MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS NR O 13 • 5/2015 • 8,50€ 6 414887 200110 1 5 5 72 00 11 -1 50 5 PAL VKO 2015-35 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi KUOKKA & KOSLA PAASIKIVI OY LAUTALLA Työtä KESÄNUMERO! PERUSTAVAA LAATUA TIEHÖYLÄ PITÄÄ PINTANSA! KOMPLET LEM TRACK 48-25 PIKKUMURSKA PUTKIA PELTOON SALAOJITUS ELÄMÄNTYÖNÄ LIUOSTIETOA AIHEENA ADBLUE Uusi mallisto tarkastelussa TUORETTA PUNAISTA KOMATSUN HAKKUUKONEET
Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. Box 50 28101 Pori Tel. 64,90€ Tutustumistarjous! Uutuuslehden löydät myös Lehtipisteistä kautta maan!. numer o • 3/2015 Suomen Historia 3/2015 Hinta 8,90€ RIKOSTARINA VIIHDE MAAMME PUOLUSTAJAT Kansa täytti tanssilavat Tuhat täpärää tilannetta Vapaudenristin tähden Teuvo Tulion elämä ja elokuvat HENKILÖKUVA ILMAILU Lentokilpailu Suomen ympäri murrosaika Kun konevoima tuli tiloille Maaseudun määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalahjaksi upea metallinen Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä 4490 8 numeroa + avaimenperä ovh. 6 414888 002355 1 5 3 800 235 -1 503 PAL VKO 2015-35 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Suomen Historian 3 . Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin. ” Ma alais yht eisöss ä oli pitk ät p erint eet k öy häina vusta . 54€ UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ ”K erjuu on kiellet ty , mut ta antama sta ei ole lak at tu. Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. +358 207 550 555 Mikko Pihala metsäkonemyynti puh: 050 500 1092 mikko.pihala@sampo-rosenlew.. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat Museokortti • museot.fi Yksi vuosi, 200 museota Ett år, 200 museer museot.fi Museokortti Museokortti on lähes 200 museon yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua. Tule mukaan elämään Sampo-Rosenlew -menestystarinaa! SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Konekaupoissa ota yhteys Mikkoon! SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. Esimerkiksi harvesterin HR46 polttoaineen kulutus on vain noin 6 l/h! Sampo-Rosenlew HR46 ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, jonka käsiin voi jokainen puuta tuottava metsänomistaja ilman huolta jättää harvennusleimikon. Sampo-Rosenlew HR46 ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Osta museosta tai Museot.fikaupasta. Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. 6990 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.
TERVETULOA! MERKINTÄMAALIT KARTIOT JA TARVIKKEET KÄSIPYSÄYTYSMERKKI 400MM KÄSIPYSÄYTYSMERKKI 200MM LED VAROPAKKAUS LETKUSUOJAT KAAPELISUOJAT HVL VAROVAUNUT TMA TÖRMÄYSVAIMENTIMET KAIVONKANNEN NOSTIN METALLINPALJASTIN AJONEUVOVILKUT KAAPELINHAKULAITE TYÖMAA-AITA SULKUPYLVÄÄT NOPEA TOIMIT US! TIETURVAKOULUTUKSET MEILTÄ! LIIKENNEVALOT NUOLIPANEELIT. Soita 010 219 0700 | myynti@elpac.fi | elpac.fi Robert Huberin tie 7, 01510 VANTAA | Haanvuorentie 39, 49420 HAMINA Liikenteenohjaus Sulkuja varoituslaitteet TILAA VELOITUKSETTA UUSIN KUVASTOMME: WWW.ELPAC.FI/KUVASTO SUURI MYYNTINÄYTTELY VANTAALLA JA UUSI TOIMIPISTE HAMINASSA
18 Kunnan höylä Kotimainen tiehöylä on tärkeä työkalu myös kuntakäytössä. 58 Salaojaneuvos Peltojen salaojituksesta muodostui Ahti Palosen elämäntyö. 40 Uskollinen päivystäjä Volvon materiaalinkäsittelykone on edelleen mukana menossa. 26 Metallin keskellä Pirkanmaan Uusiometalli Oy:n konekanta koostuu useista merkeistä. VAKIOPALSTAT 6 Uutiskynnys 75 Konttorin puolelta 80 Tuttua Rautaa Lokomo Teräskarhu . METALLIN KESKELLÄ PUM:IN KONEET S. 68 Kantokykyä! BiteMaster-kantopilkkuri ja hara tekevät paljon ja voimalla. 44 Uusia kuvioita Komatsun uusi hakkuukonemallisto saapui Suomeen. 64 Syvälle juurrutettu Länsi-Pasilan Tripla-työmaalla paalutetaan isosti. 50 Pysyviä arvoja Ford Transit Custom tuo uutta totuttuun luokkaan. 20 Pala laineilla Sisävesien saarilla ei tarvitse välttämättä siirtää maata vain talvisin. KANTOKYKYÄ! BITEMASTER-LAITTEET S. 26 . 76 Sulatto sulattoon Koverharin terästehdas puretaan mittavan projektin myötä. 58 . SALAOJANEUVOS AHTI PALONEN S. 4 KONEET JA URAKAT 12 Höylätöissä Tiehöyläyrittäjä Jari Alhontausta on siloittanut monta pohjaa. 36 Minimurskasta on moneen! Näppärä Komplet-minimurska avaa uusia käyttömahdollisuuksia. 32 Kovinta kiveä kiitotielle Lentokentän kiitorataa uusittaessa kiveltäkin vaaditaan paljon. 68 SISÄLLYS. TAPAHTUMAT 11 Tuoreita vastauksia kuljetustarpeeseen Pari poimintaa tulevaisuudesta. 72 Puhtaus kunniaan! AdBlue on tuttu sana monelle, mutta onko aiheessa muuta tuttua. 56 Pitkä matiikka Ivecon automatiikka latoo pykäliä pesään peräti kahdeksan edestä
Koneet ovat niin sanotusti haukkuneet hintansa, kenties jo moneen kertaankin, ja koska ne yhä toimivat siinä mihin niitä tarvitaan, niitä ei ole siitä tehtävästä myöskään syrjäytetty. Siksipä ne ansaitsevat mielestäni sijansa myös tämän lehden sivuilta uudenkarheiden kamppeiden rinnalta. Tieto ja sen välittäminen ei kuitenkaan ole missään nimessä synonyymi vain uutuuksista kertomiselle. Silti ne eivät ole harrastetai museokäytössä, vaan aivan aktiivisessa palveluksessa. Tiedonvälityksestä tuli mieleeni toinenkin asia. En oikeastaan edes halua tietää, mistä moinen ajatus on saanut alkunsa – että journalistisen ja puolueettoman sisällön tuottamisen pitäisi maksaa jotakin. Koneurakointi-lehteä tehtäessä ja sitä luettaessa on perimmäisenä tarkoituksena aina informaation välittäminen – joko jakamalla tai vastaanottamalla sitä. Tähän kesänumeroon kertyi ikään kuin puolivahingossa muutamiakin koneita, joiden uutuuden päivät ovat olleet jo aikoja sitten. Koneurakointi-lehden toimitus toivottaa kaikille hyvää kesää ja syksymmällä jatketaan uusien seikkailujen kerryttyä sivuille! Juha Pokki Päätoimittaja juha.pokki@koneurakointi.fi Tilaajapalvelu Puh. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) tilaajapalvelu@koneurakointi.fi Päätoimittaja Juha Pokki Toimituksessa Antti Kautonen, Tapio Mäntyniemi, Harri Onnila, Juha Riihimäki, Reksa Stålman Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund Thomas Backman Sari Mantila Meniina Wik Postiosoite Koneurakointi PL 350, 65101 Vaasa Käyntiosoite Tiilitehtaankatu 49 65100 Vaasa Kustantaja Viipalemediat Oy Puh. ”Muistakaa sitten kertoa muistakin, kuin niistä uusimmista ja usein muuten myös velkaisimmista koneista”, muistutti muuan messuosastollamme poikennut lukijamme. Toisinaan haastateltavia lähestyttäessä mahdollisen tulevan jutunteon merkeissä minulle esitetään silloin tällöin kysymys, mitä jutun teko mahtaa haastateltavalle maksaa. Vastaus on meidän osaltamme yksiselitteinen – se ei maksa mitään, tietenkään. Salaojakone tekee pitkää päivää, materiaalinkäsittelijä päivystää laivoja odotellen ja minidumpperiin on vaihdettu jo kolmas moottori, kun muuten se vain kestää ja kestää. Niinpä niin, tuossahan on totuuden jyvänen, vaikka uutuus ja velkaisuus eivät toki välttämättä käsi kädessä kuljekaan. (06) 2810 170 fax (06) 2810 112 Toimitusjohtaja Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.koneurakointi.fi > Mediakortti Sähköiset osoitteet toimitus@koneurakointi.fi myynti@koneurakointi.fi materiaali@koneurakointi.fi etunimi.sukunimi@koneurakointi.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN 2341-7463 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS. 5 Hintansa haukkuneet Usein saattaa unohtua uutuuksia hehkutettaessa, että vanhemmallakin kalustolla on yhä suoritusarvonsa
Nimellä haluttiin kuvata yhtälailla Nokian Kumitehdasta ja sen osaamista kuin pintaa ja huippulaatua. Pinnoitusmateriaalien tarina alkoi 1970-luvulla, kun uusi pinnoittamisen menetelmä, kylmäpinnoittaminen, valtasi alaa maailmalla ja Suomessa. Tätä nykyä Nokian Noktop -pinnoitusmateriaaleja viedään noin 20 maahan eri puolilla maailmaa. Traktorija puimurikaupasta sekä maanrakennusja materiaalinkäsittelykonekaupasta vastaavat konekaupan suoramyyntiyksiköt ja vapaaajankonekauppa jatkuu omana toimintonaan. Järjestelyn tavoitteena on Keskon mukaan parantaa kokonaisasiakaspalvelua, lisätä yhteistä tekemistä ja vahvistaa maatalousja konekaupan toimintoja. KESKO UUDELLEENJÄRJESTÄÄ Keskon rautaja erikoiskaupan toimialoista erikoiskaupan osaksi perustetaan maatalousja konekaupan yksikkö 1.7.2015 alkaen. Nokian Noktop -tuotemerkki syntyi yhtiön sisäisen nimikilpailun tuloksena. Perustettava yksikkö muodostuu seuraavista osista: Konekesko Oy, johon kuuluvat maatalouskoneet eli traktorit ja puimurit, sekä maanrakennusja materiaalinkäsittelykoneet, jälkimarkkinointi ja vapaaajankoneet. Tänään reilut 700 työntekijää työllistävä Tampereen tehdas valmistaa pääosan Metson liikuteltavista murskauslaitteista, joita on 30 vuoden aikana tehty yli 7 000 kappaletta. Suomessa Nokian Noktop -pinnoituksia tekee 20 pinnoitusalan yritystä. Hieno esimerkki tästä on yksikön kehittyminen nyky-Metsolle globaalisti merkittäväksi murskauslaitteiden osaamiskeskukseksi”, sanoo Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen. Lokomo nimesi vuosikymmenen takaiset työkoneet pilke silmäkulmassa. Kulutuspintansa osalta loppuun kulunut rengas ei enää ollut jätettä, vaan arvokasta käyttöomaisuutta. ”Lokomon yksikön menestys ja kehittyminen Metson murskainteknologian hermokeskukseksi kuluneen sadan vuoden aikana ei olisi ollut mahdollista ilman kaikkia niitä tuhansia lokomolaisia, jotka ovat olleet osaltaan rakentamassa yksikön vahvuuksia ja osaamista”, toteaa Metson Tampereen paikallisjohtaja Pirjo Virtanen. TERÄSMIES. Yksikköön kuuluvat lisäksi K-maatalous-ketju ja maatalouden tavarakauppa, johon kuuluvat tuotantotarvikkeet, maatilatarvikkeet, työkoneet ja viljakauppa. . 6 KONEURAKOINTI 05/15 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. Vuodesta 1975 alkaen kerrytetty historia on nyt koottu yhdeksi paketiksi, kun Nokian Renkaat julkaisee historiikin juhlavuoden kunniaksi. Jo muutama vuosi myöhemmin Lokomo valmisti ensimmäiset murskaimet, jota toimitettiin muunmuassa Tieja vesirakennushallitukselle. Lokomo aloitti toimintansa 1915 kilpailevana höyryveturitehtaana paikalliselle Tampellalle, ja sen nimi kehiteltiin junaa kuvaavasta lokomotiivi-sanasta. Tampereella kehitetään murskausja seulontalaitteita kiven ja malmin tehokkaaseen ja turvalliseen pienentämiseen. Nokian Noktop 40 vuotta Nokian Noktop -pinnoitusmateriaalit ovat saavuttaneet 40 vuoden rajapyykin. Lokomolla oli oma teräsvalimo jo 1920-luvulla, ja se on valmistanut historiansa aikana varsin laajaa tuotevalikoimaa: kirkonkelloja, turpeennostokoneita, tiejyriä ja -höyliä, ajoneuvonostureita ja metsäkoneita. Noktopin markkinoilletulon myötä ilmeni, että paras tapa säästää rengaskustannuksissa oli renkaan rungon hyvinvoinnista huolehtiminen. Tehdas työllistää nykyisinkin reilut 700 työntekijää. Lokomo 100 vuotta Oy Lokomo Ab:n toiminta käynnistyi Tampereella huhtikuussa 1915, ja nykyään Metson Tampereen yksikkö on yhtiön liikuteltavien murskauslaitteiden tärkein, globaali osaamiskeskus. Erityisesti talvituotteiden osalta valikoima on alan johtava. Suomessa maatalouskaupasta vastaavat K-maatalous-kauppiaat. Uusi yksikkö toimii neljässä maassa: Suomen lisäksi liiketoimintoja on Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Kaikkiaan saatavilla on 25 erilaista Nokian Noktop -pintaa, ja eri leveydet huomioiden tuotteita on pitkälti toistasataa. Historiansa aikana Metson Tampereen yksikkö on rohkeasti muuntautunut ja kehittänyt tuoreita innovaatioita ajan vaatimuksiin sopiviksi. Nokian Renkaiden oman kylmäpinnoitukseen liittyvän liiketoiminnan varsinaisesta käynnistymisestä ja oman tavaramerkin käyttöönotosta alkoi myös Nokian Noktop -tuotesarjan historia vuonna 1975. ”Lokomon satavuotinen historia on osoitus muuntaumiskyvystä ja luovuudesta sekä teknologian terävimmässä kärjessä pysyttäytymisestä jo sadan vuoden ajalta. Lokomon nimellä tunnettu Metson Tampereen yksikkö täytti toukokuussa sata vuotta. Neuvostoliiton tiedeministeriölle valmistetut kaksi syvänmeren sukelluspalloa aiheuttivat pienen, ulkopoliittisen skandaalin. Myös tuolloinen Oy Nokian Ab Kumitehdas, nykyinen Nokian Renkaat, kiinnostui uudesta teknologiasta
Volvo Construction Equipmentin L350F-pyöräkuormaajaa valmistetaan nyt seitsemättä vuotta. Tästä toiminnosta on lisäksi se etu, että se pidentää koneen turboahtimen käyttöikää. värikoodattu korkeussäätö ja istuintyynyn erillissäätö. Järjestelmä valvoo moottorin alhaisen joutokäynnin tarvittavaa kestoa ennen sammuttamista ja kertoo kuljettajalle, milloin moottori on turvallista sammuttaa. Kone esiteltiin alunperin vuonna 2007, ja viime vuonna tehdyt lisäykset täydentävät sen alkuperäistä suunnittelua. Uudessa järeässä kuljettajan istuimessa on ilmajousitus, korkea selkänoja ja pääntuki sekä lämmitysmahdollisuus kylmiä olosuhteita varten. Koska takalokasuojien ja renkaiden välillä on enemmän tilaa, renkaissa voidaan nyt käyttää ketjuja työskenneltäessä. Kuljettaja sytyttää valon painamalla pääkatkaisimen vihreää painiketta. Lisävarusteena saatavan peruutuskameran näyttöruutuun on lisätty uusi säädettävä asennustuki, jolla näyttöruutu voidaan asentaa samaan linjaan sivupeilien näkymän kanssa. Sivulle kippaavan kivikauhan kulutukselle alttiimmat kohdat on vahvistettu korkealaatuisella teräksellä, ja sen sivukippisylinterissä on pääteasennon vaimennus. Koneesta, jolla tehdään töitä noin 50 maassa ympäri maailmaa, on saatu luotettava kumppani erilaisissa vaativissa käyttökohteissa. suorituskyvyn parantamiseksi entisestään. . Kauhan rakenteen ansiosta kuorma-autoa voidaan kuormata sen rinnalla ahtaissa paikoissa kippaamalla kauha sivulle. Moottorin ylähuoltoluukkuun on lisätty myös uusi moottorin jäähdytysnesteen tarkastusluukku, joka helpottaa koneen tarkastusta entisestään. Käyttöön otettiin lukittuvat momentinmuuntimet ja puomin tuenta kuormausja kuljetustöitä varten sekä toimialan johtavat huoltomahdollisuudet. VUONNA 2007 J ulkistettua L350Fmallia on terästetty. L350F:ssä on nyt vakiona uusi oven kaukoavaaja, jota on helppo käyttää ohjaamon vasemmassa takapilarissa olevalla painikkeella ohjaamoon nousun helpottamiseksi. Istuimen vakaus on parempi uuden liukumekanismin ansiosta, se tukee paremmin ja siinä on aiempaa enemmän säätömahdollisuuksia, mm. Lisäksi L350F:ään on asennettu uudet LED-ajovalot, joiden valaistusteho on voimakkaampi ja jotka valaisevat työmaata paremmin. 7 Koonnut: Antti Kautonen Koonnut: Antti Kautonen. Näitä ovat mm. Askelmat on ergonomisesti sijoitettu, kaiteet vankat, ja lokasuojat kääntyvät ulospäin tarjoten pääsyn moottorin huoltoluukkujen alaosiin. Tällöin kuljettajan on helppo valvoa toimintaa turvallisesti kaikista kulmista. pitkäikäiset LED-työvalot ja koneen ääriviivoja seurailevat heijastintarrat, jotka parantavat koneen näkymistä työskenneltäessä pimeässä. Uudistettu L350F on suunniteltu parantamaan käyttäjän mukavuutta ja lisäämään tuottavuutta työpäivän aikana. Ohjaamon oviaukkoon on asennettu LED-valo, joka valaisee alueen turvallisesti. Uudistettu L350F on tarkoitettu moniin eri käyttökohteisiin kaivosteollisuudesta aina metsänhoitoon asti. Tämä ominaisuus vähentää kauhan nopeutta aina ennen pääteasentoa minimoiden kauhaan, koneeseen ja kuljettajaan kohdistuvat rasitukset, jolloin käyttöikä ja kuljettajan työmukavuus paranevat. Myös L350F:n lisävarustevalikoimaa on päivitetty, ja tarjolla on nyt lisää vaihtoehtoja turvallisen toiminnan ja koneen VOLVO UUDISTI L350F-pyöräkuormaajaa Volvo CE:n L350F-pyöräkuormaajalla työskennellään yli 50 maaassa, ja sitä on hiljattain uudistettu. Sytyttyään sisäännousuvalo palaa kolmen minuutin ajan, jolloin kuljettajalla on runsaasti aikaa kiivetä ohjaamoon tai siitä pois. L350F-malliin on sittemmin tehty myös uudistuksia käyttäjän mukavuuden ja turvallisuuden sekä koneen suorituskyvyn parantamiseksi. Ketjut on helppo asentaa ilman vaaraa koneen rungon vaurioitumisesta ja ne pidentävät renkaiden käyttöikää. Kulku ohjaamoon on suunniteltu uudelleen siten, että kuljettaja voi nousta koneeseen takarenkaiden lokasuojien päällä olevien askelmien kautta. SIVULLE KIPPAAJA Volvo tarjoaa nyt kuormaajiin sivulle kippaavaa kauhaa tunnelissa tehtäviä töitä varten. Uusi älykäs kuuman moottorin sammutusjärjestelmä auttaa kuljettajaa välttämään liian kuuman moottorin sammuttamisen, jolloin ”kuuma moottori sammutettu” -vikailmoituksen riski pienenee
5,34 m pituiset telat, joihon on saatavissa lisävarusteena maks. Toimipaikka on ollut Türissa, mutta nyt John Deere-edustuksen myötä toimipaikat avataan myös Tallinnaan ja Tarttoon. Nosturia voidaan ajaa myös täydellä kuormalla. Valmistajan mukaan sen teleskooppinosturit ovat nopeita ja ketteriä millä tahansa puomipituudella, erityisesti kun puomin pituutta joudutaan muuttamaan työn kuluessa. Ohjaamoa voi kallistaa vakiona 15°. Suomessa Hankkijan lisäksi konekauppiaana toimii Y-Agro. Antti-kuivurit ja Keslan metsävarusteet. Keskeiset huoltoja voitelupisteet on sijoitettu mukavasti ja helposti käsille huoltoa ja päivittäistä ylläpitoa varten. Uusi 653-malli liittyy nosturivalikoimaan monipuolisena siirrettävänä koneena rakennusja siltatyömaille. Tämä vankka, huoltovapaa järjestelmä mahdollistaa teleskooppipuomin portaattoman toiminnan ja on aina kitkalukittu. SENNEBOGENILTA UUSI 653-MALLI Sennebogenin nykyinen tuotevalikoima käsittää nostokykyalueen 8 t 120 t. 653:n tela-alustainen alavaunu on ihanteellinen sekä ahtailla että suurilla rakennustyömailla työskentelyyn. Tämä säästää aikaa ja tehostaa työskentelyä. Sen avulla on mahdollista käsitellä vikailmoitukset nopeasti. Lisävarusteena saatava hydraulinen ohjaamon nosto ja vakiona oleva kamerajärjestelmä parantavat lisäksi näkyvyyttä työskentelyalueelle. 800 mm telakengät, varmistavat matalan pintapaineen ja optimaalisen vakauden. Baltic Agro Machineryn hallituksen puheenjohtaja Ensio Hytönen kertoo, että John Deeren rooli Danish Agro -ryhmän strategisena yhteistyökumppanina kasvaa nyt merkittävästi, kun Suomen lisäksi heidän tuotteidensa myynti käynnistyy Virossa. 653:n puomia voidaan pidentää ja lyhentää portaattomasti 30,4 m maksimipituuteen asti. Puolassa yhteistyökumppanina on CNH tuotemerkillään New Holland ja Tšekin tasavallassa Agco tuotemerkeillään Fendt ja Challenger. Koneen leveys on vain 3 m alavaunu sisäänvedettynä, mikä säästää tilaa siirron aikana, ja se voidaan leventää 4,5 m raideleveyteen asti käytön aikana. Danish Agro -ryhmä käy konekauppaa Suomen ja Viron lisäksi Puolassa ja Tšekin tasavallassa. Laitteen nostonopeus on jopa 115 m/min. Lisäksi se tarkkailee kuormitusmomentin rajoitusjärjestelmää luotettavasti. Baltic Agro Machinery kuuluu Danish Agro -ryhmään ja toimii Virossa Baltic Agron sisaryrityksenä. Nosturissa on 129 kW:n tehoinen dieselmoottori, joka täyttää standardin 4f päästönormit, ja siinä on enintään kaksi hydraulikäyttöistä 50 kN vinssiä. Baltic Agro Machineryn suomalaisiin edustuksiin kuuluvat mm. Nosturi voidaan ajaa portaattomasti ja nopeasti mihin tahansa puomipituuteen hallintavivun avulla. Maxcab-ohjaamo, jossa on automaattinen ilmastointi ja jousitettu istuin, tarjoaa nosturin kuljettajalle mukavan työympäristön. Baltic Agro Machinery OÜ on allekirjoittanut sopimuksen John Deere maatalousja ympäristönhoitokoneiden myynnistä Virossa. Teleskooppinosturi vakuuttaa myös vaikeakulkuisessa maastossa erinomaisen ketteryytensä ansiosta. Henkilökunnan määrä nousee uuden edustuksen myötä reiluun kolmeenkymmeneen henkilöön. Sopimus astuu voimaan välittömästi. Uusi Sennebogen 653 soveltuu siirrettäväksi koneeksi rakennusja siltatyömaille. Työskentely on mahdollista 4° kallistukseen asti. €. Danish Agro – ryhmän tämän vuoden konekaupan liikevaihto on noin 360 milj. Baltic Agro Machinerystä tuli Hankkijan tytäryhtiö syksyllä 2013. Sencon -ohjausja diagnoosijärjestelmä näyttää kaikki toimintaparametrit selkeästi ja on helppo ja mukava käyttää. Jibipuomi pidentää maksimiulottuman 43,4 metriin. Suomen markkinaa koskevaa John Deere -sopimusta ollaan myös parhaillaan uusimassa. JOHN DEEREN VIRON EDUSTUS 8 KONEURAKOINTI 05/15 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. Yhtiöillä on nyt yhteinen toimitusjohtaja Ants Puusta ja konekauppaa johtaa Eiko Nogols. Kuten kaikissa tämän sarjan nostureissa, se on rakenteeltaan Full-Power-puomi
Päähuomionosoituksena Säätiö myönsi kaksi Einarin Palkintoa, jotka annetaan pitkäaikaisesta työstä metsäkoneurakoitsijana. Eri vuorausvaihtoehdoilla voidaan varmistaa paras tuottavuus ja pitkät huoltovälit”, Kuivalainen lisää. Kiteeläinen maanviljelijä Pertti Toropainen aloitti puun metsäkuljetukset 1960-luvun lopulla. 26.5.2015 Vieremällä järjestetyssä palkitsemistilaisuudessa jaettiin tunnustuksia yhteensä 87 500 eurolla. Suomen lisäksi palkittuja on ollut Venäjältä, Ruotsista, Puolasta, Virosta ja Yhdysvalloista. Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille jo kymmenennen kerran. Tänä päivänäperheyritys Toropainen Oy Metsäkoneurakoinnissa puunkorjuu jatkuujo kolmannessa polvessa. ”Olemme kehittäneet teknologisella osaamisellamme jauhatuspiirin myllypumpun, jolla on pitkä käyttöikä. Metson MDMja MDRsarjojen myllypumput voidaan asentaa jauhinmyllyihin, joiden purkuaukon koko on 300-550 mm. ”Erilaisten malmilietteiden tyhjennys jauhinmyllyistä on kaivospumpuille yksi vaativimmista käyttökohteista, jossa käyttövarmuus ja kestävyys ovat ensisijaisen tärkeitä ominaisuuksia”, kertoo Metson pumppumyynnin asiantuntija Suvi Kuivalainen. Työntekijöiden vaihtuvuus on ollut Veljekset Knuutinen Oy:ssä pientä ja talvikuukausina yritys työllistää jopa 15 puunkorjuun ammattilaista. Jotta perävaunua voi käyttää 825 kg kuormauksella, tulee 825 kg olla merkittynä ajoneuvon rekisteröintitodistuksen tekniseen osaan. Pumput painavat koosta riippuen 4845-18 130 kiloa. Yrityksessä uskotaan vahvasti korjuuyrittämisen tulevaisuuteen Suomessa puunkäyttöä lisäävien investointien myötä. Metson valikoima käsittää kaikki keskeiset jauhinmyllykoot. O1-luokan kevyille perävaunuille ei edellytetä pakollisena jarruja. Toropainen Oy Metsäkoneurakointi on mukana Keski-Karjalan alueella toimivassa viiden yrityksen Tähtimetsä Oy:ssä. Metson tarjonnassa on kuusi erikokoista myllypumppua, joista kaikista on tarjolla metallija kumivuoratut versiot. Yrityksessä pidetään myös tärkeänä, että korjuukalusto uusiutuu jatkuvasti ja, että kuljettajat pääsevät vaikuttamaan konevalintoihin. EuroMining-näyttelyssä Tampereella ensiesittelynsä saaneita myllypumppuja käytetään malmilietteen tyhjentämiseen jauhinmyllyistä. Myllypumput täydentävät Metson tuotetarjonnan jauhatukseen markkinoiden kattavimmaksi. 15 000 euron Einarin Palkinnot vastaanottivat Veljekset Knuutinen Oy Pattijoelta ja Toropainen Oy Metsäkoneurakointi, Kiteeltä. Säätiön kymmenen toimintavuoden aikana on jaettu tunnustuksia noin 240 puunkorjuuja metsäalan asiantuntijalle ja noin 200 opiskelijalle yhteensä 877 000 euron arvosta. EU-asetuksissa kuitenkin sallitaan akselilta maahan kohdistuvan massan lisäksi perävaunun vetopään kantaa kokonaismassaan laskettavaa pystysuuntaista kuormaa, muistuttaa liikenteen turvallisuusvirasto TraFi. Pattijokiset veljekset Oiva ja Veli Knuutinen perustivat koneelliseen puunkorjuuseen keskittyvän Veljekset Knuutinen Oy:nvuonna 1973. Tällöin kuormataan 750 kg akseleille ja 75 kg vetopäälle. Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä säätiö jakoi tunnustuksia metsäalan osaajille jo kymmenennen kerran. Yhtiö tarjoaa myös monipuolisen myllyvuorausvalikoiman, jonka lisäksi tarjonta laajeni viime vuonna myllykuuliin ja -tankoihin. Palkintoperusteissa korostetaan pitkäjänteisyyttä ja ammattitaitoista yrittäjyyttä erittäin vaativalla alalla. 9 Koonnut: Antti Kautonen Koonnut: Antti Kautonen. Pertin poika Harri on jatkanut yrittäjyyttä ja hänen poikansa Timo on ottamassa vastuuta yrityksen pyörittämisestä. Jo aiemmin Metso on maailmanlaajuisesti markkinajohtaja vaakaja pystymyllyjen toimittajana. O1-LUOKAN PERÄVAUNUSÄÄDÖKSET O1-luokan perävaunulle sallitaan Suomen kansallisessa lainsäädännössä 750 kg kokonaismassa. Forest Logisticin osayrittäjänä toimiva yritys on myös palkittu UPM:n toimesta vuoden 2014 parhaana koneyrittäjänä Pohjanmaalla. Tänä päivänä päävastuu yrityksen pyörittämisestä on siirtynyt Velin pojille Markolle ja Jarmolle. EUtason asetus siis sallii sen, että O1-luokan kevyiden perävaunujen kokonaismassa voi olla 825 kg. Einari Vidgrénin säätiö palkitsi METSON MYLLYPUMPUT Metson tuotevalikoima kaivosten jauhintarjonnassa laajenee myllypumppuihin. Toropaisten toiminta on aina keskittynyt yrityksen ydinosaamiseen, puunkorjuuseen
Ponssen Norrbottenin alueen jälleenmyyjä AN Maskinteknik Ab siirtyy Ponssen tytäryhtiön, Ponsse AB:n, omistukseen 31.8.2015. Yrityskaupalla Ponsse tiedottaa vahvistavansa palveluitaan ja strategiaansa Pohjois-Ruotsissa. Lisävarusteina ovat Aires+ ilmajousitettu etuakseli, ohjaamojousitus, ilmajousitettu istuin, 270° tuulilasinpyyhin ja jääkaappi. Dual Fuel -traktoreita voi ajaa joko puhtaalla dieselillä tai dieselin ja kaasun seoksella. Yritys on edustanut Valtraa kolme vuotta. Marraskuussa 2014 lanseerattu täysin uusi T-sarja sai Machine of the Year –palkinnon 180-280 hevosvoimaluokan sarjassa helmikuussa Ranskassa pidetyssä SIMA-näyttelyssä. Esimerkiksi kylmäkäynnistyksen jälkeen moottori voi käydä täysin dieselillä ja kovassa käytössä kaasun osuus voi olla jopa 90 prosenttia. Ensimmäisissä Valtran biokaasutraktoreissa polttoaineesta oli kiinteästi 83 prosenttia kaasua ja 17 prosenttia dieseliä, ja nykyisin suhde muuttuu dynaamisesti erilaisten ajotilanteiden mukaan. Yhtiö on huolehtinut PONSSEmetsäkoneiden jälleenmyynnistä ja huollosta Ruotsissa Norrbottenin alueella vuodesta 1989. Vain kaasulla toimivassa traktorissa tulisi olla sytytystulpat, jolloin sillä ei voisi enää ajaa pelkällä dieselillä. Suosituimmat mallit ovat T174e Versu, T214 Direct ja T234 Versu. Ponssen Ruotsin tytäryhtiö perustettiin vuonna 1994 ja se vastaa Ponssen Ruotsin ja Tanskan myyntija huoltopalveluista. Tällä hetkellä uuden T-sarjan osuus Valtran tuotannosta on jo 43 %. 10 KONEURAKOINTI 05/15 UUTISKYNNYS KONEMAAILMAN KUULUMISET Koonnut: Antti Kautonen. Ponssen ruotsin-kaupat TUHANNES Valtra T4 luovutettiin Metallinvalkoinen Valtra-traktori tulee puolalaisen Adam Jarnutowskin 74-hehtaariselle karjatilalle Koillis-Puolaan. Haaparannassa sijaitseva AN Maskinteknik Ab on Ponssen vanhin jälleenmyyjä Ruotsissa. Dieseliä tarvitaan aina vähän, että polttoaine syttyisi puristuksesta. BIOKAASUVALTRAT Valtra on valmistanut biokaasutraktoreita piensarjatuotantona jo usean vuoden ajan. Lisäksi traktori varustetaan tehtaalla sijaitsevassa Unlimited-studiossa etuvoimanotolla ja korkealuokkaisilla lisävaloilla. Jarnutowski päätyi ostamaan Valtran traktorin Agrotechnikin myyjän suosittelujen jälkeen. Näyttely on Euroopan toiseksi suurin maatalouskonenäyttely. Lisäksi mallisarja on palkittu Tanskassa, Puolassa ja Liettuassa maatalouskonenäyttelyissä. T-sarjalainen varusteltiin tehtaalla niin, että siihen asennettiin etunostolaite, ISOBUS tiedonsiirtojärjestelmä, paineilmajarrut ja moottorinlämmitin. AN Maskinteknikin liiketoiminta siirtyy Ponsse AB:n omistukseen Veli ja Kimmo Niskalalta, ja sen työntekijät siirtyvät Ponssen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Traktorit ovat kehittyneet ajan saatossa ja nyt tarjolla ovat Dual Fuel -mallit N103.4, N113 sekä N123. Palvelukeskus jatkaa myös Ponssen suomalaisten asiakkaiden varaosaja huoltopalveluita Haaparannan alueella. Tilalla on 132 eläintä, joista lypsylehmiä 70. Toukokuun lopulla luovutettu tuhannes T4-mallin Valtra lähti puolalaiselle maanviljelijälle. Kaikki traktorit ovat saatavilla joko HiTech 3tai HiTech 5 -vaihteistolla. Tuhannes T-sarjalainen korvaa JD7800 and JD6800 traktorit kaikissa tilan töissä, kuten kyntämisessä, kylvössä, lannan levityksessä, niitossa, paalauksessa ja ruokintalaitteen käytössä, ja ajokki tullee työskentelemään kellon ympäri ja 1000 tuntia vuodessa
. . Näihin aiheisiin palaamme myös tulevissa lehdissä tarkemmin. LOGISTIIKKA-KULJETUS 2015 Teksti ja kuvat: Harri Onnila. Vedystä voimansa saava ja tislattua vettä ”pakoputkesta” työntävä polttokennotrukki on hankintahinnaltaan noin kaksinkertainen tavanomaiseen trukkiin verrattuna, mutta Woikosken tapauksessa hintaeroa kuoletetaan nopeasti, sillä vetyä syntyy yrityksen Mäntyharjun-tuotantolaitoksella sivutuotteena. Kuorien sisällä on kuitenkin tapahtunut paljon: mukavuussekä turvavarustelua on parannettu ja EU6-normit täyttävien kaksilitraisen 102–204-hevosvoimaisten moottorien kerrotaan kuluttavan keskimäärin 15 prosenttia vähemmän edeltävän mallisukupolven moottoreihin verrattuna. Toyota Material Handling Oy:n osastolla oli historian havinaa, kun yritys luovutti Euroopan tasolla ensimmäisen ammattikäyttöön menevän polttokennotrukin Oy Woikoski Ab:lle. 11 Tuoreita vastauksia KULJETUSTARPEESEEN Kesäkuun puolivälissä Helsingissä järjestetty Logistiikka-Kuljetus 2015 -tapahtuma kokosi Messukeskukseen kattavan otannan tämänhetkisistä tuotteista ja palveluista alan tarpeisiin. SUOSIKKI UUDISTUU. Menestyksekkäästä Transporterista on esitelty kuudes sukupolvi, joka tosin olemukseltaan ei VW-tyyliin juuri poikkea edeltäjästä. Volkkarin osasto tarjosi pakettiautopuolen tuoreimpia uutuuksia. Raskaiden ratkaisujen lisäksi esillä oli tuoreita tuotteita kevyempiin kuljetustehtäviin. VETYVOIMAA. Isosisartaan messuilla komppasi niin ikään uusi, Caddyn neljäs sukupolvi. Woikosken Kalevi Korjala otti Traigo 80V Compact -trukin tyytyväisenä vastaan, sillä luvassa on sähkötai polttomoottoritrukkiin verrattuna paitsi päästötön myös äänetön työkalu
12 TIEHÖYLÄT TIEHÖYLÄPALVELU ALHONTAUSTA JARI OYTeksti ja kuvat: Juha Pokki. Onneksi täyteen synkkyyteen ei tarvitse vaipua – kalustoa löytyy yhä ja käyttöaste on parhaimmillaan erittäin korkea. Yhdeksi esimerkiksi otettakoon raumalainen neljän tiehöylän yritys. HÖYLÄTÖ ISSÄ! Tiehöylän uhanalaisuudesta on monessa yhteydessä ollut puhetta
Niin, toki monen muun koneen tuntiveloitus monesti onkin halvempi ja houkutus on suuri koneen löytyessä usein jo valmiiksi työmaalta. Eri asia onkin sitten työhön lopulta käytetty aika ja jo mainittu työn tulos. Lopputuloksesta voidaan olla sitten montaa mieltä”. ”Joka hommaan pitää valita oikeat työkalut”, toteaa Jari Alhontausta. HÖYLÄTÖ ISSÄ! Paljon on viime aikoina ollut puhetta siitä, miten tiehöylä vaipuu sukupuuttoon ja on jo suuruutensa vuosista kadonnut hyvin pieneen osaan Suomen kartalta. KAIKKEA AIHEESTA. Lisäksi työmailla hoidetaan kastelua omalla kahden yhdistelmän traktorija kärrykalustolla. Jyräpuolella tiivistetään kolmella Hammilla ja valikoimasta löytyy myös puskutraktori, nimittäin kutospillari. Murskeenajomiehet ovat lähteneet kahvipaussille, joten nyt löytyy hetki keskustella siitä, minkälaista on tiehöylätoiminta yhden yrittäjän näkökulmasta. OIKEAT TYÖKALUT AVAIN TEHOKKUUTEEN. ”Vuonna 1990 hankin ensimmäisen höylän ja ryhdyin tekemään asfaltin pohjia omalla nimellä. Seitsemän vuotta myöhemmin oltiin siinä vaiheessa, että toiminta muuttui osakeyhtiöpohjaiseksi”, kertoo Jari Alhontausta Vantaalla, Kehäkolmosen ramppityömaalla. Yritetäänpä kääntää asiaa kuitenkin positiiviseksi – jossainhan koneita kuitenkin on ja uusiakin hankintoja tehdään. Jospa sitä kautta saataisiin vähän piristystä aiheeseen. Yksi Suomen mittakaavassa merkittävä tekijä on Rauman suunnalta maan eteläosissa neljällä tiehöylällä urakoiva Jari Alhontausta. Kalustona talossa on neljä höylää, jotka jakavat merkkivalikoimansa puoliksi: kahdessa lukee Veekmas, kahdessa Vammas. ”Nykyään muilla vehkeillä yritetään tehdä höylän töitä ja päästä halvemmalla. Mennään katsomaan niitä. Tiehöyläpalvelu Alhontausta Jari Oy on keskittynyt toiminnassaan kaikkeen, mitä tiehöylällä voidaan tehdä, sekä aiheeseen välittömästi liittyvään toimintaan kuten jyräämiseen. Yrityksen hyvän työllisyystilanteen mahdollistavat vuodesta toiseen erilaiset tiehankkeet ja vastaavat projektit, joissa tehdään asfaltin pohjia – tai asian voi kääntää niinkin päin, että eivät kohteet itsessään työtä mahdollista, vaan kalusto. Esimerkiksi suu13 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Suunta on kieltämättä ja ikävä kyllä ollut tämä. Tiehöylälle kun ei vain yksinkertaisesti joissakin hommissa ole muuta vaihtoehtoa
Toki hyödyntäminen ei ole vieläkään sillä tasolla, mitä se voisi olla: ”Konepuoli on kehittynyt valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta suunnittelupuoli on jäänyt auttamatta jälkeen”, Jari linjaa. Murske vastaanotetaan, tasataan ja muotoillaan suunniteltuun tasoon sekä tiivistetään rilla työmailla tiehöylällä päästään tehokkaimmin onnistuneeseen lopputulokseen mistä suunnasta tahansa laskettuna. . ISOJA KOHTEITA. 1. Kastelukalustoa on kahden traktorin ja kärryn verran. Siksipä Alhontaustan yrityksen plakkarista löytyykin referenssejä monelta Suomen suurimmalta työkohteelta. Nyt viimeisiä silauksiaan saava työmaakin kuuluu maamme vilkkaimpien väylien joukkoon. Kastelulla tiivistäminen saadaan tehokkaaksi ja pinta hyväksi. Tämä on toteutettu ostopalveluna. . Hammin Hammtronic-jyriä löytyy kolme kappaletta tiivistämiseen. Kun erilaisia suunnitelmia tehdään, ei koneohjauksen mahdollisuuksia osata insinööripöydän takana aina hyödyntää tai saattaa siihen kuntoon, että ne olisivat helposti käytettävissä nykyaikaisella koneohjauksella. Tiehöyläpalvelulla onkin ideana tarjota nimensä mukaisesti palvelua – eräänlainen avaimet käteen -palvelupaketti tilaajalle. Nykyään nämä robottijärjestelmällä toimivat höylät ovat jo monella työmaalla vaatimuksena. 90-luvun lopulla Alhontausta ryhtyi tarjoamaan robottihöylämahdollisuutta tilaajille. Yrityksessä on lisäksi puskutraktori, kutospillari, jolla tehdään tarvittaessa ne rankimmat muokkaukset. Tiehöylät ovat yrityksen pääaihe, mikä näkyy tietenkin jo nimestäkin. 2. 3. 2 1 3 14 KONEURAKOINTI 05/15. Myös sellaisia urakoita on ollut, joihin kuuluu murskeen lastaus ja kuljetus. Koska palveluun kuuluu mahdollisuus toimittaa kaikki tienpohjan tekoon tarvittava toiminta, on myös jyrääminen yrityksen toiminnassa yksi tekijä. ”Pystymme tarjoamaan valmistuotteen: Vastaanotetaan murske ja tasataan ja muotoillaan se suunniteltuun tasoon sekä tiivistetään”, Jari Alhontausta kertoo. Helsinki-Vantaan kolmoskiitotien kaikki asfalttipohjat, isot osat E18-moottoritietä, Vuosaaren sataman kentät, melkoinen määrä HelsinkiTampere -moottoritietä, valtateitä, isoja pihoja, parkkipaikkoja… Alhontaustan höyliä on nähty vuosien varrella merkittävien kohteiden tasauksessa. . Kehä III paranee ja selkeytyy suurten muutosten myötä ja itäpäässä, Fazerin kohdalla syntyvä ramppi liikenneympyröineen saavat täyden käsittelyn ennen asfalttiporukan saapumista. Apuna on nykytekniikka, jonka uranuurtajana Jari Suomessa toimi. Tuolloin, 18 vuotta sitten ajatus oli uusi ja kohtasi paljon alkukankeutta. Kahden Veekmas-höylän ja kahden Vammas-höylän voimin toimitaan eteläisen Suomen alueella siten, että suunnilleen Vaasan korkeudelle vedetään pohjoinen
TARKKAA OHJAUSTA. Toki koneohjauksessa voi terää säätää myös manuaalisesti. . Väylän parantamiselle on siis tilausta. Yksi Suomen vilkkaimmista teistä näkee päivittäin jopa 70 000 autoa ja määrien ennustetaan kasvavan 50 prosentilla seuraavan 15 vuoden sisällä. Pullonkaulat vähenevät, kun Kehä kolmonen muokkautuu uuteen uskoon. Takymetripohjainen koneohjaus on tarkka ja luotettavaksi todettu tapa suurten työmaiden tehokkaaseen toteuttamiseen. Kehä III paranee. 15. Automatiikka ohjaa tarvittaessa terän liikkeitä ja kuljettajan osaksi jää vain reitin ajaminen
. Terä ohjautuu automaattisesti ja korko sekä kallistukset tulevat järjestelmältä. Suurin vääntömom. Huippunopeus 52 km/t PAINO: 19200 (2 tonnin lisäpainoilla) EMÄTERÄ: Pituus 3 965 mm tai 3 660 mm, korkeus 610+40 mm, ainepaksuus 25 mm, ulottuvuus 2 650 mm pyörän ulkoreunasta, suurin terän sivukulma oikealle ylös 62°, oikealle alas 29°, suurin maavara 650 mm, leikkuukulma 40°–110° ”Trimblen automatiikka on meillä käytössä ja höylissä sitä käytetään takymetripohjaisesti, koska tarkkuus on silloin erittäin hyvä, vaikka onhan siinä aina näiden takyjen pystyttämisen vaiva. Aineistot tulevat aina tilaajilta, eli suunnittelupalvelua ei ole, mutta lähes aina kuvat joudutaan omin voimin tulkkaamaan ja kääntämään järjestelmälle. Ohjauspaneelin nuolet näyttävät mihin suuntaan terää kallistetaan ja numeroarvoista nähdään millin tarkkuudella terän korko. LIIKENNETTÄ YMPYRÄSSÄ. Tarvittaessa terää voi myös ohjata kuljettajan toimesta, sen mukaan miten millekin kohdalle on arvoiksi annettu. Työ on ajoittain hektistä, mutta tarkkuudesta ei voi tinkiä. Tässä olisikin vielä kehittämisen varaa, jotta kaikki olisi valmista ja yhteensopivaa. . 1 213 Nm 1500 kierr. Huippunopeus 52 km/t, etuvedolla 30 km/t PAINO: 19600 (2 tonnin lisäpainoilla) EMÄTERÄ: Pituus 3 965 mm tai 3 660 mm, korkeus 610+40 mm, ainepaksuus 25 mm, ulottuvuus 2 650 mm pyörän ulkoreunasta, suurin terän sivukulma oikealle ylös 62°, oikealle alas 29°, suurin maavara 650 mm, leikkuukulma 40°–110° . 1 213 Nm 1500 kierr. Ruudulta nähdään myös, missä kohden työmaata mennään ja mitä kohtaa ollaan työstämässä. Suunnitelmaan on piirretty erilaisia harja-, jiirija reunaviivoja, joita 16 KONEURAKOINTI 05/15. TEKNISET TIEDOT VEEKMAS RG 281 MOOTTORI: Cummins QSC9-C, 8,9 L, teho 216 kW 2 000 kierr. EU-Taso IIIB VAIHTEISTO: ZF 6 WG-210 man./autom. Puskutraktorissa on sen lisäksi myös GPS-järjestelmä”, Jari kertoo. TEKNISET TIEDOT VEEKMAS RG 286 MOOTTORI: Cummins QSC9-C, 8,9 L, teho 216 kW 2 000 kierr. Robottiohjauksessa idean hienous on se, että kuljettajan tehtäväksi jää vain höylän ajaminen ja valvominen, että emäterän alla on mitä muotoilla. EU-Taso IIIB VAIHTEISTO: ZF 6 WG-210 man./autom. Suurin vääntömom. Autokuski vetää mattoa ja höylät tasoittavat tavaran oikeaan korkoon ja muotoon
INVESTOINTEJA TARVITAAN. Ei siitä mihinkään pääse”, Jari sanoo. Isoille ja kiireisille työmaille ei voi noin vain ottaa kuljettajaa harjoittelemaan. Periaatteessa meillä on siis täystyöllisyys ja toisinaan joutuu myös kieltäytymään, mutta sitten tulee näitä aukkojakin joita voisi ihan hyvin täyttää”, Alhontausta kertoo töiden sijoittelusta ja siihen liittyvästä ongelmatiikasta. Pohjoismaiden ainoa tiehöylävalmistaja, kiteeläinen Veekmas Oy on toimittanut kaksi uusinta konetta, 2012-vuosimallisen nelivetoisen RG 281:n ja vuotta nuoremman, kuusivetoisen RG 286:n. Toisaalta, kuten esimerkki näyttää, näillä koneilla päästään myös hankkeisiin. Varusteineen ja koneohjausjärjestelmineen hinta kipuaa puolen miljoonan merkkiin per laite. ”Kuljettajapula on ongelma. Vaikka robottiohjaus joka koneessa on, pitää kuljettajalla olla tietenkin perustaitoja koneen käyttöön. Tästä on yhtenä esimerkkinä Tiehöyläpalvelu Alhontausta Jari Oy, joka on pystynyt rakentamaan koko liiketoimintansa näiden koneiden päälle. Vaikka koneohjausjärjestelmä helpottaakin kuljettajan työtä, se ei tee ammattitaidosta arvotonta. ”Kyllä se vaan niin on, että höylä on höylä ja sitä tarvitaan. Kehäkolmosella työ on muutamaa tuntia vaille valmis. ”Jos mahdollista, uusi kuljettaja lähtee toisella koneella mukaan sellaiselle urakalle johon normaalisti mentäisiin yhdellä koneella. Kaikilla työmailla ei automatiikkaa käytetä tai saattaahan siihen tulla vaikka jokin vika. Valmiita kuljettajia ei käytännössä löydy ja kouluttamisessa kestää oman aikansa. Koneet ovat nykyaikaisia ja lujiksi havaittuja höyliä, jotka sellaisena ovat toisaalta merkittävä investointi. Kuljettajalta vaaditaan myös tiettyä silmää ja siihen ei vain kaikista ole. Talvella, kun infrarakentaminen on hiljaista, koneita työllistävät polanteenpoisto tieverkolta, teollisuusalueilta ja satamista yrityksen kotiseudun suunnalla. Konepuolella hankintoja on tehty niin, että toiminta pysyy tehokkaana ja varmana. Laskutoimitus ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, kuten aiemmin todettiin. Helppo on kuitenkin uskoa, että pelkkä hintalapun tuijottamien saa monella syntymään luovuttamisen reaktion, jossa aletaan etsiä sitä halvempaa porsaanreikää tehdä jotakin hommaa. ”Jos itse saisi päättää aikataulut, tämä menisi todella hienosti. Lopputuloksesta tulee näin ennalta suunnitellun kaltainen. Niin kuin ei myöskään reissuhommiin”, Jari pudottelee. Myös aikataulut ovat omiaan tekemään urakoinnista haastavaa. 17. KULJETTAJIA EI JONOKSI ASTI. seurataan ja joille on annettu omat korkoja kallistusarvonsa. Seuraavana päivänä ollaankin jo Helsinki-Vantaan kiitotie 1:n peruskorjauksessa. Jos itse koulutetaan, ei aina pystytä tarjoamaan sopivaa ympäristöä, isoille ja kiireisille työmaille ei voida ottaa noin vain uutta kuskia harjoittelemaan, kun siellä tarvittaisiin sitä ekstrapriimaa heti”, harmittelee Jari Alhontausta. Usein vain sattuu niin, että samaan aikaan pitäisi olla useassa paikkaa ja sitten toisinaan taas tulee taukoja. Valmiita kuljettajia ei käytännössä löydy ja kouluttamisessa on kestää oma aikansa. Tämä lienee yksi tekijöistä siinä kehityksessä, mitä kovasti ollaan puhuttu: konekannan supistumisessa. Kokonaisuus ratkaisee
Kunnan höylä Kuntatasolla tiehöylä on tuttu laite ja Suomessa kalustoa onkin hieman virkeämmin liikenteessä juuri kyseisessä käytössä. Uudet hankinnat ovat tälläkin sektorilla vähissä, mutta Vihtiin saatiin puolitoista vuotta sitten uusi kone – pitkän odottelun jälkeen. Kevät on jo täydessä vauhdissa talven jäljiltä ja samaa voi sanoa myös Vihdin kunnan tiehöylästä. Koneen kuljettaja Erkki Kervinen on pitkän linjan tiehöylämies. Viime aikoinaan kone oli jo aika heikos18 KONEURAKOINTI 05/15 TIEHÖYLÄ VIHDIN KUNNAN VEEKMAS RG 281 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Vuonna 1987 hän sai alleen Vammas RG 14:n, jolla tuli työskenneltyä reilu neljännesvuosisata. Vaikka talvi on ollut vähäluminen, ei karhu ole päässyt unille. Veekmas RG 218 päästää menemään tieosuuskunnan omistamaa hiekkatietä Vihtijärven kauniissa maisemassa. Kesällä puolestaan kunnan alueen yksityistiet. Lumija jääaikaan koneen toiminta-alueena on pääasiassa Nummelan keskusta ja sen liepeet
Tavara voidaan kaapia reunoilta takaisin keskelle. Ettei ihan raakiletta laitettaisi opettelemaan. Kuljettajana toiminut Erkki Kervinen on siirtymässä lähiaikoina viettämään eläkepäiviään. Yksityisteiden määrää on vaikea arvioida lonkalta, mutta työtä koneelle riittää. OMAAN KÄYTTÖÖN JA PALVELUIDEN TARJOAMISEEN. Tulevaisuus näyttää, miten työvoimapuoli ratkeaa. . Haasteellista hakeminen tulee kuitenkin varmasti olemaan”, Jari Kokkonen tuumii. Realiteetit ovat kunnassa tiedossa: ”Mielellämme ottaisimme kuljettajan, jolla on höyläkokemusta entuudestaan. Kunnassa tiedetään, että päteviä kuljettajia on harvassa. ”Höylä on ykkönen talvikunnossapidossa ja polanteenpoistossa. sa hapessa, varaosien saanti vaikeaa ja remontit lisääntyivät nousujohteisesti. Kiteeltä saapui uusi höylä. Useamman vuosikymmenen palvelleen Vammashöylän tilalle hankittu Veekmas päivitti kuljettajan työpaikan kertaheitolla eri vuosikymmenelle vai pitäisikö sanoa jopa tuhannelle. Edelliseen höylään verrattuna kone onkin varustettu nimenomaan sorateiden pitoa helpottavasti karheenlevittimellä, joka vähentää sorastuksen tarvetta. Kesällä toimenkuva muodostuu yksityisteiden kunnostamisesta ja jonkin verran kysyntä palvelulle on lisääntynyt uuden höylän myötä”, kertoo katumestari Jari Kokkonen. Kalusto on kuitenkin nyt ajan tasalla. Positiivista on kuitenkin se, että Vihdin kunnassa on havaittu höylän olevan tärkeä osa tienpitoa ja tätä jatkumoa on lähdetty aikanaan jatkamaan. MODERNIA TEKNIIKKAA. Kunnalla ei ole juurikaan omaa soratieverkkoa, mutta palvelujen myynnillä kunnan alueen tieosuuskunnille höylä pysyy liikenteessä myös sulan maan kaudella. 19 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Takakarheenlevitin on ehta peli vihtiläisiä yksityisteitä höylätessä. . Nyt kun uudella koneella on edessään oletettavasti monta työvuotta, ollaan uuden haasteen edessä. KULJETTAJALLE PIAN KYSYNTÄÄ. Omia hiekkateitä kunnalla ei merkittävästi ole”, Kokkonen jatkaa. Siksi koimme, että uusi höylä tarvitaan. MONEEN TOIMEEN. Onhan kyseessä kakkosella alkava vuosimalli. ”Omaa huollettavaa tieverkkoa koneelle on talvisin noin 120 kilometriä. Uuteen koneeseen rahoja alettiin varailemaan kunnassa jo vuonna 2007, mutta muitakin kohteita oli ja ne tuntuivat kiilaavan edelle. Lopulta sinnikäs odotus palkittiin syksyllä 2013. Höylänkuljettajan paikka onkin tulossa hakuun
PALA LAINEILLA Konetyöt sisävesien saarilla on usein totuttu tekemään talvisaikaan, kun jäitä pitkin kulkeminen on tehnyt kalustosiirrot mahdollisiksi. Näitä hommia urakoinut Pasi Paasikivi tuumasi tehneensä jäisen maan vääntämistä tarpeeksi ja päätti ryhtyä kaivamaan saarissa sulan aikaan. 20 URAKOINTI KUOKKA & KOSLA PAASIKIVI OY Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Näin syntyi työlautta Pala
Lautan rakentaja Pasi Paasikivi ja usein kipparin paikalta tavattava Tiina Paasikivi ovat Kuokka & Kosla Paasikivi OY:n takana. 21 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Pala on Valkeakoskelta operoiva työlautta, jolle Hämeen seudun vesistöt ovat tulleet tutuksi jo monelta kesältä. ASTU LAUTALLE. Mukana menossa on myös Alli-koira.
. Seuraavana talvena aloinkin sitten hahmotella lauttaa kasaan”, mies muistelee. Vaan eihän siinä mitään, sopiva rako kivien välistä löytyy ja keula suuntaa sitä kohden. MONESKO KERTA. Tiina puolestaan hoitaa niin lautan, dumpperin kuin tarvittaessa Scaniankin ajamishommat. ”Kyllä se vain melko pieneltäkin tuntuva tuuli kolmeakymmentä tonnia vie”, toteaa Pasi Paasikivi, kun rantapaikkaan tähdätään juuri sivusta nousseessa tuulenvireessä. LAUTTA TULEE, LAUTTA MENEE. ”Tuuli on haastavinta tässä työssä, sitä ei moni uskokaan, miten se voi vaikuttaa”, kertoo Tiina Paasikivi, kun lähestytään rantaa. Ainoastaan voimistuva tuuli tuo oman miinuksensa vesillä toimimiseen. Jalat ulottuvat veden pinnasta 3,5 metrin ja 2,5 metrin syvyyteen. Suuntana on Salonsaari, jossa Paasikivien yritys Kuokka & Kosla Paasikivi Oy urakoi jo viime vuonna kesämökin rakentamiseen liittyviä maansiirtotöitä. Toki pelkkä rakentaminen ei nykypäivänä riitä. Tämän alueen vedet ovat tunnettuja siitä, että kiviä on toisinaan erittäinkin paljon. Mahdollisuutena on myös kiinnittää alus rantaan keulassa olevilla vinsseillä. Vaikka molemmat ovat kokeneita vesilläliikkujia koko ikänsä puolesta, yllätyksiä voi sattua kun kyseessä ovat kuitenkin pääasiassa luonnonrannat, eikä varta vasten aluksille suunnitellut satamat. Sää on sitä, mitä se Suomen kesässä lähes parhaimmillaan on. Tämä tarkoittaa sitä, että Palalle riittää ajettavaa useamman keikan edestä. Ollaan Hauholla ja Rääkkiän selkä avautuu pian lautan keulan edessä. PASIN LAUTTA. Nämä hydraulisesti ketjuilla säädeltävät jalat vakauttavat aluksen paikalleen pohjaan ja toimivat samalla ankkureina. Lisälaidoilla varustettu Yanmarin minidumpperi kiskoo kerralla jopa tonnin verran tavaraa. ”Se oli 2009 joulun ja uudenvuoden väli, kun Pasi aloitti”, Tiina tarkentaa. ”Trafin kanssa sai vääntää esimerkiksi moottorien päästö22 KONEURAKOINTI 05/15. Eikä siinä sitten kauaa mennytkään, kun valmista jälkeä syntyi. 14 tonnin kuorman purku ottaa oman aikansa, mutta suorituksesta on viilattu vuosien varrella turhat liikkeet pois. Pasi Paasikivi tavataan useimmiten kaivinkoneen ja nosturin ohjaimista. Idean työlautasta Pasi sai vuoden 2008 talvella. Nyt on pihatöiden aika ja työmaalle siirtyy kuorma kerrallaan yrityksen Yanmar C10 –minidumpperi, Doosan DX60R –kaivinkone, kymmenkunta tonnia laattoja ja noin 60 tonnia työhön tarvittavaa maa-ainesta, eli murskaa ja kivituhkaa. Pehmeästi muriseva Ivecon 6,7-litrainen diesel nostaa kierroksia ja veden pinta rikkoutuu, kun Tiina Paasikivi peräyttää työlautta Palan irti rannasta. . ”Kalusin silloin 2008-2009 talvella mökinpohjia Vanajaveden eräässä saaressa ja kirosin, etteikö tätä voi tehdä kesällä. Samalla hetkellä, kun keula on oikealla kohdallaan rannassa, Tiina laukaisee lautan tukijalat alas. YHTEISTYÖLLÄ
. Kun konekalusto on nakattu saareen, alkaa maanajo. Vuoden -12 mallia oleva Doosanin DX60R on havaittu juuri sopivaksi laitteeksi näihin hommiin. Sille on hyödyllisiä toimia vesillä työskenneltäessä aina ruoppauksesta ja kivien nostosta erilaisen rakennusja muun jätteen kuormaamiseen tai kuten tässä tapauksessa murskeen lastaukseen. Ja mikäs siinä, toimiva yhteistyö on luonnollisesti pelkkä etu tässä työssä. Yhtenä tärkeänä lisänä koneessa on nosturi. Pala-lautta on tähän käyttöön varsin oivallisesti suunniteltu kokonaisuus ja voisi helposti sen luulla olevan jonkin suuremman konsernin tuote, eikä omavalmiste. TEKNISTÄ TOTEUTUSKYKYÄ. Aluksi laitoin vanhat Volvon koneet, mutta ne eivät kelvanneet. Neljä metriä leveä, 12 metriä pitkä ja 18 tonnin omapainolla seilaava alus kuljettaa jopa 14 tonnin hyötykuorman. Kyllä tuo nosturi minultakin sujuu, mutta välillä hirvittää kun tuulella se tuppaa heilumaan aika lailla”, Tiina nauraa. Kaikesta kuitenkin selvittiin ja lautta saatiin työhön. Kyseessä on lautan ainoa käytettynä hankittu osa, Jonseredin 1090 DT. Se kulke kätevästi kyydissä ja voimaa sekä luotettavuutta piisaa saarissa tapahtuvaan työskentelyyn. ”Pasi puolestaan kaivaa ja käyttää nosturia. Oranssi alus on rakennettu siten, että veden alla ei ole lainkaan läpivientejä. Lähtöpaikalle palaillaan tyhjänä ja jo kaukaa näkyy rantaviivaan peruuttanut Scania 144 täysi murskeniitti päällä. 9,6 metrin päästä eli maksimiulottumalla ylös nousee tonni ja lautan keulan edestä 2,6 tonnia. Työlaitteina käytetään pääasiassa koukkua ja riimuja tai kahmaria – kuten tänään. Lautta ajetaan lähes kiinni auton perälautaan ja Pasi kiipeää nosturin hanoihin. Lava nostetaan tyhjillään lautalle ja nosturin eteen valjastetaan kahmari. YHTEISPELILLÄ PARHAITEN. Se on näissä kiuluissa ihan samat säännöt kaikille, rakentaa sitten työlauttaa sisävesille vai Viking Gracea”, tuumii Pasi. Tässä tapauksessa siis hydrauliikan mukanaan tuoma Toimenkuvia on lukuisia: Kuljetus, konetyöt, ruoppaus, kivien poisto ja melkein mitä tahansa vain tilataan! 23. Työtä seuraa tarkasti myös vesillä mukana viihtyvä, laivakoiran roolia hoitava Alli, joka ei malta tälläkään reissulla jättää vartiokierrosta kannella tekemättä. ”Työnjako meillä on sellainen, että minä ajan lauttaa, tuota autoakin ja dumpperia”, kertoo Tiina. Päämoottori pyörittää kolmea hydraulipumppua, jotka tarjoavat voimaa kahdelle erikseen säädettävälle potkurille ja toki myös nosturille. ”Joo, minä tein niin hyvän paatin, että rouva haluaa ajaa sillä koko ajan”, myhäilee puolestaan Pasi. Huippunopeus on 5 solmua, eli reilut yhdeksän kilometriä tunnissa. Lisäksi apukoneella saadaan tuotettua 24 kilowattia virtaa. Enempää ei tarvita ja kyse on muotoilusta, ei voimasta. KONE KYYTIIN. määräyksistä. Tarkkasilmäisimmät huomaavat, että puomissa lukee 1020, mutta ysikympin tarroja ei ollut takataskussa sopivasti, joten pilkki ikään kuin kastettiin uudelleen. ”Vaikka tässä olisi tuhat hevosvoimaa, ei se sen kovempaa kulkisi”, Pasi toteaa
Toisiinsa liittyvät vesialueet pystytään kattamaan siis Valkeakoskelta eli ”Koskista” aina Tampereen, Oriveden, Hämeenlinnan ja Hauhon seuduille asti. Määrittävä tekijä on Hauhon Vuolle, kanava jota pitkin pääsee Iso-Roineen puolelle. Tukialuksena toimii vanha T-2 -hinaaja. ”Enemmänkin työtä vielä kaudelle mahtuu, koska rakentaminen on nyt tosi hiljaista”, Pasi mietiskelee. Koska työalueena Valkeakoskelta operoivalle alukselle ovat kaikki vesistöt, joille Mallasvedeltä pääsee, pitää alus mitoittaa sopivaksi. Lautan koko on tarkoin harkittu. Tällä vesistöllä on paljon saarimökkejä, joille ei johda tietä. SÄÄNTÖJEN MUKAAN. Aluksessa on myös todella hyvä työvalaistus seitsemän xenon-valonheittimen voimin. Luonnollisesti molemmat kipparit ovat suorittaneet kotimaanliikenteen kuljettajankirjan, joten aluksen ohjaaminen tapahtuu lakien ja asetusten mukaan. 24. . Kalustosta ei töiden tekeminen ainakaan näillä vesillä ole kiinni, kunhan tästä taas meno virkistyy. Kaikkien toive siitä, että ajat paranevat, pätee siis täälläkin. Lisäksi keulassa on kaksi korkean referenssiluvun lisäpitkää nurkissa. Myös tarvittavaa elektroniikkaa ja kartastoa löytyy, sillä vaikka alueet ovat monelta osin tuttuja, on kättä pidempää oltava mukana. Nykyteknologia auttaa vedenalaisten olosuhteiden selvittämisessä. Voisi siis olettaa, että työlautalle on tilausta ja työmahdollisuuksia. Lautan toiminta ulottuu Valkeakoskelta Orivedelle, Tampereelle, Hauholle ja Hämeenlinnaan. Ne valaisevat menosuunnan erittäin hyvin ja reimarit näkyvät vähintäänkin riittävän kaukaa. Palan lisäksi yrityksen vesikalustoon kuuluu Buster-vene ja Kaukaan paperitehtaan vanha, mutta tukialukseksi nyttemmin kunnostettu hinaaja T-2. Työnjohtaja Alli vahtii tilannetta tarkasti. Päivä järvellä kuluu nopeasti ja kun poistun, jäävät Pasi ja Tiina vielä tekemään muutaman reissun. Molemmilla kippareilla täytyy olla viranomaisten vaatimat luvat aluksen kuljettamiseen. OIKEA PAIKKA, HEIKKO AIKA. noin 30% tehohäviökään ei haittaa, sillä käytännöllisyys ajaa edelle. Myös jäätilanne on jo muutamana viime vuotena osoittanut heikkenemisen merkkejä ja kantavan jään aika on lyhentynyt. Se mahdollistaa pidemmillä rupeamilla mukavan asumisen, saunomisen, ruoanlaiton ja muut vastaavat mukavuudet
Katso ennakkovideo:. Lisäksi ainutlaatuiset ForestSight -palveluratkaisumme tuovat käyttövarmuutta ja kustannussäästöjä. Luvassa on merkittäviä parannuksia ohjausjärjestelmään ja voimansiirtoon sekä lisää tehoa ja vääntöä. Tuottavuutta. Uusissa John Deere -moottoreissa yhdistyvät EGRja SCR-järjestelmien parhaat puolet, mikä tarjoaa ennen näkemätöntä polttoainetehokkuutta. Polttoainetehokkuutta. www.JohnDeere.fi/forestry Käyttövarmuutta. G-sarja on enemmän kuin metsäkone. Esittelemme syksyllä ensimmäiset G-sarjan harvesterija kuormatraktorimallimme
METALLIN KESKELLÄ 26 KONEET PIRKANMAAN UUSIOMETALLI OY Teksti ja kuvat: Juha Pokki
27 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Siellä nimittäin toimii Pirkanmaan Uusiometalli Oy, jonka ura on ollut varsin nousujohteista seurattavaa. Kasvun myötä myös kalustomäärä kasvaa. Uusimpana hankintana konekalustoa lisättiin Catmateriaalinkäsittelijällä. Virrat on Suomen voimakkaasti kasvavia romukaupan keskuksia
Mutta kun kerran oli aloitettu, ei kehdannut lyödä hanskoja tiskiinkään. Tavallinen tarina, voitaisiin reseptiin kirjoittaa. Yksi onnistumisen edellytyksistä on ollut ehdottomasti sijainti. Oli kaivinkone ja vaijerilava-auto, joilla pystyi pyörittämään joko maansiirtohommia tai romunkeräystä. Vuosi oli 2008 kun perustin Pirkanmaan Uusiometallin. Tuukka ja Jussi Pöyhölä ovat löytäneet mieleisensä konevalinnat eri merkkien parista. Metallin hinnat olivat pitkään nousseet huipulle. ”Minua on aina pienestä pitäen kiinnostanut nimenomaan romun kanssa pelaaminen, vaikka mitään sukutaustoja tai muuta ei alalta ole”, Jussi Pöyhölä kertoo. ”Niinpä sitten totesin, että ehkäpä sillä alalla voisi yrittää. Hinnat putosivat nolliin. Päädyin jälkimmäiseen ja vuonna 2009 ostin nykyisen toimipaikan L&T:ltä. . No, tarina ei kuitenkaan jatku niin perinteisenä. 28 KONEURAKOINTI 05/15. Hyvin tässä kävi, pariin kertaan on jo laajennettukin ja laajennuksia on myös tulossa”, Jussi kertoo neljän hehtaarin metalliromun vastaanottoasemasta. Vaikka Virrat ei paikkakuntana ole se vilkkain ja romua tuottavin, sijainti noin sadan kilometrin keskiössä Tampereelta, Seinäjoelta ja Jyväskylästä tekee siitä eräänlaisen romunkeräyksen keskittymän. Se alkoi käytännössä tyhjästä. Elettiin vuotta 2004. Mies perusti maansiirron parissa toimivan yhden koneen, yhden auton ja yhden miehen yrityksen. ROMUMIEHET. Kaikissa on hyvät puolensa ja jälkimarkkinointi on toiminut, jos sitä on satuttu tarvitsemaan. ”Kalusto oli kuitenkin aika helposti muutettavissa moneen käyttöön. Melkein heti perään alkoikin sitten lama”, mies muistelee. Jussi Pöyhölä oli juuri valmistunut koulusta maansiirtokoneen kuljettajan papereilla ja yrittäminen houkutti kovasti
TARVE VAATI LISÄÄ KALUSTOA. RIKS RAKS. 6,6-litrainen moottorilla varustettu kone on jämäkkä toimija ja huoltopuoli on toteutettu helpoksi esimerkiksi lähes koko oikean kyljen pituudelta aukeavan luukun myötä. Materiaalinkäsittelykoneissa tässä luokassa piikkipaikkoja hintapuolella pitävä kone löysi siis tiensä Baltian suunnalta Pirkanmaalle ja tyytyväisyyttä se onkin käyttäjissään niittänyt. . Erilaisia koneita on kokeiltu, mutta materiaalinkäsittelyssä Doosaniin ja nykyiseen Catiin ollaan tyytyväisiä. Eikä ole ollut tässä toisessakaan Doosanissa, tällä hetkellä magneettia käyttävässä DX140LCR:ssä mitään suurempia ongelmia. Vain silloin, jos tulee jotain todella, todella ihmeellistä, kutsutaan huolto paikalle”, Jussi toteaa. Sen historia ei ala tilauskaavakkeen täyttelystä, ainakaan Pirkanmaan Uusiometallin osalta. ”Doosanit ovat olleet todella vähävikaisia koneita. Kun tunteja materiaalikoneessa oli noin yhdeksän tuhatta, tuli ensimmäinen vika. Alussa ote siis piti huonoista näkymistä ja vaikeasta aloitusajasta huolimatta. Materiaalinkäsittelykoneita on kaksi, Doosanin DX210WMH ja uusi Cat M322D MH. Kalustoa on lisätty tarpeen vaatiessa ja nyt Pirkanmaan Uusiometalli Oy:llä on omaa kalustoa niin tien päällä, kuin kentälläkin. Onhan jokaisella koneella omanlaisensa luonne. ERILUONTEISIA KONEITA. ”Meillä on mahdollisuudet tehdä huollot ja remontit itse. 29. Aloitusvuoden jälkeen kasvua on tapahtunut joka vuosi 40-140 prosenttia. Tunteja koneisiin tulee noin 15002000 vuodessa ja huollot tehdään pääsääntöisesti itse. Työkohteet koneille löytyvät paitsi omilta tiluksilta, myös esimerkiksi purkukohteista, joista ostettavaa romumetallia käsitellään paikan päällä. Näiden lisäksi töissä on kolme Volvon ja Doosanin -kaivinkonetta, yksi Volvo-pyöräkuormaaja ja yksi Cat-kurottaja. 22-tonnisissa painiva Cat M322D MH on tullut taloon noin 1500 tuntia sitten. Totuttelemalla oppii. Peruskoneena toimii ”vanha uskollinen” eli tässä käytössä toimivuutensa näyttänyt SamsungVolvo. Jussi lähti Latviaan konetta katsomaan ja kaupathan siinä sitten tehtiin samalla. Koneen tuntuman suhteen ei valitettavaa löydy, mutta omanlainen totutteleminen tietenkin uudessa merkissä on. Pääsulake paloi. Sen takaa paljastuvat käytännössä suurin osa tarvittavista kohteista. ”Kalustoa on lisätty tarpeen vaatiessa ja esimerkiksi tämä Cat tuli lisäyksenä, mitään ei laitettu vaihtoon”, Jussi Pöyhölä kertoo. Kone oli nimittäin Latvian Witraktorilla esittelykoneena ja se tuli todella kilpailukykyiseen hintaan tarjolle. Konemerkkien suhteen on oltu avoimia tarjonnalle. Ajossa on kaksi yhdistelmää ja yksi nuppi. Nokkaleikkurilla tavara pienenee sopivaksi suupaloiksi varsinaiselle leikkurille syötettäväksi. Catin hydrauliikka vaatii selvästi erilaisia otteita kuin esimerkiksi Doosanin herkkä ohjaus
Sillä murustellaan isommatkin kappaleet tehokkaasti leikkurille sopiviksi palasiksi. Sen on myös saanut huomata, että usein ihmisillä arviointikyky heittää pahasti. Tämän lisäksi esikäsittelyyn on hankittu TreviBennen nokkaleikkuri, joka on kiinni ”SamsungVolvossa” eli SE 350 LC-2:ssa. ”Kyllä tämä on vienyt täysin mukanaan, päivääkään en ole katunut. Ja sen täytyy olla tietenkin myös kuljettajalle mieluisa”, Jussi Pöyhölä luonnehtii hankintapolitiikkaa. Ensin katsotaan mitä tarvitaan ja sitten aletaan koota sitä mieleistä pakettia. Vaikka taloon on hankittu niin konekuin kuljetuspuolellekin uutta ja tyylikästä rautaa, työt näyttävät hoituvan hienosti myös ajetummallakin kalustolla – ja kulurakenne kiittää. Luonnollisesti vaaditaan myös kaupantekijän luonnetta, sillä vaikka pienempiä eriä aina 500 kilosta ylöspäin voidaan toimiston tiskin kautta vastaanottaa tietyllä päivän hinnalla, tehdään isoista eristä kauppaa käytännössä aina itsensä yrittäjän kanssa. Kysyntää ja tarjontaa tuntuisi olevan ja se on tietenkin aina hyvä asia. Purkutyöt ovat jatkuvasti lisääntymässä ja se tarkoittaa sitä, että myös romuliikkeen on varauduttava asiaan niin paikan päällä kuin työkohteisiinkin lähetettävien koneiden suhteen. Tuntuuko, että olisi pitänyt aikanaan valita sittenkin toinen polku. Esittelykoneena kiertänyt Cat päätyi Virroille peräti Latvian suunnalta. . Konetta kuljettava Tuukka Pöyhölä kertoo olevansa tyytyväinen Catin toimintaan ja hallittavuuteen romumetallin käsittelyssä. ”Kyllä tämä on sellaista päivästä ja suunnasta toiseen tinkaamista, kun oikein kauppaa tehdään. Kun oman kiinnostuksen kautta on saanut homman toimimaan ja löytänyt paikkansa alalla, niin kyllä tässä tuntuisi pärjäävän”, päättää Jussi ja lähtee selvittelemään alkaneen päivän meininkejä. Sama koskee toki myös esimerkiksi autokalustoa. ”Kun itse haetaan tavaraa ja usein myös kuljetetaan eteenpäin, vehkeiden ja koko paketin pitää olla hiottu kuntoon. On tässäkin toki kovaa ja haastavaa kilpailua, mutta samalla myös selviä kasvun mahdollisuuksia. Joillekin asiakkaille valtava määrä romua voi todellisuudessa olla kymmenesosa arviosta – ja toisin päin”, Pirkanmaan Uusiometalli Oy:n yrittäjä Jussi Pöyhölä nauraa, vastaillessaan tiuhaan tahtiin puhelimeen. NÄKEE JA PÄÄSEE. 30 KONEURAKOINTI 05/15. PAKETIN OLTAVA KUNNOSSA. Catin tehtävä on leikkurin syöttö. Hytti on sopiva, näkyvyyttä riittää ja koneen huoltoja helpottaa koko kyljen matkalta aukeava pelti. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla uutta ja kiiltävää. Nykyään maanrakennuspuoli on niin kovasti kilpailtua, että enemmän se varmasti stressaisi. ONNISTUIKO VALINTA. Pirkanmaan Uusiometallilla on käytössään Idromec T500 joka pureksii tavaraa pienempiin osiin sitä mukaa, kun koura mättää. Koneiden vaihtoväli liikkuu jossakin 8000-10000 tunnin kieppeillä, mutta lopullinen kunto ja sen hetkinen kaluston tarve määrittelevät kauppojen hieromista. Kierrätysmetallitoiminnan onnistunut pitäminen vaatii siis tietämystä paitsi raaka-aineesta, myös koneista joilla työtä tehdään. Vai mitä
BÖCKER Euroopan johtava hinattavien puominostureiden valmistaja. Alberni perävaunut valmistetaan lyhyellä toimitusajalla mittatilaustyönä aina asiakkaiden toiveiden mukaisiksi. SARIS PL2027 Lavettivaunu 3290 € alv % • Kokonaispaino 2700 kg, pokatut alumiinilaidat • Sisämitat 204 cm x 406 cm, upotetut sidontalenkit • Iso 185 C8 14 rengas ei hae joka kuoppaa • Järkevät mitat, 2 kpl kuormalavoja vierekkäin • Lisävarusteena kevyet alumiinirampit yms. Sinun Böcker-myyjäsi Mika Siivonen 0400 212 230 RADIOOHJAUS! Alumiinirakenteiset Böcker puominosturit ovat taloudellinen ja tehokas vaihtoehto perinteisille autonostureille. Käyttöön ei tarvita nosturikorttia. www.facebook.com/ koneurakointi. 050 300 2950 SARIS jälleenmyynti: K-Maatalous ja Konekeskon toimipisteet www.alberni.. Hollantilainen SARIS Aanhagers BV valmistaa vuodessa yli 30 000 kevytperävaunua. Nosturit ovat radio-ohjattavia ja soveltuvat erinomaisesti kaikenlaisiin asennuksiin. KONETALO BAU-MET OY • Kärsämäentie 72, 20360 Turku Puh: 0207 433 700 • www.bau-met.. Niinpä annammekin jokaiselle SARIS vaunulle 36 kk takuun ja Suomenkielisen käyttöohjekirjan. SARIS PERÄVAUNUT – KUN LAATU RATKAISEE SARIS maahantuonti: Alberni Oy Takalantie 26 21500 PIIKKIÖ Martti Alander puh. Nosturit painavat vain 2.7 3.5 tonnia, jonka vuoksi ne ovat helposti siirreltävissä myös maastureilla tai lava-autoilla. + rekisteröinti ja toimituskulut SARIS PKC20E 4 m3 Klapivarustuksella 3950 € alv % • Kokonaispaino 2000 kg, pokatut alumiinilaidat • Sisämitat 150 x 270 cn, 4 m3 klapeja • 60 cm verkkolaidat, 175/70 R13 renkaat • Sähköhydraulinen kippi, 90 Ah akku • Lavan alla vahva apurunko + rekisteröinti ja toimituskulut SARIS Magnum EXP Konevaunu 3500 € alv % • Kokonaispaino 3000 kg, kantavuus 2400 kg • Sisämitat 168 x 306 cm, renkaat 185/60 R12C • Kastamalla kuumasinkittyä 3 mm terästä • Turvallinen, korkeus maasta vain 38 cm • Teräsrampit ja integroidut tukijalat + rekisteröinti ja toimituskulut ALBERNI 350.1 Umpiperävaunu 3185 € alv % • Kokonaispaino 750 kg, jarruton • Sisämitat L150 x K160 x P347 cm • Seinät lasikuitu-uretaani kerroslevyä • Takana ovi-lastausilta, kantavuus 400 kg • Lehtijouset, iskarit, sisävalo, tukijalat rekisteröinti sisältyy hintaan Kaikki hinnat voimassa 30.9.2015 saakka. Isot tuotantomäärät takaavat edullisen hintatason ja tasaisen laadun. julkisivuelementit, PAROCelementit, lasija ikkuna-asennuksiin, sekä hirsi-rakentamiseen. Esim
Kovuudeltaan oikeanlaista tavaraa löytyi Hyvinkään Kytäjältä, Karjukalliolta. Helsinki-Vantaan lentokentän ykköskiitotien peruskorjaukseen vaadittu kiviaines ei voi olla ihan mitä tahansa. Kiven lujuus menikin tarjouskilpailun pisteytyksessä etusijalle KOVINTA KIITOTIELLE 32 MURSKAUS KONE-KOSTAMO OY Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Lajitteiden suhteen päädyttiin Morenia Oy:n toimittamiin murskeisiin, sillä Kytäjän Karjukallion kivi on lujuudeltaan Etelä-Suomen alueella huippuluokkaa. Näin on toimittu myös kiitoradan asfalttiin käytettävien kiviainesten valinnassa. Lentokentän toiminnassa on tapana minimoida kaikenlaiset riskit ja tehdä asiat mieluummin varman päälle
Itse asiassa valittu tuote oli jopa ylihyvää tarkoitukseensa, joka kertoo varman päälle toimimisesta. Kaksi muuta kiitotietä, kakkonen ja kolmonen on peruskorjattu joitakin vuosia sitten ja nyt on 3,4 kilometriä pitkän ykkösen vuoro. Kiitotie 1 eli virallisesti 04R-22L on se aito ja alkuperäinen kiitotie, joka on ollut paikallaan jo Helsinki-Vantaan avaamisesta, vuodesta 1952 lähtien. 33 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Kun koneiden lentoonlähtöpaino liikkuu parhaimmillaan reilussa 250 tonnissa ja nousuja sekä laskuja vuorokaudessa puolen tuhatta, säästön etsiminen materiaalin hinnassa ei tule kysymykseen. Se vaatii kalustolta myös paljon. Kentän asfaltti joutuu valtavalle rasitukselle päivittäisessä käytössä ja lisääntyvä liikenne sekä kasvavat konekoot tarkoittavat sitä, että päällysteen täytyy kestää. Karjukallion kivi on Etelä-Suomen huippuluokkaa lujuudeltaan. KOVINTA KIITOTIELLE ja Morenia valittiin toimittajaksi, vaikka hinta ei ollutkaan kaikkein edullisin
Erikoisvaatimuksena on pienimmän jakeen kohdalla pölyttömyys. Kymmenen jalan eli kolmen metrin halkaisijalla oleva amerikkalainen Sturtevant Whirlwind erottelee hienoaineksen 0,063 millimetristä 0,125 millimetriin. Ainoastaan rankkasateilla sitä ei ole täällä voitu käyttää, koska silloin tukkeutumista tapahtuu. Sturtevant Whirlwind -ilmaluokitin erottelee 0-4 -millisestä murskeesta hienoaineksen erilleen hyvin tehokkaasti. Normaaliolosuhteissa luokitin hönkii jopa 36 tonnia tavaraa pölyttömäksi tunnissa. ”Kun luonnonkiven käyttö betoniteollisuudessa vähenee, kalliokiveä 34 KONEURAKOINTI 05/15. Kun kyseessä on poikkeuksellisen kova kivi, asettaa tämä tietenkin erilaiset lähtökohdat myös murskaamiselle ja materiaalin käsittelylle. PÖLY POIS PÖLYTTÖMÄSTI. Kone-Kostamon ilmaluokitin on tällä haavaa toiminnassa lentokenttäurakan vuoksi, mutta tulevaisuudessakin tarvetta löytynee. Vastaavia laitteita on Suomessa arviolta kahden käden sormilla laskettava määrä. 0–4 mm, 4–11 mm ja 11–25 ovat jakeet, joita työmaalle lähetetään. Lajitteita syntyy kolmessa koossa. . Sitä varten Kone-Kostamo Oy lisäsi murskaja seulalinjan perään ilmaluokittimen, jonka avulla pöly saadaan tavarasta pois tehokkaasti ja ilman ympäristölle koituvia haittoja. Tulos testataan joka vuorossa. ”Kolmen vuoden urakka lentokenttään liittyen työllistää laitetta toistaiseksi, mutta sen jälkeen uskon betoniteollisuudesta löytyvän kysyntää tällä tehdylle tavaralle”, tuumii toimitusjohtaja Johan Kostamo. Tulevaisuudessa kuljetin katetaankin sitä varten”, Sotaniemi jatkaa. Varsinaisesti laite ei siis ole vesikelistä pahoillaan, mutta mikäli sinne syötettävä tavara on läpimärkää, toiminta käy hankalaksi. ”Erottelu on nopeaa, tehokasta ja pölytöntä esimerkiksi seulapuhaltimeen verraten”, sanoo työmaapäällikkö Esko Sotaniemi Kone-Kostamo Oy:stä. Kun pöly poistetaan, saadaan lopputuotteen hieLentokentän suururakalle toimitettava kivi on jopa ylihyvää, mutta niin se tässä käytössä saa ollakin. ”Laite pysyy hyvin mukana eikä muodosta pullonkaulaa. HIENOAINES ERILLEEN. noainesmäärä 7 prosenttiin. Morenialle murskauksen ja lastauksen suorittaa alihankintana KoneKostamo Oy
. ”Kivi on kuin timanttia”, toteaa Esko Sotaniemi. JAKEITA LIIKKEELLE. Kovaan käyttöön tulevalla Karjukallion kivellä on kovat vaatimukset, mutta vahvaa on toteutuskin. Tarvittava määrä on yhteensä noin 150 000 tonnia. Karjukallion suunnasta on viime aikoina käynyt melkoinen kasettiliikenne, kun kiitoradan asfalttiin tarkoitettuja jakeita on kuljetettu Hyvinkäältä Vantaalle. RANKASSA PAIKASSA. 35. Siinä yhteydessä luokitin tulee mukaan kuvaan”. ”Koneet ovat lujilla ja kulutusosaa kuluu aivan eri tahtiin kuin normaalisti. Kaikista lajitteista otetaan lisäksi päivittäin näytteet, joilla tutkitaan rakeisuus ja muoto. . tarvitaan enemmän runkoaineeksi. Tämäkin on yksi vaatimuksista, jotka tilaaja on asettanut tuotteelle. Ylipäätään sama kaava pätee tällä kivellä muihinkin kulutusosiin ja esimerkiksi leukoja saa kääntää normaalia useammin”. Linjastossa on myös Barmac Rotopactor -kubisaattori, jolla isommista lajitteista saadaan keskipakoisvoimalla pyöristettyä kuutiomaista tavaraa asfalttikäyttöön. Myös muu murskauskalusto joutuu koville erikoiskovan kiven kanssa. KALUSTO KOVILLA KIVEN KANSSA. Murskausmäärä on urakan mukaisesti 150 000 tonnia ja alueelta otetaan noin 170 000 tonnia. Kiitotien asfaltti joutuu kovalle rasitukselle ja sille asetetaan siksi erittäin korkea vaatimustaso. Vaikkapa esimurskan kovapalaleuat kestivät 100 000 tonnia, kun normaalisti Metso lupaa niille 500 000 tonnia
36 MURSKAIN KOMPLET LEM TRACK 48-25 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Valmiita ideoita ei varmasti tarvitse paljoakaan esittää, kun aivokopassa alkaa jo muotoutua muitakin käyttökohteita. Erilaisissa purkutöissä käyttö tulee myös kysymykseen. YKSINTYÖSKENTELYYN. Remmin nopeus säätyy koneelta. Murskaa voi liikutella sen käydessä telojen avulla ja raekokoa säätää lennossa. Kauko-ohjaimen avulla sama kuljettaja voi hallita murskaa ja kaivinkonetta. KÄYTTÖTARKOITUKSIA KAAVAILEMAAN. Hankalakulkuiset paikat, joihin ei isolla koneella pääse, kuten tässä lehdessä toisaalla esitelty saarissa tapahtuva työ, voisi olla myös oivallinen kohde. Murskaaminen voidaan suorittaa vaikka saman tien paikan päällä. Kun tarvitaan pienemmän kapasiteetin murskausta, hyödynnetään yleensä murskakauhoja. Nykyäänhän kaikenlainen purkumateriaali on ongelmajätettä ellei sitä ole murskattu määrätyllä tavalla. Moneen murskaongelmaan voisi löytyä ratkaisu Kompletin pikkumurskasta. 37 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Tämän kokoinen yhdistelmä ei enää mahdu tai pääse joka paikkaan ja toisaalta aina ei ole mielekästä tai mahdollista sitoa kaivinkonetta murskakäyttöön. . Minkälaisissa tilanteissa Lem Track 48-25 sitten voisi olla omiaan. Minimurskasta ON MONEEN! Murskaimen tarve ei aina ole välttämättä suuri – ja toisinaan suurta murskainta ei ole edes mahdollista käyttää. Yhdysvalloissa konetta on myyty jo merkittäviä määriä ja tuolla maidon ja hunajan maassa esimerkiksi asfaltin murskaus heti paikan päällä on yksi hyvin yleisistä käyttökohteista. Erilaisia käyttötarkoituksia ja -kohteita pikkumurskalle löytyy vähällä tuumailulla. Monenlaiseen tarkoitukseen sopiva Komplet Lem Track 48-25 on mielenkiintoinen tuttavuus. Ne ovat toki toimivia, mutta vaativat toimiakseen tehokkaasti peruskoneeksi yleensä noin 25-tonnin pykälässä olevan kaivinkoneen. Esimerkiksi pienillä rakennustyömailla, joissa kallio louhitaan sekä kuljetetaan pois ja tilalle tuodaan mursketta, tämä laite tekisi työn paikan päällä
Äänitaso on siedettävä, eli vieressä seistäessä puheääntä joutuu korottamaan, mutta pauhu ei silti ole ylivoimaista. Yksi käyttäjä voi siis hoitaa murskaimen käyttöä vaikka kaivinkoneen hytistä. Jakeiden lajittelua voidaan tehdä konetta kääntämällä. Esimerkiksi Amerikassa näitä laitteita on jo paljon käytössä. MAHTUU, SIIRTYY, MURSKAA. Murskain ei ulkoisilta mitoiltaan ole suinkaan massiivinen, mutta sen teho vakuuttaa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan ensimmäistä kotimaista asiakasta ja murskaimen tulevia käyttötarkoituksia. Ainoastaan remmin nopeutta täytyy säädellä itse koneesta. Tämän kokoinen murskain mahdollistaa jopa sen, että ääritapauksissa syöttöön ei periaatteessa tarvita edes kaivinkonetta! TOIMISI MYÖS SUOMESSA! Koneen toimintaa seuratessa ei moitittavaa löydy. 48 x 25 -senttinen kita ottaa tavaraa vastaan jopa 30 tonnin tuntivauhdilla. . Radiokauko-ohjaimen avulla sitä voi liikutella teloillaan, vaihtaa raekokoa, sekä tietenkin käynnistää ja sammuttaa. Lem Trackia on saatavana myös isompana 60-40 -mallina joka painaakin jo reilut 11 tuhatta kiloa ja tuottaa jopa 80 tonnia tunnissa. Mielenkiintoisen tästä laitteesta tekee myös sen melkoisen potentiaalinen vuokrauskäyttö. Eri jakeita tehtäessä murskainta voi liikutella haluttuun kohtaan uutta kasaa muodostamaan tai sen voi ajaa esimerkiksi rakennustyömaalla aina juuri sinne, missä murskaa milloinkin tarvitaan, vaikka aivan lapiokuskin viereen, jos murskattavan materiaalin kantomatka ei muodostu ongelmaksi. Helppoudellaan kone sopii vaikka vuokralle. Koneen pituus on 445, leveys 145 ja korkeus 190 senttiä. Totta kai työkalut mitoitetaan työn mukaan eikä tämä ole tarkoitettukaan isoille työmaille. Moottorina toimii Isuzun 28,5-hevosvoimainen, kolmisylinterinen diesel. Erilaiset materiaalit höyhentyvät kelvollisen oloisesti ja raekoko tosiaan säätyy lennossa kauko-ohjaimella 80 millin maksimikokoon saakka. . Murskain on kauko-ohjattava. Lisävarusteina Komplet Lem Track 48-25:n saa kuljettimen magneettirullan metallinerottelua varten, vesisäiliön suihkuineen pölyntorjuntaan ja pohjola-paketin, joka sisältää talvikäyttöä helpottavan esilämmittimen. Mielenkiintoinen kone lähtee täysillä varusteilla eteenpäin alle 60000 eurolla, kerrotaan esittelykoneen maahantuoneelta Mateko Oy:ltä. 38 KONEURAKOINTI 05/15. Kuten olemme aiemminkin saaneet huomata, ei pientä konetta ole kokoon katsominen. Selvittelyjemme mukaan esimerkiksi Englannissa laitteita on vuokrattavana noin 300 euron vuorokausihinnalla. Komplet Lem Track 48-25 murskaa viidestä kolmeenkymmeneen tonniin tunnissa materiaalista riippuen, ja 480 x 250 –milliseen kitaan kelpaa kivi, betoni, tiili, asfaltti ja niin edelleen. TODETTU TOIMIVAKSI. 3400 kiloa painava kone on mitoiltaan huomattavan pienikokoinen. EI OO ISO
Silti se on vielä työn syrjässä kiinni aina toisinaan. USKOLLINEN PÄIVYSTÄJÄ Kesän kunniaksi voi ottaa välillä vähän leppoisamminkin. 40 MATERIAALINKÄSITTELY VOLVO EC650I Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Niinpä jutun aiheeksi valikoitui varsin mielenkiintoinen kone, jonka suurimmat ponnistukset ovat takana
tai ainakin melkein. USKOLLINEN PÄIVYSTÄJÄ Åkermanin ja myöhemmin Volvon materiaalinkäsittelykoneet, materialhanteraret, olivat yksi konetyyppi joita konevalmistajalla oli tarjota töihin. Se ei kuitenkaan työtä haittaa, emmekä takerru pikkuseikkoihin. Sellainen löytyikin Ruotsista, Kalmarin eteläpuolella olevasta Bergkvaran satamasta. Tilaajan tarpeiden mukaan perushytti korvattiin joko nousevalla tai kiinteästi korotetulla mallilla. Viime vuosien saatossa kone on menettänyt ajopuolen telinsä ja se on korvattu mykällä, pienipyöräisellä versiolla. I-kirjain tulee sanasta industrial, eli kone on määritelty teollisuuskäyttöön. RUOTSALAINEN ERIKOISUUS. Päätimme etsiä jostain käsiimme vielä käytössä olevan materialhanterare-Volvon. Ne kuuluivat pyöräalustaisten kaivinkoneiden EW-sarjaan ja olivat siellä oikeutetusti suurimmilla numeroilla varustettuja. Toki koneita muualtakin löytyy, mutta tämä valikoitui eräänlaisena sinnittelijänä aiheeksi. 41 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. KOKO KOMEUS... Kyseinen kone on vuosimallia . EW450i ja isoveli EW650i olivat molemmat neliakselisia materiaalinkäsittelykoneita, joiden ylävaunut oli vastaavasti ”lainattu” tela-alustaisten kaivinkoneiden isosta päästä. Satamassa oli passissa se suurempi malli, nousevahyttinen EW650i. Volvon ja aiemmin Åkermanin EC450 ja EC650 toimivat ylävaunun luovuttajana näille koneille
42 KONEURAKOINTI 05/15. HUOLENPITOHYTTI. Vaihtoehtoina oli joko kiinteästi ylhäällä oleva tai nouseva hyttimalli. . Care Cab -nimellä tunnettu hytti sisälsi ergonomisen istuimen, suuret ikkunat, lämmittimen ja suodatettua hengitysilmaa korkeuksissa työtä tekevälle kuljettajalle
Pieni satama palvelee läheistä puutavarateollisuutta bulkkitavaran lastaamisessa ja kiviä puolestaan kuormataan proomuihin toimitettavaksi muun muassa aallonmurtajien ja rantavallien rakennusja kunnostustöihin. ”Onhan se vanha kone, lähes 10 000 tuntia on nyt mittarissa. MONI LAIVA ON LASTATTU. Samalla se on elävä muisto siitä, miten monenlaista kalustoa valmistaja on historiansa aikana maailmalle saattanut. Tässä Bergkvaran koneessa vetopuoli oli kuitenkin joitakin vuosia sitten särkynyt ja melko hinnakkaan korjauksen sijasta koko vetoteli oli korvattu mykällä telillä joka ryövättiin vanhasta kuormaauton perävaunusta. Mutta kyllä sillä tekee vielä töitä. Volvo EC650i on esimerkki siitä, miten uutuudenvoimansa melko vakavastikin menettänyt kone voidaan silti laittaa hyötykäyttöön, kun tarvittava perustekniikka on kunnossa. Moottorina pauhaa Volvon TD 122 KIE, 12-litrainen kuutonen joka tuottaa 371 hevosvoimaa 57-tonnisen laitoksen liikutteluun. Varakoneen asemassa oleva EW650i on kuitenkin tarpeeksi suorituskykyinen tällaisenaankin, ”rampana”. Kun se siirretään paikalleen ja lyödään käyntiin, homma käy”, kertoo koneella työskentelevä Tomas Holesäter. Alun perin kone tuli uutena Bergkvaraan Torsåsin kunnan hankkimana, mutta nyt sataman urakointi on siirtynyt LEABille eli Långemåla Energileveranser AB:lle joka konetta käyttää. 43. Vetovoimaa renkailta mitattiin 70 kilonewtonia ja kääntöympyrä eturenkaista oli 30 metriä 8,7-metriselle alavaunulle. Kone on siis tätä nykyä vetämällä liikuteltava, mutta muuten toimiva. Neljästä akselista etummaiset ohjaavat ja takimmaiset vetävät. Alavaununa on erityisesti tähän tarkoitukseen tehty neliakselinen ratkaisu. Tämän elinsiirron myötä koneen ulkonäkö muuttui, sillä alkuperäisesti koneen renkaat ovat saman kokoisia. Koneen tämänhetkiset työtehtävät ovat satamatoiminnassa kivien, hakkeen, sahanpurun ja puutavaran lastaaminen. Siirtoajossa nopeutta koneelle saatiin 20 kilometriä tunnissa ja työssä seitsemän. Kahmari on useimmiten työkaluna”. Näiden koneiden valmistus loppui 2000-luvun vaihteessa, mutta joitakin on yhä käytössä. ”Kuusi tonnia kiviä siirtyy moitteetta, kevyemmästä tavarasta puhumattakaan. 2000 siten, että ylävaununa on yksi viimeisiä, vuonna 1999 tuotannosta poistuneita kuuspuolikkaita Volvoja
Niinpä sitten teimmekin ja havainnot ovat seuraavilla sivuilla luettavissa. Uusia kuvioita Komatsun uudet hakkuukoneet ovat saapuneet Suomeen ja tänä keväänä niihin on ollut mahdollista tutustua kiertueen merkeissä. 44 HAKKUUKONEET KOMATSUN UUTUUDET Teksti ja kuvat: Juha Pokki
45 Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Luonnollisesti esimerkiksi osien koot vaihtelevat tarpeen eli koneen koon mukaan, mutta pyörää ei ole niin sanotusti lähdetty keksimään uudestaan jokaista mallia varten. Hieman niin kuin kenkiä valitsisi: kun löytyy se itseään miellyttävä ruoju, tarvitsee etsiä vain oikea kokonumero. Moni muukin asia nimittäin on saatu selkeytettyä ja viilattua entistä sujuvampaan kuosiin. Moottoripuolella uudistus on tuonut pellin alle eurotaso nelosen päästömääräykset täyttävän moottorin. Tämä virtaviivaistaminen kertoo siitä tyylistä, millä koneita on käyty toteuttamaan. Uudenlainen muotoilu näkyy kauas. YHDENMUKAISUUTTA KAUTTA LINJAN. Kone on itse asiassa kasvanut, mutta kasvu ei näy niin selvästi, sillä se on ”mustalla puolella”. SELKEÄ JA PUHDAS MOOTTORI. Konepelti on näkyvin ulkoinen muutos koneessa. Nämä uuden sukupolven koneet tuntevat mallimerkinnät 901, 911, 931 ja 951. Tämä helpottaa paitsi huoltoa, myös koneen valintaa. Padat ovat jokaisessa harvesterissa kuusimukisia AGCOja ja tilavuudet menevät siten, että pesueen pienimmissä eli 201-hevosvoimaisessa 901:ssä ja 231-hevosvoimaisessa 911:ssä litroja on 6,6. Komponentit löytyvät eri kokoisista koneista samoilta paikoilta ja kaikki neljä konetta ovat hyvin yhteneväisiä. . Isommissa eli 251-hevosisessa 931:ssä ja 282:n humman voimat valjastavassa 951:ssä iskuti46 KONEURAKOINTI 05/15. Nyt tarvitsee käytännössä ajatella vain sitä, minkä kokoisen koneen työhönsä tarvitsee. Ei tarvitse ajatella valitessaan, minkä koneen ostamalla saa uusimmat ja tehokkaimmat ratkaisut tai ominaisuudet käyttöönsä. PELLISTÄ SEN HUOMAA. Japanilaisen mentaliteetin mukaisesti kaikkien koneiden ratkaisut on tehty samalla tavalla ja nuotilla. Komatsu lanseerasi koko tavaralajipuolen hakkuukonemalliston kerralla yhdenmukaisena neljän koneen katraana. Kun aloitetaan läpikäynti kokonaisuudesta, ensimmäisenä käy selville koneiden rakenteen yhteneväisyys. Komatsun suunnittelussa kaikki koneet toistavat mallista toiseen samaa ideaa. Samalla siis nollataan aiemmat versionumeroinnit, jotka ovat seuranneet mallisarjaa ja pistettä, kuten vaikkapa 911.5 ja niin poispäin
Apuvirtapistokkeen kaapeli saisi tulla vakiona mukana. Tuttu paikka työkalupakille on kätevä. . DETALJEJA. Uudet kahvat hytissä parantavat tuntumaa. Moottorille ja hydrauliikalle on helppo pääsy huoltoa ajatellen. 47. Moottori on nyt eurotasolla neljä
Myös moottoripuolen sulakerasia on esimerkillisesti saatavilla. HYDRAULIIKKA NYT KOLMESSA PIIRISSÄ. Korkeapainepiiri käyttää nostoa, kääntöä ja ulotinta. Tämä vähentää tehohäviötä, sillä nyt vähän kuluttavaa paralleelia varten ei tarvitse tehdä suurta painetta. Matalapaine puolestaan paralleelia. Apuvirtaa kun voi helposti ja koneelle turvallisesti ottaa ja antaa koneen omasta pistokkeesta päävirtakatkaisimen vierestä. Järjestelmä voi pelata myös yhteen: kun tarvitaan lisää hydrauliikan tehoa, Hydrauliikka on kolmipiirinen, tuoden uutta tehoa ja luonnetta hakkuukoneen käsittelyyn. C93 on sopiva pari malliston pienimmälle koneelle, 901:lle. 48 KONEURAKOINTI 05/15. Moottorin edessä ovat hydrauliikkapumput siten, että ajohydrauliikka on syvemmällä ja kaksi työhydrauliikkapumppua paremmin näkyvillä. lavuus on 7,4 litraa. MUODOKAS UUTUUS. TILAVAMPI HYTTI JA TEHOKKAAMPI KONE. . Jako on tehty matalapaineiseen ja korkeapaineiseen piiriin. Moottori paljastuu huoltoa varten hydraulisesti aukeavan pellin alta kokonaan. Oikealla puolella vastaavassa paikassa on tyhjä säilytyslaatikko. Hieman mietityttävästi lisävarustelistalle, eikä suinkaan vakiovarusteeksi on eksynyt toinen varsinkin talviaikana kaivattu akkuvaruste: apuvirtakaapeli. Akkujen kestoikää arktisissa olosuhteissa voi parantaa hankkimalla lisävarusteena saatavan lämmitysjärjestelmän, joka kierrättää esilämmittimen nestettä myös akkujen alta. Uudella hydrauliikalla ja uudella hytillä varustettu kone on entistä tehokkaampi ja hiljaisempi työskennellä. . Moottori vaikuttaisi myös putkituksiltaan aiempaa yksinkertaisemmalta ja erilaiset päivittäiset tarkastusja täyttökohteet sijaitsevat kätevissä paikoissa ilman konekopan avaamista. Mikäli piuhaa ei kuitenkaan ole valmiiksi hankittuna, haastetta johtostarttiin alkaa löytyä kummasti. Aiempi Rexroth on vaihtunut hydrauliikassa Lindeen ja uudet koneet ovat niin sanottuja 3PS-koneita – siis kolmipumppuisia. . Mennäänpä koneessa eteenpäin. AGCO:n nelostason koneessa päästökamppailua käydään ureaa lisäaineena annostellen ja pakokaasua kierrättäen. Pattereihin kiinni pääsemiseksi flektiasetelman alahuuli täytyy purkaa pois kuuden pultin otteesta. Tässä vielä lähemmässä tarkastelussa uudelleen muotoiltu konekoppa. Ajohydrauliikka on omalla pumpullaan ja työhydrauliikka kaksipiiriseksi jaettuna. HAKKUU PÄÄLLE. AdBlue-säiliö sijaitsee takapuskurin vasemmassa poskessa. Moottorin sijoitus on mahdollisimman takana ja flektin alareunasta löytyy akkupaketti. Lisävarustelistalle tulevat myös suojaputket iskuvaurioita estämään, kuten aiemmissakin malleissa
VAKAA, KUTEN TUNNETTUA. Ikkunan yläosa on kaareva paitsi paremman näkyvyyden, myös lumen ja roskien torjumiseksi. Kahdessa isoimmassa koneessa työhydrauliikan pumppujen koot ovat 165 litraa minuutissa ja kahdessa pienemmässä koneessa 125 litraa kappaleelta. Uusi järjestelmä mahdollistaa entistä alemmat kierrosluvut moottorilta ja siten paitsi pienemmän kulutuksen, myös hiljaisemman käyntiäänen. Nosturipuolella valinnanvaraa löytyy koneesta riippuen joko 901:n 200H:n, 911:n 200H:n ja 230H:n tai isoimmassa luokassa 931:n 230H:n ja 951:n 270H:n myötä. KOMENTOSILTA KOMEAMMAKSI. Piirit myös yhdistyvät ennen hakkulaiteventtiiliä. 49. Alanäkyvyys on puolestaan parantunut eritoten telipyöriin katseltaessa nyt paremmin myös erilaisissa kallistuskulmissa. Ensimaistelu kuitenkin antoi lupauksen odottaa hyvää. Erillinen ajohydrauliikka luonnollisesti pitää koneen liikkeessä häiritsemättä työskentelyä. . Tämä onkin totta, sillä aiemmasta etulasia on suurennettu peräti 62 prosenttiä ylöspäin ja 17 prosenttia alaspäin. Neljän USB-portin kautta voidaan hoitaa paitsi tietokoneen dataliikennettä, myös puhelimen latuuta. Tehokkuuden parantuminen on todennäköistä, mutta siitä on tässä vaiheessa vaikea sanoa muuta kuin se, että koneella hakanneet koeajajat olivat vakuuttuneita parannuksista. Sisällä on myös entistä hiljaisempaa vakiovarustein, vaikka verrattaisiin aiempiin lisävarusteisilla äänieristeillä höystettyihin kajuuttoihin. Kuljettaja laitetaan viihtymään mediakeskuksen myötä. Komatsujen vakautta kiiteltiin kiertueella ja sen pohjana onkin yksinkertaisen toimiva vakautusjärjestelmä. Jo aiemmin esitellyistä ajokoneista paikalla oli 845. Mukana kulkevan musiikin kuuntelu hoituu stereopistokkeen kautta koneen omasta grammarista ja sen kaiuttimista. Kaiken kaikkiaan Komatsun uusi hakkuukonepesue on virtaviivainen paitsi ulkonäöltään, myös toteutukseltaan. esimerkiksi moneen yhtäaikaiseen toimintoon, piirit yhdistävät salamannopeasti voimansa ja täysi teho saadaan käyttöön. TÄSTÄ ON HYVÄ ALOITTAA. Paine sylintereihin tulee rungossa, ohjaamon alla sijaitsevista kallistussylintereistä. Systeemissä takaeli keinuakselia painatetaan vastakkaiseen suuntaan nosturin kulmaan nähden. Kuljettajan ergonomia on parantunut ergonomisten EME-ohjainten myötä. Palannemme asiaan myöhemmin, kun motteja ja tunteja on tehty riittävästi. Järjestelmä toimii siis ilman anturointia ja sähköaivoja, ikään kuin painovoimaisesti ja luonnonlakien pakottamana. Hyttiosastolla on suoritettu myös parannuksia. TUTUMPI UUTUUS. Yhtenäistetty linja komponenttien ja toteutuksen suhteen on fiksu ratkaisu ja selkeyttää toimintaa koneen jokapäiväisessä toiminnassa, oli se sitten työntekoa, huoltoa tai remontointia. Kaikkien koneiden hytit ovat saman kokoisia ja aiempaa tilavampia. Komatsun koneet ovat haukanneet melkoisen palan kakusta länsinaapurin kuormatraktorimarkkinoilla ja yhtenä merkittävänä tekijänä on pidetty vaimentavaa Comfor Ride -hyttiä. Pumput ovat myös varustettu äänenvaimentimilla. Pyörivä, leveloivassa hytissä on suurempi lasipinta-ala ja valmistajan mukaan näkyvyys on parantunut joka suuntaan
Etuvetoisena tarjolla olevan Transit Customin alapuolella mallistossa ovat puolestaan Transit Courier ja Transit Connect. Tuorein Transit esiteltiin hyötyautoilevalle maailmalle pari vuotta sitten samoihin aikoihin, kun Fordin kevyiden hyötyajoneuvojen kattausta uudistettiin kokonaisuudessaan. Korimallina koeajoautossa oli lyhyt ja matala L1H1, jolla on kokonaispituutta reilut viisi metriä ja tavaratilalla mittaa noin 2,5 metriä. Pysyviä arvoja Ford Transit kuuluu vuodesta toiseen Suomeen suosituimpiin pakettiautoihin. Parin vuoden aikana Transit Custom on ottanut Suomessa pitävän otteen pakettiautomarkkinoista. Otimme tuntumaa Transit Customiksi nimettyyn tonnipakuluokan edustajaan. Niukasti kärkeen ylti VW Transporter 1 889 umpipakulla ja kolmannen sijan otti Toyota Proace 604 rekisteröinnillä ennen Mercedes-Benz Vitoa, jota kilvitettiin 555 yksilöä. Varustelultaan koeajoauto edusti Trendtasoa, joka on tavallaan perusmalli, sillä matalimman varustelutason ECOnetic on taloudellisuutta korostavien erikoisominaisuuksiensa vuoksi hieman poikkeusasemassa. Tai pikemminkin se on korjannut otettaan yhä paremmaksi, missä osaltaan edesauttoi ikisuositun Toyota Hiacen väistyminen markkinoilta. Molemmat pituusversiot ovat saatavilla normaalina H1tai korkeana H2-versiona. Fordin asema Suomen pakettiautomarkkinoilla on siis vahva, joten siinä on hyvä syy tutustua merkin vahvaan myynnintekijään, Transit Customiin. Vaikka Trend-mallia ajattelisikin perusmallina, pitää se sisällän varustelistauksen, josta vielä muutama vuosi sitten pakettiautokuski sai kuulla vain paremman luokan henkilöautoilla liikku50 KOEAJO FORD TRANSIT CUSTOM 310 L1H1 Teksti ja kuvat: Harri Onnila. Niin kuin maito kuuluu kahviin, on Ford Transit osa suomalaista urakkatyömaiden maisemaa. Jos tarvetta isompien tavaroiden kuljetuksiin on, pitää mallisto sisällään pidemmän L2-version, joka tarjoaa akseliväliä ja siten kuormatilaakin 40 senttiä enemmän. Jollei sitten juo mustana ja näe maisemassa vaikkapa VW Transporteria. Jälkimmäinen tuo tullessaan 37 senttiä lisää perusversion 1,4 metrin sisäkorkeuteen. Viime vuoden rekisteröintitilastojen mukaan Transit piti umpipakettiautoissa kakkospaikkaa yhteensä 1 815 rekisteröinnillä. Transit Custom Econeticin verollinen perushinta on 32 383 euroa, kun Trend-versioiden hinnat alkavat 33 030 eurosta. Nykyinen sukupolvi on järjestyksessään jo viides, jos mallisukupolville tehdyt faceliftit jätetään laskematta. Joka tapauksessa Ford Transit on 50 vuoden aikana muodostunut niin meillä kuin monessa muussakin Euroopan maassa käsitteeksi erityisesti niin sanottujen tonnipakujen luokassa. TALOUTTA JA TURVALLISUUTTA. Jotta oltaisiin tarkkoja, pitää jatkossa ”perus-Transitin” kohdalla puhua itse asiassa Transit Customista, sillä pelkkä Transit-nimi on omistettu isolle pakettiautoksi tai kevyeksi kuorma-autoksi rekisteröitävälle ja versiosta riippuen etu, takatai nelivetoiselle mallille (katso KU 5/2014). Maahantuojalta koeajoon saamamme Ford Transit Custom edusti osuvasti sellaista perustuotetta, jonka Transitiin päätyvä tonnipakun ostaja saattaisi mallistosta poimia
51 Teksti ja kuvat: Harri Onnila. . Joku voi pitää koeajoauton lisävarusteista metalliväriä rahanhukkana, mutta todella hienosti Deep Impact Blue -sävy autoa pukee. FORDIN SININEN. Transit sellaisena kuin moni sen tuntee ja haluaa
Jos nyky-Fordeista ei ole aiempaa kokemusta, saattaa pistää silmään ohjauspyörän runsas painikemääLämmitettävä tuulilasi on tuttu hyvä fordismi, jota arvostaa talviaamuina. 52 KONEURAKOINTI 05/15. Mukana on myös ääniohjaus, mutta ainakin toimittajan öljyttyä rallienglantia ei kuuntelukone tahtonut oikein ymmärtää. KURKOTELTAVAA. Turvallisuutta pyrkivät takaamaan jo perustavaraksi muodostuneiden ABS:n ja ESP:n ohella kaarreajon hallinta (TVC), hätäjarrutehostin (EBA), hätäjarruvalot, kaatumisen esto (ROM), kuormantunnistus (LAC), mäkilähtöapu (HSA) sekä peräkärryn hallintajärjestelmä (TSC), joka koeajoautoon lukeutui automaattisesti lisävarusteena valitun tehdasasenteisen vetokoukun myötä. Ohjauspyörässä riittää katkaisimia, mutta onneksi kohtuullisen helpolla omaksuttavia. Mukavuuttakaan ei ole unohdettu, sillä kuvaan kuuluvat manuaalinen ilmastointi, kauko-ohjattu keskuslukitus sekä CD-radio, jonka ohessa on Bluetoothyhteys, joten puhelimen käyttö onnistuu mukavan kädettömästi, kuinkas muuten. Ratin etupuolen kannellisesta lokerosta paljastuu toinen ohjaamon virtapistokkeista sekä AUXja USBpistokkeet. OHJAAMON ELEMENTIT. Transit Customin komentosillalle kiipeävää odottavat edellä mainittujen varusteiden käyttökatkaisimet Fordin insinöörien aivoituksien mukaisesti sijoitettuna. Polttoaineen säästämisessä auttavat esimerkiksi Auto-Start-Stop-järjestelmä, vaihteenvaihdon merkkivalo, 110 km/ h:ssa kytkettävä nopeudenrajoitin sekä vakionopeudensäädin säädettävällä nopeusrajoittimella. VIRTAA. vilta tutuiltaan. Lämmityslaitteen katkaisimia joutuu kuljettaja kurkottelemaan, etenkin ilmansuuntauksen kohdalla. . Palikat ovat yleisesti ottaen kohdallaan ja etenkin tuoreilla henkilötai hyöty-Fordeilla ajaneelle helposti omaksuttavissa. OPISKELTAVAA. Vieläkin korkeampaa varustelua kaipaaville on mallistossa Limitedja Sport-versiot, jotka täydentävät Transit Customia niin sisäisillä kuin ulkoisilla lisäsomisteilla ja -ominaisuuksilla. Pimeällä ja talviajossa kuljettajaa ilahduttavat muun muassa saattoja kulmavalot sekä tuttu hyvä fordismi, lämmitettävä tuulilasi. Otetaanpa muutamia esimerkkejä Transit Custom Trendin vakiovarustelusta, jossa korostuvat tämän päivän hengessä taloudellisuus ja turvallisuus. . Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella kuuluu Trendvarusteluun, mutta sen kaukosäätimestä saa pulittaa sievoiset 350 euroa plus muutaman kympin autoveroa päälle.
Ainoat miinukset annetaan ainakin pitkän kuskin ajotuntumien perusteella lattian ja polkimien asemoinnista, mikä pakottaa ajamaan jalat lievästi koukussa. Koeajoautossa kyytiä antoi 2,2-litraisen Duratorq-moottorin keskimmäinen, 125 hevosvoimaa tuottava versio. Ajoon liittyen kojelaudan pieneksi häiriötekijäksi koettiin siinä käytetty muovi, joka heijasteli paikoin voimakkaasti tuulilasiin. Transitin kuusiportainen vaihteisto on välityksiltään oiva, ja lisäksi vaihdekeppi hyvin sijoitettu ja sujuvakäyttöinen. . Ja homma todella toimii: vaikka Transit olisi mäessä, niin moottori ”tajuaa” antaa kierroksia riittävästi, ja vauhtiin päästään pehmeästi. Ainakin pienellä kuormalla jousitus 53. Alapuolelle jää 100-hevosvoimainen vaihtoehto ja yläpuolelle 155 hevosvoimalla liikettä antava voimanlähde. Koeajon kevyelle, vajaan parin sadan kuormalle koeajoauton voimanlähde oli kokolailla tunteeton. Kytkinjalkaa saa puolestaan koukistaa vielä naksun lisää, jos sitä tahtoo säilyttää lepuutuspaikalla. Maksimi 350 newtonmetriä on käytössä jo alta 1 500 r/min. Kokonaisuuteen tottuu käytön myötä, mutta lämmityslaitteen hanikat jäävät hieman etäälle ja kuljettajan luonnollisen katsekentän ulkopuolelle. Moottorin vääntö pisti liikettä niveliin alakierroksilta lähtien. Kuormaa voi kiinnitellä kahdeksaan jämäkkään lenkkiin, mutta hämärässä niitä saa hakea, sillä tehtaan jäljiltä loistetta antaa vain kaksi pientä sisävaloa. Ainoa vaihtoehto on käytännössä keskipaikan alastaittuvan selkänojan takana. Ovet aukeavat tarvittaessa 180 astetta. Valmistaja kertoo tilavuudeksi noin kuusi kuutiometriä. AVUSTETTUJA AJOONLÄHTÖJÄ. Se muodostuu 2,5 metriä pitkästä, lokarien kohdalta 1,35 metriä leveästä ja 1,4 metriä korkeasta tilasta. Jos Transitilla koettaa lähteä tavanomaisesti kaasua antamalla, seuraa usein vain hankaluuksia. rä sekä kojelaudan pahkamainen ”keskusyksikkö”. Paperitai muita nippuja mahtuu sen sijaan huomattavasti enemmän Transitin tavaratilaan. Ajoasennon saa muokattua monipuolisten säätöjen avulla mieleiseksi. KONSTAILEMATON. Koteloissa ja esimerkiksi kännykkätelineessä on hyvää ajatusta, mutta toisaalta A4-kokoisille papereille ei ole luontaista paikkaa. Moottorinohjaus nimittäin pyrkii estämään moottorin stumppaamisen lähtötilanteissa kierroksia nostamalla, mikä tarkoittaa että Transitilla kannattaa lähteä kuin kuorma-autolla ikään eli kytkin rauhallisesti ylös ilman kaasunpainallusta. Liikkeellelähtö tuo kuljettajalle pienen yllätyksen, jos Fordin avustava tekniikka ei ole tiedossa. Tuntuu kuin ensin ei tapahtuisi mitään, kunnes yhtäkkiä lähdetään turhan repäisevästi liikenteeseen. Kuljettajanistuin säätyy kahdeksaan suuntaan ja ohjauspyörä neljään, joten erikokoisten kuskien mahdollisuudet mukavaan asentoon ovat hyvät. Konttorikäytön kannalta Transit Custom on kaksijakoinen. Tavaratilassa on jämeriä kiinnityslenkkejä yhteensä kahdeksan, mutta valaistus on hoidettu vain kahdella pienellä kattovalolla
Transitin tuottavuuden kannalta oli mukava huomata, että jämerästä perusolemuksesta huolimatta pakettiauto osaa nykypäivänä olla myös taloudellinen. Tila on käytettävissä myös yli 2,5 metriä pitkille esineille, kun ohjaamon väliseinästä avaa noin 59x20-senttisen luukun. Apukuskien istuimien alta paljastuu säilytystilaa, joka mahdollistaa noin 90 litraa lisää kuljetustilaa. 24%): vetokoukku 500, lämmitettävät takalasit 120, metalliväri 530, oikea liukuovi ikkunalla 180, näkyvyyspaketti 150, kaukosäädin polttoainekäyttöiseen lisälämmittimeen 350 euroa. FORD TRANSIT CUSTOM 310 L1H1 . Transitilla voi pujottaa napakan ohjauksen ansiosta seututietä tarkemmin kuin monelle pikkuautolla. Pieni kääntösäde. 54 KONEURAKOINTI 05/15. Kokonaisuutena Transit Customin ajettavuutta voi pitää nautinnollisena: tarkka ja tuntumaltaan napakka ohjaus on kaiken lähtökohta, ja sen ansiosta Transitilla voi pujottaa seututietä tarkemmin kuin monella pikkuautolla. TEKNISET TIEDOT FORD TRANSIT CUSTOM VAN 310 2.2 TDCI TREND L1H1 MOOTTORI: 4-sylinterinen rivimoottori 2,2 TDCi, tilavuus 2198 cm³, teho 125 hv (92 kW)/3500 r/min, vääntö 350 Nm/1450 r/ min, CO2-päästöt 183 g/km VOIMANSIIRTO JA ALUSTA: Etuveto, 6-portainen manuaalivaihteisto, edessä erillisjousitus, joustintuet, kolmiomaiset alatukivarret, kierrejouset, kallistuksenvaimennin, takana jäykkä akseli, lehtijouset. JATKOPALA. KEHITTÄISIMME Tavaratilan valaistus. Edessä ja takana levyjarrut, renkaat 215/65R15 MITAT: Pituus 5120, korkeus 1922, leveys ulkopeilien kanssa 2272, akseliväli 2933 mm, omamassa 1901, kantavuus 1199, suurin sallittu kokonaismassa 3100, jarrullisen perävaunun massa 2500 kg. alv. 8 kiinnityslenkkiä, 2 valoa. Lisävarusteiden autoverottomia hintoja (sis. HINTA: 34 405 euroa (verollinen hinta ilman lisävarusteita). Noin 350 kilometrin koeajolenkillä dieseliä kului noin 7,3 litraa satasella. Ohjauksen myönteisiin ominaisuuksiin liittyy myös ketteryys, sillä reilusti kääntyvien etukiekkojen ansiosta renkaasta mitattu kääntöympyrä on valmistajan mukaan vain 10,9 metriä. KEHUMME Tunnokas ja tarkka ohjaus. jymähteli melko voimakkaasti, mutta toisaalta se lupaili tanakkuutta myös reilumman kuorman ajotilanteisiin. Kuljettajan jalkatila. Perushuoltojen osalta Transit Customille lupaillaan liikkumiseen ekonomiaa, sillä huoltoväli on maksimissaan kaksi vuotta tai 50 000 kilometriä. TAVARATILA: Pituus 255 (etuistuimen alla olevan lokeron kanssa 308), leveys 177, leveys lokasuojien kohdalta 135, korkeus 140, lastauskorkeus 56 senttiä, tilavuus 6,0 kuutiometriä. Koeajoauton kokonaishinnaksi ilmoitettiin 36 502, 89 euroa, jonka päälle tulevat vielä toimituskulut sekä noin 700 euron lasku tavaratilan vaneroinnista. Matala polttoaineenkulutus. . Lämmityslaitteen katkaisimien sijainti
014-577 2700 Varaosat 0400-831 237 • Korjaamo 0400-268 962 • Konepaja 0400-242 431 • Metsäkoneritilät • Kaivinkoneritilät • FGM PPV-lavetit KYSY TARJOUS! 0400-242 431 LAADUKKAAT SAKSALAISET HÖYLÄT 7,2–23 tonnin painoluokkaan Soita ja kysy lisää. Mikko 040 594 2810, Tero 040 737 1378 www.hpl-koneet.. For further information please visit www.kramer.de PIHTIPUTAAN AJOKONEKORJAAMO OY Rupontie 3 & 6, 44800 Pihtipudas. 040 680 1688 Veistämötie 8, 90550 Oulu toimisto@heavypartsagent.. WWW.HEAVYPARTSAGENT.FI MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS N RO 13 • 5/2015 • 8,50€ 6 414887 200110 1 5 5 72 00 11 -1 50 5 PAL VKO 2015-35 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi KUOKKA & KOSLA PAASIKIVI OY LAUTALLA Työtä KESÄNUMERO! PERUSTAVAA LAATUA TIEHÖYLÄ PITÄÄ PINTANSA! KOMPLET LEM TRACK 48-25 PIKKUMURSKA PUTKIA PELTOON SALAOJITUS ELÄMÄNTYÖNÄ LIUOSTIETOA AIHEENA ADBLUE Uusi mallisto tarkastelussa TUORETTA PUNAISTA KOMATSUN HAKKUUKONEET TILAA KONEURAKOINTI KESTOTILAUS: 8 NUMEROA 6290 Tututstu ja tilaa: www.koneurakointi.?. Konemiehen Varaosaliike Parts Heavy AGENT Myymälä Puh. Puh. High Performance with Kramer
Ajokin kulkupuolta pystyy Hi-Maticin ECO/PWR -valinnan kanssa avittamaan entisestään vaikkapa ohitukseen lähtiessä: Powertoiminto pitää kierrokset korkeammalla ja 56 KONEURAKOINTI 05/15 IVECO DAILY HI-MATIC Teksti ja kuvat: Antti Kautonen. Luonnollisesti Iveco nosti nämä kaksi automallia esille konsernitason yhteispelin kautta, mutta 8HP70mallikoodia kantava vaihteisto löytyy myös seitsemänsarjan BMW:stä ja X5-mallista. Näin on, ainakin mitä vaihteiden määrään tulee – kahdeksaa itsevaihtavaa pykälää ei tässä luokassa aiemmin ole ollut tarjolla. Kävimme ottamassa Hi-Maticiksi nimettyyn automaattiin tuntumaa Tanskassa. Tanskalaisella maantiellä automaatti-Daily osoittautui hyvätapaiseksi ja jämeräksi kulkijaksi, eikä Hi-Maticin saumattomasta toiminnasta tämän moottorivaihtoehdon kanssa löytynyt moitittavaa. Valmistajan mukaan uusi Daily on ”paras Daily koskaan”, joten myös automaattilaatikon suhteen ajopelin on tarkoitus olla luokan terävintä kärkeä. Kyseinen vaihteisto on saksalaisvalmisteinen ja tulee ZF:ltä, ja Ivecon esittelymateriaalissa sen kerrottiin jakavan tekniikkaa esimerkiksi Jeep Grand Cherokeen ja Maserati Quattroporten kanssa. Iveco on tuonut tarjolle uuden kahdeksanvaihteisen Hi-Matic -automaattivaihteiston uuteen Dailyyn. Daily Hi-Maticia esiteltiin median edustajille Tanskan Jyllannin pohjoiskärjessä, ja ajolenkki kiersi Aalborgin kaupungista aivan pohjoisimman niemennokan, Skagenin kautta. Pitkä matiikka Vuoden pakettiautoksi valittuun Iveco Dailyyn on nyt saatavilla kahdeksanvaihteinen automaattivaihteisto. Ensimmäisenä allemme valikoitui 170-hevosvoimainen kolmelitrainen Euro 5 -vaihtoehto, josta löytyy vääntöä peräti 430 newtonmetriä
VOIMANLÄHDE. Fiat Powertrainin valmistamia moottorivaihtoehtoja on 2.3-litraista ja kolmelitraista neloskonetta, ja näistä 126-, 170ja 205-hevosvoimaisia myllyjä tarjotaan uudella Hi-Matic-vaihteistolla. saa laitteen lähtemään laukkaan hieman hanakammin. Kaikki koeajoautomme oli lastattu hiekkasäkeillä 3,5 tonnin kokonaismassaan, jotta ajotuntumat vastaisivat normaalia käyttötilanteita. Säätöjä ruorissa tosin on vain etäisyyden suhteen, pylvästä ei saa kallistettua. 146-hevosvoimaisen moottorivaihtoehdon yhteyteen Hi-Maticia ei vielä saa, joten automaattia havitteleville teholukemissa on melkoinen loikka. Siltikin, iltapäiväruuhkaisessa kaupunkiliikenteessä pienempikoneinen ajokki tuntui kulkevan muitta mutkitta, ja vain erittäin innokas moottorijarrutus oli merkillepantavaa; Hi-Matic vaihtoi sen verran herkästi pienempää silmään heti tilaisuuden tullen. Merkillisen alas oli myös päässyt stereoiden AUX-liitäntä kätkeytymään, suoraa katsekontaktia siihen ei saa tutustumatta tiiliskiven paksuiseen käyttöohjekirjaan. Öljynvaihtoa Hi-Maticille toivotaan noin 300 000 kilometrin kohdalle, eikä automaatin hankinta vaikuta esimerkiksi peräkärryn vedettävyyteen. . Repsikan puolella taas matkantekomukavuutta himmensi kojelaudan hansikaslokeron sijoitus, lokero kun on niin alhaalla, ettei jalkojaan oikein pääse kunnolla venyttelemään. Kohtuullisen loogisesti aseteltu kojelauta ei turhia natise, ja vaihdevipu on sopivan lähellä rattia. Aivan näin hidasliikkeiseksi ei 126-hevosvoimaista 2,3 litran Dailyä HiMaticilla voinut sanoa, mutta 170-heppaisesta kolmelitraisesta alaspäin siirryttyä eron kyllä huomasi – saati sitten 205-hevosvoimaisesta tuplaturboisesta huippumallista, jossa vääntöä piisasi 470 newtonin verran. Kulun normalisoiduttua valitsimen voi napauttaa takaisin Eco-tilaan, ja matkanteko rauhoittuu matalammille kierroksille. Vaihteistossa on myös olemassa erikseen käsinvalintamahdollisuus, ja vaihteiston kulloinenkin toimintatila näkyy mittariston monitoiminäytöstä. Muita Iveco Daily -uutuuksia raotettiin sen verran, että vuoden jälkipuoliskolla myyntiin tulevan nelivetoisen version lisäksi seitsemäntonninen varsio kasvaa 7,2-tonniseksi 72C:ksi, ja Dailystä tarjotaan tietyillä markkina-alueilla myös sähkökäyttöistä mallia. 57 Teksti ja kuvat: Antti Kautonen. KULJETTAJAN TYÖYMPÄRISTÖ ON MALLIKAS. Näitä tulee Ruotsin postille kaksi kappaletta. Jyllannin pohjoiskärjessä sijaitseva Råbjerg Mile -aavikko on neliökilometrin kokoinen hiekkadyyni, joka siirtyy hiljalleen, noin 18 metrin vuosivauhtia kohti koillista. . Suomessa Hi-Maticille tulee tavalliseen kuusivaihteiseen käsivaihteistoon nähden 2200 euron lisähinta, mutta valmistajan mukaan automaattivaihteisella päästään noin 10% matalampiin huoltokuluihin. Valtatieajossa tulikin ajan myötä huomioitua jo aiemmassa koeajossa mainittu hiukkasen liian lyhyt penkin istuinosa, jossa olisi ollut vielä senttikaupalla varaa satsata reisitukeen – oli koeajoauto varustettu sitten tavallisella kuskinpukilla, taikka valittavissa olevalla Comfortistuimella
SALAOJANEUVOS 58 SALAOJITUS AHTI PALONEN Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Tämä jo vuonna 1918 perustettu organisaatio otti asiakseen valvoa, mitä pelloilla tapahtui, olihan tekijöitä paljonkin eivätkä alan tavat, toimijat sekä työn tilaajat aina päässeet samalla aaltopituudelle. Siitä on 55 kesää, kun Palosen Ahti ensimmäistä kertaa ryhtyi salaojitushommiin. Vuosi oli 1960 ja mittarissa 15 ikävuotta. Työtä ja sen laatua kontrolloi Salaojakeskus Ry. Tästä hyvä esimerkki on loimaalainen Ahti Palonen, joka voisi aivan hyvin kantaa vaikkapa salaojaneuvoksen titteliä, mikäli sellainen virallistettaisiin. Rippikoulutodistus plakkarissa oli hyvä ryhtyä kesätöihin ja se kesä on jatkunut samoissa merkeissä yhtä armeijassa vietettyä suvea lukuun ottamatta. Vuonna 1966 Ahti otti serkkupojan kaverikseen ja yhdessä nämä niukasti parikymppiset miekkoset ryhtyivät alan yrittäjiksi. Esimerkiksi pitkäänkin sodan jälkeen emäntävoimin toimineissa taloissa saatettiin tilaajaa höynäyttää, kun asiantuntemus tai vastaansanomisalttius ei yltänyt riittävälle tasolle. SALAOJANEUVOS Lähes ihmisiän mittainen elämäntyö täytyy aloittaa aikaisin, eikä hyvin alkanutta hommaa kannata heittää keskenkään. Työtä riitti ja koneita hankittiin toinenkin. Jo tuolloin kalustona oli näissä hommissa tuttu ja testattu laitteisto: Loimaalaisen Kurpan Konepajan Marasalaojakone. Salaojakeskus teki yllätystarkastuksia 59 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Näistä saimme pitkäaikaisia asiakkaita, kun teimme työt kunnolla ja rehdisti. Meidän uskallettiin antaa tehdä ilman valvontaa”, Palonen muistelee. ”Paljon oli sellaisia taloja, joissa ei ollut isäntää ollenkaan. Tuolloin, tiiliputkien aikaan myös työvoimaa tarvittiin ja kymmenkunta ukkoa häärimässä ojanpiilotuksessa ei ollut mikään tavaton näky
Kurpan Konepajan valmistamat Mara-salaojakoneet olivat yksi kotimaisen salaojituksen peruspilareita. Talon maat ovat tulleet tutuiksi vuosikymmenien aikana ja Uusitaloilla Ahti laskee käyneensä töissä jo kolmen sukupolven ajan. Aikanaan olen saanut sen opin, että kahden sentin toleranssi pohjassa sallitaan ja siinä on pysytty. Toisessa koneessa puolestaan on Maroissa käytössä ollut laserohjaus, jolla ainakin periaatteessa saa, no, laserintarkkaa linjaa. Silloin kun niihin tulee vika, täytyy sitten odotellakin useampi päivä, että siihen saadaan korjaus. ”Vielä 70-luvulla oli yleistä, että Salaojakeskuksen tarkastajat tekivät vierailun työmaalle. Manuaali toimii, ja hyvin toimiikin”, Ahti tuumii. Niinpä Ahti lähtee mielellään töihin manuaalikoneen kanssa varsinkin pienemmille urakoille. Ei ne laserit aina ole oikeassa. OJAN TEOSSA. Tätä nykyä Ahti Palosella on kaksi Ukko-Maraa, joista toinen on tällä työmaalla hankkeessa. Samalla laitteella tehdään myös sorasilmät. Tämä ei kuitenkaan ole ihan koko totuus Palosen mielestä. Nyt kokeillaan salaojitusta”, kertoo Sanna Uusitalo. LÄÄKETTÄ MAAN KOSTEUDELLE. Vetokoneena on 70-luvun alun 7610-Ford, mutta kaivulaite itsessään on 90-lukulaista mallia, sillä se on myöhemmin vaihdettu alkuperäisen tilalle. Loimaalainen konepaja perustettiin vuonna 1954 Mauno Kurpan toimesta ja se vaikutti alalla aina vuoteen 1997. laadun takaamiseksi. OMAN KYLÄN KONEILLA. Kauran kylvöstä ei tullut mitään, vaikka on kokeiltu jankkurointia ja nurmellakin on pidetty muutama vuosi. . ”Tarkoituksena olisi saada peltoon oikea kosteus. Kone on täysin manuaalinen, eli suuntakeppiin sihdataan silmällä. Kun niihin tulee vika, täytyy sitten odotella useampi päivä korjausta.” 60. Ukko-Maralla syntyvä oja sorastetaan rinnalla kulkevan Sora-Maran avulla. ”Mutta 55 vuoden aikana ei allekirjoittaneen ole tarvinnut työvirheen takia kertaakaan korjata omaa ojitusta”. Sekä ketjuettä kauhapyörätekniikalla toimineet ja ylimääräisellä taka-akselilla varustetut traktorivetoiset salaojakoneet olivat tuttu näky suomalaisilla pelloilla ojituskauden ollessa käynnissä toukokuulta lokakuulle. Kaikesta meni sitten raportti Helsinkiin, työn jälki tallennettiin kirjoihin ja kansiin”, Ahti kertoo menneiden aikojen toimintatavoista. ”Viereisellä pellolla oli sama ”Ei ne laserit aina ole oikeassa. Tällä kertaa ollaan Ypäjän, kuuluisan hevospitäjän puolella. Pasi ja Sanna Uusitalon pelloista yksi on ollut kosteusongelmien riivaama ja Ahti on tullut hätiin, josko salaojituksesta löytyisi ratkaisu. Siinä tutkittiin mitä oli tehty ja miten. Sittemmin liiketoiminta myytiin DinoLift Oy:lle jonka päätuotteena ovat erilaiset henkilönostimet. ”Itse olen enemmän sellaisen perinteisen salaojan tekijä ja kokemus on opettanut tekemään tällä tarkkaa. Laserin kanssa onkin se mahdollisuus, että siihen luottaessa ei huomaa välttämättä vian sattuessa, että on menty pitkän matkaa väärin
KOKEMUSTA LAPIOSTA. Korko katsotaan tiiliputkesta ja suuntakeppi asetetaan oikealle kohdalleen yli puolen vuosisadan kokemuksella. ”Tämä Loimaan seudun ruskea, vettä läpäisemätön savi vaatii minun mielestäni leveämmän kaivannon. Säätöjä tehdään ja liikettä hytissä löytyy. PEITETTÄ PELIIN. Uusi putki tuikataan reikään ja muutama lapiollinen soraa päälle. Siksi käytetään ketjun sijasta pyöräkaivuria. Suoran ojan tekeminen on tarkkuusja reaktiolaji, jossa koneenkäyttäjän täytyy olla jatkuvasti hereillä siitä, mitä missäkin kohtaa tapahtuu. Välillä katse eteen, enimmäkseen taakse. . Ei aikaakaan, kun mies on jo ketterästi kaivannossa naputtelemassa tiiliputkeen reikää muoviputkelle. Vaikka tämäkin pelto on nyt pintakuivan oloinen, pursuaa vesi renkaan alta monessa kohtaa. Vetokone on vanhempaa lähtöä kuin myöhemmin uudempaan vaihtunut kaivukone. Toiminta näyttää intiaanimaisen tarkalta, kun linja pidetään suorassa ja kaivanto syvyydes61. Kyntö on kuitenkin tärkeä osa peruskuivatusta ja kun se on kunnossa ja oikein tehty, mahdollistuu myös kevytmuokkaus ja suorakylvö”, Ahti Palonen linjaa. Vuosien varrella maa tietysti tiivistyy ja lopulta vesi jää kyntökerroksen pintaan, jolloin voidaan harkita lisäojien tekoa. Kohta alkaa varsinainen veto. ongelma jokunen vuosi sitten ja Ahti kyllä sai sen kuntoon, se on nyt ihan erilainen pelto”, Uusitalo lisää. Jo 55 vuotta salaojia kaivanut Ahti Palonen on kokenut kaikki työvaiheet ja monenlaisia muutoksia työssä aina tiiliputkesta muovikieppiin. . Rauhalliseen tahtiin alkaa ojaa syntyä, Palosen toimiessa kapellimestarina Fordin hytissä. Pyöräkauha on leveydeltään savisille pelloille ketjukonetta parempi. Sora-Mara ei suinkaan itse peitä putkea suoraan kaivantoon, vaan syöttää soraa Ukko-Maran suppiloon, joka annostelee tavaran tasaisesti 15 sentin kerrokseksi putken päälle. Niinpä salaojituksen aika on korkea. SALAOJA SYNTYY. . Leveään ojaan kun sitten laittaa soran ja ruokamullan, niin ojitus toimii varmemmin”, Palonen kertoo. Kaivurikuormaajalla on tehty alku salaojalle ja tiiliputki löydetty esiin. KOKO KOMEUS. . ”Salaojitus on pitkäikäinen ratkaisu. SUUNTAKEPPIÄ SIHDATEN. Soraa syötetään UkkoMaralle sen rinnalla ajettavalla Sora-Mara -kärryllä 15 sentin kerrosta putken päälle ja aina noin 5–8 metrin välein tehdään sorasilmä, joka toimii lopulta pintavesien syöttäjänä noin metrin syvyiseen kaivantoon. Jälki onkin moitteetonta ja Ahti epäilee, että ainakaan harjoittelemalla sitä ei taida paremmaksi saada. Muoviputket liitetään aiempiin, vuosikymmenien takaisiin tiilisiin kokoojaputkiin. Ahti peruuttaa Ukko-Maran asemaan ja hakee suuntakepin
Tärkeintä on aina ollut laatu, ja se lieneekin nyt hioutunut huippuunsa: ”Sen verran on tullut harjoiteltua, ettei tätä ainakaan sillä enää paremmaksi saa”, myhäilee Ahti Palonen. Nyt se saa kylkeensä uuden muoviputken. KIEPPI KYYTIIN. ELÄMÄNTYÖSSÄ. Putkikieppikin loppuu, jolloin uusi napataan syötettäväksi. Salaojaneuvoksen työ jatkuu. Ford jyräyttää voimasavua ilmoille ja pyöräkauha käynnistyy jälleen. Uusi kela otetaan syöttöön ja muhvi varmistetaan sillä hyväksi havaitulla keinolla: ilmastointiteipillä. sään. Ja riittää yhä, sillä yrittäjät alalla vähenevät”, Palonen toteaa. Kosteus näkyy myös kaivannossa. ”Nyt tulee syksyllä ikää 70 vuotta täyteen, mutta en ole ajatellut lopettaa. Joka ikinen kevät tulee sellainen polte päästä ojittamaan”, Palonen nauraa. Tiilinen kokoojaputki on ollut maan povessa ties kuinka pitkään, mutta toimii yhä. Yläreuna saattaa tehdä tarkallakin kaivajalla pienen polveaman. ”Ilmastointiteippi on se taika, jolla tämä liitos vielä varmistetaan”, Ahti opastaa. ”Tällä alueella on ollut aina mukava työskennellä. . VANHA KOHTAA UUDEN. Muhvi kiinni ja varmistusta päälle. Työtä tehdään kosteuden ehdoilla. Liian märälle pellolle ei koneella voi lähteä. Ja todella, elämäntyöstähän tässä on kyse. Näiden ihmisten kanssa ei ole koskaan joutunut mihinkään kahnauksiin ja töitä on riittänyt aina. ”Pohja on kuitenkin suorassa linjassa, yläreuna voi vähän kosteana elää”, muistuttaa Ahti elämäntyöstä kumpuavalla varmuudella. Ensimmäisen luokan Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkillä pitkään tehdystä työstä palkittu mies on luontaisessa elementissään salaojituksen kanssa. ”Tällä alueella ja näiden ihmisten kanssa on ollut aina mukava työskennellä.” 62.
03-2653540 | 050-3722 000 WWW.PIRKANKOVAKROMAUS.FI HYDRAULISYLINTEREIDEN MÄNNÄNVARSIEN KORJAUKSET -Kumitelat -Kumilaput -Hybriditelat euroket. Painot 350 – 5 000 kg Myös erilaiset tieterät TIELANAT 36760 LUOPIOINEN Puh. | 0400-724311. 03 536 1119 WWW.SOUKKIO.FI Jämin Oy Kone 30 vuotta metsäkoneautoja Ikaalistentie 28, 38800 Jämijärvi www.jaminkone.com Puh. 0400 628 842, 050 379 6104 Alliance 550 Alliance 606 Skandinaavian suurin rengastoimittaja • Toimittaja johon voit luottaa • Alan laajin osaaminen www.ndi.eu Saamme yrityksesi pyörät pyörimään Alliance Industrial -renkaat Lempäälänkuja 5, 33840 Tampere | Puh
64 PAALUTUS TRIPLA-TYÖMAA Teksti ja kuvat: Juha Pokki. . Sitä ennen kuitenkin täytyy paaluttaa. Se itse asiassa myös vaatii Euroopan suurimman rakennusmontun kaivamisen. UUTTA KESKUSTAA. Pasilan aseman vierelle kasvava Tripla on Euroopankin mittakaavassa jättimäinen projekti
Tämä olisi hidastanut projektia ja nostanut myös hintaa. Paalujen sijainti ei heitä yläpäästä kuin maksimissaan 20 milliä. PONTTIPAALUJA. Niinpä pääurakoitsija YIT valitsi yrityksen toteuttamaan Triplan maanalaisen parkkihalliurakan. Betonilla täytettäviä putkiponttipaaluja tulee tässä urakassa upotettavaksi 732 kappaletta ja yhteensä pituutta siunaantuisi 15 800 metriä, mikäli ne aseteltaisiin peräkkäin. Kun pinnan alaiset kerrokset ulottuvat 200 x 200 metrin alueelle ja 23 metrin syvyyteen, täytyy paaluseinänkin olla jämäkkää luokkaa. Koska alueelle syntyy rakennustöihin liittyen esimerkiksi Euroopan suurin kaivanto, ovat valmistelevat rakenteetkin sen mukaisia. Naaraspontissa on bitumitiiviste ja injektointikanava. Baltiassa syvät paalutukset ovat esimerkiksi satamissa ja kallion vahvistuksessa normaali toimintatapa. Tämä aset. Piirustuksista löytyy jopa 33-metrisiä paaluja ja keskimäärin liikutan 27 metrin pituudessa kahden metrin vaihtelulla puoleen tai toiseen. Kolmen korttelin kokoinen Tripla on valtava urakka, joka valmistuu lopullisesti vasta vuonna 2021. ISO KALUSTO MUUALTA. KeskiSuomen Betonirakenne eli KSBR Oy on yritys, jonka erikoisosaamiseen kuuluvat esimerkiksi suurten parkkihallien ja tuulivoimalatyömaiden betonityöt. juurrutettu 65 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. RD-porapaalut ovat menetelmä, jota käytetään silloin, kun lyöntipaalut eivät ole toimiva ratkaisu maaperän koostumuksen vuoksi. Jopa yli 7000 kiloa painavat ja 33 metriä pitkät teräspaalut on varustettu pontein. Jättimäinen rakennustyö on perustusvaiheessa ja selvää on se, ettei aivan vähäisestä osaurakasta ole kyse. Mikäli kotimaisella kalustolla olisi työtä lähdetty suorittamaan, olisi teräspaaluja jouduttu hitsaamaan yhteen useammasta kappaleesta. Tämä 183 000 kerrosneliötä käsittävä, liiketilaa, toimistoja, asumista, pysäköintiä ja julkista liikennettä palveleva keskus vaatii luonnollisesti myös suuria tekoja aivan alkuvaiheista lähtien. PAALUSEINÄ. Uppoporausmenetelmällä ja ponttiin asettamalla tehtävä paalutus on tarkkaa. Syvälle Länsi-Pasilaan, vanhan ratapihan päälle nouseva Tripla on liikeelämän ja liikenteen keskus, josta puhutaan jopa Helsingin toisena keskustana. Halkaisijaltaan joko 711-milliset tai pienemmät, 406-milliset paalut asennetaan uppoporaamalla. Koska Suomessa ei tämän kokoluokan työhön löydy sopivaa kalustoa, tekee konepuolen työt virolainen Fort Ehitus Oü
Pienemmät paalut upottaa YIT:n Hütte HBR 605, ja se työskentelee ahtaassa paikassa, Pasilan asematason alla. KSBR:n ja Fort Ehituksen konsulttina toimivan ILMI Solutions Oy:n Jouko Pasanen puolestaan toteaa, että mukana olo näin vaikeassa ja vaativassa, sekä kokoluokaltaan todella suuressa patoseinäprojektissa on konsultinkin mielestä haastavaa. Ensin putki augeroidaan tyhjäksi maa-aineksesta. Isketyt paalut peitetään kannella ja asiaan palataan vielä betonoinnin yhteydessä. ”Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää kolmen metrin paaluja, mutta sitten hitsattavaa olisi tullut enemmän”, kertoo YIT:n patoseinien aluevastaava Pekka Kivelä. ”Toisaalta työ on lähtenyt hyvin käyntiin, joten lupaavalta näyttää”. 66 KONEURAKOINTI 05/15. PIENEMPÄÄKIN PAALUA. Olen varma, että KSBR ja Fort Ehitus tulevat onnistuneesti tekemään suunnitelman mukaisen patoseinän aikataulun mukaisesti.” Ehkäpä palaamme paikalle myöhemminkin katsomaan, miten aikataulu on pitänyt. Sen jälkeen uppopora ottaa työn vastuulleen. Porakalustona toimii Woltman PVE 5021 –S, jonka vasara hakkaa kolmen kompressorin tuottamaa painetta 250 litraa minuutissa. Kun seinä on edennyt sopivan hajuraon verran, kansi otetaan pois. Kun augerointi on suoritettu, pora painuu moreeniin putken alle ja avaa siipensä, jolla putken edestä kaivetaan maata pois. Kun pohjassa oleva kallio on saavutettu, pora vedetään pois. AIKATAULU SUURIN HAASTE. Loppulyöntien jälkeen putki on kalliossa ja se peitetään vähäksi aikaa kannella. Alkuvibrauksen puolestaan hoitaa ICE 815 -paalutuskone. ”Suurin riski, mikä voi mennä pieleen on aikataulu”, kertoo KSBR Oy:n Simo Särkelä. Projektina tämä urakka on todella haastava. Tyhjää tilaa yläpuolella on 25 senttiä, kun elementin pituus on neljä metriä. ”YIT osaavana rakennuttajana on tehnyt hyvän valinnan patoseinän tekijäksi. NÄIN SITÄ SYNTYY. Sillan alle iskettävää paalua varten paikalla on pienempää kalustoa ja tässä joudutaan hitsaamaankin. Hyvässä lykyssä vibraamalla päästään jopa 20 metriä pinnasta. Seinä pitää vielä betonoida. Uppoporausta suorittava Woltman tarvitsee kolme kompuraa. Vesi pääsee silti virtaamaan ohjatusti kiertoreittiä, eli seinä ei muodosta täydellistä patoa alueen vesille. Kun paalu on paikallaan, se myös on sitä. Kompressorikalusto ei ole tässä käytössä aivan vaatimatonta. Sen jälkeen sisälle lasketaan raudoitus ja betoni. . Sopivan kokoista paalutuskalustoa ei tähän tarkoitukseen kotimaasta löytynyt. Työ alkaa sillä, että paalutuskone vibraa putkiponttipaalua ensin niin pitkälle, kuin mahdollista, moreenikerrokseen. taa tietenkin suuret vaatimukset myös alkupaalulle. Alkuvibrauksen tekee ICE 815 –paalutuskone. Koneen ja sillan välissä tilaa on 25 senttiä. Matkan varrella, seinän jatkuessa, ei korjausliikkeitä käytännössä enää voi tehdä. Lisäksi paikalla toimii YIT:n oma Bauer BS655 –kaivinpaalukone, joka kaivaa vanhoja lyöntipaaluja pois. . Pontissa oleva bitumi pitää osaltaan huolen vedenkestävyydestä. Putken sisäpuoli puhdistetaan eli mammutoidaan. Putki on kulkenut tähän asti poran mukana, mutta nyt, viimeisen 17 sentin matka lyödään. Pontissa olevaa injektointikanavaa hyödyntäen kalliopohjaan painetaan vielä injektointibetonia jolloin seinästä tulee tiivis
Kun muutat, kerro se myös meille! TIEN PÄÄLLÄ • KOEAJOT • UUTISET • YRITYSESITTELYT • TAPAHTUMAT • HARRASTEET Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.fi Reissaa, tutkii, testaa. ndoor.. Koneurakointi -tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@koneurakointi.. . Kotimaiset taitto-ovet Iistä TAPPEJA JA HOLKKEJA KAIVINKONEISIIN • PYÖRÄKUORMAAJIIN NOSTUREIHIN ym. Leikkausja särmäyspalvelu A. 0400 824 848 www.väkevä.. WWW.AURAOSA.FI 0400 828 460 Pintakarkaistua pyöröterästä määrämittaisena. ndoor@. VÄKEVÄ Kauhat, harat, halkaisukourat, kiinnikkeet, routapiikit, leikkurit, mätästimet, rautaa, varaosia ym. P. Kuljetusja konealan uutisten jäljillä aikaa ja vaivaa säästämättä.. 020 838 4530, 0400 384 939 www.. ruohonleikkurit • Pellenc-sähkötyökalut WWW.AMADOS.FI 0400 654 205, 0400 762 245 Ketunniementie 14, 50130 Mikkeli / info@amados.. Hirvonen Oy, Kitee p. ndoor.. HI-TEC -puomileikkurit ja kaivinkoneet • Grasshopper, Etesia, Toro ym
68 LAITTEET MONSTER MAXI JA RIPPER Teksti ja kuvat: Juha Pokki
Terä leikkaa todellakin hydraulisesti, ei vääntämällä. Maa ja sammal pöllyää, kun kanto saa kyytiä Antti Jokisen ohjastaman NH-Kobelcon käsittelyssä. ”Tästä voi ottaa kaiken irti, mitä koneesta lähtee. Kun työkalut valitaan huolella, sujuu työ taloudellisesti ja nopeasti. Jokisella on käytössään uusi, vielä prototyypin asteella oleva, mutta ilmiselvästi toimivan oloinen Bitemaster Monster Maxi –kantopilkkuri. RIPPER. ”80 tonnia puristusvoimaa kahdella sylinterillä tekee sen, että ihan mikä tahansa kanto antautuu vaikka otetta ei saisi aivan keskeltäkään vaan juurityvestä”, mies kehuu. Jokinen kertookin, että tämä Nummelan Steelmetalin valmistama laite on ollut aivan omaa luokkaansa paitsi kestävyydessä, myös voimassa. 69 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Kokeilussa oleva Monster Maxi ei suinkaan ole Antti Jokisen ainoa käytössä oleva BiteMaster-tuote. Totta kai tämänkin saa väärinkäytöllä rikki, mutta kyllä se vaan rajua repimistä kestää”, Antti Jokinen muistuttaa. Lähempi tarkastelu osoittaakin, että sylinterit on asemoitu fiksulla tavalla. Se halkeaa kertalaakista ja kallistaja avulla se raksahtaa vielä poikkikin pilkkurilla. Ehtisiköhän tässä vaihtaa muutaman sanan aiheesta. Suurimman osan raivaamistaan pelloista lähivuosina mies on tehnyt Ripper-haralla. Piikit on muotoiltu kaareviksi siten, että ne sujahtavat kannon alle kuin kuuma vesuri voihin – vaivattomasti. Myyntimallissa saumoja on vähennetty entisestään ja sylinterit suojattu vielä paremmin. KANTOKYKYÄ! Vaikka tällä hetkellä kannon energiamarkkinat ovat aika lailla jähmettyneet paikoilleen, on kantojen nosto ja pilkkominen silti ajankohtaista esimerkiksi peltojen raivauksessa. ”80-senttinen kanto, jos sellaisen jostain löytää, menee vielä vaivatta. Kyllä ehtii. Ne ovat terän päällä ja painavat sitä suoraan kantoa vasten, eivät minkään terässä olevan mutkan tai nivelen kautta. Rannekellon nopein viisari ei ehdi kiertää taulua ympäri, kun kanto on jo valmis ja pilkottu. Toinen on jo hetken päästä otteessa ja alue siistiytyy ennätysvauhtia. Monster Maxi on uutuus, joka on nyt valmis markkinoille. MONSTER MAXI. Laite on voimaansa nähden kevyt. Runko vaikuttaa jämäkältä ja se on valmistettu Ruukin 450:sta Raexista. Leikkuutehosta ei ole siis pulaa. Ei kuitenkaan lähdetä kokeilemaan, vaan keskitytään kantojen käsittelyyn. Myös letkujen reititykseen toivomme näkevämme hiomista myyntimallissa. PROTO PUREE. Suomen ensimmäinen laatuaan oleva pilkkuri tekee vaikutuksen sivustakatsojaan voimallaan ja nopeudellaan. Kolme kesää ja 4000 tuntia nähnyt hara ei äkkiseltään kerro, miten monikäyttöinen se on, mutta käytössä se selviää. Metrinen teettää jo vähän töitä, mutta menee. Hakkuukonekuski on jättänyt palstalle vähän pidemmän kannon, reilun metrin korkuisen tumpin. Tehoa löytyy 80 tonnia suoraan terälle. Painoa on reilun tonnin verran ja se mahdollistaa pitkän toimintasäteen yhdestä kohtaa. Näin voima välittyy paitsi mahdollisimman suoraan, myös hyvin nopeasti lyhyen iskun pituuden ansiosta. Kyllähän tällä saa vaikka kivet halki, jos sitä haluaisi koettaa”, Jokinen toteaa. Kantoa revittäessä ei hydrauliikkaa tarvitse Jokisen mukaan aina edes käyttää, sillä piikkien muotoilu mahdollistaa monessa tapauksessa pienen harjoittelun jälkeen käsittelyn terää painamatta tai vain vähäisellä liikkeellä painaen. Kyseessä on yksinkertaisuudessaan varsin hieno
Suhteellisen kevyt mutta erittäin kestävä rakenne parantavat kaivinkoneen toimintasädettä yhdeltä paikalta. Molempien valttikortti on ehdottomasti piikkien muoto. Sekä hara että pilkkuri osoittavat toimivuutensa. 70. NÄIN SEN NÄIN. . Kivet pysyvät harassa lastaukseen asti ja pilkkuri uppoaa kantojen alle vastustamatta
Ja haraaminen tietysti sujuu myös”. Se kiveää, nostaa kannot, halkaiseekin ne, kuormaa ja tietysti haraa. Vielä ei ole sellaista reissua tehty. 71. Antti näyttää mallia, ja maasta nousee ällistyttävän vaivattomasti puolen kuution kivi – eikä mitään muuta. Sama juttu energiakantojen kanssa. Paitsi kannonnostossa ja pellonraivauksessa, haraa on käytetty onnistuneesti myös pienemmässä koossa kaupunkiolosuhteissa. Leikkauksessa tulee paljon hukkapaloja, kun ei tehdä suoraa piikkiä. ”Yli kuutionkin kivet tällä siirtyvät. Kivi pysyy kyydissä ja asennot ovat välillä sellaisia, että suorapiikkisellä työkalulla murkula olisi ollut jo hyvinkin kuljettajan sylissä. Otimme haastatteluun myös valmistajan, Nummelan Steelmetalin omistajan Jukka Nummelan. Pellolle on nykyään kysyntää ja ei ole aikaa näperrellä alojen kanssa. ”Muutamakin laite on kyllä viety koekäyttöön pariksi päiväksi asiakkaille, mutta kun noudon aika on koittanut, isännät on ilmoittaneet, että hara ei lähde mihinkään, laita vain tilinumero”, Jukka nauraa. Kai näissäkin silti joku raja on. Työkalut ovat selvästi hyviä, mutta eivät toki halvimmasta päästä. Suorapiikkisen pitäisi olla isompi, mutta ei silläkään vielä kuormattaisi”, huikkaa mies hytistä. Katukiveysten poistamisessa laite on havaittu hyväksi, sillä alushiekka jää ja vain kivet lähtevät mukaan. Jälkeä pitää syntyä. Kappalehinnan mukaan mennään ja jos meinaa pärjätä niin kappaleita on myös tultava”, Jokinen päättää. ”Kiveämisessä valtavan hyvä, isot kivet jäävät kitaan ja pysyvät siellä, pienemmät putoavat pois. Ripperhara on monitoimityökalu pellonraivaukseen. ”Ajatus näissä on ollut se, että mennään toimivuuden ehdoilla. ”Keskimmäiseen piikkiin kun laittaa terävän kynnen, voi halkoa kantoja. pellontekokampe. Sitä ei oikein voi tässä liikaa korostaa, miten sujuvasti ja nopeasti toiminta Ripperilläkin sujuu – päivässä peltoa on syntynyt kiitettävä ala. Käyttäjäpalautteessa kiiteltiin kestävyyttä ja vaikuttaa, että materiaalissa on pelattu varman päälle. Sellaiset, jotka voi kerätä tehokkaammin koneella”, Jokinen kertoo. Teräs näyttää nopeasti virheensä ja takuu on 450:stä tehdyissä kaluissa sellainen, että jos alkuvaiheessa ja normaalikäytössä sauma ratkeaa tai piikki katkeaa, niin uusi laite tulee pihaan”, Jukka Nummela lupaa. ”Kunnon vehkeet pitää olla tänä päivänä. ”Jos oikein haluaa rikkoa, niin rikki sen saa, mutta kukaan ei ole vielä tullut sanomaan, että vehkeitä olisi hajonnut käytössä. Tämä mahdollistaa nimenomaan esimerkiksi kantojen ja suurten kivien helpon ja varman käsittelyn aina nostosta lastaamiseen saakka. Tuotteet ovat osoittaneet siis kykynsä muuhunkin kuin kantoihin. Kaikki ylimääräinen valuu tietysti pois. . PELLONTEKOON PARAS. Kappalehinnalla kantoja nostettaessa täytyy olla nopea ja tehokas, jos meinaa pärjätä. Mutta markkinoiden kalleimman pään hinta näkyy myös toimivuudessa”, Nummela kertoo. Hintaa tuo lisää piikkien muoto. Tämä 1100 kiloa painava viisipiikkinen hara on yhtä lailla Raex 450:stä tehty, 20-30-tonnisiin koneisiin suunniteltu työkalu. LAADULLA JA SUORITUSKYVYLLÄ ON ARVONSA. Piikit ovat kaarevat, eivätkä suorat. Sen suurimmat ideat perustuvat paitsi äärimmäiseen kestävyyteen kovassakin ryskämisessä, myös sen toimivaan muotoiluun
UREALLA PUHTAASI. Hengitettynä noxit alentavat hengityselinten vastustuskykyä esimerkiksi siitepölylle ja kylmälle. Laskutoimituksella löytyy se omaan käyttöön edullisin. Tuloksena on vesihöyryä ja vaaratonta typpeä. Siksipä asiaa vastaan on ryhdytty toimenpiteisiin, jotka ovat jopa erittäin tehokkaita – mutta vain jos niitä hyödynnetään. AdBlue-järjestelmän avulla typen oksideista saadaan tällä hetkellä uusimmissa koneissa pelkistettyä jopa 95 prosenttia. TANKKAUKSEEN TOLKKUA. Jakeluaseman pistoolista tankatessa tarvitaan ns. Ne aiheuttavat happosateita, haitallisen alailmakehän otsonin muodostumista ja vaikuttavat heikentävästi terveyteen. AdBlue-säiliön tunnistat sinisestä korkista. Aiemmat, pelkästään EGR-teknologiaan eli pakokaasun takaisinkierrätykseen pe. Tämä saavutetaan pitkälti SCR:n ja siihen käytettävän AdBlue-liuoksen avulla. Paikat koneissa vaihtelevat hankalista helppohin, mutta tunnistaminen on helppoa. Tänä päivänä raja kulkee 0,4 gramman kohdalla. MIKSI TÄTÄ TARVITAAN. Näitä noxeja esiintyy ilmassa luontaisestikin, mutta erittäin pieninä määrinä. Tapahtumassa typen oksidit pelkistetään katalysaattorissa vedeksi ja typeksi. Vuonna 1996 sallittiin 9,2 grammaa typen oksideja kilowattitunnille. Niiden myös tiedetään olevan suurena vaikuttimena muun muassa astman syntymiseen. Suurin osa typen oksideista on ihmisen tuottamia. Nyt eletään vuodesta 2014 voimaan tulleen nelostason, Stage IV:n aikaa. Puhutaanpa ensin muutamalla sanalla asian taustoista. . Ennen katalysaattoriin joutumista pakokaasun sekaan ruiskutetaan 180 asteen lämpötilassa ammoniakkipitoista urealiuosta, joka mahdollistaa katalyysin. AdBlue ei ole polttoaineen lisäaine eikä varsinkaan polttoaine, vaan oma täysin erillinen liuoksensa. Sen avulla pakokaasut saadaan neutraloitua puhtaaksi. magneettiadapteri astian suulle, jotta pistooli syöttää kunnolla. 72 TEKNIIKKA ADBLUE Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Uusissa koneissa alkaa olla pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että moottori on varustettu SCR-järjestelmällä. Kehitys on ollut viime vuosina valtavaa ja karkeasti arvioiden nykyaikaisten moottorien päästöt ovat vähentyneet yli 20-kertaisesti vuodesta 1996, jolloin työkoneiden ensimmäinen EU-päästötaso, Stage I otettiin käyttöön. Vaikka nimet olisivatkin tuttuja, liittyy aiheeseen silti paljon epätietoisuutta ja jopa vääriä uskomuksia. Typen oksidit, joista käytetään lyhennettä NOx, ovat yksi merkittävimpiä tekijöitä ympäristön saastumisessa. Puhtaus kunniaan! Moottorien ympäristöystävällisyyden kehittyessä jatkuvasti, tuskin kukaan alalla oleva on enää voinut välttyä kuulemasta sanoja AdBlue tai yleisemmin urea. AdBlue-liuosta saa erikokoisissa pakkauksissa. Moottoreista löytyy SCR-järjestelmän lisäksi myös pakokaasujen takaisinkierrätys, mutta tällä kertaa keskitymme moottoritekniikan sijaan itse AdBlue-liuokseen ja sen kanssa toimimiseen. Kyseessä on siis urealiuoksen ruiskutukseen perustuva järjestelmä, joka suorittaa pakokaasuille niin sanotun valikoidun katalyyttisen pelkistyksen
Niinpä kannattaa ennakoida ja estää tulevat, luvalla sanoen kalliit remontit panostamalla tankkauspuhtauteen. . • AdBlueta saa hankittua esimerkiksi 10 ja 20 litran kanistereissa, 200 litran tynnyrissä ja 1000 litran IBC-kontissa. • AdBluen menekkiä kannattaa ennakoida, jotta saa hankittua juuri sopivimman erän liuosta käyttöönsä, koska hinta määräytyy aina pakkauskoon mukaan – mitä enemmän, sitä halvempaa. Kaikkein parasta on, mikäli kulutus osataan arvioida hankittavan erän koko säilymisajalle, puolelletoista vuodelle. Joissakin maissa on otettu jo käyttöön viranomaistarkastuksia, joilla tutkitaan konekohtaisten säiliöiden sisältöä ja joissain tapauksissa myös päästöjä. • Takuu ei luonnollisesti kata järjestelmän tai aineen peukaloinnista johtuneita vikoja. SCRja EGR-järjestelmät kasvattavat nykyaikaisten moottoreiden kokoa tuoden mukaan kookkaampia katalysaattoriasetelmia. Toisaalta, isompi erä tulee kalliimmaksi, jos sitä ei saa kulutettua ajoissa ja se täytyy hävittää. • Lisäksi kannattaa miettiä sitä ympäristöasiaakin, vaikka se monelle saattaa omalla kohdalla kaukaiselta tuntua. • AdBluen kulutus vaihtelee 5-10% välillä moottorin polttoaineenkulutuksesta. Suurkuluttajille AdBlueta tuodaan vaikka säiliöautolla erillisiin säiliöihin. Sulettuaan takaisin alkuperäiseen, kiteettömään ja kirkkaaseen muotoonsa se on kuitenkin jälleen käyttökelpoista. Mikäli ainetta säilytetään kylmissä oloissa, sen pitäminen tankkauskelpoisena edellyttää lämmitettävää säiliötä. Pöntöt pitää olla pelkästään tätä käyttöä varteen varattuja. 73 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Asiaa voi havainnollistaa niin, että jo yksi teelusikallinen ruokasuolaa pilaa kuutiolitran AdBlueta käyttökelvottomaksi ja saman tekevät kyllä jäämät kaikesta muustakin epäpuhtaudesta. Sen jälkeen sen teho ei vastaa enää tarkoitustaan ja sen koostumus saattaa tihentyä. Tietenkään aineen kanssa suurempi lutraaminen ei ole suositeltavaa ja jos jossain yhteydessä on todennäköistä, että saa päällensä enemmän roiskeita, kannattaa järkeä käyttää suojautumisessa. Varastointilämpötila on 0-30 celsiusastetta plussan puolella. • AdBlue on käytännössä vaaratonta ympäristölle ja ihmisille. • Samoin kaikenlaiset nyrkkipatentit, kuten liuoksen ohentaminen tai SCR-järjestelmän ohittaminen ovat vaikeuksien kerjäämistä pidemmän päälle. Aine jäätyy noin 11 miinusasteessa. • AdBlue säilyy avaamattomana, sinetöidyssä pakkauksessaan puolitoista vuotta priimana. Päästöt ovat aikanaan olleet valtavia ja aiheuttaneet sen tilanteen missä nyt ollaan. Saattaa kuulostaa jonkun korvaan imelältä, mutta kun auralenkille ei seuraavanakaan talvena pääse, kelirikko jatkuu juhannukselle ja yskittää niin pirusti, voi miettiä voisiko asialle vielä edes yrittää tehdä jotain – edes jälkipolvien suhteen. TÄRKEIMMÄT VINKIT TOIMIVAAN ADBLUEN KÄYTTÖÖN. Tärkeintä säilytyksessä on varjella ainetta suoralta auringonvalolta, sillä se heikentää nopeasti AdBlue-liuoksen ominaisuuksia. Niissä ei ole saanut olla aiemmin polttoaineita, pesunesteitä öljyjä tai oikeastaan yhtään mitään muutakaan. Ylipäätään kannattaa miettiä, kannattaako näinkin halvan tavaran ollessa kyseessä leikkiä sillä todennäköisyydellä, että kone joudutaan korjaamaan. Tästä aiheesta voitaisiin käydä pitkääkin keskustelua, mutta ainakin muutamat perusasiat lienevät paikallaan. • Puhtaus koskee luonnollisesti myös tankkausvaihetta. Varsinaisia suojavarusteita ei tarvitse käyttää, mutta jos kokee olevansa herkkäihoinen voi tankatessa suojautua vaikkapa kumihanskoilla. • Maahan päästessään aine ei aiheuta ympäristölle vaaraa, mutta vanhan aineen hävittäminen suurissa määrissä esimerkiksi maastoon tai viemäriin kaatamalla ei ole suositeltavaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi erilaiset säilytysajat ja avattuna olleet astiat voivat vaikuttaa siten, että liuos ei täytä enää järjestelmän vaatimuksia. • Omiin astioihin jaettaessa puhtaus on erittäin tärkeä seikka. KASVANEITA KONEKOKOJA. • Periaattessa kahta AdBlue-hyväksyttyä liuosta voi yhdistää, sillä niiden on katsottu täyttävän samat vaatimukset. Ulkopinnoilta, rukkasista ja ilmassa leijuvasta tavarasta tankkiin joutuvat roskat ja lika eivät tee hyvää järjestelmälle. Nämä tulevat jollain aikavälillä olemaan myös näkyvissä meillä. Vanhentunutta tai muuten käyttöön kelpaamatonta AdBlueta voi käyttää runsaalla vedellä laimennettuna lannoitteena. Liuoksen puhtautta ei kannata riskeerata käytettyihin astioihin kaatamalla. Tämän lisäksi ainetta voi luonnollisesti ostaa mittarilta, mutta omaan astiaan haettaessa tarvitaan tankkauspistooliin välikappale, jotta homma onnistuu järkevästi. Näin saadaan helposti laskettua etukäteen, kuinka paljon liuosta tarvitaan, jos tiedetään etukäteen koneiden polttoaineenkulutus
Tämän vuoden loppuun mennessä uusissa dieselautoissa esiintyy yhä enemmän ja enemmän AdBlue-järjestelmiä. AdBlue on jo nyt arkipäivää. AdBluemerkintää saavat käyttää tuotteessaan valmistajat, jotka ovat hyväksyttäneet liuoksensa VDA:lla. LIUOKSIA JA LIUOKSIA. rustuneet järjestelmät eivät nelostason viimeisimmillä päästönormeilla ole osoittaneet toimivuuttaan tarpeeksi luotettavasti, joten useimmat valmistajat ovat lähteneet SCRja SCR+EGR –järjestelmien matkaan. Koska SCR-järjestelmä on erittäin tarkka ja hienotekninen, pitää käytetyn liuoksen olla myös siihen soveltuvaa. Liuos ei siis saa olla minkään muun vahvuista eikä vetenä saa käyttää tislaamatonta vettä. Muutamissa tapauksissa, kuten joissakin pienkuormaajissa käytettävissä moottoreissa, pelkällä kierrätyksellä kyllä pärjätään nykynormienkin puitteissa. Myynnissä on kahdenlaisia liuoksia. N O XPÄ Ä S TÖT G /K W H PARTIKKELIPÄÄSTÖT G/KWH Tier 1 / EU-taso I (1996) Tier 2 / EU-taso II (2001) Tier 3 / EU-taso IIIA (2005) Tier 4i / EU-taso IIIB (2011) Tier 4f / EU-taso IV (2014) 9.2 6.4 4.0 2.0 0.4 0,02 0,2 0,54 74 KONEURAKOINTI 05/15. Yara:n Air1 AdBlue sekä Nesteen, Teboilin ja St1:n AdBluet. Yhteenvetona voidaan sanoa, että järjestelmät ovat kyllä nykyaikaisia, sisäisiltä komponenteiltaan tavalliselle käyttäjälle monimutkaisia eli ”tallihuoltovapaita” sekä herkkiä liuoksen laadulle, mutta ongelmia voidaan välttää menemällä tiettyjen, helppojen pelisääntöjen mukaan. Tulevaisuus vaatii totuttelua tähän, sillä paitsi koneissa ja kuorma-autoissa, myös dieselkäyttöisissä henkilöja pakettiautoissa ryhdytään käyttämään AdBlueta. Niitä ei kukaan halua mistään muustakaan syystä, joten sen vuoksi myös käyttäjän kannattaa pitää jokapäiväisessä liuoksen käsittelyssä muutamia asioita mielessä. Syyt tähän ovat painavia. Siksipä puhumme tässäkin jutussa nimenomaan AdBluesta, koska sen ominaisuuksista voidaan kertoa testattuja faktoja. Mikäli aihe tuntuu jollain tavalla ongelmalliselta, asiaan kannattaa hakea selkeyttä paitsi tästä artikkelista, myös aineiden ja koneiden valmistajilta. TULEVAISUUS TUKEE ADBLUE-LIUOKSEEN. Tämä ei ole VDA:n hyväksymää liuosta ja sen sisällöstä ei siis ole varsinaisia takeita puolesta eikä vastaan. AdBluen valmistajien täytyy noudattaa erittäin korkeita puhtausvaatimuksia koko ketjun matkalla. AdBlue on tavaramerkki, jonka myöntää saksalainen VDA, autoteollisuuden kattojärjestö. Näiden lisäksi markkinoilta löytyy myös urealiuos-nimellä myytävää tavaraa eri valmistajilta. VDA edellyttää, että AdBlue-nimellä myytävässä liuoksessa on oltava 32,5% ammoniakkia ja loput tislattua vettä. AdBlue ei siis ole kenenkään tietyn valmistajan tuote, vaan Suomen markkinoilla ovat mm. Tavallisessa vedessä olevat natrium ja kalium aiheuttaisivat nopeasti järjestelmän tukkiutumisen ja kalliita remontteja. Pienetkin epäpuhtaudet voivat vaurioittaa SCR-järjestelmää ja esimerkiksi tästä syystä tislatun veden laatu on ratkaisevaa. Tulevaisuus näyttää, päästäänkö pelkällä EGR:llä vastaaviin tuloksiin
Usein tulee tältä nyt jo eläkemieheltä kysyttyä, että mitenkäs paljon niissä sinun koneissa niitä remontteja nyt silloin aikanaan olikaan. KONTTORIN PUOLELTA PIENIÄ JA ISOJA HUOLTOJA. Vastaus oli kerrankin vähemmän totinen, sillä eihän tässä nyt sentään ollut koneista kysymys, hengestä ja elämästä vain tällä kertaa ja sehän ei ole läheskään niin vakavaa. Juteltiin siinä niitä näitä ja mainitsin ohimennen tästä turbojutustakin, olihan se vähän niin kuin vertauskuvallinen juttu tähänkin tapaukseen. Vastaukseksi tulee yleensä aina samaa kaavaa toistava tokaisu, että ei ollut ikänä yhtään remonttia. Nopea reagointi ja lyhyet vasteajat olivat jelpanneet asiassa sen verran, kiitosta vain sinne paikalliselle pelastuslaitokselle. No mutta takaisin päivän epistolaan. Vähän oli näitä pumppupuolen hommia nääs”, karheili isäntä laveriltaan. En tiedä onko länsimaisella lääketieteellä ja sopivan tehokkailla kipulääkkeillä suopea vaikutuksensa asiaan vai oliko tässä nähty jotain valoa, enkeleitä tai muita rajakokemuksia, mutta kun korjasin luuni ja heilautin kättäni tervehdykseksi, tarttui tämä karpaasi heikosti ranteestani kiinni ja katsoi ympärilleen, ettei kukaan varmasti kuullut. Nyt tämä kaveri oli viety sairaalaan, kiireellinen tapaus ja lääkäriambulanssi ja tiputusta ja mitä nyt olikaan ollut. Teksti: Reksa Stålman • Kuva: Thomas Backman 75 Reksalla on tapana käydä aina silloin ja tällöin tervehtämässä vanhaa tuttua, joka on tehnyt elämäntyönsä maansiirtoalalla. Kaikki tämä sanottiin myös erittäin selvästi alleviivaten. Pääsinpä sitten vierailemaankin toipilaan huoneeseen. Perillä sairaalan aulassa omaista jututtaessa selvisi, että tilanne oli rauhoittunut ja mitään suoranaista hengenhätää ei enää toverilla tällä hetkellä ollut. Niinpä Reksakin sitten ottaa asiasta itselleen haasteen vierailujen aikana ja tapana onkin hieman piikitellä asiasta, kun se tuntuu olevan herkkä paikka. Kahvithan siinä isännän toimesta ja toiveesta keitettiin, kun yhdessä miehissä pääteltiin, ettei se korvaava rusetti tule paikalle kuitenkaan ennen huomista. Totisista asioista ei pitäisi laskea leikkiä. Lähtiessäni siitä sitten tunnin päästä vierailuajan huvetessa kotia kohti, tapahtui varsinainen ihme. Allekirjoittanutkin sattui olemaan jostain syystä, jota en jaksa muistaa, paikalla. Tämä toveri kun aina oli sitä mieltä, ettei koskaan ole niin kiire, etteikö kahvia ehtisi juoda. Mutta pidetään tämä asia ny kuitenkin meidän kesken”. Ei koskaan remontteja. Niinpä niin, vaikka säikähdyksellä selvittiin, heltyi tämä vanhan liiton konkarikin tämän kerran myöntämään, että ihan jotain vikaakin oli päässyt koneesta löytymään. ”Tuliko nyt jo ihan remonttia vai selvisitkö taas huollolla?”. Erään epäonnisen kaivusuorituksen aikana turbosta ampui siivet pihalle ja työhön tuli stoppi keskellä melko kiireisen työmaan. Siinä ajellessa toiseen kaupunkiin ja lasarettia kohti oli aikaa ajatella tätä ihmisen eloa. Tokihan hörppäsin siinä ensin loppuun kahvit jotka olivat juuri työn alla. Kyllähän siinä monenlaista vaivaa ja kulumaa tulee itse kullekin, ja vaikka huoltoa tekisi, ei sitä koskaan tiedä milloin paikat kränäävät. En oikein saanut selvää, kun asiasta ilmoittanut omainen oli selvästi kiihtyneessä tilassa. Mutta leikki oli kaukana kyllä tässä jokin aika sitten, kun Reksa sai puhelun, joka ei ollut sieltä mieluisimmasta päästä. Kun kuntotila vaikutti vakaalta, en voinut olla vähän kiusoittelematta – vaikka potilasta ei saisi kiihdyttää. Sellaista se on, kun jotain tällaista odottamatonta tapahtuu. ”Reksa perkule, äläpä siinä yhtään, nyt tais kerrankin käydä niin ettei selvitty ihan isollakaan huollolla vaan pääsi lipsahtamaan ihan remontin puolelle. Aina tehtiin vain huoltoja. Pienellä hymylläkin sieltä punkan pohjalta isäntä vastasi, selvästi vierailusta hyvillään. Muistuupa siitä mieleen sekin tapaus, kun yhteen tämän mestarin maansiirtokoneista tuli sellaista niin sanottua suurempaa huoltoa. Isoja ja pieniä huoltoja, mutta aina vain ja ainoastaan huoltoja. Matalalla äänellä se sieltä tuli: ”Kuule Reksa, kyllä se turbojuttukin varmaan voitais remontiksi laskea. No lähdinhän siitä minäkin sitten kohti sairaalaa, johon ystävä oli kiikutettu. Tämä vanha karvanaama sattuu olemaan sellaista merkkiuskollista sorttia ja katsomaan maailmaa niin sanotusti keltaisten silmälasien läpi
Sulatto SULATTOON Koverharin terästehdas lopetti toimintansa vuonna 2012 ja sen kohtalo oli avoinna muutaman vuoden, kunnes Delete hankki tehtaan omistukseensa. Esimerkiksi konttorit ja terveysasema jäävät alueelle. Ympäristöpalvelukonserni Delete hankki Koverharin tehtaan omistukseensa tarkoituksenaan purkaa ja kierrättää se. 76 PURKUTYÖ KOVERHAR Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Käyttöön sitä ei kuitenkaan enää koskaan saatu kaupattua yrityksistä huolimatta. Tehokas ja tuottava tehdas ajautui vaikeuksiin 2010-luvulle tultaessa, kun sen omistanut hollantilainen FNSteel-yhtiö joutui rahoitusvaikeuksiin teräksen kysynnän ja hinnan romahdettua. TALOUDEN SANELEMANA. Ruosteenruskea rautaja terästehdas seisoo yhä maisemassa samalla paikalla, mihin sitä 60-luvulla ryhdyttiin rakentamaan. Työt on nyt laitettu tehtaalla käyntiin ja kävimme seuraamassa alkuvaiheita paikan päällä. Sitä ei kuitenkaan jätetty heitteille, sillä toivoa jatkosta eläteltiin ja aktiivisia toimia laitoksen myymisestä tehtiin. Kaikkea ei pureta. Sen 39 rakennusta ja rakennelmaa, kuten itse masuuni, kuljettimet, varastotilat ja lukuisat muut aikanaan tarpeelliset osiot tullaan purkamaan tarpeettomina. Sadan hehtaarin tontin keskellä, Koverharin sataman vieressä, Hangon Lappohjassa sijaitseva kombinaatti on kuitenkin lopullisen kohtalonsa edessä. Apua ei rahoittajilta lopulta enää herunut ja laitos ajettiin alas kesällä 2012. Nyt vuorossa on noin puolentoista vuoden mittainen purkutyö
Purkamista löytyy ja vaikka tehdas ei sieltä suurimmasta päästä ole, saa se konekaluston näyttämään rinnallaan pieneltä. EI PELKÄSTÄÄN ROMUA. Kun toiminta sitten loppui, täysin toimintakuntoinen tehdas jäi odottamaan jatkoa käynnistysvalmiudessa. . Koverharin satama saa jälleen toimia metallin lähettämistyössä, mutta nyt tavara lähtee eteenpäin jalostamatta, muun muassa osaksi terästeollisuuden raaka-ainekokonaisuuksia. VETURI TAI PARIKIN. Otso-veturit olisivat vielä saatavana ja muutama kuuppavaunukin löytyisi. ROMUA MAAILMALLE. Tarvittaessa tätä kautta voidaan laivata myös tehtaasta myytävät ehjät komponentitkin. Samoin sähköt olivat tehtaassa päällä ja sen yleiskunnosta huolehdittiin. Onko halukkaita. Muun muassa Koverhar-, Ovakoja FNSteel-nimisenä tunnettu tehdas valmisti valurautaharkkoja sekä myöhemmin, vuodesta 1971 alkaen myös terästeelmiä teollisuuden raaka-aineeksi. Koverhar pyritäänkin kierrättämään mah. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi varastoidut tuotteet, kalusto ja varaosat olivat asianmukaisesti säilössä. Näillä siirreltiin aikanaan muun muassa sulaa rautaa. . 77 Teksti ja kuvat: Juha Pokki. Tämä mahdollistaa purkukohteen hyödyntämisen nyt myös muuten kuin metalliteollisuuden raaka-aineena. ISON TYÖN EDESSÄ
Metallipölyn värjäämä rautaja terästehdas on rumankaunis näky ja monella varmasti on tähän näkyyn liittyviä muistojakin. Sitten odotettiin seuraavaa kertaa. . TEKIJÄLTÄ Monella on muistoja Koverharista. Kävi pikemminkin kateeksi, että joku jossain lämpimässä työskentelee ja pääsee sen jälkeen kotiinsa nukkumaan. PANNU KYLMÄNÄ. Kirjoittajan ensimmäinen muisto ajoittuu lapsuuteen, kun tätä laitosta käytiin portilta äimistelemässä jonkin kesäretken yhteydessä. Se ei suinkaan ollut aavemaista. Pimeässä pakkasyössä kaikuivat tehtaan kolke, murina ja kirskuna. 78 KONEURAKOINTI 05/15. Myöhemmin retkeilin armeijan merkeissä läheisellä Syndalenin harjoitusalueella. Yön pimeydessä avautuva masuuni valaisi talvimaiseman tehokkaasti, ja leirillä alkoikin aina kuumeinen kuhina, kun tuossa ehkä noin minuutin kestäneessä kajossa yritimme tehdä mahdollisimman monta askaretta
39 eri rakennusta tai rakennelmaa on kohtaava purkutoimenpiteiden toimeenpanon tällä 100 hehtaarin alueella. ERILAISILLA PUOMEILLA. Varsinainen kierrätysmetalli laivataan tällä hetkellä ulkomaille ja vieressä olevaa satamaa voidaan hyödyntää myös ehjien kokonaisuuksien kuljettamisessa. Pala palalta tehdas kutistuu. Siksipä seuraammekin kuvareportaasien merkeissä töiden jatkumista paikalla aika-ajoin. Tekemistä on edessä paljon”. 79. ”Aluetta on siivottu reunoilta keskelle päin ja nyt on aloitettu purkamaan muutamia kuljettimia ja esimerkiksi kaasukelloa”, kertoo työnjohtaja Alexandra Forsén Deleteltä. Ensimmäisiä kierrätysmetallikuormia lastataan Koverharin satamassa, mutta varsinainen purkutyö on vasta aluillaan. Siltä todella näytää. . Toimivia osia myydään uudelleenkäyttöön. REUNOILTA SISÄÄN. . Kaikkea ei pureta kierrätysmetalliksi. Suurin osa työstä toki keskittyy alueen keskiosiin, sillä kombinaatti on rakennettu varsin tiiviisti masuunin ollessa keskipisteenä. Täällä jos missä näkee kaikenlaisia puomivariaatioita käytössä, tapahtuuhan purkua hyvin vaihtelevilla korkeuksilla. ”Työ jatkuu siten, että ensi vuoden aikana pitäisi olla valmista. TYÖTÄ RIITTÄÄ. dollisuuksien mukaan myös toimivina osina ja kokonaisuuksina – sisältäähän tämän kokoinen laitos suuren määrän arvokkaitakin teollisuuskomponentteja, kuten esimerkiksi moottoreita ja muuta alaan liittyvää joita purkava yritys myy halukkaille
Emäterän käyttöä varten oli järjestetty oma ulosottonsa ja vaihteisto koneen kardaanilta. PINTARAAPAISU VAI PINTAA SYVEMMÄLTÄ. Niitä hankittiin erilaisiin tehtäviin niin julkiselle tiepuolelle kuin esimerkiksi kaivosja louhoskäyttöön. Saatavana oli myös sekä emäterään, että perään kiinnitettävät karheenlevittäjät. Kotimaiseen laatuun luotettiin, eikä suotta. Hydrauliikka ei ollut vielä valloittanut maailmaa eikä tätäkään konetta kokonaan. Sarjavalmistus alkoi vuonna 1957 ja tämänkertaisena aiheena olevan AH 125:n nimeksi vakioitui Teräskarhu 9. KARHU TIELLÄ . Alun perin vuonna 1950 ensimmäisten Teräskarhujen nähdessä päivänvalon, mallivalikoimassa esiin kömpivät sellaiset höylät kuin AH 60, AH 90 ja AH 125. Kone oli toimiva, kestävä ja tehokas. Niinpä Teräskarhu 9 oli sekoitus mekaanista ja hydraulista terän ohjausta. Lisävarustelistalta koneeseen sai varsin laajan paketin hyötykaluja. Lokomo tarjosi hankittavaksi työntöterän eli suoran etulevyn, kärkimallisen lumiauran, repijäpiikit etupyörien ja emäterän väliin ynnä vallinleikkaajan eli ”penkkasiiven”. Muita moottorivaihtoehtoja Teräskarhuissa oli tarjolla myös ainakin Perkinsin kutosen suunnalta. Kotimaisen tiehöylävalmistuksen huippuaika tuotti muunmuassa Teräskarhu 9:n. Lokomo oli aikanaan varsinainen monialayritys, tuottaen paitsi vetureita, myös kaivinkoneita, murskaimia, mobiilinostureita ja muun muassa tiehöyliä. Tällä moottorilla työpainoltaan noin 9-10 tonnin väliin varustelusta riippuen sijoittuva höylä oli kohtalaisen tehokas tekijä. Voimanlähteenä tässä vuosimallin 1961 Teräskarhussa oli vapaastihengittävä Scanian D8, 140-hevosvoimainen, 7,79-litrainen suora kutonen. Varsinkin tottumattomalle kone saattoi antaa palautetta lyömällä vivuilla näpeille, mutta tottuuhan niihin… KESTÄÄ JA KESTÄÄ JA KESTÄÄ… Lokomo omaksui nopeasti hydrauliikan eri laitteissaan ja niinpä tiehöylissäkin kehitystä tapahtui kyseiseen suuntaan. Yksi kotimaisen tiehöylävalmistuksen merkkipaalukoneista oli Teräskarhu 9 80 KONEURAKOINTI 05/15 TUTTUA RAUTAA LOKOMO TERÄSKARHU 9 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Tuukka Erkkilä, Lokomo. Terän sivusäätö oli totetutettu hydrauliikan avulla, mutta muutoin säätöpolitiikka hoidettiin mekaanisesti. Teräskarhu 9 sai olla kuitenkin eräänlainen välimuoto mekaanisen ja hydraulisen toiminnan siirtymävaiheessa. Eri toiminnot tilattiin vivuista kääntämällä, siis liikuttamalla kytkin oikealle pykälälleen jakolaatikossa. Näin mekaanisesti kulloinenkin akseli saatiin liikuttamaan oikeaa toimintoa. Lokomon tiehöylävalikoima sai aikanaan nimen Teräskarhu ja niinpä vielä tänäkin päivänä saatetaan puhua tiekarhuista, kun höylä jossain liikuskelee. JOSKUS NÄPÄYTETTIIN KUSKIA
. Vaihtoehtoisesti myös vastaava Perkins • TYÖPAINO: 9-10 tonnia varusteista riippuen • LISÄVARUSTEET: Työntöterä, kärkiaura, repijäpiikit etupyörien ja emäterän väliin, vallinkaataja, karheenlevittäjät. Tottumattomalle kone saattoi antaa palautetta lyömällä vivuilla näpeille melko kipeästikin. SEKOITUS. Koneiden käyttöikä oli suhteellisen pitkä, sillä niiden kestävyys mahdollisti uusien koneiden ilmaantuessa vanhemman kaluston siirtämisen alemman käyttöluokan hommiin eikä suinkaan romuksi – ja mahdollistipa se toisinaan jopa sen uuden kaluston hankinnan lykkäämisen. TEKNISET TIEDOT LOKOMO TERÄSKARHU 9 MOOTTORI: Scania D8, 140 hevosvoimaa, 7,79-litrainen suora kuusisylinterinen vapaastihengittävä diesel. Vaikka nykyaikaiset tiehöylät pullistelevat tekniikkaa ja monenlaisia mukavuuksia, on peruskonstruktio selkeästi samanlainen kuin esimerkiksi tässä Lokomon Teräskarhussa. 81 Teksti: Juha Pokki • Kuvat: Tuukka Erkkilä, Lokomo . HÖYLÄN ELKEET. Emäterän säädöt olivat sekoitus hydraulista ja mekaanista tekniikkaa, sillä hydrauliikan voittokulku ei ollut vielä käsillä..
Kotimaisella kouralla Suomalainen puukurottaja on kotimaista osaamista parhaimmillaan. Hyvällä vireellä syntynyt tuote myös näyttää hyvältä. Katsastamme seuraavassa numerossa monen muun asian lisäksi muun muassa syyt tyytyväisyyteen rototilttihankinnoissa LänsiUudellamaalla. Uudella energialla! Miten toimii Euroopan ensimmäinen vetykäyttöinen trukki ja minkälaisia näkymiä vety antaa tulevaisuuden polttoaineena. Hyvin pyörii 82 SEURAAVASSA KONEURAKOINNISSA Numero 06/2015 ilmestyy 27.8.2015
numer o • 3/2015 Suomen Historia 3/2015 Hinta 8,90€ RIKOSTARINA VIIHDE MAAMME PUOLUSTAJAT Kansa täytti tanssilavat Tuhat täpärää tilannetta Vapaudenristin tähden Teuvo Tulion elämä ja elokuvat HENKILÖKUVA ILMAILU Lentokilpailu Suomen ympäri murrosaika Kun konevoima tuli tiloille Maaseudun määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalahjaksi upea metallinen Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä 4490 8 numeroa + avaimenperä ovh. Esimerkiksi harvesterin HR46 polttoaineen kulutus on vain noin 6 l/h! Sampo-Rosenlew HR46 ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketju osaavine kuljettajineen ovat tiimi, jonka käsiin voi jokainen puuta tuottava metsänomistaja ilman huolta jättää harvennusleimikon. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. 54€ UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ ”K erjuu on kiellet ty , mut ta antama sta ei ole lak at tu. 64,90€ Tutustumistarjous! Uutuuslehden löydät myös Lehtipisteistä kautta maan!. Sampo-Rosenlew harvesteri HR46 ja kuormatraktori FR28 on harvennuksen ehdoilla suunniteltu ja valmistettu. 6 414888 002355 1 5 3 800 235 -1 503 PAL VKO 2015-35 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Suomen Historian 3 . Me Sampo–tiimissä pidämme huolen että työ sujuu. Osta museosta tai Museot.fikaupasta. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat Museokortti • museot.fi Yksi vuosi, 200 museota Ett år, 200 museer museot.fi Museokortti Museokortti on lähes 200 museon yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan ensimmäisestä käyttökerrasta. Box 50 28101 Pori Tel. Harvennushakkuu kannattaa, kun käytettävissä on kustannustehokkaat, harvennuksille suunnitellut työvälineet. Sampo-Rosenlew Oy toivottaa sinut tervetulleeksi kokemaan harvennushakkuun huumaa. Tule mukaan elämään Sampo-Rosenlew -menestystarinaa! SAMPO ROSENLEW METSÄKONEET YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN YLIVOIMAA HARVENNUKSEEN Konekaupoissa ota yhteys Mikkoon! SAMPO-ROSENLEW OY Konepajanranta 2A P.O. ” Ma alais yht eisöss ä oli pitk ät p erint eet k öy häina vusta . 6990 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. Sampo-Rosenlew HR46 ja Sampo-Rosenlew FR28 koneketjun tuotos on harvennushakkuussa huippuluokkaa. Huoltoja varaosapalvelumme ovat alansa huippua. +358 207 550 555 Mikko Pihala metsäkonemyynti puh: 050 500 1092 mikko.pihala@sampo-rosenlew.. Niiden hankintaja käyttökustannukset ovat dramaattisesti pienemmät verrattaessa vastaavan teholuokan muihin vaihtoehtoihin
Laaja valikoima lisävarusteita takaa koneiden soveltuvuuden juuri Sinun tarpeisiisi. JCB pyöräkuormaaja -mallistosta löytyy tehokas ja tuottava kone joka käyttötarkoitukseen louhokselta kaupunkirakentamiseen, jonka jämerä rakenne ja suorituskyky kestää kovatkin koitokset. Ota yhteys pikaisesti JCB-myyjääsi ja tarkista konevalikoima ja saatavuus! Louhintapatruunat JCB PYÖRÄKUORMAAJAT JCB pyöräkuormaajat ovat jatkuvan tuotekehityksen alla, jotta koneista saadaan turvallisempia, tehokkaampia ja taloudellisempia. MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS NR O 13 • 5/2015 • 8,50€ 6 414887 200110 1 5 5 72 00 11-1 505 PAL VKO 2015-35 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi KUOKKA & KOSLA PAASIKIVI OY LAUTALLA NUMER O 1 3 KON E U RAKOI NTI 5 /2 1 5 • TY ÖL AUT ALL A: K UOKKA & K O SL A P AA SIKIVI O Y • VEEKMA STIEHÖ YL ÄT • K OMPLET -PIKK UMUR SKAIN • K OMA TSUN UUDET HAKK UUK ONEET Työtä Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Eetu Tyster, Espoo 040 9010 742 Länsi-Suomi / Ahvenanmaa Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Päijät-Häme ja Kymenlaakso Eetu Tyster, Espoo 040 9010 742 Pirkanmaa ja Satakunta Veijo Repo, Pirkkala 040 9010 719 Keskija Itä-Suomi Tero Sihvo, Mikkeli 040 9010 707 Eteläja Keski-Pohjanmaa Pasi Kivelä, Seinäjoki 0400 541 061 Keskija Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Harri Leppälä, Oulu 040 9010 701 sähköposti: etunimi.sukunimi@mateko.. mateko_KP5-15_maa_sivu.indd 1 11.5.2015 11.15 Kaakkois-Suomi Riku Hietanen, Hamina 040 9010 704 KÄY KATSOMASSA UUSI NETTISIVUMME! Etelä-Suomi ja pääkaupunkiseutu Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Eetu Tyster, Espoo 040 9010 742 Länsi-Suomi / Ahvenanmaa Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Päijät-Häme ja Kymenlaakso Eetu Tyster, Espoo 040 9010 742 Pirkanmaa ja Satakunta Veijo Repo, Pirkkala 040 9010 719 Keskija Itä-Suomi Tero Sihvo, Mikkeli 040 9010 707 Eteläja Keski-Pohjanmaa Pasi Kivelä, Seinäjoki 0400 541 061 Keskija Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi Harri Leppälä, Oulu 040 9010 701 sähköposti: etunimi.sukunimi@mateko.. Tuloksena on mallisto, joka tarjoaa enemmän vähemmällä ja jonka varmistuksena on JCB:n maailmankuulu jälkimarkkinointiverkosto. Ota yhteys pikaisesti JCB-myyjääsi ja tarkista konevalikoima ja saatavuus! Louhintapatruunat JCB PYÖRÄKUORMAAJAT JCB pyöräkuormaajat ovat jatkuvan tuotekehityksen alla, jotta koneista saadaan turvallisempia, tehokkaampia ja taloudellisempia. Tuloksena on mallisto, joka tarjoaa enemmän vähemmällä ja jonka varmistuksena on JCB:n maailmankuulu jälkimarkkinointiverkosto. mateko_KP5-15_maa_sivu.indd 1 11.5.2015 11.15 KESÄNUMERO! PERUSTAVAA LAATUA TIEHÖYLÄ PITÄÄ PINTANSA! KOMPLET LEM TRACK 48-25 PIKKUMURSKA PUTKIA PELTOON SALAOJITUS ELÄMÄNTYÖNÄ LIUOSTIETOA AIHEENA ADBLUE Uusi mallisto tarkastelussa TUORETTA PUNAISTA KOMATSUN HAKKUUKONEET. JCB pyöräkuormaaja -mallistosta löytyy tehokas ja tuottava kone joka käyttötarkoitukseen louhokselta kaupunkirakentamiseen, jonka jämerä rakenne ja suorituskyky kestää kovatkin koitokset. Laaja valikoima lisävarusteita takaa koneiden soveltuvuuden juuri Sinun tarpeisiisi