SAMMAL NOUSEE TIIVISTYSTEHOA PAIKALLA JAUHETTUNA Atlas-Copco BC 3700 KOEAJOSSA 4X4 MASTER LEGENDA! PONSSE S 15 UUSI MURSKAKAUHA SMP CUTLINK RAIVAUSRUUVI. MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS N RO 22 • 6/ 20 16 • 8, 50 € 6 414887 200110 1 6 6 72 00 11 -1 60 6 PAL VKO 2016-41 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi ECOMOSS UUSI SUOMALAINEN MENESTYSTUOTE
® YOUR WORKING MACHINE UUSI N-SARJA ON JO PALKITTU. www.JohnDeere.fi/forestry FinnMetkossa esiteltävässä uudessa IBC 2.0 -versiossa kouran ohjauksen tarkkuutta on parannettu. KÄRKIOHJAUKSEN UUSI VERSIO – IBC 2.0 Päivässä saa enemmän aikaan, kun koura on helppo ja nopea viedä puille.” Janne Sipiläinen, Metsäkoneyrittäjä Valtra is a worldwide brand of AGCO. 85 % pohjoismaisista asiakkaistamme valitsee kuormakoneeseensa kärkiohjauksen. KOLMESTI. VALTRA.FI/KAMPANJAT VAL_T4+N4_210x297_16.indd 1 28.6.2016 10.16. Älykäs ohjelmisto käyttää tietoa kouran sijainnista. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi VUONNA 2015 LANSEERASIMME UUDEN, MAAILMALLA PALKITUN T-SARJAN, JOSTA TULI MYÖS SUOMESSA MYYNTIMENESTYS KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE
Voit valita palveluista juuri sinulle sopivan tason. Kysy lisää asiantuntijoiltamme: Esa Berg, puhelin 040 837 8692, Jussi Mäkelä, puhelin 040 833 6738, Jouko Tolonen, puhelin 050 355 7580 ja Mikko Takaniemi, puhelin 050 401 4417. Elinkaaripalvelujen avulla voit panostaa tulevaisuuteen jo nyt. Meidän haasteenamme on tarjota laadukkaita huoltopalveluja toimintaasi tukemaan. Tuomme ratkaisevan edun asiakkaalle, the Metso Way.. Uusien palvelujen tueksi on kehitetty joustavat leasingja vuokrausvaihtoehdot laiteinvestointeja helpottamaan. Sinun haasteesi on tuottaa laadukkaita murskeita. Elinkaaripalvelujen avulla saavutat parhaan lopputuotelaadun mahdollisimman tehokkaasti, työturvallisuutta unohtamatta. Metson Elinkaaripalvelut takaavat sinulle kustannustehokkaimman toiminnan Metso tarjoaa uudet Elinkaaripalvelut nyt myös kiviainesteollisuudelle, tavoitteena huoltopalvelujen kattavampi hallinnointi sekä murskausja seulontaprosessisi tuottavuuden parantaminen
4 PÄÄKIRJOITUS. Ehkä sitä pidettiin liian uutena ja erilaisena. Myönnetään, ei sitä ainakaan liian helpoksi ole silattu, mutta moni sitä kuitenkin on kokeillut ja jossain määrin onnistunutkin, osalla meininki vaikuttaa ainakin hyvin lupaavalta ja kyllä siellä toki niitä epäonnistumisiakin aina sattuu. Tässä numerossa esitellään muutamakin positiiviseen kääntynyt tai ainakin kääntymäisillään oleva tarina. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Uusi Notiedättekyllämikä. Ehkä viime vuosien kuluneimmista aiheista erilaisissa kirjoituksissa on sen uuden No-alkuisen firman etsiminen tähän maahan. Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Parempi onni ensi kerralla, nämä kun vaikuttavat usein olevan hetkessä eteenpäin menemistä eivätkä suinkaan asioiden loputonta kuoliaaksi pyörittelemistä vaativia asioita. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on taitoa ja ideoita valmistaa erilaisia laitteita ja myydä joko niitä tai niillä tuotettavia tuotteita, kuten nyt vaikka sitä sammalta jota ei muuten oikein muualta maailmasta edes tässä määrin löydy. K annattaako tässä maassa yrittää ylipäätään mitään. Toista vastaavaa onnenpotkua ei ehkä kannata kuitenkaan kytätä eikä se uusi Nokia myöskään välttämättä tule koskaan enää olemaan jokin yksi suuri yrityskokonaisuus. Etsiä sitä uutta Nokiaa tai yrittää edes liiketoimintaa. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Viimeisestä esimerkkinä toimikoon tämän lehden sivuilla esiteltävä raivauslaite, joka ei tuntunut kelpaavan suomalaisille nimeikkäille yrityksille. Mutta monesti tämä tuntuu kilpistyvän jompaan kumpaan hyvin perisuomalaiseen äärilaitoja kolisuttelevaan ajattelutapaan. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Muuan metsäkoneenvalmistaja sai aikanaan hommat isolleen ennakkoluulottomalla kokeilullaan, jolle aika oli oikea. Palatakseni siihen unholaan vaipuneen matkapuhelinruhtinaan kruununperillisen etsintään mietin asiaa näin: Tuntuu, että tänä päivänä pelastusta etsitään yhtä lennokkaista aiheista, kuin mitä ilman halki siirrettävä puhe ja tieto aikanaan olivat. Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@koneurakointi.fi Tilaajapalvelu Puh. (06) 2810 170 fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.koneurakointi.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@koneurakointi.fi myynti@koneurakointi.fi materiaali@koneurakointi.fi etunimi.sukunimi@koneurakointi.fi Painopaikka Arkmedia Oy, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2341-7463 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Toinen puolestaan kokeili jotain vielä ennakkoluulottomampaa, vaikka aika ei ollut täysin kypsäkään, muttei lannistunut vaikka asia jäi protoasteelle vaan hyödynsi projektin tuloksia myöhemmissä kehittelyissään. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. (03) 2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) tilaajapalvelu@koneurakointi.fi Päätoimittaja Juha Pokki Toimituksessa Antti Kautonen, Jan-Erik Laine, Harri Onnila, Mika Rassi, Ensio Vanhala Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Thomas Backman, Tero Björklund, Sari Mantila, Meniina Wik Postiosoite Koneurakointi PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49, 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Saattaa kuulostaa äkkiseltään vähän hassulta, mutta kun ottaa selvää siitä minkälainen kysyntä sammaleella ensinnäkin jo nyt on ja toisekseen siitä, mihin lukemiin se voi nousta, vakavoituu siinä paatuneempikin vääräleuka laskemaan. Joko rynnätään nollasta sataan heti takki auki kurkottelemaan niitä huikaisevia korkeuksia tai sitten torpataan pienikin valonkaje ennakkoluuloilla ja varovaisuudella, kun puolustetaan jotain ummehtuneesti paikallaan jyskyttävää toimintamallia, jolle ei nähdä syytä tehdä mitään muutosta. Eräs yrittäjä taas on vuosikausia tehnyt töitä sammaleen noston koneellistamisessa. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Monesti siihen tarjotaan vastaukseksi jotain kielteistä, vedoten siihen kuinka vaikeaksi se täällä on tehty. Kannattaako sitä edes yrittää. Silloin sattui kieltämättä hyvä sauma kohdalle ja taito, tarve ja uusi ilmiö kohtasivat. No, ruotsalaiset eivät ole niin nirsoja, joten sinnehän sekin idea sitten meni ja vaikka suomalaisena tämä onkin vähän kurja myöntää, niin ei tainnut mennä aivan turhanpäiväinen laite naapuriin. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Sen sijaan kannattaisi palata perusasioihin ja tutkia sitä, mitä meillä nyt on
78 Jalkaisin savotalle Kävelevä metsäkone haastoi suomalaisen innovaatiokyvyn. 70 Jarrua, jarrua! Kumi sauhusi ja kamppeet seisahtuivat Virttaan testeissä. 26 Raivausruuvi SMP Cutlink on käänteentekevä keksintö vesakonraivauksen piirissä. 46 Vario-tiivistystä! Bomag Variocontrolin avulla tiivistys sujuu tehokkaammin ja varmemmin. 20 Rahkeita kantamiseen! Komatsun WA500-7 -kuormaaja näyttää kykynsä altakannossa. TUOREELTAAN MURSKATTUNA ATLAS COPCO BC 3700 S. 60 Suokultaa Ecomoss nostaa sammalta maailman kiihtyville markkinoille. 54 Kaukolämpöä syvältä graniitista Espoon Otaniemessä porataan ennätysluokan lämpöreikiä. 40 Haukkumattakin hyvä B-barkin avulla maastokartat taipuvat helposti vaikka työkäyttöön. 72 Vetomestari Oberaignerin nelikoksi muuttama Renault Master koeajossa. 34 Heittää ja pudottaa! Takasen laaha-Liebherr ruoppaa ja syvätiivistää Jätkäsaaressa. 66 Tarkemmin punnittuna Langaton Tamtron-vaaka sopii niin autoihin kuin ajokoneisiinkin. 34 5 SISÄLLYS. KONEET JA URAKAT 14 Tuoreeltaan murskattuna Atlas Copcon BC 3700 -murskakauha tarjoaa uusia ja hyviä ominaisuuksia. 14 . VAKIOPALSTAT 6 Uutiskynnys 52 Katsaus koneeseen 82 Konttorin puolelta 84 Tuttua Rautaa Special Ponsse S 15 . HEITTÄÄ JA PUDOTTAA! LIEBHERR HS 895 S. 42 Uusi ja suuri! Junttanin tuore monikäyttökone MPx90 avaa uuden sarjan komeasti. RAHKEITA KANTAMISEEN! KOMATSU WA500-7 S. 20
Yritys toi kaupan myötä Deleteen viitisenkymmentä uutta työntekijää ja 18 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Mikäli polttoaineena käytetään biokaasua, kasvihuonekaasujen vähennys on 75 prosenttia,” Raatikainen sanoo. ”Kaasukäyttöisen moottorin lämmitysvaihe on pidempi kuin diesel-moottoreissa, joten esilämmitys on tärkeä. 6 KONEURAKOINTI 06/16 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. Kaupan myötä meillä on resurssit tuottaa purkupalveluja myös muualla Euroopassa”, sanoo Delete-konsernin toimitusjohtaja Jussi Niemelä. Lisäksi Suomessa lohkolämmitin on kaasuautojen vakiovaruste”, toteaa Raatikainen. Kaasu-Volvo K iinnostus kaasukäyttöisiä kuormaautoja kohtaan on kasvussa, arvioi Volvo Trucksin Suomen tuotepäällikkö Juha-Matti Raatikainen. Volvo FE CNG soveltuu parhaiten jakeluajoon tai jätehuoltoon. Helmikuussa Volvo FE CNG Euro 6 -jakeluauto oli kahdeksan päivän esittelykierroksella Suomessa, ja kaikki esittelyajat täyttyivät pikavauhdilla. Delete ostaa ruotsalaisen Demcomin ”Y ritysosto on meille erittäin tärkeä, sillä sen myötä Delete on paitsi Suomen suurin, nyt myös Ruotsin suurin teollisuuspuhdistusja purkuyritys. Solmittavan kaupan myötä Deletestä tulee entistä suurempi nimi Pohjoismaissa. Kylmäkäynnistyskyky on testeissä varmistettu –25 asteeseen saakka ilman lisälämmitystä. Volvo FE CNG on Volvon takuun piirissä, varaosien saatavuus on taattu ja siihen voidaan tarjota kattavat huoltoja korjaussopimukset. Lisäksi kuljetuspalveluita käyttävät asiakkaat ovat alkaneet edellyttää ympäristöystävällisiä ratkaisuja”, Raatikainen kertoo. ”Monet kuljetusliikkeet kokevat, että vaihtoehtoiset polttoaineet tuottavat lisäarvoa liiketoiminnalle. Työskentelemme vaativissa työympäristöissä ja siksi korkeat laatuvaatimukset työturvallisuudessa ja ympäristöasioissa ovat meille asian numero yksi,” jatkaa Niemelä. ”Maakaasun avulla kuorma-auton kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää 20 prosenttia. Ruotsissa maanlaajuisesti toimivan Demcomin päätoimipaikka sijaitsee Örebrossa. Demcom tuo meille myös lisäosaamista teknisesti vaativiin purkuprojekteihin. Toimintasäde on 80–400 kilometriä, ja siihen vaikuttavat ajotehtävä ja kaasusäiliöiden määrä. ”Demcomin kattavan asiantuntemuksen ja referenssien sekä Deleten laajan purkuammattitaidon ansiosta pääsemme ratkaisevasti lähemmäksi tätä tavoitetta. Tehdasvalmisteinen järjestelmä on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi kuin jälkiasenteiset ratkaisut, kerrotaan Volvolta
”Hudiksvallin laboratorio on ollut toiminnassa vuodesta 1981 alkaen. ”Uusi tuotekehitysja testauskeskus edistää useiden tuotelinjojemme teknistä kehitystä”, Onkenhout jatkaa. Hiab-laajennus valmis Cargoteciin kuuluva Hiab on saanut valmiiksi Ruotsin Hudiksvalliin suunnittelemansa tuotekehityskeskuksen. Nykyään siellä työskentelee koko Hiab-organisaation suurin tuotekehitystiimi. Investoinnin avulla voimme lyhentää tuotekehitykseen kuluvaa aikaa ja parantaa omaa laadunvalvontaprosessiamme”, kertoo kuormausnostureiden tuotekehityksestä vastaava johtaja Stefan Onkenhout. Viimeisimmät Hudiksvallissa kehitetyt Hiab-innovaatiot ovat HiVisionTM 3D -ohjausjärjestelmä, jonka ansiosta näkymä työskentelyalueelle on selkeä ja nosturia voi käyttää ohjaamosta käsin, VSL PLUS -järjestelmä, joka parantaa nosturin vakautta sekä ePTO-järjestelmä, jonka ansiosta kuormausnosturia voi käyttää sähköisesti pistokejärjestelmän kautta ajoneuvon moottorin sijaan. 7 Koonnut: Antti Kautonen Koonnut: Antti Kautonen. Uusi laboratorio valmistui osana vuonna 2014 aloitettua kahden miljoonan euron investointihanketta
Daimlerille uusi moottoritehdas Puolaan Mercedes-Benzin emoyhtiö Daimler AG on perustamassa uuden autonmoottoritehtaan Puolan Jaworiin, noin 70 kilometriä länteen Wroclawin kaupungista. ”Muuli-brändin omistuksen siirtyminen valmistajalle luo entistä vahvemmat lähtökohdat tuotteiden kehitystyölle sekä parantaa Muuli-tuotteiden kilpailukykyä”, sanoo Konekeskon vapaa-ajankonelinjan myyntijohtaja Kari Rautanen. Järjestelyjen seurauksena yksi henkilö Konekeskosta siirtyy vanhana työntekijänä Juncar Oy:n palvelukseen. Se lisää huomattavasti koko kansainvälisen tuotantoketjumme tehokkuutta ja reagointikykyä”, Mercedes-Benzin tuotannosta ja alihankintaketjuista vastaava johtaja Markus Schäfer sanoo. Uudesta tuotantolaitoksesta tulee vasta toinen Mercedes-Benzin moottoritehdas Saksan ulkopuolella. Juncar omistaa jo entuudestaan tuotteiden mallioikeudet. Uraauurtavilla innovaatioilla ja varmoilla ratkaisuilla olemme muuttaneet kaivukoneet käteviksi monitoimikoneiksi sekä laajentaneet jatkuvasti koneurakoitsijoiden mahdollisuuksia kaikkialla maailmassa. ”Tehdashankkeemme Puolassa on jälleen yksi askel eteenpäin kansainvälisessä kasvustrategiassamme. Uusi toimipiste on Traktorija konehuolto Oy Seppo Raitinpään tiloissa, joissa sijaitsee myös Lännen-, Lundbergja Ljungby-merkkien huolto. Jatkoa seuraa…. ”Haluamme jatkaa ja tehostaa edelleen Muuli-tuotteiden ja tuotemerkin kehittämistä, sekä pitkään toiminutta yhteistyötä kaikkien Muuli-jälleenmyyjien kanssa”, toteaa Juncar Oy:n toimitusjohtaja Tero Suomalainen. Rototilt® on johtanut rototilttien kehitystä jo 30 vuoden ajan. Tuotannon on määrä alkaa vuonna 2019. Miten vietämme juhlavuottamme. Investoinnin arvo on ensivaiheessa 500 miljoonaa euroa, ja tehdas synnyttää satoja uusia työpaikkoja. Olemmehan vasta päässeet vauhtiin. 8 KONEURAKOINTI 06/16 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen Uraauurtava. LÄNNEN CENTER MUUTTI Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen asiakkaita palveleva aluepäällikkö Ari Keinumäki on muuttanut Lännen Centerin Pirkkalan toimipisteen Tampereelle Keskuojankadulle. Muuli-tuotemerkki Juncar Oy:lle K esko myy Muuli-tuotemerkin omistuksen Juncar Oy:lle, joka ennestään omistaa tuotteiden mallioikeudet. Osoite sijoittuu Tampereen Messuja Urheilukeskuksen lähistölle. Päätuotteita ovat uuden sukupolven 4-sylinteriset bensiinija dieselmoottorit Mercedes-Benzin mallistoon. Tarjoamalla tulevaisuuden koneenkuljettajille vieläkin tehokkaampia, turvallisempia ja tuottavampia työlaitteita
Väylässä kulkevat viestit ja traktorin sijainti tallentuvat palveluun. 9 Koonnut: Antti Kautonen Koonnut: Antti Kautonen Uraauurtava. Asiakas voi etäseurata noin 50 eri tietoa, kuten polttoaineenkulutusta, nopeutta, sijaintia, vikakoodeja ym. Koko satokauden tiedot tallentuvat pilvipalveluun, ja sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi työn johtamisessa, urakointitöiden laskutuksessa, tehtyjen töiden dokumentoinnissa, huoltojen ennakoinnissa, sekä viljelysuunnitelmien toteuttamisessa Valtra kerää dataa Valtra Smart laittaa ajoneuvodatat talteen pilvipalveluun. Jatkoa seuraa…. Se on suunniteltu niinkutsuttuihin neljännen sukupolven traktoreihin, mutta Smart voidaan jälkiasentaa myös vanhempiin koneisiin, joissa on CAN-väylä. Uraauurtavilla innovaatioilla ja varmoilla ratkaisuilla olemme muuttaneet kaivukoneet käteviksi monitoimikoneiksi sekä laajentaneet jatkuvasti koneurakoitsijoiden mahdollisuuksia kaikkialla maailmassa. V altra on kehittänyt oman Valtra Smart-järjestelmän ajoneuvodatan keräämiseen. Rototilt® on johtanut rototilttien kehitystä jo 30 vuoden ajan. Tieto siirtyy traktorista automaattisesti pilvipalveluun, josta käyttäjä voi seurata sitä internetin kautta. Tarjoamalla tulevaisuuden koneenkuljettajille vieläkin tehokkaampia, turvallisempia ja tuottavampia työlaitteita. Olemmehan vasta päässeet vauhtiin. Miten vietämme juhlavuottamme
Kunnostus suunnitellaan asiakkaiden aikataulujen pohjalta, tilannepäivitys kerrallaan. K artelliviranomaisten tekemän päätösen myötä Continental-tavaramerkkisopimus raukeaa sen ja lisenssinhaltija Mitaksen välilä. Ohjelman tarkoitus on parantaa koneiden tuottavuutta vain murto-osalla uuden mallin kustannuksista. Continentalin valikoimassa tulee olemaan 150 eri kokoa vyöja ristikudosrenkaita puimureihin ja maataloustraktoreihin. Continental investoi maatalousrenkaiden tuotantoon 49,9 miljoonaa euroa. Kaikkiin virallisiin kunnostuspaketteihin kuuluu se, että Volvon asentajista koostuva tiimi arvioi koneen yksityiskohtaisesti ja ottaa huomioon eri työskentely-ympäristöt pohtiessaan mahdollisia muutoksia. V olvo CE on esitellut uuden kunnostusohjelman Volvo-koneille. Päätöksenteon ehtona on, että maan hallitus toteuttaa kilpailukykysopimuksessa määritellyt toimenpiteet. Edellisen rinnalla täsmennettiin eräitä työehtosopimuksen määräyksiä. Leica Geosystemsiltä aiemmin tuttu Salonen puolestaan vastaa pääsääntöisesti myynninkehitystehtävistä ja avainasiakkuuksista. Volvon mukaan kokonaistuntikustannukset alenevat kahdeksan prosenttia ja maksimoi tuottavuuden ja käyttövarmuuden. ”Tämän investoinnin avulla me annamme selvän signaalin, että Continental on jälleen aktiivinen maatalousrenkaiden valmistaja Continental-tuotemerkillä” , sanoo Nikolai Setzer, Continental-konsernin johtokunnan jäsen ja rengasdivisioonan johtaja. Puutavaraterminaaleissa työajan pidentäminen kuitenkin toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti sopien. Metsäkone-TES Metsäkonealalle saavutettiin touko-kesäkuun vaihteessa kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos alan uudeksi työehtosopimukseksi. Se koostuu kolmesta paketista, jotka voidaan räätälöidä asiakkaan ja koneen tarpeiden mukaan. Lisäbonuksena asiakkaat saavat mahdollisuuden muokata koneitaan kunnostusprosessin aikana siten, että ne sopivat tiettyihin käyttökohteisiin ja ylittävät kuhunkin työmaahan liittyvät vaatimukset. Paketit ovat seuraavanlaiset: virallinen hydrauliikkajärjestelmien kunnostus, virallinen voimansiirtojen kunnostus ja virallinen koneiden kunnostus. 10 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. Tulevina vuosina yhtiö lisää tuotantokapasiteettia rengastehtaallaan Lousadossa, Portugalissa, luoden 125 työpaikkaa. Neuvottelutuloksen mukaan työajan pidennys toteutetaan metsäkonealalla kolmen pekkaspäivän vähennyksellä. Neuvottelutulos sisältää myös aikaisemman kaltaisen selviytymislausekkeen. Maatalousvyörenkaiden valmistus on suunniteltu alkavaksi Lousadossa vuonna 2017, ja Continental valmistaa jo nyt maataloussektorille ristikudosrenkaita Port Elizabethissa, Etelä-Afrikassa ja Petaling Jayassa, Malesiassa. Sopimus kattaa puunkorjuussa, koneellisissa metsänhoitotöissä, metsähakkeen tuotannossa ja metsäteollisuuden tehtaiden terminaaleissa työskentelevät työntekijät. Virallisen hydrauliikkajärjestelmien kunnostuksen ansiosta asiakkaat voivat odottaa tehokasta ratkaisua, joka edellyttää hyvin vähän teknisiä toimia ja palauttaa hydrauliikkajärjestelmän suorituskyvyn sataprosenttisesti. Neuvottelutuloksen mukainen sopimuskausi on 1.2.2017– 31.1.2018. Konekaupan ja maahantuonnin konkarina Kallion vastuualueena ovat erityisesti Eurocomachin ja MultiOnen myynti. Puuliiton hallitus käsittelee kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset tänään pidettävässä kokouksessaan. Metsäkonealan työehtosopimuksen piirissä on noin 5 500 työntekijää. Kaivukoneensa työskentelynopeudesta huolestuneiden asiakkaiden kannattaisi harkita virallista hydrauliikkajärjestelmien kunnostuspakettia. Työnantajia neuvotteluissa edusti Koneyrittäjien liitto. Continental irtautuu Mitaksesta Vuonna 2004 solmittu tavaramerkkisopimus päättyy, ja Continental-vyörenkaat palaavat markkinoille ensi vuonna. Tutkimalla nopeasti ja helposti koneen hydrauliikkakomponenttien suorituskyvyn Volvon asentaja voi arvioida, kuinka paljon työtä optimaalisen suorituskyvyn saavuttamiseksi vaaditaan. Volvo kunnostaa vanhoja koneita Mikäli vanha Volvon työkone ei enää tuota entiseen tahtiin, se voidaan laitattaa Volvolla kuntoon. NIMITYKSIÄ REALPARTSILLA Pitkän kokemuksen konealalta omaavia henkilöitä liittyy RealPartsin riveihin, kun Kari Kallio aloittaa myynnissä ja Mikko Salonen avainasiakaspäällikkönä yrityksen palveluksessa. Continental saa takaisin tuotemerkkioikeutensa ennen sopimuksessa määriteltyä päättymisvuotta 2019 ja yhtiö voi tuoda markkinoille maatalousrengasvalikoiman premium-merkillään aikaisemmin
HANKKIJALLA MIEHISTÖNVAIHDOS Jyrki Lepistö on nimitetty Hankkijan uudeksi toimitusjohtajaksi 1.10.2016 alkaen. Ponssen mukaan tällä investoinnilla haetaan tuotteiden entistä korkeampaa laatua, tuottavuuden voimakasta kehitystä ja turvallista työympäristöä. PONSSE-koneiden kysyntä on hyvällä tasolla ja metsäteollisuuden näkymät ovat myönteiset useilla markkina-alueillamme”, Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela kertoo. Haemme lisää tuottavuutta ja joustavuutta. Ponssen palveluverkostoon kuuluu tällä hetkellä 160 huoltopalvelukeskusta ympäri maailmaa. Velaton kauppahinta on 19,6 miljoonaa euroa. V ieremän toimitilojen laajennuksen on tarkoitus valmistua vuoden kuluttua syksyllä. Vuonna 2013 valmistuneen rakennuksen laajennus on valmis tämän vuoden lokakuussa. Laajennusinvestointi lähti liikkeelle Vieremällä tontin raivauksella ja varsinainen rakentaminen alkaa syyskuun alussa. METSO MUUTTAA Metso on myynyt Helsingin Fabianinkatu 9:ssä sijaitsevan pääkonttorikiinteistönsä Genestan hallinnoimalle pohjoismaiselle kiinteistörahastolle. 11 ENNE N KUIN KAIV AT www.johtotietopankki.fi Koonnut: Antti Kautonen. Ponsse laajentaa Metsäkonevalmistaja Ponsse satsaa uusiin tuotantotiloihin. Hankkijan nykyinen toimitusjohtaja Ensio Hytönen jää eläkkeelle syyskuun lopussa 2016. Lepistö on ollut Hankkijan palveluksessa lähes 20 vuotta erilaisissa päällikköja johtotehtävissä. Uusien tilojen lisäksi tuotannon automaatioastetta nostetaan. Viimeisten viiden vuoden aikana Ponssella on investoitu tiloihin ja laitteisiin yhteensä 87 MEUR. Metso jatkaa kiinteistössä vuokralaisena joulukuuhun saakka, jonka jälkeen yhtiö muuttaa Helsingin keskustaan Sanomataloon saneerattuihin toimitiloihin. Keväällä aloitettu Iisalmen tilojen laajennus puolestaan lisää logistiikkakeskuksen tiloja yhteensä 2500 m2:llä. Ponsse-konsernissa työskentelee noin 1400 työntekijää, joista noin 650 Ylä-Savon alueella Ponssen Vieremän tehtaalla ja Iisalmen huoltopalveluissa ja logistiikkakeskuksella. Kahden seuraavan vuoden aikana tuotannon kehittämiseen investoidaan 28-32 miljoonaa euroa. Ponssella katsotaan investointeja talouden syklien yli ja investointi on jatkoa yhtiön pitkäjänteiselle kehittämiselle. ”Investoinneilla varmistamme tuotteiden ja tuotannon laadun joka tilanteessa
• Paino akulla 2,0kg • Pituus vain 170mm 1/2” Akkumutteriväännin W5152 UUTUUS! www.koneboss.?. Volkswagen-hyötyautojen pääsuunnittelija Albert-Johann Kirzinger kertoo: ”Erityisesti hyötyautoluokassa muotoilun täytyy palvella useita erilaisia asiakasryhmiä”, siispä asiantuntijat haastattelivat eri käyttäjiä heidän työpaikoillaan. • 4-asentoinen tehonsäätö. Uusi VW Crafter tulee Uusi Volkswagen Crafter lanseerataan tänä syksynä, ja valmistaja on nyt julkaissut ensimmäiset teaser-kuvat ajopelistä. Ilmanvastuskertoimen kerrotaan olevan vain 0.33, ja suunnitteluprosessin mainitaan olevan aikaisempaa asiakaslähtöisempi. avausmomentti. 12 KONEURAKOINTI 06/16 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen • 750Nm Max
Samassa paketissa palvelee Matkahuollon asiamiespiste, ruokaa ja kahvia tarjoava baari, Valion tuotteiden toimitusmyynti sekä mikä ihmeellisintä tänä päivänä: huoltopuoli. Asema on myös mainio näyte yrittämisen tärkeydestä. Uusi asema oli tervetullut asia Kortesjärvelle. M erkitykselliseksi uuden aseman avaamisen tekee monikin seikka, vaikka ensimmäisenä ajatuksena tämä ei ehkä vielä lukijalle mikään ihmeellinen juttu olisikaan. Niin, tämähän on todellakin huoltoasema. TODELLINEN HUOLTOASEMA. 13 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. ”Kyllä se niin on, että työn tekeminen vie eteenpäin. Kahden läpiajettavan hallipaikan voimin pystytään huoltamaan kaikenlaiset autot, koneet ja vehkeet paikan päällä. Lisäksi myydään renkaita ja toimitetaan varaosia sekä muuta tarviketta. Luonnollisesti näillä linjoilla on myös avajaisissa tavoittamamme yrittäjä Jari Syväjärvi huoltoasemaa pyörittävästä koneja maatalousyritys Hajatek Oy:stä. Ei voida jäädä odottelemaan apua ylhäältä päin vaan itse tässä on jotain tehtävä. Siitä osoituksena on vastikään avattu uusi SEO-huoltoasema. Siksipä se valikoitu myös uutisaiheeksi esimerkkinä periksiantamattomasta yrittämisestä. Pakkohan se on, ei voi muuta”, Syväjärvi toteaa. Uusi SEO on nimittäin noussut paikalle moneen tehtävään, ei pelkästään kulkuvälineiden juottamista varten. Yrittäjä Jari Syväjärvi kukitettiin moneen kertaan päivän aikana. Kortesjärven SEO saattaa maantieteellisesti olla sivussa pääväylien humusta, mutta kylän ja seudun elämän ylläpitäjänä sillä on ensiarvoisen tärkeä rooli. Sen suhteen on laitettu paljon peliin ainakin täällä Kortesjärvellä. Vastaavasti samoja tuotteita saa tilattua myös toimituksena kotiin, tilalle tai hallille. Kyseessä on nimittäin hieno esimerkki siitä, ettei kaiken tarvitse keskittyä suuriin asutuskeskuksiin. ”Kaikkea ei voi päästää näiltä kyliltä karkaamaan isoihin keskuksiin. . Kylät on pidettävä vireinä ja se onnistuu vain tarjoamalla palveluita niihin jääville”, mies jatkaa. Pumpuista löytyvät tarvittavat polttoaineet sekä nykyään yhä yleisemmin kaivattava AdBlue-liuos. Kylähuoltamo vie eteenpäin Kauhavan kaupunkiin nykyisin kuuluva Kortesjärvi on reilun 2000 hengen pitäjä, jossa on päätetty olla jäämättä lepäämään laakereilla. ODOTETTU ASEMA
Erillinen varsinainen murskain ei välttämättä kuitenkaan aina mahdu paikalle tai tavaran määrään nähden ison murskaimen käyttö ei ole kovin perusteltua. Silloin sopivan vaihtoehdon tarjoaa murskakauha, kuten vaikkapa Atlas Copcon uusi BC 3700. 14 MURSKAKAUHA ATLAS COPCO BC 3700 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Tuoreeltaan Purkujätteen murskaaminen paikan päällä on monessa kohteessa kustannustehokas ratkaisu
15 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Uusi kauha on noin 258 senttiä pitkä, joten se aiemmin 16 KONEURAKOINTI 06/16. Tämä vuonna 1939 Ruokolahden kunnansairaalaksi valmistunut ja viimeisinä aikoinaan hoitokotina valmistunut rakennus on tyypillinen tämän päivän purkukohde: peruskorjausta tarvittaisiin, mikäli rakennus haluttaisiin ottaa jälleen käyttöön, mutta aikanaan käytetyt rakennusmateriaalit ja –ratkaisut tekevät siitä tämän nykymittapuulla huomattavan kalliin kohteen. Kapea kauha ilman sivulle kasvaneita pahkoja on helppo komentaa ja se uppoa betonikasaan nöyrästi. Kapeus tietysti auttaa myös kauhan upottamisessa kasaan, kun vastusta ei ole niin paljoa. varottavaa, vaikka tottahan jokaista laitetta tulee toki käsitellä huolellisuudella. Vastaavasti tilavuutta on siirretty pituuteen. Purkutöissä on imatralaisen kierrätyspalveluihin ja purku-urakointiin erikoistuneen Konepeikko Oy:n kaksi Cat 330 –kaivukonetta. Mittanauhan lukema osoittaa BC 3700:n leveydeksi 940 millimetriä ja kidan sisämitaksi tasan 900 milliä. Silti tilavuudesta ja tehosta ei ole tingitty. Kuinka ollakaan tätä laitetta ei tarvinnut tyytyä ihmettelemään pelkästään messuosastolla liikkumattomana ja puleerattuna. Kapasiteettia on kuitenkin esimerkiksi aiempaan, samassa kokoluokassa murskaavaan BC 3500 –kauhaan verrattuna enemmän: uuden kauhan tilavuus on tasan kuution verran, eli 200 litraa on kasvua saatu aikaan, vaikka leveydestä on höylätty yli 40 senttiä pois. PURKUBETONIN PARISSA. Kävimme katsomassa laitetta purkutyömaalla Imatralla, jossa se oli uuden omistajansa, Konepeikko Oy:n palveluksessa kesäkuun alussa. T änä keväänä Baumassa esitelty Atlas Copcon BC 3700 –murskakauha on mielenkiintoinen uutuus, onhan se tekniikaltaan monin osin erilainen aiempiin vastaaviin tuotteisiin nähden. Tuo nimenomainen yksilö, joka Saksassa oli nähtävillä, on nyt Suomessa aivan oikeissa töissä. Imatran entinen Rantasairaala, sittemmin Koivulana tunnettu kiinteistö on yksi purkupäätöksen saaneista kohteista. KAPEISIIN KASVOIHIN. SELKEÄ PAKETTI. Tämä ratkaisu on tervetullut ja varmasti omiaan selkeyttämään koneen kuljettajan toimintaa kauhan kanssa – joka kohdalta leveydeltään saman mittainen laite on helpompi hahmottaa eikä siinä ole niin paljon ns. C-malli on varustettu pulveroijalla ja D-mallissa on kiinni tämänkertainen tarkastelun kohde, eli edellä mainittu BC 3700 –murskakauha. Taloudellisesti ajateltuna tehokkainta on purkaa ja tehdä uutta tilalle. Raekoon säätö käy helposti kartiotapeilla ja reiluna käyttöbonuksena kauhassa on tukkeiset tilanteet ratkaiseva taakseajomahdollisuus. Ensimmäisenä silmät kiinnittyvät laitteen muotoon: kauha on kapea ja sivut selkeitä ilman mitään ylimääräisiä ulokkeita tai pahkoja, sillä voimansiirto ja täry on sijoitettu kauhan yläosaan.
ANNA SEN SOIDA. 17. Voimansiirtoja tärypaketti sijaitsee kauhan päällä ja se on selkeästi rajattu kapeiden ulkomittojen sisälle. BC 3700 vaikuttaa jauhavan väsymättä esipulveroitua tavaraa ja tällaisella työmaalla kahden koneen yhteistyössä syntyykin valmista purkumursketta kiitettävään tahtiin.
Voimansiirrosta huolehtii kaksi hydraulimoottoria ja hammashihnaveto, joka pitää huolen siitä, että veto on tasaista ja vääntöä löytyy aina lähdöstä alkaen. HYVÄ SYÖMÄÄN. Materiaalien suhteen laite on moniruokainen. TEKNISET TIEDOT ATLAS COPCO BC 3700 PAINO: Netto 3750 kg, työkunnossa liittimen kanssa 4030 kg PERUSKONEEN KOKOLUOKKA: 28-35 tonnia HYDRAULIIKKA: Kaksimoottorinen, työpaine 250 bar, tarvittava virtaus 180-200 litraa minuutissa RAEKOKO: 20150 mm MITAT: Kauhan tilavuus 1 m3, suuaukon koko 900x420 mm, ulkomitat P 2575 mm, L 940 mm, K 1400 mm 18 KONEURAKOINTI 06/16. Kauhan voi ottaa täyteen, sillä tavaraa tulee kyytiin takertelematta, kappaleet ohajutuvat leuoille nätisti ja jos tukos tulee, ei tarvitse käydä kippailemaan, kun syöttöä voi peruuttaa vähän ja kokeilla uudestaan. Tässä kuvassa tulevat esille kauhan selkeät edut. Mutta oikealla tavalla esikäsiteltyä betonia laite näyttää painavan läpi aivan sitä tahtia, kuin kerkeää vain kolata kitaan. Valmistajan mukaan asfaltti, kivi, betoni, ja erilaiset kaivosmateriaalit maistuvat murskalle hyvin. mainittu leveydestä lähtenyt 40 senttiä löytyy nyt täältä – aiemman BC 3500 -kauhan pituus oli 215 senttiä. . Sen sijaan purkutavaran murskaamisessa laite on omimmillaan. Todennäköisemmin kyseessä on kuitenkin ollut jotain murskalle maistumatonta, kuten liian iso pala rautaa, jolle on paras etsiä sijoitusta kauhan ulkopuolelta ja palauttaa se sinne sitä reittiä, mitä se on tullutkin. Erilaisilla variaatioilla näiden välillä saadaan aikaiseksi kuusi erilaista maksimiraekokoa: 20, 45, 70, 95, 125 ja 150 millimetriä. Kummassakin varressa on kaksi reikää ja itse kiinnityskorvakkeessa puolestaan kolme. ”Teho on riittänyt todella hyvin meidän tarkoituksiimme, varsinkin kun tehdään 95-millistä ja alle. Tässä nimittäin Atlas Copcon kauha tekee varsinaisen edistysloikan murskakauhojen parissa. Mikäli kyseessä oli vain väärä asento, kappaletta voi yrittää uudestaan läpi. Malliston suurin on tämä 3,75 tonnia painava BC 3700 ja toinen listoilta löytyvä kauha on 2,5-tonninen BC 2500, jonka tilavuus on 0,8 kuutiota. Syötettävä materiaali pitää olla pulveroitua, sillä isommat raudat eivät sekaan kuulu. Tätä kauhaa voi näet peruuttaa. Jos, ja kaiken todennäköisyyden vallitessa kun näin kuitenkin jossain vaiheessa käy, tarjotaan kuljettajalle muutakin vaihtoehtoa, kuin rautakankea tai kippaamista. Nyt työssä ollut malli on toinen kahdesta tällä hetkellä valikoimiin kuuluvasta kauhasta, mutta jatkossa tulossa on lisää. LISÄÄKIN TULOSSA. Toki työmaalla nähtiin, että pään kokoinen luonnonkivi menee kyllä läpi, mutta ensinnäkään varsinainen kiven murskaus ei ole tehokasta tässä kokoluokassa eikä se myöskään pidemmän päälle helli kukkaroa – leukojen uusimistarve lisääntynee kovalla materiaalilla selvästi. Syötössä puolestaan auttaa jumituksen estävä mekanismi, joka automaattisesti sijoittelee syötettävää tavaraa muotoilunsa ja tietysti myös täryn avulla kohti kitaa siten, ettei tukkeita pääse niin helpolla muodostumaan. Ominaisuus ei kuitenkaan sen kummempia esittelyjä kaipaa, sillä jokainen osaa kuvitella toiminnan yksinkertaisuuden. Ei tule kankihommia eikä ylös-alas-temppuilua”, Kekäle tiivistää. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi kotimainen kova graniitti ei ehkä ole se, millä laitteen ruokaympyrää kannattaa täyttää. Kyseinen ominaisuus taitaa olla ainoa laatuaan tämän hetken markkinoilla. TÄYSIÄ KAUHALLISIA. Murskeen kokoa voidaan säätää helposti leukavarren yläpään kartiotapeilla. Lisäksi tulossa on vielä uusi kauha tähän välille sekä vielä malliston pienin edustaja, joiden tarkat speksit varmentuvat myöhemmin. Tämän nähdyn kauhan perusteella voidaan kuitenkin todeta laitteen olevan etevä ja pätevä ratkaisu, joka yksinkertaistaa pahimmillaan hyvinkin takkuista purkumateriaalin murskausta ja tekee kauhalla tehtävästä paikallamurskaamisesta entistä tehokkaamman vaihtoehdon isommalle kalustolle tai käsittelemättömän tavaran ajamiselle autokuormissa kauemmas murskattavaksi. Kuljettajat ovat oppineet kauhan tavoille nopeasti ja vaikka jumia välillä tulee, niin tuo takaisin päin ajo on hyvä. Samaa mieltä on myös laitteen hankkinut Konepeikko Oy:n toimitusjohtaja Juha Kekäle. Käytön kanssa ei selvästi tarvitse ujostella. . Jos kappale ei leukojen läpi menee, se palautetaan takaisin peruuttamalla
Uutuus! Cutlink Vesakonraivauslaite nyt myynnissä. Aina kahden vuoden takuulla. 0400-827 827 jarkko.turvanen@lannenkonepalvelu.fi Lempäälä myynti, varaosat ja huolto Heavy-Sepät Oy Vesa Hiitiö Puh: 0400-847 992 heavy-sepat@heavy-sepat.fi Tuusula myynti, varaosat ja huolto RKR Konetech Bo Johansson Puh. 0400-836 941 jukka.salin@srharvesting.fi Edellämainittujen lisäksi jälleenmyyjinä toimivat myös kaikki koneiden maahantuojat. 045-322 0626 jens.bjork@smpparts.com Max Björkskog Puh: 0400-825 4391 max.bjorkskog@smpparts.com Jälleenmyyjät Lieto myynti, varaosat ja huolto Lännen Konepalvelu Oy Jarkko Turvanen Puh. SMP työlaitteet HardLock® turvalukituskiinnike. 0400-455 151 johanssonoy@yahoo.com Jyväskylä SR-Harvesting Oy Jukka Salin Puh. SMP työlaitteet HardLock® turvalukituskiinnike. SMP rototiltti Käytössä kestävät jämäkät kauhat. 0400-836 941 jukka.salin@srharvesting.fi Edellämainittujen lisäksi jälleenmyyjinä toimivat myös kaikki koneiden maahantuojat. Uutuus ! Cutlink vesakonraivauslaite nyt myynnissä. SMP kauhat Räätälöidyt ratkaisut tarpeidesi mukaan eri kokoisiin koneisiin. Nähtävissä Metkossa osastolla 1010.. 0400-827 827 jarkko.turvanen@lannenkonepalvelu.fi Lempäälä, Iisalmi, Joensuu, Kuopio Konevel Oy Jari Vuorenmaa 044-974 1581 Marko Laakkonen 0400-784 003 Kimmo Kärki 050-490 0085 Tuusula RKR Konetech Bo Johansson Puh. Uusi ohjausjärjestelmä Kokkola www.smpparts.com youtube.smpparts.com facebook.smpparts.com linkedin.smpparts.com m a d e i n i l s b o , s w e d e n POHJOISMAISIA LAATUTUOTTEITA 3 – 30 tonnin koneisiin. SMP pikakiinnikkeet AInA 2 vUOdEn TAkUU Uusi ohjausjärjestelmä SMP Parts AB / Suomi Lohja Maahantuonti , myynti, varaosat ja huolto, Myyntipäällikkö Jens Björk Puh. SMP pikakiinnikkeet AInA 2 vUOdEn TAkUU SMP Parts AB / Suomi Lohja Maahantuonti , myynti, varaosat ja huolto, Myyntipäällikkö Jens Björk Puh. 045-322 0626 jens.bjork@smpparts.com Max Björkskog Puh: 0400-825 4391 max.bjorkskog@smpparts.com Jälleenmyyjät: myynti, varaosat ja huolto Lieto Lännen Konepalvelu Oy Jarkko Turvanen Puh. SMP rototiltti Käytössä kestävät jämäkät kauhat. Aina kahden vuoden takuulla. 0400-455 151 johanssonoy@yahoo.com Jyväskylä myynti, varaosat ja houlto SR-Harvesting Oy Jukka Salin Puh. www.smpparts.com youtube.smpparts.com facebook.smpparts.com linkedin.smpparts.com m a d e i n i l s b o , s w e d e n POHJOISMAISIA LAATUTUOTTEITA 3 – 30 tonnin koneisiin. Nähtävissä Metkossa osasto 1010. SMP kauhat Räätälöidyt ratkaisut tarpeidesi mukaan eri kokoisiin koneisiin
20 KUORMAAJA KOMATSU WA500-7 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Rahkeita kantamiseen! Maarakennus Juha Utriainen Oy hankki uuden Komatsu WA500-7 –mallin pyöräkuormaajan, joka edustaa nyt jo pois jäävää mallisarjaa. Aiemman lähdön koneessa on kuitenkin etunsa, joiden takia uusinta uutta ei jääty odottelemaan
Maarakennus Juha Utriainen Oy hankki Komatsu WA500-7 -pyöräkuormaajan vastaamaan altakannon haasteisiin eri murskauskohteissa. . 21 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. MURSKALLA TÖISSÄ
Yrityksellä on tällä hetkellä kaivinkonepuolella käytössä Komatsuja, joten merkki ei suinkaan ole uusi asia. E rilaisten koneiden ja ajoneuvojen uusiutuessa ne mallistojen viimeiset yksilöt ovat usein suosittuja hankintoja. Näitä syitä, sekä osaksi vähän muitakin yhdistelemällä päätöksen uudesta konehankinnasta teki myös Viitasaaren Huopanakoskelta toimiva Maarakennus Juha Utriainen Oy päättäessään kaupat Komatsu WA500-7 –pyöräkuormaajasta. ”Sitä on vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa miten tuo kuormaaja tulee pelaamaan, mutta ainakin tämä 490 on toiminut oikein hyvin”, Utriainen tuumii. . Kauppaa ryhdyttiin hieromaan jo kuluvan vuoden vaihteessa. ”Aikaisempi kone oli Volvo L180E vuosimallia 2006, johon oli kertynyt 17 000 tuntia. ”En ollut ennen edes käynyt Komatsun pyöräkuormaajan hytissä, joten varsinaista kokemusta tämän merkin kuormaajista ei ollut”, kertoo Juha Utriainen vastikään taloon tulleen koneen äärellä. ”Ei koettu, että uusimmalle koneelle olisi sen erityisemmin tarvetta ja lisäksi ei haluttu ureaa. Kuormaajan käyttö on murskan altakannossa ja loppupelissä kone tarvitsee aika paljon ureaa. Ikävä kyllä Volvojen päästöjenpolttosysteemeistä on kuulunut sen verran huonoja kokemuksia, että tällä kertaa ei sitä lähdetty katselemaan”, Utriainen jatkaa. Saattaapa olla myös niin, että uudessa mallissa on tarjolla tekniikkaa, johon ei aivan mielellään haluta lähteä. Lisäaineen käyttö on ongelma täällä. Esimerkiksi tälläkin hetkellä samalla murskalla uuden kuormaajan kanssa työssä oleva PC490LC-10 vuodelta 2014 on havaittu hyväksi koneeksi. Tieto tänä keväänä esitellyn kahdeksannen sukupolven WA500kuormaajasta oli jo ainakin epävirallisesti ilmoilla ja kyseinen kone olisi varmasti ollut jo jollain aikavälillä ja lisäodottelulla mahdollista hankkia myös, mutta kauppoja ei kuitenkaan käyty sen ehdoilla venyttämään. EI HINKUA UUSIMPAAN. TUTTU MERKKI, MUTTEI KUORMAAJISTA. Syynä pidetään monesti sitä, että valikoimasta poistuvissa häntämalleissa hinnat saadaan usein neuvoteltua kohdilleen, kun siivousta uusien alta tehdään. Myös erilaiset pienet lastentaudit, joilta tuskin kukaan täydellisesti voi välttyä, ovat vuosien varrella yleensä saatu hiottua pois juuri sopivasti ennen kuin seuraava mallisto taas nollaa laskurit tämän suhteen. LIIKKUMAAN LUOTU. Sen säilyttäminen varsinkin ja talvisaikaan tulee näissä työmaaolosuhteissa hankalaksi”, Juha Utriainen kertoo. Niinpä sijaan hiukkassuodattimen regenerointiin ja pakokaasujen takaisin22 KONEURAKOINTI 06/16. Lukittava momentinmuunnin tuo hyötyä siirtymiin. Tämä viimeksi mainittu ilmiö on nostanut päätään eritoten uusien päästömääräysten myötä, sillä niihin pyrkivien moottoreiden vaatimat lisäaineet ja muu ylimääräinen touhu koetaan toisinaan vähemmän mielekkääksi. Kokemukset uudesta koneesta viittaavat siihen, että raskaskaan kuorma ei menoa tainnuta
. Vaikutuksena tällä on toki siihen polttoaineenkulutukseenkin. Puntarina koneessa on Tamtronin Power-pyöräkuormaajavaaka, joka nykyaikaisuudessaan sopii mukavasti koneen helppokäyttöiseen linjaan. Näissä olosuhteissa on koettu tehokkaaksi muunninlukko, joka on kantohommissa hyvä lisävaruste. Sitten kun tarvitaan sitä, mitä väännöksi kutsutaan, saadaan reilumpikin rutistus ai23. ”8500 tuntia on sitä käytetty ongelmitta ja regenerointi toimii hyvin taustalla. OTETAAN PAINO. VAIKKA TIKULLA AJETTUNA. Samaa tekniikkaan perustuva järjestelmä on nimittäin käytössä myös PC490-kaivinkoneessa ja se on todettu toimivaksi. Moottoria ohjaa SmartLoader Logic -järjestelmä vääntöä optimoiden. Työpainoltaan 35 tonnin haarukassa liikkuva WA500-7 on varustettu 6,5 kuution kauhalla ja kuten aiemminkin mainittiin, työnkuvana on altakanto murskalta. Kuorma päällä mennään usein vähintään jonkinlaiseen ylämäkeen. Käytännössä siis kone liikkuu kaiken aikaa ja pitkiä päiviä eikä vietävänä ole pelkkiä terveisiä. Kakkos-, kolmosja nelosvaihteella automaattisesti lukittavaksi asetettava momentinmuunnin tarjoaa varsinkin ylämäkiin lisää vetokykyä ja nopeutta. Varsinkin rankasti veivaamista vaativissa tilanteissa tikkuohjaus rauhoittaa tekemistä kummasti, mutta sen käyttöön on helppo totutella laajemminkin. Jos hommat ovat helpoillaan, järjestelmää laskee vääntömomenttia alaspäin ja säästöä syntyy. Suunnanvaihto on integroitu tietenkin kepin päähän, joten ajaminen voidaan hoitaa kädet nojilla. . Ratin lisäksi ohjaus hoituu myös joystickin avulla. Tähän laariin sataa myös moottorinohjausjärjestelmä SmartLoader Logic, joka tekee itsenäisiä päätöksiä moottorin väännön optimointiin sen mukaan, mitä menossa oleva työvaihe vaatii. kierrätykseen perustuvalla 266 kilowatin SAA6D140E-6 –moottorilla varustetun kuormaajan hankinta perustui osaksi myös tähän seikkaan. Jos jostain syystä oikein tukossa on, niin sitten on suoritettu manuaalinen puhdistus.” ÄLYÄ JA LUKKOA MOMENTTIIN
Maksimivääntö koneessa on 1785 newtonmetriä, joten selitystä voidaan hakea siltäkin suunnalta. ”Kyllä se vaikuttaa tehokkaalta, hiljaiselta ja vakaalta koneelta jota on helppo käsitellä näissä meidän hommissamme”, ynnää Juha Utriainen eikä tätä ole vaikea uskoa paikalla nähtynäkään. Tiukassa pyörittelyssä tikku luultavasti ainakin alkuharjoittelun jälkeen löytää paikkansa ohjaustapana ratin lisäksi. OHJAUSKULMA: 40°. Suunnanvaihtokatkaisin ei löydykään nyt oikealta kuormaajavipujen vierestä, vaikka sen sinnekin saa tilattua. -/7,5 2. NOPEUS: Eteenpäin (vaihde/ muunnin lukittuna/ilman km/t) 1. 37,3 / 35,5 Taaksepäin 1. -/8,5 2. Se on kyllä huomattu jo, että tämä kiipeää hyvin nuo jyrkemmätkin pätkät”, Juha Utriainen luonnehtii uuden koneen kykyjä vetojen puolesta. . Syylari on mallia harvaripainen, eli yhdessä tuulettimen kanssa se pysyy helpommin puhtaana. Pölyisissä olosuhteissa näytöt tuppaavat nopeasti saamaan päälleen himmentävän kerroksen joka estää lukemista, jos sitä ei ahkerasti siivoile, mutta vaikuttaisi siltä, että tässä ruudussa näkyväisyyttä piisaa ainakin hennomman hiekkahunnun läpi. Utriaisilla huoltopuoli ei varsinaisesti ole mikään haaste, sillä yrityksellä on kokemusta myös ulkopuolisille myytävän raskaan kaluston huoltotoiminnan parissa. ”Tällä työmaalla kantomatka on juuri pahimmoilleen sen verran lyhyt, että varsinaista polttoaineensäästön kautta saatavaa hyötyä ei lukosta ehkä vielä täysin tule, mutta yleensä matkat ovat pidempiä ja vähintään loivia nousuja on paljon. 1250 kierrosta tuottaa 1785 newtonmetrin maksimiväännön. tiheys 1,75 t/m 3 : irrotusvoima 225 kN, nostokyky 292 kN, kaatokuorma runko suorana 25.965, kaatokuorma nivel 40° 22135 kg, työpaino 35700 kg 24 KONEURAKOINTI 06/16. MOOTTORI: Komatsu SAA6D140E-6, 6-sylinterinen, 15,24-litrainen EUtaso IIIB, teho 1900 kierroksella 266 kW / 357 hv, suurin vääntömomentti 1785 Nm 1250 kierroksella. 38,0 / 38,0. Kuorma kulkeutui perille kerta toisensa jälkeen vaivattoman oloisesti. Lokinsiipiluukkujen takaa löytyvät tämän koneen tarkastuskohteet ja paremmin käsiksi pääsee sisuskaluihin sivulle aukeavien luukkujen kautta. 13,1/12,9 3. kaan verrattain alhaisilla kierroksilla. Joystickistä löytyy myös nopeusalueiden valinta ja keppi on suojattu väistillä, joka estää epähuomiossa kyynärpäällä tai polvella tapahtuvat tönäisyt rattiajossa. TEKNISET TIEDOT KOMATSU WA500-7 TYÖPAINO: 34985-35700 kg. Kuormaajan hallintavivut on integroitu istuimen oikean Momentinmuuntimen lukko tulee tarpeseen siirtymillä ja nousuissa. . HUOLTO HOITUU. SUOSITELTU KAUHAKOKO: 4,5 -6,3 m 3 . Ylämäissä ei merkittävää hidastumista ollut havaittavissa. Tilava SpaceCabkonttori on hiljainen työpaikka eikä näkyvyydessä ole moittimista. Kuljettaja voi nyt päättää käyttääkö perinteistä rattia vai tikkuohjausta ja vaihdella näitä lennossa vaikka tilanteen mukaan. HYDRAULIIKKA: Muuttuvatilavuuksinen mäntäpumppu, paine 350 kg/cm², suurin tuotto 320 l/min, järjestelmän työkierrosaika kauhan nimelliskuormalla: nosto 7,2 s, tyhjennys 1,7 s, lasku kauha tyhjänä 4,2 s. 13,0/12,9 3. 23,7 / 22,2 4. Perässä pyörii automaattisesti suuntaansa vaihtava flekti, jonka toimintaa voidaan säätää monitoiminäytön kautta sen mukaiseksi, mitä olosuhteet vaativat. Seitsemän tuuman monitoiminäyttö on kirkas ja selkeä sekä sijoittelultaan hyvällä paikalla. Komatsun hytti on koettu myös hyväksi. Toistaiseksi tunnelmat uuden koneen kanssa ovat olleet positiivisia, vaikka konetta ei varsinaisesti valmistajansa mallistossa enää uudeksi, tai ainakaan uusimmaksi lasketakaan. puoleiseen kyynärnojaan ja vasemmassa nojassa puolestaan tönöttää lisävarustelistalta löytyvä ohjaus-joystick. Sen sijaan vaihtokytkin on joystickin päässä ja vastaavasti suuntaa myös ohjauspylvään vaihtajassa. RATILLA TAI TIKULLA. 26,6 / 24,7 4. Näin ollen myös omien koneiden kanssa tehtävät pajatyöt sujuvat omalla osaamisella ja kalustolla. VOIMANSIIRTO: Automaattinen powershift-vaihteisto ja yksiasteinen, kaksivaiheinen, 3-elementtinen lukittava momentinmuunnin. SUORITUSARVOT: Louhoskauha, 5,6 m 3 , 3280 kg, V-terä, mat. NOUSEE SE
Järjestelmän päätoiminnot, kuten mallin valinta ja vaihto sekä toteumatiedon tallennus, ovat vain yhden kosketuksen takana. Hankkiessasi Xsite® PRO -järjestelmän saat käyttöösi maksuttoman Xsite® CONNECT -etätukipalvelun, johon kuuluu etäyhteyden avulla suoritettavat vianhaku-, korjausja koulutustoimenpiteet. VUOTTA » Helppokäyttöinen 2D ja 3D » Inframodel 3 -yhteensopiva » Maksuton etätuki ja tiedonsiirtopalvelu ÄLYKÄSTÄ KONEOHJAUSTA KAIKILLE TYÖMAILLE Novatronin Xsite® PRO:n avulla nostat tuottavuutesi uudelle tasolle. Lue lisää verkkosivuiltamme tai ota yhteyttä! OTA YHTETTÄ MYYNTI 03 357 2630 HUOLTO JA TUKI 03 357 2640 Novatron Oy, Myllyhaantie 6E, 33960 Pirkkala, 03 357 2600, sales@novatron.fi, www.novatron.fi. Edistynyt poikkileikkausnäkymä näyttää eri rakennekerrokset ja linjat samanaikaisesti, jolloin hahmotat projektin paremmin ja voit työskennellä aiempaa tehokkaammin
RAIVAUS RUUVI 26 RAIVUULAITE SMP CUTLINK Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Ja sen nimi on Cutlink. Hydraulisten ruuvien pyörimisliike on maltillista ja rauhallista, mutta silti voimakasta ja nopeaa ilman mitään odotteluja. No totta kai uskoisit, koska tässähän se on. RAIVAUS RUUVI Uskoisitko, jos esittelisin sinulle vesakonraivuulaitteen, joka on tehokas, ei tarvitse suunnattomasti hydrauliikkaa, ei sinkoa kappaleita itsestään tai raivaamastaan ja on muun muassa hiljainen ja kevyt. Neliruuvinen Cutlink lähtee painumaan vitsaikkoon Tuupovaaran ratapihalla. 27 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Kaikki horsmasta lähtien aina ranteenvahvuiseen nuoreen puuhun katkeaa. . JA SIITÄ LÄHTEE
Kyseessä on muuten ensimmäinen varsinainen myyty tuotantoyksilö. . Ennen kuin aloitetaan raivaaminen, on kuitenkin paikallaan tässä kertoilla siitä, minkälainen laite tämä Cutlink oikeastaan on, eihän vastaavaa tekniikkaa ole aiemmin käytetty tässä puuhassa. Laitteen anatomiaa ja yleisnäkymää hallitsevat jatkovarren päässä olevaan runkokoteloon asennetut kartioruuvit. ”Kahvilassa jäin katselemaan sellaista mehukonetta, joka sekoittaa juomaa säiliössä ruuvilla. Moottorit Bosch Rexrothin valmistamia MCR3-sarjan mäntämoottoreita. Kimput kerääntyvät ruuvin vieressä olevan puikon ja puoliympyrän muotoisen levyn lomaan, josta ne vapautetaan pyörittämällä ruuvia takaisin päin. Ja lopputulos onkin nyt nähtävissä tositoimissa, sillä alun perin Vallius Cutlinkinä tunnettu, nykyisin ruotsalaisen SMP Parts -merkin alla myytävä laite on valmis ja ensimmäiset yksilöt ovat asiakkailla. Eikä aikaakaan, kun ollaan Tuupovaaran ratapihalla. Siinä samalla pääkopassa on raksuttanut perinteisten koneellisten raivausmenetelmien haastaminen. Tiesin ruuvin voiman kyllä entuudestaan, mutta jotenkin se siinä selkeentyi”, Vallius kertoo. Kalustona on ratavarusteltu Doosan DX170W ja siihen liitetty neliruuvinen SMP Cutlink. Puutavaran lastauksessa tätäkin nykyä kunnostautuva rautatiealue vaatii ajoittaista raivausta ja sitä suorittamassa on Maanrakennus Holopainen Oy:n Roni Holopainen. L auri Vallius on joensuulainen metsäpalveluyrittäjä ja keksijä, joka on jo parikymmentä vuotta tehnyt saharaivausta. Tuollainen kartiohan on paitsi muotona todella vahva, se myös välittää ruuvina voimaa erittäin tehokkaasti. Koneen moottorilta 28 KONEURAKOINTI 06/16. Työn pitäisi olla tehokkaampaa ja turvallisempaa sekä monella muullakin tavalla toimivampaa, kuin esimerkiksi kelamurskaimella, ketjuleikkurilla tai laikkakoneella suoritettuna. TOISESTA VINKKELISTÄ. Jokaista kartiota pyörittää oma hydraulimoottorinsa. Tästä suunnasta katsottuna ruuvien muoto ja keruutaskujen sijainti selviää hyvin. RADANVARREN RAIVUUSSA. RUUVISSA SEN SALAISUUS. Monenlaista ajatusta onkin vuosien aikana putkahtanut metsässä päähän, mutta se ratkaiseva idealyhty kirkastui lomalla. Paikalle voi sovittaa tarvittaessa minkä tahansa 160400 kuutiosenttisistä malleista tarpeen mukaan, mutta toistaiseksi on havaittu pärjättävän lähtöpään tehoilla, sillä 130 asteen teräkulmat ovat optimaaliset ja tämä mahdollistaa suoran vedon pienellä moottorilla. Niitä mekin lähdimme katsomaan. Painetta moottorit tarvitsevat vapaalla pyörityksellä 110 baaria ja esimerkiksi 10-senttistä koivua katkaistaessa tarve hetkellisesti nousee 35 baarilla, eli hyvin maltillisesti
Mielikuvitusta ja tarvetta yhdistelemällä pariruuvisen Cutlinkin voi asentaa vaikkapa mönkijän keulalle jolloin syntyy uran levyistä jälkeä tai toisessa ääripäässä metsäkoneen kuormaajaan tai kaivinkoneen puomin päähän sekä vielä jommankumman koneen puskulevyn tilalle, jolloin ajoura puhdistuu kuin itsestään ja liikuteltavalla laitteella siivotaan sivut. Nyrkkisääntö on sellainen, että kone painaa noin 100 kiloa per ruuvi. Normaali vesakonraivauksen työtapa meneekin siten, että ruuveja pyöritetään ensin myötäpäivään, jolloin laite paitsi katkoo terää vasten, myös kerää vesat nipuiksi. Maanrakennus Holopainen Oy:n väki on käyttänyt ensimmäistä varsinaista sarjavalmisteista Cutlinkiä nyt kesän alusta lähtien ja vastaanotto on ollut erittäin myönteinen. Yhden ruuvin vaatima tila on 35 senttiä, joten kaikki tästä ylöspäin on mahdollista. . Toinen hyöty keräävästä ruuvista löytyy myös suurempien puiden katkaisussa, sillä kaatosuunta on paremmin määrättävissä. KERÄÄ VAIKKA NIPPUUN. Koska Cutlinkiä voi tilata niin monella ruuvilla kuin tarve sanelee, tämä antaa monenlaisia mahdollisuuksia. 29. MONTAKO RUUVIA LAITETAAN. Tästä on hyötyä, mikäli leikkuun tulos halutaan kerätä kuljetukseen tai ihan vaan siisteyden takia yhteen paikkaan. Kevyt paino mahdollistaa myös nostamisen korkealle. Kuten sanottua, ruuvien lukumäärä riippuu tilaajan tarpeesta. Tai kaikkea tältä väliltä. Ruuvit pyörivät hitaasti, joten mitään on suorastaan mahdoton tai ainakin hyvin vaikea saada lentämään. Esimerkiksi kaivinkoneessa ei tarvita mitään erillisiä linjanvetoja. laskennallinen tehontarve on 3 kilowattia per ruuvi. Niinpä se voidaankin valjastaa melkein mihin tahansa. Kun ”taskut” ovat täynnä, pyöräytetään ruuveja vastapäivään ja niput tippuvat nätisti haluttuun paikkaan. Vasarahydrauliikka riittää. Laite ei lennätä mitään, kulutus on pientä ja ruuvitekniikan ansiosta laitteen työskentelytarkkuus on erinomaista luokkaa. Painoltaan laite yllättää myös positiivisesti. Suunnanvaihdolla on nimittäin sellainen suuri merkitys Cutlinkin käytössä, että sen ansiosta laitetta voi käyttää keräävänä leikkurina. TURVALLINEN TYÖSSÄ. ENSIMMÄINEN KÄYTÖSSÄ. Ruuvin leikkuukyvyn suositeltava raja on 11 senttimetrinen runko ja 15 senttiä on kriittinen raja. Tämäkään ei kuitenkaan aiheuta varsinaista ongelmaa, sillä yksi Cutlinkin tärkeistä ja kätevistä ominaisuuksista on ruuvien pyöritys molempiin suuntiin. Turvallisuusasioiden suhteen CE-merkitty Cutlink on hyvällä mallilla. Pyörityssuunnan vaihto on nopeaa eikä ruuveilla ole mitään kiihdytysvaihetta, joka aiheuttaisi viivettä. Jos hydrauliikan varokatkaisu on säädetty suositeltuun 250 baariin, se todennäköisesti sitkeällä puulla laukeaa tuossa 15 sentin paksuudessa. 300 kierrosta minuutissa pyöriviä kartioruuveja voi ajaa eteenja taaksepäin ja tämä on paitsi jumitilanteessa, myös aivan normaalikäytössä tärkeä seikka. Myös ääni muodostuu käytännössä leikkautuvan puun rutinasta ja peruskoneen äänestä, Cutlinkin tehontarve on erittäin pieni ja laite on kevyt
ETEENPÄIN VAIKKA VÄKISIN. . Se, minkä takia suomalainen tuote päätyi lopulta ruotsalaisen SMP:n tuotevalikoimaan onkin tarina sinänsä. Mukaan laitetaan mullistava Flowlink-riipukejarru. Cutlinkin tarina ei ole ollut alusta asti ruusuinen, mutta toisaalta ryteikön raivaamiseenhan tämä onkin suunniteltu. Totta joka sana. KANSI AUKI. Bosch-Rexrothin moottorit pyörittävät ruuveja. Tulossa on esimerkiksi hydraulinen riipukejarru, josta ensimmäinen versio osui kameran eteen Vieremällä, paikallisen metsäkoneyrittäjä Onni Nissisen luona, jossa Cutlinkiä soviteltiin SMP-tilttirotaattorin, pihtien ja tämän Flowlinkiksi nimetyn, neljän tonnin jarrutusvoimalla toimivan kapineen jatkoksi. ”Tällaisia ennakkoluulottomia Nissisiä ja Holopaisia tarvitaan, jotka uskovat uuteen keksintöön ja ovat valmiina sitä kokeilemaan. Asennustöitä valmistelemassa olleet Lauri Vallius, mekaniikkasuunnittelijana projektissa toimiva insinööri Esko Kinnunen ja työlaitteet hankkinut Onni Nissinen ovat yhtä mieltä siitä, että asiat eivät etene, ellei uskalla tehdä ja kokeilla asioita. Muuten tällainen tuote voi koskaan menestyä”. Kamppeita on kaavailtu iäkkäämmän, mutta uskollisen Hitachi-telakaivinkoneen käyttöön, osaksi osoituksena siitä, että vanhempaankin rautaan näitä laitteita voi yhdistää. . Suuret kaasulinjatyömaat odottavat raivaajiaan. Lauri Vallius toki tarjosi keksintöä moneenkin suuntaan kotimaassa, mutta kiinnostuksen ja varsinaisten päätösten välillä oli suomalaisille liian korkea kynnys. Ruotsissa sen sijaan tajuttiin saman tien työkalun potentiaali ja lopputulos onkin tämä: Jatkossa laitteet tunnetaan SMP Cutlinkina ympäri maailman. Tällaiset ovat Cutlinkin sisuskalut. UUTTA ASENNUSTA. Myös Venäjän suunnalla on tälle laitteelle ollut jo kovaa kiinnostusta. 30 KONEURAKOINTI 06/16. Yksinkertaisella, mutta tehokkaalla periaatteella toimiva Flowlink tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia riipukejarrujen saralla, sillä tässä mallissa jarrutetaan vain silloin, kun on tarvetta. Esko Kinnunen (vas.), Lauri Vallius ja Onni Nissinen niputtavat jo uutta SMP Cutlink -konetta. Keksijä ei tietenkään ole jäänyt toimettomaksi ja nyt kun Cutlinkin osalta on niin sanotusti latva auennut, lyödään enemmän halkoja uuniin muidenkin asioiden edistämiseksi
040 774 8506, janne.paitsola@sitech. 040 543 5131, eero.lyytikainen@sitech. Janne Paitsola p. Eero Lyytikäinen p. IM3 -tuki 100% VRS yhteensopivuus 100% yhteensopivuus pyörittäjiin. www.sitech. 6 Trimblen edistyksellisen ja luotettavan teknologian avulla työskentelet tehokkaammin. Ari Särkelä p. 040 139 6921, ari.sarkela@sitech. Kysy lisää! Trimble – luotettavuutta ja helppokäyttöisyyttä koneohjaukseen PUSKUKONEET TIEHÖYLÄT KAIVINKONEET TIIVISTYSKONEET Olemme mukana FinnMETKOSSA osastolla 762 Jämsä 1.9.-3.9
Samoin ollaan tuumittu tuota polttoainetaloutta. itse laite pitää hiljaista hydraulista hyminää. . Heinä ei Cutlinkillä poikki mene, mutta vatut ja horsmat jo ylittävät katkaisukynnyksen, sillä niissä alkaa jo paksuutta ja kovuutta olla sopivasti. Nyt kun Cutlinkiä on saatu käytyä läpi, voidaan katsoa itse leikkuuvaihe. Doosan onkin jo parahiksi nostettu raiteille ja pusikko odottaa raivaajaansa. Muutama metri kammataan aina kertavedolla, sitten nopea takaperinpyöritys ja niput putoavat maahan ja homma jatkuu. Tällä pääsee esimerkiksi kiertelemään pylväät ja kallioleikkaukset aivan vierestä, puolen metrin päästä”. Kun mennään yli kolmesenttisen puun, taloudellisuus alkaa näkyä, moottorin ääni ei muutu. Tässä vaiheessa huomaa, että pari ruuvia lisää jouduttaisi työtä sivusuuntaisen alan kasvaessa, sillä pituussuuntainen nopeus on laitteessa hyvä ja omien moottoriensa päässä olevien ruuvien lisääminen ei tätä luultavasti pudottaisi – yhtä nopealla vedolla saisi toisin sanoen leveämpää jälkeä aikaan. Myös valinnan vapaus ruuvien määrässä on positiivinen asia, sillä tämä avaa valtavia mahdollisuuksia kiinnittää Cutlink melko lailla mihin tahansa vekottimeen, sellaisiinkin joilla ei aiemmin ole raivausta älytty tehdä. Se toimii kyllä todella hyvin ja yksi tärkeä juttu on tarkkuus. MITÄ SANOVAT KÄYTTÄJÄT. Ainakin se, että rakenne on yksinkertainen ja lujan oloinen. ”Vaikka tässä terät ovat nyt jo vähän tylsyneet, ei leikkuutehossa ole valittamista. Laitetta kuljettanut Roni Holopainen on toimintaan tyytyväinen. Ei muuta kuin kimppuun. Lopputuloksena Cutlink vaikuttaa laitteelta jota ei missään tapauksessa kannata ohittaa, mikäli raivaustyö on millään lailla ajankohtainen asia. Kuluvat osat eli terät ovat nelisatasta Hardoxia ja terissä on 20 milliä teroitusvaraa, joiden teroitus onnistuu itse kultakin, kunhan muistaa, ettei Hardoxia teroitettaessa saa kuumentaa kappaletta liiaksi. TUNNELMIA PAIKAN PÄÄLTÄ. Tämä helpottanee huomattavasti sellaisia kohteita, joissa sinkoavat kappaleet ovat joko potentiaalinen tai todellinen uhka. Toinen mieleenpainuva seikka on se hämmästyttävä leikkuuteho etenkin yhdistettynä laitteen turvallisuuteen. PAKSUMPIKIN KELPAA. Itse asiassa ruuvien määrällä ei ole juurikaan merkitystä katkaisutehoon, sillä hydrauliikan tarve on melko alhainen isommallakin ruuvimäärällä. ”Suurin tekijä meillä tämän hankintaan oli se, ettei sinkoile ketjun pätkiä, sepeliä eikä muuta irtonaista eikä laikka lennä. Samoilla ajatuksilla on myös Juha Holopainen. Tässä saattaa nimittäin olla pitkälle tulevaisuuteen kantava keksintö. Entäpä mitä sanovat käyttäjä laitteesta. Lopullisen puhtaaksipiirtämisen taustalla onkin insinööritoimisto Jodec Oy:n Esko Kinnunen, joka on perehtynyt laitteen kehittelyyn yhdessä Valliuksen kanssa. Varoetäisyydeksi on määritelty 25 metriä ja tällä matkalla loukkaantumisvaara muodostuu siis lähinnä kaadettavan materiaalin pituuteen liittyvistä riskeistä ja tietenkin peruskoneen liikkeistä. Minkälaiset mielikuvat laitteesta sitten jäivät sivusta ja läheltä seuratessa. Niin se vain haukkaa vesakkoa. Jokainen ruuvi kasvattaa painoa reilulla sadalla kilolla, joten tärkeimmät näkökulmat laitteen kokoa mietittäessä ovat peruskoneen kyky viedä laitetta ja kuinka laajaa uraa halutaan tai voidaan kerralla raivata. Cutlink on turvallinen ja hiljainen, jolloin esimerkiksi taajamatyö helpottuu. 32 KONEURAKOINTI 06/16. Arviolta ainakin yksi neljäsosa taitaa säästyä kulutuksessa”, Juha Holopainen tuumailee. Käytännössä Cutlink siis asemoidaan sopivalle korkeudelle ja sitten vain ruuvit pyörimään. Neliruuvinen rapsii poikki kasvaneempaakin puuta. Isommatkin rangat nöyrtyvät ilman kakistelua ja Cutlinkin keveys mahdollistaa ottamisen kauempaakin, ilman kaivinkoneen keikkumista
Perillä näet oikealla tavalla tehdyn 8-pyöräisen ja muita uutuuksia. Lue lisää uutuuskoneista osoitteesta: www.komatsuforest.fi osastot 2 ja 4. www.komatsuforest.fi OIKEALLA TAVALLA TEHTY KAHDEKSANPYÖRÄINEN – JA MUUT UUTUUDET 931XC Suorin tie Metkoon Polut uudelta ”P-Mänttä-länsi” -pysäköintialueelta punaisten koneiden osastolle lähtevät P-alueen Komatsu-porteilta. Komatsu-osaston läpi vie oikopolku muille näytösalueille
Lietettä nousee satamakentän kaivannosta neljän kuution kauha kerrallaan penkalle kuivamaan. . KAUHA KERRALLAAN KASALLE. Tekniikka on modernia ja viime aikoina koneelle on löytynyt yhä vaihtelevampia tehtäviä. Laahakoneella tällaisen erikoiskohteen työstäminen on varsin sujuvaa. Viime vuosien kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet moisen yleistyksen selvästi liiotelluksi, ainakin jos mittarina pidetään Takasen Liebherriä. PUDOTTAA! Heittää ja 34 LAAHAKAIVINKONE LIEBHERR HS 895 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Laahakaivinkoneita pidetään jossain määrin menneen ajan asiana
35 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Aikansa merkittäviä projekteja se oli silloinkin, sillä saarta ei tuolloin paitsi yhdistetty sillalla mantereeseen, sitä myös laajennettiin liittämällä siihen kaksi viereistä saarta melkoisin maansiirtoponnistuksin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että laahakoneet olisivat johonkin 80-luvulle jääneitä dinosauruksia kaiken maailman hydraulikoneiden parissa. Jätkäsaari oli pitkään legendaarista satama-aluetta, jonka rakentaminen alkoi 1910-luvun alkuvuosina. Tällä kertaa laahakauha saa myös ajoittain vaihtua syvätiivistysjärkäleeseen. SE KUULUISA JÄTKIS. K alatiirat ja muut siipiniekat ovat Helsingin Jätkäsaaren rannan ilmatilassa tuttua kalustoa, mutta ilman halki lyhyen hetken kerrallaan viistävä laahakauha on jotain, mitä täällä ei aivan hetkeen ole tavattu. Ei nimittäin riitä, että etelän reissulla muljataan sekalaista liejua kuopan pohjalta penkkaan. Kyseessähän on laahakaivinkone eli konetyyppi, joiden tilauskirjoja ei ole liiemmin täällä suunnilla viime vuosien aikana täytelty. Soranotossa pääasiallisesti ahkeroinut laahakone on nyt kuitenkin aivan uudenlaisten haasteiden edessä täällä Jätkäsaaressa. Soramontun oma rauha on vaihtunut yhdeksi maamme tämän hetken vilkkaimmista rakennustyömaista ja toimenkuvakin monipuolistunut. Sittemmin hydraulikoneet sieppasivat niiden roolia suuressa osin, mutta kyllä näille töitä löytyy vielä nykyäänkin. Laahakaivinkoneet olivat aikanaan kova sana erilaisissa ruoppausja soranottotehtävissä sekä perinteisemmässäkin kaivuutyössä. 1960-luvulla Jätkäsaari oli Helsingin vilkkain tavaraliikenteen satama ja vauhti kiihtyi, kunnes keskustan kautta kulkeneiden kuljetusten volyymit 36 KONEURAKOINTI 06/16. . Vanhan satamakentän keskellä olevan montun veteen mojahtaessaan kauha nostattaa näyttävän vesipatsaan ja vetovaijeri ruoskaisee lammikon pinnan hetkessä halki rantaan saakka. Laitteiden kehityskään ei ole pysähtynyt vuosikymmenien taakse, vaan näitä saa uutena ja modernilla tekniikalla. MONTULTA KESKELLE KASVUA. PERINTEINEN KONETYYPPI. Vaijerin toisessa päässä telat tukevasti kuivalla maalla liejusaalista pyytämässä seisoo suomalaisittain katsottuna harvinaisuus, Liebherr HS 895 HD. Toki perusperiaate on edelleen sama tuttu. Ei, kyllä tekniikka on pysynyt humpassa mukana, vaikka peräpohjolassa näiden olemassaolo on päässyt puoliksi ehkä unohtumaankin. Vuonna 2013 maahan tullut ylivieskalaisen Takanen MR Oy:n kone on työskennellyt tähän asti sijoitettuna ylemmäksi Suomen kartalla
Koneelle löytyy Jätkäsaaren työmaalta kaksikin eri käyttötarkoitusta. SATAMAN SATOA. 37. Noin sadan vuoden aikana satamakentälle on valunut jos jonkinlaista mehua, jonka myötä pilaantunut maa täytyy haalia kasaan ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn, ennen kuin asuinrakentamista samoille tienoille voidaan ajatella. LEIPÄTYÖ. Kauha näyttää tältä ja se on suunniteltu eritoten vedenalaisiin tehtäviin. . Laahakaivinkoneelle se perustarkoitus on tietenkin kaivaminen.
Vuonna 2010 käynnistyivät alueen rakennustyöt ja tänä päivänä ollaan erittäin kuumassa vaiheessa – Lähivuosina alueelle nousee rakennuksia 18000 asukkaan ja 6000 työpaikan tarpeisiin. Ensimmäisen kerran työmaalla jutun teossa käytäessä kone tavattiin laahakaivuhommista. PUNTIN PUDOTUSTA. Melkein sadan vuoden aikana itseensä kaikenlaista tihkua imenyt maaperä ei ole asumiseen soveliasta. Kuukauden päivät ehtivät vierähtää ja koneen työmaa muuttuu muutaman kivenheiton verran sivuun. alkoivat olla sitä luokkaa, että ne hankaloittivat jo selvästi liikennejärjestelyjä. Tässä työssä on myös Takasen Liebherr. 38 KONEURAKOINTI 06/16. Vaijerin pituus näkyy näytöltä, joten sopivasti kokemusta ja tätä tietoa yhdistelemällä voi kauhan laskeutumiskohtaa haarukoida tarvittaessa tarkemmin. Ja sitä sarkaa riittää, alueella on tällä hetkellä nelisen hehtaaria tiivistettävää. Koneen hanoissa oli Matias Niemi-Korpi, toinen kahdesta laahakonetta pääasiassa käyttävistä kuljettajista. Rakennustyöt ovat jo isollaan ja niinpä uusia tontteja saatetaan kiireen vilkkaa rakennettavaan kuntoon. Vaikka rannassa ollaankin, ei kauhaa viskellä merelle, vaan vanhan satamakentän alta poistetaan pilaantunutta maata. HEITTOJA JA VETOJA. Mitään kummempia ihmeellisyyksiä ei nykyaikaisessakaan laahakoneessa ole, heitto tapahtuu ylävaunun käännön sekä vaijerin jarruttamisen ja vapauttamisen yhteispelillä, jota hoidetaan ilman automatiikkaa. Myös toimenkuva vaihtuu syvätiivistykseksi, jota tehdään pudotustiivistysmenetelmällä. ”Tämä on oikeastaan koneen ensimmäinen varsinainen ruoppaustyömaa, muuten on oltu soran ja hiekan nostossa”, Matias kertoo. Ja nyt tätä tulevaa sitten tehdään. Niinpä vuodesta 2008 lähtien tavaraliikenne meriteitse on hoidettu Helsingissä suurimmilta osin Vuosaaren kautta ja vanhat konttisataman kentät jäivät odottelemaan tulevaa. Tässä montussa mennään noin 15 metrin syvyyteen ja velliä nousee neljän kuution kauhalla reipasta tahtia. Tällä työmaalla penkkaan nostetaan arviolta 20 000 kuutiota pimaa, joka sitten ajetaan eteenpäin käsiteltäväksi. Syvätiivistyksellä jyystetään täällä paitsi Puomin pituus on 43 metriä ja heitto ulottuu suunnilleen 45 metriin. Käytännössä nakkaaminen sujuu kuitenkin aika lailla selkäytimestä tulevalla tuntumalla. ”Puomin pituus on 43 metriä ja heitto ulottuu suunnilleen 45 metriin”, kertoo Niemi-Korpi
Näillä menetelmillä epätasaisuudestaan jopa surullisen kuuluisa satamakenttä saadaan oikaistua ja tulevaisuudessa vältettäneen myös moisen ilmiön toistuminen. Syvätiivistyksen vaikutus ulottuu käytetystä järkäleestä ja pudotuskorkeudesta riippuen johonkin 5 ja 15 metrin välille. ”Näin kuivalla kelillä tämä on aika leppoisaa, mutta märällä kelillä sepeli lentää, etulasi piti jo vaihtaa panssarilasiksi, kun kiveä alkoi napsumaan siihen”, Silver kertoo. paino 25500 kg/kpl, nopeus 0,75/1,4 km/t PERUSKONE: (Ylävaunu ja alavaunun keskiö tunkkeineen) paino 60700 kg, ylävaunun pyöritys 3,6 kierr./min. Alueella on liki 80 000 syvätiivistyspistettä, joihin järkälettä pudotetaan GPS:n määrittelemillä sijainneilla ja automatiikan hoitamilla pudotussarjoilla. . Näytöltä sen hahmottaa parhaiten. uusia täyttöjä, myös niitä vanhoja satamaaikaisia kenttiä tiiviimmäksi. HYVÄ JYSÄYS. TEKNISET TIEDOT LIEBHERR HS 895 HD MOOTTORI: MAN D 2842 LE, 21,927-litrainen V-12, 670 kw, 898 hv 1900 kierroksella TELASTOT: 2 x B9HD, lappujen leveys 1100 mm. . Takasen Liebherr ei suinkaan ole ainoa ristikkopuomi tässä maisemassa, mutta jos puhutaan toiminnan näyttävyydestä, ollaan jo kärkisijoilla... Ja kyllähän se jyskääkin. Vaikka syvätiivistys onkin käytössä laajalla alueella, se ei poista paaluttamisen tarvetta. ”Jokaiseen pisteeseen pudotetaan punttia kolme kertaa kymmenen metrin korkeudelta. PISTE PISTE PISTE. Lopuksi tehdään vielä tiivistys jyrällä. Suurin osa alueelle tulevista rakennuksista paalutetaan vielä erikseen. Järjestelmään nollataan lähtökorko ja sitten ei tarvitse kuin katsella, kone tekee pudotukset automaattisesti ja mittaa lopuksi painuman”, Silver esittelee ja heittää kädet niskan taakse, kun järkäle pistää tantereen jyskämään. Katuinfran ja muun vastaavan alueiston painumisen estämiseksi syvätiivistyksellä on kuitenkin merkittävä vaikutus, jonka uskotaan tässä esirakentamisvaiheessa olevan tekemisen arvoinen asia kaikkine kymmenine tuhansine pisteineen. Kymmenen metrin korkeudesta pudotettava 14-tonninen järkäle tiivistää maata keskimäärin seitsemän metrin syvyyteen. Ruudulla tiivistyspisteitä merkkaavia pyörylöitä on vieri vieressä ja GPS näyttää sijaintia tarkasti. Nyt käytössä olevalla reseptillä eli 14 tonnin järkäleellä ja kymmenen metrin korkeudella maa tiivistyy noin seitsemään metriin saakka. ”Esimerkiksi tässä kohdalla on otettu vain vanha asfaltti pois ja sen alla olevia massoja nyt tiivistetään”, kertoo konetta tällä kertaa ohjastava Arto Silver. ”Lyöntikohtia on noin 77 000 tällä alueella”, Silver sanoo. SINNE MOJAHTI. Mukana menossa on myös Takasen kasipillari, jolla pudotuskuopat täytetään ja tasataan. AIEMPAA PERUSTEELLISEMPAA. PÄÄVINSSI: Vetoteho 350 kN, vaijerin halkaisija 36 mm, vetovinssi 450 kN, vaijerin halkaisija 42 mm . Neljätoista tonnia entistä voimalaitoksen turbiiniakselia vapaalla pudotuksella petiin on melko nasakka kokemus. . 39
Yksi hyödyllisimpiä asioita b-barkissa ammattikäyttöä ajatellen on paitsi maaston tarkastelu ja oman sijainnin paikannus, sen erilaiset mittaustoiminnot. Sovelluksen myötä kartoille voidaan luoda myös lisäominaisuuksia, joista on hyötyä jopa ammattikäytössä. Näkymä on varsin silmänmyötäinen. Nimi ei kuitenkaan kerro totuutta, laatu vastaa pikemminkin perinteistä paperikarttaa eikä laatu ole mitenkään erityisen heikko. KATTAVA KARTASTO. Ilmaisella versiolla voi käyttää kaikkia karttoja, poislukien suomen tilarajoja, maastokartan syvyyskäyriä, valtion metsästysaluerajoja ja Ruotsin karttoja. Ensimmäisenä huomio kiinnittyi hintaan. Haukkumattakin hyvä Kädessä ja taskussa kulkevaa kätevää mobiilimaastokarttaa etsiessäni kokeilu kohdistui erään kerran myös kotimaiseen b-bark -sovellukseen. Sen sijaan tilan nimiä ei ainakaan ilmaisella versiolla nähdä, tämä kuulunee maksullisen paketin piiriin. Kuten nimikin jo kertoo, haukkupantakäyttö on Belectro Oy:n b-barkin perusidea. Itse kokeilin iOS-versiota, mutta ohjelmisto on saatavilla myös Androidille ja Windows-puhelimille sekä monellakin alustalla toimivana web-versiona. Lisäksi ohjelmisto voi hyödyntää Applen sekä OpenStreetMapin tiekarttoja. PALJON VALIKOIMAA. Näkymä koostuu paloista, joiden latautuminen ainakin varjostetuilla, korkealaatuisilla kartoilla saatta kestää tiedonsiirron nopeudesta riippuen muutaman silmänräpäyksen. Näitä muita ei kuitenkaan nyt kokeiltu. Ilmaiseksi käytössä on Maanmittauslaitoksen erilaisia karttoja ja ilmakuvia, Liikenneviraston merikartat, Norjan Kartverketin ja Viron Maa-ametin karttoja. Myös kompassipyöritys voidaan lukita käyttöön, jolloin pohjoinen pysyy aina ylhäällä. sekä nimetyt maastokohdat kuten kalliot, vesistöt ja vastaavat. Vaikka sitä omaa sesseä ei nyt sitten olisikaan metsässä jäljitettävänä, voi ohjelmiston kuitenkin ladata ja hyödyntää sen monenkattavia ominaisuuksia. Kartat ovat selkeitä ja kauniita. Alun perin koirapantakäyttöön tarkoitettu ohjelmisto soveltuu hienosti myös koirattomalle maastossaliikkujalle. Karttoja siis löytyy ja itse valitsin käyttöön Maanmittauslaitoksen varjostetun maastokartan. Jos katujen lisäksi täytyy nähdä myös kiinteistöjen paikat, polut, mäet sekä lukuisat muut maille ja mannuille nakellut sattumat, ei sähköisellä navigointikartalla olekaan enää suurta käyttöä. Kahden sormen eleillä toimiva zoomaus ja pyöritys ovat iPhone-käyttäjälle vakio-ominaisuus ja tekevät kartalla liikkumisesta vaivatonta. M aastokarttoja on nykyään saatavana ilmaiseksi netistä ja ne eroavat merkittävästi esimerkiksi Google-kartoista nimenomaan tarkkuudellaan ja maastomerkkien käytöllään. Heikommilla kentillä kannattaakin kartaksi vaihtaa ns. MITTATTAVIA HYÖTYJÄ. B-bark on hyvä esimerkki tällaisesta sovelluksesta. Vaikka maastokarttoja voikin ladata esimerkiksi kuvatiedostoina, kunnollisella mobiilisovelluksella niiden käyttö ja selailu on paljon mielekkäämpää. Maastokartalla näkyy myös kadunja tiennimet, sekä jotkin yleishyödylliset nimikkeet, kuten ”kirkko”, ”museo” jne. Lataaminen oli ilmaista ja vaikka lisätiedoissa mainittiin erillinen b-bark -lisenssi, kyseisellä 49 euron vuosimaksulla saadaan käyttöön lähinnä koiraja metsästysseuruekäyttöön tarvittavia ominaisuuksia. Etäisyyttä nykyisestä sijainnista johonkin pisteeseen voidaan mitata paitsi 40 KONEURAKOINTI 06/16 OHJELMISTO B-BARK Teksti ja kuvat: Juha Pokki. nopea heikkolaatuinen maastokartta
B-bark on erittäin kätevä ja helppokäyttöinen karttaohjelmisto, jonka käyttöliittymä ja ulkoasu on viimeistellyn oloinen. B-barkin avulla voi hetkessä laskea esimerkiksi alueen pinta-alan ja piirin, tarkastella eri maastokohtien korkeuksia ja mitata matkoja reiteille. 41 Teksti ja kuvat: Juha Pokki KULUTUSESIMERKKI Eristetty teollisuushalli, tilavuus: 500m³ Lämpötila ulkona: -0ºc, sisällä: 15ºc Polttoaineen kulutus/vrk: n.2,5L V U O D E N T A K U U 3 SÄHKÖLÄMMITTIMET ILMASTOINTI KOSTEUDENPOISTAJA AJONEUVOLÄMMITIN 2016_Airrex_105x297.indd 1 5.8.2016 12.22. Ohjelma laskee paitsi piirin pituuden, myös pinta-alan. Lataamista puoltaa paitsi toimivuus, myös perusversion ilmaisuus. TOIMIVAKSI TODETTU. Ja toimiihan se toki tarkkana ja selkeänä maastokarttanakin. Toinen hyödyllinen mittaustapa on alamittaus. Lisäksi voidaan tallentaa kuljettu reitti. Viivaa vedettäessä laskuri raksuttaa koko ajan näkyviin paitsi nyt vedettävää viivaa, myös kokonaismatkaa. Kartalle voi myös merkitä omia reittejä ja paikkoja. Jokainen voi sitten arvioida omalla kohdallaan tarpeen lisämaksulliselle palvelulle, mutta ainakin peruskäyttäjä pärjää jo hyvin pitkälle tällä versiolla. Lisää tarpeellista tietoa saadaan myös kartalta vapaasti osoitettujen paikkojen korkeustiedolla, sekä myös oman sijainnin lisätiedoilla, joka kertoo tarkan sijainnin eri koordinaatistomuodoissa. Lisäksi saadaan näkyviin säätietoja lähimmältä havaintoasemalta. . Kartalle voidaan piirtää mikä tahansa piiri, jossa on haluttu määrä nurkkia. etukäteen joko suorinta linnuntietä tai useita välipisteitä lisäämällä. Kattavia karttoja pääsee käyttämään maksutta ja niiden parissa voidaan suorittaa myös hyödyllisiä mittauksia. Näillä molemmilla mittausvälineillä voidaan nopeasti ja helposti laskea kartalta hyvinkin tarkkoja tuloksia. MONIKÄYTTÖINEN
J unttan julkisti Baumassa suurimman koskaan tekemänsä paalutuskoneen, tai oikeammin sanottuna monikäyttökoneen ja samalla MPx-sarjan ensimmäisen edustajan eli MPx90:n. Uusi ja SUURI! Junttanin mallistossa konekoko kasvoi ja samalla markkinoille tuotiin uusi tuotesarja eli MPx. Uudessa MPx-sarjassa pohjataan täysin uuteen suunnitteluun koneiden suhteen ja esimerkiksi alavaunussa on panostettu entistä enemmän vakauteen ja kokonaisuudessa laitteen helppoon kulJunttan MPxsarja esittelee uudenlaiset monikäyttö-koneet 42 PAALUTUSKONE JUNTTAN MPX90 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Myöhemmin kesäkuussa laite oli mahdollista nähdä myös hieman enemmän liikkeessä, kun Kuopiossa juhlittiin yrityksen ensimmäistä neljääkymmentä vuotta. Sen ensimmäinen yksilö kantaa mallinimeä MPx90 ja kyseessä on todellinen monikäyttökone, joka herättää laajaa mielenkiintoa niin meillä, kuin kansainvälisestikin
UUSI MPX. . . 43 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Uudistuksia on tehty ja koko on kasvanut, samalla kun työmenetelmiä on kattava määrä tarjolla. LYÖMÄLLÄ TAI PORAAMALLA. Vaihtoehtoina työmenetelmiksi lyöntipaalutuksen lisäksi ovat DCIS, Kelly, DTH ja CFA sekä vibraus. Reilu leukojen avautuma ja keilin riittävät kallistusmahdollisuudet tekevät paalujen ja poraputkien käsittelystä sujuvaa. Monikäyttökonesarja MPx saapuu asiakkaiden ulottuville aluksi MPx90-mallin myötä. VÄÄNTÄVÄ PÄÄ. . . Kairapäänä nähtiin JD45 joka pyörittää jopa 450 kilonewtonin voimalla ja 70 kierrosta minuutissa soveltuen moneen tarkoituseen. TIUKKAAN SYLEILYYN
44 KONEURAKOINTI 06/16. Keilin korkeus on yli 37 metriä ja koneen työpaino 115 tonnissa. Myös telastot voidaan riisua helposti paremman, 21 tonnia kevyemmän kuljetuspainon saavuttamiseksi. jetettavuuteen. Työnteon helppoutta edistää esimerkiksi siirrettävä hytti sekä mahdollisuus hankkia koneohjausjärjestelmä tarkkaan paikanmääritykseen. Esimerkiksi lyöntipaalutus, yhtämittaisella augerruuvilla tehtävä CFA, Kelly-kaivinpaalutus, DCIS eli lyöntivalupaalutus, uppovasaraporaus ja vibraus luonnistuvat MPx90:ltä. SIVUSTA KATSOTTUNA. Päävinssin kapasiteetti on 250 kilonewtonia, kakkosvinssin puolestaan 200. Moottoripuolella työskentelee Cumminsin Euro IV –kone QSX15, joka tarjoaa kiitettävät 503 kilowattia eli 675 hevosvoimaa peliin ja vastaa nykypäivän päästönormeihin. KONE MONEEN TOIMEEN. MPx90 on monikäyttökone, joka vie Junttanin konevalikoiman uudelle pykälälle. Keskimääräinen työpaino on jopa 115 tonnia, eli 15 tonnia lisää esimerkiksi PM28:n verrattuna. . Työntekoa helpottaa siirrettävä hytti ja uusi paikantava koneohjausjärjestelmä. ONHAN SE KOOKAS. Kairapäänä nähtiin tässä yksilössä JD45. Kone voidaan kuljettaa keili taitettuna, jolloin pituus pysyy paremmin aisoissa. Menetelmä Syrjäyttävä CFA Kelly DCIS DTH Keskimääräinen työpaino 115 000 kg 115 000 kg 115 000 kg 115 000 kg 115 000 kg Suositeltu kaira / järkäle JD45 JD45 JD45 SHK5-SHK9 JD25 Paalun suurin pituus 40 m 36 m 70 m 30 m 24 m Paalun suurin halkaisija 610 mm 1200 mm 2000 mm 610 mm 550 mm Tekniset tiedot Junttan MPx90 Moottori: Cummins QSX15 Euro IV Teho: 503 kw / 675 hv Keilin pituus: 37,2 m Keilin kapasiteetti: 36000 kg Päävinssi: 250 kN Kakkosvinssi: 200 kN Irrotusvoima: 1000 kN Painamisvoima: 600 kN Alavaunun pituus: 6325 mm Alavaunun leveys: 3470-5010 mm / 900 millisillä telalapuilla Suurin vääntö (JD45) 450 kN Suurin pyöritys (JD45) 70 kierrosta/min. Näkymää työkohteeseen saa muutettua siirtämällä hyttiä sivulle. Koneen strategiset mitat ovat, kuten jo aiemmin mainittua, Junttanin toistaiseksi kovinta saavutusluokkaa. . Työmenetelmiä on monikäyttökoneella useita. Tämä helpottaa tekemisen hahmottamista huomattavasti. Keilin kapasiteetti on ”ysikympissä” 36 tonnia ja pituus 37,2 metriä
Nyt on oikea aika ilmiantaa hänet! ILM IAN NA SA NK AR ISI NY T! ww w.a mm attin asa nka ri.fi KOHTASITKO TIELLÄ SANKARIN. Kuka tahansa voi ehdottaa palkinnon saajaksi omasta mielestään kriteerit täyttävää kuljetusalan ammattilaista. Auttoiko raskaan kaluston kuljettaja sinut kiipelistä tai pelasti peräti henkesi omalla toiminnallaan. Kurvaa sivustolle ja ilmianna sankarisi osoitteessa: www.ammattinasankari.fi. Ilmiantamalla oman sankarisi pääset mahdollisesti palkitsemaan hänet juhlallisesti tämän vuoden Ammattina Sankari-gaalassa. Pääpalkintona jaetaan 5000 €, joista 2500 € lahjoitetaan voittajan valitsemalle hyväntekeväisyyskohteelle. Ammattina Sankari –kampanjan yhteistyökumppanit etsivät Suomessa ammattikuljettajien joukosta niitä poikkeuksellisia yksilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat ylittäneet itsensä muiden teillä liikkujien auttamiseksi
Vario-tiivistystä ! Bomagin Variocontrol-järje stelmä tarjoaa älykkyyttä valssijyrän rummun toimintaan. Siinä missä perinteinen rumpu täryttää aina samalla kaavalla, saadaan muuttuvasuuntainen ja –amplitudinen täry puolestaan kohdennettua sinne, missä sitä milloinkin tarvitaan – automaattisesti. 46 JYRÄ BOMAG BW 213 BVC-5 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Alustavaksi kaivettavien massojen määräksi arvioitiin 190 000 kuutiota, mutta jo viime vuoden lopulla monttua oli perattu 200 000 kuution verran ja työt ovat jatkuneet jo tuostakin yli puoli vuotta. Yhtä kaikki, määrät ovat valtavia ja koska kyseessä on nimenomaan massan vaihto, tilalle tuodaan täyttömateriaalia sitä mukaa, kun vanha poistuu. Koska alueelle rakennetaan myöhemmässä vaiheessa liiketilaa, täytyy myös pohjatöihin panostaa erityisellä huolella. N okian Häpesuon vanhalla teollisuusja maakaatopaikka-alueella tehdään merkittäviä massanvaihtotöitä. Tästä syystä puhdistustyötä urakoiva Ekokem-Palvelu Oy on päätynyt vuokraamaan Häpesuon alueen tiivistystä varten Rotarent Oy:n 47 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Itse asiassa kyseessä lienee tämän hetken suurin pilaantuneen maan puhdistustyömaa Suomessa. Uuden arvion mukaan poistettavaa massaa olisi 250 000 kuutiota, mutta kukaties tämäkin arvio ylitetään
KAHDELLA PUMPULLA. VARIO-VALSSIN ALKEET. Se ei täysin korvaa vielä perinteisiä mittauksia, mutta antaa selvästi suuntaa tiivistyksen onnistumisesta ja siten myös tehostaa toimintaa, mikäli mittaria todella muistaa ajaessa hyödyntää. Automatiikan ansiosta kuljettajan panosta säätämiseen vaaditaan hyvin vähän. Suomessa Variocontrol-jyriä ei vielä liiemmin ole käytetty, mutta nyt niiden etuja on vähitellen saatu avattua myös kotimaisille käyttäjille. 48. BVCeli Bomag Variocontrol-jyrään on puolestaan yhdistetty vielä suurempi etu eli suunnattava täry, joka yhdessä mittausautomatiikan kanssa tekevät tiivistämisestä huomattavasti tehokkaampaa ja helpompaa. Pystysuunnassa puolestaan iskun vaikutus on voimakkaimmillaan ja ulottuu syvimmälle. VAIHTELEVALLA AMPLITUDILLA JA SUUNNALLA. Näin rumpu täryttää vaakatai pystysuunnassa tai portaattomasti siltä väliltä. itsemittaavien jyrien esiinmarssi. Esimerkiksi kaikki Suomeen uutena tuotavat Bomagit on varustettu tiiveysmittarein. Täryn suuntausta säädellään kääntämällä tärykoneikon asemaa. Bomagin BVC ja DH-malleissa on kaksipumppuinen hydrauliikka, jolloin mäkeenkin voi ajaa täry päällä eikä nykimistä esiinny. Sen perustana ovat toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin pyörivät epäkeskopainot, jotka saavat keskipakoisvoiman vaikuttamaan aina vain tiettyyn suuntaan kerrallaan. Variocontrol ei ole sinänsä enää mikään uusi keksintö. Suuri amplitudi ulottuu syvemmälle, pienempi puolestaan tiivistää tehokkaammin, mutta ei niin syvältä. Perinteisesti tässä luotetaan paitsi tehtyyn tiivistyssuunnitelmaan, myös kuljettajan ammattitaitoon lukea paikkaa sekä levykuormituskokein saataviin tiivistystuloksiin. Perinteisesti jyräämisessä tehdään valinta amplitudin eli iskun pituuden suhteen sen mukaan, miten tiivistyksen tarve sanelee. Kuljettalla on Variocontrol-jyrässä valittavanaan joko asetettuun tiiveystavoitteeseen perustuva automaattinen tiivistäminen tai suunnan säädöllä tapahtuva manuaalitoiminta. Vaihtoehtona on tälle ollut ns. Bomag on tarjonnut sitä valssijyriin jo vuosikaudet, joten kyseessä on maailmalla laajalti käytetty ja testattu järjestelmä. Muun muassa näillä keinoilla päätellään sekä jyräyskertojen määrä, että käytettävä amplitudi. ja Kallioinen Rent Oy:n yhteistuumin toimittaman yksivalssisen Bomag BW 213 BVC-5 –jyrän, joka hyödyntää Variocontrol-järjestelmää. . Manuaalipuolella vaakatasossa tiivistysenergia on pienimmillään ja soveltuu esimerkiksi rakennusten lähellä tehtävään varovaisempaan työhön. Variocontroljyrän valssin sisällä on Bomagin suunnittelemaa tekniikkaa, joka perustuu Variotäryttimeen
PIENEMPIKIN RIITTÄÄ. Täryn suunta on tällä tekniikalla siis kuljettajan kontrolloitavisssa, sillä siinä missä perinteisessä täryjyrässä valssi vatkaa ikään kuin kehän yli joka suunnassa, Vario-koneessa liike on suoraviivaisesti edestakainen valitussa suunnassa. Koneen etuna on muun muassa sen tiivistyskyky kokoluokkaansa nähden. Kun kuljettaja valitsee kytkimestä halutun EVIB-arvon, joka on Bomagin hyvin läheinen määritelmä MN/ m 2 -arvolle, jyrä pyrkii tulevilla ajokerroilla saavuttamaan tämän. Jyrä on varustettu kahdella kiihtyvyysanturilla, jotka mittaavat jatkuvasti rummun liikettä maan pinnassa. Mittajärjestelmänä on Bomag Terrameter BTM-E, joka näyttää kulloisenkin kantavuusarvon paitsi numeroina, myös palkkina. Käytännössä siis säädettäessä arvo vaikka asentoon 120, jyrä tarkkailee maan tiiveyttä joka hetki ja tekee omia säätöjään valssille niin, että jokainen ylityskohta tiivistetään tähän arvoon. AUTOMAATILLA TULOKSIIN. Kyseessä olevan kolmetoistatonnisen 213:n tulos vastaa jokseenkin 16-19 – tonnista perinteistä konetta. Nämä anturit välittävät tietoa jyrän älylle, joka laskee automaattiasennolla tietojen pohjalta optimaalista amplitudia ja suuntaa. Vastaavasti pehmeämmissä paikoissa suunnataan iskua suoraan alaspäin suurella teholla ja kaikkea tältä väliltä. Jos halutaan viedä asia vielä astetta pidemmälle, mittalaitteen voi varustella GPSjärjestelmällä ja karttaohjelmistolla, joiden avulla nähdään värillisenä karttana alueen eri tiivistysarvot sekä ajokerrat. Kuitista selviää havainnollisen käyrän avulla, minkälaisia tuloksia mitatun väylän eri kohdista on saatu. MONTA HYÖTYÄ HIHASSA. . Kone kannattaa työmaalle tuotaessa kalibroida. Raportointia varten aiheesta voidaan myös tulostaa kuitti mittausjyräyksen jälkeen. Tekniikka on siis fiksua, mutta mitä tämä sitten käytännössä hyödyttää. Olosuhteis49. Jos työkohteelle ei ole määritelty tiiveysarvotavoitetta tai erikoisvaatimuksia, kannattaa työ hoitaa MAX-asetuksella. Käytännössä tämä tarkoittaa perinteisten mittausten sekä jyrän oman mittauksen tekemistä samoissa kohdissa ja tuloksena saatavan korrelaatiokertoimen käyttämistä jyrältä myöhemmin saatujen tulosten kanssa. Vario-jyrän avulla työmaalle voidaan hankkia astetta pienempi kone, jonka tiivistysteho kuitenkin vastaa isompaa perinteistä valssijyrää. Aloitetaan vaikka siitä, että Variocontrol mahdollistaa paremman tiivistystuloksen pienemmällä konekoolla. Jos jossain on jo riittävän jäykkää, täryn suunta käännetään vaakaan ja amplitudia säädetään ylitiivistymisen välttämiseksi
VARIO-VARIAATIOITA. Lopulta kaikki kohdistuu myös sinne raha-asiaan – pienempi kone isommalla työteholla vaikuttaa polttoaineen kulutukseen ja ajankäyttöön, samoin kuin tehokkaampi tiivistys ilman uusintoja. Tulevaisuus näyttää, miten seuraavilla urakoilla koneita tullaan hyödyntämään, mutta valikoima on ainakin kunnossa – Bomag nimittäin valmistaa BVC-koneita kuudessa kokoluokassa aina 7-tonnisesta BW 177 BVC-5 –mallista 26-tonniseen BW 226 DH-4 BVC –malliin saakka. Valmistajan tekemien esimerkkilaskelmien mukaan samanmerkkiseen ja –malliseen perinteiseen täryjyrään verrattuna kulusäästöä saatiin kokeilutilanteissa jopa 17 prosenttia. . SÄÄTÖÄ PELIIN. 13-tonnisella koneella voidaan tiivistää olosuhteista riippuen jopa 1,2 metristä patjaa. . Kolmantena korttina pöytään voidaan lyödä tasalaatuinen tiivistystulos, sillä itsemittaava jyrä kertoo tarkistusjyräyksessä nopeasti, mitä kohtia pitää vielä työstää, mutta tekee myös jo tiivistyksen aikana omia säätöjään tärytykseen. Kone pitää pitää huolen tarvittavasta tiivistyksestä valituilla asetuksilla ja välttää ylitiivistämistä. Häpesuon työmaalla on myös työmaapäällikkö Juha Makkosen mukaan päästy hyviin tuloksiin, kun Vario-jyrän käyttö on otettu haltuun. Kuljettaja valitsee joko tiiveysarvon tai tiivistyksen suunnan. Toistaiseksi Suomessa näiden koneiden tuleminen on siis vasta alussa, mutta esimerkiksi Saksassa Variojyrät, itsemittaavista puhumattakaan ovat jo paikkansa ottaneet. Automaattinen tiiveysarvon tavoittelu on helppo ratkaisu. Toinen etu on erilaisissa olosuhteissa toimimisen helpottuminen. Lukema on toki suuntaa antava, mutta kertoo siitä, mihin nykyteknologia on myös jyrissä suuntaamassa. Kaikin puolin hallinta on selkeää. Valvonnan ja laatuvaatimusten tiukentuessa kaiken aikaa, on myös tiivistyksen helpompi sekä luotettavampi toteuttaminen ja seuraaminen hyvä järjestää esimerkiksi juuri tällaisella ratkaisulla. Kuten aiemmin mainittiin, esimerkiksi rakennusten lähellä suuntaamisessa on omat etunsa. ta ja materiaalista riippuen tämän kokoisella Variokoneella voidaan hakata jopa 1,2-metristä patjaa tehokkaasti. Tällä työmaalla oli käytössä keskikokoinen 13-tonnin kone, ja Bomagin valikoimasta löytyy vastaavia laitteita aina 7-26 tonnin haarukassa. Neljäs kohta on alija ylitiivistyksen vält täminen. 50 KONEURAKOINTI 06/16
Voimansiirto. OptiShift-teknologia. Volvo L180H HL pyöräkuormaajan voimansiirto on kokonaan Volvon suunnittelema ja valmistama ja siksi se tarjoaa optimoidun suorituskyvyn. Volvo L180H High-Lift pyöräkuormaaja Korkealle nostava nostovarsisto. Volvo L180H HL pyöräkuormaajan korkealle nostava nostovarsisto pinoaa korkealle ja ulottuu pitkälle – sen avulla lisäät tuottavuuttasi. Volvo L180H HL pyöräkuormaajan ainutlaatuinen OptiShift-teknologia vähentää polttonesteenkulutusta jopa 18 % ja parantaa koneen suorituskykyä. Volvo Construction Equipment www.volvoce.fi
52 KATSAUS KONEESEEN Teksti ja kuva: Juha Pokki. Muutaman vuoden takaisessa tunnelmakuvassa ollaan Helsingin Santahaminassa, jossa meren aalloilla matkaa työkohteeseen tekee noormarkkulaisen Relax-Rakenne Oy:n Volvo EC200 -kaivinkone liukupuomilla ja SPD:n toimittamin paalutusvarustein höystettynä. TYÖMATKA VESILLÄ
53 Teksti ja kuva: Juha Pokki
54 PORAUS ST1 DEEP HEAT Teksti ja kuvat: Juha Pokki. EI HUKKATILAA. Otaniemen Fortumin kaukolämpövoimalan tontille sommiteltu porausrigi kaikkine tykötarpeineen on todennäköisesti uransa toistaiseksi pienipinta-alaisemmalla työmaalla. Samalla se kyllä poraa myös yksiä uransa syvimmistä rei’istä.
Suomen kohdalla alaspäin mentäessä kallioperän lämpö nousee noin 20 celsiusastetta kilometriltä. Lämmön välitysaineena käytetään täs. Espooseen porattava St1:n Deep Heat -projekti hyödyntää erilaista menetelmää, joka perustuu pelkän veden kiertoon ja siitä talteen otettavaan geolämpöön. Pyrkimyksenä on porata seitsemän kilometrin syvyyteen peräti kaksi reikää ja tuottaa niiden avulla lämpöä. 55 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Tätä lämmitystapaa on opittu pitämään tehokkaana ja ympäristöystävällisenä, onhan maaperän lämpö loppumaton vara, joka täytyy vain ottaa talteen ja hyödyntää. Kaukolämpöä syvältä graniitista Energiayhtiö St1:n Deep Heat -projekti on Suomen ja maailmankin mittakaavassa todella merkittävä. M aalämpö on tullut koko kansan tietoisuuteen viimeisen vuosikymmenen aikana. Kiinteistöjen lämmityksessä käytetään perinteisesti glykolikiertoista järjestelmää, jossa yhteen porareikään tai maapiiriin sijoitetaan suljettu putkisilmukka. Rigin yksi hienouksista on pitkälti automatisoitu porakankien käsittely. Toisin sanoen kevyellä matematiikalla voidaan päätellä, että ylös tuleva vesi olisi parhaimmillaan suunnilleen 140-asteista. Haaste on otettu vastaan ja poraus on parasta aikaa käynnissä. SUOMALAISIA ERIKOISPIIRTEITÄ. Tämä tekee poraamisesta huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa. ”Ideana Deep Heat -geolämmössä on työntää vettä kovalla paineella yhteen reikään, josta se puolestaan hakeutuu kalliossa olevien halkeamien kautta toiseen reikään. Sieltä se nostetaan kovalla paineella takaisin ylös”, kertoo idean ja projektin kehityksessä alusta asti mukana ollut St1 Deep Heat Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarno. UUTTA KANKEA KAIVOON
Otaniemeen porattavien reikien syvyys on seitsemän kilometriä kappaleelta. . Kanget syötetään kuljettimelta varsinaiselle pelipaikalle tällä ”apukädellä”. 56. SUUREMPI SYÖTTÄJÄ
sä sovellutuksessa siis pelkkää vettä, joten ympäristöasioiden suhteen ei huolta ole. Ylämoottori hoitaa varsinaisen pyörityksen. Kyseinen projekti aloitettiin vuonna 1970 ja tarkoituksena oli yksinkertaisesti katsoa, kuinka pitkälle poralla päästään. Timanttipinnoitetut tungstenkarbidinastat kestävät äärimmäisen korkeita porauslämpötiloja. . Seitsemän kilometriä syvä reikä, ja vieläpä kaksi, kuulostaa kovalta suoritukselta ja sitä se onkin. Muualla maailmassa on muutamia yhtä syviä energiareikiä, mutta niistä tuleva lämpö valjastetaan sähköntuotantoon. MAAILMANLUOKAN MITOISSA. 57. Työtä suorittaa saksalainen H.Anger’s & Söhne Bohrund Brunnenbaugesellschaft mbH eli tuttavallisemmin Anger. Erikoisuutena yritykseltä löytyy Herrenknecht Verticalin valmistama vesivasaratekniikkaan perustuva Innova Terra Invader 420 -porarigi, joka on parannettu malli 350-versiosta. Yrityksellä on reilun 150:n vuoden kokemus kaivojen ja poraamisen parista. Tarkoitus oli jatkaa vielä 15 kilometrin syvyyteen, mutta lämpötila olisi noussut jo 300:n asteeseen eikä kyseisen poran kruunu olisi pärjännyt moisissa oloissa. Lukema kertoo laitteen nostokyvyn tonneissa: Otaniemessä oleva malli voi nostaa maksimissaan 420-tonnisen taakan, joka muodostuu siis poraputkista, stabilisaattoreista ja kruunusta. Tämä on helppo uskoa, sillä aidattu alue on täytetty erittäin tiiviisti kaikella, mitä projektiin tarvitaan. Tämä on tilaa säästävin vaihtoehto tässä kokoluokassa ja tälle valinnalle on myös perusteensa: ”Tämä tontti on varmasti pienin, missä tämän kokoluokan pora on koskaan ollut”, Tero Saarno kertoo. Itse asiassa tämän kaltainen geoterminen lämmöntuotanto on muutenkin ympäristönäkökulmaa tukeva: Onhan se tervetullut vaihtoehto perinteisten fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen polttamiselle. Yhden nurkan tontista haukkaavat poran paineilmatuottoon keskittyvät kamppeet, joten kierros kannattaa aloittaa siltä kolkalta. Koska 30 baria tämän kokoluokan poralaitteistolle ei ole mikään aivan pieni määrä paineilmaa, tarvitaan paitsi kompressoreja, myös boostereita. . Vuonna 1989 oltiin tuossa mainitussa syvyydessä ja lämpötila siinä pisteessä oli 180 Celsiusta. Siis monikossa. Rigi eli poralaitteisto on saapunut paikalle 58:n rekkakuorman tuloksena ja koottu paikalleen niin sanottuna boxon-box-rakenteena, jonka korkein kohta huitelee yli 50 metrissä. NÄILLÄ! Erilaisia kruunuja löytyy reiän paksuudesta riippuen. Suomessa lämmön tarve on vuodenkierrossa erittäin merkittävässä roolissa, joten meillä on päätetty lähteä ensiksi nimenomaan sen tuotantoon. Vertailun vuoksi maailman syvin rehellisesti maan pinnan alta mitattu porareikä on Kuolan niemimaalla sijaitseva Neuvostoliiton poraama 12 262 –metrinen koereikä. PAINETTA JA LISÄPAINETTA. Tähän täysin kokeelliseen poraukseen verrattuna Otaniemen kaksi hyötykäyttöön tulevaa reikää ovat siis erittäin merkittävä suoritus ja näiden myötä sana ”kaukolämpö” saa myös aivan uuden vivahteen – tuleehan lämpö nyt kaukaa alhaalta. Varsinainen poraustyö alkoi toukokuussa ja valmista pitäisi olla noin puolen vuoden poraamisen jälkeen. PORARIGI KOKOLUOKAN KÄRJESTÄ. Suomessa tätä järjestelmää tullaan ainakin alkuvaiheessa käyttämään nimenomaan lämmön tuotantoon, tarkemmin sanottuna kaukolämpöön
IDEASTA SE LÄHTI. Käytännössä siis kuunnellaan naksauksia kalliossa ja niitä analysoimalla voidaan päätellä, mihin toinen reikä kannattaa porata”, kertoo Saarno ratkaisuksi siihen mieltä askarruttavaan kysymykseen, mistä reikien optimaalinen sijainti toisiinsa nähden todetaan. Molemmista rei’istä irrotetaan yhteensä noin 1600 kuutiometriä kiveä, joka on käytännössä karkeaa hiekkaa. Käytännössä siis ensimmäiseen valmiiseen reikään paineistetaan suuri määrä vettä ja sen annetaan hakeutua haluamaansa suuntaan. TEHOSTETTUA PAINETTA. . Sen verran paljon erilaista näyttöä, ruutua ja mittaria komentokeskuksesta löytyy, ettei kopissa kyllä tehnyt mieli nojata mihinkään. Käytössä on kuitenkin geofoniasemia. Tässä sovelluksessa edelläkävijä on brittiläinen Strada Energy, joka on kehittänyt myös tämän eritoten suomalaiseen graniittiin pystyvän poraustekniikan ja konsultoi tätäkin työmaata. Rigin omistaja eli Anger operoi laajalla alueella Euroopassa ja maailmalla, mutta täysin poissuljettua ei ole sekään, etteikö Suomessa porattaisi lähiaikoina lisääkin – päinvastoin, onnistuessaan tämä projekti viitoittaa varmasti uusia hankkeita aiheen ympäriltä. PORARIN PIRTISSÄ. LOPPUA KOHDEN KAPENEE. Nämä ovat elektromagneettiseen seismometriin perustuvia kuunteluasemia, joita on pääkaupunkiseudulla kymmenen kappaletta. Boosterit ovat painelimalinjaston lisälaitteita, jotka iskevät Vmuodossa olevien kahden männän avulla lisää jerkkua paineeseen. ”Asemien avulla voidaan kuunnella mihin vesi haluaa graniitissa olevia halkeamia pitkin mennä. Pora etenee tällä hetkellä keskimäärin 10-15 metriä tunnissa ja 100-150 metriä vuorokaudessa joten aikataulussa pysyminen on toistaiseksi näpeissä. Poraaminen on siis valmiina syksyllä, jolloin rigi puretaan ja se siirtyy muihin tehtäviin. Ilma johdetaan ensin ns. Tämä määrä riittää kymmenelle prosentille Espoon kaukolämmön asiakkaista, mutta katsotaan tilannetta vaikka puolenkymmenen vuoden päästä uudelleen. Ovatko ne tehtävät Suomessa vai jossain muualla, jää nähtäväksi. 58 KONEURAKOINTI 06/16. No, ammattilaisilta näiden vahtiminen sujuu luontevasti eikä ongelmia ole sen kummemmin ilmaantunut ainakaan ensimmäisen kolmen kilometrin poraamisen aikana. Seitsemän kilometrin syvyydessä halkaisija on 210 millimetriä. 30 baaria kuulostaa äkkiseltään pieneltä, mutta täytyy muistaa minkälaisissa putkissa se ajetaan kilometrien päähän. TULEVAISUUDEN LÄMMITYSMUOTO. Näin syviä reikiä tehtäessä painutaan alueille, joita ei käytännössä ole voitu koeporata tai muutenkaan kovin tarkasti etukäteen analysoida. Tällä hetkellä pyöritysnopeus on 20 kierrosta sekunnissa, mutta isommilla kruunuilla porattaessa, esimerkiksi alkuvaiheen porauksessa, nopeus on puolet tästä. Aines toimitetaan Espoon kaupungille hyötykäyttöön. Tässä valvomossa istuu vuorossa oleva porari. Epäselväksi ei jää, missä paineilma poralle tuotetaan. topdrivelle, eli porakankea pyörittävälle ylämoottorille, joka sijaitsee poraustornissa. Vaikka työmaan ulkopuolelle ääni ei merkittävästi kuulukaan, lähellä kompressorija boosterikelkkoja paukutus on melkoinen. St1 Deep Heat Oy:n tuotantojohtaja Tero Saarno on ollut mukana ydinryhmässä aivan alusta muodostamassa projektia ja luomassa alkuperäistä ideaa tuoda tällä tekniikalla toteutettavaa lämmöntuotantoa Suomeen. Poistuva ilma puolestaan nostaa lastut reikää pitkin ylös josta ne imetään talteen. Ensin aloitettiin peräti 1200-millisellä reiällä, heinäkuun alussa ylitetyn 2700:n metrin kohdalla porattiin 300:n millimetrin halkaisijalla. Porausta tehostetaan iskemällä, paineilma johdetaan poraputkea pitkin kruunulle joka pyörii ja hakkaa samalla kiveä timanttinastoillaan. Sinne, mihin suurin osa vedestä lähtee luikertelemaan, porataan toinen reikä. Porareiän sivuprofiili ei suinkaan ole yhdenmukainen, vaan ikään kuin teleskooppimainen. Uppovasaratekniikka on perinteiseen pyörivään poraukseen verrattuna aivan toisesta maailmasta teholtaan, energiataloudellisuudeltaan ja kaluston kestävyydeltään. St1 arvioi voimalan koekäytön alkavan helmikuussa 2017 ja toimiessaan täydellä teholla se tuottaisi 40 megawattia geotermistä energiaa täysin ilman hiilidioksidipäästöjä. ”Tontilla on kymmenen kompressoria paineilman tuottoa varten ja kolme boosteria jotka nostavat paineen linjassa tarpeeksi korkeaksi, 30 baariin”, esittelee Saarno. Pora on saattanut käydä jo muutaman uudemmankin kerran seudulla.
USB-muisti ja metsäyhtiöiden järjestelmien kanssa yhteensopiva XML-tiedonsiirto b-bark on loistavilla karttaominaisuuksilla varustettu mobiilisovellus, josta löytyy tarkka maastokartta, ilmakuvat, korkeusja syvyystiedot, tilarajat, natura-alueet, valtion metsästysalueet ja paljon muuta! b-barkista löytyvää kolmiulotteista laserkeilausaineistoa ja tarkkaa korkeusmallia voi hyödyntää monissa kartoitusja kaavoitussekä rakennetun ympäristön suunnittelutöissä. www.facebook.com/koneurakointi. Puh. Tarkkuus n. ntank.. 1 % normaalissa käytössä . • puh.0400-642532 • www.. Kuormaustavan ja lämpötilan vaikutukset mittaustulokseen vähäisiä . Lataa ilmainen kokeiluversio mobiililaitteesi sovelluskaupasta! Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Download from Windows Phone Store Belectro Oy • www.b-bark.com • contact@belectro.fi • +358 40 508 0735 MOBIILI KARTTASOVELLUS FINTANK Oy Lillåkerintie 65, 02490 Pikkala • info@. 03 3143 5000 | weighing@tamtron.fi | www.tamtron.fi TAMTRON TIMBER WIRELESS PUUTAVARANOSTURIVAAKA LANGATON UUTUUS TAMTRON OSASTOLLA 410 FINNMETKOSSA . ntank.
Vielä Velimatilla pääsee puunajoonkin, jos haluaa. . SAMMAL NOUSEE KIHNIÖSSÄ. 60 SAMMALEEN NOSTO ECOMOSS OY Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Tältä se kone näyttää ja eihän siinä mitään, näyttäähän se! Vaikka ensi vilkaisulta saattaa vaikuttaa siltä, että kone on lopullisesti pyhitetty tähän työhön, ei laitteiston ja telojen riisuminen ole kuitenkaan mikään mahdoton homma
Siellä se on työssään, Suomen ja samalla koko maailman ensimmäinen todelliseen tuotantokäyttöön otettu sammaleenkeruukone. Kysytäänpä Heikiltä. Tämä 830.1 -Valmetin alustalle modifioitu kampe on viisitoista vuotta jatkuneen kehittelyn tulos ja tänä keväänä se on todettu valmiiksi paitsi työkäyttöön, myös julkisuuteen. 61 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Tällä kertaa vastaan tuli kuitenkin jotain erikoisempaa. Mutta mistä tässä koko sammalasiassa sitten on kyse. Suokultaa Suolla on kyllä totuttu näkemään turpeennostokalustoa eikä kohtaaminen metsäkoneenkaan kanssa ole aivan tavatonta. Perustekniikka toimii, ja hyvin vaikuttaisi toimivankin. S ammalpeite antaa aina silloin tällöin myöten kumisaappaan alla, kun suuntaamme Ecomoss Oy:n toimitusjohtajan Heikki Rantasen kanssa kohti punaista kiintopistettä nevan toisella laidalla, Kihniön legendaarisissa suomaisemissa. Tai jos tarkkoja ollaan, kehitystyö jatkuu edelleen. Seuraava mallikin on jo suunnitteilla, mutta muutokset tulevat olemaan lähinnä itse sammaleenkäsittelylaitteistoa koskevia toimenpiteitä, joilla eri komponenttien sijoitusta hierotaan vielä nykyistäkin paremmaksi. Sammaleenkeruukone ei ole vielä jokapäiväinen näky nevalla, mutta tilanne saattaa hyvinkin muuttua. Miksi sitä kerätään ja mistä kaikki sai alkunsa
”Monenlaisia korvaavia vaihtoehtoja on kehitelty, mutta mitään niin toimivaa ei oikein ole löytynyt, paitsi rahkasammal. Myös synteettisillä materiaaleilla, kuten polyuretaanilla on kokeiltu kasvualustan tekoa ja myös kookosrouhetta on käytetty joissakin määrin. Vaikka korjuukierto saattaa kuulostaa äkisti pitkältä, täytyy muistaa verrata sitä pikemminkin puunkorjuun kuin esimerkiksi maanviljelyn sadonkorjuun kiertoon. ”Ensisijainen käyttö sammaleelle löytyy kasvualustana. Suppilosta sammalta sisään, sivuheitolla valmista tuotetta ulos lavalle ja putkesta purkautuu puristettu suovesi takaisin kiertoon , palauttaen myös kasvuston uusiutumiselle tärkeitä itiöitä alkuperäiseen lähtkökohtaansa. Tulokset eivät ole kuitenkaan olleet toivotun kaltaisia. Suota nimittäin riittää niin paljon, ettei se heti keräämällä lopu. kasvuturve, jota Suomessakin tuotetaan. NÄILLÄ NÄPPÄIMILLÄ. MATERIAALIA RIITTÄÄ. Sen käyttöä ollaan nyt kuitenkin kieltämässä hävittämisen hankaluuden vuoksi”, Heikki Rantanen kertoo. Perinteisesti kasvihuoneissa, niin meillä kuin Euroopassa ja maailmalla käytetään paljon kivivillaa alustana. KOKO TEHDAS TELOILLA. Kuljettajan näköpiiriin on kameroiden näyttöjen lisäksi tuotu muutamia katkaisinkonsoleita, joiden avulla sammaleen prosessointia hallitaan. Sekin on nykyään hieman heikossa valossa, kun Keski-Euroopan turvevarannot alkavat vähentyä ja uusiutumisaika on tolkuttoman pitkä. KIVIVILLAN KORVAAJAKSI. Sen haasteena puolestaan on ollut saatavuus. Näin sammal pääsee uusiutumaan ja maisema on muutaman vuoden päästä ennallaan. . 62 KONEURAKOINTI 06/16. . Suomessa riittää suota ja sammalta, sillä niin sanottua kitumaata, eli metsätaloudellisesti merkityksetöntä suota on lähestulkoon miljoona hehtaaria. Seuraava sato voidaan korjata noin 25 vuoden päästä”, Rantanen sanoo. ”Korjuumenetelmä on ympäristölle suotuisa. Käsin kerättynä sen hinta on todella korkea. Loput siitä noin miljoonasta hehtaarista voidaan myydä vaikka ulkomaille. ”Suomen kasvualustatarpeeseen riittää 25 vuoden kierrolla 15 000 hehtaarilta saatava sammalmäärä”, Heikki Rantanen laskee. Niinpä ryhdyin kehittämään koneellista korjuuta, sillä sammaltahan meillä riittää.” Kivivilla on ominaisuuksiltaan ollut toimivaa kasvualustana, mutta nykyään lisääntyvä ympäristötietoisuus on siis tuomassa tälle stopin. Vaikka villaa voidaan jossain määrin kierrättää, monet suuret viljelyvaltiot haluavat eroon sen käytöstä. Toinen vaihtoehto on ollut esimerkiksi Sammaleen käytön kaikkia mahdollisuuksia ei osata vielä edes kunnolla aavistaakaan. Pinnasta otetaan noin 20–30-senttinen kerros ja kun laite puristaa sammaleesta veden pois, myös suuri määrä itiöitä palautuu takaisin nostopaikalle
Tämä herättää ajatuksia esimerkiksi siihen suuntaan, että metsäkoneurakoitsijalle tämän kaltainen kokoonpano saattaisi olla hyvä ja harkinnanarvoinen lisätienesti hiljaisille kuukausille – onhan sammaleen korjuukausi noin seitsemän kuukautta. Valinta on tietoinen, sillä suolle ei ole haluttu lähteä tuomaan liikaa hydrauliikkaa. Laite puristaa veden pois ja jauhaa sammaleen sopivan karkeaksi ja yhdenmukaiseksi massaksi, josta kuljetin lappaa sen vieressä olevalle lavalle. Perkins-diesel pyörittää 80 kilowatin generaattoria, joka tuottaa sammalmyllylle virtaa. Suokäytössä telojen ei tarvitse olla mitenkään purevaa mallia. Ne on asennettu välivanteilla ja kuorma-auton renkailla levennetyille ja pidennetyille teleille ja toisin kuin metsässä, täällä suolla pärjätään sileilläkin lapuilla. Ongelmana on vain ollut se, että kun sammalta ei ole ollut saatavana suuria määriä mahdolliseen valmistukseen, ei tuotteitakaan ole uskallettu kehitellä”, Rantanen muistuttaa. Itse tehdyt telat ja niiden vaatimat levitykset pitävät huolen siitä, että kone ei sukella. Ja aitona luonnontuotteena sen kanssa ei tietenkään tule kierrätysongelmia. ”Maailmalla on jo pitkään ollut tiedossa sammaleen ominaisuudet ja niitä on haluttu tutkia ja kehitellä jos jonkinlaisiin käyttötarkoituksiin. Itse asiassa tämä ratkaisu on jopa parempi ajovaurioiden välttämiseksi. Peruskone nimittäin säilyy käytännössä muuttamattomana, 63. Sammaleen keruuseen ei liity myöskään mitään lupamenettelyjä, ainakaan toistaiseksi. Kahmarilla syötetään sammalta rauhalliseen tahtiin myllyn suppiloon. Rahkasammal on tuotteena erittäin lupaava. ENSIMMÄINEN KETJU LIIKKEELLÄ. . Kyseessä ei ole maanotto eikä turpeennosto ja Rantanen on käynyt kaikki instanssit läpi – kenelläkään ei ole ollut huomautettavaa asiasta, kunhan luonnonsuojelualueiden rajoja ei lähdetä ylittelemään. Nykyaikana tällaisessa helposti väärin ymmärrettävässä toiminnassa jokainen ympäristön huomioon ottava liike on tehtävä varmuuden kautta. Itse asiassa sileä on jopa parempi ratkaisu. Telat ovat Ecomossin omaa tuotantoa, 1400-milliä leveät ontot RHS-putkipalkeista rakennetut. HYVIEN PUOLIEN SAMMAL. Näillä näkymin tilanne olisi kuitenkin nyt siis korjaantumassa ja tämä saattaa avata täysin uusia menekkikanavia ties mihin. Se kestää kosteutta, mutta se myös varastoi sitä. PYSYY PINNALLA. Kaikki nämä ja monet muut vielä julkitulemattomatkaan ideat kuulostavat kieltämättä ansaitsemiselta. Niin, kyseessä on nimenomaan ketju, sillä itse nostaminen ja kuljetus kantavammille paikoille on täytynyt eriyttää omiksi koneikseen. Kestävyyden suhteen ei siis ongelmia ilmentyne. Ja hyvin se on pysynytkin nevan pinnalla. Mutta minkälainen sitten on tämä korjuuketju. Itse laitteisto on periaatteessa yksinkertainen. Kehittely on synnyttänyt varsinaiseksi korjuukoneeksi Valmetin rungolle rakennetun laitteen, joka toimii omalla voimanlähteellään. Jo nyt on väläytelty mahdollisuuksia aina akustiikkalevyistä ja selluvillan korvaajasta lääketieteen haavanhoitokäyttöön asti. Käsittelylaitteisto on koneen selässä kahdeksalla pultilla kiinni. Alustana se ei myöskään ole kertakäyttöinen, vaan satoja saadaan siitä useampiakin. Se on antiseptinen, eli bakteerit eivät sen lomassa mielellään viihdy. Kantavuutta noin 18 tonnia painavalla korjuukonella löytyy sielläkin, missä saappaalla ei sitä saavuteta. Laitteet on kehitelty selluteollisuuden komponenteista, joten ne on alun perin suunniteltu paljon rankempaan työhön. Tulevaisuudessa sammaleen käyttö ei tule kuitenkaan rajoittumaan vain kasvihuoneisiin
64 KONEURAKOINTI 06/16. . Kuljettajalta vaaditaan tiettyä pelisilmää, että sammalta osataan ottaa kyytiin juuri oikeasta kohdasta ja oikealta paksuudelta. KOURA KERRALLAAN. Turvetta ei mukaan huolita
KULJETTAJALLE MIELUISTA. Täydessä työtunnissa tämä ketju tuottaa keskimäärin 30–40 kuutiota sammalta ja päivässä päästään kaikkineen noin 300:n kuutioon, kun mukaan mahtuu vielä hieman koneen loppukehitykseen liittyviä säätöjä ja muuta mekaanikkohommaa. NYT NÄYTTÄÄ HYVÄLTÄ. Tekeminen on tasaista ja rauhallista, mutta koko ajan tapahtuu. No jaa, tai oikeastaan jos tuohon kokonaisuuteen jotenkin vielä hillapoimurin saisi yhdistettyä... Sadekaan ei tätä puuhaa haittaa – toisin kuin esimerkiksi turpeen nostossa. Pitkän uran metsäkonehommissa suorittanut Simola tuli tänä kesänä suolle nostelemaan sammalta ja on työstä erittäin mielissään. Ainoa este sammaleen nostolle on oikeastaan vain se, jos suon pinta on niin jäässä, ettei koura pure mättääseen. Sammaleen nostoa ei haittaa oikeastaan mikään muu kuin pakkanen. Korjuukonetta kuljettaa aamuvuorossa Antti Simola. Jäätynyttä mätästä on huono nyhtää. Eikä ole ryskämistä”, kertoo Simola. Sammal nousee vakuuttavasti ja suomalaiselle tuotteelle on kysyntää – ei kai siinä enää sen kummempaa tarvita. Tie on ollut pitkä alkuideasta lopulliseen käyttöönottoon. Työtä tehdään nyt kahdessa vuorossa ja homma pyörii käytännössä katkeamatta. Sateet, helteet ja muut vastaavat ovat vain olosuhteita, eivät esteitä. . . kiitos kuormatilan kohdalle asennettavan itsenäisen laitteiston omine voimanlähteineen. ”Oikein mieleistä hommaa, nyt kun alkaa pikku hiljaa päästä jyvälle siitä minkälaista sammalta nostetaan ja silmä harjaantuu siihen, mistä sitä löytyy. Kone ei paljoa liiku työn aikana, vaan yksi lavallinen saadaan pääsääntöisesti yhdestä paikasta. Yksi ketju alkaa näillä näkymin käymään pieneksi – ja sehän on oikea suunta. Turvetta ei saisi tuuttiin juurikaan mennä, ei myöskään esimerkiksi liiemmin heinää. 65. Luovuttaminen ei ole kuitenkaan ollut ajankohtaista missään vaiheessa, sillä jo pitkään on ollut selvää se, että sammaleen kysyntä tulee ajankohtaiseksi ja sitä varten täytyy saada kalustoa. ”Hehtaarituotto puolestaan riippuu paljon suon laadusta, mutta oikein huippusuolla saattaa nousta jopa 2000 kuutiota hehtaarilta”, linjaa Heikki Rantanen. MIELUISTA HOMMAA. KAUSI ON PITKÄ. Lavojen kuljetuksesta vastaa teladumpperi, joka vetää täydet lavat pois ja tuo selässään samalla tyhjän tilalle. Tärkeää nostossa on löytää juuri oikea syvyys, tumman ja vaalean raja. JA EI KUN LAANILLE. Kaikki muut vekottimet ovat uineet paljon syvemmällä. Sen sijaan pienet karahkat jauhaantuvat mukana vaikuttamatta negatiivisesti lopputuotteen laatuun. . Nyt ollaan itse asiassa jo siinä vaiheessa, että lisäketjujen hankintaa ja toteutusta mietitään, sillä yksi korjuuketju alkaa jo näillä näkymin käymään auttamatta pieneksi. Heikki Rantanen tarkkailee tyytyväisenä kuljettimen jatkuvaa työskentelyä. Ecomoss Oy jatkaa nyt laitteen ja lopputuotteen kehittelyä ja tavaraa on jo siis myytykin, eli mitään koe-eriä ei enää ajeta. Metsäkoneilla pitkän siivun ajanut Antti Simola pitää rauhallista, mutta jatkuvasti tulosta tuottavaa sammaleennostoa mielekkäänä työnä. Teladumpperista on löytynyt oikea peli sammaleen kuljettamiseen suolta tielle ja aumaan
66 VAAKA TAMTRON WIRELESS Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Kalibrointia vaativa ja kuormaustavalle ja lämmönvaihteluille herkkä aiemman sukupolven tekniikka suurine öljytilavuuksineen saa . Suurimmat haasteet kohdataan vanhalla tekniikalla itse mittauksessa. Lisäksi autokalustossa yleistyvät Z-nosturit sekä muutenkin ahtaampien asennusmahdollisuuksien suuntaan näköjään kehittyvä nosturitekniikka ei oikein suosi enää jälkiasenteisia letkunvetoja. TUTTU VAAKANÄYTTÖ. Tämä lähestymistapa on vaatinut tietenkin aina oman vaivannäkönsä asennustyössä ja ylläpidossa. Mikäli autossa tai koneessa on Tamtronin aiempi vaakanäyttö, ei sitä tarvitse langattomaan järjestelmään siirryttäessä vaihtaa uuteen. Tarkemmin punnittuna Puutavara-autoissa nosturivaaka alkaa olla jo tuttua tavaraa ja etenkin energiakorjuiden tarpeisiin vaakoja tarvitaan nyt enenevissä määrin myös metsäkonepuolella kuormatraktoreissa. Vaakavalmistaja Tamtronin vastaa kysyntään kätevällä ja tarkalla uutuudella. P erinteiset puutavaranosturivaa’at perustuvat siihen, että ne liitetään nosturin hydrauliikkaan ja punnitustieto välitetään fyysistä reittiä pitkin keskusyksikölle
Tekniikka on molemmissa käytännössä samanlaista, ainoastaan keskusyksikön ohjelmistopuolella on tehty joitakin erilaisia ratkaisuja lähinnä työn erilaisen luonteen vuoksi. OMA KOKONAISUUTENSA. Koska enää ei olla mukana nosturin öljynkierrossa, on riipukkeessa mukana oma pieni öljysäiliö, sellaista lääkepullon kokoluokkaa. PIENIKOKOISTA TEKNIIKKAA. Vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä saatavina autokäyttöön suunnattu Timber Wireless ja metsäpuolen ajokoneisiin vastaava Bioforest Wireless. 67 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Riipukevaakoja löytyy sopivilla sovitteilla suurimpaan osaan tällä hetkellä markkinoilla olevista nosturimalleista ja kuten ehkä onkin jo tullut selväksi, ei mitään vaakaletkuhommia tarvitse tehdä. Erilaisia riipukemalleja löytyy monen merkkisiin ja mallisiin nostureihin. Lisäksi mikäli käytössä on aiempi Tamtronin vaakanäyttö, sitä ei . Tämä pitää sisällään tarvittavan öljymäärän vaakaa ajatellen. Vaaka on raudaltaan yhteneväinen niin autokuin ajokonekäyttöön sovellettuna. Lisäksi autonosturimallissa punnituksen kuittausnappi löytyy nosturin ohjauskahvasta, kun taas metsäkonemallissa paino kuitataan jalkapolkimella. Kun aloitetaan asennuksesta, voidaan heti todeta langattomuuden vetävän pidemmän korren. JOKA PILKKIIN. rinnalleen nyt langattoman ja itsenäisesti toimivan Tamtron Wireless -mallistolla. Paristot ja öljy löytyvät täältä eikä sen kummempia letkuja tarvitse vedellä. . Vaakariipukkeen kyljessä oleva pieni rasia pitää sisällään oikeastaan kaiken tarvittavan
Vaakariipuke paritetaan yhteyteen näytön kanssa yksinkertaisten ohjeiden mukaisesti ja sitten päästäänkin punnitushommiin. Tulos menee aina sen vastaanottajan salliman kahden prosentin sisään”, Ahokas ynnäilee. Itse langattomuus ei ole tämän päivän tekniikalla enää mikään epävarmuustekijä sekään, sillä toimiva yhteys on arkipäivää niin monessa laitteessa, että vaakatulosten välittäminen ei tässä poikkeusta tee. Kun öljytilavuus on pieni, saadaan punnitustulos entistä tarkemmaksi. 68 KONEURAKOINTI 06/16. ”Lisäksi ylläpito on ollut helppoa, rasvauksia ja ilmausta ei ole tarvinnut tälle tehdä”. Myös ylläpidon suhteen on päästy huolettomasti. Suomen ensimmäinen langaton vaakayksilö on ollut nyt huhtikuusta asti käytössä kuljetusliike Kari Malmstedt Oy:n Sisussa. Käytännössä yleisin käyttäjän huomiota vaativa seikka on siis paristojen vaihto sekä ohjeiden mukaan suoritettava öljyn vaihto, jotka kumpainenkaan eivät ole mikään taikatemppu. Myös ylläpidon helppous puolustaa järjestelmän paikkaa nykyaikaisessa kalustossa. Tamtronin kertoman mukaan uudistetun Wireless-vaa’an käyttö tuottaa entistä parempia punnitustuloksia ja puhutaankin noin 1 % tarkkuudesta normaalikäytössä. HELPPO ASENTAA. Asennuksen ja laitteiden parituksen voi tehdä itse ilman sen kummempia kommelluksia. Nähdyn ja kuullun perusteella Tamtronin uusi Wireless-mallisto on siis varsin helppo ja toimiva ratkaisu puutavaran punnitustarpeisiin aina asennuksesta käyttöön saakka. Vaakanäyttö taasen ottaa virtansa perinteisesti auton tai koneen järjestelmästä. Vaaka on suunniteltu liikkuvaan punnitukseen, eli reipasta kuormantekoa ei hidasta mikään. TARKKAA TULOSTA. Siitäkin selviäisi siis luultavasti kalibroimalla, sillä se näyttää järjestään joka kerta saman verran eroa. ”Minulla se on näyttänyt esimerkiksi 45 tonnin kuormassa sellaisen 500 kiloa liian vähän. . Ja mikäli virta hiipuu, uusiahan saa mistä tahansa huoltoaseman tai kaupan hyllystä. tarvitse langattomaan toimintaan siirtyessä ostaa uudelleen. Virtalähteenä itse vaaka käyttää kahta AA-kokoista paristoa tai ladattavaa akkuparistoa ja ne kestävät vähän laadusta ja olosuhteista riippuen esimerkiksi kuukauden päivät ja enemmänkin. LUOTETTAVA LANGATON. Marko Ahokas kertoo punnituksen olevan tarkka ja käytön helppoa. Kuljettaja Marko Ahokas kertoo vaa’an toimineen hyvin ja tarkkuus on ollut kiitettävä
70 JARRUTUSTESTI VIRTTAALLA Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Jan-Erik Laine. Liike-energian määrä suhteutuu suoraan verrannollisesti eteenpäin liikkuvan ajoneuvon massaan. Vaikka kitkapintaa löytyy, jarrutus ei kuitenkaan tapahdu suhteessa samalla tehokkuudella, kuin vaikkapa henkilöautossa. Myös jarruviive paineilmajarrullisissa ajoneuvoissa nestejarrullisia vastaan on merkittävä tekijä. Isommat jarrulaitteet ja ajoneuvon koko aiheuttavat paineilmavehkeisiin viivettä, jota puolestaan pienemmissä nestejarrullisissa ajoneuvoissa ei käytännössä ole lainkaan. Kun nopeus on suuri ja ajoneuvo kuormattu, kertoimet ovat jo niin isoja, että tekniikka ja fysiikka tulevat yksinkertaisesti vastaan. Viittäkymppiä kirmannut traktorimönkijä sanoo seis 14 metrin mitalla. Huomiota täytyy järjestäjien mukaan kiinnittää myös renkaisiin. MÖNKIJÄLLE SUITSIA. Raskailla ajoneuvoilla akseleita on enemmän ja perässä saattaa olla vielä kärry lisäämässä jarruttavia akseleita. Paikalle testeihin oli saatu kalustoa aina mopoautosta 76-tonniseen puutavarayhdistelmään sekä panssaroituun miehistönkuljetusajoneuvoon asti. Jarrulaitteiden teho ei riitä samanlaiseen suoritukseen, kuin kevyemmällä ajoneuvolla, vaikka tehoa enemmän onkin. JARRUA, JARRUA! Virttaan varalaskupaikalla järjestettiin jarrutustesti, jonka tarkoituksena oli selvittää ja havainnollistaa erilaisten tieliikenteessä kulkevien ajoneuvojen hidastuvuutta äkkijarrutustilanteessa. L ähtöajatus Destian, Sataedu Oy:n, Porin Prikaatin, Koulutus Timo Kallionpää Oy:n sekä muutaman muun ajoneuvoja testiin järjestäneen toimijan muodostamalle tapahtumalle oli se, että teoriassa erilaisten ja eri painoisten tiellä liikkuvien kulkuneuvojen jarrutusmatkoissa ei pitäisi olla merkittäviä eroja: onhan suurempaa massaa kompensoitu esimerkiksi voimakkaammilla jarruilla ja renkaiden koosta ja määrästä johtuvalla suuremmalla kitkapinta-alalla. Selityksenä tähän on ensinnäkin kevyempien ajoneuvojen optimaalisempi jarruvoimien jakauma akselien kesken. . Raskaissa ja työkäyttöön pääasiassa suunnitelluissa ajoneuvoissa renkaiden suunnittelu nojaa pitkään käyttöikään ja kestävyyteen kovassakin kuormituksessa, kun taas kevyemmässä kalustossa pääpaino on muualla, esimerkiksi pidossa. Käytännössä testi kuitenkin osoitti sen, mikä on ollut nyrkkisääntönä jo pitkään. Raskas ajoneuvo pysähtyy teoriasta huolimatta hitaammin ja pidemmällä matkalla. Myös traktori-perävaunuyhdistelmiä oli testeissä kolme kappaletta
Ajoneuvo Nopeus (Km/h) Paino (Tonnia) Jarrutusmatka Hidastuvuus m/s 2 Jarrutusvoima (kW) Traktorimönkijä 50 0,5 14 6,9 PV-traktori perävaunulla, hydr. 30-tonninen hydraulijarrullisella perävaunulla varustettu Deere-vetoinen traktoriyhdistelmä pysähtyy 50 kilometrin nopeudesta ripakuviorenkailla 35 metrin jarrutusmatkalla. . Kasetti-Sisussa puolestaan oli etuakselia lukuunottamatta rumpujarrut ympäriinsä, mikä näkyy kyllä sitten tuloksessakin. JARRUJA KÄRRYILLE. 71 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Jan-Erik Laine. jarrut 50 30 35 2,8 574 Traktori omavalmistevaunulla, p.jarrut 50 30 57 1,7 353 Henkilöauto 80 2 24 10 229 PV-miehistönkuljetusajoneuvo 86 26 50 5,7 1772 Sorakasettiyhdistelmä 80 60 87 2,9 1892 ADR-yhdistelmä 80 60 46 5,4 3317 Puutavarayhdistelmä 80 76 49 5,04 4087 . PALALLA PITOA. Miehistönkuljetusvaunukin himmasi menonsa vauhtiin ja painoon nähden erittäin kiitettävästi. 50 26 26 3,7 670 Traktori perävaunulla, hydr. 26-tonninen traktoriyhdistelmä hydraulijarrullisella kärryllä ja vetäjän palakuvioisilla renkailla veti nopeuden nollille 26 metrissä. jarrut. Omavalmistekärryllä matka oli selvästi pidempi
R enault Masterin nykyinen perusrakenne juontaa juurensa kuuden vuoden taakse, jolloin mallin kolmas sukupolvi esiteltiin. Master 4x4 ei ole kokonaisuudessaan Renault-tehtaan jäljiltä, sillä syntyjään itävaltalainen, mutta saksalaistunut Oberaigner Automotive GmbH on huolehtinut nelivetotekniikasta. Isojen pakettiautojen ohella on kuitenkin muistettava, että Masteria on saatavilla myös kevytkuorma-autona 3,5–4,5 tonnin luokkaan. Mallin toteutus tapahtuu siten, että Ranskan Batillyssa valmistettu takaveto-Master toimitetaan Oberaignerille, jonka käsissä Masterista muokataan nelivetoinen tavarankuljettaja. Lyhyt ykkönen on kuitenkin paikallaan, koska muutoin 4x4-Masterin välitykset ovat samat kuin takavetoisissa perusversioissakin. Suomessa Master ei viime vuonna yltänyt pakettiautomallien ensirekisteröinneissä kärkikymmenikköön, joskaan Top 10:een ei niin sanottujen tonnipakujen seuraan kiilanneet kuin Ford Transit, MB Sprinter ja Citroën Jumper. Pari vuotta sitten kevyellä faceliftillä uudistunut Master taistelee nykyään yhä laajemmasta asiakaskunnasta, mistä käy esimerkkinä nelivetoinen Master, joka on nyt lanseerattu myös Suomeen. Maastoajoa on valinnaisvarusteena 72 KOEAJO RENAULT MASTER 4X4 Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine. Etuvedon toteuttamisen ohella autoon lisätään tai olemassa olevaa muokataan muun muassa kardaanin, jakovaihteiston, polttoainesäiliön, moottorin runkopalkin sekä vaihteiston tuennan osalta. Maahantuojana nelikko-Masterille toimii Volvo Finland Ab:n yhteydessä toimiva Renault Trucks. Muutoksien jälkeen autossa on kytkettävä neliveto sekä 1,42:1-alennusvaihde, joka kuitenkin kohdistuu vain kuusiportaisen manuaalilaatikon ykkösvaihteeseen eli on selkeästi tarkoitettu vain kiperimpiä maastoajotai vetotilanteita varten. VETOmestari Oberaignerin nelivetoiseksi jalostama Renault Master vie kuorman tarvittaessa pitkälle pikiteiden ulottumattomiin
Kaikki Masterin voimanlähteet ovat 2,3-litraisia, mutta tehovaihtoehtoina ovat edellä mainitun lisäksi olleet yhdellä ahtimella varustetut 110-, 125ja 135-hevosvoimaiset sekä kaksoisahdettu 150-hevosvoimainen. Nelivetoalustan myötä maavara kasvaa edessä 65 milliä ja takana 58 milliä, mutta maastokyvykkyyden eteen saa myös uhrata jotain: kantavuutta menetetään 150 kilon verran, sillä voimansiirtomuutoksien seurauksena etuakselille tulee lisää painoa 115 kiloa ja taakse 35 kiloa. Masterin ohjaamo on selkeä niin olemukseltaan kuin käytettävyydeltään. 73 Teksti: Harri Onnila Kuvat: Jan-Erik Laine. Master 4x4:n ostaja voi valita akseliväliksi joko 3,68 tai jopa 4,33 metriä, samoin tarjolla on taka-akseli niin yksikkökuin paripyörillä. TYÖPAIKALLA. Näin myös ensimmäisen Suomeen tuotetun yksilön kohdalla, sillä sen moottoritilassa työskenteli Master-malliston puhdikkainta päätä edustava moottori, 165-hevosvoimainen kaksoisahdettu 2,3-litrainen diesel. Master-mallistoon ovat parhaillaan tulollaan Euro VI -moottorit, joissa on pontta 110, 130, 145, 165 ja 170 hevosvoimaa. Taustapeili ei umpiseinästä huolimatta ole täysi turhake, sillä osa peilipinnasta toimii peruutuskameran näyttöruutuna. tukemassa myös taka-akselin lukkoperä. . Oberaigner toteuttaa nelivedon 125-, 135tai 165-hevosvoimaisen takavetoMasterin perustalle, mutta muutostyöt painottuvat todennäköisesti tehokkaimpaan malliversioon
Valojen osalta tavaratila noudatteli muutaman kilpailevan mallin tavoin vaatimatonta tasoa, sillä noin 12 kuution tilaa on valaisemassa vain kaksi vähäpätöistä valoa. Veroton hinta 47 268,06 euroa. SÄILYTYSRATKAISUJA. Paperit saa kuitenkin sujautettua kojelaudan päällisen kannelliseen lokeroon. Nelivetomallin yhteyteen robottivaihteistoa ei ole tarjolla, mutta kuusiportainen manuaalilaatikko tarjoaa riittävästi välityksiä niin kaupunkipyöritykseen kuin maantielaukkaan. . Hieman koominen detalji on myös taustapeili umpitakaseinäisessä pakettiautossa. Ennen maastopätkille suuntaamista on paikallaan katsastaa auton etenemisky. Kiinnityslenkkejä tavaratilassa oli yllin Nelivetoversio rakennetaan takavetoisen Masterin perustalle. HINTA: 55 854,83 euroa (verollinen perushinta). 20 kiinnityslenkkiä, 2 valoa. Maantieajossa myönteisesti yllätti melutaso, joka karkeakuvioisista renkaista huolimatta pysyi maltillisella tasolla. Masterissa käytäntöä puolustaa peruutuskameran sijoittaminen taustapeiliin, mutta siitä ei tietenkään pääse mihinkään, että muina aikoina peili on lähinnä luomassa harmillista ylimääräistä katvetta oikealle etuviistoon. Menoa tosin häiritsee vaihteensiirron hitaus, mutta osa nahkeudesta voi tosin hälventyä kun reilut parituhatta ajetulle esittely-yksilölle karttuu lisää kilometrejä. NAPISTA VETOA. Nelivetoon kapuaminen onnistuu kitkatta, sillä nelivetorakenne ei juuri nosta koria ylemmäs verrattuna maantiemalleihin. Tosin kiipeily kävisi vielä helpommin jos A-pilariin olisi ruuvattu jonkinmoinen kahva tarttumapisteeksi. Säilytyspaikkoja on ohjaamossa joka tapauksessa kivan runsaasti, erityishuomiona oven peräti kolme tavarataskua. Näin siitäkin huolimatta, että perustana toimivan takaveto-Masterin tavaratilassa on korkeutta noin 10 senttiä vähemmän kuin vastaavassa etuvetoisessa mallissa. Ohjaamoon on helppo kotiutua, sillä käyttökatkaisijat ovat pääosin selkeillä ja loogisilla paikoillaan. Tavanomaisessa ajossa Master 4x4 käyttäytyy kuin takavetoinen perustansa. TEKNISET TIEDOT RENAULT MASTER 165.35 FG L3H2 P-MS C 4X4 MOOTTORI: 4-sylinterinen rivimoottori M9T, tilavuus 2299 cm³, teho 163 hv (120 kW)/3500 r/min, vääntö 360 Nm/1500–3000 r/min, CO2päästöt 217 g/km VOIMANSIIRTO JA ALUSTA: takaveto, kytkettävä neliveto ja 1-vaihteen alennusvaihde, 6-portainen manuaalivaihteisto, edessä kierrejouset ja takana lehtijouset, edessä tuuletut levyjarrut ja takana levyjarrut, renkaat 225/75R16 MITAT: Pituus 6198, korkeus 2527, leveys 2070, akseliväli 3682 mm, omamassa 2343, kantavuus 1157, suurin sallittu kokonaismassa 3500, jarrullisen perävaunun massa 2500 kg TAVARATILA: Pituus 368, leveys 175, leveys lokasuojien kohdalta 137, korkeus 180, lastauskorkeus 75 senttiä (mitatut minimit), tilavuus 12 kuutiometriä. 74 KONEURAKOINTI 06/16. . Kojelaudan keskellä tavallisesti oleva taittuva paperiteline on uhrattu Oberaignerin asentaman selkeän nelivedon kytkentäpaneelin hyväksi. L3-pitkän ja H2-korkean Masterin ruumalla on mittaa lähes 3,7 metriä ja korkeutta 1,8 metriä, joten kamppeille on lääniä. Kuljettaja saa tehtyä olonsa mukavaksi, mutta kookkaimmat kuljettajat saattavat kokea penkin mitoituksen aavistuksen liian pieneksi etenkin istuinosalle kaipaisi hieman lisämittaa ja sitä kautta lisää reisitukea. ETUVEDON AVUSTUKSELLA. Penkille päästyään kuljettaja arvostaa muun muassa oven kolmea tavarataskua. Masterin nelivetoisuudesta kertoo ohjaamossa nelivedon katkaisinpaneeli, jolle kojelaudan taittuva paperiteline on joutunut luovuttamaan paikkansa. TUTTU KONTTORI. kyllin lattiatasolla kymmenen ja toiset kymmenen seinäkorkeuksilla. Samalla kun pakettiautovarustelijaa vaivaa valoasioilla, kannattaa suojaverhoilu viedä loppuun asti; koeajoyksilössä panelointia oli puoleen seinäkorkeuteen, joten lattian vaneroinnille olisi ainakin tarvetta. Auton käyttäytyminen on johdonmukaista ja alhaalta vääntävä kone tekee menosta joutuisaa. Ohjaamonäkymä ei yllätä pienemmillä Renault-hyötyajoneuvoilla ajanutta, mutta tuttuja elementtejä havaitsevat myös Opel-kuskit, sillä Movano on liki identtinen kaksonen Masterille. Miinusta voi antaa lähinnä penkinlämmittimen katkaisijan sijainnista ahtaaseen paikkaan istuinosan takareunaan, mutta Renault ei toki ole yksin tämän asian kanssa monella kilpailevallakin valmistajalla tuntuvat pohjoisten seutujen varustetarpeet tulevan mieleen vasta suunnittelun loppumetreillä ainakin puheena olevan katkaisijan sijoittelun perusteella
Ensimmäisestä painamalla kytkeytyy neliveto, kunhan ohjauspyörä on suunnilleen suorassa ja ajonopeus alle 25 km/h:ssa. JYKEVÄÄ. Alustan rakenteet kuten vankka kardaani, akselistot ja jousitus herättävät luottamusta, mutta vastavuoroisesti yksi alustan matalimpia kohtia on polttoainetankki. VAROMISEN PAIKKA. . Hitaan ykkösen kytkemiseksi auton oltava paikallaan ja kytkinpoljin pohjassa. Harkinnan vaikuttimina toimivat auton oivallinen etenemiskyky suhteessa mallin selkeästi korkeampaan hintaan verrattuna kaksi75. Pohjaa myöten Masterilla ei kannata lähteä mönkimään, mutta suhteellisen tasaisessa maastossa ja heikkokuntoisella kinttupolulla etenemisen rajoittajana toimii lähinnä jyrkkien notkojen ja mäenlakien ylitykset, sillä lähes 1,7 metrin takaylitys ja 3,7 metrin akseliväli asettavat luonnollisesti omat rajoitteensa. . Oberaignerin käden jälki näkyy alustan etuosassa etuvetorakenteen lisäksi muun muassa moottorin runkopalkissa.. HARKITTAVA HANKINTA. kyyn vaikuttavia elementtejä niin parantavia kuin heikentäviä sellaisia. Etupään suojausta voi kuitenkin parantaa pohjapanssarilla, jollainen on saatavilla suoraan Oberaignerin toimesta. Nelivetoinen Master on niitä ajoneuvoja, joiden omistajaksi ei päädy sattumalta, vaan hankinnalle on oltava vahvat perusteet. Kun etupyöräveto on mukana, ovat ABS ja ajovakaudenhallinta ESC puolestaan poissa pelistä. Edellä mainitut epäkohdat eivät tarkoita etteikö nelikko-Master pärjäisi sille tarkoitetuissa tehtävissä. Nelivedon kytkeminen käy helposti ja yksinkertaisesti selkeästä paneelista, jossa on vain kaksi katkaisinta. Taka-akseli tuentoineen sekä kardaani ovat rakenteeltaan luottamustaherättävän näköisiä. Pohjassa on useita osumille arkoja suojaamattomia kohteita, jotka ovat kaiken lisäksi lähes ensimmäisinä ottamassa iskuja vastaan. Keulan matalimman kohdan muodostava etuakselipalkki sen sijaan on jykevää tekoa ja se oli koeajoautossa saanutkin aurata pehmeää maastoa siitä päätellen, että rei’itetty palkki oli puolillaan savea. . Auton alle vilkaisemalla selviää, että mikään varsinainen maastoauto Master 4x4 ei ole. Vetovoimasta Masterin eteneminen ei jää kiinni sillä sitä riittää nelivedon ja hitaan ykkösen ansiosta vaikka kuuluisaan puuhun kiipeämiseen. Keulan maakosketuksia pitää välttää vähintään yhtä paljon, sillä muovipuskuri on pehmeä ja taipuu jo kädenpainalluksella kiinni yhdessä paketissa olevaan välijäähdyttimeen ja jäähdyttimeen. Mainitun muutamalla sentillä petraantuneen maavaran ohella parannetusta etenemiskyvystä vihjasivat lisäksi auton alle pyöräytetyt 225/75R16-kokoiset maastoon ja maantielle soveltuvat renkaat. Etupuskurin alareunan maakosketuksia kannattaa välttää, sillä heti pehmeän muovin takana on välijäähdyttimen kenno. MUUTOKSIA
76 KONEURAKOINTI 06/16. Jos ominaisuudet täyttävät määritellyt tarpeet ja taloudelliset raamit mahdollistavat hankinnan, saa nelivetoisesta Renaultpakettiautosta jämerän työkalun. Noin 3,7 metriä pitkä tavaratila on selkeälinjainen ja 1,8 metrin korkeuden ansiosta siellä mahtuu kävelemään suuremmin kumartelematta. KEHITTÄISIMME Vaihteensiirron sujuvuus. Maastoautoksi Masterista ei vielä näillä eväillä ole, mutta joka tapauksessa sillä pääsee moneen työkohteeseen, jonne kaksivetoisella pakettiautolla ei ole mitään asiaa. RENAULT MASTER 4X4 vetoiseen Masteriin. Renault Master 4x4:n mahdollista asiakaskuntaa ovat esimerkiksi energiayhtiöt, sähkölaitokset ja erilaiset huoltoajoneuvotehtävät. Tavaratilan valaistus. Jykevänoloinen nelivetotekniikka. Suurin sallittu jarrullisen perävaunun massa on 2 500 kiloa, mutta jos auton valitsee taka-akselin paripyörillä, saa kärryllä olla massaa 3 500 kiloa. Jos nelikko-Master alkaa kiinnostaa, on kaupoille suunnattava ”punaiseen Renault-kauppaan”: Master-pakuja on tarjolla myös Renault-henkilöautomaahantuonnin myyntiverkostosta, mutta neliveto-Master on saatavilla vain Renault Trucks -puolelta. Hintaa neliveto tuo yli 20 000 euroa lisää vastaavankokoiseen takavetoversioon verrattuna, joten listahinta kohoaa lähes 56 000 euroon. KEHUMME Moottorin ominaisuudet. . Alustan suojaus. Varsinainen maastoauto Master 4x4 ei ole, mutta etenemiskykyä riittää. Tavaratilan kiinnityslenkkien määrä. TAVARAA TILAAN. Etuveto-Masteriin verrattuna korkeudesta menetetään kymmenisen senttiä takavetorakenteen myötä, mutta vastapainoksi auton ulkokorkeus ei kasva
Pumput, ajoja kääntömoottorit, sylinterit, tiivistesarjat, moottorit kaivureihin suoraan maahantuojalta. Doosan pumput Doosan 130 S 2.500 € +alv Doosan 210 S 3.500 € +alv Doosan 300 S 3.800 € +alv Myös Daewoo, Volvo, Samsung, Hyundai, Kobelco, Komatsu, JCB, Sunward, Hitachi, Caterpillar Olemme mukana Metkomessuilla osasto 844. Esim. ASENNUKSET MYÖS TYÖMAALLA. 0400 628 842, 050 379 6104 Alliance 550 Alliance 606 Skandinaavian suurin rengastoimittaja • Toimittaja johon voit luottaa • Alan laajin osaaminen www.ndi.eu Saamme yrityksesi pyörät pyörimään Alliance Industrial -renkaat Jämsä 1.9. 2016 0400 524 240 / Juha Pasonen TYÖKONERENKAAT MYÖS KÄYTETYT! Pyydä tarjous meiltä! MICHELIN XHA2 TYÖKONERENKAAT MEILTÄ. 3.9. Tervetuloa! 041 535 5189, Lohja www.ustuonti.?. Jämin Oy Kone 30 vuotta metsäkoneautoja Ikaalistentie 28, 38800 Jämijärvi www.jaminkone.com Puh
Sen kaikki kolme prototyyppiä saivat paljon ulkomaista julkisuutta. Ovathan jalat tai siivet luonnon muodokkaassa helmassa parempia liikkeen tuottajia kuin pyörä. Kävelevä harvesteri oli täysin suomalainen hanke. 78 HARVESTERI KÄVELEVÄT METSÄKONEET Teksti: Mika Rassi • Kuvat: John Deere Forestry. Liikkumista testattiin aidossa toimintaympäristössä. Kävelykoneen ensimmäisessä prototyypissä ei vielä ollut metsätyövälineitä. Paakkunainen vastasi koneen voimansiirtopuolesta ja toimi mekaniikkaryhmässä, joka kehitti runkoja jalkarakenteita. Tutkimustyö voi tarjota tärkeää tietoa ja kokemusta, vaikka pääkysymys ei tuottaisikaan läpimurtoa. Kävelevän harvesterin voimansiirtoa ja jalkaratkaisuja kehittänyt Marko Paakkunainen kertoo, kuinka metsätyömaiden jalankulkija eteni pöydällä, pajassa ja maastossa. Jalkaisin savotalle Kuinka kävelytekniikka muuttaisi puunkorjuuta. Hyvä esimerkki tästä on 1980ja 90-luvuilla Suomessa kehitetty kävelevä metsätyökone. Sitä kysymystä nuoret suomalaiset konesuunnittelijat ratkoivat yli kymmenen vuoden ajan. K onesuunnittelijan on syytä aina epäillä maailman ja keksintöjen valmiutta. Toisaalta vanha konsti voi olla parempi kuin pussillinen uusia. Lisäksi niiden myötä harvestereihin tuli useita parannuksia. Haastattelimme John Deere Forestryllä työskentelevää Marko Paakkunaista, joka oli mukana luomassa kävelevää hakkuukonetta. ILMAN TYÖKALUJA. Hanke herätti runsaasti kansainvälistä huomiota ja tuotti monia parannuksia hakkuukoneiden rakenteeseen.
79 Teksti: Mika Rassi • Kuvat: John Deere Forestry
Siitä tehtiin sitten koealusta eli ensimmäinen prototyyppi vuonna 1992, ja sen jälkeen sillä ryhdyttiin jo tekemään maastotestejä.” OMIN JALOIN ETEENPÄIN. Nilkkarakennetta olisi pitänyt kehittää, mutta se oli kustannusja painokysymys.” 30 asteen rinne on kuitenkin hyvä saavutus: sen jyrkempiin paikkoihin ei pyörä 80 KONEURAKOINTI 06/16. Omapaino oli saatava kuriin, sillä mitä painavampi kone, sitä vahvemmat ja painavammat on tehtävä myös jaloista. Kävelykoneen parissa jatkettiin Plustechillä muiden töiden ohella.” Paakkunaisen mukaan yksi kehitystyön suurista haasteista oli painonhallinta. Jalkatestin ja prototyypin valmistumisen välissä ehti tapahtua myös yritysjärjestelyjä. Jyrkässä rinteessä nilkka kääntyi liikaa ja tassu kippasi. ”Pyrimme toteuttamaan koneen järkevällä teknologialla ilman titaanirakenteita tai muuta kustannuksellisesti mahdotonta. Jos ohjainta käännettiin vaikkapa 45 astetta viistoon tai suoraan sivulle, kone lähti menemään sinne kuin rapu. . Vuonna 1990 saimme yhden jalan testipenkin liikkumaan. Siihen jalkasuunnittelu ja ohjausjärjestelmä liittyivät olennaisesti. ”Kehitimme esimerkiksi jalkakonstruktion suhteen aivan omat ratkaisumme. Kun pukit tuetaan maahan ja tehdään kouralla töitä, stabiliteetti on todella hyvä. Suomalaisen kävelevän koneen syntysanat lausuttiin 1980-luvun puolivälissä. Yhtiön silloisen teknologiakeskuksen tuotekehittäjien kuuden hengen ydintiimi sai homman hoidettavakseen. Niinpä panimme vuonna 1992 Erkki Kareen johdolla oman firman eli Plustech Oy:n pystyyn. Tällöin myös hydrauliikan vaatimukset kasvavat, ja sen myötä paino kasvaa jälleen. Vielä 2010-luvulla on DARPAn tilauksesta kehitetty neljällä jalalla kävelevää koiraa muistuttavaa laitetta. Sveitsin testeissä maaperä oli hiekkaperäistä, eikä kitka riittänyt. Kuljettaja hallitsi sauvaohjaimella koneen liikkumissuuntaa ja nopeutta. ”Lisäksi järjestelmä vaati anturitekniikkaa. ”Tapasimme sanoa, että käveleminen on luonnollisin tapa liikkua metsässä, ja sitä ryhdyttiin tutkimaan. Nilkka oli passiivinen, eli se liikkui vapaasti ilman toimilaitetta. Kun epätasaisessa maastossa kävellään, ei voida tietää, missä kohdassa maan pinta tulee vastaan. Plustechin kävelijän toista prototyyppiä testattiin muun muassa Saksassa ja Sveitsissä. KANSAINVÄLINEN TÄHTI. Toista protoa testattiin muun muassa Sveitsissä ja Saksassa. ”Tuumimme, että meillä oli hyvä porukka. täytyi pystyä toimimaan hyvin epätasaisessa maastossa. Pyöräja telakoneiden urista seuraa rinnemaiden eroosiota, mutta pistemäiset jäljet jättävän jalkakoneen aiheuttama eroosiouhka on pieni. Se herätti paljon huomiota erityisesti Keski-Euroopassa, jossa kävelijästä toivottiin apua rinnepuun korjuun ongelmiin. Lisäksi askelten ajoittamisessa täytyi ratkaista se, kuinka liikkeestä saadaan tasaista.” Koneissa pyöri jatkuvasti paineenmittaukseen perustuva voimanlaskenta. Pitää osata tuntea, milloin alla on pitävä alusta ja seuraava jalka voidaan nostaa ilmaan. Sen jälkeen aloimme kehittää omaa ratkaisua”, Marko Paakkunainen kertoo projektin alusta. Kehittäjäyhtiö on Boston Dynamics, jonka omistaa nykyään internetpalvelujätti Google. ”Pystyimme etenemään 30 asteen rinteessä. Jokaisesta jalasta tiedettiin aina, millainen kuormitus siihen kohdistuu. Tuolloin RaumaRepola päätti kartoittaa, kuinka metsässä liikkuvia koneita voidaan kehittää ja tehostaa. LAPSI LÄHTEE MAAILMALLE. KONE NOUSEE PYSTYYN. Ohjausjärjestelmän ja jalkojen hallinnan toteuttaminen olivat tuon ajan tietokoneilla hieno saavutus. Plustech julkisti toisen prototyyppinsä vuonna 1995. Siinä oli haasteita, koska kuormitukset tulivat jalkarakenteisiin joka suunnasta.” Jo ensimmäisen prototyypin kävely oli tietokoneohjattu. Yhdysvaltojen puolustushallinnon tutkimusorganisaatio DARPA oli tehnyt tärkeimmät kävelykonekokeilut ennen suomalaisia. RaumaRepolan tuotekehittäjistä tuli ensin Rauma-yhtiön miehiä, ja sitten heidän kehitysyksiköstään luovuttiin tykkänään. Paakkunaisen mielestä ohjausjärjestelmä saatiin toimimaan häkellyttävän hyvin silloisilla laitteilla, ohjelmistoilla ja tietokoneohjaimilla. Kansanluonteen mukaisesti suomalaiset lähtivät suunnittelussa ja kehittelyssä omille poluilleen. Liikkumisnopeutta oli saatava, mutta silti Erityinen vahvuus oli työskentelyvakaus. Sen jälkeen ongelmaksi muodostuivat jalan tassu ja nilkka. Paakkunainen uskoo, että heidän toimiva ryhmänsä pääsi kävelytekniikassa pian kehityksen huipulle. Toinen haasteiden vyyhti oli energiataloudellisuus. Jalan suunnittelussa piti saada minimaalisella rakenteella aikaan mahdollisimman iso toiminta-alue. Vuonna 1987 tehtiin selvitys siitä, mitä kävelytekniikan saralla oli siihen asti tehty
Siitä jäi silti käteen paljon. ”Koko koneen kehityksen ajan olimme tehneet myös muita projekteja, joilla tätä rahoitettiin. Julkisuusarvon lisäksi osaaminen kehittyi. Kävelevät metsäkoneet olivat siis kevyempiä kuin nykypäivän harvesterit. Nykyään John Deeren kuormatraktorit ja harvesterit hyödyntävät kävelykoneeseen kehitettyä kelluvaa ohjaamoa. Sieltä voi tulla kävelytekniikkaan liittyvää buumiakin, mutta se jää nähtäväksi.” 81. Paakkunainen näkee tähän monia syitä. Kävelykoneen heikoin kohta oli helppo maasto. Rauma sai vanhan tiiminsä takaisin, kun sen omistama Timberjack-metsäkoneyhtiö osti Plustechin vuonna 1997. tai telakaan hevin mene. Akselien ja renkaiden puuttumisesta oli muutakin etua. Se oli maksimissaan 1,2 metriä, ja sitä sai säädettyä portaattomasti.” Kävelevä metsäkone kulutti osapuilleen yhtä paljon polttoainetta liikuttaessa kuin puuta käsiteltäessä. ”Suomen tavallisissa metsäolosuhteissa maasto on aika kivistä. Keskimmäinen prototyyppi painoi noin 12 000 ja viimeinen kone noin 15 000 kilogrammaa. Nykyään käytetään paljon vinssejä, ja se voi olla tulevaisuuden ratkaisu joko erillisenä koneena tai perinteiseen pyöräharvesteriin yhdistettynä. Uudistus vaikutti erityisesti näkyvyyteen. Kävelevä metsäkone voi kuitenkin vielä joskus tallustaa metsätöissä. ”Kävelykoneen erityinen vahvuus oli työskentelyvakaus. VIIMEINEN VERSIO. Kun pukit tuetaan maahan ja tehdään kouralla töitä, stabiliteetti on todella hyvä.” HAASTEELLISEEN MAASTOON. Yhtä Suomen lähihistorian kunnianhimoisinta konehanketta pyöritti siis muutaman innokkaan nuoren suunnittelijan ja rakentajan firma. Ei kuitenkaan koskaan tiedä, mitä isolla rahalla tehtävät jenkkiprojektit tuovat tullessaan. Esimerkiksi nykyiset sähköiset voimansiirtoratkaisut parantaisivat suorituskykyä hänen mukaansa vain vähän. Silloin kävelykoneen kehitys oli jo loppunut. ”Se oli kyllä todella mielenkiintoinen projekti. Yksi kehityksen loppumiseen johtanut haaste oli tiedetty jo alusta asti, eli tuotteistamiseen ja kustannustehokkuuteen liittyvät ratkaisut. Saksassa testattiin pehmeikköä ja huomattiin, että niissä olosuhteissa paremman suorituksen saamiseksi tassuja olisi pitänyt suurentaa. Kävelevä harvesteri oli täysin suomalainen hanke. . Paakkunaisen mukaan se on osoitus siitä, mitä hyvä porukka voi saada aikaan. Siinä käytössä olleet puomija ohjaamoratkaisut näkyvät tämän päivän harvestereissa. Niissä olosuhteissa oli hienoa, että saimme oman yrityksen rullaamaan.” ANTOISA MATKA. Jalan liikkuva metsäkone on ainakin toistaiseksi kuopattu. ”80–90-luvun taitteessa rinnepuun korjuu oli paljon esillä. Kävelykoneella maavaraa saatiin kuitenkin kasvatettua. Pari vuotta sitten julkistimme älykkään puominohjauksen, jossa kuljettaja ei ohjaa jokaista sylinteriä erikseen vaan puomin kärkeä. Jos täytyy päästä siirtymään tasaisella pari kilometria leimikolle, nopeammin sinne ajaa pyöräkoneella kuin kävelee. Millä tekniikalla asioita tullaan ratkaisemaan, se on eri asia. Kolmas ja viimeinen prototyyppi julkistettiin 1997. Ratkaisut ovat periaatteeltaan samoja kuin kävelykoneessa aikanaan.” Myös ohjaamon takaa tuleva puomi oli kävelyprojektin satoa. Koneen maksiminopeudeksi saatiin noin metri sekunnissa eli normaali kävelyvauhti.” Kävelevän metsäkoneen vireimmän kehityksen ja julkisuuden aikana Plustech oli oma yrityksensä. Vaikka aikaa on kulunut jo toistakymmentä vuotta, Paakkunainen uskoo, että Plustech näki sen, mihin kävelytekniikka metsäkoneissa pystyy. Muissakin kovissa paikoissa jalkakone kävi. ”Hydrauliikkaja ohjausjärjestelmien kehittämisen sekä hydrauliikan ja mekaniikan yhdistämisen saralla hanke oli oikea korkeakoulu. Kolme vuotta myöhemmin John Deere osti Timberjackin. Nyt siitä on hiljaisten vuosien jälkeen taas alettu puhua. 90-luvun lama-Suomessa yritykset kärsivät muutenkin ongelmista, ja vastavalmistuneilla insinööreillä oli kovia vaikeuksia työllistyä
Seropi. Se oli sekarotuinen lintukoira, ei mitenkään ylväs näky mutta paras jahtikumppani mitä tiedän. Jalka ylös, ja hemmetin komea suihku suoraan omaan etujalkaan. Kovasti se jälkeä etsi lenkkipolultakin. Yöpakkasia oli ollut jo muutamana yönä, mutta koska oli vasta syyskuun puoliväli niin en ollut kiirehtinyt asiaa. No se on lyhenne sanoista sekarotuinen piski, kun kuitenkin haluatte tietää. Ristiin rastiin mentiin lyhtypylväiden valossa, kunnes viimein malttoi käydä tarpeelleen lyhtypylvään juurelle. Eikö kuulostakin hienolta. Pihamaalla apulaisenani oli koirani Turo. Tai siis tarkemmin sanottuna Hiacen alle, autonvaihto ei nyt ollut kyseessä eikä näillä kumeilla sellaista yksilöä muutenkaan saisi, joka ei jo Afrikkaan olisi matkalippuaan lunastanut. Minulla on seropi. KOIRANI TURO 82 KONTTORIN PUOLELTA Teksti: Ensio Vanhala • Kuvitus: Sari Mantila. Sitten katseeni siirtyy hitaasti Turoon, joka on onnistunut kietomaan itsensä yhteen narunsa kanssa. – Täytyy lisätä koulutusta tälle. Turoa en uskaltanut irti pitää, se kun tykkäsi lähteä kaiken liikkuvan perään enkä itse viitsisi koko yötä sitä sitten etsiä. Kävin irroittamassa toverin pinteestä ja ryhdyin vaihtamaan vielä viimeistä rengasta Pitkä-Hiaseen. Turokin tekee tätä ihan jatkuvasti, mutta jos se ei sitä itseään haittaa, niin mikäpä minä olen sille siitä tuohtumaan. Ihan itsekin tuli jostain harmaiden ajat mieleen ja alitajuisesti meinasin seurata jonossa perässä ruokakupille mars. Sitten nelikko marssi sisälle kotiinsa sotilaallisten käskyjen saattelemana. Tai siis sen alle, edelleenkin. Turo oli napannut tennispallon jota pidin vetokoukun suojana, ja onnistunut viskomaan sen pihamaalle niin pitkälle, ettei yltänyt sitä hakemaan. Näillekin on muuten keksitty nykyään hieno nimi, jolla voi jopa pintaseurassakin vähän kehuskella, kun rotukoirista tulee puhe. – En tiedä mikä tätä vaivaa, se tekee tätä jatkuvasti, tuhisi mies kulkiessaan ohitsemme. Kämpälle se löysi aina, jos ei samana päivänä niin sitten seuraavana. Sorsastuksessa esimerkiksi olisi kiva jos jahtikaveri ei olisi loikannut veneestä jo ensimmäisen telkän nähtyään, vaan olisi paikalla siinä vaiheessa kun tarvisi se varsinainen saalis noutaa kaislikosta. Näitä juttuja me ehdittäisiin vähän taas harjoitella kunhan reissuun päästään. Meillä ei ollut minkäänlaisesta kurista juuri tietoakaan, vaikka ei se varmasti haitaksi olisi sekään ollut. En tarkkaan tiedä minkä rotuisia ne olivat, mutta hyvin ne tottelivat jokaista käskyä. Sitä oli mukava seurata, kuinka joku on kovalla työllä saanut koirat opetettua noin hyvin. Turo oli selvästi innoissaan syksyn tulosta, se tiesi että kohta matkataan taas jahtimaille. Naapuri huomasikin, että katselin heidän miltei sotilaallista koulutustuokiotaan, ja vähän vaivaantui kun yksi koirista alkoi kiertää isäntänsä ympärillä vaikka vierelle oli käsketty. Autotieltä kuului naapurin miehen napakat käskyt, kun hän oli tulossa iltalenkiltä omien koiriensa kanssa. Renkaat vaihdettuani oli meidän vuoro mennä iltalenkille läheiselle kuntopolulle. Enkä aio lisätä koulutustakaan tämän takia, mehän ollaan ihan tyytyväisiä näin. S yksy teki tuloaan, joten edessä olikin talvirenkaiden vaihto Hiaceen. Jahtimailla oli eri juttu. Naapurilla oli tapana iltaisin kävelyttää koiriaan ilman hihnaa, ja käskystä ne jäivät istumaan paikoilleen isännän jatkaessa kävelyään, kunnes naapuri komensi ”Tänne!” jolloin kaikki kolme isoa koiraa ampaisivat isäntänsä vierelle
Helpottaa työn tekemistä ja työskentely mahdollista ahtaissakin paikoissa. MYÖS KROMATTUNA SYLINTERIN VARREKSI. Hinnat alk. WWW.AURAOSA.FI 0400 828 460 Konemiehen Varaosaliike Parts Heavy AGENT Myymälä Puh. alv. Kun muutat, kerro se myös meille! Hassinen Veljekset Oy | Puh. Jämsä 1.9.-3.9. Helppokäyttöisetlisälaitteet energiaverkon ylläpitoon kunnostukseen ja rakentamiseen. www.kannettavat.. 040 680 1688 Veistämötie 8, 90550 Oulu toimisto@heavypartsagent.. Laitteemme ovat suojattuja ja CE-merkittyjä. 6 Osasto 572 SAKA, KAKE, VEKA ja KARU www.konestar.. Maatalouteen kuumasinkittynä Topperi Oven aukipitolaite Koneurakointi -tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma-pe 8.30-16.00 • tilaajapalvelu@koneurakointi.. www.maki-reini. Kotisivuiltamme löydät esimerkkivideoita! Nordic IT Solutions Oy 0500-963226 / mikko@laptops.. Mäki-Reini Oy Isokyrö TAPPEJA JA HOLKKEJA KAIVINKONEISIIN JA PYÖRÄKUORMAAJIIN PINTAKARKAISTUA PYÖRÖTERÄSTÄ. +358 400 294 901 | sales@havel.fi | www.havel.fi Valmistamme: Suojaspiraalit Kantojyrsimet Maanmuokkain Telankiristimet Ketjutyökalut 1590€ alv 0%, ilman kiinnikettä Kantojyrsin L8 Suojaspiraalit Kysy tarjousta! valmistamme eri värejä ja paksuuksia. 0% Tehdaskunnostetut Toughbookit ja paljon muuta CF-19 399 € CF-53 645 € CF-30 475 € CF-29 221 € CF-H1 402 € Panasonic Toughbook CF-19 i5-2500 4GB 320GB 3G GPS W7P 12kk Takuu 800€ ALV 0% Uusi. 0400 262 485 0400 605 717 06 471 3144 Reini – uppopumput Monessa liemessä mukana... WWW.HEAVYPARTSAGENT.FI OVET JA IKKUNAT Valmistamme lehti-, pari-, taitto-, liuku-, liukupaloovet ja ikkunat. Kytke suoraan työkoneen puomiin
Alukon eella uuden alussa 84 TUTTUA RAUTAA PONSSE S 15 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki ja Ponsse Oy
Keltavihreänä tunnettu Ponsse S 15 oli monella tapaa merkityksellinen tuote vieremäläiselle metsäkonevalmistajalle. Tuttua Rautaa 85 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Juha Pokki ja Ponsse Oy. Alumiinirunkoa hyödyntäneessä koneessa oli monta muutakin uudistusta ja sen myötä Ponssen tie maailmanmaineeseen avautui toden teolla
No se ensimmäinen alumiinihitsari ei ollutkaan 86 KONEURAKOINTI 06/16. Tässä vaiheessa täytyy tarkentaa, että aivan kokonaan koneen runkoa ei köykämiinistä veistetty – ainoastaan eturunko pohjapanssareineen ja hytteineen. Painoakin oli yli 12 tonnia. Konetyyppi oli ensimmäinen kuusipyöräinen Ponsse ja sellaisena varsin maastokykyinen. ”Einari oli sellainen, ettei laittanut juurikaan ideoita hanttiin, vaan totesi, että niinhän se tehdään”, Kelppe naurahtaa. Kaikki kunnia keventymiselle ei näin ollen laskeutunut alumiinin harteille, vaan myös uudenlaisen, ohuemmista vahvuuksista kestäväksi saadun kokonaisrakenteen. Koneen malli kirjoitettiin konepeitossa väliviivalla, mutta virallisesti ilman. KELTAVIHREÄ. Vuonna 1980 oli alettu valmistaa kaksikymppistä eli Ponsse S 20 –ajokonetta. Lumikokeissa uusi S 15 pärjäsi mainiosti. ARKISTOKUVAA. Mutta meillä oli siihen aikaan konsultti, Peuralan Lauri, joka sanoi, että tehkää alumiinista”, Kelppe jatkaa, viitaten alussa mainittuun kahvitaukokeskusteluun. TÄYSIN UUDEN EDESSÄ. MALLISTO LAIHDUTUSKUURILLE. Suurimmat teräskomponentit eturungossa olivatkin sitten enää vanteet ja akselisto. ”Minä kyllä tuumin, ettei se nyt ihan vain niin helppoa ole.” Mutta niin ideaa käytiin tutkimaan ja suunnittelemaan. Kone oli jatkumoa PAZille ja perustui nelipyöräiseen rakenteeseen. . ”Kaksikymppinen meni liian suureksi, se tajuttiin oikeastaan jo heti sen synnyttyä vuonna 1979. Kyseessä oli maailman ensimmäinen kevytmetallista runkoa hyödyntänyt metsäkone. ”N o tehhään se runko alumiinista, niin johan kevenöö”, tuumasi Einari Vidgrén muuan kahvitunnin päätteeksi. Tavoite oli saada uuden koneen paino kymmeneen tonniin”, kertoo Ponssen ensimmäinen tuotekehitysinsinööri Jouko Kelppe. Ei liene epäselvyyttä siitä, mistä kone sai aikanaan lempinimensä. Konetta ei siis tehty pataraudasta keskinivelestä taaksepäinkään. Koneellistuva puunkorjuu oli suuren yleisön ja päivämedian luupin alla 80-luvun alussa. ”Alumiinin hitsaukseen sopivat koneet piti hankkia ja hitsari myös. ”Sitä minä sitten laskin ja räknäsin ja totesin, ettei tule mitään. . Maastovauriot olivat yksi osa-alue, josta haluttiin repiä sensaatioita. Niinpä konevalmistajienkin oli reagoitava asiaan ja kevennettävä koneiden pintapainetta tavalla tai toisella. Takarunko puolestaan valmistettiin tuohon aikaan vielä harvinaisemmassa käytössä olleesta erikoisteräksestä. Väritys herättää huomiota pirteydellään, varsinkin vastamaalatussa ja uutta vastaavassa yksilössä. ”Eihän meillä mitään kokemusta alumiinista juurikaan ollut”, muistelee puolestaan Einarin lapsuudenystävä, Ponssen ensimmäinen työntekijä ja alkuajoista lähtien tuotekehityksessä ja testauksessa aina eläkkeelle siirtymiseen asti mukana ollut Erkki Tarvainen. Mietinnän alla oli nimittäin yksi aikansa polttavimpia kysymyksiä metsäkoneiden kehityksessä niin Vieremällä, kuin muuallakin: Miten tehdä koneesta tarpeeksi kevyt
AIKANSA KONE. S 15 vaati eniten pioneerihenkeä, kun suuri osa ratkaisuista piti kehitellä tyhjästä ja mausteena projektissa oli vielä eksoottinen metsäkonemateriaali, eli eturungon alumiini. Nykypäivään nähden paljon on tultu eteenpäin. Pioneerin tehtävä ei ollut helppo. . Pitkäjänteisyys kuitenkin palkittiin. Nosturikäytön ajaksi paineilmatoimisen kuormausjarrun kytkeminen lukitsee keskinivelen hydraulis-mekaanisesti hammastankolukolla. sitten niin hyvä, mutta aika nopeasti saimme yrityksen vanhemmat hitsarit koulutettua alumiinin pariin”, Tarvainen muistelee. Jos PAZ tuli aiemmin tunnetuksi Ponssen ensimmäisenä varsinaisena tuotteena, voisi S 15 puolestaan tulla luonnehdituksi valmistajansa nykyaikaisten metsäkoneiden perustana. ALUKONEEN ALUSSA MUKANA. Vakolan testeissä turvalliseksi todettu hytti oli myös vaimennettu kumeilla rungon tärinöitä vastaan ja kopin sai myös kallistettua syrjään huoltojen helpottamiseksi. Moottorina oli neloskone, Valmetin turboahdettu 411 DS, joka juoksutti linjaan noin 96 hevosta, siinä missä S 20:ssa oli vielä kuutoskiuas. Erkki Tarvainen ja Jouko Kelppe olivat koneen kehittelyssä tärkeässä roolissa ja molempien ura jatkuikin Ponssella aina eläkkeelle saakka erilaisissa tuotekehitysja testaustehtävissä. Uudenlainen materiaali ja uusi, aiemmasta poikkeava konetyyppi vaati paljon mietintää ja täytyy myös muistaa, että valmiita komponentteja ei juuri ollut. . ERGONOMIAN ESINÄYTÖS. Perusajatukset ovat kuitenkin samoja ja S 15 oli aikanaan hyvin edistyksellinen laite. Siinä missä PAZissa istuttiin vielä vaihteisto jalkojen välissä, oli S 20:n kautta S 15:n tultaessa saatu jo ohjaamosta kuljettajan oma valtakunta, jossa oli tilaa kääntää jakkaraa, melutaso oli alhaisempi ja ilmanvaihto tehokas. 87. Sähköisesti esiohjattu kuormainhydrauliikka oli tuotu kyynärtukiin sijoitettuihin ohjaimiin. Myös runkolukko oli uusi asia siinä muodossaan, jossa se S 15:ssa esiteltiin. Ohjaamon suhteen ammenettiin jo melko lailla kaksikymppisen oppeja. Kaikki leikattiin itse, soviteltiin ja hitsattiin pala palalta – ja niin monta kertaa uudestaan, kuin tarvitsi. Nostureissa siirryttiin S 15 voidaan luonnehtia Ponssen nykyaikasten koneiden perustaksi
”Jos se ratkesi, niin yleensä siitä eturungon takapäästä sitä piti korjailla. ”Einarilla oli muutenkin tässä akseliasiassa selvä mielipide”, muistelee Jouko Kelppe. Alumiinikoneen rakenteessa kestävyys on tietenkin se asia, joka herättää usein kysymyksiä. Pikkuhiljaa alumiinikone kuitenkin siirtyi pois valmistuksesta. Vetovoimaa piti olla paljon ja tällaisessa käytössä pyörän kantamiseen kohdistuu kovia ristikkäisjännityksiä. Maastokykyä myös testattiin runsaasti. Se oli hyvällä liikkumiskyvyllä varustettu kone, joka jätti selvästi vähemmän jälkiä kuin muut aikalaisensa. ”Juu ja Rovajärvellä oltiin lumikokeissa, joissa oli sitten muitakin kilpailijoiden koneita. ”Kyllä se pääsääntöisesti hyvin kesti”, muistelevat molemmat miehet. Se pärjäsi siellä, missä saapas jo upposi. Mutta kestävyys oli paljon kiinni kuljettajasta ja olosuhteista, useimmilla se kesti ongelmitta”. KESTI KUNNIALLA. TELIT TULEVAT TALOON. AIKAANSA KUTAKIN. Alumiinin ominaisuudet olivat kelvollisia ja ne myös näkyivät koneen painossa aivan todella. Nyt oltiin jo tiukasti siinä kiinni, mitä tulevaisuus oli tuova. S 15 oli ideana ja toteutuksena kuitenkin vienyt Ponssea ison pykälän eteenpäin. Mainetta nykyaikaisena valmistajana alettiin saada myös ulkomaita myöten, vaikka vientiin ei alumiinikoneita vielä juurikaan ollut mennyt. Näin se teki aikanaan ja näin se tekee yhäkin. TESTIEN KAUTTA TÖIHIN. 10 tonnin kantavuudella varustettu 9500-kiloinen kone tarjosi eturenkaille pintapainoa 0,40 kiloa ja taakse 0,63 kiloa neliösentille pelkillä renkailla. Fiskars F50 ylettyi 10,2 metrin päähän ja sen hydrauliikka oli huomattavasti aiempia tarkempi ja monipuolisempi. Ja tuotannon kannalta se oli ongelmallinen se alumiini”, sanoo Erkki Tarvainen. 88 KONEURAKOINTI 06/16. Pitkäulottumainen ja tarkka nosturi oli uusi asia. ”Akselit otettiin pyöräkuormaajista, sen aikaisia traktoreitakin tutkittiin, mutta niissä ei ollut tarpeeksi vahva rakenne kivikkoihin ja kantojen yli ryskämiseen. Etuakseli oli varustettu napavaihteilla, kuten telikin. Mekin sitten päätettiin vähän nostaa syöttöä, mutta kun moottori oli sen verran uusi, piti soittaa tänne Vieremälle tehtaalle ja kysyä neuvoa. Vuosina 1983-1988 valmistui 165 Keltavihreää. ”Se keveysbuumi jäi vähemmälle ja ikään kuin unohtui”, kertoo Jouko Kelppe. ”Ja eihän se mitään kattila-alumiinia ollut, kyllä se oli kestävää laatua. Teleissä voima välitettiin navoille ketjuvedolla ja koko koneen teoreettinen vetokyky oli 138 kN eli isompien koneiden luokkaa. Vaihteisto oli kuusipykäläinen Clark 18000. ”Elmiassa oltiin 80-luvun alussa ja siellä oli sitten näitä erilaisia teliratkaisuja näytillä”, Erkki Tarvainen muistelee. Siinähän tuli sellaista kilpailumeininkiä ja katseltiin, kun muiden koneista puski paksua mustaa savua, olivat päättäneet ottaa kaiken tehon irti. ”Kyllä siitä taidettiin saada liki puolitoista tonnia pois teräsrakenteeseen verrattuna”, Jouko Kelppe muistelee vuosikymmenten takaisia laskelmia. Toki joku kone kun aikanaan paloi, ei siitä etupäästä jäänyt kuin sellainen mytty jälkeen”, kertoo Erkki Tarvainen. ”Palattiin taas teräsrunkoon ja sittemmin kun etutelit ovat yleistyneet, ei sillä keveydelläkään ole ollut niin valtavan suurta merkitystä. ”Jonkin aikaa ajettuaan Einari avasi ikkunan ja huusi innoissaan: Tämä männöö kuin hangen päällä! – se jäi kyllä ikuisesti minulle mieleen, niin innoissaan Einari tästä oli”, Kelppe nauraa. No kyllä sitä apua saatiin ja niin syöttöä ruuvattiin vähän kovemmalle mekin”, muistelee Erkki Tarvainen. Kone oli myös ensimmäinen teli-Ponsse. ”Einari ajoi ja me katsottiin”, muistelee Jouko Kelppe. Kaiken kaikkiaan S 15 oli pidetty kone. Pintapaineen laskeminen oli yksi pääasioita ja suunnitteluvaiheessa tuli selväksi, ettei perinteisin menoin eli isoilla pyörillä siihen tulla pääsemään. ”Jossain välissä Einari siellä messualueella kaukaa minulle viittoili, että tulepas tänne ja minähän menin. ZF:n akselit oli kuitenkin suunniteltu niin, että voimat kohdistuivat nimenomaan vetoon ja ne kestivät”, Kelppe kertoo. Ensimmäinen kone lähti Sonkajärvelle koesavotalle kevättalvella 1983. Sen avulla ajouraväli saatiin suuremmaksi ja maastoa säästettyä. Oli löytänyt tällaisen NAFin valmistaman telin ja totesi, että tämä laitetaan – ja niinhän siinä sitten kävi”, Tarvainen myhäilee. Maastovaurioita vähensi myös ulottuva nosturi – nyt ajouraväliksi saatiin 20 metriä. uutena asiana pitkäulottumaisiin malleihin
KUORMAIN: Fiskars F50 LT 10,2 metrin ulottumalla tai F60 LT 10,5 metrin ulottumalla OHJAUS: Runko-ohjaus 44° puolelleen, maastossa keinukatkaisinohjaus, tiellä Orbitrol, runkonivelen kallistus 15° puolelleen, nivelen lukitus hydraulis-mekaanisesti MITAT: Paino 9500 kg, kantavuus 10000 kg, pituus 8300 mm, korkeus 3500, leveys 2540, maavara edessä 550, takana 640 mm, huippunopeus 32 km/t, kuormatilan poikkipinta-ala 3,0-3,6 m 2 , tilavuus 12-12.2 m 3 , polttoaineen kulutus 8-12 litraa/tunti. Fiskarsin nostureita oli valittavana kahta eri mallia, molemmat ulottuivat yli kymmenen metrin päähän. . TEKNISET TIEDOT PONSSE S 15 MOOTTORI: Valmet 411 DS, 4-sylinterinen, turboahdettu diesel, 70 kw / 96 hv 2300 kierroksella/min. 89. VAIHTEISTO: Clark 18000 2x3-vaihteinen automaatti AKSELISTOT: Edessä planeettapyörästöillä ja automaattisella tasauspyörästön lukolla varustettu ZF AP-7 -akselisto. UUSIA RATKAISUJA. Kantavuutta koneeseen saatiin yli oman painonsa verran ja kuutioita noin 12. Takana planeettapyörästöillä ja ketjuvedolla varustettu NAF-teliakselisto HYDRAULIIKKA: Linde-säätyvätilavuuksinen aksiaalimäntäpumppu 150 litraa 2000 kierroksella, sähköisesti esiohjattu kaksivipuohjaus. Moottori oli Valmetin neloskone. . . Jopa pohjapanssari oli alumiinia. YLI KYMPPIIN
Käyntikohteiden listasta löytyy muun muassa turvesuota, sahaa, metsää ja maansiirtokohteita. Eipä myöskään unohdeta messupuolta, sillä nythän on jälleen käsillä FinnMETKO-vuosi! 90 SEURAAVASSA KONEURAKOINNISSA Numero 07/16 ilmestyy 13.10.2016. Turvetta, puuta, maata ja muuta! Seuraavassa numerossa tarjolla on jälleen suomalaista koneurakointia laidasta laitaan
KOLMESTI. ® YOUR WORKING MACHINE UUSI N-SARJA ON JO PALKITTU. www.JohnDeere.fi/forestry FinnMetkossa esiteltävässä uudessa IBC 2.0 -versiossa kouran ohjauksen tarkkuutta on parannettu. KÄRKIOHJAUKSEN UUSI VERSIO – IBC 2.0 Päivässä saa enemmän aikaan, kun koura on helppo ja nopea viedä puille.” Janne Sipiläinen, Metsäkoneyrittäjä Valtra is a worldwide brand of AGCO. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi VUONNA 2015 LANSEERASIMME UUDEN, MAAILMALLA PALKITUN T-SARJAN, JOSTA TULI MYÖS SUOMESSA MYYNTIMENESTYS KATSO MITÄ VOIMME TARJOTA JUURI SINULLE. 85 % pohjoismaisista asiakkaistamme valitsee kuormakoneeseensa kärkiohjauksen. Älykäs ohjelmisto käyttää tietoa kouran sijainnista. VALTRA.FI/KAMPANJAT VAL_T4+N4_210x297_16.indd 1 28.6.2016 10.16
Runsaasti vaihtoehtoja -Lyhyt tai pitkäaikaisvuokra hoituu erittäin hyvin juuri monipuolisella kalustolla Valikoimastamme löytyvät kaivukoneet 800kg painoisesta minikaivukoneesta aina 22 tonniseen kaivinkoneeseen a sti, kattaen m yös pyöräalustaiset 10-20 tonnin kaivukoneet sekä pyöräkuormaajat 6-20 tonnia, liukuohjatut kuormaajat ja kurottajat, kertoo tuotepäällikkö Kari Halmela. Sen ansiosta sopivan koneen löytäminen ja vuokraaminen on entistä helpompaa. SAMMAL NOUSEE N U M E R O 2 2 K O N E U R A K O IN T I 6 /2 1 6 • SA M M AL N OU SE E – EC OM OS S • M UR SK AK AU HA – AT LA S-C OP CO BC 37 00 • TII VIS TY ST EH OA – BO M AG BW 21 3 BV C-5 • RA IV AU SR UU VI – SM P CU TL IN K BOMAG BW 213 BVC-5 TIIVISTYSTEHOA PAIKALLA JAUHETTUNA Atlas-Copco BC 3700 KOEAJOSSA 4X4 MASTER LEGENDA! PONSSE S 15 UUSI MURSKAKAUHA SMP CUTLINK RAIVAUSRUUVI. Mateko O y:n asiantunteva huolto on paikalla silloin kun sitä tarvitaan. pikaliitin, sylinterihydrauliikka, SRS aisastonjoustohydrauliikka, jatkopuomikaivulaite JCB 3 CXE KK 4X4 PC4 -08 49 500 EUR Telat 700, pitkät telaohjurit, lisähydrauliikka, Webasto, Marttiini kallistava liitin Hyundai Robex 210 LC-7 -06 13 700 h, NTP-10 pikakiinnitin, Indexator RT80 pyörittäjä, rasvari, Webasto, kaivusyvyysmittari ja vaaka PC 240 LC-8 -06 48 500 EUR CER vuokrakoneet Matekolta CE Rental tarjoaa vuokralle ammattikäyttöön sopivia luotettavia ja laadukkaita JCB –koneita. Tuloksena on palvelu, jonka avulla asiakkaan omaa liiketoimintaa voidaan kehittää ja muutoksiin reagoida nopeasti oikeanlaisilla ratkaisuilla. Lisäksi verkosto on lähellä asiakasta ja pitää pyörät ja telat liikkeellä. 45 Kaikki hinnat alv % 1152 h, kolme kauhaa, pyörittäjä, mekaaninen pikakiinnike JCB 8035 -12 39 000 EUR 4600 h, 3:as hydrauliikka, automaattinen voitelujärjestelmä, puominvaimennus JCB 416 HT -06 61 000 EUR 29900 h, rasvari, sammutusjärjestelmä, tukkipihti tappikiinnityksellä, yksi lisähydrauliikka. Lisäksi verkosto o n lähellä asiakasta ja p itää pyörät ja telat liikkeellä. CE Rentalin tarjoamat ammattitaitoiset konevuokrauspalvelut ovat syntyneet pitkän kehittelyn myötä. Mateko Oy:n asiantunteva huolto on paikalla silloin kun sitä tarvitaan. Lisätietoja: www.cerental.. Luotettava kumppani vuokraukseen Vuokra sisältää kaikki huollot ja korjaukset. Koko Suomen kattava vuokraus-, myyntija huoltoverkosto t oimii vuosien kokemuksella ja sillä on käytössään JCB tehtaan koko varaosaja tarvikeresurssit. pikaliitin, sylinterihydrauliikka, SRS aisastonjoustohydrauliikka, jatkopuomikaivulaite 5200 h, automaattinen voitelujärjestelmä, SKF ylävaunussa puskulevy, Engcon pihdillä NTP10 Telat 700, pitkät telaohjurit, lisähydrauliikka, Webasto, Marttiini kallistava liitin 8000 h, Encon EC 10, SRS joustohydrauliikka, SKF rasvari, sorakauha 13 700 h, NTP-10 pikakiinnitin, Indexator RT80 pyörittäjä, rasvari, Webasto, kaivusyvyysmittari ja vaaka www.mateko.fi KATSO TARJONTA NETISSÄ Murskat, seulat Lisälaitteet Vuokrakoneet Huoltoja varaosapalvelut Lisälaitteet Louhintapatruunat Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Länsi-Suomi / Ahvenanmaa Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Pirkanmaa ja Satakunta Veijo Repo, Pirkkala 040 9010 719 Pirkanmaa ja Satakunta Juuso Setälä, Pirkkala 040 9010 706 Keskija Itä-Suomi Tero Sihvo, Mikkeli 040 9010 707 Eteläja Keski-Pohjanmaa Pasi Kivelä, Seinäjoki 0400 541 061 Kaakkois-Suomi Riku Hietanen, Hamina 040 9010 704 Keskija Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Harri Leppälä, Oulu 040 9010 701 etunimi.sukunimi@mateko.fi Koneet Rahoitus FINANCE Katso vuokrausilmoituksemme s. 7450 h, Volvo hydr. Tuloksena on palvelu, jonka avulla asiakkaan omaa liiketoimintaa voidaan kehittää ja muutoksiin reagoida nopeasti oikeanlaisilla ratkaisuilla. 29900 h, rasvari, sammutusjärjestelmä, tukkipihti tappikiinnityksellä, yksi lisähydrauliikka. Koko Suomen kattava vuokraus-, myyntija huoltoverkosto toimii vuosien kokemuksella ja sillä on käytössään JCB tehtaan koko varaosaja tarvikeresurssit. Murskat, seulat Vuokrakoneet Huoltoja varaosapalvelut Louhintapatruunat Koneet Rahoitus FINANCE Kaikki hinnat alv % JCB 8035 -12 39 000 EUR JCB 416 HT -06 61 000 EUR Volvo L 180 D -01 41 000 EUR Volvo EW 160 C -10 105 000 EUR 820 -06 49 000 EUR Sunward SWE 55 -08 18 000 EUR JCB 540-140 S -06 JCB 3 CXE KK 4X4 PC4 -08 49 500 EUR Hyundai Robex 210 LC-7 -06 PC 240 LC-8 -06 48 500 EUR Katso www.mateko.. Lisätietoja: www.cerental.fi | www.mateko.fi Mateko_KP5_16.indd 1 26/04/16 08:21 Lisälaitteet Lisälaitteet Lännen MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS N RO 22 • 6/ 20 16 • 8, 50 € 6 414887 200110 1 6 6 72 00 11 -1 60 6 PAL VKO 2016-41 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi ECOMOSS UUSI SUOMALAINEN MENESTYSTUOTE. | www.mateko.. JCB 540-140 S -06 7450 h, Volvo hydr. Runsaasti vaihtoehtoja -Lyhyt tai pitkäaikaisvuokra hoituu erittäin hyvin juuri monipuolisella kalustolla Valikoimastamme löytyvät kaivukoneet 800kg painoisesta minikaivukoneesta aina 22 tonniseen kaivinkoneeseen asti, kattaen myös pyöräalustaiset 10-20 tonnin kaivukoneet sekä pyöräkuormaajat 6-20 tonnia, liukuohjatut kuormaajat ja kurottajat, kertoo tuotepäällikkö Kari Halmela. CE Rentalin tarjoamat ammattitaitoiset konevuokrauspalvelut ovat s yntyneet p itkän kehittelyn myötä. CER vuokrakoneet Matekolta CE Rental tarjoaa vuokralle ammattikäyttöön sopivia luotettavia ja laadukkaita JCB –koneita. Käytössä on uusi, hyvinvarusteltu ja runsas kone?eet. Volvo L 180 D -01 41 000 EUR 5200 h, automaattinen voitelujärjestelmä, SKF ylävaunussa puskulevy, Engcon pihdillä NTP10 Volvo EW 160 C -10 105 000 EUR 8000 h, Encon EC 10, SRS joustohydrauliikka, SKF rasvari, sorakauha Lännen 820 -06 49 000 EUR 1700 h, lisähydrauliikka, luiskakauha kallistuva, kaapelikauha, kuokkakauha Sunward SWE 55 -08 18 000 EUR 5000 h, hydraulinen pikakiinnitin, kauha. Sen ansiosta sopivan koneen löytäminen ja vuokraaminen on entistä helpompaa. Käytössä on uusi, hyvinvarusteltu ja runsas konefleet. 1152 h, kolme kauhaa, pyörittäjä, mekaaninen pikakiinnike 1700 h, lisähydrauliikka, luiskakauha kallistuva, kaapelikauha, kuokkakauha 4600 h, 3:as hydrauliikka, automaattinen voitelujärjestelmä, puominvaimennus 5000 h, hydraulinen pikakiinnitin, kauha. Luotettava kumppani vuokraukseen Vuokra sisältää kaikki huollot ja korjaukset