Koneviesti 18/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

K KONEVIESTI 18/2021 | KONEKLASSIKOT 6/2021 | 13.12.2021 | 12,40 Masinistikesä 2021 • Muisteluita voimalaitostyömailta Perinteinen saksalainen Deutz-Fahr DX Koneklassikot K MARSHALL 100 ALLIS-CHALMERS D270 & DAVID BROWN 25 Keskisarjan brittien parivertailu K LAJINSA VIIMEINEN TRAKTORI
122 SEURAAVASSA NUMEROSSA 3 PÄÄKIRJOITUS Koneklassikot-lehti muuttaa muotoaan 4 MILJOONALAATIKKO 6 ALLIS-CHALMERS D270 JA DAVID BROWN 25 Keskisarjan brittiläiset traktorit parivertailussa. 20 VAMMAS RG-6V -tiehöylä on yhä aktiivikäytössä. 14 50-VUOTIAS PYÖRÖPAALAIN Ensimmäisen isoja paaleja tekevän pyöröpaalaimen kehitti iowalainen Gary Vermeer vuonna 1971. 42 MUNKTELL-MUSEO kertoo ruotsalaisen konepajateollisuuden kehityksestä 190 vuoden ajalta. 80 WETERAANIT 2020 • Howard Trench Digger Mark IV • McCormick International B-275 • Massey-Ferguson 35X Multi-Power • David Brown 850 Implematic • Valmet 359D • Deutz D40L • Harkov HTZ DT-20 • Valmet 20 • County Four Drive • BM-Volvo T800 Bison • Eicher ED22 II • MasseyFerguson 175 • ACAM • Ford 6000 Diesel • Leyland 285 • Zetor 12045 • Fiat 1880 DT • Renault HI 116 WETERAANIKONEET 120 FORDSON N ROWCROP Juurikasvitraktori. 70 MARION-MIES TOISESSA POLVESSA Tapani Kylmäaho kertoo elämästään, jossa Marion 7400 -laahakaivinkoneella oli tärkeä osa. 66 ALLIS-CHALMERS BTL-30 Iso pyöräkuormain pelastettiin romutukselta takaisin töihin. 48 IVEL-MAANVILJELYSAUTOMOBIILI Kirkkonummelainen Axel Spoof osti vuoden 1910 kevättöille ”Ivelmoottorin”. 34 KESKIEUROOPPALAISET TRAKTORIT 70 VUOTTA Suomessa oli 1950-luvulla tarjolla lukuisia eurooppalaisia traktorimerkkejä.. kyntötyössä. 24 DEUTZ-FAHR Esittelyssä Deutz-Fahr DX -traktorimallisto. 38 JOHN DEERE 10JA JOHN DEERE-LANZ 10 -SARJAT Vihreitä traktoreita Saksasta ja Amerikasta. 2 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 T Ä S S Ä N U M E R O S S A K Allis-Chalmers D270 ja David Brown 25 ottivat mittaa toisistaan mm. 6 52 MASINISTIKESÄ 2021 Kooste kesän masinistitapahtumista. 16 MARSHALL 10 -sarjan traktoreiden tuotanto loppui nopeasti
Koneklassikot-idea ei kuitenkaan katoa. Kokoomateos noudattaa alkuperäistä Koneklassikoiden ideaa arvokkaassa ulkoasussa. Toisin sanoen keskitymme koko tarmollamme siihen, mitä meiltä eniten toivotaan. Eemeli Linna, päätoimittaja ”Weteraanilla on edelleen paikkansa jokaisen Koneviestilehden lopussa.” EEMELI SUOSITTELEE: Männät olivat ruostuneet sylinteriputkiin kiinni, ja vauhtipyörä pitäisi ruuvata irti. 66.. juhlavuoden kunniaksi Koneklassikoista tehdään monipuolinen kokoomateos, jossa on ennen julkaisematonta sisältöä menneiltä vuosikymmeniltä. Myös Koneviestin verkkosivut uudistuvat ensi kevään aikana. Uusi Koneklassikot sisältää edelleenkin klassikkokoneita, tekniikan kehitystä ja innovaatioita vuosikymmenten varrelta, sekä tietysti mielenkiintoisia konealalla vaikuttaneita ihmisiä ja tarinoita heidän vaiheistaan. Weteraanikoneen esittely ilmestyi Koneviestissä ensimmäistä kertaa vuonna 2002. Tämä sama lehti ilmestyy nyt tämän kerran kaikille Koneviestin ja Koneklassikot-lehden tilaajille samanlaisena ja samanpaksuisena. Koneviestin 70. Tulemme keskittymään Koneviesti-lehdessä ydinsisältöön, testeihin, kone-esittelyihin, menetelmiin sekä huoltoja korjausaiheiden käsittelyyn. Tavoitteemme on, että teoksesta tulee keräilykohde, joka jää kirjahyllyyn jokaisen nostalgiaa arvostavan konemestarin käden ulottuville. Kokoomateoksessa on kerralla reilusti lukemista ja sisältö nivoutuu kokonaisuuksiksi. Lue miten AllisChalmers saatiin takaisin henkiin. Koneviestille vuosi 2022 on juhlavuosi, sillä Koneviestin perustamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta. s. Weteraani on muodostunut 20 vuoden aikana ikoniksi, jolla on edelleen paikkansa Koneviesti-lehden lopussa. Tämä lehti edustaa viimeistä Koneklassikot-lehteä, sillä sen ilmestyminen päättyy erillisenä lehtenä tähän numeroon. Uusi Koneklassikot-kokoomateos tullaan julkaisemaan alkusyksystä ja se on Koneviestin kestotilaajan etu, joka lähetetään postitse heti kirjan ilmestyttyä. 3 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 P Ä Ä K I R J O I T U S | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Koneklassikot-lehti muuttaa muotoaan K U V A : JU N N U L U S A KÄDESSÄSI ON KONEVIESTIN KONEKLASSIKOT , koneiden historiasta, konetekniikan kehityksestä ja klassikkokoneista kertova lehti
Aikaisemmin mainitut JD:n puimurit päätyivät 1988 syksyllä loogisesti Agritekille, joka ennestään edusti JD:n traktoreita. Hankkija-Maatalous Oy:n ulkomaiset edustukset julkistettiin lokakuun alussa ja siinä suurimman palan otti Kvernelandin aurat ja toiseksi suurin osuus oli kovaja pyöröpaalaimet, joissa merkkeinä oli JD ja Krone. Sopimuksen ensimmäisenä konkreettisena seurauksena Case-IH -traktoreita ryhdyttiin myymään omassa myyntiorganisaatiossa, jonka taustalla oli päämiehen omistama Case Traktorit Oy. KONEVIESTIN VUOSIKYMMENET EDUSTUSTEN ISOJAKO Vuoden 1988 elokuussa nimimerkki Laitamies arveli, että maatalouskonekauppa kokee edessä olevien kuukausien aikana elämänsä rakennemuutoksen. Keskolla oli ennestään Zetorin ja Deutz-Fahrin edustus. Zetorin markkinaosuus oli kutakuinkin samansuuruinen kuin Case IH:n. Ekan traktorimerkki oli ollut Same, mutta Tuko päätti satsata Fendtiin, jonka edustuksen se oli saanut edellisvuonna. Se ennustus toteutui sitten nopeammin kuin kirjoittaja oli osannut odottaa, sillä uutinen julkistettiin jo ennen kuin Laitamiehen kirjoitus oli ehditty julkaista seuraavassa Koneviestissä. Sen Hankkija-Maatalous Oy jakoi Antti-Teollisuuden ja Veljekset Ala-Talkkarin kesken. Tästä kertoessaan Laitamies kommentoi asiaa sanomalla enteellisesti, että Case IH -traktorit sopisivat Keskolle, joka jo ennestään edustaa Casen maanrakennuskoneita. Kotimaisia valmistajia pidettiin jännityksessä, sillä kaikkea ei päätetty kerralla. Siitä alettiin käyttämään lempinimeä ”Kone-edustusten isojako”. Aikaisemmin SOK oli edustanut Internationalia ja Case traktorit oli tuonut maahan Casea, mutta merkkien fuusion seurauksena oli päädytty järjestelyyn, jossa Case Traktorit Oy on maahantuoja ja myynti tapahtuu SOK:n S-Maatalouden kautta. Tämän muutoksen arveltiin olleen MF:n toiveissa, sillä se halusi Hankkijan keskittyvän sen puimureihin. Myynti 050 547 9930 Konepaja Ala-Katara Oy Teollisuustie 24, 39820 Kihniö www.axer.. Jatko-osaa listaan luvattiin syyskuussa ja siinä suurinta liikevaihtoa edustivat aurat. Luonnollisesti toteutuneet edustusmuutokset aiheuttivat uusia muutoksia, sillä edustusta vaille jääneiden valmistajien oli etsittävä uusi koti. Siihen aikaan ne valmistettiin Porissa. 4 M I L J O O N A L A A T I K K O Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Tehokkaimmat, kestävimmät ja alansa parhaat energiaja sahakourat, pylväskauhat sekä routapiikit. Vuoteen 1988 osui myös toinen merkittävä maatalouskonekaupan muutos, kun Tukkukauppojen Oy Tuko ja E-Osuuskunta Eka-yhtymä sopivat, että Tuko ostaa Ekan maatalouskonekaupan liiketoiminnan. SOK:n ja Hankkijan yhdistettyä konekauppaa alkoi hoitamaan Hankkija-Maatalous Oy, joka julkisti kotimaisten valmistajien listan ensimmäisen osuuden elokuussa. Se taas oli ollut seurausta siitä, että Tukolla aikaisemmin ollut Fiat oli päätynyt Työvälineelle. Sen sijaan DeutzFahr edusti vain 3 prosentin osuutta maan traktorimyynnistä ja sen odotettiin saavan pian lähteä. Lisää oli luvassa seuraaviksi vuosiksi, eikä lopulta mennyt kuin muutama vuosi ja ensin Tuko Maatalous ja sitten koko vanha Hankkija olivat lakanneet olemasta.. Eivätkä muutokset tietenkään jääneet vuonna 1988 toteutuneisiin. Tässä listassa liikevaihdoltaan suurin tuoteryhmä olivat lämminilmakuivurit, jotka edustivat 50 miljoonan markan myyntiä. Maatalouskonekauppaa mullistava varsinainen myllerrys käynnistyi, kun kesän tullessa Hankkija ja SOK julkistivat aiesopimuksen, jossa ne kertoivat yhdistävänsä maatalouskonekaupan toimintonsa. NIMIMERKKI LAITAMIES kertoi Koneviestin elokuun 1988 numerossa, että jo vuoden alussa oli liikkunut huhuja John Deeren puimureiden olevan poistumassa Hankkijalta
HELMIKUUTA SAFE & EASY MATKAKUMPPANIMME: FMT / Forssan Matkatoimisto Oy Heli Saari Tel.: 0207 757 700 E-Mail: fm.myynti@fmt.fi AT22_FIN_Koneviesti_110x140_FIN.indd 1 14.11.21 16:08 KONEVIESTI 24/1968 Hydraulisten kaivinkoneiden tuleminen tapahtui niin nopeasti, etteivät paria vuotta aikaisemmin hankitut vaijerikaivinkoneet olleet vielä lähelläkään käyttöikänsä loppua. Telaajo ja kääntö pysyivät yleensä mekaanisina.. MAALISKUUTA, HANNOVER, SAKSA KUTSUVIERASPÄIVÄT 27./28. 5 M I L J O O N A L A A T I K K O | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 www.agritechnica.com MARRASKUUTA 2021 ALKAEN TUTUSTU MEIHIN MAAILMAN SUURIMMILLA MAATALOUSTEKNIIKKAMESSUILLA 2022 27. HELMIKUUTA – 5. Ratkaisuksi kehitettiin muunnossarjoja, joiden avulla kaivutoiminnot muutettiin hydraulisiksi
”Kallis Jalmari” ei ollut lähellekään yhtä haluttu merkki kuin ”Taavetti”, tutkimme löytyisikö siihen syytä.. 6 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 P A R I V E R T A I L U K TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA 6 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K Keskisarjan brittiläiset Allis-Chalmers ja David Brown olivat 1950-luvulla Fergusonin ja Fordson Majorin jälkeen myydyimpiä brittitraktoreita
David Brown 25 oli uudistettu malli Cropmasterista, joka oli 1940-luvulla nykyaikaisin brittitraktori. SMK:n ja sittemmin Vehon markkinoimaa David Brownia myytiin tuontisäännöstelyn päättymiseen (1957) mennessä 3 170 kappaletta, Allis-Chalmersia 1 354. David Brown oli perus-englantilainen Euroopan markkinoille tarkoitettu kone, Allis-Chalmers puolestaan alkuaan amerikkalainen luomus, jota muunneltiin paremmin tänne sopivaksi traktoriksi. K AMERIKKALAINEN JA ENGLANTILAINEN NÄKEMYS TRAKTORISTA Allis-Chalmers D270 oli parannettu englantilainen versio ennen sotia USA:ssa suunnitellusta B-mallista. Allista eurooppalaistettiin Allis-Chalmersin Englannin tuotanto alkoi v.1947 USA:sta tuotujen B-mallien varustamisella Lucasin sähkölaitteilla ja kotimaisilla renkailla. Kesko toi vuoteen 1957 mennessä n. Traktoreissa oli hieman alkuperäistä tehokkaammat C-mallin moottorit. Nelisen vuotta myöhemmin B-malli korvattiin samaan tekniikkaan perustuneella mallilla D270, jossa oli enemmän voimaa, uusi muotoilu, neljäs vaihde ja parempi nostolaite. Perkinsin P3-dieselin oli saanut valainnaisvarusteena jo aiempaankin versioon. Säännöstelyajan ykkösmerkkejä olivat Fordson Majorit ja Fergusonit, seuraavina brittilistalla olivat David Brown ja Allis-Chalmers, joiden suosituimpia malleja pääsimme syyskynnöillä vertailemaan. Tuon ajan tietämyksen mukaan niillä piti hoitua 40–60 hehtaarin kaikki viljelytyöt. Moottoriksi olisi David Brown D25 ja Allis-Chalmers D270 P3 luokiteltiin 1950-luvulla 31 ja 27 hevosvoimansa perusteella keskikokoisiin traktoreihin. 3 600 David Brownia.. Vuonna 1950 A-C muutti laajempiin tiloihin Essendineen, mikä mahdollisti omavaraisen tuotannon. Seuraava versio ED-40 oli kokonaan uusi, pohjana oli amerikkalainen Allis-Chalmers D14. 7 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 E nglantilaiset traktorit olivat asiantuntijoiden mielestä sopivimpia 1950-luvun Suomeen, ja kun punnan vaihtokurssi oli vielä hyvin edullinen, myönsi varantoja tarkasti vartioinut Lisenssitoimikunta valuuttoja mieluiten brittimerkeille. 1 600 Allis-Chalmersia, SMK ja Veho n. D270:n markkinaosuudet saman teholuokan Ferguson 35:een ja hieman myöhemmin tulleeseen Fordson Dextaan verrattuna jäivät vaatimattomiksi, eikä seuraava uudistettu malli D272 korjannut tilannetta. David Brown ja Allis-Chalmers kuuluivat 1950-luvulla runsaimmin myytyihin brittitraktoreihin, edellä olivat huippusuositut Ferguson ja Fordson Major
David Brown panosti tuotekehitykseen Ennen sotia alkaneen Ferguson-yhteistyön kariuduttua tuotantokapasiteetin pienuuteen, David Brown jatkoi traktoreiden tekemistä omalla merkillään. ALLIKSEN NOSTOLAITE on vähintäänkin omituinen kyhäelmä, koska amerikkalaisessa versiossa siihen piti alun perin olla omat työkoneet, mutta englantilaiset muuntelivat sen melko huonolla menestyksellä 3-pistekiinnitteiseksi. Tehoeroa oli 5 hv kolmosdieselin hyväksi. ALLIS-CHALMERS D270:N sai omalla 4-sylinterisellä 22 hv:n petroolimoottorilla, tai tällä Perkinsin P3-etukammiodieselilllä varustettuna. ALLIS-CHALMERSISSA olisi maavaraa reilusti, mutta nostolaitteen etukiinnityspiste puolittaa sen reiluun 25 senttiin. Suunnilleen 20 % korkeammasta hinnasta ja heikommista kylmäkäynnistysominaisuuksista huolimatta useimmat suomalaisviljelijät valitsivat mieluummin dieselin. Seuraavassa VAK1/A-mallissa muutokset olivat vielä vähäisiä, mutta v.1947 esitellyssä Cropmasterissa oli kosolti modernia tekniikkaa. 8 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 mielellään otettu Perkins, mutta sen omistajaksi vaihtunut MF ei halunnut myydä moottoreita kilpailijoilleen, joten oli tyytyminen MF:n aiemmin käyttämään Standard-dieseliin. Kahdella ulkopuolisella sylinterillä varustetussa systeemissä on pelkästään nostotoiminto ilman automaattista syvyydensäätöä ja painonsiirtoa. David Talvisaikaan Allisin käyttö oli maavaran ja pienten pyörien takiakin rajallista. Moottorin tärinä tuntuu ohjauspyörässä huomattavan vahvana. Huonomaineisen ED-mallin valmistus ja samalla Allis-Chalmersin Englannin traktorituotanto päättyi v.1969. Käynnistys tehdään oikealla jalalla, painamalla startin bendixiin yhdistettyä poljinta. Starttausta voidaan varmentaa Ki-Gas-imusarjahehkulla. Seuraavia malleja olivat 900, 950, 850, 880, 990, sekä 1960-luvun puolivälissä esitelty Selectmatic-mallisto. Tähän saakka hydrauliikat olivat ilmeisesti Fergusonin patenttien pelossa olleet pelkkiä nostolaitteita, mutta nyt traktorit varustettiin TCU-paineensäätöjärjestelmällä, jolla työkoneen painoa saatiin nostovoimaa säätämällä siirrettyä takapyörille. Niinpä metsätyöt ovat olleet Alliksella jos nyt ei ihan mahdottomia, niin ainakin hyvin hankalia. Cropmasterin uraa jatkettiin malleilla 25 ja 30, sekä niiden dieselversioilla. Uudistuksiin kuuluivat 6-nopeuksinen kertojavaihteisto, 2-nopeuksinen voimanotto ja suorasuihkutteinen dieselmoottori, joka tuli saataville 2 vuotta myöhemmin. Muita uutuuksia olivat 6-sylinterinen D50 ja myöhemmin esitelty työkoneenkantaja 2D, joiden menestys jäi heikoksi. ALLIKSEN OHJAIMISTA on hyvät näkymät, eikä ajoasentokaan ole yhtään hullumpi, vaikka pukilla istutaan melkein kuin lattialla, mutta istuimelle laskeutuminen ja siitä nouseminen on oma taiteenlajinsa – astinlaudat kun puuttuvat, eikä käsillä saa tukea oikein mistään. Traktorin suunnittelussa on huomioitu riviviljelytyöt, minkä takia kytkimen ja vaihteiston välissä on runsaasti vapaata tilaa haroille ja muille työvälineille.. Vuonna 1939 esitellyssä VAK1-mallissa oli nopeakierroksinen 4-sylinterinen 35 hv:n moottori, 4-nopeuksinen vaihteisto ja omaperäinen muotoilu
9 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 K Allis-Chalmers D270 P3:lle sopiviksi muokkaustyökoneiksi määriteltiin aikanaan 2 x 13” aurat ja työleveydeltään 2–2,4-metrinen 4-akselinen lapiorullaäes. David Brown oli lähes yhtä haluttu kuin Ferguson tai Fordson Major, mutta Allis-Chalmers oli useassa tapauksessa hätävara, johon tyydyttiin, kun se sattui olemaan saatavilla ilman kohtuuttoman pitkää jonotusaikaa. Avara huoltoystävällinen rakenne. Kummastakin merkistä tuli sikäli yleisiä, että ne saivat nopeasti lempinimet, Allis-Chalmers oli kansan suussa Kallis Jalmari ja David Brown luonnollisesti Taavetti. MOITIMME Matala maavara. Alimittaiset pyörät. 130 kg per pyörä. Erinomainen näkyvyys. Säännöstelyn päätyttyä v.1957 David Brownin menekki kasvoi, mutta Alliksen romahti.. Alliksen kestävyydessä ei kaiketi ollut enemmälti huomautettavaa, amerikkalaisittain toteutetussa rakenteessa sitäkin enemmän. 1950-luvun puolivälissä valikoimaa selkeytettiin jättämällä listoille pelkästään IH-traktorit. Kesko ja SMK toimivat usean merkin taktiikalla Ensimmäiset B-Alliksien näytekappaleet tulivat Suomeen jo ennen sotia, mutta varsinaisesti maahantuonti päästiin aloittamaan 1950-luvun alussa Keskon toimesta. Vuosikymmenen puolivälissä listoilla oli enää B-mallin korvannut D270, jonka lisäksi keskolaisista liikkeistä pystyi ostamaan myös Nuffieldin, Fahrin ja Valmetin. Ohjaimiin nousu hankalaa. Traktorituotanto Melthamin tehtaassa päätyi v.1988, neljä vuotta aiemmin Casen ja IH oli yhdistetty Case-IH:ksi. Muita SMK:n merkkejä olivat Bolinder-Munktell ja Takra. Brown siirtyi v.1972 Tenneco-yhtymän omistukseen, jolla oli entuudestaan hallussaan Case, joka vaihtui myöhemmin David Browninkin merkiksi. B:n lisäksi tarjolla oli Ranskassa tehty työkoneenkantaja G, sekä amerikkalaismallit C ja WD, joiden määrät jäivät vähäisiksi. David Brownin edustus siirtyi autoliike Veholle, joka teki kauppaa vähintään entiseen tahtiin. KIITÄMME Tekniikka tasokasta. Taavettia myytiin tuontisäännöstelyvuosina päälle 3 000 kappaletta, Allista vajaat 1 500. Kevyt etuosa. Pitkästä rungosta huolimatta Allis on vähäiselläkin nostolaitteen lastilla hyvin kevytkeulainen, mikä tekee siitä kiikkerän varsinkin nopeammassa tieajossa. Takapyörien pitoa varmistettiin jo tehtaalla lisäämällä niihin suolaliuosta n. Hidas huippunopeus. Hinnaltaan ne sijoittuivat huokeaan brittiluokkaan, monen saksalaismerkin hevosvoimahinta oli tuplasti kalliimpi – siinä mielessä Alliksen liikanimi oli perusteeton. SMK otti David Brownin valikoimiinsa v.1949 paikkaamaan vajetta, joka oli aiheutunut IH-traktoreiden tuontiongelmista. Heiveröinen nostolaite
Rakenne on itsekantava, kytkimen ja vaihteiston välillä on pitkä runkoputki, jonka alle mahtuu haroja ja muita riviviljelyvälineitä. Kylmäkäynnistystä nopeutettiin puolipuristimella ja pakkosyötöllä. Tasauspyörästön akseleilla on rumpujarrut, joita voidaan käyttää ohjausjarruina, tasauspyörästön lukko puuttuu. Perusmallisessa D270:ssä on 4-sylinterinen 2 litran kaasutinmoottori, jonka tilalle oli tarjolla 3-sylinterinen Perkins P3 -etukammiodiesel. Traktorin takana on kiinteä hihnapyörä. Aiemmassa kahdenistuttavassa Cropmaster-mallissa kaikki polkimet olivat oikealla puolella, mutta D25:n jalkatiloissa on normaalijärjestys ja riittävästi tilaa isoillekin kumiteräsaappaille. Alkuperäisessä amerikkalaisessa versiossa on käytetty traktorikohtaisia työkoneita samaan tapaan kuin pikku-Valmeteissa, mutta pikakiinnitteisinä. Taavetissa on toimivaa brittitekniikkaa Alliksen tapaan David Brownin 25-mallin on saanut kaasutintai dieselmoottorilla varustettuna, kumpikin versio on 4-sylinterinen ja omaa valmistetta. David Brownin oma suorasuihkutusdiesel oli aikansa moderneimpia, hintaa sillä oli n. DAVID BROWNIN NOSTOLAITE ei poikkea aikansa standardeista, kaikki työkoneet sopivat siihen muutoksitta. 10 % petrooliversiota enemmän. JALKAKAASU EI OLLUT 1950-LUVULLA tavanomainen varuste, mutta David Brownissa se oli vakiona. Englannissa nostolaite on muunneltu 3-pistekiinnitteiseksi, muistona aiemmasta on verrattoman alhaalla oleva vetovarsien etukiinnityspiste. Näkyvyys on hyvä kaikkiin suuntiin, paitsi vasempaan etupyörään. Jälkiasennustyyliin toteutettu nostolaite saa paineensa voimanottoakselin pyörittämältä 2-elementtiseltä mäntäpumpulta, vetovarret nousevat kahden ulkopuolisen sylinterin avulla. Suorahampaisessa siirtopyörävaihteistossa on 4 nopeutta ja pakki. Traktorissa on erillinen David Brownin omistajat olivat valintaansa tyytyväisiä.. Petroolija dieselmoottorit olivat iskutilavuudeltaan samanlaisia, tehoissa oli eroa 5 hv:n verran dieselin hyväksi. Ohjausjarrut löytyivät lähes kaikista sotien jälkeen tehdyistä traktoreista. Kiinteä hihnapyörä ei haittaa työkoneiden käyttöä. Rattiin nouseminen ja sieltä poistuminen käy helposti kummalta puolelta tahansa. 10 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 DAVID BROWN 25:EEN oli Alliksen tavoin tarjolla kahta moottorityyppiä. Takana maavaraa on kasvatettu portaalityyppisillä vähennyspyörästöillä, edessä jatketuilla olka-akseleilla. Työsyvyydensäätö ja vetovastuksen tasaus puuttuu, mutta varustukseen kuuluu TCU-painonsiirtolaite, jolla nostolaite saadaan nostamaan tietyllä teholla, jolloin painoa siirtyy työkoneelta takapyörille ja pito lisääntyy. ”TAAVETIN” KOMENTOSILTA on hyvää 1950-lukulaista keskitasoa. Allis on jenkkityylin yleistraktori Allis-Chalmers D270 perustuu 1930-luvulla suunniteltuun amerikkalaiseen B-malliin, joka oli ensimmäinen pienemmille tiloille tarkoitettu traktori. Kaikki toiminnot ovat tavanomaisia, lukuun ottamatta nurinkurisesti toimivaa käsikaasua, joka pelasi päinvastaisessa järjestyksessä ainakin testitraktorissa
Vakiovarusteisiin on kuulunut joustava työntövarsi, joka on vaijerivälityksellä vetänyt kytkimen pohjaan työkoneen osuessa esteeseen. Poistuminen ei ole yhtään helpompaa, asiaa auttaisivat käsituet, samanlaiset kuin invavessoissa. Alliksen ohjaimiin voi nousta sivulta ja takaa, mutta istuimelle laskeutuminen on oma taiteenlajinsa. Jalkakaasu. 2-nopeuksinen VOA. Maantieajo on melkoista soutamista. Suorahampaisessa kertojavaihteistossa on 6 nopeutta eteen ja 2 taakse, voimanottoakseli ja siihen yhdistetty kiinteä hihnapyörä on 2-nopeuksinen. 1-levyistä kytkintä hallitaan polkimella tai käsivivulla. K Taavetti on vakaa ja kevyt ajettava pellolla ja maantiellä. Nostolaitteeseen kuuluu vaihteiston pyörittämä hammaspyöräpumppu, nostosylinteri ja paineensäätöön perustuva painonsiirtojärjestelmä. Nostovarret voidaan lukita kuljetusasentoon. Riittävästi vaihteita. Vähennyspyörästöt ovat portaali-tyyppiä. Löysät. Kun puikkoihin lopulta itseään särkemättä pääsee, ei ajoasennossa ja toiminnoissa ole vikaa. Työkonesuositukset olivat samanlaiset kuin Alliksellekin, eli 2 x 13 ” aura ja n. Runsaat kiitokset mainioille kerkonkoskelaisille vaivannäöstä. Kyntötuntumia Rautalampilaisten Hannu Sahlbergin ja Matti Hytösen suosiollisella avustuksella meille järjestyi mahdollisuus kokeilla David Brown 25:n ja Allis-Chalmers D270:n dieselversioita kyntötyössä. MOITIMME Hieman ahdas ohjaamo. Astinlaudat puuttuvat ja ratissa istutaan jalat lähes suorina, vähän kuin lattialla, ja kun matalalla olevista lokasuojista ei saa käsille minkäänlaista tukea, niin ensikertalaisen istuimelle asettuminen on sorttisensa suoritus. 11 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 KIITÄMME Hyvät ajoominaisuudet. runko, mikä mahdollistaa moottorin, kytkimen ja vaihteiston irrottamisen ilman ”katkaisuhoitoa”. Vankka rakenne Sopiva tehopainosuhde. Rajoitettu näkyvyys etupyörille. Kumpaisessakin traktorissa oli saman kokoiset tukipyörillä varustetut 2 x 13”-aurat, Alliksessa Fiskars, Taavetissa Hydrein. 2,5-metrinen äes, mutta vetovoimaa on isommista takapyöristä, paremmasta painojakaumasta ja päälle 400 kiloa suuremmasta massasta johtuen huomattavasti enemmän. Voimanoton kytkentä alhaalla takana. Yhdessä tai erikseen toimivat rumpujarrut ovat tasauspyörästön akseleilla, lukko puuttuu. Näkyvyys on hyvä ja hallintalaitteet sopivilla paikoilla. Hannulta löytyi traktorit ja Matilta pelto, molempien toimiessa testiajureina. TCUpainonsiirtojärjestelmästä on selvää apua kyntötyössä, kunhan siihen malttaa etsiä oikeat säädöt. Vaikka Allis on hyvinkin pitkärunkoinen, niinkin vähäinen vastapaino, kuin 2-siipinen aura keventää sen keulaa siinä määrin, että täydellä 19 km/h vauhdilla päästely on mahdotonta
Pellolla Taavetti on vakaa menijä, aurat liikkuvat ilman sutimista ja jos niin käy, niin TCU-paineensäädöllä saadaan pitoa, jos malttaa opiskella sen oikeanlaisen käytön. tai peräti puuttuvat sivurajoittimet saavat aikaan heijausliikkeen, joka panee hurjapäisimmänkin kuskin löysäämään kaasua. Tämänkin traktorin nostolaite lakkaa toimimasta kytkintä painettaessa. Suorasuihkutusdiesel käynnistyi hyvin kylmemmälläkin kelillä ja vauhti riitti hyvin sen ajan maantiekuljetuksiin. Seuraavakin traktori oli lähes aina Taavetti.. Maantieajo sujuu hyvin vaikka nappi laudassa, jolloin viiletetään reilua 25:ttä. David Brown on soveltunut suomalaiseen maatalouteen ehdottomasti paremmin. 12 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Kyntötyö sujui jos nyt ei niin mallikkaasti, mutta maata kuitenkin kääntyi rivakkaan tahtiin. Allis selvisi kunnialla vaativasta kyntökokeesta. Testikoneessa oli istuin säädetty melko eteen, minkä vuoksi rotevammalla kuskilla ratti oli melkein sylissä, mutta vaivasta selviää istuinta siirtämällä tai laihduttamalla. Allis-Chalmers ei ole ollut tekniikaltaan yhtään huonompi, mutta periamerikkalainen, heinäsirkkamainen toteutus on tehnyt siitä vähemmän käypäisen meikäläisen maatalouden moninaisiin töihin. Taavetin pukille ja sieltä pois pääsee ilman kummempia sirkustemppuja, eikä ajoasennossa tai hallintalaitteissa ole sanomisen sijaa. Parhaimmillaan se oli heinätöissä keskiniittokoneella varustettuna. Perkins-diesel oli herkästi kiehahtavaa petroolikonetta parempi, mutta vetotehoon se ei traktorin vähäisen painon takia vaikuttanut. Nostolaite mykistyy, kun kytkin on pohjassa, mutta sekin on tavallinen 1950-lukulainen ilmiö. Syvyydensäätöautomatiikan puuttuessa tukipyörä oli kummassakin aurassa tarpeellinen. Moottori veti tomerasti, mutta muutamalla sadalla lisäkilolla ja isommilla takapyörillä sen ominaisuudet olisivat päässeet paremmin esiin. Tehokkaammassa D30-mallissa oli kannentiivisteongelmia, mutta D25:n moottorissa ei ollut mainittavia vaivoja. ”Taavetti pystyi kaikkeen” DAVID BROWNIN OMISTAJAT olivat valintaansa tyytyväisiä. ” Allis korvasi joissakin töissä hevosen” KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA AIKANAAN ALLIKSELLA oikeaa työtä tehneet pitivät sitä lähinnä hevosen korvaajana kesätöissä, talvisaikaan sen käyttömahdollisuudet olivat matalan maavaran ja pienten pyörien takia rajalliset. Mikään täydellinen hukkaostos ei sekään ole ollut. Traktoreiden vetovoimissa, tehoissa ja ominaisuuksissa ei ollut olennaista eroa, mutta kaikki yhteen ynnättynä Taavetti oli selkeästi parempi. Alliksen jäljessä olivat 13-tuumaiset Fiskarsit ja Taavetissa samankokoiset Hydreinit. Kallis Jalmari ja Taavetti ovat aikanaan kuuluneet samaan hintaja teholuokkaan, mutta traktoreina ne ovat olleet kovin erilaisia. Pellolla työkoneen edessä Allis käyttäytyy kuten traktorin kuuluukin, kyntäminen ei ole sen merkillisempää kuin muillakaan saman aikakauden traktoreilla
Essendine, Englanti 1954–57 yhteensä 7 638 kpl. Olssons i Ellös AB | Puh. Emme vastaa virheistä ja pidätämme oikeuden muutoksiin. 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 27 hv/1 650 rpm. MOOTTORI Perkins P3TA, 3-syl. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys, VOA 614 ja 995 rpm, hihnapyörä 143 mm x 215 mm, 1 120 ja 1 826 rpm. David Brown AD4/25, 4-syl. Sähköjärj. PYÖRÄT Edessä 5.00 x 15, takana 10 x 24. Syl. 1956 450 000 mk, vastaa noin 13 640 euroa vuonna 2021. HINTA V. 12 V. 12 V. CAV-rivipumppu alipainesäätäjällä. mitat 88,9 mm x 127 mm, tilavuus 2 360 cm³. 465 000 mk, vastaa noin 14 100 euroa vuonna 2021. Rumpujarrut tasauspyörästön akseleilla. Pituus 2 930 mm, akseliväli 1 900 mm, leveys 1 630 mm, korkeus (ratti) 1 440 mm, maavara 305 mm, paino vakiovarusteilla 1 680 kg. VOIMANSIIRTO Kuiva 9” 1-levykytkin, vaihteisto 4+R, 3,2–18,9 km/h. Paineensäätöön perustuva painonsiirtojärjestelmä. MAAHANTUOJA Kesko Oy. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys, VOA 538 rpm, hihnapyörä 139 mm x 203 mm, 1 220 rpm. Sähköjärj. 13 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 TEKNISET TIEDOT ALLIS-CHALMERS D270 P3 DAVID BROWN D25 VALMISTAJA Allis-Chalmers Great Britain Ltd. +46 304-751010 order@olssonparts.com Osta varaosat osoitteesta olssonparts.com Jarrulevy, sarja Sopii Volvo-pyöräkuormaajiin L70B ja L70C. Ei painonsiirtojärjestelmää. Rumpujarrut tasauspyörästön akseleilla. 287,00 € ei sis. Vaihteiston käyttämä hammaspyöräpumppu, paine 77 kg/cm², nostovoima 680 kg. Moottori 8 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto ja hydrauliikka 16 l, vähennyspyörästöt 2 x 1,1 l, polttoainesäiliö 52,7 l. Kuiva 10” 1-levykytkin, vaihteisto 6+2R, 2,8–25,1 km/h. mitat 88,9 mm x 101,6 mm, tilavuus 2 523 cm³. Edessä 6.00 x 19, takana 11 x 28. MITTOJA Pituus 2 775 mm, akseliväli 1 910 mm, leveys 1 695 mm, korkeus (ratti) 1 610 mm, maavara 275 mm, paino vakiovarusteilla 1 270 kg. nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 31 hv/1 800 rpm. TÄYTÖSMÄÄRÄT Moottori 6,8 l, jäähdytysjärjestelmä 9 l, voimansiirto ja hydrauliikka 6,8, vähennyspyörästöt 2 x 0,9 l, polttoainesäiliö 45 l. SMK ja Veho Oy (1955 =>). CAV-rivipumppu alipainesäätäjällä. alv Tuotenro 40444 10:41 YLIVIESKA: VIKA 10:55 15:00 10:23 09:37 Tilaus osoitteessa www.olssonparts.com Tilauksen lähetys Uudelleen käytössä Toimitus Päivä 3. 4-t. David Brown Tractors Ltd. HYDRAULIIKKA Voimanottoakselin käyttämä mäntäpumppu, paine 240 kg/cm². Meltham, Englanti 1953–58 yhteensä 24 742 kpl. Syl
Kevyemmin pyörineessä Roto-Balerissa ei tarvittu ongelmallisia solmijoita, vaan naru syötettiin paalin ympärille, missä se pysyi piukalla tiukkaan pakatun heinän tai oljen paineesta. Pisimmälle viedyissä malleissa on jo pitkään ollut kiinteitä käärintävarustuksia, joiden ansiosta säilörehuntekokin hoituu helposti yhdeltä mieheltä. Traktorivetoisia kanttipaalaimia oli saatavilla jo 1930luvun lopulla, mutta ne olivat häiriöherkkiä ja raskaskäyttöisiä sen ajan traktoreille, joten apumoottori oli useassa tapauksessa välttämätön, mikä nosti hintaa kohtuuttomasti. Roto-Balerin huonoja puolia olivat isohko narun menekki, sitä kun kului 8–10 metriä per paali, riippuen tehtiinkö niistä halkaisijaltaan 35vai 55-senttisiä, sekä pysähtymiset sitomisen ajaksi, joka ei tosin kestänyt kuin viitisen sekuntia. Vuosikymmenen vaihteeseen mennessä myytiin peräti 23 000 paalainta. Ensimmäiset versiot tehtiin jo 60 vuotta aiemmin kokonaan erilaiseen tarpeeseen. Työnäytöksissä esittelijät uittivat paaleja lammikoissa, jonka jälkeen ne avattiin ja yleisö sai todeta sisustan pysyneen kuivana. Joskus 1970-luvun vaihteessa hänen kaverinsa pelkäsi joutuvansa lopettamaan karjanpidon, koska heinätöihin ei tuntunut löytyvän työväkeä, yksinään hän ei urakasta selviäisi. Tehtaalla pantiin heti toimeksi, 45 päivässä Gary Vermeer ja suunnittelija Arnie Mathes saivat valmiiksi pyöröpaalaimen prototyypin, joka teki halkaisijaltaan parimetrisiä paaleja, joihin mahtui heinää lähes puolentoista tonnin verran. Vermeer sai pian kilpailijoita, jotka sovelsivat koneisiinsa omia tekniikoitaan. Vermeer-paalainten sarjatuotanto alkoi v.1972 ja jatkuu edelleen vahvana. Roto-Baler Allis-Chalmers osti Luebbenin paalaimen valmistusoikeudet v.1940, jonka jälkeen sen pohjalta alettiin työstää traktorivetoista heinänkorjuukonetta. TEKSTI KIMMO KOTTA KUVAT VALMISTAJA 50-vuotias pyöröpaalain T E K N I I K K A Heinätöihin ei tuntunut löytyvän työväkeä.. Nyt heinänteko onnistui yksinäänkin ja karjankasvattajakaverin lehmät saivat jatkaa märehtimistään. Luebben kehitti 1900-luvun alussa koneen, joka pyöritteli hihnojensa välissä tiukkoja olkirullia, joita pystyi käyttämään lämmitykseen puun asemasta. Kaverille heinäapua Vuodesta 1948 lähtien Vermeer Manufacturing Co -nimistä konetehdasta Iowassa pyörittänyt Gary Vermeer tunnettiin kippivaunuistaan, kantojyrsimistään ja salaojakoneistaan. 14 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Heinäntekoon on keksitty monenlaisia helpotuksia, mutta lopulliseen koneaikaan voitiin siirtyä vasta 1970-luvun alussa, jolloin kehitettiin nykymuotoinen pyöröpaalain. Lämpöarvo oli heikko ja tuhkaa syntyi runsaasti, mutta Luebbenin paalaimen avulla voitiin hyödyntää muuten arvotonta olkea, jota oli preerialla enemmän kuin puuta. Alliksen paalaimia tehtiin USA:ssa ja Englannissa 1960luvun alkuun asti, jonka jälkeen pyöröpaalainrintamalle tuli taas muutamaksi vuodeksi hiljaista. Prototyyppi valmistui vuotta myöhemmin, varsinaiseen tuotantoon nimen Roto-Baler-nimen saanut kone saatiin v.1947. Kronen kiinteäkammioisissa paalaimissa luotettiin kolaketjuun. Hihnapaalaimilla on vieläkin roolinsa kuivaheinän ja oljen korjuussa, mutta 1980-luvulta lähtien yleistynyt säilörehun paalaus on nostanut ketjut ja terästelat niiden edelle. Toinen etu oli pinnasta tiivis paali, joka kesti pienoista sadettakin. Amerikkalaiset tekevät vieläkin pelkästään kuivaheinän tai oljen korjuuseen tarkoitettuja perinteisiä pyöröpaalaimia, mutta Euroopassa lähes kaikissa merkeissä on jo säilörehuvalmiudet. Keksintö ei herättänyt kummempaa kiinnostusta pitkään aikaan, kunnes Allis-Chalmersin traktoriosaston johtaja Harry Merritt näki siinä erinomaisen aihion uudelle työkoneelle. N ebraskalainen Ummo F. Vermeer oli muuttuvakammioinen hihnakone, New Holland käytti muuttuvakammioisissa paalaimissaan kolaketjua, Welgerin kiinteäkammioisissa versioissa oli ensi alkuun hihnat, myöhemmin terästelat, kuten Claasissakin
Sisältä asti tiukka paali rullautui samalla tavalla kuin myöhemmissäkin muuttuvakammioisissa paalaimissa. Vuoteen 1964 mennessä USA:ssa valmistui 77 200 paalainta ja Englannissakin joitakin tuhansia. Kone saattoi toimia Amerikan kuivissa oloissa ja pitkillä lohkoilla, joissa oli vähän käännöksiä, mutta ei Suomessa. Luebbenin v.1910 patentoimaan menetelmään perustunut Allis-Chalmers Roto-Baler oli ensimmäinen teollisesti valmistettu pyöröpaalain, sarjatuotanto alkoi v.1947. Siinä noukkimen yläpuolella ollut elevaattori kierrätti heinää sitomisen ja paalin pudotukseen kuluneen 5 sekunnin ajan. Muun muassa kelasilppurin keksijänä tunnettu Vernon J., Lundell kehitti 1970-luvulla paalaimen, jossa paali muodostui maata vasten rullaamalla. ENSIMMÄISEN isoja paaleja tekevän pyöröpaalaimen kehitti iowalainen Gary Vermeer v.1971, sarjatuotanto alkoi seuraavana vuotena. Sidonta ja paalin pudotus tapahtui automaattisesti kammion täyttyessä. Vermeerin paalaimen toimintaperiaate oli pitkälti sama kuin Allis-Chalmersissa, eli sekin oli muuttuvakammioinen, mutta paalit olivat lähes 20 kertaa suurempia. Tarjolla oli myös jatkuvatoiminen Non-Stop-malli, joka mahdollisti paalauksen ilman pysähdyksiä. ALLIS-CHALMERS Roto-Balerissa paali muodostui kuuden 15 senttiä leveän hihnan puristuksessa. Pyöreitä paaleja alkaa syntyä. 15 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 ENIMMÄT pyöröpaalaimet ovat olleet varmatoimisia, mutta surkeita epäonnistumisiakin tunnetaan. NEBRASKALAISEN Ummo F. Muuttuvakammioisen koneen tekemien paalien leveys oli 90 cm, halkaisija oli säädettävissä 35–55 sentin rajoissa, narua kului 8–10 metriä per paali. Tume osti Lundellin paalaimen valmistusoikeudet, mutta projekti ei edennyt kokeilua pidemmälle. Kuvassa Vermeer esittelee ensimmäistä protokonettaan
Siksi se esiteli vuonna 1984 uuden ja teknisesti kehittyneen malliston, joka täytti hetkellisesti tehtaan tilauskirjan. Yritys osti Leylandtraktoreiden valmistusoikeudet vuonna 1982 ja jatkoi niiden tuotantoa. Marshallin kehittämä uusi mallisarja ehti vain esisarjavaiheeseen v.1984, mutta ei tullut laajamittaiseen tuotantoon. TEKSTI JA KUVAT UOLEVI ORISTO 16 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K MARSHALL Marshall on brittiläinen traktorivalmistaja, joka on valmistanut mm. telatraktoreita. KÄYTTÄMÄTÖN MAHDOLLISUUS. K L A S S I K K O Marshallin esittelemä 100-sarja oli monille suuri yllätys vuoden 1984 Smithfield-näyttelyssä. Traktorissa oli täysin uusi voimansiirto ja hydrauliikka, vain moottori ja ohjaamo olivat Leylandin perua. 16 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K KS Leylandin traktoritoiminnot ostaneella Marshallilla oli vakaa aikomus pysyä markkinoilla
Suomi oli ollut yksi suurimmista vientimaista brittiläisen kansainyhteisön ulkopuolella. Moottori oli moniin sen aikaisiin kilpailijoihin verrattuna taloudellinen, ja uudet ahdetut mallit laajensivat mallivalikoimaa. Konekesko ei aloittanut Marshallin tuontia Uudet Marshall-traktorit kiinnostivat vanhaa asiakaskuntaa varsinkin kotimaassa. Leyland-traktorit olivat uudistuneet 1970ja 80-lukujen vaihteissa. Ohjaamon lipassa oleva kattopuhallin oli 1984 lähtien MK2-mallin ohjaamoiden vakiovaruste. Marshall 100 -sarjan traktoreita ehdittiin valmistaa vain alle 50 kappaletta. Suuret 28” etupyörät paransivat vetotehoa ja tekivät Leylandista hyvän etukuormainkoneen. Marshallin uudet omistajat jatkoivat 100-sarjan tuotantoa pienempien mallien rinnalla vuoteen 1990 asti, mutta määrät olivat vaatimattomia. Näkyvimmät muutokset olivat vanhan hytin korvaaminen ajanmukaisella Sekura-ohjaamolla ja värin vaihtuminen keltaiseksi. Siski Marshall esitteli uuden 100-sarjansa Royal Smithfield -näyttelyssä 1984, mikä yllätti monet alan asiantuntijat. Netistä löytyy myös kuva Valtran pienoismallista, joka on tuunattu Marshallin väreihin. Marshallin omistajat myös vaihtuivat vuosien varrella. Leylandin henkilöstön keskuudessa kiersi kuulemma sitkeä huhu, että suomaliset myyvät Leylandeja edelleen Neuvostoliittoon, sillä eihän missään noin pohjoisessa maassa voida muuten myydä 10 000 traktoria vuodessa… JUSSI VERHO on Suomen ainoan Marshall-traktorin onnellinen omistaja, seuraavaksi lähin on Tanskassa. Traktorivalmistus oli kannattavaa, mutta määrältään vain pieni osa koko konsernia, minkä vuoksi British Leyland päätti luopua traktoreiden valmistuksesta. 17 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 I sossa-Britanniassa autoja ja traktoreita valmistava British Leyland oli monen muun sikäläisen teollisuusyrityksen tavoin suurissa talousvaikeuksissa jo 1970-luvulla. Jussi Verhon valmistajan arkistoista keräämien tietojen mukaan vuonna 1985 tehtiin tasan100 jo tuotantomallia olevaa traktoria: Marshall 100 -mallia tehtiin 84, 115-4mallia 2, 125-4-mallia 13 ja 145-mallia vain 1 kappale. Mallisto oli todellakin uusi ja teknisesti varsin kehittynyt. Vaihteisto, akselistot ja hydrauliikka olivat ZF:n valmistamia, vain moottorit ja ohjaamo olivat Leylandin peruja. Nostolaitetta ohjattiin sähköllä ja moottori vaihtui myöhemmin Perkinsiksi. TANSKALAISEN SEKURAN valmistama ohjaamo on sama kuin Leylandeissa. Marshall jatkoi kuitenkin sitkeästi toimintaansa markkinoimalla Puolassa ja entisen Jugoslavian alueella valmistettuja kiinteistönhoitotraktoreita ja Steyrin maatalousmalleja keltaisina ja omalla nimellään. Helppokäyttöinen vaihteisto oli synkronoitu peruutusvaihdetta myöden. Ohjaamon sisäverhoilu on ilmeisesti korkeampaa laatua kuin eräiden muiden merkkien Sekuraohjaamoissa, koska se on kestänyt käyttöä hyvin, toki käyttäjäkin on erittäin tarkka.. Jussi hankki traktorinsa parikymmentä vuotta sitten englantilaiselta Marshall-jälleenmyyjältä. Valitettavasti vanhaa perua oleva nostolaite oli alamittainen traktorin muihin ominaisuuksiin nähden. Keltaisten Leylandien valmistus jatkui Keltaisten Leyland-pohjaisten traktoreiden valmistus jatkui 1980-luvun lopulle asti. Teknisesti merkittävimmät uudistukset olivat uusi synkronoitu 9+3-vaihteisto ja nelivetomallit. Carraron valmistama nelivetoakseli sopi sen sijaan traktoriin erittäin hyvin. Merkin valintaan vaikutti vahvasti Jussin 11 vuotiaana näkemä Marshallin kuva Koneviestin näyttelyartikkelissa. Vaihteiden helppoa kytkentää esiteltiin vauhdikkaissa työnäytöksissä, jotka antoivat liian optimisetisen kuvan vaihteiston kestosta. Teknisistä parannuksista huolimatta vanhat Leyland-pohjaiset mallit olivat tulleet elinkaarensa päähän. Se myi koko traktoriliiketoiminnan Marshall Tractors Ltd:lle, joka jatkoi Leyland-traktoreiden valmistusta 1980-luvun loppupuolelle asti – vuosiluvut ja kappalemäärät vaihtelevat eri lähteiden mukaan. Vientimarkkinoilla tilanne oli haastavampi
5 HYDRAULIIKAN vivut ovat kolmen vaihdekepin takana. Nelivedon kuivaa monilevykytkintä käytetään hydrauliikkasylinterillä. Lämmityslaitteen kenno on kojelaudan takana. Jussi Verho on asentanut kuvassa näkyvän turboahtimen jälkeenpäin. Kahdella ulkopuolisella sylinterillä olevan nostolaitteen teho on reilut 5 tonnia. Erillisestä herkkyyssäätö-toiminnosta päätellen järjestelmä on Boschin kolmatta sukupolvea. Marshall 100 oli kokonaan uusi traktorisarja eikä vain tuunattu Leyland. Nostolaitetta käytetään Boschin sähköisellä ohjauksella, jonka käyttökatkaisimet ovat kotelon etureunassa. Maatalousvetolaitteen tilalle voidaan vaihtaa vetokoukku. Voimanoton liikenopeutta voidaan säätää kuristusventtiilillä. Traktori vastaa nyt teholtaan Marshalla 125 -mallia, jollainen oli alun perin haaveissa. 18 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3 OIKEAN SIVUKONSOLIN päällä on kouraan sopiva käsikaasuvipu. ZF:n vaihteisto ja Leyland-moottori on yhdistetty Marshallin valmistamalla sovitepalalla. Ohjauspyörän etäisyyttä ja kulmaa voi säätää. Kauimpana kuljettajaa olevalla vivulla käytetään 6-lovista päävaihteistoa. 7 MITTARISTO on karun asiallinen sisältäen perustoiminnot. Runko on tukevaa tekoa. 2 MARSHILLA on matalapainehydrauliikka, jolla käytetään voimanottoa ja nelivetoa. Voimanotolle on 10-leyinen kuiva levykytkin. Kallistuksen säädin ja vetokoukku ovat vakiovarusteita. Uudempaa tyyppiä olevassa moottorissa oli valmiiksi ahtamisen kestävät sisäkalut. 6 MARSHALL 10 0SARJAN traktoreiden voimansiirto on kokonaisuudessaan ZF:n valmistama. Myös nelivedon käyttökytkin on kotelon etuseinässä. 1 HYDRAULIIKKA on nostolaitteen kantta lukuun ottamatta ZF:n valmistama, vain öljyntäyttötulppa on peräisin Nuffieldista. Lämmityslaite on osoittautunut Suomen oloissa riittävän tehokkaaksi. Teknisesti lähes kokonaan uusi traktori. 4 MARSHALLISSA ON LEYLANDIN valmistama moottori, minkä vuoksi siinä on myös erillinen runko
Jussila Keskolta.” Emme uskoneet, että Marshallilla olisi ollut malliston uudistamiseen tarvittavat resurssit. Keskon traktorikaupan johdon tekemä päätös osoittautuikin myöhemmin oikeaksi. Haaveesta totta Jussi Verhon kotitilalla Mietoisissa oli ollut useita Nuffieldja Leyland-traktoreita. Jussi työskentelee Turun Konekeskuksessa huoltopäällikkönä ja myynnin teknisenä tukena. Brittiläisen merkkikerhojen ja aktiivisen markkinoiden seurannan ansiosta löytyi kaksi ehdokasta. Tehtaan tilauskirja täyttyi ensiesittelyn jälkeen hyvin, mutta traktorimarkkinoille tullut lama ja komponenttien puutteesta johtuvat toimitusten viivästykset kostautuivat tilausten peruutuksina, minkä vuoksi Marshall 100 -sarjan traktoreiden valmistus päättyi vuonna 1990.. Yritys oli peruskunnostanut traktorin, mutta sen 100 hevosvoiman teho oli Jussin tarpeisiin alhainen. Siksi totesimme, että Keskon on löydettävä uusi länsimerkki Zetorin rinnalle”. Ratkaisuksi löytyi valmis muutossarja, joka sisälsi ahtimen ja muut tarvittavat osat. Teholtaan pienempi Marshall 100 -traktori löytyi englantilaisen Leylandja Marshall-myyjän varastosta. Se on toiminut erittäin hyvin ollakseen nollasarjan kone. Jussi Verho tekee traktorilla hyvin erilaisia töitä oman toimensa ohessa. Urakointi on sivutoimista, mutta silti mittariin on parinkymmenen vuoden aikana kertynyt lisää lähes 5 000 tuntia. Koneen mittarissa on lähes 10 000 tuntia, mitä ei siististä ulkonäöstä voisi uskoa. Jussi toteutti pitkäaikaisen haaveensa, kun hänelle tuli tarve hankkia noin 125 hevosvoiman traktori. Toisen traktorin teho oli 125 hevosvoimaa, mutta traktori oli paljon ajettu ja olisi vaatinut kunnostusta. 19 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Jussi Verhon Marshallilla on urakoitu monipuolisesti erilaisia töitä. 100-sarjan Marshallia voi luonnehtia urheilutermein lupaukseksi. Kesko ei kuitenkaan lämmennyt Marshallin tuonnille. Jussi näki 11-vuotiaana uuden Marshallin kuvan Koneviestissä, mikä herätti jo silloin vahvan omistamisen halun. Sopivan Marshallin löytäminen ei vaatimattomien valmistusmäärien vuoksi ollut helppoa. Jussi asensi osat itse Suomessa. Urakointi ja koneharrastusta Marshall 100 on edelleen sivutoimisessa urakointikäytössä. ” Asiaa pohdittiin pitkään ja hartaasti, mutta lopulta jouduimme tekemään raskaan päätöksen ja ilmoittamaan, että emme ole halukkaita myymään Marshall-traktoreita Suomessa”, muistelee Antti J. uusien koneiden siirtoon. Marshall-traktoria on käytetty maataloustöiden lisäksi mm
TEKSTI JA KUVAT HEIKKI HAAPAKOSKI L U K I J A N K O N E 20 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Vammas RG-6V -tiehöylä on ehtinyt lähelle neljänkymmenen vuoden ikää, mutta oli yhä viime kesänä tietyömaalla Seinäjoella. 20 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K TIEKARHU TYÖSSÄ Kuumana kesäkuun päivänä näkyi olevan traktoripohjainen Vammas RG 6V -tiehöylä ihan tositoimissa Seinäjoella. Tämän RG-6V:n peruskoneena on Valmet 502 (512) -traktori.. Asiastahan piti ottaa tarkemmin selvää
"Työ on mielekästä ja sitä on mukava tehdä hyvässä porukassa", Jukka toteaa. "Koskaan ei ole ollut käytössä mitään apuvälineitä, vaan tuntumalla ja silmällä on aina tehty. Hän on kokenut höylän kuljettaja ja kertoo ajaneensa asfalttitöissä höylää 20 vuotta.. Koneen ohjaamossa Jukka Siili ohjasi konetta kokenein ottein. Ossi toteaakin, että tämä on sellainen eläkeläismiesten harrastus. Noista hommista Jukka on ollut jo kolme vuotta eläkkeellä. K Jukka Siili tiehöylän ohjaamossa ajamassa. Mies kertoo tehneensä lukuisia pihoja tiehöylän puikoissa. Traktoripohjainen kone liikkui tasaisesti ja sileää pintaa syntyi. Jukka ajaa talvisin isoa höylää ja tekee sillä talvikunnossapitotöitä. eläkkeellä, mutta tuli eläkkeelle jäätyään myös takaisin töihin. Eläkkeelle jäätyään Jukka kysyi töitä Asfalttikalliolta ja sai heti paikan – taitavia höyläkuskeja on harvassa. "Olin 45 vuotta asfalttihommissa ja siitä ajasta ajoin 20 vuotta tiehöylää", Jukka kertoo. Seuraavalla aukeamalla esitellään tarkemmin tiehöylän tekniset tiedot, mitat, lisävarusteet ja suoritusarvot. Ossi on ollut kaksi vuotta eläkkeellä, mutta tuli eläkkeelle jäätyään takaisin töihin. Aina on kaikki pohjat kelvanneet, kun on tasaista pintaa tehty", Jukka kertoo. Kaverina työmaalla oli myös Ossi Vainiola. 21 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 K T yömaalla olivat kovan luokan ammattilaiset tekemässä asfaltoinnin pohjatöitä Vammas RG-6V -tiehöylällä. Ossi on ollut kaksi vuotta Jukka Siilin kaverina työmaalla oli Ossi Vainiola. Meneillään olevasta asfaltinpohjien teosta Ossi totesikin, että tämä on sellainen eläkeläismiesten harrastus. Aina on pohjat kelvanneet, kun on tasaista pintaa tehty. Vammaksen tiehöylä-liiketoiminta myytiin Veekmas Oy:lle vuonna 2007
Etusivulla on koneen käyttötarkoituksesta kerrottu seuraavasti: ”Tehokas ja taloudellinen tiehöylä pienille teille ja kapeille kaduille, asfalttipohjien tasaukseen ja kaivoksille.” RG-6V-mallia edelsi JU-6V, joka perustui Valmet 500 traktoriin. Sen edeltäjä oli puolestaan Tienalle, jonka valmistus alkoi 1960-luvun alkupuolella.. 22 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Vammaksen esitelehtisen takasivu kertoo pääasiat höylän teknisistä arvoista
alv 24% Tarjoukset voimassa 31.12.2021 saakka. ALV 24 %. täydellisen johtosarjan • kiinnike tilattava erikseen Lumilingot • siiven korkeus 60 cm • roottorin Ø 65 cm, roottoriakseli 65 cm • tasaterä 10 x 100 mm, reikäjako 165 mm ST86056 120,NA2700 • työleveys 250 cm (keräävä V) – 270 cm (suorana) TAR2280 3490,NA3300 • työleveys 300 cm (keräävä V) – 330 cm (suorana) TAR2330 3990,Agena 1440P LED työ/ peruutusvalo 9-32 V DC • E-hyväksytty R23 • 6 x 3 W LED • 1440 lm • IP67 • EMC R10 M2500 Strong vinssi • vetokyky 1136 kg (2500 lb) • moottori 0,7 kW / 0,9 hv / 12V • vaihteisto: 3-vaiheinen planeettapyörästö • välityssuhde 136:1 • sis. ohjaustankokytkin, langaton kaukosäädin, solenoidi, asennuslevy ST86082 ST86056 ATWX045 ATWX047 ST86082 24 90 ATWX045 39 90 2500/3500 • alemman rullan halkaisija 42 mm ATWX047 44 90 2500/3500 • pyörän halkaisija 70 mm ATW2502 179,TAR1225 2990,LL1225 • 2-torvinen, mekaaninen, lisävarusteena hydraulinen sarja • työleveys 225 cm Verkkokauppamme on aina auki! Aidosti asiantuntevaa palvelua! Meillä hinnat sis. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. 23 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Agena 10080X2 LED 2-rivinen työvalopaneeli 9-32 V DC • 42 x 3 W LED • 10080 lm • IP67 • EMC CISPR 25 lk 2 Mönkijän ketjut 5,3 mm • salmiakkikuvioinen, nastallinen ketju • nasta 6 mm ATV605 • 22×11.00-8, 22×10-9, 22×11-9, 22×10-10, 22×11-10, 23×8-10, 23×10-10, 23×8-11, 24×9-11, 24×10-11, 23×10-12, 23×10.5-12, 24×9-12, 205/80-12 EIK86605 EIK86610 ATV610 • 24×11-8, 25×11-8, 24×11-9, 24×13-9, 25×12-9, 25×13-9, 24×11-10, 24×11.5-10, 25×10-10, 25×11-10, 25×12-10, 270/60-12, 25×10-12, 26×8-12, 26×9-12, 26×9.5-12, 26×8-14, 26×9-14 EIK86615 ATV615 • 25×11-12, 25×13.5-12, 26×10-12, 26×10.5-12, 26×11-12, 26×12.00-12, 27×9-12, 27×10-12, 27×11-12, 27×12-12, 26×10-14, 27×12-14, 26×11-14, 27×9-14, 26×12-14, 27×10-14, 27×11-14 99,kpl LL1250H • 2-torvinen, luukkujen käyttö hydraulisylintereillä • työleveys 250 cm TAR1250H 3550,Rullaohjaimet • asennusreikien väli 124 mm TAR1250H Nivelaurat • jousitetut kulutusterät, pulttijako standardi 305 mm • kiinnike pulttikiinnityksellä, kelluntatoiminto • 2-toimintoinen valintaventtiili • sis. Katso lähin -kauppiaasi: ikh.fi. Hinnat sis
Suomen ajoneuvorekisterissä on tällä hetkellä yhteensä 4 525 Deutzia, joista DX-malleja 1 848. TEKSTI UOLEVI ORISTO, KUVAT UOLEVI ORISTO JA VALMISTAJA Deutz-Fahr DX-sarjan ensimmäiset koneet esiteltiin v.1978 ja niitä valmistettiin vuoteen 1990 asti. Mallisto laajeni lopulta kattamaan teholuokat 45–220 hv. DEUTZ-FAHR DX -TRAKTORIT Deutz-traktoreita on valmistettu yli miljoona kappaletta. DX-malleja valmistettiin vuosina 1978–90, Kesko myi niitä Suomeen vuosina 1982–1988. K L A S S I K K O 24 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021. Todella monet saksalaiset traktorivalmistajat käyttivät 1950 ja -60 luvulla Deutzin moottoria. Miljoonan valmistetun traktorin rajapyykki saavutettiin jo vuonna 1992. 24 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K ILMAJÄÄHDYTTEINEN Deutz-traktoreiden valmistus alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja merkistä tuli osa 1930-luvulla perustettua KHDkonsernia
Polttoainesäiliö on sijoitettu vasemmanpuoleisten askelmien alle. Yli 90-hevosvoimaisissa malleissa oli ulkopuoliset kuivat levyjarrut, joiden käyttöä perusteltiin niiden pienellä tehonhäviöillä. Taloudellisuus myyntivalttina Taloudellisuus on vaikuttanut moniin Deutzin teknisiin ratkaisuihin. Vaihteisto on mekaaninen lukuun ottamatta suurempien mallien lisävarustelistalla ollutta hydraulista pikavaihdetta. Jäähdytysilman puhallin muuttui termostaattiohjatuksi, mikä vähensi valmistajan mukaa polttoaineen kulutusta jopa 5–8 %. Ohjaamo on melko karu, mutta hallintalaitteet on sijoitettu hyvin ja melutaso on kohtuullinen. Ohjaamo ja sen laadukkaat kumimatot kestävät kuitenkin hyvin kulutusta. Mallisto laajeni vuonna 1984 sekä kolmisylinterisiin että suurempiin kuutoskoneisiin. Jarrujen toimintaperiaate on sama kuin henkilöauton jarruissa. Samalla traktorin nimi muuttui KHD-konsernissa tehtyjen järjestelyjen vuoksi Deutz-Fahriksi. Saksan markan epäedullinen valuuttakurssi ja hyvä varustelu tekivät Deutzista kalliin puoleisen traktorin, mikä rajoitti myyntiä. Suomessa se oli saatavilla vain 137 hv:n 6.50-malliin, jonka myynti oli kokoluokan – ja varmaankin myös joissakin traktoreissa olleiden pikavaihdeongelmien – vuoksi vähäistä. Isommissa DX-malleissa käytettiin ZF:n ja Steyrin vaihteistoja, jotka olivat varmatoimisia, mutta kankeampia käyttää. 25 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 ILMAJÄÄHDYTTEINEN S uomen tieliikennerekisterissä on tällä hetkellä noin 4 500 Deutzja Deutz-Fahr-traktoria, minkä lisäksi on tuhansia rekisteröimättömiä pihaja harrastekoneita. Ohjaamo oli sen ajan mittapuun mukaan mukava ja hiljainen ja suurin ajonopeus oli 40 km/h. OHJAAMOON ON MELKO HYVÄ kulkea. Etuikkuna on saksalaiseen tapaan aukeava, silti traktorissa piti olla myös kattoluukku hätäpoistumista varten. Konepeitto ei nouse, minkä vuoksi huoltotoimenpiteet on tehtävä sivuilla ja edessä olevien luukkujen kautta. Pienemmissä malleissa käytettiin Deutzin omaa valmistetta olevia vaihteistoja, joiden helppoa vaihteen vaihtoa kehutaan. DX-mallisto kasvatti menekkiä Vuonna 1978 esitelty DX-mallisto paransi Deutz-traktoreiden käyttöominaisuuksia merkittävästi. Malliston tyyppinumerointi muuttui mallisarjan laajenemisen yhteydessä. Moottori oli Deutzin perinteiden mukaan ilmajäähdytetty, minkä vuoksi Suomeen tuotavissa malleissa oli dieselkäyttöinen ohjaamon lämmitin. Ovessa ei ole karmeja, mikä oli tuohon aikaan uutta.. Ohjaamon melutaso on valmistusajankohdan ajan mittapuun mukaan kohtuullinen. DX-mallien ohjaamo noudattaa perinteistä saksalaista designia. Malliuudistuksen jälkeen DX-mallisto kattoi teholuokat 45–250 hevosvoimaa. Ilmaja öljyjäähdytteinen, ahdettu 4-sylinterinen ja 4.0 litrainen moottori on kompakti kokonaisuus. Deutz-Fahr DX -traktorimallisto oli markkinoille tulleessaan teknisesti edistyksellinen ja laadukas traktori. Malliston laajuuden vuoksi käytössä oli useita eri voimansiirtoratkaisuja. Kuivissa jarruissa ei jarrulevyn ja palojen välissä ole tehoa vaativaa ja voimansiirtoa lämmittävää öljyfilmiä kuten märissä jarruissa. Teknisesti esimerkiksi DX 92ja 4.70-mallit ovat muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta samanlaisia. Ensimmäinen numero kuvaa koneen kokoluokkaa ja jälkimmäinen numero koneen koon kyseisessä luokassa. DX-mallien ohjaamo oli saksalaisittain melko runsaasti verhoiltu, mutta silti melko karu. Viitoskoneet korvautuivat kuitenkin parin vuoden kuluttua neljäsylinterisillä vapaasti hengittävillä moottoreilla. Ohjaamo kestää myös hyvin kulutusta ja säilyy kohtuullisen siistinä koko traktorin aktiivisen käyttöiän. KONEPEITON ALLA ON melko väljää, eniten tilaa vievät apulaiteet. Ensimmäisessä vaiheessa uudistuivat 80–150 hevosvoimaiset mallit, jotka olivat joko 5tai 6-sylinterisiä
Keskon edustamien Leyland-traktoreiden emoyhtiö British Leyland oli Iso-Britannian koko teollisuussektorin taantumisen vuoksi vaikeuksissa ja lopetusuhan alla. ”Deutzin moottorin jäähdytys perustui ilman lisäksi öljyn jäähdyttämiseen”, muistuttaa pitkän uran Oulun Konekeskossa tehnyt Aarno Sipola. DX-mallisto sai asiakkailta melko hyvän vastaanoton, vaikka traktori oli tekniikkansa ja varustelunsa sekä kalliin puoleisen Saksan markan vuoksi hintava. Maahantuontisopimus allekirjoitettiin 7.10.1982.” Tervetullut jatkumo Leylandille Deutz-Fahr oli tervetullut vaihtoehto monille K-ryhmän Nuffieldja Leyland-asiakkaille, jotka joutuivat joka tapauksessa seuraavaa uutta traktoria hankkiessaan vaihtamaan merkkiä. Sylintereiden jäähdytysripojen lämpötila jää kovassakin vedossa alhaisemmaksi kuin turboahtimen tai pakosarjan lämpötila”. Yhteisomistuksessa olevaa traktoria käytetään muokkaustöissä ja urakoinnissa. 1980-luku olikin viimeinen, jolla Iso-Britanniassa valmistetuilla traktoreilla oli iso osuus Suomen traktorimarkkinoista. ”Moottorin ja hydrauliikan öljyt lämmittävät myös ohjaamoa hyvin silloin, kun moottori tekee kunnolla töitä. Edellistä mallisarjaa edustavat pienemmät mallit olivat vanhentuneita, minkä vuoksi emme heti olleet valmiita maahantuonnin aloittamiseen”, muistelee Antti-Jussi Jussila Keskolta. Öljyt eivät kuitenkaan lämpene, kun moottoria käy tyhjäkäyntiä. Kunnostuksen yhteydessä traktoriin on asennettu etunostolaite. Monet asiakkaista epäilivät ilmajäähdytyksen toimivuutta Suomen oloissa. ” Deutz oli samaan aikaan laajentanut DX-mallistoaan Suomen kannalta tärkeisiin kolmeja alle 150 hevosvoimaisiin kuusisylinterisiin traktoreihin, mitkä olivat Suomen markkinoiden kannalta tärkeitä. Kesko oli myynyt KHD-konserniin kuuluvan Fahrin puimureita hyvällä menestyksellä jo 1960-luvulta lähtien. LISÄÄ VERKOSSA www.koneviesti.fi. ”Aluksi DX-sarjasta puuttuivat Suomen markkinoilla tärkeät alle 80 hevosvoiman mallit. Katolla oleva koroke peittää omaa tekoa olevan tuuletuspuhaltimen. ” Päätimme kuitenkin tilata kaksi traktoria kokeiltavaksi, jotta saamme käytännön kokemuksia. Polttoainekäyttöinen lisälämmitin oli hyvä myyntivaltti, mutta valitettavasti se oli toimintaherkkä. Mikäli polttoainelämmitin ei toimi, niin ohjaamon ikkunat vetivät talvikelillä Deutz-Fahr oli tervetullut vaihtoehto monille K-ryhmän Nuffieldja Leylandasiakkaille. 26 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Deutz DX-mallit olivat kohtuullisen suosittuja Suomessa Valmistaja aktivoitui DX-malliston esittelyn jälkeen myös viennissä, koska aiempaa mukavampi ja hiljaisempi ohjaamo täytti pohjoismaisten käyttäjien toiveet. Jussi Jokinen ja Jan-Miikkael Rytsälä ovat kunnostaneet palaneen Deutz 6.30 -traktorin. Hän työskenteli puolet työurastaan kenttähuollossa ja puolet myynnissä. ”Ilmajäähdytys toimi teknisesti hyvin, vaikka kilpailijat pelottelivat sen palovaarallisuudesta varsinkin turvesuolla. Niitä kokeiltiin Keskon Hakkilan koetilan lisäksi Esko Pikin tilalla Hausjärvellä”. ”Kiinnostuksemme kasvoi merkittävästi, kun Leyland-traktoreiden valmistusoikeudet myytiin englantilaiselle telatraktoreistaan tunnetulle Marshallille vuonna 1982”, jatkaa Jussila
”Suomessa Deutzin kanta oli moniin muihin merkkeihin verrattuna melko pieni, mikä vaikeutti huollon ja jälkimarkkinoinnin kehittämistä”. KULJETTAJAN ON ISTUTTAVA ryhdikkäästi, koska ohjauspyörän etäisyyttä tai kulmaa ei voi säätää. MWM-moottoritehtaan hankinta oli hyvä ostos, koska se toi nestejäähdytteisten moottoreiden osaamista yhtiöön. Vaihteiston alueja päävaihdevipu on sijoitettu hyvin kuljettajan ulottuville, samalla ne kuitenkin rajoittavat oikean oven käyttöä. Alliksen mallistoa olisi pitänyt uudistaa, eikä sitä voinut korvata amerikkalaisittain pienillä nelivedoilla, koska alle 200 hevosvoiman kokoluokan painopiste oli edelleen takavetotraktoreissa. väkisinkin huuruun, kun luminen kuski kiipesi ohjaamoon”, kertoo Aarno Sipola. Traktorikaupan rakennemuutoksen seurauksena Case, David Brown ja International yhdistyivät Case IH:ksi, joka oli hyvin kasvuhakuinen. KHD-konsernin saneeraus jatkui pitkään. Ilmasuuttimien takaa näkyy moottoriöljyn lämmönvaihdin, jonka kautta saadaan lämmintä ilmaa, kunhan moottori on saavuttanut halutun käyntilämpötilan. Varsinaiseen emoyhtiöön jäi enää moottorinvalmistus, mikä on yhtiön historian kannalta ymmärrettävää. Moottorit ovat alusta asti olleet keskeisin tuote, jonka rinnalle konserni oli hankkinut moottoreita käyttävää teollisuutta. Traktoreiden ohjaamossa on toinen öljynlauhdutin, jolla lämmitetään ohjaamoa. Case IH oli jäänyt ilman maahantuojaa, koska sen silloinen myyjä S-ryhmä päätti lopettaa maatalouskonekauppansa v.1988. Ohjaamon lämmittäminen etukäteen oli luksusta, joka toimi niin kauan kuin polttoainelämmitin oli kunnossa. Moottoriin öljypohjaan oli asennettu lämmitin, jonka teho oli kuitenkin vaatimaton.. Konekeskon ja DEUTZ FL 912JA 913-MOOTTOREIDEN jäähdytys tapahtuu ilman lisäksi moottoriöljyllä, jonka lauhdutin on sijoitettu moottorin jäähdytysilmakanavaan. KHD:n talous kriisiytyi 1988, minkä vuoksi yhtiö joutui voimakkaasti saneeraamaan toimintaansa mm. Sen sijaan Allis-Chalmersin ostos USA:sta oli katastrofi. Hinta rajoitti myyntiä ”Hyvästä kiinnostuksesta huolimatta emme yltäneet niin suuriin myyntimääriin, että Deutzin myynti olisi täyttänyt sille asetetut taloudelliset tavoitteet”, totesi silloin Konekeskon jaostopäällikkönä toiminut Pekka Lahti. Tehtaan johtaja oli Gottlieb Daimler ja pääsuunnittelija Willehelm Maybach. Nelitahtisen polttoeli ottomoottorin kehittäjä Nikolaus August Otto oli mukana perustamassa Gasmotorenfabrik Deutz AG -yhtiötä vuonna 1962. Deutz ajautui kriisiin 1988 Edustuksen vaihdokseen saattoi vaikuttaa Saksan markan korkean kurssin lisäksi KHD-konsernin ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin 1987. Hydrauliikan ja nostolaitteen vivut on sijoitettu ohjaamon lattialle. Kesko päätti lopettaa Deutz-Fahr-traktoreiden myynnin vuonna 1988, mikä tuli todella monelle yllätyksenä. Yhteinen sävel löytyi nopeasti ja Case IH siirtyi Konekeskon myyntiin. Yritys valmisti Kölnissä sijaitsevassa tehtaassaan 20 moottoria kuukaudessa. Yritysostoihin oli siinä vaiheessa varaa, koska Klöckner Humbold Deutz eli KHD oli myynyt Magirus kuorma-autoryhmänsä hyvällä hinnalla Ivecolle. KHD-konserni aloitti 1980-luvulla kasvustrategian, jonka seurauksena yritys teki paljon pääomaa sitovia ja osin riskialttiita sijoituksia. 27 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 MITTARISTOSSA on tavanomaisten instrumenttien lisäksi myös polttoainekäyttöisen sisätilan lämmittimen ajastinkello. myymällä Fahrin heinäkoneet hollantilaiselle valmistajien yhteenliittymälle (mm. Traktoriryhmä myytiin Samelle vuonna 1995. Vicon, PZ). Deutz-Fahr-traktoreiden valmistus ja myynti jatkuvat Deutz-traktoreita on myyty Suomessa muutamia katkoja lukuun ottamatta 1950-luvulta lähtien. Termostaattiohjattu puhallin vähentää kulutusta 6–8 %. Nykyään KHD on erillinen yhtiö, joka valmistaa betonivalmistuksen laitteitta
Haittana on, että käännöksissä vain sisäpuolen pyörä vetää. Mekaanisesti hallittava nostolaite on mitoitettu kaksoiseli kääntöaurojen nostotarpeen mukaiseksi. Sigen valmistamassa etuakselissa on hammaslukko, joka tuntee markkinointinimen Optitrac. ”Toimitamme varaosia myös vanhempiin Deutz-traktoreihin ja puimureihin. Polttoainelämmitin on erinomainen mukavuusvaruste, mutta se vaatii hyvälaatuista polttoainetta ja runsaasti huoltoa. Myynti jatkui vuoteen 2007 asti, jolloin Kesko päätti keskittyä maataloustraktoreissa Massey Fergusoniin. YLI 90-HEVOSVOIMAISISSA DX-MALLEISSA erikoisuutena on kuivat levyjarrut. POLTTOAINEKÄYTTÖINEN MOOTTORINLÄMMITIN on sijoitettu istuimen taakse. ETUKARDAANI ON ENSIMMÄISIÄ 6-sylinterisiä DX-malleja lukuun ottamatta traktorin keskellä. Kuivat levyjarrut toimivat hyvin, kunhan muistaa vaihtaa jarrunesteet säännöllisesti – aivan kuten autoissakin tehdään. Voimanotto on kaksinopeuksinen, 540 ja 1 000 k/min. Kai Nylundin (ks. Muutamissa malleissa kummallekin pyörimisnopeudelle on oma akselinsa, mikä vähentää väärinkäytön riskiä, mutta ei mahdollista nopeaa työkoneen pyörimisnopeuden muuttoa. Nykyinen maahantuoja H.C. Petersen Oy aloitti Deutz-Fahr-traktoreiden ja puimureiden myynnin tammikuussa 2015. 40 km/h:n nelivetomalleissa on nelipyöräjarrut, jotka on myöhemmin hintasyistä karsittu Suomen varustelistalta. Petersen oli myynyt Tanskassa Same Deutz-Fahr yhtiön koneita vuodesta 1998 lähtien. Keskon jälkeen Deutzia myi Yrittäjien Maatalous Oy, kunnes Yrma siirtyi Hankkijan omistukseen. Deutz palasi Keskon valikoimaan vuonna 2001, kun Case siirtyi CNH:n omistukseen. Takapyörien jarrulevyt on asennettu vaihteiston yhteyteen. Hammaslukon etuna on, että se toimii myös silloin, kun toinen etupyörä on liukkaalla alustalla tai ilmassa. DX-MALLEISSA on vetovarsitunnustelu. sivu 30) Saksan matkalta tallettamaan Deutz Fahr -esitteen takapuolelle on niitattu lappu, johon on kirjoitettu 90ja 75-hevosvoimaisten mallien hinnat.. V.O.A:n kytkin on kuiva. Eberspächer-lämmitin on turhankin tehokas, minkä vuoksi sen käyntijaksot jäävät ohjaamon lämmettyä lyhyiksi, mikä karstoittaa lämmitintä ja lisää sen huollontarvetta. DX-sarjaan osia saa edelleen erittäin hyvin”, kertoo HCP Finland Oy:n Suomen myynnistä vastaava Peter Mattas. Teleskooppinen vetokoukku on Ylön valmistama. H.C. 28 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Deutzin yhteistyö jatkui traktorimyynnin päätyttyä, sillä Kesko myi Deutzin puimureita aina Claas-myynnin aloitukseen asti
Nimija osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti: Käytön/luovutuksen voi kieltää ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta: viestimedia.fi ASIAKASPALVELU Puh. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Sähköposti: asiakaspalvelu@viestimedia.fi Osoite: PL 440, 00101 Helsinki www.koneviesti.fi Puhelun hinta soitettaessa 0204-alkuiseen numeroon kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. Käytä oheista Palvelukorttia, kun haluat: tilata lehden itsellesi tai lahjaksi irtisanoa tilauksesi ilmoittaa osoitteenmuutoksesta Tilaan Koneviestin kestotilauksena 18 nroa 208,80 euroa Tilaan Koneviestin digitilauksen kestona 12 kk 142,80 euroa itselleni lahjaksi (tilaustunnus KAV0022) alkaen seuraavasta numerosta alkaen ____/____/_____ Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Ilmoitan osoitteenmuutoksen: alkaen____/____/_____ ajaksi ____/____/_____ – ____/____/_____ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni A siakasnumero: __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero ____________ Postitoimipaikka ________________________ Puhelin____________________________Syntymävuosi________________ Sähköposti __________________________________________________ Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero____________ Postitoimipaikka _________________________ Puhelin____________________________Syntymävuosi________________ Sähköposti ______________________________________ (11 merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta) (pakollinen tieto digitilausta tehdessä) VIESTIMEDIA OY Asiakaspalvelu Tunnus 5002596 Info: K2 00003 VASTAUSLÄHETYS Koneviesti maksaa postimaksun 4 4 4 PALVELUKORTTI Haluan saada Viestimedia Oy:ltä uutisia ja etuja sähköpostilla tekstiviestillä palvelukortti_vaaka1.indd 1 18.11.2021 11:42:38. Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. 29 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 TILAUSHINNAT 2022 Vaivaton ja edullinen kestotilaus (lehti + digi) 18 nroa/12 kk vain 208,80 euroa. Tilaukset ulkomaille: ota yhteyttä asiakaspalveluun, puh. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). Uusi kestotilaus laskutetaan laskutusjakson alussa.Tilaaja voi irtisanoa kestotilauksen ilmoittamalla siitä asiakaspalveluun vähintään kahta viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä
Sen saa käynnistymään aikaisemmin irrottamalla hydrauliikkaöljyn lauhduttimen lämpötila-anturille menevän johdon”, vinkkaa Jussi Jokinen. ”Seuraava Deutz-Fahr hankittiin vuonna 1988, kun Kesko luopui DeutzFahr -traktoreiden myynnistä. Traktoria käytetään etukuormainkäytössä sekä metsäajossa. Ohjaamon takana on melko hyvin jalkatilaa, koska siellä alun perin ollut polttoainekäyttöinen lämmitin on poistettu. ”Moottori käy joskus käärimen pyörityksessä kuumana, koska jäähdytyspuhallin ei pyöri täydellä teholla. 30 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Kahden ja puolen Deutzin kokemuksella Länsitalon tilalla Maskussa on ollut käytössä Deutz-traktoreita jo vuodesta 1982 asti – ja käyttö jatkuu aktiivisena edelleen. Moottorin ja sen apulaitteiden osia löytyy hyvin, koska ilmajäähdytteisiä Deutzeja on käytetty paljon teollisuusmoottoreina.. Länsitaloon hankittiin yksi ensimmäisistä Keskon myymistä Deutz-Fahreista. Tilalla oli aiemmin ollut saksalainen maatalousharjoittelija, joka oli kertonut Deutzin uusista malleista. Hän kynti sillä viime syksynä noin 70 hehtaaria, vaikka tilalla on myös kolme uudempaa traktoria. Jarruja on pitänyt myös herkistellä, jotta ne eivät laahaa ja kuumene maantieajossa. Vaihteiston porrastus ja hyvä synkronointi tekevät siitä kätevän kuormainkoneen, vaikka 1980-luvun traktorissa ei ole hydraulista suunnanvaihdinta”, kertoo Länsitalon nykyinen isäntä Jussi Jokinen. ”Päädyin ahdettuun DX 92 -mallin, vaikka naapurit pelottelivat turbon rikkoontumisella” kertoo Kai. DX 6.05:n käyttöominaisuuksia on parannettu jälkiasenteisella ilmastointilaitteella. ” Viitasalo kertoi, että he voivat huoltaa Deutz-traktoreita. ”Olemme kunnostaneet Jan-Miikkael Rytsälän kanssa Deutz 6.30 -traktorin muokkaustraktoriksi”. Jussi Jokisen mielestä 6.05 on onnistunein malli. Polttoainekäyttöinen lisälämmitin on poistettu, koska se ei toiminut. Samalla hän kertoi, että Konekesko on päättänyt aloittaa Deutz-traktoreiden myynnin”, muistelee Kai. Deutz-Fahrit ovat toimineet pääosin hyvin. Kai Nylund päätti lähteä appiukkonsa kanssa Saksaan tutustumaan traktoriin paikalliseen traktoriliikkeeseen, jossa tilalla työskennelleen saksalaisharjoittelijan sukulainen oli työssä. Ostin 6.05-mallin traktorin näkemättä jo ennen kun se oli lähtenyt tehtaalta”. M askussa sijaitsevaan Länsitaloon hankittiin ensimmäinen Deutz-traktori vuonna 1982. TEKSTI JA KUVA UOLEVI ORISTO Kuvassa Länsitalon isäntäväki Tiina Nylund-Jokinen ja Jussi Jokinen sekä labradorinnoutaja Armas. Koeajo sujui hyvin ja kone miellytti ostajaehdokkaita. 92:seen on asennettu etukuormain. Taustalla näkyvällä DX 92 -traktorilla on ajettu lähes 10 000 h. Deutziin saa osia hyvin, mutta alkuperäisosat ovat melko kalliita. Kai Nylund halusi kuitenkin ennen hankintaa varmistua traktorin huollon jatkuvuudesta, minkä vuoksi hän päätti soittaa Viitasalolle, joka oli paikallinen huoltoyrittäjä. Kai Nylundilla oli omalta tilaltaan hyviä kokemuksia Deutz-puimurista ja varsinkin sen ilmajäähdytteisestä moottorista. ”Molemmat Deutz-Fahrit ovat edelleen käytössä, joskin 92 on jo osa-aikaeläkkeellä
Tarjoushinnat voimassa vain uusiin kotimaan tilauksiin. 74 00 € 3 kk + digi Määräaikainen tilaus (norm. 8–21). Verkossa joka päivä: MT.FI. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Painettu lehti 3 kertaa viikossa. Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. Lue ja katso videoita verkossa aarrelehti.fi. Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. Lehden saaja Tilauksen maksaja Lähiosoite Lähiosoite Postinumero Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Postitoimipaikka Sähköposti Sähköposti Viestimedia Oy maksaa postimaksun VIESTIMEDIA OY TUNNUS 5002596 INFO: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Anna joululahjaksi luettavaa! Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. Lahjatilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT (MAV1129) Koneviesti (KAV1078) Aarre (AAV1084) 3 kk = 74,00 € 4 nroa = 48,00 € 5 nroa = 59,00 € 6 kk = 144,00 € 9 nroa = 98,00 € 11 nroa = 111,00 € Tilaus on määräaikainen ja sisältää myös digilukuoikeuden. 11 kertaa vuodessa. 31 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Antamiasi tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa Viestimedia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden suora markkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: Viestimedia Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. 73,50 €) Tilaa heti! Tarjous on voimassa 24.12.2021 asti. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta Viestimedia.fi. Tilaa netissä! viestimedia.fi/joulu Voit tulostaa lahjansaajalle lahjakortin osoitteessa viestimedia.fi/lahjakortti Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min. 020 413 2277 (ark. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. 93,00 €) 48 00 € 4 nroa + digi Määräaikainen tilaus (norm. 60,00 €) 5 nroa + digi 59 00 € Määräaikainen tilaus (norm. Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. 18 numeroa vuodessa
Kytkentä on helppo ja toimiva. Kaikki ikkunat avautuvat Kaikki traktorin ikkunat avautuvat, myös etuikkuna. Moottori "hyytyi" helposti Kolme kokeilijaa piti moottoria ja sen sitkeyttä heikkona. Deutz-Fahrilla tehtiin seuraavia töitä: kyntöä 2,5 ha, muokkausta äkeellä 11 ha, jyrsintää 9 ha, siirtoajoa maantiellä 11 tuntia, kylvölannoitusta 12 ha, sadetusta hallantorjunnassa 13 tuntia sekä ojamaiden levitystä takalanalla 3 tuntia. Lisäpainoja oli nokalla 6 kappaletta, mikä ajettaessa kylvölannoitin täynnä osoittautui vähäiseksi: nokka tuntui liian kevyeltä. Kun maantieajossa oli kuormaa perävaunun päällä, sai ratista puristaa lujasti ja polkea jarrua tosissaan ennen kuin traktori pysähtyi. Maantieajossa oli Deutz kouriintuntuvan hyvä ajettava. Haluttu voimanoton kierrosluku saadaan vääntämällä erillinen hahlo ensin alueelle, jota halutaan käyttää. Takaikkuna on suuri ja siitä pääsee kurottamaan työkoneisiin. Kuormankin kanssa traktori pysyi vakaana ja hyvänä ohjata. käsivivusta voimanotto päälle. Vipujen sijoittelu ohjaamoon on tottumuksesta kiinni. Ketterä ja kevytnokkainen Deutz-Fahr DX 3.50 on ketterä nelivedoksi. Vetovarren sivurajoitin irtosi kerran sokan putoamisen jälkeen. Keulan tekee kevyeksi lyhyt akseliväli, moottori on suhteellisen takana. Kääntösäde ilman ohjausjarruja on 4,5 metriä. Kokeilutraktorissa ei ollut etunostolaitetta, mutta sen saa 3.50-malliin lisävarusteena. Sitten kytketään voimanoton käsikytkimen lukko ja väännetään KETTERÄ KIERROSKONE Nelivetoinen Deutz-Fahr DX 3.50 oli Koneviestin kokeiltavana hiukan yli kuukauden. Kaasuvipu oli poikkeuksellisessa paikassa oikealla seinustalla oven ja ikkunan välisen palkin kohdalla. Jonkin verran haittasivat ohjaamosta oikealle poistumista vaihdevipu ja edessä oleva taustapeili. Sinä aikana tällä uudella traktorilla ajettiin runsaat sata tuntia. Alareunassa oli vielä peili, jonka avulla voi peruuttaa vetokoukun tarkasti perävaunuun. Tämän vuoksi koneen polttoainejärjestelmä jouduttiin ilmaamaan kaksi kertaa. Sitkeyden puute tuli näkyviin siirtoajossa, kynnössä ja kylvölannoituksessa. Deutz on yksi harvoja traktorivalmistajia, joka toimittaa etunostolaitteen suoraan traktoritehtaalta. Yksi tykkää äidistä toinen tyttärestä. Kuljettajan ajomukavuus oli kaikenkaikkiaan hyvä. Jos kierrokset säilyivät, kone meni liukkaasti eteenpäin. Voimanotossa on kaksi nopeutta esivalintavivulla valittavissa 540 r/min ja 1 000 r/min. Kun moottorin kierrokset pääsivät laskemaan, oli pakko vaihtaa heti pienemmälle. Ovien kaapparimaisesti avautuva suunta oli kerran aiheuttaa yllätyksen, kun jäykkä lukko ei ollutkaan salvannut ovea, vaan maantien jyrkässä kaarteessa ovi repsahti auki keskitien puolelle. Sen aiheutti vaakatasojyrsimellä ajo mutkassa jyrsin maassa. Peili on todella avuksi perävaunun kytkennässä: perävaunun vetosilmukka löytyy heti. Maantieajossa vastamäki aiheutti heti vaihtamistarpeen. Sieltä se löytyi mukavasti oppimisen jälkeen eikä sitä tarvinnut silmillä hakea. Erityisesti ohjaamosta jäi hyvä vaikutelma: lievää ylellisyyttä. Ehkä heinäpellolla tai säilörehutöissä. A R K I S T O S T A TEKSTI JA KUVAT VEIKKO TERTSUNEN KONEVIESTI 12/1985 32 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021. Siinä auttoi kytkimellä vaihdettava tuplari, joka vähentää nopeasti 20 prosenttia. Ainoat ilmenneet viat olivat polttonestemittarin virhenäyttämä 1/4 tankkia, kun säiliö oli jo tyhjä. 32 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 T oukotyöt olivat kokeilun aikana parhaimmillaan. Jarrut vaativat voimaa Deutzin jarrut tuntuivat poljinvoimaa vaativilta suuren kuorman kanssa. Kokeiluaikana kuljettajat mieltyivät traktoriin. Ovien sulkeutuminen kannattaa varmistaa maantielle lähdettäessä, ettei tule haavereita. vetokoukun on toimittanut Deutzille suomalainen Ylö-Tehtaat. Jos tiessä oli routavaurio, lyhyen akselivälin takia vauhdin hidastus oli paikallaan. Jos 2,5 metrin kylvölannoitin olisi ollut täynnä lannoitteita ja vehnää tai ruista, olisi traktori tarvinnut välttämättä koko etupainosarjan pysyäkseen tukevasti maassa. Sen avoinna pitäminen tuo traktorin ohjaamoon runsaasti melua, joten sen käyttö jää hämäräksi
33 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 33 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021
Valtaosa viime aikojen tuontitraktoreistamme on tehty Saksassa, Ranskassa ja Itävallassa. 34 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 70 VUOTTA KONEVOIMAA Saksassa oli kaksi Lanz-tehdasta, joista vähemmän tunnettu oli Aulendorfissa vuosina 1929–78 toiminut Herman Lanz GmbH. TEKSTI KIMMO KOTTA KUVAT VALMISTAJAT H I S T O R I A 34 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021. Sekaannusten välttämiseksi traktorit markkinoitiin Hela-merkkisinä. Traktoriteollisuuden muinoinen mahtivaltio Englanti on saanut väistyä taka-alalle. Maanviljelyskauppa Oy suunnitteli 2-sylinterisen 28 hv:n mallin tuontia, mutta D-markkoja myönnettiin vain kolmeen esittelytraktoriin. Koneellistumisen vilkkaimpina vuosina tilanne oli päinvastainen
OTK:N EDUSTAMAN amerikkalaisen Casen saaminen oli vaikeaa, joten korvaavaksi tuotteeksi otettiin ranskalainen Renault R3042, jonka ensimmäinen 13 traktorin näyte-erä tuli v.1950. Tuolloin jo melko vanhanaikainen ja omintakeisella ranskalaisnäkemyksellä toteutettu 30 hv:n petroolitraktori ei ollut hinnan kiroissa, mutta tuonti jäi 87 kappaleeseen. Viljelijöitäkään ei unohdettu, sillä ainakin teoriassa tarjolla oli 30 traktorimerkkiä, joista suunnilleen puolet oli tehty traktoreistaan vähemmän tunnetussa Keski-Euroopassa. Kalliita ja harvalukuisia Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nämä lisenssiviranomaisten järjestämän vapaan puolivuotiskauden turvin tuodut traktorit olivat jokseenkin tasokkaita, melkein kaikki dieseleitä ja useimmissa saksalaisissa oli vakiona brittitraktoreista puuttunut tasauspyörästön lukko. Urheiluharrastajat saivat Olympialaiset, ulkomaanmatkaajat Seutulan lentoaseman ja Eteläsataman Olympialaiturin, helsinkiläiset liikennevaloja, julkkisten seuraajat Miss Universumin ja nouseva nuoriso Aku Ankan, CocaColan sekä Jenkki-purukumin. OY EXACO AB SUUNNITTELI itävaltalaisen Steyrin tuontia jo 1940luvulla, mutta viranomaiset uskoivat enemmän Työväline Oy:n kykyihin. Tuontien vapauduttua Suomen markkinoille jäivät pysyvämmin vain Deutz, saksalainen IH ja John Deereksi muuttunut Lanz. Pelkästään Fergusonia oli tehty edellisenä vuotena Englannin Coventryn tehtaassa vajaat 70 000 kappaletta. Aikanaan hyvinkin vahvasti saksalaisissa kuvioissa olleet Porsche, MAN, Fahr, Güldner ja Hanomag panivat pillit pussiin viimeistään 1970-luvun alussa. Vuonna 1950 tuli 4 pienempää 1-sylinteristä 80A-mallia ja 72 kuvan 2-sylinteristä 180-Steyriä. 35 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 S otavuosista vähitellen toipunut Suomi pystyi 1950-luvun alussa tarjoamaan valtaosalle kansasta jonkinlaisia uutuuksia. Niinpä valuttavarantoja taas jatkossa tarkasti hallinnut virasto myönsi mieluummin puntia brittitraktoreiden tuonteihin, kuin D-markkoja kalliille saksalaismerkeille. MAN tarjosi tehdasasennettuja nelivetoja kahdessa kokoluokassa. Kaikkiaan tätä 18 hv:n ilmajäähdytettyä ja turbiinikytkimellistä mallia tuotiin 353 kappaletta. Allgaierissa ja Deutzissa oli meillä traktorimoottoreissa ennennäkemätön ilmajäähdytys, joka soveltui erinomaisesti kylmään talveen – ei tarvinnut pelätä lohkojen jäätymistä. ENSIMMÄISIÄ SAKSALAISTEN TRAKTOREIDEN maahantuojia sitten sotavuosien oli Hankkija, joka sai v.1950 valuutat viiteen Allgaier AP17 -traktoriin. Jatkossa määrät kasvoivat niin, että Steyrin osuus säännöstelyajan keskieurooppalaisista traktoreista oli lähes puolet.. Hinnaltaan Allgaier oli muita saksalaismerkkejä huokeampi. Useimmat saksalaismerkit olivat kuitenkin valuuttakursseista ja pienistä valmistusmääristä johtuen kohtuuttoman kalliita. Vuonna 1953 Länsi-Saksassa valmistui yhteensä 54 871 traktoria, joista neljän suurimman tehtaan osuus oli suunnilleen puolet. Myöhemmin merkki vaihtui Porscheksi
Alkuaikojen yleisin malli oli 1-sylinterinen 15 hv:n F1L514, jota tuotiin olympiavuotena 23 kpl. Deutz oli kokenein ja tasokkain saksalaismerkki, mutta ehkä suolaisen hinnan takia tuontilupa annettiin vain 79 traktorille. Kuvassa 22 hv:n Fahr D22P. Oikeastaan Fahr-traktoreissa ei ollut muuta Fahria kuin pellit ja väri, moottorit, voimansiirto-osat ja hydrauliikka tulivat ulkopuolisilta komponenttitoimittajilta. YLEISIN RANSKALAISTRAKTORI oli alkuaan kanadalainen Massey-Harris Pony, jonka bensaversiota tuotiin 626 kappaletta vuoteen 1955 mennessä. Testeissä 4-vedon todettiin lisäävän vetotehoa jopa 40 % verran. 36 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 LAHDEN AUTO OY:N edustaman Ritscherin tuleminen jäi kertapyrähdykseksi. LÄNSISAKSALAINEN MAN aloitti 4-vetokautemme neljällä AS330A-mallilla, jotka tulivat v.1950 Oy Laatuvaunu Ab:n tuomina. Kahden näytetraktorin jälkeen tuotiin 91 koneen erä v.1952, jolloin eurooppalaisille merkeille annettiin 5 kuukauden ajan vapaasti tuontivaluuttoja. KESKON VALIKOIMIIN kuulunut Fahr ei saksalaisten traktoreiden määrää paljoa kartuttanut, vuosina 1951–55 tuotiin Gottmadingenin tehtaasta vain 34 konetta. KOKO TUONTISÄÄNNÖSTELYAJAN (1945–57) yleisin saksalainen traktori oli Hanomag 401 kappaleella. ”Piikkilangankiristäjä”-luokkaan kuuluneen, alle tonnin painoisen Ponyn myyntivaltteja olivat hinta ja saatavuus. 30 hv:n edistyksellisille nelosdieseleille olisi ollut monenlaista käyttöä, mutta viranomaiset eivät katsoneet sitä 45 traktoria tarpeellisemmaksi. Kuten monen muunkin keskieurooppalaisen merkin kohdalla, Hanomagin menekki romahti vapaan tuonnin alkaessa. Enemmän kuin puolet kokonaismäärästä oli kuvan R28-mallia. Ranskalaiset vaihtoivat alkuperäisen 11 hv:n Continentalin tilalle 5 hv tehokkaamman Simcan moottorin. Ritscherissä ei ollut varsinaista vikaa, mutta puuttuneen varaosahuollon takia niillä oli jatkossa romuraudan arvo. Koko 1950-luvun ajan maahantuojana toimi Nikolajeff, suurin 260 koneen erä tuotiin v.1952.. LABORIN MAAHANTUOMAN ilmajäähdytteisen Deutzin luvattiin toimivan hyvin niin trooppisessa kuin arktisessakin ilmastossa
SMK toi heti tuoreeltaan näytteeksi 2 bensakäyttöistä FC-Farmallia ja vuoden 1952 alkupuolella 150 lisää, mutta laajempaa kiinnostusta ei 22 hv:n riviviljelytraktori herättänyt, vaikka hinta oli kohtuullinen. Lisenssivirastoa kyllä pommitettiin valuutta-anomuksilla lähes kuukausittain, mutta viranomaiset eivät nähneet Bulldog-kuulapäätraktoreiden tuonneille isoa tarvetta. 37 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 1930-LUKULAISESTA F12-Farmallista dieseliksi muunneltu 25 hv:n DF oli ensimmäinen Suomeen tuotu saksalainen IH-traktori. AF20:n moottori on oma 2-sylinterinen ja 20-hevosvoimainen, tasauspyörästön lukko on saksalaiseen tapaan vakiovaruste. RANSKASSA SAINT-DIZIERIN IH-tehtaalla aloitettiin v.1951 amerikkalaisen Farmall C -mallin kokoonpano. Hieman suopeammin suhtauduttiin Alldog-työkoneenkantajaan, jota saatiin tuotua 37 kpl, Bulldogia 25.. Suunnittelijoilla oli runsaasti lennokkaita, mutta toimimattomia ideoita ja laadunvalvonta oli suurpiirteistä. Yleisin (105 kpl) ja surkein malli oli kuvan NG23/28. Nopealla aikataululla työstetty DF-Farmall oli toimiva, mutta hyvin kallis traktori, niinpä vuosina 1951–52 tuotiin vain 55 konetta. Kokonaismäärä jäi 193 traktoriin. TUKON V.1953 ALOITTAMA Lanzin tuonti ei päässyt minkäänlaiseen vauhtiin. SAKSALAINEN GÜLDNER arvostetaan kotimaassaan hyvinkin korkealle, mutta meille 1950-luvun alussa tuodut sata AF20-mallia eivät osoittautuneet juurikaan muita paremmiksi. Jatkossa Suomen Koneliike toi lähinnä esittelykoneita. Valmistus lopetettiin kannattamattomana v.1958, mihin mennessä Suomen Autoteollisuus Oy, eli Sisu ennätti tuoda 230 konetta. Samasta nelosdieselistä kehitettiin myöhemmin englantilaisen B-250:n moottori. HUONOMAINEISIN SUOMEEN TUOTU saksalainen merkki oli Normag
Suljetun työhydrauliikan säteismäntäpumpun tuotto oli 84 l/min. John Deere ja John Deere-Lanz panivat 60 vuotta sitten vanhentuneet traktorinsa kokonaan uuteen uskoon. 38 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 UUSI SUKUPOLVI John Deeren v.1960 esittelemän New Generationeli 10-sarjan suosituin malli oli 6-sylinterinen 88 hv:n 4010. Tämän aikansa moderneimman traktorin sai bensa-, nestekaasutai dieselkäyttöisenä. Isot amerikkalaiset mallit onnistuivat täydellisesti, mutta pienemmissä, ja varsinkin saksalaisissa, riitti parannettavaa. TEKSTI KIMMO KOTTA KUVAT VALMISTAJA H I S T O R I A 38 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021. Märkiä levyjarruja, ohjausta ja voimanottoa hallittiin hydraulisesti
Moottorina oli 6-sylinterinen 7 litran 2-tahtinen Detroit Diesel, iso Deere painoi suunnilleen 9 tonnia. Tehokilpailun kiristyessä kaikki keinot lisävoiman saamiseksi oli käytetty, joten Deere joutui luopumaan periaatteistaan. Mannheimin tehdas tuotti edelleen 1-sylinteristä kuulapää-Bulldogia, joita oli yritetty uudistaa monin tavoin ajanmukaisemmiksi, mutta niiden aika oli auttamattomasti ohi. Ihan suurempien mallien tasoon ei 2010:n kohdalla päästy, sen nelosmoottoria riivasivat kansiongelmat. Yli puolet Lanzin osakkeista siirtyi Deeren haltuun v.1956, lopullinen fuusio toteutettiin 4 vuotta myöhemmin. Kumpikin merkki tarvitsi perusteellista uudistumista. Saksalaisten kansallistunto oli edelleen vahva, eivätkä he vähällä sulattaneet amerikkalaisten tulemista perinteisen merkin omistajaksi. Lanzin tilanne oli heikko, mutta kun fuusio John Deeren kanssa tuli julkiseksi, myyntiluvut suorastaan romahtivat. Hätiin tuli John Deere, joka oli muiden amerikkalaisvalmistajien tavoin levittäytymässä Euroopan puolelle. Deereäkin oli nykyaikaistettu hydrauliikalla ja kehittyneemmillä voimansiirroilla, mutta senkin kysyntä oli omilla markkina-alueilla Pohjois-Amerikassa selvässä laskussa. PIENEMMÄT ALLE 50 HV:N mallit 1010 ja 2010 tehtiin Dubuquen tehtaalla, 3010, 4010 ja 5010 Waterloossa. Traktoreita kahdelle tehtaalle John Deeren uuden malliston työstäminen alkoi jo v.1953. Kaikki 100 valmistunutta konetta jouduttiin ottamaan takuuremonttiin voimansiirto-ongelmien takia. Traktoreita uudistettiin useaan otteeseen – hydrauliikkaan panostettiin, lopulta dieseliinkin, mutta noin 1 000 kierroksen makaavasylinteriset moottorit olivat lopulta hyvin vanhanaikaisia. John Deerellä ja Lanzilla oli omat suunnitelmansa tulevista uusista mallistoista, yhdistymisen edetessä jenkkinäkemykset alkoivat painaa enemmän. Yhtymää 25 vuoden ajan johtanut Charles Deere Wiman ohjeisti suunnitteluryhmää säilyttämään vain kelta-vihreän värin, kaikki muu oli suotavaa panna uusiksi. Kokonaan uudet linkku-Deeret saatiin valmiiksi 10 vuotta myöhemmin. Vielä 16 vuotta aiemmin Deere oli julistanut ympäri maata julkaistuissa lehti-ilmoituksissa pysyvänsä ikiajat 2-sylinterisissä moottoreissa. Riviviljelymalli oli USA:ssa suosituin.. Synkrovaihteistot olivat suunnitelmissa, samoin erilliset voimanottojen 10-SARJAN ENSIMMÄINEN, suurin ja epäonnistunein malli oli runkoohjattu 8010. John Deeren 2-pyttyiset traktorit eivät olleet yhtään Lanzia kummempia, molemmat olivat makaavasylinterisiä ja hidaskierroksisia. 39 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 JOHN DEERE VANNOI käyttävänsä ikiajat 2-sylinterisiä moottoreita, mutta 1950-luvun edetessä periaatteista oli tingittävä, koska kysyntä alkoi laskea. John Deere 2010 oli toteutettu pitkälti isompien kaavoilla, mutta pienin 1010 oli enempi talousmalli. L egendaarinen Lanz-tehdas oli 1950-luvun puolivälissä kassakriisissä, mikä johtui hitaasta sodan jälkipyykistä toipumisesta ja taantuneesta traktorimyynnistä. Ensimmäisissä versioissa moottoreina oli V4 ja V6, mutta lopulta erittäin salainen suunnitteluryhmä hylkäsi ne rakenteeltaan liian kalliina ja leveinä, päätyen bensa-, nestekaasuja dieselkäyttöisiin rivinelosiin ja -kuutosiin
Suomeen ostettiin 3 jätti-Deereä tietöihin lähinnä täryjyrien eteen. Noin 6 tonnin painoisena se oli raskaimpia takavetotraktoreita, mutta 24.5 x 32 -renkaatkin olivat muhkeimmat mahdolliset. 2-tahtisuuden loppu Lanz-tehtaalla oli rakennettu uutta saksalaista mallistoa varten mekaanisella Roots-ahtimella varustettu 2-sylinterinen 2-tahtidiesel, mutta amerikkalaiset eivät päristintä hyväksyneet. Parantelu ei menekkiä taannut, Buldog oli pudonnut lopullisesti kehityksestä. Pienemmät mallit tehtäisiin Dubuquen tehtaalla, isommat yli 50-hevosvoimaiset Waterloossa. Ratkaisu oli oikea, yksikään noihin aikoihin markkinoille tullut. Painonsiirtojärjestelmän sisältäneeseen hydrauliikkaan panostettiin vahvasti, malliston yläpäähän tuli suuritehoisella säteismäntäpumpulla varustettu suljettu järjestelmä. kytkimet, levyjarrut ja isompiin malleihin tulevat planeettatyypin vähennyspyörästöt. Kennedyn pahoja selkävaivoja hoitaneen tohtori Janet Travellin tehtäväksi. Ergonomia oli tärkeässä roolissa: istuimen suunnittelu annettiin muun muassa John F. Mannheimin tehtaan 1-pyttyisiin Lanz Bulldogeihin asennettiin 1950-luvulla sähköstartit, nopeammat vaihteistot, hydrauliikat ja monet muut uudistukset, fuusion jälkeen ne vielä maalattiin kirkkaisiin John Deeren väreihin. 40 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Huipputekniikkaa 60 vuoden takaa Malliston lippulaiva, 130 hv:n John Deere 5010 esiteltiin pari vuotta muita myöhemmin
Euroopassa uudet saksalaismallit otettiin vastaan vaisummin, mutta täälläkin myyntilukemat kääntyivät nousuun. Kaasutinmoottoreissa systeemi toimi, mutta dieselöidyissä versioissa nesteet ja öljyt alkoivat sekoittua parin vuoden käytön jälkeen. Moottoriksi tuli pienimmän jenkkimalli 1010:n kaasutinmoottorista muunneltu etukammiodiesel, joka sekin osoittautui myöhemmin vääräksi valinnaksi. Ensiavuksi tarjottiin huokeaa korjaussarjaa, mutta menetettyä mainetta se ei korjannut. Kun uuden malliston huippuominaisuudet alkoivat selvitä, ei vanhoja popottajia kaivannut enää kukaan. Voimansiirto tasauspyörästön lukkoineen ja hydrauliikka olivat pääosin saksalaista käsialaa. Esillä olivat mallit 1010, 2010, 3010 ja 6-sylinterinen 4010. Myöhemmin saksalaiseen mallistoon lisättiin 2-sylinterinen 18 hv:n John Deere Lanz 100 ja kuvan 50-hevosvoimainen malli 700, jossa oli jenkki-Deere 2010:n 2,7-litrainen etukammiodiesel. Syynä oli moottoreissa käytetty eräänlainen välikansi, johon sylinteriputket oli yläpäästään kiinnitetty. Saksalaiset ennättivät ensimmäisenä, John Deere-Lanzin mallit 300 ja 500 esiteltiin sisäpiirille huhtikuussa 1960 ja kuukautta myöhemmin isommalle joukolle Kölnin DLG-näyttelyssä. Lastentaudeilta ei vältytty Isot Waterloon tehtaan traktorit 3010 ja 4010 olivat alusta lähtien onnistuneita, mutta pienemmät amerikkalaiset dieselmallit ja molemmat John Deere-Lanzit aiheuttivat tehtaille paljon ylimääräistä huolta. Jälleenmyyjältäkin tiukasti varjeltu amerikkalainen traktorisarja lanseerattiin mahtipontisesti Dallasissa elokuun lopussa. 41 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 John Deere-Lanzit poikkesivat tekniikaltaan jenkkiversioista. Kuvan 300-malli oli hieman parempi, mutta tehokkaammassa 500:ssa tarvittiin usein korjaussarjaa. Noin 6000 Deere-kauppiasta ja muuta asianosaista oli kutsuttu ”Deere Day”-tapahtumaan, väkeä lennätettiin 16 tilauskoneella ympäri maailmaa. Pääjohtajan toivoma kelta-vihreä väritys säilytettiin, joskin amerikkalaiset suunnittelijat olivat tarjonneet myös kokonaan keltaista ja ruskeaa vaihtoehtoa. saksalainen 2-tahtidiesel ei menestynyt. Viimeiset Lanzitkin maalattiin ennakoivasti John Deeren sävyihin. Pienempien mallien tavoin sen moottori oli tuettu runkoon kumityynyjen varaan, millä saatiin vähennettyä tärinää. Näyttäviä ensiesittelyjä John Deeren ”The New Generation of Power”-malliston (uusi voimasukupolvi) piti alun perin valmistua vuoteen 1958 mennessä, mutta se viivästyi kahdella vuodella. USA:ssa suositumpia olivat isot mallit, joten siellä moottorivaivat eivät pudottaneet myyntiä yhtä paljoa kuin Länsi-Saksassa, missä tehtiin pelkästään pienemmän moottorityypin traktoreita. Ensimmäiset mallit 300 ja 500 olivat muilta osin toimivia, mutta bensakoneista muunnellut etukammiodieselit olivat täysin epäonnistuneita. USA:ssa uudet John Deeret nostivat merkin IH:n ohi pysyväksi ykköseksi, mutta Saksassa johtoasemaan pääsyä piti odottaa 40 vuotta.. JOHN DEERE 10 -SARJA, USA MALLI VUODET MÄÄRÄ, KPL TEHDAS HV/RPM SYLINTERIEN LKM/CM³ VAIHTEET PAINO, KG 1010 1960–65 44 377 Dubuque 40/2 400 4/2 367 5 + R 1 680 2010 1960–65 55 397 Dubuque 51/2 400 4/2 704 8 + 3 R 2 425 3010 1961–63 45 222 Waterloo 61/2 500 4/4 161 8 + 3 R 2 950 4010 1960–63 57 573 Waterloo 88/2 200 6/6 241 8 + 3 R 3 220 5010 1962–65 7 553 Waterloo 130/2 200 6/8 701 8 + 3 R 6 000 8010 1960–64 100 Waterloo 217/2 100 6/6 977 9 + 2 R 8 935 JOHN DEERE-LANZ 100 -SARJA, LÄNSI-SAKSA MALLI VUODET MÄÄRÄ, KPL TEHDAS HV/RPM SYLINTERIEN LKM /CM³ VAIHTEET PAINO, KG 100 1961–66 2 367 Mannheim 18/2 500 2/1 183 6 + R 1 230 300 1960–65 10 308 Mannheim 28/2 100 4/2 367 10 + 3R 1 750 500 1960–65 10 379 Mannheim 36/2 400 4/2 367 10 + 3R 1 800 700 1963–65 3 021 Mannheim 50/2 400 4/2 795 10 + 3R 2 300 Pohjois-Amerikassa kauppa alkoi käydä hyvin vilkkaana, mutta löytyi myös tiukkoja Deere-viljelijöitä, jotka pitivät 4ja 6-sylinterisiin siirtymistä luopiomaisena tekona. Seuraavissa amerikkalaisissa 20ja saksalaisissa 10-mallistoissa ongelmat saatiin poistettua. Amerikkalaiset John Deeret ja saksalaiset John Deere-Lanzit muotoili uuteen uskoon Henry Dreyfuss, jonka kynän jälki näkyi myös aiemmassa Deere-mallistossa
M U S E O. Se kertoo ruotsalaisen konepajateollisuuden kehityksestä 190 vuoden ajalta. Museon koneista suurin osa on ajotai ainakin käynnistyskelpoisia. 42 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K MUNKTELL-MUSEO Munktellmuseet on osa vanhaa tehdasrakennusten muodostamaa kokonaisuutta Ruotsin Eskilstunassa. Museon pinta-ala on noin 5 000 neliötä. Kuva Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0, kuvaaja Osama Shukir Muhammed Amin FRCP(Glasg). TEKSTI MARTTI PILTZ, KUVAT MARTTI PILTZ JA WIKIMEDIA COMMONS 42 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K Munktellmuseetin kokoelma on suhteellisen suuri, noin 200 esinettä, joista kerralla näyttelyssä esillä on noin 90
Hän syntyi vuonna 1805. Kuva Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0, kuvaaja Raphael Saulus. 43 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 K M unktellmuseet on Volvo Construction Equipmentin omistama museo Ruotsin Eskilstunassa. Hänen sukunsa oli tehnyt pitkän ja merkittävän uran kaivostöissä Stora Kopparbergissä. Munktellin ensimmäinen traktori valmistui vuonna 1913. Suomalaisen konepajateollisuuden historian mittapuissa Munktell heittää ylikäymättömän kovan haasteen: 190 vuotta ruotsalaista konepajateollisuutta! Nimen taustaa Nimi Munktell juontuu tehtaan varhaisesta omistajasta, Johan Theofron Munktellista. Pääsylipun hinta aikuisilta on 50 kruunua eli noin 5 euroa. Vuonna 1832 hän perusti konepajayrityksen, johon myöhemmin rakennettiin valimo. MUNKTELL MUSEET Museon osoite on: Munktellmuseet Munktellstorget 633 42 Eskilstuna. Sähköpostiosoite on: munktellmuseet@ volvo.com ja nettisivut: https:// munktellmuseet.com/. Museo avattiin vuonna 1991. Munktelliin yhdistyi vuonna 1929 tukholmalainen moottorien valmistaja AB Avancemotor, joka oli Vuonna 1832 Eskilstunan vapaakaupunki antoi Johan Munktellin tehtäväksi perustaa konepajan. Munktell rakensi ensimmäisen puolidieselmoottorinsa vuonna 1905. Nuorena hän sai uusia Ruotsin kuninkaallisen rahapajan konekannan ja tehdä Ruotsin ensimmäisen kirjapainokoneen. Nykyisin museon pinta-ala on noin 5 000 neliötä. Nykyisin Munktellin tehdaskorttelissa on tiloja kulttuurille, musiikille ja urheilulle. Museo sijaitsee Munktellstadenissa, "Munktellkaupungissa", joka on jättiläiskokoinen entinen Munktellin tehdaskortteli, jossa nykyisin on tiloja kulttuurille, musiikille urheilulle ja tietysti ravintolapalveluille
Konepajan ensimmäisiä töitä oli uusia Karl Gustafin kaupungin kivääritehtaan konekanta. Työhön tarvittiin paljon erilaisia työstökoneita, jotka sitten muodostivat konepajan konekannan ja osittain myös tuotannon. Kokoelman esineisiin voi tutustua myös netin välityksellä. Konepajasta muodostettiin osakeyhtiö vuonna 1879 ja se siirtyy seuraavan sukupolven hoitoon. Puolidieselmoottori muodostui Bolinderin menestystuotteeksi. Tämä yritys oli perustettu vuonna 1912. Bolinderin tuotannosta meni vientiin valtaosa. Kuva Wikimedia Commons CC BY-SA 4.0, kuvaaja Ida Dicksson.. Vain muutamaa vuotta Munktellin jälkeen vuonna 1844 Jean ja Carl Gerhard Bolinder perustivat konepajan ja valimon Tukholmaan. Eskilstuna Vuonna 1832 Eskilstunan vapaakaupunki antoi Johan Munktellin tehtäväksi perustaa konepaja. Se tietysti näkyy sekä kokoelmassa että näyttelyesineissä. Vapaakaupunki tarkoittaa kaupunkia, jonne lainsäädännön mukaan valmistajat ja käsityöläiset saivat pystyttää verovapaita työpajoja ja tehtaita ja yleensä myös uskonnonvapaus kuului vapaakaupunkiin. Eskilstunalla oli jo silloin pitkät perinteet rautateollisuuden tyyssijana. Tehtaasta tuli yksi Ruotsin suurimmista yrityksistä. Sen nimeksi tuli Eskilstuna Mekaniska Werkstad. Konepajan toiminta-aikana siellä on valmistettu koneita hyvin monipuolisesti, mikä näkyy museon esineistössä. Kuljetusongelmat ratkaistiin suurentamalla kanava Mälaren järveen, toki valtion tuella. 44 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 valmistanut myös traktoreita. Karl Gustaf on Munktellin tuotantolaitosta vastapäätä joen takana vielä nykyisinkin. Museo on Volvo Construction Equipmentin omistama. Kanava on yhä jäljellä Munktell-museon edustalla. Opintomatka Englantiin innosti Munktellin suunnittelemaan ja rakentamaan höyrykoneita, vetureita ja muita sen ajan uutuuslaitteita. Höyrykoneet edustavat vanhinta tekniikkaa. Sen nimeksi tuli J & C G Bolinder. Kokoelma on jaettu neljään lohkoon: maarakennuskoneet, maatalouskoneet, moottorit ja arkisto. Se tuli tunnetuksi moottoreistaan: vuonna 1893 esitelty nelitahtinen ottomoottori oli ensimmäinen Ruotsissa rakennettu tämäntyyppinen moottori. Konepajan toiminta oli alusta alkaen suurimittaista
Jos laskeskelee ajankulua, niin nämä kolme museota, Munktell, Scania ja Arsenalen, sopivat hyvinkin yhden päivän ohjelmaan. Se on ilmeisesti ainut säilynyt näistä Ruotsin maatalouden koneellistumisen alkutaipaleen Munktell-traktoreista. Tämä fuusio johti myös laajaan toimialarationointiin. Positiivisesti voi ajatella, että Volvo CE haluaa näyttää, kuinka laajaan ja arvostettuun tekniseen osaamiseen heidän tuotepalettinsa rakentuu. Vaikka valmistusmäärä vaikuttaa pieneltä, se oli menestys. 1960 on kehitelmä mallista 350, joka taas oli kehitelmä mallista 300, joka oli Åkermanin ensimmäinen kaivinkone vuonna 1938. Niitä tarvittiin lentokenttien rakentamiseen ja energiahuoltoon ja suoturpeen kuorintaan. Malli oli erittäin suosittu Ruotsissa. Tämä yksilö palasi vuonna 1954 BM:n omistukseen ja on kunnostettu ajokuntoiseksi. Niistä riitti vientiinkin muutamia. Luonnollisesti yhteiskumppaneihin. 1940-luvulla BM aloitti traktorivoimansiirtojen toimitukset AB Volvolle, joka myös oli aloittanut traktorien valmistuksen sota-aikana. Näin syntyi AB Bolinder-Munktell, jota on kutsuttu BM:ksi. Traktoreita valmistui 31 kappaletta vuoteen 1916 mennessä. Helppo sijainti Eskilstuna ja Munktellmuseet on Ruotsin teollisessa tai ainakin entisessä teollisessa ytimessä. Se tietysti näkyy sekä kokoelmassa että näyttelyesineissä. Eikä loppujen lopuksi matka ollut pitkä Volvo BM Valmetiinkaan, joka välillisesti tyhjensi tuotannolliset tilat kulttuurikäyttöön. Siihen kuuluvat ensisijaisesti paikallinen arkisto, Arkiv Sörmland. Asukkaita on yli 60 000 ja palvelut sen mukaiset – kaupunki on ainakin yhden yöpymisen arvoinen paikka. Munktell-museosta Museo on Volvo Construction Equipmentin omistama. ÅKERMANIN VAIJERIKAIVINKONE on tuttu kapistus maarakennusalalla Suomessakin. Arkiv Sörmlandissa on valokuvat, arkisto ja esineistöä koskevat kyselyt saavat vastauksensa sieltä. Jos jaksaa kiertää Mälaren-järven, niin senkin reitin varressa on mielenkiintoisia ajoneuvoja teknisiä museonäyttelyitä. Ruotsalaiseen tapaan Munktellmuseetin yhteistyökumppaneiden lista on pitkä. Tämä 375 vm. Södertäljessä on Scania-museo ja Strängnäsissä Eskilstunan vieressä on Arsenalen, Ruotsin sotilasajoneuvomuseo, aivan E 20:n vieressä. Kaupunkina Eskilstuna ei ole mikään maalaiskylä. Lamavuosina Handelsbanken järjesti Munktellin yrityksen ja J & C G Bolinderin konepajan yhteen vuonna 1932. Sinne ikävä kyllä täytyy varata käyntiaika. Eskilstuna on Tukholma– Göteborg-tien (E 20) varressa, vain noin 110 kilometriä eli puolitoista tuntia Tukholmasta. Toisen maailmansodan alussa, vuonna 1940, Ruotsin Ilmailuhallitus tilasi AB BolinderMunktellilta telapuskukoneen. Tästä ei ollut enää pitkä matka siihen, että Volvo osti Bolinder-Munktellin vuonna 1950 ja siirsi traktorituotantonsa Eskilstunaan. Sen koko teollinen toiminta keskitettiin Eskilstunaan. Tämän koneen valmistenumero on 3244. Monet itsenäisinä yrityksinä maineensa ja menestyksensä ansainneet maarakennusalan yritysja tuotenimet näkyvät näyttelyssä. Kaikkien kolmen yrityksen tuotteiden parhaat osat yhdistettiin, jolloin syntyi vähintään Euroopan tasoisia huipputuotteita, tässä tapauksessa lähinnä maanviljelysja -rakennuskoneita. BOLINDER-MUNKTELL oli Pohjoismaiden olosuhteissa suuri konepaja, joka pystyi tuottamaan monenlaisia laitteita. Junalla pääsee vähän nopeammin. Täällä vastaavaa vajaan 10 tonnin painoista Åkerman-kaivinkonetta myytiin Jussi-nimellä ja ne valmistettiin lisenssillä Suomessa Porvoon Konepajassa. Valmistumisvuosi oli 1913. Yritysten päällekkäiset tuotelinjat saneerattiin. Ruotsin entinen tiemuseo, joka nykyisin on Kjulan tiemestaripiirin entiseen tukikohtaan koottu "Ruotsin tiehistoriallinen kokoelma" on myös melko lyhyen poikkeaman päässä. Traktoria tarvittiin maatalouden rationointiin ja sen on arvioitu korvanneen 16 hevosen ja 8 miehen työt. 45 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 MUNKTELLIN ENSIMMÄINEN TRAKTORI oli jättiläiskokoinen 30-40. Niitä valmistettiin sodan aikana 90 kappaletta. Kaikissa saa ruokaa ja juomaa, tosin Munktellja Scania-museoissa se pitää tilata etukäteen. Kaupunki mainostaa edelleen teollista luonnettaan. Toisaalta Volvo CE:n filosofia kasvaa yritysostoin näkyy myös näyttelyesineissä. Tekniikka perustui BM 2 -traktoriin, johon oli sovitettu voimalaitteeksi Volvon 6-sylinterinen bensakone. Matkalle osuu helposti ainakin kaksi kuljetusvälineistä kiinnostuneille mielenkiintoista museota
46 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 kuuluvat edellä mainitut "tiehistorialliset kokoelmat", jotka nykyisin ovat osa Ruotsin Merenkulkuja Kulkulaitoshistoriallista museota (Statens maritima och transporthistoriska museer). Museotosikkona ainakin itse joudun hetken perustelemaan itselleni, miksi näin on. Kuten lähes kaikki – ainakin palvelutehtävissä olevat – ruotsalaiset käyttäytyvät hienosti ja huomaavaisesti. MUNKTELL MODEL 24 on ensimmäinen Ruotsissa valmistettu tiehöylä. Sen valjakossa on ollut 6 tai 8 hevosta ja se on kestänyt myös moottorivedon. Oletettavasti työ sinänsä ei ole pääasia, vaan on osa museon elämyksellisyyden ylläpitoa. Museon myymälässä on melko laaja valikoima lähinnä ruotsalaisia konepajoja ja koneita käsitteleviä kirjoja. Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1930. Yhdennäköisyys Wehrin ja Bitvargenin (suomeksi Tiekarhu) kanssa on ilmeinen. Se esiteltiin vuonna 1923 ja siirtyi tuotantoon vuonna 1924. Perustelun tulos kuitenkin on, että näin he toimivat ja minä katselen. Onko se sitten museokävijälle hyvä vai huono juttu. KANADALAINEN DOMINION ROAD MACHINERY CO , josta tuli Champion Road Machinery valmisti hevosvetoisia tiehöyliä vuosina 1913–1930. Ainakin ne kerrat, kun olen käynyt siellä, ovat jääneet mieleen erityisesti positiivisen henkilökunnan takia, joka on nähnyt vaivaa, että museoasiakas viihtyy. Munktell-museossa on pieni verstas, jossa on meneillään aina jonkun koneen kunnostus. Museossa on myös demonstraatiokoneita, joissa voidaan esitellä miten koneet toimivat ja millaista pihinää ja puhinaa ne ovat aikoinaan tuottaneet. Tämä laite on valmistettu vuonna 1926. Lisäksi joukkoon kuuluvat Julitan-maatalousmuseo ja Volvo CE:n jälleenmyyjä SWECON. Verstastakin pääsee katsomaan, jos uskaltaa yrittää. Ruotsin konepajateollisuus on laajaa jo 1920-luvulla ja samankaltaisia tiehöyliä valmistui monella merkillä.. CHAMPION-TIEHÖYLÄ MALLI 810 vuodelta 1928 on Munktellmuseetin sisäänkäynnin edessä. On aina mielenkiintoista päästä näkemään ja kuulemaan, miten ja millä tiedoilla koneita pidetään kunnossa. Museon pyörittäminen on kallista puuhaa, joten on aivan luonnollista, etteivät yritykset sido pääomiaan ja kuluta katettaan pelkästään ilokseen tai museovieraiden iloksi, vaan ne ovat tuloksen tekijöitä osana muuta viestintämekanismia. Tai voihan asian tehdä toisinkin päin: opiskelee lähtiessä, mitä kaikkea tietoa saa irti etukäteen ja katsoo sitten paikan päällä, voiko se olla totta. Epätoivoinenkin yritys käyttää ruotsin kieltä palkitaan poikkeuksetta. Munktellmuseetin kokoelma on suhteellisen suuri, noin 200 näyttelyesinettä, joista kerralla näyttelyyn mahtuu noin 90. Tämä hevostiehöylä on niin jämerää tekoa, ettei sellaisia ole Suomessa tarvittu. Höylässä on voimalaitteena Munktellin traktorin malli ”22 HK”, mikä tekee siitä tietysti enemmän ruotsalaisen kuin Fordin tekniikkaan luottaneet amerikkalainen Wehr ja Bitvargen. Yhtälailla ruotsalaiseen tapaan kuuluu, että nämä yritysmuseot ovat samalla yritysten koulutusja kokouskeskuksia. Se omalta osaltaan avaa Munktellmuseet Eskilstunan museokonseptin. Toisaalta sitten ainakin Munktell-museossa on (tai on ollut käynneilläni) nurkat täynnä tuoleja ja tilanjakoseinäkkeitä ja muuta kokoustarviketta ja tämän vuoksi esimerkiksi valokuviin tulee pakosta turhaa taustamateriaalia. Yleensä joukossa on aina joku suomen kieltä osaava, ettei suomeksi tai savoksi tarvitse vaieta ja tuntea itseään ihan ulkopuoliseksi. Munktell-museolla on hyvät sähköiset sivut (https:// munktellmuseet.com), joista voi lukea oikeastaan kaiken, mitä voi kuvitella haluavansa tietää. Volvo Construction Equipment on kasvanut ostamalla maailmalta yrityksiä, jotka ovat täydentäneet sen perusosaamista. Sähkösivuilla kokoelma on jaettu loogisesti neljään lohkoon: maarakennuskoneet, maatalouskoneet (traktorit), moottorit ja arkisto. Kuulostaa hieman oudolta, että näitä hevosvetoisia tiehöyliä on käytetty moottorihöylien aikakaudellakin, vaikka niiden käyttökustannukset ovat olleet korkeat. Tämän höylän vetämiseen on tarvittu 2, 4 tai 6 hevosta ja kaksi miestä, toinen kuskiksi ja toinen teränsäätöön. Ainakin Scania-museossa se on hienoa, että museovierailijaryhmät voidaan ruokkia henkilökunnan ravintolassa korkealuokkaisesti, edullisesti ja hienoissa puitteissa. Museon koneista suurin osa on ajotai ainakin käynnistyskelpoisia. On tietysti hienoa, että tiloissa voidaan järjestää jopa 500 henkilön tilaisuuksia. harrastajalle kauppa on suhteellisesta pienuudestaan huolimatta aarreaitta, koska Suomessa vastaavat kirjat ovat harvinaisia ja hinnat tähtitieteellisiä Ruotsiin verrattuna
Ilmoitus on julkaistu Koneviestissä 22/1961. 47 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Valmet 361:n 46 hevosvoimaa oli 1960-luvun alussa vielä riittävä lukema, mutta lähes kaikilla traktorivalmistajilla oli jo yksi tai kaksi selvästi tehokkaampaa mallia. KONEVIESTIN ARKISTOSTA. Ehkä tästä syystä valmistaja joutui muotoilemaan asian mainokseen siten, että nämä hevoset olivat erityisesti ärhäkkää lajia, joilla isompikin kuorma lähti liikkeelle hakkuupalstalta
48 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Suomalaisilla maatiloilla oli vuonna 1910 kolme traktoria, joista yhtäkään ei voitu sanoa hyväksi, ei edes välttäväksi. Niitä tehtiin vuosina 1902–1915 Englannin Biggleswadessa tietolähteestä riippuen 380–480 kappaletta, tuplasti suurempiakin lukemia on esitetty. Kuvan Ivel vm.1903 myytiin pari vuotta sitten Cheffinsin huutokaupassa 328 600 punnalla (383 500 euroa). Kaikkiaan 8 Ivel-traktoria on säilynyt. Näistä englantilaisista koneista vähiten huono oli Kirkkonummen Vårnäsiin ostettu The Ivel, joka oli ensimmäinen eurooppalainen sarjatuotettu traktori. TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA H I S T O R I A Suomen traktorihistoria alkoi 110 vuotta sitten The Ivel oli ensimmäinen sarjatuotettu eurooppalainen traktori. IVEL-MAANVILJELYSAUTOMOBIILI
Yläneen Vanhakartanoon Onni Rantasalon v.1910 ostama huomattavasti pienempi 8 hv:n Saunderson Little Universal oli työkoneena täysin käyttökelvoton. Samana vuotena agronomi Axel Spoof hankki omistamaansa kirkkonummelaiseen Vårnäsin kartanoon niin ikään englantilaisen The Ivel -moottorivetäjän, joka ei tuoreeltaan ollut paljoakaan Saundersoneja kaksisempi työkone, mutta moottoria vaihtamalla maata alkoi kääntyä kolmen hevosparin edestä. Ainoa etu suurempaan Saundersoniin verrattuna oli 4 kertaa halvempi hinta. Samana vuotena Collinsin pikkuveli, insinööri Carl Constantin Collin osti Kärkölän Huovilaan puutavaran maantiekuljetuksia varten amerikkalaisen Geiser Peerless-höyrytraktorin, jota yritettiin hyödyntää kyntämisessäkin, mutta 7 tonnin paino oli sen ajan pelloille liikaa. 2-sylinterinen boxer-tyypin Payne & Bates -petroolimoottori oli aluksi 10-hevosvoimainen, myöhemmin tehot tuplaantuivat. Tuon ajan uutuuksia olivat turvapyörät, eli nykymuotoiset polkupyörät, aiemmin oli tehty suurella etuja pienellä takapyörällä tehtyjä pyöriä, joiden polkimet olivat etupyörän keskiössä. Tuotemerkiksi otettiin The Ivel Albonen kotikaupunki Biggleswaden halki virtaavan joen mukaan. Tigersted osti englantilaisen Saunderson A-moottorivetäjän puutavarakuljetuksiin ja muokkaustöihin. Ivelin noin 20 hv:n teho riitti suurenkin koneen pyörittämiseen. Auralle tarvittiin vielä oma hoitajansa, mekaaniset narusta hallittavat nostolaitteet yleistyivät vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Moottorivetäjät tulivat kuvioihin 1902, jolloin valmistui ensimmäinen Ivel Agricultural Motorin prototyyppi. Toimiessaan se oli hyvinkin tehokas, mutta rokulipäiviä oli liikaa. IVEL-MAANVILJELYSAUTOMOBIILI IVELIN 2-SYLINTERISEN boxer-moottorin kampiakselin päässä oli ketjupyörä ja hammaspyörä, jotka oli yhdistetty ketjulla ja hammasvälityksellä suurikokoisiin vähennyspyöriin. Jokunen moottoripyörä ja autokin ennätti valmistua. IVELIN RATISSA ISTUVA Dan Albone (1860–1906) oli tuottelias keksijä ja innokas kilpapyöräilijä, ennen traktoria hän kehitti muun muassa naistenpyörän, tandemin ja ohjaustankoon kiinnitettävän lastenistuimen. 49 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 K onevoimaa sovellettiin Suomessa ensimmäistä kertaa peltotöihin vuonna 1898, jolloin Hollolan Pyhäniemeen ostettiin varatuomari Carl Oscar Collinin toimesta englantilainen Fowlerin höyryauralaitos, johon kuului kaksi vinsseillä varustettua 19 tonnin höyrytraktoria ja 6-siipiset aurat, jotka liikkuivat vaijerivedolla edestakaisin höyrykoneiden väliä. Alle tonnin painoisen traktorin 13-senttiset, lähes sileät vetopyörät upposivat pehmeään maahan, eikä vetoteho riittänyt kunnolliseen kyntämiseen edes 1-siipisellä auralla. Kummankin ensiöpyörän yhteydessä oli kartiokytkin, joista jompaakumpaa käyttämällä traktori saatiin liikkumaan eteen tai taakse. Istuimen vieressä on kiehutusjäähdytyksen 200 litran vetoinen säiliö, jota täytettiin tarpeen mukaan.. Polkupyöräpajasta traktoritehtaaksi Menestynyt englantilainen kilpapyöräilijä Daniel Albone perusti pyörätehtaan jo 20-vuotiaana v.1880, ensimmäinen kokonaan omatekoinen polkupyörä oli valmistunut 7 vuotta aiemmin. Jäähdytys toimi maamoottoreista tutulla kiehutusperiaatteella, eli moottorissa lämmennyt vesi nousi luonnollisella kierrolla putkea myöten 200-litraisen säiliön yläosaan, säiliön alaosasta valui lohkoon viileämpää vettä. Amerikkalaisten koneet olivat tuohon aikaan verrattoman suuria preeriavetäjiä, Dan Albone päätyi tekemään mahdollisimman pienen, yksinkertaisen ja monipuolisen traktorin, joka soveltuisi parhaiten eurooppalaisiin oloihin. 3-hevosvoimaisella Benz-moottorilla varustettu henkilöauto valmistui vuosisadan vaihteessa, myöhemmin esiteltiin 5-paikkainen 8 hv:n Ivel Landaulette, sekä 1,5-hevosvoimainen moottoripolkupyörä. Kolmella pyörällään vetänyt 50-hevosvoimainen Saunderson oli höyrytraktoreita halvempi, kevyempi ja ketterämpi, mutta hankalakäyttöinen ja tekniikaltaan keskeneräinen. Puiminen nopeutui, kun se voitiin tehdä pellolla, uudelle palstalle puimakone siirtyi kevyesti traktorin vetämänä. MUOKKAUSTÖIDEN LISÄKSI varhaisilla moottorivetäjillä oli tärkeä rooli paikallisvoimakoneina. Kymmenen vuotta myöhemmin siirryttiin polttomoottorikauteen, kun elimäkeläisen Mustilan kartanon omistaja, teollisuushallituksen yli-intendentti Axel F
Ivel on kone, joka on saavuttanut laajan käytännön". Uloimpana kampiakselin päässä oli hihnapyörä, joka oli tuohon aikaan välttämätön varuste. Viimeiset koneet valmistuivat 1910-luvun puolivälissä, kokonaismäärä on lähdeaineistosta riippuen 380–900 kpl. Saman vuoden lopulla Maatalous-lehden esittelyvuorossa oli englantilainen 8 hv:n maanviljelys-moottori, joka painaa tuskin enempää. Harjun maanviljelyskoulun johtaja Artur Granströmin v.1906 julkaistu "Helppotajuinen käsikirja koneja kalusto-opissa maamiehille" esitteli silloisia uutuuskoneita hyvin perusteellisesti. Ivelin huippunopeus oli 4 km/h, pysähtymistä varmistettiin rumpujarruilla. TOINEN GRANSTRÖMIN 438-sivuisen teoksen traktorikuva esitti 3-teräistä auraa vetävää "petroleumimoottorivaunua", joka sekin oli Ivel. Ruotsissa ja Tanskassa traktorikausi alkoi Ivelin voimalla v.1905, Norjaan niitä ostettiin kaksin kappalein 3 vuotta myöhemmin. Ivel Agricultural Motors Ltd:n toiminta päättyi konkurssiin v.1919. Laajasti maailmaa nähnyt Granström oli edellisenä kesänä tutustunut Ivel-maanviljelysautomobiiliin Lontoossa järjestetyssä maatalousnäyttelyssä. Ivelistä olisi saattanut tulla melkoinen tekijä maailman traktorimarkkinoilla, ellei Dan Albone olisi menehtynyt sydänkohtaukseen v.1906, jolloin traktori oli vielä kehityksensä alussa. Granström oli edellisenä kesänä nähnyt Ivelin Englannin Kuninkaallisen Maanviljelysseuran näyttelyssä, missä "työskenteli tämä kone niin, että oltiin yleisesti siihen tyytyväisiä". Sähköstä löytyi paljon etuja, mutta Granström kuitenkin arveli, että "Vastaiseksi on mahdoton sanoa, millä aurajärjestelmällä tulee olemaan suurin tulevaisuus". Vuotta myöhemmin Oy Agros Ab mainosti: "Maanviljelysautomobiilejä ensiluokkaista valmistetta toimitetaan halvalla hinnalla ja edullisilla ehdoilla". Hiukan yli 4-litrainen moottori otti kiivaimmillaan 850 kierrosta minuutissa, sytytys oli hoidettu pörräpuolilla ja akulla, myöhemmin myös laukaisumagneetolla. Molempien pyörien yhteydessä oli oma kartiokytkimensä, ja kytkemällä jompaankumpaan pyörään veto, mentiin eteentai taaksepäin ketjulla eteen, hammaspyörillä taakse. Pohjoismaissakin oltiin ajan hermolla Suomea lukuun ottamatta Ivelillä oli kunnia olla muiden Pohjoismaiden ensimmäinen traktori. Ivel menestyi hyvin englantilaisissa testeissä ja sai 26 hopeaja kultamitalia maatalousnäyttelyissä. Tekniikkaan paneuduttiin perusteellisesti. Se herätti kiinnostusta ympäri maailmaa, vientiä oli 38 maahan aina Australiaan, Brasiliaan, Uuteen Seelantiin ja Etelä-Afrikkaan asti. "Se ei paina enempää kuin 1 400 kg ja kulkee hyvin vakavasti, kun se on matala. Mitään ratkaisevia parannuksia siihen ei Albonen kuoleman jälkeen enää tehty. Varsinainen vaihteisto puuttui, sen virkaa hoitivat kaksi kampiakseliin liitettyä pyörää, joista toisesta oli ketjuvälitys ja toisesta hammasratasvälitys isompiin vähennyspyöriin. 50 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 TÄMÄ ARTUR GRANSTRÖMIN kirjassa "Helppotajuinen käsikirja koneja kalusto-opissa maamiehille" v.1906 ollut hämärä otos Ivel-maanviljelysautomobiilista lienee ensimmäinen Suomessa julkaistu kuva traktorista. Merkkiä ei mainittu, mutta melkoisella varmuudella kyse oli Ivelistä, sillä se oli ainoa kone, josta käytettiin tuota nimitystä. Suomessakin Ivelistä tiedettiin varhaisessa vaiheessa. Toimittaja Jalo O.Tyrske tiesi, että "moottorin jäähdyttäminen käy päinsä termosifoonin välityksellä" ja "kaasun tuloa ohjaa kuulatasaaja, jotta moottori käyttäisi sitä suhteellisesti tehtävän työn mukaan". Parhaimmillaan traktoreita valmistui 40 asentajan voimin pari kappaletta viikossa. Iveliä esiteltiin kirjassa kahdella kuvalla ja puolikkaalla tekstisivulla, mutta vieläkin enemmän palstatilaa sai "Kyntäminen sähkövoiman avulla". Maaliskuussa 1908 Maatalous-lehti esitteli ranskalaista Pilter-maatalousautomobiiliä, joka oli oikeasti Ivel, mutta pariisilainen maahantuoja oli nimennyt sen uudelleen
Erkko jatkoi vararikon jälkeen aiemmin perustamansa Helsingin Sanomien päätoimittajana. SUOMESSA OLLEET TRAKTORIT V.1910 Traktori SAUNDERSON UNIVERSAL A SAUNDERSON UNIVERSAL L THE IVEL Valmistusmaa Englanti Englanti Englanti Moottori 4-syl-4-t, 11 114 cm³, 50 hv 1-syl, 4-t, 2 124 cm³, 8 hv 2-syl, 4-t, 4 019 cm³, 24 hv Vaihteisto 3 + 3R, 4–11 km/h 3 + R, 3,2–9,6 km/h 1 + R, 3,9 km/h Paino 4 290 kg 575 kg 1 400 kg Hinta 15 000 mk 3 175 mk 10 000 mk Omistaja Axel Tigersted, Elimäki Onni Rantasalo, Yläne Axel Spoof, Kirkkonummi. Koneellista maataloutta Kirkkonummella Vårnäsin ja Biskopsbölen 110 ja 75 peltohehtaarin tiloja Kirkkonummella viljellyt Axel Spoof osti vuoden 1910 kevättöille "Ivelmoottorin", kuten sitä Gösta Grotenfeltin 3 vuotta myöhemmin julkaisemassa selonteossa "Syväviljelys ja siinä käytettävät maanmuokkausaseet" kutsuttiin. 2-siipisillä auroilla voitiin kyntää kevytmultaisemmilla pelloilla 25–27 senttiä syvään, kultivaattori möyhensi maata ruokamultakerroksen pohjia myöten. Mitättömien englantilaisaurojen tilalle hankittiin saksalaiset 2ja 3-siipiset R.Sack-aurat. Omistajan mukaan traktorilla voitiin nyt korvata hyvinkin kolme hevosparia. Sittemmin kilpa-autoilijana menestynyt, sekä Oy Daimler Mercedeksen ja Ab Walfrid Alftanin henkilöauto-osastoista vastannut Spoof ei ollut uuteen koneeseensa tyytyväinen, sillä moottori oli heikkotehoinen, toiminnoiltaan epävarma ja jatkuvasti hajalla. Englannista tilattiin 9-piikkinen Martin-kultivaattori, jonka perään kytkettiin vielä kiekkojyrä. 51 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 kuin raskaanläntä hevonen. Moottorivaihdoksen jälkeen Ivel alkoi toimia kunnolla. Kirkkonummen Vårnäsiin v.1910 ostettu Ivel alkoi toimia kunnolla vasta 2 vuotta myöhemmin, kun siihen vaihdettiin kotimainen 4-sylinterinen 30 hv:n Alfa-moottori. Auroineen 10 000 markka maksanut traktori oli huomattavan kallis hankinta, sisämaasta samalla rahalla saattoi saada 50–60 hehtaarin maatilan rakennuksineen. Ivelin mukana tulleet auratkaan eivät kääntäneet maata odotetusti. Tekniikkaan enemmälti perehtyneen Spoofin ratkaisu ongelmiin oli kotimainen 30 hv:n Alfa-venemoottori, jossa oli Grotenfeltin julkaisun mukaan 3-sylinteriä, mutta luultavammin sylintereitä oli 4, kuten lehti For Landtmannahem tiesi toukokuussa 1912 kertoa. Merkistä ei annettu vihiä, mutta kahden kuvan ja teknisten tietojen perusteella se oli selvästi Saunderson Little Universal, jollainen ostettiin seuraavana vuotena Yläneelle. Vårnäsin Ivelin myöhemmistä vaiheista ei ole löytynyt dokumentteja, mutta ilmeisesti se pantiin syrjään viimeistään 1920-luvun alussa, jolloin sen tilalle oli jo hankittu Laborista uusi Cletrac-telatraktori. Voimaa oli nyt riittävästi ja traktori teki hyvää työtä, mutta parantamista olisi ollut enemmänkin, Spoof moitti pyöriä liian pieniksi ja kehyskin olisi saanut olla tanakampi. Sen oli tehnyt Helsingin Moottoritehdas Erkko & Markoff, jonka nimeksi vaihtui v.1908 tapahtuneen konkurssin jälkeen Konetehdas Alfa. Traktorin mukana tullut englantilainen aurakin osoittautui kelvottomaksi, kyntö alkoi sujua Saksasta ostetuilla 2ja 3-siipisillä R.Sack-auroilla
52 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 MASINISTIKESÄ 2021. TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA Valmetin 70-vuotista traktorihistoriaa piti olla isosti esillä kahdessa paikassa, mutta koronatilanteen heikettyä pitkiä Valmet-rivistöjä ennätettiin nähdä vain Oulaisissa. 52 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 T A P A H T U M A Rokulivuoden jälkeisen kesän piti olla täynnä tapahtumia, mutta kalenterit täyttyivät taaskin peruutuksista. Muutama masinistiväen kokoontuminen saatiin hyvällä onnella järjestettyä. Kuvan traktorit ovat pelkkiä Valmeteja, tyyppinumero 15 keksittiin jälkikäteen
Oulaisissa kerrottiin olleen yli 16 000 vierasta, mutta eipä sieltä näkynyt koronalinkouutisia... Toivottavasti tarinamme tulevat päättymään sanoihin: ”Onneksi se oli ohi kahdessa vuodessa”. Ystävällisen oppaan kanssa virisi kiintoisa ja polveileva keskustelu entisajan neuvontatyöstä, karjanjalostuksesta ja muusta maaseutuun liittyneestä toiminnasta. K Useimmat tapahtumajärjestäjät odottivat varmaan hienoisella jännityksellä, uskaltaako masinistiyleisö pitkän hiljaiselon jälkeen lähteä reissuun, mutta huoli oli turha. 53 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 V anhemman väen puheissa vilahtaa usein erilaisia vuosia. Kerrassaan mieluinen vierailu. Loppukesä ja alkusyksy näyttivät lupaavilta, mutta tautitilanteen pahentuessa suunnitelmia jouduttiin perumaan. Kuvassa Oulaisten maamoottoriosaston äänekkäitä ja savuisia tunnelmia.. Ei ole varmaa, onko talkooväki enää käytettävissä täysilukuisena. Seuraavassa on joitakin valittuja otoksia Iisalmen Megaromppeilta, Oulaisten Weteraanikonepäiviltä, Parkanon Vahojärveltä, Alavudelta Katteluksen Perinnepäiviltä, Kuhmon Harrasteajoneuvotapahtumasta, Vuolijoen Riihipihan Kesäpäiviltä, sekä Maalahden ja Orimattilan Heinämaan kyntöpäiviltä. Runsaat kiitokset kaikille, odotetaan toiveikkaina uutta masinistikesää. Rahaa palaa moniin tarpeisiin jo etukäteen, mutta kassakirstu saattaa olla tyhjää täynnä. Lotat tarjoilivat korviketta, joka ei kyllä ollut kovin kaksista juotavaa, mutta tulipahan maistettua jyvävettä, höröttiä ja mitä muita pilkkanimiä tuolle sota-ajan juomalle on aikanaan annettukin. Tulevaisuudessa saadaan varmasti kuulla kyllästymiseen asti meidän muisteluksiamme koronavuosista, jolloin ei voitu järjestää pahaisiakaan kissanristiäisiä, ja kuinka kaikki naamioituivat pankkirosvojen näköisiksi ja hieroivat käsiinsä tenulle tai pontikalle haisevaa lientä. Sunnuntaina, joka on yleensä väkimäärältään vähäisempi, yleisöä saattoi olla yhtä paljon kuin esittelijöitäkin, mutta tunnelma oli kerrassaan mainio. Loput vanhojen koneiden näyttelyt olivat rompetorien kylkiäisiä tai vaatimattomampia kyläkekkereitä, mikä ei tarkoita, että ne olisivat olleet tasoltaan yhtään huonompia. Alueet ovat yleensä sikäli avaria, että tungosta ei synny ja monille muille tapahtumille tyypilliset rennot oheisilmiöt puuttuvat. Koska tapahtumat ovat joidenkin kohdalla olleet telakalla jo kahtena kesänä, jatkossa joudutaan kaikki aloittamaan melko tyhjästä. Vähän, mutta hyvää Heinä–elokuussa voitiin pitää noin 10 pelkästään vanhoihin koneisiin keskittynyttä tapahtumaa. Veteraanikonetapahtumien järjestäjinä ovat lähes aina alalle vihkiytyneet kerhot ja yhdistykset. Tämän kesän vierailukohteista mieleen jäi erityisesti Vuolijoen Riihipihan Kesäpäivät. On sotavuosia, pulavuosia, iäkkäämmät ihmiset muistelivat joskus kapinavuosia, nälkävuosia ja valapaton vuotta 1899, jolloin oli ollut pahoja tulvia. Rajoitukset ovat tietysti kaikkien hyväksi tarkoitettuja, mutta masinistitapahtumien suhteen voitaisiin olla sallivampia. Toiseksi suurin varsinainen perinnekonetapahtuma oli Alavudella, Katteluksen kylässä. Kun kaikki on saatu valmiiksi, voi ennen tapahtumaa tulla viranomaismääräys, että tämä alue onkin nyt kiivaassa leviämisvaiheessa ja kaikki yli kolmen hengen kokoontumiset ovat ankarasti kiellettyjä. Syyskuussa oli vielä pari kolme kyntöpäivää, joiden jälkeen masinistikesä 2021 oli taputeltu. Riihipiha on museoalue pysyvine konenäyttelyineen, mutta tapahtumapäivinä kalustoa oli moninkertaisesti. Oulainen oli laajin niin tarjonnaltaan kuin yleisömäärältäänkin. Pitkän tauon jälkeen tapahtuman tulevaisuus on epävarma
Kempsun akselilla varustettu Fordson Super Major Manuel on v.1964 ollut vajaat 70 % tavallista Super Majoria kalliimpi. 6-SYLINTERISELLÄ PERKINS-DIESELILLÄ varustettu Fordson Major E27N oli 45 hevosvoimallaan 1950-luvun alun tehokkaimpia traktoreita, eikä läheskään kallein. Alussa yleisempi, ja jossain vaiheessa ainoa malli, oli peltokäyttöön paremmin sopinut korkeapyöräinen Zetor 25K. Ainoa suurempi puute oli 3-vaihteinen laatiko. Sen 583 000 markan listahinta oli samaa tasoa kuin puolta pienemmillä saksalaisilla traktoreilla. Vuolijoki. PIENEN B-MALLIN LISÄKSI Kesko toi 1950-luvun alussa parikymmentä amerikkalaista Allis-Chalmers WD -traktoria. Orimattila.. Korkeapuristeisesta moottorista saadaan hyvät tehot, sähköimuri ja startti helpottavat käynnistystä. Kaikkiaan Suomeen tuli 134 diesel-”Mörköä”. Ensimmäisten Fergusonien tullessa Suomeen v.1948 häkäpytyt oli jo riisuttu traktoreista – tämä Autokorjaamoiden Oy:n tekemä Akmo-kaasutin on asennettu Ferguun myöhemmin Heinämaan konekerholaisten toimesta. Periamerikkalaiseen riviviljelytyyliin toteutetun ison Alliksen tekniikassa ei ollut vikaa, eikä puolen miljoonan markan hintakaan ollut kohtuuton, mutta ominaisuuksiensa puolesta se soveltui Suomeen melko huonosti. Tämä aikansa yleisin nelikko painaa 2,7 tonnia, teho 54 hv. Viljelijät eivät uutta ja outoa traktoria vierastaneet, vaan siitä tuli nopeasti kolmanneksi myydyin merkki. Orimattila. 54 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 ZETOR RANTAUTUI SUOMEEN olympiavuotena 1952, ensimmäiset 2 näytetraktoria oli Hankkija tuonut jo 2 vuotta aiemmin. NELIVETO OLI AIKANAAN hintava hankinta. Niinpä lähes kaikki Manuelit ostettiin urakointikäyttöön lähinnä tietyömaille, pelkästään maatalouskäyttöön hyvin harvoin. Alavus. BENSA-FERGU TOIMII hyvin puukaasulla. Alavus
Voimansiirto on sama kuin vastaavan kokoisissa Volvoissa. 55 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 SUPER MAJOR -POHJAINEN COUNTY SUPER 4 oli kaksinkertaisesta hinnastaan huolimatta yleinen kone 1960-luvun maansiirtotyömailla ympäri Suomea. Päälle 2-tonnisen traktorin moottori on 40 hv:n 3-sylinterinen Deutz, vaihteita 6 eteen ja taakse, maavaraa reilut puoli metriä. ENGLANTILAINEN BRAY TEKI 1970-luvun alkuun asti isopyöräisiä nelivetoja Nuffieldja Leyland-pohjaisina, mutta kokonaismäärä jäi satoihin kappaleisiin. DEUTZ-MAAHANTUOJA SUOMEN KONELIIKE markkinoi 1960-luvun alussa voimallisesti BTG D40 -nelivetoa etenkin metsätöihin, mutta vain muutamalla savotta-ajurilla oli uskallusta yli 1,5 miljoonan arvoisen koneen hankintaan. Akseleina käytettiin samoja GMC:n etuperiä kuin Manuelissa, mutta voimansiirtolinja oli erilainen. Vuolijoki. Hinnaltaan neliveto-Nuhvi oli hieman Manuelia edullisempi. Parasta Countyssa oli tehokas painojakauma, etupyöriinkin vaikuttavat tasauspyörästön lukko ja jarrut, sekä järeä rakenne. ILMEISESTI MANUEL-MAJORIN HYVÄN menekin innoittamana Kesko varusti kaiketi yli 100 nelos-Nuffieldia italialaisella Cantatoren nelivedolla, muutostyöt tehtiin Tapanilan korjaamolla. Meille tuotiin alle 50 konetta, kokonaisvalmistusmääräkin oli vain hieman yli 2 000. Hinta pidettiin suunnilleen samana Countyn kanssa. PIKKUTILOILLE TARKOITETTU DAVID BROWN 2D -työkoneenkantaja ei halvasta hinnasta huolimatta kiinnostanut suomalaisia, eikä juuri englantilaisiakaan. RUOTSALAISVILJELIJÄT OLIVAT TOTTUNEET kuulapäätraktoreihin, niinpä 2-sylinteriselle 23 hv:n Bolinder-Munktell BM10:lle riitti kysyntää vielä 1950-luvun alkupuolelle asti, mihin mennessä sitä oli tehty 6 400 kappaletta. Oulainen. Armeijakin oli alussa kiinnostunut, mutta kaupat hyytyivät hintaan ja isoon kääntösäteeseen. Brayn omaa tuotantoa olleessa etuakselissa on planeettavähennyspyörästöt ja taka-akselin kanssa yhtä aikaa toimiva tasauspyörästön lukko. Kuhmo. Oulainen. Oulainen.. SMK:n markkinoimaa ”Lankkua” myytiin meillä 117 traktorin verran. Oulainen. Moottori on ilmajäähdytetty 2-sylinterinen diesel, runkoputki toimii pneumaattisen nostolaitteen painesäiliönä
VEHON MARKKINOIMAT PUNA-KELTAISET David Brownit tulivat saataville v.1958, uudistetusta hydrauliikasta kertovat Implematic-tarrat liimattiin pelteihin vuotta myöhemmin. IH-uutuuksiin kuulunut Vary-Touch-hydrauliikka oli tuon ajan parhaimmistoa. Myyntitilastoissa Taavetti oli viidennellä tilalla. Tarjolla oli kolmea versiota, kallein oli pehmustetulla istuimella ja kaksoiskytkimellä varustettu De Luxe -malli. INTERNATIONAL-TRAKTORIT OLIVAT kuuluneet SMK:n kuvioihin jo 1920-luvun lopulta lähtien, mutta yli 1 000 traktorin vuosimyynteihin päästiin vasta yli 30 vuotta myöhemmin. Osansa lukemien parantumiseen oli suomalaiseen maatalouteen hyvin soveltuneella brittimallilla B-414. Vanhempaa ja uudempaa mallia tuotiin yhteensä 650 kappaletta, menekki päättyi tuontisäännöstelyn loppumiseen. Kooltaan ihanteelliseksi mainostetussa mallissa 950 oli 45 hv:n nelosmoottori, 6-nopeuksinen vaihteisto ja painoa 1 880 kiloa. Oulainen. Parkano. Pyörät pultattiin pyörännapoihin tai levypyöriin, pikakiinnityksiä ei tunnettu. Maalahti.. TYÖVÄLINE OY:N MAAHANTUOMA STEYR oli 1950-luvulla suosituin ja kaiketi myös paras keskieurooppalainen traktorimerkki. Jatkossa Porschea markkinoi OTK vuoteen 1964 asti. Puolitelojen avulla onnistuivat metsätyötkin helpossa maastossa. Meillä yleisin lyhyt ja matala 2-sylinterinen malli 180 korvattiin v.1953 tällä isopyöräisemmällä 30 hv:n Steyr 180A:lla. Iisalmi. ENNEN V.1961 ALKANUTTA MF-EDUSTUSTA Hankkijan ykkösmerkki oli muutaman vuoden ajan länsisaksalainen Porsche. Laajimmillaan mallistoon kuului neljä 15–56 hv:n traktoria, suosituimpia olivat Porsche Super 2 600 kappaleella ja kuvan 2-sylinterinen 28 hv:n Standard, jota ostettiin 680 traktorin verran. PARIPYÖRIÄ KÄYTETTIIN AIKANAAN pelkästään uppoamisen estämiseksi, vetotehon lisääntyminen ja vähäisempi tallautuminen olivat toisarvoisia etuja. Traktorin mukana tilattuina paripyörät ovat nostaneet nelos-Nuffieldin 750 000 markan hintaa päälle 100 000 markan verran. Kuhmo. 56 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 HUIPPUSUOSITUN ”PIKKUHARMAAN” TILALLE tullut Ferguson 35 ”Kultamaha” otettiin avosylin vastaan – kahdessa vuodessa tehtiin kaupat 4 600 traktorista. Vuolijoki
Pieni traktori runsailla varusteilla MF ONNISTUI 1960-LUVUN PUOLIVÄLISSÄ viemään Fordilta sen pitkään hallitseman ykköstilan. Maataloudessa piikkilangankiristäjä-luokan traktoreiden menekki oli reilussa laskussa, mutta erikoisviljelyssä Piccolan kaltaisilla koneilla oli jatkossakin roolinsa. 57 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 FIAT 18 LA PICCOLA (pieni) tuli Suomeen Työväline Oy:n tuomana heti tuoreeltaan v.1957. Molemmat olivat perustekniikaltaan aiempien mallien 35 ja 65 kaltaisia. Orimattila.. 18-hevosvoimaisessa 2-sylinterisessä, alle tonnin painoisessa pikkutraktorissa oli tekniikkaa, joka puuttui monesta paljon suuremmasta koneesta, kuten ajovoimanotto, tasauspyörästön lukko, 6 + 2R -vaihteisto ja kytkimestä riippumaton hydrauliikka. Menestys olisi ollut taattua, vaikka Hankkija olisi myynyt vain näitä kahta mallia. Parkano. MF135 kuului kysytyimpään vajaan 50 hv:n luokkaan, MF165:n 62 hevosvoimaa riittivät urakointiinkin
Meillä eniten myyty Timantti-Fiat oli 48 hv:n 415, josta oli saatavana myös 4-vetoinen DT-malli. DEUTZIN MYYNTI PUTOSI 1960-luvun puolivälissä sadan traktorin pintaan, eikä tulevaisuus tuonut tilanteeseen korjausta. Tarvittaessa sen sai valmiiksi varustettuna, jolloin kuormaimena oli Valtra-sarjaan kuulunut Joutsa tai Nupe, tässä tapauksessa on päädytty Wärtsilä 3000 -kuormaimeen. Tekniikaltaan ja laadultaan iso-Deutz oli aikansa huippua. Heikointa oli varmasti 6-sylinterisen, 87 hv:n 8005:n kysyntä, joka 25 000 markan hintaisena kuului kalleimpaan luokkaan. Vajaan 5 tonnin painoisella yhdistelmällä on kuljetettu hulppeita kuormia, tiukemmissa paikoissa kärryvedon avustamana. Vuolijoki. BM-VOLVO BUSTER T320 muunneltiin alkuaan harmaan Fergusonin uran jatkajaksi tarkoitetusta Terrier/Krabat-mallista vaihtamalla sen bensamoottorin tilalle sama 3-sylinterinen Perkinsdiesel, kuin MF35:ssä. FIATIN TIMANTTI-SARJAN huomattavin uudistus oli Pininfarinan suunnittelutoimiston luoma yhtenäinen muotoilu. Teknisistä parannuksista mainittavimpia olivat osittain synkronoitu vaihteisto, sekä hydrauliikan ja voimansiirron öljytilojen yhdistäminen. Noihin aikoihin kokonaismäärät olivat 13 000 luokkaa. Parkano. 58 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 ENSIMMÄINEN TURBO-VALMET 110 oli yleinen puutavaran ajossa. Voimansiirto oli amerikkalaisesta Case 730 -traktorista. Maalahti.. Oulainen. Oulainen. Kolmen vuoden ja yli 16 000 traktorin jälkeen v.1964 esiteltiin huomattavasti vankempi ja käytännössä kokonaan uusi Buster T400. Kaivurialustoiksi myydyt traktorit varustettiin Valmetin tekemillä taka-akselikoteloilla, joissa oli tarvittavat kiinnityspisteet. VALMETIN ENSIMMÄINEN TEHOKKAAMPI traktori, vuosina 1964–67 tehty 80 hv:n malli 864, oli kotimainen vain moottorin, ohjauslaitteiden, hydrauliikan ja peltien osalta
Nelivetoinen 100 hv:n kuutonen Deutz 10006A kuului malliston tehokkaampaan päähän. Puute korjattiin ottamalla tuontiohjelmaan suositun MF135:n modernisoitu versio MF240. Ensimmäinen v.1965 markkinoille tullut 5000 oli hieman alitehoinen, mutta 3 vuotta myöhemmin puute korjaantui monesta kohtaa petratulla 83 hv:n versiolla. VALMET 1502-TELITRAKTORIIN saatettiin asettaa suuriakin toiveita, mutta se jäi kuitenkin konehistorian kummajaiseksi, jolla oli menekkiä vain muutaman kymmenen koneen verran. ENSIMMÄISET NELIVETONSA 1970-LUVUN lopulla Suomeen tuonut David Brown käytti suurimmissa malleissaan 1210 ja 1410 saksalaista Kramerin akselia. PIENILLÄ NOIN 50 HV:N TRAKTOREILLA riitti kysyntää vielä 1980-luvullakin, mutta monista liikkeistä poiketen, Hankkijalta puuttui tuon teholuokan traktori. Kilpailijoiden kuiviin levyihin verrattuna Fordin märät levyjarrut olivat ylivoimaiset. SAKSALAISET KEHITTIVÄT JÄRJESTELMÄTRAKTOREITA , joilla pystyttiin tekemään useita työvaiheita yhtä aikaa, mutta niiden aika jäi lyhyeksi. Parkano. Oulainen.. Enimmät teli-Valmetit ostettiin turveurakointiin ja puutavaran ajoon. Tuolloin Deutz oli saanut uuden muotoilun ja lopulta vaaleamman värinkin. Vuolijoki. Oulainen. Oulainen. Muista poiketen se ei ollut valua, vaan hitsaamalla koottu. Turbomalli 1410:n 3,6-litraisesta neloskoneesta löytyi parhaimmillaan 91 DIN-hevosvoimaa, nelivetoinen versio painoi kohtuulliset 3 880 kiloa. DEUTZIN MENEKKI SUPISTUI 19 60-luvun lopulla lähes ykköskappaleisiin, mutta kuopiolainen Oy Carlson piti tasokasta merkkiä sitkeästi edustuksessaan seuraavalle vuosikymmenelle asti. Uusittujen konepeltien ja hiljaisen ohjaamon lisäksi mainittavin uudistus oli ohjauksen tehostin. Oulainen. Veho toi Suomeen Daimler-Benzin MB-Tracia, mutta harvalla tilalla oli varaa Mersu-traktoriin. 3,5 tonnin painoinen 72 hv:n MB-Trac 800 kuului malliston pienimpiin, hyvin monia toimintoja hallittiin paineilmalla. 59 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 VANKKARAKENTEINEN FORD 50 oli suosittu erikoiskoneiden alusta ja oikein pätevä maataloustraktori. Ensimmäiset v.1975 esitellyt traktorit vetivät vain telillään, viimeiset yksilöt olivat 6-pyörävetoisia
Tekniikaltaan se ei ollut kovin ajanmukainen, mutta ohjaamo oli aikansa huippua. Myöhemmin tiukentuneet ohjaamomääräykset saivat useimmat traktorivalmistajat siirtymään tehdasasennusiin, joissa voitiin huomioida kunkin vientimaan vaatimukset. Alavus BM-Volvo T650 oli ruotsalaisten kansallistraktori.. Maalahti. Jälkiasennetut ohjaamot vähensivät tapaturmia, mutta ergonomialtaan ne olivat ala-arvoisia; meluisia, kylmiä ja ahtaita. 60 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Ruotsalaisviljelijöiden suosikkitraktori Boxerin uraa jatkoi kiinteällä turvaohjaamolla varustettu BM-Volvo T650 vuodesta 1970 alkaen. Maan hiljaisia VUODEN 1969 KESÄKUUN JÄLKEEN kaikki uudet traktori piti varustaa kaatumisen kestävällä ohjaamolla tai kehikolla. 66-hevosvoimainen Ford 4000 oli mainoksissa esimerkkinä ”maan hiljaisista”. Kun viimeinen T650 valmistui 12 vuotta myöhemmin, uutisoitiin siitä kuin jonkun merkkihenkilön kuolemasta. Alussa parhaiten onnistui Ford, jonka ruotsalaisista Hara-ohjaamoista mitattiin alle 85 desibelin arvoja
Kaksi ensimmäistä numeroa kertoivat DIN-tehon, nelivedon sai jokaiseen malliin. Takavetojakin pidettiin tarjolla, vaikka niiden menekki oli vahvassa laskussa. Moottorina on 9,1-litrainen V6-turbo, teholtaan 175 hv. Oulainen. Kuljettajan olot kohenivat viitisen vuotta myöhemmin, kun ohjaamot vaihtuivat edessä näkyvään tanskalaiseen Sekuraan. VUODEN 1983 ALUSSA tulleen Volvo BM Valmetin varaan laskettiin paljon, eikä se tuottanut pettymystä. AGROMA YRITTI PARIINKIN otteeseen avata markkinoita runko-ohjatulle ukrainalaiselle HTZ T-150K-traktorille, mutta kiinnostus rajoittui muutamaan koneeseen. KUN FORDIN TW-SUURTRAKTORIT tulivat Suomessa myyntiin v.1979, oli pitkälti yli 100-hevosvoimaisten koneiden kysyntä vielä vähäistä. 3-nopeuksisen aluevaihteiston lisäksi koneessa on 4-nopeuksinen powershift. Meillä merkin johtoasema säilyi ja lisääntyneen viennin ansiosta Suolahdessa tehtiin siihenastinen ennätys 5649 traktoria. FIATIN UUSI MALLISTO laajeni täyteen mittaansa 1970-luvun lopussa. 61 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 UUDESSA V.1971 TULLEESSA englantilaisessa IH-mallistossa oli avarat ja valoisat ohjaamot, mutta meillä ne korvattiin kotimaisilla Siroja Turla-hyteillä, joiden mukavuustaso oli muutamaa pykälää vaatimattomampi. Isoimmat belgialaiset TW:t myytiin täällä 4-vetoisina. Suurin osa asiakkaista oli turveurakoitsijoita, harvempi viljelijä tarvitsi vielä tuolloin kuvan 145 DIN-hevosvoimaista ja vajaan 6 tonnin painosta TW20-Fordia. Ulkonäöltään yhtenäisen malliston ohjaamot suunnitteli Pininfarina. Tarjolla olivat kuvan 3-sylinterisen 580:n lisäksi 4-sylinteriset 680, 780 ja 880, sekä 6-sylinteriset 980, 1180, 1380, 1580 ja 1880. Oulainen. Vuolijoki. Oulainen. Oulainen.. T-150K painaa täydessä varustuksessa 8,5 tonnia. Volvo-BM 2654:n pohjalta syntyivät Volvo BM Valmetmallit 2005 ja kuvan 163-hevosvoimainen välijäähdytetty 2105, molemmat pelkästään 4-vetoisina. 3-sylinterinen 72 hv:n 605 oli toiseksi kysytyin malli. KOSKA VOLVO BM VALMET-MALLISTOSTA puuttuivat alussa varsinaiset suurtraktorit, joilla oli menekkiä etenkin Ruotsissa, joutui Volvo v.1985 aloittamaan uudelleen jo keskeytyneen traktorituotantonsa. Alavus
Takana on Saabin etuakseli ohjauslaitteineen ja vaihteisto, jota pyöritetään tarvittaessa nestemoottorilla. Alavus. 1983, mutta tasokkaan ja edistyksellisen italialaismerkin menekki pysyi vaatimattomissa lukemissa. Noin 4-tonninen, päälle 50 hv:n kuormaaja saa nousemaan 2 000 kilon lastin vajaaseen 3 metriin. 1-sylinterinen Bernard-moottori käynnistetään 600-Fiatin startilla, kytkin on niin ikään Fiatista, etuakseli Taunuksesta, samoin sitä käyttävä vaihteisto. 62 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 OTK ALOITTI SAMEN maahantuonnin v. Suosituinta 75 hv:n Centurion-mallia myytiin kahdessa vuodessa 85 kpl, mikä oli puolet Samen kokonaismenekistä. USEIMMAT KUHMOLAISET TUNTEVAT nimeltä tämän Edvin Komulaisen romuosista kokoaman yleistyökoneen. Majorissa ajosuunnan muutos kävi helposti tasauspyörästöä kääntämällä. Laajalti tunnetun nimensä tämä persoonallinen laite sai sattumalta, kun eräs rekkamies valitti, että ”Olin männä mehtään, kun kahtelin liian pitkään sitä helevetin konetta”. Varusteisiin kuuluu 2-toiminen kuormaaja, sekä tehokas uittovinssi, jolla Edvin on vedellyt pellon laidalta käsin vaimonsa ohjustamaa perunavakoauraa. Edvinin kootut teokset pelasti romutukselta kuhmolainen Antero Kyllönen. Alavus. KIRKKONUMMEN MASALASSA TOIMINUT Porkkalan Konepaja teki 1960-luvulla Super Majorja Ford 5000 -pohjaisia Porkkalakuormaajia 2-vetoisina, sekä 4-vetoisina Manuel-versioina. Outo merkki ja maahantuoja rajoittivat kiinnostusta, varmasti myös ilmajäähdytetty moottori. Helevetin kone. Vetokuulassa on sähköinen sivusiirto
UKRAINALAINEN ZIM-350 oli ensimmäinen neuvostomönkijä, jota tehtiin pieninä sarjoina Harkovan moottoripyörätehtaassa 1990luvun loppuun asti. Volkkarin moottori oli vaihtunut Perkins-dieseliin ja pöydän mekaaninen hallinta hydrauliikkaan, mutta 210-senttiseksi kasvanut työleveys oli hankalissa olosuhteissa liikaa kapeammalle pöydälle mitoitetulle puintikoneistolle. Moottorit olivat 2-tahtidieseleitä, tässä vm.1959 G700:ssa on 4,2 litran, 120 hv:n V6. Siviilimallia Ustrac 10A markkinoitiin pätevänä peltoja maansiirtokoneena, mutta valmistus jäi vähäiseksi. Alavus. Hankkijan myymä ruotsalainen Aros oli yleisimpiä traktorivetoisia merkkejä. Iisalmi. Alavus. Vuolijoki. Hyvänä päivänä lyhteille saatiin 5 hehtaarin viljat. ITSESITOJAT, ELI VALMIITA lyhteitä tekevät leikkuukoneet tulivat Suomeen 1920-luvulla, mutta ne eivät yleistyneet samaan tahtiin kuin maailmalla. Myyntimäärissä on kehitys ollut päinvastaista: kun kuvan Sampo 360 oli uusi, myytiin Suomessa jopa yli 3 000 uutta puimuria vuodessa, nyt hieman yli 100. Iisalmi. AMERIKKALAISEN USTRACIN EDELTÄJÄ Clark Airborne suunniteltiin sota-aikaan lentokenttien maansiirtotöihin vihollislinjojen taakse, minne ne lennätettiin purjekoneilla. 63 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 FORDIN KÖLNIN TEHTAAN kuorma-autot saivat lempinimen hai, mikä johtui maskin ”hammasrivistä”. Meillä Ustracia testattiin laikutustöissä heikoin tuloksin. 320-kiloisessa itä-ATV:ssä on 8 vaihdetta eteen ja taakse, kantavuutta 500 kg. Sotien jälkeen kysyntä kasvoi, mutta pian ne saivat väistyä leikkuupuimureiden tieltä. Alavus.. 40 VUODESSA KESKIKOKOISEN PUIMURIN työleveys on kasvanut kaksinkertaiseksi, paino kolminkertaiseksi, moottoriteho nelinkertaiseksi ja kuljettajan olot vähintään kymmenen kertaa paremmiksi. SAKSALAISESTA MASSEY-HARRIS 630pienviljelyspuimurista kehitetty Massey-Ferguson 31 oli Hankkijan myynnissä 1970-luvulle asti. Niiden uskottiin olevan taloudellisia ja luotettavia, mutta lopputulos oli päinvastainen, mikä johti lopulta saksalaisten Ford-kuormureiden tuotannon lopettamiseen. Moottori on sama 2-pyttyinen, 350-kuutioinen kuin IC Jupiter -moottoripyörässä, tehoja luvataan 50 hv ja nopeutta 80 km/h
PUSKULEVYINEEN REILUT 7 TONNIA painanut Caterpillar D4 oli 1950-luvun puolivälissä yleisin telaketjutraktori 157 kappaleella. Avo-ohjaamo oli sulan maan aikaan umpinaista mukavampi. NÄIN YKSINKERTAISESTI FOSSIILIVOIMA muuntuu ympäristöystävälliseksi sähköksi. MONET SAKSALAISET PUUTARHATRAKTORIT tehtiin normaalitraktorin näköiseksi, eivätkä ominaisuudetkaan olleet paljoa köyhemmät. Hako (Hansn Koch) on vieläkin vahvasti mukana kuvioissa. 64 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 KEVYEMPÄÄ LINJAA EDUSTANUT Volvo-BM SM462 jatkoi tela-alustaisen Pikku-Nallen uraa. Alavus. Parkano. Vuosimallin 1961 Hakotracissa on 250-kuutioinen, 8 hv:n 2-tahti ILO, 2-pykäläinen vaihteisto portaattomalla nopeudensäädöllä, ohjausjarrut ja tasauspyörästön lukko. Moottori on sama 3-sylinterinen kuin MF135:ssä, vaihteistona Busterin pikavaihteellinen laatikko. Tämän traktorimallin lisäksi tarjolla oli perävaunuversio. Orimattila. RASKAAT VINSSIVETOISET OJA-AURAT olivat vielä 1960luvulla yleisiä suoja metsäojituksilla, mutta jatkossa niitä alettiin korvata kätevämmillä traktorikaivureilla. Työväline Oy tarjosi vetisempiin paikkoihin ÖSA:n tela-alustaisiksi muuntelemaa Fiat 411C:n ja Hymas 4 Super-kaivurin yhdistelmää. Suurimman osan möi Autola Oy uutena, mutta melkoinen rivi ostettiin käytettyinä Liittoutuneiden ylijäämävarastoista. TEMMESLÄISEN HANNES PEHKOSEN ja liminkalaisen Eeli Lampisen kehittämää mekaanista Temmes-kaivuria tehtiin vuosina 1955–65 kaikkiaan 1 043 kappaletta, tehtailusta vastasi Raahe Oy. Alavus. Parkano. Nelos-Pillarin 50 hv:n teho ei säväytä, mutta vääntöä päälle 5-litraisesta moottorista löytyi reilusti. Vaijerikoneiden tapaan Temmes oli ominaisuuksiltaan kovin vajavainen, mutta aina sillä lapiomiehen päihitti. Edeltäjänsä tavoin se perustui monesta kohtaa vahvistettuun Buster-maataloustraktoriin. 6-hevosvoimainen Porilainen pyörittää 2,2 kilowatin Saschenwerk-tasavirtageneraattoria, josta saadaan 400volttista virtaa sähkömoottorille, jolta on hihnaveto puusorville, jolla voidaan pyöräyttää kätevästi vaikka marjapulikoita tai pottumuusinuijia. Hyvämaineista SM452 tehtiin ÖSA-yhteistyönä vuosina 1971–74 yhteensä 356 kpl. Alavus.
K Ennen nelivetojen yleistymistä märän maan kyntöä varmistettiin ketjuilla, telatyyppisillä kyntökitkoilla tai vetolevikkeillä, joissa tässä tapauksessa on 1970-luvulla yleistynyt pikakiinnitys. Tehokkaimmat olivat Mörkö-Majurin piikkipyörät, jotka sopivat siltään Nuffieldiin ja kaikkiin Majoreihin. Alavus. Varaosien saannin puolesta vanhat MF:t ovat turvallinen hankinta, niitä on maailmalla sen verran runsaasti, että osien uustuotanto ei ihan heti lopu. Niitä on vieläkin puoliaktiivisessa käytössä ja etenkin marjanviljelytiloilla ihan täysipäiväisessäkin työssä. MF35:n tai Dextan veroista ketterää vetäjää siitä ei saatu, mutta taatusti teholuokkansa vankkarakenteisin. Orimattila. 65 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 NUFFIELD UNIVERSAL THREE tehtiin lyhentämällä nelosNuffieldin moottoria ja runkoa sylinterin verran ja vaihtamalla alle pienemmät pyörät. LISÄÄ MASINISTIKESÄN KUVIA VERKOSSA www.koneviesti.fi Märkinä syksyinä otettiin käyttöön kaikki keinot. Samoihin kiinnikkeisiin kävivät Pirisetmallin paripyörät. Tähän pienempäänkin malliin oli saatavana ”kylmäkoskelainen” loikkari, jolla päästiin yli 40 km/h. MASSEY-FERGUSON 35 oli aikanaan haluttu traktori, eikä sen suosio ole laskenut 60 vuodessa. Orimattila.
TEKSTI JA KUVAT HEIKKI HAAPAKOSKI K L A S S I K K O. 66 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K K 66 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 K Jani kävi soramontulla näyttämässä, miten Allis menee sorapenkkaan. Osaavissa käsissä jo pahaan kuntoon päässyt kone heräteltiin taas töihin. K Uuteen elämään Iso jäykkärunkoinen Allis-Chalmers BTL-30 -pyöräkuormaaja jäi pitkän työuran jälkeen seisomaan työtä vaille hiekkakuopalle. Kone pelasi hienosti ja kauha täyttyi karkeasta sorasta helposti
Pakoputkesta pääsi vettä moottoriin, joka ruostui pahasti. Tärkeä osa kunnostusta oli myös samasta maasta hankittu manuaali, jonka avulla saatiin kaikki säätöarvot kohdalleen ja tarkat tiedot purkamista ja kokoamista varten. ”Olin paljon syöttämässä sillä asfalttiasemia. Samalla kun moottori ja vaihteisto olivat irrallaan, Jani hiekkapuhalsi ja maalasi moottorin. Alliksen korjailua helpottaa se, että Janilla on oma yritys, Hietapakka Oy, joka tekee koneistus-, korjaus-, hitsausja hiekkapuhallustöitä. Koko kone nostettiin kaivinkoneella pois kunnostusta varten. Moottorin teho on 200 hevosvoimaa. Tähän 11,3-litraiseen moottoriin sai hyvin osia, koska samainen moottori on hyvin yleinen Lontoon punaisissa kaksikerroksisissa busseissa, eli AEC Routemastereissa. Pultit sai näin ruuvattua auki ja laatikon sekä moottorin irrotettua toisistaan” Jani muistelee kunnostuksen aloitusta. Siten sylinteriputket pääsivät nousemaan ylös, vaikka männät olivatkin ruostuneet kiinni putkiin. Allista käytettiin lähinnä soramontulla, jossa se toimi lastauskoneena 1990-luvulle asti ja vielä varakoneena vuosituhannen vaihteeseen. Jani tilasi uudet osat – laakerit, männänrenkaat, sylinteriputket ja tiivisteet – moottoriin Isosta Britanniasta. Myös koneen takapää hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Itse laatikko pelaa kyllä oikein hyvin”, Jani kertoo. Kone on siis valmistettu Isossa Britanniassa, tarkemmin paikassa nimeltä Essendine. ”Jotain sille on joskus tehty, sillä tiivisteliimaa näkyy laatikon pintojen välissä. Jani Hietapakkaa hymyilyttää Alliksen onnistuneen kunnostuksen jälkeen. Lopulta kone jäi seisomaan Kinnulaan Ahokurkelan montulle Janin pajan lähelle. Sen osti Oulun Keskolta Koneyhtymä Sata, myyjänä oli Hannes Pilto. Syöttöpumppua pyörittävässä akselissa oli meidän aikana remonttia, muuten kone pelasi hyvin”, muistelee Ari Tiittanen aikoja Alliksen kanssa. Eteenpäin ajaessa tällainen kone lähtee herkästi kiemurtelemaan, mutta takaperin se kulkee vakaasti ja suoraan. ”Ratkaisin asian niin, että irrotin kannen moottorista. Moottorin tyyppi on AV690. Kone tuotiin lavettikuljetuksena Kannukseen, jossa Koneyhtymä Sata urakoi koneella melko pitkään. Janin BTL-30 on malliston toiseksi suurin kone. Tiittasten jälkeen Allis myytiin 1970-luvulla Kinnulan Liikenne -nimiseen yritykseen. Näistä koneen alkutaipaleen käänteistä kertoi Olavi Ypyä Kannuksesta. Koneen varhainen historia Kone tuli lähes uutena Kannukseen. Koneen paino on nykykunnossa hieman vajaa 15 tonnia. Oli yleistä, että näillä jäykkärunkoisilla koneilla ajettiin siirtoajoa takaperin. 67 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Allis-Chalmers ja onnellinen omistaja. Koneyhtymä Sadalta Alliksen osti Kannuslainen Unto Tiittanen. Ensin piti kuitenkin irroittaa moottorin yläpuolelta hydrauliikkasäiliö, jotta oli tilaa työskennellä. Renkaiden koko tässä Alliksessa on 23,5-25. Tänä aika Alliksen moottoriin tehtiin remonttia, jossa moottoriin jouduttiin vaihtamaan sylinteriputket ja männät. Allis seisoi siellä noin kymmenen vuotta. Allis oli nopea kone siinä hommassa. Kone siirrettiin Kannuksesta Kinnulaan ajamalla. Hänen poikansa Ari Tiittanen ajoi paljon konetta. Jo kunnostuksen tässä vaiheessa Allis on päässyt oikeisiin töihin: kun Jani rakensi yritykselleen hallin, niin maanUuteen elämään. Pyöräkuormaaja työnnettiin kaivinkoneella lavetille ja niin matka kunnostukseen alkoi. Moottori ei suostunut pyörimään lainkaan. Tämä oli ongelma, sillä muuntimen irrottamiseksi piti vauhtipyörää päästä pyörittämään, jotta päästäisiin käsiksi kaikkiin pultteihin, jolla muunnin oli kiinnitetty moottoriin. Välillä oikein hirvitti ajaa kapeilla teillä niin lujaa. Jäykkärunkoisia Allis-Chalmers -pyöräkuormaimia valmistettiin pienestä TL6-mallista suurimpaan TL40-malliin asti. ”Enemmänkin tätä mielellään laittelisi, mutta työkiireitä on ollut niin paljon, että Alliksen laittoon ei ole jäänyt oikein aikaa”, Jani toteaa. L estijärvellä asuvalla Jani Hietapakalla on pihallaan iso jäykkärunkoinen Allis-Chalmers BTL-30 -pyöräkuormaaja. Alun perin Amerikassa suunnitelluista ja siellä valmistetuista koneista Britanniassa valmistetut koneet erosivat siinä, että koneissa käytettiin monia saarivaltiossa valmistettuja osia, kuten esimerkiksi moottoreita. Vaihdelaatikko on Allisonin valmistama powershift, jossa on kolme vaihdetta eteen ja taakse. Jumissa oli Jani otti ensimmäisenä alkuperäisen AEC-moottorin työn alle. Se kulki tosi lujaa takaperin, kun otti takavedon pois niin että se veti vain kahdella pyörällä. Valmistaja kertoo BTL-30 Alliksen huippunopeudeksi 48,3 km/h. Jani pelasti koneen montulta vuonna 2011. Kirjaimet mallitunnuksessa (BTL) tarkoittavat British Tractoloader
Tällainen näin alkuperäisenä säilynyt kone alkaa olla harvinaisuus. Alkuperäinen tankki ei ole tällä hetkellä käytössä, sillä se vaatii korjausta. Allista käytettiin koneen työuran lopussa lähinnä soramontulla, jossa se toimi lastauskoneena 1990-luvulle asti. Renkaat ovat kokoa 23,5-25. Ne olivat lujia ja hyvin suunniteltuja. OLI YLEISTÄ, että alkuperäisten AEC-moottoreiden vikaannuttua niitä korvattiin esimerkiksi Scanian moottoreilla. ALLIKSEN TAKA-AKSELISSA ON jäykkää akselia enemmän kuluvia osia ja huoltokohteita. Taka-akselin hajoaminen on ollut monen koneen loppu. Jäykkärunkoisten Allis-kuormaimien valmistus loppui vuonna 1965 ja tilalle tulivat runko-ohjatut Allikset. rakennustöitä tehtiin paljon Alliksella. Runkoa on hitsailtu muutamasta kohdasta ja kardaani on mennyt joskus poikki. JANI KIPPASI SORAMONTULLA KAUHALLISEN välppään. Laitettavaa riittää Jarrut ovat paineilmakäyttöiset. HIEMAN YLLÄTTÄEN , ottaen huomioon koneen iän, pelaavat kaikki mittarit Alliksen kojetaulussa. Onkin hienoa, että Janin koneessa on säilynyt alkuperäinen moottori. Allis toimii myös pihakoneena ja sillä tehdään säännöllisesti kaikenlaisia askareita. Kestävän koneen maineessa Allikset olivat omana aikanaan arvostettuja pyöräkuormaimia – ja ehkä jopa arvostetuimpia 1960-luvun alussa. Jarrut toimivat koneen tullessa Janille, mutta muutamia ilmaletkuja on pitänyt uusia. Janin koneessa alkuperäinen moottori on säilytetty. Jani toteaa, että toisen merkin moottorin sovittamisessa on kyllä aika homma – samassa ajassa korjaa jo paljon alkuperäistä moottoria. Vanhempia jäykkärunkoisia malleja käytettiin kuitenkin vielä pitkään. Useimmat niistä lienevät olleet koneessa uudesta asti.. 68 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Allikset olivat omana aikanaan arvostettuja pyöräkuormaajia – ehkä jopa arvostetuimpia. Kauhakin on kolhuinen ja nähnyt paljon elämää. Niitä myytiin siihen aikaan isommista koneista eniten. Oli yleistä että tämän ikäluokan kuormaimissa alkuperäisten moottoreiden vikaannuttua niitä korvattiin esimerkiksi Scanian moottoreilla. Moottori saa nyt väliaikaisesti polttoainetta kanisterista hytin takaa. Allis on ollut kovassa työkäytössä edellisillä omistajilla
69 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021
Oikealla näkyy lamppu joka syttyi, jos Marionin tassu ei ollut kaivuu asennossa. Kun lamppu sammui tassu oli yläasennossa eli kaivuuasennossa. MARION-MIES TOISESSA POLVESSA TEKSTI HEIKKI HAAPAKOSKI KUVAT TAPANI KYLMÄAHO Teuvo Kylmäaho kaivaa Marion 7400 -kaivinkoneella. 70 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Konemies muistelee Tapani Kylmäahon isä työskenteli vuodesta 1955 alkaen ison kävelevän Marion 7400 -koneen rasvarina ja myöhemmin kuljettajana. H I S T O R I A. Tapani vietti lapsuutensa työmaan vieressä ja aloitti jo teini-ikäisenä työnteon Marion-kaivinkoneen kanssa
Asuinpaikaksi tuli Autti Pirttikosken voimalaitoksen lähellä. Koneen vierellä ovat Tapani, Tapanin sisko, mummi, ukki, Teuvo ja Teuvon nuorempi velipoika. "Koulumatka oli maailman lyhin", Tapani naurahtaa. Koneen kasaaminen kesti kolmisen kuukautta. Kemijoki Oy oli tilannut samanlaisen Marion 7400 -kaivinkoneen joka oli jo Oulujoella. Oulujoella Teuvo työskenteli vuoteen 1957 asti. Toisessa päässä oli keittiö ja toisessa päässä kamari. Seuraavaksi perhe muutti Pyhäskoskelta ylävirtaan Pälliin, jossa Tapani meni neljännelle luokalle kouluun. Niittauksen pauke kuului kauas Kemijärvellä, Tapani muistelee. Teuvo sai tältä koneelta rasvarin ja kuljettajien tuuraajan paikan. Mökin koko oli noin 4x7 metriä. Oulujokea kaivettiin silloin uuteen uomaan Utasella, jossa oli käynnissä valtava massojen siirtotyö. Myöhemmin he rakensivat itse jalasmökin työmaan lähelle parakkialueelle. "Pirttikoskelta sai ostaa halvalla valulautoja. Tapani asui Kemijärvellä vuoteen 1962 asti ja kävi koulussa luokat 4–7. Perhe muutti tiheään Seuraavaksi perhe muutti Rovaniemen maalaiskuntaan Auttiin. lakki päässä Teuvon veli, Teuvo sekä Tapani pikkupoikana. Neljättä luokkaa Tapani kävi kolmessa eri koulussa: Pällissä Oulujoella syyslukukauden alun ja lokakuusta 1957 helmikuuhun 1958 Autissa, ja lopuksi kevätlukukauden Luusuassa. Kemijoen kone kasattiin alun perin niittaamalla. Myös Kemijoen konetta hän on joskus kääntänyt isän ajaessa. Äiti puolestaan sai keittäjän paikan Muhoksen Leppiniemen koululta, myös asunto oli samassa rakennuksessa. Tämän jälkeen perhe muutti 1958 helmikuussa Kemijärven Luusuaan, jossa Marion ja muut isot koneet aloittivat suuren kanavan kaivuu-urakan. Muistan kun äidin kanssa vedimme nauloja niistä laudoista. Isä Teuvo haki sitä ja pääsi töihin. Sama mökki on edelleen olemassa varastona Luusuassa", Tapani kertoo. PYHÄKOSKEN VOIMALAITOKSEN edessä vas. Luusuassa perhe asui ensin Sipola-nimisessä talossa. Osat tulivat Rovaniemeltä joen pohjoispuolta Pirttikosken kautta Luusuaan. Teuvo työskenteli aluksi Pirttikosken voimalaitostyömaalla, jossa oli ainakin laudoitustöitä – Kemijoki Oy antoi muita töitä siksi aikaa, kun odoteltiin, että Marion tulee Kemijoelle. Kun Tapani oli neljävuotias, perhe muutti Muhokselle Pyhäkosken voimalaitoksen viereen Oulujoki Oy:n parakkialueelle asumaan. JalasBUCYRUS W20 kuvassa Muhoksella Leppiniemessä Pyhäkosken voimalaitoksen alakanavassa. Helmikuussa 1958 alkoi koneen kasaus. TAPANI KYLMÄAHO armeijaikäisenä rasvaamassa Marionin koneistoa.. Oli vuosi 1955 ja Marion-laahakaivinkoneella oli rasvarin paikka auki. Tapani muistaa hyvin Oulujoen koneen ja kuinka hän lapsena oli sen kyydissä. 71 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 T apani Kylmäaho on Kestilässä 1947 syntynyt nykyisin Haukiputaalla asuva eläkkeellä oleva konemies, joka työskenteli usean vuoden ajan ison kävelevän Marion 7400 -koneen kanssa. Myöhemmin koneet kasattiin pulttiliitoksilla työn helpottamiseksi. Marionin osat tulivat Rovanimelle, sillä Kemijärven ja Luusuan välillä olisi ollut Lossi ja pienempiä siltoja joiden kantavuus ei olisi riittänyt. Isä Teuvo oli siihen aikaan voimalaitoksen yövartijana. Paineilmakäyttöisillä koneilla jyskytettiin niittejä
Kemijärven säännöstelyyn liittyineitä maansiirtotöitä oli 7,9 miljoonaa kuutiota. Lähellä Luusuassa oli maatila, jossa olin kesäisin touhuamassa heinätöissä samanikäisen pojan kanssa. Siinä oli sellainen korkea kohta kanavan penkassa. "Olin hiihtelemässä keväällä jäällä Luusuassa hiihtoloman aikana. Mies vietiin sitten lopulta putkaan viikon ajaksi, että kaivuu saatiin siltä kohdalta suoritettua. Aurinko paistoi komeasti ja pysähdyin ihailemaan maisemia ja hyvää keliä sauvoihin nojaten. "Se oli aika jännittävää aikaa, kun poliisi istui Marionin tassun päällä Suomi-konepistoolin kanssa ja vartioi, että kaivuu onnistuu ilman häiriöitä. Lunta oli aika reippaasti siinä. Siihen missä olin ollut, ilmestyi metri kertaa metri avanto ja sula vesi. 72 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 mökissä asui viisi henkeä, kaksi vuotta nuorempi pikkusisko ja kuusi vuotta nuorempi pikkuveli. Siitä paikasta tuli äkkilähtö – oli hukkuminen lähellä" Tapani muistelee tapahtumia Kemijärven talvessa. Keskellä vaaleassa paidassa Marionin tehtaan lähettämänä kokoamiseen osallistunut Scott Moffat. Kun Marion alkoi kaivaa, niin mies tuli koneen hyttiin repimään kuskia pois sieltä. Lapsuus työmaan vieressä Lapsuus Kemijärvellä oli touhukasta aikaa. Koneen kasanneet miehet ovat kokoontuneet yhteiskuvaan Marionin viereen. Marion oli tehnyt siihen itselleen tietä. Pietiläisen Eino teki minulle loppusyksystä Marionin kauhalla penkkaan hyppyrimäen, mutta monttuun tuli valitettavasti niin paljon vettä, että hyppyriä ei voinut käyttää mäkihyppyyn talvella. Tapani nukkui keittiössä. Lähdin siitä eteenpäin, ja kun olin edennyt pari metriä, niin takaa kuului humahdus. Marionin kaivamalle penkalle rakensin itse lumesta hyppyrimäen. Marion ei voinut ottaa maita tien tekoon Kulmungin mailta, vaan joen pohjasta, minkä vuoksi siihen kohtaan oli tullut kovempi virta. Poliisit vartiossa Marion kasattiin Heimo Kulmungin maille kanavan alkupään lähellä. Poliisit olivat paikalla muutaman päivän. Sen jälkeen poliisit poistuivat vartiosta", kertaa Tapani jännittävä tapahtumia. Pisin hyppy oli 26 metrin loikka tavallisilla suksilla. Teuvo kylmäaho istuu kaiteiden välissä. Yhdessä kohdassa oli niin syvältä kaivettavaa, että Marionin täytyi kotata (eli siirtää koneen ulottuman verran) maat kahteen kertaan ylös. Se oli aika jännittävää aikaa, kun poliisi istui Marionin tassun päällä Suomi-konepistoolin kanssa ja vartioi.. Tästä Heimo tuohtui niin, että toi työmaan eteen välttejä ja perunannostokoneita. Urheiltiin kovasti. ”Olin kylän nopein juoksija. Hän ei ollut suostunut maiden luovutukseen, vaan ne menivät pakkolunastukseen
Toiset sanoivat hänelle, että ei sitä enää takaisin saa, johon rasvari oli todennut: "En minä sitä sillä, mutta veisin sen kissalle kotiin". Urakan valmistuttua kesällä 1963 Leppikoskella Marion purettiin osiksi. Se oli lapsuuden tähtihetkiä ja kaunis nainen jäi mieleen. Marionin osat tulivat Paltamon asemalle junalla. Siellä hän ajoi Vesi-Pekan Lima 2400 -konetta kanavan alkupään lähellä Oilungan niemessä. Valvoja asui tämän ajan Kajaanissa. "Ei ollut sellaista antaa, mutta V8-koneinen Simca Vedette Beaulieu löytyi, ja se kelpasi miehelle hyvin. Hän vaihtoi aina pannuun kylmät vedet. 73 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Vuonna 1952 Armi Kuuselasta tuli Miss Universum. Näin tapahtui, ja teon huomattuaan mies tuli melkein Tapanin kimppuun. Hän oli silti oikein mukava, eikä ollenkaan koppava," Tapani muistelee. Kemijoen Marionissa oli 75 metrin puomi ja kahdeksan kuution kauha. Työmaalla sattunutta ”Keitin Paltamossa paljon kahvia työmiehille. Oulujoen kone oli alunperin kasattu niiteillä, mutta siinäkin käytettiin myöhemmin pulttiliitoksia purkamisen ja kasaamisen helpottamiseksi. Koneen puomin kärjestä alas tulee masto, joka tukee konetta. Sama mies oli ollut kasaamassa Kemijoen Marionia. rasvaa vedenvaihtajan MZ-moottoripyörän kahvat vaseliinilla, sen se huomaa vasta kotiin lähtiessään. Paltamoon Marionin kasausta tuli valvomaan Marion Power Shovel Companysta mies, joka oli tehtaan valvoja. Tämän jälkeen mies ei enää kiusannut Tapania. Kenties Ruotsissa oli sattunut vastaavaa aikanaan. Tapani oli 15-vuotiaana purkamassa Marionia. Silloin nosturiin asennettiin pidempi puomi. Silloin toiset miehet tulivat väliin ja totesivat miehelle, että sinä sen homman aloitit ja se loppuu nyt tähän. Vesi-Pekka oli urakoimassa kanavan kaivuussa Lima 2400 -koneella ja kävelevällä Aleksilla. Yksi mies oli ilkeä ja teki minulle kiusaa. Minä sitten jouduin keittämään kahvin uudestaan”, kertoo Tapani. Jäällä olevan. Hänet tuotiin paikalle Suomen ainoalla ja Imatran voiman omistamalla helikopterilla Oulun lentokentältä. Erään kerran rasvari työnsi peukalonsa Marionin kävelyakselin kytkinvivuston väliin ja pahaksi onneksi kone juuri silloin lähti kävelemään. Vesi-Pekan oma harvinainen nelivetoinen Man veti lavettia. Vesi-Pekan seuraava työmaa oli Saimaan kanavalla. Siinä kauas jäälle on ankkuroitu pylväs, johon tulee kiinni nostovaijeri. Yksi mies työmaalla neuvoi, että Kemijoen Marion kasattuna Heimo Kulmungin talon lähellä Kemijärvellä. Tämä Marion tilattiin pulttiliitoksilla. "Eri kokoiset pultit lajiteltiin omiin puulaatikoihin, minäkin tein paljon sitä hommaa", Tapani muistelee. Mies oli koneen toimiessa vain vähän aikaa paikan päällä. Siellä piti ruopata matalia kohtia kauempana rannasta, ja Sauermann-laite oli siihen ratkaisu. Myöhemmin Ruotsissa samaa konetta paljon myöhemmin tutkaillessani huomasin, että tuohon kohtaan oli tehty suoja niin, että sinne ei saa työnnettyä mitään. Sillä nosturilla nostettiin myös Marionin katolle iso ja raskas A-pukki. Nosturi oli myös Man-merkkinen ja siinä oli joka nurkassa isot pyörät aivan kuin traktorin takarenkaat. Uusi iso Marion tulee Paltamoon Isä Teuvo oli ollut töissä Kemijärvellä Marionilla, kun Vesi-Pekan pomoja oli tullut paikalle. Sen jälkeen rasvari oli hakenut peukaloaan vaseliinin seasta vivuston luota. Osaltaan syynä Armin vierailuun oli varmaan se, että hänen vanhemmillaan oli siinä lähellä kyläkauppa, ja Armin kotipaikka oli myös Leppiniemen lähellä. Teuvo tiesi miten kone toimii ja opetti muita Vesi-Pekan kuljettajia, jotka olivat jo aiemmin ajaneet vaijerikoneita, joten taidot olivat hallussa. Teuvolta kysyttiin halukkuutta tulla töihin uudelle koneelle – Teuvo suostui, ja niin perhe muutti Paltamoon. Vesi-Pekan miehet kertoivat, että he ostavat samanlaisen Marionin Paltamon työmaalle Leppikosken voimalaitoksen alakanavan ruoppaukseen, jossa jokea kaivetaan monta kilometriä. Hän oli tottunut ajamaan kotimaassaan kahdeksansylinterisellä veekasilla ja vaati Suomessakin sellaisen alleen, että voi Kajaanista kulkea Paltamoon. Marionin siirtoon käytettiin 20 000 miestyötuntia ja osille tarvittiin 44 rautatievaunua. Kopteri laskeutui Muhokselle Leppiniemeen ja väkeä oli paljon. Paltamon jälkeen Teuvo meni takaisin Kemijärvelle hetkeksi aikaa
Kyseessä ovat koneen ristiäiset. Aleksi käynnistettiin niin, että vivun päässä oli kottikärryn renkaan kokoinen umpikumirengas, jota pyöritti oma sähkömoottori. Aleksi ja Lima 2400 kaivoivat toisesta päästä ja Marion 7400 toisesta päästä. Aleksi tuli Vesi-Pekalle Kemijärven työmaalle loppuvuodesta 1960. Numerot tarkoittavat, että koneessa on neljän kuution kauha ja 40 metrin puomi. Työkaveri Eikka oli Saimaan kanava käsitti 11,5 miljoonaa kuutiota kaivettavaa, josta Vesi-Pekalla oli oma osuutensa.. Samasta paikasta hankittiin Suomeen työmaille myös pillareita ja GMC-autoja. Varikolla Tapani piti varastoa kaarihallissa Einon Kolehmaisen kanssa. Vesi-Pekka hankki jo Paltamon työmaalle kaarihallin. Kaivettava oli sinistä savea. Lähtö Saimaan kanavalle Vesi-Pekalla oli Saimaan kanavalla myös sähkökäyttöinen Neuvostoliitosta ostettu ESH 4/40 jota kutsuttiin Aleksiksi. Saimaan kanavalla oli 2–3 km matka kanavan kaivuuta. 74 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Kuvassa Marion on kasattuna Paltamossa. Se oli ostettu Liittoutuneiden ylijäämävarastosta Belgiasta. Renkaan pyöriessä sitä painettiin generaattorin kehää vasten, ja tällä tavalla saatiin generaattori käyntiin. Loppuvuodesta 1961 kone siirrettiin Paltamoon, jossa se aloitti kaivamisen ennen kuin Marion 7400 saapui työmaalle. Vetovaijeri tulee koneesta maston kautta, mutta taittopyörän vieressä on toinen pyörä, jolla kauha kulkee selkävaijeria pitkin kauas, siinä samassa kulkee vetovaijeri kauhassa kiinni. "Olin 17-vuotias, enkä olisi saanut tehdä vuorotöitä. selkävaijerin tulee olla lujasti kiinni, jotta se kestää kauhan nostoa ja muita rasituksia. Työtapoja kanavan rakennuksessa Saimaan Kanavan työ oli samanlaista kanavan kaivamista kuin muillakin työmailla. Koko Saimaan kanava käsitti 11,5 miljoonaa kuutiota kaivettavaa, josta Vesi-Pekalla oli oma osuutensa. Työmaaelämä oli siellä rauhallista, ei ollut häiriöitä. Kauha voidaan tällä menetelmällä kuljettaa kauaksi rannasta ja maat kuljettaa lähemmäksi, josta ne saadaan sitten myöhemmin nostettua rannalle. Aluksi tuo ankkurointi tahtoi pettää, mutta sitä kehitettiin paremmaksi. Kone ristittiin ensin Jeti Pekaksi himalajan lumimiehen mukaan, mutta myöhemmin nimeksi vakiintui Mari. Kaarihallissa pidettiin purettuja ja säälle arkoja Marionin osia, ennen kuin ne lähtivät junan kyydissä Saimaan kanavalle. Varastohommia oli kahdessa vuorossa. Teuvo kertoo, että ei se kauhean tehokasta ollut, kun vertaa tavalliseen laahakaivuuseen, mutta näin hankaliakin kohteita saatiin ruopattua. "Kuminkäry ja savu nousi, kun sitä käynnistettiin," Tapani naurahtaa
Lima 2400 ja isot puskukoneet tukivat ja vetivät Marionia vaijereilla, että kone pääsi kävelemään pois. Isot sähkökäyttöiset kaivinkoneet eivät tarvinneet polttoainetta. Siinä oli kyllä onni matkassa. Laitoin pikkupuolen päälle ja annoin mennä. Pienillä John Deere Lanz -puskukoneilla puskettiin tavaraa ylhäältä alaspäin kanavaluiskissa, kun isot koneet eivät pysyneet siinä. Kanavapenkkoihin tuli hiekkaa ja louhetta. Se meni renkaat ummessa savessa ovia myöten, mutta pääsin perille", Tapani kertoo. Siinä olikin työtä. Proput laitettiin edestä puskuriin ja takaa rungon takapuolelta. Vesi-Pekan Gradall kaivoi koneen alta savea pois ja laittoi louhetta tilalle. Tapanin tehtävänä oli sunnuntaisin tankata työmaan dieselkäyttöiset koneet. Sitten siinä vaan odoteltiin, että louhe jäätyy. Pikku Lima kaivoi Marionin vieressä. 75 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Miehet Marionin kauhassa kanavan pohjalla. Lima nosti propuilla Unimogin pois pulasta. Saimaan kanavalla kaivettava oli raskasta sinistä savea. "Katsoin parakin ikkunasta ja sanoin, että onhan siinä puomi pystyssä," Tapani muistelee. Olihan kone uudempikin kuin esimerkiksi vuonna 1950 maahan tullut Oulujoen kone. Marion kaatui Yhtenä yönä talvella parakille tultiin sanomaan, että Marion on kaatunut. Rovaniemeltä ja kävi viikon olemassa kotona. Vesi-Pekan Lima 2400 kaivoi sillä aikaa vyöryneet maamassat pois kanavasta.. Ojaa ei ollut vielä täytetty, mutta se oli jäätynyt, ja jään päällä oli ajettu ojan yli kevyellä John Deere Lanz -puskukoneella. Onneksi kone pysyi pystyssä. Tein silloin kahta vuoroa ja Eikka teki sen takaisin minulle, kun palasi kotoaan," Tapani muistelee. Se pysyi yhtenäisenä kaivettaessa ja 10 kuution kauha tuli täyteen sankaa myöten. Kuva on Kemijärveltä. Iso Lima otti kaksi tynnyriä polttoainetta Tapanilta. Tapanin ajettua juuriojan kohdalle Unimog rymähti jään läpi ja jäi roikkumaan puskureiden ja lavan varaan", kertoo Tapani. Gradallissa on liukupuomi, joten kone soveltui hyvin tähän työhön. Kesällä kanavatyömaalla sattui uhkaava tilanne, kun Marion oli louhospatjan päällä ja lähti valumaan kanavan suuntaan. Kuljetuksessa sattui muutakin: "Olin viemässä polttoainetta Lima 2400 -laahakaivinkoneelle. "Se oli aivan savea. Sakari tippui syvään railoon ja ylös katsoessa näkyi vain tumma taivas ja tähdet. Siinä oli tuuria, että railo ei sulkeutunut, vaan vyöryvät massat nostivat hänet pintaan ja liikkeen loputtua hän löysi itsensä koneen telan vierestä. "Siinä tuli hiki, kun pumppasi neljä isoa tynnyriä täyteen Unimogin lavalle," Tapani naurahtaa. Siinä oli silloin lähestulkoon tuplamäärä kuutioita, mutta Marionia se ei haitannut. Ennen kuin Marion upposi, sillä oikaistiin vanhaa kanavaa ja kasattiin massoja vanhan kanavan penkan päälle, mikä osaltaan saattoi johtaa maanvyörymiseen, Tapani arvelee. Koneen taakse tehtiin louheesta peti, jota pitkin kone nousi ylös. Se oli kooltaankin isompi verrattuna kahteen vanhempaan koneeseen. Hän huusi toiselle kyydissä olleelle miehelle, että hyppää sinäkin, mutta kone kallistui, eikä mies päässyt pois koneesta. Kanavan työsopimuksessa oli ehto, että täytyy käyttää Neuvostoliittolaista Teboilin polttoainetta. Saimaan kanavalla työskennellessään Tapanilla ei kylläkään ollut vielä ajokorttia. Tankattavana olivat iso Lima 2400, pikku Lima ja puskukoneet. Tapani veti vaunuporaa Unimogilla Soskuan sululta itäänpäin. Poliisit tulivat vastaan ja antoivat komeasti tietä kättä nostaen. Vieressä oli onneksi iso 240 tonnin painoinen Lima, jota Tapani oli menossa tankkaamaan. Marion piti saada ylös, jotta työt saataisiin jatkumaan. Tapani muistelee, että tässä viimeiseksi Suomeen tulleessa Marionissa oli tehokkaampi hoist motor eli nostomoottori. Tukikohdassa varikolla oli 3000 litran säiliö, joka käytiin täyttämässä Vesi-Pekalle. Se oli kuukauden pituinen urakka. Sortuminen tapahtui Soskuan sulun itäpuolella. Tuo neljä tynnyriä riitti noille koneille sen päivän ajaksi. Koneen lähtiessä vyörymään, Liman kuljettaja Sakari Karppinen hyppäsi pois koneesta. Pakkanen oli tehnyt kannen ja kone oli routakerroksen päällä. Katselin, että pääseeköhän tuosta. Puskukoneella puskettiin ensin lumet pois alueelta, että maa jäätyisi kantavaksi. Kanavan sivuille oli kaivettu juuriojat, jotka louheella täytettynä estävät luiskan sortumisen. Savi valui koneen alta kanavaan ja kone tipahti alaspäin
Generaattorin äänen ja tuuletuspuhaltimet kuuli koneen lähistöllä ollessa. Teknikko tuli katsomaan koneen kävelypuolta. NEUVOSTOLIITTOLAINEN laahakaivinkone kauppavaltuuskunnan työnäytöksessä kanavatyömaalla. Isä Teuvo ajoi konetta. Suolla oli turvetta paikoin parikin metriä. Sen alla oli hietaa tai sulfiittihiesua, joiden alta tuli vastaan kantava moreeni. "Marionille jäädytettiin maaperä, jotta raskas kone pystyi kaivamaan sen päältä. Arvi Ovaska ja eräs toinen mies Pohjolan Voimalta tulivat katsomaan koneen purkamista. Mies oli muutaman tunnin lapioinut traktoria esille, mutta oli hyvin tyytyväinen saamaansa multaan. Pohjolan Voima Oy osti Marionin. Noin 50–80 cm oli sopiva jäädytyssyvyys. Itse asiassa yllättävän paljon, oli hurja katsoa ylhäältä, miten se aaltoili", muistelee Tapani Maalismaassa tapahtunutta asiaa. Marionin liikkuessa kävelemällä puomi liikkui paljon. Osat lastattiin junaan ja juna lähti kohti pohjoista. Vain Teuvo ja Tapani lähtivät Vesi-Pekalta Marionin mukana Pohjolan Voimalle. Pohjolan Voiman koneessa oli kymmenen kuution kauha ja 54 metrin puomi. "Oskari laittoi täyden kauhan ja vähän vain Valmetin keulaa näkyi sen jälkeen läjän alta", naurahtaa Tapani. Sieltä isoimmat osat lähtivät lavettikuljetuksena. Skoda ja Mosse olivat siihen aikaan yleisiä autoja. Kauhoja oli kaksi ja toinen oli aina kunnostettavana. SAIMAAN KANAVALLA autoja työmaalla. Maalismaan kasauksessa A-pukki nostettiin pienellä Lima vaijerikoneella ja se oli raskas nostaa. Muita kuljettajia saatiin Rapier V150 -koneella ajaneista miehistä. Mies tuli yksi yö kysymään Marionin luokse, että saisiko multaa tuohon traktorin kärryyn. Raasakassa jäi yhden miehen peltoja voimalaitoskanavan alle. Oli myös iso seulakauhan tapainen, mutta sitä kokeiltiin vain kerran. Se oli enemmänkin kevyen tavaran kuten hiilen kaivuuseen. Rapier oli toinen Pohjolan Voiman kävelevä kaivinkone. Se helpotti tulevaa kasaustyötä Iissä. Valmetin perässä oli omatekoinen kärry. Tämä kone on ilmeisesti itäsaksalainen Nobas-kaivinkone. 76 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Iijoella uusi työmaa Saimaan Kanavan suuren urakan päätyttyä Vesi-Pekan osalta Marionille ei ollut uusia työmaita näkyvissä. Juna purettiin Iin aseman pohjoispuolella. Ketjujen kolina ja kauhan aiheuttama ääni esimerkiksi kivikossa olivat suurimmat äänilähteet. Tapanin perhe muutti silloin Joutsenosta Iihin asumaan ja voidaan sanoa, että aina siellä missä Marion työskenteli, niin Tapani asui lähistöllä. Marion oli oikea kone noihin töihin. Kun routaisen maan sai lohkeamaan niin sitä sai hyvin kaivettua Marionilla ja jäätynyt maa kantoi koneen painon", Tapani kertoo. Maalismaan ja Raasakan voimalaitosten rakentaminen oli alkamassa Iissä ja Kollajalle oli tulossa allas. Marion oli ulospäin hiljainen. "Olin huoltopäivänä puomin nokassa. Työtä ja sattumuksia Marionin kanssa Maalismaalla piti kaivaa yläkanava suon läpi. Kysyttiin, että laitetaanko täysi kärry, johon mies vastasi, että laitetaan vaan. Niissä oli tiedossa miljoonien kuutioiden maamassojen siirtourakat. Taustalla näkyy Aleksin A-pukki ja puomi.. KAIKKI KONE ET työnäytöksessä eivät olleet Neuvostoliitosta. Vesi-Pekka hoiti purkutyön Saimaan kanavalla. Kallis kone täytyi saada kaupaksi. Tämä alunperin isohaaraan tullut kone työskenteli Iijoella Marionin kanssa
Tämäkin kone koki valitettavasti romutuksen julman kohtalon eikä säästynyt jälkipolville. Liukua ei olisi oikein voinutkaan, koska vaijerissa olisi saattanut olla vaarallisia säikeitä. Jarrukenkiin oli vaihdettu uudet palat niittaamalla varikolla ja ne vaihdettiin kokonaisena pakettina paikoilleen. Marionin puominnokka oli yli 30 metrissä," Tapani muistelee entistä työkaveriaan. Ne vain hieman nitkusivat koneen kaivaessa. Taiteltiin se pressuun ja laitettiin konehuoneen lattialle, jossa nukkui koko vuoron. Koneen huoltopäivä oli kerran viikossa. Silloin Marionilla kävi sähkömies. Rasvari nukkui konehuoneessa istuallaan. Aamuvuoron miehet olivat jo lähteneet koneelta. A-pukissa käytiin todella harvoin rasvaamassa yhdet vaijeripyörät. Marionin kauhassa oli suuria kynsiä, joihin hitsattiin uusia kärkiä niiden kuluessa kovassa kaivuutyössä. Rasvarin kuului katsella, että kaikki toimii ja kahden tunnin välein rasvata paikkoja. Jarruihin vaihdettiin uusia kitkapintoja joskus huoltopäivänä. Nuijalle oli teline, orsi jossa oli koukut. Nostovaijeria myös lyhennettiin sen verran, että nokkapyörän kuluttamalle osuudelle saatiin kulumatonta vaijeria. Kuskeja oli neljä ja yksi oli aina vapaalla. Automatiikkaa, jossa rummut pyörivät synkronoidusti eli toinen työntää, kun toinen vetää, käytettiin esimerkiksi luiskien kaivuussa, kun tarvittiin kahta liikettä yhtä aikaa. Sittemmin sama mies meni mastohommiin Ruotsiin. Tapani muistelee, että se oli kuskeille merkittävä lisä palkkaan. Hän tuli alas vaijeria pitkin käppäämällä. Joulupäivän iltana tuli työporukka töihin. Työrutiinit koneella Marionilla työmiehillä oli selkeä työrytmi: viisi aamua yksi välipäivä, viisi iltaa, yksi välipäivä, viisi yötä ja kolme vapaata. Kuljettajan erillään oleva koppi oli hiljainen. Rapier lopetti ensin kaivuut Iijoella. Kahvitaukojen ja ruokataukojen aikana rasvattiin. Puuvartisessa nuijassa oli hiomakivet. Kerrotaan, että kuljettaja särki rajulla käsittelyllä etualalla olevan koneen pääpuomin. Sitten vaijeri käännettiin toisin päin ja se vielä lyhennettiin, jos vaijerin kunto ja pituus sallivat sen. Puomin päässä käytiin kerran päivässä rasvaamassa nokkapyörän laakeri. Uusi vaijeri vedettiin rummulle sitomalla se vanhaan vaijeriin ja vetämällä se sillä koneen sisälle. Vuorossa oli kaksi rasvaria. Ainoastaan jouluaattona kone seisoi. Aluksi Puomin päässä käytiin kerran päivässä rasvaamassa nokkapyörän laakeri.. Työpäällikkö Savolainen toi kuskeille vodkapullon ja he saivat juoda sen työaikana neljään pekkaan. Yksi rasvari oli tullut jo aiemmin paikalle. Hän ei ollut korkeanpaikankammoinen. Hiiliä ei kovin usein vaihdettu. Maalismaan säännöstelypadolla Marion teki kaivuuennätyksen, maata siirtyi todella paljon. Nostovaijeria koneessa oli liki 200 metriä. "Silloin nuorena juoksin joskus kaksi kertaa peräkkäin puomin päässä ylhäällä, se kävi kuntoilusta. Hän hioi kollektorit. Vetovaijerista lyhennettiin ensin pois kymmenen metriä kulunutta vaijeria. Hän oli juonut pullollisen kirkasta viinaa.” Marionia ajettiin pääasiassa jarruilla viirmaalla. "Kerran Maalismaan työmaalla olimme laittamassa kauhan ketjuja. Generaattoria käytettiin hetkeksi päälle ja sen pyöriessä hionta onnistui. Silloin rasvari Seppo Laajoki oli ylhäällä puomin nokassa. Töiden loputtua se seisoi Raasakan voimalaitoksen vieressä padon alapuolella. Koneessa oli juorukello jonka mukaan maksettiin kauhallisista lisärahaa. ”Menimme vappuaattona töihin iltavuoroon. Se oli nopeinta. 77 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 Neuvostoliittolaisia koneita työnäytöksessä. Muistan, että nostovaijeri meni kerran poikki ja kauha tippui pehmeään maapenkkaan eikä siihen tullut vaurioita," Tapani muistelee. Konehuoneessa olikin sitten enemmän ääntä
”Saimaan kanavalla yksi äijä ajoi lava pystyssä maansiirtoautolla voimalinjaan, josta meni sähkö Marionille. Pudotin sen kynsille ja päällikkö sanoi, että noin Kuulosti ihan siltä kuin olisi ammuttu pistoolilla reikä siihen koneen virtakaapeliin. Sen jälkeen kynsiin oli tullut itsestään seevi, johon uuden kärjen sai hitsattua. Kynnet eivät saaneet lämmetä liikaa hitsatessa. Siellä kävi hitsareita jotka varmoina kehuivat, että kyllä näitä on hitsattu. Siihen tuli oikosulku. Tapani Kylmäaho kävi Ruotsissa katsomassa silloin viimeistä Marion 7400 -konetta. Pian vierailun jälkeen kone purettiin.. 78 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 kynnet käännettiin toisin päin. Kuulosti ihan kuin olisi ammuttu pistoolilla reikä siihen koneen virtakaapeliin. Yhdessä vaiheessa tehtiin vertailua. Maalismaassa sattui kerran, että yhtäkkiä kuului kauhea pamaus ja neljän metrin päästä kaapeli räjähti. Moreenissa ja sorassa kuluminen oli nopeampaa. Kaukana oli iso kivi, jonka konepäällikkö käski napata kauhaan ja nakata penkkaan. Kaapelia oli muutama sata metriä. Mukava mies, Helge Nummi, huikkasi Tapanille, että tulehan polttamaan puikkoa ja opetti hitsaamaan. Muuntajan seinässä kävi iso räiskäys, kun kaapeli irtosi. Marionin kauhan kynnet olivat mangaaniseosteista terästä. Toista puolta ajoivat autoilla ja pikkukoneilla. Muuntajaa siirrettiin tarpeen mukaan.” "Marion oli huokea kone käyttää kuluiltaan. Aina, kun käveli koneen lähellä, niin kaapelia piti vetää menosuuntaan päin, että se ei jää koneen alle. Sitten kävi niin, että liian kuumana hitsatuista kynsistä tipahtivat hitsaukset heti irti. Kynsien ja kauhan hitsauksessa käytettiin ruostumattomia puikkoja. Hävisivät kustannuksissa kirkkaasti", Tapani kertoo. Suoraan taivaalle nousi savu. Siihen oli sellainen reki, johon kaapelia pujotettiin kahdeksikon muotoon. Kun kaapelia piti jatkaa, niin sähkömiehet liittivät sen ja siihen kohdalle tuli puulaatikko jota kaksi miestä kantoi – liitosta ei saanut vetää. Maalismaassa Marion kaivoi toista puolta jokea, kun yläkanava yhtyi vanhaan uomaan. Koneen pudottaessa kymmenen kuutiota korkealta maa tiivistyi hyvin samalla ja jyräyksen tarve väheni. Ei niitä ihan joka vuoro tarvinnut vaihtaa, mutta aika tiheään. Tapani kaivoi ensimmäisen kerran Marionilla juuri Maalismaassa. Hitsari laittoi kynsiä ison I-palkin päälle toistakymmentä ja hitsasi yhden puikon kerrallaan. Savessa ja pehmeässä maassa kynnet kestivät pitkäänkin. "Konepäälikkö tuli koppiin, kun olin kaivamassa isän tilalla ja se tuli hänelle yllätyksenä. Saimaan kanavalla Tapani opetteli hitsaamaan. Hitsattu kynsi ei saanut lämmetä kuin kädenlämpöiseksi. Kaapeli oli ranteenvahvuista, juuri ylti sormet ympäri
Marion pidettiin yleensäkin puhtaana rasvasta ja liasta. Sillä kertaa kone ei seisonut kovin kauaa", Tapani kertoo. Kunta ei tähän suostunut, vaikka vapaaehtoisia olisi varmasti ollut valmiina pitämään koneesta huolta. tekemässä loistoristeilijöitä Wärtsilän telakalla (vuodesta 1970). Monttu täytettiin louheella ja hyvin on kantanut", Tapani kertoo. Kuorma lähti kerralla purkautumaan ja keula lähti pari metriä ylöspäin. Koneessa ei ollut sähköjä, mutta Tapani näytti teknisesti miten operaatio olisi tapahtunut. Aineen yleinen käyttö lopetettiin Maalismaan jälkeen. Ruotsissa Tapani näytti, miten Marion käynnistetään – se oli hänellä hyvin muistissa. Kävin vaa’alla ja oli 18,5 tonnia painoa. 79 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 se pitää tehdä, että kauha ei mene rikki", Tapani muistelee. 1975 Marion vuokrattiin Ruotsiin, jossa sillä kaivettiin vuoteen 1979. Aine oli trikloorietyleeni. Sinisistä haalareista lähti sillä väri ja kädet menivät valkoisiksi. Upottavaa savea tuli Tapanille vastaan myöhemminkin: "Teimme Iin Shellillä rekkaparkkia. Marion sai odotella Iissä uusia työmaita 1996 vuoteen asti. Kone myytiin USA:han, jossa sillä kaivettiin vielä 2010 luvulle asti. Pohjolan Voima tarjosi konetta Iin kunnalle ensin sadallatuhannella ja lopuksi ilmaiseksi. Se kuului rasvareiden tehtäviin. Juuri hän oli suositellut Tapania kuljettajaksi konepäällikölle.) ”Maalismaassa Marion upposi syksyllä savisilmäkkeeseen, kun kaivoimme vanhaa jokiuomaa. Auto tuli alas ja siitä ei onneksi särkynyt mitään. (Kirjoittajan pappa, Kalle Haapakoski, oli vuoromestarina Tapanilla Pohjolan Voimalla Iijoella. Jotkut pesivät rasvasta likaantuneen naamankin sillä. Erkki Kuusiluoto oli mennyt Maanrakennuspojille Vesi-Pekalta ja tiesi kysyä Teuvoa töihin Marionia ajamaan. Eli kone ei aivan käynnisty napista painamalla. Kone koki romutuksen kohtalon, mitä harmitellaan yhä tänä päivänä. ”Veikko Kalla lastasi minulle magneetilla kuormaa ja tuumasin, että miten se auto painuu, vaikka kuorma ei vielä näy laitojen tasalla. Isot kahvat pitää oikealla hetkellä saada loksahtamaan oikein. Tapani epäilee, että syynä saattoi olla rasvanpoistoaine, jota ennen käytettiin Marioneissa. Ajoin sulatolle ja kippasin sitten niin, että painoin harjanvarrella kaasua. Kävimme Tapanin ja toisen Marion kuljettaja Eero Mustikan kanssa Ruotsissa Aitkin kaivoksella katsomassa Marion 7400 -konetta juuri ennen kuin se romutettiin. Marion oli vähän ajettu toisiin Marioneihin verrattuna ja Kemijoen konekin työskenteli USA:ssa vielä 2010 luvulle asti. Muutama muukin mies tuli Vesi-Pekalta Maanrakennuspojille. Isä Teuvo oli hommissa loppuun asti.” Kaivuu loppui Iijoella 1970. Myöhemmin Teuvo kävi kirvesmieskurssin ja ehti olla jonkin aika töissä kaupungilla. Koneviesti julkaisi numerossa 24/1958 uutisen Kemijoki Oy:n hankkimasta Marion 7400 -kaivinkoneesta.. Savea oli aina vaan. Teuvo muutti Raaheen ja ajoi Veljekset Meriläisellä Landsverk-vaijerikonetta Rautaruukin terästehtaalla junttahommissa rikkoen sivutuotteita. Tämän jälkeen kone tuotiin Petäjäskoskelle osina. Siinä alkoi epäilyttää, että kipatessa auton keula saattaa hypätä. Kaivinkone kaivoi savea niin syvälle kuin se ylti. Kuorma-autoilla tuotiin soraa, että Marion saatiin pois. Lähdin sitten muihin hommiin. "Pesin Marionin lattialta rasvoja sillä ja ylösnoustessa oikein huimasi aineen vaikutus", Tapani muistelee. Vaikutti siltä, että tuota työmaata ei ollut tulossa. Marion oli vuokralla Oulun Maanrakennuspojilla. Moni muukin rasvari kuoli syöpään. Iijoen jälkeen Teuvo palasi vielä kerran Kemijoen Marionin puikkoihin, kun Marion oli mennyt Vanttauskoskelle. Oulujoen kone romutettiin 1986. Se oli sellaista lillisavea, pohjaton silmäke. Marionin työt loppuvat ”Kyselin Kollajan altaan tulosta ja sitä myöden uusista töistä Marionille. Tapanikin oli siellä hommissa ajamassa kuorma-autolla sivutuotteita uudelleen sulatukseen. Hän kuoli 1980 58-vuotiaana syöpään. Tapani oli lopun työelämänsä ajan metallihommissa, mm. Neljän metrin keppi upposi saveen kuopan pohjalta painettuna, eikä kovaa maata tuntunut vieläkään
Lisävarusteita Turbo (85 hv), leveämmät telat, kumipyörät eteen ja taakse, tavallinen telasto, ohjauksentehostin, tilavampi jäähdytin, putkikela, ajoja työvalot, sääsuoja. Planeettavähennyspyörästö, tasauspyörästönlukko. Valmistusaika ja -paikka 1967–70, Basildon ja West Horndon, Essex, Englanti. Sähköjärjestelmä 12 V Lucas, startti 3,6 kW, laturi 264 W. Hydrauliikka ja kaivulaite Voimansiirron pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 22,7 l/min, paine 176 kg/cm². Kaivupyörän halkaisija 2000 mm, terien leveys 125–210 mm, suurin kaivusyvyys 1,25 metriä. Voimanottoakselilla hydraulinen monilevykytkin. KV-20200116-385354-_200109_0940170931.indd 112 9.1.2020 9:40:20. Howardin ryömintävaihteesta tuli myöhemmin yleinen varuste muissakin traktoriperustaisissa salaojakonemerkeissä. Mittoja Pituus 5720 mm, akseliväli 2350 mm, leveys 2240 mm, korkeus 2990 mm, maavara 240 mm, paino vakiovarusteilla 5944 kg. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: Howard Trench Digger Mark IV Moottori Ford 5000 nestejäähdytteinen 4-syl. Hinta olisi edullisen puntakurssin ansiosta ollut varmasti huokeampi kuin Amerikan koneilla Cleveland tai Buckeye. Howard Dungledozer oli omituinen Fordson-pohjainen elevaattorikuormaaja, joka oli tarkoitettu lannan lastaamiseen, mutta sen historia jäi lyhyeksi. 4-t. Uuden diesel-Majorin myötä tehot nousivat 40 hevosvoimaan, mutta hyvin moneen traktoriin vaihdettiin Howardin tehtaalla Perkinsin L4 TA -moottori, josta saatiin ulos 10 hv enemmän. Tuontien vapauduttua tilanne ei muuttunut, eikä ollut tarpeenkaan, Kurpan Konepajan Mara oli paras vaihtoehto pelloille, joilla konekaivu oli ylipäätään mahdollista. Sovitusosat toimitti Ernest Doe & Sons, joka tunnettiin myöhemmin tandem-Majoreistaan. Meillä kaivettiin Santahaminalaisella ja Maralla Suomeen tuotiin 1950-luvun alussa ainakin yksi Rotaped-teloilla ja Howard-salaojakoneella varustettu Fordson Major. Eräs pohjoissavolainen maatalousyrittäjä toi Englannista traktoreita omaan käyttöönsä ja toimeksiantoina muillekin. Rotaped-telojen lisäksi saatavilla oli täyspitkä normaali telasto, joita käytettäessä Majureihin vaihdettiin yleensä Fordin 590E-kuutonen. Santahaminan tehtaan ja Pellonraivaus Oy:n sota-aikaisille White-alustoille tekemät laitteetkin olisivat saattaneet hävitä hintakilpailun. Syl. Mörkö-Majurin huippunopeus 7,8 km/h riitti siirtoihin, eivätkä Rotaped-telat edes sietäneet paljoa kovempaa kyytiä. Hissityyppinen nostolaite. Pyörät ja telat Edessä 175 mm x 820 mm rautapyörät, takana 250 mm Rotaped-telat. n . Käsihallintainen korkeussäätö vaihtui 1960-luvun alussa hydrauliseen hissityyppiseen nostolaitteeseen, jolla saatiin kaivupyörälle aiempaa laajemmat liikeradat. Kysyntää saattoi rajoittaa vaatimaton 125 sentin kaivusyvyys ja epäilyt telojen toimivuudesta. 80 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 16.1.2020 NRO 1 112 WETERAANIT WETERAANI Howard Trench Digger Mark IV Jokasään kaivaja Australiassa jyrsintuotantonsa aloittanut Arthur Clifford Howard perusti vuonna 1938 Englantiin Rotary Hoes Ltd -nimisen yrityksen, teollisesta konevalmistuksesta oli tuolloin 16 vuoden kokemukset. Käytettyjen koneiden tuonti alkoi enemmälti yleistyä 1980-luvun puolivälin jälkeen, mutta pioneerityötä oli tehty jo edellisen vuosikymmenen lopulla. Voima ei juuri lisääntynyt, mutta vaihteiston ja taka-akseliston väliin asennetulla ryömintävaihteella saatiin kunnolliset kaivuja siirtonopeudet. Mekaaniset öljykylpyiset levyjarrut. Hanke tuomittiin jyrkästi etenkin traktorikauppiaiden taholta: englantilaisten kotimarkkinoilleen tekemät traktorit kun olivat heidän mukaansa köyhemmin varusteltuja ja tehty huonommista materiaaleista. Sama traktorikapinallinen uskaltautui tuomaan myös Ford 5000 -pohjaisen Howardin, jolla hän aikoi ojittaa omat peltonsa ja panna koneen sen jälkeen kiertoon. Tuotanto käsitti pienten 2-pyöräisten puutarhajyrsinten lisäksi traktoreiden perään kytkettäviä peltojyrsimiä. Koska sivuhihnapyörä puuttui, otettiin kaivupyörälle voima taka-akselikotelon kannen läpi, suoraan voimanottoakselin hydraulikytkimeltä, mikä vaati rakenteisiin useita muutoksia. Erikoisuutena olivat kaksoishallintalaitteet: tärkeimpiä toimintoja, ohjausta lukuun ottamatta, voitiin hoitaa kaivupyörän vasemmalla puolella kävellen. suorasuihkutusdiesel, 64 hv/2100 rpm. Kivisillä seuduilla oltiin kaivureiden varassa aurakoneiden tulemiseen asti. Sota katkaisi Essexin Horndonissa sijainneen tehtaan siviilituotannon lähes kokonaan, mutta tuotekehitys pyöri täysillä. Kaivupyörää hallittiin edelleen käsivinssillä, mutta ryömintävaihteita oli nyt 6, nopeuksilla 100–660 m/h, sekä tietenkin Majurin vakionopeudet. Rivityyppinen Simms Minimec -ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä, kylmäkäynnistystä varten Thermostart-imusarjahehku. Voimansiirto Kuiva 13” levykytkin. Traktorin eteneminen varmistettiin hiljattain kehitetyillä Rotaped-teloilla, jotka voitiin vaihtaa takapyörien tilalle ilman erityistoimenpiteitä. Howard Mark IV oli onnistunut – 1960-luvun lopun koneita on vieläkin puoliaktiivisessa käytössä, mikä kertoo vahvasta ja toimivasta tekniikasta. Fordson N:n vaihtuminen Fordson Majoriksi vuonna 1945 paransi yhdistelmän ominaisuuksia tuntuvasti. Howardin salaojakonetuotanto päättyi vuosikymmenen vaihteen jälkeen, jolloin firma palasi juurilleen jyrsimiin ja muihin maatalouskoneisiin. Kaikella todennäköisyydellä savolaiseen peltoon on noin 40 vuotta sitten jyrsitty kaivantoa Howardilla. Täytösmääriä Moottori 7,6 l, jäähdytysjärjestelmä 14,5 l, vaihteisto 18 l, taka-akselisto ja hydrauliikka 32 l, polttoainesäiliö 75 l. Suuren kaivupyörän hallinta käsikäyttöisellä vinssillä ja pyöritys voimanottoakselilla olivat helposti toteutettavissa, mutta riittävän hitaita nopeuksia saatiin vain ruuviperän välityksiä muuttamalla. Uuden systeemin takia voima otettiin nyt sivuhihnapyörän paikalle asennetusta kulmavaihteesta. Valmistaja Ford Motor Company ja Howard Rotavator Co. Samoin kävi sotien jälkeen alkaneelle telatraktorituotannolle, mutta salaojakoneet pysyivät ohjelmassa liki 30 vuoden ajan. Majoriin verrattuna tarvittiin 2 ylimääräistä kulmavaihdetta, mutta muuten systeemit olivat entisen kaltaisia. Ojitusta istuen tai kävellen Ensimmäinen N-Fordsonin perään asennettu Roteho-salaojakone valmistui 1940-luvun alkupuolella. Raskaat rautaiset etupyörät varmistivat, että Howard eteni suoraan, vaikka kuski ei olisikaan ollut ratin äärellä. Kuljetusasennossa mekaaninen lukitus. Constant mesh -tyyppinen vaihteisto Howard-alennusvaihteella 16+4R, ryömintänopeudet 55–620 m/h, siirtonopeudet 2,4–25 km/h. Fordsonien vaihtuessa Fordeiksi otettiin peruskoneeksi teollisuusmallinen Ford 5000, yhdistelmän merkki oli Howard Trench Digger Mark IV. Ltd. Suhteella 24:1 päästiin 158 metrin tuntinopeuteen, saatavilla oli myös 32:1ja 42:1-laatikot. läpimitta 106,7 mm, iskunpituus 106,7 mm, kokonaisiskutilavuus 3820 cm³ (1968> 83 hv, 111,8 mm x 106,7 mm, 4196 cm³), puristussuhde 16,5:1
Mörkö-Majurin huippunopeus 7,8 km/h riitti siirtoihin, eivätkä Rotaped-telat edes sietäneet paljoa kovempaa kyytiä. Constant mesh -tyyppinen vaihteisto Howard-alennusvaihteella 16+4R, ryömintänopeudet 55–620 m/h, siirtonopeudet 2,4–25 km/h. Rivityyppinen Simms Minimec -ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä, kylmäkäynnistystä varten Thermostart-imusarjahehku. läpimitta 106,7 mm, iskunpituus 106,7 mm, kokonaisiskutilavuus 3820 cm³ (1968> 83 hv, 111,8 mm x 106,7 mm, 4196 cm³), puristussuhde 16,5:1. Howardin ryömintävaihteesta tuli myöhemmin yleinen varuste muissakin traktoriperustaisissa salaojakonemerkeissä. suorasuihkutusdiesel, 64 hv/2100 rpm. Suhteella 24:1 päästiin 158 metrin tuntinopeuteen, saatavilla oli myös 32:1ja 42:1-laatikot. Fordsonien vaihtuessa Fordeiksi otettiin peruskoneeksi teollisuusmallinen Ford 5000, yhdistelmän merkki oli Howard Trench Digger Mark IV. Uuden systeemin takia voima otettiin nyt sivuhihnapyörän paikalle asennetusta kulmavaihteesta. Kivisillä seuduilla oltiin kaivureiden varassa aurakoneiden tulemiseen asti. Valmistaja Ford Motor Company ja Howard Rotavator Co. Ltd. Meillä kaivettiin Santahaminalaisella ja Maralla Suomeen tuotiin 1950-luvun alussa ainakin yksi Rotaped-teloilla ja Howard-salaojakoneella varustettu Fordson Major. Pyörät ja telat Edessä 175 mm x 820 mm rautapyörät, takana 250 mm Rotaped-telat. Kuljetusasennossa mekaaninen lukitus. Sovitusosat toimitti Ernest Doe & Sons, joka tunnettiin myöhemmin tandem-Majoreistaan. Kysyntää saattoi rajoittaa vaatimaton 125 sentin kaivusyvyys ja epäilyt telojen toimivuudesta. Hissityyppinen nostolaite. Suuren kaivupyörän hallinta käsikäyttöisellä vinssillä ja pyöritys voimanottoakselilla olivat helposti toteutettavissa, mutta riittävän hitaita nopeuksia saatiin vain ruuviperän välityksiä muuttamalla. Howard Mark IV oli onnistunut – 1960-luvun lopun koneita on vieläkin puoliaktiivisessa käytössä, mikä kertoo vahvasta ja toimivasta tekniikasta. Ojitusta istuen tai kävellen Ensimmäinen N-Fordsonin perään asennettu Roteho-salaojakone valmistui 1940-luvun alkupuolella. KV-20200116-385354-_200109_1254050227.indd 113 9.1.2020 12:54:08. Voima ei juuri lisääntynyt, mutta vaihteiston ja taka-akseliston väliin asennetulla ryömintävaihteella saatiin kunnolliset kaivuja siirtonopeudet. Lisävarusteita Turbo (85 hv), leveämmät telat, kumipyörät eteen ja taakse, tavallinen telasto, ohjauksentehostin, tilavampi jäähdytin, putkikela, ajoja työvalot, sääsuoja. Raskaat rautaiset etupyörät varmistivat, että Howard eteni suoraan, vaikka kuski ei olisikaan ollut ratin äärellä. Samoin kävi sotien jälkeen alkaneelle telatraktorituotannolle, mutta salaojakoneet pysyivät ohjelmassa liki 30 vuoden ajan. Howard Dungledozer oli omituinen Fordson-pohjainen elevaattorikuormaaja, joka oli tarkoitettu lannan lastaamiseen, mutta sen historia jäi lyhyeksi. 81 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 16.1.2020 NRO 1 112 WETERAANIT WETERAANI Howard Trench Digger Mark IV Jokasään kaivaja Australiassa jyrsintuotantonsa aloittanut Arthur Clifford Howard perusti vuonna 1938 Englantiin Rotary Hoes Ltd -nimisen yrityksen, teollisesta konevalmistuksesta oli tuolloin 16 vuoden kokemukset. Voimanottoakselilla hydraulinen monilevykytkin. Hanke tuomittiin jyrkästi etenkin traktorikauppiaiden taholta: englantilaisten kotimarkkinoilleen tekemät traktorit kun olivat heidän mukaansa köyhemmin varusteltuja ja tehty huonommista materiaaleista. Syl. n . Sota katkaisi Essexin Horndonissa sijainneen tehtaan siviilituotannon lähes kokonaan, mutta tuotekehitys pyöri täysillä. Valmistusaika ja -paikka 1967–70, Basildon ja West Horndon, Essex, Englanti. Täytösmääriä Moottori 7,6 l, jäähdytysjärjestelmä 14,5 l, vaihteisto 18 l, taka-akselisto ja hydrauliikka 32 l, polttoainesäiliö 75 l. Tuotanto käsitti pienten 2-pyöräisten puutarhajyrsinten lisäksi traktoreiden perään kytkettäviä peltojyrsimiä. Hinta olisi edullisen puntakurssin ansiosta ollut varmasti huokeampi kuin Amerikan koneilla Cleveland tai Buckeye. Santahaminan tehtaan ja Pellonraivaus Oy:n sota-aikaisille White-alustoille tekemät laitteetkin olisivat saattaneet hävitä hintakilpailun. 4-t. Majoriin verrattuna tarvittiin 2 ylimääräistä kulmavaihdetta, mutta muuten systeemit olivat entisen kaltaisia. Rotaped-telojen lisäksi saatavilla oli täyspitkä normaali telasto, joita käytettäessä Majureihin vaihdettiin yleensä Fordin 590E-kuutonen. Kaivupyörää hallittiin edelleen käsivinssillä, mutta ryömintävaihteita oli nyt 6, nopeuksilla 100–660 m/h, sekä tietenkin Majurin vakionopeudet. Kaikella todennäköisyydellä savolaiseen peltoon on noin 40 vuotta sitten jyrsitty kaivantoa Howardilla. Hydrauliikka ja kaivulaite Voimansiirron pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 22,7 l/min, paine 176 kg/cm². Fordson N:n vaihtuminen Fordson Majoriksi vuonna 1945 paransi yhdistelmän ominaisuuksia tuntuvasti. Voimansiirto Kuiva 13” levykytkin. Sama traktorikapinallinen uskaltautui tuomaan myös Ford 5000 -pohjaisen Howardin, jolla hän aikoi ojittaa omat peltonsa ja panna koneen sen jälkeen kiertoon. Mittoja Pituus 5720 mm, akseliväli 2350 mm, leveys 2240 mm, korkeus 2990 mm, maavara 240 mm, paino vakiovarusteilla 5944 kg. Traktorin eteneminen varmistettiin hiljattain kehitetyillä Rotaped-teloilla, jotka voitiin vaihtaa takapyörien tilalle ilman erityistoimenpiteitä. KV-20200116-385354-_200109_0940170931.indd 112 9.1.2020 9:40:20 16.1.2020 NRO 1 113 WETERAANIT Ho w ar d Tr en ch Di gg er M ar k IV 19 67 –7 0, Ba si ld on ja W es t Ho rn do n, Es se x, En gl an ti. Erikoisuutena olivat kaksoishallintalaitteet: tärkeimpiä toimintoja, ohjausta lukuun ottamatta, voitiin hoitaa kaivupyörän vasemmalla puolella kävellen. Koska sivuhihnapyörä puuttui, otettiin kaivupyörälle voima taka-akselikotelon kannen läpi, suoraan voimanottoakselin hydraulikytkimeltä, mikä vaati rakenteisiin useita muutoksia. Sähköjärjestelmä 12 V Lucas, startti 3,6 kW, laturi 264 W. Käsihallintainen korkeussäätö vaihtui 1960-luvun alussa hydrauliseen hissityyppiseen nostolaitteeseen, jolla saatiin kaivupyörälle aiempaa laajemmat liikeradat. Uuden diesel-Majorin myötä tehot nousivat 40 hevosvoimaan, mutta hyvin moneen traktoriin vaihdettiin Howardin tehtaalla Perkinsin L4 TA -moottori, josta saatiin ulos 10 hv enemmän. Käytettyjen koneiden tuonti alkoi enemmälti yleistyä 1980-luvun puolivälin jälkeen, mutta pioneerityötä oli tehty jo edellisen vuosikymmenen lopulla. Mekaaniset öljykylpyiset levyjarrut. Kaivupyörän halkaisija 2000 mm, terien leveys 125–210 mm, suurin kaivusyvyys 1,25 metriä. Planeettavähennyspyörästö, tasauspyörästönlukko. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: Howard Trench Digger Mark IV Moottori Ford 5000 nestejäähdytteinen 4-syl. Howardin salaojakonetuotanto päättyi vuosikymmenen vaihteen jälkeen, jolloin firma palasi juurilleen jyrsimiin ja muihin maatalouskoneisiin. Tuontien vapauduttua tilanne ei muuttunut, eikä ollut tarpeenkaan, Kurpan Konepajan Mara oli paras vaihtoehto pelloille, joilla konekaivu oli ylipäätään mahdollista. Eräs pohjoissavolainen maatalousyrittäjä toi Englannista traktoreita omaan käyttöönsä ja toimeksiantoina muillekin
Piakkoin saataville tuli myös Deering W6:n brittivariaatio McCormick SBWD6, sekä telatraktori BTD-6. SMK:n 10-vaihteinen Jo 1920-luvulla Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n yksinmyyntiin tullut Farmall jouduttiin sota-aikaan ja sen jälkeen korvaamaan muilla merkeillä. Edustusta ei kuitenkaan katkaistu ja IH-traktoreita tuotiin USA:sta, Englannista, Ranskasta ja Länsi-Saksasta sitä mukaa kun Lisenssivirastolta irtosi valuuttaa. Kuvan yläpuolella luvattiin, että "McCormick vetää Teille pitemmän korren". Mittoja Pituus 2950 mm, akseliväli 1880 mm, leveys 1675 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1555 mm, maavara 410 mm, paino vakiovarusteilla 1570 kg. Kolmisen vuotta myöhemmin kaasutinmoottorin vaihtoehdoksi esiteltiin hehkutulppien avulla suoraan polttoöljyllä käynnistyvä etukammiodiesel, Amerikan IH-dieselithän startattiin bensalla. Ohjaus oli uudessa mallissa toteutettu yhdellä vetotangolla. Viimeisissä Vary-Touch-painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. Ensimmäinen traktori esiteltiin vuoden 1955 joulukuussa Smithfield-näyttelyssä. B-275 oli tuotannossa vuoteen 1968 asti, jolloin se korvattiin ulkonäköä ja pientä lisätehoa lukuun ottamatta samanlaisella International 276:lla. n . Tuolloin tuotiin saataville sen paremmin varustettu versio B-275. Vuonna 1960 rekisteröitiin 502 McCormickia, seuraavana vuotena 548, joista lähes kaikki olivat mallia B-275. 10 vuodessa valmistui 31 780 traktoria, Fordson Majoria tehtiin kiivaimmillaan sama määrä 8 kuukaudessa, Fergusonia viidessä. Valmistusmäärät olivat isompiin malleihin verrattuna moninkertaisia, vuoden 1958 loppuun mennessä tehtiin lähes 23 000 traktoria. läpimitta 85,7 mm, iskunpituus 101, mm, kokonaisiskutilavuus 2360 cm³, puristussuhde 19:1. Luksusversiosta halpamalliksi Lukemat kasvoivat, kun IH aloitti tuotannon entisessä Jowett-autotehtaassa, Yorkshiren Bradfordissa. Hinta 7 150 mk vuonna 1963, mikä vastaa n. Yhden merkin taktiikka näkyi heti ikävällä tavalla myyntimäärissä, v. B-275:n rooli Bradfordin tehtaan luksustraktorina siirtyi heinäkuussa 1961 McCormick B-414-mallille, B-250:n poistuessa valikoimasta. Saksalaisen Farmall DGD-4:n tekniikkaan pohjautunut McCormick B-250 tuli juuri sopivasti kilpailemaan markkinaosuuksista Ferguson 35:n ja Fordson Dextan kanssa. KV-20200206-385890-_200129_1545220503.indd 86 29.1.2020 15:45:30. Pyörät Edessä 6.00 x 16, takana 11 x 28 Täytösmääriä Moottori 7 l, jäähdytysjärjestelmä 10 l, voimansiirto 24,5 l, hydrauliikka 11 l, polttoainesäiliö 38 l. B-414 oli vaihtunut aiemmin vastaavilla muutoksilla malliksi 434. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Moottori oli sama, mutta 5 hv tehokkaampana. Ensimmäinen kunnollinen lukema saavutettiin ennätysvuotena 1963, jolloin 15 887 kokonaismäärästä McCormickia oli 1085. 2020 Valmistaja International Harvester Great Britain Ltd. 1955 meni 934 Taavettia ja 63 McCormickia, seuraavana vuotena vain 124 "Kormiikkia", joista 87 oli odotettua uutuusmallia B-250. 82 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 6.2.2020 NRO 2 86 WETERAANIT WETERAANI McCormick International B-275 Vetää pitemmän korren Alkuaan amerikkalaisen Farmall M-traktorin valmistus alkoi IH:n Doncasterin tehtaalla Englannissa v.1949. Hydrauliikka Jakopään käyttämä hammaspyöräpumppu, tuotto 27 l/min, suurin paine 155 kg/cm², nostoteho 1170 kg. Ruiskutuspumppuna oli CAV:n keskipakoissäätöinen jakajapumppu, jollaiseen B-275-mallinkin saman merkkinen rivipumppu oli vaihtunut hieman aiemmin. McCormick B-275 oli välittömästi suosituin englantilainen IH-malli, v.1959 valmistui 11 527 kappaletta, seuraavana vuotena 17 306. Veikeään mainokseen alettiin uskoa vasta 1970-luvulla, jolloin IH pääsi lopultakin neljän myydyimmän merkin joukkoon. Voa 560 rpm, hihnapyörä 162 mm x 241 mm, 1310 rpm. Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, vuoteen 1960 rivityyppinen CAV alipainesäätäjällä, hehkutulpat. Tuontisäännöstelyn lähetessä loppuaan SMK luopui David Brownista ja Bolinder-Munktellista, Takran valmistus oli päättynyt jo aiemmin, nyt keskityttiin pelkästään McCormickiin. Auroissa ja muissa vastaavissa työkoneissa ei sen ansiosta tarvittu tukipyörää, mutta mikään Ferguson-tyylinen etevä painonsiirtojärjestelmä se ei ollut. Mekaaniset kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Sen 1930-luvulla suunnitellusta kaasutinmoottorista muunneltu etukammiodiesel ja 5-pykäläinen vaihteisto olivat valmiiksi vanhanaikaisia, mutta tasauspyörästön lukko ja levyjarrut olivat harvinaisempia varusteita, samoin kytkimestä riippumaton hydrauliikka. Mainekin oli vielä pysynyt parhaana mahdollisena ja hinta oli kohdallaan. Reteissä B-275:n mainoksissa sitä kehuttiin 10-vaihteiseksi, mitä se tietyllä tavalla laskien olikin, vaihteitahan ne ovat pakitkin. Vaikka IH oli kansainvälinen suuryritys ja USA:n markkinajohtaja, niin Doncasterissa ei päästy lähellekään Coventryn Ferguson-tehtaan tai Fordin Dagenhamin laitosten lukemia. McCormick B-250 sopi täydellisesti tuon ajan keskivertotiloille, ja sen parannettu painos B-275 vielä paljon paremmin, mutta jostain syystä menekkiä ei vaan löytynyt, vaikka kumpaakin mallia pidettiin runsaasti esillä. Se oli myös ensimmäinen britti-IH, jota vietiin Amerikkaan – Kanadaan 2600 traktoria ja USA:n puolellekin 2000 kappaletta. Mainittavimmat erot B-275:een olivat poraukseltaan 3,2 milliä suurempi ja 5 hv tehokkaampi, mutta muuten entisen kaltainen moottori, uusi maski, vahvempi etuakseli ja työntövarsitunnusteluun perustunut Vary-Touch-painonsiirtojärjestelmä. Kertojavaihteistossa oli 8 eteen ja 2 taakse, kaksoiskytkin kuului valinnaisvarusteisiin. Ammattilehdissä nähtiin piirroksia maireailmeisestä isännästä, joka piti kädessään valtavaa tähkää. Valinnaisvarusteita Korkea malli Hi-Clear, teollisuusmalli B-2275, kapea malli, riviviljely-tyypin etuakseli, kaasutinmoottori, kaksoiskytkin, 2-nopeuksinen voa, sivuvoimanotto, 2-toiminen lisähydrauliikan hallintaventtiili, 11.25 x 28tai 13 x 28-takapyörät, pyöräpainot, etupaino, leveät lokasuojat, etulokasuojat, hihnapyörä, ohjauksentehostin, maatalousvetolaite, alapakoputki. Vanhemman B-250:n kysyntä oli jo vähäistä ja Doncasterin isoa traktoria B-450 meni vain ykköskappaleita. Voimansiirto Kuiva 10” 1-levykytkin. Vaihteisto 8+2R, nopeudet 2,6–26 km/h. Valmistusaika ja -paikka 1958–68, Bradford, Yorkshire, Englanti, yhteensä 55 045 kappaletta. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: McCormick International B-275 Moottori BD-144A, 4-syl. Sähköjärjestelmä 12 V Lucas, startti 2,2 kW, laturi 165 W. B-250:stä periytynyt työsyvyyden säätösysteemi oli käytännössä ruuvi, jolla rajoitettiin nostolaitteen kynkkäakselin kiertoliikettä. Syl. 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 35 hv/1900 rpm. Ruuvin yhteydessä olleella jousella kehitettiin vetovarsiin jonkun verran jatkuvaa nostatusta, eli työkoneen painoa saatiin ainakin periaatteessa siirrettyä takapyörille automaattisesti ilman jatkuvaa nostolaitevivun liikuttelua. Vertailun vuoksi Fordsonia rekisteröitiin v.1961 yhteensä 4927 kpl, MF:ää 3069 ja David Brownia 1256. 15 400 euroa v
läpimitta 85,7 mm, iskunpituus 101, mm, kokonaisiskutilavuus 2360 cm³, puristussuhde 19:1. Yhden merkin taktiikka näkyi heti ikävällä tavalla myyntimäärissä, v. Se oli myös ensimmäinen britti-IH, jota vietiin Amerikkaan – Kanadaan 2600 traktoria ja USA:n puolellekin 2000 kappaletta. Sähköjärjestelmä 12 V Lucas, startti 2,2 kW, laturi 165 W. McCormick B-250 sopi täydellisesti tuon ajan keskivertotiloille, ja sen parannettu painos B-275 vielä paljon paremmin, mutta jostain syystä menekkiä ei vaan löytynyt, vaikka kumpaakin mallia pidettiin runsaasti esillä. KV-20200206-385890-_200129_1545220503.indd 86 29.1.2020 15:45:30 6.2.2020 NRO 2 87 WETERAANIT M cC or m ic k In te rn at io na l B27 5 19 58 –6 8, Br ad fo rd , Yo rk sh ir e, En gl an ti KV-20200206-385890-_200129_1545220503.indd 87 29.1.2020 15:45:32. Viimeisissä Vary-Touch-painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. B-275:n rooli Bradfordin tehtaan luksustraktorina siirtyi heinäkuussa 1961 McCormick B-414-mallille, B-250:n poistuessa valikoimasta. Valmistusaika ja -paikka 1958–68, Bradford, Yorkshire, Englanti, yhteensä 55 045 kappaletta. Hydrauliikka Jakopään käyttämä hammaspyöräpumppu, tuotto 27 l/min, suurin paine 155 kg/cm², nostoteho 1170 kg. Ruiskutuspumppuna oli CAV:n keskipakoissäätöinen jakajapumppu, jollaiseen B-275-mallinkin saman merkkinen rivipumppu oli vaihtunut hieman aiemmin. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Moottori oli sama, mutta 5 hv tehokkaampana. B-275 oli tuotannossa vuoteen 1968 asti, jolloin se korvattiin ulkonäköä ja pientä lisätehoa lukuun ottamatta samanlaisella International 276:lla. 83 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 6.2.2020 NRO 2 86 WETERAANIT WETERAANI McCormick International B-275 Vetää pitemmän korren Alkuaan amerikkalaisen Farmall M-traktorin valmistus alkoi IH:n Doncasterin tehtaalla Englannissa v.1949. Valinnaisvarusteita Korkea malli Hi-Clear, teollisuusmalli B-2275, kapea malli, riviviljely-tyypin etuakseli, kaasutinmoottori, kaksoiskytkin, 2-nopeuksinen voa, sivuvoimanotto, 2-toiminen lisähydrauliikan hallintaventtiili, 11.25 x 28tai 13 x 28-takapyörät, pyöräpainot, etupaino, leveät lokasuojat, etulokasuojat, hihnapyörä, ohjauksentehostin, maatalousvetolaite, alapakoputki. Voa 560 rpm, hihnapyörä 162 mm x 241 mm, 1310 rpm. Luksusversiosta halpamalliksi Lukemat kasvoivat, kun IH aloitti tuotannon entisessä Jowett-autotehtaassa, Yorkshiren Bradfordissa. Vaikka IH oli kansainvälinen suuryritys ja USA:n markkinajohtaja, niin Doncasterissa ei päästy lähellekään Coventryn Ferguson-tehtaan tai Fordin Dagenhamin laitosten lukemia. Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, vuoteen 1960 rivityyppinen CAV alipainesäätäjällä, hehkutulpat. 1955 meni 934 Taavettia ja 63 McCormickia, seuraavana vuotena vain 124 "Kormiikkia", joista 87 oli odotettua uutuusmallia B-250. Ensimmäinen traktori esiteltiin vuoden 1955 joulukuussa Smithfield-näyttelyssä. Pyörät Edessä 6.00 x 16, takana 11 x 28 Täytösmääriä Moottori 7 l, jäähdytysjärjestelmä 10 l, voimansiirto 24,5 l, hydrauliikka 11 l, polttoainesäiliö 38 l. Ensimmäinen kunnollinen lukema saavutettiin ennätysvuotena 1963, jolloin 15 887 kokonaismäärästä McCormickia oli 1085. Voimansiirto Kuiva 10” 1-levykytkin. Vuonna 1960 rekisteröitiin 502 McCormickia, seuraavana vuotena 548, joista lähes kaikki olivat mallia B-275. Hinta 7 150 mk vuonna 1963, mikä vastaa n. Tuontisäännöstelyn lähetessä loppuaan SMK luopui David Brownista ja Bolinder-Munktellista, Takran valmistus oli päättynyt jo aiemmin, nyt keskityttiin pelkästään McCormickiin. B-414 oli vaihtunut aiemmin vastaavilla muutoksilla malliksi 434. Mainekin oli vielä pysynyt parhaana mahdollisena ja hinta oli kohdallaan. Edustusta ei kuitenkaan katkaistu ja IH-traktoreita tuotiin USA:sta, Englannista, Ranskasta ja Länsi-Saksasta sitä mukaa kun Lisenssivirastolta irtosi valuuttaa. Ruuvin yhteydessä olleella jousella kehitettiin vetovarsiin jonkun verran jatkuvaa nostatusta, eli työkoneen painoa saatiin ainakin periaatteessa siirrettyä takapyörille automaattisesti ilman jatkuvaa nostolaitevivun liikuttelua. Kolmisen vuotta myöhemmin kaasutinmoottorin vaihtoehdoksi esiteltiin hehkutulppien avulla suoraan polttoöljyllä käynnistyvä etukammiodiesel, Amerikan IH-dieselithän startattiin bensalla. McCormick B-275 oli välittömästi suosituin englantilainen IH-malli, v.1959 valmistui 11 527 kappaletta, seuraavana vuotena 17 306. Kertojavaihteistossa oli 8 eteen ja 2 taakse, kaksoiskytkin kuului valinnaisvarusteisiin. Saksalaisen Farmall DGD-4:n tekniikkaan pohjautunut McCormick B-250 tuli juuri sopivasti kilpailemaan markkinaosuuksista Ferguson 35:n ja Fordson Dextan kanssa. Tuolloin tuotiin saataville sen paremmin varustettu versio B-275. Syl. Vertailun vuoksi Fordsonia rekisteröitiin v.1961 yhteensä 4927 kpl, MF:ää 3069 ja David Brownia 1256. Veikeään mainokseen alettiin uskoa vasta 1970-luvulla, jolloin IH pääsi lopultakin neljän myydyimmän merkin joukkoon. Mekaaniset kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Mainittavimmat erot B-275:een olivat poraukseltaan 3,2 milliä suurempi ja 5 hv tehokkaampi, mutta muuten entisen kaltainen moottori, uusi maski, vahvempi etuakseli ja työntövarsitunnusteluun perustunut Vary-Touch-painonsiirtojärjestelmä. B-250:stä periytynyt työsyvyyden säätösysteemi oli käytännössä ruuvi, jolla rajoitettiin nostolaitteen kynkkäakselin kiertoliikettä. 15 400 euroa v. Piakkoin saataville tuli myös Deering W6:n brittivariaatio McCormick SBWD6, sekä telatraktori BTD-6. Reteissä B-275:n mainoksissa sitä kehuttiin 10-vaihteiseksi, mitä se tietyllä tavalla laskien olikin, vaihteitahan ne ovat pakitkin. Mittoja Pituus 2950 mm, akseliväli 1880 mm, leveys 1675 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1555 mm, maavara 410 mm, paino vakiovarusteilla 1570 kg. Ohjaus oli uudessa mallissa toteutettu yhdellä vetotangolla. 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 35 hv/1900 rpm. Kuvan yläpuolella luvattiin, että "McCormick vetää Teille pitemmän korren". Vanhemman B-250:n kysyntä oli jo vähäistä ja Doncasterin isoa traktoria B-450 meni vain ykköskappaleita. Vaihteisto 8+2R, nopeudet 2,6–26 km/h. SMK:n 10-vaihteinen Jo 1920-luvulla Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n yksinmyyntiin tullut Farmall jouduttiin sota-aikaan ja sen jälkeen korvaamaan muilla merkeillä. 10 vuodessa valmistui 31 780 traktoria, Fordson Majoria tehtiin kiivaimmillaan sama määrä 8 kuukaudessa, Fergusonia viidessä. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: McCormick International B-275 Moottori BD-144A, 4-syl. Valmistusmäärät olivat isompiin malleihin verrattuna moninkertaisia, vuoden 1958 loppuun mennessä tehtiin lähes 23 000 traktoria. n . Sen 1930-luvulla suunnitellusta kaasutinmoottorista muunneltu etukammiodiesel ja 5-pykäläinen vaihteisto olivat valmiiksi vanhanaikaisia, mutta tasauspyörästön lukko ja levyjarrut olivat harvinaisempia varusteita, samoin kytkimestä riippumaton hydrauliikka. Ammattilehdissä nähtiin piirroksia maireailmeisestä isännästä, joka piti kädessään valtavaa tähkää. Auroissa ja muissa vastaavissa työkoneissa ei sen ansiosta tarvittu tukipyörää, mutta mikään Ferguson-tyylinen etevä painonsiirtojärjestelmä se ei ollut. 2020 Valmistaja International Harvester Great Britain Ltd
Nykymittapuulla se oli melko alkeellinen varuste, mutta tuolloin traktoreiden huipputeknologiaa. Valinnaisvarusteita Teollisuus-, viininviljely-, kapea, korkea tai matala malli, 4-syl. läpimitta 91,4 mm, iskunpituus 127 mm, kokonaisiskutilavuus 2 500 cm³, puristussuhde 17,5:1. Nekin olivat etukammiokoneita, mutta käynnistyvyys ja muut ominaisuudet olivat omaa luokkaansa. Traktoriedustuksen alkaessa MHja vuodesta 1958 lähtien MF-puimureiden osuus Suomen ajopuimureiden kokonaismäärästä oli noin 70 %. 2-siipinen aura ja alle 2,5-metrinen lapiorullaäes liikkuivat takeltelematta, eikä tuon ajan kuumimpiin koneuutuuksiin kuulunut niittosilppurikaan ollut liikaa, varsinkaan X-mallille. Coventryssä tehtiin parhaimmillaan lähes 54 000 ”kolmevitosta” vuodessa, USA:ssa päälle 13 000 ja Ranskassa noin 19 500. Niinpä MF-traktoreiden siirtyminen Farming Oy:ltä Hankkijan leiriin 15.9.1961 oli enemmän kuin onnenpotku. MF:n keltaisesta linjasta, eli 203/205ja 65S/R-teollisuustraktoreista, 702-etukuormaajasta, 710-kaivurista ja 356-pyöräkuormaajasta Hankkija sai hyvän alun maansiirtokonetoiminnoilleen. Hydrauliikka Voimanottoakselin käyttämä 4-elementtinen mäntäpumppu, tuotto 18 l/min, suurin paine 175 kg/cm², nostoteho 1 300 kg. Voa 722 rpm, ajovoimanotto 1,9 r/metri, hihnapyörä 165 mm x 228 mm, 1315 rpm. kaasutinmoottori, 6+2R-vaihteisto, 1-levyinen kytkin, ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiilit, 4.00 x 19 -etupyörät, 13 x 24 -takapyörät, levikepyörät, leveät takalokasuojat, etulokasuojat, pyöräpainot, takaraidevälin pikasäätö, hihnapyörä, ohjauksentehostin, maatalousvetolaite, ylätai alapakoputki. Hankkijan traktorikauppa alkoi käydä täysillä, ensimmäisenä kokonaisena edustusvuotena myytiin hyvinkin 3 500 traktoria, vuonna 1963 jo 3 805, Fordsonilla oli enää vajaan 300 traktorin etumatka. Mittoja Pituus 2 970 mm, akseliväli 1 830 mm, leveys 1 630 mm, korkeus (konepelti) 1 340 mm, maavara 330 mm, paino vakiovarusteilla 1 480kg. Kisassa vastakkain olivat aluksi Fordson Dexta ja Ferguson 35, sekä hieman myöhemmin suunnilleen saman tehoiset, -painoiset ja -hintaiset Fordson Super Dexta ja Massey-Ferguson 35X. Siirtopyörävaihteisto ja hydraulinen Multi-Power -pikavaihde 12+4R, nopeudet 2,4–35 km/h. Voimansiirto Kuiva 11” ja 9” kaksoiskytkin. Lisää tehoa ja nopeutta Ferguson TE20:n vuoden 1956 lopulla korvannut 35 ”Kultamaha” oli tehokkaampi, vankemmin tehty ja paremmin varusteltu – tekniikka oli päivitetty 1950-luvun tasolle. Mekaaniset rumpujarrut, voidaan käyttää ohjausjarruina. Coventryn lisäksi sitä tehtiin entiseen tapaan myös Detroitissa, sekä Ranskassa, missä valmistuspaikkana oli vuoteen 1959 St. Eniten myyty Hankkijan traktorimalli vuosina 1961–1964 oli varmasti MF35, joka soveltui hyvin sen ajan tilakoolle. Pikavaihteet eivät olleet enää mikään kovan luokan uutuus, IH:n mekaaninen Torque Amplifier oli ollut markkinoilla jo 8 vuoden ajan. 35-Massikan varusteet lisääntyivät ja tehot nousivat suunnilleen samaan tahtiin kuin sen pahimmassa kilpailijassa. Parin vuoden takaisen Massey-Harris / Ferguson-fuusion tuloksena harmaa väri vaihtui vuotta myöhemmin punaiseksi ja merkki Massey-Fergusoniksi. Kaksoiskytkin oli kuulunut valinnaisvarusteisiin alusta saakka, 1960-luvun alussa luetteloon voitiin lisätä tasauspyörästön lukko. 18 800 euroa vuonna 2020 Valmistaja Massey-Ferguson Ltd Valmistusaika ja -paikka 1962–1964, Coventry, Englanti. Metsätyötkin sujuivat mitenkuten ominaisuuksien rajoissa, vaikka mainoskuvissa kolmevitonen oli valjastettu niin valtavan tukkikuorman eteen, että se tuskin olisi liikahtanut 65-Fergullakaan. Fordin ja Fergusonin kilpailu samoista markkinoista alkoi 1950-luvun loppupuolella, jolloin perinteinen ”pikkuharmaa” oli jo poissa kuvioista. Vientiä oli 140 maahan. Vuoden 1962 komeaksi päätteeksi esiteltiin MF-35:n viimeinen versio X, johon oli kierrosluvun nostolla ja polttoainepuolen muutoksilla loihdittu 45 hevosvoimaa, lukkokin oli nyt vakiokamaa. Syl. De Luxe -malliin, joka tarkoitti kaksoiskytkinvarustusta ja parempaa istuinta, tuli saataville hydraulinen Multi-Power-pikavaihde, jolla voitiin kytkintä käyttämättä lisätä nopeutta noin 30 %. Puimuripuolella asiat oli saatu kuntoon jo 10 vuotta aiemmin, jolloin alkoi Massey-Harris -puimureiden maahantuonti ja markkinointi. Ei vähennyspyörästöä, tasauspyörästönlukko. Englannin lisäksi Fergusonia tehtiin myös USA:ssa ja Ranskassa, mutta määrät jäivät paljon pienemmiksi. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. USA:n ja Ranskan tehtaiden määrät jäivät kuitenkin Englannin lukemista. Vuoden 1959 alussa MF:n omistukseen siirtyneen Perkinsin kolmonen vaihtui loppuvuodesta MF35:n nokalle, pari vuotta aiemmin esitellyn MF65:n moottorina oli alusta saakka nelos-Perkins. Fordin tuolloin vielä pahasti keskeneräinen Select-o-Speed-vaihteistokin oli esitelty vuonna 1959, mutta Euroopan puolella käytettiin vielä kytkintä isoissa ja pienissä traktoreissa. 84 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 1/2020 64 Johtavien 1950-luvun brittimerkkien Fergusonin ja Fordsonin työnjako oli selvä vuosikymmenen puoliväliin asti, Ferguson teki pieniä ja Fordin Dagenhamin tehdas isompia traktoreita, kumpikin yhtä ainoata mallia. 35X-mallia tehty 85 969 kappaletta. Ruiskutuspumppu jakajamallinen CAV keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten Thermostart-hehku imusarjassa. Pyörät Edessä 6.00 x 16, takana 11 x 28 Täytösmääriä Moottori 6,8 l, jäähdytysjärjestelmä 10,2 l, voimansiirto ja hydrauliikka 30 l, polttoainesäiliö 38 l. Hankkijan onnenpotku Hankkijan traktoribisnekset olivat 1960-luvun alkaessa heikossa jamassa, vuonna 1961 rekisteröitiin 770 Porschea ja 122 Zetoria, kun mainitun vuoden kokonaismäärä oli 15 093 traktoria. KoneK-20200227-394363-_200219_1254520580.indd 64 19.2.2020 12:54:55. Paljon tarpeellisempi muutos oli laiskasti starttaavan Standard-etukammiodieselin varustaminen sylinterikohtaisilla hehkutulpilla, joka jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi uutuudeksi. MF35:ttä on myyty Suomessa vähintään 15 000 kappaletta ja hyvin monta tuhatta, ehkä jopa puolet, on vieläkin käyttökunnossa.n WETERAANI Massey-Ferguson 35X Kevytluokan luksusta Kimmo Kotta Tekniset tiedot: Massey-Ferguson 35X deluxe Multi-Power Moottori Perkins A3.152, 3-syl. MF35X:n valmistus päättyi vuoden 1964 lopulla, jolloin se korvattiin uuteen mallistoon kuuluneella MF135:llä. MF:n mainosmiesten 35X:lle antama titteli ”maailman hienoin kevyttraktori” oli lyhyen aikaa täyttä totta. Varastoissa olleet valmiit Kultamahatkin saivat uudet värit ja MF-tarrat. Bensatai petroolikonetta haluaville oli edelleen tarjolla 4-sylinterinen Standardin kaasutinmoottori MF35:n kauppa kävi odotetusti hyvin vilkkaana. 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 45 hv/2 250 r/pm. Hinta 8 730 mk vuonna 1963, mikä vastaa n. Sähköjärjestelmä 12V Lucas/CAV, laturi 165 W, startti 2,6 kW. Mainittavimpia eroja olivat konepeltien lisäksi suorasuihkutteinen moottori ja nostolaitteen toisiopainonsiirto. Niinpä Multi-Power herätti runsasta mielenkiintoa ja hyvin moni MF-asiakas halusi sen uuteen traktoriinsa. Denis, myöhemmin Beauvais
85 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 1/2020 65 M as se yFe rg us on 35 X de lu xe M ul tiPo w er 19 62 –6 4, Co ve nt ry , En gl an ti KoneK-20200227-394363-_200219_1254520580.indd 65 19.2.2020 12:54:59
Ruiskutuspumppu oli edelleen jakajatyyppinen CAV, mutta nyt vakavista lastentaudeistaan parantuneena. Tasauspyörästön lukko oli toinen uutuus ja sen käyttämisen oppi helpommin. 16 160 euroa€ v. Hihnapyörä 132 x 216 mm, nopeudet 834 rpm ja 1451 rpm. Sähköjärjestelmä 12 V Lucas, startti 2,9 kW, laturi 159 W. Isoveljen tapaan "Livedrive"-kaksoiskytkin kuului valinnaisvarusteisiin, samoin tehostettu ohjaus. n . Pyörät Edessä 5.50 x 16, takana 11 x 28 Täytösmääriä Moottori 7,4 l, jäähdytysjärjestelmä 13,6 l, voimansiirto ja hydrauliikka 20,5 l, vähennyspyörästöt 2 x 1,1 l, polttoainesäiliö 40 l. Aiemmissakin DB-malleissa oli ollut TCU-järjestelmä (traction control unit = vetosäätöyksikkö), nyt esiteltiin kehittyneempi versio. Vuosikymmenen puolivälissä sarjaan lisättiin 2D-työkoneenkantaja, sekä ensimmäisiin jakajapumpullisiin traktoreihin kuulunut David Brown 900. David Brown 950:n valmistus päättyi v.1962, mutta viimeinen 850 tuli Melthamin linjalta vasta lokakuussa 1965, mallien 880 ja 990 jatkaessa uraansa valkoisina traktoreina. Ulkonäöltään, tekniikaltaan ja ominaisuuksiltaan se vastasi mallia 950. Hinta 715 000 mk vuonna 1962, mikä vastaa n. Tuohon aikaan ei ollut 1000 kierroksen työkoneita, mutta vähemmän voimaa vaatineissa töissä akseliin saatiin 540 kierrosta moottorin 1100 kierroksella, mikä tiesi pienempiä polttoainekuluja. Voa 666 rpm, v. Amerikkalainen Oliver tarvitsi täydennystä mallistonsa pienimpään luokkaan ja kun oma tuotanto ei lähtenyt putkeen, toimitti David Brown yhteensä 2148 vihreäksi maalattua traktoria Atlantin taakse merkeillä Oliver 500 (DB 850) ja 600 (DB950). Myyntimäärissä ei päästy lähellekään Fordsonin ja Fergusonin lukemia, mutta tuhannen pintaan kuitenkin, ja 1960-luvun alkaessa reilusti ylikin. Lisähintaan siihen sai työntövarteen kytketyn suojalaitteen, joka vetäisi kytkimen pohjaan, jos aura tai muu työkone kohtasi esteen. Vuodesta 1955 lähtien maahantuonnista vastasi Veho, mutta edustuksen siirtyminen pitkän linjan maatalouskaupalta autoliikkeelle ei kaventanut menekkiä. Kylmäkäynnistystä pystyi tehostamaan siirtämällä ruiskutusennakkoa starttauksen ajaksi myöhäisemmälle pumpun alla olevasta siipiruuvista. Työkoneenkantajalla ei ollut kysyntää ja 900 Dieselissä oli niin pahoja polttoaineongelmia, että ne meinasivat viedä maineen koko merkiltä, vaikka traktoritehdas oli niihin syytön. Vaihteisto 6+2R, nopeudet 3,4–27 km/h. Vuotta myöhemmin esiteltiin suorasuihkutusdiesel, joka otti peräti 1800 kierrosta minuutissa. Muissa merkeissä vetovoiman tunnustelu oli työntövarren kiinnityspisteessä, David Brownissa se oli jousitetussa työntövarressa, josta oli vaijeriyhteys hydrauliikan venttiilijärjestelmään. KV-20200312-389542-_200304_1645030081.indd 128 4.3.2020 16.45.05. Seuraavien mallien oli syytä olla hyviä, ja ne myös olivat. Syksyllä 1961 voimanotto vaihtui 2-nopeuksiseksi. 86 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 12.3.2020 NRO 4 128 WETERAANIT WETERAANI Maailman nykyaikaisin David Brown 850 Implematic David Brownilla oli jo 1950-luvulla melkoinen meriittilista. Pikku-Taavettien kokonaismäärä lienee meillä ollut jossain 800 traktorin paikkeilla. Implematic-hydrauliikan käyttö opastettiin perinpohjaisesti käyttöohjeessa, mutta sen enimmät hienoudet jäivät monelle ikuiseksi mysteeriksi. Kärkiviisikossa Kun ensimmäiset David Brownit tulivat Suomeen SMK:n tuomina v.1949, elettiin pahinta tuontisäännöstelyaikaa. Vuodesta 1948 lähtien David Brown Cropmasteriin sai kertojavaihteiston, sekä 2-nopeuksisen voimanoton. David Brownilla oli tuolloin jo 3 erilaista pyörätraktoria: 4-sylinteriset 25 ja 30 dieseltai kaasutinmoottoreilla, sekä kuutosdiesel D50. Mekaaniset rumpujarrut tasauspyörästön akseleilla. Erikoisempi lisuke oli takavasemmalle asennettava käsikytkin, jota voitiin käyttää maasta käsin. Tehdas halusi hävittää mielleyhtymät edeltäjään, joten värityskin pantiin kokonaan uusiksi. Kumpikaan uutuus ei tuonut lisää sulkia David Brownin hattuun. Syksyllä 1960 täällä esitelty 850 oli kuin luotu sen ajan keskivertotilan yleiskoneeksi, mutta yllättäen sitä myytiin isoveljeen verrattuna puolta pienempiä määriä, vaikka se kuului kysytyimpään kokoluokkaan, oli hinnaltaan kilpailukykyinen ja mainosten mukaan "Maailman nykyaikaisin traktori". 1961 jälkeen 591 ja 1000 rpm. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. Voimansiirto Kuiva 10” levykytkin. Isompaa Taavettia käytettiin urakointiinkin, mutta ei samassa mitassa kuin Majoria tai Nuffieldia. Hydrauliikka Voimansiirron käyttämä hammaspyöräpumppu, tuotto 22,5 l/min, suurin paine 140 kg/cm², nostoteho 816 kg. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 37 hv/2000 rpm. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: David Brown 850 Implematic Moottori AD-4/35, 4-syl. Yhteistyönä Fergusonin kanssa syntyi ensimmäinen hydraulisella nostolaitteella ja painonsiirtojärjestelmällä varustettu traktori vuonna 1936. Noin 1500-kiloiset ja 35-hevosvoimaiset Massey-Ferguson 35, Fordson Dexta ja McCormick B-275 möivät erinomaisen hyvin kotija vientimarkkinoilla, mutta David Brown 950 kuului astetta järeämpään luokkaan. Vuotta myöhemmin konepelteihin maalattiin sana Implematic, mikä tarkoitti parannettua hydrauliikkaa ja painonsiirtosysteemiä. Niinpä Melthamissa alettiin työstää kevyempää mallia, jonka moottoriksi kaavailtiin aluksi Perkinsin kolmosdieseliä, mutta lopulta päädyttiin parantelemaan DB 25:n 2523 kuution nelosta. Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä. Mittoja Pituus 2886 mm, akseliväli 1910 mm, leveys 1590 mm, korkeus (konepelti) 1310 mm, maavara 410 mm, paino vakiovarusteilla 1580 kg. Valinnaisvarusteita Riisuttu malli ilman voimanottoa ja hydrauliikkaa, kapea malli, kaasutinmoottori (vuoteen 1962), kaksoiskytkin, hydrauliikan 3-tieventtiili, käsikytkin, suojalaite työntövarteen, ohjauksentehostin, 6.00 x 16-etupyörät, 10 x 28takapyörät, pyöräpainot, hihnapyörä, maatalousvetolaite, alapakoputki. Monet tuon ajan uutuusmerkit tuottivat asiakkaille pettymyksiä, mutta Taavetin kysyntä jatkui runsaana vielä säännöstelyn jälkeenkin. Vielä 1950-luvun alkupuolella lähes kaikkien brittimerkkien tuotanto rajoittui yhteen ainoaan malliin. Oma 3-sylinterinen moottorikin otettiin ohjelmaan, mutta sen lopulliseen valmistumiseen oli vielä aikaa. Kaasutinmoottoreista luovuttiin lopullisesti kesällä 1962. Syl. Kylmäkäynnistystä varten ruiskutusennakon pikasäätö myöhäisemmälle. Uusia sävyjä ja varusteita Vuoden 1958 lopulla esitellyn David Brown 950:n tekniikka oli pitkälti samaa kuin huonomaineisessa 900-mallissa, mutta vaivat oli saatu parannettua. Vuonna 1961 tulivat uudet DB-mallit 990 ja 880, jonka 950-mallista periytynyt nelosmoottori vaihtui pitkään tekeillä olleeseen kolmoseen syyskuussa 1964. 2020 Valmistaja David Brown Tractors Ltd. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. läpimitta 88,9 mm, iskunpituus 101,6 mm, kokonaisiskutilavuus 2523 cm³, puristussuhde 17:1. Valmistusaika ja -paikka 1960–65, Meltham, Yorkshire, Englanti, yhteensä 14 242 kappaletta. Uusi David Brown 850 Implematic sai ensiesittelynsä helmikuussa 1960
87 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 12.3.2020 NRO 4 129 WETERAANIT Da vi d Br ow n 85 Im pl em at ic 19 60 –6 5, M el th am , Yo rk sh ir e, En gl an ti KV-20200312-389542-_200304_1645140047.indd 129 4.3.2020 16.45.16
KV-20200401-388528-_200324_1716480075.indd 112 24.3.2020 17.16.50. Sähköjärjestelmä 12 V, startti 2,9 kW, laturi 130 W. Valmet 359D:n hydrauliikan öljyt olivat erillään nostolaitekannessa ja voimansiirtokotelon vasemmalle puolelle asennetussa säiliössä, jossa oli myös suodatin. Hydrauliikassa oli ollut runsaasti ongelmia. Uutta dieselmallia tarjottiin tuloksetta Pohjoismaihin, jonka jälkeen Valmetilla päätettiin keskittyä vähemmän kehittyneisiin valtioihin, läntiseen Eurooppaan ei kauppoja syntyisi. Seinäkellot, saunamittarit, kiukaat ja retkikeittimet kuuluivat kevyempään tarjontaan. Hydrauliikka Kampiakselin käyttämä hammaspyöräpumppu, tuotto 18 l/min, suurin paine 130 kg/cm², nostoteho 1200 kg. Kokonsa, tehonsa ja ominaisuuksiensa puolesta sen piti olla sopiva traktori pienille ja isommillekin tiloille. Suunnitelma toimi: Kiinaan ostettiin 350 traktoria (33D) ja myöhemmin Brasiliaan useassa erässä yhteensä 1250 vanhemman ja uudemman mallista diesel-Valmetia. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 6+2R, nopeudet 3,3–28 km/h. Alkuvuodesta 1959 markkinoille tullut Valmet 359D oli päällepäin jokseenkin identtinen edeltäjänsä kanssa, mutta tekniikkaan oli tehty ratkaisevia muutoksia. Ajovaloista saatiin enemmän irti, kun ne vaihdettiin konepellin takaosasta vakiopaikalle eteen. Valmistettu yhteensä 3 241 kpl. Suomen myyntiluvuissa Valmet 359D ei päässyt lähellekään suosituimpia brittimerkkejä, mutta kuitenkin toiselle tuhannelle per vuosi. Alku oli mahdollisimman komea, mutta jatko vähemmän loistokas. Uusi kotimainen dieseltraktori esiteltiin näyttävästi Helsingin Messuhallissa marraskuussa 1956 huipputason johtajista ja virkamiehistä koostuneelle kutsuvierasjoukolle. Yhteensä 20:stä hakijasta jatkoon pääsi puolet, Joukossa oli kovia nimiä, kuten MF, Deutz, Fendt ja Ford, mutta myös tuolloin vielä jokseenkin tuntematon Valmet. 3-sylinterinen moottori oli hieman laiskavetoinen, mutta muuten kunnollinen, joten se sai olla entisellään. Kuljettajan oloja kohennettiin siirtämällä öljynpaineja lämpömittarit kaukaa jäähdyttimen takaa kojetauluun. Öljyt olivat voimansiirron kanssa yhteisiä ja huomattavasti ylempänä oleva kiilahihnavetoinen pumppu kärsi korkeuseron takia ilmaongelmista. Pelleiltään uudistettu Valmet 361D vahvisti lopullisesti kotimaisen traktorin aseman tilastokärjessä. Hyvin alkaneet vientibisnekset kuitenkin katkesivat alkuunsa, koska brasilialaiset päättivät jatkossa käyttää pelkästään kotimaisia traktoreita. Kevättalvella valittu presidentti Urho Kekkonenkin tutustui Valmetiin pääjohtaja Gustav Wreden opastamana. Toiminta alkoi hyvin nopealla aikataululla, Mogi das Cruzes-nimiselle paikkakunnalle rakennettu Valmet do Brasil -tehdas sai ensimmäisen Valmet 360-traktorinsa valmiiksi jo joulukuun puolivälissä 1960, eli tarjouskilpailun alusta ensimmäisen traktoriin kului aikaa vajaa vuosi. Turkkiin vietiin 100 kappaleen erä, mutta muualta ei tilauksia tullut. Voimansiirtoakin parannettiin materiaalien ja laakeroinnin osalta, mutta useimpien kilpailijoiden tasolle ei koskaan päästy. Heikot kohdat uusiksi Valmet 33D oli raskaampi kuin 1950-luvun loppupuolen suositut brittiuutuudet Ferguson 35 ja Fordson Dexta, mutta selvästi kevytrakenteisempi kuin tuon ajan kysytyimmät urakkakoneet Fordson Major ja Nuffield. Vuoden 1959 lopulla alettiin ottaa vastaan tarjouksia, joiden perusteella valittaisiin uudet sikäläiset traktorivalmistajat. Syl. Monikansalliseksi merkiksi Valmetille alettiin etsiä vientimarkkinoita jo varhaisessa vaiheessa, mutta ymmärrettävästi pieni kaasutinmoottorilla varustettu traktori ei vahvoja maatalousvaltioita kiinnostanut. Hinta 635 000 mk vuonna 1960, mikä vastaa n. Mittoja Pituus 2 945 mm, akseliväli 1 900 mm, leveys 1 730 mm, korkeus (konepelti) 1 330 mm, maavara 375 mm, paino vakiovarusteilla 1 720 kg. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 37,5 hv/2000 rpm. Pellolle, metsään, soramontulle, tietyömaalle – missä nyt traktoria tarvittiinkin. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: Valmet 359D Moottori 309D, 3-syl. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä. läpimitta 100 mm, iskunpituus 114 mm, kokonaisiskutilavuus 2685 cm³, puristussuhde 17:1. Pumpun yläpuolella oleva puhtaampi öljy häivytti hydrauliikan hankaluudet kertaheitolla. Voa 722 rpm, hihnapyörä 165 mm x 230 mm, 1470 rpm. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. n . 15 300 euroa v. 88 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 1.4.2020 NRO 5 112 WETERAANIT WETERAANI Valmet 359D Lopullisesti dieselkauteen Valmet oli 1950-luvulla suuri monialayritys, joka teki muun muassa laivoja, vetureita, lentokoneita, hissejä, lukkinostimia, paperikoneita, venemoottoreita ja trukkeja. Malli 360 oli saksalaisella lisenssillä Brasiliassa tehtyä MWM-moottoria lukuun ottamatta samanlainen kuin 359D. Monessa muussakin merkissä hydrauliikka toimi voimansiirron öljyillä, mutta niissä saattoi olla vähemmän "metallihohtoa". Ei painonsiirtojärjestelmää. Välillä 1959–60 valmistui kaikkiaan 4750 Valmetia, joista 359D:n osuus oli reilut 2/3, eli pikkutraktoreiden aika oli jäämässä historiaan. Valinnaisvarusteita Hihnapyörä, 7.50 x 16-etupyörät, 14 x 24-takapyörät, levikepyörät, puolitelat, takapyöräpainot, tuntimittari, ulkopuolisen hydrauliikan liitin, maatalousvetolaite. Normaalioloissa ei "Piikkilangankiristäjillä" olisi ollut yhtä hyvää menekkiä. Ensimmäiset traktorit saatiin kaupaksi pitkälti tuontisäännöstelyn avulla. DieselValmet oli muuttunut kiireessä tehdystä protokoneesta, mitä 33D käytännössä oli, varteenotettavaksi traktoriksi. Murenevista voimansiirron rattaista irtosi metallijauhoa ja isompiakin sattumia öljyn sekaan, mikä kulutti nostosylinterin ja järjestelmän muutkin osat nopeasti käyttökelvottomiksi. Voimansiirto Kuiva 11” 1-levykytkin. 2020 Valmistaja Valmet Oy Valmistusaika ja -paikka 1959–60, Jyväskylä, Suomi. Dieselmalli 33D saatiin markkinoille heti säännöstelyajan päätyttyä, mutta hyvin pahasti keskeneräisenä, tai kuten asia on valmistajan omissa historioissa hienovaraisesti kuitattu: "Sitä piti vielä hioa yksityiskohdiltaan". Mekaaniset rumpujarrut tasauspyörästön akseleilla. Männän parannetun tiivistyksen ja pitävämmän venttiilin ansiosta työkone tai taakka pysyi ilmassa ilman erillisiä lukituksia. Vakolan testaajat ja ensimmäiset asiakkaat saivat todeta, että liian moni osa oli tehty heikoista tarpeista. Rakenteensa puolesta Valmet 359D, kuten edeltäjänsäkin, oli paras mahdollinen Suomen monipuolisiin olosuhteisiin. Maavara riitti metsätöihinkin, nopeutta oli riittävästi maantieajoon ja etuakseli alkoi vahvistuksien jälkeen kestää tuolloin yleistyneen etukuormaajan aiheuttamat rasitukset. Pyörät Edessä 6.00 x 16, takana 11 x 28 Täytösmääriä Moottori 6 l, jäähdytysjärjestelmä 11 l, voimansiirto 15 l, vähennyspyörästöt 2 x 1 l, hydrauliikka 10 l, polttoainesäiliö 38 l. Traktoreiden tekeminen oli keskitetty Töurulaan, jonka muita tuotteita olivat aseet, kassakoneet, vesipumput, voitelulaitteet sekä nitomakoneet
KV-20200401-388528-_200324_1716480075.indd 113 24.3.2020 17.16.51. Va lm is te tt u yh te en sä 3 24 1 kp l. 89 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 1.4.2020 NRO 5 113 WETERAANIT Va lm et 35 9D 19 59 –6 0, Jy vä sk yl ä, Su om i
Ihan muutamalla tuhannella kappaleella ei johtoasemaan päässyt, kokonaismyynti kun oli parhaimmillaan 99 341 traktoria (1955). Mekaaniset rumpujarrut, voimansiirtoon vaikuttava käsijarru. Se oli pätevä traktori, mutta päälle 2 tonnin kokonaispainossa oli jokunen sata kiloa liikaa. Siihen saakka Deutzit oli nimetty moottorityypin mukaan, mistä selvisi sylinteriluku ja iskunpituus, mutta uudessa mallistossa tyyppinumero kertoi traktorin DIN-tehon muutaman hevosvoiman tarkkuudella. Ottamalla vaihteistoksi D30-mallin vahvistettu 8+2R-laatikko ja joitakin rakenteita muuttamalla saatiin painoa pudotettua yli 300 kilon verran kestävyydestä tinkimättä. Hinta 7 400 mk vuonna 1963, mikä vastaa n.15 930 euroa v. Vuosikymmenen puolivälissä edustuksiin tuli muutoksia. Vuonna 1959 saataville tuli D40.1S, jonka 7/3R-vaihteistossa oli huippunopeutena 20, 26 tai 30 km/h. Valinnaisvarusteita Hitaampi välitys (20 km/h), kaksoiskytkin, keskivoimanotto, hihnapyörä, 5.50 x16-etupyörät, 11 x 32tai 9 x 36-takapyörät, etulokasuojat, etupaino, pyöräpainot, jousitettu etuakseli, keskiniittokone manuaalisella tai hydraulisella nostolaitteella, ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili, maatalousvetolaite, moottoriöljynlämmitin, apumiehen istuin, ylätai alapakoputki. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten hehkutulpat. Lyhempi iskunpituus teki moottoreista ärhäkämpiä ja ne ottivat enemmän kierroksia, mutta aiempien Deutzien kaltaista sitkeyttä ei uusista malleista löytynyt. KV-20200423-394862-_200415_1149570962.indd 94 15.4.2020 11.50.00. Kuten meilläkin, Keski-Euroopassa traktoreita käytettiin yleisesti myös kulkuneuvoina, minkä vuoksi normaalia leveämpiin takalokasuojiin ruuvailtiin jo tehtaalla kaiteellinen apukuskin istuin. Jokaisesta mallista oli vielä useita versioita – erilaisia pyöräkokoja, nopeampia ja hitaampia välityksiä, vaihteistoissa oli eroja, samoin kytkimissä. n . Edellä oli Volvo ja takana Fiat. Pyörät Edessä 6.00 x 16, takana 11 x 28. D40Sja D40L-malleja on tehty yhteensä 35 535 kpl. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. Uudet mallit olivat huomattavasti edeltäjiään matalampia, konepellit olivat hyvinkin 20 senttiä alempana. Niinpä D40S:stä kehitettiin v.1962 kevyempi ja halvempi vaihtoehto Deutz D40L (licht = kevyt). Helkama-suvun omistama Suomen Koneliike onnistui traktoribisneksissään melko hyvin, vaikka markkinaosuudet jäivät parhaimmillaankin kymmenesosaan suosituimpiin brittimerkkeihin verrattuna. Jatkossa määrä kuitenkin puolittui ja 60-luvun puolivälissä, edustuksen siirryttyä porilaiselle August Lipsanen Oy:lle, oltiin jo reilusti alle sadassa traktorissa. Hydrauliikka Kiilahihnavetoinen hammaspyöräpumppu, tuotto 24 l/min, paine 150 kp/cm², nostoteho 1250 kg. Jatkossa Deutzia möi Suomen Koneliike Oy, joka markkinoi myös Magirus-Deutz -kuorma-autoja. Aiemmin saavutettu tekninen etumatka varmistui muun muassa sota-aikaan kehitetyillä FL-sarjan ilmajäähdytetyillä moottoreilla, mikä näkyi myös kysynnässä; Deutz oli vuosina 1950–71 kahta poikkeusta lukuun ottamatta Länsi-Saksan ykkösmerkki. Parhaana vuotena 1963, jolloin Suomessa rekisteröitiin 15 887 uutta traktoria, Deutz oli sijalla 8 yhteensä 320 traktorilla. Edustukseen tuli sotien jälkeen muutaman vuoden katkos, tuonnit pääsivät jatkumaan verkkaiseen tahtiinsa vasta vuoden 1952 jälkeen. Sähköjärjestelmä 12 V Bosch, laturi 154 W, startti 1,8 kW. Voimanottoakseli 662 rpm, hihnapyörä 140 mm x 320 mm, 1594 rpm. Deutzin ennätysvuosi oli 1965, jolloin sen päätyi ostamaan 17 509 saksalaisviljelijää. Mainoksessa kehuttiin, että Deutz oli mitan mukaan tehtyä tarkkuustyötä, eikä siihen ollut kilpailijoillakaan mitään lisättävää. Kevytversio Vuonna 1953 esitelty 11-hevosvoimainen riviviljelytraktori F1L 612 oli ensimmäinen uuden ajan Deutz, jonka muodot ja tekniikka otettiin laajempaan käyttöön vuosikymmenen lopulla saataville tulleessa D-sarjassa. Liikkeen vakiomerkki John Deeren maahantuonti oli tuolloin jokseenkin mahdotonta. Tuon ajan eniten myyty yksittäinen malli oli D40L, joka sopi kokonsa ja tehonsa puolesta Länsi-Saksan pientilavaltaiseen maatalouteen täydellisesti. 90 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 23.4.2020 NRO 6 94 WETERAANIT Deutz D40L Mitan mukaan tehty Saksalaisista merkeistä Deutz pääsi sotien jälkeen aloittamaan traktorituotantonsa ensimmäisten joukossa. 2020 Valmistaja Klöckner-Humboldt-Deutz AG Valmistusaika ja -paikka 1962–65, Köln, Länsi-Saksa. Uusissa FL712-moottoreissa oli entiseen tapaan runsaasti vaihtokelpoisia osia: muun muassa sylinterit, männät ja kiertokanget olivat samoja. Sylinteritilavuudet olivat pienentyneet, halkaisija oli nyt aiemman 110 millin sijasta 95 milliä, iskunpituudet olivat lyhentyneet 20 millillä. Deutz ratkaisi henkilökuljetuskysymyksen turvallisemmin sijoittamalla lisäistuimen kuljettajan taakse. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. D-sarjaan kuului 1-sylinterinen D15, 2-sylinteriset D25 ja D30, 3-sylinterinen D40 ja 4-sylinterinen D50. Samalla 16 vuotta kestänyt markkinajohtajuus jouduttiin luovuttamaan 10 vuodeksi Internationalille, jonka jälkeen Deutz teki lyhytaikaisen paluun johtoasemaan. Laajin valikoima oli mallista D40. Länsi-Saksankin kotimaista suosiville markkinoille voimalla rynnineet 35-MF:t ja Dextat kun painoivat puolisen tonnia vähemmän. Kevytmalli oli täysosuma, ja siitä tuli nopeasti Länsi-Saksan eniten myyty traktorimalli. n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: Deutz D40L Moottori F3L712, 3-syl. läpimitta 95 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 2550 cm³, puristussuhde 20:1. Suosituin saksalainen Ensimmäiset Deutz-traktorit tulivat Suomeen jatkosodan aikaan Laborin tuomina. 1960-luvun alkupuolella muut saksalaismerkit olivat John Deere-Lanzia lukuun ottamatta jo poistumassa kuvioista, mutta Deutz teki ennätyksiä. Ykköstilaa pitivät jatkossa sen uudistetut versiot D4005 ja D4006 aina vuoteen 1973 asti, jolloin johtoon siirtyi International 383. Vaihteisto 8+2R, nopeudet 2,1–29 km/h. Voimansiirto Kuiva 10” 1-levykytkin. Mittoja Pituus 3210 mm, akseliväli 1950 mm, leveys 1560 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1630 mm, maavara 405 mm, paino vakiovarusteilla 1600 kg. Meno hyytyi, kun viisari painui 1700 alapuolelle, mutta uusista vaihteistoista löytyi vastaavasti sopiva numero useampaan työhön. Suomen Koneliikkeen Güldner-traktoriedustus siirtyi puolestaan Laborille. Matka taittui siellä paljon mukavammin, mutta kuljetettava ei saanut olla kovin vatsakas. Aluksi oli tarjolla 35-hevosvoimainen perus-D40 ja 38 hv:n D40S, jonka lisätehot oli saatu nostamalla kierroksia 2150:stä 2300:an. Syl. 4-t ilmajäähdytteinen etukammiodiesel, 35 hv/2300 rpm. Täytösmääriä Moottori 10,5 l, voimansiirto 14 l, hydrauliikka 12 l, polttoainesäiliö 49 l. Useimmat Deutzin päätyneet olivat kuitenkin valintaansa tyytyväisiä, sillä se sopi moneen työhön verrattoman hyvin. Muita tuotemerkkejä olivat muun muassa Alfa-Romeo, Skoda ja Jawa
KV-20200423-394862-_200415_1149570962.indd 94 15.4.2020 11.50.00 23.4.2020 NRO 6 95 WETERAANIT De ut z D4 0L 19 62 –6 5, Kö ln , Lä ns iSa ks a. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Mainoksessa kehuttiin, että Deutz oli mitan mukaan tehtyä tarkkuustyötä, eikä siihen ollut kilpailijoillakaan mitään lisättävää. Voimansiirto Kuiva 10” 1-levykytkin. Uudet mallit olivat huomattavasti edeltäjiään matalampia, konepellit olivat hyvinkin 20 senttiä alempana. Sylinteritilavuudet olivat pienentyneet, halkaisija oli nyt aiemman 110 millin sijasta 95 milliä, iskunpituudet olivat lyhentyneet 20 millillä. Meno hyytyi, kun viisari painui 1700 alapuolelle, mutta uusista vaihteistoista löytyi vastaavasti sopiva numero useampaan työhön. 1960-luvun alkupuolella muut saksalaismerkit olivat John Deere-Lanzia lukuun ottamatta jo poistumassa kuvioista, mutta Deutz teki ennätyksiä. Ihan muutamalla tuhannella kappaleella ei johtoasemaan päässyt, kokonaismyynti kun oli parhaimmillaan 99 341 traktoria (1955). Mittoja Pituus 3210 mm, akseliväli 1950 mm, leveys 1560 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1630 mm, maavara 405 mm, paino vakiovarusteilla 1600 kg. Syl. 4-t ilmajäähdytteinen etukammiodiesel, 35 hv/2300 rpm. 91 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 23.4.2020 NRO 6 94 WETERAANIT Deutz D40L Mitan mukaan tehty Saksalaisista merkeistä Deutz pääsi sotien jälkeen aloittamaan traktorituotantonsa ensimmäisten joukossa. Samalla 16 vuotta kestänyt markkinajohtajuus jouduttiin luovuttamaan 10 vuodeksi Internationalille, jonka jälkeen Deutz teki lyhytaikaisen paluun johtoasemaan. Lyhempi iskunpituus teki moottoreista ärhäkämpiä ja ne ottivat enemmän kierroksia, mutta aiempien Deutzien kaltaista sitkeyttä ei uusista malleista löytynyt. Sähköjärjestelmä 12 V Bosch, laturi 154 W, startti 1,8 kW. Niinpä D40S:stä kehitettiin v.1962 kevyempi ja halvempi vaihtoehto Deutz D40L (licht = kevyt). Helkama-suvun omistama Suomen Koneliike onnistui traktoribisneksissään melko hyvin, vaikka markkinaosuudet jäivät parhaimmillaankin kymmenesosaan suosituimpiin brittimerkkeihin verrattuna. Vuonna 1959 saataville tuli D40.1S, jonka 7/3R-vaihteistossa oli huippunopeutena 20, 26 tai 30 km/h. Länsi-Saksankin kotimaista suosiville markkinoille voimalla rynnineet 35-MF:t ja Dextat kun painoivat puolisen tonnia vähemmän. Vaihteisto 8+2R, nopeudet 2,1–29 km/h. Liikkeen vakiomerkki John Deeren maahantuonti oli tuolloin jokseenkin mahdotonta. Muita tuotemerkkejä olivat muun muassa Alfa-Romeo, Skoda ja Jawa. Tuon ajan eniten myyty yksittäinen malli oli D40L, joka sopi kokonsa ja tehonsa puolesta Länsi-Saksan pientilavaltaiseen maatalouteen täydellisesti. Hinta 7 400 mk vuonna 1963, mikä vastaa n.15 930 euroa v. Vuosikymmenen puolivälissä edustuksiin tuli muutoksia. Deutz ratkaisi henkilökuljetuskysymyksen turvallisemmin sijoittamalla lisäistuimen kuljettajan taakse. Siihen saakka Deutzit oli nimetty moottorityypin mukaan, mistä selvisi sylinteriluku ja iskunpituus, mutta uudessa mallistossa tyyppinumero kertoi traktorin DIN-tehon muutaman hevosvoiman tarkkuudella. Ottamalla vaihteistoksi D30-mallin vahvistettu 8+2R-laatikko ja joitakin rakenteita muuttamalla saatiin painoa pudotettua yli 300 kilon verran kestävyydestä tinkimättä. Kuten meilläkin, Keski-Euroopassa traktoreita käytettiin yleisesti myös kulkuneuvoina, minkä vuoksi normaalia leveämpiin takalokasuojiin ruuvailtiin jo tehtaalla kaiteellinen apukuskin istuin. Voimanottoakseli 662 rpm, hihnapyörä 140 mm x 320 mm, 1594 rpm. Täytösmääriä Moottori 10,5 l, voimansiirto 14 l, hydrauliikka 12 l, polttoainesäiliö 49 l. D40Sja D40L-malleja on tehty yhteensä 35 535 kpl. Kevytmalli oli täysosuma, ja siitä tuli nopeasti Länsi-Saksan eniten myyty traktorimalli. Useimmat Deutzin päätyneet olivat kuitenkin valintaansa tyytyväisiä, sillä se sopi moneen työhön verrattoman hyvin. 2020 Valmistaja Klöckner-Humboldt-Deutz AG Valmistusaika ja -paikka 1962–65, Köln, Länsi-Saksa. n . Jatkossa määrä kuitenkin puolittui ja 60-luvun puolivälissä, edustuksen siirryttyä porilaiselle August Lipsanen Oy:lle, oltiin jo reilusti alle sadassa traktorissa. KV-20200423-394862-_200415_1149570962.indd 95 15.4.2020 11.50.02. läpimitta 95 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 2550 cm³, puristussuhde 20:1. Suomen Koneliikkeen Güldner-traktoriedustus siirtyi puolestaan Laborille. Mekaaniset rumpujarrut, voimansiirtoon vaikuttava käsijarru. Aiemmin saavutettu tekninen etumatka varmistui muun muassa sota-aikaan kehitetyillä FL-sarjan ilmajäähdytetyillä moottoreilla, mikä näkyi myös kysynnässä; Deutz oli vuosina 1950–71 kahta poikkeusta lukuun ottamatta Länsi-Saksan ykkösmerkki. Ykköstilaa pitivät jatkossa sen uudistetut versiot D4005 ja D4006 aina vuoteen 1973 asti, jolloin johtoon siirtyi International 383. Valinnaisvarusteita Hitaampi välitys (20 km/h), kaksoiskytkin, keskivoimanotto, hihnapyörä, 5.50 x16-etupyörät, 11 x 32tai 9 x 36-takapyörät, etulokasuojat, etupaino, pyöräpainot, jousitettu etuakseli, keskiniittokone manuaalisella tai hydraulisella nostolaitteella, ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili, maatalousvetolaite, moottoriöljynlämmitin, apumiehen istuin, ylätai alapakoputki. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten hehkutulpat. n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: Deutz D40L Moottori F3L712, 3-syl. Se oli pätevä traktori, mutta päälle 2 tonnin kokonaispainossa oli jokunen sata kiloa liikaa. Laajin valikoima oli mallista D40. Jokaisesta mallista oli vielä useita versioita – erilaisia pyöräkokoja, nopeampia ja hitaampia välityksiä, vaihteistoissa oli eroja, samoin kytkimissä. Edellä oli Volvo ja takana Fiat. Deutzin ennätysvuosi oli 1965, jolloin sen päätyi ostamaan 17 509 saksalaisviljelijää. Uusissa FL712-moottoreissa oli entiseen tapaan runsaasti vaihtokelpoisia osia: muun muassa sylinterit, männät ja kiertokanget olivat samoja. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. Edustukseen tuli sotien jälkeen muutaman vuoden katkos, tuonnit pääsivät jatkumaan verkkaiseen tahtiinsa vasta vuoden 1952 jälkeen. Matka taittui siellä paljon mukavammin, mutta kuljetettava ei saanut olla kovin vatsakas. Parhaana vuotena 1963, jolloin Suomessa rekisteröitiin 15 887 uutta traktoria, Deutz oli sijalla 8 yhteensä 320 traktorilla. Hydrauliikka Kiilahihnavetoinen hammaspyöräpumppu, tuotto 24 l/min, paine 150 kp/cm², nostoteho 1250 kg. Aluksi oli tarjolla 35-hevosvoimainen perus-D40 ja 38 hv:n D40S, jonka lisätehot oli saatu nostamalla kierroksia 2150:stä 2300:an. Suosituin saksalainen Ensimmäiset Deutz-traktorit tulivat Suomeen jatkosodan aikaan Laborin tuomina. Pyörät Edessä 6.00 x 16, takana 11 x 28. Jatkossa Deutzia möi Suomen Koneliike Oy, joka markkinoi myös Magirus-Deutz -kuorma-autoja. Kevytversio Vuonna 1953 esitelty 11-hevosvoimainen riviviljelytraktori F1L 612 oli ensimmäinen uuden ajan Deutz, jonka muodot ja tekniikka otettiin laajempaan käyttöön vuosikymmenen lopulla saataville tulleessa D-sarjassa. Va lm is te tt u yh te en sä 35 53 5 kp l. D-sarjaan kuului 1-sylinterinen D15, 2-sylinteriset D25 ja D30, 3-sylinterinen D40 ja 4-sylinterinen D50
2-toiminen nostolaite, ei painonsiirtojärjestelmää. Kotikolhoosien ja -sovhoosien lisäksi traktoria ostettiin vähäisiä määriä muutamiin SEV-maihin, mutta muualla ei juuri innostuttu. Puuvilla on riviviljelykasvi, jonka hoito vaatii erikoiskalustoa. Itänaapurissa elettiin tuolloin pyörätraktoreiden osalta vielä 1920-lukua, ensimmäinen oma kumipyöräinen HTZ-7 valmistui Harkovan traktoritehtaassa v.1950. Puuvilla oli erinomaista pyroksilliinin, eli pumpuliruudin raaka-ainetta, jota tarvittiin ammuksiin ja muihin sodankäynnissä välttämättömiin paukkuihin. Sähköjärjestelmä 12 V, laturi 120 W, startti 1,54 kW. Voimansiirto Käsikäyttöinen 10” kuiva 1-levykytkin, suorahampainen poikittainen siirtopyörävaihteisto suunnanvaihtajalla ja ryömintänopeudella 5+4R, nopeudet 0,87–15,6 km/h. Erityisen runsaasti uutta peltoa syntyi aavikoille, jotka sijaitsivat enimmäkseen Turkmenian, Kazakstanin ja Uzbekistanin neuvostotasavalloissa. Etenkin puuvillaa viljeltiin niin innokkaasti, että neuvostokansalaisten komeroiden, kaappien ja naulakoiden olisi luullut pullistelevan vaatteiden paljoudesta, mutta vain osasta tehtiin paitoja ja palttoita. Suuriin jokiin sivu-uomia kaivamalla saatiin kasteluvettä, mikä johti sittemmin valtavaan ekokatastrofiin. Lyhytaikaisesti voitiin nostaa kierroksia 2000 rpm asti, millä saatiin 2 hv lisää ja pari kilometriä joutuisampi huippunopeus. Markkinoiden vapauduttua Konela Oy otti vahinkoa takaisin seuraavalla mallilla. Maailman neljänneksi suurin Araljärvi kutistui useaksi erilliseksi järveksi, joiden yhteispinta-ala on neljäsosa alkuperäisestä, Kaspianmerenkin pinta laski pahimmillaan kolmisen metriä. Hinta 417 000 mk vuonna 1961, mikä vastaa n. Uusia vientimarkkinoita ei avautunut, mutta omaan käyttöön sitä tehtiin vuoteen 1969 asti. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. Traktorissa oli myös yksinkertaisesti toteutettu mahdollisuus takaperin ajoon: polkimet ja vivut toimivat kumpaankin suuntaan, tarvitsi vain siirtää istuin vaakasuoran ratin toiselle puollelle. Länsi-Euroopassakin ne olivat hyvää vauhtia yleistymässä, mutta 1940-luvulla piti muutamaksi vuodeksi siirtyä takaisin rautakauteen. Uutta moottoria entiseen runkoon Neuvostoliiton traktorituotanto perustui 1950-luvun alkuun asti lähinnä lainatekniikkaan. Uusi DT-20 tuli saataville vuoden 1960 puolella, ja menetetystä maineesta välittämättä Konela markkinoi sitä aktiivisesti. Niihin lukeutui muun muassa Harkovan traktoritehtaan HTZ DT-20. Harkov hankkii hintansa Suomessa vallitsi tiukka tuontisäännöstely vuoteen 1957 asti, joten ymmärrettävästi HTZ7:n maahantuonti jäi ykköskappaleisiin. Amerikkalaiset olivat siirtyneet 90-prosenttisesti kumipyöriin jo ennen sotia. Uusi pikkutraktori oli suunniteltu kaikenlaiseen kevyempään työhön, kuten heinäntekoon, kiinteistöhuoltoon, navettatraktoriksi ja riviviljelysten hoitoon. Mäntäruiskutuspumppu keskipakoissäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten Ki-Gas -tyyppinen imusarjahehku ja puolipuristin. läpimitta 125 mm, iskunpituus 140 mm, kokonaisiskutilavuus 1720 cm³, puristussuhde 15:1. Koetusselostuksen ilmestyttyä DT-14:n valmistus oli jo päättynyt, joten sen puolesta kiellot menivät hukkaan. Erona edelliseen oli 4 hv:n lisäteho, parannettu hydrauliikka, suora sähkökäynnistys, jalkakaasu ja vahvempi kampiakseli. 92 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 14.5.2020 NRO 7 112 WETERAANIT Harkov HTZ DT-20 ”Täydellisempi tuho” Neuvostoliitto otti toisen maailmansodan jälkeen laajoja luonnontilaisia alueita viljelykäyttöön. Portaaleja kääntämällä sen maavaraa saatiin kasvatettua yli 50 senttiin ja erikoisvarusteilla jopa puoleentoista metriin, joten korkeatkin tupakka-, puuvillaja muut erikoiskasvustot mahtuivat vahingoittumatta koneen mahan alle. Hydrauliikka Jakopyörästön käyttämä hammaspyöräpumppu, paine 100 kg/cm², tuotto 16 l/min, nostoteho 980 kg. Markkinoiden matalin hinta ei kuitenkaan enää houkuttanut – omituiset ohjaamojärjestelyt, maasta käsin tehty starttaus ja muut seikat olivat liian outoja MF:n ja Fordsonin hallitsemilla markkinoilla. DT-20 oli selkeästi edeltäjäänsä parempi traktori, mutta käyttöominaisuuksiltaan sitä ei voinut verrata yhteenkään länsimerkkiin. Eri puolilla sijainneiden ohjausjarrupolkimien lisäksi jalkatilassa oli nyt maantieajoa helpottanut yhteispoljin, leveät lokasuojatkin lisäsivät osaltaan turvallisuuden tuntua. DT-14 sai kansan suussa nimen Täystuho, joka oli ddt-pohjainen tehokas hyönteismyrkky. Pyörät Edessä 5.50 x 16, takana 10 x 28 Täytösmääriä Moottori 4,5 l, jäähdytysjärjestelmä 7,4 l, voimansiirto 8,5 l, vähennyspyörästöt 2 x 1,1 l, hydrauliikka 9 l, polttoainesäiliö 48 l Mittoja Pituus 3040 mm, akseliväli 1420–1840 mm, leveys 1310 mm, korkeus 1230–1440 mm, maavara 240–450 mm, paino vakiovarusteilla 1460 kg Valinnaisvarusteita Erikoiskorkea malli (DT-20K, jossa maavara säädettävissä 1500 mm asti), tela-alusta (DT20V), kuormaaja (UKS 0,7), keskiniittokone (KSH-2,1), vetokoukku, 4.00 x 16-etupyörät, 8 x 32-takapyörät, pyöräpainot, aurinkokatos. Noin 48 000 traktorin jälkeen moottori vaihtui 1-sylinteriseen 14 hv:n dieseliin, mutta bensaa tarvittiin edelleen starttaukseen. 2-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili. 9 860 euroa v. Ainoita kokonaan omatekoisia olivat Zaporozhets-pyörätraktori, jota tehtiin 500 kappaleen erä 1920-luvun alussa saman nimisessä ukrainalaiskaupungissa, sekä NATI-telatraktori, joka oli tuotannossa 1937–52 kokonaismäärällä 191 000 kpl. Virallisen HTZ:n sijaan siitä alettiin käyttää uutta nimitystä: ”Hanki Harkov, Harkov hankkii hintansa" yllytettiin puolen sivun mainoksissa. n n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: Harkov HTZ DT-20 Moottori 1-syl, 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 18 hv/1600 rpm. Mekaaniset pantajarrut, voidaan käyttää ohjausjarruina. 2020 Valmistaja Harkovskij Traktornyj Zavod Valmistusaika ja -paikka 1958–69, Harkova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto, yhteensä 248 400 kappaletta. Niinpä DT20 poistui Suomen kuvioista vuoden 1962 jälkeen. Viranomaiset iskivät traktorin markkinointiin, sillä Vakola antoi sen ominaisuuksista sen verran ikävän lausunnon, että sille suositettiin myyntikieltoa. KV-20200514-396958-_200506_1643020332.indd 112 6.5.2020 16.43.05. Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon kuuluneelle, mutta 1930-luvun lopulla hämärissä olosuhteissa kuolleelle Sergo Ordzhonikidzelle omistetun Harkovan Traktoritehtaan seuraava pyörätraktoriuutuus oli v.1959 esitelty DT-20. Uuden mallin tyypiksi vaihtui DT-14 (dizelj traktor). Moottorina oli 6 vuoden ajan 2-sylinterinen 12 hv:n bensakone, jonka tekemisessä oli hyödynnetty mahdollisimman paljon autojen osia – magneetto ja kaasutin olivat Stalinets-telatraktorin penikkastartista. Syl. Mitään vakavampia rikkoontumisia ei kuitenkaan ilmennyt, vaikka yritystä taatusti oli. Voa 545 rpm, hihnapyörä 120 mm x 300 mm, 1028 rpm. Pahimman pula-ajan helpotettua vuosikymmenen puolivälin jälkeen täälläkin myytiin pelkästään kumipyörätraktoreita
Portaaleja kääntämällä sen maavaraa saatiin kasvatettua yli 50 senttiin ja erikoisvarusteilla jopa puoleentoista metriin, joten korkeatkin tupakka-, puuvillaja muut erikoiskasvustot mahtuivat vahingoittumatta koneen mahan alle. Eri puolilla sijainneiden ohjausjarrupolkimien lisäksi jalkatilassa oli nyt maantieajoa helpottanut yhteispoljin, leveät lokasuojatkin lisäsivät osaltaan turvallisuuden tuntua. n n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: Harkov HTZ DT-20 Moottori 1-syl, 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 18 hv/1600 rpm. Mekaaniset pantajarrut, voidaan käyttää ohjausjarruina. Koetusselostuksen ilmestyttyä DT-14:n valmistus oli jo päättynyt, joten sen puolesta kiellot menivät hukkaan. Voa 545 rpm, hihnapyörä 120 mm x 300 mm, 1028 rpm. 2-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili. Pahimman pula-ajan helpotettua vuosikymmenen puolivälin jälkeen täälläkin myytiin pelkästään kumipyörätraktoreita. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. Voimansiirto Käsikäyttöinen 10” kuiva 1-levykytkin, suorahampainen poikittainen siirtopyörävaihteisto suunnanvaihtajalla ja ryömintänopeudella 5+4R, nopeudet 0,87–15,6 km/h. Etenkin puuvillaa viljeltiin niin innokkaasti, että neuvostokansalaisten komeroiden, kaappien ja naulakoiden olisi luullut pullistelevan vaatteiden paljoudesta, mutta vain osasta tehtiin paitoja ja palttoita. Viranomaiset iskivät traktorin markkinointiin, sillä Vakola antoi sen ominaisuuksista sen verran ikävän lausunnon, että sille suositettiin myyntikieltoa. Markkinoiden matalin hinta ei kuitenkaan enää houkuttanut – omituiset ohjaamojärjestelyt, maasta käsin tehty starttaus ja muut seikat olivat liian outoja MF:n ja Fordsonin hallitsemilla markkinoilla. Uuden mallin tyypiksi vaihtui DT-14 (dizelj traktor). Niihin lukeutui muun muassa Harkovan traktoritehtaan HTZ DT-20. DT-14 sai kansan suussa nimen Täystuho, joka oli ddt-pohjainen tehokas hyönteismyrkky. Uusia vientimarkkinoita ei avautunut, mutta omaan käyttöön sitä tehtiin vuoteen 1969 asti. Mäntäruiskutuspumppu keskipakoissäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten Ki-Gas -tyyppinen imusarjahehku ja puolipuristin. Harkov hankkii hintansa Suomessa vallitsi tiukka tuontisäännöstely vuoteen 1957 asti, joten ymmärrettävästi HTZ7:n maahantuonti jäi ykköskappaleisiin. Maailman neljänneksi suurin Araljärvi kutistui useaksi erilliseksi järveksi, joiden yhteispinta-ala on neljäsosa alkuperäisestä, Kaspianmerenkin pinta laski pahimmillaan kolmisen metriä. Suuriin jokiin sivu-uomia kaivamalla saatiin kasteluvettä, mikä johti sittemmin valtavaan ekokatastrofiin. Erityisen runsaasti uutta peltoa syntyi aavikoille, jotka sijaitsivat enimmäkseen Turkmenian, Kazakstanin ja Uzbekistanin neuvostotasavalloissa. Itänaapurissa elettiin tuolloin pyörätraktoreiden osalta vielä 1920-lukua, ensimmäinen oma kumipyöräinen HTZ-7 valmistui Harkovan traktoritehtaassa v.1950. Uusi pikkutraktori oli suunniteltu kaikenlaiseen kevyempään työhön, kuten heinäntekoon, kiinteistöhuoltoon, navettatraktoriksi ja riviviljelysten hoitoon. Hydrauliikka Jakopyörästön käyttämä hammaspyöräpumppu, paine 100 kg/cm², tuotto 16 l/min, nostoteho 980 kg. Kotikolhoosien ja -sovhoosien lisäksi traktoria ostettiin vähäisiä määriä muutamiin SEV-maihin, mutta muualla ei juuri innostuttu. Hinta 417 000 mk vuonna 1961, mikä vastaa n. KV-20200514-396958-_200506_1643020332.indd 112 6.5.2020 16.43.05 14.5.2020 NRO 7 113 WETERAANIT Ha rk ov HT Z DT -2 19 58 –6 9, Ha rk ov a, Uk ra in an SN T, Ne uv os to lii tt o Va lm is te tt u yh te en sä 24 8 40 kp l KV-20200514-396958-_200506_1643020332.indd 113 6.5.2020 16.43.06. läpimitta 125 mm, iskunpituus 140 mm, kokonaisiskutilavuus 1720 cm³, puristussuhde 15:1. DT-20 oli selkeästi edeltäjäänsä parempi traktori, mutta käyttöominaisuuksiltaan sitä ei voinut verrata yhteenkään länsimerkkiin. Uusi DT-20 tuli saataville vuoden 1960 puolella, ja menetetystä maineesta välittämättä Konela markkinoi sitä aktiivisesti. Puuvilla on riviviljelykasvi, jonka hoito vaatii erikoiskalustoa. Sähköjärjestelmä 12 V, laturi 120 W, startti 1,54 kW. Syl. Noin 48 000 traktorin jälkeen moottori vaihtui 1-sylinteriseen 14 hv:n dieseliin, mutta bensaa tarvittiin edelleen starttaukseen. Ainoita kokonaan omatekoisia olivat Zaporozhets-pyörätraktori, jota tehtiin 500 kappaleen erä 1920-luvun alussa saman nimisessä ukrainalaiskaupungissa, sekä NATI-telatraktori, joka oli tuotannossa 1937–52 kokonaismäärällä 191 000 kpl. Moottorina oli 6 vuoden ajan 2-sylinterinen 12 hv:n bensakone, jonka tekemisessä oli hyödynnetty mahdollisimman paljon autojen osia – magneetto ja kaasutin olivat Stalinets-telatraktorin penikkastartista. Traktorissa oli myös yksinkertaisesti toteutettu mahdollisuus takaperin ajoon: polkimet ja vivut toimivat kumpaankin suuntaan, tarvitsi vain siirtää istuin vaakasuoran ratin toiselle puollelle. Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon kuuluneelle, mutta 1930-luvun lopulla hämärissä olosuhteissa kuolleelle Sergo Ordzhonikidzelle omistetun Harkovan Traktoritehtaan seuraava pyörätraktoriuutuus oli v.1959 esitelty DT-20. Virallisen HTZ:n sijaan siitä alettiin käyttää uutta nimitystä: ”Hanki Harkov, Harkov hankkii hintansa" yllytettiin puolen sivun mainoksissa. 2-toiminen nostolaite, ei painonsiirtojärjestelmää. 9 860 euroa v. Lyhytaikaisesti voitiin nostaa kierroksia 2000 rpm asti, millä saatiin 2 hv lisää ja pari kilometriä joutuisampi huippunopeus. 93 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 14.5.2020 NRO 7 112 WETERAANIT Harkov HTZ DT-20 ”Täydellisempi tuho” Neuvostoliitto otti toisen maailmansodan jälkeen laajoja luonnontilaisia alueita viljelykäyttöön. Amerikkalaiset olivat siirtyneet 90-prosenttisesti kumipyöriin jo ennen sotia. Markkinoiden vapauduttua Konela Oy otti vahinkoa takaisin seuraavalla mallilla. Mitään vakavampia rikkoontumisia ei kuitenkaan ilmennyt, vaikka yritystä taatusti oli. Puuvilla oli erinomaista pyroksilliinin, eli pumpuliruudin raaka-ainetta, jota tarvittiin ammuksiin ja muihin sodankäynnissä välttämättömiin paukkuihin. Erona edelliseen oli 4 hv:n lisäteho, parannettu hydrauliikka, suora sähkökäynnistys, jalkakaasu ja vahvempi kampiakseli. Uutta moottoria entiseen runkoon Neuvostoliiton traktorituotanto perustui 1950-luvun alkuun asti lähinnä lainatekniikkaan. 2020 Valmistaja Harkovskij Traktornyj Zavod Valmistusaika ja -paikka 1958–69, Harkova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto, yhteensä 248 400 kappaletta. Niinpä DT20 poistui Suomen kuvioista vuoden 1962 jälkeen. Länsi-Euroopassakin ne olivat hyvää vauhtia yleistymässä, mutta 1940-luvulla piti muutamaksi vuodeksi siirtyä takaisin rautakauteen. Pyörät Edessä 5.50 x 16, takana 10 x 28 Täytösmääriä Moottori 4,5 l, jäähdytysjärjestelmä 7,4 l, voimansiirto 8,5 l, vähennyspyörästöt 2 x 1,1 l, hydrauliikka 9 l, polttoainesäiliö 48 l Mittoja Pituus 3040 mm, akseliväli 1420–1840 mm, leveys 1310 mm, korkeus 1230–1440 mm, maavara 240–450 mm, paino vakiovarusteilla 1460 kg Valinnaisvarusteita Erikoiskorkea malli (DT-20K, jossa maavara säädettävissä 1500 mm asti), tela-alusta (DT20V), kuormaaja (UKS 0,7), keskiniittokone (KSH-2,1), vetokoukku, 4.00 x 16-etupyörät, 8 x 32-takapyörät, pyöräpainot, aurinkokatos
Viimeinen Valmet 20 valmistui vuonna 1962, markkinointi päättyi seuraavana vuotena. Kotimarkkinoilla kauppa kävi kohtuulisen hyvin, vaikka minikokoisten ja varsinkin petroolikäyttöisten traktoreiden kysyntä oli hiipumassa. Sähköjärjestelmä 6 V Bosch, laturin teho 130 W, starttimoottori 0,6 kW, Lucas SR4F-laukaisumagneetto. Valmetilla oli arveltu, että vienti toisi merkille kaivattua uskottavuutta, mutta Pohjoismaissa, enempää kuin muissakaan Euroopan valtioissa ei Piikkilangankiristäjä-nimen saaneista pikkutraktoreista kiinnostuttu. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. Mekaaniset vannejarrut, joita voidaan käyttää ohjausjarruina. Valmetin kauppa kävi hyvin, ensimmäisenä varsinaisena tuotantovuotena 1953 se oli Kimmo Kotta toiseksi myydyin merkki Zetorin jälkeen, seuraavana vuotena peräti ykkönen, mutta tuontisäännöstely oli tässä tapauksessa paras myynnin kasvattaja. Auran teki Fiskars, lapiorullaäkeen Rosenlew, myöhemmin myös Kronos. Kaupat pystyi tekemään lähes missä tahansa, laajimmillaan edustus oli jaettu kuudelle maatalousalan keskusliikkeelle. Hehtaarien mukaan hevosvoimat Vuosina 1951–55 Tourulassa tehty traktori oli pelkkä Valmet, tyyppi 15 on lisätty merkin yhteyteen myöhemmin, mutta uusi malli oli virallisestikin Valmet 20. Valinnaisvarusteita Bensamoottori 23 hv/2400 rpm, teollisuusmalli MT, hydraulinen nostolaite, aura 1 x 14”, lapiorullaäes 160 cm, sivuniittokone 150 cm, haravakone 215 cm, seiväskaira, vakoaura, kultivaattori 150 cm, keskilana 215 cm, kasvinsuojeluruisku 550 cm, lypsykoneen käyttölaite, hihnapyörä, levikkeet metallitai kumipyörillä, takapyöräpainot. Vanhojen traktoreiden harrastaminen alkoi laajemmin yleistyä päälle 20 vuotta sitten, mutta Valmet-kauppiaat kertoivat jo 1970-luvulla, että Pikku-Valmetia kysytään heiltä lähes viikoittain. Valmistettu yhteensä noin 6 200 kpl. Myöhemmin samoille apajille tulivat John Deere LA, Case VA, Massey-Harris Pony ja Farmall Cub, joka oli esikuvana ensimmäiselle Valmet-mallille. 94 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 2/2020 64 WETERAANI Valmet 20 Viimeinen petroolitraktori Pienviljelystraktoreita alettiin tuottaa enemmälti 1930-luvun lopulla, kun maatalous alkoi toipua pitkästä lamakaudesta. Va lm is te tt u yh te en sä no in 62 00 kp l KK-20200604-403934-_200527_1337400329.indd 65 27.5.2020 13.37.46. Toivottua näkyvyyttäkin järjestyi: hyvin monessa sanomaja aikakauslehdessä nähtiin kuvia satamanostureiden roikuttamista Valmeteista. Traktori pellolle ja lypsylle Valtion asetehtaat yhdistettiin sotien jälkeen Valtion Metallitehtaiksi, joista alettiin käyttää lyhennettä Valmet. Valmet pystyi tehonsa, kestävyytensä ja ominaisuuksiensa rajoissa monenlaiseen työhön, mutta melko pian alettiin kaivata lisää voimaa, hydrauliikkaa ja vahvempaa etupäätä. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 5,6–18 km/h. Hydrauliikka Kiilahihnakäyttöinen hammaspyöräpumppu, paine 80 kg/cm², tuotto 4 l/min, nostoteho 360 kg. Valmet-nimen saaneessa traktorissa oli vielä runsaasti parannettavaa, mutta seuraavana vuotena valmistuneet 75 traktoria olivat jo suunnilleen valmiita tuotteita. Samalla kun pienin, halvin ja sillä erää myös vanhanaikaisin saatavilla ollut traktori poistui kuvioista, Valmet esitteli aikansa suurimpiin ja kalleimpiin kuuluneen 864-mallin. Piikkilangankiristäjässä oli puutteensa, mutta siitä tuli nopeasti eräs legendaarisimmista traktorimalleista. Valinnaisvarusteisiin kuuluneelle hydrauliselle nostolaitteelle otettiin paineet moottorin kupeeseen pultatusta hammaspyöräpumpusta, joka pyöri kampiakselin tahtiin kiilahihnavälityksellä. Solex 26ZAKV -yläimukaasutin keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä. Pieniä traktoreita oli tehty jo aiemmin – Suomeenkin ostettiin vajaat 600-kiloinen englantilainen Saunderson Little Universal v.1910, mutta hintansa ja etenkin ominaisuuksiensa puolesta se ei soveltunut vielä minkään kokoiselle tilalle. Sittemmin valikoima kasvoi hyvinkin laajaksi –erikoisin oli lypsyvarustus, jonka toimitti tanskalainen S.A.Christensen. Niinpä Valmetin suunnitteluryhmä päätti ottaa traktorinsa esikuvaksi valmiin ja toimivan koneen. Sivuniittokone tehtiin Valmetilla, teräpalkki hankittiin valmiina International Harvesterilta. Voimansiirto Kuiva 8” 1-levykytkin. läpimitta 75 mm, iskunpituus 80 mm, kokonaisiskutilavuus 1413 cm³, puristussuhde 5:1. Traktoriteollisuus näytti lupaavalle alalle, Suomen alamaihin ajautunut maatalous kun kärsi valtavasta vetovoimapulasta. Yhtä nolosti kävi englantilaisen insinöörimajuri Douglas Pobjoyn piirustuksilla tehdyn prototyypin kanssa, jota ei saatu pyörimään millään keinolla. "Hehtaarien mukaan hevosvoimat" muistutettiin mainoksissakin. Sellaiseksi valikoitui International Harvesterin pikkutraktori Farmall Cub, jota Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy oli tuonut 89 kappaleen verran. Putkityyppinen etuakseli oli korvattu järeämmällä palkkirakenteella. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä niin ikään valuuttapulasta kärsivä Turkki jätti tiettävästi traktorit maksamatta. Aseteollisuutta piti ajaa alas muun muassa Moskovan välirauhan sopimuksen takia, minkä vuoksi tehtaille etsittiin uusia siviilituotteita. KK-20200604-403934-_200527_1337400329.indd 64 27.5.2020 13.37.44 2/2020 65 Va lm et 20 19 55 –6 2 To ur ul a, Jy vä sk yl ä. Lopulta saatiin sadan traktorin tilaus Turkista. Voa 2400 rpm, hihnapyörä 115 mm x 204 mm, 1565 rpm. n Tekniset tiedot: Valmet 20 Moottori Valmet 4035P, 4-syl. Ei painonsiirtojärjestelmää. Syl. Nyt Olavi Sipilän johtama porukka sai kootuksi toimivan prototyypin, jonka pohjalta Tourulassa päästiin v.1951 tekemään 10 traktorin koesarja. Omintakeisen kiinnitysjärjestelmän takia Valmetiin piti olla omat työkoneet. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori sivuventtiileillä, 19,5 hv/2400 rpm. Mittoja Pituus 2550 mm, akseliväli 1760 mm, leveys 1340 mm, korkeus ohjauspyörän yläreunaan 1570 mm, maavara 460 mm, paino vakiovarusteilla 985 kg. Pyörät Edessä 4 x 15, takana 8 x 24. Näihin tarpeisiin vastattiin v.1955 uudistetulla Valmetilla. Hinta 393 000 mk vuonna 1962, mikä vastaa noin 8 900 euroa vuonna 2020 Valmistaja Valmet Oy Valmistusaika ja -paikka 1955–62 Tourula, Jyväskylä. Täytösmääriä Moottori 3,5 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, voimansiirto 4 l, vähennyspyörästöt 2 x 0,5 l, hydrauliikka 3 l, bensiinisäiliö 3 l, petroolisäiliö 26 l. Sen tehot oli saatu 20 hv:n tuntumaan lähinnä kierroksia lisäämällä. Pari muutakin parannusta uudesta mallista löytyi. Akselin edessä vaurioille alttiina ollut raidetanko oli siirretty parempaan paikkaa akselin taakse. Ruotsalaisen Bolinder-Munktellin lisenssivalmistus ei valuuttahankaluuksien takia edennyt sopimuspaperia pitemmälle. Ensimmäinen varteenotettava pienviljelystilan hevosen korvaaja oli v.1937 esitelty Allis-Chalmers B, jota tehtiin 20 vuodessa lähes 120 000 kappaletta. Hinnoittelu oli pidetty maltillisena, koko 10-vuotisen historiansa ajan Pikku-Valmetit maksoivat suunnilleen saman verran, vaikka markan arvo oli tuona aikana laskenut noin 50 %. Hevosia oli 1950-luvun lopulla vielä 3 kertaa enemmän kuin traktoreita, niinpä pientiloista uskottiin löytyvän jatkossakin asiakkaita
Valmet pystyi tehonsa, kestävyytensä ja ominaisuuksiensa rajoissa monenlaiseen työhön, mutta melko pian alettiin kaivata lisää voimaa, hydrauliikkaa ja vahvempaa etupäätä. Täytösmääriä Moottori 3,5 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, voimansiirto 4 l, vähennyspyörästöt 2 x 0,5 l, hydrauliikka 3 l, bensiinisäiliö 3 l, petroolisäiliö 26 l. Mekaaniset vannejarrut, joita voidaan käyttää ohjausjarruina. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori sivuventtiileillä, 19,5 hv/2400 rpm. Valmistettu yhteensä noin 6 200 kpl. Näihin tarpeisiin vastattiin v.1955 uudistetulla Valmetilla. Hinta 393 000 mk vuonna 1962, mikä vastaa noin 8 900 euroa vuonna 2020 Valmistaja Valmet Oy Valmistusaika ja -paikka 1955–62 Tourula, Jyväskylä. KK-20200604-403934-_200527_1337400329.indd 64 27.5.2020 13.37.44 2/2020 65 Va lm et 20 19 55 –6 2 To ur ul a, Jy vä sk yl ä. Valmet-nimen saaneessa traktorissa oli vielä runsaasti parannettavaa, mutta seuraavana vuotena valmistuneet 75 traktoria olivat jo suunnilleen valmiita tuotteita. Voimansiirto Kuiva 8” 1-levykytkin. Valinnaisvarusteita Bensamoottori 23 hv/2400 rpm, teollisuusmalli MT, hydraulinen nostolaite, aura 1 x 14”, lapiorullaäes 160 cm, sivuniittokone 150 cm, haravakone 215 cm, seiväskaira, vakoaura, kultivaattori 150 cm, keskilana 215 cm, kasvinsuojeluruisku 550 cm, lypsykoneen käyttölaite, hihnapyörä, levikkeet metallitai kumipyörillä, takapyöräpainot. Niinpä Valmetin suunnitteluryhmä päätti ottaa traktorinsa esikuvaksi valmiin ja toimivan koneen. Sen tehot oli saatu 20 hv:n tuntumaan lähinnä kierroksia lisäämällä. Omintakeisen kiinnitysjärjestelmän takia Valmetiin piti olla omat työkoneet. Hinnoittelu oli pidetty maltillisena, koko 10-vuotisen historiansa ajan Pikku-Valmetit maksoivat suunnilleen saman verran, vaikka markan arvo oli tuona aikana laskenut noin 50 %. Viimeinen Valmet 20 valmistui vuonna 1962, markkinointi päättyi seuraavana vuotena. Aseteollisuutta piti ajaa alas muun muassa Moskovan välirauhan sopimuksen takia, minkä vuoksi tehtaille etsittiin uusia siviilituotteita. Putkityyppinen etuakseli oli korvattu järeämmällä palkkirakenteella. Mittoja Pituus 2550 mm, akseliväli 1760 mm, leveys 1340 mm, korkeus ohjauspyörän yläreunaan 1570 mm, maavara 460 mm, paino vakiovarusteilla 985 kg. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. Vanhojen traktoreiden harrastaminen alkoi laajemmin yleistyä päälle 20 vuotta sitten, mutta Valmet-kauppiaat kertoivat jo 1970-luvulla, että Pikku-Valmetia kysytään heiltä lähes viikoittain. Yhtä nolosti kävi englantilaisen insinöörimajuri Douglas Pobjoyn piirustuksilla tehdyn prototyypin kanssa, jota ei saatu pyörimään millään keinolla. Sittemmin valikoima kasvoi hyvinkin laajaksi –erikoisin oli lypsyvarustus, jonka toimitti tanskalainen S.A.Christensen. Auran teki Fiskars, lapiorullaäkeen Rosenlew, myöhemmin myös Kronos. Valmetilla oli arveltu, että vienti toisi merkille kaivattua uskottavuutta, mutta Pohjoismaissa, enempää kuin muissakaan Euroopan valtioissa ei Piikkilangankiristäjä-nimen saaneista pikkutraktoreista kiinnostuttu. Hevosia oli 1950-luvun lopulla vielä 3 kertaa enemmän kuin traktoreita, niinpä pientiloista uskottiin löytyvän jatkossakin asiakkaita. Traktori pellolle ja lypsylle Valtion asetehtaat yhdistettiin sotien jälkeen Valtion Metallitehtaiksi, joista alettiin käyttää lyhennettä Valmet. Ei painonsiirtojärjestelmää. Myöhemmin samoille apajille tulivat John Deere LA, Case VA, Massey-Harris Pony ja Farmall Cub, joka oli esikuvana ensimmäiselle Valmet-mallille. Voa 2400 rpm, hihnapyörä 115 mm x 204 mm, 1565 rpm. Lopulta saatiin sadan traktorin tilaus Turkista. läpimitta 75 mm, iskunpituus 80 mm, kokonaisiskutilavuus 1413 cm³, puristussuhde 5:1. Hehtaarien mukaan hevosvoimat Vuosina 1951–55 Tourulassa tehty traktori oli pelkkä Valmet, tyyppi 15 on lisätty merkin yhteyteen myöhemmin, mutta uusi malli oli virallisestikin Valmet 20. Nyt Olavi Sipilän johtama porukka sai kootuksi toimivan prototyypin, jonka pohjalta Tourulassa päästiin v.1951 tekemään 10 traktorin koesarja. Pieniä traktoreita oli tehty jo aiemmin – Suomeenkin ostettiin vajaat 600-kiloinen englantilainen Saunderson Little Universal v.1910, mutta hintansa ja etenkin ominaisuuksiensa puolesta se ei soveltunut vielä minkään kokoiselle tilalle. Syl. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä niin ikään valuuttapulasta kärsivä Turkki jätti tiettävästi traktorit maksamatta. Kotimarkkinoilla kauppa kävi kohtuulisen hyvin, vaikka minikokoisten ja varsinkin petroolikäyttöisten traktoreiden kysyntä oli hiipumassa. Ruotsalaisen Bolinder-Munktellin lisenssivalmistus ei valuuttahankaluuksien takia edennyt sopimuspaperia pitemmälle. Valinnaisvarusteisiin kuuluneelle hydrauliselle nostolaitteelle otettiin paineet moottorin kupeeseen pultatusta hammaspyöräpumpusta, joka pyöri kampiakselin tahtiin kiilahihnavälityksellä. Sähköjärjestelmä 6 V Bosch, laturin teho 130 W, starttimoottori 0,6 kW, Lucas SR4F-laukaisumagneetto. Piikkilangankiristäjässä oli puutteensa, mutta siitä tuli nopeasti eräs legendaarisimmista traktorimalleista. Pari muutakin parannusta uudesta mallista löytyi. Kaupat pystyi tekemään lähes missä tahansa, laajimmillaan edustus oli jaettu kuudelle maatalousalan keskusliikkeelle. Traktoriteollisuus näytti lupaavalle alalle, Suomen alamaihin ajautunut maatalous kun kärsi valtavasta vetovoimapulasta. Ensimmäinen varteenotettava pienviljelystilan hevosen korvaaja oli v.1937 esitelty Allis-Chalmers B, jota tehtiin 20 vuodessa lähes 120 000 kappaletta. Hydrauliikka Kiilahihnakäyttöinen hammaspyöräpumppu, paine 80 kg/cm², tuotto 4 l/min, nostoteho 360 kg. Valmetin kauppa kävi hyvin, ensimmäisenä varsinaisena tuotantovuotena 1953 se oli Kimmo Kotta toiseksi myydyin merkki Zetorin jälkeen, seuraavana vuotena peräti ykkönen, mutta tuontisäännöstely oli tässä tapauksessa paras myynnin kasvattaja. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 5,6–18 km/h. n Tekniset tiedot: Valmet 20 Moottori Valmet 4035P, 4-syl. Sellaiseksi valikoitui International Harvesterin pikkutraktori Farmall Cub, jota Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy oli tuonut 89 kappaleen verran. Va lm is te tt u yh te en sä no in 62 00 kp l KK-20200604-403934-_200527_1337400329.indd 65 27.5.2020 13.37.46. Akselin edessä vaurioille alttiina ollut raidetanko oli siirretty parempaan paikkaa akselin taakse. Sivuniittokone tehtiin Valmetilla, teräpalkki hankittiin valmiina International Harvesterilta. Pyörät Edessä 4 x 15, takana 8 x 24. "Hehtaarien mukaan hevosvoimat" muistutettiin mainoksissakin. Samalla kun pienin, halvin ja sillä erää myös vanhanaikaisin saatavilla ollut traktori poistui kuvioista, Valmet esitteli aikansa suurimpiin ja kalleimpiin kuuluneen 864-mallin. Solex 26ZAKV -yläimukaasutin keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä. Toivottua näkyvyyttäkin järjestyi: hyvin monessa sanomaja aikakauslehdessä nähtiin kuvia satamanostureiden roikuttamista Valmeteista. 95 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 2/2020 64 WETERAANI Valmet 20 Viimeinen petroolitraktori Pienviljelystraktoreita alettiin tuottaa enemmälti 1930-luvun lopulla, kun maatalous alkoi toipua pitkästä lamakaudesta
Countyn aika alkoi meilläkin vasta Super 4-mallin tultua saataville. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys. Suomessa oli tuolloin suuria tietyömaita ja jokaisella nähtiin ainakin yksi sininen isopyörä täryjyrän edessä tai soraa tasaamassa. Kotimarkkinoilla kauppa kävi kohtuulisen hyvin, vaikka minikokoisten ja varsinkin petroolikäyttöisten traktoreiden kysyntä oli hiipumassa. Kaikki pyörät vetivät samaan tahtiin, koska tasauspyörästö puuttui ja etusekä takapyörät olivat kiinteässä yhteydessä. Monista avuistaan huolimatta kotimarkkinoilla siitä ei kuitenkaan tullut menestystuotetta. Valmet-nimen saaneessa traktorissa oli vielä runsaasti parannettavaa, mutta seuraavana vuotena valmistuneet 75 traktoria olivat jo suunnilleen valmiita tuotteita. Valinnaisvarusteisiin kuuluneelle hydrauliselle nostolaitteelle otettiin paineet moottorin kupeeseen pultatusta hammaspyöräpumpusta, joka pyöri kampiakselin tahtiin kiilahihnavälityksellä. Niinpä Valmetin suunnitteluryhmä päätti ottaa traktorinsa esikuvaksi valmiin ja toimivan koneen. n . Akselin edessä vaurioille alttiina ollut raidetanko oli siirretty parempaan paikkaa akselin taakse. County Four Drive-nimen saanut uutuustraktori oli varmasti 1950-luvun puolivälin kovavetoisin brittitraktori. n Tekniset tiedot: Valmet 20 Moottori Valmet 4035P, 4-syl. Piikkilangankiristäjässä oli puutteensa, mutta siitä tuli nopeasti eräs legendaarisimmista traktorimalleista. Maansiirtopuoleltakin toivottiin löytyvän uusia asiakkaita. Se jatkoi etenemistä, vaikka vain yksi pyörä olisi ollut pitävällä alustalla. Voa 2400 rpm, hihnapyörä 115 mm x 204 mm, 1565 rpm. Rivimallinen Simms-ruiskutuspumppu alipainesäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten puolipuristin ja pakkosyöttö. Vetovoimaa riitti ja sillä pystyi ajamaan yleisillä teillä, mutta liukuohjaus ja kahdenkympin huippunopeus olivat toimimaton yhdistelmä. Syl. Hydrauliikka Kiilahihnakäyttöinen hammaspyöräpumppu, paine 80 kg/cm², tuotto 4 l/min, nostoteho 360 kg. Ensimmäinen varteenotettava pienviljelystilan hevosen korvaaja oli v.1937 esitelty Allis-Chalmers B, jota tehtiin 20 vuodessa lähes 120 000 kappaletta. läpimitta 75 mm, iskunpituus 80 mm, kokonaisiskutilavuus 1413 cm³, puristussuhde 5:1. läpimitta 100 mm, iskunpituus 115 mm, kokonaisiskutilavuus 3610 cm³, puristussuhde 16:1. "Hehtaarien mukaan hevosvoimat" muistutettiin mainoksissakin. Sivuniittokone tehtiin Valmetilla, teräpalkki hankittiin valmiina International Harvesterilta. Pari muutakin parannusta uudesta mallista löytyi. Valmistettu yhteensä noin 6 200 kpl. Ford kyllä toimittaisi "Mörkö-Majureita" peruskoneiksi. Nelivetoa tarvitseva päätyi mieluummin Manuel-Majoriin, joka oli paljon heikkovetoisempi, eikä lähellekään yhtä kestävä, mutta kätevämpi ja ennen kaikkea halvempi. Hydrauliikka Voimanottoakselin pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 18,5 l/min, suurin paine 155 kg/cm². Sähköjärjestelmä 6 V Bosch, laturin teho 130 W, starttimoottori 0,6 kW, Lucas SR4F-laukaisumagneetto. KK-20200604-403934-_200527_1337400329.indd 64 27.5.2020 13.37.44 25.6.2020 NRO 9 96 WETERAANIT County Four Drive Jäykkää voimaa Percy ja Ernest Tapp´in pajalla Hampshiren Fleetissä asennettiin 1920-luvun lopulta lähtien Fordin kuorma-autoihin teliakselistoja ja muita erikoisvarusteita. Pieniä traktoreita oli tehty jo aiemmin – Suomeenkin ostettiin vajaat 600-kiloinen englantilainen Saunderson Little Universal v.1910, mutta hintansa ja etenkin ominaisuuksiensa puolesta se ei soveltunut vielä minkään kokoiselle tilalle. Mittoja Pituus 2550 mm, akseliväli 1760 mm, leveys 1340 mm, korkeus ohjauspyörän yläreunaan 1570 mm, maavara 460 mm, paino vakiovarusteilla 985 kg. Vauhtia sokeriliikenteeseen Uuden telatraktorimallin merkiksi piti alun perin tulla Kent, mutta lopulta päädyttiin muotoon County CFT (County Full Track = County täystela). Autot nimettiin Englannin kreivikuntien mukaan, mistä yrityskin sai nimen County Commercial Cars Ltd (kreivikunnan hyötyajoneuvot). Voimansiirto Kuiva 8” 1-levykytkin. Yhtä nolosti kävi englantilaisen insinöörimajuri Douglas Pobjoyn piirustuksilla tehdyn prototyypin kanssa, jota ei saatu pyörimään millään keinolla. Toivottua näkyvyyttäkin järjestyi: hyvin monessa sanomaja aikakauslehdessä nähtiin kuvia satamanostureiden roikuttamista Valmeteista. Kotimarkkinoilla oli kysyntää mukavasti, mutta vienti alkoi vetää kunnolla vasta 1950-luvun puolella, jolloin peruskoneeksi vaihtui uudistunut Fordson Major. Nostettu voimanottoakseli erillisellä kytkennällä, 722 rpm. Hinta Noin 1 150 000 mk. Fordsonin lukemiin on vielä lisättävä 52 County-telatraktoria, millä lukemalla se oli telakonelistan nelossijalla. Sittemmin valikoima kasvoi hyvinkin laajaksi –erikoisin oli lypsyvarustus, jonka toimitti tanskalainen S.A.Christensen. Countyn lopullinen tie nelivetomenestykseen avautui 1960-luvun alussa, jolloin esiteltiin kääntyvillä etupyörillä varustettu ja huomattavasti halvempi Major-pohjainen Super 4. Vanhojen traktoreiden harrastaminen alkoi laajemmin yleistyä päälle 20 vuotta sitten, mutta Valmet-kauppiaat kertoivat jo 1970-luvulla, että Pikku-Valmetia kysytään heiltä lähes viikoittain. Englannin muutamilla seuduilla käytettiin tuohon aikaan vielä yleisesti telatraktoreita maataloustöihin ja County-kauppiaat varmasti odottivat, että niiden tilalle alettaisiin ostaa uutta pyörämallilla. Samalla kun pienin, halvin ja sillä erää myös vanhanaikaisin saatavilla ollut traktori poistui kuvioista, Valmet esitteli aikansa suurimpiin ja kalleimpiin kuuluneen 864-mallin. Neliveto jäykillä etupyörillä, veto taka-akseleilta etupyörille öljykylpyisillä rullaketjuilla. Lisävarustevalikoimaan kuuluivat muun muassa Bray-puskulevy ja Shawnee Warriortai JCB-kaivuri. Täytösmääriä Moottori 3,5 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, voimansiirto 4 l, vähennyspyörästöt 2 x 0,5 l, hydrauliikka 3 l, bensiinisäiliö 3 l, petroolisäiliö 26 l. Putkityyppinen etuakseli oli korvattu järeämmällä palkkirakenteella. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. vuonna 1957, mikä vastaa n. County oli aiemmin tehnyt Pest Control Ltd:lle erikoiskorkeita autoja hedelmätarharuiskujen alustoiksi, joissa oli maavaraa 120–210 senttiä. Nyt sama yritys tarvitsi kapeita telakoneita humalaviljelysten kasvinsuojeluun. Sähköjärjestelmä Lucas 12 V, laturin teho 160 W, startti 2,65 hv. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 5,6–18 km/h. Pyörät Edessä ja takana 13 x 24, jousitettu etuakseli. Lopulta saatiin sadan traktorin tilaus Turkista. Myöhemmin samoille apajille tulivat John Deere LA, Case VA, Massey-Harris Pony ja Farmall Cub, joka oli esikuvana ensimmäiselle Valmet-mallille. Vitsinä kerrottiin, että jos jäät siellä traktorin alle, niin ylitsesi ajoi varmasti County Four Drive. Viimeinen Valmet 20 valmistui vuonna 1962, markkinointi päättyi seuraavana vuotena. Hinnoittelu oli pidetty maltillisena, koko 10-vuotisen historiansa ajan Pikku-Valmetit maksoivat suunnilleen saman verran, vaikka markan arvo oli tuona aikana laskenut noin 50 %. Optimiolosuhteissa sillä voitiin vetää jopa 60 tonnin painoisia vaunuletkoja. Seuraavana oli Ferguson 10 374 traktorilla, muiden jäädessä tuhansien kappaleiden päähän. 30 900 euroa vuonna 2020 Valmistaja Ford Motor Company Ltd. Voimansiirto Kuiva 11” 1-levykytkin. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 40,5 hv/1 600 rpm (1958>: 51,8 hv). Ruotsalaisen Bolinder-Munktellin lisenssivalmistus ei valuuttahankaluuksien takia edennyt sopimuspaperia pitemmälle. Traktoriteollisuus näytti lupaavalle alalle, Suomen alamaihin ajautunut maatalous kun kärsi valtavasta vetovoimapulasta. (National Institute of Agricultural Engineering) mittasi lisäpainotetun Four Driven vetotehoksi 3520 kg, eli se oli voimiltaan telaversioiden luokkaa. Aseteollisuutta piti ajaa alas muun muassa Moskovan välirauhan sopimuksen takia, minkä vuoksi tehtaille etsittiin uusia siviilituotteita. Muutamia Suomeenkin Fordson Major oli 1950-luvun puolivälissä yleisin traktorimallimme, vuoden 1955 loppuun mennessä vanhempaa ja uudempaa mallia oli myyty yhteensä 12 351 kappaletta. Englannin maatalousteknologian tutkimuslaitos N.I.A.E. Liukuohjaus, rumputyyppiset irrotuskytkimet ja pantajarrut lautaspyöräakseleilla (1958>: monilevyiset irrotuskytkimet), ei tasauspyörästöä. Sen tehot oli saatu 20 hv:n tuntumaan lähinnä kierroksia lisäämällä. Solex 26ZAKV -yläimukaasutin keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä. Valmistusaika ja -paikka 1954–62, Dagenham (Lontoo) ja Fleet (Hampshire), Englanti.. Kumpaankin pyyntöön reagoitiin, ensimmäinen Fordson Major-pohjainen telatraktori valmistui 1948. Mekaaniset vannejarrut, joita voidaan käyttää ohjausjarruina. Traktori pellolle ja lypsylle Valtion asetehtaat yhdistettiin sotien jälkeen Valtion Metallitehtaiksi, joista alettiin käyttää lyhennettä Valmet. ja County Commercial Cars Ltd. Omintakeisen kiinnitysjärjestelmän takia Valmetiin piti olla omat työkoneet. n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: County Four Drive Moottori 4-syl. Ei painonsiirtojärjestelmää. Pyörät Edessä 4 x 15, takana 8 x 24. Takavetoinen Diesel-Major maksoi 496 puntaa, tela-County 1195 puntaa, mutta Four Drive peräti 1500 puntaa. Valmetilla oli arveltu, että vienti toisi merkille kaivattua uskottavuutta, mutta Pohjoismaissa, enempää kuin muissakaan Euroopan valtioissa ei Piikkilangankiristäjä-nimen saaneista pikkutraktoreista kiinnostuttu. Edellä olivat lähes 10 kertaa yleisempi Caterpillar, sekä Allis-Chalmers 179:llä ja Fiat 96:lla kappaleella. 96 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 2/2020 64 WETERAANI Valmet 20 Viimeinen petroolitraktori Pienviljelystraktoreita alettiin tuottaa enemmälti 1930-luvun lopulla, kun maatalous alkoi toipua pitkästä lamakaudesta. Kaupat pystyi tekemään lähes missä tahansa, laajimmillaan edustus oli jaettu kuudelle maatalousalan keskusliikkeelle. Hevosia oli 1950-luvun lopulla vielä 3 kertaa enemmän kuin traktoreita, niinpä pientiloista uskottiin löytyvän jatkossakin asiakkaita. Käytännössä sillä ei voinut ajaa juurikaan kovempaa kuin telakoneilla. Näihin tarpeisiin vastattiin v.1955 uudistetulla Valmetilla. Sotien jälkeen maatalousministeriö esitti Fordin Dagenhamin tehtaalle telatraktorituotannon aloittamista, mutta johtoporras ei ajatuksesta innostunut, vaan suositteli kääntymään Countyn puoleen. Hintakin pani harkitsemaan nelivedon tarpeellisuutta. Nyt Olavi Sipilän johtama porukka sai kootuksi toimivan prototyypin, jonka pohjalta Tourulassa päästiin v.1951 tekemään 10 traktorin koesarja. Valinnaisvarusteita Bensamoottori 23 hv/2400 rpm, teollisuusmalli MT, hydraulinen nostolaite, aura 1 x 14”, lapiorullaäes 160 cm, sivuniittokone 150 cm, haravakone 215 cm, seiväskaira, vakoaura, kultivaattori 150 cm, keskilana 215 cm, kasvinsuojeluruisku 550 cm, lypsykoneen käyttölaite, hihnapyörä, levikkeet metallitai kumipyörillä, takapyöräpainot. Telatraktori oli maastokelpoinen, mutta hidas kuormajuhta, eikä kovin sopiva kovapintaisille teille. Valmet pystyi tehonsa, kestävyytensä ja ominaisuuksiensa rajoissa monenlaiseen työhön, mutta melko pian alettiin kaivata lisää voimaa, hydrauliikkaa ja vahvempaa etupäätä. Nostovoima 1 000 kg, ei painonsiirtojärjestelmää. Hinta 393 000 mk vuonna 1962, mikä vastaa noin 8 900 euroa vuonna 2020 Valmistaja Valmet Oy Valmistusaika ja -paikka 1955–62 Tourula, Jyväskylä. Ohjaus hoidettiin entiseen tapaan irrotuskytkimillä ja jarruilla. County Four Drive otettiin Fordin ohjelmaan vuosikymmenen loppupuolella, mutta tuonnit jäivät muutamiin kappaleisiin. Täytösmääriä Moottori 8 l, jäähdytysjärjestelmä 13,6 l, vaihteisto 20,5 l, taka-akselisto 41 l, ketjukotelot 2 x 16 l, polttoainesäiliö 68 l. Niinpä Fleetin pajalla vaihdettiin telat kumipyöriin, jotka yhdistettiin toisiinsa koteloidulla rullaketjulla. Lähes kaikki tela-Majurit ostettiin puskulevyvarustuksella, useamman perässä oli vielä vinssi, mutta hyvin harva, jos yksikään, hankittiin pelkästään maatalouskäyttöön, mihin se oli alun perin tarkoitettu. Auran teki Fiskars, lapiorullaäkeen Rosenlew, myöhemmin myös Kronos. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä niin ikään valuuttapulasta kärsivä Turkki jätti tiettävästi traktorit maksamatta. Hehtaarien mukaan hevosvoimat Vuosina 1951–55 Tourulassa tehty traktori oli pelkkä Valmet, tyyppi 15 on lisätty merkin yhteyteen myöhemmin, mutta uusi malli oli virallisestikin Valmet 20. Mittoja Pituus 3 170 mm, akseliväli 1460 mm, leveys 2200 mm, korkeus 1600 mm, maavara 266 mm, paino vakiovarusteilla 3 356 kg. Valinnaisvarusteita Bensatai petroolimoottori, hydraulinen nostolaite, voimanottoakseli, käsikytkin, vaihteistoon vaikuttava käsijarru, erilaisia vetolaitteita, Boughton-vinssi 7,5 tn tai 11 tn, nokkapumppu, erillinen säiliö hydrauliikalle, hydraulinen Bray-puskulevy, Muir-Hill-kuormain, Whitlock-etukuormain, 11 x 36-, 13 x 28tai 14 x 30-pyörät, rautapyörät, pyöräpainot, etupaino, maskinsuoja. Valmetin kauppa kävi hyvin, ensimmäisenä varsinaisena tuotantovuotena 1953 se oli Kimmo Kotta toiseksi myydyin merkki Zetorin jälkeen, seuraavana vuotena peräti ykkönen, mutta tuontisäännöstely oli tässä tapauksessa paras myynnin kasvattaja. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 6+2R, nopeudet 2,8–17,8 km/h. Syl. Erityisen runsaasti Countya ostettiin Puerto Ricoon. Tavallinen lisäpainoilla varustettu Fordson Major sai virallisissa mittauksissa liikkeelle parin tonnin taakan. Sokerifarmeilla oltiin jokapyörävetoiseen traktoriin hyvin tyytyväisiä. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori sivuventtiileillä, 19,5 hv/2400 rpm. Niitä ostettiin ympäri maailmaa hyvin monenlaisiin töihin, muun muassa Puerto Ricoon, Jamaikalle, Haitiin ja muihin Länsi-Intian saariston valtioihin vetämään sokeriruo´olla lastattuja raskaita vaunuja pelloilta rautateiden varteen. Sellaiseksi valikoitui International Harvesterin pikkutraktori Farmall Cub, jota Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy oli tuonut 89 kappaleen verran
Valmetilla oli arveltu, että vienti toisi merkille kaivattua uskottavuutta, mutta Pohjoismaissa, enempää kuin muissakaan Euroopan valtioissa ei Piikkilangankiristäjä-nimen saaneista pikkutraktoreista kiinnostuttu. Hydrauliikka Kiilahihnakäyttöinen hammaspyöräpumppu, paine 80 kg/cm², tuotto 4 l/min, nostoteho 360 kg. Piikkilangankiristäjässä oli puutteensa, mutta siitä tuli nopeasti eräs legendaarisimmista traktorimalleista. Samalla kun pienin, halvin ja sillä erää myös vanhanaikaisin saatavilla ollut traktori poistui kuvioista, Valmet esitteli aikansa suurimpiin ja kalleimpiin kuuluneen 864-mallin. Viimeinen Valmet 20 valmistui vuonna 1962, markkinointi päättyi seuraavana vuotena. Sittemmin valikoima kasvoi hyvinkin laajaksi –erikoisin oli lypsyvarustus, jonka toimitti tanskalainen S.A.Christensen. Traktori pellolle ja lypsylle Valtion asetehtaat yhdistettiin sotien jälkeen Valtion Metallitehtaiksi, joista alettiin käyttää lyhennettä Valmet. Hevosia oli 1950-luvun lopulla vielä 3 kertaa enemmän kuin traktoreita, niinpä pientiloista uskottiin löytyvän jatkossakin asiakkaita. Valmet pystyi tehonsa, kestävyytensä ja ominaisuuksiensa rajoissa monenlaiseen työhön, mutta melko pian alettiin kaivata lisää voimaa, hydrauliikkaa ja vahvempaa etupäätä. Hinnoittelu oli pidetty maltillisena, koko 10-vuotisen historiansa ajan Pikku-Valmetit maksoivat suunnilleen saman verran, vaikka markan arvo oli tuona aikana laskenut noin 50 %. Sellaiseksi valikoitui International Harvesterin pikkutraktori Farmall Cub, jota Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy oli tuonut 89 kappaleen verran. Mittoja Pituus 2550 mm, akseliväli 1760 mm, leveys 1340 mm, korkeus ohjauspyörän yläreunaan 1570 mm, maavara 460 mm, paino vakiovarusteilla 985 kg. KK-20200604-403934-_200527_1337400329.indd 64 27.5.2020 13.37.44 25.6.2020 NRO 9 97 WETERAANIT Co un tr y Fo ur Dr iv e 19 54 –6 2, Da ge nh am (L on to o) ja Fl ee t (H am ps hi re ), En gl an ti.. Nyt Olavi Sipilän johtama porukka sai kootuksi toimivan prototyypin, jonka pohjalta Tourulassa päästiin v.1951 tekemään 10 traktorin koesarja. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori sivuventtiileillä, 19,5 hv/2400 rpm. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. Ei painonsiirtojärjestelmää. Hehtaarien mukaan hevosvoimat Vuosina 1951–55 Tourulassa tehty traktori oli pelkkä Valmet, tyyppi 15 on lisätty merkin yhteyteen myöhemmin, mutta uusi malli oli virallisestikin Valmet 20. Pyörät Edessä 4 x 15, takana 8 x 24. Valinnaisvarusteisiin kuuluneelle hydrauliselle nostolaitteelle otettiin paineet moottorin kupeeseen pultatusta hammaspyöräpumpusta, joka pyöri kampiakselin tahtiin kiilahihnavälityksellä. Kotimarkkinoilla kauppa kävi kohtuulisen hyvin, vaikka minikokoisten ja varsinkin petroolikäyttöisten traktoreiden kysyntä oli hiipumassa. Niinpä Valmetin suunnitteluryhmä päätti ottaa traktorinsa esikuvaksi valmiin ja toimivan koneen. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 5,6–18 km/h. "Hehtaarien mukaan hevosvoimat" muistutettiin mainoksissakin. Putkityyppinen etuakseli oli korvattu järeämmällä palkkirakenteella. Mekaaniset vannejarrut, joita voidaan käyttää ohjausjarruina. Valmet-nimen saaneessa traktorissa oli vielä runsaasti parannettavaa, mutta seuraavana vuotena valmistuneet 75 traktoria olivat jo suunnilleen valmiita tuotteita. Ensimmäinen varteenotettava pienviljelystilan hevosen korvaaja oli v.1937 esitelty Allis-Chalmers B, jota tehtiin 20 vuodessa lähes 120 000 kappaletta. Näihin tarpeisiin vastattiin v.1955 uudistetulla Valmetilla. Täytösmääriä Moottori 3,5 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, voimansiirto 4 l, vähennyspyörästöt 2 x 0,5 l, hydrauliikka 3 l, bensiinisäiliö 3 l, petroolisäiliö 26 l. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä niin ikään valuuttapulasta kärsivä Turkki jätti tiettävästi traktorit maksamatta. Traktoriteollisuus näytti lupaavalle alalle, Suomen alamaihin ajautunut maatalous kun kärsi valtavasta vetovoimapulasta. Akselin edessä vaurioille alttiina ollut raidetanko oli siirretty parempaan paikkaa akselin taakse. Syl. Ruotsalaisen Bolinder-Munktellin lisenssivalmistus ei valuuttahankaluuksien takia edennyt sopimuspaperia pitemmälle. Myöhemmin samoille apajille tulivat John Deere LA, Case VA, Massey-Harris Pony ja Farmall Cub, joka oli esikuvana ensimmäiselle Valmet-mallille. Valinnaisvarusteita Bensamoottori 23 hv/2400 rpm, teollisuusmalli MT, hydraulinen nostolaite, aura 1 x 14”, lapiorullaäes 160 cm, sivuniittokone 150 cm, haravakone 215 cm, seiväskaira, vakoaura, kultivaattori 150 cm, keskilana 215 cm, kasvinsuojeluruisku 550 cm, lypsykoneen käyttölaite, hihnapyörä, levikkeet metallitai kumipyörillä, takapyöräpainot. Sähköjärjestelmä 6 V Bosch, laturin teho 130 W, starttimoottori 0,6 kW, Lucas SR4F-laukaisumagneetto. 97 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 2/2020 64 WETERAANI Valmet 20 Viimeinen petroolitraktori Pienviljelystraktoreita alettiin tuottaa enemmälti 1930-luvun lopulla, kun maatalous alkoi toipua pitkästä lamakaudesta. Valmetin kauppa kävi hyvin, ensimmäisenä varsinaisena tuotantovuotena 1953 se oli Kimmo Kotta toiseksi myydyin merkki Zetorin jälkeen, seuraavana vuotena peräti ykkönen, mutta tuontisäännöstely oli tässä tapauksessa paras myynnin kasvattaja. Valmistettu yhteensä noin 6 200 kpl. Aseteollisuutta piti ajaa alas muun muassa Moskovan välirauhan sopimuksen takia, minkä vuoksi tehtaille etsittiin uusia siviilituotteita. Sen tehot oli saatu 20 hv:n tuntumaan lähinnä kierroksia lisäämällä. Pari muutakin parannusta uudesta mallista löytyi. Auran teki Fiskars, lapiorullaäkeen Rosenlew, myöhemmin myös Kronos. Solex 26ZAKV -yläimukaasutin keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä. Kaupat pystyi tekemään lähes missä tahansa, laajimmillaan edustus oli jaettu kuudelle maatalousalan keskusliikkeelle. Toivottua näkyvyyttäkin järjestyi: hyvin monessa sanomaja aikakauslehdessä nähtiin kuvia satamanostureiden roikuttamista Valmeteista. Yhtä nolosti kävi englantilaisen insinöörimajuri Douglas Pobjoyn piirustuksilla tehdyn prototyypin kanssa, jota ei saatu pyörimään millään keinolla. Voimansiirto Kuiva 8” 1-levykytkin. Vanhojen traktoreiden harrastaminen alkoi laajemmin yleistyä päälle 20 vuotta sitten, mutta Valmet-kauppiaat kertoivat jo 1970-luvulla, että Pikku-Valmetia kysytään heiltä lähes viikoittain. n Tekniset tiedot: Valmet 20 Moottori Valmet 4035P, 4-syl. Pieniä traktoreita oli tehty jo aiemmin – Suomeenkin ostettiin vajaat 600-kiloinen englantilainen Saunderson Little Universal v.1910, mutta hintansa ja etenkin ominaisuuksiensa puolesta se ei soveltunut vielä minkään kokoiselle tilalle. läpimitta 75 mm, iskunpituus 80 mm, kokonaisiskutilavuus 1413 cm³, puristussuhde 5:1. Sivuniittokone tehtiin Valmetilla, teräpalkki hankittiin valmiina International Harvesterilta. Lopulta saatiin sadan traktorin tilaus Turkista. Hinta 393 000 mk vuonna 1962, mikä vastaa noin 8 900 euroa vuonna 2020 Valmistaja Valmet Oy Valmistusaika ja -paikka 1955–62 Tourula, Jyväskylä. Voa 2400 rpm, hihnapyörä 115 mm x 204 mm, 1565 rpm. Omintakeisen kiinnitysjärjestelmän takia Valmetiin piti olla omat työkoneet
Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Syl. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. 98 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. Tehostettu ohjaus. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa
Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. 99 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Tehostettu ohjaus. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Syl. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 3/2020 65 BM -V ol vo T8 00 Bi so n 19 66 -7 9 Es ki ls tu na , Ru ot si KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 65 8.7.2020 13.53.06. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan
Syl. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Moottorina oli 2-sylinterinen Deutz-diesel, mutta polttoainepulan takia puukaasukäyttöisenä. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Radalla pysyminen oli varmistettu kiskojen toiselle puolelle lisätyillä rissoilla, joilla myös taattiin renkaille riittävä pito. Eicheriä ei jostain syystä edes yritetty tuoda säännöstelyaikaan, vaikka lähes kaikkien muiden tunnetumpien saksalaismerkkien valuutta-anomukset olivat vähintään vuosittain, jotkut jopa kuukausittain, Lisenssiviraston hylkylistalla. Sähköjärjestelmä 12 V Bosch, laturi 75 W. Eicher oli tasokas merkki, jota vietiin ympäri maailmaa. Deutz aloitti ilmajäähdytteisten traktoreiden tekemisen vasta pari vuotta myöhemmin. Lukuisten autojen ja moottoripyörien lisäksi liike mainosti myyvänsä länsisaksalaisia raivaustraktoreita ja kaivinkoneita, sveitsiläisiä ja amerikkalaisia moottorisahoja, sekä Scoottereita ja Mopeedeja. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Raaka-ainepula vaikeutti tuotantoa, eikä vuosina 1945–48 valmistunut kuin 300 traktoria, mutta 1950-luvun alkaessa päästiin jo yli 1000 koneen vuosituotantoon. 1950-luvun lopun uutuuksia oli "peto-sarja", jonka malleja olivat Puma, Panther, Tiger, Leopard ja Mammut. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Huomattavan laajan kääntösäteen ja heikohkojen tieominaisuuksien takia niiden käyttö rajoittui vuoristoalueille. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Seuraavalla vuosikymmenellä tulivat pienillä etupyörillä varustetut 4-vedot, Farm Express-maastokuorma-auto ja suurinta huomiota saanut Agrirobot, joka pystyi ennakkojärjestelyjen jälkeen kyntämään ilman kuljettajaa vaikka 100 hehtaaria yhtä soittoa. 100 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Suomeen tuonti katkesi alkuunsa Tuontisäännöstelyn päättymisen (1957) pelättiin tuovan Suomeen epämääräisiä hajamerkkejä, mutta niin ei kuitenkaan käynyt, vaan merkkivalikoima karsiutui entisestään, kun suosituimpia traktoreita alkoi tulla rajoituksetta. Toiminta MF:n vuokratiloissa kävi kalliiksi ja Eicher meni konkurssiin vuoden 1984 toukokuussa. Ilmeisesti niitä myös saatiin ainakin yhden ED22:n verran, koska sellainen on sillä seudulla todistettavasti vaikuttanut. Koska traktori oli välillä ylösalaisin, tarvittiin polttoaineja voitelujärjestelmiin myös omat erikoissysteemit. Rauhan tultua alettiin suunnitella omaa ilmajäähdytettyä suorasuihkutusmoottoria, jonka ensimmäinen versio istutettiin v. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Vuoden 1951 DLG-näyttelyssä nähtiin Eicher-pyörä. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Firman heikon rahatilanteen takia sitä ei kuitenkaan saatu kehitettyä ainoata prototyyppiä pitemmälle. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Traktorina se ei olisi ollut yhtään huonompi kuin muutkaan, useassa tapauksessa parempi. Tehty yhteensä 1962 kpl.. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Saksan silloisen pientilavaltaisuuden takia kysytyimpiä olivat pienet mallit. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. 1963, mutta krooninen rahapula vei pohjan kaikelta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Rumpujarrut, joita voidaan käyttää ohjausjarruina, vaihteistoon vaikuttava käsijarru. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Valmistusaika ja -paikka 1955–58, Forstern, Baijeri, Länsi-Saksa. Uudeksi omistajaksi tuli intialainen tytäryhtiö Eicher Goodearth, ja moottorit vaihtuivat taas Eicherin omiin ilmajäähdytteisiin. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Ei painonsiirtojärjestelmää. Tyypillinen tuon ajan suosikkitraktori oli 22-hevosvoimainen 1-sylinterinen Eicher ED22, joka oli suora jatkokehitelmä ensimmäisestä omasta dieselmallista ED16. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Työntekijöitä oli tuolloin n. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 12.8.2020 NRO 11 70 WETERAANIT Eicher ED22 II Voimakas ja ketterä Veljekset Josef ja Albert Eicher pitivät baijerilaisen kotitilansa perinteistä hoitoa turhan raskaana, työläintä oli niittäminen. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Vuonna 1953, jolloin juhlittiin 20 000 valmistunutta traktoria, esiteltiin Kombi-työkonekantaja. läpimitta 115 mm, iskunpituus 150 mm, kokonaisiskutilavuus 1557 cm³, puristussuhde 17,5:1. Kotimarkkinoilla Eicher pääsi useana vuotena viiden myydyimmän joukkoon, v.1957 peräti kolmanneksi. n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: Eicher ED22 II Moottori ED1d, ilmajäähdytetty 1-syl. Niinpä he asensivat Deering-niittokoneen Opelista muunnellun traktorin sivulle. Se ei toiminut, mutta seuraava 3-pyöräinen niittolaite veti sujuvasti itsesitojaakin. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Erilaisia teknisiä oivalluksia oli vaikka muille jakaa, kuten hydrostaattinen portaaton voimansiirto jo v. Magirus-Deutz oli tilannut Eicheriltä 25 000 maastokuorma-autoa, mikä helpotti tilannetta, mutta ei tarpeeksi. Lisävarusteita 8 x 32-takapyörät, keskivoimanotto, keskiniittokone 150 cm, hydrauliikka, hihnapyörä, ohjaamosuoja, kompressori, pyöräpainot, maskinsuoja, vinssi, ryömintävaihteisto. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Aiemmin oli toimitettu ilmajäähdytettyjä lentokonemoottoreita BMW:lle, joten ihan äkkinäisiä ei sillä saralla oltu. Voimanottoakseli 580 rpm, hihnapyörä 140 mm x 220 mm, 1340 rpm. 90 jälleenmyyjän ja sveitsiläisten sijoittajien toimesta perustettiin pelastusyhtiö, joka ei kuitenkaan saanut firmaan riittävästi eloa, ja uusi konkurssi oli edessä v.1992. Hätiin tuli Massey-Ferguson, jolle siirtyi 99,7 % Eicherin osakkeista 1970-luvun alussa. Sen jälkeen perustettiin vielä yksi yhtiö, joka teki erikoiskapeita traktoreita viinitarhoille vuoteen 1998 asti. Kaikkea maatalouteen Sota-aikaan Traktorenfabrik Eicher oli monien muiden saksalaisyritysten tavoin armeijan tavaratoimittajana, mutta traktoreitakin syntyi siinä määrin, että v.1942 valmistui 1000:s Eicher-traktori. MF:llä itselläänkin meni 1980-luvulle tultaessa sikäli huonosti, että se päätti luopua Eicheristä. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Pyörät Edessä 5.50 x 16, takana 10 x 28 Mittoja Pituus 2845 mm, akseliväli 1750 mm, leveys 1520 mm, korkeus 1610 mm, maavara 370 mm, paino vakiovarusteilla 1580 kg. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. 1947 valmistuneen Eicher ED16-mallin nokalle. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Saksalaisen Eicherin historia päättyi tuolloin, mutta intialainen Eicher on vielä voimissaan. Valmistaja Gebrüder Eicher Traktorenund Landmaschinen-Werke GmbH. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Eicher-Rad on vieläkin saksalaisten traktoritapahtumien varma vetonaula, jolla näytetään mikä merkki on mainosten mukaisesti "Leistungsfähig und Wendig" (voimakas ja ketterä). 2000. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Vuonna 1937 tuli vuoroon ensimmäinen myyntiin tarkoitettu traktori, joka sai ensiesittelynsä Kölnin DLG-näyttelyssä. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Rajoitusten helpotuttua hyvin laajaa ajoneuvovalikoimaa edustanut Lammin Auto ilmoitti saavansa Eicher-traktoreita syksyn 1956 toimituksiin. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Kasvuun auttoi noihin aikoihin hankittu oma valimo, joka mahdollisti myös oman työkonetuotannon, parhaimmillaan Eicheriltä löytyi jokseenkin kaikki traktorikäyttöiset välineet omasta takaa. Vuoristoradan silmukkaa muistuttavassa ympyrässä oli kaksi vierekkäistä kiskoa, joita myöten traktori kiersi non-stoppina koko näyttelyn ajan. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. Hydrauliikka Kiilahihnavetoinen hammaspyöräpumppu, ulkopuolinen nostosylinteri. Toiminta oli kuitenkin ilmeisen lyhytikäistä. 4-t suorasuihkutusdiesel, 22 hv/1650 rpm. Rivityyppinen ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä. Syl. n . Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Fuusion myötä moottoreiksi vaihtuivat Perkinsit. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Hieman myöhemmin tarjolle tuli tuon ajan suurtraktoreihin kuulunut L60, sekä isopyöräiset 4-vedot ED22 ja ED30. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Voimansiirto Kuiva 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 5+R, nopeudet 3,2–20 km/h. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Sirkushuvien lisäksi aivoriihtä oli pidetty lämpimillä myös tuotantopuolella. Tehostettu ohjaus. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi
Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Syl. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 12.8.2020 NRO 11 71 WETERAANIT Ei ch er ED 22 II 19 55 –5 8, Fo rs te rn , Ba ije ri , Lä ns iSa ks a. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Tehostettu ohjaus. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. 101 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi
Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Vähennyspyörästössä planeettavälitys, tasauspyörästönlukko. läpimitta 98,4 mm, iskunpituus 127 mm, kokonaisiskutilavuus 3867 cm³, puristussuhde 16:1 Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten Thermostart-imusarjahehku. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. MF 175:n ja myöhemmän S-mallin tuontimäärät lienevät jossain 1000– 2000 välillä. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Tehostettu ohjaus. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Huoltojen ja remonttien puolesta MF 165 ja 175 olivat melko työläitä, hyväkin tekniikka kun tarvitsee ylläpitoa. Traktoreiden uudistamiseen oli kaksi painavaa syytä. Syl. Lisävarusteita Riviviljelymalli, teollisuusmalli, matala malli, bensamoottori, 6tai 8-nopeuksinen vaihteisto, hydrauliikan lisäventtiilit, hihnapyörä, etupainot, pyöräpainot, takaraidevälin pikasäätö, 13.00 x 16-etupyörät, 18.4/15 x 30-takapyörät, maatalousvetolaite, tupakansytytin, alapakoputki, turvaohjaamo tai -kehikko (ennen 1.7.1969) Hinta 14 925 mk vuonna 1966, mikä vastaa n. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Akku oli hyvin hankalassa paikassa. MF 100ja 1000-sarja käsitti ensi alkuun yhteensä 9 traktoria, joista 130, 135, 140, 145, 150 ja 165 olivat mallien 30, 35 ja 65 uudistettuja painoksia. Suurin englantilainen punajättiläinen Massey-Ferguson ja Ford tekivät kaikkensa, saadakseen uudet traktorisarjansa valmiiksi vuoden 1964 joulukuun Royal Smithfield Show -näyttelyyn, joka oli johtava eurooppalainen konekatselmus. Sähköjärjestelmä 12 V, startti 2,6 kW, laturi 165 W. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Valmistettu yhteensä n. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Taka-akselikoteloissa olevat kuivat levyjarrut sai siivottua vasta banjojen irrottamisen jälkeen, venttiilien säätö tai suuttimien irrotus edellytti polttoainetankin poistamista. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. 102 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. 50 000 kpl.. Mallistoa markkinoitiin nimellä Red Giants (punajättiläiset), vaikka oikeasti sen tittelin olisivat ansainneet vain 6-sylinteriset amerikkalaiset MF 1100 ja 1130, jotka olivat tekniikaltaan ja toteutukseltaan todellisia uutuuksia. Tilastoja tosin kaunistivat kuntien, TVH:n ja armeijan traktorihankinnat, mutta paljon koneita päätyi maatalouskäyttöönkin. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Oliver ja Minneapolis-Moline olivat tehneet MF:lle Pohjois-Amerikan markkinoilla välttämättömät suurtraktorit, mutta kumpikin valmistaja oli hiljattain siirtynyt Whiten omistukseen, joka ei tahtonut jatkaa yhteistyötä. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Vuoden 1965 alussa myyntiin tulleen MF 100-sarjan tehokkain malli 175 kuului näiden heikkomenekkisten joukkoon. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. 2020. Hydrauliikka Voimanottoakselin pyörittämät 4-elementtinen mäntäpumppu ja hammaspyöräpumppu (vain Multi-Powerissa), yhteistuotto 42,8 l/min, paine 211 kg/cm², nostoteho 1750 kg. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Kuivat levyjarrut taka-akseleilla. Voimansiirrosta löytyi ajovoimanotto, joka oli tarkoitettu lähinnä ulosottokäyttöisten lantakärryjen ja muiden levittimien pyöritykseen. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Voimansiirto Kuiva 11” ja 9” kaksoiskytkin, siirtopyörävaihteisto 12+4R hydraulisella Multi-Power -pikavaihteella, nopeudet 2,5–33 km/h. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Puhtia pellolle ja metsään Meillä MF 175:n kaltaista traktoria tarvitsivat isompien tilojen ohella puutavara-ajurit ja maansiirtourakoitsijat. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. ja Massey-Ferguson Inc. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla ja paineensäätö. 26 800 euroa v. Mittoja Pituus 3530 mm, akseliväli 2130 mm, leveys 1880 mm, korkeus (konepelti) 1400 mm, maavara 420 mm, paino vakiovarusteilla 2495 kg. Vetävälle perävaunulle 2,1 kierrosta metrille oli liian vähän, momentit kasvoivat liian suuriksi hitaassa ajossa. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. MF 175 oli parhaiten varustettu, tehostin oli vakiona, ensi alkuun myös Multi-Power, suurtehopumppu, sekä takapyörien valuvanteet, joissa oli raidevälin pikasäätö. Pyörät Edessä 7.50 x 16, takana 13.6/12 x 38 Täytösmääriä Moottori 8 l, jäähdytysjärjestelmä 14 l, voimansiirto ja hydrauliikka 27 l, polttoainesäiliö 68 l. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: Massey-Ferguson 175 Multi-Power Moottori Perkins A4.236, nestejäähdytteinen 4-syl. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Valmistaja Massey-Ferguson Ltd. Uuden MF-sarjan, jonka virallinen nimi oli DX, suunnittelu aloitettiin vuoden 1962 lopulla. n . TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. Voimanottoakseli 707 rpm, ajovoimanotto 2,1 r/m. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Vahvemman sortin etuakselista ja ohjauksentehostimesta oli apua etukuormaajakäytössä, joka sekin alkoi yleistyä 1960-luvun puolivälissä. Euroopan puolella MF 130, 135, 140, 145 ja 165 kuuluivat Ranskan Beauvaisin tehtaan valikoimaan. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Kummankin Perkins A4.236-moottori oli uusi ja suunniteltu nimenomaan traktorikäyttöön. Syl. Ison karjatai viljatilan ykköstraktorissa on nykyään lähemmä 200 hevosvoimaa, useimmiten reilusti ylikin. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Hydrauliikassa oli toimintoja sikäli runsaasti, että suurin osa jäi monille käyttäjille ikuiseksi arvoitukseksi. Englannissa 175 ja hieman tehokkaampi MF178 korvattiin 1970-luvun alussa uudella MF 185:llä, USA:ssa valmistus jatkui vuoteen 1975. Useimpien, ellei peräti kaikkien MF-miesten mielestä hankalat huoltotoimet olivat kuitenkin pikkujuttu hyvien ominaisuuksien rinnalla. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. 4-t suorasuihkutusdiesel, 72 hv/2200 rpm. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Pikkutraktoreita myytiin tuhatmäärin, mutta tuolloin suuriksi luokiteltuja yli 70-hevosvoimaisia korkeintaan joitakin satoja. Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. MF 175:n jarruja petrattiin v.1968, samoin ruiskutuspumppua. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Tuohon aikaan 72 hevosvoimassa katsottiin olevan voimareserviä yllin kyllin suurenkin tilan tarpeisiin. Kaivureiden ja metsätraktoreidenkin peruskoneina "sataseitenvitosta" käytettiin, mutta heikommalla menestyksellä. Lähes kokonaan aiempien mallien (30, 35, 50 ja 65) pohjalta muunneltu uusi MF 100-sarja saatiin markkinoille ilman mainittavia ongelmia, mutta alusta loppuun uuden Fordin 1000-malliston myyntikuntoon saattaminen määräaikaan mennessä otti lujille. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Englannin Coventryn tehtaassa tehtiin malleja 135, 165 ja 175, joka katsottiin riittävän suureksi eurooppalaisiin tarpeisiin. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Tehostettu ohjaus. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Valmistusaika ja -paikka 1965–72 Coventry, Englanti ja 1965–75 Detroit, USA. Hyvänä kakkosena tuli Massey-Ferguson 135, joka jäi parinsadan päähän Valmetista. Kokonaismyynnissä MF oli kuitenkin selkeä ykkönen. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Toinen ja vieläkin tärkeämpi pointti oli Fordin tuleva mallisto, jota oli alettu työstää tosissaan vuoden 1962 alussa. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Jukot, Nordstenit ja Simultat eivät pikkutraktoreilla heilahtaneet. Uusi tasapainotettu moottori oli ilmeisen onnistunut ja sitä kiiteltiin sitkeäksi, mitä se olikin ainakin tuon ajan saksalaisiin traktoreihin verrattuna. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Periaatteessa kokonaan uusia koneita olivat MF 175 ja 180, mutta niidenkin perusrakenne oli tuttua aiemmista malleista. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 31.8.2020 NRO 12 128 WETERAANIT Massey-Ferguson 175 Kaikilla herkuilla Joskus 1960-luvun puolivälissä, kun uusia traktoreita myytiin vuosittain yli 10 000 kappaletta, oli suurempien mallien menekki vaatimatonta. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Omimmillaan se oli pellolla auran, äkeen tai muun maatalouskoneen edessä. Parhaiten menivät kaupaksi 50 hv:n traktorit, joista halutuin oli Valmet 565 yli 2000 kappaleen vuosimyynneillä. 6-nopeuksinen perusvaihteisto vaihtui 8-pykäläiseksi, paitsi Multi-Powereissa ja akseliväli lyheni viitisen senttiä, uudeksi tyypiksi tuli MF 175S. Maatalouspuolella paras myynninedistäjä oli nostolaitesovitteinen kylvölannoitin, joka alkoi yleistyä 1960-luvun lopulla. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn
Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Tehostettu ohjaus. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. 103 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Syl. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 31.8.2020 NRO 12 129 WETERAANIT M as se yFe rg us on 17 5 M ul tiPo w er 19 65 –7 2 Co ve nt ry , En gl an ti ja 19 65 –7 5 De tr oi t, US A. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100
Valmistaja A/S Chr. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Yleisin tilakoko oli 5–10 peltohehtaaria, tämän suuruusluokan viljelmiä oli tarkalleen 88 434 kappaletta. Koneellistuminen alkoi kiihtyä heti ensimmäisen maailmansodan päätyttyä, v.1919 Tanskaan tuotiin 733 traktoria, joista vähintään 2/3 oli Fordsoneita, joka oli markkinajohtaja aina seuraavan sodan päättymiseen asti. Pikku-Valmetilla oli toki samaan alle tonnin painoisiin kuuluneita ulkolaisia kilpailijoitakin, kuten Allis-Chalmers G ja B, Farmall Cub, Hanomag R12, Massey-Harris Pony, OTA ja BMB-President, mutta vain Allis-Chalmers B:n ja Massey-Harris Ponyn tuonnit nousivat satoihin kappaleisiin (644 ja 626). Ferguson oli seuraava valtamerkki, Tanska oli kolmanneksi suurin asiakas Englannin ja Ranskan jälkeen. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Meillä ei uskottu ACAM:in tarpeellisuuteen Suomi oli 1950-luvun alussa pientilavaltainen maa. Viljeltyä on saman verran kuin Suomessa, vaikka Tanska on kolmanneksen pienempi kuin Oulun lääni. Voimansiirto Kuiva 1-levykytkin. Sen toiminta perustui taka-akselin alle kiinnitettyihin nostokiskoihin, joiden etupuolta rissapyörillä painattamalla kiskojen takaosat nousivat. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Näin kävi helsinkiläiselle insinööritoimisto Oy Nortek Ab:lle, jonka kruunuanomus ACAM-traktoreiden tuonteihin hylättiin. Andersens Maskinfabrik Valmistusaika ja -paikka 1952–56 Holbæk, Sjellanti, Tanska. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Harvinaisin oli OTA, jota OTK onnistui tuomaan 3 kappaletta. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Seuraavaksi yleisin höyhensarjalainen oli amerikkalainen Farmall Cub 93 traktorilla, muiden jäädessä reilusti alle 50 koneeseen. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Esittelykone on saatettu tänne lähettää, mutta myyntiin asti niitä ei liiennyt. Tehostettu ohjaus. Yhteistä näille kaikille kolmelle pikkutraktorille oli tuon ajan Ford Angliasta tuttu 1,2-litrainen bensamoottori, jonka saatavuuteen "Köpiksen" kokoonpanotehtaalla oli ilmeinen vaikutus. Hyvin harva maa pystyy luettelemaan yhtä pitkää litaniaa tasokkaita merkkejä, kuten Hardi, Taarup, JF, Nordsten, Dronningborg, Ugerløse, Fiona, Skals, Farendløse, Fransgaard, Skjold, Fraugde, Bøgballe tai Kongskilde. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. Saksalainen Stockja ruotsalainen Avance-moottoriaura aloittivat Tanskan varsinaisen traktorikauden v.1913. ACAMin ja muiden tanskalaisten pikkutraktoreiden elinkaari jäi ymmärrettävästi hyvin lyhyeksi. ACAM:in valmistus päättyi v.1956. n . Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Pyörät Edessä 4.00 x 12, takana 8.00 x 24. Molempien pohjalta tehtiin omat versiot merkeillä Agri ja Tuxham, mutta kummankin tuotanto jäi ykköskappaleisiin. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Ilmeisesti traktoreiden tekeminen oli pitkän linjan maatalouskonevalmistajalle reilusti tappiollista, koska tehdaskin sulki ovensa seuraavana vuotena. 4-t bensamoottori sivuventtiileillä, 17 hv/2000 rpm. Tuontisäännöstelyn aikaan (1945–57) traktorituonnit riippuivat Suomen rajallisia valuttavarantoja tarkasti varjelleen Lisenssitoimikunnan, ja vuodesta 1953 lähtien Lisenssiviraton päätöksistä. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Mekaaniset rumpujarrut taka-akseleilla, voidaan käyttää ohjausjarruina. Ferguson oli pieniinkin tarpeisiin monipuolisempi ja kätevämpi, eikä kovinkaan paljon kalliimpi. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Omien traktoreidenkin tekemistä on Tanskassa yritetty ainakin kuuteen otteeseen, mutta niiden kohdalla menestys on jäänyt yhtä poikkeusta lukuun ottamatta perin vaatimattomaksi. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Zenith-alaimukaasutin. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Niin ikään englantilaista Saundersonia esiteltiin kolmisen vuotta myöhemmin, mutta sitä ei ilmeisesti saatu kaupaksi, ja hyvä niin, koska noihin aikoihin Suomeen hankittu samanlainen kone osoittautui täydellisen epäonnistuneeksi. Anglian moottorin voimalla Konevoimaista kyntöä nähtiin Tanskassa ensimmäistä kertaa jo 1860-luvun lopulla, kun maahan hankittiin englantilainen Howard-höyryaura. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Valmet iski tismalleen oikeaan asiakasryhmään "Piikkilangankiristäjillään". Lisävarusteita Mekaaninen nostolaite, hihnapyörä. ACAMin nostolaite oli periaatteessa eräänlainen kiikkulauta. Traktoreita on käytetty vuodesta 1905 lähtien, jolloin neljän viljelijän porukka osti yhteisen Ivel-moottorivetäjän. Mittoja Pituus 2375 mm, akseliväli 1640 mm, leveys 1420 mm, korkeus 1375 mm, maavara 330 mm, paino vakiovarusteilla 845 kg. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Uransa aikana se oli tehnyt käsikäyttöisiä ja konevoimaisia paalaimia, puimakoneita, lajittelijoita, perunannostokoneita, haroja, kultivaattoreita, kylvökoneita, puutarhajyrsimiä ja silppukoneita merkeillä ACAM, Holbæk ja Hafnia. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. 104 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Painonsa ja tehonsa puolesta se pystyi vetämään 1-siipistä 12 tuuman auraa, jota hallittiin lisävarusteisiin kuuluneella etevällä nostolaitteella. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Laajat pellot tarvitsevat hyviä työkoneita, joiden tuotannossa tanskalaiset ovat olleet huipputasoa. Grönlanti ja Fär-saaret muuttaisivat suhteen kokonaan toisenlaiseksi, mutta ne ovat ulkoalueita, jotka eivät kuulu varsinaiseen Tanskaan. ACAM:ia ja täysin identtistä Saxon-traktoria valmistanut A/S Chr. Syl. "Harmikkeja" tuotiin kaikkiaan yli 50 000 kappaletta, markkinaosuuden ollessa suurimmillaan 45,7 %. Jyrsimiä oli saatavana myös Fordsonin perään kytkettävinä versioina, voima otettiin traktorin vähennyspyörästön ruuvista. Muita 50-luvun tanskalaisia tulokkaita olivat Danhorse 216 kappaleella, Garson, jota tehtiin alle 40 traktorin verran, sekä ACAM jonka valmistusmäärä nousi tietolähteestä riippuen 300–500 kappaleeseen. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Valmistettu yhteensä noin 400 kpl, joista osa merkillä Saxon ACAM Tanskalaiselle maajussille Tanska on aina ollut vahva maatalousmaa, 60 % sen pinta-alasta on erinomaista peltoa. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Viljeltyjä tiloja oli yhteensä vajaat 357 000, joista noin 80 % kuului luokkaan 0,25–10 ha. Hihnapyörän sai niin ikään lisävarusteena, mutta ei tuolloin jo hyvinkin yleistä voimanottoakselia. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Jos Vakolan johtaja Alpo Reinikaisen johtama asiantuntijaraati ei nähnyt jonkun merkin tai mallin tuonnille tarvetta, niin maahantuojalle ei herunut anottuja valuuttoja. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Syl. n Kimmo Kotta. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 17.9.2020 NRO 13 112 WETERAANIT WETERAANI Tekniset tiedot: ACAM Moottori Ford, 4-syl. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. Vuonna 1952 kuvioihin tullut ACAM-traktori oli pienviljelijöille tarkoitettu äärimmäisen yksinkertainen vetokone. läpimitta 63,5 mm, iskunpituus 92,5 mm, kokonaisiskutilavuus 1170 cm³, puristussuhde 6:1. Hihnapyörä 103 mm x 190 mm, 1025 ja 2000 rpm. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Andersens Maskinfarbrik oli 1950-luvulla jo kokenut konevalmistaja, Sjellannin Holbækissä toiminut firma oli perustettu 1885. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Sähköjärjestelmä 12 V, sähköstartti, akkusytytys. Täytösmääriä Moottori 2,3 l, jäähdytysjärjestelmä 6,8 l, bensatankki 17 l. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. Johtoasemaan vaikutti osaltaan myös Kööpenhaminaan v.1921 avattu kokoonpanolinja, jossa kasattiin kaikki Pohjoismaihin myydyt Fordsonit vuoteen 1928 asti. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 4+R. Nestejäähdytys luonnollisella kierrolla (thermo-syphon). BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Takaraidevälin pikasäätö. Laadullisesti ja määrällisesti menestynein oli Bukh, jota tehtiin vuosina 1956–68 noin 10 000 kappaletta. Omaakin traktoriteollisuutta käynnisteltiin lähes 40 vuoden tauon jälkeen
105 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 17.9.2020 NRO 13 113 WETERAANIT AC AM 19 52 –5 6 Ho lb æ k, Sj el la nt i, Ta ns ka
Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Omituisessa hydrauliikassa riitti häiriöitä ja varsinkin vuotoja, joita ei meinattu saada korjattua. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Pyörät Edessä 6.00 x 16, takana 13.6/12 x 38. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Moottori ja voimansiirto lepäsivät vankan palkkirungon varassa. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Hydrauliikka Moottorin käyttämä mäntäpumppu, tuotto 17 l/min, paine 136 kg/cm². Amerikan Fordin tapaan siinä piti kustannusten minimoimiseksi hyödyntää mahdollisimman paljon valmiita autoteollisuuden tuottamia osia, että myyntihinta saataisiin pysymään kilpailukykyisenä. Mittoja Pituus 3780 mm, akseliväli 2410 mm, korkeus konepeltiin 1720 mm, maavara 355 mm, paino vakiovarusteilla 3358 kg. Hydraulinen nostolaite, painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla ja paineakulla. Moottoriksi otettiin F-500ja F-600 -kuorma-autoissa käytetty 4-litrainen kuutonen, joko dieselinä, tai 312 kuutiota pienempänä bensaversiona. Kaupasta olisi koitunut maahantuojalle varaosahuoltoineen ja muine velvoitteineen pelkkiä hankaluuksia.. Siihen rooliin Ford 6000 sopi oikein hyvin. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Tekeillä oli aikansa modernein traktori. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. Edeltäjänsä tavoin sitä myytiin vain USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. 4-t suorasuihkutusdiesel, 73 hv/2700 rpm. Lisävarusteita Bensatai nestekaasumoottori, leveä etuakseli, 6.50 x 16tai 9.00 x 10-etupyörät, 15.5 x 38tai 16.9 x 34-takapyörät. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Kuljettajan mukavuuteenkin panostettiin: muotoiltu jousitettu istuin oli aikansa parhaimpia, vaihtamaan pystyi ilman kytkintä, ohjaus oli tehostettu ja jarruja hallittiin hydraulisesti. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Täällä pärjättiin Majoreilla ja Dextoilla, ja hyvin pärjättiinkin. Tuon ajan "dollarihymyjen" tyyliin Kimmo Kotta muotoillut pellit maalattiin Fordin punaharmailla väreillä. Tehostettu ohjaus. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Amerikan Ford-malleihin 600, 700, 800 ja 900 ei voinut tehdä sen sortin muutoksia ilman ominaisuuksien tai kestävyyden heikentymistä, joten suurtraktoriprojekti aloitettiin puhtaalta pöydältä. Vähennyspyörästössä planeettavälitys. Korkeakierroksisessa kuorma-auton moottorissa ei ollut nimeksikään sitkeyttä, vaikka esitteessä luvattiin, että "Nostat hattua sen vetovoimalle". Parantamista riitti yli resurssien, sillä enimpiä suunnittelijoita työllisti täyspäiväisesti uusi tonnisarja, jonka oli määrä valmistua syksyksi 1964. Sähköjärjestelmä 12 V Delco-Remy Voimansiirto Power-Shift -tyyppinen Select-o-Speed -vaihteisto 10+2R, nopeudet 1,9–29,3 km/h. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. Tehostettu ohjaus. Taka-akseleille soviteltiin märät levyjarrut ja planeettatyyppiset vähennyspyörästöt. Näyttelyihme Ford 6000 ei kuulunut eurooppalaisten maahantuojien valikoimiin, kuten eivät muutkaan sen ajan amerikkalaiset Ford-mallit. läpimitta 92 mm, iskunpituus 99 mm, kokonaisiskutilavuus 3947 cm³, puristussuhde 16,5:1 Rivityyppinen ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä. Täytösmääriä Moottori 4,7 l, jäähdytysjärjestelmä 20 l, vaihteisto 11,5 l, taka-akselisto 10,5 l, hydrauliikka 13 l, polttoainesäiliö 98 l. Syl. Amerikkalaisen luksustraktorin ylevää varustelua ihasteltiin, mutta ei ostomielessä. Amerikkalaiset kilpailijat olivat tuomassa markkinoille suurempia, yli 60-hevosvoimaisia malleja, eikä Ford halunnut jäädä kisasta sivuun. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Ford 6000 Diesel Detroitin murheenkryyni Fordin traktoreita tehtiin 1950-luvulla kahdessa paikassa – USA:ssa Fordeja ja Englannissa Fordsoneita – eikä niissä ollut juuri mitään yhteistä. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Takana raidevälin pikasäätö. Radikaali muotoilukin sai pyyhkeitä, monet nimesivät ison Fordin maailman rumimmaksi traktoriksi. Ulkopuolisen hydrauliikan hallinventtiilit, erilaisia vetolaitteita, sääsuoja. Monet otettiin takaisin tehtaalle, missä ne kunnostuksen jälkeen maalattiin sinivalkeiksi, josta oli tullut Fordin uusi väriyhdistelmä vuodesta 1962 lähtien. Erilaisia näyttelyitä järjestettiin runsaasti ja niihin tarvittiin vetonauloja houkuttelemaan yleisöä osastoille. Upouusi Ford 6000 esiteltiin maaliskuun 23 päivänä 1961. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Nokalla olleessa pystysäiliössä oli mäntä, jonka toisella puolella oli kaasua ja toisella hydrauliikkaöljyä. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. Vanhempaa ja uudempaa mallia (Commander 1964–67) tehty yhteensä 3733 kpl. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Voimanottoakseli 786 rpm ja 1135 rpm, ajovoimanotto. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 4/2020 64 WETERAANI Tekniset tiedot: Ford 6000 Diesel Row-Crop Moottori Nestejäähdytteinen 6-syl. Parannettukaan malli ei mennyt sen paremmin kaupaksi, mutta silti amerikkalaiset halusivat pitää sen valikoimissaan. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Eniten ongelmia oli vaihteistossa, joka oli suunnittelija Harold Brockin vastustuksesta huolimatta päästetty keskentekoisena markkinoille. Vaihteistoksi tuli Harold Brockin suunnittelema 10-nopeuksinen power-shift -laatikko, nimeltään Select-o-Speed. Malliston suurimmaksi tarkoitettuun 6000-Fordiin tehtiin muutamia vahvistuksia ja lievästi uudistunut versio 6000 Commander (komentaja) esiteltiin eräänlaisena "förskottina" jo tammikuussa 1964. Systeemin nimi oli Powr-Stor, vetovarsitunnusteluun perustunut painonsiirtojärjestelmä oli puolestaan Multi-Trol. Muun 1000-sarjan kanssa sillä ei ollut muuta yhteistä kuin merkki. Syl. 1956. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Niinpä tuohtunut Brock siirtyi John Deerelle, missä hän työsti ensimmäisen kunnollisen power-shiftin malliin 4020. Edellisenä vuotena Ford 6000 oli lopultakin tunnustettu toivottomaksi tapaukseksi ja tuotanto lopetettu 3733 valmistuneen traktorin jälkeen. 106 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Vuoden 1964 näyttelyssä Fordin osastolla oli kaksikin suuren maailman kummajaista: vedessä kellunut nelivetoinen County Sea Horse -amfibiotraktori ja Ford 6000. Valmistaja Ford Motor Company Valmistusaika ja -paikka 1961–64 Highland Park, Detroit, Michigan, USA. Työtehoseura esitteli viiden vuoden välein koneuutuuksia ja uusia työmenetelmiä suurnäyttelyissään, jotka pidettiin Helsingin Messuhallissa ja sen ympäristössä. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Fordson Majorista ja myöhemmästä Power Majorista olisi saanut helposti tehokkaamman, siinä kun oli valmiudet 6-sylinteriselle 590E-moottorille, mutta Dagenhamin tehdas ei ajatukselle lämmennyt. Niinpä Ford 5000 sai olla 64-hevosvoimaisena vuoteen 1968 asti. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Hydrauliikka perustui paineakkuun, johon varastoitiin pienen mäntäpumpun suljetussa järjestelmässä tuottamaa painetta hieman samaan tapaan kuin kompressorissa. Huipputekninen rumilus USA:n traktoripuolen pääsuunnittelija Ray Miller aloitti LAT-nimisen (large agricultural tractor = suuri maataloustraktori) hankkeen v. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Märät hydraulisesti hallitut levyjarrut taka-akseleilla. Tuskinpa sitä olisi edes myyty, jos joku olisi osoittanut kiinnostusta. Vuonna 1951 esitelty uusi Fordson Major oli onnistunut traktori, eikä amerikkalaisessa Ford NAA "juhlamallissakaan" ollut moittimista, kauppa kävi kummallakin mantereella. . Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Englantilaiset olisivat tehneet uuden malliston 5000-Fordista paljon tehokkaamman, siitä oli suunnitteilla jopa turboversio jo v.1964, mutta se ei passannut amerikkalaisille, koska vahvempi viistonni olisi vienyt lopullisesti markkinat Commanderilta. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Hyvinkin 4 vuoden mittaisesta protokaudesta huolimatta vain muutamilla traktoreilla voitiin ajaa yli 3 kuukautta ilman minkäänlaisia ongelmia. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko
107 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 4/2020 65 Fo rd 60 00 Di es el Ro w -C ro p 19 61 –6 4 Hi gh la nd Pa rk , De tr oi t, M ic hi ga n, US A Detroitin murheenkryyni
Moottori asennettiin traktorin rungolle kumityynyjen varaan, mikä vaimensi värinöitä, mutta edellytti tyynyjen kunnon tarkkailua. 2020. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla, apusylinterit, 1-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. läpimitta 98 mm, iskunpituus 125 mm, kokonaisiskutilavuus 5650 cm³, puristussuhde 16,8:1 Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten ruiskutusennakon muutosmahdollisuus. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Muotoilu oli tuttua Leylandia, johon Englannissakin hieman aiemmin pakolliseksi tullut turvaohjaamo sopi oikein hyvin. Tehostettu ohjaus. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Hydrauliikka Kampiakselin pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 42 l/min, paine 180 kg/cm², nostoteho 2750 kg. Aiemmissa malleissa korkea vaihteiston kotelo hankaloitti ohjaimiin nousua ja sieltä poistumista, mutta kuutos-Leylandien lattia oli tasainen ja päävaihdevipu istuimen oikealla puolella, kaiketi ensimmäistä kertaa brittitraktorissa. Valmistaja British Leyland Motor Corporation Ltd Valmistusaika ja -paikka 1972–80 Bathgate, Skotlanti, UK.. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Vaihteisto oli aiemmista malleista tuttu 10-pykäläinen joistakin paikoista vahvistettuna. Sähköjärjestelmä 12 V, startti 2,5 kW, laturi 400 W. Märät nestekäyttöiset monilevyjarrut taka-akseleilla. BMC:n ja Leylandin fuusioiduttua v.1968 traktoreiden 20 vuotta vanha perusrakenne säilyi jokseenkin samana, näkyvin muutos oli uusi merkki ja sininen väri. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Voimanottoakseli 623/1153 rpm. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Tehtaalla 6-sylinteristä Nuffieldia ei kuitenkaan rakennettu mahdollisia kokeilukoneita enempää. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Syl. Brittivalmistajien tehokkaimmat mallit olivat vielä 1960-luvun lopulla korkeintaan 80-hevosvoimaisia, poikkeuksina Countyn, Roadlessin ja parin muun nelivetovarustajan 5000-Fordeihin vaihtamat 6-sylinteriset teollisuusmoottorit, joista otettiin yli 100 hv:n tehoja. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Hydro-ohjaus. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. n . Systeemi oli jokseenkin samanlainen kuin 5000-Fordissa, mutta osat eivät olleet vaihtokelpoisia. Numeroista ensimmäinen tarkoitti vetotapaa ja viimeiset hevosvoimia. Kysyttyyn noin 50 hv:n luokkaan ei ollut tarjolla mitään. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Osansa menekin heikkenemiseen oli myös valikoiman vähyydessä – sarjaan kuului kaksi lähes saman tehoista mallia ja yksi minitraktori. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Valmistus siirtyi Lincolnshiren Gainsboroughiin, missä herätettiin 6-sylinterinenkin versio uudelleen henkiin v.1984, mutta tuotanto päättyi lopullisesti 1990-luvun alussa. Kokonaan uudelle ja aiempaa tukevarakenteisemmalle nostolaitteelle otettiin paineet nokkapumpulta. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Lisävarusteita County-tyypin neliveto (485), 1ja 2-toimiset hydrauliikan lisälohkot, synkrovaihteisto 9+3R (jälkiasennuksena 1978 =>), Thermostart-imusarjahehku, paineilmalaitteet, 9.00 x 16tai 11.50 x 15 -etupyörät, 18.4 x 34 -takapyörät, etupainot, pyöräpainot, etulokasuojat, radio, yläpakoputki, maatalousvetolaite. Uutuustraktorit kohensivat Leylandin laskusuunnassa ollutta mainetta ja kauppa alkoi käydä kohtuullisen hyvin. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Tilastoissa "Nuhvi" oli säännöllisesti neljäntenä aina vuoteen 1968 asti, jolloin IH ja David Brown kirivät sen edelle. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. 4-t suorasuihkutusdiesel, 87 hv/2100 rpm. Merkin muuttuminen Leylandiksi ei sijoitusta parantanut, tekniikka alkoi olla vanhanaikaista, kaivureiden ja muiden raskaiden työvälineiden peruskoneiksi oli tarjolla jo muitakin järeitä malleja, eikä laatu ollut enää totuttua Nuffield-tasoa, mikä johtui Bathgaten tehtaan heikosti motivoituneista työntekijöistä. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: Leyland 285 Moottori 6/98DT, nestejäähdytteinen 6-syl. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Hinta 56 000 mk vuonna 1974, mikä vastaa n. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Luokkavoittajia Nuffield kuului 1950ja 60-luvuilla Suomen suosituimpiin traktoreihin, kysyntää oli parhaimpina vuosina hyvinkin parin tuhannen traktorin verran. Samaan aikaan esitellyssä uudessa 4/98-nelosmoottorissa käytettiin samoja osia. Vähennyspyörästössä planeettavälitys, tasauspyörästönlukko. Virallisia, jo alkuperäistehtaalla koottuja kuutosia oli viimeksi tehty 1950-luvun lopulla, mutta David Brownin 50D-mallia valmistui vain 1260 kappaletta, Marshall MP6:n kokonaismäärän jäädessä vaatimattomaan 197 traktoriin. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Kokonaismääräksi on arveltu paria sataa. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. 108 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 29.10.2020 NRO 15 113 WETERAANIT Le yl an d 28 5 19 72 –8 Ba th ga te , Sk ot la nt i, UK . TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Tilanne korjaantui 1970-luvun edetessä, kun malliston alapäähän saatiin 3-sylinterisellä Perkinsillä varustettu 45 hv:n Leyland ja kovempaan tehontarpeeseen 6-sylinteriset mallit, mutta lähellekään parhaiden Nuffield-aikojen lukemia ei päästy, Englannin täyteen laajuuteensa paisuneet lakot vielä hankaloittivat toimituksia. Heikoin lenkki oli vanhanaikainen ja tehokkaammassa mallissa alimittaseksi osoittautunut vaihteisto. Muutamat pikkupajat olivat vaihtaneet Nuffieldin nelosmoottorin tilalle BMC:n 5,1tai 5,7-litraisia kuutosia, mikä oli suunnilleen yhtä helppoa kuin Traderin moottorin sovittaminen Majoriin. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 16.9/14 x 34 Täytösmääriä Moottori 9 l, jäähdytysjärjestelmä 15,3 l, voimansiirto ja hydrauliikka 51,2 l, polttoainesäiliö 114 l. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 29.10.2020 NRO 15 112 WETERAANIT WETERAANI Leyland 285 Skottilaista kuutosvoimaa Morris Motors Ltd ja sittemmin British Motor Corporation teki 1940-luvun lopulta lähtien loistokasta uraa vankkarakenteisten Nuffield-traktoreiden valmistajana. 55 700 euroa v. Uudet 6-sylinteriset Leylandit tulivat saataville v.1973. Malleja oli kaksi: 285 ja 2100, sekä niiden nelivetoversiot 485 ja 4100. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Lohko, kampiakseli, kansi, syöttöpumppu, sekä pakoja imusarjat olivat tietysti erilaisia. Syl. Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Jotain vanhaa ja paljon uutta Kun reippaammille tehoille alkoi 1970-luvun koittaessa olla laajempaa kysyntää, päätettiin skotlantilaisella Bathgaten tehtaalla istuttaa Leylandin nokalle uuden 98-sarjan 5,6-litrainen kuutoskone. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Vuonna 1978 esiteltyjä synkrolaatikoita asennettiin kuutosiinkin, moniin myös jälkikäteen, mikä paransi käyttöominaisuuksia ja kestävyyttä, mutta huippunopeuden kustannuksella. Moottoreissa oli reippaasti vääntöä, ergonomia oli kohdallaan, eikä ajo-ominaisuuksissakaan ollut moittimista – pitkärunkoinen traktori liikkui vakaasti. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. Synkrovaihteistolla varustetut 285 ja 2100 kulkivat vain hieman yli kahta kymppiä. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Isojen Leylandien menekki ei ollut kovin suurta, mutta ne olivat kuitenkin 1970-luvun eniten myytyjä 6-sylinterisiä traktoreita. Väsähtäneet kumit kun saivat moottorin ja voimansiirron eri linjaan, mistä seurasi akselivaurioita. Kuutos-Leylandien valmistus päättyi v.1980 ja parin vuoden kuluttua koko merkki oli historiaa, kun uudeksi nimeksi vaihtui yrityskaupan myötä Marshall. Mallien ainoat erot olivat ruiskutuspumpuissa, suuttimissa ja takavetoisten pyörissä. 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Mittoja Pituus 3670 mm, akseliväli 2285 mm, leveys 2135 mm, korkeus 2540 mm, maavara 430 mm, paino vakiovarusteilla 3770 kg. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Versioita oli kaksi: 85 hv:n 6/98 DT ja 100-hevosvoimainen 6/98NT. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Voimansiirto Hydraulisesti hallittu kuiva 12” ja 11” parikytkin, siirtopyörävaihteisto 10+2R, nopeudet 2,5–33 km/h. Taka-akselisto tilattiin Countylta, joka toimitti kamppeet myös isopyöräisten nelivetojen tekemiseen. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Peräkotelossa oli märät monilevyjarrut ja planeettavähennyspyörästöt. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan
109 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 29.10.2020 NRO 15 113 WETERAANIT Le yl an d 28 5 19 72 –8 Ba th ga te , Sk ot la nt i, UK .
Crystalia vietiin moneen maahan, jopa Yhdysvaltoihin, missä sitä myytiin myös merkeillä Long ja Westmac. Otakar Diblíkin kehittämä kulmikas muotoilu poikkesi silloisesta itätyylistä, joskin DDR:ssä noihin aikoihin lanseerattu ZT-300 oli pitkälti samannäköinen. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: Zetor Crystal 12045 Moottori Z-8601, 6-syl. Nelivetoisissa Zetor oli kakkossijalla 879 traktorilla, edellä oli Valmet (1168 kpl) ja takana Fiat (720 kpl). Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Vuosikymmenen puolivälissä määrät olivat tuplaantuneet, 4-sylinteristä Crystalia oli saatu siihen mennessä kaupaksi 148 kpl. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla, 1tai 2-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili. Kuivat hydrauliset levyjarrut. Vähennyspyörästössä planeettavälitys, tasauspyörästön lukko, neliveto. Kummankin Crystal-mallin ja niiden turboversioiden valmistus siirrettiin 1980-luvun alussa Brno:n tehtaalta Slovakian puolelle Martiniin, koska tuolle Tšekkiä heikommalle alueelle piti saada työpaikkoja. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Muutenkin ne olivat halvimpia yli 100 hv:n nelivetoja. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 115 hv/2200 rpm. Kokoonpanossa tapahtuneet laiminlyönnit olivat tavallisia, mutta omistaja saattoi lohduttautua sillä, että hän oli saanut ison traktorinsa noin 50 % länsimerkkejä halvemmalla. Entiseen tapaan Crystalit tuotettiin kolmen valmistajan yhteistyönä. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). 110 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Vuonna 1970, jolloin rekisteröitiin 10 217 uutta traktoria, Zetoria meni 230 kpl. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. 4,5-litraisessa koneessa oli kyllä nimellisesti yli 80 hv, mutta sen 27 kpm:n momentit olivat suurimmillaan vasta 1700 kierroksen tuntumassa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Uusi Zetor Crystal-malli 12011 ja 4-vetoinen 12045 saatiin tuotantoon v. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Vientimaissa ja kotikolhooseillakin alettiin kaivata lisää voimaa. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Itäblokkilainen valtio oli tehnyt nykyaikaisen traktorin, jonka ohjaamo oli ergonomialtaan ylittämätön. Valmistettu yhteensä 2ja 4-vetoisina 5 736 kpl.. 56 600€euroa v. Valmetkin ennätti mukavuuskisaan 502-mallillaan. Crystal-Zetoreita pidettiin pienempiä malleja parempina, mutta ne olivat kokonaismäärissä vähemmistönä. Nelivetoisten Crystalien tultua saataville 1970-luvun lopulla, oli uusien Zetoreiden rekisteröinnit jo 800 pinnassa, millä lukemalla se oli viidennellä tilalla. Mittoja Pituus 4360 mm, akseliväli 2690 mm, leveys 2030 mm, korkeus 2700 mm, maavara 400 mm, paino vakiovarusteilla 4 690 kg. Viimeiset Crystalin sukuiset traktorit tehtiin 2000-luvun alussa. Puhtia turpeennostoon ja kalkkivaunun eteen Suomessa Zetor putosi tuontisäännöstelyn päätyttyä (1957) kärkipaikoilta heikosti myyvien merkkien kastiin. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 31 l/min, paine 157 kg/cm², nostoteho 3300 kg. Lisävarusteita 2-veto 12011, turbomalli 16045 (150 hv), ryömintävaihteisto, 16.9/14x38-takapyörät, hydrauliikan lisäventtiilit, lisäetupainot, pyöräpainot, ohjaamon lisätuuletin, radio, liitännät paineilmajarruille. Kuutos-Crystaliin oltiin enimmäkseen tyytyväisiä. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 19.11.2020 NRO 16 120 WETERAANIT WETERAANI Zetor 12045 Väkivahva tšekkiläinen Yli 100-hevosvoimaisen traktorin ostajalla ei vielä 1970-luvun puolivälissä ollut monta vaihtoehtoa. Pyörät Edessä 14.9/13 x 24, takana 18.4/15 x 34. Crystal-Zetoreita uudistettiin vuosikymmenen puolivälin tienoilla, ja vielä v.1990, jonka jälkeen merkiksi vaihtui maan jakauduttua ZTS. Syl. Kokonaistuontimäärä oli muutamia satoja kappaleita.n . Luettelo pysyi suppeana, kunnes vuosikymmenen lopulla siihen liitettiin Fordin, Internationalin, John Deeren, Ursuksen, Valmetin ja Zetorin yli 100 hv:n nelikot. Uusi Z8601-diesel oli perusrakenteeltaan neloskoneen kaltainen. Paineilmalaitteet. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Huippunopeus olisi saanut olla paljonkin suurempi, eivätkä kuivat levyjarrut olleet parhaat mahdolliset tämän kokoluokan traktoriin, mutta raskaimpien perävaunujen jarruttaminen paineilmalla järjestyi helposti, kompressori kun kuului vakiovarusteisiin. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Traktorin perusrakenteeseen ei tarvinnut juuri kajota, muutamia vahvennuksia toki tehtiin. Syl. Vuosina 1968–84 tehtiin 289 278 pikku-Zetoria ja 3 vuotta myöhemmin päättyneellä jaksolla 43 775 Crystalia. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Sen nelisylinterinen moottori oli perinteistä tyyppiä, nykyaikaa edustivat hydraulinen pikavaihde, 2-nopeuksinen voimanotto hydraulikytkimineen, sekä vetovarsitunnustelu ja planeettavähennyspyörästöt. 1975. Isoja 4-vetoja olivat Fiat-mallit 1000 DT ja 1300 DT ja Volvo-BM T814, joiden DIN-tehot olivat välillä 100–132 hv. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Voimansiirto oli tehty alun perin sikäli vankaksi, että nokalle uskallettiin asentaa sitkeämpi 6-sylinterinen 115 hv:n moottori. Männät, sylinteriputket, venttiilit ja muut vastaavat osat olivat samoja, eroa oli muun muassa kahta sylinteriä pitemmässä lohkossa, kannessa, kampiakselissa ja ruiskutuspumpussa. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Tehostettu ohjaus. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Sähköjärjestelmä 12/24 V, vaihtovirtalaturi 490 W, startti 5,1 kW. Valmistaja Z.K.L, Brno ja 1981 > ZTS, Martin Valmistusaika ja -paikka 1975–81, Lišen, Brno ja 1981–87 Martin, Tšekkoslovakia. Voa 540/1000 rpm hydraulisella monilevykytkimellä, viimeisissä ajovoimanotto 5,3 r/m. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. Zetor 12045 ja sen puolalainen vastine Ursus 1204 kuuluivat tuohon ryhmään. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Tehostettu ohjaus. Täytösmääriä Moottori 18 l, jäähdytysjärjestelmä 25 l, voimansiirto ja hydrauliikka 50 l, vähennyspyörästöt 2 x 4 l, etuakselin tasauspyörästö 3,5 l ja vähennyspyörästöt 2 x 1,25 l, polttoainesäiliö 130 l. Kaksi sylinteriä lisää Vuonna 1968 esitelty Zetor Crystal 8011 pisti vauhtia läntisten merkkien suunnitteluosastoille. Moottorit ja vaihteistot olivat omaa tekoa, puolalaiselta Ursukselta tulivat hydrauliikat ja taka-akselistot, romanialaiselta UTB:ltä nelivetomallien etuakselit. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Crystalin etulyöntiasema ergonomian edelläkävijänä kuitenkin menetettiin, koska sarjatuotanto päästiin aloittamaan vasta v.1971, jolloin BM-Volvo oli jo esitellyt 650-mallinsa ja englantilaiset uudet Internationalinsa. Sateiset kesät ja syksyt, sekä lisääntyneet turvetyömaat saivat viljelijät ja urakoitsijat kiinnostumaan 4-vedoista, joiden osuus kasvoi vuosittain 10 % harppauksilla. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Tuohon aikaan noin 50 % uusista traktoreista oli jo 4-vetoja. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Voimansiirto Kuiva 13” 1-levykytkin. Edustuksen siirtyminen Keskolle nosti Zetorin neljännelle tilalle 1257 kappaleella, joka jäi viimeiseksi ennätykseksi. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Zetorin lippulaiva 12045 oli etenkin turveja kalkitusurakoitsijoiden suosiossa, myös suurehkot viljatilat olivat mainittava asiakaskunta, samoin vielä tuohon aikaan yleiset puutavara-ajurit. Rivityyppinen PAL-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja automaattisella pakkosyötöllä. 2020. Suomessa myytiin 12 eri merkkiä, joista puolella oli tarjota yli 100 hv:n kone. läpimitta 110 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 6842 cm³. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. Vaihteisto 16+8R hydraulisella pikavaihteella, nopeudet 1,8–25 km/h. Keskipakoisöljynsuodatus, öljynjäähdytin. 4-veto lisäsi hintaa suunnilleen 20 % verran, mutta muutamista merkeistä extraa pyydettiin vähemmän. Hinta 99 500 mk v.1979, mikä vastaa n. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Ursus aloitti tahollaan samanlaisten malliensa 1201 ja 1204 tekemisen. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin
111 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 19.11.2020 NRO 16 121 WETERAANIT Ze to r Cr ys ta l 12 04 5 19 75 –8 1, Li še n, Br no ja 19 81 –8 7 M ar tin , Tš ek ko sl ov ak ia
Tehokkain Timantti-Fiat oli 78-hevosvoimainen 715 DT, mutta akselit olivat edelleen sota-ajan tyyppiä. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. n . Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. 112 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. Giorgio Bagolinin ja Antonio Cornin johtama suunnitteluryhmä sai 5-vuotisen urakkansa päätökseen, kun sarjan suurimmat mallit 1180, 1280, 1380, 1580 ja 1880 saatiin Modenan tehtaan valmistusohjelmaan. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 3.12.2020 NRO 17 112 WETERAANIT WETERAANI Tekniset tiedot: Fiat 1880 DT Moottori 8365, nestejäähdytteinen 6-syl. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. Uuden sarjan mahtimalleja olivat 100 hv:n Fiat 1000 DT ja 130-hevosvoimainen 1300 DT. Tuon heinäkonemerkin lisäksi Fiatille siirtyi myös Laverda-puimureiden valmistus, mikä antoi aihetta merkin vaihtamiseen Fiatagriksi. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Fiat osallistui tähän luokkaan vuoden 1979 lopulla lanseeratulla Grandi-malistolla. Vuonna 1965 tulleen Timantti-sarjan jokaisesta viidestä mallista oli tarjolla myös 4-vetoversiot, jotka merkattiin tunnuksella DT (doppia trazione = tuplapito). Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Fiat oli kummassakin jättiluokassa markkinajohtaja. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Akselit olivat Liittoutuneiden varastoista ostettuja Jeepin, Dodgen ja GMC:n etuperiä. Suhteessa eniten nelikkokauppaa teki Työväline Oy, jonka myymistä Fiateista 85 % oli 4-vetoja. Voimansiirto Kuiva keraaminen 14” kytkin, synkronoitu vaihteisto 24+8R, nopeudet 0,5–25,4 km/h. Tehokkain 1880-malli möi erityisen hyvin, samoin sen uraa jatkanut Fiatagri 180-90. 113 600 euroa v. Sähköjärjestelmä 12 V, startti 4 kW, vaihtovirtalaturi 660 W. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. Modena, Emilia-Romagna, Italia Fiat 1880 DT Modenan mahtavin Sota-aikaan hyviksi havaitut maastoautot herättivät kiinnostuksen 4-vetotraktoreihin. Kun varsinaisten traktoriakseleiden tuotanto saatiin käyntiin ja niiden napoihin lisättiin planeetat, voitiin tehdä tehokaskin neliveto kestävyydestä tinkimättä. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Etuakselin tasauspyörästön lukon tyypistä ja tarpeellisuudesta käytiin kovaa väittelyä. Erityisesti kiiteltiin jäähdytystä, joka toimi kaikissa ilmastoissa. Ulkonäkö oli nyt yhtenäinen, uutta oli Pininfarinan muotoilema ohjaamo. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. n Kimmo Kotta. Täyteen laajuuteensa sarja kasvoi 3 vuotta myöhemmin, jolloin esiteltiin pienemmät 580 ja 680, sekä 6-sylinterinen 980. Bosch-rivipumppu keskipakosäätäjällä. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Grandi-Fiatit olivat alusta loppuun uusia malleja, ja ensimmäistä kertaa Fiatin pyörätraktorihistoriassa parissa mallissa oli turbo. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. Omia akseleita alettiin tehdä vuosikymmenen lopulla, jolloin esiteltiin nelivetomallit 241R ja 441R. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. Syl. Perinteinen oranssi väri oli vaihtunut jo aiemmin terrakottaan. Eurooppalaiset tehtaat olivat tehneet yksittäisiä yli 100 hv:n malleja, mutta 1970-luvun lopulla alkoi ilmaantua kokonaisia suurtraktorimallistoja, joissa takavedot olivat lähinnä tilaustuotteita. Hydrauliikka Moottorin pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 56 l/min, paine 170 kg/cm², nostoteho 5800 kg. Tehokkaammassa turbomallissa 1880 oli 180-hevosvoimainen 8,1 litran kuutosmoottori ja se kuului aikansa voimakkaimpiin eurooppalaisiin traktoreihin. Fiat oli ensimmäisiä isojen 4-vetojen tekijöitä. Fiat oli 1980-luvun alkaessa Euroopan markkinajohtaja 13,3 % osuudella, maataloustelatraktoreiden ja 4-vetojen tekijänä se oli koko läntisen maailman ykkönen. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Kovin tehokkaita koneita ei 1950ja 60-luvuilla vielä tehty, koska etuakselit olivat yleensä autokäyttöön suunniteltuja. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Yli 120-hevosvoimainen oli tuolloin jo suurtraktori, ja tuon rajan ylittäneitä malleja oli markkinoillamme tusinan verran. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Voimanottoakseli 1063 rpm hydraulisella monilevykytkimellä. Hinta 249 800 mk vuonna 1981, mikä vastaa n. Mittoja Pituus 4510 mm, akseliväli 2885 mm, leveys 2335 mm, korkeus 2950 mm, maavara 495 mm, paino vakiovarusteilla 6510 kg. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Mekaanisen voimansiirron ansiosta hevosvoimat olivat kokonaisuudessaan käytettävissä, tietty osa ei hävinnyt matkalla moottorista pyöriin. Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. 11 000 traktoria vuodessa, joista jo puolet oli 4-vetoja. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Syl. Lisävarusteita Takavetoinen malli, 12+4R-vaihteisto, 2-nopeuksinen voa 540/1000 rpm, hydrauliikan lisälohkot, raidevälin pikasäätö, etupainot, pyöräpainot, etulokasuojat, ilmastointi, perävaunun jarruliitäntä, maatalousvetolaite. 4-t turboahdettu suorasuihkutusdiesel, 180 hv/2100 rpm. läpimitta 115 mm, iskunpituus 130 mm, kokonaisiskutilavuus 8102 cm³. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Hydro-ohjaus. 150 hevosvoimaan ylsi neljä traktoria, eli Ford TW30, International 1455XL, sekä Fiatit 1580 DT ja 1880 DT. Alussa innokkaimpia 4-vetotehtailijoita olivat saksalaiset, mutta valmistajat olivat 1960-luvulle asti pieniä toimijoita, markkinajohtajat uskoivat vielä takavetoon. Neliveto, edessä ja takana planeettavähennyspyörästöt ja hydrauliset levylukot. Isommissa Grandi-Fiateissa päädyttiin käyttämään hydraulista levylukkoa, jollainen oli taka-akselillakin, lukitusta hoidettiin samalla polkimella. Varustelunsa puolesta se vastasi kilpailijoitaan – turbot, hydrauliset voimanoton kytkimet, märät levyjarrut ja vetovarsitunnustelut olivat tämän kokoluokan traktoreissa vakiokamaa, mutta nelivetotekniikassa ei oltu vielä sanottu viimeistä sanaa. Grandi-Fiatit lisäsivät osaltaan merkin menestystä, ne kun soveltuivat eurooppalaisiin olosuhteisiin monia muita merkkejä paremmin. Märät nestekäyttöiset monilevyjarrut. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Fiat oli erityisesti turveurakoitsijoiden suosiossa. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Amerikkalaiset keskittyivät runko-ohjattuihin vetureihin, Euroopassa peruskoneeksi otettiin takavetoinen traktori, johon lisättiin vetävä etuakseli. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Valmistaja Fiat Trattori S.p.A Valmistusaika ja -paikka 1980–84. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Näitä olivat muun muassa IH:n 55-sarja, TW-Fordit, Deutz-Fahrin DX-mallit ja Favorit-Fendtit. Pyörät Edessä 16.9 x 28, takana 20.8 x 38 Täytösmääriä Moottori 18 l, jäähdytysjärjestelmä 28 l, vaihteisto 18 l, taka-akselisto ja hydrauliikka 47 l, etuakseli 11 l, etuakselin vähennyspyörästöt 2 x 2 l, polttoainesäiliö 280 l. Turvetyömaiden ykkönen Suomessa myytiin 1980-luvun alussa n. Planeettavähennyspyörästöjen ansiosta vetäviä etuakseleita uskallettiin asentaa aiempaa tehokkaampiin traktoreihin. Momentit kasvoivat etenkin kuormaajakäytössä liian suuriksi. Grandi-mallit kuuluivat 80-sarjaan, jonka ensimmäiset Fiatit 780 ja 880 valmistuivat jo 1975. 2020. Timantit korvattiin 1960-luvun lopulla kokonaan uudella Nastro d´Oro -mallistolla, jonka nelivetoihin tuli pari vuotta myöhemmin kestävyyttä ja maavaraa lisänneet napavälitykset. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Useita Grandi-Fiateja on vieläkin aktiivikäytössä, vaikka mittarissa saattaa olla yli 20 000 tuntia. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Fiatin kokonaismyynti oli tuolloin luokkaa 700–950 kpl/vuosi. Tehostettu ohjaus. Painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla, kolme 2-toimista ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiiliä. Hyvin harva maatila katsoi tarvitsevansa niin tehokkaita traktoreita, mutta urakkapuolella niille oli kysyntää. Markkinat vetivät Amerikassakin, missä sitä myytiin Hesston-nimellä. Jäähdytysteho riitti helteessä ja pölyssä, akselit kestivät tuplalevikeiden lisärasitukset, eikä voimansiirto hajonnut jyrsimen osuessa kantoon. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Trattori Grandi Fiatin 4-vetokausi alkoi 1950-luvun puolivälissä, jolloin malleihin 25R, OM45R ja 60R sai erikoistilauksesta Selenen etuakselin muutossarjoineen
M od en a, Em ili aRo m ag na , Ita lia. 113 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 3.12.2020 NRO 17 113 WETERAANIT Fi at 18 80 DT 19 80 –8 4
Valmistettu yhteensä 610 kappaletta. Ensimmäinen Voiturette-auto valmistui v. Kuljettaja oli hyvin suojattuna vaunun etuosassa, mistä oli paras näköyhteys, ja moottori oli takana, mistä se oli vaikeampi tuhota. Voimansiirto Kuiva 15” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,4-30 km/h. 1903 Pariisi-Madrid -rallissa, jonka jälkeen Louis lunasti hänen osuutensa ja lopetti voitokkaan kilpauransa. TerraTrol-painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla. 114 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 3/2020 64 BM-Volvo T800 Bison Voimaa suurtiloille Ensimmäiset ruotsalaiset traktorit valmistuivat vuonna 1913. KV-20191212-373215-_191203_1449260818.indd 112 3.12.2019 14:49:29. Myöhemmin Fernand luopui osuudestaan terveydellisistä syistä ja Louis Renaultista tuli v. n WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T800 Bison Moottori D50, nestejäähdytteinen 6-syl. Volvo T800 oli mainosten mukaan uusi, suuri, vahva ja moderni traktori, joka tarjosi kaivattua voimavaraa suurviljelyyn. Vaihteisto oli perinteinen suorahampainen, eikä hydrauliikasta löytynyt yhtä runsasta tuottoa kuin amerikkalaisista kilpailijoista, mutta hintaakin oli 20 % vähemmän. Mittoja Pituus 3 925 mm, akseliväli 2 655 mm, leveys 2080 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 4 270 kg. Lisävarusteita Teollisuusmalli, Trac-Trol-pikavaihde, nostolaitteen apusylinteri, hydrauliikan lisäventtiilit, hydrauliikan lisäöljysäiliö, etuvoimanotto, hihnapyörä, 11.00 x 16-etupyörät, 16.9/14 x 38-takapyörät, etupainot, pyöräpainot, turvakehikko tai -ohjaamo (vuodesta 1969 lähtien vakiona), maatalousvetolaite. Tähän järjestykseen ei ole tullut muutosta sataan vuoteen. Toki muutkin Volvot olivat siellä teholuokkiensa ykkösiä, mutta Bisonin johtoasema oli selvin. Nämä käytetyt, mutta kunnostetut modernit taisteluajoneuvot sijoitettiin juuri perustettuun hyökkäysvaunurykmenttiin Santahaminaan, mistä ne siirrettiin pari vuotta myöhemmin Hämeenlinnaan. Wihtori Kause & Kumppanit Oy:n omistamalla Kotajärven sahalla Suojärvellä palvellut Renault HI on saattanut tulla Suomeen sahatavarakauppojen yhteydessä, mutta myös Autola Oy:n maahantuomana. Seuraava vahvistettu Renault HI esiteltiin taas vuotta myöhemmin helmikuussa 1920. Runsasta suolarahaa hän sai myymistään vaihteistopatenteista. Voimansiirtokomponentteja käytettiin maansiirtokoneissa, jotka olivat hyvää vauhtia nousemassa BM-Volvon ykköstuotteiksi. Hydrauliikka Hammaspyöräpumppu, tuotto 30 l/min, paine 160 kg/cm², nostoteho 2 000 kg. Tunnetuin tuote oli Louis Renaultin ja Rodolphe Ernst-Metzmaierin suunnittelema FT17-panssarivaunu, joka saatiin sarjatuotantoon v. Kyytiä karjalan männyille Meillä Nikolajeff mainosti Renault-autoja jo 1910-luvulla, seuraavalla vuosikymmenellä niitä edusti Autola Oy. Muihin sen ajan panssarivaunuihin verrattuna Renault FT17 oli ylivoimainen. Sähköjärjestelmä 12V, startti 2,9 kW, vaihtovirtalaturi 475 W. Se oli ainoa, jossa oli pyörivä tykkitorni. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Jousitettu etuakseli. Seuraavat telaja pyörä-Renaultit olivat PO ja PE, joita tehtiin 1930-luvun puoliväliin asti, valmistusmäärät olivat 255 ja 1 840 kappaletta. Ruotsalaisten varhaiset traktorit olivat hyvinkin kookkaita, mutta isoja olivat niitä ostaneet tilatkin. Autokisat vaikuttivat pian firman omistussuhteisiinkin: Marcel menehtyi v. Jatkettu lähikuljetus oli tuolloin vielä yleistä ja nopealla ajovoimanotolla varustettu Volvo, sekä järeä vetävä tukkikärry olivat siihen toimeen aikansa toimivin yhdistelmä. Se painoi 6,6 tonnia, tehoa oli 35 hv ja huippunopeutta 7,7 km/h. 1918. Seuraavana vuotena vuoroon tulivat 2-sylinterinen BM 24/25 ja 4-sylinterinen BM 55, joka 57-hevosvoimaisena ja vajaan 3 tonnin painoisena kuului aikansa suurimpiin traktoreihin. n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: Renault HI Moottori 4-syl. Moottori oli sama 5,13-litrainen kuin monessa Volvon kuorma-autossa ja bussissa. Lisävarusteita Puukaasumoottori, kapeammat telat, erilaisia vetolaitteita, aurinkosuoja. Lähinnä sodanjälkeisen suuren maareformin takia yli 100 hehtaarin viljelmiä oli Suomessa tuohon aikaan enää 237 kappaletta. läpimitta 95,25 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 5 130 cm³, puristussuhde 17:1 (1975-79: D60, 5480 cm³). Ensimmäisenä vuotena valmistui 76 Renault-Voiturerettea, jotka jatkossa menestyivät hyvin autokilpailuissa – tehot ja kuutiotilavuudet kasvoivat parissa vuodessa moninkertaisiksi. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 18.4/15 x 34. Keskipakosäätäjän ohjaama Zenith-kaasutin, laukaisumagneetto, kampikäynnistys. Menestyksen kruunasi vaunun ketteryys. Niinpä Billancourtissa muunneltiin FT-panssarivaunusta 4 telatraktoria tammi– helmikuussa 1918. Parempaa pitoa haluaville oli tarjolla leveätelaisempi malli GU. Isoveljet olivat johtajia ja omistajia, Louis pelkästään palkollinen. Moottorit veivät mukanaan siinä määrin, että vaitelias ja erakkoluonteinen Renault katkaisi opintonsa ylioppilastutkintoon ja keskittyi koko voimallaan lukuisten keksintöjensä toteuttamiseen. Traktoreita testattiin omilla maatiloilla ja ne todettiin toimiviksi, mutta turhan järeiksi. Tuotanto jäi vähäiseksi, HI-Renaultia tehtiin v. Tehostetulla ohjauksella ja hallintalaitteiden kuljettajaystävällisellä sijoittelulla oli päästy jo jonkunlaisen ergonomiankin makuun, mutta ensimmäisissä T800 Bisoneissa käytetty Fernmo-turvaohjaamo oli samanlainen ahdas kaikukammio kuin muutkin 60-luvun hytit. Tunnetumpi tuon ajan Renault oli FT-panssarivaunu, joita Suomen nuori armeija osti vuosina 1919–21 yhteensä 32 kappaletta. Itätai pohjoissuomalaisilla pelloilla niitä ei juuri näkynyt, mutta sitäkin useammin suuren puukuorman edessä. Hihnapyörä 150 mm x 200 mm, 1 100 rpm. Painevoitelu, nestejäähdytys luonnollisella kierrolla (thermo-syphon). Uudet Hara-ohjaamot olivat paljon aiempia väljempiä ja hiljaisempia, mutta varsinaiseen mukavuuteen oli vielä matkaa. Suomeen kilpailijoita paremmin soveltuneiden ominaisuuksien lisäksi Bisonin valintaa puolsivat varmempi varaosahuolto ja huokeampi hinta, sillä Volvon hevosvoima oli noin 15 % halvempi kuin vastaavissa jenkkimalleissa. Perus-Bisoniinkin sai valinnaisvarusteena Trac-Trol -vaihteiston, jossa oli tuplamäärä nopeuksia. 1913 valmistui yli 10 000 autoa, millä lukemalla se oli Euroopan suurin autotehdas. Jäähdytys oli toteutettu erikoisesti, sillä tuulettimena toimivat vauhtipyörän kehän turbiinimaiset siivet, jotka imivät ilmaa moottorin taakse noin 45 asteen kulmaan asennetun jäähdyttimen läpi. Ruotsalaiset asiakkaat olivat samaa mieltä, niinpä siitä tuli välittömästi maan eniten myyty yli 100-hevosvoimainen. Louis Renault oli hankkinut vuodesta 1906 lähtien maa-alueita Normandian Herquevillestä. Renaultin traktoreita ei tuotu virallisia teitä kuin vasta sotien jälkeen, mutta ainakin yksi, ehkä useampi HI-telakone ostettiin tänne jo 1920-luvulla. Sotakoneesta maatalouskone Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Renaultin autotuotanto oli jo hyvin laajaa, v. läpimitta 95 mm, iskunpituus 160 mm, kokonaisiskutilavuus 4 536 cm³. Valmistaja AB Bolinder-Munktell Valmistusaika ja -paikka 1966–79 Eskilstuna, Ruotsi. Ensimmäinen dieselmalli oli 3-sylinterinen BM 35/36, joka esiteltiin vuonna -52. Telat Leveys 340 mm, maakosketuspituus 1 500 mm, pintapaine 0,33 kg/cm². Niinpä Volvon vuonna 1966 esittelemälle uudelle suurtraktorille oli kotimarkkinoilla varma menekki, mutta Suomessa niitä tarvittiin vain joillekin harvoille tiloille. Valmistettu yhteensä 4 615 kpl, joista maatalousmallisia 4466 kpl KK-20200716-394148-_200708_1353010809.indd 64 8.7.2020 13.53.04 10.12.2020 NRO 18 116 WETERAANIT 12.12.2019 NRO 18 112 WETERAANIT Renault HI Tracteur chenille Varakkaaseen kauppiasperheeseen vuonna 1877 syntynyt Louis Renault innostui tekniikasta jo teini-iässä. Sodan edetessä valikoima vielä kasvoi, Billancourtissa alettiin tehdä myös lentokonemoottoreita, aseita ja ammuksia. 1908 Ranskan suurimman autotehtaan omistaja, tuotantovauhti oli tuolloin 10 autoa päivässä. Traktoreita ei myyty enää kahdella merkillä, vaan jatkossa kaikki olivat punaisia BM-Volvoja. Puolta kevyempää Avance-moottoriauraa valmistui vuoteen 1919 mennessä noin 1 000 kappaletta, joista puolet ostettiin ruotsalaisille suurtiloille. Sinne rakennettiin näyttäviä taloja, navetoita ja muita tuotantorakennuksia. Täytösmääriä Polttoainesäiliö 90 l. Renaultilta tilattiin vuoden loppuun mennessä tusinan verran autoja, joiden tuotantoa varten hän perusti veljiensä Marcelin ja Fernandin kanssa yrityksen Société Renault Frères (yhtymä veljekset Renault). Bison oli edeltäjänsä tavoin jyhkeä ja vahva traktori, mutta 60-luvun puolivälin lähentyessä jo melko vanhanaikainen. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli päälle 2 000 yksityisten omistamaa ja hieman yli 1 000 vuokraviljelmää, joissa oli peltoa yli 100 hehtaaria. Kokonaispeltoalastamme näiden tilojen hallussa oli melko tarkkaan 1,5 %. Syl. Suomessa yli sadan peltohehtaarin tiloja oli tuolloin vajaat 900. Varsinainen tuotantomalli Renault GP valmistui seuraavan vuoden alussa ja se ennätti maaliskuun lopulla Saint-Germain-en-Layessa järjestettyihin 31 traktorin yhteiskoetuksiin. Vuoteen -59 mennessä sitä tehtiin vihreänä Bolinder-Munktellina ja punaisena Volvona 3162 kappaletta, jonka jälkeen se korvattiin poraukseltaan 6 milliä suuremmalla ja parikymmentä hevosvoimaa tehokkaammalla T470 Bisonilla. 1 700 hehtaarin pinta-alasta oli peltoa 800 ha, niittyä 200 ha ja metsää 700 ha. Voimanottoakseli omalla monilevykytkimellä 753 rpm, ajovoimanotto 8 r/m. Isoja Volvoja uudistettiin vähäisillä muutoksilla T26-sarjaksi 70-luvun lopulla, ja viimeinen Bisonin sukuinen traktori valmistui Eskilstunassa joulukuun alussa -87. Järjestelmään ei kuulunut vesipumppua, vaan neste saatiin kiertämään luonnonmenetelmällä, eli kuuma vesi nousi ylös jäähdyttimeen, ja viilentynyt laskeutui moottorin vesitilaan. Testi onnistui GP:n osalta hyvin, vaikka maa oli märkää ja taivaalta tuli lunta. Molemmat mallit olivat tekniikaltaan nykyaikaisia, mutta melko omituisen näköisiä. Seuraavat vuosikymmenet eivät tuoneet ruotsalaisten omistussuhteisiin juuri minkäänlaisia muutoksia, sillä vielä 1960-luvun alussa yli sadan hehtaarin omistajia oli 2 186 isännän verran, ne hallinnoivat noin 10 % Ruotsin peltoalasta. 4-t bensamoottori sivuventtiileillä, 34 hv/1 100 rpm. Ohjaus levytyyppisillä kuivilla irrotuskytkimillä ja pantajarruilla. Maaliskuussa 1921 tuli saataville Renaultin ensimmäinen pyörätraktori HO, joka oli tekniikaltaan samanlainen, mutta tehoja oli vähemmän. BM-Volvo vastasi haasteeseen kokonaan uudella 6-sylinterisellä T800 Bisonilla, joka ylitti kuudella hevosvoimalla maagisen 100 hv:n rajan. 1898: De Dion-Boutonin 1-sylinterisessä 273 kuution moottorissa oli 1,75 hevosvoimaa, mikä riitti viemään 200-kiloista autoa reilun 30 km/h nopeudella. Jatkossa, kun huomattavasti kehittyneempiä eurooppalaisia suurtraktoreita alkoi tulla saataville, asetelma muuttui päinvastaiseksi; Bison-Volvo oli 70-luvulla teholuokkansa kallein ja monelta osin myös vanhanaikaisin traktori. Hinta 31 340 mk vuonna 1967, mikä vastaa noin 53 220 euroa vuonna 2020. Jättikokoinen Munktells 30/40 painoi 8,3 tonnia, eikä sitä tehty kuin viitisen kappaletta. Suurtraktori syntyi tavallaan muun tuotannon ohessa. Syl. 1926 mennessä 610 kpl, pyörämallia 210. Kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla. Talvisodassa tuolloin jo hyvin vanhanaikaisia vaunuja haudattiin maahan kiinteiksi tulipesäkkeiksi. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Mittoja Pituus 3 500 mm, akseliväli 1 730 mm, leveys 1 900 mm, korkeus 1 750 mm, maavara 190 mm, paino vakiovarusteilla 3 400 kg. Eteläisen Ruotsin suurtilalliset olivat alkaneet kiinnostua yli 100-hevosvoimaisista jenkkitraktoreista, ja hyvin monen vanhan herraskartanon pelloilla ajeltiin sellaisilla huippumoderneilla jättiläisiln Kimmo Kotta lä kuin John Deere 4020, Farmall 806 ja Massey-Ferguson 1100. Ruotsalaisviljelijät ja etenkin puutavara-ajurit olivat uuteen malliin tyytyväisiä. Tukkien vetämisen lisäksi sillä on hinattu suuria höyrykoneita koskemattomien metsien äärellä sijainneille Kotajärven, Torasjoen ja Piitsjoen sahoille. 4-t suorasuihkutusdiesel, 106 hv/2 300 rpm. Voimansiirto Kuiva kartiokytkin, suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 1,7–4,9 km/h. Tehostettu ohjaus. Kolmisen vuotta ensiesittelyn jälkeen tarjolle tuli 20 % tehokkaampi, 540/1000 voimanotolla varustettu turbomalli T810 ja sen 4-vetoversio T814. Raakaa voimaa rahtiajoon Suomeen ostettujen T800 Bison-Volvojen määrä jäi varmasti muutamiin kymmeniin, mutta 70-luvun alkuun asti se oli täällä kaiketi yleisin tuon kokoluokan traktori, ja jenkkimerkeistä poiketen sitä ostettiin lähes jokaiseen Suomen kolkkaan. Peltoja metsätöissä käytetyt hevoset ja vetohärät rasittuivat helteessä, eikä eläinvoima ollut Renaultin mielestä muutenkaan järkevää. Moottori oli sama 35-hevosvoimainen bensanelonen kuin panssarivaunussa, Zenith-kaasuttimella, keskipakosäätäjällä ja laukaisumagneetolla varustettuna. Uusi, suuri, vahva ja moderni Volvon kanssa vuonna 1950 fuusioitunut Bolinder-Munktell teki viimeiset 2-tahtiset kuulapäätraktorinsa vuonna -52, jonka jälkeen siirryttiin käyttämään suorasuihkutusdieseleitä. Tuohon aikaan autoissa käytettiin hihnatai ketjuvetoa, niinpä Renaultin 3-nopeuksinen vaihteisto ja kardaaniveto ylittivät uutiskynnyksen. Valmistaja Société des Automobiles Renault Valmistusaika ja -paikka 1921–26, Boulogne-Billancourt, Pariisi, Ranska. n . Kahta Viron vapaussotaan lainattua vaunua lukuun ottamatta niitä ei käytetty taisteluissa. Vähennyspyörästöissä planeettavälitys. Vaihteisto oli 3-nopeuksinen ja ohjaus järjestetty luotettavasti irrotuskytkimillä ja pantajarruilla, vähennyspyörästöinä toimivat planeetat. Täytösmääriä Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 18 l, voimansiirto 55 l, hydrauliikka 14 l, polttoainesäiliö 150 l. Ilma poistui umpinaisen moottoritilan edessä olevan ritilän kautta
Keskipakosäätäjän ohjaama Zenith-kaasutin, laukaisumagneetto, kampikäynnistys. Se painoi 6,6 tonnia, tehoa oli 35 hv ja huippunopeutta 7,7 km/h. 1926 mennessä 610 kpl, pyörämallia 210. 1898: De Dion-Boutonin 1-sylinterisessä 273 kuution moottorissa oli 1,75 hevosvoimaa, mikä riitti viemään 200-kiloista autoa reilun 30 km/h nopeudella. Runsasta suolarahaa hän sai myymistään vaihteistopatenteista. Järjestelmään ei kuulunut vesipumppua, vaan neste saatiin kiertämään luonnonmenetelmällä, eli kuuma vesi nousi ylös jäähdyttimeen, ja viilentynyt laskeutui moottorin vesitilaan. Moottori oli sama 35-hevosvoimainen bensanelonen kuin panssarivaunussa, Zenith-kaasuttimella, keskipakosäätäjällä ja laukaisumagneetolla varustettuna. Molemmat mallit olivat tekniikaltaan nykyaikaisia, mutta melko omituisen näköisiä. Talvisodassa tuolloin jo hyvin vanhanaikaisia vaunuja haudattiin maahan kiinteiksi tulipesäkkeiksi. Mittoja Pituus 3 500 mm, akseliväli 1 730 mm, leveys 1 900 mm, korkeus 1 750 mm, maavara 190 mm, paino vakiovarusteilla 3 400 kg. Vähennyspyörästöissä planeettavälitys. Painevoitelu, nestejäähdytys luonnollisella kierrolla (thermo-syphon). Tuohon aikaan autoissa käytettiin hihnatai ketjuvetoa, niinpä Renaultin 3-nopeuksinen vaihteisto ja kardaaniveto ylittivät uutiskynnyksen. Kuljettaja oli hyvin suojattuna vaunun etuosassa, mistä oli paras näköyhteys, ja moottori oli takana, mistä se oli vaikeampi tuhota. Sodan edetessä valikoima vielä kasvoi, Billancourtissa alettiin tehdä myös lentokonemoottoreita, aseita ja ammuksia. Peltoja metsätöissä käytetyt hevoset ja vetohärät rasittuivat helteessä, eikä eläinvoima ollut Renaultin mielestä muutenkaan järkevää. Isoveljet olivat johtajia ja omistajia, Louis pelkästään palkollinen. Muihin sen ajan panssarivaunuihin verrattuna Renault FT17 oli ylivoimainen. Louis Renault oli hankkinut vuodesta 1906 lähtien maa-alueita Normandian Herquevillestä. Syl. Tunnetuin tuote oli Louis Renaultin ja Rodolphe Ernst-Metzmaierin suunnittelema FT17-panssarivaunu, joka saatiin sarjatuotantoon v. Seuraava vahvistettu Renault HI esiteltiin taas vuotta myöhemmin helmikuussa 1920. Parempaa pitoa haluaville oli tarjolla leveätelaisempi malli GU. Tähän järjestykseen ei ole tullut muutosta sataan vuoteen. Hihnapyörä 150 mm x 200 mm, 1 100 rpm. Va lm is te tt u yh te en sä 61 ka pp al et ta . Maaliskuussa 1921 tuli saataville Renaultin ensimmäinen pyörätraktori HO, joka oli tekniikaltaan samanlainen, mutta tehoja oli vähemmän. Seuraavat telaja pyörä-Renaultit olivat PO ja PE, joita tehtiin 1930-luvun puoliväliin asti, valmistusmäärät olivat 255 ja 1 840 kappaletta. 115 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 10.12.2020 NRO 18 117 WETERAANIT 12.12.2019 NRO 18 113 WETERAANIT 19 21 –2 6, Bo ul og ne -B ill an co ur t, Pa ri is i, Ra ns ka . Varsinainen tuotantomalli Renault GP valmistui seuraavan vuoden alussa ja se ennätti maaliskuun lopulla Saint-Germain-en-Layessa järjestettyihin 31 traktorin yhteiskoetuksiin. Se oli ainoa, jossa oli pyörivä tykkitorni. Testi onnistui GP:n osalta hyvin, vaikka maa oli märkää ja taivaalta tuli lunta. Jousitettu etuakseli. Tuotanto jäi vähäiseksi, HI-Renaultia tehtiin v. Myöhemmin Fernand luopui osuudestaan terveydellisistä syistä ja Louis Renaultista tuli v. n Kimmo Kotta WETERAANI Tekniset tiedot: Renault HI Moottori 4-syl. 1913 valmistui yli 10 000 autoa, millä lukemalla se oli Euroopan suurin autotehdas. Ohjaus levytyyppisillä kuivilla irrotuskytkimillä ja pantajarruilla. Wihtori Kause & Kumppanit Oy:n omistamalla Kotajärven sahalla Suojärvellä palvellut Renault HI on saattanut tulla Suomeen sahatavarakauppojen yhteydessä, mutta myös Autola Oy:n maahantuomana. Renaultilta tilattiin vuoden loppuun mennessä tusinan verran autoja, joiden tuotantoa varten hän perusti veljiensä Marcelin ja Fernandin kanssa yrityksen Société Renault Frères (yhtymä veljekset Renault). Sotakoneesta maatalouskone Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Renaultin autotuotanto oli jo hyvin laajaa, v. 1 700 hehtaarin pinta-alasta oli peltoa 800 ha, niittyä 200 ha ja metsää 700 ha. Moottorit veivät mukanaan siinä määrin, että vaitelias ja erakkoluonteinen Renault katkaisi opintonsa ylioppilastutkintoon ja keskittyi koko voimallaan lukuisten keksintöjensä toteuttamiseen. Renaultin traktoreita ei tuotu virallisia teitä kuin vasta sotien jälkeen, mutta ainakin yksi, ehkä useampi HI-telakone ostettiin tänne jo 1920-luvulla. 4-t bensamoottori sivuventtiileillä, 34 hv/1 100 rpm. Kahta Viron vapaussotaan lainattua vaunua lukuun ottamatta niitä ei käytetty taisteluissa. Voimansiirto Kuiva kartiokytkin, suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 1,7–4,9 km/h. Sinne rakennettiin näyttäviä taloja, navetoita ja muita tuotantorakennuksia. n . Ensimmäisenä vuotena valmistui 76 Renault-Voiturerettea, jotka jatkossa menestyivät hyvin autokilpailuissa – tehot ja kuutiotilavuudet kasvoivat parissa vuodessa moninkertaisiksi. Vaihteisto oli 3-nopeuksinen ja ohjaus järjestetty luotettavasti irrotuskytkimillä ja pantajarruilla, vähennyspyörästöinä toimivat planeetat. Nämä käytetyt, mutta kunnostetut modernit taisteluajoneuvot sijoitettiin juuri perustettuun hyökkäysvaunurykmenttiin Santahaminaan, mistä ne siirrettiin pari vuotta myöhemmin Hämeenlinnaan. Valmistettu yhteensä 610 kappaletta. Ensimmäinen Voiturette-auto valmistui v. 1903 Pariisi-Madrid -rallissa, jonka jälkeen Louis lunasti hänen osuutensa ja lopetti voitokkaan kilpauransa. Lisävarusteita Puukaasumoottori, kapeammat telat, erilaisia vetolaitteita, aurinkosuoja. Menestyksen kruunasi vaunun ketteryys. Valmistaja Société des Automobiles Renault Valmistusaika ja -paikka 1921–26, Boulogne-Billancourt, Pariisi, Ranska. Tunnetumpi tuon ajan Renault oli FT-panssarivaunu, joita Suomen nuori armeija osti vuosina 1919–21 yhteensä 32 kappaletta. 1918. Niinpä Billancourtissa muunneltiin FT-panssarivaunusta 4 telatraktoria tammi– helmikuussa 1918. Jäähdytys oli toteutettu erikoisesti, sillä tuulettimena toimivat vauhtipyörän kehän turbiinimaiset siivet, jotka imivät ilmaa moottorin taakse noin 45 asteen kulmaan asennetun jäähdyttimen läpi. Telat Leveys 340 mm, maakosketuspituus 1 500 mm, pintapaine 0,33 kg/cm². läpimitta 95 mm, iskunpituus 160 mm, kokonaisiskutilavuus 4 536 cm³. Traktoreita testattiin omilla maatiloilla ja ne todettiin toimiviksi, mutta turhan järeiksi. Tukkien vetämisen lisäksi sillä on hinattu suuria höyrykoneita koskemattomien metsien äärellä sijainneille Kotajärven, Torasjoen ja Piitsjoen sahoille. KV-20191212-373215-_191203_1449260818.indd 112 3.12.2019 14:49:29. Kyytiä karjalan männyille Meillä Nikolajeff mainosti Renault-autoja jo 1910-luvulla, seuraavalla vuosikymmenellä niitä edusti Autola Oy. KV-20191212-373215-_191203_1449260818.indd 113 3.12.2019 14:49:31 10.12.2020 NRO 18 116 WETERAANIT 12.12.2019 NRO 18 112 WETERAANIT Renault HI Tracteur chenille Varakkaaseen kauppiasperheeseen vuonna 1877 syntynyt Louis Renault innostui tekniikasta jo teini-iässä. Täytösmääriä Polttoainesäiliö 90 l. Autokisat vaikuttivat pian firman omistussuhteisiinkin: Marcel menehtyi v. 1908 Ranskan suurimman autotehtaan omistaja, tuotantovauhti oli tuolloin 10 autoa päivässä. Ilma poistui umpinaisen moottoritilan edessä olevan ritilän kautta
Loimaa Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Hydraulisylinterit ja hydrauliikan langattomat ohjaimet Tutustu verkkokauppaan: www.agropoint.fi Puh: 040 583 0401 verkkokauppa.indd 1 25.10.2013 9:05:01 Varaosat yleisimpiin maansiirtokonemerkkeihin MF, James, MasseyFerguson, Fermec, Terex, Hanomag, Komatsu, JCB, Kobelco, New Holland www.scandinavianparts.. 116 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 OHJEKIRJOJA KORJAUSOPPAITA traktorit , puimurit maanrakennuskoneet ym. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. – Teloihin liukuestepiikkejä myös www.finnraiva.fi Matti Malinen 0400–308 998 METSÄKONEIDEN TELOJEN KORJAUKSEEN OSIA VUOMET www.vuomet.fi Puh. ILMASTOINNIT VARAOSAT HUOLTOLAITTEET Myös ilmastoinnin huollot KHP-myynti.indd 1 1.6.2016 14:49:36 050–514 1169 Lopotintie 2. 0400208824 0503007713 ® Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2018! HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. pu rk up or ss i.f i Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. (06) 2631 111 0500 366 729 Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1-vipuhallinta, kellunta Vakain vakiona Pitkät sovitteet Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! lisätietoja: www.ismesales.fi H a v e lk u m it e r Ä Uutta! Kestävät ja hiljaiset kumiterät lumiauroihin ja materiaalikoneisiin. Korjausoppaita mm. P. Moottorien korjaussarjat: Perkins, Komatsu, Cummings, Hanomag, Mitsubishi, Volvo -akselistoja vaihteistovaraosat, sekä Hydrauliikkapumput, Turboahtimet. Autot ovat Raimo Oikarin entisöimiä. – Hitsattavia koukkuja ja välilenkkejä – Myös erimittaisia pulttikiinnitteisiä liittimiä – Liittimien tapin vahvuus 25/22mm, tappien välit 70,110,150 ja 200 mm – Nyt uutuutena akkuporakoneella toimiva telojen kiristin. 2002-2014, 70-200 hv, alle 4000 h ajettuja. Laukkanen Oy Puh. l Nosturihuollot ja varaosat LOGLIFT, JONSERED, FORESTERI, EPSILON, PALFINGER, HIAB, HMF. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2017 92 x 75 mm No 16_Koneviesti 2016 No 16 18.10.2017 12:01 Sivu 1 HYDRAULIIKAN ASIANTUNTIJA Meiltä löydät kilpailukykyiset, käytössä kestäviksi todetut venttiilit, moottorit ja sylinterit. tai puh. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 31 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. Mikko Loikkanen 0400 488 740 ZF WETERAANIT Ammattilaiset palveluksessasi WETERAANIT KV-20171212-245294-.indd 110 29.11.2017 9:36:13 12.12.2017 111 HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. Kaikki merkit / mallit. 0400 4144700 myynti myös osto tarjoa VARAOSAKIRJOJA suomi, englanti, ruotsi DEEREN VARAOSAT: Konehuolto T. p. Lunastamme myös loppuvelan! Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi ANHA IMA W Weteraanimoottorikerho Wanha Woima kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivottaa RAUHALLISTA JOULUN AIKAA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2022! Tervetuloa weteraanikonepäivile 8.-10.7.2022! Valmistamme puimurin pöytävaunuja. traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.. halli 014 451 315 Raimo Ruuska 0400 649 898, Juuso Kokkonen 040 960 8213 l hydrauliletkut l tiivisteet l sylinterien korjaukset l kuljetinhihnat l huoltoautopalvelut l lavettikuljetukset l Teboil-öljyt silppurit rikkaäkeet klapija kuorimakoneet piensiemenkoneet viljamyllyt Energiansäästö Oy Jantoniementie 167, 08350 LOHJA www.energian.net kottikärryt Mobarrow ® 019-338 164 0500 316 119 LIETEPUMPUT JA MAATILALLE SEPARAATTORIT www.demeca.fi Traktorit Puimurit – Työkoneet Lindstén 0400 863 359 Hulmi 0400 126 869 JAKOLAN TILA Karajoentie 294, 43480 Pääjärvi (Saarijärvi) Mukava kohde ryhmille ja alan harrastajille. OHJEKIRJOJA traktorit puimuritmyös ruotsinkielisiä. aurojen muovisiivet . Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. 06 4377 122 RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 KV-20171212-245294-.indd 111 29.11.2017 9:36:17 KV-20171212-245294-_171205_1156480699.indd 110 5.12.2017 11:56:55. l Huollamme metsäkoneet, kaivinkoneet, pyöräkoneet, lisälämittimet, ilmastointilaitteet. aurojen ja äkeiden kulutusosat . Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB, Fendt, JD, D-F www.ohjekirja.org p. 040 4144700 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. ?Soita tai tule käymään! tehohydro.fi Ruukintie 16, Lappeenranta ma-pe 8-16.30 • 05 615 8100 Nuffi eld, Leyland, DP:n varaosia + kuormaintraktoreita. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Zetor haalarit, lippikset ym. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. 040-5025308 0400 365 659 ww w. 0500 660 106 . Lunastamme myös loppuvelan! Ostamme myös hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600 Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi AKSELISTOT, NAVAT, VANTEET VRP-Mäkelä Oy Vanneja rengaspalvelu P. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.. LAAJA VALIKOIMA KÄYTETTYJÄ JA UUSIA VARAOSIA TRAKTOREIHIN MYÖS VERKKOKAUPASSA www.purkupojat.com Yrittäjäntie 8, Pälkäne SOITA: 045 1331 222 OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Suurin osa autoista on erittäin harvinaisia itäautoja Suomessa. Puh. 0400 910696 30 30 30 30 VUOTTA No rd Mills MYLLYT · KULJETTIMET LIETSOT · KYLVÖLAITTEET www.nordmills.fi · Puh 06 488 7029 TUNNETTUA LAATUA TILALLESI TUNNETTUA LAATUA TILALLESI www.farmilaite.fi 03 3122 7600 FARMILAITE Traktoreiden varaosat RASKAAN KALUSTON HUOLTO l Puutavaravaakajärjestelmä TAMTRON myynti, huolto ja varaosat. OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Deutz Fahr haalarit, lippikset ym. nivelakselit ja -osat . l ENGCON-kiertoliitinhuolto Teollisuustie 1, 43300 Kannonkoski. Kysy lisää: Mika Hassinen mika@havel.fi 0400 294901 • Caseja NH-huolto • Tempo-työkoneet • Ursus, Belarus huolto ja varaosat • Fort-heinätyökoneiden varaosat ESKOLAN KORJAAMO Kytöpuhontie 125, 85500 Nivala (08) 441 545, 0400–283 606 Timo Eskola Tutustu ja tilaa: www.supermarket.fi Suuri Valmet traktorikirja Lahjaksi tai itsellesi. 02-8683000 Tukkumyynti / Janne Mäkelä P. TRAKTORIN PURKUOSIA Netissä: www.koneliikemahonen.com Laaja valikoima, myös lähetetään . 1998-2016, 70-200 hv, alle 6000 h ajettuja. 2 5 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. Varaosat: 050 5501652, 050-5881 980 050 5574 170 MA-PE 9-17 koneliike.mahonen@netti.. www.ohjekirja.org sähköposti: ohjekirjat@gmail.com puh. (017) 825 947, 0400 578 471, 050 375 9281 Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Kantavat teräsrakenteet CE-merkittynä Myös asennettuna www.sirvion-metalli.. 110 12.12.2017 110 12.12.2017 Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135 74120 Iisalmi Puh. www.tarmonteras.fi P
117 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 WWW.ESTYOKONEHUOLTO.FI soita, päivystämme : 050 354 9661 RATATIE 5, 50600 MIKKELI Näiden lisäksi kauttamme VARAOSAMYYNTI sekä HUOLLAMME kaikki muutkin merkit TYÖKONEESI HUOLLOT JA KORJAUKSET TARKALLA AMMATTITAIDOLLA sopimushuoltomme: Doosan, John Deere, Engcon, Hyundai max. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB, Fendt, JD, D-F www.ohjekirja.org p. OHJEKIRJOJA traktorit puimuritmyös ruotsinkielisiä. 040 4144700 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. p. Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF. 0400208824 0503007713 ® Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2018! HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. (06) 2631 111 0500 366 729 Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1-vipuhallinta, kellunta Vakain vakiona Pitkät sovitteet Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! lisätietoja: www.ismesales.fi H a v e lk u m it e r Ä Uutta! Kestävät ja hiljaiset kumiterät lumiauroihin ja materiaalikoneisiin. Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. KOTIMAISET KASI-KASVINSUOJELURUISKUT Säiliö koot: 700 / 1000 / 1300 / 2500 litraa Puomistot: 10 / 12 / 15 / 16 / 20 / 21 / 24 metriä KASI-3/1000/12HT 7800,00 € alv % KASI-4/1300/15HT 11120,00 € alv 0% KASI-6/2500/21H8140-7SH 25580,00 € alv 0% Kysy lisää 025373191, 025372181 kasi(at)ahjoco.fi AHJOCO Oy, 29250 NAKKILA www.kasi.fi ISME ETUKUORMAIN 3 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200–2300 kg – 1-vipuhallinta, kellunta – Vakain vakiona – Pitkät sovitteet – Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. – Teloihin liukuestepiikkejä myös www.finnraiva.fi Matti Malinen 0400–308 998 METSÄKONEIDEN TELOJEN KORJAUKSEEN OSIA VUOMET www.vuomet.fi Puh. 2 5 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. Kysy lisää: Mika Hassinen mika@havel.fi 0400 294901 • Caseja NH-huolto • Tempo-työkoneet • Ursus, Belarus huolto ja varaosat • Fort-heinätyökoneiden varaosat ESKOLAN KORJAAMO Kytöpuhontie 125, 85500 Nivala (08) 441 545, 0400–283 606 Timo Eskola Tutustu ja tilaa: www.supermarket.fi Suuri Valmet traktorikirja Lahjaksi tai itsellesi. 25–35 m imupainevaunut ammattikäyttöön vaihtolavasäiliöt nostolaitesäiliöt 1000 ja 2000 l lietteen levitysvaunut lietepumput, myös ruostumattomat puhelin 06 424 1800 lame@laaksonmetalli.. (017) 825 947, 0400 578 471, 050 375 9281 Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Kantavat teräsrakenteet CE-merkittynä Myös asennettuna www.sirvion-metalli.. (06) 2631 111 0500 366 729 lisätietoja: www.ismesales.. TRAKTORIN PURKUOSIA Netissä: www.koneliikemahonen.com Laaja valikoima, myös lähetetään . – Hitsattavia koukkuja ja välilenkkejä – Myös erimittaisia pulttikiinnitteisiä liittimiä – Liittimien tapin vahvuus 25/22mm, tappien välit 70,110,150 ja 200 mm – Nyt uutuutena akkuporakoneella toimiva telojen kiristin. Loimaa Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Hydraulisylinterit ja hydrauliikan langattomat ohjaimet Tutustu verkkokauppaan: www.agropoint.fi Puh: 040 583 0401 verkkokauppa.indd 1 25.10.2013 9:05:01 Varaosat yleisimpiin maansiirtokonemerkkeihin MF, James, MasseyFerguson, Fermec, Terex, Hanomag, Komatsu, JCB, Kobelco, New Holland www.scandinavianparts.. Korjausoppaita mm. ?Soita tai tule käymään! tehohydro.fi Ruukintie 16, Lappeenranta ma-pe 8-16.30 • 05 615 8100 Nuf. aurojen ja äkeiden kulutusosat . Mikko Loikkanen 0400 488 740 ZF WETERAANIT Ammattilaiset palveluksessasi WETERAANIT KV-20171212-245294-.indd 110 29.11.2017 9:36:13 12.12.2017 111 HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. 2002-2014, 70-200 hv, alle 4000 h ajettuja. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 31 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. Varaosat: 050 5501652, 050-5881 980 050 5574 170 MA-PE 9-17 koneliike.mahonen@netti.. LAADUKKAAT ILMASTOINNIT KAIKKIIN TYÖKONEISIIN! • ILMASTOINNIT • VARAOSAT • HUOLTOLAITTEET KAIKKI ILMASTOINNIN OSAT TYÖKONEISIIN MERKISTÄ RIIPPUMATTA! 110 12.12.2017 110 12.12.2017 Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135 74120 Iisalmi Puh. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. tai puh. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Zetor haalarit, lippikset ym. Lunastamme myös loppuvelan! Ostamme myös hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600 Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi AKSELISTOT, NAVAT, VANTEET VRP-Mäkelä Oy Vanneja rengaspalvelu P. P. Moottorien korjaussarjat: Perkins, Komatsu, Cummings, Hanomag, Mitsubishi, Volvo -akselistoja vaihteistovaraosat, sekä Hydrauliikkapumput, Turboahtimet. aurojen muovisiivet aurojen ja äkeiden kulutusosat nivelakselit ja -osat traktorin varaosat ja tarvikkeet Simo 0400 808 007 Jani 0500 808 007 www.traktoriosa.. eld, Leyland, DP:n varaosia + kuormaintraktoreita. aurojen muovisiivet . www.laaksonmetalli.. 040-5025308 0400 365 659 ww w. pu rk up or ss i.f i Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. 02-8683000 Tukkumyynti / Janne Mäkelä P. traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.. 06 4377 122 RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 KV-20171212-245294-.indd 111 29.11.2017 9:36:17 KV-20171212-245294-_171205_1156480699.indd 110 5.12.2017 11:56:55 SUOMEN KONEUSKOTTAVIN AMMATTILEHTI.. nostokork. ILMASTOINNIT VARAOSAT HUOLTOLAITTEET Myös ilmastoinnin huollot KHP-myynti.indd 1 1.6.2016 14:49:36 050–514 1169 Lopotintie 2. 0500 660 106 . tuotot 2–20 m 3 /min max. nivelakselit ja -osat . Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Deutz Fahr haalarit, lippikset ym. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2017 92 x 75 mm No 16_Koneviesti 2016 No 16 18.10.2017 12:01 Sivu 1 HYDRAULIIKAN ASIANTUNTIJA Meiltä löydät kilpailukykyiset, käytössä kestäviksi todetut venttiilit, moottorit ja sylinterit
aurojen muovisiivet . 0400208824 vuomet@vuomet.fi ® www.vuomet.fi Lumiaurat Uusi malli 28tn koneet Uusi malli 28tn koneet Hinnat alk 2100e+alv Hinnat alk 2100e+alv Kaivinkoneen energiapuukourat Vemi-Koura suoraan valmistajalta Vemimet Ky, Kauhava, 0400926653, 0405338312 KIPIT JA SYLINTERIT: MYYNTI: Uudet ja kunnostetut KORJAUS -CNC polttoleikkaus Metallipalvelu Kotiranta Karhiniementie 251, 32700 HUITTINEN 050-3447987, 0500-167377 110 12.12.2017 110 12.12.2017 Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135 74120 Iisalmi Puh. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Deutz Fahr haalarit, lippikset ym. p. Korjausoppaita mm. Kysy lisää: Mika Hassinen mika@havel.fi 0400 294901 • Caseja NH-huolto • Tempo-työkoneet • Ursus, Belarus huolto ja varaosat • Fort-heinätyökoneiden varaosat ESKOLAN KORJAAMO Kytöpuhontie 125, 85500 Nivala (08) 441 545, 0400–283 606 Timo Eskola Tutustu ja tilaa: www.supermarket.fi Suuri Valmet traktorikirja Lahjaksi tai itsellesi. (017) 825 947, 0400 578 471, 050 375 9281 Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Kantavat teräsrakenteet CE-merkittynä Myös asennettuna www.sirvion-metalli.. 2002-2014, 70-200 hv, alle 4000 h ajettuja. TRAKTORIN PURKUOSIA Netissä: www.koneliikemahonen.com Laaja valikoima, myös lähetetään . 2 5 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. Projektimyynti 044 967 7078 Seinäjoki 0400 564 282 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2022 VUOMET Puh. Laadukkaat, toimivat, takuulla. 0500 660 106 . ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2017 92 x 75 mm No 16_Koneviesti 2016 No 16 18.10.2017 12:01 Sivu 1 HYDRAULIIKAN ASIANTUNTIJA Meiltä löydät kilpailukykyiset, käytössä kestäviksi todetut venttiilit, moottorit ja sylinterit. Moottorien korjaussarjat: Perkins, Komatsu, Cummings, Hanomag, Mitsubishi, Volvo -akselistoja vaihteistovaraosat, sekä Hydrauliikkapumput, Turboahtimet. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB, Fendt, JD, D-F www.ohjekirja.org p. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Zetor haalarit, lippikset ym. 0400208824 0503007713 ® Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2018! HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. 118 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 34 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. aurojen ja äkeiden kulutusosat . – Teloihin liukuestepiikkejä myös www.finnraiva.fi Matti Malinen 0400–308 998 METSÄKONEIDEN TELOJEN KORJAUKSEEN OSIA VUOMET www.vuomet.fi Puh. 06 4377 122 RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 KV-20171212-245294-.indd 111 29.11.2017 9:36:17 KV-20171212-245294-_171205_1156480699.indd 110 5.12.2017 11:56:55 LUETAAN HYÖDYN VUOKSI.. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. 0500 269 944 • www.tlatvala.fi RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 TURKU Vajossuonkatu 3A P: 020 1133 580 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 NURMIJÄRVI Ilvesvuorenkatu 10 P: 020 1133 500 NOSTO-OVET www.ovimestari.com MYÖS TAITTOJA RULLAOVET asennettuina (myös moottorilla). Loimaa Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Hydraulisylinterit ja hydrauliikan langattomat ohjaimet Tutustu verkkokauppaan: www.agropoint.fi Puh: 040 583 0401 verkkokauppa.indd 1 25.10.2013 9:05:01 Varaosat yleisimpiin maansiirtokonemerkkeihin MF, James, MasseyFerguson, Fermec, Terex, Hanomag, Komatsu, JCB, Kobelco, New Holland www.scandinavianparts.. Mikko Loikkanen 0400 488 740 ZF WETERAANIT Ammattilaiset palveluksessasi WETERAANIT KV-20171212-245294-.indd 110 29.11.2017 9:36:13 12.12.2017 111 HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. ILMASTOINNIT VARAOSAT HUOLTOLAITTEET Myös ilmastoinnin huollot KHP-myynti.indd 1 1.6.2016 14:49:36 050–514 1169 Lopotintie 2. – Hitsattavia koukkuja ja välilenkkejä – Myös erimittaisia pulttikiinnitteisiä liittimiä – Liittimien tapin vahvuus 25/22mm, tappien välit 70,110,150 ja 200 mm – Nyt uutuutena akkuporakoneella toimiva telojen kiristin. Lunastamme myös loppuvelan! Ostamme myös hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600 Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi AKSELISTOT, NAVAT, VANTEET VRP-Mäkelä Oy Vanneja rengaspalvelu P. pu rk up or ss i.f i Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. 040 4144700 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. OHJEKIRJOJA traktorit puimuritmyös ruotsinkielisiä. OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. 040-5025308 0400 365 659 ww w. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 31 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.. eld, Leyland, DP:n varaosia + kuormaintraktoreita. P. ?Soita tai tule käymään! tehohydro.fi Ruukintie 16, Lappeenranta ma-pe 8-16.30 • 05 615 8100 Nuf. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. (06) 2631 111 0500 366 729 Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1-vipuhallinta, kellunta Vakain vakiona Pitkät sovitteet Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! lisätietoja: www.ismesales.fi H a v e lk u m it e r Ä Uutta! Kestävät ja hiljaiset kumiterät lumiauroihin ja materiaalikoneisiin. 02-8683000 Tukkumyynti / Janne Mäkelä P. nivelakselit ja -osat . ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2021 92 x 75 mm_Koneviesti 2016 No 16 23.1.2021 11:06 Sivu 1 Metsäja salaojakauhat Luiskaja tasauskauhat Kuokkaja kaapelikauhat VAPO suo-ojakauha NTP10-vastapala ja liitin ym KANTO-/KIVIHARAT KAIVINKONEEN ROUTAPIIKIT T.LATVALA Jalasjärvi. Varaosat: 050 5501652, 050-5881 980 050 5574 170 MA-PE 9-17 koneliike.mahonen@netti.. tai puh
Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. (017) 825 947, 0400 578 471, 050 375 9281 Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Kantavat teräsrakenteet CE-merkittynä Myös asennettuna www.sirvion-metalli.. aurojen muovisiivet . 06 4377 122 RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 KV-20171212-245294-.indd 111 29.11.2017 9:36:17 KV-20171212-245294-_171205_1156480699.indd 110 5.12.2017 11:56:55. p. traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.. (03) 3143 2900 Myllyojankatu 16, 24100 Salo puh. Korjausoppaita mm. aurojen ja äkeiden kulutusosat . Mikko Loikkanen 0400 488 740 ZF WETERAANIT Ammattilaiset palveluksessasi WETERAANIT KV-20171212-245294-.indd 110 29.11.2017 9:36:13 12.12.2017 111 HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. 040 4144700 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. 2002-2014, 70-200 hv, alle 4000 h ajettuja. ?Soita tai tule käymään! tehohydro.fi Ruukintie 16, Lappeenranta ma-pe 8-16.30 • 05 615 8100 Nuf. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. TRAKTORIN PURKUOSIA Netissä: www.koneliikemahonen.com Laaja valikoima, myös lähetetään . nivelakselit ja -osat . 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. 0400208824 0503007713 ® Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2018! HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. 02-8683000 Tukkumyynti / Janne Mäkelä P. ILMASTOINNIT VARAOSAT HUOLTOLAITTEET Myös ilmastoinnin huollot KHP-myynti.indd 1 1.6.2016 14:49:36 050–514 1169 Lopotintie 2. eld, Leyland, DP:n varaosia + kuormaintraktoreita. 014 773 009, päivystys 0400 819 177 kymppitaito062018kp.indd 1 15.5.2018 10.21 KLAPITEC www.klapitec.fi SAMI HIEKOITTIMET Keurustarvike Oy Puh. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Diesel Eclipse 1,0 L riittää 1000 litraan 39 € Resurs Next 75 ml, riittää 4 6 L öljymäärään, 30 € Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään, 70 € Suomen kaasutinexpertti oy.indd 1 1.3.2021 10:53:42 • Muovisäiliöiden, esim.bensatankkien korjaukset 010 2711 200 Pirkantie 26, Virrat www.virhydro.fi HYDRAULIIKAN JA TYÖKALUJEN SUURMYYMÄLÄ Avoinna ma-pe klo 7-18, la klo 9-14 2000 m 2 20 000 nimikettä 2-TOIMISET SHA HYDRAULISYLINTERIT Nämä varastomallimme heti noudettavissa! Ø putki/varsi-isku mm-as.mitta mm. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2017 92 x 75 mm No 16_Koneviesti 2016 No 16 18.10.2017 12:01 Sivu 1 HYDRAULIIKAN ASIANTUNTIJA Meiltä löydät kilpailukykyiset, käytössä kestäviksi todetut venttiilit, moottorit ja sylinterit. Lunastamme myös loppuvelan! Ostamme myös hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600 Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi AKSELISTOT, NAVAT, VANTEET VRP-Mäkelä Oy Vanneja rengaspalvelu P. tai puh. (02) 777 6621 Isokuovintie 6, 31500 Koski Tl puh. OHJEKIRJOJA traktorit puimuritmyös ruotsinkielisiä. P. 2 5 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. Loimaa Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Hydraulisylinterit ja hydrauliikan langattomat ohjaimet Tutustu verkkokauppaan: www.agropoint.fi Puh: 040 583 0401 verkkokauppa.indd 1 25.10.2013 9:05:01 Varaosat yleisimpiin maansiirtokonemerkkeihin MF, James, MasseyFerguson, Fermec, Terex, Hanomag, Komatsu, JCB, Kobelco, New Holland www.scandinavianparts.. (09) 694 0488, fax (09) 694 0477 Kymppitaito Oy 2-TOIMISET HYDRAULISYLINTERIT Ø 32/16-30-121 85,00 Ø 32/16-60-151 86,00 Ø 32/16-100-227 * 88,00 Ø 32/16-160-287 * 90,00 Ø 32/16-200-327 * 92,00 Ø 40/20-100-282 (20) 104,00 Ø 40/20-150-332 (20) 107,00 Ø 40/20-200-368 (20) 110,00 Ø 40/20-250-432 (20) 113,00 Ø 40/20-300-482 (20) 116,00 Ø 40/25-350-530 (20) 123,00 Ø 40/25-400-580 (20) 126,00 Ø 40/25-450-630 (20) 129,00 Ø 40/25-500-680 (20) 132,00 Ø 50/28-100-320 (25) 113,00 Ø 50/28-150-370 (25) 115,00 Ø 50/28-200-420 (25) 118,00 Ø 50/28-250-470 (25) 121,00 Ø 50/28-300-520 (25) 124,00 Ø 50/28-350-570 (25) 126,00 Ø 50/28-400-620 (25) 129,00 Ø 50/28-450-670 (25) 132,00 Ø 50/28-500-720 (25) 134,00 Ø 50/36-600-818 (25) 148,00 Ø 50/36-700-918 (25) 154,00 Ø 50/36-800-1018 (25) 160,00 Ø 50/36-900-1118 (25) 166,00 Ø 50/36-1000-1218 (25) 173,00 Ø 50/36-1100-1318 (25) 179,00 Ø 50/36-1200-1418 (25) 186,00 Ø 50/36-1300-1518 (25) 194,00 Ø 50/36-1400-1618 (25) 201,00 Ø 60/30-100-310 (25) 122,00 Ø 60/30-150-360 (25) 125,00 Ø 60/30-200-410 (25) 127,00 Ø 60/30-250-460 (25) 130,00 Ø 60/30-300-520 (25) 133,00 Ø 60/30-350-560 (25) 136,00 Ø 60/30-400-610 (25) 139,00 Ø 60/40-450-660 (25) 144,00 Ø 60/40-500-710 (25) 147,00 Ø 60/40-600-810 (25) 151,00 Ø 60/40-800-1010 (25) 163,00 Ø 63/36-150-410 (30) 159,00 Ø 63/36-200-445 (30) 162,00 Ø 63/36-300-549 (30) 165,00 Ø 63/36-400-660 (35) 169,00 Ø 63/36-500-760 (35) 173,00 Ø 70/40-200-445 (30) 168,00 Ø 70/40-250-495 (30) 172,00 Ø 70/40-300-545 (30) 175,00 Ø 70/40-350-595 (30) 179,00 Ø 70/40-400-645 (30) 181,00 Ø 70/40-450-695 (30) 183,00 Ø 70/40-500-760 (35) 186,00 Ø 70/40-600-860 (35) 189,00 Ø 70/40-700-960 (35) 193,00 Ø 70/50-600-860 (35) 205,00 Ø 70/50-1100-1360 (35) 232,00 Ø 80/45-200-478 (35) 175,00 Ø 80/45-300-608 (35) 180,00 Ø 80/45-400-668 (35) 186,00 Ø 80/45-500-808 (35) 191,00 Ø 80/45-600-908 (35) 197,00 Ø 80/45-700-968 (35) 203,00 Ø 80/45-800-1100 (40) 208,00 Ø 80/50-1100-1360 (35) 261,00 Ø 90/45-500-808 (35) 198,00 Ø 100/50-300-618 (40) 200,00 Ø 100/50-400-718 (40) 208,00 Ø 100/50-500-818 (40) 216,00 Ø 100/50-600-918 (40) 225,00 Ø 100/50-700-1034 (40) 233,00 Ø 100/63-600-920 (50) 261,00 Ø 100/63-1100-1420 (50) 337,00 Ø 115/63-200-537 (50) 332,00 Ø 125/63-200-542 (50) 344,00 LANNANPOISTOSYLINTERIT Ø 40/25-1000-1193 (20) 158,00 Ø 63/50-2000-2323 * 585,00 Ø 80/50-2000-2315 * 585,00 ETUKIINNITTEISET / LUISKAKAUHASYLINTERIT Ø 40/25-375-80 (25) 151,00 Ø 40/25-425-80 (25) 154,00 Ø 63/36-230-115 (30) 191,00 Ø 63/36-360-115 (30) 197,00 Ø 80/45-400-120 (40) 276,00 Ø 80/50-450-120 (40) 284,00 Ø 100/63-600-140 (50) 382,00 JARRUSYLINTERIT Ø 40/25-80-285 72,00 LUKKOSYLINTERIT Ø 32/16-2x 95-375 130,00 Kuhasalontie 18 A, 80220 Joensuu puh. Holkit * tai (nivellaakerit). 0400 345623 110 12.12.2017 110 12.12.2017 Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135 74120 Iisalmi Puh. Varaosat: 050 5501652, 050-5881 980 050 5574 170 MA-PE 9-17 koneliike.mahonen@netti.. 0500 660 106 . Kysy lisää: Mika Hassinen mika@havel.fi 0400 294901 • Caseja NH-huolto • Tempo-työkoneet • Ursus, Belarus huolto ja varaosat • Fort-heinätyökoneiden varaosat ESKOLAN KORJAAMO Kytöpuhontie 125, 85500 Nivala (08) 441 545, 0400–283 606 Timo Eskola Tutustu ja tilaa: www.supermarket.fi Suuri Valmet traktorikirja Lahjaksi tai itsellesi. www.kymppitaito.com kymppitaito@kymppitaito.com HYDRAULISYLINTERIEN MYYNTI: ManseHydro Oy Nuutisarankatu 22, 33900 Tampere puh. 042 485 9202 Pajatie 9, 42700 Keuruu puh. 119 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 BELLUS-liukuovilaitteet sarana-kippi-palo-ovet SUOMI-laatua bellusoy.com P. (02) 484 1507, fax (02) 484 1803 Kalliotie 7, 04360 Tuusula puh. 040-5025308 0400 365 659 ww w. pu rk up or ss i.f i Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Deutz Fahr haalarit, lippikset ym. – Hitsattavia koukkuja ja välilenkkejä – Myös erimittaisia pulttikiinnitteisiä liittimiä – Liittimien tapin vahvuus 25/22mm, tappien välit 70,110,150 ja 200 mm – Nyt uutuutena akkuporakoneella toimiva telojen kiristin. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. 050 523 89 51 s-posti: kurki-suonio@kolumbus.fi Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 31 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. – Teloihin liukuestepiikkejä myös www.finnraiva.fi Matti Malinen 0400–308 998 METSÄKONEIDEN TELOJEN KORJAUKSEEN OSIA VUOMET www.vuomet.fi Puh. Hinnat Alv 0%, vapaasti varastossamme. (06) 2631 111 0500 366 729 Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1-vipuhallinta, kellunta Vakain vakiona Pitkät sovitteet Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! lisätietoja: www.ismesales.fi H a v e lk u m it e r Ä Uutta! Kestävät ja hiljaiset kumiterät lumiauroihin ja materiaalikoneisiin. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Zetor haalarit, lippikset ym. 0440 391639 Dieselpolttonesteen lisäaineet, parempi teho, pienempi kulutus, vähemmän savutusta Diesel Power Ecomax 0,5 L riittää 500 litraan 25 € Kuluneen moottorin kunnossapitoon, palauttaa puristuspaineita, vähentää öljynkulutusta Resurs Diesel 350 ml, riittää 12-25 L öljymäärään , 70 € Katso lisää www.kaasutinexpertti.fi Kysy lisää puh. Moottorien korjaussarjat: Perkins, Komatsu, Cummings, Hanomag, Mitsubishi, Volvo -akselistoja vaihteistovaraosat, sekä Hydrauliikkapumput, Turboahtimet. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB, Fendt, JD, D-F www.ohjekirja.org p. OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min
Harvoista Suomeen ostetuista juurikasvi-Fordsoneista eniten julkisuutta sai "vesijohtosukuun" kuuluneen Bertel Huberin sipoolaiseen Husön kartanoon ostama traktori, jota käytettiin lähinnä 10-teräisen raamisahan pyörittämiseen. Englantilaiset perunanja juurikkaanviljelijät ostivat jonkun verran Rowcrop-Fordsoneita, mutta kokonaismäärään verrattuna mitättömän vähän. Kaikkine puutteineen Fordson N oli kuitenkin helppohoitoinen ja luotettava traktori. USA:n markkinoille panostaminen osoittautui turhaksi, jenkkifarmarit luottivat enemmän Farmalliin, Deereen, Caseen ja muihin omiin merkkeihinsä. Niinpä Dagenhamissa tehtiin riviviljely-Fordson, jonka uskottiin avaavan markkinoita USA:n suuntaan. Moottori kiinteine laakeripintoineen ja roiskevoiteluineen oli jo kovin vanhanaikainen, samoin vetotehoa syönyt ruuviperä. Jethro Tull tunnetaan kuitenkin paremmin muista yhteyksistä. Muokkaus oli Tullin aikoihin pellon urittamista härkäparin vetämällä puuauralla. Valinnaisvarusteena sai kumipyörät, ajovalot, erilaisia välityssuhteita ja alkeellisen voimanottoakselin peräkotelon kupeeseen. Euroopan puolella uusi malli kantoi Rowcrop-nimeä, josta kukin vientimaa väänsi omat versionsa. Fordson sopi hyvin eurooppalaiseen maatalouteen, mutta amerikkalaisille sen ominaisuudet eivät riittäneet. Yleensä jarrut oli yhdistetty ohjauslaitteeseen, jolloin traktori pyörähti ratin ääriasennossa toisen takapyöränsä varassa paikallaan. Pitkissä taka-akseleissa oli liukunavat, jotka mahdollistivat portaattoman raidevälin säädön. Vuonna 1929 Irlantiin ja sieltä 3 vuotta myöhemmin Englantiin siirretty Fordsonin valmistus oli päässyt hyvään vauhtiin, mutta entiseen valmistusmaahan ei saatu juurikaan kauppoja. Pyörien ja perämurikan väliin lisättiin rumputyyppiset ohjausjarrut, joita hallittiin polkimilla sekä ohjauksen sektoriakseliin liitetyillä tangoilla. Pikkumuutoksilla uusia ominaisuuksia Ensimmäiseen Fordson F-malliin perustunutta N-Fordsonia oli paranneltu monesta paikasta. Isommalla porauksella ja kierroslukua nostamalla oli saatu lisää tehoa. Pian Jethro Tull tiedettiin ympäri maailmaa. Suunnilleen 25 % vastaavia amerikkalaisia malleja huokeampi hinta takasi sille markkinajohtajuuden monessa Euroopan maassa. Perusmalli oli paljon toimivampi tavallisessa maataloudessa, eivätkä perunaja juurikasviljelykset olleet missään niin laajoja, etteikö niiden hoidosta olisi selvitty hevosvedolla. Lokasuojia ei pidetty tarpeellisina. Pidennetty, irrotettava käynnistyskampi tuettiin pystyakseliin, veivatessa etupyörien piti olla suorassa. Jethro Tullin kehittämällä hevosharalla työ hoitui helpommin ja nopeammin. Vuoden 1939 malliuudistukset kasvattivat vielä niiden etumatkan Fordsonin saavuttamattomiin. Englantilainen muusikko Ian Anderson oli 1960-luvun loppupuolella selaillut Tullin 240 vuotta aiemmin kirjoittamaa kirjaa "Horse-hoeing Husbandry" (hevosharausmaatalous) ja lainannut kirjoittajan nimen rock-bändilleen. Suomen Fordson-kanta oli tuolloin kuusinkertainen. Niinpä Fordsoniin vaihdettiin uudenlainen etupää, johon kiinnitettiin riviviljelymallin akseli. Taka-akseleita jatkettiin, liukunapasäätö Fordsonissa oli jo entuudestaan. Kovin pitkään se ei ollut ainoa riviviljelytraktori, seuraavalla vuosikymmenellä jokaisella isommalla amerikkalaismerkillä oli tarjota oma mallinsa. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Fordson N Rowcrop – Juurikasvitraktori RiviviljelyFordson ei menestynyt kotieikä vientimarkkinoilla.. Vuoden 1937 uutuus Fordson Rowcrop, joka meillä sai nimen juurikasvitraktori, oli pari tonnia normi-Fordsonia halvempi, mutta se ei Farmallin veroisia ostohaluja herättänyt. Riviviljelytraktoreissa oli 1tai 2-pyöräinen kääntyvä etuakseli, joka mahdollisti hyvin pienen kääntöympyrän. Tavallista Fordsoniahan jarruteltiin vaihteiston levypakalla, joka alkoi toimia, kun kytkin painettiin pohjaan. Dagenhamin tehtaan vuosituotanto oli 1930-luvun puolivälin jälkeen noussut vajaaseen 20 000 Fordsoniin, joista brittiviljelijöille myytiin kolmannes. Konstikas pörräpuolasytytys oli korvattu laukaisumagneetolla ja varusteisiin oli lisätty keskipakoissäätäjä sekä vesipumppu. Maavaraa sai olla reilusti, koska harat ja muut riviviljelyvälineet toimivat parhaiten traktorin alle asennettuina. Takapyörät olivat yleensä melko kapeat ja korkeat. Halpuus ei vaikuttanut Riviviljelymallinen Farmall möi meillä hyvin, 1930-luvun lopulla se oli toiseksi yleisin traktori vajaalla 600 kappaleella. Rivikasvien viljely oli työlästä, maata kun piti pitää kuokkimalla ilmavana ja rikkaruohottomana. 120 W E T E R A A N I Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 E nglantilaista Jethro Tullia (1674–1741) pidetään kehittyneemmän maanviljelyn isänä. Se oli liian pieni vehnäalueiden peltotöihin, pienempien tilojen yleistraktoriksikaan se ei sopinut puuttuvien riviviljelyominaisuuksien takia. Ensimmäisillä traktoreilla ei voinut harata, mutta 1920luvulla tulleella Farmallilla se onnistui. Amerikkaan tarkoitetut traktorit, joissa oli yleensä tehokkaammat bensamoottorit, markkinoitiin nimellä Fordson All-Around, millä Farmall-merkin tyyliin viitattiin sen monikäyttöisyyteen. Se ei ollut normitraktoreihin verrattuna kovin kätevä, mutta niitä ostettiin lähinnä sen takia, että monen vakituisena konekauppanaan pitämällä SMK:lla ei ollut muunlaisia malleja
Fordson N Rowcrop. läpimitta 105 mm, iskunpituus 127 mm, kokonaisiskutilavuus 4 396 cm³, puristussuhde 3,8:1, myöhemmin 4,3:1. Vähennyspyörästössä ruuvivälitys. PYÖRÄT Rautapyörät, edessä 130 x 610, takana 230 x 1065. VALMISTAJA Ford Motor Company. Hihnapyörä 165 mm x 240 mm, 1 100 rpm. Syl. VOIMANSIIRTO Märkä monilevykytkin. LISÄVARUSTEITA Bensamoottori, tehokkaampi etulämmitin, hihnapyörä, voimanottoakseli, 230 mm x 1 250 mm -takapyörät, 5.50 x 16 -kumipyörät eteen, yksi 9.00 x 10 -kumipyörä eteen, 9.00 x 36 -kumipyörät taakse, maantievanteet, levikepyörät, ajovalot, mekaaninen tai sähköinen äänimerkki, hitaammat 1ja 2-vaihteet, nopeampi 3-vaihde, äänenvaimentaja, pystypakoputki, erilaisia vetolaitteita, työkoneiden keskikiinnitys. Avoin nestejäähdytys vesipumpulla, roiskevoitelu. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 3–8,2 km/h. Vaihteistossa kytkinpolkimeen yhdistetty levyjarru, sekä rumpujarrut taka-akseleilla, joissa myös ohjaukseen kytketty automaattitoiminto. HYDRAULIIKKA Ei saatavana. MITTOJA Pituus 3 220 mm, akseliväli 2 130 mm, leveys 2 140 mm, korkeus 1 620 mm, maavara 300 mm, paino vakiovarusteilla 1 775 kg. 121 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 MOOTTORI 4-syl. 4-t kaasutinmoottori sivuventtiileillä, polttoaineena petrooli, 26 hv/1 100 rpm. Kingston-kaasutin etulämmittimellä ja keskipakosäätäjällä. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 9 l, voimansiirto 12 l, jäähdytysjärjestelmä 45 l, petroolitankki 75 l, bensiinitankki 5 l. Bosch-, Wicotai Lucas-laukaisumagneetto, kampikäynnistys. 1937–45, Dagenham, Englanti. HINTA 31 700 mk vuonna 1937, mikä vastaa noin 11 750 euroa vuonna 2021
Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että sitä voidaan korvauksetta käyttää lehden kaikissa uudelleenjulkaisuissa tai muussa käytössä riippumatta toteutusja jakelutavoista. 2 2 2. 1. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta www.viestimedia.fi Paino Punamusta, Joensuu 2021 K SUURI KUROTTAJAVERTAILU TUHTI-MAANSIIRTOVAUNU CAT 914 -PYÖRÄKUORMAIN V E R TA I L E M M E & KO K E I L E M M E K S E U R A AVA TEEM ANA KULJE TUS JA KUOR MAUS KONEVIESTI I L M E STY Y 1 2 . Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. 122 Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 MAANPARANNEKOKEEN TULOKSET Yhteystiedot Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 PÄÄTOIMITTAJA Eemeli Linna, 050 502 6575, eemeli.linna@koneviesti.fi TÄMÄN KONEKLASSIKOTNUMERON TEKIVÄT Jussi Laukkanen, tuottaja, 040 630 5914, jussi.laukkanen@koneviesti.fi Uolevi Oristo 0400 408 912, uolevi.oristo@gmail.com Kimmo Kotta 040 824 5988, kimmo.kotta@pp1.netsor.fi Heikki Haapakoski Martti Piltz YHTEYSTIEDOT Puhelin 020 413 2110 klo 8–16 Faksi 020 413 2209 Puhelun hinta soitettaessa kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %) Ilmoitusaineistojen lähetys aineistot@koneviesti.fi Osoite PL 440 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki MEDIAMYYNTI Avainasiakaspäällikkö Väinö Keto 0500 451 459 Myyntijohtaja Robert Kullström 0400 629 657 Myyntiassistentti Roosa Rantanen 020 413 2568 SISÄLTÖMYYNTI Myyntijohtaja Petri Numminen petri.numminen@viestimedia.fi HALLINTO Toimitusjohtaja Anu Nissinen LEHTITILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu / 020 413 2277 Arkisin klo 8–21 asiakaspalvelu@viestimedia.fi KONEVIESTIN TILAUSHINNAT 2022 Kestotilaus (lehti+digi): 208,80 eur/vuosi Määräaikainen (lehti+digi): 280,80 eur/vuosi Digitilaus kestotilauksena: 142,80 eur/vuosi Irtonumerohinta: 12,90 eur Lehti ilmestyy 18 kertaa/vuosi. Koneviestissä julkaistujen kirjoitusten ja kuvien osittainenkin lainaaminen ilman toimituksen lupaa on kielletty. Toimitus ei palauta lähetettyjä kirjoituksia ilman palautuskuorta ja -postimerkkiä. Huomautukset on tehtävä 14 vrk:n kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden osoitteita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. JULKAISIJA Viestimedia Oy ISSN-numero: 0355-0729 © Koneviesti
Jatkoturvaan kuuluu luonnollisesti valmistajan huolto-ohjelman mukaiset huollot alkuperäisillä John Deeren varaosilla ja öljyillä, koulutetun Witraktor korjaamon tai sopimushuollon toimesta. Sopimus tulee sisältää Farmsight-paketin tai PowerGard -jatkoturvan ja huoltosopimuksen. 123 / 6 | Koneklassikot 2021 Koneviesti PIDÄ UUDEN KONEESI KÄYTTÖKULUT TARKKAAN HALLUSSASI VUOSIKSI ETEENPÄIN POWERGARD-JATKOTURVA UUDELLE JOHN DEERELLESI JA HUOLETTOMIA KÄYTÖTUNTEJA HUOLLETULLA KONEELLA Voit valita sinulle sopivimman vaihtoehdon PowerGard Protection tai PowerGard Protection Plus -jatkoturvatasojen väliltä sekä sopimuskauden pituuden yhdestä vuodesta jopa kahdeksaan vuoteen asti mallista riippuen. ENNAKKOKAUPPAMME ON TÄÄLLÄ, ESIMERKIKSI 6155R, 6230R TAI 6250R: ETUSI JOPA 8000€ LISÄKSI ENNENNÄKEMÄTTÖMÄT RAHOITUSEHDOT 6155R, 6230R JA 6250R MALLEIHIN: 5 VUODEN RAHOITUS 0% KOROLLA JA 12KK LYHENNYSVAPAA WWW.WITRAKTOR.FI | WITRAKTOR@TT.WIHURI.FI ITRAKTOR W. Rahoitustarjous ja ennakkokampanjan edut on voimassa vain rajoitetun ajan, joten kysy tarjous heti lähimmältä myyjältäsi: www.witraktor.fi
100 l/min hydrauliikka. 24+24 Hexashift-vaihteisto. 16+16 Quadrishift-vaihteisto. Ilmajousitettu istuin. 24+24 Hexashift-vaihteisto. Ilmastointi. Ilmajousitettu istuin. 24+24 Hexashift-vaihteisto. VAHVA VETOKONE 50 KM/H NOPEUDELLA, KAIKKI 215 HV TEHOT HETI KÄYTETTÄVISSÄ! UUSI ARION 470, 155 HV TEHOLLA! ARION 470 68900,UUSI UUSI ARION 470, ARION 470, 155 HV 155 HV TEHOLLA! TEHOLLA! www.hankk. a. Ilmajousitettu istuin. 110 l/min hydrauliikka. 110 l/min hydrauliikka. oystick. ARION 610 74900,145 hv, 640 Nm. Monitoim. Monitoimikyynärnoja. KYSY MYÖS EDULLISISTA RAHOITUSVAIHTOEHDOISTA! hankkija.fi CLAAS TRAKTORIT TULEVALLE KAUDELLE TILINPÄÄTÖSHINTAAN AXION 810 99900,215 hv, 941 Nm. OTA YHTEYS HANKKIJAN KONEMYYJÄÄN. Ilmajousitettu istuin ARION 470 68900,155 hv, 630 Nm. Ilmastointi. ARION 530 73900,145 hv, 619 Nm. 110 l/min hydrauliikka. Hankkija_Claas_KV18_225x300.indd 1 19.11.2021 15.12 PAL.VKO 2022-02 390567-2118 2 1 1 8 6 414883 905675. Ilmastointi. Ohjaamojousitus. Monitoimikyynärnoja. Monitoimikyynärnoja. Ohjaamojousitus. / ennakkokauppa Hinnat alv 0% + toimituskulut. Kampanjat voimassa 31.12.2021 asti. Ilmastointi