalla. 68 Tehtävästä toiseen Unimogia lanseerataan tosissaan työkonekäyttöön Suomessakin
Toyotan BT Lifterille palkinto iF Universal Design on palkinnut BT Lifter L-sarjan haarukkavaunun “Ammattilaisen suosikki 2016” -merkinnällä. Asfaltin tuotantomäärät nousussa Asfaltin tuotantomäärä nousi Suomessa yli 5 miljoonaan tonniin vuonna 2015, tiedottaa INFRA ry. 6 KONEURAKOINTI 05/16 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. Kunnissa asfaltinkulutus pysyi edellisiin vuosiin verrattuna samalla tasolla. Uusi GLT-nimeä kantava lavapakettiauto ei tule olemaan kokonaan DaimlerBenz -suunnittelua, vaan se pohjautuu entuudestaan tuttuun Nissan Navaraan, joka paketoidaan uudelleen mersumaiseen kuosiin. “Ammattilaisen suosikin” valitsivat Universal Design expert –tuomaristo, joka muodostui viidestä jäsenestä. Viime vuonna BT:n haarukkavaunu sai myös Japanin Good Design Long Life Design 2015 -palkinnon. SNOWEKILLE SOPIMUS RUOTSIIN Kuopiolainen katujen ja kiinteistöjen kunnossapitotyölaitteiden kehittämiseen ja suunnitteluun erikoistunut konepaja Snowek Oy on solminut kansainvälisen kumppanuussopimuksen ruotsalaisen koneyhtiö Trejon AB:n kanssa. Bitumin osuus päällysteestä on noin 30 prosenttia. Euroopassa GLT tulee kilpailemaan muunmuassa VW Amarokin kanssa. Kasvua selittää muun muassa bitumin hinnan lasku. Asfaltin kulutus kasvoi vuonna 2015 selvimmin yksityisissä hankkeissa, ja kasvua tuli selvästi myös Liikenneviraston hallinnoimissa valtion väylätöissä. BT Lifter -haarukkavaunun on alun perin suunnitellut Ruotsalainen teollisuusmuotoilija Rune Monö vuonna 1967. T uotantomäärä kasvoi selvästi kolmeen edellisvuoteen verrattuna: esimerkiksi vuonna 2012 asfalttia tuotettiin hieman alle 4,5 miljoonaa tonnia. Samalla rahalla päällystää siis lähes viidenneksen pidemmän tieosuuden kuin silloin, laskeskelee INFRA ry. Samassa yhteydessä Trejon AB:n jakelukanavat ryhtyvät jakelemaan Snowekin kehittämän vedettömään katujen puhdistusteknologiaan tukeutuvaa Snowek Trombiatuoteportfoliota. Yhteistyösopimus merkitsee Snowekin suomalaisten katujen harjalaitteiden sekä talvikunnossapitoaurojen lähtöä Ruotsin markkinoille yhteensä 53 jakelupisteeseen ja 20 maahan Ruotsin ulkopuolella. Snowek Oy on vuodesta 2011 lähtien kehittänyt katujen ja kiinteistöjen ympärivuotiseen puhdistukseen ja lumenhoitoon erikoistuneita työlaitteita. Sen hinta on laskenut noin 35 % vuodentakaisesta, eli laskennallisesti päällystäminen on 10 prosenttia edullisempaa kuin vuosi sitten. Lava-Mersu Mercedes-Benz laajentaa pickup-markkinoille. Bitumin hintaa verratessa vuoden 2014 keskiarvoon, päällystäminen on nyt laskennallisesti 18 % edullisempaa kuin pari vuotta sitten. Moottorit tulevat kuitenkin olemaan Mercedeksen omaa valmistetta. Yhdysvaltain markkinoilla GLT:tä ei tulla näkemään, sillä sen verran rankasti kilpailtu segmentti on kyseessä – ja sielläpäin pickup-Mersua ei välttämättä nähdä merkille sopivana valmisteena. BT:n haarukkavaunut valmistetaan Toyota Production Systemin (TPS eli Lean) mukaisesti ja sen runkotakuu on 99 vuotta
Yhtiön palveluksessa on vakituisesti 87 henkilöä ja kuumina renkaanvaihtosesonkeina yli 130. Useissa uusissa rekoissa on 30 rengasta, joten kuljetusyrittäjälle ei ole kustannusten kannalta ”se ja sama” millaisilla renkailla yhdistelmä liikkuu”, teroittaa Ruokanen. Riippumaton koneen ohjausjärjestelmästä.. UUTUU S! UUTUU S! ePS | engcon Positioning System Valitse heti tai täydennä myöhemmin malleihin EC209, EC214, EC219, EC226 ja EC30. Q-Safe | Työlaitekiinnike Q-Safe-työlaitekiinnike rototiltin alapuolelle – valitse heti valmis kokonaisuus tai täydennä myöhemmin EC-Oililla, irrotettavalla tartuntakouralla, irrotettavalla harjalaitteella ja/tai pintapaineen tunnistimella sekä käännön/puomin rajoittimella. Olemme tyypillinen perheyritys, jossa kvartaali on 25 vuotta. Liikenneturvallisuuden kannalta se on tärkeää, sillä vaatimukset yhtenäistyvät. EC-Oil GRD Irrotettava tartuntakoura SWD Irrotettava harjalaite UUTUU S! VALINNANVAPAUTTA ENGCONIN AVULLA. Emme hae pikavoittoja.” Suomessa myydään vuosittain n. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi kuluneella tilikaudella 21,7 miljoonaa euroa – liikevaihdollaan Lapin Kumi Oy on Suomen suurin, rengasvalmistajista riippumaton rengasalan erikoisliike. Kasvanut tuotantokapasiteetti mahdollistaa entistäkin nopeammat toimitusajat. 130 000 uutta raskaan kaluston rengasta, mutta pinnoitettuja myydään n. Kuljetusyrittäjä saavuttaa merkittäviä säästöjä käyttäessään pinnoitettuja renkaita, sadoista euroista jopa pariin tuhanteen euroon vuodessa ajoneuvoyhdistelmää kohden. MIG2 | Hallintakahva Valitse heti tai täydennä myöhemmin (sopii kaikenmerkkisiin ja -tyyppisiin ohjausjärjestelmiin). 1,2 miljoonan investointi on meidän kokoiselle perheyritykselle iso ja merkittävä, varsinkin kun muistetaan että 2014-15 investoimme Oulun ja Tornion uusiin toimitiloihin yhteensä peräti 5,5 miljoonaa euroa.” ”Tällaisilla investoinneilla haetaan kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Lapin Kumi Oy on perustettu Rovaniemellä 1947, ja yhtiöllä on tällä hetkellä seitsemän toimipistettä eri paikkakunnilla. Sama rengas voidaan rungon kunnosta riippuen pinnoittaa useita kertoja, ja pinnoitttamista säätelee EU-alueella oma lainsäädäntönsä. 160 000 kappaletta – eli pinnoitettuja kaupataan uusiin nähden eniten Euroopassa. Valitse heti valmiiksi tai täydennä myöhemmin älypuhelimen etätuen avulla. Pinnoittamisessa loppuun kuluneeseen renkaaseen liitetään uusi kulutuspinta, vulkanoinnin avulla. Tähän kysynnän kasvuun halusimme vastata. Pinnoittajan täytyy täyttää tiukat tyyppihyväksyntäja laatujärjestelmävaatimukset. ”Kuljetusala on ollut jo pitkään äärimmäisen kovasti kilpailtua ja kuljetusyrittäjät pyrkivät etsimään kaikin keinoin ajoneuvoon liittyviä säästöjä. Lapin Kumissa laatujärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1995 ja oma E-hyväksyntä vuodesta 2003. Lapin Kumille uusi rengaspinnoittamo Lapin Kumi Oy on rakentanut Rovaniemelle uuden raskaiden renkaiden pinnoittamon. V ille Ruokanen Lapin Kumista kertoo seuraavaa: ”Raskaan kaluston pinnoitettujen renkaiden kysyntä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. 7 Koonnut: Antti Kautonen Koonnut: Antti Kautonen Oy engcon Finland Kauppatie 25-27, 65610 Mustasaari Puh 06-3222 815 | Mail finland@engcon.fi | Web www.engcon.com | www.facebook.com/engconfi KANNATTAVAA RAKENNA ITSELLESI SOPIVA JÄRJESTELMÄ GEN2 | Rototiltti QSC | Standardisoitu lukitusjärjestelmä DC2 | Ohjausjärjestelmä Työlaitekiinnikkeiden turvalliseen hallintaan
UUSIA PAALAIMIA METSOLTA 8 KONEURAKOINTI 05/16 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. NIS-leikkuri on ajanmukainen painovoimaisesti syötettävä leikkuri, jolla voidaan katkoa sekä pitkää materiaalia että isokokoisia kappaleita. 1 -luokituksen paaleja kokoina 300 mm x 300 mm, 400 mm x 400 mm ja 600 mm x 600 mm. Kaikki on räätälöitävä asiakkaan ja kuljetustarpeen mukaan. NIS-leikkuri on itsenäinen ja helposti asennettava koneyksikkö. Teollisuusalueet ovat yleisiä teitä hallitumpia, ja testaaminen niillä on turvallisempaa – ja ratkaisujen hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavampaa. Laite tuottaa no. NTB-kolmoispuristinpaalain on erittäin tuottava ratkaisu no. Scania tutkii itseohjaavia kuljettimia N iinkutsutut automatisoidut, itseohjaavat ajoneuvot ovat viime vuosina olleet tapetilla eri käyttötarkoituksia ajatellen. NLB-kansipaalain on kompakti paalainratkaisu pienija keskikokoisiin sovelluksiin. Osalla niistä on tarkoitus vähentää ruuhkia normaalissa tieliikenteessä, mutta myös ammattikäyttöön niitä on kaavailtu – ”robottirekkojen” tapaan. Leikkuuvoima on 6001250 tonnia. 1 -paaleille ja eri materiaaleille. Metso on laajentanut romumetallien kierrätyssovelluksiin tarkoitettua tarjontaansa uusilla Metso N-sarja -tuotteilla. Automatisoitu logistiikka mahdollistaa myös tehokkaamman ja tuottavamman työnteon, sanoo Tom Nyström. Automatisoitujen ajoneuvojen käyttö kaivosteollisuudessa voi tehdä työnteosta huomattavasti turvallisempaa, sillä ”robottiajoneuvot” eivät välitä ihmisille vaarallisista kaasuista, ja muunmuassa tunneleissa kulkiessa romahdusvaara koskee vain tekniikkaa, ei ihmisiä. Esimerkiksi kaivostyössä on tilausta miehittämättömille ajoneuvoille, jo turvallisuussyistä. Scanialla työskentelevä insinööri Tom Nyström sanoo valmistajan tutkivan itseohjaavia kuljetusratkaisuja. NCS on itsenäinen koneyksikkö, joka on saatavana myos nostojaloilla varustettuna siirrettavana mallina seka varustettuna diesel-moottorilla. Myös kaivostyössä ja louhinnassa on tilausta itseohjaukselle. Uusi N-sarja sisältää NIS-leikkurit, NCSleikkuri-paalaimet, NLB-kansipaalaimet ja NTB-kolmoispuristinpaalaimet. Ensialkuun Scania ruotii mahdollisuuksia käyttää automatisoituja ajoneuvoja teollisuudessa, kuten kaivoksissa, satamissa tai terminaaleissa. Saatavissa on paalikoot 300 mm x 300 mm ja 400 mm x 400 mm. Järjestelmät ovat monimutkaisia, sillä niissä on huomioitava logistiikka, ajoneuvojen käskynanto ja keskinäinen kommunikaatio. Myös syrjäseuduilla sijaitseviin kaivoksiin on helpompi hankkia tekniikkaa kuin työntekijöitä. Monikäyttöisten koneiden leikkuuvoima on 600-1000 tonnia. NCS-leikkuri-paalain on aidosti sulkeutuvalla paalauskammiolla varustettu laite, jonka iso puristusvoima nopeuttaa romun kasaan puristumista
Engconin uusi seulakauha täydentää sen 1,5–32 tonnin kaivukoneisiin tarkoitettujen kauhojen, kourien ja muiden työlaitteiden valikoimaa. Kauhojen leveys vaihtelee 900 mm:stä (pieniin kaivukoneisiin tarkoitetut mallit) aina 2 000 mm:iin (suuriin kaivukoneisiin tarkoitetut mallit). 9 Koonnut: Antti Kautonen Koonnut: Antti Kautonen Maahantuonti: Mäkelänkankaantie 2 49490 Neuvoton 05 343 5666 (24 h) www.hamre.fi info@hamre.fi CAMSO -kumitelat hyllystä. ”Uusi seulakauhamme perustuu huippusuosittuun luiskakauhaan, joka on ollut valikoimassamme vuodesta 2008 lähtien”, sanoo Engcon Holdingin suunnittelija Johan Johansson. Johan Johansson kertoo, että seulakauhassa ei ole umpinaista pohjaa vaan siinä on kauhan koko leveydellä kulkevat, korkealujuusteräksiset pyörötangot, joiden väli on pienemmissä kauhoissa vähintään 30 mm ja suuremmissa malleissa enintään 70 mm. ”Sekä terästankojen että huulilevyn kovuus on 500 Brinelliä, mikä takaa maksimaalisen käyttöiän”, Johan Johansson mainitsee. Toimitukset alkavat vuoden 2016 aikana. Uusi seulakauha Engconilta S eulakauha on tarkoitettu yksinkertaisiin seulontatöihin, kun seulottua materiaalia ei ole saatavilla täyttöä varten tai kun tarvitaan materiaalia, jossa ei ole suurehkoja kiviä. Engconilta kerrotaan, että uusia seulakauhoja on 12 eri kokoa
1,2tai 2,0-litraisella dieselmoottorilla varustettuihin autoihin tehdään moottorin ohjainlaitteen päivitys. Johtuen eri moottorinohjainlaitteiden suuresta määrästä, takaisinkutsua ei suoriteta yhtä aikaa kaikille malleille ja moottori-vaihteistoyhdistelmille, vaan maahantuoja lähettää asiakkaille kirjeitse kutsun maksuttomaan, alle tunnin kestävään korjaukseen. Ohjelmistopäivityksessä moottorinohjainlaite päivitetään siten, että auton päästöt vastaavat tyyppihyväksynnän mukaisia arvoja. Kaksi 5000 euron Einarin Tunnustuspalkintoa myönnettiin metsäkonealan opettajille omistautuneesta työstä nuorten ja aikuisten ohjaamisessa ja motivoinnissa metsäalan opiskeluun. ”Toteutuneita korjausja huoltokustannuksia seurataan aktiivisesti ja mahdollisiin poikkeamiin puututaan välittömästi”, kertoo Rotatorin Jukka-Pekka Saukko. Einarin puistosta tulee kaikenikäisten kyläläisten lähiliikunta-alue Ponssen tehtaan läheisyyteen. 20 000 euron Einarin Palkinnot vastaanottivat Lahtinen Forest Oy:n Kari ja Esko Lahtinen ja Metsäkone Kelat Oy:n Väinö Kela. Makkonen oli metsäalan viestinnän ansioitunut moniosaaja. Säätiö palkitsi koneelliseen puunkorjuuseen liittyviä tutkimusja tuotekehitystahoja, alan koulutuksen kehittäjiä sekä alan tunnettuutta ja arvostusta nostaneita tahoja Einarin Tunnustuspalkinnoilla. Teknisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen autot täyttävät tyyppihyväksynnän mukaiset päästöstandardit. Ansioituneita metsäalan toimijoita palkittiin kaikkiaan 166 500 eurolla. 3000 euron Einarin Tunnustuspalkinto myönnettiin opiskelijastipendin muodossa yhdysvaltalaiselle Finlandia Universitylle, Michiganiin. Palkinnon vastaanotti rehtori Matti Kuivamäki. Tavoitteena on saada metsäalalle osaavaa työvoimaa. 10 KONEURAKOINTI 05/16 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. Korjauksella ei ole vaikutusta autojen verotukseen Suomessa, sillä typen oksidien (NOx) päästöjä ei käytetä Suomessa autotai ajoneuvoverotuksen perusteena. Veljekset Kari ja Esko Lahtinen aloittivat metsäurakoinnin vuonna 1966. 5000 euron Einarin Tunnustuspalkinto myönnettiin Petroskoin yliopiston professori Ilya Shegelmanille. 5000 euron tunnustuspalkinto myönnettiin edesmenneelle toimittaja Jyri Makkoselle, jota edusti tilaisuudessa Eedla Makkonen. 8000 euron Einarin Tunnustuspalkinto myönnetään German Foresty Ladies -toiminnalle, joka kehittää naisten metsäkoneenkuljettajakoulutusta Saksassa huomioiden erityisesti eri metsäalan toimijoiden välisen yhteistyön tärkeyden. 5000 euron tunnustuspalkinto myönnettiin myös Suomen Metsämuseo Lustolle Punkaharjulle, ylä-savolaiselle Radio Sandelsille, sekä Jorma Mehtoselle Pihtiputaalle 40-vuotisesta urasta metsäalalla. Shegelman on voimakkaasti edistänyt tavaralajimenetelmän puunkorjuuta ja nykyaikaisen metsäopetuksen kehittämistä erityisesti Karjalan Tasavallan alueella. 5000 euron tunnustuspalkinto myönnettiin oululaiselle Pateniemen koululle Pateniemen puunjalostusteollisuuden historian ja metsäalan tuntemuksen kehittämiseksi. Metsäkone Kelat Oy:n yrittäjän, suomussalmelainen Väinö Kelan yritystoimintaa jatkaa poika Arto Kela. AMAROKTAKAISINKUTSU VW-konsernin tyypin EA 189 -dieselmoottorien takaisinkutsu voidaan aloittaa Suomessa, ja ensimmäisenä se koskee hyötyautomalleista kaksilitraista Amarokpickupia. 4 000 euron Einarin Tunnustuspalkinto luovutettiin Maaseutuammattiin ry:lle, jonka tavoitteena on verkostoida PohjoisSavon metsäja maatalouden yritykset, yhdistykset ja oppilaitokset. Rotatorin pohjoisin toimipiste sijaitsee Oulussa, ja huoltosopimuksen myötä remontit eivät tule yllätyksenä rautakaupalle. 15 000 euron tunnustuspalkinto myönnettiin Vieremälle rakennettavaan Einari Vidgrénin mukaan nimetylle puistolle. Säätiö palkitsi myös ennätykselliset 37 ansioitunutta metsäkoneenkuljettajaa 1000 euron Einarin Kuljettajapalkinnolla. 5000 euron Einari Tunnustuspalkinto myönnettiin metsaopetus.fi -tiedotussivustolle, joka toimii metsäkoneoppilaitosten yhteisenä tiedotuskanavana lisäten metsäalan koulutuksen tunnettuutta. ROTATOR PYÖRITTÄÄ RAUTAKAUPAN TRUKKEJA Pohjois-Suomessa toimiva Ojan Rauta on sälyttänyt vastuun materiaalinkäsittelykoneista ja niiden toimivuudesta Rotatorille. Palkinnot vastaanottivat metsäkoneiden huollon ja kunnossapidon lehtori Arto Koivisto Länsirannikon Koulutus Oy WinNova:sta ja harvestereiden tietojärjestelmien opetuksen lehtori Jouni Kortetjärvi Oulun seudun ammattiopistosta Taivalkoskelta. Einari Vidgrénin säätiö palkitsi E inarin Palkinto -yrittäjäpalkinto myönnetään pitkäaikaisesta työstä metsäkoneurakoitsijana. 1,6-litraisella moottorilla varustettuihin autoihin asennetaan ilmanvirtausohjain moottorin ohjainlaitteen päivityksen lisäksi
Senegaliin. ”Valtralla on nyt myyntiverkosto 13 Afrikan maassa, mutta sitä laajennetaan tänä vuonna huomattavasti. Uusia traktorimalleja saadaan etenkin Valtran Brasilian tehtaalta, mutta toki myös eurooppalaisia Valtroja saa jatkossakin Afrikassa. Valtra satsaa Afrikan markkinoille Valtra on mukana mekanisoimassa Afrikan maataloutta. AGCO panostaa merkittävästi kasvuun Afrikassa. Lisätukea kasvulleen Valtra saa AGCO:lta, joka on avannut varaosavaraston Johannesburgissa, Pohjois-Afrikkaa palvelevan varaosavaraston Istanbulissa sekä viljelijöitä ja myyjiä kouluttavan mallitilan Sambiassa. AGCO Powerin generaattoreiden toimitukset puolestaan alkavat tänä keväänä. Valtran kokoonpanotehdas toimi Tansanian Kibahassa vuosina 1983–1989, ja viime vuosina Valtra on ollut yksi suosituimmista traktorimerkeistä 176–250 hevosvoiman luokassa yli 20 prosentin markkinaosuudella. Nyt saamme täydennystä mallivalikoiman pieneen päähän sekä puimureihin, generaattoreihin ja työkoneisiin, minkä ansiosta voimme palvella aivan uusia asiakasryhmiä”, kertoo Valtran markkinointijohtaja Mikko Lehikoinen. Lisäksi valuuttakurssit aiheuttavat sen, että brasilialaiset traktorit ovat nyt Afrikassa hyvin kilpailukykyisiä”. 11 Koonnut: Antti Kautonen ENNE N KUIN KAIV AT www.johtotietopankki.fi. ”Meillä on jo Brasiliassa samankaltaisiin olosuhteisiin kehitetty mallisto, joten miksi emme tarjoaisi sitä afrikkalaisille asiakkaille. Brasiliasta on jo toimitettu muutamia kymmeniä Valtra-puimureita mm. EAME-alueella, eli Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella eniten traktoreita ostetaan vuosittain Turkissa noin 60 000 kappaletta, Afrikassa noin 35 000 kappaletta, kun Ranskassa ja Saksassa kummassakin ostetaan noin 30 000 kappaletta vuodessa. Perinteisesti suurin osa asiakkaista on ollut suuria, ammattimaisia viljelmiä, jotka ovat ostaneet isoja Tja S-sarjan traktoreita. Suomen ja Brasilian lisäksiValtra on perinteinen traktorimerkki myös Afrikassa
Suurin mahdollinen kuormankantokyky 80 km/h nopeudella on 6,700 kg renkaan paineen ollessa 9 baaria. Mitas CR02 on uusi pintakuviomalli, joka laajentaa nykyistä CR-01-tuotevalikoimaa. Valokuvatuista koneista on myös annettu tekniset tiedot; kirjassa esitellään koneiden lisäksi myös kaivosten toimintaa ja historiaa. Nykyisissä säännöksissä uusien, 1.11.2013 jälkeen rekisteröityjen kolmiakselisten kuorma-autojen enimmäismassa on 26 tonnia. Enimmäismassa 28 tonniin kautta linjan Liikenneja viestintäministeriö ryhtyy valmistelemaan asetusmuutosta, jolla kolmiakselisten kuorma-autojen enimmäismassa nostettaisiin pysyvästi 28 tonniin rekisteröintivuodesta riippumatta. 50 000:s Scania Marila Transport Oy:n toimitusjohtajalle, Joni Marilalle luovutettu 5-akselinen Scania R 730 -sorakasettiveturi on järjestyksessään 50 000:s Suomeen tuotu Scania, linja-autot mukaan lukien. Sillä on edellytykset toimia myös talviolosuhteissa sekä mudassa. Tätä vanhemmilla autoilla maksimi on 28 tonnia kevääseen 2018 saakka, jolloin viiden vuoden siirtymäaika päättyy. Työkoneet kansissa Arttu Käyhkö on laatinut kuvaja tietoteoksen kaivosten maailmasta ja kaivoksissa käytettävistä valtavista koneista. Parannuksilla haetaan matalampaa polttoaineenkulutusta. 12 KONEURAKOINTI 05/16 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. Monet kirjassa esitellyistä koneista ovat maailman suurimpia. Yhdeksännessä julkaisemassaan kirjassa Käyhkö esittelee kaivosten jättimäisiä työkoneita Pohjoismaissa, Virossa ja Saksassa. Arttu Käyhkö on kirjaa kootessaan päässyt valokuvaamaan ja tutustumaan tavalliselle ihmiselle täysin vieraaseen maailmaan. Huhtikuun lopulla luovutettu Marila Transportin uusin soraveturi on varustettu napaperäisellä telivedolla, hydraulisella hidastimella ja takailmajousituksella. Lisäksi selvitetään, voitaisiinko kuusiakselisen puoliperävaunuyhdistelmän suurinta sallittua massaa korottaa nykyisestä 48 tonnista 52 tonniin. Säädösmuutoksen seurauksena suuri osa näistä autoista voisi säilyä enimmäismassaltaan 28 tonnin painoisina myös siirtymäajan päätyttyä. Marila Transport Oy:n konekantaan kuuluu nykyisellään neljä kaivinkonetta, neljä pyöräkuormaajaa, yksi betoniauto ja viisi sora-autoa. 445/95R25 CR-02 on suunniteltu ajettavaksi maksimissaan 85 km/h. 445/95R25 CR-02-renkaalla on symmetrinen pintakuvio ja sen voidaan pinnoittaa uudelleen. Kaverina on neliakselinen kasettiperävaunu, jolloin yhdistelmämassa on maksimissaan 76 tonnia. Yritys tarjoaa rakentamiseen liittyviä maanrakennusja kuljetuspalveluja eteläisen Suomen alueella. Mitas CR-2-renkaassa on suorituskykyä ajatellen kevennetty runkorakenne, ja renkaat on myös mahdollista asentaa yksiosaiselle vanteelle, joka osaltaan keventää nosturin kokonaispainoa. Lisäksi suuri osa lokakuun 2013 jälkeen käyttöönotetuista kolmiakselisista autoista olisi mahdollista muutoskatsastaa 28 tonnin massalle. NOSTURIN RENGASTA MITAKSELTA Mitas on esitellyt uuden rengasmallin, joka on tarkoitettu tiellä kulkeviin nostureihin. Teos ilmestyy 6.5.2016 ja se on saatavissa kirjakauppojen lisäksi suoraan Kustantaja Laaksoselta
Volvo CE on esitellyt uuden tiheydenmääritystekniikan, nimeltään Intelligent Compaction. T ekniikka on saatavana kahtena eri pakettina: Volvo Intelligent Compaction sekä Intelligent Compaction with Density Direct. Sekä Volvo Intelligent Compaction että Intelligent Compaction with Density Direct tuottavat reaaliaikaisia lämpötilaja ajomääritystietoja. Jälkiasennusmahdollisuus Volvon asfalttijyriin toteutetaan myöhemmin. Density Direct on kehitetty ja testattu US FHWA Highways for LIFE Technology Partnerships Program -ohjelman osana. 10-tuumaisen värinäytön avulla ajon määritys -toiminto tallentaa jyrän jokaisen ajon ja rummun päällekkäisyyden yksilöllisellä värillä, joten kuljettaja näkee välit helposti ja voi siis parantaa ajoa yhtenäisen peittävyyden tuottamiseksi. Toiminnot ovat saatavana uusiin Volvon asfalttijyriin, mukaan lukien Volvo DD105. Kun tämä Volvon patentoima tekniikka on täysin kalibroitu sovellusta varten, se tuottaa tiheyslaskutoimitukset, jotka ovat 1,5 %:n tarkkuudella samat kuin ydinnäytteessä ja ne tuottavat tiheysarvojen reaaliaikaisen lukeman pinnan 100-prosenttiselta alueelta. Lämpötilan määritys tuottaa kuljettajalle ”lämpötilakartan”, joka esittää viimeksi tallennetun pintalämpötilan jyrän reitin päällä. Volvo Co-Pilotin lisäksi kumpaankin Volvon pakettiin sisältyy eteen ja taakse asennetut infrapunalämpötila-anturit. Kumpaankin näistä sisältyy Volvo Co-Pilot, on-boardnäyttö, joka pitää kuljettajan ajan tasalla. Sen lisäksi, että tämä vähentää projektin kustannuksia kasvattavien riittämättömien tiheyksien määrää, se myös vähentää ydinnäytteiden ottamiseen kuluvaa aikaa ja tuottaa yhtenäisemmän tuloksen kuin säteilymittaritestaus. Lisävarusteena saatavan differentiaalisen GPS:n avulla kerätyt tiedot yhdistetään paikkatietoihin jopa 20 mm:n (½ tuumaa) tarkkuudella. Volvo määrittää tiheyden 13 Koonnut: Antti Kautonen Koonnut: Antti Kautonen. Tiedot tallennetaan Volvo Co-Pilotin sisäiselle 14 Gt:n kiintolevylle, jonka tila riittää noin seitsemän kuukauden tietojen tallennukseen, ja tiedot voi varmuuskopioida USB-asemalle ja niitä voi tarkastella VETA-muodossa. Ajojen määrityksen, lämpötilan määrityksen ja tietojen tallennuksen lisäksi Volvo Intelligent Compactionja Intelligent Compaction with Density Direct -järjestelmät käsittävät alan ensimmäisen tiheydenmääritystekniikan. Intelligent Compaction Density with Direct -sovelluksessa on kalibrointinäyttö, jonka avulla käyttäjä voi asettaa projektin tavoitetiheyden. Tämän tiedon avulla kuljettaja voi tehdä tarvittavat säädöt jo asfaltin levityksen aikana. Kalibroinnit tallennetaan myös Volvo Co-Pilot -toimintoon, joten kuljettaja voi määrittää kalibrointeja työn tietyille osille ja vaihtaa nopeasti kalibrointien välillä työn eri elementtien vaatimusten mukaan. Volvo Co-Pilot näyttää tiheyskartan, jossa jyrätyn asfaltin jokainen neliöjalka näytetään tiheyttä kuvaavalla värillä, ja näytön kulmassa näytetään tiheys numeerisena arvona
Kävimme tutustumassa YRS:n urakoimiin kohteisiin ja selvittämässä, mitä kaikkea ympäristörakentajien työhön kuuluu. Tämän erikoisalan tuloksena saadaan viimeisteltyä jälkeä, joka yhdistää teiden, katujen ja rakennusten muodostaman perusverkoston toimivaksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi. 14 URAKOITSIJA YRS Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Omavaraisella OTTEELLA! Ympäristörakentaminen on tärkeä osa nykyaikaisen kaupunkija taajamailmeen luomista
Paikalla on tällä hetkellä työssä kaksi pyöräalustaista Doosania, alihankkijana kivitöissä toimivan Ympäristöpalvelut Knuutila Oy:n Dx160w ja YRS:n DX170W. Ympäristörakentamisella viimeistellään perusinfran puitteet kuntoon. Näille puitteillekin löytyy tekijänsä, joista yksi on Kangasalla konttoriaan pitävä ja sieltä Pirkanmaan alueella operoiva YRS eli Ympäristörakennus Saarinen Oy. YRS:n ja Ympäristöpalvelut Knuutila Oy:n koneet ja työporukka laittavat kadun viheralueet kuntoon pohjatöistä aina istutuksiin ja valaistukseen saakka. ”Tämä kohde urakoidaan Tampereen kaupungille ja tekemämme työ kattaa oikeastaan kaiken: maanrakennuksen, kantavan kasvualustan, rotvallit, mullat, istutukset ja valaistuksen kaapelointeineen”, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Saarinen YRS:ltä. Kaupunkien ja taajamien väylien infrastruktuuri on reunustettu erilaisilla rakennelmilla ja pihapiiritkään eivät aivan itsestään kasva valmiin rakennuksen kylkeen kiinni. KADUN VARRESSA KAIKENKATTAVASTI. Tilaajan tehtäväksi jää lähinnä tilaaminen ja halutunlaisen suunnitelman toimittaminen. KAIKKI KERRALLA KUNTOON. Viherja maanrakennuspalveluita tarjoava yritys on kasvanut perustamisvuodesta 2003 lähtien merkittäväksi tekijäksi alallaan ja YRS:n työn jälkeä voikin tätä nykyä nähdä hyvin monessa kohteessa Tampereen seudulla. A rkisessa elämässä katuja haahuillessaan ei aina välttämättä tule muistaneeksi, että tehtävää on myös varsinaisen tieverkon ulkopuolella. . Koneiden 15 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Tampereen Lentävänniemessä tehdään sitä perustyötä, mikä YRS:lle on ominaisinta, mutta mikä usein jokin aika valmistumisen jälkeen jää ohikulkijoille itsestäänselvyydeksi: viheralue kadun ja kevyenliikenteen väylän välin on muodostumassa
Siirrytään Tesomalle, tuohon Tampereen omalla tavallaan kuuluisaan kaupunginosaan, joka on tällä hetkellä muutosten edessä. Tällä hetkellä kivimiesten kysyntä on tarjontaan nähden kovaa, tekemistä on paljon ja tekijöistä pulaa”, Saarinen toteaa. MAATA OMASTA TAKAA. Tesoman ilmettä virkistetään ja uutta on alueelle luvassa, joten myös väylien muutokset kuuluvat asiaan. Tätä periaatetta tukee vahvasti yrityksen Maarakennuksen työkautta on saatu laajennettua roudansulattimen avulla. ”Kivitöissä käytämme alihankkijaa, jolla on vahva kokemus ja asiantuntemus alasta. Käytännössä se tarkoittaa jälleen aika lailla samaa kaavaa: maanrakennus, kivityöt ja istutukset sekä niihin liittyvä logistiikka hoidetaan avaimet käteen –periaatteella. Samoin ympärivuotinen kaivu onnistuu sitä vaativissa projekteissa: ”Talvella onkin yhdestä kahteen putkiurakkaa käynnissä koko ajan nimenomaan roudansulatuksen ansiosta”. YRS:n osuuteen kuuluu täällä muun muassa liikenneympyrän keskialueen rakentaminen. Meiltä löytyy HeatWorkin roudansulatuslaitteisto, jonka avulla voidaan talvellakin tehdä taloyhtiöiden viemäriremontteja ja massanvaihtoja sekä pidentää kiveystöiden kautta alkamaan aikasemmin”, Tuomas Saarinen sanoo. 16 KONEURAKOINTI 05/16. SESONKIA VENYTTÄEN. Näin huhtitoukokuun vaihteessakin routaa saattaa vielä paikoittain löytyä, mutta sulattimella YRS pystyy aloittamaan kivityöt yleensä jo maaliskuun lopulla. Tekemistä tuntuu varsinkin näin sesongin painaessa päälle riittävän YRS:llä muutenkin, kuin vain kivien parissa. ”Noin kolmannes työstä tehdään kaupungille, loput ovat sitten isompien kiinteistöjen piharakennusta ja –remonttia sekä salaojaja sadevesisaneerausta”, Saarinen linjaa. ”Tavoitteena on jakaa tulo ympäri vuoden ja moneen lähteeseen. kokoluokka on tällaisella työmaalla varsin sopiva ja niiden töihin lukeutuukin monenlaista tehtävää aina kaivamisesta nostamiseen, asfaltin leikkaamiseen ja reunakivien käsittelyyn. Talvella puolestaan työllistävänä tekijänä ovat auraukset kuuden koneen voimin. Keväisin suurin kiireen tarjoaja on kaupunki, mutta koko vuoden työtilannetta tarkastellen painotus asettuu taloyhtiöiden ja rakennusliikkeiden kantille. Rakennuskohteita on ympäri kaupunkia ja koko kalusto on liikkeellä
Talvet aurataan ja tehdään esimerkiksi putkiurakoita. Oma materiaalivarasto sijaitsee Kangasalla, käytännössä minimaalisen matkan päässä vaikkapa Tampereen kaupunkialueista. OMAA MAATA. LOGISTINEN PÄÄTÖS. Myös kuljetuspuoli hoidetaan omalla kalustolla. Täällä varastoidaan, sekoitetaan ja seulotaan esimerkiksi oma multa sekä kantava kasvualusta ynnä muita työssä jatkuvasti tarvittavia aineksia. Noin kolmasosa urakoista on kaupungilta, loput taloyhtiöiltä ja rakennusliikkeiltä. TAMPEREELLA JA LÄHIALUEILLA. . Tähänkin löytyy yritykseltä pelit ja vehkeet, sillä sesonkina tavaraa liikkuu kiitettävät määrät. Tulenuusi Sandvik QE341-seula oli merkittävä investointi, mutta toisaalta omavaraisuuteen sijoittaminen kannattaa: vastaavan materiaalin hankkiminen ja kuljettaminen kauempaa söisi näillä volyymeilla kannattavuutta. Suurin osa YRS:n töistä tehdään Tampereella ja ympäryskunnissa. Niinpä YRS onkin siitä harvinaisessa asemassa moneen muuhun ympäristörakentajaan nähden, että sillä on esimerkiksi oma maa-ainesasema, vieläpä huomattavan lähellä toiminta-alueen keskipistettä. Myös kuljetuspuoli hoidetaan suvereenisti itse: Käy17. Ulkopuolisten aikataulujen ja hinnoittelun kanssa ei tarvitse näin ollen sumplailla. . Neljän auton voimin maa-aines sekä muu tarvittava materiaali kulkee juuri haluttuna aikana sinne minne pitääkin. linja, jossa mahdollisimman paljon pyritään tekemään itse ja omalla kalustolla. . YRS:n maa-ainesvarastolla varastoidaan, seulotaan ja sekoitetaan esimerkiksi omaa multaa ja kantavaa kasvualustaa eli sepelin ja mullan sekoitusta
Liikenneympyrän keskialueelle uppoaa merkittävä määrä pihakiveä ja vaikka asettelu on käsityötä, helpottaa kantamisasiassa konevoima merkittävästi. TEKEMISESTÄ EI VÄHYYTTÄ. Pienkuormaajat, nuo ympäristöviherrakentamiseen lähes erottamattomasti kuuluvat vehkeet puolestaan ovat Avantilta. Avantin voi puolestaan jättää parkkiin kadun reunakiveykselle silloin, kun sitä ei tarvita ja polkaista sen nopeasti käyttöön ilman sen kummempaa liikenteen seassa sompailua. KONEITA ERI KOKOLUOKISSA. Konekanta on kaivinkoneissa Doosania, pyöräkuormaajissa puolestaan Volvoa ja yksi Komatsukin löytyy. ”Käyttöä näille löytyy valtavasti, kivien kantaminen on tietenkin meidän töissä yksi suurimpia”, hän jatkaa. Parhaana mittarina voitaneen kuitenkin pitää toteutunutta työmäärää, joka saa kokeneenkin urakoitsijan välillä hämmästelemään minkälaista menoa se mahtaa ollakaan jos tästä vielä nousukausi tulee: ”kiire on kyllä tällä hetkellä suorastaan valtava”, Tuomas Saarinen summaa ja lähtee katsomaan seuraavaa kohdetta. Sesonkiaikana työntekijöitä on YRS:llä kolmisenkymmentä ja talvella pärjätään hieman pienemmällä miehityksellä. Varsinaiseen ympäristörakentamiseen keskittymällä ja sen jokaiseen osa-alueeseen panostamalla YRS onkin saanut vankan sijan tällä alueella niin julkisissa, kuin yksityisissäkin urakoissa. . tössä on neljä omaa autoa joista yksi on kasettiyhdistelmä ja yhdessä on nosturivarustus esimerkiksi kivilavojen ja suursäkkien käsittelyyn. 18 KONEURAKOINTI 05/16. Lisäksi maa-aineksia myydään ulos, jopa henkilöasiakkaille. Koneet itsessään ovat hyviä ja tietenkin tehtaan, huollon ja varaosien löytyminen näin läheltä on meille tärkeä juttu”, Tuomas Saarinen luonnehtii. YMPÄRISTÖRAKENTAJAN YKKÖSNYRKKI. Kun pihakiviä ja muuta painavaa tavaraa on paljon kannettavana, työ helpottuu huomattavasti Avantien ansiosta. Hallin pihan pilttuista löytyy yleisimmin tarvittavia jakeita vapaasti lapiolastaukseen. ”Tällä hetkellä käytössä on Avantin 700ja 600-sarjalaiset eikä muita merkkejä ole koskaan edes harkittu. Avantin koneet ovat YRS:n valikoimassa pienimmästä päästä, mutta niiden hyötysuhde on suuri. Kuten todettua, toiminnan omavaraisuusaste on poikkeuksellisen korkea ja edellä mainittujen kivitöiden ohella alihankintaa käytetään vain lähinnä esimerkiksi taloyhtiöiden aitojen, terassien ja katosten toteuttamisessa, joihin tarvittavat timpuripalvelut on ainakin toistaiseksi pidetty pääasiassa oman ydintoiminnan ulkopuolella. Muulikärryilijöiden oikea kuormannoutoosoite ei kuitenkaan ole multa-asemalla, vaan YRS:n hallilla Kallion yritysalueella, pienen matkan päässä montulta. Ympyrä on myös vilkasliikenteisessä paikassa, joten suurempien koneiden käyttö tässä yhteydessä pelkästään hankaloittaisi toimintaa. Lauantai-aamupäivisin paikalla on myös kone ja kuljettaja lastausavuksi. Näin on myös esimerkiksi Tesoman projektissa asian laita
MAARAKENNUKONEET MYYNTI Vantaa: Juha Myötämäki 0400 450 900 Vantaa, Kymenlaakso,Etelä-Karjala: Tarmo Jelonen 050 358 0321 Tampere: Pekka Karti 050 364 0753 Tampere, Pori ja Keski-Suomi: Jari Järvensivu 0400 138 568 Kuopio, Joensuu, Savonlinna: Jani Ylönen 044 351 3603 Seinäjoki: Jouko Salomäki 050 309 2660 Rovaniemi ja Oulu: Raimo Arkimo 0400 718 688 Oulu, Kokkola ja Kainuu: Aarne Halmetoja 045 201 2871. S I N U A P A L V E L E V A T : VANTAA, trukit ja kurottajat Juha Jaakola 050 353 6444 Risto Maaniemi 0400 114 248 Jorma Puhakka 040 5562 774 (kurottajat) PIRKKALA, trukit Ville Jokela 040 837 5084 HUOLTO & VARAOSAT Pirkkala 03 2874 111 Vantaa 09 8789 010 ROTARENT Ari Lepistö 050 430 0109 Meiltä parhaimmat koneet myös kiinteistönhuoltoon ja maarakennusurakoihin. KALUSTO KUNTOON JA KULUT HALLINTAAN
20 PYÖRÄKUORMAAJA LIEBHERR L576 XPOWER Teksti ja kuvat: Juha Pokki. UUSI KONE. XPower-mallisto kattaa nyt kaikki Liebherrin kuormaajat L550:stä L586:n eikä järjestelmää tarvitse edes tilata erikseen se on näissä vakiona. Kuljettajan täytyy vain määritellä vauhti, jolla liikutaan. . Älyvoimaa Liebherrin uusissa XPower-kuormaajissa ei korvata älyä voimalla eikä voimaa älyllä, vaan kytketään nämä tarpeelliset ominaisuudet ristiin. Lopputuloksena on uutuus, joka saattaa vaatia kuljettajalta pientä asennemuutosta, mutta tarjoaa vastineeksi kompromissitonta suorituskykyä kuormaustehtäviin. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että koneessa on yhdistetty hydrostaattija suoraveto joiden suhde vaihtelee jatkuvasti
Hydrostaatti puolestaan puolustaa paikkaansa paljon suunnanvaihtoa ja lähellä pyörimistä sisältävässä kuormaamisessa. Jokin vuosi sitten Cat toi markkinoille oman XE-sarjansa, jossa yhdistettiin näitä tekniikoita ja nyt puolestaan on Liebherrin aika laittaa omat korttinsa pöytään. XPowerin ideana on yksinkertaistettuna tarjota parasta voimaa aina kulloiseenkin tilanteeseen, ilman että kuljettajan tarvitsee tehdä sen kummempia taikoja asian eteen. Kun tuossa alussa pidettiin pohjustusta voimalinjaan liittyen, lienee paras käydä asiaan sitä kautta. Tässä tapauksessa se tarkoittaa XPoweriksi nimettyä lähestymistapaa johon luotetaan niin vahvasti, että se tulee tästedes vakiona kaikkiin L550-L586 -mallien kuormaajiin. Järjestelmä pyrkii tietämään, mitä kuljettaja tekee nyt – ja mitä kuljettaja mahdollisesti aikoo tehdä seuraavaksi. Uudistuksia on tullut tekniikkaan todella paljon eikä kyse ole todellakaan vain kasvojenkohotuksesta ulkonäönkään suhteen. ENNUSTETAAN SEURAAVA SIIRTO. E rilaisia kuormaajien vetotapoja vertailtaessa suoravetoisen, lukittavalla momentinmuuntimella varustetun kuormaajan edut tulevat esiin varsinkin kantamisessa ja muissa siirtymiä ja vieläpä ylämäkiä sisältävissä tehtävissä. Mistään ajatus21 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Ensimmäiset XPower-koneet eli L566 ja L576 on saatu jo Suomeen, joten asiaan lähdettiin ilman muuta tutustumaan tarkemmin L576:n toimiessa koekappaleena
Näkyvyys lasin alareunoista ulos on parantunut merkittävästi. KONTTORI KOKI UUDISTUKSIA. Katkaisijat ovat nyt A-pilarissa ja näytöt liikkuvat kiskoilla oikeaan kohtaan. 22 KONEURAKOINTI 05/16. Hytti on muuttunut suuremmaksi ja ergonomia parantunut.
Vastaavasti jos kauha on laskettu tyhjänä alas, huulilevynkin kulma on vielä ottavassa asennossa ja kuljettaja on vaikkapa vähän hidastanut vauhtiakin, voidaan olettaa, että kohta tarvitaan lisää voimaa. . Tämä on toteutettu yhtä lailla kuljettajan aavistuksia ennustamalla, sillä jalan nostaminen tai jarrupedaalin kevyt painaminen ei lopeta syöttöä tai käytä mekaanista jarrutusta, vaan tietokone vain vähentää voimansiirron kiertoa, mutta silti ylläpitää sitä, luoden toimivan rullausominaisuuden. Ja se muuten toimii. Tällöin järjestelmä arvioi sopivan ajo-ohjelman tämän tilanteen mukaisesti. 23. Pedaalilla täytyy vain muistaa säätää se nopeus, jolla kasaan työnnytään, tietokone annostelee oikean tehon, tajutessaan, että jaaha, nyt ollaan kaikesta päätellen ottamassa tavaraa kauhaan. Kuljettaja ei huomaa voimalinjan vetotavan vaihtoa mistään eikä tarvitsekaan. tenluvusta ei nyt vielä tällä tekniikalla ole kyse, vaan tulevaisuutta ennustetaan sen perusteella, missä asennossa esimerkiksi kauha on, onko taakka päällä ja minkälainen on koneen nopeus. Esimerkiksi penkkaan puskettaessa polkimella ei tarvitse enää nostaa kierroksia, jotta kone etenisi. Toki pieni viive on toisinaan havaittavissa, mutta paino on sanalla pieni: kyykkyyn kone ei mene. Mekaanisessa vaihteistossa on kyllä ykkösja kakkospykälä, mutta kaksoiskytkimellä vaihto on sulavaa ja tapahtuu jo muutenkin noin kymmenen kilometrin tuntinopeudessa. Vastaavasti esimerkiksi vauhtia hidastettaessa moottorin kierrokset saattavat nousta. Kyse on nimittäin siitä, että hydrauliikka jarruttaa nopeutta ja sitä vastaan tappeleminen varsinkin kuorma päällä ja suuremmasta vauhdista vaatii tietenkin lisää painetta linjaan. Ja tämä vaikuttaisikin toimivan varsin hyvin. XPower-järjestelmä tutkii tilannetta ja pitää huolen siitä, että tehoa tuupataan linjaan oikea määrä. Siinä missä pelkkä mehuveto himmaa vauhdin heti kun polkimelta jalan nostaa, XPowerissa hidastaminen on sivistyneempää. Niinpä järjestelmä varautuu siihenkin jo etukäteen. Kaasupoljin-sanan käyttö tuntuu XPower-koneessa harhaanjohtavalta, sillä polkimella ei enää säädelläkään moottorin kierroksia. Mitään nykäisyjä liikkeessä ei tapahdu, eikä mitään ilmoitusta tai valoa aiheeseen liittyen ohjaamossa syty. SINNE SE PAINUU. Tietokoneen läsnäolo näkyy monessa muussakin kohtaa voimansiirtoa luonnehtiessa. Tässäkään ei ole syytä huoleen, vaikka se aluksi saattaa oudoksuttaa. Sillä säädellään pikemminkin koneen nopeutta ja tähän asiaan liittyykin se suurin, mutta onneksi hyvin nopeasti toteutuva asennemuutos, josta alussa oli puhetta. Kuljettajalle tämä ei käytännössä näy mitenkään muuten, kuin voimana ja nopeutena. XPower yhdistelee siis joka hetki erilaisia skenaarioita siitä, mikä voimansiirron suhde milloinkin tarjoaa paitsi parhaan työtehon, myös polttoainetaloudellisimman toiminnan. L576 alkaa olla jo sen kokoluokan kone, että voimaakin on löydyttävä. No löytyyhän sitä, mutta erikoisen vaikutuksen tekee se tapa jolla sitä annostellaan. Penkkaan puskiessa polkimella säädetään enää liikkeen nopeus, ei suinkaan moottorin kierroksia. Yksinkertainen esimerkki tästä voisi olla vaikka se, että mikäli kauha on tyhjänä ylhäällä ja vauhti on vaikkapa parikymmentä kilometriä tunnissa, ei kovinkaan luultavasti olla ottamassa penkasta tavaraa. Järjestelmä on toteutettu Liebherrin ja ZF:n yhteistyönä ja rakenteellisena muutoksena aiempaan kuormaajasarjaan on näiden kaikkien teknisten ja älyllisten uudistusten lisäksi myös akseleiden järeyttä kasvatettu samalla. ANNA MÄ HOIDAN TÄN. Etuna XPower-voimalinjassa on pelkkään hydrostaattiin verrattuna rullaavuus
. Kiilahihna on nyt täysin esillä ja aivan huoltotason äärellä, joten remmi saadaan tästedes vaihdettua lähes formulatason suorituksena. 24 KONEURAKOINTI 05/16. REMMI ESIIN. UUTTA JOKA SUUNNALLA. Aisastoa on saatavana Z-mallisena sekä industrial-mallisena. Kun kone kuoriutuu muutamassa hetkessä tähän malliin, on oikeastaan vaikea keksiä enää mitään kiroiltavaa piilossa olevista paikoista. . Ensin on jäähdytinpaketti, sitten hydrauliikkasäiliö ja viimeisenä sijaitsee moottori, joka on myös käännetty 180 astetta aikaisempaan nähden. JÄRKEÄ SIJOITTELUSSA. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy A-pilariin, johon kaikki katkaisimet ovat nous. Aiempaan nähden tälle osastolle on tehty vahvistuksia rakenteeseen ja tappeja on suurennettu, mutta muuten muutokset ovat olleet hillittyjä. Sisustuskin on kokenut järkeistystä. Tietokone tutkii jatkuvasti koneen ja kuljettajan toimintaa ja miettii mitä tapahtuu seuraavaksi. Seuraavaksi siirrytään eteenpäin. Moottoritilan järjestys on muuttunut. Aiemmassa mallista tuttu tasainen alareuna katveisti tämän suunnan tehokkaasti mutta nyt, vaikka ollaan 26-tonnisen koneen ohjaamossa, kokoluokka tuppaa unohtumaan kun näkyvyys on tätä luokkaa. Etulasin alanurkkia on viistetty miellyttävästi alaspäin, näin ollen kuljettajan näkymä etuviistoon, eli käytännössä renkaille on hyvä. Siispä mennään muitta mutkitta hyttiin, joka onkin sitten nähnyt isomman annoksen suunnittelijan kynää. Kajuutta on ensinnäkin aiempaa suurempi ja mikä parasta, sen ikkunapintaala on kasvanut eteenpäin huomattavasti. AI HUOLLON HELPPOUS
0400-455 151 johanssonoy@yahoo.com Jyväskylä myynti, varaosat ja houlto SR-Harvesting Oy Jukka Salin Puh. SMP työlaitteet HardLock® turvalukituskiinnike. 0400-827 827 jarkko.turvanen@lannenkonepalvelu.fi Lempäälä myynti, varaosat ja huolto Heavy-Sepät Oy Vesa Hiitiö Puh: 0400-847 992 heavy-sepat@heavy-sepat.fi Tuusula myynti, varaosat ja huolto RKR Konetech Bo Johansson Puh. Uusi ohjausjärjestelmä Kokkola. SMP kauhat Räätälöidyt ratkaisut tarpeidesi mukaan eri kokoisiin koneisiin. 045-322 0626 jens.bjork@smpparts.com Max Björkskog Puh: 0400-825 4391 max.bjorkskog@smpparts.com Jälleenmyyjät Lieto myynti, varaosat ja huolto Lännen Konepalvelu Oy Jarkko Turvanen Puh. www.smpparts.com youtube.smpparts.com facebook.smpparts.com linkedin.smpparts.com m a d e i n i l s b o , s w e d e n POHJOISMAISIA LAATUTUOTTEITA 3 – 30 tonnin koneisiin. SMP pikakiinnikkeet AInA 2 vUOdEn TAkUU SMP Parts AB / Suomi Lohja Maahantuonti , myynti, varaosat ja huolto, Myyntipäällikkö Jens Björk Puh. 0400-836 941 jukka.salin@srharvesting.fi Edellämainittujen lisäksi jälleenmyyjinä toimivat myös kaikki koneiden maahantuojat. SMP rototiltti Käytössä kestävät jämäkät kauhat. Aina kahden vuoden takuulla
Pilarissa on myös näyttö, jonka telineen korkeutta saa säätää kiskolla portaattomasti juuri haluamalleen paikalle. Pakoputken suoja on kirsikkana kakun päällä, voimakkaasti muotoillun koneen linja on viety loppuun saakka. XPower-järjestelmän voimansiirto perustuu ZF:n kanssa tehtyyn yhteistyöhön 26 KONEURAKOINTI 05/16. Konekoppa aukeaa muodostaen työskentelytilanja suojan moottorille. Liebherr on tehnyt fiksun ratkaisun ja kääntänyt moottorin 180 astetta eli niin, että kiilaremmi pyörii nyt moottoritilan perällä, jonne muodostuu ylösnostetun kopan myötä astinlauta. Ohjauspuolella saa valita joko yksiviputai kolmivipujärjestelmän ja näitä meininkejä on myös parannettu entisestä, tuomaan parempaa kontrollia ja tuntumaa. Poikkeuksen sijoitteluun tekee ainoastaan hytin ilmansuodatin, joka on komentosillan oikealla kyljellä. Flektin suoja on pulteilla paikallaan, eli käytännössä tuuletinta käpelöidään vain määräaikaishuoltojen tai mahdollisen remontin yhteydessä. Kulkusuuntaan nähden vasen kylki aukeaa käytännössä kokonaan. Koneen huoltoväli on nyt 1000 tuntia eli aiemman 500 tunnin raja on tuplattu. Hydrauliikan säiliö puolestaan sijaitsee nyt jonossa keskellä, moottorin ja jäähdyttimen välissä. Vivut ovat sähköisesti esiohjattuja. Kaikki normaalit huoltoja tarkastuskohteet ovat vasemmalla kyljellä. Näin aiemmat haasteet remmin vaihdossa ovat historiaa ja näppäräsormiselta tekijältä ei varmasti varttia kauempaa hihnan vaihto vie. Nyt jos koskaan alkaa ainakin huolto olla helpollaan. Kun hytistä lähdetään taaksepäin, päädytään tutkailemaan moottoritilaa. . Myös sinne kulku käy turvallisesti kaiteella suojattuna. Moottorina on kuusisylinterinen D936 A7 jonka teho on 218 kilowattia eli 296 hevosvoimaa ja vääntöä 1965 newtonmetriä. Moottorikoppa puolestaan nousee hytin ovensuussa sijaitsevalla napilla sähköisesti ja paljastaa moottorin ja hydrauliikkasäiliön. Ympäristöä varjellaan ainoastaan urean voimin, partikkelisuodatinta regenerointeineen ja takaisinkierrätystä ei tarvita. MOOTTORI UUDELLEEN PAKETOITUNA. Tämä luo paitsi sitä kuuluisaa ergonomiaa, myös parempaa näkyvyyttä ulos. Jäähdyttimen edestä nousee kippiovi, joka mahdollistaa pääsyn putsailemaan ritilää. seet aiemmalta paikaltaan, kuljettajan oikean käsivarren vierestä. Oikealla puolella ei periaatteessa ole mitään yleisiä huoltokohteita, joten sinne puolelle turvakaiteen saa lisävarusteena. Hytissä myös viihtyy aiempaa paremmin joka säällä, sillä ilmastoinnin ja lämmityksen tehoa on kasvatettu. Ohjauspylväs on säädettävissä joka suuntaan parhaan ajoasennon saavuttamiseksi. Sen saa helposti auki ja käynti sinne kulkee kyljestä esiin taittuvilla tikkailla, joilta työskentely sujuu molemmat kädet varattunakin. Lisäksi moottorin uusi sijoittelu siirtää koneen painoa vielä taemmas vähentäen näin lisäpainojen tarvetta peräpuntissa. YKSITYISKOHDISTA PARI SANAA
Lataa ilmainen kokeiluversio mobiililaitteesi sovelluskaupasta! Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Belectro Oy • www.b-bark.com • contact@belectro.fi • +358 40 508 0735 MOBIILI KARTTASOVELLUS. Finance Link ostaa laskut täydestä arvosta kantaen niistä myös luottotappioriskin. 09 774 4740 b-bark on loistavilla karttaominaisuuksilla varustettu mobiilisovellus, josta löytyy tarkka maastokartta, ilmakuvat, korkeusja syvyystiedot, tilarajat, natura-alueet, valtion metsästysalueet ja paljon muuta! b-barkista löytyvää kolmiulotteista laserkeilausaineistoa ja tarkkaa korkeusmallia voi hyödyntää monissa kartoitusja kaavoitussekä rakennetun ympäristön suunnittelutöissä. www.financelink.fi . . 03 3143 5000 weighing@tamtron.fi www.tamtrongroup.com Toimitko asiakkaittesi rahoittajana. pyöräkuormaajiin ja dumppereihin • Wnexus-internetpalvelu punnitustiedon tehokkaaseen hallintaan ja jakamiseen – kaikille vaakatyypeille OTA YHTEY T TÄ JA KYSY LISÄÄ! P U N N I T U S R AT K A I S U T Tehoa ja helppoutta ammattilaisen tarpeeseen M A A N R A K E N N U K S E N VA AT I M U K S I I N Puh. Myyntisaatavat eivät tuota taseessa. – Keskity ydinliiketoimintaasi myymällä laskusi! Myymällä laskut vahvistat kassaa ja parannat maksuvalmiutta. • Laadukkaat ja luotettavat vaa’at mm. Siksi rahat on hyvä saada kiertoon heti! Valitse kumppaniksi Finance link laskusaatavarahoituksen edelläkävijä Suomessa! Finance Link – Nopean kassavirran puolesta. Yrityksen myyntisaatavat ovat suoritetusta työstä yritykselle kuuluvia rahoja
Tämän kokoluokan koneeksi L576 tarjoaa hämmentävän hyvät näköalat niin eteen, kuin taaksekin. Myös katselukulmat etupyörille ovat hyvät. Rasvari on piilossa hytin portaiden alla. AJATTELU JATKUU. Kuljettajan paikalta jopa pääsee hetkeksi unohtumaan, minkä asteista laitetta veivataan, sen verran solakalta perä sieltä näyttää. 28 KONEURAKOINTI 05/16. Toiselta puolelta on pääsy hytin ilmansuodattimelle aukitaitettavin portain. Vaikka kone on käynyt läpi monta merkittävää uudistusta, on suurin niistä voimalinjan ja koneen käytön ajattelutavan muutos. Nyt näkyy. . Akselit ovat aiempaakin järeämpää mallia
Toki kone on hyvin modernin näköinen, mutta ennen kaikkea kyse on näkyvyydestä. Juttua riittäisi koneesta vielä toinenkin tovi, mutta ehkäpä parhaiten asia selviää itse näkemällä ja kokemalla lisää. 29. Kuljettajan tehtäväksi jää keskittyä varsinaiseen työntekoon, eli miettimään mitä tavaraa mistäkin otetaan, mihin se ajetaan ja millä nopeudella. Entäpä se kustannuspuoli. . Ensivaikutelmat ovat erittäin positiivisia. Muotoilu on varsin kurvikasta ja pehmeäreunaista, mutta kyseessä ei ole pelkästään tyylikikka. Älyn ja voiman yhdistelmä hoitaa loput. Tämän asian positiivisiin seikkoihin lukeutuu se, että hinnoittelu ei silti muutu. Koneiden hintalappuun kirjoitetaan samat numerot kuin ennen tätä uutta järjestelmääkin. Kuten jo mainittiinkin, XPower tulee vakiona tästedes kaikkiin L550-L586 -koneisiin. Nyt näkyvyys taaksepäinkin taitaa olla peräti luokkansa paras, sillä konepeitto peittää nimenomaan konetta, ei näkyvyyttä. TEKNISET TIEDOT LIEBHERR L576 XPOWER MOOTTORI: Liebherr D936 A7, 6 sylinteriä, 10,52 litraa, 218 kW, 296 hv, 1965 Nm, eurotaso IV TYÖPAINO: 25700 kg KAATOKUORMA: vakiokauhalla, täysin linkussa 17,600 kg, suorana 20 100 kg VAKIOKAUHAN KOKO: 4.7 m 3 MURTOVOIMA: 200kN vakiokauhalla NOPEUS: maksimi 40 km/t eteen ja taakse AKSELIT JA OHJAUS: Oskillaatio 13° puolelleen, suurin ylitettävä este kaikki renkaat maassa 473 mm, runkonivelen ohjauskulma 38° puolelleen NÄKYVYYTTÄ JA NÄYTTÄVYYTTÄ. Seuraavaksi laitetaan luukut kiinni ja tutustutaan koneen ulkoasuun. Kone silottelee ylimääräiset pikkujutut, kuten tehon oikean annostelun pois tieltä, huolehtien moisista tehtävistä. Liebherr on XPower-koneissaan tehnyt merkittäviä uudistuksia monella osaalueella, joista jokainen on toki tärkeä, mutta ehkä suurin yksittäinen uudistus on nimenomaan voimalinja ja se tapa, jolla kone yrittää ennustella kuljettajan tekemisiä – usein vieläpä onnistuen siinä. Kauhan ja puomiston asentoanturit sekä koko muu tietotekninen paketti kerää jatkuvasti koneen liikkeitä analysoitavaksi ja tekee niiden perusteella ratkaisuja paitsi voimalinjaan, myös koneen muille toiminnoille kuten aisaston jousitukselle ja niin edelleen
30 PAALUTUS JUNTTAN & TRIMBLE Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Paalupaikannuksen PAALUPAIKALLA! 31 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Käytännössä asiat . Kyseisen paketoinnin tuloksena on saatu aikaan tarkka, nopea ja ennen kaikkea toimiva menetelmä, joka vähentää kentällä tehtävän mittauksen ja merkinnän määrää todella huomattavasti ja sitä kautta lisää paalutuksen tehokkuutta. Koneohjaus nimittäin perustuu satelliittija GPS-paikannuksen kautta saataviin erittäin tarkkoihin koordinaatteihin ja ennalta kartta-aineistoon merkittyihin paalujen paikkoihin, jotka yhdistetään vielä Junttanin CAN-väyläpohjaiseen anturointiin paalun syvyysja kaltevuustiedoista. Yksi koulukeskuksen laajennuksen reilusta 200 lyöntipaalusta on jälleen päätynyt paikalleen ja on aikanaan tuleva toimimaan osana lukiolaisten opinahjon kannattelussa. Trimblen, SITECHin ja Junttanin rakentamalla koneohjauksella paalut voidaan lyödä ilman perinteistä merkitsemistä täsmälleen oikeaan paikkaan ja kulmaan. PAALUT PAIKALLAAN. Tähän löytyy selitys siitä, että käytössä on uraauurtava järjestelmä: Trimblen ja SITECH Finlandin sekä peruskoneen valmistajan Junttan Oy:n yhteistyönä toteuttama 3D-koneohjausratkaisu, joka yhdistää Junttan Piling Managementeli JPM-järjestelmän ja Trimblen DPS900-koneohjauksen keskustelemaan keskenään. K äskevä jytke saattelee 10-metristä, leikkaukseltaan kanttiinsa 300-millistä betonipaalua maan poveen Pirkkalassa. SUJUVUUTTA SUORITUKSEEN. Konetta kuljettavan ylöjärvisen Pirkan Rakentajapalvelu Oy:n toinen yrittäjäveljes Jyrki Valkila on vuosimallia 2006 edustavan Junttan PM 20LC –lyöntipaalutuskoneen kahvoissa ja perämiehenä toimiva Antti Hyvönen kopaisee riimut jo seuraavan paalun niskaan. Ei aikaakaan, kun uusi paikka on haettu ja lyöminen jatkuu. Uusi järjestelmä vähentää kentällä tehtävän mittauksen määrää todella paljon. Lisäksi lyötävien paalujen järjestys voidaan valita paljon vapaammin. Suomalainen Junttan on lyöntipaalutuskoneiden keskuudessa kova nimi jo vuosikymmenien kokemuksella. Tällä työmaalla erityinen huomio kiinnittyy siihen, että paalut löytävät paikalleen sujuvasti, vaikka maassa ei ole mitään merkkejä. Hyötyjä tällä menetelmällä on useita ja vaikka tämä yksikkö on lajissaan ensimmäinen, on positiivisia kokemuksia kertynyt runsaasti. Nyt koneiden tehokkuutta on saatu entisestään parannettua 3D-koneohjauksen avulla, joka tuo tarkkuutta ja sujuvuutta paalutukseen
. 3D-koneohjaus on havaittu niin toimivaksi ja kannattavaksi, että tämä yrityksen uusin kone, Junttan PMx22 on seuraavaksi varustelulistalla. SEURAAVA POTILAS. 32
”Tälläkin työmaalla on 220 paalua. Minkälaisia kokemuksia Jyrki Valkila ja Antti Hyvönen ovat koneohjatun paalutuksen ympäriltä viime kuukausien aikana sitten keränneet. Nyt ei ole sitä ongelmaa. Sen jälkeen aineisto ladataan koneohjauksen järjestelmään. Paikka saadaan aina lyömisen alussa juuri kohdalleen.” ONGELMAVAPAATA KEHITYSTÄ. Sijoituspaikka on optimaalinen, sillä toisin kuin kaivinkoneessa, jossa ne on käytännön syistä täytynyt asetella puntin päälle, tässä 33. Jyrki Valkila on kokenut paaluttaja, mutta vanhakin oppii nopeasti uudet temput: Trimblen näytöltä paalujen paikat löytyvät nopeasti ja ei muuta kuin uutta tavaraa järkäleen alle. Reilun 22-metrisen keilin päässä kasvaa nyt kaksi tattia, jotka ovat identtiset Trimblen kaivuohjausjärjestelmissä käytettävien kanssa. Sujuvaakin työtä pääsee kuitenkin silloin tällöin häiritsemään toimittaja kysymyksineen. Toden totta, nyt sepelipedin nurkalta on lähdetty järjestelmällisesti etenemään omaan tasaiseen tahtiin ja työn edistymisen ainoa ulkopuolinen vaikuttaja on paikalle saapuvien paalukuormien rytmi. Jos mittakonsulttia ensin odoteltaisiin, sitten se merkkaisi parikymmentä paikkaa ja häviäisi tontilta, kestäisi työnteossa huomattavasti kauemmin”, hän jatkaa. Kuten aiemmin mainittiin, koneen vapaampi liikkuminen mahdollistuu paitsi monipuolistuneen paalumerkin valinnan myötä, myös sen vuoksi ettei maalattuja merkkejä tarvitse varoa. menevät sillä mallilla, että paalukaavio valmistellaan ensin suunnitteluohjelmistolla joko urakoitsijan toimesta tai tilaaja hankkii ja toimittaa kaavion, mikäli mahdollista. EI ENÄÄ MITTAAJAN ARMOILLA. Kun kone saapuu työmaalle, se ottaa yhteyden tukiasemaan, paikantuu kohteeseen ja paalutus voidaan aloittaa sentin tarkkuudella. Jos saatavilla olevat paalut eivät ole juuri tähän kohtaan sopivia, niitä voi kokeilla toiseen kohtaan”, kertoo puolestaan Hyvönen. Yhtenä etuna on myös se, että mikäli jonkun paalun lyöminen ei jostain syystä onnistu, työn ei tarvitse keskeytyä, vaan voidaan jatkaa muiden paalujen parissa. . Käytännön varustelupuolella 3D-ohjatun koneen erottaa ulkopuolelta kahden antennin perusteella. SUJUVAA TOIMINTAA. Nyt ei tarvita enää mittamiestä merkitsemään paikkoja muutamaa kerrallaan eikä merkittyjen paikkojen häviämistä, siirtymistä ja sotkeutumista tarvitse pelätä. ”Paalumerkit ovat nyt koko alueelle ja koko ajan olemassa. ”Kyllä melkein tärkein ominaisuus on se, ettei tarvitse odotella mittaajaa”, Jyrki Valkila toteaa. Aiemman ja nykyisen käytännön eroa Valkila selvittää näin: ”Koneen liikkuminen, maan siirtyminen paaluttaessa ja koneen painon alla, vesi ja tietenkin yhtäkkiä päälle satava lumi sotkivat tai muuttivat aiemmin merkkien paikkaa
VAIHTOEHTOJA VAIN YKSI. Kyllä näissä näkyy Heinosen tausta maanrakentamisessa ja se ajatus, että sellaisen koneen jonka haluaa, saa kun tekee sen”. ”Keskimäärin lyödään 50 paalua päivässä olosuhteista riippuen, parhaimmillaan on mennyt 150:kin.” Tarkoitus tietenkin olisi, että jatkossa luvut ovat vielä suurempia. Myös vinopaalujen lyöminen on nyt tarkkaa ja kulmat tulevat tarkasti ennalta määrätyn kaltaiseksi. Ainakin nähdyn perusteella voidaan todeta järjestelmän olevan lajissaan paalupaikalla. 34 KONEURAKOINTI 05/16. Toinen sijoitusta puoltava tekijä on korkeus: ylhäällä oleva antenni on vähemmän altis häiriöille esimerkiksi korkeiden rakennusten vieressä, kun katveita syntyy vähemmän. Samoilla linjoilla on myös uudemman koneen, eli sen vuosimallia 2014 olevan PMx22:n ohjaimissa Elovainion uuden liikekeskuksen työmaalla paalua iskevä Mikko Ojala. versiossa antennit ovat ikään kuin suoraan työkohteessa: siis mahdollisimman lähellä sitä paikkaa, jota mitataan. Tämä vähentää koneeseen tehtävää anturointia, kun ei tarvitse erikseen mitata ja laskea niin paljoa mikä on kohteen paikka antenneihin nähden. TARKOITUKSELLA VINOON. Kaikki on kohdallaan ja työ on muuttunut vuosien varrella aina parempaan suuntaan. Toki Pirkan Rakentajapalvelussa on ymmärretty alusta asti järjestelmän oleva kehitysvaiheessa, mutta siitä huolimatta loppuvaikutelma on ollut vahvasti positiivinen. Toistaiseksi Jyrki Valkila merkitsee vielä paperiseen paalutuskaavioon perinteisesti kynällä jokaisen paalun toteutuneet lukemat, mutta aikaa myöten nämäkin tiedot raportoidaan koneelta suoraan aineistoon. Pikkunäytön tehtävänä on nimenomaan toimia paikannuslaitteena, kun taas JPM kertoo enemmän lyönnin arvoista. Siellä missä on GSM-kenttää, siellä tämä kyllä pelaa”, molemmat miehet tuumivat signaaliasioita ja järjestelmän mahdollista häiriöalttiutta. ”On niitä saksalaisiakin katsottu, mutta tuloksetta. Ei kyllä epäilytä lainkaan, etteikö se onnistuisi. Nykyään koneet ovat hiljaisia ja hyviä käyttää”, Ojala luonnehtii. Junttanin valinta lyöntipaalutuskoneeksi on ollut selvä Pirkan Rakentajapalvelussa jo pitkään. Paikalla tapahtuvan takymittauksen lisäksi myös silmämääräinen vinopaalunlyönti on ohjausjärjestelmän myötä historiaa. ”Pientä hienosäätöä on tässä vieläkin tulossa, mutta SITECHillä ja muilla asianosaisilla on ollut todella halua ja aktiivisuutta kehittää ja tehdä tästä valmis tuote, ei kai sellaista keskeneräistä oikein kannata myydäkään”, kertoo Jyrki Valkila. Odotuksia on myös tämän koneen suunnalla uudesta ohjausjärjestelmästä. ”90-luvulta asti on näitä käytetty, ei oikein ole ollut muita vaihtoehtoja – siis hyviä”, Jyrki Valkila kertoo. ”Ei voi olla mukavampaa. Toimivuuden suhteen ei valittamista ole ollut. Edelleen isossa roolissa on Junttanin oma JPM, jonka apuna Trimblen pienempi näyttö toimii. ”Nyt tämä kertoo ja ohjaa vinopaalun astekulman ja suunnan kohdalleen, enää ei tarvitse sihtailla sinne päin –menetelmällä”, Valkila kiittelee ja jatkaa: ”Ihmistyö on valitettavan kallista ja tässäkin säästetään siinä”. ”Rakennukset kyllä jonkin verran vaikuttavat, mutta eivät niin paljon kuin esimerkiksi kaivinkoneisiin tuntuvat tekevän. Vaikka tietotekniikka on vahvasti läsnä uuden ohjausjärjestelmän myötä, ei käyttö ole muuttunut merkittävästi monimutkaisemmaksi. Ja sen verran systeemin vakuuttavuudesta kertonee pelkästään sekin, että yrityksen toiseen koneeseen, PMx22:n on myös jo tilattu vastaavat rensselit
35
KIINTEISTÖHUOLTOVARMUUTTA 36 PYÖRÄKUORMAAJA JCB 418K Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Koneen kokoluokan sovittaminen annettuihin tehtäviin nähden oikeaksi on toisinaan haastava tehtävä. Nastolassa ratkaisu osui kuitenkin kerrasta maaliin, kun kunnossapitotehtäviin valikoitui varmatoimiseksi luonnehdittu väkivahva 9,5-tonninen JCB 418K
KIINTEISTÖHUOLTOVARMUUTTA 37 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
KOVA K. . JCB 418K ja Snowekin Circulus-kauhaharja on havaittu erittäin toimivaksi yhdistelmäksi Nastolan katujen ja pihojen siivoamisessa. ”Ensimmäiset viisi vuotta tein yksin ja pelkällä Hiluxilla niitä hommia, kunnes hankin traktorin ja pari vuotta myöhemmin ensimmäisen Willen”, Rantanen muistelee. En nyt tarkoita mitään lehtien silmuja tai lisääntynyttä valon määrää, vaikka toki niitäkin voi havainnoida vaan sitä, että kunnossapitokalustossa on vaihdettu aurat harjoihin ja talven hiekkoja siistitään pois väyliltä ja niiden varsilta. Yksi yrityksen uusimpia hankintoja on JCB 418K, yhdeksän ja puolen tonnin pyöräkuormaaja, joka tuli marraskuussa töihin ja on sen jälkeen kelannut mittariin puolentuhatta tuntia. Sitten siirryin opiston vahtimestariksi, mutta kun se toimi ulkoistettiin aloin tehdä sitä toiminimellä ja lumitöitä samalla”, toimitusjohtaja Vesa Rantanen kertoo. Harja on monipuolinen liikuteltava ympäripyörivyytensä ansiosta. Varsinkin lumityöt perustuvat siihen, että niitä on päästävä tekemään silloin kun on tarve”, Rantanen linjaa. ”Aikaisemmin olin konekorjaamolla töissä ja koneet tulivat siinä tutuksi. ”Koneen etuina ovat nopea siirtyminen ja varmatoimisuus. Aiemmat koneet ovat tulleet käytettynä, mutta tämän uusimman kuormaajan hankinta tehtiin uutena. ”Ensimmäinen JCB tuli nelisen vuotta sitten ja tämä uusin on nyt neljäs kyseistä merkkiä”, toteaa Vesa Rantanen. VOIMAA JA LIIKKUVUUTTA. Nyt kalustovalikoiman ja yrityksen koko on kasvanut. K evät on hyökännyt täydellä teholla Nastolaan ja sen huomaa niistä perinteisistä merkeistä. Konekalustoon kuuluu kaksi JCB-pyöräkuormaajaa, kaksi Willeä, yksi Valtra-traktori ja yksi Schmidt-imulakaisukone. Toisena JCB:nä töissä on tällä hetkellä 416S Agri. JCB 418K:n huippunopeus on 47 JCB:n Agrimallistosta ammentava kuormaaja tarjoaa pienessä koossa rutkasti voimaa! 38 KONEURAKOINTI 05/16. Sitä on suorittamassa Kiinteistöhuolto Rantanen Oy, 20 vuotta Nastolassa toiminut kiinteistöhuoltoalan yritys. PYÖREITÄ VUOSIA. 418K:n edustama konekoko on havaittu Rantasella hyväksi luokaksi, sillä työllistäjänä ja työalueena on nykyisin Lahteen kuuluvan Nastolan entisen kunnan taajaman tieja katuverkkoa sekä nastolalaisia teollisuuslaitoksia ja kerrostaloyhtiöitä. Kiinteistöhuolto Rantanen Oy perustettiin vuonna 1997, joten pyöreän parinkympin juhlavuosi on kohta käsillä
Näkyvyyttä on käynyt ihmettelemässä moni ja hydrauliikka toimii kahvaan asti ilman mitään lisävirityksiä. Rantanen kääntää koneen suunnan seuraavaan kohteeseen, jossa Transmaa Oy:n kuljettaja Asko Jokela on harjaamassa pyöräalustaisella Hitachilla reunoja puhtaaksi. JCB:n työkaluna on Snowekin ympäripyörivä Circulus-kauhaharja. Ja työ kyllä sujuukin: viheralueille mentäessä ei koneella tarvitse ajaa turhaa edes takaisin, kun peruuttaessa harjan voi kääntää ja ottaa pakittamisestakin harjaushyödyn. HARJA PYÖRIMÄÄN. Harjaa voi ajaa hieman vinottain koneen kulkusuuntaan nähden ja näin päästään puhdistamaan kanttarin juurestakin, tarvitsematta erillistä sivuharjaa. Kuljettajalle JCB 418K on havaittu myös varsin mukavaksi laitteeksi. ERINOMAISTA NÄKYMÄÄ. Ja voimaa piisaa! kilometrin tuntilukeman tienoilla. ”Aluksi mietin vähän pienempää JCB:tä eli 413:a mutta, se tuntui aavistuksen tehottomalta meidän tarpeisiin. Hytti on paitsi edeltäjiään suurempi, myös näkyvyys sieltä on paremmalla mallilla – seikka, jota kiinteistönhuoltotöissä osataan arvostaa. Isot alueet, kuten tehtaiden pihat saa nopeasti puhtaaksi tällä koneella ja 4,8 metrin U-auralla”, Vesa kertoo. ERINOMAINEN HYTTI. 39. Talven hiekoitushiekkoja on siivottu Nastolassa jo jonkin aikaa, joten jäljellä on enää siellä täällä nurmialueiden siivoamisia sepelistä. Paketissa on lisäksi kelluntamekanismi jonka ansiosta laite seuraa pintaa tarkasti ja puhdasta näyttäisi tulevan nurmellakin aika lailla kertakäynnillä. Niin päädyin tähän ja valinta kannatti. Ympäripyörivän harjan etuihin kuuluu myös esimerkiksi kanttikivien sujuva puhdistus. . Kuusipykäläinen ZF PowerShift-kirstu yhdessä roiman 173-hevosisen kuutos-Cumminsin eli 6,7-litraisen QSB6.7:n kanssa tarjoilevat voimia myös rankempiinkin lumisuorituksiin – vääntöä löytyy huipussaan 801Nm. ”Laitteen oma kastelu ei aivan riitä katupölyn kanssa, joten silloin joudutaan tekemään erillistä kastelua Willellä, mutta muuten pölykin pysyy hyvin tällä kurissa”, luonnehtii Rantanen. ”Tähän ympäripyörivään olen ollut tosi tyytyväinen”, Vesa sanoo
Nämä JCB:n Agri-linjan Skoneista enemmänkin yleisille paikoille sopiviksi K-koneiksi lähinnä rengastukseltaan ja huippunopeudeltaan väännetyt vehkeet ovatkin esimerkiksi Norjassa saaneet lumitöissä arvoa hintalaatu-tehosuhteensa ansiosta – miksei siis Suomessakin. Lisäksi joystickista saa kaikki harjan toiminnat ohjattua, eikä mitään lisävarusteluja ole tarvittu sen suhteen”, hän jatkaa. Kaikkea tehoa ja tehokkuutta ei siis voi mitata pelkästä voimalinjasta, mutta tässä koneessa vaikuttaisi jokaisella osa-alueilla sen puolen olevan huolehdittuna. ”Näkyvyys on todella paljon parempi, oikeastaan erinomainen. Moottorin ja hydrauliikan pätevyyden rinnalle lisämaininnan arvoiseksi nousee myös erinomainen näkyvyys ohjaamosta, mikä vähentää paitsi työn haastavuutta, myös mahdollisia vahinkoja – tai positiivisesti kääntäen ajateltuna hyvä näkyvyys tuo lisää tehoa ja sujuvuutta, kun arvuuttelu jää vähemmälle. ”Samoin hydrauliikka on hyvä ja tehokas. ”Näkyvyys on erinomainen, sitä on käynyt moni oikein hytissä ihmettelemässä.” 40 KONEURAKOINTI 05/16. Sitä on käynyt moni oikein hytissä ihmettelemässäkin”, myhäilee Vesa Rantanen. Yhteenvetona JCB 418K on osoittautunut juuri sopivan kokoiseksi ja tehoiseksi ratkaisuksi suurempienkin alueiden hoitoon, mutta samalla se pystyy toimimaan kerrostalojen pihoissa ja muissa vastaavissa tiukemmissakin kohteissa. Työpainoon nähden tehoa on reilusti: onhan koneessa 50 hevosta enemmän, kuin suunnilleen samankokoisessa JCB 417:ssä ja oikeastaan vasta noin 15-tonnisiin koneisiin mentäessä aletaan puhua samoista teholukemista. Kone on hiljainen paitsi sisältä, myös ulkoa, mikä tekee työskentelystä vuorokauden aikaan katsomatta mukavamman kokemuksen myös niille, joiden herkkiä unenlahjoja erilaiset yhteisen hyödyn eduksi ponnistelevat koneet tuppaavat toisinaan häiritsemään. MAALTA KAUPUNKIIN. Näkymisasioihin satsattiin tilauksessa myös lisätyövalopaketin verran, samoin kuin toki erilaisia vilkkuja on asennettu riittäväksi katsottu määrä. ”Muita koneita ei oikeastaan ole pyöräkuormaajiksi kokeiltukaan, eikä toisaalta JCB:ssä ole ollut ongelmiakaan, joten ei ole ollut tarvetta”, Vesa Rantanen summailee
Ammattina Sankari –kampanjan yhteistyökumppanit etsivät Suomessa ammattikuljettajien joukosta niitä poikkeuksellisia yksilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat ylittäneet itsensä muiden teillä liikkujien auttamiseksi. Kurvaa sivustolle ja ilmianna sankarisi osoitteessa: www.ammattinasankari.fi. Pääpalkintona jaetaan 5000 €, joista 2500 € lahjoitetaan voittajan valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle. Ilmiantamalla oman sankarisi pääset mahdollisesti palkitsemaan hänet juhlallisesti tämän vuoden Ammattina Sankari-gaalassa. Auttoiko raskaan kaluston kuljettaja sinut kiipelistä tai pelasti peräti henkesi omalla toiminnallaan. Nyt on oikea aika ilmiantaa hänet! ILM IAN NA SA NK AR ISI NY T! ww w.a mm attin asa nka ri.fi KOHTASITKO TIELLÄ SANKARIN. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaksi omasta mielestään kriteerit täyttävää kuljetusalan ammattilaista
Uutuuskattaus laajentaa valmistajan tarjontaa toivotulla tavalla myös suomalaisesta vinkkelistä tarkasteltuna. Lenkkejä ketjuun Komatsu Forest julkisti toukokuun alussa uutuuksia niin ajokonevalikoimaan, hakkuukonelinjalle kuin hakkuupäihinkin Uumajassa järjestetyn Komatsu Days –tapahtuman myötä. 42 METSÄKONEET KOMATSUN UUTUUDET Teksti ja kuvat: Juha Pokki
43 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
UUTTA NÄKÖÄ. Aiempi merkintä kuulostaa tutulta, mutta uudistusta merkitään pudottamalla mallimerkinnästä revisionumerointi pois ja yksinkertaistamalla se vain 855:ksi – kuten hakkuukoneissakin jo aiemmin tehtiin. Ne tutut kantikkaat umpiolasit käyvät, kalliita erikoismuotoja ei ole lähdetty teettämään. Uutuudet tälle saralle kantavat nimeä 855 ja 875. Etulyhtyjä on muodistettu viirusilmäisiksi, mutta huomatkaa, kyseessä on vain kehyksellä toteutettu tyylikeino, ja toimiva sellainen. Tässä, kuten muissakin uusissa ajokoneissa esiteltiin LoadFlexjärjestelmää jolla kuormatilaa saadaan säädettyä nivelkarikoiden ja levenevän sermin avulla. Ja sehän oli vain ajan kysymys, johon vastaus kuullaan nyt, noin puolentoista vuoden jälkeen. Komatsun hakkuukonemallisto koki merkittävän uudistuskierroksen syksyllä 2014, joten luonnollisesti kentällä on käyty odottelemaan vastaavaa mylläystä myös ajokonepuolelle. . Vaikka numero ja 14-tonnin kapasiteet44 KONEURAKOINTI 05/16. ALUSTASTA ASTI UUSI. . Yläkuvan 875 on kone 16 tonnin kantokykyluokkaan. B åtsmarkissa, Uumajan liepeillä järjestetty uutuuksienpaljastelutilaisuus oli ensimmäinen mahdollisuus tutustua Komatsu Forestin tuleviin malleihin ja vaikka osa elävänä nähdyistä koneista oli vielä viimeisiä prototyyppejä, oltiin niissä jo käytännössä niin lähellä valmiita sarjatuotantokoneita, ettei lopullisiin malleihin merkittäviä käytännön muutoksia luultavasti tule. SÄÄTYVÄÄ TILAA. Otetaan ensimmäisenä tarkastelun kohteeksi siis ajokonemallisto
Kuten ajan henkenä on, kerrotaan polttoaineenkulutuksen kuitenkin pysyvän aisoissa lisääntyneestä tehosta huolimatta. Vääntömomentti on valmistajan antamien tietojen mukaan pysynyt jotakuinkin entisellään eli 950 newtonmetriä saavutetaan 1500 kierroksella. Ja siltä kone kyllä vaikuttaakin. Komatsun tukevuus on parantunut entisestään, kun yksittäispyörät vaihtuivat teliin. Muotoilu yhdistelee sopivasti motouudistuksessa käyntiin polkaistua tyylisuuntaa, jättäen kuiten. Urearuiskutus löytyy, mutta pakokaasujen kierrätystä ei harjoiteta. Telinnostimella saadaan lisättyä ketteryyttä ja monipuolisuutta jo muutenkin huonoissa maasto-olosuhteissa hyvin pärjääville teleille. Saman ratkaisun kerrotaan olevan käytössä myös runkonivelen laakeroinnissa. Uudet ajokoneet tulivat nyt tekniikaltaan ja ulkoasultaan hakkuukoneiden tasalle. VAIKEAAN MAASTOON. MOOTTOREISSA EUROPÄIVITYSTÄ. 45. Komatsu Forestin mukaan kone, kuten muutkin uudet ajokoneet, on tehty pitkälti uusilla resepteillä: alusta, voimalinja, ohjaamo, kuormaaja ja kuormatila on laitettu uuteen uskoon. tiluokka säilyvät siis pääpiirtein samana, ei kyseessä ole mikään uudelleenlämmittely vanhasta aiheesta. Konetta on aluksi saatavana vain kahdeksanpyöräisenä, mutta ensi vuoden tammikuusta myös 6WD-versio on tilattavissa. Voimaa ajokoneille loihtivat nyt uudet EU-tasoa IV –edustavat AGCO-moottorit, jotka tulivat siis motoihin jo aiemmin. MUOTOILUA JA HUOLTOTILAA. Moottoritila on katettu nätiksi uudelleen muotoillulla konepeitolla. Tämä on nyt se kahdeksanpyöräinen 931XC. Vetoakselien laakeripesät on myös tiivistetty uudella tavalla, jonka ennakoidaan pidentävän huoltoväliä. 855:ssä tehoa on kasvatettu aiemmasta 150 kilowatista ja 204 hevosvoimasta 170 kilowattiin eli 228 hevosvoimaan. Alusta on muotoiltu voimakkaasti veneenmuotoiseksi, kuten luonnehdinta kuuluu ja teleinä toimivat Komatsun Comfort Boggi –portaalitelit sekä akselit ovat uutta, entistä vahvempaa mallia. Ajon vetovoimaa on saatu myös lisää hydrauliikan optimoinnilla: Aiempi 182 kilonewtonia on nyt piristynyt 187 kilonewtoniin
Muut hyttiin liittyvät muutokset ovat lähinnä motopuolen uudistuksista ajokoneeseenkin periytyvät MediaZone-viihdejärjestelmä, kauko-ohjattu keskuslukitus ja nappistartti sekä lisääntynyt työvalaistuksen määrä. 875 luo oman luokkansa ja 895 on malliston järein. 875 ja 895 ovat myös 1.1.2017 lähtien tilattavissa kuusipyöräisinä versioina. Koppa nousee toki nappia painamalla ja sen alta paljastuu paitsi moottori, myös helposti käsiksi käytävästi kaikki suodattimet. Hytti siis pysyy paikallaan, jousituksen hoidellessa mukavuutta ajotuntumaan. HYVÄÄKIN HYTTIÄ HIOTAAN. Huoltopuolen saavutettavuudessa on myös piirretty uusia ratkaisuja, koneen alustasta löytyy kahdeksan huoltoluukkua. Uusi 855 korvaa jatkossa 855.1:n ja 865:n. Vastaavasti 895 tarjoilee samasta moottorista AWI-4V –version 193 kilowatin ja 258 hevosvoiman teholla, vääntöalueen ollessa 1200-1700 kierrosta 1100 newtonmetrin lukemalla. Sama kuormain on saatavana myös vakiona 875:ssä, mutta vaihtoehtoisesti tilalle voidaan valita suurempi 145F jossa momenttilukuina ovat 145 kNm ja 38 kNm. Tutut 835 ja suosittu 845 jatkavat vielä ennallaan. Hytti on myös muuttunut uudistuksen myötä. Kentällä liikkuneet huhut yhdistetystä pyörivästä hytistä ja kuormaajasta eivät ainakaan tällä kierroksella toteutuneet, joten päällisin puolin tutulla konseptilla jatketaan. Kaikkien uusien koneiden kuormaimet on myös suunniteltu ja toteutettu uusiksi. Pieni, mutta lopulta modernia ilmettä tuova näkökohta tämäkin. 875:n ollessa vielä jokseenkin käyttökelpoinen Suomessa, 895 puolestaan hakee työalueensa jo jostain suuremmilta savotoilta, kuin meidän maamme rajojen sisältä. 46. Uutena kokoluokkana esiteltiin 875 joka tarjoaa 16 tonnin kantavuuden ja malliston suurimmaksi nousi 20-tonninen jässikkä eli 895. Asiasta on kuitenkin tässä vaiheessa parempi olla sanomatta mitään lopullista, korkeintaan heittää arvauksena, että tuskinpa. Lisävarusteena saatava, lähes vakiovarusteeksi asiakkaiden keskuudessa muodostunut Comfort Ride –hyttijousitus on tuttu juttu jo aiemmasta mallistosta, eikä sen suhteen olla koettu mitään kovin suurta uudistustakaan. Öljynvaihto, tai pikemminkin siihen liittyvä tyhjennysosuus tapahtuu siististi moottorin öljypohjan pikaventtiilin kautta. LUOKASTA TOISEEN. Toki pelkkä 855 ei jäänyt ainoaksi ajokoneuutuudeksi. Moottorija voimalinja 875:ssä antaa arvoiksi 7,4 litraisen AGCO Power 74AWF:n ansiosta 185 kilowattia eli 248 hevosvoimaa ja 1100 newtonmetriä vääntöä, ajon vetovoiman ollessa 214 kN 1500 kierroksella. Vaikka sen myötä esitellyt uutuudet pätevät monessa kohtaa myös kahteen muuhun uutuusmalliin, käydään nämäkin koneet seuraavaksi läpi muilta osin. Muotoilun myötä myös etulyhdyt ovat menneet uusiksi, aiempien kanttilamppujen muututtua viistetyiksi kehyksiltään. kin viitteitä myös aiemmasta, yhä varsin toimivaa muotokieltä puhuvasta ajokonemallistosta. 855:ssä pilkkinä toimii 130F jonka bruttonostomomentti on 127kNm ja –kääntömomentti 28,7 kNm. Ulkonäkö on hytissä varsin samankaltainen aiemman kanssa, mutta ikkunoihin on tullut pieni muutos: nyt laseja kiertävät mustat, jämäkän levyiset pulttiraamit, jotka toisaalta varmasti helpottavat lasin vaihtoa ja saattaapa tekemistä olla kajuutan jäykkyydenkin kanssa, mutta toisaalta laittavat ainakin hetkeksi miettimään onko raameilla myös vaikutusta näkyvyyteen. Uusi 855 korvaa jatkossa 855.1:n ja 865:n, josta jälkimmäistä paikkaamaan rientää osittain myös 875, luoden uuden kokoluokan. Malliston parhaiten rautaa tankanneessa koneessa eli 895:ssä nostetaan 165F:llä 165,2 kNm:n ja käännetään 43,4 kNm:n turvin. Ohjaamon runkoa on paranneltu kestävämpään suuntaan. Komatsun siis tunnistaa yhä Komatsuksi muustakin kuin väristä. Ajokoneiden osalta mallisto tulee siis näyttämään jatkossa seuraavalta. Vetovoimaa on 255 kN
Ja kun nyt tuli hakkuulaitteista puhe, käydään vielä kertomaan hieman niistä. Lisäksi C93, C123 ja C144 –kourat saivat uuden joukkokorjuulaitteiston, joka on aiempaa tehokkaampi ja toimivampi – leukojen väliin mahtuu nyt neljännes enemmän puuta. Maavara on koneessa parantunut myös, toki kyse on kahdesta sentistä, ollen nyt 710 millimetriä – mutta joskushan se parikin senttiä riittää. Tämän myötä 931XC on tällä hetkellä kevein kone kahdeksanpyöräisten koneiden tässä luokassa. Suositeltava peruskone C123:lle on joko 911 ulottuman ollessa 10-metrinen tai 931 täydellä 11:n metrin ulottumalla. Kaksipiirinen työhydrauliikka on pääasiallisesti sama kuin perusmallin 931:ssä, mutta nosturin ja hytin kääntömomentti on noussut 47,5 kNm:stä 54 kNm:n, komppaamaan koneen parantunutta rinnetyöskentelykykyä. Nosturi sijaitsee komatsumaisesti hytin sivussa, mukana liikkuen. YLEISKOURA C123. Komatsun koneita on aiemminkin osattu pitää vakaina, onhan ristiinpelaava vakautus toimivaksi havaittu juttu. Keskimatkalaisen eli 10 metrin version soveltuvat S92, C93, 360.2, C123, S132 ja C144. Komatsu hyppäsi mukaan kahdeksanpyöräisten liigaan esitellessään 931XC:n. 11 metrisen puomin kaverina pelaavat S92, C93, 360.2 ja C123. Syöttörullien rakenne on mielenkiintoinen. Samoin ajopuolen vetovoima on kasvanut 168 kN:stä 187 kN:n lukemiin. 855 ja 875 ovat selvästi samasta pesueesta lähtöisin, mutta sitä on kieltämättä myös artikkelin avauskuvassa esiintyvä kaikkien isosiskojen esikuva, 895. . VAIKEIDEN PAIKKOJEN EHDOILLA. . Kyseessä on reilu 1200-kiloinen koura, jonka katkaisuläpimitta on 650 millimetriä. Ketju ei koskan pyöri yli 40 metriä sekunnissa eikä myöskään ryntäile, jolloin ketjuluotien riski vähenee eikä säröäkään synny puuhun niin herkästi. Tällähän on vaikutusta paitsi kaatovaurioita, myös polttoaineen kulutusta vähentävästi. SISARUKSET. Moottorina koneessa on AGCO 74AWF eli 185 kilowattinen ja 251-hevosvoimainen kuutonen. XCmallissa keinuva taka-akseli on nyt telitetty ja keskinivel on edelleen kiinteä. Suomessa Komatsu Forestin uutuuksia pääsee tarkastelemaan lähietäisyydeltä viimeistään FinnMetkossa, jonne tärkeimmät meidän markkina-alueemme mallit ovat tulossa näytille. Hakkuukoneetkaan eivät jääneet tällä kierroksella vailla huomiota, vaikka niiden varsinainen suuri hetki oli siis jo aiemmin. Lisää massaa on tullut kuusipyöräiseen 931:n verrattuna vain karvan yli kaksi tonnia: siinä missä 931:n paino lähtee 19 610 kilosta, XC-malli liikuttaa vaakaa 21 700 kiloon. Syöttörullat on muotoiltu siihen malliin, että runkoon saadaan monenlaista otetta ja puristusvoima pystytään pitämään alhaalla. Kuten arvata saattaa kyseinen laite pohjaa vahvasti 931:n ratkaisuihin, mutta tarjoaa uutta työtehoa äärimmäisiin maasto-olosuhteisiin, kuten XCeli Extreme Conditions -lyhenteestä voidaan päätellä. 47. Ainakin työnäytöksen perusteella ajatusmalli on onnistunut ja ratkaisun luvataan vakauttavan konetta paremman maakosketuksen ja matalammalle siirtyneen painopisteen ansiosta. Koneen painojakauma on saatu sellaiseksi, että joka pyörälle kohdistuu sama paino. Rakenne on valettu, venttiili suojattu ja hiljaisuutta lisäävät uudet vaimennuslevyt. Valikoima laajeni aavistuksen ja Suomen mittakaavassa tärkeimmät Komatsu-kourat eli C93 ja C144 saivat väliin uuden yleishakkuukouran mallimerkinnältään C123. C123 on uusi yleiskäyttöinen hakkuupää, jossa ominaisuuksia piisaa. YKSKAKSKOLME. C123 voidaan tilata rasvavoidellulla ketjulla ja sahalaipalla, joten työ siistiytyy kun öljysumun kanssa ei tarvitse tulla toimeen. KAHDEKSALLA PYÖRÄLLÄ MÄKEEN. Nosturina peuhaa 230H ja hakkuulaitteeksi käy 8,7 metriseen S132, 370.2 ja C144. Sahayksikkö on Constant Cut –mallia
Hyvin kelailtu! Viime syksynä tutustuimme Konestarin kehittelemään, rakentamaan ja myymään SAKA-linjaraivaussahaan. Varsinainen kätevyys piilee kuitenkin ohjurikehyksessä. Ohjurikehys pistää piuhat siististi kelalle ilman ylimääräistä rimpuilua. Tällä kertaa tutkiskelussa ovat KAKE-linjanpurkulaite ja VEKA-kaapelinvetolaite. KAKEn avulla työ on saatu kuitenkin yksinkertaiseksi ja sujuvaksi, samalla kun työkalun koko on saatu pidettyä kompaktina. Kela on halkaistava, jolloin kelaamisen tulos on helppo tyhjentää ja työ jatkuu nopeasti. Tämähän on monesti omanlaisensa projekti, jota suoritetaan jos jonkinlaisten viritysten avulla ja käsityön määräkin on suuri. 48 TYÖLAITTEET KAKE JA VEKA Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki, Sisko Kvist. Kehyksen rullat nimit. VANHAT JOHTIMET RIILILLE. KAKE on tarkoitettu ilmalinjojen purkamisen yhteydessä tehtävään johtimien kelaamiseen. Pikaliittimellä koneeseen kiinnitettävä työkalu voidaan varustaa jopa kolmella erilaisella liittimen korvakolla, yksi jokaiselle vapaalle sivulle, jolloin samaa työkalua voidaan käyttää eri koneissa. Tuotteiden kehittelijä Heikki Kvist on tehnyt pitkän uran erilaisten johdonvetoja linjanpurkutöiden parissa, joten toimivien ratkaisujen pohtimiseen on ollut paitsi aikaa, myös aihetta – nykykielellä ja asiaan liittyen voisi jopa sanoa Heikin ”kelailleen” huolella näitä juttuja. Tuolloin ei aiheeseen mahtunut täysillä lehtijutussa perehtymään, mutta nyt kun ensimmäinen sahakin on myyty, katsotaan tarkemmin näitä rensseleitä. Täyden kelan halkaisu käy kätevästi, trapetsiruuvi huolehtii siitä, että lukitusholkki ei hirtä kiinni. Huomio kiinnittyi tuolloin myös valikoimissa oleviin muihin käteviltä vaikuttaviin tuotteisiin, jotka helpottavat elämää erilaisissa johtotehtävissä niin kaapelin vedossa putkeen kuin vanhojen linjojen purkamisessakin. KAAPELEIDEN KELAAMISEEN KAKE. V iime vuoden SAKA-sahaesittely antoi jo viitteitä siitä, että nyt on tosi kyseessä ja muillakin tuotteilla on oikeasti merkittävää potentiaalia jo vuosikausia aina samalla tavalla suoritetun työn helpottamisessa
49 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki, Sisko Kvist
Perusmallissa 6-millistä vetovaijeria on 400 metriä ja laitteen pienen koon ei kannata antaa hämätä: nestemoottorissa on vetoja sen verran paljon, että aiemmin ratkeaa jo vaijeri, kuin itse laite. Yhtä lailla sitä voidaan toki käyttää perinteiseen tapaan myös penkan päältä, mutta laskemalla se kaivantoon työ helpottuu, kun turhia mutkia ei ole matkassa. Mutta pidempää linjaa Toimivat laitteet muuttavat perinteisiä menetelmiä sen verran, että sen luulisi näkyvän urakan lopputuloksessa. VEKA on pienikokoinen, mutta voimakas vetolaite, joka voidaan laskea kaivupuomiston päässä kaivantoon, lähemmäs putken tasoa – tai miksei vaikka aivan sen tasollekin. Kelan halkaisun lukitus on toteutettu trapetsikierteellä, jolloin holkin avaaminen on helppoa. KAKE on muokattavissa myös kaksikelaiseksi, jos asiakas niin haluaa. Rakenne on yksinkertainen: sujutettaessa avataan kelan sokka ja todella herkästi pyörivä rulla luovuttaa sinkkiä sitä mukaa kun tarvitaan. VEKA VETÄÄ KAAPELEITA. Ensimetrien aikana pyöriminen on jopa hieman yliherkkää, eli konekuskin kannattaa hillitä vaikka kengällä menoa. JOKAPAIKAN TYÖKALU. Pienikokoinen VEKA mahtuu kaivantoon tai tarvittaessa sen reunalle perinteisiä menetelmiä selvästi paremmin. täin pitävät huolen siitä, että useampaakin johdinta samaan aikaan kelattaessa kaikki vyyhteytyvät siististi ja takeltelematta riilille, eikä ihmiskäden tarvitse selvitellä eikä ohjailla johtimia. Perinteiseen tapaan työ hoituu sujuttamalla ensin vetosinkki putken läpi ja sitten vetämällä maan pinnalta vetolaitteella. Samoin kelan kokoa voidaan muuttaa, vakiomallissa sen läpimitta on 115 senttimetriä. KAKEn yhtenä etuna on varsinkin tilttirotaattorin kanssa käytettynä mahdollisuus käyttää sitä oikeastaan missä tahansa asennossa ja korkeudessa aina tilanteen sitä vaatiessa. 50. Maakaapeloinnin yleistyessä ollaan varsinkin kaupungeissa tilanteen edessä, jossa valmiiseen putkeen täytyisi vetää kaapeli. Hydraulinen napamoottori on upotettu vetorullaan ja voimaa riittää. . Tällöin ongelmaksi muodostuu esimerkiksi se, että vaijeri tekee jo heti vetopäässä ison kulman, kun vetolaite on aivan eri tasolla putken kanssa. Myös ahtaat paikat aiheuttavat omat haasteensa toimintaan
Toisaalta joissain tilanteissa vaijeri voidaan myös vetää sen alta, mikäli halutaan painattaa sinkkiä. Sillä voi tarvittaessa myös painattaa vetokaapelia. Kelan ja moottorin lisäksi ainoa liikkuva osa on alareunan ohjainrulla joka estää vaijerin hankautumisen laitteen kehikkoon. 51. UUSIN VERSIO. Kuvan laite on sen verran tuore että hydrauliikkaletkut olivat asennusvuorossa seuraavana. sujutettaessa osaa arvostaa sitä, ettei ainakaan kela jarruta vaijeriähräämistä. Kun vetovaijerin pää on perillä, laitetaan sokka paikalleen ja käydään vetämään. Työtavat pysyvät toisaalta entisenlaisina, mutta samalla muuttuvat merkittävästi näiden laitteiden myötä. Voima tuntuu riittävän vähintään hyvin ja toimivuus on selkeätä kokemuspohjaisen kehitystyön tuloksena. TUOTTAVUUTTA TIEDOSSA. Yhteenlaskettuna KAKE ja VEKA ovat yksinkertaisia, toimivan oloisia ja ennen kaikkea sopivan kokoisia ratkaisuja niin linjan purkuun, kuin kaapelinvetoon. VEKAssa on suora veto moottorilta keskiölle, rakenne on pidetty tarkoituksella yksinkertaisena ja liikkuvia osia välttelevänä. Kun idean sisäistää ja ottaa käyttöön, KAKE ja VEKA tuonevat näkyviä hyötyjä urakan lopputulokseen. Kaikki tuotteet ovat lisäksi CE-merkittyjä lain velvoittamassa määrin, joka ei välttämättä pienvalmistajien tuotteissa ole itsestäänselvyys, mutta alkaa työmailla olemaan yhä enemmän vaatimus. VEKAn uusimmassa mallissa on ohjainrulla, joka estää vaijerin hankautumisen kehikon reunaan.
PELLOT KUIVAMAAN KONEELLA. Pyöräalustainen kaivulaitteisto on jäämässä yhä enemmän syrjään ja tela-alustainen palaamassa pelloille, kuten joskus koneellisen ojituksen alkuaikoina. Salaojituskalusto näyttää nykyään tältä. . 52 SALAOJITUS INTER-DRAIN 1824 T Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Lähin aktiivinen valmistaja löytyy tätä nykyä Hollannista
Honkajoella pelto on kantanut toukokuun alussa jo sen verran hyvin, että Janne Mukkala, Sataurakointi Oy:n yrittäjä on päässyt aloittelemaan tätä ojituskautta. S alaojituksen edut ovat olleet maanviljelyksessä selvillä jo kauan tiiliputkea on piilotettu jo 1800-luvun puolivälistä eteenpäin. Koneellisesti ojitusta lähdettiin suorittamaan pienin askelein 1920-luvulla, kun muutama telavetoinen Cleveland-salaojakone saatiin käyttöön. SORAA SILMÄKKEESEEN. Työt alkavat tällä kertaa Mukkalan kotipitäjästä, mutta kesän edetessä liikutaan . Näitä vehkeitä on alkanut näkyä pelloilla täälläkin jo 2000-luvun varhaisina vuosina ja jokunen kappale vuosittain ilmestyy lisää. Sittemmin, 1960-luvulla konetuotanto lähti käyntiin isommalla mittakaavalla ja moni varmasti muistaakin Mara-salaojakoneiden eri mallit, jotka traktorivetoisina jossain määrin vieläkin näitä töitä tekevät – valmistuivathan viimeiset yksilöt 90-luvun alkuvuosina. Sorastus tapahtuu traktorivetoisella Sora-Maralla, joka jakaa ympärysainetta remmikuljettimella tasaisin välein sekä silmäkkeinä kaivantoon, että salaojakoneen peräkaukaloon, josta sora kulkee paikalleen putken ympärille. Samalla on tehty paluu ainakin jossain määrin koneellisen ojituksen alkuvuosiin: ollaanhan pelloilla jälleen telojen varassa pitkän pyöräkauden jälkeen. 53 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Oikein toden teolla koneellinen ojankaivu kuitenkin käynnistyi vasta 40-luvulla sotavuosien jälkeen. Salaojakoneita tarvitaan yhä, mutta koska uusia ei Suomessa enää tehdä, täytyy turvautua vaikkapa hollantilaiseen Inter-Drain –nimiseen konevalmistajaan. Jenkkiarmeijan ylijäämästä kulkeutuneet White-puolitelavaunut ja niihin yhdistetyt kaivuyksiköt sananmukaisesti mullistivat ojanvedon. Muilla määreillä mitattuna kalusto onkin sitten varsin modernia LASERIN JA SILMÄN TARKKUUDELLA. URAA putkelle Peltosalaoja on vanha keksintö, mutta silti Suomestakin löytyy vielä ojittamista – jos ei muuten, niin ainakin uusintakierroksella muoviputkien korvatessa tiiliröörit. Tätä urakkaa suoritetaan vanhojen Marojen siirtyessä eläkkeelle esimerkiksi hollantilaisilla Inter-Drainsalaojakoneilla
. Putken sijoitus ja sorastus tapahtuu peräkölissä, sitä ennen ketjukaivuri tekee ojan ja nouseva maa jaetaan ruuvilla kaivannon molemmin puolein. Inter-Drain 1824 T saattaa äkkiseltään näyttää monimutkaiselta, mutta lopulta rakenne on aika selkeä. Painoa tällä mekaanisen malliston pienimmällä laitteella on noin 19 tonnia ja pintapaineeksi tulee näillä lukemilla suunnilleen 0,33 kiloa neliösentille. Pitkän nokan uumenissa on 300-hevosvoimainen Cat C9 –moottori, alla puolestaan 800-milliset telat. Nykyaikainen konekaan ei ole täysautomaattinen, ainakaan jos sellaista ei koe tarvitsevansa: ”Tähtäyspuoli hoidetaan silmämääräisesti ja yleensä kyllä päästään suoraan”, Janne myhäilee. Leveys on vakiona 18 senttiä, joskin erilaisilla ketjuilla saadaan jopa 50 senttistä vetoa – Suomessa kuitenkin pärjätään kapeimmalla versiolla. Koneisiin toki on saatavilla erilaisia GPS-ohjausjärjestelmiä myös tähän tarkoitukseen, mutta suomalaisilla peltoaloilla suuntaviitan näkee yleensä paljaalla silmällä. Kaivusyvyyden säätö eli toisin sanoen perän valvonta on sitä myöten automaattinen ja maksimissaan tämän kokoisella koneella vedetään 30-190 sentin syvyistä syvää railoa auki. Koneen keulilla on kaksi telinettä putkikiepeille, joihin kelat on helppo nakata, ne kun laskevat ja nousevat hydraulisesti. Kaivukorkeus otetaan laserilla, jota varten koneessa on Trimblen vehkeet. SUJUVA SUORITUS. Mistä idea salaojaurakoinnista on lähtöisin. ”Isäukko aloitti kaivamaan joskus 80-luvulla Maroilla ja minä jatkoin sitten aikanaan siitä, eli melkein koko ikä on tullut näitä hommia tehtyä. Työn eteneminen on mielenkiintoista seurattavaa. 54 KONEURAKOINTI 05/16. Kieltämättä mielenkiintoisen oloinen laite on kyseessä, mutta mistä se sitten muotoutuu. Nyt alla oleva kone on vuosimallia 2014, eli muutama kausi on tällä ehditty jo tehdä”, Janne Mukkala kertoo. Laserjärjestelmä pitää perän oikeassa korkeudessa kaivamisen aikana. Perässä, tai oikeastaan rinnalla kulkee traktorin vetämä sorastusvaunu, Perustyö on pysynyt vuosikymmeniä samana, mutta kalusto on uudistunut. Koneena on ketjulla kaivava Inter-Drain 1824 T, joskin valmistajalta löytyy myös aurakoneita. noin 80-kilometrin säteellä Honkajoesta. Tekniikka on periaatteessa samaa, kuin se on ollut jo esimerkiksi Kurpan ketju-Maroissa – ketju kaivaa, putki sijoitetaan kaivantoon ja ympäryssora lasketaan samalla kaivulaitteen sorakaukalosta. VALMIINA TYÖHÖN. Alkukaivaminen kokoojaojaan liittämiseksi tehdään kaivinkoneella, jonka jälkeen imuojaa aletaan tekemään Inter-Drainin avulla
Kardaani kulkee Eatonin valmistamalta vaihdelaatikolta kiilahihnojen kautta kulmavaihteelle ja voima siirtyy pyörittämään ketjua. Kaivaessa kuljettaja istuu sivuttain kulkusuuntaan nähden, jolloin molempiin suuntiin tarkkailu on luontevaa. LUJAN OLOINEN TYÖKALU. Ojat peitetään vasta lohkon valmistuttua. ”Tekniikaltaan Inter-Drain on ollut aivan hyvä. joka täyttää salaojakoneen sorakaukaloa ja tekee samalla noin kymmenen metrin välein sorasilmäkkeitä. Sellaiset kivet joita kone ei nosta, otetaan sitten kaivinkoneella”, Janne Mukkala sanoo. Kaikki hallintalaitteiden merkinnät muuten puhuvat selvää suomea. . ”Huoltotilat ei koneessa ole mitkään maailman parhaat, mutta kyllä tässä pärjäilty on, tarkoitus on sellainen, että talvella huolletaan kaikki viimeisen päälle, ettei kauden aikana tarvitse kuin ajaa”, mies miettii. Moottoriin saa tarvittaessa varaosia ja huollot Wihurilta, hydrauliikka on kotoisin Sauerilta ja harvinaisemmat osat ja vaikka kaivuketjut ynnä muut tulevat sitten suoraan tehtaalta”, Mukkala luettelee. ”Kun ketju kolahtaa isoon kiveen, moottori sammuu ennen kuin mitään menee rikki. 1824 T:n kaivuyksikkö toimii mekaanisella vedolla, isommissa koneissa löytyy sitten jo hydraulivetoakin. Kun imuoja on valmis, putki tulpataan ja siirrytään uuden ojan alkuun. 55. Kiilahihnat toimivat samalla sulakkeena, jos vastaan tulee liian kova este. OJITUS KÄYNNISSÄ. . OHJAAMOSSA. Traktori sorakärryineen ja ojituskone ovat erottamaton yhdistelmä, mutta lisäksi urakalla tarvitaan myös perinteinen kaivinkone, jolla saadaan ojien alut liitoksia varten tehtyä
Kausi on vastikään alkanut ja pelto kantaa jo kalustoa. ”Meillä on tässä kaksi Sora-Maraa traktoreineen, kaksi kaivinkonetta ja tämä Inter-Drain. Näillä saadaan jo paljon pahaa aikaan”, naurahtaa Janne ja laittaa ketjun kalkattamaan. NYT KANTAA. . ”Peräsuppiloa muutettiin niin, että reunalaipan voi kääntää kummalta puolelta täyttämistä varten tahansa. 56 KONEURAKOINTI 05/16. Teloihin on olemassa hokkilaput, jos oikein liukkaalle mennään, mutta oikeastaan sellaisissa tilanteissa, missä niitä tarvitaan on parempi vain olla menemättä”, Janne linjaa. ”Pehmeistä paikoista selviää tällä kyllä hyvin, muutaman kerran on takapää uponnut vanhoissa sarkaojissa niin, että piti kaivinkoneella vetää. Pelkällä salaojakoneella ei tietenkään urakka etene, vaan työhön tarvitaan sen lisäksi paitsi osaava porukka, myös muutamia muita vehkeitä. Eikä se tietenkään ole suomalaisessa käytössä oleva kone, jos sitä ei olisi vähän paranneltukin matkan varrella. Myös pelkällä koneen ehdoilla ei voi salaojitusta tehdä, sillä muoviputkea ei tiukemmalla pakkasella laskemista kestä ja sorakin tuppaa jäätymään, vaikka kone vielä syksyn jäätymättömään maahan pystyisikin. Vesi ei tälläkään pellolla kauaa enää viihdy. Kalenterin ja ilmojen mukaan mennään, kumpaankaan sokeasti luottamatta. TUTTUA PUUHAA. Tällä mallilla jatketaan niin pitkälle, kuin vain keliä piisaa. KAUSI VAIHTELEE VUOSITTAIN. Samoin soramäärän säätö vaihdettiin mekaanisesta hydrauliikalle”, Janne Mukkala listaa. Kone pärjää pehmeilläkin paikoilla yllättävän hyvin järjen kanssa käytettynä. . Janne Mukkala on käytännössä koko ikänsä touhunnut salaojien parissa aluksi isän kanssa ja myöhemmin oman yrityksen puitteissa. Olosuhteiden puolesta kone on ihanteellinen suomalaiselle pellolle, kunhan muistaa tietyt lainalaisuudet, jotka koskevat melko lailla kaikkea peltotyötä: liian aikaisin ei kannata lähteä eikä liian pitkälle kannata kautta venyttää. Soran jäätymistä vastaan toinen Sora-Maroista on varustettu lämpölavalla
Viipalemediat tarjoaa nautinnolliset lukuhetket! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan www.amerikanrauta.. 358 44 342 5340 WWW.DRILLCOM.FI LOUHINTAKONEALAN AMMATTILAINEN Kun muutat, kerro myös meille. Tilaa itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. www.koneurakointi.. • Puhelimitse: 03-2251 948. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti www.tuning.. Suomen Historia Tarinoita menneisyydestä www.suomenhistoria.. Isot Koneet Maailman mahtavimmat www.isotkoneet.. Koneurakointi -tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@koneurakointi.. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu www.koneurakointi.. • Hydrauliset kallioporakoneet • Huoltopalvelut louhintalaitteisiin • Huoltopalvelut uppoporauslaitteisiin • Varaosat kaikkiin merkkeihin • EX-sarjan poralaitteet Pihtisulunkatu 1 C, Tampere • Tel. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti www.raskaskalusto.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa www.vanhatkoneet.. Klassikot Autoilun ajankuvaa www.klassikot.
Yksi näistä toimista on koneiden siirtäminen. Harkittuja siirtoja Konelehdessä kerrotaan usein koneista ja niiden käyttäjistä. Joskus on kuitenkin aiheellista luoda katse myös niihin tukitoimintoihin, joita ilman monesta työstä tulisi hankalampaa tai miksei vaikka mahdotontakin. 58 LAVETTIKULJETUS RANTALA Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Rantalan kalusto on yhtenäistä, tunnistettavan keltaista ja siistiä. HUOMIOTA HERÄTTÄVÄ. 59 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Uudenkarhea MAN on tarkoitettu pääasiassa vielä raskaampien taakkojen nyhtämiseen, mutta tälle keikalle se lähti ikään kuin sisäänajoon onhan toimituspäivästä vasta reilu viikko. Harkittuja siirtoja
”HiekkaLaitila on Timo Rantalan eli isäni vuonna 1992 perustama yritys. ”Jonkun verran saa MANiin totutella vielä, kun aikaisemmin on tullut ajettua lähinnä Scaniaa ja Volvoa”, toteaa Marko Ojala, kun yhdistelmä lähtee keräämään vauhtia kakkostielle. Muita osia Rantala-nimen alla ovat MRSalvi, raumalainen kuljetusliike, jonka toiminnan yritys osti muutamia vuosia sitten ja Vakkanostot joka on nosturiautotoimintaa varten perustettu yritys. ”Teollisuuden kuljetukset ovat lisääntymässä ja kasvamassa, joten autokalustoa päivitettiin. Sama menohan on käynnissä myös naapurikehällä, samoin kuin joukko muitakin työmaita. Tällä kertaa koko reserviä ei kuitenkaan huudeta riviin, sen verran kevyemmällä kokoonpanolla ollaan liikenteessä. Melko lailla tehdasvalmiina toimitettu TGX-lavettiveturi on tarkoitettu jopa 250-tonnisille yhdistelmäpainoille, momentinmuuntimellisella automaatilla ja 640-hevosvoimaisella saadaan linjaan jopa 3000 newtonmetrin vääntö. ENSIMMÄISIÄ AJOJA. Tavallinen autoilija ei sitä välttämättä edes tajua, mutta pitkän lavetin kanssa joudutaan olemaan jo todella tarkkana, kun kaistan leveys on jotain kolmen metrin tienoilla ja reitti mutkittelee työkohdetta kiertäen. Normaali reitti kulkisi kakkostien eteläpäätyyn saakka ja siitä Palojärven rampin kautta ykköstielle, mutta tiedossa on paikalla tehtävät siltatyöt. Rantala on tunnettu tekijä erikoiskuljetuksissa ja muissa raskaammissa siirroissa, mutta auton ovessa lukee kyllä myös Hiekka-Laitila Oy. Tarvittiin momenttiauto, joten hankintahetkellä vaihtoehdot olivat Mersu ja MAN”, Marko sanoo – Volvon uusi I-Shiftin ryömintäominaisuus kun oli kauppoja tehtäessä vielä huhuasteella. Keitaalla Rantalan uusi, vasta noin viikon ajossa ollut MAN TGX 41.640 saa polttoainetäydennyksensä ja kun samalla on tarkistettu sidonnat, matka jatkuu kohti määränpäätään. Tämä havaitaan seuraavan kerran heti Kehä III:lla, sillä seuraava siltatyömaa koittaa Hämeenlinnanväylän kohdalla. Nämä kolme yritystä on kuitenkin siis niputettu saman Rantala-nimen ja yhtenäisen kalustovärityksen alle markkinointia selkeyttämään. K ello nakuttaa jotakin kymmenellä alkavaa, kun Ojalan Marko kääntää laitilalaisen Rantalan tunnusomaisissa keltaisissa väreissä olevan lavettijunan Forssan Taukokeitaan mittarikentälle. Historia johtaa 50-luvulle, silloin isoisäni Aimo Rantala aloitti maa-ainesten kuljetukset”, Heikki kertoi. Taitaa olla vieläkin, joten parasta mennä Vihdintietä.” Niinpä reitti lähtee hahmottumaan tien 120 kautta. Vuosaari on nimittäin ”Vorssan” varikkopysähdyksen jälkeen seuraava stoppi ja siellä puimuri jätetään huolitsijan huoleksi. Vaikka painolla ei nyt tällä kertaa mehustella, on kuljetus silti ulottumiltaan sellainen, että se vaatii etukäteistä reittipohdintaa, joka tietysti alan ammattilaiselta sujuu kuin luonnostaan. Tätä asiaa tuli selvitettyä yrityksen toimitusjohtaja Heikki Rantalan kanssa jo aiemmin. Kohteena koneella on Tšekki, mutta aivan sinne asti ei nyt tällä kertaa ajella. 60 KONEURAKOINTI 05/16. UUTTA RAUTAA ALLA. Matkaan on lähdetty muutama tunti aikaisemmin Porista ja kyydillä on aamulla tehtaalta lastattu Sampo Comia C8 –leikkuupuimuri. ”Viimeksi kun siitä ajelin, siinä oli melkoinen vaneriansa eikä mitään ennakkomerkintää leveydestä. Comia totuttelee vasta pyörien päällä liikkumiseen, mutta Marko Ojalalle puimurit ovat tuttua tavaraa, siinä missä muutkin kuljetettavat koneet. ”Kyllä kesäisin nämä siltatyömaat on aika iso tekijä tässä työssä, kaistat kapenee välillä todella paljon”, Marko kertoo. Tämä aiheuttaa ruuhkautumista liikenteeseen ja kun kanssa-autoilijat eivät aina ole täysin jyvällä esimerkiksi siitä, miten tämän kokoinen kuljetus liikkuu, saa ympäristöä vahtia
TRUKILTA APUA. Taas ollaan valmiita etenemään ja yksi kone aloittaa matkansa lähemmäs omistajaansa. Kuljetettava yksilö löytyy takarivistä ja tällä kertaa ei tarvita edes lavetin katkomista – kyytiin päästään perinteisin menoin sivusta. Jos oli puimurin purkaminen sukkelaa puuhaa, ei tässäkään operaatiossa kauaa kestä. ”Täytyy vielä käydä laittamassa rätti pakoputken ympäri, varmistetaan ettei mene pölyä ja hiekkaa turboon”, Marko toteaa ja kietaisee suojan hormin ympärille. ”Vuodesta 1998 olen ollut konekuljetusten kanssa tekemisissä ja nelisen vuotta sitten myin oman yrityksen pois ja itseni Rantalalle”, Marko Ojala sanoo. Ei muuta kuin lavetista kaula katki ja MAN odottelemaan vähän matkan päähän. . KAULA KATKI. 61. Kaikkea ei ajeta siististi alas, ainakaan ilman lisäjärjestelyjä. Kun satamakonttorissa eli Gatehousessa on käytetty papereita ja saatu koneelle ikkunalappu, lähdetään etsimään oikeata purkupaikkaa. Volvon tarhasta on kuljetettavana tällä kertaa EC220EL kohteenaan Pori. ”Aika monenlaista konetta on tullut tässä ajassa siirrettyä, eikä kyllä enää kappaletavarahommiin ole mitään paloa”, hän jatkaa. Joutsenkaulalavetin etuna on mahdollisuus katkaista yhdistelmä muualtakin kuin vain vetopöydän kohdalta. Niinpä leikkupöytä vaunuineen siirtyy sujuvasti piikkien päällä, kun sellainen mahdollisuus tarjolla kerran on. Jälleen otetaan vauhtia konttorin kautta ja käydään kuittaamassa oikea kone ja oikeat avaimet siihen. M/S Finnladyyn meneviä koneita näkyy kentällä jo muitakin ja arvio paikasta vahvistuu oikeaksi, kun huolintaoperaattori Finnsteven esimieheltä saadaan paikkaohjeet ja lupa purkaa kuorma. PALUUKUORMA PÄÄLLE. Näin kyytiin saadaan melkeinpä mitä vaan maalla liikkuvaa suoraan ajamalla. Suomen vienti näyttäisi vetävän, joskin vielä hitaasti. Tämä purku alkaa olla niin sanotusti lähtöitkuja vaille valmis, joten kuittaus esimieheltä papereihin, lavetti takaisin nippuun ja seuraavaksi otetaan suuntia kohti Vantaan Tuupakkaa ja Volvo CE:n pihaa. Satamassa kontit liikkuvat jo melko virkeään tahtiin ja Sampon kanssa samassa lähtörivissä on tunnusomainen, vaikkakin hieman vajaa kattaus kotimaista koneteollisuutta: Valtra matkalla Tanskaan ja John Deere 1170E IT4 suuntamaassa myös johonkin Euroopan suuntaan. ”Suurin haaste ehkä on se, että koneet muuttuvat jatkuvasti hienommiksi ja välillä joutuu miettimään ja tutkimaan, Reittien suunnittelu vaatii kuljettajalta ajattelua pidemmällekin kuin vain seuraavan mutkan taakse. KAMPPEET TANTEREESEEN. Eikä aikaakaan kulu merkittävästi sivusta ajamista enempää. Marko irrottelee riimut ja ajaa puimurin lavetilta alas. jatkuvasti. Rantalan autoilla ajetaan Volvon koneita Vantaalta tasaiseen tahtiin joko Turkuun tai Poriin. Leikkuupöytää vaunuineen ei ajamalla sentään alas saada, mutta Finnsteven trukkikuski saapuu ripeästi auttamaan tässä projektissa. Volvo nousee lauteille tottunein ottein ja niin käy myös sidonta. Purkaminen on hetkeä myöhemmin valmis, puimuri odottaa Tšekin sadoille pääsemistä ruudussaan ja leikkuupöytä koukussa koneen perässä. . YLEENSÄ SUUREMMITTA KOMMELLUKSITTA. Keskipäivällä liikenne sujuu kuitenkin olosuhteisiin nähden nätisti ja Vuosaaren tunneliin sukelletaan hyvissä ajoin – koneen purkamiselle sovittu viimeinen kellonlyömä on reilun kolmen tunnin päässä
miten jonkun vehkeen saa käyntiin tai miten sitä ajetaan. SIVUSTA KYYTIIN. Hyvänä puolena työssä on paitsi tietenkin sen vaihtelevuus, myös mahdollisuus aikatauluttaa omaa tekemistään melko pitkälle. ISO KUVA 4. Rolacin pihasta kyytiin nousee uusi tela-alustainen matkalla Poriin. Siirtoa on hankala tilata paria viikkoa etukäteen, kun usein jopa päivän päähän ennustaminen on vaikeata. Samoilla linjoilla on myös Heikki Rantala. Isolla yhdistelmällä taukoja lepopaikan valintakin on toisinaan harkintaa vaativaa puuhaa, joten tilaisuuteen tartutaan sellaisen tarjoutuessa. No 27 tuntia siinä sitten meni”, muistelee Marko. ”Ei tässä tarvitse purkamista odotella. ”Sitten lähdetään välillä aika nopeastikin”, Marko tuumii. HUPPU PÄÄLLE. Työpäivän pituuskin on suhteellinen käsite. Shellin pihassa on tilaa, eli sekaan vaan. Cum conse consed ma qui odipsam, il imus et et am quis ut ium que plias endanis ducipit ventis dolorem nis as es poriore quossin rest asite non rerfere nos natiatusam quamus sed magnatis eum ex estiamendam aliquat ionsero blandae explacestion peribus tiosant. Sitten kun soitin, että miten tämä toimii, niin siellä myyjä sanoi ettei hän tiedä, tuo tänne se kone niin katsotaan sitten täällä”, Marko nauraa. Esimerkiksi joku murska saattaa liikkua ihan hyvin tasaisella, mutta hydrauliöljyn pinta on niin matalalla, että kun aletaan ajaa lavetille, anturit laittavat pelit seis”, Ojala tuumii. On käynyt niinkin, että on menty hakemaan satamasta konetta ja on saatu puhelinnumero, johon soittaa paikan päältä. Mikäpäs siinä. ”Kyllä ne jotka tällä alalla toimivat, tietävät miten ne koneet kannattaa valmistella ja jättää kuljetukseen. Matka on edennyt jo Karkkilaan, joten on sopiva aika hörpätä kahvit. Työpäivien ennustaminen on vaikeaa, päivä saattaa venyä pitkäksikin ja huomisen ohjelma voi olla arvoitus. ”Välillä on koko päivä hommia, välillä on aivan hiljaista, ennustaminen on vaikeata, mutta lopulta sitä työtä kuitenkin aina on”. ”Noin 70 prosenttia keikoista päättyy kotiin nukkumaan, mutta kyllä sitä tulee autossakin yövyttyä, samoin huoltoasemat tulevat tutuksi. Sen kummempia terveisiä konekuljetusten asiakkaille ei ole tarvetta kertoa, ainakaan korjaavassa mielessä. Eri asia on sitten, jos tulee joku vika josta ei tiedetä tai jota ei osata ottaa huomioon. Kun menee paikalle, saa ajaa koneet pois kyydistä ja lähteä eteenpäin.” Alan luonteeseen liittyy tietenkin sen ennustamisen vaikeus. Volvon maanrakennuskoneiden kuljettaminen onkin yksi Rantalan peruskeikoista. Koneiden siirrot kulkevat käsi kädessä sen mukaan, miten asiakkaan tarpeet menevät. Etelä-Suomi on pääasiallinen toiminta-alue, mutta toisinaan lähdetään pidemmällekin”, Marko laskeskelee. KULKEMISTA PIISAA. Käy se näinkin, perinteisin menoin. . ”Mutta ei näissä varsinaisia ongelmia ole oikeastaan koskaan”. Päivä kääntyy jo iltapäivästä eteenpäin ja ravintotuokion jälkeen lähdetään suorittamaan päivän viimeistä siirtymää aseman väen toivotellessa päivänjatkoja ja kehottaessa jättämään kupit pöytään: ”Meillä ei asiakkaiden tarvitse siivota”. ”Jokin aika sitten oli esimerkiksi keikka, jonka arvioitiin kestävän kolmisen tuntia. . Kakkostie kutsuu taas kulkijoitaan ja tällä mallilla mentiin tänään – huomenna taas eri lailla. 62 KONEURAKOINTI 05/16. ”No kyllä ne kaikki aina on saatu kyytiin”. . Pakoputken suojaaminen ajoviiman mukana sinne mahdollisesti kulkeutuvilta hitusilta on yksi tehtävä, jolla varmistetaan asiakastyytyväisyys. MUKAVASSA HOMMASSA VIIHTYY
Maatalouteen kuumasinkittynä Topperi Oven aukipitolaite TAPPEJA JA HOLKKEJA KAIVINKONEISIIN JA PYÖRÄKUORMAAJIIN PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ. OVET JA IKKUNAT Valmistamme lehti-, pari-, taitto-, liuku-, liukupaloovet ja ikkunat. WWW.HEAVYPARTSAGENT.FI www.facebook.com/ koneurakointi. MYÖS KROMATTUNA SYLINTERIN VARREKSI. WWW.AURAOSA.FI 0400 828 460 Konemiehen Varaosaliike Parts Heavy AGENT Myymälä Puh. Alliance 550 Alliance 606 Skandinaavian suurin rengastoimittaja • Toimittaja johon voit luottaa • Alan laajin osaaminen www.ndi.eu Saamme yrityksesi pyörät pyörimään Alliance Industrial -renkaat Jämin Oy Kone 30 vuotta metsäkoneautoja Ikaalistentie 28, 38800 Jämijärvi www.jaminkone.com Puh. 040 680 1688 Veistämötie 8, 90550 Oulu toimisto@heavypartsagent.. 0400 628 842, 050 379 6104 Tie mittaamaton Tie mittaamaton YRITYKSEN ERIKOISOSAAMISTA • Kantavuusmittauspalvelut pudotuspainolaitteella ja levykuormituslaitteella • Kunnossapidon alueurakoiden laadunvalvonta • Paluuheijastuvuusmittaukset • Tieverkon inventoinnit • Kantavuusmittaukset yksityisteiden perusparannusten suunnitteluun West Coast Road Masters Oy Hiekkakatu 45, 28130 Pori | Toimipisteet Porissa ja Kouvolassa Juha-Matti Vainio puh: 0400 121 907 | Marko Sillanpää puh: 040 528 1564 Taito Tähtinen puh: 0400 350 929 roadmasters.
Vaikka tarkoituksena on täyttää säännöstenlaatijoiden pykälät, ei kenkien kehittelyssä ja valmistuksessa ole menty rimaa hipoen. Päinvastoin, markkinoille on tullut mittava valikoima erittäin laadukkaita, mukavia ja hyvän näköisiä kenkävaihtoehtoja, jotka ovat saaneet käyttäjänsä vakuuttumaan siitä, että kengillä on muukin arvo kuin vain jonkin pykälän täyttäminen. Ne tuovat jokapäiväiseen toimintaan turvallisuutta, mukavuutta ja niiden avulla voidaan jopa luoda ammatillista imagoa, milloin sellainen on tarpeen. Vähintään yhtä merkittävä osuus kenkien suosiolla on onneksi myös siinä, miten valmistajat ovat vastanneet käyttäjien toiveisiin. SADAN VUODEN TAIVAL. Osittain tämän kehityksen takana on ollut tietenkin muuttunut sääntökokoelma, joka velvoittaa lähes missä tahansa riskejä sisältävässä tehtävässä käyttämään jalkasuojausta. Jalasjärven Jokipiin kylässä sata vuotta toiminut kenkävalmistaja Jalas on tuttu merkki varmasti useimmalle suomalaiselle, jos ei turvakengistä, niin ainakin hiihtomonois64 VARUSTEET JALAS-TURVAKENGÄT Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Harva kaipaa enää vinoontallottuja markettilenkkareita työkengikseen. Turvaa, tyyliä, toimivuutta! Turvakenkä on nykyään pakollinen varuste melko monessa paikassa, mutta toisin kuin ehkä jossakin muussa yhteydessä, kenkien kohdalla erilaiset määräykset eivät tarkoita tyytymistä johonkin epämukavaan ja rasittavaan ratkaisuun. Päinvastoin! T urvajalkineet ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vakiinnuttaneet paikkansa erilaisissa ammattitehtävissä hyvin jämäkästi
Jokaisen kenkämallin matka valmiiksi tuotteeksi alkaa luonnollisesti jo kauan ennen sen päätymistä varsinaiselle tuotantolinjalle. Kaikki mallit on testattu ennen tuotantoa huolellisesti. Pursauksessa ja viimeistylevaiheessa siistitään kenkä lopulliseen muotoonsa. 65 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Joka kengälle on oma kulutuspintamuottinsa, johon pursotetaan nitrilikumia ja lopuksi pinnat vulkanoidaan. Tätä nykyä monoja ei enää Jokipiissä tehdä, mutta turvakenkiä tämä ruotsalaisen Ejendals-perheyrityksen omistama tehdas valmistaa yhä kasvavalla tahdilla. . Kävimme tehtaalla katsomassa, miten syntyy korkealuokkainen ammattijalkine ja huomaamassa, että kenkä ei ole vain kenkä. SUUNNITTELUSTA TUOTTEEKSI. PITÄVÄSTI LIIMAA. ta. Tehtaan valmistusohjelmassa on tällä hetkellä aktiivisena noin sata erilaista kenkämallia, joten koneita tarvitaan helpottamaan ja tehostamaan ihmisten työtä. VIMEISTELYÄ JA TESTAUSTA. . Suunnitteluosasto tekee kulloisestakin jalkineesta erilaisia luonnoksia ja prototyyppejä joiden avulla uusi tuote saa lopullisen tuotantoon päätyvän . Vaikka kenkien valmistus on tänä päivänä monessakin kohdassa koneiden tekemää, ei käsityötä ja paikalla valmistusta edelleenkään unohdettu JALAS-kenkien tuotannossa. Tehdas on kokenut merkittäviä investointeja ja uudistuksia, joiden ansiosta Suomessa valmistettavat turvakengät ovat säilyttäneet hienosti kilpailukykynsä kovilla markkinoilla. Karhintarobotti puolestaan valmistelee neuloksen vastaanottamaan kulutuspinnan liimauksen pitävästi vastaan. Konenäkö tutkii jokaisen kulutuspinnan koon ja mallin, jonka jälkeen liimausrobotti hoitaa liiman annostelun täsmälleen oikean määrän ja kohdan periaatteella. PAIKALLA VALETTU
Suunnittelutyö on isossa merkityksessä, sillä kuten aiemmin mainittiin, kengän pitää tehdä muutakin kuin vain täyttää asetetut suojavaatimukset. Seuraavaksi siirrytään ns. Toistuvien testien avulla pystytään selvittämään luotettavasti, onko jalkineessa heikkoja kohtia, joiden suunnitteluun tulisi vielä kiinnittää lisää huomiota. Amir-linjalle. Puolustusvoimat on yksi suurimpia Jalas-Ejendals-laatuun luottavia asiakkaita, kertoo tuotantoja varastopäällikkö Juha Pentinmäki . Kengän valmistus alkaa kumivalukoneelta, jossa kengän nitriilikuminen kulutuspinta, se mitä me käyttäjät yleisimmin kutsumme pohjaksi, pursotetaan raakamatosta ensin ”lakunauhaksi” ja muottiin. Tämän jälkeen se lähtee höyrystimen ja kuivauksen kautta karhintaan, jossa robotti tekee pitävän tartunnan pian tapahtuvalle kulutuspinnan kiinnitykselle polyuretaanimassalla. VAIKKA PUOLUSTUSKÄYTTÖÖN. MEILLE JA MAAILMALLE. Tällä varmistetaan se, että kulutuspinta pysyy varmasti kiinni valmiissa tuotteessa. Nimi tulee koneen saksalaisen valmistajan mukaan, ja kyseessä on linjasto jolla kenkä saa lopullisen muotonsa. Kun kenkä on todettu valmiiksi valmistukseen, sitä varten tehdään tuotantolinjalle tarvittavat järjestelyt. Suoravalukoneessa kulutuspinta valetaan lopullisesti kiinni kenkään ja jäähdytykPelkkä suojavaatimusten täyttäminen ei riitä kengän pitää tietenkin olla myös miellyttävä käyttää. Linjan alussa tehdään lestaus, eli kenkä pujotetaan lestiin. IHMISTEN JA KONEIDEN YHTEISTYÖLLÄ. Jalas valmistaa kengän komponenteista valtaosan itse, vaikka toki itse materiaalit tulevat talon ulkopuolelta. 66 KONEURAKOINTI 05/16. Esineulomosta tulleet ja muotoonsa pingotetut neulokset muistuttavat jo pitkälti valmista kenkää, mutta kulutuspinta puuttuu vielä. muotonsa. Kengät voidaan käsitellä erilaisilla kyllästeillä, jotta ne kestäisivät paremmin olosuhteita. Kumi vulkanoidaan 180 celsiusasteen kuumuudessa 180 sekunnin ajan, jonka jälkeen se siirtyy liimausrobotille. Lopulta kengät varastoidaan automaattivarastoon, josta niiden matka etenee niin Suomeen, kuin rajojen ulkopuolellekin. Jokainen malli ja koko vaatii omat muottinsa, lestinsä ja asetuksensa koneisiin. Robotin konenäkö valitsee kulutuspinnalle oikean liimauksen sen mukaan, mikä koko ja malli on kyseessä. Sen pitää olla samalla käyttäjälleen mieluinen ja työssä kestävä. . Kestävyyttä tutkitaan laboratorio-olosuhteissa, jossa kengät altistetaan erilaisille rasitusja ominaisuustesteille: Hankaukselle, taakan pudotukselle, venytykselle, vedelle, pohjan liukkaudelle ja niin edelleen
Janne Aaltonen | 040 586 1778 info@lamminhiekkapuhallusjamaalaus.. HYVÄÄ KENKÄÄ HALUTAAN PITÄÄ. Myös asiakkaan omilla mitoilla. Matti Kauppila: 06-456 8840 | matti@kah-trucks. Kaikista paras osoitus onnistuneesta ammattijalkineesta on se, että käyttäjä laittaa kengän jalkaansa työssä joka kerta mielellään eikä koe tekevänsä jotain vain pykälien sanelemana – ja tässä Jalas vaikuttaisi onnistuneen pitkän perinteensä velvoittamalla tavalla erinomaisesti. 67. Ilvesjoentie 425, 61760 Ilvesjoki www.fgm-trailers. Se voi olla samalla vedenpitävä ja hengittävä, pehmeä ja kestää silti haittoja tai se voi näyttää vapaa-ajan kengältä ollen samalla täysin ammattikäyttöön sopiva. Huippulaatu ja vuosikymmenten osaaminen viimein käytössäsi. FGM-mallisto käsittää useita täys-ja puoliperävaunumalleja sekä pelkkiä alustoja. Jukka Matti-Tuuri: 050 571 1216 | jmt@kah-trucks. Nykyaikainen turvakenkä on kehittynyt erittäin laadukkaaksi ja toiminnalliseksi tuotteeksi, joka tekee paljon muutakin, kuin vain verhoaa jalan piiloon. 2016 RASKAAN KALUSTON JA MAATALOUSKONEIDEN HIEKKAPUHALLUS JA MAALAUS. Tämä kierros kestää noin kahdeksan minuuttia ja kengät kulkevat aina pareittain, noin 5-10 parin erissä mallia kohti. FGM Trailerit myy Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Virossa: Kauppilan Autohajottamo Oy Jämsä 1.9. Lammin Hiekkapuhallus ja Maalaus Oy Kysy tarjousta! Jurvantie 72 16900 Lammi | Puh. VALMIINA VALMISTUKSEEN. . Kengästä on saatu samalla kevyt, mutta suojaava ja kestävä erilaisten modernien materiaalien avulla. Lopuksi kengät pakataan ja toimitetaan varastoitavaksi: Tehtaan logistinen ydin on noin 100 000 paria vetävä automaattivarasto, joka toimii samalla Suomen, Ruotsin ja Baltian päävarastona Jalaskengille. 03 4109 1793 www.lamminhiekkapuhallusjamaalaus.. Tehtaan varastosta löytyy mittava valikoima erilaisia kengän valmistuksessa tarvittavia materiaaleja onhan Jalas-malleja aktiivisena tuotannossa noin sata erilaista ja pareja putkahtaa linjalta ulos 900 000! sen jälkeen jalkine on valmis pursaukseen, eli valujälkien poistoon sekä muuhun viimeistelyyn. Suomen ja Pohjoismaiden monipuolisimmat www.kah-trucks. 3.9
Ensimmäinen numero kertoo ajoneuvon kuuluvan kokoluokaltaan Unimogin U200–U500-työlaitemalliston keskivaiheille, kun taas pari viimeistä numeroa viittaa tuttuun Mercedes-kuorma-autojen tyyliin auton voimavaroihin, tässä tapauksessa 231 hevosvoimaan. Nämä varusteet nostavat hintaa perusvarustetusta imulakaisu-Unimogista, jollainen maksaa maahantuojan mukaan noin 200 000 euroa ja siitä ylöspäin. PUHDASTA TULEE. Tehtävästä toiseen Vehon erikoisajoneuvo-osasto pyrkii haastamaan perinteiset työkoneet Unimogilla, jonka houkuttimena toimivat vaihdettavat työlaitteet mutta myös kilpailukykyinen kustannustaso. Kokonaismassaa 3 150 millin akselivälillä toteutetulle ajoneuvolle sallitaan 14 tonnia. Monipuolisten valmiuksien ansiosta autossa oli 280 baarin paineen tuottava kaksipiirinen ja nelilohkoinen . VETTÄ, HARJAA JA IMUA. 68 ESITTELY MERCEDES-BENZ UNIMOG U423 Teksti ja kuvat: Harri Onnila. L oppukeväästä Veholla oli Daimlerilta lainassa asiakasesittelyjä varten Triletyn varustelema Unimog 423 -imulakaisuauto. Ajoneuvo oli varustettu monipuolisesti, mistä antoivat osviittaa etenkin VarioPilot sekä EasyDrive. Yksi esimerkki aiheesta on Unimog U423 irrotettavalla imulakaisulaitteistolla. Esittely-Unimogin tyyppinumero U423 kertoo peruslähtökohdat imulakaisulaitetta kantavalle alustalle. Imulakaisulaitteelle tai talviaikaan vaikkapa lumilingolle Unimog tuottaa reipasta käyttövoimaa. Ensin mainittu on Unimogin lisävaruste-erikoisuus, ohjauksen puolenvaihdon salliva rakenne, jälkimmäinen puolestaan hydrostaattinen voimansiirto, joka mahdollistaa portaattomasti 0–50 km/h:ssa säädettävän nopeuden sekä pehmeän ja nopean suunnanvaihdon. Lautasharjan ja rullaharjan yhteisleveys on 2,2 metriä, mutta imun ansiosta puhdasta syntyy käytännössä hieman leveämmältä. ”Kuorma-auton alustalle tehty imulaiteauto maksaa noin puoli miljoonaa, mutta on huomioitava, että se soveltuu silloinkin vain tiettyyn käyttötarkoitukseen, kun Unimogia voi käyttää myös muihin töihin”, perustelee Risto Eränen Vehon erikoisajoneuvo-osastolta Unimogin kustannustehokkuutta
Noin vuoden kuluttua ajoneuvotyyppikirjo on tällä tietoa laajenemassa, sillä Vehon mukaan Unimogiin on tulossa vaihtoehdoksi myös traktoriluokan hyväksyntä. VarioPower-laitehydrauliikka 125 litran öljyläpivirtauksella minuutissa sekä keulassa oleva 160 kilowatin voimanulosotto. Laitteen harjaosaston muodostavat paineilmatoimisesti liikkuva, halkaisijaltaan 700-millinen lautasharja sekä harjausleveydeltään 1 500-millinen rullaharja. Trilety TK36 tarjoaa imusäiliötilaa noin 3,4 kuutiota. ”Perusauto kuntakäyttöön maksaa alustaltaan noin 110 000 euroa ja aura-auto lisälaitteineen noin 145 000 euroa”, kertoo Risto Eränen Vehon erikoisajoneuvojen Powerline-myynnistä. ITÄVALLAN IMURI. Imuyksikön tehoksi ilmoitetaan 12 000 kuutiota tunnissa. RATTIMIEHILLE. . VarioPilot mahdollistaa Unimogin ohjaamisen tarpeen mukaan kummalta puolelta ohjaamoa tahansa. Tämä vaihtoehto soveltuu 3 900 millin akseliväleillä varustettujen U527ja U530-Unimogien harteille. Käytännössä alustan, jolle varsinainen työkalu varusteineen toteutetaan. Unimog-malliston edullisin veroton lähtöhinta on 79 900 euroa, jolla saa omaksi 156-hevosvoimaisen U216-mallin. Suomessa näytillä vierailleen Unimog U423:n imulakaisulaitteen valmistaja Trilety on vuonna 1953 perustettu, noin 50 henkeä työllistävä itävaltalainen perheyritys, jonka Daimler-yhteistyöllä on silläkin mittaa jo yli 30 vuotta. Mitä hintatasoon tulee, on maahantuojalla kertoa suuntaa antavia lukuja ajokin hintatasosta. . Traktorina Unimog helpottuisi ammattipätevyysvaatimuksien osalta, mutta toki samalla loppuisi työtehtävästä toiseen siirtyminen kuorma-autonopeuksilla. Meille on viime vuosina saapunut kapinetta edustavan Vehon erikoisajoneuvo-osaston mukaan 5–8 Unimogia vuodessa, ja niistäkin usein puolet puolustusvoimien käyttöön. Säiliön tyhjentäminen suoritetaan kippaamalla, ja jämät saa kyytiä mukana olevalla painepesurilla. LOPPUSIIVOUS. Unimogin ylle asennetussa Triletyn TK36-mallissa on 3,4 kuution imusäiliö sekä 740 litran vesisäiliö. KOHTA MYÖS TRAKTORINA Mercedes-Benz Unimogin suurin markkinaalue on sen kotikonnuilla Saksassa, jonne menee vuosittain noin 600 uutta Unimogia eli noin puolet Unimogin koko vuosituotannosta. Kippaamisen jälkeen säiliön voi siistiä varustukseen kuuluvalla painepesurilla. Vehon mukaan Unimogilla voisi teoriassa olla Suomessa jopa 40–50 yksilön vuosimyynti, jos asiakkaille osataan kertoa Unimogin kilpailukykyisestä kustannustasosta sekä tuotteen kyvykkyydestä erilaisiin tehtäviin. Imuharjauksen lisäksi ajoneuvolla onnistuu myös kohteiden viimeistely säiliön perässä olevan käsillä käyteltävän imuletkun avulla. Ajoneuvon käyttötarpeen vaihtuessa käy imulaitteen kytkeminen joutuisasti: Vehon mukaan kahdelta homman taitavalta kaverilta menee kolme varttia laitteen irrottamiseen tai kiinnittämiseen. . Vehon Risto Eränen havainnollistamassa asiaa käytännössä. Vesisäiliön tilavuus on 740 litraa. Unimog on perinteisesti ollut työkonemainen kuorma-auto, joka on myös rekisteröity kuorma-autoksi. 69 Teksti ja kuvat: Harri Onnila. Jos esittelyauton säiliö on käyttötarvetta ajatellen liian pieni, löytyy Triletyn mallistosta sen suurin, Isompaan tarpeeseen tarkoitettu kuuden kuution imusäiliöinen TK66. Maahantuojan pakeilla kuitenkin uskotaan, että Unimogin potentiaalinen asiakaskunta saadaan aktiivisella myyntityöllä tietoiseksi ketterän monitoimi-Mersun ansiokkuudesta. Harjojen lakaisuleveys on siten 2 200 milliä, joskin imurin avulla puhdistusleveys on käytännössä noin 2,5 metriä
70 PYÖRÄKUORMAAJA KUKKO Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Kukko melkein tunkiolta Allan Ursin ei tarvinnut varsinaisesti pientä pyöräkuormaajaa eikä aluksi edes tiennyt sellaista tekevänsäkään. Työtilana toimi kesämökin autotalli. Jäteasemilta ja muista romulaareista on löytynyt jos jonkinlaista hyötyosaa, joita Ursin on . Kone on käytännössä täysin Ursinin itsensä ideoima ja rakentama. Kolmen vuoden rupeama viimeisteltiin viime syksynä ja Kukoksi sijaintinsa Leppävirran Kukkoniemen mukaan nimetty kone oli valmis. Hytin puolella toimintaa käskyttää tämän eriskummallisen, mutta jo ensi silmäykseltä nähtynä taidokkaasti ja huolella rakennetun koneen kehittelijä Allan Ursin. Ja projektissa löytyy. Iso osa Kukko-kuormaajasta on tehty täysin itse kesämökin autotallissa. Mutta kun käsiin eksyi lähes romuksi tuomittua kierrätystavaraa, joita ei oikein viitsinyt poiskaan heittää, niistä muotoutui lopulta Kukko. Pystyputki tupraisee alkusavut ilmoille ja laite ryhtyy tasaiselle tyhjäkäynnille. Laitteesta tekee vielä korkeamman hatunnoston arvoisen se, että todella paljon osista on uudelleenkierrätystä. ”Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun velipojalta jäi muuton yhteydessä ylimääräiseksi läjä 700-sarjan BMW:n osia. 71 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. ”Ajattelin, että niistä voisi rakentaa jonkinlaisen laitteen vaikka lananvetoon, mutta aluksi ei kyllä tällainen ollut suunnitelmissa. ”Linkkunivelen holkin sorvausta, säiliöiden ja konepellin taittoa ja tietenkin valmiina hankittuja osia lukuun ottamatta kaikki on itse tehty täällä”, Ursin kertoo. V olvon 740 –henkilöautossa maallisen vaelluksensa aloittanut bensakone tärähtää käyntiin uudessa sijoituspaikassaan, keltaisen runko-ohjatun pyöräkuormaajan konepellin alla. Ne kulkeutuivat tänne mökille ja eihän niitä hennonnut pois laittaa”, tuumii uransa niin maatalouskoneiden korjaajana, automekaanikkona kuin varavoimaloiden ylläpidossa työskennellyt Ursin. Projekti laajeni ja nälkä kasvoi syödessä”. Monet ratkaisut niin kuormaajassa, hytissä, kuin vaikkapa akselistoissa viittavat kehittelyyn, pohtimiseen ja tahtoon tehdä vähän muutakin kuin vain se aidan matalimmasta kohdasta ylittävä versio. OMASTA PÄÄSTÄ JA KIERRÄTTÄMÄLLÄ. EI MIKÄÄN PERUSMALLI
Sitä ei vielä ole päästy täysin testaamaan, sillä työkalut ovat seuraava rakennusoperaatio. ENSILUOKAN TYÖNJÄLKEÄ. TEKNISIÄ ELKEITÄ. Mitä koneella sitten voi tehdä. ”Perhosauran taidan rakentaa seuraavana, sähköohjattu hydrauliikka on jo valmiina kuormaajassa”. Myös suunnittelu on tapahtunut omassa päässä, sanan mukaisesti: ”Ainoa, mitä paperille piirrettiin ja pahvimallilla pyöriteltiin oli nostovarsien rakenne. Mutta niin vain oli sekin Ursinin omaa kädenjälkeä. KONE JA TEKIJÄ. BENSAKONE. Kaikki muu on hahmoteltu voimansiirron ympärille sen mukaan, miten paljon tilaa tarvitaan”. Tämä mylly pyörittää paitsi voimalinjaa, myös hydrauliikkaa. Kone on runko-ohjattu. Tämän hämmästyttävän laitteen viimeistely on huolellista. . Koneen tekniikka on mielenkiintoista. Flektejä tarvitaan kaksi, sivulle ja taakse. muokannut koneeseen toimiviksi. 72 KONEURAKOINTI 05/16. Allan Ursin on jo eläkkeellä, mutta historia konetekniikan parissa innosti tekemään Kukko-kuormaajan. Volvo 740:n 200-moottori on voimanlähteenä. Joka nur. Taka-akseli on keinuva ja iskunvaimentimilla varustettu, joten kulku on kiikkumatonta. . Vanteet viittaavat Bemarin suuntaan ja sieltä tulevat myös alustan akselistokomponentit. Kaikki pinnat on maalattu ja huoliteltu, jopa hytti on verhoiltu sisältä niin hämmentävän hyvin, että aluksi heräsi kysymys, mistä kojelauta on peräisin. Lumityöt tulevat kuitenkin olemaan koneen pääasiallinen työ: ”maata siirretään suunnilleen se, mitä renkaiden kuvioiden mukana kulkee”, Allan Ursin tuumailee. LINKKUOHJAUS. Ajoviima ei viilennä tässä sijoitusmallissa moottoria. Veto on toteutettu kardaanien avulla alennusvaihteiston kautta Volvohenkilöauton automaattilootalta. Toki mittaristot on hankittu erikseen ja kun kyseessä on näin uusi kone, löytyy sisältä tietenkin digitaalinen monitoiminäyttökin
Käsijarru puolestaan on sähkötoiminen, se on viritelty mm. Olisi kuulemma tullut halvemmaksi ja helpommaksi”, Ursin myhäilee. . Sitä paitsi enhän minä tällaista oikeastaan tarvitse”, mies naurahtaa. Hinnat alk. Kabiinin puoli on hämmästyttävän tehdastekoisen oloinen. alv. www.kannettavat.. Hydraulipumppu on 70-litrainen ja kuormaajan nostovoimaksi on arvioitu noin neljä tonnia. Hirvonen Oy, Kitee p. Seuraavaksi koneeseen ryhdytään rakentelemaan sopivia työlaitteita lumenkorjuuta silmälläpitäen. Myös mittaristot ja muut nippelit ovat siististi näkyvillä. Sellainen peli on siis Kukko, jonka komponentit on pääasiassa ”tunkiolta”. ”No, väärin halvemmaksi ei olisi tullut ja helpommasta en tiedä. Kaikki pinnat on verhoiltu joko vinyylillä tai ”bussimallin” neulehuovalla. 73 SAKA, KAKE, VEKA ja KARU www.konestar.. Kotisivuiltamme löydät esimerkkivideoita! Suomen Nosturikoulutus Oy • Pätevyydet joustavasti • Ajoneuvonosturinkuljettajan koulutukset ja -kortit • Kuormausnosturin käyttö asennustyössä -koulutukset ja -kortit • Nostotyönvalvojakoulutukset • Ammattipätevyyskoulutukset, myös yrityskohtaisesti räätälöidyt ap-koulutukset Ota yhteyttä: 040 486 50 11 www.nosturikoulutus.. Talvikeleille löytyy lämmitys. info@nosturikoulutus.. 0% Tehdaskunnostetut Toughbookit ja paljon muuta CF-19 399 € CF-53 645 € CF-30 475 € CF-31 722 € CF-H2 641 € Panasonic Toughbook CF-19 i5-2500 4GB 320GB 3G GPS W7P 12kk Takuu 800€ ALV 0% VÄKEVÄ Kauhat, harat, halkaisukourat, kiinnikkeet, routapiikit, leikkurit, mätästimet, rautaa, varaosia ym. Kannattiko projekti. Suositeltava nopeus on 15 kilometriä tunnissa”, kertoo Ursin. ”Tärkeintä tässä oli oikeastaan se matka, ei niinkään päämäärä”. akkuporakoneen moottorista ja kierretangosta. Laitteemme ovat suojattuja ja CE-merkittyjä. kassa on levyjarrut ja samaa hydrauliikkaa ammennetaan myös ohjaukselle ja kuormaajalle. Nordic IT Solutions Oy 0500-963226 / mikko@laptops.. Helpottaa työn tekemistä ja työskentely mahdollista ahtaissakin paikoissa. Moottori välittää voimaa ZF:n automaattiaskin kautta kardaaneille alennusvaihteen kautta ja tasauspyörästöt on jäykistetty. Kytke suoraan työkoneen puomiin. 0400 824 848 www.väkevä.?. ”Alennusvaihde piti laittaa, koska muuten nopeus olisi aika hurja. Leikkausja särmäyspalvelu A. VIIMEISTELYÄ MYÖS HYTISSÄ. Ratti noudattelee voimalinjan määrittelemää merkkisuuntausta. ”Minulle on sanottu, että olisi kannattanut ostaa valmiiksi käytetty pieni pyöräkuormaaja, kun kerran tällaista tarvitsit. Kyllä tällä nytkin kai pääsisi 80 kilometriä tunnissa, mutta ei sitä aja mikään
VANTTERA JA VARUSTELTU Uuden Nissan Navaran perusta noudattaa perinteistä lava-auton rakennetta, mutta varustelu on aiempaa runsaampaa. 74 KOEAJO NISSAN NAVARA DOUBLE CAB Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Jan-Erik Laine
VALINNANVARAA. Valmistajan mukaan Navara jatkaa Nissanin perinteitä jämerien tavara-autojen tekijänä, mutta uuden tuotteen myötä askelia otetaan kohti mukavuutta kuitenkin siten, että maasto-ominaisuuksista ja kantavuudesta on pidetty huolta. Tekniset uudistukset yltävät myös konepellin alle. Olemukseltaan Nissan Navara on niin visuaalisesti kuin konkreettisestikin iso auto. Koostaan huolimatta Navara on hieman edeltäjäänsä ketterämpi, sillä akseliväli on viisi senttiä edeltävää mallia lyhyempi. Uudistus ylti myös mallinimeen, sillä edeltävä malli tunnettiin vain Navara-nimellä, mutta nyt nimi on kokonaisuudessaan NP300 Navara. Ulkonäön voisi sanoa olevan muodinmukainen tämän päivän aasialaisvalmistajan lavaauto: ilmiasu henkii Amerikkaa runsaine kiilto-osineen ja massiivisine keuloineen. Aikakin oli siinä mielessä kypsä, että edeltävä sukupolvi oli jo varttuneessa, yli kymmenen vuoden iässä. Kääntöympyräksi valmistaja ilmoittaa 12,4 metriä. Edelliseen Navaraan verrattuna koneen pari desiä pienempi iskutilavuus ei tunnu voimantuotossa, mutta polttoaineenkulutus on selkeästi pienempi. Tehokkaamman 190 hevosvoimaa ja 450 newtonmetriä vääntävän koneen voimavarat ovat samalla tasolla edeltävän moottorin kanssa, mutta polttoaineenkulutus ja päästöt ovat pudonneet. Uuden Navaran yhteyteen NP300lisäke soveltuu hyvin, sillä perinteisesti koodi on auennut siten, että N-kirjain viittaa Nissaniin, P-kirjain pick-upiin ja luku 300 puolestaan ajoneuvon kokonaismassaan, 3 000 kiloon. Akselivälin lisäksi Navaran alusta on saanut osakseen muutakin päivitystä, vaikka perusrakenne on lava-auton standardi, erillinen tikapuurunko. U usi kolmannen sukupolven Nissan Navara saapui kevään aikana suomalaisten lava-autoilijoiden silmien alle. Noin 5,3 metrin päässä toisistaan olevien puskureiden väliin jää nykyaikaisen näköinen lavapakettiauto, jonka peruselementit ovat kuitenkin ajoneuvoluokalle tyypillisiä ja asianmukaisiksi koettuja. Samoin King Cabin yhteydessä on aina kuusiportainen manuaalivaihteisto, kun 190-hevosvoimaisen Double Cabin voimaa välittämään . 75 Teksti: Harri Onnila • Kuvat: Jan-Erik Laine. Monivarsituettu rakenne tuo Nissanin mukaan ajomukavuutta ja parempaa käsiteltävyyttä, ja on lisäksi 20 kiloa lehtijousitusta kevyempi. Tästä voisi olettaa, että mallistoon ei tule pelkkää NP300-mallia, joka aiemmin oli Nissanin lava-automalliston perustyökalu. Ahtaissa paikoissa liikkuessa Navaraa ei voi kuitenkaan hyvällä tahdollakaan sanoa kovin vaivattomaksi pujotettavaksi, sillä hitaanpuoleinen ohjaus pakottaa harkitun rauhalliseen sompailuun. Uudesta 2,3-litraisesta koneesta on 190-hevosvoimaisen rinnalla tarjolla 160-hevosvoimainen versio siinä voiman tuotannossa auttaa yksi välijäähdytetty turboahdin kun tehokkaammassa on kaksi ahdinta. Neliovisen Double Cab -ohjaamon kanssa jäykän taka-akselin jousitus on yllättäen toteutukseltaan erilainen lehtijousien sijaan käytössä ovat kierrejouset. Molemmat moottoriversiot ovat tarjolla Double Cab -Navaraan, kun King Cabiin päätyminen tarkoittaa 160-hevosvoimaista versiota. King Cab -ohjaamolla varustetuissa pidempilavaisissa malleissa takajousitus on tuttuun tyyliin lehtijousitus, mutta edeltäjään verrattuna lehtijousi kulkee nyt taka-akselin alapuolella ja on painoltaan seitsemän kiloa aiempaa kevyempi. Perinteinen tikapuurunko tekee ohjaamosta meluttoman, mutta sisätiloista varsin matalan. Siellä 2,5-litraisen dieselpadan tilalle on vaihdettu 2,3-litrainen YS23-koodilla nimetty nelosmoottori. VOIMAA VÄHEMMÄLLÄ
Ohjaamossa viihtyy mukavasti, joskin korkean lattiatason vuoksi autossa istutaan varsin korkealla. Jo perustason Visia antaa Navara-autoilijalle muun muassa Bluetoothja USB-liitännät, manuaalisen ilmastoinnin, kolme 12-volttista virtapistoketta sekä maastoajossa hyödylliset alamäkija mäkilähtöavustimet. Hinnat alkaen -mallina palvelee King Cab -ohjaamoinen 160-hevosvoimainen Visia-varustetason Navara, jonka verollinen hinta asettuu 32 118 euroon. Jotain pientä mutta mielestämme oleellisesta autosta silti puuttui ulkolämpötilan mittari. KOKOA JA AHTAUTTA. Koeajoon saamamme Navara edusti esittelyautoille tyypillisesti mutta monen autonostajan kannalta epätarkoituksenmukaisesti malliston kirkkainta kärkeä. Lainaamamme näyttävä ajopeli oli nimittäin tuplaohjaamoinen, 190-hevosvoimainen automaattivaihteistolla varustettu Tekna-mallitason edustaja, joten niin ulkoisessa kuin sisäisessä varustelussa oli mukana runsas joukko hyödyllisiä ja muutama jopa turhakkeeksi tulkittava varuste. Etenemiskykyä tuo kytkettävä nopea/hidas neliveto, jota ovat tukemassa taka-akselin lukko sekä alamäkihidastin. NÄKÖPIIRI. . Reipas lukema, mutta varsin hyvin linjassa kilpailevien merkkien vastaavasti varusteltujen lava-autojen kanssa. Navara ohjaamossa tunnelma on asiallinen ja työkaluksi edustushenkinen, mihin ajatuksia johdattaa kiiltävät materiaaliratkaisut, kojelaudan kosketusnäyttö sekä nahkaverhoilu, joka tosin näppituntumalla on varsin muovimainen. 76 KONEURAKOINTI 05/16. Etenkin talviaikaan sellainen antaisi silmämääräisten havaintojen lisäksi tärkeää perustietoa vallitsevista ajo-olosuhteista. Navaran Around View Monitor -varuste tuottaa 360 asteen kamerakuvaa, josta on apua pysäköitäessä ja vaikkapa peräkärryä kiinnittäessä. Selvästi edullisemminkin uuden Navaran puikkoihin pääsee. Koeajoyksilössä pääntilaa nipisti osaltaan kattoluukku. . ETEENPÄIN. Kahdeksaan suuntaan sähköllä hissautuvan istuimen saa miellyttävään ajoasentoon, jota kattoluukku tosin hieman rikkoo. Virtapistokkeita on ohjaamossa yhteensä kolme. Viimeksi mainittu kuului koeajoauton Tekna-varustetason harvoihin ulkopuolisiin eli valinnaisvarusteena poimittuihin elementteihin, sillä nahkaverhoilu kuului samaan noin tuhannen euron hintaiseen lisävarustekokonaisuuteen yhdessä kattoluukun ja kuljettajanistuimen sähkösäädön kanssa. MAISEMAKONTTORI. Viimeistään Edullisimmillaan Navaran omistajaksi pääsee reilun 32 000 euron panostuksella. Hintaa koeajoautolle kertyi varustelun mukaisesti, kaikkiaan reilut 56 000 euroa. on saatavilla myös seitsemänportainen automaattivaihteisto. . Navaran varustetasoja on neljä Visia, Acenta, N-Connecta ja Tekna
Pituutta ja leveyttä kun on molempia reilut puolitoista metriä, niin hiemankin kookkaampien tarvikkeiden kuljettamista varten Navaran jatkoksi on kytkettävä peräkärry. . 190-senttisellä pää alkaa hipoa kattoa, vaikka istuin olisi alimmaisessa asennossa ilman kattoluukkua tilaa olisi pari tärkeää senttiä enemmän. Vieläkin iloisemmin matka taittuisi, jos ohjauspyörä olisi paksukehäisempi ja siinä olisi laajemmat säätövarat korkeussuunnassa ja lisäksi syvyyssuunnassa, joka nyt puuttuu kokonaan. Vetokoukku sisältyy Navaran perään jo perusvarustetasosta lähtien. PERUSKAURAA. Kiitosta keräävät muun muassa kookkaat peilit sekä peruutustutkia täydentävä 360 asteen kameranäyttö. Tavaratila on Navarassa Double Cab -ohjaamoiselle lava-autolle tyypillinen, toisin sanoen varsin rajallinen. Jäykkää taka-akselia jousitetaan Navara-mallistossa kahdella tapaa lyhyen ohjaamon kanssa käytetään lehtiä ja Double Cabin yhteydessä kierrejousia. Koeajoautossa lavan pohjalta puuttui suojaverhoilu, joka käytännössä kuuluu lava-auton ”pakollisiin” varusteisiin. . Kokonaisuudessaan Navaran kuljettajan jakkaralle asemoituu mukavasti eikä mielipide muutu kilometrien juostessakaan. . KIINNEKOHTIA. Se sujuu onneksi kätevästi, sillä perän poikittaispalkkiin sijoitettu vetokoukku kuuluu Suomessa Navaran perusvarusteluun. Erillisen runkorakenteen seurauksena takapenkillä jo keskimittainen istuu jalat koukussa ja pää lähellä kattoa. 77. Kuorman kiinnitystä varten lavalla on neljä kiinteää ja neljä siirrettävä pistettä. KIERTEILLÄ JA LEHDILLÄ. Tästä huolimatta tavarakuljetuksen kannalta King Cab -Navara on noin 1,8 metriä pitkällä lavallaan valtaosan valinta, jo edullisemman hintansakin puolesta
360 asteen kamerakuva. Neljä kiinteää ja neljä siirrettävää kiinnityslenkkiä. KEHUMME Meluttomuus. 1000 euroa. TEKNA MOOTTORI: 4-sylinterinen rivimoottori 2,3 dCi, tilavuus 2298 cm³, teho 190 hv (140 kW)/3750 r/min, vääntö 450 Nm/1500-2500 r/min, CO2-päästöt 183 g/km. Hitaaseen nelivetoon siirtymistä varten on pysäytettävä ja siirrettävä vaihdevalitsin hetkeksi N-asentoon. NISSAN NP300 NAVARA DOUBLE CAB . MITAT: Pituus 5330, korkeus 1840, leveys 1850 (peilien kanssa 2085), akseliväli 3150 mm, omamassa 2158, kantavuus 852, suurin sallittu kokonaismassa 3010, suurin jarrullisen perävaunun massa 3500, suurin yhdistelmämassa 6000 kg. Tehokas ja taloudellinen moottori. HINTA: 53 333 euroa (verollinen hinta ilman lisävarusteita). KEHITTÄISIMME Pääntila pitkille kuljettajille. Maastoajoa tai muuta hidasta ja raskaalla kuormituksella tapahtuvaa ajoa varten on kytkettävissä myös taka-akselin lukkoperä sekä mainittu alamäkihidastin. Liikenteessä Navara antaa ajotunnelmillaan kaksijakoisen kuvan. Ohjauksen kanssa oppii toimimaan kilometrien karttuessa, mutta soisi sen jo lähtökohtaisesti olevan välittömämpi. Jopa niin, että kierrokset pyrkii mieluusti pitämään juuri noilla main: Liikkeelle lähdössä on pieni voimattomampi häivähdys, mutta heti sen jälkeen vahva veto alkaa. Ohjaus on maantienopeuksilla kohtuullisen tasapaksu, ja yhdistettynä aiemmin mainittuun hitaaseen välitykseen, tulee tiukempiin mutkiin kääntämisestä helposti kulmikasta: ensin rattia kääntää mielestään sopivasti, kunnes kesken mutkan huomaa, että sitä on käännettävä vielä hiukan lisää. MELUTONTA MENOA. Yhteispaineruiskutteinen tuplaturbodiesel vääntää tomerat 450 newtonmetriä 1 500–2 500 r/min, ja kyseisillä kierroksilla meno onkin tuhdin menevää. Lisävarusteiden verottomia hintoja: metalliväri 450, Around View Monitor ja lediajovalot 855, kattoluukku, nahkaverhoilu ja kuljettajan istuimen sähkösäätö n. Uusi Navara asettuu tiukkaan taistoon Suomen rajallisesta lava-automyynnistä tuorein eväin. Mielenkiintoa lava-autojen ostajissa lisännee, että Navaralle annetaan viiden vuoden tai 160 000 kilometrin takuu. Tiettömien taipaleiden menoa on maantierenkaiden ohella ensimmäisenä rajoittamassa noin 22 sentin maavara. Kun polttoainesäiliöllä on tilavuutta 80 litraa, tarkoittaa se samalla että tankilla tarvitsee vieraille Navaralla miellyttävän harvakseltaan. Ohjauksen tunnokkuus. 78 KONEURAKOINTI 05/16. Nelivetoon Navarassa voi siirtyä kätevästi kiertokytkimestä nopeuden ollessa sallituissa rajoissa eli alle 100 km/h:ssa. Valmistaja lupailee 7,0 litran yhdistettyä kulutusta eikä kokemuksemme mukaan siitä jäädä mitenkään kohtuuttomasti. Samoin korkeilla kierroksilla tuntuu syntyvän vain enemmän melua vedon mainittavimmin kasvamatta, joten kierrokset kurissa taittuu matka ja polttoainetalouskin pysyy kurissa. Ei ulkolämpömittaria. TEKNISET TIEDOT NISSAN NP300 NAVARA DOUBLE CAB 2.3 DCI 190 AUT. Myös huoltoväli on mukavan mittainen, sillä lähtökohtaisesti varikkostoppi on suoritettava 24 kuukauden tai 30 000 kilometrin välein. Seitsemänportainen momentinmuunninautomaatti on hyvin tehtäviensä tasalla eikä sitä juuri tavallisessa ajossa tule käskytettyä manuaalisesti. Matka-ajossa Navara on erittäin miellyttävä matkakumppani pehmeän tukevan jousituksen sekä erillisrungon edesauttaman meluttomuuden muodossa, mutta harmilliseksi vastapainoksi ohjaus ei ole aivan yhtä hyvällä tolalla. VOIMANSIIRTO JA ALUSTA: Takaveto, kytkettävä neliveto ja nopea/hidas jakovaihteisto, kytkettävä taka-akselin lukkoperä, 7-portainen automaattivaihteisto, edessä ja takana kierrejouset, edessä levyjarrut, takana rumpujarrut, renkaat 255/60R18. TAVARATILA: Pituus lattiatasossa 1578, leveys 1560, leveys lokasuojien kohdalta 1130, korkeus 480 mm. Omapainoltaan noin 2,2 tonnin painoiseksi lava-autoksi Navara kuluttaa mukava nuukasti. Sujuvasti toimintalogiikasta kertoo pieni yksityiskohta: kun matkavauhdissa isoin pykälä päällä tönäisee vaihdekepin automaattipuolelta käsikäskytykseen, niin laatikko pudottaa saman tien seiskalta viitoselle, ikään kuin ounastellen että luvassa on ohitus tai muu puhtia kaipaava ajotilanne. PITKÄLLÄ TAKUULLA. Voimalinjasta on koeajon pohjalta pääasiallisesti vain hyvää kerrottavaa. Osittain tämä on luonnollista, kun kyseessä on sekä maantielle että maastoon soveltuva ajopeli. Kokonaisuutena ajoneuvo jättää itsestään huolitellun ja jämäkän kuvan, jota muutamat pienet epäkohdat eivät himmennä
855 Paino (8WD) alkaen 18 000 kg. Bruttokuorma 14 000 kg. Vääntömomentti 1 100 Nm / 1 500 rpm. Vetovoima, maks. Tarvittava maks. Hakkuulaite Komatsu S92/C93/360.2/C123/S132/370.2/C144. Tarvittava maks. 187 kN. Bruttokuorma 16 000 kg. Puolitoista vuotta sitten koko hakkuukoneohjelma laitettiin uusiksi, nyt tehtiin täsmäisku koneyrittämisen arkeen, sinne missä ylimääräinen kapasiteetti kuormakoneessa ei ole pahitteeksi ja missä yhä useampi hakkuukoneen kohde on vaativassa olosuhteessa: rinteessä, kivikossa, pehmeillä pohjilla ja turvemailla. Kaato-/katkaisuläpimitta: 650 mm. Täsmäisku arkeen 931XC 855 875. 875 Paino (8WD) alkaen 19 900 kg. Suurin teho 185 kW DIN (251 hv) / 1 900 rpm. Suurin teho 170 kW DIN (228 hv) / 1 900 rpm. Vääntömomentti 1 100 Nm / 1 500 rpm. Uutuuskoneet, tekniikkaa lyhyesti: 931XC Paino alkaen 21 700 kg. Moottori AGCO Power 74-AWF. www.komatsuforest.fi Komatsun metsäkoneiden kehitysaskeleita esitellään eri puolilla Eurooppaa, Suomen vuoro tulee kesän lopulla FinnMetkossa. Suurin teho 185 kW DIN (251 hv) / 1 900 rpm. Vääntömomentti 950 Nm / 1 500 rpm. hydraulipaine 28 MPa. Keskikokoinen hakkuulaite rakennettiin C-sarjalaiseksi: kahdella pienemmällä C-sarjalaisella voi työskennellä täydellä nosturilla, suurimmalla tehdään järeitä kohteita. C123 Paino alkaen 1 240 kg. Lisävarusteita Comfort Ride, kuormaimen kallistus, ym. Ohjausja tietojärjestelmä MaxiXplorer. avauma 625/650 mm. Moottori AGCO Power 74-AWF. hydraulivirtaus 255/300 l/min. Moottori AGCO Power 66-AWF. Lisävarusteita Autolev Advanced, heiluntavaimennus, ym. Pienin leveys 600-pyörillä 2 766 mm. Koura Komatsu G28. Koura Komatsu G28/G36. Kuormain Komatsu 130F, jossa ProTec. Nosturi Komatsu 230H, ulottuma 8,7 m/10 m/11 m. Lisävarusteita Comfort Ride, LoadFlex, kuormaimen kallistus, ym. Syöttövoima, brutto 23,7/28,3 kN. Komatsun tuotekehityksen tahti on tiukka. Etuterien/syöttöpyörien maks. 214 kN. Kuormain Komatsu 130F/145F, jossa ProTec. Syöttönopeus 0-5 m/s. Vetovoima, maks
Tunnelin pää on löytänyt toisensa ja porahommat on saatu päätökseen tältä osamatkalta. 80 ULKOMAAT GOTTHARDIN TUNNELI Teksti: Juha Pokki • Kuvat: AlpTransit. ONNISTUJAN ON HELPPO HYMYILLÄ. Laitteen kokoluokka hahmottuu kiven sisässä parhaiten ihmistä mittasuhteena käytettäessä.
Tämä mahdollistui sillä, että vuoren sisälle louhittiin tarpeeksi tunnelia silmukoita varten, joita pitkin junat kiemurtelivat ylöspäin. Lannistuminen ei ole tullut kuitenkaan kysymykseen ja kun ylittäminen tuntuu hankalalta ratkaisulta, on päätetty mennä harmaan kiven läpi. Vuosien varrella Gotthardin sola on tärkeä liikenneväylä, mutta sen kapasiteetti ei tahdo riittää. No se historiasta, olkoonkin kyseessä hurja ponnistus ja hattu nousee korkealle pelkästä ajatuksesta. Alpit ovat aina olleet ihmiselle haaste tuolla suunnalla ja aluksi ainoa keino oli yrittää ylittämistä erittäin haastavissa olosuhteissa. Ehkäpä jotakin muutakin, mutta ainakin ensiksi mainittu ja monelle hyvin tavanomainen ajatusmalli sopii kuin nyrkki hattuun tähän projektiin, jota nyt käymme seuraamaan. Aikanaan sitten rautateiden edessä alkoi kivikin nöyrtyä ja tuolloin 1880-luvun alkuvuosina ensimmäinen raideyhteys valmistui Sveitsistä Italiaan. Tunneli isolla T:llä! Karut ja vuoristoiset olosuhteet ovat olleet sveitsiläisten ilona ja taakkana aina. Nousu oli kuitenkin jyrkkä, joten junille piti saada aikaan tarpeeksi loiva ylämäki. Sveitsissä nimittäin ei ole kyse taskurahoista, kun vuoria puhkotaan. Tämän vuoden kieppeillä valmistuu megaluokan kivenläpäisyprojekti jonka lopputulosta voidaan jopa jossain määrin pitää yhtenä maailman ihmeistä. Nyt aiheesta on tehty jo ennätyshakuista toimintaa, sillä maailman pisin rautatietunneli alkaa olla valmis. Pieni ja hyvin vuoristoinen alppimaa, jossa raha tuntuu viihtyvän. Tässä vaiheessa muistutettakoon, että elettiin siis 1800-lukua ja työt tehtiin käsin kilkuttelemalla. Maaston muodot eivät mahdollistaneet radan suoraa linjaamista, mutta toisaalta kapeassa solassa ei voinut kovin suurta kaarrettakaan tehdä. 81 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: AlpTransit. OSATTIIN SITÄ ENNENKIN. Tämänkertaiset tapahtumat sijoittuvat ja ovat sijoittuneet jo vuodesta 1882 Gotthardin solaan, eteläiseen Sveitsiin, sinne Italian rajan tuntumaan. M itä tulee mieleen, kun lausutaan sana Sveitsi
Tämä mato etenee 18 tunnin työpäivänä 82 KONEURAKOINTI 05/16. Kyseessä on 450 metriä pitkä hökötys, jonka kärjessä pyörii joko 8,8tai 9,1-metrinen jyrsinkiekko kuuden kierroksen minuuttivauhdilla ja painautuu seinämään vaatimattomasti seitsemän miljoonan kilon paineella. Jos vielä reilut sata vuotta sitten hakattiin moskalla ja meisselillä, nyt kivipuuhia suoritettaisiin poraamalla koneellisesti. Tarvittiin uusi ratkaisu, sillä vanhasta ei saanut enää millään järkevällä keinolla lypsettyä suurempaa kapasiteettia irti. Näitä poria projektiin tarvittiin neljä kappaletta. tätä reittiä saneerattiin nykyaikaisempaan asuun uusien junien ja lisääntyvän liikennemäärän vaatimusten alla. Ei muuta kuin uutta yritystä peliin. . Jo 1990 luvulla rataosuus oli erittäin ruuhkainen ja lukemien odoteltiin yhä nousevan, kuten sittemmin on käynytkin. Totuus tuli kuitenkin vastaan. Suuri paine ja heikko kiven laatu johtivat esimerkiksi tähän epäonnistumiseen vahvistustöissä. Toki viivästyksessä oli osansa esimerkiksi pitkäjänteisellä suunnittelulla ja sopivan kaluston hankkimisella. PORA KERTAA NELJÄ. Muste ehti kuivua papereissa kunnolla tämän jälkeen, sillä kun sopimukset oli allekirjoitettu, oikeisiin töihin käytiin heti reilun kymmenen vuoden päästä, siis vuonna 2008. Tässä nimittäin hypättiin saman tien perinteisten jumbojen yli aivan sananmukaisesti tunneliporiin. Laite painaa noin 3500 tonnia ja miehistöä tarvitaan reilut 30 henkeä. Päätös käteltiin lukkoon vuonna 1996, joskin se ei ollut aivan läpihuutojuttu. No ei varmasti kenellekään yllätys, mutta kaluston kokoluokka sen sijaan saattaa hämmästyttää. Tai ainakin näyttäisi piisaavan, sillä ratkaisuksi ehdotettiin uutta tunnelia – maailman pisintä rautatietunnelia, 57 kilometristä väylää Alppien läpi. Tällaisella investoinnilla tuppaa olemaan aina niitä vastustajiakin. Tehoa syötetään kardaaniin 3500 kilowattia eli vajaa 4700 hevosvoimaa. AINA EI ONNISTU. Hintalappuun pyöristeltiin lukemaksi kymmenen miljardia euroa. KYMPPIHÄN RIITTÄÄ! Useimpiin ongelmiin auttaa yleensä raha ja sitähän sveitsiläisillä piisaa
. Aika tarkkaan mitattu muuten, ei mennyt monellakaan sentillä sivuun. SELKÄPUOLELTA. Isojen tunneliporien noin yhdeksänmetristä jyrsinkiekkoa pyöritetään 4700 hevosvoiman teholla ja se nojaa porattavaan seinämään seitsemän miljoonan kilon paineella. Tämä kuljetinverkosto on vain osa sitä logistiikkaa, millä urakassa tunneleista ulos liikuteltu 28 miljoonaa kivitonnia saatiin vietyä pois jaloista. . . . PERINTEISEMPÄÄKIN KALUSTOA. Kun katkoa oli saatu tehtyä sopiva määrä, jatkettiin töitä pultituksen ja muun tukemisen parissa. Kun viimeinen seinämä kahden vastakkain poratu tunnelin välillä viimein murtui, oli vastaanotto vetinen. 83. KIVI LIIKKUU. LÄPIMURTO
Yksi pikku juttu Gotthardin projektissa on kuitenkin yllättänyt, vaikka itse toteutus onkin mennyt aivan mukavasti: Kapasiteetti onkin jo tässä vaiheessa alakantissa. Haasteita ja yllätyksiä aiheuttavat olosuhteet, sillä nyt porataan niin syvällä ettei kenelläkään ole täysin vastaavaa kokemusta aiheesta. Vasemman yläkuvan mato on Bodio, oikeassa kuvassa niputetaan Erstfeldiä. Irrotettu kiviaines siirtyy remmillä taaksepäin ja lähtee läjitykseen joko junalla tai kaivosdumppereilla. Otetaan vielä kerran esille sitä kaluston kokoluokkaa. Niinpä sekä vanha että tämä uusi reitti tulevat olemaan kovan paineen alla. Töitä tehdään jopa 2,5 kilometrin syvyydessä ja paine tuolla on jo sitä luokkaa, että porattavat kivet räjähtelevät ajoittain. Suuremmitta takaiskuitta on kuitenkin selvitty – jopa niin pitkälle, että tunneli alkaa olla valmis. MUUTEN HYVÄ, MUTTA… Suunnitelmat ja toteutuskin tälle projektille alkavat näyttää vähitellen lopullisia päivämääriä myöten taputelluilta. PORA-ASIOITA. Saavat ne siellä näköjään reikiä aikaiseksi muuhunkin, kuin juustoon… . Kaksi putkea on saatu aikaiseksi ja molempien pituus on sen 57 kilometriä. Tähän onkin jo reagoitu eri puolille Sveitsiä suunnitelluista ja myös parasta aikaa toteutettavista tunneliprojekteista. Näiden välille on tehty vajaat 180 poikkitunnelia, joiden pituus on keskimäärin 325 metriä kappaleelta. noin kymmenen metriä. Alakuvassa puolestaan Amsteg on saanut työnsä tehtyä. Poistettuna kivimääränä tämä urakka on tarkoittanut 28 miljoonaa tonnia. Alppien yli kulkevalle rautatieliikenteelle on yhä enemmän kysyntää ja parin vuosikymmenen takaiset laskelmat liikennemääristä, ne joiden perusteella tunneli suunniteltiin, on jo ylitetty. 84 KONEURAKOINTI 05/16. Näille koneille on annettu toki nimetkin, Erstfeld, Amsteg, Faido ja Bodio jyrskyttävät eteenpäin lähes vuoden jokaisena päivänä ja tulostakin on syntynyt. Seinämiin on läästitty puolestaan 5,4 miljoonaa tonnia betonia ja 3 miljoonaan neliömetriä raudoitusverkkoa. Eli ei tässä aivan katteetta maailman suurimmasta rautatietunneliurakasta puhuta. Tämän vuoden joulukuussa olisi tarkoitus vihkiä uusi reitti viralliseen käyttöönsä ja tätä kirjoitettaessa meneillään ovat jo huolelliset koeajot
Näköyhteyden katkeaminen näihin maanteiden valtiaisiin antaa taas tilaa järjen äänelle. Niissäkin nesteissä muuten on makueroja. Se on kevät. Kotipihalla kaivan ostokset takakontista huomatakseni että unohdin ostaa sen helkutin lasinpesunesteen sieltä huoltoasemalta, josta muistuikin mieleeni miltä se tuntuu tai lähinnä maistuu, kun ajat pyörällä maantiellä ja edellä ajava autoilija päättää alkaa pesemään tuulilasiaan. Taskustani kuuluva pirinä herättää minut valveunestani, vaimo siellä soittelee varmistaakseen että en ole unohtanut ruokakaupassa käyntiä. Bensamittari olisi ainoa vapauttani rajoittava tekijä, ja sen vaatiessa jytistelisin asemalle tankkaamaan jonka jälkeen jatkaisin taas matkaani kohti horisonttia ja Lapin yötöntä yötä. Pakkaan ostokset autoon ja jatkan matkaani kohti kotia. Tuossa oli sitä jotakin! Se oli vapautta, riippumattomuutta, voimaa ja bensan hajua. Ne päivät olivat kuitenkin melko vähäisiä, kun paleltumatta sain kruisailla, joten enemmänkin se pyörä seisoskeli tallissa odottamassa sitä oikeaa hetkeä. Siispä en lykkää ”pissapojan” täyttämistä myöhemmälle ajankohdalle, kuten ehkä joskus talvikaamoksen synkkyydessä, vaan kurvaan oitis nastarenkaat ropisten huoltoaseman pihaan. Asfaltti alkaa kuivua, vesi tippuu räystäältä ja aurinko, jonka olemassaolon olin jo miltei unohtanut, alkaa haitata näkyvyyttä liikenteessä. Huomaan tuntevani jonkin sortin kateutta seuratessani kuinka miehet rupattelevat pyöriensä äärellä. Ryystän kuppini loppuun ja siirryn takaisin huoltamon sisätiloihin, täällähän saa kätevästi ne ostoksetkin tehtyä, elleivät ne ostokset sitten liity jotenkin auton huoltoon. Pidemmälle ei tullut juuri lähdettyäkään, koska mukaan mahtuvien varusteiden määrä on melko rajallinen, ja ellei mennessä tihkuttanut vettä niin palatessa satoi kaatamalla. Motoristitkin olivat jo lähteneet ties minne, vapauteensa. 85 KONTTORIN PUOLELTA Teksti: Ensio Vanhala • Kuva: Thomas Backman. Mielessäni ajelen halki maiden ja mantujen moottorin tasaisen paukutuksen nostattaessa suupieleni ylöspäin. Ostokset tehtyäni haluan juoda vielä kahvit huoltamon ulkoterassilla kaikessa rauhassa, kelikin kun on mitä mainioin eikä kiirettäkään ole minnekään. Tien suunnasta alkoi kuulua voimistuvaa jytinää, jonka kyllä tunnistin. Onhan minullakin pyörä ollut, muutamakin. Kuumeen alkuoireet O n yksi vuodenaika, joka aiheuttaa kummallisia oireita joka vuosi. Pian terassin viereen parkkeerasi neljä motoristia nahkatakeissaan. Tämä on aina varma lupaus kesän tulosta. Ehkä vielä jonakin kesänä kaivan avokypäräni kaapin uumenista, mutta tältä erää pyöräkuume oli taas ohi. Sitten kun se oikea hetki tuli, kävin muutaman tunnin pyörimässä ympäri pitäjää ja palasin lähtöruutuun. Käyn hakemassa sen pesuriaineen huomenna, ja taidan juoda kahvit taas siinä terassilla. Vaimokaan ei kyydissä viihtynyt, jota kaikki eivät välttämättä kyllä laske miinuspuoleksi
Vastaan kävelee tyytyväisen oloinen mies. Tyytyväisyyteen Ari Virtasella on syytäkin, Lokomo T 325 B -likupuomikaivuri oli vedenjakajainvestointi kangasalalaiselle perheyritykselle. Sittemmin kovan työn ja onnistuneen investoinnin seurauksena yritys lähti kasvuun ja tänään konevalikoimiin kuuluu täysi paletti maanrakennuksen palveluja. Alku tämän kaivurin kanssa oli kuitenkin kaikkea muuta kuin lupaava. LOKOMO T325 B – Aikansa huipputekniikkaa 86 TUTTUA RAUTAA LOKOMO T 325 B Teksti: Juha Riihimäki, Juha Pokki • Kuvat: Jan-Erik Laine, Juha Riihimäki Tuttua Rautaa
P alataan tarinan alkuun ja vuoteen 1979. Sillä pääsi näppärästi kaivamaan siltojen ja rakennusten katosten alle, sähkölinjojen läheisyydessä, putkistojen takaa ja muissa vaativissa ja ahtaissa paikoissa. Liukupuomi oli Lokomon kaivureissaan käyttöön ottama uusi keksintö. Ahti Virtanen Oy oli kasvanut jo jonkin aikaa käyttämällä pienempiä koneita ja nyt asiakkaille tehtäviin töihin tarvittiin jotain suurempaa. Näihin ei aikanaan suurella koneella olisi muuten ollut niin helposti asiaa. Lopulta Lokomo T 325 B päätyi kuin päätyikin Kangasalle, kovaan käyttöön. Laite oli varustettu vuonna 1975 esitellyllä Lokomon liukupuomilla. 87 Teksti: Juha Riihimäki, Juha Pokki • Kuvat: Jan-Erik Laine, Juha Riihimäki. Sillä puomin ulottuvuutta ja työskentelykohtaa Lokomon T 325 B oli aikansa innovaatio, voimakas ja toimiva kone. Nyt myytävä laite oli ollut poissa käytöstä Hankkijan vaihtorivissä jo jonkin aikaa. Kuin tilauksesta eteen tuli myynnissä oleva neljä vuotta vanha Lokomon T 325 B-telakaivuri. Ennen koneen esillekaivamista Ahti Virtanen vielä soitteli muita Lokomon käyttäjiä läpi ennen kuin uskalsi lähteä tarjoamaan koneesta sopivaa hintaa
Huoltoa ja varaosia varten tieto siitä, että valmistajan pääpaikka oli lähes vieressä oli huojentava ja luottamusta lisäävä. Näin ajansäästö osaavalle koneenkäyttäjälle olisi huomattava. Remontin jälkeen laite toimi ja on toiminut sen jälkeen haavereitta. Tältäkin osin investointi oli kangasalalaiselle perheyritykselle helppo. LOKOMO T 325 B KÄYTÖSSÄ. Ei voinut ranskalaisen mestari Eiffelinkään laskelmiin, oikeastaan koskaan. Mennäänpä kuitenkin eteenpäin ja tutkitaan kuinka konetta käytetään. Edellisen koneyrittäjän uskon loputtua liukupuomiseen Lokomoon tässäkin tarvittiin nyt uutta katsantokantaa ja kokemuksen kautta kertynyttä pajaosaamista. ONGELMA JA SEN RATKAISU. Ohjaamon lattialla vasemmalla on iso poljin, jonka kummassakin laidassa on kytkin. saatiin säädeltyä näppärästi raskasta laitetta liikuttamatta 1,4 metrin liikeradalla. Miksikö kone sitten oli myynnissä. Itse asiassa hyttikin on velkaa nostureille... Murtunut puomi sai pähkäilyn jälkeen kaksi järeää rautapalkkia pääpuomin päälle ja sen alle niin paksun rautalevyn kuin liukupuomin liikerata vain sallii. Kotikenttänsä ympäristössä Kansgasalla niitä olikin käytössä monia. Tämä säädin toimii on-off-periaatteella. Joten jos suomalainen konepaja tekee laskutikullaan pilkkuvirheen, ei se ole enää maailmanuutinen. Lokomon ajoneuvonostureista ammentavat kontrollit ovat varsin erilaista herkkua kaivinkoneen hytissä. Pariisin kuuluisa tornikin on toiseen kertaan rakennettu, jälkimmäisellä kerralla järeämmästä raudasta. Kääntymisliikkeen vauhti säädetään tässä mallissa oikeanpuolen polkimella! Äkkiseltään . Laitojen kytkimiä painamalla kaivurin saa kääntymään vasemmalle ja oikealle. Alkuperäinen vastapaino koneen takana riittää hyvin painavammaksikin muuttuneen puomin vaatimuksiin. Ensimmäisen valmistuserän tyyppivika kuulemma, aina ei lujuuslaskentaan voi luottaa. Pääohjaimet muodostavat kaksi poljinta ja kaksi vipua. Vivuista saa säädettyä kauhan ja puomin kaikkia liikkeitä. Lokomo T 325 B:n ohjaustapa poikkeaa nykyisistä, mutta on omalla tavallaan nerokas. 88 KONEURAKOINTI 05/16 Tuttua Rautaa. Jaa, sen liukupuomi oli murtunut. Tamperelaisen Lokomon kaivurit olivat tunnettuja kestävinä ja edistyksellisinä. JOTAIN TUTTUA. Erikoisempi on sen sijaan poljinten rakenne ja liike
Vuonna 2003 kaivuri jäi eläkkeelle, mutta sen kuusisylinterinen Perkins hyrähtää edelleen tarvittaessa käyntiin. Vuonna 1984 tiekoneiden valmistus siirtyi Rauma-Repolan hallusta Lännen Tehtaat Oy:n hoiviin, jossa tuotanto entisten Lokomo-kaivinkoneiden parissa jatkui 2000-luvun varhaisiin vuosiin. Ja vaikka telat nyt 20-tonnisen Lokomon alla roikkuvat löysällä, ne kiristyvät automaattisesti hydraulisylinterin pakottamana koneen käynnistyessä. Jotkut puhuivat jopa koneen nostavan liuku sisällä parikymmentä tonnia siis oman painonsa verran! 89. Suuret markkinat mojovien tuotekehityspanosten rahoittamiseen kuitenkin puuttuivat. Lokomon käytön auttamana investoinnit kaluston lisäämiseen ja väkevöittämiseen ovat olleet mahdollisia. Liukupuomilokomon nostovoimat olivat huikeaa luokkaa, joilla koneita revittiin rikkikin, kun ei oikein osattu varoa. KOVA KONE. . TEKNISET TIEDOT LOKOMO T 325 B TYÖPAINO: 20,3 tonnia MOOTTORI: Perkins 6.354, 117 hevosvoimainen, 6-sylinterinen, 5,8-litrainen diesel HYDRAULIIKKA: 3 x 150 l/min, aksiaalimäntäpumput, max paine 280 baria. Vesihuoltoa ja teitä on kaivurilla syntynyt vauhdilla yrityksen osaavissa käsissä. Huoltoa Lokomo T 325 B tarvitsee aina 5000 käyttötunnin välein. Virtasella töitä tehdään nykyään parinkymmenen Caterpillarin ja Volvon voimin. Kauppa kävi hyvin kotimaassa, Ruotsiin ja Hollantiinkin saatiin ovi auki. Yritys halusi tuotantonsa olevan laadukasta ja monessa kohden tässä onnistuttiinkin hyvin. erikoinen piirre vaatii hetken totuttelun, mutta on lopulta kuitenkin helppo oppia. Liukupuomikaivuria käytetään nykyisin satunnaisesti työnäytöksiin, sillä laite löytyy Kangasalan Mobilian arvostetuista kokoelmista. KAKSI ELI KOLME LIUKUPUOMILLISTA. Ahti Virtanen Oy:n Lokomo on ollut käytössä pääosin Kangasalla. KAUHA: Vakiokuokka 900 litraa TYÖARVOT: Irrotusvoima kauhan kärjessä 107 kN, kaivu-ulottuvuus 9,3 m, -syvyys 6,1 m, kuormauskorkeus 4,50 m, liukupuomin liikerata 1,4 metriä MUUTA: Ylävaunun pyöritys 8 kierr./ min. Ajonopeus 3 km/t . 325-mallista valmistettiin myös liukupuomillista pyöräversiota mallimerkinnällä M 325, muutoin nämä kaksi konetta olivat identtisiä. Lokomo valmisti 1970-luvulla T 325 B:tä ja sen isompaa veljeä T 340 B:tä Joensuun tehtaassaan, Rauma-Repolan omistuksen aikana
KESÄN SATOA Seuraa va numer o ilmesty y elokuussa , mutta voimm e vakuut taa, ettei tätä väliä käytetä laakere illa lepäily yn ehei! Päin vastoi n, maata kierret ään jälleen urakall a jos toisella kin. Mitä kauhaa n jää, selviää seuraa vassa numer ossa! 90 SEURAAVASSA KONEURAKOINNISSA Numero 06/16 ilmestyy 25.8.2016
Louhintaan, purkuun ja rakentamiseen kaivukoneiden lisälaitteet ja käsikoneet kaikilla voimanlähteillä www.atlascopco.fi ATLAS COPCON RAKENNUSKONEET Liebherr pyöräkuormaaja L 550 XPower ® L 586 XPower ® Polttoaineen säästö jopa 30% uuden Liebherr XPower ® voimansiirron ja Liebherr Power Efficiency (LPE) järjestelmän ansiosta Ajovoiman jakutuminen hydrostaattisen ja mekaanisen linjan välillä takaa maksimaalisen kestävyyden Koneen hyvän ja turvallisen huollettavuuden ansiosta säästät aikaa ja rahaa Koe menestys. Liebherr-Finland Oy Ab Pakkasraitti 8 04360 Tuusula, Finland Puhelin: +358 9 8366030 E-mail: info.lfi@liebherr.com www.facebook.com/LiebherrConstruction www.liebherr.fi 2016-504_082_LBH_068_L550_L586_IV_Kin_Kiv_FIN_auMP.indd 1 11.12.15 13:36
Lisäksi verkosto o n lähellä asiakasta ja p itää pyörät ja telat liikkeellä. pikaliitin, sylinterihydrauliikka, SRS aisastonjoustohydrauliikka, jatkopuomikaivulaite JCB 3 CXE KK 4X4 PC4 -08 49 500 EUR Telat 700, pitkät telaohjurit, lisähydrauliikka, Webasto, Marttiini kallistava liitin Hyundai Robex 210 LC-7 -06 13 700 h, NTP-10 pikakiinnitin, Indexator RT80 pyörittäjä, rasvari, Webasto, kaivusyvyysmittari ja vaaka PC 240 LC-8 -06 48 500 EUR CER vuokrakoneet Matekolta CE Rental tarjoaa vuokralle ammattikäyttöön sopivia luotettavia ja laadukkaita JCB –koneita. Lisäksi verkosto on lähellä asiakasta ja pitää pyörät ja telat liikkeellä. CE Rentalin tarjoamat ammattitaitoiset konevuokrauspalvelut ovat s yntyneet p itkän kehittelyn myötä. Lisätietoja: www.cerental.fi | www.mateko.fi Mateko_KP5_16.indd 1 26/04/16 08:21 Lisälaitteet Lisälaitteet Lännen MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS N RO 21 • 5/ 20 16 • 8, 50 € 6 414887 200110 1 6 5 72 00 11 -1 60 5 PAL VKO 2016-32 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi N U M E R O 2 1 K O N E U R A K O IN T I 5 /2 1 6 • IN TE R-D RA IN SA LA OJ AK ON E • ÄL YV OIM AA – LIE BH ER R L5 76 XP OW ER • KO EA JO SS A N IS SA N N AV AR A • KO M AT SU FO RE ST IN U U TU U DE T ESITTELYSSÄ PAALUTUKSEN KONEOHJAUS KOEAJOSSA UUDISTUNUT NISSAN NAVARA LIEBHERR L576 XPOWER KOMATSU FORESTIN UUTUUDET TARKOITUSTA VASTAAVA OJAKONE INTER-DRAIN LAVETTIKULJETUKSEN MATKASSA KONEIDEN SIIRTOA ÄLYVOIMAA!. Tuloksena on palvelu, jonka avulla asiakkaan omaa liiketoimintaa voidaan kehittää ja muutoksiin reagoida nopeasti oikeanlaisilla ratkaisuilla. 29900 h, rasvari, sammutusjärjestelmä, tukkipihti tappikiinnityksellä, yksi lisähydrauliikka. JCB 540-140 S -06 7450 h, Volvo hydr. Luotettava kumppani vuokraukseen Vuokra sisältää kaikki huollot ja korjaukset. 45 Kaikki hinnat alv % 1152 h, kolme kauhaa, pyörittäjä, mekaaninen pikakiinnike JCB 8035 -12 39 000 EUR 4600 h, 3:as hydrauliikka, automaattinen voitelujärjestelmä, puominvaimennus JCB 416 HT -06 61 000 EUR 29900 h, rasvari, sammutusjärjestelmä, tukkipihti tappikiinnityksellä, yksi lisähydrauliikka. 7450 h, Volvo hydr. Käytössä on uusi, hyvinvarusteltu ja runsas konefleet. Sen ansiosta sopivan koneen löytäminen ja vuokraaminen on entistä helpompaa. Luotettava kumppani vuokraukseen Vuokra sisältää kaikki huollot ja korjaukset. Koko Suomen kattava vuokraus-, myyntija huoltoverkosto toimii vuosien kokemuksella ja sillä on käytössään JCB tehtaan koko varaosaja tarvikeresurssit. Lisätietoja: www.cerental.. 1152 h, kolme kauhaa, pyörittäjä, mekaaninen pikakiinnike 1700 h, lisähydrauliikka, luiskakauha kallistuva, kaapelikauha, kuokkakauha 4600 h, 3:as hydrauliikka, automaattinen voitelujärjestelmä, puominvaimennus 5000 h, hydraulinen pikakiinnitin, kauha. Mateko O y:n asiantunteva huolto on paikalla silloin kun sitä tarvitaan. Volvo L 180 D -01 41 000 EUR 5200 h, automaattinen voitelujärjestelmä, SKF ylävaunussa puskulevy, Engcon pihdillä NTP10 Volvo EW 160 C -10 105 000 EUR 8000 h, Encon EC 10, SRS joustohydrauliikka, SKF rasvari, sorakauha Lännen 820 -06 49 000 EUR 1700 h, lisähydrauliikka, luiskakauha kallistuva, kaapelikauha, kuokkakauha Sunward SWE 55 -08 18 000 EUR 5000 h, hydraulinen pikakiinnitin, kauha. Runsaasti vaihtoehtoja -Lyhyt tai pitkäaikaisvuokra hoituu erittäin hyvin juuri monipuolisella kalustolla Valikoimastamme löytyvät kaivukoneet 800kg painoisesta minikaivukoneesta aina 22 tonniseen kaivinkoneeseen a sti, kattaen m yös pyöräalustaiset 10-20 tonnin kaivukoneet sekä pyöräkuormaajat 6-20 tonnia, liukuohjatut kuormaajat ja kurottajat, kertoo tuotepäällikkö Kari Halmela. Sen ansiosta sopivan koneen löytäminen ja vuokraaminen on entistä helpompaa. Runsaasti vaihtoehtoja -Lyhyt tai pitkäaikaisvuokra hoituu erittäin hyvin juuri monipuolisella kalustolla Valikoimastamme löytyvät kaivukoneet 800kg painoisesta minikaivukoneesta aina 22 tonniseen kaivinkoneeseen asti, kattaen myös pyöräalustaiset 10-20 tonnin kaivukoneet sekä pyöräkuormaajat 6-20 tonnia, liukuohjatut kuormaajat ja kurottajat, kertoo tuotepäällikkö Kari Halmela. Käytössä on uusi, hyvinvarusteltu ja runsas kone?eet. Mateko Oy:n asiantunteva huolto on paikalla silloin kun sitä tarvitaan. Koko Suomen kattava vuokraus-, myyntija huoltoverkosto t oimii vuosien kokemuksella ja sillä on käytössään JCB tehtaan koko varaosaja tarvikeresurssit. Tuloksena on palvelu, jonka avulla asiakkaan omaa liiketoimintaa voidaan kehittää ja muutoksiin reagoida nopeasti oikeanlaisilla ratkaisuilla. Murskat, seulat Vuokrakoneet Huoltoja varaosapalvelut Louhintapatruunat Koneet Rahoitus FINANCE Kaikki hinnat alv % JCB 8035 -12 39 000 EUR JCB 416 HT -06 61 000 EUR Volvo L 180 D -01 41 000 EUR Volvo EW 160 C -10 105 000 EUR 820 -06 49 000 EUR Sunward SWE 55 -08 18 000 EUR JCB 540-140 S -06 JCB 3 CXE KK 4X4 PC4 -08 49 500 EUR Hyundai Robex 210 LC-7 -06 PC 240 LC-8 -06 48 500 EUR Katso www.mateko.. | www.mateko.. CER vuokrakoneet Matekolta CE Rental tarjoaa vuokralle ammattikäyttöön sopivia luotettavia ja laadukkaita JCB –koneita. CE Rentalin tarjoamat ammattitaitoiset konevuokrauspalvelut ovat syntyneet pitkän kehittelyn myötä. pikaliitin, sylinterihydrauliikka, SRS aisastonjoustohydrauliikka, jatkopuomikaivulaite 5200 h, automaattinen voitelujärjestelmä, SKF ylävaunussa puskulevy, Engcon pihdillä NTP10 Telat 700, pitkät telaohjurit, lisähydrauliikka, Webasto, Marttiini kallistava liitin 8000 h, Encon EC 10, SRS joustohydrauliikka, SKF rasvari, sorakauha 13 700 h, NTP-10 pikakiinnitin, Indexator RT80 pyörittäjä, rasvari, Webasto, kaivusyvyysmittari ja vaaka www.mateko.fi KATSO TARJONTA NETISSÄ Murskat, seulat Lisälaitteet Vuokrakoneet Huoltoja varaosapalvelut Lisälaitteet Louhintapatruunat Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Länsi-Suomi / Ahvenanmaa Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Pirkanmaa ja Satakunta Veijo Repo, Pirkkala 040 9010 719 Pirkanmaa ja Satakunta Juuso Setälä, Pirkkala 040 9010 706 Keskija Itä-Suomi Tero Sihvo, Mikkeli 040 9010 707 Eteläja Keski-Pohjanmaa Pasi Kivelä, Seinäjoki 0400 541 061 Kaakkois-Suomi Riku Hietanen, Hamina 040 9010 704 Keskija Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Harri Leppälä, Oulu 040 9010 701 etunimi.sukunimi@mateko.fi Koneet Rahoitus FINANCE Katso vuokrausilmoituksemme s