Myyntivoiton Laukkanen aikoo käyttää enduropyörän hankintaan. Aiemmin kerhoporukka on jo käynyt yhdessä karting-autoilemassa. Panu Laukkasen ja Jukka Mutasen ohjauksessa porukka kunnostaa niin mopoja, maamoottoreita kuin moottorikelkkojakin. Sana Tikkalan Moottoriklubi-illoista on levinnyt kylillä lähinnä puskaradion, Facebookin ja ohjaajien omien, kouluikäisten lasten kautta. KORPILAHTI KESKIVIIKKO 10.11.2021 50. Myös Joonatan Mutasen ensimmäisen pikkumopon moottori ja Veeti Laukkasen mopon pakoputki saivat osakseen huoltoja korjaustoimia. Veeti Laukkasen tarkoituksena on kunnostaa mopo ja pistää se sitten myyntiin. Pienkoneisiin erikoistunut Laukkanen ja järeämmät koneet hyvin tunteva Mutanen ryhtyivät vetämään koneiden korjaamiseen keskittyvää kerhoa. Nälän yllättäessä paistetaan makkaraa. Tulevaisuudensuunnitelmissa on, mikäli vain mahdollista, esimerkiksi talvisen jääradan tekeminen Tikkalaan. Tikkalan Moottoriklubi sai alkunsa noin vuosi sitten. Koneiden rassaaminen on poikien mukaan mielenkiintoista hommaa. Viime perjantaina Mutasen hallissa olivat koolla ohjaajien lisäksi Joonatan Mutanen, 12, Leo Komsi, 15, Veeti Laukkanen, 14, Orvo Lahti, 12, Mikael Mutanen, 5, sekä Joel Poikola, 12. Kerhotapaamiset venyvät usein monituntisiksi. Panu Laukkasen ja Jukka Mutasen haaveena on laajentaa kerhon toimintaa myös yhteisten ajotapahtumien suuntaan. Myös ohjaajilla riittää puuhaa: neuvomista, ohjausta, osien ja laitteiden etsimistä ja kerhoporukan yleistä silmällä pitoa. Vuoden mittaan mopokerhon illoissa on käynyt mukavasti nuorta väkeä, sekä tyttöjä että poikia, mikä on tiennyt ohjaajille väliin kiireisiäkin iltoja. Sen kummempaa markkinointia ei ole tarvittu. – Silloin kyllä koko porukka kaikkoaa tuohon pihalle katsomaan, nauravat Jukka Mutanen ja Panu Laukkanen. Panu Laukkanen, Orvo Lahti, Joel Pohjola, Jukka Mutanen ja Joonatan Mutanen ovat Tikkalan moottorikerhoiltojen aikana pistäneet kuntoon muun muassa Joonatan Mutasen ensimmäistä mopoa. Liikuntaharrastuksia Tikkalan koululla jo oli, mutta konepuolen ohjattua tekemistä ei kylällä vielä tuolloin ollut tarjolla. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 45 IR TO N U M ER O 2 € Hanna Mäkinen Koneet kuntoon omin voimin Tikkalassa Jukka Mutasen hallissa kokoontuu joka toinen perjantai tiivis joukko koneista ja moottoreista kiinnostuneita nuoria. Samalla nuorten hyppysiin tarttuu kuin huomaamatta hyödyllisiä mekaanikon taitoja. Työn alla nuorilla miehillä oli muun muassa tankin puhdistusta kaipaava maamoottori. Kiinnostavaa, motivoivaa tekemistä ja kunnostettavia koneita riittää. Ohjaajat ovat huomanneet, että erityisen sähköistäviä ovat ne hetket, kun joku korjattavista koneista saadaan koeajettavaan kuntoon. Taustalla Leo Komsi.. Kaverukset Jukka Mutanen ja Panu Laukkanen halusivat tarjota kylän nuorisolle mielekästä ja tervehenkistä tekemistä
Tässä vaiheessa perhe oli kasvanut jo kolmella sisaruksella. Suomen Sydänliiton hallituksessa hän oli vuoden 2002. Isä: Pienoinen, se on piilossa sydämen vain ja sen löysin mä silloin kun sinut mä sain. Sydänyhdistyksen puheenjohtajana Ritva oli aina innokas matkanjärjestäjä ja mm. Isä: Pienoinen, sitä ei löydä kulkiessaan, kerran luoksesi lintuna lentää se vaan. Wikipedia tietää kertoa, että Toivo Adolf Manninen oli suomalainen harmonikkataiteilija. (SA-kuva) Helsinkiin vuonna 1937, mitä ennen hänen elämästään tiedetään varsin vähän. Hyvärinen kertoo, ettei hän tai muutkaan kotiseutuyhdistyksen ”historiaviisaat” tienneet Mannisesta mitään. Lapsi: Jos on maa aivan niin kuin on palloni mun kierrän sen, onnen tuon sitten syliisi sun. Lapsi: Kerrohan isä oi, onko pyöreä maa eikö onnensa lintua myös kiinni saa miksi taivas niin kaunis ja siintävä on sano ootko sä toisinaan myös onneton. Sydänyhdistyksen jäsenet jäävät kaipaamaan Ritvan kaltaista johtajaa. sin itselleen. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Sunnuntaina 14.11. Toivo Adolf Manninen syntyi Korpilahdella. Hän olisi täyttänyt 12 päivän kuluttua 82 vuotta. Jo 15 kertaa olemme saaneet nauttia keväästä Pärnussa. Kotiseutuyhdistyksen aktiivi Matti Hyvärinen sai tiedustelun harmonikkataiteilija Toivo Mannisen Korpilahden vuosista. Korpilahden Sydänyhdistys sai hänen johdollaan Suomen Sydänliiton järjestötyön Soihtu-pääpalkinnon vuonna 2012. JyväsRiihi selvittää kehittämistarpeita JyväsRiihi myöntää Leader-rahoitusta yhteisöille ja yrityksille. Äiti hoiti kotia, sekä ompeli ja kutoi kyläläisille. Sydämen asia Ritvalle oli hankkia Korpilahdelle sydäniskureita, joihin varat kerättiin lahjoituksilla. Hänen isänsä Aato harjoitti soittimien rakentamista ja korjausta muiden toimiensa ohella, minkä johdosta myös Toivolla oli jo varhain mahdollisuus oppia soittamaan jopa useampia instrumentteja. Menestyksekäs ja onnistunut työ osallistui myös jatkokilpailuun. Keski-Suomen Sydänpiirin hallituksessa hän toimi vuosina 1996-2004. Lopulta oma koti rakennettiin Lahenvuoreen. Tuolloin koulussa opettajana toiminut Anna-Maija Routti sai piirustuksen omakseen. Elettiin 1960-lukua. Asunnoksi saatiin Reivilän pihatupa. Hän esiintyi 1950-luvun loppupuolella ja 1960-luvun alussa Kanadan suomalaisseuduilla esittäen muun muassa klassista konserttimusiikkia pianoharmonikalla. 12.9.1995 hän perusti Korpilahden Sydänyhdistyksen, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin. Yhdistys toimii Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten alueella. Korpilahdella syntyi vielä neljä lasta, tyttö ja 3 poikaa, joten lapsia oli lopulta seitsemän. Hän aloitti aktiivisen sydäntyön Korpilahdella jo vuonna 1994 omakohtaisen sairastumisen jälkeen. Ritva syntyi Sakkolassa 24.10.1939. Toivo Manninen teki vuosien 1947-1948 vaihteessa konserttikiertueen Yhdysvaltoihin esiintyen yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla lähinnä suomalaisille siirtolaisille. Ritva Lahtinen oli myös koulutettu vertaistukiohjaaja Keski-Suomen alueella. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. -Tavoitteenamme on, että JyväsRiihen rahoitusta voidaan suunnata tulevalla EU:n rahoituskaudella 2023–2027 asioihin, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi alueen asuinviihtyvyyden ja elinkeinotoiminnan kannalta, JyväsRiihen toiminnanjohtaja Leena Karjalainen kertoo. Manninen tuli tunnetuksi erityisesti levytystensä, radioesiintymistensä ja 1940-luvulla pidettyjen useiden harmonikkakilpailujen yhteydessä ja oli aikansa tunnetuimpia suomalaisia harmonikansoittajia. Minulla se on ollut kehystettynä ja seinällä, Routti kertoo. Lapsi: Missä sen pesä on, kunhan neuvoisit sen syliis toisin ja pois sitä päästäisi en. Hyvärinen pyytääkin nyt yleisön apua. Manninen lähti uudelleen Yhdysvaltoihin vuonna 1955 ja muutti pysyvästi Kanadaan vuonna 1956 palaamatta enää Suomeen. Kerrohan, missä aurinko nukkua saa onko tuutuna sen meri, taivas vai maa miksi pääse en lintujen luo lentämään miksi kyyneleet nuo, isä, silmissäs nään. In memoriam hän lähti työuralle kirkonkylälle moninaisiin tehtäviin. Monien evakkopaikkojen jälkeen päädyttiin Korpilahdelle vuonna 1945. Ritvan perheeseen kuuluu aviopuoliso Reino Lahtinen ja kolme lasta, Tiina, Susanna ja Janne sekä kolme lastenlasta. Vuonna 2011 Ritva valittiin Korpilahden Palvipäivillä vuoden Korpieukoksi osoituksena toimista Korpilahden alueen ihmisten terveyden hyväksi. Alueellisia kontakteja hänellä oli Jämsässä toimien Jämsän Sydänyhdistyksen hallituksen jäsenenä, 19961997. Myös säännöllisesti järjestetyt Syke-päivät, konserttimatkat, terveysluennot sekä muut tapahtumat pitivät Ritvan kiireisenä. marraskuuta 1980. Ritva oli silloin viisi viikkoa vanha. Tiedätkö harmonikkataiteilija Toivo Mannisen Korpilahden vuosista. JyväsRiihi järjestää marraskuussa kolme virtuaalista tulevaisuusiltaa, joissa tarkastellaan alueen nykytilaa ja kehittämistä. Toivo Manninen kuoli Vancouverissa 24. Eläkeiässä Ritva innostui toimimaan ihmisten hyväksi. Sieltä hänet pyydettiin pankkitoimihenkilöksi, jossa tehtävässä hän toimi useamman kymmenen vuoden ajan eläkeikään saakka. Viimeiset levytyksensä Manninen teki huhtikuussa 1958 Sudburyssa vieraillessaan Karl Pukaran harmonikkakoulussa. Manninen voitti Suomen harmonikkamestaruuskilpailun vuonna 1944. Tyttö kieltäytyi. -TuntematonOnnea isät!. Hän ei ehkä osannut tuohon aikaan antaa työlleen arvoa. Hän palasi Suomeen kesällä 1948. Hän oli äidin toisessa kainalossa ja matkalaukku toisessa. Lopulta tuli pitkäaikaisempi työ linja-auton rahastajana, jonka jälkeen hän pääsi Nurmisen sahan konttoriin töihin. Mukaan saa ottaa mitä jaksaa kantaa. Hän alkoi toimia ravintolamuusikkona esiintyen muun muassa Cataniaja Tenho -ravintoloissa ja sai lisääntyvää huomiota etenkin harmonikansoittajana. Mutta aurinko ei nuku vaipuessaan, tietä kuulle ja tähdille antaa se vaan ja jos lentää sä voisit, ei lintuja ois kyyneleittä en kuunnella sanojas vois. terveysmatkat Viroon ovat tuoneet vaihtelua monen osallistujan arkeen. Korpilahdella isä toimi puhelinkeskuksen linjaasentajana ja myöhemmin puhelinmestarina. elokuuta 1944 Sintolassa. Ritva opiskeli Korpilahden kansakoulussa ja yhteiskoulussa. Nimipäivät 6-vuotias Heljä Järvinen taiteili Vespuolen koulun kuvaamataidon tunnilla piirustuksen, joka lähetettiin piirustuskilpailuun. Koulujen jälkeen Oletko tämän työn tekijä. -Kiinnostaisi tietää, missä hän on asunut, muistaako joku hänet, onko hänen kotitalonsa vielä olemassa, onko hänellä sukulaisia täällä, löytyykö valokuvia ja niin edelleen. Myös isän äiti oli mukana. Onnea kaikille isille. Manninen sävelsi 1950-luvun vaihteessa myös joitakin argentiinalaistyylisiä tangoja. vietetään isänpäivää. Asukkailla on nyt todellinen mahdollisuus vaikuttaa alueensa tulevaisuuteen ja kehittämiseen. Mikäli joku tunnistaa työn omakseen tai tietää tekijän, yhteyttä voi ottaa toimitukseen; toimitus@korpilahtilehti.fi tai 0400 644899. Hän teki myös radioesiintymisiä ja levytti ensimmäiset levytyksensä kesällä 1939.Marko Tikan mukaan Manninen nousi maanlaajuiseen kuuluisuuteen levytystensä ja radioesiintymistensä myötä jo ennen sotia. Isä: Pienoinen, kerron sen, niin on pyöreä maa onnen linnunkin kyllä sä voit saavuttaa siksi taivas on kaunis ja siintävä niin ettei lintusi joutua voi kadoksiin. Nuoren perheen elämä alkoi sodan alkuvaiheessa, kun isä lähti sotaan vuonna 1939 ja sotilaat tulivat sanomaan äidille, että nyt on heti lähdettävä, härkävaunu odottaa Kiviniemen asemalla. Toivo Manninen muutti Leader JyväsRiihi selvittää parhaillaan alueen kehittämistarpeita yhdessä asukkaiden, yritysten, yhdistysten, kuntien ja muiden paikallisesta kehittämisestä innostuneiden tahojen kanssa. Ihmisenä Ritva oli iloinen, helposti lähestyttävä ja seurallinen. Levytysura Suomessa jatkui satunnaisesti vuoteen 1951 saakka. Lapsikatraassa oli työtä myös riittämiin. Lemmetty) on kuollut 12.10.2021 Jyväskylässä. 2019 Ritva nimitettiin Korpilahden Sydänyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Manninen esiintyi joitakin kertoja jopa Dallapé-orkesterin solistina. Toivo Manninen viihdyttämässä sotilaita Miesten päivillä 20. Helmer Selin otti useampaankin kertaan yhteyttä ja olisi halunnut ostaa työn. 2– Keskiviikkona 10.11.2021 Nro 45 Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettää Martti, torstaina Panu, perjantaina Virpi, lauantaina Kristian, Ano, sunnuntaina Iiris, maanantaina Janina, Janika, Janette, Janita ja tiistaina Aarne, Aarno, Aarni. Pirkko Weijo Korpilahden Sydänyhdistyksen varapuheenjohtaja Keski-Suomen Sydänpiirin hallituksen jäsen Ritva Lahtinen. Hän soitti tuolloin viisi konserttinumeroa niin sanotuille pikalevyille. Nyt minulle on herännyt ajatus, josko Heljä haluaisi työn takaiSuurella sydämellä Korpilahden Sydänyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Ritva Kyllikki Lahtinen (o.s
Aikaa ei ole paljon. Sieltä löytyy metsälain mukaisia suojeltavia alueita sekä erityisen arvokkaita pienvesistöjä. Hänen mukaansa osa maastoon jätetyistä putkista on katkaistu ja aluetta tulee tutkia enemmän. Molemmista on tarkoitus vähentää päästöjä 25 miljoonalla hiilidioksiditonnilla. -Apuainekemikaaleja ei saa laskea pintaja pohjavesiin ilman ympäristölupaa. -Nyt täytyy painaa kaasua, jotta päästöjen lisääntyminen saadaan pysäytettyä. Suomessa käytetään noin 300 terawattituntia energiaa vuodessa, josta sähkön osuus on 85 terawattituntia. Pekkarinen sanoi, että Kiina joutunee panostamaan ilmastotoimiin lähitulevaisuudessa jo kansalaispainostuksenkin takia. Päästökaupan alaisia ovat teollisuus ja energia. Tämä taakka heikentää Suomen mahdollisuuksia vastata päästöjen vähentämisvaateisiin. -Suomen kannalta suuri haaste on myös se, rajoittaako EU ilmastopaketillaan Suomen metsien käyttöä. -Samoin suojelluilla luontoarvoilla tulee olla täsmälliset rajaukset ja suojamääräykset malminetsintäluvassa kemiallisten, tallautumisja ainakin parin kilometrin päähän kantavien meluvaikutusten suhteen. Maarit Nurminen Lyhyesti Keskiviikkona 10.11.2021 Nro 45– 3 Glasgow’n YK:n ilmastokokous istuu parhaillaan ja Oittilassa kuultiin Euroopan Unionin ilmastoja energiapolitiikan ajankohtaisia näkymiä sunnuntaina. Suomen metsillä voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja fossiilista energiaa. -Asia on vaikea. Alueella oli ihan mielenkiintoisia löydöksiä ja näyttäisi siltä, että maastoon on jäänyt kairausjätteitä, Natunen kertoi. Pekkarinen totesi, että siitä pitäisi ottaa verot kokonaan pois, koska tuotantokustannukset ovat suuret. Maailman kauppajärjestö WTO ei esimerkiksi tunne asiaa ja sitä pidetään kaupan esteenä. Nyt niin sanottu RED III direktiivi on vaarassa niin tehdä. Abbeyn ehdotus kuitenkin hävisi äänestyksessä kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 60-7. Suomi selviytyisi, jos Euroopan Unionissa ei samaan aikaan kannettaisi huolta esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta. Muu on esimerkiksi liikennettä ja lämmitystä. Viime viikonloppuna ympäristöbiokemisti Jari Natunen kävi tutustumassa Luotojärven ympäristössä toteutettujen aiempien malminetsintäkairausten jälkiin. Putkilahdessa tutkitaan entisiä kairausjälkiä Jari Natunen otti näytteitä kairausputkien lähettyviltä. Veroprosentti päätettiin. Metsät ovat Suomen vahvuus, kunhan niiden kestävä käyttö sallitaan. -Istuvan hallituksen ilmastotavoitteet ovat jopa hiukan Euroopan Unionin asettamia tiukempia. -Nyt seuraavan yhdeksän vuoden aikana pitäisi pystyä vähentämään yli 30 prosenttia. -Päästöt eivät jää sinne alueelle, missä ne syntyvät, vaan ilmakehä on yhteinen. Kiinassa päästöt lisääntyvät eniten maailmassa, mutta asukasta kohden laskettu hiilijalanjälki on suomalaisilla vähän suurempi. -Suomalaiset alukset ovat jäävahvisteisia ja ne kuluttavat näin ollen enemmän polttoainetta. Yleisöstä ihmeteltiin täysin uusiutuvista raakaaineista valmistetun dieselin hinta. Päästökauppasektorilla ei ole maakohtaisia velvoitteita. -Euroopan Unioni on antanut Suomelle velvoitteen vähentää taakanjakosektorille kuuluvia päästöjä 50 prosenttia. Jari Natunen korostaa, että malminetsinnässä on erityisen tärkeää huolehtia riittävistä suojatetäisyyksistä järvija suoalueisiin sekä alueen pohjavesivaikutteisiin pienvesikohteisiin. Direktiivissä kaikkea nykyistä puun käyttöä ei luetakaan kestäväksi ja uusiutuvaksi. EU sitoutui vähentämään päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja USA vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Alueella on tehty tutkimuksia aikaisemminkin. Pekkarinen totesi, että monet maat ovat ryhtyneet ripeisiin toimiin, Suomi mukaan lukien. Malminetsintälupa Korpilahden Vespuolella, Putkilahden ja Oittilan välimaastossa on Turvallisuus ja kemikaalivirastossa (TUKES) lupakäsittelyssä. Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen kertoi EU:n ilmastotavoitteista sekä keinoista, joilla niihin aiotaan päästä. -Suomen hallitus on tehnyt jo itse päätöksiä, joiden tavoitteet ovat vielä aavistuksen verran EU:n asettamia tiukemmat. Keinot päästöjen vähentämiseksi luotiin Euroopan Unionissa vuosina 20032005. Pääsyy Suomen päästöihin on teollisuuden rakenne, joka on energiaintensiivistä. Pekkarinen totesi, että uusiutuvan energian käyttöä tulee edistää ja lisätä myös Suomessa. Taakanjakosektorille puolestaan kuuluvat liikenne, maatalous, lämmitys ja jäte. Näissä kaikissa on isoja ongelmia malmikairauksissa. Jyväskylän tuloveroprosentti pysyy entisessä 20 prosentissa. Villa Cawénissa kuultiin ilmastonmuutoksesta ja Euroopan Unionin toimista päästöjen vähentämiseksi. Valtuuston tekemä päätös on kaksivuotinen hyvinvointialueuudistuksen vuoksi. Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen on mukana Unionin ilmastotyössä. Natunen on Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan puheenjohtaja ja Suomen luonnonsuojeluliiton erikoisasiantuntija. Yksi alueen maanomistajista Marja Varkila pohti, kuinka paljon lisää reikiä soinen järven ympäristö tulee kestämään. Suomi kuuluu viiden eniten energiaa käyttävän maan joukkoon. Sama vaikutus voi olla myös metsien suojeluvelvoitteiden lisäämisellä ja hiilinielun määrittämisellä. Glasgow’n YK:n ilmastokokouksen tavoitteena on sopia toimista, joilla maapallon keskilämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen. Suomelle asetettu tavoite on melkoinen. Aiempia kairauksia on toteutettu Luotojärven ympäristössä useita. Yksi tällainen asia on unionin pyrkimys rajoittaa metsien käyttöä. Koska kyseisellä Mawson-yhtiöllä on ollut vakavia puutteita kairauksien ympäristöasioissa, pitää toimintaa myös erityisesti valvoa ja tarkkailla, Natunen sanoi. Pekkarinen sanoi, että ilmastotoimissa täytyy olla tarkkana siinä, ettei teollisuus siirrä tuotantoaan muualle maailmaan, missä siitä syntyisi vielä enemmän päästöjä. TUKES:sta saadun tiedon mukaan lupa valmistunee marraskuun aikana. Energia aiheuttaa 77-80 prosenttia kaikista maailman päästöistä, Pekkarinen totesi. Mahdollisesti ongelmajätteiksi luokiteltavat kairausjätteet tulee kerätä suljetun kierron järjestelmään sekä kairausvedet ja mineraalijätteet toimittaa asianmukaiseen jätehuoltoon. Vasemmiston valtuustoryhmän jäsenet jättivät asiasta eriävän mielipiteen. Euroopan ilmastoja energiakysymykset esillä saan ja päästöjä on vähennetty liki 30 prosenttia vuodesta 2005. Oittilan Villa Cawéniin kokoontuneista kuulijoista osa tiedusteli kansakuntien hiilijalanjälkien laskemisen perään. Euroopan Unionissa valmistellaan muun muassa hiilirajaveroa. Suomen pitäisi saada jotakin kompensaatiota. Euroopan Unioni on ollut edelläkävijä ilmastotoimisMawson -yhtiö on hakenut malminetsintälupaa Putkilahden maastoihin. Maiden myös toivotaan sitoutuvan hiilineutraaliuteen vuosisadan puoleenväliin mennessä. Pekkarinen totesi, että ellei toimiin ryhdytä, vuoteen 2070 mennessä maapallon väestöstä 3 miljardia on joutunut muuttamaan pois maapallon elinkelvottomiksi muuttuneilta alueilta. Eurooppalaisittain Suomen päästöt ovat keskiluokkaa. Hän sanoi, että tuulivoimarakentaminen tulee kolminkertaistaa. Nykyisenlaiseen päästökauppasysteemiin siirryttiin vuonna 2008. Näin kuluttajaa voitaisiin ohjata käyttämään puhtaampia polttoaineita. Alueella on noroja, lähteitä ja pieniä järviä. Kaupunginvaltuusossa tuloveroprosentista äänestettiin, kun Paul Abbey (vas.) esitti prosentin korottamista 0,5. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei tätä niin sanottua hiilivuotoilmiötä ole tapahtunut. Pidän aluetta kokonaisluonnonsuojelun kannalta merkittävänä. Pekkarinen sanoi, että muun muassa meriliikenteen ilmastotavoitteissa on Suomelle haitallisia piirteitä. Päästöt on jaettu EU.ssa päästökaupan alaiseen sekä taakanjakosektoriin. Tämä on yksi seikka, joka heikentää suhteellista kilpailukykyä
Aikaisempina vuosina kirjoja ovat suositelleet opettajat. Lukuviikkoon osallistuminen sai paljon positiivista palautetta ja osallistujat kuvasivat tehtävää mukavaksi. Tähän aikaan vuodesta koristeiden materiaalina on yleensä havuja. Lukuviikon ohjelmaan kuului myös lukemista tunti päivässä. Kotiseututyö kiinnostaa ja sekin on kiva harrastus, Liukko toteaa ja kertoo myös tutkineensa isänsä sukua. Lisäksi työhöni kuuluu lähetyssihteerin työt, Liukko sanoo. Useissa sanottiin, ettei nuorena vielä tarvitsekaan tietää tulevaisuutta tarkkaan. Emman vauva on ensimmäinen lapsenlapseni; vielä minulla ei ole mummomainen olotila, mutta vähän jännittää, hyvällä tavalla, Liukko toteaa. – Olen seitsemännen polven korpilahtelainen ja neljättä polvea asumassa kotitalossani. -Valitsin kirjan siksi, että olen lukenut sen elämäni jokaisella vuosikymmenellä. -Osa lähetti itsestään myös kuvan joko koululaisena tai nyt aikuisena. -Ajatuksena oli se, että mitä he olisivat itse halunneet kuulla, kun olivat vielä nuoria ja kenties epävarmoja tulevaisuudesta ja muusta, Ahola sanoi. Korpilahdella Tuula Liukko on ollut mukana monenlaisessa SPR:n toiminnassa. – Korpihovin kanttiinikärrytoimintaa olen pyörittänyt reilut kymmenen vuotta, ja olen minä Nälkäpäiväkeräyksen myyntiä varten hernekeittoakin keittänyt ja pullaa leiponut. Suntiona hänen työhönsä kuuluu monenlaista. Viime vuonna kirjasuosikkejaan esittelivät koulun muut työntekijät. Jenna sanoo, että osallistuminen yhtenäiskoulun lukuviikkoon oli hauskaa. – Minähän olen omaa sukua Pitkänen, sitä Pitkäsen sukua olen tutkinut ja päässyt 1700-luvun alkupuolelle asti. Lukuviikkoon osallistui eri ikäisiä ihmisiä. Vedän myös alueseurakunnan askartelukerhoa, Liukko kertoo. -Lapsella tai nuorella voi olla sellainen tilanne, ettei hänen lähipiirissään ole ketään aikuista, joka lukee kirjoja. Sitähän sanotaan, että sunnuntailapsi on aina onnellinen; minä olen ainakin optimisti, realistisella tavalla. Muiksi harrastuksikseen Liukko nimeää käsitöiden tekemisen, askartelun, leivonnan ja lettujen paiston. Korpilahden seurakunnassa Liukko on ollut töissä 23 vuotta. – Tämä on kyllä mieluinen työpaikka, täällä saa tehdä kaikkea, mitä osaa ja opetella vähän lisääkin, Liukko toteaa. Olin muuttanut takaisin Korpilahdelle ja minua pyydettiin SPR:n Korpilahden osaston rahastonhoitajaksi. Lukuviikkon osallistuvista muodostui yhteisö, joka on lämmittänyt vanhan opettajan sydäntä. – SPR:n Korpilahden osasto kaipaisi uutta väkeä niin hallintoon kuin toimintaankin. Kotiseutuyhdistyksessä Liukko kertoo olleensa mukana noin kahdeksan vuotta. Liukolla on keittiöalan koulutus, turvallisuusalan perustutkinnon hän on suorittanut oppisopimuksella. Ja verta olen luovuttanut 66 kertaa, Liukko kertoo. Lukuviikon tehtävään osallistui yhteensä 25 ihmistä ja mukana on 24 kirjaa, kun kaksi osallistujaa suositteli samaa kirjaa. Lisäksi heiltä pyydettiin kannustavia sanoja nykynuorille. – Jyväskylän seurakuntaan yhdistymisen jälkeen myös Jyväskylän seurakunta on tullut tutuksi ja pienestä työyhteisöstä olemme sopeutuneet hyvin isompaan työyhteisöön. Punaiselta ristiltä Liukko sai kultaisen ansiomitalin; Liukko on ollut mukana SPR:n toiminnassa 41 vuotta. Marjut Ahola tapasi entisen oppilaansa Jenna Antilan parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.. – Minulla on kaksi lasta, Emma on 28-vuotias ja Eemeli 26-vuotias. Eniten luen suomalaista nykykirjallisuutta. Onhan se kiva, että entinen opettaja antaa mukavia tehtäviä kaikkien vuosien jälkeen, Ahola nauroi. Maarit Nurminen Tiina Lamminaho 4 – Keskiviikkona 10.11.2021 Nro 45 Ensiapukoulutuksesta vuosikymmenten harrastus Yhtenäiskoulun entisten oppilaiden ”elämäni kirjat” esillä Koululla vietettiin lukuviikkoa Korpilahden yhtenäiskoululla vietettiin viime viikolla lukuviikkoa ja sen kunniaksi vitriiniin koottiin koulun entisten oppilaiden ”elämäni kirjoja”. Oppilaiden piti päätellä, kenen kirja mikäkin on. Se on kyllä mielenkiintoista, Liukko sanoo. Lukuviikon tarkoituksena on tehdä lukeminen näkyväksi. Alakoululaiset tekivät kirjavinkkauksia, jotka olivat esillä käytävillä. Tuula Liukko kertoo harrastavansa erilaisten kukkaja juhlakoristeiden askartelua. Pyrkimys oli, että koko koulu lukee yhden tunnin ajan yhtä aikaa. Liukko on myös Korpilahden Satama Oy:n puheenjohtaja ja mukana niin Hyrkkölän kyläyhdistyksen kuin tiekunnankin toiminnassa. Jenna Antila osallistui haasteeseen Ronja Ryövärintytär -kirjalla. Lokakuun lopussa 60 vuotta täyttänyt Tuula Liukko sai tänä syksynä tunnustusta ansiokkaasta työstään sekä SPR:ssä että Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksessä. Oppilaat koostivat teksteistä julisteita koulun käytäville. -Vanhin on käynyt täällä koulua 1960-luvulla ja nuorin lähti toissa keväänä, Ahola kertoi. – Työpaikan ensiapukoulutuksesta se lähti ja siitä se jäi harrastukseksi. Työnikin puolesta pääsen tekemään käsitöitä lähetysompeluseurassa, olemme tehneet muun muassa peittoja Keniaan ja lastenvaatteita Etelä-Sudaniin. – Kudon paljon sukkia ja tähän aikaan vuodesta teen taas kaikenlaisia jouluaskarteluja. Tammikuussa Liukkoa odottaa mummous, kun hänen tyttärensä saa vauvan. – Se on vähän samaa kuin vanhan ajan talonmiehen tehtävät, ja kahvituksiakin järjestän joskus, kun alueseurakunnalla ei ole erikseen emäntää. Ikänsä lukemista harrastanut Jenna kertoo lukeneensa tänä vuonna yli 70 kirjaa. – Itse olen sunnuntailapsi, sunnuntaina syntynyt. Äidinkielen opettaja Marjut Ahola kutsui yhdessä muiden opettajien kanssa entisiä oppilaita osallistumaan lukuviikkoon. Lukuviikon haasteeseen osallistuneet kertoivat miksi ja mitä lukevat ja mikä merkitys lukemisella on heidän elämässään ollut. Esimerkiksi ystävätoimintaan tarvittaisiin uusia ihmisiä, etenkin ikäihmisten ystäviksi. – Hallintotehtäviin tulin mukaan vuonna 1998. -Pyrin lukemaan kirjat aina alkuperäiskielellä, mikä tarkoittaa suomen, ruotsin tai englannin kielisiä kirjoja. Ensin olin mukana ensiapuryhmässä, olimme ensiapupäivystyksessä monenlaisissa tapahtumissa, niin konserteissa kuin urheilukilpailuissakin, Liukko kertoo. – Ennen seurakunnalle tuloa työskentelin vaatekaupassa ja huoltoasemilla, huoltoasemillakin sain tehdä monipuolisesti töitä niin bensapoikana ja kassalla kuin keittiössäkin eli välillä olin tankkaamassa, välillä paistamassa munkkeja, Liukko naurahtaa. Siitä lähtien olen ollut Korpilahden osaston hallituksessa, puheenjohtajanakin olin 14 vuotta
Rakennustöissä oli paljon kirvesmiehiä Pohjanmaalta. Isäni oli koulutukseltaan insinööri, mutta hän tuli pitämään tilaa, kun veljet kaatuivat sodassa. Kari Ilmonen on ollut Ravion tilan isäntänä vuodesta 1988 lähtien. Aittarakennus on 1800-luvulta. Tila on ollut olemassa vuodesta 1736 lähtien. – Se on 1800-luvulta. Talossa oli tiettävästi alun perin koko rakennuksen mittainen lasikuisti, sellaisia tehtiin taloihin 1800-luvulla. Talojen irtaimistoja kaupattiin monesti perinnönjaon yhteydessä, ja täälläkin on monessa talossa naapuritalosta aikoinaan huudettuja esineitä. Sivustavedettävä sohva, jolla Ilmonen istuu, on 1800-luvun alkupuolelta, korpilahtelaisen puusepän tekemä. – Takka, joka minun mielestäni on hieman englantilaistyylinen, on tehty tänne 1930-luvulla, ja sen on varmaankin rakennuttanut mummoni Aino Ilmonen. 5 Keskiviikkona 10.11.2021 Nro 45– Tiina Lamminaho Vanhat talot Miniä rakennutti talon – Ihan varmaa tietoa minulla ei ole, minä vuonna tämä talo on rakennettu, mutta sen tiedän, että tämän rakennutti tilalle vuonna 1860 miniäksi tullut Edla Maria Kallentytär, Ravion tilan nykyinen isäntä Kari Ilmonen kertoo. – Sen aikaiseksi taloksi tässä on harvinaisen isot ikkunat, ja niitä on paljon, Ilmonen toteaa. Sitä ei kuitenkaan uuteen paikkaan tehty, ja vinttikin tehtiin pienemmäksi. Siihen aikaan Ravion ja Mannilan tiloilla oli sama omistaja ja niitä viljeltiin yhdessä, Ilmonen selvittää. Vintin minä olen nyt tehnyt isommaksi, alkuperäisen mukaiseksi. Talon isot ikkunat ovat olleet samankokoiset koko talon historian ajan. Ilmosen mielestä takanreunus, johon voi asetella valokuvia ja koriste-esineitä, tekee takasta englantilaistyylisen.. – Ravion tilan ovat perustaneet kolme veljestä, Mikko Klemetinpoika, Olli Klemetinpoika ja Yrjö Klemetinpoika. Sisällä on kaappeja ja sivustavedettävä sohva, jotka on tehty 1800-luvun alkupuolella, yhdessä kaapeista on vuosiluku 1825. Se oli vanhin rakennus täällä, Ilmonen kertoo. – Minun isäni on syntynyt Loviisassa, kun hänen vanhempansa olivat siellä kansakoulunopettajina. He perivät tämän tilan ja muuttivat tänne vuonna 1925. Sivustavedettävän sohvan on tehnyt korpilahtelainen puuseppä; samanlaisia on muuallakin, puusepäthän kiersivät taloissa tekemässä huonekaluja paikan päällä, ja ilmeisesti heillä oli jonkinlainen kuvasto, josta mallin sai valita, Ilmonen sanoo. – Sitä en osaa sanoa, onko huonekalut tehty alun perin tähän taloon. – Talo on rakennettu luultavasti nälkävuosien aikana 1860-luvulla, silloin täällä lähialueilla rakennettiin monia muitakin taloja. – Vuonna 1920 tilat taas eriytyivät, ja silloin tämä talo siirrettiin tähän nykyiseen pihapiiriinsä. Nykyiselle paikalleen se siirrettiin vuonna 1920. Ravion päärakennus on rakennettu 1860-luvulla, alun perin eri paikkaan. Tämä ei ole mitenkään kulttuurihistoriallisesti arvokas, omaan käyttöön tätä on remontoitu, Ilmonen toteaa. Alun perin tämä talo ei ollut tässä, vaan noin 800 metrin päässä. Sitä ei ihan varmasti tiedetä, mistä he tähän tulivat, Ilmonen kertoo. Rannassa oli 1700-luvulta peräisin ollut savusauna, mutta se jouduttiin purkamaan tien tieltä pois. Pihapiirissä on aittarakennus, jossa on yhteensä kuusi aittaa, kahdessa kerroksessa, ja liiteri päädyssä. Kaappi on 1800-luvun alkupuolelta, takka on tehty 1930-luvulla. Kari Ilmosen aikana talon ulkoasu on muuttunut isomman vintin verran. Siirron yhteydessä jätettiin pois myös ikkunanpielissä olleet koristeet. – Pintaremonttia täällä on tehty, mutta ei tätä muuten kuin vintin osalta ole 1800-luvun asuun remontoitu. Edla oli Ilmosen mummon mummo. Hän oli voimakastahtoinen nainen, ja voimakastahtoisia naisia tässä suvussa on ollut muitakin. Kari Ilmonen on isännöinyt Ravion tilaa vuodesta 1988
Tuula 050 5579008. klo 14 seurakuntatalo. Käytättehän maskia siis myös jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa sekä kirkollisissa toimituksissa. Vain muistot ja rakkaus jäljellä on. JyväsRiihen tulevaisuusillat Mitä asuinpaikkakunnallasi pitäisi kehittää ja miltä tulevaisuus näyttää. Jyväskylässä on voimassa laaja maskisuositus yli 12-vuotiaille asukkaille. Korpilahden palvelupiste on suljettu. Näin saapui suru ilmoittamatta, katkesi elämä odottamatta. Tied. Facebook: Korpilahden kirkko, Instagram: korpilahdenkirkko. Me täällä alhaalla hiljaa aivan sun tähteäs kirkasta seurataan. Yhteisharjoitukset Säykissä Neulasten kanssa. Rauhanyhdistyksen seurat su 14.11. Kätevästi käsillä pe 19.11. Lasten ilta on maksuton. Kerho on maksuton. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta/ omatoimikäyttäjäksi Kuollut: Ritva Kyllikki Lahtinen 81 v. Yhteisvastuun pankkitilit ovat Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75 ja Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28. Joulutervehdykset ja muu aineisto pe 17.12. klo 17.30 seurakuntatalo. Älykkäät ratkaisut, ilmasto ja ympäristö, kansainvälisyys, lapset ja nuoret Ti 30.11. Osoite Joensuuntie 2. 041 730 2591. Mutta nukkumasta Jeesus opetuslapsensa löysi. Voit antaa lahjasi Jyväskylän seurakunnan MobilePaynumeroon 69200 tai nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/jyvaskyla. Ja 14.12.) Lapsia mahtuu mukaan rajattu määrä. klo 18 Säynätsalon seurakuntakoti. Viivi, Veera ja Venla Joululehti ja vuoden viimeinen numero ilmestyy 22.12.2021. Ihan mahdottoman sattuvaa postmodernia! Arja Sahlberg Rakkaamme s. Kirkkokahvit. Menen yksikseni rukoilemaan.” Jeesus oli ahdistunut, sillä hän tiesi, mitä oli odotettavissa. Jos lahjoitat pankin kautta, lisääthän lahjoitukseesi seurakuntamme viitenumeron 307114. Se voisi olla ihmisyyden vaalimista hyvällä käytöksellä, kunnioituksella ja rukouksella. klo 10 kirkko, Karasti, Laiho, Tuominen. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639.. Hautausasiat p. Hanna Valkeajärven vierailu. Väentuvan lauluryhmä. klo 14 seurakuntatalo. klo 10 Muu tila. JyväsRiihen tulevaisuusilloissa tarkastellaan alueen nykytilaa ja kehittämistä. Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi/korpilahden-alueseurakunta Katso jumalanpalveluksia ja hartauksia netin kautta: jyvaskylanseurakunta.fi Isänpäivän musiikki su 14.11. Tuula 050 5579008. mattila@evl.fi p. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.keskisuomenmaaseutu.fi/jyvasriihi Ajantasaisimman tiedon tilaisuuksistamme ja voimassa olevien viranomaislinjauksen vaikutuksesta toimintaamme löydät seurakunnan verkkosivuilta www.jyvaskylanseurakunta.fi/tapahtumat Kokoontumisohjeiden vuoksi kirkossa voi kokoontua kerrallaan enintään 550 henkilöä. Lapset tuodaan klo 17 alkaen ja haetaan viimeistään klo 19.30. Kätevästi käsillä ke 10.11. Väitöskirjassani Santeri Alkio kuvasi ihmisen ideaalia kristilliseltä pohjalta ’hyväksi ihmiseksi ja kunnon kansalaiseksi’. Lemmetty Kun loistat tähtenä iltataivaan, niin näethän meidät päällä maan. Tied. Alakoululaisten Olkkari torstaisin klo 13-15.30 seurakuntatalolla. Perheen sunnuntai. Kätevästi käsillä-tekemistä porukalla Korpilahden srk-talolla mm.adventtimyyjäisiin. Kirkkokahvit. LAHJOITA YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN Yhteisvastuukeräys 2021 tukee vähävaraisia vanhuksia taloudellisesti ja digivalmiuksia parantamalla. KIRKON OMATOIMIKÄYTTÄJÄKSI Haluaisitko käyttää kirkkoa esimerkiksi hiljentymiseen tai musisointiin omatoimisesti ajanvarauksella. Samoin suositus koskee seurakunnan tiloissa vietettäviä juhlia ja muita tilaisuuksia. Kätevästi käsillä-tekemistä porukalla Korpilahden srk-talolla mm.adventtimyyjäisiin. 12.10.2021 Jyväskylä Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, sait äkkiä kutsun luotamme pois. Lasten ilta ti 16.11. Jeesus jätti opetuslapset ja sanoi heille: ”Odottakaa tässä. Elinkeinot ja yrittäjyys, matkailu, osaaminen Kaikki tilaisuudet järjestetään virtuaalisesti etäyhteydellä klo 16.30–18.00. Diakonian vastaanotto ja EU-ruokakassien jako ajanvarauksella marjo. 050-557 9013 viimeistään edellisenä iltana. Seurakuntapiiri to 18.11. Moraalisesti hylkiönainen sai niin ikään oikeuden yhteisöönsä. Virkatodistustilaukset p. 040 162 3982, toimitusten sopiminen p. Jeesus itse antoi runsaasti esimerkkejä suhteestaan jopa hyvinkin erilaisiin ihmisiin ja yhteisöihin. Sen mukaan maskia on käytettävä julkisissa sisätiloissa ja yleisötilaisuuksissa, joissa lähikontakteja ei voida välttää. Perhekerho to klo 9.30 seurakuntatalo. 24.10.1939 Sakkola k. Mihin Leader-rahaa tulisi käyttää. 050 363 2300. Väentupa ti 16.11. Tavallisen ihmisen polkua mennäkseni tulee mieleen kansalaiskuntoisuus. Hyvän esimerkin seuraaminen tarkoittaisi juopottelun, nykypäivänä huumeidenkin käytön välttämistä, rähinöitsemisen karttamista ja kanssaihmisten tukemista myös toisella puolella maailmaa. Nuoren ääni -kuoro, johtaa Matias Lahti. Klo 17 alk. Ylistysryhmä pe 12.11. Rippikoulujen starttipäivä. Raamatunkohta välittää maallisen ja taivaallisen eron: Jeesus tiesi; opetuslapsilla ei ollut aavistustakaan tulevasta. Yhdessäoloa ja välipala. klo 13 Putkilahdessa Hokkasella Nikkiläntie 30. Kylätoiminta ja maaseutuasuminen, vapaa-ajan mahdollisuudet, yhteisöllisyys ja yhteistyö To 25.11. Osallistumisesi on tärkeää, jotta saamme keskusteluun eri näkökulmia ja ideoita! Ke 17.11. Ja kaipuu niin pohjaton. 050 557 9003. klo 16 kirkko. Muissa asioissa otathan yhteyttä Korpilahden alueseurakunnan työntekijöiden suoriin numeroihin. Messu su 21.11. Rakkaudella kaivaten Reino Tiina ja Mika Susanna ja Janne Janne siskot perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Ritva Kyllikki Lahtinen o.s. Voit myös ilmoittaa lapsesi kerralla molempiin jäljellä oleviin syksyn iltoihin (16.11. Käytpä sitten asioilla tai lenkillä, lepäät tai kyläilet, me huolehdimme lapsistasi sillä aikaa. Ilmoita lapsesi lasten iltaan viestillä Tuulikki Lyytikäiselle, p. Kristillisen etiikan tarkoitus ammoisista ajoista lähtien on ollut tukea kansalaiskuntoisuutta. Kirkkokuoron harjoitukset to 18.11. mennessä. klo 15 kirkko. 6 – Keskiviikkona 10.11.2021 Nro 45 Lapsille ja perheille Musiikkitilaisuudet Apua ja tukea tarvitseville Koululaisille Väestömuutoksia Lähetysja avustustyö Sana sunnuntaiksi Aikuisille Jumalanpalvelukset Valvokaa! Raamatusta oheisella otsikolla tulee mieleen Jeesuksen ja opetuslasten Getsemanen puutarhan hetket. Olkkarissa voi käydä silloin, kun haluaa – ennen ensimmäistä osallistumiskertaa ilmoittautuminen nettisivuilla jyvaskylanseurakunta.fi/ nuoret/kouluikaiset/toimintakerhot. Jeesus paransi hyljeksittyjä sairaita, sokean ja liikuntavammaisen, kuten nykyään sanottaisiin. Olisi hyvä olla esimerkkinä yhteisölle ja osoittaa esimerkkiydellä välittämista. klo 10 kirkko, Koivisto, Tiusanen. Messu su 14.11. Lämmin kiitos kaikille osanotosta suuressa surussamme. Ajantasaista tietoa löydät Jyväskylän seurakunnan/Korpilahden alueseurakunnan nettisivuilta ja somesta. T uo lapsesi (2-12v) seurakuntatalolle illaksi leikkimään, ja vietä aikaa puolisosi, itsesi tai ystäväsi seurassa
040 8446288. Hallitus kokoontuu klo 9.30. Aukioloajat: Ma-pe klo 9-17, la 9-13, muuten sopimuksen mukaan. 040 581 0877. (Vespuolentie 405) P. 014 821 134. 0400 410 564 Kaivinkonetyöt Jätevesijärjestelmät Rakennusten pohjatyöt Maansiirrot Hiekat, sorat, mullat Vaihtoja purkulavat Kuorma-autokuljetukset Virpi Koskela, puh. ”Saiturin joulu”-esitys Jämsänkoskelle su 14.11. 050 570 9415 Rakennusten pohjat ym. sääntömääräinen SYYSKOKOUS ti 23.11.2021 klo 18.00 Kokouspaikka: SEO Korpilahti. 040 7271 396 LYMFATERAPIA, HOITOSUKAT: Kristiina, p. Monialatilassa, kahvitarjoilu. mennessä Orvokille p. Pikkujoulu 26.11.21 klo 14.00Juhlakartano Tähtiniemessä. Hep. 0400 527 448 Kalliomurskeet ja kiviainekset Kaivinkone. 0400 808 870 Konetyö Pietilä, p. free lance-toimittaja Tiina Lamminaho p. Virtapiiri on vaihteeksi KUUTAMOLLA. Kerromme tarinamme vuorotellen. klo 12, jouluaskartelut. 0400 242 571 Ilmalämpöpumput: p. Ennakkoilm. HAUTAUSASIAT: Erkki Wuorsalo, puh. TUULENSUUN TILAN PALVILIHAA, kylmäja lämminsavulohta Pe 12.11. ja maansiirtotyöt 0400 640 617 tuomo@leustunkaivu.fi www.leustunkaivu.fi Sähkötyöt: p. 040 771 8552 P. Tervetuloa! Johtokunta Kahvitarjoilu. Yhdistyksen pikkujoulu on 1.12. Tärylätkä vuokrattavana. 0400 319 031 Lauri Lehtinen p. 7 Keskiviikkona 10.11.2021 Nro 45– ammattilaiset asialla Martinpolku 26 41800 Korpilahti P. www.korpilahtilehti. klo 12 alk. Korpilahden eläkeläiset ry:n SYYSKOKOUS Monialatilassa 30.11.-21 klo 12. hallituksen kokous asiana syyskokousasiat. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti. toimitus@korpilahtilehti. Pikkupaketti mukaan. 0400 644 899 toimitus@korpilahtilehti. ilmoitukset@korpilahtilehti. Hinta 30. Tervetuloa! Käsityökerho on siirretty viikkoa eteenpäin eli, ensi viikon to 18.11. Mieti etukäteen kolme elämääsi liittyvää lyhyttä tarinaa, joista kaksi on totta ja yhden kohdalla tarina ei pidä paikkaansa. 0445493907 tai Raijalle p.0445829214 Jos tarttet kyydin kerro ilmoittautuessasi. ent. Bussi lähtee Joensuuntie 2 pihasta klo 14. Avoinna: Ma 9-15, ti-ke 9-12, to-pe suljettu Ilmestyy kerran viikossa KESKIVIIKKOISIN Julkaisija: VanhaUkkola/ Korpilahti-lehti Painopaikka: Lehtisepät ISSN 0782-5609 Toimitus: Päätoimittaja Maarit Nurminen, p. Renkaiden kausisäilytys! AutoVanhalasta INNOVOICEostorahoitus AutoVanhala, Tikkasentie 2, KORPILAHTI p. Syyskokous ke 17.11. 0400 385 363 ts.niemela@luukku.com Kari Pahkamäki T:mi Korjausja uudisrakentaminen p. K-kaupan edessä. TILAUSHINNAT 1.1.2021 Kotimaa ja pohjoismaat: Kestotilaus.....................................74 € Määräaikainen 12 kk..................80 € Tutustumistilaus 3 kk.................27 € Irtonumerot: K-market Herkkukeidas Toimisto: p. Kaivuuja tasaustyöt Saakoski, korjaamo 826 219 Hinausauto 0400 343 326 www.hinaus-javanainen.fi Hinauspalvelu, Korjaamo Javanainen Rakennuspalvelu Tapio Niemelä Saneeraukset, sisustus-, laatoitusja märkätilatyöt. Tervetuloa. Osoite: Petäjävedentie 1, 41800 Korpilahti. Puh. Tilalta jo to 11.11. klo 13 Ylä-Muuratjärven kylätalolla. Tervetuloa leikkimielellä mukaan tällaiseen ”valehtelijoiden klubiin”.. 040 719 5547 Rakentamisja kiinteistön hoitopalvelut RakennusIkkala Korpiojantie 2 FYSIOTERAPIA: Minna, p. 0% alv. Taksi henkilöja tavarakuljetuksiin! RIPPALA OY 0400-846761 -Puiden kaadot & leikkaukset -Kantojen jyrsintä -Hakkuutyöt 045 207 8135 www.tmsavotta.fi Korpilahden Radioja TV-huolto Ky ANTENNIASENNUKSET ja -TARVIKKEET Pauli Lehtinen p. 040 578 4473 EU-maat, kestotilaus...............150 € Muu Eurooppa, kestotilaus..145 € Muut maat, kestotilaus..........170 € Digitilaus, kestotilaus............54 € Irtonumerot...............................2,50 € PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI myydään seurapalsta Autopesu 24h AVOINNA: MA-PE 9-17 LA 10-14 palveluita kokouksia Maanrakennus ANSSI NIEMI OY www.maanrakennusanssiniemi.fi . 040 538 3037. 040 828 5095 Pohjoisten kylien virtapiiri kokoontuu TORSTAINA 11.11. Yritämme kyselemällä selvittää mikä tarinoista ei ole totta. ILMOITUSHINNAT 1.1.2021 Hinnat/sivu alv. P. klo 12 Joensuuntie 2. Kahvitarjoilu. Arpajaiset.Ilmoitathan tulostasi 20.11. Osuuspankin Juha-Pekka Ruotsalainen tulee kertomaan pankin kuulumisia. 040 538 7908; ahotek@gmail.com SRS Ahonen Oy Korpilahdentie 13, Korpilahti Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Huollot ja korjaukset takuulla! Myös uuden auton takuu säilyy. klo 12 Reumakerho Monialatilassa, kerhon jälk. klo 10 alk. Voit kirjoittaa kotona jo valmiiksi, jotta muistat paikan päällä. Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 10.11. 0400 644 899 maarit.nurminen@korpilahtilehti. ruokailun vuoksi, kerhossa tai Airille p. Korpilahden Urheiluautoilijat ry. Rumpu-salaojasadevesiputkia, suodatinkankaita. Syyskokoukselle kuuluvat asiat. 044 986 0529 Kaivinkonetyöt isolla tai pienellä koneella.Kalliomurskeet, sepelit ja hiekat. 24% etusivu 1,00 1,24 €/pmm takasivu 0,80 1,00 €/pmm sisäsivu 0,80 1,00 €/pmm Pienlaskutuslisä 2,50 € lisätään paperilaskuihin. Parturi-kampaamo Lovi & Laikku 050 440 7535 040 700 4272 ARJEN SUPERSANKARI: RAKENTAMINEN, SÄHKÖTYÖT Vuokrattavana minikaivuri, rakennustelineitä. 0400 546486 vanhala@autovanhala.com www.autovanhala.com ma-pe 8-17 www.veljeksetvanhala.fi * Rakentaminen * Viemärien avaus/ kuvaus *Salaojien puhdistus/ kuvaus *Kuljetukset nosturiauto/ konelava, rahtilava * Jätelavapalvelut *Maanrakennus/kaivinkonetyöt 0400 648 024 veljekset.vanhala@co.inet.fi Tilaisuude tulle Tähtelää ! Rantasauna, takkatupa • ma–to 45 €/h Takkatupa ja saunat • ma–to 53 €/h Takkatupa, saunat ja vierashuoneet • pe–su 250 €/päivä Kokoustilat • alkaen 35 €/h Tähtiniementie 26 info @tahtela.fi p. 050 432 9191 www.tahtela.fi VAARUNHOVI Merkkipäivät Ristiäiset ja muistotilaisuudet Kokous-, koulutusja saunatilat Tilausravintola 050 4300 441 www.vaarunhovi.fi KUKKAJA HAUTAUSPALVELU Joensuuntie 2 , p. www.paivansini.fi Ammattilainen, varaa ilmoitustilasi tästä! Eläkeliitto Korpilahden yhdistys: Huomenna 11.11.21 klo 11.00 syyskokous Riikankulmassa
-Me aktiivit olemme pääosin kuudenkympin molemmin puolin. Ruokasalissahan käyvät muutkin kuin koululaiset ja koulun henkilökunta, Penttinen sanoo. Kota sijaitsee aivan Saajoen kuohujen partaalla. Ryijy on ajoitettu 1700-luvun loppuun. – Ikäisekseen ryijy oli hyvässä kunnossa, värit ovat säilyneet hyvin ja se on ehjä. Tea Tervamäen mukaan arvotekstiiliin viittaa myös se, että ryijy on kudottu isommilla kangaspuilla kuin yleensä 1700-luvun tekstiilit. Saajoen rannalle on noussut oikea monitoimiareena, kun liikuntavälineet saatiin loppukesästä paikoilleen. Kesällä uidaan, pestään mattoja ja nykyisin myös kuntoillaan. Näkee, että sitä on pidetty hyvin, tekstiilikonservaattori Tea Tervamäki Suomen käsityön museon Konservointikeskuksesta toteaa. Puut pitää tuoda itse ja huolehtia tietysti siitä, että ympäristö jää siistiksi, kyläseuran aktiivit Markku Levaniemi ja Hannu Lappalainen sanovat. Alue on vilkkaassa käytössä. Kylän puuhiin kaivattaisiin uutta verta. Konservointikeskuksen johtavan konservaattorin Anne Vesannon mukaan se on kohtuullisen harvinainen. Alueen historia tulee tutuksi luontevasti, kun sitä on tässä näkyvillä, Satu Lahti toteaa. Sininen on ollut erikoinen ja erityinen väri. Ryijy on kudottu Koskelan tilalla Hirvimäessä 1700-luvun lopussa. – Koulu on siinäkin mielessä hyvä paikka, että täällä vanhat esineet tuovat lapsille tietoa vanhasta ajasta. Hyvä, että sille löytyi paikka, jossa ihmiset pääsevät sitä ihailemaan, Outi Penttinen Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksestä totesi perjantaina, kun kotiseutuyhdistyksen lahjoituksena saamaa vanhaa ryijyä aseteltiin vitriiniin Korpilahden yhtenäiskoulun ruokalaan. Merja Vanhala, Markku Levaniemi ja Hannu Lappalainen toivovat uutta verta kyläseuran toimintaan. Vitriinille oli katsottu paikka seinältä, johon ei tule suoraa auringonvaloa. Myös punainen on tuontiväriä, krappia tai kokenillia, vihreät ja keltaiset sävyt on saatu kotoisista luonnonkasveista. Toivoisimme kovasti, että nuoremmat kyläläiset ehtisivät toimintaan mukaan, Merja Vanhala, Markku Levaniemi ja Hannu Lappalainen sanovat.. 8 – Keskiviikkona 10.11.2021 Nro 45 Maarit Nurminen Tiina Lamminaho Saakoskelta löytyy nyt oikea ”monitoimiareena” Ryijy pääsi esille – Olisihan se vahinko, jos ryijyä ei kukaan koskaan näkisi. – 1800-luvun ryijyjä on säilynyt paljonkin, mutta 1700-luvulta vähemmän, Vesanto toteaa. – Tässä ryijyssä on käytetty myös kalliita värejä. Kotiseutuyhdistys sai 1700-luvulta peräisin olevan ryijyn Hellä ja Heimo Raskiselta vuonna 2018. Vitriiniin ryijyn asettelivat johtava konservaattori Anne Vesanto ja tekstiilikonservaattori Tea Tervamäki Suomen käsityön museon Konservointikeskuksesta. Konservointi kesti puolisentoista kuukautta. – Tällainen tekniikka on ollut tyypillistä nimenomaan Keski-Suomessa ja osassa hämäläisalueita, Vesanto toteaa. Liikuntavälineet hankittiin Jyväsriihen Virike-teemarahoituksen turvin. Nukkapinta on ollut nukkujaa vasten, koristesolmujen ansiosta nukkapuolen kuvio näkyy selvästi myös toisella puolella, eli myös näkyviin jäävä puoli on koristeellinen. – Ryijyn kuntokin viittaa siihen, että se ei ole ollut jokapäiväisessä käytössä, vaan se on otettu esille juhlaa varten. -Rahoilla kunnostimme myös laituria ja rakensimme portaat, Saakosken kyläseuran sihteeri Merja Vanhala kertoi. Vitriinin on tehnyt Palokan Puutuote. Sininen on tehty joko indigolla, joka oli kallis tuontiväri, tai värimorsingolla. Kotiseutuyhdistyksen lahjoituksena saama 1700-luvulta peräisi oleva ryijy saatiin esille vitriiniin yhtenäiskoulun ruokalaan. kunhan tulee riittävästi pakkasta. Ryijy on tehty koristesolmutekniikalla peiteryijyksi. Ryijyhän on kotiseutumuseon esineistöä, mutta kotiseutumuseoon sitä ei voi viedä, koska se ei kestäisi lämpötilan vaihteluita eikä kosteutta, Outi Penttinen kertoo. – Halusimme sen sellaiseen paikkaan, jossa ihmiset pääsevät näkemään sen, mutta paikka ei saa olla liian valoisa. Alueella sijaitsee kota, joka on aikanaan hankerahoilla rakennettu. – Vanhoissa ryijyissä on yleensä sauma keskellä eli ne on kudottu kahdessa osassa. -Kota on ympärivuotisessa käytössä. Sieltä se on kulkeutunut talojen tyttärien mukana myötäjäisinä eri kylille. – Onneksi koululla asiaan suhtauduttiin myötämielisesti, ja ryijylle löytyi hyvä paikka, jossa sen pääsee näkemään. Hän teki ryijylle perinteisen konservoinnin eli ryijy pestiin ja sille tehtiin rakenteellista tukemista. – Isoimmat vauriot tässä oli reunassa, siihen laitettiin tukikangasta, Tervamäki kertoo. – Hyvä, että ryijylle löytyi paikka pitkän prosessin päätteeksi, yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa. Nyt ryijy on konservoitu; konservointiin ja vitriinin rakentamiseen kotiseutuyhdistys sai museovirastolta avustusta, joka kattoi osan kuluista. Tässä ei ole saumaa, Tervamäki kertoo. -Pieni hiekkakenttä jäädytetään luistelijoita varten, Markku Levaniemi kokeili kuntoiluvälineitä. Kotiseutuyhdistys mietti pitkään paikkaa, mihin ryijyn saisi esille