p JYVÄSKYLÄ, KUORMAAJANTIE 1, 40320 JKL P.010 768 5040 • AVOINNA MA-PE 8-17, LA 9-14 Tarjoukset voimassa 21.-22.4. 7 n ä ä t si e m ii v n ii k k ii p n : P O a i n u u d ä s e k e a o it h a li p r o k p o / . 179€) alin hinta viim. 3,99€/sk) MULTASORMI RAKEINEN KALKKI 25kg 10€ 0,40€/L alin hinta viim. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI NUMERO 16 KORPILAHTI U o k ti o m l e n k . – Kottaraisia on tullut jo, ja västäräkkikin on nähty Putkilahdessa. Relander ja Helle kertovat, että eteläisessä Suomessa on jo paljon lintuja odottelemassa lumirajan siirtymistä pohjoisemmaksi. 30 päivän aikaan 12,99€ KARTIOTUIJA BRABANT 125-150 2 KPL 35€ (yks. alk. – Se on varma kevään merkki, kun sillalla näkyy lintuharrastajia, Tapani Relander naurahtaa ja kertoo, että niitä on tänä keväänäkin jo muutamia näkynyt. a t si n u u d ä s e O a u t s u t u t a j a i m l e n u a a tt u e t o t n e d u u si ll o d h a m e ll ir o u n a a o jr a t P t e ll e s k y t si d h y ä n ä s e k is n e e m m a ti o j h a L . 5 . Suosituimmille pesäpaikoille on tunkua, joten paikalla on oltava ajoissa, jos haluaa säilyttää edellisvuotisen pesäpaikkansa, Heikki Helle Keski-Suomen lintutieteellisestä yhdistyksestä kertoo. Myös telkkiä ja joutsenia on jo saapunut KeskiSuomeen. LINNUNPÖNTTÖ 2 KPL 17 99 norm. . tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Kärkistensalmi on yleensä Korpilahden seuduilla ensimmäisiä sulan veden paikkoja, ja se kerääkin muuttavia vesilintuja. 30 päivän aikaan 149€ PUUTARHAN AVAJAISET Jyväskylän Hankkijalla 21.-22.4. Kun sulia ja lumettomia paikkoja on vielä vähän, linnut kerääntyvät niihin ja niitä on helppo löytää, Putkilahdessa asuva Tapani Relander toteaa ja kertoo, että muuttolintuja on jo tullut Keski-Suomeenkin, mutta suurin muuttoaalto on vielä edessä. 0,89€ Runsas valikoima siemenperunoita esim. 3 2 2 . 11,99/kpl RAJOITETTU ERÄ ORVOKKI 8CM 10 KPL 8€ yks. Ei jälleenmyyjille. Jos tuulet kääntyvät pohjoisen puolelle, muutto pysähtyy, mutta käynnistyy taas heti, kun tuulet kääntyvät etelään, Relander sanoo ja kertoo että esimerkiksi petolintujen muutto on ihan alussa, haukkoja on vielä tulossa paljon. – Linnut tulevat kärkkymään, koska lumet lähtevät pelloilta. Olemme avoinna sunnuntaisin 1.5. Joutsenet tulevat jo aikaisin varaamaan pesäpaikkoja. – Lintuja tulee joka päivä lisää sitä mukaa kun pelloilta paljastuu sulaa maata ja jäät sulavat vesistöistä, Relander toteaa. Muutto lähti kunnolla käyntiin heti, kun tuli lämmintä. Jatkuu sivulla 2 Tiina Lamminaho. 10-15 Paljon puutarhan poistoja Kevätmuutto vauhdittui sään lämmetessä – Nyt on loistava aika seurata lintujen kevätmuuttoa. 29,95€) Stihl GTA26 setti akkupuutarhaleikkuri 149€ (norm. Kurjet ovat saapuneet ja mustarastas on laulanut innokkaasti, äänimaailma on muuttunut keväiseksi. PERUNA VAN GOGH 5 kg 19 99 3,998€/kg MULTASORMI PUUTARHAMULTA 40L 5 SK 10€ 0,05€/L (yks. Esimerkiksi Hartolassa on satapäisiä parvia hanhia odottelemassa, Helle kertoi viime viikolla. 1 Keskiviikkona 19.4.2023 Nro 16– KESKIVIIKKO 19.4.2023 52. n ä ä m ä l e ö y k .i s k o k ii v is k e d h a k is a k k l a p ö y t ä s e H . – Joutsen on karaistunut lintu ja se tulee ensimmäisiin sulapaikkoihin odottelemaan
Tapani Relander kannustaa tarkkailemaan lintuja vaikka ihan omalla pihallaan. Toivomme, että talkoolaiset osallistuisivat kampanjaan ja ilmoittaisivat keräämänsä roskamäärät Ylen kampanjalaskuriin. Suurpetojen salametsästys ei tietenkään ole kannatettavaa puuhaa ja tällaiset henkilöt pilaavat niiden maineen, jotka noudattavat harrastuksessaan kaikkia lakeja ja sääntöjä. Konneveden kotiseutumuseon alue on täynnä mielenkiintoista historiaa. Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys järjestää kaikille avoimen kotiseuturetken Konnevedelle. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa, mille bussipysäkille talkoolaiset vievät täydet roskasäkit. Tässäkin asiassa keskustelun polarisoituminen estää järkevän ajatustenvaihdon.. 2 – Keskiviikkona 19.4.2023 Nro 16 Maarit Nurminen Nimipäivät Pääkirjoitus Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Pilvi, Pälvi, torstaina Nella, Neela, Lauha, perjantaina Anssi, Anselmi, lauantaina Alina, Aida, sunnuntaina Jyrki, Yrjö, Jyri, maanantaina Pertti, Altti, Albert ja tiistaina Markku, Marko, Markus. Näin olemme askeleen lähempänä miljoonaa roskapussia. Kansalaisopiston kausi päätökseen Jyväskylän kansalaisopiston kausi on saatu päätökseen. Kuvassa 2020 peruskorjattu 156-vuotias tuulimylly ja sen edessä viime kesänä pystytetty ympäristötaideteos Leivän kansa. Tänä keväänä on käynnissä Ylen Miljoona roskapussia -kampanja, joka kannustaa suomalaisia keräämään roskia ympäristöstä. Hiljattain Pohjois-Savossa kiinnijäänyt salametsästäjien joukko sai metsästyksen arvostelijat jälleen liikkeelle. Kaupunki noutaa ja kuljettaa säkit pois 10.5. Lounas satamassa ja päiväkahvit risteilyn lomassa. mennessä. Metsästys on osa maaseudun elämää Maaseudun ja kaupunkilaisten elämäntavan ja ajattelun erot tulevat näkyviin metsästyksestä keskusteltaessa. Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys järjestää tornipäivystyksiä lintutorneilla muun muassa Jyväskylässä, Muuramessa ja Jämsässä. – Tällainen vähän viipyilevä kevät on hyvä lintujen tarkkailun kannalta. Paras vuorokaudenaika tarkkailuun on aikaisin aamulla, silloin linnut ovat innokkaasti äänessä ja liikkuvat paljon, Relander kertoo. Jatkoa sivulta 1 Retki Korpilahdelta Konneveden museoja kansallispuistomaisemiin Etelä-Konneveden kansallispuiston upeat järvimaisemat avautuvat risteilyllä kesäkuun toisena lauantaina 10.6. Kun pelloille alkaa tulla pälvipaikkoja, niissä alkaa näkyä myös muuttolintuja. Kun sulaa maata on laajasti, linnut hajaantuvat ympäriinsä, eikä niitä ole niin helppo nähdä, Helle sanoo. Kevätnäyttelyä pidettiin 11 toimipisteessä. Korpilahdella hyviä paikkoja ovat esimerkiksi Oravivuoren torni ja Kärkisten silta. Perinteiseen tapaan talkoisiin ilmoittaudutaan JAPA ry:n verkkosivuilla 2.5. Isoja investointejakaan ei tarvita, hyvä lintukirja ja pienet kiikarit riittävät. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Siivoustalkoot tulevat taas! Perinteiset siivoustalkoot ovat luvassa toukokuussa. – Korkeat paikat, joista näkee pitkälle, ovat hyviä muuttoparvien seuraamiseen. Ennakkoilmoittautuminen vappuun 1.5 mennessä ja lisätietoja Annamari.maukonen@live.com tai puhelin/tekstiviesti 0503257067. Erityisen ikäväksi tuo tapaus koituu metsästykselle ja metsästäjille siitä syystä, että yksi tekijöistä on ollut korkeassa asemassa metsästäjien luottamustoimissa eli jäsen Suomen Metsästysliiton Pohjois-Savon piirin piirihallituksessa. Paikka soveltuu hyvin muuttolintujen tarkkailuun kevätmuuton aikaan. Metsästys pitää muun muassa hirvieläinten kantoja kurissa ja metsästäjät tietävät, miten luonnolla ja eläimillä menee. Ohjelmassa parin tunnin risteily EteläKonnevedellä ja tutustuminen kotiseutumuseoon. Esillä oli kuvataidetta ja käsitöitä. Kärkistensalmessa on yleensä sulaa jo silloin, kun muualla on vielä jäätä. – Lintujen tarkkailua voi harrastaa missä vain. Kotiseuturetki Korpilahdelta Konnevedelle 10.6. Metsästys on kuulunut maaseudun elämäntapaan ja tulee varmasti tulevaisuudessakin kuulumaan. Lintutorniiltana paikalla on retkiopas kertomassa nähtävillä olevista linnuista. Päiväretkellä tutustutaan Konneveden upeaan kotiseutumuseoon ja Etelä-Konneveden kansallispuistoon paikallisten opastamina. Useimmiten metsästäjät kuitenkin kunnioittavat luontoa ja sen eläimiä. Kevätmuutto vauhdittui sään lämmetessä – Linnut tulevat pohjoisemmaksi, kun täällä alkaa olla niille sopivaa ruokailuympäristöä, Relander toteaa. Korpilahtelaisten töitä pääsi ihailemaan viikonloppuna ja alkuviikosta
Yhdessä lavassa voi kasvattaa useita eri kasveja, kukkiakin muiden kasvien seassa. Laatikoiden ympärille on myös hyvä jättää riittävästi työskentelytilaa, ja tilaa tuoda kottikärryt laatikon viereen, Peräinen opasti. Laatikossa myös rikkakasvien hallinta on helpompaa kuin avomaalla ja se on lämmin kasvupaikka, jossa kasvu on nopeampaa ja rehevämpää, mutta kastelua ja lannoitusta se vaatii enemmän. Lisää opastusta on luvassa kolmena maanantai-iltana 15. Tänä vuonna kaupungin vuokrapalstalla on mahdollista kokeilla myös laatikkoviljelyä. Laatikon alle voi laittaa katetai mansikkakangasta, mutta itse en suosittelisi kattamaan koko laatikkoviljelyaluetta muovitetulla kankaalla, koska sitä on todella vaikea saada pois. – Esimerkiksi herneiden ja papujen siementen liotus vedessä ennen kylvöä nopeuttaa itämistä, mutta se ei ole välttämätöntä. Peräisen luennon järjesti Keski-Suomen maaja kotitalousnaisten sekä ProArgia Keski-Suomen hallinnoima Kotitarveviljelyn kehittäminen -hanke. Hanketta rahoittaa JyväsRiihi Leader-ryhmä Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta, mistä johtuen kokeilu sijoittuu Korpilahdelle ja Vaajakoskelle. Jos tekee kovin pitkän laatikon, pitää välille tehdä poikittaistukia, etteivät laatikon sivut pullahda ulospäin. – Viljelylaatikkoa kannattaa kastella kerralla runsaasti. Etenkin kurkku ja kurpitsa hyötyvät lisälannoituksesta. – Puiden läheisyyteen viljelylaatikkoa ei kannata perustaa, ainakin koivun juuret hakeutuvat mielellään lavamultaan. Pienet siemenet kylvetään lähelle maan pintaa, noin puolen – yhden sentin syvyyteen, isot siemenet vähän syvemmälle eli kahden – viiden sentin syvyyteen. Viljelylaatikot kestävät seitsemän tai kahdeksan vuotta, sisäpuolelle asetettu muovinen patolevy hidastaa puun lahoamista. Laatikon voi käsitellä ulkopuolelta jollain myrkyttömällä puunkäsittelyaineella, mutta se on lähinnä esteettinen seikka. – Laatikkoviljely ei ole uusi keksintö, siihen löytyy ohjeita jo vanhoista puutarhakirjoista. Peräinen kehotti kylvämään siemenet sopivan harvaan, sillä vähentää harventamisen tarvetta. Lisäksi on mahdollista osallistua kotitarveviljelyn etäluennolle Teamsin välityksellä. Maan pintaa ei saa päästää kuivumaan itämisen ja taimettumisen vaiheessa. Viljelylaatikot ovat kooltaan 120 cm x 80 cm ja niiden vuokrahinta on 10 euroa/laatikko. Vuokrattavissa olevat viljelylaatikot sijaitsevat Korpilahden Satamapuistossa ja Vaajakosken Palokunnanpuistossa. – Laatikon perustukset kannattaa tehdä kunnolla, sillä esimerkiksi nokkonen, juolavehnä ja vuohenputki nousevat laatikon multakerroksen läpi. Avomaankurkku, maissi ja kurpitsat ovat hallanarkoja, ne kannattaa istuttaa vasta kesäkuussa ja silloinkin suojata harsolla, jos halla uhkaa. (Kuva: Maarit Nurminen). – Vinkkejä saa tulla kyselemään, vaikka ei olisi itse vuokrannutkaan kaupungilta viljelylaatikkoa, Riitta Peräinen lupaa. Riitta Peräisen mukaan viljelylaatikolle kannattaa valita aurinkoinen ja lämmin paikka, joka on suojassa tuulilta ja johon ei kerry keväisin vettä. Perunat istutetaan 5 – 10 senttiä syvään vakoon, mutta kasvuvaiheessa niiden päälle on vielä lisättävä multaa, ettei mukuloista tule vihreitä. – Jos lavakauluksen alla on maata, 20 senttiä on riittävä korkeus, mutta terassille tai laatoitukselle perustettavassa laatikkoviljelmässä pitää olla korkeutta noin 40 senttiä. – Hyvän itämisen edellytys on sopiva kosteus. Kalkitus kannattaa tehdä kahden – neljän vuoden välein, myös puuntuhka sopii kalkitukseen. Harvennus kannattaa Peräisen mukaan tehdä mahdollisimman pienille taimille, ja harvennuksen jälkeen viljelys kastellaan, jotta multa painuu tiiviisti jäljelle jäävien taimien juuria vasten. Toisena vuonna voi kylvää juurikasveja ja kolmantena vuonna yrttejä ja perunaa. Viljelylaatikoiden rakentamisesta ja paikoilleen toimittamisesta huolehtivat kaupungin työllisyyspalveluiden työja oppisopimusyksikön työkokeilijat. – Mikäli kasvu näyttää huonolta ja lehtien väri vaalenee, voi heinäkuussa antaa lisälannoitusta. Laatikkoviljelyhän onnistuu vaikkapa terassilla tai laatoituksella, Peräinen totesi ja listasi laatikkoviljelyn hyviksi puoliksi myös sen, että laatikosta voi tehdä korkeammankin, jolloin viljely sopii myös selkätai polvivaivoista kärsiville. Sen sijaan papu kannattaa jättää kesäkuulle, se vaatii lämpimän maan. Käytävien kateaineena voi käyttää esimerkiksi puuhaketta tai kuorikatetta, ja jos rikkaruohotilanne ei ole paha, lavan alle voi laittaa kankaan sijasta esimerkiksi sanomalehtiä paksun kerroksen tai pahvilaatikoita. Kesällä etenkin pitkien hellejaksojen aikana kannattaa tutkia mullan kosteutta myös syvemmältä laatikosta. – Kohtahan pääseekin jo kylvämään, kun lumi sulaa pois. Ja kyllähän puut myös varjostavat laatikon viljelyksiä. Ja jos siemeniä liottaa, niitä ei saa pitää vedessä liian kauan, muutama tunti riittää, Peräinen kertoi. Viljelylaatikko tai lavakaulus täytetään peruslannoitetulla, kalkitulla puutarhamullalla, yhteen valmiiseen lavakaulukseen multaa menee 250 litraa. Kylvöksen voi suojata harsolla, muovilla tai esimerkiksi kuplamuovilla, ne lämmittävät maata ja suojaavat sekä kuivumiselta että linnuilta. Laatikon voi tehdä myös itse, Peräinen sanoi. Lisätiedot viljelylaatikoiden sijainneista ja linkki viljelylaatikoiden varaukseen löytyy osoitteesta: www.jyvaskyla.fi/ ymparisto/kaupunkiviljely/viljelylaatikot. Pinaatti, härkäpapu ja palsternakka kestävät kylmää maata. Viljelyopastukseen voi osallistua Korpilahden Satamapuistossa. toukokuuta mennessä. – Nykyään laatikkotai lavakaulusviljely on hyvin tuotteistettua, valmiita lavakauluksia ja niihin liitettäviä tarvikkeita, kuten erilaisia kansia tai harsotelineitä, löytyy paljon. Ihan piripintaan laatikkoa tai lavakaulusta ei kannata täyttää, ettei kasteluvesi valu pois. Myös peruna kasvaa laatikossa, silloin laatikon korkeuden on oltava vähintään 40 senttiä. 3 Keskiviikkona 19.4.2023 Nro 16– Tiina Lamminaho Lavaviljelyssä monia etuja Viljelylaatikoita vuokrattavissa Vaajakoskella ja Korpilahdella – Minulla oli itselläni ensin kasvimaa, mutta siirryin lavaviljelyyn, kun meillä on paljon lehtokotiloita ja lavaviljely tuntui helpommalta, puutarhaasiantuntija Riitta Peräinen Keski-Suomen maaja kotitalousnaisista kertoi lavaviljelyn aloittamista käsittelevällä luennollaan Korpilahden päiväkodilla. – Multaa ei tarvitse vaihtaa, mutta lavoihin voi lisätä esimerkiksi kompostimultaa. Kummastakin kohteesta löytyy 30 viljelylaatikkoa. Jos viljelmällä on isolehtisiä kasveja, sadevesi saattaa valua lehtiä pitkin pois viljelmältä, Peräinen opasti. Laatikkoon tuleva multa kuuluu vuokraan. Viljelylaatikkokokeilu on osa kotitarveviljelyn kehittämishanketta, laatikoita on suunniteltu yhteistyössä ProAgria Keski-Suomi ry:n Kotitarveviljelyn kehittäminen -hankkeen kanssa. Opastusten ja luentojen aikataulut kaupungin verkkosivuilla: www.jyvaskyla.fi/ymparisto/kaupunkiviljely/ viljelylaatikot Laatikkoviljelmän voi perustaa vaikkapa nurmikolle. Sadevesi saattaa kastella pinnan, mutta syvemmällä voi olla ihan kuivaa. Syksyllä kasvien korjuujätteet, kuten naatit, kannattaa jättää laatikkoon maan pinnalle, ne ylläpitävät maan kasvukuntoa, Peräinen kertoi. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa kotitarveviljelyn erilaisista mahdollisuuksista. Lavaviljelmän voi perustaa myös nurmikolle, nurmiheinät eivät nouse multakerroksen läpi. Edellisenä vuonna käytössä olleisiin viljelylaatikoihin on hyvä lisätä keväällä multaa. Kaupunki toimittaa mullat laatikoihin 15. Hyvä leveys on metrin verran, ja pituutta voi tehdä oman tarpeen mukaan. Osana kokeilua ProAgria Keski-Suomi ry järjestää laatikkoviljelyopastusta. toukokuuta alkaen sataman viljelylaatikoilla. – Laatikoissa voi käyttää viljelykiertoa siten, että ensimmäisenä vuonna, kun multa on juuri lannoitettu hyvin, viljelee vahvaa maata tarvitsevia kasveja, esimerkiksi kurpitsaa. Neljäntenä vuonna laatikossa voi kasvattaa herneitä, jotka ottavat ilmasta tarvitsemansa typen ja sitten voi taas aloittaa kierron alusta kunnon lannoituksella
– Etelä-Korpilahden Jahdilta saimme eräkirveen, esitteli puheenjohtaja Markku Levaniemi. – Nuoria soisi tulevan enemmänkin mukaan, Levaniemi toteaa. Heikki Rihto hoiti puheenjohtajuutta pitkään, hiljattain hänet nimettiin kunniapuheenjohtajaksi. Olemme olleet talkoissa esimerkiksi Metkossa, mukana talkoissa on ollut kymmenkunta jäsentä, Levaniemi sanoo. 4 – Keskiviikkona 19.4.2023 Nro 16 Tiina Lamminaho 50 vuotta yhteistä metsästystaivalta Maahinkylän metsästysseuran 50-vuotispäivää juhlittiin Suojakalliolla lauantaina seuran jäsenten, maanvuokraajien, naapuriseurojen edustajien sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajien kesken. Allekirjoittajina olivat Irja Koljonen, Aku Hakanpää, Kaarlo Koljonen ja Tauno Mäkinen. Metsästys on monipuolista yhdessä tekemistä ja riistan seuraamista. – Näytelmä on Maahinkylän metsästysseuran historiasta, mutta se ei perustu todellisuuteen vaan vilkkaaseen mielikuvitukseen. Juhlan juontaja Vesa Ruuska ja seuran puheenjohtaja Markku Levaniemi kehottivat kutsuvieraita hakemaan ruokaa.. Porukalla oli myös hankittu suuri osa lauantaisen juhlan aterian raaka-aineista, juhlissa nautittiin metsän antimista niin hirvipaistin kuin suppilovahverokeitonkin muodossa. Tilanteen kiertämiseksi ja hirviluvan saamiseksi Nestori Maahi perusti Pentti Tihilän, Eero Kalmarin ja Veikko Koljosen kanssa Nestori Maahin hirviseurueen, josta Pentti Tihilä myöhemmin siirtyi Juokslahden seuraan ja tilalle tuli Aku Hakanpää. Nykyään näemme koirien liikkeet metrilleen, samoin kavereiden passipaikat, ja puhelimet toimivat, joten tilanne tiedetään aina reaaliajassa, Levaniemi toteaa. Maahinkylän metsästysseuran 50-vuotispäivää juhlittiin lauantaina Suojakalliolla. Seurauksena oli se, että Juokslahden metsästysseura ei saanut seuraavana syksynä hirvilupia. – Juokslahdelle perustettiin metsästysseura vuonna 1948. Se toimi hyvin, kunnes yhtenä syksynä ammuttiin yhden hirven luvalla kolme hirveä, siihen aikaan kun ei saatu reaaliajassa tietoa kaadosta toisille metsästäjille. Vesa Ruuska oli kirjoittanut näytelmän, jonka seuran jäsenet näyttelivät. Nykyään metsästysmaata on noin 2700 hehtaaria. Viihdyn muutenkin vapaaajalla metsässä, metsästys on myös hyvä vastapaino omalle työlle yrittäjänä. Juhlassa esiintyi oman kylän laulajatar Lea Irina, joka on ollut mukana muun muassa Idolsissa ja Voice of Finlandissa. Metsässä passissa oleminen antaa mahdollisuuden olla ihan paikoillaan, ja siitä minä nautin. – Nyt oli kolmas vuosi, kun olin aseen kanssa hirvimetsällä, sitä ennen olin pari vuotta koiramiehen mukana tutustumassa toimintaan, Hoppula kertoo ja sanoo saaneensa innostusta lähteä mukaan metsästykseen ystäväpiirinsä muilta metsästäviltä naisilta. Ne ovat harvinaisia hetkiä, Kaisa Hoppula sanoo. Juhlayleisöä viihdytti Saakoskella asuva laulajatar Lea Irina. Kaisa Hoppula kertoo suorittaneensa metsästäjätutkinnon vuonna 2016. Juhla oli ajoitettu juuri oikein, sillä seuran perustamisasiakirja allekirjoitettiin päivälleen 50 vuotta sitten. Maja saatiin pystyyn talkoilla vuonna 1987, jäsenet lahjoittivat puutavaraa rakentamiseen. Jäseniä seurassa on tällä hetkellä 45. – Puhetta siitä oli ihan alusta asti. Nykyisin tontilla on lisäksi nylkyvaja, laavu ja kota, Levaniemi kertoo. Maahinkylän metsästysseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Aku Hakanpää. Yleensä hirviporukassa on mukana 12 – 15 jäsentä, hirvilupia meillä on ollut viime vuosina kuudesta kahdeksaan, Levaniemi kertoo. Armi Unga oli valmistanut koko aterian lähiruoasta, ruokajuomana tarjoiltiin muun muassa Markku Levaniemen tekemää sahtia. Oma maja Maahinkylän metsästysseuralla on ollut 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Alun perin Maahinkylän metsästysseuran alueeseen kuului maita Saajoen länsipuolelta, 1980-luvulla mukaan tuli Saajoen itäpuolisiakin alueita. – Eniten metsästyksessä on muuttunut se, että tekniikkaa on tullut niin paljon mukaan. Maahinkylän metsästysseurassa on ollut Levaniemen mukaan aina myös naisia, olihan yksi seuran perustajistakin nainen. 1980-, 1990ja vielä 2000-luvullakin Maahinkylän metsästysseura sai tuloja Jyväskylän MMrallin talkoista, nyt rallitalkoot ovat jääneet. Markku Levaniemen mielestä parasta metsästämisessä on yhteisöllisyys ja porukassa toimiminen. Vuonna 1973 perustettiin Maahinkylän metsästysseura, nykyinen puheenjohtaja Markku Levaniemi kertoo seuran historiasta. 1980-luvulla vuokrasimme tontin Samulinmäen läheltä, ja vuonna 1986 ostimme sen omaksi. Seuraan on aina silloin tällöin tullut uusiakin jäseniä, mutta Levaniemen mukaan jäsenten keskiikä alkaa lähennellä kuuttakymmentä vuotta. – Valtakunnallisestihan metsästäjistä jo kolmasosa on naisia, Levaniemi toteaa. – Nylkyvaja pitäisi jossain vaiheessa päivittää 2020-luvulle, mutta se on iso ja kallis remontti. – Kyllä me talkoita teemme edelleen, mutta nyt olemme olleet sellaisissa kohteissa, joihin riittää vähemmän talkoolaisia. Hirviporukkaan pääsevät kaikki halukkaat, enimmillään siinä on ollut 18 henkeä. – Pääjuttu meillä on hirvenmetsästys, siihen käytetään eniten ”työtunteja”. Lähiruokapitoinen ateria aloitettiin suppilovahverokeitolla, keittoa jakoivat Tuula Levaniemi ja Pirkko Savela. Markku Levaniemi itse on ollut Maahinkylän metsästysseuran jäsenenä vuodesta 1986, hirviporukassa vuodesta 1991 ja puheenjohtajana pari vuotta. Se olisi kuitenkin saattanut olla totta, Ruuska kuvaili. – Itselläni ruokaharrastus on lähellä sydäntä; sienestän ja marjastan, joten myös lihan hankkiminen itse metsästyksessä mukana olemalla on luontevaa
Johannes ja Saana Salminen viljelevät tilalla kauraa, ohraa ja vehnää sivutoimisesti, päätyö molemmilla on muualla. – Olemme pyrkineet tekemään navetan kiviseinien sisälle niitä tiloja, joita tarvitsemme, sen sijaan että olisimme rakentaneet viereen esimerkiksi uuden autotallin, Saana Salminen toteaa ja kertoo, että haaveissa olisi vielä navetan yläkerran heinävintin kunnostus juhlatilaksi. Kun Tiina Mennala muutti tähän, toiseen päätyyn rakennettiin laajennusosa, johon tuli sauna ja pesutilat, vessa, kodinhoitohuone ja eteistilaa, Salmiset kertovat. Viime vuosina talossa ei ole tehty isompaa remonttia. Tilalla on tehty viime vuosina myös pihatöitä ja laitettu pihavalot, maalämpö laitettiin jo reilut kymmenen vuotta sitten. Seinissä oli pinkopahvin päällä monta kerrosta tapettia, niitä olemme ottaneet pois ja jättäneet osan seinistä hirsipinnalle. Vanha Maahi on Maahinkylän kantatila. Navetta on aikoinaan tehty kallion päälle ja se on pysynyt hyvin ryhdikkäänä, joten sen haluaakin pitää edelleen kunnossa, Johannes Salminen kertoo. Nyt meillä on vain yksi tavallinen rantasauna, joka on tehty 2000-luvulla, Johannes Salminen sanoo. 1600-luvulla tila oli välillä tyhjillään. Isompi päivitys siihen on tehty 1990-luvulla, ja nyt siihen tehdään juuri uutta viljasiiloa. Nykyään talossa asuvat tilan isäntäpari Johannes ja Saana Salminen vajaan vuoden ikäisen Venlatyttärensä kanssa. – Nyt meillä on siellä ”lemmikkiosasto”, jossa on pari lammasta, pupua ja ponia, Saana Salminen sanoo. Sisäraput tehtiin 2000-luvun alussa. Sen sijaan pihassa ollut kaksikerroksinen aitta on purettu. – Olemme panostaneet enemmänkin piharakennusten kunnostamiseen, asuinrakennus on jäänyt nyt vähemmälle, Johannes Salminen toteaa ja kertoo, että etenkin vuodelta 1937 oleva kivinavetta on vaatinut työtunteja. – Navettaan 1970-luvulla rakennetusta lisäsiivestä olemme kunnostaneet lämmintä varastoja tallitilaa. – On tästä muitakin rakennuksia purettu. Aikoinaan kiviseinien sisällä on ollut tilaa useammalle kymmenelle lehmälle, sekä hevosille, sioille ja kanoille. Sen tarkka historia ei ole tiedossa, mutta maakirjoissa se on mainittu jo vuonna 1539. Navettaa on kunnostettu myös ulkoa päin, kiviä on pesty, puuosat maalattu, ovia kunnostettu ja katto pesty. Navetan vieressä on tiilinen rehusäiliö, jolla myös on paljon ikää. Johannes ja Saana Salminen muuttivat taloon 2016. Vanha peili on löytynyt navetasta. Rannassa on ollut yhteensä neljä saunaa, muun muassa savusauna ja palvisauna. – Tiina Mennala aloitti tässä remonttia ja me jatkoimme. Talo osoittautui kuitenkin niin huonokuntoiseksi, että se purettiin, ja väentuvasta tuli tilan päärakennus. – Alun perin yläkerta oli erillinen asunto ja sinne pääsi vain ulkokautta. Lehmiä siellä ei ole ollut enää vuosikymmeniin, välillä se ehti olla jopa metallipajana. Kaksi vanhaa pönttöuunia talossa oli jäljellä ja nyt puretun leivinuuninkin tilalla on taas leivinuuni, Saana Salminen kertoo. Viime kesänä meillä oli iso työmaa, kun kunnostimme navettaan juhlatilan ennen Venlan ristiäisiä. Sisällä on tehty remonttia vanhaa kunnioittaen, vanhat ovet on säilytetty ja hirsipintaa jätetty näkyville.. Tilaa isännöinyt suku on vaihtunut moneen kertaan. Pihapiirissä on myös vanha viljankuivaamo, joka on rakennettu 1930-luvulla. Vuoden 1720 paikkeilla Maahi jaettiin kahtia Vanhaksi Maahiksi ja Uudeksi Maahiksi. Talo on rakennettu vuonna 1929, alun perin väentuvaksi. – Meidän suvulla tämä on nyt toisessa polvessa, vuodesta 2020 isäntänä ollut Johannes Salminen toteaa. Muovimatot on vaihdettu lautalattiaan, vanhat sisäovet haluisimme säilyttää, tapetit valittiin vanhaan tyyliin sopivaksi. – Tämä on perinteisen mallinen talo, eli keskellä on muuri ja ympärillä neljä huonetta, kahdessa kerroksessa. Vanhan Maahin nykyisessä päärakennuksessa asuvat Johannes ja Saana Salminen vajaan vuoden vanhan Venla-tyttärensä kanssa. Keskiviikkona 19.4.2023 Nro 16 – 5 Tiina Lamminaho Vanhat talot Väentuvasta päärakennukseksi Vanhan Maahin nykyinen päärakennus rakennettiin vuonna 1929 väentuvaksi eli työväen asunnoksi, päärakennus oli silloin noin 80 metrin päässä. – Remontissa olemme halunneet kunnioittaa vanhaa, mutta toisaalta tärkeää on myös arjen toimivuus. Kun Johannes Salmisen äiti Tiina Mennala osti tilan vuonna 1986, vanha päärakennuskin oli vielä pystyssä, ja se oli tarkoitus remontoida
klo 17.30 seurakuntatalo. 500 m Jkl:ään päin. Tervetuloa! Hoitokunta Korpilahden Pyrinnön KEVÄTKOKOUS 8.5.2023 klo 18.00 Korpilahti -hallin aulassa. Tervetuloa mukaan! Horkan koulupiirin kyläyhdistyksen vuosikokous kylätuvalla 27.4. Messu, su 30.4. Joku on nääntyä nälkäänsä ja kaipaa vahvistusta. Maksu kertamaksuna käteisellä paikan päällä, ei ilmoittautumista. Ohjelmaa, kahvitarjoilu. Tervetuloa! Korpilahden Sydänyhdistys ry järjestää virkistysmatkan Tuuriin ke 17.5.2023. 0400 615467 tai tekstiviestillä. Ohjelmassa omakustanteinen ruokailu, shoppailua, päivätanssit, jonne liput 12 euroa ym. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lukemattomien ihmisten elämään se on tuonut toivoa. Lapsiperheessä tulee tilanteita, joissa pieni apu on tarpeen. Korpilahti-lehdessä 21.4.1983 kerrottiin, että Helsingin Korpilahti-seura on toiminut 25 vuotta. Kangasniemen Perunaja Vihannes p. Kastettu: Daniel Milo Juhani Levaniemi Kuollut: Tarja Anneli Lappalainen-Kajan 54 v Kesälehti ilmestyy 24.5.2023 Tapahtumakalenterin aineisto toimistolle viimeistään 17.5.2023 mennessä. Tällaisen kuvan ensimmäiset kristityt kokivat omakseen. Horkan kudontapiirissä ei tyydytty pelkkään kankaiden kudontaan, vaan viimeisinä kokoontumiskertoina opeteltiin valmistamaan lankoja entisaikojen tapaan kehräämällä. Perhekerho to 27.4. Varaa paikkasi mahdollisimman pian, viimeistään 7.5.23 mennessä. Vapaaehtoisia tarvittaisiin Kansan Raamattuseuran Sanan Suvipäiville Taulumäen kirkon alueelle 16.18.6. Ruokakassien jakelu ke 26.4. Kerätään autossa, varaa sopiva raha. klo 16 kirkko, Granlund, Tahkola. klo.16.00. klo 16.30 seurakuntatalo. Heidän on päästettävä irti ja luotettava siihen, että elämä kantaa. klo 9.30. fi/korpilahden-lahikirkkoalue. Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta. Se sopii elämän eri vaiheisiin, jopa siunaustilaisuudessa luettavaksi. Iltakirkko, kastettujen kirkko su 23.4. Pikkuhelppiä järjestetään ulkona, seurakuntatalolla tai perheen kotona. Matkan hinta 10 euroa/ henkilö. Hän pitää meistä huolen. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Mutta yhtä hyvin kohtaamme puheen tai kuvan hyvästä paimenesta elämässämme myöhemmin. Lue lisää: jyvaskylanseurakunta.fi/ tapahtumat. Väentupa ti 25.4. klo 18 seurakuntatalo. Sima 4e/1,5l. Nuorten pelikahvit su 23.4. Tervetuloa! KOKOUSKUTSU: Moiskala-Vitikkala osakaskunnan vuosikokous Korpilahden Satama-Kapteenissa 25.04.2023. HUOM Viikonpäivämuutos, kerhoa ei to, kuten normaalisti. Työikäisten naisten oma keskusteluryhmä. klo 18. Rooman hautaholveista on löytynyt kuvia ja kristillisiä symboleja. Ruokakassijakelu parittomilla viikoilla, keskiviikkoisin klo 13–15. liikenteenohjausta, infossa olemista ym. Ilmoittautumisia vastaan ottaa Raili Horkan koulupiirin kyläyhdistys TO 27.4.2023 klo 18.00 Horkan kylätuvalla Esillä sääntömääräiset asiat. Perilläoloaika 3-4 tuntia. Tai kun katselemme kuvaa paimenesta, joka kantaa lammasta harteillaan. Eikö paimen-vertaus viestitäkin meille turvallisuutta. klo 18–20 seurakuntatalo. Eläkeliitto Korpilahden yhdistys: 26.4.-23 klo 12.00 yhteislaulua Korpihovissa. klo 10 kirkko, Granlund, Luiro. klo 9.30 seurakuntatalo, liikuntajuttuja tenaville. Läsnä on virtapiirien ohjaaja Heli Silvennoinen Jyväskylästä. Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Mutta kuitenkin he voivat viitata siihen turvaan, joka kestää aina. Ensi viikolla ke 26.4. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18 seurakuntatalo. Kahvin lisäksi tarjolla pientä purtavaa. Vasta myöhemmin rististä tuli yleinen kuva kirkkoihin. Teoksessa paimen kantaa karitsaa ja toinen lammas seuraa lähellä. Miestenilta ke 26.4. Se on ravinnut ja siunannut. Kahvia ja pullaa. kirjeet@tutanota.com Päkki puh. klo 11.30-12 Joka viikko to ja ma kesäkuun toiselle viikolle saakka. Ehkä paimenpsalmin eräs rikkaus onkin siinä, että se antaa meille luvan olla avun vastaanottajia. Tarjolla välipalaa. Jumalan hoivaan luottaminen antaa uutta voimaa elämään. Seuraa juhlittiin seuraavana viikonloppuna. Vappukekkerit, saa pukeutua naamiaisasuun, jos haluaa. Perhekerho pe 21.4. Tervetuloa mukaan. ymv. Tiedotustilaisuus olisi ti 25.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Hyvä paimen -kuva ei kata kaikkea, mutta se kertoo olennaista Jumalastamme. Mutta ei ainoastaan yleinen, vaan myös Kristus-kuvana alkuperäinen, kaikkein vanhin. Lähtö Korpilahdelta, Pohjolan Matkan autolla klo 9. Oikeasta "osumasta” maksetaan 2000 eur palkkio. klo 13–15 seurakuntatalo. Joillekin se on tuttu jo lapsuudesta. Porinapiiri NOJA-ryhmä ti 25.4. Olkkari to klo 13 seurakuntatalo. klo 12 Reumakerho Monialatilassa. Aamulla leivottuja, herkullisia vappumunkkeja ja simaa myytävänä seurakuntatalolla. Psalmista 23 Raija Ikonen Korpilahden eteläisten kylien virtapiiri kokoontuu tiistaina 25.4.2023 klo 12 Horkan kylätuvalla. klo 17.30 Sepän Kipinässä, mm. Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 19.4. 050 557 9003. klo 12–14 seurakuntatalo. Jumala kuvataan siinä rakkauden ja hoivan antajana. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kuva Jeesuksesta hyvänä paimenena on meille tuttu. Yhteinen keittoruokailu jp:n jälkeen. Hyvä paimen pitää huolta heikoista ja kantaa voimattomia. Lehdessä uutisoitiin, että pitkäkyntiset vierailivat Nelospirtillä ja veivät muun muassa elintarvikkeita ja kahvinkeittimen. Matka on avoin kaikille. Maksuton Pikkuhelppi tarjoaa lastenhoitoapua, juttuseuraa, omaa aikaa ja tukea vanhemmuuteen. Käy aina silloin, kun teille sopii. Pyrintö järjesti perheillan Rientolassa ja ohjelmassa oli muun muassa jytäjumppaa ja valehtelijoiden klubi.. Ylistysryhmän harjoitukset pe 28.4. Hinta 6 € / perhe / kerta. Ennakkovaraus 27.4 mennessä p. Paimenpsalmi on yksi tunnetuimpia ja rakastetuimpia Raamatun kohtia. 050-5579003. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä osoitteessa Vanhannenäntie 15, Korpilahti 05.05-02.06.2023. Korpilahti 09.08.2020 n. klo 19:30. Tervetuloa! Korpilahden Pyrinnön hallitus KORPILAHTI PYRINTÖ Tark. Hän on valmis suojaamaan ja taistelemaan vaarojen keskellä. Väli S-market Korpilahdentie, josta n. Perjantaikävelyt jatkuvat, lähtö Koivukujan alusta klo 13. marjo.mattila@evl.fi tai p. Kuva Jeesuksesta hyvänä paimenena on yleinen kristikunnassa. 0400 239 548 Etsitään kahden vuoden takaista videotallennetta valvontakamera, kojelautakamera, trone, pihakamera, kunnan valvontakamera, .. 6 – Keskiviikkona 19.4.2023 Nro 16 Väestönmuutoksia Nuorille seurapalsta kokouksia Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Aikuisille Jumalanpalvelukset ja hengellinen elämä myydään Sana sunnuntaiksi Tasan 40 vuotta sitten Hyvän paimenen sunnuntai Olen säilyttänyt taulun, jonka sain nuorena aikuisena äidiltäni. Munkit 1e/kpl. Munkkien ja siman myynti la 29.4. Jumalan hoidossa me voimme olla kaikissa elämän vaiheissa. Se oli lahja oman kotini seinälle. Pop up -perhemuskari ma 24.4. Yhteyspyyntö Email. Voimme miettiä, minkälaisia mielikuvia meille syntyy, kun ajattelemme Jeesusta hyvänä paimenena. Tilaisuudessa kahvitellaan, kilpaillaan ja puhutaan asiaa. Me olemme Jumalan luomia ja hänen lunastamiaan. Lehdessä kerrottiin Alkioopiston tulevasta kesästä, johon kuului kolmetoista lyhytkurssia. Se kertoi Jeesuksesta juuri tärkeimmän. klo 16.00–20.00 seurakuntatalo. klo 10–12. klo 11.30-12 ma 24.4. Esillä sääntömääräiset asiat. Lahja oli minulle merkityksellinen, koska se ilmeisesti viesti äitini toiveesta ja hiljaisesta rukouksesta. Sieltä löytynyt vanhin kuva Jeesuksesta esittää hänet paimenena, joka kantaa lammasta harteillaan. Kerhon jälkeen hallituksen kokous, aiheena kevään ja kesän toimintaa ym. Nuorille ja nuorille aikuisille aina kuukauden toiseksi viimeisenä sunnuntaina. mukavaa. siemenja ruokaperunaa Korpilahti, satama to 20.4. Huom! Uusi osoite Martinpolku 20. Alakoululaisten olkkarit joka torstai klo 13.00–15.30. Jeesus tuntee omansa ja siksi osaa hoitaa meitä kutakin oikealla tavalla. Korpilahdella 23.03.2023 Hoitokunta Oittilan Osakaskunnan VUOSIKOKOUS pidetään la 13.5.2023 klo 13.00 Villa Cawénissa, Raidanlahdentie 783, 41880 OITTILA. Vanhemmat eivät voi suojata tai ohjata lastaan pitkälle elämässä. Reumakerho Monialatilassa klo 12 alkaen. Joku tarvitsee ohjaamista, toinen sitä, että paimen kutsuu häntä takaisin laumaan
Päivi Raskinen (vas.), Venla Rintala ja Leila-hevonen juhlapäivänä.. -Teemme täällä työtä, joka lisää henkistä hyvinvointia. Katri Mennala kertoo, että ohjelmassa oli ratsastuskoulun hevosten esittely, kouluja esteratsastusnäytös ja menoa myös keppihevosilla. Koronavuonna ratsastaminen lajina pärjäsi hyvin, kun sitä tehdään yksin. Mennala sanoo, että ratsastuskoululla on tällä hetkellä ihan hyvin asiakkaita. On tehtävä työtä, jotta asiakkaat pysyvät ja uudet löytävät meille. Vuonna 2023 lehti ei ilmesty viikoilla 15,29,30 ja 52. Synttäreiden ohjelmaan kuului keppihevosratsastusta maneesissa. Tallin Talent-ratsastajat esittäytyivät myös synttäreillä. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi toimitus@korpilahtilehti.fi Juurevia juttuja asioita arjestasi! PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Tervetuloa sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotolle Korpilahden apteekkiin! Lääkäri Markku Aarnio ja sairaanhoitaja Hanna Tiihonen pitävät seuraavan kerran vastaanottoa Korpilahden apteekissa Ti 25.4.2023 klo 12-16 Ti 2.5.2023 klo 10-14 Ti 16.5.2023 klo 10-14 Varaa aikasi Mediverstaalta numerosta 050 576 1964 tai Korpilahden apteekista numerosta 020 743 4210 Sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotto Korpilahden apteekissa, Korpilahdentie 13 (Korpikeskus) Mennalan Ratsutilalla juhlittiin 25-vuotissynttäreitä Mennalan Ratsutilalla juhlittiin 25-vuotissynttäreitä pitkäperjantaina. Puh. Vuosikymmenen alku on ollut erikoista aikaa monille yrittäjille. Ja miten itse olen jaksanut tässä yrittäjänä 25 vuotta, kyllä niissä hevosissa jokin juttu on. Ulkopuolelta tulee haasteita ja asioita, joihin et itse voi mitenkään vaikuttaa. Kuvat: Salla Kuikka. Se on vaan yritettävä nukkua yönsä ja tehtävä työtä. 8 – Keskiviikkona 19.4.2023 Nro 16 Maarit Nurminen PAIKALLISLEHTI ILMESTYY KESKIVIIKKOISIN. Mennala sanoo, että hevoset ja eläimet ovat nykymaailmanmenossa sellainen asia, joka pitää ihmiset jalat maassa ja auttavat jaksamaan. TOIMISTO AVOINNA: Maanantaisin kello 9-15 Tiistaisin kello 9-12 Keskiviikkoisin kello 9-12. Aina jaksaa löytää uusia ja mielenkiintoisia juttuja, Mennala nauraa. Ihmisille on tarjolla monia harrastusmahdollisuuksia, joten asiakassuhteet eivät ole itsestään selvyyksiä. Sota ja inflaatio ovat vaikuttaneet toisella tavalla, Mennala sanoo. Hyvä pöhinä meillä täällä on ja paljon innokkaita ratsastajia. Inflaatio on merkinnyt hintojen nousua myös ratsastuskoululle; kaikki maksaa enemmän kuin ennen. -Ei tässä yrittäjiä helpolla päästetä. Yrittäjä Katri Mennala sai kukkia ratsastuskoulun 25-vuotissynttäreillä