K K K K 1970-luku: uuteen traktoriaikaan KETJU-MARA VALMET Pyöräkuormaajien tarina SALAOJAA VANHALLA KONEELLA SUURI Puimuritekniikan kehitys Yli 100 kuvaa ja lukuisia tarinoita vanhoista koneista NRO 18 | 14.12.2022 | 12,90 PUOLUEETON TEKNINEN AMMATTILEHTI Weteraaninumero
44 LANZ RAUPENBULLDOGIN KUNNOSTUS, OSA 3 Vaativa ja perusteellinen kunnostus on saatu päätökseen, nyt on aika tarkastella lopputulosta. MAATALOUS 22 KETJU-MARA Salaojaa syntyy ilman automatiikkaa 45-vuotiaalla koneella. TAPAHTUMAT JA YRITYKSET 14 JOHN DEERE TRACTOR & ENGINE MUSEUM Noin 10 kilometrin päässä John Deeren Waterloon tehtaalta sijaitsee yhtiön oma moottorija traktorimuseo. MAARAKENNUS 28 VALMET-PYÖRÄKUORMAAJAT Valmetin pyöräkuormaaja ei syntynyt onnellisten tähtien alla. TEKNIIKKAA JA TIETOA 18 HÖYRYKONEEN KATSASTUS Miten sujui 140 vuotta vanhan Robeylokomobiilin katsastus. T Ä S S Ä N U M E R O S S A Kotimaisen pyöräkuormaajan valmistus jatkui lähes 20 vuotta. WETERAANIT 64 WETERAANIT 2021 • Allis-Chalmers B • BM-Volvo T-600 • Valmet Terra 865 LM • Nuffield Universal DM4 • Belarus LTZ-425 • Gutbrod MotoStandard ND25 • Ford 2000 Dexta • Massey-Ferguson 130 • International 453 • Massey-Harris 25 • Wahl W22 • Same Centurion 75 Export • Cletrac DDH • Case D-EX • International Deering WD-9 • Ustrac 10A • Valmet 702 4x4 • Fordson N Rowcrop 104 BIG BULL Äärimmäisen yksinkertaisen traktorin luvattiin tekevän viiden hevosen työt. 50 MASINISTIKESÄ 2022 SUOMESSA Laaja 14-sivuinen kooste viime kesän lukuisissa masinistitapahtumissa esillä olleista koneista ja laitteista.. 28 36 AJOPUIMUREIDEN HISTORIA Leikkuupuimuri liikkui ensimmäistä kertaa suomalaisilla pelloilla 85 vuotta sitten. VAKIOT 3 PÄÄKIRJOITUS Vanhojen koneiden merkitys 106 SEURAAVASSA NUMEROSSA TRAKTORIT JA VARUSTEET 4 1970-LUVUN TRAKTORIT 1970-luku oli kehityksen vuosikymmen traktoreiden historiassa
Eemeli Linna, päätoimittaja ”Huolto ja korjaus on vahvasti esillä Koneviestissä 2023.” K VIESTIMEDIA KONEKLASSIKOT K O N E K L A S S IK O T KONEKLASSIKOT KONEVIESTIN 70. Raja vanhoista koneista käytettyihin on häilyvä, sillä käytetty kone saattaa olla täysipäiväisessä ansainnassa ja iältään hyvinkin vanha. juhlavuoden kunniaksi tehty Koneklassikot 2022 -teos sisältää ennen julkaisematonta materiaalia traktoreiden, työlaitteiden, maansiirtokoneiden ja traktorikaupan historiasta. Uusi teknologia on usein keksitty vuosikymmeniä aikaisemmin, ehkäpä aivan toisessa toimintaympäristössä. Vanhoilla koneilla ojaa syntyy siinä kuin uusillakin, toki ehkä hitaammin. Siispä myös huoltoja korjausaiheet ovat ydinsisältöä Koneviestissä. Tämä nähtiin jo tämän syksyn Koneklassikot-kokoomateoksessakin. Ripaus historiaa ja naksu museoikään ehtineitä koneita, mutta erityisesti arvostamme, kun vanhalla koneella on edelleen ammatillinen ulottuvuus ja se palvelee omistajaansa työssä tai yritystoiminnassa. Koneviesti jatkaa kirjoittamista uusien ja käytettyjen koneiden ohella myös vanhoista koneista. Koneet täyttävät työn lisäksi vapaa-aikaa, ja sopivat jopa viihteeksi. Nyt jos koskaan, koneiden käyttöiän pidentäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä ajat ovat vaikeat. Ne yhdistävät vanhat ja käytetyt koneet sekä eri toimialojen ihmiset toisiinsa. Mukana on artikkelisarja, jossa käsitellään moottoritekniikan kehittymistä vuosikymmenien kuluessa. Koneviesti siis jatkaa tuttua ajouraa. V IE S T IM E D IA ISBN 978-952-69150-6-7-7 9 789526 915067 kansikoottuna_11.indd 1 kansikoottuna_11.indd 1 11.8.2022 17:52:08 11.8.2022 17:52:08. Historia on nykyhetken perusta: on tiedettävä kehityskaaret, mistä tähän on tultu. Kirjassa on aineistoa, jota kukaan ei ole julkaissut Suomessa aiemmin – suosittelen.” K U V A : K IM M O K O T TA Vanhojen koneiden merkitys KONEILLA ON KONEVIESTIN LUKIJOILLE paljon syvempi merkitys, kuin vain olla välineenä töiden tekemisessä. Merkittävä osa moottoritekniikan kehityksestä kohdistuu toisen maailmansodan aikaisiin teknisiin innovaatioihin. Puhumme koneista koneihmisille, niin kuin tähänkin saakka. Ääneen pääsevät myös vanhoja koneita aikanaan käyttäneet konemiehet, joiden muistelut vievät lukijan aikaan, jolloin työ oli kovaa ja koneet mekaanisia. Mukana on tarinoita laahakaivinkoneiden rikkoutumisista, Keski-Euroopan myrskytuhojen korjuusta sekä Norjan vuonoista vaikeissa sääolosuhteissa. Pelin henki on vain toisenlainen, kun huoltoja korjaus ovat toiminnan ytimessä. Koneiden toiminta, tekniikka ja historia kiinnostavat. 3 / 18 | Koneviesti Pääkirjoitus 2022 P Ä Ä K I R J O I T U S EEMELI SUOSITTELEE: ”Muistathan, että Koneviestin 70-juhlavuoden Koneklassikot-teos on tilattavissa Booky.fiverkkokirjakaupasta hintaan 32 euroa. Meillekin saa puhua. Koneet ovat elämäntapa, ilmapiiri ja ne luovat yhteisen kielen koneihmisten keskuuteen. Huolto ja korjaus on muuten vahvasti esillä jo ensimmäisessä Koneviestissä 2023, mutta ennen sitä toivon kaikille hyvää ja rauhallista joulua. Sinänsä koneiden käyttötarkoitukset eivät ole dramaattisesti muuttuneet, vaikka vanhoissa koneissa ratkaisut usein ovatkin nykykoneista poikkeavia
1970-luvun alussa vain muutama malli ylitti maagisen 100 hv:n rajan, 10 vuotta myöhemmin tehokkaimmista täällä myydyistä traktoreista löytyi jo lähemmä 200 hevosvoimaa. TEKSTI KIMMO KOTTA, KUVAT VALMISTAJA T E K N I I K A N K E H I T Y S 2022 Koneviesti Traktorit ja varusteet 18/ | 4. 2022 Koneviesti Traktorit ja varusteet 18/ | 4 K UUTEEN TRAKTORIAIKAAN Traktorit alkoivat kehittyä nykysuuntaan suunnilleen 50 vuotta sitten. Monia tuon ajan uutuustekniikoita oli esitelty jo aiemmin, mutta nyt ne tulivat jäädäkseen
Tekniikka oli vielä yksinkertaista ja toimintoja käytettiin mekaanisesti. 502:n ohjaamon mainittavin etu oli hallintalait1970-LUVUN TRAKTORIT Isoja uudistuksia olivat ohjaamot, turbo, neliveto. Toinen saman teholuokan mukavuustraktori oli vuotta myöhemmin saataville tullut Zetor Crystal 8011, mutta sekin jäi vielä tuossa vaiheessa harvinaiseksi koneeksi. Vuosikymmenen mittaan ostettiin noin 100 000 uutta traktoria, 1960-luvun huippulukemista oli tultu alaspäin päälle 10 000 kappaleen verran. Metsäajoista tehtiin vuosikymmenen puolivälissä vielä 5 % hevosilla, mutta peltotöissä hevosia nähtiin korkeintaan haravakoneiden edessä, raskaammat viljelytoimet hoidettiin omilla tai naapureiden traktoreilla. Kauppaa toki tehtiin, mutta hyvin pitkillä toimitusajoilla. Ergonomialla alkuun Ensimmäinen kunnolla äänija lämpöeristetty ohjaamo oli heti 1970-luvun alkajaisiksi markkinoille tulleessa BM-Volvo T650:ssä, mutta tuon ajan keskikokoisia traktoreita suuremman ja etenkin kalliimman Volvon ergonomia jäi harvojen etuoikeudeksi. Normiasiakas oli vauraammanpuoleinen maatila tai puutavara-ajuri, joka arvosti Volvon järeää rakennetta ja nopeaa ajovoimanottoa. Vuosittaiset myyntimäärät olivat isoja. Ostohaluja lisäsivät ennätyskorkeat puun hinnat. Kuuluisan Korean suhdanteen aikaan 1950-luvun alussa havutukista maksettiin eurohintaan indeksikorjattuna noin 80 euroa motilta. Hydro-ohjaus oli tuttu Valmetin isommista malleista, osittain synkronoituja vaihteita oli ollut jo kuutisen vuotta aiemmin markkinoille tulleessa 565:ssä, niillä ei ollut enää uutuusarvoa. Uusia taas Nuffieldin korvanneet, mutta. Vaisuin vuosi oli 1974 lukemalla 8 560, mihin oli syynä Englannin lukuisat lakot. Hakkuukaudella 73/74 vastaava hinta oli vajaat 100 euroa. Kuva oikealla: Loppuvuodesta 1971 lähtien traktoriergonomiastakin tuli "jokamiehenoikeus", Valmet 502 kun kuului ostetuimpaan teholuokkaan, eikä hintaa ollut juurikaan vastaavia kilpailijoita enempää. Eniten myytyjä merkkejä olivat entiseen tapaan Valmetit, Massey-Fergusonit, Fordit ja Internationalit. S uomen maaja metsätaloustyöt koneellistuivat lopullisesti 1970-luvulla. Tuon ajan keskikokoisia traktoreita huomattavasti suurempana ja teholuokkansa (80 hv) ylivoimaisesti kalleimpana sen menekki jäi vähäiseksi, isompien tilojen ohella asiakkaina olivat puutavara-ajurit. 5 / 18 | Koneviesti Traktorit ja varusteet 2022 K Kuva vasemmalla: Vuonna 1970 markkinoille tullut BM-Volvo T650 oli ensimmäinen hiljaisella ja lämpimällä tehdasasennetulla ohjaamolla varustettu traktori. Vuoden 1971 loppupuolella myyntiin tullut Valmet 502 vastasi tekniikaltaan aiempaa 500-Valmetia, mutta tasalattiainen ohjaamo ja näkökenttää laajentanut muotoilu olivat monta kertaa parempaa tasoa. Poistumaakin oli, Deutzin maahantuonti katkesi pitkäksi aikaa vuonna 1974. Myöhemmin tulleiden 4-vetoisten Crystalien myötä päästiin paremmille lukemille. Metsärahat kannatti sijoittaa mieluummin vaikka traktoriin kuin säästää, inflaatio kun jylläsi tuolloin 17,5 % voimalla. Sen perustekniikassa ei ollut mitään mullistavia uutuuksia, mutta tasalattiainen superhiljainen ohjaamo oli omaa luokkaansa. tekniikaltaan samanlaiset Leylandit, sekä MB-Trac, Ursus ja viime metreillä Suomen markkinoille tullut Same. Kauppa kävi edelleen vilkkaana, enimmät ensimmäiset traktorit oli jo ostettu, nyt uusittiin vaihtoikään tullutta kalustoa. Kiivainta kaupankäynti oli vuonna 1976, jolloin myytiin 11 233 traktoria. Seitsemänä ensimmäisenä vuotena niitä myytiin 331 kappaletta
2022 Koneviesti Traktorit ja varusteet 18/ | 6 SUURISTA EUROOPPALAISISTA valmistajista Ford aloitti ensimmäisenä turbo-kauden. MF:n oviaukoista saatiin riittävän leveitä jatketulla akselivälillä ja ohjaamoa eteenpäin siirtämällä. ENSIMMÄISISSÄ TURVAOHJAAMOISSA ei ollut melurajoja, riitti että ne kestivät ruttaantumatta traktorin kaatumisen. Meillä 1-ovisia MF:iä ei saanut edes esitellä julkisesti. ISOJEN 6-SYLINTERISTEN jenkkityylin traktoreiden tarjonta oli 1970-luvun edetessä John Deeren, Massey-Fergusonin ja Fordin varassa, menekki jäi muutamiin kappaleisiin per vuosi. 5000-Fordin pohjalta tehty 101 hv:n (SAE) Ford 7000 esiteltiin v. Lisäksi siinä oli tuolloin jo parista muustakin englantilaisesta traktorista löytyneet märät levyjarrut, sekä voimanottoakselin hydraulinen kytkentä. Sittemmin enintä meteliä alettiin hillitä lakisääteisillä rajoituksilla. Menestys jäi silloinkin vähäiseksi, täysin portaattoman voimansiirron tulemista piti vielä odottaa.. SYNKROVAIHTEINEN INTERNATIONAL kuului 1970-luvun alussa edistyksellisimpiin brittimerkkeihin. Melutasoltaan pahamaineisena pidetyn Belaruksen desibelit saatiin vuodesta 1973 lähtien putoamaan lukemaan 90 ruotsalaisella Fernmo-ohjaamolla. Kovin sitkeää ei tuon ajan turbovoima vielä ollut, 7000-Fordin momentin kääntyivät laskuun 1 600 kierroksen kohdalla. SMK TOI 1970-LUVUN VAIHTEESSA erän amerikkalaisia International 826-traktoreita, joista osassa oli portaattoman nopeudensäädön mahdollistanut hydrostaattinen voimansiirto. Ohjaamoksi vaihtui vuosikymmenen puolivälissä tanskalainen Sekura. "Mehuvetoinen" IH teki uuden tulemisen vajaat 10 vuotta myöhemmin, tällä kertaa englantilaisena versiona 84 Hydro. BRITTIVALMISTAJAT SIIRTYIVÄT kiinteisiin tehdasasennettuihin ohjaamoihin 1970-luvun puolivälin jälkeen. MasseyFergusonin 500-sarjalaisissa oli alkuaan vain yksi ovi, mikä aiheutti hankaluuksia monissa vientimaissa. 1971, Valmetin ja Volvon turbomallit 1100 ja T810/814 olivat tuolloin olleet myynnissä jo parin vuoden ajan. Kuvan Ford 8600:ssa (118 hv DIN) oli vakiona alentava Dual Power -pikavaihde, sekä voimansiirron kuormitukseen perustunut Load Monitor -painonsiirtojärjestelmä
Hydraulisista kourakuormaimista tuli muutamassa vuodessa savottaurakoitsijoiden perustyökoneita. Molemmat olivat alkuaikojen turboille tyypillisiä kierroskoneita, momentit olivat suurimmillaan 1 600 rpm tuntumassa. Internationalin pienimpien brittimallien poistuttua markkinoilta, aikanaan yleistä etukammiodieseliä käytettiin enää Belaruksen 500-sarjan traktoreissa. Menekin takasi kohtuullinen hinta, sillä päinvastoin kuin T650-Volvo, 502 ei maksanut sen enempää kuin muutkaan saman teholuokan traktorit. Toppauksilla ja kumityynyvaimennuksilla päästiin sittemmin ylärajaksi asetettuun 95 desibeliin, joka oli vielä kuulolle vaarallista tasoa. Vuosikymmenen vaihtuessa tehokEnsimmäinen Suomeen ostettu turbotraktori oli County 854T.. Turbo jäi 1970-luvun ainoaksi merkittäväksi uudistukseksi moottoripuolella. Vuosikymmenen loppupuolella turboja oli Valmetin, Volvon ja Fordin lisäksi myös David Brownin, Internationalin, John Deeren, Massey-Fergusonin ja Ursuksen joissakin malleissa. Fordin myymällä sarjalla turbotettiin myös muutamia 5000-Fordeja. Pohjat teki amerikkalainen John Deere 4230, jonka SQ-ohjaamon kovimmaksi meluarvoksi saatiin 79 db. Turbovoimaa Ensimmäinen Suomeen ostettu turbotraktori oli tiettävästi County 854T, jonka 3,8-litraiseen moottoriin oli saatu CAV-turbolla 20 lisähevosvoimaa. Virallinen turboaika alkoi pyörätraktoreiden osalta 1969, jolloin Valmet ja BM-Volvo esittelivät turbomallinsa 1100 ja T810. Samoin kävi ilmajäähdytykselle – kun Deutzin maahantuontiin tuli tauko, jäi pienempi Belarus-malli LTZ ainoaksi ilmajäähdytetyksi traktoriksi. Kuvan Wärtsilä 3000 on maksanut vuoden -72 lopulla 17 000 mk, eli 2/3 noin 80hevosvoimaisen traktorin hinnasta. Suositumpiin teholuokkiin verrattuna kaupankäynti oli vaisua, 1100 Valmetia myytiin 2,5 vuodessa 181 kappaletta, Volvoa huomattavasti vähemmän. Enimmät asiakkaat olivat urakoitsijoita. Isoimman Valmetin SAEteho oli 115 hv, Volvon kuudesta sylinteristä irtosi 10 hv enemmän. Isoimmista Valmetja Volvo-malleista oli saatavilla myös 4-vetoversiot, mutta noin 40 % korkeampi hinta ei houkuttanut kovin monia. Niinpä jo 2,5 vuodessa saatiin kaupaksi 4 500 traktoria. Kattosovitteisia kotimaisia merkkejä olivat Näpsä-Nupe, Joutsa ja Wärtsilä, kevyemmät maatilakuormaimet yleistyivät myöhemmin. 1970-luvun puolivälin jälkeen siirtyivät läntiset valmistajat kiinteisiin tehtaalla asennettuihin ohjaamoihin. Pelkille osille kertyi hintaa 3 400 markkaa, Ford 5000 maksoi tuolloin (1967) noin 12 500 markkaa. Joistakin turvaohjaamoista mitattiin alkuaikoina reilusti yli 100 desibelin lukemia. Suurten valmistajien ensimmäinen Suomessa myyty turbotraktori oli Ford 7000, joka tuli markkinoille keväällä 1972. Monet uudet mallistot, kuten Fordin 700-sarja, Massey-Fergusonin 500sarja, sekä 780ja 880-Fiatit oli Valmetien ja Volvojen tavoin suunniteltu ohjaamollisiksi, millä saatiin loputkin liikadesibelit kuriin ja hallintalaitteille sopiva järjestys. Turvalliseksi määriteltyyn 85 desibeliin ylsivät vuoden 1974 lopulla Hara-ohjaamoiset Fordit 3000, 4000 ja 5000, John Deeret, isolla Palmu-ohjaamolla varustettu MF-168, Valmet 502 ja 702, sekä kaikki Volvot. 7 / 18 | Koneviesti Traktorit ja varusteet 2022 teiden loppuun asti mietitty sijoittelu
Neliveto ja ajovoimanotto yhdistettynä vetävään perävaunuun varmistivat isojenkin puukuormien liikkumisen. Huomattavasti aiempaa suurempien etupyörien ja pienentyneiden tasauspyörästöjen ansiosta maavarakaan ei enää ollut rajoittava tekijä. Meiltä löydät kattavan tuotevalikoiman. Fiatin kokonaismyynti oli tuolloin noin 500 traktoria. kaimpia traktoreita olivat Fiat 1300 S (150 hv), Ford TW20 (146 hv), John Deere 4430 (145 hv), Ursus 1204 Turbo (146 hv) ja Volvo-BM 2654 (140 hv). 2022 Koneviesti Traktorit ja varusteet 18/ | 8 Pyörän napoihin lisättyjen planeettapyörästöjen ja ristikkonivelien myötä nelivetojen etuakselit alkoivat kestää raskastakin kuormitusta. Hintaa oli merkistä riippuen 30–100 % vastaavaa takavetoa enemmän. Neliveto oli tuolloin urakoitsijoiden juttu, maatalouteen niitä ostettiin äärimmäisen vähän. Akseleiden katkeamiset olivat tavallisia vaurioita, samoin tuolloin yleisten kuulanivelten vammautumiset. Sadonkorjuun ja muiden viljelytoimien varmistamisen lisäksi 4-vetojen menekkiä lisäsi jatkuvasti laajentunut turvetuotanto, joka oli merkittävä osa-aikaisten ja kokopäiväisten urakoitsijoiden työllistäjä. Pari 1970-luvun alkupuolen erittäin hankalaa syksyä lisäsivät kiinnostusta 4-vetoihin, mutta kokonaismyynnistä niiden osuus oli vain 5 %. Hämeenlinna, 03 644 0400 • Jyväskylä, 014 338 8700 • Rovaniemi, 016 321 0100 • PiikkiZ/PiikkiZ PiikkiZ SCANTRACK Z/STANDARD PiikkiZ/STANDARD Z. Vetoa ja pitoa Nelivetoisia traktoreita oli markkinoitu vaihtelevalla menestyksellä 1950-luvun alusta saakka. Etuakselin tasauspyörästön lukon tarpeellisuus nousi väittelyn aiheeksi 1970-luvun lopulla. Nopeasti pyörivinä ne sietivät huomattavasti aiempaa suurempia momentteja, eikä tasauspyörästöjen tarvinnut olla enää yhtä kookkaita. Akseleiden Vuoden 1972 maatalousnäyttelyissä ensiesittelyn saanut Fiat 1000DT aloitti suurempien traktoreiden nelivetokauden. 1975 myymistä Fiateista 65 % veti kaikilla pyörillään. Etuakseleiden tasauspyörästöt olivat valtavia murikoita, mikä vähensi maavaraa, erillisiä vähennyspyörästöjä oli vain Belaruksessa. 1960-lukulaiset 4-vedot olivat vielä melko kömpelöitä ja akselit olivat Countya lukuun ottamatta heiveröisiä. Tunnetuimpia alkuaikojen nelikoita olivat Fordson-pohjainen Roadless Manuel ja MAN, sekä 1960-luvun puolella kuvioihin tulleet Belarus, Fiat ja County. Perinteiset "remppakauha"etukuormaimet alkoivat 70-luvulla väistyä hydraulisen kauhanhallinnan tieltä ainakin ammatikseen kuormaavien keskuudessa. TYÖKONEET VARUSTAA METSÄTYÖ. Suurin osa Belarus-asiakkaistakin valitsi 4-vedon, mutta läheskään kaikilla merkeillä ei sellaista vaihtoehtoa ollut edes tarjolla. Innokkain ja oikeastaan ainoa 4-vetojen puolestapuhuja oli Työväline Oy, jonka v. Ensimmäisiä uuden tyypin nelivetoja olivat muun muassa aiemmin mainittu iso Volvo-malli T814, sekä Fiatin Nastro d'oro-malliston traktorit. Halvimpia olivat jo valmistajatehtaalla kokoonpanovaiheessa tehdyt 4-vedot, kalliimpia ulkopuolisten toimijoiden tuotteet, joita olivat erikoisrakenteinen County ja Roadless. Nelivedon ja järeän etukuormaimen yhdistelmä vastasi ominaisuuksiltaan jo pienemmän sortin pyöräkuormaajaa. 6-sylinterisen Fiatin DIN-teho oli tasan 100 hv, mutta Työväline Oy käytti markkinoinnissa mieluummin 12 hv suurempaa SAE-tehoa. Joissakin merkeissä hydrauliikan tuotot olivat sikäli reiluja, että erillistä pumppua ei enää tarvittu. Pyörien napoihin lisätyillä planeettavähennyspyörästöillä vetoakselit saatiin kestämään
Hämeenlinna, 03 644 0400 • Jyväskylä, 014 338 8700 • Rovaniemi, 016 321 0100 • PiikkiZ/PiikkiZ PiikkiZ SCANTRACK Z/STANDARD PiikkiZ/STANDARD Z TYÖKONEET VARUSTAA METSÄTYÖ. NEWS! AS_FORS_MW_koneviesti_225x140_2022-jul-B20.indd 1 AS_FORS_MW_koneviesti_225x140_2022-jul-B20.indd 1 2022-11-15 12:03 2022-11-15 12:03 TYÖKONEET VARUSTAA METSÄTYÖ. KAUPPINEN Niemisjärvi Puh: 050 034 3515 KONEVÄLITYS PÄÄKKÖ Nivala Puh: 040 068 1778 LAKKAPÄÄ Oulu, Tornio, Yli-Tornio, Rovaniemi Puh: 010 755 7255 RENTTI Honkajoki Puh: 050 410 1230 TEHOKONE Liperi Puh: 040 018 5111 TRAKTORIKONE Turku Puh: 020 7466 706 VÖRÅ MASKIN O. Meiltä löydät kattavan tuotevalikoiman. TRAKTOR Vörå Puh: 050 527 6588 YRJÖ TENKANEN Salo Puh: 040 082 5424 Jopa 58 asteen kallistuskulma perävaunun kallistuskulma on jopa 55-58 astetta riippuen siitä, onko se varustettu hydraulisella jousitetulla vetoaisalla vai ei. BIGAB B20 voidaan toimittaa nyt ilmajousituksella, joka parantaa mukavuutta entisestään. Hämeenlinna, 03 644 0400 • Jyväskylä, 014 338 8700 • Rovaniemi, 016 321 0100 • PiikkiZ/PiikkiZ PiikkiZ SCANTRACK Z/STANDARD PiikkiZ/STANDARD Z. 9 / 18 | Koneviesti Traktorit ja varusteet 2022 AGRI-KYMI OY Kouvola Puh: 020 743 2042 ETUKONE Mikkeli Puh: 044 032 1732 JYVÄS-MAATALOUS Jyväskylä Puh: 040 016 4715 KONEMYYNTI K. Meiltä löydät kattavan tuotevalikoiman. Lisää “regeneratiivinen järjestelmä”, niin nopeus kasvaa vielä 30 % tyhjien vaihtolavojen vaihdon aikana. 15% nopeampi kuin edeltäjänsä 20–24
Maavaraa vetävä etuakseli tykötarpeineen ei pienentänyt enää nimeksikään. Viimeisinä 70-luvun vuosina joissakin etuakseleissa oli jo erilaisia tasauspyörästöjen lukkoja. Samoin kävi Fordin 5 vuotta aiemmin vahvasti mainostamalle Select-o-Speedille. Muutamat valmistajat olivat huomioineet 4-vetoisuuden jo traktorin suunnittelussa, kardaanit olivat siirtyneet sivulta suojattuun paikkaan traktorin keskelle, missä ne eivät enää rajoittaneet pyörien kääntymistä. Vuosikymmenen lopulla jokaisella maahantuojalla oli tarjolla vähintään pari nelivetomallia, myydyistä traktoreista niiden osuus oli noin 35 %. Toinen 4-vetojen imussa yleistynyt varuste oli hydraulinen kourakuormain, parantuneet maasto-ominaisuudet kun lisäsivät intoa metsäajoihin. John Deeren jenkkimalleissa oli tuolloin käytetty power-shiftiä jo 10 vuoden ajan. Synkronoituja vaihteita oli 1970luvun alkupuolella joissakin Deutzin, Fiatin, John Deeren ja Internationalin malleissa sekä kaikissa Valmeteissa. 2022 Koneviesti Traktorit ja varusteet 18/ | 10 David Brownin 4-portainen Hydra-Shift oli Fordin epäonnistuneen Select-o-Speedkauden jälkeen ensimmäinen eurooppalainen power-shiftvaihteisto, kuvan 1412-mallin valmistus alkoi 1974. parantumisen myötä yhä useampi 4-veto ostettiin etukuormaimella varustettuna. John Deerellä oli ollut vuodesta 1963 lähtien toimiva 8-portainen power-shift-vaihteisto, mutta meille niitä ostettiin vain jokusia kappaleita. Kovin paljoa ei kytkimetön vaihtaminen vielä kiinnostanut, mutta erilaisten pikavaihteiden suosio oli kasvussa. Hydraulisesti hallituista pikavaihteista yleisin oli Massey-Fergusonin Multi-Power, joka oli kuulunut valinnaisvarusteisiin vuodesta 1962 lähtien. Hieman myöhemmin listaan voitiin lisätä vielä David Brown. Vastaavia sovelluksia oli 1970-luvun puolella tarjolla Fordiin (Dual Power) ja Volvoon (Trac Trol).. Niiden tarpeellisuudesta käytiin keskustelua, ja myöhemmin kun jokaisesta merkistä löytyi jonkun sortin lukko, vaihtui puheenaiheeksi kitka-, levyja hammaslukon keskinäinen paremmuus. Vyörenkaiden ja isojen etupyörien ansiosta vetotehot olivat kokonaan eri luokkaa kuin 10 vuotta aiemmin. Kovista laatikoista power-shiftiin Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy toi 1970-luvun alkajaisiksi USA:sta erän hydrostaattisella voimansiirrolla varustettuja International 826 -traktoreita, mutta suunnitelmat portaattomaan ajonopeuden säätöön siirtymisestä olivat ennenaikaisia, tekniikka oli vielä pahasti keskeneräistä. Tekniikan puolesta etuakselit olivat valmiita tulevaisuuden haasteisiin
Kuvassa 700-sarjalaisen Fordin hydrauliikan ja voimanoton hallintalaitteet, edessä vaihdevivut. Mekaaninen kytkimen polkaisun vaativa lisävaihde oli vakiona Belaruksen tehokkaimmassa mallissa MTZ-800 ja valinnaisvarusteena Valmetissa (Hi-Trac). Rumputai pantajarruja oli enää muutamassa pienemmässä traktorissa ja yllättäen saksalaisissa 6-sylinterisissä Internationaleissa. David Brownin Hydra-Shift oli 4-portainen puoliautomaattivaihteisto, jossa kytkintä tarvittiin vain kolmen nopeusalueen vaihdossa. Valtaosassa jarruja hallittiin jo nestetoimisella välityksellä. Nostolaitteesta monitoimivälineeksi Hydrauliikan ainoat toiminnot olivat aiemmin työkoneen nostaminen ja laskeminen, vetovastusja työsyvyyden säätö, sekä kipin, etukuormaimen tai muiden 1-toimisilla sylintereillä varustettujen laitteiden käyttäminen. Hydra-Shift nosti perus-Taavetin hintaa vain 6–7 % verran, mutta kovinkaan moni ei siitä vielä kiinnostunut. Ulkopuoliselle sylinterille saatiin paine valintaventtiilin avulla, hallinta hoitui nostolaitteen käyttövivulla. Crystal-Zetorissa oli pikavaihde vakiona, samoin myöhemmin markkinoille tulleissa Ursus-malleissa. Ajovoimanotto oli vakiona Belaruksessa, Fiatissa, yhdessä saksalaisessa IH-mallissa, 165-MF:ssä, Ursuksessa, pienemmissä Zetoreissa, sekä isommissa Valmeteissa ja Volvoissa. 2-nopeuksisia akseleita oli kaikissa isommissa malleissa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta niitä sai halutessaan pienempiinkin traktoreihin. John Deeren amerikkalaismallien lisäksi muita power-shifttyypin voimansiirtoja ei 1970-luvun puolella ollut Suomen markkinoilla tarjolla. Vuosikymmenen lopulla pikavaihteen sai halutessaan myös John Deereen ja Internationaliin. Pikaparannusta saatiin painetta nostamalla, parempi keino oli 1 tai 2 ulkopuolista apusylinteriä, joilla saatiin esimerkiksi Fordin 1 750 kilon tehoihin 650 tai 1 300 kiloa lisäpuhtia. SUOMEEN TARJOTELTIIN KOKO 1970-LUVUN AJAN muutamia uutuusmerkkejä, mutta vain puolalaisesta Ursuksesta tuli pitempiaikainen tuttavuus. PARI TONNIA OLI AIEMMIN RIITTÄVÄ nostoteho, mutta suurentuneet työkoneet ja etenkin paluuaurat vaativat ronskimpaa voimaa. Tšekkiläisen Zetor Crystalin kanssa identtinen Ursus oli erityisesti turveja kalkitusurakoitsijoiden suosiossa, menekin takasi vähintään 25 % länsimerkkejä halvempi 4-veto, mutta laatu oli usein vähintään saman verran heikommalla tasolla. Ajokytkimestä riippumattoman voimanottoakselin sai ainakin valinnaisvarusteena jokaiseen merkkiin ja malliin ainakin valinnaisvarusteena heti 1970luvun alussa. Melkein kaikissa traktoreissa oli jo levyjarrut, märkätyyppiä löytyi viidestä merkistä. Vuosikymmenen vaihtuessa kuudessa merkissä oli voimanoton hydraulinen hallinta, neljässä kaksoistai parikytkin, Volvoissa mekaaninen monilevykytkin ja Belaruksessa omintakeinen planeettakytkin. 11 / 18 | Koneviesti Traktorit ja varusteet 2022 HYDRAULIIKASSA PÄRJÄTTIIN PITKÄÄN yhdellä 1-toimisella liitännällä, jota hallittiin nostolaitteen vivulla. Joissakin. 2-toiminen lisähydrauliikka alkoi kuulua monen merkin vakiovarustukseen 1970-luvun lopulla, mutta kaksi 2-toimista venttiiliä oli usein yläraja ainakin alle 100-hevosvoimaisissa
Menekki nousi uusille lukemille vasta parin vuoden viiveellä, kun markkinointi siirtyi tuottajahenkisten osuuskuntien perustaman Agroma Oy:n vastuulle. Vuoden 1973 lopulla alkanut öljykriisi asetti uudenlaisia tavoitteita moottoritekniikalle. Tuolloin vähitellen yleistyneet hydrauliset työntövarretkin vaativat lisälohkon, jollainen löytyi 1980-luvulle siirryttäessä pienimmistäkin traktoreista. Vuosikymmenen päätteeksi Valmet esitteli viimeiseksi jääneen mallistouudistuksensa ennen Volvo BM Valmet-sarjaa. Tuon ajan 150-hevosvoimainen pystyy kiskomaan leveämpää äestä kuin tämän päivän saman teholuokan traktori. Kuvassa kärryn kanssa 8-pyörävetoinen Valmet 1103 metsävarustuksessa. Ajovoimanotto oli tuolloin käynyt harvinaiseksi varusteeksi, mutta Valmetin suuremmista malleista se vielä löytyi ja huomattavan nopeakierroksisena, mikä takasi turvalliset momentit. Sillä hallittiin yhtä aikaa automaattisesti nostolaitehydrauliikkaa ja ulkopuolisia sylintereitä. Muutamat asiat olivat paremmin Traktorit kehittyivät 1970-luvun mittaan lähelle nykyisen tason alkua. 1970-luvun puolella yhtä koppaviin lukemin päästiin vain vuonna 1976, jolloin tehtiin aiemmin mainittu vuosikymmenen ennätys 11 669 traktoria.. Perusteellisen maahantulohuollon päätteeksi traktorit maalattiin valkoisiksi. HINTAKEHITYS 1970-LUVULLA MERKKI JA MALLI 1972 1974 1976 1978 1980 Belarus 500 17 900 mk 23 900 mk 33 000 mk 42 500 mk 47 950 mk David Brown 990 22 650 mk 33 310 mk 41 800 mk 57 200 mk 72 500 mk Valmet 502 21 200 mk 31 000 mk 37 360 mk 50 300 mk 69 825 mk BM-Volvo T650 37 600 mk 50 300 mk 66 100 mk 80 400 mk 101 400 mk Zetor Crystal 8011 35 500 mk 37 750 mk 49 700 mk 62 100 mk 61 300 mk Inflaatio % 7,1 17,5 14,4 7,6 11,6 Eurokerroin 2022 1,42 1,08 0,80 0,66 0,55 Viiden tekniikaltaan samanlaisena pysyneen traktorimallin hintakehitys 1970-luvulla. Traktorikauppa kävi vielä vilkkaana, vuonna 1981 rekisteröitiin 11 590 uutta traktoria, 2 vuotta myöhemminkin vielä 11 246 kappaletta, eikä joukossa ollut yhtään mönkijää. Joitakin toimintoja voitiin kytkeä jo sähköisesti, mutta pääsääntöisesti kaikki toimi vielä mahdollisimman mekaanisesti. Markkamäärät saadaan suunnilleen vastaamaan vuoden 2022 hintoja kunkin vuoden eurokertoimella. Fordin Load Monitor-järjestelmässä tunnustelija oli murikka-akselilla. 2022 Koneviesti Traktorit ja varusteet 18/ | 12 Belarusta länsimaistettiin reilummin vuodesta 1977 lähtien, jolloin alettiin käyttää Junkkari-ohjaamoita ja hallintalaitteet pantiin KonelaBelarus Oy:n toimesta kokonaan uusiksi. Hydraulisella kauhankäännöllä varustetut etukuormaimet ja muut useammalla sylinterillä varustetut työkoneet edellyttivät vähintään kahta ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiiliä, joista ainakin toisen piti olla 2-toiminen. merkeissä oli vakiona lisälohkoja 2-toimisellekin hydrauliikalle, mutta vielä 1970-luvun alussa ne olivat useimmiten valinnaisvarusteita, joita ei tarvittu läheskään jokaisella sen ajan maatilalla. Niiden takia oltiin tehokkaimmissa malleissa siirrytty työntövarsitunnustelusta vetovarsitunnusteluun, joka reagoi varmemmin kuormitukseen. Päästöistä ei silloin vielä välitetty, mutta polttoainetaloutta oli saatu paremmaksi turbojen avulla. Vaihteistot olivat alkeellisempia, mutta niiden kautta voima välittyi ilman isompaa hävikkiä. Intercoolerit eivät tänne vielä ehtineet, ensimmäinen välijäähdytetty turbotraktori Ford TW30 tuli myyntiin vasta 1980-luvun puolella. Järeimpien mallien nostotehot olivat tuolloin jo 4,5 tonnin tuntumassa. Parin tonnin nostoteho oli riittävä enimmille nostolaitetyökoneille. Moottorit, voimansiirrot ja hydrauliikat olivat perinteistä karvahattumallia, remontteihin ei tarvittu kovin korkealuokkaista osaamista ja lähes kaikki varaosat löytyivät Suomesta, usein jopa omasta maakunnasta. Huikean yli kolmen tonnin lastin saivat ainakin teoriassa ylös Deutz 10006, Fiat 1000, Ford 8600 ja BM-Volvo T810. Tekniikan ja tehon puolesta monella sen ajan koneella selvittäisiin useimmista töistä vielä nytkin. Seuraavalla vuosikymmenellä suurin osa traktoreista myytiin 4-vetoisina, ohjaamoihin tuli parempia istuimia, sähköisiä hallintalaitteita, lopulta tietotekniikkaakin. Suurissa traktoreissa ei sen suurempia tehoja nähty tarpeellisiksi, koska niissä käytettiin yleensä hinattavia työkoneita
Myös kesantomurskaimia etuja takanostolaitteisiin. (06) 484 7150 www.tapiopirttinen.fi KYSY MYÖS MAAHANTUOJAN KUNNOSTAMIA TAKUUVAIHDOKKEJA! CABE ALPEGO KIVENHAUTAAJA Maan muokkaus, kerralla valmis! ALPEGO BIO KELAJYRSIN Luomutilan monitoimimuokkaaja! ALPEGO CAYMAN KULTIVAATTORI Kysy tarjous! JYRY SALAOJA-AURA alkuperäinen, jo vuodesta 1985 ALPEGO VAAKATASOJYRSIMET 3m esittelykoneet erikoishinnoin!. Ilkka 044 580 6079 Miika 050 523 8404 MUISTA MYÖS LEIKKUUPUIMURIN OSAT WWW.PURKUPORSSI.FI CABE FINLANDIA se Suomessa suunniteltu. 13 / 18 | Koneviesti 2022 VALMISTAMME CLAAS PAALAINTEN RULLAT, RATTAAT YMS. Kauttamme myös muut osat, laakerit yms... Tehty kovaan käyttöön, ammattilaisille! Leveydet 2,2m ja 2,5m
M U S E O TEKSTI JA KUVAT TAPIO VESTERINEN 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 14. 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 14 K K TRAKTOREITA JA PALJON MUUTA Noin kymmenen kilometrin päässä John Deeren Waterloon tehtaalta sijaitsee yhtiön oma moottorija traktorimuseo
Koneita ja kuulumisia Näyttelyssä on panostettu myös informatiiviseen ja tekniseen sisältöön pelkkien pönöttävien traktoreiden sijaan. MUSEON NÄYTTELYT KUVASTAVAT JOHN DEEREN JA KESKILÄNNEN MAATALOUDEN SUHDETTA. 15 / 18 | Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 2022 K VASTA SITTEN, kun traktorin runko saatiin maalattua, siihen asennettiin lokasuojat, kumipyörät ja muut varusteet, kuten istuin. Lattiapinta-alaltaan 1 400-neliöisessä museossa on nähtävillä monipuolisesti yhtiön historiaa ja tuotteita eri vuosikymmeniltä ja sen kerrotaankin ensisijaisesti kuvastavan suhteita yhtiön ja keskilännen maatalouden sekä John Deeren traktoreiden ja niiden syntykaupungin välillä. Vuonna 2014 avattu museo on rakennuksessa, joka rakennettiin vuonna 1941. M useo sijaitsee Waterloon keskustan tuntumassa paikalla, jossa aikanaan sijaitsi alkuperäinen Waterloo Tractor Worksin tehdas. 1970-LUVULLA TRAKTORIT AJETTIIN tuotantolinjalta maalaamoon. Traktoripuolelta esiteltiin kattavasti esimerkkejä aina yhtiön ensimmäisestä Waterloo Boy -mallista aina uusimpiin 8R-malleihin. JOHN DEERE TRACTOR & ENGINE MUSEUM John Deeren traktorija moottorimuseo avattiin vuonna 2014. Museo sijaitsee Amerikan Yhdysvalloissa Iowan osavaltiossa Waterloossa noin 10 kilometrin päässä nykyiseltä Waterloon traktoritehtaalta. Näytillä on myös kopio John Deeren ensimmäisestä tuotteesta, kyntöaurasta. Nähtävää museossa riittää 1?2 tunniksi, kovasti kiinnostuneet saavat varmasti aikaa kulumaan enemmänkin. Esillä on niin eri komponenttien, työtapojen ja -kulttuurin, traktoreiden kuin valmistusmenetelmienkin kehitystä. Tämä 4020 on varustettu rautapyörillä, joita käytettiin tehtaan sisäisessä ajossa.. NOIN 1 40 0-NELIÖINEN MUSEO sijaitsee vuonna 1941 valmistuneessa rakennuksessa tontilla, jossa alun perin sijaitsi Waterloo Tractor Worksin tehdas. Museossa esitellään paitsi traktoreita, myös entisaikojen työtapoja ja valmistusmenetelmiä
Waterloo Gasoline Engine Company aloitti traktorin valmistuksen jo vuonna 1912, John Deere osti yhtiön vuonna 1918. 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 16 ALKUAIKOINA TRAKTORIN AINOA TEHTÄVÄ oli helpottaa raskasta työtä, eikä muotoiluun juuri panostettu. Muutokset paransivat paitsi jäähdytystä ja ergonomiaa, usein myös näkyvyyttä ja turvallisuuttakin. TÄSSÄ ESITELLÄÄN JOHN DEEREN traktoreiden istuinten kehitystä. Tämä vuosimallin 1925 bensiinikäyttöinen paikallismoottori on puolitoistahevosvoimainen ja oli monipuolinen voimanlähde eri käyttötarkoituksiin. Uusi aura mullisti paikallisen maatalouden ja loi perustan John Deeren menestykselle ja yhtiön laajentumiselle.. Seppä John Deere katseli, kuinka naapuruston viljelijät tuskailivat kyntöaurojen valurautaisiin siipiin tarttuvan maan kanssa. Valmistustekniikoiden kehittyessä muotoiluunkin alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota, kuten kuvien maskeja tarkastellessa on helppo todeta. JOHN DEERE ON VALMISTANUT myös paljon paikallismoottoreita. MUSEON AULASSA KÄVIJÖITÄ TERVEHTII John Deeren ensimmäinen traktori, Waterloo Boy. Näyttelykappaleet ovat usein lainassa alan keräilijöiltä. Vuonna 1837 Deere takoi rikkoutuneen sirkkelin terän auran siiven muotoiseksi ja kiillotti sen. Aikanaan oli tärkeää myös se, että kuljettajalle jäi komentosillalla riittävästi tilaa seisoa traktorin ohjaimissa. Vasemmalla näkyy jo vuoden 1964 ökymallin säädettävä ja pehmustettu istuin. MUSEOSSA ESITELLÄÄN TRAKTOREIDEN lisäksi myös muita yhtiön valmistamia maatalouskoneita ja moottoreita. Vuonna 1914 istuin oli prässätystä pellistä valmistettu, tosin joustavaan varteen asennettuna. TÄSTÄ KAIKKI ALKOI. Tämä vuosimallin 1920 N-malli tuottaa hihnapyörälle reilun 26 hevosvoiman tehon, vetotehoksi kerrotaan noin 16 hevosvoimaa
Tilaa seinäkalenteri 2023 MT.FI/emannat2023 tai oheisella QR-koodilla. 400-sarja 2200-2800-sarjat 1700-sarja 1200-sarja Syncro 904-sarja PERKINS EDELLÄKÄVIJÄNÄ JO VUODESTA 1932 Perkins tarjoaa laajan valikoiman eri päästöluokkien teollisuusmoottoreita, teholuokissa 6 kW – 597 kW. SECODI . Uusimmat tekniset ratkaisut asennusvalmiina toimituksina. 17 / 18 | Koneviesti 2022 UUDET EDISTYKSELLISET PERKINS?TEOLLISUUSMOOTTORIT Yli 1000 laitevalmistajaa luottaa Perkins-laatuun. Vielä ehdit tilata emännät seinällesi! Tilaa yläsavolaisten maitotilaemäntien oma Emäntäkalenteri 2023 nyt, niin ehdit vielä aloittamaan vuoden kalenterin yllättävällä arki on juhlaa -teemalla. PERKINS?MOOTTOREIDEN ASIANTUNTIJA www.secodi.fi Puhelin : (09) 59191 contact@secodi.fi Vain tilaamalla tiedät mikä kuukausista on sinun suosikkisi
1882 Robeylokomobiilin varoventtiilin toimintaa. Enimpien vahinkojen välttämiseksi höyrykattiloilla on samanlainen tarkastusvelvollisuus kuin autoillakin, eikä konetta saa käyttää kuin hyväksytyn henkilön valvonnassa. 2022 Koneviesti Tekniikkaa ja tietoa 18/ | 18 K Höyrykattila jos mikä on hyvä renki, mutta huono isäntä, räjähtäessään se vastaa tuhovoimaltaan hyvänlaista pommia. 2022 Koneviesti Tekniikkaa ja tietoa 18/ | 18 Lokomobiilin katsastus. H Ö Y R YT E K N I I K K A TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA Höyrykone koostuu varsinaisesta höyrykoneesta, jonka edestakaisin liikkuva mäntä pyörittää kiertokangen välityksellä hihnapyörää, sekä sen alapuolella olevasta höyrykattilasta, jolla kehitetään paine höyrykoneen sylinteriin. Tässä testataan Järvikylän kartanon vm. Seurasimme 140 vuotta vanhan Robey-lokomobiilin katsastusta
Kartanon nykyinen vanhaisäntä Karl Grotenfelt etsi parinkymmenen vuoden ajan samanlaista konetta ja viimein sellainen löydettiin englantilaisten asiantuntijoiden avulla. Suomessa kattiloita on tarkastettu lakisääteisesti ainakin vuodesta 1888 lähtien, jolloin annettiin "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus höyrypannuista". Robeyn käyttö ei ole enää niin aktiivista ja moninaista kuin muinoisella kaimalla, mutta joka toinen vuosi on kuitenkin pidettävä lakisääteinen katsastus. 1927, jonka jälkeen pienitehoiset maatalouslokomobiilitkin piti katsastaa tietyin välein. Katsastussäädöksiin tuli tiukennuksia v. Puimakoneiden lisäksi höyrykoneilla pyöritettiin myllyjä, sirkkeleitä, pärehöyliä, pumppuja, erilaisia murskaimia, ja jopa kirnuja, monissa kartanoissa kun oli omat meijerit. Ensimmäiset määräykset katsastuksista annettiin v. Liikuteltavalla mallilla voitiin käyttää puimakonetta vaikka pellolla, eikä leveäkään kela sen jatkeena olleine puhdistuskoneistoineen tuottanut hankaluuksia. Asiakkaina olivat suurtilat, lokomobiili kun maksoi hyvänlaisen maatilan verran. Yhtä monipuolista oli myös Joroisten Järvikylään vuonna 1882 tulleen englantilaisen Robey-lokomobiilin käyttö. Kone pantiin alkuperäiskuntoon Englannissa ja nyt se viettää eläkepäiviään Järvikylässä. 19 / 18 | Koneviesti Tekniikkaa ja tietoa 2022 Virheellisesti käytetty tai viallinen höyrykattila on hengenvaarallinen laite. Höyrykattilat pitää yhä katsastaa säännöllisesti, myös museokäytössä olevissa toimivissa koneissa. Maataloudenkin varsinainen koneellistaminen aloitettiin höyrykoneilla, meillä toinen toistaan parempien lokomobiilien mainoksia alkoi näkyä päivälehdissä 1870-luvulla. Nykyisin mainittujen kolmosluokan koneiden käyttötarkastustusväli on 2 vuotta, ja siinä katsastetaan veden. Raaka uutinen Maaseudun Tulevaisuudessa 3.9.1932. Aiemmin riitti pelkkä HÖYRYKONEEN KATSASTUS Lukuisten onnettomuuksien vuoksi höyrykattiloille määrättiin säännölliset katsastukset jo vuonna 1888. Osakeyhtiömuotoista kartanoa tuolloin johtaneen Nils Grotenfeltin ostama kone oli käytössä vuoteen 1915. H öyryvoima mullisti aikanaan teollisuuden. Hyvät tietotaidot riittivät masinistilisenssin saamiseen. käyttöönottokatsastus, jonka jälkeen koneita sai pyöritellä tarkastamatta hamaan "loppuräjähdykseen" asti. 1927. Tehdaslaitosten ei tarvinnut enää olla virtaavien vesien äärellä, jos vain löytyi riittävästi kivihiiltä, puuta tai muuta tehokkaasti palavaa materiaalia kattiloiden tulipesiin. Säännökset laajenivat 1927 koskemaan pieniäkin höyrykoneita. Kolmanteen luokkaan kuuluneiden maatalouslokomobiilien katsastukset olivat teollisuudessa ja liikenteessä käytettyjä suuritehoisia koneita löysempiä, eikä koneenkäyttäjiltä vaadittu varsinaista koulutusta. Kolmenlaisia määräaikaiskatsastuksia Alkuaikoina höyrykoneiden kanssa tapahtui monia vakavia onnettomuuksia, joista ei päästy eroon myöhemminkään. 1888 voimaan tulleessa höyrypannuasetuksessa, jonka ehtoja tiukennettiin v. Tuolloin alettiin myös nimetä tarkastajien soveliaiksi katsomia käytönvalvojia, joiden piti olla paikalla koneita käytettäessä
2022 Koneviesti Tekniikkaa ja tietoa 18/ | 20 Painemittarin tarkkuutta mitataan sen alapuolella olevasta "insinöörihanasta". jien kelvollisuus. Lasin särkymisen varalta sen yläja alapuolella on sulkuhanat, alimpana on vielä puhallushana, jonka kautta lasi voidaan tyhjentää tarkistuksia varten. syöttölaitteet (koneja käsipumppu), veden pinnankorkeuden näyttölaitteet (klingerlasi ja tarkistushanat), painemittarin näyttötarkkuus ja varoventtiilin avautumispaine sekä käytönvalvoRobey pääsi luokaltaan Järvikylän lokomobiili on pyörinyt melko harvoin, eikä siitä ole otettu isoja tehoja, mutta museokoneen vakanssistaan huolimatta se kuuluu katsastusten piiriin. Tähän asti virallisena käytönvalvojana toiminut tunnettu höyryguru Timo Lehmumen sai varahenkilökseen Maria Loposen, kumpaisenkin todettiin omaavan riittävän asiantuntemuksen lokomobiilin asianmukaiseen käyttöön. Katsastus on saatu kunnialla läpi ja Robey saa pyöriä taas kahden vuoden ajan. Virka on vastuullinen, muinoisessa höyrypannuasetuksessakin kun seisoo: "Jos koneenkäyttäjä on tehnyt itsensä wikapääksi huolimattomuuteen höyrypannun hoitamisessa, wetäköön sakkoa wähintään viisikolmatta ja enintään kaksisataa markkaa”. Seuraavana Pauli Vänttinen Inspecta Tarkastus Oy:stä ja Järvikylän kartanoa edustanut Karl Grotenfelt.. Koska suurimmaksi käyttöpaineeksi on tässä tapauksessa määritelty 3,1 baria, ei viisari saa nousta yli punaisella merkatun lukeman 45 psi yli. Robeyn korkeimmaksi paineeksi on määrätty 3,1 baria. Vesipumpun toimivuus on ehdottoman tärkeää, ettei kattilan vesipinta pääse liian alas, mistä saattaa seurata pahimmillaan tuhoisa räjähdys. Kattilan vedenpinnan tasoa seurataan oikeanpuoleisesta "klingerlasista" ja vasemmanpuoleisista tarkistushanoista, jotka myös kuuluvat katsastuksen kohteisiin. Korkein sallittu lämpötila on 135 astetta, vesitilaan mahtuu 770 litraa. Nyt selvittiin käyttötarkastuksella, missä kaikkien kohteiden todettiin toimivan normaalisti ja varoventtiilikin alkoi puskea näyttävästi höyryä ulos 2,5 barin kohdalla. Seuraava katsastus on taas 2 vuoden kuluttua, jolloin kurkistetaan myös sisuskaluihin. Inspecta Tarkastus Oy:n "inspektoori" Pauli Vänttinen liimasi Robeyn kylkeen hyväksymistarran. Vasemmalla virallinen käytönvalvoja Timo Lehmunen ja varavalvoja Maria Loponen, joista ainakin toisen on oltava paikalla, kun kone on toiminnassa. Varoventtiili avautuu 2,5 barin kohdalla. Pumpun epäkeskovarren katkeamisen tai muun häiriön varalta sen alapuolella on käsipumppu, jolla voidaan hätätilassa lisätä vettä kattilaan. Neljän vuoden välein tehdään edellä mainittujen lisäksi sisäpuolinen tarkastus ja kaiketi 8 vuoden välein täystarkastus, johon kuuluu myös painekoe. Mittarissa on psi-asteikko (paunaa/neliötuuma)
Jos olet tilannut tai käyttänyt Viestimedia Oy:n tuotteita ja palveluita, voimme lähettää sinulle samankaltaisiin tuotteisiimme ja palveluihimme liittyviä markkinointiviestejä sekä muuta asiakasviestintää, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen suoramarkkinointiin. Käytä oheista Palvelukorttia, kun haluat: tilata lehden itsellesi tai lahjaksi irtisanoa tilauksesi ilmoittaa osoitteenmuutoksesta palvelukortti_pysty1.indd 1 palvelukortti_pysty1.indd 1 1.12.2022 14:33:22 1.12.2022 14:33:22. Lisätietoja: viestimedia.fi/tilausehdot ja viestimedia.fi/tietosuoja ASIAKASPALVELU Puh. Sähköposti: asiakaspalvelu@viestimedia.fi Osoite: PL 440, 00101 Helsinki viestimedia.fi/asiakaspalvelu Puhelun hinta soitettaessa 0204-alkuiseen numeroon kotimaan lankaja matkapuhelinliittymistä on 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). 21 / 18 | Koneviesti 2022 Luo käyttäjätunnukset Koneviestin verkkosivuille! KIRJAUTUMINEN KANNATTAA! Koneviestin näköislehdet selailtavissasi heti niiden ilmestyttyä Vapaa käyttöoikeus koneviesti.?:ssä oleviin sisältöihin ja palveluihin Arkistosta löydät lehden sisällöt artikkeleittain vuodesta 2006 lähtien KV Konevertailusta löydät koneiden teknisiä tietoja kattavasti vuodesta 2012 lähtien. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointija asiakasviestien lähettämisen toimimalla viesteissä olevien ohjeiden mukaisesti tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun. Tilaukset ulkomaille: ota yhteyttä asiakaspalveluun, puh. Tilaan Koneviestin kestotilauksena 12 kk (16 nroa) 208,80 euroa Tilaan Koneviestin digitilauksen kestona 12 kk 142,80 euroa itselleni lahjaksi (tilaustunnus KAV0022) alkaen seuraavasta numerosta alkaen ____/____/_____ Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Ilmoitan osoitteenmuutoksen: alkaen____/____/_____ ajaksi ____/____/_____ – ____/____/_____ Tilauksen maksaja / Vanhat osoitetietoni A siakasnumero: __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero ____________ Postitoimipaikka ________________________ Puhelin ____________________________Syntymävuosi _______________ Sähköposti __________________________________________________ Lahjatilauksen saaja / Uudet osoitetietoni Nimi _______________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________ Postinumero____________ Postitoimipaikka _________________________ Puhelin____________________________Syntymävuosi _______________ Sähköposti ______________________________________ (11 merkkinen numerosarja lehden takakannesta tai laskusta) (pakollinen tieto digitilausta tehdessä) VIE ST IM ED IA OY As iak as pa lve lu Tu nn us 50 02 59 6 Inf o: K2 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS Ko ne vie sti m ak sa a po stim ak su n 4 4 4 PALVELUKORTTI TILAUSHINNAT 2023 Vaivaton ja edullinen kestotilaus (lehti + digi) 12 kk (16 nroa) vain 208,80 euroa. Tilaus alkaa ensimmäisestä mahdollisesta numerosta ja jatkuu kulloinkin voimassa olevaan edulliseen kestotilaushintaan. Hinnat koskevat kotimaahan tehtäviä tilauksia. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). Paperilaskun lähettämisestä veloitamme 3,90 €/lasku. 020 413 2277 (arkisin klo 8–21). Suosittelemme maksutonta e-laskua
Kunnostettu Marasalaojakone on toimiva vaihtoehto salaojien korjausja täydennystyömaille, jossa ojaa syntyy melko vähän. E S I T T E LY TEKSTI JA KUVAT UOLEVI ORISTO 2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 22. 2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 22 K K K K Kustannustehokasta salaojitusta Jussi ja Aleksi Järäinen urakoivat sivutoimisesti 45 vuotta vanhalla salaojakoneella
Kätevimmin se käy nostamalla koneen toisen puolen takapyörät ilmaan ja valuttamalla öljyä ketjulle. Siihen on kiinnitetty myös traktorin takapyörien kanssa samankokoiset ”tandempyörät”. Kriittisimmät osat ovat kaivuuketju ja Jussin koneen osalta ylikuormakytkimen levyt. Kelalta tuleva muoviputki lasketaan ojaan pohjalle ryömäksi kutsutussa osassa, minkä jälkeen soralaatikosta tuleva hiekka tms. Hitsaustaito on jatkossakin tarpeen, koska kaikki maan kanssa olevat osat kuluvat aina ajettaessa, kulumisvauhti riippuu pitkälti maalajista. Myös edellinen omistaja oli kahden isännän kimppa. Kulutusosien myynnistä saatava liikevaihto mahdollisti sesonkeina käytettävien koneiden toimivan varaosahuollon, koska kysyntä oli kova. Se olisi kylläkin huomattavasti helpompaa, mikäli standardiosia olisi käytetty enemmän. Mara-salaojakoneissa on tandem-akseliston kaltaisia teknisiä ratkaisuja, jotka vaativat säännöllistä huoltoa. Peruskunnostus oli tarpeen Järäisen ja Virtasen Ketju-Mara oli hankintahetkellä periaatteessa toimintakuntoinen, mutta peruskunnostuksen tarpeessa. Onneksi koneen mukana tuli ohjekirja, jonka selkeät kuvat helpottivat puuttuvien osien teettämistä konepajalla. Kurpan Konepaja suojasi tuotantoaan mitoittamalla kulutusosat koneen rakenteen ja kaupallisten tarpeidensa mukaan. Konetta oli myös korjattu virityksillä ja hitsaamalla pajan nurkasta löytyneitä, reen jalasten kaltaisia rautoja pahimpiin kohtiin. Kauhat kunnostettiin hitsaamalla lisää materiaalia ja teroittamalla. kauhoja ja hitsattavia korjauspaloja. Kuljettaja säätää työsyvyyden käsin ns. Ketju-Maran selkeä rakenne helpottaa kunnostusta: salaojakone on oma kokonaisuutensa, joka on yhdistetty apurungon avulla sarjavalmisteiseen traktoriin. J uho Järäinen ja Vesa Virtanen hankkivat vuosimallia 1977 olevan Ketju-Mara-salaojakoneen omaan käyttöön reilut 15 vuotta sitten. peittää putken. Pääasiallisina kohteina ovat olleet ojastojen täydennykset ja korjaukset sekä vesijohtoja kaapeliojat. 23 / 18 | Koneviesti Maatalous 2022 Kuva oikealla: Ketju-Mara-salaojakone on erillinen yksikkö, joka on kiinnitetty traktoriin tehtyyn apurunkoon. Kuuskoneistus-nimiseltä yritykseltä on saanut joitain akseleita ja rattaita”, kertoo Jussi Järäinen. Muutamat yritykset, kuten Auran Sepät Oy valmistaa uusia KETJU-MARA 45 vuotta vanha kunnostettu kone toimii yhä hyvin salaojituksessa. Ketju-Maran osalta tilanne on hankalampi, koska Kurpan Konepaja lopetti salaojakoneiden valmistuksen jo viime vuosituhannella. Maan kanssa kosketuksissa olevat osia korjattiin ja niihin lisättiin runsaasti uutta rautaa. Täysin mekaanisen koneen käyttäminen vaatii osaamista, toisaalta mekaanisen koneen huolto ja korjaus on helpompaa. Kunnostuksessa piti uusia kuluvia osia ja vahvistaa rakennetta. Kuva vasemmalla: Jussi Järäisen ja Vesa Virtasen Ketju-Mara-salaojakone on hankittu alunperin vain omaan käyttöön, mutta nykyään sillä myös urakoidaan sivutoimisesti. ”Kurpan Konepajan alkuperäiset varaosat olivat korkealaatuisia ja kestäviä sekä myös hintavia, mutta vanhat varastot on myyty loppuun, eikä käytettyjä osia juuri löydy. Kone on vuosimallia 1977, traktorin mittarissa on noin 10 000 h. sihtikeppien mukaan. Nykyään koneiden ylläpito on omistajien omatoimisuuden varassa. Ford 6600 on yleinen ja luotettava kone, johon on saatavissa hyvin sekä alkuperäisettä tarvikeosia. Ketju-Marasta puuttui osia, joita ei löytynyt uutena tai käytettynä. Varsinkin jäykkä savi, hieno hiekka ja vesi toimivat yhdessä hiomatahnan tavoin kuluttaen konetta monta kertaa enemmän kuin eloperäiset maalajit. Sesonkien välissä koneelle tehdään vuosihuolto, jonka yhteydessä kuluneet osat vaihdetaan ja kone rasvataan perusteellisesti.. Työtä riitti, sillä Juho Järäiseltä kului pari talvikautta peruskorjauksen teossa. Kaivuuketjussa olevat kauhat kuluvat – maalajista riippuen – hyvinkin nopeasti. Takimmaisten pyörien veto on toteutettu avoimilla rullaketjuilla, jotka Jussi Järäinen rasvaa mahdollisimman usein. Koneella oli urakoitu 1980-luvun loppupuolelle asti, minkä jälkeen se on työskennellyt omistajien omilla työmailla sekä sivutoimisessa urakoinnissa
2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 24 Itse oppien Kunnostuksen jälkeen alkoi salaojan teon opettelu. Takapäätä ei voi kovassa paikassa painottaa. Tandem-akseli on todella kätevä varuste, koska kone kulkee vakaasti vanhojen sarkaojien yli, eikä uppoa pehmeissä kohdissa. Ensimmäiset sihtikepit asetetaan ojan alkuja loppupäähän, minkä jälkeen Koneen kummallakin puolella kaksi yhtä isoa takapyörää, jotka ovat molemmat vetäviä. toteaa Jussi. Jussilla oli käytännön kokemusta omilta salaojatyömailta, mutta salaojakoneen käyttö piti opetella alusta pitäen. Työsyvyys ja koneen kallistus sivusuunnassa hoidetaan käyttämällä nostosylintereitä joko yhdessä tai erikseen. Traktorin hallintalaitteiden lisäksi ei ole kuin kolme hydrauliikkaventtiiliä, joilla työ on saatava tehtyä”. Jussi Järäinen varmistaa, että juuri lisätty sihtikeppi on linjassa edellisten kanssa. Toisaalta tandem-akseli hankaloittaa kääntymistä kovalla alustalla.. Ajon aikana sihtikeppejä seurataan koneen istuimelta käsin. Veto on toteutettu teknisesti yksinkertaisesti rullaketjulla. ”Tekemällä oppiminen yrityksen ja erehdysten kautta sopii luonteelleni paremmin kuin muiden tekijöiden seuraaminen”, KONEEN OHJAUS tapahtuu ns. Salaojakone on kiinnitetty tapeilla nostolaitteeseen, jonka etupään korkeutta muutetaan kahdella sylinterillä. sihtikeppien avulla. OJAN KAIVUUN AIKANA koneen etupää kulkee kahden nostosylinterin kannattamana ja koneen takaosa liukuu ryömän varassa pitkin ketjun kaivamaa uraa. Tasaisella pellolla on ojaa madallettava siten, että vesi virtaa varmasti. TRAKTORIN ALLA on vankka apurunko, jonka takapäässä on nostolaite salaojakoneen kiinnitystä varten. Suurin osa Suomen pelloista viettää kuitenkin luontaisesti valittuun veden virtaussuuntaan, mikä helpottaa ojan tekijöiden työtä. Työsyvyyttä säädetään sihtikeppien avulla, sillä laseria ei ole. Niitä joudutaan lisäämään sitä mukaa, kun ojitus etenee niin, eivät aiemmat kepit enää näy. Salaojakoneen takaosa nousee kolmannen hydraulisylinterin ja vaijerin välityksellä. Ketju-Marassa oleva sihtitaulu on 3,25 m korkeammalla kuin kaivuuketjun pohja. ”Onneksi kone on teknisesti melko yksinkertainen, mutta sen käytössä on omat niksinsä
Omien peltojen tultua kuntoon Maralla ryhdyttiin urakoimaan ”yleisön pyynnöstä”. Kauhat ja ketjut ovat kuluvaa tavaraa, kauhoja joudutaan korjaamaan ja vaihtamaan usein. Vaihteiston porrastus on 8-nopeuksen vaihteiston ansiosta tiheä. kohteita, joita ei puolen miljoonan euro koneella kannata tehdä. Tarvittaessa tulevan ojan varteen laitetaan lisää keppejä notkoihin tms. Ketjukone on myös kohtalaisen arka kiville, joita löytyy kaikista pelloista. 25 / 18 | Koneviesti Maatalous 2022 TRAKTORILTA tulevassa voimansiirtolinjassa on Kurpan valmistama ylikuormituskytkin. Jussi Järäisen ja Vesa Virtasen Maralla voidaan tehdä tämän päivän vaatimukset täyttävää ojaa, kunhan koneen kuljettaja osaa hommansa. Kaivuuketjun eteensä kasaamat maavallit siirretään sivuun auroilla. Uudempien mallien ketjun jako on 95 mm.. Ajan puute rajoittaa ojitustyön lisäämistä, sillä Jussi Järäisellä on myös karjaa, eikä ulkopuolista sesonkityövoimaa ole helppo saada. Tarvetta on! Salaojituksen suurin aalto on jo ohitettu, mutta täydennysja korjausojituksen kysyntä tulee kasvamaan. Jussi JäräiKAIVUKETJUN nostama maa putoaa mattokuljettimelle, joka siirtää sen sivuun ja pudottaa ojan viereen. Ajon aikana kuljettaja pitää ajolinjan suorana ja ojan syvyyden haluttuna ohjaamalla ja säätämällä konetta aloituskohdassa ja sen takana olevien sihtikeppien mukaan. vaaituskoneen tai laserin avulla. Tässä koneessa on vielä Maran alkuperäisten mittojen mukainen, 2 tuuman jaolla oleva ketju. Lyhyet siirtomatkat voidaan tehdä ajamalla, mikä helpottaa toimintaa lähiseudulla – pitkät siirrot on tehty lavetilla. Alhaisten pääomakustannuksen ansiosta Ketju-Maralla voidaan tehdä aikaa vieviä täydennysojituksia tms. Salaojakonetta pyöritetään käytännössä aina lähes täysillä kierroksilla, jotta ketju pyörii riittävän nopeasti. JÄREÄÄN RULLAKETJUUN on pultattu puolipyöreitä kauhoja, joilla varsinainen kaivuu tapahtuu. Alennusvaihde pudottaa välityssuhdetta niin paljon, että suurimman vaihteen ajonopeus on pienempi kuin vakiovaihteiston hitain nopeus. Ketjun ylä-akselia pyörittävä kulmavaihde alentaa traktorin voimanottoakselin kierroslukua. Kohteet ovat pääasiassa lähellä ja kooltaan melko pieniä, mikä sopii hyvin osa-aikaisille urakoitsijoille. Automatiikan puuttuminen työllistää kuljettajaa, mutta toisaalta se yksinkertaistaa koneen ylläpitoa. Traktoriin asennettu lisähydrauliikka pyörittää vain mattokuljettimen moottoria. Yläakselin laakeri on voideltava päivittäin, ketjun alapään akselilla on pronssilaakerit. Eniten peltoja salaojitettiin 50–70 vuotta sitten, ja ensimmäisistä ojituksista on kulunut jo yli sata vuotta. Käytännössä ojaa vedetään 80–300 m tuntinopeudella. Kiven poisto sujuu kätevimmin pyörittämällä ketjua takaperin koneen mukana tulleen erikoistyökalun avulla. ojan aloituskohdan taakse laitetaan kolmas keppi
Ilmeisesti katsastusviranomaiset suhtautuivat – aiheesta – epäillen tandem-akselilla varustetun koneen kääntymiseen ahtaissa, asvaltoitujen teiden risteyksissä. 2 MARA tekee 15 senttiä leveää ojaa. Se pudottaa ajonopeutta niin paljon, että traktori kulkee ryöminnän 8. 6 MARAT on hyväksytty tieliikenteeseen, mutta hyväksyntä vaati valmistajalta aikaa ja panostuksia ennen rekisteröintitodistuksen saantia. Sen ja taka-akselin väliin on asennettu brittiläistä alkuperää oleva alennusvaihteisto. Salaojakone koostuu monista osakokonaisuuksista. 7 FORD 660 -traktorissa on 2x4 + peruutus -kaavalla varustettu 8-nopeuksinen vaihteisto. Runko on kiinnitetty keskeltä traktorin etukuormaimen kiinnityspisteisiin ja takaa vetokoukun kiinnityspultteihin. Ryömän etuosassa oleva rulla ja laatikosta valuva sora painavat putken ojan pohjaa vasten. vaihteella hitaammin kuin vakiovaihteiston ykkösellä! 3 SALAOJAKONETTA hallitaan kolmella hydrauliikkavivulla, jotka käyttävät kukin omaa hydraulisylinteriään. Ketjurattaat on pultattu kiinni vanteisiin. Keltainen taso on muistiinpanojen tekoa ja puhelimen säilytystä varten. Koneen hallintaan käytetään traktorin alkuperäistä hydrauliikkaa. Keulapumppua käytetään vain hydraulimoottorilla varustetun mattokuljettimen pyöritykseen. Ylhäältäpäin suojattua avoketjua on voideltava usein. Salaojaputki lasketaan ketjun kaivamaan uraan ryömän kautta. Sorakerroksen paksuutta säädetään muuttamalla ryömän takaseinässä olevan läpän korkeutta. Letkutelinettä voidaan kallistaa eteenpäin, mikä helpottaa rullan asentamista. 2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 26 4 TAKIMMAISTEN tandem-pyörien akselit kiinnitetty ”henkselipulteilla” apurunkoon. 1 PUTKIRULLA pyörii vapaasti hydrauliikkaja lisäpolttoainesäiliöiden runkoon kiinnitetyssä telineessä. Ketjua voi kiristää siirtämällä tandem-pyörää taaksepäin. 5 VUOSIMALLIA 1977 oleva Mara koostuu traktorista ja siihen apurungon takapäässä olevan nostolaitteen avulla kiinnitetystä salaojakoneesta. Tandem-pyörät saavat voimansa rullaketjulla, joka on yhdistetty traktorin takapyörien ketjurattaille. Kännykkä kannattaa pitää käsillä, sillä ojitukselle on kysyntää
Ilman laseria ajettava kone on opettanut salaojituksen perusteet ja ajotekniikan perusteellisesti. Mauno Kurpan historiikin mukaan kysyntä heräsi sen jälkeen, kun työnäytöksestä oli artikkeleita Aurassa ja Maaseudun Koneviestissä. Salaojitus Suomessa • Suomen ensimmäiset salaojat on tehty käsin jo 1800-luvun lopussa. • Suomessa kaivettiin salaojia käsin vielä sodan jälkeen, kunnes maahan saatiin amerikkalaisia ja englantilaisia koneita. • Maataloustraktoriin kytkettävät salaojakoneet yleistyivät 1950-luvulla, jolloin tarjolla oli ulkomaisten lisäksi muutamia kotimaisia salaojakoneita. Salaojitus yleistyi 1920ja 30-luvuilla, vauhti kiihtyi 1950-luvun jälleenrakennuksen aikana ja oli huipussaan 1970ja 80-luvuilla. 27 / 18 | Koneviesti Maatalous 2022 nen on tehnyt itse soravaunun, jota ajaa useimmiten ojitettavan pellon viljelijä. Jäykemmillä mailla suositaan edelleen ketjutai kaivupyörätekniikalla toimivia salaojakoneita. Jussi ja Aleksi Järäinen sekä Heikki Andersson kunnostavat parhaillaan Karhu-Mara -salaojakonetta, joka edustaa uudempaa salaojatekniikkaa kun nykyinen kone, siihen asennetaan myös laserit. Salaojakone koostuu monista osakokonaisuuksista. Vaikka nykyinen kone toimiikin hyvin, niin jatkuvuuden takaamiseksi kalustoa on jossain vaiheessa päivitettävä. • Aurakoneet ovat yleistyneet varsinkin keveimmillä mailla. Ensimmäiset suomalaiset koneet valmistettiin 1950-luvun puolivälissä, ”Santahaminalainen” oli tehty tela-alustaisen sotilasajoneuvon rungolle. Kurpan Konepajan Mara-salaojakoneen ensimmäinen julkinen työnäytös oli elokuussa 1958. Kunnostusta tehdään muiden töiden ohella. Kurpan konepaja valmisti Mara-salaojakoneita Loimaalla vuosina 1958–1995, mutta merkittävä osa koneista on edelleen käytössä. Jussi Järäisen poika Aleksi on ajanut salaojakonetta jo 15-kesäisestä lähtien
Tampereella toiminut Valmetin Lentokonetehdas oli lentokonetilausten vähennyttyä painottanut toimintaansa kiskokalustoon. Niitä valmistettiin myöhemmin kotimaahan sekä vientiin ja niitä saatiin menemään kaupaksi koko ajan enemmän. Tarkoitus oli tehdä ensimmäinen kotimainen alusta alkaen kuormaajaksi suunniteltu kone. Tehtaalla oli sodan jälkeen tehty sotakorvauksena puutavaranippujen kuljetukseen käytettäviä lauta-autoja eli niin sanottuja Lukkeja. Sillä ei ollut juuri mitään yhteistä saman valmistajan traktoreiden kanssa. Tilaukset olivat suuria, mutta niitä tuli harvakseltaan, joten niiden rinnalle oli saatava muita tuotteita täydentämään hiljaisia kausia. Tehtaan asema kävi hankalaksi lähestyttäessä 1960 luvun puoliväliä, koska Valtionrautatiet oli siirtänyt raskaiden linjadieselvetureiden tilaukset ulkomaille ja sähköjunatilaukset M A A R A K E N N U S K O N E E T Valmetilla päätettiin vuonna 1964 aloittaa oman pyöräkuormaajan kehitystyö. 2022 Koneviesti Maarakennus 18/ | 28 Valmetin pyöräkuormaajat V almet muodostui 1960-luvun alussa useista melko itsenäisistä tehtaista. Myös haarukkatrukit otettiin tuotantoon. TEKSTI JUSSI LAUKKANEN KUVAT VALMISTAJA
Valmetilla heräsi ajatus ryhtyä tekemään täysin kotimaista pyöräkuormaajaa. Monelta osin paranneltu malli Valmet 1200 B tuli myyntiin 1974. Tämä haittasi suunnittelua, sillä uusia ratkaisuja ilmaantui yhtenään ja niiden arvo tuotteen kannalta oli joka kerta uudelleen punnittava. Valmet 1400 tuli myyntiin vuoden 1980 alussa. Valmet 1200 oli tehty eniten myytyyn kokoluokkaan. Valmetin viimeinen malli oli 1600, joka esiteltiin vuonna 1985. Jotain vaikutusta Valmetin päätökseen saattoi olla silläkin, että aivan hiljan oli Tieja vesirakennushallitus tilannut 28 kappaletta International Payloader H-65 -kuormaajia. Suunnittelun alkaessa pyöräkuormaajien kehitys maailmalla oli hyvin nopeaa. Lokomo kertoo hankkeestaan ja Valmet aloittaa omansa Valmetin kuormaajahanke konkretisoitui vuoden 1964 syksyllä. Aluksi ei ollut käsitystä edes siitä, millainen ohjausratkaisu olisi paras. Tehtaalla tuotetussa muussa siirtokalustossa ajateltiin olevan paljon sellaisia komponentteja, joita voisi melko suoraan käyttää myös pyöräkuormaajassa. Se ei kuitenkaan menestynyt, johon pääsyynä lienee vanhentunut konstruktio. Takana näkyvä Valmet 1000 painoi 7,3 tonnia. Sen minimoimiseksi eräät valmistajat, kuten International, pyrkivät tekemään akselivälin niin lyhyeksi VALMET PYÖRÄKUORMAAJAT Valmet 1200 julkistettiin vuoden 1968 alussa. Kuva on vuonna 1973 julkaistusta mainoksesta.. Tuohon aikaa tyypillinen kuormaajan rakenne oli ohjaavalla taka-akselilla ja neljällä samankokoisella pyörällä varustettu jäykkärunkoinen kuormaaja, mutta sen kääntösäde oli iso. 29 / 18 | Koneviesti Maarakennus 2022 olivat vasta kaukana tulevaisuudessa. Valmet 1000 valmistus päättyi 1974 ja sen korvasi uusi Valmet 800. TVH:n odotettiin tilaavan lähivuosina lisää vastaavia koneita ja kotimaisen valmisteen oletettiin voivan olla vahvoilla, jos sellainen vain olisi saatavilla. Myös pienemmälle mallille ajateltiin olevan kysyntää. Kuormaaja päätettiin tehdä kuormaajien kysytyimpään koneluokkaan, jossa koneen paino oli 9 ja 11 tonnin välissä. Yhtiön johdossa päätettiin silloin aloittaa koneen suunnittelutyö. Lokomon tarkoituksena oli valmistaa Tampereella 9,1 tonnin painoista H-65-tyyppiä, joka oli Suomessa merkin suosituin pyöräkuormaaja. Päämitoiltaan koneen oli tarkoitus olla vastaava kuin jo aikaisemmin mainittu Payloader H-65. Sen työpaino oli vajaa 10 tonnia. Pienempi Valmet 1000 esiteltiin myöhemmin samana vuonna. Ajallisesti Valmetin herääminen kotimaisen pyöräkuormaajan tarpeeseen sattui pari kuukautta sen jälkeen, kun Lokomo Oy oli ilmoittanut aikeistaan aloittaa International Payloader -kuormaajien lisenssivalmistuksen. Miten kuormaaja pitäisi rakentaa
VALMET OLI VALMISTANUT sotakorvauksina sahatavaranippujen siirtoon tarkoitettuja koneita, joita aluksi kutsuttiin lauta-autoiksi. Runko-ohjaus oli 1960-luvun alussa melko tuntematon ohjausmenetelmä. Toisenlainen ratkaisu nähtiin ensi kertaa Euclid-pyöräkuormaajassa 1959. Se oli yhtiön suurin kuormaaja mallinimellä 988. Niissä runkonivel oli tehty pituussuunnassa kiertyväksi, jolloin molemmat akselit pystyttiin kiinnittämään runkoon nähden liikkumattomiksi. Suuret konevalmistajat alkoivat vasta vuosikymmenen puolenvälin tienoilla esitellä ensimmäisiä runko-ohjattuja mallejaan. Ensimmäisten korjailujen jälkeen koeajot jatkuivat, mutta edelleen uusia muutoksia tarvittiin. 2022 Koneviesti Maarakennus 18/ | 30 kuin mahdollista, mutta siitä seurasi huonot ajo-ominaisuudet. Runko-ohjauksen järjestelyssä oli kuitenkin vaihtoehtoja sekä nivelen rakenteen että ohjaamon sijoituksen suhteen, eikä koneteollisuuden piirissä vielä ollut täysin vakiintunutta käsitystä näiden osalta. Scoopmobilea valmistava yhtiö oli patentoinut tämän ratkaisun, mikä rajasi sen käyttömahdollisuutta. Koneviestissä asiasta kerrottiin tammikuussa 1968 sivun kokoisella uutisella. Valmetilla päädyttiin ratkaisuun, jossa keskinivel kääntyy sivusuunnassa, taka-akseli on keinuva, mutta ohjaamo sijoitettiin takarunkoon. Koeajot osoittivat, että suunnitelmiin oli tehtävä eräitä muutoksia. Siinä keskinivel kääntyi ainoastaan sivusuuntiin ja taka-akseli oli tehty kallistuvaksi, jotta pyörien kosketus maahan säilyisi epätasaisella pinnalla. VALMETIN PYÖRÄKUORMAAJAN JULKISTUS oli iso uutinen konealalla. Runko-ohjaus oli tullut ensimmäiseksi Scoopmobile-kuormaajiin. Myöhemmin näiden pohjalta kehitettiin merikonttien käsittelyyn tarkoitetut Konttilukit.. Luonnollisesti koneesta päätettiin tehdä nelivetoinen. Sotakorvausten päätyttyä Valmet jatkoi niiden valmistusta ja kauppasi niitä kotimaisille sahoille nimellä Lukki. Pienillä takapyörillä varustetut käännettyyn traktorialustaan perustuvat koneet olivat ketteriä ja Volvo oli osoittanut, että rakentamalla kone erityisesti siihen suunnitelluista komponenteista, tuotteesta voi tulla hyvin suosittu. Yritysten ja erehdysten kautta Kuormaajan ensimmäinen prototyyppi valmistui vuonna 1965. Myös International alkoi käyttää edellä kerrottua nivelratkaisua, mutta sillä erolla, että sen vuonna 1964 esittelemässä HD-400-mallissa ohjaamo oli sijoitettu eturungon puolelle. Samanlaiseen ratkaisuun päätyi myös Caterpillar, joka alkoi valmistaa ensimmäistä runko-ohjattua pyöräkuormaajaansa vuonna 1963
Pienempi vaihtoehto sai nimen Valmet 1000 ja se esiteltiin syksyllä 1968. Hintaetu tuontikoneisiin nähden oli tässä vaiheessa jo kaventunut, sillä EFTA-sopimus oli alentanut Englannissa ja Ruotsissa valmistettujen koneiden tulleja. Markkinoille tullessaan Valmet 1000 oli kuitenkin pahasti myöhässä. Kotimaisuusaste tässä koneessa oli korkealla tasolla, sillä moottorit tulivat Linnavuoren tehtaalta, Tourulan tehdas valmisti vaihteiston, akselit sekä muun voimansiirron. Suomen Pankki oli kiristänyt osamaksukaupan sekä tuontikoneiden rahoitusehtoja ja samalla kaikki lainansaanti pankeilta oli vaikeutunut. Tuotekehitykselle oli asetettu tavoitteeksi mahdollisimman suuri kotimaisuusaste. Valmet 1200 sen sijaan alkoi mennä paremmin kaupaksi laman hellitettyä vuoden 1970 puolella. Näin vain pumpulta tuleva ja sinne palaava letku tulivat etuja takarungon välille tavallisesti tarvitun kuuden letkun sijasta. Kone poikkesi suuremmasta Valmet 1200 B -mallista moottorin ja muun tekniikan osalta. Tuotekehitys otti aikansa ja valmis kone mallinimellä Valmet 1200 pystyttiin esittelemään vasta vuoden 1968 alussa. Moottorina oli perusversiossa Valmet 411 A ja tehokkaammassa S-mallissa 411 AS. Varsinkin maassa vallitsevan huonon taloustilanteen katsottiin puoltavan tämäntyyppisen koneen tuomista myyntiin. Kotimaisen koneen asemaa toisaalta helpotti se, että edellisvuonna tehty 25 % devalvaatio oli tehnyt kaikista tuontikoneista erittäin kalliita. Tärkeimpänä ongelmana voitiin pitää koneen jarruja, Valmet 800 oli suunniteltu yhteistyössä tärkeimmän tilaajan eli TVH:n kanssa. Moottorin tehovaatimuksena oli koneen melkein 10 tonnin painosta johtuen vähintään 100 hevosvoimaa ja vaihteistossa pitäisi olla sekä momentinmuunnin että hydraulinen suunnanvaihdin. Samalla voimistui tarve korjata asiakkaiden pahimmiksi epäkohdiksi kokemia asioita. Lentokonetehdas Tampereella valmisti rungon, hydrauliikan osat, työvälineet, ohjaamon ja suoritti kokoonpanon. Samaa vaihteistoa käytettiin muun muassa suositussa Allis-Chalmers 545 -kuormaajassa. Valmiin tuotteen kotimaisuusasteeksi saatiin lopulta hieman yli 50 %, vaikka moottoriksi valittiin Perkins 6,354 ja vaihteistoksi Allison TT 2220-1. 31 / 18 | Koneviesti Maarakennus 2022 Loppujen lopuksi muutoksia tehtiin lähes kaikkiin koneen järjestelmiin, kuten hydrauliikkaan, vaihteistoon, jarruihin ja koneen runkoon, jossa nivelen rakenne oli tärkein muutoskohde. Koneen työpaino oli noin 8,8 tonnia ja siirokyky 2 600 kg (50 % kaatokuormasta).. Ajankohta uuden maanrakennuskoneen esittelylle oli erinomaisen huono, sillä Suomi oli joutunut syvään lamaan, joka oli pysäyttänyt lähes kaiken rakentamisen ja rakennuskonekaupan. Kone valmistuu pahaan aikaan Valmet päätyi varsinkin ohjaamon kohdalla melko omaperäisiin ratkaisuihin. Kuormaaja oli nelivetoinen. Koneen paino oli 7,3 tonnia ja vakiokauhan tilavuus 900 litraa. Tässä vaiheessa Valmet saattoi kehua olevansa ainoa pyöräkuormaajia tekevä kotimainen valmistaja – Lokomon hanke oli kariutunut heti esisarjan valmistuttua. Myös ohjaamo oli täysin erilainen suurempaan malliin verrattuna. Volvo BM jäi kummittelemaan Valmetille Vaikka Valmetilla oli varmasti ajateltu 1200-mallin olevan yhtiön päätuote pyöräkuormaajamarkkinoilla, oli myös alun perin esillä ollut vaihtoehto Volvo BM -tyyppisestä hieman kevyemmästä ja edullisemmasta koneesta oli jäänyt elämään. Kauhan hydrauliikan suuntaventtiilit tulivat ohjaamon alle runkonivelen yläpuolelle ja venttiilipaketti kiinniValmet 1200:n hinta perusvarusteilla oli vuonna 1968 115 000 markkaa. Konetyyppinä käännetty kuormaaja oli tässä vaiheessa jo poistumassa ja koneelle asetetut myyntitavoitteet tuskin olisivat toteutuneet paremmassakaan taloussuhdanteessa. Etulasi oli heijastusten välttämiseksi kallistettu eteenpäin, mikä korosti muutenkin pitkän, mutta kapean ohjaamon pituusvaikutelmaa. Myös jarrupolkimen kohdalla päädyttiin tavanomaisesta poikkeavaan ratkaisuun: poljin oli keskikohdasta nivelöity lattiaan ja jarrutus tapahtui etureunaa painamalla, jolloin jalkaa saattoi muun ajan lepuuttaa polkimen takaosalla. Suurin haaste sen saavuttamisessa oli se, ettei koneeseen sopivaa kotimaista moottoria tai vaihteistoa ollut tässä vaiheessa saatavilla. tettiin eturungon puolelle
Valmet 1000 sai osakseen radikaalimman ratkaisun. Sen mallitunnuksen loppuun oli lisätty B-kirjain osoituksena muutosten merkittävyydestä. Uusi moottori tuli Volvolta. 2022 Koneviesti Maarakennus 18/ | 32 joita jotkin asiakkaat olivat kuvailleet ”hengenvaarallisiksi”. Hankalaksi koettu keinupoljin oli korvattu tavanomaisella polkimella. Hankinnan odotettiin toteutuvan 1970luvun puolivälin tienoilla. Lisäksi jarrut oli jaettu kahteen piiriin. Suunnittelutyö aloitettiin vuonna 1972. Siinä oli aikaisempaa tehokkaampi 110 kW ahdettu diesel sekä aikaisempaa suurempi määrä vaihteita. Kiikkulautatyyppistä jarrupoljinta pidettiin vääränä ratkaisuna, sillä voimakas jarrutus kengän kärjellä oli vaikeaa. Perkins-moottorin tuottama 106 hv oli kilpailijoihin nähden liian vähän. Koneen rakenteeseen liittyvät ratkaisut ja komponenttivalinnat teki periaatteessa Valmet, mutta TVH esitti joitakin toivomuksia, joita kuunneltiin tarkkaan. Siinä pyöräjarrut olivat edelleen nestetoimiset, mutta nyt nestesylinteriä käytettiin paineilmavälitteisesti. Kilpailun kiristyminen pyöräkuormaajamarkkinoilla pakotti Valmetin melko välittömästi tämän jälkeen miettimään molempien mallien perusteellista päivittämistä. Sen haluttiin olevan hieman suurempi, mutta selvästi 1200-mallia pienempi kone. Ohjaamon osalta iso parannus oli lämmityslaitteen muuttaminen raitisilmaperiaatteella toimivaksi. Uudistetun Valmet 1200 -kuormaajan hinta oli vuonna 1971 134 000 markkaa. TVH ostaa 100 konetta Kehityssopimuksen mukaisesti TVH sai käyttöönsä ensimmäisen valmiin Valmet 1400 korvasi aikaisemman 1200 B -mallin. Kuvassa näkyy ohjaamon alla kuormainlaitteen hydrauliikan venttiilipöytä. Myös äänieristystä ja kuljettajan istuimen jousitusta oli parannettu. Uusi työpaino oli hieman yli 12 tonnia. Koneen paino oli TÄMÄ TARKOITTI KÄYTÄNNÖSSÄ SITÄ, ETTÄ MOOTTORIN OLI OLTAVA VALMET 411. Ohjaamoa nykyaikaistettiin merkittävästi ja siitä tuli nyt parikymmentä senttiä aikaisempaa leveämpi. Tämän koneen suunnitteluun vaikutti alusta alkaen tieto siitä, että TVH oli kaavaillut hankkivansa merkittävän määrän uusia pyöräkuormaajia. Koneen työpaino oli 12,5 tonnia ja siirtokyky 7 tonnia. Esimerkiksi moottorin osalta toiveena oli ensinnäkin, että se oli Suomessa valmistettu ja toisekseen TVH halusi sen olevan samaa tyyppiä kuin traktorikalustossa käytetty 4-sylinterinen moottori. jestelmään oli lisätty käsikäyttöinen jäänpoistolaite. Kuormaajaan valittiin 88 hevosvoimaa tuottava 411 BS -versio. Samalla ohjaamo koestettiin Vakolassa ja se täytti tämän jälkeen turvaohjaamoille asetetut normit, vaikka turvaohjaamot eivät tuolloin vielä olleetkaan pyöräkuormaajissa pakollisia. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että moottorin oli oltava Valmet 411. Ilmajärkasvanut niin paljon, että kone siirtyi koneluokituksessa pykälän ylemmäs. Samoin kuin Volvo BM, tarjosi myös Valmet tehdasasenteisen kauhan pikakiinnittimen pyöräkuormaajiinsa. Se on kiinnitetty eturungon puolelle, joten nivelen yli kulkee vain kaksi hydrauliikan letkua.. Numeroarvoilla TD 70B ei ollut kovin paljoa voimakkaampi, mutta 118 hevosvoimaa asetti sen samalle viivalle pääkilpailijoiden kanssa. Valmet 1200 kärsi erityisesti alhaisesta moottoritehostaan. Valmet sai projektiin mukaan sekä TVH:n että Kauppaja teollisuusministeriön, jotka osaltaan rahoittivat koneen kehitystyötä. Pakkasilla paineilmajärjestelmään tullut jää poisti jarrujen tehostuksen ja jarruvoima oli yritettävä saada aikaan painamalla poljinta kovempaa. Paranneltu versio saatiin valmiiksi vuoden 1971 keväällä. Sen valmistus päätettiin lopettaa kokonaan, kunhan tilalle saataisiin uusi malli. Koneeseen oli saatava varmatoimiset jarrut Koneeseen alkujaan suunnitellut paineilmatehosteiset yksipiiriset nestejarrut saattoivat vikaantua niin, että kone tuli käytännössä jarruttomaksi. Uusi ja entistä parempi kone Uusittu Valmet 1200 esiteltiin vuonna 1974
Se esiteltiin vuonna 1985 ja jäi Valmetin viimeiseksi yritykseksi tehdä kotimainen pyöräkuormaaja.. 33 / 18 | Koneviesti Maarakennus 2022 Valmet 1600 painoi 14 tonnia
Valmet voitti kilpailutuksen sekä myös jatkotilauksia koskeneet kilpailutukset niin, että sadas kone TVH:lle toimitettiin vuonna 1978. Samalla myös vaihteisto vaihdettiin nykyaikaisempaan. Ikävä kyllä, oli Valmet yhtiönä ajautunut kuilun partaalle muutama vuosi aikaisemmin. Seuraavana vuonna järjestettiin tarjouskilpailu, jonka pohjalta oli määrä tilata ensimmäinen erä uusia kuormaajia. Kaikilta tulosyksiköiltä vaadittiin aikaisempaa selvemmin kannattavuutta ja tiukkaa keskittymistä vahvoihin tuotteisiin. Yhtiön talousjohdon laatiman selvityksen mukaan yhtiön asettaminen selvitystilaan olisi ollut edessä viimeistään 1982. Tuotantotilojen pinta-alaa ja kapasiteettia kasvatettiin huomattavasti. Uusi malli sai nimekseen Valmet 1400. Uusi malli kehityksen kärkeen Uuden Valmet 1400 -mallin myynti ei ollut erityisen vahvaa. Mittaristo oli korvattu näyttöruudulla, jossa oli nähtävillä hyvin kattavasti kaikki koneen toiminnan kannalta oleellinen tieto. Valmet 1600 esiteltiin vuonna 1985. Kuormauskoneiden suunnittelu ja kokoonpano tulivat nyt saman johdon alaisuuteen, kun ne aikaisemmin olivat erillään. 2022 Koneviesti Maarakennus 18/ | 34 Valmet 800 -kuormaajan vuonna 1974. Koneessa käytettiin edelleen Valmet 611 BS -moottoria, mutta muuten se oli rakenteeltaan lähes kokonaan uusittu ja kaikin puolin moderni. Kunnianhimoisena pyrkimyksenä oli suunnitella kilpailijoita uudenaikaisempi ja kaikilta osin huippuluokan kone. Tämän jälkeen Valmetin erillisiä toimialoja ryhdyttiin eriyttämään osakeyhtiöiksi. Kauan jatkunut osittain tappiollinen toiminta ja suuren luokan epäonnistumiset olivat syöneet yhtiön varat. Yhtenä syynä alhaiseen myyntiin oli taas kerran vuonna 1977 alkanut ja kaksi vuotta jatkunut talouslama. Organisaatiouudistuksessa Lentokonetehtaan valmistamat tuotteet tulivat uuden Kuljetusvälineryhmän alaisuuteen. Kriisistä selvitäkseen yhtiö supisti toimintoja ja henkilökuntaa. Pyöräkuormaajan tuotekehityksen ohessa oli Valmetilla meneillään vielä suurempi kehityshanke. Traktoriryhmän toiminta oli muuttunut tappiolliseksi, kiskokaluston tuotanto oli supistumassa entisestään, eikä kuljetusvälineryhmä kyennyt enää tekemään merkittävää tulosta. Pyöräkuormaajamarkkinoilla oli vahvistunut samaan aikaan noin 15 tonnin painoisten koneiden myynti. Jopa momentinmuuntimen luistosuhteen saattoi katsoa näytöltä. Yhtiön tavattoman monet toisiinsa nähden hyvin erilaiset tuotteet olivat johtaneet sekavuuteen eri tehtaiden työnjaon suhteen. Näennäisestä yhdennäköisyydestään huolimatta ei Valmetin suuremmissa 1200 Bja 1400-malleissa ollut paljonkaan yhteistä pienemmän Valmet 800 -mallin kanssa.. Ryhmän sisälle muodostettiin siirtokoneosasto, jonka tehtäväksi tuli valmistaa kuormaajat, haarukkatrukit, lukit ja kontinkäsittelykoneet. Viimeksi mainittuihin kuuluvissa suurissa kolmikerrospinkkareissa Valmet oli tuohon aikaan johtava valmistaja maailmassa ja niiden valmistaminen oli Kuljetusvälineryhmälle erittäin kannattaa. Ohjaamon pääpiirteet säilyivät samanlaisina kuin 1200 B -mallissa. Menestyäkseen jatkossa päätettiin tehtaalla tuoda tarjokas myös tähän kokoluokkaan. Ongelmia oli monella alueella. Se jäi yhtiön viimeiseksi yritykseksi tällä alalla. Valmetilla tiedostettiin, että laman loppuessa olisi suurempi kuormaajamalli jo monelta osin jäänyt vanhanaikaiseksi eivätkä sen ominaisuudet olisi muiden valmistajien koneiden tasolla. Pyöräkuormaajat eivät sopineet tähän strategiaan ja ne saivat mennä. Siksi malliuudistusta alettiin suunnitella sillä ajatuksella, että uusi malli olisi valmis ennen vuosikymmenen vaihtumista. Protokoneen ja esisarjan käytöstä saatuja kokemuksia käytettiin arvosteltaessa tarjokkaita. Samaan aikaan muualle saatiin myydyksi vain 50 konetta. Investoinnin odotettiin maksavan itsensä takaisin reilussa vuodessa, jos tuotteiden kysyntä kasvaisi odotetusti. Esimerkiksi ohjaamo oli eristetty rungosta ja sen pystyi kippaamaan hydraulisesti sivulle huoltoa varten. Nyt vihdoin oli tarjolla riittävän tehokas kotimainen moottori, kun Linnavuoresta sai 110 kW:n Valmet 611 CS -dieselin. Koneessa oli paljon uusinta tekniikkaa hyödyntäviä ratkaisuja. Esisarja käsitti 15 konetta. Ehkä merkittävin muutos siihen tuli moottorin osalle
1-om. TORION 535 BUSINESS* 69 990,Uusi kompakti TORION -sarjan pyöräkuormaaja! 30 km/h nopeus. Ilmapenkki. TORION 644 SINUS NORDIC PRO* 103 990,Käyttöpaino 6630 kg. Käyttöpaino 4970 kg Nostaa 3,5 tn. % + toimituskulut voimassa 31.12.2022 asti. Rajoitettu erä, heti toimitukseen! Hinnat alv. UUTUUS! Katso lisää hankkija.fi Hankkija_CLAAS_KV18_225x140.indd 1 Hankkija_CLAAS_KV18_225x140.indd 1 2.12.2022 8.42 2.12.2022 8.42 Tehokkaimmat, kestävimmät ja alansa parhaat energiaja sahakourat, pylväskauhat sekä routapiikit. Joona 0400 521 159 • Sakari 040 716 1514 HUOM UUSI OSOITE: Keski-Nurmontie 271, Seinäjoki KAIVINKONEKAUPPA.FI • myynti@kaivinkonekauppa.fi JCB JS 220 LC, -15, 3540h Siisti vähän ajettu kone pienillä tunneilla! MB GLE 350 DE 4MATIC EQ-POWER Uusi ajamaton hybridi GLE! MB VITO 116 CDI 4×4, UUSI 4×4 keskipitkä vito 25vPlus-pakettilla! HYUNDAI 125 LCR-9A, -15 1900h Erinomaisessa kunnossa. Nostaa 4,07 tn. 35 / 18 | Koneviesti 2022 KIINTEISTÖHOIDON YKKÖSLUOKKA! * Varustepaketit. TORION 537 SINUS NORDIC PRO* 89 990,Käyttöpaino 5550 kg. Business-paketti sisältää mm. 3,34 m nostokorkeus. Myynti 050 547 9930 Konepaja Ala-Katara Oy Teollisuustie 24, 39820 Kihniö www.axer.. Kysy tarjous varusteilla!. LED-valot, palarenkaat. Nostaa 4,1 tn. KOBELCO SK140SRLC-5 200h Varusteltu uusi kone, heti toimitukseen! HYUNDAI HX 140 HWC, -UUSI Metsämalli. Laajat hydrauliikka liitännät
7 jalan (2,1 m) Claas Europa kuului suosituimpaan kokoluokkaan. Leikkuupuimuri liikkui ensimmäistä kertaa suomalaisella pellolla 85 vuotta sitten. Kohlinpuimureiden perustekniikka on pysynyt samanlaisena 100 vuoden ajan. Lähes kaikissa puimureissa oli vielä säkityslaitteet, usein pyörölajittelijalla varustettuna. TEKSTI KIMMO KOTTA KUVAT KIMMO KOTTA, VALMISTAJA P U I M U R I T E K N I I K A N K E H I T Y S AJOPUIMURIT SUOMESSA Suomeen ostettiin ensimmäiset hinattavat puimurit v. 2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 36 ALL-CROPISTA LEXIONIIN Leikkuupuimuri oli 1960-luvun alussa jo tavallinen näky suomalaisella viljapellolla. Nykypuimureissa kuljettajan rooli on lähinnä toimintojen valvontaa. Työjärjestys on tekniikan ja tehokkuuden huimasta kehityksestä huolimatta edelleen sama, eli niitto, puinti ja puhdistus. Kaatokelan laonnostopiikit olivat jo vakiovarusteita, korvan tasolla pyörivä Perkins-diesel piti kuljettajan hereillä. 1937. 2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 36. Puolentoista metrin leveydeltä puiva kone sai hyvissä olosuhteissa puolen hehtaarin viljat säkkiin tunnissa, vähäisimmätkin nykypuimurit viipyvät samalla alalla varttitunnin
Puimuria veti Deering 15-30 vajaan 5 kilometrin tuntinopeudella, puimakoneistoa pyöritti 35 hv:n Waukesha-moottori. Tekniikaltaan Allis-Chalmers oli tyypillinen kuivien olosuhteiden kone. Erikoisesta rakenteesta huolimatta puintitappiot pysyivät 1930luvun huippukeleillä alle prosentissa. Puintikoneisto toimi heittokuljettimen tilalla ollutta kolaketjua lukuun ottamatta samalla tavalla kuin nykyisissä kohlinpuimureissa. Tuon ajan yleisimmät traktorit Fordson, Farmall ja Deering maksoivat 35 000–45 000, joten uudenlaiseen korjuumenetelmään siirtySuomessa leikkuupuintia nähtiin ensimmäistä kertaa syksyllä 1937. 37 / 18 | Koneviesti Maatalous 2022 Pohjoismaiden ensimmäinen leikkuupuimuri oli skoonelaiseen Axelvoldin kartanoon vuonna 1928 hankittu McCormick-Deering 8. H evosja höyrytraktorivetoisilla puimureilla puitiin Amerikan laajoja peltoja jo 1800-luvulla, mutta varsinainen puimuriaika alkoi sielläkin vasta myöhemmin. Suomessakin oltiin tietoisia uudesta viljankorjuumenetelmästä, mutta tänne puimureita alkoi tulla muutaman vuoden viiveellä. Varstasilta oli umpinainen, erottelu tapahtui poikittaisella heittokohlimella, jonka alta puitu massa siirtyi seulastolle kolakuljettimella. Tekniikaltaan Axelvoldin puimuri vastasi sittemmin yleistynyttä tyyppiä, eli siinä on avonainen varstasilta ja 4-osainen polkukohlin. Kone toimi ilmeisen hyvin, koska se oli puintikuntoinen vielä 30 vuotta myöhemmin. Leikkuuleveydeltään 1,5-metrisen puimurin yhtä leveän puintikelan varstat oli päällystetty kumilla, millä rajoitettiin jyvien rikkoontumista. Tilanomistaja Albert Berg von Linde tilasi hinattavan McCormick-Deering #11-puimurin suoraan USA:sta malmölaisen IH-liikkeen välityksellä. Allis-Chalmers oli 1950-luvun alkuun asti yleisin puimurimerkkimme. Vantaan Riipilässä Tapolan tilaa viljelleen Johannes Söderbergin ostama Allis-Chalmers All-Crop 60 toimi hyvin kuivissa olosuhteissa, mutta märkinä syksyinä umpinainen varstasilta ja poikittainen heittokohlin olivat toimimaton yhdistelmä. Pari muutakin ruotsalaista suurtilaa seurasi Berg von Linden esimerkkiä heti 1930-luvun alussa. Söderberg oli hankintaansa tyytyväinen, 14 vuotta myöhemmin hän kertoi joutuneensa vaihtamaan vain jokusen terälapun ja hihnan, kun puitavaa oli vuosittain noin 30 hehtaaria. Söderbergin puimurista uutisoitiin monessa sanomalehdessä, "amerikkalainen viljankorjuu" kiinnosti. "Amerikkalaista viljankorjuuta" Silloisen Helsingin pitäjän Riipilän kylässä 55 peltohehtaarin Tapolan tilaa viljellyt Johannes Söderberg oli seurannut aktiivisesti ruotsalaisten puimurikokeiluja, joista raportoitiin lähinnä Hufvudstadsbladetin julkaisemassa Lantmannabladet-viikkolehdessä. Pohjoismaiden ensimmäinen puimuri nähtiin skoonelaisen Axelvoldin kartanon pellolla 1928. Voima otettiin 35 hv:n Waukesha-moottorista. Albert Berg von Linden USA:sta tilaamalla puimurilla puitiin 30 vuoden ajan. Kun tukholmalainen rakennussuunnitteluyritys Ekonomi-Byggnader AB ilmoitti välittävänsä Allis-Chalmers All-Crop 60-leikkuupuimureita myös Suomeen, tilasi Söderberg kesällä 1937 noin 60 000 markan hintaisen puimurin ja vetokoneeksi lähes yhtä kalliin 30-hevosvoimaisen Allis-Chalmers U-traktorin. minen oli mittava panostus Tapolan kokoiselle tilalle. Hyvinä päivinä viljaa oli saatu korjattua 4 hehtaarin verran, heikompina puolta vähemmän
Tuolloin markkinoille tullut Massey-Harris 726 oli ruotsalaisiin Aros-, Thermaeniusja Munktell-vetopuimureihin verrattuna tuplahintainen, mutta yhtä paljon kätevämpi avo-ojitetuilla ja usein märillä pelloilla. Seuraavana syksynä Suomen pelloilla puitiin reilusti yli kymmenellä puimurilla, joista tuolloin Laborin ja Allis Oy:n edustuksiin siirtyneen Allis-Chalmersin osuus oli vähintään puolet. Vilja siirtyi sivussa olleelta pöydältä kolaketjulle mattokuljettimen avulla ja olkikela puuttui, mutta muilta osin tekniikka vastasi sittemmin vakiintunutta järjestelmää. Variaattori ja hydrauliikka helpottivat Suomi siirtyi ajopuimuriaikaan kertarysäyksellä heti 1950-luvun alussa. Oliverin tavoin niissäkin oli pitkittäinen puintikoneisto, mutta varstasilta oli amerikkalaisittain umpinainen, puitu materiaali siirrettiin kelalta kohlimille kolakuljettimella. Hinattavasta RT15-mallista periytynyt 60-senttiä leveä puintikoneisto oli 8,5 jalan leikkuupöytään verrattuna alimittainen, mutta hankalamman kasvuston puintia helpotti ajovariaattori, jolla. Vaihteistossa oli 4 nopeutta välillä 3–5,3 km/h ja 15 km/h maantievaihde. Samana syksynä Hämeenkylän kartanoon Elimäelle hankittiin niin ikään amerikkalainen Oliver-puimuri, tai elonleikkuupuimakone, kuten niitä tuolloin kutsuttiin. Suomeen 1950-luvun alussa tuoduista ajopuimureista tehokkain oli Munktell MST-93, jossa oli 270-senttinen pöytä, 110 sentin kela, 3,85 neliön kohlin ja 2,1 m² seulasto. Tuolloin harvinaiseen säiliöön mahtui 20 hl. Hankkijan myymä kone ei kuitenkaan saanut läheskään yhtä suurta huomiota, vaikka se oli tekniikaltaan huomattavasti edistyksellisempi. Monen Allis-Chalmersin, neljän McCormickin ja kahden tai kolmen Oliverin lisäksi ennen sotia ennätettiin tuoda jokunen Massey-Harris, joista malli RT-15 oli tekniikaltaan nykyisten kohlinpuimureiden kaltainen. Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy toi USA:sta neljä McCormick-Deering 60 -puimuria, joista kolmessa oli puintityötä huomattavasti helpottanut apumoottori. jopa helsinkiläisiä siinä määrin, että Tapolan pelloilla oli ajoittain tungosta. Vajaat 4-tonninen Munktell pui ja liikkui 6-sylinterisen 65 hv:n Volvo-bensamoottorin voimalla. Apumoottoreihin ei saanut polttoaineita, eikä puukaasuttimen sovittelu puimurin kupeeseen ollut kovin helppoa. Täysleveällä puintikoneistolla varustettu Massey-Harris Clipper oli puolestaan esikuvana ruotsalaisille hinattaville puimureille, joiden valmistus alkoi sotien jälkeen. Voimanottokäyttö ei ollut sen yksinkertaisempaa, sillä isojenkaan häkäpyttytraktoreiden tehot eivät riittäneet liikkumiseen ja samanaikaiseen puintikoneiston pyörittämiseen. Sota-aikaan Suomen päälle 30 koneen puimurikanta ei lisääntynyt ja entistenkin käyttö oli huomattavan vaikeata. 2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 38 Suomeen ennen sotia tuoduista noin 30 hinattavasta puimurista kehittynein oli Massey-Harris RT15, jonka sisuskalut olivat suunnilleen samat kuin myöhemmässä M-H 726 -ajopuimurissa
Kaatokelan korkeutta ja etäisyyttä voitiin uudessa versiossa säätää ajonkin aikana. 1960-luvun alkaessa pienimmissäkin puimureissa oli jo hydrauliikkaa ainakin valinnaisvarusteena. Säiliöitäkin oli saatavilla, mutta ne yleistyivät vasta paljon myöhemmin. Massey-Harriksen valtavan suosion takana oli hinta, muut merkit olivat vähintään 1,5 kertaa kalliimpia. Fahrin, Munktellin, Thermaeniuksen ja Internationalin leikkuupöytien nosto hoitui hydrauliikalla, Massey-Harriksessa sähköllä. Asennussarjaan kuului pöydännostosylinterin lisäksi ajovariaattorin hydrauliikka, jolloin polkimella hallitun 12 asennon tilalle tuli portaaton säätö. 6-sylinterisen Austin-bensamoottorin vaihtoehdoksi tullut Perkins-diesel harvensi tankkauskertoja, mutta moottori oli edelleen äärimmäisen hankalassa paikassa etupyörien välissä. Myydyimpiä merkkejä olivat ruotsalaiset Aros, Munktell ja Thermaenius, joiden esikuvana oli v. 39 / 18 | Koneviesti Maatalous 2022 ajonopeutta voitiin kahdella alueella säätää lähes portaattomasti rajoissa 1,6–10,7 km/h. Jos lautakelan tilalle vaihdettiin kääntyväpiikkinen malli, niin lakoviljankin puinti alkoi onnistua. Muita tuon ajan ajopuimureita olivat Fahr MD3, jossa oli niin ikään 5-nopeuksinen vaihteisto ilman variaattoria sekä 8-pykäläinen Thermaenius ST67, jossa oli Fahrin tapaan vetopuimurityylinen täysleveä puintikoneisto. Brittipuimurin paremmalla saatavuudellakin oli myös osansa. Harvinaisimmaksi jäi amerikkalainen 12 jalan International 125SP, jonka tuonti jäi kaiketi yhteen kappaleeseen. Lajinsa tehokkain oli 1,8 metriä leveällä pöydällä, puintikelalla, kohlimella ja seulastolla varustettu Thermaenius BT66, jolla saatiin testioloissa 6 km/h vauhdilla korjuuseen päälle 5 tonnia vehnää tunnissa.. Kaatokela oli kaikissa merkeissä käsinoston varassa, useammassa tapauksessa säätöä ei voinut tehdä vauhdissa. Tarjolla oli ainakin teoriassa muitakin ajopuimurimerkkejä, joista 9 jalan pöydällä, 110-sentin kelalla, vajaan neljän neliön kohlimilla ja parin neliön seulastolla varustettu Munktell MST-93 oli ylivoimaisesti tehokkain. 1938 esitelty amerikkalainen Massey-Harris Clipper. Fahrissa oli Henschelin nelosdiesel, muissa 4tai 6-sylinteriset bensamoottorit. Pöydän noston lisäksi sillä hallittiin myös variaattorin toimintoja. 1950-luvun puoliväliin asti kaikki ajopuimurit olivat enempi suurtilakäyttöön tarkoitettuja, Kiilahihnavariaattori mahdollisti portaattoman nopeudensäädön, kuvassa Massey-Harris 726:n variaattori, jolla saatiin 2-pykäläiselle perusvaihteistolle nopeudet 1,6–5,2 ja 3–10,7 km/h. Varsinainen kytkin puuttui, ajovoimansiirto vapautettiin variaattoria löysäämällä. Massey-Harriksen leikkuupöytää nostettiin aluksi sähkömoottorilla, jonka tilalle sai 1950-luvun puolivälissä hydraulisen hallinnan. Täysleveällä koneistolla varustetut vetopuimurit yleistyivät sotien jälkeen. Sopivat puintinopeudet piti löytää 5-pykäläisestä vaihteistosta, jolla päästiin hitaimmillaan 3 km/h. Massey-Harriksen seuraavaan versioon, vuonna 1954 markkinoille tulleeseen malliin 780 sai hydrauliikan valinnaisvarusteena. Lähes kaikissa täällä myydyissä puimureissa oli säkitysvarustus, johon useimmiten kuuluneella rumpulajittelijalla saatiin seulottua rikkaruohojen siemenet eri säkkiin. Kummallakin vaihteella oli 12 eri nopeusaluetta. Massey-Harrista myytiin vuoteen 1954 mennessä vajaat 500 kappaletta, muita vain nimeksi
Keskikokoisissa puimureissa käytettiin vielä 1960-luvun puolivälissä liian kapeita vetopyöriä, mikä vaikeutti puintia hankalina syksyinä. Kovin varmaa ei ollut ajopuimureidenkaan eteneminen ääriolosuhteissa, mikä johtui vaatimattomista pyöristä. Alustassa oli 13 hv:n Hatz-diesel, puimuria pyöritti käsin käynnistettävä Volkkarin moottori. Saksalaisiin puimureihin sai lisävarusteena niputtimia, joilla olki saatiin puinnin yhteydessä sieviin pikkupaaleihin, mutta meillä ne eivät yleistyneet. Bensamoottoreita oli 1960-luvun puolivälissä enää parissa pienimmässä mallissa. Viimeisissä vuonna 1987 valmistuneissa E-sarjan koneissa kaatokelan nopeudensäätö, sekä leikkuupöydän ja tyhjennyskierukan kytkentä hoidettiin sähköisesti. Telojen ja levikkeiden avulla edettiin jo melkoisessa liejussa, mutta useasti meno katkesi voimansiirtovaurioon. Päälle 3 tonnia painavissa puimureissa 11 x 28 oli tavanomainen etupyörien koko. Myös tappioindikaattori kuului vakiovarustukseen. Suurimmissa puimureissa moottorit oli sijoitettu painojakauman kannalta parhaalle paikalle viljasäiliön taakse, keskikokoisissa malleissa yleensä alas oikealle sivulle ja pikkupuimureissa kelakammion päälle, kuljettajan oikean korvan kuuloa vahingoittamaan. Kohti nykytekniikkaa 1960-luvun alkaessa Suomessa oli noin 4 500 leikkuupuimuria, joista ajopuimureiden osuus oli noin 2/3. Idea toimi vain paperilla. Ainoa kysytympi traktorikäyttöinen puimuri oli sivukiinnitteinen JF, joka halvintakin vetopuimuria noin 20 % edullisempana Tanskalainen JF onnistui risteyttämään traktorin ja puimurin sikäli käteväksi yksiköksi, että menekkiä riitti lähes 30 vuodeksi, jona aikana valmistui 25 000 sivupuimuria. Vuonna 1963 esitellyn Massey-Ferguson 87:n puoli metriä leveät 20x20-pallorenkaat olivat kantavuudeltaan oikeassa suhteessa 3 400 kilon työpainoon. 2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 40 puolta halvemmat pikkupuimurit valtasivat markkinat vuosikymmenen lopulla Massey-Harris 630:n ja Sampo 657:n johdolla. Olki oli harvemmin heti kohlimilta pudottuaan riittävän kuivaa, eikä niputin ainakaan vähentänyt puimurin häiriöalttiutta. Puintikoneiston asentaminen oli työlästä ja Hatzin 2-tahtimoottori oli alitehoinen useimpiin viljelytöihin. onnistui kasvattamaan markkinoitaan hyvinkin pitkään. Vähimmillä rikkoontumisilla selvisivät puimurit, joiden suunnittelussa oli huomioitu myös mahdollinen riisin puinti. Lähes kaikilla maatiloilla oli vielä 1950-luvulla karjaa, joten oljelle oli jatkuvaa tarvetta. Oljen maahankyntöä varten oli alkuaikoina saatavana kohlintilan taakse kiinnitettäviä levitinlautasia, jotka hajottivat oljet ja ruumenet. Hinattavien puimureiden kysynnän väheneminen oli alkanut heti Massey-Harriksen tultua markkinoille, sadekesän 1962 jälkeen menekkiin tuli yhä roimempi pudotus, sen ajan pienet takavedot eivät saaneet puimureita liikkumaan upottavilla pelloilla. Claas Huckepack (reppuselkä) oli kunnianhimoinen yritys yhdistää työkoneenkantaja-tyypin traktori ja leikkuupuimuri
Ensimmäisenä ennätti International, joka esitteli hydromallinsa v. 1965, vuotta myöhemmin esiteltiin länsisaksalainen Köla Hydromat, mehuvetoinen Bautz tuli markkinoille v. Toisaalta leikkuuleveydeltään alle 2,4-metristen puimureiden myynti oli tuolloin jo päättynyt. Pyörännapoihin sijoitetuilla nestemoottoreilla, muuttuvatilavuuksisella pumpulla ja suuntaventtiilillä saatiin vetovoimaa lisättyä parhaimmillaan 30 % verran, mikä oli riittävä työntöapu hankalan paikan ylitykseen. 1965, vuotta myöhemmin tuli vuoroon länsisaksalainen Köla (Ködel & Böhm) ja siitä kahden vuoden kuluttua niin ikään saksalainen Bautz. Menetelmän varsinainen yleistyminen odotutti vielä parinkymmenen vuoden ajan. Sarjaan kuului muutEnsimmäiset puintitappiomittarit eivät olleet vielä kovin tieteellisen näköisiä, kuvassa Claas Dominatorin huippuelektroniikkaa 1970-luvun alkupuolelta. Amerikkalainen International oli tehnyt ensimmäisen nestevetoisen puimurinsa v. Bautz Titan oli ensimmäisiä eurooppalaisia puimureita, joihin sovellettiin hydrostaattista voimansiirtoa. Vaihtoehdoksi hihnoille ja muuttimille alettiin suunnitella kokonaan hydraulista vetoa. Muutamat 1970ja 80-luvun huippumärät syksyt saivat viljelijät kiinnostumaan takapyörien hydraulisesta vedosta. Ennalta säädetyn tappiorajan ylittymisen lisäksi punaiset valot alkoivat palaa kojelaudassa, jos kolakuljettimen, elevaattoreiden tai silppurin kierrosluku alkoi laskea tukkeutumisen tai muun syyn takia. Ennätysvuotena 1975, jolloin myytiin 3 375 uutta puimuria, oli yli 3,5-metrisellä pöydällä varustettujen puimureiden kokonaismäärä 150 kappaletta. Kookkailla vyörenkailla ja levennetyllä takaraidevälillä saatiin lisää etenemiskykyä, mutta vetävillä takapyörillä meno oli varmempaa hyvinkin upottavissa olosuhteissa. Varmuutta menoon ja mukavuutta ohjaimiin Variaattoriveto oli pysynyt hydraulista hallintaa lukuun ottamatta melko samanlaisena 1940-luvun lopulta lähtien, ja pysyi vielä vielä pitkälle tulevaisuuteen. Suurimpia meillä myynnissä olleita puimureita 1960-luvun puolivälin tietämissä olivat Claas Matador Gigant, Clayson 140 Armada ja John Deere 730, joissa oli vähintään 125-senttiset puintikelat, yli 100-hevosvoimaiset moottorit ja erikoistilauksena jopa 6-metriset leikkuupöydät. Nestevedon aika ei vielä tullut, mutta muutamien 1970ja 80-lukujen hankalien syksyjen myötä heräsi kiinnostus vetävää taka-akselia kohtaan. 41 / 18 | Koneviesti Maatalous 2022 tasaiseksi matoksi, mutta nekään eivät meidän runsasolkisissa kasvustoissa toimineet kunnolla. Muun muassa Partekilla oli tarjolla valmiita asennussarjoja.. Suurpuimureiden menekki pysyi kuitenkin vähäisenä. 1968, jonka jälkeen Bautz siirtyi Claasin haltuun. Mekaaninen veto oli mahdollista järjestää jälkikäteen ainakin New Hollandiin, mutta kaikkiin merkkeihin helposti sovitettava hydraulinen veto oli ketterämpi ja kaikin puolin kätevämpi. Ainoa vaihtoehto oljen kunnolliseen hävittämiseen oli silppuri, joka yleistyi 1960-luvulla. Rosenlewin Sampomalleihin 500, 600 ja 650 tuli 1970-luvun lopulla seulojen tavoin irrotettava heittokuljetin, ulos vedettävät tyhjennys-, viljaja palautuskierukat, sekä kokonaan avautuvat kourujen pohjat. Uusien puimureiden keskimääräiset leikkuuleveydet kasvoivat 1960-luvun alun parista metristä vuoteen 1970 mennessä vajaaseen kolmeen metriin, jonka jälkeen kokokehitys tasaantui lähes 15 vuoden ajaksi. Useimpien puimureiden perusteellinen puhdistus oli aikanaan hyvin hankalaa, jopa mahdotonta. Asennussarjoja toimitti muun muassa Partek
Menetelmät uusiksi Puintitekniikkaan on aikojen saatossa suunniteltu monenlaisia muutoksia, mutta se on pysynyt pääosin samanlaisena 1800-luvulta lähtien. 2022 Koneviesti Maatalous 18/ | 42 Puimureiden ohjaamoihin suhtauduttiin alussa hieman virnuillen, sateella kun ei puitu, mutta 1980-luvulta lähtien käytännössä kaikki uudet puimurit on myyty ohjaamovarustuksella. Avo-ohjaamosta näki hyvin pöydälle, sivuille ja taakse, kuljettaja kuuli, tai ainakin haistoi, jos joku hihna alkoi luistaa ja ilmastointi pelasi etenkin tuulisella säällä. Vetovoima lisääntyi enimmillään noin 30 % verran, mikä riitti etenemisen varmistamiseen. Kuuloja hajuyhteyden katkeaminen korvattiin erilaisilla valvontalaitteilla, jotka reagoivat tiettyjen akseleiden kierrosluvun laskuun. Tappioindikaattori kertoi olivatko säädöt kohdallaan ja ajonopeus sopiva. Ajosuunnan ja vapaa-asennon kuljettaja vaihtoi ohjaamoon sijoitetusta suuntaventtiilistä. 1977 esittelemässä Axial-Flow -rumpupuimurissa ei ollut puintikelaa, eikä kohlimia, vaan puinti ja erottelu tapahtui pitkittäisen lieriön avulla. tuvatilavuuksinen pumppu, takapyöriin yhdistetyt nestemoottorit sekä tarvittavat venttiilit. Takapyöräveto työnnätti puimuria samaan tahtiin ajovoimansiirron kanssa kuljettajan valitsemalla teholla. Raitisilmapuhaltimet pitivät pölyn loitolla, eikä ohjaamosta tarvinnut välttämättä poistua edes tukkeentunutta pöytää selvittämään – tukos saatiin purettua sähköisellä takaisinpyörityksellä. Terän leikkaama vilja siirtyy puintikelalle, jonka irti iskemät siemenet putoavat varstasillan läpi heittokuljettimelle ja siirtyvät seulastolle, mistä ilmavirta. Puimuriohjaamot alkoivat yleistyä voimallisemmin 1980-luvulle tultaessa, aluksi suuremmissa ja lopulta kaikissa kokoluokissa. Ergonomian parantaminen aloitettiin traktoreiden tavoin ohjauksentehostimista ja muidenkin toimintojen hydraulisesta tai sähköisestä hallinnasta. Suomessa uutena myydyissä traktoreissa piti heinäkuun alusta 1969 lähtien olla kaatumisen kestävät turvaohjaamot, tai -kehikot, mutta puimureita asetus ei koskenut. Tanskalainen Dronningborg teki tuolloin lyhyen pyrähdyksen Suomen markkinoilla. Ensimmäisen Massey-Harris-ajopuimurimallin kuljettaja ei osannut kuvitella, millaisissa oloissa hänen kollegansa ohjailisi oman aikansa jättiläistä 80 vuotta myöhemmin. Kuljettajan mukavuuteen alettiin panostaa vahvemmin vasta 1970luvulla. SOK toi syksyn 1981 puinneille 2 esittelykonetta, mutta hyvistä kokemuksista huolimatta sen toimivuuteen Suomen hankalissa olosuhteissa ei vielä uskottu. Kuvassa pienin malli D3600, jossa oli muiden Dronningborg-puimureiden tapaan Valmetin moottori. Puimuriohjaamoita alkoi olla jo saatavilla, mutta niistä ei vielä kiinnostuttu. Enää ei riittänyt bensatankin päällä ollut peltinen istuin, kuten ensimmäisissä Massey-Harriksissa. Raaka voima on vaihtunut keveisiin sormiliikkeisiin, pölyttömässä ohjaamossa on aina sopivat olosuhteet ja tietotekniikka päivystää herkeämättä kaikkia mahdollisia toimintoja. IH:n v. Kun hydrostaattiset voimansiirrot alkoivat 1980-luvun lopulla yleistyä, alettiin nestevetoisia taka-akseleita asentaa asiakkaan toivomuksesta uusiin puimureihin jo tehtaalla
Moottoriteholtaan 790-hevosvoimaisen jättiläisen levein mahdollinen pöytä on 13,8-metrinen, viljasäiliö vetää 18 kuutiota. Puintija olkikela nakkelee oljet kohlimille, jotka ravistelevat viimeisetkin jyvät erilleen olkimassasta. Claasin nykyinen lippulaivamalli Lexion 8900 on testeissä puinut uskomattomat 100 tonnia vehnää tunnissa, mikä tekee englantilaisella noin 8 tonnin satotasolla 12,5 hehtaaria. Muutkin valmistajat alkoivat kiinnostua lieriötekniikasta, mutta eivät siinä määrin, että kohlinmallit olisi kokonaan unohdettu, niille riittää markkinoita vielä pitkään. 43 / 18 | Koneviesti Maatalous 2022 lennättää roskat peltoon ja puhdas materiaali nousee elevaattorilla viljasäiliöön. Internationalin 2 vuotta myöhemmin markkinoille tullut Axial-Flow oli periaatteeltaan samanlainen sillä erolla, että lieriöitä oli vain yksi. Huomattavan hintavina ja kookkaina niille ei ollut kovin laajaa kysyntääkään ennen EU-aikaa. Mahdollisimman hyvään tulokseen päästäkseen piti Munktell-kuskin tehdä uudelle lohkolle tullessaan muutamia säätöjä, jotka saattoivat olla työläitäkin. Nykypuimureissa ne hoituvat ohjaamosta käsin, ja useimmiten jopa automaattisesti. Kun aikansa tehokkaimman eurooppalaisen Munktell MST93-puimurin 1950-luvun alussa ostanut viljelijä sai täydellä 5,5 km/h puintinopeudella päästellen hyvästä vehnäkasvustosta talteen enimmillään viitisen tonnia tunnissa, onnistuu nykyisillä huippupuimureilla saman määrän puiminen alle 5 minuutissa. Nyt ohjaamot ovat ilmastoituja valvomoita, joissa kuljettajan ei tarvitse keskittyä koko ajaksi edes puimurin ohjaamiseen. Ensimmäisenä ennätti New Holland v. Rumpupuimureilla voitiin puida huomattavasti aiempaa nopeammin, jopa yli 10 km/h, mutta niiden mahdollisuuksiin pohjoisissa oloissa ei alussa uskottu. Claasin 1960-luvun Matador Gigantiin verrattuna puintiteho on yli 10-kertainen. 1975, jonka TR70-puimurissa puintikela ja kohlimet oli korvattu kahdella pitkittäisellä lieriöllä. Yleisin rumpupuimureiden tyyppi on nykyään hybridi, joissa ainoastaan kohlimet on korvattu lieriöillä, varsinainen irtipuinti tapahtuu edelleen perinteisesti poikittaisella kelalla. Irtipuinti tapahtui lieriöiden alkupäässä niiden ulkokehällä olleiden varstojen ja varstasiltojen välissä, kohlimia vastaava erottelu puolestaan lieriöiden loppuosassa. KULJETTAJAN MUKAVUUTEEN ALETTIIN PANOSTAA VAHVEMMIN VASTA 1970-LUVULLA.. Vuosien mittaan on kokeiltu erilaisia kuljettimia, umpinaisia varstasiltoja, pitkittäisiä puintikeloja ja poikittaisia kohlimia, mutta edellä kuvattu järjestelmä todettiin toimivimmaksi kaikissa olosuhteissa. Rumpupuimurit ovat saman tehoisia kohlinpuimureita lyhempiä, mutta Allis-Chalmers pyrki vieläkin tiiviimpään rakenteeseen asentamalla vuosikymmenen lopulla myyntiin tulleen Gleaner N -puimurin lieriön poikittain. Munktellin ajaminen oli raskasta, pölyistä ja äänekästä. Varsinainen puintitapahtuma oli samanlainen kuin IH:n puimurissa. Ilman kohlimia toimivat puintikoneistot saatiin tuotantokuntoon 1970luvun loppupuolella. Kohtapuoliin tullaan varmasti näkemään kokonaan ilman kuskiakin liikkuva puimuri
Nyt pääsemme tutustumaan entisöintitiimin taidolla ja tunteella restauroimaan traktoriharvinaisuuteen, mutta aloitetaan historialla. Telatraktorille tehtiin täydellinen entisöinti. K esällä 2020 alkanut sotaajan tela-Lanzin entisöinti on sujunut ilman suurempia vastoinkäymisiä. Osat purettu kahdesta koneesta. Osilla on niin runsasta kysyntää, että niitä kannattaa tehdä uustuotantona. Hintaa projektille kertyi sikäli runsaasti, että tela-Lanz saattaa tällä hetkellä olla Suomen kallein museotraktori.. Muutamien osien kohdalla jouduttiin turvautumaan omiin kädentaitoihin, mutta aika paljon puuttuvaa tavaraa Jani Jokela löysi valmiinakin, mikä johtuu Lanzin ylivertaisesta suosiosta ympäri Eurooppaa. Tela-Lanzin restaurointi OSA 3: LOPP UKOKO ONPA NO JA KOEA JO TEKSTI KIMMO KOTTA KUVAT KIMMO KOTTA, SMK W E T E R A A N I P R O J E K T I Reilun vuoden kestäneen entisöinnin jälkeen 80-vuotias Lanz D 1561 Raupenbulldog on uudenveroisessa kunnossa. 2022 Koneviesti Maarakennus 18/ | 44 heikosti kaupaksi, mutta muutamana kuluneena vuosikymmenenä merkki on kokenut valtavan renessanssin – vähintään samanlaisen kuin meillä 2-sylinteriset Zetorit. Maamoottorista traktoriksi Lanzin traktorituotanto alkoi näyttävästi vuonna 1912, jolloin esiteltiin 5 tonnia painanut, 80-hevosvoimainen Jani Jokelan yksinä osina ostama Lanz Raupenbulldog on saatu vuoden kestäneen entisöintiprosessin jälkeen kasaan, nyt on aika tarkastella lopputulosta. Ostohetkellä yksiin osiin puretusta traktorista Jani Jokela apujoukkoineen sai koottua täydellisen koneen. Lanz käynnistyy esivalmistelujen jälkeen helposti ja pyörii ilman sivuääniä, mutta ajamisessa on toisenlaiset tunnelmat kuin saman aikakauden muissa merkeissä. Satakunnan tiehoitopiirin käytössä 1940-luvulla. Viimeisinä vuosinaan kömpelönnäköiset kuulapäätraktorit menivät LANZ RAUPENBULLDOG 1-sylinterinen (10,2 l) hehkukuulasytytteinen moottori
Alkuperäisiä puhalluslamppumalleja ei sotien jälkeen enää tuotu. Vuodesta 1926 lähtien Lanz keskittyi pelkästään 1-sylinterisiin traktoreihin, mikä nosti merkin pitkäaikaiseksi Saksan markkinajohtajaksi. Maahantuontia ei kuitenkaan vielä aloitettu. Suuri osa öljystä menee pakoputken kautta taivaan tuuliin, kampikam. Voitelu hoidetaan tuoreöljymenetelmällä, polttoaineeseen mopotai moottorisahatyyliin sekoitettu öljy ei tässä tapauksessa toimisi. Määrät jäivät vähäisiksi, kolmen vuoden aikana tuli ehkä parisataa Lanzia. Lanzin uusin pyörätraktorisarja, johon kuului useita malleja tehorajoissa 20–55 hv, pysyi lähes muuttumattomana aina 1950-luvun puoliväliin asti. Tuolloin pahaan kassakriisiin ajautunut Lanz siirtyi osittain, ja muutamaa vuotta myöhemmin kokonaan amerikkalaisen John Deeren haltuun. Yksinkertaista tekniikkaa Lanz Raupenbulldogin moottori on tyypillinen 2-tahtinen kuulapää, jossa jokainen kierros on työtahti. Ensimmäisestä maailmansodasta toipuvan Saksan talous oli hyvin heikoissa kantimissa, eikä viljelijöillä ollut ostovoimaa. Kun sylinterikannessa olevaan, noin 700-asteiseen hehkukuulaan ruiskutetaan kampiakselin käyttämän mäntäpumpun paineistamaa polttoainetta, syttyy suhteessa 6:1 puristuneen ilman ja polttoaineen seos. Öljy siirtyy säiliöstä kampiakselin käyttämälle jakolaitteelle, ja sieltä edelleen erillisiä putkia myöten kampiakselin ja kiertokangen laakereille sekä männälle. Hankkija toi syksyllä 1920 kokeiltavaksi Lanz Landbaumotor-peltojyrsijän, jonka 14 viljelijän perustama yhtymä osti seuraavana kesänä Limingan Isonniityn kunnostustöihin. Vaikka moottori ei ota enimmillään kuin 750 kierrosta minuutissa, vastaa se toiminnoiltaan tuplasti nopeammin pyörivää 4-tahtimoottoria. Periaate on sama kuin missä tahansa 2-tahtisessa kaasutinmoottorissa, mutta sillä erolla, että kampikammion kautta tulee sylinteriin pelkkää ilmaa. Telamallit menivät enimmäkseen armeijalle, TVH:lle, Pellonraivaus Oy:lle ja muille vastaaville yhteisöille. Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy aloitti tuolloin Lanz-traktoreiden markkinoinnin paikatakseen amerikkalaisen Farmallin jättämää aukkoa. Sen ja huomattavasti pienempien, 1920luvun alussa markkinoille tulleiden, Feldmotor-traktoreiden menekki jäi vähäiseksi. Ensimmäinen varsinainen Bulldog-traktori oli 2 vuotta myöhemmin saataville tullut 4-vetoinen runko-ohjattu 12 hv:n Ackerbulldog, mutta sen, samoin kuin huomattavan kookkaiden 2ja 4-sylinteristen Feldmotor-mallien, valmistus päättyi jo vuosikymmenen puolivälissä. Pyörätraktoreita myytiin yksityisillekin, mutta telakoneet, joita oli kaiketi joitakin kymmeniä, menivät lähinnä armeijalle, Pellonraivaus Oy:lle ja TVH:lle. Tuonnit katkesivat asevelikuvioiden päättyessä. Tela-alusta ja voimansiirto ostettiin ensimmäisiin koneisiin Ritscheriltä, mutta sittemmin koko traktori tehtiin alusta loppuun Lanzin Mannheimin tehtaalla. Ensimmäinen menestyneempi Bulldog-malli oli edeltäjien tapaan kiehutusjäähdytteinen HR2, jota tehtiin vuosina 1926–29 reilut 7 200 kappaletta. Telatraktorituotannon Lanz aloitti 1930-luvun puolivälissä, peruskoneena oli suurin, 10,3-litraisella moottorilla varustettu pyörätraktori. Tela-Lanzin restaurointi Jatkosodan sytyttyä Suomeen saatiin pelkästään saksalaisia traktoreita, Lanzin maahantuonnin onnistui neuvottelemaan SMK. 45 / 18 | Koneviesti Maarakennus 2022 itsekulkeva jyrsin Landbaumotor. Monenlaisten koneiden ja laitteiden tuotantoon paneutuneen Heinrich Lanz AG:n palvelukseen vuonna 1916 tullut insinööri Fritz Huber oli tehtaanjohdon vastusteluista piittaamatta kehittänyt yksinkertaista hehkukuulamoottoria, joka valmistui myyntikuntoon vuoden 1921 aikana. Bulldog-kausi päättyi 34 vuotta myöhemmin, jolloin alettiin tuottaa John Deere–Lanzia. Kaikkiaan saksalaisia traktoreita tuotiin 379 kappaletta. Seuraavassa mallistossa nesteitä viilennettiin jo kahdella pitkittäisellä jäähdyttimellä ja niiden välissä olleella tuulettimella. Jatkosodan syttyessä traktoreiden saanti muualta kuin Saksasta kävi mahdottomaksi. Bulldog-nimen saanut makaavasylinterinen moottori oli tarkoitettu lähinnä puimakoneiden pyöritykseen ja voimansiirrolla varustettuna se selviytyi myös niiden siirtelystä. Voimansiirtoon lisättiin pakki, aiemmin peruutus oli onnistunut vain moottorin pyörimissuuntaa vaihtamalla. Seuraava Lanzin maahantuoja oli Tuko Oy, joka 1950-luvun puolivälistä lähtien onnistui säännöstelyn puitteissa tuomaan vuosikymmenen loppuun mennessä vajaat 100 traktoria. Seuraavan kerran omalla voimallaan liikkuva Lanz nähtiin Tarvasjoella syksyllä 1938, missä Turun Autohalli osallistui Lanz Bulldogilla kyntönäytökseen, jossa olivat esillä kaikki silloin saatavilla olleet merkit
2022 Koneviesti Maarakennus 18/ | 46 mioon kertynyt ylijäämä pumpataan suodattimen kautta takaisin säiliöön. Oikealla on 2-levyinen kytkin ja säätäjän tankojen välityksellä ohjaama ruiskutuspumppu. Käynnistys on aloitettu pumppaamalla sylinteriin pieni bensa-annos, sitten on pyöräytetty vauhtipyörää, jolloin akun ja induktiopuolan kehittämä kipinä on räpsähtänyt sytytystulpassa ja bensa on syttynyt. Pyöritystä on jatkettu bensalla, tai sen ja varsinaisen polttoaineen seoksella, kunnes hehkukuula on lämmennyt riittävästi. Kaasupolttimellakin saadaan kuula kuumaksi, mutta puhalluslamppu on tehokkaampi. PITKÄÄN SEISONEEN moottorin voitelu on ennen käynnistystä varmistettava manuaalisesti, pyörittämällä öljypumppua muutamia kierroksia käsiveivillä. Sota-aikaan tehtiin myös puukaasu-Lanzia, jossa sähkösytytystä tarvittiin jatkuvasti. Vesipumpulla jäähdytyksestä saataisiin tehokkaampaa, mutta hehkukuulamoottorille on vain eduksi, jos se pyörii mahdollisimman kuumana. Hanaa käytetään myös sylinterin tuuletukseen, jos sinne on pumpattu liikaa polttoainetta. ENNEN STARTTIA painetaan käsipumpulla sylinteriin sopiva määrä polttoainetta. Moottorista taaksepäin tekniikka on jokseenkin samanlaista kuin muissakin 1940ja 50-lukujen telatraktoreissa. Bensastarttiin on kuulunut erillinen säiliö, akku ja sytytyslaitteet. Kun kierrokset lasketaan lähes nollille, niin parilla reippaalla kahvan liikkeellä pyörimissuunta vaihtuu.. Starttausta on voitu nopeuttaa bensakäynnistyksellä, jolla on päästy aikaa vieneestä puhalluslamppulämmityksestä. Jos sylinterin sivulla olevasta hanasta tuleva savu on sinistä, niin kuula on vielä liian kylmä (alle 600 astetta), harmaa savu kertoo moottorin olevan valmis starttaukseen. Lampun säiliöön pumpataan painetta ja kaadetaan putkiston alla olevaan esilämmitysalLANZIN KÄYNNISTYS alkaa puhalluslampun sytytyksellä. Jäähdytysneste kiertää luonnonmenetelmällä ilman erillistä pumppua. Poikittaisen vaihteiston ansiosta voimansiirrossa ei tarvita murikka-akselia ja lautaspyörää, pelkkä lieriöhammaspyörä riittää. Vasemmalla puolella on vauhtipyörä ja sen taakse sijoitettuna voitelulaite ja keskipakosäätäjä. Esilämmitysaltaassa oleva sinoli tai muu maltillisesti palava neste lämmittää putkistoa, jonka sisältämä varsinainen polttoaine alkaa kaasuuntua ja palaa venttiilin avaamisen jälkeen sinisellä tohisevalla liekillä. Lisävarusteena Lanziin on saanut laturin, akun, ajovalot ja äänimerkin, mutta käynnistyksessä on kaikissa Lanz-malleissa oltu käsivoimien varassa 1950-luvulle asti. HEHKUKUULAN LÄMMITYS kestää kelistä riippuen viidestä minuutista varttituntiin. Makaavasta sylinteristä johtuen kampiakseli on tietysti poikittain traktorin runkoon nähden. Akseleiden päissä on ulkopuoliset vähennyspyörästöt, joilta voima johdetaan vetorattaille. Pumppu toimii keskusvoiteluperiaatteella, putket kuljettavat liukastetta kampiakselin ja kiertokangen laakereille sekä männälle. Kummallakin taka-akselilla on monilevyiset irrotuskytkinpakat ja niiden ympärillä pantajarrut. Sille on myös käyttöä, jos moottori alkaa pyöriä väärään suuntaan. Käynnistyksessä pitkät esivalmistelut Lanzin käynnistys alkaa puhalluslampun sytyttämisellä. Sylinterivaipassa kuumentunut neste nousee makaavan sylinterin yläpuolella oleviin jäähdyttimiin, ja laskeutuu tuulettimen viilentämänä taas alas sylinterille
Leveälle istuimelle. Pyörätraktorissa samaa välinettä käytetään ohjauspyöränä, telamallissa se on pelkästään käynnistystä varten. Jos liekki alkaa palaa voimakkaalla sinisellä liekillä, on lamppu käyttövalmis. 47 / 18 | Koneviesti Maarakennus 2022 LANZISSA on kolme tankkia. Puhalluslampun annetaan palaa vielä hetken aikaa, kunnes kuula alkaa pysyä kuumana moottorin omasta lämmöstä. Väärään suuntaan käynnistyneen moottorin pyörimissuunta vaihtuu, kun kierrokset lasketaan lähes sammumispisteeseen ja painetaan pari kertaa oikein rivakasti käsipumpun kahvasta. Päivän ensimmäiseen starttiin on varattava aikaa vuodenajasta riippuen viidestä minuutista varttituntiin. Lampun valmius testataan avaamalla polttoaineventtiiliä. Moottorin pitäisi nyt käynnistyä päinvastaiseen suuntaan. Kaasupoltin olisi heti käyttövalmis, mutta paljon heikkotehoisempi. Kun sylinterissä on sopiva määrä ainetta, painetaan telamallinkin varusteisiin kuuluva rattiakseli kampiakselin oikeassa päässä olevaan hahloon ja pyöräytetään rivakasti taaksepäin puristuksia vastaan. Mittarista voi tarkkailla myös kierroslukua, joka voi matalimmillaan olla jopa 60 kierrosta minuutissa. Seuraavaksi asetetaan lamppu hehkukuulan alle omaan telineeseensä ja avataan hehkukuvun ilmaluukku. Sormia on syytä varjella. Moottoria pyöräytetään puristuksia vastaan, jolloin se käynnistyy välittömästi, jos kaikki on kunnossa. LANZIN JÄREÄSSÄ kojetaulussa on yksi ainoa mittari, jonka viisari kiertää ympyrää. Käynnistysvalmius selviää, kun sylinteriin painetaan pumpun käsikahvalla polttoainetta, avataan kannessa oleva hana ja pyöräytetään vauhtipyörästä. Lämpimäksi ajettu moottori käynnistyy kesäkelissä vielä parinkymmenen minuutin päästä ilman puhalluslamppua. LANZIN STARTTAUS tehdään rattiakselilla, joka kytketään kampiakselin päähän. Puhalluslamppu voidaan sammuttaa melko pian, kuula alkaa pysyä kuumana omin avuin. Lisävarusteisiin kuuluneella bensakäynnistyksellä moottori saatiin pyörimään ilman esilämmitystä, säiliön ohella tarvittiin sytytyslaitteisto ja tulppa, jolle on kannessa valmis reikä. Oikealla on tuoreöljysäiliö ja sen yhteydessä suodatin kampikammiosta pumpatulle paluuöljylle. Siitä nähdään pyöriikö moottori oikeaan suuntaan, pyörimissuunta kun saattaa muuttua kesken ajonkin etenkin matalilla kierroksilla. Jos hanasta tuleva savu on sinistä, niin lämmitystä on jatkettava, savun on oltava harmaata. Suurin korkki kuuluu polttoainesäiliöön, pienempi bensatankkiin. Kuulan lämpötila on saatava nousemaan vähintään 600 asteeseen, eli punahehkuun. Lanzista löytyy myös jokusia tippakannulla rasvattavia kohteita. Sillä aikaa kun lamppu lämpiää, veivataan moottorin voitelulaitetta muutamia kierroksia, jos moottori on ollut käynnistämättä pitemmän aikaa. taaseen Sinolia, joka tuikataan tuleen. Ja sitten puikkoihin Lanzin käynnistys on tykkänään erilainen operaatio, kuin muilla saman aikakauden telatraktoreilla, mutta ohjaimissa olosuhteet eivät ole sen merkillisemmät
LANZIN 60 LITRAN vetoisessa jäähdytysjärjestelmässä ei ole vesipumppua, eikä termostaattia, nestekierto perustuu lämpötilaeroon. Pohjapanssarin puuttuminen on aikanaan rajoittanut ajamista hankalammassa maastossa. 2022 Koneviesti Maarakennus 18/ | 48 RAUPENBULLDOGIN OHJAAMO on miellyttävän avara, mutta huomattavan takana oleva istuin keikuttaa kuljettajaa epätasaisella alustalla, lyhytrunkoisuus vielä tehostaa efektiä. Painekorkin voi toteuttaa näinkin yksinkertaisesti. Pitkässä tyhjäkäynnissä, jolloin moottori pyörii kylmempänä. LANZIN POLTTOAINESUIHKUN muotoa voidaan säätää suuttimen päällä olevasta nupista. KUTEN MONESSA muussakin telatraktorissa, Lanzin etuakselina toimii keinuva lehtijousipakka. Vasemmalla käsijarru, äärimmäisinä kummallakin puolella ohjausjarrut, toinen poljin vasemmalta on kytkin, pitkät vivut ovat ohjauksessa käytettäviä irrotuskytkimiä, Nuppipäinen vipu edessä kuuluu perusvaihteistoon, taaempi on aluevaihde. Maavaraa Lanzissa on normaalioloissa riittävät 33 senttiä. Kuumentunut neste nousee sylinterivaipasta ylös jäähdyttimelle. Kovalla kuormituksella käytetään leveintä mahdollista suihkua, koska suoraan kuulaan osuva kapea suihku aiheuttaisi liian aikaisen sytytyksen. Oikeanpuoleinen hanikka hammaskaarilukituksella on yhdistetty kaasu ja sammutin. TAKASILLASSA ON NORMAALI ulkopuolinen lieriövähennyspyörästö, eli portaali. Etupaneelissa on vielä virta-avain/valokatkaisija, sekä melko tarpeeton tyytty.. Bensakäynnistystä varten sylinterikannessa on reikä sytytystulpalle. Lisävarusteena on Lanzin takasiltaan saanut voimanottoakselin ja vinssin. Kumipyörätraktori pärjäilee ilman jousituksiakin, mutta telakoneissa jonkunlainen vaimennus on rakenteiden kestävyyden kannalta tarpeellinen. Penkin sijoittelu johtuu hinattavista työkoneista, joissa ei 80 vuotta sitten ollut hydraulista hallintaa, kuljettajan piti ylettää auran, tielanan tai muun hinattavan laitteen säätövipuihin. suositellaan kapeaa suihkua, joka osuu suoraan hehkukuulaan. Sisäpuolinenkin systeemi olisi mahdollinen, mutta tällä järjestelmällä saadaan kasvatettua maavaraa ja peräkoteloon jää enemmän tilaa irrotuskytkimille. RAUPENBULLDOGIN hallintalaitteiden sijoittelu vastaa 1940ja 50lukujen käytäntöä
Jokelan maatalousmuseon kokoelmiin nyt liitetty huippukuntoinen Lanz Raupenbulldog on eräs Suomen harvinaisimmista traktoreista ja hieno esimerkki sota-ajan järeämmästä tekniikasta. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. LANZ D1561 HRK RAUPENBULLDOG Moottori 1-syl. Ajo-ominaisuuksiltaan Lanz Raupenbulldog on kuin mikä tahansa muu 80 vuoden takainen telatraktori. Lanz on hyvin pitkäiskuinen (260 mm), mutta moottori reagoi kierrosten nostoon yllättävän nopeasti, jos kohta huomattavasti ärhäkämpiäkin koneita on tuohon aikaan tehty. Onnittelut entisöintitiimille täydellisestä lopputuloksesta ja kiitokset kiintoisasta Lanz-sunnuntaista. Voimansiirto Kuiva 2-levykytkin kytkinjarrulla Poikittainen, suorahampainen siirtopyörävaihteisto 6+2R, nopeudet 2,4–7,7km/h. Lisävarusteita Puutai hiilikaasutin, hydrauliikka, puskulevy, bensakäynnistys, valot ja äänimerkki 6 V, voimanottoakseli, vinssi, 187-, 300-, 360tai 450-milliset telat, telojen korotuspalat 63 tai 100 mm, levennyspalat 550 mm, katukengät, ohjaamosuoja, aurinkokatos. Ajaminen aloitetaan painamalla kytkinpoljinta, joka on ehdottomasti kätevämpi, kuin tuon ajan koneissa yleisempi käsikytkin. Seuraavaksi valitaan taaemmasta vaihdevivusta hidas tai nopea alue, ja etummaisesta joku kolmesta vaihteesta eteen tai pakki. Mäntätyypin ruiskutuspumppu, keskipakosäätäjä. Jani Jokela on lopputulokseen tyytyväinen. Matalilla kierroksilla pompotus on huomattavasti voimallisempaa, mutta ihan tasaista ei kyyti ole täysillä päästellenkään. 2-t makaava hehkukuulamoottori, 55 hv/750 rpm, puristussuhde 6:1, useita polttoainevaihtoehtoja. Mittoja Pituus 3 070 mm, leveys 1 960 mm, korkeus 2 380 mm, maavara 344 mm, paino vakiovarusteilla 5 280 kg. Telat Leveys 400 mm, maakosketuspituus 1 575 mm, pintapaine 0,41 kg/cm². Kovin suuria käsija jalkavoimia ei käännöksissä tarvita, telakoneiden tapaan Lanzin saa pyörähtämään lähes paikallaan. Lanzista saatiin säällisessä ajassa mahdollisimman alkuperäinen, kaikki tavoitteet täyttyivät. Nopeimmillaan Lanz liikkuu noin 8 km/h, ykkösellä tyhjäkäynnillä vajaat 1,5 km/h. Hihnapyörä 187 mm x 656 mm, 750 rpm. Valmistettu yhteensä eri versioina 2 437 kpl. Viettävälle pinnalle pysäköitäessä paikallaan pysyminen varmistetaan voimansiirtoon vaikuttavalla käsijarrulla. Päävaihteiston kepakko ja kaasuvipu vaativat pientä kurkottelua, mutta eivät kiusallisen paljoa. Voa 615 r/min. LUE MYÖS: Osa 1 Projektin esittely: Koneviesti 10/2022 Osa 2 Kasaus ja osien hankinta: Koneviesti 16/2022. Valmistusaika ja -paikka 1937–46, Mannheim, Saksa. pääsee oikeinkin helposti kummalta puolelta tahansa. Sitten kytkintä ylös ja kierroksia lisää hammaskaarella varustettua kaasuvipua eteenpäin työntämällä. Käännyttäessä vedetään halutun puolen irrotuskytkimen vipu taakse ja painetaan tarvittaessa vielä saman puolen jarrupoljinta. Lanzia tullaan jatkossa näkemään elokuun lopulla järjestettävien Vanhan Ajan Päivien lisäksi myös muissa masinistitapahtumissa. Tuoreöljyvoitelu, nestejäähdytys kahdella jäähdyttimellä, luonnollinen kierto, ei vesipumppua. Raupenbulldogillakin on saatu hoidettua tuikitarpeelliset tykinvetämiset, uudiskynnöt ja teiden lanaukset. Samaan tehoja painoluokkaan kuulunut Hanomag K50 ja hieman pienempi, samoin saksalainen Famo Boxer, molemmat 4-sylinterisiä dieseleitä, on saatu bensastarttauksella tulille välittömästi. Liikkumista hankaloittavia vipuja ei ole häiriöksi asti. Komentosilta on avara ja vipuihin ylettää kohtuullisen hyvin. Valmistaja Heinrich Lanz AG. Hallintalaitteiden sijoittelu on jopa paremmalla tasolla, kuin joissakin amerikkalaisissa merkeissä. Lanzin heikoin lenkki kilpailijoihin verrattuna on ollut sen moottori, joka on varmatoiminen, mutta tavattoman työläs käynnistettävä. 49 / 18 | Koneviesti Maarakennus 2022 Jos pannaan samalle viivalle vielä tuon aikakauden Caterpillar D4, Allis-Chalmers HD7 ja McCormick TD14, niin Lanz on ollut ehdottomasti huonoin valinta, mutta eipä ole ollut suomalaisilla noihin aikoihin vaihtoehtoja. Koska vaihteisto on poikittainen, niin vipu tietysti heiluu vapaalla ollessaan pitkittäin. Syl. Käsikäynnistys. läpimitta 225 mm, iskunpituus 260 mm, kokonaisiskutilavuus 10 338 cm³. Hidas suuritilavuuksinen moottori pitää ainoalla sylinterillään yllä uskomattoman voimakasta hytkyntää, jota tehokkaasti jousitettu istuinkaan ei paljoa vaimenna. Jousitettu etuakseli. Voimansiirtoon vaikuttava käsijarru, ohjaus kuivilla monilevyisillä irrotuskytkimillä ja jalkakäyttöisillä ohjausjarruilla. Täytösmääriä Tuoreöljysäiliö 6,5 l, jäähdytysjärjestelmä 60 l, polttoainesäiliö 95 l
Pääosassa olivat traktorit, mutta myös muuta kalustoa esiteltiin. Wallis oli ensimmäinen traktori, jossa oli itsekantava runko ja öljykylpyinen vähennyspyörästö. 1920-luvun lopulla traktorituotanto myytiin Massey-Harrikselle. T A P A H T U M A Kahden vaisun vuoden jälkeen kesä 2022 oli masinistitapahtumien puolesta lähes yhtä vilkas kuin koronaa edeltäneinä aikoina, mutta jonkunlaista jälkitautia oli selvästi vielä havaittavissa. K 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 50 MASINISTIKESÄ 2022 KESÄTAPAHTUMAT 2022 Weteraanikoneita esiteltiin useissa kesätapahtumissa. 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 50. TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA LISÄÄ KUVIA NETISSÄ www.koneviesti.fi K Kesän varsinaisten masinistitapahtumien vanhin toimiva traktori oli vuosimallin 1919 Wallis Cub Junior, joka hyvinkin 90 vuoden hiljaiselon jälkeen saatiin pyörimään omin voimin. Rautalampi. Suurin osa esitellyistä koneista on entisöity tai käyttöentisöity, osa on kuitenkin ajan patinoimaa ja suoraan käytön jäljiltä
Kun kaikki välttämättömät ennakkovalmistelut on hoidettu säällisessä järjestyksessä ja kulutettu rahaa ehkä isokin euronippu, niin olisi suotavaa, että tapahtuma päästäisiin viemään kunnialla läpi. Kaiketi maailman suurin vanhojen koneiden näyttely The Great Dorset Steam Fair veti kahden välivuoden jälkeen elokuussa taas viitenä päivänä reilusti yli 200 000 vierasta. 1926. Yksistään erilaisten pakollisten lupien hakemiseen on varattava mieluummin kuukausia, kuin viranomaisten määrittelemä viikko tai kaksi. CLETRAC OLI 1920-LUVUN LOPULLA kolmanneksi yleisin traktori Fordsonin ja Deeringin jälkeen, muita merkkejä ei vuosikymmenen alun jälkeen juuri myyty. Viime hetkellä tullut pelastussuunnitelman tai tapahtumailmoituksen hylkäämispäätös voi aiheuttaa koko tilaisuuden peruuntumisen. Kalliit polttoaineet nostavat kuljetuskustannuksia, eikä enää lähdetä yhtä herkästi satojen kilometrien päähän katsomaan. Rautalampi. Punkalaidun. 32 000 markan hintainen 17 hv:n BR oli kysytympi, kuin kymppitonnin kalliimpi ja 10 hv tehokkaampi AR-malli. Meillä liikutaan monta kertaa vaatimattomammissa summissa, mutta kyllä maailmantalouden heilahtelut täälläkin tuntuvat. Talkooväen, mahdollisten ohjelmasuorittajien ja muiden tuikitärkeiden tekijöiden haaliminen ottaa myös aikansa. MASINISTIKESÄ 2022 TEKSTI JA KUVAT KIMMO KOTTA V aatimattomankaan yleisötapahtuman järjestäminen ei onnistu kovin lyhyellä varoitusajalla. Viime aikoina näin ei ole aina käynyt, tautitilanteen heikentyessä on jouduttu perumaan viittä vaille valmiitakin tapahtumia. Järjestelyihin paloi noin 3 miljoonaa puntaa (3,8 miljoonaa euroa), mikä tuli melkein tuplana takaisin yksistään pääsylipputuloina, mutta hyvästä tuloksesta huolimatta tapahtumaa ei lukuisten epävarmuustekijöiden takia uskalleta tulevana vuotena järjestää. Cletracin maahantuonnissa oli usean vuoden tauko, joka päättyi v. Maailmantilanteen muututtua nykyiseen älyttömään suuntaan, mitään kustannuksia ei ole voinut ennakoida, se mikä maksaa nyt euron, voi muutaman kuukauden kuluttua maksaa jopa kolme. LABORIN V. Uutuusmallissa K20 oli jo 2-nopeuksinen vaihteisto ja oma 30 hv:n moottori. Isokyrö. 1936 MAAHANTUOMA traktoriuutuus John Deere oli ennen sotia joillakin alueilla eniten myyty merkki, valtakunnallisessa tilastoissa se oli neljännellä tilalla. Tämä vm. Vaikka se oli hinnaltaan jopa puolet saman tehoisia kilpailijoitaan halvempi, niin ostamiseen pystyivät vain isommat tilat. Koronasta ei luultavasti ole enää aiemman kaltaista riesaa, mutta nyt on ilmassa muitakin uhkia. 1926 Fordson oli 20 vuoden ajan 181 peltohehtaaria käsittäneen kartanon ainoa traktori. 51 / 18 | Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 2022 FORDSON F OLI MONEN SUUREMMAN puoleisen talon ensimmäinen traktori, vuosina 1920–28 niitä myytiin kaikkiaan 1 474 kappaletta. Tämä yksilö on sota-aikaan ollut ilmavoimien käytössä. Monen muunkin suuren eurooppalaisen tapahtuman ensi vuoden tilanne on vielä avoin. Muut merkit käynnistettiin kammesta, Deeret vauhtipyörästä. Tämä puree erityisesti jättikokoisiin eurooppalaisiin masinistitapahtumiin, joiden budjetit liikkuvat sadoissatuhansissa, suurimmillaan jopa miljoonissa euroissa
Punkalaidun. 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 52 PIENEMMILLE VILJELYKSILLE tarkoitettua Deering W14 -mallia tehtiin vuosina 1938–39 vain 1 163 kappaletta, Suomeen niitä tuotiin Hankkijan toimesta muutamia kymmeniä. NORMAALIRAKENTEISISTA PYÖRÄTRAKTOREISTA pienin ja halvin oli 1950-luvun alussa 10-hevosvoimainen Farmall Cub, jota SMK toi USA:sta vuosina 1947–53 yhteensä 98 koneen verran. FORDSON N OLI 1930-LUVULLA ylivoimaisesti eniten myyty traktori, vuosikymmenen päätteeksi tehdyssä laskennassa Suomessa oli päälle 6 000 traktoria, joista Fordsonin osuus oli 2/3. Maatalouden yleistraktorina säiliöt täynnä 666 kiloa painanut Cub ei oikein toiminut, mutta riviviljelyksien harauksissa ja heinätöissä se oli pätevä apulainen. Korkeasta dollarikurssista huolimatta se ei ollut juurikaan vastaavia eurooppalaisia merkkejä kalliimpi. Jämsä. TYÖKONEENKANTAJATRAKTOREITA YRITETTIIN markkinoida pitkin 1950-lukua, mutta hyvin harva tila katsoi sellaista erikoiskonetta tarvitsevansa. Vuodesta -37 lähtien Fordsonit maalattiin kirkkaalla oranssilla, joka sota-aikaan jouduttiin pommikoneiden pelossa vaihtamaan heikommin erottuvaan vihreään. Nykyaikaisin ja Suomeen sopivin oli 20-hevosvoimainen Case VA, jonka osuus kokonaismäärästä oli 40 traktoria. Rautalampi. Rautalampi. FC pyöri bensalla, BM petroolilla. Rautalampi. Takamoottori on 11-hevosvoimainen Continentalin bensanelonen. OTK:N ENSIMMÄINEN TRAKTORIEDUSTUS oli amerikkalainen Case, jota tuli vuosina 1947 ja -48 yhteensä 65 kappaletta. Vajaat 40-hevosvoimainen BM ja 24 hv:n FC olivat tekniikaltaan hyvää IH-laatua, mutta riviviljelytyyppinen rakenne ei ollut paras mahdollinen suomalaisiin oloihin. Erotukseksi alkuperäisiin, tyypit olivat täällä BM ja FC. Muihin tuon ajan traktoreihin verrattuna se otti runsaasti kierroksia, 1 200 rpm oli tavallinen huippukierrosluku, Pikku-Deeringin 1,8-litrainen 18 hv:n moottori pyöri rivakimmillaan 1 800 rpm. Kaikki työkoneet on kiinnitetty akselivälille. USA:ssa ja Ranskassa valmistettua Allis-Chalmers G -mallia Kesko sai kaupattua 20 koneen verran. AMERIKKALAISIA FARMALL-TRAKTOREITA alettiin 1940-luvun lopulla valmistaa Euroopassa, Englannissa suurinta M-mallia ja Ranskassa Farmall C:tä. Menestyksen takana oli hinta, yksinkertainen tekniikka ja vahva markkinointi. Rautalampi.
Toki yli kuusikymppinenkin voi vielä heilua tapahtumissa koneineen kuin pahainen teinipoika, mutta kyllä sekaan tarvittaisiin runsaasti nousevaa nuorisoa pistämään säpinää tekemisiin. Ehkä kyseessä oli parin välivuoden jälkeinen hidas innostuminen. Viime kesältä tarttui kortille otoksia Metsäkulttuuripäiviltä (Punkaharju), Maalahden Veteraanitraktoripäiviltä, Puhoksen Perinnepäiviltä (Kitee), Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelystä (Punkalaidun), Weteraanikonepäiviltä (Oulainen), Suur-Jämsän Perinnepäiviltä, Sirpistä Puimuriin -tapahtumasta (Isokyrö), Konekabareesta (Rautalampi), Syökerin Sauhuilta (Vihti), Rauta ja Petroolista (Hämeenlinna), Belarus-kyntöpäivästä (Kiuruvesi), Big Wheel -näyttelystä (Pieksämäki), Tupaswillan Perinnepäiviltä (Laukaa) ja Vesantolaisten vappuajelulta. Vieläkin pahempi uhka on harrastajaporukoiden ukkoontuminen. Jokunen vakiintunut näyttely piti välivuoden, mutta muuten tarjontaa oli runsaasti etenkin heinäkuussa. Maalahti.. HANOMAG OLI TUONTISÄÄNNÖSTELYAJAN (1944–57) eniten myyty saksalainen traktorimerkki, maahantuojana toimi paremmin autoliikkeenä tunnettu Oy Nikolajeff Ab. KALLIIT POLTTOAINEET NOSTAVAT KULJETUSKUSTANNUKSIA JA VÄHENTÄVÄT KAUKAISEMPIEN VIERAIDEN MÄÄRIÄ. Kapeaa ja korkeaa pyörää pidettiin tuohon aikaan parempana. Sen sai joko kuvan 9 x 42tai 10 x 28 -takapyörillä. Tuonti käsitti 2 kappaletta A-mallia, samoin 2 pienempää B-mallia, molemmat petroolikäyttöisiä, sekä 32 pelkästään bensalla pyörinyttä M-mallia. Seuraavan kerran amerikkalaisia Deerejä nähtiin vasta 1960-luvun puolella. Muutamissa näyttelyissä kalustoa oli yllättävän paljon, mutta jotenkin jäi sellainen kuva, että parempaankin olisi joissakin paikoissa pystytty. Moottori ostettiin Güldnerilta, koska MAN ei tuossa vaiheessa vielä tehnyt niin pieniä (1 747 cm³) dieseleitä. 53 / 18 | Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 2022 vanhoja traktoreita, maamoottoreita, autoja ja muuta veteraanikalustoa. ENSIMMÄINEN SUOMESSA MYYTY tehdasneliveto oli saksalainen MAN, jonka maahantuonti alkoi v. 1950, ja päättyi 14 vuotta myöhemmin. Maalahti. Toki kesään mahtui muutama ennennäkemätönkin vekotin, mutta kovin innokkaasti ei koneita ole koronavuosina kunnosteltu. Entisellä laajuudella Tapahtumien puolesta vuoden 2022 masinistikesä oli yhtä runsaslukuinen kuin koronaa edeltäneinä vuosina. Rautalampi. Hintaa Hanomagille kertyi huomattavasti brittitraktoreita enemmän. Runsaat kiitokset kaikille asioissa mukana olleille, nähdään taas. SOTIEN JÄLKEEN VUOSI 1950 jäi pitkään aikaan ainoaksi, jolloin tänne saatiin John Deere -traktoreita. 2-sylinterinen 18 hv:n pienviljelysmalli B18A tuli saataville vuonna 1955. Yleisin malli oli 28 hv:n R28, joka monista saksalaisista traktoreista poiketen oli 4-sylinterinen. John Deere A sai kahdesta makaavasta sylinteristään ulos 30 hv:n tehon, painoa oli vajaat 2,3 tonnia
"Piikkilangankiristäjän" valmistus päättyi v. Kuutos-Majoreita rakennetaan edelleen, tämä Power Major -pohjainen yksilö on erityisen taidokkaasti tehty. YLI 60 HV:N TRAKTORIT olivat aikoinaan harvinaisia ja hintavia, eivätkä kaikki merkit pystyneet sellaista edes tarjoamaan. Aisat nousevat taka-akselikoteloihin kiinnitettyjen sylintereiden vetäminä. Vuosikymmenen lopulla Renaultin uudet mallit otti ohjelmaansa Nortek. Hämeenlinna. Valmetin ergonomiakausi aloitettiin v. Vuosina 1950–55 tuli kaikkiaan 87 Renaultia. Maalahti. -71 tuolloin pienimmästä mallista 502, jossa oli yli 2,5-kertaiset tehot 20-Valmetiin verrattuna. EDESSÄ 60-LUVUN ALUN pienin Valmet-malli ja takana vastaava malliston kuopus 10 vuotta myöhemmältä ajalta. Oulainen. Isokyrö. Fordin traktoritarjonta rajoittui 1950-luvun lopulla kahteen malliin, 3-sylinteriseen 32 hevosvoiman Dextaan ja 20 hv tehokkaampaan Power Majoriin, jonka sai myös 4-vetoisena Manuel-versiona. Niinpä etenkin puutavara-ajurit sovittelivat innokkaasti Majoreihinsa 6-sylinterisiä Ford Traderin 590E-moottoreita, joilla tehot saatiin lähes 100 hevosvoimaan. 1962, viimeisiä kappaleita myytiin vielä parin vuoden ajan. Rautalampi.. OTK:n maahantuoma 30 hv:n traktori oli hinnaltaan keskitasoa, mutta tekniikaltaan ja toteutukseltaan jo melko vanhanaikainen. ENSIMMÄISIÄ SUOMESSA MYYTYJÄ etukuormaimia oli Fergusonin etuakseliin tuettu L-UE-20, jolla saatiin kohoamaan 270 kilon lasti 1,7 metriin. 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 54 SUOMEEN TUOTIIN 1950-LUVULLA monia Ranskassa tehtyjä traktoreita, mutta Renault R3042 oli ainoa aito ranskalainen. Fordson oli selkeä markkinajohtaja, vuonna 1959 tuotiin 3 830 traktoria, 2 vuotta myöhemmin 5 169, mikä jäi kaikkien aikojen ennätykseksi. Hinnaltaan kuormaaja on ollut samaa tasoa kuin 2-siipinen aura tai parimetrinen lapiorullaäes
PORSCHE STANDARD pantiin uuteen uskoon v. Rautalampi. ENSIMMÄISTÄ BELARUS-MALLIA MTZ-2 yritettiin tarjota Suomeen moneen otteeseen, mutta ainoaksi jäänyt 25 traktorin erä päästiin tuomaan vasta tuontisäännöstelyn päätyttyä. MASSEY-FERGUSON 35:N ajoittain heikosti käynnistyvä Standardin nelosdiesel vaihtui v. 4,1-litrainen 35 hv:n etukammiodiesel startataan narukäynnisteisellä 350 kuution bensamoottorilla. 15 % halvempi, mutta lähes kaikki halusivat tuossa vaiheessa jo dieselin. Rautalampi. Rautalampi. Kummankin moottorit olivat 4-sylinterisiä ja pyörivät petroolilla. 1-SYLINTERISTEN LANZIEN vaihtuminen 4-sylinterisiksi John Deere-Lanzeiksi 1960-luvun alussa oli iso askel, joka oli kuitenkin muuttua kompuroimiseksi. 3 250 kilon painoista traktoria pidettiin liian raskaana Suomen pelloille, mutta myyntikieltoa Vakola ei sille suositellut, kuten muille 50-luvun neuvostotraktoreille. VUONNA 1957 HANKKIJAN myyntiin tullut 42-hevosvoimainen Zetor 35 Super oli tekniikaltaan ja ominaisuuksiltaan kokonaan toista luokkaa kuin 2-sylinteriset mallit 25 A ja K. 55 / 18 | Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 2022 VOLVON KOKO MALLISTO käsitti 1950-luvun alkaessa 2 traktoria, isommassa T31:ssä oli 35 hv, pienemmässä T22:ssa 19. Meillä Standard Star oli toiseksi suosituin Porsche-malli. Moottoriin tuli suuremman porauksen myötä pari lisähevosvoimaa, akseliväli kasvoi 33 sentillä, hydrauliikkaan tuli lisätoimintoja ja aiempi ZF:n 5-nopeuksinen vaihteisto vaihtui Deutzin tekemään 8+2R-kertojalaatikkoon. Hintaa 42 hv:n Super-Zetorilla oli hieman vähemmän kuin samaan kokoluokkaan kuuluneilla Majorilla ja Nuffieldilla, mutta menekki jäi huomattavasti vähäisemmäksi. Vihti. 1959 Perkinsin 3-sylinteriseen, mutta asiakas sai "Kolmevitosensa" myös bensatai petroolikäyttöisenä, jolloin moottorina oli edelleen Standard. Oulainen.. Voimansiirrossa ja hydrauliikassa ei ollut vikaa, uusissa malleissa oli jopa synkrovaihteita, mutta kaasutinmoottorista muunnellussa etukammiodieselissä oli niin paljon kansiongelmia, että upouuden merkin kysyntä meinasi tyrehtyä heti alkuunsa. 1960, jolloin se sai lisänimen Star. Volvo oli tasokas traktori ja soveltui muita merkkejä paremmin metsätöihin, mutta varsinkin tehokkaampi malli oli lähes tuplasti vastaavia brittitraktoreita kalliimpi. Rautalampi. Kaasutin-MF:n hinta oli n
Uusi N-sarja saatiin myyntiin heti tuoreeltaan v. Teholtaan 67 hv:n MTZ50-mallia tuotiin 60-luvun loppuun mennessä n. JOHN DEERE OLI KOKO 1960-LUVUN ajan ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä hyvin harvinainen merkki, joillakin Suomen kolkilla peräti tuntematon. Nelosmoottorissa oli tilavuutta mahtavat 6,9 litraa, kovimmat väännöt irtosivat 1 000 kierroksen tienoilla. Rautalampi. Simms Minimec -rivipumpun tilalle tullut CAV-jakajapumppu kuului vähemmän kiiteltyihin muutoksiin. Rautalampi. Punkaharju. 1960. Parikymmentä vuotta nuoremmassa Fiatagrissa 115-90 on litran verran pienempi kuutonen, tehoa n. Kauppa vain kävi hyvinkin 40 kertaa heikommin. Parhaiten Suomen oloihin soveltui 3-sylinterisellä Perkinsillä varustettu N71, joka moottorin lisäksi vastasi ominaisuuksiltaankin suosittua 35-MF:ää. Monikaan viljelijä ei innostunut tuolloin isona pidetystä traktorista, valmistajamaakin varmasti arvelutti, suurin osa Belarusasiakkaista olikin urakoitsijoita. Tehokkain pelkästään LänsiSaksassa tehty malli oli v. MONEEN OTTEESEEN YRITETTY Belaruksen maahantuonti pääsi alkamaan vuonna 1965, jolloin uutta MTZ50-mallia tuotiin ensimmäiset 69 kappaletta. TELATRAKTORISTA MUUNNELTU FIAT 80 R (89 hv), jota Suomessa myytiin Fiat 100 -tyyppisenä, oli vajaat 60 vuotta sitten tehokkain saatavilla ollut eurooppalainen traktori. Hämeenlinna. 30 hv enemmän, mutta vääntöjä saman verran 500 rpm korkeammilla kierroksilla. Vanhaa ja uudempaa italialaisvoimaa. FORDIN OMAN FIECO-OHJAAMON vaihtuminen v. 1969 esitelty 6-sylinterinen 81 hv:n John Deere 3120, jonka hinta ei ollut tehoon ja varusteluun verrattuna ylivoimaisen kallis, mutta menekkiin se ei vaikuttanut. Oulainen. 1973 ruotsalaiseen Haraan paransi 5000-Fordin ominaisuuksia, samoin voimanoton pantajarru, sekä valinnaisvarusteisiin kuuluneet DualPower-pikavaihde ja 1 000 kierroksen voimanottoakseli. 850 kpl. 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 56 RENAULTIN MAAHANTUONNIN ALOITTI muutaman vuoden tauon jälkeen helsinkiläinen Oy Nortek Ab
Kärryn akselit olivat neuvostoliittolaisesta ZIL-maastokuorma-autosta. VALMETIN ENSIMMÄINEN 6-SYLINTERINEN traktori oli 1970-luvun puolivälissä näyttävästi lanseerattu 1502. Deutzin tekniikassa ei ollut moittimista ja hintakin oli kilpailukykyinen, mutta ilmeisesti tuolloin harvinaiseksi käynyt ilmajäähdytys oudoksutti. 1960-LUVUN LOPULLA Deutzin myynti putosi tilastoissa luokkaan "muut merkit", mikä tarkoitti alle sadan traktorin vuosimyyntiä. Nurmes. Niitä tehtiin vain muutamia kymmeniä kappaleita, joidenkin tietojen mukaan noin 50, joista yllättävän moni on säilynyt. Kuvan 1502 kuuluu viimeisiin valmistuneisiin, joissa myös etuakseli on vetävä. 1968) nopeasti kolminkertaiseksi. Suositun 565:n uraa jatkaneessa keltaisessa ”viissatasessa" oli kuivat levyjarrut, hitaampi välitys, leveät lokarit ja pari hevosvoimaa tehokkaampi moottori. Rautalampi. ISOMMISSA VALMETEISSA 70 0, 90 JA 110 oli kiinteät turva-ohjaamot, mutta pienimmän 500-Valmetin sai vuoden 1969 heinäkuuhun asti myös avomallina. Maahantuonti oli tuolloin siirtynyt kuopiolaiselle Carlson Oy:lle. Työväline Oy panosti vahvasti nelivetojen markkinointiin, mutta suurin osa 70-luvun alussa myydyistä Fiateista oli vielä takavetoja. Suosituin malli oli 60-hevosvoimainen Fiat 550. VALMETILLA OLI 1970-LUVULLA valmis paketti puutavaran lähikuljetukseen; paineilmalaitteilla varustettu 115 hv:n Valmet 1102, Joutsa 40-kattokuormaaja ja molemmilla akseleilla vetävä Weckman-perävaunu, jossa oli kantavuutta 16 tonniin asti. FIATIN TIMANTTI-MALLISTON korvaaminen kokonaan uudella Nastro d´Oro -sarjalla nosti lamaannuksissa olleen myynnin (96 traktoria v. Nurmes. 57 / 18 | Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 2022 COUNTYN FORD 50 -POHJAISIA 4-vetoja tehtiin myös 6-sylinterisinä, valmistusmäärät olivat suunnilleen samat kuin nelosmoottorilla. Maalahti. Hämeenlinna. Laukaa.. Kuvassa Teräohjaamolla varustettu 3-sylinterinen 56 hv:n Deutz 5006. 95-hevosvoimainen County 954 oli ensimmäinen Fordista muunneltu 6-sylinterinen malli, valmistus alkoi toukokuussa -65 ja päättyi 2 vuotta myöhemmin. Meillä kuutos-Countyt olivat harvinaisempia, Englannissa tilanne oli päinvastainen
Konela-Belarus harkitsi vakavissaan tämän 62-hevosvoimaisen ukrainalaisen traktorin maahantuontia, mutta suunnitelmasta luovuttiin, koska sille olisi pitänyt järjestää oma varaosahuolto ja Belarus-mallistostakin löytyi entuudestaan saman teholuokan traktori. Viimeisen Leyland-malliston uudistuksia olivat muun muassa märät levyjarrut, 2-nopeuksinen voimanotto ja moottorin pyörittämä hydraulipumppu. Ensin on pantu tulille joko sähköllä tai narusta nykäisemällä 350-kuutioinen PD10-bensamoottori, jolla on sitten pyöräytetty käyntiin 5-litrainen diesel. Multi-Powerin sai valinnaisvarusteena, samoin 4-vedon, myöhemmin myös turbon. Maalahti. Vesanto.. 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 58 KIINTEÄT TURVAOHJAAMOT tulivat monen muun brittimerkin tavoin Massey-Fergusoniin 1970-luvun puolivälissä. Koska moottoreissa on yhteiset jäähdytysnesteet, voidaan "penikkaa" käyttää lämmityslaitteena. Oulainen. VUONNA 1981 LEYLANDIT muuttuivat sinisistä keltaisiksi, vuotta myöhemmin British Leylandin traktorivalmistus myytiin Track-Marshall Ltd:lle, jolloin merkki ja valmistuspaikka vaihtuivat lopullisesti. FORDIN LUKSUSOHJAAMOKAUSI alkoi 1976 Englannin Basildonin tehtaan malleilla 6700 ja 7700, sekä Belgian Antwerpenin 6-sylinterisillä Fordeilla 8700 ja 9700. Isokyrö. MYÖS VLADIMIRIN TEHTAAN 2-sylinterinen ilmajäähdytteinen VTZ T-25 kuului aikanaan Konela-Belaruksen tuontisuunnitelmiin. JUMZ:IN ON SAANUT joko suoralla sähkökäynnistyksellä tai tällä todella kylmiin olosuhteisiin paremmin sopineella apumoottoristartilla. Isokyrö. Coventryn tehtaan tehokkain 500-sarjalainen oli MF590, joka oli tekniikan puolesta pitkälti samanlainen, kuin edeltänyt malli MF188. Suomi noteerattiin tuolloin niin kovaksi Ford-maaksi, että ensiesittely tehtiin Espoon Dipolissa. Kiinteistöhuollossa 1,7-tonninen traktori olisi saattanut toimia, samoin riviviljelytöissä, maavaraa kun pystyi säätämään 65 senttiin asti. 25-hevosvoimaiselle traktorille ei kuitenkaan uskottu löytyvän tarpeeksi laajaa menekkiä. Ford 6700 jatkoi Ford 5000:n perinteitä, mutta huomattavasti monipuolisemmin varustettuna. JUMZ 6AKL KUULUI MASINISTIKESÄN harvinaisempaan traktoritarjontaan. Maalahti. Kuvassa toiseksi tehokkain (82 hv) Leyland 804
Kesän laajin Belarus-rivistö nähtiin Kiuruvedellä jokasyksyisillä kyntöpäivillä. Pari vuotta myöhemmin moottori vaihtui 80 hv:n 4-sylinteriseen, uusi tyyppi oli Valmet Terra 865B. Ensimmäisessä mallissa MTZ-05 oli 250-kuutioinen 5 hv:n moottori, 4 + 2R -vaihteisto, tasauspyörästön lukko ja 1 000 rpm voimanotto. Rautalampi. Amerikkalaisten esikuvien mukaan tehty Terra koottiin Valmet 565:n voimansiirto-osista, mikä teki siitä halvan, mutta valitettavasti myös heikon. Oulainen. Tässä on vain osa kyntöpäivään osallistuneista Belaruksista. 59 / 18 | Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 2022 VALKOVENÄLÄINEN MTZ-TEHDAS on vuodesta 1981 alkaen tuottanut myös Belarus Motoblok -puutarhatraktoreita, jotka oli alun perin tarkoitettu neuvostoajan yksityistalouksien viljelytöihin. Rautalampi.. HÖYRYKONEET ALKOIVAT 1920-LUVULLA menettää markkinoita helppokäyttöisemmille polttoja sähkömoottoreille, mutta vielä sota-aikaan niitä oli aktiivikäytössä yli 3 000 kappaletta. Taustalla samassa kaupungissa tehty Minsk 125 -kevytmoottoripyörä. KOTIMAINEN METSÄTRAKTORITUOTANTO alkoi v. 150-hevosvoimainen, päälle 6 tonnin painoinen MB-Trac oli aikansa nopein, suurimpien vaihteiden lukitukset poistamalla se saatiin kulkemaan reilusti yli 60 km/h. "Onkapannu" oli kallis investointi, Teijon tehtaiden 10 hv:n Paras-Apu on maksanut 1920-luvun alkupuolella 26 000 mk, saman tehoinen maamoottori 14 000 mk ja 22 hv:n Fordson-traktori 25 500 mk. Oulainen. MB-TRAC 150 OLI 1980-LUVUN puolivälissä 335 000 markan hinnallaan traktorimarkkinoiden kolmanneksi kallein kone, pari Fendt-mallia maksoi vielä 15 000–65 000 mk enemmän. 1963, jolloin esiteltiin runko-ohjattu 4-vetoinen Valmet D363 -maastotraktori. Ylä-Savon ja koko Suomen Belarus-miehillä on jo vuosien ajan ollut tapana kokoontua syyskuun lopulla kyntämään ja vaihtamaan Belarus-ajatuksia Pennasen veljesten maatilalle
Viljelijäasiakas välttyi veden kantamiselta valitessaan ilmajäähdytteisen 9 hv:n Olympia A-95 -moottorin. Alliksen moottori on 2-tahtinen GMC Detroit Diesel, jonka 2 327 kuutiosentistä on nipistetty 50 ärhäkkää hevosvoimaa. Rautalampi. 2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 60 MAAMOOTTOREILLA PYÖRITETTIIN puimakoneita, myllyjä, pärehöyliä ja muita ulkopuolista voimaa tarvitsevia laitteita. Oulainen. VUOSINA 1920–76 VAASASSA moottoreita tuottanut Suomen Moottoritehdas Oy teki kaikkiaan 18 220 Olympiamerkkistä veneja maamoottoria, joiden tuotanto alkoi 1950luvulla käydä vähäiseksi maaseudun sähköistymisen takia. Tässä Rosenlewin tekemä Veto-moottori käyttää hyvin monenlaisista osista koostunutta metelinpitolaitetta, jonka tuottamaa ääntä voisi verrata tekno-musiikkiin. Vaihteita on 4 eteen ja 2 taakse, istuimen sivulla oleva pönttö on polttoainesuodatin. Kitee. Fordin ohella Kersantin peruskoneina käytettiin Fiatia (650 ja 850), Leylandia (384 ja 270) sekä BM-Volvoa (T-650). Veto-moottorissa on kiehutusjäähdytys, joka tarvitsee määräajoin vesitäydennystä. VARUSTEINEEN NOIN 7-TONNISET telatraktorit olivat eniten myytyjä 1950-luvun puolivälissä, kärjessä olivat Caterpillar D4, Fiat 55 L ja kuvan Allis-Chalmers HD-5B. Kiuruvedellä nähtiin sama tilanne livenä, sillä erolla, että auroja veti 30 hv miedompi Belarus 526 HX. Rautalampi. Kun eräässä Agroman mainoksessa oli 100-hevosvoimaiseksi turbotetun 3,8 tonnin painoisen 825-Belaruksen jäljessä 5-siipiset Kvernelandit, pidettiin sitä lavastettuna otoksena. Järeimpään kaivuriluokkaan kuuluneen Kersantin erikoisuuksia olivat tuohon aikaan harvinainen 2-vipuohjaus ja matalapaineinen hydrauliikka (120 kg/cm²) . FORD 50 JA VAMMAS KERSANTTI oli aikanaan alansa parhaita yhdistelmiä. Alussa pyörät meinasivat lipsua, mutta kun hydrauliikasta löydettiin oikeat asetukset, alkoi viilu kääntyä vauhdikkaasti.
Lokomon 1930-luvun alussa alkanut tiehöylätuotanto myytiin v. Kaskisissa toiminut Gabriel Grönlunds Mekaniska Verkstad teki samanlaisia kuulapäitä. Rautalampi. 61 / 18 | Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 2022 LOKOMON TIEKARHU oli ennenvanhaan tuttu näky kaikille tielläliikkujille. Tämän vuosimallin 1964 Lokomo Teräskarhu AH145:n 15,5 tonnin massaa liikuttaa 10-litrainen Deutzin V8, teholtaan 150 hv. Isokyrö. Kitee. Kaiketi Valmetin virheistä viisastuneena Lokomon voimansiirrossa käytettiin maansiirtokoneiden osia. Amerikkalaisen McDonaldsin mallin mukaan tehtyä kaivulaitetta hallittiin pienellä sähkömoottorilla. ENSIMMÄISET KETJU-MARAT valmistuivat v. Mekaanisesti hallittu AH 145 oli tuotannossa vuosina 1961–71. Nurmes. Vuonna 1969 myyntiin tulleesta Teli-Lokkerista kehitetty viitisen vuotta nuorempi Lokomo 928 painaa työkunnossa 13 tonnia, liikkumisen takaa 6-sylinterinen 162 hv:n turbo-Deutz. VAIHTOEHTONA KALLIILLE ERIKOISKONEILLE esiteltiin 1950-luvun alkupuolella Muko Oy:n tekemä kevyt ketjusalaojakone, jonka peruskoneena toimi alennusvaihteella varustettu Fergusontraktori. Ojitusurakan päätyttyä traktoria voitiin käyttää muihin töihin. Ford oli alusta saakka yleisin alustakone, jäykkä takateli auttoi avo-ojien ylityksissä ja taaimmaisten pyörien ketjuveto märissä oloissa. TUNNETUIN KOTIMAINEN hehkukuulamoottori oli Rosenlewin konepajan "Porilainen", mutta tuotettiin niitä muuallakin. Vesanto.. 1985 Vammakselle. Kun tämä yhdistelmä oli uusi, olivat kaikki täällä myydyt koneet Mara-merkkisiä. LOKOMO ALOITTI METSÄTRAKTORITUOTANTONSA järeimmästä päästä. 1958, viidessä vuodessa Kurpan Konepajan hallussa oli puolet Suomen salaojakonemarkkinoista. Varusteineen moottorijätti painaa 1 600 kg. Tässä G.G-moottorissa on iskutilavuutta 13,1 litraa, tehoa 35–40 hv ja kierroksia enimmillään 400 rpm
2022 Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 18/ | 62 ROSENLEW ALOITTI HARMAAN SAMPO 657 LP -puimurin valmistuksen v. All-Cropin vahvuuksia olivat halpa hinta ja hyvä laatu, heikkouksia Suomen oloissa huonosti toimiva puintikoneisto, alimittaiset pyörät ja silloisille teille liian leveä rakenne. Rautalampi. Rautalampi.. Vuonna 1965 esitellyn malliston suosikkikone oli 6,5 jalan Fahr M44, jonka puintikoneisto toimi samalla tavalla kuin isommissa malleissa M66 ja M88, mutta kolakuljettimen tilalla oli 2 syöttökelaa. Isokyrö. Uraa saadaan urkenemaan 1,8 metrin syvyyteen asti, 7-tonnisen koneen kaikki toiminnot ovat mekaanisia. Ensimmäiset Cleveland-salaojakoneet tuotiin USA:sta välirauhan aikaan, viimeiset 1960-luvulla. Suomessa Aktiv M2S -puimurit markkinoi Hankkijan tytäryhtiö Farmer Oy. Punkalaidun. Pikku-Sampoa tehtiin 10 vuoden aikana 2 527 kpl. 1960 markkinoille tulleessa keltaisessa Sampossa enimmät vaivat oli saatu hoidettua. Moottorina oli Volkkarin bensakone tai MB-diesel. 1956, tilastokakkoseksi uusi puimurimerkki nousi parissa vuodessa. Ensimmäisissä kappaleissa oli vielä reilusti parannettavaa, seuraavassa v. HINATTAVA ALLIS-CHALMERS ALL-CROP 60 pysyi Suomen puimurimarkkinoiden kakkosena 1950-luvun puoliväliin asti, edellä oli 4-kertaisella enemmistöllä Massey-Harris 726 -ajopuimuri. FAHR-PUIMUREIDEN MYYNTI alkoi varsinaisesti v. 65 hv:n IH-moottorilla varustetussa Clevelandissa on 48 nopeutta eteen ja taakse, hitaimmillaan päästään 9 metriä tunnissa. Ensimmäisessä versiossa oli omat moottorit puintikoneistolle ja ajovoimansiirrolle, mutta parin vuoden jälkeen siirryttiin yhden Perkins-dieselin järjestelmään. 1958, 1 000:s puimuri luovutettiin 4 vuotta myöhemmin. Hämeenlinna. RUOTSALAISEN HINATTAVAN AROS-PUIMURIN pohjalta tehtiin vuosina 1956–64 Aktiv MS-ajopuimuria
Oulainen.. Ford M51:n 3,6-litrainen 85 hv:n V8-moottori on ollut 1930-luvun lopulla riittävän tehokas bruttopainoltaan päälle 5-tonniseen autoon, mutta kun bensan tilalle on jouduttu vaihtamaan Hako-puukaasutin, on tehoista hävinnyt useita kymmeniä hevosvoimia. Kuljettajan ja repsikan lisäksi "matkustamoon" mahtuu 11 solakkaa henkilöä. PURKAVAT LANTAKÄRRYT olivat aikanaan maapyörävetoisia, minkä johdosta levitysmäärä pysyi samana ajonopeudesta riippumatta. Isokyrö. Mitään menestystuotteita ne eivät olleet, kaikkiaan valmistui 3443 MF711perunankorjuukonetta. Ruotsalainen AVA GS3 v. RAUTALAMMILLA YLEISÖLLE TARJOTTIIN ikimuistoista kyytiä neuvostovalmisteisella MT-LB-miehistökuljetusvaunulla. Siirtoajossa alennuslaatikko voitiin kytkeä pois päältä, jolloin traktori liikkui normaalisti. 1959 on ottanut noin 2 kuution lastin. Välityssuhde on melko iso, tämä 5000-Fordiin asennettu Howard-vaihde on pudottanut 1-vaihteen normaalin 2,7 km/h 60 metriin tunnissa. Lajitteluhenkilökunnalta vei aikansa tottua pyörivään pöytään, se kun aiheutti ensi alkuun huimausta. Levitinkelan lapojen mallin keksi eräs ohiolainen kansakoulunopettaja paikallisessa pallopelissä käytetystä mailasta. Vastaavat kilpailijoiden koneet olivat hyvinkin 3 tonnia raskaampia. Ponssen ratkaisu paino-ongelmaan oli 1983 esitelty S15, jonka massaa oli saatu tiputettua nipin napin alle 10 tonniin muun muassa runsaalla alumiinin ja erikoisteräksien käytöllä. Massey-Fergusonin Kilmarnockin tehdas teki myös perunapuimureita vuosina 1960–68. 63 / 18 | Koneviesti Tapahtumat ja yritykset 2022 METSÄKONEIDEN JÄREYS alkoi 1970-luvulla olla maksimissaan, raskaimmat kuormatraktorit painoivat tyhjiltäänkin 16–17 tonnia. Laukaa. Maalahti. SOTA-AIKA TOI AMMATTIAUTOILUUN uusia haasteita, kun ilmankin heikkotehoiset autot piti varustaa puukaasuttimilla. Käsivalinta tehtiin pyörivällä tasolla, perunat koottiin sakkeihin, tai elevaattorilla vieressä viereiseen perävaunuun. Ällitälli-lempinimen saanut 10,5-tonninen vaunu kulkee nopeimmillaan 60 km/h, 240 hv:n 14,7 litran JaMZ V8 horaisee ahnaimmillaan litran dieseliä kilometriä kohti. Pieksämäki. Salaojakonetta käyttävä traktori piti varustaa vaihteiston ja tasauspyörästön väliin asennettavalla alennusvaihteella. Liukkaalla alustalla kuorma saattoi jäädä jumiin, jolloin tarvittiin talikkoa
Suuremmat tilat olivat yleensä pitkälle erikoistuneita – Keski-Lännen vehnäalueilla tarvittiin vahvoja perustraktoreita, erikoiskasveille piti olla omat riviviljelymallinsa. Lisävarusteita Bensamoottori, Perkins P3-diesel, akkusytytys, hihnapyörä, 10 x 24-, 7 x 28(Potato Special) tai 8 x 38-takapyörät (Asparagus Special), teollisuusmalli IB, rautapyörät, pyöräpainot, säädettävä tai kiinteä etuakseli, tiehöylävarustus, keskiniittokone. Jokainen tuotu kone meni kuitenkin kaupaksi, useimpien tavoittelemia Ferguja kun ei riittänyt kaikille.n . Tekniikan puolesta uutuustraktorista olisi voitu tehdä hyvinkin lyhyt, mutta riviviljelytöissä tarvittavien akselivälille kytkettävin harojen takia lisättiin kytkimen ja vaihteiston väliin pitkä runkoputki. Fairbanks-Morsetai Lucas-laukaisumagneetto. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 64 14.1.2021 NRO 1 70 WETERAANIT WETERAANI Allis-Chalmers B Säästövalio Ensimmäinen kumipyörätraktori Allis-Chalmers U ja huokea All-Crop -puimuri pelastivat Harry Merrittin luotsaaman Allis-Chalmersin kassakriisiltä 1930-luvun lamavuosina. Hydrauliikka Voimanottoakselin pyörittämä 2-elementtinen mäntäpumppu, paine 110 kg/cm², nostoteho 500 kg. 1938 valmistui 11 699 traktoria, vuotta myöhemmin 21 594, mutta sitten tuli kysyntään reipas pudotus, koska B-malli sai kilpailijoita, joista pahimpia olivat Farmall A ja Alliksen kanssa saman hintainen Ford-Ferguson 9N. Sähköjärjestelmä 6 V, laturi 80 W, sähkökäynnistys. Sittemmin Alliksen sai myös Perkinsin 3-sylinterisellä dieselillä varustettuna. Kaasuttimiin tehtiin muutoksia, käsikäyttöisen nostolaitteen tilalle saatiin valinnaisvarusteena hydrauliikkaa, sähköstarttikin tuli lisävarusteluetteloon vuodesta 1940 lähtien. B-Alliksen ketteryyttä todisti neljän tytön ja neljän pojan ryhmä, joka esitti traktoreilla square-tanssia. B-Alliksien kokonaismäärä v. Sähköjärjestelmä 6 V, laturi 80 W, sähkökäynnistys. Brittiversio poikkesi alkuperäisestä muun muassa moottorin osalta, joka oli C-mallista. Kaarevan etuakselin ja portaalityyppisten vähennyspyörästöjen ansiosta maavaraa oli riittävästi kaikkiin toimiin. Valmistusaika ja -paikka 1937–57, Milwaukee, Wisconsin, USA yht. Myöhemmin vaihteistoon lisättiin nelonen. 120 123 kpl, 1950–54, Totton, Hampshire ja Essendine, Rutland, Englanti n. 1951.Muutama amerikkalainen esittelykappale oli saatu kolmisen vuotta aiemmin, mutta laajempaan myyntiin niitä ei vielä silloin liiennyt. 4 500 kpl. Sittemmin Alliksen sai myös Perkinsin 3-sylinterisellä dieselillä varustettuna. Voimansiirto Kuiva 8½” 1-levykytkin. Brittiversio poikkesi alkuperäisestä muun muassa moottorin osalta, joka oli C-mallista. Myös v. Suuremmat tilat olivat yleensä pitkälle erikoistuneita – Keski-Lännen vehnäalueilla tarvittiin vahvoja perustraktoreita, erikoiskasveille piti olla omat riviviljelymallinsa. Traktorin ulkonäöstä vastasi Alliksen kotikaupungissa Milwaukeessa vaikuttanut teollisuusmuotoilija Brooks Stevens, jonka tunnetuimpia luomuksia olivat sittemmin muun muassa Jeep Wagoneer, Harley Davidson FL Hydra-Glide, sekä Evinrudeja Johnson-perämoottorit. Pikkutiloilla kasvivalikoima saattoi olla hyvinkin laaja. Pikkutiloilla kasvivalikoima saattoi olla hyvinkin laaja. Samassa julkaisussa yllytettiin laskemaan, kuinka monta lehmää, sikaa, kanaa tai lammasta voidaan ruokkia hevosilta vapautuneella peltoalalla. Voimanottoakseli 740 rpm, hihnapyörä 139 mm x 200 mm, 1392 rpm. Hinta 330 000 mk vuonna 1952, mikä vastaa n.10 800 euroa vuonna 2021 Valmistaja Allis-Chalmers Mfg. Sotien jälkeen Alliksen maahantuonti siirtyi Keskolle, joka sai tuotua ensimmäisen 88 traktorin erän englantilaisia B-malleja v. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. Pyörät Edessä 4.00 x 15, takana 9 x 24 Täytösmääriä Moottori 3,8 l, jäähdytysjärjestelmä 8,5 l, voimansiirto ja hydrauliikka 6,6 l, vähennyspyörästöt 2 x 0,7 l, bensatankki 4 l, petroolitankki 43 l. Kaasutin Marvel-Schebler tai Zenith keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä. Hevoset vaihtoon Ensimmäisissä vuoden 1937 Allis-Chalmers B-malleissa oli Waukeshan nelosmoottorit, mutta 96 koneen jälkeen nokalle vaihdettiin omat koneet. läpimitta 85,7 mm, iskunpituus 88,7 mm, kokonaisiskutilavuus 2043 cm³, puristussuhde 4,75:1. Englantilaiset pääsivät B-Alliksen makuun sota-ajan Lend & Lease-avustusohjelman puitteissa ja kun se tuntui sopivalta sikäläiseen maatalouteen, aloitettiin sen valmistus kokoonpanona vuosina 1947–49, ja noin 2000 traktorin jälkeen siirryttiin kokonaan omavaraiseen tuotantoon. Sota-ajan tuoma raaka-ainepulakin vaikutti valmistusmääriin. Walter Strehlowin johtama suunnitteluryhmä sai hyvin haasteellisen tehtävän: piti luoda mahdollisimman monipuolinen pikkutraktori, joka sai maksaa korkeintaan kahden hevosparin verran ja ylittää ne työmäärässä. Pyörät Edessä 4.00 x 15, takana 9 x 24 Täytösmääriä Moottori 3,8 l, jäähdytysjärjestelmä 8,5 l, voimansiirto ja hydrauliikka 6,6 l, vähennyspyörästöt 2 x 0,7 l, bensatankki 4 l, petroolitankki 43 l. Fairbanks-Morsetai Lucas-laukaisumagneetto. 1940 esitelty hieman tehokkaampi Alliksen riviviljelymalli C vei markkinoita alkuperäiseltä versiolta. Syl. 120 123 kpl, 1950–54, Totton, Hampshire ja Essendine, Rutland, Englanti n. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 5,5–16,8 km/h. läpimitta 85,7 mm, iskunpituus 88,7 mm, kokonaisiskutilavuus 2043 cm³, puristussuhde 4,75:1. Lisänimestään Kallis-Jalmari huolimatta B-Allis oli teholuokkansa huokein traktori, kotimaista "Piikkilangankiristäjääkin" halvempi ja melko varmasti myös parempi, mutta siitä huolimatta se ei ollut erikoisen haluttu. 1955 mennessä oli 644 kappaletta. Hevoset maksavat enemmän kuin B-Allis, niiden käyttö on kalliimpaa, ne vaativat enemmän huolenpitoa ja niillä ajaminen väsyttää enemmän, vakuutettiin 12-sivuisessa esitteessä. Jokunen B-mallikin ennätti tulla ja luultavasti niitä saatiin lisää vielä välirauhan aikaan Petsamon Liinahamarin sataman kautta, mutta sitten tuonteihin tuli 10 vuoden pakollinen tauko. Mittoja Pituus 2760 mm, akseliväli 1880 mm, leveys 1580 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1620 mm, maavara 375 mm, paino vakiovarusteilla 970 kg. Sotien jälkeen Alliksen maahantuonti siirtyi Keskolle, joka sai tuotua ensimmäisen 88 traktorin erän englantilaisia B-malleja v. Mekaaniset pantajarrut tasauspyörästön akseleilla, voidaan käyttää ohjausjarruina. Tekniikan puolesta uutuustraktorista olisi voitu tehdä hyvinkin lyhyt, mutta riviviljelytöissä tarvittavien akselivälille kytkettävin harojen takia lisättiin kytkimen ja vaihteiston väliin pitkä runkoputki. Vaihtamalla hevoset lehmiin, traktorin hinta kuittaantuisi hyvin lyhyessä ajassa, Allis-Chalmers B on "säästövalio" luvattiin mainoksissa. Traktorikauppa alkoi vuosikymmenen lopulla käydä entiseen malliin, mutta amerikkalaisfarmeista 60 % oli alle 100 eekkerin (40 ha) viljelmiä, joiden ostovoima ei riittänyt traktoreiden hankintaan. Kaasutin Marvel-Schebler tai Zenith keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä. Traktorin ulkonäöstä vastasi Alliksen kotikaupungissa Milwaukeessa vaikuttanut teollisuusmuotoilija Brooks Stevens, jonka tunnetuimpia luomuksia olivat sittemmin muun muassa Jeep Wagoneer, Harley Davidson FL Hydra-Glide, sekä Evinrudeja Johnson-perämoottorit. Jokainen tuotu kone meni kuitenkin kaupaksi, useimpien tavoittelemia Ferguja kun ei riittänyt kaikille.n . Allis-Chalmers U-mallia tehtiin tunnetuksi maatalousnäyttelyiden yhteydessä järjestetyillä näytöskilpailuilla, joissa viiletettiin hurjimmillaan yli satasta. Hydrauliikka Voimanottoakselin pyörittämä 2-elementtinen mäntäpumppu, paine 110 kg/cm², nostoteho 500 kg. Co. Kauppa kävi hyvin, v. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: Allis-Chalmers B Moottori 4-syl. Myös v. Kaarevan etuakselin ja portaalityyppisten vähennyspyörästöjen ansiosta maavaraa oli riittävästi kaikkiin toimiin. Kallis-Jalmari Metsäteollisuuden koneisiin erikoistunut Oy Sandman Co. B-malliin tehtiin muutoksia koko sen historian ajan, joista ensimmäisiin ja tärkeimpiin kuului käsikäyttöisten ohjausjarrujen vaihtaminen polkimiin. n Kimmo Kotta Tekniset tiedot: Allis-Chalmers B Moottori 4-syl. Syl. Voimansiirto Kuiva 8½” 1-levykytkin. Co. B-Alliksen ketteryyttä todisti neljän tytön ja neljän pojan ryhmä, joka esitti traktoreilla square-tanssia. Kuljettaja kun joutui jarrutustilanteessa pitämään molempia käsiään jarruvivuilla, mikä aiheutti hankaluuksia etenkin mutkaisessa alamäessä. Englantilainen B-malli vaihtui uudistettuun D270-malliin v.1954, amerikkalaisen B-Alliksen valmistus päättyi 3 vuotta myöhemmin. Voimanottoakseli 740 rpm, hihnapyörä 139 mm x 200 mm, 1392 rpm. Englantilaiset pääsivät B-Alliksen makuun sota-ajan Lend & Lease-avustusohjelman puitteissa ja kun se tuntui sopivalta sikäläiseen maatalouteen, aloitettiin sen valmistus kokoonpanona vuosina 1947–49, ja noin 2000 traktorin jälkeen siirryttiin kokonaan omavaraiseen tuotantoon. Seuraavia malleja D270 ja D272 tuotiin vain hieman enemmän, vuoden 1962 lopulla Suomessa oli yhteensä 1526 rekisteröityä Allista. 4 500 kpl.. 1955 mennessä oli 644 kappaletta. Mainonnassa keskityttiin hevosja traktorityön vertailuun. 1938 valmistui 11 699 traktoria, vuotta myöhemmin 21 594, mutta sitten tuli kysyntään reipas pudotus, koska B-malli sai kilpailijoita, joista pahimpia olivat Farmall A ja Alliksen kanssa saman hintainen Ford-Ferguson 9N. Hevoset vaihtoon Ensimmäisissä vuoden 1937 Allis-Chalmers B-malleissa oli Waukeshan nelosmoottorit, mutta 96 koneen jälkeen nokalle vaihdettiin omat koneet. Hinta 330 000 mk vuonna 1952, mikä vastaa n.10 800 euroa vuonna 2021 Valmistaja Allis-Chalmers Mfg. Sota-ajan tuoma raaka-ainepulakin vaikutti valmistusmääriin. Mainonnassa keskityttiin hevosja traktorityön vertailuun. B-malliin tehtiin muutoksia koko sen historian ajan, joista ensimmäisiin ja tärkeimpiin kuului käsikäyttöisten ohjausjarrujen vaihtaminen polkimiin. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori kansiventtiileillä, 21 hv/1850 rpm. Myöhemmin vaihteistoon lisättiin nelonen. perusti traktorija puimurituonteja varten helsinkiläisen Oy Allis Ab:n v.1938, mutta etenkin puimureiden puolesta hyvin alkaneet liiketoimet katkesivat sotavuosiin. Jokunen B-mallikin ennätti tulla ja luultavasti niitä saatiin lisää vielä välirauhan aikaan Petsamon Liinahamarin sataman kautta, mutta sitten tuonteihin tuli 10 vuoden pakollinen tauko. Lisävarusteita Bensamoottori, Perkins P3-diesel, akkusytytys, hihnapyörä, 10 x 24-, 7 x 28(Potato Special) tai 8 x 38-takapyörät (Asparagus Special), teollisuusmalli IB, rautapyörät, pyöräpainot, säädettävä tai kiinteä etuakseli, tiehöylävarustus, keskiniittokone. Hevoset maksavat enemmän kuin B-Allis, niiden käyttö on kalliimpaa, ne vaativat enemmän huolenpitoa ja niillä ajaminen väsyttää enemmän, vakuutettiin 12-sivuisessa esitteessä. Kuljettaja kun joutui jarrutustilanteessa pitämään molempia käsiään jarruvivuilla, mikä aiheutti hankaluuksia etenkin mutkaisessa alamäessä. Lisänimestään Kallis-Jalmari huolimatta B-Allis oli teholuokkansa huokein traktori, kotimaista "Piikkilangankiristäjääkin" halvempi ja melko varmasti myös parempi, mutta siitä huolimatta se ei ollut erikoisen haluttu. perusti traktorija puimurituonteja varten helsinkiläisen Oy Allis Ab:n v.1938, mutta etenkin puimureiden puolesta hyvin alkaneet liiketoimet katkesivat sotavuosiin. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. Vaihtamalla hevoset lehmiin, traktorin hinta kuittaantuisi hyvin lyhyessä ajassa, Allis-Chalmers B on "säästövalio" luvattiin mainoksissa. Allis-Chalmers U-mallia tehtiin tunnetuksi maatalousnäyttelyiden yhteydessä järjestetyillä näytöskilpailuilla, joissa viiletettiin hurjimmillaan yli satasta. Kaasuttimiin tehtiin muutoksia, käsikäyttöisen nostolaitteen tilalle saatiin valinnaisvarusteena hydrauliikkaa, sähköstarttikin tuli lisävarusteluetteloon vuodesta 1940 lähtien. Kallis-Jalmari Metsäteollisuuden koneisiin erikoistunut Oy Sandman Co. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori kansiventtiileillä, 21 hv/1850 rpm. Mekaaniset pantajarrut tasauspyörästön akseleilla, voidaan käyttää ohjausjarruina. Merritt päätti panostaa tähän potentiaaliseen asiakaskuntaan. Merritt päätti panostaa tähän potentiaaliseen asiakaskuntaan. Traktorikauppa alkoi vuosikymmenen lopulla käydä entiseen malliin, mutta amerikkalaisfarmeista 60 % oli alle 100 eekkerin (40 ha) viljelmiä, joiden ostovoima ei riittänyt traktoreiden hankintaan. Valmistusaika ja -paikka 1937–57, Milwaukee, Wisconsin, USA yht. B-Alliksien kokonaismäärä v. 1951.Muutama amerikkalainen esittelykappale oli saatu kolmisen vuotta aiemmin, mutta laajempaan myyntiin niitä ei vielä silloin liiennyt. Walter Strehlowin johtama suunnitteluryhmä sai hyvin haasteellisen tehtävän: piti luoda mahdollisimman monipuolinen pikkutraktori, joka sai maksaa korkeintaan kahden hevosparin verran ja ylittää ne työmäärässä. Mittoja Pituus 2760 mm, akseliväli 1880 mm, leveys 1580 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1620 mm, maavara 375 mm, paino vakiovarusteilla 970 kg. 14.1.2021 NRO 1 70 WETERAANIT WETERAANI Allis-Chalmers B Säästövalio Ensimmäinen kumipyörätraktori Allis-Chalmers U ja huokea All-Crop -puimuri pelastivat Harry Merrittin luotsaaman Allis-Chalmersin kassakriisiltä 1930-luvun lamavuosina. Seuraavia malleja D270 ja D272 tuotiin vain hieman enemmän, vuoden 1962 lopulla Suomessa oli yhteensä 1526 rekisteröityä Allista. Samassa julkaisussa yllytettiin laskemaan, kuinka monta lehmää, sikaa, kanaa tai lammasta voidaan ruokkia hevosilta vapautuneella peltoalalla. 1940 esitelty hieman tehokkaampi Alliksen riviviljelymalli C vei markkinoita alkuperäiseltä versiolta. Kauppa kävi hyvin, v. Englantilainen B-malli vaihtui uudistettuun D270-malliin v.1954, amerikkalaisen B-Alliksen valmistus päättyi 3 vuotta myöhemmin. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 5,5–16,8 km/h
65 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 14.1.2021 NRO 1 71 WETERAANIT Al lis -C ha lm er s B 19 37 –5 7, M ilw au ke e, W is co ns in , US A 19 50 –5 4, To tt on , Ha m ps hi re ja Es se nd in e, Ru tla nd , En gl an ti
Korkeampana pysynyt hintakaan ei rajoittanut sen kysyntää. Niinpä Boxerille tehtiin kevyt nuorennusleikkaus, jonka jälkeen sitä voitiin mainostaa uutena mallina. Eskilstunan insinöörien suunnitelmissa oli jonkun verran tehokkaampi 4-sylinterinen malli, jossa olisi uusi voimansiirto ja kiinteä, huippumukava turvaohjaamo, mutta se saataisiin markkinoille vasta vuosikymmenen vaihteessa. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 13.6/12 x 38. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. Korkeampana pysynyt hintakaan ei rajoittanut sen kysyntää. Hintaa oli edelleen useimpia kilpailijoita runsaammin, mutta se ei Volvo-miehiä vieläkään häirinnyt. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 66 1/2021 65 BM -V ol vo T60 19 67 –7 Es ki ls tu na , Ru ot si 1/2021 64 WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T600 Moottori 1113A, 3-syl. Rivityyppinen Simms-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Valmistaja AB Bolinder-Munktell. Kotimaisia ja ruotsalaisia Volvo-asiakkaat olivat Suomessa harvalukuisia, mutta sitäkin merkkiuskollisempia. BM-Volvo T-600 Vankka ja taloudellinen Monet traktorivalmistajat ovat esitelleet uusien malliensa kehittelyvaiheen kestäessä eräänlaisia odotusajan koneita, joilla on pidetty yllä asiakkaiden mielenkiintoa. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. Hydrauliikka Moottorin pyörittämä hammaspyöräpumppu, suurin paine 140 kg/cm², tuotto 40,5 l/min, nostovoima 1950 kg. Tuolloin määrät jäivät kaikilla merkeillä vähäisiksi edellisvuoden devalvaation ja maatalousverotusuudistuksen aiheuttaman epävarmuuden takia. Hinta 16 300 mk vuonna 1967, mikä vastaa n. Kisassa pysyäkseen BM-Volvo teki kokonaan uuden 6-sylinterisen Bison-Volvon, jolla onnistuttiin pääsemään samoille apajille isojen amerikkalaisten kanssa. n 1/2021 64 WETERAANI Tekniset tiedot: BM-Volvo T600 Moottori 1113A, 3-syl. Syl. Syl. Voa 720 rpm erillisellä monilevykytkimellä, ajovoimanotto 10 r/metri. Vanhemman Boxerin tavoin T600 alkoi myydä verrattoman hyvin, vaikka se oli lähes kokonaan edeltäjänsä kaltainen. Kumityynyvaimennuksilla ja toppauksilla meteli oli saatu lähes siedettäväksi, lämmityslaite kuului varustuksiin ja suurikokoisilla ikkunoilla lisättiin näkyvyyttä joka suuntaan. Valmistusaika ja -paikka 1967–70 Eskilstuna, Ruotsi. Kaatumisen kestävä turvaohjaamo tai -kehikko tuli Ruotsissa pakolliseksi varusteeksi jo v.1959, joten kotimarkkinoille tarkoitettuihin traktoreihin se asennettiin jo tehtaalla. läpimitta 111,1 mm, iskunpituus 130 mm, kokonaisiskutilavuus 3780 cm³, puristussuhde 16,5:1. Niitä koottiin kotimaan myyntiä varten myös Porvoon Fiskarsin tehtailla vuosina 1966–68 kaikkiaan 950 traktorin verran. Vanhaa mallia on uudistettu sen verran, että on voitu esitellä ainakin nimellisesti uusi traktori, vaikka muutokset olisivat olleet hyvinkin vähäisiä. Sähköjärjestelmä Bosch 12 V, laturin teho 190 W, startti 2,9 kW. Hydrauliikkaan lisättiin painetta ja nostotehoa kasvatettiin vajaaseen 2 tonniin. Mallia myytiin hamaan loppuun asti melko mukavasti, keskimääräinen vuosituotanto oli noin 600 Bisonia, mikä oli sen kokoluokan traktorille hyvä lukema. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 10+2R, nopeudet 2,8–30 km/h. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 10+2R, nopeudet 2,8–30 km/h. Moni ruotsalainen suurtila päätyi kuitenkin valitsemaan modernin ja tehokkaan jenkkitraktorin. Valmistettu yhteensä 14 294 kpl. Valmistaja AB Bolinder-Munktell. BM-Volvo T-600 Vankka ja taloudellinen Monet traktorivalmistajat ovat esitelleet uusien malliensa kehittelyvaiheen kestäessä eräänlaisia odotusajan koneita, joilla on pidetty yllä asiakkaiden mielenkiintoa. Voimansiirto Kuiva 13” 1-levykytkin. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 66 hv SAE/1950 rpm. Lisävarusteita Teollisuusmalli, 8.25 x 20-etupyörät, 14.9/13 x 38-, 16.9/14 x 30tai 16.9/14 x 34-takapyörät, vahvistettu etuakseli, etulokasuojat, ohjauksentehostin, etupainot, pyöräpainot, turvakehys tai -ohjaamo (ennen 1.7.1969), maatalousvetolaite, 1tai 2-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili, paineilmalaitteet, hihnapyörä. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys. Vankkarakenteisena se soveltui peltotöiden lisäksi mainiosti myös metsäja maansiirtotöihin. Enimmät Volvot olivat Bustereita, jotka eivät olleet yhtään samantehoisia kilpailijoita kalliimpia, mutta paljon järeämmin tehtyjä. Sama ilmiö toistui seuraavan T650-mallinkin kanssa, josta tuli ruotsalaisten ykköstraktori seuraavaksi 12 vuodeksi, jonka jälkeen Volvon ura traktorivalmistajana alkoi olla ohi. Niinpä Boxerille tehtiin kevyt nuorennusleikkaus, jonka jälkeen sitä voitiin mainostaa uutena mallina. Kisassa pysyäkseen BM-Volvo teki kokonaan uuden 6-sylinterisen Bison-Volvon, jolla onnistuttiin pääsemään samoille apajille isojen amerikkalaisten kanssa. Konepellistä ja maskista muoKimmo Kotta toiltiin samantyylinen kuin Bisoneissa, mikä teki uudesta BM-Volvo T600 Boxerista olemuksensa puolesta vertailukelpoisen uusien Fordien, MF:ien, David Brownien ja Internationalien kanssa. Hydrauliikka Moottorin pyörittämä hammaspyöräpumppu, suurin paine 140 kg/cm², tuotto 40,5 l/min, nostovoima 1950 kg. Kumityynyvaimennuksilla ja toppauksilla meteli oli saatu lähes siedettäväksi, lämmityslaite kuului varustuksiin ja suurikokoisilla ikkunoilla lisättiin näkyvyyttä joka suuntaan. Lisävarusteita Teollisuusmalli, 8.25 x 20-etupyörät, 14.9/13 x 38-, 16.9/14 x 30tai 16.9/14 x 34-takapyörät, vahvistettu etuakseli, etulokasuojat, ohjauksentehostin, etupainot, pyöräpainot, turvakehys tai -ohjaamo (ennen 1.7.1969), maatalousvetolaite, 1tai 2-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili, paineilmalaitteet, hihnapyörä. Mittoja Pituus 3520 mm, akseliväli 2305 mm, leveys 1810 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1720 mm, maavara 410 mm, paino vakiovarusteilla ilman ohjaamoa 2720 kg. Hydrauliikkaan lisättiin painetta ja nostotehoa kasvatettiin vajaaseen 2 tonniin. Vuodesta 1963 aina seuraavan vuosikymmenen loppupuolelle Volvo oli rekisteröintitilastojen sijalla 7, edellä olivat brittimerkit ja Valmet. 27 650 euroa vuoden 2021 rahassa. Niitä koottiin kotimaan myyntiä varten myös Porvoon Fiskarsin tehtailla vuosina 1966–68 kaikkiaan 950 traktorin verran. Hintaa oli edelleen useimpia kilpailijoita runsaammin, mutta se ei Volvo-miehiä vieläkään häirinnyt. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 66 hv SAE/1950 rpm. Vanhemman Boxerin tavoin T600 alkoi myydä verrattoman hyvin, vaikka se oli lähes kokonaan edeltäjänsä kaltainen. Voimansiirtoon ei tehty muutoksia, mutta lohkoltaan vahvistettuun moottoriin tuli uusi venttiilikoneisto, imusarja ja Simmsin ruiskutuspumppu, joka sai voitelunsa moottoriöljystä. Kaatumisen kestävä turvaohjaamo tai -kehikko tuli Ruotsissa pakolliseksi varusteeksi jo v.1959, joten kotimarkkinoille tarkoitettuihin traktoreihin se asennettiin jo tehtaalla. Urakkakäyttöön vaatimatonta 15 litran tilavuutta voitiin laajentaa valinnaisvarusteisiin kuuluneella hydrauliikkaöljyn lisäsäiliöllä. Kotimaisia ja ruotsalaisia Volvo-asiakkaat olivat Suomessa harvalukuisia, mutta sitäkin merkkiuskollisempia. Sama ilmiö toistui seuraavan T650-mallinkin kanssa, josta tuli ruotsalaisten ykköstraktori seuraavaksi 12 vuodeksi, jonka jälkeen Volvon ura traktorivalmistajana alkoi olla ohi. Mittoja Pituus 3520 mm, akseliväli 2305 mm, leveys 1810 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1720 mm, maavara 410 mm, paino vakiovarusteilla ilman ohjaamoa 2720 kg. Pyörät Edessä 7.50 x 18, takana 13.6/12 x 38. Hinta 16 300 mk vuonna 1967, mikä vastaa n. Mekaaniset rumpujarrut tasauspyörästön akseleilla, voidaan käyttää ohjausjarruina. Vanhaa mallia on uudistettu sen verran, että on voitu esitellä ainakin nimellisesti uusi traktori, vaikka muutokset olisivat olleet hyvinkin vähäisiä. n. Tällaisia lyhyen kaavan uutuustraktoreita ovat olleet esimerkiksi Fiatin Timantti-sarjan pienemmät mallit, harmaalokariset Super Majorit ja Dextat, IH 276 ja 434, keltaiset 1970-luvun lopun Valmetit, sekä BM-Volvo T-600, joka jatkoi 3 vuoden ajan etenkin ruotsalaisten viljelijöiden suosiman Boxer-Volvon perinteitä. Täytösmääriä Moottori 10,5 l, jäähdytysjärjestelmä 14 l, voimansiirto 53 l, hydrauliikka 15 l, polttoainesäiliö 65 l. Alkuperäinen Klippan-hytti oli tyypillinen aikansa tuote, karu ja äänekäs, mutta myöhemmin saataville tulleessa Fernmo-ohjaamossa oli jo hieman ergonomiaakin, jota T600:n esitteessä korostettiin vankkuuden ja taloudellisuuden ohella. Voimansiirtoon ei tehty muutoksia, mutta lohkoltaan vahvistettuun moottoriin tuli uusi venttiilikoneisto, imusarja ja Simmsin ruiskutuspumppu, joka sai voitelunsa moottoriöljystä. Uudenlainen maalaus, pieni tehojen lisäys, tehokkaampi hydrauliikka, muotoillut konepellit ja parempi istuin ovat olleet helppoja uudistuksia todellista uutuutta odotellessa. Täytösmääriä Moottori 10,5 l, jäähdytysjärjestelmä 14 l, voimansiirto 53 l, hydrauliikka 15 l, polttoainesäiliö 65 l. Alkuperäinen Klippan-hytti oli tyypillinen aikansa tuote, karu ja äänekäs, mutta myöhemmin saataville tulleessa Fernmo-ohjaamossa oli jo hieman ergonomiaakin, jota T600:n esitteessä korostettiin vankkuuden ja taloudellisuuden ohella. Se ei kuitenkaan häirinnyt suomalaisiakaan Volvo-miehiä, joita löytyi suhteessa eniten ruotsinkielisiltä alueilta. Määrät olivat viidensadan tuntumassa, paras vuosi oli 1965, jolloin rekisteröitiin 647 Volvoa, heikoiten meni huonona traktorivuotena 1968, jolloin oltiin lukemassa 320. Konepellistä ja maskista muoKimmo Kotta toiltiin samantyylinen kuin Bisoneissa, mikä teki uudesta BM-Volvo T600 Boxerista olemuksensa puolesta vertailukelpoisen uusien Fordien, MF:ien, David Brownien ja Internationalien kanssa. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys. Vuodesta 1963 aina seuraavan vuosikymmenen loppupuolelle Volvo oli rekisteröintitilastojen sijalla 7, edellä olivat brittimerkit ja Valmet. Tällaisia lyhyen kaavan uutuustraktoreita ovat olleet esimerkiksi Fiatin Timantti-sarjan pienemmät mallit, harmaalokariset Super Majorit ja Dextat, IH 276 ja 434, keltaiset 1970-luvun lopun Valmetit, sekä BM-Volvo T-600, joka jatkoi 3 vuoden ajan etenkin ruotsalaisten viljelijöiden suosiman Boxer-Volvon perinteitä. Boxer-pohjaiset pyöräkuormaajat ja metsätraktorit olivat puolestaan myyntitilastojen kärkisijoilla ympäri Suomea. Urakkakäyttöön vaatimatonta 15 litran tilavuutta voitiin laajentaa valinnaisvarusteisiin kuuluneella hydrauliikkaöljyn lisäsäiliöllä. Voimansiirto Kuiva 13” 1-levykytkin. Kotimarkkinoilla menekissä ei ollut näkyvissä notkahdusta, vaikka Boxer oli saanut 1960-luvun puolivälissä monia varteenotettavia kilpailijoita. Tuolloin määrät jäivät kaikilla merkeillä vähäisiksi edellisvuoden devalvaation ja maatalousverotusuudistuksen aiheuttaman epävarmuuden takia. Mekaaniset rumpujarrut tasauspyörästön akseleilla, voidaan käyttää ohjausjarruina. Boxer-pohjaiset pyöräkuormaajat ja metsätraktorit olivat puolestaan myyntitilastojen kärkisijoilla ympäri Suomea. Boxer oli meilläkin selkeästi muita kalliimpi, vanhempi malli 350 oli noin 25 % brittimerkkejä hintavampi ja suhde säilyi samana uudistetun T600:n tullessa markkinoille. Valmistusaika ja -paikka 1967–70 Eskilstuna, Ruotsi. Kotimarkkinoilla menekissä ei ollut näkyvissä notkahdusta, vaikka Boxer oli saanut 1960-luvun puolivälissä monia varteenotettavia kilpailijoita. Määrät olivat viidensadan tuntumassa, paras vuosi oli 1965, jolloin rekisteröitiin 647 Volvoa, heikoiten meni huonona traktorivuotena 1968, jolloin oltiin lukemassa 320. Enimmät Volvot olivat Bustereita, jotka eivät olleet yhtään samantehoisia kilpailijoita kalliimpia, mutta paljon järeämmin tehtyjä. Boxer oli meilläkin selkeästi muita kalliimpi, vanhempi malli 350 oli noin 25 % brittimerkkejä hintavampi ja suhde säilyi samana uudistetun T600:n tullessa markkinoille. läpimitta 111,1 mm, iskunpituus 130 mm, kokonaisiskutilavuus 3780 cm³, puristussuhde 16,5:1. Uudenlainen maalaus, pieni tehojen lisäys, tehokkaampi hydrauliikka, muotoillut konepellit ja parempi istuin ovat olleet helppoja uudistuksia todellista uutuutta odotellessa. Sähköjärjestelmä Bosch 12 V, laturin teho 190 W, startti 2,9 kW. Moni ruotsalainen suurtila päätyi kuitenkin valitsemaan modernin ja tehokkaan jenkkitraktorin. Eskilstunan insinöörien suunnitelmissa oli jonkun verran tehokkaampi 4-sylinterinen malli, jossa olisi uusi voimansiirto ja kiinteä, huippumukava turvaohjaamo, mutta se saataisiin markkinoille vasta vuosikymmenen vaihteessa. Se ei kuitenkaan häirinnyt suomalaisiakaan Volvo-miehiä, joita löytyi suhteessa eniten ruotsinkielisiltä alueilta. Valmistettu yhteensä 14 294 kpl. Uutta peltiä ja pientä viilausta Tehokkaimmaksi eurooppalaiseksi pyörätraktoriksi aikanaan mainittu 80-hevosvoimainen BM-Volvo 470 Bison oli 1960-luvun puolivälin jälkeen myös eräs vanhanaikaisimmista traktoreista – tekniikka ja muotoilu olivat suoraan edellisen vuosikymmenen alusta. Mallia myytiin hamaan loppuun asti melko mukavasti, keskimääräinen vuosituotanto oli noin 600 Bisonia, mikä oli sen kokoluokan traktorille hyvä lukema. BM-Volvo 350 Boxer oli vuosina 1959–66 Ruotsin markkinajohtaja, eikä se vielä loppuaikoinaankaan ollut millään muotoa vanhanaikainen muuten kuin ulkonäkönsä puolesta, joka oli "isoveljen" tavoin vahvasti 1950-lukulainen. 27 650 euroa vuoden 2021 rahassa. Voa 720 rpm erillisellä monilevykytkimellä, ajovoimanotto 10 r/metri. BM-Volvo 350 Boxer oli vuosina 1959–66 Ruotsin markkinajohtaja, eikä se vielä loppuaikoinaankaan ollut millään muotoa vanhanaikainen muuten kuin ulkonäkönsä puolesta, joka oli "isoveljen" tavoin vahvasti 1950-lukulainen. Vankkarakenteisena se soveltui peltotöiden lisäksi mainiosti myös metsäja maansiirtotöihin. Rivityyppinen Simms-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Uutta peltiä ja pientä viilausta Tehokkaimmaksi eurooppalaiseksi pyörätraktoriksi aikanaan mainittu 80-hevosvoimainen BM-Volvo 470 Bison oli 1960-luvun puolivälin jälkeen myös eräs vanhanaikaisimmista traktoreista – tekniikka ja muotoilu olivat suoraan edellisen vuosikymmenen alusta
67 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 1/2021 65 BM -V ol vo T60 19 67 –7 Es ki ls tu na , Ru ot si
Juontokoneesta kuormaakantava Valmetin ensimmäinen v. Terra 865 LM:ssä oli sama BK-Terran etuosa, mutta peräpää oli rovaniemeläisen L.Marttiini Oy:n tuotantoa. Valmistusaika ja -paikka 1968–70, Tampere ja Rovaniemi. n n Kimmo Kotta. läpimitta 108 mm, iskunpituus 114 mm, kokonaisiskutilavuus 4 180 cm³. Ulkonäöltään AK-Terra muistutti myöhemmin esiteltyä armeijamallia 865BM. Se mahdollisti myös pehmeämmän liikkeellelähdön ja vähensi pyörien luistoa. Terra 865 LM:ssä oli sama BK-Terran etuosa, mutta peräpää oli rovaniemeläisen L.Marttiini Oy:n tuotantoa. Lisävarusteita 4-akselinen malli 865 BK, Valmettai Vindel-kuormaaja, vinssi, puskulevy, kitkarulla, nokkapumppu, tilavampi polttoaineja hydrauliöljysäiliö, telat eteen ja taakse, sivukaatokippi. Maataloustraktoreilla oli ajettu puuta lähes 15 vuoden ajan, ensimmäiset metsätraktoritkin olivat tulleet pari vuotta aiemmin, mutta 75 % puista ajettiin vielä hevosilla. Niinpä Valmet koollekutsui Eteläja Keski-Suomen sekä Lapin urakoitsijat kolmeen eri kokoukseen, joissa määriteltiin tarvittavien parannusten laajuus. Rivityyppinen Simms-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Vuosikymmenen vaihtuessa tilanne oli kokonaan toinen: hevosten varassa oli enää 18 % metsäajoista, juontotraktoreilla siirrettiin 10 % verran, maataloustraktoreiden osuus oli 27 % ja kuormaakantavien tai perävaunullisten metsätraktoreiden 45 %. LM-telissä vain etummaiset pyörät vetivät, mutta valinnaisvarusteisiin kuului kitkarulla, jolla saatiin veto taaimmaisiinkin pyöriin. Syl. 1967 ja jo seuraavan vuoden savotoille oli tarjolla 6-pyöräinenkin malli kahtena eri versiona. Valmet hoiti Terrat sellaiseen kuntoon, että urakoitsijat pääsivät taas tienestiin ja kaikki olivat tyytyväisiä valmistajan ripeään toimintaan. Erikoisuutena LM-telissä oli vakaaja, joka piti kuormatilan suorassa epätasaisessakin maastossa. Voimansiirto Kuiva 12” 1-levykytkin ja turbiinikytkin, osittain synkronoitu vaihteisto 6+2R, nopeudet 2,7–23,3 km/h. Pyörät Edessä ja takatelissä 18.4/15 x 26. Ulkonäöltään AK-Terra muistutti myöhemmin esiteltyä armeijamallia 865BM. Hankalin tilanne oli pohjoisimmassa Suomessa, missä metsäfirmat uhkailivat jo urakkasopimusten irtisanomisilla, jos puut eivät ala liikkua ripeämpään tahtiin. Vakolassakin oli huomattu siellä testattavana olleen LM-Terran heikkoudet – käyttöominaisuuksissa oli runsaasti huomauttamista ja kestävyys noteerattiin peräti huonoksi. Tuona talvena metsissämme rymysi 4363 maatalousja metsätraktoria, joista 202 oli runko-ohjattuja juontokoneita ja 437 kuormaakantavia tai häntäohjauksella varustettuja telakoneita. Lisähintaan sai sivukaatokipin, joka nopeutti etenkin uittopuukuormien purkamista. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 82 hv/2 100 rpm. Moottorin ja kytkimen väliin asennetulla Voith-turbiinikytkimellä suojattiin voimansiirtoa äkillisiltä rasituksilta. Terra 865 Ryskyssä oli Kuljetuskone Oy:n tekemä kuormatila, jonka alla oli kitkarullavetoinen teli. 100 kpl. Heikot maastoja lumiominaisuudet kavensivat urakoitsijoiden ansioita, mutta vielä enemmän riesaa oli jatkuvista voimansiirto-osien ja kuormaajan rikkoontumisista. Hydrauliikka Ohjauksella ja työhydrauliikalla omat pumppunsa, paineet 105–130 kg/cm², suurin tuotto 80 l/min. Hydrauliikka Ohjauksella ja työhydrauliikalla omat pumppunsa, paineet 105–130 kg/cm², suurin tuotto 80 l/min. 1963 esitelty 4-vetoinen juontotraktori 363D ja 2 vuotta myöhemmin saataville tullut Terra 865B koottiin maataloustraktoreiden komponenteista. Se mahdollisti myös pehmeämmän liikkeellelähdön ja vähensi pyörien luistoa. Merkin maineeseen oli kyllä tullut melkoinen tahra, mutta sitä saatiin siivottua seuraavilla 870 CKja CN-malleilla, jotka olivat kokonaan uuden aikakauden metsätraktoreita. AK:n tavoin siinä oli 565-Valmetin voimansiirto ja vähennyspyörästöt, sekä suuremmat pyörät. Hytissä oli tilaa vain kuljettajalle, apumiestä kun ei oikeasti tarvittu edellisessäkään versiossa. Juontokoneesta kuormaakantava Valmetin ensimmäinen v. Kuormaimen ulottuvuus 4,6 m, nostomomentti 3 000 kpm. Ominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään ne eivät olleet lähellekään kilpailevien merkkien tasoa, mutta hintaakin oli 25–40 % vähemmän, mikä nosti Valmetin markkinajohtajaksi heti tuoreeltaan. Vähennyspyörästöissä ulkopuolinen lieriövälitys, kiinteä 4-veto. Sähköjärjestelmä 12 V, startti 2,9 kW, laturin teho 260 W. Urakoitsijoiden "karvahattulähetystö" sai Valmetin johtoportaan vakuuttumaan, että jos lähes kaikki kuorma-Terrat olivat hajonneet samoista paikoista, niin vika ei voi olla käyttäjissä. Metsäteho luetteloi helmikuussa 1969 jäsentensä (Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto) ja Metsähallituksen työmailla olleet koneet. 1967 ja jo seuraavan vuoden savotoille oli tarjolla 6-pyöräinenkin malli kahtena eri versiona. Valmetin tekemä kourakuormaaja asennettiin edeltäjästä poiketen ohjaamon katolle. Valmetin tekemä kourakuormaaja asennettiin edeltäjästä poiketen ohjaamon katolle. Terra 865 Ryskyssä oli Kuljetuskone Oy:n tekemä kuormatila, jonka alla oli kitkarullavetoinen teli. Valmet Terra 865 LM Tuho ja nousu Hevosilla oli 1960-luvun puolivälissä tärkeä rooli metsätöissä. Tilasto antoi melko tarkan kuvan sen ajan kalustosta. Syl. Pitemmän ja hieman järeämmin toteutetun Terra 865BK:n ensimmäinen koekappale valmistui Valmetin Lentokonetehtaalla vuoden 1966 aikana. Hieman yli puolet juontotraktoreista oli Valmet Terroja, yhteensä 91 kuormaakantavasta Valmetin osuus oli 78. Mittoja Kokonaispituus 7 200 mm, akseliväli 3 300 mm, leveys 2 290 mm, korkeus 3 300 mm, maavara 640 mm, paino vakiovarusteilla 7 300 kg, kantavuus 8 tn, kuormatila 14 m³. Erikoisuutena LM-telissä oli vakaaja, joka piti kuormatilan suorassa epätasaisessakin maastossa. Lopulta päädyttiin vaihtamaan jokaiseen vammautuneeseen Terraan vaihteiston ykkösrattaat ja sivuakselit, napa-akselit laakereineen, vähennyspyörästöjen kotelot ja kourakuormaimet, sekä vahvistamaan ohjaamoiden katot ja kuormaimien kiinnityspisteet. n n Kimmo Kotta 25.2.2021 NRO 3 112 WETERAANIT WETERAANI Tekniset tiedot: Valmet Terra 865 LM Moottori 411A, 4-syl. Pitemmän ja hieman järeämmin toteutetun Terra 865BK:n ensimmäinen koekappale valmistui Valmetin Lentokonetehtaalla vuoden 1966 aikana. Kuorma-Terrojen (BK, Rysky ja LM) yhteismäärä n. Ryskyssä oli takana pienemmät pyörät, mutta LM:ssä ne olivat samaa 18.4 x 26-kokoa kuin etuvaunussakin. Vakolassakin oli huomattu siellä testattavana olleen LM-Terran heikkoudet – käyttöominaisuuksissa oli runsaasti huomauttamista ja kestävyys noteerattiin peräti huonoksi. Hinta 81 400 mk vuonna 1968, mikä vastaa noin 128 000 euroa vuonna 2021. Hydraulinen runko-ohjaus. Merkin maineeseen oli kyllä tullut melkoinen tahra, mutta sitä saatiin siivottua seuraavilla 870 CKja CN-malleilla, jotka olivat kokonaan uuden aikakauden metsätraktoreita. Heikot maastoja lumiominaisuudet kavensivat urakoitsijoiden ansioita, mutta vielä enemmän riesaa oli jatkuvista voimansiirto-osien ja kuormaajan rikkoontumisista. Urakoitsijoiden "karvahattulähetystö" sai Valmetin johtoportaan vakuuttumaan, että jos lähes kaikki kuorma-Terrat olivat hajonneet samoista paikoista, niin vika ei voi olla käyttäjissä. Täytösmääriä Moottori 9 l, jäähdytysjärjestelmä 12 l, voimansiirto 2 x 15 l, vähennyspyörästöt 4 x 1,1 l, hydrauliikka 50 l, polttoainesäiliö 50 l. Ominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään ne eivät olleet lähellekään kilpailevien merkkien tasoa, mutta hintaakin oli 25–40 % vähemmän, mikä nosti Valmetin markkinajohtajaksi heti tuoreeltaan. Mittoja Kokonaispituus 7 200 mm, akseliväli 3 300 mm, leveys 2 290 mm, korkeus 3 300 mm, maavara 640 mm, paino vakiovarusteilla 7 300 kg, kantavuus 8 tn, kuormatila 14 m³. Hytissä oli tilaa vain kuljettajalle, apumiestä kun ei oikeasti tarvittu edellisessäkään versiossa. Hydraulinen runko-ohjaus. Paineilmakäyttöiset rumpujarrut. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 68 25.2.2021 NRO 3 112 WETERAANIT WETERAANI Tekniset tiedot: Valmet Terra 865 LM Moottori 411A, 4-syl. Lisähintaan sai sivukaatokipin, joka nopeutti etenkin uittopuukuormien purkamista. Pyörät Edessä ja takatelissä 18.4/15 x 26. AK:n tavoin siinä oli 565-Valmetin voimansiirto ja vähennyspyörästöt, sekä suuremmat pyörät. Voimansiirto Kuiva 12” 1-levykytkin ja turbiinikytkin, osittain synkronoitu vaihteisto 6+2R, nopeudet 2,7–23,3 km/h. Hankalin tilanne oli pohjoisimmassa Suomessa, missä metsäfirmat uhkailivat jo urakkasopimusten irtisanomisilla, jos puut eivät ala liikkua ripeämpään tahtiin. Kuormaimen ulottuvuus 4,6 m, nostomomentti 3 000 kpm. Paineilmalaitteet. Umpinainen ohjaamo oli lämmin, mutta hyvin äänekäs, kuten lähes kaikissa muissakin tuon ajan metsäja maansiirtokoneissa. Runko-ohjattu juontotraktori oli tehokas isojen kokorunkojen siirrossa, mutta pohjoisessa, missä hyvinkin 80 % hakkuista oli massapuuta, päästiin parempiin tuloksiin perävaunulla tai reellä varustetuilla traktoreilla. Umpinainen ohjaamo oli lämmin, mutta hyvin äänekäs, kuten lähes kaikissa muissakin tuon ajan metsäja maansiirtokoneissa. Hevosten vähenemiseen oli kolme syytä – työikäisten maaltapako, metsäyhtiöiden kiinnostus koneisiin ja vuoden 1968 maatalousverouudistus. Lisävarusteita 4-akselinen malli 865 BK, Valmettai Vindel-kuormaaja, vinssi, puskulevy, kitkarulla, nokkapumppu, tilavampi polttoaineja hydrauliöljysäiliö, telat eteen ja taakse, sivukaatokippi. Metsäkonemarkkinat olivat Valmetin hallussa, mutta juhlimiseen ei ollut aihetta vielä vähään aikaan. BK-Terrat tulivat yleiseen myyntiin v. Ensimmäinen askel kuormaakantavan mallin suuntaan oli Terra 865 AK, jossa oli leveä kahden hengen ohjaamo, kourakuormaaja ja lyhyt kuormatila, johon mahtui 8 motin propsilasti. Valmistaja Valmet Oy Lentokonetehdas ja L.Marttiini Oy. Paineilmakäyttöiset rumpujarrut. Korjaussarja auttoi Poikkeuksellisen luminen talvi 1968–69 oli liikaa etenkin BK-Terroille. Hevosten vähenemiseen oli kolme syytä – työikäisten maaltapako, metsäyhtiöiden kiinnostus koneisiin ja vuoden 1968 maatalousverouudistus. Siihen saakka metsäajuri oli voinut merkata savottatuloistaan hevosen osuudeksi 60 %, joka oli verovapaata. Metsäteho luetteloi helmikuussa 1969 jäsentensä (Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto) ja Metsähallituksen työmailla olleet koneet. Valmistusaika ja -paikka 1968–70, Tampere ja Rovaniemi. Moottorin ja kytkimen väliin asennetulla Voith-turbiinikytkimellä suojattiin voimansiirtoa äkillisiltä rasituksilta. läpimitta 108 mm, iskunpituus 114 mm, kokonaisiskutilavuus 4 180 cm³. Paineilmalaitteet. Niinpä Valmet koollekutsui Eteläja Keski-Suomen sekä Lapin urakoitsijat kolmeen eri kokoukseen, joissa määriteltiin tarvittavien parannusten laajuus. LM-telissä vain etummaiset pyörät vetivät, mutta valinnaisvarusteisiin kuului kitkarulla, jolla saatiin veto taaimmaisiinkin pyöriin. Vähennyspyörästöissä ulkopuolinen lieriövälitys, kiinteä 4-veto. Maataloustraktoreilla oli ajettu puuta lähes 15 vuoden ajan, ensimmäiset metsätraktoritkin olivat tulleet pari vuotta aiemmin, mutta 75 % puista ajettiin vielä hevosilla. Rivityyppinen Simms-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Hinta 81 400 mk vuonna 1968, mikä vastaa noin 128 000 euroa vuonna 2021. Tuona talvena metsissämme rymysi 4363 maatalousja metsätraktoria, joista 202 oli runko-ohjattuja juontokoneita ja 437 kuormaakantavia tai häntäohjauksella varustettuja telakoneita. Vuosikymmenen vaihtuessa tilanne oli kokonaan toinen: hevosten varassa oli enää 18 % metsäajoista, juontotraktoreilla siirrettiin 10 % verran, maataloustraktoreiden osuus oli 27 % ja kuormaakantavien tai perävaunullisten metsätraktoreiden 45 %. Valmet hoiti Terrat sellaiseen kuntoon, että urakoitsijat pääsivät taas tienestiin ja kaikki olivat tyytyväisiä valmistajan ripeään toimintaan. 1963 esitelty 4-vetoinen juontotraktori 363D ja 2 vuotta myöhemmin saataville tullut Terra 865B koottiin maataloustraktoreiden komponenteista. Sähköjärjestelmä 12 V, startti 2,9 kW, laturin teho 260 W. Valmet Terra 865 LM Tuho ja nousu Hevosilla oli 1960-luvun puolivälissä tärkeä rooli metsätöissä. BK-Terrat tulivat yleiseen myyntiin v. Rumpujarrujen toimintaa tehostettiin paineilmalla. Kuorma-Terrojen (BK, Rysky ja LM) yhteismäärä n. Ensimmäinen askel kuormaakantavan mallin suuntaan oli Terra 865 AK, jossa oli leveä kahden hengen ohjaamo, kourakuormaaja ja lyhyt kuormatila, johon mahtui 8 motin propsilasti. Valmistaja Valmet Oy Lentokonetehdas ja L.Marttiini Oy. 100 kpl. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 82 hv/2 100 rpm. Lopulta päädyttiin vaihtamaan jokaiseen vammautuneeseen Terraan vaihteiston ykkösrattaat ja sivuakselit, napa-akselit laakereineen, vähennyspyörästöjen kotelot ja kourakuormaimet, sekä vahvistamaan ohjaamoiden katot ja kuormaimien kiinnityspisteet. Täytösmääriä Moottori 9 l, jäähdytysjärjestelmä 12 l, voimansiirto 2 x 15 l, vähennyspyörästöt 4 x 1,1 l, hydrauliikka 50 l, polttoainesäiliö 50 l. Runko-ohjattu juontotraktori oli tehokas isojen kokorunkojen siirrossa, mutta pohjoisessa, missä hyvinkin 80 % hakkuista oli massapuuta, päästiin parempiin tuloksiin perävaunulla tai reellä varustetuilla traktoreilla. Metsäkonemarkkinat olivat Valmetin hallussa, mutta juhlimiseen ei ollut aihetta vielä vähään aikaan. Ryskyssä oli takana pienemmät pyörät, mutta LM:ssä ne olivat samaa 18.4 x 26-kokoa kuin etuvaunussakin. Tilasto antoi melko tarkan kuvan sen ajan kalustosta. Rumpujarrujen toimintaa tehostettiin paineilmalla. Korjaussarja auttoi Poikkeuksellisen luminen talvi 1968–69 oli liikaa etenkin BK-Terroille. Siihen saakka metsäajuri oli voinut merkata savottatuloistaan hevosen osuudeksi 60 %, joka oli verovapaata. Hieman yli puolet juontotraktoreista oli Valmet Terroja, yhteensä 91 kuormaakantavasta Valmetin osuus oli 78
69 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 25.2.2021 NRO 3 113 WETERAANIT Va lm et Te rr a 86 5 LM 19 68 –7 0, Ta m pe re ja Ro va ni em i
Diesel-Nuffield ei kaikista eduistaan huolimatta ollut ensi alkuun mikään menestystuote – kaikki eivät uskoneet sen tarjoavan luvattua voimaa, vauhtia ja taloudellisuutta. Pari vuotta myöhemmin saatiin valmiiksi oma suorasuihkutteinen BMC-diesel, joka asennettiin hiljattain L4-malliseksi vaihtuneen Perkinsin tilalle. Hydraulisen nostolaitteen, johon kuului erillinen ulkopuolisen sylinterin hallintaventtiili, sai valinnaisvarusteena. Morris Motors oli käyttänyt parissa kuorma-autossaan sveitsiläistä Saurer-dieseliä, johon yhtymällä oli valmistuslisenssi, ja tätä samaa 6-sylinteristä 4,3 litran moottoria kaavailtiin myös Nuffieldin nokalle, mutta ilmeisesti edes prototraktoria ei tehty. Nuffieldiin katsottiin sopivammaksi 4-sylinterinen vajaan 40 hv:n P4, joka tuli kaasutinmoottorin vaihtoehdoksi maaliskuussa 1950. Morris Motors sai Nuffieldinsa sarjatuotantoon vuoden 1948 aikana. Seuraavana vuotena kuitenkin tärppäsi, ja tänne saatiin 73:n Nuffieldin lähetys, joista 8 oli petroolimalleja. Vuoteen 1953 asti petrooli-Nuffieldia tehtiin tuplasti enemmän, jonka jälkeen asetelma vaihtui päinvastaiseksi. Joku kaukokatseisempi asiantuntija tiesi kertoa, että niin valtavaa konetta ei tarvittaisi täällä koskaan, vaikka suunnilleen samankokoinen Mörkö-Majuri oli tuon ajan yleisin traktori, eikä sitä seurannut vähintään yhtä suosittu uudistettu mallikaan ollut kooltaan ja massaltaan yhtään vaatimattomampi. Vankkatekoinen Nuffield oli rakenteeltaan uusinta uutta, mutta kaikki eivät olleet tyytyväisiä Morris ETA -sivuventtiilimoottoriin, joka oli kylmällä säällä hieman konstikas, kuten useimmat muutkin petroolikoneet. Voimanottoakselikin oli hinnoiteltu erikseen, mutta käytännössä se asennettiin jokaisen maatalouskäyttöön myytyyn traktoriin. Myöhemmin määrät kasvoivat jatkuvasti – 1960-luvun alkupuolella, kun Nuffieldista oli tullut yleisin kaivureiden alustakone, päästiin parhaimmillaan 2 000 traktoriin vuodessa, 10 000:s Nuffield luovutettiin huhtikuussa 1964. Saurer-suunnitelma vaihdettiin Perkins-dieseliin, jonka 6-sylinteristä P6-mallia oli asennettu onnistuneesti Fordson Majoriin ja Massey-Harrikseen vuodesta 1948 lähtien. Lainamoottorilla dieselaikaan Claude Culpinin ja David Brownilta Morris Motorsille siirtyneen Herbert Merrittin suunnittelema Nuffield Universal oli onnistunut kone. W E T E R A A N I Viidessä vaihteessa oli vuonna 1948 riittävästi nopeuksia kaikkiin töihin. Hintaa oli 34 % petroolimallia enemmän, mutta vieläkin varmemmin kiinnostusta rajoitti dieselin maine vaikeasti käynnistyvänä ja viljelijöille liian teknisenä moottorina. Maatalousministeriöllä oli ollut toiveenaan myös laajat vientimarkkinat, mikä toteutuikin täydellisesti. Lisenssiviraston hampaissa Nuffieldin tuonti alkoi vuoden 1952 jälkipuoliskolla, jolloin Kesko sai tuotua 2 petroolimoottorista esittelykonetta, joista toinen annettiin Vakolan testattavaksi. Takaraideväliä säädettiin amerikkalaistyylisillä liukunavoilla, jollaiset oli 4-pyöräisessä perusmallissakin. Jatkossa tuotiin pelkästään dieseleitä, joita tuli viimeisenä Perkinsvuotena 1954 yhteensä 122 kappaletta, osa jo omalla BMC-moottorilla. Vuonna 1952 Austin Motor Company ja Nuffield Organisation, johon kuuluivat Morris Motors ja kolme pienempää automerkkiä, fuusioituivat. Viraston epäkiitollisena tehtävänä oli seuloa runsaasta tarjonnasta Suomeen sopivimmat traktorit ja Nuffieldia pidettiin turhan suurena meikäläiseen maatalouteen. Perkins-mallin tullessa myyntiin Nuffieldia vietiin jo ympäri maailmaa aina Australiaan ja Uuteen Seelantiin asti, eikä menekistä ollut jatkossakaan puutetta. Suurelle traktorille oli sittenkin tarvetta. Uusi moottori oli tehokkaampi, ominaisuuksiltaan parempi ja varsinkin halvempi, mikä varmisti lopullista siirtymistä dieselaikaan. Dagenhamin tehdas tuotti kiivaammillaan vajaat 30 000 Fordsonia vuodessa, mikä ei kuitenkaan riittänyt maatalouden ja armeijan kasvaneisiin tarpeisiin. Viidessä vaihteessa oli tuolloin riittävästi nopeuksia kaikkiin töihin, suurimmalla päästiin peräti 30 km/h. Tuossa vaiheessa kaasutinmoottoreiden osuus oli enää 5 % Nuffieldien kokonaismäärästä. Erityisen tyytyväisiä oltiin yli 50 hv:n Case LA-, Minneapolis-Moline GTAja Deering W9 -malleihin. Uuden suuryhtymän nimeksi tuli British Motor Corporation eli BMC. Lähinnä vientimaiden tarpeisiin oli tarjolla 3-pyöräinen tai kapealla v-tyypin etuakselilla varustettu riviviljelymalli. Fordsonin ja Fergusonin valmistusja vientimäärät olivat yli kymmenkertaisia, mutta Nuffieldillakin oli tärkeä roolinsa siellä, missä tarvittiin erityisen järeää traktoria. KK-20210318-425099-_210308_2151400517.indd 56 8.3.2021 21.51.43. Ajankohdaltaan Nuffieldin tuleminen sattui mahdollisimman huonoon aikaan: säännöstely oli vapaan puolikasvuoden jälkeen taas tiukkaa ja Lisenssivirasto myönsi valuuttoja hyvin kitsaasti. Niinpä maatalousministeriö lähestyi sodan loppupuolella Dagenhamin tehdasta ja Morris Motorsia, joilta toivottiin 3-siipisen auran vetämiseen kykenevää traktoria, jossa olisi iso maavara, voimanottoakseli ja sähköstartti. Pahimpaan pulaan saatiin apua amerikkalaisilta, jotka lähettivät Lend & Lease -ohjelman puitteissa briteille uusinta traktoritekniikkaansa. Fordilla oli jo valmis suunnitelma, jonka ensimmäinen vaihe Fordson Major E27N valmistui v.1945, ja lopullinen versio Fordson Major E1A vajaat 7 vuotta myöhemmin. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 70 56 Koneklassikot 2021 2/ | Koneviesti TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Voimaa, vauhtia ja taloudellisuutta To que pro viti des et occulliam ex et quia non et arciam haruptas que plabore aliquae pelloreped quaero E nglannissa oli toisen maailmansodan aikaan melko laajaa traktorituotantoa
Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 5+R, nopeudet 3,6–27,8 km/h. VOIMANSIIRTO Kuiva 11” 1-levykytkin. puristussuhde 16,5:1. VALMISTAJA Morris Motors Ltd. Vähennyspyörästöissä sisäpuolinen lieriövälitys. Syl. LISÄVARUSTEITA Morris ETA petroolitai bensamoottori (M4, PM4), 3-pyöräinen tai kapealla etuakselilla varustettu riviviljelymalli (M3, PM3, DM3), rautapyörät, pyöräpainot, kiinteä vinssi, keskiniittokone, Ki-Gas -polttoainehehku. Ei painonsiirtojärjestelmää, ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili. 1950–54, Birmingham, Englanti. läpimitta 88,9 mm, iskunpituus 127 mm, kokonaisiskutilavuus 3 151 cm³. Mekaaniset rumpujarrut tasauspyörästön akseleilla. PYÖRÄT Edessä 6.00 x 19, takana 11 x 36, takaraidevälin pikasäätö. Nuffield Universal DM4 KK-20210318-425099-_210308_2151400517.indd 57 8.3.2021 21.51.45. 71 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 / MOOTTORI Perkins P4 TA, nestejäähdytteinen 4-syl. Valmistusmäärä sarjanumeroiden perusteella noin 7 500 kpl. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 9 l, jäähdytysjärjestelmä 17 l, voimansiirto ja hydrauliikka 48 l, polttoainesäiliö 64 l. HINTA 570 000 mk vuonna 1952, mikä vastaa 18 700 euroa vuonna 2021. 4-t. Rivityyppinen CAV-ruiskutuspumppu alipainesäätäjällä. MITTOJA Pituus 3 120 mm, akseliväli 1 980 mm, leveys 2 100 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1 670 mm, maavara 380 mm, paino vakiovarusteilla 2 265 kg. etukammiodiesel, 39 hv/2 000 rpm. Sähköjärjestelmä 12 V, laturi 140 W. HYDRAULIIKKA Voimanoton pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 25 l/min, paine 88 kg/cm², nostoteho 1 180 kg. Voimanottoakseli 753 rpm, hihnapyörä 165 mm x 260 mm, 1 643 rpm
Uuden ja melko edistyksellisen mallin varaan laskettiin paljon, mutta vientimarkkinoita ei avautunut, eivätkä omatkaan suurtilat pystyneet enää niitä enemmälti ostamaan. Niinpä T-40 pysyi jokseenkin samanlaisena lähes 35-vuotisen historiansa ajan. Urakoitsijoiden suosimat varsinaiset Belarus-mallit MTZ-50 ja 4-vetoinen MTZ-52 möivät moninkertaisesti. Ensimmäinen tuote kaikkinaisen sotamateriaalin ohella oli Leningradissa suunniteltu Kirovets KD35-telatraktori, joka oli tuotannossa vuoteen 1960 asti, mihin mennessä tehdas oli tuottanut 113 600 traktoria. Kuuluisan maanviljelijäpoliitikon esimerkki ei kuitenkaan purrut, hyvin harva viljelijä uskaltautui hankkimaan venäläisen traktorin. Suunnittelija Aleksandr Durmanov oli saanut 4-pyöräohjatun 150 hv:n LTZ155-järjestelmätraktorin valmiiksi jo v.1988, mutta sarjatuotantoon se saatiin vasta 7 vuotta myöhemmin, jolloin T-40:n valmistus päättyi. Hankkijan, TLK:n, Munakunnan ja Valion 1970-luvun päätteeksi perustama Agromakaan ei saanut markkinoiden halvimmalle traktorille menekkiä, Belarus LTZ 405 ja 4-vetoinen 425 kuuluivat jatkossakin heikoimmin myyviin traktorimalleihin. Valmistus päättyi 2004 ja tehdas kaatui lukuisten konkurssien jälkeen lopullisesti 5 vuotta myöhemmin. Konela teki aloituksesta mahdollisimman näyttävän luovuttamalla ensimmäisen kappaleen Johannes Virolaiselle. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA W E T E R A A N I. Uudessa mallissa sai olla korkeintaan 20 % uusia osia ja niidenkin piti sopia siltään aiempaan malliin. Tekniikaltaan T-40 oli hyvinkin ajanmukainen, mutta länsimerkkeihin verrattuna karkeatekoinen ja hankalakäyttöinen. Poikittaisessa vaihteistossa oli suunnanvaihtaja ja alennusvaihde, jota ei kuitenkaan suositeltu käytettäväksi kahdella suurimmalla pykälällä. Pikku-Belarus jäi isoveljen varjoon Meillä T-40 tuli myyntiin v.1968. Kultamitalitekniikkaa T-40:n ilmajäähdytteinen suorasuihkutusdiesel oli suunniteltu ja pitkälti myös tehty Vladimirin tehtaassa. Rankempaan ajoon neuvostoteollisuudella oli tarjota Minskin tehtaan MTZ-Belarus ja kaikkein kovimpaan luokkaan monen sorttisia telatraktoreita, joita alettiin sittemmin korvata runko-ohjatuilla nelivedoilla. Uusi ulkokuori ei auttanut. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 72 2021 Koneviesti Weteraanit 5/ | 120 W E T E R A A N I N euvostoliittolainen Lipetskin traktoritehdas (Lipetskij Traktornyi Zavod) aloitti toimintansa vuonna 1943 Stankostroj-nimisen metallitehtaan tiloissa, jotka oli rakennettu 11 vuotta aiemmin. Höyhensarjaa edustivat Vladimirin ja Harkovan tehtaiden pikkutraktorit ja työkoneenkantajat. Lähinnä läntisiä markkinoita varten pyöreämuotoinen konepelti vaihtui modernin kulmikkaaksi 1970-luvulle siirryttäessä, mutta uudet muodot eivät kysyntää lisänneet – vientiä oli enimmäkseen SEV-maihin. Perusteellisen tarkastuksen jälkeen neuvostoliittolaisen Traktoroexportin omistama yhtiö asensi hytittöminä tänne tulleisiin LTZ-Belaruksiin ruotsalaiset Fernmo-ohjaamot, muutti hallintalaitteiden sijoittelua paremmaksi ja uusi maalauksen: aluksi punaisen ja maidonvalkoisen, myöhemmin punaisen, mustan ja hopean yhdistelmäksi. Vuoden 1961 uutuus oli LTZ T-40 pyörätraktori, joka sai kansan suussa nimen "Sorokovka" (40). Neuvostotraktoreiden tekniikkaa uudistettiin hyvin maltillisesti, koska kolhoosit ja sovhoosit joutuivat pitämään omia varaosavarastojaan. Läntisen Euroopan tiukentuneista ohjaamomääräyksistä tuli vielä ylimääräisiä toimenpiteitä, huomattavasti nestejäähdytteisiä äänekkäämmän T-40:n peltikoppi kun oli venäläistenkin mielestä varmin keino kuuroutumiseen. Neuvostoliiton traktoritehtaat keskittyivät vain tuottamaan mahdollisimman suuria määriä, lopputarkastukset ja luovutushuollot jätettiin vastaanottajan kontolle. Belarus LTZ-425 "Sorokovka" T-40 pysyi jokseenkin samanlaisena lähes 35-vuotisen historiansa ajan. Ohjauksentehostin kuului varusteisiin, samoin tasauspyörästön lukko ja jousitettu etuakseli. 2-toimisessa nostolaitteessa oli työntövarsitunnusteluun perustunut painonsiirtojärjestelmä ja erilliset hallintaventtiilit kahdelle ulkopuoliselle sylinterille. Takavetoisen perusmallin lisäksi saatavilla oli 4-veto, jossa oli automaattikytkentä molempiin suuntiin takapyörien luiston ylittäessä 4 %. Traktorija työkonekauppaa varten Kouvolaan 1970luvun alkupuolella perustettu Konela-Belarus alkoi varustaa Minskin ja Lipetskin tehtailta lähetettyjä traktoreita koko Skandinavian tarpeisiin. Näin osanimikkeiden määrä saatiin pysymään kohtuullisena. Niinpä maahantuojat joutuivat tekemään hyvinkin suuria operaatioita, ennen kuin traktorit olivat luovutuskuntoisia. Se oli tarkoitettu kevyempiin töihin, kuten heinäntekoon, kasvinsuojeluun ja suurten navetoiden yleiskoneeksi. Vientikoneiden mainonnassa muistettiin kertoa, kuinka T-40 oli saanut kansainvälisissä näyttelyissä kolme kultamitalia. Traktoreiden kysyntä romahti yhteiskuntajärjestelmän kaatumiseen 1990-luvun alussa. Lännessä tätä meriittiä himmensi se, että mitalit oli myönnetty Moskovassa, sekä Itä-Saksan Leipzigissä ja Magdeburgissa. Traktorituotanto oli vain osa Lipetskin tehtaan toimintaa, liikkuvat ohjusalustat ja muu sotakalusto olivat myös tärkeässä roolissa
VOIMANSIIRTO Kuiva 12” parikytkin. Perusmallia T-40 on vuosina 1961–95 valmistettu yhteensä 1 196 200 kpl. Sähköjärjestelmä 12 V, vaihtovirtalaturi 350 W, startti 3,5 kW. läpimitta 105 mm, iskunpituus 120 mm, kokonaisiskutilavuus 4 150 cm³, puristussuhde 16:1. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys, tasauspyörästön lukko. Poikittainen siirtopyörävaihteisto suunnanvaihtajalla 11+8R, nopeudet 2,2–30 km/h. LISÄVARUSTEITA Takaveto LTZ-405, matala malli, teollisuusmalli, bensamoottoristartti, hihnapyörä, maatalousvetolaite. VALMISTAJA Lipetskij Traktornyi Zavod. Mekaaniset pantajarrut, käsijarruna erillinen voimansiirtoon vaikuttava levyjarru. Belarus LTZ-425. Voa 600 rpm, ajovoimanotto 3,6 r/metri. 1978–83 Lipetsk, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto. MITTOJA Pituus 3 850 mm, akseliväli 2 320 mm, leveys 1 860 mm, korkeus 2 650 mm, maavara 400 mm, paino vakiovarusteilla 3 290 kg. HYDRAULIIKKA Jakopään pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 43 l/min, suurin paine 140 kg/cm², nostovoima 2 000 kg. Syl. Jousitettu etuakseli. PYÖRÄT Edessä 8.30 x 20, takana 13.6/12 x 38. Kaksitoiminen nostolaite, painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla, kaksi 2-toimista ulkopuolisen hydrauliikan liitäntää. 73 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 121 / 5 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI D144, 4-syl, 4-t ilmajäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 55 hv/1 800 rpm. Rivityyppinen ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten puolipuristin ja imusarjahehku. HINTA 55 800 mk vuonna 1981, mikä vastaa noin 25 500 euroa vuonna 2021. Automaattinen neliveto kitkalukolla. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 11 l, voimansiirto 23 l, vähennyspyörästöt 2 x 1,7 l, etuakseli 3 l ja 2 x 0,75 l, hydrauliikka 14,5 l, polttoainesäiliö 80 l
Gutbrod MotoStandard ND25 KV-20210422-431220-_210413_2015250569.indd 87 13.4.2021 20.15.30. Voimansiirtokomponentit toimitti augsburgilainen Renk. Pientraktoreiden ja muun kevyemmän kaluston valmistus jatkui Länsi-Saksassa ja Ranskassa, kunnes 1990-luvulla omistajaksi vaihtunut amerikkalainen MTD lopetti tuotannon v. Pienkonetuotantoa varten perustettiin Motostandard GmbH Saarlandin Bübingeniin, joka siirtyi sodan loppuselvityksissä Ranskan valvontaan ja lopulta hallintaan vuoteen 1957 asti. Niiden joukossa oli pari–kolme Gutbrod MotoStandardia, joille ei normaalioloissa olisi tuontilupaa annettu, kuten ei monelle muullekaan saksalaismerkille. Joulukuussa 1951 alkaneella puolivuotiskaudella myönnettiin valuuttoja vapaasti eurooppalaisten merkkien tuonteihin, jolloin tänne tuotiin nopealla aikataululla 1 121 saksalaista traktoria. Brittimerkkejä suosittiin hinnan ja joidenkin merkkien Suomeen paremmin soveltuneen tekniikan takia. Monet tekivät traktoreihinsa vain lokasuojat ja konepellit, moottorit, voimansiirtokomponentit ja mahdollinen hydrauliikka hankittiin ulkopuolisilta toimittajilta. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 74 2021 Koneviesti Weteraanit 6/ | 86 W E T E R A A N I S aksan läntiselle puolelle ilmaantui 1940-luvun lopulla hyvinkin 50 uutta traktorimerkkiä. Puutarhakoneita markkinoidaan edelleen Gutbrod-merkillä, mutta valmistus on siirretty Euroopan ulkopuolelle. Tuolloin oli jo muutettu hevostalleista parempiin tiloihin Stuttgartiin ja v. Kaikkiin tuonteihin tarvittiin Lisenssiviraston siunaus, muuten jäivät tuontivaluutat saamatta. Ne jäivät kuitenkin hyvin lyhytikäisiksi. Traktoreita ranskalaisille Gerlingeniläisellä pientilalla kasvanut Wilhelm Gutbrod (1890–1948) kiinnostui tekniikasta jo pikkupoikana, mutta varojen puutteessa alan opiskelu piti hoitaa työn lomassa. Vieläkin enemmän vaikutti Ranskan, USA:n ja Englannin, eli läntisten Liittoutuneiden suopea suhtautuminen maatalouskoneteollisuuteen, raaka-aineiden jakelua kun valvottiin hyvin tarkasti. Näiden ensimmäisten "kansanautojen" lisäksi valikoimiin kuului myös 3ja 4-pyöräisiä pakettiautoja. 2001. Maatalous kärsi vetovoimapulasta ja moni metallipaja näki traktoreiden tekemisessä menestymisen mahdollisuuksia. MITTOJA Pituus 2 750 mm, akseliväli 1 670 mm, leveys 1 630 mm, korkeus 1 640 mm, maavara 350 mm, paino vakiovarusteilla 1 670 kg. 1937 Plochingeniin. MotoStandardin sarvitraktoreiden ensimmäisenä maahantuojana toimi Importer Oy, mutta tässä tapauksessa tuontien takana oli ilmeisesti joku yksittäinen liike. Gutbrod kuului näihin lyhytaikaisiin traktorimerkkeihin. Aluksi tehtiin lukuisissa kilpailuissa mainetta niittäneitä moottoripyöriä, mutta vuodesta 1933 lähtien myös takamoottorisia Gutbrod Superior -henkilöautoja, jotka olivat esikuvana myöhemmin esitellylle Volkswagenille. Rivityyppinen ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten hehkutulpat ja puolipuristin. Lopputyönään Gutbrod teki 2-tahtisen moottoripyörän moottorin. Niissäkin oli kolme teholuokkaa, pienimmässä mallissa ND15 oli 1-sylinterinen MWM-diesel, ND:25:ssä 2-sylinterinen Deutz ja tehokkaimmassa ND40:ssä 3-sylinterinen MWM tai Deutz. VOIMANSIIRTO Kuiva 10” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 4+R, nopeudet 3,7–18,5 km/h. Useimmat yritykset ajautuivat konkurssiin, vaihtoivat alaa tai palasivat alkuperäiseen tuotantoonsa muutamassa vuodessa. Työtä järjestyi Kaelble-yhtymästä, missä tuore insinööri toimi teknisenä johtajana vuoteen 1923, jonka jälkeen hän siirtyi stuttgartilaisen Klotz-moottoripyörätehtaan palvelukseen. Rajoituksista huolimatta täällä myytiin noina vuosina 54 585 uutta traktoria, joista 33 510 oli englantilaisia, mutta vain 1 540 saksalaista. Gutbrod oli koottu tasokkaista osista, mutta se oli melko vanhanaikainen. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Moninaisten vaiheiden jälkeen Gutbrod sai insinöörin paperit v. HINTA Ei hinnoiteltu Suomessa. Gutbrodia kaupiteltiin kotimarkkinoillekin, mainoksissa sitä kehuttiin vaativan viljelijän traktoriksi, mutta menekki jäi heikoksi ja tuotanto päättyi parissa vuodessa. Voimanottoakseli takana ja keskellä 540 rpm, hihnapyörä 140 mm x 230 mm, 1 500 rpm. Lähinnä Ranskan markkinoita varten ja ilmeisesti jonkunlaisina sotakorvaustuotteina tehtiin parin vuoden ajan myös tavallisia pyörätraktoreita, joita myytiin Gutbrod-, MotoStandardtai Farmax-merkkisinä. Valmistusoikeudet myytiin Sulzerille, joka jatkoi Gutbrod-pohjaisten traktoreiden tuotantoa 1950-luvun lopulle asti. 1919, mihin mennessä hän oli toiminut sorvarina, rakennustyönjohtajana, asentajana Boschin elektroniikkatehtaassa ja ensimmäisen maailmansodan aikaan opettajana ilmavoimien moottorikoulussa. Tehtailu kuitenkin päättyi 3 vuotta myöhemmin, jolloin Gutbrod oli jo perustanut oman Standard-Fahrzeugfabrik GmbH -nimisen ajoneuvotehtaan Ludwigsburgin varuskunnan tyhjilleen jääneeseen hevostalliin. Traktoribuumiin oli kaksi syytä. Lisähintaan sai kyllä sähköstartin ja nostolaitteen, mutta esimerkiksi ND25-mallin nestejäähdytteisen Deutzin venttiilikoneiston voitelu oli 1930-luvun tyyliin tippakannun varassa. VALMISTAJA Motostandard GmbH. 1950–51 Plochingen ja Althengstett, Baden-Württemberg, Länsi-Saksa. Lisenssittä Suomeen Meillä elettiin vuosina 1945–57 tiukkaa säännöstelyaikaa. Kuivat rumpujarrut, voidaan käyttää ohjausjarruina. Niinpä Plochingenissä alettiin tehdä viimeisenä rauhanvuotena 2-pyöräisiä MotoStandard niittokoneita sveitsiläisen Rapidin lisenssillä, myöhemmin myös jyrsimiä. HYDRAULIIKKA Ei vakiovarusteena. Sylinterin läpimitta 100 mm, iskunpituus 140 mm, kokonaisiskutilavuus 2 185 cm³, puristussuhde 17:1. 4-t etukammiodiesel, 25 hv/1 500 rpm. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA KV-20210422-431220-_210413_2015250569.indd 86 13.4.2021 20.15.28 87 / 6 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI Deutz F2M 414, nestejäähdytteinen 2-syl. Niinpä traktorituotannon lopettaminen kävi yhtä kivuttomasti kuin sen aloittaminenkin, kun säännöstely lopulta helpottui ja yritys pääsi kiinni varsinaiseen leipälajiinsa. Vaativille viljelijöille Gutbrod oli koottu tasokkaista osista. Autotuotantokin lopetettiin kannattamattomana 1954, Plochingenin ja Althengstettin tehdasrakennukset myytiin kodinkonevalmistaja Bauknechtille. PYÖRÄT Edessä 5.50 x 16, takana 9.00 x 24. Ensimmäinen 4-pyöräinen Gutbrod MotoStandard -traktori oli 1940-luvun päätteeksi valmistunut Farmax-työkoneenkantaja, jota sai 10-, 12tai 14-hevosvoimaisena. Opinnäytetyönä tehty moottori huomattiin niin erinomaiseksi, että se otettiin Klotzin pyöriin 200ja 250-kuutioisena versiona. Sähköjärjestelmä 6 V, laturi 75 W, kampikäynnistys. Gutbrod ei ollut unohtanut maataloutta, eikä varsinkaan niittämistä, joka oli raskainta viljelytyötä. LISÄVARUSTEITA 12 V sähköjärjestelmä, 130 W laturi, sähkökäynnistys, hydraulinen nostolaite, keskiniittokone 150 cm, kiinteä vinssi 3 000 kg. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 9 l, jäähdytysjärjestelmä 15 l, polttoainesäiliö 30 l
HYDRAULIIKKA Ei vakiovarusteena. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 9 l, jäähdytysjärjestelmä 15 l, polttoainesäiliö 30 l. MITTOJA Pituus 2 750 mm, akseliväli 1 670 mm, leveys 1 630 mm, korkeus 1 640 mm, maavara 350 mm, paino vakiovarusteilla 1 670 kg. VOIMANSIIRTO Kuiva 10” 1-levykytkin, siirtopyörävaihteisto 4+R, nopeudet 3,7–18,5 km/h. VALMISTAJA Motostandard GmbH. Sähköjärjestelmä 6 V, laturi 75 W, kampikäynnistys. Kuivat rumpujarrut, voidaan käyttää ohjausjarruina. Sylinterin läpimitta 100 mm, iskunpituus 140 mm, kokonaisiskutilavuus 2 185 cm³, puristussuhde 17:1. HINTA Ei hinnoiteltu Suomessa. Rivityyppinen ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten hehkutulpat ja puolipuristin. 75 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 87 / 6 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI Deutz F2M 414, nestejäähdytteinen 2-syl. 4-t etukammiodiesel, 25 hv/1 500 rpm. Gutbrod MotoStandard ND25 KV-20210422-431220-_210413_2015250569.indd 87 13.4.2021 20.15.30. PYÖRÄT Edessä 5.50 x 16, takana 9.00 x 24. 1950–51 Plochingen ja Althengstett, Baden-Württemberg, Länsi-Saksa. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. Voimanottoakseli takana ja keskellä 540 rpm, hihnapyörä 140 mm x 230 mm, 1 500 rpm. LISÄVARUSTEITA 12 V sähköjärjestelmä, 130 W laturi, sähkökäynnistys, hydraulinen nostolaite, keskiniittokone 150 cm, kiinteä vinssi 3 000 kg
"Kolmetonnisesta" ylöspäin iskunpituus oli sama kuin sylinterin läpimitta, mutta 2000-Fordissa iskua oli 10 milliä sylinterin halkaisijaa vähemmän. Suomessa oli 1960-luvulla noin 285 000 maatilaa, joilla oli peltoa vähintään 2 ha. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 76 64 Koneklassikot 2021 3/ | Koneviesti H ieman yli 30-hevosvoimaiset traktorit kuuluivat vielä 1950-luvun puolivälissä suuriin keskikokoisiin, jollaisia pidettiin sopivina 60 peltohehtaarin tiloille. 1970-luvun puolivälissä malliksi vaihtui Ford 2600 ja myöhemmin 2310, jota tehtiin vain USA:ssa. Valmistuspaikkoja tulisivat olemaan Detroit USA:ssa, Antwerpen Belgiassa ja Basildon Englannissa, minne rakennettaisiin kokonaan uudet laitokset. Takarenkaiden ihanteellinen koko oli 11 x 28, jos traktori painoi 1 500 kg, kahden tonnin traktoriin kävi parhaiten 11 x 36. Ford 4000 ja 5000 olivat kokonaan uusia traktoreita, mutta pienemmissä 2000ja 3000-malleissa oli jonkun verran Dextoista ja Amerikan-Fordeista tuttua tekniikkaa. Jokin uudessa Ford-sarjassa kuitenkin kaihersi, sillä ykköspaikka menetettiin Massey-Fergusonille, ja kakkosijalle nousi Valmet. Samaan aikaan saataville tuli lähinnä kiinteistötöihin tarkoitettu teollisuusmalli. Kokonaan uusi, varsinainen 1000-sarja saatiin äärimmäisen tiukalla aikataululla valmiiksi vuoden 1964 lopulla. Ärhäkkä lyhytiskuinen Fordson-merkki siirtyi lopullisesti historiaan syksyllä 1964, jolloin Dagenhamin tehtaalla koottiin viimeiset Super Majorit ja Super Dextat, varsinainen sarjatuotanto oli lopetettu jo heinäkuussa. Fordsoneihin viittaavia lisänimiä käytettiin vain Euroopassa, Detroitissa valmistetut olivat pelkkiä Fordeja. USA:ssa Fordson-tehtailu oli päättynyt 36 vuotta aiemmin, mutta sotien alla traktorituotanto aloitettiin uudelleen Ford-merkillä. Näistä reilut 70 % kuului luokkaan alle 10 ha, eli Suomi oli hyvin vahvasti pienviljelysvaltainen. 60 hehtaarin viljelijä käytti tuon kokoluokan konetta enää korkeintaan aputraktorina. Päätös yhtenäisestä Ford-mallistosta tehtiin vuoden 1960 lopulla. Tonnisarjan talousmalli Ford 2000 oli sarjan vähiten myynyt malli. Ford 2000 ja 3000 olivat mitoiltaan samanlaisia, mutta tekniikassa ja ulkonäössä oli eroja. Seuraavana vuotena tilanne vain paheni, MF:llä oli jo 1664 traktorin etumatka. Vaihteita piti olla vähintään 4, mutta mielellään 6 nopeusalueilla 3–25 km/h. Dagenhamissa tehtäisiin jatkossa pelkästään autoja ja traktoreiden valuosia. Heti 1960-luvun alussa markkinoille saatu amerikkalainen 6-sylinterinen Ford 6000 kuului sekin tavallaan tonnisarjaan, mutta siinä ei ollut mitään yhteistä muihin malleihin. Pitkäiskuiset moottorit ovat yleensä sitkeämpiä, mutta Fordin kohdalla lukemat vastasivat muiden merkkien keskiarvoja. Pienimmän Fordin menekkiä se ei kuitenkaan lisännyt, vaan muun maailman tapaan se jäi meilläkin sarjan harvinaisimmaksi malliksi. Fordson Majoreita ja Dextoja vietiin Amerikkaan, mutta toiseen suuntaan kauppoja ei juuri tehty. Alkuperäisestä 2000:sta puuttui tasauspyörästön lukko ja jousitettu istuin, mutta useimmissa vientimaissa ne lisättiin vakiovarusteisiin. Kymmenisen vuotta myöhemmin nämä muinoiset suurtraktorit olivat pudonneet mallistojen pienimpien kastiin. Lyhytiskuisuutta perusteltiin hitaammalla männännopeudella ja sen johdosta pienemmällä kulumisella, sekä kierrosherkkyydellä. Fordilla oli tarjota sellaisiin tarpeisiin 2000 Dexta, joka oli 1960-luvun puolivälissä esitellyn 1000sarjan pienin traktori. Odotetusti 2000-Fordista tuli sarjan vähiten myynyt malli, kysytyin oli Ford 4000. Sarjaan kuuluivat 3-sylinteriset 34 hv:n Ford 2000 Dexta, 47 hv:n Ford 3000 Super Dexta ja 54 hv:n Ford 4000 Major, sekä 4-sylinterinen 64-hevosvoimainen Ford 5000 Super Major. Vähäisemmillä varusteilla hinta saatiin sopivan matalaksi. Maailmalla pikkutraktoreilla oli roolinsa erikoisviljelmillä ja pienillä tiloilla, monessa maassa kun oltiin vasta aloittamassa siirtymistä hevostai härkävoimista konevoimaan. Amerikkalaiset Ford-mallit Workmaster 601 ja 701, sekä Powermaster 801 ja 901 jatkoivat uraansa merkeillä Ford 2000 ja 4000. Jatkossa johto kapeni noin 1000 traktoriin, mutta vuoteen 1975 asti, mihin saakka 1000-sarja oli myynnissä, Fordin oli tyytyminen pronssisijaan. Meillä pikkutraktoreiden aika oli ohi Suomen markkinoita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yli 40 vuotta hallinneen Fordsonin myyntiin tuli reipas pudotus v.1964, kun Dagenhamin tehtaan tuotanto päättyi heinäkuussa ja uusia Fordeja alettiin saada vasta seuraavan vuoden alkupuolella. Amerikkalaisessa versiossa oli bensamoottori ja 4 + R-vaihteisto. Sen verran tärkeänä asiakasmaana Suomea pidettiin, että ensimmäisenä ulkomaisena retkikuntana uuteen Basildonin tehtaaseen pääsi tutustumaan 40 suomalaista toimittajaa. Tehot riittivät 2 x 14-auralle, 2,5-metriselle lapiorullaäkeelle ja 6 jalan hinattavalle puimurille. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA W E T E R A A N I KK-20210512-431448-_210430_2207480293.indd 64 30.4.2021 22.07.51. Suuremmissa Fordeissa oli vaaleanharmaat maskit ja konepelleissä pitkät valkoiset koristeraidat, mutta kaksitonnisen alamaski ja konepelti olivat kokonaan sinisiä. Vuoden 1968 uudistetussa mallistossa pienimpäänkin Fordiin tuli 8-nopeuksinen vaihteisto, eikä ulkonäkö poikennut enää muista. 2000:ssa oli 278 kuutiosenttiä pienempi moottori, vaihteisto oli 6-nopeuksinen, 3000:ssa numeroita oli 8. Niiden 3-sylinteriset moottorit olivat alusta loppuun uutta tuotantoa ja verrattoman lyhytiskuisia. Englantilaiset Fordsonit ja amerikkalaiset Fordit olivat eri traktoreita, mutta Dextojen voimansiirroissa ja hydrauliikoissa oli samaa tekniikkaa kuin Amerikan Fordeissa. Amerikkalaisia alettiin totuttaa uuteen tonniluokitukseen jo v.1962, mistä lähtien Super Majorit markkinoitiin merkillä Ford Diesel 5000, hiljattain esitelty Super Dexta oli puolestaan Ford Diesel 2000
Tasauspyörästön lukko. HYDRAULIIKKA Nokka-akselin käyttämä mäntäpumppu, tuotto 15,1 l/min, suurin paine 175 kg/cm², nostoteho 1 270 kg. PYÖRÄT Edessä 5.50 x 16, takana 12.4/11 x 28. Sähköjärjestelmä 12 V Lucas, laturi 264 W. Mekaaniset rumpujarrut, voidaan käyttää ohjausjarruina. LISÄVARUSTEITA Kaasutinmoottori, erikoiskapea malli, matala malli, 4+R-vaihteisto, power-shift-vaihteisto ”Select-o-Speed” 10+2R, kaksoiskytkin, voa 540/1 000 rpm + ajovoimanotto (vain sos-vaiht.), 4.00 x 19 -etupyörät, 10 x 28 -takapyörät, takaraidevälin pikasäätö, pyöräpainot, etupainot, etuvetopiste, ohjauksentehostin, jalkakaasu, erillinen käsijarru, venttiilit ulkopuoliselle hydrauliikalle, maatalousvetolaite, hihnapyörä, kaihdin, alapakoputki, turvakehys tai -ohjaamo, leveät lokasuojat. 77 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 65 / 3 | Koneklassikot 2021 Koneviesti Ford 2000 Dexta MOOTTORI 3-syl. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. VALMISTAJA Ford Motor Company. HINTA 8 450 mk vuonna 1966, mikä vastaa noin 15 200 euroa vuonna 2021. VOIMANSIIRTO Kuiva 11” 1-levykytkin, constant-mesh-tyyppinen vaihteisto 6+2R, nopeudet 1,8–27,7kmh. läpimitta 106,7 mm, iskunpituus 96,5 mm, kokonaisiskutilavuus 2 590 cm³, puristussuhde 16,5:1. Syl. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 34 hv/2 000 rpm. KK-20210512-431448-_210430_2207480293.indd 65 30.4.2021 22.07.54. Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten Thermostart-hehku tai eetteriruiskutus imusarjassa. Voa 600 rpm, hihnapyörä 162 mm x 239 mm, 1 115 rpm. MITTOJA Pituus 3 210 mm, akseliväli 1 920 mm, leveys 1 620 mm, korkeus (konepelti) 1 350 mm, maavara 275 mm, paino vakiovarusteilla 1 525kg. 1964–68 Basildon, Englanti, Antwerpen, Belgia ja Detroit, USA. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 6,6 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, vaihteisto 16,5 l, taka-akselisto ja hydrauliikka 22,3 l, polttoainesäiliö 49,6 l
Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, Thermostart-imusarjahehku. Jatkossa eroavaisuuksia löytyi vielä lisää. Pikku-Massikoiden valmistus päättyi 1970-luvun alussa, mutta koska tämän kokoluokan traktoreille oli jatkuvaa kysyntää Keski-Euroopan erikoisviljelmillä, jatkettiin niiden uraa hiljattain MF:n haltuun siirtyneen saksalaisen Eicherin traktoreilla. Pahimmat akilleenkantapäät löytyivät taka-akseleiden planeetoista ja temppuilevista jarruista, eikä moottoriinkaan oltu tyytyväisiä. LISÄVARUSTEITA Kapea malli, viinitarha-malli, korkea malli, kaksoiskytkin ja ajovoimanotto, keskivoimanotto, erillinen käsijarru, hihnapyörä, etupainot, pyöräpainot, 11.2/10 x 28-takapyörät, jousitettu istuin, ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili, etulokasuojat, etuvetopiste, leveät takalokasuojat, työkoneiden sivukiinnityslevyt. PYÖRÄT Edessä 5.50 x 16, takana 12.4/11 x 28. Johtoon siirtymistä saattoi edesauttaa se, että 100-sarjan tekniikka oli Fergu-miehille entuudestaan tuttua, mutta uusissa Fordeissa ei ollut juuri mitään samaa kuin aiemmissa Fordson-malleissa – "tottumus on toinen luonto". Hyvin harva MF-25:n tai 30:n omistaja vaihtoi traktorinsa uuteen 130-malliin. Mekaaniset kuivat levyjarrut. Fordsonin "halpuutus" toteutettiin yksinkertaisella tekniikalla ja massatuotannolla. Koska tämän kokoluokan traktoreiden menekkikin oli käynyt vähäiseksi, luopui Hankkija MF-130:n maahantuonnista vuoden 1967 jälkeen. Muilta osin se oli identtinen MF-130:n kanssa. Valmistettu yhteensä 27 527 kpl. Sähköjärjestelmä 12 V, laturi 165 W, startti 2,2 kW. Syl. Korkeampaa maavaraa tarvitseville oli tarjolla HC-malli, jonka vetolaitteen alla oli 61 senttiä vapaata tilaa. Kummankin suunnittelussa oli tavoiteltu halpaa hintaa, joka edisti menekkiä aiempaa pienemmille tiloille. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA 113 / 8 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI Perkins A4.107, 4-syl. Sarjaan kuului 4 traktoria teholuokissa 32–72 hv, eli valikoima oli yhtä laaja kuin Fordilla. Perustekniikka oli entisellään, paitsi kiilajarrut, jotka vaihdettiin levyihin. VALMISTAJA Massey-Ferguson S.A. Viljan, vihannesten ja viinin tuotantoon Massey-Fergusonin uusi Red Giant-mallisto (punajättiläinen) sai ensiesittelynsä 1964 joulukuun Royal Smithfield-näyttelyssä. MITTOJA Pituus 2 910 mm, akseliväli 1 830 mm, leveys 1 640 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1 510 mm, maavara 370 mm, paino vakiovarusteilla 1 350 kg. 1965–72 Beauvais, Picardie, Ranska. Hinnan ohella kiinnostusta Ford-Fergusoniin lisäsi painonsiirtojärjestelmällä varustettu hydraulinen 3-pistenostolaite, jonka avulla kevyt kumipyörätraktorikin pystyi melko raskaisiinkin muokkaustöihin. läpimitta 79,4 mm, iskunpituus 88,9 mm, tilavuus 1 760 cm³, puristussuhde 22,5:1. Meillä ei menekkiä Uuden MF-malliston lanseeraus luonnisti meillä sikäli hyvin, että se onnistui viemään Fordin pitkään hallinnoiman ykköspaikan. Suurimmalle MF-175:lle ei ollut edeltäjää, mutta sekin oli tehty tutulla MF-tekniikalla. Sama juttu jos talossa oli ajeltu aiemmin kuusvitosella, 165 kävi sen jäljiltä käteen ilman opettelujaksoa. 135:llä oli kunnia olla monen tilan ensimmäinen traktori, ja jos talossa oli aiemmin ollut "Kultamaha" tai MF-35, niin se oli varma valinta seuraavaksi traktoriksi. Osittain synkronoitu suorahampainen siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,3–28,5 km/h. Kumpikin oli kehittänyt uudet traktorinsa kovassa kilpailuhengessä, tavoitteenaan mainittu näyttely. Ensimmäinen versio MF-25 tuli saataville v.1960 ja hieman tehokkaampi, mutta paljon nopeampi MF-30 kolmisen vuotta myöhemmin. Kun huippusuosittu "Pikkuharmaa" korvattiin 1950-luvun puolivälin jälkeen uudella Ferguson 35:llä, halusivat ranskalaiset jatkaa vastaavanlaisen pikkutraktorin tuotantoa. MF-130, MF-135 ja MF-165 olivat modernisoitua muotoilua lukuun ottamatta hyvin lähellä aiempia versioita 30, 35 ja 65. Ranskalaiset olivat luomukseensa tyytyväisiä, mutta muualla MF-25/30 oli huonoimman MF:n maineessa. Siitä ei kuitenkaan tullut lähellekään yhtä haluttua. Ford-Fergusonin kohdalla samaan tavoitteeseen päästiin käyttämällä autoteollisuuden tuottamia valmiita osia. Tekniikka oli uusinta huutoa: 8-nopeuksisen laatikon vaihteet 3,4,7 ja 8 oli synkronoitu, taka-akseleilla oli planeettavähennyspyörästöt, kaksoiskytkimen sai lisävarusteena. Jos MF-130 tuntui turhan isolle koneelle, niin tarjolle tuli myös pienemmillä pyörillä ja 24 hv:n Perkins 4.99:llä varustettu 1170-kiloinen MF-122, jota myytiin vain Ranskassa. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 78 2021 Koneviesti Weteraanit 8/ | 112 W E T E R A A N I T oisen maailmansodan kynnyksellä esitelty Ford-Ferguson 9N oli yhtä merkittävä traktoriuutuus kuin parikymmentä vuotta aiemmin saataville tullut Fordson. Massey-Ferguson 130 – Pienin punajätti MF-130 oli muotoilua lukuun ottamatta hyvin lähellä aiempaa versioita 30. Se oli samalla tavalla kevyt ja ketterä, mutta tekniikka aiheutti monelle pettymyksiä. Moottorina oli alkuaan autokäyttöön suunniteltu "Pikku-Perkins" A4.107, josta saatiin pienillä muutoksilla ulos traktorikäyttöön riittävät momentit. Eikä sitä ostettu hevillä ensimmäiseksikään traktoriksi, jos naapurilla tai tuttavalla oli ollut edeltänyt malli. Tavallisen perusmallin ohella tarjolla oli puutarhakäyttöön paremmin soveltunut 135 senttiä leveä Narrow-versio, sekä vain 92 cm leveä viininviljelymalli Vigneron, jossa käytettiin tilan säästämiseksi kapeampaa tasauspyörästöä, portaalityyppisiä vähennyspyörästöjä ja aiemman mallin kiilajarruja. HINTA 8 350 mk vuonna 1965, mikä vastaa noin 15 600 euroa vuonna 2021. Läheskään kaikki eivät hajonneet, mutta se huono kello kun kuuluu hyvääkin kauemmaksi... Sotien jälkeen Ford ja Ferguson jatkoivat traktorituotantoa tahoillaan. VOIMANSIIRTO Kuiva 11” 1-levykytkin. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. Voa 642 rpm ja ajovoimanotto 2 r/metri. Fordeja ja Massikoita vertailtiin innokkaasti, mutta tehon, iskutilavuuden, rakenteen ja painon puolesta samalla viivalla olivat vain MF-135 ja Ford 3000. Parhaiten möi keskikokoisille tiloille soveltunut MF-135, mutta oikein hyvin kävi myös 165:n kauppa. Planeettatyyppinen vähennyspyörästö, tasauspyörästönlukko. Harmaan Fergusonin loistokkaan uran jatkajana markkinoitua MF-25:ttä alettiin tuoda Suomeen kohta sen jälkeen, kun edustus oli siirtynyt Farming Oy:ltä Hankkijalle. Niissä ei kuitenkaan ollut isompien mallien tapaan paisuttimia, vaan autotyyppiset satulat. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 5,7 l, jäähdytysjärjestelmä 7,5 l, voimansiirto ja hydrauliikka 19 l, polttoainesäiliö 45,5 l. Amerikkalaiset ja englantilaiset olivat 1950-luvulla siirtyneet perus-Fergusonista suoraan uuteen 35-malliin, mutta ranskalaiset päättivät tuottaa "kolmevitosen" ohella myös pienempää traktoria, joille olisi maatalouden ohella käyttöä puutarhaja viinituotannossa. Massey-Ferguson 130 W E T E R A A N I. MF 130 -mallia tehtiin pelkästään Ranskassa, missä olivat sen päämarkkinat. 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 32 hv/2 250 rpm. Korotus oli tehty pitemmillä olka-akseleilla ja 10 x 36-takapyörillä. HYDRAULIIKKA Voimanottoakselin pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 15 l/min, paine 140 kg/ cm², nostoteho 1 050 kg. Mallistojen pienimmät MF-130 ja Ford 2000 olivat kyllä saman tehoisia, mutta Ford oli selkeästi järeämpi ja reilusti vääntävämpi. Hihnapyörä 165 x 289 mm, 1 040 rpm. Fordia tehtiin pelkästään USA:ssa, mutta pitkälti samantyylistä Fergusonia myös Englannissa ja Ranskassa
Massey-Ferguson 130. Voa 642 rpm ja ajovoimanotto 2 r/metri. Planeettatyyppinen vähennyspyörästö, tasauspyörästönlukko. MITTOJA Pituus 2 910 mm, akseliväli 1 830 mm, leveys 1 640 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1 510 mm, maavara 370 mm, paino vakiovarusteilla 1 350 kg. Mekaaniset kuivat levyjarrut. Sähköjärjestelmä 12 V, laturi 165 W, startti 2,2 kW. VALMISTAJA Massey-Ferguson S.A. 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 32 hv/2 250 rpm. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla. LISÄVARUSTEITA Kapea malli, viinitarha-malli, korkea malli, kaksoiskytkin ja ajovoimanotto, keskivoimanotto, erillinen käsijarru, hihnapyörä, etupainot, pyöräpainot, 11.2/10 x 28-takapyörät, jousitettu istuin, ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili, etulokasuojat, etuvetopiste, leveät takalokasuojat, työkoneiden sivukiinnityslevyt. Syl. HINTA 8 350 mk vuonna 1965, mikä vastaa noin 15 600 euroa vuonna 2021. läpimitta 79,4 mm, iskunpituus 88,9 mm, tilavuus 1 760 cm³, puristussuhde 22,5:1. 1965–72 Beauvais, Picardie, Ranska. 79 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 113 / 8 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI Perkins A4.107, 4-syl. Osittain synkronoitu suorahampainen siirtopyörävaihteisto 8+2R, nopeudet 2,3–28,5 km/h. Jakajatyyppinen CAV-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, Thermostart-imusarjahehku. VOIMANSIIRTO Kuiva 11” 1-levykytkin. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 5,7 l, jäähdytysjärjestelmä 7,5 l, voimansiirto ja hydrauliikka 19 l, polttoainesäiliö 45,5 l. Valmistettu yhteensä 27 527 kpl. HYDRAULIIKKA Voimanottoakselin pyörittämä hammaspyöräpumppu, tuotto 15 l/min, paine 140 kg/ cm², nostoteho 1 050 kg. PYÖRÄT Edessä 5.50 x 16, takana 12.4/11 x 28. Hihnapyörä 165 x 289 mm, 1 040 rpm
Neussin tehtaan uutuus oli CM-sarja, johon kuuluivat aluksi mallit 323, 423, 523 ja 624. Jaetun Saksan läntisen puolen traktoriteollisuus pääsi vauhtiin vuosikymmenen vaihtuessa, vuonna 1950 myytiin jo 38 723 traktoria, joista kaikki olivat kotimaisia. Aihetta oli muuhunkin juhlimiseen: v.1973 valmistui Neussin tehtaalla 300 000:s traktori. Malliston yläpäähän lisättiin 6-sylinteriset 85–120 hv:n mallit. Lopettaneiden joukossa oli tunnettujakin merkkejä, kuten Bautz, Fahr, MAN, Porsche, Ritscher ja Sulzer. Seuraavan kerran tekniikkaa ja ulkonäköä uudistettiin perusteellisemmin vuosikymmenen puolivälissä. Täällä asennettu Siro-ohjaamo ei ollut lähellekään samaa tasoa kuin vaikka Valmet 502:ssa, mutta ergonomialle ei vielä tuolloin annettu kovin suurta arvoa, tekniikka ja maine olivat etusijalla. Lisähintaan sai tuplamäärän vaihteita, ryömintävälityksen, pikavaihteen, hydrauliikan lisälohkoja, mutta ei ohjauksen tehostinta. Kaksi ensimmäistä numeroa antoivat viitteitä tehosta, viimeinen kertoi sylinteriluvun. Noin 50 hv:n tehoisena se sopi sen ajan saksalaiseen maatalouteen oikein hyvin, reilusti tehokkaammat traktorit alkoivat kiinnostaa enemmälti vasta reilut 10 vuotta myöhemmin. 453:n uraa saksalaisten suosikkimallina jatkoi hieman suuremmalla kolmosmoottorilla varustettu IH 633. Lakot lisäsivät kysyntää Hankkijan ja SOK:n yhteistyön kariuduttua osuuskaupoissa alettiin myydä SMK:n koneita, mikä näkyi välittömästi parinsadan koneen nousuna IH:n myynnissä. Näkyvin muutos oli alumiininen maski, konepeltien McCormick-tekstit olivat vaihtuneet International-tarroihin jo aiemmin. Vuoden 1967 uutuuksia olivat 423:n tekniikkaan perustuneet 353 ja 453, pari vuotta myöhemmin tulivat vuoroon isommat 4-sylinteriset 724 ja 824. Siihen kuului 5 Farmall-traktoria teholuokissa 12–30 hv. IH:n nousu oli tuohon aikaan esitellyn uuden D-malliston ansiota. Mallien lukumäärä lisääntyi ja aiempien versioiden tekniikkoihin tuli vähäisiä muutoksia. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA W E T E R A A N I W E T E R A A N I. Parikytkin kuului varustukseen, samoin kuivat levyjarrut. Aiemminhan McCormickin myyntipisteitä oli vain suuremmissa liikepaikoissa, nyt sellainen löytyi vähintään jokaisesta kirkonkylästä. Entiseen tapaan mallistoon tuli lähes vuosittain lisäyksiä. International 453 – Saksan Natikka International 453:ssa oli kaikki, mitä sen ajan perustraktorissa kuului olla. Tuohon aikaanhan traktorin sai nopeimmillaan jopa ostopäivänä. Johtoasemaa kesti seuraavat 11 vuotta. 453:n valmistuksen päätyttyä sen tilalle otettiin lähes samanlainen IH 533. Tehtailua haittasi raaka-ainepula, mutta joissakin tapauksissa puutetta oli myös tuotantotiloista, jotka olivat hajonneet tiilikasoiksi. International 453 sopi tuon ajan traktorimarkkinoillemme täydellisesti, kuuluihan se kysytyimpään teholuokkaan, hintakin oli kilpailukykyinen. IH:n myyntiä lisäsivät myös Englannin lakot, jotka venyttivät brittitraktoreiden saantia kuukausien päähän. Länsi-Saksan markkinajohtajaksi Lähes kaikki eurooppalaiset valmistajat esittelivät vuoden 1965 paikkeilla jotain uutta, muutamat jonkun yksittäisen traktorin, useimmat kokonaisia mallistoja. Näin etenkin Saksassa, jonka kaikki teollisuuslaitokset oli alistettu jollakin tavoin varustamaan armeijaa ja sotilaskohteina ne olivat Liittoutuneiden pommituslistojen kärjessä. Dizierin tehtaan kanssa, joka tuotti voimansiirto-osat, Neussissa tehtiin moottorit ja hydrauliikka. Ensimmäisenä IH:n menestysvuotena Deutz 4006 oli vielä suosituin yksittäinen traktorimalli, mutta jatkossa IH oli voittaja myös eniten myydyn traktorimallin osalta. Myöhemmin, kun Englannista tuli EEC:n jäsen, lisääntyi kanssakäyminen myös Bradfordin ja Doncasterin tehtaiden kanssa. Seuraavan vuoden myydyin malli oli 453, josta kaavailtiin myös 4-vetoversiota, mutta suunnitelma jäi protovaiheeseen. 453:ssa oli kaikki, mitä sen ajan perustraktorissa kuului olla, eli 8-nopeuksinen vaihteisto, jolla päästiin 20 km/h, vientimalleissa 10 km joutuisammin. Saksan IH:t poikkesivat ulkonäön puolesta englantilaisten ja amerikkalaiset tekemistä traktoreista 1970-luvun alkuun asti, jolloin Neussin tehtaan Internationalit pantiin yhtenäiseen kuosiin amerikkalaisten mallien kanssa. Ykkönen oli Deutz 11 812 traktorilla, kokonaismyynti oli tuolloin 93 007 kappaletta ja lähes kaikki edelleen kotimaisia. Siihen saakka saksalaiset olivat tehneet IH-traktorinsa omatoimisesti, mutta jatkossa lisättiin yhteistyötä Ranskan St. Etumatkaa oli 3 630 traktorin verran. Kotimaan kysyntä oli tuolloin jo vahvassa laskussa, minkä johdosta kymmenkunta tehdasta oli hiljattain pannut pillit pussiin. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 80 2021 Koneviesti Weteraanit 9/ | 112 E uroopan traktorituotannossa oli sotien jälkeen alkuhankaluuksia. Internationalin menekissä ei kuitenkaan ollut mainittavaa laskua. Niitä paranneltiin parin vuoden välein ja muutokset olivat ilmeisen onnistuneita, koska 1960-luvun alkaessa IH oli jo kakkostilalla 10 195 Farmallilla, Deutzin ollessa edelleen ykkönen. Niinpä osuuskaupassa pystyttiin tarjoamaan myös saksalaista vaihtoehtoa, joka ei ollut ainakaan englantilaista huonompi, ja jonka sai hyvinkin nopeasti. Ainoa monikansallinen merkki International Harvester pääsi tuolloin vain 93 kappaleeseen, mutta puolenkymmentä vuotta myöhemmin Neussin tehdas tuotti saksalaisviljelijöiden käyttöön jo vajaat 7 000 traktoria, millä lukemalla se oli Länsi-Saksan kolmanneksi myydyin merkki. Deutzin 16 vuoden ajan hallitsema markkinajohtajuus siirtyi v.1972 IH:lle, jonka osuus yhteensä 53 822 traktorista oli 21,6 %, mihin mikään muu Saksassa myyty merkki ei ollut yltänyt sotien jälkeen
Mallien lukumäärä lisääntyi ja aiempien versioiden tekniikkoihin tuli vähäisiä muutoksia. Dizierin tehtaan kanssa, joka tuotti voimansiirto-osat, Neussissa tehtiin moottorit ja hydrauliikka. Aihetta oli muuhunkin juhlimiseen: v.1973 valmistui Neussin tehtaalla 300 000:s traktori. Synkrovaihteisto 8+2R, nopeudet 2,8–28,7 km/h. International 453. VOIMANSIIRTO Kuiva 10” ja 9” parikytkin. Neussin tehtaan uutuus oli CM-sarja, johon kuuluivat aluksi mallit 323, 423, 523 ja 624. Kaksi ensimmäistä numeroa antoivat viitteitä tehosta, viimeinen kertoi sylinteriluvun. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 48 hv/2 200 rpm. Sähköjärjestelmä 12 V, laturi 224 W, startti 2,9 kW. 453:n uraa saksalaisten suosikkimallina jatkoi hieman suuremmalla kolmosmoottorilla varustettu IH 633. Syl. Kotimaan kysyntä oli tuolloin jo vahvassa laskussa, minkä johdosta kymmenkunta tehdasta oli hiljattain pannut pillit pussiin. 81 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 2021 Koneviesti Weteraanit 9/ | 112 E uroopan traktorituotannossa oli sotien jälkeen alkuhankaluuksia. Noin 50 hv:n tehoisena se sopi sen ajan saksalaiseen maatalouteen oikein hyvin, reilusti tehokkaammat traktorit alkoivat kiinnostaa enemmälti vasta reilut 10 vuotta myöhemmin. Jaetun Saksan läntisen puolen traktoriteollisuus pääsi vauhtiin vuosikymmenen vaihtuessa, vuonna 1950 myytiin jo 38 723 traktoria, joista kaikki olivat kotimaisia. Voimanottoakseli 628 rpm, hihnapyörä 162 mm x 242 mm, 1 573 rpm. Siihen saakka saksalaiset olivat tehneet IH-traktorinsa omatoimisesti, mutta jatkossa lisättiin yhteistyötä Ranskan St. PYÖRÄT Edessä 7.50 x 16, takana 12.4/11 x 36. Niitä paranneltiin parin vuoden välein ja muutokset olivat ilmeisen onnistuneita, koska 1960-luvun alkaessa IH oli jo kakkostilalla 10 195 Farmallilla, Deutzin ollessa edelleen ykkönen. Saksan IH:t poikkesivat ulkonäön puolesta englantilaisten ja amerikkalaiset tekemistä traktoreista 1970-luvun alkuun asti, jolloin Neussin tehtaan Internationalit pantiin yhtenäiseen kuosiin amerikkalaisten mallien kanssa. Länsi-Saksan markkinajohtajaksi Lähes kaikki eurooppalaiset valmistajat esittelivät vuoden 1965 paikkeilla jotain uutta, muutamat jonkun yksittäisen traktorin, useimmat kokonaisia mallistoja. IH:n myyntiä lisäsivät myös Englannin lakot, jotka venyttivät brittitraktoreiden saantia kuukausien päähän. Myöhemmin, kun Englannista tuli EEC:n jäsen, lisääntyi kanssakäyminen myös Bradfordin ja Doncasterin tehtaiden kanssa. Lopettaneiden joukossa oli tunnettujakin merkkejä, kuten Bautz, Fahr, MAN, Porsche, Ritscher ja Sulzer. Aiemminhan McCormickin myyntipisteitä oli vain suuremmissa liikepaikoissa, nyt sellainen löytyi vähintään jokaisesta kirkonkylästä. International 453 – Saksan Natikka International 453:ssa oli kaikki, mitä sen ajan perustraktorissa kuului olla. International 453 sopi tuon ajan traktorimarkkinoillemme täydellisesti, kuuluihan se kysytyimpään teholuokkaan, hintakin oli kilpailukykyinen. Seuraavan vuoden myydyin malli oli 453, josta kaavailtiin myös 4-vetoversiota, mutta suunnitelma jäi protovaiheeseen. HINTA 21 900 mk vuonna 1972, mikä vastaa noin 28 960 euroa vuonna 2021. LISÄVARUSTEITA Kapea malli, viininviljelymalli, hitaampi välitys, 16+4R-vaihteisto, ryömintävaihteisto, 1-levykytkin, hihnapyörä, 1–3 ulkopuolisen hydrauliikan venttiiliä, 6.50 x 16-etupyörät, 11 x 28-, 11 x 32-, 13 x 28tai 9 x 36-takapyörät, maatalousvetolaite, etuvetopiste, etulokasuojat, etupainot, pyöräpainot, lämmityslaite. Näin etenkin Saksassa, jonka kaikki teollisuuslaitokset oli alistettu jollakin tavoin varustamaan armeijaa ja sotilaskohteina ne olivat Liittoutuneiden pommituslistojen kärjessä. 1971–75, Neuss am Rhein, Nordrhein-Westfalen, Länsi-Saksa. Tuohon aikaanhan traktorin sai nopeimmillaan jopa ostopäivänä. Mekaaniset kuivat levyjarrut tasauspyörästön akseleilla, käsijarruna voimansiirtoon vaikuttava pantajarru. Malliston yläpäähän lisättiin 6-sylinteriset 85–120 hv:n mallit. 453:ssa oli kaikki, mitä sen ajan perustraktorissa kuului olla, eli 8-nopeuksinen vaihteisto, jolla päästiin 20 km/h, vientimalleissa 10 km joutuisammin. HYDRAULIIKKA Moottorin pyörittämä hammaspyöräpumppu, paine 165 kg/cm², tuotto 28,7 l/min, nostoteho 1 760 kg. Tehtailua haittasi raaka-ainepula, mutta joissakin tapauksissa puutetta oli myös tuotantotiloista, jotka olivat hajonneet tiilikasoiksi. VALMISTAJA International Harvester Company m.b.H. Niinpä osuuskaupassa pystyttiin tarjoamaan myös saksalaista vaihtoehtoa, joka ei ollut ainakaan englantilaista huonompi, ja jonka sai hyvinkin nopeasti. MITTOJA Pituus 3 285 mm, akseliväli 1 920 mm, leveys 1 690 mm, korkeus 2 270 mm, maavara 450 mm, paino vakiovarusteilla 2 300 kg. Entiseen tapaan mallistoon tuli lähes vuosittain lisäyksiä. Seuraavan kerran tekniikkaa ja ulkonäköä uudistettiin perusteellisemmin vuosikymmenen puolivälissä. Ainoa monikansallinen merkki International Harvester pääsi tuolloin vain 93 kappaleeseen, mutta puolenkymmentä vuotta myöhemmin Neussin tehdas tuotti saksalaisviljelijöiden käyttöön jo vajaat 7 000 traktoria, millä lukemalla se oli Länsi-Saksan kolmanneksi myydyin merkki. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 6,5 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, voimansiirto 34 l, hydrauliikka 13 l, polttoainesäiliö 60 l. Deutzin 16 vuoden ajan hallitsema markkinajohtajuus siirtyi v.1972 IH:lle, jonka osuus yhteensä 53 822 traktorista oli 21,6 %, mihin mikään muu Saksassa myyty merkki ei ollut yltänyt sotien jälkeen. läpimitta 98,4 mm, iskunpituus 111,1 mm, kokonaisiskutilavuus 2 536 cm², puristussuhde 16:1. Jakajatyyppinen Bosch-ruiskutuspumppu hydraulisella säätäjällä, kylmäkäynnistystä varten imusarjahehku. Siihen kuului 5 Farmall-traktoria teholuokissa 12–30 hv. Ykkönen oli Deutz 11 812 traktorilla, kokonaismyynti oli tuolloin 93 007 kappaletta ja lähes kaikki edelleen kotimaisia. Valmistettu yhteensä 12 756 kpl. IH:n nousu oli tuohon aikaan esitellyn uuden D-malliston ansiota. Etumatkaa oli 3 630 traktorin verran. Lakot lisäsivät kysyntää Hankkijan ja SOK:n yhteistyön kariuduttua osuuskaupoissa alettiin myydä SMK:n koneita, mikä näkyi välittömästi parinsadan koneen nousuna IH:n myynnissä. Painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla, yksi 1-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan liitäntä. Näkyvin muutos oli alumiininen maski, konepeltien McCormick-tekstit olivat vaihtuneet International-tarroihin jo aiemmin. Vuoden 1967 uutuuksia olivat 423:n tekniikkaan perustuneet 353 ja 453, pari vuotta myöhemmin tulivat vuoroon isommat 4-sylinteriset 724 ja 824. Parikytkin kuului varustukseen, samoin kuivat levyjarrut. Internationalin menekissä ei kuitenkaan ollut mainittavaa laskua. Johtoasemaa kesti seuraavat 11 vuotta. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys, tasauspyörästönlukko. 453:n valmistuksen päätyttyä sen tilalle otettiin lähes samanlainen IH 533. Lisähintaan sai tuplamäärän vaihteita, ryömintävälityksen, pikavaihteen, hydrauliikan lisälohkoja, mutta ei ohjauksen tehostinta. Täällä asennettu Siro-ohjaamo ei ollut lähellekään samaa tasoa kuin vaikka Valmet 502:ssa, mutta ergonomialle ei vielä tuolloin annettu kovin suurta arvoa, tekniikka ja maine olivat etusijalla. Ensimmäisenä IH:n menestysvuotena Deutz 4006 oli vielä suosituin yksittäinen traktorimalli, mutta jatkossa IH oli voittaja myös eniten myydyn traktorimallin osalta. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA W E T E R A A N I 113 / 9 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI D-155, 3-syl
Vanhaan Wallis-tekniikkaan pohjautuneet Pacemaker ja Challenger hävisivät valikoimasta, heikosti menestynyt GP oli heivattu tuotannosta jo aiemmin. Näitä entisajan voimanpesiä olivat muun muassa Oliver 90, Case LA, John Deere D ja Massey-Harris 25. Massey-Harris 25 – Vanhaa voimaa Massey-Harris 25 oli kallein ja tehokkain pyörätraktori. Sanomalehdissä mainostettiin traktoria, joka ”aikaansaa työiloa ja hyvätuulisuuden”. Parrett-traktorin lisenssivalmistus ei tuottanut yhtään parempaa tulosta, kone oli heikkorakenteinen ja vanhanaikainen. Wallis Cub Juniorin tilalle tuli v.1919 nelipyöräinen ja monesta kohtaa uudistettu Wallis K 15-25, joka puolestaan korvattiin 4 vuotta myöhemmin uudella OK 15/27-traktorilla. Massey-Harris jatkoi traktorituotantoa Wallis-merkillä vuoteen 1932 saakka, jolloin käyttöön otettiin oma merkki. Sen menekki rajoittui ykköskappaleisiin, ellei peräti yhteen ainoaan. Vuodesta 1917 lähtien Big Bull-traktoreita oli myyty Massey-Harriksina, mutta valmistajatehdas kärsi jatkuvista toimitusvaikeuksista. Vuonna 1927 malliksi vaihtui Wallis 20-30. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 82 64 Koneklassikot 2021 4/ | Koneviesti T oisen maailmansodan kynnyksellä esitellyt uuden sukupolven amerikkalaistraktorit olivat aiempia tyylikkäämpiä, helppokäyttöisempiä ja ennen kaikkea monipuolisempia. Vuosikymmenen lopun suureen uutuuskisaan Massey-Harris vastasi kokonaan uusilla malleilla 81, 101 ja 201, joista oli tarjolla useita versioita. Seuraavan vuoden virallisissa koetuksissa, joihin osallistuivat kaikki saatavilla olleet pyörätraktorimerkit, Pacemaker osoittautui työteholtaan keskitason koneeksi, ainoa moite tuli hankalakäyttöisestä käsikytkimestä. Walliksen omistaman J.I.Case Plow Works Co:n tekemä Wallis Cub Junior oli ensimmäinen nykymuotoinen traktori. Näiden lisäksi tarjolla oli isopyöräinen 4-veto GP 15-22, joka oli Hercules-moottoria lukuun ottamatta kokonaan Massey-Harriksen luomus. Sähköstartin sai lähes jokaiseen merkkiin ainakin valinnaisvarusteena, samoin kumipyörät, joiden myötä huippunopeudet voitiin nostaa yli 20 kilometriin tunnissa. Kaikki voimansiirto-osat olivat öljykylpyisiä, pitkittäisessä moottorissa oli kansiventtiilit ja koko komeus lepäsi itsekantavan rungon varassa. Wallis 20-30 oli jatkossa Massey-Harris 25, pienemmästä mallista 12-20 tuli saataville kaksi versiota; Pacemaker ja riviviljelymallinen Challenger. Traktorit tulivat saataville v.1937, jolloin Turussa toiminut Konekauppa Pellervo aloitti Massey-Harris Pacemakerin maahantuonnin. "Työiloa ja hyvätuulisuutta" Massey-Harris tuli tutuksi suomalaisviljelijöille vuoden 1908 mittaan, kun Konekauppa Osakeyhtiö Aatra alkoi markkinoida "parhaita amerikkalaisia niittokoneita, voittamattomia keveävetoisuudessa, kestävyydessä ja käytännöllisyydessä". Etenkin puimakoneurakoitsijoiden suosiman vanhan 25-mallin kysyntä jatkui sikäli runsaana, että sitä pidettiin tarjolla aina vuoteen -46 asti, jolloin se oli jo melkoinen muinaisjäänne. Sama rakenne otettiin pari vuotta myöhemmin käyttöön Fordsonissa, mutta erilaisella toteutuksella. Pacemakeria myytiin korkeintaan joitakin kymmeniä kappaleita lähinnä Varsinais-Suomeen, mutta Massey-Harris 25, joka oli kallein ja tehokkain tuolloin Suomessa myyty pyörätraktori, jäi todella harvinaiseksi. Walliksen moottoria ja vaihteistoa kannatteli u-muotoon taivutettu, öljytilana toiminut teräslevyrunko, joka oli yhdistetty valettuun peräkoteloon. Sukunsa viimeinen Robert Hendricksonin ja Clarence Easonin vuonna 1915 suunnittelema, ja Henry M. Tehokkaimpien uusien mallien 6-sylinterisistä moottoreista irtosi jo lähemmä 50 hv, mutta kaikki eivät niiden nopeaan voimaan luottaneet. Nokalla pyöri nyt nopeakäyntinen Chrysler tai Continental, joka saatiin tulille sähköstartilla, voimansiirrotkin oli uusittu, samoin muotoilu. Massey-Harriksen traktorituotanto pääsi lopultakin vauhtiin, kun J.I.Case Plow Works siirtyi yhtymän omistukseen v.1928. Kummankin Wallis-mallin väri vaihtui harmaasta myrkynvihreäksi ja vaihteistoihin järjestettiin yksi lisänumero, 25 oli nyt 3-vaihteinen, Pacemakerissa ja Challengerissa nopeudet kasvoivat neljään. Kanadalainen Massey-Harris kuului johtaviin sadonkorjuukonevalmistajiin, mutta traktoripuolella yhtymällä oli ollut epäonnea. Traktorista tuli maatilojen yleiskone, jolla hoituivat kaikki peltotyöt ja kuljetukset. Fordsonin kantava runko puolestaan koostui kolmesta suuresta valuosasta, eli voimansiirtokotelosta, öljypohjasta ja lohkosta, joten se oli lähempänä sittemmin yleistynyttä rakennetta. Moottorin ja vaihteiston pystyi irrottamaan traktoria katkaisematta. Vuonna 1937 malleihin 25, Pacemaker ja Challenger tuli muotoillut konepellit ja kirkas puna-keltainen väritys, mutta tekniikka säilyi entisellään. Sen uraa vahvana kyntöja puintitraktorina jatkoi Massey-Harris 55, jonka 4-pyttyisestä 6,3 litran Continental-moottorista saatiin ulos jopa 66 hv:n tehoja, millä lukemalla sitä kehuttiin maailman vahvimmaksi pyörätraktoriksi. Niinpä muutamat valmistajat säilyttivät mallistoissaan isoja 1920-lukulaisia malleja, joiden enimmät uudistukset liittyivät lähinnä ulkonäköön. Erilaisia hydraulisia nostolaitteitakin tuli saataville, mutta Fergusonin patentoima systeemi yleistyi vasta myöhemmin. Tehtaan nimi oli aiheuttanut paljon sekaannusta, mutta tilanne selkiintyi, kun nimen käyttöoikeudet myytiin hyvään hintaan J.I.Case Threshing Machine Companylle, joka teki Case traktoreita. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA W E T E R A A N I KK-20210722-437344-.indd 64 11.7.2021 11:30:44. Oli kuitenkin töitä, joissa tarvittiin pelkästään voimaa ja varmatoimisuutta
PYÖRÄT Rautapyörät, edessä 150 mm x 750 mm, takana 300 mm x 1 200 mm. 15 000 kpl. Syl. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 18,4 l, jäähdytysjärjestelmä 23 l, bensatankki 6 l, petroolitankki 91 l. Voimanottoakseli 545 rpm, hihnapyörä 178 mm x 475 mm, 525 rpm. American Bosch U4 ED4-laukaisumagneetto, kampikäynnistys. Poikittainen, suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 4–6,4 km/h. Massey-Harris 25 KK-20210722-437344-.indd 65 11.7.2021 11:30:45. Voimansiirtoon vaikuttava käsikäyttöinen pantajarru. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori kansiventtiileillä, 44 hv/1 200 rpm. HINTA Noin 58 000 mk vuonna 1939, mikä vastaa noin 20 500 euroa vuonna 2021. Roiskeja painevoitelu, vesipumppu. MITTOJA Pituus 3 420 mm, akseliväli 2 100 mm, leveys 1 660 mm, korkeus konepeltiin 1 440 mm, paino vakiovarusteilla 2 268 kg. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys. Valmistettu yhteensä n. VALMISTAJA Massey-Harris Company. 83 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 65 / 4 | Koneklassikot 2021 Koneviesti MOOTTORI 4-syl. VOIMANSIIRTO Kuiva käsikäyttöinen 1-levykytkin. LISÄVARUSTEITA Teollisuusmalli, bensamoottori, 7.50 x 18 -kumipyörät eteen ja 12.75 x 28 tai 12.75 x 32 taakse, levikepyörät, piikit tai hakut takapyöriin, erilaisia vetolaitteita, voimanottoakseli. Kingston L3L-kaasutin keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä. läpimitta 111 mm, iskunpituus 146 mm, kokonaisiskutilavuus 5 648 cm³, puristussuhde 4,2:1. 1932–46, Racine, Wisconsin, USA. HYDRAULIIKKA Ei hydrauliikkaa
Robert aloitti kylmäkoneiden tekemisen, Otto perusti polkupyöräliikkeen, Karlin jatkaessa myllyjen, myllynkivien, sirkkeleiden ja vannesahojen valmistusta tuotemerkillä Kawa, joka oli lyhenne valmistajatehtaan nimestä Karl Fr. Vuosina 1946–50 ainoana mallina oli 24-hevosvoimainen Wahl W46, jossa oli 2-sylinterinen 2 356 kuutiosentin KD215Z. W E T E R A A N I. Vuonna 1919 veljekset päättivät hajaantua tahoilleen. Suurin syy, miksi valuuttahanat pysyivät monen saksalaismerkin osalta kiinni, oli hinta. Wahl W22 – Aina valmiina TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Wahl oli ensimmäinen ZF:n vaihteistoa käyttänyt traktorivalmistaja. Mainontaan kuitenkin panostettiin, "Immer Bereit" (aina valmis) luvattiin esitteessä. Siihen kuului enimmillään 10 traktoria teholuokissa 12–40 hv. Zeppelin-yhtymään kuulunut ZF oli aloittanut v.1915 voimansiirto-osien tekemisen ilmalaivoihin. Jatkossa pikkutraktoreiden kysyntä taantui. Suuret merkit Lanz, Deutz ja Hanomag tekivät traktoreita entisillä opeilla, koska niiden tuotanto oli varmistettu poikkeusoloissakin. Helsinkiläinen Uotila Oy oli lähinnä pienkoneyritys, mutta traktoribisnes oli tuohon aikaan tuottoisaa, joten sitäkin kannatti yrittää. Viimeiseen 1960-luvun alussa esiteltyyn Wahl-mallistoon kuului enää 4 traktoria, sekä HeLa:n tekemä W225. Kriisiaikana, jonka tulemisesta oltiin jo varmoja, varaosahuolto olisi haasteellista, jos kaikki merkit poikkeaisivat hyvin paljon toisistaan. Kauppa kävi hyvin, vaikka Wahl oli pelkän tehdasmyynnin takia enempi paikallinen tuote. Ensimmäinen rauhanajan Wahl oli muotoilultaan 30-lukulainen kone, mutta uudet tuulet alkoivat puhaltaa 1950-luvun alkuvuosina, jolloin esiteltiin virtaviivaisempi vihreä mallisto. T ilalle otettiin David Brown -edustus, joka sekin päättyi melko pian, kun DB perusti omat myyntiverkostonsa. Länsi-Saksa oli pientilavaltainen, joten kysyntä painottui alle 30-hevosvoimaisiin traktoreihin, joita Wahlin valikoimasta löytyi 8 kappaletta. Vuoteen 1942 mennessä valmistui 523 Wahl W35 -traktoria. Ensimmäinen Wahl W35 -traktori valmistui v.1935 ja se oli jo tuolloin Schell-ohjelman mukainen – 2-sylinterisen etukammiodieselin toimitti MWM (Motoren-Werke Mannheim), 4-nopeuksisen vaihteiston ZF (Zahnradfabrik Friedrichshafen). Niitä pidettiin englantilaisia vanhanaikaisempina ja Suomeen huonommin sopivina, mikä oli vain osittain totta. MWM oli tuohon aikaan jo 64 vuotta vanha yritys, jonka oli perustanut autoilun pioneeri Carl Benz. Pienin W12 painoi vajaat 900 kiloa, järein W40 noin 2,2 tonnia. Kaksi kertaa ensimmäisenä Veljekset Robert, Otto ja Karl Wahl olivat perustaneet lähellä Sveitsin rajaa sijaitsevaan Balingenin pikkukaupunkiin konetehtaan, joka teki puuntyöstökoneita ja myllyjä. Mopoliikkeen traktorisuunnitelma Tuonteja vuosina 1945–57 rautaisella otteella säädellyt Lisenssivirasto ei suhtautunut suopeasti saksalaisiin traktoreihin. Schellin ohjelmaan liittyminen toi taatun varaosahuollon lisäksi mukanaan muitakin etuisuuksia, niinpä monen sittemmin hyvinkin suosituksi tulleen merkin varsinainen traktorihistoria alkoi juuri tuolloin. Lisenssiviraston täystyrmäyksestä huolimatta Uotila Oy on saattanut tuoda jonkun Wahl-mallin esittelykäyttöön messuille tai maatalousnäyttelyihin, kun tullimies oli ensin lätkinyt sen kupeisiin ja konepeltiin "ei myytäväksi" -leimoja. Tunnetuimpia Schell-traktoreita olivat Eicher, Fahr, Fendt, Güldner, Kramer, Normag ja Wahl, joka kuului pienimpiin valmistajiin. Niinpä firma pani vuosina 1954 ja -55 vetämään D-markka -anomukset aloittaakseen Wahl-traktoreiden maahantuonnin, mutta kummallakaan kerralla ei tärpännyt. Traktoritehtailu päättyi lopullisesti v.1963, mihin mennessä oli valmistunut noin 10 000 Wahlia 40 eri mallina. MWM-moottoreissa tyyppimerkinnän viimeinen kirjain kertoi sylinteriluvun; E = 1 (Eins), Z = 2 (Zwei), D = 3 (Drei), V = 4 (Vier) ja S = 6 (Sechs). Wahlin valmistukseen tuli kolmen vuoden katkos, mutta rauhan tultua se pääsi ensimmäisenä saksalaistehtaana aloittamaan traktorivalmistuksen. Tiettävästi Wahl oli ensimmäinen valmistaja, joka käytti traktoreissa ZF:n vaihteistoja. Alle 20-hevosvoimaisillle oli menekkiä viinitarhoilla ja muilla erikoisviljelmillä, maatilojen yleistraktoreiksi niitä ei enää ostettu. Raskaampaa kalustoa edustivat jatkossa Faun-kuorma-autot, sekä Lancia ja Daihatsu-henkilöautot. Malleista W12 ja W22 oli vielä tarjolla nestetai ilmajäähdytteinen versio. Niiden hevosvoimahinnat saattoivat olla Fergusoniin tai Fordson Majoriin verrattuna jopa nelinkertaisia. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 84 2021 Koneviesti Weteraanit 11/ | 70 W E T E R A A N I S aksassa oli 1930-luvun päättyessä useita pieniä traktorivalmistajia, jotka toimivat eversti Adolf von Schellin kehittämän ohjelman mukaan. Niinpä suositeltiin käyttämään Deutzin, MWM:n tai Güldnerin moottoreita, sekä ZF:n tai Prometheuksen voimansiirtoja, jolloin varaosia järjestyisi helpommin. Sveitsiin markkinoidut traktorit vaativat erikoisjärjestelyjä, koska sikäläinen maahantuoja vaati niihin samanlaiset pyöreämuotoiset konepellit kuin Primus-traktoreissa, mikä ei ulkonäköä ainakaan kohentanut. Samoin kävi Famo Boxer -telatraktorin tuontisuunnitelmalle, joten Uotila Oy:n piti pysyttäytyä sille hiljattain siirtyneissä Zündapp-mopoissa ja moottoripyörissä, sekä sittemmin valikoimiin lisätyissä Westinghouse-televisioissa, joiden kokoonpanosta yritys vastasi. Wahl Maschinenfabrik KG. Vientiä oli 14 maahan, joista kaukaisimmat olivat Argentiina ja Brasilia
Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys, tasauspyörästön lukko. MITTOJA Pituus 2 630 mm, akseliväli 1 750 mm, leveys 1 570 mm, korkeus (ohjauspyörä) 1 490 mm, maavara 405 mm, paino vakiovarusteilla 1 230 kg. Wahl W22. HYDRAULIIKKA Ei vakiovarusteena. 85 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 71 / 11 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI MWM KD12Z, 2-syl. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten hehkutulpat ja pakkosyöttö. Suorahampainen ZF A8 -siirtopyörävaihteisto 5+R, nopeudet 3,1–20 km/h. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 4,5 l, jäähdytysjärjestelmä 8 l, voimansiirto 8 l, polttoainesäiliö 30 l. VALMISTAJA Karl Fr. 1953–58, Balingen, Württemberg, Länsi-Saksa. läpimitta 95 mm, iskunpituus 120 mm, tilavuus 1 700 cm³, puristussuhde 18:1. Sähköjärjestelmä 12 V Bosch, sähkökäynnistys. Voimanottoakseli 540 rpm. Mekaaniset rumpujarrut, voidaan käyttää ohjausjarruina. LISÄVARUSTEITA Ilmajäähdytteinen MWM AKD112Z -suorasuihkutusdiesel 1 810 cm³ (1957 jälkeen vakiona), 6.00 x 16 -etupyörät, 8 x 32 AStai 10 x 28 AS -takapyörät, voimanottoakseli, keskivoimanotto, hihnapyörä, mekaaninen, hydraulinen tai pneumaattinen nostolaite, erilaisia vetolaitteita, etuvetopiste, pyöräpainot, ohjaamosuoja, keskiniittokone. 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 24 hv/2 000 rpm. PYÖRÄT Edessä 5.00 x 16, takana 9 x 24 AS. HINTA Ei hinnoiteltu Suomessa. VOIMANSIIRTO Kuiva 8” 1-levykytkin. Wahl Maschinenfabrik KG. Syl
Nihkeä rantautuminen Samen 1960-luvun alun 3 traktoria käsittänyttä vientimallistoa esiteltiin parissa suomalaisessa ammattilehdessä. Erikoisjärjestelyillä yhtymän tekniseksi johtajaksi nimettiin Francesco Cassani, joka onnistui aloittamaan traktorituotannon. Samen vastine oli 2-sylinterinen, 25 hv:n ilmajäähdytteinen dieseltraktori D.A.25, joka tuli saataville heti 1950-luvun alussa. Pari vuotta aiemmin Cassani oli ostanut Lamborghinin traktorituotannon ja Carozzan johdolla fuusiot jatkuivat. Aluksi valmistusta tarjottiin Bredalle, mutta lopulta päädyttiin bolognalaiseen Gaetano Barbieri & Co-yhtymään, jolla oli oma valimo ja konepaja. Vuonna 1979 Sameen liitettiin sveitsiläinen Hürlimann, ja1995 saksalainen Deutz-Fahr. Sama kohtalo oli 1960luvun puolivälissä valmistuneella Dinosaur-mallilla, jossa oli 160 hv:n V8-moottori. Monenlaiseen työhön soveltunut Ferguson oli aloittanut Italian traktorimarkkinoiden valloittamisen. Autoilu onnistui paremmin – Roland-Pilainin rungolle istutettu lentokonemoottori piti hereillä koko Treviglion kaupunkia, jonne Cassanit olivat muuttaneet. Yritystä riitti, sillä isä-Paolo oli määrännyt, että alaikäinen Francesco saa viedä Mariansa vihille vasta si, kun diesel toimii kunnolla. Lamakauden alkaessa firma kuitenkin kaatui lopullisesti ja mukana meni myös Offisine Cassani patentteineen. OTK:n Eka-maatalouden siirryttyä Tukolle v.1988 tuontia jatkoi Ekströmin Koneliike vuoteen 1993 asti. Muista tuon ajan 4-vetovalmistajista poiketen Cassani ei käyttänyt Jeepin, Dodgen eikä GMC:n akseleita, vaan ne olivat omaa suunnittelutyötä, kuten kaikki muutkin komponentit. W E T E R A A N I. Sota-aikaan Francesco oli seurannut Jeeppien reipasta etenemistä mäkisessä maastossa, niinpä hän päätti tehdä uudesta mallistaan myös 4-vetoversion, joka esiteltiin v.1952. Viisi vuotta myöhemmin Francesco kiersi polkupyörällä huoltamassa höyrykoneita ja rakensi romuosista lentokonetta, mutta ainoaksi jäänyt nousuyritys päättyi heinäkasaan. Yritystä pidettiin hyvämaineisena, mutta pian selvisi, että se olikin ajautumassa konkurssiin. Same Centurion 75 Export – Sadanpäämies TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Cassani teki ensimmäisen traktorinsa 21-vuotiaana. Benz-Sendlingin 3-pyöräinen diesel oli valmistunut jo 5 vuotta aiemmin, joten Cassani oli hyvä kakkonen ja sen 18ja 21-vuotiaat suunnittelijat varmasti kaikkien aikojen nuorimpia. Seuraavaksi otettiin työn alle 10-hevosvoimaiset 3-pyöräiset traktorit, joita Francesco kehui vuoden 1948 Veronan maatalousnäyttelyssä valmistuvan 10 000 kappaleen vuosivauhdilla – oikea lukema oli 180. Tuonnin alkamisestakin vihjailtiin, mutta aika ei ollut kypsä. Ilmeisesti siitäkin rohkaistuneena 1960-luvun puoliväliin asti traktoribisneksiin heikolla menestyksellä osallistunut OTK aloitti Samen maahantuonnin v.1983. Projekti kesti 4 vuotta ja koko kaupungin hämmästykseksi moottori alkoi lopultakin pyöriä konstailematta. Suurten 4-vetojen aika oli vielä hamassa tulevaisuudessa ja Dinosauruksen valmistus jäi 10 protokoneeseen. Kaikki oivallukset eivät ottaneet tuulta, näin kävi Samecarautotraktorille, jonka tuotanto päättyi muutamassa vuodessa kysynnän vähyyteen. Francesco ja Eugenio aloittivat isänsä tyhjilleen jääneessä korjaamossa tekemällä palopumppuja, aggregaatteja ja v.1947 alkaen pienellä bensamoottorilla varustettuja itsekulkevia niittokoneita. Vuoden 2007 jälkeen Samella ei ole ollut edustusta. Jatkossa Cassanit tekivät moottoreita ja ruiskutuspumppuja, sota-aikaan veljekset olivat Alfa-Romeonkin leivissä, kunnes päätyivät v.1942 perustamaan yrityksen Società Accomandita Motori Endotermici, eli Same. Viiden vuoden tauon jälkeen tuonnista vastasi lyhyen aikaa Motokov ja sen jälkeen Kesko, mutta markkinaosuudet pysyivät vaatimattomina. Neljästä 58–88 hv:n mallista suosituin oli 75 hv:n Centurion (= sadanpäämies, eli Rooman armeijan komppanianpäällikkö), jota myytiin ennen Explorer 75-mallin tulemista (v.1985) kaikkiaan 85 kappaletta, eli reilut puolet Samen kahden ensimmäisen vuoden kokonaismyynnistä. Francesco Cassanin kuoleman jälkeen v.1973 hänen työtään jatkoi vävy Vittorio Carozza. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 86 2021 Koneviesti Weteraanit 12/ | 128 W E T E R A A N I P ohjoisitalialaisessa Vailaten kunnassa v.1906 syntynyt Francesco Cassani osasi jo 10-vuotiaana rihlata isänsä korjaamolle tuotuja haupitsin putkia. Seuraavaksi Francesco alkoi väsätä dieselmoottoria 3 vuotta nuoremman pikkuveljensä Eugenion kanssa. Moninkertainen edelläkävijä Dieselin jatkeeksi tehtiin Cassani 40-traktori, 15 koneen koesarja esiteltiin suurelle yleisölle vuoden 1928 alussa. Nelivetojen kysyntä lisääntyi 1970-luvun jälkipuoliskolla, minkä johdosta Kesko kiinnostui Suomen markkinoille aktiivisesti pyrkineestä Samesta. Se todettiin tasokkaaksi ja edistykselliseksi, mutta hankkeesta luovuttiin, kun 4-vetoiset Leyland-mallit tulivat saataville. Cassani pärjäili hyvin lukuisissa testeissä, mutta Paolon, Francescon, Eugenion ja muutaman ulkopuolisen perustaman Offisine Cassani-yrityksen rahkeet eivät riittäneet tuotannon aloittamiseen. Epäonnistumisesta lannistumaton Francesco aloitti 16-vuotiaana auton rakentamisen, päästäkseen vaivattomammin tapaamaan erästä Mariaa. Vähitellen mallisto laajeni ja uusia innovaatioita riitti: vetovarsitunnusteluun perustunut painonsiirtojärjestelmä otettiin käyttöön jo 1950-luvun lopulla, 4-vedoissa alettiin käyttää nivelettömiä keskiakseleita vuodesta 1966 lähtien. Työväline Oy:n edustama Fiat oli hyvässä maineessa ja kasvattanut jatkuvasti myyntiään
Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten pakkosyöttö ja polttoainehehku imusarjassa. 4-t ilmajäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 75 DIN-hv/2 500 rpm. Synkrovaihteisto suunnanvaihtajalla 12+12R, nopeudet 1,7–32,3 km/h. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 10 l, voimansiirto ja hydrauliikka 60 l, etuakseli 6,5 l ja 2 x 2,6 l, polttoainesäiliö 120 l. läpimitta 105 mm, iskunpituus 120 mm, tilavuus 4 154 cm³, puristussuhde 17:1. HYDRAULIIKKA Hammaspyöräpumppu, tuotto 41 l/min, paine 175 kg/cm², nostoteho 3 700 kg. VOIMANSIIRTO Kuiva 13” ja 11,5” parikytkin. VALMISTAJA Same Trattori S.p.a. Painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla, 1ja 2-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili. Neliveto planeettavälityksellä ja hammaslukolla. 87 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 129 / 12 | Koneviesti Weteraanit 2021 Same Centurion 75 Export – Sadanpäämies MOOTTORI 1054 P, 4-syl. PYÖRÄT Edessä 14,9 x 24, takana 16,9 x 34. Same Centurion 75 Export. LISÄVARUSTEITA 2-veto, ryömintävaihteisto, hydrauliikan lisäventtiilit, apusylinteri, hihnapyörä, 13,6 x 24tai 12,4 x 28 -etupyörät, 13,6 x 38-, 16,9 x 30tai 18,4 x 30 -takapyörät, pyöräpainot, etupainot, etulokasuojat, maatalousvetolaite, alapakoputki, teleskooppiset vetovarsien päät, pikakytkentä, oikean nostovarren hydraulinen säätö. Sisäpuolinen lieriövähennyspyörästö, tasauspyörästön lukko. Syl. Voimanottoakseli 631 ja 1 098 rpm, sekä ajovoimanotto 5,17 r/metri. 1981–85 Treviglio, Lombardia, Italia. Sähköjärjestelmä 12 V, vaihtovirtalaturi 460 W, startti 3 kW. Hydro-ohjaus. HINTA 139 700 mk vuonna 1983, mikä vastaa noin 54 300 euroa vuonna 2021. MITTOJA Pituus 3 940 mm, akseliväli 2 320 mm, leveys 2 050 mm, korkeus 2 780 mm, maavara 440 mm, paino vakiovarusteilla 3 650 kg. Nestekäyttöiset öljykylpyiset monilevyjarrut, pysäköintiin erillinen levyjarru
Malliston tehoskaala 17–123 hv riitti hyvin sen ajan tarpeisiin. Sotien jälkeen edustusta jatkoi Oliverin maahantuonnista vastannut Hankkija. Toisessa versiossa taka-akseleilla oli irrotuskytkimet ja ohjausjarrut, joilla traktori saatiin pyörähtämään paikallaan. Tämä suurimpien valmistajien omaksuma tapa oli parempi, mutta käännöksissä sisempi tela ei vetänyt, mikä aiheutti ongelmia hankalassa maastossa. Muutama kaasutinmoottorilla varustettu AG tänne kuitenkin ostettiin, ehkäpä pari dieseliäkin. Cletrac käytti siitä nimitystä Tru-Traction (todellinen veto). Sittemmin Cletrac-nimellä markkinoidut telatraktorit olivat tekniikaltaan viimeistä huutoa, sekä kilpailijoitaan pienikokoisempia ja halvempia, olihan ne suunniteltu pikkutiloille korvaamaan hevosia ja muuleja. Telatraktoreissa oli kahdenlaisia ohjausjärjestelmiä. Cletrac-merkistä luovuttiin v.1951, jonka jälkeen traktorit myytiin Oliver OC -merkkisinä. Pieniin 1920-luvun alle 5-litraisiin malleihin jaksoi vielä kantaa bensat ja petroolit, mutta kun tilavuudet kasvoivat uusissa suuremmissa traktoreissa yli 10 litraan, olivat kulutuslukemat amerikkalaisillekin liikaa. Yliopiston jälkeen Rollin oli töissä isänsä Thomas Whiten polkupyörä-ja ompelukonetehtaassa, mutta kiinnostui 1800-luvun lopulla autoista, joita varten perustettiin White Motor Company. Vakiovarusteissakaan ei ollut puutteita, A-mallista ylöspäin pohjat oli panssaroitu, samoin jäähdyttimet ja voimansiirrossa oli painevoitelu. Caterpillareihin ja Allis-Chalmerseihin verrattuna määrät jäivät hyvin pieniksi, vuoteen 1956 mennessä tänne tuli vain 8 Cletrac-pohjaista Oliveria. Rollin Whiten kehittämässä cletrac-ohjauksessa, jota kutsuttiin myös differentiaaliohjaukseksi, kääntymissuunnan tela vain hidastui ja siinä oli koko ajan täysi veto. Kahteen planeettapyörästöön perustunut järjestelmä otettiin sittemmin käyttöön panssarivaunuissa, mutta muissa telatraktoreissa vasta vuosikymmeniä myöhemmin. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 88 2021 Koneviesti Weteraanit 13/ | 112 W E T E R A A N I K un ohiolainen Rollin H. Näiden telakoneiden lisäksi valikoimaan kuului Cletrac HG:stä muunneltu pyörätraktori GG. toisen maailmansodan aikaisista puolitela-ajoneuvoista kuuluisa White Motor osti Oliverin toiminnot. Kauppa kävi kohtuullisen hyvin, korkeaksi nousseet tuotekehityskulut kuitenkin söivät katetta yli kannattavuusrajan. KV-20210916-434604-_210908_1040280951.indd 112 8.9.2021 10.40.31. Ensimmäiset White-autot kulkivat flash-tyypin kattilan tuottamalla höyryvoimalla, asiakkaina oli kuuluisuuksiakin, kuten presidentti Theodore Roosevelt ja William "Buffalo Bill" Cody. Vuodesta 1930 yhtymää johtaneen William King Whiten terveyskin oli heikossa jamassa, ja kun perhepiirissä ei ilmennyt kiinnostusta toiminnan jatkamiseen, myytiin Cleveland Tractors v.1944 Oliver Farm Equipment Companylle. Kylmällä kelillä käynnistystä helpotettiin jäähdytysnesteen polttoainelämmittimellä. Maahantuojina toimivat aikajärjestyksessä lueteltuina Korpivaara & Halla, Labor, Nikolajeff ja Victor Forselius. Muut tuon ajan dieselit käynnistettiin pienellä polttomoottorilla, paineilmalla tai bensalla, mutta Cletracin Hercules-dieselit startattiin suoraan sähköllä. Kehä kaartui v.1960, kun mm. Pellolla Cletracit ajoivat asiansa ja kauppakin kävi siinä määrin, että se oli vuoden 1930 maatalouslaskennassa kolmanneksi yleisin traktorimerkki. Oliver jatkoi tuotantoa merkillä Oliver Cletrac 1300 henkilöä työllistäneessä tehtaassa vuoteen 1965. Edistyksellisen ohjauksen lisäksi Cleveland Tractors oli moottoreidenkin puolesta ajan hermolla. Differentiaaliohjauksia ja dieseleitä Myöhemmin Rollin paneutui traktoreihin, mutta kun Clarencen lisäksi muut eivät niistä kiinnostuneet, johti se oman tehtaan perustamiseen. Niinpä Cletrac tarjosi ensimmäisten joukossa myös dieselvaihtoehtoa, uuteen aikaan siirryttiin v.1933. Yksinkertaisinta oli varustaa traktori kääntyvillä etupyörillä ja voimansiirto normaalilla tasauspyörästöllä. White (1872–1962) perusti veljensä Clarencen kanssa kotikaupunkinsa mukaan nimetyn Cleveland Tractor Companyn v.1916, oli hänellä takanaan jo menestyksekäs ura ajoneuvosuunnittelijana. Seuraavan talven jälkeen jouduttiin kuitenkin toteamaan, että hevosilla ja poroilla oli edelleen tärkeä roolinsa. Autotehtaan toiminnoissa oli mukana koko veljessarja, eli Thomas II, Rollin, Windsor, Clarence ja Walter. Lehtijutuissa nähtiin 11-vuotias Honore Griffen ajelemassa Cletracilla isänsä 16 hehtaarin appelsiiniviljelyksillä. Cletrac DDH – Tosivetäjä TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Cletracohjauksessa kääntymissuunnan telassa oli koko ajan täysi veto. Meillä Cletracin suosio hiipui Ensimmäiset Cletracit tulivat Suomeen kesällä 1919 ja ensikokemukset olivat niin lupaavia, että niissä nähtiin ratkaisu metsätöihin ja Lapin talvikuljetuksiin. Tarjolla oli pienin HG-malli, sekä maansiirtotöihin tarkoitetut DDH ja suurimman FDE mallin korvannut OC-18. Varhaisimmat Cletracit oli tehty melko kevyesti, mutta myöhemmissä malleissa taso oli vähintään kilpailijoiden luokkaa. Uusi muotoiltu sarja, johon kuuluivat mallit HG (1,5 tn), E (2,7 tn), A (3,4 tn), B (4 tn), CG (5,2 tn), D (5,6 tn) ja F (11,7 tn), esiteltiin vuosina 1936-39. Maahantuontiin tuli 1930-luvun alussa muutaman vuoden katkos, kunnes turkulainen Konekauppa Pellervo aloitti markkinoinnin vuosikymmenen lopulla, mutta takavuosien menestykseen ei tuplasti pyörätraktoreita kalliimpi kone enää yltänyt. HG:tä ja CG:tä lukuun ottamatta tarjolla oli myös dieselmoottori
VALMISTAJA Cleveland Tractor Company, 1944 > Oliver Corporation. Differentiaaliohjaus kahdella pantajarrulla. VOIMANSIIRTO Kuiva 11” 2-levykytkin, suorahampainen siirtopyörävaihteisto 4+2R, nopeudet 2,7–7,9km/h. Syl. LISÄVARUSTEITA Bensamoottori (DG), kapeampi malli (DD), 18” tai 20” telat, erilaisia telalappuja, katukengät, ajovalot, työvalot, voimanottoakseli 884 tai 510 rpm, hihnapyörä, turvakehys, ohjaamosuoja, teräsohjaamo, vetopiste edessä, puskuri, hydrauliikka, suora tai käännettävä puskulevy 260 cm tai 325 cm, Carco-vinssi 5,6 tn, erilaisia vetolaitteita. Valmistettu yhteensä 13 890 kpl. läpimitta 111,1 mm, iskunpituus 133,4 mm, kokonaisiskutilavuus 7 755 cm³, puristussuhde 15:1. 1937–58, Cleveland, Ohio, USA. Pintapaine ilman varusteita 0,38 kg/cm². 89 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 113 / 13 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI Hercules DRXB, 6-syl, 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 68 hv/1 200 rpm. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 15,1 l, jäähdytysjärjestelmä 39,7 l, voimansiirto 49,1 l, polttoainesäiliö 113 l. TELAT Leveys 400 mm, maakosketuspituus 2 090 mm. Rivityyppinen Boschruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä ja pakkosyötöllä. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. HINTA 2 085 000 mk vuonna 1955, mikä vastaa 70 600 euroa vuonna 2021. Voimanottoakseli 884 rpm, hihnapyörä 279 mm x 330 mm, 885 rpm. MITTOJA Pituus 3 180 mm, akseliväli 2 000 mm, leveys 2 070 mm, korkeus konepeltiin 1 670 mm, paino 6 400 kg. HYDRAULIIKKA Ei vakiovarusteena. Cletrac DDH KV-20210916-434604-_210908_1040280951.indd 113 8.9.2021 10.40.34. Sähköjärjestelmä 24 V Delco-Remy, suora sähkökäynnistys
Uudistuneet Caset menivät kaupaksi ja lisämenekkiä saatiin, kun presidentti Franklin D. 1923. Kovimmat avustukset kuittasivat englantilaiset, jotka pääsivät ajelemaan uusilla, hienoilla jenkkitraktoreilla. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 90 2021 Koneviesti Weteraanit 14/ | 120 W E T E R A A N I C ase nousi 1930-luvun alussa USA:n kolmanneksi suurimmaksi traktorivalmistajaksi John Deereltä kymmenisen vuotta aiemmin yhtymän johtoon siirtyneen Leon Clausenin ansiosta. Yhtään paremmin ei mennyt vajaat 30 vuotta myöhemminkään, jolloin OTK ilmoitti, että "Me olemme onnistuneet hankkimaan markkinoillemme Case-traktorimerkin. Vähennyspyörästön ketjuvetokaan ei kaivannut muutoksia. Toisaalta Casesta löytyi sellaisia hienouksia, joita tuli kilpaileviin merkkeihin vasta pitkien aikojen kuluttua. Deeren traktoriprojektit eivät aluksi ottaneet tuulta, mutta alkuun päästiin Fordsonin ja Deeringin valtaamilla markkinoilla, kun Clausenin painostuksesta aloitettiin John Deere D:n tuotanto v. Ilmeisesti tuontivaluuttoja säännöstellyt Lisenssitoimikunta oli vielä 1940-luvun puolella löysäkätisempi, koska traktorimarkkinoilta siihen asti erossa ollut OTK sai dollarit vähäisiin traktorituonteihinsa, mutta seuraavalla vuosikymmenellä hanat menivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta amerikkalaisten traktoreiden osalta kiinni. Määrät jäivät kauas suosituimmista IH:n ja Deeren malleista, mutta muihin jenkkimerkkeihin verrattuna vuoteen 1940 mennessä valmistuneet 31 678 kpl, 20 478 kpl ja 28 656 kpl olivat hyviä lukemia. Tuon aikansa parhaana pidetyn amerikkalaistraktorin pienemmäksi vaihtoehdoksi tuli vuotta myöhemmin Case C, sekä sen riviviljelymalli CC. Vientiä varten Case varusteli erityiset export-versiot S-EX ja D-EX, joissa oli muun muassa ohjausjarrut, valuvanteet ja pehmustetut istuimet. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Case D-EX – Sota-ajan vientilaatua KV-20211007-439561-_4987492.indd 120 23.9.2021 14.34.33. Harry Ferguson oli ennen Ford-yhteistyötään tarjonnut nostolaitekeksintöään Clausenille, jolta tuli täystyrmäys; sitä ei tarvittaisi koskaan. Vioittuneet hammaspyörät tietävät työlästä remonttia, mutta katkenneeseen ketjuun pääsee käsiksi hyvinkin helposti. Sodan päätyttyä avautui uusia valtion järjestämiä vientimarkkinoita Marshall-avun muodossa, jota saivat muutkin kuin liittoutuneet. Väkivahvan L:n tilalle tuli vieläkin voimakkaampi LA, hiljattain esitelty Case R korvattiin S-mallilla. Pumppu sai liikkeensä rullaketjulla voimanoton kytkintä pyörittävältä akselilta. Vaihteita ja varusteita tuli lisää, mutta huomattavimpia muutoksia olivat uusi muotoilu ja oranssi väri. Vetovarsissa oli pikakytkentäkourat ja letkuissa nykytyyliset pikaliittimet. Dieselmoottori oli myös tarpeeton, kammesta veivattava hidaskierroksinen kaasutinmoottori oli halpa ja käynnistyi varmemmin. Casen jälkeen OTK yritti Renaultin tuontia, mutta sekin päättyi 6 vuodessa. Kovimmassa kurssissa olivat isot Minneapolis-Molinet ja W-Deeringit, mutta Casetkin olivat haluttuja vetokoneita. Kun Clausen saatiin siirrettyä johdosta syrjään, varustelistaan lisättiin hydrauliikka, joka sekin oli kytkimistä riippumaton. Seuraavan vuoden laivauksiin sisältyi 10 LA-Casea, 10 D-EX -mallia ja 40 pientä VA-Casea. Harvinaisin amerikkalainen Helsinkiläinen Auto-Tractor Oy mainosti 1920-luvun alussa kolmea eri Case-mallia, mutta ainoatakin tänne tuotua konetta kaupiteltiin vielä 3 vuoden kuluttua. Raaka-ainepulan takia osa traktoreista jouduttiin kuitenkin toimittamaan rautapyöräisinä ja muutenkin riisuttuina malleina. Isoimmissa malleissa oli kaksoislevyjarrut, lisävarusteisiin kuulunut voimanottoakseli oli ajokytkimestä riippumaton ja sitä hallittiin omalla märällä monilevykytkimellä. Ensimmäisessä v.1947 tulleessa erässä oli 2 S-EX-mallia ja yksi kappale malleja D-EX, LA ja SI (teollisuusmalli). OTK esitteli traktoreitaan vielä 1950-luvun alun maatalousnäyttelyissä ja niitä pidettiin hintatietoineen traktoritaulukoissa, vaikka lisätuonteja ei tehty, eikä Lisenssitoimikunnan arkistojen mukaan edes tuontianomuksia. Toiseksi tehokkaimman C-Casen uraa jatkoi 37-hevosvoimainen Case D eri versioineen. Soveltuvuudesta ja laadusta ei ollut epäilystä, mutta viljelijöistä mahdollisimman kaukana ollut OTK ei saanut traktoribisnestään minkäänlaiseen alkuun. Tapaus on sitäkin merkittävämpi, kun mainitut traktorit soveltuvat erikoisen hyvin juuri Suomen oloihin". Clausen pani Casen Racinen tehtaallakin tuulemaan, nousu kärkikolmikkoon oli pitkälti vuonna 1928 esitellyn Case L-mallin ansiota. Clausenilla oli muitakin päähänpinttymiä: käsikäyttöisiin kytkimiin ja jarruihin tottuneet viljelijät eivät kaipaa polkimia. Casessa oli levyjarrut jo 1940luvulla. Roosevelt käynnisti Liittoutuneisiin eurooppalaisvaltioihin kohdennetun Lend & Lease-avustusohjelman, johon kuului muun muassa maatalouskoneita. Vanhanaikainen ja moderni Jokainen suurempi amerikkalaismerkki esitteli toisen maailmansodan kynnyksellä jotain kokonaan uutta tai ainakin uudistettua – Case tyytyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Hammaspyöristä ei saa puuttua yhtään hammasta, mutta ketjupyörissä se ei ole niin nuukaa. Koneessa ei ollut vikaa, se todettiin vuoden 1920 traktorikoetuksissakin, kysyntä kaatui hintaan. 1950-luvun alkupuolella V-, S-, ja D-mallit korvattiin tekniikaltaan ja ulkonäöltään kokonaan erilaisella traktorisarjalla, jonka Eurooppa-tuonnit jäivät hyvin vähäisiksi. Ainoa todellinen uutuus oli kevyt 20 hv:n V-malli, joka kuului samaan uusien pienviljelystraktoreiden sarjaan kuin Allis-Chalmers B ja Farmall A
TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Case D-EX – Sota-ajan vientilaatua KV-20211007-439561-_4987492.indd 120 23.9.2021 14.34.33 121 / 14 | Koneviesti Weteraanit 2021 Nuffield Universal DM4 MOOTTORI 4-syl. Tuon aikansa parhaana pidetyn amerikkalaistraktorin pienemmäksi vaihtoehdoksi tuli vuotta myöhemmin Case C, sekä sen riviviljelymalli CC. Vähennyspyörästön ketjuvetokaan ei kaivannut muutoksia. Clausenilla oli muitakin päähänpinttymiä: käsikäyttöisiin kytkimiin ja jarruihin tottuneet viljelijät eivät kaipaa polkimia. HINTA 500 000 mk vuonna 1952, mikä vastaa noin 16 600 euroa vuonna 2021. Harry Ferguson oli ennen Ford-yhteistyötään tarjonnut nostolaitekeksintöään Clausenille, jolta tuli täystyrmäys; sitä ei tarvittaisi koskaan. Vaihteita ja varusteita tuli lisää, mutta huomattavimpia muutoksia olivat uusi muotoilu ja oranssi väri. Isoimmissa malleissa oli kaksoislevyjarrut, lisävarusteisiin kuulunut voimanottoakseli oli ajokytkimestä riippumaton ja sitä hallittiin omalla märällä monilevykytkimellä. Roosevelt käynnisti Liittoutuneisiin eurooppalaisvaltioihin kohdennetun Lend & Lease-avustusohjelman, johon kuului muun muassa maatalouskoneita. VOIMANSIIRTO Märkä käsikäyttöinen 1-levykytkin. HYDRAULIIKKA Ei vakiovarusteena. Case D-EX KV-20211007-439561-_4994986.indd 121 28.9.2021 15.59.25. 1950-luvun alkupuolella V-, S-, ja D-mallit korvattiin tekniikaltaan ja ulkonäöltään kokonaan erilaisella traktorisarjalla, jonka Eurooppa-tuonnit jäivät hyvin vähäisiksi. 4-t nestejäähdytteinen petroolimoottori, 37 hv/1 200 rpm. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 8 l, jäähdytysjärjestelmä 24,6 l, voimansiirto 22 l, bensatankki 7,5 l, petroolitankki 64 l. Dieselmoottori oli myös tarpeeton, kammesta veivattava hidaskierroksinen kaasutinmoottori oli halpa ja käynnistyi varmemmin. VALMISTAJA J.I.Case Company. Kovimmassa kurssissa olivat isot Minneapolis-Molinet ja W-Deeringit, mutta Casetkin olivat haluttuja vetokoneita. Keskipakosäätäjän ohjaama Zenith 62AXJ9 -kaasutin etulämmittimellä. 91 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 2021 Koneviesti Weteraanit 14/ | 120 W E T E R A A N I C ase nousi 1930-luvun alussa USA:n kolmanneksi suurimmaksi traktorivalmistajaksi John Deereltä kymmenisen vuotta aiemmin yhtymän johtoon siirtyneen Leon Clausenin ansiosta. Yhtään paremmin ei mennyt vajaat 30 vuotta myöhemminkään, jolloin OTK ilmoitti, että "Me olemme onnistuneet hankkimaan markkinoillemme Case-traktorimerkin. Toisaalta Casesta löytyi sellaisia hienouksia, joita tuli kilpaileviin merkkeihin vasta pitkien aikojen kuluttua. Soveltuvuudesta ja laadusta ei ollut epäilystä, mutta viljelijöistä mahdollisimman kaukana ollut OTK ei saanut traktoribisnestään minkäänlaiseen alkuun. Valmistettu perusmallina 14 396 kpl, riviviljelymallina 54 925 kpl. Casen jälkeen OTK yritti Renaultin tuontia, mutta sekin päättyi 6 vuodessa. Ainoa todellinen uutuus oli kevyt 20 hv:n V-malli, joka kuului samaan uusien pienviljelystraktoreiden sarjaan kuin Allis-Chalmers B ja Farmall A. Kovimmat avustukset kuittasivat englantilaiset, jotka pääsivät ajelemaan uusilla, hienoilla jenkkitraktoreilla. Syl. Sisäpuolinen vähennyspyörästö ketjuvedolla. Vanhanaikainen ja moderni Jokainen suurempi amerikkalaismerkki esitteli toisen maailmansodan kynnyksellä jotain kokonaan uutta tai ainakin uudistettua – Case tyytyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon. läpimitta 98,4 mm, iskunpituus 139 mm, tilavuus 4 245 cm³, puristussuhde 4,5:1. PYÖRÄT Edessä 6.00 x 16, takana 13.00 x 26. Kuivat kaksoislevyjarrut tasauspyörästön akseleilla, voidaan käyttää ohjausjarruina, hihnapyörään vaikuttava käsijarru. 1939–53 Racine, Wisconsin, USA. Koneessa ei ollut vikaa, se todettiin vuoden 1920 traktorikoetuksissakin, kysyntä kaatui hintaan. MITTOJA Pituus 2 945 mm, akseliväli 1 715 mm, leveys 1 730 mm, korkeus konepeltiin 1 360 mm, maavara 350 mm, paino vakiovarusteilla 2 300 kg. Poikittainen, suorahampainen siirtopyörävaihteisto 4+R, nopeudet 3,8–16,5 km/h. Raaka-ainepulan takia osa traktoreista jouduttiin kuitenkin toimittamaan rautapyöräisinä ja muutenkin riisuttuina malleina. Harvinaisin amerikkalainen Helsinkiläinen Auto-Tractor Oy mainosti 1920-luvun alussa kolmea eri Case-mallia, mutta ainoatakin tänne tuotua konetta kaupiteltiin vielä 3 vuoden kuluttua. OTK esitteli traktoreitaan vielä 1950-luvun alun maatalousnäyttelyissä ja niitä pidettiin hintatietoineen traktoritaulukoissa, vaikka lisätuonteja ei tehty, eikä Lisenssitoimikunnan arkistojen mukaan edes tuontianomuksia. Väkivahvan L:n tilalle tuli vieläkin voimakkaampi LA, hiljattain esitelty Case R korvattiin S-mallilla. Seuraavan vuoden laivauksiin sisältyi 10 LA-Casea, 10 D-EX -mallia ja 40 pientä VA-Casea. Vioittuneet hammaspyörät tietävät työlästä remonttia, mutta katkenneeseen ketjuun pääsee käsiksi hyvinkin helposti. Deeren traktoriprojektit eivät aluksi ottaneet tuulta, mutta alkuun päästiin Fordsonin ja Deeringin valtaamilla markkinoilla, kun Clausenin painostuksesta aloitettiin John Deere D:n tuotanto v. Ilmeisesti tuontivaluuttoja säännöstellyt Lisenssitoimikunta oli vielä 1940-luvun puolella löysäkätisempi, koska traktorimarkkinoilta siihen asti erossa ollut OTK sai dollarit vähäisiin traktorituonteihinsa, mutta seuraavalla vuosikymmenellä hanat menivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta amerikkalaisten traktoreiden osalta kiinni. Vetovarsissa oli pikakytkentäkourat ja letkuissa nykytyyliset pikaliittimet. Ensimmäisessä v.1947 tulleessa erässä oli 2 S-EX-mallia ja yksi kappale malleja D-EX, LA ja SI (teollisuusmalli). Casessa oli levyjarrut jo 1940luvulla. Määrät jäivät kauas suosituimmista IH:n ja Deeren malleista, mutta muihin jenkkimerkkeihin verrattuna vuoteen 1940 mennessä valmistuneet 31 678 kpl, 20 478 kpl ja 28 656 kpl olivat hyviä lukemia. Painevoitelu, laukaisumagneetto, kampikäynnistys. LISÄVARUSTEITA Riviviljelymalli yhdellä tai kahdella etupyörällä (DC-3), riviviljelymalli leveällä etuakselilla (DC-4), teollisuusmalli (DI), hedelmätarhamalli (DO), korkea malli (DH) ja viininviljelymalli (DV), bensatai nestekaasumoottori, voimanottoakseli, hydraulinen nostolaite, 7.50 x 16 -etupyörät, 11.25 x 24 -takapyörät, rautapyörät, pyöräpainot, äänenvaimennin, ajovalot, sähköstartti, erilaisia vetolaitteita. Clausen pani Casen Racinen tehtaallakin tuulemaan, nousu kärkikolmikkoon oli pitkälti vuonna 1928 esitellyn Case L-mallin ansiota. Toiseksi tehokkaimman C-Casen uraa jatkoi 37-hevosvoimainen Case D eri versioineen. Tapaus on sitäkin merkittävämpi, kun mainitut traktorit soveltuvat erikoisen hyvin juuri Suomen oloihin". Hammaspyöristä ei saa puuttua yhtään hammasta, mutta ketjupyörissä se ei ole niin nuukaa. Kun Clausen saatiin siirrettyä johdosta syrjään, varustelistaan lisättiin hydrauliikka, joka sekin oli kytkimistä riippumaton. Sodan päätyttyä avautui uusia valtion järjestämiä vientimarkkinoita Marshall-avun muodossa, jota saivat muutkin kuin liittoutuneet. Uudistuneet Caset menivät kaupaksi ja lisämenekkiä saatiin, kun presidentti Franklin D. Riippumaton voimanottoakseli 540 rpm erillisellä märällä monilevykytkimellä, hihnapyörä 185 mm x 310 mm, 818 rpm. Pumppu sai liikkeensä rullaketjulla voimanoton kytkintä pyörittävältä akselilta. 1923. Vientiä varten Case varusteli erityiset export-versiot S-EX ja D-EX, joissa oli muun muassa ohjausjarrut, valuvanteet ja pehmustetut istuimet
Kalliimman hinnan ja mutkikkaamman tekniikan lisäksi dieselin suosiota rajoittivat alkuaikoina hankalat käynnistykset. Sen sylinterikannessa oli avattavat venttiilit ja niiden takana ylimääräiset palotilat sytytystulppineen. Suurin ja suosituin Ensimmäisiä dieseltraktoreita olivat saksalainen Benz-Sendling BS6 (1922) ja italialainen Cassani 40 (1927). TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA International Deering WD-9 – Taloudellinen voimanpesä W E T E R A A N I KK-20211028-442885-_5024345.indd 64 14.10.2021 18.32.43. Tarjolla oli kolme keinoa. Puristuksia oli petroolikoneeseen verrattuna nelinkertaisesti, mikä oli entisajan sähköstarteillekin liikaa, varsinkin kun tuolloin yleiset etukammiodieselit vaativat käynnistyäkseen vähintään 200 kierrosta minuutissa. Käynnistysvaiheessa venttiilit avattiin, jolloin palotila kasvoi ja puristussuhde laski kaasutinmoottoreiden tasolle, mikä mahdollisti 7,5-litraisen nelosmoottorin kampikäynnistyksen. Tuohon aikaan pienehköksi katsotun 5-litraisen dieselin suoraan käynnistykseen ilman apulaitteita olisi tarvittu 5,5 kilowatin startti. International luotti vajaan 30 vuoden ajan bensakäynnistykseen. SMK hallitsi suurinta teholuokkaa On olemassa häviävän pieni mahdollisuus, että Liinahamarin satamaan välirauhan aikana tuotujen amerikkalaistraktoreiden joukossa olisi ollut jokunen W-9 tai peräti WD-9, mutta dokumentteja tuonneista ei ole löytynyt. Matalapuristeisen petroolimoottorin sai kammesta tulille heikompikin veivaaja, bensamoottoriin tarvittiin hieman enemmän papua, mutta dieselin käsikäynnistys ilman erikoisjärjestelyjä oli mahdotonta. Rautapyöräiseksi suunnitellun WD-40:n tilalle tuli nopea 5-vaihteinen WD-9, joka oli pari litraa pienemmästä moottoristaan huolimatta yhtä tehokas. Pienemmät Deeringit ja Farmallit olivat pitkälti samoista osista tehtyjä rinnakkaismalleja. Amerikkalainen Caterpillar startattiin pienellä apumoottorilla, jolla dieseliin saatiin riittävät kierrokset. Yksinkertaisin tapa oli käyttää etukammioihin ruuvattavia irrallisia hehkupatruunoita ja puolipuristinta. Ensimmäiset dieseltraktorit tehtiin jo 1920-luvulla, mutta kunnolla kauppa alkoi käydä vasta sotien jälkeen – ja silloinkin vain Euroopassa, amerikkalaiset siirtyivät lopullisesti dieselkauteen vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Deering WD-9 vaihtui v.1953 WD-9 Superiksi, minkä myötä pellin alle tuli 12 lisähevosvoimaa. Caterpillar otti dieselin käyttöön v.1931 Sixty-mallissaan. Riviviljelyksille paremmin soveltuneet Farmallit esiteltiin kesällä 1939, vakiomalliset Deeringit vuotta myöhemmin. Kolmisen vuotta myöhemmin International Harvester esitteli ensimmäisenä amerikkalaisvalmistajana dieselmoottorilla varustetun pyörätraktorin Deering WD-40, jossa oli edellä mainittu bensakäynnistys. Keskilännen vehnänviljelijät huomasivat ison Deeringin oivalliseksi veturiksi, josta ei loppunut puhti 5-siipistenkään aurojen edessä, eivätkä kierrokset laskeneet suurimpienkaan puimakoneiden pyörityksessä. Erityisen pätevä se oli maantiekuljetuksissa: isot takapyörät ja suuri kokonaispaino takasivat pidon jyrkissäkin nousuissa ja nopea voimansiirto joutuisan etenemisen. 5,5-litrainen diesel-Deering käynnistyi helposti kammestakin. SMK:lla oli aiempaakin kokemusta isojen traktoreiden markkinoinnista, se kun toi sotavuosina Saksasta samaan painoja teholuokkaan kuulunutta Lanz Bulldogia vajaan 200 traktorin verran. Seuraava vaihdos tehtiin 3 vuotta myöhemmin, jolloin esiteltiin väritykseltään erilainen International 650, jota pidettiin tuotannossa vuoteen 1958. Teollisuusversiot I-9 ja ID-9 olivat suosittuja lentokonehinureita ja tykinvetäjiä. Huomattavasti järeämmälle WD-9:lle ja bensatai petroolikäyttöiselle W-9:lle ei ollut vastaavaa konetta Farmall-mallistossa, mutta telatraktoripuolelta löytyivät samaan tekniikkaan perustuneet mallit TD-9 ja T-9. Isoa Deeringiä olisi tuotu mielellään runsaamminkin, eivätkä traktorit olisi jääneet käsiin, mutta lisenssitoimikunta kiristi dollaritraktoreiden suhteen otettaan 1950luvulle siirryttäessä, eikä myöntänyt enää yhtä herkästi tuontivaluuttoja edes maansiirtotai teollisuuskäyttöön tarkoitetuille traktoreille. Juuri ennen toista maailmansotaa IH uudisti täydellisesti 1920-luvun opeilla tehdyt Farmallja Deering-mallistonsa. Imusarjaan oli lisätty kaasutin ja jakopäähän laukaisumagneetto. Sotien jälkeen Hankkija sai tuotua pienempää W-4 mallia 10 kappaleen verran ja isompaa W-6 Deeringiä 25 traktorin erän, jonka jälkeen markkinointi siirtyi SMK:lle, jolla oli entuudestaan Farmallin edustus. Kun moottori oli saatu pyörimään bensalla, suljettiin venttiilit ja avattiin ruiskutuspumpun polttoainesyöttö, jolloin käynti jatkui dieselinä. Tehokkain Deering oli malliston suosituin traktori, mutta dieseleiden osuus jäi toistaiseksi ehkä 10–20 % tasolle, vaikka niiden etuja tuotiin jatkuvasti esille. Tämä oli yleinen menetelmä keskieurooppalaisissa dieseleissä. WD-9 on taloudellinen voimanpesä, lupasi mainos. SMK toi vuosina 1947–49 neljä 9-sarjan Deeringiä, joista yksi oli petroolikäyttöinen ja loput dieseleitä. Deeringin maahantuojana oli tuolloin Hankkija. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 92 64 Koneklassikot 2021 5/ | Koneviesti D ieselmoottorin yleistyminen oli kaikista avuistaan huolimatta hyvin hidasta. Kolmea Deering-mallia tehtiin vuoteen 1953 mennessä yhteensä 124 470 kappaletta, Farmall-sarjan yhteismäärä samana aikana oli 957 066 traktoria
Käynnistys bensalla, jota varten IH H4 -laukaisumagneetto ja IH F3/4 -kaasutin. MITTOJA Pituus 3 413 mm, akseliväli 2 124 mm, leveys 1 762 mm, korkeus konepeltiin 1 562 mm, maavara 380 mm, paino vakiovarusteilla 3 010 kg. Rivityyppinen Bosch-ruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä. Kuivat pantajarrut tasauspyörästön akseleilla, voidaan käyttää ohjausjarruina. VOIMANSIIRTO Kuiva 12” 1-levykytkin. läpimitta 111,8 mm, iskunpituus 139,7 mm, tilavuus 5 480 cm³, puristussuhde 15,7:1. PYÖRÄT Edessä 7.50 x 18, takana 14 x 34. 4-t nestejäähdytteinen etukammiodiesel, 53 hv/1 500 rpm. 1940–54 Milwaukee, Wisconsin ja Melrose Park, Illinois, USA. 93 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 65 / 5 | Koneklassikot 2021 Koneviesti MOOTTORI D-335, 4-syl. Sähkökäynnistys 6 V (1950 > 12 V). TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 10,4 l, jäähdytysjärjestelmä 41,6 l, voimansiirto 38 l, bensatankki 3,3 l, dieseltankki 136 l. International Deering WD-9 KK-20211028-442885-.indd 65 20.10.2021 8:24:47. VALMISTAJA International Harvester Company. Syl. Voimanottoakseli 538 rpm, hihnapyörä 216 mm x 355 mm, 707 rpm. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 5+R, nopeudet 3,8–25,3 km/h. HYDRAULIIKKA Ei vakiovarusteena. HINTA Ei hinnoiteltu Suomessa. LISÄVARUSTEITA Teollisuusmalli, bensatai petroolimoottori, sähkökäynnistys, voimanottoakseli, hihnapyörä, hydrauliikka, sivuvaihdetanko, rautapyörät, 13 x 32tai 18 x 26 -takapyörät, pyöräpainot, leveät lokasuojat, äänenvaimennin, kipinänsammutin, valot, erilaisia vetolaitteita. Valmistettu eri moottoreilla yhteensä 71 715 kpl. Vähennyspyörästössä sisäpuolinen lieriövälitys
Pintapaine ilman varusteita 0,32 kg/cm². Loppuun ajettu tela-Lanz oli enimmän aikaa korjattavana, mutta siitä huolimatta silläkin muokattiin 85 hehtaarin verran. Kaikkiaan US.Armyn käytössä oli yli 1 500 Airborne Clarkia, kokonaisvalmistusmäärä sodan loppuun mennessä oli noin 2 500. Purjekoneilla viidakkoon Ensimmäisen maailmansodan aikaan perustettu michiganilainen Clark Equipment Company sai tammikuussa 1942 Yhdysvaltojen hallitukselta toimeksiannon mahdollisimman kevyen ja pienikokoisen telatraktorin tekemisestä. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Ustrac 10A – "Lentotraktorin" perillinen 113 / 16 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI Continental F124, 4-syl, 4-t nestejäähdytteinen bensamoottori sivuventtiileillä, 31 hv/1 900 rpm. TELAT Leveys 190 mm, maakosketuspituus 1 290 mm. HYDRAULIIKKA Pumpun tuotto 19 l/min, paine 55 kg/cm². Niinpä tuotantoa ulkoistettiin muun muassa Clevelandille. Tunnetuin alkuaikojen toimija oli kalifornialainen puimuritehtailija Benjamin Holt, joka varmensi jättikokoisten puimureidensa liikkumista varustamalla vetotraktorit teloilla. Rauhan tultua Clark keskittyi muuhun tuotantoon, jäljelle jääneet osat lunasti ohiolainen Federal Machine and Welder Company. Voimanottoakseli 540 rpm, hihnapyörä 150 mm x 200 mm, 1 800 rpm. Valmistus jatkui Warrenin kaupungissa, esitteen mukaan päälle 500 metriä pitkässä tehtaassa oli lattiapinta-alaa 32 516 neliötä! Traktorin merkiksi vaihtui Ustrac, mikä otettiin myös valmistajayhtymän nimeksi. Ustrac toimi viidakossa, mutta ei Lapissa. Vuosisadan vaihteessa valmistunut Alvin Lombardin niin ikään höyryvoimainen Log Hauler-telavetäjä sai kaupallistakin menestystä Pohjois-Amerikan metsätyömailla, missä sillä kiskottiin raskaasti lastattuja tukkirekiä. Kokoja painorajoitukset olivat tärkeitä, koska traktoreita kuljetettaisiin lentoteitse vihollislinjojen taakse, missä niillä tehtäisiin uusia lentokenttiä, tai kunnostettaisiin tuhoutuneita. Zenith 161/7 -kaasutin keskipakosäätäjällä. läpimitta 76,2 mm, iskunpituus 111,1 mm, kokonaisiskutilavuus 2 000 cm³, puristussuhde 6,7:1. VOIMANSIIRTO Käsikäyttöinen märkä monilevykytkin, suorahampainen siirtopyörävaihteisto suunnanvaihtajalla 4+4R, nopeudet 1,5–9,4 km/h. Ohjaus monilevyisillä irrotuskytkimillä ja pantajarruilla. MITTOJA Pituus 2 300 mm, akseliväli 1 465 mm, leveys 925 mm, korkeus 1 350 mm, maavara 150 mm, paino vakiovarusteilla 1 560 kg. Seuraavaksi teloja alettiin hyödyntää sodankäynnissä ja maanrakennuksessa. Vaikka Clark oli minikokoinen, oli se toteutettu isompien koneiden opeilla. Runsaammin Ustracia ostettiin Ranskan viiniviljelmille, alle metrin levyisenä se mahtui hyvin köynnösrivien väliin. Koesarja todettiin toimivaksi ja Clark sai armeijalta 800 koneen lisätilauksen, mutta tehdaspalo keskeytti valmistuksen varhaisessa vaiheessa. Ensimmäiset 14 Clark Airborne (ilmakuljetus) CA1-traktoria valmistui vuoden 1942 aikana. Koneet toimivat odotetusti, huikein urotyö tehtiin maaliskuussa 1944 Burman viidakossa, japanilaisten selustassa, jonne lennätettiin kalustoa 30 Wacon voimalla. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. VALMISTAJA U.S.Tractor Corporation. Sitä markkinoitiin voimallisesti, mutta tuotantokausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Koneen perustekniikka säilyi Continental-moottoria ja puskulevyn sylintereitä lukuun ottamatta jokseenkin entisellään. Toinen etu oli se, että purjekone tarvitsi laskeutuakseen hyvin lyhyen kiitorajan tai muun aukean paikan. HINTA Ei hinnoiteltu Suomessa. Voimansiirron öljytilavuudet olivat melko isoja, taka-akselin portaaleissakin yhteensä yli 10 litraa. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 3,8 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, kytkin 3,8 l, vaihteisto 1,5 l, taka-akselisto 9,5 l, vähennyspyörästöt 2 x 5,2 l, hydrauliikka 2,8 l, polttoainesäiliö 38 l. Myöhemmin Holtin tuotemerkiksi vaihdettiin Caterpillar. Ustrac 10A W E T E R A A N I. Seuraava omistajavaihdos toteutui v.1957, jonka jälkeen merkki vaihtui Caseksi. Syl. Koska purjekoneet oli tehty teräksellä vahvennetusta puusta, kankaasta ja vanerista, eikä niissä ollut moottoria, eikä muutakaan kallista tekniikkaa, ei niiden putoaminen ollut taloudellisesti kovin raskas menetys. 1950-luvun alkaessa Ustracin toiminnot myytiin American Tractor Corporationille, joka jatkoi laajentuneen malliston tekemistä merkillä Terratrac. Voimansiirto oli sittemmin alalle vahvasti erikoistuneen Clarkin omaa tuotantoa, 28-hevosvoimaiset, 2-litraiset bensamoottorit toimitti Waukesha. 1948–51, Warren, Ohio, USA. Niinpä tämä meillä harvinainen, tai ehkä peräti ainoa Suomeen tuotu yksilö luovutettiin Rovaniemen hoitoalueen käyttöön, viimeiset aktiivivuotensa se palveli Hirvaan metsäkoulua. Ustracista tehtiin myös kevyemmin varusteltu maatalousversio, jonka luvattiin vetävän kevyesti 3 x 14" -auraa ja 2,7-metristä lautasäestä. Uusi 1,5 km pitkä ja 90 metriä leveä lentokenttä syntyi lukuisten Clarkien voimalla vuorokaudessa. Sähköjärjestelmä 6 V Auto-Lite, akkusytytys, sähkökäynnistys. Kuljetuskoneina käytettäisiin DC-3:n armeijaversiota C-47 Skytrain, sekä Waco CG 4A-purjelentokoneita. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 94 2021 Koneviesti Weteraanit 16/ | 112 W E T E R A A N I E nsimmäisen toimivan telatraktorin esitteli venäläinen Fjodor Abramovitš Blinov vuonna 1896, mutta siitä ei kiinnostuttu laajemmin. Waco pystyi ottamaan lennolle kaksihenkisen miehistön lisäksi 13 sotilasta varusteineen, tai Jeepin ja 4 sotilasta. Ajokytkin oli märkä ja monilevyinen, ohjaus hoitui samoin monilevyisillä irrotuskytkimillä ja pantajarruilla. Caterpillar todettiin pystyväksi työkoneeksi ja sillä laikutettiin päälle 290 hehtaaria. Puskulevyineen vajaat 2,3 tonnia painanut, 2,7 metriä pitkä ja puolitoista metriä leveä kone mahtui hyvin Wacon tai DC:n uumeniin. Kaatuilua laikutuskokeissa Metsähallitus testasi 1950-luvun alussa telatraktoreita laikutustöissä Ylitorniossa, Kittilässä ja Kolarissa. Kokeeseen osallistuivat sota-aikaan tykinvetäjänä toiminut, lähes romukuntoinen Lanz D1561 Raupenbulldog, tuliterä Caterpillar D4 ja uudehko Ustrac 10A, jonka valtion laitos oli saanut tuotua ilman kummempaa lisenssibyrokratiaa. Kapeana se kyllä mahtui puikkelehtimaan puitten välistä ja kääntyili ketterästi, mutta kahden kaatumisen ja vähäisen maavaran aiheuttamien juuttumisien takia sen työsuoritusta ei katsottu tarpeelliseksi. Ustracin muokkaamaa alaa ei edes kirjattu ylös, koska sitä ei ennakkotestin jälkeen huolittu kokeeseen. Tykinvedossa ja maamassojen puskemisessa tarvittiin painoa ja tehoa, mutta joissakin erikoistilanteissa koosta oli vain haittaa. Monet sotilaspurjekoneet olivat käytännössä kertakäyttöisiä, pyörätkin tiputettiin nousun jälkeen, alas tultiin mahalaskulla. LISÄVARUSTEITA Hydrauliikka, voimanottoakseli, hihnapyörä, puskulevy 150 cm, vinssi 2 700 kg, maakaira, etukuormaaja, äänenvaimennin, jatkettu pakoputki, öljynsuodatin, valot, etuvetopiste, erilaisia vetolaitteita, maskinsuoja, käännettävät tuulettimen siivet
Syl. Zenith 161/7 -kaasutin keskipakosäätäjällä. 1948–51, Warren, Ohio, USA. HYDRAULIIKKA Pumpun tuotto 19 l/min, paine 55 kg/cm². MITTOJA Pituus 2 300 mm, akseliväli 1 465 mm, leveys 925 mm, korkeus 1 350 mm, maavara 150 mm, paino vakiovarusteilla 1 560 kg. Sähköjärjestelmä 6 V Auto-Lite, akkusytytys, sähkökäynnistys. Voimanottoakseli 540 rpm, hihnapyörä 150 mm x 200 mm, 1 800 rpm. Pintapaine ilman varusteita 0,32 kg/cm². TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 3,8 l, jäähdytysjärjestelmä 13 l, kytkin 3,8 l, vaihteisto 1,5 l, taka-akselisto 9,5 l, vähennyspyörästöt 2 x 5,2 l, hydrauliikka 2,8 l, polttoainesäiliö 38 l. Ohjaus monilevyisillä irrotuskytkimillä ja pantajarruilla. HINTA Ei hinnoiteltu Suomessa. Ustrac 10A. TELAT Leveys 190 mm, maakosketuspituus 1 290 mm. VOIMANSIIRTO Käsikäyttöinen märkä monilevykytkin, suorahampainen siirtopyörävaihteisto suunnanvaihtajalla 4+4R, nopeudet 1,5–9,4 km/h. 95 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 113 / 16 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI Continental F124, 4-syl, 4-t nestejäähdytteinen bensamoottori sivuventtiileillä, 31 hv/1 900 rpm. VALMISTAJA U.S.Tractor Corporation. LISÄVARUSTEITA Hydrauliikka, voimanottoakseli, hihnapyörä, puskulevy 150 cm, vinssi 2 700 kg, maakaira, etukuormaaja, äänenvaimennin, jatkettu pakoputki, öljynsuodatin, valot, etuvetopiste, erilaisia vetolaitteita, maskinsuoja, käännettävät tuulettimen siivet. Vähennyspyörästössä ulkopuolinen lieriövälitys. läpimitta 76,2 mm, iskunpituus 111,1 mm, kokonaisiskutilavuus 2 000 cm³, puristussuhde 6,7:1
Nelikko-Valmet toimi hyvin pellolla ja metsäajossa, mutta raskaassa turvesuokäytössä riesana olivat voimansiirto-ongelmat. Pellolle ja metsään Vuoden 1973 uutuusmalli 702 oli tekniikaltaan samanlainen kuin sitä edeltänyt Valmet 700 MK2, mutta muotoilultaan ja ergonomialtaan pienemmän 502:n kaltainen. Neliveto ei ollut Valmetille uusi asia, runko-ohjattu juontotraktori oli tullut markkinoille v.1964, melko vanhanaikaisella Ewald Speth -etuakselilla varustetut mallit 900 ja 1100 valmistuivat 5 vuotta myöhemmin. Aiempi S-malli oli nyt alentavalla HiTrac-lisävaihteella varustettu 903. Maailmanmestarikin ajoi nelivedolla Kun Valmet alkoi suunnitella 702:n nelivetoversiota, noin 5 % uusista traktoreista oli 4-vetoisia, vuosikymmenen lopulla 35 %. Turbotettu 702:n S-versio meni hyvin kaupaksi, mutta isoon 1502-telitraktoriin kulutettu raha ja aika menivät muutamia komponentteja lukuun ottamatta hukkaan. Nelivetoinen, teollisuuskuvioisilla etupyörillä varustettu 1102 oli selkeästi urakkakone, mutta 702 ja 702 S enempi maatalouden yleiskäyttöön tarkoitettu. 70 % oli 1970-luvun puolivälissä 4-vetoja. Isoja ja kömpelöliikkeisiä neliveto-Valmeteja ostivat urakoitsijat, eikä heistäkään kovin moni, neljässä vuodessa valmistui ehkä 100 konetta. Nyt tuollainen etumatka olisi huomattava, mutta tuohon aikaan myytiin vuosittain noin 10 000 uutta traktoria. Neuvontaväki ja enimmät traktorikauppiaat pitivät nelivetoa turhana ja kalliina varusteena, mutta varoitteluista huolimatta pari supermärkää syksyä sai viljelijät kiinnostumaan nelivedoista. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Valmet 702 4x4 – "Neliveto on eriveto" Neuvontaväki piti nelivetoa turhana ja kalliina varusteena. Sittemmin molemmat mallit korvattiin turbotetuilla 802:lla ja 803:lla, jollaisella teki viljelytöitään Valmet mainoksissa tiheään esiintynyt motocrossin maailmanmestari Heikki Mikkola. Valmetin nousua vajaan neljänneksen osuuksille auttoivat uudet ergonomiamallit 502, 702 ja 1102, sekä lakot Englannissa, jotka seuraavana vuotena tuplasivat eron kakkostilan jakaneisiin MF:ään ja Fordiin – asiakkaat joutuivat odottamaan brittitraktoreitaan jopa kuukausien ajan, kotimaisen sai heti. Fiatia edustanut Työväline Oy oli panostanut vahvasti nelivetoihin, onnistuen nostamaan kysynnän 1960-luvun noloista lukemista yli 500 traktoriin vuodessa, joista n. Valmet iski kaukoviisaasti tähän saumaan, tarjoamalla Fiatin opeilla toteutettuja nelikkoja. Saman mekaanisen vaihteen sai aiempaan tapaan lisävarusteena myös 702-Valmetiin, jolloin tyyppinä oli 703. Vuodesta 1981 lähtien Valmetin johtoasemaa Suomen nelivetojen ykkösmerkkinä vahvistettiin vielä 3-sylinterisellä 602:lla ja sen turbomallilla. Vuotta myöhemmin, yhtä aikaa Valtra Rehureiden kanssa, esiteltiin 4-vetoinen 702, jossa oli italialainen Carraron etuakseli. KV-20211202-440284-_5093419.indd 112 25.11.2021 14.31.26. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Valmet alkoi panostaa tosissaan nelivetoihin ja ajoitus oli tismalleen oikea. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 96 2021 Koneviesti Weteraanit 17/ | 112 W E T E R A A N I V almet onnistui vuonna 1973 nousemaan Suomen pysyväksi markkinajohtajaksi pitkäaikaiselta kakkostilaltaan. Valmetin ankean ruskeasävyiset värit vaihtuivat kirkkaampiin v.1979. Voimansiirtoon oli tehty muutamia pakollisia vahvistuksia ja järjestetty nostolaitteeseen 150 kiloa lisätehoa. Johto ei alussa ollut kovin selvä, eroa Massey-Fergusoniin oli 287 kpl. Niitä oli erityisen runsaasti mallissa 903, järeämmin toteutetut 1102 ja myöhempi 1203 olivat paremmassa maineessa. Kiikarissa eivät olleet yksistään maatalouden tarpeet, nelivetohankkeisiin panivat uutta vauhtia Korialle Kymen Pioneeripataljoonalle ostetut 15 nelivetoista Belarusta, jotka pienistä etupyöristään huolimatta selvisivät armeijan lumikokeissa huomattavasti takavetoisia Valmeteja paremmin. Tuolloin esitellyt keskikardaanilla ja aiempaa isommilla etupyörillä varustetut mallit 780 DT ja 880 DT oli suunniteltu alusta alkaen nelivetoisiksi, aiemmin vetävä etuakseli oli ollut lähinnä jälkiasennuksen kaltainen lisävaruste. Tuohon aikaan suurina pidetyt 13.6 x 28 -etupyörät kääntyivät 40 astetta, mikä mahdollisti kurvailun kohtuullisen pienessä tilassa. 702 ja 19 SAE-hevosvoimaa tehokkaampi 702S olivat tyypillisiä isompien tilojen traktoreita, jotka korkeamaavaraisina ja sileäpohjaisina soveltuivat hyvin myös metsätöihin. Vaivat päättyivät uuden Volvo BM Valmet -malliston tulemiseen. Tuolloin apajilla olivat jo kaikki merkit, mutta Fiatia, Samea, John Deereä ja itätraktoreita lukuun ottamatta läheskään kaikista malleista ei ollut vielä nelivetovaihtoehtoa. Valmetin Kuoreveden tehtaan tekemä ohjaamo oli aikansa huippua: hiljainen ja lämmin, mutta ei kovin tilava. 4-veto otettiin uudelleen ohjelmaan v.1976, jolloin tarjolle tuli huomattavasti järeämpi NAF-etuakselinen 1102, josta oli saatavana myös erityinen Vapo-malli. Muita muutoksia olivat tehokkaampi nostolaite, tilavampi tankki ja yhtenäinen takalasi. Planeettavälitysten ja suojatun keskikardaanin ansiosta maavaraa oli lähes puoli metriä, mistä oli etua metsäajossa. Samalla 702:n kuivaputkimoottori vaihtui märkäputkiseen ja 215 kuutiosenttiä tilavampaan, tehojen säilyessä entisellään. Samoin kävi esikuivatetun säilörehun tekoon tarkoitetulle Valtra Rehuri -työkoneketjulle, asialla oltiin 10 vuotta etuajassa. Valmet varmisti jatkossa paalupaikkaansa monilla vuosittaisilla uutuuksilla
Tuohon aikaan suurina pidetyt 13.6 x 28 -etupyörät kääntyivät 40 astetta, mikä mahdollisti kurvailun kohtuullisen pienessä tilassa. Valmetin Kuoreveden tehtaan tekemä ohjaamo oli aikansa huippua: hiljainen ja lämmin, mutta ei kovin tilava. VOIMANSIIRTO Kuiva 12” parikytkin. Hydro-ohjaus. Valmistettu 4-vetoisena perusja S-mallina vuoteen 1979 mennessä 410 kpl. Voimansiirtoon oli tehty muutamia pakollisia vahvistuksia ja järjestetty nostolaitteeseen 150 kiloa lisätehoa. Nelikko-Valmet toimi hyvin pellolla ja metsäajossa, mutta raskaassa turvesuokäytössä riesana olivat voimansiirto-ongelmat. 4-t nestejäähdytteinen suorasuihkutusdiesel, 83 SAE-hv /2 200 rpm. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Valmet 702 4x4 – "Neliveto on eriveto" Neuvontaväki piti nelivetoa turhana ja kalliina varusteena. KV-20211202-440284-_5093419.indd 112 25.11.2021 14.31.26 113 / 17 | Koneviesti Weteraanit 2021 MOOTTORI 411B, 4-syl. Sähköjärjestelmä 12 V, vaihtovirtalaturi 600 W, startti 3 kW. Planeettavälitysten ja suojatun keskikardaanin ansiosta maavaraa oli lähes puoli metriä, mistä oli etua metsäajossa. Nelivetoinen, teollisuuskuvioisilla etupyörillä varustettu 1102 oli selkeästi urakkakone, mutta 702 ja 702 S enempi maatalouden yleiskäyttöön tarkoitettu. Vuotta myöhemmin, yhtä aikaa Valtra Rehureiden kanssa, esiteltiin 4-vetoinen 702, jossa oli italialainen Carraron etuakseli. läpimitta 108 mm, iskunpituus 114 mm, tilavuus 4 180 cm³, (1979> 411C, 108 mm x 120 mm, 4 395 cm³) puristussuhde 17:1. 97 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 2021 Koneviesti Weteraanit 17/ | 112 W E T E R A A N I V almet onnistui vuonna 1973 nousemaan Suomen pysyväksi markkinajohtajaksi pitkäaikaiselta kakkostilaltaan. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 13 l, jäähdytysjärjestelmä 15 l, voimansiirto 21 l, vähennyspyörästöt 2 x 6,5 l, hydrauliikka 23 l, etuakseli 5 l, vähennyspyörästöt 2 x 1,75 l, polttoainesäiliö 68 l. MITTOJA Pituus 4 100 mm, akseliväli 2 450 mm, leveys 2 120 mm, korkeus 2 570 mm, maavara 470 mm, paino vakiovarusteilla 3 940 kg. Turbotettu 702:n S-versio meni hyvin kaupaksi, mutta isoon 1502-telitraktoriin kulutettu raha ja aika menivät muutamia komponentteja lukuun ottamatta hukkaan. Aiempi S-malli oli nyt alentavalla HiTrac-lisävaihteella varustettu 903. Valmet varmisti jatkossa paalupaikkaansa monilla vuosittaisilla uutuuksilla. Voimanottoakseli 763 rpm, ajovoimanotto 8,8 r/metri. Vaivat päättyivät uuden Volvo BM Valmet -malliston tulemiseen. Painonsiirtojärjestelmä vetovarsitunnustelulla, paineensäätö, yksi 2-toiminen ulkopuolisen hydrauliikan hallintaventtiili. Pellolle ja metsään Vuoden 1973 uutuusmalli 702 oli tekniikaltaan samanlainen kuin sitä edeltänyt Valmet 700 MK2, mutta muotoilultaan ja ergonomialtaan pienemmän 502:n kaltainen. Tuolloin esitellyt keskikardaanilla ja aiempaa isommilla etupyörillä varustetut mallit 780 DT ja 880 DT oli suunniteltu alusta alkaen nelivetoisiksi, aiemmin vetävä etuakseli oli ollut lähinnä jälkiasennuksen kaltainen lisävaruste. 4-veto otettiin uudelleen ohjelmaan v.1976, jolloin tarjolle tuli huomattavasti järeämpi NAF-etuakselinen 1102, josta oli saatavana myös erityinen Vapo-malli. Maailmanmestarikin ajoi nelivedolla Kun Valmet alkoi suunnitella 702:n nelivetoversiota, noin 5 % uusista traktoreista oli 4-vetoisia, vuosikymmenen lopulla 35 %. Fiatia edustanut Työväline Oy oli panostanut vahvasti nelivetoihin, onnistuen nostamaan kysynnän 1960-luvun noloista lukemista yli 500 traktoriin vuodessa, joista n. Neuvontaväki ja enimmät traktorikauppiaat pitivät nelivetoa turhana ja kalliina varusteena, mutta varoitteluista huolimatta pari supermärkää syksyä sai viljelijät kiinnostumaan nelivedoista. PYÖRÄT Edessä 13.9 x 28, takana 18.4 x 34. Samalla 702:n kuivaputkimoottori vaihtui märkäputkiseen ja 215 kuutiosenttiä tilavampaan, tehojen säilyessä entisellään. LISÄVARUSTEITA Turbomalli 702 S, 2-veto, mekaaninen HiTrac-lisävaihde, mekaaninen tai hydraulinen ryömintävaihde, VOA 540 ja 1 000 rpm, kompressori, perävaunun jarruventtiili, hydrauliikan lisäventtiilit 2–4 kpl, hihnapyörä, hydrauliikan lisäöljysäiliö, lisäsäiliö polttoaineelle, etupainot, pyöräpainot, etulokasuojat, kattoluukku, radio, ohjaamon lisälämmityslaite, lämmitysilman suodatin. Samoin kävi esikuivatetun säilörehun tekoon tarkoitetulle Valtra Rehuri -työkoneketjulle, asialla oltiin 10 vuotta etuajassa. Ulkopuolinen lieriövähennyspyörästö, tasauspyörästön lukko. Nestekäyttöiset kuivat levyjarrut. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Valmet alkoi panostaa tosissaan nelivetoihin ja ajoitus oli tismalleen oikea. Neliveto planeettavälityksellä. Tuolloin apajilla olivat jo kaikki merkit, mutta Fiatia, Samea, John Deereä ja itätraktoreita lukuun ottamatta läheskään kaikista malleista ei ollut vielä nelivetovaihtoehtoa. 702 ja 19 SAE-hevosvoimaa tehokkaampi 702S olivat tyypillisiä isompien tilojen traktoreita, jotka korkeamaavaraisina ja sileäpohjaisina soveltuivat hyvin myös metsätöihin. Synkrovaihteisto 8+2R, nopeudet 3,0–29,3 km/h. Valmet 702 4x4 KV-20211202-440284-_5093414.indd 113 25.11.2021 14.30.34. Muita muutoksia olivat tehokkaampi nostolaite, tilavampi tankki ja yhtenäinen takalasi. Neliveto ei ollut Valmetille uusi asia, runko-ohjattu juontotraktori oli tullut markkinoille v.1964, melko vanhanaikaisella Ewald Speth -etuakselilla varustetut mallit 900 ja 1100 valmistuivat 5 vuotta myöhemmin. Valmetin nousua vajaan neljänneksen osuuksille auttoivat uudet ergonomiamallit 502, 702 ja 1102, sekä lakot Englannissa, jotka seuraavana vuotena tuplasivat eron kakkostilan jakaneisiin MF:ään ja Fordiin – asiakkaat joutuivat odottamaan brittitraktoreitaan jopa kuukausien ajan, kotimaisen sai heti. Isoja ja kömpelöliikkeisiä neliveto-Valmeteja ostivat urakoitsijat, eikä heistäkään kovin moni, neljässä vuodessa valmistui ehkä 100 konetta. VALMISTAJA Valmet Oy. Saman mekaanisen vaihteen sai aiempaan tapaan lisävarusteena myös 702-Valmetiin, jolloin tyyppinä oli 703. Valmet iski kaukoviisaasti tähän saumaan, tarjoamalla Fiatin opeilla toteutettuja nelikkoja. Valmetin ankean ruskeasävyiset värit vaihtuivat kirkkaampiin v.1979. Vuodesta 1981 lähtien Valmetin johtoasemaa Suomen nelivetojen ykkösmerkkinä vahvistettiin vielä 3-sylinterisellä 602:lla ja sen turbomallilla. HINTA 100 950 mk vuonna 1979, mikä vastaa noin 58 250 euroa vuonna 2021. Nyt tuollainen etumatka olisi huomattava, mutta tuohon aikaan myytiin vuosittain noin 10 000 uutta traktoria. Rivityyppinen CAVtai Importruiskutuspumppu keskipakosäätäjällä, kylmäkäynnistystä varten pakkosyöttö ja polttoainehehku imusarjassa. Niitä oli erityisen runsaasti mallissa 903, järeämmin toteutetut 1102 ja myöhempi 1203 olivat paremmassa maineessa. HYDRAULIIKKA Jakopään pyörittämä kaksoishammaspyöräpumppu, tuotto 26 (työkonehydrauliikka) ja 35 (ohjaus) l/min, paine 190 ja 70 kg/cm², nostoteho 2 150 kg. Kiikarissa eivät olleet yksistään maatalouden tarpeet, nelivetohankkeisiin panivat uutta vauhtia Korialle Kymen Pioneeripataljoonalle ostetut 15 nelivetoista Belarusta, jotka pienistä etupyöristään huolimatta selvisivät armeijan lumikokeissa huomattavasti takavetoisia Valmeteja paremmin. Johto ei alussa ollut kovin selvä, eroa Massey-Fergusoniin oli 287 kpl. Sittemmin molemmat mallit korvattiin turbotetuilla 802:lla ja 803:lla, jollaisella teki viljelytöitään Valmet mainoksissa tiheään esiintynyt motocrossin maailmanmestari Heikki Mikkola. 70 % oli 1970-luvun puolivälissä 4-vetoja. Syl. 1977–80, Suolahti, Suomi
Valinnaisvarusteena sai kumipyörät, ajovalot, erilaisia välityssuhteita ja alkeellisen voimanottoakselin peräkotelon kupeeseen. Se ei ollut normitraktoreihin verrattuna kovin kätevä, mutta niitä ostettiin lähinnä sen takia, että monen vakituisena konekauppanaan pitämällä SMK:lla ei ollut muunlaisia malleja. KK-20211213-444138-.indd 120 2.12.2021 16:58:58. Pian Jethro Tull tiedettiin ympäri maailmaa. USA:n markkinoille panostaminen osoittautui turhaksi, jenkkifarmarit luottivat enemmän Farmalliin, Deereen, Caseen ja muihin omiin merkkeihinsä. Jethro Tullin kehittämällä hevosharalla työ hoitui helpommin ja nopeammin. Pyörien ja perämurikan väliin lisättiin rumputyyppiset ohjausjarrut, joita hallittiin polkimilla sekä ohjauksen sektoriakseliin liitetyillä tangoilla. Amerikkaan tarkoitetut traktorit, joissa oli yleensä tehokkaammat bensamoottorit, markkinoitiin nimellä Fordson All-Around, millä Farmall-merkin tyyliin viitattiin sen monikäyttöisyyteen. Suomen Fordson-kanta oli tuolloin kuusinkertainen. Englantilaiset perunanja juurikkaanviljelijät ostivat jonkun verran Rowcrop-Fordsoneita, mutta kokonaismäärään verrattuna mitättömän vähän. Kaikkine puutteineen Fordson N oli kuitenkin helppohoitoinen ja luotettava traktori. Taka-akseleita jatkettiin, liukunapasäätö Fordsonissa oli jo entuudestaan. Riviviljelytraktoreissa oli 1tai 2-pyöräinen kääntyvä etuakseli, joka mahdollisti hyvin pienen kääntöympyrän. Rivikasvien viljely oli työlästä, maata kun piti pitää kuokkimalla ilmavana ja rikkaruohottomana. TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Fordson N Rowcrop – Juurikasvitraktori RiviviljelyFordson ei menestynyt kotieikä vientimarkkinoilla. Jethro Tull tunnetaan kuitenkin paremmin muista yhteyksistä. Vuonna 1929 Irlantiin ja sieltä 3 vuotta myöhemmin Englantiin siirretty Fordsonin valmistus oli päässyt hyvään vauhtiin, mutta entiseen valmistusmaahan ei saatu juurikaan kauppoja. Kovin pitkään se ei ollut ainoa riviviljelytraktori, seuraavalla vuosikymmenellä jokaisella isommalla amerikkalaismerkillä oli tarjota oma mallinsa. Ensimmäisillä traktoreilla ei voinut harata, mutta 1920luvulla tulleella Farmallilla se onnistui. Maavaraa sai olla reilusti, koska harat ja muut riviviljelyvälineet toimivat parhaiten traktorin alle asennettuina. Vuoden 1937 uutuus Fordson Rowcrop, joka meillä sai nimen juurikasvitraktori, oli pari tonnia normi-Fordsonia halvempi, mutta se ei Farmallin veroisia ostohaluja herättänyt. Se oli liian pieni vehnäalueiden peltotöihin, pienempien tilojen yleistraktoriksikaan se ei sopinut puuttuvien riviviljelyominaisuuksien takia. Pidennetty, irrotettava käynnistyskampi tuettiin pystyakseliin, veivatessa etupyörien piti olla suorassa. Muokkaus oli Tullin aikoihin pellon urittamista härkäparin vetämällä puuauralla. Isommalla porauksella ja kierroslukua nostamalla oli saatu lisää tehoa. Yleensä jarrut oli yhdistetty ohjauslaitteeseen, jolloin traktori pyörähti ratin ääriasennossa toisen takapyöränsä varassa paikallaan. Tavallista Fordsoniahan jarruteltiin vaihteiston levypakalla, joka alkoi toimia, kun kytkin painettiin pohjaan. Dagenhamin tehtaan vuosituotanto oli 1930-luvun puolivälin jälkeen noussut vajaaseen 20 000 Fordsoniin, joista brittiviljelijöille myytiin kolmannes. Fordson sopi hyvin eurooppalaiseen maatalouteen, mutta amerikkalaisille sen ominaisuudet eivät riittäneet. Lokasuojia ei pidetty tarpeellisina. Vuoden 1939 malliuudistukset kasvattivat vielä niiden etumatkan Fordsonin saavuttamattomiin. Pitkissä taka-akseleissa oli liukunavat, jotka mahdollistivat portaattoman raidevälin säädön. Halpuus ei vaikuttanut Riviviljelymallinen Farmall möi meillä hyvin, 1930-luvun lopulla se oli toiseksi yleisin traktori vajaalla 600 kappaleella. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 98 120 W E T E R A A N I Koneklassikot 6/2021 | Koneviesti 18/2021 E nglantilaista Jethro Tullia (1674–1741) pidetään kehittyneemmän maanviljelyn isänä. Englantilainen muusikko Ian Anderson oli 1960-luvun loppupuolella selaillut Tullin 240 vuotta aiemmin kirjoittamaa kirjaa "Horse-hoeing Husbandry" (hevosharausmaatalous) ja lainannut kirjoittajan nimen rock-bändilleen. Takapyörät olivat yleensä melko kapeat ja korkeat. Niinpä Dagenhamissa tehtiin riviviljely-Fordson, jonka uskottiin avaavan markkinoita USA:n suuntaan. Niinpä Fordsoniin vaihdettiin uudenlainen etupää, johon kiinnitettiin riviviljelymallin akseli. Suunnilleen 25 % vastaavia amerikkalaisia malleja huokeampi hinta takasi sille markkinajohtajuuden monessa Euroopan maassa. Moottori kiinteine laakeripintoineen ja roiskevoiteluineen oli jo kovin vanhanaikainen, samoin vetotehoa syönyt ruuviperä. Euroopan puolella uusi malli kantoi Rowcrop-nimeä, josta kukin vientimaa väänsi omat versionsa. Pikkumuutoksilla uusia ominaisuuksia Ensimmäiseen Fordson F-malliin perustunutta N-Fordsonia oli paranneltu monesta paikasta. Harvoista Suomeen ostetuista juurikasvi-Fordsoneista eniten julkisuutta sai "vesijohtosukuun" kuuluneen Bertel Huberin sipoolaiseen Husön kartanoon ostama traktori, jota käytettiin lähinnä 10-teräisen raamisahan pyörittämiseen. Konstikas pörräpuolasytytys oli korvattu laukaisumagneetolla ja varusteisiin oli lisätty keskipakoissäätäjä sekä vesipumppu. Perusmalli oli paljon toimivampi tavallisessa maataloudessa, eivätkä perunaja juurikasviljelykset olleet missään niin laajoja, etteikö niiden hoidosta olisi selvitty hevosvedolla
PYÖRÄT Rautapyörät, edessä 130 x 610, takana 230 x 1065. Suorahampainen siirtopyörävaihteisto 3+R, nopeudet 3–8,2 km/h. 99 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 121 | Koneklassikot 6/2021 Koneviesti 18/2021 MOOTTORI 4-syl. Bosch-, Wicotai Lucas-laukaisumagneetto, kampikäynnistys. Syl. Fordson N Rowcrop KK-20211213-444138-.indd 121 2.12.2021 16:58:59. VOIMANSIIRTO Märkä monilevykytkin. HYDRAULIIKKA Ei saatavana. Vähennyspyörästössä ruuvivälitys. VALMISTAJA Ford Motor Company. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottori 9 l, voimansiirto 12 l, jäähdytysjärjestelmä 45 l, petroolitankki 75 l, bensiinitankki 5 l. Hihnapyörä 165 mm x 240 mm, 1 100 rpm. läpimitta 105 mm, iskunpituus 127 mm, kokonaisiskutilavuus 4 396 cm³, puristussuhde 3,8:1, myöhemmin 4,3:1. MITTOJA Pituus 3 220 mm, akseliväli 2 130 mm, leveys 2 140 mm, korkeus 1 620 mm, maavara 300 mm, paino vakiovarusteilla 1 775 kg. HINTA 31 700 mk vuonna 1937, mikä vastaa noin 11 750 euroa vuonna 2021. Kingston-kaasutin etulämmittimellä ja keskipakosäätäjällä. 1937–45, Dagenham, Englanti. 4-t kaasutinmoottori sivuventtiileillä, polttoaineena petrooli, 26 hv/1 100 rpm. Avoin nestejäähdytys vesipumpulla, roiskevoitelu. LISÄVARUSTEITA Bensamoottori, tehokkaampi etulämmitin, hihnapyörä, voimanottoakseli, 230 mm x 1 250 mm -takapyörät, 5.50 x 16 -kumipyörät eteen, yksi 9.00 x 10 -kumipyörä eteen, 9.00 x 36 -kumipyörät taakse, maantievanteet, levikepyörät, ajovalot, mekaaninen tai sähköinen äänimerkki, hitaammat 1ja 2-vaihteet, nopeampi 3-vaihde, äänenvaimentaja, pystypakoputki, erilaisia vetolaitteita, työkoneiden keskikiinnitys. Vaihteistossa kytkinpolkimeen yhdistetty levyjarru, sekä rumpujarrut taka-akseleilla, joissa myös ohjaukseen kytketty automaattitoiminto
– Hitsattavia koukkuja ja välilenkkejä – Myös erimittaisia pulttikiinnitteisiä liittimiä – Liittimien tapin vahvuus 25/22mm, tappien välit 70,110,150 ja 200 mm – Nyt uutuutena akkuporakoneella toimiva telojen kiristin. Mikko Loikkanen 0400 488 740 ZF WETERAANIT Ammattilaiset palveluksessasi WETERAANIT KV-20171212-245294-.indd 110 29.11.2017 9:36:13 12.12.2017 111 HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. Varaosat: 050 5501652, 050-5881 980 050 5574 170 MA-PE 9-17 koneliike.mahonen@netti.. OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. 1990-2018, alle 8000 h ajettuja. Korjausoppaita mm. OHJEKIRJOJA traktorit puimuritmyös ruotsinkielisiä. ?Soita tai tule käymään! tehohydro.fi Ruukintie 16, Lappeenranta ma-pe 8-16.30 • 05 615 8100 Nuf. 02-8683000 Tukkumyynti / Janne Mäkelä P. 06-2252212 Faksi: 06-2252190 TATRA AGROSTROJ VARAOSIA z z www.farmilaite.fi 03 3122 7600 FARMILAITE Traktoreiden varaosat * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Kysy lisää: Mika Hassinen mika@havel.fi 0400 294901 • Caseja NH-huolto • Tempo-työkoneet • Ursus, Belarus huolto ja varaosat • Fort-heinätyökoneiden varaosat ESKOLAN KORJAAMO Kytöpuhontie 125, 85500 Nivala (08) 441 545, 0400–283 606 Timo Eskola Tutustu ja tilaa: www.supermarket.fi Suuri Valmet traktorikirja Lahjaksi tai itsellesi. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. 040-5025308 0400 365 659 ww w. TRAKTORIN PURKUOSIA Netissä: www.koneliikemahonen.com Laaja valikoima, myös lähetetään . Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. Mikko Loikkanen 0400 488 740 ZF WETERAANIT Ammattilaiset palveluksessasi WETERAANIT KV-20171212-245294-.indd 110 29.11.2017 9:36:13 12.12.2017 111 HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. 0500 660 106 . p. nivelakselit ja -osat . ILMASTOINNIT VARAOSAT HUOLTOLAITTEET Myös ilmastoinnin huollot KHP-myynti.indd 1 1.6.2016 14:49:36 050–514 1169 Lopotintie 2. (017) 825 947, 0400 578 471, 050 375 9281 Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Kantavat teräsrakenteet CE-merkittynä Myös asennettuna www.sirvion-metalli.. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 31 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. tai puh. Moottorien korjaussarjat: Perkins, Komatsu, Cummings, Hanomag, Mitsubishi, Volvo -akselistoja vaihteistovaraosat, sekä Hydrauliikkapumput, Turboahtimet. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. Korjausoppaita mm. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Deutz Fahr haalarit, lippikset ym. aurojen muovisiivet . (017) 825 947, 0400 578 471, 050 375 9281 Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Kantavat teräsrakenteet CE-merkittynä Myös asennettuna www.sirvion-metalli.. TIETOA TULVILLAAN. aurojen ja äkeiden kulutusosat . 0400208824 0503007713 ® Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2018! HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. 040 4144700 myynti myös osto tarjoa DEEREN VARAOSAT: Konehuolto T. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Zetor haalarit, lippikset ym. – Hitsattavia koukkuja ja välilenkkejä – Myös erimittaisia pulttikiinnitteisiä liittimiä – Liittimien tapin vahvuus 25/22mm, tappien välit 70,110,150 ja 200 mm – Nyt uutuutena akkuporakoneella toimiva telojen kiristin. 040 4144700 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2017 92 x 75 mm No 16_Koneviesti 2016 No 16 18.10.2017 12:01 Sivu 1 HYDRAULIIKAN ASIANTUNTIJA Meiltä löydät kilpailukykyiset, käytössä kestäviksi todetut venttiilit, moottorit ja sylinterit. Lunastamme myös loppuvelan! Ostamme myös hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600 Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi AKSELISTOT, NAVAT, VANTEET VRP-Mäkelä Oy Vanneja rengaspalvelu P. 2 5 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. 06 4377 122 RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 KV-20171212-245294-.indd 111 29.11.2017 9:36:17 KV-20171212-245294-_171205_1156480699.indd 110 5.12.2017 11:56:55 SUOMEN KONEUSKOTTAVIN AMMATTILEHTI. 2002-2014, 70-200 hv, alle 4000 h ajettuja. eld, Leyland, DP:n varaosia + kuormaintraktoreita. Lunastamme myös loppuvelan! Ostamme myös hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600 Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi AKSELISTOT, NAVAT, VANTEET VRP-Mäkelä Oy Vanneja rengaspalvelu P. pu rk up or ss i.f i Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2017 92 x 75 mm No 16_Koneviesti 2016 No 16 18.10.2017 12:01 Sivu 1 HYDRAULIIKAN ASIANTUNTIJA Meiltä löydät kilpailukykyiset, käytössä kestäviksi todetut venttiilit, moottorit ja sylinterit. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.. 040 4144700 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. Moottorien korjaussarjat: Perkins, Komatsu, Cummings, Hanomag, Mitsubishi, Volvo -akselistoja vaihteistovaraosat, sekä Hydrauliikkapumput, Turboahtimet. 0400208824 0503007713 ® Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2018! HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. suomi, englanti, ruotsi www.ohjekirja.org sähköposti: ohjekirjat@gmail.com puh. Lunastamme myös loppuvelan! Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi ANHA IMA W Weteraanimoottorikerho Wanha Woima kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja toivottaa RAUHALLISTA JOULUN AIKAA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2023! Tervetuloa waltakunnallisille weteraanikonepäivile 7.-9.7.2023! OHJEKIRJOJA KORJAUSOPPAITA VARAOSAKIRJOJA traktorit , puimurit maanrakennuskoneet ym. 0500 226 028 tai (02) 4875 965 www.konehuoltolaukkanen.. OHJEKIRJOJA traktorit puimuritmyös ruotsinkielisiä. 02-8683000 Tukkumyynti / Janne Mäkelä P. aurojen ja äkeiden kulutusosat . eld, Leyland, DP:n varaosia + kuormaintraktoreita. aurojen muovisiivet . Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Zetor haalarit, lippikset ym. 2022 Koneviesti Luokitellut ilmoitukset 18/ | 100 www.sarka.fi • TUUSULA • Parhaiten saat tietoa automuseon palveluista kun soitat Raimolle 0400 450 585. PURKUOSAT MAANRAKENNUSKONEIDEN SUOMEN SUURIMMALTA JA MYÖS UUSIEN MAAHANTUONTI PUH 0500 407 444 MIKA HAARALA 110 12.12.2017 110 12.12.2017 Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135 74120 Iisalmi Puh. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Deutz Fahr haalarit, lippikset ym. 2 5 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. 0500 660 106 . 2002-2014, 70-200 hv, alle 4000 h ajettuja. P. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB, Fendt, JD, D-F www.ohjekirja.org p. nivelakselit ja -osat . 040-5025308 0400 365 659 ww w. Kokoukset-/juhlat Automuseolla Huoltotie 1, 04300 Tuusula FB: Tuusulanautomuseo LAAJA VALIKOIMA KÄYTETTYJÄ JA UUSIA VARAOSIA TRAKTOREIHIN MYÖS VERKKOKAUPASSA www.purkupojat.com Yrittäjäntie 8, Pälkäne SOITA: 045 1331 222 VARAOSAT HUOLTO www.motocheck.fi OY MOTO-CHECK AB gsm 0500 -167 364 ZETOR Puh. Kysy lisää: Mika Hassinen mika@havel.fi 0400 294901 • Caseja NH-huolto • Tempo-työkoneet • Ursus, Belarus huolto ja varaosat • Fort-heinätyökoneiden varaosat ESKOLAN KORJAAMO Kytöpuhontie 125, 85500 Nivala (08) 441 545, 0400–283 606 Timo Eskola Tutustu ja tilaa: www.supermarket.fi Suuri Valmet traktorikirja Lahjaksi tai itsellesi. p. Laukkanen Oy Puh. (06) 2631 111 0500 366 729 Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1-vipuhallinta, kellunta Vakain vakiona Pitkät sovitteet Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! lisätietoja: www.ismesales.fi H a v e lk u m it e r Ä Uutta! Kestävät ja hiljaiset kumiterät lumiauroihin ja materiaalikoneisiin. ?Soita tai tule käymään! tehohydro.fi Ruukintie 16, Lappeenranta ma-pe 8-16.30 • 05 615 8100 Nuf. Loimaa Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Hydraulisylinterit ja hydrauliikan langattomat ohjaimet Tutustu verkkokauppaan: www.agropoint.fi Puh: 040 583 0401 verkkokauppa.indd 1 25.10.2013 9:05:01 Varaosat yleisimpiin maansiirtokonemerkkeihin MF, James, MasseyFerguson, Fermec, Terex, Hanomag, Komatsu, JCB, Kobelco, New Holland www.scandinavianparts.. OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. – Teloihin liukuestepiikkejä myös www.finnraiva.fi Matti Malinen 0400–308 998 METSÄKONEIDEN TELOJEN KORJAUKSEEN OSIA VUOMET www.vuomet.fi Puh. ILMASTOINNIT VARAOSAT HUOLTOLAITTEET Myös ilmastoinnin huollot KHP-myynti.indd 1 1.6.2016 14:49:36 050–514 1169 Lopotintie 2. traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.. – Teloihin liukuestepiikkejä myös www.finnraiva.fi Matti Malinen 0400–308 998 METSÄKONEIDEN TELOJEN KORJAUKSEEN OSIA VUOMET www.vuomet.fi Puh. TRAKTORIN PURKUOSIA Netissä: www.koneliikemahonen.com Laaja valikoima, myös lähetetään . Loimaa Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Hydraulisylinterit ja hydrauliikan langattomat ohjaimet Tutustu verkkokauppaan: www.agropoint.fi Puh: 040 583 0401 verkkokauppa.indd 1 25.10.2013 9:05:01 Varaosat yleisimpiin maansiirtokonemerkkeihin MF, James, MasseyFerguson, Fermec, Terex, Hanomag, Komatsu, JCB, Kobelco, New Holland www.scandinavianparts.. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 31 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. Varaosat: 050 5501652, 050-5881 980 050 5574 170 MA-PE 9-17 koneliike.mahonen@netti.. 06 4377 122 RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 KV-20171212-245294-.indd 111 29.11.2017 9:36:17 KV-20171212-245294-_171205_1156480699.indd 110 5.12.2017 11:56:55 110 12.12.2017 110 12.12.2017 Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135 74120 Iisalmi Puh. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. (06) 2631 111 0500 366 729 Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1-vipuhallinta, kellunta Vakain vakiona Pitkät sovitteet Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! lisätietoja: www.ismesales.fi H a v e lk u m it e r Ä Uutta! Kestävät ja hiljaiset kumiterät lumiauroihin ja materiaalikoneisiin. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB, Fendt, JD, D-F www.ohjekirja.org p. pu rk up or ss i.f i Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. SIINÄ ON MOOTTORI.. tai puh. P
ILMASTOINNIT VARAOSAT HUOLTOLAITTEET Myös ilmastoinnin huollot KHP-myynti.indd 1 1.6.2016 14:49:36 050–514 1169 Lopotintie 2. 2300 +alv V VU UO OM ME ET T P Puuhh.. (06) 2631 111 0500 366 729 Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1-vipuhallinta, kellunta Vakain vakiona Pitkät sovitteet Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! lisätietoja: www.ismesales.fi H a v e lk u m it e r Ä Uutta! Kestävät ja hiljaiset kumiterät lumiauroihin ja materiaalikoneisiin. eld, Leyland, DP:n varaosia + kuormaintraktoreita. OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. tai puh. max. 040-5025308 0400 365 659 ww w. nostokork. 040 4144700 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Deutz Fahr haalarit, lippikset ym. 2002-2014, 70-200 hv, alle 4000 h ajettuja. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 31 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. 2 5 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. 02-8683000 Tukkumyynti / Janne Mäkelä P. 101 / 18 | Koneviesti Luokitellut ilmoitukset 2022 aurojen muovisiivet aurojen ja äkeiden kulutusosat nivelakselit ja -osat traktorin varaosat ja tarvikkeet Simo 0400 808 007 Jani 0500 808 007 www.traktoriosa.. aurojen muovisiivet . P. (017) 825 947, 0400 578 471, 050 375 9281 Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Kantavat teräsrakenteet CE-merkittynä Myös asennettuna www.sirvion-metalli.. – Hitsattavia koukkuja ja välilenkkejä – Myös erimittaisia pulttikiinnitteisiä liittimiä – Liittimien tapin vahvuus 25/22mm, tappien välit 70,110,150 ja 200 mm – Nyt uutuutena akkuporakoneella toimiva telojen kiristin. aurojen ja äkeiden kulutusosat . Mikko Loikkanen 0400 488 740 ZF WETERAANIT Ammattilaiset palveluksessasi WETERAANIT KV-20171212-245294-.indd 110 29.11.2017 9:36:13 12.12.2017 111 HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. TRAKTORIN PURKUOSIA Netissä: www.koneliikemahonen.com Laaja valikoima, myös lähetetään . 0500 269 944 • www.tlatvala.fi MAANVILJELIJÄN JA KONEURAKOITSIJAN KUMPPANI! KONEKAUPPAA KESKELTÄ SUOMEA! TERVETULOA! Miilukatu 10A, 40320 Jyväskylä Puh. Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. Lunastamme myös loppuvelan! Ostamme myös hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600 Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi AKSELISTOT, NAVAT, VANTEET VRP-Mäkelä Oy Vanneja rengaspalvelu P. 25–35 m Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF. Kaivinkoneen energiapuukourat Vemi-Koura suoraan valmistajalta Vemimet Ky, Kauhava, 0400926653, 0405338312 Hinnat alk. Moottorien korjaussarjat: Perkins, Komatsu, Cummings, Hanomag, Mitsubishi, Volvo -akselistoja vaihteistovaraosat, sekä Hydrauliikkapumput, Turboahtimet. ?Soita tai tule käymään! tehohydro.fi Ruukintie 16, Lappeenranta ma-pe 8-16.30 • 05 615 8100 Nuf. 0500 660 106 . www.laaksonmetalli.. Varaosat: 050 5501652, 050-5881 980 050 5574 170 MA-PE 9-17 koneliike.mahonen@netti.. traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.. Kysy lisää: Mika Hassinen mika@havel.fi 0400 294901 • Caseja NH-huolto • Tempo-työkoneet • Ursus, Belarus huolto ja varaosat • Fort-heinätyökoneiden varaosat ESKOLAN KORJAAMO Kytöpuhontie 125, 85500 Nivala (08) 441 545, 0400–283 606 Timo Eskola Tutustu ja tilaa: www.supermarket.fi Suuri Valmet traktorikirja Lahjaksi tai itsellesi. tuotot 2–20 m 3 /min max. p. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2017 92 x 75 mm No 16_Koneviesti 2016 No 16 18.10.2017 12:01 Sivu 1 HYDRAULIIKAN ASIANTUNTIJA Meiltä löydät kilpailukykyiset, käytössä kestäviksi todetut venttiilit, moottorit ja sylinterit. Säiliö koot: 700 / 1000 / 1300 / 2500 litraa Puomistot: 10 / 12 / 15 / 16 / 20 / 21 / 24 metriä KASI-3/1000/12HT 8740,00 € alv % KASI-4/1300/15HT 12460,00 € alv 0% KASI-6/2500/21H8140-7SH 28700,00 € alv 0% Kysy lisää 025373191, 025372181 kasi(at)ahjoco.fi KOTIMAISET KASI-KASVINSUOJELURUISKUT AHJOCO Oy, 29250 NAKKILA www.kasi.. 00440000220088882244 vvuuoom meett@ @vvuuoom meett..ffii ® ® w ww ww w..vvuuoom meett..ffii LLuum miiaauurraatt imupainevaunut ammattikäyttöön vaihtolavasäiliöt nostolaitesäiliöt 1000 ja 2000 l lietteen levitysvaunut lietepumput, myös ruostumattomat puhelin 06 424 1800 lame@laaksonmetalli.. LAADUKKAAT ILMASTOINNIT KAIKKIIN TYÖKONEISIIN! • ILMASTOINNIT • VARAOSAT • HUOLTOLAITTEET KAIKKI ILMASTOINNIN OSAT TYÖKONEISIIN MERKISTÄ RIIPPUMATTA! Metsäja salaojakauhat Luiskaja tasauskauhat Kuokkaja kaapelikauhat VAPO suo-ojakauha NTP10-vastapala ja liitin ym KANTO-/KIVIHARAT KAIVINKONEEN ROUTAPIIKIT T.LATVALA Jalasjärvi. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Zetor haalarit, lippikset ym. Korjausoppaita mm. 0400 164 703 www.jyvas-maatalous.com Tilaa netissä tai soita 0400 451 900 • Paljon kokoja -helppo asentaa! Viisteentie 10, 69750 Sillanpää VETELI GRIPX Jääketjut Traktoreihin, kuormaajiin, mönkijöihin, metsäkoneisiin, kuljetusautoihin jne! Nastaketjut Neliskanttinastalliset liikenneketjut • • • TILAA KETJUT LIUKKAIDEN KELIEN VARALLE! silppurit rikkaäkeet klapija kuorimakoneet piensiemenkoneet viljamyllyt Energiansäästö Oy Jantoniementie 167, 08350 LOHJA www.energian.net kottikärryt Mobarrow ® 019-338 164 0500 316 119 110 12.12.2017 110 12.12.2017 Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135 74120 Iisalmi Puh. pu rk up or ss i.f i Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. nivelakselit ja -osat . 0400208824 0503007713 ® Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2018! HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. 06 4377 122 RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 KV-20171212-245294-.indd 111 29.11.2017 9:36:17 KV-20171212-245294-_171205_1156480699.indd 110 5.12.2017 11:56:55 MASIINAT HALTUUN.. Loimaa Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Hydraulisylinterit ja hydrauliikan langattomat ohjaimet Tutustu verkkokauppaan: www.agropoint.fi Puh: 040 583 0401 verkkokauppa.indd 1 25.10.2013 9:05:01 Varaosat yleisimpiin maansiirtokonemerkkeihin MF, James, MasseyFerguson, Fermec, Terex, Hanomag, Komatsu, JCB, Kobelco, New Holland www.scandinavianparts.. OHJEKIRJOJA traktorit puimuritmyös ruotsinkielisiä. – Teloihin liukuestepiikkejä myös www.finnraiva.fi Matti Malinen 0400–308 998 METSÄKONEIDEN TELOJEN KORJAUKSEEN OSIA VUOMET www.vuomet.fi Puh. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB, Fendt, JD, D-F www.ohjekirja.org p
92 Fiat 680 4, vm. TRAKTORIN PURKUOSIA Netissä: www.koneliikemahonen.com Laaja valikoima, myös lähetetään . OSTETAAN hyväkuntoisia traktoreita! * Puh.hinta lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Deutz Fahr haalarit, lippikset ym. Varaosat: 050 5501652, 050-5881 980 050 5574 170 MA-PE 9-17 koneliike.mahonen@netti.. Mikko Loikkanen 0400 488 740 ZF WETERAANIT Ammattilaiset palveluksessasi WETERAANIT KV-20171212-245294-.indd 110 29.11.2017 9:36:13 12.12.2017 111 HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. 0400 910696 010 2711 200 Pirkantie 26, Virrat www.virhydro.fi Tervetuloa ostoksille verkkokauppaan tai myymälään! Avoinna ma-pe klo 7-18, la klo 9-14 Alkaen 79 € Valmis lisälohko liittimillä & letkuilla GlobalSpiral™ -liittimet » kovaan paineeseen » koviin impulsseihin spiraaliletkuasennelmissa Läpäisee jopa miljoonan impulssin testin! Tuplaajaventtiilit 199 € Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 35 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. 040 4144700 Yksilöityjä vaihteita ja hammaspyöriä lyhyellä toimitusajalla, myös sähkömoottorit yms. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 TURKU Vajossuonkatu 3A P: 020 1133 580 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 NURMIJÄRVI Ilvesvuorenkatu 10 P: 020 1133 500 KIPIT JA SYLINTERIT: MYYNTI: Uudet ja kunnostetut KORJAUS -CNC polttoleikkaus Metallipalvelu Kotiranta Karhiniementie 251, 32700 HUITTINEN 050-3447987, 0500-167377 RENKAAT JA VANTEET MAATALOUSKONEISIIN. 30 30 30 30 VUOTTA No rd Mills MYLLYT · KULJETTIMET LIETSOT · KYLVÖLAITTEET www.nordmills.fi · Puh 06 488 7029 TUNNETTUA LAATUA TILALLESI TUNNETTUA LAATUA TILALLESI 110 12.12.2017 110 12.12.2017 Sirviön Metalli Oy Sonkajärventie 135 74120 Iisalmi Puh. Loimaa Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Vahva täyden palvelun KONETALO Juhani Kortesmäki 040 5549 556 Maanrakennuskoneiden varaosat www.konetek.fi info@Konetek.fi Konetek Oy Kampikuja 1 , 60120 Seinäjoki Hydraulisylinterit ja hydrauliikan langattomat ohjaimet Tutustu verkkokauppaan: www.agropoint.fi Puh: 040 583 0401 verkkokauppa.indd 1 25.10.2013 9:05:01 Varaosat yleisimpiin maansiirtokonemerkkeihin MF, James, MasseyFerguson, Fermec, Terex, Hanomag, Komatsu, JCB, Kobelco, New Holland www.scandinavianparts.. Isojoen Konehalli Oy Keskustie 26, 61850 KAUHAJOKI Vaihtokonehalli avoinna ma–pe 7.00–16.00 Valtra, Massey-Ferguson, New Holland, John Deere, Case IH, Vm. 040-5025308 0400 365 659 ww w. HÄRMÄNPELTO OY Puh. pu rk up or ss i.f i Case, Valtra, Ford, MF, JD, Zetor, McCormick, Fiat, FiatAgri, Sampo, Claas, MF Meiltä myös Ajopiirturien asennukset sekä turbosarjat. 2 5 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh. OHJEKIRJOJA traktorit puimuritmyös ruotsinkielisiä. 2022 Koneviesti Luokitellut ilmoitukset 18/ | 102 Valmistamme puimurin pöytävaunuja. Moottorien korjaussarjat: Perkins, Komatsu, Cummings, Hanomag, Mitsubishi, Volvo -akselistoja vaihteistovaraosat, sekä Hydrauliikkapumput, Turboahtimet. 02-8683000 Tukkumyynti / Janne Mäkelä P. ?Soita tai tule käymään! tehohydro.fi Ruukintie 16, Lappeenranta ma-pe 8-16.30 • 05 615 8100 Nuf. traktorin varaosat ja tarvikkeet 0400 808 007 www.traktoriosa.. 0400208824 0503007713 ® Hyvää Joulua ja Laadukasta Tienhoitoa Vuodelle 2018! HCP Maahantuojan ylivoimainen varaosapalvelu! Alkuperäiset varaosat suoraan varastostamme Soita: 06 4128 115 H.C. – Hitsattavia koukkuja ja välilenkkejä – Myös erimittaisia pulttikiinnitteisiä liittimiä – Liittimien tapin vahvuus 25/22mm, tappien välit 70,110,150 ja 200 mm – Nyt uutuutena akkuporakoneella toimiva telojen kiristin. 95 + EK Puh. Kaikki merkit / mallit. Hyviä uusia ja käytettyjä renkaita ja paripyöriä uusilla RAJU/Apv-vanteilla. ! www .finnparttia.fi F innparttia ähkötukku petri.koskinen@ finnparttia.fi Koneviesti 2017 92 x 75 mm No 16_Koneviesti 2016 No 16 18.10.2017 12:01 Sivu 1 HYDRAULIIKAN ASIANTUNTIJA Meiltä löydät kilpailukykyiset, käytössä kestäviksi todetut venttiilit, moottorit ja sylinterit. Petersen Finland Oy http://hcpetersen.fi Traktorit – Varaosat – Etukuormaajat – Ohjekirjat – Zetor haalarit, lippikset ym. Säkkinostimet, trukkipiikit ja kivitalikot. Korjausoppaita mm. eld, Leyland, DP:n varaosia + kuormaintraktoreita. aurojen muovisiivet . P. 06-4845175. nivelakselit ja -osat . 0500 660 106 . (06) 2631 111 0500 366 729 lisätietoja: www.ismesales.. Lunastamme myös loppuvelan! Ostamme myös hyväkuntoisia Ford-traktoreita 5000, 5600, 6600, 6700, 7000 ja 7600 Rami Ojanen 040 712 9413, 0201 323 484* rami.ojanen@ikh.fi AKSELISTOT, NAVAT, VANTEET VRP-Mäkelä Oy Vanneja rengaspalvelu P. (017) 825 947, 0400 578 471, 050 375 9281 Navettakalusteet ja tarvikkeet Ritilät Kantavat teräsrakenteet CE-merkittynä Myös asennettuna www.sirvion-metalli.. 2002-2014, 70-200 hv, alle 4000 h ajettuja. www.tarmonteras.fi P. aurojen ja äkeiden kulutusosat . tai puh. Kysy lisää: Mika Hassinen mika@havel.fi 0400 294901 • Caseja NH-huolto • Tempo-työkoneet • Ursus, Belarus huolto ja varaosat • Fort-heinätyökoneiden varaosat ESKOLAN KORJAAMO Kytöpuhontie 125, 85500 Nivala (08) 441 545, 0400–283 606 Timo Eskola Tutustu ja tilaa: www.supermarket.fi Suuri Valmet traktorikirja Lahjaksi tai itsellesi. ILMASTOINNIT VARAOSAT HUOLTOLAITTEET Myös ilmastoinnin huollot KHP-myynti.indd 1 1.6.2016 14:49:36 050–514 1169 Lopotintie 2. (06) 2631 111 0500 366 729 Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200-2300 kg 1-vipuhallinta, kellunta Vakain vakiona Pitkät sovitteet Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! lisätietoja: www.ismesales.fi H a v e lk u m it e r Ä Uutta! Kestävät ja hiljaiset kumiterät lumiauroihin ja materiaalikoneisiin. www.harmanpelto.. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB, Fendt, JD, D-F www.ohjekirja.org p. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Noutohalli Joutnantie 76, 25500 Perniö, myynti@finnparttia.fi puh 02 72 72 00 31 vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Käytä hyödyksi valttejamme: edulliset hinnat suuret varastomäärät nopeat ja varmat toimitukset F innparttia ähkötukku vu ot ta no pe aa ja va rm aa sä hk öt ar vik ek au pp aa Osta sähkötarvikkeet suoraan sähkötukkumme verkkokaupasta Voit myös noutaa tai tilata puhelimella tai sähköpostilla noutohalliltamme joka on avoinna ma pe kello 8-16. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. p. 06 4377 122 RATKAISUT KAIKKIIN HYDRAULIIKKA TARPEISIIN WWW.SALHYDRO.FI HELSINKI SUUTARILA Tapulikaupungintie 44 P: 020 1133 610 HELSINKI, KONALA Konalantie 47 A P: 020 1133 620 KERAVA Alikeravantie 39 P: 020 1133 630 NURMIJÄRVI Kuusirinne 3 P: 020 1133 500 TAMPERE Juvelankatu 6 P: 020 1133 560 JYVÄSKYLÄ Ahjokatu 13 P: 020 1133 570 KV-20171212-245294-.indd 111 29.11.2017 9:36:17 KV-20171212-245294-_171205_1156480699.indd 110 5.12.2017 11:56:55 LUETAAN HYÖDYN VUOKSI.. 79 MF 390 4, vm. Valmet 8300 4, vm. – Teloihin liukuestepiikkejä myös www.finnraiva.fi Matti Malinen 0400–308 998 METSÄKONEIDEN TELOJEN KORJAUKSEEN OSIA VUOMET www.vuomet.fi Puh. 0500 660 106 Bellus-liukuovitarvikkeet ovirungot, kaaret, kaapelivaunut, teräs-saranaovet bellusoy.com 0440 391639 ISME ETUKUORMAIN 3 v u o d e n k o k e m u k s e l l a Suomen kattavin mallisto 15 eri mallia, nostotehot: 1200–2300 kg – 1-vipuhallinta, kellunta – Vakain vakiona – Pitkät sovitteet – Asennus tehtaalla tai tilalla valintasi mukaan! Valmistaja ISME myy Isme-Sales Oy 64900 ISOJOKI Puh
16 tuhtia numeroa v. 11 kertaa vuodessa. Sähköpostiosoite tarvitaan digilehden käyttöönottoa ja kirjautumisohjeiden lähettämistä varten. 25 50 €/kk MT Lehti + Digi Määräaikainen tilaus Tilaa heti! Tarjous on voimassa 24.12.2022 asti. Lue lisää ja katso videoita somesta @aarrelehti. 158,40¤) Tilaus on määräaikainen ja sisältää digilukuoikeuden. 95,70¤) 6 kk = 153,00 € (norm. 103 / 18 | Koneviesti 2022 Viestimedia Oy voi käyttää ja luovuttaa annettuja yhteystietoja markkinointiin voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Viestimedia Oy maksaa postimaksun Tilauksen maksaja Lähiosoite Postinumero Puhelin Postitoimipaikka Sähköposti Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti VIESTIMEDIA OY TUNNUS 5002596 INFO: M2 00003 VASTAUSLÄHETYS Anna joululahjaksi luettavaa! Luotettavaa uutisointia ja ajankohtaista asiaa. Tuntee koneet ja hallitsee tekniikan. 2023 Verkkopalvelu osoitteessa koneviesti.fi. Halutessasi voit kieltää yhteystietojen käytön/luovutuksen ilmoittamalla siitä Viestimedia Oy:n asiakaspalveluun: Viestimedia Oy/Asiakaspalvelu, PL 440, 00101 Helsinki, puh. Tietoa ja hyötyä ammattilaisille. 020 413 2277 (ark. Tarjoushinnat ovat voimassa vain uusiin kotimaan tilauksiin. 8–21). Tilaus alkaa joulun jälkeen seuraavasta mahdollisesta numerosta. 191,40¤) Koneviesti (KAV2073) 4 kk = 70,00 € (norm. Maaseudun yrittäjän paras tietolähde. Painettu lehti 3 kertaa viikossa. Aarteen kohdalla digilukuoikeus koskee vain näköislehteä. Lahjatilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan lahjaksi rastimani lehden: MT (MAV2096) 3 kk = 76,50 € (norm. Tilaa netissä! viestimedia.fi/joulu Voit tulostaa lahjansaajalle lahjakortin osoitteessa viestimedia.fi/lahjakortti Tilaa soittamalla! 020 413 2277 Puhelun hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 16,69 senttiä/min 17 50 €/kk Koneviesti Lehti + Digi Määräaikainen tilaus 10 50 €/kk Aarre Määräaikainen tilaus. 140,40¤) Aarre (AAV2062) 5 kk = 52,50 € (norm. 93,60¤) 6 kk = 105,00 € (norm. Aarre tarjoaa tietoa ja elämyksiä metsäasioista kiinnostuneille. Asiakastietoja koskeva tietosuojalauseke löytyy verkosta Viestimedia.fi. 66,00¤) 12 kk = 126,00 € (norm. Paperisiin laskuihin lisätään 3,90 € paperilaskulisä. Verkossa joka päivä: MT.FI
Se oli korvattu vasemmanpuoleiseen vetoakseliin liitetyllä liukukytkimellä, joka luisti käännöksissä. Kovin innokkaasti sitä ei etsittykään, kysyntä kun oli kääntynyt huimaan laskuun. 1911. Saksa aloitti 11 vuotta myöhemmin, merkkejä olivat Deutz ja Stock. Ainakin yksi kappale tuli Suomeenkin, sillä parissa pohjalaisessa sanomalehdessä tekstiilija kasviöljytuonteihin keskittynyt Holland-Finland Ab kaupitteli virheetöntä ja käyttämätöntä Whiting Bull -moottoritraktoria hintaan 16 000 markkaa. Sen 17-litrainen nelosmoottori kehitti 60 hv/650 rpm, mikä yhdistettynä 9,5 tonnin työpainoon riitti 10-siipisen auran vetämiseen. Seuraavia olivat englantilaiset vuonna 1896 valmistuneella Hornsby-merkkisellä koneella. Little Bull -nimen (pieni sonni) saaneen traktorin mainonnassa ei kursailtu, "se tekee viiden hyvän hevosen työn, mutta maksaa vain kahden huonon hevosen verran". Hiljattain markkinoille tullut Fordson oli vain reilut 100 dollaria kalliimpi ja kokonaan avonaisella voimansiirrolla varustettuun Big Bulliin verrattuna monta kertaa nykyaikaisempi ja monipuolisempi. 2-sylinterinen boxer-moottori kehitti 12 hevosvoimaa 750 minuuttikierroksella. Suuri määrä traktoreita palautettiin puutteellisten ominaisuuksien ja heikon kestävyyden takia, "pikkusonni" ei vastannutkaan viittä hevosta. Italialainen Pavesi valmistui v. Big Bull – Markkinajohtaja TEKSTI JA KUVA KIMMO KOTTA Big Bull -traktorissa ei ollut vaihteistoa, eikä tasauspyörästöä.. Bull Tractor Companyn toiminta päättyi vararikkoon vuonna 1920. Tilanne muuttui parissa vuodessa, mutta sotatilan takia laivaukset eivät olisi onnistuneet. Kovin monta konetta ei ennätetty Massey-Harriksen nimissä myydä, kun Minneapolis Steel & Machinery Co. Daniel ja Ralph Hartshoughin suunnittelemassa traktorissa oli yksi vetävä pyörä, joten hintaa nostanutta tasauspyörästöä ei tarvittu. Vaihteistokin todettiin tarpeettomaksi, sen paikalla oli yksinkertainen suunnanvaihtaja. Mullikasta isoksi sonniksi Ajatuksen pienestä ja huokeasta traktorista esitti Hartsoughin poika Ralph, joka oli isänsä mukana osallistunut Big Fourin työstämiseen. 1915 traktorit eivät vielä täkäläisiä viljelijöitä juuri kiinnostaneet. Lähinnä sadonkorjuukoneistaan tunnettu Massey-Harris oli suuntautumassa traktorimarkkinoille ja kiinnostui uudesta Big Bull -mallista, sopimus sen myynnistä Kanadan puolella tehtiin vuonna 1917. Kaikki entiset mallit otettiin vaihdossa täydestä hinnasta, mikä lisäsi osaltaan ennestäänkin runsasta kysyntää. Tehdas lupasi tuottaa omien Twin City -malliensa ohessa 4600 Little Bull -traktoria hintaan 900 000 dollaria, mutta moottoreiden tekemiseen eivät resurssit riittäisi. Varat sijoitettiin traktoriprojektiin nimeltään Bull (sonni). irtisanoi valmistussopimuksen, eikä uutta yhteistyökumppania löytynyt. Viimeisistä ainakin yksi Suomeen Big Bull olisi toiminut täällä siinä missä muuallakin, mutta sen valmistuskausi sattui tuontien kannalta hankalaan aikaan. Preerian valloitus oli vielä käynnissä ja kyntäminen 2tai 3-siipisillä auroilla oli liian työlästä. 1912 osti Gas Traction Companyn, päättivät toimettomiksi jääneet johtaja Patrick Lyon ja suunnittelija Daniel Hartsough aloittaa mahdollisimman yksinkertaisen, kevyen ja halvan traktorin tuotannon. 1 200-kiloisen, äärimmäisen simppelin traktorin hinnaksi pantiin 335 dollaria, Big Four 30 oli maksanut 2 800 dollaria. On mahdollista, että joku pohjalaisisäntä tai renki on joskus muokannut lakeutta isolla sonnilla. Hintaa monesta kohtaa vahvistetulle mallille siunaantui 585 dollarin verran, petroolivarustus nosti kustannuksia vielä 60 taalalla, mutta se oli edelleen markkinoiden halvin traktori. Niinpä Lyon perusti Bull Tractor Companyn sisaryhtiöksi Toro Motor Companyn, joka toimittaisi moottorit. Perusrakennetta pidettiin kuitenkin hyvänä, joten Daniel ja Ralph Hartsough kehittivät järeämmän version Big Bull (iso sonni), jossa oli tuplasti tehoa ja painoa päälle 2 tonnia. Pienemmätkin tilat pääsivät kiinni konevoimaan, mutta kaikki eivät olleet tyytyväisiä. Nuoremman Hartshoughin mietteet pienviljelystraktorista aiheuttivat aluksi vain pahoja riitoja, mutta lopulta isä ja tehtaanjohtaja Lyon innostuivat suunnitelmasta ja möivät Big Fourin valmistusoikeudet tuotantolaitoksineen 2 miljoonalla dollarilla. Kauppaa tehtiin tiuhaan tahtiin, vuodessa Little Bull nousi USA:n eniten myydyksi traktoriksi. Vuoden 1913 viimeisenä päivänä johtaja Lyon sai tehtyä Minneapolis Steel & Machinery Companyn kanssa sopimuksen traktoreiden valmistuksesta. Englannissa Big Bull myytiin paikallisen maahantuojan mukaisesti merkillä Whiting-Bull. Gas Traction Companyn valmistama Big Four 30 oli tyypillinen preeriavetäjä. Tuotannon alkaessa v. Toro Motor Company keskittyi myöhemmin puutarhakoneisiin, joita se tuottaa vieläkin. Vuonna 1909 joukkoon liittyi vielä Ranska Bauchet-merkkisellä traktorilla. Kauppa kävi aluksi kohtalaisesti, mutta taantui nopeasti, viimeisiä myytiin huomattavalla alennuksella vielä vuonna 1923. 2022 Koneviesti Weteraanit 18/ | 104 W E T E R A A N I E nsimmäisiä traktoreiksi tunnistettavia koneita olivat Charter (1889), Froelich (1892) ja Case-Paterson (1892), kaikki amerikkalaisia. Little Bull-traktoria myytiin suuria määriä, vaikka The Bull Tractor Companylla ei ollut tuotantolaitoksia, eikä yhtään valmista konetta. Eurooppalaiset keskittyivät pienempiin koneisiin, mutta USA:ssa suuri oli kaunista. Tuolloin tarjolla oli 2-pyörävetoinenkin malli, jossa ei edelleenkään ollut tasauspyörästöä. Kun Emerson-Brantingham v
HINTA Ei hinnoiteltu Suomessa. 105 / 18 | Koneviesti Weteraanit 2022 MOOTTORI Toro, 2-syl, 4-t nestejäähdytteinen boxer-tyypin petroolimoottori sivuventtiileillä, 24 hv/720 rpm. Syl. VOIMANSIIRTO Kuiva rumpukytkin. läpimitta 133 mm, iskunpituus 178 mm, kokonaisiskutilavuus 4 950 cm³. LISÄVARUSTEITA 2-pyöräveto, bensamoottori, aurinkovarjo, erilaisia hakkuja ja piikkejä vetopyörään, erilaisia vetolaitteita. 1915–18, Minneapolis, Minnesota, USA. Valmistettu yhteensä noin 15 000 kappaletta. Kingston-kaasutin keskipakosäätäjällä ja etulämmittimellä, Sevisontai Kingston-laukaisumagneetto, kampikäynnistys. Vähennyspyörästössä avoin ulkopuolinen lieriövälitys, veto vain oikeanpuoleisessa takapyörässä. TÄYTÖSMÄÄRIÄ Moottorin voitelulaite 7,5 l, bensatankki 13,2 l, petroolitankki 70 l. MITTOJA Pituus 4 140 mm, leveys 1 980 mm, korkeus 1 900 mm, paino vakiovarusteilla 2 040 kg. Hihnapyörä 165 mm x 305 mm, 720 rpm. Suunnanvaihtajavaihteisto 1+R, nopeus 4,8 km/h. HYDRAULIIKKA Ei saatavilla. PYÖRÄT Edessä 150 mm x 760 mm, takana vasemmalla 200 mm x 1 020 mm, oikealla 305 mm x 1 525 mm. Big Bull. VALMISTAJA Bull Tractor Co. Hihnapyörään yhdistetty jarru
Hankkija_CLAAS_KV17_225x300.indd 1 Hankkija_CLAAS_KV17_225x300.indd 1 3.11.2022 17.18 3.11.2022 17.18. Nahkaratti. Tarjous voimassa 23.12.2022 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. 215 hv aina käytössä. Telematiikka yhden vuoden lisenssillä. CLAAS-traktoreihin jatkoturva 1+2 vuotta veloituksetta. Kysy myyjältäsi voimassa olevasta Hankkijan rahoituskampanjasta. Hankkijan Jatkoturvan ehtojen mukaan. Trend-varustepaketti (50 km/h, keskilohko, 150 l/min, irroitettava säilytyslaatikko ohjaamossa). Automaattinen päävirtakytkin. Rajoitettu erikoiserä suoran kaupan hintaan 115 900 € Hinta alv % + toimituskulut. Vuoden loppuun mennessä toimitettuihin traktoreihin. Kuvan traktori lisävarusteilla. Automaattiohjausvalmius uudelle CEMIS 1200 -terminaalille. Jousitettu etuakseli ja nelipisteohjaamojousitus. CLAAS AXION 810 HEXASHIFT CIS+ ERIKOISERÄ VIELÄ LOPPUVUODEN TOIMITUKSEEN! Erikoiserän huippuvarusteet mm.: CIS+ varustelu sähkölohkoilla. Pysäköintijarru suunnanvaihtovivussa